Tarnimikkut nappaatillit

All.: Inatsisartunut ilaasortat Agathe Fontain & Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit

 

Inuit Ataqatigiit Inatsisartut upernaakkuut ataatsimiinneranni tarnimikkut nappaatillit atu-gaat immikkut sammisimavagut, siunnersuuteqarnikkut oqallissaarinikkullu.

Nunatsinni tarnimikkut nappaatillit amerlasoorujussuupput, ima amerlatigalutik innuttaasut nappaataannik taaneqartarluni. Tamatta eqqugaasinnaavugut.

Inoqatitsinni inuunerup ingerlanerani pingasut akornanni ataaseq eqqugaasarpoq, annerusumik minnerusumillunniit. Eqqugaasunullu ilaqutaanullu annertuumik sunniuteqartarluni.

Innuttaasut ataavartumik nappaatillit  akornatsinni ikiorluarneqarnissaminnik pisariaqartit-sisuupput. Ikiorsiinimininnguaq annikitsutut isikkoqarsinnaasoq nappataannut annikillisitsisarpoq, inunnut pineqartunut naliitsuusoq.

 

Nappaatip sunniutai assigiinngissinnaasarput, pisariaqarluinnarporli inuit pineqartut kikkun-nit tamanit sullinneqarneri eqqumaariffiginissat.

Tarnimikkut nappaatillit ilaqarput sullinneqarnerat pitsanngorsaraanni suliffeqarsinnaasut ilaatigut ullormut  8 time-unngikkaluartoq, immaqa 4 time-t.

Ilarpassuaqarput angerlarsimarusaartut inunnik allanik takorpiassanatik, susassaqanngit-sutut misigisilimalersimasut, ilaatigut imminnut mattullutik inuuneqalersimasunik, tassa imminiigaasunik.

 

Nunap innutani tarnimikkut napaatillit ataqqigunigit pisussaaffeqarpoq sullinneqarnerat pitsaasuutissallugu, sullitassanilu eqqumaariffigisallugit.

 

Pisortat pisussaaffeqarput

Pingaaruteqarpoq Namminersorlutik Oqatussat kommunillu qanimut suleqatigiinnissaat. Namminersorlutik Oqartussat pisusaaffigaat ungasissumik nakorsiariaaseq atorlugu  nakor-siartitsinissani, tassanngaannaq pisariaqartitsisut kisiisa pinnagit. Pinaveersaartitsinerup anersaavani tamanna sioqqullugu nakorsiartitsisarnissaq pingaartinneqartariaqarpoq, taa-maaliornikkummi pinasuartumik (akut) nakorsiartussat ikinnerpaaffimmiilersinnaapput.

 

Sulisunut atugassarititaasut pitsaasuusariaqarput, nalilersuisarnerlu assigiiartoq pisariaqarpoq.

Innuttaasut paasinninnerunissat nappatip qanoq ittuuneranik annertusartariaqarpoq. Paat-suuinikkut annernartunik eqqugaasoqartarmat, immaqa tamanna siunertaanngikkaluartoq.

 

Nappaammik atugaqartunut pitsanngorsaassagutta tarnikkut nappaateqarneq oqallisigineru-sariaqarparput, ilaqutariit, nunaqqatigiit, inuiqatigiillu iluanni oqallisigineqarluarnerata kingunerissammagu nappaammik nalaataqartut oqaluuserinninnissaminnut oqilisaanneqarnissaat.

 

Inuit Ataqatigiit neriuutigivarput eqqarsartaatsimikkut nappaatillit kiffartuunneqarnerat sullinneqarnerallu malunnaatilimmik pitsanngoriaateqartinneqarumaartoq. Taamaattumik qulakkeertariaqarpoq eqqarsartaatsimikkut nappaateqartuusunut qanigisaannullu ataqati-giissaakkamik isumaqarluartumillu ikiorsiinissamik neqerooruteqartuarnissaq, aamma ine-qarnikkut, suliffeqarnikkut sunngiffimmilu sammisassaqartitsinikkut periarfissat ilanngullugit – ataasiakkaat naleqarluartumik ataqqinassusilimmillu inuuneqarnissaat qulakkeerumallugu.

 

Meeqqat inuusuttullu

Inuit Ataqatigiit tungaanniit kissaatigaarput meeqqat inuusuttullu sullinneqarnerat pingaar-tinneqassasoq – minnerunngitsumik siusissukkut qanoq iliuuseqarnissaq periarfissiissuti-giniarlugu. Siusissukkut meeqqat atugaat, innarluutigisinnaasaat paasineqarpata, iliuuseqa-jaartoqarneratigut kingusinnerusukkut tarnikkut nappaateqalersinnaaneq millisarniarlugu. Ullumikkut meeqqat atualereeraangata aatsaat ajornartorsiorsinnaanerat paasineqartarpoq, tamannalu unitsittariaqarparput tarnip nakorsaanit misissortitsisinnaannerit siusissumi pi-sinnaanngortillugit.

 

Tarnikkut nappaateqalernerup siusissukkut paasineqarnissaa qulakkeerniartariaqarpoq, qanigisaasut ilaqutaasulluunniit pisariitsumik pasitsaassinertik pillugu nakorsaqarfimmut saaffiginnissinnaaneratigut. Nakorsaqarfiullu qulakkeerniartariaqarpaa periarfissaq sivikitsoq atorlugu tarnip nakorsaanik misissortissinnaanissaq. Ilaatigummi takusarparput napparsimasoq ajornartorsiortorujussuanngoraangat aatsaat paasineqartarnera. Tamannalu ilaqutaasunut ernumarujussuartitsisarpoq, annikilliorujussuartitsillunilu, tamannalu minnerpaaffianiitinniartariaqarparput.

 

Imigassaq ikiaroornartorlu

Inuit Ataqatigiit taanngitsoorumanngilaat tarnikkut nappaateqalernissamut qanillitaa-sinnaasut, imigassap ikiaroornartumillu atuinerup millisartuarnissaa pingaartikkatsigu. Miserratigisinnaanngilarpummi tarnimikkut nappaateqartut arlaqaqisut imigassamik ikia-roornartumilluunniit aallaaveqartarnerat. Tamannalu kommunit Namminersorlutillu Oqartussat innuttaasut peqatigalugit iliuuseqarfiginiartuartariaqarpaat.

 

2010-mi tarnikkut nappaatilinnik sullissineq pillugu nassuiaammi ilaatigut nalunaarutigineqarpoq nunatsinni inuuttaasut 900 miss. annertuumik eqqarsartaatsimikkut nappaate-qartuusut. Taamaattumik qulakkeertariaqarpoq ataqatigiissaakkamik isumaqarluartumillu ikiorsiinissamik neqerooruteqarnissaq aamma ineqarnikkut, suliffeqarnikkut sunngiffimmilu sammisassaqartitsinikkut periarfissat ilanngullugit  ataasiakkaat naleqarluartumik inuuneqarnissaat qulakkeerumallugu.

 

Suleqatigiilluarnissaq

Inuit Ataqatigiinnit pingaartipparput suliffeqarfiit akimorlugit suleqatigiilluarnissaq. Eqqar-sartaatsimikkut nappaatillit ataavarnerusumik ikorfartorneqarnissamik pisariaqartippaat isu-maginnittoqarfimmi, tapersersuisutut sullissisuni, napparsimaveqarfimmilu sulisut suliffitik akimorlugit suleqatigiilluarnissaat. Isumaginnittup nalunngittariaqarpaa nakorsaqarfiup qa-noq iliornera, tamakkulu ilaqutaasut aamma nalunngittariaqarpaat. Suleqatigiinnerat ataat-simut siunnerfeqassaaq, ataqatigiissaagaassallunilu. Inunnik isumaginnittut ikorfartuisullu  sullissinermi qitiupput. Inunnik isumaginnittunik amigaateqarnerujussuaq, ikorfartuisullu taarserarnerujussuat pinaveersaartariaqarpoq, pikkorissaajuarnikkut ilinniarfissanillu periarfissiiuarnikkut.

 

Sinerissami sullissisut assigiiaamik sulisinnaanissaat ilinniagaqartitsinikkut anguneqarsinnaavoq. Namminersorlutik Oqartussat ilinniartitsineq pikkorissaajuarnerlu ingerlatta-riaqarpaat, kommunini sulisut pikkorissartuarnissamik periarfissaqalersillugit. Aammattaaq ilaqutaasut pikkorissarneqartariaqarput, taakkuummatami ulluinnarni napparsimasumut qaninnersaasut.

 

Ilinniartitsineq

Namminersorlutik Oqartussat kommunillu suleqatigiissutigilluinnartariaqagaat tassaavoq tarnimikkut napparsimasunik sullissisut ilinniagaqarlutillu pikkorissartuarnissaat. Nappar-simasutuulli allatut tarnimikkut napparsimasut pisariaqartitsipput ilisimasalimmik nalililer-neqarlutillu pilersaarusiuunneqarnissaminnik. Tarnimikkut napparsimasut ulluinnarni inuu-nerat pitsanngorsarniarutsigu suliffissaaleqisunik tiguinnakkanik sulisoqarneq minnerpaaf-fimminiitittariaqarparput, tassami tarnimikkut napparsimasut pisariaqartinnerpaavaat ullut toqqissisimanartumik takorlooruminartumillu ingerlanneqarnissaat. Tamannalu Kommunit Namminersorlutillu Oqartussat akisussaaffigaat.

 

Napparsimasut aamma sammisassaat assigiinngitsuusariaqarput. Pikkorissartinneqarsin-naanerit periarfissaajuartariaqarput, suliffeqarsinnaanermut imaluunniit soqutigisaqarsin-naanermut ammaassissammata.

Nappaateqartoq ikiorneqartariaqartarpoq sumik allamik pikkoriffeqarneranik taassuminngalu ineriartortitsissinnaaneranik. Sunaluunniimmi pikoriffik imminut tatiginermik pilersitsisarmat, nappaateqaraanni peqqikkaanniluunniit.

 

Maniitsumi periuseq

Inuit Ataqatigiit naggataagut ilanngukkumavarput Maniitsumi misilinneqarsimasup maanna aamma ullutsinni atorneqarsinnaanera innersuussutigalugu.

Maniitsumi ukioq 2000 aallartinnerani pilersinneqarput assigiinngitsunik ilinniagallit katsor-saasartoqatigiit, akuullutik tarnip nappaataanik katsorsaavik, peqqinnissaqarfik, kriminalforsorgi aamma politiit. Katsorsaasartoqatigiit suliassaraat tarnikkut napparsimasut pisa-riunerpaat ikiussallugit, ataatsimiinnerit aalajangersimasut, ataavartut aaqqissuulluakkallu atorlugit.

 

Periutsimi tassani misilittakkat pitsaasupilussuupput.

Aallartisarnermi Maniitsumi periutsip pisariaqartippaa sulisunik piginnaanngorsaanissaq, periutsip eqqukkiartornerani sulisut akuusut tamarmik piffissaqarfiginerunissaat.

Maniitsumili periutsip atornerani misilittakkat takutippaat, piffissaq ungasinnerusoq isigalugu pisortat aningaasanik sipaarnerulerumaartut, angalanermut aningaasartuutitalinnik pinngitsaaliilluni unitsitsiartortarnerit killeqarnerulissammata kiisalu ullukkut unnukkullu aporaannerit ikinnerulerlutik.

 

Innuttaasunut tarnikkut napparsimasunut ima ilaqutaasunulluunniit Maniitsumi periutsip atulersinneqarnera pitsaanerusumik katsorsaariaaseqalernermik kinguneqarsimavoq kiisalu toqqissisimanerunermik, ilisimasaqarnerulernermik aamma paaseqatigiinnerunermik pilersitsisimalluni.

 

Kalaallisuinnaq oqaasillit aamma ilinniarsinnaasariaqarput

All.: Mimi Karlsen Inatsisartunut Ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit

Nuannaarutigaara 2009-miit maannamut kalaallisut oqaatsitsinnik suliaqarnera Inatsisartunit tamanit akuerineqartarmat.

Siullermik naammassisara tassaavoq oqaatsinut politikki. Oqaatsinut politikki pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 7, 19. maj 2010-meersumi § 3-mi allaqqavoq, kalaallit oqaasii tassaasut Kalaallit Nunaanni pisortatigoortumik oqaasiusut pisortatigullu ingerlatsinermi atugaasut. Tassani qulakkeerneqarpoq kalaallit oqaasii tassaasut Nunatsinni pisortatigoortumik oqaasiusut.

Oqaatsinut politikkeqalernitta aamma nassatarivaa Nunatsinni kalaaliusugut sumiluunniit oqaatsigut atorlugit kiffartuunneqarsinnaalernerput. Tassanimi piumasaqaataavoq suliffeqarfiit oqaatsinut politikkiliussasut, tassanilu ilaasinnaavoq suliffeqarfiup qulakkeerinninnissaa kalaallisut paasisinnaasunik sullissisoqartuarnissamik qulakkeerinninneq. Tamannalu pisinnaatitaaffik Naalakkersuisut suli qaammarsaassutiginerusinnaavaat.

Kalaallit oqaatsitta pingaarnerpaajunerisa nassatarisariaqarpaa Nunami maani najugaqartunit tamanit atorneqarsinnaasariaqarneri, oqaatsitta ineriartortuarnissaannik qulakkeerinnin-ninnissarput aammalu kinguaatta oqaatsitsinnik atorluaasinnaanissaannik qulakkee-rinninnissarput.

