Qanimut oqartussaaqataaneq – aamma kommunini

Inuit Ataqatigiit kommuniusimasut kommunalbestyrelse-ni minnerpaamik ataatsimik ilaasortaatitaqartarnissaannik isuma qimanngilaat. Tamanna upernaakkut ataatsimiinnermi 2011-mi saqqummiussarput attapparput.

Kommunit kattussorneqarput, kommunini qinikkat kiisalu nunaqarfinni aqutsisunut ilaasortat ikilisinneqarput. Sumiiffinni kommuniusimasuni toqqaannartumik inuit sullinneqarnerat allannguuteqarpoq, nunap immikkoortuini qitiusoqarfinnik sisamanik pilersitsinikkut kommunit anginerusut pilersinneqarmata.

Inatsisitigut allannguinngikkutta kommunini pineqartumi qanoq qinigaatigineq aallaavigalugu illoqarfiit ilaanni qinikkamik aallaartitaqanngitsuuissinnaaneq periarfissaa-juassaaq. Tamanna oqartussaaqataanermik annertuumik annaasaqaataasussatut isigineqartariaqartoq isumaqarpugut. Ilisimavarpummi inuiaqatigiit nunatsinni siammasissumik nunasiortorsimavugut – ilaatigullu illoqarfiit kommuniusimasut avinngarusimallutik inissisimanerat aallaavigalugu qinikkatut qanimut malinnaaniarnermut aporfiulersinnaasarpoq.

Maanna aaqqiissutissatut eqqartorneqaraluarput piffinni siunnersuisooqatigiit assigiinngitsut, taakkuli toqqaannartumik oqartussaaqataalluni kommunalbestyrelse-mi ilaasortaaneq taarsersinnaanngisaannassavaat!

Illoqarfiit kommuniusimasut pinngitsooratik minnerpaamik qinikkamik ataatsimik aallartitaqartussaanerat pisariaqarpoq, tamanna oqartussaaqataanerup millisarneqannginnissaannik qulakkeerinniinnarani, aamma sumiiffinni ataasiakkaani ilisimasaqassutsip pingaaruteqarneranik inuillu qinikkanut qanimut attaveqarsinnaanerannut iluaqusiisussaavoq. Tamannalu naleraralugu Naalakkersuisut suleriaqqittariaqarput.

Nunarsuarmi qeqertat annersaanni inuiaqatigiit siammasissumik nunasiortorsimanerput aamma pisortat ingerlatseriaasiatigut nunami pissutsinut naleqqussakkamik aaqqiissuteqarnissaq pisariaqarpoq. Nunatsinni inuit tamarmik oqartussaaqataasutut misigalutik inooqataanissaat, isummersoqataanissaat tusaaneqartutullu misigisimanissaat peqataatitsinikkut anguneqartariaqartoq isumaqarpugut.

Nunatsinni angallannikkut periarfissat sumiiffiit ilaanni ajornakusooqaat aningaasarpassuarnillu naleqarsinnaasarlutik, taamaammat allatut aaqqiissuteqarnissaq avaqqukkuminaappoq. Tamatumanilu innuttaasut qanimut oqartussaaqataaneq nukittorsaqqummassuk tusaaniartariaqarparput.

Inatsisiliorneq naammanngilaq, inuit immini aamma naligiissitaaneq eqqarsaatersuutigisariaqarpaat

Inuit Ataqatigiit arnat tamaasa arnat ulluanni pilluaqquaat. Angusaqartoqarsimaqaaq, maani nunamiinnanngitsoq kisiannili nunarsuarmi tamarmi. Nammineq angusavut naammagisimaaginnassanngilavut, kisiannili nunarsuarmi arnat suiaassuseq patsisigiinnarlugu assigiinngisitsinermit eqqugaasut eqqarsaatitsinniitittariaqarpavut.

Maani nunami ilorraap tungaanut ingerlasoqarpoq, taamaakkaluartorli suli anguniagassaqaqaagut. Inuiaqatigiit assigiimmik naleqartitsinermik tunngaveqartut innuttaasunut pitsaasuuvoq, innuttaasut suiaassusaat apeqqutaatinnagu. Ataqqeqatigiilluni suleqatigiinnerup inuiaqatigiit pissarissaartut inernerissavaa, inuttut aningaasaqarnikkullu. Taamaattumik Inuit Ataqatigiit naligissitaaneq tikinniarlugu suliuartuarpoq, arnat ulluaniinnanngitsoq.

Arnat aappaagu qinersinissamut kaammattussavagut sassarteqqullugit. Nunaqarfinni aqutsisuni qinikkani 101-iusuni taamaallaat arnat 24 qinigaapput! Tamat oqartussaaqatigiinnerat taaguutaaginnassanngippat arnat amerlanerit sassartertariaqarput. Taamaapportaaq kommunini, kommunit arnat amerlanerit atorfissaqartippaat. Kommunini qinigaasuni tamani 72-iusunit arnat 21-t qinigaasimapput, tassa 29 %. Tamanna naammaginanngilaq, arnallu suli najukkaminni oqartussaaqataanerat nukittorsar-tariaqarpoq. Ineriartorneq arnat angutillu ersoqatigiinnermikkut ingerlattariaqaraat Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut.

Suliffeqarfinni pisortanit pigineqartunit siulersuisuni ilaasortat suiaassuseq tunngavigalugu ikinnerpaaffiliineq ukiarmi inatsisartuni amerlanerussuteqartut, Inuit Ataqatigiit siunnersuutigisaat akueraat, taamaalillunilu naligissitaavinnermut aqqut naannerulersutut taasa-riaqarluni.

Imaanngilarli inatsisiliornikkut suna tamarmi aaqqinneqarsinnaasoq, tassami inuit ataasiakkaat immini eqqarsaatimikkut naligiissitaanerulernissamut eqqarsaatersuuteqartariaqarput, taamaaliornikkullu ilaqutariinnerup inuttaaqataanerullu iluani naligiinnerulernermik eqqarsarneq inuiaqatigiinnut tunngaviulersinnaalluni.

Ukiuni tulliuttuni anguniagassanik toqqaassagutta tassaasariaqarput suiaassuseq tunngavigalugu suliffeqartiterneq kiisalu kinguaassiutigut oqaatsikkullu arnanut kannguttaatsuliortarneq. Taamaannerani inuiaqatigiit angutitaat oqallinnermi peqataanissaannik kajumissaarpagut. Naligiissitaaneq tassaavoq imminut susassaqaqatigiinneq oqaloqatigiissinnaanerlu- nalunngisatsitullu oqaloqatigiinnermi minnerpaamik inuit marluk pisariaqartinneqarput.

Ikinngut suleqallu toquvoq

Jørgen Lund

Jørgen Lund

Savaatilik, politikeri borgmesteriusimasorlu Jørgen Lund toquvoq.

Joorut Igalikup, Narsarsuup Qassiarsuullu nunaqarfiisa siulersuisuini siulittaasoraat. Joorut isumatuumik piumassuseqarpaluttumillu eqqarsartaaseqarpoq taamaattumillu Inuit Ataqatigiinni