Issittumi Siunnersuisoqatigiinnik ilaginnikkumajunnaarneq aassinganerusoq nukangasorlu

Ifjord

nuit Ataqatigiit sinnerlugit, Inatsisartuni ilaasortat Maliina Abelsen aamma Sara Olsvig

Sapaatip akunnera kingulleq Naalakkersuisut siulittaasuat allanik isumasiueqqaarani Issit-tumi Siunnersuisoqatigiini ministerit ataatsimiinnerat nunatsinnit nunatsinnilu innuttaa-sunit politikkikkut peqataaffigineqassanngitsoq aalajangerpoq. Issittumi Siunnersui-soqatigiinni ministerit ukiut allortarlugit ataatsimeeqatigiittarput. Ukiuni makkunanerpiaq Issittumi Siunnersuisoqatigiit ataatsimiinnerni tamani pingaaruteqartumik alloriartarput. Ukioq manna nunat arfinilissuit Siunnersuisoqatigiinni alaatsinaattussatut akuerisaapput, taamatullu Siunnersuisoqatigiit pituttuisumik isumaqatigiissummik aalajangigaqarlutik, tassaasoq Issittumi siunissaq pillugu ataatsimoortumik siunnerfeqartumik isumaqatigiissut. Taamaalilluni ataatsimiinneq Siunnersuisoqatigiit oqaluttuarisaanerannut pingaarute-qarpoq, tassanimi isumaqatigiissutit nunatsinnut Issittullu sinneranut pingaaruteqartut tamanit aalajangiunneqarput.

Taamaattorli Naalakkersuisut siulittaasuat ministerit ataatsimiinneranni peqataarusunnani najuutinngilaq. Naak Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaat ataatsimeeqatigiinnermi peqataanngissaq pillugu ilisimatinneqaraluartoq ataatsimiitaliami ilaasortat apeqqut oqaluuserisimanngilaat sunniuteqarfigisinnaasimanagulu. Ataatsimiin-nermi peqataannginnissaq ataatsimiititaliamit isummerfigiqanngitsoq Aleqa Hammond-ip nammineerluni aalajangiuppaa. Taamatut aalajangiineq ingasattajaarnani oqaatigine-qarsinnaavoq nukangasoq aassinganerusorlu. Naalakkersuisunit oqaatigineqartaraluarpoq aalajangiiniarnerni oqaloqatigiinnerit, ammasumik pissuseqarneq annertuumillu peqataa-titsineq pisassasut. Taamaammat eqqumiiginanngitsuunngilaq paasillugu partiit Naalak-kersuisoqatigiinni peqataatitaqartut ataatsimiinnermi peqataannginnissaq pillugu aalajan-giinermut peqataatinneqarsimanngimmata. Atassut aamma Partii Inuit siulittaasumut namminiivilluni pissusilersortumut kimeqanngitsumik tapersersuisuinnartut misigissappata tamanna tupigisariaqanngilaq.

Inuit Ataqatigiinni isiginnittaaserput malillugu taama aalajangerneq Inatsisartuni amer-lanerussuteqarneq qulakkeeqqaarnagu pisinnaangilaq, taamatullu periarfissanik allanik aqqutissaqarnersoq misissoqqaartinnagu ataatsimiinnerni taama pingaaruteqartigisuni nunatta peqataannginnissaa pillugu aalajangiisoqarsinnaanani. Qaammallu ataaseq sinni-laaginnarlugu Naalakkersuisunut siulittaasuuneq qaangiuttorlu Aleqa Hammond-ip taamaa-liorsimanissaa ilimanaateqanngilaq.

Inuit Ataqatigiit tungaanniit ersarissumik oqaatigerusupparput Issittumi Siunnersui-soqatigiinni isumaqatigiinniartoqartillugu nunatta peqataanissaanik isumaqarluinnaratta. Tamannalu sumilluunniit nunat tamalaat ataatsimiinnerini nunatsinnut tunngasunik eqqar-tuinerni isumaqatigiinninniarnernilu atuuppoq. Taamaammallu ukiuni sisamani qaan-giuttuni nunarput nunatsinnilu pisinnaatitaaffiit nunarsuaq tamakkerlugu nittarsaan-niarlugit Inuit Ataqatigiinni annertuumik ilungersortarsimavugut.

Nunattali Siunnersuisoqatigiinni sulinerata unitsinneratigut taamatullu oqartussaajun-naartinneratigut Issittumi Siunnersuisoqatigiit tungaasigut ajornartorsiornermik aaqqii-niarnermut isumaqataangilagut, aammalu ministerit ataatsimiinneranni ilaginnikku-majunnaarneq isumaqatiginngilluinnarlugu.

Issittumi Siunnersuisoqatigiinni sorpiaat pineqarnersut oqaatigissallugu aamma pingaa-ruteqartutut isigaarput. Imaappormi ukiut allortarlugit ministerit ataatsimeeqatigiittartut. Ministerit ataatsimiinnerat tassaavoq Issittumi Siunnersuisoqatigiinni pingaaruteqar-nerpaamik ataatsimiittarneq. Taakkunani nunarput peqataasarpoq, taamatullu Naala-gaaffeqatigiiffipput pingasunik inissaqartitaalluni. Issiavissaatitaasoq ukioq manna nunat-sinnit atorneqanngilaq, Savammiunulli issiavik Savalimmiuni Naalakkersuisut siulit-taasuannit Kal Leo Johannesen-imit atorneqarpoq, Savalimmiullu sinnerlugit oqaaseqar-nermut atorneqarluni. Taamaammat Kiruna-mi ministerit ataatsimeeqatigiinneranni Aleqa Hammond nunarput sinnerlugu oqaaseqarnissaminut periarfissaqarsimagaluarpoq. Periarfissarli taanna atorneqanngilaq, tamannalu pivoq naak Naalakkersuisut ilagin-nikkumajunnaarnerat pissutissarsiorlugu tusagassiorfinnut nalunaaruteqarnerminni periusit allanngorsimanerisa kingorna ministerit siullerpaamik ataatsimiinniartut oqaatigine-qaraluartoq. Allatut oqaatigalugu Aleqa Hammond Issittumi Siunneruisoqatigiinni ministerinut allanut ajornartorsiutaasup saqqummiunissaanut toqqaanartumik periarfissaq atornaguluunniit ilaginnikkumajunnaarneq toqqarniarlugu aalajangiisimavoq. Taamaat-tumik isumaqarluinnarpugut ilaginnikkumajunnaarnermik aalajangerneq nukangaannarani aamma tamakkiisumik aassinganerusoq.

Atorfillit immikkut ataatsimiinnerni SAO-mik taaneqartuni (Senior Arctic Officials) ministerit ataatsimiittarnerinit akulikinnerusumik ataatsimiittarput. Tamatumani nunat arfineq pingasut ilaasortaasut tamarmik SAO-mi ataatsimik sinniisoqarput. Taamaalillunilu atorfillit ataatsimiinnerini Naalagaaffeqatigiit sinnerlugit atorfilimmik ataatsimik peqa-taasoqartarluni. Piffissami kingullermi atorfillit akornanni isumaqatigiinniartarnerni nunatta peqataasarsimannginnera soorunami naammaginartutut oqaatigineqarsinnaanngilaq. Tammanna Naalagaaeqatigiiffiup iluani sivitsortumik ajornartorsiutaasimavoq. Nunarput ilaatigut peqataasarniarluni ilaatigut peqataasarsimanngilaq.

Tamannarpiarlu patsisigalugu Inuit Ataqatigiinnit uagut Naalagaaffeqatigiiffiup iluani akun-nitsinni aaqqissuussinerit nukittorsarniarlugit suliniuteqarsimavugut, tassanilu nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasut pingaartinnerusimallugit, qinersinerlu sioqqullugu apeqqutit danskit Naalakkersuisuinik isumaqatigiissutiginiarnerat aallartissimallugu. Taa-matuttaaq nunatta nammineerluni nunanut allanut atatillugu iliuuseqarnissai nukit-torsarniarlugit aallarniisimavugut. Naligiimmik suleqataasutut isigineqarusukkutta nali-giimmik suleqataasutut aamma pissusilersortariaqarpugut.

Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut nunarput SAO-mi ataatsimiinnerni tamani peqataa-sassasoq. Taamaattorli aamma nunatta suli namminersulivissimannginnera nassue-rutigisariaqarparput. Issittumi Siunnersuisoqatigiimmi tassaavoq naalagaaffiit akornanni suleqatigiiffik naalagaaffinnut allanut eqqaanartunik namminersornernik aaqqis-suussiffiusunut (soorlu Canada) aamma nunat immikkoortuini naalakkersuisoqartunut (soorlu Rusland) nunat namminersortut naalagaaffiit nalingisut ataatsimeeqataasassappata akueriuminaappoq.

Tamakku pissutigalugit akiuunneq nunatsinnit sivisuumik ingerlanneqartariaqassaaq, ilungersornerli soorunami nangissavarput. Naatsumilli oqaatigissagaanni ataatsimiinnerni peqataanngitsoornerit iluaqutaanngillat. Killormut – oqaaseriumasavut tusartissavagut, taamaaliorniaruttalu tamanna suni pingaarnerua? Tassami, ministerit ataatsimiinnerini Naalakkersuisut siulittaasuata peqataaffiginngisaani tamakku pisinnaapput. Ataatsi-miinnermi nunatta inissaani inuttaqanngitsumi. Ataatsimiinnermi oqaloqateqarnissanut paasinnittoqarnissaanut periarfissaqarfiusumi, soorlu USA-mi nunanut allanut ministeria John Kerry imaluunniit Canada-mi siulittaasoqarfik Leona Aglukkaq-imit siuttuuffiusoq eqqarsaatigalugit.

Taamaammat isumaqarpugut Aleqa Hammond-ip aalajangernera eqqarsaatigilluagaan-ngitsoq, taamatullu isumatuutut oqaatigineqarsinnaanngitsoq. Siullermik naalagaafinnit allanit soqutigineqarpallaanginnissaa ilimagaarput, taakkumi akornanni oqartoqarpoq tamanna Danmark-ip iluani aaqqinniartariaqartoq. Suliassallu annertunersaa tassaniippoq. Danmark-ip, Savalimmiut nunattalu nipaata ersarinnerunissanut aaqqissuussineq nassaa-riniartigu, taamatuttaaq atorfillit akornanni. Politikkikkut ataatsimiinnerit ilaginnik-kumaffigiunnaanngikkaluarlugit tamassuma suleqatigiissutiginissaa soorlu ajornarpal-laassanngikkaluartoq.
Naalakkersuisunut makku siunnersuutigerusussavagut: Nunarput sinnerlugu pipallattunik iliuuseqarusukkunik sulisitsisutik Inatsisartut isumasioqqullugit siunnersortillutillu; politik-kikkut ataatsimiinnerni nunatta sinniisoqarneratigut oqaloqatigiinnissat sunniuteqar-sinnaaneralu ujartoqqullugu: inissisimaffipput paasillugu nunatta oqartussaaqataaneranik innarliinnginnissaq eqqarsaatigeqqullugu.

Pisimasoq ajusaarnartutut isigaarput, Naalakkersuisullu piffissap ingerlanerani ilikka-riartorumaarnerat neriuutigalugu.

Majip aallaqqaataa 2013

julianehenningsenUllumikkut ulloq tassaavoq Sulisartut nunarsuarmioqatigiit illersoqatigiiffiat. 1889-imi siullermeerutaasumik ulloq malunnartinneqarmalli pingaartinneqarluinnarpoq sulisartut nu-narsuatsinni sumiikkaluarunilluunnit ulloq manna atorlugu atukkaminnik anguniakka-minnillu eqqartueqatigiissasut nukittorsaqatigiillutillu. Aamma pingaartinneqarluinnarpoq sumiuussuseq, ammip qalipaataa, upperisaq imaluunniit arnaaneq angutaanerluunniit iller-soqatigiinnermi apeqqutaatinneqassanngitsut.

Ulluni makkunani Nunatsinni kinaassuseq pillugu oqallinnermi tamanna aamma eqqaassallugu pingaaruteqarpoq tassami naligiinnerunissamik anguniagaqarnitsinni eqqaamassa-varput illersoqatigiinnerput ammip qalipaatai, oqaatsit upperisallu akimorlugit ingerlanneqartariaqarmat. Pisinnaatitaaffiit nammineq anguniakkat anguniarneqarsinnaanngillat allat piginnaatitaaffiinik arsaartorniarsaralugit.

Inuussutissarsiorneq suliffissallu

Ukiuni makkunani Nunatsinni inuussutissarsiornikkut, aningaasarsiornikkut suliffissaqar-nikkullu nutaanik pilersitsiortortariaqarnerput saneqqunneqarsinnaaangilaq. Oqartariaqar-pugut tamanna suliassatta pingaarnersarigaat.

Suliffeqarnikkut inuuniarnitsinni atugassarititaasut qaffassarsinnaavagut. Suliffeqaraangatta inuiaqatigiinnut akuunerulertarpugut, suliffeqarnikkullu inuunitta allatigut tamatigut toqqis-sisimanarnerusumik ingerlannissaa periarfissarilertarparput.

Taamaattumik Nunatsinni qinikkat tamarmik suleqatigiillutik inuussutissarsiutinik nutaanik pilersitsinissaq ilungersuutigisariaqarpaat. Nunaqarfinni aqutsisuugutta, kommunalbestyrel-sini ilaasortaagutta, Inatsisartuugutta minnerunngitsumillu Naalakkersuisuugutta suliassaq tamanna pimoorullugu aalluttariaqarparput. Massakkut aatsitassarsiornikkut suliffissuaqar-nikkullu pilersinniakkat nalorninartumut inissinneqarnerat piaarnerpaamik qaangerniarta-riaqarpoq Naalakkersuisullu erseqqissumik suniarnerlutik nalunaartariaqalerput.

Akileraartarneq

Inuit Ataqatigiit naligiinnerusunik atugaqaleqqulluta anguniagaqarnitsinni akileraartarnikkut oqimaaqatigiinnerusumik nammaqatigiinnissarput aqqutissiuunniartuarparput. Pissaqarnerit pissakinnernit inuiaqatigiinnut pilliuteqarnerusariaqarnerat saneqqunneqarsinnaanngitsutut isigaarput. Taamaattumik ukioq manna aallartittumik aaqqissuusseqqinneq taamatut siuner-talik aallartipparput, massakkulli Nunatsinni naalakkersuisooqatigiilersut suliamik siulliit ilaattut naligiissaariniarneq unitsinnialerpaat – akissaqarnerit illersorumallugit. Soorunami tamanna Inuit Ataqatigiit isumaqatigisinnaanngilarput. Naligiinngissuseq annertuallaarujus-suartoq annikillisinniarutsigu akileraarnikkut nalimmassaasariaqarpugut – akissaqarluartut nalligiinnarnagit pissakinnerit timitalimmik illersortariaqarpagut.

Juliane Henningsen

Siulittaasup tullia

STUDENTERMEDHJÆLPERIMIK PISSARSIORPUGUT

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ilinniagaqartumik, studentermedhjælperimik pisarsiorpugut

Inuiaqatigiit pissusaannut, politikkimut, sullisseqataanissamut attaveqaqatigiinnissamullu soqutigisaqarpit? Sulerusussuseqarpit, akisussaaffimmik pigisaqarpit aammalu ilinniakkannut tunngalluinnartunik suliaqarnissannut periarfissarserusuppit?

Taava Inuit Ataqatigiinni studentermedhjælperitut suliffittaarluarsinnaassaatit.

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni 11-nik politikkikkut piginnaaneqarluarnik ilaasortaatitaqarpugut. Illuatungiliuttutut ullut tamarluinnaasa suliassaqartuaannarluta, politikkikkut anguniakkagut pillugit sulivugut, ataatsimiinnissat pissanganartuaannartut politikkikkullu angu-niakkagut pimoorullugit suliaralugit.