Kalaallisut oqaaseqartuuvugut

Taamaammat ukiami 2013-mi Inatsisartut ataatsimiinneranni siunnersuuteqarpunga Inatsisartunit tamanit akuerineqartumik imaattumik:

Kalaallit Nunatsinni innuttaasut amerlanerit kalaallisut oqalussinnaalernissaannik periusissiatut iliuusissanut pilersaarummik kingusinnerpaamik Inatsisartut 2014-mi upernaakkut ataatsimiinneranni saqqummiunneqartussamut Naalakkersuisut suliaqaqqullugit Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

Tunngavilersuutigaaralu Nunatsinni innuttaasut amerlanerusut kalaallisut oqaluttuunerat. Nunatsinnili inoqarpoq kalaallinik kalaallisut oqalussinnaanngitsunik, aammalu nunasisunik kalaallisut oqalussinnaanngitsunik.

Inuiaqatigiinni oqallinnermi kalaallisut oqalussinnaanngitsut ilaatigut avoqqaarineqartarput. Avoqqaarliinerli kinguneqarneq ajorpoq kalaallisut oqalulersitsinermik.

Kalaallisut ilinniartitsineq

Taamaammat Naalakkersuisut kalaallisut ilikkartitsinissamut pilersaarusioqqullugit piu-maffigaakka.

Pilersaarusiornermi pingaartippara meeqqat atuarfianit naammassisut tamarmik kalaallisut oqalussinnaanissaat ukiuni aggersuni angusinnaanngorlugu pilersaarusioqqullugu. Meeqqat atuarfianiit naammassisut tamarmik kalaallisut oqalussinnaanngortinneqarpata ukiut qulit missaat qaangiuppata inuusuttut tamangajammik kalaallisut oqalussinnaanngorsimassapput.

Inersimasut kalaallisut ilinniarusuttut aamma pilersaarusiuunneqartariaqarput kalaallisut oqalussinnaanissaminnik. Maannamut periarfissat qanoq annertusarneqarsinnaanissaat misissortariaqarpoq, pilersaarusiorlugulu.

Kalaallit oqaasii tassaatillugit Kalaallit Nunaanni pisortatigoortumik oqaasiusut pisortatigullu ingerlatsinermi atugassaatillugit pingaaruteqarpoq innuttaasut tamarmik kalaallisut paasinnissinnaanissaat anguniartuassallugu. Tamannalu anguniarlugu Naalakkersuisut peqquneqarnermikkut maanna pilersaarusioqqammerput.

Manna iluatsillugu Naalakkersuisut qutsavigiumavakka suliaq taanna maanna naammassillugu saqqummiummassuk, ima qulequtserlugu: Innuttaasut tamarmik kalaallit oqaasiinik atuisinnaanissaat qulakkerniarlugu suliniutissat.

Suliniutissami suli atualinngitsut, atuartut, kalaallit oqaasiinik oqaatsit aappaattut ilinniarneq aammalu allamiut oqaasiisut atornissaannik sungiussereersimasut, allamiutullu oqaasillit tikerlaat qanoq kalaallisut ilinniartinneqarsinnaanerannik periusiortoqarsimavoq.

Qularutiginngilara periusissiaq iluatsittumik atorneqarpat timitalerneqarpallu kalaallisut ilinniarusuttunut iluaqutaassaqisoq. Pingaaruteqarporlu piviusunngortitsinissaq, tamannalu ataatsimoorluta piviusunngortittariaqarparput, suliffeqarfinni ilinniarfinni aammalumi angerlarsimaffinni.

Ilinnialernissamut mattussisoqassanngilaq

Suliarisama Inatsisartunilu tamanit upernaaq 2014 taperserneqartup tullerivaa kalaallisuinnaq oqaasillit ilinniarfinnit mattunneqartannginnissaat imatut qulequtsigaq:

Kalaallit Nunatsinni ilinniarfinni tamani ilinniartut pisariaqartitsineq naapertorlugu danskisut pikkorissarneqarnissamik periarfissinneqaqqullugit Naalakkersuisut Ilinniartitaanermut Pilersaa-rutaat II-mut Naalakkersuisunit qulakkeerneqaqqullugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

Tunngavilersuutigaaralu ilinniartitaaneq tamatta pingaarteqigipput. Ilinniartitaanerup imminut pilersorsinnaaneq piviusunngortissagaa. Taamaammat inuusuttut amerlanerpaat ilinnia-gaqaqqullugit inattarpagut.

Ilinniarusuttut matunik matoqqasunik naammattoorsissanngillat. Ilinniarnermik kipititsiinnarneq minnerpaaffianiitsinniarlugu aningaasarpassuit atorpagut, iluaqutaasumik.

Ilinniarusuttunilli mattussisarpugut! Tassalu danskisut pisinnaasakinnerit Nunatsinni ilinniarfinnut iserneq ajorput, ilaatigut minnerpaamik danskisut  karakter 6 angusimanngikkunikku ilinniarfinnut isersinnaasannginnamik. Tamatuma kinguneraa inuusuttut danskisut pisinnaasakitsut ilinniarsinnaannginnerat.

Tamanna eqqortuusinnaanngilaq. Assersuutigalugu maani  sanasunngorniaq ilinniarfimmut iseq-qusaanngitsoq danskisut karakterikippallaarmat Danmarkimut atuariartorsinnaavoq tassani danskisut karakter apeqqutaanngimmata.

Nunatsinni ilinniarfinni danskisut pisinnaasariaqarneq aallaaveqarnerartarparput ilinniartitsisut danskisut oqaasiliummata aammalu atuakkat ilinniutit danskisut allassimammata.

Ilinniagaqarniartup ilinniarfissani toqqaraangamiuk taanna inuutissarsiutiminut aallaavigisarpaa. Ilinniakkami oqaatsit ilikkakkat inuunermi tamarmi atorneqarsinnaanngortarput. Taamaammat ilinniarfiup nammineq pisussaaffigisariaqarpaa ilinniartuutimi danskisut piginnaasaasa qaffassarnissaat, soorlu aamma ilinniartitsissutini tamani qaffassaanissaq ilinniarfiit namminneq pisussaafigisaraat.

Nunatsinni eqqortuusinnaanngilaq danskisut pisinnaalluartut kisimik ilinniagaqartarnissaat. Danskisut killilimmik piginnaasaqaraanni ilinniarfigisami ikiorneqarnissaq pisinnaatitaaffiusa-riaqarpoq.

Taamaalinikkut kalaallisuunerusoq oqaasilinnik ilinniagaqarusuttunik mattussissanngilagut.

Maannakkullu pingaaruteqarluinnarpoq Ilinniartitaanermut periusissiamuinnaq ilanngunnagu, ilinniarfinnili tamani danskisoorsinnaanngitsut itigartinneqartannginnissaat inatsisinngussallugu. Tamannali ilinniarfinni piareersimaffigineqartariaqarpoq, soorlu danskisut atuartitsinermik annertusaallutik imaluunniit kalaallisut atuartitsinerunissamik qaffassaanikkut. Tamannalu anguniartariaqarparput.

Kalaallisut allagartalersuineq

Naalakkersuisutut aamma suliarisimasama ilagivaat kalaallisut allagartalersuisarnissamik pilerisaarisarnissamillu inatsisissaq. Taannalu oqaatsinut inatsimmiinnani maanna Inatsisartuni naammassineqarpoq, ussassaarusiornermi pilerisaarinermilu inatsimmiilluni. Tassalu qulak-keerparput allagartalersuinerit pilerisaarinerillu kalaallisut allaqqasalernissaat. Ilaatigummi neriniartarfinniluunniit neqeroorutit kalaallisut allaqqaneq ajormata, maanna pisussaafiulissaaq kalaallisut aamma allaqqasalernissaat.

Kalaallisut oqaatsitsinnik atorluaasinnaanissaannik qulakkeerinninnissarput annertuumik iliuuseqarfigisariaqarparput. Naqitatigut, isiginnaagassiatigut, tusarnaagassiatigullu oqaatsitta atorneqarneri inerisartuartariaqarpagut. iPad, mobil assigisaallu atorlugit ineriartortitsineq annertunerujussuusariaqarpoq, meerartatsinnut inuusuttatsinnut, minnerunngitsumillu kalaallisut ilinniartortatsinnut iluaqutaaqqullugit.

Nutserinerujussuaq

Arlariinnik oqaaseqarnitta, tassa kalaallisut danskisullu kingunipiluisa ilagivaat nutserinerujussuaq. Pingaaruteqarpormi nunaqqatigiiusugut tamatta paasisinnaasatsinnik atuagassaqassallutalu tusarnaagassaqarnissarput. Kisiannili tusagassiutini naqitani, radio-milu danskisuumiit kalaal-lisuumut nutserinerujussuaq kalaallisut oqaatsitsinnik aserorterivoq. Toqqaannaq nutserinerit kalaallisut oqaatsitsinnik innimiilliornerupput akueriinnartariaqanngitsut.

Taamaammat Inatsisartuni siunnersuutissama tullerissavaa Namminersorlutik oqartussat tusagassiorfiillu kalaallisut oqaatsitsinnik atuilluarnermik nakkutilliisussamik atorfinitsisinissaat.

Atorfinitsitaq kalaallit oqaasiinik ilisimatusarsimasuussaaq pisinnaatitaaffeqassallunilu tusagassiorfinni kukkunernik iluarsiinissamik ilitsersuissalluni, tusagassiortut oqaatsitsinnik eqqortumik atuinissaannik pikkorissaanissamik periarfissarsiuussisassalluni.

Isumaqarpunga piffissanngortoq tusagassiorfiit oqaatsitsinnik eqqortumik atuinissaannik piumaffigissallugit. Piffissanngorportaaq tusagassiorfinni kalaallisut oqaatsigut salliullugit atorneqarnissaat. Danskisuumiit nutsigaannarnik tusagassiaqartinneqarnerput naammagiin-nartuaannarsinnaanngilarput. Oqaatsitta inerilluarnissaat qulakkeerniartuartariaqarparput, tusagassiutitigullu nutsigaannartut atorneqaratik toqqaannartumik kalaallisut tusagassiisalernikkut eqqortumik oqaatsitta atorneqarnissaat qulakkiissavarput.

Inunnguuseralugu oqaatsivut

Tassa maanna Inatsisartutigut akuerineqareerput siunnersuusiakka, taamaalillutalu kalaallisut oqalussinnaalersitsinerulersinnaavugut aammalu kalaallisuunerusoq oqaasillit ilinniagaqarsin-naanerat qulakkeerniarsinnaanngorparput.

Inunnguuseralugu oqaatsivut tassaasarput kinaassutsitsinnut atalluinnartut, misigissutsitsinnik oqaaseqarniaraangatta atortakkagut.

Taamaammat pingaartippara qanoq oqaaseqartuunerput aporfilersornagu periarfissanilli pilersitsivigissagipput, oqaatsigummi attaveqaatitut, paaseqatigiinnissatsinnut ineriartornis-satsinnullu atortuartussaavagut.

Qanortoq tamatta peqataagisa oqaatsitsinnik ilikkartitsinissamut, ineriartortitsinissamut mattussinnginnissamullu.

Meeqqat sorliit meeqqat atuafiannut tulluartuuppat?

Naaja H. Nathanielsenip meeqqat atuarfiat pillugu oqallinneq isornartoqartillugu oqaaseqaataa

Kiisa isumaqarnarsivoq meeqqat atuarfiata ajornartorsiutaani meeraqarnera annerpaamik ajornartorsiutaasoq! Oqallinnermi atuartut eqqissiviitsuupput, piuminaatsut inuuniarnikkullu annertuunik ajornartorsiuteqartuullutik. Ilanngullugulu angajoqqaat peqataanngillat soqutigisaqaratillu, ilinniartitsisullu  artorsitaapput, uiverlutik naapertuutinngitsunillu sulinerminni atugaqarlutik. Aammalu kommunit namminersorlutilluunniit oqartussat atuartitsinermi avatangiisitigut fagligimillu naapertuuttunik atugaqartitsinissamut akissaqanngillat. Ila qiasunngunaq!

Aammami nammineq atuartuuteqartutut isumakuloqaanga. Isumakuluutimalu annersaarivaat ernera atuartullu nunap sinneraniittut allat. Tassami meerara ullut tamaasa atuarfimmukartittassallugu akisusaassuseqartumik iliornerunerpa?

Meeqqat atuarfiat pillugu oqallinnermi maqaasisara tassaavoq meeqqanut tunngasortaa. Taakkuukua atuarfiat. Imaanngilaq ilinniartitsisut sulinerminni atugaat soqutiginngikkikka. Aamma kommunit aalajangersimasut isornartorsiornissaat kissaatiginngilara. Ujartugara tassaavoq atuartut meeqqallu atuarfianni fagligemik unammilligassatigut annertunerusumik ukkanneqarnissaat. Kisiannili meeqqat atuarfiat pillugu oqallinnerit tamarluinnarmik  gruppit assigiinngitsut akisussaaffinnik iperaaniarnerannik allallu pisuutinnerinut tunngatinneqalersarput. Tamanna angusassartaqaranilu tusaassallugu kusananngilaq. Qanormita meerartatta oqallinneq misigisarpaat? ”Suliffimmik” nuanniitsumik oqaluuserineqarnerat, namminnerlu annerpaat ilaattut ajornartorsiutaasutut tusaajuartarlutik – ilaatigut ilaasa ajoraluartumik toqqissisimanngitsunik nukissakitsunillu angerlarsimaffeqarnerat pissutigalugu. Meeqqat ilaat atuarfimmiuunerminnik misigisimassanngippata paasisinnaalluarpara.

Kikkut ilaappat?

