Archive for the Nutaarsiassat Category

Ullumi paatsiveerutsitsisoq pissuteqarpoq qineqqusaartut allattorsimaffiat tunniunneqarmat, kukkusumik partii siunnersorneqarmat Kommuneqarfik Sermersooq-mit. Tamanna pissutigalugu partii pisariaqanngitsumik suliassinneqarpoq.

Inuit Ataqatigiit eqqortumik siunnersorneqarsimagaluarunik, qinigassanngortittut allattorsimaffiat piffissaq sioqqullugu eqqorlugulu tunniussimassagaluarpaat. Taamaattumik naammagisimaarparput, maanna Kommuneqarfik Sermersooq-mit akisussaaffik tamakkiisoq tiguneqarmat; maannalu qinigassanngortittut allattorsimaffiat piffissaq eqqorlugu tunniunneqartoq nalilerneqarluni.

Inuit Ataqatigiit maluginianngittoorumanngilaat, paatsiveerunnersuaq pisariaqarsimassanngikkaluarpoq tusagassiuutit partiillu allat qanoq pisoqavissimaneranik paasinninnissartik utaqqisimagaluarpassuk – soorlu Inuit Ataqatigiit taamaaliortut.

Sapaatip akunnerini tulliuttut pingasuni qineqqusaarnissat qilanaareqaagut, qineqqusaartitassagut tamatumunnga piareersimalluinnarput.

Inuit Ataqatigiit isumaqataavugut Nunatta karsianik aningaasanik atornerluisoqarsimaneranik misissuineq qinersineq sioqqullugu saqqummiuneqarnissaanut.

Qinersisartut ilisimasariaqarpaat qinigassartik atornerluisimanngitsuusoq. Taassumalu kingorna, qinersisartut kimut toqqisillutik X-tik ikutissallugu ilisimallugu.

Qinersinermut peqqutaalluinnarpoq Naalakkersuisup siulitaasorisimasaata aningaasanik atornerluisimanera. Tamannalu kukkunersiusisunit erseqqissumik nalunaarutigineqareerpoq.

Tamannarpiaq tunngavigalugu, kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap mississuineq aallartisippaa, siunertaraa allat 2009-miit Naalakkersuisuusimasut aamma atornerluisarsimanersut.

Taamaammat nalunaarusiap saqqummiunneqarnissaa pisariaqarpoq. Atatsimoorluta ingerlaqqitta, tamannalu pissaaq pasinartoqarani, sunalu tamarmik ammasumik ingerlanneqarluni.

Qinersisartut sumut X-tik ikkutisagaat aalingerniangilarput, kisianni qinersisartut ilisimasat eqqortut pigisariaqarpaat

Allattoq: Agathe Fontain, mobil: 48 45 31

Sooq pisortat inissiarsuaataanni najugallit ilaatigut ukiut 40-t tikillugit najugaqartassappat inigisap asserfallatsaalinera malinnaaffigineqangitsoq inigisamut akiliutit akit-soriartuinnartut artorsaatigalugit.

Illuatungaani Pisortat illuliortitsinermut tapiissutigisartagaat mio.-passuit amerlanertigut nammineq illuliornissaminnut akissaqareersunut aammalu nammineq illoqareersunut tapiissutigineqartuarput. Tapiissutinillu atuilluartut tassaanerupput isertitakkaajunerit, suliffiutillit amerlasuutigullu nunatta avataanit suliartorlutik tikisinneqarsimasut namminerlu illoqareersut. Sooq tapiissutit namminneq illoqareersut inissanik akisuunik attartortiligassaannut pisortat aningaasaataat atortuassuagut illuatungaani sulisartut, aalisartut, piniartut utoqqaallu pisortat inissiaataanni akitsoraluttuinnartuni aserfallatsaalineqarpianngitsunilu ukiorpassuarni najugaqartut sumiginnarlugit. Tamakku inissiamik piginnilersinnaanerat sulissutigineqartariaqarpoq nalilinnik pigisaqalerniassammata.

Aserfallatsaaliinerit ukiorpassuarni sumiginnarneqarsimasut malinnaalersinniarnissaat pingaarnertut sulisutigisassat aamma ilagisariaqarpaat.

Tapiissutit akissaqareersunut atornagit ilaat inuttut isumassortariaqavissunut atorneqartariaqarput, angerlarsimaffeerussimasut isumassorneqarnissaat ilangullugu.

Ineqarnermi equgassutit iluarsinissaat siunertaralugu qinersinerup kinguninngua suligasuartussamik ineqarnermut suleqatigiisitaliortariaqarpugut aaqqissuussinermi siunnerfiliisussamik.

Inussiarnersumik Ane Hansen,

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartunut qinigassangortittoq 2014, mobil 58 76 61

Allattoq: Najanguak Nikolajsen, Nunaqarfinni Aquts. Ikamiut Akunnaaq Kitsissuarsunnilu ilaasortaq. Inatsisartunut qinigassanngortittoq, Inuit Ataqatigiit

Ukioq manna inatsisartunut qiningassanngortinninnut pingaartitama ilagaat ukiuni kingullerni nunatsinni annertuumik ajornartorsiutaasoq suliffissaaleqineq sutigut tamatigut ajornartorsiutaasup sulissutigineqarnissaa pingaatilluinnarakku.

Suliffiit pioreersut

Ullummikkut suliffeqarfippassuit pioreerput Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiit ingerlataat tamakkiisumik atorneqanngillat suliffiit pioreersut pitsaanerusumik sullissinerat ingerlanneqalertariaqarpoq suliffiup pisariaqartitai malillugit sulisulersornissaq pisariaqarpoq, taamaliornikkut suliffissaaleqisut annikillisar-neqarsinnaapput sapinngisarlu tamaat ilinniagaq malillugu ilinniarsimasut atorluarneqartariaqarput.

Suliffiit pioreersut ullummikkut ingerlalluarnissaat kialuunniit aqutsisup kissaatigisarpaa taamammat sulisoqarneq sapinngisamik oqaluuserineqartuartariaqarpoq. Sulisoqarnikkummi akileraarutitigut nunatsinnut iluaqutaasussaavoq. Suliffiillu pioreersut ullumikkut sulisui ullormut tamaviaarlutik sulinertik ingerlattarpaat suliffinni assiginngitsuni amerlanertigut sulisut ”annikinnerpaamitinneqartarneri ” pissutigalugit. Tassunaakkut aamma anguniarneqarsinnaavoq siusinaartumik sulisinnaajunnaarnersiuteqalertarneq, pinngitsoortinneqarnissaa kinaluunniit sulisoq pitsaasumik atugassaqartinneqartoq timini imminullu qajassuunneq inissisimaffigineqarsinnaatillugu sulisut innarlerneqarnissaa pinarversaarneqarsinnaasarpoq.

Taamammat Nunatsinni suliffiit pioreersut atorluarneqartariaqarput suliffissaaleqineq annikillisarneqassappat. Nalunngisakkalu malillugit ullummikkut suliffissarsiussisarfiit sullissinerminni sapinngisartik tamakkerlugu suliniarnertik inis-sisimaffigisarpaat, annerpaamillu suliffissaaleqisunut qanoq iliuuseqarnissartik aporfigisarpaat aningaasalissutit atorneqarsinnaasut. Annerusumik suliffissaaleqineq Kommunini assiginngitsuni massakkut ulluinnarsiutaavoq saaffigineqar-tarnerat taamammat siunissami Kommunit pitsaanerusumik sullissinerat inissinneqassappat nunarpullu pitsaasumut aallartinneqassappat suleqatigiissutigineqartussat assiginngitsut qiviarneqartariaqarput allat pingaanerutinnagit.

