Nukiit tamaasa atorfissaqartippavut

Inuit Ataqatigiinni ilaasortaanerit ilaasortaannginnerillu apeqqutaatinnagu qaqugukkulluunniit tapersersuerusussinnaanerit atorfissaqartipparput.

Qineqqusaarnerit nalaanni allatigulluunniit ikiuukkusussaguit Paninnguaq Falck-Petersen attavigineqarsinnaavoq ugguuna: panin@ina.gl

Inuit Ataqatigiinnut aningaasanik tunissuteqarusukkuit tamanna tikilluaqqungaassavarput. Aningaasanik taperseerusuttut Carolina H. Nielsen saaffigisinnaavaat ugguuna:   caro@ina.gl

10.000,- kr. ataallugit tapiiniaruit atit ersersittariaqanngilat. 10.000,- kr. sinnerlugit tapiiniaruit pinngitsoorani atit ersersittariaqarpat. Uunga konto-mut ikisisinnaavutit: 6471 00015112626

 

Naalakkersuisut akisussaaffimmik maannakkut tigusisariaqarput – qinersinissaq suaarutigineqartariaqarpoq

Naalakkersuisut nalornisitsineq ingerlateqqippaat. Aperisariaqarpugut: Kiap maannakkorpiaq nunatta aqunneqarnera tigummivaa? Kikkut naalakkersuisoqarfiit sorliit tigummivaat?

Inatsisartut Siulittaasoqarfiata Inatsisartuni ataatsimiinnissap kinguartinnissaanik aalajangernerata Nunarput nalorninartorsiorluinnartumik inissippaa. Inatsisartut ataatsimiin-nerat unitsikkallarneqarpoq, tamannalu akuersaanngilarput.

Inatsisartut ataatsimiinnerat unitsikkallarneqarnera Nunatta innuttaasullu soqutigisarinngikkaat illua-tungiliuttutut ataatsimoorluta isumaqarpugut. Ilaasortat 31-uvugut innuttaasunit qinikkat sulinerpullu unitsikkallarneqassanngilaq partiit ataasiakkaat kina siuttorinerlugu nalornissutigeriarmassuk.

Inatsisartunut naalakkersuinikkullu ingerlatsinermut innuttaasut tatiginninnerat pilerseqqissagutsigu nutaamik aallartittariaqarpugut.

Akisussaassusilimmik iliuuseqartoqartariaqarpoq, Naalakkersuisut tunuartariaqarput qinersinissamillu suaaruteqarlutik.

Attavissaq: Sara Olsvig, mobil 52 68 58

Inuusuttut Ataqatigiit ATASSUT tapersersorpaat qinersinissamut suaaruteqarnerat

Innuttaasuni toqqissisimaneq uterteqqinneqartariaqarpoq.  Innuttaasut qinikkanut tatigininninnerat pilersinneqartariaqarpoq. Tamannalu qinersinikkut pilersinneqarsinnaavoq” Taama ATASSUT siulittaasua siulittaasuatalu tullia allakkami ammasumi nalunaaruteqarput.

Tamanna Inuusuttut Ataqatigiinninngaanniit tamakkiisumik tapersersorparput. Pisut kingulliit inuaqatigiit toqqissisimajunnaarnerat nalornisinneqarnerallu ATASSUT-tuulli ilungersunartorujussuartut isigaarput.

Maluginiarparpulli ATASSUT ammasumik Naalakkersuisunut allagaanni kalaallisuuani qallunaatuuanilu assigiinngissuteqarnera. Tamanna uppersaannarpaa Inatsisartoqarfimmi tukalluinnartumik ingerlatsineq. Taamaattumik Inuusuttut Ataqatigiinneersugut qinersinissaq naqissuserlugu pisariaqavissutut isigaarput

Inuusuttut Ataqatigiit siulersuisuuneri

Attavissaq: Inuusuttut Ataqatigiit siulittaasuat Múte B. Egede, mobil: 24 06 09

Aleqa Hammond Naalakkersuisut siulittaasuattut piaartumik qinersisoqarnissaanik suaaruteqassaaq, taasumalu kingorna Naalakkersuisut siulittaasuattut tunuarniuteqassasoq

Nuummi Inuit Ataqatigiit matumuuna nalunaarutigissavaat partiit illuatungiliuttut nalunaarutaanut tamakkiisumik isumaqataammata, tassalu Aleqa Hammond Naalakkersuisut siulittaasuattut piaartumik qinersisoqarnissaanik suaaruteqassasoq, taasumalu kingorna Naalakkersuisut siulittaasuattut tunuarniuteqassasoq.

Kalaallit nunaani pisimasut, tassalu inatsisinik unioqqutitsilluni nunatta karsia namminerminniit aammalu ilaquttaminut imminnut iluaqusersortarsimaneranik, taamatullu ataqqinartoq Hans Egede illuanik atuisimaneraniik sakkortuumik kinguneqartinneqarnissaa Naalakkersuisut siulittaasuanut kinguneqartariaqartoq kialluuniit assortorsinnaanngilaa. Suliarlu kukkunersiuisut  ataatsimiittaliamiit naammassineqareersoq tamanik ilisimaneqareermat.

Kalaallit nunaani innuttaasunut aningaasatigut amikkisaarfioqisumi pissusilersuutit unitsinneqartariaqartut inuiaqatigiit akuerisinnaangikkaat ilisimaneqarput. Taamaattumik pissusilersuut innuttaasunut kanngunartuliaavoq annertooq. Aamma Aleqa Hammond Naalakkersuisut siulittaasuattut aquummik tigusilaaginnarluni nunatta karsianiik atornerluisarsimaneranut inatsisartunut ilaasortanut tamanut kaammattuutigerusupparput tamarmik tatiginnikkunnaarnermik taaseqataaqqullugit. Taaseqataaneq akisussaaffimmik tigusineruvoq qinikkatut aamma parteeqatigigaluaraanni.

Attavissaq: Therkild Huusum-Isaksen, mobil 52 98 69

Assortorneqarsinnaanngilaq – Naalakkersuisut Siulittaasuat inatsimmit unioqqutitsisimavoq

Naalakkersuisut siulittaasuata inuiaqatigiit aningaasaataannik ingerlatsinermini pissaanermik atornerluineq takutitaa Inuit Ataqatigiit akuerisinnaanngilluinnarpaat.

Inatsisilerinermi ilisimatuujusariaqanngilaq Naalakkersuisut Siulittaasuata iliuusai eqqortuunersut imaluunnit inatsisinik unioqqutitsisimanersoq inerniliissagaanni; kialluunniimmi takusinnaavaa ersiinnartumik inatsisinik unioqqutitsisoqartoq.

