Matup tunuani sulineq unitsilli

Matup tunuani sulineq unitsilli

Tupaallaatigeqisannik ullumikkut tusagassiuutini atuarpara Narsarsuup Kangerlussuullu siunissaat pillugit Borgmester-it Malik Berthelsen aamma Kiista P. Isaksen   Naalakkersuisorlu Karl Frederik Danielsen atsioqatigiissimasut suleqatigiissitamik “isertorluni”, tassalu matup tunuani sulisussamik pilersitsillutik.

Kommunalbestyrelsemi ilaasortatut tamanna akuersaarsinnaanngilluinnarpara. Borgmesteri pisinnaatissinnaanngilaq kommunalbestyrelse avaqqullugu suliniummik taamak imaannaanngitsigisumik sulisitsissalluni.

Suleqatigiissitaq kikkunnik inuttaqassava ?, qanorlu piffissalerneqarpa ? qanoq kikkunnillu aningaasalerneqarpa ? Sooq suleriuseq taamaattoq qinerneqarpa ?

Kommune Kujalleq-mi kommunalbestyrelse-mi immikkut ittumik ataatimeeqqammerpugut, minnerpaamilluunniit suleqatigiissitaq eqqaaneqanngilaq.

Tamat oqartussaaqataanerat innarlerneqaraluttuinnarpoq, siuttut matup tunuani suliuartillugit. Tamanna Inuit Ataqatigiinni akuersaanngilluinnarparput.

Kinaluunniit peqataasimanngitsutut misigisimasoq naammagittaalliortuassaaq, Inuk nunamini apeqqutinut angisuunut peqataatinneqanngittoq toqqissisimajunnaartarpoq. Pissutsit taamaattut naammaleqaat, ALLANNGORTOQARTARIAQARPOQ.

Stine Egede, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit kommunalbestyrelsemi ilaasortaq Kommune Kujalleq.

493214

Isumaginninnermut Naalakkersuisoq Naalakkersuisullu Siulittaasuat erseqqissuliortariaqalerput

Isumaginninnermut Naalakkersuisoq Naalakkersuisullu Siulittaasuat erseqqissuliortariaqalerput

Piffissaq sivitsorpoq ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit namminersortut aammalu naalakkersuisoqarfiup akornanni isumaqatigiinngissuteqarluni inerlatsisoqarnera. Naalakkersuisoqarfiit nunatsinni ulloq unnuarlu angerlarsimaffinnut namminersortunut aporfilersuinerat sukkanerpaamik unitsinneqartariaqarpoq. Meeqqat ulloq unnuarlu angerlarsimaffinniittut qitiutillugit sullinneqarnissaat aallarteqqissappat Isumaginninnermut Naalakkersuisoq Martha Abelsen akisussaasutut inissiisariaqarpoq.

Inuit Ataqatigiit pingaarteqaarput meeqqat pisinnaatitaaffiisa naapertuuttumik isumagineqarnissaasa qulakkeerneqarnissaat. Tamanna aamma isumaqarpoq meeqqat kissaataannik qanorlu atugaqarnissaminnik kissaataasa tusaaniarneqarnissaannik. Meeqqat pisinnaatitaaffii pitsaanerpaamik qulakkeerneqarnissaat aalajangersakkatiguinnaq pinnani ulluinnarni meeqqap atugaannik meeqqallu atorumasaaannik kissaataannillu aamma naalaarsinnaassuseqarnikkut pisariaqarpoq.

Siorna naalakkersuisut ulloq unnuarlu paaqqinniffiit pillugit nalunaarummik nutaamik naammaginartumik tusarniaanertaqanngitsumik atuutsitsilernerat ajorluinnartoq naalakkersuisoqarfiup suliffeqarfinnik namminersortunik qulangiilluni aqutsinissaminut sakkugilerpaa. Nalunaarut siunissami ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit ineriartornissaminnut aningaasalersuisinnaanerannut killiliisuuvoq. Nalunaarullu tassaavoq suliffeqarfiit namminersortut naalakkersuisoqarfiullu ingerlatsinerminni aporaatilernerannik pilersitsisoq. Tamanna ajorluinnarpoq akuerineqarsinnaananilu.

Isumaginninnermut Naalakkersuisup meeqqat ulloq unnuarlu angerlarsimaffianniittut tamakkiisumik pitsaasumillu sullinneqarnissaat qulakkiissaguniuk pissutsit ajornartorsiutaasut erseqqilluinnartumik piumasaqaateqarluni aaqqittariaqarpai. Pisortat ingerlatsivii, pingaartumik naalakkersuisoqarfiugunik suliffeqarfinnut namminersortunut aporfilersuinatik suleqatigiilluarnissamik ujartueqatigiittariaqarput. Massakkut taamaattoqanngilaq. Ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit namminersortut ingerlalluaqisut ipitinniarneqartutut misigisimanerat sakkortusiartuinnartumik Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfiup aporfilersulerpai.

Sooq nalunaarut ulloq unnuarlu angerlarsimaffinnut namminersortunut tusarniutigineqanngitsoq taamallu ajornartorsiortitsitigisoq naalakkersuisuniit isiginngitsuusaarneqarpa? Suleqatigiinneq pitsaasoq suleqatigiinnermik innarliisumik taarserneqartoq sooq Naalakkersuisut attanniarsaraat? Sunaana siunertaralugu nunatsinni meeqqanik ikiortarialinnik sullissisut Isumaginninnermullu Naalakkersuisoqarfiup namminersortunik qulangersimaarinnilluni aqutsilertariaqarnera Naalakkersuisut akuersaaraat? Sooq meeqqat atugaat pingaarnertut isiginiarnagit suliffeqarfiit namminersortut qanoq ingerlatsisariaqarnerannik, kikkunnillu aqunneqarnissaannik siulersuisoqarnikkut piumasaqaasersuinikkut qulangersimaarneqalersut?

Isumaginninnermut Naalakkersuisoq aamma Naalakkersuisut Siulittaasuat suliffeqarfiit namminersortut ulloq unnuarlu angerlarsimaffiusut pillugit nassuiaateqartariaqarput. Nalunaarut aaqinneqanngippat ajornartorsiut assortuunnerlu qaqugumulluunniit aaqqinneqarnavianngillat. Ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit siunissami ”ipitikkiartuaarneqarnissaat” suliarineqarpa? Imaluunniit susoqartoruna?

Ajornartorsiut Naalakkersuisut ilisimaaraat. Qinersinissaq sioqqulluguli Naalakkersuisut aaqqiinissaminnik neriorsuiinnartarlutik ingerlatsinerat akuerineqarsinnaanngilaq. Oqaatsit iliuutsillu imminnut naapertuutinngillat. Sulimi aaqqiisoqanngilaq. Aamma suli nukik meeqqat sullinneqarnerannut atugassaagaluit isumaqatigiinnginnermut atorneqarput. Tamanna Naalakkersuisuniit siunertaasimanerluni. Naalakkersuisummi piumasaqaatigaat ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit aqunneqarnerannut aalajangersakkatigut sunniuteqarsinnaalernissartik. Tamanna akuerineqarsinnaanngilaq pissusitoqqanut utersaarnertut taasariaqartoq.

Navinarnarluinnartoq tassaavoq nalunaarut tunngavigalugu ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit siunissami meeqqanik sullissinerat ajutuussagaluarpat tamanna kommuninut tamanut inatsisitigut pisussaaffeqarlutik meeqqanik kiffartuussisussanut nammakkiutissaq annertummat. Aaqqiisoqartariaqarpoq, siunissami meerarpassuit isumassorneqarnissaat pisortaniit namminersortuniillu suleqatigiinnikkut patajaatsumik isumagineqaqqullugit suleqatigiinneq paaseqatigiinnerlu Naalakkersuisut timitaliiffigisariaqarpaat. Meeqqat isumagineqartariaqartut eqqornerlunneqareerput. Naalakkersuisut pissutsinik torinnginngitsunik aaqqiiniaritsi.

Isumaginninnermut Naalakkersuisoq aamma Naalakkersuisut Siulittaasuat tamanna pillugu ersarissaassuteqarnissaat pisariaqarpoq. Meeqqanik sullissineq tamakkiisumik ingerlalluaqqilissappat naalakkersuisoqarfiup suliffeqarfinnik namminersortunik suleqatiginnilluarnissaagalua killormut aporaaffiulersoq Naalakkersuisut pineqartut akisussaaffigaat. Aaqqiisoqarniarpa? Politikkikkut kissaataasimava suliffeqarfiit namminersortut naalakkersuisoqarfimmiit qulangersimaarneqalernissaat?

Isumaginninnermut Naalakkersuisoq aammalu Naalakkersuisut Siulittaasuat tikkuussisariaqarpusi suliffeqarfiit namminersortut qaammatini aggersuni qanoq pineqassanersut. Erseqqissaasariaqarpusi nalunaarut suleqatigiinnermik pitsaasumik innarliisumik kinguneqartoq attatiinnarniarnerlusiuk. Nalunaarut meeqqat kiffartuunneqarnerannut siunissamilu ulloq unnuarlu paaqqinniffittut namminersortuujumassusilinnut innarliisussaammat. Akissuteqartariaqarpusi siunissaq nalorninaatsoq Naalakkersuisuniit oqariartuutigineqartariaqarpoq.

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut oqaaseqartartuat

Aqqaluaq B. Egede

Peqqinnissaqarfik piorsaqqinniarli

Peqqinnissaqarfik piorsaqqinniarli

Piffissami aggersumi Qallunaat Nunaannut katsorsartikkiartortartut ikiliartornissaat, paarlattuanilli nunatsinni katsorsartittartut amerlanerulernissaat Inuit Ataqatigiinniit ilungersuutigissavarput.  

Taamaaliortariaqarpugut annertuunik aningaasartaqassagaluarpalluunniit.

Upperaarpummi ukiorpassuunngitsut ingerlaneranni aningaasat imarpissuaq ikaarlugu atorneqartaraluit nunatsinni kaaviiaartinneqalerpata iluaqutissaq annerpaaq nunatsinni piulerumaartoq.

Nakorsiat toqqissisimasuunissaat qulakkiigassaraarput

Nakorsartittussat amerlanerpaat toqqissillutik, nunaqqatit akornanni oqaatsit sungiusimasat atorlugit, nerisassallu sungiusimasat qimannagit katsorsarneqarsinnaasariaqarput.

Maanna napparsimavissuarmi katsorsartikkiartorluni inissat amerlineqaraluarpata ilaatigut siffialersittussat seeqquusalertittussallu utaqqisut ikiliartupallassagaluarput. Paasisavut kingulliit imaapput nakorsat amigaataanatik peqqissartunut inissat amigaataasut.

Kræfteqarlutik suliaritittartut, kemortikkiartortut, scannertikkiartortut imaluunniit kontrollertikkiartortut ajornanngippat amerlanerpaat nunatsinni pisinnaalernissaat piaartumik anguniarniassavarput. Ullumikkummi qujanaqisumik iviangimikkut kræfteqartut amerlanerpaat nunatsinni suliarineqartalereerput. Ilannguagulli ukiut arlerlugit Rigshospitalimut utikajaartinneqartarput, uffa aaqqissuuseqqikkaluarutta aningaasaliilluarlutalu, nunarput qimannagu amerlasuut isumagineqartassagaluartut. Amerlanerpaartatta nalujunnaareerpaat kemorteqqammersut qanoq timiminni sanngiillisimatigisinnaasartut, tiimerpassuillu atorlugit imarpissuaq ikaarlugu angerlartarput. Ullorpassuillu atorlugit qaangiiniapiloorsinnaasarlutik.

Qallunaat Nunaanni peqqissartut angerlarsimaffiat, ukiualunnguit matuma siorna pilersitaq mikivallaalereerpoq.. Nunatsinni inerisaasa suliffiit amerlisarlugit aningaasallu maani sulisillugit.

Suliassamut taama pingaartigisumut, Inuit Ataqatigiinni siammasissumik aningaasassarsiornissamut suleqataanissatsinnut piareersimavugut.

Stine Egede, Inuit Ataqatigiit

Peqqinnissamut tunngasunik oqaaseqartartoq.

Tlf. 493214

Attartortunik illersuineq takujuminaatsoq

Attartortunik illersuineq takujuminaatsoq

Ineqarneq pillugu § 37 naapertorlugu apeqqutikka 2018-328 akillugit Naalakkersuisut allapput inissiat attartortittakkat oqummik eqqugaasimasut siornatigut oqoqarsimanersut INI A/S-imi immikkut nalunaarsorneqarneq ajorput.

Tamanna uanni minnerpaamik marlunnik ernumalersitsivoq. 

Siulleq tassaavoq inissiaatileqatigiiffimmi pisortanit pigineqartumi aaqqissuussisoqarsimanngimmat tamakkiisumik takussutissiisumik oquup ajornartorsiutaanerata qanoq annertutigineranik. Aappaattut inoqarmat oqummik ajornartorsiuteqarfiusunik neqeroorfigineqarsimasinnaasut najugaqalersimasinnaasullu inissiani oquk pillugu ajornartorsiuteqarfiusimagunik nalunaarsorneqannginnerat pissutigalugu paasissutissanik erseqqarissunik takussutissaqarfiunngitsuni. Inissianik attartortut taamaammat inissianut nuussimasinnaapput siornatigut oqummik ajornartorsiuteqarfioreersimasuni. Ilisimassarlu taanna pingaaruteqarluinnartoq inissiaatileqatigiit attartortullu piginngitsoorsimasinnaavaat. 

Pissusissamisuunngilaq. Kukkorujussuanngikkuma paasivara pisortat ingerlataannik inissiaatileqatigiiffimmik peqartugut, taamalu aamma politikkikkut aqutsisunik, inissiat attartortittakkat qanorpiaq pitsaatiginerannik pitsaatiginnginnerannilluunniit oqaluttuussisinnaanngitsunik. 

Attartortut illersorneqarnerat takujuminaatsoq

Akissutigineqartumi erserpoq illoqarfinni annerni sisamani inissiat oqummik ajornartorsiuteqartut ilisimaneqartut 171-usut, taakkulu ilaat 64-it suli najorneqartut. Eqqumiiginartippara nuna tamakkerlugu attartutut tallimaannaammata oquk pissutigalugu inissiamik allamik utaqqisut.

Ernumanartippara attartortut taama amerlatigisut suli najugaqarmata inissiani oqummik ajornartorsiuteqarfiusutut ilisimaneqalereersuni.

Apeqqutit arlallit uanni pinngorput.

Inuit pineqartut peqqissusaat maannakkut ungasinnerusorlu eqqarsaatigalugu qanoq sunnerneqarpat? Inoqarpa inissiani oqummik ajornartorsiuteqarfiusuni najugaqartunik tamannalu napparsimasalissutigereersimagaat, immaqalu sulinerannut sunniutereerluni? Inissiani oqummik eqqorneqartuni najugaqartariaqarnerminni qaammammut akiliutaat appartinneqarpa?

