Archive for the Nutaarsiassat Category

Inuit Ataqatigiit nukittuumik kinguneqartussamillu illuatungiliuttuussaagut

Naalakkersuisooqatigiit nutaat pilluaqquagut qinigaaffimmilu aallartittumi ingerlalluarnissaannik kissaallutigit.

Inuit Ataqatigiinnit suleqatigiissutigineqarsinnaasut salliutillugit isumaqatiginninniuteqarnernut takkuttarpugut, partiitut akissussaaffimmik annertuumik tigummiaqarnerput ilisimaarillugu.

Inuit Ataqatigiinnit naaperiutinik arlalinnik saqqummiussaqartaraluarpugut. Urani pillugu Inatsisartut nutaajusut innuttaasunik taasititsisoqarnissaanik aalajangiinissaannik siunnersuuteqaraluarpugut. Aamma siunnersuuteqaraluarpugut innuttaasut taasinikkut apeqqutit arlallit, soorlu nutaamik killiliinissaq Siumup kissaatigisaa, isummerfigisinnaagaat.

Inuit Ataqatigiinnit Naalakkersuisooqatigiinngorlaat nuna tamakkerlugu inuussutissarsiutillu tamakkerlugit iluaqutigisassaannik ajunngitsumik angusaqarfiulluartumillu suleqatigiinnissaannik kissaappavut. Naalakkersuisooqatigiit aningaasanut inatsit 2015-moortoq pillugu suleqatigilluarnissaannut qilanaarpugut, suliarlu tamanna nunatta aningaasaqarnerata ilungersunartumik inissisimaneranit aallaaveqartariaqartoq isumaqarpugut. Piffissami qanittumi angallannermut attaveqarnermullu, inuiaqatigiit aningaasaqarnerat inuussutissarsiornerillu sinaakkutissaat pillugit siammasissunik isumaqatigiissusiorfiginissaat peqataaffigissallugit qilanaaraarput.

Tamatuma saniatigut ukiuni tulliuttuni Inuit Ataqatigiinnit makkua immikkut sammisarissavagut:
– Meeqqat atuarfiat, nuna tamakkerlugu meeqqat inuunerminni naligiinnik periarfissaqartikkumallugit.
– Nunaqarfinni illoqarfinnilu minnerni avatangiisinik mianerinnittunik ingerlatsivinnut aningaasaliinissat.
– Suliffissaaleqinerup akiorneqarnerani inuusuttut suliffissaaleqisut immikkut sammineqarnissaat.
– Naalakkersuinikkut ingerlatsilluarneq suleriaatsillu ammanerulernissaat.

Inuit Ataqatigiit apeqqutit artornarsinnaasut qaqinneqartarnissaannut oqallisigineqarnissaannullu qulakkeerinnittuussaagut. Nuna tamakkerlugu innuttaasut naligiinnerusumik atugaqalernissaat aaqqissuusseqqinnikkut anguneqarnissaa sukataarutigissavarput.

Sara Olsvig
Inuit Ataqatigiit

Inuusuttut Ataqatigiit: Suleqatigiinneq avaqqunneqarsinnaanngilaq

Inuusuttut Ataqatigiinni qinersinerup inernera ataqqillugu nunatta aqunneqarnera tatiginartumik patajaatsumillu aallarteqqittarialersoq isumaqarpugut. Taamak ingerlatsinissami suleqataanissarput qilanaaraarput.

Qinersinerup inernerata takutippaa aammalumi qinersisartut amerlanerpaartaasa kissaatigaat nunatta aqunneqarnerani avissaartuunneq qimallugu suleqatigiinneq pisariaqavissoq. Tassanilu pingaarluinnarpoq qinikkat ataasiakkaat partiillumi pissaaneqarusunnertik tunullugu nunarput sullittariaqaraat. Unammilligassagummi ataatsimoorluta aaqqittariaqavippagut.

Suleqatigiinnissami pilliuteqarsinnaaneq ammaffigisassaavoq. Pingaarportaaq illuatungeriilluni imminut ataqqeqatigiilluni tusarnaarsinnaaneq, isummallu naapitinnissaanut piumassuseqarnissaq. Inuusuttut Ataqatigiit neriuutigaat isumaqatigiinniarnerni illuatungeriilluni aporfigisinnaasat siulliunnagit naapeqatigiiffiusinnaasut salliullugit sulisoqartariaqartoq. Isumaqatigiiffiusummi akerleriissutasuniit amerlanerusut upperigatsigu. Avissaartuussimanermiit suleqatigiinnermut alloriarnissaq piffissanngorpoq. Aqqusinermi avissaartinniarlugu aalingersimagaanni naapiteqqinnisaanut periarfissaqarpoq. Piumassuseqartullu tamanna naammassisinnaavaat.

Qinersineq 2014 – Qujanaq

Inuit Ataqatigiinnit qinersisitsinnut 9776-nut qamannga pisumit qujassuteqarusuppugut. Qinersisivut tamarluinnarmik nuannaarutigeqaavut tatigineqarnerpullu politikkikkut sunniuteqarluarnissamut atussavarput.

Partiinut allanut aamma qujassuteqarusuppugut. Inuit Ataqatigiinnit suleqatigiinnissaq qilanaaraarput. Suleqatigiinnissami nunatta ataatsimoortinnissaa politikkikkullu sunniutilimmik sulissutiginissaa qitiutissavarput.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qineqqusaartunut tamanut aamma qujarusuppugut. Aqqanillit iserput. Inatsartunut ilaasortaatitavut nutaat siulersuisuunivullu ullumikkut ataatsimiissapput ulluni tulliuttuni isumaqatiginninniuteqarnissat piareersarfigissallugit.

Inuiaqatigiit innuttaasullu tamakkerlugit juullip aallartinnerani toqqissisimanartumik nuannersumillu atugaqarnissaannik kissaappavut. Sapaassuit siullianni pilluassamaaritsi.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Sara Olsvig
Inuit Ataqatigiit

Kikkut tamarmik nalunngilaat Naalakkersuisut isasoormata Aleqa Hammond-ip nunatta karsianiit atornerluinerata kinguneraniik. Innuttaasut Siumumit qaammatit 18-t  nunatta mamianartulianiit aqunnerlunneqarnera naammagilersimavaat.

Innuttaasullu naammaginnilernerannut aallaavia tassaavoq Aleqa Hammond aamma Vittus Qujaukitsumiit naalakkersuisooqatigiit kanngunartuliarpassuarnut isiginngitsuusaartarsimaneri. Inatsisartunut ilaasortat Siumumi Atassummiillu isit tappiitsut makku takorusussimanngilaat:

Kusanaatsuliat
Atorfillit qaffasissumiittut soraarsissimaneri, selskabini siulersuisuni atorfillit soraarsitsiortornerit ikinngutigisaniillu atorfinitsisarnerit, Namminersorlutik Oqartussani sulisut qimarrattut – pissutaalluni naalakkersuinikkut qullersat suleqatigineqarsinnaanginneri, politikkikkut imminnut iluaquserniarluni sulinerit, innuttaasunit avissaartutsitsinerit aamma kommuneni avissaartuunerujussuaq pilersinneqarpoq, ilaatigut nalimmassaaneq pillugu Vittus Qujaukitsumiit aamma Siumumiit atornerlunneqarnera pisuulluni Kommuneqarfik Sermersooq atorfilippassuit soraarsitaaneranik kingunilimmik, kammalaatinik atorfinnik qaffasissumik atorfinitsitsisarnerit, innuttaasut apeqqutinut pingaarutilinnut avissaartuutitsinerujussuit, soorlu URAN aamma nultolerance pillugu il.il.

Tamat oqartussaaneranut sumiginnaaneq
Inatsisartut ukiaq ataatsimiingilaataani innuttaasut Siumumut naalaakkersuisooqqatigiinnulu naammaginnilernerannut aallaavia takuneqarpoq. Tassani inatsisartunut ilaasortaasut, tassalu Siumumiit aamma Atassummiit takuneqarsinnaavoq isit tappiitsoq atorneqarsimasoq qaammatini 18-ni, tassanilu demokrati sumiginnarneqarsimavoq aamma Inatsisartuni atorfeqarnerminni ileqqorissaarnissamik pissuseqarnissaq soqutigineqarsimanani.

