Immikkut ittumik ataatsimeersuarnermit avammut nalunaarut

Inuit Ataqatigiit maajip 30-t 2014

Immikkut ittumik ataatsimeersuarnermit avammut nalunaarut

 

Inuit Ataqatigiit 2013-mi ataatsimeersuarnermi nalunaarusiarput naqissuseqqipparput.

 

Partiitut saamerliusutut inuiaqatigiinni naligiinnerulernissaq suliniutigiuarparput. Politik-kikkut tunngavigisarput taanna erseqqissaqqikkumavarput.

Nunatsinni naalakkersuinikkut ingerlatsinermi inuit sumiiffii tunngavigalugit aamma kom-munit akornanni immikkoortitsineq akuerinngilarput. Naalakkersuinikkut  tamanut ataq-qinnittumik ileqqoqarnissaq, naligiimmillu pinninnissaq torersumillu naalakkersuinikkut ingerlatsinissaq kissaatigaarput.

Inuit Ataqatigiit immikkut ittumik ataatsimeersuarnerminni ataatsimoorneq qitiutillugu siulittaasussamik nutaamik qinersipput.

Siulittaasussatut sassartut marluk inuupput politikeriullutillu nukittuut malugaarpullu par-tiip tunuliaqutaasa tunuliaqutsiinerat partiimik nukittorsaasoq.

Partiimut ilaasortat tapersersortivullu suleqataalluarnerat qujassutigaarput, suleqataa-nerullu suli annertusinissaa nuannaarutigalugulu qilanaaraarput.

Partiitut nukittorsaqqinnissaq aalajangiupparput, politikkikkut kattuffittullu.

Qitiusumik allaffeqarfimmit politikkikkullu naalakkersuinikkut suliaqarnermi tunuliaqut-tavut peqataatinneruniarlugit isumaqatigiippugut.

Partiimut siuttunngortut sineriak tamaat tikissagaat siunniupparput, immikkoortor-taqarfitsinnut qinigaatitatsinnut, innuttaasunullu tamanut attaveqarnerulernissaq angu-jumallugu.

Kattuffittut nukittorsarnitsinni suleriaaserput nutarteriffigissallugu aamma siunniup-parput.

Inuit Ataqatigiit immikkut ittumik ataatsimeersuarneranni taasisinnaatitaasut 72-t najuupput Inuit Ataqatigiillu oqaluttuarisaaneranni aatsaat taama amerlatigisunik taasi-sinnaatitaasunik peqataasoqarluni ataatsimeersuarpoq.

Inuit Ataqatigiit Inuusuttut Ataqatigiit, piffissami matumani aamma ataatsimeersuartut, ataatsimoorluta suleqqinnissatsinnut qilanaarpugut, suleqatigiinnerpullu nukittorsassal-lugu siunniupparput.

Inuiaqatigiit Inatsisartunut naalakkersuinikkullu siuttuusussanut qinersinissaannut tullin-nguuttumut piareerpugut.

Inuit Ataqatigiit immikkut ittumik ataatsimeersuarnerannut peqataasut sinnerlugit.

Sara Olsvig

Siulittaasoq

Mobil: 526858

INUUSUTTUT ATAQATIGIIT: isumasioqatigiillutillu ataatsimeersualerput

INUUSUTTUT ATAQATIGIIT

TUSAGASSIUTINUT NALUNAARUT– PRESSEMEDDELELSE
27.05.14
Inuusuttut Ataqatigiit isumasioqatigiillutillu ataatsimeersualerput
Inuusuttut Ataqatigiit isumasioqatigiillutillu ataatsimeersuassapput ulluni 28.-29.maj.
Isumasioqatigiinnerup ataatsimeersuarnerullu aallartinnginnerani inuusuttut peqataasut 28.maj
sassarsinnaanermut pikkorissassappt. Naapisimaarnermi inuusuttut nunatta avannaaniit, qeqqaniit,
kangianiit kujataaniillu tamarmik piukkunnarseruttornerit 24-usut peqataassapput.
Isumasioqatigiinnermi sammineqassaaq ‘Isumaginninneq atugarissaarnerlu’. Isumasioqatigiinneq
ataatsimeersuarnerlu Katuami ‘Ikunngutigiit inaanni’ ingerlanneqassaaq.
Inuusuttut Ataqatigiit isumasioqatigiinnerata ataatsimeersuareerneratalu kingorna peqataasut Inuit
Ataqatigiit Kattuffiata immikkut ittumik ataatsimeersuarneranut malinnaassapput.
Taamaalillutik IA-mi kinguaariit nikinnerat qanimut malinnaaffigissallugu.

Inuusuttut Ataqatigiit
Attavissaq:
Múte Bourup Egede – Siulittaasoq – mobil: 240609.

Paasissutissat:
Isumasioqatigiinneq ataatsimeersuarnerlu pissapput sisamanngorneq 29.maj. Tikilluaqqusaavusi.

_DSC0153 _DSC0151 _DSC0146 _DSC0143 _DSC0142 _DSC0141

Inoqarfiit inukinnerit oqartussaaqataanerat nukittorsarneqarli

Ilulissat, 25. maj 2014 

Inoqarfiit inukinnerit oqartussaaqataanerat nukittorsarneqarli

Inuit Ataqatigiit inoqarfiit inukinnerit pillugit ataatsimeersuarnermut peqataatita-qarluarpoq. Nunaqarfinnut aqutsisunut, kommunenut Inatsisartunullu qinikkat peqataapput, soorlu aamma Inuit Ataqatigiit borgmesteriutitaat peqataasoq. Ataatsimeersuarneq soqutiginartoq, pissarsiffiulluartoq arlalitsigullu iliuusissanik tikkuussisoq peqataasut nalilerpaat.

Ataatsimeersuarnerit ataavartumik ingerlanneqartarlik

Oqallinnerni nunaqarfinni aqutsisut peqataasut isumarpassuarnik annissuinerat iluarisimaarparput tusaallugillu. Inoqarfiit inukinnerit pillugit ataatsimeersuarne-rit ilisimatitseqatigiinnerillu pingaartillugit ataavartumik ingerlasarnissaat Inuit Ataqatigiinnit kissaatigaarput sulissutigissallugulu. Naligiinnerusumik suliassaqarfinnillu oqimaaqatigiissumik ineriartortitsisoqarnissaa pisariaqartutut isigaarput.

Oqartussaaqataanerup annertusarneqarnissaa pingaartipparput

Maluginiakkatta ilaat tassaavoq nunaqarfinnut aqutsisut oqartussaaqataanerat annertusarneqartariaqarneranik oqariartuuteqarneq, tamannalu isumaqatigaar-put. Nunaqarfiit ineriartortinneqarnissaanni nunaqarfinni innuttaasut aalajangiisuunissaat pingaartipparput sulissutigissavarpullu nunaqarfinni innuttaasuusut ineriartortitsinissamik piumassuseqarluartut ikorfartorneqarluarlutillu suleqatigi-neqarluassasut. Tamanna piaartumik nunaqarfinni aqutsisuni, kommuneni inat-sisartunilu iliuuseqarfigineqarnissaa sulissutigissavarput.

Illoqarfiit minnerit sammineqarpiannginnerat ippigaarput

Ataatsimeersuarnermi illoqarfiit minnerit sammineqanngippallaartut isumaqarpugut. Kommunit kattunnerisa kingorna illoqarfiit minnerit peqataatinneqarnerat oqartussaaqataanerallu millinikuuvoq, tamannalu sammissalugu pingaaruteqarpoq. Tullissaani ataatsimeersuartoqalerpat kaammattuutigissavarput illoqarfiit minnerit immikkut aamma sammineqassasut.

 

Inulerineq inuussutissarsiornerlu ataqatigiisinneqartariaqarput

Isumaginninnikkut, peqqinnissarfikkut, kultuurikkut ilinniartitaanikkullu sammin-ninnittoqarnera pisariaqavissoq isumaqarpugut inuussutissarsiornikkullu ingerlat-sinermut suliassaqarfiit taakkua ataqatigiinnerunissaat ujartorlugu. Nuannaaruti-gaarput nunaqarfinni aalajangersimasuni atuarfeqarnikkut  ingerlalluartoqarneranik saqqummiussisoqarmat, tamakkiinerusumillu inulerinikkut suliassat sammineqarnissaat sulissutigissallutigu.

Naak arnat?

Naggataatigut ataatsimeersuarnermut arnat peqataasut qanoq ikitsigineri Inuit Ataqatigiinnit maluginianngitsoorsinnaanngilarput. Naligiinnerusumik ineriartor-titsissagutta arnat angutillu peqataanerat oqimaaqatigiinnerusariaqarpoq, kaam-mattuutigissavarpullu nunaqarfinni aqutsinikkut tamanna anguniarneqassasoq.

Inuit Ataqatigiinnit peqataasut ataatsimeersuarneq ataatsimut isigalugu iluarisi-maarparput siunissamilu ataatsimeersuarnissanut peqataanissarput qilanaaralugu

Inuit Ataqatigiinit peqataasut tassaapput:

Nunaqarfiit sinnerlugit peqataasut – Bygderepræsentanter:

Ananias Torsteinsen, Ammassivik
Karta Korniliussen, Tasiusaq
Ejnar Jakobsen, Arsuk
Henriette Josefsen, Alluitsup paa
Gerth Nielsen, Akunnaaq
Otto Brandt, Iginniarfik
Magnus Petersen, Kullorsuaq
Erneeraq Poulsen, Atammik
Josef Motzfeldt, Igaliku

 

Kommunenut qinikkat – Kommunalbestyrelsesmedlemmer:

Asii Chemnitz Narup, Borgmesteri, Kommuneqarfik Sermersooq
Malene Ingemann, Qeqqata Kommunea
Peter Olsen, Qaasuitsup Kommune
Bent B. KristiansenQaasuitsup Kommunia

 

Inatsisartunut qinikkat – Inatsisartutmedlemmer:

Ane Hansen
Naaja Nathanielsen
Harald Bianco
Sara Olsvig
Hans Aronsen

 

Qanoq ikiaroornartoq ataatsimoorluta akiorsinnaavarput? Innuttaasunik oqallititsineq iluatsilluartoq

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ilaqutariinnermut peqqissutsimullu ataatsimiitsitaliamut ilaasortaatitaasa Sermersuumilu Kommunalbestyrelsemut ilaasortaatitap oqallitsitsinera iluatsilluarpoq.

Qanoq ikiaroornartoq ataatsimoorluta akiorsinnaavarput?

Oqallistitsineq pivoq 22.maj Nuup Katersortarfiani , inuillu 80 missaaniittut peqataapput.

Oqallinneq ammarneqarpoq politikerinit aaqqissuisunit. Oqallissaarisoralugu Leif Saandvig Imanuelsen, nammineq ikiaroortartuusimasutut qaangiisimasutullu saqqummiisoq,  Peter Petersen eqqarsaatissiisuuvoq, Mimi  Karlsen-ilu qitornaminik ikiaroorunnaartumik anaanatut misigisaminik oqaluttuarluni aallarniilluni.

Saqqummiinerup kingorna eqimattakkaarluni oqallinneqarpoq, saqqummiinermik naggaserneqarluni.

Saqqummiinermi ikiaroornartup paasiniutiginerunissaa inassutigineqarpoq, meeqqallu ikiaroornartumut naaggaarsinnaanngornissaat qanoq nukittorsarneqarsinnaanersoq eqqartorneqarluni.

Politit, ilanngaaserisut sutigut sukanganerusumik ikiaroornartumik eqqussniarnermut akiuisinnaanerunissaat eqqartorneqarpoq.

Katsorsaaviit akeerunnissaat nuannaarutigineqarpoq, katsorsartinnissamulli periarfissat amerlanerunissaat ujartorneqarlutik.

Angajoqqaat, allallu ikiaroortartumik ilaqutaqartut artorsaateqartullu oqaloqateqarnissamik saaffigisinnaasaannik amigaateqartoqarnera saqqummiunneqarpoq.

Allarpassuarnik aamma saqqumiisoqarpoq, tamakkulu ataatsimiisitsisut nalilersussavaat piffissamilu aggersumi politikkikkut suliaminnut nalilersuutitik atussallugit.

Isersimasunit oqallitsitsineq iluarineqarpoq kissaatigineqarlunilu amerlanernik taama ittunik aaqqissuusisoqartaqullugu, aamma illoqarfinni nunaqarfinnilu allani. Pingaartinneqarpoq ikiaroornartumik ajornartorsiuteqarnerup paqumigineqarani oqallisigineqarnerunissaa, ilisimasat annertusarneqarnissaat.

