Aalisarnermi ingerlatsineq ernumanarpoq.

 Sisamanngorneq 14. november 2013


Aalisarnermi ingerlatsineq ernumanarpoq.

Aalisarneq nunatsinnut pingaaruteqartuassaaq, aningaasaqarnikkut suliffissaqarnikkut nerisassaqarnikkullu.

Aalisarneq aningaasarsiornikkut ilorraap tungaanut ingerlaleruttortoq, isumaqarpunga Naalakkersuisunngortut tamanna ajornerusup tungaanut saateratarsinnaagaat.

Inuit Ataqatigiit isumaqatigaarput aalisarnerup iluani nammanneqarsinnaasumik akileraa-rusersuineq, ullunili kingullerni takusagut imaannaanngillat eqqarsaatigilluagaanatillu.

Avaleraasartuunik akitsuusiiniarneq qiviaannaraanni, aalisarneq suli patajaallinngitsor-luunnit akitsuummik 120 mio. kr.-ninik naleqartussatut taggissamik Siumut Atassullu siunniussaqarput. Tassanngaannartumik taamak iliuuseqarneq aalisarumallutik nalunaar-nikunut toqqissisimanngissutigineqarmat paasisinnaavarput.

Eqqaamaneqartariaqartutut isigaarput qinigaaffiup siuliani aalisartut allaffissornermi sullinneqarnerannut akileeqataasalernerat qanoq akerlerineqartigisimanersoq, taanna umiatsiaararsortunut 1,9 mio. kr.-ninik naleqarpoq. Angallatinullu annernut 10 mio. kr.

Taakkua eqqarsaatigiinnarlugit eqqarsarnarpoq, taamanikkut akerliunerpaat maanna ullormiit ullormut aalisarnermik sulialinnit 140 mio. kr. sinnerlugit aallernialermata. Tamatuma kingunerisinnaasai pillugit ernummateqarpugut, uanilu suliami Aalisarnermut Naalakkersuisoq ammasumik oqaloqatigerusupparput, taassumami akisussaaffigaa aalisarnerup iluani ineriartortitsineq allorassaaqatigiiffiussasoq.

Finn Karlsen-ittaaq siunnersuutigisaa aalisagartassat nutaat nunatta avataanut tunineqarsinnaaneri isumaqatigisinnaanngilarput. Anguniarparpummi pisassanik piginnittuuneq nunaqavissunut qularnaarneqassasoq. Soqutiginartinnerungaarparput tunumi aalisakkat, aamma nunatsinnut suliffissaqarnikkut aningaasarsiornikkullu iluaqutaanissaat.

Aalisarnermut Naalakkersuisoq kaammattorusupparput eqqissilluni suliani peqqissaarullugit suliareqqullugit, aammalu allannguinissani toqqammaveqarluarluni ingerlateqqullugit; maannamut takusaligarput, ullormiit ullormut politikkimik ingerlatsineq nalorninartoq aalisartunillu nalornisitsisoq qimallugu.

Annertunerusumik paasisaqarusukkuit attavissaq:

Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit aalisarneq pillugu oqaaseqartartoq

Mobil 58 76 61.

Innuttaasut naligiissumik pineqarnissaat inuiaqatigiinnilu toqqissisimanissaq

Juliane Henningsen

Onsdag den 13. november 2013

Inatsisartut tamarmiullutik innuttaasut naligiissumik pineqarnissaat inuiaqatigiinnilu toqqissisimanissaq pillugit oqaaseqaammik aalajangiussaqarput.

Inatsisartuni ullumikkut oqallisigineqarpoq Inuit Ataqatigiit apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisissiarput, saammasseqatigiinnermut, kinaassutsimut, oqaatsinut kiisalu inuit pisinnaatitaaffiinut tunngassuteqartoq. Tamannattaaq ilaqarpoq inuiaqatigiittut akulerussimatitsineq qulakkeerlugulu pingaartitarissagipput.

Nuannaarutigaarput Inatsisartut tamarmiusut, partiit tamarmik ataatsimoorlutik oqallinnermut naggasiutitut oqaaseqaatissatut Inuit Ataqatigiinniit siunnersuuterput akuersaarlugu ataatsimoorfigimmassuk.

Oqallinnissaq qilanaaralugulu pissanngatigisimavarput, nalunnginnatsigu kinaassuseq oqaatsillu pillugit tamakkerluta isummersortarlutalu misigissuseqarfigigigut. Oqallinnerup takutippaa, sammisat taakkorpiaat pillugit oqallinneq annertuumik pisariaqartinneqartoq, eqqartortariaqarparpummi inuiaqatigiit qanoq ittut siunissami ineriartortinniarnerlutigit. Uatsinnut pingaartuuvoq, kikkut tamarmik inissaqarnissaat, taamatullu nunarput nammaqatigiinneq toqqammavigalugu ineriartortissagipput.

Oqaaseqaat ima oqaasertaqarpoq:

”Nunatsinni innuttaaqataasut  inooqataasullu tamarmik, sumit kingoqqisuuneq, upperisaq, suiaassuseq, kulturikkut tunuliaqutaq oqaatsinilluunniit sorlernik atuisuuneq apeqqutaatinnagu, tikilluaqqusaasutut, peqataaqqusaasutut pisariaqartinneqartutullu misigisimanissaat siunertaralugu suliniarusuppugut.

Inatsisartut pingaartippaat nunatta aamma siunissami  innuttaminit nunaniillu allaniit tikittunit najugaqarfissatut toqqissisimanartutut inuttullu ineriartorfiusutut isigineqassasoq. Inatsisartut ataatsimoortut kajumissaarutigaat inooqatigiinnitsinni akaareqatigiinneq, ikioqatigiinneq tapersersoqatigiinnerlu tunngavigalugit inuiaqatigiittut ataasiussuseq anguniassagipput.

Inuiattut immitsinnut ataqqilluta allanillu ataqqinnittuulluta inooqatigiissaagut.”

Oqaaseqaammik tamatuminnga ataatsimoorussaqarsinnaanerput, takutitsivoq toqqammaviusumik anguniagarput ataasiusoq, tassalu ataatsimoorfissatsinnik nassaarnissarput tamakkiuttariaqaripput. Iluaqutaanavianngilaq, innuttaasut affaannaat peqataappata, tamatta peqataasariaqarpugut. Uagullu nunatta inatsisartuni ilaasortaatitaattut aqqutissiuussisariaqarpugut, inuiaat ataatsimoortut nunalu ataatsimoortoq angusinnaajumallugu.

Annertunerusumik paasisaqarusukkuit saaffigikkit:

Juliane Henningsen +299488148

Sara Olsvig +299526858

Nunatta Isiginnaartitsisarfia illersorneqarli

Harald Bianco

12. november 2013

Nunatta Isiginnaartitsisarfia illersorneqarli

Naalakkersuisut Nunatta Isiginnaartitsisarfianut tapiissutinik 3 millioner koruuninik ilanngaaniarnerat Inuit Ataqatigiit akuersaarsinnaanngilluinnarparput.

Kalaallit kulturitta tammatsaaliorneqarnissaa, akuerineqarnissaa ineriartortinneqarnissaalu pillugu suliniutigineqartunut pingaaruteqartunut Nunatta Isiginnaartitsisarfia ilaavoq. Isiginnaartitsisarfik 2010-mi kiisami pilersinneqarpoq kulturikkullu inuunermi nuannaarutaangaalersimaannarani aamma kinguaariinni assigiinngitsuni isiginnaartitsinermik tamatuminngalu kalaallisut misigineqalersinnaaneranik nuannarisalinni assut nuannaarutaasimavoq. Tamatuma saniatigut isiginnaartitsisartunngorniarneq aqqutigalugu ilinniartitsisunngornianik ilinniartitsineq Nunatta Isiginnaartitsisarfiata suliassaraa, isiginnaartitsisarfik ullumikkut qulingiluanik sulisoqarpoq.

Taamaammat Nunatta Isiginnaartitsisarfianut tapiissutinik ilanngaaniarneq Inuit Ataqatigiit isumaat malillugu kulturikkut inuunermik tulleriissaarinermi kingullinngortitsinerujussuuvoq.

Nunatta Isiginnaartitsisarfiata Tipsernermit lottornermillu aningaasaliissutinik qinnuteqartarlernissaa Naalakkersuisut innersuussutigivaat. Kulturikkut inuuneq tamarmi taamaasilluni sunnerneqassaaq aningaasat immikkoortitat allanngunngitsut inunnit amerlanerusunit qinnuteqarfigineqartalissammata. Kulturitsinnik inuiattullu kulturikkut suliniutitsinnik aallartisaruttortumik Naalakkersuisut tulleriissaarinermi taamatut kingullinngortitsiniarsarinerat tulluanngilluinnarlunilu akuersaarneqarsinnaanngilaq. Pingaartitanut inuiaqatigiillu ineriartornerannut tunngatillugu assigiinngisitaartumik uummaarissumillu kulturikkut inuuneqarnissaq apeqqutaasartorujussuuvoq.uliaqarfinnut oqallinnermik pilersitsiffiusartunut tapiissutinik Naalakkersuisut ilanngarterinerat Inuit Ataqatigiit nipangiinnarluta isigineq sapilerparput.

Suliaqarfinnut oqallinnermik pilersitsiffiusartunut tapiissutinik Naalakkersuisut ilanngarterinerat Inuit Ataqatigiit nipangiinnarluta isigineq sapilerparput.

Arlaanninngaanniit aningaasanik aallertoqassappat isumaqarpunga Alcoamut atugassanik aningaasanik taama amerlatigisunik immikkoortitsineq apeqquserneqartariaqartoq. Tassami nunarsuaq tamakkerlugu ingerlatseqatigiiffik aningaasaatilissuaq nammineerluni aningaasaateqarsorinarmat.

Sukumiinerusumik paasissutissat pillugit attavigineqarsinnaavoq:

Harald Bianco, mobil: 54 78 31

Inatsisartuni partiit tamarmik Alta-mi isumaqatigiissut taperserpaat

6. november 2013

Inatsisartuni partiit tamarmik Alta-mi isumaqatigiissut taperserpaat

Junimi saamit illoqarfianni Altami, Norgemiittumi, nunat inoqqaavisa ataatsimeersuarneranni isumaqatigiissummik akuerisamik Nunatta sulissuteqarnissaanik Inatsisartunut ilaasortap Sara Olsvigip, Inuit Ataqatigiinneersup, siunnersuutaa marlunngornermisiullermeerneqarpoq. Ataatsimeersuarneq septemberimi 2014-imi New Yorkimi Naalagaaffiit Peqatigiit ataatsimeersuartitsinissaannut nunatinoqqaavisa nammineq piareersaatitut ingerlappaat.

Siunnersuut Inatsisartuni partiinit tamanit taperserneqarpoq, taama ilinikkut Inatsisartuttakutippaat isumaqatigiissut taanna pingaaruteqartoq tapersersoritsik. Nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik Nunatta sulissuteqaqataanera taamaasillugu avammut erseqqissumik nalunaarutigilluarneqarpoq.

“Alta-mi inaarutaasumik isumaqatigiissutip sulissutigineqarnerani nunatta immikkut ittumik suliniuteqarnissaa pillugu Inatsisartuni partiit tamarmik tapersiinerat nuannaarutigisorujussuuara. Neriuppunga tapersiinikkut tassuuna nunani allani Inatsisartut isumassarsitinneqarumaartut, taamaasillutillu isumaqatigiissummut pisortatigoortumik tapersiinertik nalunaarutigalugu. Suliassap pingaarnersaa tassaavoq isumaqatigiissutip nunat inoqqaavi pillugit ataatsimeersuarnissaanni najoqqutassatut akueritinniarneqarnissaa”, Sara Olsvig oqarpoq.

Nunarsuaq tamakkerlugu ataatsimeersuarnissami nunat inoqqaavisa sammitikkusutaannik pingaarnerusunik sisamanik Alta-mi isumaqatigiissut imaqarpoq. Naalagaaffiit Peqatigiit taamatut ataatsimeersuartitsisarneri naalagaaffiit Naalagaaffiit Peqatigiinnut ilaasortaasut pillugit ataatsimeersuarneriusarput, kisiannili nunat inoqqaavisa nunarsuup immikkoortui arfineq marluusunit aggersut tamarmik sinniisoqaarluarnissaat qulakkeerumallugu nunat inoqqaavi ilungersuuteqarluarsimapput.

“Aappaagu ataatsimeersuarnissaq nunatinoqqaavinut tunngasussaavoq. Taamaammat nunat inoqqaavi ataatsimeersuarnermi sinniisoqarluartariaqarput. Ataatsimeersuarnissap tungaanut sulinerup ilarujussua nunatinoqqaavisa ataatsimeersuarnermi tamakkiisumik peqataatitaqarnissaannik qulakkeerinninnissamut tunngavoq, kiisalu ataatsimeersuarnermi pingaarnertut sammineqartussat tassaassasut nunat inoqqaavisa namminneerlutik pingaartitamissut aalajangersarsimasaat”, Sara Olsvig oqarpoq.

Alta-mi inaarutaasumik isumaqatigiissummi aalajangersarneqartut pingaarnerusut ilagaat nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit nalunaarutaata piviusumik timitalersorneqarnissaa, kiisalu nunatinoqqaavisa pisinnaatitaaffii eqqarsaatigalugit nunarsuup ilaani tamani nunallu tamat akornanninakkutiginninnermi aaqqissuussisoqarnissaa.

Paasissutissat sukumiinerusut pillugit attavigineqarsinnaavoq:

Sara Olsvig: +299 526858

Inuit Ataqatigiit kisiartaallutik illuatungiliuttuulerput

5. november 2013

Inuit Ataqatigiit kisiartaallutik illuatungiliuttuulerput

Naalakkersuinikkut ukioq suliffiusoq nutaaq aallartitsiartorlu Inuit Ataqatigiit erseqqissarparput ersarissumik eqiingasumillu illuatungiliuttutut suliniarluta.

