Royalty pissusiviusullu

All.: Inuit Ataqatigiit Inatsisartunut qinigassanngortitaat

Nunatta pisuussutai uumaatsut soorunami akeqarput, taamaattorli aamma Nunatsinnut isertitsissutissatut aalajaatsuunatillu qularnaatsuunngillat. Naak ukiorpassuanngortuni Nunatsinni aatsitassarsiornermik ingerlatsisoqarsimagaluartoq,  aatsitassarsiornikkut sulif-fissuaqarnermik pilersitsinissaq suli maannamut iluatsinngilaq. Nunarput aatsitassanik nalitoorsuarnik peqarpoq, suneqaratilli uninngaannarunik aningaasarsiornikkut naleqanngillat. Pisuussutivulli uumaatsut ataasiaannarlugit aningaasarsiutigisinnaagatsigit, piiar-neqarnissaasa akuersissutiginnginnerini isumalioqqissaarnissaq pisariaqarpoq. Taamaat-tumik annertunerpaamik iluanaarutiginiaraanni ungasissoq isigalugu pilersaarusiornissaq pingaaruteqarluinnarpoq.

Nunatta aningaasarsiornikkut nammineernissaa tamatta kissaatigaarput. Takorluugarli tamanna piviusunngussappat Nunatsinni nutaanik isertitaqaqqaartariaqarpugut – taamaaliorniaruttalu nunanit allanit aatsitassatigut aningaasaliiumasut selskabillu pisaria-qartippagut. Qanorluunniimmi ilioraluarutta aatsitassanik misissuisitsinissaq tamatumalu kingorna pisuussutinik piiaanissaq nammineerluta akissaqartinngilarput. Taamaalior-nissamut aningaasaqarnikkut suli nukilaappallaarpugut, tassami ullormut milliuunit arlallit tamatumani pisariaqartinneqarput. Taamaattumik nunat allamiut aningaasaliisussat selskabillu pisariaqavipput, soorluli aamma kalaallit piiaanissamut selskabiuteqarnissarput takorluussallugu piviusorsiunngitsoq.

Qineqqusaarnermi uani partiit arlallit siunnersuutigaat aatsitassanik piiaaveqarnermut atatillugu aatsitassat piiarsimasat tunngavigalugit tunisassiornermut akiliuteqartit-sisoqartassasoq (Omsætningsroyalty). Tunisaqarnermi akitsuusiinermi periuseq unaavoq selskabit aningaasat isertitamik tamakkiisut procentiinik aalajangersimasunik  Aatsitas-sarsiornermi aningaasaateqarfimmut nakkartitsisassasut, piiaavimmi pineqartumi sinne-qartooruteqarneq sinneqartooruteqannginnerluunniit apeqqutaatinnagit. Taamatut pe-riuseqarnikkut piiaaviup atuunnerani ukiuni siullerni selskabit aningaasartuutaat qaffasin-nerulissapput, ukiullu siulliit taakkorpiaat suliffeqarfiit aningaasatigut mianernartumik inissisimaffigisarpaat aningaasartuutit amerlanerusarmata. Tamanna uagut soorunami soqutiginngitsuusaarsinnaavarput. Aatsitassarsiornikkulli suliffissuaqalernissaq pimoo-rullugu kissaatigigutsigu aningaasaliisussat aamma pisariaqartitsinerat isiginngitsuu-saarsinnaanngilarput.

Aatsitassarsiorfillu matoqqasoq landskarsimut naleqangaanngilaq. Oqallinnermi ilaannikkut ima nipeqartoqartarpoq selskabit aningaasarsiorusunnerat inga-sappallaartoq. Inuit Ataqatigiit tungitsinniit erseqqissarusupparput selskabit Nunatsinni suliallit niuernikkut peqqinnartumik ingerlanissaat kissaatigigatsigu. Tassami suliffissat ataavartut isumannaatsullu atorfissaqartippagut. Inuit Ataqatigiit ammaffigiuarsimavarput aatsitassarsiornermi akitsuusersuinerup siunissami allatut aaqqissuunneqarsinnaanera.

Taamaattumik aamma siunnersuisoqatigiit immikkut ilisimasallit nunat tamalaat akornan-neersut pilersinneqarnissaat qularnaarsimavarput, aatsitassarsiornermi akitsuusersuineq nakkutilliinerlu pillugit pitsaanerpaamik aaqqissuussinissamik siunnersuisartussat. Tas-sami akitsuusersuinerput qanorluunniit aaqqikkaluarutsigu, selskabit akileraartarnissaat tunisaqarnermiluunniit akitsuutit (Royalty) atoraluarutsigit, akileraarutinik isaatitsiniarneq immini unamminartuusussaavoq.  Tassalu akileraarusiineq qanorluunniit ikkaluarpat akile-raaruserinikkut nakussassaanissaq suliassaavoq, minnerunngitsumik  transfer pricing-imik pisagaannik akiuiniarneq eqqarsaatigalugu. Transfer pricing selskabit nunani allani sel-skabiutiminnut minnerusunut tunisassiaminnik akikinaaralutik tunisisinnaanerannut tunngavoq, taamalu nunamit aatsitassarsiorfimmiit pigisanik nalilinnik annissuineq pineqarluni. Transfer pricing nunat tamalaat akornanni ajornartorsiutaavoq. Nunap suulluunniit akileraarusersuinini avaqqullugu pigisanik annissuisoqarnissaa kissaatiginngilaa. Tassunga atatillugu isumaqarpugut Akileraaruserinermik qullersaqarfimmi piginnaasatigut nakussassaaneq selskabinit aningaasalersorneqassasoq, soorluli tamanna aatsitassanut inatsimmi periarfissaareersoq. Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut akitsuusiinerit  royalties  silatusaartumik atorneqalerunik pitsaanerusoq, maannalu tamatumunnga piffissaan-ngilaq. Taamatuttaaq kissaatigaarput selskabit akileraarutaannik nakkutilliinerup nakus-sassarnissaa. Akileraarusiinerput eqqortuunersoq nalilersortuartariaqarparput, taamatullu aamma aningaasaleerusussutsimik suliffissanik akileraarutitigullu isertitaqaataasumik pilersitserusulluta. Tassami aatsitassarsiorfeqannginneq tassaavoq suliffissaqannginneq isertitassaqannginnerlu. Selskabinut qujageqqusaarneq pineqanngilaq. Pineqarpoq anguniakkap aalajangiusimanissaa ungasissorlu isigalugu siunniussinissamut sapiis-suseqarnissaq.

Qujanaq

Inatsisartut 2009 - 2013Ukiuni kingullerni sisamani suleqatigissimanitsinnut Inuit Ataqatigiit-niit qujavugut. Ukiut sisamat pikkunartorsuit. Sorpassuit ilutsissimapput. Kisiannili aamma ilungersunartunik ajornakusoortunillu oqaluuserisaqarlutalu aalajangiisariaqartarsimavugut. Nuannarineqarnissaq piinnarnangu kisiannili eqqortunik pisarialinnillu aalajangiisarnissaq assut pingaartitarisimavarput, aamma akerlilersorneqaraluaraangattaluunniit. Suli suliassarpassuaqarpugut – allanngortitsiartuaarnermi aallartilaaginnarpoq. Taamaammat naalakkersuinikkut siuuttooqqinnissatsinnut pisinnaatitaaqqinnissarput neriuutigaarput.

 

Qinigaaffimmi qaangiuttumi angusimasavut tulluussimaarutigaavut. Aningaasarsiornerput nunatsinni pitsaasumik suleqataasorpassuit peqatigalugit tutsuiginartumik patajaatsumillu tunngavilerneqarpoq. Siunissamut upalungaarsarnerput misissueqqissaarnernik pilersaarusiornikkullu sukumiisumik siullermeerutaasumik tunngavilersorneqarpoq, ilisimasat tunngavigalugit aalajangiisarniassagatta atugarissaarneq nammineerneruleriartornerpullu annertusarniarlugit.

 

Suliffissaaleqineq annikillisarumallugu suliffeqarfinnik nutaanik pilersitsinissamut periarfissanik nutaanik ilungersorluta suliniuteqarpugut. 2009-imiit meeqqanut inuusuttuaqqanullu suliniutinut 100 mio.kr. sinnerlugit aningaasaleeqqippugut. Inuiattut ineriartornitsinni akimmiffigisartakkavut allarpassuit annikillisarniarlugit sulivugut.

 

Martsip 12-annut qilanaaqaagut. Oqartussaaqataanerput partiit isummallu assigiinngitsut akimorlugit nalliuttorsiutigissavarput.

 

Qinersilluarisi!

Suliniutit Angisuut Alcoalu pillugit siullermeerinermi oqalugiaat

Nunatsinni misigisimassaagut inuiattut ataatsimoorfissaqarluta ammip qalipaataa, oqaatsit upperisaq assigiinngissutilluunniit allat tunngavigalugit immikkoortitaanata. Inuit assigiinngisitaartunik piginnaasaqarnerput namminiilivinnissatsinnut sakkussatta pingaarnersaraat. Nunani allani inunnik assigiinngisitsineq takussaasinnaasaraluartoq, nunarput tikillugu inuit naligiimmik ataqqinassuseqarnerannik misigiffiussaaq.

Kinaassuserput inoqatinullu isiginnittaaserput taamaattoq- nunarsuarmi inuiaat ikinnerussuteqartut qaqugorsuarmut nukittoqqutissaat attatissavarput. Inuiaat kalaallit tikillugit angisoorsuunatillu amerlanngikkaluartut, kinaassutsimikkut isummersortaatsimikkullu nukissaqarluartuussapput. Suut tamaasa ajorluinnartutut isigilersimagaanni, isummat nukittorsarfeqartariaqarput inoqatinut siunnersuisinnaanngorlugit.

Aallartissutigalugu oqaatigissavara, allanngortikkuminaappoq Inuit Ataqatigiit aalajangiusimagatsigu nunatsinni inuit sulisut aamma nunatta avataanit tikillutik suliartortut akissaasersuinikkut assigiimmik atugassaqartitaanissaat attakkatsugu.

Siunnersuut imm. 110-mi anguniarneqarpoq suliniutini angisuuni Kalaallit Nunaata aningaasaqarnikkut ineriartorneranut immikkut pingaaruteqartuni aningaasaliinissamik piviusunngortitsinissamillu siuarsaanissaq. Nunatsinni inuussutissarsiutinik ineriartortitsinerup pitsaanerulernissaa, aammalu nunatta aningaasarsiornikkut imminut napatissinnaanerulerneratigut naalagaaffeqatitsinnit aningaasarsiornikkut isumalluuteqarnitta annikillisarnissaanik anguniagaqarnitsinnut ilaliisussaq. Inuussutissarsiutit nutaat nunatta aningaasarsiornikkut pisariaqartitaannik naappertuuttumik isertitsiviusinnaasut pilersinneqarsinnaanerat periarfissinniarlugu aallarnisarnermi sinaakkutissaq.

Suliassaq annertooq, Naalakkersuisunit Inatsisartunut isummerfigisassanngorlugu apuunneqarmat Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Naalakkersuisut qutsavigissavakka. Tassami suliassaq kikkut tamarmik isumaqatigiivissorlutik isummerfigissagaat naatsorsuutigiuminaappoq. Taamaattorli inuiaqatigiit Kalaallit ineriartorneranni killiffimmi aalajangiiffissaq pingaaruteqarluinnarpoq. Naalakkersuisut nunatta inuisalu aningaasarsiornikkut ineriartoqqinnissaannut periarfissat nutaat ilaattut suliassaq isigalugu Inatsisartunut isummerfigisassanngorlugu saqqummiuppaat.

Nunarsuarmi teknikkikkut ineriartorneq nunarsuatsinni aningaasarsiornerup sukarsuaattut pingaarnertut inissisimavoq. Ullumikkut teknikkikkut ineriartorneq pisarnermisut ingerlaannassappat aatsitassat aatsitassarsiorfiillu nutaat assut pisariaqartinneqalerput. Nunarsuarmi aningaasarsiornikkut ajulusoornerup kingorna teknikkikkut inerisaaniarneq aatsitassanik pingaaruteqartunik nunat ataasiakkaat kisimik tunisassiortuunerannik annertuumik tatineqaleriartorpoq. Tassani pissutaavoq teknikkikkut ineriartornermi pisariaqartinneqartut, aatsitassarsiorfinnik aatsitassanillu amerlanerusunik pisariaqartitsimmata.

