Naligiissaarinermi akileraarummi akissarsiaqqortusiartorneq malillugu akileraarneruneq (progressiv beskatning) periarfissat ilaattut misissorli

Piffissami kingullermi naligiissaarinermut akileraarutip naapeqatigiissutigineqarsinnaanngiffiani kommune-nut sisamaasunut periutsimik naapertuilluarnerusumik nassaartariaqarnerup pisariaqassusaa erserpoq.

Kommunimi akileraarut ataaseq akissaatikinnerusunut akissaatikkaanerusunullu assigiimmik annertussuseqarpoq, taamaattumillu kommunit arlaata naligiissaarinermut annerusumik akiliisariaqalertussaanera akissaatit assigiinngissusaat akimorlugit innuttaasunut sunniuteqassooq.

Piffissaq takkutingunarpoq akissarsiaqqortusiartorneq malillugu akileraarnerusalernissaq (progressiv beskatning) misissorluassallungu. Periuseq taanna naligiissaarinermi uuttuutit ilaattut atorneqarsinnaassasoq qularnanngilaq, misissorlu-arneqartariaqartorlu isumaqarpunga.

Naligiissaarinermi akileraarutip nutaamik ilusilersornerani akissarsiaqqortusiartorneq malillugu akileraarnerusalertoqassappat kommunini akissaatikinnerusut akiliinerunnginnissaat qulakkeerneqassooq.

Ikinngutinnersumik

Bendt B. Kristiansen

Inuit Ataqatigiit, Ilulissat, mobil: 54 57 75

Sermersooq – kangianiit kitaanut

 Allattut Iddimanngiiu Bianco aamma Allan Pertti Frandsen, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Kommuneqarfik Sermersuumi kommunalbestyrelsimi ilaasortat.

Qaasuitsup, Qeqqata aamma Kommune Kujalliup borgmesterii 6. august 2014 Atuagagdliutini ataatsimoorlutik ilanngussaqarput qulequtserlugu “
Kalaallit Nunaanni assigiinngitsineq akiussavarput”. Aammattaaq Kujallerup borgmesteria, Jørgen Wæver Johansen, immikkut Sermitsiami 8. august 2014-imi saqqummersumi ilaanngussaqarpoq qulequtserlugu “Assigiinngissutinut takussutissat“.
Kommuneqarfik Sermersuumi Inuit Ataqatigiinniit borgmesterit pingasut nunatsinni tamarmi ineriartortitsinissamik annertuumik kissaateqarnerat isumaqatigaarput – aammalu tamatumani isertitatigut naligiissaarinissaq – taamaattoq tupaallaatigaarput borgmesterit taakkorpiaat immikkoortitserpalaartumik tunngavilersuinerat.

Aallaqqaasiullugu Siumut borgmesteriisa pingasut, kommuninut naligiissaarinermi piviusut aallaavigalugit, tunngavilersukkamillu aalajangersaasoqarnissaanik oqarnerat isumaqatigaarput. Kisianni borgmesterit taakku pingasut suut tunngavilersuutissatut isigineraat atuaratsigit tupaqaagut. Taamami immikkoortitserpalaartigisumik tunngavilersuineq sumi allami takusassaanerpoq:

Siumut-borgmesteriisa Sermersuumik eqqartuineranni, maluginiagassaq erseqqissoq tassaavoq, illoqarfiup Nuup kisimi eqqartorneqarnera. Borgmesterit ilanngutassiaanni takisuumi nunatta Kangia, Paamiut, nunaqarfiillu 8-it Kommuneqarfik Sermersuumi aamma ilaasut, ataasiarlugilluunniit eqqaaneqanngillat. “Takusinaanngikkaanni, eqqaasariaqanngilaq?”, taama apererusuummernarpoq. Tassami ersarilluinnarpoq Siumut-borgmesteriisa pingasut takkuitsooraat Sermersooq illoqarfittaqarmat sisamanik, taakkulu marloriaataannik nunaqarfeqarluni – Sermersuullu iluani sumiiffiit, taakkulu aningaasarsiornikkut inissisimanerni assigiinngitsupilussuusut.

Aamma Siumut-borgmesteriisa pingasut taakku oqaluusererusuttupilussuuaat akileraarutitigut isertitat agguaqatigiinnissaat, eqqartunngilaalli aningaasartuutit agguaqatigiinnissaat. Assersuutigalugu borgmesterit taakku pingasut kissaatigaat, suliffeqarfinni Namminersorlutik Oqartussat pigisaanni sulisut akileraarutaasa nunatta karsianut nakkartinneqartarnissaat, kisiannili Kommuneqarfik Sermersuup karsiata sulisut taakkorpiaat aputaajaanernut, meeraasa atuartinnerannut il.il. akiliuttartussaavaat. Allatut oqaatigalugu: Aningaasat isertut karsimut ataatsimoortumut nakkartinneqassapput, aningaasartuutillu Sermersuumit akilerneqarlutik. Tamanna pissusissamisuunngilaq, ingammik Kommuneqarfik Sermersuumi aningaasartuutit qaffaraluttuinnartillugit, isertitallu ikiliartorlutik.

Sermersuumi borgmesteritta, Asii Chemnitz Narup-ip, Atuagagdliutini normumi pineqartumi allanneratut, Sermersuumi naligiissaarinermut naapertuilluartumut peqataarusuppugut. Kisianni soorlu aamma borgmesteritta allaaserisami “Naligiissaarineq maannak-kut atuuttoq naapertuunneruvoq”–mi saqqummiukkaa, nunatsinni kommunit angisuut sisamat akornanni aningaasaqarnikkut naapertuilluartumik naligiissaarisoqareerpoq. Ukioq manna Sermersooq 106 million kr.-inik kommuninut naligiissaarinermut akiliisareerpoq, annermik Kujallermut, Qaasuitsumullu. Tamannalu ilutigalugu uagut Sermersuup iluani isumaginninnikkut, aningaasaqarnikkullu naligiissaarinermut annertuumik unammilligassaqarluta. Kangianiit kitaanut.

Uani oqallinnermut atatillugu ilanngussami atsiortup aappaa Tasiilami inunngorpoq peroriartorlunilu, aappalu Tasiilami 2000-imiit 2009-mut najugaqarluni, sulillunilu. Kangiani innuttaasut sinnerlugit, mamiasuutigaarput Kommuneqarfik Sermersuup kommunitut pisuutut taakkartorneqarnera. Kikkut tamarmik nalunngilaat Kangianut annertuumik aningaasaliisoqarnissaa pisariaqartinneqartoq, sunulluunniit tunngagaluarpata, inuussutissarsiornermut, isumaginninnermut, imaluunniit ineqarnermut. Naalakkersuisut siunnersuutaattut, kommunimut aningaasaliissutinik equngasumik agguaassisoqassappat, tamanna Kalaallit Nunaata Kangiani innuttaasut siulliullutik malugisussaavaat. Aammalumi Kommuneqarfik Sermersuumi innuttaasut allat malugisussaassallugu.

Naalakkersuisut siunnersuutaat malillugu, Sermersooq tassaalissaaq innuttaminut ataatsimut aningaasanik ikinnerpaanik atuisinnaalersussaq. Tamanna ilumoorsinnaanngilaq. Uagut Sermersuumiit kissaatiginngilarput taama pisoqarnissaa. Taamaammat Naalakkersuisut kommuninut naligiissaarinermut siunnersuutaat kingulleq sakkortuumik akerleraarput. Aamma taamaammat oqallinnermi aammalu kingullermik innuttaasunik 6. august Ittoqqortoormiini, Tasiilami, Paamiuni, Nuummilu ataatsimiisitsinitsinni, kisitsisit ersarissut saqqummiuppagut, IMMIKKUT 56 million kr.-it kommuninut naligiisaarinermi peerneqarpata, tamanna Sermersuumi innuttaasunut qanoq ajortigisumik kingu-neqarsinnaanersoq takutillugu.

Sermersuumi atorusupparput ammasuuneq, innuttaasunillu peqataatitsineq. Matumanilu pissutsit piviusut oqaluttuaraagut. IMMIKKUT 56 million kr.-it Sermersuup aningaasaqarneranut aarlerinartuupput. Sermersooq aningaasatigut ajalusuussappat, nunarput tamarmi eqqorneqartussaavoq. Sermersuumiit kissaatigaarput, naligiisitsiniarnerup piffissaq ungasissoq isigalugu iluarsiiviginiarnissaa. Aaqqiissutissamik nassaartoqartariaqarpoq. Naalakkersuisut, kommunillu ataqqeqatigiillutik oqaloqatigiinnerisigut.

Inuulluaqqusilluta

Iddimanngiiu Bianco, Inuit Ataqatigiit, kommunalbestyrelsemut ilaasortaq, Kommuneqarfik Sermersooq, mobil +299 54 88 44, itbi@sermersooq.gl

Allan Pertti Frandsen, Inuit Ataqatigiit, kommunalbestyrelsemut ilaasortaq, Kommuneqarfik Sermersooq, mobil +299 59 87 55, apfr@sermersooq.gl, www.facebook.com/ia.pertti

 

 

Ila, Jess Svane-aa

 Allattut Iddimanngiiu Bianco aamma Allan Pertti Frandsen, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Kommuneqarfik Sermersuumi kommunalbestyrelsimi ilaasortat.

 Qaasuitsup Kommuniani Viceborgmesteri Jess Svane, tallimanngorneq 8. august 2014 www.knr.gl-ikkut oqaaseqarpoq, kissaatigigini torersumik piviusumillu oqallittoqarnissaa. Qaasuitsup viceborgmesteria tamatumani isumaqatigiinnarsinnaavarput.

Kisianni Jess Svane ilanngussami tassani ima oqaaseqarsimasutut issuarneqarpoq
Kommuneqarfik Sermersuumi qinikkat naligiissaarinermut periusissaq pillugu innuttaasunut saqqummeqattaarnerat torinnginnerarlugu kanngunarneralugulu uparuarpai.” Jess Svane-llu Sermersuumi innuttaasunut qinikkanullu suna kanngunarnerarnerlugu, ima nassuiarpaa:
Meeqqat, inuusuttut utoqqaallu naligiissaarinerup kingunerisaanik atugaasa ajornerulernissaannik oqaluunnerisigut allaanngilaq sallunaveeqqutitut atorniarneqartut” Jess Svane KNR-imut, 8. august 2014 ilanngunneqartumut oqarpoq.

Ila, Jess Svane-aa. Kisitsisinik piviusunik saqqummiussineq tassaanngilaq, sallunaveeqqutitut tigusineq. Kisiannili tassaalluni mianersoqqusineq. Piffissaagallartillugu!

Kangianiit mamiasuutigaarput Kommuneqarfik Sermersuup kommunitut pisuutut taakkartorneqarnera. Kikkut tamarmik nalunngilaat Kangianut annertuumik aningaasaliisoqarnissaa pisariaqartinneqartoq, sunulluunniit tunngagaluarpata, inuussutissarsiornermut, isumaginninnermut, imaluunniit ineqarnermut. Naalakkersuisut siunnersuutaattut, kommunimut aningaasaliissutinik equngasumik agguaassisoqassappat, tamanna Kalaallit Nunaata Kangiani innuttaasut siulliullutik malugisussaavaat. Aammalumi Kommuneqarfik Sermersuumi innuttaasut allat malugisussaallugu.

Taamaammat Sermersuumi kommunalbestyrelsimi ilaasortat 17. juli – ataatsimiinnermini partiit Atassut, Demokratit, Inuit Ataqatigiit, aamma Jess Svanep nammineq partiia, Siumut, politikkikkut akisussaassuseqarlutik – Naalakkersuisut naligiissaarinermut siunnersuutaat nutaaq akuerinngilaat.

Tassalu oqallinnermi – ilaatigut innuttaasut ataatsimiisinneqarnerini pingasunngornermi 6. august 2014-imi saqqummiussatsinni – kommuninut naligiissaarinermut IMMIKKUT 56 million kr.-inik qaffaaniarneq, Sermersuumi innuttaasut atugaasa ajorseriangaatsiarnissaannik oqalunnerput eqqortuuvoq.

ASSERSUUTIGALUGU, 56 million kr.-inik sipaarfigisinnaasagut suusinnaappat, assersuutitut:
• Sunngiffimmipaaqqinniffinnullu neqeroorutit 4. Klasse-niit qummut: 24 mio. kr.
• Meeqqat atuarfiini sullissinerup annikkillisaaviginera, inatsisit minnerpaaffigititaat atulerlugit: 21 mio. kr.
• Ilaqutariit ornittagaat, pinaveersaartitsinermillu suliniarfiit matullugit: 11 mio. kr.

Taakku ASSERSUUTAAPPUT qanoq Sermersooq aningaasartuuteqarfiusuni annerni 56 million kr.-inik sipaarsinnaanersoq. Kisianni meeqqat atuarfiat, isumaginninnermullu tunngasut taakkuupput kommunip ingerlanneqarnerani aningaasartuutaanerpaanut ilaasartut. Tamannalu iluarineqassanngeqaaq – inuiaqatigiinnullu pitsaasuussanani.

ASSERSUUT ALLA tassaavoq, Sermersuup sulisut 160-it soraarsippagit. Kisitsisit ajoraluartumik annikinaagaapput. Kommuneqarfik Sermersuup sulisuni 160-it soraarsissappagit, tamanna akileraarutinit isertassanik annaasaqarfiussaaq, soraarsitallu suliffeqanngitsutut ikiuutinik tunineqartariaqassallutik. Taamaammat kisitsisit eqqornerusut tassaagunarput soraarsitat 300-it missaat!

Sermersuumi upperaarput atorusullugulu ammasuuneq, innuttaasunillu peqataatitsineq. Taamaattumillu arlaannik ajortoqalerpat oqaatigisariaqarparput. Matumanilu pissutsit piviusut oqaluttuaraagut. IMMIKKUT 56 million kr.-it Sermersuup aningaasaqarneranut aarlerinartuupput. Sermersooq aningaasatigut ajalusuussappat, nunarput tamarmi eqqorneqartussaavoq. Sermersuumiit kissaatigaarput, naligiisitsiniarnerup piffissaq ungasissoq isigalugu iluarsii-viginiarnissaa. Aaqqiissutissamik nassaartoqartariaqarpoq. Naalakkersuisut, kommunillu ataqqeqatigiillutik oqaloqatigiinnerisigut.