Aaqqissuisutut isumaqarpugut ataatsimiisitsineq iluatsilluartoq nanginneqassasorlu, aamma illoqarfinni allani.

Mimi Karlsen, Agathe Fontain, Juliane Henningsen, Uju Petersen

Inuit Ataqatigiit

Biilit innaallagiamoortut ukiumut biilinut orsussaq eqqussuussaq million-ilikkaanik nalilik annikillisissinnaavaat

Tusagassiutinut nalunaarummi oqariartuutit:

  •      Biilit innaallagiamoortut eqqussinermut, motorinullu akileraarutitaqanngillat.
  •  Biilit innaallagiamoortut illoqarfitsinni biilit mingutsitsinerat minnerulersissinnaavaat.
  •  Biilit innaallagiamoortut biilitut nalinginnaasutulli ukiuunerat anigorluarsinnaavaat.
  •  Biilit innaallagiamoortut illoqarfinni erngup nukinganik pilersuiffiusuni 100 %-imik nukimmik nunatsinneersumik pilersugaapput.
  •  Biilit innaallagiamoortut ukiumut biilinut orsussaq eqqussuussaq million-ilikkaanik nalilik annikillisissinnaavaat.
  •  Illoqarfinni erngup nukinganik pilersuiffiusuni biilinut innaallagiamoortunut immiisar-finnik pisortatigoortunik amigaateqarpugut.
  •  Biillit innaallagiamoortut piffissaq ungasinnerusoq isigalugu iluatsissappata, eqqussi-nermut, motorimullu akitsuuteqannginnissaa pisariaqarpoq.

Marts 2014 biilimik innaallagiamoortumik pisaaqqaarpunga. Aatsaat taama pisilluar-tigaanga. CO2-mik aniatitsinnngilaq, angallatigalugulu torraaqaaq. Aamma inunnut 4-nut inissaqarpoq, nassataasiveqarlunilu. Aamma Nuummi ukiuunerata naalerne-rani apu, sikulu akornutiginagit atorpara. Naak assakaasui saarliit kisimik ingerlat-sigaluartut, sisamat pinnatik.

Ikinngutima suleqatimalu arlallit aperaannga, biilip batteeriisa issi artunnginneraat. Iluarusullungalu akisarpakka, ukioq issilu pisuullutik, immiinermik ataatsimi “90 km-iinnaat” ingerlasinnaallunga, aasami 140 km-it ingerlasinnaasallunga. Nuummili 90 km-it naammaqaat ulluni 3-7-ni nammineq biilerfigissallugit.

Aput sikulu biilinut innaallagiamoortunut ajornartorsiutaasinnaanerat ilumuunngi-laq. Biililli ilaasa initaasa kiassagaanerat annikissinnaavoq, Kisianni, biili innaalla-giamoortut ilaat, silaannarmik kissartumik aniatitsisinnaasumik peqarput, taa-maammallu tamanna ajornartorsiutaanani.
Akileraarusigaannginneq, atuinerlu

Biilinut innaallagiamoortunut eqqussinermut, motorimullu akileraarutitaqanngillat. Akileraaruteqartitsin-nginneq inatsisartut 2013-imi sivitsorpaat 1. januar 2018. Tassa imaappoq innaallagiamoortunik biililik taamaallaat immiinermi kallerup inne-ranut, sillimmasiinermut (ajutoornermi, akisussaanermut, ilaatigullu kasko-mut), 2

kiisalu biilit nalinginnaasumik aserfallatsaalinissaanut aningaasartuuteqassaaq. Biil-lit innaallagiamoortut atortui mekaniskit ikinnerummata, nalinginnaasumik iluar-saassassat annikinnerupput.

Biilima innaallagaliamoortut qaammat siulleq atornerini 319 KwH atorpakka. Taak-kulu aningaasanngorlugit 510 kr.-iupput, tassalu kallerup inneranut aki KwH-imut 1,60 kr.-iusoq naatsorsuullugu. Biilit innaallagiamoortut minnerit uanga pinniit atui-nikinneroqaat. Maanna atuinerma assigiinnarpaa siusinnerusukkut biilima firehjul-it benzinatortut atuinerat. Biilinnut innaallagiamoortunut sipaarutikka tassatuaapput eqqussinermut, ukiumoortumullu motorimut akilileraarut.

 

Immiineq

Biilera innaallagiamoortoq angerlarsimaffinni immertarpara. 220 volt nalinginnaasoq atorlugu. Jordstikki atorlugu. Immiinermut annerpaamik akunnerit 8-it atortarput. Innaallagiamoortunik biilitaarnissara ullormik ataatsimik sioqqullugu, illoqarfitsinni elektrikerit 6.500 kr.-it nalinganik quima silataanut ikkuffiliitippakka, immikkullu illup iluani kallerup inneranut uuttuummik ikkussitillugit. Silamik ikkuffiutinniit biili-ma unin-ngasarfianut ledningi 12 meteri atortarpara. Immeeriaaseq pisariitsoq, uannut sinnilik. Ikinngutikka allat uattulli innaallagiamoortunik biilillit, aamma taa-ma immiisarput.

Kisianni Kalaallit Nunaanni innaallagiamoortunik biilillit tamarmik suli immiisarfim-mik tamanit atorneqarsinnaasumik 30-45 minutsit immiiffigisinnaasaminnik ami-gaateqarput, soorlu biilit uninngasarfiini, suliffeqarfinnilu anginerusuni tamani. Kii-salu centerini pisiniarfinni, soorlu Brugsen-ip biilinut uninngasarfiini, Nuuk Centerillu kiileriani, biilit uninngasarfiani.

 

Periarfissat akornutillu

Biilera innaalagiamoortoq inuttut nammineq pigaara. Kisianni aamma inuussutissar-siutinik ingerlataqartut, ilaatigut peqarsinnaapput. Nuummi ISS 2013-imi septem-berimi innaallagiamoortumik pingajussaanik biilitaarpoq. Tassa imaappoq suliffeqar-fiup biiliisa 5 %-ii mingutsitsinngisumik ingerlapput. Aammali taxagut Nuummi biili-tik innaallagiamoortut marluk tunisimavaat, taxanik ingerlatsineq kallerup inneranik atuinarpallaaqimmat, soorlu radiukkut oqaluussinermi, automatitigullu akiliissar-nermi. Taava aamma ullormut 90 km.-it sinnerlugit ingerlasarput, maannalu tekno-logi qiviassagaanni biilit innaallagiamoortut taakkununnga tulluutinngillat. Biilit hy-bridit, orsussamik, innaallagissamillu atuisut matumani tulluarnerupput, biilinut 100% orsussaannarmik atuisunut naleqqiullutik. Nuup Bussii maanna bussinik hy-brid-inik misilieraapput, assullu qanoq paasisaqassanersut malinnaaviginissaat pis-sanganarluni.

 

Orsussaq eqqussuussaaq 1 milliard-it sinnerlugit

Ullumikkut Nuummi biillit innaallagiamoorutit 20-it ataallugit amerlassuseqarnera-gaapput. Taava Nuummi biilit benzinatorlutillu, dieselitortut 4.400-it missaaniippata CO2-mik aniatitsinerat annertussaqaaq. Illoqarfitsinni biilit mingutsitsinerat avata-ngiisinut ajornartorsiutaavoq annertoq iluarsiiviginiagassarput. Tamanna piaartumik iluarsiivigigutsigu pitsaanerussaaq. 3

2013-imi gasoliat, ikummatissallu Kalaallit Nunaannut 909 million kr.-it nalingi eq-qunneqarsimapput. tassunga ilanngunneqassapput oliat oqitsut akunnattullu, ilaati-gut benzina 164 million kr.-inik nalilik. Ikummatissanik pisariaqartitsinerput, suli milliardit angullugit pisortat aningaasanut missingersuutaanni naleqarpoq.

 

Inummut ataatsimut 10 tons CO2 ukiumut

Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik malillugu CO2 2012-imi aniatitaq 577.120 tonsiusimavoq. Tassa imaappoq Kalaallit Nunaanni ukiut tamaasa CO2 a-niasoq katillugu milliard tonsit affaanik annertussuseqarpoq. Taanna nunatsinni i-nummut ataatsimut naatsorsuullugu 10 tonsiuvoq. Taamaalilluni Kalaallit Nunaanni ukiumut CO2 aniatitarput Danmarkimiit annertuneruvoq, aammalu Belgiap, Turk-menistanillu aniatitaat assigalugit.

 

Politikkikkut anguniakkat

Biilit innallagiamoortut inuiaqatiinnut iluaqutissartaat taamaalillutik ersaripput: Biilit innaallagiamoortut atornerisigut ikummatissamik akisuumik avataaniit eqqussui-nerput sipaarfigissavarput. Aamma tamatta nalunngilarput, ukiuni aggersuni ani-ngaasat pisariaqartissaqalutigit, nunatsinni pilersugassat amerliartormata, inuusut-tut ilinniartinneqarnerisa pitsaanerulernissaat, inissiat amerlanerusut pisariaqarma-ta, il.il. Taamaammat biilit innaallagiamoortut illoqarfinni erngup nukinganik ataa-vartunik pilersuiffiusuni amerlinerisigut, immitsinnut annertuumik ikiorsertussaavugut.

 

“Ukiut 10-it qaangiuppata Nuummi biilit 80 %-ii innaallagiamoortuussapput”

Taama november 2012-imi taamani Naalakkersuisunut ilaasortaq Jens B. Frederik-sen, borgmestererpullu Kommuneqarfik Sermersuumi, Asii Chemnitz Narup isuma-qatigiillutik oqarput. Politikkikkut anguniagaq unammillernartoq, mannalu tikillugu annerutunerusumik politikkikkut eqqumaffigineqarlunilu anguniagaqarfiusariaqar-toq.

Avatangiisit mianerinissaat IA’p Demokratillu kommunalpolitikkimi suleqatigiinnis-saminni isumaqatigiissutaanni 2013 – 2017 pingaartitanut ilaavoq. Aammattaaq isumaqatigiissummi immikkoortuni arfinilinni suliniarfiusussani ima allassimavoq: ”

Avatangiisit imminut napatittut, pisuussutit pinngortitarlu mianeralugit – aamma kinguaassagut pillugit“. Suliniarfissani tassani oqaatigineqarpoq, biilit innaallagiamoortut misilerarnerani suleqataanerput ingerlatiinnassagipput.

Siullermillu Nuummi biilit 80 %-ii CO2-mik aniatitsiunnaartinnagit, aammalu kingu-sinnerusukkut Kalaallit Nunaanni erngup nukinganik nukissiorfiit pilersiortortinnagit, taava inuiaqatigiinni ataatsimoorluta annertuumik suli suliassaqarpugut.

 

Biilinut innaallagiamoortunut pilersaaruteqartariapoq

Kommunalbestyrelsimi ilaasortatut Kommuneqarfik Sermersuup Sanaartornermut, Avatangiisinullu ataatsimiititaani ilaasortaavunga. November 2013-imi siunnersuu-teqarpunga, illoqarfinni erngup nukinganik pilersuiffiusuni biilinut innaallagiamoor-4

tunut immiisarfinnik aaqqissuussamik pilersaarusiortoqarnissaanik. Tamanna Kom-munalbestyrelsip politikkikkut akuerippagu, mingutsitsinaveersaarnerup tungaanut pingaarutilimmik eqqortumillu alloriassaagut. Tamatta avatangiiserput pillugu.

Matumuuna kaammattuutigaara, illoqarfinni erngup nukinganik pilersorneqartuni biilit innaallagiamoortut atornerunissaannik oqallittoqarnissaa, taakkumi illoqarfiit tassaapput avatangiisit, aningaasaqarnerlu eqqarsaatigalugit iluaqutissarfiusinnaanerusut.

 

Inuulluaqqusillunga // Med venlig hilsen

Allan Pertti Frandsen, Inuit Ataqatigiit

 

Ilaasortaq / Medlem af / Kommunalbestyrelsen, Kommuneqarfik Sermersooq

Postadresse: Timerlia 46, 3905 Nuussuaq, Greenland

Mobil +299 598755,

apfr@sermersooq.gl, www.facebook.com/ia.pertti

Naalakkersuisoqatigiit allat siunnersuutaat soqutiginngilaat

Naalakkersuisoqatigiit allanit siunnersuutigineqartunik paasiniaasarnissaminnut piumassuseqannginnerat Inuit Ataqatigiinni uggorivarput. Taamatuttaaq pissaa-nerup pingasoqiusanngorlugu avinneqarnerata ataqqineqarnissaa ujartorparput. Pissutsit maannakkut atuuttut qiviaraanni Inatsisartuni naalakkersuisooqqatigiit ilaasortaatitaat Naalakkersuisunut anngaaginnartuupput.

