Archive for the Nutaarsiassat Category

Kujataani Inuit Ataqatigiit – Aasaanerani katerinneq 6.-7.-& 9. september 2018

Kommuni kujallermi Inuit ataqatigiit naappinnissaanut pilersaarut takujuk

Kangerlussuaq takornariaqarnikkut periarfissatsialaavoq

Qeqqani Inuit Ataqatigiit Kangerlussuarmi ulloq 24.-26.august 2018 aasaanerani isumasioqatigiipput. Isumasioqatigiinneq kommunimut qinikkanit Nunaqarfinnilu Aqutsisunit peqataaffigineqarpoq.

Mittarfissuarnut oqallinneq pillugu isumasioqatigiit sinnerlugit Agathe Fontain ima oqaaseqarpoq: ”Isumaqarpugut Kangerlussuaq mittarfissuartut ataannartariaqartoq. Qeqqata kommuiniani Inuit Ataqatigiit isumaqarput siunissami Kangerlussuaq takornariaqarfittut ineriartorfiussasoq. Takornariaqarnikkut periarfissat immikkuullarissut takornarianillu takorusunneqartut Kangerlussuarmi amerlaqaat. Taamaattumik nunatsinni takornariaqarneq inuussutissarsiutitut sukarsuartut inississimagaanni, Kangerlussuaq millisaaffigineqarsinnaanngilaq, alliartortitassaallunili, tamannalu uagut kommunitsinni iliuuseqarfigalugu suliarerusupparput, anguniakkatsinnillu Namminersorlutik Oqartussat suleqatiseraagut.”

Isumatusaartumik aaliangiinissaq kissaatigaarput

Sukarsuit sisamaat takornariaqarneq Kangerlussuarmi annertuumik piuvoq. Nalornisitsinerlu namminersortunut, innuttaasunullu tamaanga killittariaqarpoq. Ilisimasat tunngavigalugit Inatsisartut aalajangernissaat Inatsisartunut tamanut kaammattuutigaarput. Qeqqani Inuit Ataqatigiit Inatsisartut kaammattussavaat, paasissutissat tamakkiisu aatsaat pineqareerpata mittarfinnut aaliangiineq pissasoq. Kaammattuut tamanna kinguarsaasutut paasineqassanngilaq ujartorparpulli ataavartumik pisussanik tutsuiginartumik paasisimasanik tunngaveqartoq.

Nunaqarfinni nioqqutissat umiarsualiveqarnerlu

Nunaqarfinni mikinerusuni nioqqutissanik neqerooruteqartoqarneq ajornera immikkoortitsineruvoq akuersaarneqarsinnaanngitsoq. Tamaattumik pilersorneqarnikkut assigiinngisitsineq eqqumaffigineqarnerunissaa kissaatigaarput. Talittarfiit ukiorpassuarni pitsaanerusut ujartorneqartuartut iluarsaannissaat pisariaqarpoq. Erseqqissarusupparput Angallannikkut ataqatigiissaarineq aamma pilersorneqarnermiimmat, taamaattumillu Inatsisartut Naalakkersuisunut umiarsualiveqarneq pillugu sukataaqaserinnittariaqarput.

Kalaalimineerniarneq- Kapisilinniarneq

Nuna imminut nerisassanik pilersortoq anguniarpaput. Taamaattoq ullumikkut kalaalimineerniarfinni tuniniaqqusaasut Europami piumasaqaatit kisiisa allaavigalugit ingerlanneqarnert akuersaanngilarput. Ukiuni 100-ilikkaani pileriaaserput malillugu piliat kalaalimineerniarfinni inerteqqutaalerput. Panertut, qiluagassat, tarajortikkat, pujuukkat, tassa kalaallit nerisaat, imminut pilersorlutik piliaat, inerteqqutigineqarsinnaanngitsut. Nammineq pilisatta tuniniarsinnannginneri siunnerfeqannginnermik ilisimasaqannginnermillu nassuerutiginninneruvoq. Piaarnerpaamik tamanna qaangerneqartiaqarpoq. Siorna Naalakkersuisoqarfimmiit pikkorissaanerit akisuut ingerlanneqarput, piniartut allagartartaartinneqarput, taamaasillutik toqqaannaq pisiniarfinnut tunisisinnaalerlutik. Massakkut piumasaqaataalerpoq kapisillit taamaallaat kalaalilimineerniarfinni pisiariarineqassasut, taamaalillunilu kapisilinnut tunisisinnaanernermut allagartalersuineq illuatungilerneqarpoq. Nerisassiorneq inuusaatitsinnik aallaaveqartoq najummiuarusullugu ilungersuuteqarnerput pillugu Naalakkersuisut qulaani pineqartut pillugit aqqiissuteqaqqullugit kaammattorpagut.

Innaarluutillit pillugit Inatsisissap kinguartinnera

Qeqqatani Inuit Ataqatigiit sakkortuummik akerlilerpaat Inaarluutillit pillugit inatsisissap kinguartinnera. Tamanna akuerineqarsinnaanngilluinnarpoq. Suliaq piariiliivissup kinguartinnera, sipaarniarnermik tunngaveqarpoq, allatut nassuiarneqarsinnaanngilaq. Naalakkersuisut Inatsisartullu sakkortunerpaamik kaammattussavagut, Inatsit naammasseqqullugu. Inuiaat pingaartitaat aningaasaliinikkut ersersinneqartarput, kinguartitsineq Innarluutilinnik Naalakkersuisut pingaartitsinnginnerannik ersertitsivoq.

Isumaginninneq

Perorsaasunik amigaateqarnerujussuaq inuiaqatigiittut ajornartorsiutigaarput. Qeqqata Kommunia perorsaasunik 17 –inik amigaateqarpoq, inuiaat sullinniarnerani ilisimasaannik atorfissaqartitsipput, amigaateqarnerlu iliuuseqarfigineqartuartariaqarpoq aammattaaq siunissami soraarninngortut taartissaat qulakkeernissaanut iliuuseqarnissaq ersarissoq pisariaqarpoq. Tassungattaaq ilaalluinnarpoq isumaginninnermut siunnersortit pillugit aaqqissuussaasumik nuna tamakkerluigu iliuuseqarnissaq. Isumaginninnermut siunnersorteqarnerup soqutiginarsarnissaannut sulinermut atungaritinneqartut eqqartorneqaannaratik iliuuseqarfigineqarnissaat kaammattuutigaarput.

 

Qeqqani Inuit Ataqatigiit Sinnerlugit

Agathe Fontain

Ajorluinnartoqarpoq

Ataasinngormat Naalakkersuisut aningaasanut inatsisissatut missingiut saqqummiuppaat. Ullumilu, ullut sisamat qaangiuteriiginnartut missingiummik nutaamik aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq tigusaqaqqipoq.

Tamanna sullarlunnerujussuuvoq aningaasanullu inatsisissatut missingersuusiaq tamakkiisumik pisup kingorna oqaaseqarfigissallugu ajornarsingaatsiarlni. Qanoruna paasisassaq? Sooruna ataasinngormat tunniiussaasoq suliarilluarneqarsimanngitsoq?

Aali Naalakkersuisut julip qeqqani siunnersuut tunniussassaraluartik augustimut kinguartereernikuugaluarlugu. Qaammammillu ilivitsumik Naalakkersuisooqatigiit oqallisiginissaminnut aalajngersaaqatigiinnissaminnullu iluminni periarfissaqarnikuullutik. Piffissaqarluarsimagaluaqalutik aningaasanut inatsisissatut missingersuusiarineqarsimasoq suleriaaserlu atorneqartoq tukalluinnarput.

Anigaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq Aningaasanut Inatsisissatut missingersuusiaq ataatsimiissutigereerlugu ilaasortaasut angerlakaalereersimaleruttorput. Inuit Ataqatigiinniiit naatsorsuutigaarput Aningaasanut Inatsisissamut missingersuut nutaaq pillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq aggersarneqaqqissasoq inatsisissallu imarisaa ataatsimiissutigineqaqqissasoq naatsorsuutigaa – ataatsimiititaliallu nutaamik tunniussisoqarnera akuerisinnaassaneraa apeqquterujussuanngoqqavoq annermik aningaasaqarnermut inatsisissamut missingiut siulleq suliaralugu naammassereersimanerata kingorna.

Naalakkersuisunit tukalluinnartumik sangujoraangaatsiartumillu sulisoqarnera Inatsisartut suleriaasianik ataqqinninngilluinnarneruvoq minnerunngitsumillu inuppassuit missingiut siulleq piffissangaatsiaq nukipaasuillu atorlugit sulissutigereersimalereermassuik.

Ullut sisamassaat qaangiutiinnartoq siunnersuummik nutaaqqinnaamik tunniussiniarnerup ersersippaa Naalakkersuisuni aqutsinerluttoqaannarani sammiveqanngivissortumik ingerlasoqarneranik Naalakkersuisullu akunneranni ataqatigiissaarisoqannginneranik.

Inui Ataqatigiinniit piumasaraarput ersarissumik susoqarneranik nassiuaasoqassasoq.

Sara Olsvig

Siulittaasoq,

Inuit Ataqatigiit

Aningaasanut Inatsit allatut ajornartuuinnermi suliaarpasippoq

2019-mut aningaasanut inatsisissatut Naalakkersuisut siunnersuutaat, Naalakkersuisut akunnerminni isumaqatigiissinnaannginnerannik ersersitsivoq. Naalakkersuisut siunnersuutiminnik naammassiniaanerminni pisarnermit sapaatit akunnerinik arlalinnik sivisunerusumik kinguaattooruteqarlutik tunniussipput, naatsorsuuteqartitsilersimagaluarlutillu suliniutinik arlaqarnerusunik imaqarnissaa.

Taamaattoqanngilarli, aningaasanullu inatsisissatut siunnersuut allatut ajornartoornermi aaqqiissutaagallartumik tunniussinertut isikkoqarneruvoq.