§37 naapertorlugu apeqqutinni 2018-191 erseqqissumik takuneqarsinnaavoq attartortitsinermut maleruaqqusani attartortut ataasiakkaat illersorneqanngitsut. Pisortat namminersortulluunniit pigisaanni attartorniartut ilisimatinneqarneq ajorput inissiami nuuffigiligaanni oquk siunerusukkut ajornartorsiutaasimappat.

Attartortut ataasiakkaat illersorneqarnerat inatsisiniittariaqarluinnaraluartoq takujuminaappoq.

Tamanna Inuit Ataqatigiinni ukkatarissavarput. 

Inuulluaqqusillunga

Sofia Geisler
Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni

Angerlarsimaffeqanngitsunut sullissineq pitsaanerulerli

Angerlarsimaffeqanngitsut ikiorniarnerini ilisimasat, isumatusaarnerit periarfissarsiorluarnerillu atortariaqarput.

Akiliisinnaannginnavit anisitaassaatit kisiat aallaaviusinnaanngilaq. Angerlarsimaffeqannginnerup patsisigiuaannangajappaa akiliisinnaannginneq.

Akiliisinnaanermik ajornartorsioreersut akiliinngippata anisinnissaannik sioorasaaginnarnagit periarfissat allat atortariaqarput. Steven Arnfjord isumaqatigaara oqarmat angerlarsimaffeqanngitsut inissikkaanni tassanngaaniit ikuineq ingerlaannassasoq, namminiilernissaasa tungaannut. Nassuerutigisariaqarparput inoqateqaratta imminut ikiorsinnaanngornissaannut ikiugassatsinnik, oqaannarnata nammineq pisuusut. Inuit peqquteqarlutik aatsaat inoqatiminnik ikiugassanngortarput.

Angerlarsimaffeqanngitsut maanna nunatsinni 800 sinnerpaat, Nuummiinnaanngitsoq, illoqarfinni nunaqarfinnilu nalunaarsorsimanngitsunik angerlarsimaffeqanngitsoqarpoq. Taakku ikiorniarutsigit periuseq ataasiinnaq atorlugu ikiorsinnaanngilagut. Periarfissat assigiingitsorpassuit periarfissaasariaqarput, ilai akeqanngimik nakkutigineqartariaqarput, ilai arnat angutillu immikkoortillugit inissanik herberginik periarfissaqartinneqartariaqarput. Allat suliffeqalernissamik, akiliisalernissamillu ikiorserneqartariaqassallutik. 

Kommunit akisussaaffik tigummigaluaraat maanna oqartariaqarpugut tamatta akisussaaffimmik tigusisariaqarluta. Suliffeqarfiit sulisuminnut inissanik neqeroornerusinnaapput, inissiat akikinnerit amerlanerusariaqarput, illoqatigiiaarluni ineqarsinnaaneq periarfissaasariaqarpoq.

Nunatsinni issittaqisumi angerlarfissaqannginneq akueriinnarsinnaanngilarput, iliuuseqarnerusariaqarpugut.

 

Massakkut iliuuseqartoqartariaqarpoq

Qularutiginngilarput Kommunet isumaginninnikkut suliassat atugassarititaasut iluanni sapinngisannguaminnik suliassatik suliarisaraat naammassiniartarlugillu. Ajoraluartumilli naliliisariaqarpugut angajoqqaat amerlasoorujussuit meeqqaminnik sumiginnaasarnerat isumaginninnikkut sulinerup nukillaartitaalerneranut peqqutaaqataangaatsiartoq.

Isumaqatigiissutigivarput inuiaqatigiinni pingaarnerpaaq tassaammat meeqqat isumagilluarneqarnissaat. Ajoraluartumilli takussutissanik amerlaqisunik peqarpoq angajoqqaat  meeqqaminnik sumiginnaasarnerannik, tamannalu aaqqissuussaanikkut isumaginninnikkut sulinermut arngalisititseqataasinnaavoq.

Naalakkersuisut kaammattussavagut Kommunet suleqatigalugit suleqatigiissutinik nuna tamakkerlugu meeqqat sumiginnarneqartut eqqarsaatigalugit sulisussamik pilersitseqqullugit. Naalakkersuisut aamma kaammattussavagut kommunet suleqatigalugit aqqutissanik nutaanik ujarleqqullugit, nukissanik meeqqanik sumiginnarneqartunik sulinermi tapertaalluarsinnaasunik.

Itisiliisumik ilisimavittariaqarparput suna tunuliaqutaalluni meeqqat taama amerlatigisut sumiginnarneqartarnersut. Aaqqissuussaanikkut ajornartorsiutit ammasumik oqaluuserinissaannut aqqutissiuussisumik aammalu siunissamut isiginnittumik iliuusissanik pisortat neqeroorutigisinnaasaannik aqqutiissiuussilluta suliaqartariaqarpugut. 

Maannalu ammasumik oqaluuserisariaqalerparput Nunatsinni inuuusuttut inersimasullu meerartaareernerminni qitornaminnik assigiinngitsumik patseqartumik isumaginnissinnaanngitsut sooq taama amerlatiginersut. 

Qularutigineqassanngilaq Inuit Ataqatigiinniit isumaqaratta angajoqqaat qitornaminnik isumaginnissinnaanngippata pisortat tassaammata qaqugukkulluunniit meeqqanik illersuisussat.

Kommunet nersualaarusuppagut suliassamik annertoorujussuarmik isumaginnimmata. Aamma Meeqqat Illersuisuat MIO nersualaarusupparput meeqqat atugaat pillugit misissuisarnerinut uppernarsaasiortarneranullu, aamma pisortat suleqatigalugit meeqqanik illersuinissaq sulissutigiuarmassuk.

Sinerissami meeqqat atugaat pillugit misissuinernut uppernarsaassersuinermullu MIO siuttuusimavoq sulilu siuttuulluni. Maannamullu sulinerat tunngavigalugu iluarsisariallit suuneri pillugit ilisimasanik annertuunik ilisimasaqalersimalluta. Ujartugarpulli tassaavoq pisortanit iliuuseqarneq. 

Anguniartuagassaq tassaavoq; angajoqqaat tassaasut meeqqaminnik perorsaanerminnut suliassallit akisussaasullu.

Inuulluaqqusilluta

Aqqa Samuelsen                                                                                                              

Isumaginninneq pillugu oqaaseqartartoq

Stine Egede

Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliami siulittaasup tullia n

Demokraatit naalakkersuieriaatsimut paatsuuinerat tupaallaatigaara.

Demokraatit naalakkersuieriaatsimut paatsuuinerat tupaallaatigaara.

Randi V. Evaldsen-ip tusagassiorfinnut nalunaarutigisannut akissuteqaammini allassimasaanut tupaallaatigaara. Akissummini allaatigimmagu Demokraatit Naalakkersuisunut akuunnginnerminnut patsisigigaat aningaasarsiakkaajorusunnginnamik aamma Naalakkersuisut biiliinik biileqarlutillu inuulluataarusunnginnamik.

Randi-ip akissuteqarnermini ersersippaa nammineq naalakkersuisuunermini qanoq naalakkersuisuunermut paasinnissimanini. Naalakkersuisuuneq tassaanngilluinnarpoq inuulluataarneq. Naalakkersuisoq inuiaqatigiinnut ilungersortumik kiffartuussissaaq. Tupaallaatigaara Demokraatit sinnerlugit tusagassiorfitsigut nalunaaruteqartoq taama pissaanerup pingasoqiusamut agguarsimasut ilaannut Naalakkersuisut atuunnerannut pisussaaffiinullu taamak paatsuuisimatigimmat.

Naalakkersuisuni inissisimaneq imaannaanngeqaaq. Randi V. Evaldsen-ip ilisimalluinnarpaa ukiaq 2018 Inatsisartut ataatsimiimmata Naalakkersuisut ulapputtut allaat peqqissutsimikkut eqqornerlunneqaatigisaminnik nalaataqartut arlaqartut. Taamak suusupaginnitsigisumik nalunaaruteqarneq, naalakkersuisullu suleriaasiannut qanorlu atuuttussaanerannut isiginninneq Demokraatinit assut kukkusuusoq paasinarsivoq.

Demokraatit naalakkersuisoorusunnginnerminnut tunngavilersuutaat atuareerlugit apeqqutigisinnaalerpara una; Taava qanoq ilillusi nunatsinni naalakkersuinikkut siuttuussavisi naalakkersuisunngorsinnaanngikkussi ? Tunngavilersuutisasi tupaallaatigaakka. Naalakkersuisuutitaqarnikuugassi arlalippassuariarlusi. Tamanna ima isiginerissi allaat inuulluataarnertut, naalakkersuisullu biilersuinik biileqarneq kisiisa tunngavigalugit. Nalunngilarpummi Demikraatit Naalakkersuisooqataalermata kingullermi Demokraatit Naalakkersuisuutitaat biilinik akikinngeqisunik biilitaartorput. Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfimmi aamma Ilinniartitaanermullu Naalakkersuisoqarfimmi.

Inuit Ataqatigiinni Naalakkersuisooqataaleratta biilinik nutaarsuarnik pisiortorlutalu inuulluataarutissanik ujartuinata suliassanik annertuunik aallartitsillutalu naalakkersuilluarnermik ingerlatsiniarneq partiit allat suleqatigalugit ingerlatsivugut. Demokraatit ersersippaat nunatsinni naalakkersuinikkut siuttunngornissaminnut qanoq piareersimanngitsiginerlutik. Naalakkersuisuunissaq tassaanngilaq inuup ataatsip iluaqutissarsiornissaa. Naalakkersuisoq inuiaqatigiinni kiffartuussissaaq.

Naalakkersuinikkut saassusseqattaarneq akineqaraannilu naalakkersuinikkut isummersorfissat pinnagit inuttut mikisualussiortumik akiinnartarluni ingerlatsineq naalakkersuinermut qaffasissumik suliassanut isummersornissamut inorsarunnaartariaqarpugut. Sapiissuseqarnerusariaqarpugut suleqateqarnissamut ammalluta, aamma naalakkersueriaatsip qanoq katitigaaneranut paasinnissimanissaq pingaaruteqaqaaq. Naalakkersuisooqataanngilagut, kisianni sulinerat ataqqivara. Nalunngilara Naalakkersuisut inuulluataarniaannarlutik sulisutut oqaatigineqarsinnaanngilluinnartut. Aamma tamanna Demokraatit paasilertorumaaraat neriuutigaara.

Naalakkersuinikkut siuttuuneq naalakkersuisutut atuunnerup qanoq pisussaaffeqarneranut paasinnissimanissamik tunuliaqutaqartariaqarpoq. Akisussaaffik angeqaaq quujassuaatissaanngitsoq. Neriuppunga Demokraatit aamma tamanna paasilluarumaaraat.

Aqqaluaq B. Egede

Siulittaasup tullia, Inuit Ataqatigiit

Sooq taava Demokraatit Naalakkersuisooqataanissaq naaggaarpaat?

Sooq taava Demokraatit Naalakkersuisooqataanissaq naaggaarpaat?

Nutaarsiassaajunnaarpoq Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuusiaat pillugit Demokraatit sakkortuumik naammagittaalliuteqartarnerat. Tusagassiorfitsigut nalunaartarput Naalakkersuisut inatsisissaq allanngortinngippassuk suleqatigiinneq atorunnaarsissallugu siorasaaralutik. Sooq taava Demokraatit Naalakkersuisoqarfinnik akisussaaffimmik tigusillutik suleqataasimanngillat?

Ingiinnarluni inuit Naalakkersuinikkut sulisut suliaannik isornartorsiuiinnarluni partiitut atuuffeqarneq suleqataanermik akisussaaffimmillu tigusisinnaanermik taarserneqarniarli. Demokraatimmi periarfissaqarsimapput Naalakkersuisoqarfinnik tigusillutik sulianik ilusilersueqataanissaminnut. Akisussaaffik annertooq qunugisutut illugu patsisilersuutigaat Siumup ilumini ilungersunartorsiornera pissutigalugu Naalakkersuisooqataarusunnatik.

Nunatsinni inuiaqatigiittut arlagut unamminartumi inissisimappata akisussaaffimmik tamatta tigusisariaqarpugut pingaartumik nunatta aqunneqarnera pineqartillugu. Aamma tamanna Demokraatinut isornartorsiuiinnartunut atuuttariaqarpoq pisussaaffittut isigineqartariaqarpoq. Ajornartorsiortoqarsorigaanni qimarratiginniinnarneq nukittoqqutissarinngilarput. 

Inatsisissat aalajangiiffigisassallu tamaasa ilusilersorneqarneranni suleqatigiit periarfissaqareeraluarput inatsisissatut siunnersuutit qanoq ilusilerneqarnissaat pillugit suleqatigiinnissaminnik. Suleqatigiinneq pitsaanngimmat aatsaat tusagassiorfitsigut-aasiit kikkut tamarmik malinnaatillugit Demokraatit piumasaminnik nittarsaaassiniartartuunertik takutippaat. Suleqatigiinneq pitsaanerusoq ataatsimoornermik tunngaviliiniartoq ujartorpara. Isumaqarama Demokraatit ingerlatseriaasiat oqinnersiuiinnarluni naalakkersuinikkut sunniuteqarniarnertut taasariaqartoq.

Naalakkersuisunut ikinnerussuteqartunut Demokraatit tunuliaqutaanertik torrallassimanngikkunikku Naalakkersuisoqarfinnut suleqataajartorniarlik. Akisussaaffimmik tigusiniarlik. Tupinnaqaaq. Parti Siumut naalakkersuinikkut misilittagartuutut taasinnaasarput siuttuusorlu Demokraatinulluunniit uparuaasinnaajunnaavilluni inissisimalermat. Naalakkersuinikkut nukik pilersinneqassappat massakkut ingerlatseriaaseq allanngortariaqarpoq. Inuit Ataqatigiit sinnerlugit kaammattuutigerusuppara suleqatigiinneq pilersinneqartoq tanngassimaarutigisutut nilliaatigiinnarnagu suliassaqarfinnik akisussaaffinnik tigusisinnaassuseqarnissaq pingaarnerpaajusoq.

Demokraatit Naalakkersuisoqarfinnik tigusiumanngillat Siumumi pissutsit ilungersunarnerat patsisiliullugu. Demokraatit Naalakkersuisut suliat tusarniutigisaat pillugit naammagittaalliuinnartarlutik pinatik Naalakkersuisuutitaqarsimasinnaagaluarput. Tassa qinikkat akisussaaffimmik tigusisinnaasut sulisullu peqataaffiginagit avataaniit piumasaqaqattaaginnartut aamma Siumup nipaarulluni pissaaneerussimasutut Demokraatinut naalattussiaannartut akisinnaajunnaarsimanera pissaaneqarusuttut suna tamaat tikillugu ataniarnerannut ersiutaasoq isumaqarpunga.