Tamatumani pissutaaqataavoq nunarsuatsinni aatsitassarsiorfiit qitiunerusut arlallit siornatigutut iluaqutigineqarsinnaanerat sukkasuumik killeqaleriartormat. Ineriartornerneq nutaamik aallartiffissaqaqqullugu nunatta pisuussutai uumaatsut annertuumik nunarsuarmioqatitsinnit isumalluutigineqalerput. Soorlu aamma nunatta inuisalu aningaasarsiornikkut atugartuussutsikkullu pisariaqartitsinerat annertuumik aatsitassarsiorfinnit matussuserniarneqartoq.

Piviusuuvoq, Kalaallit Nunaat nunarsuarmioqatigiinni pingaarutilimmik inissisimalermat. Nunarsuarmi aningaasarsiornerup ajalusoornerata kingorna, nunarsuarmi niuerneq annertuumik nutarteriffigineqarpoq. Tamatumani immikkoortut marluk nunatsinnut annertusiar-tortumik sunniukkiartussapput. Siulleq tassaavoq: Teknikkikkut ineriartortitsinikkut nunarsuarmi aningaasarsiorneq sukkasuumik patajaallisarniarneqarmat, nunatsinni aatsi-tassat atortussiatut pisariaqartinneqartut piumaneqarnerulernerannik kinguneqarpoq. Nunarsuarmioqatitta inuiannut kalaallinut ”qanillattornerat” nunatsinnut inuinullu sunniuteqalereermat siunnersuut una naalakkersuinikkut isummerfissaasoq takussutissaavoq.

Aappaattut: Nunarsuarmi uumasunik naatitanillu inuussutissanik niuerneq pisisartoqarnerlu sakkortusisamik piujuartitsinermik tunngavilik piumasaqaatigineqalerpoq. Soorunami nunatta avataanut aalisakkanik niueqateqarnitsinnut annertuumik sunniuteqartussamik. Niuerneq aningaasarsiornerlu, piffissami sivisuumi nunarsuarmioqatigiinni naatsorsuutigineqarsinnaasoq qulakkeerniarneqarpoq.

Taamaammat piviusuunngilluinnarpoq isumaqaraanni, nunatta avataani niuernikkut piu-masaqaatigineqartut malinnagit nunatsinni nammineq aalajangersaaginnarsinnaasugut. Ineriartorneq nutaaq piumasaqaateqarpoq, nunarsuarmi pissutsit eqqumaffigalugit ingerlatsisariaqarnitsinnik. Nunat niuernermik attassiumasut aamma inuussutissarsiutinik attassiumasut tamarmik piumasaqaatitigut piumaffigineqarput. Aamma Kalaallit Nunaat nunarsuarmioqataasutut matumani piumaffigineqarpoq.

Niuernerli avaqqussinnaanngisarput imaappoq, pilliuteqanngiivissorluta niueqativut isumaqatigilersinnaannginnatsigit. Piumasavut tamaasa piniarlugit, oqaannartoqarsinnaanngilaq aatsitassarsiortut qimaassagunik qimaaqilik. Taamatut oqarsinnaagaanni tunngavissaqarluinnartariaqarpoq, nunatta aningaasarsiornikkut ajornartorsiutigiligassaanut qanoq matussusiinissamik tikkuussisunik. Tassami nunatsinni aningaasarsiornikkut annertuumik tatineqarfissagut nalliutilerput.

Ukiut marluk tulliuttut ingerlanerini, nunatta aningaasarsiornikkut ineriartornera – 4 procentpointinik nakkariartussatut missingersuusiorneqarpoq. Naak aningaasarsiornikkut ingerlaasitoqqamut sanilliullugu, aningaasaqarnikkut aqutsilluarneq patajaassusermik qaffariartitsigaluartoq. Nunatsinni inuiaqatigiit ataatsimut isigalugit ukioqqortussutsi-mikkut qaffariarnerat, inuillu sulisinnaasut ikilerialernerat pissutaallutik ukiut 15-nit qaangiuppata aningaasarsiornikkut ineriartornerput -16% procentpointinik apparluni inississasoq ilimasaarutaavoq.

Tamanna imak paasisariaqarpoq, nunatta aningaasat ikinnerpaamik mia.kr-it angullugit sipaarniartariaqassagai. Allatut oqaatigalugu ullumikkutut ingerlaannarutta pissutsit imaalissapput,- ineriartorneq aningaasalersorunnaarlugu aningaasartuutit akilersorniartussaavagut.- akissaqarfiginagillu.

Allannguinngikkutta nunatsinni inuiaqatigiittut atugarissaarnerput ullumikkutut pitsaassuseqartoq attassinnaanngilluinnassavarput, naak suli atugarissaarnerulernissatsinnik anguniagaqarluta. Taamaammat aningaasartuutissavut 1 mia.kr-nik missiliorneqartut matus-sutissaqartikkumallugit, nunatsinni aatsitassarsiornikkut aningaasarsiorsinnaalernissaq asuliinnaq isumassarsiaanngilaq. Isuma akisussaassuseqartumik inuiaqatigiit atugarissaarnerannik attassiinnarnissamik tunngaveqarmat piviusuuvoq.

Aatsitassarsiorneq pillugu inuiaqatigiinni isummersoriaaseq immikkorluinnaq ittumik tamatsinnut pisussaaffiliivoq siammasissumik isiginninnissatsinnik. Allatut oqaatigineqarsinnaanngilaq piviusuummat siunissami nunatsinni aningaasarsiornerput oqimaannerussaqisoq ilisimagatsigu. Pisariaqarpoq isummersornivut piviusorsiortumik tunngavilersugaassammata. Piviusorsiussaguttali avaqqussinnaanngilarput- isummerutta aningaasarsior-fissat nutaat aatsitassarsiorfiillu pineqartut itigartinniarlugit, – taava pinngitsoorata aningaasarsiorfissanik allanik tikkuussisariaqassagatta.

Taamaaliunngikkutta inuiaqatigiit nunatsinni aningaasarsiornerput akisussaaffigiuminaatsup tungaanut ingerlalissaaq, ullumikkut inuiaqatigiinni periarfissiissutaasut sipaarniarfigineqalernissaat tullinnguutissammat. Imaappoq, peqqinnissaqarfimmi, isumaginninnermi, ilinniartitaanermi aammalu angallannikkut aningaasaliissutit kiffartuussiviillu allat pinngitsoorata sipaarniarfigisalugit aallartissavagut. Inuiannut ullumikkut pisinnaatsitaaffiusut nunatsinni atugarissaarnitta qanoq ittuunerannik naliliinissamut uuttuutaasut ilagimmatigit.

Inuit nunatsinni isumaqatigiinngissuteqarnitta ersersippaa, nunami siammasissumik nunaqariuseqartugut oqaloqatigiinnikkut periarfissavut nukittorsarneqartariaqartut. Paasissutissat ilisimasariaqartut nunatsinni inoqarfinni tamanut apuuttarnissaannik qulakkeerinissaq pitsaanerusoq pisariaqartipparput. Qularutissaanngilaq inuiaat kalaallit ataatsimoorluta ajunngitsussamik siunnerfeqaratta. Qularnarporli isummerfissat annertuut pillugit inoqarfinni tamani paasissutissat siammarneqartarnerat ilumut naammattumik isummernissatsinnut ilisimasariaqartunik pissarsisarnersugut.

Taamaammat oqaaseqaat una iluatsillugu Naalakkersuisunut apeqqutigissavarput, Inuit Ataqatigiit siunnersuutiginikuusarput, tassalu tusarniaasarnerup nutarteriffigineqarnissaa pillugu siunnersuut Naalakkersuisut suliaralugu sumut killernertik erseqqissarsinnaaneraat. Apeqqut nunatsinni inuussutissarsiorfiit angisuut pillugit inuiaqatigiit peqataatilluarneqarnissaannik siunertalik pingaaruteqartuusoq Inuit Ataqatigiinnit isumaqaratta.

Namminersorneq pillugu inatsit piviusuinnik tunngavilersugaalluni suliaavoq. Suliaavoq nunatsinni aningaasarsiornikkut nakkariartorfiit illua’ tungeqartinniarlugit atugarissaarnermik attassinissatsinnik najoqqutassiaq. Inuiaqatigiit nunatsinni pitsaanerpaamik alloriartinniarluta aaqqissuusseqqinneq nutaaq, annertuumik Namminersorneq Pillugu Isuma-lioqatigiissitat Isumaliutissiissumminni timitalersorpaat. Suliaq saneqqutaaruminaatsuummat, aatsitassarsiorneq pillugu oqallinneq, partiit politikkikkut isummaminnik sorsuffissaattut isiginagu siunnerfinnik tutsuiginartunik pilersitseqqaarniarfissaatut ilungersorfiusariaqarpoq.

Aatsitassarsiorfiit angisuut, sanaartornerup nalaani aningaasartuutaat aalajangiisuussapput, aatsitassarsiorfiup naliginnaasumik aallartinneraniit aningaasartuutit matussusernissaata tungaanut piffissaq qanoq sivisutigisoq atorneqassanersoq. Allatut oqaatigalugu,- sanaartornerup nalaani aningaasartuutit qaffakkutsigit, taava illua’ tungaani, aatsitassarsiorfiit iluanaarutaannit nunatta aningaasanik pissarsiaqartalernissaa kinguartissavarput. Taamaammat sanaartornerup nalaani aatsitassarsiortunut piumasaqaativut annertusiartortillugit, nunatta aatsitassarsiornikkut iluanaarutinik isertitaqalernissaa ukiunut amerlavallaanut tasitamik inissinnaveersaassavarput. Tamannali isumaqanngilaq, suna tamaat akigalugu nunatsinni aatsitassarsiorneq ineriartortissagipput.

Inuit Ataqatigiinnit oqariartuutiginikuusarput tassaavoq, nunatta aatsitassarsiornikkut aningaasanik isertitaqarnerpaaffissaa anguniagassatut pingaarnerpaajusoq. Tamatumani apeqqutaatinnagu isertitsivissat qanoq taaguusersugaanersut. Apeqqutaatilluguli qanoq aaqqissuussamik inuiaqatigiit kalaallit aningaasarsiornikkut pissarsinerpaaffissatta qulakkeernissaa piviusunngussanersoq.

Taamaammat sanaartornerup nalaani aatsitassarsiorfiit aningaasartuutissai qaffakkiartor-tillugit, ”nunatta aningaasartuutissai” qaffakkiartortutut aamma oqaatigineqarsinnaavoq. Tassami sanaartorneq akitsorpat, nunatta iluanaarutinit isaatitaqalerfissaa ulloq ungasillisissavarput. Taamaammat Inuit Ataqatigiit oqaatigissavarput ammaffigigatsigu aatsitassarsiorfiit sanaartornerup nalaani aningaasartuutissaasa appasinnerpaaffissaat anguniarlugu isumaqatiginninniassalluta. Tamatumani nunatta pissarsinerpaanissaa qulakkeerneqarsinnaappat.

Taamaammat ilumuunngilluinnarpoq ilaatigut isumaqalersitsiniartoqassappat ”Naalakkersuisut akeqanngitsumik nunarput tunilerpaat!” Piviusoq imaappoq; Inuit Ataqatigiit isumaqaratta inuiaqatigiinni tamatta isumaqatigiilluta siunnerfipput tassaasoq, Kalaallit Nunaat inuisalu pissarsiaqarnerpaaffissaat ataatsimoorluta anguniassagipput. Nunatsinnimi inatsisit imaapput, aatsitassanik immikkut akitsuusersuinngikkaluarluta misissuisoqarnerinnaani allaat 100 mio.-it arlallit pallillugit isertissinnaasarlutigit. Naak inatsisitigut tunngavitta appasinnerpaaffissaattut inatsit isigineqarsinnaagaluartoq. Taamaakkaluartoq suli pissarsinerunissarput siunertaralugu, isertitsiviusinnaasut allat nassaariniarlugit Inuit Ataqatigiinnit suleqataassaagut. Soorunami inuiaqatigiit ataasiugatta angusarissaarnissarput ataatsimoorussamik siunnerfiusariaqarpoq.

