KNR pituttornerunagu!

Tusagassiutinut Nalunaarut

18.02.2014

KNR pituttornerunagu!

Nick Nielsen oqarnera Naalakkersuisut siulii KNR pillugu suliaqarsimasinnaagaluartut isumaqatigiginngilara, suliaqaqaagummi.

Ukiorpassuanngortuni KNR Naalakkersuinikkut isumaqatigiissusiornikkullu aningaasalersorneqartartoq Naalakkersuisuunitsinni aamma suliaqarfigeqaarput.

Ajornartorsiut angingaartoq, tassalu aningaasaliissutit 1-2 mio sipporlugit atuineq unitsinniarlugu iliuuseqartoqartariaqarmat iliuuseqarpugut. KNR-mi siulersuisut qanimut suleqatigalugit pilersaarusiortoqarpoq aningaasaqarneq ilorraap tungaanut aallartillugu.

Taasuma saniatigut arlaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik misissuisitsivugut, taannalu aallaavigalugu inassuteqaatit assigiinngitsut takuneqarsinnaapput.

Kultureqarnermut Naalakkersuisoqarfimmittaaq suliaraarput nalilersuineq. Nalilersuinermi missingersorneqarpoq KNR suliffeqarfittut imminut pigisoq qanoq iluseqarsinnaanersoq.

Nick Nielsen, suliat taakku piariikkat atoriaannaavatit ingerlateqqillugillu. Taakku ingerlateqqikkukkit KNR tusagassiorfittut Naalakkersuinikkut attuumassuteqanngitsumik suliffiusinnaasutut inississagaluarpat.

Maanna iliuuseriniakkat kisermaassiniarpalaarneruvoq navianartoq. Siulersuisuni tallimani illit aalajangerniarpat kikkut sisamat tassaniissanersut. Tamanna tusagassiornerup Naalakkersuinikkut akuliuffigineqarneranik kinguneqassaaq.

Inuiaqatigiit Naalakkersuinikkut kammalaatinik ikkussuinerat tatiginninnginnermik pilersitsereerpoq unitsittariaqarlunilu.

Taamaammat KNR suliffeqarfittut imminut pigisinnaanera misissoruk, inuiaqatigiillu tusagassiornermik sumulluunniit qilersorsimanngitsumut aqqutissiuullugit.

Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit

Annertunerusumik paasisaqarusukkuit attavigiuk Mimi Karlsen, e-mail: mimi@inatsisartut.gl, mobil: 58 76 19.

 

Inuit Ataqatigiit isumaat nikinngilaq – uranimik piiaanissamut tuniniaanissamullu akerliuvugut

Tusagassiutinut Nalunaaarut

14.2.2014

Inuit Ataqatigiit isumaat nikinngilaq – uranimik piiaanissamut tuniniaanissamullu akerliuvugut

 

Sermitsiami saqqummersumi kingullermi qupp. 12-anni allaaserisaq qulequtserneqarsi-mavoq: ”Akuersaanngilluinnarneq uteqqinngisaannassaaq”. Tusagassiortup allaaserin-nittup Kuupik Kleist ima issuarsimavaa:

 

Piviusumik isumaliutigissagaanni akuersaanngilluinnarnermik aalajangernerup utertinneqarnissaa ajornarluinnarsinnaavoq.  Akuersaanngilluinnarneq eqquteqqissagaluarutsigu akisoorujussuusinnaavoq aserorsaataasinnaallunilu”.

 

Inuit Ataqatigiitnit erseqqissassavarput taamatut qulequtsiisimaneq, Kuupik V. Kleistillu oqaasiinik sangutitsineq narrujuumminartilluinnaratsigu. Tassami eqqunngilaq. Aamma eqqumiiginartipparput tusagassiortup taamatut allaaserisaqarnini eqqortuunersoq apersuinanilu saaffiginnissimanngimmat, allaaserisami naqinneqarnera sioqqullugu.

 

Kuupik V. Kleist imatut oqaaseqaateqarpoq:

 

Uggornarluinnarpoq taamatut Inuit Ataqatigiit isumaannik nalorninartunngortitsiniartoqarmat.

 

Ullumikkut isummavut aamma sapaatit akunneranni kingullermi atuupput. Inuit Ataqa-tigiit uranisiorniarneq akerleraat aamma ajuusaarutigaarput amerlanerussuteqalaagin-narnikkut ukiarmi aalajangiisoqarmat qinngornernik ulorianartunik akulinnik atuinngillu-innarnissaq taamaatinneqarmat, naalakkersuinikkut sivikitsuinnarmik oqallittoqareersoq innuttaaqatigiillu akulerutinneqaratik.

 

Sapaatit akunneranni kingullermi nalunaarusiaq “Kalaallit Nunaannut iluaqutaaqqullugu” Københavnimi Geologisk Museumimi oqallisigineqarmat Kuupik peqataavoq. Oqallinnerup nalaani tusarnaartut ilaat aperivoq, “Naalakkersuinikkut patajaatsumik ingerlatsineq” ajoquserneqassannginnersoq, arlaatigut Inuit Ataqatigiit siuttuuleqqinnerminni qinngornernik ulorianartunik akulinnik attueqqusinngilluinnarneq atuutsileqqissagaluarpassuk.

  • Akuersissutit tunniunneqareersimasut atorunnaarsinneqarsinnaanerat ajornaku-soortorujussuussaaq, Kuupik akivoq nangillunilu
  • Taamaaliortoqassagaluarpammi ingerlatseqatigiiffiit piiaanissamut tuniniaanissa-mullu akuerineqareersimasut annertuumik taarsiivigineqarnissaminnik piumasa-qaateqalersinnaammata, nunatsinni akilersinnaanngisatsinnik.

 

Inuit Ataqatigiit qinngornernik ulorianartunik piiaanissamut akuersaalersimanerannik paasineqarsinnaasumik ataasiarluniluunniitKuupik oqaaseqanngilaq.

 

Qinngornernik ulorianartunik akulinnik attueqqusinngilluinnarnerup atorunnaarsinneqarnerani periutsit Inuit Ataqatigiit isornarluinnartutut isigaat. Innuttaasut akornanni pissusilersuutinut akerliunerujussuaq tusaaniarneqanngilaq aamma illuatungiliuttut innuttaasut taasitinneqarnissaannik piumasaqarnerat akuersaarneqarani. Naalakkersuinikkut aalassassimaartoqarnera Naalakkersuisut aalajangiiniarnermi pingaaruteqarluinnartumi isummanik allanik naaperiaannginnerannik pissuteqarpoq.

 

Inuit Ataqatigiit isumaat allanngunngilaq. Nuna tamakkerlugu qaammarsaasoqarnissaa-nik piumasaqaaterput attapparput, tamatumalu kingorna inuiaat taasitinneqassasut uran-imik piiaanissamut akuersissutinik tunioraasoqalinnginnerani.

 

Innuttaasut peqataatinneqarnissaat ujartorparput taamatullu oqaloqatigiinnissamut naa-periaanissamullu piumassuseqarnissaq.

 

Kuupik V. Kleist uunga attavigineqarsinnaavoq: Kuupik@ina.gl – 54 78 58

Angerlarsimaffeqanngitsut pillugit aggersaaneq

Nuuk, 12. februar 2014

 

Tusagassiuutinut nalunaarut

 

 

Inuit Ataqatigiit Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliami ilaasortaa-titaat Naalakkersuisumik apersuinissamut matumuuna suliniuteqarnerisigut – ataatsimiititaliaq Ilaqutariinnermut Naalakkersuisumik aggersaavoq.

 

Naalakkersuisumik apersuinermi inuit angerlarsimaffeqanngitsut inissiigallartarnerlu pillugit pissutsit apersuinermioqaluuserineqarnissaat kissaatigaarput, ilaatigut apeqqutit makku qaqilerpavut:

 

Apeqqut1:

Kalaallit Nunaanni tamarmi inuit inissikkallarneqarsimasut qassiuppat, kisitsisillu taakku tamanut ingerlaavartumik saqqummiunneqartarpata tamanna isumaginninnermut ineqar-nermullu politikkikkut iluaqutaassava?

Apeqqut 2:

Inissinneqarallartut qaammatit pingasukkaarlugit nuuttannginnissaat pillugu allannguinissaq Naalakkersuisut sulissutiginiarpaat?

Apeqqut 3:

Naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissut naapertorlugu Nuummi angerlarsimaffe-qanngitsunut unnuisarfik sananiarneqartoq qaqugu naammassineqassava?

Apeqqut 4:

“Kalaallit Nunaanni Angerlarsimaffeqanngitsut” pillugit nalunaarusiaq tunngavigalugu suliniutinik nutaanik Naalakkersuisut pilersaaruteqarpat, aammalu inunnut angerlarsimaf-feqanngitsunut periusissiamik iliuusissatullu pilersaarummik suliaqartoqarnissaanik pilersaa-ruteqartoqarpa?

Apeqqut 5:

Periutsit CTI (Critical Time Intervention)http://www.criticaltime.org/ aamma ACT (Assertive Community treatment) innuttaasut angerlarsimaffeqaratik atornerluinermik ajornartorsiu-teqartut ikiorserneqarnissaannut periusissatut atorneqarsinnaappat?http://www.socialstyrelsen.dk/udsatte/hjemloshed/hjemlosestrategi/metoderne-1/assertive-community-treatment-act

Apeqqut 6:

Innuttaasunut angerlarsimaffeqanngitsunut inisseeqqittarnermullu tunngatillugu kommunit Naalakkersuisullu akornanni qanoq suleqatigiittoqarpa?