Nunarput inuiaqatigiillu nunatsinniittut ingerlalluaqqullugit suleqatigiissinnaasunik siulersorneqarnissaat tassa pisariaqalerpoq. Naalagaanniunneq partiillu ataasiakkaat piumasaminnik pinngikkunik suleqatigiinneq isassasoq siulittuutigisaqattaarlugu aqutseriaaseqartut eqqarsaqqinniarlik nunarput qanoq siuttuuffiginiarnerlugu. Akisussaaffik angeqaaq torersumik aamma suliarineqarsinnaavoq. Naalagaanniallaqqinneqqusaanneq suleqateqallaqqinneqqusaaannermik taarsersiuk. Suleqatigiinneq tamatsinni nukittunerulersitsigu. Akisussaaffiit tigusarlugit suliassaqarfiit ornillugit sunniuteqarfigalugillu sulisariaqarpugut. 

Inuit Ataqatigiit

Siulittaasuata tullia

Aqqaluaq B. Egede

Naak naalakkersuisut siulittaasuata siunissamut takorluugai

Naak naalakkersuisut siulittaasuata siunissamut takorluugai

Nuna erseqqissumik peqqinnissamut politikkimik amigaateqarpoq

Naalakkersuisut siulittaasuata ukiortaami oqalugiaataata anguniakkanik suliniutinillu ersarissunik amigaateqarpoq.

Tamanna 2018-p ingerlanerani Naalakkersuisunik amerlavallaanik taarseratsitsisimanermut oqartussaaffinnillu allangueqattarpallarsimanerup takussutissartarigunarpaa.

Innuttaasut ulluinnarminnut tunngasunik tusagaqartariaqalerput.

Sinerissami kommunini illoqarfippassuarni inissiarsuit illoqarfiit qeqqanni pilersaarutitaqangitsumik inuerusarneqarsimasut  innuttaanunut  sunniuteqarnerlupput neriutaarutsitsinermik kinguneqarlutik. Innuttaasut angerlarsimaffeqangitsut amerliartorput, illugissarnerlu ersarissumik pilersaaruteqarfigineqangilaq. Ineqarneq pillugu Naalakkersuinikkut siunnerfilimmik anguniagaqanginneq innuttaasunut nukillarsaatavoq, kommunit piumapput ineqarneq pillugu pitsangorsaaqataarusullutik isumalioqateqarusuppugullu Naalakkersuinikkut ersarissumik anguniagaqaqatigiinnissamut.

Nuna erseqqissumik peqqinnissamut politikkimik amigaateqarpoq

Peqqinnissaq pillugu sulissineq ukiuni kingullerni ersarissuliorfigineeruppoq, sukkasuumillu tamanna kommuninut sunniuteqarpoq. Ukiuni kingullerni kalaallit nunatsinni innuttaasut amerliartorunnaaraluartut peqqinnissaqarfimmi aningaasat atorneqartartut amerliartuinnavissimapput naak peqqissuunissaq pillugu sullissineq malunnagartumik appariartoraluartoq, sinerissami allaallumi illoqarfiit pingarnersaanni Nuuk-mi peqqinnissaqarfimmi sullinneqarneq kipiluttunartorujussuangorsimavoq. Peqqinnissaqarfimmi aningaasartuuterpassuit innuttaasut peqqissusaannut qaffassaanermut eqqarsaqatigiittoqaqqittariaqalerpoq.

Kommune Qeqertalik-mi peqqinnissami sullissineq sukkasuumik appariartorpoq piffissamilu qanittumi allaat arnat naartusut Aasiaanni erniartortaraluartut allamut nuunneqarnissaat eqqartuiffigineqalersimavoq, tamanna attanneqarsinnaangilaq sumiiffik qimappallaarnagu meerartarsinnaaneq pisinnaatitaaffiusariaqarpoq tunniutiinnaranilu sulissutigineqartariaqarpoq.

Meeqqat ukiuat aningaasaliissutinik malitseqartariaqarpoq

Naalakkersuisut siulittaasuata oqalugiaammini oqaatigaa ukioq 2019 meeqqat ukioreqqissagaat. Inuunerup allartiffia tassarpiaavoq meeraanermi inersimasuunermilu inuunerissaarnissamik toqqammavissiisoq inuiaqatigiittullu inuusuttortatta angajoqqaanngortussat ilaquttatik qimallugit erniartortariaqartarnerat tamatsinnut unaqmmilligassaavoq. Tamanna pillugu iliuusissanik tigussaasunik pitsaanerusunik nassaartariaqartugut isumaqarpunga.

Aningaasaliinermik malitseqanngitsumik Meeqqat ukiuannik suaaruteqarneq aatsaat takulinngilarput. Matumuunali aningaasaliissutinik malitseqartariaqarpoq, kommuninillu suleqateqarluni kivitseqatigiinnissamut iliuuseqaqatigiinneq aallartilluartariaqarpoq. Isumaginninnermut aqutsisoqarfittaaq, kommunit isumaginninnermut ingerlatsivii, atuarfeqarneq peqqinnissaqarfillu ataqatiguissagaanerujussuarmik ingerlanneqalernissaannut Kommune Qeqertalimmit suleqataanissatsinnut piareersimavugut. Ilaqutariinnut tamakkiisumik politikkeqalernissamut aamma suleqataajumaqaagut, tamatumanilu kommunip sulisuisa akornanni sulinermi atukkanik pitsanngorsaanitsinnit paasisatsinnik siammaarusuppugut, ilaqutariimmi toqqissisimasut aamma tassaammata ilaqutariit ulluinnarni suliffeqarnikkut patajaatsumik atugallit.

Kommunerujussuangortitsinermi siunertaasoq innuttaasunik sullissinermi oqartussaaffiit kommuninut nussorneqarnissaat qimanneqarsimavoq nussuinermillu suliaq ingerlajunnaajusassimavoq tamanna ersarissumik sulissutigeqqinneqartariaqarpoq kommune-ni piarersarpugut akisussaaffinnik annerusumik innuttaasut tikillugit sullissinerup ingerlatilernissaannut.

Nunarsuarmioqataanerput puigorneqarsisutullusooq ippoq

Naalakkersuisut siulittaasuata nunanut allanut nunattalu Issittumi inissisimanermigut qanoq nunarsuarmioqatigiit akornanni maanna pisut nalaanni eqqumaffeqartariaqarnera taanngivimmagit immikkut maluginiarnarpoq. Illuatungaani Statsministeri ukiortaami oqalugiarnermini Issittoq immikkut taanngikkaluarlugu nunarsuarmioqatigiinni pissaanilissuit akornanni, sakkulersornernik malitsillit, taakkartorpai. Issittoq minnerunngitsumillu nunarput tamakkua qeqqinnaaniippoq.

Naalakkersuisut siulittaasuata mittarfiit pillugit suliami Kangerlussuarmi kujataanilu, amerikamiut suniarnersut, Ilulissallu mittarfissaata takissusissaa suli erseqqissumik isummerfiginngilai. Kialuunniit ingerlatsimik malinnaasup nalunngilaa pineqartut taakkua amerikamiut suniarnerannik sunnerneqartussaammata, aamma ingerlaatimik malinnasup nalunngilaa, Kangerlussuarmi talittarfissaq taammagu Kangerlussuup ammaannarnissaanik tamanna paasineqassappat, aningaasaliissutaasussaasut annertunerujussuussammata. Qineqqusaarnermi Naalakkersuisut siulittaasuata  oqaatigaa  milliardip affaata missaani akeqarumaartoq.

Pisussat nunatta aamma sillimaniarneranut illersornissakkullu inissisimaneranut annertuumik sunniuteqartussaapput inuiattullu oqalliseqataanerunissarput minnerunngitsumillu nunatta siuttuinit akuutinneqarnerunissarput kissaatigeqaara. Issittoq eqqaaginnaraanni, USA-p Ruslandillu pissaaneqarniunnerat tigussaasunngoraluttoqqinnera nunatsinnut annertuumik sunniuteqarpoq sunniuteqassallunilu. Sunniutissat siulliat tassaavoq USA-p mittarfinnut aningaasaleeqqikkumallutik nalunaaruteqarnerat, tamanna ima paasineqarsinnaammat nunatsinni  sakkulersoqqinniarneq. Nunat avannaamioqatigiit siunniussaat nunat avannaamiut sakkulersorfiussangitsut ersarissaqqinneqartariaqalerpoq aamma nunatsinni. Nunatta sakkulersorluni sorsuunnermut naaggartuunini ersarissartariaqarpaa. Nunarput nunarsuarmi eqqisseqatigiinnissamut aqqutissiueqataassaaq.

Taamaammat Naalakkersuisut siulittaasuata oqalugiaammini nunanut allanut tunngasunik eqqaasaqanngivinnera immikkut maluginiagassaavoq. Nunatta siuttuatut nunarsuarmioqatigiit eqqissiviillioraluttuinnarneranni nunarput qanoq inissisimasussatut takorlorpaa? USA ilumut nunatsinni sakkulersoqqinnissaa akuersaassavarput?

Avammut niuerneq attaveqarnerlu aningaasarsiornitsinnut tunngaviupput

Nunanut allanut tunngasuni maqaasisama aappaat tassaavoq avammut niuerneq kommunini suliffissaqarnermut sunniutilerujussuaq. Aalisarneq ilummut taamaallaat sammitinneqartuarsinnaanngilaq. Piujuartitsineq qanoq Naalakkersuisuniit isumaqarfigineqarnera ersigunnaaraluttuinnarpoq – Avammut niuernerup qanoq ineriartortinnissaa Naalakkersuisut siulittaasuata takorloorpaa? Piujuartitsinermik tunngavilimmik ineriartortitsiniarnermik erseqqissumik oqariartornissaa amigaataaqaaq. Tamani amigaataavoq.

Naalakkersuisut siulittaasuata mittarfiit eqqaammagit mittarfiit tamakkiisumik atorluarumallugit inuiaqatigiinni qanoq ineriartortitsisoqartariaqarneranik oqaaseqannginnera aamma immikkut maluginiagassaavoq. Kommune Qeqertalik, mittarfeqarmik eqqartuinermi immikkut Naalakkersuisut siulittaasuannit taaneqanngisaannartoq, qanoq naalakkersuinikkut takorluugaqarfigaa? Ilulissani mittarfik tallineqarpat takornarissat Kommune Qeqertalimmut ingerlateqqinnissaannut qanoq takorluugaqarpa? Qanoq Naalakkersuisut ikorfartuiniarpat qanorlu ilinniagaqarnikkut oqaatsitigullu piginnaasaqarnikkut Kommune Qeqertalimmerpiaq qaffassaanikkut piareersaaqataaniarpat?

Tamanik inissaqartiniarnermik oqaannarani iliuuseqarneq

Naggataatigut nunatta siuttuanit, 2018 ukioq qinersiviusimammat qineqqusaarnerullu nalaani annertuumik kinaassuseq namminiilivinnissarlu eqqartorneqarmata, tamakku pillugit oqaaseqarnissaa maqaasinarpoq. Nuna tamanut inissaqartitsisoq naalakkersuisooqatigiinni aamma qulequtarivaat, “tamanik inissaqartitsineq” nunatta siuttuata qanoq isumaqartippaa? Tamanik inissaqartitsinermik oqaannarneq naammanngilaq. Qaqugu ammip qalipaataa tunngavigalugu immikkoortitseqqusaannginnermut inatsimmik naligiissitsinermullu inatsimmik suliaqarniarpat?

Kommune Qeqertalimmi assigiinngisitaarneq ilisarnaatitta ilagaat, tamanullu inissaqartitsineq ilisarnaataavoq ilinniartoqarfiunerput ingammik eqqarsaatigalugu.

Namminiilivinnissamut ilaavoq akisussaaffimmik tigusineq, akisussaaffimmullu tassunga ilaavoq nunanut nunarsuarmioqatigiit akornanni inuttut pisinnaatitaaffiusunik akuerisaasimasunik malinninneq eqquutsitsinerlu. Ammip qalipaataa, oqaatsit, upperisaq, suiaassuseq, inooqateqariaaseq il.il. tunngavigalugit immikkoortitsinnginneq.

Naggataatigut isumaginninneq annertuumik Naalakkersuisut siulittaasuata sammimmagu nuannaarutigeqaara. Maluginiarparali suliat annertuut taakkartugai tamakkerlugit Naalakkersuisooqatigiissimasut siunnersuusiarimmagit aallartitaralugillu: Killiliisa, meeqqat inuusuttullu iliuusissatut pilersaarusiornissat, oqarasuaatit siunnersuisarfiit kattunnissaat, inuit innarluutillit tapersersorneqarnissaat pillugu inatsisiliornissaq. Tamakkua Kommune Qeqertalimmit tapersersorluarpagut suleqataffigalugillu. Naalakkersuisut siulittaasuat isumaginninnermut tungasunik suliniutinik aallartilluarsimasunik pingaartitsinera pillugu nersualaarusuppara.

Isumaginninnikkulli inulerinikkullu tigussaasumik qanorpiaq kommuninik tamanik suleqateqassamaarnersoq tusarusunnaqaaq, tamattami innuttaasut ulluinnarni atugaat kivitseqataaffigissallugit piarersimavugut.

Ane Hansen

Kommune Qeqertalimmi borgmesteri

Ukiortaaq 2019-imi oqaaseqaat

Inuit Ataqatigiit ukiumut qaangiuttumut qujalluta nunaqqativut ukiortaamik pilluarnartumik angusaqarfiulluarumaartumillu kissaappavut.

Ukioq 2019 inuiaqatigiittut inuttullu ataasiakkaatut unammilligassanik assigiinngitsunik aqqusaagaqarfigiumaaripput qularnanngilaq. Nunami isorartuumi inuttoorsuunngitsumi nunaqarpugut. Avaqqussinnaangilarpullu suleqatigiittariaqarnerput. Unammilligassariumaakkagut ataatsimoornitsigut, suleqatigiilluarnitsigut, kivitseqatigiinnitsigullu naammassigilitigittoq.

Ukiumi nutaami ukiunilu aggersuni inuiaqatigiittut pitsaanerpaamik nikeriarnissarput siuariartornissarpullu pilersissallugu tamanik suleqateqarnissarput Inuit Ataqatigiinniit qilanaaraarput. Assigiinngissuserput nukigalugu siunissarput tamatsinnit neriuuteqarfiusoq sulinikkut pilersikkusupparput. Nukigut kivitseqatigiinnitsigut, inuiattut ilorraap tungaanut ineriartornissatsinnut atorniaritigit, tamanut iluaqutissanngorlugit.

Nunarput ullumerniit inuuffigiuminarnerusoq innuttaqqortunerusorlu angutserlugu ullut tamarluinnaasa sulisariaqarpugut sulivugullu. Ullumi, aqagu siunissamilu atugarissaarnitsinnik qulakkeerinnittussamik.

Suleqatigiilluta peqatigiillutalu tamanna angussavarput. Tamat oqartussaanerat ineriartortillugu, sulianut piginneqataasutut innuttaasut misigitillugit, susassaqartunillu peqataatitsilluta akisussaaqatigiillutalu sulissaagut sulillutalu.

Qinikkat kisimik tamanna isumagisinnaanngilaat. Anguniakkagummi angutserlugit sulinitsinni tamarluinnatta kivitseqatigiittariaqarpugut. Tamattalu kivitseqatigiissagutta ullumerniit pitsaanerusumik innuttaasut politikkikkut sulianut aaliangigassanullu peqataatittariaqarpagut.