Takusinnaavarput Naalakkersuisut siulittaasuata ingerlatsinermini inatsisitigut akisussaaffeqarnini takusinnaanngikkaa; taamaammallu ersarissaasariaqarpugut:

Ukua unioqqutinneqarsimapput:

1.      Inatsisartuni Naalakkersuisunilu il. il. ilaasortat aningaasarsiaqartitaanerat il. il. pillugit Inatsisartut inatsisissaat nr. 22, 18. december 2003-meersoq:

§ 8. Inatsisartut siulittaasuata, Naalakkersuisut siulittaasuata Naalakkersuisunilu ilaasortat Inatsisartut siulittaasuattut, Naalakkersuisut siulittaasuattut Naalakkersuisunilu ilaasortatut angalaneri Landskarsimit akilerneqassapput.
Imm. 2. Nerisaqarnermut ineqarnermullu aningaasartuutit kingusinnerusukkut Landskarsimit akilerneqartussanngorlugit akiligassaq malillugu matussuserneqartassapput.
Imm. 3. Immikkut pissutissaqartillugu Inatsisartut siulittaasuata, Naalakkersuisut siulittaasuata Naalakkersuisunilu ilaasortat Inatsisartut siulittaasuattut, Naalakkersuisut siulittaasuattut Naalakkersuisunilu ilaasortatut suliaminnut atatillugu angalaneranni aapparisat inooqatigisalluunniit angalaqatigineqarsinnaapput. § 8, imm. 2 aamma taamatut atuutissaaq.”

Namminersorlutik Oqartussat arlaleriarlutik Naalakkersuisut Siulittaasuata ilaqutai ilanngullugit akiliuttarsimavaat.

 

Deloitte-p ilisimatitsineranut tunngaviusoq:
2.      Namminersorlutik Oqartussat Naatsorsuutinut allattuiffianni imm. 5.2.-mi
allassimavoq ingiaqataasussat bilitsinik Namminersorlutik Oqartussat angalatitsiviat aqqutigalugu inniminniisoqarsinnaasoq erseqqissumilli aamma allassimavoq nammineq akiligassat angalaneq  isumannaarneqarsimasussaasut.

 Tamanna malinneqarsimanngilaq. Kukkunersiuisut nalunaarutigaat Namminersorlutik Oqartussat malittarisassaannut unioqqutitsinerusumik iliortoqartarsimasoq.

3.      Ilassinninnermut aningaasartuutinik, angalanermi aningaasartuutinik aamma aningaasartuutinik allanik il.il. Naalakkersuisut atuinerat pillugu Naalakkersuisut kaajallaasitaat.

“§ 16. Naalakkersuisunut ilaasortat ataasiakkaarlutik namminneq suliassaqarfimmi iluanni akisussaapput kaajallaasitami aalajangersakkat malinneqarnissaannut, matumani aningaasaliissutitut killiussat malinneqarnissaat pineqartumut tunngatillugu ilassinninnermut aamma angalanermut aningaasaliissutinut tunngasut ilanngullugit.”

Aalajangersakkat malinneqarsimanngillat
Inuit Ataqatigiit ersarissumik pissusilersornissaq Nunatalu tatiginartumik aqutsisoqarnissaa piumasaqaatigaarput. Maanna saqqummersoq tunuliaqutaralugu Naalakkersuisuusut takutippaat tamanna piviusunngortissinnaangilluinnarlugu.

Taamaattumik maanna Naalakkersuisut Siulittaasuat tunuarniuteqartariaqarpoq; ilisimareerpaa Naalakkersuisut Siulittaasuattut kukkussutigineqartut tamaasa; aamma atorfilittanit kukkussutigineqaraluarpata; nammineq naggaterpiaatigut akisussaaffigisussaallugit.

Tamanna Inatsisartut inatsisaanni nr. 6 13. Maj 1993-imeersumi § 5-imi atuarneqarsinnaavoq. Taamaattumik Pisortaqarfimmi sulisunut pisuutitsineq inissiminiinngilaq pisusissamisuunngilaq ilumoorussinerunanilu.

Inuit Ataqatigiinniit ajuusaarutigiinnarsinnaavarput nunamut siuttuusup aningaasartuutinut malittarisassat atuuttut ilisimasimanngimmagit; tamatumunngali ajuusaarneq naammanngilaq. Inatsisinik unioqqutitsisimagaanni; taava nunamut aqutsinissamut ataqqinassuseq tatiginassuserlu piunngilaq.

Attavissaq: Inatsisartuni ilaasortaq Juliane Henningsen, Inuit Ataqatigiit, mobil 48 81 48

Inuusuttut Ataqatigiit: Iliuuserisimasat kinguneqartinneqartariaqarput.

Inuusuttut Ataqatigiit Kuupik Kleist-ip Inatsiartunit tunuarnera pissusissamisoortutut isigalugu tusaatissatut tiguaat. 

Kuupiup tunuarnermini iliuuserisimanani inatsisinut naapertuutinngimmata kinguneqartippaa, taamaasilluni qinikkanut suli tatiginnissinnaaneq aqqutissiuullugu. Inatsinimmi unioqqutitsineq inatsisaattuliorneruvoq kusassarneqarsinnaanngitsoq.

Aleqa Hammond-ip inatsisaattuliorsimanini nunattalu karsia neqitsiullugu minibarimik allanillu aningaasanik atuisimanerminik naapertuiilluartunngorsaaniarnera akuerisinnaannglluinnarparput. Ilumut Aleqa Hammond-ip Naalakkersuisutut atorfimminut ingerlatsinerminut akisussaanini aamma Inatsisattuni Naalakkersuisunilu ilaasortat aningaasarsiaqartitaanerat il. il. pillugit Inatsisartut inatsisaat unioqqutissimavaa?

Kukkunersiuinermut Ataatsimiisitaliap erseqqissumik nalunaarutigaa suliaq Aleqa Hammondimut tunngasoq naammassereersoq.  Naalakkersuisulli siulittaasuata tamanna isiginngitsuusaarpaa suliaq imminerminut tunngasoq suli ingerlanerarlugu oqariartornermini innuttaasut paatsiveerutsillugit. Tamanna paasisariaqarnerpa Naalakkersuisut siulittaasuata aammalu Naalakkersuisut sinnerisa Kukkunersiuinermut Ataatsimiisitaliamut tatiginninnginnerannut?

Inuusuttut Ataqatigiit pissutsit toqqissisimanngissutigaat tupigusuutigalugulu naalakkersuisooqatigiit Aleqap uniuoqqutitsineranut nipangersimanerujussuat.

Allattut: Siulittaasoq, Muté Bourup Egede & siulittaasup tullia Jane Petersen

Attavissaq: mobil 24 06 09

 

Naalakkersuisut Siulittaasuata unioqqutitsinera pillugu suliaq naammassereerpoq

Naalakkersuisut Siulittaasuat Aleqa Hammond aningaasanik unioqqutitsilluni atuisimanera pillugu Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaata sulinera naammassereerpoq. Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaq naqissusiivoq Naalakkersuisut Siulittaasuat unioqqutitsilluni aningaasanik atuisimasoq, aamma Naalakkersuisut Siulittaasuata kukkuneq nassuerutigaa. Namminerlu naqissuserpaa piffissami pineqartumi maleruagassat ilisimasimanagit.

Naalakkersuisut Siulittaasuat unioqqutitsisimavoq, suliarlu taamatut inerneqarpoq. Naalakkersuisut Siulittaasuata unioqqutitsilluni aningaasarpassuarnik atuisimanera annertummat Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaq aalajangerpoq naalakkersuisoqarfiit allat misissuiffigineqartariaqartut. Tassalu suliassaq alla misissuinerusoq aallartippoq. Kisianni Naalakkersuisut Siulittaasuannut tunngasoq naammassereerpoq, naqissuserneqareerpoq Naalakkersuisut Siulittaasuat unioqqutitsisoq.