Apeqqut 7:

Angerlarsimaffeqanngitsut imaluunniit inuit angerlarsimaffeerussinnaanerminnut ulorianar-torsiortut pillugit pinaveersaartitsinissamut periarfissanik kommunit ikiorserneqarnissaannut nutaamik inatsiseqalernissaanik pisariaqartitsisoqartoq Naalakkersuisut isumaqarpat? Assersuutigalugu angerlarsimaffeqanngitsunut naatsorsuussamik inisimmaveqarnermullu tunngatillugu immikkut aamma paragraffilimmik sullissinissamut inatsimmut assingusumik inatsiseqalernissaa pisariaqartinneqarpa?

Ilassutitut ilisimatitsissutigineqassaaq, Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliap 2013-imi decemberimi Københavnip Kommunianut paasisassarsiorluni angalanermini angerlarsimaffissaarussinnaanerup pinaveersimatinneqarnissaanut pinngitsoortinneqarnis-saanullu sulinermi kommuni annertuumik iluatsitsisimasoq, tassami innuttaasut/ilaqutariit ataasiakkaat eqqarsaatigalugit angerlarsimaffeerunnissaminnut ulorianartorsiorneranni piaartumik suliniuteqartoqartarmat.

Apeqqut 8:

Inigisamut akiliutit aningaasarsianit ilanngaatigineqartarnerannik aaqqissuussinerup atorun-naarsinneqarnera nuna tamakkerlugu inigisamut akiliutissanik kinguaattoortarnermut inisseqqinneqarnissamillu pisariaqartitsinermut qanoq kinguneqarpa?

Apeqqut 9:

Akileraartarnermut Atugarissaarnissamullu Isumalioqatigiissitap kaammattuutaa Kiffaq konto-mik taaguutilik Naalakkersuisunit isumaliutigineqarpa?

Apeqqut 10:

Pingaartumik makkununnga atatillugu angerlarsimaffeqanngitsut pillugit Naalakkersuisunit qanoq anguniarneqarpat:

a) Angerlarsimaffeqanngitsut amerlassusaat?
b) Pinaveersaartitsinermi suliniutit?
c) Ilaqutariit meerartallit angerlarsimaffeqanngitsut?
d) Innuttaasut namminneq piumassuserinngisaminnik angerlarsimaffeqanngitsut, matumani ilanngullugu inisseqqinneqarallarsinnaasussat naalakkersuinikkut qanoq sivisutigisumik naammagiinnarneqarsinnaappat?

Apeqqut 11:

Angerlarsimaffeqanngitsut eqqarsaatigalugit Naalakkersuisut sunik allanik anguniagaqarpat?

Apeqqut 12:

Angerlarsimaffeqanngitsunut tunngatillugu anguniakkanut tamarmiusunut ilanngullugu angerlarsimaffissaaleqinerup akiorniarneqarneranut aningaasanik nukissanillu allanik qanoq annertutigisunik Naalakkersuisut immikkoortitsiniarpat?

 

Angerlarsimaffeqannginneq pillugu apeqqusiat, Inuit Ataqatigiit angerlarsimaffeqanngitsunik naapeqateqareernerisigut pivoq, malitseqartitsinerlu manna aqqutigalugu pitsanngorsaa-tissanik ujartuivugut neriulluta Naalakkersuisut tigussaasunik suliniutinik saqqummiussiu-maartut.

 

Juliane Henningsen-imit – mobil 488148

Nuuk, 12. Februar 2014

 

 

2014-imi upernaakkut ataatsimiinnissamut Inuit Ataqatigiit oqaluuserisassanngortitaat 37-it

Nuuk, 12. februar 2014

TUSAGASSIORFITSIGUT NALUNAARUT

 

2014-imi upernaakkut ataatsimiinnissamut Inuit Ataqatigiit oqaluuserisassanngortitaat 37-it

 

2014-imi Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinnissaannut Inuit Ataqatigiit oqaluuserisassanngortitaat 11. februar Inatsisartut Siulittaasoqarfiannut tunniunneqarput.

Inuit Ataqatigiit katillugit siunnersuutinik 28-inik oqaluuserisassanngortitsipput. Taaneqartut saniatigut Inuit Ataqatigiit 2013-imi ukiaanerani ataatsimiinnermut siunnersuutigeriigaat qulingiluat (9) upernaakkut 2014-imi ataatsimiinnermi aamma oqaluuserineqartussat ilanngunneqartussaapput. Takuuk takussutissiaq immikkut ilanngussaq. (FM 2014-OVERSIGT IA FORSLAG)

UPA 2014-imut Inuit Ataqatigiit siunnersuutigisaat taamaalillutik katillugit 37-iupput.

Siunnersuutit siammasissuupput aatsitassarsiornermut, innarluutillit inuiaqatigiinni inissisi-manerannut, akileraartarnikkut allannguisoqartariaqarneranut il.il. tunngasuullutik.

 

Aqqaluaq B. Egede ilaatigut siunnersuuteqarpoq angajoqqaat kisermaat inuuniarnermikkut sutigut oqilisaaffigineqarsinnaanerat Inatsisartuni oqaluuserineqassasoq, namminerlu akileraartarnikkut aaqqiissuteqarsinnaaneq tikkuarlugu.

Juliane Henningsen-ip siunnersuutaasa ilaat tassaavoq inoqarfiit annerit minnerillu akornanni inuuniarnikkut atukkat pillugit nammaqatigiinnerulersinnaaneq oqaluuserineqassasoq.

Naaja Nathanielsen aamma Sara Olsvig aatsitaasarsiornermut tunngasunik siunnersuuteqarput, ilaatigut aatsitassarsiornermi naalakkersuinikkut pituttugaanngitsunik siunnersuisoqatigiinnik pilersitsisoqassasoq taakkulu Naalakkersuisut allallu siunnersortassagaat. Aamma aatsitaasarsiornermik ingerlatsinermi peqquserluttoqarsinnaanerata ingalassimatsinnissaa anguniarlugu aalajangersaasoqassasoq siunnersuutigineqarpoq.

Agathe Fontain innarluutillit atukkamikkut pitsanngorsaavigineqarnissaannut iliuusissanik siunnersuuteqarpoq.

Harald Bianco Tasiilami efterskolemik annertusisamik pilersitsisoqarnissaanik siunnersuuteqarpoq.

Mimi Karlsen-ip napparsimasut dialyse-mik katsorsarneqarsaminnik pisariaqartitsisut amerlanerit nunatsinni katsorsarneqarnissamik neqeroorfigineqartalissasut siunnersuutigaa.

Inuit Ataqatigiit ilaasortaasa siunnersuutaat nutaat aammalu ukiakkut 2013-imi suliarineqarlutik aallartinneqartut upernaamullu nanginneqartussat takussutissiami ilanngunneqartumi atuarneqarsinnaapput. Siunnersuutit ataasiakkaarlugit sukumiinerusumik paasisaqarfigerusukkaanni ulluni qaninnerpaani Inuit Ataqatigiit nittartagaat www.ia.gl aamma paasisassarsiorfigineqarsinnaassaq.

 

Ikinngutinnersumik

Agathe Fontain
Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ilaasortaasa siulittaasuat

Aajuku siunnersuutit:

pkt177_FM2014_Integration_JH_gr
pkt177_FM2014_Integration_JH_da
pkt176_FM2014_Besøgsrejser_AgFo_gr
pkt175_FM2014_Testcenter_NN_da
pkt175_FM2014_Testcenter_NN_gr
pkt174_FM2014_Stempelafgift_NN_gr
pkt174_FM2014_Stempelafgift_NN_da
pkt173_FM2014_Atomvåbenfri arktis_IA_gr
pkt173_FM2014_Atomvåbenfri arktis_IA_da
pkt172_FM2014_Zoneforslag_IA_gr
pkt172_FM2014_Zoneforslag_IA_da
pkt171_FM2014_Solidaritet_JH_gr
pkt171_FM2014_Solidaritet_JH_da
pkt170_FM2014_Daginstitutionspladser_JH_gr
pkt170_FM2014_Daginstituionspladser_JH-da
pkt169_FM2014_Atomkraftfri Arktis_SAOL_gr
pkt169_FM2014_Atomkraftfri Arktis_SAOL_da
pkt158_FM2014_Uddannelse & handicappede_AgFo_gr
pkt158_FM2014_Uddannelse & handicappede_AgFo_da
pkt156_FM2014_Psykiatrievalueringer_AgFo_gr
pkt156_FM2014_Psykiatrievalueringer_AgFo_da
pkt155_FM2014_Efterskole i Tsaiilaq_HB_da
pkt154_FM2014_Uafhængigt råd_NN&SAOL_gr
pkt155_FM2014_Efterskole i Tasiilaq_HB_gr
pkt154_FM2014_Uafhængigt råd_NN&SAOL_da
pkt153_FM2014_Danskundervisning_MK_gr
pkt152_FM2014_Dialysepatienter_MK_gr
pkt153_FM2014_Danskundervisning_MK_da
pkt152_FM2014_Dialysepatienter_MK_da
pkt151_FM2014_Århuskonvention_SAOL_gr
pkt150_FM2014_Råstoffond_NN_gr
pkt151_FM2014_Århuskonvention_SAOL_da
pkt149_FM2014_Døve i uddannelser_AgFo_gr
pkt149_FM2014_Døve i uddannelser_AgFo_da
pkt52_FM2014_Antikorruption_SAOL_gr
pkt51_FM2014_Kvinder og politik_NN_gr
pkt52_FM2014_Antikorruption_SAOL_da
pkt51_FM2014_ Kvinder og politik_NN_da
pkt50_FM2014_Smykkesten_ABE_gr
pkt50_FM2014_Smykkesten_ABE_da
pkt49_FM2014_Flypriser_ABE_gr
pkt49_FM2014_Flypriser_ABE_da
pkt48_FM2014_Ældreboliger_ABE_gr
pkt48_FM2014_Ældreboliger_ABE_da
pkt47_FM2014_Taxavogne_ABE_gr
pkt47_FM2014_Taxavogne_Abe_da
pkt46_FM2014_ICC_ABE_gr
pkt45_FM2014_Landbrugsområdet_ABE_gr
pkt46_FM2014_ICC_ABE_da
pkt45_FM2014_Landbrugsområdet_ABE_da
pkt44_FM2014_Skattereform_ABE_gr
pkt44_FM2014_Skattereform_ABE_da
pkt_176_FM2014_Besøgsrejser_AgFo_da
pkt_157_FM2014_Psykisk syge_AgFo-da
pkt_157_FM2014_Psykisk syge_AgFo_gr
pkt_150_FM2014_Råstoffond_NN_da

