Inatsisartoqarneq Naalakkersuisut piluarivaat

Sara Olsvig

Inatsisartoqarneq Naalakkersuisut piluarivaat

Uran pillugu USA-mik suleqateqarnissamut atatillugu aammalu uran pillugu nalunaarusia-mik sivisuumik utaqqissunneqarsimasumut atatillugu paasisissutissat kingullit tutsiuttut kingumut takutippaat Naalakkersuisutut inissisimanerup inatsisartoqarnerullu qanoq im-minnut attuumassuteqarnerat Naalakkersuisut paasisimanngikkaat.

Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq USA-mik suleqateqarneq pillugu ilisimatinneqarsimanngilaq

Uran pillugu USA-mik suleqateqarnissaq pillugu Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniar-nermullu Ataatsimiititaliaat ilisimatinneqanngisaannarsimallunilu tusagaqarsimanngisaan-narpoq. Nunanut allanut isumannaallisaanermullu Inatsisartut ataatsimiititaliaattut inissi-simanerput pillugu Nunanut allanut Naalakkersuisup aalajangersimaneq tamanna pillugu ilisimatillutaluunniit ataatsimiititaliami qanoq isumaqarnersugut paasiniaavigisimasariaqa-raluarpaatigut.

Naalakkersuisut namminneq oqarnikuupput uranimik piiaasoqalissagaluarpat avammullu tunisassiortoqalissagaluarpat tamatuma nunanut allanut tunngatillugu ingerlatsinermut tunngasortaa Kalaallit Nunaata nammineernerusumik oqartussaaffigisariaqaraa. Taamaa-siussagaannili minnerpaamik Inatsisartuni ataatsimiititaliaq susassaqartoq Naalakkersui-sut ammaffiginerusariaqarpaat suliamilu tamatumani qinikkat piluariunnaarlugit. Taama-tut pisoqanngippat tamanna akisussaassuseqanngitsuliornerullunilu pissaanermik ator-nerluineruvoq.

Uran pillugu nalunaarusiaq sullugineqartoq

Inatsisartoqarnermik Naalakkersuisut piluarinninnerannut uran pillugu danskit-kalaallit suleqatigiissitaata nalunaarusiaata nutaap saqqummersinneqarnera aamma takussutis-saalluarpoq. Sapaatip akunnerata siulianili danskit naalakkersuisuisa Nunanut Allanut Ataatsimiititaliamut Folketingimi saqqummiuppaat, allaammi Folketingip Illersornissamut Ataatsimiititaliaat nalunaarusiap 185-ersuarnik qupperneqartup teknikkimut tunngasor-taanik nassuiaanneqarlutik.

Nalunaarusiap tusagassiorfinnut ilisaritinneqarnissaanut atatillugu Nunanut Allanut Silli-maniarnermullu Ataatsimiititaliaq aammalu Aatsitassanut Ataatsimiititaliaq Naalakkersu-isunit aggersarneqarput, tassa asu. Saqqummiisoqarnerani malunnarpoq Aatsitassaqar-nermut Naalakkersuisup nalunaarusiap imarisaa nammineerluni atuarluarsimanngikkaa, taamaallaammi oqaluppoq uranimik akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup ato-runnaarsinneqarnissaa pillugu aalajangiilersaarnermut atatillugu nammineq isummani malillugu pingaaruteqanngitsoq.

Nalunaarusiaq nutaaq sulilussinnarnerua?

Uran pillugu nalunaarusiaq sivisuumik suliarineqarpoq, tamannarpiarlu pillugu Naalakker-suisut danskillu naalakkersuisuisa peqatigiillutik atsiorpaat. Taamaammat tupinnarluin-narpoq nalunaarusiap pingaaruteqassusia Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisup taamar-suaq isiginngitsuusaarniarmagu. Aalajangerniarmermi matumani nalunaarusiaq qitiullu-innartuuvoq, aammattaaq ukiuni qaangiuttuni uran pillugu paasissutissiarineqartarsima-sut pillugut Naalakkersuisut taakkartuijuarnerat ataatsimut isigalugu naammaqqajanngi-laq. Taavamiuna sooq suleqatigiissitamik ilaasortaqqortuumik pilersitsisoqartoq pissutsi-nik nalunaarusiami allaatigineqartunik paasiniaasussamik? Sulinerat taava sulilussinnar-nerua?

Inatsisartut suliamik ilisimasaqartariaqarput

Inatsisartutut uagut akisussaaffigaarput nalunngissallugu Kalaallit Nunaata suna orninne-raa. Qaammaasaqarneq tunngavigalugu aalajangertarnissaq uagut akisussaaffigaarput. Uagummi taakkuuvugut oktoberip 24-ani uranimik akuersaanngilluinnarnissamik politik-keqarnerup atorunnaarsinneqarnissaa attatiinnarneqarnissaaluunniit pillugu taasisussat.

Innuttaasut peqataatinnguaqqaarnagit Naalakkersuisut pipallagaasumik aalajangerniar-saripput, tamatumalu qaavatigut inatsisarsoqartoqarnermik Naalakkersuisut piluarinnin-nerat kusananngilaq. Demokratimi moderniusumi inuuvugut Inatsisartut qullersatut inis-sisimaffigisaanni. Maanna Naalakkersuisut avalassaarput kisermaassinerup pissaanerullu pingaakujutsitsinerata imaanut ammasumik demokratiskiusumillu ingerlatsineq ajornar-sisillugu.

Pissaanermik taamatut atornerluineq Naalakkersuisut naqqittariaqarpaat paasillugulu Inatsisartut inuiaallu tassaammata sulisitsisutik. Naalakkersuisut inatsisartunik pilua-rinninnerat naalakkersueriaatsimik perorsimanngittumik takutitsivoq.

Sara Olsvig,
Inatsisartunut ilaasortaq
Inuit Ataqatigiit
Mobil: 52 68 58

Danskit aningaasaqarnermut ministeriata akissutaa pakatsinartoq

Inuit Ataqatigiit: Danskit aningaasaqarnermut ministeriata akissutaa pakatsinartoq

04.10.13

Inuit Ataqatigiit folketingimi ilaasortaatitaata Sara Olsvigip aamma siulittaasuata Kuupik V. Kleistip ataatsimoorlutik danskit 2014-mut aningaasaqarnermut inatsisissaannut siunnersuummut qisuariaateqarlutik danskit aningaasaqarnermut ministeriannut statsministerimullu allakkiaat sapaatip akunnerani matumani akineqarpoq. Akissummut IA-p qisuariaataa erseqqippoq: Akissut pakatsinarpoq, taamaattorli pisami ataatsimi iluarsiisoqarnissaanik neriunaateqartitsivoq

Johan Lund Olsen Sara Olsvigip sulinngiffeqarnerani IA-p folketingimiititaa ima oqarpoq: ”Aningaasaqarnermut ministerip Bjarne Corydonip (S) akissutaa oqaluuserisimavarput, paasivarpulli aaqqiissutissanik siunnersuutissaqanngitsut iluarsiivigineqartussatullu siunnersuutitsinnut tunngatillugu oqaloqatigiinnissamulluunniit piumassuseqarpasinngitsut. Tamanna alianarpoq”.

Inuit Ataqatigiit 6. septemberimi aningaasaqarnermut ministerimut statsministerimullu allagaqarnerminni pissutsit arlalissuit nunatsinnut tunngassuteqartut partiillu pitsanngorsaavigineqartussatut isumaqarfigisai pillugit saaffiginnipput. Pineqartut tassaapput eqqartuussiveqarnermut tunngasut, pinerluuteqarsimasunut isumaginninnermut tunngasut, Danmarkimi kalaallinut ikiortarialinnut ikiorsiissutitut ingerlassanut tunngasut, University of the Arctic-imut tunngasoq kiisalu illersornissamut namminersortuunissamullu ilungersuuteqarnermut tunngasut. Pisat tamarmik danskit akisussaaffiiniipput, IA-lu ukiuni arlaqalersuni tamakku pillugit pitsanngorsaatissanik ilungersorluni sulissutiginnissimavoq.

Sara Olsvig: ”Oqaatigiinnarsinnaavara danskit naalakkersuisui pitsaanerusunik iliuuseqatariaqaraluartut, uanilu oqaloqatigiittoqarnissaanut ammaassisoqarnissaa minnerpaatut naatsorsuutigisimagaluarpara. Maanna danskit aningaasaqarnermut inatsisaannut suliamut partiitsinni qanoq ingerlariaqqinnissarput eqqartussavarput”.

Johan Lund Olsenip oqaatigivaa pisami ataatsimi maanna partiip suliniutigisimasaminut tunngatillugu kiisami angusaqalerunartoq:

Aningaasaqarnermut ministeri allappoq ikiuinermut tunngatillugu ingerlassanut immikkut aalajangersimasumik aningaasaliissutissanut periarfissanik nassaarniartoqassasoq, tamannalu iluatsissappat tassuuna angusaqartoqassaaq. Tassungalu suliaq soorunami qanimut malinnaavigissavarput”, Johan Lund Olsen naggasiivoq.

Inuit Ataqatigiit aningaasaqarnermut inatsisissamut siunnersuummut toqqaannartumik apeqquteqaateqarsimavoq, taakkualu uani atuarneqarsinnaapput: www.iafolketinget.dk

Inuit Ataqatigiit Narsami urani pillugu innuttaasunik ataatsimiisitsilerput.

Inuit Ataqatigiit Narsami urani pillugu innuttaasunik ataatsimiisitsilerput.

Sisamanngornermi oktoberip pingajuanni Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ilaasortaatitaat Sara Olsvig, Aqqaluaq B. Egede kiisalu Kalistat Lund innuttaasunik, urani qulequtaralugu, ammasumik ataatsimeeqateqarnissamut qaaqqusipput.

Politikerit Narsami innuttaasut qinngornernik ulorianartortalinnik aatsitassarsioqqusinnginnerup atorunnaarsinneqarnissaa pillugu oqaloqatigerusuppaat, taamatullu Narsami Kuannersuit pillugit taasisitsisoqarnissaanut tunngassutilimmik Naalakkersuisut oqariartorsimanerat pillugu oqaloqatigiinneq ujartorneqarpoq.

Innuttaasunik ataatsimiisitsineq Narsap katersortarfiani sisamanngornermi nal. 19.00-22.00 ingerlanneqassaaq.

Sara Olsvig: ”Maanna Inatsisartutigoortumik ulorianartunik qinngornilinnik uranimik aamma aatsitassanik qinngornilinnik piiaasarnermik attueqqusinngilluinnarnerup atorunnaarsinnissaannik aalajangiisoqarnissaanut tunngatillugu innuttaasunik peqataatitsisoqarsimanngilaq. Isumaqavippugut suleriuseq killormoortoq eqqunngitsorlu atorneqartoq. Innuttaasut pitsaasumik ilisimatinneqaqqaartariaqarput, tamatumalu kingorna tusarniaasoqartariaqarpoq kingornalu aatsaat aalajangiisoqarluni. Pissanngatigaara, qanoq Narsarmiut Naalakkersuisut oqariartuutigisarsimasaannut qisuariaateqassanersut.”

Aqqaluaq B. Egede: ”Isumaqarpugut, uranisiornissamik uranimillu annissuinissamik kissaateqarneq pilersaaruteqarnerlu eqqarsaatigilluagaanngitsut. Kialluunnit ilisimanngilai, uranisiornerup aningaasaqarnitsinnut, allaffissornermut, peqqissutsimut, sillimaniarnermut, avatangiisinut kiisalu nunanut allanut attaveqarnitsinnut kingunissai. Tamakkulu ilaatigut Narsami innuttaaqatigut peqatigalugit oqaloqatigiissutigisariaqarpagut.”

Kalistat Lund: ”Nunat immikkoortuinit periarfissagissaarneroqaagut, toqqagassaqarpugullu. Uranisiornissamut naaggaarsinnaavugut, taamaakkaluartorlu suli inuussutissarsiornikkut ineriartorfissaqarluarpugut; suliffissanittaaq pilersitsisussanik. Uranisiornissamut akuersaarutta, tamanna nunaateqarnermut uumasuuteqarnermut minnerunngitsumillu takornariaqarnermut sunniinerluttussaavoq. Narsami innuttaasut oqariartuutigisassaat qilanaaraakka.”

Attavissat:

Sara Olsvig: +299 526858
Kalistat Lund: +299 497795
Aqqaluaq B. Egede: +299 226976

 

sara_kalistat_aqqaluaq

Piitsuussuseq suujunnaarsitsigu, aamma ilaqutariinni meerartalinni

Piitsuussuseq suujunnaarsitsigu, aamma ilaqutariinni meerartalinni.

Inuit Ataqatigiit partiit tamaasa ataatsimoorussamik isumaqatigiissuteqarnissamut qaaqquaat. Tamanna pisariaqalerpoq ”Meeqqat piitsuullutik peroriartussanngillat”-mik taasamik nalunaarusiap saqqummereerneratigut. Nalunaarusiaq Meeqqat Inuusuttuaqqallu Oqaloqatiginnittarfianik MIO-mit saqqummersinneqaqqammerpoq.

Siunnersuuteqarnikkut politikikkut anguniagaavoq Inatsisartuni partiit tamarmik ilaqutariinni meerartalinni piitsuussutsip nungutinniarneqarnissaa suleqatigiissutigissagatsigu. Pingaartumik inoqarfiusuni isorliunerusuni piitsuussuseq atugaavoq. Tamannalu ilisimasaq pisussaaffiliivoq.

Nunatsinni meeraqarpoq nerisassanik peqqinnartunik naammattunillu, atisanik naleqquttunik aamma inigisamik naammaginartumik tunngaviusumik pisariaqartitanik periarfissaqanngitsunik. Meeqqat tamakkuupput meeraanermi piitsuussutsimik inuuniarnikkut misigissutsikkullu naammaginanngeqisumik nalaataqartartut. Tamanna uatsinnut nunatut inuiaqatigiittullu ataqqinaataanngivippoq.

Taamaattumik Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissutaanni artikeli 27 Kalaallit Nunaannit malinneqanngilaq –isumaqatigiissut malissallugu pituttorfigi-nikuusarput.

Isumaqarpugut Inatsisartut Naalakkersuisullu iliuuseqarnissamut immikkut pisussaaffeqartut, pilertortumik iliuuseqarnissaq pisariaqarpoq minnerunngitsumillu iliuuseriniakkat tamatta ataatsimut kivittariaqarpagut – taamatuttaaq soqutigisaqaqatigiiffiit meeqqat inuuniarnerisa pitsanngortinnissaanut suliniuteqartut peqataatinneqartariaqarput.