Taamaakkaluartoq Naalakkersuisut Siulittaasuata tusagassiortunik katersortitsinermini inuiaqatigiit isumaqalersinniarsarai misissuineq suli ingerlasoq namminerlu misissuisoqalernera tikilluaqqullugu. Naak nammineq nalunngikkaluarlugu Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap nalileraa Naalakkersuisut Siulittaasuat unioqqutitsisimasoq. Ataatsimiititaliammi aamma apeqquteqaatigisaanut akissuteqaatimini nassuerutigaa nammineq kukkusimalluni suleriaaserlu ilisimasimanagu.

Inuit nunatsinni paatsuuinerat ima angitigilerpoq, allaat Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaat tatiginanngitsutut oqaatigineqartalerluni, aammalu partiit illuatungiliuttut illersorlugit sulisutut inissinneqarluni. Taamak pisoqarnera inuit naalakkersuinikkut ingerlatsinermut tatiginnikkunnaarnerannik kinguneqarpoq.

Naalakkersuisut Siulittaasuata tusagassiortunik katersortitsinermini Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaata sulinera suliamillu inerniliinera pillugu paatsuunganartumik allatorluinnaq sammivilersuivoq. Tassa avaqqunneqarsinnaanngilaq Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaat naapeqqittariaqarmat! Ersarissumik innuttaasut paasitinneqartariaqarput Naalakkersuisut Siulittaasuata unioqqutitsinera pillugu Kukkuneriuinermut Ataatsimiititaliaq qanoq inerniliinersoq.

Innuttaasut eqqortumik paasitinneqarnissaat pisariaqarpoq, tassami naalakkersuinikkut suleriaatsit atuuttut tatiginarluinnartumik ingerlanneqartussaanerat innarlerneqarpoq. Naalakkersuisut Siulittaasuata pisumi suleriaasia akuerineqarsinnaanngilaq inuillu paatsuuinerat tatiginassutsimik innarliisoq Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap pingaarutilittut suliassatut tigusariaqarpaa. Naalakkersuisut Siulittaasuata tusagassiortunik katersortitsinermini akissuteqartarnermini oqaaserisai ilanngullugit nalilersorneqartariaqarput. Nunatta inuisalu eqqortumik siuttoqarnissaat pingaartinneqarnerusariaqarpoq. Matumanimi pineqarmat Naalakkersuisut Siulittaasuat inatsisinik unioqqutitsilluni aningaasanik atuisimasoq. Tassungalu tunngatillugu suliaq erseqqissumik naqissuserneqareerpoq. Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaat pingaaruteqarluinnartumik erseqqissaanissaa avaqquneqarsinnaangilaq.

Attavissaq: Inatsisartunut ilaasortaq Aqqaluaq B. Egede, Inuit Ataqatigiit, mobil: 56 27 66

Inuusuttut Ataqatigiit: Atornerluineq akuerineqarsinnaanngilaq – Qinersineq pisariaqarpoq!

Inuusuttut Ataqatigiit politikkikkut pissutsit akuersaarsinnaajunnaarpaat qinersinissarlu kissaatigalugu.

”Nunatta aningaasaataanik atornerluineq qaqugumulluunniit akuersaarneqarsinnaanngilaq atornerluisimagaanilu akisussaaffik tiguneqartariaqarpoq, periarfissarlu ataasiinnaavoq tassalu tunuarnermik nalunaaruteqarneq!
Uanilu apeqqutaanngilaq Aleqamik, Kuupimmik allamilluunniit ateqarneq.” – Taamak oqarpoq Múte Bourup Egede.

Ingerlariaqqittariaqarpugut
Inuusuttut Ataqatigiinni isumaqarpugut politikkikkut suliaqartut akornanni pissaanermik atornerluisarneq unittariaqalersoq! Piffissanngorpoq ingerlariaqqilluni alloriaqqinnissaq. Innuttaasutut periarfissinneqartariaqarpugut qinersinikkut. Pissusitoqqat nunatta aningaasaataanik piumasarsornermik akuersaarnertallit ingerlatiinnarusuppagut? Imaluunniit ingerlariaqqikkusuppugut, eqqullugulu aqutseriuseq akisussaaffimmik ataqqinnilluni, unneqarilluni patajaatsumillu ingerlatsilluni aqutseriuseqarnermik ingerlatsineq? Maanna nunatsinni ukiorpassuanngortuni aqutseriuseq piumasarsorsinnaanermik periarfissiisoq inuiaqatigiinnut pitsaanngilluinnarpoq nunarsuarmilu isigineqarnitsinnut innarliilluinnarluni.

Nunatta karsia namminerlu aningaasaqarneq avissaaqatitassaapput – Minibar-imit imikkat nunatta akilagassarinngilai
Inuusuttut Ataqatigiit isumaqarput akuersaaginnarneqarsinnaanngitsoq nunatta karsia minibar-iniit atuinermut akiliisittassallugu. Akuersaarneqarsinnaanngilartaaq atorfilittat suliakkertassallugit immineq ilaquttat angalanissaata aaqqissornissaanut. Akuersaarneqarsinnaanngilluinnarportaaq nunatta aningaasaatai immineq ilaquttat angalanissaanut akiliigallartittassallugu. Taamaaliortoqarniarpammi nammineq akiliigallartoqartariaavoq nunatta aningaasaataasa atornerlunneqannginnissaat anguniarlugu. Nunattami karsia qaqugumulluunniit atornerlunneqartussaanngilaq imminut iluaqutississornissaq anguniarlugu.

Atornerluineq illersorneqarsinnaanngilaq
Inuusuttut Ataqatigiinni akuersaanngilluinnarparput Naalakkersuisut siulittaasuata akiitsuerutereerami ingerlariaqqittoqariaannanngorneranik oqariartuuteqarnera. Aningaasaatitsinnimmi atornerluisimaneq torersumik naalakkersuinermik pissusiusussat tunulliullugit ingerlatsinermik aallaavilik illersorneqarsinnaanngilluinnarpoq. Pigisatsinnik atornerluisimagaanni inatsisillu unioqqutillugit taava tunuarnissaq avaqqunneqarsinnaanngilaq utoqqatsissutissanilluunniimmi saqqummiusisoqartariaananiluunniit. Maanna Naalakkersuisut siulittaasuata iliuusaa allamik nalilerneqarsinnaanngilaq, tassalu inuiaat isumaat tusaanagu immineq pissaanermik tigumminniinnarumalluni atanersuunnarneq.

Inuusuttut Ataqatigiit
Attavissaq: Múte B. Egede – Siulittaasoq, mobil: 24 06 09

Akuerineqarsinnaanngilaq

Akuerineqarsinnaanngilaq

 

Inuit Ataqatigiit ernumaammiutigisaminnik Inatsisartut Kukkunersiuisuisa ilisimatitsissutaat tusagassiuutinullu nalunaarutaat Nunatta Karsiata aningaasaataanik atornerluisimanermut tunngasoq tiguaat.