Aatsitassarsiorneq pitinnagu nunatsinni aamma aaqqitassat annertupput. Ukiut qulikkaat ingerlanerini innuttaqativut nunatta avataanut nutsertut ikigisassaanngillat. Aamma taamaappoq nunatta avataaniit tikillutik suliartortut eqqarsaatigalugit. Suliffissaaleqineq qaffasippoq. Inuussutissarsiutit akornanni nutarterineq nutaaliornerlu kigaappoq. Inuit nunatsinni atugaat, aningaasarsiornikkullu periarfissaat annertuumik nikingassuteqarput. Isertitakitsut amerlavallaarput. Aaqqissuuseqqinnissarli naalakkersuinikkut aallartinneqareermat, ajornartorsiutik aaqqinniarnissaat siunertaralugu sulineq Inuit Ataqatigiinnit aallartereerparput.

Allannguineq- nutarterineq aningaasarsiorfiillu nutaat pilersitsisuussapput danskit naalagaaffiannit tapiissutinik isumalluuteqarnitta millisinnissaannut. Kiffaanngissuseqarnerulluta nunatsinni aqutsineq anguniagarput nammineerluta aalajangersaanitsigut timitalersugassaavoq. Angusaqassagutta ullumikkut isummertaatsikkut inissisimaffipput aamma nutaaliorfiusariaqarpoq.

Aperisoqarsinnaavormi imatut:- Aatsitassarsiorneq akuerinngikkutsigu, suliffissat nutaat akuerinngikkutsigit, nunatta aningaasartuutissai annertuut matussutissaqartinngikkutsigit, inuiaqatigiit atukkamikkut naligiinnerulernissaat akissaqartissagutsigit, taava suliffissat aningaasarsiorfissallu nutaat allat suusinnaappat? Unammilligassat allaqarput. Qularnanngilaq aatsitassarsiorfiit itigartissagaluarigut allatigut nunatta aningaasartuutissaasa annertoqataannik isaatitsivissaqarluta matussusersinnaasuugutsigit. Kisianni piviusoq ajoraluartumik taamaanngilaq.

Siunnersuut una; inatsisartut ataatsimiititaliaanni sammissallugu immikkut soqutiginaate-qarpoq. Soqutiginartoq siulleq tassaavoq, isumaqatigiinngissutigineqarsinnaasut naaperiarfissarsiuullugit suliarissagatsigit. Aamma soqutiginarluinnarpoq sammissallugu, nunatta inuisalu aningaasarsiornikkut pissarsiaqarnerpaaffissaat ataatsimiititaliami tunngavissinniagassaammat. Tassami siunnersuut una, ukiuni arlaqalersuni Naalakkersuisutigoortumik ingerlanneqartoq, akuerineqassappat, kiisami Inatsisartut toqqaannartumik sunniuteqarsinnaanerat periarfissinneqassaaq.

Siunnersuutimmi akuerineqarneratigut imaanngilaq aatsitassarsiorfiit angisuut ammarneqarnissaannik akuersineq. Siunnersuummili pineqartoq tassaavoq, aatsitassarsiorfiit angisuut aallarnisarneranni, tassa sanaartornerup nalaani atugassarititaasussat inatsisitigut tunngavissaat. Paatsoortoqaqqunagu Inuit Ataqatigiinnit naqissusissavarput siunnersuut aatsitassarsiorfinnik ataasiakkaanik ammaanissamik akuersinermilluunniit tunngaveqanngimmat. Misissuinerit annertuut suli aatsitassarsiornermut inatsit malillugu ingerlan-neqaqqaartussaammata.

Naalakkersuisulli kaammattorumavagut aatsitassarsiorfinni angisuuni pilersitsisoqassappat, nunaqavissut amerlanerpaat suliffissaannik qulakkeerinninnissaq siunertaralugu, nunaqavissullu suliffeqarfiisa sanaartornermi ingerlatsinermilu amerlanerpaat peqataatinneqarnissaat siunertaralugu misissuisussamik suleqatigiissitalioqqullugit.

Inuit Ataqatigiit soqutigilluinnarparput suleqatigiissitaliornikkut nunaqavissut suliffeqarfiutaasa suliassat suut naammassisinnaaneraat, qanorlu inuiaqatigiinnut uatsinnut aatsitassarsiorfissat iluaqutiginiarneqarsinnaanerat pitsaanerpaamik angusinnaaneripput takussutissaqartikkumallugu. Aamma taamaappoq nunatsinni ilinniartut pikkorissarfissaaleqisut periarfissarsiuunneqarsinnaanerat eqqarsaatigalugu.

Tassami aatsitassarsiorfiit angisuut sulisunik 1000-likkaanik pisariaqartitsisut, sapinngisaq tamaat atorluartariaqarpagut. Sanaartornerup kingorna nalinginnaasumik ingerlatsinerminni sulisunik 1000-nit ikinnerusunik sulisoqalernissaat naatsorsuutigineqarmat, nunaqavissut sapinngisamik amerlanerussuteqarlutik nalinginnaasumik suliffinnik ingerlatsisuunissaat siunertaasariaqarpoq. inuiaqatigiit sapinngisamik akuutilluarneqarnissarput qulakkerneqassappat, kommunit naalakkersuisullu suleqatigiilluarnissaat pisariaqarpoq.

Inuit Ataqatigiit inatsisartunut ilaasortaatitai akisussaassuseqartumik suleqataarusuppugut. Inatsisartuni aammalu partiit akornanni isumaqatigiinneq ataatsimoorussaqarsinnaanerlu siunnersuutip suliarinerani pingaartilluinnarparput.
Inuiaqatigiit nunatsinni siuariarfiusumik alloriarfissaqarnissaat pissappat aningaasarsiornikkut nutaaliornermik tunngaviliisariaqarpugut, aamma inuussutissarsiutinik nutaanik siornatigut isummerfigisimanngisaannakkatsinnik angissuseqartut silittumik tunuliaqutsigaanissaat pisinnaanngippat piviusunngortitsinissaq tunngavissaqanngilaq.

Siunnersuut ukiuni arlaqalersuni Naalakkersuisutigoortumik ingerlasoq, kiisami Inatsisartunit sammineqarnissaminut periarfissinneqarmat atorluassavarput. Taamaammat Inuit Ataqatigiinnit siunnersuutip siullermeerneqarnerani akuerissallugu tunuarsimaarutissaqanngilagut. Apeqqutissat, uparuaassutissat, mianersorfissat aammalu piumasaqarsinnaanermut periarfissat alloriarfissatut siullertut sammerusuppagut. Tamanna Inatsisartut ataatsimiititaliaanni partiit allat suleqatigalugit isumaqatiginninniarnissarput timitalersussavarput.

Ingerlaqqinnissamut tamatta piumassuseqartariaqarpugut

 Inuit Ataqatigiinniit uteqqittariaqarparput Suliniutinut angisuunut inatsisisssap pingaaruteqarluinnarnera, tassaavormi imunga imunga suliniutinut angisuut aallartisartussat inatsisitigut sinaakutissaat, taamaattumillu naalakkersuinikkut suliniuteqartut naapeqatigiiffissarsiornissaat uani pingaaruteqaqaluni.

Pisariaqarluinnarpoq Inatsisartuni partiit tamarmiusut tunuliaqutaralugit suliniutinut angisuunut tunngasumik naalakkersuinikkut sinaakutissiornissaq. Suliniutit angisuut avaqqunneqarsinnaanerannik isumaliorneq ersarissumik illua’tungilerneqarpoq misissui-nerni arlaqaqisuni saqqummiunneqalereersuni, soorlu Akileraartarnermut Atugarissaar-nermullu Isumaliqatigiissitap isumaliutissiissutaani, kiisalu Aningaasaqanermut Siunner-suisoqatigiit nalunaarutaanni. Siunissarput toqqissisimanartuussappat uninngaannar-sinnaanngilagut, iliuuseqartariqarpugut.

Illuatungiliuttut partiivisa annersaanni massuaatigineqartuartarpoq misissuinerpassuit iliuusissanik kinguneqartitsiviuneq ajortut. Taamak pissusilersortuarneq politikikkut inerisimannginnermut, utaqqisinnaanngissuseqarnermik piviusunulluunniit qiviarnaveer-aarnermut ersiutaavoq. Inuiaqatigiinnili atorfissaqartinneqarluinnartoq unaavoq maannakkorpiaq inuiaqatigiit kinguaassattalu siunissaannik qulakkeerinninniarluni suliniarnermi partiit tamaasa tunuliaqutarineqartariaqarmata, imak oqaannarnani:- Anguniarneqartut naammanngillat, namminerlu ataasinnguamilluunniit naapitseriaanermik allaalluunniimmi siunnersuutaasinnaasumik saqqummiussinani.

Tamannalumi Siumukkut Folketingimut ilaasortaatitaasumit saqqummiunneqarpoq soorlu nammineq pisussaaffeqanngitsoq:-Ukioq manna Siumut Suliniutit angisuut pillugit suleqataanianngilaq.

Taamaaliornikkullu innuttaasut sallunaveeqqusiullugit Siumukkunnut kikkut pingaarner-paanersut ersersinneqarpoq. Siumukkunnut pingaarnerpaavoq: Siumut.
Tamannali Inuit Ataqatigiinniit uniffigissaanngilarput. Inuiaqatigiit minnerunngitsumillu kingulissatta ullumi siunissamilu pitsaasumik ineriartortut sulllinneqarnissaminnillu pitsaa-sumik noqqaasut piumasaat naammassiniartariaqarparput. Akisussaassuseqaratta. Partiit tamaasa aamma Siumut kaammattorpagut, imminut tunulliutilaarluni innuttaasut sullitat salliullugit naaperiarfiusinnaasunik saqqummiusseqqullugit.
Inuiaqatigiit siuttussamissut qinigaasut tamatta pingaarnertut pisussaaffigaarput isummatta naapisinniarnissaat, partiimmi arlaannaalluunniit amerlanerussuteqanngimmat isummat naapisinniarnissaat sulinitsinni angusaqassagutta pisariaqarpoq.

Meerujuuneq iluaqutaanngilaq, piorsaaqaataneq kisimi iluaqutaavoq

Inuit Ataqatigiit naalakkersuisooqatinilu sapinngisartik tamaat inuiaqatigiit sanngisuut sanarfivaat, inuiaqatigiit ullutsinni siunissamilu ingerlalluartut. 2009-imi qinersereernerup kinguninngua erserpoq inuiaqatigiit sullinneqarnissaminnik sungiusimasaat attatiinnarneqassappata pinngitsuunngiivilluta iliuuseqartariaqartugut. Qangatut ingerlaaseq attatiinnarneqarsinnaanngilaq, nutaaliortariaqarpugut. Nutaaliornerlu tassaalluinnarpoq naalakkersuisooqativut peqatigalugit suleqatigiissutigisinnaasarput.

Naalakkersuinikkut anguniakkavut naalakkersuisooqatigiinnermi isumaqatigiissutaasumi nalunaarsorneqartut allanngorsimanngillat, tassa illua’tungiliuttut partiivisa annersaasa siuttua qanorluunniit oqalukkaluarpat allanngortoqanngilaq. Naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutigiuarsinnarpaat akileraarummik qaffaannginnissaq akitsuutinillu nutaanik pilersitsinnginnissaq pingaaruteqartoq. Naak uani qinigaaffimmi aningaasaqarnikkut qaangerniagassat artonarsimagaluaqisut, tamannami naalakkersuisooqatigiiusimasut paasisimanngilaat, nuna tamakkerlugu akileraarut allanngortinneqarsimanngilaq, ajornanngikkaangallu akitsuutit nutaat ungalassimaarneqarsimapput.