Ilutigalugulu aamma erseqqissarparput nunarput pillugu sunniutilimmik suleqataarusulluta. Demokraatit Naalakkersuisooqatigiinnut maanna tunulequtaalernerisigut tamanna allanngunngilaq, taamaasillutalu tassa Inatsisartuni partiini kisiartaalluta illuatungiliuttuulerpugut.

 

Inuit Ataqatigiit politikkerput isumaliortaaserpullu aallaavigalugit Inatsisartuni partiinik sunniutilimmik sulinerput nangissavarput. Demokraatit siulittaasuat isumaqatigaarput oqarmat naalakkersuinikkut iligiikkuutaarneq nunatta iluaqutiginavianngikkaa. Naalakkersuinikkut iligiikkuutaartoqarnissaa Inuit Ataqatigiit aamma orniginngilarput. Taamaammat Naalakkersuisooqatigiit politikkii isumaqataaffigisinnaasagut tamaasa aammaarluta sunniuteqarfiginiarlugillu suleqataaffiginiassavagut, taamatuttaaq neriuppugut Naalakkersuisooqatigiit tunulequtaallu Partii Inuit Demokraatillu politikkitsinnik isumaqataaffigisinnaasaminnut tapersersuisarumaartut.

 

Akerlianillli pisariaqarfiisigut isornartorsiuisarnissatsinnut Inuit Ataqatigiit tunuarsimaarniartassanngilagut. Assersuutigalugu qinersinerup kingorna qaammatit arfineq marluk qaangiutiinnartullu Naalakkersuisuni ilaasortanik taarsiineq tutsuiginartutut misiginngilarput. Patajaanneq nunap aqunneqarnerani atorfissaqarpoq, taamaammat paarlaannerup pilersitaanik aarleritsassimaartoqarnera naammaginngikkipput ersersinniarlugu ullumi taasisoqarmat taaseqataaniarnata aalajangersimavugut. Taamaakkaluartoq siunissami suleqatigiinnissaq neriuutigalugu Naalakkersuisuni ilaasortanngortut nutaat ivertitaanerat pillugu pilluaqqorusuppagut, taamatuttaaq ataatsimiititaliani ilaasortaaffigiligaat nutaat pillugit Demokraatit pilluaqqorusuppagut.

 

Paasissutissat sukumiinerusut pillugit attavigineqarsinnaavoq:

Agathe Fontain, gruppip siulittaasua, Inuit Ataqatigiit, mobil: 48 45 31

Kisermaassiniarsarineq suli erseqqissiartorpoq

Harald Bianco

29. oktober 2013

Kisermaassiniarsarineq suli erseqqissiartorpoq:
Inatsiartuni ilasortaq Kristian Jeremiassen maanna siunnersuuteqarpoq, ICC-mut tapiissutit tamarmik peerneqassasut. Sermitsiaq online-imi oqallittut ilaat oqarpoq; ”ICC Siumumut illuatungiliuttuummat peersinniarlugu tapiissutit Siumup nungutinniaraat”. Tamanna ilu-moorsinnaalluarpoq!

Uran-imut attueqqusinngilluinnarnissap atorunnaarsineqarnerani nunatsinni innutaasorpas-suit, kattuffiit kiisalu Inatsiartuni ilaasortat affai -1, Naalakkersuisuniit, Siumumiit Atassu-miillu tusaajumaneqanngillat. Kisermaassineq annertuumik tassani malunniutereerpoq. Oqartariaqarpugut nunatta oqaluttuarisaanerani demokrati aatsaat taamak erseqqitsigisu-mik atornerlunneqartoq. Inuit pisinnaatitaaffii annertuumik unioqqutinneqarput. Kisermaas-sineq sakkortooq aallarnerneqarpoq.

Suliniaqatigiiffiit inunnit pinngortut tapersersorlugit
ICC aatsaat taamak nunatsinni pisariaqartigilerpoq, nunarsuarmioqataanitsinnimi ICC nu-natsinnut sunniuteqartupilussuuvoq, massakkullu uran-isiuleraluttuarnermi nunarsuarmioqataanerput sakkortunerujussuarmik inissippoq. Nunarsuarmioqataanitsinni silatusaanngikkutta uran aqqutigalugu annertuumik ajutoorujussuarsinnaavugut. Ajutoorujusuarsinnaanerup pinngitsoortinniarnerani soorunami naalakkersuinikkut ilunger-suuteqarsinnaavugut. Taamaattumik suliniaqatigiiffissuit inunnit pinngortut, ilaatigut ICC-tut ittut taamaatoqarnerani pinngitsoorsinnaanngilavut, ajutoornissamut pinngitsoortitsiniaaqataasinnaanerat pissutigalugu. Tamanna aamma tunngavigalugu ICC-imut tapiissutit Inuit Ataqatigiinnit ilanngaavigineqarnissaat peerneqarnissaalluunniit akerlerilluinnarparput.

ICC nakooqutigaarput
Inuit Issittormiut Suleqatigiiffiat taassavortaaq, Inuit nunaanni sisamaneersuusugut Naala-gaaffiit akimorlugit ataatsimoorfituarput. Allakkut inooriaatsitsinnik, oqaatsitsinnik kulturit-sinnillu tarrarsorfissaqanngilagut. Taamaammat ICC uatsinnut pingaaruteqarluinnarpoq. Soorluttaaq ICC Naalagaaffiit Peqatigiinni nunat inoqqaavisa kattuffiattut aamma akuersaarneqarmat, naggueqatigiillu Inuit Naalagaaffiit Peqatigiinni sinnertarlugit. Soorlu aamma nag-gueqatigiit Inuit sinnerlugit Issittumi Siunnersuisoqatigiinni (Arktisk Råd) ataavartumik pe-qataasartoq. ICC nunarsuup issittoqarfiani Inuit tamatta timikkut tarnikkullu nakooqutigaarput.

Suliniaqatigiiffik sunamita Siumumut illuatungiliuttoq tullinnguullugu atorunnaarsinneqarniarpa?

Akiuuttariaqarpugut
Kisermaassilluni nunami naalakersuineq naluneqanngitsutut ajortorujussuarmik tamatigut kinguneqartarpoq, tamannalu maanna ornillugu aallartippugut. Nunarsuatsinni naalagaaffinni kisermaassiffiusuni inuit tamat oqartussaaqataanerat (demokrati) amerliartuinnartuni eqqunneqaqattaarpoq. Uagut nunatsinni killormut kisermaassiffinngoriartuaarnerput ajorluinnarpoq. Taamatut ingerlatsillutik aallartittut nunatsinni innuttaaqatigiiulluta unitsinniartariaqarpavut ikioqatigiilluta. Kalaallit tanngassimaarutigisartakkatta ilaat, tassa ikioqatigiillaqqinnerput maanna atorluartigu kisermaassinianut akiuulluta.

Attaveqarfissaq:
Harald Bianco, Inatsisartunut ilaasortaq. Mobil: 54 78 31

Ikinnerussuteqartut oqalussinnaatitaapput

29. oktober 2013

Ikinnerussuteqartut oqalussinnaatitaapput
Naja H. Nathanielsen & Harald Bianco, Inuit Ataqatigiit

Inatsisartuni Naalakkersuisunilu suleriaatsinut malinnaavugut puullaaqiartuinnavilluta.
Qinersinerup kingorna naalakkersuisooqatigiit suleqateqarusunnginnerannit nuanniitsumik tupaallatsinneqartarpugut.

Naalakkersuisooqatigiit allatut periuseqalerlik
Suleqateqarusunnginnerup kingunissai angeqaat. Inuiaqatigiinni avissaartuunneq alliartorpoq, ullullu tamarluinnaasa nunatta qaangerniagassai ajunngitsumik aaqqiivigissallugit sapernarsiartuaarput. Paasivarput suleqatiginnittoqarusunngitsoq, illuatungiliuttunullu nipi anninneqartartoq qineqqusaarnermitullusooq ingerlanneqartuarsinnarpoq. Ilisima-varput taamatut allaaserisaqarneq suleqatigiinnermut iluaqutaanavianngitsoq, taamaak-kaluartorli misigisat anninneqartariaqarput. Naalakkersuisooqatigiit kaammattorpavut allatut periuuseqaqqullugit.

Amerlanerussuteqartut aalajangiisarput
Soorunami amerlanerussuteqartut aalajangiisarput. Kisianni amerlanerussuteqaralua-raanniluunniit ima isumaqanngilaq allat pisariaqartinneqanngitsut. Allat isumaat ajunngitsunut ilassutaasinnaapput. Naalakkersuisutut sanngiillisoqarneq ajorpoq allat isumaat tusarnaaraanni pitsaasaaraanniiluunniit. Inuit Ataqatigiit aallaqqaataaniilli nalunaarutigereerpaat illuatungiuliuttuunerminni naalakkersuinikkut tunaartarisat tappiffiginiarlugit, kisiannili aamma ajornanngikkaangat isumaqatigiissusiornikkut suleqataanikkullu illuatungiliuttutut inissisimanissarput pisariaqarsinnaasoq. Aammami sammisani arlaqaqisuni illuatungeriikkaluarluta isummatsinnik paaseqatigiiffissavut arlaqaqaat. Ajoraluartumilli nunatsinni politikkimi “amerlanerussuteqartut naalagaapput” Naalakkersuisut politikkerivaat erseqqissumillu oqariartuutigalugu ikinnerussuteqartut politikeriugaluarunik innuttaasuugaluarunillluunniit Naalakkersuisut isumaannit allaanerusumik isumaqarunik naatsorsuutigissanngikkaat naalaarneqarnissartik.

Allaanerusumik isumaqartut sumiginnarneqarput
Naalakkersuisutigoortuunngitsumik suliniaqatigiiffiit (NGO) innuttaasullu Naalakkersui-sooqatiginnit allaanerusumik isumaqartut sumiginnarneqarput. Oktoberip 23-ani Nuummi “uran naamik” pillugu akerliussutsimik takutitsisoqarmat Naalakkersuisooqatigiinnit poli-tikerimik ataatsimilluunniit sassartoqanngilaq akerliussutsimik takutitsisunut nassuiaasu-mik. Akunnerilli qassialuit qaangiummata Naalakkersuisooqatigiinni politikeriusut “angertut” peqatigalugit piffissaqaleriataarsimapput naneruartunut ingerlaaqataanissaminnut. Oqariartuutaat paatsuugassaanngilaq: “Uatsitut isumaqarassi ilissi pillusi atavugut.”

Attueqqusinngilluinnarnerup atorunnaarsitaanissaa taasissutigineqatsiartorlu Naalakker-suisooqatigiit nuannataarrapput eqqaminni inuit qullipittut isiginngitsuusaarlugit. Naa-lakkersuisooqatigiit tassuuna ersersippaat ikinnerussuteqartut isumaat soqutaatinnagulu isumaqartinngikkitsik.

Partii Inuit anisitaapput
Siumup naalakkersuinikkut isumaanit allaanerusumik pingaaruteqartukkut allaanerusu-mik isummernini pissutigalugu Partii Inuit Naalakkersuisooqatigiinnit anisitaapput. Naalakkersuinikkut isumaqatigiinngissut taanna kikkut tamat nalunngilaat qineqqusaar-nerup nalaani uranimik piiaanissaq Partii Inuit akerlilersormassuk. Iliuusissanik pilersaarusiorneq eqqarsaatigalugu partiimut allamut tunngaviusumik isummaminik allanngortitseqqusineq meerarpallannerujussuartut isikkoqarpoq. Taamatummi piumasaqaateqartoqarneratigut partii minnerusoq sanngiitsutut partiilu annerusoq ajorsitsaartutut takutinneqarput. Taama iliornikkut marluullutik kimillatsitiinnallarput?. Naggataatigummi Partii Inuit anisitaapput. “Naalakkumanngikkutsigut uatsinnik assortuisuussaasi – amerlanerussuteqartut naalagaapput” kingumut malunniuppoq. Allaaneru-sumik isummertoqaqqusaanngilaq.

Inuit tamat oqartussaaqataanerat taama inngilaq
Politikerit Naalakkersuisooqatigiit isumaannit allaanerusumik isumaqartut appisaluunne-qartarput. Partii Inuit ilaasortaatitaat Randi Broberg kingullertigut appisaluussaavoq kikkut tamarmik takusinaasaannik. Attueqqusinngilluinnarneq pillugu oqaaseqartartutut saqqumiimmat Aleqa Hammondip Doris Jakobsenillu appisaluuppaat akerliulluni taasiniarmat – tarnimi nalunngissusaa malillugu.

Politikerilli allat illuatungiliuttuninngaanneersut aamma taama misigitinneqartarput – Inatsisartut ataatsimiittarfianni, ataatsimiititaliat ataatsimiinnerisa nalaanni aammalu inuit oqallittarfiini. Naalakkersuisooqatigiit nipaat soorluuna kisimi pisussaq: “Amerlanerussuteqartut naalagaapput, ikinnerussuteqartusi ilissi naalaannartussaavusi.” Allatut oqaatigalugu allaanngilaq illuatungiliuttut oqarfigineqartut qinersinissap tungaanut angerlarniaritsi. Kisianni tassa inuinnaat naalakkersueqataanerat taama inngilaq. QINERSISARTOQARPOQ uagutsinnik ikinnerussuteqartunik taasinikuusunik – innuttaasummi aamma taakku sinniisuuffigineqartussaapput?
Nunatsinni politikkip ingerlaasiani ineriartorneruvoq tamanna nutaaq. Malunnarpoq naalakkersuinikkut iligiikkuutaarneq pulaffigeruttoripput, iligiit marluk angisuut illuatungeriiffigisaat – suleqatigiinnertaqanngitsoq. Pissutsit taamaalernerat arlaannattaluunniit orniginartinngilaa.