 

Naalakkersuisut siulittaasuata inuiaqatigiit aningaasaataannik ingerlatsinermini pissaanermik atornerluineq takutitaa Inuit Ataqatigiit akuerisinnaanngilluinnarpaat. Annermik maluginiarparput pineqartut tassaammata pissutsit ukiuni arlalinni ingerlasimasut, ataasiaannarnerunngitsullu.

 

Inuit Ataqatigiit erseqqissumik oqaatigissavaat taamatoqqinnaaq isummersussagamik, Naalakkersuisut maanna siulittaasuat siuliiluunniit pineqaraluarpataluunniit. Nunatta Karsia – kinaluunniit sunaluunnillu pineqaraluarpata – atorneqassanngilaq nammineq angalanernut, nammineq katerisimaartitsinernut, nammineq minibarinik atuinernut il.il. Tamanna akuerineqarsinnaanngilaq.

 

Pisariaqarpoq Nunatta Karsiata aningaasaataasa illersorneqarsinnaasumik aqutarineqarnissaat. Naalakkersuisut pisussaaffigalugulu akisussaaffigaat, aqutsinerup inatsisit malittarisassallu atuuttut naapertorlugit ingerlanneqarnissaa.

 

Nunap aqunneqarneranut akisussaasutut inissisimaneq, suli annermik inatsisinik malittarisassanillu maleruaanissamik piumasaqaatitaqarfiuvoq, taamatullu Inatsisartunik Namminersorlutillu Oqartussat ingerlatsiviinik qanimut tamanullu ersittumik pissuseqarnissaq piumasaqaataalluni.

 

Takusinnaavarput Naalakkersuisut siulittaasuata tamanna piviusunngortissinnaanngikkaa, tamannalu Nunatta iluaqutigisinnaanngilluinnarpaa. Nunatta aqutsisuisa ataatsimoorluta aningaasaatitsinnik inatsisinik unioqqutitsillutik ingerlatsinerat tusagassiuutini qulequtarineqaraangat Nunarput annertuumik innarlerneqartarpoq.

 

Aammattaaq maluginiarparput, Naalakkersuisut Siulittaasuata Inatsisartuni kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaata suliai soqutaanngitsutut saqqummersimmagit. Suliap ilungersunartuunera naqissusertariaqarparput; Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaq isumaqatigiittoq aalajangermat suliaq malersussallugu avammullu saqqummiutissallugu.

 

Inuit Ataqatigiit ersarissumik pissusilersornissaq Nunatalu tatiginartumik aqutsisoqarnissaa piumasaqaatigaarput. Maanna saqqummersoq tunuliaqutaralugu Naalakkersuisuusut takutippaat tamanna piviusunngortissinnaangilluinnarlugu.

 

Inatsisartuni ilaasortaasugut sulerusukkaluarpugut. Nunarput aningaasaqarnikkut ajornartorsiorpoq. Sulinissatsinnut piareersimalluta, suleqatitta oqalliseqatiginissaat kiisalu nunatta ilorraap tungaanut aallartinnissaanut suleqatigiinnissamut qilanaarsimagaluarpugut. Akuerisinnaanngilarpulli, suliat nunatta aningaasaqarneranut tusaamaneqaataanullu innarliisut saqqummeqattaaginnarmata.

 

Inuit Ataqatigiit isumaqarput, maanna piffissanngortoq innuttaasut aperissallugit maanna aqutsineq akuersaarsinnaaneraat. Qinersisariaqarpugut.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

 

Naalakkersuinikkut tunngaviusumik siunnerfiit: Inuk ataatsimoorussinerlu

Inuit Ataqatigiit - Siulersuisuni ilaasortanngortut/hovedbestyrelsen

Kissaatigaarput inuiaqatigiit nukittuut ataatsimoorussinermik tunngaveqartut, tassani innuttaasut ataatsimut inuttullu ataasiakkaatut pisariaqartitaat qitiutinneqassallutik.
Tamanna ataqatigiissaakkamik inatsisit aqqutigalugit eqqanaarniarneqassaaq.

Siunissarput akisussaaffigaarput. Tamanna isumaqarpoq, inuttut ataasiakkaarluta ataatsimoorlutalu akisussaaffigigipput kinguariit tulliuttussat periarfissanik ullumikkut atukkatsinnut assingusunik pitsaanerusunilluunnit atugassaqartissallutigit.

 

Inuusuttut suliffissaaleqinerat oqallisigissavarput

Inuusuttut Ataqatigiit ukioq aallartimmalli inuusuttut suliffissaaleqinerat pillugu oqallinnermik ujartuivoq.

Ilaatigut inuusuttut suliffissaaleqinerannut ajornartorsiut pillugu sinerissami oqalliseqateqarsimavugut. Inuusuttut Suliffissaaleqilersimasut suliffeerunnermikkut suut aqqusaartarneraat paasisimasaqarfigilerpagut, taassumalu kingorna siulersuisuni piffissami sivisuumi oqallisigisimallutigu. Naatsorsueqqissaartarfiup takutippaa augustimi suliffissarsiortutut nalunaarsimasut 46 %-iisa missaat 18-iniit 34-it tikillugit ukioqartut. Ajornartorsiut tamanna ernumanarluinnarpoq politikkikkullu iliuuseqarfigineqartariaqarluni.

Ilinniagaqarneq sulinerluunniit
Inuusuttut Ataqatigiit maluginiarpaat Naalakkersuisut Suliffissaqartitsinermut 2014-miit 2017-mut periusissiaat ajornartorsiummik tamakkiisumik aaqqiinerunngitsumik Naalakkersuisut iliuuseqarniarnerat. Inuusuttut Ataqatigiit isumaqarput Piareersarfiit kisimik isumalluutigalugit aaqqiiniarneq naammanngitsoq. Inuusuttut naapissimasagut sulilernissamut ilinniagaqalernissamulluunniit pisortanit siunnersorneqarnissamik inuttullu ataasiakkaatut pilersaarusiorfigineqarnissamik pisariaqartitsipput. Kingullertigullu ujartorparput pisortat susassaqarfiisa ajornartorsiut ataatsimoorfigalugu suliniarfigineqartariaqarnera.

Kissaatigaarput suliffissaqartitsiniarnermi susassaqartut soorlu SIK, GA, Naalakkersuisut aammalu kommuunit inuusuttut suliffissaaleqinerat pillugu oqalliseqatigissagaatigut. Inuusuttut Ataqatigiit isumaqarput inuusuttut suliffissaaleqinerat inuiaqatigiittut ajornartorsiutigigipput taamaattumillu isumaqarpugut sulisitsisut sulisartut politikkerillu akornanni oqallittoqartariaqartoq.

Naalakkersuinikkut tunngaviusumik siunnerfiit

Piujuartitsinermik tunngaveqarneq Inuit Ataqatigiit ataatsimut isiginninnittumik isumaqartippaat, tassani ilaatinnneqarlutik avatangiisitigut, inooqatigiinnikkut, kultuurikkut aningaasarsiornikkullu piujuartitsineq.

