Toqqissisimannginneq siaruaakkiartorpoq

Inatsisartuni Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami IA-p sinnerlugit ilaasortaatitaaniit Hans Aronsen, Kuupik V. Kleist aamma Naaja H. Nathanielsen

Nuannaarutiginngivillugu ataasinnornermi 25. august Qanorooq isiginnaarparput. Allaallu upperiuminaatsillugu. Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup 2015-imut aningaasanut inatsisissamik saqqummiineraniit ullut arfinillit qaangiutiinnartut parteeqataanit isornartorsiorneqarpoq. Ataasiinnaanngitsumit kisiannili parteeqataasa PINGASUT aningaasanut inatsissaq akerlilerpaat. Tamanna arlalinnik pissuteqartumik maluginiagassaavoq.

Isornartorsiuisut marluk Inatsisartunut ilaasortaapput. Taakku aningaasanut inatsississatut siunnersuummut akerliunerminnik nalunaarnersisigut, suliluunniit Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnerat aallarterianngitsoq naalakkersuisooqatigiit amerlanerussuteqarunnaarput. Naalakkersuisooqatigiit ataatsimoorsinnaarpasinnatik, qinikkatut ataasiakkaatut nammineq soqutigisaminnik aallussisutut saqqummernerat toqqissisimananngilaq. Imaappoq naalakkersuisooqatigiit politikkikkut sammiviat amerlanerussuteqarneralluunniit naatsorsuutigisinnaanngikkipput.

Aamma annertuumik maluginiagassaavoq isornartorsiuisut pingajuat NAMMINEQ Naalakkersuisunut ilaasortaammat – taamaalillunilu nammineq aningaasanut inatsisiliani isornartorsiormagu. Aalisarnermut Naalakkersuisup naalakkersuisooqatigiit aningaasaqarnermut politikkianni qitiulluinnartoq tupaallaatigerpasippaa.

Finn Karlsenip, Naalakkersuisut Nunatta Karsiani amigartoorutit aalisakkat tamaasa akitsuusernerisigut matussusernialersaaraat ilisimarpasinngilaa. Aningaasanut inatsisissaq atuaraanni immikkoortumi 4.2.1-imi aalisarnermik inuussutis-sarsiutini1 ersarikkaluarpoq, Naalakkersuisut ”sinerissap qanittuani aalisarnerup nutarternissaanik aallarnisaanissaq” kissaatigigaat, inuussutissarsiut imminut akilersinnaaneruleqqullugu aamma aalisakkat qaqinneqartut akitsuusersorneqarnissaannut nukissaqalersillugit. Taamalu pisoqarnissaata tungaanut aningaasat aalisarnerup sinneranit aaneqalersaarput. Taamaalillutik Naalakkersuisut missingersuutigaat 2016-imiilli aalisarnerup annertusisamik akileraarusiiffigigeqqinneratigut 15 millioner kr isertinneqassasut. 2017-imiit aningaasat taakku 50 millioner kr-nik2 ilaqqinneqassapput.

1) Qupperneq 92-imi qallunaatuuani

2) Konto 20.11.51

Eqqarsaatigigaanni Naalakkersuisut utikattuartumik oqartartut ”patajaatsumik aningaasaqarnikkut politikkeqarlutik” ilaatigut aalisarnerup iluani nutarterinernik tunngaveqartumik, eqqarsarnangaarpoq tamanna Aalisarnermut Naalakkersuisup tupaallaatigimmagu. Tassami akisussaaffia tassaammat Nunatta inuussutissarsiutaa pingaarneq.

Apeqqutaalerpoq nutarterinerit pilersaarutaasut piviusunngortinneqarnissaat naatsorsuutigisinnaaneripput, Naalakkersuisut tamarmiullutik tunuliaqutaanngippata. ANINGAASAQARNERMULLU Naalakkersuisup nutarterinissamik pilersaarutini saqqummiussai naatsorsuutigisinnaanngikkutsigit – taava Nunarput aningaasaqarnikkut suup tungaanut ingerlaarpa?

Inuit Ataqatigiit sakkortunerpaamik Naalakkersuisooqatigiinnut kaammattuutigaat, iluminni attaveqaqatigiinnertik annertuumik annertusaqqullugu, namminnerlu politikkikkut anguniakkatik takorluukkatillu erseqqissarluaqqullugit. Ataa-sinngormat unnukkut Qanoruumi ajalusoorneq isigalugu toqqissisimananngilaq. Naalakkersuisooqatigiit aningaasaqarnikkut politikki ataatsimoorfigivaat? Pissusiviusut malillugit maanna pineqartoq tassaanerluni ikinnerussuteqarluni naalakkersuisuutitaqarneq? Tamanna akissaqartinnerparput, eqqarsaatigigaanni qinikkat kikkulluunniit Naalakkersuisooqatigiit politikkiat illersussagunikku ”akilersissinnaalissasut”?

Uagut tungitsinniit isertunngisaannarparput isumalluutivut tamatta pigisatta akileraarusernissaat tunngaviatigut ajorinagu. Taamaattoq uagutsinnut pingaarluinnarpoq, akitsuusiineq Nunatta Karsiani amigartoorutit qanoq annertutiginerannik aalajangerneqassanngimmat, inuussutissarsiutilli pissusiviusut malillugit nammassinnaasai tunngavigalugit aalajangerneqarluni. Taamaammat siunnersuutigaarput akitsuutit nutaat ataatsimut isigalugit maanna aalisarnermit akitsuusiinikkut isertitaasartut qaffatsissanngikkaat. Isumaqatigiinniarnissat pissangalluta qilanaarivagut, piviusunngortinneqarsinnaasunillu oqareernitsitut siunnersuuteqarumaarluta. Nutarterisoqarnissaanik nutaanillu isertitaqarnissamik pisariaqartitsineq nassuerutigivarput, suliallu sukumiisumik aamma maanna pisut siunissarlu eqqarsaatigalugit ingerlanneqarnissaa qilanaaralugu.

Attavigisassaq Naaja H. Nathanielsen, mobil 54 89 81

Naligiissaarineq isumaqatigaarput – periuserineqartoq isumaqatiginagu

Inuit Ataqatigiit nunatsinni inuit nammaqatigiinnerat annertusarusupparput. Inuit sumiiffinni tamani naligiinnerusumik atugaqarnissaat anguniarlugu aaqqissuussamik suleqataaffigissavagut timitalersueqataassallutalu.

Kommunit sisamaasut aningaasarsiornikkut inuillu atugaasigut naligiisitsinerusut pilersikkusuppagut partiit ataatsimut suleqatigiisillugit kivitseqatigiinnerisigut – kommunit Naalakkersuisullu peqatigiilluinnarlutik pilersaarusiukkamik suliassarissagaat Inuit Ataqatigiit kissaatigaarput. Massakkullu Naalakkersuisut suleriaaserisaat inuiaqatigiinni avissaartuunnermik pilersitsivoq.

Suliassaq annertooq piffissami sivikitsuinnarmi isummerfissaq, inuillu atugaannut sunniuteqarluinnartoq tunngavilersuutillu suut atorneqassanersut pillugit aalajangiinissamut piffissaqarluartumik suleqatigiiffiunissaa Inuit Ataqatigiit kissaatigaarput.

Inassutigaarput naligiissaarineq aningaasat kisiisa aallaaviginagit, aamma isumaginninnikkut atukkat inuussutissarsiuteqarnikkullu inerisaanerit, minnerunngitsumillu inuit inuuniarnikkut periarfissaat tamakkiisumik isiginiarlugit inuiattut atugarissaarnitta siuarsarnissaa. Aningaasarsiorneq siuarsarneqassaaq kiisalu inuiaqatigiinni agguaaqatigiinneq sukumiinerusumik oqaluuserineqarluni tamanillu peqataaffigineqarluni ineriartortitaq kajumissaarutigaarput. Tunngavissat siammasinnerusut tunngavigisariaqarsimagaluartut Inuit Ataqatigiinnit erseqqissumik oqaatigissavarput.

Tassani qitiulluinnarpoq Nunatta ataatsimut isigalugu aningaasaqarnikkut ingerlalluarnissaa. Nunarput aningaasatigut ajornartorsiorpoq, taamaammat aningaasaqarnikkut allannguinerit annertuut, soorlu naligiissaarinerup allanngortiterneqarneratut ittut nunamut tamarmut aammalu nunap immikkoortuinut aningaasatigut qanoq kinguneqarnissaannik paasisimannilluarluni aalajangerneqartassapput, tamannalu Inuit Ataqatigiinniit piumassuseqarluta peqataaffigissavarput.

Naalakkersuisut aningaasaqarnermut inatsisissamik siunnersuummik saqqummiusseqammerput. Tamatumani erserpoq nuna tamakkerlugu aningaasaqarnikkut sipaarniuteqartoqartussaasoq aammalu aningaasarsiornikkut ingerlallualersitsisussanik saqqummiussaqanngittoq. Tamanna tunngavigalugu Inuit Ataqatigiinnit pingaartipparput naligiissaarinerup inernilernera aningaasaqarnermut inatsisissamut sanilliullugu nunatta ataatsimut aningaasaqarnera isigalugu qisuariartoqassasoq. Tamatta akisussaaqatigiippugut, Inuit Ataqatigiiniillu nunarput ataatsimut isigalugu akisussaassusilimmik naligiisitsinerusumillu kinguneqartussamik suleqataanissamut piareersimavugut.

Uteqqillugu erseqqissassavarput, kommunit akornanni aningaasanik agguaaqatigiinnikkut naligiissaarineq akerlerinngikkipput. Naalakkersuisulli naligiissaarinissamik siunertaqartut suliassap qanoq siunertaqarluni qanorlu ilutsimik anguniagaqarluni sammineqarnissaanut saqqummiussaqannginnerat amigaatigaarput. Matumanimi aningaasarpassuit pineqarput. Allannguinerit annertuut sukumiisumik oqaluuserineqartarnissaat ileqquliuttariaqarparput, soorlu partiit tamarmik qineqqusaarnerminni oqaatigisaraat.