Naalakkersuisut siulittaasuanut anngaaginnartut
Soormitaavaana taava suleqatigiini isiginngitsuusaarnerit taamak pisimasut, naggataani balloni qaarluni? Uanga isumaqarpunga soqutigittaaneq aamma akuersaaginnarneq pissutaanerpaasimasoq naalakkersuisooqatigiinniit anngaaginnartuusimammata Naalakkersuisut siulittaasuaniit aamma Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumiit.

Innuttaasut sullilluarneqarnissaat
Inatsisartunut Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qineqqusaartutut oqaatigissavara uanga innuttaasut siunissami inuunermikkut atugaat pitsaasuujuarnissaanut suleqataassagama, aamma sumilluniit qularutigineqassanngimmat sulissutigiuvassagakku Inatsisartuni sumilluuniit atornerluisoqannginnissaa suleqataaffigissagakku. Aamma partiita iluanni.

Inussiarnersumik Inuulluaqqusillunga

Terkild Huusum – Isaksen

Nuummi Inuit Ataqatigiini siulittaasoq aamma
Inuit Ataqatigiit sinnerlugit inatsisartunut sassartoq
Mobil 58 96 34

Agathe Fontain-imiit

Utoqqaat ilisimasasaat Inuit Ataqatigiit pisuussutitut isigaat. Tamaammat utoqqaat misilittagaasa atorluarneqarnissaat pingaaruteqartutut isigaagut, atorluarusullugillu. Utoqqaat namminneq angerlarsimaffimminni sivisunerpaamik najugaqarsinnaasariaqarput.

Taammatulli oqareerluta, paaqqutarineqarnissaminnut pisariaqartitsisut inissaqartinnissat pingaartilluinnarparput. Takusartagariligarput utoqqaat ilaasa utoqqaat illuanni utaqqineq pissutaalluni, napparsimavinni sivisuumik uninngatitaasarnerat pinngitsoortinneqartariaqarpoq.

IA-p puigortartunngortut ikiorserneqarnissaannut periusissiaq ingerlateqqissavaa
Puigortartunngortut amerliartornerat eqqumaffigineqartariaqarmat, ikiorserneqarnissaannut periusissiaq Inuit Ataqatigiit Naalakkersuinikkut suliaraat. Pui-gortortunngortut ataqqinartunik inuuneqarnissaat anguneqartariaqarpoq.

Kinguaarit attaveqarluarnissaat pingaartipparput
Meeraqarmat utoqqarnik amigaateqartunik, meeraaqqerivinni, meeqqerivinnilu, atuarfinnilumi utoqqaat peqataatinnerunissaat ujartorparput aqqutissiuuserusullutalu, kinguaariit utoqqaallu periarfississallugit peqataatigiinerunissaannut. Nunatsinni ineriartorneq sukkasoorujussuummat, kinguaarit attaveqarluarnissaat, imminnullu ataqatigiiluarnissaat pingaaruteqarpoq. Kinguaariimmi atugaat assigiinngitsorujussuummata, pisariaqartinneqarpoq atuakkat kisiisa aqqutiginagit, toqqaannartumilli oqaloqatigiinnikkut attaveqarsinnaanissaq. Oqaluttuanik tusarnaaneq ilinniarfiuvoq pitsaanerpaaq.

Inissiat utoqqarnut tulluartut pisariaqarput
Inissiat utoqqarnut tulluartut pisariaqarput, amerliartortittariaqarpagullu. Qulakkeerneqassaarlu pitsorlutunut inatsisip malinneqarnissaa.

Akileraartarnerup aaqqissuuteqqinnera tutsuiginartuusariaqarpoq
Akileraartarnerup aaqqissuuteqqinerani akissaatikinnerpaanut iluaqusiisoq, utoqqartatta atugarissaarnissaanut aqqutissiuussisoq akileraarnerlu imminnut ataqatigiissut suliarineqassapput. Utoqqaalli assigiingitsuunerat puigorneqassangilaq pingaartinneqassallunilu. Utoqqaat ilaat suleqataasunik paaqqutarineqarnissamik pisariaqartitsipput ilaqarpulli inuiaqatigiinni suleqataallutik peqaarusuttunik, nammineq kajumissutimikkut.  Inatsisit immikkut tapertariissapput naalleraannatik. Inuuneq isumaqasaaq, qanorluuniit ukioqaraluaraanni.

Attavissaq Agathe Fontain, mobil 48 45 31

Ajornartoorneq piviusuuvoq

Nunatta karsiata amigartooruteqarujussuarnerata ilisimaneqalernerata kingorna akisussaaffimmik qimarratiginninneq imaaginnalerpoq!

Vittus Qujaukitsup oqaatigaa isertitassaagaluit piviusunngunngitsoornerat ”taamaallaat” ajornartorsiutaasoq. Kisiannili taamaattoqarnera ajornartorsiornerujussuarmut takussutissaavoq. Nioqqutissanik eqqussuineq appariartorpoq, tamatuma kinguneranik atuineq annikillivoq inuussutissarsiornikkullu pilersinneqartut annikillillutik. Aamma tamakku kinguneranni suliffissat ikilipput akileraarutitigullu iseritassaagaluit apparlutik. Innuttaasut akornanni aningaasaqarnikkut ajornartorsiortut amerliartorput suliffeqarfiillu isertitaat ikiliartorlutik. Taamaammat Kim Kielsen-ip Qujaukitsup aningaasaqarnitsinnik auqtsinera tatiginarnerarlugu oqarnera tupinnarluinnarpoq. Allaat Vittu aningaasaqarnermik aqutsilluarnerarlugu qanittukkut oqarpoq. Tamatumunnga oqaannassaanga ”isumaqataanngilluinnarpunga”!

Ukiup aappaata affaata ingerlanerani tukalluinnartumik naalakkersuisooqatigiiusut imminnut qiviarsinnaannginnerat eqqumiigilluinnarpara. Inuiaqatigiit aaqqissuussaanerannut tunngaviusumik alakkaamasaqarneq amigaataalluinnarpoq. Kielsen-ip Qujaukitsullu inuiaqatigiit ajornartorsiornerannut akisussaaqataanerannik paasininneq amigaataavoq. Pissutsit tamatsinnut ilungersunartorsiortitsisussaapput – pingaartumik pissakinnerunersusunut.
Inuit Ataqatigiit naalakkersuinikkut oqariartuutaannut amerlanerusut akisussaaqataarusunnerat maqaasivara: ajornartoorneq piviusuuvoq. Akileraarnikkut oqilisaassiniarneq imaluunniit tanngassimaarutissatut pilersaarussuit kisimik eqqartorneqassanngillat.
Inuit Ataqatigiit innuttaaqativut peqatigalugit siuuttunngornissamut piareersimapput. Inuiaqatigiit sapinngisamik annernanngitsumik eqqugaanissaat ilungersorluta sulissutigissavarput. Nalunngilarput inuiaqatigiittut pisoorsuunnginnatta inuppassuillu aningaasaqarnermikkut ilungersunartorsiormata – namminneq illuuteqartut ilanngullugit. Inuit pilersitserusunnerannik ipisitsiniarneq kikkunnulluunniit iluaqutaanngilaq. Piumassuseq nukittorsagassaavoq tamatumalu aaqqissuusseqqinnikkut nutaanillu suliniuteqarnikkut piviusunngortinnissaa  piareersimaffigaarput. Eqqunngitsunik qineqqusaaruteqarnikkut pissaanermik tigusiniartuunngilagut.
Innutaasut pillugit peqataavugut, innuttaasut pillugit sulivugut. Pissutsilli piviusut paquminartutut isiginagit erseqqissuliorluta oqaluusererusuppagut. Inuiaqatigiit kalaallit eqqortunik paasisaqarusunnerat ajornartorsiornerlu qaangerusullugu nukittuneruleqqullutalu suleqataarusunnerat upperaarput.

Qineqqusaarnerup ingerlanerani arlaleriaqalunga tusarpara Inuit Ataqatigiit-nngooq erniat akileraarutitigut ilanngaatigineqarsinnaanerat atorunnaarsinniaraat. Tunngavilersuutigineqartoq tassaavoq Inuit Ataqatigiit Demokratillu qinigaaffimmi kingullermi erniat ilanngaatigineqarsinnaanerat 100%-miit 90%-imut apparsimammassuk.