Ilisimatuussutsikkut misissuinerit kingulliit meeqqanut sammitinneqartunik iliuusissanik pitsaanerpaanik tunngaviliinissamut periarfissiipput. Ilisimasat tamakku tusaanngitsuu-saaginnarneqarsinnaanngillat. Ilisimat pisussaaffiliipput. Siunnersuutigaarput Naalakkersuisut isumalioqatigiissitanik pilersitsissasut taakkulu meeqqat akornanni piitsuussuseq akiorniarlugu ataqatigiissumik tamakkiisumillu isiginneriaaseq aallaavigalugu nuna tamakkerlugu pilersaarusiornissaq suliniutigissagaat.

 

Iliuusissatut pilersaarut Kalaallit Nunaanni meeqqat inuuniarnermikkut atugarisaannik ilisimasanik uppernarsarneqarnikuusunik aallaaveqassaaq. Iliuusissatut pilersaarut Kalaallit Nunaata

Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissutaanni pisussaaffileqarneranut naapertuutissaaq, Isumaqatigiissummilu meeqqat akornanni inuuniarnikkut atugarisat qanoq pitsanngortinneqarsinnaanerannut inassuteqaataasut naapertorneqassapput. Siunnersuutigaarputtaaq Naalakkersuisut meeqqat pissakilliorlutik alliartornerini ajoqutaasunut illersorniarlugit ilaqutaariinnut meerartalinnut pissakilliortunut aningaasarsiornikkut tapiissutit annertusineqarnissaannut tigussaasumik sulininiuteqapallassasut. Meeqqat pissakilliornerisa inuuniarnikkullu atugarliornerisa akiorniarnerat pinaveersaartinniarneqarnerallu Inatsisartuni partiit tamarmik ataatsimoorullugu suliassarivaat.

Sutigut tamatigut Kalaallit Nunaanni meeqqat isumannaatsumik peroriartornissaannut politikkikkut ataatsimoornissaq isumaqatigiinnissarlu siunnersuuteqarnitsinni kaammattuutigaarput. Kaammattuutigaarputtaaq parteeqarneq apeqqutaatinnagu Naalakkersuisut ilapittuuteqarnissamut piumassuseqarnissaat. Kaammattuutigaarput ataatsimoorluta Naalaagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissutaata naapertorniarneqarnissaanut aqqutissiueqataassasugut.
Taamaattumillu Naalakkersuisoq akisussaasoq partiillu tamaasa oqaloqatigiumavagut ajornartorsiut pillugu, qanorlu iliorutta ajornartorsiutit anigorsinnaanerigut.

Attavissaq: Juliane Henningsen, ilaq. Ataats. Ilaasortaq mobil 488148

Naalakkersuisooqatigiit Uran pillugu politikkiat paatsiveqanngitsoq

Ullut tamaasa isuma nutaaq – kingunerisassanik nutaanik saqqummiussiviusoq. Taamatut inerniliisoqartariaqarpoq tallimanngormat Inatsisartut sulinertik aallartimmassuk. Uran-isiorniarneq ullut tamaviisa oqallisigineqartarpoq, ullullu tamaasa paatsornerit salluliornerillu saqqummiunneqartarlutik. Taamaakkaluartorli Naalakkersuisoq akisussaasoq ataasiaraniluunniit nassuiaavoq paatsoornerillu naqqissorlugit. Uffa Naalakkersuisutut pisussaaffigalugu pingaarnersaq.

Isumaqatigiinneq pingaaruteqarpoq

Naalakkersuisut siulittaasuata ammaanersiornermi oqalugiaammini nalunaarutigaa uran-isiornermik aalajangiisussat tassaasut Inatsisartut. Soorlu aamma Naalakkersuisut aalajangiiffigisassatut siunnersuumminni piareereeraat. Taamaakkaluartorli Aleqa Hammondip aamma Narsami innuttaasut Kuannersuarni uran-isiornissaq pillugu taasisinniarpai. Taamatut politikkeqarnerup kingunissai takorlooruminaappulluunniit. Siunissami sumiiffiit amerlaqataanik uran-i pillugu politikkeqalissasoq naatsorsuutigineqarsinnaavoq. Nunatsinnut pitsaanerusumik ingerlariaaseqassagaluarpugut ataatsimoortumik politikikkeqartuugutta – qanorluunniit issagaluarpat.

Inuit Ataqatigiit uran-imut naaggaavinnerup atorunnaarsinneqarnissaa akerleraat. Isumaqarpugut aalajangiinissamut massakkorpiaq pisariaqartunik isummiutissaqarnata. Taamaattumik isumaqanngilagut piffissami qanittumi innuttaasunik taasisitsinissamik piviusunngortitsinissaq pisinnaasoq. Tamakku tunngavigalugit kaammattuutigissavarput taasisitsisoqassagaluarpat, nuna tamakkerlugu taasisitsisoqassasoq. 

Innuttaasunik taasissitsineq imaluunniit? 

Nuna tamakkerlugu taasisitsinissamik isuma ammaanersiorluni oqallinnermi Atassummit Demokratinillu tapersersorneqarpoq. Inatsisartut aningaasanut inatsisissaat pillugu oqallinnermi Siumup oqaaseqartartuata Finn Karlsenip nalunaarutigaa Siumup nuna tamakkerlugu taasisitsinissaq kissaatigigaa. Taamaannerani Partii Inuit Naalakkersuisullu tassatuaapput uran pillugu sumiiffimmi taasisitsinissamik tapersersuisut.

Inatsisartuni ilaasortanit 29-nit nalunaarut ersarissoq Naalakkersuisunit oqaaseqarfigineqarsimassagaluarpoq, taakkuli tassunga tunngatillugu apeqqutinut akissuteqaateqanngillat. Siumut sinnerlugu oqaaseqartartup itigartinngilaa nuna tamakkerlugu taasisitsinissamik ujartuisimanerminik.

Piiagaq qanoq qinngornernik ulorianartoqartigisinnaava?

Inatsisartuni qulequtaq oqallisigineqartoq taasissutigineqartarpoq. Qulequtaq aalajangiinermut tunngaviusarpoq. Oqaluuserisassap nr. 106-ip qulequtaraa: Uranimik aatsitassanillu qinngornilinnik allanik piiaanermik “attueqqusinngilluinnarnermik” Inatsisartut UKA 13-imit atuutilersumik akuersissuteqarnissaat pillugu Inatsisartut aalajangiussassaannut siunnersuut.

Tassa Inatsisartut aalajangissavaat Nunatsinni uran-isiortoqalissanersoq. Oqaatsimik ataatsimilluunniit aatsitassap Uraanimik akoqassusaa (qinngorneqassutsimut aalajangiisuusoq) imaluunniit aatsitassarsiornermi saniatigooralugu pissarsiaanersoq pingaarnertulluunniit aatsitassarsiarineqarnersoq oqaatigineqanngilaq.

Taamaakkaluartorli Siumukkut aammaanersiornermut oqaaseqatiminni oqaluuseraat piffissanngortoq ”aatsitassat uran-itaqarnerata killigisaata aalajangiiffiginissaa”. Taamaakkaluartorli Naalakkersuisuni ilaasortaasunit najuuttunit naqqinneqanngilaq, uffa kukkuneq ersareruttortoq. Aqaguani Inatsisartut Aningaasanut Inatsisissaata oqallisiginerani Siumpt oqaaseqartartuata, Finn Karlsenip, naqissuserpaa Siumup innuttaasut taasisinneqarnissaat kissaatigigaat, aamma uranisiornissaq aatsaat pisinnaasoq aatsitassap uranitaqarnera 0,01 procentimik ataanneqarpat killigippaguluunniit- taamaalilluni Siumup akuersaarsinnaassanngilaa Naalakkersuisut uran-isiorneq pillugu aalajangiiffissatut siunnersuutaat. Tamanna aamma Naalakkersuisunit akineqanngilaq oqaaseqarfigineqaranilu.

Uraniinnaq saniatigooralugu piiakkatut akuerissavarput?

Paatsiveerusimaarneq alleriaannarpoq Atassummi ilaasortap nalunaarutigimmagu uran-i tunisassiaq taamaallaat saniatigooralugu pissarsiaassasoq. Kisiannili saniatigooralugu taamaallaat pissarsiaassappat, taava siunnersuutip qulequtaani allassimassaaq – taamaanngilarlu. Paatsoorneq tamanna Naalakkersuisuni ilaasortanit najuuttunit aamma naqqinneqanngilaq.

Qinikkat suna taasissutigissanerlugu nalunngilaat?

Piffissanngorluinnarpoq Naalakkersuisooqatigiit akuersaanngilluinnarnerup unitsinneqarniarneranut paatsuugassaanngitsunik akissuteqarnissaanut. Qanoq ililluta uran-imik aatsitassarsiorneq tunisassiornerlu taasissutigisinnaagatsigu Inatsisartuni ilaasortat affaasa sinnerlugit siunnersuummik paasinnissimanngippata – taamaalillutillu siunnersuutip kingunissai paasisimanagit. 

Doris Jacobsen Siumumeersoq ilisimatitsivoq nammineq innuttaasullu sammisaq pillugu qaammarsarneqarsimanertik naammattoq – taava iminneqarsinnaassagunaraluarpoq qinigaaqatiminut suna piviusuunersoq sunalu paatsornerusimanersoq nassuiassallugu. Pinnguarnerunngilaq. Nunatsinnut pingaaruteqartupilussuuvoq – qanorluunniit taasineq inerneqassagaluarpat. Taamaattumik kikkut tamarmik sammisamik paasiniaalluartariaqarput, paasiniaalluartussallu tassaanerupput qinikkat piffissami qanittumi innuttaasut sinnerlugit taasisussaasut.

 

Kuupik V Kleist ammaanermi oqalugiaataa

17. September 2013

Kuupik Vandersee Kleist

Naalakkersuisut siulittaasuata ammaanermi oqalugiaataa

(Naalakkersuisut Siulittaasuat aamma Nunanut allanut tunngasunut Naalakkersuisoq)

 

Ukioq iluitsupajaaq Inatsisartuni ataatsimiivissornikuunata alianaappoq maani Inatsisartuni naapeqqilluni. Inuit Ataqatigiit ukiaq manna suleqataalluarnissatsinnut piareersimavugut Inatsisartunullu qinersinermi kingullermi ilaasortaareersut qinigaaqqittut minnerunngitsumillu ilaasortat nutaat pitsaasumik suleqatiginissaat pissanngatigaarput.

Tallimanngormat septemberip 13-anni Naalakkersuisut siulittaasuata Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinnerannik ammaalluni oqalugiaataa ataatsimut isigalugu naammagisimaanngikkaluarlugu oqaaserineqartuni isumaqatigisagut tapersersornartuutitagullu matumani aallarniutigerusuppakka.

Qujanarpoq nunatsinni assigiinngitsorpassuartigut atornerluinerup akuerineqarsinnaannginnera erseqqissuliuutigineqarmat. Pisariaqavissorpoq tamatta pingaartumik meeqqat atornerlunneqartarnerat pillugu erseqqissuliortuarnissarput, akuersaarneqarsinnaanngilluinnarmat kikkullu tamarmik tamanna ilisimassammassuk.

Inersimasut kinguaassiutitigut atornerlunneqartarsimasut katsorsartinnissamut neqerooruteqarnissaq Inuit Ataqatigiit tikilluaqquaat. Misissuinerit 2004-mili ersersimmassuk amerlasoorujussuit atornerlunneqarsimasut. Taamaammanuna 2009-mili meeqqat illuat “Saaffik”pilersikkipput. Illu ilisimasanik katersuiffiusoq pilersikatsigu pilersaarutaavoq, meeqqaniit aallartisarneq pereerpat, inersimasunut aamma siammarumaartoq.

Taamatulli oqareerlunga oqaatigissavara Naalakkersuisut siulittaasuata oqalugiaataa ataatsimut isigalugu naammaginnginnatsigu aammalu ilaatigut pakatsissutigalugu. Tassami eqqaariikkama saniatigut allarpassuartigut erseqqissuliortoqartariaqarnera pisariaqartikkaluarparput, Inatsisartuniinnaanngitsoq inuiaqatigiinnili tamani naalakkersuisooqatigiit sunik siunnerfeqarnerannik erseqqissumik tusarusuleraluaqaagut. Tamanna pingaartumik ukiuni makkunani aningaasarsiornikkut toqqissisimanngiffiusuni aatsaallu taama suliffissaaleqiffiutigisuni pisariaqarluinnaraluarpoq.

Naalakkersueriaaseq pitsaasoq naapertuilluarneq tunngavigalugu ingerlanneqartoq tamatta kissaatigaarput. Qinersinerulli kinguninngua naalakkersuisunngortitsisoqareersorlu ingerlaannartumik qanga pissutsit periutsillu qimareersimasorisat utersaarfigineqarput – ullormiit ullormut ingerlatsineq, atorfinititsinerit soraarsitsiortornerillu eqqumiiginarlutillu toqqisisimajunnaartitsisut, innuttaaqataasunut nassuiaassiumannginneq matoqqanerujussuarlu.

Soorunami tamanna isornarpoq kisianni aamma uggornartorujussuuvoq tassami Inuit Ataqatigiit-nni naalakkersuisunut illuatungiliuttuugaluarluta kissaatigeqaarput nunarput naalakkersuinikkut aningaasarsiornikkullu ingerlalluassasoq, innuttaaqatigiiullutalu suleqatigiilluassasugut.

Ineriartorneq piumasaqarpoq naalakkersuinikkut patajaatsumik ingerlatsinissamik, aalajangiisinnaassuseqarnermik minnerunngitsumillu aalajangiiniarnermi tutsuiginartunik tunngaveqarnissamik.

Suliffiit nutaat aatsitassarsiornerlu Inuit Ataqatigiit naalakkersuisut isumaqatigilluinnarpaat suliffissaarusimaneq aatsaat taama annertutigisoq iliuuseqarfigineqartariaqarmat.

Aatsitassarsiornermut tunngasut, inatsisartunut qineqqusaarnermi saqitsaasutigineqarujussuarneri pingaartumillu qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaasoqalersinnaaneranik Naalakkersuisut anguniagaqarnerat qularutissaanngitsumik nunatsinni aatsitassarsiornerup aallartisarniarneqarneranut annertuumik sunniuteqarpoq. Nalorninerujussuaq atuuppoq.