Inuit Ataqatigiit 2019-mut aningaasanut inatsisissamut siunnersuut soqutigalugu atuarparput. Immikkut Naalakkersuisut mittarfiliortiternissamik aningaasalersuinissamut siunnersuutaat takussallugu pissanngatigisimavarput.

Taamattaarlu aaqqissuusseqqinnissanut siunnerfiit, Inuit Ataqatigiit partiinik allanik peqateqarlutik ukiut kingulliit ingerlaneranni siunnersuusiarisimasaasa Naalakkersuisunit nanginniarneqarnerat takussallugu pissanngatigisimallugu.

Ajoraluartumilli aningaasanut inatsisissatut siunnersuut atuarlugu pakatsinarluinnarsimavoq, ilami aarlerinartortaqarmat aamma oqartariaqarpugut.

Ingammillu Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup aningaasanut inatsisissatut siunnersuummik saqqummiussinerminut atatillugu suliarilluagaanerusumik saqqummiusserusussimanerminik, tamatumali aasap ingerlanerani naalakkersuisunut ilaasortanit allanit akineqartannginnini pissutigalugu pisinnaasimannginneranik oqaaseqarnera immikkut aarlerinartutut isigaarput. Arlaannik ajortoqavippoq.

Aaqqissuusseqqinnissat naak?

Aningaasanik amikkittuulernissap matussusernissaanut tunngasut aamma ajorluinnarput.

Qamutinut motoorilinnut taakkuninngalu eqqussuinermi akitsuutinut siunnersuutimernit taassanngikkaanni, aaqqissuusseqqinnissat sunniutaat tammarput. Akileraartarnermik ineqarnermillu aaqqissuussinissat taamaatiinnarneqarput. Inatsisissatut siunnersuummi nassuiaatini nalinginnaasuni isumaginninnermut peqqinnissaqarfimmullu immikkoortuni suliniuteqajaarnermik pinaveersaartitsinermillu oqaatsit kusanartorsuit kontoni ataasiakkaani malitseqartinneqanngillat.

Siusissukkut iliuuseqarnissamik suliniuteqarnikkut pinaveersaartitsinerlu aqqutigalugu ungasissumut sammisumik pisortat aningaasartuutaannik appartitsinissamut aqqutissaagaluarpoq.

Mittarfiliortiternissat aningaasalersorneqarnerannut piginnaatitsissutit peerussimanerat eqqumiigaarput. Aningaasanut inatsisikkut mittarfiliortiternissamiinnaanngitsoq, aammali aningaasalersuinissamut isumaqatigiinnissaannik Naalakkersuisut Inatsisartut isumaqatigiissinnaanissaat kisiat isumalluutigalugu siunnersuusiorsimapput. Suliniutit taakku angisoorsuit pingaaruteqartullu Naalakkersuisunit ersarissumik siunnerfeqarfigineqanngillat, iliuuserineqartorlu tamanna namminersorlutik inuussutissarsiuteqartunut aarlerinartoqarsinnaaneranik oqariartuuteqarnera ersarilluni.

Sipaarniutit siunertaqanngitsut

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq allaffissornikkut annikillisaanissamik ilimasaarivoq, annertuunillu sipaarniartoqarumaarnera tusatsiarsimavarput.

Taamaammallu qanoq pingaarnersiuisoqarsimaneranik takunissarput pissangatigisimagaluarlutigut.

Siunnersuummi saqqummiunneqartumi pingaarnersiuisoqarnanilu nutaaliortoqarnianngilaq. Akerlianilli eqqarsarluaqqaanngivilluni sipaarniarneq toqqarneqarsimalluni.

Kontonut ataasiakkaanut aningaasaliissutit nalinginnaasumik akit akissarsiallu ineriartornerat allaavigalugit nalimmassarneqartarput. Tamanna maanna aningaasanut inatsisiliami pinngilaq, taamaaliornermilu taamaallaat peqqinnissaqarfik iluarsartuussinerillu kiisalu Inatsisartut allattoqarfiat kisimik ilanngunneqanngillat.

Taamaaliornikkut ukiumut 30 mio. kr-inik sipaartoqartoq Naalakkersuisut allapput. 30 mio. kr-it taakku qanoq oqartussaqarfinnut agguataarneqarsimanerat pillugu erseqqissumik akineqarnissarput Inuit Ataqatigiinnit kissaatigaarput, sulisummi aningaasarsiaat akit ineriartornerat malillugu nalimmassarneqareerpata, assersuutigalugu isumaginninnermut, ilinniartitaanermut suliffeqarnermullu immikkoortuni suliniutinut ataasiakkaanut soraarsitsiortornermik sulianillu unitsitsiortornermik kingunerluuteqariaannanngussaaq.

Taamaaginnartitsineq

Suliniutit amerlasuut ukiut kingulliit ingerlaneranni aallartissimasavut suli aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi takusassaanerat Inuit Ataqatigiinniit nuannaarutigaarput. Assersuutigalugu MIO-p, kulturip, timersornerup eqqumiitsuliornerullu kiisalu immikkut meeqqanut inuusuttunullu suliniutit, isumaginninnermut tunngasuni ilinniartitaanerit, peqqinnissaqarfimmi pinaveersaartitsissutaasunik suliniutit amerlanernik aningaasaliivigineqarnerat kiisalu erngup innaallagissallu akiinik assigiilersitsineq maanna nunaqarfinnut tamanut atuuttunngorlugu annertusineqarnera.

Kontolli amerlasuut manna 2018-imut aningaasanut inatsit assigilluinnarlugu inissisimanerat eqqumiiginanngitsuunngilaq. Immaqa nutaarsiassaqannginnera nutaarsiassatsialaavoq. Taamaattoqarneranilu Naalakkersuisut maanna attuuttut takorluugaqarnatillu nutaanik suliniuteqannginnersut apererusunnarsititsivoq.

Oqaatigeqqittariaqarparput pissutsinik taamaaginnartitsineq naalakkersuisooqatigiit akunnerminni isumaqatigiissinnaannginnerannik ersiutaasoraarput.

Soorunami pissutsit pitsaanerulersinnissaannut siunnersuutissaqarpugut. Ersarissaatigeqqissaassavarpullu akuersaannginnatsigut aaqqissuusseqqinnissamik suliniutaasimasut atorunnaarsinneqassappata, annermik akileraartarnikkut ineqarnermullu aaqqissuusseqqinnissat.

Killiliisa Tiliorlu pingaarnerutinneqarlik

Naalakkersuisut aatsitassaqarnermut immikkortortaqarfiup marlunnut avinneqarpoq, taamaalilluni uuliamut gasimullu tunngasoq aatsitassanut naalakkersuisoqarfiup avataanut inissinneqarluni. Tamanna pisariaqanngitsumik allaffissornikkut aningaasartuuteqarnermik nassataqarpoq, inuussutissarsiortullu ataasiinnarmik saaffiginniffeqarsinnaasimagaluarnerannik aseruisuulluni. Aatsitassaqarnerlu pillugu allannguisoqalersinnagu isumannaaqqaarneqarsimasussaagaluarput olie-mut aatsitassanullu periusissiaq nutaaq atuutilersinnagu politikkikkut siammasissumik isumaqatigiissuteqarnissaq. Aningaasat uuliamik gasimillu ujarlernermik immikkut siuarsaanissamik siunertaqartut isumatusaarnerusumik atorneqarsinnaasut isumaqarpugut, soorlu nukissiamik silap allanngoriartorneranut qajassuarnerusumik nungusaataanngitsumillu tunngaveqartumik ineriartortitsinermut atorneqarsimasinnaagaluarput, taamaaliornikkummi innuttaasut aningaasartuutaannik apparsaataasunik kinguneqartussaassagaluarmat.

Minnerunngitsumillu aningaasat ilaasa Killiliisamut, kiisami aallartinneqartumut, atorneqartarniaqarnerannik isumaqarpugut. Tassanilu immikkut ilisimasallit angalasartut meeqqanullu kannguttaatsuliorfigineqarsimasunut suliniutit nukittorsarneqarnissaat pingaaruteqarluinnarpoq.

Tunngaviusumik Inatsisissaq pillugu isumalioqatigiissitamut Naalakkersuisut aningaasanik amerlanernik immikkoortitsiniarput. Suliallu taassuma nutaamik aallartinneqarnissaa suliakkiissummillu nutaamik sanasoqarnissaa pisariaqartoq unneqqarissumik oqaatigissavarput.

Taanna eqqarsaatigilluarneqaqqaartariaqarpoq.

Taamaammallu Tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiissitamut aningaasanik amerlanerusunik atuinissaq utaqqitinneqaqqaartariaqaraluarpoq, innarluutillillu illersuisuannut Tiliumut aningaasat amerlanerusut atugassanngortinneqarlutik.

Naalakkersuisuttaaq inuit innarluutillit taperserneqartarnerat pillugu inatsisissap atuutilersinneqarnissaanik kinguartitsinermikkut ”sipaaruteqarput”. Inatsisut soorunami Inatsisartutigoortinneqaqqaartussaavoq, qinersinerli sioqqullugu suliaqarsimaneq eqqarsaatigalugu, inatsisissaq nutaaq ukioq manna ukiaanerani ataatsimiinnermi imaluunniit upernaaru ataatsimiinnissami akuersissutigineqarsinnaagaluarpoq, 2019-illu ingerlanerani atuutilersinnaagaluarluni. Suliniapallanniannginneq innarluutilinnik pingaarnerutitsinnginnertut isigaarput.

Aalisarnermut naalakkersuisoqarfik nunattalu isiginnaartitsisarfia nukittunerusut

Taamattaaq aalisarnermut naalakkersuisoqarfiup, ukiuni kingullerni kinguussaajartupiloortup, nukittorsarneqarnissaa kissaatigaarput. Aalisarnermik inatsisissamik nutarterilluni annertuumik pingaarutilimmillu suliaqarnissaq tullinnguupparput, taamaammallu sulisunik ilisimasanillu naammattunik peqartoqarnissaa qulakkeertariaqarparput.

