2009 – 2013, sorpassuartigut siuariarfiusut

Qinersineq naammassivoq. Inuiaat taasipput Inatsisartullu nutaat ivertillugit. Naalakkersuinikkut nikinneq tamanna nalerorlugu qinigaaffiup qaangiuteqqammersup qanoq angusaqarfiusimanera maana nalilersussavara. Taamaasiornissannut kalaaleqatikka kisiisa eqqarsaatigiinnanngilakka, aammattaarli nunarsuarmioqatigut nunatsinni politikkikkut ineriartorneq pillugu malinnaaqqissaartut eqqarsaatigaakka.

Aallartisarnermi atugassarititaasut imaannaanngitsut

Ukiut sisamat naammaqqajanngillat siusinnerusukkut politikkikkut ingerlaasiusimasoq siunissarlu isigalugu inuiaqatigiit aaqqissuuteqqinneqarnissaannut sinaakkutassat ataatsikkut iluarsaannissaannut.

Qinigaaffik qaangiuteqqammersoq pillugu peqqissaarussikannersumik oqalussagutta taava taamani 2009-mi aallartisarnermi atugassarititaasut eqqaanngitsoorneq ajornakusoorput.

Taamani ivertitaagatta Nunatta Karsia ukiut arlerlugit amigartoortarsimavoq. Assersuutigalugu 2009-mi Nunatta Karsia katillugit 1 mia. kr.-inik amigartooruteqarpoq, taamaammat kialluunniit takusinnaavaa aallartikkatta pissutsit qanoq ilungersunartigisimasut. 2004-mit 2008-mut aningaasaqarnikkut pitsaasumik ineriartorneq avammut niuernerup qaffanneranik pilersinneqarsimanngilaq, akerliannili taarsigassarsianeersimalluni.

Taamani paasivarput aningaasaqarnikkut sukannersupilussuarmik aqutsinissaq pinngitsoorneqarsinnaassanngitsoq. Pilertortumik paasivarput pisortat aningaasartuutaat qaffakkaluttuinnartut allatut ajornartumik ingalassimatinniartariaqassallutigit. Aammaarlunga oqaatigissavara, nunap aningaasaqarnikkut pitsaasumik ineriartornera nunanit allanit taarsigassarsinikkut pilersorneqartoq ingerlatiinnarneqarsinnaanngimmat.

Tassanngaanniit qanoq pisoqarnera nalunngilarput. Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa iluaqutsiullugu aqutsinikkut ajornartorsiutit assigiinngitsut qanoq iliuuseqarfigineqartariaqartut qulaajartippagut, tassa inuiaqatigiit atugarissaarfiusut patajaatsut  atasinnaalluartullu qulakkeerniassagutsigit. Pissutsimmi imminnut ataqatigiipput. Taamani pisariaqavissorsimavoq unammillernartut siunitsinniittut qanoq ittuuneri ataatsimut isigalugit paasiniassallugit.

Suliffissaaleqineq

Aalisarnerup aalisakkanillu nioqqutissiornerup ingerlanerliulerneragut aningaasarsiornerup ammut aallariarnera suliffissaaleqinerup annertusiartorneranut taamani pissutaaqataavissorpoq. Naatsorsueqqissaarnerit takutippaat 2006-2008 tikillugu kinguppannik, qaleralinnik assagiarsunnillu aalisarneq ingerlarsorsimasoq. Tupinnanngilaq tamanna suliassaqartitsisimammat. Kisianni piujuaannartitsineq tunngavigalugu tamanna aalisarnerusimanngilaq, taamaaqqajanngilaq. Biologit siunnersuinerat taamani Naalakkersuisuutitaqartut pingaartinnerusimanngilaat. Tamatuma suna kingunerisimaneraa nalunngilarput – tassa kinguppattassiissutit ukiumiit ukiumut uagut ikilileriffigisariaqartariaqartarsimavagut kinguppaat kinguaassiornerat sernissorumallugu, amerliartoqqilerniassammata. Tamanna suliassaalatsilernermik soorunami kinguneqanngitsoorsimanngilaq.  Qitiusorli unaavoq, tassa nunatta kitaani kinguppanniarneq piujuaannartitsineq tunngavigalugu nunallu tamat akuerisaannik ingerlalermat. Nunatta siunissaa tassaniippoq, piujuaannartitsinermi.

Pissutaaqataavissortoq alla tassaasimavoq ingerlatseqatigiiffiit pisortanit pigineqartut akiitsoqalersimanerat.  Puigussanngilarpummi taamani ivertitaanitta nalaani nunat tamat aningaaseriveqarnikkut akiitsoqarnikkullu ajornartorsiornerat tamakkersorluni peruttormat. Nunatsinnut atatillugu paasivarput nunatta isumalluutaa Royal Greenland A/S 500 mio. kr-inik amigaateqartoq, sunaaffa akiitsut ima amerlatigilersimammata taarsigassarsisitsisut akiliisinnaassuseqarnermut annertunerusunik piumasaqaateqalersimallutik. Aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffiit pisortanit pigineqartut 2009-mi ataatsimut katillugit 3.508 mia. kr.-inik akiitsunik ernialersorneqartunik nammataqarsimapput, 2007-mi 2.780 mia. kr-inik ernialersorneqartunik akiitsoqarlutik.

Oqarnertut ukiut sisamat ingerlanerinnaanni angusarissaarnissaq killilerujussuuvoq. Nunat tamat aningaasaqarnikkut ajornartorsiornerat nipputivilluni nippussimavoq, tamannalu nunat tamat aningaasaliinissamut ajornartorsiornerannik maanna malitseqalersimalluni, taamaammat ilimananngilaq tamanna imaasiaallaannaq anigorneqassasoq. Pissutsit taamaatsillugit aningaasarsiornerup ilorraap tungaanut arlaatigut aallartisarnissaa imaasiallaannaq angusaqarfiusinnaasimanngilaq. Taamaakkaluartoq aallartisavissorsimagaluarpugut.

2012-ip naajartulernerani 2013-illu aallartinnerani suliffissaaleqineq iluatsittumik kinguariartulersimavoq. Qaammammi februarimi nuna tamakkerlugu suliffissaaleqisut 914-inik ikileriarsimapput, tamannalu maluginiarnalaanngitsuunngilaq pissutigalugu ukiuleruttoraa taama pisoqarmat. Aanali pingaarnersaa, tassa sarfarissumut atoruminartumut pulajartorpugut.

Tamanit pingaarnerutitarput

Innuttaasut ilinniagaqarnerannik qaffassaanermi ilungersuuteqarsimanerput pingaarnerpaatut uuttorneqaatigerusupparput.

Naatsorsueqqissaarnerit nassuitsumik takutippaat inuit amerliartuinnartut inuussutissarsiutitigut ilinniartitaanernik ilinniarnertuunngorniarfinnilu atuarnernik aallartitsisalersimasut, aammalu inuit amerliartuinnartut ilinniaqqittalersimallutillu ingerlaqqiffiusumik ilinniagaqartalersimasut.

Oktoberip aallaqqaataa 2012 nalerorlugu 4.300-nik ilinniartoqarpoq. Aatsaat taama amerlatigisunik tassa ilinniartoqarpoq. Siornaak ilinniarnertuut katillugit 275-it ilinniarnertuunngorniarfinni allagartartaarrapput. 2010-mut naleqqiullugu 16 pct.-inik tamanna siuariarneruvoq. Tassa 2009-p kingorna siuariartoqangaatsiarpoq. Arnat tamatumani maligassiuisuupput.

Qitiusorli tassaavoq paasissallugu ukiut malittarisungaat uuttuutigalugit inuiaqatigiinni kalaallini ilinniartitaaneq ilumut qaffakkiartornersoq – tamatumalu qanoq pilertortigisumik pinera paasissallugu. Naatsorsueqqissaarnerit takutippaat 2002-p naanerani nunatsinni innuttaasut tallimararterutaat meeqqat atuarfiannit ingerlaqqiffiusumik ilinniagaqarsimasuusut. 2011-p naanerani innuttaasut sisamararterutaat taama inissisimalersimapput. Qinigaaffiup qaangiuteqqammersup ingerlanerani tamanna aatsaat iluamik sukkatsippoq.

Innuttaasut ilinniagaqarnerannut atatillugu uuttuutissaq pingaarnerusoq, nunat tamat akornanni pissusiusartoq malillugu, tassaavoq inuit 25-t sinnerlugit ukioqartut sanilliussiffigalugit uuttuisarneq. Tassuuna aamma kingumut erserpoq innuttaasut 25-t sinnerlugit ukioqartut ilinniagaqaleriartuinnartut. Arnat tamatumanissaaq maligassiuisuupput.

Tassami ilinniagaqarsimaneq akissarsiarissaarnermut, soraarnerussutisiaqarnermut, toqqissisimasumik atorfeqartitaanermut alakkaamanermullu attuumassuteqaannanngilaq, aammattaarli pitsaanerusumik inuuneqarnermut attuumassuteqarpoq. Peqqissumik inuunermut aamma tunngassutilerujussuuvoq.

Taamani ilisimaaraarput ilinniartitaaneq annertuumik qaffassassagutsigu taava tamanna inuiaqatigiinnut naleqartussaassasoq. Ilinniarfeqarfiiit allilileriffiginissaannut, aserfallatsaaliornerinut aammalu meeqqat angerlarsimaffiinik kollegianillu sanaartortitsinernut aningaasaliissutissat illikartippagut, assersuutigiinnarlugit. Taamaasiorpugut nalunagu piitsuussuseq, suliffissaaleqineq aammalu pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqarluni inuunerup sinnerani inuuginnarneq akiussagutsigik taava ilinniartitaaneq sakkussat sunniuteqqortunerit ilagimmassuk. Tamatuma inerititai tassa maanna malugusuutigisalereerpagut, tamanilli iluarusuutiginarnerpaaq tassaavoq misigisinnaaleratsigu inuusuttut nutaamik anersaaqalersut, nunarput pigiuminarnerusumik inuuffigineqalersinnaaqqullugu ilungersornerup angusaqarusussutsillu pianik nutaamik anersaaqarneq.

Nunarput nammaqatigiiffiunerusoq

Iluatsitsissangatinnanngikkaluartoq taamaattoq nunatsinni isertitatigut equngassutsit iluatsittumik nalimmassarsinnaasimavagut. 2007-imit 2011-mut ineriartorneq pillugu paasissutissat kingulliit naapertorlugit inuit isertitaat tamarmiusut nuna tamakkerlugu 2,8 pct.-imik qaffariarsimapput. Piffimmi tassani Qaasuitsup kommuniani innuttaasut siuariartornerpaasimapput ukiumut agguaqatigiissillugu 3,3 pct-imik isertitatigut qaffariaateqarsimagamik. Taannaannaanngilaq, piffimmi tassani innuttaasut tamarmiusut akornanni aalisartut umiatsiaararsortut ”akissarsiaat qaffapiloornerpaasimapput”, erseqqissuliuutigissagaanni.

Nørdiuniakujunnianngikkaluarlunga nunatsinni isertitat agguataarnerisa equngassutaat ilumut nalimmassarneqarsimanerat uppernarsaatinik tunngavilersorusuppara. Periaaseq 80/20-ratio-mik taaneqartartoq tamatumuuna atussavara. Uuttuut taanna atorlugu imminnut naleqqiunneqartarput inuit isertitaqqortunerpaat 20%-it aammalu inuit isertitakinnerpaat 20%-it isertittagaat.

80/20-ratio pineqartoq 2008-mi 5,8-mik 2011-milu 5,2-mik naleqarsimavoq. Piffimmi tassani inuiaqatigiit iluanni aningaasaqarnikkut equngassutsit tassa nalimmarsimapput. Pisuut piitsullu akornanni kiggaq nerukillisimavoq.  Nunarsuarmut qiviarutta paarlangasumik ingerlaartoqarnera takussavarput. Piffimmi tassani Danmarkimi pisuut piitsullu akornanni qunneq malunnartumik neruttoriarsimavoq. Danmarkimi 80/20-ratio 2008-mi 3,6-imik 2011-milu 4,6-imik naleqarsimavoq.

Aningaasarsiornikkut siuarsaanissamik pingaartitsivallaarnerarluta isornartorsiorneqartaraluartugut taamaattoq aningaasarsiornikkut siuariarnissaq nukingernartumik suliassaavoq ulluinnarni inuunermi nukittunerulersitsisartut, silattornerulersitsisartut, pisuunnguallatsitsinerulersartut toqqissisimanerulersitsisartullu siunissami akissaqartittuaannassagutsigit.

Aningaasaqarnikkut ineriartorneq

Suut tamaasa isulillugit eqqarsaatigigaanni aningaasaqarniarneq pingaaruteqarnerpaatut inerniliuttariaqarpoq. Tamanna aamma uuttorneqaatigerusupparput.

2011-mi aningaasarsiornikkut ineriartorneq sakkortusimavoq. Aningaasaliinerit qaffasissusiat assut qaffasissimavoq, ilaatigut uuliamik aatsitassanillu annertuumik ujaasisoqarnerata kingunerisaanik, ilaatigut sanaartornikkut timmisartunilu nalinginnaasumik annertunerusumik aningaasaliinerit qaffannerisa kingunerisaanik. Aammattaaq aalisarnerup annertunersaani isertitatigut annertuumik siuariartoqarpoq, tassa aalisakkat qaleruallillu akii 20-30 pct.-imik qaffammata, tunisassiaq apeqqutaalluni, pisarineqartullu annertussusaat annikitsumik qaffariarsimallutik.

Aatsitassanik manngertunik ujarlernermut aningaasartuutit 2007-imi 2008-milu 500 mio. kr.-it missarpiaannut naatsorsorneqarput. Taakku 2009-mi 300 mio. kr.-inut ikileriarput. 2010-milu 500 mio. kr.-t sinnerlugit qaffariaateqarlutik.

Tamanna suliaqarfinni aningaasat kaaviiaartitat qimerlooraanni malittarineqarsinnaavoq. Naatsorsueqqissaarnerit ersersippaat ataatsimut isigalugu aningaasat kaaviiaartut amerlatsikkiartortut. Tamanna Nunatta Karsianut kommunillu karsiinut taamaallaat iluaqutaanngilaq, aammattaarli suliffeqarfinnut namminersortunut.