Tassaluuna oqallinneq tamannarpiaq perusukkiga: kikkunukua meeqqat atuarfiannut ilaasut? ”Atuartutsialanguna” qanoq ittoq atuarfimmi akuerisaasoq? Malugisimavara meeqqat atuarfiat tassaasoq meeqqanut aningaasaqarnikkut toqqissisimasunik angerlarsimaffeqartunut naatsorsuussaasoq, taamaattorli nukatsitaallutillu piumasarpassuaqarsinnaassuseqanngitsut. Aamma meeqqat inuuniarnikkut ajornartorsiuteqanngitsut tikilluaqqusaapput. Taavalu anaanaq ataatarlu imertarpata, annersaappata imaluunniit tarnimikkut napparsimasuuppata, taava meeqqat angerlarsimaannartariaqarput. Aamma meeqqat angajoqqaavi akunnattumik qaffasinnerusumillu ilinniagaqartuusariaqarunik meeqqaminnillu ilinniagassatigut ikiuisinnaallutik pitsaassaqaaq. Taava meeqqat sianiippallaartuunatillu silatuvallaartuusssanngillat, taamaappammi immikkut atuartinneqartariaqalissapput. Allatut oqaatigalugu: nunami maani meeqqat atuarfiat meeqqanut ikittuinnarnut naleqquttuuvoq. Amerlanerillu pisarissersuutaasutut allarluinnarmilu atuartinneqartariaqaraluartutut inissisimapput.

”Naamik, naamik, naamik”, ilinniartitsisut, politikerit atuarfiillu pisortaat suaartaatissapput: ”taamaattoqanngilaq! Taava misilittakkakka naapertorlugit ilinniartitsisut, politikerit atuarfiillu pisortaasa ajornartorsiutit allanik patsiseqarnerannik nassuiaanniarsarilissavaannga: meeqqat naalasseriitsut, sulinermi atukkat naapertuutinngitsut, aningaasarliornerit, avatangiisit pitsaanngitsut… tassalu qangatut oqallinnermut uteqqissaagut: kikkut pisuuppat…sorsuunnerlu ingerlaqqiinnassaaq.

 

Suna isumaqatigiissutigivarput?

Taavami suna isumaqatigiissutigivarput? Tamattami pitsanngorsaasoqartariaqartoq isumaqatigiissutigisinnaavarput. Ullumikkummi amerlavallaat naammaginartunik naammassisaqaratik meeqqat atuarfiat qimattarpaat ilinniakkamillu aallartitsinatik. Meeqqallu atuartuuneranni eqqissiviitsoqarpallaaqaaq qinngasaarunneqarpallaarlunilu. Tamakkua tamatsinnut ajorput. Kikkunnulluunniit pitsaasuunngillat. Tamannami isumaqatigiissutigisinnaagunarparput. Taamaasillunilu ”oqqannermi” matumani peqataasut tamarmik misigeqatigineqarsinnaapput. Ilinniartitsisut, atuarfiit pisortaasa, politikerit, angajoqqaat…meeqqallu atugaat iliuuseqarfigisariaqarpagut.

Aaqqissuussisimanitsinnilu ajortoqarpoq. Allanngortitsiniarutta arlalitsigut allannguisariaqarpugut. Allanngortitassatut kissaatigilluinnakkannik taasaqassaguma tassaavoq atuartunut pissutsivut fagligimillu immersuinigut allannguiffigissagivut. Isumaqarpunga ullumikkut atuartunut piunngitsunut atuartitseriaaseq aaqqissuuttaripput, tassalu taariikkattut ”atuartutsialammut”, pikkorilaartumut, akulerulluarsimasumut ilinniarsimasunillu angajoqqaalimmut aaqqissuussisartugut.

 

Meeqqat atuarfianni piviusut

Meeqqat atuarfiat piviusorsiortumik aaqqissuuttariaqarparput. Aallaavissarpullu qujanartumik pitsaasuuvoq – ingerlalluartorpassuarnik meerartaqarpugut. Meeqqalli ilaat annikitsumik ilinniagaqarsimasunik ilinniagaqarsimanngitsunilluunniit aallaaveqarput. Tamannali angajoqqaajunerlunnertuunermik isumaqanngilaq. Aallaavigisariaqarparpulli, angajoqqaallu fagligiuinnaanngitsutigut atuarfimmik peqatiginnissinnaanerat naatsorsuuteqarfigisariaqarparput. Angajoqqaat atuarfimmut saaffiginninnerminni isornartorsiorneqartuarunik taava takkutissaassapput. Taamaattumik atuarfiup angajoqqaallu akornanni naatsorsuutigeqatigiinnerit allanngortittariaqarpagut. Kinaluunniit saaffiginnittoq tikersorfigineqarnissaminik kissaateqarneq ajorpoq.

Aamma meeqqat amerlavallaat pitsaanngitsumik aningaasaqarfiusunik inuuniarnikkullu ajornartorsiorfiusunik angerlarsimaffeqarnerat nassuerutigisariaqarparput. Tamanna aallaavissatut nassuerutigisariaqarparput. Eqqumiittaqaaq inersimasut atornerluinikkut persutaanikkullu ajornartorsiutaannik eqqartuigaangatta, taava meeqqat sumik isumaqaratik atuariartortarnissaat naatsorsuutigisaripput. Piitsumik toqqissisimanngitsumillu angerlarsimaffeqarneq meeqqat inuuneranni SUTIGUT TAMATIGUT sunniuteqartarpoq. Tamannalu meeqqat atuarfianni aallaavissatut akuuvoq. Nunatsinni inunnik isumaginnittoqarfiit psykologillu kisimik aallutassarinngilaat. Tamattaana aallutassarput.

 

Iliuuseqarnissamut isumassarsiviit

Nunat allat pissutsinik taamaattunik aallaavissallit isumassarsiortorfigisinnaavagut atuartitsinerlu naleqqussarlutigu. Atuartut taamaattut sivisujaamik aallussisinnaannginnerat assigiinngitsunillu pisariaqartitaqarnerat, soorlu kaassinnaanerat inuunerluuteqarnerallu naatsorsuutigisariaqarparput. Tamannalu allaanerusumik atuartitseriaaseqarsinnaanissamik isumaqarsinnaavoq.

Tamatuma ammasumik aallaaviginissaa ajorsarnertut paasissanngilarput. Tassaaginnarporli inuiaqatigiinni amerlasuut ilinniagaqannginnerisa, aningaasarliornerisa inuuniarnikkullu ajornartorsiuteqarnerisa kingunerat. Soorlu ilaanni meeqqat inersimasut ajornartorsiutaannit sunnerneqarsimanerat tupaallaatigisaripput. Soorunami sunnerneqassapput. Tamanna unammillernartortaqarpoq kinguneqarlunilu. Soorlu atuartut kaattut, ilinniagassaminnik suliarinninnissamut sungiusimanninngitsut internetimillu akissaqanngitsut eqqarsaatigalugit.

Isumaqarpunga ajornarsorsiutit piunerat nukillalaarutigiinnarnagu AALLAAVISSATULLI isigigutsigu taava fagligimik piginnaasatigut qaffaasinnaasugut. Tamannalu atuartut pikkorinnerit toqqissisimanartunillu angerlarsimaffillit sumiginnarnissaannik isumaqanngilaq. Atuartitseriaatsip allannguiffiginera appartitsinermik isumaqanngilaq. Aallaavigisariaqarparpullu meeqqat inuuniarnikkut ajornartorsiutillit ajornartorsiuteqanngitsunut naleqqiullugit sianiinnerunngimmata. Piginnaasaat ajoquteqanngillat. Atuartitsinerumuna aaqqissuunneqarnera apeqqutaasoq.

Aallussaq allanngorli

Sulinermi piffissamik atuinissami malittarisassaniit inuuniarnikkullu ajornartorsiutiniit iluarsiissutissanut pissutsinullu piviusunut sangutitsisinnaagutta nuannaassaqaanga. Inuiaqatigiinni ukiuni aggersuni pisuunerulertussaanngilagut, atuartullu angakkuakkatut ilillutik eqqissisimanerulernavianngillat. Ajornartorsiutip qitia aallaavigisariaqarparput, tamannalu ”allat” ajornartorsiutaannaattut isigissanngilarput. TAMATTAANA ajornartorsiuterput. Taamaanneranilu sungiutiinnakkatut eqqarsartaatsitta qimannissaa pisariaqarpoq, pisarnitsitullu atuartitseriaaseqarnissaq qimattariaqarlutigu. Sunaluunniit taamaattuaannarsimammat taamatut ingerlaannarnissamik eqqarsarneq atorsinnaanngilaq. Pingaartumik tamanna iluatsippallaarsimanngippat. Ilumut meeqqat atuarfiata ineriartorfissamini annertunerpaaffimmiinneranik  taamaattuaannarnissaanillu isumaqarnerpugut? Imaluunniit toqqissisimanartitagut ilisimariikkavullu qimallugit ataatsimoorluta aqqutinik nutaanik nassaarniarsinnaanerpugut – pingaartumik meeqqanut iluaqutaasussamik.

Inuiattut ullorsiorneq 2014

Inuiattut ullorsiorneq 2014

Tamatta Nunatta illinissaminut peqqinnissaanut suleqataassaagut
Nuna tamakkerlugu namminersornerup eqqunnerata nalliuttorsiutigineraniilli ukiut tallimat qaangiupput. Namminersorneq pillugu inatsit inuiaqatitsinnik ineriartortitsinitsinni ilusilersuisuuvoq. Inatsisip siunertai piviusunngortillugit sulileruttorpugut; aningaasaqarnikkut imminut napatissinnaanissarput suliassaqarfinnillu danskit suli tigummisaannik angerlaassiniarluta ilungersorluta sulissuteqarpugut.

Suliassaq annerpaaq suli siunitsinniippoq. Namminersorneq pillugu isumaqatigiissutip tamatta akisussaatippaatigut. Aningaasaqarnikkut isumannaallisaassagutta inuuniarnikkullu naligiinnerulissagutta suliaq tamatta tamaviaaruttariaqarparput.

Aalisarnerup aatsisattassarsiornerullu sianiasigut allanik aamma piginnaasaqartariaqarpugut
Nunami pisuussuteqangaartumi assigiinngisitaangaartumilu inuuvugut. Nunatta pissarititai uumassusillit uumaatsullu piujuaannartitsineq tunngavigalugu atorluassavagut. Tamatuma saniatigut inuussutissarsiornikkut ineriartortissinnaasatsinnik ilippanarluartunik peqarpugut. Nukissiuutinik ineriartortitsineq, takornariaqarneq, inuussutissalerinerlu ineriartorteqqissavagut soorlu aamma kultuurikkut pisuussutivut inuiaqatigiittut atornerusariaqarivut. Aningaasaqarnikkut patajaatsumik inississagutta silatusaartariaqarpugut, nutaamillu siammasissumillu isumaliortariaqarluta. Aalisarneq aatsitassarsiornerillu naammassanngillat.

Nutaamik isumaliorneq ilinniartitaanerlu aqqutissiueqataasinnaapput. Inuiaqatigiittulli pissusivut aamma eqqarsaatigeqqissaaqqittariaqarpavut. Tamanna isumaqanngilaq inuit noorassasut, isumaqarporli inuiaqatigiittut aaqqissuussaanerput ajunnginnerusumik ilusilersussagipput.
Assigiinngisitaarneq pisussutaavoq
Pisuussuteqarpugummi naammattumik suli atorluanngisatsinnik, tassaavorlu assigiinngisitaarnerput. Savaatillit, ukiut tamaasa ilungersorlutik sulinerminni ilaqutariittut aningaasaqarnerminnik isumannaallutillu nunatta sineriaanut avammullu tunisassianik pilersuipput. Nunaqarfiit annerit minnernillu tamarmik immikkuullarissuseqarput, piniartullu aalisartullu ilaquttaminnut pilersuisuupput aningaasarsiornikkullu pingaarnerpaatut innuussutissarsiutitsinnik aalisarnermik isumaginnittuullutik. Illoqarfeqarpugut mikisunik angisuunillu inuussutissarsiornikkut assigiinngisitaartunik ileqqoqalersimasunik, raajanit qaleralinnut tunisassiorfeqartunik inuussutissalerinermiillu takornariaqartitsinermut piorsaaffiusunik. Ilinniarfeqarpugut inuusuttortatsinnik amerliartuinnartunik ilinniartitsiffiusunik. Ineriartorneq tamanna piorsassavarput.

Unammillernartortaa tassaavoq akimmiffiit uniffiginagit inoqarfitta tamakkerlugit pisuussutaannik nassaarinninnissaq. Ataatsimut siunertaqarluta sulinissarput angujumallugu nunaqarfiit illoqarfiillu pillugit eqqarsartariaaserput immikkoortikkunnaartariaqarparput. Arlaannaat qinerneqartariaqanngilaq, ataatsimoortinneqarsinnaapput. Unammillernartoq aamma tassaavoq nunaqarfinni illoqarfinnilu tamani piumassuseqarnermik nutaaliorusussuseqarnermillu pilersitsinissaq, inuit tassani najugallit namminneerlutik ineriartortitsinerminni siuttuunissaat angujumallugu.