Pissaaneqarneq aqutsinerlu tassaavoq tunaartassamik aalajangiussineq
Naalakkersuinikkut suliaqarnermi tunngaviusumik atugassarititaavoq assigiinngitsunik isummertarneq. Tunngaviusumillu atugassarititaavoq amerlanerussuteqarneq ikinnerussuteqarnerlu. Tassa taamaappoq. Tamaakkaluartorli tunngaviusumik atugassarititaasariaqanngikkaluarpoq illuatungiliuttunik nipangersimanissamik piumasaqarneq, taakku ikinnerussuteqarnerat tunngavigiinnarlugu. Pissaaneqarneq aqutsinerlu tassaanngilaq naalagarsuaasaarneq. Pissaaneqarneq aqutsinerlu tassaavoq tunaartassamik aalajangiussineq- tunaartarlu anguniarlugu oqaloqatigiinneq, naapitsiniaaneq allallu isumaanik akuersaarneq aqqutissaasariaqarput.

Saaffiginniffissat:
Naaja H. Nathanielsen, mobil: 54 89 81
Harald Bianco, mobil: 54 78 31

Kuupik V. Kleist Washingtonimi piareersaataasumik ataatsimiinnerni tamatumalu kingorna New Yorkimi Naalagaaffiit Peqatigiit 68-issaannik ataatsimeersuarnerannut peqataavoq

Kuupik Vandersee Kleist Washingtonimi piareersaataasumik ataatsimiinnerni tamatumalu kingorna New Yorkimi Naalagaaffiit Peqatigiit 68-issaannik ataatsimeersuarnerannut peqataavoq

Inatsisartunut ilaasortaq Kuupik Vandersee Kleist maanna Washingtonimiippoq Naalagaaffiit Peqatigiit 68-issaannik ataatsimeersuarnissaanut piareersaataasumik ataatsimiittarnernut peqataalluni.

Ippassaq issittumi amerikarmiut sakkutooqarnikkut ullumikkut suleqateqarnerat pillugu Pentagonimi ilisimatinneqarpoq. Tamatuma saniatigut ukiuni aggersuni issittoq eqqarsaatigalugu USA-p suliniutissai pillugit eqqarsartartoqatigiinnik inunnillu assigiinngitsunik Washingtonimi naalakkersuisunut attuumassutilinnik ataatsimeeqateqartarnerni peqataavoq.

Ullumi pisussanut ilaapput USA-mi inatsisartut illorsuannut alakkaanissaq, nunarsuarmioqatigiit aningaaserivissuannut IBRD-mut ualimut ataatsimiinnermik, taamatullu aamma Iranimi pissutsit aningaasarsiornikkullu pillaatitut iliuusaasinnaasut pillugit nunanut allanut ministeriaqarfimmi ataatsimiinnermik, malinneqartumik. Tamatuma saniatigut USA-p missingersuutitigut massakkorpiaq ajornartorsiutai eqqarsaatigalugit ilisimatinneqartarnissaq naatsorsuutigineqarpoq.

Sapaatiuppat Kuupik Vandersee Kleist New Yorkimut ingerlaqqissaaq Naalagaaffiit Peqatigiit ataatsimeersuarnerannut peqataajartorluni. Tassani annerusumik apeqqutinik Issittumut nunallu inoqqaavinut tunngasunik sammisaqassaaq.

Nunarput Naalagaaffiit Peqatigiit ataatsimeersuarneranni Naalagaaffeqatigiinnit aallartitat ilaattut peqataavoq. Ukioq manna Kuupik Vandersee Kleist kisiartaalluni inatsisartut sinnerlugit peqataavoq

Paasissutissat sukumiinerusut Inatsisartunut ilaasortaq Kuupik Vandersee Kleist, angallattagaq +299 54 78 58, attaveqarfigalugu pissarsiarineqarsinnaapput.

Ilumoortumik oqalunnissaq pisussaaffigaarput

Tallimanngorneq, d. 25. oktober 2013

Ilumoortumik oqalunnissaq pisussaaffigaarput

Allattoq Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni gruppiata siulittaasua

Atagu uranimik piiaanissaq pillugu immikkuutitaarluta isummersornigut illikartilaartigik. Ippassarmi Naalakkersuisooqatigiit inatsimmik unioqqutitsipput Naalakkersuisuni ilaasortaq sernissorniarlugu. Kanngunartuliarlu tamanna uran pillugu oqallinnermi qarsupiinnarneqartariaqanngilaq.

Eqqunngitsunik paasinerluutaasinnaasunilluunniit paasissutissiisarnerit

Naalakkersuisunut ilaasortat akisussaanerat pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 6, 13. maj 1993-imeersoq erseqqeqqeriarfissaqanngilaq.  Tassami § 6-imi erseqqivissumik allassimavoq:

“Naalakkersuisunut ilaasortaq § 10 naapertorlugu pineqaatissinneqassaaq piaaraluni imaluunniit mianersuaalliorujussuarnermigut Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaat inatsisilluunniit allat malillugit imaluunniit atorfimmi suunera malillugu imminut pisussaaffigisassanngortitaasut malillugit iliunngikkuni.

Imm. 2. Imm. 1-imi aalajangersagaq aamma atorneqartassaaq Naalakkersuisunut ilaasortaq eqqunngitsumik paasinerluutaasinnaasumilluunniit inatsisartunut paasissutissiisimappat imaluunniit inatsisartut oqaluuserisassamik oqaluuserinninneranni paasissutissanik oqaluuserisap inatsisartunit aalajangiiffigineqarnissaanut annertuumik pingaaruteqartunik nipangiussisimappat.”

Inatsisartunut qinigaasup Naalakkersuisunulluunniit ilaasortanngortitaasup kialluunniit inatsit taanna nalunngittussaavaa. Tamatta taassuminnga pisarpugut nassuiaanneqartarlutalu. Taamaammat sumilluunniit patsisissaqanngilaq oqassalluni inatsit taanna naluara.

Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisup innuttaasut eqqunngitsunik paasissutissittarpai

Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisoq innuttaasunik eqqunngitsumik paasissutissiinerartaratsigu tunngaveqanngitsumik oqalunngilagut. Pissutsit piviusut taamaapput. Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisoq tusagassiuutit assigiinngitsut aqqutigalugit arlaleriarluni innuttaasunut eqqunngitsunik paasissutissiisarpoq attueqqusinngilluinnarnermik atorunnaarsitsinerup kingunissai pillugit.

Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisoq KNR TV-iikkut internet-ikkullu oqaluttarpoq taamaallaat uranip saniatigooralugu pissarsiatut piiaarneqarnissaa isummerfigineqartussaasoq. Taamatut oqarneq eqqunngilluinnarpoq, aammalu sapaatip akunnerini pisunilu assigiinngitsuni arlalinni taamatut kukkusumik nalunaaruteqartoqartarmat tamanna innuttaasunik piaaraluni paasinerluutaasinnaasunik paasissutissiinertut oqaatigineqartariaqarpoq. Tusagassiortunit aammalu § 37 naapertorlugu apeqquteqaat (nr. 207) oktoberip 17-iani ullulerneqarsimasoq aqqutigalugu Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisoq kukkunerminik naqqeeqquneqartarsimagaluarpoq, taamaasiortarsimananili.

Qulequtaq taasissutissaq

Akerlianilli oktoberip 17-iani 2013-imi immikkoortoq 88 pillugu oqallinnermi Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisup oqaluttarfimmit piaaraluni eqqunngitsunik paasinerluutaasinnaasunillu paasissutissiisarnini attallugulu nangippaa. Tamanna pivoq nal. 16.27 Inatsisartunut ilaasortap Sara Olsvigip Aatsitassaqarnermullu Naalakkersuisup akioriinneranni. Akioriinnermi tassani Naalakkersuisup aalajangiusimavaa aalajangiiffigisassatut siunnersuut uranimik saniatigooralugu pissarsiatut piiarneqarnissaanik akuersinermut taamaallaat tunngasoq. Oqaatigineqareersutut tamanna eqqunngilluinnartumik paasissutissiineruvoq, tamannalumi Aatsitassanut Ataatsimiititaliap aamma uparuarpaa. Attueqqusinngilluinnarnerup atorunnarsinnissaa pillugu ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani ima allassimasoqarpoq: “Uranip aatsitassalluunniit qinngornillit allat taamaallaat saniatigut tunisassiarineqartussatut piiarneqarsinnaanissaannik qulequtaq taasissutissaq imaqanngilaq.”

Oqaluttarfik innuttaasunik piiaraluni eqqunngitsunik paasissutissiinermut atorneqarpoq

Inuit Ataqatigiit akuersaarsinnaanngilarput oqaluttarfiup innuttaasunut piaaraluni eqqunngitsunik oqalunnermut atorneqartarnissaa. Inatsisartut Naalakkersuisullu tatiginassusiat taamatut innarlerneqarpoq innuttaasullu akornanni naalakkersuinikkut siuttunik nalinginnaasumik tatiginninnginnermik pilersitsilluni. Tamanna pillugu Demokraatillu piumasarisimavarput Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisup tunuarnissaa. Isumarput malillugu suliami matumani § 6, stk. 2 ilumut unioqqutinneqarrtoq nalornisigineqarsinnaanngilaq. Atorfilittat pikkorissut tunulequtaralugit taamatut nammineerluni aalajangiiffigisassatut siunnersuutigisaq pillugu sapaatip akunnerini arlalinni paatsuungasimaartoqarsinnaanngilaq naqqiivigineqaranilu kukkusumik oqaaseqaqattaarluni. Taamaammat isummiuttariaqarparput taasissutissap uranimik saniatigooralugu pissarsiatut piiarneqarnissaanut tunngasuunnginnera Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisup ilisimajuarsimassagaa. Siunnersuutip pingaaruteqassusia taamaasillugu piaaraluni nikasaarneqarpoq. Isummani illersornagu aalajangerpoq piaaraluni eqqunngitsunik paasissutissiiniassalluni

Ikinnerussuteqartut tatiginninnginnermik takutitsinerannik Naalakkersuisooqatigiit sumiginnaanerat tupinnarpoq

Ikinnerussuteqartut tatiginninnginnermik takutitsinerannik Naalakkersuisooqatigiit allaat tunngavilersuutitaqanngitsumik sumiginnaanerat tupinnarluinnartuuvoq. Naalakkersuisooqatigiit Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisumik illersuinertik tunngavilersunngimmassuk pissutaaginnarpoq atorsinnaasunik tunngavissaqanngimmat. Pissutsit piviusut taamaareerput. Kisiannili Inatsisartut Naalakkersuisullu tatiginassusiat siuneqassusiallu siuttup kialluunniit ilumoortup sernissortussaasariaqaraluarpaa tamannalu pillugu ministeri soraarsillugu. Ministeri kinaluunniit immikkut ittumik akisussaassuseqartuuvoq, Naalakkersuisullu tamatuminnga akuerinninnginnertik naammassinnissinnaannginnertillu takutippaat.

Tamanna akuerisinnaanngilarput.

Tusagassiorfitsigut Nalunaarut: Naalakkersuisut maannangaaq eqqortumik oqalulertariaqarput

TUSAGASSIORFITSIGUT NALUNAARUT

23. oktober 2013

Naalakkersuisut maannangaaq eqqortumik oqalulertariaqarput

Naalakkersuisut paasinerluutaasinnaasunik tusagassiisarnerat unittariaqalerpoq.

Uranimik atortussianillu allanik ulorianartunik qinngornilinnik akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsitaanissaa pillugu immikkoortup 106-ip siullermeerneqarnerani Naalakkersuisut siulittaasuat oqarpoq qinigaaffiup siuliani Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisullu siuliisa akuersaanngilluinnarnissaq atorunnaarsissimagaat. Naalakkersuisut siulittaasuat oqarpoq 2010-mi Greenland Minerals and Energy A/S Kuannersuarni aatsitassanik nangittumik misissueqqissaarnermut immikkut ittumik akuersissummik tunineqarmat assigiinnaraa akuersaanngilluinnarnissaq atorunnaarsinneqartoq.

Tamatuma kingorna Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisut qinnuigivaat GME-p immikkut ittumik akuerisaasimaneranut tunngatillugu pappialaatigineqartut tamaasa tamanut saqqummiuteqqullugit. Taava ullumi Naalakkersuisut nassuiaammik saqqummiipput, tassanilu Naalakkersuisut paasivaat misissueqqissaarnissamut akuersissut 2010-mi tunniunneqartoq 2005-imi tunniunneqareersup nangissutigigaa.

Nassuiaammi Naalakkersuisut aamma paasivaat “Taamaattumik misissuinissamut akuersissutinut atugassarititaasunut nalinginnaasunut killiliussat iluani misissuinerit suut akuerisaanersut killiliussani erseqqinnerusumik erseqqissaanissaq pisariaqartinneqarpoq. ” Taamatuttaaq Naalakkersuisut paasivaat 2010-mi atugassarititaasutut nalinginnaasutut erseqqissaatigineqartut “naapertorlugit akuersissut pinngoqqaatinik radiop qinngornerinik akulinnik misissuinissamut atuinissamullu akuerisaarnerup nalunaarutigineqarnissaanut pisinnaatitsinngilaq.”

Tassa imaappoq, akuersaanngilluinnarnissamik politikki 2010-mi atorunnaarsinneqanngilaq, naak Naalakkersuisut arlaleriarlutik oqaluttaraluartut atorunnaarsitaasimarooq.