Naalakkersuisut siulittaasuata ammaanermi oqalugiaataa aatsitassarsiornermut tunngasutigut apeqquterpassuarnik qaffakaatitsivoq. Massakkut ilaannaaluunniit eqqaassagukkit tassaapput:

  • London Mining-imik akitsuut nutaaq ‘royalty’ pillugu isumaqatigiissuteqartoqarsimasoq oqaatigineqarpoq. Isumaqatigiissummita qanoq oqaasertaqarpa? Qanoq akitsuusersuisoqarniarpa? Aatsitassat oqimaassusaat naapertorlugu imaluunniit nalingat naapertorlugu akitsuusersuisoqassava? Aningaasat nunatsinnut tuttussat amerleriassappat imaluunniit ikileriassappat? Akileraarutitigut allatigut isertitassat annikillisaaffigineqarniarpat? Isertitat sorliit Danmarkilu avinneqassappat? Tamanna aningaasaleeqataasussanik ujaasinermi iluaqutaassava? Qaqugu saviminissamik piiaasoqalernissaa pilersaarutigineqarpa?
  • Apeqqutit allat: Qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaallunilu tuniniaasoqalersinnaanissaanik aalajangiussinissaq sooruna taama tuaviuunneqartigisoq?
  • Sooq tunngaviusumik isummernissaq paasisitsiniaanermiit siulliunneqassava, soorlu aatsaat paasiniaaqqaarluni paasisitsiniaanerlu ingerlateqqaarlugit aalajangertoqartariaqaraluartoq?

Partiit Inatsisartuni ilaasortaatitallit aperineqarpugut Kujataani innuttaasut isumaannik tusarniaalluni siunnerfiliisumik taasisitsisoqarnissaanik isuma tapersersorsinnaaneripput. Tassunga siullermik Inuit Ataqatigiit akissaagut; Naamik qujaannarpugut!

Tullianimi soorlu Uummannap eqqaani qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaasoqarniassappat, taava Uummannarmiut eqqaamiuilu kisimik aperineqassappat? Taakkuami angerpata Kujataamiullu naameerlutik; taava Uummannap eqqaani qinngornernik ulorianartulinnik piiaaqqusaasoqassava Kujataanilu inerteqqutaalluni? Inuit Ataqatigiit-nni isumaqarpugut nunatsinni uranisiortoqarsinnaaneranik imaluunniit qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaasoqarsinnaanersoq innuttaasunit tamatsinnit oqartussaaqataaffigineqartariaqartoq. Uagut aamma qanimut oqartussaaqataarusuppugut tamannalu oqarluartaarnerinnaassanngilaq!

Kuannersuit

Nunarsuatsinni  Uran-eqarfiit annersaassa ilaat Narsap eqqaanniippoq. Aatsitassat qaqutigoortut piiarniarneranni, uran peertuukkatut (biprodukt) taallugu niuerutiginiarneqarnerata kingunerissavaa nunatta uran-imik tunisassiortut ilaattut inissisimalernissaa.

Isumaqarpunga Naalakkersuisut nassuerutigisariaqaraat, Kuannersuarni aatsitassarsiorniarnermi aamma uran-isiuissortoqarniarmat. Nunarsuatsinnimi uran-eqarfiit annersaassa ilaat, uran-imik iluaqateqarfiginiassagaanni uran-isiorneruvoq. Aamma uranimik piiaasoqalissagaluarpat Kuannersuit tassaalissapput nunarsuarmi uran-imik piiaaffiit illoqarfimmut qaninnersaat.

Allarpassuarnik apeqquteqarusunnaraluarpoq tassami nalorninartorpassuaqarmat erseqqissunik akissutissarsisariaqartunik. Tamakkuli Inatsisartuni allanik aatsitassarsiornermut tunngasunik sammisaqalerutta tikikkumaarpagut.

Suliniutit angisoorsuit

Siorna annertunerpaamik nipituuliutigineqartut aporaassutigineqartullu ilagaat suliniutinut angisoorsuarnut sinaakkutaasussatut inatsisiliornerput. Massakkut naalakkersuisooqatigiilersimasut siuttuisa taamani siunnersuutigisavut suna tamaat atorlugu akerlilersorpaat, Inatsisartunili amerlanerussuteqartut isumaqatigiinniarluareerlutik inatsisissaq aalajangiuppaat.

Ataatsimiinnermi matumani Naalakkersuisut inatsimmut pineqartumut allannguutissanik siunnersuuteqarput, allannguutissat annikittuinnaasutut oqaatigineqartariaqartut siornalu isumaqatigiinniarnikkut isumaqatigiissutigineqarsinnaasimagunaraluartut. Inuit Ataqatigiit-nni allannguutissatut siunnersuutit annerusumik ajornartorsiutiginagit akuerisinnaajunnarsivagut.

Naalakkersuisut suliniutinut annertuunut inatsimmut siunnersuutertik aatsaat ulluni kingullerpaani Inatsisartunut apuuppaat tusarniaanermi 13. september killiliunneqarsimalluni. Tassanilu innuttaasut oqallinnissamut piffissaqanngingajavinnerat maluginiaannartariaqarpoq.

Siornali ukiakkut pisimasut annertuumik nalornisitsilerput soorlu ullumikkut inuussutissarsiornikkut aningaasarsiornikkullu siunnerfinnik erseqqissunik paasiuminartunillu ujartuisoqartoq.

Nunap aningaasaqarnera

Naalakkersuisut aappaagumut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaat ulluni qaninnerni eqqartugassaraarput, aammami isumaqatiginniarnissamut naalakkersuisunit qaaqquneqarnikuugatta isumaqatigiinniarnissamut qilanaarpugut. Massakkulli ammaanersiorluni oqallinnermi maluginiagassat marlussuit tikkuarusuppavut.

Siullermik kommunit Naalakkersuisullu akornanni aappaagumut aningaasatigut agguaaqatigiinnissaq pillugu isumaqatigiissuteqartoqareerneratigut isumaqatigiissummik illuinnaasiorluni allanngortitsineq Inuit Ataqatigiit-nit akuersaarsinnaangilarput. Pasillerumanngikkaluaraanniluunniit kommuni Inuit Ataqatigiit-nit borgmestereqarfiusoq qulaatiinnarlugu nutaamik isumaqatigiissusiorsimaneq qoqassiinertut oqaatigineqartariaqarpoq. Kommuneqarfik Sermersooq aamma aningaasarsiornikkut annertuunik unammilligassaqarpoq minnerunngitsumillu kitaani illoqarfinni aammalu nunatta kangiani Tunumi inuussutissarsiornikkut allarpassuartigullu assut ajornartorsiorfiusumi annertuunik aningaasartuuteqartussaalluni.

Nuna tamakkerlugu akileraarutit saniatigut aamma nalimmassaarutinik akileraartarpugut tamannalu nunarput tamakkerlugu atukkatigut nalimmassaanermut sakkussaavoq. Ukiuni qaangiuttuni akileraartarnikkut allannguinikkut nutaamik aaqqissuussisoqartariaqarnera Naalakkersuisooqatigiit siuliini saqqummiuttarsimavarput pingaartumik kommunit akornanni aammalu Inatsisartuni illuatungiliuttut peqaataffigerusussimanngissaat. Tamannali suli aqqutissiuuttariaqartutut Inuit Ataqatigiit-nit aalajangiusimavarput, ataasiakullattumik aningaasanik nipangersaatissatut isikkoqartumik arsaarinnissinnarluni allanut tunioraanermit naapertuilluarnerussammat. Nunatsinni naligiinnginnerujussuaq ullormiit ullormut ingerlatsinikkut qaangerneqarsinnaanngillat, inuiaqatigiittut isumaqatigiilluta aaqqissuussinikkut ingerlatseriaatsikkullu allannguinerit annertuut aqqusaaqqaarlugit aatsaat naligiinnerulernissaq qanillattorsinnavarput.

Aningaasaqarniarnermut tunngatillugu ullumikkut tikkuarumasama aappaat tassaavoq illusinermi (illuliornermi, inissiamik pisinermi) aningaasat attartukkat erniaasa akileraarutissanit ilanngaatigineqarsinnaanerannut tunngasoq. Siorna aningaasanut inatsisissamut atasumik erniat ilanngaataasinnaanerat 100%-miit 90%-mut appartipparput, inuiaqatigiinni akileraartartut tamarmik ernianut akileeqataasarnerat annikillisarniarlugu akissaatikinnerusullu illersorniarlugit. Massakkut ukioq qanngiutinngitsorluunniit pissusitoqqanut uterniartoqalerpoq pissaqarnerit iluaqutissaannik nunattalu karsiata aningaasanik isaatitassaraluanik ikilisitsisussamik. Tamanna naapertuilluarnertut oqaatigineqarsinnaanngilaq aammalu naligiinnerusumik atugaqatitsinissamut aqqutissiuinani. Aningaasaqarnermut Siunnersuisooqatigiit aamma uparuaasimanerat tupigisassaanngilaq.

Pissakinnerit atugarissaarnerulernissaannik siunertaqarnerarneq sutigut timitalersorniarneqarnersoq assut tusarusunnarsivoq.

Aalisarneq

Ukiorpassuarni aalisarnermut inatsisip nutarterneqarnissaanut tungavissat suliarineqareerlutik inaarsarneqarnissaat  aallartinneqareersorlu pissusitoqqanut utersaarneq isumatusarnerungilluinnarpoq.

Qanga pissutsinut utersaarneq aalisarnermi aningaasarsiornermi  nunatsinnut suli pingaaruteqarnerpaasumi  kingunerlussinnaasumik iliuseqarneruvoq  Inuit Ataqatigiit ilalersinnaangisarput.

Ullumikkut tunisassiorfiit ingerlanneqartut 90 %-ii tikillugit aalisarnermik inuutissarsiutilinnik  piginneqataaffigineqarput. Taamammat tunisassiortut aalisarnermillu inuutissarsiutillit immikkortinniarneqarnissaanik nalunaarneq isumaatsuliornerussaaq kingunissaa misissorsimatinnagu aallartinneqassappat.

Sinerissap qanittuani qaleralinniarnermi naleqqussaaneq aalisarnermi kattuffinnik tunisassiortunillu  suleqateqarluni ilusilersorneqartoq taartissaanik pitsaanerusumik nassaaqqaarani atorunnarsinneqarmat kinguneri massakkut misigaagut  ullunilu makkunanerpiaq avannaani qaleralinniat ilungersunartorsiorput sulilu iliuseqarfiginissaat ersarissuliuutigineqarani.

Sinerissap qanittuani qaleralinniarnermi pisassiissutit kvartalikkarlugit agguarneqarnerani siunertaavoq ukiup naalernerani sivisuallaamik pisassaqangissinnanerup pingitsortinneqarnissaa aammalu ukiup annersaani aalisakkerivinni  suliffissaqartitsinissaq.  Aaqqissuussineq eqaattuuvoq aalisartut tunisassiortullu isumaqatigiissutigalugu pisassanik siammaaneq nammineerlutik allangortissinnaasaat. Isumaqarpugullu aaqqissuussamik tassannga pitsaanerusumik nassaarsimangikkaanni uterfigeqqittariaqartoq tassangaaniillu inerisarlugu.

Issittumi Siunnersuisooqatigiit

Aasap ingerlanerani nunatsinni avatitsinnilu oqallisigineqarluartut ilagaat nunatsinni Naalakkersuisut Issittumi Siunnersuisoqatigiinni suleqataanerminnik unitsitsinerat. Naalakkersuisut taamatut aalajangernerminnut tunngavilersuutigaat naammattumik sunniuteqarsinnaannginneq aammalu ataatsimiinnerni tamani peqataasinnaatitaannginneq. Naak sunniuteqarnerunissamik siunertaq tapersersornaraluartoq Inuit Ataqatigiit-niit taamatut pissusilersorneq isumaqatiginagu nalunaarutigereerparput, isumaqarpugummi nunat tamalaat akornanni suleqatigiinnermi periutsit pissusilersuutillu eqqarsaatigilluagaasariaqartut.

Qanittukkut Naalakkersuisut siulittaasuata nalunaarutigaa Issittumi Siunnersuisooqatigiinni nunarput suleqataaqqilersoq, unnia ajugaarujussuarsimagatta – svenskit, danskit, canadamiut il.il. ajugaaffigalugit. Soorunami suleqataaqqilerneq pingaaruteqarmat aamma uagut nuannaarutigaarput. Tamatuma kingorna nunatta naalagaaffeqatigiinni aammalu Issittumi Siunnersuisooqatigiinni inissisimanerata sutigut nukittoriarsimanera soqutigalugu uteriilluta qulaajarniarsimavarput, uagut naalakkersuisutsinnut apeqquteqarnikkut, danskit naalakkersuisuinut paasiniaanikkut allatigullu misissuinikkut.

Ilaatigut Naalakkersuisut siulittaasuanit ilisimatinneqarnerput tunngavigalugu paasivarput, allassimasunik nutaanik isumaqatigiissuteqartoqarsimanngitsoq aammalu issittormioqativut Inuit allat taamatut suliaqarnermi peqatigineqarsimanngitsut. Allassimasutigut takussutissiatuaq uagutsinnut apuunneqartoq tassaavoq naalagaaffiup siulittaasoqarfiusup Canadap atorfilittaasa qullersaata Issittumi Siunnersuisooqatigiinni ilaasortanut tamanut allagai, pissutsinik qangali atuuttunik erseqqissaataasut. Tassalu sumilluunniit allanngortoqarsimanngitsoq – allaallu erseqqissaatigineqarpoq naalagaaffiit kisimik ilaasortaasinnaasut taakkualu erfalasui kisimik aammalu nunat inoqqaavisa kattuffiisa ilisarnaataat ataatsimiinnerni nerrivimmiitinneqartassasut. Siornatigut nunatta, Savalimmiullu erfalasuisa ersialaartinneqartaraluarnerat taamaalilluni inerteqqutigineqalersimasutut paasinarpoq. Apeqqut kinguleruttoq tassaalerpoq nunatsinni Naalakkersuisut nipituuliuutaaqisumik peqataajumajunnaaraluarnerat sumut iluaqutaasimava? Sunaana ajugaarujussuarneq suaarutigineqartoq? Sutigut nunatta inissisimanera allanngorpa? Assut soqutiginassagaluarpoq tamanna paasissallugu.

Peqqinnissaq

Soorunami atuarfiit peqqissusimut ulorianartorsiortitsisut  akuersaarneqarsinnaanngillat. Narsami atuarfiup radon-qarnera eqqaaginnarlugu, innuttaasut akuersaarinninnginnerat paasisinnaavarput.

Naalakkersuisut pinaveersaartitsineq, inuuttaasullu peqqissuunissaasa siuarsartuarnissaannikanguniagaqarnerat, suliarisimasatta nanginneranik isigaarput.

Inuunerissarfiit pilersinnikuuagut, innuttaasut peqqissuunissaminni akisussaaqataanerat angorusullugu. Taakkorpiaappullu, allanngorartunik nerisarnerup, pujortartarnerup, imigasamik  ikiaroornartumillu atornerluinnginnissamik siunertaqarneq. Tassalu Inuuneritta 1 aamma Inuuneritta 2. Nuannaarutigeqaarput Naalakkersusiut innuttaasut peqqissuunissaanni suliniutigisimasagut atorluarniarmatikkit.