Pissutsit pitsaasut siammarlugit
Nunap immikkoortuini inuuniarnermi atukkat pillugit ilisimasaqangaatsiarpugut. Ilisimavarput nunaqarfippaalunni atuarfiit ingerlalluartut, meeqqat nunaqarfinneersut illoqarfimmiunut naleqqiullugu agguaqatigiisillugu angajoqqaaminnit ilinnigaqqortuujunerusartut, ilisimavarpullu nunaqarfinni meeqqiorneq illoqarfinnit annerusoq. Taaneqartoq kingulleq immikkut maluginiagassaavoq, ingammik ukiuni makkunani nunatta inoqqortussusiata appariartuaarnerani.
Nunaqarfinni illoqarfinnilu amerlanerusuni ajunngitsumik ineriartorneq angujumallugu qanoq ililluta pissutsit tamakkua illersorlugillu siammassavagut? Partiip ataatsip politikerilluunniit ataatsip nammineerluni suliarisinnaanngilaa. Siammasissunik isumaqatigiissusiornikkut politikkikkullu isumaqatigiinnikkut ineriartornissaq tamatta akisussaaffigisarput ilusilersussavarput.
Ineriartorneq ajunngitsoq aamma innuttaasut tamakkivillugit naleqartinneqartutut misigitinnerisigut anguneqarsinnaavoq. Siusissumik soraarnermusiaqartuugutta, ilinniartuugutta, sulisartuugutta, inuusuttuugutta utoqqaaguttaluunniit, nunaqarfimmi illoqarfimmiluunniit peroriartorsimagutta, angutaagutta arnaaguttaluunniit, tamatta tunniussaqarsinnaalluta misigisimasariaqarpugut periarfissinneqartariaqarlutalu.

Naligiinneruneq ataatsimoornerulersitsissaaq
Nuna inuuniarnermikkut ajornartorsiortunik isumaginnissinnaassutsimigut nalilersorneqartarpoq. Ukiuni kingullerni naligiinnginneq annertusiartuinnartoq takuarput. Tamanna ernumanarpoq. Inuuniarnikkut aningaasaqarnikkullu naligiinnginneq avissaartuunnermik malitseqartarpoq. Nunatta ineriartortilluarnissaanut akimmiffiit annersaat tassaavoq pisuut pissakinnerillu naligiinngikkiartuaarnerat. Naligiinnginneq akiorniartariaqarparput aningaasaqarnikkullu nalimmassaasariaqarluta. Inuit Ataqatigiinnit iliuusissanik tikkuagaqarsinnaavugut. Akissarsiaqqortuut akileraarnerusalernissaat kissaatigaarput, ilanngaaserinikkullu ikiorsiissutillu aqqutigalugit akissarsiakinnernut oqilisaarusulluta.

Aaqqissuusseqqinnissaq pinngitsoorsinnaanngilarput
Aaqqissuusseqqinnissat pisariaqarput. Aaqqissuusseqqinneq ulorianartuunngilaq sakkuuvorli inuiaqatigiinnut inooriaatsimullu naleqqunnerusumik aaqqissuussinissamut. Assersuutigalugu ikiorseeriaatsit ullumikkut atorneqartut inooriaatsitsinnut piviusuusunut naleqquppallaanngillat. Aningaasaativut amerlavallaat namminneq kivitsisinnaagaluartunut maannakkut atortarpavut. Tamanna anginaasaatitsinnik kipungasumik atuinermik kinguneqarpoq, atorfissaqavissunullu ikiorsiinissamut akissaarunnermik kinguneqarluni. Tamassuma kinguneraa naligiinnginnerup annertusiartiunnarneranik tamannalu aaqqittariaqarparput.
Inuit Ataqatigiinnit nuna tamakkerlugu kiffartuussinermut isumaqatigiissutit tapeeriaatsillu misissoqqikkumavagut, angallannikkut, ulluinnarsiutinik pilersorneqarnikkut assartuinikkullu naligiinnerusunik periarfissiiumalluta. Ullumikkut angallannerup sumiiffinnilu ataasiakkaani inuuniarnerup akisuvallaarnera pissutigalugu inuit amerlavallaat angalasinnaanissamut killilersorneqarpallaarujussuarput. Angallassinnaaneq annertusartariaqarparpoq inuussutissarsiornikkut ingerlatseqatigiiffiit minnerit, akunnattut annerillu suliniutinik nutaanik pioreersunillu ineriartortsinissaminnut iluanaaruteqarsinnaanissaminnullu periarfissikkumallugit. Inuussutissat peqqinnartut akimikkut nikingarujussuarnerat aamma annikillisassavarput, assersuutigalugu Ittoqqortoormiini, Ilulissani Kullorsuarmilu akit naligiinneruleqqullugit.

Nuna ataatsimut isigineqassaaq
Nunarput tamakkiisumik isiginissaa pingaaruteqarpoq. Pingaaruteqarpoq kikkut tamat Nunatta ineriartortinnerani peqataallutik akisussaaqataallutillu misiginissaat. Tamatta immitsinnut qiviartiariaqarpugut aperalutalu inuttut ataasiakkaatut kivitseqataanerput naammannersoq.
Inuuniarnikkut aningaasaqarnikkullu naligiinninngeq qaangissagutsigu Nunarpullu illinissaminut inisseqqissappat tamatta pisinnaasarput tunngavigalugu kivitseqataasariaqarpugut.
Politikkikkut tamanna aamma suliassaavoq. Naalakkersuinikkut iligiikkuutaarnikkut qinersinermit qinersinermut allanngorartumik politikkikkut ingerlatsiinnassanngikkutta iliuusissaqarpugut. Iliuusissat ilaat tassaavoq siammasissunik isumaqatigiissusiornerit. Inuit Ataqatigiinnit iliuusissat taakkua atussallugit piareersimavugut, kisimiissinnaanngilagulli. Partiit tamakkerlutik suleqataasariaqarput.

Politikkikkut naapinnikkut toqqissisimanermik pilersitsissaagut
Inuit Ataqatigiinnit qularutiginngilarput nukitsinnik katersuutsitsinikkut suliassaqarfinni arlalinni politikkikkut naapissinnaassasugut. Patajaatsumik inuussutissarsiornikkut ineriartortitsissagutta suliffissanillu pilersitsissagutta tamanna pisariaqarluinnarpoq. Innuttaasut periarfissanik takunnissinnaanissaat atorluaanissaallu angussagutsigu toqqissisimanartumik eqqissisimanartumillu politikkikkut ingerlatsisariaqarpugut.
Toqqissisimaneq tatigineqarsinnaanerlu tassaapput inuiaqatitsinnik ineriartortitsilluarnermik inuuniarnermilu aningaasaqarnikkullu naligiinnerusumik inuulersinnaanissamik pilersitsisussat, illoqarfinnilu nunaqarfinnilu tamani kulturikkut pisuussutigingaakkatsinnik sikkerartitsisussat.

Namminersulivinnermut nukissaq ilutsinnit pissaaq
Namminersorneq ilutsinnit pinngussaaq. Namminersorneq pillugu inatsit politikkikkut namminersulivinnissamut aqqutissiuivoq. Tassungali killinnginnitsinni inuiaqatigiittut inuiattullu suliassarput tassaavoq imminut nammassinnaaneq. Tamanna taamaallaat aningaasaqarnermut tunnganngilaq. Allarpassuarnik aamma sanarfisassaqarpugut maannakkullu piffissanngorpoq kikkut tamat peqataaffigisaannik ineriartortitsinissaq.
Inuiaqatigiit qiteraliat tassaapput meeqqat inuusuttullu. Taakkuupput ataatsimoornermi nukittuumi inuttut nukittuutut ineriartortussat. Angajoqqaajusugut, perorsaasut ilinniartitsisullu ullut tamaasa ilungersorlutik sulisut inersimasullu allat tamarmik, tassaavugut meeqqat inuunerinnissaannik ilusilersuisut.
Nunatta illinissaminut ingerleqqinnissaa ataatsimoorluta suliaritigu. Suleqatiginnikkumalluta assatsinnik isaassivugut.
Inuit Ataqatigiit innuttaasut tamakkerlugit inuiattut ullorsiornitsinni pilluaqquagut. Namminersornerup ukiuni tallimani atuussimanerani pilluaritsi. Suleqatiginissarsi ataatsimoornikkullu Nunatta siunissaanik qaamasumik pilersitseqatiginissarsi qilanaaraarput.
Ataatsimoorluta nunatta siunissaa ilusilersorparput.

Sara Olsvig
Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Qaasuitsup Kommunalbestyrelse-ani Borgmesteri katersuuffiungilaq

                                                                                                                                         Aasiaat 13. juni 2014

Qaasuitsup Kommunalbestyrelse-ani Borgmesteri katersuuffiungilaq

 

Qaasuitsup Kommunalbestyrelsiani suliassarpassuaqarpugut  sunniuteqarluta  suleqataaffigerusutatsinnik, suleqatigiinniarnermulli aporfiit  annertuallaaqat.  Kommunalbestyrelsip  suliniutissatut siunniusai amerlavallaat uningaannarput  naammaginartumillu  suliniutigineqaratik.

Kommunalbestyrelsip suliassatut nukiginnartutut siunniussai suleqataaffigerusoqaagut, assersuutigalugu  aqutsinermut  pitsangorsaatissat uningaannartuusineri  naammagiunnarpagut, sulisut politikkerillu peqataatinneqarneri  isumasiorneqarnerilu annikippallaaqaat. Suliassallu ingerlanneqarsimagunik inunnik ataasiakkaanik kisermaanneqarneri  naammaginngilarput. Peqataarusuppugut naatsorsuutigarpullu inoqarfinni tamani sulisut sinniisaat sulinerup pitsangorsaavigineqarnissaannut uagutsitulli kajumillutik peqataarusukkaluartut.  Nunaqarfinni Aqutsisut aqutsinermi pisinnaatitaaffiisa annertusinissaat Kommunalbestyrelsep siornali  siunniuttarpaa, suliniutigineqarnerali ersinngilaq akuutinneqarnerpullu annikippallaaqaq. Suliat sumut killinnerinik paasinialuusarneq naammaginartumillu akineqassanani tamaanga  killeqartariaqarpoq. Peqataatinneqarnissarput ujartorparput ikiuukkusuppugut innuttaasullu peqataasikkusuppagut ikioqatigiinnitsigut.

Borgmesterimut  pisortaaneranullu  attaveqarniarnerit  ajornarpallaaqat, saaffiginnissutit akilertorneqarneq ajorput ilaallumi akineqangivissortarlutik. Piffissami kingullermi qarasaasiaq aqqutigalugu attavigiineq ajorseriarujussuarsimavoq malinnaaniarnermut sunniuteqaqisumik, ataatsimiisitaliat kommunalbestyrelsillu ataatsimiiffissaat aaliangersoriikkat malinneerukkiartorput.

Piffissamilu kingullermi Qaasuitsup Kommuniani inuutissarsiornikkut inerisaaniartut pisariaqarteqisagut  Borgmesterip nammineq inuutissarsiornermut soqutigisani aallaavigalugit kusanarpallaangitsumik saassutarisarpaai, tamanna pivoq Ilimanami takornariaqarnikkut inerisaanissamik suliniuteqartut pillugit qassiiliortitsinermi, kingullermillu Upernaviup eqqaani suliffeqarfiup namminersortup  pisortaanik  sorarsitseqqusinermik nipilimmik oqariartuuteqarneratigut.

Inuit Ataqatigiit isumaqarput  Qaasuitsup kommuniata Borgmesteriata inuutissarsiornikkut  nammineq innuttut  aningaasarsiornermi  soqutigisani pillugit  inuutissarsiornermi kommunitsinni  suliniutinut akornusersuinermut uparuartuinermullu  nukiit  annertuallaat  atoraai, annikippallaamillu  inuutissarsiornermi  siuarsaalluni  suliniutinut  piffisamik atuisoq. Tamanna pillugu Parteeqamminik  arlaleriarluni  assortorumi-naattunik uparuarneqartarnera takussutissaavoq.

Qaasuitsup Kommunalbestyrelse-ani  Inuit Ataqatigiit ilaasortaatitaasa Qaasuitsup kommuniani aqutsineq  ersarissumik pitsangorsartariaqartutut isigaat. Nukittorsaasoqartariaqarpoq sulinermilu nukittorsaanermut peqataarusoqaagut. Borgmesterilu katersuuffiujunnarsimanini iliuseqarfigisariaqarpa, kommuneqarfimmi illoqarfinnut nunaqarfinnut  minnerungitsumillu sulisunut  siuttuulluni ersarinnerulersittariaqarpaa, Illoqarfiit Nunaqarfiillu taakkulu innuttaai alakkaamanerisigut, ersarissumik kaammattuisuunermigut, minnerungittumillu inoqarfinni tamani sulisunut  inussianersuunermigut  kaammattuerpalaanerunermigut.

Borgmesteri pisortaaneralu kaammattorparput innuttaasunut sulisunut kommunalbestyrelsimilu ilaasortanut katersuuffiunini  pitsangorsarniarlugu iliuseqassasoq, ammasumik suleqaterinnermigut suliassanillu agguataarinermigut .

In.in.
Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Kommunalbestyrelse-mi ilaasortaq.

Naalakkersuisut Siulittaasuat – akerleriinniarneq nukiunngilaq!

Naalakkersuinikkut isummerfissat pingaarutillit suut naalakkersuisunit qaqinne-qassappat? Aningaasarsiornikkut ajalusuulernerup iluarsiissutissartaat qanoq ittuussasut Naalakkersuisut takorloorpaat? Partiit akornanni suleqatigiiffiusaria-qartut pingaarutillit naalakkersuisut suut siunnerfigivaat? Suliffissaaleqinerup ataavartumik aaqqiissutissarsinissaa, inuusuttullu uniinnarsimasut pillugit qanoq ilillusi Naalakkersuisuniit aaqqiiniarpisi? Tassami 174,2 mio-nit ukiumoortumik iliuuseqarnerupput ataavartumik aaqqiissutaanngitsut.

 

Naalakkersuisut Siulittaasuat apeqqutigineqartut akisannginneranut ungasillititsisarpoq

Naalakkersuisut Siulittaasuata partiit siulittaasuinit apersorneqartarnermini apeq-qutigineqartut qiterpiaannut tunngasumik akisannginnera siunnerfeqaqatigiinnis-samut ungasillititsisarpoq. Akerlerisamut oqaluttumik nipeqarneq, imminullu iller-suinnarluni sulinertut ilusilimmik akissuteqartarneq inuiaqatigiit siuttuatut atus-sallugu tulluartuunngilaq. Pisariaqartipparput naalakkersuinikkut siunnerfiit ersarissumik saqqummiunneqartarnissaat

 

Pisariaqartipparput naalakkersuinikkut siunnerfiit ersarissumik saqqummiunneqartarnissaat. Naalakkersuisulli Siulittaasuata minnerpaamik er-sarissunik siunnerfilersorsin-naasariaqarnissaa anguneqarsinnaanngippat siunis-sami ajornartorsiutissatta sammineqaratik aaqqinneqaratillu inuiannut uatsinnut ajutoorutaanissaat takkutilerpoq. Ajornartorsiutimmi piupput. Massakkut suliaralugit iliuuseqanngikkutta siunnerfeqanngikkuttalu navianarluinnartumik inissis-saagut.

 

Suliassaq pingaarnerutikkusutarput tassaavoq suliassatta torrallatamik suliarineqarnissaat

Naalakkersuisut suliassaat pingaarneq tassaanngilaq oqallorinneqqusaalluni unamminissaq. Suliassaq pingaarnerutikkusutarput tassaavoq suliassatta torral-latamik suliarineqarnissaat. Nunatta inuisalu siunissaat matumani pivarput! Kissaatigaarput aamma Naalakkersuisut Siulittaasuata oqalupallanneq pingaarnerutinnagu silatusaartumik Inatsisartunullu pissuserissumik peqataatitsisumillu suleriaaseqarluni siunnerfinnik unammeqatigiiffiusussanik sassaallertaqqullugu.

 

Qasukkarsimaarneq Naalakkersuisut Siulittaasuata ilisarnaatigilerpaa

Nunatta inuisalu naalakkersuinikkut siuttuimmik siuttoqarnissaat iliuuseqarnikkut piviusunngortitsinissamillu iliuusissanik siulersuisinnaasumik amigaateqarpugut. Qineqqusaarutit saqqummiutereerlugit, qinersinerlu naammassereerlugu naalak-kersuinikkut sulineq aallartereerlugu qasukkarsimaarneq Naalakkersuisut Siulit-taasuata ilisarnaatigilerpaa. Tamanna naalakkersuinikkut suliaqartugut upper-narsisarparput, Naalakkersuisut Siulittaasuata apeqqutinut akisarneratigut, saq-qummiussisarneratigut, siunnerfilersorsinnaannginneratalu imminut illersuinnar-tutut nipilerluni oqariartuuteqartarneratigut takussutissartaqartoq.

 

Naalakkersuisut Siulittaasuat katersuuffiusoq amigaatigaarput

Inuiaat namminersortut, pissutsinut ilungersunartunut appakaakkiartortut unam-misassaqartullu katersuuffeqarlutik ingerlaarfissaat naniniassagutsigu, taava Naalakkersuisut Siulittaasuat katersuuffiusoq amigaatigaarput. Inoqatinut sule-qatiginnippalaarneq, qanilaarneq ataqqinnittumillu assanik isaassineq ujartorpara. Ujartorpara pingaaruteqaqimmat. Inuiattut ataasiugatta suleqatigiittaria-qarattalu. Isummatigut sorsunniarneq ujartorunnaarlugu inuiattut katersuuffe-qarnissarput ujartuinnaruk.

 

Suli Naalakkersuisunit malunnaatilimmik siunnerfilersorfiunngilaq

Illua-tungiliuttutut pingaartinneruarput suliassat ilungersunartut unamminissaat. Inuiaqatigiit siuariarnissaat atukkamikkullu nutarteriffiusumik iliuuseqarfigineqar-nissaat suleqataaffigerusuppagut. Sulili qinigaaffik ingerlavipput Naalakkersuisu-nit malunnaatilimmik siunnerfilersorfiunngilaq. Neriuppunga Naalakkersuisut Siu-littaasuat inuiaat siuttuattut pissusilik Inatsisartut ataatsimiinnissaanni tulliuttumi takussallutigu.

 

Ataatsimoorneq suliassanillu unammilleqatigiinneq pissasoq ujartorpara

Ataatsimoorneq suliassanillu unammilleqatigiinneq illuatungeriinneq apeqqutaa-tinnagu pissasoq ujartorpara. Inuiattut ataasiunerput kikkut partiimi sumi ilaanerat, kikkullu qanoq isumaqarnerat unammissutiginagu nukittoqqutitut atorluar-lugu aqutsineq tamatsinni kissaataavoq. Kalaallit Nunaat inuiaallu kalaallit tamaasa siuttuuffigigakkit isummat assigiinngitsut aamma katersuutsinniartarigit.

 

Inatsisartunut Ilaasortaq Aqqaluaq B. Egede, Inuit Ataqatigiit, mobil: 56 27 66

Inatsisartuni suleqatigiinneq pitsaanerulerli!

Nuuk, 5. juni 2014

Inatsisartuni suleqatigiinneq pitsaanerulerli!

Inatsisartuni upernaakkut ataatsimiinneq ullumikkut naammassivoq. Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ilaasortaatitaat isumaqarput Inatsisartuni sulineq pimoorunneqarnerusariaqartoq.

Maluginiakkatta ilaat tassaavoq Naalakkersuisunit suliassaqarfinni annerni  naaperiaarusussuseqartoqanngittoq, oqallinnerillu sukkut tamaana unitsinneqarlutik mattuneqaannartarneri tamat oqartussaaqataanerannik aallaaveqartumik aqutseriaatsimut tulluanngilluinnartoq isumaqarpugut.

Ataatsimiititaliani sulineq pitsanngortariaqarpoq

Ataatsimiititaliani sulinerup apparnera ammasumik eqqartorlugu pitsanngortittariaqarparput – sulisariaqarpugummi! Sulianut ilumoorussinngippallaarneq takusartagarput, inuit piareersarsimanatik takkuttarnerat Inatsisartut sulinerannut apparsaataaqaaq.

Taamaattoq ataatsimiinnermut angusaqarfiulluartumut qujalluta, kaammattuutigaarput ukiakkut ataatsimiinnissatsinnut suleqatigiinneq annertunerusoq Naalakkersuisut partiillu tamarmik timitalersussagaat.

Naapinnerit nuannaarutigaavut

Angusat politikkikkullu isumaqatigiissutit upernaaq manna naammassisavut arlaqarput.

Naak misileraalluni avaleraasartoorniarnermi akitsuutit suliarineqarneri aallaqqaammulli Naalakkersuisunit suliarinerlutaasimasut, aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami partiit suleqatigiilluarnerisigut isumaqatigiissusiortoqarmat nuannaarutigaarput. Aalisarnermi kiilu-mut akitsuut siunnersuutigineqartumik apparlugu 95 øre-nissaanik isumaqatigiissutigineqarmat nuannaarutigaarput. Inuussutissarsiornikkut ineriartortitsineq sattalluni aalajangikkallu kingunissaannik ilisimasaqarani ingerlanneqannginnissaa kaammattuutigissavarput.

Nunalerinermi imminullu pilersornerup annertusarnissaanut aningaasaliissutit 15 mio. kr.-inik annertusaaviginissaat anguarput.

Suliffissaaleqineq akiussallugu tamatta akisussaaffigaarput

Suliffissaaleqinermut akiuiniarneq pimoorussisumik ingerlanneqartariaqartoq partiit tamaasa suleqatiserisimagaluarpagut; anguniarlugu ilinniartitaanikkut annertusaaneq aqqutigalugu suliffissaaleqineq akiorniarneqassammat, tamannami sanaartugassanik siuartitsinerinnakkut pisinnaanngilaq, minnerunngitsumik suliassaqarfimmi tassani kommunit suleqatigineqartariaqarneri oqariartuutigaarput.

Tarnimikkut nappaatillit atugarisaat pitsanngorsarumallugit siunnersuutit marluk akuerineqarmata, nunatsinni tarnimikkut nappaatillit 900 missaaniittut sullinneqarnerisa pitsaa-nerulernissaat anguniarparput, tamatumanilu qanigisaasut peqataatinneqarlutik sullissinermut ilaanissaat angusariaqarparput.

Aalisarneq pillugu naapissinnaasariaqarpugut

Pissanngatigisarput tassaavortaaq aalisarnermut inatsit nutaaq ukiamut saqqum-miunneqartussaq, maannamummi nunatsinni inuussutissarsiutit aningaasarsiornikkut avammullu nioqquteqarnikkut annersaat pillugu Naalakkersuisut qanoq sinaakkusersuiniarnersut tusarsimanngilarput.

Pingaaruteqartorlu tassaavoq inatsisissaq saqqummiunneqarpat tamakkerluta naaperiuteqarnitsigut, aalisarnermi sinaakkutissat ukiorpassuarni atuuttussat qulakkiissagigut, taakkulu politikkikkut ”anorip nikinnerinut” sunnertiavallaanngitsumik inissinneqassasut. Maannamut suliassaqarfik taanna politikkikkut aporaaffiuallaaqaaq, tamannalu inuussutissarsiummut ingerlataqartunut toqqissisimananngilaq.

Nunatta patajaatsumik ineriartortinnissaanut akisussaaqataarusuppugut

Nunatta aningaasaqarnikkut patajaattumik inissinnissaa Naalakkersuisunit qanoq iliuuseqarfiginissaa suli tusagaqarfiginngilarput. Suli paasinngilarput Naalakkersuisut qanoq politikkeqarnersut – aaqqissuusseqqinnerit qanoq ittut naatsorsuutigisariaqarnerigut.

Nunatta politikkikkut patajaatsumik aalaakkaasumillu ingerlanneqarnissaa suleqataaffigerusoqaarput. Tamanna angujumallugu oqaloqataanissamut suleqataanissamullu Inuit Ataqatigiinnit piareersimalluinnarpugut. Ajoraluartumik suliassaqarfinni amerlavallaani oqaloqatigiinnerit suli pinngillat. Neriuutigaarput Naalakkersuisut aningaasaqarnermut inatsisissamik, aalisarnermut inatsisissamik suliassanillu allanik suliaqarnerminni illuatungiliuttunik sioqqutsilluartumik oqaloqatiginninnissanut qaaqqusisalerumaartut.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit

Sara Olsvig

Siulittaasoq

Mobil: 526858

Allan Pertti Frandsen: Vittus qujanaq

Vittus qujanaq

Kommuninut nalimmassaanermut atatillugu isumaqatiginninniarnernut tungatillugu isornartorsiuininnut Aningaasaqarnermut Nunamullu Namminermut Naalakkersuisup Vittus Qujaukitsup 2. juni 2014 akissutaa atuarpara.

Eqqarsaallannarpoq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup, Vittus Qujaukitsup, 1. juni 2014 isornartorsiuninni kisitsisit piviusut saqqummiussakka oqallisigerusunngimmagit.

Kommuneqarfik Sermersuumi aamma tupigusuutigaarput, innuttaasut akilerarutaat suli amerlanerusut – nunaqarfitsinnit 8-neersut, kiisalu Ittoqqortoormiineersut, Tasiilameersut, Paamiuneersut aamma Nuummeersut  – nunatta karsianut akiliutigineqassammata, aningaasartuutillu kommunip karsianit akilersorneqaannassallutik.

Assersuutigalugu, Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaanni sulisut akileraarutaat nunatta karsianut nakkartinnissaat eqqarsaatigineqarpoq, Kommuneqarfik Sermersuumilu kommunip karsiata Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaanni sulisut sullinneqarnerat isumagiinnassallugu, tassani pineqarlutik aputaajaanerit, meeqqat atuarfii, il.il.

Tamakku imminnut naapertuutinngillat, ingammik  piffissami Kommuneqarfik Sermersuumi aningaasartuutissat qaffakkiartortillugit, isertitallu appariartortut.

Ataaserlu qularnanngilaq: Kommuneqarfik Sermersooq aningaasatigut ajutuussaappat, tamanna nunatsinnit tamarmit aningaasatigut malunniutissaaq.

 

Inuulluaqqusillunga // Med venlig hilsen

Allan Pertti Frandsen, Inuit Ataqatigiit
Ilaasortaq / Medlem af / Kommunalbestyrelsen, Kommuneqarfik Sermersooq

Postadresse: Timerlia 46, 3905 Nuussuaq, Greenland

Mobil +299 598755, apfr@sermersooq.gl, www.facebook.com/ia.pertti

Partii nutartertoq, nukiit ataatsimoortut

6. juni 2014 

Partii nutartertoq, nukiit ataatsimoortut

Inuit Ataqatigiinni siulittaasunngortutut siulittaasullu tulliatut immikkut ittumik ataatsimeersuarnerup naammassilluarnera nuannaarutigalugu politikkikkut sule-qatigiilluarnissarput qilanaaraarput. Nukivut suleqatigiissillugit Inuit Ataqatigiit politikkiat tunngavigalugu inuiaqatigiinnut iluaqusersuissaagut. Ataatsimoorneq, suleqatigiinneq siunnerfinnillu anguniagaqatigiinneq aallartereerparput.