Tamanna aningaaseriviit ukiumoortumik naatsorsuutaasigut aamma malittarineqarsinnaavoq. Grønlandsbanken taamaasilluni siorna aatsaat taama sinneqartooruteqartigaaq. Aningaasanik niuernermi nalittornertigut iluanaarutit taavalu inunnut sulliffeqarfinnullu mikisunut taarsigassarsiarititat malunnartumik amerlinerat siuariarnermut pissutaaqataavissorput, tassa 2011-mut naleqqiullugu 72 pct.-imik siuariartoqarluni.

Inuit nalinginnaat aningaasaqarniarnerat aamma aaqqikkiartoqqilerpoq. Innuttaasut pisortanut akiitsui piffimmi sivisujaami 1 mia. kr. missaannik annertussuseqapajaartarsimapput. Siorna januarimi 850 mio. kr.-inut iluatsittumik appartinneqarput, tassa ilorraap tungaanut aallariartoqarpoq. Kisianni nungunnissaat suli ungaseqaaq.

Naatsumik oqaatigalugu nunatta aningaasarsiornera 2009-mi killup tungaanut ammut ingerlasimagaluartoq tamatuma kingorna siuariartoqqilersimavoq. BNP-mi piviusumik siuariarneq 2010-mi 4,9 pct.-iuvoq 2011-milu 3,2 pct.-iulluni. Tassunga illuatungiliullugu 2007-imi kinguariarneq -2,7 pct.-iusimavoq.

Angisuumik allannguinissaq

Ilinniartitaanerup aningaasaqarniarnerullu saniatigut nunatsinni suliffeqarnikkut siunissami inuussutissarsiutitigut toqqammavissap tungaanut allanngortitsiniarnermi angusarineqarsimasut aamma uuttorneqaatigerusuppagut.

Ukioq 2010 nunatta oqaluttuarisaanerani immikkuullaarissuuvoq imartatsinni uuliamik ujarlerluni qillerinerit ukiut qulit ingerlasimanatik kingumut aallarteqqimmata.

Aatsitassat manngertut eqqarsaatigalugit ukioq 2010 annertuumik aamma ujarlerluni misissuiffiusimavoq. Taamatut aamma 2011-mi pisoqaqqippoq ingerlatat inuiaqatigiit aningaasaqarniarnerannut annertuumik iluaqusersuutaaqalutik.

Taamani siunniupparput ukioq 2020 nallertinnagu sinerissami tamani tamaani tallimanit amerlanerusunik aatsitassarsiorfinnik ingerlataqalereertoqarsimassasoq. Aallartittoqarnissaa taamani assut ujartorneqarpoq. Taamaammat Aatsitassalerinermik Ilinniarfik, kommunit aammalu inuussutissarsiornerup iluani kattuffiit suleqatigalugit sinerissami suliffeqarfiit aatsitassarsiorfiusumut pilersuisooqataalersussatut piareersaatitut pikkorissartittarlugit aallartissimavagut. Ukiuni siuliini pikkorissartitsinerit arlallit naammassineqartarput, taavalu ukioq manna pikkorissartitsinerit arlalissuit pilersaarutigineqarlutik.

Ilorraap tungaanut inuiaqatigiit ineriartornerannut ersiutaasut allat

2009-p kingorna inuiaqatigiit ineriartornerat pillugu tamakkiisumik allaatiginninnissamut inissaasuanarpoq. Taamaammat isumaliutersuut manna naggaserlugu ulluinnarni inuunermut tunngassuteqartualuit innuttaasut ilumut pitsaanerusumik inuuneqalersimanerannik tikkuutaasinnaasut taakkartulaassavakka.

Nuannaarutissaavoq 2010-mit 2011-mut imigassamik aalakoornartortalimmik inummut ataatsimut atuinerput 6,1 pct.-ersuarmik annikilleriarsimammat. Massakkut danskinit agguaqatigiissillugu ilumut imigassartornikinnerulernikuuvugut. Imigassamik pinngitsuuisinnaannginnitta kinguariartorneranut tamanna takussutissaavoq.

Pinerluttulerinermut tunngatillugu aammattaaq nuannaarutissaavoq pigisanut nalilinnut pinerluttuliornerit, soorlu tillinniartarnerit, aamma kinguariartormata. Innuttaasut akornanni, aammalumi angerlarsimaffinni, eqqarsartaatsikkut ilorraap tungaanut illuariartortoqarneranut tamanna takussutissaavoq.

Inuit atuinerat aamma qullariartorpoq, imatorsuunngitsumik, kisianni atugassarititaasut eqqarsaatigalugit naammaginartumik.

Kiisalu nuannaarutissaavoq akit ineriartornerat aalaakkaasuummat, pingaartumik ukiut arlallit kingumoortumik sanilliussiffigigaanni. Aningaasap nalinga 2009-p kingorna aalaakkaasumik appariartorsimavoq 2011-p tungaanut 2,0 pct.-imik. Kisitsisaatigineqarallartut naapertorlugit 2012-imi aningaasap nalinga 4,0 pct.-imik appariarsimavoq  Tassunga illuatungiuliuttariaqarpoq aningaasap nalinga 2007-imi 6,8 pct.-imik appariarsimammat 2009-milu 1,7 pct.-imik.

Tamanilli pingaarnerutillugu anguniagaraarput meeqqat inuusuttullu atugarissaarnerannik qaffassaanissaq. Meeqqat atuartut peqqissuunerannik misissuineq kingulleq 2010-meersoq naapertorlugu peqqinneq inuunermilu nalillit, nerisassat nerinermilu ileqqut, kiisalu kigutigissaaneq eqqarsaatigalugit siuariartorneqarpoq. Kisianni tamanna naammaqqajanngilaq, sulimi suliassaqaqaaq tupatorneq, timikkut aalaneq aammalu qinngasaarisarneq eqqarsaatigalugit.

Suut tamaasa ataatsimut katillugit oqartariaqarpunga inuiaqatigiinni ajuutit ileqqutoqqallu allanngortinniarnerat paamaarnartuummat. Tuppalliutigaarali allanngueqataaffigisinnaasatta tungaasigut ineriartorneq ilorraap tungaanut kaamissinnaasimagatsigu. Uanga nammineerlunga nalilertussaanngilara allatut, ajornanngippallu pitsaanerusumik, iliorsimasinnaagaluarsimanersugut, pereersummi pereerput. Sapinngisarput tamaat iliuuseqarsimavugut, immaqalu ilaannikkooriarluta nukingerpallaarluta ingerlasarsimavugut, tamanilli pingaarnerpaaq tassa qularnanngimmat Nunarput 2009-mi ukiumi 2013-imi iperakkatsinnit allaanerummat.

 Kuupik V. Kleist

Partiip siulittaasua, Inuit Ataqatigiit (IA)

 

 

Qujanaq

Taasinerit 10.374-it tassaapput  Inatsisartunut nutaanut qinersinermi Inuit Ataqatigiit pissarsiarisaat. Tamanna pillugu qujanarujussuaq! Taasinerit 10.374-inik amerlassusillit pisussaaffiliipput piareersimavugullu Inatsisartuni ilaasortat 11-iulluta kingunissaqarluartumik sulinissamut Inuit Ataqatigiillu pingaartitaat sallersaatittuarumallugit. Inatsisartuni nutaani ilaasortaatitavut 11-it piumassuseqarluarlutik sulilernissamut piareeqqapput illuatungiliuttunilu peqataanitsigut Inuit Ataqatigiit anguniartuagaat malersorneqartuassapput Naalakkersuisunngortunullu tutsuiginartumik tatiginartumillu illuatungiliunnerput takutissallutigu. Nunarput nukittooq ineriartorfiusoq, ataqqeqatigiinnermik aammalu inuiaqatigiit naligiinnerulernissaannik siunnerfeqartuartoq suliniutigiuassavarput.

Kuupik V. Kleist

Isumaqatigiinniarneq

Naalakkersuinikkut suleqatigiissinnaaneq qinersisartunit amerlanerpaanit tunuliaqusersorneqartoq Inuit Ataqatigiit isumaat malillugu tassaavoq nunatta patajaatsumik atasinnaa-sumillu ineriartortinneqarnissaanut aallaavissaq. Inuit Ataqatigiit tamanna anersaaralugu piumassuseqarluartumik unneqqarissumillu Siumup isumaqatigiinninniarnissamut qaaqqu-sinerat ilassilluarlugu peqataaffigisimavarput.

Oqaloqatigiinnerilli ajoraluartumik takutippaat ukiuni aggersuni politikkikkut siunnerfissat aalajangersarneqartariaqartullu tunngaviusumik isumaqatigiissusiorfiginissaat ataatsimullu paaseqatigiiffiusumik tunaartalersuiffiginissaat ajornakusoortuusoq. Oqaloqatigiinnerit takutippaattaaq tamakkiinerusumik naalakkersuinikkut apeqqutini assigiinngitsuni Inuit Ata-qatigiit tungaannit ujartuiffigisagut akissutissaqartinneqanngitsut. Siumup tungaannit inatsisit assigiinngitsut atuutereersut mikisualuttortai ilanngullugit allanngorteriffigineqassasut pingaarnertut eqqartorumaneqarsimapput naalakkersuinikkut erngertumik iliuuseqarfigisassat tunulliunneqarlutik. Taamaalillunilu suliffissaaleqinerup akiorniarneqarnissaa, aningaasatigut pitsaasumik aqutsisariaqarneq, inuussutissarsiornikkut siuarsaaniarluni iliuusissat, aalisarnermi nutarterinerup qanoq nanginneqarnissaanut tunngasut, inuiaqatigiit atugarissaarnikkut qulakkeerunneqarnissaat ilinniartitanikkullu qanoq qaffassaasoqassa-nersoq tunulliunneqarput.

Sulianut annertuunut inatsimmut, akileraartarnermut inatsimmut aammalu aatsitassarsiornermut inatsimmut Naalakkersuisoqatigiilersussat allanngortilersaagaannut atatillugu Inuit Ataqatigiit tungaannit kingunissaat suujumaarnersut aammalu piffissalersuinermut tunngasut apersuutigisimavagut.

Aningaasarsiornikkut siuarsaanissaq taamatullu suliffissanik ataavartunik pilersitsinissaq ullumikkut inuiaqatigiinnit aatsaat taamak ujartuiffigineqartigipput. Taamaattuminguna tutsuiginartumik erseqqissumillu piffissalersuisariaqarnerup sanioqqunneqarsinnaannginnera aamma tikkuarsimagipput. Ilanngullugu Siumup tungaannit allanngortilersaarneqartut piumasaqaatitullu nutaatut allanngortinniakkat aatsitassarsiornikkut suliffissuaqarnikkullu pilersaarutaareersunut imaluunniit siunissami qinnutigineqarfiusussanut atuutsinniarneqarnersut paaserusussimavarput. Tamatumani ilaatigut eqqarsaatigaavut Isukasiani saviminissamik piiaanissamut pilersaarut, aluminiumik aatsitsiviliornissamut pilersaarut, Kuannersuarni kiisalu Killavaat Alannguanni aatsitassanik qaqutigoortunik taaneqartartunik pilersaarutit qinnuteqaatillu.

Inatsisini pineqartuni allanngortinniakkat annertuutut nalilerpagut, taamaattumillu nunatta ineriartornissaa sumut sammiveqassanersoq 2014-imi ukiakkut aatsaat paasinarsilluni nalorninarunnaassasoq nalilerparput. Aatsitassanik qinngornernik ulorianartunik akullit piiarneqarsinnaalernissaannik Siumup siunnerfeqarnera eqqarsaatigalugu Inuit Ataqatigiinnit piumasarisimavarput qaammatialunnguit matuma siornatigut Inatsisartut siuliini isumaqati-giissutigineqarsimasoq attanneqassasoq. Eqqaamaneqassaarmi Inatsisartuni partiit tamar-mik ukiakkut ataatsimiinnermi manna isumaqatigiissutigimmassuk, tassalu aatsitassanik qinngornernik ulorianartunik akullit aatsaat piiarneqarsinnaalissasut qalluinerup inuit peqqissusiannut, avatangiisinut, nunat tamalaat isumaqatigiissutaannut il.il. qanoq sunniuteqarsinnaanersoq sukumiisumik Inatsisartunit qulaajaavigineqareerpat. Inuit Ataqatigiit kaammattuutigaarput tunngaviusumik isumaqatigiissutaareersoq tamanna ataqqineqassasoq. Tamatumani Inuit Ataqatigiinnit aamma paaserusussimavarput qinngornernik ulorianartunik qummut killiliiniartoqarnersoq imaluunniit aatsitassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaanissamik inerteqquneqarneq atorunnaarsinniarneqarnersoq nutaamik killiliinani.

Ataatsimut isigalugu Inuit Ataqatigiit pingaartippaat aappaagu aatsitassarsiornermi ataatsimoorussamik periusissamik nutarterinissaq inatsisitigut allanngortiterinissat sioqqullugu aqqusaarneqaqqaassasoq. Qularutiginngilarput nunatsinni annertuumik aatsitassar-siortoqalissappat taava aatsitassarsiorniartunut inuiaqatigiinnullu pingaaruteqarluinnassasoq atugassarititaasut sioqqutsilluni ilisimaneqareernissaat piffissamilu sivisuumi atuutsinneqartarnissaat.

Akileraartitsinikkut akitsuusersuinikkullu allanngortitsiniarnermi Inuit Ataqatigiit pingaar-tilluinnarlugu aamma isumaqarpugut akileraarutit suut akitsuutillu suut toqqaannartumik nunatta karsianut nakkartineqassanersut soorliillu aatsitassarsiornermi aningaasaa-teqarfimmut nakkartinneqartussaatitaanersut ilanngullugit eqqarsaatigineqareertariaqartut.

Inuit Ataqatigiinnut pingaaruteqartorujussuuvoq Nunatsinni akisussaassuseqarluartumik naalakkersuinikkut ingerlatsisoqassasoq aammalu politikkikkut aalajangersaaniartarnerit peqqissaartumik tunngavissaqarluartumillu aalajangiunneqartarnissaat. Aatsitassarsiornikkut suliffissuaqarnikkullu ukiuni kingullerni ineriartortitsinissamut tunngavisat pitsaasut pilersissimavagut, soorluttaaq aningaasaqarnikkut oqimaaqatigiissumik amigartoorujussuar-fiusanngitsumillu ingerlatsisimasugut.