Taamatuttaaq namminiilivinnissamik oqariartuuteqarnermi aningaasaqarniarnikkut naalakkersuinikkullu pissutsit kisimik Inuit Ataqatigiinnit pineqanngillat. Aningaasaqarniarnikkut naalakkersuinikkullu nammineersinnaanerup ineriartortinneranut peqatigitillugu inuiaqatigiinni inuit ataasiakkaat imminnut, siunissamut inuiaqatigiinnullu akisussaassusermik tigusissapput, soorluttaaq inuiaqatigiit inunnut ataatsiakkaanut akissussaassuseqassasut.Inunni ataasiakkaani kiisalu naalakkersuinikkut aningaasaqarniarnikkullu nammineersinnaaneq ilutigiimmik ineriartortinneqassaaq.

 

 

Naalakkersuinikkut tunngaviusumik siunnerfiit

Inuit Ataqatigiit Nunatta aningasarsiornikkut naalakkersuinikkullu namminiilivinnissaa sulissutigaat, tamannalu piujuartitsinermik tunngaveqarluni ingerlanneqassaaq. Pisuussutit ataatsimoorluta pigisavut inuiaqatigiinnut tamarmut iluaqutaatinneqassapput. Naalakkersuinikkut sulinermi assigiimmik naleqassuseq, ataqqeqatigiinneq nammaqatigiinnerlu tunngaviussapput.

Naligiisitaaneq naligiinnerlu, inuiaqatigiinni periarfissat assigiit, oqartussaaqataaneq inuillu pisinnaatitaaffii tunngaviusumik naleqartitaraagut.

Piujuartitsineq tunngavigalugu inuiaqatigiinnik ineriartortitserusuppugut, pisuussutinik uumassusilinnik uumaatsunillu iluaquteqarniarneq, nutaaliorusussuseq, kultuurikkut inooqatigiinnikkullu patajaassuseq aningaasarsiornikkullu ineriartorneq tasioqatigiittumik ingerlaqatigiisillugit.

Inuit Ataqatigiit: Naalakkersuinikkut tunngaviusumik siunnerfiit

Johan Lund Olsenip (IA) aningaasanut inatsisilerineq aallartippaa

Christiansborgimi ataasinngormat sulilernerminiit Johan Lund Olsen partiini ataasiakkaani aningaasanut inatsimmut Kalaallit Nunaannullu tunngasunik oqaaseqartartut arlaleriarluni ataatsimeeqatigivai. Ullumikkut sisamanngornermi aallarnisaataasumik danskit aningaasaqarnermut ministeriat Bjarne Corydon, socialdemokraatineersoq, ataatsimeeqatigaa, 2015-imut aningaasanut inatsisissatut siunnersuut pillugu. Inuit Ataqatigiit pimorullugu sulissutiginiarpaat sulianut Kalaallit Nunaannut tunngasunut, IA-llu ukiorpassuarni sulissutigisimasaanut, inaarutaasumik aningaasanut inatsisikkut ersiqqissunik sunniuteqarnissaq.

Johan Lund Olsen: ”Kissaateqarnitsigut ataatsimiinnerit piviusunngortut aallarnisaataapput. Kisianni sioqqutsilluarnitsigut ersersipparput qanimut ingerlaavartumillu suleqateqarumalluta – kingusinnerusukkut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip suliarineqarunnaarnissaata tungaanut. Taamaaliorpuguttaaq aningaasaqarnermut ministerimut. Naalakkersuisut tunuliaqutaattut ilimagivarput, aningaasanut inatsisissatut siunnersuut pillugu ataatsimiittarnissani – Folketingimi partiit allat peqataaffigisartagassaanni – pissusissamisuuginnartumik pingaaruteqartumillu inissisimasutut peqataajumaarluta”.

Johan Lund Olsenip partiini suleqatiminut aningaasaqarnermullu ministerimut saqqummiussaasa ilagaat eqqartuussiveqarneq, pinerluuteqarsimasunik isumaginninneq, nunap illersornissaanut tunngasut, kalaallit inooqatigiissutsikkut sanngiiffillit Danmarkimiittut kiisalu inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit inatsisip piviusunngortinniarnerani malitseqartitsilluni suliassat.

”Ataatsimiinnerit ingerlalluarput kinguneqarluarlutillu, aamma politikerit suleqatikka aningaasaqarnermullu ministeri tamatta isumaqatigiippugut qaammatip tulliuttup ingerlanerani malitseqartitsiffiusumik ataatsimeeqqikkumaarluta, tamannalu qilanaarivara. Tamatuma tungaanut suliat pingaarnersiornerat nangillugu sulineq ingerlaqqissaaq”, Lund Olsen naggasiivoq.

Inuit Ataqatigiit siulittaasortaavata Folketingimut ilaasortaasimasup Sara Olsvigip suliaminik Johan Lund Olsenimut tunniussinngitsiarnermini, aningaasanut inatsisissamut siunnersuutip ukioq manna suliarinerata Siumullu ataqatigiissarnissaat sulissutigaa. Partiit tamarmik Kalaallit Nunaanni pinerluuteqarsimasunik sullissinermut tunngasut sulissutigisarnikuuaat, taamaammallu ataqatigiissaarinissaq pissusissamisoorluni.

Attaveqarneq oqaaseqaatillu uunga ingerlatinneqarsinnaapput: johan.lund.olsen@ft.dk imlt. tlf. +45 33375410

 

 

Siusinaarluni sulisinnaajunnaarnersiutillit naak suliffissaat?

Ilaqutariinnermut Inatsiseqarnermullu Naalakkersuisup nalunaarutigaa siusinaarluni sulisinnaajunnaarnersiutillit sulilersinneqarneratigut katillugit 18 mio. koruuninik aallerfigissallugit.

Naalakkersuisoq Martha Lund Olsen isumaqatigaara innuttaqassuseq naapertorlugu siusinaarlutik sulisinnaajunnaarnersiutillit amerlavallaarnerat politikkikkut iliuuseqarfigineqartariaqarnera oqariartuutigimmagu. Naalakkersuisut nersualaarusuppakka siusinaartumik sulisinnaajunnaarnersiutilinnut apeqqut qaqimmassuk, apeqquserusupparali qanoq iliorlutik inunnut 600-nut suliffissanik nassaarsinnaanerat.

Piviusormi unaammat nunatsinni suliffissaaleqineq annertoorjussuummat, kommuunillu apeqqummi uani akisussaaqataalluinnarnertik kivitsiniartussat aamma aningaasaqarnermikkut unamminartorsiormata.  Oqaatigilluarlugu nunarput suliffissaqartitsiniarnermigut ajornartorsiortorujussuuvoq, taamaattumillu Naalakkersuisoq akisussaasoq apererusuppara taamatut inissisimanermut inatsimmit allannguinissamut piffissaanersoq.