Meeqqat inuusuttuaqqanullu

Meeqqat inuusuttuaqqallu pinerlussimasut angerlarsimaffissaat ukiorpaalussuanngortuni  suliarineqarpoq. Inuit Ataqatigiit isumaqataavugut kiisami pinerlussimasunut angerlarsimaffissap inatsisitigut suliassartaa isumannaarneqarluni ammarneqarsinnaalermat.

Inuit Ataqatigiit erseqqissassavarput Meeqqanut Inuusuttuaqqanullu suliniut  pilersissimasarput,  tassammaat, meeqqanik pinerlunniarnernut sangusussaagaluanut pinaveersaartitseqataasussaq.

Siusinaarluni iliuuseqarneq, pinaveersaartitsinermut tunngaviuvoq pingaaruteqarluinnartoq. Taamaammat Naalakkersuisut kaammattussavagut, periusissiaq piareereersoq tamakkiissumik atoqqullugu. Periusissiaq tamanit pitsaagineqarpoq, suinertamigut pitsaasuummat.

Inissaqanngitsut

Inissaqanngitsut pillugu nalunaarusiortoqarnissa Inuit Ataqatigiit siunnersuuteqarnerisigut suliakkiutaavoq, suleqatigiissitaliortoqarnissaalu akerliuffissaqartinngilarput. Eqqaasitsisutigissavarpulli inissaaleqisut inissianik sanaartornikkut inissaqalersissinnaavagut.

Innarluutillit

Peqatigiiffik LEV Inooqallu suleqatigineqarneri pissusissamisoortutut isigaarput. Innarluutilinnullu ikorfartuisartut pikkorissartitaanissaat Meeqqanut Inuusuttuaqqanullu periusissiamut pilersaarutinut ilaareermata isumaqatigalugit.

NAKUUSA

UNICEF-p suleqatigilluarnissaa annertuumik sulissutiginikuuarput, suleqatigiilluarnerlu pilersissimallugu. Kingunerisaanillu NAKUUSA pilersikkatsigu tulluusimaarluta, nuannaarutigaarpullu Naalakkersuisut suliarput nangimmasuk tapersersorlugulu.

Angallanneq

Siunissami angallannerup aaqqissuunneqarnissaa siunissamut isigaluni pilersaarusiorneqartariaqarpoq. Kiffartuussinermut isumaqatigiissusiortarnerup siunertarisariaqarpaa imminut napatissinnaassumik ingerlatsisinnaalernissap toraarneqarnissaa. Taamaattumik mittarfiliorniaannarluni mittarfiliortarsimanertut isikkullit allatut periaaseqarfigineqartariaqarput. Misissorneqartariaqarpoq mittarfiit naatsut, 20-t inorlugit ilaassulinnit taamaallaat atorneqarsinnaasut kiffartuussissutigissallugit tulluarnerunnginnersut. Isumaqarpunga aamma taamaaliornikkut ilaassunik assartuinerup unammillissutaasinnaannera pilersinneqassasoq, akikinnerusumik angalasinnaannermik kinguneqarluni.

Ullumikkut mittarfiit sanaartorneqarsimasut, unammillissutaasinnaannerat imaluunniit kiffartuussinernut isumaqatigiissutaasartut annikilliartuaarnissaannut tikkuussisuunngillat. Misissugassaqqippoq soorlu Qeqertarsuup tunuani aammalu nunatta kujataani mittarfiit naatsut qanoq atorluarneqarsinnaanersut.

Utoqqartagut

Nunatta ineriartortipiloorneqarnerani aningaassarsiornerlu qitiutivillugu pineqarnerani, utoqqartavut qitiutinneqanngippallaarsimapput. Nunatsinni utoqqartavut suni tamani inilutsippallaarpavut. Misigissuseqarfiginerusariaqarpagut siunniullugulu utoqqartatta isikkivigissuni inigissaarlutik najugassaqartinnissaat. Ullumikkut atugarititaasut amerlanerpaanni naammaginanngillat.

Nunatsinniit inuit aallarartut

Ukiuni kingullerni nunatsinniit nuullutik aallarartut amerlivallaarujussuarnerat alianarlunilu mamiatsannarpoq. Ikiligaluttuinnarnissarput takorluuinnassagaanniluunniit artornarluinnartutut oqaatigineqartariaqarpoq. Neriuppugut Inuit Ataqatigiit-niit ataatsimiinnermi matumani oqallisissiarput itisuumik oqallinnermik kinguneqarumaartoq minnerunngitsumillu iliuusissavut pisariaqavissut maani Inatsisartuni isumaqatigiilluta tikkuussiffigiumaarigut. Aallararnerujussuaq assigiingitsorpassuarnik nassuiaasersorneqartarpoq tamatumali saniatigut nunatta najugaqarfissatut pilerinarnerunissaa, ilinniagaqarsimalluni uterfigisassatut kajuminnarnerunissaa ilungersorluta anguniassallugu tamatta pisussaaffeqarpugut.

Aallartartut amerliartuinnarnerat allanngortissinnaanngikkutsigu ataatsimoorluta siunissarput taarnerulersussaavoq, illuanut qaamanerusumut saatinniarsariniartigu.

Naggasiineq

Nunatsinni siunissarput qaamaneruleqqullugu neriuutissaqarneruleqqullutalu Naalakkersuisut pissutsit piviusut pillugit erseqqinnerusumik saqqummiussisariaqarput. Suleqateqarusunneq erseqqinnerusariaqarpoq, tassami suliassat unammilligassallu angisuut ataatsimoorfigineqartariaqarput isummallu assigiinngitsut imminnut naapisinniartariaqarput, taamaattoqanngippat avissaartuunneq ingatsikkaluttuinnassaaq, nukilaassigaluttuinnassaagut ataatsimoorlutalu kivitsisinnaanerput annikilliartuinnassaaq.

Oqareernittut Inuit Ataqatigiit illuatungiliuttuuvugut anguniagaqarpalaartumik suleriaaseqartut, suut innuttaasunut pitsanngorsaataasinnaasut, nunatta aningaasarsiornikkut siuariartornissaanut iluaqutaasinnaasut aamma suliffissanik nutaanik pilersitsiortornissamut qanillattuutaasinnaasut tamaasa tapersersussavagut illuatungaanili aamma killormut kinguneqartussat tamaasa illuatungilersussavagut.

Naalakkersuisut kajumissaarusuppagut ammanerusumik pissuseqaleqqullugit, imaanngilarmi qinigaasimagaanni pissaanermillu tinguaasimangaanni taava allat aperisariaarutissasut. Pissaaneqarneq annertuumik pisussaaffiliivoq.

Siulittaasoqatigiiullutik naapinnerat

Siulittaasoqatigiit ullumi Nuummi naapisimaarput.

Nunaqarfinni aqutsisuni siulittaasut tassa: Akunnaanni Kitsissuarsunnilu siulittaasoq Gert Nielsen 55 ukiulik ulluinnarni nukissiorfimmi sulisarpoq, aappassaanilu qinigaalluni siulittaasutut.
Uku pingaaruteqartillugit qineqqusaarpoq; sanaartorneq, tunisassiorfiit suliffissallu.

Taavalu Alluitsup Paa Ammassivillu aqutsioqarfiani siulittaasoq Henriette Josefsen, 29 ukiulik 4 meeraqarpoq ulluinnarnilu timelære-iulluni.
Aatsaat siullerpaamik qineqqusaarsimavoq siulittaasunngorsimallunilu – ukulu pingaartinnerutissimallugit; Aqquserngit pitsanngorsarnissai, bibliotekeqarnissaq, talittarfeqarneq atuarfilu, pingaartitaavi ilai.

IA-mi siulittaasoq Kuupik Kleist aammattaaq Juliane Henningsen Inatsisartuni ilaasortaq naappippaat.

siulittaasoqatigiit

Siulittaasoq Gert Nielsen Akunnaat/Kitsissuarsuit, IA-mi siulittaasoq Kuupik V. Kleist taavalu Siulittaasoq Henriette Josefsen Alluitsup Paa/Ammassivimmiit

juliane_gert_henriette
Henriette Josefsen Alluitsup Paa/Ammassivik siulittaasoq – Juliane Henningsen Siulittaasup tullia, taavalu Gert Nielsen Akunnaaq/Kitsissuarsuit siulittaasoq.

 

 

Henriette_josefsen

 

Henriette Josefsen 29 ukiulik siullerpaamik qinigaq – Alluitsup Paa/Ammassivimmi siulittaasoq

 

Gert_Nielsen

Gert Nielsen 55 ukiulik aappassaa qinigaq – Akunnaanni Kitsissuarsunnilu siulittaasoq.

Tusagassiortunut Katersuititsineq 11.9.2013

Illuatungiliuttut Inuit Ataqatigiit siulittaasuata, Kuupik V. Kleistip Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit siulittaasua, Torben M. Andersen isumaqatigaa, oqarluni Naalakkersuisut nalorninerujussuisa pilersimmagu Nunatta aningaasarliulernera. Kuupik V. Kleistip aamma oqaatigaa uranilerinerujussuup pilersimmagu erseqqarluttumik aningaasatigut Nunatta ullumikkut atugassaqartinneqalersimanera, taamaalilluni aatsitassarsiornissamik pilersaarutit kinguartinneqarsimasut oqaatigalugu.

Innutaasut apereqqaarnagit aalajangerneq tamat oqartussaaqataanerannik innarliinerusoq IA isumaqarpoq.

Sulianut angisuunut aatsitassarsiornermilu arlaannaanulluunniit attuumassuteqanngitsumik paasissutissanik pissarsiniarnermi aningaasaateqarfimmik pilersitsinissaq Inuit Ataqatigiit inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinneranni anguniaagasa ilaagaat.

Tusagassiutinut Nalunaarut: Suliniutinut annertuunut

Inatsisartuni Inuit Ataqatigiit gruppianniit

 

Kiisami Suliniutinut annertuunut tunngatillugu inatsimmut siunnersuut Naalakkersuisuniit saqqummiunneqarpoq. Inatsit tamanna Siumup taasineqarmat akuerinngisaa demokratiskiusumillu ingerlatsinermik avaqqussinertut isigalugu tuaviorpallaamik suliarineqarsorisaa.

 

Suliniutinut annertuunut tunngatillugu inatsimmi sutigut allannguisoqarnissaanik Siumumiit akissutisinissaq ajornakusoorsimaqaaq. Maanna takutinneqarpoq eqqortoq tassaasimassasoq Siumup suliniutinut annertuunut tunngatillugu inatsimmik paasinnissimannginnera. Tassami naalakkersuisooqatigiit allannguutissatut siunnersuutaat oqaatsinik atukkanik allanngortiteriinnarneruvoq, imarisaami allannguuteqanngilluinnarpoq. Tassa imaappoq Siumup isornartorsiuerujussuarnera tassaaginnarsimasoq allatut oqaatiginninnissamik kissaateqarsimaneq. Inatsisillu pingajussaaneerneqarnerani Siumup tikkuagatuaa tassaammat naqinnerliugaq tamanna naliliinermut tassunga naapertuuppoq. Allannguutissat minnerusut Siumup maanna siunnersuutigisai decembarimi inatsit suliarineqarmat ilanngunneqarsimasinnaasimagaluarput. Tamanna ammaffigineqassagaluarpoq – tassami imaanik allannguiffiunngillat.

 

 

Tamakkiisumik ilungersuussinnginneq naalakkersuinikkut suliaqartut innuttaasunit tatigineqaatimikkut eqqorneqaatiginngikkaluarpassuk pisoq tamanna quianaannassagaluarpoq. Sunami upperineqassava partii oqarpat inatsit akuerineqarsinnaanngilluinnartoq, taamaattorli inatsimmik saqqummiusseqqinnermi oqaatsit allanngortilaaginnarlugit imarisaanullu allannguutaanngitsumik saqqummiussippata? Ajorsartullu tassaavugut tamatta. Suliniutinut annertuunut inatsimmut Siumup isornartorsiuinera inuussutissarsiutinik ingerlataqarfiit eqqarsaatigalugit atugassatigut nalornilersitsisimavoq, nunatsinni nunanilu allani tusagassiutitigut sammineqarluarsimavoq maannalu atorfillit imaanik allannguinngikkaluarlutik oqaatsinik allanngortiterinissaannut allaffissornikkut annertuunik aningaasartuuteqartoqarsimavoq. Taamaasillutami suliassaqarluarsimavugut….

 

 

Taamatuttaaq naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutaanni nassuiarneqarsimasutigut suliniutinut annertuunut inatsisip allannguuteqarnissaanik siunnersuuteqannginneq tupinnarpoq. Tassani pineqartut tassaapput oqaatsinut tunngatillugu piumasarisat, imaatigut assartuussinermut malittarisassanut tunngasut kalaallillu sulisartunut kattuffiisa isumaqatigiinniarnissamut pisinnaatitaaffiinut tunngasut.

Tassani patsisaasoq soorunami tassaavoq suliniutinut annertuunut inatsimmik suliaqarnermi inatsisit isumaqatigiissutillu atuutereersut eqqarsaatigineqarsimammata. Tullissaani inatsisissanut siunnersuutit Inatsisartunut saqqummiunneqartut aallaqqaammulli sukumiisumik misissorneqaraluarpata piffissarujussuaq, aningaasarparujussuit oqaaserparujussuillu sipaarneqassagaluarput.

 

 

Naalakkersuisut suliniutinut annertuunut inatsimmut siunnersuutertik aatsaat massakkut nassiuppaat tusarniaanermi 13. september killiliunneqarsimalluni. Tassanilu inunnuttaasut oqallinnissamut piffissaqanngingajavinnerat  maluginiaannartariaqarpoq. Inuit Ataqatigiinniit soorunami inatsisip isumaqatiginiutigineqaqqinnerani peqataalluassaagut, siullermisullu pimoorussilluta suliniutinut annertuunut inatsimmut tunngatillugu tusarniaanermi akissutissat qilanaarivagut. Oqallilluarisi.

 

Annertunerumik paasisaqarusukkuit attavigiuk:

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat Kuupik Kleist, oqarasuaat 32 37 02

Tusagassiutinut Nalunaarut: Kalaallit Nunaata Arktisk Rådimi peqataanera

Kalaallit Nunaata Arktisk Rådimi peqataanera

Inuit Ataqatigiit iluarisimaarpaat Naalakkersuisut kiisami silattulersimammata Arktisk Råd-imi ilaajumajunnaarnertik pillugu. Kalaallit Nunaata Arktisk Rådimi peqataanissaa aatsaat taamak pingaaruteqartigilerpoq nunattalu tamakkiisu-mik Siunnersuisoqatigiinni peqataa-nissaa ullumikkut Naalakkersuisut isummernerattulli Inuit Ataqatigiit naalakkersuisuniik-kallarmata suliassani pingaarnerpaat ilagisimavaat.
IA-p oqaloqatigiinneq ersoqatigiinnerlu qinerpaa

Uagulli qaquguluunniit oqaloqatigiinneq ersoqatigiinnerlu atorsimassagaluarparput.

