Inuit Ataqatigiit ukiortaami oqaaseqaataat – Qaamaneq uteqqittuaannarpoq

Inuit Ataqatigiit ukiortaami oqaaseqaataat

Qaamaneq uteqqittuaannarpoq

Ukiup taarnerpaaffiani qilanaarisarparput qaamanerup uteqqinnissaa, upernariartulernis-saa suullu tamarmik uummariartoqqilernissaat. Ullukinnermi nuannaarutigisarparput ullut talliartoqqilernissaat ukiumilu qaangiuttumi pisimasut kingumut qiviartarpavut ullut nuannersut nuannerpallaanngitsullu, ukiup ingerlanerani torrallattarisimasavut aammalu ukiumi nutaami suli torrallannerusinnaasavut.

Aamma politikkimi suleqataalluni taamaappoq. Nalunngilarput piffissaq ullullu takkukkumaartut neriunarnerusut pitsaanerusunillu angusaqarfiusut. Inuit Ataqatigiinni ukiortaaq 2014 neriulluarfigeqaarput, upperaarpummi tamatsinnut naammaginarnerusumik ingerlatsisoqarsinnaasoq inuiattullu ataatsimoornerulluta nunatta siunissaa pillugu suleqatigiissinnaasugut.

Ukiortaamut kissaatigisassarput pingaarnerpaaq tassaassaaq allatut ingerlatseriaaseqartoqalissasoq minnerunngitsumillu innuttaasut annertunerungaartumik aalajangiiniartarnerni peqataatinneqalissasut.

2014-imi suleqatigiissutissavut pingaarnerit makkuussasut Inuit Ataqatigiit-niit inassutigissavarput:


Oqartussaaqataaneq

Inuiattut ataatsimoortariaqarpugut. Inuit ammip qalipaataa, oqaatsit, kulturi assigiinngis-sutsilluunniit allat aporfiginagit inuttut imminnut pisariaqartittut ataqqeqatigiillutik sule-qatigiittut pisariaqartippagut. Naalakkersuinikkut qulakkeertariaqarparput inuit nunatsinni avissaartuutsinnagit ataatsimoorfissarsioqatigiinnissaat. Inuit pingaartitatik naleqartitatillu piujuartissallugit sulissutigisinnaavaat. Inuit nunatsinni inuttut tamarmik periarfissaqartitaasariaqarput.

Imaappoq, naalakkersuinikkut siunnerfik tassaasariaqarpoq, inuit assigiinngissusaat apeqqutaatinnagit inuit suleqatigiisinniarnissaat. Naalakkersuinikkut pissaanermik akisussaaffeqarneq imaassanngilaq naalakkersuisunut isumaqataasut kisimik tusaaneqartassasut. Naalakkersuisunut illuatungilersuisut apeqqusersuisullu aamma oqartussaaqataatinneqassappata nunatsinni inuit tamarmik assigiimmik ataqqineqarlutillu naleqartinneqarlutik peqataatinneqartariaqarput.

Inuit Ataqatigiinnut pingaaruteqarpoq naalakkersuinikkut suliaqartut eqqarsaatigeqqilissagaat innuttaasunik peqataatitsineq qanimullu tamat oqartussaaqataanerannik tunngaviusut. Illoqarfiit nunaqarfiillu tamarmik ineriartornermi peqataatinneqassapput, qulaajarneqassaarlu inoqarfiit ataasiakkaat taariikkat pillugit ineriartornerat qanoq pitsaanerpaamik tapersersorneqarsinnaanersoq.

Inuit Ataqatigiit tamat oqartussaaqataanerat nukittooq kissaatigaat, tamat oqartussaaqataanerat innuttaasunik peqataatitsisoq, ingammik ukiuni ingerlavigisatsinni, nunatta Namminersorluni Oqartussaanerup eqqunnerata kingunerisaanik aatsitassanut akisussaalernerani, akisussaaffinnillu arlaqaqisunik tigusiffiusussani aalajangiisuulluinnarpoq tamat oqartussaaqataanerat nukittooq.

Inuit Ataqatigiit sorsuutigiuassavaat naalakkersuinikkut ingerlatsineq tutsuiginartoq ammasorlu. Peqquserluttaalisitsiuineq, inuit pisinnaatitaaffii, suliffeqarfiit inuiaqatigiinni akisussaaqataaneri innuttaasunillu peqataatitsinerit nunatsinni siuarsarneqassapput.

Inuit Ataqatigiinni qularutiginngilarput aamma uagut nammineq tamanna pikkoriffiginerusinnaallutigu.


Naleqartitat pillugit politikki – kinaassuseq, kulturi oqaatsillu

Inuit Ataqatigiit eqqumiitsuliorneq kulturilu kinaassutsitsinnut tunngaviusutut isigaat.

Inuit Ataqatigiit isumaqarput kulturerput pisooq tunngavigalugu ineriartortinneqarsinnaasut tamakkiisumik atorneqanngitsut.

Oqaatsit kinaassuserlu ataqatigiipput. Inunnguuseralugu oqaatsitta kinaanitsinnik paasinnittaasitsinnut ilapittuutaapput oqaatsillu ilikkakkavut silarsuatsinnik tarparsaasuup-put. Inuit Ataqatigiit ilisimavaat nunatsinni oqaatsitigut naligiinngittoqarmat taamaattumillu oqaatsinik ilinniartitsinerup pitsanngorsarnissaa sulissutigiumallugu, ilinniartitsinerit kalaallisut danskisut oqaatsillu allat atorlugit ingerlanneqassapput.

Kalaallit oqaasii nukittorsarniarpagut ersarinnerusumik anginerusumillu inoqarfinni atornerisigut.


Ikiorsiisarneq

Pisortanit ikiorsiineq inunnut ataasiakkaanut ilaqutariinnullu pisariaqartitsisunut nalequssartariaqarpoq, assersuutigalugu siusinaartumik soraarnerussutisiaqalernermi isumaqa-tigiittoqartassaaq pisartagaqarnerup akuttunngitsunik nalilersortarnissaanik iliuusissanillu malitseqartitsinissamik.
Naligiissitaaneq Inuit Ataqatigiit pingaartittuarpaat. Siuariaatsit amerlapput, Taamaakkaluartoq suiaassuseq atoqatigeeriaatsillu suni tamani killiliissannginnissaat sulissutigisassaraarput pingaarluinnartoq.
Inuit Ataqatigiit innersuussutigaat qitornartaareernerup kingorna aningaasaateqarfimmik pilersitsisoqassasoq, taamaalilluni meeqqiortut toqqissisimanarnerusunik inuuneqalernissaat aqqutissiuunneqassammat.

Angerlarsimaffeqannginneq inuttut artorsarfioqaaq ikiorsiiffigineqartariaqarlunilu. Illoqarfinni tamani angerlarsimaffiusinnaasunik pilersitsisoqartariaqarpoq.


Suliffeqarfiit nutaat pisariaqarput

Suliffissat amerlisarneqarsinnaapput taamaallaat inussutissarsiutinik nutaanik pilersiortortitsinikkut, nunatsinni aningaasaateqassuseq inuussutissarsiutit nutaat pilersiortornerannut aningaasaliissutaasariaqartunut naammanngilaq. Pivisusoq tamanna aalisarnermi, takornariaqarnermi, aatsitassarsiornermi nunalerinermilu atuuppoq. Inuussutissarsiutinik assigiinngisitaarnersunik pilersitsiortortariaqarneq aammalu immitsinnut pilersornitta annertusartariaqarnera suli saneqqunneqarsinnaanngillat. Tamaattumik nunarput aningaasaliiffigineqarnissaminut pilerinartariaqarpoq nunanullu allanut unammillersinnaasariaqarluni.


Pisuussutit uumassusillit kinguaassatta aamma inuussutigissavaat

Pisuussutinik uumassusilinnik nungusaataanngitsumik aqutsineq nunatsinni aningaasarsi-ornermut sulisoqarnermullu tunngaviulluinnarpoq. Tunisassiatta nunani tamalaani niuer-finni eqqornerpaamik akilerneqartarnissaat sulissutigiuartuassavarput.

Pisuussutinik uumassusilinnik inuussutissarsiuteqartut nalimmassartuarnissat pisariaqarpoq. Avatangiisitsinnut, silannarmut tuniniaaffitsinnullu nalimmassartuartariaqarpugut. Inuit Ataqatigiit suleqataaffiginiarpaat tunisassiatta suli anginersumik nunatsinni suliarineqarsinnaanissaat akit pitsaanerusut sulisoqarnikkullu iluaquserneq anginerusoq anguniarlugu.

Aalisarnermik inuussutissarsiut siunissami piujuassappat naalakkersuinikkut timitaliisoqartariaqarpoq aalisarnermi atugassarititaasut sinaakkutissallu pissutsinut atukkatsinnut naleqqussaqqinnerisigut. Sinaakkutissat nutaat aalisartut inerisaanissaannut periarfissanik nutaanik aammaassissapput akilersinnaanerulersitsinikkut. Aalisarneq aalisartumut aalisartullu ilaqutaannut pissarsissutaanerulersillugu.

Suliffissat ikiliartussanngippata, aalisartukkormiut inuussutissarsiuteqaannassappata aamma inuit aningaasanik isertitakitsut isertitaqarnerulissappata ullumikkut aalisarnermi atugassarititaasut aatsaat allannguiffiginerisigut anguneqarsinnaapput. Erseqqissassavarali isertitakinnerit isertitaqarnerulernissaat aalisartut ingerlalluartut aallerfiginerisigut pissanngimmat. Ingerlalluartut periarfissamikkut apparsaavigineqassanngillat. Ingerlanerliortulli periarfissaatigut nutarteriffiginerisigut akiliisinnaassuseqarnerat ineriartortitsinissaallu aqqutissiuunneqassaaq.


Ilinniartitaaneq

Meeqqat atuarfiannik suli anginerusumik aallutaqarnissaq pisariaqarpoq. Meeqqat tamavimmik atuarnerminni atuarnermikkut inuttullu ineriartornermikkut piginnaanngorsarne-qassapput. Meeqqat tamavimmik avatangiisiminnut alapernaatsuupput pisussaavugullu meeqqatta alapernaassusaat ineriartortissallutigu. Tamatumunngalu akisussaasut pingaarnerpaat tassaapput angajoqqaajusugut.
Inuit Ataqatigiit isumaqarput, meeqqat atuarfia pillugu oqallinneq, tamatta kissaatigisatta tassaasup; meeqqatta ineriartorfiulluartumik atuarnermini avatangiiseqarnissaa aallaavi-gissagaa, taamaattumimmi ilinniaqqinnermi sulilernermilu piumasaqaataasut meeqqamit atuareernermigut naammassisinnaassammagit.
Meeqqat atuarfiat illutamikkut pitsanngorsaavigineqassapput.