Nuannaarutigaarput immikkut ittumik ataatsimeersuarnitsinni aallartitanit tamatta tunuliaqutserneqarluarluta taaneqaratta. Partii ataatsimoortoq, nutartertoq nukiillu kattullugit ingerlaqqittussanngortoq siuttuuffigissallutigu piareersimalluinnarpugut.

Ukiuni makkunani Nunatta Naalakkersuinikkut aningaasaqarnikkullu inissisimanera nalorninartortaqarpallaarlunilu ataatsimoortitsinngippallaarpoq. Naalakkersuinikkut Nunatta ingerlanneqarnera patajaattunngorteqqissallugu aqqummullu eqqortumut nunatta inisseqqinnissaa sulissutigeqqissallutigu Inuit Ataqatigiit piareersimalluinnarpugut.

Nunatta isorartunera inoqarfiillu assigiinngiiaarnerat nukittut atussavarput, assi-giinngisitaarneq inissaqartillugu, nunaqarfimmiut illoqarfimmiullu tusaallugit. Siornatigut torrallannerliukkat qanoq aaqqinneqarnissaat periusissiorpavut. Aaqqiissutissallu sinerissami inuit ilisimalissavaat, tamanna pissaaq inuit tikillugit paasissutissanik suliassanillu avitseqatiginerisigut.

Isorliunerusut politikkikkut isumagineqarnerunissaat partiitut sulissutigissavarput. Nunaqarfiit illoqarfiillu minnerit inuussutissarsiornikkut, isumaginninnikkut allatigullu siuarsaanissamik siunnerfinnik tamatigut piorsaaviginissaat siunniupparput.  Meeqqat, inuusuttut, inersimasut utoqqaallu inuunerinnissaat, inoqarfimmi sorlermiinneq kommunemulluunniit sorlermut ataneq apeqqutaatinnalugu, Inuit qitiutilluinnarlugit sulissaagut.

Siulittaasutut siulittaasullu tulliatut ataatsimut nukittuffivut siammasipput Inuit Ataqatigiinniillu politikkikkut sulinitsinni Nunatta innuttai ataatsimoortinnerulissallugit qularinngilarput. Naalakkersuinikkut ingerlavik nalorninanngitsoq politikkikkullu ingerlatsineq patajaatsoq tunniussassaraavut.

Peqatigiilluta sulinissatsinnut nukivut atussavagut, suleqataajumasut tamaasa tikilluaqqullugit. Inuiattut ataatsimut katersuuffeqarnissarput pingaartipparput, aamma inuit siunnerfeqartumik suleqatigiisillugit angusaqassaagut.

Inuit Ataqatigiit immikkut ittumik ataatsimeersuarnitsinni ataatsimeersuariat  partiimilu ilaasortaqativut, immikkoortortaqarfinnit aallartitat, nunaqarfinni, kommuneni inatsisartunilu qinigaatitavut, minnerunngitsumillu namminneq kajumissutsiminnik ikiuuttorpassuavut nipilersortuvullu qamannga pisumik qutsavigaagut.

Ataatsimeersuarnitta ataatsimoorfiulluarnera partiimik nutartertumik kinguneqassaaq. Nukivut ataatsimoortillugit angussavarput – inuiaat nunaminni ataatsimut siuarsarnerat.

Sara Olsvig, Siulittaasoq​
Aqqaluaq B. Egede, Siulittaasup tullia

 

Inuusuttut Ataqatigiit ataatsimeersuarnerat angusaqarfiulluarpoq

Inuusuttut Ataqatigiit ataatsimeersuarnermi qinersinikkut aaliangiunneqartut imatut isikkoqarput.

 

Inuusuttut Ataqatigiit siulersuisui:

Siulittaasoq ingerlaqqilluni unammillerneqaranilu Múte Bourup Egede

Siulittaasup tullia ingerlaqqilluni unammillerneqaranilu Jane Petersen

Aningaaserisoq aamma ingerlaqqilluni unammillerneqaranilu Arnak’ Larsen

Allatsi aamma unammillerteqarani Iddimanngiiu Bianco

Siulersuisunilu ilaasortat pingasut:

Aannguaq J. Hansen

Avaaraq Olsen

Ivana Josefsen

Sinniisut marluk

Arkalunnguak Henningsen

Qulutannguaq Berthelsen

 

Inuusuttut Ataqatigiinni inuusuttoqatigut soqutiginnilluarlutik peqataalluarnerat assut nuannaarutigaarput, sineriammullu siammarterluaqqanerput tulluusimaarutigalugu.

Ataatsimeersuarnermi siunniunneqartut Inuusuttut Ataqatigiit sulissutigissallugit ukiuni takkuttussani anguniagassarilerparput.

Kinguaariillu nikinnissaanut tunuliaqutaassalluta piareeqqalluta.

 

Inuusuttut Ataqatigiit

 

Attavissaq – Kontakt:

Múte Bourup Egede – Mobil: 240609.

Meeqqat ulluanni meeqqat nuannisassapput

1.juni 2014

 

Meeqqat ulluanni meeqqat nuannisassapput

Asasavut meeqqat

Junip aallaqqaataani sineriak tamakkerlugu ilissi ullorsi nalliuttorsiutigineqarpoq. Ulloq manna nuannaarnermik nukissanillu siammarteriutigaluta meeqqatut pisinnaatitaaffissilu qitiutippavut.

Meeqqamut inuuneq nuannersoq toqqissisimanartumik peroriartornissamut tunngavoq.  Angerlarsimaffimmi toqqissisimanissarsi, paaqqinnittarfinni, atuarfinni fritidsklubbinilu toqqissisimanissarsi.

Meeqqanut amerlanerpaanut inuunissinni ukiuni siullernik arlalinni angajoqqaasi qitiupput. Angajoqqaassi toqqissisimanartumik ulluinnarni inuunissinniisumagisarpaat. Angajoqqaassi toqqagaat sorpassuit, soorlu qanoq nerisaqassanersusi qanorlu angerlarsimaffeqassanersusi, inuunissinni qanoq periarfissaqarnissassinnik misigisaqarnissassinnillu aalajangiisarput.

Meeqqatut pisinnaatitaaffeqarpusi. Ilarpassuasi pisinnaatitaaffiit taakku pillugit atuarfimmi ilinniagaqartarpusi. Pisinnaatitaaffiit isumaqarput meeqqat tamaavimmik ajunngittumik pineqassasut, angerlasimaffeqassasut, atuassasut, naammattumik peqqinnartunillu nerisaqassasut, pinnguarnissamut misigisaqarnissamullu piffissaqassasut.

Meeqqat ilaat persuttaanertalimmik imerpallaarnertalimmillu angerlarsimaffeqaput. Meeqqat ilaat namminneq persuttarneqartarput. Taamaammat Meeqqat ulloqarnissaa pingaaruteqarpoq. Ullumikkut inersimasut ilissinnik isumaginnilluarnissamik pisinnaatitaaffissinnillu illersuinissamik eqqaasinneqarput.

Meeqqat aamma ulluinnaap qanoq innissaanik aalajangeeqataanissamut pisinnaatitaaffeqarput, soorlu meeqqat qinngasaarneqannginnissamut pimmatigineqannginnissamullu aamma pisinnaatitaaffeqartut.

Meeqqatut pisinnaatitaaffisi suunerinik paasisaqarnissarsi pisinnaatitaaffigaarsi inersimasullu tamatta pisinnaatitaaffissinnik ataqqinninnissamutpisussaaffigaagut.

Nalussanngilarsi inersimasut tamakkerluta ilissi pillusi maaniikkatta. Tamassi paarilluarusuppatsigit, ajornartorsiuteqaraangassilu apeqqutissaqaraangassiluunniit saaffiginnissinnaajuaannarpusi.

Neriuppugut nuannersumik, pinnguarluarlusi misigisaqarluarlusilu ulloq atussagissi. Nuannisarluarisi, immissinnut ilassinneqattaaritsi. Meeqqat, atorfissaqartippatsigit, eqqarsaatisi oqaatigisartakkasilu atorfissaqartittuarpavut. Amerlasuutigut inersimasut oqaasissaaleqisut ilissi oqaatsit eqqorluinnartut annittarpasi. Inersimasut puigorsimasinnaasaannik inuunermik ilissi isiginnittariaaseqarpusi. Tamatta inuunerput naleqarnerulersipparsi. Qujanaq.

Ulloq atorluarisiuk.

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat Sara Olsvig, mobil: 526858

Immikkut ittumik ataatsimeersuarnermit avammut nalunaarut

Inuit Ataqatigiit maajip 30-t 2014

Immikkut ittumik ataatsimeersuarnermit avammut nalunaarut

 

Inuit Ataqatigiit 2013-mi ataatsimeersuarnermi nalunaarusiarput naqissuseqqipparput.

 

Partiitut saamerliusutut inuiaqatigiinni naligiinnerulernissaq suliniutigiuarparput. Politik-kikkut tunngavigisarput taanna erseqqissaqqikkumavarput.

Nunatsinni naalakkersuinikkut ingerlatsinermi inuit sumiiffii tunngavigalugit aamma kom-munit akornanni immikkoortitsineq akuerinngilarput. Naalakkersuinikkut  tamanut ataq-qinnittumik ileqqoqarnissaq, naligiimmillu pinninnissaq torersumillu naalakkersuinikkut ingerlatsinissaq kissaatigaarput.

Inuit Ataqatigiit immikkut ittumik ataatsimeersuarnerminni ataatsimoorneq qitiutillugu siulittaasussamik nutaamik qinersipput.

Siulittaasussatut sassartut marluk inuupput politikeriullutillu nukittuut malugaarpullu par-tiip tunuliaqutaasa tunuliaqutsiinerat partiimik nukittorsaasoq.

Partiimut ilaasortat tapersersortivullu suleqataalluarnerat qujassutigaarput, suleqataa-nerullu suli annertusinissaa nuannaarutigalugulu qilanaaraarput.

Partiitut nukittorsaqqinnissaq aalajangiupparput, politikkikkut kattuffittullu.

Qitiusumik allaffeqarfimmit politikkikkullu naalakkersuinikkut suliaqarnermi tunuliaqut-tavut peqataatinneruniarlugit isumaqatigiippugut.

Partiimut siuttunngortut sineriak tamaat tikissagaat siunniupparput, immikkoortor-taqarfitsinnut qinigaatitatsinnut, innuttaasunullu tamanut attaveqarnerulernissaq angu-jumallugu.

Kattuffittut nukittorsarnitsinni suleriaaserput nutarteriffigissallugu aamma siunniup-parput.

Inuit Ataqatigiit immikkut ittumik ataatsimeersuarneranni taasisinnaatitaasut 72-t najuupput Inuit Ataqatigiillu oqaluttuarisaaneranni aatsaat taama amerlatigisunik taasi-sinnaatitaasunik peqataasoqarluni ataatsimeersuarpoq.

Inuit Ataqatigiit Inuusuttut Ataqatigiit, piffissami matumani aamma ataatsimeersuartut, ataatsimoorluta suleqqinnissatsinnut qilanaarpugut, suleqatigiinnerpullu nukittorsassal-lugu siunniupparput.

Inuiaqatigiit Inatsisartunut naalakkersuinikkullu siuttuusussanut qinersinissaannut tullin-nguuttumut piareerpugut.

Inuit Ataqatigiit immikkut ittumik ataatsimeersuarnerannut peqataasut sinnerlugit.

Sara Olsvig

Siulittaasoq

Mobil: 526858

INUUSUTTUT ATAQATIGIIT: isumasioqatigiillutillu ataatsimeersualerput

INUUSUTTUT ATAQATIGIIT

TUSAGASSIUTINUT NALUNAARUT– PRESSEMEDDELELSE
27.05.14
Inuusuttut Ataqatigiit isumasioqatigiillutillu ataatsimeersualerput
Inuusuttut Ataqatigiit isumasioqatigiillutillu ataatsimeersuassapput ulluni 28.-29.maj.
Isumasioqatigiinnerup ataatsimeersuarnerullu aallartinnginnerani inuusuttut peqataasut 28.maj
sassarsinnaanermut pikkorissassappt. Naapisimaarnermi inuusuttut nunatta avannaaniit, qeqqaniit,
kangianiit kujataaniillu tamarmik piukkunnarseruttornerit 24-usut peqataassapput.
Isumasioqatigiinnermi sammineqassaaq ‘Isumaginninneq atugarissaarnerlu’. Isumasioqatigiinneq
ataatsimeersuarnerlu Katuami ‘Ikunngutigiit inaanni’ ingerlanneqassaaq.
Inuusuttut Ataqatigiit isumasioqatigiinnerata ataatsimeersuareerneratalu kingorna peqataasut Inuit
Ataqatigiit Kattuffiata immikkut ittumik ataatsimeersuarneranut malinnaassapput.
Taamaalillutik IA-mi kinguaariit nikinnerat qanimut malinnaaffigissallugu.

Inuusuttut Ataqatigiit
Attavissaq:
Múte Bourup Egede – Siulittaasoq – mobil: 240609.

Paasissutissat:
Isumasioqatigiinneq ataatsimeersuarnerlu pissapput sisamanngorneq 29.maj. Tikilluaqqusaavusi.