Inuit Ataqatigiit partiiuvoq akisussaaffimmik pingaartitsisoq. Illuatungerisatsinnut apeqquterpassuagut akineqarsimatinnagit aammalu inuiaqatigiinni atugarissaarneq qanoq ullumikkut siunissamilu qulakkeerneqarnissaa pillugu illuatungerisanit aningaasarsiornikkut pilersaaruteqartoqartinnagu, Inuit Ataqatigiit naalakkersuisooqataasinnaanngillat. Akisussaaffimmik pingaartitsisuugatta aammalu upperigatsigu qinersisartorpassuagut pitsaanerusumik kiffartuussinnaassagivut pitsaanerutipparput naalakkersuisooqatigiit avataaniilluta Nunarput sullikkutsigu.

Inuit Ataqatigiinnut pingaaruteqartupilussuuvoq politikkikkut aalajangersaasarnerit sivisuu-mik attanneqarsinnaasassasut aammalu minnerunngitsumik kingulissatsinnut iluaqutaa-sassasut. Qinigaaffimmi aggersumi Inuit Ataqatigiit akisussaassuseqarneq akaareqa-tigiinnerlu pingaartillugit aammalu inuiaqatigiinni naligiinnerulernissamik siunertaqarluta sulissaagut. Piviusorsiortumik tutsuiginartumik tunngavilersorluakkamillu politikerput inger-lateqqissavarput, periarfissaqaraangallu suleqatissarsiortarnitsigut tamakku aqqutissiuun-niassavagut. Partiittali tunngaviusumik pingaartitariuagai makku aalajangiusimavagut qimanngisaannassavagullu: unneqqarissaarneq, akisussaassuseqarneq, peqqissaarneq, inuiaqatigiinni ersoqatigiinneruneq aammalu aningaasarsiornikkut annertunerusumik kif-faanngissuseqalerneq.

Kuupik Vandersee Kleist

Inuit Ataqatigiit

 Nuuk, 19. marts 2013

Kommunalbestyrelsenut qinigassanngortitagut

Qaasuitsup   Kommunea

Naimangitsoq Petersen Qaanaaq
Edvard I Kristiansen Kangersuatsiaq, Upernavik
Nikkulaat Heilmann Upernavik
Lars Petersen Upernavik
Fritz Mathiassen Uummannaq
Isak Hammond Uummannaq
Bendt B. Kristiansen Ilulissat
Jens Madsen Ilulissat
Eva Jessen Ilulissat
Mathias Nielsen Ilulissat
Karo Thomsen Fleischer Ilulissat
Jens Vetterlain Qasigiannguit
Inge-Marie Jensen Rosing Qasigiannguit
Johan D Frederiksen Aasiaat
Ane Hansen Aasiaat
Peter Olsen Aasiaat
Niels Kristensen Aasiaat
Golo Sandgreen Aasiaat
Agathe Steenholdt Aasiaat
Abel Olsen Akunnaaq, Aasiaat
Grethe Olsen Akunnaaq, Aasiaat
Gerth Nielsen Akunnaaq, Aasiaat
Bia A. Broberg Qeqertarsuaq
Hans Aronsen Kangaatsiaq
Naja Hendriksen Kangaatsiaq
Hans Jeremiassen Kangaatsiaq
Bendt Karl Martinsen Kangaatsiaq
Kasper J. Brandt Iginniarfik, Kangaatsiaq

Qeqqata Kommunea

Morthen Lyberth Maniitsoq
Sidse Lyberth Berthelsen Maniitsoq
Nuka Ole Berthelsen Maniitsoq
Vilhelmine Thomsen Maniitsoq
Bolethe K. Heilmann Maniitsoq
Agathe Fontain Sisimiut
Birthe Kleist Petrussen Sisimiut
Anemarie Schmidt Hansen Sisimiut
Cecilia-Karla Olsen Sisimiut
Malene Ingemann Sisimiut
Olga B. Ljungdahl Sisimiut
Juliane Enoksen Sisimiut
Ida Abelsen Sisimiut
Anda Berthelsen Sarfannguit, Sisimiut

Kommuneqarfik Sermersooq

Mille S. Pedersen Nuuk
Ado Holm, Nuuk
Storm Ludvigsen Nuuk
Bibi Motzfeldt Nielsen Nuuk
Uju Petersen Nuuk
Allan Pertti Frandsen Nuuk
Ane Berthelsen Nuuk
Rina Høegh Lund Nuuk
Pipaluk Lynge Nuuk
Charlotte Ludvigsen Nuuk
Naja Lund Nuuk
Jonny Jensen Nuuk
John Peter Petrussen Nuuk
Erik Jensen Nuuk
Terkild Huusum – Isaksen. Nuuk
Asii C. Narup Nuuk
Malene Lynge Nuuk
Klara L. Petersen Paamiut
Henrik Rachlev Paamiut
Ove Poulsen Paamiut
Søren P. Lyberth. Paamiut
Ejner Jakobsen Arsuk, Paamiut
Mads J. Kuitse Kulusuk, Tasiilaq
Iddimangiiu Bianco Tasiilaq
Henning Maqe Tasiilaq
Nikolaj Haraldsen Tasiilaq
Mattaani Táunâjik Tasiilaq
Charlotte Píke Ittoqqortoormiit

Kommuneqarfik Kujalleq

Anga Peter Edvardtsen Narsaq
Avaaraq Olsen Narsaq
Bjarne Egede Narsaq
Storch Lund Narsarsuaq, Narsaq
Mouritz Karlsen Igaliku, Narsaq
Kelly Berthelsen Qaqortoq
Lasse Davidsen Qaqortoq
Stine Egede Nørbæk Qaqortoq
Ole Stephensen Qaqortoq
Erika Nielsen Baadh Qaqortoq
Aqissiaq Berthelsen Qaqortoq
Kista Isaksen Qaqortoq
Debora Kleist Qaqortoq
Louis Elisassen Nanortalik
Ingemann Dorph  Tasiusaq, Nanortalik
Nukannguaq Adolfsen Nanortalik
Thora Andreassen Nanortalik
Jerimine Stach Nanortalik
Henrik Brummerstedt Nanortalik
Kununnguaq Kleist Nanortalik

Ulloq siullermiit isertitat

Kuupik Kleist Pisuussutinik uumaatsunik suliniutit aallartippata, ulloq siullermiit isaatitsilissaagut. Isertitsissutaasullu tassaapput sulisut sulinerminni akileraarutaat kiisalu suliffeqarfiit iluanaarutiminnik akileraarutaat. Imaaginnanngilarli suliniummik ingerlatsisoq suliffeqartoq pineqartoq, tassami suliniuteqarnermik sullissisut suliffeqarfiit aamma ilannguttariaqarput. Taakku sulisuai aamma sulinerminni akileraarummik akiliissapput, soorlu aamma suliffeqarfiit iluanaaruteqarnerminnit akileraartussaasut.

Namminersorneq inatsit tunngavigalugu akitsuusiinerit uuliasiortunik aatsitassarsiortu-nilluunniit akileraarusersuinerit 75 mio. koruunit sipporpagit Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni agguaanneqassapput, Nunarput eqqarsaatigalugu Aatsitassanut Aningaasate-qarfimmut isaatinneqassallutik. Illua’tungaatigulli sulinermi akileraaarutit A-t sullissisullu kaaviaarttsinerminnit akileraarutaat Landskarsimut isertinneqassasut.

Assersuutitsialaavoq Cairn-ip 2010-mi 2011-milu misileraarllutik qillerinerat. Qillerinerit 100 mio. nilikkaanik tamatsinnut iluaqusiisut. Imaappoq misissuinermiilli isaatitsile-reerpugut, tamannalu iluarisimaanngitsoorsinnaanngilarput.

Pisuussutit uumaatsut pillugit oqallinnermi assigiinngitsunik siunnersuuteqartoqartarpoq suliffeqarfinnik qanoq akileraarusersuissanersugut. Uteqqiaffigineqartut ilagivaat aatsitassat annertussusaat tunngavigalugu akitsuusersuiniarneq, tassa suliffeqarfiit kaaviiaartitaanik akileraarusiineq.
Taamaannerani eqqaamasariaqarpoq pisuussutinik uumaatsunik aningaasarsiorfittut suli inissisimannginnatta (maanna guld-tisiorfimmik kujataani ataatsiminik ingerlatsisoqar-poq). Taamaattumik suliffeqarfiit suliluunniit aallartisartinnagit aningaasatuutitalersor-nissaannik mianersortariaqarpugut.

Pisuussutinik uumaatsunik piaanermik ingerlatsiviit suliniutip tamakkiisumik aningaasa-tigut ingerlaarnera nalilersortarpaa, tassa aningaasartuutaasussat siunissamilu isertitassat tamakkiisumik qimerloortarpaat. Taamaannerani nunat unammisavut qissimigaartariaqarpavut. Naligiissaarinermilu suliakkiissutigisatsinni erserpoq maanna akileraartarnikkut akitsuusersuisarnikkullu inissisimanerput unammillernermut ajunngitsumik inissisimatitsisoq. Inissisimaneq illersortariaqartoq.

Allali oqallinnermi tassanerpaq pingaaruteqartoq tassaavoq, nunat ikittuaraannaat suliffeqarfiit kaaviiaartitaat tunngavigalugit akitsuusersuimmata. Taamatut Ove Karl Berthelsenakitsuusersuisut ilisarnaatigaat ukiorpaalussuarni taamatut misilittagaqarsimagamik, assersuutigalugu Australia. Tamakku tunngavigalugit aatsaat pissusissamisuulissaaq eqqarsaatigilissallugu akitsuusersuinerit eqqunneqarsinnaannissaat pisuussutinik atuisutut inissisimanerput piviusunngoreerpat.

Pisuusssutinik uumaatsunik suliniuteqartut aningaasaliinissaannik pilerisaarinissami pingaaruteqarluinnartut ilagivaat attaveqaatitigut pilersitsinissamut taperneqarnissaq. Suliffeqarfiit tamakku nunatsinnukaraangamik attaveqaqaatitigut sanaartortariaqartut namminneq aningaasalersortarpaat. London Mining assersuutigissagutsigu umiarsua-liviliussapput, aqqusinniussapput aatsitassarsiorfillu tamaat ineqarfissat ilanngullugit aningaasartuuti-gissallugu. Nunani allani periusiilernikuuvoq nunat nammineq tamakkununnga aningaasaliissasut, soorlu Canadami Sverigemilu.

Naatsumik oqaatigalugu: siunissamut ungasissumut attassatsinnik periuuseqartariaqarpugut, siunissamut ungasinnerusumut atuuttussamik periuusissamik nutaamik isumaqatigiissuteqarnissatta tungaanut.

Kuupik Vandersee Kleist aamma Ove Karl Berthelsen, Inuit Ataqatigiit

Paatsiveerulluinnarneq

Sermitsiami saqqummersumi kingullermi atuarneqarsinnaavoq Siumut siulittaasuata aatsitassarsiornerni royalty-mik piumasaqarnertik imaaliallaannaq atuutilernavianngitsoq.

Allatut oqaatigalugu maannakkut oqariartuutigineqarpoq taamaallaat nutaanut aatsitassanik ujarlernermi piaanermillu isumaqatigiissutinut atuutissasoq, taamaalilluni maannamut isumaqatigiissutaareersimasut unioqqutinneqannginniassammata.

Inuit Ataqatigiit-niit isumaqarpugut taama allanngorartigisunik nalunaaruteqaqattaarneq nalornisitsisorujussuusoq, maannakkullu Siumut siulittaasuata oqaatigaa paatsoorneqarsimalluni. Tamannali paasilluarsinnaavarput, tassami Siumukkut qineqqusaarnermi royaltymut politikkiat sunaanersoq paasiuminaatsorujussuummat. Pineqartoq pingaartorujussuuvoq, tassami nunatta aatsitassarsiornermut politikkia pineqarmat. Eqqartorpagut nunat tamalaat akornanni suliffeqarfissuit isumaqatigiinniallaqqissorujussuit, taamaattumik pingaaruteqarpoq qanoq avammut oqariartuuteqarnissaq. Taamatuttaaq aamma pingaaruteqartorujussuuvoq piareersarluarsimanissaq.

Siumukkunnit oqaatigineqartaraluarpoq Isuani saviminissamik piiaasoqalerpat ulloq siullermiit royalty-mik akiliisoqartalissasoq – uffalu Siumukkut namminneq misissuinissamik akuersissut 1995-imi tunniuteqqaaramikku kiisalu 2005-imi London Mining-imut ingerlateqqinneqarmat aningaasatigut atugassarititaasut taamani akuersissutigereerlugit.

Akissutissanik amigaateqarpugut – imatut paasisariaqarnerluni Isua-ni saviminissamik piiaanissamut misissiunermi aningaasatigut royalty-mullu tunngasut nutaamik aaqqissuunneqassasut. Inuit Ataqatigiit-niit oqaatigiuarparput Isua-ni suliat annertoorsuartut aaqqissuussaq siulleq aallartippat royalty-mik piumasaqarniarata. Aamma oqaatigiuarparput maannakkut aatsitassarsiornermi inatsimmi periarfissaareersoq royalty’p atuutilertinneqarnissaa. Taamaattumik inatsisinik allanngueqqaarnissaq pisariaqanngilaq, taamaallaalli politikkikkut siunertaqarlunilu pilersaarusiornermiippoq.

Siumup siulittaasuata Sermitsiami ilanngullugu oqaatigaa, siunissami qanoq aaqqissuussiniarnerlutik sukumiivallaamik oqaatigiumanagu. Ilulissani KNR-ip qineqqusaartitsinerani TV-ikkut oqaraluarpoq royalty 10%-iussasoq. Suna 10%-eerutigissavaat – taanna atuutissava apeqqutaatinnagu aatsitassaq sunaanersoq aammalu aatsitassap nalinga apeqqutaatinnagu?

Inuit Ataqatigiit-niit erseqqissumik oqaatigaarput royalty avataani uuliasiornermi atorneqassasoq. Taamatuttaaq siunertaraarput Qeqertarsuatsiaat eqqaanni rubinisiornermi royalty atorneqassasoq. Ersarissuliuutigisarparput inatsimmi royalty periarfissaq mianersorluni atorneqassasoq, atorneqarneranilu pissarsiassaq annerpaaq siunertarineqassasoq.

Siumup partiillu allat tunngavilersuutaat tangeerupput. Kisiannili nuannaarutissaavoq massakut aamma allanit takuneqarsinnaalermat periutsit ullormiit ullormut allanngorartinneqarsinnaanngitsut, Inuit Ataqatigiillu siunnerfiat eqqortuusoq.