Inuussutissarsiorneq siuarsartariaqarparput
Nunatut siuariartornitsinnut, inuussutissarsiutit inerisarnissaat qitiuvoq, sulisartummi suliffissaat aalaakkaasut tassaniimmata. Aningaasarsiornerput nukittunerulersillugulu inuiattut atugarissaarnerput qaffasinnerusoq inuussutissarsiornerup ullumerniit nukittunerulerneratigut pilersissagatsigu.

Sapiissuseqartariaqarpugut aaliangiisinnaassuseqartariaqarlutalu. Ineriartornermi nammineq sunniuteqarfigilluassagutsigu pisullu avatitsiniit kisimik aqunneqalissanngippata, uaguuvoq iliuuseqartussat timitaliisussallu.

Ukiuni kingullerni aningaasarsiorluarnerput inuussutissarsiortut, nunarsuarmi raajat aalisakkallu akigissaaarnerannit tunngaveqarluarpoq, suliffissaaleqisullu ikiliartornerat nuannaarutissaavoq. Politikkikkulli aningaasarsiornitta pitsaasumik inissisimanerani toqqammavissanik pitsaanerusunik pilersitsisariaqarnerput timitalertariaqarparput. Pisortat inatsisillu periarfissiigatik aporfilersuisutut ilaatigut inuussutissarsiortunit isigineqalersimanerat iliuuseqarfigissallugu aallartiffissatsialaavoq. Aporfilersuiuneq illuatungilerlugu inuiaqatigiit periarfissitsigit. Matumani kommunit innuttaasumik qanimut sullissisut peqatigalugit allorassaaqatigiinnissaq pisariaqartoq ilusilersorsinnaasariaqarparput. Kommunit agguloqqinnerisa kinguneranik suleqatigiinnerup nukittorsaqqinnissaa ujartortariaqartarput, kommunellu sullissinerminni iluatsitaat suleqatigiinnikkut avitseqatigiinnikkullu nunatsinnut iluaqutissanngortinneqarnissaat tamatta suleqatigiissutigisariaqarlutigu. Kommunet allaffissornikkut nutaaliorlutillu eqaallisaasut, qanimullu innuttaasunik sullissinermik inerisaasut tapersersorneqarnissaat pingaarluinnarpoq. Taamatuttaarlu kommunenut inuiaqatigiinnullu pisariaqarluinnarpoq inuussutissarsiornikkut siuarsaanermi illoqarfiit minnerusut nunaqarfiillu aamma ineriartortitsiviunissaat.

Inuussutissarsiornerup siuarsarnissaanut unammilligassamik nutaatut taaneqarsinnaasumik aamma peqalersimavugut. Tassalu sulisussaaleqisalerneq. Aningaasarsiorluarsinnaajumalluta taamaalillutalu isumassortariaqartut isumassorluarnissaannut nukissaqarluarumalluta sulisussaaleqinermik unammillerneqarnerput aaqqiissutissanik ujartuiffigisariaqarparput. Suliffissaaleqisut tamakkiisumik piffissalluunniit ilaani sulilernissaminnut ikorfartorneqarnissaminnut pisariaqartitsisut sulisinnaanngorsarnissaannut periarfissiisariaqarpugut. Taassumali saniatigut sulisussaaleqinermit suli unammillerneqarnerput tunngavigalugu, avataaniit suliartortitsisinnaanerup oqallissiginissaa pisariaqarpoq. Tassanittaaq mininnagu sulisitsisut qanoq sulisuminnik nunaqavissunik ataavartumik kajuminnarnerulersitsisumillu iliuuseqarnerusinnaanerat eqqartortariaqarparput. Suliassammi angisoorsuit sulisartorpassuarnik pisariaqartitsisussat 2019-imiit aallarterartussaapput ilaatigut nunatsinni sulisartunik atuilluaraluarluni avataaniit tikisitsinikkut sulisoqartariaqarsinnaasunik. Apeqqut taanna ammasumik eqqartortigu inuiaqatigiittullu uagutsinnut suna pitsaanerpaajunersoq ujartueqatigiiffigalugu.

Aningaasarsiorluaraluarluta takusinnaavarput nunatsinni innuttaaqaterpassuagut isertitakinnerit akunnattumillu isertitallit – sulisartukkut, atukkatigut annerusumik nikeriarsimanngitsut. Taakkuupput atugarissaarnerulernissaannik sullittariaqakkavut, Inuit Ataqatigiillu kivitseqataanissatsinnut suleqataassaagut. Sulisartukkummi atugaasa suli pitsaanerulersinnerat nunatsinni atugarissaarnerulersitsiinnarani aningaasarsiornikkut suli siuariarnerunissatsinut aqqutissaammat.

Aalisarneq ukiumi qaangiuttumi pitsaasumik ingerlavoq nunattalu atugarissaarnikkut ingerlanerani tunngaviulluinnarluni. Inuussutissarsiutit allat inerisarluaraluarutsigilluunniit imaaniit uumassusilinnik atuinerput nunatta inuiaallu kalaallit suli ukiorpassuarni pingaarnertut nappatissarimmassuk illersortariaqarparput.

Aalisartut piniartullu pisassiinerni uumasullu amerlassusaannik sumiinneranillu nalunaarsuisarnermi ukiuni siuliiniit peqataatinneqarluarnerulernissaat Inuit Ataqatigiit ukiortaami angusaqartariaqavissutut isigaarput. Aalisartut piniartullu ilisimasaat kiisalu uumasorsiuut ilisimasaat naligiittut inissinneqarnissaat tamatsinnut piujuartitsinissamullu nukittunerulersitsissaaq. Kommune Qeqertalimmi, Attumi tamanna uppernarsaatissaqartoq ukiumi qaangiuttumi takuarput. Tassanimi atuisut ilisimasaannik nalunaarsuilluni ingerlatsineq torrallataangaarmat, nunani avannarlerni nersornaasitisinneqarpoq. Nukiit, ilisimasat periuusissallu ilisimaaraagut – atorluarlugit inerisarinartigit.

Aalisarneq tamakkiisumik isigalugu inatsissap suliareqqinnissaa neriulluaatigaarput. Inuit Ataqatigiit inatsisissap sivisuumik suliaasup suliareqqilernissaanut susassaqartunik atuisunillu peqataatitsilluta suleqataanissamut piareersimavugut. Pisuussutigut inuiaqatigiit pigisaat, pitsaanerpaamik tamatsinnut iluaqutaanissaat siunertaralugu suleqataassaagut.

Isumaginninneq
Inuussutissarsiornikkut suli ingerlalluarnerunissatta atugarissaarnerulersissagaatigut qulakkiigassaraarput. Isumassugassattami pitsaasumik isumassorneqarnissaat pisussaaffigaarput. Isumaginninnikkummi sullissilluarneq aamma inuussutissarsiornerup siuariartornissaanut toqqammaviulluinnarpoq.

Meeqqat pisinnaatitaaffii, inuunerup tunngavigissaarnerpaamik aallartinnissaanut qitiulluinnartut nunatta naammassinngisai amerlapput. Inuiattut ataatsimoortariaqarpugut meerartatta pitsaanerpaamik inuuneqarnissaanut piumassuseqarneq neriuuteqarnerlu kisimik naammanngimmata. Iliuuseqartariaqarpugummi.

Meeqqat suliassallumi allat pineqartillugit isumaliortaaserput nikisittariaqarparput. Siusissukkut iliuuseqarnitsigut kingusinaarata pitsaanerpaamik, tamakkiisumik isiginnilluta suullu tamarmik imminnut ataqatigiinnerannik aallaaveqartumik isumaginninikkut sulisariaqalerpugut. Taamaaliunngikkuttami aaqqinniakkagut tusiapittumik aaqqittuassavavut. Assersuutigalugu meeqqat pineqarpata angajoqqaavi avatangiisiilu pinngitsooratik ilaatittassavavut. Angajoqqaammi ikorfartortariaqartut nukittunerulernerisigut qitornaasa isumassorneqarnerata pitsaanerulernissaa aqqutissiutissavarput. Pisariaqarluinnarporlu suliniaqatigiiffiit, Naalakkersuisoqarfiit politikkikkullu suliallit utaqqiinnanngikkaluarlugit tamatta iliuuseqartariaqarnerput. Siunissarput kivitseqatigiiffigalugu neriuummik, sulerusussusermik ataatsimoornermillu pilersitsivigissallugu ilaseraassi.

Anersaakkut nukittuujunissaq inuiattut pisariaqartipparput
Siuariartorneq, aningaasarsiornikkut qallikkullu atugarissaarnermit kisimi pilersineqarsinnaanngilaq. Anersaakkut pinngorartitsinikkullu nukittorsartuarnissarput pisariaqarluinnarpoq. Tassaniimmat assigiinngisitaaraluarluta inuiattut ataatsimoornitsinnik aallaavipput. Ineriartornermi puigunngisaannassavarput inuk anersaavalu, tassaniimmat inuiaat nukittuut tunngaviat.

Pinngorartitsisortagut timersortartugullu nunatsinni nunattalumi avataani tunniussassaqaqaat. Piginnaasaat atorluarniartigit. Atorluassagutsigilli atugaannik pitsaanerulersitsisariaqarpugut. Timersornermut aningaasaliissutit 2019-imiit malunnaatilimmik qaffaaqataaffigaavut. Pinngorartitsisortatsinnut aamma taamak periarfissiinissaq Inuit Ataqatigiit ukiortaami angussallugu tamanut suleqatiserinnippugut.

Pingaarpormi anersaakkut, takorluukkatigut pinngorartitsisinnaanikkullu periarfissanik nutaanik ujartuijuarnissarput. Inuiattut nunarsuullu sinneranut alakkaamasaqarnissarput tunngavissinniarlugu.

Ilinniartitaaneq nukittorsagassatut siuarsagassatullu oqaatigineqartuartarpoq. Tassanili aporfiit isigineranniit periarfissat suut nukittorsarneqarnissaat isigisariaqalerpavut. Naligiinnginnerummi akiornissaanut ilinniagaqarneq aqqutissat pingaarnerit ilagaat. Ilinniartitaanikkut iliuusissat suli annerusut ujartugassarivagut, taakkulu saniatigut meeqqat atuarfiannut appakaatsinnani meeqqeriviit iliuuseqarfiginiarnissaat avaqqukkuminaalluni, ilami meeqqap naarmiuulerneraniit aallartittumik iliuuseqartariaqarpugut. Tassaniippoq aamma tamakkiisumik isiginnilluni unammilligissatta aaqqinnissaanik aallaavilimmik sulisariaqarnitta ersernera.’Kipparissuaqqat’ iluanni eqqarsarluni sulineq nutaamik taarserlugu ukiortaamiit sulisa. Inuiattut allisiissuterput tassalu akisussaaffik ikkua akisussaaffigimmassumik eqqarsarluni suleriaaseqarneq illuanut saatitsigu. Ataatsimut isiginnittumik innuttaasut sullisilertigit, tusiapittumik suliassat naammassinagit tamakkiisumik aaqqiivigisalerlugit.

Anersaakkut nukittuneruliinnarata aamma timikkut peqqinerulernissarput siunnerfiusariaqarpoq. Inuiaqatigiit peqqissuunissat naappaatip pinngitsoornissaniinnaanngilaq. Pinaveersaartitsineq pingaartuuvoq, pisariaqarluinnartorlu sammiuarnissaa, nappaatinut pinaveersaatitsinermiippat, aangajaarniutinut atornerluinermik aniguiniarnermiippalluuniit, meeqqanik sumiginnaanermiippalluuniit. Timersornerinnakkullu nappaatit pinaveersaatitsisinnaangilagut, inoqarmat peqqissumik timersornermillu ingerlataqarlutik nappaateqalertartunik. Tamanna paasillugu napparsimasortatsinnut atugassarititaasut pitsanerpaamut saatittariaqarpagut, tamanna innuttaasunut ataqqinninnerummat, atugaannik paasinnittoq. Peqqinnerulernissamik peqqinnissaqarfimmilu inuup qitiutinneqartuarnissaa pingaarnerpaajuaannassaaq.

Innuttaasut akisussaaffimmik sutigut tamatuigut tigusisinnaasut amerlanerusariaqarput, tamatta pisussaaffeqarpugut, pisussaaffigut naammassisigit, akisussaaffimmik tigusineq imminut ataqqinninnermiimmat, tamatsinnut ataqqinninnermiimmat.

Inuit Ataqatigiit ukiuni 40-ni
Ukioq 2018 Inuit Ataqatigiit partiitut ukiuni 40-nngortorsiorlutik nalliuttorsiorsiornertik malunnartiitigalugutigu nutaamik siulittaasortaarpugut. Ataatsimoorluarpugut suleqatissattalu nutaat peqatigilernissaannut tikilluaqqullutigit ukiortaaq qilanaaraarput.

Inuit Ataqatigiinniit innuttaasut partiillu tamassi peqatiseraassi. Tikkuartuunneq ipertiterinerlu piunnaarlugit ataatsimoorta – ikinngutigiippugut, ilaqutariippugut, suleqatigiippugut – Nukissaqaqaagut sapinngilagut.

Ukioq qaangiuttoq qujassutigalugu tamassi ukiortaami pilluaqquassi, qanortoq ukioq 2019 suleqatigiilluarfiugili, suleqatiginissarsilu qilanaaraarput.

 

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Múte Bourup Egede

21.december ullukinnersiorluarnissassinnik kissaappassi

Siulitsinnit kingornussatta ilagaat ullukinnersiortarneq, ullormilu tassani siulitsinnit seqernup qummut aallaqqinnera nalliuttorsiutigineqartarsimavoq.

Seqineq tarrilluni kaperlaleraangat, unnia taamani itsarsuaq siulersuagut isumaqartarsimasut seqineq kivisartoq, tassalu aasassaarluni qaammassaarluni ukiuujuaannalertussanngortartoq – seqineq tassa nueqqinngisaannassalluni tarrittartoq.

Aassuutit
Ullukinnersiortarnermut ulloriannguit marluk, tassaasut Altair aamma Tarazed siulitta Aassuutinik taagorsimasaat pingaaruteqarluinnartuusimapput. Aassuutit ullukinnerup takkutilerneranik naluna-aqutaasarsimasut siulitta paasisimavaat.

Siulersuagut isumaqartarsimapput taakku ulloriannguit Aassuutit seqineq kiviartortoq ataaniit ungoortarsimagaat qummullu aallartillugu, unnialu ukiut tamaasa seqerngup ammukarnerani Aassuutit sillimasarsimasut, killissanilu tikikkaagangu ungoortarsimagaat, qummullu aallaraangat Aassuutit inummut takutittartut, inuit nuannaaqqullugit, silarsuaq qaammariartuleqqissammat.

Taamaattumik inuit aassuutisiornissaminnut atisartaartortarput, takkukkaangatalu unnia ukiivinni tamani qassimiuaartarput mamartuinnarsuarnillu nerrittarsimallutik.