_DSC0153 _DSC0151 _DSC0146 _DSC0143 _DSC0142 _DSC0141

Inoqarfiit inukinnerit oqartussaaqataanerat nukittorsarneqarli

Ilulissat, 25. maj 2014 

Inoqarfiit inukinnerit oqartussaaqataanerat nukittorsarneqarli

Inuit Ataqatigiit inoqarfiit inukinnerit pillugit ataatsimeersuarnermut peqataatita-qarluarpoq. Nunaqarfinnut aqutsisunut, kommunenut Inatsisartunullu qinikkat peqataapput, soorlu aamma Inuit Ataqatigiit borgmesteriutitaat peqataasoq. Ataatsimeersuarneq soqutiginartoq, pissarsiffiulluartoq arlalitsigullu iliuusissanik tikkuussisoq peqataasut nalilerpaat.

Ataatsimeersuarnerit ataavartumik ingerlanneqartarlik

Oqallinnerni nunaqarfinni aqutsisut peqataasut isumarpassuarnik annissuinerat iluarisimaarparput tusaallugillu. Inoqarfiit inukinnerit pillugit ataatsimeersuarne-rit ilisimatitseqatigiinnerillu pingaartillugit ataavartumik ingerlasarnissaat Inuit Ataqatigiinnit kissaatigaarput sulissutigissallugulu. Naligiinnerusumik suliassaqarfinnillu oqimaaqatigiissumik ineriartortitsisoqarnissaa pisariaqartutut isigaarput.

Oqartussaaqataanerup annertusarneqarnissaa pingaartipparput

Maluginiakkatta ilaat tassaavoq nunaqarfinnut aqutsisut oqartussaaqataanerat annertusarneqartariaqarneranik oqariartuuteqarneq, tamannalu isumaqatigaar-put. Nunaqarfiit ineriartortinneqarnissaanni nunaqarfinni innuttaasut aalajangiisuunissaat pingaartipparput sulissutigissavarpullu nunaqarfinni innuttaasuusut ineriartortitsinissamik piumassuseqarluartut ikorfartorneqarluarlutillu suleqatigi-neqarluassasut. Tamanna piaartumik nunaqarfinni aqutsisuni, kommuneni inat-sisartunilu iliuuseqarfigineqarnissaa sulissutigissavarput.

Illoqarfiit minnerit sammineqarpiannginnerat ippigaarput

Ataatsimeersuarnermi illoqarfiit minnerit sammineqanngippallaartut isumaqarpugut. Kommunit kattunnerisa kingorna illoqarfiit minnerit peqataatinneqarnerat oqartussaaqataanerallu millinikuuvoq, tamannalu sammissalugu pingaaruteqarpoq. Tullissaani ataatsimeersuartoqalerpat kaammattuutigissavarput illoqarfiit minnerit immikkut aamma sammineqassasut.

 

Inulerineq inuussutissarsiornerlu ataqatigiisinneqartariaqarput

Isumaginninnikkut, peqqinnissarfikkut, kultuurikkut ilinniartitaanikkullu sammin-ninnittoqarnera pisariaqavissoq isumaqarpugut inuussutissarsiornikkullu ingerlat-sinermut suliassaqarfiit taakkua ataqatigiinnerunissaat ujartorlugu. Nuannaaruti-gaarput nunaqarfinni aalajangersimasuni atuarfeqarnikkut  ingerlalluartoqarneranik saqqummiussisoqarmat, tamakkiinerusumillu inulerinikkut suliassat sammineqarnissaat sulissutigissallutigu.

Naak arnat?

Naggataatigut ataatsimeersuarnermut arnat peqataasut qanoq ikitsigineri Inuit Ataqatigiinnit maluginianngitsoorsinnaanngilarput. Naligiinnerusumik ineriartor-titsissagutta arnat angutillu peqataanerat oqimaaqatigiinnerusariaqarpoq, kaam-mattuutigissavarpullu nunaqarfinni aqutsinikkut tamanna anguniarneqassasoq.

Inuit Ataqatigiinnit peqataasut ataatsimeersuarneq ataatsimut isigalugu iluarisi-maarparput siunissamilu ataatsimeersuarnissanut peqataanissarput qilanaaralugu

Inuit Ataqatigiinit peqataasut tassaapput:

Nunaqarfiit sinnerlugit peqataasut – Bygderepræsentanter:

Ananias Torsteinsen, Ammassivik
Karta Korniliussen, Tasiusaq
Ejnar Jakobsen, Arsuk
Henriette Josefsen, Alluitsup paa
Gerth Nielsen, Akunnaaq
Otto Brandt, Iginniarfik
Magnus Petersen, Kullorsuaq
Erneeraq Poulsen, Atammik
Josef Motzfeldt, Igaliku

 

Kommunenut qinikkat – Kommunalbestyrelsesmedlemmer:

Asii Chemnitz Narup, Borgmesteri, Kommuneqarfik Sermersooq
Malene Ingemann, Qeqqata Kommunea
Peter Olsen, Qaasuitsup Kommune
Bent B. KristiansenQaasuitsup Kommunia

 

Inatsisartunut qinikkat – Inatsisartutmedlemmer:

Ane Hansen
Naaja Nathanielsen
Harald Bianco
Sara Olsvig
Hans Aronsen

 

Qanoq ikiaroornartoq ataatsimoorluta akiorsinnaavarput? Innuttaasunik oqallititsineq iluatsilluartoq

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ilaqutariinnermut peqqissutsimullu ataatsimiitsitaliamut ilaasortaatitaasa Sermersuumilu Kommunalbestyrelsemut ilaasortaatitap oqallitsitsinera iluatsilluarpoq.

Qanoq ikiaroornartoq ataatsimoorluta akiorsinnaavarput?

Oqallistitsineq pivoq 22.maj Nuup Katersortarfiani , inuillu 80 missaaniittut peqataapput.

Oqallinneq ammarneqarpoq politikerinit aaqqissuisunit. Oqallissaarisoralugu Leif Saandvig Imanuelsen, nammineq ikiaroortartuusimasutut qaangiisimasutullu saqqummiisoq,  Peter Petersen eqqarsaatissiisuuvoq, Mimi  Karlsen-ilu qitornaminik ikiaroorunnaartumik anaanatut misigisaminik oqaluttuarluni aallarniilluni.

Saqqummiinerup kingorna eqimattakkaarluni oqallinneqarpoq, saqqummiinermik naggaserneqarluni.

Saqqummiinermi ikiaroornartup paasiniutiginerunissaa inassutigineqarpoq, meeqqallu ikiaroornartumut naaggaarsinnaanngornissaat qanoq nukittorsarneqarsinnaanersoq eqqartorneqarluni.

Politit, ilanngaaserisut sutigut sukanganerusumik ikiaroornartumik eqqussniarnermut akiuisinnaanerunissaat eqqartorneqarpoq.

Katsorsaaviit akeerunnissaat nuannaarutigineqarpoq, katsorsartinnissamulli periarfissat amerlanerunissaat ujartorneqarlutik.

Angajoqqaat, allallu ikiaroortartumik ilaqutaqartut artorsaateqartullu oqaloqateqarnissamik saaffigisinnaasaannik amigaateqartoqarnera saqqummiunneqarpoq.

Allarpassuarnik aamma saqqumiisoqarpoq, tamakkulu ataatsimiisitsisut nalilersussavaat piffissamilu aggersumi politikkikkut suliaminnut nalilersuutitik atussallugit.

Isersimasunit oqallitsitsineq iluarineqarpoq kissaatigineqarlunilu amerlanernik taama ittunik aaqqissuusisoqartaqullugu, aamma illoqarfinni nunaqarfinnilu allani. Pingaartinneqarpoq ikiaroornartumik ajornartorsiuteqarnerup paqumigineqarani oqallisigineqarnerunissaa, ilisimasat annertusarneqarnissaat.

Aaqqissuisutut isumaqarpugut ataatsimiisitsineq iluatsilluartoq nanginneqassasorlu, aamma illoqarfinni allani.

Mimi Karlsen, Agathe Fontain, Juliane Henningsen, Uju Petersen

Inuit Ataqatigiit

Biilit innaallagiamoortut ukiumut biilinut orsussaq eqqussuussaq million-ilikkaanik nalilik annikillisissinnaavaat

Tusagassiutinut nalunaarummi oqariartuutit:

  •      Biilit innaallagiamoortut eqqussinermut, motorinullu akileraarutitaqanngillat.
  •  Biilit innaallagiamoortut illoqarfitsinni biilit mingutsitsinerat minnerulersissinnaavaat.
  •  Biilit innaallagiamoortut biilitut nalinginnaasutulli ukiuunerat anigorluarsinnaavaat.
  •  Biilit innaallagiamoortut illoqarfinni erngup nukinganik pilersuiffiusuni 100 %-imik nukimmik nunatsinneersumik pilersugaapput.
  •  Biilit innaallagiamoortut ukiumut biilinut orsussaq eqqussuussaq million-ilikkaanik nalilik annikillisissinnaavaat.
  •  Illoqarfinni erngup nukinganik pilersuiffiusuni biilinut innaallagiamoortunut immiisar-finnik pisortatigoortunik amigaateqarpugut.
  •  Biillit innaallagiamoortut piffissaq ungasinnerusoq isigalugu iluatsissappata, eqqussi-nermut, motorimullu akitsuuteqannginnissaa pisariaqarpoq.

Marts 2014 biilimik innaallagiamoortumik pisaaqqaarpunga. Aatsaat taama pisilluar-tigaanga. CO2-mik aniatitsinnngilaq, angallatigalugulu torraaqaaq. Aamma inunnut 4-nut inissaqarpoq, nassataasiveqarlunilu. Aamma Nuummi ukiuunerata naalerne-rani apu, sikulu akornutiginagit atorpara. Naak assakaasui saarliit kisimik ingerlat-sigaluartut, sisamat pinnatik.

Ikinngutima suleqatimalu arlallit aperaannga, biilip batteeriisa issi artunnginneraat. Iluarusullungalu akisarpakka, ukioq issilu pisuullutik, immiinermik ataatsimi “90 km-iinnaat” ingerlasinnaallunga, aasami 140 km-it ingerlasinnaasallunga. Nuummili 90 km-it naammaqaat ulluni 3-7-ni nammineq biilerfigissallugit.

Aput sikulu biilinut innaallagiamoortunut ajornartorsiutaasinnaanerat ilumuunngi-laq. Biililli ilaasa initaasa kiassagaanerat annikissinnaavoq, Kisianni, biili innaalla-giamoortut ilaat, silaannarmik kissartumik aniatitsisinnaasumik peqarput, taa-maammallu tamanna ajornartorsiutaanani.
Akileraarusigaannginneq, atuinerlu

Biilinut innaallagiamoortunut eqqussinermut, motorimullu akileraarutitaqanngillat. Akileraaruteqartitsin-nginneq inatsisartut 2013-imi sivitsorpaat 1. januar 2018. Tassa imaappoq innaallagiamoortunik biililik taamaallaat immiinermi kallerup inne-ranut, sillimmasiinermut (ajutoornermi, akisussaanermut, ilaatigullu kasko-mut), 2

kiisalu biilit nalinginnaasumik aserfallatsaalinissaanut aningaasartuuteqassaaq. Biil-lit innaallagiamoortut atortui mekaniskit ikinnerummata, nalinginnaasumik iluar-saassassat annikinnerupput.

Biilima innaallagaliamoortut qaammat siulleq atornerini 319 KwH atorpakka. Taak-kulu aningaasanngorlugit 510 kr.-iupput, tassalu kallerup inneranut aki KwH-imut 1,60 kr.-iusoq naatsorsuullugu. Biilit innaallagiamoortut minnerit uanga pinniit atui-nikinneroqaat. Maanna atuinerma assigiinnarpaa siusinnerusukkut biilima firehjul-it benzinatortut atuinerat. Biilinnut innaallagiamoortunut sipaarutikka tassatuaapput eqqussinermut, ukiumoortumullu motorimut akilileraarut.

 

Immiineq

Biilera innaallagiamoortoq angerlarsimaffinni immertarpara. 220 volt nalinginnaasoq atorlugu. Jordstikki atorlugu. Immiinermut annerpaamik akunnerit 8-it atortarput. Innaallagiamoortunik biilitaarnissara ullormik ataatsimik sioqqullugu, illoqarfitsinni elektrikerit 6.500 kr.-it nalinganik quima silataanut ikkuffiliitippakka, immikkullu illup iluani kallerup inneranut uuttuummik ikkussitillugit. Silamik ikkuffiutinniit biili-ma unin-ngasarfianut ledningi 12 meteri atortarpara. Immeeriaaseq pisariitsoq, uannut sinnilik. Ikinngutikka allat uattulli innaallagiamoortunik biilillit, aamma taa-ma immiisarput.

Kisianni Kalaallit Nunaanni innaallagiamoortunik biilillit tamarmik suli immiisarfim-mik tamanit atorneqarsinnaasumik 30-45 minutsit immiiffigisinnaasaminnik ami-gaateqarput, soorlu biilit uninngasarfiini, suliffeqarfinnilu anginerusuni tamani. Kii-salu centerini pisiniarfinni, soorlu Brugsen-ip biilinut uninngasarfiini, Nuuk Centerillu kiileriani, biilit uninngasarfiani.