Inuussutissarsiutinik ilinniarfiit sinerissami eqqarsaatigilluakkamik siammasissuseqassapput, soorlu isumaliutigisariaqaripput Tasiilami ilinniaqqissinnaanernut periarfissat inerisassallugit.

Nunani allani universitetiini ilinniarnissamut periarfissat pitsaanerulissapput, aamma ungasissumit ilinniarnikkut.


Angerlarsimaffeqarsinnaaneq tamanut attaveqaqatigiinnermullu aningaasaliissutit pisariaqartut

Inuit Ataqtaigiit pisortat inissialiortitsernerannut aallaaviuarsinnarpaat sumiiffinni pisariaqartitsineq tunngaviussasoq. Tapersersorparput sapinngisamik amerlanerpaat namminerisaminnik angerlarsimaffeqarnissaat, taamaakkaluartorli ernianut akileraarutitigut ilanngaatip millisarnissaa aalajangiusimavarput.

Innersuussutigaarput inissianik niuerneq misissorneqassasoq, taamaalilluni pisortanit tapiissutaasartut, pisortat inissialiorneri inissianillu tuniniaanerit ataqatigiinneri paasiniarneqassammata.

Pisortat attartortittakkanik inissialiornissaannut naammattunik aningaasaliisoqartariaqarpoq taamaalillunimi assersuutigalugu aamma sulisartut nussorsinnaanissaat iluaquserneqassammat.

Attaveqaqatigiinnikkut aningaasaliiffigineqartariaqartut sivisunerusoq eqqarsaatigalugu pilersaarusiorneqassapput pisariaqartitsineq, imminut akilersinnaassuseq aningaasaliissutillu inuussutissarsiutitigut ineriartortitsisinnaasusiat tunngavigalugit tulleriiaarisoqassalluni.


Peqqinnissaq

Inuiaqatigiit pisariaqartippaat peqqinnissaqarfik pitsaasumik nukingertumillu pisariaqartitatsinnik naammassinnissinnaasoq. Meeraanermiit utoqqarsuanngornermut peqqinnissaqarfimmit sullinneqarneq pitsaasoq pisariaqarfiatigut nalaattarparput. Sullinneqarnerlu pitsaasariaqarpoq, taamaapporlu aamma peqqinnissaqarfimmi sulisut atugarissaarnis-saat, sullissilluarneq atugarissaarnerlu ataqatigiimmata.

Pilatsinnissaminnut utaqqisut ikilisarnissaat ingerlatiinnartariaqarparput, sivisuumik peqqiilliuuteqarneq kimulluunnit peqqinnanngilaq.


Ataatsimoortariaqarpugut

Suliniutissat pisariaqavissortut pitsaasunik angusaqarfigissagutsigit suleqatigiilluarnissarput ataatsimoornissarpullu pisariaqarluinnarpoq, nunatsinnimi inuppassuaqarpoq piginnaanilissuarnik suleqataanissamullu piumassuseqarluartunik. Nukivut kattukkutsigit angusinnaasavut killeqanngillat.
Tassunga atatillugu pissutissaqarpugut suliniatigiiffiit naalakkersuisutiguunngitsut ukiumi qaangiuttumi annertusiartortumillu suleqataanerat qujassutigissallugu, qanortoq aamma ukiortaami nukittuumik suleqataalluarisi.
Ukiumut qaangiuttumut qujalluta nunaqqativut maaniittut nunattalu avataaniittut kiisalu nunarsuarmi inoqativut tamaasa ukiortaamik pilluarnartumik, eqqissinartumik angusaqarfiusumillu kissaappavut.

Nuummi 31. december 2013

Kuupik Vandersee Kleist

Siulittaasoq

Ullumikkut danskit 2014-mut aningaasanut inatsisissaasa pingajussaaneerneqarnissaa aallarnerneqassaaq

Ullumikkut danskit aningaasanut inatsisissaat Folketingimi pingajussaaneerneqassaaq. Inuit Ataqatigiinneersoq Sara Olsvig Inuit Ataqatigiit aningaasanut inatsisissaannut tapersiinerannik oqaaseqaateqarnermigut pingajussaaneerinninnermi peqataassaaq, Aningaasanut inatsimmut taasineq sisamanngornermi pissaaq.

Uani atuaruk tamaat:

http://www.iafolketingimi.dk/news-ullumikkut+danskit+2014mut+aningaasanut+inatsisissaasa+pingajussaaneerneqarnissaa+aallarnerneqassaaq.htm

Sara Olsvig NATO-mi suleqatigiinneq pillugu ataatsimeersuarnermi peqataavoq amerikkarmiullu sorsuutaannut umiarsualivimmut takusaalluni

Sara Olsvig Inuit Ataqatigiinneersoq Folketingip angalaqatigiisitaanut akuulluni Washingtonimi aamma San Diegomi NATO’p Parlamentariske Forsamlingianut (NPA, NATO-mi qinikkat suleqatigiiffiannut) angalareerluni kingullermik tallimanngormat uterpoq. Angalanermi Atlantikoq illugiillugu NATO-p suleqatigiiffianut tunngasumik ataatsimeersuarnermi peqataanissaq kiisalu amerikkarmiut sorsuutaannut umiarsualiviit annersaasa ilaannut takusaanissaq siunertarineqarpoq.

Tamaat atuaruk uani:

http://www.iafolketingimi.dk/news-sara+olsvig+natomi+suleqatigiinneq+pillugu+ataatsimeersuarnermi+peqataavoq+amerikkarmiullu+sorsuutaannut+umiarsualivimmut+takusaalluni.htm

Inuiaqatigiit aatsitassiornermut tatiginninnerat attanneqarli

3.12.2013

Inuiaqatigiit aatsitassiornermut tatiginninnerat attanneqarli

Allattoq Naaja H. Nathanielsen, Inuit Ataqatigiit

Aatsitassarsiorneq aallartinneqartariaqartoq inuiaqatigiinni taperserneqarluarpoq, tamannalu mianerisariaqarparput. Taamaammat Naalakkersuisut malittarisassat kiisalu inatsisit mallittariaqarpaat, taamaanngippammi aatsitassarsiornerup iluatsitsiffiusumik ingerlanneqarnissaanut inuiaqatigiit tatiginninnerat sapanginneqaannarsinnaavoq.

Taamaammat assut uggornarpoq Naalakkersuisut Killavaat Alannguat pillugu tusarniaanermi toqqissisimatitsinnginnermik manna pilersitsiinnarmata. Tusarniaanermi akissutit ullualuit qaangiutinnginneranni tunniunneqartussanngortullu manna Naalakkersuisut paasissutissanik nutaanik kiisalu pingaarutilinnik saqqummeeqqipput.

Ajunngilluinnarpoq Naalakkersuisut taamatut paasissutissanik saqqummiussaqarmata, taamaattorli Naalakkersuisut tusarniaanerit sivitsorsimasinnaagaluarpaat . Tusarniaanerimmi ingerlanneqartarput peqatigiiffiit kalluarneqartussat isumaannik katersinissaq siunertaalluni aammalu suliniutigineqartut pillugit Nunatsinni nukittunerpaamik inissisimanissarput pissutigalugu. Taamaammat tusarniaanerit isumasiuinerillu pimooruttariaqarpagut paasissutissallu pissarsiagut atorluarlugit.

Aatsitassiornermut Naalakkersuisoq aasaq oqaaseqarami erseqqissarpaa inuiaqatigiit ilaatinneqartarnerat qanoq pingaaruteqartiginersoq. Tamanna oqarluartaarnerussanngippat siunnersuutigissavara tamanna aamma pimoorullugu malinneqaqqullugu. Taamaammat Tanbreez-ip Killavaat Alannguanni aatsitassarsiorniarnerat pillugu tusarniaanermut piffissaliunneqarsimasoq aallarniutigalugu Naalakkersuisut sivitsortariaqaraluarpaat.

Saaffissaq Naaja H. Nathanielsen, 54 89 81 / nana@ina.gl

Ullumi 25. november arnat persuttarneqartarnerat unitsinniarlugu Naalagaaffiit Peqatigiit-nit ullorititaavoq

Kuupik Kleist

Ullumi 25. november arnat persuttarneqartarnerat unitsinniarlugu Naalagaaffiit Peqatigiit-nit ullorititaavoq

Naalagaaffiit Peqatigiit ullumikkut ullorititaat nunarsuaq tamakkerlugu arnanik persutaasarnermut atornerluisarnermullu ullorititaasoq minnerunngitsumik nunatsinni malunnartinneqartariaqarpoq. Persuttaasarnerup timikkut tarnikkullu innarleerujussuartarnera inunnut pineqartunut, meeqqanut, ilaqutariinnut inuiaqatigiinnullu tamanut erloqinartorsiortitsinera nalunngeqaarput.

Naalagaaffiit Peqatigiit (FN) generalsekretæriat Ban Ki-moon ullumi ilaatigut ima oqaaseqaateqarpoq:

”Persuttaasarneq ineriartornermut akornutaavoq, toqqisisimajunnaartitsisarpoq eqqisseqatigiinerullu anguneqarnissaa suli ajornarnerulersittarlugu.”

aamma ”Nunarsuarmi arnat tassaapput ilaqutariinnik, innuttaaqatigiinnik naalagaaffinnillu ataqatigiisitsisuusut.”

Kajumissaarutigerusuppara ulloq manna atussagipput nunatsinni nunarsuarmilu pissutsit atuuttut eqqartornisaannut, minnerunngitsumillu anguteqatikka kajumissaarusuppakka namminneerlutik arnanik persuttaasarneq oqaluusereqqullugu, akiuniarnermilu peqataaqqullugit.

Tamatta pisussaaffeqarpugut arnat nunatsinni persuttagaasarnerisa akuersaarneqarsinnaaangitsumik ingasappalaarujussuarnera akiorniassallugu unitsillugulu.

Ulloq atorluarisiuk

Ikinngutinnersumik

Kuupik Vandersee Kleist

Inuit Ataqatigiit

”Meeqqat pinnguaqatigitigit, erinarsoqatigitigit atuaqatigalugillu.”

Meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit ulloqartitsineq:

”Meeqqat pinnguaqatigitigit, erinarsoqatigitigit atuaqatigalugillu.”

Pisussaaffeqarpugut meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissummut eqquutsitsissalluta.

Namminneq kajumissutsiminnik suliniartunut qamanngavik qujaniarpugut, taakkua ilaatigut meeqqat inuusuttuaqqallu atugaannik pitsanngorsaarusullutik kattussimapput.

Ukiuni kingullerni nunaqqatigiit ataatsimoornerat annertusiartortutut misinnarpoq, tamanna neriullualersitsivoq. Namminerlu kajumissutsimik suliniarneq ileqqussaavoq pitsaasoq malitassarput, tassanimi nukik annertooq pinngortarpoq.