Inuulluaqqusilluta

Iddimanngiiu Bianco, Inuit Ataqatigiit, kommunalbestyrelsemut ilaasortaq, Kommuneqarfik Sermersooq, mobil +299 548844, itbi@sermersooq.gl

Allan Pertti Frandsen, Inuit Ataqatigiit, kommunalbestyrelsemut ilaasortaq, Kommuneqarfik Sermersooq, mobil +299 598755, apfr@sermersooq.gl, www.facebook.com/ia.pertti

Akunnaamit Nalunaarut: Qaasuitsup Kommuneani inoqarfiit minnerit oqartussaaqataanerat nukittorsarneqarli

Ulluni augustip 8.-nit 10.-nut 2014 Qeqertarsuup Tunuani Inuit Ataqatigiit aasaanerani katersuupput qulequtaralugu ”Qaasuitsup Kommuneani inoqarfiit minnerit oqartussaaqataanerat nukittorsarneqarli”.

Inuit  Ataqatigiit Kattuffiata Siulittaasua Sara Olsvig, Inuit Ataqatigiit Qaasuitsup Kommuneani ilaasortaatitai Ane Hansen aamma Peter Olsen Nunaqarfinnilu Aqutsisutut ilaasortat Gerth Nielsen aamma Lars Olsen peqataapput qinikkatullu suliaminnik saqqummiussaqarlutik.

9. august tassaavoq Naalagaaffiit Peqatigiit Nunat Inoqqaavinut Ullorititaa taannalu iluatsillugu ICC-p Kalaallit Nunaanni Siulittaasortaava Hjalmar Dahl qaaqqusatut peqataavoq oqalugiartinneqarlunilu.

Katerisimaarnermi peqataasut oqallinneranni kommunet kattunnerisa kingorna Nunaqarfinni Aqutsisut suliassamittut pisinnaatitaaffiisa annikippallaamik atuutsinneqarnerat  oqartussaaqataanerisalu sunniuteqarsinnaanerallu annikillerujussuarnerat qitiutinneqarpoq.

Ataatsimeeqataasut kissaatigaat Qaasuitsup Kommuneani qulaaninngaaniit aqutsineq annikillineqassasoq oqartussaaqataanerlu inoqarfinnut siammarneqassasoq, soorlu aamma inuttaasunik peqataatitsineq nukittorsarneqarnissaa piumasarineqarluni.

Katerisimaarnermi peqataasut sakkortuumik piumasaraat Nunaqarfinni Aqutsisut akisussaaffeqarnerullutik  aqutsilernissaat anguniartariaqartoq. Qaasuitsup Kommuneani Nunaqarfinni Aqutsisut aqutassaqaratillu aqutsisutut taaguuteqarsinnaangillat.

Allaat Qaasuitsup Kommuneani Nunaqarfinni Aqutsisut ataatsimiissutaasa allattorsimaffii kommunalbestyrelsimi ilaasortanut apuunneqartarsimanngitsut oqaatigineqartoq, inuit oqartussaaqataanerannut akerliulluinnartoq naqissuserneqarpoq. Aqutsineq annerusoq nunaqarfinniittariaqarpoq.

Qinikkanit suliareqqullugit immikkullu siuarsarneqaqqullugit piviusunngorteqqullugillu kissaatigisat ilaatigut tassaapput:

* Inoqarfinni ataasiakkaani inuit atugarisaat aallaavigalugit Qaasuitsup Kommunea ersarissunik periusissiortariaqartoq (handlingsplan). Tamanna pissaaq Nunaqarfinni Aqutsisut innuttaasullu qanimut peqataanerisigut.

* Nunaqarfiit illoqarfiillu inukitsut nammassinnaasaannik inuussutissarsiornikkut sinaakkusiisoqassasoq, minnerunngitsumik tunisassiorfeqarnikkut illunillu angissutsimikkut tulluartunik peqarnikkut suliffissanik amerlanerusunik pilersitsisoqarniassammat.

* Inuussutissarsiornikkut ineriartortitsisariaqarneq qitiulluinnarmat kissaatigineqarpoq tunisassiornikkut aammalu imermik innaallagissamillu pilersorneqarnikkut ullutsinnut naleqqusaasoqassasoq ilinniartitaanikkullu piukkunnarsaasoqassasoq.

* Inuusuttunik ilinniagaqarnissamut siunnersuineq saqqumilaarnerusariaqarpoq nukittorsarneqartariaqarlunilu. Tamanna Kommunemi pisortat pisussaaffittut isigisariaqaraat naqissuserneqarpoq.

* Isumaqatigiissuteqarnikkut ingerlatsineq aqutsinerlu (Kontraktstyring) Nunaqarfinnik Aqutsisuni kommunenillu suliffeqarfiutaanni tamani pimoorussamik atulersinneqarnissaa qinikkat sulissutigissagaat kaammattuutigineqarpoq.

* Nunaqarfinni Kommunefogedeqarnikkut ajornartorsiutit aaqqinneqartariaqarput. Inoqarfiit tamarmik politeeqarlutilluunniit kommunefogedeqartariaqarput illersorneqarsinnaasunillu tigummigallakkanut isertitsiveqartariaqartut piumasaqaataavoq.

* Illunik aserfallatsaaliinikkut ajornartorsiortoqaqaaq. Tassani INI A/S-ip ajornarsiortitsiuarnera unittariaqartoq sakkortuumik uparuarneqarpoq. Aserfallatsaaliinikkut suliffissat nutaat pilersinneqassapput tamannalu iluatigineqartariaqartoq katerisimaartunit kissaatigineqarpoq.

* Illut inueruttut nunaqarfimmiunut allanit siulliullugit neqeroorutigineqartalernissaat aqqutissiuunneqaqquneqarpoq.

* Nunaqarfinnut illoqarfinnullu inukitsunut suliffissaqartitsiniarnermut sammisaqartitsiniarnermullu immikkut saaffiginnittarfeqarnissaq (Job og aktiveringscenter) pisariaqartinneqarpoq.

* Inuussutissarsiornermut Aningaasaateqarfimmik pilersitsinissaq innersuussutigineqarpoq, taannalu akileraartarnikkut aningaasalersorneqarsinnaasoq isumaqartoqarluni.

* Nunaqarfinni meeqqeriveqarnikkut pissutsit atukkanut naleqqussarnissaat pisariaqartinneqarpoq. Meeqqerivinnut akiliutit illoqarfinni akiliutitut annertussuseqartarnerat uparuarneqarpoq. Akiliutaasartut assigiiginnassappata nunaqarfinni perorsaasutut ilinniarsimasunik sulisut ilaqarnissaat meeqqeriviillu ammasarfiisa assigiinnissaat piumasaqaataasariaqartoq anguniarneqartariaqarpoq.

Naggataatigut isumasioqatigiittut nuna tamakkerlugu kommunet akornanni naligiissaarinermut tunngatillugu akileraarutip assigiittariaqarnera naqissuseqqippaat.

Ukiup tullissaani katerisimaartoqaqqinnissaa aalajangiunneqarpoq. Sumi katerisimaartoqarnissaa Qeqertarsuup Tunuani Inuit Ataqatigeeqarfiit aalajangiiffigissavaat.

Saaffigineqarsinnaasut:

Gerth Nielsen
Akunnaani Inuit Ataqatigiit Siulittaasuat, Nunaqarfinni Aqutsisoq
Mobil: 52 47 04

Ane Hansen
Qaasuitsup Kommuneani Kommunalbestyrelsemut ilaasortaq
Mobil: 58 76 61

Uranimut- Naamik qujaannarpunga!

Inuit ataqatigiit Kalaallit Nunaanni Uranisiornissamut qujaannarpugut makku pissutigalugit.

Nunarput piniarnermik, aalisarnermik, uumasuuteqarnermik nunaateqarnermillu inuuniuteqarfiummat.

Nunarput minguitsoq nuannaarutigiuaannarparput

Illoqarfik Narsaq uranisiorfiginiarneqartup ungasinngisaaniit imermik pilersorneqartoq, aalisakkanit tunisassiorfilik, nersutinik toqoraavilik  Uranisiorfiginiarneqartumit 6 kilometerinik qanitsigisumiittoq siunissami illoqarfittut  piujuaannarnissaata ulorianartorsiortinneqarsinnaanera ernumanarmat.

Kiap tamanna kissaatigaa?

Aningaasat inuunermut sanilliunneqarsinnaanngillat!

Qinngornerit kingunerisaannik peqqissutsikkut inuit uumasullu navianartorsiortinneqarsinnaannerat qularutissaanngilaq, tamannalu inuiaqatigiinnut kingusinnerusukkut akisunerujussuanngussaaq.

Uranimik kiisalu aatsitassanik allanik ulorianartunik piiaaniarnerup avatangiisitsinnut pinnerluinnartunut sequmiisinnaasut –
Naalakkersuisooqatigiinnit innuttaasunut pinngortitamut uumasunullu ataqqinninneq naak?

Taamaattumik uranisiornissaq minnerunngitsumik Kuannersuarni uranisiorfissatut pilersaarutigineqartoq aammalu piviusunngornissaa sulissutigineqartoq  Inuit ataqatigiinnit akerleraarput.

Inuit Ataqatigiit akerleraat Uran-imik piaanissaq qalluinissarlu assartuinissarlu nunatta avataanut. Inuit, uumasut, avatangiiseq, silaannaq innarligaassappata. Minnerunngitsumik inuit peqqissusaanik annertuumik ajoqusiisussatut kinguneqartussaanera akuerisinnaannginatsigu”

Qulakkiivillugumi oqaatigineqarsinnaanngilaq taamatut pisoqassanngitsoq. Naalakkersuisooqatigiilli allatut oqarput, tassalu minguttitsisoqarnavianngitsoq. Kiap taamak neriorsoramigit?

Kinguaariit tulliuttut aamma peqqillutik inuunissaat tamatta akisussaaffigaarput! Taamaattumik pinngortitamik minguitsumik kingornutassitsigit soorlu siulitta uagut taama pigatsigut!

Taamaatuminguna Inuit Ataqatigiit oqartut; nul tolerance! –

Uranimut naammik qujaannarpunga!

Nuummi Inuit Ataqatigiit siulittaasuat Tikkili Huusum-Isaksen, mobil 58 96 34

 

Qeqertarsuup Tunuani Inuit Ataqatigiit Akunnaq-mi katerisimaaleqaat

Aasaq manna katerisimaarnermi qulequtaavoq:

”Qaasuitsup kommuniani Nunaqarfiit illoqarfinnilu mikinerusuni

aqutsineq qanoq pitsanerusumik ilusilersoqqinneqassava”.

Katerisimaarneq ingerlanneqassaaq tallimanngorneq 8. august-imiit sapaat 10. august ilangullugu Akunnaq-mi.

Qulequtassaq toqqarneqartoq Nunaqarfinni Aqutsisut kissaateqarnerisigut oqallisigineqartussangorpoq, Qaasuitsup Kommuniani Nunaqarfinni Aqutsisut oqartussaassusikinneri aqutsinermilu sunniuteqarsinnaanerisa killeqarnerujussuat naammagineqangillat oqallisigerusunneqarlunilu.

Nunaqarfinni Aqutsisut ataatsimiissutaasa Kommunalbestyrelse-mit tusaatissaannartut tiguneqartarnerat naammaginngilarput sunniuteqarnerullutalu sulerusuppugut Nunaqarfinni Aqutsisut ilaat taamatut tungavilersorput.

Tamatuma saniatigut Illoqarfinni mikinerusuni Qaasuitsup Kommuniani illoqarfiit mikinerusut sunniuteqarnerullutik tusaanianeqarnerullutillu aqutsinermi peqataatitaqarnerunissartik oqallisigineqassasoq kissaatigalugu. Kommunit akornanni nalimmassaarinermi Borgmesterit sisamat isumaat kisimik tusaaniarneqartutut ipput, nunaqarfimmiut illoqarfinnilu mikinerusuni isummat ersinngillat taakkulu ilanngullugit ersarinnerulersinniarneqarput.

Aasaanerani naapinnerit imatut ittut innuttaasut nipaannik tusarnianitsinni sakkunut ilaapput sulinitsinni pingaarutilerujussuit. Qeqertarsuup Tunuani aasarsioqatigiinneq siorna Qasigiannguit eqqaani Akullerni ingerlanneqartup nanginneraa tapersuisunik soqutiginnittunillu tamanik peqataaffigineqarsinnaasoq.

Peqataanissamut periarfissat nalunarfissallu illoqarfinni nunaqarfinnilu nivingaavinnilu takuneqarsinnaapput.

Katerisimarnermi Inuit Ataqatigiit Kattuffiata siulitaasua Sara Olsvig inatsisartuni ilaasortat Ane Hansen, Hans Aronsen, Qaasuitsullu kommunalbestyrelse-ani Nunaqarfinnilu Aqutsisunut ilaasortat arlallit peqataassapput.

Aaqqissuisut sinnerlugit

Akunnaq-mi Aasiannilu Inuit Ataqatigiit, mobil 58 76 61

Naligiissaarisoqaannassaaq, periuserli akuersaarneqarsinnaasoq atorlugu

Inuit Ataqatigiinnit kommunit akornanni naligiissaarineq akerlerinngilarput. Akerliatigut ersoqatigiinneq tunngavigalugu pissaqarnerit pissakinnernik ikiorsiinissaat siunertaraarput.

Tamanna tunngavigalugu kommunit akornanni naligiissaarineq tapersersoreerparput, soorlu Kommuneqarfik Sermersuup kommunet allanut tapiisareerneratigut. Ukioq mannali Naalakkersuisunit paasinanngittumik periuseqarneq partiillu akornanni pineqartoq pillugu akersuunnerit iluameersumik isumaqatiginnissinnaanermut mattussipput.

Naalakkersuisut tamanna aaqqissagaat innersuussutigaarput. Ataatsimoorluta naalakkersuilluarneq ingerlatsigu!

IA isumaqatiginninniuteqarnissamut piareersimavoq
Kommunit akornanni naligiissarineq pillugu isumaqatiginninniuteqarnerit ajunngitsut tunngavilersorluarneqartullu kissaatigaavut. Maannamut periuserisimasaq, siullermik uagut naalakkersuisuutitaqarallatatta kommuninut akisussaaffimmik tamakkiisumik tunniussiinnarneq kingornalu maannakkut naalakkersuisut kommuninik naligiimmik isumaqatiginninniunnermut peqataatitsinatik peqqusiinnarnerat, tamarmik naammanngillat.