Taamaattumik aasaanerani sulinngiffeqalertinnata studentermedhjælperimik pissarsiorpugut. Sap. ak. nal. ak. 10-15-it suliffiussapput, akissarsiallu akissarsiaqartitsinermut isumaqatigiissutaasunut tunngaviussapput.

Studentermedhjælperitut suliassatit ilaatigut makkuussapput:

–      Inatsisartuni ilaasortat sullinnissaat, soorlu amerlisaanerit (kopirineri), ataatsimiinnissanut piareersarnerit aammalu allatsitut suliassat

–      Sulianut aalajangersimasunut Inatsisartunut ilaasortat misissuissunnerinut tunngasut

–      Allafeqarfik isumaqatigiinniarnerni avammullu attaveqarnermi suleqatigissallugu

–      Qarasaasialerineq, Facebook, YouTube il. il. (pingaartipparput)

–      Inuit Ataqatigiit nittartagatsinnut immersueqataanissaq

–      Toqqortaasivilerinerit

–      Gruppip ataatsimiinnerini peqataasarnissaq

–      Angalanissanut aaqqissueqataaneq aammalu IA-p immikkoortortaqarfiinik attaveqar-nerup ingerlatseqataaffiginissaa

 

Inatsisartuni sulinitsinni pissanganartumi peqataaffigisigut.

 

Qinnuteqarfissaq kingulleq 1. maj 2013, nassiunneqassallunilu:

 

INUIT ATAQATIGIIT

Inatsisartuni

Att.: Allaffeqarfimmi pisortaq Hans Pavia Egede

hapa@inatsisartut.gl

 

Apeqqutissaqaruit mobiltelefonnr. 553112 aamma atorsinnaavat.

 

Inuit Ataqatigiit pillugit takujuk www.ia.gl aamma www.inatsisartut.gl

 

PRAKTIKKERTUSSARSIORPUGUT

2013-ip ukiaanerani semesterip nalaani ilinniagaqartumik (akademisk) INUIT ATAQATIGIIT Inatsisartuni praktikkertussarsiorpugut

 2013-imi Inatsisartunut qinersineq naammasseqqammerpoq, piffissarlu aggersoq illua’-tunngiliuttut partiit annersaattut Inuit Ataqatigiinnut unammillernarlunilu pissanganartupilussuuvoq. Inatsisartuni gruppitsinni qinikkat politikeritut nukittulluinnartut Inatsisartuni ataatsimiititaliarpassuarnilu sulinissatsinni annertuumik sunniuteqartussaavugut.

Inatsisartut ataatsimiinnissaat aalartissaaq 13. september. Inuit Ataqatigiit siunertaraarput pisarnitsitut pimoorussilluta sulinissarput, kaammattorpatsigillu ukiamut suleqataanissannut.

Taamaattumik neqeroorpugut ilinniagaqartumut praktikkerfissamik (akademisk praktikant), 15. august imaluunniit 1. september 2013 aallartissinnaasumik, piffissallu 15. januar / 31. januar 2014-ip tungaanut praktikkersinnaasumik.

Pisariaqarpoq inuiaqatigiit pissusaannut, politikkimut, sullisseqataanermut attaveqaqatigiinnernullu soqutigisaqartuuniussat, aammalu Inatsisartuni gruppimilu sulinermut soqutiginnittuunissat.

Suliffik ullut tamaasa pissanganartunik allanngorartunillu suliffiusoq neqeroorutigivarput. Gruppip politikkikkut suliniutai, inatsisit qanoq suliarineqartarneri politikkikkillu isumaqatigiinniartarnerit Inatsisartunilu sulineq qanimut malinnaaffigisinnaaneri tamaasa periarfissarissavatit.

 

Suliassatit ilaatigut makkuussapput:

–      Inatsisartuni ilaasortaatitagut sulianut assigiinngitsunut suleqatiginissai

–      Ilisimasariaqartunik nalunaarusiullattaarnerit

–      Allaffeqarfimmi sulisut suleqatigalugit isumaqatigiinniarnerit attaveqarnerillu

–      Inatsisartuni gruppitta § 37 tunngavigalugu apeqqutit suliarinerini ikiuuttarnissaq

–      Gruppip ataatsiminnerini peqataasarnissaq

 

Inatsisartuni sulinitsinni peqataajartornissannut kaammattorpatsigit.

Praktikkerneq akissarsiaqaataanngilaq, sap. ak. nal. ak. 35-it agguaqatigiissumik suliffiupput. Piumasaraarput semesteriqarnerpit nalaani ilinniarfiit ECTS pointinik pissarsinissat siunertaralugu praktikkernerit pillugu isumaqatigiissusiorfigissagit.

Qinnuteqarfissaq kinngulleq tassaavoq 1. maj 2013, nassiunneqassallunilu:

 

INUIT ATAQATIGIIT

Inatsisartuni

Att.: Allaffeqarfimmi pisortaq Hans Pavia Egede

hapa@inatsisartut.gl

 

Apeqqutissaqaruit mobiltelefonnr. 553112 aamma atorsinnaavat.

 

Inuit Ataqatigiit pillugit takujuk www.ia.gl aamma www.inatsisartut.gl

 

Sumunnarpugut?

Naalakkersuisoqatigiilerniarlutik isumaqatigiissumminni Siumut, Atassut aamma Partii Inuit allapput inuiaqatigiit atugarisaat oqilisisaaffigineqassasut. Allassimanngilarli qanoq iliornikkut tamanna anguniarneqarnersoq. ”Tassanilu iliuuserineqarsinnaasut pillugit sukumiisumik nalilersuineq ingerlanneqassasoq”, taamaallaat allassimavoq. Taamaattumik akileraarutinut tunngasunik Inatsisartuni marlunngormat oqallinnermi Inuit Ataqatigiinniit piffissaq atorniarsimavarput, Naalakkersuisut siullermeerlutik Inatsisartunut saqqummiussaqaqqaarnerat iluatsillugu atugarissaarneq akileraartarnerlu pillugit Naalakkersuisut politikkiat annertunerusumik paasisaqarfigerusullugu. Ajoraluartumilli Naalakkersuisut partiilluunniit suleqatigiit pingasuusut arlaannaataluunniit aqqut suna atorneriarnerlugu akissutissaqarfigisimanngilaat.

Naalakkersuisoqatigiit sapaatip akunnera ataasiinnaq atuuffimmini politikkikkut takor-luukkatik qanoq aningaasalersorneqassanersut suli iluamik inissivissimanngikkaat paasinarsinnaagaluarpoq. Kisianni oqallinnerup ajoraluartumik takutippaa, takorluuk-kaatik suunersulluunniit ilisimanngikkaat, nalugaat. Siumup, Atassutip Partii Inuillu oqaa-seqartartuisa arlaannaataluunniit oqaatigisinnaanngilaat atugarissaarnikkut pitsanngorsaavissat sorliit tulleriiaarinerminni immikkut pingaarnerutissanerlugit. Partii Inuit oqaaseqartuat Randi Broberg uumitsappasivilluni akivoq, partiimit nutaamit erseqqissumik akissuteqarsinnaaneq naatsorsuutigineqarsinnaanngitsoq! Aningaasaqarnermut Naalakkersuisunngorlaaq akissutissamik aamma piareersimasuuteqanngilaq. Naggataa-tigut Naalakkersuisut siulittaasortaavata oqariartuutigivaa, isummiussanik saqqum-miussinissaq piffissanngorumaartoq neriorsuutigisinnaallugu. Siulittaasorli taamaalilluni aamma ersarinnerusunik oqaaseqanngilaq. Naalakkersuisoqatigiit isumaqatigiillutik oqa-riartuutituaat tassatuaannavoq, Naalakkersuisuusimasut sulianik aallartissimasaannit allaanerusunik suliaqalerumaarlutik.

Naalakkersuisoqatigiit isumaqatigiissutaat atuaraanni, akileraartarnermut tunngasuni tassatuaannaavoq ingerlatseqatigiiffinnut akileraarutip appartinneqarnissaa. Qanorli ilillu-ni inuiaqatigiit inuuniarnerisa pitsanngortinneqarnissaat tassuunakkut anguneqassaner-soq takorlooruminaatsupilussuuvoq.

Inuiaqatigiit inuuniarnermikkut atugarisaasa pitsaanerulernissaannut Inuit Ataqatigiit suleqataarusuppugut. Ilaana suleqataarusoqaagut. Uagutsinnut ajornartorsiutaanngilaq ingerlaviit siunnerfiillu allat, qinigaaffiup kingulliup ingerlanerani ingerlatsinitsinnit allaanerusut atussagutsigit, – pingaarnerpaaginnarpoq sunniutai taakkuussammata, taasalu atugarisat pitsaanerusut. Tupigivarpulli suut suliniutigineqassanersut ilisimaneqanngimmat. Tupigivarput naalakkersuisoqatigiit isumaqatigiissusiornerminni partiimik isumassa-qanngitsumik takorluuisinnaanngitsumillu isumaqatigiissusiorsimammata, qanorlu takorluugaqarnerminnik politikkeqarnerminnullu aperineqaramik narrassuteqaannarsinnaasumik.

Naalakkersuisoqatigiilersut nutaat isumassarsiarisimasaannik pingaarnersiuillutillu tullerii-aariniarnerannut tunngasunik akissutisinissarput suli utaqqivarput. Suleqatigiissaguttami pisariaqarpoq ilisimassallugu suna suleqatigiissutigissanerlugu. Ukiamullu aatsaat Naalakkersuisoqatigiilersut suniarnertik paasissagaluarpassuk piffissaq utaqqivissarput sivisuallaaqaaq.

 

Ataatsimiititaliani sinniisuutitaqarfinnilu ilaasortat allattorsimaffiat

 

ATAATSIMIITITALIAQ  ILAASORTAT
Siulittaasoqarfik  Agathe Fontain, 1. nfmAne Hansen, 3. nfm.

 

Suleriaaseq pillugu Ataatsimiititaliaq  Agathe Fontain, 1. nfmAne Hansen, 3. nfm.

 

Qinigaanerup Misilinneqarnissaanut Ataatsimiititaliaq  Kuupik Vandersee KleistMaliina Abelsen

 

Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliaq  

 

Maliina AbelsenHans Aronsen

Naaja Nathanielsen

Kukkunersiuinermut  Ataatsimiititaliaq Kuupik Vandersee Kleist 
Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu

Ataatsimiititaliaq

 

Kuupik Vandersee KleistSara Olsvig

 

Inatsisinut Ataatsimiititaliaq Sara Olsvig 
Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaq   Ane HansenHans Aronsen

Kalistat Lund

 

Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu

Ataatsimiititaliaq

 

Juliane HenningsenMimi Karlsen

Agathe Fontain

 

Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Ataatsimiititaliaq  Hans AronsenMimi Karlsen
Sanaartornermut Ataatsimiititaliaq   Aqqaluaq B. EgedeKalistat Lund
Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliaq   Ane HansenAqqaluaq B. Egede

 

Aatsitassanut Ataatsimiititaliaq   Maliina AbelsenNaaja Nathanielsen

 

Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaq   Sara OlsvigNaaja Nathanielsen
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiat   Juliane Henningsen
Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiat   Kalistat LundMaliina Abelsen

 

FN-ip Ataatsimeersuarneranut sinniisuutitat   Kuupik Vandersee Kleist
ICC-mut aallartitat   Mimi Karlsen

 

INUIT ATAQATIGIIT inissititerput

Inatsisartut nutaat inissititerlutik ataatsimiinnerat naammaseqqammerpoq ulluinnarnilu suliassat aalluunneqarsinnaanngorput. Inuit Ataqatigiit qinigaatitaat aqqaniliusut taamaalillutik naalakkersuinikkut suliassatik pimoorullugit aallarteqqissinnaanngorpaat piffissamilu aggersumi Inuit Ataqatigiit ilaasortaatitaasa politikkikkut anguniakkatik Sisimiuni nuna tamakkerlugu januar-imi ataatsimeersuarnermi kingullermik nutarterneqaqqammersut tunngavigalugit nangeqqissinnaanngorlugit.

Inuit Ataqatigiinni politikikkut siulittaasumut tulliusoq Aqqaluaq B. Egede oqarpoq:  “Qinersereernerup kingorna nassuerluta oqaatigisariaqarparput naalakkersuinikkut angu-niakkavut pillugit inuiaqatigiinnut tusarliiuarnissarput malinnaatitsiuarnissarpullu qanoq pingaaruteqartiginersoq. Taamatulli oqareerlunga oqaatiginngitsoorusunngilarput Inuit Ataqatigiinnut qinersiserpassuarisavut tulluusimaarutigeqigatsigit, naak uggornalaartumik Nunatsinni naalakkersuinikkut kingumut siuttunngunngortinneqanngikkaluarluta. Nalornisigineqassanngilarli ilungersorluta sulinissatsinnut qilanaaratta aammalu suli inuiaqatigiinni atukkatigut nalimmassaasariaqarneq ilungersuutigiuassagatsigu”.

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni politikkikkut oqaaseqartartorilerpaat Kuupik V. Kleist kiisalu Inatsisartut-gruppimi siulittaasunngortinneqarluni Agathe Fontain.

“Inatsisartut ataatsimiititaliaanni tamani nukittunerpaanissarput qulakkerniarumallugu inissititernitsinni ilaasortaatitatta piginnaasaat ilisimasaallu aallaavigisimavagut. Tulluusimaarutigivara Inatsisartuni ilaasortaatitaqaleratta nukittoorsuarnik sullarissunillu, qularinngilaralu ilaasortaatitatta ataasiakkaarlutik tamanna erseqqissuliortarnermikkut aammalu kinguneqartussamik siunnersuuteqartarnerisigut pitsaanerpaamik naammassineqarumaartoq”, Kuupik V. Kleist, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat aammalu Inatsisartuni politikkikkut oqaaseqartartoq oqarpoq.

Angusaqarniaraanni aqqutaa ilisimasariaqarpoq

Naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissut 2013-imiit 2017-imut atuuttussatut Siumumiit, Atassummiit Partiit Inunnit saqqummiunneqartoq maanna Inuit Ataqatigiinniit qimerlooreersimalerparput. Qimerlooreerneranili ajoraluartumik erserpoq inuiaqatigiit sumut ingerlanissaannik tunngaviusumik pilersaarummik naalakkersuisooqatigiit eqqarsaatersuuteqarsimanngitsut.

Ataqatigiissumik takorluugaqannginneq, piviusunngortitsiniarnerillu neqitaqanngitsut

Inuit Ataqatigiinniit naalakkersuisooqatigiinnissamik isumaqatigiissummik qimerlooreer-nermi amigaatigilluinnarparput inuiaqatigiit ineriartornissaannik takorluugaqarneq, piviu-sunngortitsiniarnermilu tigussaasunngortitsinerit. Naalakkersuisooqatigiinnissamut isu-maqatigiissut kissaatigisanik nalunaarsuiffiuneruvoq, suliaqarfinni ataasiakkaani pitsannguinissamik kissaateqarfiusut, mikisualuit anguniakkallu anginerusut ataatsimoortinneqarsimapput tulleriiaarinertaqanngitsumik. Tamatta isumaqatigissutigisinnaavarput pitsanngugassaqarmat, Inuit Ataqatigiinniilli ujartortuarsinnarparput nunatsinni iluarsiissutiginiakkat qanoq naalakkersuisooqatigiinnit aaqqiiviginiarneqarnersut. Tamanna naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissummi akissutissarsineqanngilaq, taamaalillunilu inuiaqatigiit ingerlariaqqinnissaminnut nalorninartorsiortinneqarput.