 

Naalakkersuisoqatigiit oqallinnerit matuunnartarpaat

2013-imi Inatsisartunut qinersinerup kingorna qinersisartut oqartussaaqataanerat naalakkersuisoqatigiinnit taamaallaat kikkut amerlanernik Inatsisartunut qinerneqarsimanerinik tunngaveqartinneqarluni paasineqarsimanera taamaal-laallu taama isiginiarneqarnera ersarissiartuinnarsimavoq. Aamma ataasiaannaratik amerlanerussuteqarnertik atorlugu oqallinnissaagaluanik mattussiinnartarnermikkut pissaanermik tigummiagaqarnerminnik nittarsaaniarneq naalakker-suisooqqatigiit pingaartilluinnartarsimavaat. Inuit Ataqatigiinni arlaleriaqaluta eqqarsartarpugut naalakkersuinikkut oqallinneq atorunnaartinneqavissimasoq. Taamallaat pissaanermik nittarsaassiniarneq kiserngoruppoq, taamaaliornikkullu qinikkat innuttaasullu akornanni tatigeqatigiinneq siuarsarneqarunnaavilluni. Taamaaliornikkut unammisassat annertuut tamatta – partiimut sorlermut ataner-put apeqqutaatinnagu – ataavartussamik inernilerlugit iliuuseqarfigisassaagaluavut naammassinngitsoorneqartarlutik. Tamattami nunatsinni inuiaqatigiinni akuuvugut – piffissanilu ajornartorsiorfiusuni tamatta eqqugaasarluta.

 

Oqaatsit atugaat ingasatsikkiartuinnarput

Naalakkersuisut akissuteqaasiortarnerminni oqaatsit atugaat ingasatsikkiartuinnarput. Illuatungiliuttunit siunnersuutigineqartut piaaraluni paatsoorneqartarput, taamatullu ileqqorlunnertut imaluunniit nunatta ineriartorneranik sequtserinissamik siuarsaasutut isiginiarneqartarlutik. Oqaatsit atorneqartartut tassaanngillat oqallinnermut atatillugu ilumoorluni tunngavilersuutaasut, paarlattuannilli tassaallutik oqarluartaarnerit kamammik akoqartut, taamaallaallu nikanarsaani-arnermik siunertaqartut. Taama avaanngunartumik nipilimmik pissusilersorneq Inatsisartut Naalakkersuisullu akornanni kinguneqarluartumik suleqatigiinnissamut kaammattuutaanngilaq.

 

Illuatungiliuttut kissaateqartarnerat tusaanngitsuusaarneqartarput

Ajoraluartumillu naalakkersuisoqatigiit Inatsisartuni ilaasortaatitaat Naalakkersuisunik malinnaaginnaavipput. Illuatungiliuttut siunnersuutaat paatsoorneqartarput. Piaarinerusinnaavoq, imaluunniit imaassinnaalluni siunnersuutigine-qartut naalakkersuisoqatigiinnit iluamik paasiniaaviginiarneqartanngitsut. Ataatsimiititaliani sulineq naalakkersuisoqatigiit pilersaarutiminnik piviusunngortitserusunnerinik annertuumik sunnersimaqqavoq, tamannalu illuatungiliuttut apeqquteqartaraluarpata imaluunniit taamaattoqanngikkaluaraangat pisarluni. Naalakkersuisut Inatsisartullu akornanni oqartussaaqataanikkut inissisimanissaagaluaq Naalakkersuisooqqatigiit Inatsisartuni ilaasortaatitaannit suu-supagineqarpoq. Inatsisartut ima oqartussaaqataajunnaalersimatigaat Naalakkersuisut qimmiaraattut sungiussipilutsitaasutut inissisimalersimallutik. Paasissutissanik pissarsiniarnissanut, kattuffinnik oqaloqateqarnissanut ataatsi-miititalianilu ataatsimiinnissanut illuatungiliuttut kissaateqartarnerat tusaanngitsuusaarneqartarput. Tamanna qasunarpoq, taamatullu innuttaasut oqartussaaqataanerannut aporfissaqartitsilluni.

 

Immitsinnut tusarnaartarnissatsinnik pisussaaffeqarpugut

Inatsisartunut qinigaaneq tassaanngilaq kisimi naammagisassaq. Qinigaaneq imaanngilaq naassaangitsumik pissaaneqalerneq. Innuttaasut sullinnissaannik pisussaaffeqarpugut – taamatut aamma innuttaasunik uatsinnik qinersisiman-ngitsunik. Taamatullu immitsinnut tusarnaartarnissatsinnik pisussaaffeqarpugut – aamma uatsinnit allatut eqqarsaatersortunik tusarnaarnissatsinnik.

 

Suleqatigiinneruneq innuttaasunit ujartorneqarpoq

Suleqatigiinneruneq innuttaasunit ujartorneqarpoq. Pissaaneqqusaannerit pissaanermillu nittarsaaniarnerit soqutaanngitsut kimulluunniit iluaqutaanngillat. Taamaallaallu partiit akornanni avissaartornerulernissamut aqqutissapput, taa-matullu partiit uagullu qinikkat akunnitsinni immitsinnut tatiginnginnitta anner-tusiartornera kimulluunniit iluaqutissartaqanngilaq. Unittariaqalerpoq. Inatsisartunik ataqqinninneq utertinniarsariniartariaqarparput. Uagut suliassarput tassaavoq Inatsisartut pitsaanerpaamik sulinerannik qulakkeerinninnissaq. Tassanilu suliassanik ulikkaarpugut!

 

Inatsisartuni ilaasortaq Naaja Nathanielsen,

nana@inatsisartut.gl

mobil: 54 89 81

Kalaallit Nunatsinni naligiisitaanissamik ulloqarneq

Kalaallit Nunatsinni naligiisitaanissamik ulloqarneq Inuit Ataqatigiit siunnersuutigisimasaat, suliniarnernik erseqqissaataaffiusarpoq, killiffissiuillunilu.

 

Inuit Ataqatigiit ulloq Naligiissitaanerup ulluani, nuannaarutigaat Naligiisitaanissamut siunnersuisoqatigiit inuusuttunut sammiveqartumut suliaqarnerat nuannaarutigalugu taperserusuppaat.

 

Siunissami Naligiisitaanissamut sulinermi inuusuttunut sammiveqarluni sulianiarneq inerititaqarluarnerussasoq qularnanngilaq.

 

Oqariartuutigineqartorlu “Kinaluunniit namminiorusussusilik nukittuner-paasarpoq. Namminiorusussuseqarit pisinnaatitaaffiillu ilisimaaralugit.” tapersersornarpoq.

 

Inuiaqatigiinni Naligiisitaaneq eqqartorneqartuartariaqarpoq, ulluinnarni inuunitsinnut pitsaap tungaannut aqqutissiuussisinnaammat.

 

Innuttaasut tamassi Naligiissitaanermik ullorsiorluarisi.

 

Inatsisartuni ilaaasortaq, Agathe Fontain, AGATHE@ina.gl, mobil: 484531

Naalakkersuisut Namminersorneq pillugu inatsit akigivaat

Sara Olsvig

Inatsisartut ullumikkut suliniutinut angisuunut inatsit atulersinnaaqqullugu nunat allamiut pillugit inatsimmik allannguuteqarneq siullermiissavaat.

 

Inuit Ataqatigiinnit  pingaartipparput nunatsinni inuussutissarsiorneq pillugu inatsisitigut sinaakkutissat inississallugit. Aammattaaq pingaaruteqarpoq sinaak-kutissat taakku politikkikkut siammasissumik isumaqatigiissutigisimanissai.

 

Inatsimmut allannguut taperserparput, Nunattali oqartussaaffii aalajangiisinnaa-titaaffiilu akiginianngilagut.

 

Immikkut piumasaqaatit nunat allamiut pillugit inatsimmiissanngillat

Inatsisip nassuiaatitaani aatsitassat qaqutigoortut pillugit immikkoortumik ilan-ngussisoqarsimavoq. Tassani danskit naalakkersuisui allapput, suliartornissamik akuersissutinik aatsaat tunniussaqartoqarsinnaasoq Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa akornanni suliniutit taama ittut pillugit paasissutissanik avitse-qatigiinnissamik isumaqatigiissusiortoqareertillugu.

 

Tamanna suunngitsutut nipeqarsinnaavoq Inuit Ataqatigiinniilli taamatut immik-kut piumasaqaatilersuineq akuersaarsinnaanngilarput, aamma inatsisip nassuiaa-titaaniiginnaraluartoq. Inatsisip nassuiaatitai inatsisip qanoq paasineqarnissaanut tunngaviupput, inatsisiviatulli pingaaruteqartigalutik.

 

Inatsisip nassuiaatitaani taamatut allassimaneq Namminersorneq pillugu inat-

simmik sanioqqutitsineruvoq, Namminersornermi pillugu inatsimmi erseqqissu-mik allassimammat aatsitassarsiorneq Nunatta naalakkersuisutigoortumik inatsi-siliortullu oqartussaaffigigaat, aatsitassallu suulluunniit pineqaraluarpata taman-na atuuppoq.

 

Politikkikkut sullarlunneq

Inatsisip taama saqqummiunneqarnera nassuiaatitaalu taama isikkoqarnerat naalakkersuinerlunnertut isigaavut.

 

Soorunami sillimaniarnermut politikki suleqatigiissutaassaaq. Tamanna isumaqa-taaffigaarput. Naalakkersuinikkulli ingerlatsilluarnerusimassagaluarpoq Nunatta Danmarkillu akornanni aatsitassarsiornermut tunngasumik sillimaniarnermut po-litikkikkut tamakkiisumik isumaqatigiissusiortoqaraluarpat, inatsisinut nalaatsor-tunut ataasiakkaanut nalaatsornerinnakkut immikkut piumasaqaasersuinani.

 

 

Pipallanneq tuaviuussinerlu

Inatsisip matuma saqqummiunneqarnerani periuserineqartoq aamma isornarto-qarpoq.

 

Inatsit nassuiaatitaalu aatsaat kingusissorujussuakkut Inatsisartut tiguaat, Folke-tingip tigusineranit sapaatip akunneranik kingusinnerusukkut.

 

Tamatuma saniatigut tusarniaanermi piffissarititaq sivikippallaarujussuarpoq. Ullut arfineq pingasut naammanngillat. Ingammik inatsisip matuma qanoq sunni-uteqartiginissaa eqqarsaatigigaanni.

 

Nikikkiartorneq unitsitassaanngitsoq

Naassuiaatini aamma allassimavoq Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa isumaqatigiissutigisimagaat inatsit una Inatsisartuni Folketingimilu ataatsikkut suliarineqassasoq.

 

Inuit Ataqatigiinnit periuuserisaq akuersaanngilarput Naalakkersuisunullu oqar-tussaaffinnik Danmarkimut utertitseqqinnginnitsinni silatusaaqqusivugut. Nunat allamiut pillugit inatsisip nassiuaatitaani oqaatsit atorneqartut akuersaarutsigit aqukkuminaattumut aallassaagut, nalussallutigulu sumut naassanersoq.

 

Tunniutiinnarnata pisinnaatitaaffivut illersorniartigit inatsisillu nassuiaatitaanit aatsitassat qaqutigoortut pillugit oqaasertalersuisimanerit peerneqarnissaat piumasaqaatiginiartigu.

 

Sara Olsvig, Inuit Ataqatigiit

saol@ina.gl

+299 526858

Meeqqanut Ilaqutariinnut Atuarfeqarnermullu ataatsimiititaliaq IMAK-imut oqaloqatiginninnissaa

Mille Søvndahl Pedersen-imiit, IA, Gruppeformand Kommuneqarfik Sermersooq

IMAK Kommuneqarfik Sermersuumi IA gruppianut qaaqqusivoq akunnerit 23 sioqqullugu. Ilisimavarpullu Atassut akunneq ataaseq sioqqullugu aggersarneqarsimasoq. Qaaqqusissut inussiarnersumik tigusimassagaluarparput, piffisssaqarnerulaarsimasuugutta piareersarnissatsinnut.

Assigiimmik piffissamik assigiimmillu paasisaqarneq
Oqaloqatigiittarnissaq pinngaartikkatigu isumaqatigiilluta IMAK aggersarneqarpoq Meeqqanut Ilaqutariinnut Atuarfeqarnermullu ataatsimiititaliaanut. Taamaalilluta partiit tamarmik assigiimmik paasissutissanik IMAK-imiit pissapput.

Qilanaarpugut oqaloqatigiinnerit kinguneqalluarumaartut.