Meeqqat tarnimikkut nappaatillit Dronning Ingridip Napparsimavissuani avatangiisaasut pillugit pitsanngorsaasoqarnissaa kissaatigaarput.

Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaata 2018-imi Nunatta Isiginnaartitsisarfiata 3 mio. kr-inik aningaasaliivigineqarnerunissaanik isumaqatigiissuteqarnerat pillugu Nunatta Isiginnaartitsisarfiata nukittorsarneqarnissaata attatiinnarneqarnissaa kissaatigaarput, 2019-milu qaffaanngitsoorneq assiliilluni ikkussueqqinnermi puiguinertut isigaarput.

Aammattaaq meeqqanut inuusuttunut kiisalu inunnut innarluutilinnut ulloq unnuarlu angerlarsimaffiusut nukittorsarneqarniarnerisa illutatigut pitsanngorsaasoqarneratigut takuneqarsinnaanissaa kissaatigaarput. Taamaammallu taakkununnga tunngasunik sanaartugassanik sipaartoqarnera isumaqatiginngilarput. Naalakkersuisut nuna tamakkerlugu atuuttunik angerlarsimaffinnik kommuninut, maanna isumaginninnermut tunngasuni suliassaminnik naammassinninniapilooreeqisunut nuussiniarnerat isornartuutipparput.

Naalakkersuisunit sulissutiginiarneqartut akerlianik kommunini sullissisut suliaasa amerlassusaannik apparsaanissaq anguniarlugu annertunerusumik kommuninut ikiorsiisoqarnissaa kissaatigaarput.

Inuussutissarsiornermut tunngasuni tukattumik ingerlatsineq unittariaqarpoq

Inuussutissarsiornermi tunngasuni takornariaqarnermik sulianut annikitsuinnarnik suliniuteqartoqarniarnera aarlerissutigaarput, aarlerissutigaarpummi mittarfiliortitsiniarnitsinni takornariat amerlinissaat pingaarnertut siunniuteqqagaluaratsigut. Islandimisulli amerlasoorsuakkaanik takornariartitsineq,  piujuaannaartitsiniarnermik aallaaveqanngitsoq, kissaatiginngilarput. Taamaaliornissami inuussutissarsiornikkut suliniutit assigiinngitsut atorlugit nunap immikkoortuini ataqatigiissaakkamik aaqqissuussamillu kommunit suleqatigalugit iliuuseqarnissaq pisariaqarpoq, tamannalu aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi takusinnaanngilarput.

Inuussutissarsiornermut tunngasunik suliniuteqarfigineqartut tukattunngorsimasut isumaqarpugut, tassanimi aningaasat avinneqarput taamaammallu suliniutit arlaannaannulluunniit pimoorussilluni suliniartoqanngilaq.

Takornariat amerlinissaannik ilimagisatsinnut ikorfartuisumik nutaaliornermut suliffinnillu aallartitsinernut anguniagaqartumik suliniuteqartoqannginnera maqaasivarput.

Sinneqartoortoqarpa amigartoortoqarpaluunniit?

Aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip saqqummiunneqarnerani Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup suliffeqarfiit akileraarusersorneqarnerat, sulinermut ilanngaat kiisalu mittarfiit ukiaq manna annertuumik sammineqartussaanerat oqaatigaa.

Taamaammat Inuit Ataqatigiit maanna annertuumik paaserusuleqqavarput Naalakkersuisunuku sorusuttut?

Mittarfiliortiternernummi aningaasalersuinerit aningaasanut inatsimmit peerneqarsimapput, aalisarnermut politikimut erseqqissumik nalunaaruteqartoqanngilaq kiisalu ”Akileraartarnermi akitsuusiisarnermilu isertitaqarnerunissanut sillimmatit” tamakkiisumik 80 mio.kr. ukiunut sisamanut aningaasartalerneqarsimasumut (konto 24.13.50) annertunerusumillu nassuiarneqanngitsumik ikkussisimapput, taamaallaalli aappassaaneerinninnermi pingajussaanerinninnermiluunniit saqqummiunneqartussatut oqaatigineqarsimalluni, taamaammat apeqquterpassuanngoqqapput akissutissaqartinngisavut.

Taamaammat isumaqatiginninniarnissat aallartivinnginneranni Naalakkersuisut sorusunnerannik paasisaqaqqaarusuppugut. Aningaasanut inatsisissatut siunnersuut, Naalakkersuisut nutaat nunatta innuttaasalu siunissaannut qanoq pilersaaruteqarnerannik takutitsisussaagaluaq pissangalluta utaqqisimavarput. Siunnersuulli siunnerfinnik anguniakkanillu ersarissunik takutitsinani apeqquterpassuarnik pilersitsivoq, tamannalu Naalakkersuisut siunnerfeqaratik  siulersorneqannginnerannillu ersarissumik takutitsivoq.

Qeqqani Inuit Ataqatigiit Kangerlussuarmi katinnerat 24.-25.-26.august

Qeqqani Inuit Ataqatigiit Kangerlussuarmi katerisimaarnissaa 24.-26.august

Kiffartuussinissamut isumaqatigiissummut atorunnaarsinneqarsinnaanngitsumut Siumut, Demokraatit  aamma Atassut akisussaanerpaapput

Ilaasunik assartuussinermut atatillugu Diskolinemik kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip 31. December 2020-ip tungaanut atuuttup atorunnaarsinnissaannut periarfissaqanngilluinnaasarnera Ineqarnermut Attaveqatigiinnermullu Naalakkersuisup Simon Simonsenip  naqissuserpaa.

2016-imi kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip atsiorneqarnissaa sioqqullugu Inuit Ataqatigiinniit erseqqissaatigineqarpoq kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip pineqartup atuutsinneqalerneratigut kiffartuussinerup ajorseriarnissaa ilimanaateqartorujussuusoq. Taamanikkut sakkortuumik kaammattuutigineqarpoq kiffartuussinissamik isumaqatigiissutissaq Siumup, Demokraatit Atassutillu suliaat atsiorneqassanngitsoq ajorseriaataasussat pilerumaarnerannik siuningaanit eqqoriareersinnaasagut aaqqeqqaartinnagit. Taamaaliortoqanngilarli.

Siumut, Demokraatit aamma Atassut amerlanerussuteqanermikkut kiffartuussinissamik isumaqatigiissut atuuttussanngortippaat, isumaqatigiissullu taanna ullormit siullermiit atuisuni isornartorsiorneqarpoq, isornartorsiuinerlu qasukkarani taamaaginnarpoq.

Taamaattumik inissaminiippoq Inuit Ataqatigiinniit piumasarigatsigu kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit 1. Januar 2021-ip kingorna atuutilertussat pillugit piareersarneq Naalakkersuisunit piaartumik aallartinneqassasoq.

Suleqataassaagut tunniusseqataallutalu siunissamut atuuttussamik aaqqiissutissamik suliaqarnermut, taamalu innuttaasut nunami isorartuumi pitsaanerpaamik kiffartuunneqarlutik angalanissaannut qulakkeerinneqataajumalluta.

Avaqqunneqarsinnaanngitsorli tassaavoq Siumut, Demokraatit aamma Atassut tassaammata kiffartuussinissamut isumaqatigiissummut atorunnaarsinneqarsinnaanngitsumut taassumalu malitsigisaanut akisussaanerpaat, qilanaaraarpullu atuisunut pitsaanerpaamik atuutsinneqartussamik kiffartuussinermut isumaqatigiissummik suliaqarnissatsinni taakkunannga isummersuutaajumaartut takunissaat.

Linkit pisamut attuumassuteqartut:

Múte B Egede: https://ia.gl/google426c9ea506fcddea.html/gl/category/nutaarsiassat/page/11/

Sara Olsvig: https://ia.gl/google426c9ea506fcddea.html/gl/category/nutaarsiassat/page/12/

Ikinnerussuteqarluni oqaaseqaat 2016: https://inatsisartut.gl/documents/finafg/2016/730_Finansafg_akissut.pdf

 

Sofia Geisler

Inuit Ataqatigiit

Inuit – ataatsimoorneq siuariartortoq

Aggustip qulingiluaat tassaavoq Naalagaaffiit Peqatigiit nunat inoqqaavinut ullorititaat.  Ulloq manna ukiuni qulikkaani kingullerni ataatsimoorussamik pisinnaatitaaffitsinnut ilungersorluta sorsussimanerput nalliussitigu.  Ullormili matumani aamma pisinnaatitaaffiit taakkua minnerunngitsumillu pisinnaatitaaffeqarnerup inuiaqatitsinni pisussaaffinnik malitseqarnera eqqarsaatigisigit.

Naggueqatigiit Inuit siuttuisa nunarsuarmi nunat inoqqaavisa akuerineqarnissaat annertuumik suliaqarnermikkut ilungersuutigilluarsimavaat assinganillu tunngaviusumik inuit pisinnaatitaaffii, arnat pisinnaatitaaffii, meeqqat, inuusuttut inersimasullu pisinnaatitaaffii pillugit tamatta sinnerluta Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiivi (ICC) aqqutigalugit qimoqataasimallutik.

ICC-p Utqiagvimmi aasaq manna ataatsimeersuarnerani issittumi Inuit najugaqartugut nunat killeqarfii akimorlugit ataatsimoornitta qanoq pingaaruteqartiginera naqissuseqqinneqarpoq. Naalagaaffiit killingi qaangerlugit oqaatsivut, kulturi pisuussutinillu atuinitsigut avitseqatigiinnerput ataatsimoorfigaavut. Ataatsimoorussineq tamanna eriagissavarput minnerunngitsumillu peqataaffigissavarput.