 

 

Namminersulivinnissaq angorusukkaanni eqqarsariaqqaarnani qisuariartarnerit unitsittariaqarput

Tusagassiortunut nalunaarut

Nuuk 27.01.2014

 

Namminersulivinnissaq angorusukkaanni eqqarsariaqqaarnani qisuariartarnerit unitsittariaqarput

Nalunaarusiaq “Kalaallit Nunaannut iluaqutissaaqqullugu” pillugu eqqarsaatersuutit

Allattoq Naaja H. Nathanielsen, Aatsitassanut Ataatsimiititaliami Aningaasaqarnermullu Ataatsimiititaliami ilasortaq

Tamatta Naalagaaffeqatigiinneq namminersulivinnissarlu isumaqarfigaagut – imaassinnaavoq ajornartorsiutitut atugaaleriartortumik. Imami nammineq isummagut kisiisa nakkutigilersimatigaagut allaat isumataarnissamut ammasuujunnaarsimalluta.

Aatsitassat namminersulivinnissamut pingaarutaat eqqaaneqaraangat tamatta neriullu-artarpugut, tassami anguniakkap: aningaasaqarniarnikkut namminersulivinnissap, tassuunalu nunatta namminersulivinnissaanut piviusumik periarfissaqalernerup, anguniarnerani aatsitassat isumalluutaanissaat qularutissaanngilaq.

 

Isumagali malillugu nunamut tunngalluni oqallittoqartarnissaa puigortarparput. “Aatsitassat toqqissisimanermik pilersitsisarput”, “aatsitassat nunatta siunissarai” imaluunniit “uanga nalinni namminersulivissaagut” qulequtarsiutigalugit oqaluttarpugut. Kisianni eqqartorpiarneq ajorparput takorluugaq qanoq ilillugu piviusunngortinneqassanersoq imaluunniit siunissami aatsitassarsiornerup inuiaqatigiit qanoq sunnerumaarnerai. Apeqqusiigaannilu tamanna namminersulivinnissamut akerliunertut tiguneqartarpoq, suliluunniit ajornerusumik: “Danmarkimik illersuinertut.”

Inuit paasisimasaqarluartut isumaqassanngillat kikkuullutik  

Qularisariaqanngivippoq inoqarmat nalunaarusiaq sunaluunniit saqqummersoq pillugu kamalersartunik. Sammisamut aalajangersimasumut tunngatillugu inuit paasisimasaqarluartut paasisanik piviusunik tunniussisarnerat tamakkua kamassaarutissatut tigusarpaat. Inuiattut namminersulivittussatut ineriartussagutta inuit allat uagutsinnut isumaqarfigin-nissinnaanerat sungiunniartariaqarparput, pilerisaartarlugillu taamaasiortarnissaannut.
Aamma nassuerutigisariaqarparput ilinniartitaaneq piginnaanernik aalajangersimasunik tamanit pigineqanngitsunik angusaqartitsisinnaammat. Amerlanerusunik ilinniarsimasoqalernissaa illuatungaatigut oqaluuseriuarparput illuatungaatigulli ilinniagartuutut ilinniarnikkut piginnaanerit immikkuullaarissut pissarsiarineqartartut ataqqerpasittutut ittanngilagut.
Imaanngilaq “inuit paasisimasaqarluartut” ilinniagartuulluunniit sutigut tamatigut kukkus-suteqarneq ajortut. Pissutsinullu nammineq isumaqataaffiginngisanut kamalluni assortuil-luniluunniit qisuariartoqartarnera inerissimanngitsuliorneruvoq. Isornartorsiuinernik passussisinnaaneq pikkoriffiginerulertariaqarparput kajuminnartumillu akissuteqarluni tunngavilersuisarneq atornerulerlugu. Aamma sunnguanik tamanik ilisimasaqannginnerput naammagiinnartariaqakkatut ilikkartariaqarparput – inoqarmat allanik (sumit kingoqqisuuneri apeqqutaatinnagit) ilisimasassanik tunniussilluarsinnaasunik imaluunniit pissutsit imminnut attuumassuteqarnerannik nammineerluta arajutsisimasatsinnik uparuaasinnaa-sunik. Inuit allat ilisimasaat isumassarsiorfittut kajumissisitsinertulluunniit atorsinnaavagut, isumaqataaffiginerigut isumaqataaffiginnginnerigulluunniit apeqqutaatinnagu. Namminersulivissaguttalu tamanna pinngitsoorata piginnaasaqarfigisariaqarparput.
Imminut nalligineq allamiunillu ersineq aaqqiissutitut atorsinnaanngillat

Nunatsinni inuit sulisinnaasut ikipput ilarpassuagullu ilinniagaqartuunngillat. Taamaammat aatsitassanik aningaasarsiorlualertoqassappat ilumut pakasarneqaratarsinnaavugut. Imaaleratarsinnaavoq tassaalersugut ilinniagaqannginnerpaat, isertitakinnerpaat aammalu nukersornarnerpaanik suliffeqartut. Aamma tuluit oqaasii suliffeqarfinni atugaanerat pissutigalugu arlalitsigut oqaatsitigut ikinnerussuteqalertussaassaagut. Tamanna ersisaarutaanngilaq – tamakku siunissami pisussat piviusorsiortut ilagaat isumassaqartinniartariakkavut, suliaqarfiginiarlugillu. Iluaatsuunera imaluunniit isumaliortaatsitsinnut uniuunnera pissutigalugit ilumoortumik kasiiliineq akisussaassuseqanngitsuliorneruvoq. Aatsitassarsiornerput aatsaat angusaqarluarfigissavarput inuit ilinniagaqartut amerlanerusut, oqaatsinik amerlanerusunik ilikkarsimasut inunnullu avataaneersunut akuersaartut, taakkualu piginnaasaannik akuersaartut, pigilerutsigit.
Aningaasaqarniarnikkut atukkavut pillugit ilisimasagut aamma pimoorunnerullugit isumassaqartittariaqarpagut. Ullumikkut inuppassuaqarpoq inuuniarnikkut artorsartunik. Siunissami inuit amerlissapput artornartumik inuuniartut. Ullumikkut ajunngitsorsiassat pilerngullugit aallartereerpugut. Nunami maani suliniutit ataasiakkaat nikiseqattaarlugit ingerlarusaarsinnaavugut, tamannali aningaasarsiornikkut siuariartornermik pilersitsinavianngilaq – nuna tamakkerlugu siunissarluunniit isigigaanni. Nunarput qimallugu allanut nunasisartut taamaasiornikkut aamma ikilisinneqarnavianngillat.
Kisitsisilerisut aningaasarsiornermut tunngasunik ilisimatuut danskiuneri imaluunniit Nuummiuuneri iluaagiinnarlugit Nunatta Karsia angakkuarnikkut isertitaqalernaviaranilu aningaasartuutikinnerulernavianngilaq. Ilisimasassanut ersineq allamiunilluunniit ersineq pisuunngortitsinerulernavianngilaq. Aningaasarsiornikkut eqqarsartaatsikkuulluunniit naa-mik.

Paasisariaqalerparput inuiaqatigiinni allannguinissaq pisariaqarmat, qanorluunniit nuanninngitsigissagaluarpat. PINGAARTUMITTAAQ aatsitassaatigut qallussagutsigit. Tassami inuiaqatigiit aatsitassarsiornermik ingerlataqartut pisariaqartitsipput ilinniagaqarsimasunik amerlanerusunik, nunasisunik amerlanerusunik aalajaatsumillu sulisinnaasunik. Piareersimanissaq imaluunniit tunuarsimaarluni orulunnissaq arlaat qinigassaraarput.

Oqallinneq imminut takorloornernit sunnersimaarneqarpoq

Isumaqarpunga namminersulivinnissaq pillugu oqallinnermi alloriarnernik arlalinnik qaangiinnaasoqartoq. Allaanngilaq 10.sal-imut elevatorimut ilaalluta pisimalluta, uffa 2. sal-imut ataatsimiigiartussaagaluarluta. Qullerpaamiilluni soorunami isikkiviginneruvoq, inuilli sullittut tassa etage-ani allerniipput.

Namminersulivinnissamik takorluugaq piviusunngortinneqaqqullugu piffissanngorpoq pi-sussat tigussaanerusumik passunnissaat. Qulequtarsorluta oqaluinnassagutta assigiinnarpaa isummanik imaqanngitsunik siammarterineq.

Oqallinnerit nuanninngitsut

Kalaallit Nunaata namminersulivissimasup erfalasuata amunnginnerani nunap inuisa ato-ruminartumik inuunissaat isumannaaqqaarniartussaavarput. Inuit inuuniarnikkut atugaat pitsaasuusariaqarput inuillu qaavatigut ikorfartorneqartariaqartut isumannaallisaaffigineqarnissaannut akissaqartoqartariaqarpoq. Tamanna pillugu ullumikkornit ilinniagaqarsimasut amerlanerusut, atornerluisut ikinnerusut, sulisinnaasut amerlanerusut aalajaannerusullu aammalu isumaginninnermut ilinniartitaanermullu sannginerusunik politikkeqarnissaq pisariaqarput.