 

Mille Søvndahl Pedersen

Mobil: 482103

“Meeqqat pitsaanerusumik atugaqartariaqarput. Taamaattumik meeqqanut inuusuttunullu inatsisissamut siunnersuut kinguartipparput.”

Nuuk, 17. maj 2014 

Tusagassiutitigut nalunaarut: 

“Meeqqat pitsaanerusumik atugaqartariaqarput. Taamaattumik meeqqanut inuusuttunullu inatsisissamut siunnersuut kinguartipparput.” 

Siunnersuut: Meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr xx, xx 2014-imeersoq, Ilaqutariinnermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisumiit,inatsisissatut siunnersuutip siullermeerneqarneranili malunnarpoq inatsisissamut siunnersuutip anguniagai pitsaasuusut, taamaattorli kommuninut sullissisuinullu piumasaqaatit annertusineri piviusorsiortuunngitsut, taamaammallu kommunit inatsit ukiorpassuarni malikkuminaatsissimagaat.

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliamut ataatsimoortumut inassutigisimavaat inatsisissamut siunnersuutip inuiaqatigiinnut minnerunngitsumillu meeqqanut illersorneqarsinnaasumik inaarneqassappat suliarineqarnissaa ima annertu-tigissasoq inatsisip inaarnissaanut sapaatit akunneri arlallit sinnertariaqarlutik.

Meeqqat inuusuttullu Kalaallit Nunaata siunissarivai

Meeqqat inuusuttullu Kalaallit Nunaata siunissarivai. Kalaallit Nunaanni meeqqat tamarmik isumagineqarnissaat qulakkeertariaqarpoq, angajoqqaaminni sapinngisamik pitsaaner-paamik toqqissisimanarnerpaamillu peroriartornissaat qulakkeertariaqarluni.

Meeqqat inuusuttullu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartartut ikinnerpaaf-fianiitissavagut.

Inatsisissamut siunnersuutip meeqqat pisinnaatitaaffiisa nakussassarneqarnissaat anguniagarivaa

Inatsisissamut siunnersuutip meeqqat pisinnaatitaaffiisa nakussassarneqarnissaat angu-niagarivaa. Taamaattumik meeqqanik inuusuttunillu sullissinerit tamarmik FN-ip Meeqqanut Aalajangersagaanik malinnittuunissaat Inuit Ataqatigiinniit qulakkeerneqartariaqartoq isu-maqarfigaarput.

Meeqqat inuusuttullu  sumiginnakkat atukkamikkullu uloriarnartorsiortut pisortatigut ikior-neqartarnerat aaqqissuussisarnerillu nukittorsarneqassasut Inuit Ataqatigiit isumaqarput – aningaasaliinertigut aammali kommunini sullissisut pikkorissartittuarnerisigut piginnaasa-tigullu qaffassaavigiuarnerisigut.

Tusarniaanerit sullissisut qassinik sullitaqarsinnaanerinut

Tamatuma saniatigut Inuit Ataqatigiinniit sullissisut qassinik sullitaqarsinnaanerinut tunnga-sunik ataatsimiititaliaq misissueqqusimavarput, tassami sullissinerup pitsaasusaa qulak-kiissagutsigu sullissat amerlanerpaaffissalertariaqarpagut, aamma sullissisut stress-ilinnginnissaat sulinerminnilu atugarissaarnissaat pillugu.

Sullissisut ilaat 100-t sinnerlugit sullissaqartarput, kommunillu tassuunatigut paasissu-tissaataasa nikinganerujussuat ajorluinnarpoq. Taamaattumik sullissisut suliat tigummisaat qummut killilernissaannut tunngatillugu tusarniaasitsisariaqarpugut.

Sullissisut siusissukkut pinaveersaartitsisumillu iliuuseqartarnissaat

Taamaattumillu meeqqanut inuusuttunullu sullissisut siusissukkut pinaveersaartitsisumillu iliuuseqartarnissaannik qulakkeerinninnissaq Inuit Ataqatigiinniit aamma aallukkusupparput, meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartartut ullumikkumut naleqqiullugu apparsarneqarnissaannut iliuusissat nukittorsarlugit.

Siunnersuummi meeqqanik inuusuttunillu ikiuinissamut inatsisip pineqartup  sukaterif-figineqarnissaa ataatsimut isigalugu pineqarpoq,  aalajangersakkat tamakkerlutik erseq-qissarneqarlutillu itisilersorneqassallutik, soorlu aamma meeqqanut inuusuttunullu ilaqu-taannullu ikiuinissami kommunit sullissisuilu nutaanik iliuusissiornissaat siunertarineqartoq.

Kommunit sulisutigut aningaasatigullu atugassaat

Alloriaatit taamaattut Inuit Ataqatigiinniit nuannarivagut aalajangersakkallu nutaat pisa-riaqavissutut isigalutigik. Ataatsimut isigalugu inatsimmut siunnersuut pitsaasunik taper-sersortarialinnillu imaqarpoq. Pissanganartualu tassaavoq angorusutat pitsaasut ilumut piviusunngortinneqarsinnaassanersut.

•Meeqqanut inuusuttunullu inuuniarnikkut ulorianartorsiortitaasunut pitsaanerpaanik toqqissisimasunillu perorfeqartitsissagutta maannakkut kommunini sulisutigut aningaasatigullu naammattunik atugassaqarpugut?
•Sullissisummi sulisullu meeqqanik inuusuttunillu ilaqutaannillu isumaginnittut pineqartillugit: ernisussiortut, socialrådgiverit, perorsaasut, ilinniartitsisut sulisullu ilinniarsimasut allat inatsisip aalajangersagaanik naammassinninnissamut naam-mattumik piginnaasaqarpat, imaluunniit pikkorissartitsisarnerit aqqutigalugit pigin-naasatigut annertusaavigineqartariaqarpat?
•Illoqarfinni nunaqarfinnilu meeqqanut tunngasumik ataatsimiititaliaqarnissaanik isuma pitsaasuunnginnerpa?

Sianerfigineqarsinnaasunik inoqarfinnitamani socialvagteqarnissaq

Meeqqanut inuusuttunullu tunngasoqartillugusianerfigineqarsinnaasunik inoqarfinni tamanisocialvagteqarnissaanik eqqarsassannginnerpugut,tamannalu inatsimmi allassimas-sannginnerpa?Innuttaasut nalunaaruteqartillugitaaqqissuussisimaneq naammaginartumikatuuttarnerpa? Nalunaaruteqartoqartilluguluiliuuseqarnissamut piffissaq qanoq sivisutigisoqannertunerpaaffilerneqassava?

Ulloq unnuarlu inissiisarfinni atukkanikiliuusissiallu amigaatigaat

Nalunngilluarparpummi maanna inatsit kommuninitmalikkuminaatsinneqartoq, maannalu inatsit sulisukaterneqartussanngorpoq. InatsisartutOmbudsmandiat qanittukkut ulloq unnuarluinissiisarfinni atukkanik iliuusissiallu amigaataaneripillugit isornartorsiuivoq, tamannaluNaalakkersuisunit suli qisuariarfigineqanngilaq. Naalakkersuisut ajornartorsiutpimooruppasinngimmassuk suliassarputannertoqaaq!

Sivikippallaamik tusarniaaneqoqaaseqarfigineqarneq ajorput

Sooq tusarniaanermi akissutinut kommunitnaammattumik piffissalerneqarsimanngillat,tassami juullimi sulinngiffeqarnerup nalaanitusarniaasitsisoqarnera isornarluinnarpoq.Eqqumiiginanngilarlu inatsimmut siunnersuutkommuniniit naammattumik oqaase-qarseqarfigineqarsimanngimmat, uffa massaakisussaaffimmik annertunerusumikaningaasartuutinillu annertunerusunikkinguneqartussaasoq.

Inatsimmut siunnersuutipsuliarineqarnissaata ukiamutkinguartinneqarnissaa inassutigivarput

Taamatut tunngavilersuuteqarlunga apeqquteqarlungalu inatsimmut siunnersuutip sulia-rineqarnissaata ukiamut kinguartinneqarnissaa inassutigivarput, tassa inatsimmut siun-nersuutip imartunerujussua apeqqutillu paasiniaqqaagassat pillugit. Tamannalukommunini sullissinermut tunngatillugu MIO’pmisissuisimaneranut inassutaanullunaapertuuppoq.

Juliane Henningsen, Inuit Ataqatigiit

Inatsisartuni ilaasortaq

KANUKOKA sumut atussagatsigu?

KANUKOKA sumut atussagatsigu?

Kommuneqarfik Sermersuumi innuttaasut kingumut Naalakkersuisunit tunulliunneqarput.
Tamatumuuna suliffissaqanngitsut eqqugaapput. Pingaartumik inuusuttut 18-iniit 24-inut ukiullit arnallu – kommunini allani sanaartugassanut aningaasartuutissanik ukkassinermi, suliffissaaleqinerup akiorniarneqarnerata aqqani tunulliunneqarput. Tamatumani Naalakkersuisuni partiit siuttuusut kommunillu sinnerini siuttuusut imminnut ataqatigiinnerat, annertuumik eqqarsarnartoqarpoq.

Naalakkersuisup Jens Erik Kierkegaard-ip Sermersuumi suliffissaqanngitsut Kommuni Kujallermi suliffissaaleqisunut ataasiakkaanut sanilliullugit 20.000 koruuninik annikinnerusunik aningaasaliiffigineqarnerannut nassuiaammini, Kommuneqarfik Sermersuumi sanaartornermut aningaasartuutissat atorneqanngitsut tunngavilersuutigai. Tamatumani imminnut attuumassuteqanngitsut kattunneqarput.

Naligiissaarineq aqqutigalugu tapiissuteqarnerup saniatigut – aperineqaqqaaratalu – Kommuneqarfik Sermersuumiit immikkut 20 mio. koruuninik tapiissuteqarpugut/nuna tamakkerlugu akileraarut ilaatigullu Nukissiorfiit aqqutigalugit miliuunerpaalunnik kommuninut allanut – nuannaarutigisatsinnik aningaasaleeqataasarpugut! Aningaasaleeqataanermili innuttaasut atugarliornerpaat eqqugaagaangata – saniatigullu qujattuissuseq ersersinneqarpat- nuannersueruttarpoq.

Nunatsinni kommunit sisamaasut tamarmik peqatigiiffimmi KANUKOKA-mi – soqutigisat tunngavigalugit ilaasortanik tamanik sullissinissamik salliussisussami- ilaasortaapput. Peqatigiiffiup malittarisassaani § 1 imm. 2-mi ima allassimasoqarpoq: ” Peqatigiiffiup siunertaraa kommunit ataatsimoorlutik nalinginnaasumillu soqutigisaat isumagissallugit, kommunit akunnerminni suleqatigiinnerat siuarsassallugu kiisalu kommunit ingerlatsineranni ikiussallugit”. Kommuneqarfik Sermersuumut tunngatillugu maleruagassaq taanna eqquutsinneqanngilaq!
Kommuneqarfik Sermersuup nakkutigisassanngortinneqarnerani sipaarniuteqartariaqalerneranilu, Naalakkersuisullu ataasiaannaratik KANUKOKA-mut isumaqatigiissut unioqqutillugu, tusarniaanerni piffissarititaasup sap. ak. arfineq pingasuniit ass. ullunut arfineq pingasuinnarnut appartitsinerannut KANUKOKA qisuariaateqanngilluinnartarpoq. Suliffissaaleqinerup akiorniarneqarnerani Kommuneqarfik Sermersooq suliffissaaleqiffiunerpaaq tunulliunneqarmat, KANUKOKA kingumut qisuarianngilluinnarpoq. Kommunilli sinnerini Siumut sinnerlugu borgmesterit, periussaasartut nalinginnaasut tamaasa avaqqullugit Sermersuup karsia 20 mio. koruuninik aallerfiginiarlugu toqqaannartumik Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumik isumaqatiginninniarnermikkut KANUKOKA nammineersinnaajunnaarsimmassuk– KANUKOKAP siulittaasua kommunini pingasuni parteeqatimisut qitivippoq.

Kommuneqarfik Sermersuup KANUKOKA-mut ilaasortaaginnarnissaa annertuumik apeqqusertariaavoq.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Malene Lynge
Kommuneqarfik Sermersuumi kommunalbestyrelsimi Inuit Ataqatigiit sinnerlugit

gruppimi siulittaasup tullia

mlyn@sermersooq.gl

Oqarasuaat: 58 39 0

Siumup takutippaa asuli utoqqaat qineqqusaarutigisimallugit

Siumup takutippaa asuli utoqqaat qineqqusaarutigisimallugit

Tassami Inatsisartunut ilaasortamit, Kristian Jeremiassen, Siumut, siunnersuutit uku:

•    Inoqutigiit isertitaasa annertussusaat aallaavigalugu utoqqalinersiat ilanngaateqartinneqartarnerisa atorunnaarsinneqarnissaa aammalu

•    Utoqqalinersiuteqartut angerlarsimaffimminni ikiorteqartarnerminnut akiliisarunnaarnissaat

Taakku Naalakkersuisunit inatsisartuniillu itigartinneqarput.