Ilumoorpoq qinigaaffimmi uani 66 mio. koruunit nalinganut akitsuusiisoqarsimammat. Taakku akitsuusiinerit inuiaqatigiit pissarissaartut ingerlanneqarneranut aningaasaliissutaapput, sullissinermilu ikilisaanerit pinngiotsoortinneqarsimallutik. Soorunami taakku 66 mio. koruunit sipaarniarnikkut tapiissutinillu ikilisaanikkut nassaariniarneqarsinnaasimagaluarput, taamaaliornerli inuiaqatigiinnut sakkortunerusumik sunniuteqarsimassagaluarput.

Akitsuusersuiniarnerit aallaqqaataaniit pilersaarutitsinnut ilaanngillat, kisiannili naalakkersuinikkut tamakkiinerusumik anguniakkatta anguniarneranut iliuusissatut tulluunnerusutut toqqarneqartariaqarsimallutik. Naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutaanit issuaalaassaagut, taakkumi illuatua’tungiliuttut partiivisa annersaata siuttuata eqqaanngilai: “Namminersorneq inuiaqatigiit kalaallit aningaasarsiornikkut kulturikkullu ineriartornikkut, aningaasaqarnikkut naalakkersuinikkullu annertusiartuinnar-tumik kiffaanngissuseqaleriartornissaannik siunertaqartinneqassaaq” aamma ilanngukkusupparput ”Namminersornerup atuutilernerani unamminartut anginerit ilagaat, Nunatta aningaasaqarniarnerata makiteqqinniarnissaa”

Illua’tungiliuttut siuttuata akileraartarnerup allanngortiternerata siunertaa ajoraluartumik paatsorsimavaa, taamaattumillu akitsuutinut akitsuutit pillugit isummersornerminut taputartuullugu. Uteqqissavarput Siumukkormiunut paasineqarsinnaasunngortillugu, akileraartarnermi allannguinerup siunertarinngilaa landskarsimik immersuinerunissaq. Kisiannili aningaasat amerlaqatai allatut isertinnissaat siunertaalluni.

Siumut kaammattorumavarput siunissami inuiaqatigiit atugarissaartut aningaasalersornissaannut ujartueqataaqqullugu. Manna tikillugu siunnersuutinik marlunnik takkuttoqarpoq: ukiutoqqami qummoroortaatinik akitsuusiiniarnermik kiisaalu aatsitassarsiornermi sakkortunerusumik atugassaqartitsiniarnikkut. Kisiannili ukiumut ataatsiaannarlouni ukiortaartarpoq, aatsitassarsiornermilu ingerlanneqartut ullumi siunissamilu inuiaqatigiittut atugarissaartutut aningaasartuutissavut matussusersinnaanngilaat.

Inuit Ataqatigiit naalakkersuisoqatigiillu ukiuni kingullerni pingasuni akisussaaffimmik tigusipput, iliuuseqartarlutillu pisariaqaleraangat, siunertaajuartarluni innuttaasut ineriartornermi peqataanissaat isiginnaartuuginnannginnissaallu. Meerujuunissamut oqarluartaarnissamullu piffissaqanngilagut, iliuuseqarnissamulli piffissarput atorluartariaqarlugu.

Sullissinissamut isumaqatigiissut malunnartumik pitsanngoriaataavoq

Inuit Ataqatigiinniit erseqqissassavarput sullissinissamut isumaqatigiissut Aningaa-saqarnermut Ataatsimiititaliamit sapaatit akunneranni kingullermi assartuisar-nermut tunngasoq akuersissutigineqartoq siunnersuummut siullermut assingunngitsoq. Qanoruumi ilanngussaqarneq tunngavigalugu taamatut isumaqa-lertoqarsinnaavoq.

Sullissinissamut isumaqatigiissut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap akuersissu-tigisaa, tassaavoq siunnersuut nutaarluinnaq, taanna Inuit Ataqatigiinnit isumarput tunngavigalugu malunnartumik pitsanngoriaataavoq. Inuit Ataqatigiinnut pingaa-ruteqarpoq qulakkiissallugu sullissinissamut isumaqatigiissutip nutaap suliffissanik annaasaqarnissamik kinguneqannginnissaa aamma angallannikkut aaqqissussaa-nitsinni ataqatigiittoqarnerata qulakkeerneqarnissaa. Aammattaaq pingaarute-qarpoq sumiiffinni sumiluunniit sullissinerup ajorteriannginnissaata qulakkeerne-qarnissaa.

Inuit Ataqatigiinnit aammattaaq piareersimaffigineqanngilaq piffissamut sivisune-rusumut siunnersuutip akuersissutiginissaa, tamatumunnga pissutaavoq SAR-imut atatillugu piareersimanissap suli qularutigineqarnera aamma atortunut tassani atorneqartussanut tunngatillugu. Sullissinissamut isumaqatigiissut aqqutigalugu qulakkeerparput suliffiit pigiinnarneqarnissaat aamma sumiluunniit ajorseriaammik misigisoqannginnissaa.

Ingammik nuannaarutigaarput Tunup aamma Kitaata akornanni pitsaanerusumik aqquteqalerneq. Kujataa eqqarsaatigalugu nuannaarutigaarput suliffiit tamaaniittut pigiinnarneqarnissaat taakku annaaneqarnissaat ilisimagineqarsinnaanngoraluartoq aamma sumiiffinni tamani sullissinerup allanngortinneqannginera.

Uagut ajuusaarutigaarput allatulli S-61-ip ilaasunik angallassinermi atorunnaar-neqarnera. Air Greenlandip aamma Jens B. Frederiksen akornanni sukumiisumik oqaloqatigeereernerup kingorna erseqqissivoq, aaqqiineq tamanna pisariaqartoq tassa SAR-imut tunngatillugu periareersimanerup pitsaanerusup aaqqinneqar-nissaata tunngaanut.

Inuit Ataqatigiinnit qilanaaraarput assartuussinermut tunngatillugu piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aaqqiinissamut Naalakkersuisut suleqatigi-nissaat. Tamatumunnga atatillugu siunissami SAR-imut tunngatillugu piareer-simanissaq eqqarsaatigalugu danskit naalagaaffiata paaseqatigiinissaa, taama-tuttaaq mittarfinnut aamma assartuussinermut tunngatillugu aningaasaliissu-teqarnissanut allanut tunngatillugu inaarutaasumik aalajangiisoqarnissaa pingaa-ruteqassapput. Inuit Ataqatigiinnut pingaaruteqarpoq aalajangiinerit ataavartuu-nissaat, aningaasaqarneq kisiat eqqarsaatiginagu aammali inuit, isumaginninneq aamma avatangiisit eqqarsaatigalugit.

Pissaanermik tigumminninneq pisussaaffiliivoq

Qinersinermi kingullermi Inuit Ataqatigiit nunatsinni partiini anginersanngorpoq. Tamatumuunalu siornatigumut sanilliullugu allatorluinnaq inissisimalerluni. Naallu taamatut inissisimalersimanerput partiimut kajumernarsimagaluaqisoq, suliassat naammassisariaqartut takkussuuttuarput. Tassami pissaanermik tigummisaqarneq, aamma akisussaaffimmik pisussaaffiliivoq.

Pissutsit allanngoriartorfianni tamatta inuuvugut. Nunarput allanngoriartorpoq, qangaanniillimi tamanna pilerpoq. Najugaqariaaserput allanngoriartorpoq. Amerlatsikkiartortut illoqarfinnut nussorput, taamaattumillu tamanna illoqarfinni nunaqarfinnilumi periarfissanik nutaanik ammaassiffiuvoq. Ilinniagaqartut amerlatsikkiartorput, kisiannili innuttaasut akornanni aningaasassaaleqisut ikigisassaanngeqaat, ilaatigut piffinni suliffissat killeqarnerat pissutigalugu. Inuussutissarsiornikkut periarfissat allanngoriartorput, tamannali kigaatsuinnarmik ingerlavoq, tamatumali saniatigut qulakkeerneqarsinnaanani ilumut periarfissat nutaat ataavartumik ingerlatsiviulerumaarnersut. Avatangiiserput oqaluuserineqartuarpoq, maani nunatsinni kisiannili aamma nunani allani. Sumi tamaani avatangiiserput isummersorfigineqartuarsinnarpoq, tamatumanilu ineriartornissamut periarfissagut kalluarneqartuarlutik.

Soqutigisat assigiinngisitaartorpassuit arlaatigut qiviaallattaaneqartuartariaqarput. Tassami siunissamut nunarput qularnaarniartussaavarput, aammalu inooriaqqinnissamut sinaakkutissat pitsaasut maannangaaq qarmarniartussaallutigit. Tamanna sapernaatsuinnaanngilaq. Tassami pisariaqartipparput assigiinngitsu-tigut aaqqissuusseqqittoqarnissaa, anguniarlugu siunissami nukittunerulluta ingerlaaseqarsinnaaler-nissarput. Kisianni allannguinerit innuttaasut ulluinnarni atugarisaannut sunniuteqarput, taamaattumillu alloriarnerit tamarmik eqqarsarluarnikkut piviusunngortinniarneqartariaqarlutik. Nunatsinni partiini anginersanngorsimanerput tunngavigalugu pisussaaffigaarput tamakku tamaasa qaqiliiffigissallugit, ajornaatsuinnaanngitsullu aalajangersaavigisassallugit. Taamatut allannguinerit innuttaasut ulluinnarni inuunerannut sunniuteqarput, kisiannili aamma aalajangiinerit imaassinnaapput ALLANNGUINNGINNISSAMIK aalajangiinerusut. Ilaanneeriarluta piffissaqarluarluta aalajangiisarpugut, allatigullu arpalukusaarluta aalajangersaasarluta. Allatut ajornaqaaq aqqutissat tamarmik atortariaqarput, pissusissamisoorlutillu. Tamatigullu isornartorsiuisoqanngitsoortarani.

Inuit politikkitsinnik isornartorsiuisut oqaloqatigigaanngatsigit, isummersornerit imminnut avittutut ittut tusaasinnaasarpagut. Ilaasa susoqarpiarani ingerlasoqarneranik nalunaartarput, allalli isumaqartarlutik pisut sukkavallaamik allanngoriartortinneqartut. Ilimanarpoq eqqortoq taakkua akornanni arlaatigut inissisimasoq. Kukkunerussaaq inuiaqatigiit imak sukkatigisumik allanngortissallugit, allaat ikittuinnaat allannguinermut malinnaasinnaatissallugit. Akerlianik aamma inuunitsinnut ilaaginnartarpoq pissutsit iluarinartumik allanngoriartornerat. Pisariaqartittarparpummi inuunitta ineriartorfiujuarnissaa. Ilaatigullu aamma pisariaqartittarparput arlaatigut ajalaarneqartarnissarput.

Uagutsinnut pingaaruteqartorujussuuvoq erseqqissaassutigiuassallugu, ineriartornermi innuttaasut pingaaruteqarnerpaajummata. Inuiaqatigiit ingerlaatsimikkut toqqissisimanartumik ingerlatsiffiusut aamma periarfissiissutigisarpaat, assigiinngisitaartumik inuusaaseqarsinnaanissarput. Taamaattuminuna aalisarneq, aatsitassarsiorneq taamatullu takornariaqarneq, nunatsinni inuussutissarsiornermi aallaavittut inissisima-suunerat tulluartuusoq. Tassami piffinni assigiinngitsuni ineriartortitsinissamut periarfissiilluartarput, suliffissaqartitsillutillu. Ingerlatsinerit taamatut ittut sulisussat ataatsimoorlutik katersorneqarnissaanik pisariaqartitsilerneq ajorpoq.

Arlaatigut ineriartornermi arlaanik toqqaasariaqartarnerput kinguneqanngitsoorneq ajorpoq. Aatsi-tassarsiorneq orniginartissimagutsigu, tamatuma avatangiiserput sunnertussaassavaa. Inuiaqatigiit atugarissaartut kissaatigigutsigit, pisariaqarpoq suli amerlanerusut ilinniagaqarsimasuunissaat, amerlanerusut suliffeqarnissaat aamma avataanniit nunatsinni aningaasaleerusuttut amerlisarniarnissaat.

Naalakkersuinikkut anguniagassaq tassaavoq allanngoriartiornerit tamakku ataqatigiissaarnissaat, taamaalillutamui aatsaat innuttaaqataasut peqataanissaat qulakkeerneqartussaassaaq. Inuit Ataqatigiit tungaanniit piujuartitsineq tunngavigalugu ingerlatsineq aallaaviujuassaaq. Aalajangiinerit toqqamma-veqartariaqarput inuttut, kultoorikkut, aningaasarsiornikkut avatangiisitigullu ataqatigiiffeqarnermikkut.