Naalakkersuisooqatigiinngortut anguniakkanik ersarissarneqanngitsunik saqqummiussuinerat soorunami kikkunnilluunniit akerlilersoruminaapput tapersersorneqarlutillu, soorlu ilinniarnermut atatillugu sungiusarfinnik amerlanerusunik pilersitsinissaq, ilinniarnermi najugassanik amerlanerusunik pilersitsiniarneq kiisalu inuiaqatigiit akisussaassuseqartumik aalajaatsumillu aqunneqarnissaat aamma qulakkiigassaasoq. Taakkorpiaappummi aamma Inuit Ataqatigiit 2009-miit 2013-imut akisussaassuseqaartumik oqimaaqatigiissumillu aningaasarsiornikkut ingerlatsinermi qulakkeersimasaat. Tamanna pinngilaq 2008-mi 2009-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaat amigartoorfioqisoq amerlanerussuteqartunit akuerineqarmat. Taamak inatsisartut aningaasanut inatsisaannik suliaqarneq akisussaassuseqartumik aalajaatsumillu aqutsinertut taaneqarsinnaanngilaq. Ukiui kingullerni sisamani naatsorsuutiginngisamik isertitaasut tamaasa, soorlu immikkut uuliasiornermit isertitaasut, kollegianut atuartullu inigisaannut atorneqartarsimapput. Taamaattumik qilanaaraarput aallartisareersimanngitsunik nutaanik saqqummiussisoqarnissaa. Tigussaasunik pilersaarutinik saqqummiussisoqarsimanngilaq utaqqimaartariaqassaagullu, soorlu inuiaqatigiit, inuussutissarsiutitigullu ingerlatsisut Nunatsinniittut nunani allaniittullu aamma utaqqimaartut.

Inuit Ataqatigiinniit paasinnittaaserput naapertorlugu anguniagassamik oqaatigisaqaraanni taava pisariaqarpoq aamma nassuiassallugu taassuma anguniakkap qanorpiaq piviusunngortinnissaa. Naalakkersuisooqatigiinissami isumaqatigiissut pitsanngorsaaterpassuarnik kissaateqarfiuvoq, pitsannguutissalli qanoq anguneqarnissaat nassuiarneqarsimanngillat.

Nunap aningaasaqarnera

Inuit Ataqatigiinniit ernummatigaarput eqqarsarnartoqartillugulu nunap aningaasarsiornikkut ineriartornera naalakkersuisooqatigiinnissami isumaqatigiissutigisami oqaaseqatigiinni sisamani taamaallaat taaneqarmat. Ataasiarluniluunniit aningaasarsiornitta ernumanartumik inissisimanera eqqaaneqanngilaq, soorlu aamma aaqqissuusseqqinnikkut inuussutissarsiutinillu nutaanik pilersitsisoqarneratigut iliuuseqartoqanngippat isertitat ikiliartorneranni aningaasartuuteqarfiunerulersussat qarsupinneqartut. Qineqqusaarnerup nalaani naalakkersuisooqatigiinngortussanit aningaasaqarnerup tungaatigut nalunaarutigineqartartut taamaammat kisiisa isummerfigisinnaavagut. Qineqqusaarnermimi nunatta Aningaasaqarnikkut Isummersoqatigiivisa misissuinerisa inerneri uppernannginnerarpaat. Misissuinerit taakku takutippaat inuiaqatigiit pissarissaartut sungiusimasavut ingerlatiinnassagutsigit taava isertitat milliardikkaartut pisariaqartikkigut.

Illua’tungaatigut naalakkersuisooqatigiinnissamik isumaqatigiissummi iliuusissat inuiaqa-tigiinnut aningaasartuutissanik amerlisaasussat arlaqaqaat, tamannalu ernumanartoqarpoq. Assersuutigalugu aappariit imminnut tapersersoqatigiittariaqarnerannik piumasaqaat utoqqalinersiaqartarneq eqqarsaatigalugu unitsinniarneqarpoq. Taamaalillunilu utoqqalinersianik pisartagaqalernissami katissimalluni imaluunniit katissimanngikkaluarluni inooqateqarneq piumasaqaataajunnaarsinniarneqarpoq inoqutigiillu qanoq amerlatigisunik isertitaqarsimanerat isiginiarneqarunnaarluni kikkut tamarmik qaaffasinnerpaamik utoqqalinersiassaqartinniarneqarpasipput. Siunnersuutigineqartoq tusaqqaarlugu tusaruminartuuvoq tapersersorusunnarlunilu, tamannali inuiaqatigiinnik tusiapitsitsilersussaavoq aappariit aningaasaqarnermikkut toqqissisimasumik inissisimareersuut ingammik iluaqusertussaammagit. Tamanna pillugu Siumut ukiuakkut ataatsimiinnermi 2009-mi siunnersuuteqarpoq, namminerlu naatsorsuinerat naapertorlugu ukiumut 80 mio. koruuninik naleqassangatinneqarluni. Aningaasarpassuit. Naalakkersuisooqatigiinnissamik isumaqatigissummi kissaatigisarpassuit takuinnaraanni taamaammat Inuit Ataqatigiinniit ukiami 2014-imut Inatsisartut aningaasanut Inatsisissamik isumaqatiginninniarnissaat oqallisiginninnissarlu pissangagaarput ernumanermik akullugu. Ernummatigaarput naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissut kissaaterpassuarnik imaqartoq aningaasaliinissamik imaqartinneqanngimmat.

Suliffiit nutaat aatsitassarsiornerlu

Inuit Ataqatigiit naalakkersuisooqatigiinngortussat isumaqatigilluinnarpaat suliffissaarusimaneq iliuuseqarfigineqassammat. Taamaattumik suliniutit angisuut, sanaartorneq aalisakkanik suliffissuaqarnerlu aqqutigalugit suliffinnik ataavartussanik nutaanik pilersitsisoqartariaqarpoq. Tamanna ukiuni kingullerni sisamani anguniarlugu suliarivarput, soorlu suliffissaaleqisunut immikkut iliuuseqarnissamut 70 mio. koruunit atorlugit aningaasaliinikkut, annertusisamik kommuninik suleqateqarnikkut, aalisarnermik inatsimmik nutarterinikkut, ilinniartitaanermik nutarterinikkut suliniutinullu angisuunut tunngavilimmik inatsisiliornikkut. Suliniutit taasagut tamakku tamaasa Siumumit akerlerineqarput. Taamaattumik pissanngatigeqaarput naalakkersuisooqatigiilersussat suliniutit nutaat misilininneqanngitsullu suut saqqummiunnialersaarneraat. Tamakku akissutissarsisinnaanngikkallarpagut, naalakkersuisooqatigiinnissamummi isumaqatigiissut qaammaasaqalersitsinerunngilaq.

Qineqqusaarnermi pingaarnerutillugu sammisat ilagivaat aatsitassarsiornerni tamani  akileraarusersuilluni isertitaqarnissaq, Siumumit piumasarineqartoq- akuersissutaareersunut akuersissutissanullu nutaanut – soorlu aamma suliniutinut angisuunut inatsimmik alannguinissaq piumasarineqartoq.  Ajoraluartumilli qaammaasaqarneruler-nissaq qatangiinnassaaq naalakkersuisooqatigiinnissamummi isumaqatigiissummi aaqqiissutissat nassaariuminaalluinnarput, ileqqunngulersutullu ililluni qanorpiaq iliuuseqalersaartoqarnersoq naalakkersuisooqatigiilersussat akissutissaqartinngilluinnarpaat.

Naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissummi allaqqavoq: “Aatsitassarsiornikkut piiaanissamik pilersaarutit suliniutillu angisuut aallarteriaannaat isumaqatigiissutaareersut malillugit piviusunngortinneqassapput.” Tamanna paasivarput tunisassiornermi akile-raarusersuinermik piumasaqaataasunik unitsinerusoq, soorlu Isukasiani suliniummut. Qineqqusaarnermi Siumumiit nipituuliuutigineqartuarpoq “Kalaallit Nunaat akeqa-nngitsuunngilaq”. Immaqaana paasisimagaat ilumut taamanngisaannarsimasoq, soorlu aamma aningaasaqarnerup sinaakkutai pilersaarutaareersunut assersuutigalugu ujaqqanut erlinnartunut atatillugu aamma ajunngitsumik massakkuugallartillugu inississoreersimasut.

Inuit Ataqatigiinniit nalunaarutigiuartarsimavarput naalakkersuinikkut aatsitassanut anguniakkavut allanngortinneqarsinnaanerannut piareersimalluta. Kisianni ullormiit ullormut sangujoraartigisumik naalakkersuinikkut pissuseqarusunngilagut, kissaatiginngilarpummi nalornisitsilernissaq ersarinngitsuliornerlu. Taamaammat naalakker-suisooqatigiilersussat kaammattorumavagut allanngortiterilinnginnermi nunani tamalaani atorneqartuni akileraarusersuisarneq misissoqqullugu. Ilisimasat avataaneersut ajortuinnaanngillat, ingammik Nunatsinnut nalimmassaanissaq ilannguttaraanni.

Kisianni suliniutinut angisuunut inatsit saqqummiuteqqinneqassappat akuerineqaqqillunilu takorlooruminaappoq uani qinigaaffimmi suliniutit angisuut suliffinnik nutaanik pilersitsissanersut.

Uran

Inuit Ataqatigiit aatsitassanut uranitalinnut atatillugu “Aatsitassarsiornermi uranimik akoqarnissamut killigititaqarnerup” unitsinneqarnissaanik nalunaaruteqarneq ernummatigaa. Inatsisartut isumaqatigiilluinnartut akuereqqammerpaat killigitaqarneq unitsin-neqassagaluarpat kingunerisinnaasaanik nalunaarsuisoqassasoq. Ajoraluartumilli naalakkersuisooqatigiilersussat aalajangiinermik ataqqinninniarnatik aalajangerput, naak aalajangeeqataasuugaluarlutik, parti nutaaq Partii Inuit atorunnaarsitsinissamik akerliusutut inissinnikuusimasoq eqqaassanngikkaanni. Takorlooruminaalluinnarpoq suna tunngavigalugu uranimik piiaanissaq akuersaarneqalersoq, ingammik inunnut, uumasunut inuilaamut avatangiisinullu sunniutaasussat ilisimaneqartinnagit. Erloqiummernaqaaq qineqqusaarnermi Siumut unnermat suliniutit angisuut pillugit ernumassuteqaqalutik, uffa “Aatsitassarsiornermi uranimik akoqarnissamut killigititaqarneq” siunissamut ataavartussamik atorunnaarsitsilerlutik paasissutissat pisariaqartut piginngikkaluarlugit. “Aatsitassarsiornermi uranimik akoqarnissamut killigititaqarnerup” atorunnaarsinneqarnissaannut atatillugu innuttaasunik tamakkiisumik peqataatitaqarnissaq qilanaaraarput.

Suliniutit aallartisareersut ingerlatiinnarneqassapput

Inuit Ataqatigiit nuannaarutigaat naalakkersuisooqatigiilersussat Inuit Ataqatigiit naalak-kersuisooqatigisimasaasalu qinigaaffimmi qaangiuttumi suliarisaat nanginniarmatigit. Ingammik nunannaarutigaarput annertusisamik inuusuttunut suliniuteqarneq ingerla-tiinnarniarneqarmat, tassa inuusuttut meeqqat atuarfianik naammassinnereersimasut suliffeqanngitsut ilinnialersimanngitsulluunniit eqqarsaatigalugit. Tamanna nuannerpoq, ingammik naalakkersuisooqatigiilersussat aningaasanut inatsimmut ukioq manna atuuttumut inuusuttunullu periarfissiisumut itigartitsisimanerat eqqarsaatigigaanni. Meeqqanut inuusuttunullu tunngatillugu naalakkersuisooqatigiilersussat nutaanik iliuuseqarnissaminnik saqqummiussaqanngillat, ilimagineqarsinnaassaarlu iliuuserissamaakkat naalakkersuisooqatigiissimasut suliaannik nangitsinerussasut. Meeqqanut inuusuttunullu sammisaqarfik oqaaseqatigiinnik marlussunnik taatsiarneqarpoq naak meerartavut inuusuttavullu siunissarigaluarivut. Illua’tungaatigut ilaqutariinnut højskolertalernissaq neqeroorutissatut nalunaaruteqartoqarpoq soorlu aamma angajoqqaanngortussat ilaqutariinngorlaallu siunnersorneqarnissaat tunngavilersorneqassasoq. Taakkorpiaallu naalakkersuisooqqatigiissimasut kommuninut immikkut aningaasaliinermikkut qulakkeerinneeqatigiiffisaaat, soorlu aamma naartusunut “siusinaartumik iliuuseqarneq” aamma pilersinneqartoq. Nuannaajallannarpoq suliarujussuaq tapersersorneqalersimammat, naak siusinnerusukkut isornartorsiorneqarsimagaluaqaluni.

Inuit Ataqatigiit nersorinninnertut tiguaa naalakkersuisooqatigiinngortussat Inuit Ataqatigiit angusaqarfigalugit suliarisimasaat isumaqatigiissutiminnut ilanngussimammassuk, soorlu pilatsinnissamut utaqqisunut ikilisaanissamut aningaasaliinerit, ukiuni arlalinni ingerlanneqarsimasut. Soorlu aamma atornerluinermut katsorsaariaaseq eqaatsoq qulakkeerneqarsimasoq, maanna katsorsaaneq atornerluisumut saappoq killormoornani. Tamakku Inuit Ataqatigiit qulakkeerpaat, tamatigut Siumumit Atassummiillu akerlilersorneqaraluarlutik isornartorsiorneqaraluarlutillu.

Nersorininninnertuttaaq tiguarput naalakkersuisooqatigiinngortussat nunalerinermut isumalioqatigiissitaqartitsineq suliaminnut ingerlateqqimmassuk. Taamaakkaluartorli Aningaasaqarnermut Siunnersuisooqatigiit siorna nalunaarusiaat peqqissaarullugit misissussagaat kaammattuutigissavarput, soorlu aamma 2025-ip tungaanut pilersaarut misissoqqullaripput, tassanimi takuneqarsinnaammat siunissami inuiaqatigiit pissarsissaartut pigiinnassagaanni iliuutsit suut pisariaqarnersut. Taamaaliortoqanngippat pissusiviusut piviusut naalakkersuisooqatigiinngortut saaqqutiinnassavaat suli takorluukkaminnik pilersaarutinilluunniit saqqummiussinngitsut. Tamanna kinguaassatsinnut naapertuilluarnerunavianngilaq. Inuit Ataqatigiinniit aamma ujartorparput aalisarnermi pissutsit qanoq aaqqissuunneqarniarnersut, soorlu aamma sooq aammalu sunik siunertaqarluni Nukissiorfinnik namminersortunngorsaasoqarniarnersoq.

Takuuk, allatut oqarfiunngilaq: kissaatigisarpassuit sooq qanorlu iliuuseqartoqarnissaannik malitseqartinneqanngippata apeqqutissarpassuit suli erfattuassapput.

2009 – 2013, sorpassuartigut siuariarfiusut

Qinersineq naammassivoq. Inuiaat taasipput Inatsisartullu nutaat ivertillugit. Naalakkersuinikkut nikinneq tamanna nalerorlugu qinigaaffiup qaangiuteqqammersup qanoq angusaqarfiusimanera maana nalilersussavara. Taamaasiornissannut kalaaleqatikka kisiisa eqqarsaatigiinnanngilakka, aammattaarli nunarsuarmioqatigut nunatsinni politikkikkut ineriartorneq pillugu malinnaaqqissaartut eqqarsaatigaakka.