Tassunga apuuteqqulluta oqallinnissat nuanninngitsut assigiinngitsut ammaattariaqarpa-gut taasarialinnillu tusarnerpallaanngitsunik taakkartuisalerluta.


Sulisinnaasut aalajaatsuunerat eqqartortariaqarparput. Ajoraluartumik ullumikkut inoqarpoq piginnaasaqarluaraluarlutik suliartortarnissaminnut imaluunniit suliffimminnik sivisunerusumik paarsineq sapersunik. Ineriartornerput sunnissagutsigu taava pisariaqarpoq kikkut tamarmik pisinnaasut tuniseqataanissaat. Nunarput inukitsuummat kikkut tamarmik atorfissaqarput.

Ullumikkut atornerluillutik inuusut amerlavallaarput. Ilaqutaat ilanngullugit tamatuma sunnersimavaat. Atornerluuteqarneq erloqinartumik atugaasariaqanngilaq, qanorli iliuu-seqarfiginngikkaanni – imminut pilluni ilaquttalli pillugit – tamanna angisuumik kanngusuutissaavoq. Inunnik isumaginninnikkut annertusisamik tamaviaarussisamillu suliniuteqalerniartariaqarpugut.
Oqaatsitigut kulturikkullu akuliunnissaq pimoorunneqartariaqarpoq taavalu “pisuutitsiniarluni oqallinneq” kipineqarluni. Kikkut kikkuuinnersut kikkullu kukkusuunersut aammalu kikkut kalaaliunersut imaluunniit kikkut Nunat Killermiuunngorsaasimanersut/ qallunaan-ngorsagaasimanersut pillugit asuli oqalunneq taamaatilli. Siunissami sanileqalersussaavu-gut allanertanik kultureqartunik, oqaaseqartunik upperisaqartunillu. Tamannalu iluatsis-sappat oqaaqqissaarinani, tamannami kikkunnilluunniit kajumilersitsinngisaannarpoq, inuiaat allat oqaatsitsinnik kulturitsinnillu ilikkarsinnaanissaat qulakkerniartariaqarparput.
Inuiaqatigiinnguatut innuttaalersussat nutaat suliffissallu nutaat qanoq amerlatigisut artorsaatiginagit tigusinnaanerivut oqaluuserisariaqarparput. Innuttaasut tassanngaannar-tumik amerlinerat sualuppallaarsinnaavoq aaqqiagiinnginnernillu pilersitsisinnaalluni. Aatsitassarsiorfiit illoqarfitsinnut nunaqarfitsinnullu qanoq qanitsigisumiitikkusunnerigut ammasumik oqaluuserisariaqarparput.
Nunat allamiunik nunatsinni najuisoqarnerulernissaanut sunniiniartoqarnerulernissaanullu piareersartariaqarpugut. Nunap inui ilinniagaqarsimanngitsut suliffissarsinissamullu periarfissaqanngitsut innarlerneqarsinnaapput angisuumik.
Aamma maqaasivara nunatta “killeqarfinnut aggornilersugaanera” ataatsimiititaliap Minik Rosingip siulittaasuuffigisaata aamma eqqartugaa pillugu annertusisamik oqallittoqarnissaa. Nunatsinni sumiluunniit aatsitassarsiortoqassasoq ilumut piumavarput? Inuit amerli-artortut illoqarfinnut qanittumi aatsitassarsiorfeqalernissaanik imaluunniit avannaarsuani sikorsuaqarfiusuni uuliasiortoqarnissaanik nuannarisaqarpallaanngitsut tutsiuttalerso-raakka. Eqqaamassavarput uagut nammineq tassaagatta killeqarfimmik titarsiisussat, taamatullu killeqarfinnik titarsiinissamut akisussaaffiup tigunissaanut sapiissuseqartussat. Allamik piumasaqarutta taava tamanna nipituumik oqaatigisassavarput. Nuna uagut pigaarput uaguuvugullu aalajangiisartut. Aamma namminersulivissimanngikkaluaruttaluunniit.

 

Uanga nalinni namminersulivinnissaq

Uanga nammineq soqutigivallaanngilara nalinni namminersulivittoqalissanersoq. Isumaga malillugu pingaarneruvoq inuiaqatigiinnik sanngisuunik peqqissunillu nunami suliassanik tigusisinnaasunik sanarfisoqarnissaa. Nammineerusunnerusunillu. Ataqqinassuseqartumik namminersulivittoqarnissaa namminersujaalivittoqarnissaaneruninngarnit piumaneruara. Utaqqiisaa inuiaqatigiinni aalaakkaasunik ernumananngitsunillu killissarititaasunik piler-sitsisinnaagutta naalagaaffeqatigiinneq sivisunerulaartumik inooqataaffigalugu anigussaqqoorparput.

 

Annertunerusumik paasisaqaqqikkusukkuit attavigiuk Naaja H. Nathanielsen, Aatsitassanut Ataatsimiititaliami Aningaasaqarnermullu Ataatsimiititaliami ilasortaq, mobil: 54 89 81

 

Café Kialaarfik – Juliane aamma Kuupik

Pulaarnermi ulloq 14.01.14 siunertaavoq, angerlarsimaffeqanngitsut qanimut oqaloqatigillugit, angerlarsimaffeqanngitsut sunik oqariartuuteqarnersut? Qanoq iliorsinnaanersugut, ulluinnarni taakku atugarisaat pitsanngorsarniarlugit?
Formålet med besøget d. 14.01.14  var at høre, hvad de hjemløse synes, at vi politikere kan gøre for at give dem en bedre hverdag.

Taakku tassa sammisat ilaat. Det var nogle af de ting der blev diskuteret.

 

cafe_kialaarfik

IMG_7787

 

 

IMG_7780

kialaarfik_3

IMG_7816

IMG_7814

IMG_7824

kialaarfik_6

Avissaartuunneq unittooqqanerlu qaangerneqartariaqarpoq

Tusagassiortunut nalunaarut

Marlunngorneq 14. Januar

Avissaartuunneq unittooqqanerlu qaangerneqartariaqarpoq

Inuiaqatigiit soqutigisaat partiinit inunnillu ataasiakkaaniit pingaarnerutittariaqarput. Isumaqarpunga massakkut erloqinartumik inissisimanitta tamanna qiteringaa.

Naalakkersuinikkut pissutsit ajortunik kinguneqaleriartorput. Inuiaqatigiinni akeqqersimaarneq, akerartuunneq aporaaffissarsiornerlu avisaartuunnermik sorpassuartigullu unittoornermik kinguneqalerpoq. Tamannalu kialuunniit iluaqutiginagulu nuannaarutigisinnaanngilaa.

Nunatsinni pissutsit annertuumik sammisariaqaraluartut allarpassuupput, pingaartumillu suliffissaqarnermut aningaasarsiornermullu tunngasutigut aaqqiaagiinngissuterpassuit utaqqerusaarnissaanut piffissaqaratalu akissaqanngilagut. Piffissaq nukiillu ataatsimoortitsiniarnermut naapigiaanermullu atorneqartariaqarput, ajugaaniarneq tunulliullugu ataatsimoorluni angusaqarniarneq salliutinneqartariaqarpoq.

Pissutsit allarpassuit politikerinit sammisariaqaraluartut pisorpassuarnut politikkimut attuu-massuteqanngitsunut ingerlatsinerliornermilli pissuteqartunut tamatta saasarneqartuarpugut, uffa inuiaqatigiinnut iluaqutaasussanik suliaqartussatut qinigaangaluarluta. Aamma tusagassiorfiit tamarmik piffissami sivisuallaalersumi allanik sammisaarussimapput, tullianillu arlaannik uissuumminartumik pisoqarnissaanut naalarniinnalersutut pissuseqarpugut. Tamanna soorunami naammaginanngilaq.

Meeqqat atugaannut tunngasunik sorpassuarnik suliassaqarpugut, soorlu tamanna meeqqat illersuisuannit Aaja Chemnitz Larsen-imit pissusissamisoortumik tikkuarneqartoq. Meeqqat atuarfianni pitsanngorsaasariaqarneq atuartitaanikkut angusat qaffassarnissaat piinnarnagit aammali atuarfiit iluarsaanneqartariaqartut imaluunniit nutaanik atuarfiliortariaqarneq annertuumik sammineqartariaqarpoq.

Aningaasarsiornikkut unittooraluttuinnarneq, aalisarnermi inatsisitigiut nutarterisariaqarneq, aatsitassarsiornermi nunaqavissut sulisorineqarnissaat, inissaqartitsinikkut aalajangersimanerusunik siunnerfeqartariaqarneq, inuiaqatigiinni angerlarsimaffeqanngitsut allarpassuillu innuttaaqatigiiulluta ulluinnarni inuunitsinnut attuumassuteqartut nukinnik piffissamillu atuiffigisussaagaluarpagut.

Unittooqqaneq avissaartuunnerlu ipianngunartut taarserlugit ataatsimoorluta siunissarput pillugu aallasanniarta.

Inatsisartunut ukiorluunniit qaangiutinngitsoq qinersisoqaqqittoqassanersoq matumani isummerfiginngilara. Soorunami allamik saariarfissaarukkaanni tamanna periarfissatut ammatinneqartuaannassaaq.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit

Ikinngutinnersumik

Kuupik Kleist – mobil: 558884

Juliane Kuupillu angerlarsimaffeqanngitsut ornittagaannut Café Kialaarfimmut pulaassapput.

Tusagassiuutinut nalunaarut:

Ataasinngorneq 13. Januar 2014

Juliane Kuupillu angerlarsimaffeqanngitsut ornittagaannut Café Kialaarfimmut pulaassapput.

Pulaarnermi ulloq 14.01.14 siunertaavoq, angerlarsimaffeqanngitsut qanimut oqaloqatigissallugit, angerlarsimaffeqanngitsut sunik oqariartuuteqarpat? Qanoq iliorsinnaavugut, ulluinnarni taakku atugarisaat pitsanngorsarniarlugit?

Oqariartuutitsinni pingaarnerpaassaaq, angerlarsimaffeqanngitsut allatulli pineqassammata. Qilanaaraarpullu siunnersuutaannik oqalliseqatiginissaat.

Anguniagaasariaqarpoq angerlarsimaffeqannginnerup nunatsinni piuneerunnissaa, inuit tamarmik inissaqartariaqarput.

Isumaqarpugut pingaaruteqarluinnartuusoq, innuttaaqativut, ulluinnarni politikkikkut oqallinnermi peqataatinneqanngitsut sammineqanngitsullu tusarniarnissaat aaqqiissutissanullu suleqataanissaat.

Café Kialaarfimmut, kommunimit aqunneqartumut pulaareernerup kingorna, angerlarsimaffeqanngitsut Inatsisartunut upernaami ataatsimiinnissamut siunnersuusiornissamut isummersoqataanissaminnut qaaqquneqassapput.

Attavissaq: Juliane Henningsen, mobil 488148 & Kuupik V. Kleist: mobil: 54 78 58

Naalakkersuisut suliassatik artorpaat

Sara Olsvig

Tusagassiortunut nalunaarut

Nuuk, 8. januar 2014

Naalakkersuisut suliassatik artorpaat

Piffissaq eqqorlugu Naalakkersuisut § 37 aqqutigalugu apeqqutigineqartartut arlallit suli akisinnaasimanngilaat, soorluttaaq Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaata Naalakkersuisunik nukingernartumik isumasioqateqarusunnerannut maannamut piffissaqannginnerartuartut.

Ulluni makkunani naalakkersuinikkut aalassassimaartoqaleruttorneranni suliassat ilaat pingaaruteqarluinnartut aallunneqaratik puigorneqaannartutut pissusilersorfigineqarput. Tamatuma takutiinnarpaa Naalakkersuisut suliassarpassuaralutik erseqqilluinnartumik artorsaatigigaluttuinnaraat.

Apeqqutigineqartartut piffissaagallartillugu akineqarneq ajorput

December aallartilaaginnartoq inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit § 37 naapertorlugu Naalakkersuisunut arlalinnik apeqquteqaateqartaraluarpunga. Apeqqutigisakka maannamut suli ataatsimilluunniit akineqanngillat, soorluttaaq Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaq aqqutigalugu 10. december Naalakkersuisut Siulittaasuannut saaffiginnissuteqareernikkut Ataatsimiititaliap nukingernartumik Naalakkersuisumik isumasioqateqarnissamik piumasaqarnerput maannamut piffis-saqarfigineqarsimanngitsoq. Inatsisartut saaffiginnissutaannut Naalakkersuisut qisuariaateqaratilluunniit taamatut pissusilersornerat naammaginanngilluinnarpoq.

Ilisimaneqareersutut “inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit” inatsisissaq nutaaq Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni suliarineqarpoq, tamatumanilu danskit naalakkersuisa inatsisissatut siunnersuusiaannut Inatsisartut allannguutissatut siunnersuutaat tamarmiusunit akuersissutigineqarluni. Allannguutissatut siunner-suummi anguniarneqarpoq inatsisitigut ataataqanngitsut kingornussinissamut pisinnaatitaaffiiagaasimasut danskit naalagaaffiannit aningaasatigut arlaatigut taarsiiffigineqartalissasut.

Naalakkersuisut siulittaasuata oqaloqatigiinnissaraluaq tunuinnarlugu aallaannarpoq

Inatsisartut allannguutissatut siunnersuutaannut danskit naalakkersuisui tupigisassaanngitsumik illuatungilersuipput, naallu danskit Folketing-ianni partiit Inatsisartut allannguutissatut siunnersuusiaannut akuersaalernissaat ilimananngik-kaluartoq suliaq suli naammassineqarsimanngitsutut isigaara. Suliaq suli ingerlavoq Folketingimilu Grønlandsudvalgi suli pineqartumut isumaliutissiissuteqarsimanani. Pissutsit taamaakkallartillugit taamaammat pingaaruteqarluinnaraluarpoq suliaq pillugu Naalakkersuisunik qanimut oqaloqateqareersimanissaq erseqqilluinnartunillu akissutisereersimanissaq.

Naluneqanngitsutulli Naalakkersuisut siulittaasuat Nunarput qimallugu maanna aallareerpoq Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaat suliaq pillugu oqaloqatigeqqaarsimanagu aammalu § 37 naapertorlugu apeqqutinut suli maannamut akissuteqarnikuunani. Naalakkersuisut siulittaasuat periarfissaqarsimagaluarpoq danskit statsministeriannik ataatsimeeqateqartinnani naalagaaffik qanoq taarsiissuteqartariaqarnersoq pillugu Inatsisartut Inatsiseqarneq pillugu Ataatsimiititaliaannik ataatsimeeqateqareersimassalluni, tassanilu Nunatsinnit piumasaqaaterpiaat suut saqqumminneqassanersut isumaqatigiissutigineqareerlutik.

Naalakkersuisut Inatsisartoqarneq qarsuaataaginnagassatut pissusilersorfigivaat

Assorsuaq pakatsinarlunilu ajuusaarnartuuvoq kingumut paasigatsigu Naalakkersuisut siulittaasuata Nunatsinni Inatsisartoqarneq inatsisiliortoqarnerlu qarsuaataaginnagassatut isumaqarfigimmagu, nalinginnaasumillu maleruaqqusat suleriaatsillu Inatsisartunut akisussaaffeqarluni malitassaraluani suusupagiinnarmagit.

Ajuusaarnaraluartumilli paaseqqiinnarparput naalakkersuinikkut maannakkut eqqissisimannginnerujussuarmi Naalakkersuisut siulittaasuat iliuusissaaleqisoq aammalu naalakkersuinermi siuttuunissaq artorsaatigilluinnaraa, tamannalu kikkunnulluunniit iluaqutaanavianngilaq.

Attavigineqarsinnaavoq:
Sara Olsvig, Inuit Ataqatigiit, +299 526858

Immikkut siunnersorteqarneq Nunatsinnut tulluarpa?

Sara Olsvig

Tusagassiortunut nalunaarut

Nuuk, 8. januar 2014

Immikkut siunnersorteqarneq Nunatsinnut tulluarpa?

All.: Inatsisartuni ilaasortaq Sara Olsvig, Inuit Ataqatigiit

Namminersorlutik Oqartussani atorfilinnik allanik atorfinitsitsinerni atorfimmik allagarsiussaqarnikkut inuttassarsiuisarneq piumasaqaataasaraluartoq assiginagu immikkut siunnersortinik atorfinitsitsinissamut periarfissiisumik Naalakkersuisut kaajallaasitaliorsimapput. Kaajallaasitaliornikkut Naalakkersuisut tamarmik immikkut siunnersortimik ataatsimik atorfinitsitsinnaatitaalerput, kisiannili Naalakkersuisut Sulittaasuat immikkut siunnersortinik arlalinnik atorfinitsitsisinnaatitaalerluni. Kaajallaasitaq malillugu immikkut siunnersortit Naalakkersuisut partiimi sulinermut atatillugu ikiuuffigisinnaavaat taamaasillutillu partiimi sulinermut atatillugu allat saniatigut partiit Naalakkersuisuutitaqartut siunnersortaattut atorneqarsinnaanngorlutik.

Ingerlatseriaaseqarnermi partiit ataasiakkaat naalakkersuinikkut siunnersuinermut atugassanik ikittunik aningaasassaqarfigisaanni tamanna partiinik Naalakkersuisuu-titaqartunik annertuumik iluaqusiisumik equngalersitsivoq. Pingaartumik eqqarsaatigigaanni tamanut ammasumik atorfimmik inuttassarsiuilluni allagarsiussaqarnikkut ministerimut allattunik tusagassiinermilu ataqatigiissaarisunik atorfinitsisisoqarsinnaammat suliassat assingisa ilarpassuinik isumaginnissinnaasunik, partiimut siunnersortitut atuunneq minillugu.

Peqatigitillugu immikkut siunnersorteqarneq tusagassiuutit Naalakkersuisullu akornanni ungasinnerulersitsivoq, taamalu aamma innuttaasut nunallu naa-lakkersuisuisa akornanni. Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut tamanna demokratiip atortinneqarnerani ajornartorsiutinngorsinnaasoq, aamma apersuuserujussuarparput Danmarkimi aaqqissuussinermik toqqaannartumik ilaarsineq nunatsinnut pissutsinut ilumut tulluartuunersoq.

Taamaammat piumasaraarput kaajallaasitaq nutarterneqassasoq aammalu nalinginnaasumik oqallisigineqassasoq immikkut siunnersorteqarnermik aaqqissuussineq qanoq ittoq Kalaallit Nunaannut tulluartuunersoq, kiisalu spindoktoreqarnissaq nunatsinni demokrateqarnitsinnut ilumut tulluartuunersoq oqallisigineqassasoq.

Sara Olsvig

Mobil: 526858

Aleqa Hammond, salluvutit

Tusagassiuutinut nalunaarut:
Marlunngorneq januarip 7-ani 2014

Aleqa Hammond, salluvutit.

 

Naalakkersuisut siulittaasuata tusagassiortunik katersortitsinermini Hans Enoksen, Siumup siulittaasorisimasaa, maanna Siumumi ilaasortaajunnaartoq oqaatigaa ataasiarluniluunnit aalisarnermut politikki eqqarsaatigalugu siunnersuuteqartarsimanngitsoq. Tamanna ilumuunngilaq.
Hans Enoksen, politikkikkut isumaqatigisanngikkaluaqalugu isumaqarpunga Naalakkersuisut siulittaasuannit ataqqinassusiiarneqassanngitsoq. Ilisimavarpummi aalisarneq pillugu oqallinnermi Hans Enoksen, piumasaqaateqarluni arlalitsigut nalunaaruteqartarnikuusoq.

Ilaatigut makkuninnga:
-pisassiissutit pillugit § 37 aqqutigalugu apeqquteqartarnermigut
-Inatsisartuni siunnersuusioqataanermigut
-pisassat agguaanneqartarneri pillugit siunnersuuteqarnikkut
-atuisut peqataatinneqarnerunissaannik oqariartuuteqartarnermigut
-tusagassiuutinut nalunaaruteqarnermigut
-ataatsimoortumillu isigalugu aalisarneq pillugu politikki Siumup politikkia malinneqaqqullugu oqalliseqataasarnermigut.

Taamaattumik ilumuunngilaq Naalakkersuisut siulittaasuat, oqarmat Hans Enoksen siunnersuuteqarnikuunngitsoq. Nunap siuttua ataqqinassuseqarnerusumik oqalliseriaaseqartariaqarpoq, imminullu akerliusunut isiginnini allanngortilluinnartariaqarpaa. Isumaqarnarportaaq politikki ingerlanneqartoq eqqarsaatigeqqinneqartariaqartoq, maanna Finn Karlsen, aalisarnermut Naalakkersuisuunerminit suliarisimasani ullumikkumut illersuisinnaanngissusaa eqqarsaatigalugu isumallualersitsisumik Naalakkersuisut Siulittaasuat toqqaanngilaq. Takoriartiguli.

Inuss. Inuull.

Juliane Henningsen, Inatsisartunut ilaasortaq
mobil 488148

Naalakkersuisooqatigiit fabrikkit matusariaqalissagaat Inuit Ataqatigiit aarleqqutigaat

Tusagasiuutinut nalunaarut

3. januar 2014

Naalakkersuisooqatigiit fabrikkit matusariaqalissagaat Inuit Ataqatigiit aarleqqutigaat

Naalakkersuisooqatigiit Aalisarnermut inatsimmi nutarteriniarnerat sinerissami fabrikkit ikinnerpaamik 13-nit matusariaqarneranik kinguneqaraluttuarpoq, taamaalillunilu nunarput aningaasarpassuarnik annaasaqaannarani aamma suliffissaaleqineq annertuserujussuassasoq Inuit Ataqatigiit aarleqqutigaat. Suliffissuit matuneqaratarsinnaasut sulifinnik ikinnerpaanik 700-nik annaa-saqaataassapput tamaasiornissarlu isumatusaarnerungilluinnarpoq.

Aalisarnermut inatsisip allannguutissai kingunissaalu qulaajarneqar-tariaqarput

Taamatut pissusilimmik sulineq Inuit Ataqatigiit akuersarsinnaangilluinnarpaat, piumasararpullu Aalisarnermut inatsisip allanguutissai kingunissaalu aningaa-sarsiornikkut aalisarnermilu immikkut ilisimasalinnik qulaajarneqassasut.

Aalisarnermut inatsisip allanguutissai fabrikkit amerlasuut matuneranik kingu-neqaannarani aamma fabrikkinik pinginnittuusunut nunatta karsiata tarsiis-suteqartariaqalerneranik kinguneqarataannaavoq, tamannalu inuiatigiit kalaallit akissaqartingilaat.

Nunaqavissut fabrikkinik piginnittut

Apeqquserusunnartut ilagaat nunaqavissut fabrikkinik piginnittuusimasut taarserlugit kikkut nunatsinni najugaqareersut suliffissuarnik taamak nalitutigisunik piginnittuulernissaminnut aningaasaateqarnersut. Takusinnaasagullu malillugit tunisassiornermik suliaqartut aalisarnermik tapertaqanngikkunik taamak nali-tutigisunik tigusinissamut piareersimasunik tigussaasoqangilaq.

Nunaqavissut pigisaat Inuit Ataqatigiit attatiinnarusuppai

Taamammat apeqqutigerusunnarpoq Naalakkersuisooqatigiit inuiaqatigiit kalaallit pigisaat nuna allamiunut pigisassangortilerneraat? Tamannalu Inuit Ataqatigiit tapersersornagulu akuersaanngilaat. Taamammat Aalisarnermut inatsisip allan-nguutissaata kingunissai aalisarnermut aningaasarsiornermullu ilisimasalinnik qulaajaaffigineqassasut piumasaraarput.

Annertunerusumik paasisaqarusukkuit attavigiuk:
Inatsisartuni ilaasortaq, Ane Hansen, mobil: 58 76 61

Inuit Ataqatigiit ukiortaami oqaaseqaataat – Qaamaneq uteqqittuaannarpoq

Inuit Ataqatigiit ukiortaami oqaaseqaataat

Qaamaneq uteqqittuaannarpoq

Ukiup taarnerpaaffiani qilanaarisarparput qaamanerup uteqqinnissaa, upernariartulernis-saa suullu tamarmik uummariartoqqilernissaat. Ullukinnermi nuannaarutigisarparput ullut talliartoqqilernissaat ukiumilu qaangiuttumi pisimasut kingumut qiviartarpavut ullut nuannersut nuannerpallaanngitsullu, ukiup ingerlanerani torrallattarisimasavut aammalu ukiumi nutaami suli torrallannerusinnaasavut.

Aamma politikkimi suleqataalluni taamaappoq. Nalunngilarput piffissaq ullullu takkukkumaartut neriunarnerusut pitsaanerusunillu angusaqarfiusut. Inuit Ataqatigiinni ukiortaaq 2014 neriulluarfigeqaarput, upperaarpummi tamatsinnut naammaginarnerusumik ingerlatsisoqarsinnaasoq inuiattullu ataatsimoornerulluta nunatta siunissaa pillugu suleqatigiissinnaasugut.

Ukiortaamut kissaatigisassarput pingaarnerpaaq tassaassaaq allatut ingerlatseriaaseqartoqalissasoq minnerunngitsumillu innuttaasut annertunerungaartumik aalajangiiniartarnerni peqataatinneqalissasut.

2014-imi suleqatigiissutissavut pingaarnerit makkuussasut Inuit Ataqatigiit-niit inassutigissavarput:


Oqartussaaqataaneq

Inuiattut ataatsimoortariaqarpugut. Inuit ammip qalipaataa, oqaatsit, kulturi assigiinngis-sutsilluunniit allat aporfiginagit inuttut imminnut pisariaqartittut ataqqeqatigiillutik sule-qatigiittut pisariaqartippagut. Naalakkersuinikkut qulakkeertariaqarparput inuit nunatsinni avissaartuutsinnagit ataatsimoorfissarsioqatigiinnissaat. Inuit pingaartitatik naleqartitatillu piujuartissallugit sulissutigisinnaavaat. Inuit nunatsinni inuttut tamarmik periarfissaqartitaasariaqarput.

Imaappoq, naalakkersuinikkut siunnerfik tassaasariaqarpoq, inuit assigiinngissusaat apeqqutaatinnagit inuit suleqatigiisinniarnissaat. Naalakkersuinikkut pissaanermik akisussaaffeqarneq imaassanngilaq naalakkersuisunut isumaqataasut kisimik tusaaneqartassasut. Naalakkersuisunut illuatungilersuisut apeqqusersuisullu aamma oqartussaaqataatinneqassappata nunatsinni inuit tamarmik assigiimmik ataqqineqarlutillu naleqartinneqarlutik peqataatinneqartariaqarput.

Inuit Ataqatigiinnut pingaaruteqarpoq naalakkersuinikkut suliaqartut eqqarsaatigeqqilissagaat innuttaasunik peqataatitsineq qanimullu tamat oqartussaaqataanerannik tunngaviusut. Illoqarfiit nunaqarfiillu tamarmik ineriartornermi peqataatinneqassapput, qulaajarneqassaarlu inoqarfiit ataasiakkaat taariikkat pillugit ineriartornerat qanoq pitsaanerpaamik tapersersorneqarsinnaanersoq.

Inuit Ataqatigiit tamat oqartussaaqataanerat nukittooq kissaatigaat, tamat oqartussaaqataanerat innuttaasunik peqataatitsisoq, ingammik ukiuni ingerlavigisatsinni, nunatta Namminersorluni Oqartussaanerup eqqunnerata kingunerisaanik aatsitassanut akisussaalernerani, akisussaaffinnillu arlaqaqisunik tigusiffiusussani aalajangiisuulluinnarpoq tamat oqartussaaqataanerat nukittooq.

Inuit Ataqatigiit sorsuutigiuassavaat naalakkersuinikkut ingerlatsineq tutsuiginartoq ammasorlu. Peqquserluttaalisitsiuineq, inuit pisinnaatitaaffii, suliffeqarfiit inuiaqatigiinni akisussaaqataaneri innuttaasunillu peqataatitsinerit nunatsinni siuarsarneqassapput.

Inuit Ataqatigiinni qularutiginngilarput aamma uagut nammineq tamanna pikkoriffiginerusinnaallutigu.