Qinersinerup kingulliup kingorna assigiinngitsorpassuartigut pisoqartarsimavoq. Peqqinnissaqarfimmi nutaamik aaqqissuussisimavugut, aalisarnikkut inatsisitaarsimavugut, pisortatiguunngitsumik ingerlatsiviit aningaasaateqarfiillu suleqatigineqarnerat ajunngitsumik ingerlavoq. Tamakku tamarmik nunatta aningaasarsiorneranut ikorfartueqataapput, sumi tamaani inuussutissarsiutitigut nutaaliorusussusermik aallartitsinernillu takusarpugut. Innuttaasut akornanni amerlanerujartortut nerisassiaatitta naleqassusianik paasinnikkiartortut amerlatsikkiartorput. Nunatta tutsuiginartutut ingerlanneqarnera avataanut nittarsaalluarnikuuarput. Pisut tamakku tamakkerlutik piffinnut nutaajusunut ingerlariaqqinnissatsinnik periarfissagissaartinnerulerpaatigut.

Isornartorsiorneqartarpugut innuttaaqatitsinnik kiinnerluta naapitaqarusunngitsutut. Tamanna ajuusaarnaqaaq, ungalassimaniartutummi inissisimanngilagut. Naalakkersuisut nuna tamakkerlugu innuttaasunik suliniaqatigiiffinnillu ataaatsimeeqateqartarsimaqaat. Taakkulu saniatigut Naalakkersuisut siulittaasuat angalasarnermigut apersorneqartarnermigullu nunanut allanut attaveqartarnermut periarfissanik nutaanik ammartiterisimavoq. Inuit Ataqataigiit Inatsisartuni ilaasortaatitaat nuna tamakkerlugu angalasarsimapput, ataatsimiititaliani ilaasortatut kisiannili aamma Inatsisartuni ilaasortatut ataasiakkaatut. Sapinngisarput tamaat piffinni najuuppugut, soorlu aamma internetsikkut tusagassiuutitigullu nalunaartarnitsigut isummertarnerput attattuarsinnaripput. Kikkulluunniit ajattunngialgut. Inuit Ataqatigiinniit attattuarsinnarparput isummanik paarlaassueqatigiinneq tunngavigissallutigu. Kisiannili imaanngilaq isummanik paarlaassueqatigiinnermi kikkut tamaasa isumaqatigalugit nalunaartartugut. Tamanna nuannareqqusaaginnarneruvoq, Inuit Ataqatigiillu tassaanngillat nuannareqqusaaginnartut.

Oqartoqartarpoq pissaanermik tigumminnittuuneq akisuumik akeqartoq. Taamatut oqaraani isumaqartarpoq naalakkersuinikkut siuttorisat nuannarineqassusiat appariartorsimassasoq, tamatumunngalu pissutaasartoq akisussaassuseqartumik ingerlatseriaaseqartariaqarnermik. Inuit Ataqatigiinnit tamanna eqqumaariffigisorujussuuarput. Aallaqqaataanniilli ilisimasimavarput 2009-mi qinersinerup inernerata takutimmagu, innuttaasut pissusitoqqanik allanngortitserusunnerannik. Taamaattumik aallaqqaataanniilli oqaatsiginiartarsimavarput, anguniakkavut tamaasa qinersivimmi matumani naammassisinnaanaviarnatigit. Taamaattumik anguniakkagut 2013-i akimorlugu anguniagassatut isigisassaapput. Tamatumunnga pissutaaqqataavoq, allannguinerit suugaluartut tuaviuutipilullugit ingerlanneqartussaanngimmata. Tamannami inuiataqatigiit piareersimaffiginagulu kissaatigisarinngilaat. Siunniunnikuuarput naalakkersuinikkut ingerlatsinitsinni ullormiit ullormut aalajangeeriartarnerit pinaveersaartinniarnissaat, soorlu aamma naalakkersuinikkut patajaatsuuneq tikinniartariaqartutut isigigipput. Taamatut ingerlatsinerput attattuarusupparput, piffissarlu toqqissilluni ineriartortitsinissamut atorusullutigu. Taamaattumik neriuutigiuarsinnarparput partiitta tapersersortuarneqarnissaa , nunatsinnimi partiit annersaattut inissisimanerput nuannaraarput. Isumaqarpugut tutsuiginartuulluta akisussaassuse-qarluartumillu ingerlatsisuulluta, tamakkumi pisariaqarput naalakkersuinikkut siuttutut inissisimassagaanni. Taamaattumik nuannaarutigaarput, innuttaasut tatigaluta takutitsiffigisarmatigut. Tamanna suli ilungersornerulluta innuttaasut pitsaasumik sullinniarneranni eqqaamajuassavarput.

Inuit Ataqatigiit isumartik allanngortinngilaat

Inuit Ataqatigiinniit soorunamilu aatsitassarsiornermut naalakkersuisoq Ove Karl Berthelsen aatsitassarsiornermi tunngaviusumik Uranip tunisassiarineqarnissaanut akerliupput.

Nunarujussuatsinni allanik aatsitassarsiorfissanik periarfissaqarluarpugut, soorlu aamma Nuup kangerluani saviminissamik piiaalernissamik qinnuteqaateqareernerup tamanna ersersikkaa. Nunarsuarmioqataanerup maannalu tamakkiisumik Nunatsinni aatsitas-sarsiornissamut akisussaaffimmik tigummisaqalernerup pisussaaffilerpaatigut nunarsuar-mioqatitsinnut akisussaassuseqartumik aatsitassarsiornerup tungaatigut iliuuseqarnissatsinnik.

Atomip nukinganik nukissiuuteqarnermi uran ikummatissatut atorneqartarpoq. Uran aam-ma sorsunnermi atortussiassanngorlugu sakkussiarineqartarpoq tamakkuupullu Nunat-sinnit aamma isiginiagassagut. Aamma eqqaamassavarput nunat arlallit atomip nukinganik nukissiuuteqarneq maanna qimakkiartulermassuk, soorlu Tysklandimi aammalu Schweitz-imi taamak pisoqaleraluttuartoq. Tamanna pivoq uran nukissiuutitut atoreerlugu igitassartai isumannaatsumik uumassusilinnullu tamanut navianarun-naarsillugu ulloq manna tikillugu suli aaqqiivigineqarsimanngimmat aammalu siusin-nerusukkut Japan-imi atomip nukinganik nukissuuteqarfissuup ajutooreernerata uppernarsiseqqimmagu uran qanoq navianarluinnaqqissaartigisoq.

Eqqarsaatigisariaqarportaaq aatsitassaq uran nunarsuarmi tamani aatsitassani siumugassaanerpaanut ilaasoq kigaatsuararsuarmik nungujartortarmat. Uran 238 ukiut 4,47 milliardit ingerlanerani affaannanngortarpoq Uran 235 ukiuni 704 milliuunini affaannanngortartoq.

Taamatut sivisutigisumik affaannangoriartuaartarnerata kinguneraa, soorlu nukissiorfinni atoreernermini sakkortunerpaamillu qinngornermik ulorianarnerpaamik qinngorneqaler-nermini ukiuni kisissaanngiusartuni uumassusilinnut tamanut toqunartunngortarnera.

Ikummatissatut atorsinnaanerata saniatigut sakkussiornermi atorneqartarpoq qaartartorsualianut qujanartumik marloriannarluni atorneqarsimasutut, kisiannili aamma massakkut qinngorniiakkatut sakkukillisakkatut sakkussiornermi atorneqartarpoq, soorlu aqerlumik oqimaannerunerunini pissutigalugu qamussuarni illersuutitut atorneqartartoq patroninilu aamma aqerlumut paarlaallugu atorneqartarluni. Taamaattumik sakkussiornermi pingaaruteqarluinnartutut maanna aamma atorneqartarluni.

Tamakku patsisigalugit Inuit Ataqatigiit Uranimik tunisassiorsinnaanissaq akerlererluinnarpaa.

Kujataani angallanneq

INUIT ATAQATIGIIT kommunalbestyrelsemi partiit allat peqatigalugit Naalakkersuisunut saaffiginninniarput kujataani angallannerup januarip aallaqqaataaniit ajorseratarsinnaaneranut akisussaasut eqeersarusulllugit.

2005-imiilli angallannermut tapiissutit 120 mio-ujuarput, naak timmsisartunut orsussaq 78 % -mik qaffannikoq sulisullu akissarsiaat 30 %-mik.

Pissutsit maannakkut takutippaat pisortatigut angalatitsineq kujataani helikopteriaqqamik taamaallaat 9-aannarnik ilaasoqarsinnaasumik atuilluni ingerlatsisoqaleraluttualersoq. Ilaasullu ingammik napparsimasut eqqarsaatigissagaanni tulluanngivilluni.

Annaassiniarnermut pallimanissaq qallunaat naalagaaffiata akisussaaffigisaat eqqarsaatigalugu tusatsiakkat naapertorlugit helikopterertik avannaanut inissinnniarpaat taamaalillunilu kujataani annaassiniapallannissaq ajornarsissalluni. Ungasissumut helikopterimik inissiineq inuit nalinganik annaasaqarnissaq takorloorneqarsinnaalerpoq. Upernaakkut aasakkullu sikorsuit ulorianaataapput ajunaarnersuarmillu kinguneqartitseriaanaallutik tamannalu pissutigalugu annaasiniartartut kujataaniinnissaat pisariaqarluinnarpoq. Maanna kujataani annaassiniartarneq S 61- helikopterit atorlugit angalatitsiveqatigiit Air Greenlanlandip isumatigiissuteqarnikkut suliaraat, aappaagumiilli ilimanarsinnaavoq pissutsit allanngoratarsinnaasut sullissinerit suliffinnut assigiinngitsunut aggulunneqassappat, taamaalillunilu helikopterimik annaassiniarnermut atuilluni inunnut angalatitsineq atorunnaassaaq uggornaqisumik.

Kujataani silaannakkut immakkullu angalatitsinerup unitsinnissaa akuersaarsinnaanngivipparput, soorlu ima: Aasakkut umiarsuaannarmik ukiukkullu qulimiguulimmik. Taaneqareersut upernaakkut aasakkullu sikorsuit nalaanni qulimiguulik kisimi atugassaavoq, taamaattumik Qeqertarsuup tunuani aaqqiinertut ittumik kujataa aalajangiiffigineqarsinnaanngilluinnarpoq. Taajassuma kujataatalu assigiinngissutigivaattaaq illoqarfiit marluinnaat pineqarmata tassaasut Qeqertarsuaq Qasigiannguillu, Ilulissat Aasiaallu mittarfeqareerput! Nunaateqarnermik, uumasuuteqarnermik, takornariaqarnermilu inuussutissarsiuteqarnerup, Qaqortumullu ilinniariartortartorpassuaqarnerani, allatullu qanigisariinnerup pilersitaanik sumiiffinniit angallattuarneq kujataamiut ileqqorigatsigu pissutsinik ajorseriartussamik akuersaagaqarsinnaanngilagut. Naalakkersuisut paasisariaqarpaat innuttaasut taama ikitsigisugut akilersinnaassuseq ujartortuagaq 100 % atuutilersinnaanngilluinnarmat, taamaalillutillu inuuttaasut takornariat aatatsitaasarsiortullu Nuummiusulli periarfissagissaartutuulli atugassarissaartilerluta.

Ajorseriarsinnaasuttaaq ilagivaat angallassineq sullivinnut arlariinnut tunniunneqassappat. Nuummiit Qaqortumut angalasut timmisartuutileqatigiit arlaannit isumagineqassapput taavalu Narsarsuarmi unnueqqaarnissaq pisariaqalissaaq timmisartuutillit imal. umiarsuartitsisut allat sullissisuunerat pissutaalluni. Ajornartorsiut pilersussaq sullissisut imminnut suleqatigiissinnaannginnerat pissutaalluni, tamakkuninngami naammattoorsisarnikuuvugut.

Oqartussaasunit paasineqassasugut kujataamiunullu sullissineq pitsanngorsaaqataaffigissagaat neriulluta inuulluaqqusivugut

Suliaq naammassisariaqartoq naammassilerpoq

Inuit Ataqatigiinniit aalisarnerup inuussutissarsiutitut ineriartortuartutut aalisartunut inuiqatigiinnullu iluaqutaasumik ingerlanneqarnissaa siunertariavarput. Aalisartut qulakkertariaqarpaat ukioq naallugu pilersaarusiorsinnaanissartik.

Aalisarnermut naalakkersuisoq, Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit:-Sinerissap qanittuani qaleralinniarneq pillugu nalunaarummi februarip arferngani atuutilersumi atuarneqarsinnaavoq pisassiissutinik tunniussaqarneq naatsorsorneqassasoq ukiut pingasut kingulliit tunisaqarsimanerit tunngavigalugit. Taassuma saniatigut Aalisarnermut akuersissutit pillugit nalunaarummi aamma februarip arferngani atuutilersumi atuarneqarsinnaavoq aalisarsinnaanermut akuersissut inummut suliffeqarfimmulluunniit tunniunneqassasoq, tassanili aamma erseqqissarneqarluni seks meterimik takinerusumut akuersissuteqaraanni taava taassuminnga naannerusumut akuersissummik pissarsiaqartoqarsinnaanngitsoq.

Taamaalilluni sinerissap qanittuani aalisartut ukioq naallugu pilersaarusiorlutik aalisar-sinnaalissapput, aalisariutinik anginerusunit pisaqarsinnaanerusunillu nunguussanissa-minnut ernummateqaratik.

Naak aalisarnermi inatsit suli nutartertoq naammassinngikkaluartoq aalisartut pitsaanerusumik atugaqarnissaat pillugit suliaq ingerlaarpoq, naammassissaqqaarlunilu. Aalisartunut, ilaqutaasunut, suliffeqarfinnut, tunitsivinnut peqassutsimullu iluaqutaasussalluni. Oqallinnermi kissatisisimaarfiusumi illua’tungiliuttut oqaasii uteqinnianngilavut, kingumulli qiviarneq eqqortumik ingerlatsinitsut naqissusiimmat naggasiullugit uku ilanngutissapput.

”Nunatsinni Inuussutissarsiutinik Ineriartortitsinermut Siunnersuisoqatigiit missiliorpaat aalisarnermiit aalisakkerivinnniillu ikinnerpaamik 1.000-it sulisut allamut nuunneqar-sinnaasut. Taamatut naammassisaqarsinnaassutsip anneertusarneratigut sinneruttut qaffasinnerusumik isertitaqarnissaminnut aamma periarfissaqalissapput.” Aleqa Hammond Naalakkersuisut 2008-mi aningaasaqarnikkut ingerlatsineq pillugu nalunaarutaanni aalisarnerup allanngortinneqartariaqarneranut ilaatigut taamak allappoq.

Taamaalillunilu qaleralinniarnermi aalisartut pitsaanerusumik atugaqarnissaat pillugit aaqqiiniarneq siullermeerluni naalakkersuinikkut oqaatigineqarpoq. Aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuup kaammattuutai Naalakkersuisut 2009-mi aningaasaqarnikkut ingerlatsineq pillugu nalunaarutaanni issuaavigineqarpoq, tamatumuuna Per Berthelsenimit atsiorneqarluni.

Ilinniartitaaanermi periusissiap eqqartorneranut atatillugu Inuit Ataqatigiit ukuninnga erseqqissaateqarumavoq:

Marlunngormat Inatsisartuni Naalakkersuisut ilinniartitaanermut periusissap oqallisigineqarneranut paatsuuisoqarsimappat erseqqissumik Inuit Ataqatigiinniit nalunaarutiginiarparput Ilisimatusarfiup marlunngorlugu avinniarneqarnera isumaqatiginnginnatsigu. Inuit Ataqatigiit Ilisimatusarfiup ataatsimut isigineqarnissaa kissaatigaa, tassami isumaqarpugut Nunatsinni Universitetinik immikkut ingerlasunik marlunnik tunngavissaqanngitsoq. Orninniagaq tassaasariaqarpoq suleqatigiinnermik pilersitsinerunissaq, suliat aaqqissuulluarnerisigut sulisunik atorluaanerunissaq, sulisoqatigiiaallu anginerusut pilersinneri.

Ilisimatusarfiup siulersuisui ingerlatsisuilu kaammattorumavagut nalilersoqqullugu univers-tetimi ilisimatusarnermi ilinniakkat ataasiakkaat akimorlugit suleqatigiinneq nukittorsartuarneqassasoq, bacheloritut ilinniartut kandidatinngorniarneranni ilinniagarisimasat ataasiakkaat aamma ilinniaqqinnermi atornissaat aamma qulakkeerniarneqassasoq. Tamanna aamma siunnersuutigerusupparput ilisimatusartut ilinniakkaminnik allanngortititserusuttut eqqarsaatigalugit. Tamassuma siunertarinngilaa suliap pitsaassutsimigut sanngiillisarneqarnissaa, kisiannili suleqatigiinnerup allisarnissaa suliallu aaqqissuulluarnerisigut sulisunik atorluaanerulernissaq, tamannami aamma siunertaaviuvoq ilinniakkat assigiinngitsut kattussuunneranni. Inuit Ataqatigiinniit iliinniakkat ataasiakkaat nutaamik ilusilersorneqarnissaat mattutivinngilaat. Pissusissamisuuginnarpormi ilinniakkat assigiinngitsut nutartertuarnissaat ilaallu pilersinneqartarnissaat. Taamatut allannguisinnaannissamut piareersimanissaq pissutsinullu naleqqussarsinnaannisaq attattuartariaqarparput, soorunami allannguinissami sunnerneqartussat peqatigilluinnarlugit.

Tassuuna ilaavoq ilisimatusarfimmi upperisarsiornermik ilinniarneq. Palasissaaleqivugut tamannalu aningorniarlugu nunatsinni ilinniarfeqartariaqarpugut palasinngorniarfiusinnaasumik. Inuit Ataqatigiinniit kissaatigaarput palasissat ilinniarnerat nunatsinni pissutsit pisariaqartitallu aallaavigalugit ineriartortinneqassasoq. Suliassaq pisarialik taanna Nunatsinni ilageeqarfimmiik, Ilisimatusarfimmiik Ilinniartitaanermullu Naalakkersuisoqarfiullu akornanni qanimut pimoorullugu suleqatigiissutigineqarluni ingerlanneqartariaqarpoq. Suliami tassani anguniagaasariaqarpoq amerlanerusut palasissatut maannamut sanilliullugu ilinnialertarnissaat ilinniakkallu ilinniakkanut allanut, soorlu teologimut ingerlaqqissutaasinnaanissaa.

Sapinngisaqaqaagut uulialli nunarsuarmi akia aalajangersinnaanngilarput

Nunarsuarmi uuliap akianik malinnaaniarluni PolarOilip qaffaasariaqarnera Siumut politikkikkut oqaaseqartartuanit qisuariarfiuvoq, tamanna ajunngilaq tassami naalakkersuinikkut isummertarnerit oqallinnermik pitsaasumik angusaqarfiulluartumillu tamatigut inerneqartarput. Taamatulli oqareeraanni aamma ilannguttariaqarpoq iliuuseqarfigisinnaanngisat akuerisariaqarmata, iliuuseqarfigineqarsinnaanngimmata.

Soorlu erseqqariivissumik salluneruvoq Per Berthelsen allammat ikummatissanut akileraarut tassaasoq aningaasanut inatsimmi amigartoornermut matussutissaq. Ikummatissat akitsornerat landskarsimut nakkartussanngilaq, tamassuma saniatigut aamma eqqortuunngilaq allassalluni landskarsimik amigartoortitsisugut. Illua’tungerpiaatigut ingerlatsinermi sanaartornermilu aningaasaliinerni oqimaaqatigiinnermik pilersitsivugut, tassa soorlu ilaqutariit aningaasaatimininnik aqutsinerannisut taaneqarsinnaasoq.

2010-mi ukiakkut ataatsimiinnermi literimut 10 øremik inatsisartut akitsuusiipput. Tassunga illua’tungiliullugu tulluusimaarutiginiarneqarpoq siusinnerusukkut naalakkersuinikkut akinik tapersiisarneq ingerlanneqartarsimasoq. Eqqortorli unaavoq 2003-mi ikummatissanut 2,1 mio koruuninik tapiisoqarmat, ilassutitut aningaasaliinermi julip aallaqqaataani 2,3 mi. Koruuninik aningaasaliisoqarmat kiisalu decemberip 23-ani 460.000 koruuninik tapiisoqaqqilluni, Inatsisartut Aningaasaqarnermuit Ataatsimiititaliaaniit akuersissoqarneratigut. Kontomili tassani ukiuni tulleruttuni aningaa-saleeqittoqanngilaq. Tamanna inatsisartut aningaasanut inatsisaanni konto 50.06.21 erseqqivissumik takuneqarsinnaavoq. Maluginiagassaavorlu ukiuni tulliuttuni pingasuni tapiisarnissaq pilersaarutaasimanngitsoq. Soorlu aamma erseqqissartariaqartoq 2003-mi tapiinerup kingorna ikummatissamik tapiinermut aningaasaliisoqarnikuunngimmat, aamma Siumut naalakkersuinikkut siuttuunerisa nalaani, taamaattumik naalakkersui-nikkut ikummatissanut tapiisarneq qangali unitsinneqarnikuuvoq.

Kisitsisit immikkikkut oqaluttuarmata nangeqqittariaqanngillat pissusissamisuuginnarporli naggatatigut quleqataq uteqqiinnassallugu: Inuit Ataqatigiinniit sapinngisaqaqaagut kisianni nunarsuarmi uuliap akia aalajangersinnaanngilarput.

 

Akileraarutitigut aaqqissueqqinneq tikilluaqqunarpoq

Sulinermi isertitatigut akileraarutip millinissaanut nalunaarutigineqartoq Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Isumalioqatigiissitap inersuussutaanik atuuttitsiniarnermut ilaavoq.

Inuit Ataqatigiinniit atuarlugu nuannaarutigaarput Naalakkersuisut 2012-imut aningaasaqarnikkut ingerlatsineq pillugu nalunaarutaanni, akileraartarnerup naligiinnerunermik tunaartaqartumik aaqqissuunniarneqarmat, tamassumami kingunerissavaa sulinermi isertitatigut akileraarutip appartinneqarnissaa, manna tikillugu sulinertaqanngitsumik isertitanut akileraarusiinikkut matussuserneqartussanik

Qangaaniilli Inuit Ataqatigiinniit naligiinnerulersitsisumik akileraaruseriaatsimik aaqqissuussinissaq kissaatigisarsimavarput, taamaattumillu tapersersorlugu akileraaruseriaasissatut siunnersuut sulilernissamik kajumissaasoq. Nuannaarutigaarput sulinermi isertitanik akileraarummik appartitsineq ullumi akileraarsuersorneqanngitsunit matussuserneqarsinnaammat. Soorlu sulilernermi utaqqiisaa inigigallakkani akiliutiginngisap akileraarusersinnaaneratigut, pigisat nalillit tuninerani iluanaarutisat akileraarusernerini. Tassa isertitat sulinertaqanngitsut akileraarsusersorneratigut.

Sulinermi isertitat akileraarusernikinnerulernissaat aamma matussuserneqarsinnaapput inigisanik tunisinermi ilunaarutip akileraarusernerisigut, mannami tikillugu isertitat taakku akileraaruserneqarneq ajorput.

Inuiaqatigiit naligiinnerusut

Inuit Ataqatigiit kissaatigaat siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu, akileraar-tarnikkut, ineqarnikkut aammalu isumaginninnikkut aaqqissuusseqqittoqassasoq. Tamanna pissaaq susassaqartut peqatigalugit, sulisartut sulitsisullu.

Aqqissueqqinnermi taariikkami allannguinerit akunnattunik isertitalinnut malunnaateqarluartumik iluaqusiissapput. Inuit napparsimmavinni, aalisakkerivinni, utoqqaat illuini assigisaanilu ullut tamaasa suliartortartut. Oqaatigisariaqarpoq qanorluunniit isertitaqaraluaraanni akileraartarnikkut aaqqissuusseqqinnerup inuiaqatigiinni naligiinnerusumik akileraartarneq qanillattormagu.

Naalakkersuisut 2012-imut aningaasaqarnikkut ingerlatsineq pillugu nalunaarutaanni pilersaarut tamakkiisoq nassuiarneqarpoq. Uanilu erseqqissartariaqarpoq sulinikkut isertitatigut akileraarutit ikinnerusumik akileraarutaasalernissaannik siunnersuut kisiartaanngimmat, kisiannili Nunatsinni aaqqissueqqinnissanut pisariaqartunut ilaammat.

Inuit Ataqatigiinniit pilersaarutit inuiaqatigiinnik naligiinnerusumik oqimaaqatigiilersitsinerusut attappaat, aaqqissueqqinnissallu takkuttussat pillugit oqallinnissamut qilanaarluni.

Inuit Ataqatigiit siulersuisuuneri: Akisussaassuseqarluni inuussutissarsiutitigut ineriartorneq

Inuit Ataqatigiit siulersuisuuneri Inatsisartunilu ilaasortaatitat ukiuni kingullerni inuussutissarsiutitigut partiip siunnerfigeriigai naqissuseqqillugit ingerlateqqippaat, anguniakkat partiip atatsimeersuarnerani aasaq 2011-mi aamma naqissuserneqartut.

Inuit Ataqatigiit siulersuisuunerisa Inatsisartunilu ilaasortaatitaasa ataatsimeersuarnermi aalajangersarneqareersut tunngavigalugit taamaammat tunngaviusumik siunnerfissat makku sisamat aalajangersarpaat.

Kalaallit Nunarput nunarsuarmioqatigiinni ilaavoq. Inuiaqatigiit allanngoriartorput isuma-qatigiissutaavorlu suliffissat aningaasarsiorfissallu nutaat pilersissinneqarsinnaaqqullugit inuussutissarsiutitigut ineriartornissamut tunngaviulersussat nutaat piorsaavigineqassa-sut, tamannalu pisuussutinik uumassusilinnik tunngaveqartumik inuussutissarsiute-qareernitta piorsaavigineqartuarneranik aamma tunngaveqassasoq. Inuit Ataqatigiit inuussutissarsiutinik ineriartortitsinermi sutigut tamatigut piumasaqaatit nalilersuutaa-sartut qaffasinnerpaat aallaavigineqartassasut aalajangiusimavaat. Aalajangiinissat pin-gaaruteqarluinnartut akisussaassuseqartumik aammalu inuiaqatigiinnut annertuner-paamik pissarsissutaajuarnissaat tunaartaralugu aalajangersorneqartassapput. Taa-maammat taamatut nalunaaruteqarnerminni Inuit Ataqatigiit makku erseqqissaa-tigissavaat:

1. Inooqataanermi appasinnerusutut inissisimasoqassanngilaq
Inuit Ataqatigiit inooqataanermi appasinnerusutut inissisimatitsinissaq erseq-qilluinnartumik akerlerivaat. Ingerlatassani annertoorsuarni sulinermi atugas-sarititaasussat oqallisaanerannut atatillugu Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut ava-taaniit suliartortussanut sulinermi atugassaritinneqartussat pillugit isumaqati-giinniarnissat sulinermik inuussutissarsiuteqartut, sulisitsisut taakkununngalu attuumassuteqartut akornanni ingerlanneqassasut. Avataaniit suliartortitassat akissaasersorneqarnissaat sulinermilu atugassarititaasussat il.il. pillugit aala-jangersakkat aamma minnerpaaffilerneqassasut Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut, taakkulu nunat tamat isumaqatigiissutigereersimasaannut atortuulersinneqar-simasunut aammalu inatsisinut atortinneqartunut naapertuutissasut.

2. Avatangiisinik misissuinerit immikkoortinneqarnissaat
Inuit Ataqatigiit aalajangiusimavaat ingerlatassani annertoorsuarni aatsitassarsior-nermilu pilersitsilinnginnerni avatangiisinik misissuinerit ilisimatuussutsikkut suliffeqarfinnit kikkunnulluunniit attuumassuteqanngitsunit ingerlanneqartassasut, suliniutinillu pisortaqarfitsigoortumik suliarineqarnerminni avissaartinneqassasut.

3. Kikkunnulluunniit attuumassuteqanngitsunit paasissutissiinerni tusarni-aanernilu periusissat
Inuit Ataqatigiit Qoornumi Nalunaarummi 2011-milu Ataatsimeersuarnermi aalajangersorneqarsimasut attattuarpaat, taamaalillutalu aatsitassarsiornikkut allanilu ingerlatassanut annertoorsuarnut atatillugu piumasaraarput tamanut ammasumik ataatsimiititsisarnerit aammalu paasisitsiniaanerit kikkunnulluunniit attuumassuteqanngitsunit ingerlanneqartassasut. Tamanut ammasumik ataatsi-miititsinernit imaqarniliortoqartassaaq inerniliunneqartullu pisortanut tunniunne-qartassapput, tusarniaasarnerit nalinginnaasut allat assigalugit ilaatinneqar-talernissaat siunertaalluni.

4. Oqimaaqatigiissumik akileraarusersuinerit akitsuusersuinerillu
Inuit Ataqatigiit Nunatta aatsitassarsiortitsinikkut aningaasatigut pissarsissutissaa (government take) ullumikkutut iluseqartoq aalajangiusimavaat. Pingaarner-paajuvoq Nunatta landskarsillu amerlanerpaamik isertitaqarnissaat, apeqqu-taatinnagu akileraarusersuinerup akitsuusersuinerullu qanoq katitigaanera qanorlu taaguusersornera. Akueraarput ingerlatseqatigiiffiit Nunatsinni aningaasaliinissa-minnut kajumilersinneqartariaqarnerat aammalu tamatumap oqimaaqatigiissitsi-nikkut aaqqissuussiffigineqartariaqarnera ingerlatat innuttaasunut landskarsimullu annertunerpaamik pissarsiaqaataasinnaaqqullugit.

Kalallit Nunaata aatsitassaatai nunanut allanut politikkip tungaanit isigalugit

Inuit Ataqatigiit Folketingimi 2. maj 2012 ataatsimiisitsissaaq taaguutilimmik ”Issittumi aatsitassat ikummatissallu – nunanut allanut politikkimi unammilligassat”. Ataatsimiinnnermi Sara Olsvigip, IA, kissaatigaa oqallisigineqassasoq, aatsitassat ikummatissallu Naalagaaffeqatigiit nunanut allanut politikkiannut qanoq sunniuteqarnersut. Ataatsimiinneq Folketingip Ataatsimoortarfiani ingerlanneqassaaq politikerillu kalaallit qallunaallu peqataanissamut qaaqquneqarput.

Aatsitassanik piiaaneq, aatsitassat qaqutigoortut, suliffissuarujussuit, umiarsuarnut aqqutit nutaat avatangiisitigullu unammilligassat. Ataatsimut isigalugu Issittumi ineriartorneq nunamut namminermut nunanullu allanut tunngasutigut takussutissiarineqarusuttaqaaq. Inuit Ataqatigiit Folketingimi ataatsimiinnermi uani qitiutillugu sammitinniarpaa, aatsitassatigut Issittumi ineriartorneq nunanut allanut tunngatillugu periarfissanik unammilligassanillu sunik naalagaaffinnut Issittumiittunut pilersitsinersoq – ingammillu Nalagaaffeqatigiinnermut.

”Aatsitassaatigut, piiaaffiginissaannik uninngatiinnarnissaannilluunnit aalajangiiffigigaluarutsigit, nunanut allanut politikkeqarnermut unammilligassanik periarfissanillu nutaanik pilersitsissapput, taamaattumillu isumaqarpunga pingaartuusoq, oqallinnerup matuma politikerinit nunatsinneersunit qallunaanillu peqataaffigineqarnissaa. Neriunarpoq ataatsimiisitsinitsigut aatsitassat pillugit oqallinnerput pisariaqarluinnartumik nunanut allanut tunngasortaminik ilassuserneqassasoq”, Sara Olsvig, IA’p folketingimi ilaasortaa oqarpoq.

Issittumi ineriartornerup Naalagaaffeqatigiit avammut qaangerlugit malittarineqarneranut nunat allat soqutiginninnerat erseqqissumik takussutissaavoq. EU, Kina Singapore-lu Issittumi Siunnersuisoqatigiinnut alaatsinaattutut inissisimalernissaminnik qinnuteqarnikuupput, piffinni issittu-miinngitsuni Issittoq pillugu ataatsimiisitsinerit amerliartuinnarput, avatangiisinillu illersuiniaqati-giinnit issittumi aatsitassat ikummatissallu tungaasigut suliniutit malittareqqissaarneqarput.

Inuit Ataqatigiit Folketingimi kissaatigineqarpoq oqallisigineqassasoq aatsitassat, nunanut allanut politikkip kiisalu Issittumi illersornissap sillimaniarnerullu imminnut ataqatigiinnerat, aammalu ineriartorneq taama ittoq qanoq Kalaallit Nunaata Danmark-illu akunnerminni iliuuseqarfiginiarneraat.

”Qularutissaanngilaq aamma Folketingip atatsimiititaliaani Issittumut soqutiginninneq annertusoq, pingaartumillu aatsitassanut. Kalaallit Nunaata aatsitassanut akisusaaneq 2010-mi oqartussaaffigilerpaa, sulili illersornissamut sillimaniarnermullu politikki danskinit oqartussaaffigineqarluni. Uannut pingaartuuvoq, kalaallit qallunaallu politikeriinisa akornanni ataqatigiisitsinissaq, taamaalilluta aatsitassat nunanut allanut politikkimut qanoq sunniuteqarnerat ataatsimoorussamik paaseqatigiisutiginiassagatsigu”, Sara Olsvig oqarpoq.

Professor Minik Rosing ataatsimiinnermik ammaasussatut qaaqquneqarnikuuvoq, aammalu Inatsisartunut, Dansk Industri-mut, Danmarkimi Avatangiisit Pillugit Misissuisoqarfimmut, Forsvarsakademiet-mut, EU’mi Arctic Forum-imut sinniisit kiisalu Naalakkersuisut Nunanullu Allanut Ministeri saqqummiisussatut qaaqquneqarnikuullutik. Taakku saniasigut Folketingimi Inatsisartunilu ataatsimiititaliat arlariit ataatsimiinnerup ingerlanerani akunerminni oqallinnermut peqataasussatut qaaqquneqarnikuupput.

Ataatsimiinnerup ingerlanissaanik inaarutaasumik pilersaarut kiisalu peqataanissamut nalunaarnissamut paasissutissat il.il. påskip kingorna naammassineqassapput.

Attavissaq: Sara Olsvig sara.olsvig[at]ft[dot]dk +299526858 imli. +4533375404

Nunarput isertitsivimmiittuuteqalernissamut piukkunnarsartariaqarpoq

Pingasunngormat Folketing-ip Inatsiseqarnermut Kalaallit Nunaannullu tunngasumik Ataatsimiititaliaat Herstedvester-imi Isertitsivimmut pulaarput. Siunertarineqarpoq inissiisarfik pillugu nalinginnaasumik paasissutissiivigineqarnissaq aammalu inissiisarfimmiiittut oqaaseqartartuinik naapeqateqarnissaq. Sara Olsvig (IA) pulaarnermi peqataavoq aammalu kalaallit inissiisarfimmiittut qaaqqusinerat tunngavigalugu naapinnissaannut periarfissaqarluni. Herstedvester-imi Isertitsivimmut pulaarneq sioqqullugu Sarap Nuummi Isertitsivik pulaarpaa.

Folketingip Inatsiseqarnermut Kalaallillu Nunaannut tunngasumik Ataatsimiititaliaat Herstedvester-imi isertitsivimmut pulaarnerminni inissiisarfimmi pissutsit katsorsaanikkullu periarfissat inissiisarfimmi ingerlanneqartut pillugit sukumiisumik paasissutissiivigineqarput. Sara Olsvig, Grønlandsudvalg-imut siulittaasutut ataatsimiititaliap peqataanissaanut sulissutiginnittoq, oqarpoq:

”Isertitsivimmut pulaarneq assut paasisaqarfiuvoq, aamma takullugu isertitsivik Danmarkimiittoq qanoq isikkoqarnersoq. Minnerunngitsumik sapaatip akunnerani kingullermi pulaakkannut Nuummi Isertitsivimmi pissutsinut sanilliussisinnaatillunga. Paasissutissiivigineqarluarpugut qanoq pingaaruteqartigisoq inissiisar-fimmiittut katsorsarneqarnissamik suliassaqarnissamillu periarfissaqarnissaat. Immikkut soqutiginartilluin-narlugu tusarpara nakorsaanerup saqqummiukkaa pingaarluinnartuusoq sulisut tungaannit periarfissanik qinigassaqarluarnissaq, nutaamik inissiisarfimmut pisoqartillugu taassumunngalu katsorsaariaasissanik neqeroortussaatilluni”.

Inissinneqarsimasunik oqaloqateqarneq

Ataatsimiititaliat pulaareernerisa kingorna Sara Olsvig-ip kalaallit inissinneqarsimasut akunnerit aappaa affaq najorpai. Tassani inissinneqarsimasunit 20t missaanniittunit amerlanersaat peqataapput. Taakku pulaarnissaq sioqqullugu folketingimi ilaasortaq inissiisarfimmi pissutsit nalinginnaasumik oqaloqatigiissu-tiginissaannut qaaqqusimavaat.

”Uanga pingaaruteqartorujussuutippara, Folketing-imi issiasuusugut Herstedvester-imi Isertitsisivimmi pissutsit pillugit paasisimasaqarluarnissarput. Ilaatigut pissutigalugu Nuummi matoqqasumik paarnaarussi-viliornissaq pillugu suliaq erniinnaq uunga kilissammat, eqqanaartussanngussallutigu aamma tassani inissinneqartut katsorsartinnikkut pitsaasumik atugassaqartinneqarnissaat”, Sara Olsvig oqarpoq. Taassuma uparuarpaa, annertoorujussuarmik suliassaqarmat ingerlatsinerup maanna Herstedvester-imi ingerlatsinertulli pitsaassusilimmik naammasineqarsinnaalernissaanut.

”Ukiut arlallit ingerlasussaapput isertitsiviup matoqqasup atulernissaanut, isumaqarpungalu tamatuma tungaanut pineqaatissinneqartunik inissiisarfimmiittuuteqalernissamut piginnaasatigut piareersimanissa-mut suliniutit sakkortusarneqartariaqartut, katsorsaanikkut ilinniartitaanikkullu periarfissat piareersimasa-riaqarput, ataatsimullu isigalugu piginnaaneqarluarnermik Herstedvester-imi pigineqartumik ineriartortit-sineq suliniutigisariaqarluni”, Sara Olsvig nangippoq.

Atugassarititaasut assigiinngeqaat

Sara Olsvig sapaatip akunnerani kingullermi Nuummi ammasumik isertitsivimmut pulaarnermini periarfis-saqarpoq inissiisarfimmiittunik ataasiakkaanik oqaloqateqarnissaminut. Folketingimi ilaasortap immikkut maluginiarpai inissiisarfimmi isumannaarsakkatut immikkoortortaqarfimmiittut.

”Assorsuaq takujuminaatsippara, sooq inissiisarfimmiittut isumannaarsakkatut immikkoortortaqarfimmiit-tut mattussaasutut/immikkoortitatut oqaatigineqarsinnaannginnersut. Inissiisarfimmiittunik allanik ataatsi-mooqateqarsinnaanermut annikitsuararsuarmik periarfissaqarput, tamannalu sakkortuumik isornartuuvoq. Ilutigisaanilli nuannaajallannartumik tupaallaatigaara, taama sukkatigisumik inissiissarfimmi arnanut atugassarititaasunik isorinninnerit kingunerisaannik arnanut immikkoortortaqalernissamik sulissutiginnit-toqalermat”, Sara Olsvig oqarpoq.

Maannakkut iliuuseqartoqartariaqarpoq

Ersarilluinnarpoq Nuummi Isertitsivimmi inissaaleqisoqartoq. Sara Olsvigip isumaa malillugu inissiisarfissaq nutaaq utaqqiinnarneqartariaqanngilaq, taannami inissaqarniarnerup tungaatigut immini ajornatorsiummik iluarsiissutaasussaanngilaq.

”Maannakkorpiaq aningaasaliisoqartariaqarpoq, Nuummi isertitsivimmi Kalallit Nunaannilu tamarmi isertitsivinni pitsaassuseqarnera qaffassarniarlugu. Kikkunnilluunnit inooqataaffigineqarsinnaanngilaq inissiisarfimmiittut inuttaasunut inooqataaleqqinnissamut sungiusarnissaminnut ilinniartitaanikkullu naammattumik periarfissaqannginnerat, ajornartorsiutillu ilungersunartut iliuuseqarfiginissaat nukinginnarpoq”, Sara Olsvig naggasiivoq.

Apeqquteqarusuttoqaruni Sara attavigineqarsinnaavoq mail-ikkut sara.olsvig@ft.dk, tlf. +45 3337 5404

Qanimut oqartussaaqataaneq – aamma kommunini

Inuit Ataqatigiit kommuniusimasut kommunalbestyrelse-ni minnerpaamik ataatsimik ilaasortaatitaqartarnissaannik isuma qimanngilaat. Tamanna upernaakkut ataatsimiinnermi 2011-mi saqqummiussarput attapparput.

Kommunit kattussorneqarput, kommunini qinikkat kiisalu nunaqarfinni aqutsisunut ilaasortat ikilisinneqarput. Sumiiffinni kommuniusimasuni toqqaannartumik inuit sullinneqarnerat allannguuteqarpoq, nunap immikkoortuini qitiusoqarfinnik sisamanik pilersitsinikkut kommunit anginerusut pilersinneqarmata.

Inatsisitigut allannguinngikkutta kommunini pineqartumi qanoq qinigaatigineq aallaavigalugu illoqarfiit ilaanni qinikkamik aallaartitaqanngitsuuissinnaaneq periarfissaa-juassaaq. Tamanna oqartussaaqataanermik annertuumik annaasaqaataasussatut isigineqartariaqartoq isumaqarpugut. Ilisimavarpummi inuiaqatigiit nunatsinni siammasissumik nunasiortorsimavugut – ilaatigullu illoqarfiit kommuniusimasut avinngarusimallutik inissisimanerat aallaavigalugu qinikkatut qanimut malinnaaniarnermut aporfiulersinnaasarpoq.

Maanna aaqqiissutissatut eqqartorneqaraluarput piffinni siunnersuisooqatigiit assigiinngitsut, taakkuli toqqaannartumik oqartussaaqataalluni kommunalbestyrelse-mi ilaasortaaneq taarsersinnaanngisaannassavaat!

Illoqarfiit kommuniusimasut pinngitsooratik minnerpaamik qinikkamik ataatsimik aallartitaqartussaanerat pisariaqarpoq, tamanna oqartussaaqataanerup millisarneqannginnissaannik qulakkeerinniinnarani, aamma sumiiffinni ataasiakkaani ilisimasaqassutsip pingaaruteqarneranik inuillu qinikkanut qanimut attaveqarsinnaanerannut iluaqusiisussaavoq. Tamannalu naleraralugu Naalakkersuisut suleriaqqittariaqarput.

Nunarsuarmi qeqertat annersaanni inuiaqatigiit siammasissumik nunasiortorsimanerput aamma pisortat ingerlatseriaasiatigut nunami pissutsinut naleqqussakkamik aaqqiissuteqarnissaq pisariaqarpoq. Nunatsinni inuit tamarmik oqartussaaqataasutut misigalutik inooqataanissaat, isummersoqataanissaat tusaaneqartutullu misigisimanissaat peqataatitsinikkut anguneqartariaqartoq isumaqarpugut.

Nunatsinni angallannikkut periarfissat sumiiffiit ilaanni ajornakusooqaat aningaasarpassuarnillu naleqarsinnaasarlutik, taamaammat allatut aaqqiissuteqarnissaq avaqqukkuminaappoq. Tamatumanilu innuttaasut qanimut oqartussaaqataaneq nukittorsaqqummassuk tusaaniartariaqarparput.

Inatsisiliorneq naammanngilaq, inuit immini aamma naligiissitaaneq eqqarsaatersuutigisariaqarpaat

Inuit Ataqatigiit arnat tamaasa arnat ulluanni pilluaqquaat. Angusaqartoqarsimaqaaq, maani nunamiinnanngitsoq kisiannili nunarsuarmi tamarmi. Nammineq angusavut naammagisimaaginnassanngilavut, kisiannili nunarsuarmi arnat suiaassuseq patsisigiinnarlugu assigiinngisitsinermit eqqugaasut eqqarsaatitsinniitittariaqarpavut.

Maani nunami ilorraap tungaanut ingerlasoqarpoq, taamaakkaluartorli suli anguniagassaqaqaagut. Inuiaqatigiit assigiimmik naleqartitsinermik tunngaveqartut innuttaasunut pitsaasuuvoq, innuttaasut suiaassusaat apeqqutaatinnagu. Ataqqeqatigiilluni suleqatigiinnerup inuiaqatigiit pissarissaartut inernerissavaa, inuttut aningaasaqarnikkullu. Taamaattumik Inuit Ataqatigiit naligissitaaneq tikinniarlugu suliuartuarpoq, arnat ulluaniinnanngitsoq.

Arnat aappaagu qinersinissamut kaammattussavagut sassarteqqullugit. Nunaqarfinni aqutsisuni qinikkani 101-iusuni taamaallaat arnat 24 qinigaapput! Tamat oqartussaaqatigiinnerat taaguutaaginnassanngippat arnat amerlanerit sassartertariaqarput. Taamaapportaaq kommunini, kommunit arnat amerlanerit atorfissaqartippaat. Kommunini qinigaasuni tamani 72-iusunit arnat 21-t qinigaasimapput, tassa 29 %. Tamanna naammaginanngilaq, arnallu suli najukkaminni oqartussaaqataanerat nukittorsar-tariaqarpoq. Ineriartorneq arnat angutillu ersoqatigiinnermikkut ingerlattariaqaraat Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut.

Suliffeqarfinni pisortanit pigineqartunit siulersuisuni ilaasortat suiaassuseq tunngavigalugu ikinnerpaaffiliineq ukiarmi inatsisartuni amerlanerussuteqartut, Inuit Ataqatigiit siunnersuutigisaat akueraat, taamaalillunilu naligissitaavinnermut aqqut naannerulersutut taasa-riaqarluni.

Imaanngilarli inatsisiliornikkut suna tamarmi aaqqinneqarsinnaasoq, tassami inuit ataasiakkaat immini eqqarsaatimikkut naligiissitaanerulernissamut eqqarsaatersuuteqartariaqarput, taamaaliornikkullu ilaqutariinnerup inuttaaqataanerullu iluani naligiinnerulernermik eqqarsarneq inuiaqatigiinnut tunngaviulersinnaalluni.

Ukiuni tulliuttuni anguniagassanik toqqaassagutta tassaasariaqarput suiaassuseq tunngavigalugu suliffeqartiterneq kiisalu kinguaassiutigut oqaatsikkullu arnanut kannguttaatsuliortarneq. Taamaannerani inuiaqatigiit angutitaat oqallinnermi peqataanissaannik kajumissaarpagut. Naligiissitaaneq tassaavoq imminut susassaqaqatigiinneq oqaloqatigiissinnaanerlu- nalunngisatsitullu oqaloqatigiinnermi minnerpaamik inuit marluk pisariaqartinneqarput.

Ikinngut suleqallu toquvoq

Jørgen Lund

Jørgen Lund

Savaatilik, politikeri borgmesteriusimasorlu Jørgen Lund toquvoq.

Joorut Igalikup, Narsarsuup Qassiarsuullu nunaqarfiisa siulersuisuini siulittaasoraat. Joorut isumatuumik piumassuseqarpaluttumillu eqqarsartaaseqarpoq taamaattumillu Inuit Ataqatigiinni