Pisortat suliassaat ersarissuusussaapput. Ilaatigut tupinnaannartumik nukimmik tunisisarpusi, allaat ilaqutariit angerlarsimaffeqanngitsut angerlarsimaffeqalersimapput, suliniarnersi toqqammaviorpiarluni.

Meeqqat sullikkutsigit, meeraq ilaqutariillu tamakkiisumik isigalugit sulisa.

Meeqqanik atornerluineq persuttaanerlu akiortigu akuersaarnagulu oqariartuuteqarta.

Tamatta isumagisigu meeraaneq nuannersoq. Meeqqat pinnguaqatigitigit.

Politikkikkut sulinitsinni pingaaruteqarpoq partiit akimorlugit isumaqatigiissusiornissaq. Tamanna nutaaliornerussaaq. Tamatta qulakkiigassaraarput meeraaneq toqqissisimasoq nuannersorlu.

Isumalioqatigiitta, qanoriliorutta meerartatsinnut pitsaanerpaassava?  Inuit Ataqatigiit qulakkeerusupparput, siunissami meeqqat tamarmik paaqqinnittarfimmiinnissamik allatigulluunnit perorsaanikkut ikorfartuutaasussamik neqeroorfigineqarnissaat. Tamatuma saniatigut suliffeqarnikkut atukkat ilanngullugit eqqartuiffigerusuppagut, taakkumi pitsaanngippata inituallaarpatalu angajoqqaajulluarnissamut nukissat piffissarlu ilanngartorneqassapput.

Qujanaq: Meeqqerivinni paaqqinnittarfinnilu sulisunut tamanut, Nakuusa-mut, Meeqqat oqaaseqartartuannut, meeqqat pillugit suliniaqatigiiffinnut tamanut, timersoqatigiiffinnut, nipilersornermik allatullu eqqumiitsuliornermik ilinniartitsisunut. Meerartatsinnut aalajangiisumik allanngueqataavusi immersueqataallusilu.

 

Nassitsisoq:
Juliane Henningsen – mobil 488148
Inuit Ataqatigiit sinnerlugit ilaqutariinneq pillugu oqaaseqartartoq.

Aningaasanut inatsit paatsiveqanngitsoq siunnerfeqanngitsorlu

Tallimanngorneq 15. November

Aningaasanut inatsit paatsiveqanngitsoq siunnerfeqanngitsorlu

Nunatsinni ullumikkut unammilligassatta annersaraat nunaqqatitta ilaasa inuunermi ingerlavissaanik kiffaanngissuseqarlutik toqqaasinnaasannginnerat. Kiffaanngissuseqarlutik toqqarsinnaasanngilaat sumi najugaqassanerlutik imaluunniit sumik suliaqassanerlutik. Ajornartorsiutitta annersaat taannaavoq taamatut kiffaanngissuseqannginneq. Ajornartorsiut taanna anigussagutsigu taava suliffissarsiassat, inissiat, tamat assigiiaartunik ilinniagaqarnissamut periarfissaqarnissaat, aalisarneq imminut akilersinnaasoq aammalu sulisut suliffissarsiassanik pilerinartunik tigusisinnaasut piukkunnaateqartut pisariaqartippagut. Allatut oqaatigalugu pisariaqartippagut inuunermi ingerlavissat aningaasarsiornikkut, inuttut inuunikkut inooqatigiinnikkullu siuariartorfissat.

Siunertat ataqatigiinngitsut

Ajoraluartumilli Naalakkersuisut aningaasanut inatsisaat ataqatigiinngilaq. Naatsumik taama oqartariaqarpoq. 2016-imi 2017-imilu sinneqartooruteqarnissamik anguniagaa-galuartut maannangaaq ajalusooreerput. Inatsisilioqqaarani tusarniaaqqaaranilu akitsuutinik eqqussuinikkut aningaasaqarniarnikkut ajornartorsiutigut anigorniarneqarput. Ukiuni tulliuttuni isertinnavianngisatsinnik aningaasanik asuli atuipilulluta aallartereerpugut. Assigiinnarpaa sulisitsisutsinnut ukiunut marlunnut siumoorutissatsinnik qinugutta, soraarniuteqarnissarpullu maannangaaq eqaarsaatigimisaalereerlugu. Ataqatigiinngilaq.

Nutarterinissamut pilersaaruteqanngitsoq

Aaqqissuusseqqinnernut inassuteqaatinik innuttaaqatitta akornanni atugassarititaasunik naligiinnerusunik imaluunniit aningaasarsiornikkut siumukarnermik pilersitsisinnaasunik aningaasanut inatsimmi ersittoqanngilaq. Tamanna pakatsinartuullunilu eqqasuutigisas-sarujussuuvoq.

Kingunissaat misissoqqissaaqqaarnagit aalajangeeriataartarnerit aningaasanut inatsimmik suliaqarnermut ilisarnaataapput. Suleriaaseq taama ittoq Inuit Ataqatigiit akuersaarsinnaanngilarput. Aalajangersaaniarnerit ataatsimut isummiussat tusarniaanernik kingunerisinnaasanillu misissueqqissaarnernik tunngaveqartariaqaraluartut suusupagineqarujussuarput.

IA-p siunissamut unammilligassat ujartorpai

Taamaammat siunissami unammilernartut isiginerullugit aningaasanut inatsisiliortoqar-nissaa kisiat ujartunngilarput. Ujartorparputtaaq Naalakkersuisut tungaannit suleqatiginnikkusussuseq, piviusumik oqaloqatiginnikkusussuseq, aalajaanneq aammalu naalakkersuisuunermik torersumik ingerlatsineq.

Innuttaasuni naligiinnginneq annertusissooq

Aningaasanut inatsit una eqqaamaneqartalissaaq Nunatsinni innuttaasut naligiinnginnerulernissaannut angernertut. Inuit Ataqatigiit tamanna tapersersinnaanngilarput. Aaqqissuusseqqinnerit ingerlanneqarnissaat suleqataaffigerusupparput. Alliartortumik akileraarnerup eqqunneqarnissaanut periarfissat misissorusuppagut. Akitsuutinik nutaanik eqqussinissaq akerlerinngilarput, aatsaalli eqqarsaatigilluagaallutillu inooqatigiinnikkut piujuartitsinikkullu attanneqarsinnaappata. Kisianni ullormiit ullormut allanngorartumik naalakkersuinikkut siunnerfeqarneq piujuartitsinermik kinguaassatsinnilluunniit sussakkeerisoq tapersernianngilarput.

Akitsuusiineq tusarniaanertaqanngitsoq

Nunatsinnut aningaasaleerusussusermut siuarsaataasumik aningaasarsiornermut politikkeqarnermut aseruisussatut assersuutaavoq 120 millioner koruunininngooq isertitsissutaasussamik avaleraasartuunut akitsuusiinissaq. Tamanna kukkuluttornerujussuuvoq. Ataatsimut pisuussutitta innuttaasunut tamanut iluaqutaanissaat tapersersugaraarput. Kisiannili aningaasanut inatsimmi putoq matuniaannarlugu akitsuut tusarniaaqqaarani ullut sisamat atorlugit tuaviupiluussaq Inuit Ataqatigiit akuersaarsinnaanngilarput – nalunagu misileraalluni aalisarneq aallerfiginiarneqartoq suliluunniit iluamik patajaat-sumik ingerlalinngimmat. Suleriaaseq taama ittoq kalaallit isigineqarnitsinnut ajoqusiisorujus-suuvoq. Tassaqaana nuna allamioqarpa nunatsinnut taama atugassaqarfiusumut ani-ngaasaliinissaminnut qununngitsunik.

Akileraarnermut politikki assigiimmik pisussaaffeqanngitsoq

Ernianut aningaasartuutit tamakkiisumik ilanngaatigineqartaleqqinnissaat akileraarnermut politikkimut ersoqatigiiffiunngitsumut assersuutissaavoq. Taamatut ilioriataarneq tamatta akilersueqataaffigisussaavarput direktøritut sulinermilluunniit inuutissarsiute-qartutut SIK-mi akissarsiat minnerpaaffiit malillugit akissarsiaqartuugaluaruttaluunniit inuiaqatigiinnut 12 millioner koruuninik naleqartussaq. Meeqqanut akiliutit tuppallersaa-titut qaffanneqarput. Aammami taamaasiorusunnarsimassaaq illuanik pissakinnerit aallerfigereersimagaanni. Inersimasulli qitornaqanngitsut ersoqatiginnikkususseqanngitsuliornermit tassannga iluaquserneqarnavianngillat. Ujartorparput akileraarnermut politikki inooqatigiinnermi atukkatigut pissutsinut iseqarnerusoq inuiaqatigiinnilu naligiinnerunissamik siunertaqartoq.

Taamaammat Inuit Ataqatigiit matumuuna nalunaarutigissavarput aningaasanut inatsit tamarmiusoq naameerlugu taasiniaratta.

Annertunerusumik paasisaqarusukkuit saffigiuk:

Naaja H. Nathanielsen, mobil: 54 89 81

Aalisarnermi ingerlatsineq ernumanarpoq.

 Sisamanngorneq 14. november 2013


Aalisarnermi ingerlatsineq ernumanarpoq.

Aalisarneq nunatsinnut pingaaruteqartuassaaq, aningaasaqarnikkut suliffissaqarnikkut nerisassaqarnikkullu.

Aalisarneq aningaasarsiornikkut ilorraap tungaanut ingerlaleruttortoq, isumaqarpunga Naalakkersuisunngortut tamanna ajornerusup tungaanut saateratarsinnaagaat.

Inuit Ataqatigiit isumaqatigaarput aalisarnerup iluani nammanneqarsinnaasumik akileraa-rusersuineq, ullunili kingullerni takusagut imaannaanngillat eqqarsaatigilluagaanatillu.

Avaleraasartuunik akitsuusiiniarneq qiviaannaraanni, aalisarneq suli patajaallinngitsor-luunnit akitsuummik 120 mio. kr.-ninik naleqartussatut taggissamik Siumut Atassullu siunniussaqarput. Tassanngaannartumik taamak iliuuseqarneq aalisarumallutik nalunaar-nikunut toqqissisimanngissutigineqarmat paasisinnaavarput.

Eqqaamaneqartariaqartutut isigaarput qinigaaffiup siuliani aalisartut allaffissornermi sullinneqarnerannut akileeqataasalernerat qanoq akerlerineqartigisimanersoq, taanna umiatsiaararsortunut 1,9 mio. kr.-ninik naleqarpoq. Angallatinullu annernut 10 mio. kr.

Taakkua eqqarsaatigiinnarlugit eqqarsarnarpoq, taamanikkut akerliunerpaat maanna ullormiit ullormut aalisarnermik sulialinnit 140 mio. kr. sinnerlugit aallernialermata. Tamatuma kingunerisinnaasai pillugit ernummateqarpugut, uanilu suliami Aalisarnermut Naalakkersuisoq ammasumik oqaloqatigerusupparput, taassumami akisussaaffigaa aalisarnerup iluani ineriartortitsineq allorassaaqatigiiffiussasoq.