Naalakkersuisut nassuiaatertik naggaserpaat erseqqissarlugu tapiliummi allassimammat “Peqatigisaanik tapiliussami erseqqissarneqarpoq Naalakkersuisut piiaanissamut akuersissummik tunniussiumanngissinnaatitaasut. Taamatut tunniussiumannginneq qanorluunniit tunngavilersuutitalimmik aalajangiunneqarsinnaavoq, ilanngullugit politikkikkut eqqarsaatigisassat. Ingerlatseqatigiiffiup tamatumannga paasinnilluni nalunaarutigaa.”

Suna eqqortuunersoq sunalu eqqunngitsuunersoq Inuit Ataqatigiit nalornisiginngilarput.

Akerlianilli ullumi (pingasunngorneq) Inatsisartuni apeqqarissaarneqarnermini Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisoq Kuannersuarni aatsitassaqarneranut tunngasut pillugit ersernerluttunik akissuteqaateqarpoq. Assersuutigalugu ingerlatseqatigiiffik ukiumoortumik nalunaarusianik nassiussisarsimanersoq erseqqissumik akisinnaanngilaa, naak atugassarititaasut nalinginnaasut malillugit ingerlatseqatigiiffik taama pisussaaffeqaraluartoq.

GME siullerpaamik 2005-imi misissueqqissaarnermut akuersissummik tunineqarpoq. Taamanittaaq atortussiassanik radioaktiviusunik misissueqqissaarnermut piiaanermullu atatillugu akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarneq atuuppoq Nunatsinni. Taamaakkaluartoq taamani misissueqqissaartunnguaqarpoq tassungalu atatillugu atortussiassat amerlaqisut nunatsinnit annissorneqarlutik. Soorunami uran atortussiassanut taakkununnga akuuvoq. Tamanna Inuit Ataqatigiit qularutiginngilarput.

Taamaammat Atugassarititaasut nalinginnaasut 2010-mi erseqqissarneqarnerat annertuumik pingaaruteqarpoq. Taamanimi taamatut erseqqissaasoqarsimanngikkaluarpat taava ingerlatseqatigiiffiup misiligutinik atortussiassanik radioaktiviusunik akulinnik qanoq annertussuseqartiginersut sunillu akoqartarnersut nalunaarsorneqarneq ajortunik nunatsinnit annissuinini ingerlatiinnarsimassagaluarpaa.

Inuit Ataqatigiit nuannaarutigaarput pisimasut pillugit nassuiaasiortoqarnissaanik kaammattuuteqarnerput Naalakkersuisut akuerimmassuk. Piumasarivarput Naalakkersuisut maannangaaq eqqortumik oqaluttalissasut. Suliamimi taama pingaaruteqartigisumi Naalakkersuisut sallumik sangutitsiniarnermillu tunngaveqarlutik oqaluttarnerat qissaarnaannarpoq.

Attaveqarfigisassaq: Sara Olsvig, mobil: 52 68 58

Immikkoortoq 709-711-mut tunngatillugu atugassarititaasussanut naliginnaasunut september 2010-meersunut

http://ia.gl/bcknd/wp-content/uploads/Redegørelse-om-tillæg-til-standardvilkårende-GRL_1.pdf

Paasisitsiniaasoqarlunilu inunnik taasisitsisoqarli

22. oktober 2013
Demokraatit Inuillu Ataqatigiit:

Paasisitsiniaasoqarlunilu inunnik taasisitsisoqarli

Atortussianik qinngornernik ulorianartunik akulinnik akuersaanngilluinnarneq atorunnaarsinneqassanersoq atorunnaarsinneqassannginnersorluunniit Demokraatit Inuit Ataqatigiillu isumaqatigiinngissutigivarput. Isumaqatigiippugulli pingaarnerusoq tassaasariaqarmat innuttaasunik peqataatitsillunilu tusarniaasoqarnissaa. Maannamut taamaasiortoqanngilaq. Taamaammat ataatsimoorluta piumasaraarput pimoorullugu paasisitsiniaasoqassasoq nuna tamakkerlugu inunnik taasisitsinermik malitseqartumik.

Atortussianik qinngornernik ulorianartunik akulinnik akuersaanngilluinnarnerup atorunnaarsinneqarnissaanut atatillugu maannamut pisartut kanngunarlunilu tataannarluinnarput.

Siullermik Naalakkersuisut Inatsisartuni naapigiaasoqarnissaanik innuttaasunillu tusarniaanissamik misileeqqaanngiivillutik aalajangernissaq tuaviupiluutigisimavaat. Martsimi qinersinermi innuttaasut tusarniaaviginerarneqarsimanerannik aammalu ukiuni kingullerni amerlasuuni apeqqut pillugu oqallittoqarsimaneragaanermik tunngavilersuutigineqartut akuersaanngilagut. Akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarnissaa pillugu paasisitsiniaasoqarsimanngisaannarpoq aammalu internetikkut allagaatigineqartut ukiunik sisamanik pisoqaassuseqartut tuluttuinnaq allagaasut innuttaasunut paasissutissiinertut taassallugit isumarput malillugu mitalliinerulluinnarpoq.

Inatsisartuni suleriaatsit nalinginnaasut unioqqutillugit partiit Naalakkersuisuutitaqartut ataatsimiititaliamut suliarisassanngortitsinaveersaarnerat uagutsinnut tupannangaarsimavoq. Akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarnissaa pillugu aalajangernissaq oqaluttuarisaanermi imaannaanngitsuusussaavoq taamaammallu Inatsisartuni isumaqatigiinngittoqarnera pillugu siunnersuutip kingunissai paasisaqarfigiumallugit isumaliutissiissusiortoqartariaqarluni. Tassunga atatillugu tissinaannarporluunniit tusarnaarlugu Partii Inuit Inatsisartuni ilaasortaatitatuaat isumaqataanngilluinnartoq sinnerlugu Siumup oqaaseqartartua saqqummiisoq. Uagut paasiuminaatsipparput sooq Naalakkersuisusooqatigiit siunnersuut ataatsimiititaliamut suliarisassanngortinneraat. Tassami immikkoortup ataatsimiititaliami piviusumik suliarineqarnissaa Naalakkersuisooqatigiit minnerpaamilluunniit soqutigisimanngilaat. Siunissami nunatsinni uranimik piiaasoqalerlunilu avammut tuniniaasoqalernissaa pillugit danskit Folketingimi ilaasortaattulli assigiimmik ilisimasassinneqarnissatsinnik noqqaanerput partiinit Naalakkersuisuutitaqartunit Naalakkersuisunillu namminernit itigartinneqarpoq. Suliamut matumunnga atatillugu danskit politikerit uagutsinninngarnit ilisimasassinneqarnerunerat ajorsitsaarineruvoq angisooq.

Uran pillugu oqallinneq malinnaaffigisimagaanni taamatut ilisimasaqarnerunissamik paasissutissinneqarnerunissamillu noqqaanerup itigartinneqartuarnera suli paasiuminaannerulerpoq. Tassami oktoberip 24-ani sunarpiaq taasissutigineqassanersoq Naalakkersuisooqatigiissuni amerlanerpaat nalugaat erseqqilluinnaqqissaarpoq. Allaammi Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisup nammineerluni siunnersuutini paasisimanngilaa. Aatsaammi oktoberip 20-ani Aatsitassanut ataatsimiititaliami ataatsimeeqateqarnermik naggataatigut nassuerutigaa siunnersuut uranip saniatigooralugu pissarsiatut piiarneqarnissaanut tunnganngimmat. Taasinissamut ullut sisamaannanngortullu taama nassuertoqarpoq isumaliutissiissutip ilassutaani piluusaarluni aatsaat nanineqarsinnaasumi. Torrallaanerunngilaq.

Taamaammat taasissutissap sumut tunnganera kikkut tamat paasisinnaasaannik matumuuna erseqqissumik nassuiassavarput. ANGERAANNI isumaqarpoq atortussiat qinngornernik ulorianartunik akullit suulluunniit, uran ilanngullugu, piiaarneqarsinnaanngorlutillu avammut tunisassiarineqarsinnaanngussammata. NAAGGAARNEQ isumaqarpoq akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarneq atorunnaarsitaassanngimmat. Takisuuliuutiginagu tassa taamaappoq.

Naalakkersuisut siuliisagooq akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnermik atorunnaarsitsimaneragaanerannik partiit Naalakkersuisuutitaqartut uteqattaarlugu salluliuutaat Demokraatinit Inuillu Ataqatigiinnit aamma annilaarutigaarput. Ullumeqqinnaaq marlunngornermi oktoberip 22.-ani 2013 naalakkersuinikkut isumaqatigiinneqarpoq atortussianik qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaaneq avammullu tunisassiorneq inerteqqutaasoq. Taamatut akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarneq 1988-imiilli atuuppoq. Tamanna pillugu ulloq manna tikillugu uranimik piiaanissamut akuersissummik tunisisoqanngisaannarnikuuvoq maannalu tamanna pissutaavoq Naalakkersuisut tamanna pillugu Inatsisartut isumaannik allanngortitseqqusinerannut.

Akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarnissaa pillugu Inuit Ataqatigiit Demokraatillu assigiinngitsorujussuarmik isumaqarpugut qinigaaffiullu siuliani apeqqut taanna isumaqatigiissutigilersinnaasimanagu. Akuersaanngilluinnarneq atorunnaarsitaasimasuugaluarpat Demokraatit qiimmattaatigisimassagaluarparput ukiunilu pingasuni apeqqut taanna pillugu nipaarsaartariaqarsimanavianngikkaluarluta! Uranimik piiaanermik avammullu tunisassiornermik maanna Naalakkersuisuusut ammaassiniarnerat taakkuullutik akisussaaffiginiarlissuk. Aalajangernermulli tamatumunnga akisussaaffimmik Naalakkersuisut siuliinut tutsitsiniarsarineratik akisussaaffik Naalakkersuisooqatigiit namminneerlutik tigusariaqarpaat.

Taamaammat partiini Naalakkersuisuutitaqartuni ilaasortaasunut tamanut paasinartumik apeqqutissaqarpugut neriulluta akisinnaasassinnik: Qanoq ilillusi isumaqarsinnaavisi apeqqut pillugu innuttaasut naammattumik qaammarsaaffigineqartut ilissili politikeritut qinikkatut nammineerlusi nalugussiuk taasineq sumut tunngassanersoq tamatumalu kingunissai suussanersut nalugussigit?

Naatsumik oqaatigalugu tamakku tunulequtaapput Demokraatit Inuillu Ataqatigiit allannguutissatut siunnersuuteqarnitsinnut, taannalu akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarnissaa pillugu nuna tamakkerlugu inunnik taasisitsisoqarnissaanut tunngavoq, taannalu sioqqullugu nalunaarusiat paasissutissallu arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsut toqqammavigalugit kiisalu inuit immikkut paasisimasaqartut arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsut peqataaffigisaannik pimoorullugu paasititsiniaasoqassasoq.

Naggataatigut Inatsisartunut ilaasortat eqqaasikkusuppagut pineqartoq tassaammat tunngaviusumik aalajangerneq taamaammallu ilaasortat kikkulluunniit pisussaaffeqarmata tarnip nalunngissusia atorlugu taasinissamut. Partiimik qalipaasersuineq apeqqutaatinnagu. Isummerit isummallu ilumoorfigalugu.

Immitsinnut innuttaasullu akiitsoqarfigalugillusooq taama pisussaavugut

Inuit Ataqatigiit Demokraatillu sinnerlugit,

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta

Jens B. Frederiksen og Kuupik V. Kleist

demo_IA_logo

Demokrati inerisimanngitsoq

Demokrati inerisimanngitsoq

Akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarnissaa pillugu ippas-saq Inatsisartut oqallinnerat oqaatsip demokratip qanoq isumaqarneranik Naalakkersui-sooqatigiit paasinninnerannik takutitsivoq.

Naalakkersuisooqatigiit aalajangiusimajuarsinnarpaat akuersaanngilluinnarnissamik poli-tikkeqarnerup atorunnaarsinneqarnissaa Inatsisartut kisimik aalajangiiffigissagaat. Taamaammat tupaallaatigeqisatsinnik ippassaq ataatsimiinnerup ingerlanerani paasivar-put siunnersuut ataatsimiititaliamut suliarisassanngorlugu Nalakkersuisooqatigiit oqaase-qartartuisa innersuussutigerusunngikkaat. Tamanna nammineq isummamut uniuuttumik inuit allat isummersinnaanerannik akueriumannginninnertut paasineqartariaqarpoq.

Akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarnissaa pillugu maan-nakkutut isikkulimmik siunnersuuteqarnikkut aatsitassanut inatsit atuuttoq allanngorteq-qaarnagu uranimik piiaanissaq aqqutissiuunneqassaaq Naalakkersuisuisullu piiaanissamut akuersissutinik namminneerlutik tunioraanissaannik piginnaaneqalersillugit.

Ataatsimiititaliami suliarinninneq tunngavigalugu Inatsisartut periarfissaqalissapput aala-jangiiffigisassatut siunnersuut pillugu allannguutissanik aammalu isumaliutissiissummik saqqummiissallutik. Isumaliutissiissummi tassani siunnersuutip kingunissai assigiinngitsut allaatigineqarsinnaapput Inatsisartunut ilaasortat tamarmik taasinermi kingunerisassai suunersut paasiniassammatigit. Taamatuttaaq ikinnerussuteqartut isumartik taamaasil-lugu saqqummiussinnaavaat. Kiisalu isumaliutissiissut taanna siunissami Inatsisartuusa-lerumaartussat oqaluttuarisaanermi pisimasunik paasissutissanik aallerfigisalersinnaan-ngussavaat.

Tamakkorpassuupput ippassaq partiit Naalakkersuisuutitaqartut siunnersuutip ataatsi-miititaliamut suliarisassanngorlugu innersuussiumannginnermikkut pinngitsoortinniarsa-rigaluagaat.