Kommunit akornanni naligiissaarinissaq qanoq siunnerfilimmik ingerlanneqassava? Apeqqut akiuminaatsuuvoq, oqallinnerlu kommunit akornanni naligiissaarinermut tunngasuinnaanngitsunik aammali innuttaasut aningaasatigut, sullinneqarnikkut angallannikkut allatigullu periarfissatigut naligiinnerusumik atugaqalernissaannik sukumiinerusumik imaqarluni ingerlaqqittariaqarpoq. Tamannalu ilaatigut kommuninik aaqqissuusseqqinnerup naliliivigineqarneranut atatillugu ingerlattariaqarpoq. Taamaammat Inuit Ataqatigiit ukiamut Inatsisartut ataatsimiinnissaanni oqallisissiamik saqqummiussissaagut naligiissaarinerup qanoq tunngavilersorneqarnissaa pillugu Inatsisartut naalakkersuisullu isummersoqatigiinnissaat timitalerneqaqqullugu.

 

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit:

Siulittaasoq:                                             Sara Olsvig

Siulittaasup tullia:                                  Aqqaluaq B. Egede

Qaasuitsup Kommuniani IA:               Ane Hansen

Qeqqata Kommuniani IA:                    Agathe Fontain

Kommuni Kujalleq IA:                          Kelly Berthelsen

Kommuneqarfik Sermersooq IA:        Mille S. Pedersen

Ullup qaammaruttornerani ujajaaneq!

 Kommuneqarfik Sermersooq kommunit naligiissaaffigineqarnissaannut aappaagu 54 millioner koruuninik immikkut akiliuteqassasoq Aningaasaqarnermut, Nunamullu Namminermut Naalakkersuisup, Vittus Qujaukitsup, ullumikkut nalunaarutigaa.

IMMIKKUT 54 million kr.-it! Sermersuup kommuninut naligiissaarinermut atatillugu kommuninut allanut angisuunut pingasunut tunniussaasa 86 million kr.-it saniatigut. Katillugit 140 million kr.-it!.

Aamma Vittus Qujaukitsup isumaliutersuummini “Nalimmassaarinermik aaqqissuussinermik nutaamik assigiimmillu piusussaaffeqarfiusumik piareersaaneq pillugu piviusut”-ni Sermitsiami normumi kingullermi saqqummersumi, oqarsimavoq, tullinnguutissasoq Sermersuumi kommunalbestyrelsip akisussaaffik tigullugu, pisariaqartut malillugit sipaarniarnissaat.

Tamatumani Vittus Qujaukitsoq ilumoorluinnarpoq. Uagut akisussaaffigaarput kommunip karsiani putup matunissaa, tamannalumi qularutiginngisaannarparput. Innuttaasut 6. august Ittoqqortoormiini, Tasiilami, Paamiuni, Nuummilu ataatsimiisinneranni erseqqissunik assersuusiorpugut, Sermersuumi tamarmi annertuumik sipaarniarnissap suna kingunerisinnaaneraa, innuttaasullu 22.000-it, inuussutissarsiutinillu ingerlataqartut tatisimaneqareersut qanoq eqqorneqarsinnaanersut – kommunip karsiani naatsorsuutigineqartutut putoq angisooq matussuserniarlugu.

Innutaasunik ataatsimiisitsinerit borgmesterinit allanit ersisaarinertut oqaatigineqarput. Piumagaanni qanorluunniit oqartoqarsinnaavoq. Tassami Sermersuumi sipaarniuterpassuit hundrede millioninik arlalinnik nalillit aarlerititsipput, ernumanarlutillu. Aamma tamanna Sermersuumi tamarmi atuarfeqarfinnut, meerartatsinnut, inuusuttunut, utoqqarnut innuttaasunullu inuuniarnermikkut nanertuuteqartunut Ittoqqortoormiini, Tasiilami, Paamiuni, Nuummi, nunaqarfitsinnilu 8-ni aarlerinassaqaaq.

Tamatumani kommuni kinaluunniit aningaasarsiornerminik oqimaaqatigiissaariniartoq, pinngitsaalineqartussaavoq annertuunik ilungersunartunillu sipaarniuteqarnissamut, tamannalu takusinnaassallugu inuiaqatigiinni aningaasarsiornermut professoriusariaqanngilaq. Pisorlu tamanut annernartussaassaaq.

Vittus Qujaukitsup allaaserisamini aamma oqaatigaa, Sermersooq sanaartornerminut imaluunniit allaffissornerminut sipaarniuteqaannarsinnaasoq.

Ajoraluartumik Vittus Qujaukitsup taama oqarnermigut takutippaa, qanoq Sermersuumi piviusunut, tigussaasunullu sianigisaqanngitsigaluni.

Tassami kialuunnit takusinnaavaa, taama annertutigisunik sipaarniuteqartoqarsinnaanngitsoq, innuttaasunut ajorluinnartumik kinguneqanngitsumik. Kisianni tassa Sermersuumi inuuttaasut Nuummi, Paamiuni, Tasiilami, Ittoqqortoormiini, nunaqarfitsinnilu 8-ni kisimik sipaarniarneq malugisussaanngilaat. Nakkariarneq Kalaallit Nunaani innuttaasut tamarmik malugisussaavaat. Sipaarniarnerit ima annertutigisussaapput, allaat Sermersuup Kalaallit Nunaanni aningaasarsiornermut ineriartortitsivittut inissisimanera navianartorsiortussaalluni.

Inuulluaqqusilluta

Mille Søvndahl Pedersen, Naja Lund, Storm Ludvigsen, Uju Petersen, Allan Pertti Frandsen, Iddimanngiiu Bianco, Charlotte Pike, Asii Chemnitz Narup

Inuit Ataqatigiit kommunalbestyrelsemi ilaasortat, Kommuneqarfik Sermersooq.

Attaveqarfissat:

Mille Søvndahl Pedersen, Kommunalbestyrelsemi alaasortaq, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititami ilaasortaq, Kommuneqarfik Sermersooq, Mobil +299 482103, misp@sermersooq.gl

Allan Pertti Frandsen, vicegruppeformand og medlem af Anlægs- & Miljøudvalget, Mobil +299 598755, apfr@sermersooq.gl

Inatsisartut siulittaasuannut Lars Emil Johansen-imut allakkat ammasut

20.8.2014

Inatsisartut siulittaasuannut Lars Emil Johansen-imut allakkat ammasut

Inuit Ataqatigiit ajuusaarutigaat akuersaaruminaatsillugulu Inatsisartut Allattoqarfiannit Inatsisartut ataatsimiittarfissaattut nutaatut sanaassap sumiinnissaa-nut tunngasumik illuinnaasiortumik Nuummi innuttaasunut tamanut nassiussuisoqarsimanera taamatullu aamma Facebook-ikkut sunniiniartoqarnera.

Inuit Ataqatigiit isumaqarput Kommuneqarfik Sermersuup sapaatit akunneranni matumani tusarniaaneranut akulerunneq pissusissamisuungitsoq, tassami Nuummi inuttaasut taamaalillutik ataatsimiittarfittaap sumiinnissaanut  isummernissaminnut periarfissinneqaraluarput. Innuttaasut sinnerlugit qinikkatut uagut salliulluta innuttaasut namminneerlutik isummersinnaanerat ataqqisariaqaraluarparput.

Inuit Ataqatigiitnni aamma oqaatsit atorneqartut kiisalu assit allanngortitikkat quppersakkami tamanut agguaanneqarsimasumi atorneqartut isornartoqartippaat. Nuummi illoqarfiup immikkoortuisa ilaat qinikkat ataatsimiittarfissaannut inissiivissatut ”ataqqinannginnerarlugit” tikkuaaneq aammalu assit graffitinik titartagalersukkat akuersaaruminaatsippagut.
Piumasaraarput Inatsisartut siulittaasuata innutaasunut erseqqissassagaa sunniiniarneq nammineerluni Inatsisartullu Allattoqarfiata akisussaaffigalugu.

Tamanna pisariaqarpoq amerlasuunit isumaqartoqalermat Inatsisartut tamarmiullutik ataatsimiittarfiup ”Aqqaluup Aneerasaartarfiani” inissinneqarnissaanut isumaqataasut aammalu Inatsisartunut ilaasortat tamarmik taamatut sunniiniaqataasut.

Inussiarnersumik

Naaja H. Nathanielsen
Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ilaasortaaq

Video: Akerliussutsimik takutitsinermit oqalugiarneq: Urani? Naamik!

Takujuk atuarluguluunniit Inuit Ataqatigiit Siulittaasuata aamma Folketingimi ilaasortaq, Sara Olsvigip (IA) akerliussutsimik takutitsinermi “Urani? Naamik!” oqalugiaataa.

Ingerlanneqarpoq 1. August 2014, København, Danmark.

 

Uran naameerlugu akerliussutsimik takutitsineq

Tallimanngorneq 1. august, 2014 – Regnbuepladsenimit Christiansborg Slotspladsimut akerliussutsimik takutitsineq.

Sara Olsvig, Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Qujanaq qaaqqusissummut – qujanarlu akerliussutsimik takutitsinermik aaqqissuussisunut

 

Inuit Ataqatigiinni nuannaarutigaarput uranimut akerliuneq suli malunnartinneqartarmat. Tamanna pingaaruteqarpoq.

Oktoberimi ukioq kingulleq uranimut naaggarluinnarnerup atorunnaarsinnissaanut akerliulluta taasivugut, Naalakkersuisut Inatsisartuni atorunnaarsitsinissamik aalajangeeqqutsillutik taasititsimmata.

Isumaqarpugut aalajangiineq innuttaasut qulaaqqutiinnarlugit ingerlanneqarsimasoq.

-Innuttaasut sumilluunniit ilanngutitinneqarsimanngillat!

Inuit Ataqatigiinnit Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera uranip annaatissagaa isumatiginngilluinnarparput.

Akerlianik Naalakkersuisut apeqqummut tunngatillugu aalajaneeriaasiat isumarput malillugu Kalaallit Nunaata politikkikkut inissisimaneranik nalorninartorsiortitsilerpoq.