Nunatsinni tamarmiulluuta apeqqutini taamaattuni isumaqatigiissuteqarnissarput pingaaruteqarluinnartutut isigaarput. Naalakkersuinikkut patajaassuseq nunanit allanit aningaasalersuisussarsiornermi aalajangiisuulluinnartarpoq.

Inuit Ataqatigiit-niit royalty’p atuutilersinneqarsinnaanera akerlerinngisaannarsimavarput – paarlattuanilli oqartuarpugut piffissaq eqqortoq nallerpat taamaaliortoqartariaqartoq.aalajangiisussaq tassaassaaq aatsitassaq suna pineqarnersoq sunalu piviusorsiortuunersoq.

Aamma isumaqarpugut aatsitassarsiornermi akileraartsitseriaaseq sammineqartuartariaqartoq. Tamannarpiarlu pissutigalugu immikkut ilisimasalinnik suleqatigiissitaliorpugut akileraartarnikkut siunnersuisartussanik – taamatullu aamma aatsitassarsiornermi periuserisarput ukiuni kingullerni 20 – 30-nngortuni nalilersuiuarnikkut nallersuussiuarnikkullu aalajangiussaalluni.

Taamaammat apeqqutigisariaqartoq tassaavoq; Siumut suniartoruna?

Neriuppugut aamma kissaatigaarput partiit tamarmik ataatsimut isumaqatigiissuteqarnissatsinnut peqataajumassasut, soorlu 2009-mi tamatta isumaqatigiilluta aatsitassanut inatsit tassunga atasumik periusissarput aalajangiukkigut. Inuussutissarsiutinik nutaanik aallartittoqassapppat tamanna pisariaqavippoq.

Ikinngutinnersumik

Inuit Ataqatigiit Inatsisartunut qineqqusaartitaat

Royalty pissusiviusullu

All.: Inuit Ataqatigiit Inatsisartunut qinigassanngortitaat

Nunatta pisuussutai uumaatsut soorunami akeqarput, taamaattorli aamma Nunatsinnut isertitsissutissatut aalajaatsuunatillu qularnaatsuunngillat. Naak ukiorpassuanngortuni Nunatsinni aatsitassarsiornermik ingerlatsisoqarsimagaluartoq,  aatsitassarsiornikkut sulif-fissuaqarnermik pilersitsinissaq suli maannamut iluatsinngilaq. Nunarput aatsitassanik nalitoorsuarnik peqarpoq, suneqaratilli uninngaannarunik aningaasarsiornikkut naleqanngillat. Pisuussutivulli uumaatsut ataasiaannarlugit aningaasarsiutigisinnaagatsigit, piiar-neqarnissaasa akuersissutiginnginnerini isumalioqqissaarnissaq pisariaqarpoq. Taamaat-tumik annertunerpaamik iluanaarutiginiaraanni ungasissoq isigalugu pilersaarusiornissaq pingaaruteqarluinnarpoq.

Nunatta aningaasarsiornikkut nammineernissaa tamatta kissaatigaarput. Takorluugarli tamanna piviusunngussappat Nunatsinni nutaanik isertitaqaqqaartariaqarpugut – taamaaliorniaruttalu nunanit allanit aatsitassatigut aningaasaliiumasut selskabillu pisaria-qartippagut. Qanorluunniimmi ilioraluarutta aatsitassanik misissuisitsinissaq tamatumalu kingorna pisuussutinik piiaanissaq nammineerluta akissaqartinngilarput. Taamaalior-nissamut aningaasaqarnikkut suli nukilaappallaarpugut, tassami ullormut milliuunit arlallit tamatumani pisariaqartinneqarput. Taamaattumik nunat allamiut aningaasaliisussat selskabillu pisariaqavipput, soorluli aamma kalaallit piiaanissamut selskabiuteqarnissarput takorluussallugu piviusorsiunngitsoq.

Qineqqusaarnermi uani partiit arlallit siunnersuutigaat aatsitassanik piiaaveqarnermut atatillugu aatsitassat piiarsimasat tunngavigalugit tunisassiornermut akiliuteqartit-sisoqartassasoq (Omsætningsroyalty). Tunisaqarnermi akitsuusiinermi periuseq unaavoq selskabit aningaasat isertitamik tamakkiisut procentiinik aalajangersimasunik  Aatsitas-sarsiornermi aningaasaateqarfimmut nakkartitsisassasut, piiaavimmi pineqartumi sinne-qartooruteqarneq sinneqartooruteqannginnerluunniit apeqqutaatinnagit. Taamatut pe-riuseqarnikkut piiaaviup atuunnerani ukiuni siullerni selskabit aningaasartuutaat qaffasin-nerulissapput, ukiullu siulliit taakkorpiaat suliffeqarfiit aningaasatigut mianernartumik inissisimaffigisarpaat aningaasartuutit amerlanerusarmata. Tamanna uagut soorunami soqutiginngitsuusaarsinnaavarput. Aatsitassarsiornikkulli suliffissuaqalernissaq pimoo-rullugu kissaatigigutsigu aningaasaliisussat aamma pisariaqartitsinerat isiginngitsuu-saarsinnaanngilarput.

Aatsitassarsiorfillu matoqqasoq landskarsimut naleqangaanngilaq. Oqallinnermi ilaannikkut ima nipeqartoqartarpoq selskabit aningaasarsiorusunnerat inga-sappallaartoq. Inuit Ataqatigiit tungitsinniit erseqqissarusupparput selskabit Nunatsinni suliallit niuernikkut peqqinnartumik ingerlanissaat kissaatigigatsigu. Tassami suliffissat ataavartut isumannaatsullu atorfissaqartippagut. Inuit Ataqatigiit ammaffigiuarsimavarput aatsitassarsiornermi akitsuusersuinerup siunissami allatut aaqqissuunneqarsinnaanera.

Taamaattumik aamma siunnersuisoqatigiit immikkut ilisimasallit nunat tamalaat akornan-neersut pilersinneqarnissaat qularnaarsimavarput, aatsitassarsiornermi akitsuusersuineq nakkutilliinerlu pillugit pitsaanerpaamik aaqqissuussinissamik siunnersuisartussat. Tas-sami akitsuusersuinerput qanorluunniit aaqqikkaluarutsigu, selskabit akileraartarnissaat tunisaqarnermiluunniit akitsuutit (Royalty) atoraluarutsigit, akileraarutinik isaatitsiniarneq immini unamminartuusussaavoq.  Tassalu akileraarusiineq qanorluunniit ikkaluarpat akile-raaruserinikkut nakussassaanissaq suliassaavoq, minnerunngitsumik  transfer pricing-imik pisagaannik akiuiniarneq eqqarsaatigalugu. Transfer pricing selskabit nunani allani sel-skabiutiminnut minnerusunut tunisassiaminnik akikinaaralutik tunisisinnaanerannut tunngavoq, taamalu nunamit aatsitassarsiorfimmiit pigisanik nalilinnik annissuineq pineqarluni. Transfer pricing nunat tamalaat akornanni ajornartorsiutaavoq. Nunap suulluunniit akileraarusersuinini avaqqullugu pigisanik annissuisoqarnissaa kissaatiginngilaa. Tassunga atatillugu isumaqarpugut Akileraaruserinermik qullersaqarfimmi piginnaasatigut nakussassaaneq selskabinit aningaasalersorneqassasoq, soorluli tamanna aatsitassanut inatsimmi periarfissaareersoq. Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut akitsuusiinerit  royalties  silatusaartumik atorneqalerunik pitsaanerusoq, maannalu tamatumunnga piffissaan-ngilaq. Taamatuttaaq kissaatigaarput selskabit akileraarutaannik nakkutilliinerup nakus-sassarnissaa. Akileraarusiinerput eqqortuunersoq nalilersortuartariaqarparput, taamatullu aamma aningaasaleerusussutsimik suliffissanik akileraarutitigullu isertitaqaataasumik pilersitserusulluta. Tassami aatsitassarsiorfeqannginneq tassaavoq suliffissaqannginneq isertitassaqannginnerlu. Selskabinut qujageqqusaarneq pineqanngilaq. Pineqarpoq anguniakkap aalajangiusimanissaa ungasissorlu isigalugu siunniussinissamut sapiis-suseqarnissaq.

Qujanaq

Inatsisartut 2009 - 2013Ukiuni kingullerni sisamani suleqatigissimanitsinnut Inuit Ataqatigiit-niit qujavugut. Ukiut sisamat pikkunartorsuit. Sorpassuit ilutsissimapput. Kisiannili aamma ilungersunartunik ajornakusoortunillu oqaluuserisaqarlutalu aalajangiisariaqartarsimavugut. Nuannarineqarnissaq piinnarnangu kisiannili eqqortunik pisarialinnillu aalajangiisarnissaq assut pingaartitarisimavarput, aamma akerlilersorneqaraluaraangattaluunniit. Suli suliassarpassuaqarpugut – allanngortitsiartuaarnermi aallartilaaginnarpoq. Taamaammat naalakkersuinikkut siuuttooqqinnissatsinnut pisinnaatitaaqqinnissarput neriuutigaarput.

 

Qinigaaffimmi qaangiuttumi angusimasavut tulluussimaarutigaavut. Aningaasarsiornerput nunatsinni pitsaasumik suleqataasorpassuit peqatigalugit tutsuiginartumik patajaatsumillu tunngavilerneqarpoq. Siunissamut upalungaarsarnerput misissueqqissaarnernik pilersaarusiornikkullu sukumiisumik siullermeerutaasumik tunngavilersorneqarpoq, ilisimasat tunngavigalugit aalajangiisarniassagatta atugarissaarneq nammineerneruleriartornerpullu annertusarniarlugit.

 

Suliffissaaleqineq annikillisarumallugu suliffeqarfinnik nutaanik pilersitsinissamut periarfissanik nutaanik ilungersorluta suliniuteqarpugut. 2009-imiit meeqqanut inuusuttuaqqanullu suliniutinut 100 mio.kr. sinnerlugit aningaasaleeqqippugut. Inuiattut ineriartornitsinni akimmiffigisartakkavut allarpassuit annikillisarniarlugit sulivugut.

 

Martsip 12-annut qilanaaqaagut. Oqartussaaqataanerput partiit isummallu assigiinngitsut akimorlugit nalliuttorsiutigissavarput.

 

Qinersilluarisi!

Suliniutit Angisuut Alcoalu pillugit siullermeerinermi oqalugiaat

Nunatsinni misigisimassaagut inuiattut ataatsimoorfissaqarluta ammip qalipaataa, oqaatsit upperisaq assigiinngissutilluunniit allat tunngavigalugit immikkoortitaanata. Inuit assigiinngisitaartunik piginnaasaqarnerput namminiilivinnissatsinnut sakkussatta pingaarnersaraat. Nunani allani inunnik assigiinngisitsineq takussaasinnaasaraluartoq, nunarput tikillugu inuit naligiimmik ataqqinassuseqarnerannik misigiffiussaaq.

Kinaassuserput inoqatinullu isiginnittaaserput taamaattoq- nunarsuarmi inuiaat ikinnerussuteqartut qaqugorsuarmut nukittoqqutissaat attatissavarput. Inuiaat kalaallit tikillugit angisoorsuunatillu amerlanngikkaluartut, kinaassutsimikkut isummersortaatsimikkullu nukissaqarluartuussapput. Suut tamaasa ajorluinnartutut isigilersimagaanni, isummat nukittorsarfeqartariaqarput inoqatinut siunnersuisinnaanngorlugit.

Aallartissutigalugu oqaatigissavara, allanngortikkuminaappoq Inuit Ataqatigiit aalajangiusimagatsigu nunatsinni inuit sulisut aamma nunatta avataanit tikillutik suliartortut akissaasersuinikkut assigiimmik atugassaqartitaanissaat attakkatsugu.

Siunnersuut imm. 110-mi anguniarneqarpoq suliniutini angisuuni Kalaallit Nunaata aningaasaqarnikkut ineriartorneranut immikkut pingaaruteqartuni aningaasaliinissamik piviusunngortitsinissamillu siuarsaanissaq. Nunatsinni inuussutissarsiutinik ineriartortitsinerup pitsaanerulernissaa, aammalu nunatta aningaasarsiornikkut imminut napatissinnaanerulerneratigut naalagaaffeqatitsinnit aningaasarsiornikkut isumalluuteqarnitta annikillisarnissaanik anguniagaqarnitsinnut ilaliisussaq. Inuussutissarsiutit nutaat nunatta aningaasarsiornikkut pisariaqartitaannik naappertuuttumik isertitsiviusinnaasut pilersinneqarsinnaanerat periarfissinniarlugu aallarnisarnermi sinaakkutissaq.

Suliassaq annertooq, Naalakkersuisunit Inatsisartunut isummerfigisassanngorlugu apuunneqarmat Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Naalakkersuisut qutsavigissavakka. Tassami suliassaq kikkut tamarmik isumaqatigiivissorlutik isummerfigissagaat naatsorsuutigiuminaappoq. Taamaattorli inuiaqatigiit Kalaallit ineriartorneranni killiffimmi aalajangiiffissaq pingaaruteqarluinnarpoq. Naalakkersuisut nunatta inuisalu aningaasarsiornikkut ineriartoqqinnissaannut periarfissat nutaat ilaattut suliassaq isigalugu Inatsisartunut isummerfigisassanngorlugu saqqummiuppaat.

Nunarsuarmi teknikkikkut ineriartorneq nunarsuatsinni aningaasarsiornerup sukarsuaattut pingaarnertut inissisimavoq. Ullumikkut teknikkikkut ineriartorneq pisarnermisut ingerlaannassappat aatsitassat aatsitassarsiorfiillu nutaat assut pisariaqartinneqalerput. Nunarsuarmi aningaasarsiornikkut ajulusoornerup kingorna teknikkikkut inerisaaniarneq aatsitassanik pingaaruteqartunik nunat ataasiakkaat kisimik tunisassiortuunerannik annertuumik tatineqaleriartorpoq. Tassani pissutaavoq teknikkikkut ineriartornermi pisariaqartinneqartut, aatsitassarsiorfinnik aatsitassanillu amerlanerusunik pisariaqartitsimmata.