Peqataajumajunnaarnerup kingunerisimavai ataatsimiinnerit Kalaallit Nunaanni pisimasus-saagaluit nunanut allanut nuunneqartariaqarsimanerat ilisimatuullu kalaallit issittumi suleqa-tigiinni peqataanissaraluaminnik uninngatitsisimanerat.
Tamanna ilutigalugu mianersuaalliornerup aamma kingunerisimavaa Kalaallit Nunaat kisi-miissimammat naalagaaffiit namminersulersimasut Issittumiittut ataqatigiissaakkamik peqa-tiginagit, Naalakkersuisullu Siulittaasuata tusagassiuutinut nalunaarutaanik paasinninnerput naapertorlugu isumaqatigiinniarnerit inernerat Kalaallit Nunaata peqataajumajunnaarneq sioqqullugu inissisimaneraniit allaanerungaanngilaq.
Naalagaaffeqatigiinni taasineq ataasiinnaq suli atuuppoq

Kalaallit Nunaata Arktisk Rådimi peqataanini qallunaat savalimmiormiullu naalakkersuisui qanimut peqatigalugit ataqatigiissartuartussaavaa, Naalagaaffeqatigiinnilu taasineq ataasiin-naq suli atuuppoq. Siornatigutorluinnaq.

Taamatuttaaq erseqqissumik nalunaarutigineqarpoq Kalaallit Nunaata Arktisk Rådimi Naala-gaaffeqatigiit tamatigut sinnertarsinnaasassanngikkai. Naaperiarfigalugu isumaqatigiissummi qallunaat naalakkersuisuinik peqateqarluni pisimagunartumi Kalaallit Nunaata, Danmarkip Savalimmiullu issiavissat akunnerminni agguartassavaat suliassat suuneri naapertorlugit.
Sinniisuutitaqartarneq siornatigorniit qeratanerulersimavoq

Tungitsinniit piumanerusimassagaluarparput suliassamiit suliassamut kikkut piukkunnarne-runerat tunngavigalugu Naalagaaffeqatigiinnut sinniisuutitaqartarnissaq. Soorlu assersuuti-galugu nunanut allanut sillimaniarnermullu tun-ngasunik, qallunaat akisussaaffeqarfigisaan-nik, isumaqatigiinniartoqartillugu isumaqatigiissut massakkut imaakkunarpoq Danmark piu-masannguani atorlugu Kalaallit Nunaannik Savalimmiunillu sinniisassasoq Siunnersuisoqati-giinni naalagaaffiit tamarmik immikkut pingasunik inissaqartitsinngikkaangata. Taamaalilluni ullumikkut sinniisuutitaqartarneq siornatigorniit qeratanerulersimavoq.
Taamatuttaaq naleqqutinngitsutut isigaarput Kalaallit Nunaat Danmarkilu Arktisk Rådip siu-lersuisoqarfianik isumaqatiginninniarsimammata, suliassaq Kirunami ministerit ataatsimiin-nerani oqaluuserisassanut ilanngunnagu. Maannalu nalunarsivoq siunissami siulersuisunngo-rumaartussat apeqqut qanoq isummerfigiumaarneraat. Tassa imaappa siulersuisut nutaat atuunnerini tassunga assingusumik ajornartorsiuteqartoqalissappat peqataajumajunnaartuar-tassasugut?

Qularutigeqaarput Naalagaaffeqatigiit Canadallu akornanni isumaqatigiinniarsimanerup, ilami peqataajumajunnaarne-rulluunniit, issittumi naalagaaffiit sinniisuinut allanut sunniuteqangaar-simanissaat. Inissaminiissimassagaluarpoq suliassaq ammasumik oqaloqatigiinnerlu aqqutigalugu Kirunami ministerit ataatsimiinneranni saqqummiunneqarsimasuuppat, tamatu-muunalu Arktisk Råd tamakkiisoq peqataatillugu.
Issittumili innuttaasut allarpassuit aamma pineqarput

Naggataatigut isumaqarpugut Issittumi naalagaaffiit namminersulersimasut qanimut ataqati-giissaakkamik suleqatigi-simagaanni pitsaanerusimassagaluartoq. Naalagaaffiit namminer-sortut siunnersuisoqatigiinni inissisimanerat   Arktisk Rådimi pingaarnertut oqaluuserissallu-gu pisariaqarpoq. Kalaallit Nunaat kisimi pineqanngilaq, issittumili innuttaasut allarpassuit aamma pineqarput tamatumanilu Kalaallit Nunaat maligassiuisimasinnaagaluarpoq naligisat-sinnik ersoqatiginninnermik takutitsilluni. Tamatumami akerlianik Kalaallit Nunaat mannger-tippoq imminullu mattutiinnarluni annertunerusumik kinguneqanngitsumik.
Maannalu apeqqutaalerpoq allanngortinneqarsinnaanngitsumik aalajangiunneqarsimanersoq naalagaaffik taannalu kisimi qanorlu annertutigisumik naalagaaffeqatigiit sinnerlugit oqaa-seqartartuussanersoq, soorlu apeqqutit nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasut oqaluu-serineqartillugit?

 

 

Annertunerumik paasisaqarusukkuit attavigiuk:

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat Kuupik Kleist,

oqarasuaat 32 37 02

Neriorsuummik eqquutsitsinnginneq atoqqiinerlu

 

Naalakkersuisooqatigiit partiiannik taasisimagaanni neriorsuutinillu upperinnissimagaanni aningaasaqarnermut inatsit atuaraanni pakatsinartorpaaluussaapput. Assersuutigalugu qineqqusaarnermi neriorsuutigineqartutut meeqqanut tapiissutit tamanut atuutsinneqalinngillat imaluunniit isertitat apeqqutaatinnagit utoqqalinersiat tamanut assigiittut atuutsinneqaleratik. Taarsiulluguli Siumup politikkiannut takussutissiatut alloriaatit minnerusut arlallit inissinneqarsimapput. Atassusip sulissutigiumasaannut inissaqangaarsimanngilaq. Partii Inuillu sutigut sunniuteqarsimanerat ersernerluppoq – tamannali immaqa Partii Inuit naalakkersuinikkut kissaataasa ilisimaneqannginnerannik patsiseqarpoq.

Naalakkersuisut aallarniillutik utoqqatserpasittumik oqarput aaqqissuusseqqinnerit inuiaqatigiinnut pisariaqartut sorliit aallarnisarneqarnissaannut eqqarsarnissamut suli naammattumik piffissaqarsimanatik, taamaattumillu pisaq tamanna pingaaruteqaqisoq, nunallu siunissami atugarissaarnissaanut tunngassuteqartoq aappaagu aningaasanut inatsimmut utaqqissunneqartariaqarpoq. Aaqqissuusseqqinngikkaanni aningaasaqarnerput siunissami imminut nammassinnaanngilaq, taamaattumillu naalakkersuisooqatigiit tamatumunnga aatsaat aappaagu oqariartuuteqarniarnerat tupigusuutigaarput.  Akerlianilli Naalakkersuisut politikkiminnut tunaartassatut aningaasaqarnermi tunngaviatigut isummersuutinik arlalinnik saqqummiussaqarput.  Tunngaviatigut isummersuutit taakkua isumatusaarnermik ersersitsilluinnartut Inuit Ataqatigiinniit isumaqatigilluinnarpagut, tassaammatami uagut naalakkersuisuunitsinni siunniussimasagut.

Inuit Ataqatigiinniit aningaasaqarnermut inatsit inuiaqatigiit ineriartortinneqarnissaannut tikkuussisutut isigivarput. Aningaasaqarnermut inatsimmi aalajangigassat ajornakusoortut aalajangiiffigineqartussaapput tulleriiaarinissamillu tikkuussisuussallutik. Tamatta nalunngilarput nuna inuttaqanngikkuni immineq naleqanngitsoq, taamaattumillu inuiaat sutigut annertunerpaamik nukittorsarneqarsinnaanerat taamatullu nunap siunissamut piukkunnassuseqarnerpaaffissaanut aningaasaqarnermut inatsit ersersitsisuuvoq.

Naalakkersuisooqatigiit isumakkeerfigeqatigiinnissamut ataatsimiititaliassarsuarmut minnerpaamik 9,6 millioninik immikkoortitsinissartik pilersaarutigivaat. Inuit Ataqatigiinniit oqaluttuarisaanerput piffissami sivisuumi maminniartussanik ikeqaatigigipput akuerivarput. Inuit Ataqatigiinniit isumakkeerfigeqatigiinnissamut suliamik aallarnisaaniarneq akerlerinngilarput. Taamaattorli suliap ingerlanneqartussap sukumiinerusumik nassuiarneqarnerunissaa amigaatigivarput. Taarsiullugu tunngaviusumik inatsisissatsinnut suliap aallartinneqarnissaanut aningaasat atorneqarnissaat siunnersuutigerusupparput. Nunatsinni tunngaviusumik inatsisissap suliarinerani oqaluttuarisaanerput pillugu isumakkeerfigeqatigiinnissaq tikinneqanngitsoornavianngilaq, taamaasillutillu aningaasarpassuit atorluarneqarnerusinnaassapput.

Inuit Ataqatigiinniit Nuup avataani sunik sumilu sanaartortoqarnissaanut tigussaasumik pilersaarusianik takusaqarnissarput qilanaarivarput. Inuit Ataqatigiinniit apeqqutaalluinnartussaavoq sanaartornissami aningaasaliissutit inissiatigut atukkat pitsaanngitsut iluarsiivigineqarnissaannut atussappata imaluunniit kalaallinik ilinniarsimasunik sulissussaqarnermut iluaqutaassappata. Takusinnaavarput kommunini atuarfinnut aningaasaliissutit allannguuteqanngitsut, kulturimullu atatillugu sanaartugassanut aningaasaliissutit annertuut eqqoriarpagut tassaasimassasut KNR-ip nutaamik illutaarnissaanut atorneqartussat. KNR-ip pitsaanerusumik atugaqalernissaa akerlerinngilarput, siunnersuutigivarpulli tusagassiuteqarnermi atukkat tamakkiisumik eqqarsaatigineqassasut, tassa tusagassiutit illuannik tamakkiisumik sanaartornissamut nukissat atornerunissaat eqqarsaatigeqqullugu.

Aammattaaq aalisarnerup iluani anguniakkat amigaatigineqarnerat tupaallaatigivarput. Naalakkersuisuusimasut aalisarnerup iluani aaqqissuusseqqinnerat maanna naalakkersuisooqatigiinniit isumaqatigineqanngilaq. Taamaattumik aningaasaqarnermut inatsimmi nunatta pingaarnertut inuussutissarsiutaata taava qanoq aaqqissuunneqarnissaanut eqqarsaatersuutinik tulleriiaarinernillu    paasisaqarnissarput naatsorsuutigisimagaluarparput. Naalakkersuisulli aningaasaqarnermut inatsit ullumikkut saqqummiussaat anguniagassanik imaqanngilluinnarpoq.

Aningaasaqarnermut inatsisissamut siunnersuutip mikisualuttaasa misissornissaannut taamatullu inatsisartuni partiinik oqaloqateqarnissatsinnut qilanaarpugut. Neriuppugut isumaqatigiinniarnerit piviusut tunngavigalugit silittumik tunuliaqutaqartumik isumaqatigiittoqarumaartoq. Isumaqatigiinniarnissani Inuit Ataqatigiit pingaartitassaannut ilaavoq NGO’t, Kattuffiit naalakkersuisutigoortuunngitsut, tusagassiutillu misissuinissamut paasiniaanissamullu aningaasartuutinik matussutissaannut atorneqarsinnaasumik aningaasaateqarfiliortoqarnissaa. Ukiuni makkunanerpiaq inuiaqatigiinni pisorpassuupput taamaattumillu apeqqusersuisinnaasunik tusagassiuteqarnissaq nunatsinnilu NGO’t pissaaneqartunut illuatungiliinissaminnut tunngavissiornissaminnut periarfissaqarnissaat pingaaruteqarluinnarput. Aningaasaateqarfik aallaqqaammut annertoorsuusariaqanngilaq, taamaattumillu aningaasaliissutaareersut allatut tulleriinnilersornissaat periarfissaasinnaavoq. Tamakkua saniatigut Inuit Ataqatigiit pisarnermissut inuiaqatigiinni naligiinnerusumik atugaqalernissamut meeqqattalu ernuttattalu atugarissaarnerulernissaannut ataatsimut aningaasaatitta atorneqarnissaannut isuma aalluppaat. Isumarput naapertorlugu naligiinneq immineq takkunneq ajorpoq – tamanna aaqqissuusseqqinnernik akisussaassuseqartumillu aalajangiinertigut pisarpoq.

Piareersimavugut.

Akullernit nalunaarut

Ulluni juulip 5-ni 6-nanilu Inuit Ataqatigiit Qeqertarsuup tunuaneersut Akullerni isumasioqatigiinnertalimmik naapisimaarput. Sammineqartut tassaapput Qaasuitsup kommuneani, Inatsisartuni Naalagaaffeqatigiittullu politikkikkut killiffiit.

Isumasioqatigiinnermit pingaarnertut nalunaarutissat tassaapput:

Uranimut naaggaarneq Inuit Ataqatigiit attappaat isummatsinnik allannguinissamut tunngavissanik maannamut saqqummersoqanngimmat.
Naalakkersuisut Inatsisartuni 2013-mi ukiami ataatsimiinnermi urani aatsitassallu allat ulorianartunik qinngornertallit pillugit akuersaanngilluinnarneq atorunnaarsinniarlugu nalunaarput.  Urani pillugu tamat oqartussaaqataanerat innarlerneqarujussuassasoq isumaqarpugut paasissutissiinerit innuttaasunillu aalajangiiniarnermi peqataatitsinerit amigartut  tunngavigalugit aamma  kingunerisassanut naammattunik ilisimasaqanngitsunik amerlanerussuteqarnikkut uranimut aatsitassanullu allanut ulorianartunik qinngornertalinnik akuersaanngilluinnarneq Inatsisartuni peerneqassappat.
Inatsisartunut qinersinermi amerlanerussuteqalernerup Uranimut akuersaanngilluinnarnerup allanngortinneqarnissaanik kissaateqarnertut tunngavilersuiniarneq tamat oqartussaaqataanerannik innarliinertuttaaq Akullerni ataatsimiittut isumaqarput.