Ernumassutigaara siusinaarlutik sulisinnaajunnaarnersiuteqartut suliffissaqassanngippata, peqqutigerpiarlugu nunarput aningaasarsiornikkut suliffissaqartitsinikkullu naammattumik siuariartunngimmat. Tamatumalu kingunerisinnaavaa siusinaarlutik sulisinnaajunnaarnersiutillit   600-it pineqartut amerlanersaasa suliffissarsiortutut nalunaarsuiffimmut ilanngutiinnarsinnaanerat. Taamaattoqassappallu Naalakkersuisut aaqqiissutissatut siunnersuutaat aaqqiissutissatut taaneqarsinnaajunaassaaq.

Attavissaq Inuusuttut Ataqatigiit, siulittaasup tullia Jane Petersen, mobil: 58 74 10

Folketingimi: Sara Olsvig-ip suliani Johan Lund Olsen-imut tunniuppaa

Ataasinngornermi 15. september Johan Lund Olsen-ip parteeqatini Sara Olsvig, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit 2011-miilli qinersissoqarmat Folketingimi ilaasortaanermini sulilluarsimaqisoq, qujaffigivaa. Maanna qinigaaffiup sinnerani suliaq Johan Lund Olsen-imiilerpoq.

Sara Olsvig ukiuni pingasuni ilaasortaareerluni Inuit Ataqatigiinnut siulittaasunngormat taarsiineq pivoq. Siulittaasunngornermini suliassamik nunatsinilu sulinerminik aallussilluarsinnaarusulluni Folketingimi ilaasortaanini taamaatippaa. Siusinnerusukkut Johan Lund Olsen marloriarluni sinniisitut taarsiisarsimavoq taamaattumillu suliassamik ilisimaarinnilluarluni.

Sara Olsvig Folketingimi ilaasortaanermini ilaatigut Inuit Ataqatigiit danskit inatsisartuisa akornanni nukiuttuumik kiffaanngissuseqartumillu inissisimanissaanik sulissutiginnissimavoq. Silittumik suleqatigiinnissaq pingaartissimavaa partiillu qalipaataat assigiinngissusaallu akimorlugit oqaloqatiginninnissamut pingaartitsisimalluni,  anersaarlu tamanna Lund Olsenimit ingerlateqqinneqassaaq.

Sara Olsvig: “ Folketingimi ersarissumik uagullu pigisatsinnik nipeqarnissarput pingaartissimavara, taamatuttaaq silittumik pitsaasumillu oqaloqateqarnissaq pingaartissimallugu. Issittuttaaq oqaluuserineqarnissaa suliassatut pingaartinneqarluarsimavoq. Tamannalu arlalitsigut iluatsissimavoq. Ilaatigut aasaanerani sulinngiffeqarnerup siuninnguatigut Folketingimi Issittoq pillugu suleqatigiisitalialiorsimavugut, soorlu aamma Issittumi Inatsisartunut ilaasortat komiteanni, siullermik siulittaasup tulliatut kingornalu siulittaasutut Issittumi tamani politikereqatigut oqaloqatigilluarsimagivut tigussaasumillu suleqatigisimagivut”.

Johan Lund Olsenip eqqissilluni Folketingimi suliassaq nangissavaa, tassungami politikkikkut suliaqarneq takornartaanngilaq. Marloriarluni Sara Olsvigimut sinniisissatut taarsiisarsimavoq, aammalumi ukiorpassuanngortuni Inatsisartuni kiisalu Naalakkersuisunut ilaasortatut politikkimik suliaqartuusimalluni. Kingullertigut Nuummi Inuit Ataqatigiinnut siunnersortitut sulisimavoq.

Johan Lund Olsen:”Soorunami sulilernissara qilanaarisimaqaara. Allaffeqarfiup matuma suliassatsinnut uppernarsaatissarpassuarnik katersuuttarmatigut suliaq nuanneqaaq. Tamanna suliamut oqilisaataasarpoq anguniakkatsinnilu angusaqarsinnaanitsinnut annertusaasarluni, soorlu 2015-imut aningaasanut inatsimmut siunnersuummut suliatsinnut tunngatillugu. Aallartikkamali tamanna aallutilerpara, siornalu isumaqatigiinniarnerni misilittakkama iluaqutiginissaat qilanaarivara. Suliami tassani kalaallit eqqartuussiviini suliassanut uneraannartunut atugasanik immikkut ittumik 20 millioninnappugut. Suliallu aallussatta iluatsinnissaannut tunngavigisarpiagut tassaapput silittumik suleqateqarnerit oqaloqatiginnilluarnerillu”, Johan naggasiivoq.

Attavissat: johan.lund.olsen@ft.dk tlf.;´+45 33 37 54 10 iml.Sara Olsvig, saol@inatsisartut.gl   mobil; 299 52 68 58

Inuusuttut Ataqatigiit: Inuusuttut suliffissaaleqinerat suli ajornartorsiutaavoq

Inuusuttut Ataqatigiit upernaap ingerlanerani arlaleriarlutik inuusuttut suliffissaaleqinerujussuat aarlerinartillugu saqqummiuttarnikuuarput.

Siuariartoqarsimavoq kisiannili…
Suliffissaaleqisut pillugit kisitsisit augustimeersut takutippaat siorna augustimut sanilliullugu suliffissaleqisut 181-inik ikileriarsimasut.

”Tamanna tusarlugu imminermini qiimmallannarpoq. Kisitsisilli misissoqqissaaraanni ernumanartoqarpoq. Inuusuttut Ataqatigiinni ernumaginerpaavarput inuusuttut suliffissaaleqisut amerlanerujussuat. Suliffissaaleqisunimi 3.167-iusunit 18-iniit 34-nut ukiulliit 1.446-pput, procentinngorlugu 46 %-erluinnangajaallutik. Inuusuttut sulifissaaleqisut amerlavallaarujussuarput arlaannillu ajortoqarneranik kisitsisit takussutissippaatigut. Maanna inuusuttut taamak amerlatigisut suliffissaaleqiunnaarlutik sulileqqinnissaat anguniarlugu iliuuseqartoqartariaqalerpoq.” – Taama oqarpoq Inuusuttut Ataqatigiit siulittaasuat Múte Bourup Egede.

Iliuusissiat pitsaanerit atorneqartariaqaput
Inuusuttut Ataqatigiit isumaqarput maanna suliffissaaleqinermut iliuusissiat naammanngitsut aaqqigallarnerinnaavallaartartullu. ”Aaqqigallartarnerit pisariaqartarsinnaapput taamaaliorniaraannili aamma saniatigut siunissamut qulakkeerinnittunik iliuusissanik pilersitsinissaq avaqqunneqarsinnaanngilaq,” Múte Boup Egede isumaqarpoq.

Inuusuttut Ataqatigiinni isumaqarpugut suliffissaaleqinermik ajornartorsiuteqarnerup tamakkiisumik suleqatigiiffiulluni aaqqiivigineqarnissaa anguneqartariaqalersoq. ”Kaammattuutigerusupparput Namminersorlutik Oqartussat, Kommunet, inuussutissarsiortut susassaqartullu allat ataatsimoorlutik suliffissaaleqinerup aaqqiiviginissaanut tigussaasunik aaqqiissutissanik ujartueqatigeeqqullugit. Minnerunngitsumillu inuusuttut suliffissaaleqinerujussuannut aaqqissutissanik nassaaqqullugit.” – Taama kaammattuivoq Inuusuttut Ataqatigiit siulittaasuat

Attavissaq Inuusuttut Ataqatigiit siulittaasuat  Múte B. Egede, mobil: 24 06 09

Kia siunissaq aalajangissavaa?

Sume pillugu filmimut oqaaseqaat, allattoq Naaja Hjelholt Nathanielsen

Nalinginnaasuuneq nalinginnaasumillu inuuneqarneq suuppat? Arlalitsigut oqartoqartarpoq amerlanerussuteqartut inooriaasiat tassaasoq nalinginnaasumik inooriaaseqarneq. Kisianni pingaartuuvoq eqqaamassallugu, amerlanerussuteqartut aalajangersimasumik iliuuseqarnerat tamatigut tassaasanngitsoq eqqortutuaq. Naak nunami maani inuit amerlanerit kristumiuugaluartut puisillu neqitortarlutik, imaanngilaq muamaakkutut upperisaqarneq naatitaannarnilluunniit nerisaqarneq tassaasut pissusissamisuunngitsut. Arlalitsigullumi imaattarpoq ikinnerussuteqartut pissusilersuutaasa eqqarsalersittaraatigut periarfissanillu nutaanik isumataartilluta.

Assersuutigalugu inuit Namminersornerulernermik aqqutissiuussisut tassaanngillat amerlanerussuteqartut. Tassaapput inuit ikittunnguit ataatsimoortut nalinginnaasumit allaanerusumik siunissaq pillugu takorluugaqartut. Kisianni eqqarsaataat siammaapput. Inuit allatut eqqarsarsinnaasut atorfissaqartippagut. Uagut amerlanerussuteqartuusugut nutaamik ineriartulernissamut ikiortarpaatigut.

Inuit tarnimikkut misikkajasut eqqarsartaatsimikkulluunniit eqqugaaqqajaasartut ilaanni uagut sapikkatsinnik oqaasertalersuisinnaasarput. Inuit iliuuseqariarsinnaassuseqartut aallarnisaasarput. Inuit imminnut upperisut isumalluarneq siammaassinnaavaat. Inuit isumassuisut allanik toqqissisimalersitsisinnaapput. Inuit eqqarsarumatuut eqqarsaatissiisinnaapput.

Erseqqilluinnarpoq nunami maani innuttaasut tamarluinnarmik nunap ineriartorneranut tunniussaqarsinnaasut. Arlaatigut tamatta allanut tunniussassaqarpugut. Qanorluunniit inuttut pissuseqaraluarutta qanorluunniillu tunuliaqutaqaraluarutta.

Filmi ”Sume – Mumisitsinerup nipaa” inunnik arlalippassuarnik attuivoq. Uannut ersersitsivoq ataatsimoornerup qanoq pisariaqartigineranik. Imaanngilaq inuugutta toquguttaluunniit soqutaanngitsoq. Imaanngilaq imerutta iminngikkuttaluunniit soqutaanngitsoq. Imaanngilaq immitsinnut oqaluukkutta oqaluutinngikkutaluunniit soqutaanngitsoq. Tamatsinnut pingaaruteqarpoq. Kinaagaluaruilluunniit tamatta immitsinnut pingaaruteqarpugut. Iliuutsima sunnissavaatsit, iliuutsivillu sunnissavaannga.  ”Illeqanngippat – uagoqarnavianngilaq” qitiulluinnarluni oqaasinnaajusariaqaraluarpoq. Inuiaqatigiiussutsitsinni immitsinnut pinngitsoorsinnaanngilagut.

”Nalinginnaasoq” kisiat naammagisariaqanngilarput. Nalinginnaasormi tassaaginnarpoq pissutsit maanna qanoq ittuunerannik oqariartuut – pitsaasutigut pitsaanngitsutigullu. Annertunerusunik siunniussaqartariaqarpugut. Pitsanngorsaatissat anguniartuartariaqarpagut. Allanik tamanna isumagineqarnavianngilaq. Uagununa suliassarput. Illinuna suliassat. Uangaana suliassara. Isumassarsiallu amerlanerussuteqartunit isumaqatigineqannginneranit unitsitaassanngilagut. Tassami ikinnerussuteqartut isumaat tassaalersinnaapput aqagu nalinginnaalersut. Arlaat aqqutissiuilluni aallartittariaqarpoq. Aqqutissaq imminut pilersinnavianngilaq. Siulliullutik aqqummik atuisut piumassuseqarneq takutittarpaat. Kisiannili aamma kingulliullutik aqqummik atuisut aammattaaq pingaaruteqarput Aqqutissaq ingerlaavartumik atitunerulersittarpaat.

Neriuppunga filmip ”Sume”-p eqqaasissagaatigut siunissap sunnerneqarsinnaaneranik. Aamma inuit aalajangersimasut kisimik siunissaq sunnertanngilaat. Tamatta ullut tamaasa sunnertarparput. Qanoq taamaaliorniarnerput nammineq aalajangissavarput. Toqqaanissaq uagutsinniippoq. Uagut tassaavugut inuiaqatigiit.

 

 

 

Uninngaannarneq

Naaja Nahanielsen

Inuit Ataqatigiinniit Inatsisartunut aamma Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliamut ilaasortaq Naaja H. Nathanielsen

Inatsisartut ukiaru ataatsimiinnissaat sivissussaqaaq, sivisoorujussuussaaq. Pilersaarutit malillugit aatsaat naammassissaaq 12. december. Tamanna ajunngilaq, taama oqallisissaqartoqartigisillugu. Ajoraluartumilli Naalakkersuisut oqallisissanik soqutiginartunik saqqummiussisuunngillat.

Suarsukujunnik saqqummiineq sivisooq
Naalakkersuisut siulittaasuat ullumi tusagassiuutinik katersuutsitsivoq. Power Point-imik saqqummiussat quppernerit 44-t atorlugit Naalakkersuisut siunnersuutaat tulleriaarneqarput. Quppernerit tulleriiaat suarsukujunnik imallit. Siunnersuutit ilaat tassaapput upernaaq ataatsimiinnermi kinguaattoorutigineqartut. Soorlu SIKUKI pillugu siunnersuut, Nuup umiarsualivittaassaa aamma ilaqutariinnermut tunngasuni inatsisit nutartigassat arlaqartut.

Sinneri tassaapput inatsisaareersunik annikinnerusutigut iluarsiissutit. Assersuutitut taaneqarsinnaapput siunnersuutit uku: ”Aningaasaliinermi akiliutit umiarsuarnut nunaqarfiliartaatissanut nutaanut tunngatillugu pisinnaatitsissu-taasumik malittarisassap nuunnissaa” aamma ”inuussutissarsiutigalugu aqqartartutut uppernarsaatip pissarsiarinissaa attatiinnarnissaalu pillugit malittarisassat pisariillisarnissaat”. Siunnersuutit imminerminni ajunngillat. Tamarmik ajunngillat. Kisianni maanna ajornartorisutaasunik nikisitsinngillat.

Siumut takorluuiinermi piffissat qinigaaffiit pineqartanngillat
Taamaallaat siunnersuutit pingasut siumut isigisuupput, kisiannili tamarmik imikkut aporfissartaqarlutik.