Finn Karlsen-ittaaq siunnersuutigisaa aalisagartassat nutaat nunatta avataanut tunineqarsinnaaneri isumaqatigisinnaanngilarput. Anguniarparpummi pisassanik piginnittuuneq nunaqavissunut qularnaarneqassasoq. Soqutiginartinnerungaarparput tunumi aalisakkat, aamma nunatsinnut suliffissaqarnikkut aningaasarsiornikkullu iluaqutaanissaat.

Aalisarnermut Naalakkersuisoq kaammattorusupparput eqqissilluni suliani peqqissaarullugit suliareqqullugit, aammalu allannguinissani toqqammaveqarluarluni ingerlateqqullugit; maannamut takusaligarput, ullormiit ullormut politikkimik ingerlatsineq nalorninartoq aalisartunillu nalornisitsisoq qimallugu.

Annertunerusumik paasisaqarusukkuit attavissaq:

Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit aalisarneq pillugu oqaaseqartartoq

Mobil 58 76 61.

Innuttaasut naligiissumik pineqarnissaat inuiaqatigiinnilu toqqissisimanissaq

Juliane Henningsen

Onsdag den 13. november 2013

Inatsisartut tamarmiullutik innuttaasut naligiissumik pineqarnissaat inuiaqatigiinnilu toqqissisimanissaq pillugit oqaaseqaammik aalajangiussaqarput.

Inatsisartuni ullumikkut oqallisigineqarpoq Inuit Ataqatigiit apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisissiarput, saammasseqatigiinnermut, kinaassutsimut, oqaatsinut kiisalu inuit pisinnaatitaaffiinut tunngassuteqartoq. Tamannattaaq ilaqarpoq inuiaqatigiittut akulerussimatitsineq qulakkeerlugulu pingaartitarissagipput.

Nuannaarutigaarput Inatsisartut tamarmiusut, partiit tamarmik ataatsimoorlutik oqallinnermut naggasiutitut oqaaseqaatissatut Inuit Ataqatigiinniit siunnersuuterput akuersaarlugu ataatsimoorfigimmassuk.

Oqallinnissaq qilanaaralugulu pissanngatigisimavarput, nalunnginnatsigu kinaassuseq oqaatsillu pillugit tamakkerluta isummersortarlutalu misigissuseqarfigigigut. Oqallinnerup takutippaa, sammisat taakkorpiaat pillugit oqallinneq annertuumik pisariaqartinneqartoq, eqqartortariaqarparpummi inuiaqatigiit qanoq ittut siunissami ineriartortinniarnerlutigit. Uatsinnut pingaartuuvoq, kikkut tamarmik inissaqarnissaat, taamatullu nunarput nammaqatigiinneq toqqammavigalugu ineriartortissagipput.

Oqaaseqaat ima oqaasertaqarpoq:

”Nunatsinni innuttaaqataasut  inooqataasullu tamarmik, sumit kingoqqisuuneq, upperisaq, suiaassuseq, kulturikkut tunuliaqutaq oqaatsinilluunniit sorlernik atuisuuneq apeqqutaatinnagu, tikilluaqqusaasutut, peqataaqqusaasutut pisariaqartinneqartutullu misigisimanissaat siunertaralugu suliniarusuppugut.

Inatsisartut pingaartippaat nunatta aamma siunissami  innuttaminit nunaniillu allaniit tikittunit najugaqarfissatut toqqissisimanartutut inuttullu ineriartorfiusutut isigineqassasoq. Inatsisartut ataatsimoortut kajumissaarutigaat inooqatigiinnitsinni akaareqatigiinneq, ikioqatigiinneq tapersersoqatigiinnerlu tunngavigalugit inuiaqatigiittut ataasiussuseq anguniassagipput.

Inuiattut immitsinnut ataqqilluta allanillu ataqqinnittuulluta inooqatigiissaagut.”

Oqaaseqaammik tamatuminnga ataatsimoorussaqarsinnaanerput, takutitsivoq toqqammaviusumik anguniagarput ataasiusoq, tassalu ataatsimoorfissatsinnik nassaarnissarput tamakkiuttariaqaripput. Iluaqutaanavianngilaq, innuttaasut affaannaat peqataappata, tamatta peqataasariaqarpugut. Uagullu nunatta inatsisartuni ilaasortaatitaattut aqqutissiuussisariaqarpugut, inuiaat ataatsimoortut nunalu ataatsimoortoq angusinnaajumallugu.

Annertunerusumik paasisaqarusukkuit saaffigikkit:

Juliane Henningsen +299488148

Sara Olsvig +299526858

Nunatta Isiginnaartitsisarfia illersorneqarli

Harald Bianco

12. november 2013

Nunatta Isiginnaartitsisarfia illersorneqarli

Naalakkersuisut Nunatta Isiginnaartitsisarfianut tapiissutinik 3 millioner koruuninik ilanngaaniarnerat Inuit Ataqatigiit akuersaarsinnaanngilluinnarparput.

Kalaallit kulturitta tammatsaaliorneqarnissaa, akuerineqarnissaa ineriartortinneqarnissaalu pillugu suliniutigineqartunut pingaaruteqartunut Nunatta Isiginnaartitsisarfia ilaavoq. Isiginnaartitsisarfik 2010-mi kiisami pilersinneqarpoq kulturikkullu inuunermi nuannaarutaangaalersimaannarani aamma kinguaariinni assigiinngitsuni isiginnaartitsinermik tamatuminngalu kalaallisut misigineqalersinnaaneranik nuannarisalinni assut nuannaarutaasimavoq. Tamatuma saniatigut isiginnaartitsisartunngorniarneq aqqutigalugu ilinniartitsisunngornianik ilinniartitsineq Nunatta Isiginnaartitsisarfiata suliassaraa, isiginnaartitsisarfik ullumikkut qulingiluanik sulisoqarpoq.

Taamaammat Nunatta Isiginnaartitsisarfianut tapiissutinik ilanngaaniarneq Inuit Ataqatigiit isumaat malillugu kulturikkut inuunermik tulleriissaarinermi kingullinngortitsinerujussuuvoq.

Nunatta Isiginnaartitsisarfiata Tipsernermit lottornermillu aningaasaliissutinik qinnuteqartarlernissaa Naalakkersuisut innersuussutigivaat. Kulturikkut inuuneq tamarmi taamaasilluni sunnerneqassaaq aningaasat immikkoortitat allanngunngitsut inunnit amerlanerusunit qinnuteqarfigineqartalissammata. Kulturitsinnik inuiattullu kulturikkut suliniutitsinnik aallartisaruttortumik Naalakkersuisut tulleriissaarinermi taamatut kingullinngortitsiniarsarinerat tulluanngilluinnarlunilu akuersaarneqarsinnaanngilaq. Pingaartitanut inuiaqatigiillu ineriartornerannut tunngatillugu assigiinngisitaartumik uummaarissumillu kulturikkut inuuneqarnissaq apeqqutaasartorujussuuvoq.uliaqarfinnut oqallinnermik pilersitsiffiusartunut tapiissutinik Naalakkersuisut ilanngarterinerat Inuit Ataqatigiit nipangiinnarluta isigineq sapilerparput.

Suliaqarfinnut oqallinnermik pilersitsiffiusartunut tapiissutinik Naalakkersuisut ilanngarterinerat Inuit Ataqatigiit nipangiinnarluta isigineq sapilerparput.

Arlaanninngaanniit aningaasanik aallertoqassappat isumaqarpunga Alcoamut atugassanik aningaasanik taama amerlatigisunik immikkoortitsineq apeqquserneqartariaqartoq. Tassami nunarsuaq tamakkerlugu ingerlatseqatigiiffik aningaasaatilissuaq nammineerluni aningaasaateqarsorinarmat.

Sukumiinerusumik paasissutissat pillugit attavigineqarsinnaavoq:

Harald Bianco, mobil: 54 78 31

Inatsisartuni partiit tamarmik Alta-mi isumaqatigiissut taperserpaat

6. november 2013

Inatsisartuni partiit tamarmik Alta-mi isumaqatigiissut taperserpaat

Junimi saamit illoqarfianni Altami, Norgemiittumi, nunat inoqqaavisa ataatsimeersuarneranni isumaqatigiissummik akuerisamik Nunatta sulissuteqarnissaanik Inatsisartunut ilaasortap Sara Olsvigip, Inuit Ataqatigiinneersup, siunnersuutaa marlunngornermisiullermeerneqarpoq. Ataatsimeersuarneq septemberimi 2014-imi New Yorkimi Naalagaaffiit Peqatigiit ataatsimeersuartitsinissaannut nunatinoqqaavisa nammineq piareersaatitut ingerlappaat.

Siunnersuut Inatsisartuni partiinit tamanit taperserneqarpoq, taama ilinikkut Inatsisartuttakutippaat isumaqatigiissut taanna pingaaruteqartoq tapersersoritsik. Nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik Nunatta sulissuteqaqataanera taamaasillugu avammut erseqqissumik nalunaarutigilluarneqarpoq.

“Alta-mi inaarutaasumik isumaqatigiissutip sulissutigineqarnerani nunatta immikkut ittumik suliniuteqarnissaa pillugu Inatsisartuni partiit tamarmik tapersiinerat nuannaarutigisorujussuuara. Neriuppunga tapersiinikkut tassuuna nunani allani Inatsisartut isumassarsitinneqarumaartut, taamaasillutillu isumaqatigiissummut pisortatigoortumik tapersiinertik nalunaarutigalugu. Suliassap pingaarnersaa tassaavoq isumaqatigiissutip nunat inoqqaavi pillugit ataatsimeersuarnissaanni najoqqutassatut akueritinniarneqarnissaa”, Sara Olsvig oqarpoq.

Nunarsuaq tamakkerlugu ataatsimeersuarnissami nunat inoqqaavisa sammitikkusutaannik pingaarnerusunik sisamanik Alta-mi isumaqatigiissut imaqarpoq. Naalagaaffiit Peqatigiit taamatut ataatsimeersuartitsisarneri naalagaaffiit Naalagaaffiit Peqatigiinnut ilaasortaasut pillugit ataatsimeersuarneriusarput, kisiannili nunat inoqqaavisa nunarsuup immikkoortui arfineq marluusunit aggersut tamarmik sinniisoqaarluarnissaat qulakkeerumallugu nunat inoqqaavi ilungersuuteqarluarsimapput.

“Aappaagu ataatsimeersuarnissaq nunatinoqqaavinut tunngasussaavoq. Taamaammat nunat inoqqaavi ataatsimeersuarnermi sinniisoqarluartariaqarput. Ataatsimeersuarnissap tungaanut sulinerup ilarujussua nunatinoqqaavisa ataatsimeersuarnermi tamakkiisumik peqataatitaqarnissaannik qulakkeerinninnissamut tunngavoq, kiisalu ataatsimeersuarnermi pingaarnertut sammineqartussat tassaassasut nunat inoqqaavisa namminneerlutik pingaartitamissut aalajangersarsimasaat”, Sara Olsvig oqarpoq.