Kujataaniik naatitanik uumasuutinillu pilersorneqarnerput piaartumik piorsarusupparput. Nunatsinni imminut pilersornerulernissaq  angujumallugu. Siunniunneqarpoq imminut pilersornerup pilertornerusumik inerisarnissa siunertarlugu avataaniit nerisassat eqqussukkat CO2 akitsuusersorneratigut  sinerissami  nerisassaatitta  assartorneranut aningaasartuutit apparneqassasut,  malitsigisaanillu pisiniarfinnilu akigitinneqartoq appasinnerulersinnissaa anguniarneqassasoq.

Qaasuitsup kommuneani isumaginninnikkut innuttaasunillu sullissinikkut kingaatsuararsuarmik sullissilersimaneq qimallugu eqaatsumik pilertortumillu sullissineq angusariaqartoq, utaqqisitsineq innuttaasunik kommuniillu akisunarneqartarmat.

Namminersornerup tungaanut ingerlanermi kalaallit 75 %-tiisa 2008-mi taasinikkut aalajangersimasaat  ataqqillugu  Namminersulivinnissap tungaanut ingerlaneq Inuit Ataqatigiit Akullerni katerisimartut eqqaasissutigerusuppaat. Taamalillutillu maanna Naalakkersuisut siulittaasuusup inuiat sinnerlugit  tuluttut apersorneqarnermini eqqungittumik tungavilersugaangittumillu  paasissutissiinera  ilungersunartutut isigalugu. Namminersorneq pillugu inatsisip imarivaa Namminiilivinnissap aningaasarsiornikkut aqqutissiuunneqarnissaa. Inuit Ataqatigiit sulissutigaat Nunarput Namminersorluni ingerlasoq atugarissaarnermik tunngaveqartoq, Inuit Ataqatigiit sulissutiginiarpaat Nunarput Namminiivittoq atugarissaarnermik tunngaveqartoq. Taamaammat namminiilivikkiartuaarnermi  aningaasaqarnikkut isumannaallisaanissaq pingaartipparput.

Akullerni Inuit Ataqatigiit naapinneranni Kangaatsiami, Aasianni, Akunnaami Qasigiannguanilu Inuit Ataqatigiit immikkoortortaqarfii peqataapput Qaasuitsup kommuneani kommunalbestyrelsemut, Inatsisartunut, Folketingimut, Nunaqarfinnilu Aqutsisunut qinikkat aamma peqataallutik.
Aasakkut naapeqatigiiinneq tulleq pissaaq Akunnaami julip naalernerani 2014.

Greenland – The realm in focus

As the sea ice continues melting the way of looking the planet has started to change. More and more scientists, politicians and military personnel have changed their point of view. It seems like they look the planet as a globe not as a map any longer.
The present angle is more from the top of the world. A new Ocean, the seventh of the oceans in the world, is opening. New seaways even for heavy carriers cause new ways of thinking. From the top of the world you see how close the two traditional superpowers the US and Russia are to each other.
It is too the new perspective which has given Greenland a new nickname ‘the realm in focus.’
Just few years ago Greenland was just a white spot out-of-the-way.
Thanks to the new situation of the presence of climate change and the hunger for oil, gas and minerals Greenland is in focus between continents and superpowers today. That’s why it is ironically that China, the old realm in focus after has been knocking for years on the door to the Arctic Council got a status as observer in the council last month.
The old realm in focus has recognized the new geographical reality and has acted after this.
Probably Greenland is on its way to be a superpower in the Arctic. Not because of military matter. Not because of its economy. Just because of its extent and its admission to riches of resources, both on and offshore.
In the beginning of 1990’s I stayed on Ellesmere Island for a couple of weeks in august. I was invited by the park authorities. On my way up north to Tanquary Fiord I stopped in Qaussuitsoq and Eureka and saw the sea ice still was intact. While flying here and there on the island with Ken Boreks twin otter we too stopped at Ward Hunt Island, probably the northernmost place of the Northamerican continent and the last basecamp for lots of NorthPole-freaks. There the sea ice seemed not to be in attack of the temperature at that time.  So it was a surprise to see photos yesterday which shows open water among the coasts of Ward Hunt Island.
I think that it is of extreme importance that people all around the world have real access to information about the extremely serious situation, not only for us in the Arctic but for the whole planet.
Even if Greenland is on its way to become superpower in the Arctic, we the people in the Arctic have limited resources to initiate campaigns like this workshop. Therefore we are grateful to know that we have devoted friends abroad, who shares our views and devote their lives and talents for the common good, and especially for our cause.
The conventional wisdom in international relations theory is that small states or small isolated societies have small interests.
According to this conventional wisdom, small states should concentrate their limited efforts on a single issue and about their closest environment.
This model may have been a truth for Greenland once. I doubt that it is true any longer.
Some larger states or trade blocks of larger states may perhaps afford to isolate themselves.
Greenland and the Arctic as well, on the other hand, cannot afford to isolate themselves and build barriers towards the rest of the world. We cannot decrease or cut down international relations.
What we have built up is based on the ambition to be free and to make use of that freedom. Today we are free as legal members of the international society and we are only limited by our own weakness.
So do not listen only to those who claim we are too small to have international aspirations. And that we are too small to make an impact.
Can any nation not be able to decide its own faith because it is too small?
Well, if we believe that we are too small and insignificant then we will quickly become small and insignificant.
Control over the fishing and hunting resources was the most important factor in building the new Greenland. That’s why it is our obligation to secure that we people of the Arctic are the most important part in making decisions in questions about exploitation and production of the oil-, gas- and mineral resources in our region within the exclusive economic zone.
Outside the EEZ it is my idea which I have suggested both the Nordic Council and West Nordic Council to invite all nations with coastline to the Arctic Ocean to establish a joint committee for the ’Ocean’.
The committee will be the authority to make decisions on all issues and activities in the Arctic Ocean, the Arctic Ocean Council.
The council should make decisions about the utilization of both the living- and natural resources.
The council should make decision s about shipping lanes in the ocean. The budget for the council should be a common responsibility for all coast states.
Interest in the Arctic, both the general public, the media and Arctic and non-Arctic nations continues to grow.
Until recently, the resources of the Arctic were deemed to be too difficult and expensive to develop (to be utilized?). But the increasing access and high energy and mineral prices, the wealth of the Arctic is now being intensely discovered, explored and developed. This makes energy exploration among the most important and perhaps the most serious issues for Arctic policy moving forward.
Today we are testifying a measured but certain expansion into Arctic lands and waters. This is significant because we the first people (nation?) of the Arctic have a right to benefit from all of our resources, not just energy but the fisheries and marine mammals on which we depend for our nutrition and livelihoods.
We are the inhabitants. We are to be in the very front of all talks (dialoques?) about exploitation of all resources.
We are at a very critical time in the Arctic right now. We have two paths that we can go down in regards to international relations.
One is a path of competition and conflict, and the other is cooperation and diplomacy. That’s why the necessity for the Arctic Ocean Council.
Now in the start of this Millenium, it is about high time to grasp the spirit of the new times.
It is about time to change in depth the relationships between States and former colonies or territories.
As the UN Decade for Indigenous People some 15 years ago or so said it is about time to introduce the policy of “Partnership in Action.”
We may be a small society. But we are not too small to care about the environment to secure the biodiversity.
And we are not too small to make an effort.
These efforts as well as active work in international organizations are essential in order to maintain and strengthen the position of Arctic in the world.

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat allattaanissarsiorpoq (Allagarsiuteqqitaq)

1. august 2013 imaluunniit isumaqatigiissuteqarnikkut sulilersussamik

Naalakkersuinikkut pikialaarfiit qeqqani sunniuteqaqataarusuppit?

Inuit Ataqatigiit Kattuffianni (IAK) tamatigoortumik partiimi allattaanissarsiorpugut:

Suliassat

Allattaanerup pingaarnertut suliarissavai Inuit Ataqatigiit Kattuffiata aaqqissuussaanikkut malittarisassai politikkikkullu siunertaata malittigalugu allaffeqarfiup ingerlanneqarnissaa sullissinerlu, partiip iluani Siulersuisuunernut ulluinnarnilu aqutsisunut siunnersuineq, Inatsisartunilu ilaasortanik siunnersuineq, sullissinerlu. Ilanngullugu Inatsisartuni ilaasortat avammut attaveqarnerannut suleqataaneq – ingammik tusagassiuutinut tunngasunik sullissineq.

Inatsisartut inatsisiliortutut sulineranni annertuumik inatsisilerineq aningaasarsiornerlu sammineqartarput, taamaattumik inatsisilerinermik aningaasarsiornikkullu tunngasunik misilittagaqarnissaq qinnuteqartumut iluaqutaassaaq.

Suliassat allattorsimaffiat uani takusinnaavat: http://ia.gl/kattuffimmi-allattaanerup-akisussaaffii-hovedsekretaerens-opgaver/

Ilinniarsimasat

Ilinniagaqarluarsimanissaq, nammineersinnaassuseqarneq, kalaallisut danskisullu oqaasiinut oqaluttariarsornikkut allattariarsornikkullu piginnaasaqarnissaq piumasaqaataapput. Kattuffilerinikkut allatigulluunniit ilinniarsimanermi suliffigisimasamiluunniit inuiaqatigiilerinermik pissutsinik sammisaqarsimanissaq iluaqataassaaq.

Inuttut pisinnaanermik piumasaqaatit:

  • Namminersorlutit suliaqarsinnaaneq sungiulluarsimassavat aammalu suleqatikkuminartuussallutit, isumassarsiullaqqissuussallutillu
  • Suliffeqarfimmi ulapaarfiusaqisumi sulianik assigiinngitsunik ataqatigiissaarilluarsinnaaneq, puullaaqinaveersaarsinnaanerlu pisariaqarpoq
  • Inuiaqatigiinni allanngorartuartumik ineriartorneq soqutigisaqarfigalugu nalilersuisinnaaneq
  • Misissueqqissaarnernik nalilersuinernillu ingerlatsisinnaaneq, kiisalu Inatsisartuni oqaluuserisassanngortitsinernut siunnersuutit nassatarisaannik nalilersuisinnaaneq siunnersuisinnaanerlu

Inuit Ataqatigiit suliffittut

Maannakkut Inuit Ataqatigiit 11-inik Inatsisartuni ilaasortaatitaqarpoq. Allattoqarfimmi suleqatigissavatit siunnersorteqatissat, allaffimmioq kiisalu Inatsisartuni ilaasortat 11-it. IAK-p immikkoortortaqarfiisa sullinneqarnerat ingerlaavartumik sammineqartarpoq.

Atorfeqarneq

Atorfininnermi isumaqatigiissut Inuit Ataqatigiit atorfeqartitsinermut ataatsimiititaata allattaaneq peqatigalugu isumagissavaat.

Akissaatit atorfeqarnermilu atugassarititaasut ilinniagaqarneq misilittagaqarnerlu malillugit isumaqatigiinniarnikkut inissinneqassapput.

Nuunneq / Ineqarneq

Pigisat Nuup avataanit Nuummut nuunneqarnerat aalajangersakkat atuuttut naapertorlugit akilerneqassaaq. Inissaqartitsisinnaaneq periarfissaavoq, maleruagassallu atuuttut malillugit inigisamut akilersuisoqassalluni.

Atorfik pillugu annertunerusunik paasisaqarusukkuit uunga saaffiginnigit:

Hans Pavia Egede

e-mail: hapa@inatsisartut.gl imal. oqarasuaat: 346270 imal.: mobitelefon: 553112

imal.

Kuupik Vandersee Kleist

e-mail: kuupik@inatsisartut.gl imal. Mobiltelefon: 547858

 

Qinnuteqaammut soraarummeersimanermi allagartat, suliffigisimasamit oqaaseqaatit kiisalu CV ilanngunneqassapput, uungalu nassiunneqassallutik:

 

INUIT ATAQATIGIIT KATTUFFIAT
Postboks 321
3900 Nuuk

e-mail: hapa@inatsisartut.gl

 

Qinnuteqarfissaq kingulleq: 11. juli 2013.

Suliaq tunngavigalugu attaviitsutullu innuttaasunut qaammarsaneq

Inuit Ataqatigit Inatsisartuni ilaasortaat

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisut paasissutissiisarnermi periusaannut paatsuungavoq. Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik isumagivaat, innuttaasut qanorluunniit naalakkersuinikkut isumaqaraluarunik qularutissaqannguaratik pisortanit assigiimmik sullinneqassasut. Naat-sorsuutigisinnaasariaqarparput Naalakkersuisut tamatta sinnerluta sulissasut, tamattami naalakkersuisoraagut.

Namminersorlutik Oqartussani avammut attaveqartarnermut ataqatigiissaarisussamik ator-finitsitsiniarnermi ersarissumik nassuiaasoqareeraluartoq, isumaqarpugut atorfinitsitsiniar-nermi ingerlariaaseq isornartortaqarsimaqisoq.

Siullertut paasiuminaatsipparput sooq tusagassiuinermik suliaqarfiup atorfeqartitsivio-reersup suliassaq naammassisinnaanngikkaa. Atorfilittanimmi sulisoqarpoq tusagassiorfinnik sullissisussanik innuttaasunullu paasissutissiisartussanik. Taamaattoqarnerani suliap asser-luinnaanik suliaqartussamik atorfinitsitsiniarneq aningaasanik pisariaqanngitsumik atuinertut isigaarput, ingammik ingerlatsinermi aningaasartuutikillisaasariaqarnerup nalaani inuu-tilluta.

Uggornartututtaaq isigaarput suliassap suliarinnittussarsiuunneqarsimannginnera, qular-nanngimmammi attaveqaqatigiinerup iluani misilittagaqarluartunik, taamaattumillu suliamik suliaqarnissaminnik pilerisussinnaasunik.

Tupaallaatigivarput aamma Naalakkersuisut siulittaasuata pisortatigoortumik Danmarkimut tikeraaqqaarnermini, assit nassiussuunneqartut naapertorlugit, Namminersorlutik Oqartus-saniit ataasiinnavimmik ingiallorteqarmat, avataaniit utaqqiisaasumik atorfinitsitaa-gallartumik kiisalu Partiip Siumup siunnersortitut atorfeqartitaanik. Isumaqarpugut tamanna Naalakkersuisut siunnersortinnermut pingaarnersiuinerannut ernumanartumik inissiisoq. Pissusissamisoorsorinarpoq Naalakkersuisut siulittaasuat Naalakkersuisoqataalu eqqaa-sissallugit nuna tamakkerlugu sinniisuummata innuttaasullu parti tapersersugaq apeq-qutaatinnagu sulisussaammata, partii ataaseq kisiat sullinnagu partiillu taassuma qinersisai kisiisa pinnagit.