Itigartinneqarneranullu taarsiunneqarpoq suliat taakku aaqqissuuseqqinnermi ilanngullugit suliarineqarumaartut Naalakkersuisut unnermassuk.

Siunnersuuteqartoq Kristian Jerimiassen oqaaseqarnermini soorunami pakatsisi-maqaluni oqarpoq: Tassa taakku Siumumi qineqqusaarutigut allassimasut.

Utoqqaat salloqittarneqarput

Kristian Jerimiassen ilumoorpoq. Qineqqusaarutit tununneqarput. Utoqqaat salloqittarneqarput.

Inuit Ataqatigiit qineqqusaarnermi piviusunngortikkasuarsinnaanngisagut oqarlu-artaarutiginngilagut. Nalunngilarput utoqqaat atugaasa pitsanngortinnissaat ataatsimoorullugu suliassaasoq pinngitsooranilu aaqqissuuseqqinnermi tamakkii-sumik ataqatigiissumillu suliassaasoq.

Utoqqaat ikiorneqarnermikkut akiliisarunnaarnissaat tapersernarpoq. Taannali allanngussagutsigu tamakkiisumik allanngortittariaqarparput, aamma atugarliornerusut ikiorluarneroqqullugit.

Inuit Ataqatigiit isumaqarput sullinneqarnermi akiliuteqanngikkaluarluni sullin-neqarsinnaaneq pisariaqartitat naapertorlugit qinnutigineqarsinnaassasoq. Tamannalu  aaqqissuuseqqinnermi suleqataaffigissavarput.

Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit, mobil: 58 76 19

Uran naaggaarpara! Qinngornerit ulorianartut piiarnissaat aamma akerleraara!

Uran-mut akuersinnginnera uran-mik taaneqarnera pissutigalugu akerliunerun-ngilaq. Uran akerleraara qanoq issusia qanorlu sunniuteqartarnera qinngornerillu ulorianartut inunnut uumasunut avatangiisinullu tamanut innarliisarnerat pissuti-galugu.

 

Atassutip siulittaasuat paatsuungasimappat taamak naqqippara, aammalu tusa-gassiorfinnit apersorneqarninni uran pillugu akuersaarpalaartumik nipeqartinne-qarnera taamatut naqqeqqaassavara.

 

Nunarput minguitsoq qinerparput

Nunatsinni inuiattut piniarnermik aalisarnermik, uumasuuteqarnermik avatangii-sinillu piujuaannartitsinissaq tunngavigalugu atuinissamik pingaartitaqartuu-sugut, aatsitassat peqqissutsimut avatangiisinullu navianaateqanngitsut akueraagut.

 

Naalakkersuisut innuttaasunik qajassuussinngitsut

Akerleraagut avatangiisivut uumasullu innarlerneqaatissaat, inuillu peqqissusaan-nik innarliisussat tamaasa innersuussutiginngilavut inuiaqatigiittut akornatsinni inissisimalernissaat. Tassami naalakkersuisooqatigiit uran-mik piaaffiginiagaat illoqarfimmiit Narsaq-mit kilometer-nik arfinilinnik qanissuseqarpoq.

 

Inuit Ataqatigiit sulinitsinni taamatut naalakkersuisut ingerlatsinerat akuerinngi-larput. Inuiaqatigiit qinigaattut innuttaasut qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaaffiusumut ”ajaperlutik” inuutinneqarnissaat akuersaarneqarsinnaanngimmat. Aamma naalakkersuisut uran pillugu imminnut apeqqusersinnaajunnaareerlutik suleriuseqarnerat innuttaasunik illersuinerunngilaq.

 

Nunatta naalakkersuinikkut aqunneqarnera naatsumik oqaatigalugu imminut apeqqusersinnaanngitsumik ingerlatsineruvoq. Inuillu allat isummamikkullu alla-nik tunngavilersortut naaperiarfiginagit ”akerleriuagassatut” isumaqatiginninniar-figinagit aqutsineq matumuuna sakkortuumik akerlilerpara.

 

Uran akerleraara

Matumuuna tusagassiorfinnut nalunaaruteqarninni naqissuserpara uran akerleri-gakku. Aamma Inuit Ataqatigiit apeqquserneqarsinnaanngitsumik uran akerle-raarput. Akerliunerpullu misissuinernit paasisanit ilisimasariaqartunillu allarpas-suarnik tunngavilersuutitalerlugu naqissusiineruvoq. Piareersimavugut selskabit uran-mik aatsitassarsiorniat allallumi uran pillugu oqalliseqatiginissaannut. Ilisimasassat annertuut isummernitsinnut tunngaviliisut naammarujussuarput. Taamaammat aamma uran pillugu naalakkersuisooqatigiit allallumi susassaqartut oqalliseqatiginissaanut piareersimavugut.

 

Tunngavilersorluni oqallinnerit amigaataapput

Taamaalillunga naqissuserpara Inuit Ataqatigiit asuli akerliuniaannarlutik sulin-nginnerat. Naalakkersuinikkut sulinermi aappimik imaluunniit naaggamik akissu-teqassagaanni tunngavilersorsinnaasariaqarpoq. Uran-lu pillugu tunngavilersor-luni oqallinnerit amigaataapput. Aamma uran-mik piiaanerup mianernartui pillu-git apeqqusiisoq erngertumik ”ersisaarisutut” suaartaatigineqartarpoq. Piviusoq imaakkaluarpoq; mianersorfissat oqallisigisinnaanngikkutsigit assigaa uran pillu-gu oqallisinngiinnarutta.

 

Inuit Ataqatigiit toqqarparput oqallittoqassasoq. Inuit ilisimasariaqakkaminnik naliliinissaminnullu toqqammavissaminnik tuniorarneqarnissaat siunertarinerullu-gu. Oqaaseq ”ersisaarivoq” akissutaaleraangat ilisimasaqassutsikkut killilimmik paasisimasaqartup akissutaa tusarsaalertarpoq.

 

Taamaaliornikkullu ilisimasassat pingaarutillit oqallisigiunnaarlugit kina ajunngin-nerunersoq oqallisigineqalersarpoq. Allatut oqaatigalugu, naalakkersuisooqatigiit uran-mik piiaarusoqisut tunngavilersoqqissaarlutik uran pillugu oqallinneq suli akuleruffiginngilaat. Uran-imut akerliunera taamatut naqissuseqqillugu, uran pil-lugu oqallinnissat nutaat pisussat Inuit Ataqatigiit sinnerlugit tikilluaqquakka.

 

Inatsisartunut ilaasortaq,

 

Aqqaluaq B. Egede, Inuit Ataqatigiit,

mobil: 56 27 66

Naalakkersuisoqatigiit tukattumik sulipput nunattalu karsia anerningileriartorpoq

 

Nuuk, 8. maj 2014

 

Naalakkersuisoqatigiit tukattumik sulipput

nunattalu karsia anerningileriartorpoq

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami ilaasortat Kuupik V. Kleist, Naaja H. Nathanielsen aamma Hans Aronsen.

Aserfallatsaaliuinissanut sanaartugassanullu aningaasat kr. 174 mio.-nit Naalak-kersuisunit qinnutigineqartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartunit akuerineqarput.

Siunertarineqartoq sorpassuartigut tapersersornarpoq, nalunngilarpummi ukiuni kingullerni sanaartornissanut aningaasaliissutit annikillisinneqarsimasut. Tassuunatigut inuiaqatigiinni unittoorneqarpoq, tamannalumi inuiaqatigiinni annertuumik malunnaateqarluartumillu sunniuteqarsimavoq.

Taamaakkaluartorli Naalakkersuisunit qinnuteqaat itigartinniarlugu IA-mi aalaja-ngersimavugut. Tamanna pissuteqarpoq takusinnaagatsigu kr. 174 mio.-it pineqartut suliffissaaleqinermut akiuussutissatut atorniarneqanngitsut, paarlattuanilli taamaaliorneq ukiuni aggersuni ajornartorsiutissatsinnik nutaanik pilersitsiinnartussaasoq. Isumassarsianik killilerujussuarmik atuussinnaasunik pipallannikkut saq-qummiussisarnermut taarsiullugu naalakkersuinikkut suliniutinik suliffissaaleqisunut ikiorsiisinnaasunik iliuuseqarnissaq ujartorparput.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq kukkusunik kisitsisinik pisarput

Maannakkorpiaq sanaartornernik aallartitsinissamut qulakkeerinninnissaq siunertaralugu, taamatullu suliffissaaleqisunut amerliartuinnartunut iluaqutaasussanik eqqarsaateqarlutik  qinnuteqaammik nutaamik saqqummiussinissaannik Naalakkersuisut kaammatorusuppavut. Tamassuma saniatigut – aappaagu 1. januar 2015 ajornartorsiut maannakkut attuuttoq takoqqinnginniassannginnatsigu ukiup tullissaani aningaasanut inatsisissap eqqarsaatigineqarnerunissaa ujartorparput.

Taamatuttaaq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami piumasaarsornerit kisitsisi-nillu eqqunngitsunik atuinerit akuersaarsinnaanagillu nipangiutiinnarsinnaannginnatsigik pisut IA-mi inooqataaffigisinnaanngilagut.

Inuit Ataqatigiit ikinnerussuteqarlutik oqaaseqaataat

Taama saqqummiussinerput tunngavigalugu ikinnerussuteqartutut ima oqaaseqaa-teqarsimavugut:

“Qinnuteqaat pipallataq arlalitsigullu toqqaannartumik eqqunngitsumik paasissutissiisoq akuerissallugu amerlanerussuteqartut toqqarmassuk Inuit Ataqatigiinnit akuersaarneqarsinnaanngitsutut isigineqarpoq. Naalakkersuisut qinnuteqaammik eqqortumik nassiussinissaasa utaqqineqarnissaa imaluunniit siunnersuutip – missingersuusiornermut inatsimmi periarfissiissutigineqartutut – Inatsisartunut sulias-sanngortinneqarnissaa amerlanerussuteqartut Siumumeersut Atassummeersullu kissaatiginngimmassuk ajuusaarutigaarput. Minnerunngitsumik Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup apersorneqarnermini nassuerutigimmagu qinnuteqaat ersarinngitsumik oqaasertaliorneqasimasoq.

Taamaattumik qinnuteqaat Inuit Ataqatigiit itigartippaat

Qinnuteqaat aammalu suliffissaqartitsiniutitut immikkut ittumik iliuuseqarneq Naalakkersuisunit akuleriissinneqarput. Tamanna ajornartorsiutitaqarpoq, taamaalillu-nimi aningaasat sumut atorneqarnissaat kukkusumik eqqunngitsumillu takutinneqarmat. 174 mio. kr.-it sanaartugassat iluarsagassallu siuartinneqarnerannut taamaallaat sammititaanerat erseqqilluinnartariaqarpoq. Taamaakkaluartoq suliniutit aningaasallu arlallit allarluinnarmut, tassalu suliffissaqartitsiniutitut immikkut ittu-mik iliuuseqarnermut tunngasut qinnuteqaammi taakkartorneqarsimapput. Tamannalu pissutaalluni qinnuteqaatip suliariniarnera pisariaqanngikkaluamik pisariusi-mavoq. Tamatuma saniatigut aningaasat sumut atorneqarnissaannut Naalakkersu-isut takussutissiatut tabeliliaat eqqunngilaq, tamannalu Aningaasaqarnermut Ataat-simiititaliami amerlanerussuteqartut ajorinngilluinnarpaat. Kisitsisit paasissutissallu eqqortut tunngavigalugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq pinerit tamaasa aalajangiisassasoq Inuit Ataqatigiit isumaqarput.

Taamaattumillu qinnuteqaat Inuit Ataqatigiinnit itigartinneqarpoq.

Inuit Ataqatigiit tapersersorpaat iluarsagassat sanaartugassallu

Iluarsagassat sanaartugassallu arlallit siuartinneqarnissaannik Naalakkersuisut kissaataat Inuit Ataqatigiinnit tunngaviusumik tapersersorneqarpoq. Tamanna piffinni arlalinni suliffiit attatiinnarneqarnissaannut peqataaqataasinnaassasoq neriuutiginarpoq, soorluttaaq illuutitta sanaartugaatittalu aserfallatsaalineqarnerannut pitsaasumik kinguneqassasoq.