Inuiaqatigiinni naligiinnerulernissaq pillugu aaqqiissutissamik atasinnaasumik nassaarnissaq anguniarlugu oqimaaqatigiissakkamik, paasissutissat tunngavigalugit tamallu oqartussaaqataanerannik ataqqinnittumik periuuseqarnissaq pisariaqarpoq.

Naligiinnginnerup akiuvinnissaa ujartorparput
Kommunet akornanni naligiissaariinnarnikkut naligiinninnerup akiornissaa naammassorinngilarput. Annertunerusumik siammasinnerusumillu iliuuseqartoqartariaqarpoq. Naalakkersuisuutitaqarnitta nalaani aaqqissuusseqqinnissamut tikkuakkavut maanna Naalakkersuisuusunit qaqugu iliuuseqarfigineqassappat? Sunniuteqarluartumik iliuuseqartoqassappat atugarissaarneq pillugu aaqqissuusseqqinnissat pinngitsoorneqarsinnaanngitsut isumaqarpugut.

Inuit Ataqatigiinnit akileraartarnikkut aaqqissuusseqqikkusuttunik suleqatissanik ujartuivugut, assigiimmik akileraartarnikkut inuit ataasiakkaat ilaqutariillu akornanni naligiinnginnermik annertuumik kinguneqartoq iliuuseqarfigiumal-lugu.

Kommunit kattunnerat ataatsimut naliliiffigilluarneqartariaqarput
Kommunit kattunnerisa kingorna ataatsimoortumik naliliineq ingerlavoq. Inuit Ataqatigiinnit kommunit kattunnerat innuttaasut akornanni naligiinnerunermik kinguneqarsimanersoq paasissallugu qilanaarpugut. Kommuninik aaqqissuusseqqinneq naligiinnerulernissamik qanoq kinguneqartitsisimava? Uatsinnut kommunit ataasiakkaat aveqqinnissaat pineqarani ataatsimut naliliinissaq pingaarneruvoq. Kommunitta akornanni naligiinnginneq pillugu siammasissumik politikkikkut oqallinnissaq naliliinissarlu kissaatigaarput, nuna tamakkerlugu ataatsimut isigalugu iliuusissanik periusissamik peqalerniassagatta.

Tunngavilersorluakkamik aalajangiineq
BDO-p nalunaarusiaa, hvidbogimik aamma taagorneqartoq, tamakkiisuunngilaq. Taassuminnga allattut tunngavilersuutit amigartut namminneq oqaatigaat. Taamaammat periuuserisaq isornartorsiunngitsoorsinnaanngikkipput isumaqarpunga.

Inuit Ataqatigiinnit tunngavilersorluakkanik aalajangiisarneq atugaraarput, pineqartumilu taamaattoqanngilaq. Taamaammat Naalakkersuisut kommunet partiillu akornanni oqaloqatigiinneq isumaqatiginninniuteqarnerlu ajunngitsoq pilersikkumallugu tunngavilersorluakkanik paasissutissanik misissueqqissaarnerlu tunngavigalugit saqqummiussinissaannik inassuteqarfigaavut.

Peqataanissamut piareersimavugut, periuuserisalli paasinartuunissaa ajunngitsuunissaalu piumasaqaatigaarput.

Sara Olsvig, siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Malugusuallannaraluaqaaq, ilaannakorli atorsinnaangilaq!

Maanna ukiorpaalungortuni Aasianni allanilumi aqqusernit asfalt-iterneqarnerat kinguartinneqartuarsimavoq, aningaasatigut sipaarniartoqaleraagat sanartornermi aqqusernit  sipaarniutaasarlutik.

Puigunngilarput siorna asfalt-iterussuit Aasiannut apuutersut qinersinerup kingorna Ilulissanut utertinneqarmata, tamannalu kommunimut akisusimassaqaq.  Maanna Aasianni aqqusernit 1 km missaani asfalt-ilerneqarput. Aqqusineq iluarsarneqarsimasoq aqqutigalugu malugusuallannaqaaq. Malugusunnerli sivikitsuinnarmik aqqutissaavoq tassami aqqusernit sinneri suli taamak ajortigimmata.

Tupinnanngitsumik Aasianni innuttaasut naammagittaallioqaat ilami taamak ilaannakuutigisumik sulineq atorsinnaangilaq. Iluarsaassineq malugusuutigineqassappat aqqusernit ingerlaarfigineqarnerpaat minnerpaamik ataatsikkut asfalt-ilertariaqarput.

Qaasuitsup kommuniani atorfilittatut siunnersortigut pitsaangitsumik sulipput siunnerluinerlukkamik, akisussaaffilli politikkikkut aqutsisuniippoq. Taamatullu aqutsineq akuersaangilarput, piumasaraarput aqqusernit minnerpaamik aqqutigineqarnerpaat pilersaarusiorluarlugit ataatsikkut inaarneqarlutik suliarineqartariaqartut.

Piumasaraarput Qaasuitsup Borgmesteria Ole Dorph, Teknisk-imullu ataatsimiisitaliap siulittaasua Knud Kristiansen, Atassut, Aasiammiunut aqqusernit pillugit qanoq pilersaaruteqarnerlutik nassuaateqartariaqarput. Inuit Ataqatigiit piumasariuarsimavaat sulilu siunertaralugu Aasianni aqqusernit asfalt-ilerneqarlutik suliarineqartariaqartut.

Naggataatigut apeqqutigerusuppara ukiup sinneranut Qaasuitsup kommuniani aqqusernit asfalt-iterneqarnissaanut pilersaarutit qanoq ittuunersut aqqusinernillu asfalt-iterinissamut aningaasaliissutit tamarmik atorneqarnissaat naatsersuutineqarnersoq.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Ane Hansen, Qaasuitsup Kommuniani Inuit Ataqatigiit sinnerlugit ilaasortaq

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup kommunerujussuit aningaasanik nammineerlutik aalajangersaasinnaanerat, kiisalu ukiunut tulliuttunut akisussaassuseqarluartumik missingersuusiorsinnaanerat aserorternialerpaa.

Kommunalbestyrelset sulinerat innuttaasunut akisussaassuseqartumik kiisalu sullissilluarnermik ilaqartitaq anguniarneqartuaannarpoq, ukiunut tulliuttunut aningaasanik immikkoortiterinissaq, taakkuali artukkernagit piviusunngortittarnissaat ilaatinneqartuaannarluni. Naalakkersuisut nutaamik agguaasseriaatsimik siunnersuuteqarnerat kommunerujussuit sisamaasut ukiumoortumik akisussaassuseqartumik missingersuusiortarnerannut ajoqutaasumik kinguneqassaaq, piviusorsiunngilluinnarmat.

Siunissami aningaasatigut qanoq amerlatigisunik Nunatta isertitaqarnissaa eqqoriaaffigiinnarneqarsinnaanngilaq, ukiunilu tulliuttuni  isertitarineqartussat suminngaanneertassanersut ilanngullugit. Siunnersuutigineqartoq eqqoriaanermik aallaavilik atorneqarsinnaangilaq. Imaassinnaavoq kisitsiserpaasuit atorlugit missingersuusiorsimaneq kommuunerujussuit sinnerinut pingasuusunut aammalu Parti Siumut aallaavigalugu siuttulinnut aningaasanillu ikinnerusunik isaatitsisunut iluaqusiisoqalersoq, kinguneriinnalerpaalu Kommuneqarfik Sermersooq, Nunatsinni amerlanerpaanik innuttaqartoq, piitsuunnerpaanngorsarneqalernera.

Kialluunniit nalulluinnarppaa ukiuni tulliuttuni illoqarfiit kommuneqarfiillu inoqarfittut qassinik innuttaqarnissaat, siunissaq kissaatinik eqqoriaanernillu tunngavilik tikiinnaleqaarput. Atorfillittat akisussaasutut inissisimasut siunnersuummut isumaqataanngillat – taamaatumillu akisussaaffimmik tigusiumanngillat, uunga siunnersuummut,  tunngaviusunik amigaateqaqisumik, aningaasaqarniarnikkut innuttaassusilerinikkut kiisalu suliffissaqartitsinikkut tunngaviusunik aallaaveqanngitsoq.

Kommuneqarfik Sermersooq-mi IAp ilaasortaatitai tamarmiusut isumaqarput Naalakkersuisut nunatta siunissaa immeraassutigineqarnissaanut peqataarusunngivippugut. Siunnersuutigineqartup anguniagarilluinnarpaa innuttaasut Ittoqqortoormiut, Tasiilarmiut, Paamiormiut Nuummiut, aammalu nunaqarfimmiuvi tamaasa ilanngullugit eqqorneqalersut borgmestereqarmata partiimik allamik aggersumik.

Illoqarfitsinnut Nuummut nutsertoqarnera annertusiartuinnarpoq, nunaqarfinniit illoqarfinnut, aammalu illoqarfinniit Nuummut. Ajoraluartumik amerlaqisut suliffissaqarnatik nuuttarput  najugassaqarnatillu. Taamaalilluni aningaasatigut siumut missingersuusiornitsinni ilanngussimasagut annertuumik ikilisinneqalersarput – allanut atugassaraluagut.

Assigiimmik ingerlatsineq akuersaaqaarput, Nunatta assigiimmik siuarsarneqarnissaa kissaatigeqaarput. Oqalliseqataarusoqaagut agguaasseriaatsip nutarterneqarnissaanut, kommunerujussuillu sisamaasut akornanni akileraartarnikkut pissutsit ilanngullugit Naalakkersuisut tikillugit. Oqallinnermut ilaatinneqarluinnassaaq piviusunik pigisanik  nalunnginninnermik aallaaveqarneq. Oqallissutit kingunissaat angusaallu, sivisuumik akisussaasseqartumik atuutsinneqassapput. Kommunerujussuit sisamaasut namminneq piareersaasiorsinnaanerat annikillisarneqassanngilaq, akisussaassuseqartumik aalajangersaasinnaaneq pigiinnarlugu. Agguaasseriaatsip tunngavissai nutaat inissilluarnissaat angutserlugu, maannakkumut atuuttoq atuinnarneqarnissaa innersuunneqassaaq.

IAp kommunalbestyrelsemi Kommuneqarfik Sermersooq ilaasortaasut sinnerlugit

Inuulluaqqusillunga

Mille Søvndahl Pedersen, Inuit Ataqatigiit, mobil: +299 48 21 03

Naalakkersuisut kommuninut pipallattumik iliuusaat

 Naalakkersuisut akuersaaruminaatsumik, tunngavilersugaanngitsumillu, nunatsinni kommunit aningaasaqarnerisa nalimmassarnerannut atatillugu siunnersuutertik nutaaq saqqummiuppaat.

Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaanni kommuninut ataasiakkaanut nalingi ima isikkoqarput:

Kujalleq: +22 mio. kr. – assigai -3,2 skatteprocentit

Sermersooq: – 56 mio. kr. – assigai +1,5 skatteprocentit

Qeqqata: – 12 mio. kr. – assigai +1,1 skatteprocentit

Qaasuitsup: +46 mio. kr. – assigai -2,8 skatteprocentit

Taakku kommunini innuttaasunut ataasiakkaanut nalingi naatsorsoraanni, Kommuneqarfik Sermersooq kommunini tamani, innuttaminut ataatsimut aningaasaliissutigisinnaassai ikinnerpaassapput:

Kujalleq: 70.519 kr. innuttamut ataatsimut

Sermersooq: 65.408 kr. innuttamut ataatsimut

Qeqqata: 65.874 kr. innuttamut ataatsimut

Qaasuitsup: 69.558 kr. innuttamut ataatsimut

Naalakkersuisut siunnersuutaat taanna malillugu ukiuni tulliuttuni 5-10-ni kommunit aningaasaqarnerisa qanoq isikkoqarumaarnerat siumoortumik naatsorsuusiorneqarsimanngilaq. Taamaalilluni kialuunniit qularnaatsumik oqaatigalugulu, naatsorsuusiorsinnaanngilaa, ukiuni aggersuni allannguutissat kommunit aningaasaqarnerannut qanorpiaq sunniuteqarumaarnersut.

Kommuneqarfik Sermersuumi uanga kommunalbestyrelsimilu ilaasortat allat, peqataaffigisatsinni kommunalbestyrelsimi immikkut ittumik sisamanngorneq 17. juli 2014 ataatsimiinnitsinni, Naalakkersuisut kommunit aningaasaqarnerisa nalimmassarneqarnerannut siunnersuutaat tunngavilersugaanngitsoq, kisiat oqaluuseraarput. Ataatsimiinnermi kommunalbestyrelsip tamarmiusup Naalakkersuisut kommuninut nalimmassaanermut siunnersuutaat nutaaq itigartippaat.

Kommunalbestyrelsip ataatsimoorluni isumaqatigiillunilu itigartitsinera akisussaassuseqarnermik takutitsivoq. Tassami Naalakkersuisut kommuninut nalimmassaanermut siunnersuutaanni nutaami Kommuneqarfik Sermersooq ukiumut 56 million kr.-inik annaasaqartussaavoq. Taakku 56 million kr.-it, saniatigut Kommuneqarfik Sermersooq kommuninut nalimmassaanermut 86,11 kr.-inik akiliuteqareerpoq. 2

Ullumikkut Kommuneqarfik Sermersooq 86,11 millioner koruuninik akileeqataasarpoq, imaluunnit akileraarutit 2,9 procentiata amerlaqataanik. Imaappoq, Paamiuni, Tasiilami, Ittoqqortoormiini Nuummilu ilaqutariit SIK-naapertorlugu aningaasarsiaqartut kommuninut allanut ukiumut 12.000 koruuninik akiliuteqartarput.

Kommuneqarfik Sermersuumi Inuit Ataqatigiit kommunalbestyrelsimut ilaasortaatitaasugut isumaqarpugut, Naalakkersuisut kommuninut nalimmassaanermut siunnersuutaat nutaaq uungaannaq isiginerusoq pipallataasorlu. Kommuneqarfik Sermersuumi Inuit Ataqatigiit kommunalbestyrelsimut ilaasortaatitaasugut kissaatigaarput, siunissamut ungasinnerusumut isigisumik, aammalu naligiinnginnermut aaqqiissutaasinnaasumik iluarsiisoqartariaqartoq. Tassami aaqqiissutissaq nassaarisariaqarpoq. Tamannalu Naalakkersuisut kommunillu akornanni ataqqeqatigiilluni aaqqinneqartariaqarluni.

Inuulluaqqusillunga

Allan Pertti Frandsen, Inuit Ataqatigiit

 

Naalakkersuisooqatigiit qaleralinniarneq pissaaneqarniutigiunnaarlissuk

Inuit Ataqatigiinnit Naalakkersuisut erseqqissumik aalisarneq pillugu politikkut nalunaaruteqarnissaannut kaammattorpavut.
Ulluni kingullerni naalakkersuisooqatigiinnit nalunaarutaasut assigiinngiiaarput. Aalisarnerup nunatsinnut pingaaruteqarluinnarnera tamatta ilisimaarigatsigu erseqqissumik, paasinartumik toqqissisimanartumillu politikkikkut ingerlanneqarnissaa inassutigaarput. Naalakkersuisooqatigiit pissaaneqarniunnerat naalakkersuinikkut ingerlatsinerlunnermik kinguneqarpoq. Eqqissiviilliorneq pilersippaat, tamannalu akuersaanngilarput.
Aalisarneq pillugu naapissinnaasariaqarpugut
Aalisarneq pillugu inatsimmik naammassinninnissamik Inatsisartuni suliaqarnissaagaluaq, Naalakkersuisunit nalunaarutigineqarnikuugaluartoq, upernaaq manna pinngitsoorpoq. paaserusupparput ukiamut Naalakkersuisut aalisarneq pillugu inatsimmik naammassinninnissamik saqqummiussaqassanersut.
Aalisarneq pillugu politikkikkut siammasissumik naapissinnaaanissaq Inuit Ataqatigiinnit pingaartipparput. Assigiinngisitaartunilli Naalakkersuisooqatigiinnit saqqummiussisaqattaartoqarnera pissutigalugu takusinnaanngilarput sumut sammiveqarlutik Naalakkersuisut siunniussaqarnersut, tamannalu inuiaqatigiinnut aalisartunullu toqqissisimananngilaq.
Aalisakkat allat sammineqarneri naak?
Apererusuppugut Naalakkersuisut qaleralinniarnermut isiginermut allanut tappingersimanersut.
Kangaatsiamut nunaqarfiinullu angalanitsinni takusinnaavarput aalisarneq pillugu erseqqissumik paasisaqarnissaq qanoq pisariaqartiginersoq. Kangaatsiap eqqaani qaleralinniarneq pingaarnertut inissisimanngilaq aalisakkalli allat aallunneqarlutik. Inuit Ataqatigiinnit naqissuserusupparput qaleralinniarneq naak pingaaruteqaraluartoq aalisakkat allat aamma sammineqarnissaat qanoq pingaaruteqartiginersoq.
Qaleralinniarnermi pissaaneqarniunneq unittariaqarpoq nunatsinnilu aalisarneq ataatsimut isigalugu ineriartortinneqartariaqarluni.
Avammut tunisaqarsinnaaneq ulorianartorsiortinneqarpoq
Piujuaannartitsineq tunngavigalugu aalisarnermik ingerlatsineq, ullumikkut siunissamilu avammut tunisaqarsinnaanissamik qulakkeerinnittussaq tamatsinnit pingaartinneqarpoq maannali tamanna aamma naalakkersuisooqatigiit akornanni pissaaneqarniunnermit ulorianartorsiortinneqarpoq.
Inuit Ataqatigiinnit piareersimavugut suleqataanissamut akissussaaqataanissamullu. Takusinnaanngilarpulli Naalakkersuisut sumut sammiveqarlutik aalisarnermut politikkeqarnersut. Naalakkersuisooqatigit ataatsimoorsinnaannginnerat toqqissisimananngilaq pissaaneqarninnerlu atorlugu aalisarnermik ingerlatsineq akuersaanngilarput.
Nutaaliornissamut isumatusaarnissamullu piffissanngorpoq.
Inuit Ataqatigiit siulittaasuat
Sara Olsvig

Inuusuttut Ataqatigiit: Vittus pitsaanermik aaqqiisa?

“Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup Nuup ukiuni tallimani kingullerni kisimiilluni ineriartorsimaneranut oqariartornera oqarluartaarneralunilu pisuutitsiniarneruvoq. Ilumoortormi tassaavoq ukiuni tallimaniinnaanngitsoq amerlaneru-sunili Nuuk illoqarfiillu annerit kiserluinnangajaasa ineriartornissaannik periarfissaqartinneqarsimanerat.” Taamak oqarput Múte Bourup Egede & Jane Petersen.

‘Assiliaq’ tamakkiisumik isigineqartariaqarpoq

Siumup IA-p naalakkersuisuutitaqarnerani Nuup kisimi ineriartorsimaneranik oqariartortuarluni pisuutitsiniartuarnera eqqumiiginartutut Inuusuttut Ataqatigiit isumaqarfigaat. Siumup oqariartortarnera tassalu Nuummi ukiuni kingullerni sanaartorneqangaatsiarsimasoq ilumoorpoq. Tamannalu ilaatigut tunngaveqarpoq Siumup 2008-mi naalakkersuisuutitaqarnermi nalaani Qinngorpumi inissiat 300-t sanaartorneqarnissaat aaliangiunnikuummagau. Inissiat taakku 300-t Nuummi sanaartortoqarujussuarneranut patsisaaqataalluinnarput. Ukiut kingulliit qulikkaat takutippaattaaq nunatsinni illoqarfiit annerit sisamat nutserfigineqangaatsiartut. Tamannalu ilaatigut patsiseqarpoq Siumup siuttuuffigisaanik illo-qarfiit annerit sisamat nunatsinni kisiartapajaallutik ineriartortitassatut aaliangiunneqarnikuunerat. Nammineq partiimi ilaasortaaffigisap siuttuulluni aaliangeeqataaffigisimasai allanut pisuutitsiniutigiussagaanni akisussaaffimmik qimarra-tiginninneruvoq annertooq.

“Imminulli tikkuartaalluni pisuutittaattuarneq inuiaqatigiinnut nunatsinnullu iluaqutissartaqanngilaq. Isumaqatigiinnginnerit qitiutikkunnaarlugit apeqqutini annertuuni suleqatigiilluta isummatta naapinnissaat sulissutigisigu. Pisuutit-taanneq pissaanermillu atornerluillunilusooq kisermaasserpalaarluni aaliangertarneq qimattariaqarparput.” Taamak oqarput Múte Bourup Egede & Jane Petersen.

Nalimmassaarineq naapertuilluartoq atorneqarli

Inuusuttut Ataqatigiit isumaqarput nunatsinni naligiinnginnerujussuup annertusiartuinnarnera unitsittariaqartoq. Tassanilu kommunenut akileraartarnermik agguataarineq naapertuilluartoq aaqqiisutissat ilaattut isigaarput.

“Maannali akileraarnermik agguataarinninnissamut aaqqissuutissaq Inuusuttut Ataqatigiinnit naapertuilluanngitsuliornertut isigaarput. Kommuneqarfik Sermersuumimi pissakinnerusunik eqquinerlunnissaa aarleqqutigigatsigu. Pingaartu-mik aarleqqutigaarput nunatta kangiani innuttaasut eqqorneqarnerlunnissaat. Inuusuttut Ataqatigiinniit kissaatigaarput Naalakkersuisut agguataarinissamut siunnerfigisimasartik eqqarsaatigeqqissagaat, tassungalu taarsiullugu naapertuil-luartumik aaqqiissutissamik saqqummeeqqullugit. Kommunemmi tamarmik naapertuilluartumik pineqarnissaat kissaatiginarluinnarpoq. Isumaqarpugut kommunet pissaqarnerit nammaqataasariaqartut taamaaliorniaraannili naapertuillu-artumik tamat inooqataaffigisinnaasaanik aaqqissoqarnissaa qitiutinneqartariaqaroq.” Taamak oqarput Múte Bourup Egede & Jane Petersen.

Inuusuttut Ataqatigiit

Múte B. Egede, siulittaasoq & Jane Petersen, Siulittaasup tullia

KANUKOKA-p siulittaasua toqqorterpoq

Kommuneqarfik Sermersuup siulersuisuini IA-p gruppiani siulittaasup Mille Søvndahl Pedersen-ip tusagassiuutinut nalunaarutaa 

KANUKOKA-p siulittaasuata Martha Abelsen-ip naligiissaarinissaq nutaaq pillugu isumaqatigiinniarnissamut suleqataarusunnginnera paasiuminaaqaaqaaq, taamaattoqarsinnaanngilarlu!

Martha Abelsen juunip 27-ani KANUKOKA-p siulersuisuinut allakkanik nassitsivoq.

Allakkamini kommunit sisamat akornanni isumaqatigiittoqannginnera, KANUKOKA-llu isumaqatigiissitsiniaqataaniannginnera, Martha Abelsen-ip nassuiaatigaa.

Martha Abelsen-ip allakkani ima naggaserpai: “naligiissaarinissamut nutaamut siunnersuut kommunalbestyrelsit ataasiakkaat akisussaaffiinik pingaarnernik kalluaammat, KANUKOKA siunnersuummut toqqaannartumik isummernissamut periarfissaqanngilaq.”

Kommuneqarfik Sermersuup kommunalbestyrelsiani IA-p gruppianiittugut uissuummeqaagut.

Kommunit ataatsimut soqutigisaannik isumaginninnissaq KANUKOKA-p suliassaraa. Kommunit iliuuseqarsinnaanerannut aningaasaqarneq aalajangiisuulluinnarpoq, naligiissaarinissarlu aningaasaqarnermut aalajangiisuulluni. KANUKOKA-p siulittaasuata kattuffik apeqqummut taama pingaaruteqartigisumut isummersinnaanngitsoriguniuk, suna suliassaralugu nassuiaattariaqarpaatigut.

Quarsaarpugut aperaagullu: Martha Abelsen Naalakkersuisunit naqisimaneqarpa, taamaammallu iluarineerunnissi siooragalugu oqaaseqarumanngila? Imal. Martha Abelsen isumminngila? Suna patsisaagaluarpalluunniit KANUKOKA-p sunniuteqaqataasinnaanngitsutut inissinneranik tamanna kinguneqarpoq.

Nunarput aningasaqarnikkut annertuumik unammilligassaqarpoq. Kommunit sisamat tamarmik- minnerunngitsumillu Kommuneqarfik Sermersooq – unammilligassat anigorniarnissaannut iliuusissanik pitsaasunik attanneqarsinnaasunillu nassaarniarnissamut piareersimarpasipput. Kommunilli Naalakkersuisunik isumaqatigiinniarnermi ataatsimoorsinnaanngikkunik, inuiaqatigiit pisariaqartitaat qitiutinneqarunnaassapput. KANUKOKA-p siulittaasuata taama pisoqarnerani tuini kiviinnarpai oqallinnermilu peqataajumanani. Taamaattoqarsinnaanngilaq!

Oqaaseqaateqartitserusuttut gruppimi siulittaasumut: Mille Søvndahl Pedersen-imut mobil: 48 21 03 saaffiginnissinnaapput.

Inuit Ataqatigiit: Nunalerineq illersorneqarlunilu siuarsarneqarli

Inuit Ataqatigiit siulittaasortaavat Sara Olsvig savaatillit Narsami ullumikkut ataatsimeersuarneranni najuuppoq.

“Savaateqarneq allanillu uumasuuteqarneq, nunalerineq imminullu pilersorneq Inuit Ataqatigiinnit siuarsarusutatta pingaarnersaat ilagaat. Taamaammat savaatillit ataatsimeersuarnerannut najuutissallunga pingaartippara. Savaatillit eqqartugaat nunalerinermilu atukkat pillugit ilisimasaat inuussutissarsiutaasalu siuarsarnissaat pillugu namminneq siunnerfii paasisaqarfigiumallugit maaniippunga. Pissarsinaqaaq”, Sara Olsvig oqarpoq.

Inuit Ataqatigiit upernaaq manna Inatsisartut ataatsimiinneranni nunalerinerup aningaasalersorneqarnera pillugu siunnersuuteqarput inuussutissarsiornikkullu nunap immikkoortuinik pilersitsinissaq pillugu oqallisissiamik Naalakkersuisunut saqqummiusseqqusigaluarlutik. Nunalerinerup imminullu pilersornerup aningaasalerneqarnissaa Inatsisartunit akuersaarneqarpoq ukiullu tullissaanut 15 mio. kr-nik annertusisussanngorluni. Nunap immikkoortuinik pilersitsinissaq partiit Naalakkersuisuutitaqartut itigartippaat. Taamaakkaluartoq isuma taanna Inuit Ataqatigiinnit suli anguniarneqassaaq.

“Inuussutissarsiornikkut siammaanissaq pingaaruteqarluinnarpoq. Aatsitassarsiorsinnaaneq kisiat isumalluutigisinnaanngilarput. Inuit Ataqatigiinnit siunnersuutitta ilaat tassaavoq assersuutigalugu nunalerineq uumasuuteqarnerlu ataavartumik toqqissisimanartumillu ineriartortissinnaaqqullugu nunap immikkoortui ilai aatsitassarsiorfiunatik inuussutissarsiutinik allanik siuarsaaffiussasut. Isumaq taanna suli attapparput politikkikkullu sulinitsinni anguniassallugu”, Sara Olsvig oqarpoq.

Sara Olsvig siullerpaamik savaatillit ataatsimeersuarnerannut peqataavoq. Inuit Ataqatigiit siulittaasup tullerisaa Aqqaluaq B. Egede, Inatsisartuni Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu ataatsimiititaliamut ilaasortatut ataatsimeersuarnermut peqataavoq soorlu aamma IA-p kattuffiata allattaa Josef Tuusi Motzfeldt alapernaattutut peqataasoq.

“Kujataamiuunani savaateqarneq nunalerinerlu assut paasisaqarfigerusunnarpoq. Savaatillit akornanni anersaaq atorneqartoq, imminut nammannissamut kajumissuseqarneq ukiorlu kaajallallugu pisuussutinik naammattusaarilluni atuineq, Nunatsinni siammarnissaa assut kissaatiginarpoq. Nunatta sinneraneersuusugut Kujataamiunit ilikkagaqarsinnaavugut, killormullu. Qilanaarpunga ukiuni tulliuttuni nunalerineq pillugu paasisaqarnerunissamut”, Sara Olsvig naggasiivoq.

 Attavissaq: saol@ina.gl +299 526858

Oqaloqatigiinneq maanna pili!

Inuussutissarsiornermut Aatsitassaqarnermullu Naalakkersuisumut allakkat ammasut

Asasara Jens-Erik Kirkegaard,

Inuussutissarsiornermut Aatsitassaqarnermullu Naalakkersuisutut akisussaaffimmik annertuumik tigummiaqarputit. Suliassannut annertuumut tunngatillugu paasilluarsinnaavakkit. Oqitsuunngilaq soqutigisallillu assigiinngitsorpassuit eqqarsaatigisussaavatit.

Qaammatit 15-it matuma siornatigut aatsitassat tungaasigut oqaloqatigiinnerup ammaffigeqatigiinnerulllu pitsanngorsarneqarnissaa anguniarniarlugu qineqqusaarputit. Tamannalu suliniutiginiakkanni pingaarnersaavoq. Inatsisartunuinnaq isinngilatit Naalakkersuisunili ilaasortatut aamma toqqagaavutit. Taamaasillutillu suliniutiginiakkatit toqqaannartumik aallussinnaalerpatit. Pilluarit! Kikkut tamarmik taamatut iluatsitsitigineq ajorput illillu immikkut pisinnaatitaalerputit.

Naggataatigullu qineqqusaarnermi neriorsuutivit ilumut eqqortissimanerinut qinersisartut naliliisussaapput. Uanga nammineq isumaga naapertorlugu suli takutitassaqarputit.

Isumaga naapertorlugu iliuutsinni kukkuluttorfiusoq kingulleq tassaavoq aatsitassanut inatsimmut allannguineq kingulleq. Tusarniaanermi sapaatit akunnerinik tallimanik piffissaliillutit dokumentini aalajangersimasuni allagaatinik takunnissinnaatitaanissaq atuutissanngitsoq aammalu innuttaasut naammagittaalliorsinnaanermut periarfissaasa atuutinngitsoortinneqarnissaannik siunnersuuteqarputit. Soorli tamanna pisariaqalersimanersoq oqaatsimik ataatsimilluunniit ilinnit tusagaqarfiginngilarput.

Inatsit pillugu tunngavilersuutinik paasisaqarusukkaangatta inatsimmut oqaaseqaatit atuarsinnaasarpagut. Tassuunali ilisimasaqarnerulinngilagut. Allagaatinik takunnissinnaatitaanerup killilersorneqarniarneranut tunngavilersuut ersernerluppoq, naammagittaalliorsinnaatitaanerullu peerneqarnissaanut tunngasoq eqqaaneqarsimanani. Tamannalu pivoq naak inatsisinut siunnersuutit kingunerisassaannik innuttaasunut nassuiaassinissaq Naalakkersuisunit piumasaqaataagaluartoq. Taamaattorli  naammagittaalliorsinnaatitaanerup peerneqarnissaanut tunngasoq taaneqarsimanngilaq.

Taamaattumik Naalakkersuisunut ilaasortatut innuttaasut peqataatinneqarnissaannut ammasuunissallu pingaaruteqarneranik oqalunnerit imaqanngitsutut ippoq.

Isumaqarpunga akisussaaffeqarfimmi tassani Naalakkersuisutut naammagittaalliorsinnaanermut periarfissap atuutinngitsoortinneqarnissaanut allagaatinillu takunnissinnaatitaanerup killilersuiffigineqarnissaanut tunngavilersuutivit oqaluttuarinissaat pingaaruteqartoq. Taamaattumillu tamanna pillugu ammasumik oqaloqatigiinnissamut qaaqquakkit. Imaassinnaavormi oqaluttuarinngisannik taamatullu paasinngisatsinnik naapertuuttunik tunngavilersuutissaqaraluartut. Tamatta, politikeriugutta, NGO-jugutta imaluunniit innuttaasuugutta soqutiginnittut, isummersorfigisinnaasatsinnik akineqarnissara qilanaarivara.

Pitsaasumik ammasumillu oqaloqatigiinnissamik kissaateqarlunga,

Naaja H. Nathanielsen, Inatsisartuni ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit

 

Inatsimmut siunnersuut

http://naalakkersuisut.gl/~/media/Nanoq/Files/Hearings/2014/Forslag_aendring_raastofloven/Documents/Pkt%20xx%20EM2014RstoflovLOV28GRL.pdf

http://naalakkersuisut.gl/~/media/Nanoq/Files/Hearings/2014/Forslag_aendring_raastofloven/Documents/Pkt%20xx%20EM2014RstoflovLOV28DK.pdf

Inatsimmut oqaaseqaatit

http://naalakkersuisut.gl/~/media/Nanoq/Files/Hearings/2014/Forslag_aendring_raastofloven/Documents/Pktxx_EM2014_Rstoflov_BEM28_GRL.pdf

http://naalakkersuisut.gl/~/media/Nanoq/Files/Hearings/2014/Forslag_aendring_raastofloven/Documents/Pktxx_EM2014_Rstoflov_BEM28_DK.pdf

 

 

Tarnimikkut nappaatillit

All.: Inatsisartunut ilaasortat Agathe Fontain & Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit

 

Inuit Ataqatigiit Inatsisartut upernaakkuut ataatsimiinneranni tarnimikkut nappaatillit atu-gaat immikkut sammisimavagut, siunnersuuteqarnikkut oqallissaarinikkullu.

Nunatsinni tarnimikkut nappaatillit amerlasoorujussuupput, ima amerlatigalutik innuttaasut nappaataannik taaneqartarluni. Tamatta eqqugaasinnaavugut.

Inoqatitsinni inuunerup ingerlanerani pingasut akornanni ataaseq eqqugaasarpoq, annerusumik minnerusumillunniit. Eqqugaasunullu ilaqutaanullu annertuumik sunniuteqartarluni.

Innuttaasut ataavartumik nappaatillit  akornatsinni ikiorluarneqarnissaminnik pisariaqartit-sisuupput. Ikiorsiinimininnguaq annikitsutut isikkoqarsinnaasoq nappataannut annikillisitsisarpoq, inunnut pineqartunut naliitsuusoq.

 

Nappaatip sunniutai assigiinngissinnaasarput, pisariaqarluinnarporli inuit pineqartut kikkun-nit tamanit sullinneqarneri eqqumaariffiginissat.

Tarnimikkut nappaatillit ilaqarput sullinneqarnerat pitsanngorsaraanni suliffeqarsinnaasut ilaatigut ullormut  8 time-unngikkaluartoq, immaqa 4 time-t.

Ilarpassuaqarput angerlarsimarusaartut inunnik allanik takorpiassanatik, susassaqanngit-sutut misigisilimalersimasut, ilaatigut imminnut mattullutik inuuneqalersimasunik, tassa imminiigaasunik.

 

Nunap innutani tarnimikkut napaatillit ataqqigunigit pisussaaffeqarpoq sullinneqarnerat pitsaasuutissallugu, sullitassanilu eqqumaariffigisallugit.

 

Pisortat pisussaaffeqarput

Pingaaruteqarpoq Namminersorlutik Oqatussat kommunillu qanimut suleqatigiinnissaat. Namminersorlutik Oqartussat pisusaaffigaat ungasissumik nakorsiariaaseq atorlugu  nakor-siartitsinissani, tassanngaannaq pisariaqartitsisut kisiisa pinnagit. Pinaveersaartitsinerup anersaavani tamanna sioqqullugu nakorsiartitsisarnissaq pingaartinneqartariaqarpoq, taa-maaliornikkummi pinasuartumik (akut) nakorsiartussat ikinnerpaaffimmiilersinnaapput.

 

Sulisunut atugassarititaasut pitsaasuusariaqarput, nalilersuisarnerlu assigiiartoq pisariaqarpoq.

Innuttaasut paasinninnerunissat nappatip qanoq ittuuneranik annertusartariaqarpoq. Paat-suuinikkut annernartunik eqqugaasoqartarmat, immaqa tamanna siunertaanngikkaluartoq.

 

Nappaammik atugaqartunut pitsanngorsaassagutta tarnikkut nappaateqarneq oqallisigineru-sariaqarparput, ilaqutariit, nunaqqatigiit, inuiqatigiillu iluanni oqallisigineqarluarnerata kingunerissammagu nappaammik nalaataqartut oqaluuserinninnissaminnut oqilisaanneqarnissaat.

 

Inuit Ataqatigiit neriuutigivarput eqqarsartaatsimikkut nappaatillit kiffartuunneqarnerat sullinneqarnerallu malunnaatilimmik pitsanngoriaateqartinneqarumaartoq. Taamaattumik qulakkeertariaqarpoq eqqarsartaatsimikkut nappaateqartuusunut qanigisaannullu ataqati-giissaakkamik isumaqarluartumillu ikiorsiinissamik neqerooruteqartuarnissaq, aamma ine-qarnikkut, suliffeqarnikkut sunngiffimmilu sammisassaqartitsinikkut periarfissat ilanngullugit – ataasiakkaat naleqarluartumik ataqqinassusilimmillu inuuneqarnissaat qulakkeerumallugu.

 

Meeqqat inuusuttullu

Inuit Ataqatigiit tungaanniit kissaatigaarput meeqqat inuusuttullu sullinneqarnerat pingaar-tinneqassasoq – minnerunngitsumik siusissukkut qanoq iliuuseqarnissaq periarfissiissuti-giniarlugu. Siusissukkut meeqqat atugaat, innarluutigisinnaasaat paasineqarpata, iliuuseqa-jaartoqarneratigut kingusinnerusukkut tarnikkut nappaateqalersinnaaneq millisarniarlugu. Ullumikkut meeqqat atualereeraangata aatsaat ajornartorsiorsinnaanerat paasineqartarpoq, tamannalu unitsittariaqarparput tarnip nakorsaanit misissortitsisinnaannerit siusissumi pi-sinnaanngortillugit.

 

Tarnikkut nappaateqalernerup siusissukkut paasineqarnissaa qulakkeerniartariaqarpoq, qanigisaasut ilaqutaasulluunniit pisariitsumik pasitsaassinertik pillugu nakorsaqarfimmut saaffiginnissinnaaneratigut. Nakorsaqarfiullu qulakkeerniartariaqarpaa periarfissaq sivikitsoq atorlugu tarnip nakorsaanik misissortissinnaanissaq. Ilaatigummi takusarparput napparsimasoq ajornartorsiortorujussuanngoraangat aatsaat paasineqartarnera. Tamannalu ilaqutaasunut ernumarujussuartitsisarpoq, annikilliorujussuartitsillunilu, tamannalu minnerpaaffianiitinniartariaqarparput.

 

Imigassaq ikiaroornartorlu

Inuit Ataqatigiit taanngitsoorumanngilaat tarnikkut nappaateqalernissamut qanillitaa-sinnaasut, imigassap ikiaroornartumillu atuinerup millisartuarnissaa pingaartikkatsigu. Miserratigisinnaanngilarpummi tarnimikkut nappaateqartut arlaqaqisut imigassamik ikia-roornartumilluunniit aallaaveqartarnerat. Tamannalu kommunit Namminersorlutillu Oqartussat innuttaasut peqatigalugit iliuuseqarfiginiartuartariaqarpaat.

 

2010-mi tarnikkut nappaatilinnik sullissineq pillugu nassuiaammi ilaatigut nalunaarutigineqarpoq nunatsinni inuuttaasut 900 miss. annertuumik eqqarsartaatsimikkut nappaate-qartuusut. Taamaattumik qulakkeertariaqarpoq ataqatigiissaakkamik isumaqarluartumillu ikiorsiinissamik neqerooruteqarnissaq aamma ineqarnikkut, suliffeqarnikkut sunngiffimmilu sammisassaqartitsinikkut periarfissat ilanngullugit  ataasiakkaat naleqarluartumik inuuneqarnissaat qulakkeerumallugu.

 

Suleqatigiilluarnissaq

Inuit Ataqatigiinnit pingaartipparput suliffeqarfiit akimorlugit suleqatigiilluarnissaq. Eqqar-sartaatsimikkut nappaatillit ataavarnerusumik ikorfartorneqarnissamik pisariaqartippaat isu-maginnittoqarfimmi, tapersersuisutut sullissisuni, napparsimaveqarfimmilu sulisut suliffitik akimorlugit suleqatigiilluarnissaat. Isumaginnittup nalunngittariaqarpaa nakorsaqarfiup qa-noq iliornera, tamakkulu ilaqutaasut aamma nalunngittariaqarpaat. Suleqatigiinnerat ataat-simut siunnerfeqassaaq, ataqatigiissaagaassallunilu. Inunnik isumaginnittut ikorfartuisullu  sullissinermi qitiupput. Inunnik isumaginnittunik amigaateqarnerujussuaq, ikorfartuisullu taarserarnerujussuat pinaveersaartariaqarpoq, pikkorissaajuarnikkut ilinniarfissanillu periarfissiiuarnikkut.

 

Sinerissami sullissisut assigiiaamik sulisinnaanissaat ilinniagaqartitsinikkut anguneqarsinnaavoq. Namminersorlutik Oqartussat ilinniartitsineq pikkorissaajuarnerlu ingerlatta-riaqarpaat, kommunini sulisut pikkorissartuarnissamik periarfissaqalersillugit. Aammattaaq ilaqutaasut pikkorissarneqartariaqarput, taakkuummatami ulluinnarni napparsimasumut qaninnersaasut.

 

Ilinniartitsineq

Namminersorlutik Oqartussat kommunillu suleqatigiissutigilluinnartariaqagaat tassaavoq tarnimikkut napparsimasunik sullissisut ilinniagaqarlutillu pikkorissartuarnissaat. Nappar-simasutuulli allatut tarnimikkut napparsimasut pisariaqartitsipput ilisimasalimmik nalililer-neqarlutillu pilersaarusiuunneqarnissaminnik. Tarnimikkut napparsimasut ulluinnarni inuu-nerat pitsanngorsarniarutsigu suliffissaaleqisunik tiguinnakkanik sulisoqarneq minnerpaaf-fimminiitittariaqarparput, tassami tarnimikkut napparsimasut pisariaqartinnerpaavaat ullut toqqissisimanartumik takorlooruminartumillu ingerlanneqarnissaat. Tamannalu Kommunit Namminersorlutillu Oqartussat akisussaaffigaat.

 

Napparsimasut aamma sammisassaat assigiinngitsuusariaqarput. Pikkorissartinneqarsin-naanerit periarfissaajuartariaqarput, suliffeqarsinnaanermut imaluunniit soqutigisaqarsin-naanermut ammaassissammata.

Nappaateqartoq ikiorneqartariaqartarpoq sumik allamik pikkoriffeqarneranik taassuminngalu ineriartortitsissinnaaneranik. Sunaluunniimmi pikoriffik imminut tatiginermik pilersitsisarmat, nappaateqaraanni peqqikkaanniluunniit.

 

Maniitsumi periuseq

Inuit Ataqatigiit naggataagut ilanngukkumavarput Maniitsumi misilinneqarsimasup maanna aamma ullutsinni atorneqarsinnaanera innersuussutigalugu.

Maniitsumi ukioq 2000 aallartinnerani pilersinneqarput assigiinngitsunik ilinniagallit katsor-saasartoqatigiit, akuullutik tarnip nappaataanik katsorsaavik, peqqinnissaqarfik, kriminalforsorgi aamma politiit. Katsorsaasartoqatigiit suliassaraat tarnikkut napparsimasut pisa-riunerpaat ikiussallugit, ataatsimiinnerit aalajangersimasut, ataavartut aaqqissuulluakkallu atorlugit.

 

Periutsimi tassani misilittakkat pitsaasupilussuupput.

Aallartisarnermi Maniitsumi periutsip pisariaqartippaa sulisunik piginnaanngorsaanissaq, periutsip eqqukkiartornerani sulisut akuusut tamarmik piffissaqarfiginerunissaat.

Maniitsumili periutsip atornerani misilittakkat takutippaat, piffissaq ungasinnerusoq isigalugu pisortat aningaasanik sipaarnerulerumaartut, angalanermut aningaasartuutitalinnik pinngitsaaliilluni unitsitsiartortarnerit killeqarnerulissammata kiisalu ullukkut unnukkullu aporaannerit ikinnerulerlutik.

 

Innuttaasunut tarnikkut napparsimasunut ima ilaqutaasunulluunniit Maniitsumi periutsip atulersinneqarnera pitsaanerusumik katsorsaariaaseqalernermik kinguneqarsimavoq kiisalu toqqissisimanerunermik, ilisimasaqarnerulernermik aamma paaseqatigiinnerunermik pilersitsisimalluni.

 

Kalaallisuinnaq oqaasillit aamma ilinniarsinnaasariaqarput

All.: Mimi Karlsen Inatsisartunut Ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit

Nuannaarutigaara 2009-miit maannamut kalaallisut oqaatsitsinnik suliaqarnera Inatsisartunit tamanit akuerineqartarmat.

Siullermik naammassisara tassaavoq oqaatsinut politikki. Oqaatsinut politikki pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 7, 19. maj 2010-meersumi § 3-mi allaqqavoq, kalaallit oqaasii tassaasut Kalaallit Nunaanni pisortatigoortumik oqaasiusut pisortatigullu ingerlatsinermi atugaasut. Tassani qulakkeerneqarpoq kalaallit oqaasii tassaasut Nunatsinni pisortatigoortumik oqaasiusut.

Oqaatsinut politikkeqalernitta aamma nassatarivaa Nunatsinni kalaaliusugut sumiluunniit oqaatsigut atorlugit kiffartuunneqarsinnaalernerput. Tassanimi piumasaqaataavoq suliffeqarfiit oqaatsinut politikkiliussasut, tassanilu ilaasinnaavoq suliffeqarfiup qulakkeerinninnissaa kalaallisut paasisinnaasunik sullissisoqartuarnissamik qulakkeerinninneq. Tamannalu pisinnaatitaaffik Naalakkersuisut suli qaammarsaassutiginerusinnaavaat.

Kalaallit oqaatsitta pingaarnerpaajunerisa nassatarisariaqarpaa Nunami maani najugaqartunit tamanit atorneqarsinnaasariaqarneri, oqaatsitta ineriartortuarnissaannik qulakkeerinnin-ninnissarput aammalu kinguaatta oqaatsitsinnik atorluaasinnaanissaannik qulakkee-rinninnissarput.

Kalaallisut oqaaseqartuuvugut

Taamaammat ukiami 2013-mi Inatsisartut ataatsimiinneranni siunnersuuteqarpunga Inatsisartunit tamanit akuerineqartumik imaattumik:

Kalaallit Nunatsinni innuttaasut amerlanerit kalaallisut oqalussinnaalernissaannik periusissiatut iliuusissanut pilersaarummik kingusinnerpaamik Inatsisartut 2014-mi upernaakkut ataatsimiinneranni saqqummiunneqartussamut Naalakkersuisut suliaqaqqullugit Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

Tunngavilersuutigaaralu Nunatsinni innuttaasut amerlanerusut kalaallisut oqaluttuunerat. Nunatsinnili inoqarpoq kalaallinik kalaallisut oqalussinnaanngitsunik, aammalu nunasisunik kalaallisut oqalussinnaanngitsunik.

Inuiaqatigiinni oqallinnermi kalaallisut oqalussinnaanngitsut ilaatigut avoqqaarineqartarput. Avoqqaarliinerli kinguneqarneq ajorpoq kalaallisut oqalulersitsinermik.

Kalaallisut ilinniartitsineq

Taamaammat Naalakkersuisut kalaallisut ilikkartitsinissamut pilersaarusioqqullugit piu-maffigaakka.

Pilersaarusiornermi pingaartippara meeqqat atuarfianit naammassisut tamarmik kalaallisut oqalussinnaanissaat ukiuni aggersuni angusinnaanngorlugu pilersaarusioqqullugu. Meeqqat atuarfianiit naammassisut tamarmik kalaallisut oqalussinnaanngortinneqarpata ukiut qulit missaat qaangiuppata inuusuttut tamangajammik kalaallisut oqalussinnaanngorsimassapput.

Inersimasut kalaallisut ilinniarusuttut aamma pilersaarusiuunneqartariaqarput kalaallisut oqalussinnaanissaminnik. Maannamut periarfissat qanoq annertusarneqarsinnaanissaat misissortariaqarpoq, pilersaarusiorlugulu.

Kalaallit oqaasii tassaatillugit Kalaallit Nunaanni pisortatigoortumik oqaasiusut pisortatigullu ingerlatsinermi atugassaatillugit pingaaruteqarpoq innuttaasut tamarmik kalaallisut paasinnissinnaanissaat anguniartuassallugu. Tamannalu anguniarlugu Naalakkersuisut peqquneqarnermikkut maanna pilersaarusioqqammerput.

Manna iluatsillugu Naalakkersuisut qutsavigiumavakka suliaq taanna maanna naammassillugu saqqummiummassuk, ima qulequtserlugu: Innuttaasut tamarmik kalaallit oqaasiinik atuisinnaanissaat qulakkerniarlugu suliniutissat.

Suliniutissami suli atualinngitsut, atuartut, kalaallit oqaasiinik oqaatsit aappaattut ilinniarneq aammalu allamiut oqaasiisut atornissaannik sungiussereersimasut, allamiutullu oqaasillit tikerlaat qanoq kalaallisut ilinniartinneqarsinnaanerannik periusiortoqarsimavoq.

Qularutiginngilara periusissiaq iluatsittumik atorneqarpat timitalerneqarpallu kalaallisut ilinniarusuttunut iluaqutaassaqisoq. Pingaaruteqarporlu piviusunngortitsinissaq, tamannalu ataatsimoorluta piviusunngortittariaqarparput, suliffeqarfinni ilinniarfinni aammalumi angerlarsimaffinni.

Ilinnialernissamut mattussisoqassanngilaq

Suliarisama Inatsisartunilu tamanit upernaaq 2014 taperserneqartup tullerivaa kalaallisuinnaq oqaasillit ilinniarfinnit mattunneqartannginnissaat imatut qulequtsigaq:

Kalaallit Nunatsinni ilinniarfinni tamani ilinniartut pisariaqartitsineq naapertorlugu danskisut pikkorissarneqarnissamik periarfissinneqaqqullugit Naalakkersuisut Ilinniartitaanermut Pilersaa-rutaat II-mut Naalakkersuisunit qulakkeerneqaqqullugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

Tunngavilersuutigaaralu ilinniartitaaneq tamatta pingaarteqigipput. Ilinniartitaanerup imminut pilersorsinnaaneq piviusunngortissagaa. Taamaammat inuusuttut amerlanerpaat ilinnia-gaqaqqullugit inattarpagut.

Ilinniarusuttut matunik matoqqasunik naammattoorsissanngillat. Ilinniarnermik kipititsiinnarneq minnerpaaffianiitsinniarlugu aningaasarpassuit atorpagut, iluaqutaasumik.

Ilinniarusuttunilli mattussisarpugut! Tassalu danskisut pisinnaasakinnerit Nunatsinni ilinniarfinnut iserneq ajorput, ilaatigut minnerpaamik danskisut  karakter 6 angusimanngikkunikku ilinniarfinnut isersinnaasannginnamik. Tamatuma kinguneraa inuusuttut danskisut pisinnaasakitsut ilinniarsinnaannginnerat.

Tamanna eqqortuusinnaanngilaq. Assersuutigalugu maani  sanasunngorniaq ilinniarfimmut iseq-qusaanngitsoq danskisut karakterikippallaarmat Danmarkimut atuariartorsinnaavoq tassani danskisut karakter apeqqutaanngimmata.

Nunatsinni ilinniarfinni danskisut pisinnaasariaqarneq aallaaveqarnerartarparput ilinniartitsisut danskisut oqaasiliummata aammalu atuakkat ilinniutit danskisut allassimammata.

Ilinniagaqarniartup ilinniarfissani toqqaraangamiuk taanna inuutissarsiutiminut aallaavigisarpaa. Ilinniakkami oqaatsit ilikkakkat inuunermi tamarmi atorneqarsinnaanngortarput. Taamaammat ilinniarfiup nammineq pisussaaffigisariaqarpaa ilinniartuutimi danskisut piginnaasaasa qaffassarnissaat, soorlu aamma ilinniartitsissutini tamani qaffassaanissaq ilinniarfiit namminneq pisussaafigisaraat.

Nunatsinni eqqortuusinnaanngilaq danskisut pisinnaalluartut kisimik ilinniagaqartarnissaat. Danskisut killilimmik piginnaasaqaraanni ilinniarfigisami ikiorneqarnissaq pisinnaatitaaffiusa-riaqarpoq.

Taamaalinikkut kalaallisuunerusoq oqaasilinnik ilinniagaqarusuttunik mattussissanngilagut.

Maannakkullu pingaaruteqarluinnarpoq Ilinniartitaanermut periusissiamuinnaq ilanngunnagu, ilinniarfinnili tamani danskisoorsinnaanngitsut itigartinneqartannginnissaat inatsisinngussallugu. Tamannali ilinniarfinni piareersimaffigineqartariaqarpoq, soorlu danskisut atuartitsinermik annertusaallutik imaluunniit kalaallisut atuartitsinerunissamik qaffassaanikkut. Tamannalu anguniartariaqarparput.

Kalaallisut allagartalersuineq

Naalakkersuisutut aamma suliarisimasama ilagivaat kalaallisut allagartalersuisarnissamik pilerisaarisarnissamillu inatsisissaq. Taannalu oqaatsinut inatsimmiinnani maanna Inatsisartuni naammassineqarpoq, ussassaarusiornermi pilerisaarinermilu inatsimmiilluni. Tassalu qulak-keerparput allagartalersuinerit pilerisaarinerillu kalaallisut allaqqasalernissaat. Ilaatigummi neriniartarfinniluunniit neqeroorutit kalaallisut allaqqaneq ajormata, maanna pisussaafiulissaaq kalaallisut aamma allaqqasalernissaat.

Kalaallisut oqaatsitsinnik atorluaasinnaanissaannik qulakkeerinninnissarput annertuumik iliuuseqarfigisariaqarparput. Naqitatigut, isiginnaagassiatigut, tusarnaagassiatigullu oqaatsitta atorneqarneri inerisartuartariaqarpagut. iPad, mobil assigisaallu atorlugit ineriartortitsineq annertunerujussuusariaqarpoq, meerartatsinnut inuusuttatsinnut, minnerunngitsumillu kalaallisut ilinniartortatsinnut iluaqutaaqqullugit.

Nutserinerujussuaq

Arlariinnik oqaaseqarnitta, tassa kalaallisut danskisullu kingunipiluisa ilagivaat nutserinerujussuaq. Pingaaruteqarpormi nunaqqatigiiusugut tamatta paasisinnaasatsinnik atuagassaqassallutalu tusarnaagassaqarnissarput. Kisiannili tusagassiutini naqitani, radio-milu danskisuumiit kalaal-lisuumut nutserinerujussuaq kalaallisut oqaatsitsinnik aserorterivoq. Toqqaannaq nutserinerit kalaallisut oqaatsitsinnik innimiilliornerupput akueriinnartariaqanngitsut.

Taamaammat Inatsisartuni siunnersuutissama tullerissavaa Namminersorlutik oqartussat tusagassiorfiillu kalaallisut oqaatsitsinnik atuilluarnermik nakkutilliisussamik atorfinitsisinissaat.

Atorfinitsitaq kalaallit oqaasiinik ilisimatusarsimasuussaaq pisinnaatitaaffeqassallunilu tusagassiorfinni kukkunernik iluarsiinissamik ilitsersuissalluni, tusagassiortut oqaatsitsinnik eqqortumik atuinissaannik pikkorissaanissamik periarfissarsiuussisassalluni.

Isumaqarpunga piffissanngortoq tusagassiorfiit oqaatsitsinnik eqqortumik atuinissaannik piumaffigissallugit. Piffissanngorportaaq tusagassiorfinni kalaallisut oqaatsigut salliullugit atorneqarnissaat. Danskisuumiit nutsigaannarnik tusagassiaqartinneqarnerput naammagiin-nartuaannarsinnaanngilarput. Oqaatsitta inerilluarnissaat qulakkeerniartuartariaqarparput, tusagassiutitigullu nutsigaannartut atorneqaratik toqqaannartumik kalaallisut tusagassiisalernikkut eqqortumik oqaatsitta atorneqarnissaat qulakkiissavarput.

Inunnguuseralugu oqaatsivut

Tassa maanna Inatsisartutigut akuerineqareerput siunnersuusiakka, taamaalillutalu kalaallisut oqalussinnaalersitsinerulersinnaavugut aammalu kalaallisuunerusoq oqaasillit ilinniagaqarsin-naanerat qulakkeerniarsinnaanngorparput.

Inunnguuseralugu oqaatsivut tassaasarput kinaassutsitsinnut atalluinnartut, misigissutsitsinnik oqaaseqarniaraangatta atortakkagut.

Taamaammat pingaartippara qanoq oqaaseqartuunerput aporfilersornagu periarfissanilli pilersitsivigissagipput, oqaatsigummi attaveqaatitut, paaseqatigiinnissatsinnut ineriartornis-satsinnullu atortuartussaavagut.

Qanortoq tamatta peqataagisa oqaatsitsinnik ilikkartitsinissamut, ineriartortitsinissamut mattussinnginnissamullu.

Meeqqat sorliit meeqqat atuafiannut tulluartuuppat?

Naaja H. Nathanielsenip meeqqat atuarfiat pillugu oqallinneq isornartoqartillugu oqaaseqaataa

Kiisa isumaqarnarsivoq meeqqat atuarfiata ajornartorsiutaani meeraqarnera annerpaamik ajornartorsiutaasoq! Oqallinnermi atuartut eqqissiviitsuupput, piuminaatsut inuuniarnikkullu annertuunik ajornartorsiuteqartuullutik. Ilanngullugulu angajoqqaat peqataanngillat soqutigisaqaratillu, ilinniartitsisullu  artorsitaapput, uiverlutik naapertuutinngitsunillu sulinerminni atugaqarlutik. Aammalu kommunit namminersorlutilluunniit oqartussat atuartitsinermi avatangiisitigut fagligimillu naapertuuttunik atugaqartitsinissamut akissaqanngillat. Ila qiasunngunaq!

Aammami nammineq atuartuuteqartutut isumakuloqaanga. Isumakuluutimalu annersaarivaat ernera atuartullu nunap sinneraniittut allat. Tassami meerara ullut tamaasa atuarfimmukartittassallugu akisusaassuseqartumik iliornerunerpa?

Meeqqat atuarfiat pillugu oqallinnermi maqaasisara tassaavoq meeqqanut tunngasortaa. Taakkuukua atuarfiat. Imaanngilaq ilinniartitsisut sulinerminni atugaat soqutiginngikkikka. Aamma kommunit aalajangersimasut isornartorsiornissaat kissaatiginngilara. Ujartugara tassaavoq atuartut meeqqallu atuarfianni fagligemik unammilligassatigut annertunerusumik ukkanneqarnissaat. Kisiannili meeqqat atuarfiat pillugu oqallinnerit tamarluinnarmik  gruppit assigiinngitsut akisussaaffinnik iperaaniarnerannik allallu pisuutinnerinut tunngatinneqalersarput. Tamanna angusassartaqaranilu tusaassallugu kusananngilaq. Qanormita meerartatta oqallinneq misigisarpaat? ”Suliffimmik” nuanniitsumik oqaluuserineqarnerat, namminnerlu annerpaat ilaattut ajornartorsiutaasutut tusaajuartarlutik – ilaatigut ilaasa ajoraluartumik toqqissisimanngitsunik nukissakitsunillu angerlarsimaffeqarnerat pissutigalugu. Meeqqat ilaat atuarfimmiuunerminnik misigisimassanngippata paasisinnaalluarpara.

Kikkut ilaappat?

Tassaluuna oqallinneq tamannarpiaq perusukkiga: kikkunukua meeqqat atuarfiannut ilaasut? ”Atuartutsialanguna” qanoq ittoq atuarfimmi akuerisaasoq? Malugisimavara meeqqat atuarfiat tassaasoq meeqqanut aningaasaqarnikkut toqqissisimasunik angerlarsimaffeqartunut naatsorsuussaasoq, taamaattorli nukatsitaallutillu piumasarpassuaqarsinnaassuseqanngitsut. Aamma meeqqat inuuniarnikkut ajornartorsiuteqanngitsut tikilluaqqusaapput. Taavalu anaanaq ataatarlu imertarpata, annersaappata imaluunniit tarnimikkut napparsimasuuppata, taava meeqqat angerlarsimaannartariaqarput. Aamma meeqqat angajoqqaavi akunnattumik qaffasinnerusumillu ilinniagaqartuusariaqarunik meeqqaminnillu ilinniagassatigut ikiuisinnaallutik pitsaassaqaaq. Taava meeqqat sianiippallaartuunatillu silatuvallaartuusssanngillat, taamaappammi immikkut atuartinneqartariaqalissapput. Allatut oqaatigalugu: nunami maani meeqqat atuarfiat meeqqanut ikittuinnarnut naleqquttuuvoq. Amerlanerillu pisarissersuutaasutut allarluinnarmilu atuartinneqartariaqaraluartutut inissisimapput.

”Naamik, naamik, naamik”, ilinniartitsisut, politikerit atuarfiillu pisortaat suaartaatissapput: ”taamaattoqanngilaq! Taava misilittakkakka naapertorlugit ilinniartitsisut, politikerit atuarfiillu pisortaasa ajornartorsiutit allanik patsiseqarnerannik nassuiaanniarsarilissavaannga: meeqqat naalasseriitsut, sulinermi atukkat naapertuutinngitsut, aningaasarliornerit, avatangiisit pitsaanngitsut… tassalu qangatut oqallinnermut uteqqissaagut: kikkut pisuuppat…sorsuunnerlu ingerlaqqiinnassaaq.

 

Suna isumaqatigiissutigivarput?

Taavami suna isumaqatigiissutigivarput? Tamattami pitsanngorsaasoqartariaqartoq isumaqatigiissutigisinnaavarput. Ullumikkummi amerlavallaat naammaginartunik naammassisaqaratik meeqqat atuarfiat qimattarpaat ilinniakkamillu aallartitsinatik. Meeqqallu atuartuuneranni eqqissiviitsoqarpallaaqaaq qinngasaarunneqarpallaarlunilu. Tamakkua tamatsinnut ajorput. Kikkunnulluunniit pitsaasuunngillat. Tamannami isumaqatigiissutigisinnaagunarparput. Taamaasillunilu ”oqqannermi” matumani peqataasut tamarmik misigeqatigineqarsinnaapput. Ilinniartitsisut, atuarfiit pisortaasa, politikerit, angajoqqaat…meeqqallu atugaat iliuuseqarfigisariaqarpagut.

Aaqqissuussisimanitsinnilu ajortoqarpoq. Allanngortitsiniarutta arlalitsigut allannguisariaqarpugut. Allanngortitassatut kissaatigilluinnakkannik taasaqassaguma tassaavoq atuartunut pissutsivut fagligimillu immersuinigut allannguiffigissagivut. Isumaqarpunga ullumikkut atuartunut piunngitsunut atuartitseriaaseq aaqqissuuttaripput, tassalu taariikkattut ”atuartutsialammut”, pikkorilaartumut, akulerulluarsimasumut ilinniarsimasunillu angajoqqaalimmut aaqqissuussisartugut.

 

Meeqqat atuarfianni piviusut

Meeqqat atuarfiat piviusorsiortumik aaqqissuuttariaqarparput. Aallaavissarpullu qujanartumik pitsaasuuvoq – ingerlalluartorpassuarnik meerartaqarpugut. Meeqqalli ilaat annikitsumik ilinniagaqarsimasunik ilinniagaqarsimanngitsunilluunniit aallaaveqarput. Tamannali angajoqqaajunerlunnertuunermik isumaqanngilaq. Aallaavigisariaqarparpulli, angajoqqaallu fagligiuinnaanngitsutigut atuarfimmik peqatiginnissinnaanerat naatsorsuuteqarfigisariaqarparput. Angajoqqaat atuarfimmut saaffiginninnerminni isornartorsiorneqartuarunik taava takkutissaassapput. Taamaattumik atuarfiup angajoqqaallu akornanni naatsorsuutigeqatigiinnerit allanngortittariaqarpagut. Kinaluunniit saaffiginnittoq tikersorfigineqarnissaminik kissaateqarneq ajorpoq.

Aamma meeqqat amerlavallaat pitsaanngitsumik aningaasaqarfiusunik inuuniarnikkullu ajornartorsiorfiusunik angerlarsimaffeqarnerat nassuerutigisariaqarparput. Tamanna aallaavissatut nassuerutigisariaqarparput. Eqqumiittaqaaq inersimasut atornerluinikkut persutaanikkullu ajornartorsiutaannik eqqartuigaangatta, taava meeqqat sumik isumaqaratik atuariartortarnissaat naatsorsuutigisaripput. Piitsumik toqqissisimanngitsumillu angerlarsimaffeqarneq meeqqat inuuneranni SUTIGUT TAMATIGUT sunniuteqartarpoq. Tamannalu meeqqat atuarfianni aallaavissatut akuuvoq. Nunatsinni inunnik isumaginnittoqarfiit psykologillu kisimik aallutassarinngilaat. Tamattaana aallutassarput.

 

Iliuuseqarnissamut isumassarsiviit

Nunat allat pissutsinik taamaattunik aallaavissallit isumassarsiortorfigisinnaavagut atuartitsinerlu naleqqussarlutigu. Atuartut taamaattut sivisujaamik aallussisinnaannginnerat assigiinngitsunillu pisariaqartitaqarnerat, soorlu kaassinnaanerat inuunerluuteqarnerallu naatsorsuutigisariaqarparput. Tamannalu allaanerusumik atuartitseriaaseqarsinnaanissamik isumaqarsinnaavoq.

Tamatuma ammasumik aallaaviginissaa ajorsarnertut paasissanngilarput. Tassaaginnarporli inuiaqatigiinni amerlasuut ilinniagaqannginnerisa, aningaasarliornerisa inuuniarnikkullu ajornartorsiuteqarnerisa kingunerat. Soorlu ilaanni meeqqat inersimasut ajornartorsiutaannit sunnerneqarsimanerat tupaallaatigisaripput. Soorunami sunnerneqassapput. Tamanna unammillernartortaqarpoq kinguneqarlunilu. Soorlu atuartut kaattut, ilinniagassaminnik suliarinninnissamut sungiusimanninngitsut internetimillu akissaqanngitsut eqqarsaatigalugit.

Isumaqarpunga ajornarsorsiutit piunerat nukillalaarutigiinnarnagu AALLAAVISSATULLI isigigutsigu taava fagligimik piginnaasatigut qaffaasinnaasugut. Tamannalu atuartut pikkorinnerit toqqissisimanartunillu angerlarsimaffillit sumiginnarnissaannik isumaqanngilaq. Atuartitseriaatsip allannguiffiginera appartitsinermik isumaqanngilaq. Aallaavigisariaqarparpullu meeqqat inuuniarnikkut ajornartorsiutillit ajornartorsiuteqanngitsunut naleqqiullugit sianiinnerunngimmata. Piginnaasaat ajoquteqanngillat. Atuartitsinerumuna aaqqissuunneqarnera apeqqutaasoq.

Aallussaq allanngorli

Sulinermi piffissamik atuinissami malittarisassaniit inuuniarnikkullu ajornartorsiutiniit iluarsiissutissanut pissutsinullu piviusunut sangutitsisinnaagutta nuannaassaqaanga. Inuiaqatigiinni ukiuni aggersuni pisuunerulertussaanngilagut, atuartullu angakkuakkatut ilillutik eqqissisimanerulernavianngillat. Ajornartorsiutip qitia aallaavigisariaqarparput, tamannalu ”allat” ajornartorsiutaannaattut isigissanngilarput. TAMATTAANA ajornartorsiuterput. Taamaanneranilu sungiutiinnakkatut eqqarsartaatsitta qimannissaa pisariaqarpoq, pisarnitsitullu atuartitseriaaseqarnissaq qimattariaqarlutigu. Sunaluunniit taamaattuaannarsimammat taamatut ingerlaannarnissamik eqqarsarneq atorsinnaanngilaq. Pingaartumik tamanna iluatsippallaarsimanngippat. Ilumut meeqqat atuarfiata ineriartorfissamini annertunerpaaffimmiinneranik  taamaattuaannarnissaanillu isumaqarnerpugut? Imaluunniit toqqissisimanartitagut ilisimariikkavullu qimallugit ataatsimoorluta aqqutinik nutaanik nassaarniarsinnaanerpugut – pingaartumik meeqqanut iluaqutaasussamik.

Inuiattut ullorsiorneq 2014

Inuiattut ullorsiorneq 2014

Tamatta Nunatta illinissaminut peqqinnissaanut suleqataassaagut
Nuna tamakkerlugu namminersornerup eqqunnerata nalliuttorsiutigineraniilli ukiut tallimat qaangiupput. Namminersorneq pillugu inatsit inuiaqatitsinnik ineriartortitsinitsinni ilusilersuisuuvoq. Inatsisip siunertai piviusunngortillugit sulileruttorpugut; aningaasaqarnikkut imminut napatissinnaanissarput suliassaqarfinnillu danskit suli tigummisaannik angerlaassiniarluta ilungersorluta sulissuteqarpugut.

Suliassaq annerpaaq suli siunitsinniippoq. Namminersorneq pillugu isumaqatigiissutip tamatta akisussaatippaatigut. Aningaasaqarnikkut isumannaallisaassagutta inuuniarnikkullu naligiinnerulissagutta suliaq tamatta tamaviaaruttariaqarparput.

Aalisarnerup aatsisattassarsiornerullu sianiasigut allanik aamma piginnaasaqartariaqarpugut
Nunami pisuussuteqangaartumi assigiinngisitaangaartumilu inuuvugut. Nunatta pissarititai uumassusillit uumaatsullu piujuaannartitsineq tunngavigalugu atorluassavagut. Tamatuma saniatigut inuussutissarsiornikkut ineriartortissinnaasatsinnik ilippanarluartunik peqarpugut. Nukissiuutinik ineriartortitsineq, takornariaqarneq, inuussutissalerinerlu ineriartorteqqissavagut soorlu aamma kultuurikkut pisuussutivut inuiaqatigiittut atornerusariaqarivut. Aningaasaqarnikkut patajaatsumik inississagutta silatusaartariaqarpugut, nutaamillu siammasissumillu isumaliortariaqarluta. Aalisarneq aatsitassarsiornerillu naammassanngillat.

Nutaamik isumaliorneq ilinniartitaanerlu aqqutissiueqataasinnaapput. Inuiaqatigiittulli pissusivut aamma eqqarsaatigeqqissaaqqittariaqarpavut. Tamanna isumaqanngilaq inuit noorassasut, isumaqarporli inuiaqatigiittut aaqqissuussaanerput ajunnginnerusumik ilusilersussagipput.
Assigiinngisitaarneq pisussutaavoq
Pisuussuteqarpugummi naammattumik suli atorluanngisatsinnik, tassaavorlu assigiinngisitaarnerput. Savaatillit, ukiut tamaasa ilungersorlutik sulinerminni ilaqutariittut aningaasaqarnerminnik isumannaallutillu nunatta sineriaanut avammullu tunisassianik pilersuipput. Nunaqarfiit annerit minnernillu tamarmik immikkuullarissuseqarput, piniartullu aalisartullu ilaquttaminnut pilersuisuupput aningaasarsiornikkullu pingaarnerpaatut innuussutissarsiutitsinnik aalisarnermik isumaginnittuullutik. Illoqarfeqarpugut mikisunik angisuunillu inuussutissarsiornikkut assigiinngisitaartunik ileqqoqalersimasunik, raajanit qaleralinnut tunisassiorfeqartunik inuussutissalerinermiillu takornariaqartitsinermut piorsaaffiusunik. Ilinniarfeqarpugut inuusuttortatsinnik amerliartuinnartunik ilinniartitsiffiusunik. Ineriartorneq tamanna piorsassavarput.

Unammillernartortaa tassaavoq akimmiffiit uniffiginagit inoqarfitta tamakkerlugit pisuussutaannik nassaarinninnissaq. Ataatsimut siunertaqarluta sulinissarput angujumallugu nunaqarfiit illoqarfiillu pillugit eqqarsartariaaserput immikkoortikkunnaartariaqarparput. Arlaannaat qinerneqartariaqanngilaq, ataatsimoortinneqarsinnaapput. Unammillernartoq aamma tassaavoq nunaqarfinni illoqarfinnilu tamani piumassuseqarnermik nutaaliorusussuseqarnermillu pilersitsinissaq, inuit tassani najugallit namminneerlutik ineriartortitsinerminni siuttuunissaat angujumallugu.

Pissutsit pitsaasut siammarlugit
Nunap immikkoortuini inuuniarnermi atukkat pillugit ilisimasaqangaatsiarpugut. Ilisimavarput nunaqarfippaalunni atuarfiit ingerlalluartut, meeqqat nunaqarfinneersut illoqarfimmiunut naleqqiullugu agguaqatigiisillugu angajoqqaaminnit ilinnigaqqortuujunerusartut, ilisimavarpullu nunaqarfinni meeqqiorneq illoqarfinnit annerusoq. Taaneqartoq kingulleq immikkut maluginiagassaavoq, ingammik ukiuni makkunani nunatta inoqqortussusiata appariartuaarnerani.
Nunaqarfinni illoqarfinnilu amerlanerusuni ajunngitsumik ineriartorneq angujumallugu qanoq ililluta pissutsit tamakkua illersorlugillu siammassavagut? Partiip ataatsip politikerilluunniit ataatsip nammineerluni suliarisinnaanngilaa. Siammasissunik isumaqatigiissusiornikkut politikkikkullu isumaqatigiinnikkut ineriartornissaq tamatta akisussaaffigisarput ilusilersussavarput.
Ineriartorneq ajunngitsoq aamma innuttaasut tamakkivillugit naleqartinneqartutut misigitinnerisigut anguneqarsinnaavoq. Siusissumik soraarnermusiaqartuugutta, ilinniartuugutta, sulisartuugutta, inuusuttuugutta utoqqaaguttaluunniit, nunaqarfimmi illoqarfimmiluunniit peroriartorsimagutta, angutaagutta arnaaguttaluunniit, tamatta tunniussaqarsinnaalluta misigisimasariaqarpugut periarfissinneqartariaqarlutalu.

Naligiinneruneq ataatsimoornerulersitsissaaq
Nuna inuuniarnermikkut ajornartorsiortunik isumaginnissinnaassutsimigut nalilersorneqartarpoq. Ukiuni kingullerni naligiinnginneq annertusiartuinnartoq takuarput. Tamanna ernumanarpoq. Inuuniarnikkut aningaasaqarnikkullu naligiinnginneq avissaartuunnermik malitseqartarpoq. Nunatta ineriartortilluarnissaanut akimmiffiit annersaat tassaavoq pisuut pissakinnerillu naligiinngikkiartuaarnerat. Naligiinnginneq akiorniartariaqarparput aningaasaqarnikkullu nalimmassaasariaqarluta. Inuit Ataqatigiinnit iliuusissanik tikkuagaqarsinnaavugut. Akissarsiaqqortuut akileraarnerusalernissaat kissaatigaarput, ilanngaaserinikkullu ikiorsiissutillu aqqutigalugit akissarsiakinnernut oqilisaarusulluta.

Aaqqissuusseqqinnissaq pinngitsoorsinnaanngilarput
Aaqqissuusseqqinnissat pisariaqarput. Aaqqissuusseqqinneq ulorianartuunngilaq sakkuuvorli inuiaqatigiinnut inooriaatsimullu naleqqunnerusumik aaqqissuussinissamut. Assersuutigalugu ikiorseeriaatsit ullumikkut atorneqartut inooriaatsitsinnut piviusuusunut naleqquppallaanngillat. Aningaasaativut amerlavallaat namminneq kivitsisinnaagaluartunut maannakkut atortarpavut. Tamanna anginaasaatitsinnik kipungasumik atuinermik kinguneqarpoq, atorfissaqavissunullu ikiorsiinissamut akissaarunnermik kinguneqarluni. Tamassuma kinguneraa naligiinnginnerup annertusiartiunnarneranik tamannalu aaqqittariaqarparput.
Inuit Ataqatigiinnit nuna tamakkerlugu kiffartuussinermut isumaqatigiissutit tapeeriaatsillu misissoqqikkumavagut, angallannikkut, ulluinnarsiutinik pilersorneqarnikkut assartuinikkullu naligiinnerusunik periarfissiiumalluta. Ullumikkut angallannerup sumiiffinnilu ataasiakkaani inuuniarnerup akisuvallaarnera pissutigalugu inuit amerlavallaat angalasinnaanissamut killilersorneqarpallaarujussuarput. Angallassinnaaneq annertusartariaqarparpoq inuussutissarsiornikkut ingerlatseqatigiiffiit minnerit, akunnattut annerillu suliniutinik nutaanik pioreersunillu ineriartortsinissaminnut iluanaaruteqarsinnaanissaminnullu periarfissikkumallugit. Inuussutissat peqqinnartut akimikkut nikingarujussuarnerat aamma annikillisassavarput, assersuutigalugu Ittoqqortoormiini, Ilulissani Kullorsuarmilu akit naligiinneruleqqullugit.

Nuna ataatsimut isigineqassaaq
Nunarput tamakkiisumik isiginissaa pingaaruteqarpoq. Pingaaruteqarpoq kikkut tamat Nunatta ineriartortinnerani peqataallutik akisussaaqataallutillu misiginissaat. Tamatta immitsinnut qiviartiariaqarpugut aperalutalu inuttut ataasiakkaatut kivitseqataanerput naammannersoq.
Inuuniarnikkut aningaasaqarnikkullu naligiinninngeq qaangissagutsigu Nunarpullu illinissaminut inisseqqissappat tamatta pisinnaasarput tunngavigalugu kivitseqataasariaqarpugut.
Politikkikkut tamanna aamma suliassaavoq. Naalakkersuinikkut iligiikkuutaarnikkut qinersinermit qinersinermut allanngorartumik politikkikkut ingerlatsiinnassanngikkutta iliuusissaqarpugut. Iliuusissat ilaat tassaavoq siammasissunik isumaqatigiissusiornerit. Inuit Ataqatigiinnit iliuusissat taakkua atussallugit piareersimavugut, kisimiissinnaanngilagulli. Partiit tamakkerlutik suleqataasariaqarput.

Politikkikkut naapinnikkut toqqissisimanermik pilersitsissaagut
Inuit Ataqatigiinnit qularutiginngilarput nukitsinnik katersuutsitsinikkut suliassaqarfinni arlalinni politikkikkut naapissinnaassasugut. Patajaatsumik inuussutissarsiornikkut ineriartortitsissagutta suliffissanillu pilersitsissagutta tamanna pisariaqarluinnarpoq. Innuttaasut periarfissanik takunnissinnaanissaat atorluaanissaallu angussagutsigu toqqissisimanartumik eqqissisimanartumillu politikkikkut ingerlatsisariaqarpugut.
Toqqissisimaneq tatigineqarsinnaanerlu tassaapput inuiaqatitsinnik ineriartortitsilluarnermik inuuniarnermilu aningaasaqarnikkullu naligiinnerusumik inuulersinnaanissamik pilersitsisussat, illoqarfinnilu nunaqarfinnilu tamani kulturikkut pisuussutigingaakkatsinnik sikkerartitsisussat.

Namminersulivinnermut nukissaq ilutsinnit pissaaq
Namminersorneq ilutsinnit pinngussaaq. Namminersorneq pillugu inatsit politikkikkut namminersulivinnissamut aqqutissiuivoq. Tassungali killinnginnitsinni inuiaqatigiittut inuiattullu suliassarput tassaavoq imminut nammassinnaaneq. Tamanna taamaallaat aningaasaqarnermut tunnganngilaq. Allarpassuarnik aamma sanarfisassaqarpugut maannakkullu piffissanngorpoq kikkut tamat peqataaffigisaannik ineriartortitsinissaq.
Inuiaqatigiit qiteraliat tassaapput meeqqat inuusuttullu. Taakkuupput ataatsimoornermi nukittuumi inuttut nukittuutut ineriartortussat. Angajoqqaajusugut, perorsaasut ilinniartitsisullu ullut tamaasa ilungersorlutik sulisut inersimasullu allat tamarmik, tassaavugut meeqqat inuunerinnissaannik ilusilersuisut.
Nunatta illinissaminut ingerleqqinnissaa ataatsimoorluta suliaritigu. Suleqatiginnikkumalluta assatsinnik isaassivugut.
Inuit Ataqatigiit innuttaasut tamakkerlugit inuiattut ullorsiornitsinni pilluaqquagut. Namminersornerup ukiuni tallimani atuussimanerani pilluaritsi. Suleqatiginissarsi ataatsimoornikkullu Nunatta siunissaanik qaamasumik pilersitseqatiginissarsi qilanaaraarput.
Ataatsimoorluta nunatta siunissaa ilusilersorparput.

Sara Olsvig
Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Qaasuitsup Kommunalbestyrelse-ani Borgmesteri katersuuffiungilaq

                                                                                                                                         Aasiaat 13. juni 2014

Qaasuitsup Kommunalbestyrelse-ani Borgmesteri katersuuffiungilaq

 

Qaasuitsup Kommunalbestyrelsiani suliassarpassuaqarpugut  sunniuteqarluta  suleqataaffigerusutatsinnik, suleqatigiinniarnermulli aporfiit  annertuallaaqat.  Kommunalbestyrelsip  suliniutissatut siunniusai amerlavallaat uningaannarput  naammaginartumillu  suliniutigineqaratik.

Kommunalbestyrelsip suliassatut nukiginnartutut siunniussai suleqataaffigerusoqaagut, assersuutigalugu  aqutsinermut  pitsangorsaatissat uningaannartuusineri  naammagiunnarpagut, sulisut politikkerillu peqataatinneqarneri  isumasiorneqarnerilu annikippallaaqaat. Suliassallu ingerlanneqarsimagunik inunnik ataasiakkaanik kisermaanneqarneri  naammaginngilarput. Peqataarusuppugut naatsorsuutigarpullu inoqarfinni tamani sulisut sinniisaat sulinerup pitsangorsaavigineqarnissaannut uagutsitulli kajumillutik peqataarusukkaluartut.  Nunaqarfinni Aqutsisut aqutsinermi pisinnaatitaaffiisa annertusinissaat Kommunalbestyrelsep siornali  siunniuttarpaa, suliniutigineqarnerali ersinngilaq akuutinneqarnerpullu annikippallaaqaq. Suliat sumut killinnerinik paasinialuusarneq naammaginartumillu akineqassanani tamaanga  killeqartariaqarpoq. Peqataatinneqarnissarput ujartorparput ikiuukkusuppugut innuttaasullu peqataasikkusuppagut ikioqatigiinnitsigut.

Borgmesterimut  pisortaaneranullu  attaveqarniarnerit  ajornarpallaaqat, saaffiginnissutit akilertorneqarneq ajorput ilaallumi akineqangivissortarlutik. Piffissami kingullermi qarasaasiaq aqqutigalugu attavigiineq ajorseriarujussuarsimavoq malinnaaniarnermut sunniuteqaqisumik, ataatsimiisitaliat kommunalbestyrelsillu ataatsimiiffissaat aaliangersoriikkat malinneerukkiartorput.

Piffissamilu kingullermi Qaasuitsup Kommuniani inuutissarsiornikkut inerisaaniartut pisariaqarteqisagut  Borgmesterip nammineq inuutissarsiornermut soqutigisani aallaavigalugit kusanarpallaangitsumik saassutarisarpaai, tamanna pivoq Ilimanami takornariaqarnikkut inerisaanissamik suliniuteqartut pillugit qassiiliortitsinermi, kingullermillu Upernaviup eqqaani suliffeqarfiup namminersortup  pisortaanik  sorarsitseqqusinermik nipilimmik oqariartuuteqarneratigut.

Inuit Ataqatigiit isumaqarput  Qaasuitsup kommuniata Borgmesteriata inuutissarsiornikkut  nammineq innuttut  aningaasarsiornermi  soqutigisani pillugit  inuutissarsiornermi kommunitsinni  suliniutinut akornusersuinermut uparuartuinermullu  nukiit  annertuallaat  atoraai, annikippallaamillu  inuutissarsiornermi  siuarsaalluni  suliniutinut  piffisamik atuisoq. Tamanna pillugu Parteeqamminik  arlaleriarluni  assortorumi-naattunik uparuarneqartarnera takussutissaavoq.

Qaasuitsup Kommunalbestyrelse-ani  Inuit Ataqatigiit ilaasortaatitaasa Qaasuitsup kommuniani aqutsineq  ersarissumik pitsangorsartariaqartutut isigaat. Nukittorsaasoqartariaqarpoq sulinermilu nukittorsaanermut peqataarusoqaagut. Borgmesterilu katersuuffiujunnarsimanini iliuseqarfigisariaqarpa, kommuneqarfimmi illoqarfinnut nunaqarfinnut  minnerungitsumillu sulisunut  siuttuulluni ersarinnerulersittariaqarpaa, Illoqarfiit Nunaqarfiillu taakkulu innuttaai alakkaamanerisigut, ersarissumik kaammattuisuunermigut, minnerungittumillu inoqarfinni tamani sulisunut  inussianersuunermigut  kaammattuerpalaanerunermigut.

Borgmesteri pisortaaneralu kaammattorparput innuttaasunut sulisunut kommunalbestyrelsimilu ilaasortanut katersuuffiunini  pitsangorsarniarlugu iliuseqassasoq, ammasumik suleqaterinnermigut suliassanillu agguataarinermigut .

In.in.
Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Kommunalbestyrelse-mi ilaasortaq.