Inuit Ataqatigiit oqartariaqarpugut ammasumik naalakkersuinikkut oqallittoqarnissaa Naalakkersuisooqatigiit siooragigaat. Pissutsit piviusut pillugit paasinnissorinninnertik kisiat Naalakkersuisooqatigiit ukkappaat. Inuit Ataqatigiit taamaasilluta oqartariaqarpu-gut nunarput partiinit amerlanerussuteqartunit demokrati pillugu ikkattorujussuarmik paasinnittaaseqartunit aqunneqartoq. Siullermik nalunaarusiat assigiinngitsut tusarniaas-sutigineqarnissaat itigartitsissutigaat. Maannalu tassa naalakkersuinikkut illuatungiliuttut tusaajumanngilluinnarpaat.

Ataatsimiititaliami sulinermi Inuit Ataqatigiit piumasarissavarput aalajangiiffigisassatut siunnersuut aappassaaneerneqartinnagu tusarniaassutigineqassasoq.

Inatsisartuni ilaasortat Inuit Ataqatigiinniit

Sara Olsvig, mobil: 52 68 58
Naaja H. Nathanielsen, mobil: 54 89 81

 

 

 

 

Inatsisartoqarneq Naalakkersuisut piluarivaat

Sara Olsvig

Inatsisartoqarneq Naalakkersuisut piluarivaat

Uran pillugu USA-mik suleqateqarnissamut atatillugu aammalu uran pillugu nalunaarusia-mik sivisuumik utaqqissunneqarsimasumut atatillugu paasisissutissat kingullit tutsiuttut kingumut takutippaat Naalakkersuisutut inissisimanerup inatsisartoqarnerullu qanoq im-minnut attuumassuteqarnerat Naalakkersuisut paasisimanngikkaat.

Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq USA-mik suleqateqarneq pillugu ilisimatinneqarsimanngilaq

Uran pillugu USA-mik suleqateqarnissaq pillugu Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniar-nermullu Ataatsimiititaliaat ilisimatinneqanngisaannarsimallunilu tusagaqarsimanngisaan-narpoq. Nunanut allanut isumannaallisaanermullu Inatsisartut ataatsimiititaliaattut inissi-simanerput pillugu Nunanut allanut Naalakkersuisup aalajangersimaneq tamanna pillugu ilisimatillutaluunniit ataatsimiititaliami qanoq isumaqarnersugut paasiniaavigisimasariaqa-raluarpaatigut.

Naalakkersuisut namminneq oqarnikuupput uranimik piiaasoqalissagaluarpat avammullu tunisassiortoqalissagaluarpat tamatuma nunanut allanut tunngatillugu ingerlatsinermut tunngasortaa Kalaallit Nunaata nammineernerusumik oqartussaaffigisariaqaraa. Taamaa-siussagaannili minnerpaamik Inatsisartuni ataatsimiititaliaq susassaqartoq Naalakkersui-sut ammaffiginerusariaqarpaat suliamilu tamatumani qinikkat piluariunnaarlugit. Taama-tut pisoqanngippat tamanna akisussaassuseqanngitsuliornerullunilu pissaanermik ator-nerluineruvoq.

Uran pillugu nalunaarusiaq sullugineqartoq

Inatsisartoqarnermik Naalakkersuisut piluarinninnerannut uran pillugu danskit-kalaallit suleqatigiissitaata nalunaarusiaata nutaap saqqummersinneqarnera aamma takussutis-saalluarpoq. Sapaatip akunnerata siulianili danskit naalakkersuisuisa Nunanut Allanut Ataatsimiititaliamut Folketingimi saqqummiuppaat, allaammi Folketingip Illersornissamut Ataatsimiititaliaat nalunaarusiap 185-ersuarnik qupperneqartup teknikkimut tunngasor-taanik nassuiaanneqarlutik.

Nalunaarusiap tusagassiorfinnut ilisaritinneqarnissaanut atatillugu Nunanut Allanut Silli-maniarnermullu Ataatsimiititaliaq aammalu Aatsitassanut Ataatsimiititaliaq Naalakkersu-isunit aggersarneqarput, tassa asu. Saqqummiisoqarnerani malunnarpoq Aatsitassaqar-nermut Naalakkersuisup nalunaarusiap imarisaa nammineerluni atuarluarsimanngikkaa, taamaallaammi oqaluppoq uranimik akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup ato-runnaarsinneqarnissaa pillugu aalajangiilersaarnermut atatillugu nammineq isummani malillugu pingaaruteqanngitsoq.

Nalunaarusiaq nutaaq sulilussinnarnerua?

Uran pillugu nalunaarusiaq sivisuumik suliarineqarpoq, tamannarpiarlu pillugu Naalakker-suisut danskillu naalakkersuisuisa peqatigiillutik atsiorpaat. Taamaammat tupinnarluin-narpoq nalunaarusiap pingaaruteqassusia Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisup taamar-suaq isiginngitsuusaarniarmagu. Aalajangerniarmermi matumani nalunaarusiaq qitiullu-innartuuvoq, aammattaaq ukiuni qaangiuttuni uran pillugu paasissutissiarineqartarsima-sut pillugut Naalakkersuisut taakkartuijuarnerat ataatsimut isigalugu naammaqqajanngi-laq. Taavamiuna sooq suleqatigiissitamik ilaasortaqqortuumik pilersitsisoqartoq pissutsi-nik nalunaarusiami allaatigineqartunik paasiniaasussamik? Sulinerat taava sulilussinnar-nerua?

Inatsisartut suliamik ilisimasaqartariaqarput

Inatsisartutut uagut akisussaaffigaarput nalunngissallugu Kalaallit Nunaata suna orninne-raa. Qaammaasaqarneq tunngavigalugu aalajangertarnissaq uagut akisussaaffigaarput. Uagummi taakkuuvugut oktoberip 24-ani uranimik akuersaanngilluinnarnissamik politik-keqarnerup atorunnaarsinneqarnissaa attatiinnarneqarnissaaluunniit pillugu taasisussat.

Innuttaasut peqataatinnguaqqaarnagit Naalakkersuisut pipallagaasumik aalajangerniar-saripput, tamatumalu qaavatigut inatsisarsoqartoqarnermik Naalakkersuisut piluarinnin-nerat kusananngilaq. Demokratimi moderniusumi inuuvugut Inatsisartut qullersatut inis-sisimaffigisaanni. Maanna Naalakkersuisut avalassaarput kisermaassinerup pissaanerullu pingaakujutsitsinerata imaanut ammasumik demokratiskiusumillu ingerlatsineq ajornar-sisillugu.

Pissaanermik taamatut atornerluineq Naalakkersuisut naqqittariaqarpaat paasillugulu Inatsisartut inuiaallu tassaammata sulisitsisutik. Naalakkersuisut inatsisartunik pilua-rinninnerat naalakkersueriaatsimik perorsimanngittumik takutitsivoq.

Sara Olsvig,
Inatsisartunut ilaasortaq
Inuit Ataqatigiit
Mobil: 52 68 58

Danskit aningaasaqarnermut ministeriata akissutaa pakatsinartoq

Inuit Ataqatigiit: Danskit aningaasaqarnermut ministeriata akissutaa pakatsinartoq

04.10.13

Inuit Ataqatigiit folketingimi ilaasortaatitaata Sara Olsvigip aamma siulittaasuata Kuupik V. Kleistip ataatsimoorlutik danskit 2014-mut aningaasaqarnermut inatsisissaannut siunnersuummut qisuariaateqarlutik danskit aningaasaqarnermut ministeriannut statsministerimullu allakkiaat sapaatip akunnerani matumani akineqarpoq. Akissummut IA-p qisuariaataa erseqqippoq: Akissut pakatsinarpoq, taamaattorli pisami ataatsimi iluarsiisoqarnissaanik neriunaateqartitsivoq

Johan Lund Olsen Sara Olsvigip sulinngiffeqarnerani IA-p folketingimiititaa ima oqarpoq: ”Aningaasaqarnermut ministerip Bjarne Corydonip (S) akissutaa oqaluuserisimavarput, paasivarpulli aaqqiissutissanik siunnersuutissaqanngitsut iluarsiivigineqartussatullu siunnersuutitsinnut tunngatillugu oqaloqatigiinnissamulluunniit piumassuseqarpasinngitsut. Tamanna alianarpoq”.

Inuit Ataqatigiit 6. septemberimi aningaasaqarnermut ministerimut statsministerimullu allagaqarnerminni pissutsit arlalissuit nunatsinnut tunngassuteqartut partiillu pitsanngorsaavigineqartussatut isumaqarfigisai pillugit saaffiginnipput. Pineqartut tassaapput eqqartuussiveqarnermut tunngasut, pinerluuteqarsimasunut isumaginninnermut tunngasut, Danmarkimi kalaallinut ikiortarialinnut ikiorsiissutitut ingerlassanut tunngasut, University of the Arctic-imut tunngasoq kiisalu illersornissamut namminersortuunissamullu ilungersuuteqarnermut tunngasut. Pisat tamarmik danskit akisussaaffiiniipput, IA-lu ukiuni arlaqalersuni tamakku pillugit pitsanngorsaatissanik ilungersorluni sulissutiginnissimavoq.

Sara Olsvig: ”Oqaatigiinnarsinnaavara danskit naalakkersuisui pitsaanerusunik iliuuseqatariaqaraluartut, uanilu oqaloqatigiittoqarnissaanut ammaassisoqarnissaa minnerpaatut naatsorsuutigisimagaluarpara. Maanna danskit aningaasaqarnermut inatsisaannut suliamut partiitsinni qanoq ingerlariaqqinnissarput eqqartussavarput”.

Johan Lund Olsenip oqaatigivaa pisami ataatsimi maanna partiip suliniutigisimasaminut tunngatillugu kiisami angusaqalerunartoq:

Aningaasaqarnermut ministeri allappoq ikiuinermut tunngatillugu ingerlassanut immikkut aalajangersimasumik aningaasaliissutissanut periarfissanik nassaarniartoqassasoq, tamannalu iluatsissappat tassuuna angusaqartoqassaaq. Tassungalu suliaq soorunami qanimut malinnaavigissavarput”, Johan Lund Olsen naggasiivoq.

Inuit Ataqatigiit aningaasaqarnermut inatsisissamut siunnersuummut toqqaannartumik apeqquteqaateqarsimavoq, taakkualu uani atuarneqarsinnaapput: www.iafolketinget.dk

Inuit Ataqatigiit Narsami urani pillugu innuttaasunik ataatsimiisitsilerput.

Inuit Ataqatigiit Narsami urani pillugu innuttaasunik ataatsimiisitsilerput.

Sisamanngornermi oktoberip pingajuanni Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ilaasortaatitaat Sara Olsvig, Aqqaluaq B. Egede kiisalu Kalistat Lund innuttaasunik, urani qulequtaralugu, ammasumik ataatsimeeqateqarnissamut qaaqqusipput.

Politikerit Narsami innuttaasut qinngornernik ulorianartortalinnik aatsitassarsioqqusinnginnerup atorunnaarsinneqarnissaa pillugu oqaloqatigerusuppaat, taamatullu Narsami Kuannersuit pillugit taasisitsisoqarnissaanut tunngassutilimmik Naalakkersuisut oqariartorsimanerat pillugu oqaloqatigiinneq ujartorneqarpoq.

Innuttaasunik ataatsimiisitsineq Narsap katersortarfiani sisamanngornermi nal. 19.00-22.00 ingerlanneqassaaq.

Sara Olsvig: ”Maanna Inatsisartutigoortumik ulorianartunik qinngornilinnik uranimik aamma aatsitassanik qinngornilinnik piiaasarnermik attueqqusinngilluinnarnerup atorunnaarsinnissaannik aalajangiisoqarnissaanut tunngatillugu innuttaasunik peqataatitsisoqarsimanngilaq. Isumaqavippugut suleriuseq killormoortoq eqqunngitsorlu atorneqartoq. Innuttaasut pitsaasumik ilisimatinneqaqqaartariaqarput, tamatumalu kingorna tusarniaasoqartariaqarpoq kingornalu aatsaat aalajangiisoqarluni. Pissanngatigaara, qanoq Narsarmiut Naalakkersuisut oqariartuutigisarsimasaannut qisuariaateqassanersut.”

Aqqaluaq B. Egede: ”Isumaqarpugut, uranisiornissamik uranimillu annissuinissamik kissaateqarneq pilersaaruteqarnerlu eqqarsaatigilluagaanngitsut. Kialluunnit ilisimanngilai, uranisiornerup aningaasaqarnitsinnut, allaffissornermut, peqqissutsimut, sillimaniarnermut, avatangiisinut kiisalu nunanut allanut attaveqarnitsinnut kingunissai. Tamakkulu ilaatigut Narsami innuttaaqatigut peqatigalugit oqaloqatigiissutigisariaqarpagut.”

Kalistat Lund: ”Nunat immikkoortuinit periarfissagissaarneroqaagut, toqqagassaqarpugullu. Uranisiornissamut naaggaarsinnaavugut, taamaakkaluartorlu suli inuussutissarsiornikkut ineriartorfissaqarluarpugut; suliffissanittaaq pilersitsisussanik. Uranisiornissamut akuersaarutta, tamanna nunaateqarnermut uumasuuteqarnermut minnerunngitsumillu takornariaqarnermut sunniinerluttussaavoq. Narsami innuttaasut oqariartuutigisassaat qilanaaraakka.”

Attavissat:

Sara Olsvig: +299 526858
Kalistat Lund: +299 497795
Aqqaluaq B. Egede: +299 226976

 

sara_kalistat_aqqaluaq

Piitsuussuseq suujunnaarsitsigu, aamma ilaqutariinni meerartalinni

Piitsuussuseq suujunnaarsitsigu, aamma ilaqutariinni meerartalinni.