 

Periarfissat akornutillu

Biilera innaalagiamoortoq inuttut nammineq pigaara. Kisianni aamma inuussutissar-siutinik ingerlataqartut, ilaatigut peqarsinnaapput. Nuummi ISS 2013-imi septem-berimi innaallagiamoortumik pingajussaanik biilitaarpoq. Tassa imaappoq suliffeqar-fiup biiliisa 5 %-ii mingutsitsinngisumik ingerlapput. Aammali taxagut Nuummi biili-tik innaallagiamoortut marluk tunisimavaat, taxanik ingerlatsineq kallerup inneranik atuinarpallaaqimmat, soorlu radiukkut oqaluussinermi, automatitigullu akiliissar-nermi. Taava aamma ullormut 90 km.-it sinnerlugit ingerlasarput, maannalu tekno-logi qiviassagaanni biilit innaallagiamoortut taakkununnga tulluutinngillat. Biilit hy-bridit, orsussamik, innaallagissamillu atuisut matumani tulluarnerupput, biilinut 100% orsussaannarmik atuisunut naleqqiullutik. Nuup Bussii maanna bussinik hy-brid-inik misilieraapput, assullu qanoq paasisaqassanersut malinnaaviginissaat pis-sanganarluni.

 

Orsussaq eqqussuussaaq 1 milliard-it sinnerlugit

Ullumikkut Nuummi biillit innaallagiamoorutit 20-it ataallugit amerlassuseqarnera-gaapput. Taava Nuummi biilit benzinatorlutillu, dieselitortut 4.400-it missaaniippata CO2-mik aniatitsinerat annertussaqaaq. Illoqarfitsinni biilit mingutsitsinerat avata-ngiisinut ajornartorsiutaavoq annertoq iluarsiiviginiagassarput. Tamanna piaartumik iluarsiivigigutsigu pitsaanerussaaq. 3

2013-imi gasoliat, ikummatissallu Kalaallit Nunaannut 909 million kr.-it nalingi eq-qunneqarsimapput. tassunga ilanngunneqassapput oliat oqitsut akunnattullu, ilaati-gut benzina 164 million kr.-inik nalilik. Ikummatissanik pisariaqartitsinerput, suli milliardit angullugit pisortat aningaasanut missingersuutaanni naleqarpoq.

 

Inummut ataatsimut 10 tons CO2 ukiumut

Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik malillugu CO2 2012-imi aniatitaq 577.120 tonsiusimavoq. Tassa imaappoq Kalaallit Nunaanni ukiut tamaasa CO2 a-niasoq katillugu milliard tonsit affaanik annertussuseqarpoq. Taanna nunatsinni i-nummut ataatsimut naatsorsuullugu 10 tonsiuvoq. Taamaalilluni Kalaallit Nunaanni ukiumut CO2 aniatitarput Danmarkimiit annertuneruvoq, aammalu Belgiap, Turk-menistanillu aniatitaat assigalugit.

 

Politikkikkut anguniakkat

Biilit innallagiamoortut inuiaqatiinnut iluaqutissartaat taamaalillutik ersaripput: Biilit innaallagiamoortut atornerisigut ikummatissamik akisuumik avataaniit eqqussui-nerput sipaarfigissavarput. Aamma tamatta nalunngilarput, ukiuni aggersuni ani-ngaasat pisariaqartissaqalutigit, nunatsinni pilersugassat amerliartormata, inuusut-tut ilinniartinneqarnerisa pitsaanerulernissaat, inissiat amerlanerusut pisariaqarma-ta, il.il. Taamaammat biilit innaallagiamoortut illoqarfinni erngup nukinganik ataa-vartunik pilersuiffiusuni amerlinerisigut, immitsinnut annertuumik ikiorsertussaavugut.

 

“Ukiut 10-it qaangiuppata Nuummi biilit 80 %-ii innaallagiamoortuussapput”

Taama november 2012-imi taamani Naalakkersuisunut ilaasortaq Jens B. Frederik-sen, borgmestererpullu Kommuneqarfik Sermersuumi, Asii Chemnitz Narup isuma-qatigiillutik oqarput. Politikkikkut anguniagaq unammillernartoq, mannalu tikillugu annerutunerusumik politikkikkut eqqumaffigineqarlunilu anguniagaqarfiusariaqar-toq.

Avatangiisit mianerinissaat IA’p Demokratillu kommunalpolitikkimi suleqatigiinnis-saminni isumaqatigiissutaanni 2013 – 2017 pingaartitanut ilaavoq. Aammattaaq isumaqatigiissummi immikkoortuni arfinilinni suliniarfiusussani ima allassimavoq: ”

Avatangiisit imminut napatittut, pisuussutit pinngortitarlu mianeralugit – aamma kinguaassagut pillugit“. Suliniarfissani tassani oqaatigineqarpoq, biilit innaallagiamoortut misilerarnerani suleqataanerput ingerlatiinnassagipput.

Siullermillu Nuummi biilit 80 %-ii CO2-mik aniatitsiunnaartinnagit, aammalu kingu-sinnerusukkut Kalaallit Nunaanni erngup nukinganik nukissiorfiit pilersiortortinnagit, taava inuiaqatigiinni ataatsimoorluta annertuumik suli suliassaqarpugut.

 

Biilinut innaallagiamoortunut pilersaaruteqartariapoq

Kommunalbestyrelsimi ilaasortatut Kommuneqarfik Sermersuup Sanaartornermut, Avatangiisinullu ataatsimiititaani ilaasortaavunga. November 2013-imi siunnersuu-teqarpunga, illoqarfinni erngup nukinganik pilersuiffiusuni biilinut innaallagiamoor-4

tunut immiisarfinnik aaqqissuussamik pilersaarusiortoqarnissaanik. Tamanna Kom-munalbestyrelsip politikkikkut akuerippagu, mingutsitsinaveersaarnerup tungaanut pingaarutilimmik eqqortumillu alloriassaagut. Tamatta avatangiiserput pillugu.

Matumuuna kaammattuutigaara, illoqarfinni erngup nukinganik pilersorneqartuni biilit innaallagiamoortut atornerunissaannik oqallittoqarnissaa, taakkumi illoqarfiit tassaapput avatangiisit, aningaasaqarnerlu eqqarsaatigalugit iluaqutissarfiusinnaanerusut.

 

Inuulluaqqusillunga // Med venlig hilsen

Allan Pertti Frandsen, Inuit Ataqatigiit

 

Ilaasortaq / Medlem af / Kommunalbestyrelsen, Kommuneqarfik Sermersooq

Postadresse: Timerlia 46, 3905 Nuussuaq, Greenland

Mobil +299 598755,

apfr@sermersooq.gl, www.facebook.com/ia.pertti

Naalakkersuisoqatigiit allat siunnersuutaat soqutiginngilaat

Naalakkersuisoqatigiit allanit siunnersuutigineqartunik paasiniaasarnissaminnut piumassuseqannginnerat Inuit Ataqatigiinni uggorivarput. Taamatuttaaq pissaa-nerup pingasoqiusanngorlugu avinneqarnerata ataqqineqarnissaa ujartorparput. Pissutsit maannakkut atuuttut qiviaraanni Inatsisartuni naalakkersuisooqqatigiit ilaasortaatitaat Naalakkersuisunut anngaaginnartuupput.

 

Naalakkersuisoqatigiit oqallinnerit matuunnartarpaat

2013-imi Inatsisartunut qinersinerup kingorna qinersisartut oqartussaaqataanerat naalakkersuisoqatigiinnit taamaallaat kikkut amerlanernik Inatsisartunut qinerneqarsimanerinik tunngaveqartinneqarluni paasineqarsimanera taamaal-laallu taama isiginiarneqarnera ersarissiartuinnarsimavoq. Aamma ataasiaannaratik amerlanerussuteqarnertik atorlugu oqallinnissaagaluanik mattussiinnartarnermikkut pissaanermik tigummiagaqarnerminnik nittarsaaniarneq naalakker-suisooqqatigiit pingaartilluinnartarsimavaat. Inuit Ataqatigiinni arlaleriaqaluta eqqarsartarpugut naalakkersuinikkut oqallinneq atorunnaartinneqavissimasoq. Taamallaat pissaanermik nittarsaassiniarneq kiserngoruppoq, taamaaliornikkullu qinikkat innuttaasullu akornanni tatigeqatigiinneq siuarsarneqarunnaavilluni. Taamaaliornikkut unammisassat annertuut tamatta – partiimut sorlermut ataner-put apeqqutaatinnagu – ataavartussamik inernilerlugit iliuuseqarfigisassaagaluavut naammassinngitsoorneqartarlutik. Tamattami nunatsinni inuiaqatigiinni akuuvugut – piffissanilu ajornartorsiorfiusuni tamatta eqqugaasarluta.

 

Oqaatsit atugaat ingasatsikkiartuinnarput

Naalakkersuisut akissuteqaasiortarnerminni oqaatsit atugaat ingasatsikkiartuinnarput. Illuatungiliuttunit siunnersuutigineqartut piaaraluni paatsoorneqartarput, taamatullu ileqqorlunnertut imaluunniit nunatta ineriartorneranik sequtserinissamik siuarsaasutut isiginiarneqartarlutik. Oqaatsit atorneqartartut tassaanngillat oqallinnermut atatillugu ilumoorluni tunngavilersuutaasut, paarlattuannilli tassaallutik oqarluartaarnerit kamammik akoqartut, taamaallaallu nikanarsaani-arnermik siunertaqartut. Taama avaanngunartumik nipilimmik pissusilersorneq Inatsisartut Naalakkersuisullu akornanni kinguneqarluartumik suleqatigiinnissamut kaammattuutaanngilaq.

 

Illuatungiliuttut kissaateqartarnerat tusaanngitsuusaarneqartarput

Ajoraluartumillu naalakkersuisoqatigiit Inatsisartuni ilaasortaatitaat Naalakkersuisunik malinnaaginnaavipput. Illuatungiliuttut siunnersuutaat paatsoorneqartarput. Piaarinerusinnaavoq, imaluunniit imaassinnaalluni siunnersuutigine-qartut naalakkersuisoqatigiinnit iluamik paasiniaaviginiarneqartanngitsut. Ataatsimiititaliani sulineq naalakkersuisoqatigiit pilersaarutiminnik piviusunngortitserusunnerinik annertuumik sunnersimaqqavoq, tamannalu illuatungiliuttut apeqquteqartaraluarpata imaluunniit taamaattoqanngikkaluaraangat pisarluni. Naalakkersuisut Inatsisartullu akornanni oqartussaaqataanikkut inissisimanissaagaluaq Naalakkersuisooqqatigiit Inatsisartuni ilaasortaatitaannit suu-supagineqarpoq. Inatsisartut ima oqartussaaqataajunnaalersimatigaat Naalakkersuisut qimmiaraattut sungiussipilutsitaasutut inissisimalersimallutik. Paasissutissanik pissarsiniarnissanut, kattuffinnik oqaloqateqarnissanut ataatsi-miititalianilu ataatsimiinnissanut illuatungiliuttut kissaateqartarnerat tusaanngitsuusaarneqartarput. Tamanna qasunarpoq, taamatullu innuttaasut oqartussaaqataanerannut aporfissaqartitsilluni.

 

Immitsinnut tusarnaartarnissatsinnik pisussaaffeqarpugut

Inatsisartunut qinigaaneq tassaanngilaq kisimi naammagisassaq. Qinigaaneq imaanngilaq naassaangitsumik pissaaneqalerneq. Innuttaasut sullinnissaannik pisussaaffeqarpugut – taamatut aamma innuttaasunik uatsinnik qinersisiman-ngitsunik. Taamatullu immitsinnut tusarnaartarnissatsinnik pisussaaffeqarpugut – aamma uatsinnit allatut eqqarsaatersortunik tusarnaarnissatsinnik.

 

Suleqatigiinneruneq innuttaasunit ujartorneqarpoq

Suleqatigiinneruneq innuttaasunit ujartorneqarpoq. Pissaaneqqusaannerit pissaanermillu nittarsaaniarnerit soqutaanngitsut kimulluunniit iluaqutaanngillat. Taamaallaallu partiit akornanni avissaartornerulernissamut aqqutissapput, taa-matullu partiit uagullu qinikkat akunnitsinni immitsinnut tatiginnginnitta anner-tusiartornera kimulluunniit iluaqutissartaqanngilaq. Unittariaqalerpoq. Inatsisartunik ataqqinninneq utertinniarsariniartariaqarparput. Uagut suliassarput tassaavoq Inatsisartut pitsaanerpaamik sulinerannik qulakkeerinninnissaq. Tassanilu suliassanik ulikkaarpugut!

 

Inatsisartuni ilaasortaq Naaja Nathanielsen,

nana@inatsisartut.gl

mobil: 54 89 81

Kalaallit Nunatsinni naligiisitaanissamik ulloqarneq

Kalaallit Nunatsinni naligiisitaanissamik ulloqarneq Inuit Ataqatigiit siunnersuutigisimasaat, suliniarnernik erseqqissaataaffiusarpoq, killiffissiuillunilu.

 

Inuit Ataqatigiit ulloq Naligiissitaanerup ulluani, nuannaarutigaat Naligiisitaanissamut siunnersuisoqatigiit inuusuttunut sammiveqartumut suliaqarnerat nuannaarutigalugu taperserusuppaat.

 

Siunissami Naligiisitaanissamut sulinermi inuusuttunut sammiveqarluni sulianiarneq inerititaqarluarnerussasoq qularnanngilaq.

 

Oqariartuutigineqartorlu “Kinaluunniit namminiorusussusilik nukittuner-paasarpoq. Namminiorusussuseqarit pisinnaatitaaffiillu ilisimaaralugit.” tapersersornarpoq.

 

Inuiaqatigiinni Naligiisitaaneq eqqartorneqartuartariaqarpoq, ulluinnarni inuunitsinnut pitsaap tungaannut aqqutissiuussisinnaammat.

 

Innuttaasut tamassi Naligiissitaanermik ullorsiorluarisi.

 

Inatsisartuni ilaaasortaq, Agathe Fontain, AGATHE@ina.gl, mobil: 484531