Tamassuminnga ernummateqarneq naqissuserneqarpoq KNR-ikkut tusaratsigu Aningaa-saqarnermut Naalakkersuisoq kujataani innuttaasunut Siumup aaqqissugaanik innut-taasunut ataatsimisitsisaqattaarpaluttoq. Tupinnaqutigaa innuttaasunut ataatsimiisitsineq qulequtserneqarsimammat innuttaasunut tamanut sanaartorneq pillugu  nalinginnaasumik paasissutissiineq. Isornaquteqanngilluinnarpoq partiimi nuimasup parteeqatini sumiiffinni assigiinngitsuneersut naapikkusussappagit, isornarluinnarporli Naalakkersuisut sinnerlugit suliaqarnermi partiip soqutigisai taputartuunneqarpata.

Ullumi nunatta pitsaasumik tusaamaneqaatigaa naalakkersuinikkut toqqissisimanartutut ingerlatsiviunini ingerlanneqarnerminilu partiinut ataasiakkaanut pituttoqannginnini.
Tamakku tusaamaneqaatit ilaatigut aatsitassarsiorfinnut aningaasaliiffigineqarnissatsinnut pilerinartunngortippaatigut, naak aningaasaliiffigissalluta akisuupilussuugaluartugut. Tusaamaneqarnerput innarlerneqarpat tamassuma ajornartorsiortupilussuanngortissa-vaatigut.
Nunatta tusaamaneqarnerata pitsaasuunissaa tamatta sulissutigisariaqarparput. Tassa naalakkersuinikkut anguniakkanut politikerit isummersortassapput suliffeqarfiit allaf-feqarfiillu ingerlatsinerinut akulerunnatik.  Atorfillillu sulianut tunngasuteqartunik sulia-qassapput naalakkersuinikkut suliaasunut akulerussuunnatik. Naalakkersuinikkut sulia-qartutut qulakkeertariaqarput kinaluunniit isumaqalissanngitsoq partiitut soqutigisat, allaffeqarfiit ingerlanneqarnerat politikerillu ingerlatsinermut akulerusuunniartut akornanni oqimaaqatigiissutsip killup tungaanut saaleqisoq.

Nutaarsiassaqanngippat tusagassaq pitsaasuusimassaaq

Maliina Abelsen

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartunut ilaasortaq Maliina Abelsen

Ilaannikkut politikerit neriorsuutiminnik eqquutsitsinngikkaangata ajorneq ajorpoq. Tassami neriorsuutit piviusorsiortuunatillu akisussaassuseqanngitsumik iliorneruppata tamanna ajunngilaq. Sapaatip akunnerani kingullermi Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq Vittus Qujau-kitsoq, naalakkersuisooqatigiit aningaasaqarnikkut politikkiminnik taasaannik saqqummiussivoq. Quppernerni 22-iusuni Vittus Qujaukitsup saqqummiussaq nutaarsiassartaqanngitsutut oqaatigisariaqartoq saqqummiuppaa. Naalakkersuinikkut nutaanik oqariartuutitaqanngitsoq. Aningaasaqarnikkut ingerlaaseq naalakkersuisuusimasut ingerlassimasaat nanginneqarpoq, tassanilu meeqqatsinnut ernuttatsinnullu atugarissaarnissamik qulakkeerissagutta aningaasatigut aaqqissuinitsigullu annertuunik unammilligassaqarnerput paasineqarsimallunilu akuersaarneqartutut isikkoqarpoq. Tamanna ajunngilaq akisussaassuseqartumillu iliornerulluni, tamannalu ingerlatiinnarneqassappat Inuit Ataqatigiinniit suleqataanissarput naatsorsuutigineqassaaq. Uagutsinnummi inuiaqatigiinnik qulakkeerinnittumik politikkeqarnissaq apeqqutaavoq. Taamaattumilluuna siornatigut Inuit Ataqatigiinniit illuatungilittuugaluarluta aningaasaqarnermut inatsimmut akuerseqataasarsimasugut. Uagutsinni anguniagaq pingaarneruvoq. Taamaattorli maanna naalakkersuisooqatigiit aningaasaqarnikkut politikkiat nutaartaqanngitsoq isigalugu, pingaartumik Siumup tungaaniit aningaasaqarnikkut ingerlatsinerput annertuumik isornartorsiorneqartarsimammat tupiginngitsoorsinnaanngilarput. Soorlumi orsoq nutaanngitsoq poorutsinut nutaanut immiunneqaannarsimasoq.
Assersuutigalugu Naalakkersuisut saqqummiuppaat Nunatta Karsiata akiliisinnaassuseqar-nissaata qulakkeernissaanut ukiumut aningaasaqarnikkut missingersuutit 10%-iannik (650 millionit) illuartitsisoqartassasoq. Tamanna ukiorpassuanngortuni naalakkersuisooqatigiinnit politikkerineqartarpoq, allaat pissusiliunneqarsimagami oqallisigisariaqanngitsoq. Maannali anguniakkatut nutaarluinnartut saqqummiunneqarpoq. Oqareernitsitullu Naalakkersuisut uagut aningaasaqarnikkut politikkerisimasarput maleqqissaarmassuk naammagisimaarparput, tassa attartornermut aningaasaliinernullu tunngatillugu tunngaviatigut isummersuutinit, Namminersorlutik Oqartussat kommunillu akornanni aningaasanik missingersuutitigut suleqatigiinnissamik nutaamik isumaqatigiissuteqarnerannit kiisalu ingerlatsineq sanaartornerlu eqqarsaatigalugit aningaasaqarnermut inatsimmi oqimaaqatigiissitsinissaq eqqarsaatigalugit. Taamaattorli saqqummiussami 22-nik quppernilimmi nutaartaqalaarpoq, tassa atorfilittat oqartarnerattut Key Performance indicator (KPI)eqqarsaatigalugu. Tassani allas-simavoq  ”Aallaavittut pingaarutilimmik aningaasartuutaasut tamarmik sunniutaat uuttorneqartassapput”. Tamanna Inuit Ataqatigiinniit iliuutsitut pissusissamisuuginnartutut tapersersorneqartussatullu isigivarput. Ataatsimut aningaasaatitta uuttorneqarsinnaasumik pitsaa-sumik kinguneqartussanngorlugit  atorneqarnissaasa qulakkeerneqarnissaat pissusissami-suuginnarpoq.
Naak qineqqusaarnerup nalaani neriorsuuterpassuaqaraluarluni, aningaasaqarnikkut politikkip atuussimasup akisussaassuseqartumik pitsaasumillu ingerlanneqarsimaneranik nassuerutiginnilluni oqariartuuteqarnissamut  sapiissuseqartariaqarpoq. Sapiissuseq tamanna Vittus Qujaukitsup pigivaa, taamatullu ingerlaannassaguni tapersersuinissarput naatsorsuutigisinnaavaa.
Qineqqusaarnermili naalakkersuisooqatigiillu isumaqatigiissutaanni assersuutigalugu utoq-qalinersiallit isertitaat apeqqutaatinnagit qaffasinnerpaamik utoqqalinersiuteqalernissaannik neriorsuuteqaraanni tamanna ajornakusuussaaq. Taannaannaq ukiumut 80 millioninik naleqarpoq. Aamma akisussaassuseqartumik ingerlatsiinnarnissaq ajornakusuussaaq ernianut ilanngaat tamakkiisumik atuutseqqilerniaraanni, ilaqutariit meerartallit tamaasa assigiimmik meeqqanut tapiissutinik tunissagaanni, sumiiffinni tamani mittarfiliussagaanni nunarpullu tamakkerlugu illuliortitsinissaq iluarsartuussinissarlu qulakkiissagaanni. Taama-tuttaaq Vittus Qujaukitsup paragraf 37 naapertorlugu apeqquteqaammi assersuutigalugu akissuteqarfiginngilaa nunarput tamakkerlugu soraarnerussutisiallit isertitaat apeqqutaatinnagit annerpaamik soraarnerussutisiaqalersitsinissaq qanoq ililluni aningaasalerneqassanersoq. Naalakkersuisooqatigiinnilli akineqarsinnaangikkutta eqqoriaaginnartariaqarpugut. Eqqoriarparpullu soraarnerussutisiallit utaqqilussinnarumaartut. Oqarluartaarutaannaassaaq.
Uagut aamma tamakkua tamaasa neriorsuutigerusukkaluarpagut, oqareernitsitulli oqaannassaagut. Isumarput naapertorlugu suut tamaasa akissaqartinngilagut. Pingaarnersiuisariaqarpugut. Tamanna paasisimavarput immaqalumiuna maanna Naalakkersuisut tamanna paasileraat.
Aningaasaqarnikkut politikki akisussaassuseqartup, 2014-imullu aningaasaqarnermut inatsisip suleqatigiissutiginissaanut qilanaarpugut. Politikkitsinnik akuersaarsimaneq qujassutigaarput.

Issittumi Siunnersuisoqatigiinnik ilaginnikkumajunnaarneq aassinganerusoq nukangasorlu

Ifjord

nuit Ataqatigiit sinnerlugit, Inatsisartuni ilaasortat Maliina Abelsen aamma Sara Olsvig

Sapaatip akunnera kingulleq Naalakkersuisut siulittaasuat allanik isumasiueqqaarani Issit-tumi Siunnersuisoqatigiini ministerit ataatsimiinnerat nunatsinnit nunatsinnilu innuttaa-sunit politikkikkut peqataaffigineqassanngitsoq aalajangerpoq. Issittumi Siunnersui-soqatigiinni ministerit ukiut allortarlugit ataatsimeeqatigiittarput. Ukiuni makkunanerpiaq Issittumi Siunnersuisoqatigiit ataatsimiinnerni tamani pingaaruteqartumik alloriartarput. Ukioq manna nunat arfinilissuit Siunnersuisoqatigiinni alaatsinaattussatut akuerisaapput, taamatullu Siunnersuisoqatigiit pituttuisumik isumaqatigiissummik aalajangigaqarlutik, tassaasoq Issittumi siunissaq pillugu ataatsimoortumik siunnerfeqartumik isumaqatigiissut. Taamaalilluni ataatsimiinneq Siunnersuisoqatigiit oqaluttuarisaanerannut pingaarute-qarpoq, tassanimi isumaqatigiissutit nunatsinnut Issittullu sinneranut pingaaruteqartut tamanit aalajangiunneqarput.

Taamaattorli Naalakkersuisut siulittaasuat ministerit ataatsimiinneranni peqataarusunnani najuutinngilaq. Naak Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaat ataatsimeeqatigiinnermi peqataanngissaq pillugu ilisimatinneqaraluartoq ataatsimiitaliami ilaasortat apeqqut oqaluuserisimanngilaat sunniuteqarfigisinnaasimanagulu. Ataatsimiin-nermi peqataannginnissaq ataatsimiititaliamit isummerfigiqanngitsoq Aleqa Hammond-ip nammineerluni aalajangiuppaa. Taamatut aalajangiineq ingasattajaarnani oqaatigine-qarsinnaavoq nukangasoq aassinganerusorlu. Naalakkersuisunit oqaatigineqartaraluarpoq aalajangiiniarnerni oqaloqatigiinnerit, ammasumik pissuseqarneq annertuumillu peqataa-titsineq pisassasut. Taamaammat eqqumiiginanngitsuunngilaq paasillugu partiit Naalak-kersuisoqatigiinni peqataatitaqartut ataatsimiinnermi peqataannginnissaq pillugu aalajan-giinermut peqataatinneqarsimanngimmata. Atassut aamma Partii Inuit siulittaasumut namminiivilluni pissusilersortumut kimeqanngitsumik tapersersuisuinnartut misigissappata tamanna tupigisariaqanngilaq.

Inuit Ataqatigiinni isiginnittaaserput malillugu taama aalajangerneq Inatsisartuni amer-lanerussuteqarneq qulakkeeqqaarnagu pisinnaangilaq, taamatullu periarfissanik allanik aqqutissaqarnersoq misissoqqaartinnagu ataatsimiinnerni taama pingaaruteqartigisuni nunatta peqataannginnissaa pillugu aalajangiisoqarsinnaanani. Qaammallu ataaseq sinni-laaginnarlugu Naalakkersuisunut siulittaasuuneq qaangiuttorlu Aleqa Hammond-ip taamaa-liorsimanissaa ilimanaateqanngilaq.

Inuit Ataqatigiit tungaanniit ersarissumik oqaatigerusupparput Issittumi Siunnersui-soqatigiinni isumaqatigiinniartoqartillugu nunatta peqataanissaanik isumaqarluinnaratta. Tamannalu sumilluunniit nunat tamalaat ataatsimiinnerini nunatsinnut tunngasunik eqqar-tuinerni isumaqatigiinninniarnernilu atuuppoq. Taamaammallu ukiuni sisamani qaan-giuttuni nunarput nunatsinnilu pisinnaatitaaffiit nunarsuaq tamakkerlugu nittarsaan-niarlugit Inuit Ataqatigiinni annertuumik ilungersortarsimavugut.

Nunattali Siunnersuisoqatigiinni sulinerata unitsinneratigut taamatullu oqartussaajun-naartinneratigut Issittumi Siunnersuisoqatigiit tungaasigut ajornartorsiornermik aaqqii-niarnermut isumaqataangilagut, aammalu ministerit ataatsimiinneranni ilaginnikku-majunnaarneq isumaqatiginngilluinnarlugu.

Issittumi Siunnersuisoqatigiinni sorpiaat pineqarnersut oqaatigissallugu aamma pingaa-ruteqartutut isigaarput. Imaappormi ukiut allortarlugit ministerit ataatsimeeqatigiittartut. Ministerit ataatsimiinnerat tassaavoq Issittumi Siunnersuisoqatigiinni pingaaruteqar-nerpaamik ataatsimiittarneq. Taakkunani nunarput peqataasarpoq, taamatullu Naala-gaaffeqatigiiffipput pingasunik inissaqartitaalluni. Issiavissaatitaasoq ukioq manna nunat-sinnit atorneqanngilaq, Savammiunulli issiavik Savalimmiuni Naalakkersuisut siulit-taasuannit Kal Leo Johannesen-imit atorneqarpoq, Savalimmiullu sinnerlugit oqaaseqar-nermut atorneqarluni. Taamaammat Kiruna-mi ministerit ataatsimeeqatigiinneranni Aleqa Hammond nunarput sinnerlugu oqaaseqarnissaminut periarfissaqarsimagaluarpoq. Periarfissarli taanna atorneqanngilaq, tamannalu pivoq naak Naalakkersuisut ilagin-nikkumajunnaarnerat pissutissarsiorlugu tusagassiorfinnut nalunaaruteqarnerminni periusit allanngorsimanerisa kingorna ministerit siullerpaamik ataatsimiinniartut oqaatigine-qaraluartoq. Allatut oqaatigalugu Aleqa Hammond Issittumi Siunneruisoqatigiinni ministerinut allanut ajornartorsiutaasup saqqummiunissaanut toqqaanartumik periarfissaq atornaguluunniit ilaginnikkumajunnaarneq toqqarniarlugu aalajangiisimavoq. Taamaat-tumik isumaqarluinnarpugut ilaginnikkumajunnaarnermik aalajangerneq nukangaannarani aamma tamakkiisumik aassinganerusoq.

Atorfillit immikkut ataatsimiinnerni SAO-mik taaneqartuni (Senior Arctic Officials) ministerit ataatsimiittarnerinit akulikinnerusumik ataatsimiittarput. Tamatumani nunat arfineq pingasut ilaasortaasut tamarmik SAO-mi ataatsimik sinniisoqarput. Taamaalillunilu atorfillit ataatsimiinnerini Naalagaaffeqatigiit sinnerlugit atorfilimmik ataatsimik peqa-taasoqartarluni. Piffissami kingullermi atorfillit akornanni isumaqatigiinniartarnerni nunatta peqataasarsimannginnera soorunami naammaginartutut oqaatigineqarsinnaanngilaq. Tammanna Naalagaaeqatigiiffiup iluani sivitsortumik ajornartorsiutaasimavoq. Nunarput ilaatigut peqataasarniarluni ilaatigut peqataasarsimanngilaq.

Tamannarpiarlu patsisigalugu Inuit Ataqatigiinnit uagut Naalagaaffeqatigiiffiup iluani akun-nitsinni aaqqissuussinerit nukittorsarniarlugit suliniuteqarsimavugut, tassanilu nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasut pingaartinnerusimallugit, qinersinerlu sioqqullugu apeqqutit danskit Naalakkersuisuinik isumaqatigiissutiginiarnerat aallartissimallugu. Taa-matuttaaq nunatta nammineerluni nunanut allanut atatillugu iliuuseqarnissai nukit-torsarniarlugit aallarniisimavugut. Naligiimmik suleqataasutut isigineqarusukkutta nali-giimmik suleqataasutut aamma pissusilersortariaqarpugut.

Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut nunarput SAO-mi ataatsimiinnerni tamani peqataa-sassasoq. Taamaattorli aamma nunatta suli namminersulivissimannginnera nassue-rutigisariaqarparput. Issittumi Siunnersuisoqatigiimmi tassaavoq naalagaaffiit akornanni suleqatigiiffik naalagaaffinnut allanut eqqaanartunik namminersornernik aaqqis-suussiffiusunut (soorlu Canada) aamma nunat immikkoortuini naalakkersuisoqartunut (soorlu Rusland) nunat namminersortut naalagaaffiit nalingisut ataatsimeeqataasassappata akueriuminaappoq.

Tamakku pissutigalugit akiuunneq nunatsinnit sivisuumik ingerlanneqartariaqassaaq, ilungersornerli soorunami nangissavarput. Naatsumilli oqaatigissagaanni ataatsimiinnerni peqataanngitsoornerit iluaqutaanngillat. Killormut – oqaaseriumasavut tusartissavagut, taamaaliorniaruttalu tamanna suni pingaarnerua? Tassami, ministerit ataatsimiinnerini Naalakkersuisut siulittaasuata peqataaffiginngisaani tamakku pisinnaapput. Ataatsi-miinnermi nunatta inissaani inuttaqanngitsumi. Ataatsimiinnermi oqaloqateqarnissanut paasinnittoqarnissaanut periarfissaqarfiusumi, soorlu USA-mi nunanut allanut ministeria John Kerry imaluunniit Canada-mi siulittaasoqarfik Leona Aglukkaq-imit siuttuuffiusoq eqqarsaatigalugit.

Taamaammat isumaqarpugut Aleqa Hammond-ip aalajangernera eqqarsaatigilluagaan-ngitsoq, taamatullu isumatuutut oqaatigineqarsinnaanngitsoq. Siullermik naalagaafinnit allanit soqutigineqarpallaanginnissaa ilimagaarput, taakkumi akornanni oqartoqarpoq tamanna Danmark-ip iluani aaqqinniartariaqartoq. Suliassallu annertunersaa tassaniippoq. Danmark-ip, Savalimmiut nunattalu nipaata ersarinnerunissanut aaqqissuussineq nassaa-riniartigu, taamatuttaaq atorfillit akornanni. Politikkikkut ataatsimiinnerit ilaginnik-kumaffigiunnaanngikkaluarlugit tamassuma suleqatigiissutiginissaa soorlu ajornarpal-laassanngikkaluartoq.
Naalakkersuisunut makku siunnersuutigerusussavagut: Nunarput sinnerlugu pipallattunik iliuuseqarusukkunik sulisitsisutik Inatsisartut isumasioqqullugit siunnersortillutillu; politik-kikkut ataatsimiinnerni nunatta sinniisoqarneratigut oqaloqatigiinnissat sunniuteqar-sinnaaneralu ujartoqqullugu: inissisimaffipput paasillugu nunatta oqartussaaqataaneranik innarliinnginnissaq eqqarsaatigeqqullugu.

Pisimasoq ajusaarnartutut isigaarput, Naalakkersuisullu piffissap ingerlanerani ilikka-riartorumaarnerat neriuutigalugu.

Majip aallaqqaataa 2013

julianehenningsenUllumikkut ulloq tassaavoq Sulisartut nunarsuarmioqatigiit illersoqatigiiffiat. 1889-imi siullermeerutaasumik ulloq malunnartinneqarmalli pingaartinneqarluinnarpoq sulisartut nu-narsuatsinni sumiikkaluarunilluunnit ulloq manna atorlugu atukkaminnik anguniakka-minnillu eqqartueqatigiissasut nukittorsaqatigiillutillu. Aamma pingaartinneqarluinnarpoq sumiuussuseq, ammip qalipaataa, upperisaq imaluunniit arnaaneq angutaanerluunniit iller-soqatigiinnermi apeqqutaatinneqassanngitsut.

Ulluni makkunani Nunatsinni kinaassuseq pillugu oqallinnermi tamanna aamma eqqaassallugu pingaaruteqarpoq tassami naligiinnerunissamik anguniagaqarnitsinni eqqaamassa-varput illersoqatigiinnerput ammip qalipaatai, oqaatsit upperisallu akimorlugit ingerlanneqartariaqarmat. Pisinnaatitaaffiit nammineq anguniakkat anguniarneqarsinnaanngillat allat piginnaatitaaffiinik arsaartorniarsaralugit.

Inuussutissarsiorneq suliffissallu

Ukiuni makkunani Nunatsinni inuussutissarsiornikkut, aningaasarsiornikkut suliffissaqar-nikkullu nutaanik pilersitsiortortariaqarnerput saneqqunneqarsinnaaangilaq. Oqartariaqar-pugut tamanna suliassatta pingaarnersarigaat.

Suliffeqarnikkut inuuniarnitsinni atugassarititaasut qaffassarsinnaavagut. Suliffeqaraangatta inuiaqatigiinnut akuunerulertarpugut, suliffeqarnikkullu inuunitta allatigut tamatigut toqqis-sisimanarnerusumik ingerlannissaa periarfissarilertarparput.

Taamaattumik Nunatsinni qinikkat tamarmik suleqatigiillutik inuussutissarsiutinik nutaanik pilersitsinissaq ilungersuutigisariaqarpaat. Nunaqarfinni aqutsisuugutta, kommunalbestyrel-sini ilaasortaagutta, Inatsisartuugutta minnerunngitsumillu Naalakkersuisuugutta suliassaq tamanna pimoorullugu aalluttariaqarparput. Massakkut aatsitassarsiornikkut suliffissuaqar-nikkullu pilersinniakkat nalorninartumut inissinneqarnerat piaarnerpaamik qaangerniarta-riaqarpoq Naalakkersuisullu erseqqissumik suniarnerlutik nalunaartariaqalerput.

Akileraartarneq

Inuit Ataqatigiit naligiinnerusunik atugaqaleqqulluta anguniagaqarnitsinni akileraartarnikkut oqimaaqatigiinnerusumik nammaqatigiinnissarput aqqutissiuunniartuarparput. Pissaqarnerit pissakinnernit inuiaqatigiinnut pilliuteqarnerusariaqarnerat saneqqunneqarsinnaanngitsutut isigaarput. Taamaattumik ukioq manna aallartittumik aaqqissuusseqqinneq taamatut siuner-talik aallartipparput, massakkulli Nunatsinni naalakkersuisooqatigiilersut suliamik siulliit ilaattut naligiissaariniarneq unitsinnialerpaat – akissaqarnerit illersorumallugit. Soorunami tamanna Inuit Ataqatigiit isumaqatigisinnaanngilarput. Naligiinngissuseq annertuallaarujus-suartoq annikillisinniarutsigu akileraarnikkut nalimmassaasariaqarpugut – akissaqarluartut nalligiinnarnagit pissakinnerit timitalimmik illersortariaqarpagut.

Juliane Henningsen

Siulittaasup tullia

STUDENTERMEDHJÆLPERIMIK PISSARSIORPUGUT

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ilinniagaqartumik, studentermedhjælperimik pisarsiorpugut

Inuiaqatigiit pissusaannut, politikkimut, sullisseqataanissamut attaveqaqatigiinnissamullu soqutigisaqarpit? Sulerusussuseqarpit, akisussaaffimmik pigisaqarpit aammalu ilinniakkannut tunngalluinnartunik suliaqarnissannut periarfissarserusuppit?

Taava Inuit Ataqatigiinni studentermedhjælperitut suliffittaarluarsinnaassaatit.

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni 11-nik politikkikkut piginnaaneqarluarnik ilaasortaatitaqarpugut. Illuatungiliuttutut ullut tamarluinnaasa suliassaqartuaannarluta, politikkikkut anguniakkagut pillugit sulivugut, ataatsimiinnissat pissanganartuaannartut politikkikkullu angu-niakkagut pimoorullugit suliaralugit.

Taamaattumik aasaanerani sulinngiffeqalertinnata studentermedhjælperimik pissarsiorpugut. Sap. ak. nal. ak. 10-15-it suliffiussapput, akissarsiallu akissarsiaqartitsinermut isumaqatigiissutaasunut tunngaviussapput.

Studentermedhjælperitut suliassatit ilaatigut makkuussapput:

–      Inatsisartuni ilaasortat sullinnissaat, soorlu amerlisaanerit (kopirineri), ataatsimiinnissanut piareersarnerit aammalu allatsitut suliassat

–      Sulianut aalajangersimasunut Inatsisartunut ilaasortat misissuissunnerinut tunngasut

–      Allafeqarfik isumaqatigiinniarnerni avammullu attaveqarnermi suleqatigissallugu

–      Qarasaasialerineq, Facebook, YouTube il. il. (pingaartipparput)

–      Inuit Ataqatigiit nittartagatsinnut immersueqataanissaq

–      Toqqortaasivilerinerit

–      Gruppip ataatsimiinnerini peqataasarnissaq

–      Angalanissanut aaqqissueqataaneq aammalu IA-p immikkoortortaqarfiinik attaveqar-nerup ingerlatseqataaffiginissaa

 

Inatsisartuni sulinitsinni pissanganartumi peqataaffigisigut.

 

Qinnuteqarfissaq kingulleq 1. maj 2013, nassiunneqassallunilu:

 

INUIT ATAQATIGIIT

Inatsisartuni

Att.: Allaffeqarfimmi pisortaq Hans Pavia Egede

hapa@inatsisartut.gl

 

Apeqqutissaqaruit mobiltelefonnr. 553112 aamma atorsinnaavat.

 

Inuit Ataqatigiit pillugit takujuk www.ia.gl aamma www.inatsisartut.gl

 

PRAKTIKKERTUSSARSIORPUGUT

2013-ip ukiaanerani semesterip nalaani ilinniagaqartumik (akademisk) INUIT ATAQATIGIIT Inatsisartuni praktikkertussarsiorpugut

 2013-imi Inatsisartunut qinersineq naammasseqqammerpoq, piffissarlu aggersoq illua’-tunngiliuttut partiit annersaattut Inuit Ataqatigiinnut unammillernarlunilu pissanganartupilussuuvoq. Inatsisartuni gruppitsinni qinikkat politikeritut nukittulluinnartut Inatsisartuni ataatsimiititaliarpassuarnilu sulinissatsinni annertuumik sunniuteqartussaavugut.

Inatsisartut ataatsimiinnissaat aalartissaaq 13. september. Inuit Ataqatigiit siunertaraarput pisarnitsitut pimoorussilluta sulinissarput, kaammattorpatsigillu ukiamut suleqataanissannut.

Taamaattumik neqeroorpugut ilinniagaqartumut praktikkerfissamik (akademisk praktikant), 15. august imaluunniit 1. september 2013 aallartissinnaasumik, piffissallu 15. januar / 31. januar 2014-ip tungaanut praktikkersinnaasumik.

Pisariaqarpoq inuiaqatigiit pissusaannut, politikkimut, sullisseqataanermut attaveqaqatigiinnernullu soqutigisaqartuuniussat, aammalu Inatsisartuni gruppimilu sulinermut soqutiginnittuunissat.

Suliffik ullut tamaasa pissanganartunik allanngorartunillu suliffiusoq neqeroorutigivarput. Gruppip politikkikkut suliniutai, inatsisit qanoq suliarineqartarneri politikkikkillu isumaqatigiinniartarnerit Inatsisartunilu sulineq qanimut malinnaaffigisinnaaneri tamaasa periarfissarissavatit.

 

Suliassatit ilaatigut makkuussapput:

–      Inatsisartuni ilaasortaatitagut sulianut assigiinngitsunut suleqatiginissai

–      Ilisimasariaqartunik nalunaarusiullattaarnerit

–      Allaffeqarfimmi sulisut suleqatigalugit isumaqatigiinniarnerit attaveqarnerillu

–      Inatsisartuni gruppitta § 37 tunngavigalugu apeqqutit suliarinerini ikiuuttarnissaq

–      Gruppip ataatsiminnerini peqataasarnissaq

 

Inatsisartuni sulinitsinni peqataajartornissannut kaammattorpatsigit.

Praktikkerneq akissarsiaqaataanngilaq, sap. ak. nal. ak. 35-it agguaqatigiissumik suliffiupput. Piumasaraarput semesteriqarnerpit nalaani ilinniarfiit ECTS pointinik pissarsinissat siunertaralugu praktikkernerit pillugu isumaqatigiissusiorfigissagit.

Qinnuteqarfissaq kinngulleq tassaavoq 1. maj 2013, nassiunneqassallunilu:

 

INUIT ATAQATIGIIT

Inatsisartuni

Att.: Allaffeqarfimmi pisortaq Hans Pavia Egede

hapa@inatsisartut.gl

 

Apeqqutissaqaruit mobiltelefonnr. 553112 aamma atorsinnaavat.

 

Inuit Ataqatigiit pillugit takujuk www.ia.gl aamma www.inatsisartut.gl