Aallartisarnermi atugassarititaasut imaannaanngitsut

Ukiut sisamat naammaqqajanngillat siusinnerusukkut politikkikkut ingerlaasiusimasoq siunissarlu isigalugu inuiaqatigiit aaqqissuuteqqinneqarnissaannut sinaakkutassat ataatsikkut iluarsaannissaannut.

Qinigaaffik qaangiuteqqammersoq pillugu peqqissaarussikannersumik oqalussagutta taava taamani 2009-mi aallartisarnermi atugassarititaasut eqqaanngitsoorneq ajornakusoorput.

Taamani ivertitaagatta Nunatta Karsia ukiut arlerlugit amigartoortarsimavoq. Assersuutigalugu 2009-mi Nunatta Karsia katillugit 1 mia. kr.-inik amigartooruteqarpoq, taamaammat kialluunniit takusinnaavaa aallartikkatta pissutsit qanoq ilungersunartigisimasut. 2004-mit 2008-mut aningaasaqarnikkut pitsaasumik ineriartorneq avammut niuernerup qaffanneranik pilersinneqarsimanngilaq, akerliannili taarsigassarsianeersimalluni.

Taamani paasivarput aningaasaqarnikkut sukannersupilussuarmik aqutsinissaq pinngitsoorneqarsinnaassanngitsoq. Pilertortumik paasivarput pisortat aningaasartuutaat qaffakkaluttuinnartut allatut ajornartumik ingalassimatinniartariaqassallutigit. Aammaarlunga oqaatigissavara, nunap aningaasaqarnikkut pitsaasumik ineriartornera nunanit allanit taarsigassarsinikkut pilersorneqartoq ingerlatiinnarneqarsinnaanngimmat.

Tassanngaanniit qanoq pisoqarnera nalunngilarput. Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa iluaqutsiullugu aqutsinikkut ajornartorsiutit assigiinngitsut qanoq iliuuseqarfigineqartariaqartut qulaajartippagut, tassa inuiaqatigiit atugarissaarfiusut patajaatsut  atasinnaalluartullu qulakkeerniassagutsigit. Pissutsimmi imminnut ataqatigiipput. Taamani pisariaqavissorsimavoq unammillernartut siunitsinniittut qanoq ittuuneri ataatsimut isigalugit paasiniassallugit.

Suliffissaaleqineq

Aalisarnerup aalisakkanillu nioqqutissiornerup ingerlanerliulerneragut aningaasarsiornerup ammut aallariarnera suliffissaaleqinerup annertusiartorneranut taamani pissutaaqataavissorpoq. Naatsorsueqqissaarnerit takutippaat 2006-2008 tikillugu kinguppannik, qaleralinnik assagiarsunnillu aalisarneq ingerlarsorsimasoq. Tupinnanngilaq tamanna suliassaqartitsisimammat. Kisianni piujuaannartitsineq tunngavigalugu tamanna aalisarnerusimanngilaq, taamaaqqajanngilaq. Biologit siunnersuinerat taamani Naalakkersuisuutitaqartut pingaartinnerusimanngilaat. Tamatuma suna kingunerisimaneraa nalunngilarput – tassa kinguppattassiissutit ukiumiit ukiumut uagut ikilileriffigisariaqartariaqartarsimavagut kinguppaat kinguaassiornerat sernissorumallugu, amerliartoqqilerniassammata. Tamanna suliassaalatsilernermik soorunami kinguneqanngitsoorsimanngilaq.  Qitiusorli unaavoq, tassa nunatta kitaani kinguppanniarneq piujuaannartitsineq tunngavigalugu nunallu tamat akuerisaannik ingerlalermat. Nunatta siunissaa tassaniippoq, piujuaannartitsinermi.

Pissutaaqataavissortoq alla tassaasimavoq ingerlatseqatigiiffiit pisortanit pigineqartut akiitsoqalersimanerat.  Puigussanngilarpummi taamani ivertitaanitta nalaani nunat tamat aningaaseriveqarnikkut akiitsoqarnikkullu ajornartorsiornerat tamakkersorluni peruttormat. Nunatsinnut atatillugu paasivarput nunatta isumalluutaa Royal Greenland A/S 500 mio. kr-inik amigaateqartoq, sunaaffa akiitsut ima amerlatigilersimammata taarsigassarsisitsisut akiliisinnaassuseqarnermut annertunerusunik piumasaqaateqalersimallutik. Aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffiit pisortanit pigineqartut 2009-mi ataatsimut katillugit 3.508 mia. kr.-inik akiitsunik ernialersorneqartunik nammataqarsimapput, 2007-mi 2.780 mia. kr-inik ernialersorneqartunik akiitsoqarlutik.

Oqarnertut ukiut sisamat ingerlanerinnaanni angusarissaarnissaq killilerujussuuvoq. Nunat tamat aningaasaqarnikkut ajornartorsiornerat nipputivilluni nippussimavoq, tamannalu nunat tamat aningaasaliinissamut ajornartorsiornerannik maanna malitseqalersimalluni, taamaammat ilimananngilaq tamanna imaasiaallaannaq anigorneqassasoq. Pissutsit taamaatsillugit aningaasarsiornerup ilorraap tungaanut arlaatigut aallartisarnissaa imaasiallaannaq angusaqarfiusinnaasimanngilaq. Taamaakkaluartoq aallartisavissorsimagaluarpugut.

2012-ip naajartulernerani 2013-illu aallartinnerani suliffissaaleqineq iluatsittumik kinguariartulersimavoq. Qaammammi februarimi nuna tamakkerlugu suliffissaaleqisut 914-inik ikileriarsimapput, tamannalu maluginiarnalaanngitsuunngilaq pissutigalugu ukiuleruttoraa taama pisoqarmat. Aanali pingaarnersaa, tassa sarfarissumut atoruminartumut pulajartorpugut.

Tamanit pingaarnerutitarput

Innuttaasut ilinniagaqarnerannik qaffassaanermi ilungersuuteqarsimanerput pingaarnerpaatut uuttorneqaatigerusupparput.

Naatsorsueqqissaarnerit nassuitsumik takutippaat inuit amerliartuinnartut inuussutissarsiutitigut ilinniartitaanernik ilinniarnertuunngorniarfinnilu atuarnernik aallartitsisalersimasut, aammalu inuit amerliartuinnartut ilinniaqqittalersimallutillu ingerlaqqiffiusumik ilinniagaqartalersimasut.

Oktoberip aallaqqaataa 2012 nalerorlugu 4.300-nik ilinniartoqarpoq. Aatsaat taama amerlatigisunik tassa ilinniartoqarpoq. Siornaak ilinniarnertuut katillugit 275-it ilinniarnertuunngorniarfinni allagartartaarrapput. 2010-mut naleqqiullugu 16 pct.-inik tamanna siuariarneruvoq. Tassa 2009-p kingorna siuariartoqangaatsiarpoq. Arnat tamatumani maligassiuisuupput.

Qitiusorli tassaavoq paasissallugu ukiut malittarisungaat uuttuutigalugit inuiaqatigiinni kalaallini ilinniartitaaneq ilumut qaffakkiartornersoq – tamatumalu qanoq pilertortigisumik pinera paasissallugu. Naatsorsueqqissaarnerit takutippaat 2002-p naanerani nunatsinni innuttaasut tallimararterutaat meeqqat atuarfiannit ingerlaqqiffiusumik ilinniagaqarsimasuusut. 2011-p naanerani innuttaasut sisamararterutaat taama inissisimalersimapput. Qinigaaffiup qaangiuteqqammersup ingerlanerani tamanna aatsaat iluamik sukkatsippoq.

Innuttaasut ilinniagaqarnerannut atatillugu uuttuutissaq pingaarnerusoq, nunat tamat akornanni pissusiusartoq malillugu, tassaavoq inuit 25-t sinnerlugit ukioqartut sanilliussiffigalugit uuttuisarneq. Tassuuna aamma kingumut erserpoq innuttaasut 25-t sinnerlugit ukioqartut ilinniagaqaleriartuinnartut. Arnat tamatumanissaaq maligassiuisuupput.

Tassami ilinniagaqarsimaneq akissarsiarissaarnermut, soraarnerussutisiaqarnermut, toqqissisimasumik atorfeqartitaanermut alakkaamanermullu attuumassuteqaannanngilaq, aammattaarli pitsaanerusumik inuuneqarnermut attuumassuteqarpoq. Peqqissumik inuunermut aamma tunngassutilerujussuuvoq.

Taamani ilisimaaraarput ilinniartitaaneq annertuumik qaffassassagutsigu taava tamanna inuiaqatigiinnut naleqartussaassasoq. Ilinniarfeqarfiiit allilileriffiginissaannut, aserfallatsaaliornerinut aammalu meeqqat angerlarsimaffiinik kollegianillu sanaartortitsinernut aningaasaliissutissat illikartippagut, assersuutigiinnarlugit. Taamaasiorpugut nalunagu piitsuussuseq, suliffissaaleqineq aammalu pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqarluni inuunerup sinnerani inuuginnarneq akiussagutsigik taava ilinniartitaaneq sakkussat sunniuteqqortunerit ilagimmassuk. Tamatuma inerititai tassa maanna malugusuutigisalereerpagut, tamanilli iluarusuutiginarnerpaaq tassaavoq misigisinnaaleratsigu inuusuttut nutaamik anersaaqalersut, nunarput pigiuminarnerusumik inuuffigineqalersinnaaqqullugu ilungersornerup angusaqarusussutsillu pianik nutaamik anersaaqarneq.

Nunarput nammaqatigiiffiunerusoq

Iluatsitsissangatinnanngikkaluartoq taamaattoq nunatsinni isertitatigut equngassutsit iluatsittumik nalimmassarsinnaasimavagut. 2007-imit 2011-mut ineriartorneq pillugu paasissutissat kingulliit naapertorlugit inuit isertitaat tamarmiusut nuna tamakkerlugu 2,8 pct.-imik qaffariarsimapput. Piffimmi tassani Qaasuitsup kommuniani innuttaasut siuariartornerpaasimapput ukiumut agguaqatigiissillugu 3,3 pct-imik isertitatigut qaffariaateqarsimagamik. Taannaannaanngilaq, piffimmi tassani innuttaasut tamarmiusut akornanni aalisartut umiatsiaararsortut ”akissarsiaat qaffapiloornerpaasimapput”, erseqqissuliuutigissagaanni.

Nørdiuniakujunnianngikkaluarlunga nunatsinni isertitat agguataarnerisa equngassutaat ilumut nalimmassarneqarsimanerat uppernarsaatinik tunngavilersorusuppara. Periaaseq 80/20-ratio-mik taaneqartartoq tamatumuuna atussavara. Uuttuut taanna atorlugu imminnut naleqqiunneqartarput inuit isertitaqqortunerpaat 20%-it aammalu inuit isertitakinnerpaat 20%-it isertittagaat.

80/20-ratio pineqartoq 2008-mi 5,8-mik 2011-milu 5,2-mik naleqarsimavoq. Piffimmi tassani inuiaqatigiit iluanni aningaasaqarnikkut equngassutsit tassa nalimmarsimapput. Pisuut piitsullu akornanni kiggaq nerukillisimavoq.  Nunarsuarmut qiviarutta paarlangasumik ingerlaartoqarnera takussavarput. Piffimmi tassani Danmarkimi pisuut piitsullu akornanni qunneq malunnartumik neruttoriarsimavoq. Danmarkimi 80/20-ratio 2008-mi 3,6-imik 2011-milu 4,6-imik naleqarsimavoq.

Aningaasarsiornikkut siuarsaanissamik pingaartitsivallaarnerarluta isornartorsiorneqartaraluartugut taamaattoq aningaasarsiornikkut siuariarnissaq nukingernartumik suliassaavoq ulluinnarni inuunermi nukittunerulersitsisartut, silattornerulersitsisartut, pisuunnguallatsitsinerulersartut toqqissisimanerulersitsisartullu siunissami akissaqartittuaannassagutsigit.

Aningaasaqarnikkut ineriartorneq

Suut tamaasa isulillugit eqqarsaatigigaanni aningaasaqarniarneq pingaaruteqarnerpaatut inerniliuttariaqarpoq. Tamanna aamma uuttorneqaatigerusupparput.

2011-mi aningaasarsiornikkut ineriartorneq sakkortusimavoq. Aningaasaliinerit qaffasissusiat assut qaffasissimavoq, ilaatigut uuliamik aatsitassanillu annertuumik ujaasisoqarnerata kingunerisaanik, ilaatigut sanaartornikkut timmisartunilu nalinginnaasumik annertunerusumik aningaasaliinerit qaffannerisa kingunerisaanik. Aammattaaq aalisarnerup annertunersaani isertitatigut annertuumik siuariartoqarpoq, tassa aalisakkat qaleruallillu akii 20-30 pct.-imik qaffammata, tunisassiaq apeqqutaalluni, pisarineqartullu annertussusaat annikitsumik qaffariarsimallutik.

Aatsitassanik manngertunik ujarlernermut aningaasartuutit 2007-imi 2008-milu 500 mio. kr.-it missarpiaannut naatsorsorneqarput. Taakku 2009-mi 300 mio. kr.-inut ikileriarput. 2010-milu 500 mio. kr.-t sinnerlugit qaffariaateqarlutik.

Tamanna suliaqarfinni aningaasat kaaviiaartitat qimerlooraanni malittarineqarsinnaavoq. Naatsorsueqqissaarnerit ersersippaat ataatsimut isigalugu aningaasat kaaviiaartut amerlatsikkiartortut. Tamanna Nunatta Karsianut kommunillu karsiinut taamaallaat iluaqutaanngilaq, aammattaarli suliffeqarfinnut namminersortunut.

Tamanna aningaaseriviit ukiumoortumik naatsorsuutaasigut aamma malittarineqarsinnaavoq. Grønlandsbanken taamaasilluni siorna aatsaat taama sinneqartooruteqartigaaq. Aningaasanik niuernermi nalittornertigut iluanaarutit taavalu inunnut sulliffeqarfinnullu mikisunut taarsigassarsiarititat malunnartumik amerlinerat siuariarnermut pissutaaqataavissorput, tassa 2011-mut naleqqiullugu 72 pct.-imik siuariartoqarluni.

Inuit nalinginnaat aningaasaqarniarnerat aamma aaqqikkiartoqqilerpoq. Innuttaasut pisortanut akiitsui piffimmi sivisujaami 1 mia. kr. missaannik annertussuseqapajaartarsimapput. Siorna januarimi 850 mio. kr.-inut iluatsittumik appartinneqarput, tassa ilorraap tungaanut aallariartoqarpoq. Kisianni nungunnissaat suli ungaseqaaq.

Naatsumik oqaatigalugu nunatta aningaasarsiornera 2009-mi killup tungaanut ammut ingerlasimagaluartoq tamatuma kingorna siuariartoqqilersimavoq. BNP-mi piviusumik siuariarneq 2010-mi 4,9 pct.-iuvoq 2011-milu 3,2 pct.-iulluni. Tassunga illuatungiliullugu 2007-imi kinguariarneq -2,7 pct.-iusimavoq.

Angisuumik allannguinissaq

Ilinniartitaanerup aningaasaqarniarnerullu saniatigut nunatsinni suliffeqarnikkut siunissami inuussutissarsiutitigut toqqammavissap tungaanut allanngortitsiniarnermi angusarineqarsimasut aamma uuttorneqaatigerusuppagut.

Ukioq 2010 nunatta oqaluttuarisaanerani immikkuullaarissuuvoq imartatsinni uuliamik ujarlerluni qillerinerit ukiut qulit ingerlasimanatik kingumut aallarteqqimmata.

Aatsitassat manngertut eqqarsaatigalugit ukioq 2010 annertuumik aamma ujarlerluni misissuiffiusimavoq. Taamatut aamma 2011-mi pisoqaqqippoq ingerlatat inuiaqatigiit aningaasaqarniarnerannut annertuumik iluaqusersuutaaqalutik.