Tamatumani pissutaaqataavoq nunarsuatsinni aatsitassarsiorfiit qitiunerusut arlallit siornatigutut iluaqutigineqarsinnaanerat sukkasuumik killeqaleriartormat. Ineriartornerneq nutaamik aallartiffissaqaqqullugu nunatta pisuussutai uumaatsut annertuumik nunarsuarmioqatitsinnit isumalluutigineqalerput. Soorlu aamma nunatta inuisalu aningaasarsiornikkut atugartuussutsikkullu pisariaqartitsinerat annertuumik aatsitassarsiorfinnit matussuserniarneqartoq.

Piviusuuvoq, Kalaallit Nunaat nunarsuarmioqatigiinni pingaarutilimmik inissisimalermat. Nunarsuarmi aningaasarsiornerup ajalusoornerata kingorna, nunarsuarmi niuerneq annertuumik nutarteriffigineqarpoq. Tamatumani immikkoortut marluk nunatsinnut annertusiar-tortumik sunniukkiartussapput. Siulleq tassaavoq: Teknikkikkut ineriartortitsinikkut nunarsuarmi aningaasarsiorneq sukkasuumik patajaallisarniarneqarmat, nunatsinni aatsi-tassat atortussiatut pisariaqartinneqartut piumaneqarnerulernerannik kinguneqarpoq. Nunarsuarmioqatitta inuiannut kalaallinut ”qanillattornerat” nunatsinnut inuinullu sunniuteqalereermat siunnersuut una naalakkersuinikkut isummerfissaasoq takussutissaavoq.

Aappaattut: Nunarsuarmi uumasunik naatitanillu inuussutissanik niuerneq pisisartoqarnerlu sakkortusisamik piujuartitsinermik tunngavilik piumasaqaatigineqalerpoq. Soorunami nunatta avataanut aalisakkanik niueqateqarnitsinnut annertuumik sunniuteqartussamik. Niuerneq aningaasarsiornerlu, piffissami sivisuumi nunarsuarmioqatigiinni naatsorsuutigineqarsinnaasoq qulakkeerniarneqarpoq.

Taamaammat piviusuunngilluinnarpoq isumaqaraanni, nunatta avataani niuernikkut piu-masaqaatigineqartut malinnagit nunatsinni nammineq aalajangersaaginnarsinnaasugut. Ineriartorneq nutaaq piumasaqaateqarpoq, nunarsuarmi pissutsit eqqumaffigalugit ingerlatsisariaqarnitsinnik. Nunat niuernermik attassiumasut aamma inuussutissarsiutinik attassiumasut tamarmik piumasaqaatitigut piumaffigineqarput. Aamma Kalaallit Nunaat nunarsuarmioqataasutut matumani piumaffigineqarpoq.

Niuernerli avaqqussinnaanngisarput imaappoq, pilliuteqanngiivissorluta niueqativut isumaqatigilersinnaannginnatsigit. Piumasavut tamaasa piniarlugit, oqaannartoqarsinnaanngilaq aatsitassarsiortut qimaassagunik qimaaqilik. Taamatut oqarsinnaagaanni tunngavissaqarluinnartariaqarpoq, nunatta aningaasarsiornikkut ajornartorsiutigiligassaanut qanoq matussusiinissamik tikkuussisunik. Tassami nunatsinni aningaasarsiornikkut annertuumik tatineqarfissagut nalliutilerput.

Ukiut marluk tulliuttut ingerlanerini, nunatta aningaasarsiornikkut ineriartornera – 4 procentpointinik nakkariartussatut missingersuusiorneqarpoq. Naak aningaasarsiornikkut ingerlaasitoqqamut sanilliullugu, aningaasaqarnikkut aqutsilluarneq patajaassusermik qaffariartitsigaluartoq. Nunatsinni inuiaqatigiit ataatsimut isigalugit ukioqqortussutsi-mikkut qaffariarnerat, inuillu sulisinnaasut ikilerialernerat pissutaallutik ukiut 15-nit qaangiuppata aningaasarsiornikkut ineriartornerput -16% procentpointinik apparluni inississasoq ilimasaarutaavoq.

Tamanna imak paasisariaqarpoq, nunatta aningaasat ikinnerpaamik mia.kr-it angullugit sipaarniartariaqassagai. Allatut oqaatigalugu ullumikkutut ingerlaannarutta pissutsit imaalissapput,- ineriartorneq aningaasalersorunnaarlugu aningaasartuutit akilersorniartussaavagut.- akissaqarfiginagillu.

Allannguinngikkutta nunatsinni inuiaqatigiittut atugarissaarnerput ullumikkutut pitsaassuseqartoq attassinnaanngilluinnassavarput, naak suli atugarissaarnerulernissatsinnik anguniagaqarluta. Taamaammat aningaasartuutissavut 1 mia.kr-nik missiliorneqartut matus-sutissaqartikkumallugit, nunatsinni aatsitassarsiornikkut aningaasarsiorsinnaalernissaq asuliinnaq isumassarsiaanngilaq. Isuma akisussaassuseqartumik inuiaqatigiit atugarissaarnerannik attassiinnarnissamik tunngaveqarmat piviusuuvoq.

Aatsitassarsiorneq pillugu inuiaqatigiinni isummersoriaaseq immikkorluinnaq ittumik tamatsinnut pisussaaffiliivoq siammasissumik isiginninnissatsinnik. Allatut oqaatigineqarsinnaanngilaq piviusuummat siunissami nunatsinni aningaasarsiornerput oqimaannerussaqisoq ilisimagatsigu. Pisariaqarpoq isummersornivut piviusorsiortumik tunngavilersugaassammata. Piviusorsiussaguttali avaqqussinnaanngilarput- isummerutta aningaasarsior-fissat nutaat aatsitassarsiorfiillu pineqartut itigartinniarlugit, – taava pinngitsoorata aningaasarsiorfissanik allanik tikkuussisariaqassagatta.

Taamaaliunngikkutta inuiaqatigiit nunatsinni aningaasarsiornerput akisussaaffigiuminaatsup tungaanut ingerlalissaaq, ullumikkut inuiaqatigiinni periarfissiissutaasut sipaarniarfigineqalernissaat tullinnguutissammat. Imaappoq, peqqinnissaqarfimmi, isumaginninnermi, ilinniartitaanermi aammalu angallannikkut aningaasaliissutit kiffartuussiviillu allat pinngitsoorata sipaarniarfigisalugit aallartissavagut. Inuiannut ullumikkut pisinnaatsitaaffiusut nunatsinni atugarissaarnitta qanoq ittuunerannik naliliinissamut uuttuutaasut ilagimmatigit.

Inuit nunatsinni isumaqatigiinngissuteqarnitta ersersippaa, nunami siammasissumik nunaqariuseqartugut oqaloqatigiinnikkut periarfissavut nukittorsarneqartariaqartut. Paasissutissat ilisimasariaqartut nunatsinni inoqarfinni tamanut apuuttarnissaannik qulakkeerinissaq pitsaanerusoq pisariaqartipparput. Qularutissaanngilaq inuiaat kalaallit ataatsimoorluta ajunngitsussamik siunnerfeqaratta. Qularnarporli isummerfissat annertuut pillugit inoqarfinni tamani paasissutissat siammarneqartarnerat ilumut naammattumik isummernissatsinnut ilisimasariaqartunik pissarsisarnersugut.

Taamaammat oqaaseqaat una iluatsillugu Naalakkersuisunut apeqqutigissavarput, Inuit Ataqatigiit siunnersuutiginikuusarput, tassalu tusarniaasarnerup nutarteriffigineqarnissaa pillugu siunnersuut Naalakkersuisut suliaralugu sumut killernertik erseqqissarsinnaaneraat. Apeqqut nunatsinni inuussutissarsiorfiit angisuut pillugit inuiaqatigiit peqataatilluarneqarnissaannik siunertalik pingaaruteqartuusoq Inuit Ataqatigiinnit isumaqaratta.

Namminersorneq pillugu inatsit piviusuinnik tunngavilersugaalluni suliaavoq. Suliaavoq nunatsinni aningaasarsiornikkut nakkariartorfiit illua’ tungeqartinniarlugit atugarissaarnermik attassinissatsinnik najoqqutassiaq. Inuiaqatigiit nunatsinni pitsaanerpaamik alloriartinniarluta aaqqissuusseqqinneq nutaaq, annertuumik Namminersorneq Pillugu Isuma-lioqatigiissitat Isumaliutissiissumminni timitalersorpaat. Suliaq saneqqutaaruminaatsuummat, aatsitassarsiorneq pillugu oqallinneq, partiit politikkikkut isummaminnik sorsuffissaattut isiginagu siunnerfinnik tutsuiginartunik pilersitseqqaarniarfissaatut ilungersorfiusariaqarpoq.

Aatsitassarsiorfiit angisuut, sanaartornerup nalaani aningaasartuutaat aalajangiisuussapput, aatsitassarsiorfiup naliginnaasumik aallartinneraniit aningaasartuutit matussusernissaata tungaanut piffissaq qanoq sivisutigisoq atorneqassanersoq. Allatut oqaatigalugu,- sanaartornerup nalaani aningaasartuutit qaffakkutsigit, taava illua’ tungaani, aatsitassarsiorfiit iluanaarutaannit nunatta aningaasanik pissarsiaqartalernissaa kinguartissavarput. Taamaammat sanaartornerup nalaani aatsitassarsiortunut piumasaqaativut annertusiartortillugit, nunatta aatsitassarsiornikkut iluanaarutinik isertitaqalernissaa ukiunut amerlavallaanut tasitamik inissinnaveersaassavarput. Tamannali isumaqanngilaq, suna tamaat akigalugu nunatsinni aatsitassarsiorneq ineriartortissagipput.

Inuit Ataqatigiinnit oqariartuutiginikuusarput tassaavoq, nunatta aatsitassarsiornikkut aningaasanik isertitaqarnerpaaffissaa anguniagassatut pingaarnerpaajusoq. Tamatumani apeqqutaatinnagu isertitsivissat qanoq taaguusersugaanersut. Apeqqutaatilluguli qanoq aaqqissuussamik inuiaqatigiit kalaallit aningaasarsiornikkut pissarsinerpaaffissatta qulakkeernissaa piviusunngussanersoq.

Taamaammat sanaartornerup nalaani aatsitassarsiorfiit aningaasartuutissai qaffakkiartor-tillugit, ”nunatta aningaasartuutissai” qaffakkiartortutut aamma oqaatigineqarsinnaavoq. Tassami sanaartorneq akitsorpat, nunatta iluanaarutinit isaatitaqalerfissaa ulloq ungasillisissavarput. Taamaammat Inuit Ataqatigiit oqaatigissavarput ammaffigigatsigu aatsitassarsiorfiit sanaartornerup nalaani aningaasartuutissaasa appasinnerpaaffissaat anguniarlugu isumaqatiginninniassalluta. Tamatumani nunatta pissarsinerpaanissaa qulakkeerneqarsinnaappat.

Taamaammat ilumuunngilluinnarpoq ilaatigut isumaqalersitsiniartoqassappat ”Naalakkersuisut akeqanngitsumik nunarput tunilerpaat!” Piviusoq imaappoq; Inuit Ataqatigiit isumaqaratta inuiaqatigiinni tamatta isumaqatigiilluta siunnerfipput tassaasoq, Kalaallit Nunaat inuisalu pissarsiaqarnerpaaffissaat ataatsimoorluta anguniassagipput. Nunatsinnimi inatsisit imaapput, aatsitassanik immikkut akitsuusersuinngikkaluarluta misissuisoqarnerinnaani allaat 100 mio.-it arlallit pallillugit isertissinnaasarlutigit. Naak inatsisitigut tunngavitta appasinnerpaaffissaattut inatsit isigineqarsinnaagaluartoq. Taamaakkaluartoq suli pissarsinerunissarput siunertaralugu, isertitsiviusinnaasut allat nassaariniarlugit Inuit Ataqatigiinnit suleqataassaagut. Soorunami inuiaqatigiit ataasiugatta angusarissaarnissarput ataatsimoorussamik siunnerfiusariaqarpoq.

Aatsitassarsiorneq pitinnagu nunatsinni aamma aaqqitassat annertupput. Ukiut qulikkaat ingerlanerini innuttaqativut nunatta avataanut nutsertut ikigisassaanngillat. Aamma taamaappoq nunatta avataaniit tikillutik suliartortut eqqarsaatigalugit. Suliffissaaleqineq qaffasippoq. Inuussutissarsiutit akornanni nutarterineq nutaaliornerlu kigaappoq. Inuit nunatsinni atugaat, aningaasarsiornikkullu periarfissaat annertuumik nikingassuteqarput. Isertitakitsut amerlavallaarput. Aaqqissuuseqqinnissarli naalakkersuinikkut aallartinneqareermat, ajornartorsiutik aaqqinniarnissaat siunertaralugu sulineq Inuit Ataqatigiinnit aallartereerparput.

Allannguineq- nutarterineq aningaasarsiorfiillu nutaat pilersitsisuussapput danskit naalagaaffiannit tapiissutinik isumalluuteqarnitta millisinnissaannut. Kiffaanngissuseqarnerulluta nunatsinni aqutsineq anguniagarput nammineerluta aalajangersaanitsigut timitalersugassaavoq. Angusaqassagutta ullumikkut isummertaatsikkut inissisimaffipput aamma nutaaliorfiusariaqarpoq.

Aperisoqarsinnaavormi imatut:- Aatsitassarsiorneq akuerinngikkutsigu, suliffissat nutaat akuerinngikkutsigit, nunatta aningaasartuutissai annertuut matussutissaqartinngikkutsigit, inuiaqatigiit atukkamikkut naligiinnerulernissaat akissaqartissagutsigit, taava suliffissat aningaasarsiorfissallu nutaat allat suusinnaappat? Unammilligassat allaqarput. Qularnanngilaq aatsitassarsiorfiit itigartissagaluarigut allatigut nunatta aningaasartuutissaasa annertoqataannik isaatitsivissaqarluta matussusersinnaasuugutsigit. Kisianni piviusoq ajoraluartumik taamaanngilaq.

Siunnersuut una; inatsisartut ataatsimiititaliaanni sammissallugu immikkut soqutiginaate-qarpoq. Soqutiginartoq siulleq tassaavoq, isumaqatigiinngissutigineqarsinnaasut naaperiarfissarsiuullugit suliarissagatsigit. Aamma soqutiginarluinnarpoq sammissallugu, nunatta inuisalu aningaasarsiornikkut pissarsiaqarnerpaaffissaat ataatsimiititaliami tunngavissinniagassaammat. Tassami siunnersuut una, ukiuni arlaqalersuni Naalakkersuisutigoortumik ingerlanneqartoq, akuerineqassappat, kiisami Inatsisartut toqqaannartumik sunniuteqarsinnaanerat periarfissinneqassaaq.