Inuiattut akuerineqarnissamut ilungersornerput aammalu ataatsimoorussamik pisinnaatitaaffitta akuerineqarnissaannut sorsunnerput inuttut ataasiakkaatut pisinnaatitaaffitsinnut attuumassuteqarput. Minnerunngitsumik anguniagaqarneq tamanna pisinnaatitaaffitta akuerisaasut inuiaqatigiinni tangilimmik atuutsinnissaannik pisussaaffiliivoq.

ICC-p ataatsimeersuarnerani naggueqatigiit Inuit akornanni unammilligassat assigiiaarmata ersersinneqarpoq. Meeqqanik kinguaassiutitigut atornerluineq, peqqissutsikkut unammillernartut, angerlarsimaffeqannginneq minnerunngitsumillu nunagisatsinnit nunanut allanut nutsernerup akiornissaanut unammilligassaqarneq annertuvoq.

Taamaattumik piffissanngorpoq inuit pisinnaatitaaffii ukiuni qulikkaani kingullerni sorsuutigisimasatta nunagisatsinnut angerlaallugit inuiaqatigiinni atuuttussatut sulissutiginissaat.  Meeqqat pisinnaatitaaffii, arnat pisinnaatitaaffii, kinaassuseqarnissamut kiffaanngissuseqarneq oqaatsinullu pisinnaatitaaffiit, taakku tamarmik Naalagaaffiit Peqatigiit nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit nalunaarutaanni aalajangersarneqarsimapput.

Matumani Inuit akornanni avitseqatigiinnikkut pisinnaatitaaffiillu atuutsinnissaannut alloriaqqinnissamut periarfissagissaarpugut. Inuit Ataqatigiit kaammattuutigaarput issittumi Inuit nunaanni suleqatigiinnerup sutigut tamatigut annertusarneqassasoq. Nukinnik aallerfissaqarpugut ilisimasanillu avitseqatissaqarluta.

Suliniut Pikialasorsuaq kalaallit canadamiullu akornanni suleqatigiiffiusoq assersuutissaqqissuuvoq. Pisuussutinik imarpitsigullu ataatsimoorussaqarnerput paatsoorneqarsinnaanngilaq. Matumani periarfissatsialaavoq naggueqatigiit Inuit aallaavigaluta naalagaaffiit akimorlugit ataatsimoorussamik aqutseqatigiilersinnaanerput. Taamaattumik Naalakkersuisut Pikialasorsuaq pillugu suliamik aallussineroqqullugit sakkortuumik kaammattorumavagut, Kalaallillu Nunaat sinnerlugu suliamut Pikialarsorsuaq-mut tamakkiisumik taperseeqqullugit.

Manna iluatsillu ICC-p siulittaasuatut ivertinneqartoq Dalee Sambo Dorough siulittaasunngorneranut pilluaqqorusupparput. Toqqissisimavugut Dr. Dorough ukiuni sisamani tulliuttuni sinnerluta peqatigalutalu sulisussanngormat.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Kommune Qeqertalimmi Inuit Ataqatigiit naapeqatigiinnissaat

Qasigiannguani peqatigisigut

Inuit Ataqatigiit kattuffittut ukiuni 40-ni piusimanera malunnartinniarlugu kommunikkaartumik aasaanerani naapisimaartitsinerit aallarnerlugit Kommune Qeqertalimmi aaqqissuussami soqutiginnittut tamarmik tikilluaqqullugit Qasigiannguani aaqqissuussami pilersaarut ugguuna takusinnaavat

Naapisimaarneq aallarnerlugu Qasigiannguani inersimasunut qititsisoqassaaq tallimanngornermi 10.august 2018 na.22-03.00 tungaanut

Akitsuusersuinissamik siunnersuut sammiveqanngitsoq

Akitsuutit pissuserisanut nalimmassartumik, avatangiisinut erianginnittumik isumatusaarnerlu tunngavigalugit eqqunneqartassapput. Tassa Inuit Ataqatigiit tunngavisumik isumarput.
Taamaammat Naalakkersuisut akituusersueriaasissanik siunnertuutigisaanngut arlalinnut isumaqataanngilagut. Akitsuutitut siunnersuutit sammiveqanngitsutut isigaavut avatangiisinullu erseqqissumik politikkeqarnermik ujartuivugut.

Nunatsinni avatangiisinut annikinnerusumik sunniutilinnik biileqarnerulernissamik kissaateqarpugut. Taamaammat biilit innaallagiartortut plug-in hybridillu akitsuuserneqarsimannginnerat tamakkiisumik tapersersorsimavarput isumaqarpugullu akitsuuserneqannginnerat ingerlaannassasoq. Biileqarnikkut avatangiisinut innarliinnginnerusumik ingerlatsinissamut pissutsinut nutaanut suli ikaarsaariartortoqarpoq. Illoqarfinni amerlasuuni suli innaallagissamik immiiissutinik ikkussuisoqanngilaq maannakkullu akitsuusersuineq ineriartortitsinermut tamatumunnga ajoqusiissaaq minnerunngitsulillu avatangiisinut politikkimik allanngortitsilluinnarnerussaaq.

Akerlianilli isumaqarpugut ATV-t qamuteralaallu akitsuuserneqarunnaavinneqassanngitsut. motoorillit taakkua nipimik ingammillu silaannarmik, imermik nunamillu avatangiisinillu mingutsitsisuupput.

ATV-lli qamuteralaallu soorlu nunalerinermi nunaqarfinnilu eqqaavilerinermut arnartarfilerinermilu atorneqartut annikinnerusumik oqimaassuseq malillugu akitsuuteqarnissaat kissaatigaarput.
Tamatuma saniatigut piffissanngornasoraarput traktorinut motoorilinnullu allanut nunalerinermi atortunut eqqussinermut akitsuusersuineq annikillineqassasoq.

Akitsuutinik nutaanik eqqussinissamut siunnersuutigiumavarput umiarsuit uuliamik kinertumik orsutortut tulannganerminnilu motooriminnik ingerlaaginnartitsisartut, assersuutigalugu takornartaatit avatangiisinut akitsuuserneqassasut. Mingutsitsinermi tamanna annikillisartariaqarpoq inoqarfinnimi peqqissutsitsinnut avatangiisitsinnullu sunniuteqartarmat.
Motoorillit avatangiisinullu akitsuutit pillugit isumaqatiginninniarnernut qaaqquneqarnissarput qilanaaraarput. Avatangiisit avatangiisinullu politikki erseqqissoq qitiutinneqarniarlik. Tamanna Naalakkersuisunit erseqqissuliuutigineqarnissaa amigaatigaarput.

Stine Egede
Eqqissisimatsitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliamut ilaasortaq
Inuit Ataqatigiit

Aalisarneq pillugu isumaqatiginninniarnissat pillugit akissut naammaginanngitsoq

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisup Erik Jensenip Inuit Ataqatigiit siulittaasuata Sara Olsvig-p § 37 tunngavigalugu apeqqutaanut nr. 152-mut akissuteqaqqammerpoq. Naalakkersuisoq aasaq manna Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq ”Nuna tamakkerlugu aalisarnermut inatsisip isumaqatigiissutigineqarnissaa anguniagaavoq” kiisalu ”Inatsisartuni illuatungiliuttunik isumaqatiginninniaqateqassaanga, inatsit sapinngisaq tamaat siamasissumik tunuliaquteqartinniarsaralugu”.
Taama nalunaaruteqarnera Inuit Ataqatigiinnit nuannaarutigisimaqaarput. Aallaqqaataaniillimi nuna tamakkerlugu isumaqatigiissutigineqartumik naammassisaqartoqarnissaa piumasarisimavarput partiitullu illuatungiliuttuni siuttutut inatsisissaq pillugu kinguneqarluartussamik isumaqatiginninniarnernut peqataanissarput akisussaaffittut isigaarput. Aalisarneq aningaasarsiornitsinni pingaarnertut inissisimavoq inuussutissarsiullu patajaatsumik ingerlanneqartariaqarpoq. Tamanna angussallugu politikkikkut sulilluartoqartariaqarpoq isumaqatiginninniarnikkullu siamasissumik amerlarnerussuteqarluartunillu tunuliaqutserneqarsinnaasumik naammassisaqartoqartariaqarluni.

Taamaammat Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisup akissutimini, ”inatsisissatut siunnersuut Naalakkersuisut iluminni suliassaattut isigineqassasoq” partiillu susassaqartullu ”Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuutip ilusissaa isumaqatigiissutigilersimariarpassuk” aatsaat peqataatinneqarnissaannik oqaaseqarnera pakatsissutigaarput.
Naalakkersuisut siamasissumik isumaqatigiissuteqartoqarnissaa kissaatigisimappassuk maannakkut, inatsisissatut siunnersuummi sammiviit pingaarnerit inissisiterneqannginneranni, partiit peqataatittariaqarpaat. Inuit Ataqatigiinnit piareersimavugut. Naatsorsuutigaarput siorna ukiaanerani inatsisissatut siunnersuutaagaluarsimasumik siullermeerinninnermi iluatsitsinngitsoorsimaneq ilinniarfigisimallugu partiinik isumaqatiginninniavinnissaq uatsituulli Naalakkersuisut pingaartitsigissagaat.

Aalisarnermut inatsit kingunerisaalu nunatta aningaasaqarneranut sunniuteqarluinnartuupput. Naalakkersuisut isertukulukkunnaarlutik qanoq aalisarnermut politikkeqarnerlutik oqaluttuartariaqarlerput. Isumaqatiginninniavinnernut appakaattariaqalerpugut, suliassarmi aningaasarsiornitsinnut maannamut pingaarnertut inissisimavoq siunissamilu aamma aningaasarsiutaalluarnissaa qulakkeertariaqarparput.
Erseqqissumik kaammattuuteqassaagut; isumaqatiginninniarnernut piaartumik qaaqqusisoqarniarli, ataatsimoorluta inuussutissarsiuterput pingaarnerpaaq tunngavilersorluarsinnaaniassagatsigu.