Alta-mi inaarutaasumik isumaqatigiissummi aalajangersarneqartut pingaarnerusut ilagaat nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit nalunaarutaata piviusumik timitalersorneqarnissaa, kiisalu nunatinoqqaavisa pisinnaatitaaffii eqqarsaatigalugit nunarsuup ilaani tamani nunallu tamat akornanninakkutiginninnermi aaqqissuussisoqarnissaa.

Paasissutissat sukumiinerusut pillugit attavigineqarsinnaavoq:

Sara Olsvig: +299 526858

Inuit Ataqatigiit kisiartaallutik illuatungiliuttuulerput

5. november 2013

Inuit Ataqatigiit kisiartaallutik illuatungiliuttuulerput

Naalakkersuinikkut ukioq suliffiusoq nutaaq aallartitsiartorlu Inuit Ataqatigiit erseqqissarparput ersarissumik eqiingasumillu illuatungiliuttutut suliniarluta.

Ilutigalugulu aamma erseqqissarparput nunarput pillugu sunniutilimmik suleqataarusulluta. Demokraatit Naalakkersuisooqatigiinnut maanna tunulequtaalernerisigut tamanna allanngunngilaq, taamaasillutalu tassa Inatsisartuni partiini kisiartaalluta illuatungiliuttuulerpugut.

 

Inuit Ataqatigiit politikkerput isumaliortaaserpullu aallaavigalugit Inatsisartuni partiinik sunniutilimmik sulinerput nangissavarput. Demokraatit siulittaasuat isumaqatigaarput oqarmat naalakkersuinikkut iligiikkuutaarneq nunatta iluaqutiginavianngikkaa. Naalakkersuinikkut iligiikkuutaartoqarnissaa Inuit Ataqatigiit aamma orniginngilarput. Taamaammat Naalakkersuisooqatigiit politikkii isumaqataaffigisinnaasagut tamaasa aammaarluta sunniuteqarfiginiarlugillu suleqataaffiginiassavagut, taamatuttaaq neriuppugut Naalakkersuisooqatigiit tunulequtaallu Partii Inuit Demokraatillu politikkitsinnik isumaqataaffigisinnaasaminnut tapersersuisarumaartut.

 

Akerlianillli pisariaqarfiisigut isornartorsiuisarnissatsinnut Inuit Ataqatigiit tunuarsimaarniartassanngilagut. Assersuutigalugu qinersinerup kingorna qaammatit arfineq marluk qaangiutiinnartullu Naalakkersuisuni ilaasortanik taarsiineq tutsuiginartutut misiginngilarput. Patajaanneq nunap aqunneqarnerani atorfissaqarpoq, taamaammat paarlaannerup pilersitaanik aarleritsassimaartoqarnera naammaginngikkipput ersersinniarlugu ullumi taasisoqarmat taaseqataaniarnata aalajangersimavugut. Taamaakkaluartoq siunissami suleqatigiinnissaq neriuutigalugu Naalakkersuisuni ilaasortanngortut nutaat ivertitaanerat pillugu pilluaqqorusuppagut, taamatuttaaq ataatsimiititaliani ilaasortaaffigiligaat nutaat pillugit Demokraatit pilluaqqorusuppagut.

 

Paasissutissat sukumiinerusut pillugit attavigineqarsinnaavoq:

Agathe Fontain, gruppip siulittaasua, Inuit Ataqatigiit, mobil: 48 45 31

Kisermaassiniarsarineq suli erseqqissiartorpoq

Harald Bianco

29. oktober 2013

Kisermaassiniarsarineq suli erseqqissiartorpoq:
Inatsiartuni ilasortaq Kristian Jeremiassen maanna siunnersuuteqarpoq, ICC-mut tapiissutit tamarmik peerneqassasut. Sermitsiaq online-imi oqallittut ilaat oqarpoq; ”ICC Siumumut illuatungiliuttuummat peersinniarlugu tapiissutit Siumup nungutinniaraat”. Tamanna ilu-moorsinnaalluarpoq!

Uran-imut attueqqusinngilluinnarnissap atorunnaarsineqarnerani nunatsinni innutaasorpas-suit, kattuffiit kiisalu Inatsiartuni ilaasortat affai -1, Naalakkersuisuniit, Siumumiit Atassu-miillu tusaajumaneqanngillat. Kisermaassineq annertuumik tassani malunniutereerpoq. Oqartariaqarpugut nunatta oqaluttuarisaanerani demokrati aatsaat taamak erseqqitsigisu-mik atornerlunneqartoq. Inuit pisinnaatitaaffii annertuumik unioqqutinneqarput. Kisermaas-sineq sakkortooq aallarnerneqarpoq.

Suliniaqatigiiffiit inunnit pinngortut tapersersorlugit
ICC aatsaat taamak nunatsinni pisariaqartigilerpoq, nunarsuarmioqataanitsinnimi ICC nu-natsinnut sunniuteqartupilussuuvoq, massakkullu uran-isiuleraluttuarnermi nunarsuarmioqataanerput sakkortunerujussuarmik inissippoq. Nunarsuarmioqataanitsinni silatusaanngikkutta uran aqqutigalugu annertuumik ajutoorujussuarsinnaavugut. Ajutoorujusuarsinnaanerup pinngitsoortinniarnerani soorunami naalakkersuinikkut ilunger-suuteqarsinnaavugut. Taamaattumik suliniaqatigiiffissuit inunnit pinngortut, ilaatigut ICC-tut ittut taamaatoqarnerani pinngitsoorsinnaanngilavut, ajutoornissamut pinngitsoortitsiniaaqataasinnaanerat pissutigalugu. Tamanna aamma tunngavigalugu ICC-imut tapiissutit Inuit Ataqatigiinnit ilanngaavigineqarnissaat peerneqarnissaalluunniit akerlerilluinnarparput.

ICC nakooqutigaarput
Inuit Issittormiut Suleqatigiiffiat taassavortaaq, Inuit nunaanni sisamaneersuusugut Naala-gaaffiit akimorlugit ataatsimoorfituarput. Allakkut inooriaatsitsinnik, oqaatsitsinnik kulturit-sinnillu tarrarsorfissaqanngilagut. Taamaammat ICC uatsinnut pingaaruteqarluinnarpoq. Soorluttaaq ICC Naalagaaffiit Peqatigiinni nunat inoqqaavisa kattuffiattut aamma akuersaarneqarmat, naggueqatigiillu Inuit Naalagaaffiit Peqatigiinni sinnertarlugit. Soorlu aamma nag-gueqatigiit Inuit sinnerlugit Issittumi Siunnersuisoqatigiinni (Arktisk Råd) ataavartumik pe-qataasartoq. ICC nunarsuup issittoqarfiani Inuit tamatta timikkut tarnikkullu nakooqutigaarput.

Suliniaqatigiiffik sunamita Siumumut illuatungiliuttoq tullinnguullugu atorunnaarsinneqarniarpa?

Akiuuttariaqarpugut
Kisermaassilluni nunami naalakersuineq naluneqanngitsutut ajortorujussuarmik tamatigut kinguneqartarpoq, tamannalu maanna ornillugu aallartippugut. Nunarsuatsinni naalagaaffinni kisermaassiffiusuni inuit tamat oqartussaaqataanerat (demokrati) amerliartuinnartuni eqqunneqaqattaarpoq. Uagut nunatsinni killormut kisermaassiffinngoriartuaarnerput ajorluinnarpoq. Taamatut ingerlatsillutik aallartittut nunatsinni innuttaaqatigiiulluta unitsinniartariaqarpavut ikioqatigiilluta. Kalaallit tanngassimaarutigisartakkatta ilaat, tassa ikioqatigiillaqqinnerput maanna atorluartigu kisermaassinianut akiuulluta.

Attaveqarfissaq:
Harald Bianco, Inatsisartunut ilaasortaq. Mobil: 54 78 31

Ikinnerussuteqartut oqalussinnaatitaapput

29. oktober 2013

Ikinnerussuteqartut oqalussinnaatitaapput
Naja H. Nathanielsen & Harald Bianco, Inuit Ataqatigiit

Inatsisartuni Naalakkersuisunilu suleriaatsinut malinnaavugut puullaaqiartuinnavilluta.
Qinersinerup kingorna naalakkersuisooqatigiit suleqateqarusunnginnerannit nuanniitsumik tupaallatsinneqartarpugut.

Naalakkersuisooqatigiit allatut periuseqalerlik
Suleqateqarusunnginnerup kingunissai angeqaat. Inuiaqatigiinni avissaartuunneq alliartorpoq, ullullu tamarluinnaasa nunatta qaangerniagassai ajunngitsumik aaqqiivigissallugit sapernarsiartuaarput. Paasivarput suleqatiginnittoqarusunngitsoq, illuatungiliuttunullu nipi anninneqartartoq qineqqusaarnermitullusooq ingerlanneqartuarsinnarpoq. Ilisima-varput taamatut allaaserisaqarneq suleqatigiinnermut iluaqutaanavianngitsoq, taamaak-kaluartorli misigisat anninneqartariaqarput. Naalakkersuisooqatigiit kaammattorpavut allatut periuuseqaqqullugit.

Amerlanerussuteqartut aalajangiisarput
Soorunami amerlanerussuteqartut aalajangiisarput. Kisianni amerlanerussuteqaralua-raanniluunniit ima isumaqanngilaq allat pisariaqartinneqanngitsut. Allat isumaat ajunngitsunut ilassutaasinnaapput. Naalakkersuisutut sanngiillisoqarneq ajorpoq allat isumaat tusarnaaraanni pitsaasaaraanniiluunniit. Inuit Ataqatigiit aallaqqaataaniilli nalunaarutigereerpaat illuatungiuliuttuunerminni naalakkersuinikkut tunaartarisat tappiffiginiarlugit, kisiannili aamma ajornanngikkaangat isumaqatigiissusiornikkut suleqataanikkullu illuatungiliuttutut inissisimanissarput pisariaqarsinnaasoq. Aammami sammisani arlaqaqisuni illuatungeriikkaluarluta isummatsinnik paaseqatigiiffissavut arlaqaqaat. Ajoraluartumilli nunatsinni politikkimi “amerlanerussuteqartut naalagaapput” Naalakkersuisut politikkerivaat erseqqissumillu oqariartuutigalugu ikinnerussuteqartut politikeriugaluarunik innuttaasuugaluarunillluunniit Naalakkersuisut isumaannit allaanerusumik isumaqarunik naatsorsuutigissanngikkaat naalaarneqarnissartik.