Siunnersuutimmi akuerineqarneratigut imaanngilaq aatsitassarsiorfiit angisuut ammarneqarnissaannik akuersineq. Siunnersuummili pineqartoq tassaavoq, aatsitassarsiorfiit angisuut aallarnisarneranni, tassa sanaartornerup nalaani atugassarititaasussat inatsisitigut tunngavissaat. Paatsoortoqaqqunagu Inuit Ataqatigiinnit naqissusissavarput siunnersuut aatsitassarsiorfinnik ataasiakkaanik ammaanissamik akuersinermilluunniit tunngaveqanngimmat. Misissuinerit annertuut suli aatsitassarsiornermut inatsit malillugu ingerlan-neqaqqaartussaammata.

Naalakkersuisulli kaammattorumavagut aatsitassarsiorfinni angisuuni pilersitsisoqassappat, nunaqavissut amerlanerpaat suliffissaannik qulakkeerinninnissaq siunertaralugu, nunaqavissullu suliffeqarfiisa sanaartornermi ingerlatsinermilu amerlanerpaat peqataatinneqarnissaat siunertaralugu misissuisussamik suleqatigiissitalioqqullugit.

Inuit Ataqatigiit soqutigilluinnarparput suleqatigiissitaliornikkut nunaqavissut suliffeqarfiutaasa suliassat suut naammassisinnaaneraat, qanorlu inuiaqatigiinnut uatsinnut aatsitassarsiorfissat iluaqutiginiarneqarsinnaanerat pitsaanerpaamik angusinnaaneripput takussutissaqartikkumallugu. Aamma taamaappoq nunatsinni ilinniartut pikkorissarfissaaleqisut periarfissarsiuunneqarsinnaanerat eqqarsaatigalugu.

Tassami aatsitassarsiorfiit angisuut sulisunik 1000-likkaanik pisariaqartitsisut, sapinngisaq tamaat atorluartariaqarpagut. Sanaartornerup kingorna nalinginnaasumik ingerlatsinerminni sulisunik 1000-nit ikinnerusunik sulisoqalernissaat naatsorsuutigineqarmat, nunaqavissut sapinngisamik amerlanerussuteqarlutik nalinginnaasumik suliffinnik ingerlatsisuunissaat siunertaasariaqarpoq. inuiaqatigiit sapinngisamik akuutilluarneqarnissarput qulakkerneqassappat, kommunit naalakkersuisullu suleqatigiilluarnissaat pisariaqarpoq.

Inuit Ataqatigiit inatsisartunut ilaasortaatitai akisussaassuseqartumik suleqataarusuppugut. Inatsisartuni aammalu partiit akornanni isumaqatigiinneq ataatsimoorussaqarsinnaanerlu siunnersuutip suliarinerani pingaartilluinnarparput.
Inuiaqatigiit nunatsinni siuariarfiusumik alloriarfissaqarnissaat pissappat aningaasarsiornikkut nutaaliornermik tunngaviliisariaqarpugut, aamma inuussutissarsiutinik nutaanik siornatigut isummerfigisimanngisaannakkatsinnik angissuseqartut silittumik tunuliaqutsigaanissaat pisinnaanngippat piviusunngortitsinissaq tunngavissaqanngilaq.

Siunnersuut ukiuni arlaqalersuni Naalakkersuisutigoortumik ingerlasoq, kiisami Inatsisartunit sammineqarnissaminut periarfissinneqarmat atorluassavarput. Taamaammat Inuit Ataqatigiinnit siunnersuutip siullermeerneqarnerani akuerissallugu tunuarsimaarutissaqanngilagut. Apeqqutissat, uparuaassutissat, mianersorfissat aammalu piumasaqarsinnaanermut periarfissat alloriarfissatut siullertut sammerusuppagut. Tamanna Inatsisartut ataatsimiititaliaanni partiit allat suleqatigalugit isumaqatiginninniarnissarput timitalersussavarput.

Ingerlaqqinnissamut tamatta piumassuseqartariaqarpugut

 Inuit Ataqatigiinniit uteqqittariaqarparput Suliniutinut angisuunut inatsisisssap pingaaruteqarluinnarnera, tassaavormi imunga imunga suliniutinut angisuut aallartisartussat inatsisitigut sinaakutissaat, taamaattumillu naalakkersuinikkut suliniuteqartut naapeqatigiiffissarsiornissaat uani pingaaruteqaqaluni.

Pisariaqarluinnarpoq Inatsisartuni partiit tamarmiusut tunuliaqutaralugit suliniutinut angisuunut tunngasumik naalakkersuinikkut sinaakutissiornissaq. Suliniutit angisuut avaqqunneqarsinnaanerannik isumaliorneq ersarissumik illua’tungilerneqarpoq misissui-nerni arlaqaqisuni saqqummiunneqalereersuni, soorlu Akileraartarnermut Atugarissaar-nermullu Isumaliqatigiissitap isumaliutissiissutaani, kiisalu Aningaasaqanermut Siunner-suisoqatigiit nalunaarutaanni. Siunissarput toqqissisimanartuussappat uninngaannar-sinnaanngilagut, iliuuseqartariqarpugut.

Illuatungiliuttut partiivisa annersaanni massuaatigineqartuartarpoq misissuinerpassuit iliuusissanik kinguneqartitsiviuneq ajortut. Taamak pissusilersortuarneq politikikkut inerisimannginnermut, utaqqisinnaanngissuseqarnermik piviusunulluunniit qiviarnaveer-aarnermut ersiutaavoq. Inuiaqatigiinnili atorfissaqartinneqarluinnartoq unaavoq maannakkorpiaq inuiaqatigiit kinguaassattalu siunissaannik qulakkeerinninniarluni suliniarnermi partiit tamaasa tunuliaqutarineqartariaqarmata, imak oqaannarnani:- Anguniarneqartut naammanngillat, namminerlu ataasinnguamilluunniit naapitseriaanermik allaalluunniimmi siunnersuutaasinnaasumik saqqummiussinani.

Tamannalumi Siumukkut Folketingimut ilaasortaatitaasumit saqqummiunneqarpoq soorlu nammineq pisussaaffeqanngitsoq:-Ukioq manna Siumut Suliniutit angisuut pillugit suleqataanianngilaq.

Taamaaliornikkullu innuttaasut sallunaveeqqusiullugit Siumukkunnut kikkut pingaarner-paanersut ersersinneqarpoq. Siumukkunnut pingaarnerpaavoq: Siumut.
Tamannali Inuit Ataqatigiinniit uniffigissaanngilarput. Inuiaqatigiit minnerunngitsumillu kingulissatta ullumi siunissamilu pitsaasumik ineriartortut sulllinneqarnissaminnillu pitsaa-sumik noqqaasut piumasaat naammassiniartariaqarparput. Akisussaassuseqaratta. Partiit tamaasa aamma Siumut kaammattorpagut, imminut tunulliutilaarluni innuttaasut sullitat salliullugit naaperiarfiusinnaasunik saqqummiusseqqullugit.
Inuiaqatigiit siuttussamissut qinigaasut tamatta pingaarnertut pisussaaffigaarput isummatta naapisinniarnissaat, partiimmi arlaannaalluunniit amerlanerussuteqanngimmat isummat naapisinniarnissaat sulinitsinni angusaqassagutta pisariaqarpoq.

Meerujuuneq iluaqutaanngilaq, piorsaaqaataneq kisimi iluaqutaavoq

Inuit Ataqatigiit naalakkersuisooqatinilu sapinngisartik tamaat inuiaqatigiit sanngisuut sanarfivaat, inuiaqatigiit ullutsinni siunissamilu ingerlalluartut. 2009-imi qinersereernerup kinguninngua erserpoq inuiaqatigiit sullinneqarnissaminnik sungiusimasaat attatiinnarneqassappata pinngitsuunngiivilluta iliuuseqartariaqartugut. Qangatut ingerlaaseq attatiinnarneqarsinnaanngilaq, nutaaliortariaqarpugut. Nutaaliornerlu tassaalluinnarpoq naalakkersuisooqativut peqatigalugit suleqatigiissutigisinnaasarput.

Naalakkersuinikkut anguniakkavut naalakkersuisooqatigiinnermi isumaqatigiissutaasumi nalunaarsorneqartut allanngorsimanngillat, tassa illua’tungiliuttut partiivisa annersaasa siuttua qanorluunniit oqalukkaluarpat allanngortoqanngilaq. Naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutigiuarsinnarpaat akileraarummik qaffaannginnissaq akitsuutinillu nutaanik pilersitsinnginnissaq pingaaruteqartoq. Naak uani qinigaaffimmi aningaasaqarnikkut qaangerniagassat artonarsimagaluaqisut, tamannami naalakkersuisooqatigiiusimasut paasisimanngilaat, nuna tamakkerlugu akileraarut allanngortinneqarsimanngilaq, ajornanngikkaangallu akitsuutit nutaat ungalassimaarneqarsimapput.

Ilumoorpoq qinigaaffimmi uani 66 mio. koruunit nalinganut akitsuusiisoqarsimammat. Taakku akitsuusiinerit inuiaqatigiit pissarissaartut ingerlanneqarneranut aningaasaliissutaapput, sullissinermilu ikilisaanerit pinngiotsoortinneqarsimallutik. Soorunami taakku 66 mio. koruunit sipaarniarnikkut tapiissutinillu ikilisaanikkut nassaariniarneqarsinnaasimagaluarput, taamaaliornerli inuiaqatigiinnut sakkortunerusumik sunniuteqarsimassagaluarput.

Akitsuusersuiniarnerit aallaqqaataaniit pilersaarutitsinnut ilaanngillat, kisiannili naalakkersuinikkut tamakkiinerusumik anguniakkatta anguniarneranut iliuusissatut tulluunnerusutut toqqarneqartariaqarsimallutik. Naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutaanit issuaalaassaagut, taakkumi illuatua’tungiliuttut partiivisa annersaata siuttuata eqqaanngilai: “Namminersorneq inuiaqatigiit kalaallit aningaasarsiornikkut kulturikkullu ineriartornikkut, aningaasaqarnikkut naalakkersuinikkullu annertusiartuinnar-tumik kiffaanngissuseqaleriartornissaannik siunertaqartinneqassaaq” aamma ilanngukkusupparput ”Namminersornerup atuutilernerani unamminartut anginerit ilagaat, Nunatta aningaasaqarniarnerata makiteqqinniarnissaa”

Illua’tungiliuttut siuttuata akileraartarnerup allanngortiternerata siunertaa ajoraluartumik paatsorsimavaa, taamaattumillu akitsuutinut akitsuutit pillugit isummersornerminut taputartuullugu. Uteqqissavarput Siumukkormiunut paasineqarsinnaasunngortillugu, akileraartarnermi allannguinerup siunertarinngilaa landskarsimik immersuinerunissaq. Kisiannili aningaasat amerlaqatai allatut isertinnissaat siunertaalluni.

Siumut kaammattorumavarput siunissami inuiaqatigiit atugarissaartut aningaasalersornissaannut ujartueqataaqqullugu. Manna tikillugu siunnersuutinik marlunnik takkuttoqarpoq: ukiutoqqami qummoroortaatinik akitsuusiiniarnermik kiisaalu aatsitassarsiornermi sakkortunerusumik atugassaqartitsiniarnikkut. Kisiannili ukiumut ataatsiaannarlouni ukiortaartarpoq, aatsitassarsiornermilu ingerlanneqartut ullumi siunissamilu inuiaqatigiittut atugarissaartutut aningaasartuutissavut matussusersinnaanngilaat.

Inuit Ataqatigiit naalakkersuisoqatigiillu ukiuni kingullerni pingasuni akisussaaffimmik tigusipput, iliuuseqartarlutillu pisariaqaleraangat, siunertaajuartarluni innuttaasut ineriartornermi peqataanissaat isiginnaartuuginnannginnissaallu. Meerujuunissamut oqarluartaarnissamullu piffissaqanngilagut, iliuuseqarnissamulli piffissarput atorluartariaqarlugu.

Sullissinissamut isumaqatigiissut malunnartumik pitsanngoriaataavoq

Inuit Ataqatigiinniit erseqqissassavarput sullissinissamut isumaqatigiissut Aningaa-saqarnermut Ataatsimiititaliamit sapaatit akunneranni kingullermi assartuisar-nermut tunngasoq akuersissutigineqartoq siunnersuummut siullermut assingunngitsoq. Qanoruumi ilanngussaqarneq tunngavigalugu taamatut isumaqa-lertoqarsinnaavoq.

Sullissinissamut isumaqatigiissut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap akuersissu-tigisaa, tassaavoq siunnersuut nutaarluinnaq, taanna Inuit Ataqatigiinnit isumarput tunngavigalugu malunnartumik pitsanngoriaataavoq. Inuit Ataqatigiinnut pingaa-ruteqarpoq qulakkiissallugu sullissinissamut isumaqatigiissutip nutaap suliffissanik annaasaqarnissamik kinguneqannginnissaa aamma angallannikkut aaqqissussaa-nitsinni ataqatigiittoqarnerata qulakkeerneqarnissaa. Aammattaaq pingaarute-qarpoq sumiiffinni sumiluunniit sullissinerup ajorteriannginnissaata qulakkeerne-qarnissaa.

Inuit Ataqatigiinnit aammattaaq piareersimaffigineqanngilaq piffissamut sivisune-rusumut siunnersuutip akuersissutiginissaa, tamatumunnga pissutaavoq SAR-imut atatillugu piareersimanissap suli qularutigineqarnera aamma atortunut tassani atorneqartussanut tunngatillugu. Sullissinissamut isumaqatigiissut aqqutigalugu qulakkeerparput suliffiit pigiinnarneqarnissaat aamma sumiluunniit ajorseriaammik misigisoqannginnissaa.

Ingammik nuannaarutigaarput Tunup aamma Kitaata akornanni pitsaanerusumik aqquteqalerneq. Kujataa eqqarsaatigalugu nuannaarutigaarput suliffiit tamaaniittut pigiinnarneqarnissaat taakku annaaneqarnissaat ilisimagineqarsinnaanngoraluartoq aamma sumiiffinni tamani sullissinerup allanngortinneqannginera.