Piviusoq

• Akileraartarneq Atugarissaarnerlu Ataatsimiititaliarsuup inassutigaa ernmiat ilanngaatigineqarsinnaanerat ukiut qulit ingerlaneranni atorunnaarsinneqassasoq. Inuit Ataqatigiit erseqqissumik oqaatigaat taamaliornissaq piareersimaffiginagu.
• Erniat ilanngaatigineqarsinnaanerisa 100 %-miit 90 %-imut appartinnerani aamma nuna tamakkerlugu akileraarut procentimik ataatsimik appartinneqarpoq. Taamaattumik taamatut akileraarutinik appaanerup ilanngaasin-naanerullu appartinnissaanik aalajangiinerit kingunerat tassaavoq illuutillit amerlanerusunik aningaasaateqalernerat.

Neriorsuutit

Politikkikkut neriorsuivallaarnissaq ulorianartuusinnaavoq. Akileraartarnikkut aaqqissuussaanerup allanngortariaqarnera assortorneqarsinnaanngilaq. Ullutsinnut naleqqutinngilaq aningaasarsiornikkullu ineriartortitsinissamut kaammattuutaanani. Inuit Ataqatigiit allannguerusullutik qineqqusaarput. Inuiaqatigiit aningaasarsiornikkut inuppalaassutsikkullu nukittorsarusuppagut. Nalunngilarput nunatsinni pisoorujussuarnik inuppassuaqanngitsoq. Aamma nalunngilarput illuutillit atoriaannakkanik aningaasarpassuaateqanngitsut. Tamakku soorunami equmaffigalugit aaqqissuusseqqinniarpugut.

Attaveqaat Juliane Henningsen, mobil 48 81 48

Aningaasaqarnitta killiffia pillugu nalunaarummut oqaaseqaat,  Sara Olsvig, siulittaasoq  Inuit Ataqatigiit

2014-imut Aningaasanut Inatsisissap suliarineqarnera tukattorujussuarmik ingerlanneqarpoq kisitsisillu allanngorartuarlutik. Allaat ulloq Inatsimmik aalajangiiffiusussaq takkummat kisitsisinik nutaanik saqqummiussisoqarpoq. Inuit Ataqatigiinni taamatut suleriaaseqarneq pimoorussinnertut isiginngilarput aamma toqqissisimananngilaq. Isumaqarpugut naalakkersuinikkut sapiissuseqannginnermik, aqutsisinnaannginnermik anmingaasaqarnikkullu pissutsinik alakkaamasaqannginnermik nittarsaassinerusoq. Taamaammat Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuummut akerliulluta taamani taasivugut.

Ullumi ajoraluartumik uppernarsivarput – siorna novemberimi aarleqqutigisimasarput eqquuttoq.

Missigersuusiorneq piviusunik tunngaveqanngilaq aningaasaqarnikkullu ajornartorsiuteqarneq nassuerutigiumaneqanngilaq.  Isertitassatut naatsorsuutaagaluartut isertinneqanngitsoortullu inuiaqatigiinni aningaasarsiornikkut kinguariartortoqarneranik takutitsivoq.  Nioqqutissat eqqussukkavut ikiliartorput – tamannalu RAL-imut eqquivoq suliffeqarfiillu allat aamma sulisuminnik soraarsitsiortortariaqalerlutik – suliffissat akileraarutillu isertitassaagaluartut ikiliartorput. Piginneqatigiissutinik inissianillu tuniniaaneq nunatta aningaasaqarnerata annaffissaatut eqqarsarneq aamma kukkuneruvoq. Piginneqatigiissutit ataasiaannarlutik tunineqarsinaapput inissiallu tuniniakkat – soorunami pisiarineqanngillat. Kikkummi eqqissiviilliornerup nalaani inissaminnik piserusussagamik?

Aningaasaqarnikkut ingerlatsinerup killiffianik nalunaaruteqarnermi manna immikkut maluginiarpara:

”Pingaarnertigut isigalugu taamaattumik 2014-mut Nunatta Karsiata Naatsorsuutaani missingersuutigineqartuniit annertuumik ajornerusumik angusaqarnissaq naatsorsuutigisariaqarpoq. Tamatumunnga pissutaasoq tassaavoq immikkoortuni arlalinni missingersuutigineqartuniit annikinnerusunik isertitaqarnissaq. Missingersuutigineqartuniit annikinnerusumik isertitat immikkoortunut arlalinnut 2015-imut AIS-imi nutaami ilanngunneqarnissaat naatsorsuutigineqassaaq, taamaalilluni ukiuni aggersuni aningaasatigut iliorsinnaaneq annertuumik annikillilluni”.

Naatsorsuutigilluinnarpara taamatut nassuiaateqarneq partiinit tamanit ilungersunarluinnartutut paasineqarlunilu isigineqassasoq. Arlaatigut pisoq manna ilikkarfigissagutsigu tassaasariaqassaaq; aningaasarsiornikkut ajornartorfiusumi pinngitsuusaartoqarsinnaangitsoq. Inuit Ataqatigiit suliassamik kivitsinissamut piareersimapput. Ajornartorsiornerput isiginngitsuusaarnianngilarput qaangiiniarlutali suna tamaat sakkugalugu sulerusuppugut. Aningaasarsiornikkut pisoqarnerusariaqarpoq, siunissamut pitsaanerusumut aningaasaliisoqartariaqarpoq – inuit inuussutissarsiornerlu pillugit. Eqqortumik iliuuseqarnikkut piviusorsiortumillu eqqarsarnikkut ataatsimoorluta ajornartorsiutit qaangersinnaagigut upperaarput – ingasappallaalersinnagu.

Aningaasaqarneq suli ”iluamik aqunneqanngilaq” – aqunneqarsinnaavorli. Tallimanngorpat Inuit QAtaqatigiit qinikkit. Aningaasaqarneq pillugu suleqatigiikkusuppugut, tamannali piviusunik aallaaveqassaaq kusassaanerunngitsumik.

Naalakkersuisut nunatta aningaasaqarnerata inissisimanera avammut saqqummiukkumanngikkaat akuersaarneqarsinnaanngilaq.

Qineqqusaarnermi matumani Kim Kielsen-p arlaleriarluni oqaatigaa nunatta aningaasaqarnerata aqunneqarnera ajunngitsoq, ingammillu Vittus Qujaukitsoq aningaasaqarnitsinnik aqutsilluartoq. Taamatulli oqarnermut takussutissaq saqqummiunneqanngilaq.

Sakkortuumik inassuteqaatigissavara Naalakkersuisut missingersuutitigut killiffiup inuiaqatigiinnut ullumikkut saqqummiutissagaat. Naalakkersuisuni ataatsimiissimanninnermik patsiseqarluni tamanna kinguartinneqarsinnaanngilaq! Kim Kielsen Naalakkersuisunut siulittaasusuugallartutut periarfissarivaa kisitsisit akuereriarlugit avammut saqqummiutissallugit. Kisitsisit saqqummiussassat saqqummiunniarlik, nunatta aningaasaqarnikkut inissisimanera patajaatsuuneragarsi takussutissaanik saqqummiussiniaritsi.

Inissisimanerput ilisimalerutsigu nunatta aningaasaqarnerata aaqqinnissaanut suliniutigerusutavut naapissutigisinnaasavullu piviusumik aallaaveqarluta isumaqatiginninniutigisinnaassavagut.

Sara Olsvig,
Siulittaasoq
Inuit Ataqatigiit

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisuugallartut ukiup naanissaannut piniagassat aalisagartassallu assigiingitsut nungorarneranni qanoq pilersaaruteqarnersut ujartorparput.

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisuutitaqarnerisa nalaani ukiup naalernerani pisassat sinneruttut nunguttullu eqqarsaatigalugit ukiup periarfissat qanoq agguatarneqarsimaneri qimerloorlugit iliuuseqartarpugut, piniartut aalisartullu periarfissamikkut ajornerusumik inissisimalersimasut immikkut iliuuseqarfigisarsimallugit. Soorlu arferit piniagaasut sinneruttut qilaluartassallu agguaateqqinneqartarnerat eqqarsaatigalugu, puisillu amiinik tunisinermi aalisarnermi isertitassanik periarfissalunnerulersut immikkut isiginiarlugit agguaaqqinnerit ingerlattarsimallugit. Tamatumalu saniatigut inuutissarsiummut attuumassuteqarsinnaasuni pikkorissartitsinerit immallu naqqanik saliisitsinerit ingerlattarsimallugit.

Maanna maqaasisarput tassaavoq ukiup naalernerani juulleriartulerneranilu immikkut Naalakkeruisuugallartut tungaaniit immikkut iliuuseqanginneq. Tamanna pillugu Naalakkersuisuugallartut qanoq pilersaaruteqarsimanersut ujartuiffigaagut.