Naalakkersuisut urani pillugu apeqqummut imaluunniit aatsitassat pillugit politikkimut siammasissumik isumaqatigiisitsisinnaasimanngillat. Isumarput malillugu tamanna nukilaatsumik naalakkersuinermik ingerlatsineruvoq.

Aamma nukilaatsumik naalakkersuineq maanna takuarput, Naalakkersuisut avatangiisinik misissuilluni naliliisoqartillugu allagaatinik paasitinneqarsinnaatitaanermut maalaarsinnaatitaanermullu periarfissat atorunnaarsinniarmagit.

Taama iliorneq tamat oqartussaaqataanerisa tunngaviinik toqqammaveqanngilluinnarpoq, aammalu kingullermik qinersisoqarmat innuttaasunut ammasumik paasiuminartunillu ingerlatsisoqarnissaanik neriorsuutit piviusunngortinneqanngillat.

Inuit Ataqatigiit allannguinerit taamaattut akuerisinnaanngilai, taamaaliornerummi aatsitassarsiornissamik akuersissutinik tunniussuilinnginnermi pingaarutilimmik sulineq allanit paasisaqarfigineqarsinnaajunnaarsippaat.

Inuit Ataqatigiinnit isumaqatigiinniarnernut peqataarusuppugut, tassani aatsitassarsiornermut politikkip siammasissumik tunuliaqutaqarluni aalajangiiffigineqarnissa qulakkeerumallugu.

Kisianni kissaatigaarput akisussaassuseqartumik, paasiuminartumik demokratiilu tunngavigalugu ingerlatsisoqarnissaa, innuttaasut soqutigisaannik pisussaatitaaffiinillu mianerinnittumik.

Tamaviaarluta sulissutigerusupparput soorlu maalaarsinnaatitaaneq uagut naalakkersuinitsinni atuutilersissimasatta inatsisinit atuutsikkunnaarneqannginnissaa anguniarlugu.

Uranilu pillugu assersuutigalugu isumaqatigiissinnaavugut ukiuni tallimani tulliuttuni akuersissutinik tunniussisoqanngittoq, taamaalillutami toqqissisimalersitsisinnaassagatta aammalu innuttaasut ilanngutitinneqarnissaanut piffissaqalissalluta.

Aammattaaq isumaqarpugut pisariaqartoq nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit tamarmik misissoqqissaarneqartariaqartut suliamik ingerlatsisoqaqqinnginnerani.

Naalakkersuisut tamatumunnga peqataarusuppat?

Naalakkersuisut takutitsisariaqarput siammasissumik isumaqatigiittoqarnissaanik kissaateqarlutik, akerlianik aaqqiagiinnginneq naalagaaniarnermillu takutitsineq anguniarnagu.

Naalakkersuisut takutitsisariaqarput politikkimik aalajaatsumik naalakkersuisoqatigiit suleqatigiit kikkuugaluarpata qinersinerillu akimorlugit atuuttussamik.

Naalakkersuisut takutitsisariaqarput demokratiimik ammasumik innuttaasut qaffasissumik oqartussaaqataaffigisaannik.

Inuit Ataqatigiinnit erseqqissumik oqarumavugut; naalakkersuisunngoqqikkutta sammineqartoq pillugu innuttaasunik taasisitsiniarpugut, aatsaalli attuumassuteqanngitsumik ingerlanneqartumik sukumiisumillu innuttaasunik paasisitsiniaasoqareerpat.

Inuit Ataqatigiit isumaqatiginninniarnissaminut aammalu innuttaasut isumaat aallaavigalugit sulissinissaminut piareeqqavoq.

Suliniuteqarnerput ingerlatiinnarparput, peqatigalusi.

Qujanaq ullumi, qujanarlu qaaqqusigassi.

Qujanaq.

 

Aningaasanut inatsisissaq ernumaammernarpoq

19. august 2014

 

Aningaasanut inatsisissaq ernumaammernarpoq

Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut qanillattoqatigiinnissaq naaperiaanissamullu piumassu-seqarnissaq aatsaat taamak pingaaruteqartigisoq.

Ukiuni arlalinngittortuni ”siunissaq” aningaasarsiornikkut unammilligassanik annertuunik nassataqarumaartoq eqqartortarparput. Siunissaq tassa takkutereerpoq, Nunarpullu aningaasarsiornikkut ilungersunartorsiorfiuvoq. Taamaammat suleqatigiinnissamut aaqqissutissanillu ataatsimoorussilluni nassaarniarnissamut piffissanngorpoq.
Nunatsinni aningaasarsiornikkut ilungersunartorsiornerup nalaani Naalakkersuisut 2015-imut Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuutaat atuarlugu nikalluallannartuuvoq. Inuit Ataqatigiinni nunatsinni aningaasarsiornikkut pissutsit aarlerilersitsisariaqartutut isigaagut, Inatsisissatullu siunnersuummi periusissanik aaqqiissutaasinaasunik imaluunniit ajornartorsiornermik annikillisitsisussanik takusassaaleqivugut. Suleqatigiinnissamut isumaqatigiinniarnissamullu piareersimavugut. Naalakkersuisut kajumissaarusuppavut sapinngisamik amerlanerpaat peqataaffigisinnaasaannik Aningaasanut Inatsisissaq pillugu isumaqatigiinniaqqullugit, ataasimoorluta ajornatorsiutigisatsinnut aaqqiissutissanik attanneqarsinnaasunik nassaarsioqatigiinniassagatta.

 

Aningaasanut Inatsisissamut Siunnersuummi ajornartorsiorneq arlalitsigut ersippoq:

• Suliassanut annertuunut aningaasalissutit ikilisinneqarniarput (ALCOA-p pilersaarutaa). Suliap qanittukkut piviusunngortinneqarsinnaanera qularutigineqarunarluni.

• Naalakkersuisut allapput ukiuni aggersuni kiffartuussinikkut pitsanngoriaatissat akissaqartinneqassanngitsut aningaasat suminngaanniit aaneqassanersut ilisimanngikkaanni.

• Suut tamarmik pissusissamittut ingerlassappata taava nunatsinni aningaasarsiorneq qaffariaateqassanngilaq, aningaasarsiornerlu unittooriartortut pissuseqassalluni.

• Suliffissaaleqineq annertoorujussuuvoq.

• Nationalbankimiit isertitassavut naatsorsuutigineqaraluartuniit ikinnerussapput, taamatullu aamma pisortat ingerlatsinerisa allanngortiterneqarneraniit kiisalu ingerlatseqatigiiffinniit akileraarutit ikinnerussallutik.

• Eqqussukkat akitsuusersorneqarneranniit, motorinut qaleralinnullu akitsuutiniit isertitat ikiliartorput, tamannalu unittooriartornermut takussutissaalluni.

• Naalakkersuisut nalunaarutigaat EU-mik aalisarnikkut nutaamik isumaqatigiissuteqarput aningaasanik ikinnerusunik isertitsiffiussasoq.

 

Piviusorsiunngitsumik missigersuusiorneq innuttaasunut akiligassanngortinneqassaaq

Naak Naalakkersuisut ajornartorsiutinik takunnissinnaagaluarlutik iliuuseqarnissaminnut tunuarsimaartut malunnarpoq. Naalakkersuisuniit aaqqiissutissatut tikkuunneqartut arlal-lit Inuit Ataqatigiinnit piviusorsiunngitsutut aammalu Naalakkersuinikkut naammattumik sapiissuseqanngitsutut nalilerpagut.

Ingerlatseqatigiiffiutiniit aningaasanik suli amerlanerusunik aallerniarneq siuinissamut qaninnerusuinnarmut eqqarsarneruvoq. Paasisariaqarparput ingerlatseqatigiiffiit aamma unammilligassaqarmata, pingaartumik Royal Arctic Line eqqarsaatigalugu. Akiligassat innuttaasunut inuussutissarsiortunullu ingerlateqqinneqarsinnaanerat aarleqqutigisariaqarpoq.
Pisortat pisiniartarnerat suli sipaarfioqqissasoq Naalakkersuisut pilersaarutigaat. Inuit Ataqatigiinni tamanna iluaqutaassanersoq suli qularaarput. Soorunami pisiniarnermi sipaaruteqarsinnaaneq periarfissaajuassaaq. Mianerisassarli tassaavoq pisiassat tamarmik nunatta avataaniit pisiarineqartalerataannaanerat. Tamanna suliffinnik ilinniarfissanillu naleqassaaq, aningaasarsiornikkullu ajornartorsiutitsinnik annertusaassalluni.
Ingerlatseqatigiiffinnut tapiissutit 0-nissaat piviusorsiunngilaq, assersuutigalugu Great Greenlandip qanoq ingerlanera qiviaraanni. Aamma kiffartuusinermut aningaasaliissutit annerusumik aningaasartorfiunnginnissaannik siunnerfeqarneq piviusorsiorpasinngilaq. Paasisariaqarparput assartuinermut akit aammalu ikummatissanut akit qaffannerisigut suliffeqarfinnik ingerlatsineq aamma akitsussammat. Akiligassallu tamakku atuisunut ingerlateqqiinnartariaqanngillat.

 

Iliuuseqarnissamut piffissaavoq

Inuit Ataqatigiinni Naalakkersuisut aalajangertigatik suli nassuiaasioqqinnissanik qulaajaanissanillu arlalinnik ilimasaarinerat naammaginngilarput. Sorpassuartigut ilisimasariaqartut pigereerpagut. Taamaammat massakkut iliuuseqarnissamut tunngavissaqarpugut. Kisianni Naalakkersuisut aaqqissuusseqqinissaq pillugu aammalu ineqarnermut tunngasumik nutaanik nalunaarusiornissat ilimasaarutigaat. Tamatuma saniatigut Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup suli ”Attanneqarsinnaasumik inuiaqatigiinnni aningaasaqarniarneq” pillugu pilersaarusiani nammassisimanngilaa. Ilimanarpoq pisarialinnik iliuuseqarnissamut aporfiusoq naalakkeruisooqatigiinniittoq. Inuit Ataqatigiit naalakkersuisooqatigiit ilungersortumik kajumissaarpaat anguniakkatik angujumasatillu erseqqissaqqullugit, inuiaqatigiinnilu attanneqarsinnaasumik aningaasaqarniarneq iliuuseqarfigeqqullugu.

Inuit Ataqatigiit aningaasanut inatsimmi amigartooruteqartoqarsinnaanera tapersersorsinnaavaat, aningaasat eqqarsaatigilluakkamik isumatuumillu atorneqassappata. Siunissatsinni iluaqutaasinnaasunik naaperiarfiusinnaasut arlaqartut takusinnaavagut. Inuusuttut suliffissaqanngitsut pillugit suleqatigiittariaqarpugut, inuussutissarsiornerni tamani atugassarititaasut pillugit aammalu atugarissaarneq pillugu ataatsimoorfissat, pisortat kiffartuussineranni qitiusut soorlu peqqinnissakkut, angallannikkut ilinniartitaanikkullu ataatsimoorussaqartariaqarpugut. 2015-imi Aningaasanut Inatsisissaq pillugu piviusumik isumaqatigiinniarnissarput qilanaaraarput.

 

Attavissaq: Naaja Nathanielsen, 54 89 81

Inuit Ataqatigiit kommunit sisamani gruppeformand-iisa

Kommunini Inuit Ataqatigiit kommunit akornanni naligiissaareqqinnissaq tapersersorparput.

Inuit Ataqatigiinnili isumaqarpugut maanna periusaasoq tulluussarniarsarineqartorlu ilumut ullutsinnut kommunillu aningaasaqarniarnerannut sanillersuullugu tulluarunnaarsimasoq. Naligiissaareqqinnissami uuttuutiginiarneqartut kommuninut qanoq kinguneqarumaarsinnaanerat ilaatigut ersarinngilaq, soorlu Naalakkersuisup tamanna aamma uppernarsareeraa. Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut naligiissaarinermi periutsit nutaarluinnarmik suliareqqinneqarta-riaqartut.

Inuit Ataqatigiit pingaartipparput inuiaqatigiinni naligiinnginnerup annertusiartuinnartup nalimmatsikkiartuaartinneqarnissaa, tamannalu anguniarlugu isertitaqqortussutsikkut appasinnerusumik inissisimasut mianeralugit ilusilersuinerit ingerlanneqartariaqartut.

Inuunerissaarneq aamma kommunit akisussaaqataaffigaat. Maanna naligiissaareqqinnissami aningaasat kommuninit kommuninut nuunneqartussat kingunerannit inuunerissaarneq piffimmiit piffimmut nuunneqaannartussaavoq, taman-nalu siunissaq ungasinnerusoq isigalungu kimulluunniit naapertuilluanngilaq, pingaartumik siunissami nunatta aningaasaqarnerata taamak nalorninartoqartiginera eqqarsaatigigaanni.

Kommunini Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut naligiissaarinermi periutsip nalilersoqqinnerani naligiissaarinermi aningaasat sukannersunik tunaartalerlugit kommuninut tunniunneqartarnissaat, taamaaliornikkut qulakkeerniarlugu innut-taasut akornanni naligiinnginnerup nalimmatsikkiartuaarnissaa. Isumaqarpuguttaaq kommunit akornanni akileraarut assigiissoq aammalu akissarsiaqqortusiartorneq malillugu akileraariaaseq qaffakkiartortoq periarfissat ilaattut misis-sorneqartariaqartut. Aaqqiigallarnerup kingornatigut inuiaqatigiit pigisaannik tamanit inuit akornanni sumiiffiillu akornanni naapertuilluartumik agguaassinissaq anguniarlugu innuttaasut amerlanerpaat peqataatillugit oqallittoqartaria-qarpoq.

Ikinngutinnersumik

Kelly Berthelsen                            Mille S. Pedersen
Kommuni Kujalleq                       Kommuneqarfik Sermersooq

Agathe Fontain                             Bendt B. Kritiansen
Qeqqata Kommunia                    Qaasuitsup Kommunia

Nuummi Inuit Ataqatigiit siunersuutigivaat nuna tamakkerlugu KNR TV-kut oqallittoqarnissaa

Nuummi Inuit Ataqatigiit matumuuna siunersuutigivaat nuna tamakkerlugu KNR TV / radio toqqaanartumik aallakaatinneqartumik politikkerinik, aningaasarsiornikkut ilisimasalinnik aammalu innuttaasunik oqallitsitsinissamut KNR aaqqissueqqullugit.

Siunersuutip aallaavigivaa nalimmassaaneq kommune–niit aammalu naalakkersuisuniit oqallittoqarneraniit naammanngitsumik aammalu innuttaasunik toqqissisimananngitsumik kinguneqartitsisumik ingerlasoqarnera naammagileratsigu. Taamatullu sunarpiaq kommuneniit aammalu Naalakkersuisuniit anguniarneqarnersoq paasissutissiisutigineqassammat.

Apeqqut Kommuneqarfik Sermersuumi innuttaasunut annertumik kalluaasussaq erseqqissumik akissutissaqartinneqanngitsoq Naalakkersuisuniit aamma Kommune Kujalleq, Qeqqata Kommunea Qasuitsup Kommunea-niillu ersarissumik akissutissinneqarnissaat kissaatigaarput.

Taamaattumik tusagassiuutit TV–kkut radiokkullu aallakaatitsinnaasut apeqqutinut inuiaqatigiinnut pingaaruteqaqisunut oqallitsissutigineqarnissaat kissaatigaarput.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Terkild Huusum – Isaksen, Nuummi Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Mail: huusum-isaksen@greennet.gl , mobil: 58 96 34

Umiaq kukkulluni oqimaaqatigiissaagaanngitsumik usilersoraanni kinngussaaq, umiaq oqimaaqatigiissaakkamik usilersugaq ingerlalluassaaq

Erseqqissaatigissavarput Nuummi Inuit Ataqatgiit naligiissaarineq tunngaviatigut ajoriffissaqartinnginnamikku taamaattoq naligiissaarinissamut pilersaarutaasut maannangaaq taamatut isikkoqartillugit akuersaarsinnaanginnamikku.

Sukumiissumik, torersumik erseqqissumillu tunngavilimmik suliat ingerlanneqarnissaat piumasaraarput aammalu paasiteqqullugu Kommuneqarfik Sermersuumi innuttaqarmat aningaasarsiornikkut sanngiinerusut aammalu innuttaqarmat aningaasarsiornermikkut nukittuut. Taakkuullutillu annertuumik KS-imut akileraartartut aammalu minnerunngitsumik suliffissanik pilersitsisartut. Taamaasillutik inuiaqatigiinni annertuumik kivitseqataallutik, soorunalumi aamma nunatta sinneranut akileeqqataallutik.

Naalakkersuisut kommunenilu pingasuusuni pilersaarutaasut piviusunngortinneqassappata ernumassutigisarput, tassalu nunatsinni inuuniarnikkut ajornerungaartumik siunissamut ingerlasoqarniarnera akuersaarsinnaannginnatsigu.

Pissutsit piviusuusut aallaavigalugit sulisoqarnissaa kaammattuutigerusupparput tamanut.

Kommuneqarfik Sermersuumi aamma suliffissaaleqisoqaqaaq. Suliassat aallartinnissaanut piareersimasut piareeqqapput aallarteriaannaallutik. Suliniutillu aallartinneqarpata qularutissaanngilaq nunatsinnut aamma tamakku iluaqutaasussaammata. Aamma kommunenut allanut kingusinnerusukkut iluaqutigineqartussaanerat qularutissaangimmat.

Kommunit allat ukiorpassuarni aningaasanik aqutsisinnaannginneri maanna nunap sinneranut kingunipilui sunniutileqaat. Naalakkersuisullu tamanna aaqqinniarsaraat kommune ingerlalluartoq pilliutigalugu. Kommuneqarfik Sermersooq akiliineruleqqissappat kingunerissavaa nunatta aningasaqarniarnerata ajalusoorneranik. Kommuneqarfik Sermersooq  kommunenut allanut aningaasaliiuaannarnikuuvoq, tamannalu naalakkersuisut unitsinniarpaat ataasiartumik akiliiseqqusinermikkut. Aningaasat taakkua aningaasalioqqittussaagaluit taamaalillugit ineriartortitassaagaluguit kommuneni allani matoorutissatut atorniarneqalermata. Naalakkersuisut erseqqissumik akisariaqarpaat suna siunertarinerlugu taamatut iliuuseqarniarnermikkut.

Nuummi Inuit Ataqatigiit paasisinnaanngilaat naalakkersuisut suna siunertarineraat taamatut nalimmassaaniarnermik taallugu iliuuseqalersaarnerat, isumaqarpoq killormut ingerlasoqalissasoq naalakkersuisut siunnersuutaat atuutinneqalissappat. Kommuneqarfik Sermersuup nammineq ukiorpassuarni ineriartortitsinera nunatta sinneranut aamma iluaqutaasoq allanullu aningaasalersueqataasimajuarnera tassunga killeqassappat isumatusaarnerunngitsutut isigaarput. Kommuneqarfik Sermersooq unittoorpat ingerlaannartumik kommunenit sinnerinut sunniuteqassasoq naatsorsuutigineqarsinnaavoq.

Nuummi Inuit Ataqatigiit sinnerlugit

Terkild Huusum – Isaksen, siulittaasoq, mobil: 58 96 34

Hermann kanngunarpallaaqaaq

Malene Lyngep Siumut-borgmestererititaasa naapertuilluartumik aaqqiisoqarnissaanik ujartuinissamik oqaaseqarnerat upperinngilaa

Hermann Berthelsenip KNR-imi apersorneqarluni Siumut-borgmestererititaasa nalimmassaanissamik iluarsartuusseqqinnermi innarluutillit naatsorsuinermi ilaatinneqannginnissaat oqaatigaa.

Kisianni Kommuneqarfik Sermersuumi borgmesterit allat siunnersuummik naapertuilluarnerpaamik toqqaasimaneragaanerat upperinngilaat.

”Siumut-borgmestererititaasa siunnersuutinik toqqaaniarnerannut atatillugu naapertuilluarneq pillugu immikkut eqqarsartoqarsimagunanngilaq. Ataasinngormat ataatsimiinnermi kingullermi siunnersuutini qulingiluani saqqummiunneqartuni Sermersuumut akisunerpaaq toqqarpaat. Ataatsimiinnerni tamarluinnarni taamaaliortarput”, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Inuussutissarsiornermullu Ataatsimiititami siulittaasoq, Malene Lynge oqarpoq.

Siunnersuutip Sermersuumut immikkut 117 millioner koruuninik akeqartussap innarluutilinnut immikkut atorneqarnissaat ilalerpallaanngilaa.

”Kommunimi politikkimik misilittagaqarluartutut Hermann Berthelsenip nalunngilaa, meeqqanik , utoqqarnik innarluutilinnillu eqquinngitsumik annertuunik sipaaruteqartoqarsinnaanngitsoq, taamaattumik siunnersuummi Nuummi, Paamiuni, Tasiilami Ittoqqortoormiinilu innarluutillit eqqarsaatigineqanngilluinnarput”, Malene Lynge oqarpoq.

 

 

Siunnersuut naligiinnginnerulersitsissaaq

Kommunit akornanni naligiinnginneq tallimariaammik annertunerulissaaq, Siumut-borgmestererititaasa pingasut siunnersuutaat akuerineqassappata.

Nalimmassaanerup nutarterneratigut kommunit akornanni naligiinnerulernissaq anguniarneqarpoq, kisiannili borgmesterit allat pingasut siunnersuutitut toqqagaat kingulleq killormorluinnaq kinguneqassaaq.

Ullumikkutut itsillugu nunatsinni kommunit pisuujunersaat, piitsuunersami innuttaasumit innuttaasoq ataaseq 3 procentinik amerlanerusunik atugassaqarnerusarpoq. Siunnersuut akuerineqassappat, naligiinnginneq 15 procentinik annertusissaaq. Imaappoq, kommunit piitsuunerpaat pisuujunerpaallu assigiinngissutaat tallimariaammik annertunerulissaaq.

Ataasinngormat Politikkikkut ataqatigiissaarisartoqatigiit ataatsimiinneranni siunnersuut borgmesterit pingasut toqqagaanni tamanna atuarneqarsinnaavoq.

Taamaattumik takunikuunngisaannarpunga. Siunnersuummi Sermersooq illoqarfiit pingaarnersaannik kommunitut peerniarneqarpasippoq.

Siunnersuutip taassuma kingunerisaanik Kommuneqarfik Sermersuumi Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq Naalakkersuisunut ilaasortanut Inatsisartullu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaani ilaasortanut allagaqartoqarpoq. Allakkami ataatsimiititap siunnersuummi Sermersuumik taama inissisimanerlutsitsitigilersussamik akuersissuteqartoqarnissaa aarlerisaarutigineqarpoq.

”Siunnersuutip taassuma ajoqusiisussaanera paasinarluinnarpoq. Nuummut imaluunniit Sermersuumuinnaanngitsoq, nunatsinnulli tamarmut ajoqusiisussaavoq. Siunnersuut akuerineqassappat, Nuuk nunatsinni aningaasatigut qaf-fassaaffittut atorunnaassaaq.

Nalimmassaanissamik iluarsartuusseqqinneq pillugu Naalakkersuisut aggustip 20-ani aalajangiissapput.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititami ilaasortaq, Sermersooq Kommune, Mille Søvndahl Pedersen IA, mobil: 48 21 03

Naligiissaarinermut aaqqissuussigallarnerup Tunu annertuumik eqqornerlussavaa

Naalakkersuisut ivertikkamilli tusaqqusaarutigiuarpaat Nunatsinni isorliunerusut aatsaat taamak pitsaatigisumik naalakkersuinikkut suliniuteqarfigineqalersut. Kialluunniit takusinnaavaa taammaattoqanngitsoq aningaasaliissutit aningaasanullu inatsit 2014 qiviaraanni.

Maanna isorliunerusunut aningaasaliisimannginnerup qaavatigut assigiissaarinermut aaqqiigallarnisssaq Kommuneqarfik Sermersooq-mut 117 mill. koruuninik annaasaqaataasussaq piviusunngortinneqassappat, Tunumi ineriartortitsinermut unitsitsilluinnassaaq atukkat annertuumik ajorseriarnerannik kinguneqasssalluni. Tamanna Nunatsinni innuttaaqataasuulluni akuerineqarsinnaanngilluinnarpoq.

Naalakkersuisooqatigiit qineqqusaarutaanni neriorsuuterpassuisa ilaanni, tassalu Nunatta assigiimmik ineriartortinneqarnisaa eqquutsinneqanngitsut pileraluttualersup ilagiinnarpaat. Nunatta politikkikkut sullinneqarnerani oqaluttuarisaanermi, ukioq 2014 aatsaat taamak tukatsigisumik aningaasanut inatsiseqarpoq. Taamaalillunilu kingunerlutsitsineq Nunatsinni piffinni assigiinngitsuni malugineqareerpoq, maannalu malunniutit suli ajorsiartorput. Ukiup imaalinerani kialluunniit takorloorsinnaaleriissavaa ukiumut tullermut aningaasanut inatsisissaq pitsaanerunavianngitsoq. Tamassumalu kinguneriumaagai Nunatsinnut suli ajornerusumik kinguneqarumaartussat takorluuleriiginnarsinnaavagut.

Naalakkersuisut neriorsuutimik ilaannaanilluunniit eqquutitsinniarunik maanna Kommuneqarfik Sermersooq-mut taamak siunniussinertik eqqarsaatigeqqittariaqarpaat, tamannami naapertuilluarnerunngivimmat.

Harald Bianco, Inatsisartuni ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit, mobil: +299 54 78 31

 

Naligiissaarinermi akileraarummi akissarsiaqqortusiartorneq malillugu akileraarneruneq (progressiv beskatning) periarfissat ilaattut misissorli

Piffissami kingullermi naligiissaarinermut akileraarutip naapeqatigiissutigineqarsinnaanngiffiani kommune-nut sisamaasunut periutsimik naapertuilluarnerusumik nassaartariaqarnerup pisariaqassusaa erserpoq.

Kommunimi akileraarut ataaseq akissaatikinnerusunut akissaatikkaanerusunullu assigiimmik annertussuseqarpoq, taamaattumillu kommunit arlaata naligiissaarinermut annerusumik akiliisariaqalertussaanera akissaatit assigiinngissusaat akimorlugit innuttaasunut sunniuteqassooq.

Piffissaq takkutingunarpoq akissarsiaqqortusiartorneq malillugu akileraarnerusalernissaq (progressiv beskatning) misissorluassallungu. Periuseq taanna naligiissaarinermi uuttuutit ilaattut atorneqarsinnaassasoq qularnanngilaq, misissorlu-arneqartariaqartorlu isumaqarpunga.

Naligiissaarinermi akileraarutip nutaamik ilusilersornerani akissarsiaqqortusiartorneq malillugu akileraarnerusalertoqassappat kommunini akissaatikinnerusut akiliinerunnginnissaat qulakkeerneqassooq.

Ikinngutinnersumik

Bendt B. Kristiansen

Inuit Ataqatigiit, Ilulissat, mobil: 54 57 75

Sermersooq – kangianiit kitaanut

 Allattut Iddimanngiiu Bianco aamma Allan Pertti Frandsen, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Kommuneqarfik Sermersuumi kommunalbestyrelsimi ilaasortat.

Qaasuitsup, Qeqqata aamma Kommune Kujalliup borgmesterii 6. august 2014 Atuagagdliutini ataatsimoorlutik ilanngussaqarput qulequtserlugu “
Kalaallit Nunaanni assigiinngitsineq akiussavarput”. Aammattaaq Kujallerup borgmesteria, Jørgen Wæver Johansen, immikkut Sermitsiami 8. august 2014-imi saqqummersumi ilaanngussaqarpoq qulequtserlugu “Assigiinngissutinut takussutissat“.
Kommuneqarfik Sermersuumi Inuit Ataqatigiinniit borgmesterit pingasut nunatsinni tamarmi ineriartortitsinissamik annertuumik kissaateqarnerat isumaqatigaarput – aammalu tamatumani isertitatigut naligiissaarinissaq – taamaattoq tupaallaatigaarput borgmesterit taakkorpiaat immikkoortitserpalaartumik tunngavilersuinerat.

Aallaqqaasiullugu Siumut borgmesteriisa pingasut, kommuninut naligiissaarinermi piviusut aallaavigalugit, tunngavilersukkamillu aalajangersaasoqarnissaanik oqarnerat isumaqatigaarput. Kisianni borgmesterit taakku pingasut suut tunngavilersuutissatut isigineraat atuaratsigit tupaqaagut. Taamami immikkoortitserpalaartigisumik tunngavilersuineq sumi allami takusassaanerpoq:

Siumut-borgmesteriisa Sermersuumik eqqartuineranni, maluginiagassaq erseqqissoq tassaavoq, illoqarfiup Nuup kisimi eqqartorneqarnera. Borgmesterit ilanngutassiaanni takisuumi nunatta Kangia, Paamiut, nunaqarfiillu 8-it Kommuneqarfik Sermersuumi aamma ilaasut, ataasiarlugilluunniit eqqaaneqanngillat. “Takusinaanngikkaanni, eqqaasariaqanngilaq?”, taama apererusuummernarpoq. Tassami ersarilluinnarpoq Siumut-borgmesteriisa pingasut takkuitsooraat Sermersooq illoqarfittaqarmat sisamanik, taakkulu marloriaataannik nunaqarfeqarluni – Sermersuullu iluani sumiiffiit, taakkulu aningaasarsiornikkut inissisimanerni assigiinngitsupilussuusut.

Aamma Siumut-borgmesteriisa pingasut taakku oqaluusererusuttupilussuuaat akileraarutitigut isertitat agguaqatigiinnissaat, eqqartunngilaalli aningaasartuutit agguaqatigiinnissaat. Assersuutigalugu borgmesterit taakku pingasut kissaatigaat, suliffeqarfinni Namminersorlutik Oqartussat pigisaanni sulisut akileraarutaasa nunatta karsianut nakkartinneqartarnissaat, kisiannili Kommuneqarfik Sermersuup karsiata sulisut taakkorpiaat aputaajaanernut, meeraasa atuartinnerannut il.il. akiliuttartussaavaat. Allatut oqaatigalugu: Aningaasat isertut karsimut ataatsimoortumut nakkartinneqassapput, aningaasartuutillu Sermersuumit akilerneqarlutik. Tamanna pissusissamisuunngilaq, ingammik Kommuneqarfik Sermersuumi aningaasartuutit qaffaraluttuinnartillugit, isertitallu ikiliartorlutik.

Sermersuumi borgmesteritta, Asii Chemnitz Narup-ip, Atuagagdliutini normumi pineqartumi allanneratut, Sermersuumi naligiissaarinermut naapertuilluartumut peqataarusuppugut. Kisianni soorlu aamma borgmesteritta allaaserisami “Naligiissaarineq maannak-kut atuuttoq naapertuunneruvoq”–mi saqqummiukkaa, nunatsinni kommunit angisuut sisamat akornanni aningaasaqarnikkut naapertuilluartumik naligiissaarisoqareerpoq. Ukioq manna Sermersooq 106 million kr.-inik kommuninut naligiissaarinermut akiliisareerpoq, annermik Kujallermut, Qaasuitsumullu. Tamannalu ilutigalugu uagut Sermersuup iluani isumaginninnikkut, aningaasaqarnikkullu naligiissaarinermut annertuumik unammilligassaqarluta. Kangianiit kitaanut.

Uani oqallinnermut atatillugu ilanngussami atsiortup aappaa Tasiilami inunngorpoq peroriartorlunilu, aappalu Tasiilami 2000-imiit 2009-mut najugaqarluni, sulillunilu. Kangiani innuttaasut sinnerlugit, mamiasuutigaarput Kommuneqarfik Sermersuup kommunitut pisuutut taakkartorneqarnera. Kikkut tamarmik nalunngilaat Kangianut annertuumik aningaasaliisoqarnissaa pisariaqartinneqartoq, sunulluunniit tunngagaluarpata, inuussutissarsiornermut, isumaginninnermut, imaluunniit ineqarnermut. Naalakkersuisut siunnersuutaattut, kommunimut aningaasaliissutinik equngasumik agguaassisoqassappat, tamanna Kalaallit Nunaata Kangiani innuttaasut siulliullutik malugisussaavaat. Aammalumi Kommuneqarfik Sermersuumi innuttaasut allat malugisussaassallugu.

Naalakkersuisut siunnersuutaat malillugu, Sermersooq tassaalissaaq innuttaminut ataatsimut aningaasanik ikinnerpaanik atuisinnaalersussaq. Tamanna ilumoorsinnaanngilaq. Uagut Sermersuumiit kissaatiginngilarput taama pisoqarnissaa. Taamaammat Naalakkersuisut kommuninut naligiissaarinermut siunnersuutaat kingulleq sakkortuumik akerleraarput. Aamma taamaammat oqallinnermi aammalu kingullermik innuttaasunik 6. august Ittoqqortoormiini, Tasiilami, Paamiuni, Nuummilu ataatsimiisitsinitsinni, kisitsisit ersarissut saqqummiuppagut, IMMIKKUT 56 million kr.-it kommuninut naligiisaarinermi peerneqarpata, tamanna Sermersuumi innuttaasunut qanoq ajortigisumik kingu-neqarsinnaanersoq takutillugu.

Sermersuumi atorusupparput ammasuuneq, innuttaasunillu peqataatitsineq. Matumanilu pissutsit piviusut oqaluttuaraagut. IMMIKKUT 56 million kr.-it Sermersuup aningaasaqarneranut aarlerinartuupput. Sermersooq aningaasatigut ajalusuussappat, nunarput tamarmi eqqorneqartussaavoq. Sermersuumiit kissaatigaarput, naligiisitsiniarnerup piffissaq ungasissoq isigalugu iluarsiiviginiarnissaa. Aaqqiissutissamik nassaartoqartariaqarpoq. Naalakkersuisut, kommunillu ataqqeqatigiillutik oqaloqatigiinnerisigut.

Inuulluaqqusilluta

Iddimanngiiu Bianco, Inuit Ataqatigiit, kommunalbestyrelsemut ilaasortaq, Kommuneqarfik Sermersooq, mobil +299 54 88 44, itbi@sermersooq.gl

Allan Pertti Frandsen, Inuit Ataqatigiit, kommunalbestyrelsemut ilaasortaq, Kommuneqarfik Sermersooq, mobil +299 59 87 55, apfr@sermersooq.gl, www.facebook.com/ia.pertti

 

 

Ila, Jess Svane-aa

 Allattut Iddimanngiiu Bianco aamma Allan Pertti Frandsen, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Kommuneqarfik Sermersuumi kommunalbestyrelsimi ilaasortat.

 Qaasuitsup Kommuniani Viceborgmesteri Jess Svane, tallimanngorneq 8. august 2014 www.knr.gl-ikkut oqaaseqarpoq, kissaatigigini torersumik piviusumillu oqallittoqarnissaa. Qaasuitsup viceborgmesteria tamatumani isumaqatigiinnarsinnaavarput.

Kisianni Jess Svane ilanngussami tassani ima oqaaseqarsimasutut issuarneqarpoq
Kommuneqarfik Sermersuumi qinikkat naligiissaarinermut periusissaq pillugu innuttaasunut saqqummeqattaarnerat torinnginnerarlugu kanngunarneralugulu uparuarpai.” Jess Svane-llu Sermersuumi innuttaasunut qinikkanullu suna kanngunarnerarnerlugu, ima nassuiarpaa:
Meeqqat, inuusuttut utoqqaallu naligiissaarinerup kingunerisaanik atugaasa ajornerulernissaannik oqaluunnerisigut allaanngilaq sallunaveeqqutitut atorniarneqartut” Jess Svane KNR-imut, 8. august 2014 ilanngunneqartumut oqarpoq.

Ila, Jess Svane-aa. Kisitsisinik piviusunik saqqummiussineq tassaanngilaq, sallunaveeqqutitut tigusineq. Kisiannili tassaalluni mianersoqqusineq. Piffissaagallartillugu!

Kangianiit mamiasuutigaarput Kommuneqarfik Sermersuup kommunitut pisuutut taakkartorneqarnera. Kikkut tamarmik nalunngilaat Kangianut annertuumik aningaasaliisoqarnissaa pisariaqartinneqartoq, sunulluunniit tunngagaluarpata, inuussutissarsiornermut, isumaginninnermut, imaluunniit ineqarnermut. Naalakkersuisut siunnersuutaattut, kommunimut aningaasaliissutinik equngasumik agguaassisoqassappat, tamanna Kalaallit Nunaata Kangiani innuttaasut siulliullutik malugisussaavaat. Aammalumi Kommuneqarfik Sermersuumi innuttaasut allat malugisussaallugu.

Taamaammat Sermersuumi kommunalbestyrelsimi ilaasortat 17. juli – ataatsimiinnermini partiit Atassut, Demokratit, Inuit Ataqatigiit, aamma Jess Svanep nammineq partiia, Siumut, politikkikkut akisussaassuseqarlutik – Naalakkersuisut naligiissaarinermut siunnersuutaat nutaaq akuerinngilaat.

Tassalu oqallinnermi – ilaatigut innuttaasut ataatsimiisinneqarnerini pingasunngornermi 6. august 2014-imi saqqummiussatsinni – kommuninut naligiissaarinermut IMMIKKUT 56 million kr.-inik qaffaaniarneq, Sermersuumi innuttaasut atugaasa ajorseriangaatsiarnissaannik oqalunnerput eqqortuuvoq.

ASSERSUUTIGALUGU, 56 million kr.-inik sipaarfigisinnaasagut suusinnaappat, assersuutitut:
• Sunngiffimmipaaqqinniffinnullu neqeroorutit 4. Klasse-niit qummut: 24 mio. kr.
• Meeqqat atuarfiini sullissinerup annikkillisaaviginera, inatsisit minnerpaaffigititaat atulerlugit: 21 mio. kr.
• Ilaqutariit ornittagaat, pinaveersaartitsinermillu suliniarfiit matullugit: 11 mio. kr.

Taakku ASSERSUUTAAPPUT qanoq Sermersooq aningaasartuuteqarfiusuni annerni 56 million kr.-inik sipaarsinnaanersoq. Kisianni meeqqat atuarfiat, isumaginninnermullu tunngasut taakkuupput kommunip ingerlanneqarnerani aningaasartuutaanerpaanut ilaasartut. Tamannalu iluarineqassanngeqaaq – inuiaqatigiinnullu pitsaasuussanani.

ASSERSUUT ALLA tassaavoq, Sermersuup sulisut 160-it soraarsippagit. Kisitsisit ajoraluartumik annikinaagaapput. Kommuneqarfik Sermersuup sulisuni 160-it soraarsissappagit, tamanna akileraarutinit isertassanik annaasaqarfiussaaq, soraarsitallu suliffeqanngitsutut ikiuutinik tunineqartariaqassallutik. Taamaammat kisitsisit eqqornerusut tassaagunarput soraarsitat 300-it missaat!

Sermersuumi upperaarput atorusullugulu ammasuuneq, innuttaasunillu peqataatitsineq. Taamaattumillu arlaannik ajortoqalerpat oqaatigisariaqarparput. Matumanilu pissutsit piviusut oqaluttuaraagut. IMMIKKUT 56 million kr.-it Sermersuup aningaasaqarneranut aarlerinartuupput. Sermersooq aningaasatigut ajalusuussappat, nunarput tamarmi eqqorneqartussaavoq. Sermersuumiit kissaatigaarput, naligiisitsiniarnerup piffissaq ungasissoq isigalugu iluarsii-viginiarnissaa. Aaqqiissutissamik nassaartoqartariaqarpoq. Naalakkersuisut, kommunillu ataqqeqatigiillutik oqaloqatigiinnerisigut.

Inuulluaqqusilluta

Iddimanngiiu Bianco, Inuit Ataqatigiit, kommunalbestyrelsemut ilaasortaq, Kommuneqarfik Sermersooq, mobil +299 548844, itbi@sermersooq.gl

Allan Pertti Frandsen, Inuit Ataqatigiit, kommunalbestyrelsemut ilaasortaq, Kommuneqarfik Sermersooq, mobil +299 598755, apfr@sermersooq.gl, www.facebook.com/ia.pertti

Akunnaamit Nalunaarut: Qaasuitsup Kommuneani inoqarfiit minnerit oqartussaaqataanerat nukittorsarneqarli

Ulluni augustip 8.-nit 10.-nut 2014 Qeqertarsuup Tunuani Inuit Ataqatigiit aasaanerani katersuupput qulequtaralugu ”Qaasuitsup Kommuneani inoqarfiit minnerit oqartussaaqataanerat nukittorsarneqarli”.

Inuit  Ataqatigiit Kattuffiata Siulittaasua Sara Olsvig, Inuit Ataqatigiit Qaasuitsup Kommuneani ilaasortaatitai Ane Hansen aamma Peter Olsen Nunaqarfinnilu Aqutsisutut ilaasortat Gerth Nielsen aamma Lars Olsen peqataapput qinikkatullu suliaminnik saqqummiussaqarlutik.

9. august tassaavoq Naalagaaffiit Peqatigiit Nunat Inoqqaavinut Ullorititaa taannalu iluatsillugu ICC-p Kalaallit Nunaanni Siulittaasortaava Hjalmar Dahl qaaqqusatut peqataavoq oqalugiartinneqarlunilu.

Katerisimaarnermi peqataasut oqallinneranni kommunet kattunnerisa kingorna Nunaqarfinni Aqutsisut suliassamittut pisinnaatitaaffiisa annikippallaamik atuutsinneqarnerat  oqartussaaqataanerisalu sunniuteqarsinnaanerallu annikillerujussuarnerat qitiutinneqarpoq.

Ataatsimeeqataasut kissaatigaat Qaasuitsup Kommuneani qulaaninngaaniit aqutsineq annikillineqassasoq oqartussaaqataanerlu inoqarfinnut siammarneqassasoq, soorlu aamma inuttaasunik peqataatitsineq nukittorsarneqarnissaa piumasarineqarluni.

Katerisimaarnermi peqataasut sakkortuumik piumasaraat Nunaqarfinni Aqutsisut akisussaaffeqarnerullutik  aqutsilernissaat anguniartariaqartoq. Qaasuitsup Kommuneani Nunaqarfinni Aqutsisut aqutassaqaratillu aqutsisutut taaguuteqarsinnaangillat.

Allaat Qaasuitsup Kommuneani Nunaqarfinni Aqutsisut ataatsimiissutaasa allattorsimaffii kommunalbestyrelsimi ilaasortanut apuunneqartarsimanngitsut oqaatigineqartoq, inuit oqartussaaqataanerannut akerliulluinnartoq naqissuserneqarpoq. Aqutsineq annerusoq nunaqarfinniittariaqarpoq.

Qinikkanit suliareqqullugit immikkullu siuarsarneqaqqullugit piviusunngorteqqullugillu kissaatigisat ilaatigut tassaapput:

* Inoqarfinni ataasiakkaani inuit atugarisaat aallaavigalugit Qaasuitsup Kommunea ersarissunik periusissiortariaqartoq (handlingsplan). Tamanna pissaaq Nunaqarfinni Aqutsisut innuttaasullu qanimut peqataanerisigut.

* Nunaqarfiit illoqarfiillu inukitsut nammassinnaasaannik inuussutissarsiornikkut sinaakkusiisoqassasoq, minnerunngitsumik tunisassiorfeqarnikkut illunillu angissutsimikkut tulluartunik peqarnikkut suliffissanik amerlanerusunik pilersitsisoqarniassammat.

* Inuussutissarsiornikkut ineriartortitsisariaqarneq qitiulluinnarmat kissaatigineqarpoq tunisassiornikkut aammalu imermik innaallagissamillu pilersorneqarnikkut ullutsinnut naleqqusaasoqassasoq ilinniartitaanikkullu piukkunnarsaasoqassasoq.

* Inuusuttunik ilinniagaqarnissamut siunnersuineq saqqumilaarnerusariaqarpoq nukittorsarneqartariaqarlunilu. Tamanna Kommunemi pisortat pisussaaffittut isigisariaqaraat naqissuserneqarpoq.

* Isumaqatigiissuteqarnikkut ingerlatsineq aqutsinerlu (Kontraktstyring) Nunaqarfinnik Aqutsisuni kommunenillu suliffeqarfiutaanni tamani pimoorussamik atulersinneqarnissaa qinikkat sulissutigissagaat kaammattuutigineqarpoq.

* Nunaqarfinni Kommunefogedeqarnikkut ajornartorsiutit aaqqinneqartariaqarput. Inoqarfiit tamarmik politeeqarlutilluunniit kommunefogedeqartariaqarput illersorneqarsinnaasunillu tigummigallakkanut isertitsiveqartariaqartut piumasaqaataavoq.

* Illunik aserfallatsaaliinikkut ajornartorsiortoqaqaaq. Tassani INI A/S-ip ajornarsiortitsiuarnera unittariaqartoq sakkortuumik uparuarneqarpoq. Aserfallatsaaliinikkut suliffissat nutaat pilersinneqassapput tamannalu iluatigineqartariaqartoq katerisimaartunit kissaatigineqarpoq.

* Illut inueruttut nunaqarfimmiunut allanit siulliullugit neqeroorutigineqartalernissaat aqqutissiuunneqaqquneqarpoq.

* Nunaqarfinnut illoqarfinnullu inukitsunut suliffissaqartitsiniarnermut sammisaqartitsiniarnermullu immikkut saaffiginnittarfeqarnissaq (Job og aktiveringscenter) pisariaqartinneqarpoq.

* Inuussutissarsiornermut Aningaasaateqarfimmik pilersitsinissaq innersuussutigineqarpoq, taannalu akileraartarnikkut aningaasalersorneqarsinnaasoq isumaqartoqarluni.

* Nunaqarfinni meeqqeriveqarnikkut pissutsit atukkanut naleqqussarnissaat pisariaqartinneqarpoq. Meeqqerivinnut akiliutit illoqarfinni akiliutitut annertussuseqartarnerat uparuarneqarpoq. Akiliutaasartut assigiiginnassappata nunaqarfinni perorsaasutut ilinniarsimasunik sulisut ilaqarnissaat meeqqeriviillu ammasarfiisa assigiinnissaat piumasaqaataasariaqartoq anguniarneqartariaqarpoq.

Naggataatigut isumasioqatigiittut nuna tamakkerlugu kommunet akornanni naligiissaarinermut tunngatillugu akileraarutip assigiittariaqarnera naqissuseqqippaat.

Ukiup tullissaani katerisimaartoqaqqinnissaa aalajangiunneqarpoq. Sumi katerisimaartoqarnissaa Qeqertarsuup Tunuani Inuit Ataqatigeeqarfiit aalajangiiffigissavaat.

Saaffigineqarsinnaasut:

Gerth Nielsen
Akunnaani Inuit Ataqatigiit Siulittaasuat, Nunaqarfinni Aqutsisoq
Mobil: 52 47 04

Ane Hansen
Qaasuitsup Kommuneani Kommunalbestyrelsemut ilaasortaq
Mobil: 58 76 61

Uranimut- Naamik qujaannarpunga!

Inuit ataqatigiit Kalaallit Nunaanni Uranisiornissamut qujaannarpugut makku pissutigalugit.

Nunarput piniarnermik, aalisarnermik, uumasuuteqarnermik nunaateqarnermillu inuuniuteqarfiummat.

Nunarput minguitsoq nuannaarutigiuaannarparput

Illoqarfik Narsaq uranisiorfiginiarneqartup ungasinngisaaniit imermik pilersorneqartoq, aalisakkanit tunisassiorfilik, nersutinik toqoraavilik  Uranisiorfiginiarneqartumit 6 kilometerinik qanitsigisumiittoq siunissami illoqarfittut  piujuaannarnissaata ulorianartorsiortinneqarsinnaanera ernumanarmat.

Kiap tamanna kissaatigaa?

Aningaasat inuunermut sanilliunneqarsinnaanngillat!

Qinngornerit kingunerisaannik peqqissutsikkut inuit uumasullu navianartorsiortinneqarsinnaannerat qularutissaanngilaq, tamannalu inuiaqatigiinnut kingusinnerusukkut akisunerujussuanngussaaq.

Uranimik kiisalu aatsitassanik allanik ulorianartunik piiaaniarnerup avatangiisitsinnut pinnerluinnartunut sequmiisinnaasut –
Naalakkersuisooqatigiinnit innuttaasunut pinngortitamut uumasunullu ataqqinninneq naak?

Taamaattumik uranisiornissaq minnerunngitsumik Kuannersuarni uranisiorfissatut pilersaarutigineqartoq aammalu piviusunngornissaa sulissutigineqartoq  Inuit ataqatigiinnit akerleraarput.

Inuit Ataqatigiit akerleraat Uran-imik piaanissaq qalluinissarlu assartuinissarlu nunatta avataanut. Inuit, uumasut, avatangiiseq, silaannaq innarligaassappata. Minnerunngitsumik inuit peqqissusaanik annertuumik ajoqusiisussatut kinguneqartussaanera akuerisinnaannginatsigu”

Qulakkiivillugumi oqaatigineqarsinnaanngilaq taamatut pisoqassanngitsoq. Naalakkersuisooqatigiilli allatut oqarput, tassalu minguttitsisoqarnavianngitsoq. Kiap taamak neriorsoramigit?

Kinguaariit tulliuttut aamma peqqillutik inuunissaat tamatta akisussaaffigaarput! Taamaattumik pinngortitamik minguitsumik kingornutassitsigit soorlu siulitta uagut taama pigatsigut!

Taamaatuminguna Inuit Ataqatigiit oqartut; nul tolerance! –

Uranimut naammik qujaannarpunga!

Nuummi Inuit Ataqatigiit siulittaasuat Tikkili Huusum-Isaksen, mobil 58 96 34

 

Qeqertarsuup Tunuani Inuit Ataqatigiit Akunnaq-mi katerisimaaleqaat

Aasaq manna katerisimaarnermi qulequtaavoq:

”Qaasuitsup kommuniani Nunaqarfiit illoqarfinnilu mikinerusuni

aqutsineq qanoq pitsanerusumik ilusilersoqqinneqassava”.

Katerisimaarneq ingerlanneqassaaq tallimanngorneq 8. august-imiit sapaat 10. august ilangullugu Akunnaq-mi.

Qulequtassaq toqqarneqartoq Nunaqarfinni Aqutsisut kissaateqarnerisigut oqallisigineqartussangorpoq, Qaasuitsup Kommuniani Nunaqarfinni Aqutsisut oqartussaassusikinneri aqutsinermilu sunniuteqarsinnaanerisa killeqarnerujussuat naammagineqangillat oqallisigerusunneqarlunilu.

Nunaqarfinni Aqutsisut ataatsimiissutaasa Kommunalbestyrelse-mit tusaatissaannartut tiguneqartarnerat naammaginngilarput sunniuteqarnerullutalu sulerusuppugut Nunaqarfinni Aqutsisut ilaat taamatut tungavilersorput.

Tamatuma saniatigut Illoqarfinni mikinerusuni Qaasuitsup Kommuniani illoqarfiit mikinerusut sunniuteqarnerullutik tusaanianeqarnerullutillu aqutsinermi peqataatitaqarnerunissartik oqallisigineqassasoq kissaatigalugu. Kommunit akornanni nalimmassaarinermi Borgmesterit sisamat isumaat kisimik tusaaniarneqartutut ipput, nunaqarfimmiut illoqarfinnilu mikinerusuni isummat ersinngillat taakkulu ilanngullugit ersarinnerulersinniarneqarput.

Aasaanerani naapinnerit imatut ittut innuttaasut nipaannik tusarnianitsinni sakkunut ilaapput sulinitsinni pingaarutilerujussuit. Qeqertarsuup Tunuani aasarsioqatigiinneq siorna Qasigiannguit eqqaani Akullerni ingerlanneqartup nanginneraa tapersuisunik soqutiginnittunillu tamanik peqataaffigineqarsinnaasoq.

Peqataanissamut periarfissat nalunarfissallu illoqarfinni nunaqarfinnilu nivingaavinnilu takuneqarsinnaapput.

Katerisimarnermi Inuit Ataqatigiit Kattuffiata siulitaasua Sara Olsvig inatsisartuni ilaasortat Ane Hansen, Hans Aronsen, Qaasuitsullu kommunalbestyrelse-ani Nunaqarfinnilu Aqutsisunut ilaasortat arlallit peqataassapput.

Aaqqissuisut sinnerlugit

Akunnaq-mi Aasiannilu Inuit Ataqatigiit, mobil 58 76 61

Naligiissaarisoqaannassaaq, periuserli akuersaarneqarsinnaasoq atorlugu

Inuit Ataqatigiinnit kommunit akornanni naligiissaarineq akerlerinngilarput. Akerliatigut ersoqatigiinneq tunngavigalugu pissaqarnerit pissakinnernik ikiorsiinissaat siunertaraarput.

Tamanna tunngavigalugu kommunit akornanni naligiissaarineq tapersersoreerparput, soorlu Kommuneqarfik Sermersuup kommunet allanut tapiisareerneratigut. Ukioq mannali Naalakkersuisunit paasinanngittumik periuseqarneq partiillu akornanni pineqartoq pillugu akersuunnerit iluameersumik isumaqatiginnissinnaanermut mattussipput.

Naalakkersuisut tamanna aaqqissagaat innersuussutigaarput. Ataatsimoorluta naalakkersuilluarneq ingerlatsigu!

IA isumaqatiginninniuteqarnissamut piareersimavoq
Kommunit akornanni naligiissarineq pillugu isumaqatiginninniuteqarnerit ajunngitsut tunngavilersorluarneqartullu kissaatigaavut. Maannamut periuserisimasaq, siullermik uagut naalakkersuisuutitaqarallatatta kommuninut akisussaaffimmik tamakkiisumik tunniussiinnarneq kingornalu maannakkut naalakkersuisut kommuninik naligiimmik isumaqatiginninniunnermut peqataatitsinatik peqqusiinnarnerat, tamarmik naammanngillat.

Inuiaqatigiinni naligiinnerulernissaq pillugu aaqqiissutissamik atasinnaasumik nassaarnissaq anguniarlugu oqimaaqatigiissakkamik, paasissutissat tunngavigalugit tamallu oqartussaaqataanerannik ataqqinnittumik periuuseqarnissaq pisariaqarpoq.

Naligiinnginnerup akiuvinnissaa ujartorparput
Kommunet akornanni naligiissaariinnarnikkut naligiinninnerup akiornissaa naammassorinngilarput. Annertunerusumik siammasinnerusumillu iliuuseqartoqartariaqarpoq. Naalakkersuisuutitaqarnitta nalaani aaqqissuusseqqinnissamut tikkuakkavut maanna Naalakkersuisuusunit qaqugu iliuuseqarfigineqassappat? Sunniuteqarluartumik iliuuseqartoqassappat atugarissaarneq pillugu aaqqissuusseqqinnissat pinngitsoorneqarsinnaanngitsut isumaqarpugut.

Inuit Ataqatigiinnit akileraartarnikkut aaqqissuusseqqikkusuttunik suleqatissanik ujartuivugut, assigiimmik akileraartarnikkut inuit ataasiakkaat ilaqutariillu akornanni naligiinnginnermik annertuumik kinguneqartoq iliuuseqarfigiumal-lugu.

Kommunit kattunnerat ataatsimut naliliiffigilluarneqartariaqarput
Kommunit kattunnerisa kingorna ataatsimoortumik naliliineq ingerlavoq. Inuit Ataqatigiinnit kommunit kattunnerat innuttaasut akornanni naligiinnerunermik kinguneqarsimanersoq paasissallugu qilanaarpugut. Kommuninik aaqqissuusseqqinneq naligiinnerulernissamik qanoq kinguneqartitsisimava? Uatsinnut kommunit ataasiakkaat aveqqinnissaat pineqarani ataatsimut naliliinissaq pingaarneruvoq. Kommunitta akornanni naligiinnginneq pillugu siammasissumik politikkikkut oqallinnissaq naliliinissarlu kissaatigaarput, nuna tamakkerlugu ataatsimut isigalugu iliuusissanik periusissamik peqalerniassagatta.

Tunngavilersorluakkamik aalajangiineq
BDO-p nalunaarusiaa, hvidbogimik aamma taagorneqartoq, tamakkiisuunngilaq. Taassuminnga allattut tunngavilersuutit amigartut namminneq oqaatigaat. Taamaammat periuuserisaq isornartorsiunngitsoorsinnaanngikkipput isumaqarpunga.

Inuit Ataqatigiinnit tunngavilersorluakkanik aalajangiisarneq atugaraarput, pineqartumilu taamaattoqanngilaq. Taamaammat Naalakkersuisut kommunet partiillu akornanni oqaloqatigiinneq isumaqatiginninniuteqarnerlu ajunngitsoq pilersikkumallugu tunngavilersorluakkanik paasissutissanik misissueqqissaarnerlu tunngavigalugit saqqummiussinissaannik inassuteqarfigaavut.

Peqataanissamut piareersimavugut, periuuserisalli paasinartuunissaa ajunngitsuunissaalu piumasaqaatigaarput.

Sara Olsvig, siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Malugusuallannaraluaqaaq, ilaannakorli atorsinnaangilaq!

Maanna ukiorpaalungortuni Aasianni allanilumi aqqusernit asfalt-iterneqarnerat kinguartinneqartuarsimavoq, aningaasatigut sipaarniartoqaleraagat sanartornermi aqqusernit  sipaarniutaasarlutik.

Puigunngilarput siorna asfalt-iterussuit Aasiannut apuutersut qinersinerup kingorna Ilulissanut utertinneqarmata, tamannalu kommunimut akisusimassaqaq.  Maanna Aasianni aqqusernit 1 km missaani asfalt-ilerneqarput. Aqqusineq iluarsarneqarsimasoq aqqutigalugu malugusuallannaqaaq. Malugusunnerli sivikitsuinnarmik aqqutissaavoq tassami aqqusernit sinneri suli taamak ajortigimmata.

Tupinnanngitsumik Aasianni innuttaasut naammagittaallioqaat ilami taamak ilaannakuutigisumik sulineq atorsinnaangilaq. Iluarsaassineq malugusuutigineqassappat aqqusernit ingerlaarfigineqarnerpaat minnerpaamik ataatsikkut asfalt-ilertariaqarput.

Qaasuitsup kommuniani atorfilittatut siunnersortigut pitsaangitsumik sulipput siunnerluinerlukkamik, akisussaaffilli politikkikkut aqutsisuniippoq. Taamatullu aqutsineq akuersaangilarput, piumasaraarput aqqusernit minnerpaamik aqqutigineqarnerpaat pilersaarusiorluarlugit ataatsikkut inaarneqarlutik suliarineqartariaqartut.

Piumasaraarput Qaasuitsup Borgmesteria Ole Dorph, Teknisk-imullu ataatsimiisitaliap siulittaasua Knud Kristiansen, Atassut, Aasiammiunut aqqusernit pillugit qanoq pilersaaruteqarnerlutik nassuaateqartariaqarput. Inuit Ataqatigiit piumasariuarsimavaat sulilu siunertaralugu Aasianni aqqusernit asfalt-ilerneqarlutik suliarineqartariaqartut.

Naggataatigut apeqqutigerusuppara ukiup sinneranut Qaasuitsup kommuniani aqqusernit asfalt-iterneqarnissaanut pilersaarutit qanoq ittuunersut aqqusinernillu asfalt-iterinissamut aningaasaliissutit tamarmik atorneqarnissaat naatsersuutineqarnersoq.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Ane Hansen, Qaasuitsup Kommuniani Inuit Ataqatigiit sinnerlugit ilaasortaq