Taamani siunniupparput ukioq 2020 nallertinnagu sinerissami tamani tamaani tallimanit amerlanerusunik aatsitassarsiorfinnik ingerlataqalereertoqarsimassasoq. Aallartittoqarnissaa taamani assut ujartorneqarpoq. Taamaammat Aatsitassalerinermik Ilinniarfik, kommunit aammalu inuussutissarsiornerup iluani kattuffiit suleqatigalugit sinerissami suliffeqarfiit aatsitassarsiorfiusumut pilersuisooqataalersussatut piareersaatitut pikkorissartittarlugit aallartissimavagut. Ukiuni siuliini pikkorissartitsinerit arlallit naammassineqartarput, taavalu ukioq manna pikkorissartitsinerit arlalissuit pilersaarutigineqarlutik.

Ilorraap tungaanut inuiaqatigiit ineriartornerannut ersiutaasut allat

2009-p kingorna inuiaqatigiit ineriartornerat pillugu tamakkiisumik allaatiginninnissamut inissaasuanarpoq. Taamaammat isumaliutersuut manna naggaserlugu ulluinnarni inuunermut tunngassuteqartualuit innuttaasut ilumut pitsaanerusumik inuuneqalersimanerannik tikkuutaasinnaasut taakkartulaassavakka.

Nuannaarutissaavoq 2010-mit 2011-mut imigassamik aalakoornartortalimmik inummut ataatsimut atuinerput 6,1 pct.-ersuarmik annikilleriarsimammat. Massakkut danskinit agguaqatigiissillugu ilumut imigassartornikinnerulernikuuvugut. Imigassamik pinngitsuuisinnaannginnitta kinguariartorneranut tamanna takussutissaavoq.

Pinerluttulerinermut tunngatillugu aammattaaq nuannaarutissaavoq pigisanut nalilinnut pinerluttuliornerit, soorlu tillinniartarnerit, aamma kinguariartormata. Innuttaasut akornanni, aammalumi angerlarsimaffinni, eqqarsartaatsikkut ilorraap tungaanut illuariartortoqarneranut tamanna takussutissaavoq.

Inuit atuinerat aamma qullariartorpoq, imatorsuunngitsumik, kisianni atugassarititaasut eqqarsaatigalugit naammaginartumik.

Kiisalu nuannaarutissaavoq akit ineriartornerat aalaakkaasuummat, pingaartumik ukiut arlallit kingumoortumik sanilliussiffigigaanni. Aningaasap nalinga 2009-p kingorna aalaakkaasumik appariartorsimavoq 2011-p tungaanut 2,0 pct.-imik. Kisitsisaatigineqarallartut naapertorlugit 2012-imi aningaasap nalinga 4,0 pct.-imik appariarsimavoq  Tassunga illuatungiuliuttariaqarpoq aningaasap nalinga 2007-imi 6,8 pct.-imik appariarsimammat 2009-milu 1,7 pct.-imik.

Tamanilli pingaarnerutillugu anguniagaraarput meeqqat inuusuttullu atugarissaarnerannik qaffassaanissaq. Meeqqat atuartut peqqissuunerannik misissuineq kingulleq 2010-meersoq naapertorlugu peqqinneq inuunermilu nalillit, nerisassat nerinermilu ileqqut, kiisalu kigutigissaaneq eqqarsaatigalugit siuariartorneqarpoq. Kisianni tamanna naammaqqajanngilaq, sulimi suliassaqaqaaq tupatorneq, timikkut aalaneq aammalu qinngasaarisarneq eqqarsaatigalugit.

Suut tamaasa ataatsimut katillugit oqartariaqarpunga inuiaqatigiinni ajuutit ileqqutoqqallu allanngortinniarnerat paamaarnartuummat. Tuppalliutigaarali allanngueqataaffigisinnaasatta tungaasigut ineriartorneq ilorraap tungaanut kaamissinnaasimagatsigu. Uanga nammineerlunga nalilertussaanngilara allatut, ajornanngippallu pitsaanerusumik, iliorsimasinnaagaluarsimanersugut, pereersummi pereerput. Sapinngisarput tamaat iliuuseqarsimavugut, immaqalu ilaannikkooriarluta nukingerpallaarluta ingerlasarsimavugut, tamanilli pingaarnerpaaq tassa qularnanngimmat Nunarput 2009-mi ukiumi 2013-imi iperakkatsinnit allaanerummat.

 Kuupik V. Kleist

Partiip siulittaasua, Inuit Ataqatigiit (IA)

 

 

Qujanaq

Taasinerit 10.374-it tassaapput  Inatsisartunut nutaanut qinersinermi Inuit Ataqatigiit pissarsiarisaat. Tamanna pillugu qujanarujussuaq! Taasinerit 10.374-inik amerlassusillit pisussaaffiliipput piareersimavugullu Inatsisartuni ilaasortat 11-iulluta kingunissaqarluartumik sulinissamut Inuit Ataqatigiillu pingaartitaat sallersaatittuarumallugit. Inatsisartuni nutaani ilaasortaatitavut 11-it piumassuseqarluarlutik sulilernissamut piareeqqapput illuatungiliuttunilu peqataanitsigut Inuit Ataqatigiit anguniartuagaat malersorneqartuassapput Naalakkersuisunngortunullu tutsuiginartumik tatiginartumillu illuatungiliunnerput takutissallutigu. Nunarput nukittooq ineriartorfiusoq, ataqqeqatigiinnermik aammalu inuiaqatigiit naligiinnerulernissaannik siunnerfeqartuartoq suliniutigiuassavarput.

Kuupik V. Kleist

Isumaqatigiinniarneq

Naalakkersuinikkut suleqatigiissinnaaneq qinersisartunit amerlanerpaanit tunuliaqusersorneqartoq Inuit Ataqatigiit isumaat malillugu tassaavoq nunatta patajaatsumik atasinnaa-sumillu ineriartortinneqarnissaanut aallaavissaq. Inuit Ataqatigiit tamanna anersaaralugu piumassuseqarluartumik unneqqarissumillu Siumup isumaqatigiinninniarnissamut qaaqqu-sinerat ilassilluarlugu peqataaffigisimavarput.

Oqaloqatigiinnerilli ajoraluartumik takutippaat ukiuni aggersuni politikkikkut siunnerfissat aalajangersarneqartariaqartullu tunngaviusumik isumaqatigiissusiorfiginissaat ataatsimullu paaseqatigiiffiusumik tunaartalersuiffiginissaat ajornakusoortuusoq. Oqaloqatigiinnerit takutippaattaaq tamakkiinerusumik naalakkersuinikkut apeqqutini assigiinngitsuni Inuit Ata-qatigiit tungaannit ujartuiffigisagut akissutissaqartinneqanngitsut. Siumup tungaannit inatsisit assigiinngitsut atuutereersut mikisualuttortai ilanngullugit allanngorteriffigineqassasut pingaarnertut eqqartorumaneqarsimapput naalakkersuinikkut erngertumik iliuuseqarfigisassat tunulliunneqarlutik. Taamaalillunilu suliffissaaleqinerup akiorniarneqarnissaa, aningaasatigut pitsaasumik aqutsisariaqarneq, inuussutissarsiornikkut siuarsaaniarluni iliuusissat, aalisarnermi nutarterinerup qanoq nanginneqarnissaanut tunngasut, inuiaqatigiit atugarissaarnikkut qulakkeerunneqarnissaat ilinniartitanikkullu qanoq qaffassaasoqassa-nersoq tunulliunneqarput.

Sulianut annertuunut inatsimmut, akileraartarnermut inatsimmut aammalu aatsitassarsiornermut inatsimmut Naalakkersuisoqatigiilersussat allanngortilersaagaannut atatillugu Inuit Ataqatigiit tungaannit kingunissaat suujumaarnersut aammalu piffissalersuinermut tunngasut apersuutigisimavagut.

Aningaasarsiornikkut siuarsaanissaq taamatullu suliffissanik ataavartunik pilersitsinissaq ullumikkut inuiaqatigiinnit aatsaat taamak ujartuiffigineqartigipput. Taamaattuminguna tutsuiginartumik erseqqissumillu piffissalersuisariaqarnerup sanioqqunneqarsinnaannginnera aamma tikkuarsimagipput. Ilanngullugu Siumup tungaannit allanngortilersaarneqartut piumasaqaatitullu nutaatut allanngortinniakkat aatsitassarsiornikkut suliffissuaqarnikkullu pilersaarutaareersunut imaluunniit siunissami qinnutigineqarfiusussanut atuutsinniarneqarnersut paaserusussimavarput. Tamatumani ilaatigut eqqarsaatigaavut Isukasiani saviminissamik piiaanissamut pilersaarut, aluminiumik aatsitsiviliornissamut pilersaarut, Kuannersuarni kiisalu Killavaat Alannguanni aatsitassanik qaqutigoortunik taaneqartartunik pilersaarutit qinnuteqaatillu.

Inatsisini pineqartuni allanngortinniakkat annertuutut nalilerpagut, taamaattumillu nunatta ineriartornissaa sumut sammiveqassanersoq 2014-imi ukiakkut aatsaat paasinarsilluni nalorninarunnaassasoq nalilerparput. Aatsitassanik qinngornernik ulorianartunik akullit piiarneqarsinnaalernissaannik Siumup siunnerfeqarnera eqqarsaatigalugu Inuit Ataqatigiinnit piumasarisimavarput qaammatialunnguit matuma siornatigut Inatsisartut siuliini isumaqati-giissutigineqarsimasoq attanneqassasoq. Eqqaamaneqassaarmi Inatsisartuni partiit tamar-mik ukiakkut ataatsimiinnermi manna isumaqatigiissutigimmassuk, tassalu aatsitassanik qinngornernik ulorianartunik akullit aatsaat piiarneqarsinnaalissasut qalluinerup inuit peqqissusiannut, avatangiisinut, nunat tamalaat isumaqatigiissutaannut il.il. qanoq sunniuteqarsinnaanersoq sukumiisumik Inatsisartunit qulaajaavigineqareerpat. Inuit Ataqatigiit kaammattuutigaarput tunngaviusumik isumaqatigiissutaareersoq tamanna ataqqineqassasoq. Tamatumani Inuit Ataqatigiinnit aamma paaserusussimavarput qinngornernik ulorianartunik qummut killiliiniartoqarnersoq imaluunniit aatsitassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaanissamik inerteqquneqarneq atorunnaarsinniarneqarnersoq nutaamik killiliinani.

Ataatsimut isigalugu Inuit Ataqatigiit pingaartippaat aappaagu aatsitassarsiornermi ataatsimoorussamik periusissamik nutarterinissaq inatsisitigut allanngortiterinissat sioqqullugu aqqusaarneqaqqaassasoq. Qularutiginngilarput nunatsinni annertuumik aatsitassar-siortoqalissappat taava aatsitassarsiorniartunut inuiaqatigiinnullu pingaaruteqarluinnassasoq atugassarititaasut sioqqutsilluni ilisimaneqareernissaat piffissamilu sivisuumi atuutsinneqartarnissaat.

Akileraartitsinikkut akitsuusersuinikkullu allanngortitsiniarnermi Inuit Ataqatigiit pingaar-tilluinnarlugu aamma isumaqarpugut akileraarutit suut akitsuutillu suut toqqaannartumik nunatta karsianut nakkartineqassanersut soorliillu aatsitassarsiornermi aningaasaa-teqarfimmut nakkartinneqartussaatitaanersut ilanngullugit eqqarsaatigineqareertariaqartut.

Inuit Ataqatigiinnut pingaaruteqartorujussuuvoq Nunatsinni akisussaassuseqarluartumik naalakkersuinikkut ingerlatsisoqassasoq aammalu politikkikkut aalajangersaaniartarnerit peqqissaartumik tunngavissaqarluartumillu aalajangiunneqartarnissaat. Aatsitassarsiornikkut suliffissuaqarnikkullu ukiuni kingullerni ineriartortitsinissamut tunngavisat pitsaasut pilersissimavagut, soorluttaaq aningaasaqarnikkut oqimaaqatigiissumik amigartoorujussuar-fiusanngitsumillu ingerlatsisimasugut.

Inuit Ataqatigiit partiiuvoq akisussaaffimmik pingaartitsisoq. Illuatungerisatsinnut apeqquterpassuagut akineqarsimatinnagit aammalu inuiaqatigiinni atugarissaarneq qanoq ullumikkut siunissamilu qulakkeerneqarnissaa pillugu illuatungerisanit aningaasarsiornikkut pilersaaruteqartoqartinnagu, Inuit Ataqatigiit naalakkersuisooqataasinnaanngillat. Akisussaaffimmik pingaartitsisuugatta aammalu upperigatsigu qinersisartorpassuagut pitsaanerusumik kiffartuussinnaassagivut pitsaanerutipparput naalakkersuisooqatigiit avataaniilluta Nunarput sullikkutsigu.

Inuit Ataqatigiinnut pingaaruteqartupilussuuvoq politikkikkut aalajangersaasarnerit sivisuu-mik attanneqarsinnaasassasut aammalu minnerunngitsumik kingulissatsinnut iluaqutaa-sassasut. Qinigaaffimmi aggersumi Inuit Ataqatigiit akisussaassuseqarneq akaareqa-tigiinnerlu pingaartillugit aammalu inuiaqatigiinni naligiinnerulernissamik siunertaqarluta sulissaagut. Piviusorsiortumik tutsuiginartumik tunngavilersorluakkamillu politikerput inger-lateqqissavarput, periarfissaqaraangallu suleqatissarsiortarnitsigut tamakku aqqutissiuun-niassavagut. Partiittali tunngaviusumik pingaartitariuagai makku aalajangiusimavagut qimanngisaannassavagullu: unneqqarissaarneq, akisussaassuseqarneq, peqqissaarneq, inuiaqatigiinni ersoqatigiinneruneq aammalu aningaasarsiornikkut annertunerusumik kif-faanngissuseqalerneq.