Sara Olsvig
Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Inatsisartut sulinissaannut periarfissinneqarlik

Mittarfiliornissat pillugit Inatsisartut qulaatiinnarlugit qanoq suleriuseqartariqarnermik Naalakkersuisut arlaleriarlutik tusagassiorfitsigut oqaaseqaqattaarnerat pissusissamisuunngilluinnarpoq. Nalakkersuisut ataqqisariaqarpaat inatsisissatut siunnersuutertik maanna Inatsisartunit suliarineqarmat Inatsisartunilu ilaasortat amerlanerussuteqartut suliap nukingerfiunngitsumik sukumiisumillu suliarineqarnissaa kissaatigimmassuk.

Manna aqqutigalugu aammaarluta Inatsisartut siulittaasuat kaammattorumavarput Naalakkersuisunut ersarissaaqqullugu suliariaatsip ataqqineqarnissaanik aammalu qulangiisutullusooq Inatsisartut sulinissaanut sunniiniarneq akuerineqarsinnaanngitsoq unitsinneqarluinnartariaqartorlu. Pissaanerummi qanoq agguarneqarsimaneranut ataqqinnippalaanngitsumik oqariartoqattaarnerit ataqqeqatigiilluni suleqatigiinnissamut iluaqutaanngimmata.

Naggataatigut Inuit Ataqatigiit ersarissarumavarput akisussaassusilimmik attaveqaqatigiinnermut aaqqissuusseqqinnissanut peqataanissanut piareersimagatta. Pingaartilluguli inuiaqatigiit aningaasaataat atorlugit aningaasaleerujussuarnissat suliarinerat peqqissaartumik nukingerfiunngitsumillu toqqammaveqarluni ingerlanneqassasoq.

Ikiaroornartumik atuinermut pinaveersaartitsineq katsorsaanerlu annertusisariaqarpagut

Ikiaroornartoq akiorniarlugu ullorititami 26.-ni juni oqaaseriumasat.

Ikiaroornartoq nunatsinni ajornartorsiutaavoq annertooq, soorlu ullut kingulliit eqqartuussinerup annertuup tamanna  takutikkaa.

Meeqqat, inuusuttut, inersimasut utoqqaalluunniit ikiaroornartumik atuilinnginnissaat suliniutigiuarneratigut inuit ikiaroonartumut naaggaarsinnaasut amerlisartariaqarpagut. Ikiaroornartoq ajoraluartumik sukkulluunniit eqqussuunneqartoq akioruminaassinnaavoq. Taamaammat inuit amerlanerpaat pinaveersaartissinnaagutsigit akiorsinnaavarput.

Pinaveersaartitsineq.

Pinaveersaartitsineq annertooq ingerlanneqartariaqarpoq. Angerlarsimaffiit, angajoqqaat meeqqaminnut perorsaanerminni ilaatittuartariaqarpaat meeqqat ikiaroornartumut ingalassimatinniarnissaat. Pisortat uagut angajoqqaanut tapersertariaqartunut ikioqusunullu saaffissanik amerlanernik tikikkuminartunillu pilersitsisariaqarpugut.

Sunngiffimmi sammisassat peqqinnartut amerlanerusariaqarput, assigiinngitsuusariaqarlutillu. Timersorneq aamma pinaveersaartitsilluarpoq, taannali kisat isumalluutiginagu nipilersorneq, qitinneq allarpassuillu neqeroorutigiinnarnagit atorluarneqarnissaannik aqqutissiuussisariaqarpugut.

Katsorsaaneq.

Ikiaroornartumik atuilereersimasut ajattornagit, asoortiinnarnagit neqeroorfigisariaqarpagut katsorsaavinnik assigiinngitsunik, inuimmi imminnut katsorsaariaaseq naleqqunneq toqqarsinnaasariaqarpaat.

Inuk ikiaroornartumut kisimi sorsulluni misigissanngilaq, inuiaqatigiit tamatta sorsuttariaqarpugut, utoqqaagutta inersimasuugutta inuusuttuuguttaluunniit. Ataatsimoorluta sorsunnerput nukittorsartuartigu.

 

Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit

Siorapaluk pillugu apeqqutip akineqarnissaa kinguartinneqarpoq

Siorna Siorapalummi nunap sisoornikuunera pillugu §37 aqqutigalugu Naalakkersuisunut apeqquteqaasiama akineqarnissaa kinguartinneqarpoq.

Apeqqusianni ilaatigut apeqqutigivakka qaqugu illut aqqutaasartullu eqqugaasimasut aaqqissuunniarneqarnersut, akisussaaffillu sumiinnersoq.

 

Naalakkersuisumiit allakkatigut akineqarpunga apeqqut pisariummat, avataaniillu akissutissarsinissartik utaqqisariaqarmassuk apeqqutiga aatsaat sap. Ak 28-mi akineqarsinnaassasoq, tassa julip qiteqqutilernerani.

 

Kissaatigaarpulli apeqqutima akineqarnissaa kinguartikkaluartoq Siorapalummi siornali siallerujussuarnerata kingorna sisoornerani, illut aqqusinerlu iluarsartuutipallannissaat kinguarsarneqaqqissanngitsoq.

 

Mikivsuk Thomassen

Ilulissani innuttaasunik naapitsineq

Aprilimi Inatsisartunut qinigaasoq Sofia Geisler, Inuit Ataqatigiit, ilisarititsinertalimmik qinersisartunik naapitsissaaq Ilulissani, pingasunngorneq 20. juni 2018, nal. 19:00-21:00, Ilulissani Majoriami.

Aggialluarisi.

Naalakkersuisut Kangerlussuaq pillugu ersarissumik nalunaaruteqarlik

Sisimiuni Inuit Ataqatigiit ataatsimeersuarput 9. juni 2018.

Ataatsimeersuarnermi pingaarnertut taarusupparput, ullumikkoqqinnaaq pisut, tassalu mittarfissualiornissat Nuummi Ilulissanilu. Taakkulu kingunissaat.

Sisimiuni Inuit Ataqatigiinniik neriuutigaarput, Inatsisartuni aningaasaqarnermut ataatsimiisitaliami, piffissaqarluarlutik apeqquterpassuit akineqanngitsut, akineqarnissaat piumasaqaatigissagaat. Immikkullu piumasaraarput Inatsisartuni aningaasaqarnermut ataatsimiisitaliap siulittaasua, ersarissuliortariaqalersoq, tamannami immikkut qineqqusaarnermini, Qeqqata Kommuniani innuttanut neriorsuutigiuarmagu.

2015-mi isumaliutissiissummi piumasaqaatigineqarpoq Kangerlussuup avataaniit isaavittut, ullumikkutut Atlantikoq ikaarlugu mittarfissuartut ingerlaannassappat, aningaasartuutit qanoq ittuunissaanik misissuinerit, ersersitsissanersut. Tamannalu maannakkut qineqqusaarnermi Aalisarnermut Piniarnermut, Nunaateqarnermullu naalakkersuisunngortup qinersisartunut oqariartuutaa, allaat tamanna anguneqanngippat nammineq partiiminiik anissalluni eqqartorpaa, Kangerlussuarmi qineqqusaarnermini.

Qulaajaanissamik piumasaqaateqarneq, qanoq inerneqartinneqarnera Sisimiuni Inuit Ataqatigiinniik maqaasivarput, naatsorsuutigivarpullu Inatsisartut Aningaasaqarnermut ataatsimiisitaliaata, ilanngullugu misissorneqarsimanissaanik piumasaqaateqarnissaa. Tamannami siulittaasunngortup qineqqusaarnermi taakkartortuarmagu, piumasaqaatigaarput avammut ersarissaassasoq, qanoq isumaqarnerminik qinersisartunut paasititsissalluni, tamannalu utaqqivarput, qaammatini marlunngulersuni.

Sisimiuni Inuit Ataqatigiit Kangerlussuup ullumikkutut ataannarnissaa kissaatigaarput.  Allatummi aalajangerneq Qeqqata Kommunianut ajorluinnartumik kinguneqartussaammat, aningaasaqarnikkut, akileraartarnikkullu. Naatsumik oqaatigalugu akissaatikinnerusunut, innuttaasunullu eqquinerluttussaavoq. Tamatuma saniatigut Kangerlussuup matunnginnissaanik Naalakkersuisut siulittaasuata oqartarnera, ersarissaanermik kinguneqartariaqarpoq. Nunaqarfittut matussanngitsoq, mittarfeqarfissuartulli matussasoq siunniussimaneramiuk ? Tamanna inuttaasut utaqqivaat, toqqissisimasumik Naalakkersorneqarnissaq siunertaralugu, tamannalu angusinnaanngikkuniuk, imminut parteeqataasalu apeqqusertariaqalerpaat, ilumut siuttutut piukkunnarnersoq.

Kangerlussuarmi qineqqusaarnermi neriorsuisoqarpoq Naalakkersuisooqataasut partiiviniik, parteertik allatut aalajangiissagaluarpat, tassa Kangerlussuaq avataaniit isaaviujunnaassappat, partiiminniik aniniarlutik.

Sisimiuni Inuit Ataqatigiinni ataatsimeersuartut mittarfiliornissamik aalajangiiniarneq nunatta, qanoq isikkoqarumaarneranik aalajangiinerit, pingaarnersaata ilagigaat nalilerpaat.

Aalajangiineq innuttaasut siunissami qanoq eqiterutsitsigineqarnissaanik, allaallu nunaqarfimmik ”nipaatsumik matusiniarnertut” aalajangiisussaavoq.

Kisermaassisutut pissuseqarluni Naalakkersuisoqarneq, nunatta aqunneqarneranut tulluanngilaq. Nammineq isumaq pinngikkaanni, sussa allat akulerunnatimik pissuseqarluni aqunneqarnerput tamaanga unittariaqalerpoq.

Kikkut tamat oqartussaaqataaneranik innarliineq pissanngippat, innuttaasugut taasitinneqarniarta, ilumut taamatut piumasaqarnersugut, qulakkeerniarlugu.

Ataatsimeersuartut Qeqqata Kommunalbestyrelseanut ilungersorlutik sulinissaanik kissaassipput, piumasaqaallu siulleq tassaassasoq, Kangerlussuup mittarfissuartut ataannarnissaanik sulineq, tamannali pisinnaanngippat kommunalbestyrelsep aalajangernera selskabiliornissamik siunniussaqarneq isumaqatigalugu.

Pineqartumi siunissami Qeqqata kommunianut inuttaasunut qanoq pitsaasumik atugarissaarfiusumillu aalajangiisuusorujussuussammat.

 

Sisimiuni Inuit Ataqatigiit siulersuisunngortui-

Siuittaasoq Agathe Fontain

Tullia: Juliane Enoksen

Aningaaserisoq: Karoline Berthelsen

Allatsi: Eva Lynge

Siulersuisuni ilaasortat: Erneeraq Poulsen, Sofie Dorthe Olsen

Sinniisussat: Augo Jeremiassen, Paalu Christensen

 

Attavissat: Agathe Fontain 484531

Juliane Enoksen 246136

 

Namminiilivinnissaq pillugu naammassisaqarfiusumik suleqatigiinneq

Inuit Ataqatigiit isumaat erseqqippoq. Naalagaaffeqatigiinneq attatiinnarneqassanngilaq. Kalaallilli Nunaata Danmarkillu akornanni pissutsit ataavartumik ineriartortinneqassapput.

Inuit Ataqatigiit folketingimut ilaasortaatitaata Inuit Ataqatigiit namminiilivinnissamut politikia minnerunngitsumillu naalagaaffeqatigiinneq pillugu isummatsinnik oqaaseqaataa ingammik inuit qarasaasiatigut naapeqatigiittarfianni oqallinnermik annertuumik pilersitsivoq. Taamaammallu pissutsit arlalialuit erseqqissaateqarfigalugillu oqallinneq sukumiinerusunngortikkusuppara. Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni pissutsit pillugit oqallinneq marluinnarnik siunertaqarfiunngilaq. Oqallinneq assigiinngiiaartunik imaqarpoq, taamaammallu tangeqarnerusumik isummersorfigineqartariaqarpoq.

Tamanna namminersorneq pillugu isumaqatigiissuteqareernerup kingorna pisut arlallit takutippaat. Tamatumalu Kalaallit Nunaata Danmarkimik arlalinnik saqitsaassuteqarnerata sulilu saqitsaassuteqarnerata ersersippaa.

Namminersorneq ineriartortitsinermut tunngavoq

Naalagaaffeqatigiinnerup ingammillu Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni pissutsit ingerlaavartumik ineriartortinnerat Danmarkilu namminersorneq pillugu isumaqatigiissutsitsinni toqqammaviuvoq. Namminersornermi pillugu isumaqatigiissut Kalaallit Nunaata suliassaqarfinnik amerlasuunik tigusisinnaanerminik periarfissaqalerneranik, aatsitassanik isertitat aqqutigalugit naalagaaffimmit tapiissutinik nungukkiartortitsinissamik, Kalaallit Nunaata Danmarkillu naligiillutik Kalaallit Nunaata namminiileriartorneranik suleqatigiinnissaannik imaqarpoq. Taaneqartullu tamakku suli sulissutigalugit aallartinneqanngillat.

Kalaallit Nunaat namminiivittoq Inuit Ataqatigiit sorsuutigaat. Tamatuma angunissaanut piffissaq ingerlaqqaartariaqarpoq. Taamaattoqarnissaanullu Kalaallit Nunaanni Danmarkillu namminiilivinnissamut toqqammavissiiniarluni ilungersorluni sulisoqarnissaa pisaqariaqarpoq.

Kalaallit Nunaata ingammik aatsitassat aqqutigalugit aammali inuussutissarsiutinik ingerlatanit allanit aningaasaqarnikkut ineriartornissaa, taamaalillunilu naalagaaffimmit tapiissutinit isumalluutaarunnissaa namminersorneq pillugu isumaqatigiissummi siunertarineqartunut toqqammaviuvoq.

Tamanna Danmarkip aqqutissiueqataaffigissavaa. Taamaalillunilu tamanna ataatsimoorussatut suliniutaasoq oqaatigineqarsinnaavoq.  Kalaallit Nunaanni ataatsimoorussamik suliniut, aammali Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni ataatsimoorussamik suliniut. Isumaqatigiissutinimmi isumaqatigiissuteqarneq marluk arlaqarnerusulluunniit akornanni pisarpoq, namminersornerlu pillugu isumaqatigiissuut Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni isumaqatigiissutaavoq.

Allatut oqaatigalugu: Naalagaaffeqatigiinneq atorunnaarsikkumallugu ineriartortittariaqarparput.

Piviusoq qaqortoq-qernertuunngilaq

Saqitsaassutaasut arlallit naalagaaffeqatigiinneq maannatut iluseqartilluni unammillernartui ersersippai. Suliniutit annertuut pillugit inatsit, urani pillugu apeqqut, dual-usemik isumaqatigiissut, Kalaallit Nunaata niuernikkut politikimik ingerlatsisinnaaneranik, taamaalillunilu Danmarkimit akuleruffigineqarnani nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasumik ingerlatsisinnaaneranik apeqqut.

Atagu massakkut saqitsaassutaasut assersuutitut tigulaariartigit. Kiinamiut aningaasaliisartut sulianilluunniit ingerlatsisut mittarfiliortiternernut suliniutitsinnut akuussappat? Slotshomimi naaggaarput, namminersorlutilli oqartussat illorsuani angerput. Illuatungeriit tamarmik oqaatigisaminnik aalajangiusimannipput. Piviusulli annertunerusunik imaqarput.

Aappaatigut Danmark marloqiusamik nipeqartoq tusaavarput, taakkumi namminneerlutik sunaluunniit sakkugalugu kiinamiunik aningaasaliisartunik inuussutissarsiortunillu nunaminni soqutiginnilersitsiniaapput, nunattali Kinamut attaveqarnera pineqalersillugu naalagarsuartut pissuseqartutut ilersoortarpoq. Illuatungaanilu Naalakkersuisut suliassaminnik ilungersunartunik pimoorussinnginnerat Kalaallit Nunaatalu soorunami kiinamiut aningaasaliisartut arlaasa aningaasaliinerisigut akuliutsinneqarnerisigullu sillimaniarnermut politikikkut pitsaanngitsumik kinguneqarsinnaaneranik iliuuseqarnissaminnik pimoorussinnginnerat isiginnaarparput, naak naalagaaffiit allat pissutsinik taamaattunik pimoorussillutik eqqummaariffiginnittartut ilisimagipput.

Nutaamik suleqatigiinnikkut toqqissisimasumik ineriartorneq

Inuit Ataqatigiit isumaat naapertorlugu naalagaaffeqatigiit namminersorluni oqartussaanermik isumaqatigiissutip malitsigisaanik apeqqutinik taamaattunik siornatigut nalaanneqarsimanngitsunik nalorninartunillu passussinissamut piareersimanngilluinnarput. Naalagaaffeqatigiinneq nutarterneqanngippat Kalaallit Nunatta ineriartorneranut akornutaalersinnaasoq tamatuma nassataraa. Ineriartornermi namminersorneq pillugu isumaqatigiissut naapertorlugu Kalaallit Nunaata Danmarkilu ataatsimoorlutik isumaqatigiillutik isumagisassaraat.

Danmarkip Kalaallit Nunaata ineriartorneranut unitsitsinnginnissaa pingaaruteqarluinnartuuvoq. Taamaammat Kalaallit Nunaata Danmarkillu aaqqissuussinernik nutaanik ingerlatsisillutik Kalaallit Nunaata toqqissinartumik nunarsuup sinneranut attaveqaatinik nutaanik, inuussutissarsiutinik ingerlatanik tamani aningaasaliisartunik suleqatissanillu pilerilersitsisunik  sanarfisinnaanissaanik qulakkeerisunik ineriartortitsisinnaanera pingaaruteqarluinnarpoq.

Matumani ataatsimoorluni suleriutsinik nutaanik qulakkeerinissaq pineqarpoq, taamaalilluni Kalaallit Nunaat aatsitassanik suliniutinik nutaanik imaluunniit attaveqaatinut nutaanut suliniutinut avataaneersunik akuliutsitsinissamik pisariaqartuni tamani Danmarkimut apereqqaartarnissamik pisariaqartitsiunnaassalluni. Ineriartornermi tamanna piviusuuvoq ingerlajuartussaallunilu, aalajangigassallu Inatsisartuni Naalakkersuinilu aalajangerneqartartussaapput.

Akerariinnani iligiinneq

Danmarkip Kalaallit Nunatta ineriartorneranut ikorfiisussaanini akornusersuisussaannginninilu nassuerutigisariaqarpaa. Matumani kalaallit qallunaallu suleqatigiiffigisaannik aningaasaateqarfimmik pilersitsinissaq pilersitsinnginnissarluunniit imaluunniit ministeriunerup assamminik isaassineranik tigusinissaq tigusinnginnissarluunniit pineqanngillat. Kalaallit Nunaat sillimaniarnermut politikikkut akornusiisinnaasunik nunani allamiunik suleqatissaminik toqqaagaangat, naalagaaffeqatigiinni aaqqissuussamik suliniutit naammassineqarsinnaanerannik isumaginnittussamik piareersimatitaqarnissaq matumani pineqarpoq.