Allaanerusumik isumaqartut sumiginnarneqarput
Naalakkersuisutigoortuunngitsumik suliniaqatigiiffiit (NGO) innuttaasullu Naalakkersui-sooqatiginnit allaanerusumik isumaqartut sumiginnarneqarput. Oktoberip 23-ani Nuummi “uran naamik” pillugu akerliussutsimik takutitsisoqarmat Naalakkersuisooqatigiinnit poli-tikerimik ataatsimilluunniit sassartoqanngilaq akerliussutsimik takutitsisunut nassuiaasu-mik. Akunnerilli qassialuit qaangiummata Naalakkersuisooqatigiinni politikeriusut “angertut” peqatigalugit piffissaqaleriataarsimapput naneruartunut ingerlaaqataanissaminnut. Oqariartuutaat paatsuugassaanngilaq: “Uatsitut isumaqarassi ilissi pillusi atavugut.”

Attueqqusinngilluinnarnerup atorunnaarsitaanissaa taasissutigineqatsiartorlu Naalakker-suisooqatigiit nuannataarrapput eqqaminni inuit qullipittut isiginngitsuusaarlugit. Naa-lakkersuisooqatigiit tassuuna ersersippaat ikinnerussuteqartut isumaat soqutaatinnagulu isumaqartinngikkitsik.

Partii Inuit anisitaapput
Siumup naalakkersuinikkut isumaanit allaanerusumik pingaaruteqartukkut allaanerusu-mik isummernini pissutigalugu Partii Inuit Naalakkersuisooqatigiinnit anisitaapput. Naalakkersuinikkut isumaqatigiinngissut taanna kikkut tamat nalunngilaat qineqqusaar-nerup nalaani uranimik piiaanissaq Partii Inuit akerlilersormassuk. Iliuusissanik pilersaarusiorneq eqqarsaatigalugu partiimut allamut tunngaviusumik isummaminik allanngortitseqqusineq meerarpallannerujussuartut isikkoqarpoq. Taamatummi piumasaqaateqartoqarneratigut partii minnerusoq sanngiitsutut partiilu annerusoq ajorsitsaartutut takutinneqarput. Taama iliornikkut marluullutik kimillatsitiinnallarput?. Naggataatigummi Partii Inuit anisitaapput. “Naalakkumanngikkutsigut uatsinnik assortuisuussaasi – amerlanerussuteqartut naalagaapput” kingumut malunniuppoq. Allaaneru-sumik isummertoqaqqusaanngilaq.

Inuit tamat oqartussaaqataanerat taama inngilaq
Politikerit Naalakkersuisooqatigiit isumaannit allaanerusumik isumaqartut appisaluunne-qartarput. Partii Inuit ilaasortaatitaat Randi Broberg kingullertigut appisaluussaavoq kikkut tamarmik takusinaasaannik. Attueqqusinngilluinnarneq pillugu oqaaseqartartutut saqqumiimmat Aleqa Hammondip Doris Jakobsenillu appisaluuppaat akerliulluni taasiniarmat – tarnimi nalunngissusaa malillugu.

Politikerilli allat illuatungiliuttuninngaanneersut aamma taama misigitinneqartarput – Inatsisartut ataatsimiittarfianni, ataatsimiititaliat ataatsimiinnerisa nalaanni aammalu inuit oqallittarfiini. Naalakkersuisooqatigiit nipaat soorluuna kisimi pisussaq: “Amerlanerussuteqartut naalagaapput, ikinnerussuteqartusi ilissi naalaannartussaavusi.” Allatut oqaatigalugu allaanngilaq illuatungiliuttut oqarfigineqartut qinersinissap tungaanut angerlarniaritsi. Kisianni tassa inuinnaat naalakkersueqataanerat taama inngilaq. QINERSISARTOQARPOQ uagutsinnik ikinnerussuteqartunik taasinikuusunik – innuttaasummi aamma taakku sinniisuuffigineqartussaapput?
Nunatsinni politikkip ingerlaasiani ineriartorneruvoq tamanna nutaaq. Malunnarpoq naalakkersuinikkut iligiikkuutaarneq pulaffigeruttoripput, iligiit marluk angisuut illuatungeriiffigisaat – suleqatigiinnertaqanngitsoq. Pissutsit taamaalernerat arlaannattaluunniit orniginartinngilaa.

Pissaaneqarneq aqutsinerlu tassaavoq tunaartassamik aalajangiussineq
Naalakkersuinikkut suliaqarnermi tunngaviusumik atugassarititaavoq assigiinngitsunik isummertarneq. Tunngaviusumillu atugassarititaavoq amerlanerussuteqarneq ikinnerussuteqarnerlu. Tassa taamaappoq. Tamaakkaluartorli tunngaviusumik atugassarititaasariaqanngikkaluarpoq illuatungiliuttunik nipangersimanissamik piumasaqarneq, taakku ikinnerussuteqarnerat tunngavigiinnarlugu. Pissaaneqarneq aqutsinerlu tassaanngilaq naalagarsuaasaarneq. Pissaaneqarneq aqutsinerlu tassaavoq tunaartassamik aalajangiussineq- tunaartarlu anguniarlugu oqaloqatigiinneq, naapitsiniaaneq allallu isumaanik akuersaarneq aqqutissaasariaqarput.

Saaffiginniffissat:
Naaja H. Nathanielsen, mobil: 54 89 81
Harald Bianco, mobil: 54 78 31

Kuupik V. Kleist Washingtonimi piareersaataasumik ataatsimiinnerni tamatumalu kingorna New Yorkimi Naalagaaffiit Peqatigiit 68-issaannik ataatsimeersuarnerannut peqataavoq

Kuupik Vandersee Kleist Washingtonimi piareersaataasumik ataatsimiinnerni tamatumalu kingorna New Yorkimi Naalagaaffiit Peqatigiit 68-issaannik ataatsimeersuarnerannut peqataavoq

Inatsisartunut ilaasortaq Kuupik Vandersee Kleist maanna Washingtonimiippoq Naalagaaffiit Peqatigiit 68-issaannik ataatsimeersuarnissaanut piareersaataasumik ataatsimiittarnernut peqataalluni.

Ippassaq issittumi amerikarmiut sakkutooqarnikkut ullumikkut suleqateqarnerat pillugu Pentagonimi ilisimatinneqarpoq. Tamatuma saniatigut ukiuni aggersuni issittoq eqqarsaatigalugu USA-p suliniutissai pillugit eqqarsartartoqatigiinnik inunnillu assigiinngitsunik Washingtonimi naalakkersuisunut attuumassutilinnik ataatsimeeqateqartarnerni peqataavoq.

Ullumi pisussanut ilaapput USA-mi inatsisartut illorsuannut alakkaanissaq, nunarsuarmioqatigiit aningaaserivissuannut IBRD-mut ualimut ataatsimiinnermik, taamatullu aamma Iranimi pissutsit aningaasarsiornikkullu pillaatitut iliuusaasinnaasut pillugit nunanut allanut ministeriaqarfimmi ataatsimiinnermik, malinneqartumik. Tamatuma saniatigut USA-p missingersuutitigut massakkorpiaq ajornartorsiutai eqqarsaatigalugit ilisimatinneqartarnissaq naatsorsuutigineqarpoq.

Sapaatiuppat Kuupik Vandersee Kleist New Yorkimut ingerlaqqissaaq Naalagaaffiit Peqatigiit ataatsimeersuarnerannut peqataajartorluni. Tassani annerusumik apeqqutinik Issittumut nunallu inoqqaavinut tunngasunik sammisaqassaaq.

Nunarput Naalagaaffiit Peqatigiit ataatsimeersuarneranni Naalagaaffeqatigiinnit aallartitat ilaattut peqataavoq. Ukioq manna Kuupik Vandersee Kleist kisiartaalluni inatsisartut sinnerlugit peqataavoq

Paasissutissat sukumiinerusut Inatsisartunut ilaasortaq Kuupik Vandersee Kleist, angallattagaq +299 54 78 58, attaveqarfigalugu pissarsiarineqarsinnaapput.

Ilumoortumik oqalunnissaq pisussaaffigaarput

Tallimanngorneq, d. 25. oktober 2013

Ilumoortumik oqalunnissaq pisussaaffigaarput

Allattoq Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni gruppiata siulittaasua

Atagu uranimik piiaanissaq pillugu immikkuutitaarluta isummersornigut illikartilaartigik. Ippassarmi Naalakkersuisooqatigiit inatsimmik unioqqutitsipput Naalakkersuisuni ilaasortaq sernissorniarlugu. Kanngunartuliarlu tamanna uran pillugu oqallinnermi qarsupiinnarneqartariaqanngilaq.

Eqqunngitsunik paasinerluutaasinnaasunilluunniit paasissutissiisarnerit

Naalakkersuisunut ilaasortat akisussaanerat pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 6, 13. maj 1993-imeersoq erseqqeqqeriarfissaqanngilaq.  Tassami § 6-imi erseqqivissumik allassimavoq:

“Naalakkersuisunut ilaasortaq § 10 naapertorlugu pineqaatissinneqassaaq piaaraluni imaluunniit mianersuaalliorujussuarnermigut Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaat inatsisilluunniit allat malillugit imaluunniit atorfimmi suunera malillugu imminut pisussaaffigisassanngortitaasut malillugit iliunngikkuni.

Imm. 2. Imm. 1-imi aalajangersagaq aamma atorneqartassaaq Naalakkersuisunut ilaasortaq eqqunngitsumik paasinerluutaasinnaasumilluunniit inatsisartunut paasissutissiisimappat imaluunniit inatsisartut oqaluuserisassamik oqaluuserinninneranni paasissutissanik oqaluuserisap inatsisartunit aalajangiiffigineqarnissaanut annertuumik pingaaruteqartunik nipangiussisimappat.”

Inatsisartunut qinigaasup Naalakkersuisunulluunniit ilaasortanngortitaasup kialluunniit inatsit taanna nalunngittussaavaa. Tamatta taassuminnga pisarpugut nassuiaanneqartarlutalu. Taamaammat sumilluunniit patsisissaqanngilaq oqassalluni inatsit taanna naluara.

Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisup innuttaasut eqqunngitsunik paasissutissittarpai

Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisoq innuttaasunik eqqunngitsumik paasissutissiinerartaratsigu tunngaveqanngitsumik oqalunngilagut. Pissutsit piviusut taamaapput. Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisoq tusagassiuutit assigiinngitsut aqqutigalugit arlaleriarluni innuttaasunut eqqunngitsunik paasissutissiisarpoq attueqqusinngilluinnarnermik atorunnaarsitsinerup kingunissai pillugit.

Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisoq KNR TV-iikkut internet-ikkullu oqaluttarpoq taamaallaat uranip saniatigooralugu pissarsiatut piiaarneqarnissaa isummerfigineqartussaasoq. Taamatut oqarneq eqqunngilluinnarpoq, aammalu sapaatip akunnerini pisunilu assigiinngitsuni arlalinni taamatut kukkusumik nalunaaruteqartoqartarmat tamanna innuttaasunik piaaraluni paasinerluutaasinnaasunik paasissutissiinertut oqaatigineqartariaqarpoq. Tusagassiortunit aammalu § 37 naapertorlugu apeqquteqaat (nr. 207) oktoberip 17-iani ullulerneqarsimasoq aqqutigalugu Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisoq kukkunerminik naqqeeqquneqartarsimagaluarpoq, taamaasiortarsimananili.

