Archive for the Nutaarsiassat Category

Ilinniartitaaanermi periusissiap eqqartorneranut atatillugu Inuit Ataqatigiit ukuninnga erseqqissaateqarumavoq:

Marlunngormat Inatsisartuni Naalakkersuisut ilinniartitaanermut periusissap oqallisigineqarneranut paatsuuisoqarsimappat erseqqissumik Inuit Ataqatigiinniit nalunaarutiginiarparput Ilisimatusarfiup marlunngorlugu avinniarneqarnera isumaqatiginnginnatsigu. Inuit Ataqatigiit Ilisimatusarfiup ataatsimut isigineqarnissaa kissaatigaa, tassami isumaqarpugut Nunatsinni Universitetinik immikkut ingerlasunik marlunnik tunngavissaqanngitsoq. Orninniagaq tassaasariaqarpoq suleqatigiinnermik pilersitsinerunissaq, suliat aaqqissuulluarnerisigut sulisunik atorluaanerunissaq, sulisoqatigiiaallu anginerusut pilersinneri.

Ilisimatusarfiup siulersuisui ingerlatsisuilu kaammattorumavagut nalilersoqqullugu univers-tetimi ilisimatusarnermi ilinniakkat ataasiakkaat akimorlugit suleqatigiinneq nukittorsartuarneqassasoq, bacheloritut ilinniartut kandidatinngorniarneranni ilinniagarisimasat ataasiakkaat aamma ilinniaqqinnermi atornissaat aamma qulakkeerniarneqassasoq. Tamanna aamma siunnersuutigerusupparput ilisimatusartut ilinniakkaminnik allanngortititserusuttut eqqarsaatigalugit. Tamassuma siunertarinngilaa suliap pitsaassutsimigut sanngiillisarneqarnissaa, kisiannili suleqatigiinnerup allisarnissaa suliallu aaqqissuulluarnerisigut sulisunik atorluaanerulernissaq, tamannami aamma siunertaaviuvoq ilinniakkat assigiinngitsut kattussuunneranni. Inuit Ataqatigiinniit iliinniakkat ataasiakkaat nutaamik ilusilersorneqarnissaat mattutivinngilaat. Pissusissamisuuginnarpormi ilinniakkat assigiinngitsut nutartertuarnissaat ilaallu pilersinneqartarnissaat. Taamatut allannguisinnaannissamut piareersimanissaq pissutsinullu naleqqussarsinnaannisaq attattuartariaqarparput, soorunami allannguinissami sunnerneqartussat peqatigilluinnarlugit.

Tassuuna ilaavoq ilisimatusarfimmi upperisarsiornermik ilinniarneq. Palasissaaleqivugut tamannalu aningorniarlugu nunatsinni ilinniarfeqartariaqarpugut palasinngorniarfiusinnaasumik. Inuit Ataqatigiinniit kissaatigaarput palasissat ilinniarnerat nunatsinni pissutsit pisariaqartitallu aallaavigalugit ineriartortinneqassasoq. Suliassaq pisarialik taanna Nunatsinni ilageeqarfimmiik, Ilisimatusarfimmiik Ilinniartitaanermullu Naalakkersuisoqarfiullu akornanni qanimut pimoorullugu suleqatigiissutigineqarluni ingerlanneqartariaqarpoq. Suliami tassani anguniagaasariaqarpoq amerlanerusut palasissatut maannamut sanilliullugu ilinnialertarnissaat ilinniakkallu ilinniakkanut allanut, soorlu teologimut ingerlaqqissutaasinnaanissaa.

Sapinngisaqaqaagut uulialli nunarsuarmi akia aalajangersinnaanngilarput

Nunarsuarmi uuliap akianik malinnaaniarluni PolarOilip qaffaasariaqarnera Siumut politikkikkut oqaaseqartartuanit qisuariarfiuvoq, tamanna ajunngilaq tassami naalakkersuinikkut isummertarnerit oqallinnermik pitsaasumik angusaqarfiulluartumillu tamatigut inerneqartarput. Taamatulli oqareeraanni aamma ilannguttariaqarpoq iliuuseqarfigisinnaanngisat akuerisariaqarmata, iliuuseqarfigineqarsinnaanngimmata.

Soorlu erseqqariivissumik salluneruvoq Per Berthelsen allammat ikummatissanut akileraarut tassaasoq aningaasanut inatsimmi amigartoornermut matussutissaq. Ikummatissat akitsornerat landskarsimut nakkartussanngilaq, tamassuma saniatigut aamma eqqortuunngilaq allassalluni landskarsimik amigartoortitsisugut. Illua’tungerpiaatigut ingerlatsinermi sanaartornermilu aningaasaliinerni oqimaaqatigiinnermik pilersitsivugut, tassa soorlu ilaqutariit aningaasaatimininnik aqutsinerannisut taaneqarsinnaasoq.

2010-mi ukiakkut ataatsimiinnermi literimut 10 øremik inatsisartut akitsuusiipput. Tassunga illua’tungiliullugu tulluusimaarutiginiarneqarpoq siusinnerusukkut naalakkersuinikkut akinik tapersiisarneq ingerlanneqartarsimasoq. Eqqortorli unaavoq 2003-mi ikummatissanut 2,1 mio koruuninik tapiisoqarmat, ilassutitut aningaasaliinermi julip aallaqqaataani 2,3 mi. Koruuninik aningaasaliisoqarmat kiisalu decemberip 23-ani 460.000 koruuninik tapiisoqaqqilluni, Inatsisartut Aningaasaqarnermuit Ataatsimiititaliaaniit akuersissoqarneratigut. Kontomili tassani ukiuni tulleruttuni aningaa-saleeqittoqanngilaq. Tamanna inatsisartut aningaasanut inatsisaanni konto 50.06.21 erseqqivissumik takuneqarsinnaavoq. Maluginiagassaavorlu ukiuni tulliuttuni pingasuni tapiisarnissaq pilersaarutaasimanngitsoq. Soorlu aamma erseqqissartariaqartoq 2003-mi tapiinerup kingorna ikummatissamik tapiinermut aningaasaliisoqarnikuunngimmat, aamma Siumut naalakkersuinikkut siuttuunerisa nalaani, taamaattumik naalakkersui-nikkut ikummatissanut tapiisarneq qangali unitsinneqarnikuuvoq.

Kisitsisit immikkikkut oqaluttuarmata nangeqqittariaqanngillat pissusissamisuuginnarporli naggatatigut quleqataq uteqqiinnassallugu: Inuit Ataqatigiinniit sapinngisaqaqaagut kisianni nunarsuarmi uuliap akia aalajangersinnaanngilarput.

 

Akileraarutitigut aaqqissueqqinneq tikilluaqqunarpoq

Sulinermi isertitatigut akileraarutip millinissaanut nalunaarutigineqartoq Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Isumalioqatigiissitap inersuussutaanik atuuttitsiniarnermut ilaavoq.

Inuit Ataqatigiinniit atuarlugu nuannaarutigaarput Naalakkersuisut 2012-imut aningaasaqarnikkut ingerlatsineq pillugu nalunaarutaanni, akileraartarnerup naligiinnerunermik tunaartaqartumik aaqqissuunniarneqarmat, tamassumami kingunerissavaa sulinermi isertitatigut akileraarutip appartinneqarnissaa, manna tikillugu sulinertaqanngitsumik isertitanut akileraarusiinikkut matussuserneqartussanik

Qangaaniilli Inuit Ataqatigiinniit naligiinnerulersitsisumik akileraaruseriaatsimik aaqqissuussinissaq kissaatigisarsimavarput, taamaattumillu tapersersorlugu akileraaruseriaasissatut siunnersuut sulilernissamik kajumissaasoq. Nuannaarutigaarput sulinermi isertitanik akileraarummik appartitsineq ullumi akileraarsuersorneqanngitsunit matussuserneqarsinnaammat. Soorlu sulilernermi utaqqiisaa inigigallakkani akiliutiginngisap akileraarusersinnaaneratigut, pigisat nalillit tuninerani iluanaarutisat akileraarusernerini. Tassa isertitat sulinertaqanngitsut akileraarsusersorneratigut.

Sulinermi isertitat akileraarusernikinnerulernissaat aamma matussuserneqarsinnaapput inigisanik tunisinermi ilunaarutip akileraarusernerisigut, mannami tikillugu isertitat taakku akileraaruserneqarneq ajorput.

Inuiaqatigiit naligiinnerusut

Inuit Ataqatigiit kissaatigaat siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu, akileraar-tarnikkut, ineqarnikkut aammalu isumaginninnikkut aaqqissuusseqqittoqassasoq. Tamanna pissaaq susassaqartut peqatigalugit, sulisartut sulitsisullu.

Aqqissueqqinnermi taariikkami allannguinerit akunnattunik isertitalinnut malunnaateqarluartumik iluaqusiissapput. Inuit napparsimmavinni, aalisakkerivinni, utoqqaat illuini assigisaanilu ullut tamaasa suliartortartut. Oqaatigisariaqarpoq qanorluunniit isertitaqaraluaraanni akileraartarnikkut aaqqissuusseqqinnerup inuiaqatigiinni naligiinnerusumik akileraartarneq qanillattormagu.

Naalakkersuisut 2012-imut aningaasaqarnikkut ingerlatsineq pillugu nalunaarutaanni pilersaarut tamakkiisoq nassuiarneqarpoq. Uanilu erseqqissartariaqarpoq sulinikkut isertitatigut akileraarutit ikinnerusumik akileraarutaasalernissaannik siunnersuut kisiartaanngimmat, kisiannili Nunatsinni aaqqissueqqinnissanut pisariaqartunut ilaammat.

Inuit Ataqatigiinniit pilersaarutit inuiaqatigiinnik naligiinnerusumik oqimaaqatigiilersitsinerusut attappaat, aaqqissueqqinnissallu takkuttussat pillugit oqallinnissamut qilanaarluni.

Inuit Ataqatigiit siulersuisuuneri: Akisussaassuseqarluni inuussutissarsiutitigut ineriartorneq

Inuit Ataqatigiit siulersuisuuneri Inatsisartunilu ilaasortaatitat ukiuni kingullerni inuussutissarsiutitigut partiip siunnerfigeriigai naqissuseqqillugit ingerlateqqippaat, anguniakkat partiip atatsimeersuarnerani aasaq 2011-mi aamma naqissuserneqartut.

Inuit Ataqatigiit siulersuisuunerisa Inatsisartunilu ilaasortaatitaasa ataatsimeersuarnermi aalajangersarneqareersut tunngavigalugit taamaammat tunngaviusumik siunnerfissat makku sisamat aalajangersarpaat.

Kalaallit Nunarput nunarsuarmioqatigiinni ilaavoq. Inuiaqatigiit allanngoriartorput isuma-qatigiissutaavorlu suliffissat aningaasarsiorfissallu nutaat pilersissinneqarsinnaaqqullugit inuussutissarsiutitigut ineriartornissamut tunngaviulersussat nutaat piorsaavigineqassa-sut, tamannalu pisuussutinik uumassusilinnik tunngaveqartumik inuussutissarsiute-qareernitta piorsaavigineqartuarneranik aamma tunngaveqassasoq. Inuit Ataqatigiit inuussutissarsiutinik ineriartortitsinermi sutigut tamatigut piumasaqaatit nalilersuutaa-sartut qaffasinnerpaat aallaavigineqartassasut aalajangiusimavaat. Aalajangiinissat pin-gaaruteqarluinnartut akisussaassuseqartumik aammalu inuiaqatigiinnut annertuner-paamik pissarsissutaajuarnissaat tunaartaralugu aalajangersorneqartassapput. Taa-maammat taamatut nalunaaruteqarnerminni Inuit Ataqatigiit makku erseqqissaa-tigissavaat:

1. Inooqataanermi appasinnerusutut inissisimasoqassanngilaq
Inuit Ataqatigiit inooqataanermi appasinnerusutut inissisimatitsinissaq erseq-qilluinnartumik akerlerivaat. Ingerlatassani annertoorsuarni sulinermi atugas-sarititaasussat oqallisaanerannut atatillugu Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut ava-taaniit suliartortussanut sulinermi atugassaritinneqartussat pillugit isumaqati-giinniarnissat sulinermik inuussutissarsiuteqartut, sulisitsisut taakkununngalu attuumassuteqartut akornanni ingerlanneqassasut. Avataaniit suliartortitassat akissaasersorneqarnissaat sulinermilu atugassarititaasussat il.il. pillugit aala-jangersakkat aamma minnerpaaffilerneqassasut Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut, taakkulu nunat tamat isumaqatigiissutigereersimasaannut atortuulersinneqar-simasunut aammalu inatsisinut atortinneqartunut naapertuutissasut.

2. Avatangiisinik misissuinerit immikkoortinneqarnissaat
Inuit Ataqatigiit aalajangiusimavaat ingerlatassani annertoorsuarni aatsitassarsior-nermilu pilersitsilinnginnerni avatangiisinik misissuinerit ilisimatuussutsikkut suliffeqarfinnit kikkunnulluunniit attuumassuteqanngitsunit ingerlanneqartassasut, suliniutinillu pisortaqarfitsigoortumik suliarineqarnerminni avissaartinneqassasut.

3. Kikkunnulluunniit attuumassuteqanngitsunit paasissutissiinerni tusarni-aanernilu periusissat
Inuit Ataqatigiit Qoornumi Nalunaarummi 2011-milu Ataatsimeersuarnermi aalajangersorneqarsimasut attattuarpaat, taamaalillutalu aatsitassarsiornikkut allanilu ingerlatassanut annertoorsuarnut atatillugu piumasaraarput tamanut ammasumik ataatsimiititsisarnerit aammalu paasisitsiniaanerit kikkunnulluunniit attuumassuteqanngitsunit ingerlanneqartassasut. Tamanut ammasumik ataatsi-miititsinernit imaqarniliortoqartassaaq inerniliunneqartullu pisortanut tunniunne-qartassapput, tusarniaasarnerit nalinginnaasut allat assigalugit ilaatinneqar-talernissaat siunertaalluni.

4. Oqimaaqatigiissumik akileraarusersuinerit akitsuusersuinerillu
Inuit Ataqatigiit Nunatta aatsitassarsiortitsinikkut aningaasatigut pissarsissutissaa (government take) ullumikkutut iluseqartoq aalajangiusimavaat. Pingaarner-paajuvoq Nunatta landskarsillu amerlanerpaamik isertitaqarnissaat, apeqqu-taatinnagu akileraarusersuinerup akitsuusersuinerullu qanoq katitigaanera qanorlu taaguusersornera. Akueraarput ingerlatseqatigiiffiit Nunatsinni aningaasaliinissa-minnut kajumilersinneqartariaqarnerat aammalu tamatumap oqimaaqatigiissitsi-nikkut aaqqissuussiffigineqartariaqarnera ingerlatat innuttaasunut landskarsimullu annertunerpaamik pissarsiaqaataasinnaaqqullugit.

Kalallit Nunaata aatsitassaatai nunanut allanut politikkip tungaanit isigalugit

Inuit Ataqatigiit Folketingimi 2. maj 2012 ataatsimiisitsissaaq taaguutilimmik ”Issittumi aatsitassat ikummatissallu – nunanut allanut politikkimi unammilligassat”. Ataatsimiinnnermi Sara Olsvigip, IA, kissaatigaa oqallisigineqassasoq, aatsitassat ikummatissallu Naalagaaffeqatigiit nunanut allanut politikkiannut qanoq sunniuteqarnersut. Ataatsimiinneq Folketingip Ataatsimoortarfiani ingerlanneqassaaq politikerillu kalaallit qallunaallu peqataanissamut qaaqquneqarput.

Aatsitassanik piiaaneq, aatsitassat qaqutigoortut, suliffissuarujussuit, umiarsuarnut aqqutit nutaat avatangiisitigullu unammilligassat. Ataatsimut isigalugu Issittumi ineriartorneq nunamut namminermut nunanullu allanut tunngasutigut takussutissiarineqarusuttaqaaq. Inuit Ataqatigiit Folketingimi ataatsimiinnermi uani qitiutillugu sammitinniarpaa, aatsitassatigut Issittumi ineriartorneq nunanut allanut tunngatillugu periarfissanik unammilligassanillu sunik naalagaaffinnut Issittumiittunut pilersitsinersoq – ingammillu Nalagaaffeqatigiinnermut.

”Aatsitassaatigut, piiaaffiginissaannik uninngatiinnarnissaannilluunnit aalajangiiffigigaluarutsigit, nunanut allanut politikkeqarnermut unammilligassanik periarfissanillu nutaanik pilersitsissapput, taamaattumillu isumaqarpunga pingaartuusoq, oqallinnerup matuma politikerinit nunatsinneersunit qallunaanillu peqataaffigineqarnissaa. Neriunarpoq ataatsimiisitsinitsigut aatsitassat pillugit oqallinnerput pisariaqarluinnartumik nunanut allanut tunngasortaminik ilassuserneqassasoq”, Sara Olsvig, IA’p folketingimi ilaasortaa oqarpoq.

Issittumi ineriartornerup Naalagaaffeqatigiit avammut qaangerlugit malittarineqarneranut nunat allat soqutiginninnerat erseqqissumik takussutissaavoq. EU, Kina Singapore-lu Issittumi Siunnersuisoqatigiinnut alaatsinaattutut inissisimalernissaminnik qinnuteqarnikuupput, piffinni issittu-miinngitsuni Issittoq pillugu ataatsimiisitsinerit amerliartuinnarput, avatangiisinillu illersuiniaqati-giinnit issittumi aatsitassat ikummatissallu tungaasigut suliniutit malittareqqissaarneqarput.

Inuit Ataqatigiit Folketingimi kissaatigineqarpoq oqallisigineqassasoq aatsitassat, nunanut allanut politikkip kiisalu Issittumi illersornissap sillimaniarnerullu imminnut ataqatigiinnerat, aammalu ineriartorneq taama ittoq qanoq Kalaallit Nunaata Danmark-illu akunnerminni iliuuseqarfiginiarneraat.

”Qularutissaanngilaq aamma Folketingip atatsimiititaliaani Issittumut soqutiginninneq annertusoq, pingaartumillu aatsitassanut. Kalaallit Nunaata aatsitassanut akisusaaneq 2010-mi oqartussaaffigilerpaa, sulili illersornissamut sillimaniarnermullu politikki danskinit oqartussaaffigineqarluni. Uannut pingaartuuvoq, kalaallit qallunaallu politikeriinisa akornanni ataqatigiisitsinissaq, taamaalilluta aatsitassat nunanut allanut politikkimut qanoq sunniuteqarnerat ataatsimoorussamik paaseqatigiisutiginiassagatsigu”, Sara Olsvig oqarpoq.

Professor Minik Rosing ataatsimiinnermik ammaasussatut qaaqquneqarnikuuvoq, aammalu Inatsisartunut, Dansk Industri-mut, Danmarkimi Avatangiisit Pillugit Misissuisoqarfimmut, Forsvarsakademiet-mut, EU’mi Arctic Forum-imut sinniisit kiisalu Naalakkersuisut Nunanullu Allanut Ministeri saqqummiisussatut qaaqquneqarnikuullutik. Taakku saniasigut Folketingimi Inatsisartunilu ataatsimiititaliat arlariit ataatsimiinnerup ingerlanerani akunerminni oqallinnermut peqataasussatut qaaqquneqarnikuupput.

Ataatsimiinnerup ingerlanissaanik inaarutaasumik pilersaarut kiisalu peqataanissamut nalunaarnissamut paasissutissat il.il. påskip kingorna naammassineqassapput.

Attavissaq: Sara Olsvig sara.olsvig[at]ft[dot]dk +299526858 imli. +4533375404

Nunarput isertitsivimmiittuuteqalernissamut piukkunnarsartariaqarpoq

Pingasunngormat Folketing-ip Inatsiseqarnermut Kalaallit Nunaannullu tunngasumik Ataatsimiititaliaat Herstedvester-imi Isertitsivimmut pulaarput. Siunertarineqarpoq inissiisarfik pillugu nalinginnaasumik paasissutissiivigineqarnissaq aammalu inissiisarfimmiiittut oqaaseqartartuinik naapeqateqarnissaq. Sara Olsvig (IA) pulaarnermi peqataavoq aammalu kalaallit inissiisarfimmiittut qaaqqusinerat tunngavigalugu naapinnissaannut periarfissaqarluni. Herstedvester-imi Isertitsivimmut pulaarneq sioqqullugu Sarap Nuummi Isertitsivik pulaarpaa.

Folketingip Inatsiseqarnermut Kalaallillu Nunaannut tunngasumik Ataatsimiititaliaat Herstedvester-imi isertitsivimmut pulaarnerminni inissiisarfimmi pissutsit katsorsaanikkullu periarfissat inissiisarfimmi ingerlanneqartut pillugit sukumiisumik paasissutissiivigineqarput. Sara Olsvig, Grønlandsudvalg-imut siulittaasutut ataatsimiititaliap peqataanissaanut sulissutiginnittoq, oqarpoq:

”Isertitsivimmut pulaarneq assut paasisaqarfiuvoq, aamma takullugu isertitsivik Danmarkimiittoq qanoq isikkoqarnersoq. Minnerunngitsumik sapaatip akunnerani kingullermi pulaakkannut Nuummi Isertitsivimmi pissutsinut sanilliussisinnaatillunga. Paasissutissiivigineqarluarpugut qanoq pingaaruteqartigisoq inissiisar-fimmiittut katsorsarneqarnissamik suliassaqarnissamillu periarfissaqarnissaat. Immikkut soqutiginartilluin-narlugu tusarpara nakorsaanerup saqqummiukkaa pingaarluinnartuusoq sulisut tungaannit periarfissanik qinigassaqarluarnissaq, nutaamik inissiisarfimmut pisoqartillugu taassumunngalu katsorsaariaasissanik neqeroortussaatilluni”.

Inissinneqarsimasunik oqaloqateqarneq

Ataatsimiititaliat pulaareernerisa kingorna Sara Olsvig-ip kalaallit inissinneqarsimasut akunnerit aappaa affaq najorpai. Tassani inissinneqarsimasunit 20t missaanniittunit amerlanersaat peqataapput. Taakku pulaarnissaq sioqqullugu folketingimi ilaasortaq inissiisarfimmi pissutsit nalinginnaasumik oqaloqatigiissu-tiginissaannut qaaqqusimavaat.

”Uanga pingaaruteqartorujussuutippara, Folketing-imi issiasuusugut Herstedvester-imi Isertitsisivimmi pissutsit pillugit paasisimasaqarluarnissarput. Ilaatigut pissutigalugu Nuummi matoqqasumik paarnaarussi-viliornissaq pillugu suliaq erniinnaq uunga kilissammat, eqqanaartussanngussallutigu aamma tassani inissinneqartut katsorsartinnikkut pitsaasumik atugassaqartinneqarnissaat”, Sara Olsvig oqarpoq. Taassuma uparuarpaa, annertoorujussuarmik suliassaqarmat ingerlatsinerup maanna Herstedvester-imi ingerlatsinertulli pitsaassusilimmik naammasineqarsinnaalernissaanut.

”Ukiut arlallit ingerlasussaapput isertitsiviup matoqqasup atulernissaanut, isumaqarpungalu tamatuma tungaanut pineqaatissinneqartunik inissiisarfimmiittuuteqalernissamut piginnaasatigut piareersimanissa-mut suliniutit sakkortusarneqartariaqartut, katsorsaanikkut ilinniartitaanikkullu periarfissat piareersimasa-riaqarput, ataatsimullu isigalugu piginnaaneqarluarnermik Herstedvester-imi pigineqartumik ineriartortit-sineq suliniutigisariaqarluni”, Sara Olsvig nangippoq.

Atugassarititaasut assigiinngeqaat

Sara Olsvig sapaatip akunnerani kingullermi Nuummi ammasumik isertitsivimmut pulaarnermini periarfis-saqarpoq inissiisarfimmiittunik ataasiakkaanik oqaloqateqarnissaminut. Folketingimi ilaasortap immikkut maluginiarpai inissiisarfimmi isumannaarsakkatut immikkoortortaqarfimmiittut.

”Assorsuaq takujuminaatsippara, sooq inissiisarfimmiittut isumannaarsakkatut immikkoortortaqarfimmiit-tut mattussaasutut/immikkoortitatut oqaatigineqarsinnaannginnersut. Inissiisarfimmiittunik allanik ataatsi-mooqateqarsinnaanermut annikitsuararsuarmik periarfissaqarput, tamannalu sakkortuumik isornartuuvoq. Ilutigisaanilli nuannaajallannartumik tupaallaatigaara, taama sukkatigisumik inissiissarfimmi arnanut atugassarititaasunik isorinninnerit kingunerisaannik arnanut immikkoortortaqalernissamik sulissutiginnit-toqalermat”, Sara Olsvig oqarpoq.

Maannakkut iliuuseqartoqartariaqarpoq

Ersarilluinnarpoq Nuummi Isertitsivimmi inissaaleqisoqartoq. Sara Olsvigip isumaa malillugu inissiisarfissaq nutaaq utaqqiinnarneqartariaqanngilaq, taannami inissaqarniarnerup tungaatigut immini ajornatorsiummik iluarsiissutaasussaanngilaq.

”Maannakkorpiaq aningaasaliisoqartariaqarpoq, Nuummi isertitsivimmi Kalallit Nunaannilu tamarmi isertitsivinni pitsaassuseqarnera qaffassarniarlugu. Kikkunnilluunnit inooqataaffigineqarsinnaanngilaq inissiisarfimmiittut inuttaasunut inooqataaleqqinnissamut sungiusarnissaminnut ilinniartitaanikkullu naammattumik periarfissaqannginnerat, ajornartorsiutillu ilungersunartut iliuuseqarfiginissaat nukinginnarpoq”, Sara Olsvig naggasiivoq.

Apeqquteqarusuttoqaruni Sara attavigineqarsinnaavoq mail-ikkut sara.olsvig@ft.dk, tlf. +45 3337 5404

Qanimut oqartussaaqataaneq – aamma kommunini

Inuit Ataqatigiit kommuniusimasut kommunalbestyrelse-ni minnerpaamik ataatsimik ilaasortaatitaqartarnissaannik isuma qimanngilaat. Tamanna upernaakkut ataatsimiinnermi 2011-mi saqqummiussarput attapparput.

Kommunit kattussorneqarput, kommunini qinikkat kiisalu nunaqarfinni aqutsisunut ilaasortat ikilisinneqarput. Sumiiffinni kommuniusimasuni toqqaannartumik inuit sullinneqarnerat allannguuteqarpoq, nunap immikkoortuini qitiusoqarfinnik sisamanik pilersitsinikkut kommunit anginerusut pilersinneqarmata.

Inatsisitigut allannguinngikkutta kommunini pineqartumi qanoq qinigaatigineq aallaavigalugu illoqarfiit ilaanni qinikkamik aallaartitaqanngitsuuissinnaaneq periarfissaa-juassaaq. Tamanna oqartussaaqataanermik annertuumik annaasaqaataasussatut isigineqartariaqartoq isumaqarpugut. Ilisimavarpummi inuiaqatigiit nunatsinni siammasissumik nunasiortorsimavugut – ilaatigullu illoqarfiit kommuniusimasut avinngarusimallutik inissisimanerat aallaavigalugu qinikkatut qanimut malinnaaniarnermut aporfiulersinnaasarpoq.

Maanna aaqqiissutissatut eqqartorneqaraluarput piffinni siunnersuisooqatigiit assigiinngitsut, taakkuli toqqaannartumik oqartussaaqataalluni kommunalbestyrelse-mi ilaasortaaneq taarsersinnaanngisaannassavaat!

Illoqarfiit kommuniusimasut pinngitsooratik minnerpaamik qinikkamik ataatsimik aallartitaqartussaanerat pisariaqarpoq, tamanna oqartussaaqataanerup millisarneqannginnissaannik qulakkeerinniinnarani, aamma sumiiffinni ataasiakkaani ilisimasaqassutsip pingaaruteqarneranik inuillu qinikkanut qanimut attaveqarsinnaanerannut iluaqusiisussaavoq. Tamannalu naleraralugu Naalakkersuisut suleriaqqittariaqarput.

Nunarsuarmi qeqertat annersaanni inuiaqatigiit siammasissumik nunasiortorsimanerput aamma pisortat ingerlatseriaasiatigut nunami pissutsinut naleqqussakkamik aaqqiissuteqarnissaq pisariaqarpoq. Nunatsinni inuit tamarmik oqartussaaqataasutut misigalutik inooqataanissaat, isummersoqataanissaat tusaaneqartutullu misigisimanissaat peqataatitsinikkut anguneqartariaqartoq isumaqarpugut.

Nunatsinni angallannikkut periarfissat sumiiffiit ilaanni ajornakusooqaat aningaasarpassuarnillu naleqarsinnaasarlutik, taamaammat allatut aaqqiissuteqarnissaq avaqqukkuminaappoq. Tamatumanilu innuttaasut qanimut oqartussaaqataaneq nukittorsaqqummassuk tusaaniartariaqarparput.