Peqatigisaanillu Kalaallit Nunaat – erseqqinnerusumilluunniit oqaatigalugu Naalakkersuisut – naalagaaffinnik allanik aningaasaliisartunillu nunanit allaneersunit ingammik attaveqaatitigut suliniutini suleqatissarsinermini sillimaniarnermut politikikkut unammillernartoqarsinnaaneranik nassuerutiginninnissaat, unammillernartunillu taakkunannga anguniagaqarfiusumik sulilluni aaqqinniarsinnaanerat matumani pineqarpoq.

Naalakkersuisut 2016-imi januaarip qaammataani nalornissuteqanngilluinnarlutik Danmarkip aatsitassanik marloqiusanik siunertaqartunik (dual use) nakkutilliinissaq pillugu Danmarkimik isumaqatigiissuteqarnerat matumani soqutiginaateqarpoq. Matumanimi Kalaallit Nunaat nammineq soqutigisani pillugit aalajangiussilluinnaqqasariaqaraluarpoq. Nunanut allanut tunisanik nakkutilliineq nunap nammineq isumagisassaraa, isumaqatigiissutikkulli Danmarki aatsitassanik sunilluunniit sakkutooqarnermi inuinnaallu akornanni atorneqarsinnaasunik Kalaallit Nunaata avammut niueruteqarsinnaaneranik unitsitsisinnaaneranik pisinnaatitaaffilerneqarpoq, tamannalu tunngavigalugu Inuit Ataqatigiinnit isumaqatigiissutit taakkua akerleraagut.

Naaggaarniaannarluni naaggaaginnannginneq

Pingeqartumili Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni tunisassianik marloqiusamik atorneqarsinnaasunik allatigullu sillimaniarnermut politikkikkut sunniuteqarsinnaasunik suleqatigiinnissamut pisariaqartitsinerannik Inuit Ataqatigiit apeqqusinngilarput. Tunngaviatigulli isumaqatigiissutit taakku maannalu kinamiut attaveqaatinik suliniutini suleqatigineqarsinnaanerannik oqallinneq ataqatigiittutut isigaagut. Massakkullu Kalaallit Nunaata Danmarkillu anguniagaqarfiusumik oqaloqatigiinnikkut allaffissornikkut ingerlatsinitsinni aaqqissuussinernik Danmarkip Kalaallit Nunaata ineriartornissaanut naaggaarsinnaaneranik periarfissiinngitsumik, illuatungaatigullu Kalaallit Nunaata Danmarkimik suleqatiginninnissamik naaggaarusussuseqartitsinngitsumik qulakkeerinissaq pingaaruteqarpoq.

Inuit Ataqatigiit nunarsuarmi pisariusumik katitigaasumi isummersinnaanissatsinnut immitsinnut pisinnaatinnerput erseqqissarumavara. Naalagaaffeqatigiinniinnerput katitigaanermini pisariusuuvoq. Suliassanik isumagisassatsinnik aallussineq isumaqanngilaq namminiilivinnissatsinnut anguniagaqarusunngitsugut imaluunniit sorsuuteqarusunngitsugut. Akerlianik uagut allallu naalagaaffeqatigiinnermi aaqqissuussamik ersarinnerusumillu ilungersorluta sulinerput namminiilivinnissamut toqqammavissaavoq.

Nunatta aningaasarsiornikkut siuariartornissaani ataatsimoorluni sulinissaq pisariaqarpoq, isertitallu naalagaaffimmit tapiissutinit pinngitsuuisinnaanngornissatsinnut aqqutissaavoq. Siunissamilu naalagaaffiit allat assigalugit Kalaallit Nunaata naalagaaffinngornissaanut piginnaasanik ilisimasanillu peqalernissamut, taamaalillunilu Naalagaaffinnik allanik Danmarkiunngitsunik suleqateqarsinnaallunilu attaveqalersinnaanerani ataatsimoorluni suliniuteqarnissaq pisariaqarpoq.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Politikki iliuuseqarfiusoq Inuit Ataqatigiit ujartorpaat

Inuit Ataqatigiinniit Naalakkersuisut kissaateqarfigaavut Kunngeqarfiup Tuluit Nunaata EU-mit aninissaanut atatillugu Nunatta soqutigisaasa illersorneqarnissaat siunertaralugu niuernikkut politikkimik siuningaaniit iliuuseqarnissamut ingerlatsinissamullu

 

Marts 2019-ip kingorna – tassalu qaammatit 9 ½ qaangiuppata –Tuluit Nunaanni niuerfinni imarmiunik nioqqutissianik akitsuusigaanngitsunik Nunatta tuniniaaginnarsinnaanera ingerlaannarsinnaanersoq Inuit Ataqatigiinnit assorujussuaq ernumassutigivarput.

 

Kunngeqarfimmi Tuluit Nunaanni niuerfiit tassaapput Nunatsinneersunik raajanik uutanik qalipaajakkanik tuniniaaviit pingaarnersaat.  Akitsuusersugaanngitsunik Kunngeqarfimmut Tuluit Nunaannut eqqussisinnaaneq atorunnaassagaluarpat pisinnaasoq ajornerpaaq tassaavoq 500 millioner kronit ukiumut annaaneqartarnissaat. Taamaalissappat tamanna suliffissanik annaasaqarnermik malitseqanngitsoornavianngilaq.

 

Taamaattumik §37 naapertorlugu apeqqutigineqartut arlallit Naalakkersuisunut ullumi nassiuppagut. Paaserupparput Kunngeqarfiup Tuluit Nunaata EU-mit ilaasortaajunnaarneratigut Nunatsinnut sunniutigisinnaasai eqqarsaatigalugit suliniutit killiffiat qanoq inissisimanersoq.

 

Avammut niuerutigisat ukiumut niuerutit 20 procentingajalluinnangajaat Nunatta annaasinnaammagit Naalakkersuisut kaammattorpagut akitsuusigaanngitsunik nioqqutissianik Nunatsinneersunik niuersinnaanermut isumaqatigiissummik nutaamik angusaqarnissamut suna tamaat atorlugu iliuuseqaqqullugit.

 

 

 

Inuulluaqqusillunga

 

Sofia Geisler

Inuit Ataqatigiit

Inatsisartunut ilaasortaq

Imarsuit plastikkinik mingutsinneqarnerat millisartariaqarparput

Ukiuni kingulliunerusuni nunatsinni plastikkimik atuinerput annertusiartorpoq. Plastik puussianut assigiinngitsunut atortuarparput. Nerisassanut, qerisunut , ittujaarsivittut, pisiniaraangatta puussiatut, eqqaanermullu atorparput. Plastikkinik atuinerujussuatsinni iluarusunnitsinnilu eqqarsaatigisanngilarput puussiat qanoq mingutitsitiginerat. Nunarsuarmioqatigut aamma taama annertutigisumik atuipput, maannalu imarsuarni plastik ajornartorsiutinngorpoq, aalisakkanut, uumasunut inunnullumi navianaateqalerluni. Plastikimi arrortikkuminaatsuuvoq, taamaalillunilu pinngortitami nungutikkuminaalluni. Uumasunut nerisareqatigiinnut tappiorannartunngorluni (microplast) akuliuttartoq paasereerparput. Ukiumut puussiat plastikkit pisiniarnermut atorneqartartut 5 millionit missaanniittut tikisinneqartarput.

Plastikkit arrortikkuminaatsuugamik sivisoorsuarmik nungujartortarput, pinngortitamut uumasunullu ajoqutaaqalutik. Imartatsinnut eqqaaneq ajoqutaasaqaaq motorinullu aserorsaataasarluni. Pingaartumik tamanna imaani ajornartorsiutaavoq, plastikkit nerisaqaqatigiinnermut ilannguttarmata. Ilisimatusartut qanittukkut Kalaallit Nunaanni timmiakuluit 63-it aqajaruisa imaat misissuiffigaat. Timmissat taakku 80 %-ii plastikkimik minnerpaamik ataatsimik amerlanerusunilluunniit aqajarormioqarput. Aamma misissuinerni takutinneqarpoq aalisagatigut plastikkiminernik aqajarormioqartartut.

Peqqinnissarput pillugu, pinngortitallu asattuunnissaa peqqutigalugu plastikkinik atuinitta annikilliartornissaa politikkikkut anguniartariaqarparput. Nunaavugut immamik, imermillu amigaateqanngitsoq, taamaammallu eqqaaviit spandit pisariunerugaluartut atortariaqarsinnaavagut. Pisianut puut allat atornissaannut pikkorinnerusariaqarpugut. Nunarput pinngortitarsuarlu eriagitigu ataatsimoorlutalu aaqqiinissamik piumassuseqarluta oqallisigalugu.

Naalakkersuisut puussianut plastikkinut aammalu assersuutigalugu poortuutissanut ataasiartakkanut avatangiisinut ajoqusiisartunut assigisaannullu avatangiisinut akitsuusiinissamik siunnersuuteqarniarlutik aalajangerpata, akitsuutinit nutaanit isertitat avatangiisinut pitsanngorsaanermut mingutsitsinermillu pinaveersaartitsinermut immikkoortinneqartarnissaat anguneqarsinnaavoq. Naalakkersuisut avatangiisinut aningaasaateqarfimmik pilersitsinissaq pillugu inatsisissatut siunnersuummik suliaqartariaqarput, avatangiisinik illersuinermik siuarsaataasussamik avatangiisinullu akitsuutinit isertitanik tunngaveqartussamik suliaqartariaqarlutik.

Nunarpassuit politikkikkut suliniutit ilisimatusarnerillu nutaat assigiinngitsut aqqutigalugit plastikkinik atuinermik killilersuiniarsaripput. Nunani tamalaani oqalliffinni arlalinni qanoq ililluta imaani plastikkit akuutissallu mingutsitsisartut allat katersuunnerinik annikillititsiniarsinnaanersugut oqallisigineqarpoq. Naalakkersuisut nunarsuarmi oqallinnernut sunniiniarlutik suliaqartariaqarput.

Immitsinnut Nunarsuarmioqatitsinnullu piumaffigisariaqarpugut plastikkimik atuinitsinnik millisaarujussuartariaqarluta, imarsuattalu salinneqarnissaanut periusiortariaqarluta.

Imarsuaq inuussutigigatsigu minguitsuutittariaqarparput.

Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit

Meeqqat – oqaluinnarani iliuuseqarneq aallaaviusariaqarpoq

Ullumikkut, juunip aallaqqaataa, tassaavoq Meeqqat Ulluat. Ullorititami kingumut siunissamullu qiviartarpugut meeqqallu pillugit suliavut nalilersorlugit. Suut iluatsissimappat, suut iluatsinngillat? Suut suli iliuuserinngilavut?

Ukiut qulit qaangiussimalerput Innuttaasorparpassuit meeqqanik atornerluineq sumiginnaanerlu unitseqqullugu akerliussutsimik takutitsimmata. Suli maannamut meeqqat amerlavallaarujussuartut sumiginnagaanermik atornerlugaanermillu misigisaqartuarput. Nassuerutigisariaqarparpullu pitsaasorpassuarnik suliniuteqarsimagaluarluta kisitsisit allanngungaarsimanngimmata.

Meeqqat 5000-ingajaat suli sumiginnagaajuarput. Iliuuseqartariaqarpugut oqaluinnarnata.

Siorna ulloq una Meeqqat tapersersorneqarnissaannut inatsit nutaaq Inatsisartuni aappassaaneerneqarpoq. Inatsisip akuerineqariitsiarnerata kinguninngua pisortani meeqqanut aarlerinartorsiortunut sullissinissamut isumassuinissamullu tunngavissanik nutaanik pilersitsivugut. Inuit Ataqatigiit neriuppugut inatsit tunngavigalugu meeqqat amerlanerusut sukkanerusumik pitsaanerusumillu sullinneqarnermik misigisaqartalersimassasut kommuninilu sullisseriaatsikkut eqaannerusumik ajunnginnerusumillu periuseqartoqalersimassasoq. Politikerit suliassaraarput inatsisip nutaap siunertamisut atuutsinneqarnissaanik qulakkeerinnissalluta, taamaanngippallu malitseqartitsissalluta.

Inatsisiliornerli naammanngilaq.

Nuna tamakkerlugu iliuusissanik pilersaarut – qaffasinnerpaamit aallaavilik

Meeqqanut inuussuttunullu nuna tamakkerlugu iliuusissanik pilersaarusiornissap pisariaqavinnera Inuit Ataqatigiit oqaatigeqqikkumavarput. Nuna tamakkerlugu pilersaarusiap isumaginninnermut suliassaqarfik taamaallaat aallaavigissanngilaa. Naalakkersuisoqarfiit akimorlugit suleqatigiilersitsisussaavoq pisortanit meeqqanut sullissineq tamakkiisunngorlugu.

Meeqqammi inuk ilivitsuupput taamatullu aamma ikiorserneqartariaqarput. Meeqqat silarsuaanni angerlarsimaffik, atuarfik, peqqissaasut politiinilluunniit ikiorneqarnerup akornini qammarsuaqaranilu qupparsuaqanngilaq. Inersimasut tamarmik meeqqamut akisussaaffeqarput, meeqqallu iliuuseqarfigineqarnissaa isumassorneqarnissaalu akisussaaffigalugu.

Tamanna isumaqarpoq politikkikkut pitsaanerujussuarmik eqaannerujussuarmillu sullissinissamik isumannaarinninnisamik pisussaaffeqartugut. Ataqatigiisitsineq, suliassaqarfiit akornanni suleqatigiiginnarani aaqqissuussaanikkulli suliassaqarfiit naalakkersuisoqarfiillu akimorlugit ataqatigiissagaalernissaat pisariaqarpoq. Naalakkersuisut siulittaasuata suliassaqarfiit misissorluarlugit sukkullu ataqatigiissarneqartariaqarneri aallaavigalugit aaqqissuussisariaqarpoq, nunalu tamakkerlugu iliuusissanik pilersaarusiorluni.

Ullumikkut pisortat allaffeqarfii immikkoortiterlutik mattullutillu sulivallaalersimapput. Assersuutigalugu aatsaat naalakkersuisut akornanni ataatsimeeqattaaqqaarluni meeqqat nunaqarfinnit atuariartornerminni najugaqarfii tamakkiisumik pitsanngorsaneqarnissaannik iliuseqartoqarsinnaavoq imaluunniit kinguaassiutitigut atornerluinermut akiuinissamut peqqinnissaqarfik, ilinniartitaanermullu isumaginninnermullu suliassaqarfiit ataqatigiissaaqqaarlugit suleriaaseqalertarpugut.

Kommunit aamma ilaassapput

Eqqarsartaaserput allanngunngikkutsigut inullu ilivitsoq aallaavigilinngikkutsigu suliniuterpassuit pitsaasut minnerunngitsumillu meeqqat inuusuttullu nangittumik katattuassavavut.

Taamaammat aamma kommuninut kaammattuiumavugut. Ullumikkut kommunerujussuit tallimaapput. Kommunillu ingerlatsiviinit innuttaasut qanimut sullinneqartarlutik. Ingerlatsiviusut aamma akimorlugit suliassat ataqatigiissagaalluinnartariaqarput. Innuttaasut inuunerminni artorsarnerpaaffigisaminni eqortumik sullinneqarumallutik matut assigiinngitsut sisamat kasuttorfigiartortassanngilaat. Kommunit nuna tamakkerlugu iliuusissanik pilersaarusiornermi ilaasariaqarput. Pilersaarusiornermi siullertut iliuuserineqarsinnaasoq tassaavoq nuna tamakkerlugu naalakkersuisullu kommunillu akimorlugit suleqatigiinnikkut illoqarfinni ilaqutariit illuisa nukittorsarnissaannik suliaqarnissaq. Ilisimavarput nuna tamakkerlugu sulisut pikkorissorpassuit ilaqutariit aarlerinartorsiortut sullilluarnissaannut piareersimalluinnarmata.

Iliuuseqarnerusariaqarpugut. Ukiorpassuit nukippassuillu atorpavut meeqqat inuusuttullu pillugit oqallinnermut. Isumaqatigiippugut meeqqat tassaammata siunissatsinni pisuussutigut pingaarnerpaat. Maanna iliuuseqarnissamut piffissanngorpoq iliuuseqarnissarlu naalakkersuisoqarfimmut suliassaqarfimmulluunniit ataasiinnarmut ilineqassanngilaq. Suliassaq qaffasinnerpaamit suliaq aallaaveqartariaqarpoq ingerlakkumaneqarluni.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Mittarfiliortariaqarpugut – kingunissaali ilisimasariaqarpagut

Nunarput tamakkiisumik isigalugu angallanneq ataqatigiinnerulertariaqarpoq. Inatsisissarli qulaajagassanik ulikkaarpoq, innuttaasunut, nunap sinneranut, sulisoqarnermut minnerunngitsumillu aningaasatigut kingunissai tamakkiisumik qulakkeersimatinnagit, pipallalluta inatsisissatut siunnersuut akuerissagutsigu inuiaqatigiinnut kingunipilussinnaavoq 

Naalakkersuisooqatigiit siunnersuutigivaat mittarfiliornissaq pillugu tuaviuussamik julimi immikkut ittumik Inatsisartut ataatsimiisinneqaqqissasut. Tamanna Inuit Ataqatigiinniit peqataaffigisinnaanngilarput. 

Inuit Ataqatigiit 2015-imi Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni mittarfiliornissaq pillugu isumaliutissiissut aallartillugu akuerseqataalluta taasivugut. Tassanilu Naalakkersuisunut suliakkiissutigineqartut toqqammavigissaartumillu Inatsisartut mittarfiliornissamut akisussaassusilimmik paasissutissanillu tutsuiginarluinnartunik paasisaqaqqaarnissaat pingaartillugu taaseqataalluta. 

Aningaasarparujussuit uani eqqartorneqarmata pitsaanerpaamik qulaajaalluaqqaarluta sulisariaqarpugut. Massakkullu paasisagut mittarfiliornermilu aningaasatigut kingunissai suli annerusumik akisussaassuseqartumik piviusorsiortumillu toqqammavilinnik takusaqanngilagut. Naammattumimmi paasissutissinneqarsimanata, toqqammavissarnata aalajangipallakutta nunatsinnut inunnullu tamanut ajorluinnartumik kinguneqarsinnaanera aarleqqutigaarput. 

Apeqqutillu akissutiniit suli amerlanerujussuullutik. 

Aap, piaartumik nuna tamakkerlugu angallannikkut aaqqiisariaqarpugut, aap inuiaqatigiinni tamavitta angallannikkut kipiluttunartut atorpavut. Kissaatigaarput Ilulissani Nuummilu mittarfiit tallilernissaat, Qaqortumilu mittarfiliortoqassasoq. Kissaatigivarputtaaq peqqissaarulluinnarlugit kingunissai pillugit misissuinerit suliarineqassasut pissusissamisuunngitsumik nunarput taarsigassaqartilerumanagu. 

Periarfissat tamakkiisut kingunissaalu tusarusuppagut. Taamaammat tuaviuussaanngitsumik naammattumillu paasissutissinneqarsimalluta suliaq ingerlakkusupparput.

 

Sara Olsvig

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Postboks 321, 3900 Nuuk
tlf.nr: (+299) 323 702
Fax: (+299) 321 321
Website: https://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl
www.facebook.com/ataqatigiit
www.twitter.com/IAtaqatigiit

Attavigitigut/kontakt os

Imaneq 2
Telfon: (+299) 323702
Fax: (+299) 323232
Aningaaq: https://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl