Inuit Ataqatigiinni aliasuutigeqisatsinnik tusarparput Finn Lynge toqukkut qimagussimasoq.

Tusagassiortunut Nalunaarut

Nuummi, 4. april 2014

Inuit Ataqatigiinni aliasuutigeqisatsinnik tusarparput Finn Lynge toqukkut qimagussimasoq.

 

Finni politikeritut, eqqarsartartutut, atuakkiortutut inuttullu immikkullaa-rissumik namminiussuseqartuuvoq. Peqatigalugu apeqqutinik itisuunik ar-tornartunillu eqqartueqatigiinnissanut arlalissuuvugut periarfissaqartarsi-masut, paasisimasaqarluassusia inuppalaajussusialu pillugit aamma ner-susaraarput. Imartuunik atuakkiortarnermigut kalaallit atuakkiaataannut tunisisarsimavoq naggatissaalu tikillugu inuit ikittunnguaannaat assigalugit kajumeqaluni uummateqaqalunilu inuiaqatigiit oqallinneranni peqataalluni.

 

Oqaloqatigiinnissinnaassuseqarnera aammalu Issittup Kalaallillu Nunaata ukkatarilersinneqarnissaannik kissaataa pissutigalugit suliniaqatigiiffippas-suaqarpoq nunatsinnukartartunik. Piffissaagallartillugu Kalaallit Nunaat nunarsuup assingani saqqumilaalersippaa.

 

Avatangiisitsinnut illersuisuunera, silap pissusiata allanngoriartornerata nunat tamat akornanni akiorniarneqarnera aammalu piujuaannartitsineq ersoqatigiinnerlu eqqaamaneqaatigisassai pillugit Finni puigunngisaannassavarput.

 

Inuiaqatigiinnut kalaallinut, nunatsinnut inuiassuarnullu tunniussimasai tamaasa pillugit qujaffigerusupparput.

 

Ilaqutai qanigisaalu angingaartumik misiginneqatigivagut.

 

Inuit Ataqatigiit

 

 

 

 

Aalisarneq pillugu politikkikkut siammasissumik isumaqatigiissusiortoqarnissaa pisariaqarpoq

Aalisarneq pillugu politikkikkut siammasissumik isumaqatigiissusiortoqarnissaa pisariaqarpoq

Ullumikkut Naalakkersuisut aaqqissugaannik aalisarneq pillugu isumasioqatigiinnermut peqataanitsinni nuannaarutigaarput aalisartut susassaqartullu allat taama amerlatigisut isumasioqatigiinnermut peqataammata.

Aalisarneq tassaavoq nunatsinni aningaasarsiornikkut inuussutissarsiuut pingaarneq. Avammut tunisaqarnitsinni tunisat 90%-ii sinnerlugit aalisarnermit pipput aalisarnerlu ajutuussagaluarpat Nunatta BNP-nut inuussutissarsiutinullu arlaqartunut allanut annertuumik sunniutipiloqartussaavoq.

Inuit Ataqatigiinnit aalisarnermi pissutsit isumatusaartumik tunngavilersorluakkamillu politikkikkut suliaqarfiginissaa pingaartittuarparput. Aalisarneq pillugu partiit akornanni siammasissumik isumaqatigiissusiorsinnaaneq tassani qitiulluinnarpoq. Aalisarnikkut piorsaaneq piffissaq ungasinneq isigalugu sunniuteqarluarnissaa qulakkeerumallugu qinigaaffiit akimorlugit kikkulluunniillu Naalakkersuinikkut siuttuugaluartut aalisarneq pillugu politikki attanneqarsinnaasariaqarpoq.

Taamaammat Inuit Ataqatigiinnit erseqqissuliuutigissavarput aalisarneq pillugu politikkikkut isumaqatigiissusiornissamut piareersimasugut suleqataarusuttugullu.

Ilaatigut uku pisariaqartutut isigaavut:

– Aalisarnermut inatsisiliornissami Naalakkersuisut partiinut tamanut qaaqqusisariaqarput
– Avataasiortut sineriassiortullu pisassanik noqqoruuttuusinerat unitsinneqartariaqarpoq. Tamarmik inissaqarput atorfissaqartinneqarlutillu.
– Tulaassisussaatitaaneq, pisassiissutit, aqutsisoqarfiit, akileraarutit, akitsuutit, tunitsiveqarneq, tapiissuteqarneq kinguaariillu nikittarnerannut tunngasut sukumiisumik eqqartorneqarlutillu isumaqatigiissusiorfigineqartariaqarput.

Politikkikkut siammasissumik isumaqatigiissususiorneq aalisarnerup inuussutissarsiutitut aalisarnermilu sulialinnut tamanut toqqissisimanartumik ineriartortitsisinnaanissamik pilersitsissaaq. Aalisarnermut politikki katersuuffiusariaqarpoq politikkikkullu suliaqartugut tamattaalluta akisussaaqataavugut.

Inuiaqatigiittut politikkikkut aalisarnerup akilersinnaassusaanut patajaassusaanullu uagut uuttuutigut tassaapput:

– Aalisarnermik inuussutissarsiornerup innuttaasunit aningaasarsiorfiunissaa suliffissaqarfiunissaa
– Aalisarnermit aningaasanik kaaviiaartitat nunatta karsianut iluaqutaanissaat
– Aalisarnerup ilinniarfittut imminullu pilersornermut aqqutissatut nukittorsarnissaa

Illuatungiliuttutut erseqqissumik tamanna maanna oqaatigaarput qilanaarpugullu oqaloqatiginninnissamut isumaqatigiissusiornissamullu Naalakkersuisunit qaaqquneqarnissarput.

Inatsisartunut ilaasortat
Ane Hansen, Sara Olsvig, Naaja Nathanielsen, Juliane Henningsen, Hans Aronsen
Inuit Ataqatigiinnit aalisarneq pillugu isumasioqatigiinnermut peqataasut

image

Tusagassaqartitsivinnut paasissutissiissut – 31. marts 2014

Tusagassaqartitsivinnut paasissutissiissut

31. marts 2014

“Partiimi aamma Inuit Ataqatigiit Kattuffianni ukiut 30-it sinnerlugit sulereerlunga partiip siulittaasuatut tunuarnissara aalajangiuppara”, Kuupik Vandersee Kleist oqarpoq.

Ukiuni qulikkaani kingullerni Inuit Ataqatigiit  tapersersorneqarnerat annertuumik alliartorpoq ilaatigullu siullermeerutaasumik Folketingimi ilaasortaatitaqalerlutik, siullermeerutaasumik nunatsinni Inatsisartunut qinersinermi partiit akornanni amerlanerpaanik taaguunneqalerlutik aamma siullermeerutaasumik Naalakkersuisuni siulittaasoqartitsillutik.

“Ukiuni qaangiuttuni nunatsinni naalakkersuinikkut ineriartorneq annertoorujussuaq pisimavoq taamatullu aamma Inuit Ataqatigiit-nni.  Ukiumi qaangiuttumi pisartut massakkullu nunatsinni naalakkersuinikkut pissutsit najummatsernartut eqqarsaatigalugit Inuit Ataqatigiit qanorluunniit pisoqarsinnaaneranut piareersimajuarpugut, taamaakkaluartorli ingerlariaqqinnissamut  aalajangersaanissaq pisariaqarpoq. Nalornisitsinaveersaartariaqarpugut aamma partiimi ilaasortat nunaqqatittalu sinnerisa ilisimasariaqarpaat qaqugu qanorlu pisoqassanersoq. Partiitta siulersorneqarnerata isumannanngitsumik, aamma aqagu, ingerlaqqinnissaa Inuit Ataqatigiinni qularinngilarput kinguaariit tulliit akisussaaffimmik tamatuminnga tigusinissaminnut piareersimammata”, Kuupik Vandersee Kleist oqarpoq.

Inuit Ataqatigiit-nni siulittaasup tunuarneratigut immikkut ittumik ataatsimeersuartoqassaaq. Tamanna pissaaq Nuummi maajip ulluisa 30-anni.

Kuupik Vandersee Kleist tunuarniuteqarniarluni nalunaaruteqarmat Inuit Ataqatigiit Kattuffianni ulluinnarni aqutsisut siulersuisuunerillu ataatsimiipput aalajangerlugulu politikkikkut siulittaasup tulliusimasoq Aqqaluaq B. Egede immikkut ittumik ataatsimeersuarnissap tungaanut siulittaasuugallassasoq.

Ataatsimeersuarnermi Inuit Ataqatigiit siulittaasussaannik qinersinissaq pingaarnertut oqaluuserisassani inissisimassaaq.

 

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisoq tusarusuppaat

 Tusagassiorfitsigut nalunaarut

27. marts 2014

 

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisoq tusarusuppaat

Piffissami kingullermi tusagassiuutini allaaserineqarpoq Dr. Ingridip Napparsimavissuani A1-mi pissutit pitsaasuunngitsut aammalu Sulinermik Nakkulliisoqarfik nalunaarusiorsimasoq tassani iluarsisariaqavissunik piumasaqaatitalimmik aamma A1-mi sulisut atugaat pitsaanngitsussut pineqarlutik.

A1-mi pissutsit atuuttut Inuit Ataqatigiinnit ilungersunartutut isigaavut. Tarnimikkut napparsimasut, tassaapput imminnut illersonissaminnut periarfissaalatsisartut taamaattumillu isumaqarpugut ulluinnarni atugaasa pitsanngortinnissaat pisariaqarluinnartoq. Isumaqarpugut sulisut uninngasullu atugaat tamarmik aaqqippata aatsaat pissutsit ajunngitsut A1-mi atugaalerumaartut.

“A1-mi pissutsit ilungersunartut pissutigalugit Inatsisartuni Inuit Ataqatigiit piumasaqaatigaarput  Peqqinnissamut Naalakkersuisoq Peqqinnissaq pillugu Ataatsimiititaliamut nassuiaateqartariaqartoq qanorlu pitsanngorsaaqqusinermut suliniuteqassamaarnersoq tusarusukkatsigu,” Agathe Fontain, ataatsimiititaliami IA sinnerlugu ilaasortaasoq oqarpoq.

Ilanngullugu oqaatigaa ajornartorsiutit aaqqinneqassappata naalakkersuinikkut piviusorsiortumik pineqartoq pillugu pilersaaruteqartoqartariaqartoq.

Tamakku aamma tusarusullugit Naalakkersuisup ataatsimiititaliamut nassuiaateqarnissaa Inuit Ataqatigiinnit piumasarineqarpoq.

Saaffigineqarsinnaasoq: Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit

Mobil: 484531

Juliane Henningsen: Eqqakkat pillugit, Singapore-mi inatsisinut isumassarsiorta!

Juliane Henningsen: Eqqakkat pillugit, Singapore-mi inatsisinut isumassarsiorta!

Singapore-mi igitassanik, aamma annikitsuaqqanik cigaretsikutut ittunik, igitsillutik siullermeertumik tigusaaguit 1400 koruunit missaannik akileeqqusissummut akiliisussanngussaatit. Igitassanik aqqusinermut arlaleriarlutit igitsiguit 10.000 koruunit angullugit akileeqqusissummik pineqaatissinneqarsinnaavutit aammalu inuiaqatigiinni kiffartuussinermik suliaqarnissamik pinngitsaalisaasinnaallutit.

Upernalermat aput aannialerpoq taavalu tamani tamaani, minnerunngitsumik bussit unittarfiisa, inissiarsuit isaariaasa pisiniarfiillu saavanni qanoq cigaretsikorpas-suaqartiginera ersarinnerulissalluni. Ajoraluartumilli pinngortitami aqquserngillu sinaanni, aappi sumulluunniit nikikkaluarutta tikittakkatsinni, aamma taamaappoq. Upperaara isumaqarpungalu illoqarfitsinni pinngortitamilu eqqiluitsuutitsinissamut isumaqarfiginnin-nitsinnik kingunilimmik allannguinissamik siunertaqartumik paasisitsiniaanissaq ukiua-lunnguit ingerlaneranni  naammassisaqarfiusalerumaartoq avatangiisitta eqqiluitsuune-rulernerannik kinguneqartussamik.

Isumaqarpunganunat tamat akornanni – soorlu Singapore-mi – cigaretsikut igiinnar-neqarnikut annikillisaavigineqarnerat annertuumik ukkatarineqartoq, tassungalu atatillugu paasisitsiniaanernut tapertariissillugit pineqaatissiisarnerit – tamatumunnga ilagitillugit pillaatitut akiliisitsisarnerit aammalu inuiaqatigiinni sulisitaanerit – pisortanit iluat-sitsilluarfiusumik atorneqartarsimasut. Isumaqarpunga ”periaatsit pitsaanerpaat” (”best practice”) nassaarineqarnissaat anguniarlugu Kalaallit Nunaat nunat tamat akornanni misilittakkanik katersilluarniarsinnaasoq kingornagut nunatsinni illoqarfitta pinngortitattalu nalinginnaasumik eqqiluitsuutinneqarnissaat eqqarsaatigalugu isumassarsiorfittut atorneqarsinnaasunik.

Inatsisartuni ilaasortatut suleriaatsimi § 37 atorlugu apeqqutinnut Naalakkersuisut akissutaat pakatsissutigaakka, sukateriniarnatik oqariartormata.

Naalakkersuisut suliassaqarfimmi uani anguniagaannit annertunerujussuarnik, avatangiisigut pillugit, immitsinnut anguniagassittariaqarpugut. Ilaatigut paasititsiniaaneq inatsisit sakkortunerusut aqqutigalugit.

Attavissaq

 

Politikki iluarsiissutissanut aporfissaqartitsileraangat

Allattoq Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartunut ilaasortaq Naaja H. Nathanielsen

Kingullertigut nalunaarusiat periusissiallu amerlaqisut inuiaqatigiinnut, aningaasaqarnitsinnut inuussutissarsiornitsinnullu tunngassuteqartut suliarineqartarsimapput. Taakkua pisortanit, NGO’nit, Kattuffinnit naalakkersuisutigoortuunngitsunit inuussutissarsiutinillu ingerlataqarfinnit suliarineqartarsimapput. Tamaasa atuarsimavakka tamarmillu atugarissaartuarnissatsinnut qulakkeerisussanik siunnersuutinik pitsaasunik imaqarput. Tassa ukiut qulit qaangiuppata suli akiliinertaqanngitsumik peqqinnissaqarfeqarnissatsinnik, akeqanngitsumik ilinniagaqarsinnaanissatsinnik innuttaasunullu inuussutissarsiutinullu assigiinngitsutigut tapersiissutinik peqarnissatsinnik qulakkeerisussanik imaqarput.

Matumani ajornartorsiutaasoq tassaavoq isumassarsiat pitsaasut politikkikkut suliarineqareertillutik qanoq pisarnerat nalunaarusiani sammineqarneq ajormata. Isumassarsiaq pitsaasoq politikkikkut suliarineqareeraangami allarluinnartut isikkoqalersinnaasarpoq.  Tamannalu pitsaasuullunilu ajortuusinnaavoq.

Pitsaasumik ingerlagaangat

Politikerit ’taamaattussatut inissisimasussaannarnik’ (logiskenik)  eqqarsannginnissamut pisussaaffeqarput. Aningaasaqarnerput kisiat eqqarsaatigalugu  pissagutta, taava nunap inui sumiiffimmut ataatsimut pingasunulluunniit agguataassagaluarpagut. Taamaasiornikkut annertuunik sipaaruteqassagaluarpugut. Kisiannili tamattaagunartoq nalunngilarput tamanna ajorluinnassagaluartoq. Nunami isertitassat aningaasartuutissallu kisimik pineqarneq ajorput. Taa-maattumillu politikkimi aningaasarnerup saniatigut allanik eqqarsaateqarnissaq innuttaasunut kulturimullu pisariaqarluinnartuuvoq. Taamaattumillu isumassarsiat inuaqatigiinni piviusut isigalugit ilaanni tulluarsartariaqartarpagut. Politikkimi atugarissaarnermik inuunerissuunermillu pilersitsinissat pineqarput.  Ulluinnarni toqqissisimasunik atugaqarnissatsinni sinaakkusiinissaq pineqarpoq.

Pitsaanngitsumik ingerlagaangat

Politikkimi aamma pissaaneqarneq pineqarpoq.  Politikkimi amerlanerussuteqarneq politikkikkut kissaatit piviusunngortinneqarnissaannut apeqqutaasorujussuuvoq. Ullutsinni Inatsisartuni pissaaneqarnermi oqimaaqatigiinneq assorujussuaq erseqqarluppoq. Naalakkersuisooqatigiit pissaaneqarfiat patajaatsuunngilaq ullullu tamaasa naalakkersuisooqatigiit isumaqatimik akornanni amerlanerussuteqarniarnerminni politikkiminnik allannguisariaqartarnerat takusarparput. Tamanna qasunartumik noqqoruunneruvoq ajugaasussartaqanngitsoq. Naalakkersuisut Siulittaasuat AG-mi oqarpoq illuatungiliuttut nunap ataatsimoortinnissaanut politikkikkullu angusaqarnissamut akisussaaffeqartut. Soorunami illuatungiliuttuusugut piumassuseqarluta suleqataanissatsinnut akisussaaqataavugut. Kisiannili nunami pissaanermik tigumminnittut – amerlanerussuteqartut – tassaapput tunuliaqutaqarluartunik isumaqatigiissutinik angusaqarnissanut periarfissaqartut. Isumaqatigiisitsineq ikinnerussuteqartunik peqatiserinninnermik taamatullu isummat aallaavigalugit sunniuteqarnissamut periarfissiinermik isumaqarpoq. Ikinnerussuteqartut amerlanerussuteqartunit tusarnaarneqarnissamik, isumaqatigiinniarnissamik politikkiannilluunniit allannguiniarnissamik  piumasaqarsinnaanngillat. Ikinnerussuteqartut ilaatigut tusarniarneqarnissaminnik neriuuteqaannarsinnaapput. Maannakkorpiarli naalakkersuisooqatigiit isumaqatimik akornanni isumaqatigiissutissani amerlanerussuteqarnissartik kisiat aalluppaat.

Unammilligassaq annerpaaq

Tusartuarparput nunatta karsianut isertitaqarniarnissarput tassaasoq ajornartorsiutitta annersaat. Tamannalu periusissiani nalunaarutinilu ajornartorsiutitut piviusuusutut taakkartorneqartuartarpoq. Uangali isumaqarpunga suli annerusumik ajornartorsiuteqartugut, tassalu politikkikkut paarnaarsimasutut inissisimanerput. Suleqatigiinnissamut piumassuseqannginnermi angusassat pinngitsoortinneqartarput. Politikkikkut maannakkutut noqqoruuttoqartillugu angusassat naaperiarnissallu angujuminaapput. Politikkikkut partiit politikkiminnik, isummaminnik naleqartitaminnilluunniit tunussinissaannik isumaqanngilanga. Kisiannili avissaangassutigut aalluppallaarnagit isumaqatigiissutigisinnaasatta aallunnissaat pisariaqartipparput. Maannakkorpiaq pisat ataasiakkaat uniffigineqartarput. Politikki inuiaqatigiinni isumassarsiaqarfiulluarlunilu ingerlatitsisuusarpoq. Aammali pitsaasumik ineriartortitsinissamut annerpaamik unitsitsisuusinnaasarluni. Maannakkutut inissisimaneq attanneqarsinnaanngilaq – naalakkersuisooqatigiittuugaanni illuatungiliuuttuugaanniluunniit. Aningaasaqarnitsinni ajornartorsiutit qaa-ngerniassagutsigit suleqatigiissinnaannginnermik ajornartorsiuteqarnerput qaangeqqaartariaqarparput.

Kinguartitsisoqarniangippat nalorniguillu Naaggaarit

Nuuk, 21. marts 2014

TUSAGASSIORFINNUT

Kinguartitsisoqarniangippat nalorniguillu Naaggaarit

 

Qaasuitsup Kommuniani  pipallattumik  taasisitsiniartoqarnera innuttaasunik paatsuungassutigineqarpoq. Taasisitsinissamillu piumasaqartut taasinerup kingorna susoqassanersoq iluamik nassuiarsinnaanagulu isumaqati-giissutiginngilaat.

Innuttaasut inissaqartinneqanngitsut

Nalornisut inissaqartinneqangillat innuttaasullu ilaat taasinissaminnut periarfissinneqangillat. Uangalu Qaasuitsup Kommuniani allarpassuit peqatiga-lugit kommunip avataani suliaqarnera pissutigalugu taaseqataanissamut periarfissinneqangilaga sorlu aamma Danmark-mi nunatsinnilu ilinniagaqarnertik pissutigalugu taaseqataanissamut periarfissinneqangitsut, taa-matuttaaq aamma Napparsimasut, angalasut, parnaarussivimmiittullu taasinissaminnut periarfissinneqangillat.

Taasisitsiniartoqarnera paatsuungassutigineqarpoq
Qaasuitsup Kommuniata avinneqarnissaa pillugu taasisitsiniarsarineq in-nuttaasunik qinikkanillu paatsuungassutigineqarpoq. Tamanna erserpoq Qasigiannguani allanilu innuttaasunik ataatsimiisitsinerup kingorna KNR-imi tusagassiisartup aammalu Kommunalbestyrelsemi ilaasortap Jess Svane Siumut oqaaseqarnerisigut. Kiisalu Jess Svane malillugu taasisitsinissaq avitsinissamut tunngassute-qanngitsoq, taannami oqarmat taasisitsinissaq kommunip angivallaarneranut apeqqutaasoq.

Taamaattorli taasivissami ima allaqqavoq ”Qaasuitsup kommunia avissava? Aap – Naamik”

Innuttaasut isumasiorneqarnerat pisariaqartinneqarpoq

Taasisitsinissaq angusaqarfiussappat kinguartinneqartariaqarpoq Naalakkersuisullu peqatigalugit sukumiisumik innuttaasut isumasiorneqarnerat ingerlanneqartariaqarluni.

Tunngavilersuutit
Qaasuitsup Kommuniata avinneqarnissaanut siunertaqartut isumaat assigiinngeqaat tamangajammillu immikkut Qaasuitsup kommuniata qanoq avinneqarnissaanik siunnersuuteqartut maluginiagassaavoq. Innuttaasut isummersorneranni Kommunip angissusaannut attuumassuteqanngittunik tungavilersuuteqartoqartoq aamma maluginiagassaavoq sorlu pisiassat akiinut tunngasunik kommunip angissusaanut attuumassuteqangitsunik tungavilersuisoqarpoq. Kommunerujussuangortitsinermi nalunaarusiat annertuut assersuutigalugu kingulleq atugaq ”qaqortumik taaneqartoq” paasissutissanut ilaatinneqangitsut ilagaat.

Taasisitsineq ersarissumik kingunissalik peqataaffigerusunneruarput 
Taasisitsineq ersarissumik kingunissalik peqataaffigerusunneruarput pipallattumik innuttaasullu ilaannaanik periarfissiisoq peqataaffiginagu.

Taamaammat taasisitsinissaq kinguartinneqangippat nalorniguillu naaggaarit.

Nannertunerusumik paasisaqarusukkuit saaffigiuk: Ane Hansen, mobil: 58 76 61

Avaleraasartorniarneq

 Nuuk, 20. Marts 2014

 

TUSAGASSIORFINNUT

Avaleraasartorniarnermi Savalimmiormiut, EU-p Norgillu Kalaallit Nunaannik mattussiniarpalaartumik iliuuseqarnerat akuerineqarsinnaangilluinnartoq Naalakkersuisut piaartumik akuliuffigisariaqarpaat.

Tupaallatigisatsinnik Savalimmiormiut, EU aamma Norge avaleraasartorniarneq pillugu imminnut iluaqutissaq kisiat siunertaralugu isumaqatigiissuteqarput. Taamaalillutillu Kalaallit Nunaat, Island Ruslandilu NEAFC-mi (North East Altantic Fischers Commission) 42.537 tons-nik pinnaassutissaannik tunillugit.

Tamatuma saniatigut isumaqatigiissutip ukiuni 2014-imit-2018 ilanngullugu atuuffigisaani isumaqatigiissutigiissutigineqarpoq avaleraasartorniarnermi umiarsuarnik Kalaallit Nunaata imartaanni aalisartitsinissamut atukkiisoqartassangitsoq allatigullu avaleraasartorniarnermi inerisaasoqassangitsoq.

Inuit Ataqatigiit taamatut isumaqatigiissuteqarneq Kalaallit Nunaannut pitsaasuunngilluin-nartoq akuersaarsinnaangilluinnarpaat. Taamattumillu Naalakkersuisut isumaqatigiissummut akuliunnissaat kaammattuutigaarput pisariaqassappallu suleqatigiinnermi kinguneqartitsinissamik iliuuseqaqqullugit.

Kalaallit Nunaata Savalimmiut aalisarnermi ajornartorsiutaannik ingammillu avaleraasar-torniarnermi EU-miit qulangersimaniarneqarneranni tapersersortuarsimavaat, nunallu tamalaat akornanni aalisarnermi ajornartorsiortinneqarneranni tapersersortuarsimallugit. Tamanna soorlu imartami 3L-mi Savalimmiormiunik Canada-mi umiarsualivinnut tulaasseqqusiunnaarnermut atatillugu tapersiinitsigut takutereersimavarput.

Pisariaqassappat Kalaallit Nunaata EU-mik aalisarnermik isumaqatigiissuteqarnera ilanngullugu nalilersorneqartariaqarpoq.  Nunammi taakkua pingasut isumaqatigiissutigisinnaanngilaat Kalaallit Nunaanni aalisarnikkut periarfissani nutaani nunarput ineriartortittaalineqassasoq.

Savalimmiormiut Norgillu EU-mik isumaqatigiissuteqarnerat nunatsini aningaasarsiornikkut patajaallisaaniarnitsinnut ineriartortitsiniarnitsinnullu annertuumik innarliissasoq Inuit Ataqatigiit isumaqarfigivarput naalagaaffeqatigiit Danmark, Savalimmiut Kalaallit Nunaatalu navianartumik imaannaannngeqisumillu aaqqiaginngiissuteqalernerannik kinguneqarsinnaasoq. Taamaammat Naalakkersuisut isumaqatigiissummut piaarnerpaamik avoqqaarliuteqassasut Inuit Ataqatigiinnit kaammattorpavut.

Attavissaq Inatsisartunut ilaasortaq Ane Hansen, mobil: 587661

Ataasiliinissinni pilluaritsi – piviusumullu tikilluaritsi!

Ataasiliinissinni pilluaritsi – piviusumullu tikilluaritsi!

Naalakkersuisooqatigiit, imaluunniit taakkua sinneruttui, ataasiliineranni pilluaqqussallugit pissutissaqarpoq ukioq siulleq aningorsimammassuk. Aallartiinnartummi atangaatsiarnissaannik ilimasuttoqarpianngilaq aamma atagaatsiarnissaannik kissaateqanngitsut amerlallutik. Piviusumut tikilluaritsi, tassami takuneqarsinnaalerpoq qineqqusaarnermi neriorsuutit kusanartut piviusorsiunngitsullu naammanngitsut, allaffiillu avataanni silarsuaqartoq piviusumik, pissutsillu piviusut periarfissiissutaat killeqarsinnaasut. Minnerunngitsumik qiimmaallannarpoq malunnarsimmat qinersineq kingulleq sioqqullugu naalakkersuinikkut ingerlatsisimaneq ajoriinnagassaanngitsoq.

Qaammatimmi qaangiuttut aalassassimaarfioqaat, Naalakkersuisut arlaleriaqalutik namminneq pilersitaminnik anorersuarsioqattaarput. Massakkorpiaq matuma allaaserinerani eqqumiiginarporluunniit ulluni arlalinngortuni immikkut uissuumminartumik pisoqanngimmat.

Taamaakkaluartoq isumaqarpunga manna tikillugu ingerlatsimaneq oqalliseriaatsimut, aningaasarsiornermut, suliffissaqarnermut, ataatsimuussusermut imaluunniit nunatta avataani suleqateqarnitsinnut iluaqutaasimanngitsoq.

Eqqaaginnarsinnaavagummi uranitalinnik piiaaqqusinnginnerup akueriuminaatsorujussuarmik periuseqarluni atorunnaarsinneqarnera, Issittumi Siunnersuisoqatigiinni innissisimanitta aalassassimaarutaanera, akiniaarpalaartumik Nunatta Isiginnaartitsivianut aningaasaliissutit ilanngarneqarnerat, taamatullu aamma ICC-mut, sulisunut tunngasut peqqusiileqinartut, ingerlatseqatigiiffinni siulersuisunik taarsersuinerit, KNr-ip siulersuisuinik allanngortitsiniarneq, akitsuutissatut nutaatut ilimasaarutigineqartut il.il..

Naak suli allanik pisimasunik nuannerpianngitsunik sumilu tamani oqallisigineqangaartunik taakkartuissalluni ussernartorsiornaraluartoq, annerusumik siunissami qanoq suleqatigiilluarsinnaanitsinnut tunnganerusut allaaserisami matumani sammissavakka.

Naalakkersuilluarneq           

Piffissaagallartillugu tamallu oqartussaaqataanerat naapertorlugu Naalakkersuilluarnermi pingaaruteqartorujussuuvoq. Tamakkunatigut ukiup kingulliup ingerlanerani pisimasut akuutitsinaversaarnermut assigunerupput. ”Inuiaat pisaanermik tunereerpaatigut” oqaatigineqartualerpoq. Akulerutsitsinerunissamik pingaartorsiorluni neriorsuutaasimasut timitalerneqannginneranik assersuutissarpassuaqarpoq. Tusilartorujussuunngikkaanni sakkortuumik naammagittaalliuuterpassuit tusaanngitsoorneqarsinnaanngikkaluarput.

Taamaammat suleqatigiittariaqarpugut tusarniaasarnerni akuutsitsiniarnermilu periutsit ineriartortillugit. Tamanna naalakkerusinikkut toqqissisimanerulernermut aqqutissiuusseqataasinnaavoq tassami tusaaneqartutut sunniuteqartutullu misigisimaneq taamatut sunniuteqartarmat. Immaqa aamma naalakkersuinermik sulialinnut qinngarsuinerup annikilliallanneranik kinguneqarsinnaagaluarpoq.   

Anguniagaqarpalaartumik illuatungiliuttuuneq

Inuit Ataqatigiinni suliassaqarfiit pingaarnerit pillugit siunissamut ungasinnerusumut isumaqatigiissusiornissamut kissaateqarlutalu piumassuseqarpugut. Soorunami taamaaliortoqassappat pilersaarutinik siunissamut ungasionnerusumut tunngasunik ataqatigiissaakkanillu saqqummiussisoqartariaqarpoq – taamaattunilli ajoraluartumik takusassaqarpianngilagut. Piareersimalluinnarpugut siunissamut pilersaarutit pillugit Naalakkersuisunik oqaloqateqarnissamut, pilersaarutinillu saqqummiussivigineqarnissarput kisaatigaarput. Anguniagaqarpalaarluni illuatungiliuttuuneq tassaanginnanngilaq Naalakkersuisunik isornartorsiuineq, kisiannili aalajangiinerit eqqarsaatigilluareerlugit tunngavissaqarluarlunilu pisarnissaat qulakkeerniarlugu aamma sulineruvoq. Inuit Ataqatigiinni Inatsisartut ataatsimiinerisa nalaanni akornannilu kingunissalimmik suleqataalluarpugut. Aammalu minnerunngitsumik Inatsisartut ataatsimiititaliaanni ilaasortavut sulilluartuupput, naak siunnersuutigisartakkavut, akornusersuiniarnerunngitsut, tusaaniarneqartarnerat killeqarpallaartutut isumaqafigigaluarlutigu.

Inatsisartut demokratiskiunerusumik suleriaaseqalersinaanerat pillugu siunnersuutinik saqqummiussuinikuuvugut.

Aarlerisoqarpoq

Suliffissaaleqisut uissuumminartumik amerliartupiloorput. Pingaartumik inuusuttut suliffissaaleqinerat taassumalu saniatigut suli ikippallaartut ilinniakkaminnik naammassinnittarnerat assut aarlerinarpoq. Pissutsit taamaattut inuiaqatigiit atugarissaarnerannut massakkut siunissamilu ulorianartorsiortitsinerpaajusutut oqaatigineqartariaqarput.

Inuussutissarsiornermik ingerlatsisut aatsitassarsiornermillu aallartitsiniartut akornanni annertuumik nalornisoqarpoq. Inuussutissarsiornermi uninngasoqarpoq aarlerisoqarlunilu. Aningaasarsiornikkut annertusaasoqartariaqarpoq, suliffinnik nutaanik pilersitsiortoqartariaqarpoq nunattalu karsia akileraarutitigut amerlanerusunik isaatitsisariaqarpoq. Tamannalu taamaallaat suliniutinik nutaanik aallartittoqarneratigut pisinnaavoq, illoqarfinni inoqarfinnilu minnerusuni.

Inuussutissarsiornermi atugassarititaasut, aammalu siunissaq ungasinnerusoq ilanngullugu suut naatsorsuutigineqarsinnaanersut pillugit erseqqusiliortoqarnissaa pingaaruteqartorujussuuvoq. Taamaammat pingaarnerusuni amerlanerpaat peqataaffigisaannik isumaqatigiissusiortoqarnissaa pisariaqarpoq.

Aporaanneq Saammaasseqatigiinnerlu – avissaartuunneq imaluunniit ataatsimoorneq

Sivisuallaamik suut avissaartuuffiusinnaasut annertuallaamik qitiutinneqarput. Sumiuuneq, oqaatsit, partiimut sorlermut ataneq, suliassat ataasiakkaat aammalu nunaqarfimmiuuneq imaluunniit illoqarfimmiuuneq assut isiginiarneqarput.

Ataatsimoorluta siunissarput neriulluarfiginerussagutsigu taava ataatsimoornissarput avissaartuunnissaminngarnit sulissutiginerusariaqarpoq. Minnerunngitsumik innuttaaqatigiuusugut assigiinngisitaartuusugut akornatsinni. Soorunami oqaatsivut kinaassutsitsinnut sunniuteqaqataapput, kisiannili kinaassuserput tamarmi oqaatsiniinngilaq. Inuttut ataasiakkaatut kinaassuserput pingaarnerpaamik inuttut piginnaaneqarnitsigut ersertarpoq; tamannalu sumiuugaluarutta, ammitta qalipaataa suugaluarpat qanorluunniit upperisaqaraluarutta taamaappoq. Oqaatsit sorliilluunniit atorlugit inussiarnisaartoqarsinnaavoq imaluunniit aporaanniartoqarsinnaavoq.

Naalakkersuisut pingaartumillu siulittaasuata aporaakkumatussuseq ilisarnaatigilersimavaat – tamannami ujartoraanni periarfissaajuaannarpoq.

Tamanna ilutigalugu Saammaasseqatigiinnissamik Ataatsimiititaliarsuassaq naalakkersuinikkut iliusseriniakkatut pingaaruteqarluinnartutut nittarsaanneqarpoq. Apeqquterujussuarli maannakkut kinguleruttoq tassaalersimavoq; Kikkunuku suna pillugu saammaasseqatigiinniartut, qanoq iliorlutik aamma sooq?

Taamaammat tamatta ataatsimoornerup, suleqatigiinnerup ataatsimoorfeqarnerullu oqaaseertalersorneqarnissaat assut pisariaqartipparput. Suut akornatsinni avatitsinnilu ataatsimoorfigisinnaanerlugit sakkortunerusumik ujartuiffigisariaqarparput, avissaartuuffiuisinnaasut pivallaarnagit.  

Neriorsuutit nutaat

Naalakkersuisooqatigiit ulluni kingullerni suliniutissaminnik nutaanik saqqummiussuipput, ilaatigut Nukissiorfiit A/S-nngortinnerisigut Polaroil-illu KNI-mit avissaartinneratigut ikummatissat akikillisinneqassasut. Inissianut akiliutit appartinneqassasut sanaartornerlu akikinnerulissasoq. Ilinniartuunersiutit qaffanneqassasut. Aatsitassarsiortunut akileraarutit appartinneqassasut. Neriorsuutit tamarmik tusarnersut. Kisannili akitsuusersuinerit pioreersut nutaatullu atuutsinneqalersussatut ilimasaarutigineqartut matusissutissatut naammanngillat.

Taamaalinerani eqqaaneqareersutut aningaasarsiornikkut inuussutissarsiornikkullu unittooqqasoqarpoq, taamaattumillu aningaasartuutissat nutaat suminngaanniit aningaasalersorneqassanersut takujuminaalluinnarpoq. Eqqoriaassaguma ilimagaara Nukissiorfiit Polaroil-illu allannguiffigineqarniarnerat akitsorsaataassasoq, pingaartumik inoqarfinnut minnerusunut.

Allaanngilaq qineqqusaarluni neriorsuutit nutaat saqqummiussorneqartut – allaanngilaq qineqqusaartoqartoq.

Immaqa pingaarnerussagaluarpoq Naalakkersuisut neriorsuutit naalakkersuisooqatigiit atsioqatigiiffigeriikkatik siulliullugit piviusunngortinniarlugit sulippata.

 

 

 

PAASISSUTISSAT

Qinersineq: 12. marts 2013

Naalakkersuisut nutaat qinerneqarput 5. april 2013, arfineq pingasunik ilaasortaqarlutik, ilaasortat qulingiluat akisuallaaqimmata.

Naalakkersuisooqatigiit Inatsisartuni ilaasortaat18-iupput, kingusinnerusukkullu Demokraatit teknikkikkut suleqatigineqalerlutik. Illuatungiuttut 13-nik ilaasortaqarput Demokraatit ilanngullugit.

Lars Mathæussen, Nikku Olsen-imut taartaasoq Partii Inuit qimallugit Siumumut ilaasortaalerpoq.

Partii Inuit aamma Mette Lynge Naalakkersuisooqatiginniit tunuartitaapput.

Hans Enoksen Siumumiit anilluni nammineq partiiliorpoq.

Naalakkersuisoq Nr. 9 – Siverth K. Heilmann.

Naalakkersusioq Nr. 10 – Kim Kielsen ivertinneqarpoq.

Karl Lyberth Naalakkersuisunit tunuarpoq.

Naalakkersuisoq Nr. 11 – Finn Karlsen ivertinneqarpoq.

Marts 2014:

Naalakkersuisooqatigiit massakkut 16-inik ilaasortaqarput illuatungiliuttut kikkut tamaasa ilanngullugit 15-iullutik.

 

 

Paatsiveerunneq ullormiit ullormut alliartortoq

4. marts 2014

 

Paatsiveerunneq ullormiit ullormut alliartortoq

 

Inuit Ataqatigiinniit Naalakkersuisut sakkortuumik inakkusuppagut nunarput pillugu oqaaserisartakkatik ataqatigiissaartaqqullugit. Naalakkersuisut ataasialinngillat suliassaq ataaseq pillugu assigiinngitsunik oqaaseqartarlutik. Taamaasiornerit najummassimanermik paatsiveerunnermillu pilersitsisarput.

 

Naalakkersuisut siulittaasuat maanna Londonimippoq ataatsimeersuarnermut atuagassiap “The Economist”-ip aaqqissugaanut ullormik ataatsimik sivisussuseqartumut oqalugiariartorluni. Tassani Aleqa Hammond oqarpoq Naalakkersuisut uuliasiornermut aatsitassarsiornermullu periusissiaat upernaaru Inatsisartut akuerissagaat. Oqaaseq tuluttut kalaallisullu ator-neqartoq pissutigalugu qularnaallisinneqarpoq Aleqa Hammond tusagassi-ortunut nunanit tamalaaneersunut oqartoq periusissiaq Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinnerminni taasissutigissagaat.

 

Taamaattoqanngilarli. Aamma februarip 15-iani tusagassiuutinut nalunaarummi Aatsitassanut Naalakkersuisoq Aleqa Hammonditut oqanngilaq. Taamanikkut Aatsitassanut Naalakkersuisoq nalunaarpoq uuliasiornermut aatsitassarsiornermullu periusissiap “inaarutaasumik ilusia” maanna naammassineqalersimasoq.

 

Sorleq upperissavarput?

Periusissiaq Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinnerminni oqaluuseralugulu taasissutigisussaanngilaat. Tamanna ilisimallugu Naaakkersuisut siulittaasuat Londonimi oqalugiarpoq. Taamaammat oqalugiarnermini taamatut oqaasissiorsimanera paasissaanngilluinnarpoq. Sorleq upperissavarput? Naalakkersuisut siulittaasuat Aatsitassanulluunniit Naalakkersuisoq?

 

Pisoq imaannaanngilaq. Periusissiorneq inuit ikittunnguit kimisiillutik matoqqalluinnartumik suliarivaat, tusarniaanermut piffissaritinneqartoq sivikippoq tusarniaanermullu akissuteqaatit misissortut amerlasuut ilanngussuunneqarsimarpasigatik. Periussiap inaarutaasumik ilusia malitassatut allakkiatut suli inaarsarneqarsimanngitsutut isikkoqarpoq akissutaasinnaasunik innersuussinertaqaranilu piffissaliussartaqanngitsoq. Tusarniaaneq februarip 7-anni qaangiummat aqaguani 8. februar periusissatut aalajangiussimasartik saqqummiuppaat.Illuatungiliuttut taamaasillutik kisimiilinngillat apeqqutissaqalersut assigiinngitsunik. Soqutigisaqaqatigiiffiit uuliasiornermillu aatsitassarsiornermillu ingerlataqartut aamma taamaapput.

 

Arlaleriarlugu uppernarsineqartarpoq nunap atugassarititaasussanut killissaliussai pillugit nalornisoornerit tassaasartut aningaasaliisussarsiornermut akorngutit annersarisartagaat. Piffissanngorpoq Naalakkersuisut nalornisoortitsiunnaarlutik eqqortumik oqaluttalernissaat. Taamaammat Naalakkersuisut kaammattuinnarsinnaavagut illuatungiliuttut, soqutigisaqaqa-tigiiffiit aatsitassarsiornermillu ingerlaqartut tunniussassaannut naalaarneruleqqullugit – innuttaasunillu torersumik peqataatitsilerlutik.

 

Nunarpunngooq akeqanngitsoq akikilliliivigineqassaaq

Inatsisartunut qineqqusaarnerup nalaani taamanikkut illuatungiliuttut ”Kalaallit Nunaat akeqanngitsoq” aatsitassarsiorusuttunut tunniussuunneqarnerarlugu assut nipituuliorput. Aatsitassarsiornermi periusissiap naammassineqarnerani Naalakkersuisut nalunaarutigaat aatsitassarsioqatigiiffiit akileraarutitigut akikillisaavigineqassasut. Qanormita akeqanngitsoq akikillineqarsinnaava?

 

Katersuuffiusariaqarpoq

Periusissiap suliarineqarneranut atatillugu Inuit Ataqatigiit ataasiarlutaluunniit akuutinneqarsimanngilagut. Tamanna uagutsinnut uggornaannanngilaq, aammattaarli aningaasaleeqataarusussusermut navianarluinnarpoq aatsitassarsiornermik ingerlataqartut tutsuiginngippassuk Naalakkersuisut ilumut politikkikkut tunulequtaqarluartumik aalajangiisarnersut.

 

Politikkikkut tunulequtaqarluartunik isumaqatigiissusiornerit innuttaasuni toqqissisimanermik pilersitsisarput avataaniillu aningaasaliisussani tatiginninnermik pilersitsisarlutik. Politikkikkut tunulequtaqarluartunik isumaqatigiissusiorusussuseqarneq angiluttorfiuneq ajorpoq. Tamatsinnut iluaqutaaginnartussaavoq. Taamaasiunngikkaannili annaasassaqaqaaq.

 

Saaffissaq:

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat Kuupik V. Kleist

 

Paasissutissat tunuliaqutit:

Sammisaq pillugu § 37 naapertorlugu apeqqutigineqartartut aamma takukkit.

 

http://inatsisartut.gl/documents/para3637/2014/spm/051_Olie_og_mineralstrategi_II_najn_gr.pdf

 

http://inatsisartut.gl/documents/para3637/2014/spm/053_Olie-%20og%20mineralstrategi_I_najn_gr.pdf

 

 

Tuluttut oqalugiaammiit issuakkat:

At the upcoming spring session of Parliament, we will adopt the latest of our five-year oil and minerals strategies, setting out the objectives and the means for the period until 2018.

 

Oqalugiaatip kalaallisut nutserneqarneranit issuakkat:

 

Inatsisartut upernaaq manna ataatsimiinnissaanni ukiuni tallimani uulia-mut aatsitassanulluperiusissaq, piffissamut aggersumut anguniagassanik aningaasanillu atugassanikaalajangersaaffiusussaq 2018-imullu atuuttussaq oqaluuserineqassaaq.

 

 

 

Qaasuitsup kommuniani innuttaasunik peqataasitsineq sullissinerlu pitsaanerusoq pimoorunneqarli

Tusagassiutigut Nalunaarut

                                                                                                                          24.02.2014

 

Qaasuitsup kommuniani innuttaasunik peqataasitsineq sullissinerlu pitsaanerusoq pimoorunneqarli.

 

Innuttaasunik oqaloqateqarneq paasisitsinianerlu suli aallartingitsoq 25. marts 2014 Qaasuitsup Kommuniata avinneqarsinnaaneranut taasisitsinissamik siunnerfeqarneq piviusorsiungilaq.

Apeqqut annertorujussuuvoq Qaasuitsup Kommuniani innuttaasuinuinnaq attuumassuteqangitsoq nunali tamakkerlugu isummersorfigissallugu  nalilersussallugulu aamma pingaaruteqartoq.

Taasissutissap suunera taasinerullu kingorna qanoq pisoqassanersoq innuttaasut paasissallugu piginnaatitaaffigaat.

Taamammat Qaasuitsup Kommuniani 25 marts innuttaasunik taasisitsiniarsarineq piviusorsiungilaq.

Angalanissami kikkut sumut qaqugulu ataatsimiisitsinerit ingerlanneqassanersut suli pilersaarusiorfigineqangillat pingarnertullu paasisitsinianermi aningaasartuutaajumartussat aningaasartuutissanut ilangunneqarnikuungillat sulilu saqqummiunneqaratik. Komuunit aqunneqarnerat pillugu Inatsisasartut inatsisaat nr. 22, 18. november 2010-mersoq malillugu § 44, imm. 2 malillugu aningaasartuutissat  kommunalbestyrelse-mit akuerineqarsimasussaapput tamannalu suli pingilaq.

Taamammat Inuit Ataqatigiit Qaasuitsup kommunalbestyrelsiani ilaasortaasut inassutigeqqissuarput pilersaarusiorluakkamik Naalakkersuisullu kommunit kattussuunneranut nalilersuisitsererpata ukiamut taasisitsineq ingerlanneqaqqullugu, tamat oqartussaaqataanerat pitsaasumik pilersaarusiukkamillu ingerlateqqarlugu taasisitsineq ingerlanneqarpat innuttaasunut pitsaanerpaassoq.

In.in. Qaasuitsup Kommunalbestyrelse-ani Inuit Ataqatigiit gruppiat sinnerlugu

Ane Hansen mobil 587661

KNR pituttornerunagu!

Tusagassiutinut Nalunaarut

18.02.2014

KNR pituttornerunagu!

Nick Nielsen oqarnera Naalakkersuisut siulii KNR pillugu suliaqarsimasinnaagaluartut isumaqatigiginngilara, suliaqaqaagummi.

Ukiorpassuanngortuni KNR Naalakkersuinikkut isumaqatigiissusiornikkullu aningaasalersorneqartartoq Naalakkersuisuunitsinni aamma suliaqarfigeqaarput.

Ajornartorsiut angingaartoq, tassalu aningaasaliissutit 1-2 mio sipporlugit atuineq unitsinniarlugu iliuuseqartoqartariaqarmat iliuuseqarpugut. KNR-mi siulersuisut qanimut suleqatigalugit pilersaarusiortoqarpoq aningaasaqarneq ilorraap tungaanut aallartillugu.

Taasuma saniatigut arlaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik misissuisitsivugut, taannalu aallaavigalugu inassuteqaatit assigiinngitsut takuneqarsinnaapput.

Kultureqarnermut Naalakkersuisoqarfimmittaaq suliaraarput nalilersuineq. Nalilersuinermi missingersorneqarpoq KNR suliffeqarfittut imminut pigisoq qanoq iluseqarsinnaanersoq.

Nick Nielsen, suliat taakku piariikkat atoriaannaavatit ingerlateqqillugillu. Taakku ingerlateqqikkukkit KNR tusagassiorfittut Naalakkersuinikkut attuumassuteqanngitsumik suliffiusinnaasutut inississagaluarpat.

Maanna iliuuseriniakkat kisermaassiniarpalaarneruvoq navianartoq. Siulersuisuni tallimani illit aalajangerniarpat kikkut sisamat tassaniissanersut. Tamanna tusagassiornerup Naalakkersuinikkut akuliuffigineqarneranik kinguneqassaaq.

Inuiaqatigiit Naalakkersuinikkut kammalaatinik ikkussuinerat tatiginninnginnermik pilersitsereerpoq unitsittariaqarlunilu.

Taamaammat KNR suliffeqarfittut imminut pigisinnaanera misissoruk, inuiaqatigiillu tusagassiornermik sumulluunniit qilersorsimanngitsumut aqqutissiuullugit.

Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit

Annertunerusumik paasisaqarusukkuit attavigiuk Mimi Karlsen, e-mail: mimi@inatsisartut.gl, mobil: 58 76 19.

 

Inuit Ataqatigiit isumaat nikinngilaq – uranimik piiaanissamut tuniniaanissamullu akerliuvugut

Tusagassiutinut Nalunaaarut

14.2.2014

Inuit Ataqatigiit isumaat nikinngilaq – uranimik piiaanissamut tuniniaanissamullu akerliuvugut

 

Sermitsiami saqqummersumi kingullermi qupp. 12-anni allaaserisaq qulequtserneqarsi-mavoq: ”Akuersaanngilluinnarneq uteqqinngisaannassaaq”. Tusagassiortup allaaserin-nittup Kuupik Kleist ima issuarsimavaa:

 

Piviusumik isumaliutigissagaanni akuersaanngilluinnarnermik aalajangernerup utertinneqarnissaa ajornarluinnarsinnaavoq.  Akuersaanngilluinnarneq eqquteqqissagaluarutsigu akisoorujussuusinnaavoq aserorsaataasinnaallunilu”.

 

Inuit Ataqatigiitnit erseqqissassavarput taamatut qulequtsiisimaneq, Kuupik V. Kleistillu oqaasiinik sangutitsineq narrujuumminartilluinnaratsigu. Tassami eqqunngilaq. Aamma eqqumiiginartipparput tusagassiortup taamatut allaaserisaqarnini eqqortuunersoq apersuinanilu saaffiginnissimanngimmat, allaaserisami naqinneqarnera sioqqullugu.

 

Kuupik V. Kleist imatut oqaaseqaateqarpoq:

 

Uggornarluinnarpoq taamatut Inuit Ataqatigiit isumaannik nalorninartunngortitsiniartoqarmat.

 

Ullumikkut isummavut aamma sapaatit akunneranni kingullermi atuupput. Inuit Ataqa-tigiit uranisiorniarneq akerleraat aamma ajuusaarutigaarput amerlanerussuteqalaagin-narnikkut ukiarmi aalajangiisoqarmat qinngornernik ulorianartunik akulinnik atuinngillu-innarnissaq taamaatinneqarmat, naalakkersuinikkut sivikitsuinnarmik oqallittoqareersoq innuttaaqatigiillu akulerutinneqaratik.

 

Sapaatit akunneranni kingullermi nalunaarusiaq “Kalaallit Nunaannut iluaqutaaqqullugu” Københavnimi Geologisk Museumimi oqallisigineqarmat Kuupik peqataavoq. Oqallinnerup nalaani tusarnaartut ilaat aperivoq, “Naalakkersuinikkut patajaatsumik ingerlatsineq” ajoquserneqassannginnersoq, arlaatigut Inuit Ataqatigiit siuttuuleqqinnerminni qinngornernik ulorianartunik akulinnik attueqqusinngilluinnarneq atuutsileqqissagaluarpassuk.

  • Akuersissutit tunniunneqareersimasut atorunnaarsinneqarsinnaanerat ajornaku-soortorujussuussaaq, Kuupik akivoq nangillunilu
  • Taamaaliortoqassagaluarpammi ingerlatseqatigiiffiit piiaanissamut tuniniaanissa-mullu akuerineqareersimasut annertuumik taarsiivigineqarnissaminnik piumasa-qaateqalersinnaammata, nunatsinni akilersinnaanngisatsinnik.

 

Inuit Ataqatigiit qinngornernik ulorianartunik piiaanissamut akuersaalersimanerannik paasineqarsinnaasumik ataasiarluniluunniitKuupik oqaaseqanngilaq.

 

Qinngornernik ulorianartunik akulinnik attueqqusinngilluinnarnerup atorunnaarsinneqarnerani periutsit Inuit Ataqatigiit isornarluinnartutut isigaat. Innuttaasut akornanni pissusilersuutinut akerliunerujussuaq tusaaniarneqanngilaq aamma illuatungiliuttut innuttaasut taasitinneqarnissaannik piumasaqarnerat akuersaarneqarani. Naalakkersuinikkut aalassassimaartoqarnera Naalakkersuisut aalajangiiniarnermi pingaaruteqarluinnartumi isummanik allanik naaperiaannginnerannik pissuteqarpoq.

 

Inuit Ataqatigiit isumaat allanngunngilaq. Nuna tamakkerlugu qaammarsaasoqarnissaa-nik piumasaqaaterput attapparput, tamatumalu kingorna inuiaat taasitinneqassasut uran-imik piiaanissamut akuersissutinik tunioraasoqalinnginnerani.

 

Innuttaasut peqataatinneqarnissaat ujartorparput taamatullu oqaloqatigiinnissamut naa-periaanissamullu piumassuseqarnissaq.

 

Kuupik V. Kleist uunga attavigineqarsinnaavoq: Kuupik@ina.gl – 54 78 58

Angerlarsimaffeqanngitsut pillugit aggersaaneq

Nuuk, 12. februar 2014

 

Tusagassiuutinut nalunaarut

 

 

Inuit Ataqatigiit Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliami ilaasortaa-titaat Naalakkersuisumik apersuinissamut matumuuna suliniuteqarnerisigut – ataatsimiititaliaq Ilaqutariinnermut Naalakkersuisumik aggersaavoq.

 

Naalakkersuisumik apersuinermi inuit angerlarsimaffeqanngitsut inissiigallartarnerlu pillugit pissutsit apersuinermioqaluuserineqarnissaat kissaatigaarput, ilaatigut apeqqutit makku qaqilerpavut:

 

Apeqqut1:

Kalaallit Nunaanni tamarmi inuit inissikkallarneqarsimasut qassiuppat, kisitsisillu taakku tamanut ingerlaavartumik saqqummiunneqartarpata tamanna isumaginninnermut ineqar-nermullu politikkikkut iluaqutaassava?

Apeqqut 2:

Inissinneqarallartut qaammatit pingasukkaarlugit nuuttannginnissaat pillugu allannguinissaq Naalakkersuisut sulissutiginiarpaat?

Apeqqut 3:

Naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissut naapertorlugu Nuummi angerlarsimaffe-qanngitsunut unnuisarfik sananiarneqartoq qaqugu naammassineqassava?

Apeqqut 4:

“Kalaallit Nunaanni Angerlarsimaffeqanngitsut” pillugit nalunaarusiaq tunngavigalugu suliniutinik nutaanik Naalakkersuisut pilersaaruteqarpat, aammalu inunnut angerlarsimaf-feqanngitsunut periusissiamik iliuusissatullu pilersaarummik suliaqartoqarnissaanik pilersaa-ruteqartoqarpa?

Apeqqut 5:

Periutsit CTI (Critical Time Intervention)http://www.criticaltime.org/ aamma ACT (Assertive Community treatment) innuttaasut angerlarsimaffeqaratik atornerluinermik ajornartorsiu-teqartut ikiorserneqarnissaannut periusissatut atorneqarsinnaappat?http://www.socialstyrelsen.dk/udsatte/hjemloshed/hjemlosestrategi/metoderne-1/assertive-community-treatment-act

Apeqqut 6:

Innuttaasunut angerlarsimaffeqanngitsunut inisseeqqittarnermullu tunngatillugu kommunit Naalakkersuisullu akornanni qanoq suleqatigiittoqarpa?

Apeqqut 7:

Angerlarsimaffeqanngitsut imaluunniit inuit angerlarsimaffeerussinnaanerminnut ulorianar-torsiortut pillugit pinaveersaartitsinissamut periarfissanik kommunit ikiorserneqarnissaannut nutaamik inatsiseqalernissaanik pisariaqartitsisoqartoq Naalakkersuisut isumaqarpat? Assersuutigalugu angerlarsimaffeqanngitsunut naatsorsuussamik inisimmaveqarnermullu tunngatillugu immikkut aamma paragraffilimmik sullissinissamut inatsimmut assingusumik inatsiseqalernissaa pisariaqartinneqarpa?

Ilassutitut ilisimatitsissutigineqassaaq, Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliap 2013-imi decemberimi Københavnip Kommunianut paasisassarsiorluni angalanermini angerlarsimaffissaarussinnaanerup pinaveersimatinneqarnissaanut pinngitsoortinneqarnis-saanullu sulinermi kommuni annertuumik iluatsitsisimasoq, tassami innuttaasut/ilaqutariit ataasiakkaat eqqarsaatigalugit angerlarsimaffeerunnissaminnut ulorianartorsiorneranni piaartumik suliniuteqartoqartarmat.

Apeqqut 8:

Inigisamut akiliutit aningaasarsianit ilanngaatigineqartarnerannik aaqqissuussinerup atorun-naarsinneqarnera nuna tamakkerlugu inigisamut akiliutissanik kinguaattoortarnermut inisseqqinneqarnissamillu pisariaqartitsinermut qanoq kinguneqarpa?

Apeqqut 9:

Akileraartarnermut Atugarissaarnissamullu Isumalioqatigiissitap kaammattuutaa Kiffaq konto-mik taaguutilik Naalakkersuisunit isumaliutigineqarpa?

Apeqqut 10:

Pingaartumik makkununnga atatillugu angerlarsimaffeqanngitsut pillugit Naalakkersuisunit qanoq anguniarneqarpat:

a) Angerlarsimaffeqanngitsut amerlassusaat?
b) Pinaveersaartitsinermi suliniutit?
c) Ilaqutariit meerartallit angerlarsimaffeqanngitsut?
d) Innuttaasut namminneq piumassuserinngisaminnik angerlarsimaffeqanngitsut, matumani ilanngullugu inisseqqinneqarallarsinnaasussat naalakkersuinikkut qanoq sivisutigisumik naammagiinnarneqarsinnaappat?

Apeqqut 11:

Angerlarsimaffeqanngitsut eqqarsaatigalugit Naalakkersuisut sunik allanik anguniagaqarpat?

Apeqqut 12:

Angerlarsimaffeqanngitsunut tunngatillugu anguniakkanut tamarmiusunut ilanngullugu angerlarsimaffissaaleqinerup akiorniarneqarneranut aningaasanik nukissanillu allanik qanoq annertutigisunik Naalakkersuisut immikkoortitsiniarpat?

 

Angerlarsimaffeqannginneq pillugu apeqqusiat, Inuit Ataqatigiit angerlarsimaffeqanngitsunik naapeqateqareernerisigut pivoq, malitseqartitsinerlu manna aqqutigalugu pitsanngorsaa-tissanik ujartuivugut neriulluta Naalakkersuisut tigussaasunik suliniutinik saqqummiussiu-maartut.

 

Juliane Henningsen-imit – mobil 488148

Nuuk, 12. Februar 2014

 

 

2014-imi upernaakkut ataatsimiinnissamut Inuit Ataqatigiit oqaluuserisassanngortitaat 37-it

Nuuk, 12. februar 2014

TUSAGASSIORFITSIGUT NALUNAARUT

 

2014-imi upernaakkut ataatsimiinnissamut Inuit Ataqatigiit oqaluuserisassanngortitaat 37-it

 

2014-imi Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinnissaannut Inuit Ataqatigiit oqaluuserisassanngortitaat 11. februar Inatsisartut Siulittaasoqarfiannut tunniunneqarput.

Inuit Ataqatigiit katillugit siunnersuutinik 28-inik oqaluuserisassanngortitsipput. Taaneqartut saniatigut Inuit Ataqatigiit 2013-imi ukiaanerani ataatsimiinnermut siunnersuutigeriigaat qulingiluat (9) upernaakkut 2014-imi ataatsimiinnermi aamma oqaluuserineqartussat ilanngunneqartussaapput. Takuuk takussutissiaq immikkut ilanngussaq. (FM 2014-OVERSIGT IA FORSLAG)

UPA 2014-imut Inuit Ataqatigiit siunnersuutigisaat taamaalillutik katillugit 37-iupput.

Siunnersuutit siammasissuupput aatsitassarsiornermut, innarluutillit inuiaqatigiinni inissisi-manerannut, akileraartarnikkut allannguisoqartariaqarneranut il.il. tunngasuullutik.

 

Aqqaluaq B. Egede ilaatigut siunnersuuteqarpoq angajoqqaat kisermaat inuuniarnermikkut sutigut oqilisaaffigineqarsinnaanerat Inatsisartuni oqaluuserineqassasoq, namminerlu akileraartarnikkut aaqqiissuteqarsinnaaneq tikkuarlugu.

Juliane Henningsen-ip siunnersuutaasa ilaat tassaavoq inoqarfiit annerit minnerillu akornanni inuuniarnikkut atukkat pillugit nammaqatigiinnerulersinnaaneq oqaluuserineqassasoq.

Naaja Nathanielsen aamma Sara Olsvig aatsitaasarsiornermut tunngasunik siunnersuuteqarput, ilaatigut aatsitassarsiornermi naalakkersuinikkut pituttugaanngitsunik siunnersuisoqatigiinnik pilersitsisoqassasoq taakkulu Naalakkersuisut allallu siunnersortassagaat. Aamma aatsitaasarsiornermik ingerlatsinermi peqquserluttoqarsinnaanerata ingalassimatsinnissaa anguniarlugu aalajangersaasoqassasoq siunnersuutigineqarpoq.

Agathe Fontain innarluutillit atukkamikkut pitsanngorsaavigineqarnissaannut iliuusissanik siunnersuuteqarpoq.

Harald Bianco Tasiilami efterskolemik annertusisamik pilersitsisoqarnissaanik siunnersuuteqarpoq.

Mimi Karlsen-ip napparsimasut dialyse-mik katsorsarneqarsaminnik pisariaqartitsisut amerlanerit nunatsinni katsorsarneqarnissamik neqeroorfigineqartalissasut siunnersuutigaa.

Inuit Ataqatigiit ilaasortaasa siunnersuutaat nutaat aammalu ukiakkut 2013-imi suliarineqarlutik aallartinneqartut upernaamullu nanginneqartussat takussutissiami ilanngunneqartumi atuarneqarsinnaapput. Siunnersuutit ataasiakkaarlugit sukumiinerusumik paasisaqarfigerusukkaanni ulluni qaninnerpaani Inuit Ataqatigiit nittartagaat www.ia.gl aamma paasisassarsiorfigineqarsinnaassaq.

 

Ikinngutinnersumik

Agathe Fontain
Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ilaasortaasa siulittaasuat

Aajuku siunnersuutit:

pkt177_FM2014_Integration_JH_gr
pkt177_FM2014_Integration_JH_da
pkt176_FM2014_Besøgsrejser_AgFo_gr
pkt175_FM2014_Testcenter_NN_da
pkt175_FM2014_Testcenter_NN_gr
pkt174_FM2014_Stempelafgift_NN_gr
pkt174_FM2014_Stempelafgift_NN_da
pkt173_FM2014_Atomvåbenfri arktis_IA_gr
pkt173_FM2014_Atomvåbenfri arktis_IA_da
pkt172_FM2014_Zoneforslag_IA_gr
pkt172_FM2014_Zoneforslag_IA_da
pkt171_FM2014_Solidaritet_JH_gr
pkt171_FM2014_Solidaritet_JH_da
pkt170_FM2014_Daginstitutionspladser_JH_gr
pkt170_FM2014_Daginstituionspladser_JH-da
pkt169_FM2014_Atomkraftfri Arktis_SAOL_gr
pkt169_FM2014_Atomkraftfri Arktis_SAOL_da
pkt158_FM2014_Uddannelse & handicappede_AgFo_gr
pkt158_FM2014_Uddannelse & handicappede_AgFo_da
pkt156_FM2014_Psykiatrievalueringer_AgFo_gr
pkt156_FM2014_Psykiatrievalueringer_AgFo_da
pkt155_FM2014_Efterskole i Tsaiilaq_HB_da
pkt154_FM2014_Uafhængigt råd_NN&SAOL_gr
pkt155_FM2014_Efterskole i Tasiilaq_HB_gr
pkt154_FM2014_Uafhængigt råd_NN&SAOL_da
pkt153_FM2014_Danskundervisning_MK_gr
pkt152_FM2014_Dialysepatienter_MK_gr
pkt153_FM2014_Danskundervisning_MK_da
pkt152_FM2014_Dialysepatienter_MK_da
pkt151_FM2014_Århuskonvention_SAOL_gr
pkt150_FM2014_Råstoffond_NN_gr
pkt151_FM2014_Århuskonvention_SAOL_da
pkt149_FM2014_Døve i uddannelser_AgFo_gr
pkt149_FM2014_Døve i uddannelser_AgFo_da
pkt52_FM2014_Antikorruption_SAOL_gr
pkt51_FM2014_Kvinder og politik_NN_gr
pkt52_FM2014_Antikorruption_SAOL_da
pkt51_FM2014_ Kvinder og politik_NN_da
pkt50_FM2014_Smykkesten_ABE_gr
pkt50_FM2014_Smykkesten_ABE_da
pkt49_FM2014_Flypriser_ABE_gr
pkt49_FM2014_Flypriser_ABE_da
pkt48_FM2014_Ældreboliger_ABE_gr
pkt48_FM2014_Ældreboliger_ABE_da
pkt47_FM2014_Taxavogne_ABE_gr
pkt47_FM2014_Taxavogne_Abe_da
pkt46_FM2014_ICC_ABE_gr
pkt45_FM2014_Landbrugsområdet_ABE_gr
pkt46_FM2014_ICC_ABE_da
pkt45_FM2014_Landbrugsområdet_ABE_da
pkt44_FM2014_Skattereform_ABE_gr
pkt44_FM2014_Skattereform_ABE_da
pkt_176_FM2014_Besøgsrejser_AgFo_da
pkt_157_FM2014_Psykisk syge_AgFo-da
pkt_157_FM2014_Psykisk syge_AgFo_gr
pkt_150_FM2014_Råstoffond_NN_da

 

 

Namminersulivinnissaq angorusukkaanni eqqarsariaqqaarnani qisuariartarnerit unitsittariaqarput

Tusagassiortunut nalunaarut

Nuuk 27.01.2014

 

Namminersulivinnissaq angorusukkaanni eqqarsariaqqaarnani qisuariartarnerit unitsittariaqarput

Nalunaarusiaq “Kalaallit Nunaannut iluaqutissaaqqullugu” pillugu eqqarsaatersuutit

Allattoq Naaja H. Nathanielsen, Aatsitassanut Ataatsimiititaliami Aningaasaqarnermullu Ataatsimiititaliami ilasortaq

Tamatta Naalagaaffeqatigiinneq namminersulivinnissarlu isumaqarfigaagut – imaassinnaavoq ajornartorsiutitut atugaaleriartortumik. Imami nammineq isummagut kisiisa nakkutigilersimatigaagut allaat isumataarnissamut ammasuujunnaarsimalluta.

Aatsitassat namminersulivinnissamut pingaarutaat eqqaaneqaraangat tamatta neriullu-artarpugut, tassami anguniakkap: aningaasaqarniarnikkut namminersulivinnissap, tassuunalu nunatta namminersulivinnissaanut piviusumik periarfissaqalernerup, anguniarnerani aatsitassat isumalluutaanissaat qularutissaanngilaq.

 

Isumagali malillugu nunamut tunngalluni oqallittoqartarnissaa puigortarparput. “Aatsitassat toqqissisimanermik pilersitsisarput”, “aatsitassat nunatta siunissarai” imaluunniit “uanga nalinni namminersulivissaagut” qulequtarsiutigalugit oqaluttarpugut. Kisianni eqqartorpiarneq ajorparput takorluugaq qanoq ilillugu piviusunngortinneqassanersoq imaluunniit siunissami aatsitassarsiornerup inuiaqatigiit qanoq sunnerumaarnerai. Apeqqusiigaannilu tamanna namminersulivinnissamut akerliunertut tiguneqartarpoq, suliluunniit ajornerusumik: “Danmarkimik illersuinertut.”

Inuit paasisimasaqarluartut isumaqassanngillat kikkuullutik  

Qularisariaqanngivippoq inoqarmat nalunaarusiaq sunaluunniit saqqummersoq pillugu kamalersartunik. Sammisamut aalajangersimasumut tunngatillugu inuit paasisimasaqarluartut paasisanik piviusunik tunniussisarnerat tamakkua kamassaarutissatut tigusarpaat. Inuiattut namminersulivittussatut ineriartussagutta inuit allat uagutsinnut isumaqarfigin-nissinnaanerat sungiunniartariaqarparput, pilerisaartarlugillu taamaasiortarnissaannut.
Aamma nassuerutigisariaqarparput ilinniartitaaneq piginnaanernik aalajangersimasunik tamanit pigineqanngitsunik angusaqartitsisinnaammat. Amerlanerusunik ilinniarsimasoqalernissaa illuatungaatigut oqaluuseriuarparput illuatungaatigulli ilinniagartuutut ilinniarnikkut piginnaanerit immikkuullaarissut pissarsiarineqartartut ataqqerpasittutut ittanngilagut.
Imaanngilaq “inuit paasisimasaqarluartut” ilinniagartuulluunniit sutigut tamatigut kukkus-suteqarneq ajortut. Pissutsinullu nammineq isumaqataaffiginngisanut kamalluni assortuil-luniluunniit qisuariartoqartarnera inerissimanngitsuliorneruvoq. Isornartorsiuinernik passussisinnaaneq pikkoriffiginerulertariaqarparput kajuminnartumillu akissuteqarluni tunngavilersuisarneq atornerulerlugu. Aamma sunnguanik tamanik ilisimasaqannginnerput naammagiinnartariaqakkatut ilikkartariaqarparput – inoqarmat allanik (sumit kingoqqisuuneri apeqqutaatinnagit) ilisimasassanik tunniussilluarsinnaasunik imaluunniit pissutsit imminnut attuumassuteqarnerannik nammineerluta arajutsisimasatsinnik uparuaasinnaa-sunik. Inuit allat ilisimasaat isumassarsiorfittut kajumissisitsinertulluunniit atorsinnaavagut, isumaqataaffiginerigut isumaqataaffiginnginnerigulluunniit apeqqutaatinnagu. Namminersulivissaguttalu tamanna pinngitsoorata piginnaasaqarfigisariaqarparput.
Imminut nalligineq allamiunillu ersineq aaqqiissutitut atorsinnaanngillat

Nunatsinni inuit sulisinnaasut ikipput ilarpassuagullu ilinniagaqartuunngillat. Taamaammat aatsitassanik aningaasarsiorlualertoqassappat ilumut pakasarneqaratarsinnaavugut. Imaaleratarsinnaavoq tassaalersugut ilinniagaqannginnerpaat, isertitakinnerpaat aammalu nukersornarnerpaanik suliffeqartut. Aamma tuluit oqaasii suliffeqarfinni atugaanerat pissutigalugu arlalitsigut oqaatsitigut ikinnerussuteqalertussaassaagut. Tamanna ersisaarutaanngilaq – tamakku siunissami pisussat piviusorsiortut ilagaat isumassaqartinniartariakkavut, suliaqarfiginiarlugillu. Iluaatsuunera imaluunniit isumaliortaatsitsinnut uniuunnera pissutigalugit ilumoortumik kasiiliineq akisussaassuseqanngitsuliorneruvoq. Aatsitassarsiornerput aatsaat angusaqarluarfigissavarput inuit ilinniagaqartut amerlanerusut, oqaatsinik amerlanerusunik ilikkarsimasut inunnullu avataaneersunut akuersaartut, taakkualu piginnaasaannik akuersaartut, pigilerutsigit.
Aningaasaqarniarnikkut atukkavut pillugit ilisimasagut aamma pimoorunnerullugit isumassaqartittariaqarpagut. Ullumikkut inuppassuaqarpoq inuuniarnikkut artorsartunik. Siunissami inuit amerlissapput artornartumik inuuniartut. Ullumikkut ajunngitsorsiassat pilerngullugit aallartereerpugut. Nunami maani suliniutit ataasiakkaat nikiseqattaarlugit ingerlarusaarsinnaavugut, tamannali aningaasarsiornikkut siuariartornermik pilersitsinavianngilaq – nuna tamakkerlugu siunissarluunniit isigigaanni. Nunarput qimallugu allanut nunasisartut taamaasiornikkut aamma ikilisinneqarnavianngillat.
Kisitsisilerisut aningaasarsiornermut tunngasunik ilisimatuut danskiuneri imaluunniit Nuummiuuneri iluaagiinnarlugit Nunatta Karsia angakkuarnikkut isertitaqalernaviaranilu aningaasartuutikinnerulernavianngilaq. Ilisimasassanut ersineq allamiunilluunniit ersineq pisuunngortitsinerulernavianngilaq. Aningaasarsiornikkut eqqarsartaatsikkuulluunniit naa-mik.

Paasisariaqalerparput inuiaqatigiinni allannguinissaq pisariaqarmat, qanorluunniit nuanninngitsigissagaluarpat. PINGAARTUMITTAAQ aatsitassaatigut qallussagutsigit. Tassami inuiaqatigiit aatsitassarsiornermik ingerlataqartut pisariaqartitsipput ilinniagaqarsimasunik amerlanerusunik, nunasisunik amerlanerusunik aalajaatsumillu sulisinnaasunik. Piareersimanissaq imaluunniit tunuarsimaarluni orulunnissaq arlaat qinigassaraarput.