Tigusisussaq erseqqissumik ilisimanagu aningaasanik tunniussinissaq Inuit Ataqatigiit kissaatiginngilaat

Akerlianilli 25,9 mio. kr.-it suliassamut suli agguaanneqannginnerat Inuit Ataqatigiinnit naammagineqanngilaq. Tigusisussaq erseqqissumik ilisimanagu aningaasanik tunniussinissaq Inuit Ataqatigiit kissaatiginngilaat. Taamaattumik aningaasat suli suliassamut agguaanneqanngitsut tamarmik sillimmatinut, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap akuersissuteqarneratigut atugassanngortinneqarsinnaasunngorlugit, ataatsimoortinneqassasut kaammattuutigaarput. Taamaaliornikkut aningaasat qanoq agguataarneqarnissaasa Inatsisartunit akuerseqataaffigineqarnissaa qulakkiissavarput.

Naalakkersuisut ukiumi tulliuttumi aningaasanut inatsisissap 52,5 mio. kr.-inik nungusarpaa

Tamatuma saniatigut ukiumi tulliuttumi aningaasanut inatsisissap 52,5 mio. kr.-inik maannangaaq Naalakkersuisunit ilanngarneqarnera tunngaviusumik isigalugu toqqissisimanartinngilarput. Tamanna Grønlandsbankenimi aktianik tunisinermut eqqaanarpoq, taamani ukiut aggersut eqqarsaatiginnguarnagit missingersuutitigut amigartoorutit aaqqiiviginiarneqarput. Tamanna aappaagu missingersuutinut qanoq sunniuteqassava? Taamaattumik aningaasaqarnikkut attanneqarsinnaasumik politiki Naalakkersuisut arlaleriarlutik saqqummiunniarlugu oqaatigisaat ujartorparput. Naalakkersuisut aningaasaqarnikkut attanneqarsinnaasumik ilumut ingerlatsinersut suli takusaqarfiginngilarput.”

Seqernup nukinganik tigooraassutit amerlinissaannut inatsisit aporfiupput

Ullumikkut illoqarfigut arfinillit Nunatsinni annermik erngup nukinganik pilersugaapput: Qaqortoq, Nar-saq, Nuuk, Sisimiut, Ilulissat aamma Tasiilaq.

Pisortat tamatta nukissiorfiutitsinnit Nukissiorfimmit 2013-imi mingutsitsinngitsumik nukissiutinik piler-suinerat 62 %-iusimavoq. Tamanna qaffaseqaaq. Illuatungaanilu Nukissiorfiit nukimmik pilersuinerata 38 %-ia gasolianik, ikummatissanillu atuinermik aallaaveqarpoq, taakkulu pinngortitamik, avatangiisinillu mingutsisinaveersaarnitsinni naatsorsuinermi iluaqutaanngillat.

2013-imi Kalaalit Nunaannut gasolianut, ikummatissanullu 909 millionit koruunit nalingi avataaniit tiki-sissimavagut. Ikummatissanik pisariaqaqartitsinerput taamaalilluni pisortat aningaasartuutaanni initoo-rujussuuvoq. Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik malillugu CO

2-mik 2012-imi aniatitsinerput 577.000 tons-iusimavoq. Illoqarfinni, nunaqarfinni, isorliunerusunilu kallerup innera kiassarnerlu ta-marmiusoq 100 %-imik CO2-erunnissaata tungaanut, tamatta inuiaqatigiinni ataatsimoorluta suliassa-qarpugut annertuumik.

Piffissap ingerlanerani ikummatissat akii qaffassapput, taamatumallu nukissiuutinik ataavartunik atuinis-saq soqutiginarnerulersissavaa. Erngup nukinganik innaallagissiorfiit suliarineri akisoorujussuupput. Qu-janartumillu nukissaik allanik akikinnerusunillu periarfissaqarpoq. Seqernup nukinganik tigooraaviit nu-kissiorfiit minguitsut annertusarnissaannut periarfissanut akikinnernut ilaapput.

 

Kalaallit Nunaanni seqernup nukingi sunniuteqarnerusut

 

Isumaqarnarsinnaavoq Kalaallit Nunaani seqernup qinngorneri eqqarsaatigalugit, issittumi ukiup taar-tarnera annertuumik akornutaassasoq. Aammami ilumoorpoq taartumi seqernup qinngornerinik tigoo-raassutit nukimmik pilersuineq ajortut. Aammali tamanna illuatungeqarpoq. Ataatsimut isigalugu, si-laannaap nillernerunerata seqernup qinngorneri sunniuteqartinneruai. Aammattaaq apummut qinngor-neri sakkortupput, aasakkullu qaamasarnera sivisunerulluni. Ukiumut ataatsimut isigalugu Kalaallit Nu-naanni seqernup nukinganik tigooraassutit, soorlu Danmarkimi tigooraassutinut naleqqiullutik tigooraal-luarnerusarput.

Aammattaaq seqernup nukii batteriinut immiunneqarsinnaapput kingusinnerusukkullu atorneqarlutik. Nunatsinni erngup nukinganit nukik katersorneqassapput, taava assersuutigalugu brintanlæg-inut ta-manna pissaaq. 2010-imilu Nukissiorfiit erngup nukinganeersumit brint-imik toqqorterinermik misileraa-lerput. Nukissiorfinnut unammilligassaq tassaavoq, nunami maani brintteknologiip pioreersup qanoq atorsinnaaneranik ilisimasaqarnerulernissaq.

 

Kalaallit Nunaanni seqernup qinngorneri

 

2014-ip aallartinnerani Nukissiorfiit Nuummi seqernup nukinganik tigooraassutinik annertuumik misile-raapput. Tamatumani siunertarineqarpoq, Kalaallit Nunaani seqernup nukinganik nukissiuuteqarsinnaa-2

nissaq tunngavissaqarnersoq. Misileraaneq iluatsissappat, Nukissiorfiit diesel-imik atuineq millisarniar-lugu – nunaqarfinni tigooraassutinik ikkussuilerniarput. Pilersaarut iluatsissappat, tamanna avatangiisit aningaasarsiornerlu eqqarsaatigalugit pitsaalluinnartuussaaq.

Seqernup nukinganik tigooraassutit taakku siulliunngilluinnassapput. Soorlu Qaqortumi, Maniitsumi, Sisimiuni aamma Ilulissani seqergup nukinganik tigooraassuteqartoqareerpoq. Aamma Nuummi allanik qin-ngornernut tigooraassuteqarpoq, Nuummi suliffeqarfimmit ikkusuunneqarsimasunik. 2009-imilu Nuummi Julemærkekollegia, aamma 2010-imi Nuummi GU seqernup nukinganik tigooraassutinik peqa-lerput.

 

Sermersuup kommuniani politikkikut pinngortitamik mianerinnilluni siunniussat

 

Kommuneqarfik Sermersuumi Inuit Ataqatigiit aamma Demokratit 2013 – 2017-imut isumaqatigiissu-taanni pingaarnerni arfinilinnik ataaseq ima allassimavoq: ”

Avatangiisinik piujuaannartitsineq, pisuussu-tit pinngortitarlu mianeralugit – aamma kingulissagut eqqarsaatigalugit”. Isumaqatigiissummi allaqqa-voq, sulissutiginiaripput kommuni tamakkerlugu nukissiuutinik minguitsunik atuinerup annertusarnissaa, soorlu erngup nukinga, iluatsilluartumik Nuummi, Tasiilamilu atorneqartoq, kiisalu seqernup nukinga. Seqernup nukinganik atuineq annertunerusoq, aamma illoqarfinni erngup nukinganik atuiffiusuni, ta-mannalumi Kommuneqarfik Sermersuumi anguniagaavoq ersarissoq.

 

Aningaasat sipaagassat inunnut ataasiakkanut, inuussutissarsiortunullu.

 

Seqernup nukinganik atuerusuttunut, soorunami aningaasatigut tamanna pilerinartuussaaq. Qujanar-tumik seqernup nukinganik tigooraassutinut aningaasaliineq illunut ataasiakkaanut, inuussutissarsiortu-nullu sukkasuumik imminut akilersinnaalersinnaavoq. Seqernup nukinga, varmepumpe-lu ataatsimoor-tikkaanni, tamatumani inernera soqutiginarneruvoq:

Assersuutigalugu illu 120 m

2 oliefyr-ilik ukiumut diesel-imik 3.000 liter-imik atuisoq. Illu angisuumik igaf-feqarpoq/errorsisarfeqarluni/ineqarlunilu 45 m2 –imik, luft-til-luft varmepumpe-eqarluni inip angisuup qeqqani inissisimasumik, pumpe-llu taassuma inip tamarmi kiassarnera isumagalugu, aammalu ininut taasuma sanianiittunut kiassaalluni. Varmepumpep taassuma taamaalilluni illup tamarmiusup kiammik atuinerata affaata missaa isumagaa.

Kisitsisit pingaarnerit:

Siusinnerusukkut nukissiuutinut aningaasatuutit, diesel: 19.000 kr./ukiumut, assartornera ilan-ngullugu.

 

Siunissami nukissiuutinut aningaasartuutissat: 9.500 kr./ukiumut.

Siunissami ukiumut sipaarutissat: 9.500 kr./ukiumut.

Seqerngup nukinganut atortunik vUarmepumpe-millu pisineq: 125.000 kr.

Akilersuinerup sivisussusaa: Ukiut 13,2.

Aningaasaliinermi ukiumut erniat nalingi: 7,60 %.

Seqernup nukinganik tigooraassutitaarnermi ukiumut erniat 7,60 %-iupput, pisinermilu akilersuineq ukiut 13-it sinnilaaqqallugit. Tigooraasutinik taamattunik tuniniaasut arlallit oqaatigaat, taama ittut qu-larnaaatsumik ukiuni 25-ini atorneqarsinnaasut. 3

Kalaallit Nunaanni seqernup nukinganik tigooraassutinik pisiniarluni miljølån-imik Nutarsaanermik taa-samik taarsigassarsinissamut periarfissat pitsaaluinnartuupput, 300.000 kr.-it angullugit 3,45 %-inik erniakitsunik taarsigassarsisoqarsinnaavoq. Taarsigassarsinermi ernialiussat 7,60 %-iuppata, ukiumullu ernianut aningaasartuutit 3,45 %-iullutik, seqerngullu nukinganut aningaasaliissutit 125.000 kr.-iullutit, taava erniat ukiumut 4,15 % -iussapput.

 

125.000 kr.-inik seqernup nukinganik tigooraassutinut aningaasaliissuteqarneq, aningaasat aningaaseri-sivimmi uninngatiinnarneriniit erniatigut imminut akilersinnaaneruvoq. Inunnut ataatsiakkaanut, inuus-sutissarsiortunullu seqernup nukinganik tigooraassutinut mingutsitsinngitsunut aningaasaliissuteqarneq pitsaasuuvoq.

 

Seqernup nukinganit sinneruttunik atuinermi inatsisit

 

Nukissiorfiit qaqugukkulluunniit illoqarfinni, nunaqarfinni, isorliunerusunilu kallerup innera, imeq, kias-sarnerlu isumagisussaavaat – aamma illut, suliffeqarfiilluunniit namminneq nukinnik ataavartunik atui-suuppata, soorlu seqernup nukinganik tigoraassuteqarlutik. Nukissiorfiit isumaqarput, nukinnut ataavar-tunut aningaasaliinerit inuiaqatigiinnut atuisunullu iluaqutaassasut.

Ullumikkut nammineerluni nukinnik ataavartunik pilersuivilinnut malittarisassat imaapput, sumiiffinni, inuiaqatigiinnilumi tamani, nukinnik ataavartunik nukissiuutinik minnerusunik atuiffiusuni, dieseloliamik atuinermik sipaarutaasut Nukissiorfiit aningaasanngorlugit nammineq piginnittumut utertittarlugit, soor-lu illuutilinnut imaluunniit suliffeqarfinnut ataasiakkaanut, nammineq seqernup nukiinik tigooraassutaa-tilinnut.