Nunarput ataatsimut tamaat isigalugu suliffissaqarniarneq isumaga malillugu ajornerpaatut inissisimatinngilara ullumikkumi sumi sulerusunneq kialluunniit nammineq toqqarsinnaavaa taamammat suliffiit pioreersut atorluarneqartaria-qarput. Suliffiit pioreersut ilaatigut ima annikitsigisumik atorneqarput allaat inuuniarnikkut akiligassanut malinnaaniarsinnaarneq ajornakusoorluni ullormut ilaatigut suliffissalersuisarneq annikigaarmat tamatigullu patsisaatinneqartarpoq aningaasaliissutit killeqarneri tamannalu killormut saatinneqartariaqarpoq nunatsinni Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutai aallavigineqarsinnaapput nunatsinnullu aamma attuumassuteqarluinnartut suliffeqarfiit namminersortutut inissisimasut, sulisui tassaapput nunaqavissut. Ataatsimut taakkua inissisimatinneqartussatut aamma takorloorneqarsinnaapput sulisussanut aningaasaliissuteqartarnikkut Suliffeqarfiimmi namminersortut akilersorneqarmik pitsanngortinneqarneratigut suliffeqarfimmut siuariartornertut inissisimaffigineqarlersinnaapput.

Suliffeqarfiillu ilaanni aamma ullormut 4 tiimi sulisitsisarnerit annertusiartuinnarput inuuniarnikkut akiligassanullu ullormut 4 tiimi atorlugu sulisarneq imminut akilersinnaanngilaq. Tamakkorpassuit tamaasa ataatsimut inuiannut tunngassuteqarput piaartumik suliniarfigineqanngippat nunatsinni inuuniarnikkut immitsinnut artorsikkiartuinnarluta inissisimanerput annertusiartuinnarsinnaavoq.

Kiisalu aamma amernut tunitsiviit nunaqarfinni assiginngitsuni pisariaqartinneqarput taamammat amernut tunitsiviit immikkut aningaasaliivigineqartariaqarput. Tassuunakkut aamma piniartunut tunitsiviit saniatigut tapertaasinnaanerat iluaqusersuutigineqarsinnaapput piniartunut nunamilu sulisunut. Taamaammat aningaasarsiorfiusimasut ilaannik uterteqqinneq atorneqalerpat nunatsinnut akileraarutitigut aamma isertitsissutigineqarsinnaavoq.

Aperisoqassappat aningaasat suminnganniit aaneqassanersut ukiuni kingullerni suliffissanut nutaanik pilersitsiniaanermi aningaasaliissutissat atorneqarsinnaapput tassami ukiuni kingullerni aatsitassarsiornermut aningaasalersuinerpassuit ingerlanneqareerput annerusumillu toqqaannartumik, suli iluaqutigineqaleratik taamaammat aningaasat iluaqutaanerusumut atorneqarsinnaanissaat sulissutigisariaqarput. Aammalu Inuit Ataqatatigiit ukioq manna oqariartuutigivaat akissaqareersut taperneqartarneri allanngortittariaqartutut oqaatigisarparput. Suliffissaaleqineq akiorneqassappat suliffiit pioreersut aallaaviusariaqarput.

Attavissaq: Najanguak Nikolajsen, mobil 23 82 86

Allattut Sara Olsvig aamma Naaja H. Nathanielsen, Inuit Ataqatigiit

Pituffimmik sullissinermik isumaqatigiissut Greenland Contractorsip annaavaa. Taamatut pisoqarnera inuiaqatigiinnut kalaallinut ajorluinnarpoq.

Greenland Contractors makkununnga pingaaruteqarluinnartuusimavoq:

–                Ingerlatsivimmut “Greenland Holding”-imut pisortanit pigineqartumut, nunatsinni inuutissarsiutinik siuarsaaneq iluanaarutinit isumaqatigiissummit tassannga pissarsiarineqartartunit aamma aningaasaleeqataaffigineqartarmat.

–                Kalaallit suliffeqarfiutaannut assigiinngitsunut Greenland Contractorsimut sulissussisartunut.

–                Akileraarutitigut isertitanut Nunatta Karsianut nakkartartunut.

–                Kiisalu amerlasuunik lærlingeqartoqartarlunilu sungiusaammik suliffissaqartitsisoqartarnera pillugu ilinniartoqarfitsinnut.

Tamatuma inuiaqatigiinnut kingunerluutissai assorsuaq ernummatigaagut paaserusullutigillu makkua:

Isumaqatigiissutip danskit/kalaallit suliffeqarfiutaannit tigummiinnarneqarnissaa anguniarlugu Naalakkersuisut suliniuteqarsimanersut aammalu inuiaqatigiit kalaallit suliassanik isertitassanillu pissarsiaqartuinnarnissaat anguniarlugupiumasaqaateqartoqarsimanersoq? Suliaq Permanent Committee-mi oqaloqatigiittarfimmiluunniit allami Naalakkersuisut qaqillugulu malersorsimavaat?

Isumaqatigiissummik tunniussinermut atatillugu piumasaqaatigineqartut tamakkerlugit naammassineqarsimappat? Assersuutigalugu tutsiuppoq imaassinnaasorooq suliffeqarfik isumaqatigiissummik pissarsisoq danskit-amerikarmiut illersornissamut isumaqatigiissutaanni naammasseqqusaasunut naammassinninngissimasoq.

Isumaqatigiissutit atuuttut malittuinnarneqarnissaat akileraarutitigullu isertitat siunissami taakkuujuarnissaat qularnaarneqarsimasut oqarsinnaavugut? Lærlingit suliffissaasa taama amerlatigittuinnarnissaat aamma qularnaarneqarsimasoq oqarsinnaavugut? Tamakku qulakkeerneqarsimanngippata Nunatta Karsianut inuiaqa-tigiinnullu annaasat angisoorujussuussapput.

Pisortatigoortumik piaarnerpaamik nalunaaruteqartoqassasoq naatsorsuutigivarput. Apeqquterpassuit akineqanngitsut inunnik ataasiakkaanik, suliffeqarfinnik kikkunnillu tamanik Nunatta Karsiata siunissaanik ernummateqartunik toqqissisimannginnermik misigititsipput.

Paasiniaavissat:

Sara Olsvig / 52 68 58

Naaja H. Nathanielsen / 54 89 81

Allattoq Naaja H. Nathanielsen, Inuit Ataqatigiit

Asasara Kim Kielsen,

Qujanaq allakkannut takisuunut isumaga naapertorlugu sukumiisumik akisariaqakkannut. Uggorigaluarpara taamatut allaffigisariaqarakkit. Tassami politikkimik oqalliseqarnissarput piumanerugaluarpara. Inatsisartunullu ilaasortatut pissutsit inatsimmik unioqqutitsisut taakkartussallugit pisussaaffeqarlunga misigisimavunga. Oqallinnerup matuma naammassinissaa qilanaarivara, taamatullu politikkikkut oqariartuutit aaqqiissutissallu aallunneqalernissaat qilanaaralugit.

Kikkut aalajangiisinnaatitaappat?
Siullertullu partiinut siulittaasuusut Inatsisartunili ilaasortaanngitsut ataatsimiigiaqquneqartarsimanerannut pissuseq eqqortuunngitsoq unitsikkakku qujanaq. Oqaloqatigiittarnerimmi pitsaasuunerat isumaqatigiissutigisinnaavarput. Oqaloqatigiinnerlu tamanna soorunami Inatsisartunut qinigaasimasut, taamatullu nipangiussisussaatitaanermik malittarisassanik il.il. malinnittussaasutut inissisimasut akornanni pissammat isumaqatigiissutigisinnaavarput. Taamaattumilluuna qineqqusaarnerup sinnerani ”Partiit Inatsisartuniittut” attavigisarnissaannik tunngasumik allattutit, imaanngitsoq partiit siulittaasuinik. Tamannalu pillugu isumaqatigaatsigit.

Aamma partiit aalajangiinernut akisussaaqataatikkunnaarneqarnerat nuannaarutigaarput. Partiit siulittaasuisa pisanut aalajangeeqataanissaannik qinnuiginnittarsimaneq unitsinneqarmat nuannaarutigaarput.

Inatsit nutaaq atuuppoq erseqqaripporlu.
Soorunami ilumoorputit oqaravit inatsit malinneqartoq tassaasoq Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut Inatsisaat nr. 26, 18. november 2010-meersoq. Ilumoorputillu inatsimmut atuussimasumut naleqqiullugu oqaatsit atorneqartut sukateriffigineqarsimammata. 2010-i sioqqullugu piusumut naleqqiullugu allannguuteqarsimanngilaq, maannali Naalakkersuisuugallartut susinnaaneri susinnaannginnerilu erseqqinnerusumik allanneqarsimapput. Tamannaluuna aallaavigalugu aalajangikkat ilaannut Inuit Ataqatigiinniit isumakuluuteqartugut. Politikkikkut qinngasaarinertut paasineqarmat ajuusaarutigaarput. Uagummi inatsisip malinneqarnissaa suleqatigiinnerullu inatsimmik aallaaveqarnissaa pivagut.

Saattussat qineqqusaarutitut?
Namminersorlutik Oqartussat ulluinnarni ingerlataat politikkikkut qineqqusaarnerit avataanniitinneqassammata isumaqatigilluinnarpakkit. Taamaattumillu saattussanut pisassiissutit nuunneqarnerisa tunngaviatigut malittarisassanik unioqqutitsinikkut pisimasinnaanerannut paasisaqarnissarsi neriuutigaara. Paasivara pisaq maannakkut Aalisarnermut Siunnersuisoqatigiinnut saqqummiuneqartoq kingornalu politikkikkut nutaamik aalajangiivigineqassasoq. Tassami inatsimmut oqaaseqaammi erseqqissumik allassimavoq qineqqusaarnerup nalaani ”salliutinneqartutut isigineqarsinnaasumik” Naalakkersuisut aalajangiisinnaatitaanngitsut. Isumaqarpungalu pisasseeqqinneq ”salliutinneqartutut isigineqarsinnaasumik” aalajangiinerusoq.

Allapputit saattussanut pisassiissutip agguataaqqinneqarnerani ”pisassiissutit aalajangerneqarsimasut suliffissanik aningaasatigullu isertitassanik amerlisaanernik kinguneqarsinnaasut.”

Imaassorinarsivoq uagut Inuit Ataqatigiinniit saattussanut pisassiissutit ilaneqarneranni suliffissanik isertitassanillu amerlisaanissaq akerlerigipput. Taamatut isumaqartitsilerneq ilungersunarluinnartuuvoq. Inuit Ataqatigiinniit taamaallaat malittarisassat malinneqannginnerat isumakuluutigaarput.

Peqatigitillugulu eqqaasitsissutigissavarput saattuartassat pisarereernerisigut aalisarnermik aallutaqartut annaasaqassanngimmata. Uanimi pisassiissutip allamut tunniunneqareersimasup ilassutitut tunniunneqarnera pineqarpoq. Tassa annaasatut taaneqarsinnaanngillat, taamaattumillu inatsimmut oqaaseqaatit eqqarsaatigalugit tunngavilersuutitit eqqarsarnartoqarput. Taamaattumik saattussanut pisassiissutit qaqeqqinneqarnissaanni Naalakkersuisunit malittarisassat qimeerloorluarneqarnissaat aammalu Naalakkersuisut aalajangiinermut tunngasumik ammalluinnarumaartut neriuutigaakka.

Nunaoil-imut sinaakkutit ersarissut
Nunaoil A/S-imut tunngatillugu Naalakkersuisuugallartunut malittarissat unioqqutinneqarsimanersut pillugit paasisaqarusussimavugut. Naalakkersuinikkut akuliuttussaatitaannginnerup unioqqutinneqarsimaneranik aallaaveqartumik siulersuisut tamakkerlutik tunuarsimanerat pillugu qisuariarpugut. Isumaqarpugut politikkikkut suliaqartut kikkulluunniit tamanna soqutigisariaqaraat. ”Ingerlatseqatigiiffimmi siulersuinerup qaammatini arlaqartuni immineerneqarnissaa” anguniarsimanngilarput. Paasissutissanik pilersaarummillu ujartuisimavugut. Pilersaarullu tamanna illit Sara Olsvigimik kingullermik ataatsimeeqateqaravik saqqummiunneqarsimanngilaq. Isumaqartuarsinnarpugut innuttaasunut pilersaarummik saqqummiussaqarnissat suli suliassarigit.

Apeqqutit qaqitagut pisariaqartuunngitsutut isigisimagukkit ajuusaarnarpoq. Ajornartorsiutinik tikkuussinngikkaluarutta tamanna akisussaassuseqannginnermik takutitsinerussagaluarpoq. Tusagassiutitigut sammineqarneranni piffissaq atorneqartoq eqqarsaatigalugu politikkikkut oqallinneq perusunnarnerugaluartoq isumaqatigiissutigisinnaavarput. Taamaattumillu Naalakkersuisuugallartut atuuffimmikkut kukkutaarnernut ’pisassaat’ nunguttutut isigisariaqarput.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Naaja Hjelholt Nathanielsen

Attaveqarfissaq: 54 89 81/nana@ina.gl

Paasissutissat:

Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut Inatsisaat nr. 26, 18. november 2010-meersoq.

• 29:

”Naalakkersuisut atuukkunnaarsinneqarpata imaluunniit soraarnissaq qinnutigippassuk imaluunniit nutaamik qinersinissaq nalunaarutigineqarpat, Naalakkersuisut nutaat qinerneqarnissaasa tungaanut Naalakkersuisut atuukkallassapput. Naalakkersuisuugallartut atorfimmi suliassat ingerlaannarnissaannut pisariaqartunik taamaallaat suliaqarsinnaapput.”

Inatsimmilu paragraf 29-imut oqaaseqaammi tamanna suli ima erseqqissarneqarsimavoq.

”Aalajangersakkap taassuma siunertaa tassaavoq Naalakkersuisut imaluunniit Naalakkersuisunut ilaasortat ataasiakkaat piffissami Inatsisartunit atorfeqartumut naalakkersuinikkut piginnaatitsinerup atorunnaarfigisimasaani sanngiilliffigisimasaaniluunniit naalakkersuinikkut suliniutinik nutaanik aallarnisaannginnissaat. Suliniutit ingerlareersut qineqqusaalernermut qineqqusaarnermulluunniit ilaasutut salliutinniarneqartutut isigineqarsinnaasumik aamma ingerlanneqassanngillat. Malittarisassaq taamaalilluni Naalakkersuisut aningaasaliissutinik, piginnaatitsissutinik imaluunniit atorfimmut atugassiissutinik qineqqusaarnerup il.il. nalaani taamaaliortussaanani iluaqutiginninniarnermik pasilliisoqarsinnaaneranut illersuutitut atorpoq.”

Qulequtaq: Imerajuttunut imigassaq akikinnerusoq

Allaaserinnittoq apersuinermini notat-iliaminik paasinnilluarsimanngilluinnartoq matumuuna sakkortuumik naammagittaalliutiginiarpara.

Apersorneqarninni oqarpunga kingullermik qineqqusaarninni imigassap akikillinissaa qineqqusaarutigisimagaluarlugu maannakkut taamaasiornianngitsunga kisiannili imigassamik ajornartorsiutillit katsorsarneqarnissaannut periarfissanik pitsanngorsaanissaq sanngiinnerusunut suliniarninnut ilaassasoq. Aamma oqaatigaara kusananngimmat nunatta karsiata amigartuulernerani imerajuttut kisingajammik aallerfigineqaannartarsimanerat. Apersuisup apereqqissarpaanga ilumut imigassap akii qineqqusaarutiginiannginnerikka, uangalu taamaaliorniarnanga erseqqissumik oqarpunga.

Oqaaserineqartunik sangutitsinerujussuaq allaaserisamillu alutornarsaarineq akuersaarneqarsinnaangilluinnarpoq.

Tusagassiornermi naammagittaalliuteqartarfimmut naammagittaalliortariaqarnersunga naliliiffigiumaarpara.

Kelly Berthelsen, Inuit Ataqatigiit

All. Naaja H. Nathanielsen, Inuit Ataqatigiit

Qinersigaluttuarnermi asulu partit siulittaasui nutaarasaat nutaaliornissamut periarfissaqarpugut. Ataatsimut. Piffissaq kingulleq ingerlaaserisimasaq nangissagutsigu kukkunerussooq. Taamaattumik neriuppunga AG-mi sapaatip akunnera una saqqummersumi Kim Kielsenip oqaaserisimasai paatsoorsimassallugit. Tassani Siumup siulittaasua issuarneqarpoq ukioq kingulleq naalakkersuisooqatigiissimasut, sipitattuunnginnerminni, ingerlataat allanngortinnagit nanginniarini. Taama nalunaarneq tupigusuallaatigeqaara.

Ilumut nammineq isuma kisimi eqqortuusinnaava?
Kissaatigisat ilaannaasa piviusunngortissinnaasimanerat mamianartuunngilaq – tamattali ajorsarluta misiginngitsoornavianngilagut isumaqarutta nammineq isummavut kisimik eqqortuusut. Siunnerfeqanngiusartumik partitut ataasiakkaarluta mattusimanerput qimallugu ataatsimoorluta aqqutissat naammassisaqarfiusut apeqqutini pingaartuni nassaariniartigik: aalisarneq, nunatta iluani attaveqatigiinneq,, inissiat/sanaartugassat, akileraarutit akitsuutillu aamma kommunini atugassarititaasut. Qineqqusaarneq atorniartigu aqqutissatut isummatsinnik saqqummiussuilluta. Tamakku toqqammavittut ilisimallugit qinersisartut qinersisinnaaqqullugit. Tamakku naammassereerpata suliassarput tassaajumaarpoq naapissinnaanissaq isummatta naapitinniarnissaannut piumassuseqarluta.

Oqaloqatigiinnissamut 164 millioninik pissutissaqarpugu
Qinersereernermi suliassarput siulleq qularnanngitsoq tassa 2015-imut aningaasanut inatsisissap naammassiniarnissaa. Ukialersoq missingiuut Vittus Qujaukitsup saqqummiuppaa 84 mio koruuninik amigartoorfiusussaq. Maanna qaammatit pingasuunngitsut qaangiuttut amigartoorutissat suli 80 mio koruuninik qaffareerput. Taamaalilluni naalakkersuisooqatigiissimagaluartut pilersaarutigineragaat amigartooruteqartarnerup ukiut pingasut qaangiuppata sinneqartoorutinngortinnissaannut pilersaarutaat tammavilluni tammarpoq. Taamaattumik Siumup aningaasanut inatsisissatut siunnersuutigisamik allanngornagu ingerlatiinnarnissaanik isumaqarnerarnera ilumoorsinnaanngilaq. Ilumut Siumup aningaasanut inatsisissatut siunnersuutigisimasartik attatiinnarniarunikku akisussaassusilimmik aningaasaqarnermik ingerlatsinissamik isumaqarnertik qimavissimassavaa. Taama isumaqarneq aamma Atassummut tunngalluinnarpoq, ilimagisariaqarpormi amigartoorutissatut peqataaffigisimasamik augustimit maannamut nipaarussullugu qaffarujussuarsimanera arajutsisimanavianngikkaat.

Piumaqatigiilluta ataatsimoorniarta. Qinigaajumaartut pilersaarummik nutaamik saqqumiisinniartigik. Pilersaarutaasimagaluartormi piuneerutereerpoq.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Naaja Hjelholt Nathanielsen

Attavissaq: 54 89 81/nana@ina.gl

Peqqissutsimut Naalakkersuisuugallartoq Martha Lund Olsen Kalaallit Nunaanni ebolap tuniluunnissaa pinngitsoortinniarlugu sunik suliniuteqartoqarnersoq saqqummerluni innuttaasunut oqaluttuartariaqarpoq.

Danskit tusagassiorfii aqqutigalugit sapaatit akunnerini qaammatinilu kingullerni danskit ebolamut upalungaarsimanerannik saqqummiussisoqartarnera eqqarsaatigalugu, maannarpiaq ebolap virusianut kalaallit upalungaarsimanersut Naalakkersuisut oqartussaasullu paasissutissiinissaat ujartorpara. Kiisalu Rigshospitalimi nakorsat suleriaatsit aalajangersimasut ilaat danskit ebolamut upalungaarsimanerannut ilaatinneqartut takutippaat.

Qanorli Kalaallit Nunaanni pisoqarpa?

Kalaallit Nunaanniit aamma Kalaallit Nunaannut angalasarnerujussuup kingunerisaanik ebolap tuniluunnerata maanga apuunnissaanut ulorianartorsiorsinnaavugut.

Kisiannili maannamut oqartussaasut tungaanniit kalaallit ebolamut upalungaarsimanerat pillugu oqaaseqartoqanngilluinnarpoq.

Isumaqarpunga, Kalaallit Nunaanni ebolamut upalungaasimasunik peqareernersoq innuttaasut paasitinneqartariaqartut.

Upalungaarsimasoqarpat qanoq aaqqissuussaappat? Kikkut suleqataappat? Aamma Kalaallit Nunaat tamakkerlugu sulisoqarpa? Kingullermik minnerunngitsumillu; innuttaasutut upalungaarsimaneq tamanna pillugu qanoq ilisimatinneqassaagut?

Kalaallit Nunaanni Ebolamut Upalungaarsimasunik tusagaqarsimannginnerput takullugu annilaanganartuuvoq.

Tamanna tunngavigalugu Peqqinnissamut Naalakkersuisuugallartumut Martha Lund Olsenimut apeqqutigerusuppara, Kalaallit Nunaanni Peqqinnissaqarfimmi suliniutit suut ingerlanneqarnersut aammalu innuttaasut tamanna pillugu akuutinneqarnersut.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Sofia Rossen

Inatsisartunut qinersinissami IA sinnerlugu qinigassanngortittoq

E-mail: rossen@greennt.gl , mobil nr. 49 94 01

Nunatsinni innuttaasut 1%-ii angerlarsimaffeqanngillat. Tassa inuit 500. Taamaalilluni inuttussuseq malillugu USA-mi pissutsinut nallersuussinnaavugut. Tamannalu tulluusimaarutissaanngilaq.

Inuit Ataqatigiit ajornartorsiut pineqartoq pinartutut nalilernikuuarput. Taamaammallu angerlarsimaffeqanngitsut peqatigalugit februarimi ataatsimeeqatigaagut, tamatumalu kingorna Ilaqutariinnermut Naalakkersuisoq isumasioqatigiinnissamut qaaqqullugu. Tamatumani takusinnaalerparput atugarissaarnissamut qulakkeerinnittussatut isumalluutitsinni sanngiinnerpaat ilaatigullu angerlarsimaffeqanngitsut inissaqartinneqanngitsutut ittut.

Takusinnaavarput kommunit ajornartorsiut kivikkuminaatsikkaat, tamannalu angerlarsimaffeqanngitsut naammangittaalliortarnerannit toqqissisimannginnerannillu oqariartornerisigut takusinnaavarput. Siunnersorneqarnissamik ikiorneqarnissamillu amingaateqarput. Tamatumani pineqartunut ilaqutaasunullu peqataatitsinikkut iliuusissanik pilersaarusiorneq pisariaqarpoq.

Angerlarsimaffeqanngitsuuneq taamaallaat Nuummi piunngilaq. Kommunit tamarmik angerlarsimaffeqanngitsunik innuttaqarput. Kommunit inuit angerlarsimaffeeruttut ikiorniaraangamikkit siunnersorniaraangamikkillu tunngavissaaleqisarput. Taamaammat inatsisitigut sinaakkutissat pitsaasuusariaqarput. Inatsisissaq partiit tamarmik akuuffigisaannik sanarfineqartariaqarpoq, siammasissumik isumaqatigiissutit aqqutigalugit. Taamaaliornikkut neqeroorutit sinaakkutillu assigiinnerusut qulakkeersinnaalissavagut.

Ajornartorsiut manna ilumoorunneqartariaqarpoq. Naammanngillatukiunut qulikkaanut pilersaarutit.

Inissialiortiterneq
Maanna Naalakkersuisut Siumut Atassullu siuttuutillugit aningaasanut inatsisissatut saqqummiussaraluat inissialiornermik annikillisaaneq ilalernanngilaq; aamma ajornartorsiumut angerlarsimaffissaaleqisoqarnermut aaqqiissutaanavianngilaq. Tamatuma saniatigut atugarissaareersut illuliornissaannut tapiisarneq ingerlatiinnarniarneqarluni. Tamanna nammaqatigiinnermik naapertuilluarnermillu tunngaveqanngitsoq isumaqarpunga. Illoqarfinni inissaaleqiffiusuni inissianik sanaartortoqartariaqartoq. Kiisalu susassaqartut assigiinngitsut atorlugit siunnersuineq pitsaanerusoq pilersittariaqarpoq.

Angerlarsimaffeqanngitsut ikilisillugit
Nunani allani takussutissaqarluarpoq angerlarsimaffeqanngitsut ikilisikkiartorneqarsinnaaneri, ilaatigut inuttut killiffiat ataqqillugu siunnersuinikkut pisinnaavoq, aamma atornerluinermik ajornartorsiutit eqqarsaatigalugit.

Inatsisartunut qinigassanngorteqqippunga; ilaatigut angerlarsimaffeqanngitsut atugaannut tunngasunik inatsisitaarnissaq sulissutigeqqissinnaajumallugu.

Ik. in.

Juliane Henningsen, Inuit Ataqatigiit

48 81 48

Tasiilami Kommuneqarfik Sermersooq-mit avissaarusullutik atsiornernik katersisoqalernera soorunami uggoraara, taamaattorli avissaarusunnermik kissaateqartoqarnera aamma paasisinnaalluarlugu.

Oqartoqarsinnaagaluarpoq kommunerujussuanngortitsinerit suli nalilersorneqarneri naammanngitsut, taamaattorli aamma nunatta aningaasarliornikkut killiffia eqqarsaatigalugu kikkunnut tamanut eqquinera pisooqataalluinnarpoq. Tassunga aamma atatillugu eqqaanngitsoorusunngilara KANUKOKA tassaammat kommuninut tamanut sullissisussaq sutigut tamatigut, tassungalu atatillugu apererusunnarpoq ilumut KANUKOKA tamakkiisumik tamatsinnut sullissiva?

Tasiilami sanaartornikkut unittoortoqarsimaneranik oqaluttoqarnera ilumoortortaqarsinnaanera akerlilersinnaanngilara, taamaattorli eqqasitsissutigerusuppara kommunerujussuanngornerup kingunerisaanik Tasiilarmiunut pitsaaqutit arlaqarmata. Tassani eqqaaneqarsinnaasut ilagaat, Tasiilami akileraartarnermut akileraarut apparpoq, ikiorsiissutitut pisartakkat qaffanneqarput, Tasiilami Piareersarfimmik immikkoortortaqalerpoq minnerunngitsumillu ukiorpassuarni aqquserngit suliarineqartarsimanngitsut ukioq manna aamma suliarineqarlutik. Taamaattumik oqartoqarsinnaasorinngilara sutigut tamtigut Tasiilarmiut ajornerusumik atugassaqartinneqalersut.

Tasiilami pisoq siulliunngilaq, tassami aamma Qaasuitsup Kommuniani innuttaasut kommunip avinneqarnissaanik kissaatigineqartareermat.

Nalimmassaanerup kingunerisaanik soraarsitsiortornissaq pinngitsoorneqarsinnaanngitsutut isigaara, tamannalu illuatungaani imminerisamik aamma kommunitsinnut peqqinnartutut isigaara, una peqqutigalugu pimoorussamik iluarsaassinermik ilaqarmat taamatullu piviusorsiornerusumik nalilersuinertut aamma isigalugu, naak piffissami uani tamatsinnut nuanninngikkaluaqisoq.

Naqggataatigut kissaatiginassaaq piaarnerpaamik kommunerujussuanngortitsisimanerit nalilersorneqartariaqalersut pitsaaqutit ajoqutillu tamaviisa qulaajarlugit, neriuutigaaralu inatsisartunut qinigaasussat tamanna pimoorullugu sullisigiumaaraat.

Inuulluaqqusillunga

Uju Petersen, Inuit Ataqatigiit

Kommunalbestyrelsimut ilaasortaq, Kommuneqarfik Sermersooq

Mobil +299 48 61 68, uju@greennet.gl

Inuit Ataqatigiinniit Naalakkersuisut Naalakkersuisuugallartutut ingerlatseriaasiannut tunngasunik erseqqarissunik apeqqusiisimavugut. Tupigusuutigisimasatta ilagivaat saattussanut immikkut pisassiisinermut tunngasoq.

Saaffiginnissutit aaqqissuussivigineqanngitsut
Pisaq tamanna siullerpaamik Namminersorlutik Oqartussani partiit torsuusaanni Naalakkersuisut Siulittaasuannit Kim Kielsenimit (S) oqaasiinnakkut oqaatigineqarpoq. Naalakkersuisut Siulittaasuata naatsorsuutigivaa partiit siulitaasui tassani aappimik imaluunniit naamimik akiinnassasut. Inuit Ataqatigiinniit saaffiginnissut allaganngorlugu piumasarivarput, taamaasilluta tunuliaquttagut peqatigalugit pisaq eqqartorumaaratsigu.

Taarsiulluguli oqaasiinnartigut suli arlaleriarluta saaffigineqarpugut. Naggataatigut Naalakkersuisuugallartut aalajangiiffiginiagaat pillugu erseqqarissumik nassuiaanneqarsinnaassagatta ataatsimeeqatigiinnissaq piumasarivarput.

Pisassiissutit annertusinissaannut piumasarisat ersernerluttut
Ataatsimiigiaqqussummik pivugut. Tassanilu erseqqissumik allassimavoq pineqartoq tassaasoq pisarineqarsinnaasutut siunnersuinermut naapertuuttutmik saattussanut pisassiissutit qaffanniarneqartut. Inuit Ataqatigiinniit paasissutissat taakkua isummerfigaagut pisassiissutillu qaffanneqarnissaat tapersersorlutigu, taamaattorli naqissuserparput aatsaat siunnersuinerup iluanniissappat tapersersuissalluta.

Aalajangernerli saqqummiunneqareermat Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffianniit isornartorsiorneqarpoq. Tassani Aalisarnermut Siunnersuisoqatigiit peqataatinneqarsimannginnerat isornartinneqarpoq, pisassiissutit qaffaataat ilumut siunnersuinerup iluaniissimanersut qularnarsisinneqarlutik.

Pisassiissutinik taputartuussinerit akuerineqarsinnaanngillat
Taamaattumillu Naalakkersuisut Siulittaasuanniit allamut tunngatillugu ataatsimiigiaqqeqquneqaratta Inuit Ataqatigiinniit isornartorsiummut akissut erseqqissoq ujartorparput. Akineqanngilagut. Oqarfigineqaannarpugut pisaq paasiniaavigineqartoq.

Pisassiissutinut qaffaaneq avataani sinerissallu qanittuani pisassiissutinik taputaartuussinerusimappat partiit Naalakkersuisuniit ilisimatinnerlunneqarsimapput, taamaappammi qaffaaneq siunnersuinermut naapertuussimassanngimmat. Naalakkersuisulluunniit namminneq aalajangikkami suunerannik ilisimannissimanngippata tamanna ajornartorsiutitut annertuutut oqaatigisariaqarpoq.

Ataatsimiinnerni piumasaqaatit ersarissut
Inuit Ataqatigiinniit Naalakkersuisunit piumasaqaatit ersarissut ujartorpavut, politikkikkullu piginnaatitaanertaqanngitsunik sukkut tamaana aalajangiiniartarnernut partiit atorneqarneri akuerisinnaanngilagut.

Naalakkersuisuugallartut ingerlatsinerisa aaqqinneqarnissaat piumasaqaatigaarput. Taamaattumillu Naalakkersuisut nalunaarfigaagut partiit Naalakkersuisuniit ataatsimiigiaqquneqaraangata naatsorsuutigisaminnut tunngatillugu ersarissuliortaqqullugit. Manna tikillugu paatsiveerusimaarnermiittoqarsimavoq, Naalakkersuisullu Siulittaasuata sutigut piginnaatitaanerluni sutigullu piginnaatitaannginnerluni nalornissutigigaa ersarissimavoq.

Tamanna attanneqarsinnaanngilaq.

Tusagassiuutitigut nalunaarutip matumap avammut nassiunneqannginnerani Kim Kielsen-imut akissutissarsiniarluta nassiukkaluarparput, akisoqanngilarli.

Sara Olsvig

Inuit Ataqatigiit

Qinersisoqarnissaata suaarutigineqarnerata kinguninngua Nunaoil-p siulersuisui tunuarput. Peqqutigisaat erseqqippoq. Naalakkersuisunit piumasaqaatit allanngorsimasut piviusunngortissinnaanagit siulersuisuusimasut isumaqarput.

Naalakkersuisuniilli sunik piumasaqaateqartoqarsimava? Qinersinissallu suaarutigineqarnerata kingorna, politikkikkut aalajangigassat uninngatinneqarsimasussaagaluartut, aatsaat piumasaqaatit saqqummiunneqarpat?

Akissutissarsinissaq ujartoraluarparput

Qinersinissap suaarutigineqarnerata kingorna Naalakkersuisut siulittaasuat Kim Kiel-sen (S) partiit siuttuinik marloriarluni ataatsimiigiaqqusivoq. Ataatsimiinnerni taakkunani Nunaoil pillugu erseqqissunik akisoqarnissaa piumasaqaatigisaraluarparput. Maannamut suli akineqanngilagut tamannalu ernumassutigaarput.

Politikkikkut eqqartuisoqarpa?

Inuit Ataqatigiinnut qitiulluinnarpoq qineqqusaarnerup nalaa politikkikkut aalajangiinerit uninngasussaaneranni politikkikkut aalajangiinissamut tunngavissaqarani aalajangiinernut atornerlunneqassanngitsoq. Taamaammat Naalakkersuisut siulittaasuat toqqaannartumik aperaarput qinersinissap suaarutigineqarnera sioqqullugu Nunaoil pillugu Naalakkersuisuni politikkikkut eqqartuisoqarsimanersoq. Akisoqanngilaq, nalunaarummilli suli takusimanngisatsinnik nassiussisoqarnissaa neriorsuutigineqarpoq.

Naalakkersuinikkut nalornisitsineq unittariaqarpoq

Nunaoil pillugu aalajangiineq sioqqullugu politikkikkut eqqartueqqaartoqarsimanngippat Naalakkersuisut ajorluinnartumik inissisimassapput. Taama issimappat tamat oqartussaaqataanerat atorunnaarsillugu sulisoqarsimassaaq, tamannalu attanneqarsinnaanngilaq.

Isumaqataavugut sipaarfigineqarsinnaasut sipaarfigineqassasut, aamma Nunaoil-mi. Ingerlatseqatigiiffiulli aningaasaqarneranut inatsisinut tunngavilersugaanngittumik politikkikkullu eqqartorneqaqqaarsimanngittumik taama annertutigisumik allannguineq akuerinngilarput. Nalorninartumik naalakkersueriaaseqarneq unittariaqarpoq.

IA-mit erseqqissumik ingerlatsineq piumasaraarput

Inuit Ataqatigiinnit aammaarluta Naalakkersuisunut inassuteqassaagut Nunaoil-mut oqaaseqaatertik avammut saqqummiutissagaat. Innuttaasut Inatsisartullu pisunik ilisimatinneqartariaqarput. Naalakkersuisut qinersinissap suaarutigineqannginnerani politikkikkut eqqartuisoqaqqaarsimaneranik apeqqummut erseqqissumik akissuteqarnissaat aamma inassutigaarput. Taama iliortoqarsimassanngippat Naalakkersuisut siulittaasuat nassuiaasariaqassaaq.

Naalakkersueriaaseq isertortoq unilluni erseqqissumik ingerlatsisoqartariaqarpoq.

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit.

Nassuerutigisariaqarpara, qaammatini kingullerni nunatsinni politikkikkut ingerlatsineq politikeriulluni naammaannakujussimammat. Nuanninngitsunik pitsaasunillu pisoqartarsimavoq, nunaniitsulli amerlanerullutik. Kisianni pitsaasortai siulliuteriarlakka:

Nuummi inuit amerlaqisut Inatsisartut ataatsimiittarfissaata Aqqaluup aneerasaartarfianiinnissanut isumaqataanatik akerliunertik takutitsippaat, tamatumallu kingorna Naalakkersuisunut ima sakkortutigisumik akerliussutsimik takutitsillutik, allaat Naalakkersuisut iluminni avissaartuullutik, nutaamillu qinersisoqarnissaa nalunaarutigineqarluni, tamannalu takussutissaavoq inuit tamat oqartussaanerata – killissaq tikkineqaraangat – atuunneranut. Tamanna pivoq qaammatini kingullerni 18-ini ingerlanerliortoqarlunilu, kusanaatsuliornerpassuit pereersullu.

Benjamiimut Sakæusimut, sinerissamilu innuttaasunut Naalakkersuisut uppinnerat, aammalu uppinnissaasa tungaanut ingerlanerat, ungasissutut, tupinnartutullu misiginarsimassaaq. Kanngusuusaarnaqaarlumi.

Politikeritut sallugutta, karsimilluunniit aningaasanik tigusilluta – imaluunniit taakku tamaasa – inuiaqatigiit politikkimut, politikerinullu isiginninnerat innarlissavarput. Naggataatigut inuit eqqarsarluarsinnaasut pisortani, Namminersorlutik Oqartussani kommuniniluunniit suliffissarsiornissartik ornigiunnaassavaat. Nunatsinni pikkorinnerit, ingammik inuusunnerusut, maanna nunanut allanut qimarrallutik suliffissarsiortalereerput. Taamatumani namminersorluni inuussutissarsiuteqarneq eqqorneqarpoq, tassanilu inuiaqatigiit ineriartornissaannut isumassarsiat nutaat pilertaraluarput. Uagullu politikerit ineriartornermut pitsaanngitsumut akisussaanerpaavugut.

Pisariaqarpoq politikerit imminnut qiviarluta aperinissarput, sooq inuiaqatigiinni pissaaneq oqartussaaqataanerlu kissaatigisimaneripput. Uagut nammineq, qanigisagullu pisuunngortinniarlugit? Politikeriuneq inuussutissarsiutigiumallugu? Imaluunniit allannguinernik, pitsanngorsaanernillu oqimaatsunik pisarialinnilli, inuiaqatigiinnut tamanut iluaqutaasussanik iliuuseqarniarluta?

Uanga isumaga – Inuit Ataqatigiillu isumaat – tassavoq politikkikkut pissaanermik tigumminninnerup atugaannaasarnera. Tigummineralu killissaqartoq. Ullut ilaanni allanit ingerlatitseqqittussanit tiguneqartussaavoq, taakkulu inuiaqatigiinni pitsanngorsaanerit ingerlateqqittussaavaat. Nunatsinnili politikkikkut suliaqartut akornanni qimerluuininni, takusinnaavara taama isumallit amerlavallaanngitsut. Eqqortorli unaavoq iliuutsigut pillugit eqqartuunneqartussaavugut. Ingerlaavartumik, ullut naggatissaat tikillugu. Ullorlu taanna qaquguussanersoq qinersisartut aalajangertussaavaat.

Politikeritut akueralugulu takusariaqarparput, inuiaqatigiit akornanni pissutsinut siuttuusussaagatta, ingerlatsinitsinnilu pingaartillugit aallaavigissagatsigit naligiinneq, ataqatigiinneq, namminersornerlu. Pingaartitagut sumiginnarutsigit, uatsinnuinnaq sumiginnarata aamma nunarput sumiginnassavarput.

Nunatta qanoq sullissinnaaneraatigut apeqqutigiunnaartariaqarparput. Illuatungaanili aperisariaqarpugut, uagut nammineq nunarput qanoq sullissinnaanerlugu! Tamanna tamatsinnut atuuppoq.

Inuulluaqqusillunga

Allan Pertti Frandsen, Inuit Ataqatigiit

Kommunalbestyrelse-ut ilaasortaq, Kommuneqarfik Sermersooq

Mobil +299 598755, apfr@sermersooq.gl, www.facebook.com/ia.pertti

Sara Olsvig & Naaja H. Nathanielsen

Naalakkersuisuusimasunit massakkut sinneruttut ulluni makkunani tunngavissaqarpiaratik, inunnillu Inatsisartunut qinigaasimanngitsunik ilalersorlutik, aalajangersaasaqattaarput. Sakkortuumik oqaatigissagaanni Siumup, demokratiip tunngavigisaa, tassalu innuttaasut sinnerlugit qinikkatut sullissineq atorunnaarsippaa.

Qinersinissap nalunaarutigineqarneratigut suliat unitsinneqartarput – unitsinneqartaraluarput

Qinersinissaq nalunaarutigineqarmat Naalakkersuisut naalakkersuisuugallartutut sulilerput, Namminersorluni Oqartusssani ulluinnarni isumagisassat pisariqavissut kisiisa aallussinnaanngorlugit. Naalakkersuisuugallartut nutaanik pingaarutilinnik naalakkersuinikkullu saqitsaassutaasunik aalajangersaasinnaanngillat.[1] Pineqartoq tassaavoq Naalakkersuisut ataasiakkaat ataatsimoortulluunniit qinersisoqalivinnerani sorpassuarnik aalajangersaasannginnissaat.

Nutaaliorneq?

Qinersisoqarnissaanik nalunaaruteqartoqarnerani Naalakkersuisut Inatsisartunit pisinnaatinneqarput suliassat ataasiakkaat naammassineqarnissaannik. Tamanna aningaasanut Inatsisaagallartumi takuneqarsinnaavoq.[2] Kisianni Naalakkersuisuugallartunut siulittaasuugallartup, Kim Kielsen-ip, ilisimarpasinngilaa qanoq pisinnaatitaaffeqarnerluni pisinnaatitaaffeqannginnerluniluunniit. Maannamut arlaleriarluni partiit siulittaasuinik ataatsimiigiaqqusisarpoq sulianik Naalakkersuiust naliginnaasumik suliarisartagaannik aalajangersaanissamik siunertaqarluni – tassa suliat Naalakkersuisuugallartunit suliarineqartussaanngilluinnartut. Inuit Ataqatigiinniit taamatut periuseqarneq ilungersunarluinnartutut isigaarput.

Suleqatigiinneq aap, inatsisilli malillugit

Soorunami Nalakkersuisut suliat ingerlatatik pillugit partiit siulitaasuinik ilisimatitserusuttarnerat qujamasuutigaarput. Kisiannili pisinnatitaaffinnut tunngasut inatsisillu tunngavigineqartussat pillugit paatsiveerusimaarneqartorujussuuvoq. Inuit Ataqatigiinniit naalakkersuinikkut ingerlatsinerliorneq tapersersorsinnaanngilarput.

Siullermik; inuit Inatsisartunut qinigaanngitsuit ataatsimeeqataatsinneqartarnerat isornartutut isigaarput. Partiip arlaata siulittaasua Inatsisartunut ilaasortaasimanngippat gruppip siulittaasua allaluunniit ataatsimiigiaqquneqartariaqaraluarpoq. Inuit Ataqatigiinniit partiit siulittaasui pingasut Inatsisartunut ilaasortaanngitsut ajorinngilluinnarpagut. Kisianni inuit taakku Inatsisartunut qinigaasimanngillat. Taamaalillunilu apeqquterpassuarnik akissutissarsineqanngisatsinnik qaffakaasoqarpoq. Nipangiussisimasussaatitaanermut tunnagsut qanoq pineqassappat? Tamanna unioqqutinneqassagaluarpat taava malittarisassat suuppat? Aalajangiinernut tunngatillugu akisuussaatitaasinnaaneq qanoq ippa? Inatsisartoqarneq sumut atussava, Naalakkersuisut piumasaannarminnik ”siunnersuisoqatigiinnik” pilersitsisinnaappata? Inuit Ataqatigiit piumasaraat Naalakkersuisut pissutsit tukattut ingerlaannartumik aaqqiivigissagaat aammalu demokrati tunngavigalugu aaqqissuussaanerput ataqqissagaat.

Tukattut ingerlaqqiinnarput

Aalajangingassat ataasiakkaat ilumut partiit siulitaasuinit akuereqqaarneqarlutik Naalakersuisunit piviusunngortinneqarsinnaanersut suli aklissutissarsinngilarput. Aamma partiit pinngitsooratik isumaqatigiittussaatitaanersut akineqarsinnaasimanngilaq. Naalakkersuisut ulluni makkunani aalajangersaaniaqattaarpasipput inatsisitigut tunngavissaqaratik. Taamaalillutik partiit siulittaasui ataatsimiiaqqusaasaqattaarput akisussaaqataatinneqarniarlutik.

Inuit Ataqatigiit piumasaraat Naalakkersuisut partiit qanoq inissisimatinniarneqarnersut nassuiaqqaassagaat suliassanut puingaarutilinnut tunngasunik ataatsimiigiaqqusitinnatik. Aamma Inuit Ataqatigiit piumasaraat Naalakkersuisuugallartutut qanoq iliorsinnaanerlutik paaseqqaassagaat.

Massakkutuut Naalakkersuisuugallartut ingerlannaasagunik demokrati naapertorlugu ingerlatseriaaseq innarlissavaat. Tamanna akuerisinnaanngilarput.

Siumup naalakkersuisooqatigiit uppereersimanerat paasisariaqalerpaa. Qanqorluunniit kipiluttunartigigaluarpat Naalakkersuisuugallartut pisinnaatitaanngillat pingaarutilinnik nutaanik aalajangersaanissamut. Tamatta inatsisinut naalattussatitaavugut.

Attaveqarfissaq  

Sara Olsvig

[1] Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisip §5, imm.8 aamma Inatsisip tunngaviusup §15, Imm.2-a naapertorlugit.

[2]http://inatsisartut.gl/dvd/EM2014/pdf/media/1933589/pkt49_em2014_28_midlertidig_bevillings_lov_2015_gr.pdf

Inuit Ataqatigiinniit Naalakkersuisunut Siulittaasuugallartup Kim Kielsenip Nunaoil A/S-mi pisut pillugit erngertumik partiit siulittaasuinik ataatsimiigiaqqusinissaa kissaatigivarput. Ataatsimiinnermilu
Kim Kielsenimut apeqqutit ukua akeqquagut:

Naalakkersuisuugallartut ingerlatseqatigiiffimmut piumasaqaatitigut tunngaviatigut allannguisunik Nunaoil A/S-ip sipaarniuteqarnissaanik piumasaqarsimanerat ilumoor-pa? Aammalu tamanna qinersinissamik nalunaaruteqarnerup aatsaat pereerneratigut nalunaarutigineqarsimasoq ilumoorpa?

Ilumoorpa akuliuttussaannginnermut tunngaviatigut isumaqarneq Naalakkersuisunit ataqqineqarsimanngitsoq, sipaarniutissanillu aalajangersimasunik peqqusinikkut siu-lersuisut piginnaatitaanerannut akuliuttoqarsimasoq? Tassunga atatillugu oqaaseqaat Nunaoil-imut nassiunneqarsimasoq takorusupparput.

Nunaoil A/S maanna siulersuisoorussimatillugu illersorneqarsinnaasumik aqunneqar-nissaanut Naalakkersuisut qanoq qulakkeerinninniarpat? Erseqqissaatigissavarput qineqqusaartoqartillugu Naalakkersuisut siulersuisunik nutaanik toqqaasinnaatitaan-ngimmata. Taamaattumik Naalakkersuisut malittarisassat naapertorlugit aaqqiissu-tissamik allamik nassataqarlutik ataatsimiinnermut aggeqquneqarput.

Attavissat:

Naaja H. Nathanielsen, mobil 29 57 04 iml.

Sara Olsvig, mobil 52 68 58

Inuit Ataqatigiinnit pingaartinneqarpoq, inuiaqatigiit tamakkiisumik pisuussutaat sapinngisamik nammaqatigiinnerpaamik akisussaassuseqarnerpaamillu agguataarneqarnissaat.

Nukissaqarnerpaat sanngiinnerpaanit nammataqarnerussapput, anguniagassaavorlu amerlanernik nukittunerulersitsinissaq.

Naligiinngippallaarneq nunatsinni ineriartornermut tamarmut sequtserutitut nalilerparput.

Tassani eqqarsaatigivagut aningaasaqarnikkut, ilinniakkatigut peqqissutsikkullu naligiinnginneq.

Inuit Ataqatigiit kissaatigaat akileraaruseriaaseq inuttut atugarisanut naleqqussagaq naligiinnnermillu annertusaasoq.

Ataatsimoorluta akisussaaffigaarput, Nunarput meeqqatsinnut ernguttatsinnullu ingerlateqqitassarput tassaassasoq inuiaqatigiit peqqissut, patajaatsut, naapertuilluartut, nammaqatigiissut ammasuusullu.

Inuiaqatigiit nukittuumik ammasumillu oqartussaaqataanermik aaqqissugaasut, kikkunnnik tamanik tapertaarusuttunik inissaqartitsisut. Inuiaqatigiit kultuurikkut nukittussusaat nammaqatigiinnermiittoq.
Inuit Ataqatigiit partiiuvoq kalaallit oqaluttuarisaanertik pillugu ilisimaarinnninnerannik nukittorsaarusuttoq.Tassani qanga pisimasut nassuiaatissinnerisigut maanna pisut paasisinnaaqqullugit, aammalu ataatsimoorluta ataasiakkaarlutalu siunissamut neriuutigisatsinnik pilersitsisinnaaqqulluta.

Oktoberip aallaqqaataaniit nunatsinni Naalakkersuisunut ilaasortat qulingiluaagaluartut tallimanik ilanngarput.
Paaserusupparput nutaanik Naalakkersuisoqalernissaata tungaanut naalakkersuisoqarfiit tallimat politikkikkut pisortaaruttut kikkunnit akisussaaffigineqarniarnersut.
Isumaqarpugut tamanna aamma innutaasunut nalunaarutigineqartariaqaraluartoq.

Attavissaq: Agathe Fontain 48 45 31

Inuit Ataqatigiit misissueqqissaarnissaq tikilluaqquarput –suna tamarmi saqqummertariaqarpoq!

Maluginiarparput, maanna Naalakkersuisut Siulittaasuattuttunuartoq, Aleqa Hammond illuatungiliuttunut pasinarsaarisoq,Naalakkersuisuusimasut aningaasanik atornerluisimanersutpillugit misissuinermik kissaateqannginneraalluni.

Tamanna ilumuunnginnerusinnaanngilaq. Inuit Ataqatigiinnitmisissuinissaq tikilluaqqungaarparput, kissaatigaarpullu suuttamarmik saqqummiunneqassasut. NaalakkersuisutSiulittaasorisimasaat maannakkut ilisimasaqarsimaguni,isumaqarpugut pisussaaffigigaa inuiaqatigiinnutsaqqummiutissallugu.

Qularutigineqassanngilluinnarpoq Inuit Ataqatigiinniitakuersaannginnatsigu, nunatta aningaasaataasa unioqqutitsisumikatorneqarneri,  Aleqa Hammond-imut pitsaaneruinnassaaqakisussaaffimmik tigusilluni partiinik inunnillu allanikpasinarsaanini qimallugu ilisimasaqarsimagunisaqqummiuttuuppagit.

Eqqortoq tassaavoq inatsinik qiningaaffimmi matumaniNaalakkersuisuusunit unioqqutitsisoqarmat tamannalukinguneqartinneqarpoq, tamannalu parteeqataasatakussutissaqartilereerpaat.

Saqqummiunneqarsinnaasut tamaasa saqqummiunneqarlik.Innuttaasummi qinersinerlu nutaaq pisunngortillugu taamailiornissaq pisussaaffigaarput.