Ullorsiortarfinni 13-iusuni ataaseq upperisatoqqatsinneersuuvoq

Ullukinnersiortarneq ullutsinni minnerusumik annerusumilluunniit nunatsinni ilaqutaariippassuit akornannit ingerlanneqartarsimavoq. Tamaattorli aamma nalunngilarput ileqqoq taanna ilaqutaarippassuarnit atorunnaarneqarsimagaluarluni ukiuni kingullerni uummarteqqikkiartuaarneqalersoq.

Ullukinnersiortarneq pisortatigoortuunikuunngilaq. Ukioq kaajallallugu pisortatigoortumik ullorsiortarfivut 13-iupput. Taakkunannga taamaallaat ataaseq nammineq pilersitatsinneerpoq, tassalu Inuiattut Ullorsiorneq. Sinneri kristumiutut upperisamut tunnganngikkunik kunngikkormiunut tunngasuupput.

Tamaattumik Inuit Ataqatigiit sinnerlugit nuannaarpunga ullukinnerup pisortatigoortumik ingerlanneqartalernissaanik siunnersuutigaa inatsisartunit ukiaq tamakkiisumik akuersissutigineqarmat.
Taamaalilluni ullut pisortatigoortumik ullorsiortarfivut uagut nammineq pilersitavut aallaaveqartut aappertussanngorput.

Piusivut inuusivut ileqquvullu uummarissaqitsigit. Ullukinnermi qaamarngup seqernullu inuunitsinnut pingaruteqarluinnartuunerat uppernarsarneqarluni nalliussineqartarpoq.

Taamaattumik 21.december ullukinnersiorluarnissassinnik kissaappaassi, qanortoq ulloq taanna qassimiuaarluarisi, nutaanillu atisartaartuullusilu mamartorsuarnik nerrilluarisi.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit
Peter Olsen

Nuummi immikkut ittumik ataatsimeersuarnermit nalunaarut

Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik siunnerfii 2017-imilu Ilulissani ataatsimeersuarnerminni avammut nalunaarutaat innersuullugit, Nuummi immikkut ittumik ataatsimeersuarnermi imaattumik avammut nalunaaruteqarput:

– Siunertaajuassaaq kalaallit namminiilivinnissarput – Tamannalu peqataatitsiffiusumik, isumatusaarluta akisussaassuseqartumillu sulinikkut angussavarput.

– Inuiaqatigiittut inuunerluutit atukkagut inunnut kingunerluttaqisut: kinguaassiutitigut atornerluisarnerit, sumiginnaanerit, imigassamik aanngajaarniutinillu atornerluineq – Tassa, killilertariaqarpagut.

– Qulakkiissavarput meerartatta inuusuttattalu pitsaasunik toqqissisimanartumillu avatangiiseqarlutik inuuneqarnissaat. Tamarmik angusaqarluarlutik atuarnissaat ilinniarnissaallu tassuuna toqqammavississagatsigu. Periarfissittariaqarpagullu pingaarnertut kalaallisut qallunaatulluunniit oqaaseqartut ilinniarsinnaanissaat. Nunattami siunissaanut aaliangiisuulluinnarpoq, kinaluunniit nunami maani periarfissaqartinneqassasoq. Nunatsinni kialluunniit inissaqartinneqanngitsutut misiginngisaannarnissaa timitalissavarput – Tamatta nunatsinni naleqartinneqartutut kivitseqataasutullu misigissaagut.

– Inuiaqatigiit pilersissavagut, inuusuttatta nunatta avataani ilinniariarsimasut angerlarfigalugu kivitseqataaffigiumasaat. Inuiaqatigiit neriunnermik, periarfissaqarnerminnik siunissaqarnerminnillu misigisut. Aamma utoqqartatta utoqqaliffigissallugu nunagiumasaannik.

– Nunami isorartuumi inuttoorsuunngitsumi nunaqarpugut. Avissaartuugata ataatsimoortariaqarpugut – ataatsimooraangattami sunaluunniit angusinnaasarparput. Nunatta kangianeerutta, kujataaneerutta, kitaaneerutta avannaaninngaanneruttalu tamatta nunaqqatigiippugut – Tamatta atorfissaqartinneqarpugut.

– Inuussutissarsiortortatta atugaat peqatigalugit pitsanngorsassavagut. Aningaasarsiornerput nukittunerulersillugulu inuiattut atugarissaarnerput annerusoq taamaaliornikkut pilerissassagatsigu. Ineriartornermi innuttaasut toqqisisimasumik peqataatinneqarlutillu suleqataanissaat qulakkiissavarput.

– Kulturilerisortatta pinngorartitsisortattalu atugaat suli pitsaanerulersissavagut. Tassaniimmat assigiinngisitaaraluarluta ataatsimoornitsinnik misigisarnerput. Pinngorartitsisortagut timersortartugullu nunatsinni nunattalumi avataani tunniussassaqaqaat – Piginnaasaat atorluarniartigit. Inuit Ataqatigiit naggueqatitta attaviginerulernissaat pingaartippaat. Pingaaruteqarpoq nunanut allanukaqqaarata naggueqatigiilluta immitsinnut tikissinnaanissarput. Naggueqatigullu kulturikkut anersaakkullu tarrarsoqatigiissinnaalluta nukittoqarsaqatigiissinnaavugut.

– Alakkaamasuusariaqarlutalu iliuuseqarumasuusariaqarpugut – Nunatsinniinnaanngitsoq nunarsuullu sinneranut aamma- Nunarsuarmioqataavugummi.

– Sapiissuseqartariaqarpugut aaliangiisinnaassuseqartariaqarlutalu. Ineriartornermi nammineq sunniuteqarfigilluassagutsigu – avatitsiniillu pisut kisimik aqunneqalissanngippata – uaguuvoq iliuuseqartussat timitaliisussallu. Nunatut siuariartornitsinnut, inuussutissarsiutit inerisarnissaat qitiuvoq politikkittalu tassani ersarinnerulernissaa pisariaqarpoq. Sulisartummi suliffissaat ataavartut aamma tassaniimmata.

–  Tamat oqartussaaqataanerat nukittunerulersissavarput. Tamavitta aaliangeeqataasinnaanerput, peqataarusussuseqarluta sunniuteqarsinnaanerput annerulertariaqarpoq. Oqalliseriaaserpullu torernerulertariaqarluni. Ilagut, nunaqqatigut uagut qanoq pineqarusunnitsitulli kiinnerfigisassavagut.

– Nuna tamakkerlugu naalakkersuinikkut ingerlatsinermi Namminersorlutik Oqartussat Kommunillu akornanni ataqatigiissaarineq suleqateqarnerlu nukittorsartariaqarpoq. Kommunit innuttaasunik qanimut sullissisuunerat aallaavigalugu Kommuunit sunniuteqaqataasinnaanerat annerpaamik anguniarlugu suleqataassaagut. Kommunet nutaat nutaaliornerat isumassarsiorfigalugillu timitalimmik tapersersussavagut.

Inuit Ataqatigiit Siulersuisuuneri

Immikkut ittumik ataatsimeersuarnermi Siulittaasuusimasup nalunaarutaa – Sara Olsvig

Siulittaasuusimasup nalunaarutaa

 Asasakka aallartitat, ataqatigeeqarfiit, qinigaatitavut, siulersuisuunivut, asasakka najuuttusi tamassi, asasakka IA-qatikka

Ukiut 40-t matuma siorna, nunatta politikkikkut tamallu oqartussaaqataanerannik nutaamik tunngavilersukkamik ineriartortitsinera aallartileruttortoq, parteerput, Inuit Ataqatigiit, pilersinneqarpoq. Partiip pilersinneqarneranut Aasiviit Københavnimilu ataqatigeeqarfiup KIA-p ingerlannerat tunngavileeqataasimapput partiimili aallarniisuvut politikkikkut alloriaqqinnissaminnut 1978-mi piareerlutik isumaqatigiissimapput.

Tamatta nalugunanngilarput namminersorneruneq 1979-mi eqqunneqarmat Inuit Ataqatigiit qanoq isummersimanersugut 1978-milu partiitut pilersinneqarnitsigut namminersornerulernerup eqqunneqarniarnerani sunniuteqarnerunissatsinnik siunertaqarsimassasoq takorlooruminarpoq. Inuiattut akuerineqarnissaq pitinnagu akuerseqataajumanata nalunaarsimavugut, allarpassuarnilli aamma anguniagaqarlutik pilersitsisuvut partiiliorsimapput.

Aqqaluk Lynge Atuagagdliutini novembarip 16-ani 1978-mi saqqummersumi ima oqarpoq:

”Tallimanik anguniagaqarpugut: 1) Akuersissutigitinniarlugu, nunap inutoqaasa kisimik peqatigiillutik nunamik piginnittuunerat. 2) Suliniaqatigiiffiup sutigut tamatigut tapersersussagaat Inuit angusaqarniarnerat Inuit peqatigiilersinniarlugit. 3) Tunisassiornermut atortut suusulluunniit, naalagaaffinnit pigineqartut, silarsuarmi ingerlatseqatigiissuarnit aammalu aningaasarsiniarluni ingerlatseqatigiilianit pigineqartut Kalaallit Nunaata naalagaaffianut tunniunneqarnissaat imaluunniit nunaqarfimmiunut illoqarfimmiunulluunniit. Sulisartut sulinermikkut nali pilersitaat agguarneqartassasoq naapertuulluartumik, taamaalilluni inunnut tamanut iluaqutissanngorlugu. Suliffinni tamani pilersaarusiorneq tamarmi, ingerlatsineq, aqutsineq aalajangiisarnerlu ingerlanneqartassasoq suleqataasunit tamanit ataatsimoorullugu.  4) Naalagaaffiit allat naqisimaneqartut sorsunnerini ikiussallugit. 5) Nuna tamakkerlugu kattuffiliornissaq Inuit Ataqatigiinnik.

1978-mi aviisini saqqummersimasuni apersorneqarnerit atuarlugit nalunanngitsumik partii saamerliusoq pilersinneqarpoq. Nunani allani pisunut malinnaanikkut nunatsinnilu inuiaat pingaartitaanik qitiutitsinikkut tunngaviusumik naleqartitanik oqaasertaliisoqarpoq. Inuiannik allanik tapersersuinissaq, nunatullu inuiattullu immitsinnuinnaq qiviaqqanata avammulli aamma isigaluta partiitta anguniagai ineriartortinneqarsimapput.

Aviisimi aatsaannguaq taasanni Aqqaluk Lynge aamma ima oqaaseqarpoq:

”Ilaasortat ajunngitsumik socialistiskiusumik, ilisimaqqaagassanik tunngaveqartariaqarput, taamaalilluni siunissami sulinissaq ingerlanneqarsinnaassammat najoqqutassat silarsuup ilaani ajunngitsumik misilittagaasut malillugit”.

Suli maannamut taama ippoq. Partii aallarnerneqarmalli socialisme, saamerliuneq, aammalu internationalisme, nunarsuarmiooqataaneq, tunngavigineqarluarsimapput.

Taamaammat nuannaarutigaara ukiuni siulittaasuuffigisanni partii nutaajujunnaarluni tunngavissinneqarsimalluarluni naalakkersuinikkut, inatsisartuni, kommunini, nunaqarfinni aqutsisuni folketingimilu politikkikkut inerissimalluarluni sulisoq siuttuuffigisimagakku. Akisussaaffiit annertuut tigummisimavagut, sorlaqarfivut qimannagit suliarpassuarnik ingerlatsiffigisimasavut.

Partiitta aaqqissuussaanermigut unammillernartittuarsimasai pitsanngorsarniartuarsimavagut. Nalunanngitsoq unaavoq partii inunnik pissaaneq piinnarlugu pissaanermik soqutigisaqartuunngitsunik, inunnilli qitiutitsisunik qamuunalu naleqartitanik salliutitsisunik peqateqarluni aaqqissuussaaneq tigussaanngitsorujussuanngorsinnaavoq. Ataqatigeeqarfiit qassinik ilaasortaqarpat? Kikkunu taakkua aktivistit? Kina immikkoortortaqarfimmi aqutsisuua?

Apeqqutit tamakkua pingaarnerutinnagillusooq politikkikkut imarisai anguniakkavullu pingaarnerutinneqartuarsimapput. Partiitta pilersinneqalernerani qassinik ilaasortaqarnersugut aperineqarnermini Aqqaluk Lynge ima akisimavoq: ”Eqqortumik qasserpiaaneri piginngilavut. Uagutsinnut pingaaruteqarpallaanngilaq qassinik ilaasortaqarnerput. Apeqqutaasoq tassa suliniarnerat” (uanga aamma taamatoqqissaaq aperineqarama taama akinikuuvunga). Qanoq sulinitsinnik aperineqaraanni ima akisimavoq: ”Ulluinnarni naammassisartakkatta peqatigiiffipput ilusilertarpaa. Siulittaasoqaratalu allatseqanngilagut, allatuulli ililluta pigisatuarput tassa aningaasanik nakkutilliisorput”. Qujanaqaarmi aningaasanik nakkutilliisoqarsimagatta, naallu tunuarninni tusagassiortunik katersortitsinermi kia aqutsineq tiguneraa aperisoqarmat siulittaasoqarata sulisarsimanitsinnik akisoqartoq siulittaasoqartalernikuugatta allatseqartalernikuugattalu qujanaqaaq.

Ullumikkummi aaqqissuussaanikkut aalajangersagaqarnerulaarpugut ataatsimeersuarnerillu ukiuni maanna 40-ni ingerlaavartumik ingerlanneqartarsimapput. Ilinniutigisariaqagarpullli unaavoq taamani 1970-kkut naalerneranni ataqatigeeqarfinni sulinerup qitiusimanera tunngaviusimaneralu.

Siulittaasuuninni maqaasisimasannik eqqaasaqassaguma tassa taannaavoq. Ataqatigeeqarfiit politikkikkut isummersorfiunerunissaat, ulluinnarni tamat oqartussaaqataanerannut akuunerunissaat. Najukkani aaqqissuussaqarnerusarnissaat innuttaasunik inuiaqatigiinni politikkikkut pisunik eqqartueqatigiiffiunissaat. Ukiuni aggersuni immikkoortortaqarfiit qitiusoqarfimmit assammik isaassivigineqarnissaq utaqqinagu namminneq aamma oqalliffittut, isummersorfittut, pikialaarfittut ingerlalluarneruleqqinnissaat kaammattuutigiumavara. Partiip siuttuisa pisariaqartippaasi.

Ikinngutit,

2014-mi siulittaasutut qinigaagama ataatsimeersuartut tatiginninnertik uannut siuttooqatinnullu tunniuppaat. Ukiuni taakkunani siulittaasuuninni pisunut tamanut qujangaarpunga. Tatiginninnersi ataatsimoorlutalu anguniagassitavut ilungersorluta suliniuteqarfigiuarsimavagut. 2017-mi nalinginnaasumik ataatsimeersuarnermi takkajaamik siulittaasutut nalunaaruteqarpunga, nalunaarummilu tassani oqaatigisakka tamaasa uteqqinnianngilakka. 2017-miilli ukioq mannamut angusimasavut aamma imaannaanngeqaat.