 

Sqernup nukinganik tigooraassutinut aporfik

 

Ataaserli pingaartoq aporfiuvoq: Tassa illoqarfinni arfinilinni erngup nukinganik innaallagissiorfeqartuni, illuutigisarni imaluunniit suliffeqarfinni seqernup nukinganik tigooraassutinut aningaasaliisimaguit, ajo-raluartumik seqernup qinngornerinik tigooraassutivit, nukingata atunngisavit sinneruttup, innaallagissal-lu aqqutaatigoortup nalinga aningaasanngorlugu utertissinnaanngilat. Tassami inatsisit ullumikkutut itsillugit, Nukissiorfiit illoqarfinni erngup nukinganik pilersuiffiusuni, namminneq seqinermit nukissiuuti-linnut aningaasanik utertitsineq ajorput. Tamannalu aamma pineq ajorpoq, soorlu seqinermit nukissiuu-tit illoqarfinni erngup nukinganik atuiffiusuni oliefyr-it atorunnaartiternerannut patsisaagaluarpataluun-niit.

Tamanna nunatsinni seqernup nukinganik atuilernissamut aporfiuvoq annertooq. Taamaammat pisaria-qarpoq nutaamik eqqarsarnissaq. Matumani illuutillit ataasiakkaat, inuussutissarsiutillilluunniit seqernup nukinganik nukissiuutillit nammineq pilersuinerminni utertoortaraluarunik – illoqarfinni erngup nuki-nganik pilersuisoqarnera apeqqutaatinnagu – inuiaqatigiit aningaasaqarneranut mingutsitsinaveersaar-nermullu iluaqutaasumik alloriarnerussagaluarpoq. Tamatumanilu inatsisit sukangaqisut allanngortinnis-saat pisariaqarpoq.

Inatsisartut, Naalakkersuisullu, inatsisiliortutut kisiartaallutik inatsisinik allannguisinnaapput, aammalu Nukissiorfiit siunissami naatsorsuinerminni akilersueriaatsimik iluarsaassinissaat eqqarsaatigalugit.

Tamatta avatangiiserput pillugu – aamma erngup nukinganik nukissiorfiit atuuttut oqilisaanniarlugit – pisarriaqarpoq nuna tamakkerlugu Inatsisartut amerlanerussuteqartut Kalaallit Nunaanni seqernup nu-4

kinganik atuerusuttunut pitsanngorsaatissanik akuersissuteqarnissaat – aamma illoqarfinni erngup nuki-nganik atuiffiusuni.

Seqernup nukinganut tunngasut:

Seqernup nukinga kiammik kallerullu inneranik pilersitsinnaavoq. Seqinninngikkaangat, seqerngup nuki-nganik tigooraassutit tigoraaneq ajorput. Aammali nunatsinni imaappoq, seqineqartillugu, aamma u-kiukkut nukimmik pilersuisarput. Ukiumut ataatsimut isigalugu Kalaallit Nunaanni seqerngup qinngorne-rinik tigooraassutit, soorlu Danmarkimi tigooraassutinut naleqqiullutik 14 %-imik tigooraalluarnerusar-put.Tamatumani issittumut seqernup qinnguinera, apummut, sikumullu akisunnera patsisaaqataapput.

 

Inuulluaqqusillunga // Med venlig hilsen

 

Allan Pertti Frandsen, Inuit Ataqatigiit

 

Ilaasortaq / Medlem af / Kommunalbestyrelsen, Kommuneqarfik Sermersooq

Mobil +299 598755

apfr@sermersooq.gl, www.facebook.com/ia.pertti

1.maj sulisartut ulluanni Inuit Ataqatigiit oqaaseqaataat

Tusagassiutigut nalunaarut

1. Maj 2014

 1.maj sulisartut ulluanni Inuit Ataqatigiit oqaaseqaataat 

Kalaallit Nunaat inuiaallu kalaallit naalakkersuinikkut ingerlatsinitsinni ine-riartornitsinnilu aatsaat taamak sulinermik inuussutissarsiuteqartunik pisa-riaqartitsinerput annertutigilissaaq. Ukiuni tulliuttuni aningaasarsiornikkut siuarsarnissarput piumasaqaataavoq. Piumasaraarput inuussutissarsiutit nutaat aamma aatsitassarsiorneq siuarsarneqassasut. Siuarsaanissamillu timitalersuineq naalakkersuinermik suliaqartugut tamatta inuiaqatigiit nunaminni suliffissaqartinneqarnissaat siullertut pingaartissavarput.

Piffissanngorpoq inuiaat namminersortut aqqummik ataatsimut inger-laarfigisinnaasatsinnik nassaarniarnissarput. Naalakkersuinikkut isummat avissaartuunnerat inittoraluttuinnarpoq. Siunnerfiit ataatsimoorfiusut ersialaartinneqanngippallaarput. Naak immaqa apeqqusersinnaanngikkaluaripput siunnerfik toraagarput isumaqatigiiffiusoq. Qanorli siunnerfiup anguneqarnissaa, aqqutissatsinnilu qanoq ilusiliisoqarnissaa kisiat eqqartorparput. Taakkuuppullu nunatsinni inuit aammalu partiit tamarmik pikkoriffiginerusariaqagaai ataatsimoorfinngortissallugit.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit sulisartut ulluanni pingaarutilittut suliassarput tikkuarusuppara. Tassalu suliffissaaleqisut akuersaarneqarsinnaanngitsumik amerliartuinnarnerat immikkut iliuuseqarnissatsinnik pisussaaffiliivoq. Suliffissaaleqisut amerlassusaatigut takuarput inuiaqatigiinni nukerujussuaq pigisarput sulinermut atunngikkipput. Tamanna akuerinagu suliffissat imminullu pilersornikkut oqaaseq suliffissaaleqineq ipisikkiartussavarput.

Taassuma saniatigut inuit sulinermik inuussutissarsiuteqartut amerlanerpaartaasa aningaasarsiaasa akinut qaffakkiartortunut katataajartorput. Nunatsinni inuit assigiinngitsunik atugassaqartitaanerat suli assigiinnginneruleriartorpoq. Angajoqqaat arlalinnik meerallit aamma angajoqqaat kisimiittut akinut qaffakkiartortunut malinnaasinnaanerat inornarsereerpoq.

Pissutsit tamakkua aaqqinneqassappata akileraartarnikkut aaqqissuusseqqinnissaq kinguarsarneqarsinnaanngilaq. Suliassaavoq inuit sulinermik inuussutissarsiuteqartut atugaasa nutarternerisigut inuup sulinerata akilersinnaasunngorsarnissaanut ammaasisussaq. Tamakkuli suliarineqassappata partiit assortuunnerat inituallaarunnaarsillugu oqaloqatigiinneq, suleqatigiinneq, isummersoqatigiinneq ataatsimoorissinerlu annertusartariaqarparput. Inuiaqatigiinni angusassaq pitsaanerpaaq paaseqatigiilluni ingerlaaqatigiinnikkut aatsaat anguneqarsinnaavoq.

Ajornartorsiutilli piugaluartut, suliffissaaleqinerlu qaffasikkaluartoq immikkuik sulisitsisut sulisartullu tamassi Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qutsavigerusuppassi. Ullumikkut ajornartorsiutit suli ilungersunarnerujussuussagaluarput ilissi sulinissigut nunatta ajornerusumik inissinnissaagalua pinngitsoortipparsi. Sulinermik inuussutissarsiuteqarneq, inuiattut nukitta pingaarnerit ilagaat. Pingaartitsinerulli attanniarnissaa ilissi sulinissigut ersersittarassiuk inuianni napatitseqataalluarnersi qamuuna tulluusimaarutigisarsiuk

Sulisartut ulluanni sineriassuatsinni sulisartut aammalu suliffeqarfitsigut aningaasarsiornikkut atugassarititaasut periarfissaasullu nutaamik nali-lersuiffigineqarnissaat Inuit Ataqatigiit pingaartippaat. Ullumikkut innaallagissamut akit atuuttut aamma nioqqutissat akii aningaasaateqarfiillu aningaasaliiumassusiat eqqarsaatigalugit, inuiaqatigiinni atukkatigut assigiinngippallaamik atugassaqartitaaneq nutarterlugu naligiinnerusumik nammaqatigiinnerusumillu ingerlaarnissarput pisariaqarpoq. Pissutsit taamaannerisa inuussutissarsiorfiit illoqarfinni isorliunerusuni nunaqarfinnilu ingerlatserusussinnaanerat assut killileqqavaat. Suliassaavoq aaqqitassaq pingaarutilik.

Nunatsinni inuit sulineq anersaaralugu inuuneqarnitta kinguaassatta qanoq inuuneqarnissaminnik kingornussisussatut inuusaaserissavaat. Sulinermik inuussutissarsiuteqarnerup qanoq pingaartiginera nangitsisussanut naqissuserlugu erseqqissaqqittaruk. Kikkut tamarmik sulinermik inuussutissarsiorsinnaanerat periarfissikkumallugu assortuuffinnut ilaanata, ataatsimut angusaqarumaneq timitalerniartarutsigu, siunissaq qaninnerusoq angusaqarnissamut periarfissiisarpugut. Suleqatigiinnerput suli nukittorsagassaavoq.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Kalaallit Nunaanni sulinermik inuussutissarsiuteqartut ullorsiorneranni tamassi pilluaqquassi.

Aqqaluaq B. Egede

Inuit Ataqatigiinni siulittaasuugallartoq

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq killissat qaangerujussuarpat!

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq isumaqaruit ICC naalakkersuinermut at-tuumassuteqanngilluinnassasoq, sooq illit naalakkersuisutut kattuffik naalak-kersuinermut attuumassuteqanngitsoq illuinnaasiornerarlugu pasinarsaassaviuk?

 

Naqisimannittumik naalakkersuiniartoq

Taamatut iliornerit ersiutaavoq naalakkersuisutut suliassavit sumut killeqarne-rannik ilisimasaqanngissutsimik. Naalakkersuisummi pisussaanngilaat kattuffiit suliniaqatigiiffiillu qanoq sulinissaannik, sunillu soqutigisaqarnissaannik naqisi-mannittumik naalakkersuiniartussatut.

 

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup suliassatuaa

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup suliassatuaraa ICC-mut aningaasaliissu-teqarnissaq imaluunniit aningaasaliissutit nungutissanerlugit. Tassa Aningaasa-qarnermut Naalakkersuisup ICC pillugu akuliuffigisinnaasatuaa aningaasaliissu-tinut tunngasuuvoq. Tusagassiutit aqqutigalugit naalakkersuisup sakkortuumik inuit nunatsinni killiligaanatik oqaaseqarsinnaatitaanerat, kattuffiillu naalakker-suinikkut pituttorsimanngitsut qanoq sulisinnaanerat killilerneqarpoq.

 

Naalakkersuisup kattuffippassuit atorsinnaanngitsutut illuinnaasiortutullu suaartaatigaa

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup naalakkersuisutut kattuffippassuit ataatsi-mut sulinerat atorsinnaanngitsutut illuinnaasiortutullu suaartaatigaa. Naak paat-suugassaanngikkaluartoq inuit pisinnaatsitaaffiisa aalajangersarneqarnerat nunap aatsitassarsiornikkut pilersaarutaasa arlalitsigut kalluarmagit. Inuiannik allanit avataaniit tikinneqarnissarput pillugu, avatangiisit illersorneqarnissaat kulturi aammalu inuiaat assigiinngitsut assigiinngitsunik pisinnaatitaaffeqartut suliarine-qarnissaat. Nunamik atuineq, aamma nunatsinni pisuussutinik uumassusilinnik innarliinnginnissaq il.il. ICC-p qulakkeerniagassarai.

 

Inuiattut kinaassuserput pingaartitavullu illersorneqarput

Soorunami inuiattut amerlannginnatta inuiannullu allanut sanilliulluta ikinnerus-suteqaratta imminut illersortussaavugut. Tamannalu ICC-p pitsaasumik suleqa-taaffigaa pissutsit eqqumaffigisariaqartut qarsutiinnarneqaraangata naalakker-suisut kikkuugaluarpataluunniit, qanorluunniit parteeqaraluarpata akerliusin-naalluni. Taamatut inuiattut kinaassuserput pingaartitavullu illersorneqarput.

 

Naalakkersuisoq ICC-p siulersuisuini ilaasortaanngilaq

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup pisussaaffiginngilluinnarpaa kattuffiit su-liniaqatigiillu kiffaanngissuseqartumik ingerlatsisinnaanerat killilersussallugu, imaluunniit illuinnaasiortutut pasinarsassallugit. Tamanna naalakkersuisutut qanoq sulisussaatitaanermik uniuinertut sakkortuutut tikkuagassaavoq. Aningaasaqarnermut naalakkersuisoq ICC-p siulersuisuini ilaasortaanngilaq, aamma minnerpaamilluunniit KNAPK, GA, ICC suliniaqatigiiffiillu allat peqati-giiffiillu allat qanoq sulinissaannik aqutsiniarnissaminut pisussaaffiligaanngilaq.