Qulequtaq taasissutissaq

Akerlianilli oktoberip 17-iani 2013-imi immikkoortoq 88 pillugu oqallinnermi Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisup oqaluttarfimmit piaaraluni eqqunngitsunik paasinerluutaasinnaasunillu paasissutissiisarnini attallugulu nangippaa. Tamanna pivoq nal. 16.27 Inatsisartunut ilaasortap Sara Olsvigip Aatsitassaqarnermullu Naalakkersuisup akioriinneranni. Akioriinnermi tassani Naalakkersuisup aalajangiusimavaa aalajangiiffigisassatut siunnersuut uranimik saniatigooralugu pissarsiatut piiarneqarnissaanik akuersinermut taamaallaat tunngasoq. Oqaatigineqareersutut tamanna eqqunngilluinnartumik paasissutissiineruvoq, tamannalumi Aatsitassanut Ataatsimiititaliap aamma uparuarpaa. Attueqqusinngilluinnarnerup atorunnarsinnissaa pillugu ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani ima allassimasoqarpoq: “Uranip aatsitassalluunniit qinngornillit allat taamaallaat saniatigut tunisassiarineqartussatut piiarneqarsinnaanissaannik qulequtaq taasissutissaq imaqanngilaq.”

Oqaluttarfik innuttaasunik piiaraluni eqqunngitsunik paasissutissiinermut atorneqarpoq

Inuit Ataqatigiit akuersaarsinnaanngilarput oqaluttarfiup innuttaasunut piaaraluni eqqunngitsunik oqalunnermut atorneqartarnissaa. Inatsisartut Naalakkersuisullu tatiginassusiat taamatut innarlerneqarpoq innuttaasullu akornanni naalakkersuinikkut siuttunik nalinginnaasumik tatiginninnginnermik pilersitsilluni. Tamanna pillugu Demokraatillu piumasarisimavarput Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisup tunuarnissaa. Isumarput malillugu suliami matumani § 6, stk. 2 ilumut unioqqutinneqarrtoq nalornisigineqarsinnaanngilaq. Atorfilittat pikkorissut tunulequtaralugit taamatut nammineerluni aalajangiiffigisassatut siunnersuutigisaq pillugu sapaatip akunnerini arlalinni paatsuungasimaartoqarsinnaanngilaq naqqiivigineqaranilu kukkusumik oqaaseqaqattaarluni. Taamaammat isummiuttariaqarparput taasissutissap uranimik saniatigooralugu pissarsiatut piiarneqarnissaanut tunngasuunnginnera Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisup ilisimajuarsimassagaa. Siunnersuutip pingaaruteqassusia taamaasillugu piaaraluni nikasaarneqarpoq. Isummani illersornagu aalajangerpoq piaaraluni eqqunngitsunik paasissutissiiniassalluni

Ikinnerussuteqartut tatiginninnginnermik takutitsinerannik Naalakkersuisooqatigiit sumiginnaanerat tupinnarpoq

Ikinnerussuteqartut tatiginninnginnermik takutitsinerannik Naalakkersuisooqatigiit allaat tunngavilersuutitaqanngitsumik sumiginnaanerat tupinnarluinnartuuvoq. Naalakkersuisooqatigiit Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisumik illersuinertik tunngavilersunngimmassuk pissutaaginnarpoq atorsinnaasunik tunngavissaqanngimmat. Pissutsit piviusut taamaareerput. Kisiannili Inatsisartut Naalakkersuisullu tatiginassusiat siuneqassusiallu siuttup kialluunniit ilumoortup sernissortussaasariaqaraluarpaa tamannalu pillugu ministeri soraarsillugu. Ministeri kinaluunniit immikkut ittumik akisussaassuseqartuuvoq, Naalakkersuisullu tamatuminnga akuerinninnginnertik naammassinnissinnaannginnertillu takutippaat.

Tamanna akuerisinnaanngilarput.

Tusagassiorfitsigut Nalunaarut: Naalakkersuisut maannangaaq eqqortumik oqalulertariaqarput

TUSAGASSIORFITSIGUT NALUNAARUT

23. oktober 2013

Naalakkersuisut maannangaaq eqqortumik oqalulertariaqarput

Naalakkersuisut paasinerluutaasinnaasunik tusagassiisarnerat unittariaqalerpoq.

Uranimik atortussianillu allanik ulorianartunik qinngornilinnik akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsitaanissaa pillugu immikkoortup 106-ip siullermeerneqarnerani Naalakkersuisut siulittaasuat oqarpoq qinigaaffiup siuliani Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisullu siuliisa akuersaanngilluinnarnissaq atorunnaarsissimagaat. Naalakkersuisut siulittaasuat oqarpoq 2010-mi Greenland Minerals and Energy A/S Kuannersuarni aatsitassanik nangittumik misissueqqissaarnermut immikkut ittumik akuersissummik tunineqarmat assigiinnaraa akuersaanngilluinnarnissaq atorunnaarsinneqartoq.

Tamatuma kingorna Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisut qinnuigivaat GME-p immikkut ittumik akuerisaasimaneranut tunngatillugu pappialaatigineqartut tamaasa tamanut saqqummiuteqqullugit. Taava ullumi Naalakkersuisut nassuiaammik saqqummiipput, tassanilu Naalakkersuisut paasivaat misissueqqissaarnissamut akuersissut 2010-mi tunniunneqartoq 2005-imi tunniunneqareersup nangissutigigaa.

Nassuiaammi Naalakkersuisut aamma paasivaat “Taamaattumik misissuinissamut akuersissutinut atugassarititaasunut nalinginnaasunut killiliussat iluani misissuinerit suut akuerisaanersut killiliussani erseqqinnerusumik erseqqissaanissaq pisariaqartinneqarpoq. ” Taamatuttaaq Naalakkersuisut paasivaat 2010-mi atugassarititaasutut nalinginnaasutut erseqqissaatigineqartut “naapertorlugit akuersissut pinngoqqaatinik radiop qinngornerinik akulinnik misissuinissamut atuinissamullu akuerisaarnerup nalunaarutigineqarnissaanut pisinnaatitsinngilaq.”

Tassa imaappoq, akuersaanngilluinnarnissamik politikki 2010-mi atorunnaarsinneqanngilaq, naak Naalakkersuisut arlaleriarlutik oqaluttaraluartut atorunnaarsitaasimarooq.

Naalakkersuisut nassuiaatertik naggaserpaat erseqqissarlugu tapiliummi allassimammat “Peqatigisaanik tapiliussami erseqqissarneqarpoq Naalakkersuisut piiaanissamut akuersissummik tunniussiumanngissinnaatitaasut. Taamatut tunniussiumannginneq qanorluunniit tunngavilersuutitalimmik aalajangiunneqarsinnaavoq, ilanngullugit politikkikkut eqqarsaatigisassat. Ingerlatseqatigiiffiup tamatumannga paasinnilluni nalunaarutigaa.”

Suna eqqortuunersoq sunalu eqqunngitsuunersoq Inuit Ataqatigiit nalornisiginngilarput.

Akerlianilli ullumi (pingasunngorneq) Inatsisartuni apeqqarissaarneqarnermini Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisoq Kuannersuarni aatsitassaqarneranut tunngasut pillugit ersernerluttunik akissuteqaateqarpoq. Assersuutigalugu ingerlatseqatigiiffik ukiumoortumik nalunaarusianik nassiussisarsimanersoq erseqqissumik akisinnaanngilaa, naak atugassarititaasut nalinginnaasut malillugit ingerlatseqatigiiffik taama pisussaaffeqaraluartoq.

GME siullerpaamik 2005-imi misissueqqissaarnermut akuersissummik tunineqarpoq. Taamanittaaq atortussiassanik radioaktiviusunik misissueqqissaarnermut piiaanermullu atatillugu akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarneq atuuppoq Nunatsinni. Taamaakkaluartoq taamani misissueqqissaartunnguaqarpoq tassungalu atatillugu atortussiassat amerlaqisut nunatsinnit annissorneqarlutik. Soorunami uran atortussiassanut taakkununnga akuuvoq. Tamanna Inuit Ataqatigiit qularutiginngilarput.

Taamaammat Atugassarititaasut nalinginnaasut 2010-mi erseqqissarneqarnerat annertuumik pingaaruteqarpoq. Taamanimi taamatut erseqqissaasoqarsimanngikkaluarpat taava ingerlatseqatigiiffiup misiligutinik atortussiassanik radioaktiviusunik akulinnik qanoq annertussuseqartiginersut sunillu akoqartarnersut nalunaarsorneqarneq ajortunik nunatsinnit annissuinini ingerlatiinnarsimassagaluarpaa.

Inuit Ataqatigiit nuannaarutigaarput pisimasut pillugit nassuiaasiortoqarnissaanik kaammattuuteqarnerput Naalakkersuisut akuerimmassuk. Piumasarivarput Naalakkersuisut maannangaaq eqqortumik oqaluttalissasut. Suliamimi taama pingaaruteqartigisumi Naalakkersuisut sallumik sangutitsiniarnermillu tunngaveqarlutik oqaluttarnerat qissaarnaannarpoq.

Attaveqarfigisassaq: Sara Olsvig, mobil: 52 68 58

Immikkoortoq 709-711-mut tunngatillugu atugassarititaasussanut naliginnaasunut september 2010-meersunut

http://ia.gl/bcknd/wp-content/uploads/Redegørelse-om-tillæg-til-standardvilkårende-GRL_1.pdf

Paasisitsiniaasoqarlunilu inunnik taasisitsisoqarli

22. oktober 2013
Demokraatit Inuillu Ataqatigiit:

Paasisitsiniaasoqarlunilu inunnik taasisitsisoqarli

Atortussianik qinngornernik ulorianartunik akulinnik akuersaanngilluinnarneq atorunnaarsinneqassanersoq atorunnaarsinneqassannginnersorluunniit Demokraatit Inuit Ataqatigiillu isumaqatigiinngissutigivarput. Isumaqatigiippugulli pingaarnerusoq tassaasariaqarmat innuttaasunik peqataatitsillunilu tusarniaasoqarnissaa. Maannamut taamaasiortoqanngilaq. Taamaammat ataatsimoorluta piumasaraarput pimoorullugu paasisitsiniaasoqassasoq nuna tamakkerlugu inunnik taasisitsinermik malitseqartumik.

Atortussianik qinngornernik ulorianartunik akulinnik akuersaanngilluinnarnerup atorunnaarsinneqarnissaanut atatillugu maannamut pisartut kanngunarlunilu tataannarluinnarput.