Siulleq tassaavoq siunissami suliffissaqartitsinissamut periusissiaq. Nalunngilarput pisariaqartinneqaqisoq. Kisianni taamaallaat 2014-2017 pineqarpoq. Tamatumalu Naalakkersuisut ajornartorsiutaat ersersippaa. Siumut isigisumik eqqarsarnissaq ajornakusoorpoq, qinigaaffiusoq kisiat eqqarsaatigigaanni. Inuuneq qinigaaffikkaartumik aqquarneqarneq ajorpoq. Piviusorsiorpalunngeqaarlu ukiut marluinnaat periarfissaralugit suliffissaaleqinerup affaannanngortinniarneqarnera suliniuteqarfiginiarneralu.

Suli ajorneruleriaannarpoq Naalakkersuisut ”iluarsartuusseqqinnissanik” siunnersuutaat eqqarsaatigissagaanni. Tassani Naalakkersuisut allapput, siunnersuutip ”iluarsartuusseqqinnissat pillugit siunnersuutinik, inuit ataasiakkaat imminnut pilersornissaminnut kajumissuseqalernissaannik annertusaataasunik pisortallu aningaasaqarnerannut imminut napatissinnaasumut tapertaasussanik saqqummiusseqqullugit” peqqussagaatik. Naatsumik oqaatigalugu siunnersuut taanna eqqumiilluinnarpoq. Naalakkersuisut periarfissaqareerput iluarsartuusseqqinnerit kissaatigisamik tamarmik saqqummiunnissaannut. Iluarsartuusseqqinnissanik siunnersuuteqarumallutik siunnersuuteqartariaqanngillat. Namminneq akunnerminni amerlanerussuteqartunik itigartitaassagunik qanoq iliussappat? Taava qinigaaffiup sinnera iluarsartuusseqqinnissanik siunnersuuteqaqqusaassanngillat? Siunnersuutip immikkut illuinnartup taassuma nassuiaatissatuaa tassaavoq, Naalakkersuisut ilisimagaat namminneq amerlanerussuteqarlutik ilaasortaatitamik akornanni ilalerneqannginnertik. Taamaammallu iluarsartuusseqqinnernik piviusunik siunnersuuteqaraluarunik itigartitaasussallutik. Taamaammat taamaallaat siunnersuutigaat siunissami iluarsartuusseqqinnissat pillugit siunnersuuteqarsinnaataassallutik. Tamanna pissutsit uninngaannarnerannut eqqoqqissaartumik ersiutaavoq.

Naggasiullugu Naalakkersuisut siunnersuutigaat Qaqortumi mittarfiliortoqassasoq. Tamanna immaqa imminermini ajorpallaanngilaq. Kisiannili sanilliunneqartariaqarpoq tamanna akissaqartikkumallugu sanaartugassanut allanut aningaasaliissutit ikilisarniarneqarnerannut. Maluginiagassaallunilu tamanna pimmat ingerlassat amerlinissaasa pisariaqaleruttorfianni. Taamaammat eqqortumik aperisoqartariaqarpoq, maannakkorpiaq inissiat amerlanerit mittarfilluunniit nutaaq pisariaqartinneqarnerpaanersut. Kissaatiginassagaluaqaaq tamaasa pisinnaagutsigit, kisianni ajornaqaaq. Aammattaaq Naalakkersuisut suli Nunatsinni attaveqaateqarneq ataatsimut isigalugu takorluukkatik saqqummiutinngilaat. Imaappasippoq tamanna paasiartuaalissagipput sukkut tamaana siunnersuutaasartut aqqutigalugit. Taavalu naggataatigut takussavarput saqqummiussukkat innuttaasut inuussutissarsiutinillu ingerlatsisut angallassinikkut pisariaqartitaat piviusunngortissinnaaneraat. Periuseq killormoortoq. Uranimut naaggaarluinnarneq atorunnaarseriarlugu kingornatigut innuuttaasunik peqataatitsilernermik isuma eqqaanngitsoorneq ajornaqaaq.

Naammaginanngilaq
Inuit Ataqatigiit inernilertariaqarpaat naammaginanngitsoq. Oqaloqatigiinnissaq sanioqqunneqarsinnaanngilaq, aamma aalajangiinissat annertuut oqimaatsullu sanioqqunneqarsinnaanngillat. Naammanngilaq Naalakkersuisut Inatsisartullu piffissaat atorneqassappat siunissami gassi pillugu inatsisissamut, ”isumannaallisaanermik siuarsaasussamut, installatørtitullu soraarummeernissamut nutaanik piumasaqaateqarfiusussamut”. Tamatumannga annertunerujussuarnik pisariaqartitsisoqarpoq.

Neriulluta siumut takorluukkat upernaaru ataatsimiinnermi saqqummiunneqarumaartut.

Attavissaq Naaja H. Nathanielsen, mobil: 54 89 81

Kommunit Naakakkersuisullu innuttaasut angerlarsimaffeqanngitsut iliuuseqarfiginissaannik ujartuisariaqarput

INI A/S-imiit maanna tusarliunneqartoq pillugu, inuppassuit maannamut inisseeqqittarfinniittut pillugit, kommunit Naalakkersuisullu oqaloqatigiittariaqarput pilersaarusiorlutillu.

Angerlarsimaffeqanngitsuunermut pissutaasut assigiinngillat
Inuk angerlarsimaffeqarunnaaraangat tamanna assigiinngitsunik, inuup nammineerluni sunniuteqarfigerpiarsinnaanngisaanik pissuteqarajuppoq.

Inuit inoqutigiilluunniit amerlasuut ukiorpassuarni namminneq inigisaminni nalinginnaasumik inuuneqartarsimagaluarput, pisulli assigiinngitsut, soorlu suliffissaarunnerup, avinnerup, ilaqutariinni toqusoqarnerata imaluunniit napparsimanerup kingunerisaannik angerlarsimaffeerussimallutik.

Innuttaasut pineqartut ikorfartorneqartariaqarput
Aamma imigassamik aalakoornartumik aanngajaarniutinillu atornerluineq angerlarsimaffeqanngitsunngornermut pissutaasinnaasartoq Nalunaarusiamit siornarnisamit paasivarput; Isumaqarpunga innuttaasut pineqartut ikorfartorneqartariaqarput.

Ernummatigaara nutserneq atugaanerulissasoq
“Neriuppunga susassaqartut tamarmik isumaqatigiissutigissagaat; nunatsinni kinaluunnit aqqusiniinnarmut ilineqassanngitsoq. Taamaaliortoqalissappat, ernummatigaara Danmarkimut nutserneq kiisalu angerlarsimaffeqanngitsuuneq atugaanerulissasoq. Tamannalu pineqartunut inuiaqatigiinnullu nukittunerulersitsinavianngilaq. Annermillu Nuummi innuttaasut pineqartut ernummatigaakka; taakkua inissianut nammineq attartortakkanut innersuunneqarsinnaanngimmata; tamanna ingasalluinnassaaq.”

Inatsisartuni ilaasortaq Juliane Henningsen, Ilaqutariinnermut ataatsimiititaliami ilaasortaq, mobil 48 81 48