Aalisagartassat piniakkallu ikiliartortutut nalilerneqartut mianerisarpagut isumaqarpugulli aalisakkat amerliartortutut nalilikkat pillugit illersorneqarsinnaasoq ukiup qaammataa kingullermut immikkut pisasseeqqissinnaaneq. Taamammat Naalakkersuisuugallartut inassuteqarfigerusuppagut piaartumik qaammamut ataatsimut naammattunik saarullittassat illersorneqarsinnaasumik ilaqqullugit.

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta.

Inuit Ataqatigiit

Sara Olsvig                       Ane Hansen

IA: Ineriartortitsineq nunatta ajornartorsiorneranut aniguititsisuussaaq

Qinersinissarput nunatta aningaasaqarneranut aaliangiisuusussaavoq. Nunatta karsia pitsaanngilluinnartumik inissisimavoq amigartoorutaasussallu annertussusaa ilisimaneqarani. Inuit Ataqatigiit isumaqarput amigartoorutaasussap annertussusaa tallimanngorpat qinersitinnata innuttaasut paasereertariaqaraat.

Inatsisartunut qinigassanngortittoq Aaja Chemnitz Larsen imak oqaaseqarpoq: ”Innuttaasut aningaasaataat pineqarput taamaammallu nunatta aningaasatigut aqunneqarnerata qanorpiaq inissisimanera innuttaasut paasissallugu pisinnaatitaaffigaat. Aningaasaqarnermut Naalakkersuisuugallartup unneqqarilluni nalunaarutigisariaqarpaa amigartoorutaasussap naatsorsuutigineqartumiit annerulersimanera. Innuttaasummi tamanna paasissallugu piginnaatitaaffigaat, Naalakkersuisullu tamanna pisussaaffigaat naammassissallugu.”

Inuit Ataqatigiit ernummatigaat suliniutit aallartisaraluit soorlu London Mining-itut ittut aallartissinnaannginneri. IA isumaqarpoq nunatta aningaasaqarnera ilorraap tungaanut saatseqqinneqassappat pisariaqarluinnartoq siammasissumik inuussutissarsiutinut politikkeqarnissaq. Ineriartortitsinermi inuiaqatigiit ingerlariaqqinnissaanut toqqammaviusariaqarmat.

IA-mi qinigassanngortittoq Múte B. Egede imak oqarpoq:”Nunatsinni ineriartortoqalernissaa pingaarluinnarpoq. Paasisariaqarparpulli ineriartornissamut aatsitassarsiorneq kisiat utaqqiinnassannginnatsigu. Ineriartortitsineq namminersortunut sinaakkusiilluarnikkut, soorlu inatsisitigut eqaallisaanikkut pisariaqarpoq. Taamaalilluta nunatsinni namminersorlutik ingerlatallit amerlasuut pilersissinnaagatsigit. Pisortat ullumikkut tassaapput suliassaqartitsinermi aallaviunerpaat. Taamaammat pisariaqarluinnarpoq pisortat suliakkiisarnerminni inuiaqatgiinnut pitsaanerpaaq anguniarlugu nunatsinni suliffeqarfinnut suliakkiisarnissaat. Ineriartortitsinissamut pitsaasumik pilersaaruteqartariaqarpugut aningaasarsiorfigilikkagullu nutaat, soorlu avaleraasartuuneersut aningaasarsiorfissanut nutaanut aningaasaliissutigisassavagut.”

Misilittakkat aallaavigalugit nalunngilarput inieriartorneq nammineerluni takkunneq ajortoq. Ineriartortoqassappalli Naalakkersuinikkut pitsaasunik inatsisiliortoqartariaqarpoq namminersortut atugaannut oqilisaasumik. Sapiissuseqarfigisariaqarporlu aningaasiliiffigissallugit aatsitassarsiorneq, aalisarneq, takornariaqarneq kiisalu ilinniartitaanerup qaffassarneqarnissaa.
Aaja Chemnitz Larsen & Múte Bourup Egede

Nunarput erseqqissunik piumasaaqateqassaaq

All. Sara Olsvig, siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Novemberip 28-anni qinersinissarput nunatta siunissaanut aalajangiisuussaaq. Nunatta tatigineqarsinnaanera pinngitsoorata utertittariaqarparput suleqatigullu paatsuugassaangitsumik oqaloqatigisinnaasariaqarpavut. Inuit Ataqatigiit qinersisartunit nunatsinni naalakkersuinikkut siuttunngortinneqassappata, piaartumik Danmarkip Statsministeria naapikkumassavara erseqqissunillu suliassaqarfiit aalajangersimasut pillugit piumasaqaateqassallunga.

Pituffimmi sakkutooqarfik

Pituffimmi sakkutooqarfimmut tunngatillugu nunatsinniit erseqqissuliornissamut piffissaavoq. Folketingimi ilaasortatta Johan Lund Olsen-ip tamatuminnga sammisaqarnera ajunngilluinnarpoq. Nunatsinnili naalakkersuisut nipaannerujussuat maluginiagassaavoq. Kiffartuussinissamik isumaqatigiissut nutaaq nunatta annaasaqaatigerujussuariaannaava. Tulluanngitsumik isumaqatigiissusiortoqarsimanera pissutigalugu apeqqutigisariaqalerpara nunatsinni Naalakkersuisut isumaqatigiittoqalernerani naammattumik iliuuseqarsimanersut.

Kerry naapinneqarsimasinnaagaluarpoq

2013-mi Issittumi Siunnersuisoqatigiit pillugit Naalakkersuisutta pissusilersornerat naammattumik alakkaamasaqannginnermik takutitsisoq tamatta eqqaamavarput. Taamani ukiuni marlunni ataatsimiinnerit pingaarnersaat peqataaffigiumaneeruppoq, taamalillunilu assersuutigalugu USA-p nunanut allanut ministerianik John Kerry-mik naapitsinissamut periarfissaq atorluarneqanngitsoorpoq. Isumaqatigiissutit Pituffimmi sakkutooqarfimmi sullissinissamut isumaqatigiissutitut ittut piffissaq sivisooq atorlugu isumaqatigiinniutaasarput. Kerry Kirunami majimi 2013-mi naapinneqarsimasuuppat Pituffimmut tunngasut soorunami oqaloqatigiissutigineqarsimasinnaagaluarput.

Tamannali naluneqanngitsuitut pinngilaq. Taavami Naalakkersuisuusimasut aqqutit allat aqqutigalugit toqqaannartumik erseqqissumillu USA-mut Pituffimmi sakkutooqarfik pillugu apuussaqarsimappat? Washington-mi aallartitaqarfittaaq ussatigineqaqisoq naammattumik iluaqutiginiarneqarsimava aammalu Nunanut Allanut Pisortaqarfimmi isumaqatigiinniarneq ajornukusoortoq pillugu ataatsimoorluni ilungersortoqarsimanerpa?

Suliassat annertuut ornippavut

Apeqqutit taamaattut akissutissaqartinneqanngillat. Qularutigineqassanngilarli Inuit Ataqatigiit pisimasup qulaajaavigineqarnissaanik sakkortuumik piumasaqassagatta, Folketingi aqqutigalugu aammalu Nuummit toqqaannartumik saaffiginnissuteqarnikkut.

Matuma kingorna annaassiniarnissaq suliassanngorpoq, tassami qulakkeerniartariaqarparput kiffartuussinissamut isumaqatigiissummi nutaami nunatta iluaqusersornissaa ilaatinneqassasoq. Pittuffimmi ilinniarfissanik sulinermillu sungiusarfissanik suli isumalluuteqarsinnaasariaqarpugut, taamatullu aamma sakkutooqarfimmiit akileraarutitigut isertittakkatta annikillinnginnissaat qulakkiigassaraarput.

Silap pissusianut tunngasunut aningaasaliineq

Tamakku saniatigut Danmarkimi Aningaasanut Inatsimmi silap pissusianut tunngasunut aningaasaliissuteqartarneq pillugu danskit Statsministeriat oqaloqatigineqartariaqarpoq. Sanaartugassaatitta ilarpassui ilaatigut aningaasaliissutinit taakkunannga aningaasalersorneqarsinnaanerat takorloorneqarsinnaavoq. Inuit Ataqatigiinni erngup nukinganik pilersuinerup nunaqarfiit illoqarfiillu minnerit ilanngullugit siaruarneqassasoq anguniagaraarput.

Nunarput silap pissusianut ilisarnaataavoq

Silap pissusiata allanngoriartornera eqqartorneqaraangat nunatsinnit saqqummiunneqartut naalaarniarneqartarput. Silap pissusiata allanngoriartorneranut illuatungilersuinermi nunat tamalaat akornanni siuttunut ilaareerpugut. Tamanna atorluarneqartariaqarpoq. Taamatut nunatta ilisimaneqarnera aamma Danmarkip iluaqutigaa.

Taamaammat silap pissusiata allanngoriartornera pillugu aningaasaateqarfik danskit naalakkersuisuinit pilersitaq nunatsinnut soqutiginaateqarpoq. Danskit naalakkersuisui peqatigalugit nunatsinnit aningaasaateqarfimmik taamaattumik atuisinnaanerput anguniartariaqarpoq, aamma aningaasaateqarfiit allat namminersortunit pisortanillu ingerlanneqartut peqatigalugit nunatsinni avatangiisinut innarliinngitsunut aningaasalersuinissaq siunnerfigineqartariaqarluni.

Ataqqeqatigiilluni peqatigiilluarneq

Nunatta Danmarkillu tamakkunatigut suleqatigiinnissaat saneqqukkuminaassaaq. Nukissiuutit ataavartut suleqatigiissutiginissaat aammalu pinngortitap pissusiata allanngoriartorneranut naleqqussartariaqarneq pillugu nunat tamalaat suleqatigiinneranni siuttuunissaq anguniaqatigiittariaqarpagut.

Tamanna angussagutsigu oqaloqatigiissinnaasariaqarpugut, ataqqeqatigiilluta suleqatigiikkumassuseqarlutalu. Nunatta tatigineqarnera arlalitsigut erseqqissaqqittariaqalersimavoq, aamma suleqativut qaninnerit eqqarsaatigalugit. Suliassaq tamanna Inuit Ataqatigiit uangalu siuuttuuffigissallugit piareersimavugut.

Inuit Ataqatigiit GA isumaqatiginngilarput, Sara Olsvig-ip nunatsinni aatsitassarsiornermut politikkikkut nalorninartorsiortitsinerarmassuk.

Inuit Ataqatigiit aatsitassarsiornermut politikkiat danskit aviisianni qulequtsiussanit ersarluttunit aalajangerneqarnavianngilaq. Inuit Ataqatigiit oqariartuutigisavut tassaajuaannarput:

Aatsitassanik qinngornertalinnik attueqqusinngilluinnarnerup atorunnaarsinneqarnerani periuserineqartoq aatsitassarsiornermut nalornititsivoq.

Aatsitassarsiornermut uuliasiornermullu periusissamik eqqartuerusunngilluinnarnikuuneq patajaassutsimik politikkimit pilersitsinngilaq.

Aatsitassarsiornikkut ineriartortitsissagutta patajaatsumik ingerlatsisoqartariaqarpoq. Patajaatsumik ingerlatsinissami innuttaasunik peqataatitsinieq, kattuffinnillu suliaqartunillu allanik peqaatitsineq qitiutissavagut. Oqaloqatigiinnissamut piareersimavugut.

Aqqaluaq B. Egede

Inuit Ataqatigiit

Aningaasarsiornikkut siuariarnissamut aningaasarsiornermut periusissiaq

All. Sara Olsvig, siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Aallartittariaqarpugut

Ukiup ataatsip qaangiutinnginnerani anginaasarsiornikkut ineriartornissamut inuussutissarsiornikkut ingerlatsisut, sulisartullu kattuffii peqatigalugit periusissiamik suliaqartoqartariaqarpoq. Periusissiaq inuussutissarsiutitsinnut sunniutaasut tamakkerlugit sukuiassavai. Suliap aallartilluarnissaa aningaasaliinikkut soorunami qulakkeerneqassaaq.

Kujataani ineriartortitsinissaq immikkut sammissavarput

Inuit Ataqatigiinnit nassuerutigissavarput Kujataani suliffissanik aningaasarsiornikkullu ajornartorsiortoqarmat. Nuannaarutigaarput Kujataani partiit tamakkerlutik Kujataani inuussutissarsiortut suleqatigalugit tamanna iliuuseqarfigiumammassuk. Suliaq tapersersorluinnarparput ilungersorlutalu Kujataani inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinissap ingerlallualernissaanut suleqataarusuppugut.

Periarfissagissaarpugut

Inuit Ataqatigiinnit isumaqarpugut inuussutissarsiornikkut periarfissanik suli atorluarneqarsimanngittunik ulikkaartugut. Nutaaliorusuttut inuussutissarsiornikkullu ingerlatsereersut akornanni isummat nutaat piupput, politikkikkullu suliffissanik nutaanik pilersitsinissamut oqilisaarusussuseqartoqarluni. Assigiinngiiaartunik ineriartortitsinissaq pingaaruteqarpoq taamaammallu aalisarnermi, takornariaqartitsinermi, aatsitassarsiornermi nunalerinermi kiffartuussinermilu suliani ineriartortitsisoqassaaq.

Tatigeqatigiinneq tunngaviussaaq

Nassuerutigisariaqarparput avataanit aningaasaliisoqanngippat ineriartortitsinissaq artornassasoq. Taamaammat qitiulluinnarpoq aningaasaleerusussuseqartut nunatsinnut tatiginninnerat pilerseqqissallugu. Nuannaarutigaarput Danmarkimi Aningaasarsiornermut Aningaasaateqarfimmik Naalagaaffeqatigiinni tamarmiusumi sulianut aningaasaliisinnaasumik suliaqartoqarmat.

Sanaartorneq

Pisortanit sanaartornermut aningaasaliissutit nunatsinni inuussutissarsiornermut nunallu immikkoortukkaartumik ineriartortinnissaanut qanoq pingaaruteqartiginersut Inuit Ataqatigiinnit paasilluarparput. Suliassaqarfiup akisussaaffittaata ilaa kommunenut tunniunneqarnissaa sulissutigissavarput. Kommunet nalunngilaat sanaartornissamut sumi atorfissaqartitsisoqarnersoq. Tamatuma saniatigut pisortat sanaartornermut aningaasaliissutaat nunatta aningaasarsiorneranut iluaqutaasumik atorneqarnissaat qulakkiissavarput. Nuna tamakkerlugu meeqqat atuarfii, inissialiorneq avatangiisinullu iluaqutaasunut aningaasaliinissat pingaartissavagut.

Suliffeqarfeqarfimmut aqqut isumannaanneq

Amerlanerusut ilinniagaqarlutik aallartinnissaat ilinniakkaminnillu naammassinninnissaat qulakkiissavarput. Ilinniarfissat amerliumallugit ilinniartullu toqqissisimanartunik ilinniarnerminni atugaqartikkumallugit Ilinniartitaanermut attuumassuteqartunik kollegianillu sanaartussaagut. Ilinniagaqarnikkut qaffassaaneq nunaqavissunik sulisoqarnissamut aqqutaavoq, aamma inuussutissarsiutini nutaani uagut sulissutigerusutatsinni.

Amerlanerusut suliffeqalersissavagut amerlanerusunik suliffissaqartitsinikkut. Avataanit sulisoqarnikkut ilisimasat pisuussutillu annertuvallaarujussuartut annaasarpavut. Aningaasarsiornikkut ineriartortitsineq pinngitsoorneqarsinnaanngilaq, tamannami aqqutigalugu suliffissanik pilersitsissaagut.

Angissuseq pituttuivoq – aamma pisortani

Pisortanit aningaasanik atuisoqartillugu nunatsinni pisiarineqarsinnaasut tamakkiisumik pisiarineqartassapput. Aki appasinneq ujartortuarnagu nunatsinni suliaqartitsinerunissaq aamma ujartortassavarput. Tamanna nunatsinni suliffissanik praktikkerfissanillu pilersitsissaaq. Nunatsinnut tunngasunik ilisimasaqarneq immini nalituutut isigaarput.

Inuit Ataqatigiit inuussutissarsiornikkut ineriartortitsilluarnissamut ilusilersuinissamut aningaasarsiornikkullu ineriartortitsinissamut iluaqutaasinnaatillugu akileraarusiinikkut akitsuusersuinikkullu aaqqiinissamut siuttuussaagut.

Inuussutissarsiornikkut suliallit, sulisitsisut sulisartullu kattuffii partiillu allat tamatumani suleqatiserivagut.

Nunarsuarmioqatigiit eriagisassani kingornutassaannut innersuussinikkut aningaasanik isaatitsinerusinnaavugut

Nunarput nunarujussuuvoq pinngortitaq annertooq. Pinngortitaq annertungaartoq tupinnartullu amerlangaartut UNESCO´p nunarsuarmioqatigiit kingornutassaattut eriagisatut innersuussinnaavagut. Ullumikkut nnatsinni Ilulissat eqqaanni sermip aniavia kisiat eriagisassani kingornutassatut akuerineqarnikuuvoq. Nunatta kujataani nunaleriviit kingornutassatut innersuunneqarput, sulilu akuerisaanatik.

Danmarkimi eriagisassat assigiinngitsut tallimat akuerineqarnikuupput, suliluaamma allanik innersuussaqarlutik.

Ilulissat eqqaata nunarsuarmiut eriagisani kingornutassatut allattorsimasuutigilerneqarnera pingaarutilerujussuuvoq. Takornariarpassuit amerligaluttuinnartut nunarsuarmi angalasalerput eriagisassatut kingornutassiat takuniarlugut. Tassa Ilulissanut takornariat amerleriarput, takornarissallu taakkuugajunnerupput aningaasaateqarnerullutik nunarsuarmi eriagisanik kingornutassianik takuniaasartut.

UNESCO anguniagassanik assigiinngitsunik allassimasuuteqarpoq nunarsuarmi eriagisanik kingornussiinissamut allassimavimmut ilaalernissamut piumasaqaatinik. Piumasaqaatit taakku ilarpassui nunatta pigereerpai, soorlu makkuusut:

• Pinngortitami tupinnaannartumi, sumiiffiillu ilaat tupinnaannartumik kusanassusillit aammalu pinnissusermik tupinnaannartumik pigisalik.
• Nunarsuup oqaluttuarisaanerani ersarilluinnartumik takussutissalik, inuuneqarsimanermik uppernassusilik, pingaaruteqartunik qanimullu takuneqarsinnaasunik nunami allanngoriartortunik takussutissalik, nunap allanngoriartorneranik takussutissalik, imaluunniit nunap ersittumik allanngoriartorneranik pinngortitalluunniit allanngoriartorneranik takutitsisoq.
• Assersuutaalluartoq pinngortitamik nerisareqatigiit imaluunniit uumassusillit inerikiartornerinik, uumassusillit ataqatigiinnerinik, naasut uumasullu, tatsini sinerissami imartamiluunniit.
• Sumiiffiup namminerisamik pingaarutilimmik atuinermigut pinngortitaassusilinnik assigiinngitsunik pingaartitsineranik takutitsisut, nungutaanissaminnut navianartorsiortitat naleqartillugit ilisimatusarnikkut piujuaannartitsinikkullu pingaartitsiviusut ilanngullugit.

Uagut nunatsinni najukkatsinniit ungasinnerusuliartariaqanngilagut, pinngortitami tupinnaannartumi, sumiiffiillu ilaat tupinnaannartumik kusanassusillit aammalu pinnissusermik tupinnaannartumik pigisalinnik takunniffiusinnaasumut pinissatsinnut.

Takornariaqarnerup aningaasanik isaatistiviusinnaanera pillugu suli amerlanerusunik nunarsuarmiut eriagisanik kingornussivissaattut innersuussiniarta, taakkulu ineriartortillugit, aningaasanik isaatitsivinngorlugit. Kangerluit ilaat, nunaminertat ilaat imartatttalu ilaa eriagisassatut kingornutassiariniartigit, aamma aningaasarsiorfigisinnaajumallugit.

Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit.

#tassa!

Arnanut persuttaasarneq akiorniarlugu Naalagaaffiit Peqatigiit ullorititaannut atatillugu oqaaseqaat

Naaja H. Nathanielsen

Takorlooriassagissi niviarsiaq inuusuttoq qaamigut kilernermit aanaartitsilluni nikorfasoq, ernumarpasilluni qiavoq. Saneqqutiinnassanerpiuk? Oqarfigiinnassanerpiuk nammineq pisuusoq? Kanngusuinnartussaanerassaviuk? Ila ilaa tassaqa. Taamali assersuut nikiseriarutsigu, niviarsiarmigooq persuttarneqarsimanngikkuni pinngitsaalineqarsimasoq. Taama pineqarnikkut ikilerneqarnerup piviussusaa amerlasuutigut akueriumasanngilarput. Pissutsit taamaanerat ilumoorsinnaanngilaq, piffissanngorujussuarpoq unitsissallugu.

Arnanik persuttaaneq pinngitsaaliinerluunniit utoqqatsissutissarsiorfissaqanngilaq. Tupinnaqaarlu niviarsiaqqat arnallu namminneq pisooqataanerarlugit isummersorniartoqartarneq. Uungami atuartutit illit pissutsinut tamakkununnga sakkukillissutaasinnaasunik nassaarniarlutit eqqarsaruit, erloqinartup annertussusaa paasisimanngilat.

Utoqqatsissut nr. 1: arnat tarnikkut atugarliortitsisarput

Arnamit tarnikkut atugarliortinneqaruit, taava qimaguk – taama pissuseqaruni aappariniagassaanngilaq. Taamaattoq tamatuma persuttaanissannut piginnaatinngilaatit.

Utoqqatsissut nr. 2: aammami taanna persuttaasarpoq

Arnamit persuttarniarneqaruit, taava qimaguk. Persuttarniarneqaruimmi persutassallugu piginnaatitaanngilatit. Ilami allatut ajornavissumik akisariaqalikkatut nalaattakkavut ikittuinnannguupput – nammineq inuuneq navianartorsiortinneqartutut misigigaanni allalluunniit inuunera sernissorniartariaqalersorinarpat.

Utoqqatsissut nr. 3: silaarukkama/aalakoorama

Qanoq iliorninnut misigissutsinnullu akisussaagavit puiornagu. Imigassartornerit kamannermik nassataqartarpat taava sussa imertarnak. Kissaammiasuunerit aqussinnaanngikkuku ikiortissarsiorit. Puiaasaq pisuunerassallugu pissutissaqanngilatit, illimmiuna puiaasap torlua qarlunnut tutsikkit.

Utoqqatsissut nr. 4: isumaqarlunga perusuttoq / namminermiuna siulliusoq

Atoqatigiinnissamut perusussuseqartoqarnersoq nalilissallugu nalunanngilluinnarpoq. Qeratalluni timaa manngertisimappat, kuninniarneqarnerminut akuersaanngippat, qiappat, naameerpat, sinippat, aalakoorsuaarpat, annikilliorpasippat …taava atoqaqatigiinnissamut piareersimanngilaq. Taava alassavat, imminiissavat atoqateqarusunnerillu allanut ajoqusiinngitsumik nammineq naammassiniartariaqarpat.

Takutigut, tusaatigut mianeritigut

Niviarsiararpassuuvugut arnarpassuuvugut piffissap ingerlanerani innimiilliorfigineqarsimasut. Attuualaarneqarnikkut, narrutsannartunik oqaasertalersorneqarnikkut, unatarneqarnikkut pinngitsaalineqarnikkullu. Tamakkunannga suna ajornerpaajunersoq oqaatigiuminaappoq: innimiilliorfigineqarneq imalunniit tamatuma ilungersunassusianik paasinnikkumannginneq.

Innimiilliorfigineqarnerup kingunera ukiorpassuarni misigissutsimi timimilu aanngarnaveeqqasarpoq – angutinik tatiginninnginnikkut, imminut nikanartinnikkut, sumiiffinnik aalajangersimasunik pisunullu aalajangersimasunut ersiortutut misigiuarnikkut. Tamakku nalaassimasat imaasiallaannaq oqaluuserineq ajornarput – taamami nalaataqarsimasut nalaassimasaq qimallugu ingerlaqqikkumasarput, ima oqaluuserineqarumanatik ”tassa taanna unatartinnikoq” imaluunniit ”tassa taanna pinngitsaalineqarnikoq”. Ilami sanngiitsutut misigerusunnanngilaq imaluunniit persuttaasimasumik innimiilliorsimasumilluunniit illersuiniarluni utoqqatsissuterpassuarnut isummersorusunnarani.

Arnanut persuttaasarneq akiorniarlugu Naalagaaffiit Peqatigiit ullorititaannut atatillugu kaammaatuuteqarpunga. Tamakkerluta tamakku itigartilluinnarniartigik. Facebook aamma Twitter atorlugit akerliunerput nittartigu immitsinnullu tapersersoqatigiitta. #tassa! atorlugu nakuuserneq innarliinerlu pillugit isummatit saqqummiussukkit. Innimiilliorfigineqarsimasut ikiukkit. Uanga manna siullertut saqqummiullara: Uagut pisuussutiginngilarput! Taama pisoqarsimanngisaannartariaqaraluarpoq! #tassa!

Naaja H. Nathanielsen

Agathe Fontain-imit

Meeqqanut inuusuttuaqqanullu suleriusissamut Siumup Naalakkersuisuunermi nalaani piareersakkat kingorna igiinnarpaat.

IA siuttunngunnginnerani Siumut siuttuunerani suleqatigiissitat arfineq marlut sulisinneqarput, sinniisoqartunik kommuneniit, Kattuffinniit, namminerlu piumassutimikkut suliaqartunit peqataaffigineqartunik. Taakku meeqqanut inuusuttuaqqanullu periusissamut immersueqataapput.

Periusissiaq ingerlallualereersoq unitsinneqarpoq
IA-mit ataatsimilluuniit takusaqanngilagut Naalakkersuisuusimasut meeqqanut inuusuttuaqqanullu suliniutissatut periusissiaanik. Taamaammat tupigaarput periusissiaq ingerlallualereersoq unitsinneqarmat, uffa namminneq aamma  aallartisarnera suleqataaffigisimallugu , taannami imikkut ittumik siusinaarluni iliuusissatut sammiveqarmat, partiit tamarmik ujartugaannik.

IA-p suliaq annertusarpaat
IA-p suliaq annertusarpaat 2009-13 tungaanut. Assersuutigalugu 2008-mi atorneqarput 9 mio. kr ataallugu, immikkut ittumik suliniarnernut, taakku IA-p annertusiartortippai 40 mio. kr sinnerlugit 2012-mi immikkut ittumik suliniarnernut atorneqarsimallutik.

Siusinaarluni iliuuseqarneq periusissiami aalingiisuusarpoq
TV-kut oqallinneqami Naalakkersuisuugallartoq Martha L. Olsen oqaatigaa, 2013-mi Naalakkersuisunngortut, meeqqanut inuusuttuaqanullu periusissiaq atorusunngikkaat, isumaginninnermut tunngasortaat naammaginnginnamikku. Nalilersuinerup takutippaa, isumaginninikkut siusinaarluni iliuuseqarneq taanaassoq periusissiami aalingiisuusoq.

IA kaammttuivoq meeqqat pillugit suleqatigiittoqassasoq
IA-miit kaammattuutigissavarput, meeqqat immikkut periusisiami pisariaqartitsisut, politikkikkut isumaqatigiinnginnerup akilissanngikkaa. Meeqqalli pillugit , nunarpullu pillugu tatiginartumik ungasinnerusumillu isigaluni suliaassasoq. Qineqqusaarutitut nutaarsiassaritinnagu, kisianili ersarissumik iliuuseqarnikkut, ingaartitsinikkullu.

Attavissaq Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit,

mobil: 48 45 31

Allattoq Peter Olsen Inuit Ataqatigiit

Inatsisartunut iseruma suliassama ilagissavaat eqqumiitsuliornermut inatsisissap piareersarneqarnissaa aammalu eqqumiitsuliornermut aningaasaateqarfiup pilersinneqarnissaa.

Ukiut 34-it missaanni nipilersornerup eqqumiitsuliornerullu silarsuaani suleqataasarsimasutut, minnerunngitsumillu ukiuni kingullerni 15-ni ataavartumik nipilersortartunik eqqumiitsuliortunik isiginnaartitsisartunik filmiliortartunillu suleqateqartarsimanikkut, tassaagunarpunga inatsisartunut qinigassanngortittuni eqqumiitsuliornermut aammalu eqqumiitsuliortut atugarisaannut tunngasumik ilisimasaqarnerpaaq:

Peqatigiiffilerisuunikkut minnerunngitsumillu sunngiffimmi sammisassaqartitsinermi pisortaasarsimasutut eqqumiitsuliortunik – nipilersortartunik –isiginnaartitsisartunillu suleqateqartarsimaqaanga.

1. 1980-kkuni nipilersortartut peqatigiiffiat siullerpaaq Sisimiuni Nipilersortartut Peqatigiiffiat SiNiPi ingerlatseqataaffigaara.
2. 1999-mi Nipiaa Rockfestival pilersippara ukiormanna ukiut 14-inissaat ingerlanneqartoq.
3. 2000-mi Mini Aqpik Jam taassuma kingorna Mini Rockfestivalitut taaguuteqalersoq aamma pilersinnikuuara.
4. Inuit Nunaanni Nipilersortartut Peqatigiiffiat malittarisassiuppara 2007-milu pilersitseqataaffigalugu, pilersinneqaqqaarmallu 2007-mi siulittaasup tullinngornikuullunga.
5. Inuit Nunaanni Nipilersortartut Kattuffiata pilersitseqataaffigineratigut

EPI-ip pilersinneqarnissaa aqqutissiuuseqataaffigaara: Eqqumiitsuliornikkut Pinngorartitsisut Ingerlatsisullu Kattuffiat.

Eqqumiitsuliornikkut Pinnngorartitsisut Ingerlatsisullu tusaaneqarnerusariaqalerput, akisussaaffimmillu annerusumik tunineqartariaqalerput peqataatinneqarnerusariaqalerlutillu. Inatsit aningaasaateqarfillu pilersinneqassaaq EPI qanimut suleqatigilluinnarlugu.

Eqqumiitsuliornermut inatsisip aammalu eqqumiitsuliornermut aningaa-saateqarfiup pilersinneqarneratigut akisussaaffimmik annerusumik tunineqassapput:

Aningaasaateqarfiup nunafondimut assingup pilersinneratigut eqqumiitsuliortut nammineerlutik ukiumut aningaasanik aqutaqalissapput malittarisassat malillugit nammineerlutik agguarsinnaasaminnik. Aningaasaateqarfik aamma eqqummiitsuliortunit qinnuteqarfigineqartassaaq. Allaffeqarneq allatseqarnerlu namminersorlutik oqartussat isumagissavaat.

Aningaasaateqarfiup siulersuisui:

Nipilersortartut, isiginnaartitsisartut, eqqumiitsuliortut, filmiliortartut atuakkiortullu siulersuisunut aallartitaqassapput. Nammineq siulitaasussartik toqqassavaat. Taassuma saniatigut naalakkersuisut siulersuisunut aallartitaqarumaarput.

Nipilersortartut, Eqqumiitsuliortut, Isiginnaartitsartut, Filmiliortartullu nalunngilarsi kina qinissanerlugu – ISERTITTARIAQARPARSINGA KIAP ALLAP TUSAASSAGAMISI?

Eqqummitsuliortut tusaaneqarnerulerlik! Oqartussaaqaanerulerlik! Peqataatinneqarnerulerlik! Akisussaaqataanerulerlik!

Qinersilluarisi!

Attavissaq Peter Olsen, Inuit Ataqatigiit

Mobil 48 66 88

Allattoq Naaja H. Nathanielsen, Inuit Ataqatigiit

Kingumunaasiit alliartuaartumik akileraartitsineq qineqqusaarnermi sammisaalerpoq – Inuilli Ataqatigiiunngitsunit. Partiinuku allat tamatuminnga qinersisartunik ataatsimiititsinerni inuillu naapittarfiisigut qaqitsisartut.

Qineqqusaarnerup naajartulernerani ersisaarutit
Soormitaavaana? Pissutigalugu qineqqusaarnerup naajartulernerani tapersersortissarsiorluni ersisaarutitsialaammat. 2014-imili politikkerput atuuttoq sammeqqullugu partiit allat Inuit Ataqatigiinnit kajumissaarusuppagut alloriaqqullugit. Tassami Demokraatit Namminersornermut tapersersuisuunersut Siumukkulluunniit uranisiornermut akuersaartuunersut apeqquserneq ajorparput. Nalunngilarpummi taakkununnga atatillugu siornatigut qularnertik qimallugu partiit taakku marluk isumataarnikuusut. Politikkertaavalli tassa akuersaarparput.

Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik siunnerfiit
Tunngaviusumik siunnerfiit siorna Inuit Ataqatigiit akuersissutigaat. Partiip politikkianut tunngaviusumik siunnerfiit taakku naleraapput. Alliartuaartumik akileraartitsineq pillugu tunngaviusumik siunnerfinni ataatsimilluunniit allassimasoqanngilaq. Allassimavoq akileraaruseriaaseq inuttut atugarisanut naleqqussagaq naligiinnermillu annertusaasoq Inuit Ataqatigiit kissaatigigaat. Taamaattumik partiit allat ullut qanganngortut nippusimaffigigaat Inuit Ataqatigiit taakkuupput nikeriarsimasut.

Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Ataatsimiititaliaq
Inuit Ataqatigiit nassuerutigaarput alliartuaartumik akileraartitsineq aningaasaqarniarnikkut ajornartorsiutitsinnik iluarsiissutaasinnaanngimmat. Tamanna pillugu Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Ataatsimiititaliaq pilersipparput – nunatta siunissaanik qularnaarisunik naligiinnerulersitsiniutaasinnaasunillu iluarsiissutinik allanik isumassarsisitaanissarput ujartorusukkatsigu.

IA inuuniarnikkut pitsanerusunik atugassaqalersitsiniarluni sulivoq
Alliartuaartumik akileraartitsineq periusiuvoq – taamaammat Inuit Ataqatigiit qanoq politikkeqarnerannut periutsit atorneqartut apeqqutaanngillat. Inuuniarnikkulli pitsaanerusunik atugaqalersitsiniarluni sulinissaq partiimut pingaaruteqartorujussuuvoq. Nalunngilarpummi inuuniutit akii ima qaffasitsigimmata suliffeqaraluarnerluunniit pisuunnguutigineqarsinnaanngitsoq.

Partiit nutaamik eqqarsalernissaat ujartorparput
Partiittaaq allat assingusumik nutaamik eqqarsalernissaat ujartorparput. Qaqugumitaavaana Siumup paasilissagaa misileraalluni aalisarneq ukiumut 1 milliard koruuninik isertitsissutaasinnaanngitsoq? Akitsuutit ilumut tassaassanerpat nunatta annassutissai? Qaqugumitaavaana aamma Demokraatit paasilissagaat suliffiit isertitaannit akileraarutaannik appaanerinnakkut aningaasaqarniarnikkut unammillernartut iluarsisinnaanngikkivut – taavami sulisut taakkualu inuuniarnikkut atugarisaat qanoq pineqassagamik?

Akileraartarnermik allanngortiterineq sunniuteqarluarpoq
Oqareernittut inuit amerlanersaasa nunami maani suliffeqartut pisuujunnginnerat Inuit Ataqatigiit paasereerpaat. Paasereerparputtaaq aningaasaqarniarnikkut ajornartorsiutit alliartuaartumik akileraartitsinikkut aaqqissinnaanngikkivut. Qinigaaffiulli siuliani akileraartarnermik allanngortiterineq aallartisagarput Siumumit Atassummillu akerlerineqartoq nangikkaanni kinguneqarluartumik sunniuteqarsinnaavoq. Akileraarutissat procentiat appartipparput ernianullu ilanngaatigineqartartoq annikitsunnguamik allanngortillugu – allannguutituannguarli taanna inuit illuutillit 75 procentiinut pitsaasumik sunniuteqarsimavoq. Taamaammat ilumuunngilluinnaqqissaarpoq oqassalluni illuutillit inuunerat Inuit Ataqatigiit nuanniillisaraat. Aamma ilumuunngilaq oqassalluni inunnik suliffeqartunik Inuit Ataqatigiit ingasattumik akileraartitsisalerniartut.

Partiit allat kaammattorpagut uagutsitulli alloriaqqeqqullugit
Inuuniarnikkut atukkat pitsaanerusut sulissutigerusuppagut. Sulineq imminut akilersinnaasariaqarpoq. Nunamilu maani aningaasat kaaviiaartinneqartut aningaasarsiornikkut siuarsaanermut inuiaqatigiinnillu piujuaannartitsinermik toqqammaveqartunik pilersitsinissamut atorneqassapput. Nutaamik eqqarsarnissaq pisariaqarpoq. Ersisaarinerit siumut nalunanngereersut pisariaqanngillat. Partiit allat kaammattorpagut uagutsitulli alloriaqqeqqullugit.

Sapaatip akunnera ataaseq qaangiuppat maanaannaq qinersinissami qinersiartortussaavugut. Immikkut qinersilernerput tamatta aningaasaatitta atornerlunneqarnerannit aallaaveqarpoq. Atornerluineq tamanna politikerinut tatiginninnermut aammalu nunatta tatiginassusaanut innarliisimavoq.

Inuit Ataqatigiinnit nunatta aningaasaataanik pissaanermillu atornerluinerit akuerinngilluinnaratsigit erseqqilluinnartumik oqaatigerusupparput. Qanitarisanik salliutitsinerit peqquserlullunilu iluanaarniarnerit akuerinngilluinnarpagut.

Naalakkersuisutut ingerlatsilluarnermi innuttaasunit piginnaatitaaneq tatiginassusilimmik atorneqartussaavoq innuttaasunullu inuiaqatigiinnullu ataqqinnittumik pisussaalluni. Naalakkersuisutut ingerlatsilluarnermi tamanut iluaqutissaq anguniarlugu nammineq inuttut soqutigisat tunulliussinnaanissaat pineqarpoq. Tamatumani ammasuunissaq, ilumoortuunissaq uppernassuseqarnissarlu pisariaqarput.

Imminut qiviarnissaq sumiippa?
Ukiup aappaa avillugu kingulleq ammasumik pissuseqarneq amigaatigisimavarput, aammalu Siumukkut Atassutikkullu imminnut qiviarsinnaanissaat amigaatigisimavarput. Ukiup aappaa avillugu kingulleq qanoq ilinniarfigisimavisiuk? Ammasuunissap annertusarnissaanut qanoq alloriaateqarniarpisi, aammalu qanitarisanik salliutitsinerit peqquserlullunilu iluanaarniarnerit qanoq ilillusi akiorniarpisigit? Qinigassanngortitassi Naalakkersuisuusimasutut pissusilersunnginnissaat qulakkeerniarlugu qanoq iliuuseqarsimavisi? 

Nutarterineq anguniakkallu ersarissut
Uagut ammanerusumik pissuseqarnissamut ersarissunik anguniagassissimavugut. Ukiuni kingulliunerusuni Inuit Ataqatigiinni nutarterisimavugut. Nutarterinerlu tamanna Inatsisartunut ataatsimullu isigalugu naalakkersuinermik suliaqartunut ingerlateqqikkusupparput.

Peqquserlulluni iluanaarniarnerit pinaveersimatinnissaat aallunnerorusupparput, taakkua inatsisitigut ingerlatsinermilu pinaveersimatinnissaat sulissutigeqqissallutigu. Inatsisartunut ilaasortat tamakkerlutik aningaasarsiornikkut soqutigisaminnik innuttaasunut ammasumik saqqummiussinissaminnut pisussaaffeqarnissaat piumasaqaatigiumavarput. Taamatuttaaq soqutigisanut allattorsimaffeqalernissaq sulissutigiumavarput, tassuunatigut inatsisartuni ilaasortat kattuffinni siulersuisunilu akuuffigisaat saqqummiunneqarsinnaalissallutik.

Ammasuuneq kingunerlunngitsumillu nalunaarsinnaaneq (whistleblower)
Pisortani atorfillit atorfimminnik annaasaqarnissamik annilaangateqaratik aningaasanik pissaanermilluunniit atornerluisunik nalunaarsinnaanngorlugit whistleblowereqarnermik aaqqissuussinissaq sulissutigeqqissavarput.

Kiisalu pingaartumik atorfilittat qaffasinnerpaamik inissisimasut eqqarsaatigalugit atorfinitsitsinerni ammanerusumik ingerlaaseqarnissaq ammaanniarparput.

Inuit Ataqatigiinniit siammasissumik suleqatiginnikkusuppugut, inuiaqatigiinni isummat assigiinngisitaartut inissaqartikkumallugit. Suleqatissanulli piumasaqaatigissavarput peqquserlunneq pinaveersaartikkumallugu naalakkersuilluarnermik ammanerusumillu ingerlatsinissaq. Nunatta naalakkersuinikkut pitsaasumik ingerlanneqarnissaa pillugu politikeritut takutitsilluartuunissamut akisussaaffik tigummivarput.

Inussiarnersumik

Sara Olsvig, Siulittaasoq
Inuit Ataqatigiit
mobil +299 52 68 58