Ilulissani ataatsimeersuarnitsinnit kommuninut qinersinissamut anguniakkanik erseqqissunik tigussaasunillu saqqummiussivugut. Piviusunngortippavullu.

Kommunit marluk borgmestereqarfigilerpavut, nuna tamakkipajaarlugu siuariarpugut, nunaqarfinni aqutsisut oqartussaaqataanerat annertusivarput inatsisitigullu naqissuserlugu. Najukkani tamat oqartussaaqataanerat iluarsiiffigineqarnissaanut aamma alloriartitsivugut.

Borgmesteriutitavut Asii Chemnitz Narup aamma Ane Hansen tamatta sinnerluta ilungersortuartut qamannga pisumit qujaffigiumavakka. Kommunini siuttuuffigisatsinni tamani imaannaanngitsunik suliaqarpusi nalunngilaralu qanoq partiitsinnit tunuliaqutserneqarluarlusi ingerlatsinissamik pisariaqartitsitiginersusi.

Qanortoq siuttunngortussat qanimut suleqatigilluarilisi, qanortorlu uagut soorlu ingerlattarsimasatsitut nuannertigisunik pissarsinartigisunillu qanimut oqaloqatigiilluartarisitoq.

2016-mit 2018-mut naalakkersuisooqataanitsinni innuttaasut akornanni pissutsit ilisimaaralutigik sulinitsigut angusavut aamma imaannaanngeqaat.

Partiit allat anneruniunnersuisa pissaaneqarniunnersuilli akornanni Inuit Ataqatigiit nunamut tulluta, naalakkersuisunik taarsiisaqattaarnata piffissaq taanna naalakkersuisooqataaffigisarput sivikitsunnguaq sukataarfigisimavarput.

Siulittaasutut isumaginninnermut suliassaqarfik tiguara, tulluusimaarutigaaralu piffissap sivikitsunnguup iluani suliat naammassisimasavut aallartissimasavullu maanna innuttaasunut ingammillu ilaqutariinnut, meeqqanut inuusuttunullu immikkut pisariaqartitsinerpaasunut, sunniutilimmik malunnaateqalereermata. Pingaartissimasarput tassaavoq suliat siulitta, IA-qatitta, naleqartitavut tunngavigalugit aallarnersimasaat nangissallugit, piffissaq ungasinneq isigalugu angusaqarnissamut tunngavissiinissaq, pinaveersaartitsineq annertunerusoq siusissukkullu iliuuseqarneq eqquteqqinnerisigut.

Meeqqat tapersersorneqarnissaat pillugu inatsit. Inuit innarluutillit atugaat sammineqarnerunerat inuillu innarluutillit naligiissitaanissaminnut pisinnaatitaaffeqarnerat naqissusernissaa. Kinguaassiutitigut atornerluinerit tigussaasumik sukumiisumillu akiorneqarnerat. Angerlarsimaffeqanngitsuunerup piitsuussutsillu sammineqarnerat. Naligiissitsinerup inuttullu naligiimmik naleqartinneqarnitta samminerat. Tamanut inuiaqatigiinni inissaqartitsineq. Meerartaarnermi sulinngiffeqarnissamut aningaasaateqarfittaarnissaq. Suliffeqarfinni innuttaasunut tapersersortarialinnut suliffissaqartitsinerunissaq. Killigaanngitsumik oqaaseqarsinnaatitaaneq tamassumunngalu akisussaaffik ilaasoq. Ilaatigut tamakkuusimapput sukataarutigisimasavut qujavungalu takorluugaq pingaartitsinerlu siulittaasutut ingerlakkumasimasara partiitsinni tamatigut tunuliaqutserluarneqartarsimammat.

Taamatuttaaq peqqinnissaqarfimmut akisussaaffik ukiuni taakkunni tigummivarput, soorunami aamma eqqarsaatigilluagaasumik. Peqqinnissaqarfipput iluarsartuuteqqitassat annersaraat aningaasartuuteqarfigisattalu aamma annersaralugu. Agathe Fontain sapiissuseqarlutit ilungersorusussuseqarlutillu akisussaaffimmik taassuminnga tigumminneqqikkusussimanerit qujassutissaqarfigeqaarput. Ukiuni taakkunani marluunngitsuniluunniit takuteqqipparput Inuit Ataqatigiit suliassaqarfik taanna tigummigaangassuk aatsaat aningaasaleeqqinnikkut isumatusaarnerunikkullu nikeriartoqaqqittarmat. Meeqqanut immikkoortortaqarfiup aningaasalerneqarnera minnerunngitsumillu tarnikkut nappaatilinnik sullissinissamut sinaakkusiilluarnerunissaq allarpassuillu anguvagut.

Aningaasaqarnermut naalakkersuisoqarfik malunnaatilimmik aamma nikeriartitsiffigisimavarput. Aqqaluaq B. Egede akisussaaffimmik tigusiumasimanerit assut qujamasuutigaara, tigussaanerpaamillu angusamik eqqaasaqassaguma eqqaamaqqussavara innaallagissamut imermullu akit assigiittussanngornerat suliassaqarfimmik taassuminnga tigumminninnitsinni Inuit Ataqatigiit aaqqissuussarisimagatsigu. Partiit allat akisussaaffigisimanerarniartaraluarpaat, kisianni angusimasatta ilagilluinnarpaat soorlu aamma innuttaasut pisortanut akiitsullit qanimut kiinnerfigalugit suleqatigalugillu siunnersuinikkut tapersersuilluni suleriaatsimik eqqussineq uagut siunnersuutigalugulu akisussaaffigisimagipput.

Uranimut isumarput, naaggaarnerput, nunarsuarmioqataanitsigut ilisimasaqarfigilluagarput inuiaqatigiinnilu maani inuppassuit peqatigalugit ilungersuussarput attallutigu uranimut angertunik naalakkersuisooqateqarpugut ukiuni taakkunani. Siornatigut aamma taama inissisimasimavugut qularnanngitsumillu siunissami taamatut inisseqqissalluta. Suliassaq annertooq oqimaassinnaasorlu politikkikkut silassorissuseq, naapititsisinnaaneq, susassaqartunik tusarnaarsinnaaneq partiittalu naleqartitaanik tunngaveqarluarluni suleriaaseqarsinnaaneq takutillugu Múte B. Egede aatsitassanut naalakkersuisutut tamatta sinnerluta sulivoq, takutippaalu aatsitassarsiornermi urani piinnarnagu ineriartortitsilluartoqarsinnaasoq.

Naalakkersuisooqataanitsinni suliarpassuavut ataasiakkaaqqinngikkaluarlugit ataatsimut oqaatigerusutara unaavoq. Aap, naalakkersuisooqataalersinnaanissamut aalajangerneq imaannaanngittuaannarpoq. Oqimaalutagassat, isiginiagassat, partiillu pilliutissai angusinnaasaalu minnerunngitsumillu soorunami innuttaasunut tunniussinnaasatut isigisat, aalajangerniarnermi tunngavisseeqataajuarput. Piffissap taassuma ingerlanerani sunniutigisimasavut ersittut ersinngitsullu annertoqaat qularinngilaralu tamatta akuusimasugut peqqissimissuteqanngivilluta ukiut taakkua kingumut qiviartarivut.

Siulersuisuunerit, inatsisartuni gruppe, sineriammi tunuliaquttavut, naalakkersuisutullu akisussaaffimmik tiguseqataasut tamassi naalakkersuisooqataanitsinni suleqataanissinnut isummersoqataasarnissinnullu qamannga pisumit qujaffigaassi.

Oqartariaqarpungali, parteerput aamma illuatungiliuttuullaqqeqaaq. Avataanit immaqa ersippallaanngilaq, Inuit Ataqatigiit illuatungiliuttuulluta angusartakkavut naalakkersuinikkullu piviusunngortittakkavut annertoqaat. Politikkikkut suleriutsivut politikkikkullu peqqissaarluta, uteriilluta, isumatusaarlutalu anguniagaqaraangatta, ataatsimoornitsigut angusarpavut. Tamanna siulittaasuuninni nuannaarutigisartakkama annersaat ilagaat.

Inatsisartuni gruppetta, ukiuni taakkunani allanngorarsimaqisup, suliniuteqartarnera siunnersuusiortarneralu partiinit allanit annertunerujuaannarput, angusavullu imaaginnavillutik.

Taamaammat upernaaq qinersinerup kingorna siulersuisuunivullu ataatsimoorluta naalakkersuisooqataalinnginnissatsinnik aalajangeratta, aammalumi ukiaq manna naalakkersuisooqatigiit isasoormata, illuatungiliuttutut qanoq angusaqartigisinnaanitsinnik nalorninngilluinnarpunga.

Partiimut Inuit Ataqatigiittut ittumut ilaasortaalluni, siulittaasuulluni, tamannarpiaq toqqissisimanarluinnartuuvoq.

Parteerput pissaaneqarnermik pinngitsuuisinnaajunnaarsimanngisaannarpoq. Aamma pinngitsuuisinnaajunnaarsimasunut, imerajuttunut ilaqutaasut imerajoqataalersinnaanerannut assingusumik atornerlueqataalersimanngisaannarpugut.

Erseqqissumik oqaatigiumavara: nunatsinni naalakkersuinikkut siuttuusuni ingerlanerluttoqarnera, 2013-miilli patajaassuseqaratik, taarseraallutik, sammiveqarpiaratik, kimmaallutik, iluminni pissaaneqarniullutik, pissaanermik pinngitsuuisinnaajunnaalersimanermit pinngorsimanasoraara.

Nunatsinni imigassamik ikiaroornartumillu atornerluinerit, aningaasanoorajunnermillu pinngitsuuisinnaajunnaarnerit annertoqaat. Pissaanermik aamma pinngitsuuisinnaajunnaaqqasoqarpoq. Tamanna politikkip ingerlanneqartup aqutseriaatsillu atorneqartup isumatusaarnermik tunngaveqarunnaarsimaneranik kinguneqarpoq. Ernumaammertaqaanga ingerlatseriaaseq isigalugu. Ernumaammertaqaanga innuttaasut atugaat isigalugit, ilisimallugit, nalunagu naalakkersuisoqarnikkut nukiit allarluinnarmut atorneqartut.

Nunatta aningaasaqarnera ingerlalluartoq oqaatigineqartuarpoq, politikkikkulli ingerlalluartoqarpa? Politikkikkut ileqqorissaarnermik etikkimillu amigartooruteqartoqarpoq. Amigartooruteqarneq taanna Inuit Ataqatigiinnit illuatungilertuassagipput neriuppunga.

Ukiuni aggersuni torersagassaqassaqaaq. Inuit Ataqatigiit inuppassuarnit isumalluutigineqarpugut neriuuteqarfigineqarlutalu.

Politikkikkut ataatsimut isiginnilluta, piviusorsiorluta, inuiaqatigiinnilu pisariaqartitat qitiutillugit politikkertuarta.

Ukioq manna qineqqusaarnerup ingerlanerani kingornalu suliassaqarfinni pingaarutilinni partiitta iluani ataatsimoorfiusunik siunissamullu isiginnittunik siunnersuusiorpugut. Takutipparput aningaasarsiornikkut siuariarfissani tunngavilersorluagaasunik suliaqarsinnaalluta, nutaamillu eqqarsarsinnaassuseqarluta. Partiitut Inuit Ataqatigiittut angitigisumi soorunami isummat assigiinngiiaarsinnaasaqaat. Siulittaasutut akisussaaffittut isigiuarsimavara nuna tamakkerlugu ataatsimut isiginnilluni tunngavilersorluakkamik aaqqiissutissanik nassaarniarnissaq aqqutissiussinissarlu.

Siuliani kaammattuutigisara kaammattuutigeqqikkumavara. Politikki qinersinerit nalaanni taamaallaat ingerlatassaanngilaq. Tamat oqartussaaqataaneranni innuttaasut oqallittuarput, isumaat tusaasassaajuaannarput, akuutitsineq annertunerujussuusariaqarpoq innuttaaasulli aamma akuunissaminnut namminneq akisussaaffeqarnerat samminerusariaqarparput. Taamatuttaaq ataqatigeeqarfiit, qinersinerit avataasigut akuunissaq, isummersornissaq, pikialaarnissaq, ilissinniippoq.

Naggasiinnginninni kommunit uterfigeqqilaarumavakka. Partiitummi paarisassaqarpugut ikorfartugassaqarlutalu. Kommunini qinigaatitarpassuavut tamakkivillutik ilungersorput. Qanimut oqartussaaqataanerup annertusarnissaanut innuttaasullu ulluinnarni qanimut sullinneqarnerannik pitsanngorsaanermi suliassanik ulikkaarpugut. Avannaani ukiuni aggersuni ineriartortitassat annertussaqaat, aalisarnermi, takornariaqarnermi allanilu. Kujataani innuttaasut toqqissisimanerulernissaannik tunngavissiisariaqarpugut tamatumunngalu suleqatigiilluartoqartariaqarluni. Qeqqata Kommuniani ukiut aggersut aamma unamminartuussapput, angallannikkut pissutsit allanngorluinnarnissaat ilimanarsilluinnarmat.

Kommunini siuttuuffigisatsinni isiginiagassat qivialaarusuppakka. Kommune Qeqertalimmi nutaarluinnarmik aaqqissuussineq, aqutseriaaseq ingerlatseriaaserlu eqqunneqaleruttorpoq. Nutaaliorneq sapiissuseqarlutik siuttuuffigaat. Soorunami unamminartunik ulikkaarpoq, soorunami aamma iluatsittoqarlunilu iluatsinngitsoortoqassaaq. Borgmesteriutitarput kommunalbestyrelselu qujaffigiumavakka kommunit nunatsinni nutaat aappaat akisussaaffimmik annertuumik tigusiffigigassiuk.

Mittarfilerngusaannermi Kommune Qeqertalik kommunini kisiartaalluni eqqaaneqanngisaannartuuvoq. Kommune Qeqertalimmi inuussutissarsiornikkut ineriartortitseqqinnissaq sukumiisumik pilersaaruteqarfigisariaqarpoq. Ingammik avannaatunginnguani atlantiku ikaarlugu mittarfimmik pilersitsisoqarpat Kommune Qeqertalik tassaalertussaavoq takornarissanik amerlasuunik tigusisinnaanngortussaq, nunatta tikikkumaneqarnera annertunerulersissagutsigu. Aatsaallu nunatta tikikkumaneqarnera annertusippat mittarfiit imminut akilersinnaassapput.

Kommunit avannarliit marluk pinngitsuuillutik ataqatigiissagaasumik suleqatigiiffiulluartumillu piareersagassat piareersartariaqarpaat. Innuttaasullu taakkuussapput qitiusut, akisussaaffimmik tigusisut.

Kommuneqarfik Sermersuumi Inuit Ataqatigiit tatigineqarluarnerput qinersinerni kingullerni takuarput. Akisussaaffik tigusariaqarparput; Nuup ineriartorteqqinnissaa.