Oqallinneq imminut takorloornernit sunnersimaarneqarpoq

Isumaqarpunga namminersulivinnissaq pillugu oqallinnermi alloriarnernik arlalinnik qaangiinnaasoqartoq. Allaanngilaq 10.sal-imut elevatorimut ilaalluta pisimalluta, uffa 2. sal-imut ataatsimiigiartussaagaluarluta. Qullerpaamiilluni soorunami isikkiviginneruvoq, inuilli sullittut tassa etage-ani allerniipput.

Namminersulivinnissamik takorluugaq piviusunngortinneqaqqullugu piffissanngorpoq pi-sussat tigussaanerusumik passunnissaat. Qulequtarsorluta oqaluinnassagutta assigiinnarpaa isummanik imaqanngitsunik siammarterineq.

Oqallinnerit nuanninngitsut

Kalaallit Nunaata namminersulivissimasup erfalasuata amunnginnerani nunap inuisa ato-ruminartumik inuunissaat isumannaaqqaarniartussaavarput. Inuit inuuniarnikkut atugaat pitsaasuusariaqarput inuillu qaavatigut ikorfartorneqartariaqartut isumannaallisaaffigineqarnissaannut akissaqartoqartariaqarpoq. Tamanna pillugu ullumikkornit ilinniagaqarsimasut amerlanerusut, atornerluisut ikinnerusut, sulisinnaasut amerlanerusut aalajaannerusullu aammalu isumaginninnermut ilinniartitaanermullu sannginerusunik politikkeqarnissaq pisariaqarput.

Tassunga apuuteqqulluta oqallinnissat nuanninngitsut assigiinngitsut ammaattariaqarpa-gut taasarialinnillu tusarnerpallaanngitsunik taakkartuisalerluta.


Sulisinnaasut aalajaatsuunerat eqqartortariaqarparput. Ajoraluartumik ullumikkut inoqarpoq piginnaasaqarluaraluarlutik suliartortarnissaminnut imaluunniit suliffimminnik sivisunerusumik paarsineq sapersunik. Ineriartornerput sunnissagutsigu taava pisariaqarpoq kikkut tamarmik pisinnaasut tuniseqataanissaat. Nunarput inukitsuummat kikkut tamarmik atorfissaqarput.

Ullumikkut atornerluillutik inuusut amerlavallaarput. Ilaqutaat ilanngullugit tamatuma sunnersimavaat. Atornerluuteqarneq erloqinartumik atugaasariaqanngilaq, qanorli iliuu-seqarfiginngikkaanni – imminut pilluni ilaquttalli pillugit – tamanna angisuumik kanngusuutissaavoq. Inunnik isumaginninnikkut annertusisamik tamaviaarussisamillu suliniuteqalerniartariaqarpugut.
Oqaatsitigut kulturikkullu akuliunnissaq pimoorunneqartariaqarpoq taavalu “pisuutitsiniarluni oqallinneq” kipineqarluni. Kikkut kikkuuinnersut kikkullu kukkusuunersut aammalu kikkut kalaaliunersut imaluunniit kikkut Nunat Killermiuunngorsaasimanersut/ qallunaan-ngorsagaasimanersut pillugit asuli oqalunneq taamaatilli. Siunissami sanileqalersussaavu-gut allanertanik kultureqartunik, oqaaseqartunik upperisaqartunillu. Tamannalu iluatsis-sappat oqaaqqissaarinani, tamannami kikkunnilluunniit kajumilersitsinngisaannarpoq, inuiaat allat oqaatsitsinnik kulturitsinnillu ilikkarsinnaanissaat qulakkerniartariaqarparput.
Inuiaqatigiinnguatut innuttaalersussat nutaat suliffissallu nutaat qanoq amerlatigisut artorsaatiginagit tigusinnaanerivut oqaluuserisariaqarparput. Innuttaasut tassanngaannar-tumik amerlinerat sualuppallaarsinnaavoq aaqqiagiinnginnernillu pilersitsisinnaalluni. Aatsitassarsiorfiit illoqarfitsinnut nunaqarfitsinnullu qanoq qanitsigisumiitikkusunnerigut ammasumik oqaluuserisariaqarparput.
Nunat allamiunik nunatsinni najuisoqarnerulernissaanut sunniiniartoqarnerulernissaanullu piareersartariaqarpugut. Nunap inui ilinniagaqarsimanngitsut suliffissarsinissamullu periarfissaqanngitsut innarlerneqarsinnaapput angisuumik.
Aamma maqaasivara nunatta “killeqarfinnut aggornilersugaanera” ataatsimiititaliap Minik Rosingip siulittaasuuffigisaata aamma eqqartugaa pillugu annertusisamik oqallittoqarnissaa. Nunatsinni sumiluunniit aatsitassarsiortoqassasoq ilumut piumavarput? Inuit amerli-artortut illoqarfinnut qanittumi aatsitassarsiorfeqalernissaanik imaluunniit avannaarsuani sikorsuaqarfiusuni uuliasiortoqarnissaanik nuannarisaqarpallaanngitsut tutsiuttalerso-raakka. Eqqaamassavarput uagut nammineq tassaagatta killeqarfimmik titarsiisussat, taamatullu killeqarfinnik titarsiinissamut akisussaaffiup tigunissaanut sapiissuseqartussat. Allamik piumasaqarutta taava tamanna nipituumik oqaatigisassavarput. Nuna uagut pigaarput uaguuvugullu aalajangiisartut. Aamma namminersulivissimanngikkaluaruttaluunniit.

 

Uanga nalinni namminersulivinnissaq

Uanga nammineq soqutigivallaanngilara nalinni namminersulivittoqalissanersoq. Isumaga malillugu pingaarneruvoq inuiaqatigiinnik sanngisuunik peqqissunillu nunami suliassanik tigusisinnaasunik sanarfisoqarnissaa. Nammineerusunnerusunillu. Ataqqinassuseqartumik namminersulivittoqarnissaa namminersujaalivittoqarnissaaneruninngarnit piumaneruara. Utaqqiisaa inuiaqatigiinni aalaakkaasunik ernumananngitsunillu killissarititaasunik piler-sitsisinnaagutta naalagaaffeqatigiinneq sivisunerulaartumik inooqataaffigalugu anigussaqqoorparput.

 

Annertunerusumik paasisaqaqqikkusukkuit attavigiuk Naaja H. Nathanielsen, Aatsitassanut Ataatsimiititaliami Aningaasaqarnermullu Ataatsimiititaliami ilasortaq, mobil: 54 89 81

 

Café Kialaarfik – Juliane aamma Kuupik

Pulaarnermi ulloq 14.01.14 siunertaavoq, angerlarsimaffeqanngitsut qanimut oqaloqatigillugit, angerlarsimaffeqanngitsut sunik oqariartuuteqarnersut? Qanoq iliorsinnaanersugut, ulluinnarni taakku atugarisaat pitsanngorsarniarlugit?
Formålet med besøget d. 14.01.14  var at høre, hvad de hjemløse synes, at vi politikere kan gøre for at give dem en bedre hverdag.

Taakku tassa sammisat ilaat. Det var nogle af de ting der blev diskuteret.

 

cafe_kialaarfik

IMG_7787

 

 

IMG_7780

kialaarfik_3

IMG_7816

IMG_7814

IMG_7824

kialaarfik_6

Avissaartuunneq unittooqqanerlu qaangerneqartariaqarpoq

Tusagassiortunut nalunaarut

Marlunngorneq 14. Januar

Avissaartuunneq unittooqqanerlu qaangerneqartariaqarpoq

Inuiaqatigiit soqutigisaat partiinit inunnillu ataasiakkaaniit pingaarnerutittariaqarput. Isumaqarpunga massakkut erloqinartumik inissisimanitta tamanna qiteringaa.

Naalakkersuinikkut pissutsit ajortunik kinguneqaleriartorput. Inuiaqatigiinni akeqqersimaarneq, akerartuunneq aporaaffissarsiornerlu avisaartuunnermik sorpassuartigullu unittoornermik kinguneqalerpoq. Tamannalu kialuunniit iluaqutiginagulu nuannaarutigisinnaanngilaa.

Nunatsinni pissutsit annertuumik sammisariaqaraluartut allarpassuupput, pingaartumillu suliffissaqarnermut aningaasarsiornermullu tunngasutigut aaqqiaagiinngissuterpassuit utaqqerusaarnissaanut piffissaqaratalu akissaqanngilagut. Piffissaq nukiillu ataatsimoortitsiniarnermut naapigiaanermullu atorneqartariaqarput, ajugaaniarneq tunulliullugu ataatsimoorluni angusaqarniarneq salliutinneqartariaqarpoq.

Pissutsit allarpassuit politikerinit sammisariaqaraluartut pisorpassuarnut politikkimut attuu-massuteqanngitsunut ingerlatsinerliornermilli pissuteqartunut tamatta saasarneqartuarpugut, uffa inuiaqatigiinnut iluaqutaasussanik suliaqartussatut qinigaangaluarluta. Aamma tusagassiorfiit tamarmik piffissami sivisuallaalersumi allanik sammisaarussimapput, tullianillu arlaannik uissuumminartumik pisoqarnissaanut naalarniinnalersutut pissuseqarpugut. Tamanna soorunami naammaginanngilaq.

Meeqqat atugaannut tunngasunik sorpassuarnik suliassaqarpugut, soorlu tamanna meeqqat illersuisuannit Aaja Chemnitz Larsen-imit pissusissamisoortumik tikkuarneqartoq. Meeqqat atuarfianni pitsanngorsaasariaqarneq atuartitaanikkut angusat qaffassarnissaat piinnarnagit aammali atuarfiit iluarsaanneqartariaqartut imaluunniit nutaanik atuarfiliortariaqarneq annertuumik sammineqartariaqarpoq.

Aningaasarsiornikkut unittooraluttuinnarneq, aalisarnermi inatsisitigiut nutarterisariaqarneq, aatsitassarsiornermi nunaqavissut sulisorineqarnissaat, inissaqartitsinikkut aalajangersimanerusunik siunnerfeqartariaqarneq, inuiaqatigiinni angerlarsimaffeqanngitsut allarpassuillu innuttaaqatigiiulluta ulluinnarni inuunitsinnut attuumassuteqartut nukinnik piffissamillu atuiffigisussaagaluarpagut.

Unittooqqaneq avissaartuunnerlu ipianngunartut taarserlugit ataatsimoorluta siunissarput pillugu aallasanniarta.

Inatsisartunut ukiorluunniit qaangiutinngitsoq qinersisoqaqqittoqassanersoq matumani isummerfiginngilara. Soorunami allamik saariarfissaarukkaanni tamanna periarfissatut ammatinneqartuaannassaaq.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit

Ikinngutinnersumik

Kuupik Kleist – mobil: 558884