Kuupik Vandersee Kleist

Inuit Ataqatigiit

 Nuuk, 19. marts 2013

Kommunalbestyrelsenut qinigassanngortitagut

Qaasuitsup   Kommunea

Naimangitsoq Petersen Qaanaaq
Edvard I Kristiansen Kangersuatsiaq, Upernavik
Nikkulaat Heilmann Upernavik
Lars Petersen Upernavik
Fritz Mathiassen Uummannaq
Isak Hammond Uummannaq
Bendt B. Kristiansen Ilulissat
Jens Madsen Ilulissat
Eva Jessen Ilulissat
Mathias Nielsen Ilulissat
Karo Thomsen Fleischer Ilulissat
Jens Vetterlain Qasigiannguit
Inge-Marie Jensen Rosing Qasigiannguit
Johan D Frederiksen Aasiaat
Ane Hansen Aasiaat
Peter Olsen Aasiaat
Niels Kristensen Aasiaat
Golo Sandgreen Aasiaat
Agathe Steenholdt Aasiaat
Abel Olsen Akunnaaq, Aasiaat
Grethe Olsen Akunnaaq, Aasiaat
Gerth Nielsen Akunnaaq, Aasiaat
Bia A. Broberg Qeqertarsuaq
Hans Aronsen Kangaatsiaq
Naja Hendriksen Kangaatsiaq
Hans Jeremiassen Kangaatsiaq
Bendt Karl Martinsen Kangaatsiaq
Kasper J. Brandt Iginniarfik, Kangaatsiaq

Qeqqata Kommunea

Morthen Lyberth Maniitsoq
Sidse Lyberth Berthelsen Maniitsoq
Nuka Ole Berthelsen Maniitsoq
Vilhelmine Thomsen Maniitsoq
Bolethe K. Heilmann Maniitsoq
Agathe Fontain Sisimiut
Birthe Kleist Petrussen Sisimiut
Anemarie Schmidt Hansen Sisimiut
Cecilia-Karla Olsen Sisimiut
Malene Ingemann Sisimiut
Olga B. Ljungdahl Sisimiut
Juliane Enoksen Sisimiut
Ida Abelsen Sisimiut
Anda Berthelsen Sarfannguit, Sisimiut

Kommuneqarfik Sermersooq

Mille S. Pedersen Nuuk
Ado Holm, Nuuk
Storm Ludvigsen Nuuk
Bibi Motzfeldt Nielsen Nuuk
Uju Petersen Nuuk
Allan Pertti Frandsen Nuuk
Ane Berthelsen Nuuk
Rina Høegh Lund Nuuk
Pipaluk Lynge Nuuk
Charlotte Ludvigsen Nuuk
Naja Lund Nuuk
Jonny Jensen Nuuk
John Peter Petrussen Nuuk
Erik Jensen Nuuk
Terkild Huusum – Isaksen. Nuuk
Asii C. Narup Nuuk
Malene Lynge Nuuk
Klara L. Petersen Paamiut
Henrik Rachlev Paamiut
Ove Poulsen Paamiut
Søren P. Lyberth. Paamiut
Ejner Jakobsen Arsuk, Paamiut
Mads J. Kuitse Kulusuk, Tasiilaq
Iddimangiiu Bianco Tasiilaq
Henning Maqe Tasiilaq
Nikolaj Haraldsen Tasiilaq
Mattaani Táunâjik Tasiilaq
Charlotte Píke Ittoqqortoormiit

Kommuneqarfik Kujalleq

Anga Peter Edvardtsen Narsaq
Avaaraq Olsen Narsaq
Bjarne Egede Narsaq
Storch Lund Narsarsuaq, Narsaq
Mouritz Karlsen Igaliku, Narsaq
Kelly Berthelsen Qaqortoq
Lasse Davidsen Qaqortoq
Stine Egede Nørbæk Qaqortoq
Ole Stephensen Qaqortoq
Erika Nielsen Baadh Qaqortoq
Aqissiaq Berthelsen Qaqortoq
Kista Isaksen Qaqortoq
Debora Kleist Qaqortoq
Louis Elisassen Nanortalik
Ingemann Dorph  Tasiusaq, Nanortalik
Nukannguaq Adolfsen Nanortalik
Thora Andreassen Nanortalik
Jerimine Stach Nanortalik
Henrik Brummerstedt Nanortalik
Kununnguaq Kleist Nanortalik

Ulloq siullermiit isertitat

Kuupik Kleist Pisuussutinik uumaatsunik suliniutit aallartippata, ulloq siullermiit isaatitsilissaagut. Isertitsissutaasullu tassaapput sulisut sulinerminni akileraarutaat kiisalu suliffeqarfiit iluanaarutiminnik akileraarutaat. Imaaginnanngilarli suliniummik ingerlatsisoq suliffeqartoq pineqartoq, tassami suliniuteqarnermik sullissisut suliffeqarfiit aamma ilannguttariaqarput. Taakku sulisuai aamma sulinerminni akileraarummik akiliissapput, soorlu aamma suliffeqarfiit iluanaaruteqarnerminnit akileraartussaasut.

Namminersorneq inatsit tunngavigalugu akitsuusiinerit uuliasiortunik aatsitassarsiortu-nilluunniit akileraarusersuinerit 75 mio. koruunit sipporpagit Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni agguaanneqassapput, Nunarput eqqarsaatigalugu Aatsitassanut Aningaasate-qarfimmut isaatinneqassallutik. Illua’tungaatigulli sulinermi akileraaarutit A-t sullissisullu kaaviaarttsinerminnit akileraarutaat Landskarsimut isertinneqassasut.

Assersuutitsialaavoq Cairn-ip 2010-mi 2011-milu misileraarllutik qillerinerat. Qillerinerit 100 mio. nilikkaanik tamatsinnut iluaqusiisut. Imaappoq misissuinermiilli isaatitsile-reerpugut, tamannalu iluarisimaanngitsoorsinnaanngilarput.

Pisuussutit uumaatsut pillugit oqallinnermi assigiinngitsunik siunnersuuteqartoqartarpoq suliffeqarfinnik qanoq akileraarusersuissanersugut. Uteqqiaffigineqartut ilagivaat aatsitassat annertussusaat tunngavigalugu akitsuusersuiniarneq, tassa suliffeqarfiit kaaviiaartitaanik akileraarusiineq.
Taamaannerani eqqaamasariaqarpoq pisuussutinik uumaatsunik aningaasarsiorfittut suli inissisimannginnatta (maanna guld-tisiorfimmik kujataani ataatsiminik ingerlatsisoqar-poq). Taamaattumik suliffeqarfiit suliluunniit aallartisartinnagit aningaasatuutitalersor-nissaannik mianersortariaqarpugut.

Pisuussutinik uumaatsunik piaanermik ingerlatsiviit suliniutip tamakkiisumik aningaasa-tigut ingerlaarnera nalilersortarpaa, tassa aningaasartuutaasussat siunissamilu isertitassat tamakkiisumik qimerloortarpaat. Taamaannerani nunat unammisavut qissimigaartariaqarpavut. Naligiissaarinermilu suliakkiissutigisatsinni erserpoq maanna akileraartarnikkut akitsuusersuisarnikkullu inissisimanerput unammillernermut ajunngitsumik inissisimatitsisoq. Inissisimaneq illersortariaqartoq.

Allali oqallinnermi tassanerpaq pingaaruteqartoq tassaavoq, nunat ikittuaraannaat suliffeqarfiit kaaviiaartitaat tunngavigalugit akitsuusersuimmata. Taamatut Ove Karl Berthelsenakitsuusersuisut ilisarnaatigaat ukiorpaalussuarni taamatut misilittagaqarsimagamik, assersuutigalugu Australia. Tamakku tunngavigalugit aatsaat pissusissamisuulissaaq eqqarsaatigilissallugu akitsuusersuinerit eqqunneqarsinnaannissaat pisuussutinik atuisutut inissisimanerput piviusunngoreerpat.

Pisuusssutinik uumaatsunik suliniuteqartut aningaasaliinissaannik pilerisaarinissami pingaaruteqarluinnartut ilagivaat attaveqaatitigut pilersitsinissamut taperneqarnissaq. Suliffeqarfiit tamakku nunatsinnukaraangamik attaveqaqaatitigut sanaartortariaqartut namminneq aningaasalersortarpaat. London Mining assersuutigissagutsigu umiarsua-liviliussapput, aqqusinniussapput aatsitassarsiorfillu tamaat ineqarfissat ilanngullugit aningaasartuuti-gissallugu. Nunani allani periusiilernikuuvoq nunat nammineq tamakkununnga aningaasaliissasut, soorlu Canadami Sverigemilu.

Naatsumik oqaatigalugu: siunissamut ungasissumut attassatsinnik periuuseqartariaqarpugut, siunissamut ungasinnerusumut atuuttussamik periuusissamik nutaamik isumaqatigiissuteqarnissatta tungaanut.

Kuupik Vandersee Kleist aamma Ove Karl Berthelsen, Inuit Ataqatigiit

Paatsiveerulluinnarneq

Sermitsiami saqqummersumi kingullermi atuarneqarsinnaavoq Siumut siulittaasuata aatsitassarsiornerni royalty-mik piumasaqarnertik imaaliallaannaq atuutilernavianngitsoq.

Allatut oqaatigalugu maannakkut oqariartuutigineqarpoq taamaallaat nutaanut aatsitassanik ujarlernermi piaanermillu isumaqatigiissutinut atuutissasoq, taamaalilluni maannamut isumaqatigiissutaareersimasut unioqqutinneqannginniassammata.

Inuit Ataqatigiit-niit isumaqarpugut taama allanngorartigisunik nalunaaruteqaqattaarneq nalornisitsisorujussuusoq, maannakkullu Siumut siulittaasuata oqaatigaa paatsoorneqarsimalluni. Tamannali paasilluarsinnaavarput, tassami Siumukkut qineqqusaarnermi royaltymut politikkiat sunaanersoq paasiuminaatsorujussuummat. Pineqartoq pingaartorujussuuvoq, tassami nunatta aatsitassarsiornermut politikkia pineqarmat. Eqqartorpagut nunat tamalaat akornanni suliffeqarfissuit isumaqatigiinniallaqqissorujussuit, taamaattumik pingaaruteqarpoq qanoq avammut oqariartuuteqarnissaq. Taamatuttaaq aamma pingaaruteqartorujussuuvoq piareersarluarsimanissaq.

Siumukkunnit oqaatigineqartaraluarpoq Isuani saviminissamik piiaasoqalerpat ulloq siullermiit royalty-mik akiliisoqartalissasoq – uffalu Siumukkut namminneq misissuinissamik akuersissut 1995-imi tunniuteqqaaramikku kiisalu 2005-imi London Mining-imut ingerlateqqinneqarmat aningaasatigut atugassarititaasut taamani akuersissutigereerlugit.

Akissutissanik amigaateqarpugut – imatut paasisariaqarnerluni Isua-ni saviminissamik piiaanissamut misissiunermi aningaasatigut royalty-mullu tunngasut nutaamik aaqqissuunneqassasut. Inuit Ataqatigiit-niit oqaatigiuarparput Isua-ni suliat annertoorsuartut aaqqissuussaq siulleq aallartippat royalty-mik piumasaqarniarata. Aamma oqaatigiuarparput maannakkut aatsitassarsiornermi inatsimmi periarfissaareersoq royalty’p atuutilertinneqarnissaa. Taamaattumik inatsisinik allanngueqqaarnissaq pisariaqanngilaq, taamaallaalli politikkikkut siunertaqarlunilu pilersaarusiornermiippoq.

Siumup siulittaasuata Sermitsiami ilanngullugu oqaatigaa, siunissami qanoq aaqqissuussiniarnerlutik sukumiivallaamik oqaatigiumanagu. Ilulissani KNR-ip qineqqusaartitsinerani TV-ikkut oqaraluarpoq royalty 10%-iussasoq. Suna 10%-eerutigissavaat – taanna atuutissava apeqqutaatinnagu aatsitassaq sunaanersoq aammalu aatsitassap nalinga apeqqutaatinnagu?

Inuit Ataqatigiit-niit erseqqissumik oqaatigaarput royalty avataani uuliasiornermi atorneqassasoq. Taamatuttaaq siunertaraarput Qeqertarsuatsiaat eqqaanni rubinisiornermi royalty atorneqassasoq. Ersarissuliuutigisarparput inatsimmi royalty periarfissaq mianersorluni atorneqassasoq, atorneqarneranilu pissarsiassaq annerpaaq siunertarineqassasoq.

Siumup partiillu allat tunngavilersuutaat tangeerupput. Kisiannili nuannaarutissaavoq massakut aamma allanit takuneqarsinnaalermat periutsit ullormiit ullormut allanngorartinneqarsinnaanngitsut, Inuit Ataqatigiillu siunnerfiat eqqortuusoq.

Nunatsinni tamarmiulluuta apeqqutini taamaattuni isumaqatigiissuteqarnissarput pingaaruteqarluinnartutut isigaarput. Naalakkersuinikkut patajaassuseq nunanit allanit aningaasalersuisussarsiornermi aalajangiisuulluinnartarpoq.

Inuit Ataqatigiit-niit royalty’p atuutilersinneqarsinnaanera akerlerinngisaannarsimavarput – paarlattuanilli oqartuarpugut piffissaq eqqortoq nallerpat taamaaliortoqartariaqartoq.aalajangiisussaq tassaassaaq aatsitassaq suna pineqarnersoq sunalu piviusorsiortuunersoq.

Aamma isumaqarpugut aatsitassarsiornermi akileraartsitseriaaseq sammineqartuartariaqartoq. Tamannarpiarlu pissutigalugu immikkut ilisimasalinnik suleqatigiissitaliorpugut akileraartarnikkut siunnersuisartussanik – taamatullu aamma aatsitassarsiornermi periuserisarput ukiuni kingullerni 20 – 30-nngortuni nalilersuiuarnikkut nallersuussiuarnikkullu aalajangiussaalluni.

Taamaammat apeqqutigisariaqartoq tassaavoq; Siumut suniartoruna?

Neriuppugut aamma kissaatigaarput partiit tamarmik ataatsimut isumaqatigiissuteqarnissatsinnut peqataajumassasut, soorlu 2009-mi tamatta isumaqatigiilluta aatsitassanut inatsit tassunga atasumik periusissarput aalajangiukkigut. Inuussutissarsiutinik nutaanik aallartittoqassapppat tamanna pisariaqavippoq.

Ikinngutinnersumik

Inuit Ataqatigiit Inatsisartunut qineqqusaartitaat

Royalty pissusiviusullu

All.: Inuit Ataqatigiit Inatsisartunut qinigassanngortitaat

Nunatta pisuussutai uumaatsut soorunami akeqarput, taamaattorli aamma Nunatsinnut isertitsissutissatut aalajaatsuunatillu qularnaatsuunngillat. Naak ukiorpassuanngortuni Nunatsinni aatsitassarsiornermik ingerlatsisoqarsimagaluartoq,  aatsitassarsiornikkut sulif-fissuaqarnermik pilersitsinissaq suli maannamut iluatsinngilaq. Nunarput aatsitassanik nalitoorsuarnik peqarpoq, suneqaratilli uninngaannarunik aningaasarsiornikkut naleqanngillat. Pisuussutivulli uumaatsut ataasiaannarlugit aningaasarsiutigisinnaagatsigit, piiar-neqarnissaasa akuersissutiginnginnerini isumalioqqissaarnissaq pisariaqarpoq. Taamaat-tumik annertunerpaamik iluanaarutiginiaraanni ungasissoq isigalugu pilersaarusiornissaq pingaaruteqarluinnarpoq.

Nunatta aningaasarsiornikkut nammineernissaa tamatta kissaatigaarput. Takorluugarli tamanna piviusunngussappat Nunatsinni nutaanik isertitaqaqqaartariaqarpugut – taamaaliorniaruttalu nunanit allanit aatsitassatigut aningaasaliiumasut selskabillu pisaria-qartippagut. Qanorluunniimmi ilioraluarutta aatsitassanik misissuisitsinissaq tamatumalu kingorna pisuussutinik piiaanissaq nammineerluta akissaqartinngilarput. Taamaalior-nissamut aningaasaqarnikkut suli nukilaappallaarpugut, tassami ullormut milliuunit arlallit tamatumani pisariaqartinneqarput. Taamaattumik nunat allamiut aningaasaliisussat selskabillu pisariaqavipput, soorluli aamma kalaallit piiaanissamut selskabiuteqarnissarput takorluussallugu piviusorsiunngitsoq.

Qineqqusaarnermi uani partiit arlallit siunnersuutigaat aatsitassanik piiaaveqarnermut atatillugu aatsitassat piiarsimasat tunngavigalugit tunisassiornermut akiliuteqartit-sisoqartassasoq (Omsætningsroyalty). Tunisaqarnermi akitsuusiinermi periuseq unaavoq selskabit aningaasat isertitamik tamakkiisut procentiinik aalajangersimasunik  Aatsitas-sarsiornermi aningaasaateqarfimmut nakkartitsisassasut, piiaavimmi pineqartumi sinne-qartooruteqarneq sinneqartooruteqannginnerluunniit apeqqutaatinnagit. Taamatut pe-riuseqarnikkut piiaaviup atuunnerani ukiuni siullerni selskabit aningaasartuutaat qaffasin-nerulissapput, ukiullu siulliit taakkorpiaat suliffeqarfiit aningaasatigut mianernartumik inissisimaffigisarpaat aningaasartuutit amerlanerusarmata. Tamanna uagut soorunami soqutiginngitsuusaarsinnaavarput. Aatsitassarsiornikkulli suliffissuaqalernissaq pimoo-rullugu kissaatigigutsigu aningaasaliisussat aamma pisariaqartitsinerat isiginngitsuu-saarsinnaanngilarput.