 

Pissaaneq atornerlullugu suliniaqatigiiffiit nikassarneqarsinnaanngillat

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq kukkorujussuarpoq. Naalakkersuisutut su-liassaqarfini oqartussaaffinilu suuneri pillugit erseqqissaavigineqarnissaa pisaria-qarpoq. Pissaaneq atornerlullugu suliniaqatigiiffiit nikassarneqarsinnaanngillat kukkusumik sulinerarlugit. Inatsisartunut ilaasortat amerlaqaagut ICC-p suline-ranut tapersersuisuusugut. Imaappoq, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq kisiartaavoq illuinnaasiorluni isummersortoq.

 

ICC Inuit Ataqatigiinnut pituttoqqanngilaq

Tassami Inatsisartunut ilaasortat affaasa missaat ICC-p sulinera tapersersorpaat. Aamma ICC Inuit Ataqatigiinnut pituttoqqanngilaq. Siumut ICC-mut marlunnik aallartitaqarpoq, Inuit Ataqatigiit ataasiinnarmik aallartitaqarpoq. Inuit Ataqatigiit ICC-p sulinera siunertallu anguniagarisaat tapersersorpagut.

 

Inuiaqatigiit sallumik siammaavigineqarput

Tamanna isumaqanngilaq pituttorsimalluni suleqatigiinneq. Naalakkersuisoq Inat-sisartunut ilaasortanik partiillu ataasiakkaat aammalu ICC-p tatiginassusaannik nikassaanera sakkortuumik innimiilliorneruvoq. Minnerpaamillu ICC utoqqatser-figineqartariaqarpoq taamak sakkortutigisumik pasinarsarneqarnerminut. Eq-qunngitsumik inuiaqatigiit sallumik siammaavigineqarput. Tamanna kialluunniit akuerisinnaanngilaa. Aamma taamatut suleriaaseqarneq akuerineqarsinnaanngi-laq.

 

Naalakkersuisut malittarisassaqarput pissuserissaartuunissaanik

Aningaasaqarnermullu naalakkersuisup akerliusut kisiisa ilagalugit isummersor-nera akuerineqarsinnaanngilaq. Naalakkersuisunut ilaasortat qanoq sulisussaa-neranni malittarisassaavoq Naalakkersuisunut ilaasortat pissuserissaartuunissaa-nik. Tamanna Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup sakkortuumik unioqqutip-paa.

 

Inatsisartunut ilaasortaq Aqqaluaq B. Egede, Inuit Ataqatigiit

Mobil: 562766

Tasiilami mittarfik suliffissallu allat

Nunatsinni suliffissat nutaat pilersinnissaat pingaaruteqaqaaq, nunatsinni ani-ngaasaqarnikkut kivitsinissaq eqqarsaatigalugu. Taamatullu pingaartigaaq naa-lakkersuinikkut sanaartornikkut allatigullu pilersitassat, siunissami nunatsinni aningaasaqarnikkut kivitsiffiussammata, tassa aningaasarsiorfiussammata.

 

Tunumi periarfissat

Oqarusunnarpoq nunat allat allaat ilisimanerulerunarpaalluunniit Tunup ani-ngaasarsiornikkut, suli annertunerusumik ammaanneqanngitsup periarfissar-passuaqarnera. Tamanna uanga naalakkersuinermik suliaqalerninninngaaniit inatsisartunut partiinnullu qaqittuartarpara, nunatta aningaasaqarneranut siu-nissaq eqqarsaatigalugu karsi nunguttussaanngiussartunik imalik arlaatigut aallarnisaaffigineqarnissaminik utaqqiinnartoq tappavaniimmat.

 

Mitarfiit ilai aningaasartorfiinnaapput

Namminersornerunermi nunatsinni mittarfippassuit sanaartorneqarsimapput, kialluunniit takkuitsoorsinnaanngilaa mittarfiit ilai ullutsinni aningaasartorfiin-nartut ingerlasut. Allatut oqaatigalugu akissaajaataannartut inissisimapput.

 

Tasiilami mittarfissaq innersuussutaavoq

Maanna Angallannermut Ataatsimiititaliap ingammik Norge-mut angalareer-nermini ersarissumik paasisimalerpaa innersuussutigalugulu, nunatsinni mittar-fissaq tullertut sananeqartussaq Tasiilamiittariaqartoq. Isumaqarpungami nu-nagisaq naalakkersuinikkut aningaasaqarnikkullu pitsaanerusumik ingerlanis-saa soqutigissagaanni taava tulleriiaarinermi, aallaqqaataatungaani taasattuut, aningaasaliiffissat tulliuttut tassaasariaqartut siunissaq isigalugu aningaasanik isaatitsiffiusinnaasut isigalugit aningaasaliisarnissaq.

 

Ataavartumik Tunumi pilersitsiortornissaq

Tunu piorsagassaqqeqaaq, soorlu aallaqqaataani oqartunga, nunat allat taman-na arajutsisimanngeqaat. Soorunami pissusissamisuussaaq nunatsinni naalak-kersuinikkut uagut tamakkuninnga salliutitsillutalu ilisimasaqarnerunissarput. Taamaattumik Tunup piorsarnissaanut tunuarsimaartoqassappat aamma ta-manna isumaqarpoq, siunissami nunatsinni aningaasarsiorfiusinnaasunik piler-sitsinissamut tunuarsimaarneq. Taamaattumik suliffissanik ataavartunik Tunu-mi pilersitsiortornissaq naalakkersuinikkut tunuarsimaarfiusariaqanngitsoq isu-maqarpunga, aamma ilinniarfinnik pilersitsinissaq eqqarsaatigalugu. Tassa suli-assanut anginerusunut Tunumut aningaasaliiumaarnissaq tassaajumaarpoq, Tunup piorsaqqinnissaannut pingaaruteqaqisumut ammaassineq pitsaasoq, nu-nattalu siunissaanut aningaasaqarnikkut qulakkeerinninneq.

 

 

Harald Bianco, Inatsisartunut Ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit

Mobil: 54 78 31

Tasiilami suliffissaaleqisut ikilinngillat

Harald Bianco

Tusagasiuutitigut nalunaarut

24. april 2014

 

Tasiilami suliffissaaleqisut ikilinngillat

 

Ippassaq aprilip 23-ani radioavis-ikkut saqqummiunneqarpoq Tasiilami su-liffissaaleqisut piffissami qaninnermi 100-nik ikileriarsimasut, kisianni pivi-usut taamaanngillat.

Soraarsitsiortorneq ingerlavoq

Ilumoorpoq ukiut kingulliit piginnaanngorsaaqqiineq ingerlanneqarmat, ki-sianni taanna toqqaannartunmik suliffinnik sulilernermiluunniit annertune-rusumik nassataqanngilaq. Aammami suliffinnik nutaanik Tasiilami pilersit-sisoqanngilaq, akerlianilli suliffeqarfinni assigiinngitsuni kalaallinik soraar-sitsiortorneq ingerlavoq.

Illoqarfinnut allanut nuunneq

Tassa Tasiilami suliffissaqanngitsut radioavis-ikkut oqaatigineqartutuut iki-linatik amerliartorput, pissusiviusut tassa taamaapput. Suliffissaqanngitsut ikileriarsimasinnaanerinut peqqutaasinnaasut ilagivaa illoqarfinnut allanut nuunneq, tamanna aamma eqqaamaneqartariaqarpoq.

Attaveqarpissaq: Harald Bianco, Inatsisartuni Ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit

Mobil: 54 78 31

Aqqaluaq B. Egede: Inuit Ataqatigiit siulittaasussaattut qinigassanngortippunga

Tusagassiuutitigut nalunaarut

16. april. 2014

 

Inuit Ataqatigiit siulittaasussaattut qinigassanngortippunga

Inuit Ataqatigiit tunuliaqutaralugit ukiut qulit qinikkatut naalakkersuinikkut sulininni
misilittakkakka tunngavigalugit. Inuusuttuuvunga 33-nik ukiulik, taamaakkaluartoq ukiut
qulit qinikkatut misilittagaqarnera annikigisassaanngilaq.
Taamaammat inuiaqatigiit kalaallit akornatsinni atugassarititaasut qanoq inissisimanerat
qanorlu aaqqinneqarnissaannik tikkuussinissamut ilisimasaqarluarpunga. Sulinissannullu
piareersimallungasassarpunga, aamma Inuit Ataqatigiit siulittaasuata tulliatut ukiorpaalunngortuni
ingerlareerpunga.

Allap uannut naliliinissaa tusarnernerussagaluartoq , imminut nalilissagumaInuit Ataqatigiit-nni ukiut qulit sulinera
ajunngitsumik ingerlasimasoq nalilerpara. Tatiginartumik sulinissarput inuit qinersisartut uatsinnut piumasaqaatigaat.
Tamanna sassarninnut tunngaviit ilagaat, tassami Inuit Ataqatigiit qanoqingerlanneqarnerat uanga aamma akisussaaqataaffigaara.
Tatiginartumikingerlatsinissarput attappara.

Massakkulli Inuit Ataqatigiit-nni qinikkat ilaasa qinikkatut atuuffissartik aal-lartisimalaaginnartoq tunuaannartarnerat
ersarissumik akerlilerniarpara.Inatsisartuni ilaasortaq Malina Abelsen 1334–nik taaneqarsimasoq Inatsisartuni sulinini unitsikkallarpaa,
aamma Sara Olsvig Folketing-mut qinigaatitarput 8135-nik taaneqarsimasoq Inuit Ataqatigiit-nni siulittaasunngussaguni
tunuarnissaminik neriorsuivoq. Tassa qinersisartut 10.000-it misserpiaat matumanipineqarput.

Qinikkat pisussaaffimminnik eqquutitsisannginnerat Inuit Ataqatigiit
tatigineqarnitsinnut innarliisinnaavoq, arlarput akisussaasutut qisuariartariaqarpoq.Massakkullu uanga
akisussaaqataasutut taamaaliorpunga.

Tusagassiorfinnut nalunaarut aqqutigalugu siulittaasussatut qineqqusaarutissakka tamaasa
saqqummiutissanngikkallarpakka. Eqqaarusupparali politikkikkut ingerlateriikkatta saniatigut
inuit pissakinnerusut, illoqarfiit isorliunerusutaamma nunaqarfinni inuit atugaasa
siuarsarneqarnissaannik isuma ersarinne-rulersillugu nukittorsarumagakku.
Inuit Ataqatigiit parti saamerliusoq nammaqatigiinnermillu toqqammaveqartoq nukittorsarlugu
sulinissaq pisariaqavissututisigaara. Tamakkua ulluni qaninnerni immikkoortortaqarfinnut
ersarinnerusunngorlugit allakkatigut ingerlatissavakka.

Inuit Ataqatigiit aaqqissuusaanerat nutaaq immikkoortortaqarfinnik tamanik
peqataatitsisoq isummanillu katersuisoq pilersikkusuppara. Tamanna nunapimmikkoortuini
ataqatigiissaarisussamik inummik ataasiinnarmik inissiisarneqqimallugu amerlanerusunik
inuttaliinikkut isummersoqatigiinnissamut aqqutnutarterusuppara. Immikkoortortaqarfiit
oqartussaaqataanerat isummersinnaatitaanerallu nukiuvoq atorneqartariaqartoq.
Nunaqarfiit illoqarfiillu avinngarusimasut inuisa atugaat aaqqinneqassappata
isummersoqatigiinnissamut aqqutissaq nutaaq pilersissavarput.

Qinikkat piffissaqartuaannanngillat, pisariaqavissorporli Inuusuttut Ataqatigiit politikkikkut
siunertanik siammarterinissatsinni suleqatiginissaat.
Sumiiffiit ilaipiffissakilliornikkut tikinneqarneq ajortut inuusuttatta suleqatiginerisigut
nukissaqarfiginerulissavagut. Imaappoq, Inuusuttut Ataqatigiit pituttuisumik suleqatiginissaat
avaqqunneqarsinnaanngilaq. Tamanna inuusuttavut peqatigalugitataatsimoorluta
ilusilersussagipput siunnersuutigaara.

Tusagassiorfinnut taamak nalunaaruteqarlunga, politikkikkut tamakkiinerusumik
immikkoortortaqarfinnut apuussinissara naqissuseqqissavara.
Inuit Ataqatigiit naalakkersuinikkut kinaassusilimmik toqqammavilersornissaanut
tamassisuleqatiseraassi. Tatiginassuseq, kinaassuseq uppernassuserlu
ataatsimoorlutapilersinniassavagut.

Inuit Ataqatigiit 30. maj ataatsimeersuarnissatsinnut qilanaarlunga.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Aqqaluaq B. Egede, Inuit Ataqatigiit
Mobil: 56 27 66