Siullermik Naalakkersuisut Inatsisartuni naapigiaasoqarnissaanik innuttaasunillu tusarniaanissamik misileeqqaanngiivillutik aalajangernissaq tuaviupiluutigisimavaat. Martsimi qinersinermi innuttaasut tusarniaaviginerarneqarsimanerannik aammalu ukiuni kingullerni amerlasuuni apeqqut pillugu oqallittoqarsimaneragaanermik tunngavilersuutigineqartut akuersaanngilagut. Akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarnissaa pillugu paasisitsiniaasoqarsimanngisaannarpoq aammalu internetikkut allagaatigineqartut ukiunik sisamanik pisoqaassuseqartut tuluttuinnaq allagaasut innuttaasunut paasissutissiinertut taassallugit isumarput malillugu mitalliinerulluinnarpoq.

Inatsisartuni suleriaatsit nalinginnaasut unioqqutillugit partiit Naalakkersuisuutitaqartut ataatsimiititaliamut suliarisassanngortitsinaveersaarnerat uagutsinnut tupannangaarsimavoq. Akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarnissaa pillugu aalajangernissaq oqaluttuarisaanermi imaannaanngitsuusussaavoq taamaammallu Inatsisartuni isumaqatigiinngittoqarnera pillugu siunnersuutip kingunissai paasisaqarfigiumallugit isumaliutissiissusiortoqartariaqarluni. Tassunga atatillugu tissinaannarporluunniit tusarnaarlugu Partii Inuit Inatsisartuni ilaasortaatitatuaat isumaqataanngilluinnartoq sinnerlugu Siumup oqaaseqartartua saqqummiisoq. Uagut paasiuminaatsipparput sooq Naalakkersuisusooqatigiit siunnersuut ataatsimiititaliamut suliarisassanngortinneraat. Tassami immikkoortup ataatsimiititaliami piviusumik suliarineqarnissaa Naalakkersuisooqatigiit minnerpaamilluunniit soqutigisimanngilaat. Siunissami nunatsinni uranimik piiaasoqalerlunilu avammut tuniniaasoqalernissaa pillugit danskit Folketingimi ilaasortaattulli assigiimmik ilisimasassinneqarnissatsinnik noqqaanerput partiinit Naalakkersuisuutitaqartunit Naalakkersuisunillu namminernit itigartinneqarpoq. Suliamut matumunnga atatillugu danskit politikerit uagutsinninngarnit ilisimasassinneqarnerunerat ajorsitsaarineruvoq angisooq.

Uran pillugu oqallinneq malinnaaffigisimagaanni taamatut ilisimasaqarnerunissamik paasissutissinneqarnerunissamillu noqqaanerup itigartinneqartuarnera suli paasiuminaannerulerpoq. Tassami oktoberip 24-ani sunarpiaq taasissutigineqassanersoq Naalakkersuisooqatigiissuni amerlanerpaat nalugaat erseqqilluinnaqqissaarpoq. Allaammi Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisup nammineerluni siunnersuutini paasisimanngilaa. Aatsaammi oktoberip 20-ani Aatsitassanut ataatsimiititaliami ataatsimeeqateqarnermik naggataatigut nassuerutigaa siunnersuut uranip saniatigooralugu pissarsiatut piiarneqarnissaanut tunnganngimmat. Taasinissamut ullut sisamaannanngortullu taama nassuertoqarpoq isumaliutissiissutip ilassutaani piluusaarluni aatsaat nanineqarsinnaasumi. Torrallaanerunngilaq.

Taamaammat taasissutissap sumut tunnganera kikkut tamat paasisinnaasaannik matumuuna erseqqissumik nassuiassavarput. ANGERAANNI isumaqarpoq atortussiat qinngornernik ulorianartunik akullit suulluunniit, uran ilanngullugu, piiaarneqarsinnaanngorlutillu avammut tunisassiarineqarsinnaanngussammata. NAAGGAARNEQ isumaqarpoq akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarneq atorunnaarsitaassanngimmat. Takisuuliuutiginagu tassa taamaappoq.

Naalakkersuisut siuliisagooq akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnermik atorunnaarsitsimaneragaanerannik partiit Naalakkersuisuutitaqartut uteqattaarlugu salluliuutaat Demokraatinit Inuillu Ataqatigiinnit aamma annilaarutigaarput. Ullumeqqinnaaq marlunngornermi oktoberip 22.-ani 2013 naalakkersuinikkut isumaqatigiinneqarpoq atortussianik qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaaneq avammullu tunisassiorneq inerteqqutaasoq. Taamatut akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarneq 1988-imiilli atuuppoq. Tamanna pillugu ulloq manna tikillugu uranimik piiaanissamut akuersissummik tunisisoqanngisaannarnikuuvoq maannalu tamanna pissutaavoq Naalakkersuisut tamanna pillugu Inatsisartut isumaannik allanngortitseqqusinerannut.

Akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarnissaa pillugu Inuit Ataqatigiit Demokraatillu assigiinngitsorujussuarmik isumaqarpugut qinigaaffiullu siuliani apeqqut taanna isumaqatigiissutigilersinnaasimanagu. Akuersaanngilluinnarneq atorunnaarsitaasimasuugaluarpat Demokraatit qiimmattaatigisimassagaluarparput ukiunilu pingasuni apeqqut taanna pillugu nipaarsaartariaqarsimanavianngikkaluarluta! Uranimik piiaanermik avammullu tunisassiornermik maanna Naalakkersuisuusut ammaassiniarnerat taakkuullutik akisussaaffiginiarlissuk. Aalajangernermulli tamatumunnga akisussaaffimmik Naalakkersuisut siuliinut tutsitsiniarsarineratik akisussaaffik Naalakkersuisooqatigiit namminneerlutik tigusariaqarpaat.

Taamaammat partiini Naalakkersuisuutitaqartuni ilaasortaasunut tamanut paasinartumik apeqqutissaqarpugut neriulluta akisinnaasassinnik: Qanoq ilillusi isumaqarsinnaavisi apeqqut pillugu innuttaasut naammattumik qaammarsaaffigineqartut ilissili politikeritut qinikkatut nammineerlusi nalugussiuk taasineq sumut tunngassanersoq tamatumalu kingunissai suussanersut nalugussigit?

Naatsumik oqaatigalugu tamakku tunulequtaapput Demokraatit Inuillu Ataqatigiit allannguutissatut siunnersuuteqarnitsinnut, taannalu akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarnissaa pillugu nuna tamakkerlugu inunnik taasisitsisoqarnissaanut tunngavoq, taannalu sioqqullugu nalunaarusiat paasissutissallu arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsut toqqammavigalugit kiisalu inuit immikkut paasisimasaqartut arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsut peqataaffigisaannik pimoorullugu paasititsiniaasoqassasoq.

Naggataatigut Inatsisartunut ilaasortat eqqaasikkusuppagut pineqartoq tassaammat tunngaviusumik aalajangerneq taamaammallu ilaasortat kikkulluunniit pisussaaffeqarmata tarnip nalunngissusia atorlugu taasinissamut. Partiimik qalipaasersuineq apeqqutaatinnagu. Isummerit isummallu ilumoorfigalugu.

Immitsinnut innuttaasullu akiitsoqarfigalugillusooq taama pisussaavugut

Inuit Ataqatigiit Demokraatillu sinnerlugit,

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta

Jens B. Frederiksen og Kuupik V. Kleist

demo_IA_logo

Demokrati inerisimanngitsoq

Demokrati inerisimanngitsoq

Akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarnissaa pillugu ippas-saq Inatsisartut oqallinnerat oqaatsip demokratip qanoq isumaqarneranik Naalakkersui-sooqatigiit paasinninnerannik takutitsivoq.

Naalakkersuisooqatigiit aalajangiusimajuarsinnarpaat akuersaanngilluinnarnissamik poli-tikkeqarnerup atorunnaarsinneqarnissaa Inatsisartut kisimik aalajangiiffigissagaat. Taamaammat tupaallaatigeqisatsinnik ippassaq ataatsimiinnerup ingerlanerani paasivar-put siunnersuut ataatsimiititaliamut suliarisassanngorlugu Nalakkersuisooqatigiit oqaase-qartartuisa innersuussutigerusunngikkaat. Tamanna nammineq isummamut uniuuttumik inuit allat isummersinnaanerannik akueriumannginninnertut paasineqartariaqarpoq.

Akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarnissaa pillugu maan-nakkutut isikkulimmik siunnersuuteqarnikkut aatsitassanut inatsit atuuttoq allanngorteq-qaarnagu uranimik piiaanissaq aqqutissiuunneqassaaq Naalakkersuisuisullu piiaanissamut akuersissutinik namminneerlutik tunioraanissaannik piginnaaneqalersillugit.

Ataatsimiititaliami suliarinninneq tunngavigalugu Inatsisartut periarfissaqalissapput aala-jangiiffigisassatut siunnersuut pillugu allannguutissanik aammalu isumaliutissiissummik saqqummiissallutik. Isumaliutissiissummi tassani siunnersuutip kingunissai assigiinngitsut allaatigineqarsinnaapput Inatsisartunut ilaasortat tamarmik taasinermi kingunerisassai suunersut paasiniassammatigit. Taamatuttaaq ikinnerussuteqartut isumartik taamaasil-lugu saqqummiussinnaavaat. Kiisalu isumaliutissiissut taanna siunissami Inatsisartuusa-lerumaartussat oqaluttuarisaanermi pisimasunik paasissutissanik aallerfigisalersinnaan-ngussavaat.

Tamakkorpassuupput ippassaq partiit Naalakkersuisuutitaqartut siunnersuutip ataatsi-miititaliamut suliarisassanngorlugu innersuussiumannginnermikkut pinngitsoortinniarsa-rigaluagaat.

Inuit Ataqatigiit oqartariaqarpugut ammasumik naalakkersuinikkut oqallittoqarnissaa Naalakkersuisooqatigiit siooragigaat. Pissutsit piviusut pillugit paasinnissorinninnertik kisiat Naalakkersuisooqatigiit ukkappaat. Inuit Ataqatigiit taamaasilluta oqartariaqarpu-gut nunarput partiinit amerlanerussuteqartunit demokrati pillugu ikkattorujussuarmik paasinnittaaseqartunit aqunneqartoq. Siullermik nalunaarusiat assigiinngitsut tusarniaas-sutigineqarnissaat itigartitsissutigaat. Maannalu tassa naalakkersuinikkut illuatungiliuttut tusaajumanngilluinnarpaat.

Ataatsimiititaliami sulinermi Inuit Ataqatigiit piumasarissavarput aalajangiiffigisassatut siunnersuut aappassaaneerneqartinnagu tusarniaassutigineqassasoq.

Inatsisartuni ilaasortat Inuit Ataqatigiinniit

Sara Olsvig, mobil: 52 68 58
Naaja H. Nathanielsen, mobil: 54 89 81