Uagut ajuusaarutigaarput allatulli S-61-ip ilaasunik angallassinermi atorunnaar-neqarnera. Air Greenlandip aamma Jens B. Frederiksen akornanni sukumiisumik oqaloqatigeereernerup kingorna erseqqissivoq, aaqqiineq tamanna pisariaqartoq tassa SAR-imut tunngatillugu periareersimanerup pitsaanerusup aaqqinneqar-nissaata tunngaanut.

Inuit Ataqatigiinnit qilanaaraarput assartuussinermut tunngatillugu piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aaqqiinissamut Naalakkersuisut suleqatigi-nissaat. Tamatumunnga atatillugu siunissami SAR-imut tunngatillugu piareer-simanissaq eqqarsaatigalugu danskit naalagaaffiata paaseqatigiinissaa, taama-tuttaaq mittarfinnut aamma assartuussinermut tunngatillugu aningaasaliissu-teqarnissanut allanut tunngatillugu inaarutaasumik aalajangiisoqarnissaa pingaa-ruteqassapput. Inuit Ataqatigiinnut pingaaruteqarpoq aalajangiinerit ataavartuu-nissaat, aningaasaqarneq kisiat eqqarsaatiginagu aammali inuit, isumaginninneq aamma avatangiisit eqqarsaatigalugit.

Pissaanermik tigumminninneq pisussaaffiliivoq

Qinersinermi kingullermi Inuit Ataqatigiit nunatsinni partiini anginersanngorpoq. Tamatumuunalu siornatigumut sanilliullugu allatorluinnaq inissisimalerluni. Naallu taamatut inissisimalersimanerput partiimut kajumernarsimagaluaqisoq, suliassat naammassisariaqartut takkussuuttuarput. Tassami pissaanermik tigummisaqarneq, aamma akisussaaffimmik pisussaaffiliivoq.

Pissutsit allanngoriartorfianni tamatta inuuvugut. Nunarput allanngoriartorpoq, qangaanniillimi tamanna pilerpoq. Najugaqariaaserput allanngoriartorpoq. Amerlatsikkiartortut illoqarfinnut nussorput, taamaattumillu tamanna illoqarfinni nunaqarfinnilumi periarfissanik nutaanik ammaassiffiuvoq. Ilinniagaqartut amerlatsikkiartorput, kisiannili innuttaasut akornanni aningaasassaaleqisut ikigisassaanngeqaat, ilaatigut piffinni suliffissat killeqarnerat pissutigalugu. Inuussutissarsiornikkut periarfissat allanngoriartorput, tamannali kigaatsuinnarmik ingerlavoq, tamatumali saniatigut qulakkeerneqarsinnaanani ilumut periarfissat nutaat ataavartumik ingerlatsiviulerumaarnersut. Avatangiiserput oqaluuserineqartuarpoq, maani nunatsinni kisiannili aamma nunani allani. Sumi tamaani avatangiiserput isummersorfigineqartuarsinnarpoq, tamatumanilu ineriartornissamut periarfissagut kalluarneqartuarlutik.

Soqutigisat assigiinngisitaartorpassuit arlaatigut qiviaallattaaneqartuartariaqarput. Tassami siunissamut nunarput qularnaarniartussaavarput, aammalu inooriaqqinnissamut sinaakkutissat pitsaasut maannangaaq qarmarniartussaallutigit. Tamanna sapernaatsuinnaanngilaq. Tassami pisariaqartipparput assigiinngitsu-tigut aaqqissuusseqqittoqarnissaa, anguniarlugu siunissami nukittunerulluta ingerlaaseqarsinnaaler-nissarput. Kisianni allannguinerit innuttaasut ulluinnarni atugarisaannut sunniuteqarput, taamaattumillu alloriarnerit tamarmik eqqarsarluarnikkut piviusunngortinniarneqartariaqarlutik. Nunatsinni partiini anginersanngorsimanerput tunngavigalugu pisussaaffigaarput tamakku tamaasa qaqiliiffigissallugit, ajornaatsuinnaanngitsullu aalajangersaavigisassallugit. Taamatut allannguinerit innuttaasut ulluinnarni inuunerannut sunniuteqarput, kisiannili aamma aalajangiinerit imaassinnaapput ALLANNGUINNGINNISSAMIK aalajangiinerusut. Ilaanneeriarluta piffissaqarluarluta aalajangiisarpugut, allatigullu arpalukusaarluta aalajangersaasarluta. Allatut ajornaqaaq aqqutissat tamarmik atortariaqarput, pissusissamisoorlutillu. Tamatigullu isornartorsiuisoqanngitsoortarani.

Inuit politikkitsinnik isornartorsiuisut oqaloqatigigaanngatsigit, isummersornerit imminnut avittutut ittut tusaasinnaasarpagut. Ilaasa susoqarpiarani ingerlasoqarneranik nalunaartarput, allalli isumaqartarlutik pisut sukkavallaamik allanngoriartortinneqartut. Ilimanarpoq eqqortoq taakkua akornanni arlaatigut inissisimasoq. Kukkunerussaaq inuiaqatigiit imak sukkatigisumik allanngortissallugit, allaat ikittuinnaat allannguinermut malinnaasinnaatissallugit. Akerlianik aamma inuunitsinnut ilaaginnartarpoq pissutsit iluarinartumik allanngoriartornerat. Pisariaqartittarparpummi inuunitta ineriartorfiujuarnissaa. Ilaatigullu aamma pisariaqartittarparput arlaatigut ajalaarneqartarnissarput.

Uagutsinnut pingaaruteqartorujussuuvoq erseqqissaassutigiuassallugu, ineriartornermi innuttaasut pingaaruteqarnerpaajummata. Inuiaqatigiit ingerlaatsimikkut toqqissisimanartumik ingerlatsiffiusut aamma periarfissiissutigisarpaat, assigiinngisitaartumik inuusaaseqarsinnaanissarput. Taamaattuminuna aalisarneq, aatsitassarsiorneq taamatullu takornariaqarneq, nunatsinni inuussutissarsiornermi aallaavittut inissisima-suunerat tulluartuusoq. Tassami piffinni assigiinngitsuni ineriartortitsinissamut periarfissiilluartarput, suliffissaqartitsillutillu. Ingerlatsinerit taamatut ittut sulisussat ataatsimoorlutik katersorneqarnissaanik pisariaqartitsilerneq ajorpoq.

Arlaatigut ineriartornermi arlaanik toqqaasariaqartarnerput kinguneqanngitsoorneq ajorpoq. Aatsi-tassarsiorneq orniginartissimagutsigu, tamatuma avatangiiserput sunnertussaassavaa. Inuiaqatigiit atugarissaartut kissaatigigutsigit, pisariaqarpoq suli amerlanerusut ilinniagaqarsimasuunissaat, amerlanerusut suliffeqarnissaat aamma avataanniit nunatsinni aningaasaleerusuttut amerlisarniarnissaat.

Naalakkersuinikkut anguniagassaq tassaavoq allanngoriartiornerit tamakku ataqatigiissaarnissaat, taamaalillutamui aatsaat innuttaaqataasut peqataanissaat qulakkeerneqartussaassaaq. Inuit Ataqatigiit tungaanniit piujuartitsineq tunngavigalugu ingerlatsineq aallaaviujuassaaq. Aalajangiinerit toqqamma-veqartariaqarput inuttut, kultoorikkut, aningaasarsiornikkut avatangiisitigullu ataqatigiiffeqarnermikkut.

Qinersinerup kingulliup kingorna assigiinngitsorpassuartigut pisoqartarsimavoq. Peqqinnissaqarfimmi nutaamik aaqqissuussisimavugut, aalisarnikkut inatsisitaarsimavugut, pisortatiguunngitsumik ingerlatsiviit aningaasaateqarfiillu suleqatigineqarnerat ajunngitsumik ingerlavoq. Tamakku tamarmik nunatta aningaasarsiorneranut ikorfartueqataapput, sumi tamaani inuussutissarsiutitigut nutaaliorusussusermik aallartitsinernillu takusarpugut. Innuttaasut akornanni amerlanerujartortut nerisassiaatitta naleqassusianik paasinnikkiartortut amerlatsikkiartorput. Nunatta tutsuiginartutut ingerlanneqarnera avataanut nittarsaalluarnikuuarput. Pisut tamakku tamakkerlutik piffinnut nutaajusunut ingerlariaqqinnissatsinnik periarfissagissaartinnerulerpaatigut.

Isornartorsiorneqartarpugut innuttaaqatitsinnik kiinnerluta naapitaqarusunngitsutut. Tamanna ajuusaarnaqaaq, ungalassimaniartutummi inissisimanngilagut. Naalakkersuisut nuna tamakkerlugu innuttaasunik suliniaqatigiiffinnillu ataaatsimeeqateqartarsimaqaat. Taakkulu saniatigut Naalakkersuisut siulittaasuat angalasarnermigut apersorneqartarnermigullu nunanut allanut attaveqartarnermut periarfissanik nutaanik ammartiterisimavoq. Inuit Ataqataigiit Inatsisartuni ilaasortaatitaat nuna tamakkerlugu angalasarsimapput, ataatsimiititaliani ilaasortatut kisiannili aamma Inatsisartuni ilaasortatut ataasiakkaatut. Sapinngisarput tamaat piffinni najuuppugut, soorlu aamma internetsikkut tusagassiuutitigullu nalunaartarnitsigut isummertarnerput attattuarsinnaripput. Kikkulluunniit ajattunngialgut. Inuit Ataqatigiinniit attattuarsinnarparput isummanik paarlaassueqatigiinneq tunngavigissallutigu. Kisiannili imaanngilaq isummanik paarlaassueqatigiinnermi kikkut tamaasa isumaqatigalugit nalunaartartugut. Tamanna nuannareqqusaaginnarneruvoq, Inuit Ataqatigiillu tassaanngillat nuannareqqusaaginnartut.

Oqartoqartarpoq pissaanermik tigumminnittuuneq akisuumik akeqartoq. Taamatut oqaraani isumaqartarpoq naalakkersuinikkut siuttorisat nuannarineqassusiat appariartorsimassasoq, tamatumunngalu pissutaasartoq akisussaassuseqartumik ingerlatseriaaseqartariaqarnermik. Inuit Ataqatigiinnit tamanna eqqumaariffigisorujussuuarput. Aallaqqaataanniilli ilisimasimavarput 2009-mi qinersinerup inernerata takutimmagu, innuttaasut pissusitoqqanik allanngortitserusunnerannik. Taamaattumik aallaqqaataanniilli oqaatsiginiartarsimavarput, anguniakkavut tamaasa qinersivimmi matumani naammassisinnaanaviarnatigit. Taamaattumik anguniakkagut 2013-i akimorlugu anguniagassatut isigisassaapput. Tamatumunnga pissutaaqqataavoq, allannguinerit suugaluartut tuaviuutipilullugit ingerlanneqartussaanngimmata. Tamannami inuiataqatigiit piareersimaffiginagulu kissaatigisarinngilaat. Siunniunnikuuarput naalakkersuinikkut ingerlatsinitsinni ullormiit ullormut aalajangeeriartarnerit pinaveersaartinniarnissaat, soorlu aamma naalakkersuinikkut patajaatsuuneq tikinniartariaqartutut isigigipput. Taamatut ingerlatsinerput attattuarusupparput, piffissarlu toqqissilluni ineriartortitsinissamut atorusullutigu. Taamaattumik neriuutigiuarsinnarparput partiitta tapersersortuarneqarnissaa , nunatsinnimi partiit annersaattut inissisimanerput nuannaraarput. Isumaqarpugut tutsuiginartuulluta akisussaassuse-qarluartumillu ingerlatsisuulluta, tamakkumi pisariaqarput naalakkersuinikkut siuttutut inissisimassagaanni. Taamaattumik nuannaarutigaarput, innuttaasut tatigaluta takutitsiffigisarmatigut. Tamanna suli ilungersornerulluta innuttaasut pitsaasumik sullinniarneranni eqqaamajuassavarput.

Inuit Ataqatigiit isumartik allanngortinngilaat

Inuit Ataqatigiinniit soorunamilu aatsitassarsiornermut naalakkersuisoq Ove Karl Berthelsen aatsitassarsiornermi tunngaviusumik Uranip tunisassiarineqarnissaanut akerliupput.

Nunarujussuatsinni allanik aatsitassarsiorfissanik periarfissaqarluarpugut, soorlu aamma Nuup kangerluani saviminissamik piiaalernissamik qinnuteqaateqareernerup tamanna ersersikkaa. Nunarsuarmioqataanerup maannalu tamakkiisumik Nunatsinni aatsitas-sarsiornissamut akisussaaffimmik tigummisaqalernerup pisussaaffilerpaatigut nunarsuar-mioqatitsinnut akisussaassuseqartumik aatsitassarsiornerup tungaatigut iliuuseqarnissatsinnik.

Atomip nukinganik nukissiuuteqarnermi uran ikummatissatut atorneqartarpoq. Uran aam-ma sorsunnermi atortussiassanngorlugu sakkussiarineqartarpoq tamakkuupullu Nunat-sinnit aamma isiginiagassagut. Aamma eqqaamassavarput nunat arlallit atomip nukinganik nukissiuuteqarneq maanna qimakkiartulermassuk, soorlu Tysklandimi aammalu Schweitz-imi taamak pisoqaleraluttuartoq. Tamanna pivoq uran nukissiuutitut atoreerlugu igitassartai isumannaatsumik uumassusilinnullu tamanut navianarun-naarsillugu ulloq manna tikillugu suli aaqqiivigineqarsimanngimmat aammalu siusin-nerusukkut Japan-imi atomip nukinganik nukissuuteqarfissuup ajutooreernerata uppernarsiseqqimmagu uran qanoq navianarluinnaqqissaartigisoq.

Eqqarsaatigisariaqarportaaq aatsitassaq uran nunarsuarmi tamani aatsitassani siumugassaanerpaanut ilaasoq kigaatsuararsuarmik nungujartortarmat. Uran 238 ukiut 4,47 milliardit ingerlanerani affaannanngortarpoq Uran 235 ukiuni 704 milliuunini affaannanngortartoq.

Taamatut sivisutigisumik affaannangoriartuaartarnerata kinguneraa, soorlu nukissiorfinni atoreernermini sakkortunerpaamillu qinngornermik ulorianarnerpaamik qinngorneqaler-nermini ukiuni kisissaanngiusartuni uumassusilinnut tamanut toqunartunngortarnera.

Ikummatissatut atorsinnaanerata saniatigut sakkussiornermi atorneqartarpoq qaartartorsualianut qujanartumik marloriannarluni atorneqarsimasutut, kisiannili aamma massakkut qinngorniiakkatut sakkukillisakkatut sakkussiornermi atorneqartarpoq, soorlu aqerlumik oqimaannerunerunini pissutigalugu qamussuarni illersuutitut atorneqartartoq patroninilu aamma aqerlumut paarlaallugu atorneqartarluni. Taamaattumik sakkussiornermi pingaaruteqarluinnartutut maanna aamma atorneqartarluni.

Tamakku patsisigalugit Inuit Ataqatigiit Uranimik tunisassiorsinnaanissaq akerlererluinnarpaa.

Kujataani angallanneq

INUIT ATAQATIGIIT kommunalbestyrelsemi partiit allat peqatigalugit Naalakkersuisunut saaffiginninniarput kujataani angallannerup januarip aallaqqaataaniit ajorseratarsinnaaneranut akisussaasut eqeersarusulllugit.

2005-imiilli angallannermut tapiissutit 120 mio-ujuarput, naak timmsisartunut orsussaq 78 % -mik qaffannikoq sulisullu akissarsiaat 30 %-mik.

Pissutsit maannakkut takutippaat pisortatigut angalatitsineq kujataani helikopteriaqqamik taamaallaat 9-aannarnik ilaasoqarsinnaasumik atuilluni ingerlatsisoqaleraluttualersoq. Ilaasullu ingammik napparsimasut eqqarsaatigissagaanni tulluanngivilluni.

Annaassiniarnermut pallimanissaq qallunaat naalagaaffiata akisussaaffigisaat eqqarsaatigalugu tusatsiakkat naapertorlugit helikopterertik avannaanut inissinnniarpaat taamaalillunilu kujataani annaassiniapallannissaq ajornarsissalluni. Ungasissumut helikopterimik inissiineq inuit nalinganik annaasaqarnissaq takorloorneqarsinnaalerpoq. Upernaakkut aasakkullu sikorsuit ulorianaataapput ajunaarnersuarmillu kinguneqartitseriaanaallutik tamannalu pissutigalugu annaasiniartartut kujataaniinnissaat pisariaqarluinnarpoq. Maanna kujataani annaassiniartarneq S 61- helikopterit atorlugit angalatitsiveqatigiit Air Greenlanlandip isumatigiissuteqarnikkut suliaraat, aappaagumiilli ilimanarsinnaavoq pissutsit allanngoratarsinnaasut sullissinerit suliffinnut assigiinngitsunut aggulunneqassappat, taamaalillunilu helikopterimik annaassiniarnermut atuilluni inunnut angalatitsineq atorunnaassaaq uggornaqisumik.

Kujataani silaannakkut immakkullu angalatitsinerup unitsinnissaa akuersaarsinnaanngivipparput, soorlu ima: Aasakkut umiarsuaannarmik ukiukkullu qulimiguulimmik. Taaneqareersut upernaakkut aasakkullu sikorsuit nalaanni qulimiguulik kisimi atugassaavoq, taamaattumik Qeqertarsuup tunuani aaqqiinertut ittumik kujataa aalajangiiffigineqarsinnaanngilluinnarpoq. Taajassuma kujataatalu assigiinngissutigivaattaaq illoqarfiit marluinnaat pineqarmata tassaasut Qeqertarsuaq Qasigiannguillu, Ilulissat Aasiaallu mittarfeqareerput! Nunaateqarnermik, uumasuuteqarnermik, takornariaqarnermilu inuussutissarsiuteqarnerup, Qaqortumullu ilinniariartortartorpassuaqarnerani, allatullu qanigisariinnerup pilersitaanik sumiiffinniit angallattuarneq kujataamiut ileqqorigatsigu pissutsinik ajorseriartussamik akuersaagaqarsinnaanngilagut. Naalakkersuisut paasisariaqarpaat innuttaasut taama ikitsigisugut akilersinnaassuseq ujartortuagaq 100 % atuutilersinnaanngilluinnarmat, taamaalillutillu inuuttaasut takornariat aatatsitaasarsiortullu Nuummiusulli periarfissagissaartutuulli atugassarissaartilerluta.

Ajorseriarsinnaasuttaaq ilagivaat angallassineq sullivinnut arlariinnut tunniunneqassappat. Nuummiit Qaqortumut angalasut timmisartuutileqatigiit arlaannit isumagineqassapput taavalu Narsarsuarmi unnueqqaarnissaq pisariaqalissaaq timmisartuutillit imal. umiarsuartitsisut allat sullissisuunerat pissutaalluni. Ajornartorsiut pilersussaq sullissisut imminnut suleqatigiissinnaannginnerat pissutaalluni, tamakkuninngami naammattoorsisarnikuuvugut.

Oqartussaasunit paasineqassasugut kujataamiunullu sullissineq pitsanngorsaaqataaffigissagaat neriulluta inuulluaqqusivugut

Suliaq naammassisariaqartoq naammassilerpoq

Inuit Ataqatigiinniit aalisarnerup inuussutissarsiutitut ineriartortuartutut aalisartunut inuiqatigiinnullu iluaqutaasumik ingerlanneqarnissaa siunertariavarput. Aalisartut qulakkertariaqarpaat ukioq naallugu pilersaarusiorsinnaanissartik.

Aalisarnermut naalakkersuisoq, Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit:-Sinerissap qanittuani qaleralinniarneq pillugu nalunaarummi februarip arferngani atuutilersumi atuarneqarsinnaavoq pisassiissutinik tunniussaqarneq naatsorsorneqassasoq ukiut pingasut kingulliit tunisaqarsimanerit tunngavigalugit. Taassuma saniatigut Aalisarnermut akuersissutit pillugit nalunaarummi aamma februarip arferngani atuutilersumi atuarneqarsinnaavoq aalisarsinnaanermut akuersissut inummut suliffeqarfimmulluunniit tunniunneqassasoq, tassanili aamma erseqqissarneqarluni seks meterimik takinerusumut akuersissuteqaraanni taava taassuminnga naannerusumut akuersissummik pissarsiaqartoqarsinnaanngitsoq.

Taamaalilluni sinerissap qanittuani aalisartut ukioq naallugu pilersaarusiorlutik aalisar-sinnaalissapput, aalisariutinik anginerusunit pisaqarsinnaanerusunillu nunguussanissa-minnut ernummateqaratik.

Naak aalisarnermi inatsit suli nutartertoq naammassinngikkaluartoq aalisartut pitsaanerusumik atugaqarnissaat pillugit suliaq ingerlaarpoq, naammassissaqqaarlunilu. Aalisartunut, ilaqutaasunut, suliffeqarfinnut, tunitsivinnut peqassutsimullu iluaqutaasussalluni. Oqallinnermi kissatisisimaarfiusumi illua’tungiliuttut oqaasii uteqinnianngilavut, kingumulli qiviarneq eqqortumik ingerlatsinitsut naqissusiimmat naggasiullugit uku ilanngutissapput.

”Nunatsinni Inuussutissarsiutinik Ineriartortitsinermut Siunnersuisoqatigiit missiliorpaat aalisarnermiit aalisakkerivinnniillu ikinnerpaamik 1.000-it sulisut allamut nuunneqar-sinnaasut. Taamatut naammassisaqarsinnaassutsip anneertusarneratigut sinneruttut qaffasinnerusumik isertitaqarnissaminnut aamma periarfissaqalissapput.” Aleqa Hammond Naalakkersuisut 2008-mi aningaasaqarnikkut ingerlatsineq pillugu nalunaarutaanni aalisarnerup allanngortinneqartariaqarneranut ilaatigut taamak allappoq.

Taamaalillunilu qaleralinniarnermi aalisartut pitsaanerusumik atugaqarnissaat pillugit aaqqiiniarneq siullermeerluni naalakkersuinikkut oqaatigineqarpoq. Aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuup kaammattuutai Naalakkersuisut 2009-mi aningaasaqarnikkut ingerlatsineq pillugu nalunaarutaanni issuaavigineqarpoq, tamatumuuna Per Berthelsenimit atsiorneqarluni.

Ilinniartitaaanermi periusissiap eqqartorneranut atatillugu Inuit Ataqatigiit ukuninnga erseqqissaateqarumavoq:

Marlunngormat Inatsisartuni Naalakkersuisut ilinniartitaanermut periusissap oqallisigineqarneranut paatsuuisoqarsimappat erseqqissumik Inuit Ataqatigiinniit nalunaarutiginiarparput Ilisimatusarfiup marlunngorlugu avinniarneqarnera isumaqatiginnginnatsigu. Inuit Ataqatigiit Ilisimatusarfiup ataatsimut isigineqarnissaa kissaatigaa, tassami isumaqarpugut Nunatsinni Universitetinik immikkut ingerlasunik marlunnik tunngavissaqanngitsoq. Orninniagaq tassaasariaqarpoq suleqatigiinnermik pilersitsinerunissaq, suliat aaqqissuulluarnerisigut sulisunik atorluaanerunissaq, sulisoqatigiiaallu anginerusut pilersinneri.

Ilisimatusarfiup siulersuisui ingerlatsisuilu kaammattorumavagut nalilersoqqullugu univers-tetimi ilisimatusarnermi ilinniakkat ataasiakkaat akimorlugit suleqatigiinneq nukittorsartuarneqassasoq, bacheloritut ilinniartut kandidatinngorniarneranni ilinniagarisimasat ataasiakkaat aamma ilinniaqqinnermi atornissaat aamma qulakkeerniarneqassasoq. Tamanna aamma siunnersuutigerusupparput ilisimatusartut ilinniakkaminnik allanngortititserusuttut eqqarsaatigalugit. Tamassuma siunertarinngilaa suliap pitsaassutsimigut sanngiillisarneqarnissaa, kisiannili suleqatigiinnerup allisarnissaa suliallu aaqqissuulluarnerisigut sulisunik atorluaanerulernissaq, tamannami aamma siunertaaviuvoq ilinniakkat assigiinngitsut kattussuunneranni. Inuit Ataqatigiinniit iliinniakkat ataasiakkaat nutaamik ilusilersorneqarnissaat mattutivinngilaat. Pissusissamisuuginnarpormi ilinniakkat assigiinngitsut nutartertuarnissaat ilaallu pilersinneqartarnissaat. Taamatut allannguisinnaannissamut piareersimanissaq pissutsinullu naleqqussarsinnaannisaq attattuartariaqarparput, soorunami allannguinissami sunnerneqartussat peqatigilluinnarlugit.

Tassuuna ilaavoq ilisimatusarfimmi upperisarsiornermik ilinniarneq. Palasissaaleqivugut tamannalu aningorniarlugu nunatsinni ilinniarfeqartariaqarpugut palasinngorniarfiusinnaasumik. Inuit Ataqatigiinniit kissaatigaarput palasissat ilinniarnerat nunatsinni pissutsit pisariaqartitallu aallaavigalugit ineriartortinneqassasoq. Suliassaq pisarialik taanna Nunatsinni ilageeqarfimmiik, Ilisimatusarfimmiik Ilinniartitaanermullu Naalakkersuisoqarfiullu akornanni qanimut pimoorullugu suleqatigiissutigineqarluni ingerlanneqartariaqarpoq. Suliami tassani anguniagaasariaqarpoq amerlanerusut palasissatut maannamut sanilliullugu ilinnialertarnissaat ilinniakkallu ilinniakkanut allanut, soorlu teologimut ingerlaqqissutaasinnaanissaa.

Sapinngisaqaqaagut uulialli nunarsuarmi akia aalajangersinnaanngilarput

Nunarsuarmi uuliap akianik malinnaaniarluni PolarOilip qaffaasariaqarnera Siumut politikkikkut oqaaseqartartuanit qisuariarfiuvoq, tamanna ajunngilaq tassami naalakkersuinikkut isummertarnerit oqallinnermik pitsaasumik angusaqarfiulluartumillu tamatigut inerneqartarput. Taamatulli oqareeraanni aamma ilannguttariaqarpoq iliuuseqarfigisinnaanngisat akuerisariaqarmata, iliuuseqarfigineqarsinnaanngimmata.

Soorlu erseqqariivissumik salluneruvoq Per Berthelsen allammat ikummatissanut akileraarut tassaasoq aningaasanut inatsimmi amigartoornermut matussutissaq. Ikummatissat akitsornerat landskarsimut nakkartussanngilaq, tamassuma saniatigut aamma eqqortuunngilaq allassalluni landskarsimik amigartoortitsisugut. Illua’tungerpiaatigut ingerlatsinermi sanaartornermilu aningaasaliinerni oqimaaqatigiinnermik pilersitsivugut, tassa soorlu ilaqutariit aningaasaatimininnik aqutsinerannisut taaneqarsinnaasoq.

2010-mi ukiakkut ataatsimiinnermi literimut 10 øremik inatsisartut akitsuusiipput. Tassunga illua’tungiliullugu tulluusimaarutiginiarneqarpoq siusinnerusukkut naalakkersuinikkut akinik tapersiisarneq ingerlanneqartarsimasoq. Eqqortorli unaavoq 2003-mi ikummatissanut 2,1 mio koruuninik tapiisoqarmat, ilassutitut aningaasaliinermi julip aallaqqaataani 2,3 mi. Koruuninik aningaasaliisoqarmat kiisalu decemberip 23-ani 460.000 koruuninik tapiisoqaqqilluni, Inatsisartut Aningaasaqarnermuit Ataatsimiititaliaaniit akuersissoqarneratigut. Kontomili tassani ukiuni tulleruttuni aningaa-saleeqittoqanngilaq. Tamanna inatsisartut aningaasanut inatsisaanni konto 50.06.21 erseqqivissumik takuneqarsinnaavoq. Maluginiagassaavorlu ukiuni tulliuttuni pingasuni tapiisarnissaq pilersaarutaasimanngitsoq. Soorlu aamma erseqqissartariaqartoq 2003-mi tapiinerup kingorna ikummatissamik tapiinermut aningaasaliisoqarnikuunngimmat, aamma Siumut naalakkersuinikkut siuttuunerisa nalaani, taamaattumik naalakkersui-nikkut ikummatissanut tapiisarneq qangali unitsinneqarnikuuvoq.

Kisitsisit immikkikkut oqaluttuarmata nangeqqittariaqanngillat pissusissamisuuginnarporli naggatatigut quleqataq uteqqiinnassallugu: Inuit Ataqatigiinniit sapinngisaqaqaagut kisianni nunarsuarmi uuliap akia aalajangersinnaanngilarput.