Nunatta maannakkut inuiaqatigiittut killiffigisaani Nuup illoqarfittut pingaarnertut, nunatsinni Issittumilu, ineriartortittuassallugu qanoq pingaaruteqartiginersoq puigunngisaannassavarput. Inuiaqatigiittut illoqarfik pingaarnersaqarneq tulluusimaarutigalugulu pigiliuttariaqarparput.

Nunatsinni sumiikkaluaruttaluunniit Nuup ineriartorluarnera nuannaarutissaraarput. Sumiikkaluaruttaluunniit Nuuk ingerlalluartoq iluaqutigissavarput.

Uanga qularinngilluinnarpara mittarfinnut pilersaarut maanna amerlanerussuteqartunit aalajangiunneqartoq Nuup suli nuna tamakkerlugu ineriartornissamut qimuttuunissaanik kinguneqartitsissammat. Mittarfissanik sanaartorneq nuna tamakkerlugu iluaqutaassappat Nuup qitiusumik inissisimanera ilisimaarineqartariaqarpoq. Nuummut timmisartuussinerit imminut akilersinnaasuunerat peqqutigalugu mittarfiit allat aningaasalersinnanissaat naatsorsuutigineqarpoq, Nuummilu ingerlalluartoqarpat aatsaat nunap sinnerani angallannikkut iluarsaasseqqissinnaavugut.

Oqaatiginiagara erseqqippoq: Inuiaqatigiittut nunatullu Nuuk ajattortuarnagu, illoqarfittut eriagisatut tamattalu pigisatsitut tulluusimaarutigisatsitullu isigilerniartigu, sinerissap sinneranut akerliusutut inissittuarunnaarlugu. Pisariaqartipparput.

Illoqarfik inunngorfigisara taama oqaaseqarfigilaariarlugu naggasiinialissaanga.

1978-mi aviisimi allaaserisat atuarlugit soorunami partiitta pinngoqqaarneranit naleqartitat suusimaneri eqqaallugit nuannaartunaqaaq. Taamani nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii aamma sorsuutigaavut, ukiuni tulliuttuni qulikkaani nangissimasatsinnik. Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii Naalagaaffiit Peqatigiinni akuerineqarput. Inuiattut akuerisaavugut, namminersulerpugut, pisuussutivut oqartussaaffigilerpavut. Inuiaqatigiittullu ineriartorpugut pisinnaatitaaffinnik annertusaanitsigut. Paasivarput pisinnaatitaaffeqarnermut akisussaaffeqarneq ilaasarmat. Paasivarput nunap inoqqaaviunermik illersuineq tassaanngimmat avissaartuutitsineq.

1978-mi Atuagagdliutit saqqummersut kingullersaanni Aqqaluup ilattalu oqaatigisarsimasaannut innuttaasut ilaat qisuariaateqarpoq ima qulequtserlugu: ”Sydafrikamiusut maani pissuseqarusunngilagut”. Pisaa tassaavoq kinaassuseq ammillu qalipaataa tunngavigalugu immikkoortitsiumanngilagut.

1983-mi tamanna erseqqissuliaraarput, oqaasinnaarigatsigu ”Naligiinneq ajattuinerunngitsoq”. Siusissorujussuakkut Inuit Ataqatigiit, partiit allat maannakkut aqqusaartugaat, inississorpavut.

Tamanik inissaqartitsinissamik suaaruteqarneq tassunga ilaavoq. Qangali tunngavissinneqarpoq siunissamilu inuiattut eqqisseqatigiinnissatsinnut amerliartoqqinnissatsinnullu tunngavissiisuuvoq.

Ima oqaatigiumavara: Inuk affaanngisaannarpoq. Inuk ilivitsuujuaannarpoq. Affarmik kalaaliusoqanngilaq, tamatta ilivitsuuvugut.

Kinguaariit nikinneranni, 1970-kkunni anguniagaasut tigussaasimaqisut maqaasinarsinnaasarput.

Isumaqarpungali kinguaariit tulliusugut siulitta angusimasaat tunngavigalugit anguniakkavut erseqqissuusut. Naligiinneq, naligiisitsineq, naqisimaneqannginneq. Akisussaaffimmik tigusereernitsinni tamakkua avatitsinniittunut sammiunnaarlutik immitsinnut sammilersimapput. Akornatsinni eqqisseqatigiinnissaq, akornatsinni inissaqartitsinissaq. Kiffaanngissuseqarneq.

Inuiaqatigiit imminut napatittut nukittunerpaat tassaassapput inuit eqqisseqatigiillutik inuusut, suiaassuseq, ammip qalipaataa, kinguaassiutitigut inooqatigeeriaaseq, oqaatsit allalluunniit tunngavigalugit ajattuinngitsut.

Ukiut 40-nngortorsiornitsinni pilluarta!

Immikkut ittumik ataatsimeersuarneq manna qilanaarisimallugulu tussunngunaraara. Uannut qujaniarneq annertoqaaq ullumikkullu aamma politikkimut inuulluaqqusineraara.

Sulisunullu tamanut aamma qujanaq, tamavissi kivitseqatigisimaqaatsigut.

Qujavunga tamassinnut, qujavunga tatigalunga partiimut asasatsinnut akisussaaqataatikkassinga.

Mùte B. Egede siullittaasunngornermini oqalugiaataa

Ikinngutit

Siullermik tamassinnut qujarusuppunga, partiip siuttussaattut – akisussaaffimmut annertuumut tatigalunga tunuliaqutserassinnga.

Inuiaqatigiit naalakkersuinikkut ingerlanneqarneranni, partiitta akisussaaqataasutut anguniagaqartutullu ingerlaqqinnissaanut nukittunerulernissaanullu siuttuunissannut piareersimanera maanna suaarutigaara.

Parteerput Inuit Ataqatigiit ukiut foorut matuma siorna kattuffittut pilersinneqarpoq.

Inuit – inuusuttut – nunaminnut oqartussaaqataarusuttut nunarsuarmioqataasutullu akisussaaqataarusuttut partiitsinnik pilersitsipput.

Ullumi taakku aamma peqatigaavut.

Qujanaq – ulloq manna tikillugu ingiaqatigigatsigut, minnerunngitsumillu pisariaqartitsinitsinni saaffissaajuarassi.

Manna iluatsillugu inuit partiitta pilersinneqarnerani ingerlanneqarneranilu suleqataasimasut tamaasa qutsavigerusuppakka, ilissi partiitta nunatta aqunneqarnerani avaqqunneqarsinnaanngitsutut inissisimaneranut tunngaviliisuuvusi. Tamassinnut qujanaq.

Eqqarsaatit pigisakka politikitsinnut nunatsinnullu tunngasut oqaatigilaarusuppakka.

Inuiaqatigiittut ingerlariarnissatsinni toraagassatsinnik anguniagassatsinnillu qulinik tikkuusserusuppunga:

  1. Siunertaajuassaaq kalaallit namminiilivinnissarput – Tamannalu peqataatitsiffiusumik, isumatusaarluta akisussaassuseqartumillu sulinikkut angussavarput.
  2. Inuiaqatigiittut inuunerluutit atukkagut inunnut kingunerluttaqisut: kinguaassiutitigut atornerluisarnerit, sumiginnaanerit, imigassamik atornerluineq – Tassa, killilertariaqarpagut.
  3. Qulakkiissavarput meerartatta inuusuttattalu pitsaasunik toqqissisimanartumillu avatangiiseqarlutik inuuneqarnissaat. Tamarmik angusaqarluarlutik atuarnissaat ilinniarnissaallu tassuuna toqqammavississagatsigu. Periarfissittariaqarpagullu pingaarnertut kalaallisut qallunaatulluunniit oqaaseqartut ilinniarsinnaanissaat.  Nunattami siunissaanut aalajangiisuulluinnarpoq, kinaluunniit nunami maani periarfissaqartinneqassasoq. Nunatsinni kialluunniit inissaqartinneqanngitsutut misiginngisaannarnissaa timitalissavarput – Tamatta nunatsinni naleqartinneqartutut kivitseqataasutullu misigissaagut.
  4. Inuiaqatigiit pilersissavagut, inuusuttatta nunatta avataani ilinniariarsimasut angerlarfigalugu kivitseqataaffigiumasaat. Inuiaqatigiit neriunnermik, periarfissaqarnerminnik siunissaqarnerminnillu misigisut. Aamma utoqqartatta utoqqaliffigissallugu nunagiumasaannik.
  5. Nunami isorartuumi inuttoorsuunngitsumi nunaqarpugut. Avissaartuugata ataatsimoortariaqarpugut – ataatsimooraangattami sunaluunniit angusinnaasarparput. Nunatta kangianeerutta, kujataaneerutta, kitaaneerutta avannaaninngaanneeruttalu tamatta nunaqqatigiippugut – Tamatta atorfissaqartinneqarpugut.
  6. Inuussutissarsiortortatta atugaat peqatigalugit pitsanngorsassavagut. Aningaasarsiornerput nukittunerulersillugulu inuiattut atugarissaarnerput annerusoq taamaaliornikkut pilerisassagatsig. Tassani aalisarneq, piniarneq, takornariaqarneq inuussutissarsiutillullumi allat tamarmik pineqarput.
  7. Kulturilerisortatta pinngorartitsisortattalu atugaat suli pitsaanerulersissavagut. Tassaniimmat assigiinngisitaaraluarluta ataatsimoornitsinnik misigisarnerput. Pinngorartitsisortagut timersortartugullu nunatsinni nunattalumi avataani tunniussassaqaqaat – Piginnaasaat atorluarniartigit.
  8. Alakkaamasuusariaqarlutalu iliuuseqarumasuusariaqarpugut – Nunatsinniinnaanngitsoq nunarsuullu sinneranut aamma. Nunarsuarmioqataavugummi.
  9. Sapiissuseqartariaqarpugut aaliangiisinnaassuseqartariaqarlutalu. Ineriartornermi nammineq sunniuteqarfigilluassagutsigu – avatitsiniillu pisut kisimik aqunneqalissanngippata – uaguuvoq iliuuseqartussat timitaliisussallu. Nunatut siuariartornitsinnut, inuussutissarsiutit inerisarnissaat qitiuvoq politikkittalu tassani ersarinnerulernissaa pisariaqarpoq. Sulisartummi suliffissaat ataavartut aamma tassaniimmata.
  10. Tamat oqartussaaqataanerat nukittunerulersissavarput. Tamavitta aaliangeeqataasinnaanerput, peqataarusussuseqarluta sunniuteqarsinnaanerput annerulertariaqarpoq. Oqalliseriaaserpullu torernerulertariaqarluni. Ilavut, inoqativut uagut qanoq pineqarusunnitsitulli kiinnerfigisassavagut.

Taamatut tunngaveqartunik inuiaqatigiit ataatsimoorluta pilersissagigut isumaqarpunga.

Ullumikkummi politikkikkut aqutseriaaseq ingerlatseriaaserlu allanngortariaqarpoq. Innuttaasut tikillugit peqataatillugillu ingerlatsisoqartariaqalermat.

Nunatsinni amerlasoorsuunngilagut – Ataatsimoortariaqarpugut. Nammaqatigiittariaqarpugut. Naligiittut immitsinnut pisariaqarpugut. Ataqqeqatigiittariaqarpugut.

Avaqqussinnaangilarpullu suleqatigiittariaqarnerput.

Nukigut kivitseqatigiilluta, inuiattut ilorraap tungaanut ineriartornissatsinnut atorniartigit, tamanut iluaqutissanngorlugit

Naqissuserlugu nunarput tamaat oqariartorfigerusuppara: Nuna tamarmiusoq, innuttaasullu sumiluunniit najugaqarunik siuariartorneq misigissagaat Inuit Ataqatigiit anguniartuassammassuk.

Naqissuserumavaraattaaq uannut pingaarluinnartoq: Isorliunerusuniikkutta, inoqarfinni minnerusuneerutta illoqarfissuarmiuuguttaluunniit tamatta immitsinnut pisariaqartikkatta. Illua-tungeriinngilagut, siuariartornerput tamatta pisariaqartipparput. Ataatsimoorutta atugarissaarnerulernissarput qaninnerujuassaaq.

Tamattami kinguaatta uagullumi siunissaat qamaasuussasoq ajunnginnerpaassasorlu kissaatigaarput. Uagutuaavorlu ataatsimoorluta taassuminga pilersitsisinnaasut.

Nunarput ataasiuvoq. Piffiit arlaanni ineriartorneq unikaallappat piffinnut allanut sunniinerluttussaavoq. Illua-tungaanili piffiit ilaanni iluatsittoqarpat piffinnut allanut sunniuteqarluartussaalluni. Tamatsinnut iluaqutaasumik.

Ataatsimoorpugut, ikinngutigiippugut, ilaqutariippugut, suleqatigiippugut – Nukissaqaqaagut sapinngilagut.

Inuit Ataqatigiit qulaani taasakka siuttuuffigissagigut isumaqarpunga – Iliuuseqarnitsigut takutitsigu ataatsimoornerup suleqatigiinnerullu qanoq inerititaqarluartarnera.

Kissaateqarfigaassilu tulliani Nunaqarfinni aqutsisunut, Kommunimut, Folketingimut Inatsisartunullu qinersinermi takuteqqissagipput partiitut ataatsimoornerput.

Takorluugaqarnerput, piviusorsiortuunerput, isumatusaartuunerput, sapiissuuseqarnerput – Suleqateqarsinnaanerput, nunatta suli ineriartoqqinnissaanut toqqammavissiisussanik.

Inuiaqatigiinni politikki inerititaqarfiusumik timitaliiffiusinnaasoq upperineqalersissallugu pisussaaffeqarpugut.

Nunarpummi ullumerniit inuuffigiuminarnerusoq innuttaqqortunerusorlu angutserlugu ullut tamarluinnaasa sulisariaqarpugut. Ullumi, aqagu siunissamilu atugarissaarnitsinnik qulakkeerinnittussamik.

Suleqatigiilluta peqatigiillutalu tamanna angussavarput. Tamat oqartussaanerat ineriartortillugu, sulianut piginneqataasutut innuttaasut misigitillugit akisussaaqatigiilluta sulissaagut.

Qinikkat kisimik tamanna suliarissanngilaat. Anguniakkagummi angutserlugit sulinitsinni tamarluinnatta kivitseqatigiittariaqarpugut.

Tassa politikkip tunngavippiaasa ilaat – Inuiaqatigiit ineriartorluartut pilersissallugit.

Kissaatigeqaaralu Inuit Ataqatigiit ataatsimoorluarnitsigut, qanimut angusaqarusussuseqarluta suleqatigiinnerput nangissagipput.

Partiitsinni tamavitta pisariaqartinneqarpugut. Nukerujussuarmik peqarpugut, ilisimasanik ulikkaarpugut, misilittagarujussuaq ataatsimut pigaarput.

Borgmesteriutitavut, qinigaativut, suleqataasusi tunuliaqutaasusilu tamassi. Tulluusimaarutigeqaara parteeqatigigassi suleqatigalusilu.

Inuiaqatigiinni allanngueqataarusussuseqarlusi kivitseqataajumallusilu ullut tamarluinnaasa kiffartuussilluarnersinnut qujaffigiumavassi. Assigiinngisitaarnerput nukigiuartigu – Siunissatta ilusilersornerani.