Aatsitassarsiorfillu matoqqasoq landskarsimut naleqangaanngilaq. Oqallinnermi ilaannikkut ima nipeqartoqartarpoq selskabit aningaasarsiorusunnerat inga-sappallaartoq. Inuit Ataqatigiit tungitsinniit erseqqissarusupparput selskabit Nunatsinni suliallit niuernikkut peqqinnartumik ingerlanissaat kissaatigigatsigu. Tassami suliffissat ataavartut isumannaatsullu atorfissaqartippagut. Inuit Ataqatigiit ammaffigiuarsimavarput aatsitassarsiornermi akitsuusersuinerup siunissami allatut aaqqissuunneqarsinnaanera.

Taamaattumik aamma siunnersuisoqatigiit immikkut ilisimasallit nunat tamalaat akornan-neersut pilersinneqarnissaat qularnaarsimavarput, aatsitassarsiornermi akitsuusersuineq nakkutilliinerlu pillugit pitsaanerpaamik aaqqissuussinissamik siunnersuisartussat. Tas-sami akitsuusersuinerput qanorluunniit aaqqikkaluarutsigu, selskabit akileraartarnissaat tunisaqarnermiluunniit akitsuutit (Royalty) atoraluarutsigit, akileraarutinik isaatitsiniarneq immini unamminartuusussaavoq.  Tassalu akileraarusiineq qanorluunniit ikkaluarpat akile-raaruserinikkut nakussassaanissaq suliassaavoq, minnerunngitsumik  transfer pricing-imik pisagaannik akiuiniarneq eqqarsaatigalugu. Transfer pricing selskabit nunani allani sel-skabiutiminnut minnerusunut tunisassiaminnik akikinaaralutik tunisisinnaanerannut tunngavoq, taamalu nunamit aatsitassarsiorfimmiit pigisanik nalilinnik annissuineq pineqarluni. Transfer pricing nunat tamalaat akornanni ajornartorsiutaavoq. Nunap suulluunniit akileraarusersuinini avaqqullugu pigisanik annissuisoqarnissaa kissaatiginngilaa. Tassunga atatillugu isumaqarpugut Akileraaruserinermik qullersaqarfimmi piginnaasatigut nakussassaaneq selskabinit aningaasalersorneqassasoq, soorluli tamanna aatsitassanut inatsimmi periarfissaareersoq. Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut akitsuusiinerit  royalties  silatusaartumik atorneqalerunik pitsaanerusoq, maannalu tamatumunnga piffissaan-ngilaq. Taamatuttaaq kissaatigaarput selskabit akileraarutaannik nakkutilliinerup nakus-sassarnissaa. Akileraarusiinerput eqqortuunersoq nalilersortuartariaqarparput, taamatullu aamma aningaasaleerusussutsimik suliffissanik akileraarutitigullu isertitaqaataasumik pilersitserusulluta. Tassami aatsitassarsiorfeqannginneq tassaavoq suliffissaqannginneq isertitassaqannginnerlu. Selskabinut qujageqqusaarneq pineqanngilaq. Pineqarpoq anguniakkap aalajangiusimanissaa ungasissorlu isigalugu siunniussinissamut sapiis-suseqarnissaq.

Qujanaq

Inatsisartut 2009 - 2013Ukiuni kingullerni sisamani suleqatigissimanitsinnut Inuit Ataqatigiit-niit qujavugut. Ukiut sisamat pikkunartorsuit. Sorpassuit ilutsissimapput. Kisiannili aamma ilungersunartunik ajornakusoortunillu oqaluuserisaqarlutalu aalajangiisariaqartarsimavugut. Nuannarineqarnissaq piinnarnangu kisiannili eqqortunik pisarialinnillu aalajangiisarnissaq assut pingaartitarisimavarput, aamma akerlilersorneqaraluaraangattaluunniit. Suli suliassarpassuaqarpugut – allanngortitsiartuaarnermi aallartilaaginnarpoq. Taamaammat naalakkersuinikkut siuuttooqqinnissatsinnut pisinnaatitaaqqinnissarput neriuutigaarput.

 

Qinigaaffimmi qaangiuttumi angusimasavut tulluussimaarutigaavut. Aningaasarsiornerput nunatsinni pitsaasumik suleqataasorpassuit peqatigalugit tutsuiginartumik patajaatsumillu tunngavilerneqarpoq. Siunissamut upalungaarsarnerput misissueqqissaarnernik pilersaarusiornikkullu sukumiisumik siullermeerutaasumik tunngavilersorneqarpoq, ilisimasat tunngavigalugit aalajangiisarniassagatta atugarissaarneq nammineerneruleriartornerpullu annertusarniarlugit.

 

Suliffissaaleqineq annikillisarumallugu suliffeqarfinnik nutaanik pilersitsinissamut periarfissanik nutaanik ilungersorluta suliniuteqarpugut. 2009-imiit meeqqanut inuusuttuaqqanullu suliniutinut 100 mio.kr. sinnerlugit aningaasaleeqqippugut. Inuiattut ineriartornitsinni akimmiffigisartakkavut allarpassuit annikillisarniarlugit sulivugut.

 

Martsip 12-annut qilanaaqaagut. Oqartussaaqataanerput partiit isummallu assigiinngitsut akimorlugit nalliuttorsiutigissavarput.

 

Qinersilluarisi!

Suliniutit Angisuut Alcoalu pillugit siullermeerinermi oqalugiaat

Nunatsinni misigisimassaagut inuiattut ataatsimoorfissaqarluta ammip qalipaataa, oqaatsit upperisaq assigiinngissutilluunniit allat tunngavigalugit immikkoortitaanata. Inuit assigiinngisitaartunik piginnaasaqarnerput namminiilivinnissatsinnut sakkussatta pingaarnersaraat. Nunani allani inunnik assigiinngisitsineq takussaasinnaasaraluartoq, nunarput tikillugu inuit naligiimmik ataqqinassuseqarnerannik misigiffiussaaq.

Kinaassuserput inoqatinullu isiginnittaaserput taamaattoq- nunarsuarmi inuiaat ikinnerussuteqartut qaqugorsuarmut nukittoqqutissaat attatissavarput. Inuiaat kalaallit tikillugit angisoorsuunatillu amerlanngikkaluartut, kinaassutsimikkut isummersortaatsimikkullu nukissaqarluartuussapput. Suut tamaasa ajorluinnartutut isigilersimagaanni, isummat nukittorsarfeqartariaqarput inoqatinut siunnersuisinnaanngorlugit.

Aallartissutigalugu oqaatigissavara, allanngortikkuminaappoq Inuit Ataqatigiit aalajangiusimagatsigu nunatsinni inuit sulisut aamma nunatta avataanit tikillutik suliartortut akissaasersuinikkut assigiimmik atugassaqartitaanissaat attakkatsugu.

Siunnersuut imm. 110-mi anguniarneqarpoq suliniutini angisuuni Kalaallit Nunaata aningaasaqarnikkut ineriartorneranut immikkut pingaaruteqartuni aningaasaliinissamik piviusunngortitsinissamillu siuarsaanissaq. Nunatsinni inuussutissarsiutinik ineriartortitsinerup pitsaanerulernissaa, aammalu nunatta aningaasarsiornikkut imminut napatissinnaanerulerneratigut naalagaaffeqatitsinnit aningaasarsiornikkut isumalluuteqarnitta annikillisarnissaanik anguniagaqarnitsinnut ilaliisussaq. Inuussutissarsiutit nutaat nunatta aningaasarsiornikkut pisariaqartitaannik naappertuuttumik isertitsiviusinnaasut pilersinneqarsinnaanerat periarfissinniarlugu aallarnisarnermi sinaakkutissaq.

Suliassaq annertooq, Naalakkersuisunit Inatsisartunut isummerfigisassanngorlugu apuunneqarmat Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Naalakkersuisut qutsavigissavakka. Tassami suliassaq kikkut tamarmik isumaqatigiivissorlutik isummerfigissagaat naatsorsuutigiuminaappoq. Taamaattorli inuiaqatigiit Kalaallit ineriartorneranni killiffimmi aalajangiiffissaq pingaaruteqarluinnarpoq. Naalakkersuisut nunatta inuisalu aningaasarsiornikkut ineriartoqqinnissaannut periarfissat nutaat ilaattut suliassaq isigalugu Inatsisartunut isummerfigisassanngorlugu saqqummiuppaat.

Nunarsuarmi teknikkikkut ineriartorneq nunarsuatsinni aningaasarsiornerup sukarsuaattut pingaarnertut inissisimavoq. Ullumikkut teknikkikkut ineriartorneq pisarnermisut ingerlaannassappat aatsitassat aatsitassarsiorfiillu nutaat assut pisariaqartinneqalerput. Nunarsuarmi aningaasarsiornikkut ajulusoornerup kingorna teknikkikkut inerisaaniarneq aatsitassanik pingaaruteqartunik nunat ataasiakkaat kisimik tunisassiortuunerannik annertuumik tatineqaleriartorpoq. Tassani pissutaavoq teknikkikkut ineriartornermi pisariaqartinneqartut, aatsitassarsiorfinnik aatsitassanillu amerlanerusunik pisariaqartitsimmata.

Tamatumani pissutaaqataavoq nunarsuatsinni aatsitassarsiorfiit qitiunerusut arlallit siornatigutut iluaqutigineqarsinnaanerat sukkasuumik killeqaleriartormat. Ineriartornerneq nutaamik aallartiffissaqaqqullugu nunatta pisuussutai uumaatsut annertuumik nunarsuarmioqatitsinnit isumalluutigineqalerput. Soorlu aamma nunatta inuisalu aningaasarsiornikkut atugartuussutsikkullu pisariaqartitsinerat annertuumik aatsitassarsiorfinnit matussuserniarneqartoq.

Piviusuuvoq, Kalaallit Nunaat nunarsuarmioqatigiinni pingaarutilimmik inissisimalermat. Nunarsuarmi aningaasarsiornerup ajalusoornerata kingorna, nunarsuarmi niuerneq annertuumik nutarteriffigineqarpoq. Tamatumani immikkoortut marluk nunatsinnut annertusiar-tortumik sunniukkiartussapput. Siulleq tassaavoq: Teknikkikkut ineriartortitsinikkut nunarsuarmi aningaasarsiorneq sukkasuumik patajaallisarniarneqarmat, nunatsinni aatsi-tassat atortussiatut pisariaqartinneqartut piumaneqarnerulernerannik kinguneqarpoq. Nunarsuarmioqatitta inuiannut kalaallinut ”qanillattornerat” nunatsinnut inuinullu sunniuteqalereermat siunnersuut una naalakkersuinikkut isummerfissaasoq takussutissaavoq.

Aappaattut: Nunarsuarmi uumasunik naatitanillu inuussutissanik niuerneq pisisartoqarnerlu sakkortusisamik piujuartitsinermik tunngavilik piumasaqaatigineqalerpoq. Soorunami nunatta avataanut aalisakkanik niueqateqarnitsinnut annertuumik sunniuteqartussamik. Niuerneq aningaasarsiornerlu, piffissami sivisuumi nunarsuarmioqatigiinni naatsorsuutigineqarsinnaasoq qulakkeerniarneqarpoq.

Taamaammat piviusuunngilluinnarpoq isumaqaraanni, nunatta avataani niuernikkut piu-masaqaatigineqartut malinnagit nunatsinni nammineq aalajangersaaginnarsinnaasugut. Ineriartorneq nutaaq piumasaqaateqarpoq, nunarsuarmi pissutsit eqqumaffigalugit ingerlatsisariaqarnitsinnik. Nunat niuernermik attassiumasut aamma inuussutissarsiutinik attassiumasut tamarmik piumasaqaatitigut piumaffigineqarput. Aamma Kalaallit Nunaat nunarsuarmioqataasutut matumani piumaffigineqarpoq.

Niuernerli avaqqussinnaanngisarput imaappoq, pilliuteqanngiivissorluta niueqativut isumaqatigilersinnaannginnatsigit. Piumasavut tamaasa piniarlugit, oqaannartoqarsinnaanngilaq aatsitassarsiortut qimaassagunik qimaaqilik. Taamatut oqarsinnaagaanni tunngavissaqarluinnartariaqarpoq, nunatta aningaasarsiornikkut ajornartorsiutigiligassaanut qanoq matussusiinissamik tikkuussisunik. Tassami nunatsinni aningaasarsiornikkut annertuumik tatineqarfissagut nalliutilerput.

Ukiut marluk tulliuttut ingerlanerini, nunatta aningaasarsiornikkut ineriartornera – 4 procentpointinik nakkariartussatut missingersuusiorneqarpoq. Naak aningaasarsiornikkut ingerlaasitoqqamut sanilliullugu, aningaasaqarnikkut aqutsilluarneq patajaassusermik qaffariartitsigaluartoq. Nunatsinni inuiaqatigiit ataatsimut isigalugit ukioqqortussutsi-mikkut qaffariarnerat, inuillu sulisinnaasut ikilerialernerat pissutaallutik ukiut 15-nit qaangiuppata aningaasarsiornikkut ineriartornerput -16% procentpointinik apparluni inississasoq ilimasaarutaavoq.

Tamanna imak paasisariaqarpoq, nunatta aningaasat ikinnerpaamik mia.kr-it angullugit sipaarniartariaqassagai. Allatut oqaatigalugu ullumikkutut ingerlaannarutta pissutsit imaalissapput,- ineriartorneq aningaasalersorunnaarlugu aningaasartuutit akilersorniartussaavagut.- akissaqarfiginagillu.

Allannguinngikkutta nunatsinni inuiaqatigiittut atugarissaarnerput ullumikkutut pitsaassuseqartoq attassinnaanngilluinnassavarput, naak suli atugarissaarnerulernissatsinnik anguniagaqarluta. Taamaammat aningaasartuutissavut 1 mia.kr-nik missiliorneqartut matus-sutissaqartikkumallugit, nunatsinni aatsitassarsiornikkut aningaasarsiorsinnaalernissaq asuliinnaq isumassarsiaanngilaq. Isuma akisussaassuseqartumik inuiaqatigiit atugarissaarnerannik attassiinnarnissamik tunngaveqarmat piviusuuvoq.

Aatsitassarsiorneq pillugu inuiaqatigiinni isummersoriaaseq immikkorluinnaq ittumik tamatsinnut pisussaaffiliivoq siammasissumik isiginninnissatsinnik. Allatut oqaatigineqarsinnaanngilaq piviusuummat siunissami nunatsinni aningaasarsiornerput oqimaannerussaqisoq ilisimagatsigu. Pisariaqarpoq isummersornivut piviusorsiortumik tunngavilersugaassammata. Piviusorsiussaguttali avaqqussinnaanngilarput- isummerutta aningaasarsior-fissat nutaat aatsitassarsiorfiillu pineqartut itigartinniarlugit, – taava pinngitsoorata aningaasarsiorfissanik allanik tikkuussisariaqassagatta.

Taamaaliunngikkutta inuiaqatigiit nunatsinni aningaasarsiornerput akisussaaffigiuminaatsup tungaanut ingerlalissaaq, ullumikkut inuiaqatigiinni periarfissiissutaasut sipaarniarfigineqalernissaat tullinnguutissammat. Imaappoq, peqqinnissaqarfimmi, isumaginninnermi, ilinniartitaanermi aammalu angallannikkut aningaasaliissutit kiffartuussiviillu allat pinngitsoorata sipaarniarfigisalugit aallartissavagut. Inuiannut ullumikkut pisinnaatsitaaffiusut nunatsinni atugarissaarnitta qanoq ittuunerannik naliliinissamut uuttuutaasut ilagimmatigit.