Naleqartitat pillugit politikki – kinaassuseq, kulturi oqaatsillu

Inuit Ataqatigiit eqqumiitsuliorneq kulturilu kinaassutsitsinnut tunngaviusutut isigaat.

Inuit Ataqatigiit isumaqarput kulturerput pisooq tunngavigalugu ineriartortinneqarsinnaasut tamakkiisumik atorneqanngitsut.

Oqaatsit kinaassuserlu ataqatigiipput. Inunnguuseralugu oqaatsitta kinaanitsinnik paasinnittaasitsinnut ilapittuutaapput oqaatsillu ilikkakkavut silarsuatsinnik tarparsaasuup-put. Inuit Ataqatigiit ilisimavaat nunatsinni oqaatsitigut naligiinngittoqarmat taamaattumillu oqaatsinik ilinniartitsinerup pitsanngorsarnissaa sulissutigiumallugu, ilinniartitsinerit kalaallisut danskisut oqaatsillu allat atorlugit ingerlanneqassapput.

Kalaallit oqaasii nukittorsarniarpagut ersarinnerusumik anginerusumillu inoqarfinni atornerisigut.


Ikiorsiisarneq

Pisortanit ikiorsiineq inunnut ataasiakkaanut ilaqutariinnullu pisariaqartitsisunut nalequssartariaqarpoq, assersuutigalugu siusinaartumik soraarnerussutisiaqalernermi isumaqa-tigiittoqartassaaq pisartagaqarnerup akuttunngitsunik nalilersortarnissaanik iliuusissanillu malitseqartitsinissamik.
Naligiissitaaneq Inuit Ataqatigiit pingaartittuarpaat. Siuariaatsit amerlapput, Taamaakkaluartoq suiaassuseq atoqatigeeriaatsillu suni tamani killiliissannginnissaat sulissutigisassaraarput pingaarluinnartoq.
Inuit Ataqatigiit innersuussutigaat qitornartaareernerup kingorna aningaasaateqarfimmik pilersitsisoqassasoq, taamaalilluni meeqqiortut toqqissisimanarnerusunik inuuneqalernissaat aqqutissiuunneqassammat.

Angerlarsimaffeqannginneq inuttut artorsarfioqaaq ikiorsiiffigineqartariaqarlunilu. Illoqarfinni tamani angerlarsimaffiusinnaasunik pilersitsisoqartariaqarpoq.


Suliffeqarfiit nutaat pisariaqarput

Suliffissat amerlisarneqarsinnaapput taamaallaat inussutissarsiutinik nutaanik pilersiortortitsinikkut, nunatsinni aningaasaateqassuseq inuussutissarsiutit nutaat pilersiortornerannut aningaasaliissutaasariaqartunut naammanngilaq. Pivisusoq tamanna aalisarnermi, takornariaqarnermi, aatsitassarsiornermi nunalerinermilu atuuppoq. Inuussutissarsiutinik assigiinngisitaarnersunik pilersitsiortortariaqarneq aammalu immitsinnut pilersornitta annertusartariaqarnera suli saneqqunneqarsinnaanngillat. Tamaattumik nunarput aningaasaliiffigineqarnissaminut pilerinartariaqarpoq nunanullu allanut unammillersinnaasariaqarluni.


Pisuussutit uumassusillit kinguaassatta aamma inuussutigissavaat

Pisuussutinik uumassusilinnik nungusaataanngitsumik aqutsineq nunatsinni aningaasarsi-ornermut sulisoqarnermullu tunngaviulluinnarpoq. Tunisassiatta nunani tamalaani niuer-finni eqqornerpaamik akilerneqartarnissaat sulissutigiuartuassavarput.

Pisuussutinik uumassusilinnik inuussutissarsiuteqartut nalimmassartuarnissat pisariaqarpoq. Avatangiisitsinnut, silannarmut tuniniaaffitsinnullu nalimmassartuartariaqarpugut. Inuit Ataqatigiit suleqataaffiginiarpaat tunisassiatta suli anginersumik nunatsinni suliarineqarsinnaanissaat akit pitsaanerusut sulisoqarnikkullu iluaquserneq anginerusoq anguniarlugu.

Aalisarnermik inuussutissarsiut siunissami piujuassappat naalakkersuinikkut timitaliisoqartariaqarpoq aalisarnermi atugassarititaasut sinaakkutissallu pissutsinut atukkatsinnut naleqqussaqqinnerisigut. Sinaakkutissat nutaat aalisartut inerisaanissaannut periarfissanik nutaanik aammaassissapput akilersinnaanerulersitsinikkut. Aalisarneq aalisartumut aalisartullu ilaqutaannut pissarsissutaanerulersillugu.

Suliffissat ikiliartussanngippata, aalisartukkormiut inuussutissarsiuteqaannassappata aamma inuit aningaasanik isertitakitsut isertitaqarnerulissappata ullumikkut aalisarnermi atugassarititaasut aatsaat allannguiffiginerisigut anguneqarsinnaapput. Erseqqissassavarali isertitakinnerit isertitaqarnerulernissaat aalisartut ingerlalluartut aallerfiginerisigut pissanngimmat. Ingerlalluartut periarfissamikkut apparsaavigineqassanngillat. Ingerlanerliortulli periarfissaatigut nutarteriffiginerisigut akiliisinnaassuseqarnerat ineriartortitsinissaallu aqqutissiuunneqassaaq.


Ilinniartitaaneq

Meeqqat atuarfiannik suli anginerusumik aallutaqarnissaq pisariaqarpoq. Meeqqat tamavimmik atuarnerminni atuarnermikkut inuttullu ineriartornermikkut piginnaanngorsarne-qassapput. Meeqqat tamavimmik avatangiisiminnut alapernaatsuupput pisussaavugullu meeqqatta alapernaassusaat ineriartortissallutigu. Tamatumunngalu akisussaasut pingaarnerpaat tassaapput angajoqqaajusugut.
Inuit Ataqatigiit isumaqarput, meeqqat atuarfia pillugu oqallinneq, tamatta kissaatigisatta tassaasup; meeqqatta ineriartorfiulluartumik atuarnermini avatangiiseqarnissaa aallaavi-gissagaa, taamaattumimmi ilinniaqqinnermi sulilernermilu piumasaqaataasut meeqqamit atuareernermigut naammassisinnaassammagit.
Meeqqat atuarfiat illutamikkut pitsanngorsaavigineqassapput.

Inuussutissarsiutinik ilinniarfiit sinerissami eqqarsaatigilluakkamik siammasissuseqassapput, soorlu isumaliutigisariaqaripput Tasiilami ilinniaqqissinnaanernut periarfissat inerisassallugit.

Nunani allani universitetiini ilinniarnissamut periarfissat pitsaanerulissapput, aamma ungasissumit ilinniarnikkut.


Angerlarsimaffeqarsinnaaneq tamanut attaveqaqatigiinnermullu aningaasaliissutit pisariaqartut

Inuit Ataqtaigiit pisortat inissialiortitsernerannut aallaaviuarsinnarpaat sumiiffinni pisariaqartitsineq tunngaviussasoq. Tapersersorparput sapinngisamik amerlanerpaat namminerisaminnik angerlarsimaffeqarnissaat, taamaakkaluartorli ernianut akileraarutitigut ilanngaatip millisarnissaa aalajangiusimavarput.

Innersuussutigaarput inissianik niuerneq misissorneqassasoq, taamaalilluni pisortanit tapiissutaasartut, pisortat inissialiorneri inissianillu tuniniaanerit ataqatigiinneri paasiniarneqassammata.

Pisortat attartortittakkanik inissialiornissaannut naammattunik aningaasaliisoqartariaqarpoq taamaalillunimi assersuutigalugu aamma sulisartut nussorsinnaanissaat iluaquserneqassammat.

Attaveqaqatigiinnikkut aningaasaliiffigineqartariaqartut sivisunerusoq eqqarsaatigalugu pilersaarusiorneqassapput pisariaqartitsineq, imminut akilersinnaassuseq aningaasaliissutillu inuussutissarsiutitigut ineriartortitsisinnaasusiat tunngavigalugit tulleriiaarisoqassalluni.


Peqqinnissaq

Inuiaqatigiit pisariaqartippaat peqqinnissaqarfik pitsaasumik nukingertumillu pisariaqartitatsinnik naammassinnissinnaasoq. Meeraanermiit utoqqarsuanngornermut peqqinnissaqarfimmit sullinneqarneq pitsaasoq pisariaqarfiatigut nalaattarparput. Sullinneqarnerlu pitsaasariaqarpoq, taamaapporlu aamma peqqinnissaqarfimmi sulisut atugarissaarnis-saat, sullissilluarneq atugarissaarnerlu ataqatigiimmata.

Pilatsinnissaminnut utaqqisut ikilisarnissaat ingerlatiinnartariaqarparput, sivisuumik peqqiilliuuteqarneq kimulluunnit peqqinnanngilaq.


Ataatsimoortariaqarpugut

Suliniutissat pisariaqavissortut pitsaasunik angusaqarfigissagutsigit suleqatigiilluarnissarput ataatsimoornissarpullu pisariaqarluinnarpoq, nunatsinnimi inuppassuaqarpoq piginnaanilissuarnik suleqataanissamullu piumassuseqarluartunik. Nukivut kattukkutsigit angusinnaasavut killeqanngillat.
Tassunga atatillugu pissutissaqarpugut suliniatigiiffiit naalakkersuisutiguunngitsut ukiumi qaangiuttumi annertusiartortumillu suleqataanerat qujassutigissallugu, qanortoq aamma ukiortaami nukittuumik suleqataalluarisi.
Ukiumut qaangiuttumut qujalluta nunaqqativut maaniittut nunattalu avataaniittut kiisalu nunarsuarmi inoqativut tamaasa ukiortaamik pilluarnartumik, eqqissinartumik angusaqarfiusumillu kissaappavut.