Suleqatigiilluarnitsigut – Partiitsinni piginnaasagut, ilisimasagut, piumassuserput, sapiissuserput – Anguniakkagut, neriuuteqarlutalu nunatta siunissaanut upperinninnerput – Tassaapput timitalimmik inuiaqatigiinni sunniuteqarluartumik sulinissatta toqqammavissaat.

Inuit Ataqatigiit piareersimavugut aamma uanga piareersimavunga nunatsinni akisussaaffimmik annertuumik tigusinissannut.

Asaqisannik paneerannguaqarpunga.

Angajoqqaat allat assigalugit meeqqannut tamanik ajunnginnerpaamik kissaateqarpunga.

Kissaatigaara toqqissisimalluni peroriartussasoq.

Inerikkiartussasoq pitsaasumik, inuunerminilu nalaataqarnerlunnermiit nalaataqarluarnerunissaa qamanngavik kissaatigalugu.

Angajoqqaatut panitta siunissaanut neriuuteqarpugut isumakuluuteqarlutali aamma.

Neriunnerli annerungaarpoq!

Nalunngilarali aamma pitsaanerpaamik inuuneqarnissaanut piumassuseqarneq neriuuteqarnerlu kisimik naammanngitsut.

Iliuuseqartariaqarpugummi.

Taamaammallu ullumikkut maaniippunga – Inuit Ataqatigiit siulittaasuattut qinigaarlaallunga.

Neriuuteqarama nalunaguli aamma iliuuseqarnikkut sulinikkullu timitaliisariaqartugut.

Paninnguamami siunissaa neriunnerinnarmik kisimi toqqammaveqarsinnaanngimmat. Ataatatummi angajoqqaatullu siunissagissaarnissaanut, inuiaqatigiit pitsaanerpaajunissaannut kivitseqataallunga sunniuteqarnissara pisariaqarmat.

Tamannalumi peqatigalusi timitalissavara.

Panimma nunatsinnilu meeqqat tamarmik siunissaat pillugu.

Inuit Ataqatigiit pisussaaffeqarpugut, annertoorujussuarmik akisussaaffeqarpugut – Nunarput inuilu siuariartissallugit.

Aallartinnittuulli tamassi qutsavigeqqikkusuppassi. Maniguuppunga sulinissannullu piareersimangaarpunga, siuttuuffigissallusi.

Qilanaaraara ullut tamarluinnaasa – Inuit Ataqatigiit siulersussallugit, nunarput inuilu kiffartuutissallugit – Siuttuuffigissagipput siunissaq nunatsinnut qaamanerusoq.

Aap, inuusuuppunga tamannali aporfittut isiginagu nukittut isigaara. Piffiimmi nutaat inuusuit sapiissusaannik iliuuseqarusussusaannillu aamma pisariaqartitsimmata. Soorlu ukiut 40-t matuma siorna partiitta pilersinneqarnerani taamaassimasoq. Ullorlu manna tikillugu partiitsinnit pingaartinneqarsimasoq.

Kialuunniit kisimiilluni inuiaqatigiit kivissinnaanngilai ataatsimooruttali angusassaqaqaagut.

Piginnaasakka ilisimasakkalu tamaasa atorlugit anguniassavara nunatsinni Inuit Ataqatigiinnilu ataatsimoorneq.

Siuttuulernermalu aallaqqaataaniit takuneqarlunilu malugineqassaaq sineriammi innuttaasut tikillugit tusaallugillu ingerlatsinitsinni peqataatinneqalernerat.

Inuiaammi nuna pigissavaat isummanillu sanarfisassaraat.

 

 

 

 

 

Ataatsimeersuarnissamut piareerpugut

Inuit Ataqatigiit immikkut ataatsimeersuarnerat arfininngorpat 1 dec. 2018 pissaaq. Maannalu siulersuisuunerit ataatsimeersuarnissamut piareeqqanertik avammut nalunaarutigaat.

Inuit Ataqatigiit nunatsinni katillugit 58-inik qiningaatitaqarput. Siammasissumik qiningaatitaqarnitta takutippaa Inuit Ataqatigit inuiaat naleqartitaannik anguniagaqartuusoq. Inuit Ataqatigiit Kattuffiat ataqatigiiffinnik 17-inik tunuliaqutaqarpoq taassumalu saniatigut Inuusuttut Ataqatigiit Suliniaqatigiiffiat siulersuisuunernut marlunnik aallartitaqarluni.

Siulersuisuunerit sinnerlugit Múte Bourup Egede immikkut ataatsimeersuarnerup aggersup pilersaarusiornerata piareerneranut ima oqarpoq:

“Immikkut ataatsimeersuarnissamut pilersaarsiornerup naammassinera nuannaarutigaarput. Ataqatigeeqarfitta inissisimaffimmi matumani peqataalluarnerat annertuumik qujassutigaarput. Maanna ataatsimeersuarnissamut piareerpugut, tamannalu ataatsimoornikkut piviusunngortissinnaalerparput.”

Inuit Ataqatigiit ukiuni foorunngortorsiuutigalutik ataatsimeersuarnerit 19-issaat ingerlatissavaat. Qinersisinnaallutik peqataassapput ataqatigeeqarfinnit aallartitat, nunaqarfinni aqutsisunut ilaasortat, kommunalbestyrelsenut ilaasortat, Inatsisartunut ilaasartat, folketingemi ilaasortaq aamma Siulersuisuunerit.

Inuit Ataqatigiit Siulersuisuuneri sinnerlugit

Múte Bourup Egede

Soorunami akisussaaffik tiguarput

Inuit Ataqatigiit nunatsinni partiit anginersaata tulliattut nunatsinni ineriartortitsinermut politikikkullu anguniakkanut suleqataarusukkatta aningaasanut inatsisissami piumasaqaateqarluta anguniagassat pingaarutillit pillugit atsiorpugut.

Aningasanut inatsisip atsioqatigiissutigineqarnerani peqataannermut aaqqissuussaanikkut siulittaasup tullia Múte Bourup Egede ima oqarpoq:

“Inuit Ataqatigiit illuatungiliuttuuvugut akisussaassuseqartut anguniangararusussuseqartullu, nunatsinni partiit annersaata tulliatut siammasissumik siunnerfeqaqatigiinneq toqqammavissipparput. Naaperiaassuseqarsinnaaneq pingaartillugu suleqataanerput ingerlapparput naleqartitagullu taamaasilluta aningaasanut inatsisissamut ilaanerat qulakkeerinneqataaffigalugu.”

Inuit Ataqitigiit inuiaat salliutillugit minnerunngitsumillu isertitakitsut, sulisartut akunnattumillu isertitallit pingaartillugit aaqqissuussaanikkut nutarterinissaq sinerissamilu ineriartortitsinissaq pingaartillugu matumani suleqataavugut. Tamatuma saniatigut pingaartillugit sunniuteqarfisat ima Múte Bourup Egede ima oqaaseqarfigai:

“Inuit Ataqatigiit ilaqutariit atugaasa pitsanngoriaateqarnissaat sulissutigivaat, tamatumalu erninermik sulinngiffeqartarnermik aaqqissuusseqqinnissaq anngusatta ilagaat. Anguniarparputtaaq timersornikkut kulturikkullu atukkatigut periarfissat pitsanngorsaavigineqassasut.”

Múte Bourup Egede

Inuit Ataqatigiit aaqqissuussaanikkut siulittaasup tullia

Inuit Ataqatigiit ullumi ukiut 40 –inngorpai.

Nuna tamakkerlugu ataatsimeersuaqqaarneq novembarip 21-ani 1978-mi pivoq.

Ukiut foorut matuma siorna inuusuttut inuiattut Inuttut akuerineqarusullutik sorsuuteqarusunnerat aallartippoq. Taamani inuusuttut sapiitsut isummersortullu isummaminnik suaaruteqarput. Inuusuttut nunami politikkikkut iliuuseqarusunneq kisiat aallaaviginagu nunarsuarmiooqataanermulli isummersornerat siaruaappoq.

Tamatumunnga aaqqissuussaanikkut siulittaasup tullia Múte B. Egede imatut oqaaseqarpoq:

“Maanna partiitta ukiuni fooruni atuunnerani angajoqqaatta sorsuutaat inuiaqatigiinni killiffitsinnut illinersiuusseqataapput, sorsuutit uatsinnut kinguaajusunut isumalerujussuit nukissanillu tunisisut. Sorsuuteqarnitsigut inuiattut akuerisaasimalerpugut, tamaattumillu akisussaaffimmik tigusinikkut inuiattut nukittunerusumik ingerlaqqinnissatsinnut suliaq pimoorullugu suleqataaffigaarput.”

Aallarnisarnerani siuttuusimasoq partiillu siulittaasoqqaava Aqqaluk Lynge ullumikkut nalliuttorsioneranut atatillugu oqarpoq:

“Qujamasuttuarpunga taamani inuusuttuulluta pilersitarput ullumimut nukittulluni atuummat. Taamanikkulli suleqataasut sorsoqatigisavullu ullumimullu tapersersuisut qujassutissaqarfigaakka.”

Naggasiillunilu Aqqaluk Lynge oqarpoq:

“Maluginiarsimavarara parti taamanisulli ullumi inuusuttunit illersorneqarluartoq, pissutsinut nutaanut naleqqussartuarsimanini pillugu, tunngaviusumilli isummiutini tununnagit, tamannalumi siunissamut pissanganartumut appakaakkaluttuarnitsinni nakuussitigissavaa .”

Aaqqisuussussaanikkut siulitaasup tullia Múte Bourup Egede nalunaarummini IA-miut tamaasa kattuffik sinnerlu pilluaqquvai oqaatigalugulu ataatsimeersuarneq decemberip 1-ani Nuummi pisussaq iluatsillugu Inuit Ataqatigiit ukiunik foorunngortorsiornerat nalliuttorsiorneqassasoq.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit

Aqqaluk Lynge aamma Múte Bourup Egede

Múte Bourup Egede: Inuit Ataqatigiit siulittaasussaatut sassarpunga

Múte Bourup Egede: Inuit Ataqatigiit siulittaasussaatut sassarpunga

Ammasumik, nutaamik eqqarsartumik peqataatitsinermillu tunngaveqartumik siuttutut sulinissaq, tassaavoq Múte Bourup Egedep Inuit Ataqatigiit 1. december 2018 immikkut ittumik ataatsimeersuarnissaannut siulittaasussatut sassarnermini siuttuuffiginiarlugit oqariartuutai.

Inuit Ataqatigiit ersarissunik politikkikkut naleqartitaqarput. Ammasumik peqataatitsisumillu tunngavilimmik siuttuuneq, Inuit Ataqatigiit ataatsimoorlutik allannguinissamut tunngavigissagaat siulittaasussatut sassartoq isumaqarpoq. Ullumikkummi politikkikkut aqutseriaaseq ingerlatseriaaserlu allanngortariaqarpoq. Innuttaasut tikillugit peqataatillugillu ingerlatsisoqartariaqalermat.

Múte Bourup Egede:

Assigiinngisitaarnerput nukigaarput toqqammavissaralugulu. Ataatsimoorluta anguniarnerusariaqalerparput siuariartorneq siunissami atugarissaarnitsinnik qulakkeerisussaq. Kinaluunniit inuiaqatigiinni naleqartinneqartutut kivitseqataasutullu misigisariaqarpoq. Qulakkeertariaqarparpullu Kalaallit Nunaat nunagiuminartoq siunissatsinnut qaamanerusumut kivitseqataaffigineqarumasoq. Nuna tamarmiusoq, innuttaasut sumiluunniit siuariartorneq misigisariaqarpaat tamannalu toqqammaveqassaaq innuttaasut naligalugit politikkimik ingerlatsinermit.

Inuiaqatigiinni Inuit Ataqatigiinnilu piumassusilippassuarnik peqataatitsilluni inissaqartitsillunilu nunatsinni allannguineq Mútep siuttuuffigerusuppaa:

Inuit Ataqatigiit siulittaasussaatut sassarpunga piareersimavungalu partiip ingerlavigisariaqagaanut siulersussallugu. Inuiattut ullut neriuuteqarfiusut pilersissallugit piumassuseqarpunga piginnaaneqarfigaaralu angusaqarnissaq. Piareeqqavunga, Inuit Ataqatigiit piareeqqapput, siuttuuffigissallugu siunissaq nunatsinnut qaamanerusoq.

Anguniakkat pingaarutillit

Inuit Ataqatigiit suleqatiserinnippoq toqqammavississallugit pilersissallugillu inuiaat nukittuut. Suleqatigiinneq, ataqqeqatigiinneq sulerusussuseqarnerlu ataatsimoorfigissavavut. Politikkikkut anguniakkat inerisartuarnerisigut ullutsinnullu naapertuussarnerisigut, Múte Bourup Egedep Inuit Ataqatigiit nukittorsarumavai. Qulakkeerumavaalu innuttaasut tamaasa sinnerlugit politikkikkut ingerlatsilluni ineriartortitsillunilu timitalimmik malunnaateqarluartumillu angusaqartarnissaq.

Múte Bourup Egede:

Ullut 100-t siulliit siuttuuninni partiitta Inuussutissarsiornermut, Isumaginninnermut Kulturimullu politikkiata nukittorsarneqarnissaat ukkatarissavavut inuiaqatigiit atukkatsinnut qitiulluinnarmata:

  • Inuussutissarsiorneq suli nukittunerulerpat siuariartorneq atugarissaalersitsisoq, sulisartunut suliffissat ataavartut nunattalu naaminiilivinnissaata toqqammavissaraa.
  • Isumaginninnikkut nutaamik eqqarsarnikkut inuiaat nukittuut imminullu napatittut pilersissapput; nammaqatigiinnerlu tunngavigalugu kikkut tamarmik toqqissisimasumik siunissaqarnissaat qulakkiissavaa.
  • Kulturilerisortatta nunarput ataatsimoortittarpaa. Nipilersorneq, eqqumiitsuliat, filmit, atuakkiat, timersornerup – kulturilersortattami tamarmik nunatsinni ataatsimuulersittarpaatigut, inuttut ataasiakkaatut inuiattullu imminut tatiginerulersittarpaatigut. Taamaammat kulturilerisortagut nukittorsaavigissavavut taamaaliornikkummi siunissatta pitsaasup angunissaanut imminut upperinerput annerulersissammagu.

Qinersisartunik tunuliaquttanillu peqataatitsinikkut politikkikkut isummat anguniakkallu ineriartortinnerat toqqammavissinneqassaaq:

Kialuunniit kisimiilluni inuiaqatigiit kivissinnaanngilai ataatsimooruttali angusassaqaqaagut. Piginnaasakka ilisimasakkalu tamaasa atorlugit anguniassavara nunatsinni Inuit Ataqatigiinnilu ataatsimoorneq.  Siuttuulernermalu aallaqqaataaniit takuneqarlunilu malugineqassaaq sineriammi innuttaasut tikillugit tusaallugillu ingerlatsinitsinni peqataatinneqalernerat.