Inuit nunatsinni isumaqatigiinngissuteqarnitta ersersippaa, nunami siammasissumik nunaqariuseqartugut oqaloqatigiinnikkut periarfissavut nukittorsarneqartariaqartut. Paasissutissat ilisimasariaqartut nunatsinni inoqarfinni tamanut apuuttarnissaannik qulakkeerinissaq pitsaanerusoq pisariaqartipparput. Qularutissaanngilaq inuiaat kalaallit ataatsimoorluta ajunngitsussamik siunnerfeqaratta. Qularnarporli isummerfissat annertuut pillugit inoqarfinni tamani paasissutissat siammarneqartarnerat ilumut naammattumik isummernissatsinnut ilisimasariaqartunik pissarsisarnersugut.

Taamaammat oqaaseqaat una iluatsillugu Naalakkersuisunut apeqqutigissavarput, Inuit Ataqatigiit siunnersuutiginikuusarput, tassalu tusarniaasarnerup nutarteriffigineqarnissaa pillugu siunnersuut Naalakkersuisut suliaralugu sumut killernertik erseqqissarsinnaaneraat. Apeqqut nunatsinni inuussutissarsiorfiit angisuut pillugit inuiaqatigiit peqataatilluarneqarnissaannik siunertalik pingaaruteqartuusoq Inuit Ataqatigiinnit isumaqaratta.

Namminersorneq pillugu inatsit piviusuinnik tunngavilersugaalluni suliaavoq. Suliaavoq nunatsinni aningaasarsiornikkut nakkariartorfiit illua’ tungeqartinniarlugit atugarissaarnermik attassinissatsinnik najoqqutassiaq. Inuiaqatigiit nunatsinni pitsaanerpaamik alloriartinniarluta aaqqissuusseqqinneq nutaaq, annertuumik Namminersorneq Pillugu Isuma-lioqatigiissitat Isumaliutissiissumminni timitalersorpaat. Suliaq saneqqutaaruminaatsuummat, aatsitassarsiorneq pillugu oqallinneq, partiit politikkikkut isummaminnik sorsuffissaattut isiginagu siunnerfinnik tutsuiginartunik pilersitseqqaarniarfissaatut ilungersorfiusariaqarpoq.

Aatsitassarsiorfiit angisuut, sanaartornerup nalaani aningaasartuutaat aalajangiisuussapput, aatsitassarsiorfiup naliginnaasumik aallartinneraniit aningaasartuutit matussusernissaata tungaanut piffissaq qanoq sivisutigisoq atorneqassanersoq. Allatut oqaatigalugu,- sanaartornerup nalaani aningaasartuutit qaffakkutsigit, taava illua’ tungaani, aatsitassarsiorfiit iluanaarutaannit nunatta aningaasanik pissarsiaqartalernissaa kinguartissavarput. Taamaammat sanaartornerup nalaani aatsitassarsiortunut piumasaqaativut annertusiartortillugit, nunatta aatsitassarsiornikkut iluanaarutinik isertitaqalernissaa ukiunut amerlavallaanut tasitamik inissinnaveersaassavarput. Tamannali isumaqanngilaq, suna tamaat akigalugu nunatsinni aatsitassarsiorneq ineriartortissagipput.

Inuit Ataqatigiinnit oqariartuutiginikuusarput tassaavoq, nunatta aatsitassarsiornikkut aningaasanik isertitaqarnerpaaffissaa anguniagassatut pingaarnerpaajusoq. Tamatumani apeqqutaatinnagu isertitsivissat qanoq taaguusersugaanersut. Apeqqutaatilluguli qanoq aaqqissuussamik inuiaqatigiit kalaallit aningaasarsiornikkut pissarsinerpaaffissatta qulakkeernissaa piviusunngussanersoq.

Taamaammat sanaartornerup nalaani aatsitassarsiorfiit aningaasartuutissai qaffakkiartor-tillugit, ”nunatta aningaasartuutissai” qaffakkiartortutut aamma oqaatigineqarsinnaavoq. Tassami sanaartorneq akitsorpat, nunatta iluanaarutinit isaatitaqalerfissaa ulloq ungasillisissavarput. Taamaammat Inuit Ataqatigiit oqaatigissavarput ammaffigigatsigu aatsitassarsiorfiit sanaartornerup nalaani aningaasartuutissaasa appasinnerpaaffissaat anguniarlugu isumaqatiginninniassalluta. Tamatumani nunatta pissarsinerpaanissaa qulakkeerneqarsinnaappat.

Taamaammat ilumuunngilluinnarpoq ilaatigut isumaqalersitsiniartoqassappat ”Naalakkersuisut akeqanngitsumik nunarput tunilerpaat!” Piviusoq imaappoq; Inuit Ataqatigiit isumaqaratta inuiaqatigiinni tamatta isumaqatigiilluta siunnerfipput tassaasoq, Kalaallit Nunaat inuisalu pissarsiaqarnerpaaffissaat ataatsimoorluta anguniassagipput. Nunatsinnimi inatsisit imaapput, aatsitassanik immikkut akitsuusersuinngikkaluarluta misissuisoqarnerinnaani allaat 100 mio.-it arlallit pallillugit isertissinnaasarlutigit. Naak inatsisitigut tunngavitta appasinnerpaaffissaattut inatsit isigineqarsinnaagaluartoq. Taamaakkaluartoq suli pissarsinerunissarput siunertaralugu, isertitsiviusinnaasut allat nassaariniarlugit Inuit Ataqatigiinnit suleqataassaagut. Soorunami inuiaqatigiit ataasiugatta angusarissaarnissarput ataatsimoorussamik siunnerfiusariaqarpoq.

Aatsitassarsiorneq pitinnagu nunatsinni aamma aaqqitassat annertupput. Ukiut qulikkaat ingerlanerini innuttaqativut nunatta avataanut nutsertut ikigisassaanngillat. Aamma taamaappoq nunatta avataaniit tikillutik suliartortut eqqarsaatigalugit. Suliffissaaleqineq qaffasippoq. Inuussutissarsiutit akornanni nutarterineq nutaaliornerlu kigaappoq. Inuit nunatsinni atugaat, aningaasarsiornikkullu periarfissaat annertuumik nikingassuteqarput. Isertitakitsut amerlavallaarput. Aaqqissuuseqqinnissarli naalakkersuinikkut aallartinneqareermat, ajornartorsiutik aaqqinniarnissaat siunertaralugu sulineq Inuit Ataqatigiinnit aallartereerparput.

Allannguineq- nutarterineq aningaasarsiorfiillu nutaat pilersitsisuussapput danskit naalagaaffiannit tapiissutinik isumalluuteqarnitta millisinnissaannut. Kiffaanngissuseqarnerulluta nunatsinni aqutsineq anguniagarput nammineerluta aalajangersaanitsigut timitalersugassaavoq. Angusaqassagutta ullumikkut isummertaatsikkut inissisimaffipput aamma nutaaliorfiusariaqarpoq.

Aperisoqarsinnaavormi imatut:- Aatsitassarsiorneq akuerinngikkutsigu, suliffissat nutaat akuerinngikkutsigit, nunatta aningaasartuutissai annertuut matussutissaqartinngikkutsigit, inuiaqatigiit atukkamikkut naligiinnerulernissaat akissaqartissagutsigit, taava suliffissat aningaasarsiorfissallu nutaat allat suusinnaappat? Unammilligassat allaqarput. Qularnanngilaq aatsitassarsiorfiit itigartissagaluarigut allatigut nunatta aningaasartuutissaasa annertoqataannik isaatitsivissaqarluta matussusersinnaasuugutsigit. Kisianni piviusoq ajoraluartumik taamaanngilaq.

Siunnersuut una; inatsisartut ataatsimiititaliaanni sammissallugu immikkut soqutiginaate-qarpoq. Soqutiginartoq siulleq tassaavoq, isumaqatigiinngissutigineqarsinnaasut naaperiarfissarsiuullugit suliarissagatsigit. Aamma soqutiginarluinnarpoq sammissallugu, nunatta inuisalu aningaasarsiornikkut pissarsiaqarnerpaaffissaat ataatsimiititaliami tunngavissinniagassaammat. Tassami siunnersuut una, ukiuni arlaqalersuni Naalakkersuisutigoortumik ingerlanneqartoq, akuerineqassappat, kiisami Inatsisartut toqqaannartumik sunniuteqarsinnaanerat periarfissinneqassaaq.

Siunnersuutimmi akuerineqarneratigut imaanngilaq aatsitassarsiorfiit angisuut ammarneqarnissaannik akuersineq. Siunnersuummili pineqartoq tassaavoq, aatsitassarsiorfiit angisuut aallarnisarneranni, tassa sanaartornerup nalaani atugassarititaasussat inatsisitigut tunngavissaat. Paatsoortoqaqqunagu Inuit Ataqatigiinnit naqissusissavarput siunnersuut aatsitassarsiorfinnik ataasiakkaanik ammaanissamik akuersinermilluunniit tunngaveqanngimmat. Misissuinerit annertuut suli aatsitassarsiornermut inatsit malillugu ingerlan-neqaqqaartussaammata.

Naalakkersuisulli kaammattorumavagut aatsitassarsiorfinni angisuuni pilersitsisoqassappat, nunaqavissut amerlanerpaat suliffissaannik qulakkeerinninnissaq siunertaralugu, nunaqavissullu suliffeqarfiisa sanaartornermi ingerlatsinermilu amerlanerpaat peqataatinneqarnissaat siunertaralugu misissuisussamik suleqatigiissitalioqqullugit.

Inuit Ataqatigiit soqutigilluinnarparput suleqatigiissitaliornikkut nunaqavissut suliffeqarfiutaasa suliassat suut naammassisinnaaneraat, qanorlu inuiaqatigiinnut uatsinnut aatsitassarsiorfissat iluaqutiginiarneqarsinnaanerat pitsaanerpaamik angusinnaaneripput takussutissaqartikkumallugu. Aamma taamaappoq nunatsinni ilinniartut pikkorissarfissaaleqisut periarfissarsiuunneqarsinnaanerat eqqarsaatigalugu.

Tassami aatsitassarsiorfiit angisuut sulisunik 1000-likkaanik pisariaqartitsisut, sapinngisaq tamaat atorluartariaqarpagut. Sanaartornerup kingorna nalinginnaasumik ingerlatsinerminni sulisunik 1000-nit ikinnerusunik sulisoqalernissaat naatsorsuutigineqarmat, nunaqavissut sapinngisamik amerlanerussuteqarlutik nalinginnaasumik suliffinnik ingerlatsisuunissaat siunertaasariaqarpoq. inuiaqatigiit sapinngisamik akuutilluarneqarnissarput qulakkerneqassappat, kommunit naalakkersuisullu suleqatigiilluarnissaat pisariaqarpoq.

Inuit Ataqatigiit inatsisartunut ilaasortaatitai akisussaassuseqartumik suleqataarusuppugut. Inatsisartuni aammalu partiit akornanni isumaqatigiinneq ataatsimoorussaqarsinnaanerlu siunnersuutip suliarinerani pingaartilluinnarparput.
Inuiaqatigiit nunatsinni siuariarfiusumik alloriarfissaqarnissaat pissappat aningaasarsiornikkut nutaaliornermik tunngaviliisariaqarpugut, aamma inuussutissarsiutinik nutaanik siornatigut isummerfigisimanngisaannakkatsinnik angissuseqartut silittumik tunuliaqutsigaanissaat pisinnaanngippat piviusunngortitsinissaq tunngavissaqanngilaq.

Siunnersuut ukiuni arlaqalersuni Naalakkersuisutigoortumik ingerlasoq, kiisami Inatsisartunit sammineqarnissaminut periarfissinneqarmat atorluassavarput. Taamaammat Inuit Ataqatigiinnit siunnersuutip siullermeerneqarnerani akuerissallugu tunuarsimaarutissaqanngilagut. Apeqqutissat, uparuaassutissat, mianersorfissat aammalu piumasaqarsinnaanermut periarfissat alloriarfissatut siullertut sammerusuppagut. Tamanna Inatsisartut ataatsimiititaliaanni partiit allat suleqatigalugit isumaqatiginninniarnissarput timitalersussavarput.

Ingerlaqqinnissamut tamatta piumassuseqartariaqarpugut

 Inuit Ataqatigiinniit uteqqittariaqarparput Suliniutinut angisuunut inatsisisssap pingaaruteqarluinnarnera, tassaavormi imunga imunga suliniutinut angisuut aallartisartussat inatsisitigut sinaakutissaat, taamaattumillu naalakkersuinikkut suliniuteqartut naapeqatigiiffissarsiornissaat uani pingaaruteqaqaluni.

Pisariaqarluinnarpoq Inatsisartuni partiit tamarmiusut tunuliaqutaralugit suliniutinut angisuunut tunngasumik naalakkersuinikkut sinaakutissiornissaq. Suliniutit angisuut avaqqunneqarsinnaanerannik isumaliorneq ersarissumik illua’tungilerneqarpoq misissui-nerni arlaqaqisuni saqqummiunneqalereersuni, soorlu Akileraartarnermut Atugarissaar-nermullu Isumaliqatigiissitap isumaliutissiissutaani, kiisalu Aningaasaqanermut Siunner-suisoqatigiit nalunaarutaanni. Siunissarput toqqissisimanartuussappat uninngaannar-sinnaanngilagut, iliuuseqartariqarpugut.

Illuatungiliuttut partiivisa annersaanni massuaatigineqartuartarpoq misissuinerpassuit iliuusissanik kinguneqartitsiviuneq ajortut. Taamak pissusilersortuarneq politikikkut inerisimannginnermut, utaqqisinnaanngissuseqarnermik piviusunulluunniit qiviarnaveer-aarnermut ersiutaavoq. Inuiaqatigiinnili atorfissaqartinneqarluinnartoq unaavoq maannakkorpiaq inuiaqatigiit kinguaassattalu siunissaannik qulakkeerinninniarluni suliniarnermi partiit tamaasa tunuliaqutarineqartariaqarmata, imak oqaannarnani:- Anguniarneqartut naammanngillat, namminerlu ataasinnguamilluunniit naapitseriaanermik allaalluunniimmi siunnersuutaasinnaasumik saqqummiussinani.

Tamannalumi Siumukkut Folketingimut ilaasortaatitaasumit saqqummiunneqarpoq soorlu nammineq pisussaaffeqanngitsoq:-Ukioq manna Siumut Suliniutit angisuut pillugit suleqataanianngilaq.

Taamaaliornikkullu innuttaasut sallunaveeqqusiullugit Siumukkunnut kikkut pingaarner-paanersut ersersinneqarpoq. Siumukkunnut pingaarnerpaavoq: Siumut.
Tamannali Inuit Ataqatigiinniit uniffigissaanngilarput. Inuiaqatigiit minnerunngitsumillu kingulissatta ullumi siunissamilu pitsaasumik ineriartortut sulllinneqarnissaminnillu pitsaa-sumik noqqaasut piumasaat naammassiniartariaqarparput. Akisussaassuseqaratta. Partiit tamaasa aamma Siumut kaammattorpagut, imminut tunulliutilaarluni innuttaasut sullitat salliullugit naaperiarfiusinnaasunik saqqummiusseqqullugit.
Inuiaqatigiit siuttussamissut qinigaasut tamatta pingaarnertut pisussaaffigaarput isummatta naapisinniarnissaat, partiimmi arlaannaalluunniit amerlanerussuteqanngimmat isummat naapisinniarnissaat sulinitsinni angusaqassagutta pisariaqarpoq.