Nuummi 31. december 2013

Kuupik Vandersee Kleist

Siulittaasoq

Ullumikkut danskit 2014-mut aningaasanut inatsisissaasa pingajussaaneerneqarnissaa aallarnerneqassaaq

Ullumikkut danskit aningaasanut inatsisissaat Folketingimi pingajussaaneerneqassaaq. Inuit Ataqatigiinneersoq Sara Olsvig Inuit Ataqatigiit aningaasanut inatsisissaannut tapersiinerannik oqaaseqaateqarnermigut pingajussaaneerinninnermi peqataassaaq, Aningaasanut inatsimmut taasineq sisamanngornermi pissaaq.

Uani atuaruk tamaat:

http://www.iafolketingimi.dk/news-ullumikkut+danskit+2014mut+aningaasanut+inatsisissaasa+pingajussaaneerneqarnissaa+aallarnerneqassaaq.htm

Sara Olsvig NATO-mi suleqatigiinneq pillugu ataatsimeersuarnermi peqataavoq amerikkarmiullu sorsuutaannut umiarsualivimmut takusaalluni

Sara Olsvig Inuit Ataqatigiinneersoq Folketingip angalaqatigiisitaanut akuulluni Washingtonimi aamma San Diegomi NATO’p Parlamentariske Forsamlingianut (NPA, NATO-mi qinikkat suleqatigiiffiannut) angalareerluni kingullermik tallimanngormat uterpoq. Angalanermi Atlantikoq illugiillugu NATO-p suleqatigiiffianut tunngasumik ataatsimeersuarnermi peqataanissaq kiisalu amerikkarmiut sorsuutaannut umiarsualiviit annersaasa ilaannut takusaanissaq siunertarineqarpoq.

Tamaat atuaruk uani:

http://www.iafolketingimi.dk/news-sara+olsvig+natomi+suleqatigiinneq+pillugu+ataatsimeersuarnermi+peqataavoq+amerikkarmiullu+sorsuutaannut+umiarsualivimmut+takusaalluni.htm

Inuiaqatigiit aatsitassiornermut tatiginninnerat attanneqarli

3.12.2013

Inuiaqatigiit aatsitassiornermut tatiginninnerat attanneqarli

Allattoq Naaja H. Nathanielsen, Inuit Ataqatigiit

Aatsitassarsiorneq aallartinneqartariaqartoq inuiaqatigiinni taperserneqarluarpoq, tamannalu mianerisariaqarparput. Taamaammat Naalakkersuisut malittarisassat kiisalu inatsisit mallittariaqarpaat, taamaanngippammi aatsitassarsiornerup iluatsitsiffiusumik ingerlanneqarnissaanut inuiaqatigiit tatiginninnerat sapanginneqaannarsinnaavoq.

Taamaammat assut uggornarpoq Naalakkersuisut Killavaat Alannguat pillugu tusarniaanermi toqqissisimatitsinnginnermik manna pilersitsiinnarmata. Tusarniaanermi akissutit ullualuit qaangiutinnginneranni tunniunneqartussanngortullu manna Naalakkersuisut paasissutissanik nutaanik kiisalu pingaarutilinnik saqqummeeqqipput.

Ajunngilluinnarpoq Naalakkersuisut taamatut paasissutissanik saqqummiussaqarmata, taamaattorli Naalakkersuisut tusarniaanerit sivitsorsimasinnaagaluarpaat . Tusarniaanerimmi ingerlanneqartarput peqatigiiffiit kalluarneqartussat isumaannik katersinissaq siunertaalluni aammalu suliniutigineqartut pillugit Nunatsinni nukittunerpaamik inissisimanissarput pissutigalugu. Taamaammat tusarniaanerit isumasiuinerillu pimooruttariaqarpagut paasissutissallu pissarsiagut atorluarlugit.

Aatsitassiornermut Naalakkersuisoq aasaq oqaaseqarami erseqqissarpaa inuiaqatigiit ilaatinneqartarnerat qanoq pingaaruteqartiginersoq. Tamanna oqarluartaarnerussanngippat siunnersuutigissavara tamanna aamma pimoorullugu malinneqaqqullugu. Taamaammat Tanbreez-ip Killavaat Alannguanni aatsitassarsiorniarnerat pillugu tusarniaanermut piffissaliunneqarsimasoq aallarniutigalugu Naalakkersuisut sivitsortariaqaraluarpaat.

Saaffissaq Naaja H. Nathanielsen, 54 89 81 / nana@ina.gl

Ullumi 25. november arnat persuttarneqartarnerat unitsinniarlugu Naalagaaffiit Peqatigiit-nit ullorititaavoq

Kuupik Kleist

Ullumi 25. november arnat persuttarneqartarnerat unitsinniarlugu Naalagaaffiit Peqatigiit-nit ullorititaavoq

Naalagaaffiit Peqatigiit ullumikkut ullorititaat nunarsuaq tamakkerlugu arnanik persutaasarnermut atornerluisarnermullu ullorititaasoq minnerunngitsumik nunatsinni malunnartinneqartariaqarpoq. Persuttaasarnerup timikkut tarnikkullu innarleerujussuartarnera inunnut pineqartunut, meeqqanut, ilaqutariinnut inuiaqatigiinnullu tamanut erloqinartorsiortitsinera nalunngeqaarput.

Naalagaaffiit Peqatigiit (FN) generalsekretæriat Ban Ki-moon ullumi ilaatigut ima oqaaseqaateqarpoq:

”Persuttaasarneq ineriartornermut akornutaavoq, toqqisisimajunnaartitsisarpoq eqqisseqatigiinerullu anguneqarnissaa suli ajornarnerulersittarlugu.”

aamma ”Nunarsuarmi arnat tassaapput ilaqutariinnik, innuttaaqatigiinnik naalagaaffinnillu ataqatigiisitsisuusut.”

Kajumissaarutigerusuppara ulloq manna atussagipput nunatsinni nunarsuarmilu pissutsit atuuttut eqqartornisaannut, minnerunngitsumillu anguteqatikka kajumissaarusuppakka namminneerlutik arnanik persuttaasarneq oqaluusereqqullugu, akiuniarnermilu peqataaqqullugit.

Tamatta pisussaaffeqarpugut arnat nunatsinni persuttagaasarnerisa akuersaarneqarsinnaaangitsumik ingasappalaarujussuarnera akiorniassallugu unitsillugulu.

Ulloq atorluarisiuk

Ikinngutinnersumik

Kuupik Vandersee Kleist

Inuit Ataqatigiit

”Meeqqat pinnguaqatigitigit, erinarsoqatigitigit atuaqatigalugillu.”

Meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit ulloqartitsineq:

”Meeqqat pinnguaqatigitigit, erinarsoqatigitigit atuaqatigalugillu.”

Pisussaaffeqarpugut meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissummut eqquutsitsissalluta.

Namminneq kajumissutsiminnik suliniartunut qamanngavik qujaniarpugut, taakkua ilaatigut meeqqat inuusuttuaqqallu atugaannik pitsanngorsaarusullutik kattussimapput.

Ukiuni kingullerni nunaqqatigiit ataatsimoornerat annertusiartortutut misinnarpoq, tamanna neriullualersitsivoq. Namminerlu kajumissutsimik suliniarneq ileqqussaavoq pitsaasoq malitassarput, tassanimi nukik annertooq pinngortarpoq.

Pisortat suliassaat ersarissuusussaapput. Ilaatigut tupinnaannartumik nukimmik tunisisarpusi, allaat ilaqutariit angerlarsimaffeqanngitsut angerlarsimaffeqalersimapput, suliniarnersi toqqammaviorpiarluni.

Meeqqat sullikkutsigit, meeraq ilaqutariillu tamakkiisumik isigalugit sulisa.

Meeqqanik atornerluineq persuttaanerlu akiortigu akuersaarnagulu oqariartuuteqarta.

Tamatta isumagisigu meeraaneq nuannersoq. Meeqqat pinnguaqatigitigit.

Politikkikkut sulinitsinni pingaaruteqarpoq partiit akimorlugit isumaqatigiissusiornissaq. Tamanna nutaaliornerussaaq. Tamatta qulakkiigassaraarput meeraaneq toqqissisimasoq nuannersorlu.

Isumalioqatigiitta, qanoriliorutta meerartatsinnut pitsaanerpaassava?  Inuit Ataqatigiit qulakkeerusupparput, siunissami meeqqat tamarmik paaqqinnittarfimmiinnissamik allatigulluunnit perorsaanikkut ikorfartuutaasussamik neqeroorfigineqarnissaat. Tamatuma saniatigut suliffeqarnikkut atukkat ilanngullugit eqqartuiffigerusuppagut, taakkumi pitsaanngippata inituallaarpatalu angajoqqaajulluarnissamut nukissat piffissarlu ilanngartorneqassapput.

Qujanaq: Meeqqerivinni paaqqinnittarfinnilu sulisunut tamanut, Nakuusa-mut, Meeqqat oqaaseqartartuannut, meeqqat pillugit suliniaqatigiiffinnut tamanut, timersoqatigiiffinnut, nipilersornermik allatullu eqqumiitsuliornermik ilinniartitsisunut. Meerartatsinnut aalajangiisumik allanngueqataavusi immersueqataallusilu.

 

Nassitsisoq:
Juliane Henningsen – mobil 488148
Inuit Ataqatigiit sinnerlugit ilaqutariinneq pillugu oqaaseqartartoq.