Aaja: Suleqatigiinnissamik siunnersuut kalaallit soqutigisaannik siuarsaassaaq

Aaja: Suleqatigiinnissamik siunnersuut kalaallit soqutigisaannik siuarsaassaaq

Kalaallit folketingimi ilaasortaatitaat folketingimi ilaasortat 179-iusut akornanni marluinnaapput. Inuit Ataqatigiit ukiuni sisamani aggersuni kalaallit sunniuteqarsinnaanerisigut annertusaanissamik kissaateqarput, tamannalu ataatsimoornissamik pisariaqartitsivoq.

Inuit Ataqatigiinniit danskit partiivi tulaaviginngilagut, ullumikkullu Christiansborgimi nunarput sinniisuuffigigaarput. Kalaallit Nunaata kiffaanngissuseqartumik nipaatut nammineerluta iliuuseqarsinnaanerput ammaapparput, tamannali aatsaat siammasissumik suleqatiginnissinnaassuseqarnikkut timitalerneqarsinnaavoq.

Folketingimi ilaasortat qinikkallu kisimiillutik angusaqarsinnaanngillat. Angusassat politikkikkut amerlanerussuseqarnikkut pisarput, Kalaallit Nunaatalu sunniuteqarsinnaanera annertusassagaanni politikkikkut periataarsinnaassuseqarneq, misilittagaqarneq suleqatigiissinnaassuseqarnerlu pisariaqarput. 

Inuit Ataqatigiinniit suleqatigiinnissamut annertusaanissatigut anguniagassat ukuusut pingasut saqqummiuppagut:

1.                         Qinersinerup kingorna kalaallit folketingimi suleqatigiittut sulissutigissavagut. Ilaasortat marluusut suleqatigiinnerusariaqarput, tamannalu suleqatigiinnissamik isumaqatigiissusiornikkut pisinnaavoq. Savalimmiormiut sinniisaat apeqqutaatillugit, ilaasortaasut katillutik sisamaasut suleqatigiinnissaat pisinnaavoq.

2.                         Pisani attuumassuteqartuni Kalaallit Nunaanni politikkikkut Ataqatigiissaarisuusuni pissaaneqarluartuni kalaallit folketingimi ilaasortaatitaat qaninnerusumik ataqatigiissaareqatigineqarsinnaanerat sulianullu akuutinneqarnissaat sulissutigissavagut.

3.                         Ukiut affakkaarlugit Naalagaaffeqatigiit ataatsimut oqaloqatigiittarfeqarnissaat sulissutigissavarput, tassanilu Kalaallit Nunaanni, Danmarkimi Savalimmiunilu aalajangiisartut saniatigut inuussutissarsiutinik ingerlataqartut aningaasaliinernullu aningaasaateqarfiit peqataatinneqartassapput. Oqaloqatigiittarfimmi tassani ilisimasat annertusarneqarnissaannut kiisalu ilinniagaqarnikkut inuussutissarsiutitigullu ineriartortitsinertigut inassuteqaateqartoqartassaaq.

Nunat assigiinngitsut, inatsisartut aalajangiisartullu akimorlugit suleqatigiiffinni peqataasarnikkut misilittakkat pitsaasut Inuit Ataqatigiinni pigineqarput. Tamakkulu ukiuni sisamani kingullerni Kalaallit Nunaannut 3 mia. koruunit sinnerlugit angusaqarluarfiusunik kinguneqarsimapput. Imaanngitsoq IA-kkut kisimiillutik angusaqarsimasut, tatigeqatigiinnerli suliatsinnullu ataqqinninneq aqqutigalugit folketingimi politikkikkut pisanut amerlanerussuteqartitsisinnaaneq angusinnaallutigu takutissimavarput. 

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Aaja Chemnitz Larsen

Paasisimasaqarluaqqissaartuuneq aaliangiinernut tunngaviusartussaavoq

Allattoq: Aaja Chemnitz Larsen, Folketingimi ilaasortaq

Paasisimasaqarluaqqissaartuuneq aaliangiinernut tunngaviusartussaavoq

Ministeriunertut qineqqusaartut marluullutik Kalaallit Nunaanni annerusumik nunanut allanut politikkikkut sunniuteqarnerusoqarnissaa oqaatigaat oqarlutillu isertukkanut eqqartuinerit pitsanngorsarneqassasut. Taamatut oqalunneq oqarluartaarnerinnaanerpa qanorlu Kalaallit Nunaanni qinikkanut akuutitsinissaq pimoorunneqartigiva?

AG-mi apriilimi Socialdemokraatit siulittaasuat Mette Frederikseni apersorneqarnermini oqarpoq Kalaallit Nunaat annerusumik nunanut allanut sammisaqartoqartillugu piginnaalersitsisoqassasoq. Malugiuk Sillimaniarneq- aamma Illersornissaqarfik tassani eqqaaneqanngimmata. Tassami Sillimaniarnermut Illersornissaqarfimmullu tunngasut arlaleriarlutik Kalaallit Nunaata nammineq iliuuseqarsinnaaneranut akimmisaartitsereerput, ass. mittarfiit, nunatta Kangilinnguani atorneqarnera pineqartillugu imal. dual-use-nut sanaanik avammut tunisinernut aamma unittuussutaasarnikuullutik. Tamakkununnga tunngasunut Kalaallit Nunaata sunniuteqaqataanera taamatut inerneqarallaqqavoq.

Mette Frederiksenip oqaasii itisilerneqartariaqaraluarput minnerunngitsumillu qanoq isumannaallisaanermut politikkip iluani neriorsuineq Kalaallit Nunaanni aaliangerneqartuni unammillernartunut tunngatillugu iliuuseqarfigineqassanersoq erseqqissarneqartariaqarluni.

Lars Løkkep folketingip ukiuani maanna atuuttumi ammaanersiorluni oqallitsitsinermini Kalaallit Nunaata nunanut allanut politikkimut piginnaalersitsineqarnerunissaa neriorsuutiginikuuaa neriorsuillunilu DFG-mut aaqqissuussinermi (Danmarkip, Savalimmiut Kalaallit Nunaallu suleqatigiinneri pillugit) inissaqartinneqarnerussasugut. Maajimi ukioq manna neriorsuivoq nutaamik naalakkersuisortaarnerup kingorna Naalakkersuisuni siulittaasumut isertukkanik eqqartuinerni annerusumik ilaatitsisoqartalissasoq.

Isertukkanut eqqartuinernut ammanerunissaq piffissanngorpoq taamaaliorniarnermili piumasaqaatit marluk malinneqassapput:

1. Kalaallit Nunaannit folketingimi ilaasortat Udenrigspolitisk Nævn-imi aaliangersimasunik inissinneqartariaqarput tassani nunanut allanut- isumannaallisarnermullu politikkit isertuuttumik eqqartorneqartarmata.

2. Naalakkersuisuni siulittaasup Naalakkersuisut matoqqanerujussui unitsittariaqarpai ataatsimiititaliallu pisariaqartinneqartut ilanngunneqartarnissai naammattumik qulakkeertarlugu.

Folketingimi Inatsisartunilu qinikkat Lars Løkke Rasmussenip isertukkat pigineqartut eqqaasariigaanut paasisaqarsinnaatitaasariaqarput.

Ilisimasaqarneq pissaaninitsitsisarpoq

Ajornartorsiut marloqiusaavoq. Danmarkip illuatungaatigut Kalaallit Nunaat kalaallillu qinikkat ilanngutinngippallaartarpai. Akerlianillu Naalakkersuisut paasisimasatik kisimiillutik pigerusullugit. Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu isummertarnerit allanngortinneqartariaqarput.

Arlaleriarluta piiaaffinnut tunngasunut, timmisartoqarfinnut tunngasunut nunanilu issittuni umiarsuarnut aqqutissanut tunngasunut Danmarkip aaliangeeqataaffigerusuttaraa takusareerparput – taamatullu pisoqartillugu qanoq naalagaaffiup isertugaataattut isigineqartunut Kalaallit Nunaat paasitinneqarusunnginnera takusarlugu.

Naalagaaffiup iluani politikki avissaarneqarsinnaanngillat, taamaammat statsministerinngortussap kalaallit qinikkat nunanut allanut silliniarnermullu Kalaallit Nunaannut tunngasuteqartit pineqartillugit paasisimasaqarluaqqissaarnissaat naleqqulluinnartumik iliuuseqarfigisariaqarpaa. Taamaalilluta taamaallaat Folketingimi Inatsisartunilu paasisimasaqarluarpaluttumik aaliangiisarsinnaassaagut.

Qineqqusaarnermi neriorsuutit qinersereernerup kingorna piviusunngorumaarnerpat?

Qinersinissamut ullualuinnanngorput, taamaammat isumaqarpunga Lars Løkke Rasmussenip Mette Frederiksenillu qanorpiaq qineqqusaarnermi isumaqarsimaneri paasissallugit piffissanngorsoraara.

Neriorsuutitik qinersinerup kingorna pimoorutissanerpaat, ilanngunneqarnerulissanerpugut isertukkanillu eqqartuisoqartillugu ilaatinneqarnerusalerluta? Qinersereernerup kingorna isumaqatigiinniarnernut pigutta tamakku pingaartinnerusannut ilaajumaarput.

Kim Kielsen qinersisitsisariaqaraluarpoq

Kim Kielsen qinersisitsisariaqaraluarpoq

Angaasaqarniarnikkut amingartoorutit amerliartupiloorput. Meerartattalu kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasut ikiorserneqarnissaannik pisariaqartitsinerput annertoqaaq – pissutsit killormut saatsillugit siunissamut ineriartortitsilersussaagaluartugununa, kinguporsulerata. Taamaattumik Kim Kielsenip qinersisartut tusarniaaffigisariaqaraluarai Asii Chemnitz Narup isumaqarpoq.

– ”Meeqqanut inuusuttunullu kinguassiutitigut atornerlunneqarsimasunut sumiginnakkanullu pissutsit erloqinarsigaluttuinnartut pillugit nunatsinni borgmesterit ippassaanikkuni ataatsimeeqatigiipput, kisianni Naalakkersuisuit siulittaasuat Kim Kielsen ataatsimeeqataanissani kissaatigisimanngilaa, Isumaginninnermullu Naalakkersuisoq Martha Abelsen paasisassarsiorluni angalanini peqqutigalugu ataatsimeeqataanissani piffissaqarfiginiarsarinngilaa, telefonikkulluunniit naamik. Maannalu tusaamalerparput nunatta aningaasaqarnerani millionit pingasunik kisitsisitallit sinnerlugit amingartoorutaasut. Isumaqarpunga pisariaqartileripput qinersisartut aperissallugit nunatta ingerlanneqarnerata sammivia qanoq isumaqarfigineraat aamma maanna nunatsinni siuttuttui siuttoriinnarnissaat eqqortuusorineraat ”, Kommuneqarfik Sermersuumi borgmesteri Asii Chemnitz Narup (IA), oqarpoq, nangullunilu.

– “Pissutsit ernumanarluinnaqqissaarput. Inuusuttut ilinniartitaaneranni kinguaraluttuinnarpugut. Amerlaqisut inooqatigiinnikkut annertuunik ajornartorsiuteqarput. Aningaasaliissutit annertuut atorlutigit aningaasarsiornikkut siuariartornissaq siunissamillu ineriartortitsinissaq pilersinniarsarigaluarparput, maannali tusarparput aningaasaqarnerput paatsiveqanngitsoq. Tamanna tamanik qulalersitsivoq. Takusinnaarpianngilara naalakkersuisut politikkiminni suut pimoorunneruneraat aamma suut pingaartinnerullugit ineriartortitseqataaffigerusunneraat”.

– ” Naalakkersuisunik, aningaasarsiornikkut aqutsisinnaanngitsunik, ajornartorsiutinillu pimoorussillutik aaqqissuteqarsinnaanngitsunik, illersuillutik partiit naalakkersuisunik napatitsisut paasiuminaattsippakka. Isumaqarpunga qinersisariaqalersugut; pingasunillu pingaarnernik imaqartussaq: Siullermik akisussaassuseqartumik aningaasarsiornikkut politikkeqarnissaq, taamaasilluta aaqqinneqartussatut kissaativut naammassineqarsinnaaqqullugit, ineriartornissamullu upperinnileqqissinnaaqqulluta. Aappassaanik isumaginninnermut politikki aamma inatsisinik atortitsinermut politikki ersarissoq, meeqqanik inuusuttunillu atornerluisarnernik unitsitsisinnaasoq. Pingajuattullu qanoq iliornitsigut inuusuttortatta ilinniartitaanissaat, siunissamilu suliffissaqarnissaat qulakkiissaneripput – tassa inuiaqatigiinni aningaasarsiornikkut annertusaaneq, ineriartornissarlu pitsaasoq qinersinissami isummerfigineqartariaqarput.”, Asii Chemnitz Narup, oqarpoq.

Kommuneqarfik Sermersuullu Borgmesteria ima nangippoq:
– ” Nalunaarusianik, ajornartorsiutinik ersarissumik allaaserineqareersimasunik allaqqitsittiuartunik nunarput aqunneqarpoq , imaluunniit siunissami qaqugu pinerpoq piumaartussanut sammisaqartitsillutik ataatsimiititaliarsuarnik allaffeqarfinnillu pilersitsiuartunik nunarput aqunneqarpoq, ilisimanaguli qanoq ililluta taavunga pinissatsinnut alloriaqqissanersugut. Kikkut Naalakkersuisut nakkutigivaat? Landskasse putorujussuaqalersissimavaat, isumaqarpungalu qinersisartut aperineqartariaqalersut. Kim Kielsenip aqutsinera tatigiuminaappoq. Ajornartorsiutivut annertoorujussuupput, isumaqarpungalu patajaannerungaartumik aqutsisoqartariaqartugut”, Asii Chemnitz Narup naggasiivoq.


Meeqqat Ulluat 1. juni 2019: Tamatta katersuutta.

Allattoq: Aqqa Sumuelsen, Isumaginninnermut meeqqallu pillugit oqaaseqartartoq.

Meeqqat Ulluat 1. juni 2019: Tamatta katersuutta.

Siullermik meerannguit tamaavissi Meeqqat Ulluanni pilluaritsi. Tamatta Meeqqat Ulluanni nuannaaqatigissavatsigit.

Meeqqat Ulluat nunarsuarmioqataasunut tamatsinnut, inuiannilu tamani meeqqanut atugassarititaasut inuiaqatigiinnilu illersugaanerat pillugit ullut tamaasa pitsanngorsaanissamut inuiaqatigiittut ikioqatigiittariaqarpugut.

Ulluni makkunani inuiaqatigiit akornanni aammalu pingaartumik tusagassiutitigut meeqqat sammineqangaatsiarput. Meeqqanik kinguaassiutitigut atornerluisarnerup annertunerujussua taamalu inuppassuarnik imaannanngeqisumik kalluaanera kalluaasarneralu eqqarsaatigalugu, pisariaqalersippaa immitsinnut aperinissatsinnut inuiaqatigiittut ajornartoornertut inissisimalersimasugut nassuerutigisariaqaleripput. Meeqqat inuunerminni artukkerneqarujussuartarnerat pissutigalugu inuiaqatigiittut oqartariaqalerpugut “meeqqanik sumiginnaasarnerit kinguaassiutitigullu atornerluisarnerit tassa tassunga killittariaqalerput”.

Meeqqat asanninnermik toqqissisimasumillu inuiaqatigiinni misigisimallutik inooqataanissaat pingaaruteqarpoq. Meeqqanut atugassarititaasut pineqartillugit arlalitsigut angajoqqaat inersimasullu eqqarsaatigineqarpallaarneq ajorput. Taamaattoqarnera pissutsit pitsaasup tungaanut sakkiartunnginnerannut pissutaaqataasinnaasut ilagisinnaavaat. Taamaattumik meeqqat sumiginnagaasarnerat kinguaassiutitigullu atornerlunneqartarnerat aaqqiiviginiarneqassappat angajoqqaat inersimasullu peqatigalugit siunissamut siunnerfilimmik iliuusissatut pilersaarusiortariaqalerpugut.

Meeraq illersorniarlugu ilaqutariit katersuuffigisinnaasaannik iliuusissanik eqqarsaqatigiittariaqalerpugut. Meeqqat ilaqutariit akornanni ataatsimoortillugit sullinneqarnissaat, meeqqanut atugassarititaasut asanninnermik toqqissisimanermillu toqqammaveqartup pilersinneqarnissaanut tamatta suleqatigiittariaqarpugut. Aqqut tamanna eqqortuuvoq. Aamma Qallunaat Nunaat ikiuunnissamut pisussaaffeqarpoq. Taamaattumik Qallunaat Nunaata ikiuunnissaa tikilluaqquarput.

Nunatsinni borgmesterit tallimaasut Nuummi ulloq tallimanngorneq 31. maj 2019 ataatsimeereerlutik meeqqat kinguaassiutitigut kannguttaatsuliorfigineqarsimasut ikilisinnissaannut ataatsimoorussamik suliniuteqarnialerlutik nalunaaruteqarput. Tamanna nuannaarutigisariaqarpoq, tassami kommunit tamarmik maannakkut meeqqanut atugassarititaasut pitsanngorsassallugit isumaqatigiimmata.

Inuiaqatigiittut ataatsimoorluta akisussaaffigaarput meeqqat kinguaassiutitigut atornerlunneqannginnissaat, taavalu meeqqanut atugassarititaasut peqqinnartuunissaat toqqissisimanartuunissaallu ataatsimoorluta pilersissallutigit.

Ullut tamaasa ukioq kaajallallugu meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit ilungersuuteqartuartut Meeqqat Illersuisuisuat MIO, Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat, Meeqqat Ikiortigit – Red Barnet, Meeqqat Inuunerissut, NAKUUSA allarpassuillu pisortat ingerlataat aamma nammineq kajumissutsiminnik suliniartut nukipparujussuit atorlugit maannamut sulianik arlalissuarnik ingerlatsereersut kivitseqataasullu qutsavigissallugit pinngitsoorusunngilagut. Tamassi suliniuteqartuarnissigut meerarpassuit atugaat qaamanerulersippasi. Siunissami sulilluarnissassinnik tamanik ajunnginnerpaamik kissaappatsigit.

Naggataatigut meerannguit tamaavissi, ulloq pilluarnartumik nuannaarnermillu immerlugu ilaquttasi qanigisasilu peqatigalugit Meeqqat Ulluat atorluarisiuk, nuannaaqatigissavitsit.

Kalaallit Nunaanniit Qallunaat Nunaannut kalaaliminernik eqqussineq pisariunnginnerusoq

Kalaallit Nunaanniit Qallunaat Nunaannut kalaaliminernik eqqussineq pisariunnginnerusoq

Ullumikkut nunatsinniit Qallunaat Nunaannut kalaaliminermik nerisassanik eqqussineq pisariuallaarujussuarpoq.

Nammineerlunga Qallunaat Nunaanni ukiinikuuvunga killeqartumillu kalaaliminiuteqarsinnaatitaallunga, nerisassakka mamarilluakkakka annikitsuinnarmik nerisarisinnaavakka.

Isumaqarpunga inatsit atuuttoq allanngortittariaqartoq, piviusunngortillugu kalaallit Qallunaat Nunaanni najugaqartut kalaaliminertugassaqalernerunissaat.

Annikitsuinnarmik eqqusseqqusaaneq tuniaasinnaanerlu kalaalimertugassaaleqisitsivoq. Kalaalimerngit Qallunaat Nunaanni najugaqarallartunut aammattaarlu katsorsartikkiartortunut amigaataapput.

Naalagaaffimmi innuttaasuusugut misigereersimalerparput Qallunaat Nunaanni kalaaliminernik mamarilluakkatsinnik peqqumaateqarsinnaannginneq. Tamanna naalagaaffeqatigiinnerup iluani pisariaqanngikkaluarpoq, qinigaassagumalu qulakkiissavara inatsisitigut akimmisaartitsisut piiarnissaat, pisariaqarpoq naalagaaffeqatigiinnerup iluani inatisisit innuttaasumik assigiingisitaaqisut inuusaasiannut naleqqussarnissaat.

Anders Jensen, Inuit Ataqatigiit

Qasigiannguit Aasiaallu akornanni erngup nukinganik nukissiorfiliassaq akuersissutigineqarpoq

Qasigiannguit Aasiaallu akornanni erngup nukinganik nukissiorfiliassaq akuersissutigineqarpoq

Qasigiannguit Aasiaallu akornanni erngup nukinganik nukissiorfiliornissamut siunnersuut Inatsisartuni amerlanerussuteqarluartumik ulloq 27. maj 2019 akuersissutigineqarpoq.

Siunnersuutip akuersissutigineqarnera siunnersuuteqartut nuannaarutigeqaara, Qasigiannguit Aasiaallu akornanni erngup nukinganik nukissiorfiliassaq ukiorpaalunngortuni oqallisaajuarsimavoq. Oqallisaaginnarani maannakkut piviusorsiortumik timitalerneqarnissaanut suliniutit aallartisarneqarlutik toqqammavissinneqassapput.

Qasigiannguit Aasiaallu akornanni nukissiorfiliassaq piviusunngortinneqarpat tamanna Naalakkersuisut nukissiutinik atuinermi 2030 piujuaannartitsinermik Nunatta sinneranut, minnerunngitsumillu najukkami inuussutissarsiornermik ingerlataqartunut, kommunimut innuttaasunullu pitsaasumik sunniuteqartussaassasoq qularutissaanngilaq.

2030-mi nukimmik pilersuineq Nunatsinni sapinngisamik nukimmik ataavartumik tunngaveqassasoq nukimmik imermillu pilersuineq pillugu pilersaarummi saqqummiunneqarpoq. Anguniagassaq pitsaalluinnartoq timitalersorneqarluni sanaartortoqarnissaanut tunngasut peqqissaartumik pimoorullugillu pilersaarusiorneqartariaqarput.

Qasigiannguit Aasiaallu akornanni erngup nukinganik nukissiorfiliornissamut tunngavissaliornermi ilanngullugu erngup nukiganik nukissiorfiliassap qanittuaniittut illoqarfiit nunaqarfiillu sorliit ilanngunneqarsinnaanissaat naliliiffigineqarsimassaaq taavalu nukissiutinut ataavartunut assigiinngitsunut Igalikomi misilittaanermi paasisat atorneqarsinnaanersut ilanngullugit nassiuaasiuunneqassallutik.

Alloriarneq annertooq, qularnanngilluinnartumik Nunatsinnut tamarmut, inuussutissarsiutinik ingerlataqartunut, innuttaasunut, minnerunngitsumillu nukimmik piujuaannartumik atuinerulernitsinni pinngortitap mingutsinneqannginnissaanut paarilluarneqarnissaanullu iluaqutaalerumaartoq qularutissaanngilaq.

Qasigiannguit Aasiaallu akornanni erngup nukissiorfiliornissamut tunngatillugu Naalakkersuisut piviusorsiortumik suliniuteqarnissaat pingaaruteqarpoq. Suliniutip piviusunngortinniarnerani Naalakkersuinikkut piffissami aggersumi qanimut suleqataaffigalugulu malinnaaffigissavarput.

Aqqa Samuelsen, Inatsisartunut ilaasortaq

Akisussaaffik kommuuniniiginnarli

Akisussaaffik kommuuniniiginnarli

Kommuunit sapinngisartik naapertorlugu, minnerunngitsumik sulisut pigisatik aallaavigalugit sulipput. Assaat kissalaartut amigaatigineqarput.

Isumaginninnikkut akisussaaffik Naalakkersuisoqarfimmut nuutsinneqassagaluarpat qitiusumi allaffissornikkut annertuumik pilersitsineruinnassaaq, maannakkullu ikiortarialinnut iluaqutaanaviarnani kinguarsaataannaassaaq.

Inuit Ataqatigiinni kaammatuutigerusupparput piaartumik Naalakkersuisut kommuunillu oqaloqatigeeqqullugit, ukiunullu arlalinnut atuuttussamik pilersaarusioqatigeeqqullugit. Tassanilu iliuusissat kommuunit qanimut peqatigilluinnarlugit ilusilersorneqartariaqarput, Qallunaat Nunaanniit ikiortissarsiornermi piginnaasat ikiuutaasinnaasullu sorliit qanorlu annertutigisut  pisariaqarnersut qulaajaavigeqqullugit. Ukioq meeqqat ukiuattut Naalakkersuisut Siulittaasuata suaarutigisaa oqaasiinnartigut pinnani timitaliinertalimmik piviusorsiortumillu piviusunngortinneqartariaqarpoq.

Aammattaaq pinngitsuuisinnaajunnaarnermik katsorsaanermut tunngatillugu  nunatsinni katsorsaasuvut atorluartariaqarput, taakkumi misilittagaqarluareermata.

Minnerunngitsumik Nunatsinni  assigiinngitsunik tarnikkut katsorsaanermik ilisimasalittavut, kommuuniniippata, namminersortuuppatalu atorluarlugit ataqatigiissumillu pilersaarusiornermi peqataatillugit.

Kommuunit sullissassat sumiinnersut suliassallu suuneri ilisimaareqqissaarpaat, pitsaasumillu angusaqartoqassappat qitiusumit  ataqatigiisaarilluarnikkut taakku pitsaanerpaamik ikiorserneqarsinnaapput.

Stine Egede, Aqqa Samuelsen aamma Mikivsuk Thomassen Inuit Ataqatigiit – Ilaqutariinnermi, Peqqissutsimullu Ataatimiititaliami ilaasortat.

Naalakkersuisut Siulittaasuat iliuuseqarniarit

Naalakkersuisut Siulittaasuat iliuuseqarniarit

Naalakkersuisut Tasiilamut paasisassarsiorniarnerat ajoriffissaqartinngilarput, iliuuseqartariaqarpulli. Tasiilami pissutsit pillugit Naalakkersuisut siornatigulli ilisimasaqareerput, tamaammat misissueqqaarniarlutik oqariartornerat paasisinnaanngilarput, akisussaaffimmillu kivitsisinnaannginnertut isigalutigu. Taamaattumik Naalakkersuisut Siulittaasuat Nunatsinni pissutsinut ilungersunartunut akuliuttariaqartoq isumaqarpugut. Tasiilami pissutsinut tunngatillugu Naalakkersuisut piaarnerpaamik iliuuseqartariaqarput.

Tasiilaq kisimi ikiortissanik amigaateqanngilaq. Nuna tamakkerlugu meeqqat, inuusuttut utoqqaallu ikiortariaqartut sullinneqarnissaminnik utaqqipput. Amerlasuut pisortanut tatiginnikkunnaarnikuupput. Kommuunit ilaanni sulisut malinnaasinnaanngillat. Suliassaqarpallaarujussuarput. Upperilluinnarparput sulisorpassuit pisinnaasartik tamaat atorlugu ilungersoqalutik sulisut. Piffissanngorpoq taakku nasaarfigalugit, ikiorlugit oqilisaanneqarnissaat. Naalakkersuisut taakkuusariaqarput kommuuninut ikortartuisussat, qanimullu suleqatiserinnillutik iliuusissanik piaarnerpaamik iliuuseqartartussat.

Ukiunut tulliuttunut arlalinnut ingerlasussamik, isumaginninnerup iluani sulisussanik danskit naalagaaffianut ikiorneqarnissamik piumasaqarsinnaalluta. Utaqqiinnaraluarutta suliassat amerligaluttuinnassapput, ikiortariallit anniaataat oqiliartornavianngillat, annaasavullu amerliartuinnassapput.

Naalakkersuisut ilissiuvusi allat pisinnaanngiffiini sallerpaallusi iliuuseqarsinnaasut.

Meeqqat kinguaassiuutitigut atornerlunneqartut ullumi aqagulu ikortariaqarput, aappaaguunngitsoq. Ilaqutariit imminut toquttarnermik, ajunaarnermik allatulluunniit annaasaqarsimasut ullumi aqagulu ikiortariaqarput, aappaaguungitsoq.

Ilaqutariit angerlarsimaffimminnit anisitaanissamik ilimasaarneqartut tapersersorneqarnissaminnik ullumi aqagulu pisariaqartitsipput, aappaaguungitsoq.

Innarluutillit, tarnimikkut napparsimasut pisinnaatitaaffitsik malillugu tapersersorneqarnissaminnik pisariaqartitsisut amerlaqaat, ullumi aqagulu, aappaaguungitsoq.

Aqqa Samuelsen, Isumaginninnermut meeqqallu pillugit oqaaseqartartoq

Stine Egede, Inatsisartunut Ilaasortaq

Ilinniartitaaneq Nunanullu Allanut tunngasut avissaartillit

Ilinniartitaaneq Nunanullu Allanut tunngasut avissaartillit

Suliassaqarfiit ikinnerpaamik marluk tamarmik immikkut politikkikkut ima annertutigisumik ukkatarineqarineqartariaqarlutillu iliuuseqarfigineqartariaqarput taakku Naalakkersuisoqarfimmut ataatsimut kattunneqarsimanerat qimattariaqarlutigu. Taakku tassaapput ilinniartitaaneq aamma nunanut allanut tunngasut akisussaaffiit.

Suliniutit politikkikkut aalajangiunneqartut ingerlanneqartullu inerititaqarfiuleriartortut amerlapput. Ineriartorneq illorraap tungaanut ingerlavoq. Tamanna inuiaqatigiittut nuannaarutissarivarput. Ilorraap tungaanulli ingerlaneq arriitsuararsuarmik pivoq. Tassami 2040-imi innuttaasut 40 procentiisa ilinniagaqarnermikkut meeqqat atuarfiat taamaallaat tunuliaqutarisimassavaat. Maannamut takutitatsinnit annerungaartumik iliuuseqarnissamik tamanna pisariaqalersitsivoq. 

Ilisimalereerparput 3000-it pallingajallugit amerlassusillit inuusuttut maannamut sumiinneri sulerinerilu ilisimanngikkigut. Taakku sumiissusersigutsigit sulisoqarnermullu akuulersinniassagutsigit ilinniagaqarnikkut taakku qanoq atorfissaqartitsinerat ilisimanngilarput.

Ilisimaneqaqqissaanngilaq Nunatsinni innuttaasut qassit piginnaanngorsarnissamik siunertaqartumik noqqaasut kalaallisuinnarlu oqaasillit qassiunersut[1].  Maluginiagassaavorlu Oqaatsinik Pikkorissarfik aqqutigalugu assersuutigalugu qallunaat oqaasiinik pikkorissartitsinerit ukiut kingulliit amerliartorsimanngitsut, ukiut kingulliit 4-at ukiumut taamaallaat marluk-pingasut ingerlanneqartarsimallutik.

Siunissatsinnut Meeqqat Atuarfiat toqqammaviliivoq. Meeqqat Atuarfiata qulakkeerinneqataaffigissavaa piginnaaneqartunik inuiaqatigiit sulisussaqarnissaat ullut taakku tikikkutsigit utoqqaat pilersugassat amerlanerulersimallutik, sulisussallu ikinnerulersimallutik. Ullumikkut najugaqariaaserput attatiinnassagutsigu Meeqqat Atuarfiata qulakkeerinneqataaffigissavaa piginnaasanik atorfissaqartinneqartunik piginnaaneqartunik inuiaqatigiit pilersorneqarnissaat.

Nunatsinni avatitsinnilu pisut kingulliit naqissuserpaat issittumut – taamalu Nunatsinnut – soqutiginninneq assortorneqarsinnaanngitsumik annertusiartorpoq. Nunanut allanut Naalakkersuisup piffissaanik annertunerujartortumik tamanna atuiffiuleriartussasoq qularutiginngilarput.

Suliassaqarfiit pineqartut tamarmik Nunatsinnut taassumalu siunissaanut pingaaruteqarluinnartumik inissisimapput. Taamaattumik Naalakkersuisut Siulittaasuat kaammattorusupparput Naalakkersuisoqarfiup pineqartup katitigaanera eqqarsaatigeqqullugu.

Sofia Geisler, Inuit Ataqatigiit, Inatsisartut
Ukununnga ilaasortaq: Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Ataatsimiititaliaq + Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq


[1] §37_160-2019

Namminiilivinnissap tungaanut demokraatiskiusumik ingerlatsineq

Siulittaasup Sulisitsisut aaqqissuussaannut Future Greenland-imut oqalugiaataa:

Namminiilivinnissap tungaanut demokraatiskiusumik ingerlatsineq

Ataqqinartut maani peqataasut tamassi isiginnaarutikkullu malinnaasusi,

Nuannaarutigaara Sulisitsisut nunatta aqunneqarneranut siunissatsinnullu ornitatsinnut tikkuusseqataanissaq pisussaaffittut isigalugu aaqqiissuussisarnerat ingerlammat. Siunissaq pillugu aaqqissuussat taamaattut inuiaqatigiittut pisariaqartippavut, pisariaqartippavut nukinnik pilersitsiffiusarmata.

Qulakkeertiguli aamma maani oqallisigisagut innuttaasunit paasineqarlutik oqalliseqataaffigineqarnissaat. Peqataatitsineq apeqqutini taamak pingaaruteqartigisuni avaqquneqarsinnaanngimmat.

Aallarniutigalugu oqaatigilara oqalugiaat manna nunap aqunneqarneranut innuttaasullu aqutseqataanerannut tunngammat. Ullumikkut naalakkersuisueriaatsimut aamma attuumassuteqarsinnaasoq. Tamat oqartussaaqataanerannummi apeqqutinik sammisaqartilluta ingerlaaseq ullumikkut atugarput oqallisiginngitsoorsinnaannginnatsigu.

Ukiut qulit matuma siorna, 2009-mi nunarput namminersulerpoq, innuttaasut amerlanerussuteqarluartut Namminersorneq taasinermikkut tunngavilermassuk. Taamanikkut taasinissaq silaannarmiit tigusaanngilaq, ukiorpassuarnimi inuiaqatigiinni oqallinnikkut tassunga killinneq angusaavoq. Oqallinneq timitaliivigineqartoq, ilaatigut Namminersornerup eqqunneqarnera ukiut qulit sioqqullugit aallartittumik namminersorneq pillugu ataatsimiitsitaliarsuarni marluusunit pilersitsinikkut. Ataatsimiitsitaliarsuit marluusut, siullermik kalaallit ataatsimiitsitaliarsuuata kingusinnersukkullu kalaallit danskillu ataatsimiitsitaliarsuaata, innuttaasut suliami oqalliseqataanissaat pingaartillugu ingerlatsivigisimavaat. Namminersornerullu tunngaviisa pingaarnerit ilaat, tassalu Kalaallit Nunaata siunissami namminiilivinnissaanut sulineq aamma tunngavilerneqarluni.

Ukiorpassuarni namminiilivinnissaq oqallissigaarput, oqallisigineranili piviusorsiortumik qanoq anguneqarnissaanik oqallinneq amigaatiginartoq oqaatigisariaqarpoq. Ukiummi qulit Namminersulernitsinniit ullumikkut sumut killippugut? Nammineernulernissatsinnut Namminersorneq pillugu inatsimmi periarfissagut atorluarpagut? Nammineernerulernissatsinnullu ataatsimoorfissarsiorpugut?

Apeqqutinik taamaatunik qaqitsivunga naamminiilivinnissamut aqqut tassaassanngimmat naalakkersuinikkut allaffissornikkullu kisimi suliarineqarsimasoq. Namminiilivinnissamilli anguniagaqarnerput tassaassaaq ataatsimoorluta ilusilersugassarput, inuiattut naleqartitavut inooriaatsitsinnilu toqqammavigisavut aallaavigalugit tunngavilerneqarsimasoq. Ataatsimoorullugu naammassisassarput – Ataatsimoorluta allorassaaqatigiiffissarput.

Innuttaasut peqataanissaat

Suliassatta pingaarnerpaat ilagaat innuttaasut nunap ineriartorneranut aqunneqarneranullu piginneqataasutut misigisimanissaat. Suliassaq tamatsinnut – inuttut ataasiakkaatut, inooqatigiittut aaqqiissuussaanikkullu pisussaaffiliisoq.  

Taamatut oqareerlunga nunatut oqallisigissallugu oqaasertalissallugu pisariaqartutut isigisara tassaavoq:

Tamat oqartussaaqataanerat inuiattut qanoq paasivarput? Tamallu oqartussaaqataanerat qanoq inuiattut atussavarput?

Nunarujussuarmi siassimalluta amerlasoorsuunata nunaqarpugut, taamaattumillu nunaqariuserput eqqarsaatigalugu aaqqissuusaanikkut tamat oqartussaaqataanerannik qulakkeerinnikkumalluta eqqartuiuartariaqarpugut.

Demokratiimik aqutseriuseqarnermi aamma nunatsinni pingaarnerpaajuarli, kinaluunniit nunamini naqisimaneqarani killiligaanngitsumik oqaaseqarsinnaanerata nukittut isigineqarluni tunngaviujuarnissaa. Assigiinngitsunik isumaqarnerput nukittut isigalugu, inuit toqqagassinneqartutut misigisimatinnagit, namminiussuseqarlutilli isummersinnaanerat eriagalugu ingerlasariaqarpugut.

Nunatsinni innuttaasutut ingerlaatsimut aqutsinermullu isummersinnaajuaannartariaqarpugut. Nunap innuttai toqqortikulullutik isussualullutillu inuusut tassaapput siooranermik qulangerneqarsimasut. Tamanna nunatsinni pisariaqartinngilarput, pisariaqartipparput assigiinngitsumik isumaqarnissatta inissaqartinneqarnera. Assigiinngissuserpummi nunatsinni aporfiginagu nukigaarput. Isummallu assigiinngitsut pikialaartissinnaanerisigut immitsinnullu naalaarsinnaassuseqarluta naaperiarsinnaassuseqarnerput tassaasussaavoq Namminiilivinnissatsinnut ingerlanermi alloriarfissat pingaarnerpaartaasa siullersaasalu ilaat.

Avaqqunneqarsinnaanngilarlu siusissukkut peqataatitsinerup aallartinneqarnissaa. Suliammi annertuut ataatsimoorfissatsinnik apeqqutinillu siunissatsinnut imallit piginneqataaffigalugit angussagutsigit, isumaqatigiinngissutigisinnaasagut paaseqatigiinnermik taarserlugit, immitsinnullu naaperiarsinnaanitsinnut periarfissagut annerpaaffianiitsittariaqarpagut.

Namminiilivinnissarmi tassaanngilaq politikikkut siulliuniuuffissaq. Namminiilivinnissamik anguniagaq tassaavoq ataatsimoornermik pilersitsivissaq. Isummersornermik tikilluaqqusiffissaq. Inuiaqatigiinni suleqataarusunnermik inissaqartitaanermillu misigiffissaq.

Namminersorneq namminiilivinnissap toqqavia

Ukiut qulit matuma siorna Namminersulernitsigut, ilaatigut nunatsinni akisussaaffinnik allanik tigusisussaanitsinnik siunnerfilersimanitta nalaani, aqutseriaaseq nukittooq ammasorlu aalajangiisarnernilu innuttaasut paasitsitsiniaavigineqareernerinik peqataatitsinermillu tunngaveqartinneqartut, pingaaruteqarluinnarput.

Nalunanngitsoq tassaavoq, Namminersornerulernitta ukiut foorunngortorsiornerani ukiunilu qulini Namminersornitsinni inuiattut, aningaasarsiornikkut inooqatigiinnikkullu nukittunerusumik ingerlassagutta, immitsinnut piumaffiginerusariaqarnerput.

Namminersorneq tikeqqikkakku peqquteqarpoq. Namminersornermi namminiilivinnissamut aqqutaavoq.

Namminersornerlu suleqatigiiffigigutsigu aatsaat namminiilivissaagut.

Inuiattullu oqallisigisariaqalerparput siunissaq qanoq ittoq ilusilersorumanerlutigu. Namminiilivinnissamik anguniagaqarnermi innuttaasunik peqataatitsineq tassanngaanniit aallaviligassaqqimmat.

Siullertut innuttaasut atugaat aallaavigalugit siunissarput oqallisigisariaqarparput. Nunap inuisalu massakkut inissisimanerat aallaavigalugu iliuuseqartariaqaratta. Imaanngimmat politikkerit kissaataat kisimik aallaaviussasut.

Aappaattut eqqumaffissaraarput namminiilivinnermut oqallinneq politikkerinit imaluunniit Tunngaviusumik inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiitisarsuup kisimi suliassaatut inississannginnissaa. Qulakkeeqqaartiguli innuttaasut peqataatinneqarlutillu akuutinneqarnissaat, aatsaat taamaaliorutta namminiivinnermut suliaq oqaasinnaajunnaassaaq. Peqataatitsinerlu aallartiffeqarluni.

Paatsuugassaanngilarmi; inuiaat kalaallit namminiilivinnissaat inuiaat namminneq sorsuutissarimmassuk. Inuiaammi nunartik sanarfisassaraat.

Politikkerituttaaq pisussaaffeqarpugut, inuit oqartussaaqaanerat pitsaanerpaaq anguniarlugu sulissalluta. Maligassiuisariaqarpugut suleqatigiillaqqinnerusariaqarlutalu.

Nunarsuarmioqataavugut, nunatsinni nunarsuarmilu pissutsit nikerartuartut akornanniilluta. Naleqartitagut avammut nalornisiginagit oqaatigisinnaasariaqarpagut, nikeriafissatta suleqatissattalu nalussanngimmassuk suna nunatsinni naleqartinneripput. Inuit oqartussaaqataanerannik qulakkeerinninneq sakkussatta tassani ilagaat. Taamaammallu nunatsinni innuttaasut, kattuffiit inuussutissarsiortullu inuiaqatigiinnut sunniuteqartunik aalajangigassanut akuutinneqarlutillu peqataatinneqarnissaat avaqqunneqarsinnaanngilaq.

Nunattali avataanuinnaq naleqartitatta nalornisiginnginnerat iluaqutissaraarput. Nunaqqatigiittumi assigiinngisitaaraluarluta ataatsimoorfigut tassaniissammata. Tassa inuiattut nakooqutissarput. Qanorlu aaliangeraluarutta tunngavissarput.

Naggasiineq

Qulequtaq assigiinngitsorpassuarnik ilusilerlugu sammineqarsinnaasoq oqalugiaatigisara eqikkarlugu oqaatigitinnagu; tunngavittut pingaarnerpaatut isigaara tamat oqartussaaqataanerata innuttaasunillu peqataatitsineq nukittuumik inississallugu apeqqummi uani pitsaasumik ingerlariaqqittoqassappat qitiulluinnartoq.

Namminiilivinnissamimmi anguniagaqarneq tunngaveqartariaqarpoq inuiannit.

Innuttaasut qanimut peqataatinnerisigut piginneqataatillugit.

Tungaanummi avaqqussinnaanngilarput, ullumikkut siunissamilu inuiaqatigiittut naleqartitavut, suut tunngavigalugit ingerlajumanerluta timitaliinnginnermi oqallisigissallugit ilusilersussallugillu.

Naleqartitavullu oqallisigissagutsigit innuttaasut avaqqunneqarsinnaanngillat – Demokratiskimik peqataatinnerisigut suliaq aallartitassaammat.

Sulinermilu assigiimmik naleqassuseq, ataqqeqatigiinneq nammaqatigiinnerlu tunngaviussariaqarput. Oqartussaqataaneq inuillu pisinnaatitaaffii qitiutillugit.

Politikkikkut pissaaneq, nukingerneq apeqqullu una pitsaaneruniuuffigiunnaarlugu suleqatigiissutigisassavut nunatsinni ujartoriaqalerpagut. Uagut naalakkersuinermik suliaqartugut suleqatigiinnerugutta innuttaasut atugaat kivitseqatigiissutiginissaannut nukissaqarnerussaagut. Uagummiuna innuttaasut kiffartuukkivut. Kissaataat piviusunngortitassagut. Siunissaannillu sangujoraarfiunngitsumik toqqissisimaffissaannik pilersitsivissagut.

Siunissarput uani pivarput. Aqqutaani pinngitsoorata unammilligassaqassaagut. Tamattali peqataasutut misigigutta unammillernartut qaangernissaanut alloriarneq siulleq tigussavarput.

Ikinngutitta ilaata Tuusip siunissaq pillugu oqaaserisimasai tulluartillugit naggasiutigiumavakka:

”Siunissaq siorasaarutaanngilaq – Siunissaq periarfissaavoq.”

Qujanaq.

Danskit isumaginninnermut ikiuukkumallutik neqeroorutaat qujarutsigu

Danskit isumaginninnermut ikiuukkumallutik neqeroorutaat qujarutsigu

Mimi Karlsen, Gruppep siulittaasua, Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni

Folketingip  isumaginninnermik susassaqarfimmut atatillugu ikiuinissamik neqeroorsimanerat Naalakkersuisut itigartippaat. Inuit Ataqatigiinniit tamanna assut uggoraarput. Neqeroorulli suli atuuttoq, danskit partiivisa qassiiusut erseqqissaatigimmassuk Inuit Ataqatigiinniit qujarullugu Naalakkersuisunut tigoqqujumavarput. Akueriniartigu ikiuukkusunneq.

Naalakkersuisut angallanermut tunngasunik suliaqarnerminni danskit naalakkersuisuinit ikiorneqarnissartik qujarullugu atorpaat, taamaammat eqqumiiginarpoq sooq inunnik ikiuinermi danskit neqeroornerat Naalakkersuisut itigartinneraat.

Inunnik isumaginninnermik akisussaaffik tamakkiisumik nammineq akisussaffigalugu nalunngilarput. Nalunngilarpulli nassuerutigalugulu inunnik isumaginninnermi ikiugassat, sullitassat amerlangaarmata kisimiilluta angummassinnaanata.  Nunatsinni inuit ikiorasuagassagut amerlapput, taakkulu ukiunik arlalinnik utaqqisiinnarsinnaanngilagut.

Taamaammat Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut danskit ikiuukkumanerat qujarutissagipput. Uagut Nammineq aalajangersinnaavarput ikiuukkusuttut sumi qanorlu ikiuutissanersut aalajangissallugu. Uagullu isumaqarpugut meeqqat siusissukut iliuuseqarfiginissaanni, meeqqat atornerlunneqarsimasut ikiorasuarneqarnissaanni danskillu suleqatigiisinnaalluta. Aammattaaq inuit nalaataqarnerluttarsimasut ikioqatigiiffissaannik pilersitsinermi ikioqatigiissinnaavugut.

Taamaammmat naalakkersuisut peqquagut danskit naalakkersuisuisa ikiuukkumaneri akuereqqullugit taakkulu peqatigalugit suleqatigiissutigisinnaasatsinnik ujartueqqullugit.

Inuit ikiugassat apeqqutaatinnavianngilaat ikiuigasuarneq suminngaaneernersoq, ikiorneqarnertilli qujarutissaqaat.

Mimi Karlsen, gruppep siulittaasua

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni

Nuugaatsiarmiut Illorsuarmiullu neriorsorneqarsimanerat piviusunngortinneqarli

Nuugaatsiarmiut Illorsuarmiullu neriorsorneqarsimanerat piviusunngortinneqarli

Ulloq 17. juni 2017 Nuugaatsiap Illorsuillu ullumikkut inoqannginnerannik kinguneqartup, pisimasoq inuiaqatigiinnut misigissutsitigut eqqorneqaataasimaqisoq ulloq manna tikillugu suli qaangeqqajarneqanngilaq.

Tassaarsuup kingunerisaanik nunaqarfinni pineqartuni inoqutigiit eqqugaasut amerlanerpaat ullumikkut Uummannamut nuutsinneqarsimapput.

Ullormiit ullormut nunaqarfigisamit nuutsinneqarneq tassaarsuartoqarnerani inoqutigiinnut eqqugaasunut imaannaanngitsorujussuusoq Inuit Ataqatigiit paasilluarpaat. Taamaattumik tassaarsuartoqarnerani inoqutigiit eqqugaasut naapertuilluarnerpaamik ikiorserneqartariaqartut Inuit Ataqatigiit isumaqarput. 

Tassaarsuartoqarnerani inoqutigiit eqqugaasimasut inissikkallarneqarnerisa nalaani inissavimminnut nuunnissamik tungaanut najugarigallakkamut akilersuisannginnissamik Naalakkersuisut neriorsuilussinnarsimanerat Inuit Ataqatigiit akuerisinnaanngilaat.

Tassaarsuartoqarnerani inoqutigiit eqqugaasimasut ullumikkut inuuniarnermikkut ilungersuuteqarnerat Inuit Ataqatigiit paasilluarsinnaavaat. Tassaarsuartoqarnerani inoqutigiit eqqugaasimasut Naalakkersuisunit sumiginnagaasutut inissisimanerat Inuit Ataqatigiit akuerinngilaat, imaannaanngitsutullu tigullugu.

Taamaattumik Naalakkersuisut Nuugaatsiarmiunut Illorsuarmiunullu neriorsuutigisimasatik piviusunngortittariaqaraat Inuit Ataqatigiit oqariartuuteqarput.

Naalakkersuisut tamaanna pillugu erseqqinnerusumik nassuiaaqquagut.

Aqqa Samuelsen, isumaginninnermut meeqqallu pillugit oqaaseqartartoq

Kalaallit suliffeqartinnissaannut 2 mio. koruunit qulakkeerneqarput

Kalaallit suliffeqartinnissaannut 2 mio. koruunit qulakkeerneqarput

Folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz Larsen qanittukkut Suliffissaqartitsinermut ministerimit Troels Lund Poulsenimit allagarsivoq, allakkamilu nalunaarutigineqarpoq satspuljenut partiinit, (tassa inuiaqatigiinni ikiuutinik pissarsisartut atugaannut pitsanngorsaatissatut ukiumoortumik aningaasaliisarnernit), Aajap kissaataatut kalaallit Danmarkimiittut amerlanerit suliffeqalernissannut suliniutinut 2 mio. koruunit immikkoortinneqartut. 

Martsip qiteqquttoq Inuit Ataqatigiinniit Folketingimi ilaasortamit Aaja Chemnitz Larsenimit sulissutigineqartumik kalaallinut Danmarkimiittunut suliffissaqartitsinermut tunngasumik Christiansborgip ataatsimiittarfianni tusarniaasitsisoqarpoq. Tusarniaasitsineq partiillu tassunga tunngasumik suliniutiginnittuarnera maanna kinguneqarpoq, tassami kommunenit aallaaveqartussatut kalaallit amerlanerit suliffissaqartinniarnissaannut suliniutinut danskit naalakkersuisuinit 2 mio. koruunit immikkoortinneqarput. Millionillu taakkua atorlugit pisap iluani annertunerusumik suliniarnissaq toqqammavilerneqarpoq: 

”Inuit atugaat pillugit politikkera iluarsartuuteqqissimavara, maannalu kalaallit amerlanerit sulilersinnissaannut ukkassilissaanga. Tassa pineqartut tassaapput inuit ukiorpassuarni sulisimasut, Danmarkimili suliffittaarnissaminnut ajornakusoortitsisut. Inuit taakkua alloriartikkutsigit, taava kalaallit ineqartut, suliffeqartut Danmarkimilu pitsaasumik inuuneqartut amerlisassavagut. Tamanna aqqutissaasoraara, maannalu satspuljenut partiinit tapersersorneqarpoq”, Inuit Ataqatigiit folketingimi ilaasortaatitaat oqarpoq.

Aningaasat 2 millionit oqareernitsitut kommuneniit aallaaveqassapput. Kalaallit amerlanerusut suliffittaartinnissaat anguniarlugu suliffissaqartitsiniarnissamut atorneqarnissaat isumaavoq. Kalaallit Nunaannilu piginnaasat pigilersimasat danskit suliffeqarfiini atorneqarsinnaanngortinnissaat pineqarpoq.

”Kalaalerpassuit Danmarkimi sumi tamani naapissimasama suliffeqarnissaq inuiaqatigiinnullu pilersueqataanissaq pingaartippaat. Suliniutissaq manna nutaaq aqqutigalugu tamanna piviusunngorsinnaanngormat nuannaarutigaara,” Aaja Chemnitz Larsen naggasiivoq.

Meeqqat qimagutsinneqaratik kannguttaatsuliortuusut Tasiilamiit qimagutinneqassapput

Meeqqat qimagutsinneqaratik kannguttaatsuliortuusut Tasiilamiit qimagutinneqassapput

Tasiilami pissutsit pillugit DR-ip TV-kkut piviusulersaarutaa ”Byen hvor børn forsvinder” aallaavigalugu sooq Kalaallit Nunaanni inuit atugaasigut iliuuseqartoqannginnerunersoq pillugu oqallinneq aallarteqqippoq. Unammilligassat ukiorpassuarni piusimapput ilisimalluarpagullu. Folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz Larsen qanittukkut tamannarpiaq pillugu suaaruteqarsimavoq, kinguneqanngitsumilli.

Ima oqarpoq: ” Taamak annertutigisumik anniaateqarneq isigalugu ajoqaaq, iliuuseqarfigerusunnaqaarlu. Uanga taamatut misigisimavunga. Kommunip Naalakkersuisut peqatigalugit suliniutissarpassui pisariaqartinneqarput, uangalu Folketingimiit ikiuukkusuppunga. Søren Espersenip (DF) iliuuseqartoqartariaqarneranik oqariartuutaa isumaqatigaara, kisiannili meeqqat pinngitsaalisamik qimagutinneqarnissaannik oqariartornera isumaqatiginngilluinnarpara. Akerlianilli kannguttaatsuliortuusut najugaqarfinnit minnerniit, soorlu Tasiilamiit qimagutitinneqartariaqarput”.

Ukiormanna februaarimi folketingimi ilaasortaq Tasiilameereerluni kinguaassiutitigut kannguttaatsuliornerit amerlalluinnarnerannik paasisaqarluni tupaallassimaqaaq. Aaja Tasiilami ilaqutaqarpoq, ukiullu kingulliit qulit ingerlaneranni Tasiilamiittarsimavoq meeqqanullu atugarliortunut pitsanngorsaatit takusinnaasarsimallugit, taamaattorli arriippallaamik pipput kommunelu kivitsinissaminut kisimiippallaaqaaq. Ineriartornerup ilorraap tungaanut saatinnissaanut nukiit amerlanerusut pisariaqartinneqarput.

”Immikkut iliuuseqartoqarnissaa Tasiilami pisariaqartinneqarpoq, akisussaaffimmillu tiguseqataarusuppunga. Tasiilami kajumissutsimik aallaaveqartumik tunniussassaqartoqarlunilu pikkorissunik sulisoqarpoq, taakkualu peqatigalutigit ataatsimut iliuuseqarnissarput pisariaqartoq isumaqarpunga. Eqqorneqartut inatsisitigut inissisimaffiisa nukittorsarneqarnissaannut, taamatullu kannguttaatsuliortut nigortinneqarnissaannut inatsisip periarfissiinissaanut tunngasutigut misissuerusuppunga. Ajornartorsiut Tasiilamiinnaq piunngilaq, ataatsimulli isigalugu sumiiffinni inukitsuni kannguttaatsuliortup aqqusinerni naaperiataarsinnaanera kannguttaatsuliorfigitissimasumut eqquisuusarluni.” Aaja Chemnitz Larsen meeqqanut kinguaassiutitigut kannguttaatsuliortunut sivisunernik sakkortunernilli pineqaatissiisalernissamik siornatigut inassuteqarsimasoq naggasiivoq.

Aaja meeqqanut inuusuttunullu inuuniarnermikkut ajornartorsiortunut atugassatut 10 mio. koruuninik Folketingimi qulakkeerinnissimavoq taamatullu Tasiilami Politiini Pinerlunnaveersaartitsisussamik sulisumik ataatsimik atorfinitsitsisoqarnissaanik qulakkeerinnissimalluni.

Aaja martsip 13.-iani oqallisissiamik saqqummiivoq, tassanilu Tasiilap inuit atugaasigut ikiortariaqavissutut inissinnissaanik inassuteqarsimavoq, aaqqiissutissatullu tigussaasutut arfinilinnik siunnersuuteqarluni, ilaatigut inatsisinik atuutsitsinerup iluani Tasiilatut sakkortuunik pisoqarfiusartunut immikkut aningaasaliisoqarnissaanik siunnersuuteqarluni. Tamanna pillugu inatsisinik atuutsitsinermut ministeri oqaloqatigisimavaa, taannalu ikiuukkusussuseqarpoq. Taamanikkulli qisuariartoqanngilaq, tamannalu eqqarsarnartoqartippaa.

Folketingimut ilaasortaq, Aaja Chemnitz Larsen

Naak Atuartitaanikkut Ilinniartitaanikkullu aaqqissuusseqqinneq

Naak Atuartitaanikkut Ilinniartitaanikkullu aaqqissuusseqqinneq

Siornali Naalakkersuisooqatigiit pilermata tusagarput pissangagisimavarput, tassalu:

Atuartitaanikkut Ilinniartitaanikkullu aaqqissuusseqqinneq suliarineqassaaq.

Suliamut tassunga peqataatinneqarnissarput assut qilanaarisimavarput. Tusagassiutikkut pisussat ilaat allanngortussaq tusarparput 12.-klasseqalissasoq.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Ilinniartitaanermut ilageeqarnermut kultureqarnermullu ataatsimiitsitaliamut ilaasortaasugut marluuvugut, Mimi Karlsen, Sofia Geislerilu.

Siornali inatsisartuni ilinniartitaanermut tunngasunik siunnersuuteqartarpugut, taakkulu Atuartitaanikkut Ilinniartitaanikkullu aaqqissuusseqqinnissamut utaqqisinneqartarput.

Ukioq naallugu Inuit Ataqatigiit, Ilinniartitaanermut Kultureqarnermullu ilaasortaasugut Naalakkersuisuniit ilisimatinneqarnissarput minnerunngitsumillu peqataatinneqarnissarput utaqqivarput. Allat oqaloqatigisagut aamma akuutinneqarnissaminnut utaqqipput.

Kiisami ulloq 26. April Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoq naapipparput. Tusagarpullu tupannaqaaq. Atuartitaanikkut Ilinniartitaanikkullu aaqqissuusseqqinneq suliarineqanngilaq. Suliarineqarporooq: Ilinniartitaanerup aaqqissuussaanera eqaatsoq ataqatigiittoq, nalilersuineq ineriartortitsinermillu suliniut- oqallisissaq.

Tusagaq quersaarnaqaaq. Meeqqat atuarfiani pitsanngorsaanissamut qilanaaqaluta, ilinniartitaanerup pitsanngorsarnissaanut qilanaarluta, sunaaffa oqallisissiamik sanasoqartoq.

Inuiaqatigiinnut oqariartuut Atuartitaanikkut Ilinniartitaanikkullu aaqqissuusseqqinneq suliarineqassasoq. Nikingasoornaqaaq suliaq allarluinnaasoq tusarlugu.

Naalakkersuisut suliassamik saqqummereerlutik taamma allannguisimanerat queernaqaaq pakatsinarlunilu. Asuli ilinniartitaanermik suliaqarusuttunut utaqqilussinnarsivoq, soqutigittaallunilu.

Meeqqat atuarfianni pitsanngorsaatinik suliaqarusuppugut, inuusuttatta pitsaasumik ilinniagaqarnissaannik suliaqarusuppugut.

Naalakkersuisut maanna nassuiaaqquagut.

Mimi Karlsen & Sofia Geisler

Inuiaqatigiinni imigassartoriaaseq ammasumik eqqartuiffigineqarli

Inuiaqatigiinni imigassartoriaaseq ammasumik eqqartuiffigineqarli

Sapaatip akunnera 18 imigassartorfiunngitsoq nalliussineqartarnera nuannaarutigaarput, tassuunakkut innuttaasut tamarmik ataatsimoorfigisinnaasaannik periarfissaqarnerat inuunerissuunissamut tunngatillugu periarfissaqartinneqarmata.

Kalaallit Nunaanni imigassamik atuineq milliartorpoq. Imigassamik atuinerup imigassap aalakoornartutallip inuup ataatsip liiterimik ataatsimik 2018-imi appariarsimaneranik kinguneqarpoq. Taamaattorli imigassartorpallaarnerup isumaginnittoqarfiit Peqqinnissaqarfillu maanna pisariaqanngikkaluamik artukkerpai.

Imigassaq aqqutigalugu meeqqanik sumiginnaanerit, kinguaassiutititigut atornerluinerit, imminornerit imminoriarnerillu, ilaqutariit avissaartuunnerat allarpassuillu inuunerluutaasinnaasut pilersarput.

Imigassaq aqqutigalugu meeqqanik sumiginnaanerit, kinguaassiutitigut atornerluinerit, imminoriarnerillu minnerpaaffilerneqarnissaat nungutivinnissaallu anguniarlugu inuiaqatigiittut isummertariaqarpugut, imigassartoriaaserlu eqqarsaatigalugu ammasumik eqqartueqatigiittariaqarluta.

Taassuma saniatigut maani nunatsinni ajoraluartumik annertuumik aalakoorniutigalugu imertariaaseqarpugut. Taamatut imertariaaseq inuup peqqissusaanut ulorianarpoq. Kisianni aamma ilaqutaasut aalakoorniutigalugu imertariaatsimit pingaartumik eqqugaasarput. Qujanartumillu ilaqarpugut imigassartortarneq pillugu katsorsarneqarnermikkut ingerlaqqittartunik.  

Inuit Ataqatigiit qularinngilluinnarparput inuiattut unammilligassatta aaqqiiviginissaannik anersaaqarluta tamatta sulerusussuseqartugut. Sineriassuatsinni isummagut assigiinngisitaartut ajugaaniutigalugit uniinnarata, immitsinnut tusarnaarsinnaassuseqarluta unammilligassatta aaqqiiviginissaannut ujartueqatigiinniarta. Aamma imigassartoriaatsitta uatsinnut unammilliisup aaqqiviginissaanut.

Pinaveersaartitsineq, siusissukkut iliuuseqarneq suliassaqarfiillu akimorlugit sulisinnaassuseqarneq imigassartoriaatsitta ullumerniit pitsaanerulernissaanut aaqqiissutissatta ilagaat.

Pinaveersaartitsinermi kulturilerineq timersornerlu avaqqussinnaanngivissorpagut, timikkut anersaakkullu nukimmik inuunerissaarnermut aqqutissiuusseqataasartut pingaarnerit ilagimmatigit. Peqqinnerusumik inuuneqarnissamik ujartuineq anguniagaqarnerlu tamatsinniittariaqarpoq. Isumassortariaqartunilli aamma ilaqartilluta inuunermut peqqinnerusumut appakaannissamut ikorfartuinissarput pisariaqarluinnarpoq. Taamaammat siusissukkut iliuuseqarsinnaanermut nukittorsaajuartariaqarpugut taamaaliussaguttalu pisortani suliassaqarfiit akimorlugit, inuussutissarsiortunik susassaqartunillu allanik suleqateqarluni sulineq maannamiit pitsaanerusumik ingerlasariaqarpoq.

Imigassamut inatsisip inuiaqatigiinnut pingaaruteqarluinnartup piffissap sivikitsup ingerlanerani allanngortinniarneqapallannera arlalitsigut isumaqataaffiginngilarput. Tassami imigassmik atuinerup 2017-imiit 2018-imut appariaateqarsimanera eqqarsaatigissagaanni appariarsimaneq sumik pissuteqarnersoq qularnaaqqaarnagu allannguiniapallaanneq pissusissamisoorsorinngilarput, tassami imigassamik atuinermi inatsisip qanoq inuiaqatigiinnut kinguneqarnera qulaajarluarsimasariaqaraluartoq isumaqaratta – pitsaaqutit aammalu pitsaanngequtit ataatsimut nalilersinermi isummerfigineqarsimasariaqaraluarmata.

Uge 18-imut suliniutit annertusartuarnissaat pingaaruteqarpoq. Aamma ukioq kaajallallugulu pinaveersaartsitineq ingerlaannarnissaa tamatta qulakkeertariaqarparput. Kiisalu katsorsartinnissamut periarfissat annertusartuarneqartariaqarput.

Aqqa Samuelsen, Isumaginninneq meeqqallu pillugit oqaaseqartartoq

Mikivsuk Thomassen, Inatsisartunut ilaasortaq

Upernaviup eqqaani qilalugartassat

Upernaviup eqqaani qilalugartassat

Avannaani qilalukkanut qernertanut pisassiisoqarnissaanut aalisartut piniartullu peqatigiiffiisa oqariartuutaanut tapersiivunga.

Ukiuni kingullerni pisassat taama ikitsigitillugit piniartunut tamanut naammanngerujussuarput. Upernavimmi Upernaviullu qanigisaani ukiukkut sikussaapajaarnerata kingunerisaanik qilalukkat qernertat nungunneqartalernikuupput. Naajaani, Innaarsunni, Tasiusami Nutaarmiunilu ukiukkut sikuusarami ukiuni kingullerni qilalukkanik qernertanik nunguussaasalernikuupput avammut anillaffissaqartannginnamik, sikuusaramik.

Naalakkersuisut kaammattorumavagut atuisut ilisimasaat aallaavigalugit qilalukkanik nalunaarsuinissaq Pinngortitaleriffimmut aningaasaliinerunikkut peqqullugu. Silap pissusaata allanngoiartorneratami uumasoqatigiit ingerlaaffiissa allanngorneranik kinguneqartoq ilisimasaqarfiginerusariaqarparput. Naapertuuttumillu pisassiisarnissamut siunissamut attanneqarsinnaasumut tunngaviusariaqarluni.

Neqissaqartariaqarpugut. Nalliuttorsiornerni qangarsuarli atugarivagut. Maannakkut nunguussaasaleratta pisassaqarneq ajorpugut.

Mattaat nikkullu nalliuttorsiornerni atorluarneqartartut oqaluttuaannanngussanngippata pisariaqarpoq arlaatigut iliuuseqarnissaq.

Avannaata Kommuniani Kommunalbestyrelsemi nunaqarfinnilu aqutsisuni ilaasortaq: Regine Bidstrup, mobil 58 39 90

Folketingemut qinersinissamut piareersimavugut

Folketingemut qinersinissamut piareersimavugut

Inuit Ataqatigiit Folketingimi sulinerput nangissallugu piareersimavugut. Suleqatigiinneq anersaaralugu Nunarput inuilu sinnerlugit sulinissamut piareersimavugut.

Qinigaaffik 2015-2019 angusaqarluarsimaqaagut. Kiffaanngissuseqarluta, danskit partiivinut pituttorsimanata, nunatsinnulli iluaqutaanerpaaq anguniarlugu toqqammivigalugulu sulisimalluta.

Angusagut suli pitsaanerulersikkusullugit kiffartuusseqqinnissatsinnut sulissaagut.

Qinigassanngortitagut misilittagartuut inuusuttullu sassartippagut. Arnat angutillu amerlaqatigiit sassarput. Piginnaasat tunuliaquttallu assigiinngisitaartut, tamanik inissaqartitsinitsinnik takussutissiisut. Assigiinngisitaarnerput nukigigatsigu sulinitsinnilu toqqammavigigatsigu.

Sassartitatta ukuupput:

Aaja Chemnitz Larsen, Sofia Geisler, Aqqalukkuluk Fontain & Anders Jensen.

Qilanaarpugut qineqqusaarnissamut – Piareersimavugut Nunarput inuilu pillugit Folketingimi

Sulinissamut.

Múte Bourup Egede, siulitaasoq

Inuiaat assigiinngisitaarnerat nukittoqutaavoq

Allattoq: Inuit Ataqatigiit siulittaasuat, Múte Bourup Egede

Inuiaat assigiinngisitaarnerat nukittoqutaavoq

Inuit Ataqatigiinni siulittaasutut ulluni kingullerni naalakkersuinikkut isummersortut malinnaaffigaakka. Inuiaqatigiittut inunnik tamanik inissaqartitsinissarput inooqateqarsinnaanerpullu nukiusoq isummersortuni amigaatigaara.

Inuiaat nunaminni assigiinngisitaarlutillu suleqatigiinnissamik anersaaqartut pilersittariaqarpagut. Inuiattut toqqammavissaraarput ataatsimoorneq. Nunatsinni inuit qanoq isikkoqarnerat, qanoq suiaassuseqarnerat aamma qanoq oqaaseqarnerat sumilu inunngorsimanerat avissaartuussutaasariaqanngillat.

Inuiattut kulturitta inuiattullu oqaatsivut immikkuullarissut nukittorsartuassavagut, eriagissavagullu. Inuiattut nukittorsarsinnaanngilagut inoqativut peqatiginngikkutsigit. Assigiinngissuseq nukigalugu assigiinngitsunik piginnaaneqarluta angusaqarnissamut nukissavut annertusassavagut. Tamatta immitsinut pisariaqartippugut.

Inuit Ataqatigiit Folketingimut qinersinissamut piareeqqavugut, aamma anersaakkut inooqatigiinnikkullu isiginneriaatsikkut nukissaqarpugut. Kalaallisut, danskisut allatulluunniit oqaaseqarneq inissaqartillugu inuit suleqatigissavagut. Nunatsinni tamatta atorfissaqartinneqarpugut – Nunatsinni inuit ataatsimoortitsigit.

Akisussaaqatigiippugut

Akisussaaqatigiippugut

All. Sofia Geisler, Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni

Kisitsisit naqissusiisut paatsoorneqarsinnaanngitsut uppernarsaapput Naalakkersuisoqarfinni taakkulu ataanni susassaqarfinni aalajaatsumik sulisoqarniarneq anguniassallugu aqqut suli takkajaajusoq. 

Qaffasissumik ilinniagaqarsimasut akademikerit agguaqatigiissillugu ukiut 2,6 kiisalu akademikeriunngitsut agguaqatigiissillugu ukiut 3,1 Namminersorlutik Oqartussani sulisorineqartarnerat sivisoorsuartut taaneqarsinnaanngilaq.

Nunami maani innuttaasugut 56.000-it missaanniippugut. Taamaakkaluartoq akileraartartuusugut ukiut tamaasa akilersueqataavugut millionilikkaanik pisattat nassiussuunneqarnerinut atukkanut. 2018-i tikillugu ukiuni tallimani katillugu atorneqarput 4.288.000 kroner, ukiorlu taanna aamma atorneqarput koruunit millionit tikingajallugit atorfinikkiartorluni soraarnermullu atatillugu angalanernut.  
(Takuuk §37 naapertorlugu apeqqut: https://ina.gl/documents/para3637/2019/svar/153_2019_personaleomsaetning_SOGEI_akissut.pdf )

Aningaasarparujussuit, inuiaqatigiit aningaasaateqarnerulernerannik malitseqanngitsut, allani atorneqarsinnaagaluartut. Sipaarneqarlutilluunniit.

Apeqqutiginngitsoorneqarsinnaanngitsoq tassaavoq sulisut taama taarseraatsiginerannut suna pissutaanersoq, aammalu sulisorisat suminngaaneeraluarpataluunniit sulisussarsiarinissaannut, sulisoriinnarnissaannut piginnaanngorsarnissaannullu Naalakkersuisoqarfiit naammattumik iliuuseqarnersut. Naalakkersuisoqarfiit suliassaqarput malitseqartittariaqakkamik.

Allaffissornerujussuaq

Apeqqut alla tassaavoq allaffissornissaarsuarmik aalajangersaanernillu immitsinnut ipitikkiartunnginnersugut.

Meeqqat atuarfiisa aqunneqarnerat kommunenut suliassanngorteriarlugu Naalakkersuisoqarfiup susassaqartup ataani pilersipparput Ilinniagaqarnermut Aqutsisoqarfik.

Isumaginninnermut tunngasut isumagineqarnerat annerpaat kommunenut suliassanngorteriarlugu Naalakkersuisoqarfiup ataani pilersipparput Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik. Peqqinnissamut Naalakkersuisoqarfiup ataaniippoq Peqqinnissamut Pitsaaliuinermullu Aqutsisoqarfik.

Kommunenut isumagisassanngortitseriarluta pinerit tamaasa suliassaqarfik pillugu Naalakkersuisoqarfiup ataani Aqutsisoqarfimmik pilersitsisarnissaq siunertaraarput aamma siunertaraarput Naalakkersuisoqarfik tamarmik Aqutsisoqarfeqassasut?

Illuatungaani nalunngisarput nunatsinneersut avataaneersullu suliffeqarfiik Namminersorlutik Oqartussanut saaffiginninniarnerminni aporfigisartagaat ikittuunngitsut suleriarnissamik kingaallassaasutut misigineqartuartut. Taamatut inissisimalersimanitsinnut Inatsisartut aamma Naalakkersuisut akisussaaqatigiipput. Taamaattumik Inatsisartut Naalakkersuisullu aamma akisussaaqatigiipput Namminersorlutik Oqartussani sulisut paarlakaannerujussuisa malitsigisaannik aningaasarpassuit atorneqartarnerat allanngortissallugu aqqutissanik nassaaqatigiinniarnissaminnut.