Inuit Ataqatigiit partiit tamaasa ataatsimoorussamik isumaqatigiissuteqarnissamut qaaqquaat. Tamanna pisariaqalerpoq ”Meeqqat piitsuullutik peroriartussanngillat”-mik taasamik nalunaarusiap saqqummereerneratigut. Nalunaarusiaq Meeqqat Inuusuttuaqqallu Oqaloqatiginnittarfianik MIO-mit saqqummersinneqaqqammerpoq.

Siunnersuuteqarnikkut politikikkut anguniagaavoq Inatsisartuni partiit tamarmik ilaqutariinni meerartalinni piitsuussutsip nungutinniarneqarnissaa suleqatigiissutigissagatsigu. Pingaartumik inoqarfiusuni isorliunerusuni piitsuussuseq atugaavoq. Tamannalu ilisimasaq pisussaaffiliivoq.

Nunatsinni meeraqarpoq nerisassanik peqqinnartunik naammattunillu, atisanik naleqquttunik aamma inigisamik naammaginartumik tunngaviusumik pisariaqartitanik periarfissaqanngitsunik. Meeqqat tamakkuupput meeraanermi piitsuussutsimik inuuniarnikkut misigissutsikkullu naammaginanngeqisumik nalaataqartartut. Tamanna uatsinnut nunatut inuiaqatigiittullu ataqqinaataanngivippoq.

Taamaattumik Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissutaanni artikeli 27 Kalaallit Nunaannit malinneqanngilaq –isumaqatigiissut malissallugu pituttorfigi-nikuusarput.

Isumaqarpugut Inatsisartut Naalakkersuisullu iliuuseqarnissamut immikkut pisussaaffeqartut, pilertortumik iliuuseqarnissaq pisariaqarpoq minnerunngitsumillu iliuuseriniakkat tamatta ataatsimut kivittariaqarpagut – taamatuttaaq soqutigisaqaqatigiiffiit meeqqat inuuniarnerisa pitsanngortinnissaanut suliniuteqartut peqataatinneqartariaqarput.

Ilisimatuussutsikkut misissuinerit kingulliit meeqqanut sammitinneqartunik iliuusissanik pitsaanerpaanik tunngaviliinissamut periarfissiipput. Ilisimasat tamakku tusaanngitsuu-saaginnarneqarsinnaanngillat. Ilisimat pisussaaffiliipput. Siunnersuutigaarput Naalakkersuisut isumalioqatigiissitanik pilersitsissasut taakkulu meeqqat akornanni piitsuussuseq akiorniarlugu ataqatigiissumik tamakkiisumillu isiginneriaaseq aallaavigalugu nuna tamakkerlugu pilersaarusiornissaq suliniutigissagaat.

 

Iliuusissatut pilersaarut Kalaallit Nunaanni meeqqat inuuniarnermikkut atugarisaannik ilisimasanik uppernarsarneqarnikuusunik aallaaveqassaaq. Iliuusissatut pilersaarut Kalaallit Nunaata

Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissutaanni pisussaaffileqarneranut naapertuutissaaq, Isumaqatigiissummilu meeqqat akornanni inuuniarnikkut atugarisat qanoq pitsanngortinneqarsinnaanerannut inassuteqaataasut naapertorneqassapput. Siunnersuutigaarputtaaq Naalakkersuisut meeqqat pissakilliorlutik alliartornerini ajoqutaasunut illersorniarlugit ilaqutaariinnut meerartalinnut pissakilliortunut aningaasarsiornikkut tapiissutit annertusineqarnissaannut tigussaasumik sulininiuteqapallassasut. Meeqqat pissakilliornerisa inuuniarnikkullu atugarliornerisa akiorniarnerat pinaveersaartinniarneqarnerallu Inatsisartuni partiit tamarmik ataatsimoorullugu suliassarivaat.

Sutigut tamatigut Kalaallit Nunaanni meeqqat isumannaatsumik peroriartornissaannut politikkikkut ataatsimoornissaq isumaqatigiinnissarlu siunnersuuteqarnitsinni kaammattuutigaarput. Kaammattuutigaarputtaaq parteeqarneq apeqqutaatinnagu Naalakkersuisut ilapittuuteqarnissamut piumassuseqarnissaat. Kaammattuutigaarput ataatsimoorluta Naalaagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissutaata naapertorniarneqarnissaanut aqqutissiueqataassasugut.
Taamaattumillu Naalakkersuisoq akisussaasoq partiillu tamaasa oqaloqatigiumavagut ajornartorsiut pillugu, qanorlu iliorutta ajornartorsiutit anigorsinnaanerigut.

Attavissaq: Juliane Henningsen, ilaq. Ataats. Ilaasortaq mobil 488148

Naalakkersuisooqatigiit Uran pillugu politikkiat paatsiveqanngitsoq

Ullut tamaasa isuma nutaaq – kingunerisassanik nutaanik saqqummiussiviusoq. Taamatut inerniliisoqartariaqarpoq tallimanngormat Inatsisartut sulinertik aallartimmassuk. Uran-isiorniarneq ullut tamaviisa oqallisigineqartarpoq, ullullu tamaasa paatsornerit salluliornerillu saqqummiunneqartarlutik. Taamaakkaluartorli Naalakkersuisoq akisussaasoq ataasiaraniluunniit nassuiaavoq paatsoornerillu naqqissorlugit. Uffa Naalakkersuisutut pisussaaffigalugu pingaarnersaq.

Isumaqatigiinneq pingaaruteqarpoq

Naalakkersuisut siulittaasuata ammaanersiornermi oqalugiaammini nalunaarutigaa uran-isiornermik aalajangiisussat tassaasut Inatsisartut. Soorlu aamma Naalakkersuisut aalajangiiffigisassatut siunnersuumminni piareereeraat. Taamaakkaluartorli Aleqa Hammondip aamma Narsami innuttaasut Kuannersuarni uran-isiornissaq pillugu taasisinniarpai. Taamatut politikkeqarnerup kingunissai takorlooruminaappulluunniit. Siunissami sumiiffiit amerlaqataanik uran-i pillugu politikkeqalissasoq naatsorsuutigineqarsinnaavoq. Nunatsinnut pitsaanerusumik ingerlariaaseqassagaluarpugut ataatsimoortumik politikikkeqartuugutta – qanorluunniit issagaluarpat.

Inuit Ataqatigiit uran-imut naaggaavinnerup atorunnaarsinneqarnissaa akerleraat. Isumaqarpugut aalajangiinissamut massakkorpiaq pisariaqartunik isummiutissaqarnata. Taamaattumik isumaqanngilagut piffissami qanittumi innuttaasunik taasisitsinissamik piviusunngortitsinissaq pisinnaasoq. Tamakku tunngavigalugit kaammattuutigissavarput taasisitsisoqassagaluarpat, nuna tamakkerlugu taasisitsisoqassasoq. 

Innuttaasunik taasissitsineq imaluunniit? 

Nuna tamakkerlugu taasisitsinissamik isuma ammaanersiorluni oqallinnermi Atassummit Demokratinillu tapersersorneqarpoq. Inatsisartut aningaasanut inatsisissaat pillugu oqallinnermi Siumup oqaaseqartartuata Finn Karlsenip nalunaarutigaa Siumup nuna tamakkerlugu taasisitsinissaq kissaatigigaa. Taamaannerani Partii Inuit Naalakkersuisullu tassatuaapput uran pillugu sumiiffimmi taasisitsinissamik tapersersuisut.

Inatsisartuni ilaasortanit 29-nit nalunaarut ersarissoq Naalakkersuisunit oqaaseqarfigineqarsimassagaluarpoq, taakkuli tassunga tunngatillugu apeqqutinut akissuteqaateqanngillat. Siumut sinnerlugu oqaaseqartartup itigartinngilaa nuna tamakkerlugu taasisitsinissamik ujartuisimanerminik.

Piiagaq qanoq qinngornernik ulorianartoqartigisinnaava?

Inatsisartuni qulequtaq oqallisigineqartoq taasissutigineqartarpoq. Qulequtaq aalajangiinermut tunngaviusarpoq. Oqaluuserisassap nr. 106-ip qulequtaraa: Uranimik aatsitassanillu qinngornilinnik allanik piiaanermik “attueqqusinngilluinnarnermik” Inatsisartut UKA 13-imit atuutilersumik akuersissuteqarnissaat pillugu Inatsisartut aalajangiussassaannut siunnersuut.

Tassa Inatsisartut aalajangissavaat Nunatsinni uran-isiortoqalissanersoq. Oqaatsimik ataatsimilluunniit aatsitassap Uraanimik akoqassusaa (qinngorneqassutsimut aalajangiisuusoq) imaluunniit aatsitassarsiornermi saniatigooralugu pissarsiaanersoq pingaarnertulluunniit aatsitassarsiarineqarnersoq oqaatigineqanngilaq.

Taamaakkaluartorli Siumukkut aammaanersiornermut oqaaseqatiminni oqaluuseraat piffissanngortoq ”aatsitassat uran-itaqarnerata killigisaata aalajangiiffiginissaa”. Taamaakkaluartorli Naalakkersuisuni ilaasortaasunit najuuttunit naqqinneqanngilaq, uffa kukkuneq ersareruttortoq. Aqaguani Inatsisartut Aningaasanut Inatsisissaata oqallisiginerani Siumpt oqaaseqartartuata, Finn Karlsenip, naqissuserpaa Siumup innuttaasut taasisinneqarnissaat kissaatigigaat, aamma uranisiornissaq aatsaat pisinnaasoq aatsitassap uranitaqarnera 0,01 procentimik ataanneqarpat killigippaguluunniit- taamaalilluni Siumup akuersaarsinnaassanngilaa Naalakkersuisut uran-isiorneq pillugu aalajangiiffissatut siunnersuutaat. Tamanna aamma Naalakkersuisunit akineqanngilaq oqaaseqarfigineqaranilu.

Uraniinnaq saniatigooralugu piiakkatut akuerissavarput?

Paatsiveerusimaarneq alleriaannarpoq Atassummi ilaasortap nalunaarutigimmagu uran-i tunisassiaq taamaallaat saniatigooralugu pissarsiaassasoq. Kisiannili saniatigooralugu taamaallaat pissarsiaassappat, taava siunnersuutip qulequtaani allassimassaaq – taamaanngilarlu. Paatsoorneq tamanna Naalakkersuisuni ilaasortanit najuuttunit aamma naqqinneqanngilaq.

Qinikkat suna taasissutigissanerlugu nalunngilaat?

Piffissanngorluinnarpoq Naalakkersuisooqatigiit akuersaanngilluinnarnerup unitsinneqarniarneranut paatsuugassaanngitsunik akissuteqarnissaanut. Qanoq ililluta uran-imik aatsitassarsiorneq tunisassiornerlu taasissutigisinnaagatsigu Inatsisartuni ilaasortat affaasa sinnerlugit siunnersuummik paasinnissimanngippata – taamaalillutillu siunnersuutip kingunissai paasisimanagit. 

Doris Jacobsen Siumumeersoq ilisimatitsivoq nammineq innuttaasullu sammisaq pillugu qaammarsarneqarsimanertik naammattoq – taava iminneqarsinnaassagunaraluarpoq qinigaaqatiminut suna piviusuunersoq sunalu paatsornerusimanersoq nassuiassallugu. Pinnguarnerunngilaq. Nunatsinnut pingaaruteqartupilussuuvoq – qanorluunniit taasineq inerneqassagaluarpat. Taamaattumik kikkut tamarmik sammisamik paasiniaalluartariaqarput, paasiniaalluartussallu tassaanerupput qinikkat piffissami qanittumi innuttaasut sinnerlugit taasisussaasut.

 

Kuupik V Kleist ammaanermi oqalugiaataa

17. September 2013

Kuupik Vandersee Kleist

Naalakkersuisut siulittaasuata ammaanermi oqalugiaataa

(Naalakkersuisut Siulittaasuat aamma Nunanut allanut tunngasunut Naalakkersuisoq)

 

Ukioq iluitsupajaaq Inatsisartuni ataatsimiivissornikuunata alianaappoq maani Inatsisartuni naapeqqilluni. Inuit Ataqatigiit ukiaq manna suleqataalluarnissatsinnut piareersimavugut Inatsisartunullu qinersinermi kingullermi ilaasortaareersut qinigaaqqittut minnerunngitsumillu ilaasortat nutaat pitsaasumik suleqatiginissaat pissanngatigaarput.

Tallimanngormat septemberip 13-anni Naalakkersuisut siulittaasuata Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinnerannik ammaalluni oqalugiaataa ataatsimut isigalugu naammagisimaanngikkaluarlugu oqaaserineqartuni isumaqatigisagut tapersersornartuutitagullu matumani aallarniutigerusuppakka.

Qujanarpoq nunatsinni assigiinngitsorpassuartigut atornerluinerup akuerineqarsinnaannginnera erseqqissuliuutigineqarmat. Pisariaqavissorpoq tamatta pingaartumik meeqqat atornerlunneqartarnerat pillugu erseqqissuliortuarnissarput, akuersaarneqarsinnaanngilluinnarmat kikkullu tamarmik tamanna ilisimassammassuk.

Inersimasut kinguaassiutitigut atornerlunneqartarsimasut katsorsartinnissamut neqerooruteqarnissaq Inuit Ataqatigiit tikilluaqquaat. Misissuinerit 2004-mili ersersimmassuk amerlasoorujussuit atornerlunneqarsimasut. Taamaammanuna 2009-mili meeqqat illuat “Saaffik”pilersikkipput. Illu ilisimasanik katersuiffiusoq pilersikatsigu pilersaarutaavoq, meeqqaniit aallartisarneq pereerpat, inersimasunut aamma siammarumaartoq.

Taamatulli oqareerlunga oqaatigissavara Naalakkersuisut siulittaasuata oqalugiaataa ataatsimut isigalugu naammaginnginnatsigu aammalu ilaatigut pakatsissutigalugu. Tassami eqqaariikkama saniatigut allarpassuartigut erseqqissuliortoqartariaqarnera pisariaqartikkaluarparput, Inatsisartuniinnaanngitsoq inuiaqatigiinnili tamani naalakkersuisooqatigiit sunik siunnerfeqarnerannik erseqqissumik tusarusuleraluaqaagut. Tamanna pingaartumik ukiuni makkunani aningaasarsiornikkut toqqissisimanngiffiusuni aatsaallu taama suliffissaaleqiffiutigisuni pisariaqarluinnaraluarpoq.

Naalakkersueriaaseq pitsaasoq naapertuilluarneq tunngavigalugu ingerlanneqartoq tamatta kissaatigaarput. Qinersinerulli kinguninngua naalakkersuisunngortitsisoqareersorlu ingerlaannartumik qanga pissutsit periutsillu qimareersimasorisat utersaarfigineqarput – ullormiit ullormut ingerlatsineq, atorfinititsinerit soraarsitsiortornerillu eqqumiiginarlutillu toqqisisimajunnaartitsisut, innuttaaqataasunut nassuiaassiumannginneq matoqqanerujussuarlu.

Soorunami tamanna isornarpoq kisianni aamma uggornartorujussuuvoq tassami Inuit Ataqatigiit-nni naalakkersuisunut illuatungiliuttuugaluarluta kissaatigeqaarput nunarput naalakkersuinikkut aningaasarsiornikkullu ingerlalluassasoq, innuttaaqatigiiullutalu suleqatigiilluassasugut.

Ineriartorneq piumasaqarpoq naalakkersuinikkut patajaatsumik ingerlatsinissamik, aalajangiisinnaassuseqarnermik minnerunngitsumillu aalajangiiniarnermi tutsuiginartunik tunngaveqarnissamik.

Suliffiit nutaat aatsitassarsiornerlu Inuit Ataqatigiit naalakkersuisut isumaqatigilluinnarpaat suliffissaarusimaneq aatsaat taama annertutigisoq iliuuseqarfigineqartariaqarmat.

Aatsitassarsiornermut tunngasut, inatsisartunut qineqqusaarnermi saqitsaasutigineqarujussuarneri pingaartumillu qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaasoqalersinnaaneranik Naalakkersuisut anguniagaqarnerat qularutissaanngitsumik nunatsinni aatsitassarsiornerup aallartisarniarneqarneranut annertuumik sunniuteqarpoq. Nalorninerujussuaq atuuppoq.

Naalakkersuisut siulittaasuata ammaanermi oqalugiaataa aatsitassarsiornermut tunngasutigut apeqquterpassuarnik qaffakaatitsivoq. Massakkut ilaannaaluunniit eqqaassagukkit tassaapput:

  • London Mining-imik akitsuut nutaaq ‘royalty’ pillugu isumaqatigiissuteqartoqarsimasoq oqaatigineqarpoq. Isumaqatigiissummita qanoq oqaasertaqarpa? Qanoq akitsuusersuisoqarniarpa? Aatsitassat oqimaassusaat naapertorlugu imaluunniit nalingat naapertorlugu akitsuusersuisoqassava? Aningaasat nunatsinnut tuttussat amerleriassappat imaluunniit ikileriassappat? Akileraarutitigut allatigut isertitassat annikillisaaffigineqarniarpat? Isertitat sorliit Danmarkilu avinneqassappat? Tamanna aningaasaleeqataasussanik ujaasinermi iluaqutaassava? Qaqugu saviminissamik piiaasoqalernissaa pilersaarutigineqarpa?
  • Apeqqutit allat: Qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaallunilu tuniniaasoqalersinnaanissaanik aalajangiussinissaq sooruna taama tuaviuunneqartigisoq?
  • Sooq tunngaviusumik isummernissaq paasisitsiniaanermiit siulliunneqassava, soorlu aatsaat paasiniaaqqaarluni paasisitsiniaanerlu ingerlateqqaarlugit aalajangertoqartariaqaraluartoq?

Partiit Inatsisartuni ilaasortaatitallit aperineqarpugut Kujataani innuttaasut isumaannik tusarniaalluni siunnerfiliisumik taasisitsisoqarnissaanik isuma tapersersorsinnaaneripput. Tassunga siullermik Inuit Ataqatigiit akissaagut; Naamik qujaannarpugut!

Tullianimi soorlu Uummannap eqqaani qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaasoqarniassappat, taava Uummannarmiut eqqaamiuilu kisimik aperineqassappat? Taakkuami angerpata Kujataamiullu naameerlutik; taava Uummannap eqqaani qinngornernik ulorianartulinnik piiaaqqusaasoqassava Kujataanilu inerteqqutaalluni? Inuit Ataqatigiit-nni isumaqarpugut nunatsinni uranisiortoqarsinnaaneranik imaluunniit qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaasoqarsinnaanersoq innuttaasunit tamatsinnit oqartussaaqataaffigineqartariaqartoq. Uagut aamma qanimut oqartussaaqataarusuppugut tamannalu oqarluartaarnerinnaassanngilaq!

Kuannersuit

Nunarsuatsinni  Uran-eqarfiit annersaassa ilaat Narsap eqqaanniippoq. Aatsitassat qaqutigoortut piiarniarneranni, uran peertuukkatut (biprodukt) taallugu niuerutiginiarneqarnerata kingunerissavaa nunatta uran-imik tunisassiortut ilaattut inissisimalernissaa.

Isumaqarpunga Naalakkersuisut nassuerutigisariaqaraat, Kuannersuarni aatsitassarsiorniarnermi aamma uran-isiuissortoqarniarmat. Nunarsuatsinnimi uran-eqarfiit annersaassa ilaat, uran-imik iluaqateqarfiginiassagaanni uran-isiorneruvoq. Aamma uranimik piiaasoqalissagaluarpat Kuannersuit tassaalissapput nunarsuarmi uran-imik piiaaffiit illoqarfimmut qaninnersaat.

Allarpassuarnik apeqquteqarusunnaraluarpoq tassami nalorninartorpassuaqarmat erseqqissunik akissutissarsisariaqartunik. Tamakkuli Inatsisartuni allanik aatsitassarsiornermut tunngasunik sammisaqalerutta tikikkumaarpagut.

Suliniutit angisoorsuit

Siorna annertunerpaamik nipituuliutigineqartut aporaassutigineqartullu ilagaat suliniutinut angisoorsuarnut sinaakkutaasussatut inatsisiliornerput. Massakkut naalakkersuisooqatigiilersimasut siuttuisa taamani siunnersuutigisavut suna tamaat atorlugu akerlilersorpaat, Inatsisartunili amerlanerussuteqartut isumaqatigiinniarluareerlutik inatsisissaq aalajangiuppaat.

Ataatsimiinnermi matumani Naalakkersuisut inatsimmut pineqartumut allannguutissanik siunnersuuteqarput, allannguutissat annikittuinnaasutut oqaatigineqartariaqartut siornalu isumaqatigiinniarnikkut isumaqatigiissutigineqarsinnaasimagunaraluartut. Inuit Ataqatigiit-nni allannguutissatut siunnersuutit annerusumik ajornartorsiutiginagit akuerisinnaajunnarsivagut.

Naalakkersuisut suliniutinut annertuunut inatsimmut siunnersuutertik aatsaat ulluni kingullerpaani Inatsisartunut apuuppaat tusarniaanermi 13. september killiliunneqarsimalluni. Tassanilu innuttaasut oqallinnissamut piffissaqanngingajavinnerat maluginiaannartariaqarpoq.

Siornali ukiakkut pisimasut annertuumik nalornisitsilerput soorlu ullumikkut inuussutissarsiornikkut aningaasarsiornikkullu siunnerfinnik erseqqissunik paasiuminartunillu ujartuisoqartoq.

Nunap aningaasaqarnera

Naalakkersuisut aappaagumut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaat ulluni qaninnerni eqqartugassaraarput, aammami isumaqatiginniarnissamut naalakkersuisunit qaaqquneqarnikuugatta isumaqatigiinniarnissamut qilanaarpugut. Massakkulli ammaanersiorluni oqallinnermi maluginiagassat marlussuit tikkuarusuppavut.

Siullermik kommunit Naalakkersuisullu akornanni aappaagumut aningaasatigut agguaaqatigiinnissaq pillugu isumaqatigiissuteqartoqareerneratigut isumaqatigiissummik illuinnaasiorluni allanngortitsineq Inuit Ataqatigiit-nit akuersaarsinnaangilarput. Pasillerumanngikkaluaraanniluunniit kommuni Inuit Ataqatigiit-nit borgmestereqarfiusoq qulaatiinnarlugu nutaamik isumaqatigiissusiorsimaneq qoqassiinertut oqaatigineqartariaqarpoq. Kommuneqarfik Sermersooq aamma aningaasarsiornikkut annertuunik unammilligassaqarpoq minnerunngitsumillu kitaani illoqarfinni aammalu nunatta kangiani Tunumi inuussutissarsiornikkut allarpassuartigullu assut ajornartorsiorfiusumi annertuunik aningaasartuuteqartussaalluni.

Nuna tamakkerlugu akileraarutit saniatigut aamma nalimmassaarutinik akileraartarpugut tamannalu nunarput tamakkerlugu atukkatigut nalimmassaanermut sakkussaavoq. Ukiuni qaangiuttuni akileraartarnikkut allannguinikkut nutaamik aaqqissuussisoqartariaqarnera Naalakkersuisooqatigiit siuliini saqqummiuttarsimavarput pingaartumik kommunit akornanni aammalu Inatsisartuni illuatungiliuttut peqaataffigerusussimanngissaat. Tamannali suli aqqutissiuuttariaqartutut Inuit Ataqatigiit-nit aalajangiusimavarput, ataasiakullattumik aningaasanik nipangersaatissatut isikkoqartumik arsaarinnissinnarluni allanut tunioraanermit naapertuilluarnerussammat. Nunatsinni naligiinnginnerujussuaq ullormiit ullormut ingerlatsinikkut qaangerneqarsinnaanngillat, inuiaqatigiittut isumaqatigiilluta aaqqissuussinikkut ingerlatseriaatsikkullu allannguinerit annertuut aqqusaaqqaarlugit aatsaat naligiinnerulernissaq qanillattorsinnavarput.

Aningaasaqarniarnermut tunngatillugu ullumikkut tikkuarumasama aappaat tassaavoq illusinermi (illuliornermi, inissiamik pisinermi) aningaasat attartukkat erniaasa akileraarutissanit ilanngaatigineqarsinnaanerannut tunngasoq. Siorna aningaasanut inatsisissamut atasumik erniat ilanngaataasinnaanerat 100%-miit 90%-mut appartipparput, inuiaqatigiinni akileraartartut tamarmik ernianut akileeqataasarnerat annikillisarniarlugu akissaatikinnerusullu illersorniarlugit. Massakkut ukioq qanngiutinngitsorluunniit pissusitoqqanut uterniartoqalerpoq pissaqarnerit iluaqutissaannik nunattalu karsiata aningaasanik isaatitassaraluanik ikilisitsisussamik. Tamanna naapertuilluarnertut oqaatigineqarsinnaanngilaq aammalu naligiinnerusumik atugaqatitsinissamut aqqutissiuinani. Aningaasaqarnermut Siunnersuisooqatigiit aamma uparuaasimanerat tupigisassaanngilaq.

Pissakinnerit atugarissaarnerulernissaannik siunertaqarnerarneq sutigut timitalersorniarneqarnersoq assut tusarusunnarsivoq.

Aalisarneq

Ukiorpassuarni aalisarnermut inatsisip nutarterneqarnissaanut tungavissat suliarineqareerlutik inaarsarneqarnissaat  aallartinneqareersorlu pissusitoqqanut utersaarneq isumatusarnerungilluinnarpoq.

Qanga pissutsinut utersaarneq aalisarnermi aningaasarsiornermi  nunatsinnut suli pingaaruteqarnerpaasumi  kingunerlussinnaasumik iliuseqarneruvoq  Inuit Ataqatigiit ilalersinnaangisarput.

Ullumikkut tunisassiorfiit ingerlanneqartut 90 %-ii tikillugit aalisarnermik inuutissarsiutilinnik  piginneqataaffigineqarput. Taamammat tunisassiortut aalisarnermillu inuutissarsiutillit immikkortinniarneqarnissaanik nalunaarneq isumaatsuliornerussaaq kingunissaa misissorsimatinnagu aallartinneqassappat.

Sinerissap qanittuani qaleralinniarnermi naleqqussaaneq aalisarnermi kattuffinnik tunisassiortunillu  suleqateqarluni ilusilersorneqartoq taartissaanik pitsaanerusumik nassaaqqaarani atorunnarsinneqarmat kinguneri massakkut misigaagut  ullunilu makkunanerpiaq avannaani qaleralinniat ilungersunartorsiorput sulilu iliuseqarfiginissaat ersarissuliuutigineqarani.

Sinerissap qanittuani qaleralinniarnermi pisassiissutit kvartalikkarlugit agguarneqarnerani siunertaavoq ukiup naalernerani sivisuallaamik pisassaqangissinnanerup pingitsortinneqarnissaa aammalu ukiup annersaani aalisakkerivinni  suliffissaqartitsinissaq.  Aaqqissuussineq eqaattuuvoq aalisartut tunisassiortullu isumaqatigiissutigalugu pisassanik siammaaneq nammineerlutik allangortissinnaasaat. Isumaqarpugullu aaqqissuussamik tassannga pitsaanerusumik nassaarsimangikkaanni uterfigeqqittariaqartoq tassangaaniillu inerisarlugu.

Issittumi Siunnersuisooqatigiit

Aasap ingerlanerani nunatsinni avatitsinnilu oqallisigineqarluartut ilagaat nunatsinni Naalakkersuisut Issittumi Siunnersuisoqatigiinni suleqataanerminnik unitsitsinerat. Naalakkersuisut taamatut aalajangernerminnut tunngavilersuutigaat naammattumik sunniuteqarsinnaannginneq aammalu ataatsimiinnerni tamani peqataasinnaatitaannginneq. Naak sunniuteqarnerunissamik siunertaq tapersersornaraluartoq Inuit Ataqatigiit-niit taamatut pissusilersorneq isumaqatiginagu nalunaarutigereerparput, isumaqarpugummi nunat tamalaat akornanni suleqatigiinnermi periutsit pissusilersuutillu eqqarsaatigilluagaasariaqartut.

Qanittukkut Naalakkersuisut siulittaasuata nalunaarutigaa Issittumi Siunnersuisooqatigiinni nunarput suleqataaqqilersoq, unnia ajugaarujussuarsimagatta – svenskit, danskit, canadamiut il.il. ajugaaffigalugit. Soorunami suleqataaqqilerneq pingaaruteqarmat aamma uagut nuannaarutigaarput. Tamatuma kingorna nunatta naalagaaffeqatigiinni aammalu Issittumi Siunnersuisooqatigiinni inissisimanerata sutigut nukittoriarsimanera soqutigalugu uteriilluta qulaajarniarsimavarput, uagut naalakkersuisutsinnut apeqquteqarnikkut, danskit naalakkersuisuinut paasiniaanikkut allatigullu misissuinikkut.

Ilaatigut Naalakkersuisut siulittaasuanit ilisimatinneqarnerput tunngavigalugu paasivarput, allassimasunik nutaanik isumaqatigiissuteqartoqarsimanngitsoq aammalu issittormioqativut Inuit allat taamatut suliaqarnermi peqatigineqarsimanngitsut. Allassimasutigut takussutissiatuaq uagutsinnut apuunneqartoq tassaavoq naalagaaffiup siulittaasoqarfiusup Canadap atorfilittaasa qullersaata Issittumi Siunnersuisooqatigiinni ilaasortanut tamanut allagai, pissutsinik qangali atuuttunik erseqqissaataasut. Tassalu sumilluunniit allanngortoqarsimanngitsoq – allaallu erseqqissaatigineqarpoq naalagaaffiit kisimik ilaasortaasinnaasut taakkualu erfalasui kisimik aammalu nunat inoqqaavisa kattuffiisa ilisarnaataat ataatsimiinnerni nerrivimmiitinneqartassasut. Siornatigut nunatta, Savalimmiullu erfalasuisa ersialaartinneqartaraluarnerat taamaalilluni inerteqqutigineqalersimasutut paasinarpoq. Apeqqut kinguleruttoq tassaalerpoq nunatsinni Naalakkersuisut nipituuliuutaaqisumik peqataajumajunnaaraluarnerat sumut iluaqutaasimava? Sunaana ajugaarujussuarneq suaarutigineqartoq? Sutigut nunatta inissisimanera allanngorpa? Assut soqutiginassagaluarpoq tamanna paasissallugu.

Peqqinnissaq

Soorunami atuarfiit peqqissusimut ulorianartorsiortitsisut  akuersaarneqarsinnaanngillat. Narsami atuarfiup radon-qarnera eqqaaginnarlugu, innuttaasut akuersaarinninnginnerat paasisinnaavarput.

Naalakkersuisut pinaveersaartitsineq, inuuttaasullu peqqissuunissaasa siuarsartuarnissaannikanguniagaqarnerat, suliarisimasatta nanginneranik isigaarput.

Inuunerissarfiit pilersinnikuuagut, innuttaasut peqqissuunissaminni akisussaaqataanerat angorusullugu. Taakkorpiaappullu, allanngorartunik nerisarnerup, pujortartarnerup, imigasamik  ikiaroornartumillu atornerluinnginnissamik siunertaqarneq. Tassalu Inuuneritta 1 aamma Inuuneritta 2. Nuannaarutigeqaarput Naalakkersusiut innuttaasut peqqissuunissaanni suliniutigisimasagut atorluarniarmatikkit.

Meeqqat inuusuttuaqqanullu

Meeqqat inuusuttuaqqallu pinerlussimasut angerlarsimaffissaat ukiorpaalussuanngortuni  suliarineqarpoq. Inuit Ataqatigiit isumaqataavugut kiisami pinerlussimasunut angerlarsimaffissap inatsisitigut suliassartaa isumannaarneqarluni ammarneqarsinnaalermat.

Inuit Ataqatigiit erseqqissassavarput Meeqqanut Inuusuttuaqqanullu suliniut  pilersissimasarput,  tassammaat, meeqqanik pinerlunniarnernut sangusussaagaluanut pinaveersaartitseqataasussaq.

Siusinaarluni iliuuseqarneq, pinaveersaartitsinermut tunngaviuvoq pingaaruteqarluinnartoq. Taamaammat Naalakkersuisut kaammattussavagut, periusissiaq piareereersoq tamakkiissumik atoqqullugu. Periusissiaq tamanit pitsaagineqarpoq, suinertamigut pitsaasuummat.

Inissaqanngitsut

Inissaqanngitsut pillugu nalunaarusiortoqarnissa Inuit Ataqatigiit siunnersuuteqarnerisigut suliakkiutaavoq, suleqatigiissitaliortoqarnissaalu akerliuffissaqartinngilarput. Eqqaasitsisutigissavarpulli inissaaleqisut inissianik sanaartornikkut inissaqalersissinnaavagut.

Innarluutillit

Peqatigiiffik LEV Inooqallu suleqatigineqarneri pissusissamisoortutut isigaarput. Innarluutilinnullu ikorfartuisartut pikkorissartitaanissaat Meeqqanut Inuusuttuaqqanullu periusissiamut pilersaarutinut ilaareermata isumaqatigalugit.

NAKUUSA

UNICEF-p suleqatigilluarnissaa annertuumik sulissutiginikuuarput, suleqatigiilluarnerlu pilersissimallugu. Kingunerisaanillu NAKUUSA pilersikkatsigu tulluusimaarluta, nuannaarutigaarpullu Naalakkersuisut suliarput nangimmasuk tapersersorlugulu.

Angallanneq

Siunissami angallannerup aaqqissuunneqarnissaa siunissamut isigaluni pilersaarusiorneqartariaqarpoq. Kiffartuussinermut isumaqatigiissusiortarnerup siunertarisariaqarpaa imminut napatissinnaassumik ingerlatsisinnaalernissap toraarneqarnissaa. Taamaattumik mittarfiliorniaannarluni mittarfiliortarsimanertut isikkullit allatut periaaseqarfigineqartariaqarput. Misissorneqartariaqarpoq mittarfiit naatsut, 20-t inorlugit ilaassulinnit taamaallaat atorneqarsinnaasut kiffartuussissutigissallugit tulluarnerunnginnersut. Isumaqarpunga aamma taamaaliornikkut ilaassunik assartuinerup unammillissutaasinnaannera pilersinneqassasoq, akikinnerusumik angalasinnaannermik kinguneqarluni.

Ullumikkut mittarfiit sanaartorneqarsimasut, unammillissutaasinnaannerat imaluunniit kiffartuussinernut isumaqatigiissutaasartut annikilliartuaarnissaannut tikkuussisuunngillat. Misissugassaqqippoq soorlu Qeqertarsuup tunuani aammalu nunatta kujataani mittarfiit naatsut qanoq atorluarneqarsinnaanersut.

Utoqqartagut

Nunatta ineriartortipiloorneqarnerani aningaassarsiornerlu qitiutivillugu pineqarnerani, utoqqartavut qitiutinneqanngippallaarsimapput. Nunatsinni utoqqartavut suni tamani inilutsippallaarpavut. Misigissuseqarfiginerusariaqarpagut siunniullugulu utoqqartatta isikkivigissuni inigissaarlutik najugassaqartinnissaat. Ullumikkut atugarititaasut amerlanerpaanni naammaginanngillat.

Nunatsinniit inuit aallarartut

Ukiuni kingullerni nunatsinniit nuullutik aallarartut amerlivallaarujussuarnerat alianarlunilu mamiatsannarpoq. Ikiligaluttuinnarnissarput takorluuinnassagaanniluunniit artornarluinnartutut oqaatigineqartariaqarpoq. Neriuppugut Inuit Ataqatigiit-niit ataatsimiinnermi matumani oqallisissiarput itisuumik oqallinnermik kinguneqarumaartoq minnerunngitsumillu iliuusissavut pisariaqavissut maani Inatsisartuni isumaqatigiilluta tikkuussiffigiumaarigut. Aallararnerujussuaq assigiingitsorpassuarnik nassuiaasersorneqartarpoq tamatumali saniatigut nunatta najugaqarfissatut pilerinarnerunissaa, ilinniagaqarsimalluni uterfigisassatut kajuminnarnerunissaa ilungersorluta anguniassallugu tamatta pisussaaffeqarpugut.

Aallartartut amerliartuinnarnerat allanngortissinnaanngikkutsigu ataatsimoorluta siunissarput taarnerulersussaavoq, illuanut qaamanerusumut saatinniarsariniartigu.

Naggasiineq

Nunatsinni siunissarput qaamaneruleqqullugu neriuutissaqarneruleqqullutalu Naalakkersuisut pissutsit piviusut pillugit erseqqinnerusumik saqqummiussisariaqarput. Suleqateqarusunneq erseqqinnerusariaqarpoq, tassami suliassat unammilligassallu angisuut ataatsimoorfigineqartariaqarput isummallu assigiinngitsut imminnut naapisinniartariaqarput, taamaattoqanngippat avissaartuunneq ingatsikkaluttuinnassaaq, nukilaassigaluttuinnassaagut ataatsimoorlutalu kivitsisinnaanerput annikilliartuinnassaaq.

Oqareernittut Inuit Ataqatigiit illuatungiliuttuuvugut anguniagaqarpalaartumik suleriaaseqartut, suut innuttaasunut pitsanngorsaataasinnaasut, nunatta aningaasarsiornikkut siuariartornissaanut iluaqutaasinnaasut aamma suliffissanik nutaanik pilersitsiortornissamut qanillattuutaasinnaasut tamaasa tapersersussavagut illuatungaanili aamma killormut kinguneqartussat tamaasa illuatungilersussavagut.

Naalakkersuisut kajumissaarusuppagut ammanerusumik pissuseqaleqqullugit, imaanngilarmi qinigaasimagaanni pissaanermillu tinguaasimangaanni taava allat aperisariaarutissasut. Pissaaneqarneq annertuumik pisussaaffiliivoq.

Siulittaasoqatigiiullutik naapinnerat

Siulittaasoqatigiit ullumi Nuummi naapisimaarput.

Nunaqarfinni aqutsisuni siulittaasut tassa: Akunnaanni Kitsissuarsunnilu siulittaasoq Gert Nielsen 55 ukiulik ulluinnarni nukissiorfimmi sulisarpoq, aappassaanilu qinigaalluni siulittaasutut.
Uku pingaaruteqartillugit qineqqusaarpoq; sanaartorneq, tunisassiorfiit suliffissallu.

Taavalu Alluitsup Paa Ammassivillu aqutsioqarfiani siulittaasoq Henriette Josefsen, 29 ukiulik 4 meeraqarpoq ulluinnarnilu timelære-iulluni.
Aatsaat siullerpaamik qineqqusaarsimavoq siulittaasunngorsimallunilu – ukulu pingaartinnerutissimallugit; Aqquserngit pitsanngorsarnissai, bibliotekeqarnissaq, talittarfeqarneq atuarfilu, pingaartitaavi ilai.

IA-mi siulittaasoq Kuupik Kleist aammattaaq Juliane Henningsen Inatsisartuni ilaasortaq naappippaat.

siulittaasoqatigiit

Siulittaasoq Gert Nielsen Akunnaat/Kitsissuarsuit, IA-mi siulittaasoq Kuupik V. Kleist taavalu Siulittaasoq Henriette Josefsen Alluitsup Paa/Ammassivimmiit

juliane_gert_henriette
Henriette Josefsen Alluitsup Paa/Ammassivik siulittaasoq – Juliane Henningsen Siulittaasup tullia, taavalu Gert Nielsen Akunnaaq/Kitsissuarsuit siulittaasoq.

 

 

Henriette_josefsen

 

Henriette Josefsen 29 ukiulik siullerpaamik qinigaq – Alluitsup Paa/Ammassivimmi siulittaasoq

 

Gert_Nielsen

Gert Nielsen 55 ukiulik aappassaa qinigaq – Akunnaanni Kitsissuarsunnilu siulittaasoq.

Tusagassiortunut Katersuititsineq 11.9.2013

Illuatungiliuttut Inuit Ataqatigiit siulittaasuata, Kuupik V. Kleistip Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit siulittaasua, Torben M. Andersen isumaqatigaa, oqarluni Naalakkersuisut nalorninerujussuisa pilersimmagu Nunatta aningaasarliulernera. Kuupik V. Kleistip aamma oqaatigaa uranilerinerujussuup pilersimmagu erseqqarluttumik aningaasatigut Nunatta ullumikkut atugassaqartinneqalersimanera, taamaalilluni aatsitassarsiornissamik pilersaarutit kinguartinneqarsimasut oqaatigalugu.

Innutaasut apereqqaarnagit aalajangerneq tamat oqartussaaqataanerannik innarliinerusoq IA isumaqarpoq.

Sulianut angisuunut aatsitassarsiornermilu arlaannaanulluunniit attuumassuteqanngitsumik paasissutissanik pissarsiniarnermi aningaasaateqarfimmik pilersitsinissaq Inuit Ataqatigiit inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinneranni anguniaagasa ilaagaat.