Inatsisiliorneq naammanngilaq, inuit immini aamma naligiissitaaneq eqqarsaatersuutigisariaqarpaat

Inuit Ataqatigiit arnat tamaasa arnat ulluanni pilluaqquaat. Angusaqartoqarsimaqaaq, maani nunamiinnanngitsoq kisiannili nunarsuarmi tamarmi. Nammineq angusavut naammagisimaaginnassanngilavut, kisiannili nunarsuarmi arnat suiaassuseq patsisigiinnarlugu assigiinngisitsinermit eqqugaasut eqqarsaatitsinniitittariaqarpavut.

Maani nunami ilorraap tungaanut ingerlasoqarpoq, taamaakkaluartorli suli anguniagassaqaqaagut. Inuiaqatigiit assigiimmik naleqartitsinermik tunngaveqartut innuttaasunut pitsaasuuvoq, innuttaasut suiaassusaat apeqqutaatinnagu. Ataqqeqatigiilluni suleqatigiinnerup inuiaqatigiit pissarissaartut inernerissavaa, inuttut aningaasaqarnikkullu. Taamaattumik Inuit Ataqatigiit naligissitaaneq tikinniarlugu suliuartuarpoq, arnat ulluaniinnanngitsoq.

Arnat aappaagu qinersinissamut kaammattussavagut sassarteqqullugit. Nunaqarfinni aqutsisuni qinikkani 101-iusuni taamaallaat arnat 24 qinigaapput! Tamat oqartussaaqatigiinnerat taaguutaaginnassanngippat arnat amerlanerit sassartertariaqarput. Taamaapportaaq kommunini, kommunit arnat amerlanerit atorfissaqartippaat. Kommunini qinigaasuni tamani 72-iusunit arnat 21-t qinigaasimapput, tassa 29 %. Tamanna naammaginanngilaq, arnallu suli najukkaminni oqartussaaqataanerat nukittorsar-tariaqarpoq. Ineriartorneq arnat angutillu ersoqatigiinnermikkut ingerlattariaqaraat Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut.

Suliffeqarfinni pisortanit pigineqartunit siulersuisuni ilaasortat suiaassuseq tunngavigalugu ikinnerpaaffiliineq ukiarmi inatsisartuni amerlanerussuteqartut, Inuit Ataqatigiit siunnersuutigisaat akueraat, taamaalillunilu naligissitaavinnermut aqqut naannerulersutut taasa-riaqarluni.

Imaanngilarli inatsisiliornikkut suna tamarmi aaqqinneqarsinnaasoq, tassami inuit ataasiakkaat immini eqqarsaatimikkut naligiissitaanerulernissamut eqqarsaatersuuteqartariaqarput, taamaaliornikkullu ilaqutariinnerup inuttaaqataanerullu iluani naligiinnerulernermik eqqarsarneq inuiaqatigiinnut tunngaviulersinnaalluni.

Ukiuni tulliuttuni anguniagassanik toqqaassagutta tassaasariaqarput suiaassuseq tunngavigalugu suliffeqartiterneq kiisalu kinguaassiutigut oqaatsikkullu arnanut kannguttaatsuliortarneq. Taamaannerani inuiaqatigiit angutitaat oqallinnermi peqataanissaannik kajumissaarpagut. Naligiissitaaneq tassaavoq imminut susassaqaqatigiinneq oqaloqatigiissinnaanerlu- nalunngisatsitullu oqaloqatigiinnermi minnerpaamik inuit marluk pisariaqartinneqarput.

Ikinngut suleqallu toquvoq

Jørgen Lund

Jørgen Lund

Savaatilik, politikeri borgmesteriusimasorlu Jørgen Lund toquvoq.

Joorut Igalikup, Narsarsuup Qassiarsuullu nunaqarfiisa siulersuisuini siulittaasoraat. Joorut isumatuumik piumassuseqarpaluttumillu eqqarsartaaseqarpoq taamaattumillu Inuit Ataqatigiinni

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Postboks 321, 3900 Nuuk
tlf.nr: (+299) 323 702
Fax: (+299) 321 321
Website: https://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl
www.facebook.com/ataqatigiit
www.twitter.com/IAtaqatigiit

Attavigitigut/kontakt os

Imaneq 2
Telfon: (+299) 323702
Fax: (+299) 323232
Aningaaq: https://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl