Nittarsaateqqitaq: Inuit Ataqatigiit Kattuffiat allattaanissarsiorpoq

Aqutsinermik, inuiaqatigiit ineriartornerannik soqutigisaqarpit aamma ulapaarneq nuannaraajuk? Taava immaqa illit tassaavutit ujagarput.

Allattaanerup pingaarnertut – Inuit Ataqatigiit Kattuffiata siulittaasuanik suleqateqarluni – Inuit Ataqatigiit naalakkersuinikkut sulinerani ineriartortitsineq timitalersuinerlu, isummersornikkut aaqqissuussaanikkullu suliarissavai. Naalakkersuinikkut pissutsinik aaqqissuussanikkullu ineriartortitsinermik soqutigisaqarluaruit taava manna ilinnut suliffissatsialaassaaq.

Immaqa illit ujarpatsigit?

Allattaanerup sulinermini allaffeqarfiup ingerlalluarnissaa, naammassisaqarfiusumik eqeersimaartumillu suleriaaseqarnissaa pingaarnertut akisussaaffigissavaa. Allattoqarfiup partiip ilaasortai immikkoortortaqarfiilu kiffartuutarai aammalu kommunalbestyrelsini Nunaqarfinnilu Aqutsisuni qinigaatitai siunnersortussaavai partiimi siulersuisuunerit ulluinnarnilu aqutsisut sulinerannut tunngasutigut kiisalu Inatsisartunut ilaasortat kiffartuunneqassapput, partiip malittarisassai, naalakkersuinikkut anguniagai suleriaasiilu naapertorlugit.

Allaffeqarfimmi pisortaq tassaavoq partiimi allattaanerusoq taassumalu Inuit Ataqatigiit allattoqarfianni sulineq pisortaaffigissavaa, massakkut allattaanerup saniatigut siunnersortimik, allaffimmiumik ilinniartumillu ikiortaasumik sulisoqartoq. Pisortap allaffimmi sulineq aqullugulu suliassanik agguaassisassaaq, taassumalu suliassat assigiinngiiaartorpassuit partiip naalakkersuinikkut aqutsisui peqatigilluarlugit isumannaatsumik naammassineqartarnissaat isumagisussaavaa. Partiip aqutsisui tassaapput siulersuisuunerni ulluinnarni aqutsisut aamma Inatsisartuni ilaasortaatitat siulersuisui.

Allattoqarfimmi pisortap isumagisassaasa pingaarnerit ilagaat partiip isummersornerata ersialaartinnissaa tusagassiorfitsigut, partiip nittartagaatigut attaveqatigiiffiuisullu allat aqqutigalugit

Kiisalu siulittaasup, Inatsisartuni ilaasortat siulersuisuunerillu attaveqarluarnissaat qulakkiissavai.

Immikkoortortaqarfiit attavigilluarnerisigut taamaaliornikkullu immikkoortortaqarfinnik nukittorsaanissaq pingaaruteqarluinnartutut isigineqarpoq.

Qinnuteqartunut piumasaqaatit

Suleqatissarput ataani taaneqartunik arlalinnik piginnaanilik ujartorparput:

• Inuiaqatigiilerinermik, inatsisilerinermik assigusumilluunniit akunnattumik qaffasissumilluunniit ilinniarsimasuunissat kissaatigaarput
• Suliffeqarfimmi naalakkersuinikkut aqunneqartumi imlt/aamma allattoqarfimmi sulinermik misilittagaqarnissat kissaatigaarput
• Aqutsinermik misilittagaqarnissat kissaatigaarput
• Inuk nammineersinnaassuseqartoq, suliassanik allarnisaasinnaasoq suleqatigiuminartorlu kiisalu suliffiup nuannersumik ingerlanneqarnissaanik pingaartitsisoq ujartorparput
• Inuk suliassanik arlalinnik ataatsikkut sammisaqarsinnaasoq, puullaaqiffiusumilu eqqissisimasumik tamakkiisumillu isiginnissinnaasoq ujartorparput
• Inummik nutaarsiassanut pingaarutilinnut ilisimasassanullu malinnaasoq, tamakkuninngalu partiip sulineranut tunuliaqutsiillunilu iluaqutissanngortitsisinnaasoq ujartorparput
• Kissaatigaarput qinnuteqartoq kalallisut, danskisut, tuluttullu oqalussinnaallunilu allassinnaassasoq.

Qinnuteqartup inuttut piginnaaneri suliamullu atuumassutilimmik piginnaaneqarnera atorfinititsiniarnermi ataatsimut isigineqassapput, kajumissaarutigaarpullu soqutiginnissinnaasut kikkulluunniit suiaassuseq, ukiut, ilinniakkat, sumiuuneq, innarluuteqarneq allalluunniit apeqqutaatinnagit qinnuteqassasut.

Suut neqeroorutigisinnaavagut?

Akissarsiat sulinermilu atugassarititaasut qinnuteqartup pisinnaasai aallaavigalugit isumaqatigiinniutigineqassapput. Nuummut nuunnermi pequtit assartorneqarnissaat malittarisassat atuuttut naapertorlugit pissaaq. Najugaqarfissaq taassumalu akilersorneqarnissaa malittarisassat atuuttut naapertorlugit neqeroorutigineqarsinnaavoq.  

Atorfik pillugu annertunerusunik paasisaqarusukkuit uunga saaffiginnigit:

Juliane Henningsen

Email: jhen@ina.gl
imal.:
Oqar: 323702 + Mobil: 488148

Nassiussivissaq:

Qinnuteqaammut soraarummeersimanermi allagartat, suliffigisimasamit oqaaseqaatit kiisalu CV ilanngunneqassapput, uungalu 15. februar 2015 sioqqullugu nassiunneqassallutik:

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat
Postboks 321
3900 Nuuk

Imaluunniit qarasaasiakkut: e-mail: ia@greennet.gl

Tusarfiginissat qilanaaraarput.

Naalakkersuisut kiffartuussinissamik isumaqatigiissut annaavaat

Nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliami Naalakkersuisut Pituffik pillugu isumasioqatigereerlugit Inuit Ataqatigiit naliliinerat naapertorlugu Naalakkersuisut politikkikkut pisoq suusupagivallaarsimavaat. Taamatut suusupaginnitsigisimaneq assut eqqarsarnarpoq, ingammik nunatta aningaasaqarneranut suliaq taamak pingaaruteqartigisoq. Naalakkersuisullu siuliisa nunanut allanut tunngassuteqartunut piffissangaatsiarsuarmik atuisarnerat eqqarsaatigalugu.

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit piumasaraarput arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsunit 2013-ip qiteqqunneraniilli Naalakkersuisut qanoq akuusimatiginerat suliallu qanoq ingerlasimanera misissorneqartariaqartoq.

Misissuinerup siunertarissavaa politikkikkut qanoq qaffasitsigisukkut Naalakkersuisut pisoq qanoq malinnaaffigitigisimaneraat qanorlu isumagineqarsimanersoq. Ilanngullugu qulaajartikkusupparput piffissaagallartillugu Inatsiartut ilisimatinneqartarsimanersut, ingammik kingunissai pillugit. Ilisimavarput pisup ilarujussua qineqqusaarnerup nalaani pisimasoq, taamaakkaluartorli politikkikkut pingaarutillit pillugit attaveqatigiinneq unittariaqanngilaq. Taamanimi Naalakkersuisuugallartut partiillu akornanni pisorpassuarnik eqqartueqatigiittarsimapput – sooq una pisoq ilaasimanngila?

Taarsiiffigitinneqarnissamik imaluunniit atuinermut akiliisitsisalernissamut piumasarneq Inuit Ataqatigiit tapersersorusungaarparput, paaseqqaartariaqarparpulli suliap ingerlanerani Naalakkersuisut akisussaaffimminnik tamakkiisumik naammassinnissimanersut. Tamatuma qulaajarneqarnissaa amigaatigaarput.

Novemberimi decemberimilu saqqummerpoq qallunaat naalakkersuisui isumaqartut pisoq aallartimmalli nunatsinni Naalakkersuisut qanittumik attaveqarfigiuarsimallugit. Taamaakkaluartorli Vittus Qujaukitsoq Nuuk TV-imi 27. november Sara Olsvig-ilu oqallitsinneqarneranni Nunatta Danmarkillu akornanni attaveqatigiittarsimaneq ilisimasaqarfiginagu.

Ilimananngilluinnartutut isikkoqarpoq taamani aningaasaqarnermut naalakkersuisoq taamanikkut ilisimasaqarsimannginnissaa. Taassumami Naalakkersuisup Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamut pisoq pillugu ilisimatitsissuteqarpoq, taamaattumillu arlaatigut ilisimatinneqartarsimassalluni.

Isumaqarpugut uani pisumi suut tamarmik qulaajarneqartariaqartut. Tikkuartuiniarnermik siunertaqassanngilaq, kisianni aaqqissuussaanitta qaqugukkulluunniit tamatigullu nunatta soqutigisai aallunneqartuaannartussanngorlugit ilusilersorsimanissaa qulakkeerniarlugu – apeqqutaatinnagu kikkut naalakkersuisutut inissisimanersut kiisalu qineqqusaartoqarnersoq.

Pituffik – tamanit susassaqarfigineqarpoq

Taamatut aamma pisoqaqqippoq – Naalakkersuisut siulittaasuat Danmarkiliarpoq pingaarutilimmillu oqariartuuteqarluni Kalaallit inuiaat inatsisartulluunniit ilisimateqqaarnagit. Taama iliorneq maannamut ileqqunngorsimavoq – ileqqoq Inuit Ataqatigiit isumaat malillugu taamaatittariaqartoq.

Novemberimiilli Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisut arlaleriarlutik iliuutsillu assigiinngitsut atorlugit Pituffik pillugu oqaloqatiginiarsarigaluarpaat qisuariartinniarlugit.

Ukioq mannamiit Greenland Contractors-ip sullissinermut isumaqatigiissutaata annaanera inuiaqatigiinnut sunniuteqassaaq. Nunatta karsia kisimi eqqorneqassanngilaq, aammali kommunit. Suliffeqarfippaaluillu sullissisut eqqorneqariaannaapput, soorluttaaq aamma ilinniarfinnik annaasaqarsinnaasugut. Allatut oqaatigalugu tamatsinnut eqquissaaq tamattalu susassaqarfigalugu.

November

Qineqqusaarnerup nalaani periarfissaqarsimanngilagut tamanna pillugu §37-inik apeqquteqarnissatsinnut. Taamaallaallu periarfissarisimallugu inuiaqatigiinni oqallinneranni qaqissallugu – kisianni Naalakkersuisuninngaaniit qisuariartoqanngilaq. Kisiannimi.

26. november Nuuk TV-ikkut oqallinnermi Sara Olsvig Vittus Qujaukitsoq-lu akornanni – qinersinissamut aqaguttoq – saqqummerpoq Vittup pisoq ilisimasaqarfiginngikkaa, taannalu isumaqartoq ilisimatinneqarsimanani.

December

Naalakkersuisut nutaat atuutilersullu Sara Olsvig §37 atorlugu tamanna pillugu apeqquteqarpoq. Tamanna pivoq 19. December 2014. Apeqqutillu maannamut Naalakkersuisuniit akissallugit piffissaqarfigineqarsimanngillat.

Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliakkut Inuit Ataqatigiit qaqinniaraluarpaat, iluatitsinatilli. Tassani pisoq matoqqasumik suliarineqarsimasinnaagaluarpoq. Amerlanerussuteqartulli Naalakkersuisut isumasioqatiginiarlugit aggersarusussimanngilaat. Tamannalu eqqarsariallannarpoq, Ataatsimiititaliarmi sapaatip akunnerata tulliani Danmarkiliarniarpoq Folketingimi pisoq sammineqalerpat malinnaaffigiartorniaramikku. Ataatsimiititaliami siulittaasoq Justus Hansen-ili oqariartuuteqarpoq Naalakkersuisut ”eqqissisimatinniarlugit” pisup suliarinissaanut. Maluginiagassaavoq kalaallit inatsisartuisa qallunaanit folketingimi ilaasortanit Kalaallit Nunaat pillugu ilisimasakinnerunissartik naammagittaannarlutik atormassuk. Taavalu Danmarkiliarusunnerullutik pisoq paasisaqarfiginiarlugu, Naalakkersuisut siulittaasuat paasiniaaffiginagu.

Januar

Kisianni qularutissaanngilaq Naalakkersuisut siulittaasuat ulapittorujussuummat. Soorlu ippassaq Statsministeri ataatsimeeqatigaa, kingornalu tusagassiortunik katersortitsillutik.

Tusagassiortunik katersortitsinermi Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaatigaa Kalaallit Nunatta Danmarki peqatigalugu USA-mut piumasariniarlugu Thule Air Base atorneranut akiliisitsisalernissaq anguniarlugu. Naalakkersuisut Siulittaasuata aammattaaq oqaatigaa USA-p Pituffiup ingerlatsinermut, aserfallatsaaliuinermut kiffartuussinissamullu kiffartuussisussarsiornermut isumaqatigiissut unioqqutissimagaa

Inuit Ataqatigiit assut ajuusaarnartutut isigaat Naalakkersuisut Danmarkiliannginnerminni innuttaasut inatsisartulluunniit kiffartuussisussarsiuussineq pillugu isumartik paasissutissiissutigisallugu pisariaqartutut isigisimanngimmassuk. Taamallu pisoq tamanit annertoorujussuarmik eqqumaffigineqartigisoq soqutigineqartigisorlu. Ammasumik ingerlatsineq kiisalu suleqatigiinnissamik Naalakkersuisut siunnerfeqarnerat ujartorparput. Inatsisartut suliassaminnik akisussaaffimminnillu pimoorussisut ujartorpagut, minnerunngitsumillu iliuuseqarsinnaasut. Aamma amerlanerussuteqartut naalakkersuisut iliuusaannut isorinnillutik inissisimagaluarpataluunniit.

Attaveqarfissat

Inuit Ataqatigiinni siulittaasoq, Sara Olsvig, oqarasuaat 52 68 58

Politikkikkut oqaaseqartartoq, Naaja H. Nathanielsen, oqarasuaat 54 89 81

Siullermik Inuit Ataqatigiit-niit Innuttaasut tamaasa Naalakkersuisullu ukiortaami pilluaqquagut.

Neriuppugut suleqatigiinnissaq pillugu oqaaserpassuit 2015-mi piviusunngortinneqarumaartut.
Maannagaaq isumaqatigiissutigisinnaasagut amerlareerput. Aamma uagut inuussutissarsiornermi aningaasarsiornerulernissaq kissaatigaarput qilanaaraarpullu tamatuma qanoq anguneqarsinnaanera pillugu tamatigoortumik eqqartueqatigiissinnaalluta. Aamma Naalakkersuisut nutaat aatsitassarsiorneq pillugu siunnersuisooqatigiinnik pilersitsisoqarnissaanik siunnersuuterput tapersermassuk nuannaarutigaarput. Tamatuma anguneqarnissaa ilungersuutigisimavarput massakkullu piviusunngortussanngorpoq. Angerlarsimaffeqanngitsut imminortarnerullu immikkut isiginiartariaqarnerat pillugit Naalakkersuisut isumaqatigaavut. Tamatuma nunatta tamarmiusup eqqarsaatigineqarnissaa pingaartipparput inoqarfiit ataasiakkaat kisiisa pinnagit.
Suleqatginnikkusukkaanni tamatuma iliuutsinik malitseqartinnissaa pingaaruteqarpoq. Taamaattumik Naalakkersuisut attaveqatigiinnermut tunngassuteqartunik suliaqarnissamik aalajangiussereersimanerat tupaallaatigaarput, tassami Inatsisartut illuatungiliuttulluunniit tamatumani akuutinneqanngillat. Angallannikkut aaqqissuusseqqinniarneq pillugu arlalinnik apeqqutissaqarpugut neriuppugullu taakku Naalakkersuisunut apuussinnaassallugit. Oqaloqatigiinnissamut qaaqquneqarnissarput qilanaaraarput.

Aningaasaqarneq
Naalakkersuisut siulittaasuata, Kim Kielsen-ip, erseqqissarpaa suliffissanik nutaanik avataaniit aningaasaliisoqarneratigut pilersitsisoqartariaqarnera nalunagu. Aningaasalereerusuttulli kikkut naatsorsuutigineqarnersut qanoq atugassaqartitaassanersut apeqquterujussuuvoq. Avataaniit aningaasalersuisoqarnissaanut ammaneq oqaatigiinnarlugu naammanngilaq – tamannami angussagaanni atugassarititaasut eqqortut atuutinneqassapput. Taamaattoqanngippat oqarluartaarnerinnaassaaq.
Tamatuma saniatigut Naalakkersuisut siulittaasuata nunatta karsiata aningaasaataasa aqulluarnerusariaqarnerat eqqaanngimmaguluunniit aarleritsannarpoq. Tamatumali akerlianik innuttaaqatigiiaanut inuussutissarsiortunullu neriorsuuterpassuit saqqummiuuneqarput. Neriorsuutit nunatta karsianit akilersorneqartussat. Ullumikkut nunatta karsia pingaartumik naalagaaffimmiit aalisarnermiillu immersorneqarpoq. Aperisariaqarpugut: Kikkut neriorsuuterpassuit kusanartut akilissavaat?
2015-imut Aningaasanut Inatsisissaq qularnanngilluinnartumik nunatta ineriartorneranut innuttaasullu ataasiakkaat aningaasaqarnerannut aalajangiisuulluinnassaaq – Inuit Ataqatgiinni neriuutigeqaarput Naalakkersuisut akisussaaffitsik annertooq eqqaamassagaat nunatta aningaasaqarneranut missigersuusiulerunik.
Naligiinnginneq
Ilimanarsilluinnarpoq Naalakkersuisut ingerlatsiniarneranni nunatsinni utoqqat pissakinnerit, suliffissaaleqisut, akissarsiakittut inuiaqatiinnilu nukissaalatsinersut eqqornerliorneqassasut. Taakkumi ukiortaami oqalugiarnermi eqqaaneqanngillat. Inuuniarnikut atukkat qanoq ittut anguniassavagut? Aktiaatinik pigisaqarluni suliffeqarfiutivut kiffartuussinermullu isumaqatigiissutit qanoq anguniagaqarfiussappat ? Tamakkunatigut ingerlatsineq innuttaaqatigiinnut toqqaannartumik sunniuteqartarput akitigut suliffissaqarnikkullu. Nunarput pisuujunerulissanngilaq suliffillit inuiaqatiinnilu ingerlatseqataasut amerlisinngikkutsigit.
Naalakkersuisut atugassarititaasut pillugit akisussaaffeqarpalaartumik saqqummiussaqanngillat – tamatumali akerlianik pissaqarluartut pissakinnerillu akornanni qunnerup itinerulernissaanik kinguneqartussamik ingerlatseriaaseqassamaarput. Inuit Ataqatigiit tamanna illuatungilersussavaat, nunatsnnut tamarmut pitsaanngitsunik kinguneqartussaammat. Naligiinnginnerup annertusarnissaa pisariaqartinngilarput, annikillisassavarpulli amerlanerit inuiaqatigiit ingerlanneqarneranni peqataalerniassammata.
Naalakkersuisut siulittaasuata innaallagiamut, imermut kiassarnermullu akit nutaat ilimasaarutigai. Inuit Ataqatigiinniit akinik aalajangersueriaatsimik nutaamik eqqartueqataanissamut qilanaarpugut. Periusissaq nutaaq tamanut naapertuilluarnermik aallaaveqartariaqarpoq, nunaqarfimmiuuneq illoqarfimmiuunerluunniit apeqqutaatinnagu. Aaqqissuusinermilu nutaami aamma inuussutissarsiortut atuisullu eqqarsaatigineqartariaqarlutik.
Tulleriiaarineq amigaataavoq
Sulinermut ilangaatigineqalersussatut pilersaarutaasoq pillugu erseqqinnerusumik tusagaqarnissarput qilanaaraarput. Ilanngaatissatut eqqarsaatigineqartoq akissarsiat qanoq qaffasitsiginerat apeqqutaatinnagu atuutsinneqartussatut pilersaarutaavoq. Inuit Ataqatigiinni taamatut pingaarnersiuineq paasisinnaanngilarput. Ilanngaasiisinnaaneq pillugu suleqataarusuppugut, kisianni uagut isumaqarpugut iluaqusiiniarneq isertitakinnerusunut atuutsinneqartariaqartoq. Sulerusunnerulernissaq siunertaavoq – taamaattumillu ilanngaat isertitakinnernut atuutsinneqartariaqarluni. Taamaanngippat isertitaqarnernut akileraarnikkut kimgumut oqilisaassinerussaaq, isertitakinnerit akiligassaannik.
Oqalugiaammi inuussutissarsiortut aallarnissaasullu atugarissaarnerulernissaat piffissaq sivisooq atorlugu eqqartorneqarpoq. Taamakkaluartorli tamanna angorusullugu inatsit malittarisaassarluunniit ataasiinnarluunniit allanngortitassaq eqqaaneqanngilaq. Eqqartorneqartutuat tassaapput akileraarnikkut akitsuusersuinikkullu oqilisaassinissaq. Immaqami iluaqutaasinnaavoq, Naalakkersuisulli pingaarnersiuinissaat amigaatigaarput.

Inuit Ataqatigiinni ilaqutaariinnut politikki ataqatigiissoq kissaatigaarput
Innuttaqatigiit akornanni immikkut eqqaaneqartut tassaapput utoqqaat, taakkualu utoqqalinersiutit aaqqissuuteqqineqarnissaannik ilimasaarneqarput, aaqqissuusseqqinneq utoqqarnut pissaqarnerusunut iluaqutaasussaq pissakinnersunulli iluaqusiinavianngitsoq. Utoqqaat kisermaajusut aammalu utoqqaat utoqqalinersiat saniatigut isertitaqanngitsut annikinnerpaamik iluaquserneqassapput. Inuit Ataqatigiinni ulluni makkunani aningaasaqarnikkut ilungersuanartorfiusuni pissaqarnerit pissakinnernit salliutillugit pingaarnersiuiniartoqarnera paasiuminaatsipparput.
Naggataagut pakatsissutigaarput nunatsinni meeqqat inuusuttullu piffissami sivisunerusumi eqqartorneqanngimmata. Ullumikkut ilaqutariinnut meerartalinnut atugassarititavut toqqaannartorujussuarmik nunatta siunissaanut sunniuteqartussaapput. Naalakkersuisut timisortarfinnik iluarsaassiniarnerat ajunngilaq, ajornartorsiulli suli tassaavoq meeqqat ilaasa timisornikkut ataatsimoornerup avataaniittariaqarnerat, ilaasortaanermut akiliutissanut atortussanullu akissaaleqineq pissutaallutik, imaluunniit angajoqqaat tapersersuisinnaasut amigaatigineqarmata. Ajornartorsiuit tamanna timersortarfinni natit igalaallu taarsersornerisigut qaangerneqarsinnaanngilaq. Ataqatigiissumik ilaqutariinnut politikkeqarneq amigaataavoq tamannalu pillugu suleqataarusuppugut.

Sangujoraarneq
Naalakkersuisut siulittaasuata naalakkersuinikkut sangujoraartumik ingerlaaseqarneq uggorinerarpaa, oqarlunilu patajaassuseq anguneqarsinnaangitsoq sammivik allanngortinneqartuaannarpat. Inuit Ataqatigiinniit tamatumani Naalakkersuisut siulittaasuat isumaqatigaarput. Tamannalu tunngavigalugu naalakkersuisooqatigiilersut aaqqissuusseqinnerit aallarnisarneqareersimasut taamaatinneqarnissaannik pilersaaruteqarnerat paasiuminaatsipparput.
Sangujoraarneq aatsaat qaangiutissaaq manngertisimaarneq taamaatinneqarpat illutungiliuttullu suleqatiginissaat sunniuteqartinneqarnissaallu piviusumik soqutigineqalerpat. Qanortoq ukioq 2015 tassaagili tamatuma piviusunngortinneqarfia.

Inuit Ataqatigiit iluaraarput kiisami nalunaarusiaq saqqummiunneqarsinnaammat. Naalakkersuisulu piffissalerunik Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap oqaaseqaqqusineranut akissuteqarnissaat utaqqivarput.
Suliarlu suli naammassinngilaq, makkulu piumasarissavagut Deloittep innersuusutai malillugit:
Aleqa Hammond-p Paris-mi , Islandimilu feriarsimanermut aningaasartuutit Namminersorlutik Oqartussat akilersimasaat, akilissagai.
Kuupik Kleist-p akiligassani piaarnerpaamik akilissagai
Anthon Frederiksen akililiukkallarneqarsimanini akilissagai
Peqqissutsimut Naalakkersuisuusimasoq, ingerlaqqissimagaluaruni, tatiginninnginnermik taasitsiffigineqarsimassagaluartoq. Nunatta aningaasataanik akuerineqangitsunik atuisimasutut.
Tatiginnissinnaaneq pillugu suliaq una nammaasineqartariaqarpoq, ilinniarfigalugu, mississuisarneq annertusarlugu, inuillu ataasiakkat akisussaaffimmik naammassinninngitsut akisussaatittarlugit.
Politikerit pillugit, Nunatta aningaasaatai pillugit, inuiaqatigiinnullu ataqqinninneq pillugu.

Patajaassuseq uppernassuserlu?

Ippassaq Inatsisartuni ilaasortaq Justus Hansen (D) sassarpoq aningaasanut inatsisaagallartumut tapersersuinini peqqissimissutiginerarlugu. Aningaasanut inatsisaagallartumut akerliunera pissuteqarpoq tassunga peqatigitillugu kommuninut naligiissaarineq pillugu aalajangerneq isumaqataaffiginnginnamiuk.
Aningaasanut inatsisaagallartup akuerineqareernerata kinguninnguagut ullut pingasut qaangiutiinnartullu taama malunnartigisumik tutsiuttoqarnera Inuit Ataqatigiit assut isumakulunnartoqartippaat. Naalakkersuisooqatigiinni suleqatigiinnermi pingasunngorlugulu pissaanerup avinneqarnerani ajortoqartoq tassuuna erserpoq.

Peqataatitsisoqanngilaq
Marlunngormat aningaasanut inatsisaagallartup illuatungiliuttullu allannguutissatut siunnersuutaata ataatsimiititaliamut suliassanngortinneqarnissaat Naalakkersuisooqatigiit itigartippaat. Allannguutissatut siunnersuut atuarumallugu unitsiarallartoqarumasoqanngilarluunniit. Suleqatiginnikkususseqannginneq tamanna erngumanarpoq. Sulilu erngumanarnerulerpoq partiinut Naalakkersuisooqatigiisitaqartunut ilaasortat ilaat misigimmat iliuutsini pillugu tamanut utoqqatsertariaqarlunilu peqqissimisariaqarmat.

Pingasunngorlugu pissaanerup avinneqarnera
Justus Hansen (D) Qanoruumut oqarpoq “pisut ilikkagaqarfigisimallugit.” Inuit Ataqatigiit neriupput Justus Hansen kisimi ilikkagaqarsimassanngitsoq.
Marlunngormat pissaanermik takutitsineq pisariaqanngikkaluarpoq. Ataatsimiititaliamut suliassanngortitsinissaq Naalakkersuisooqatigiit akuersaarsimasuugaluarpassuk ilimanarpoq taamaallaat allannguutissatut siunnersuutinik ikittuinnarnik saqqummiisoqarlunilu Inatsisartunit tamarmiusunit tapersersorneqarsimassagaluartoq. Pingaaruteqartorujussuusimassagaluarporlu misissortumik apeqquteqarnissaminnut matoqqasumillu ataatsimiinnermi allannguutissatut siunnersuuteqarnissaminnut Naalakkersuisooqatigiinnut namminermut ilaasortaasuttaaq periarfissinneqarsimassagaluarmata. Akerlianilli tassa illuatungiliuttut Naalakkersuisooqatigiillu akunnerit sisamat atorlugit oqqannerat, massakkullu pisut pillugit Naalakkersuisooqatigiit nammineq ilaasortaasa ilaata tapersersuiujunnaarnerminik tamanut nalunaarnera, naalaartartut isiginnaartartullu tusaanngugalugit malinnaaffigiinnarpaat.
Neriuppugut Inatsisartut pingaaruteqarnerannik Inatsisartunut ilaasortat ataasiakkaat paarsinissaminnut sakkortunerusumik pisussaaffeqarnertik misigilissagaat. Naalakkersuisut sulinerata akunnernik arlalialunnik kinguarsarneqarnerannik tamanna aamma kinguneqassagaluarpalluunniit.

Ataatsimiititaliami sulineq pingaaruteqarpoq
Inatsisartut martsimi ataatsimeeqqilissapput, taamaattoq ataatsimiititaliat suliinnassapput. Sissuerfigisariaqakkatsinnik suliassarpassuaqarpoq. Ataatsimiititaliallu inissisimanerminnik pimoorussinissaat pingaaruteqarluinnartuuvoq. Taamaasilluta Naalakkersuisut sulinerannut Inatsisartut naqissusiinissaat qulakkeersinnaavarput. Naalakkersuisut siunnersuutaasa suliarilluagaasimanissaannik Inatsisartut qulakkeerinnittartuunissaat pitsanngorsaasarnissaallu demokratiip akorivaa tangeqarluartoq. Tamanna pingaarluartuutinneqartariaqarpoq – marlunngormat takusatsinninngarnit annerujussuarmik.

Paasissutissanik paasiniaavissaq
Naaja H. Nathanielsen,
politikkikkut oqaaseqartartoq, 548981

Nuuk, 19. december, 2014

Pituffimmi sullissinissaq pillugu isumaqatigiissummut atatillugu suliaq qineqqusaarnerup nalaani pitorarpoq. Naalakkersuisut suliamut tassunga atatillugu malunnartumik nipaassimapput. Allaammi Naalakkersuisunut ilaasortat ilaat oqarpoq suliap ingerlanera pillugu ilisimatinneqarsimanani. Suliaq Folketingimi annertuumik ukkatarineqarsimavoq. Kalaallit Nunaannut tunngatillugu Ataatsimiititaliaq ammasumik isumasioqatigiissitsivoq, tassanilu nunanut allanut ministeri ilaatigut oqarpoq sullissinissaq pillugu isumaqatigiissutip tamatigut isumaqatiginninniutigineqarnerata nalaani Naalakkersuisut qanimut akuutinneqarlutillu ilisimatinneqarsimasut. Folketingi maanna aalajangernikuuvoq suliamut tunngatillugu tuaviortumik januarimi isumasioqatigiissitsisoqassasoq. Februarip ulluisa 20-at tikillugu eqqartuussisunut annerusunut suliassanngortitsisoqarsinnaavoq, USA-mi eqqartuussivimmut maalaaruteqartarfimmut immikkut ittumut ingerlatsiviit sullissinissaq pillugu isumaqatigiissummik pinnanngitsut maalaarfigisimasaannut.

Suliaq pillugu Naalakkersuisunik toqqartumik oqaloqatigiinnissaq Inuit Ataqatigiit kissaatigisimavaat kisiannili Naalakkersuisut siulittaasuannik aammalu Nunanut Allanut Tunngasunut Naalakkersuisumik Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliami isumasioqatigiinnermut amerlanerussuteqartitsiniarluta aggersaanissamut iluatsitsisinnaasimanata. Isumaqarpugut suliami matumani Inatsisartut paasissutissat kingulliit ilanngullugit tamakkiisumik ilisimatinneqarnissaat pingaaruteqarluinnartuusoq, kiisalu suliami tassani Naalakkersuisut inissisimanerat qulaajarneqartariaqartoq.

Piaarnerpaamik pisortatigoortumik nalunaaruteqartoqassasoq naatsorsuutigaarput. Apeqquterpassuit akineqanngittuarsinnartut inunni ataasiakkaani, suliffeqarfinni kikkunnilu tamani Nunatta Karsiata siunissaanik eqqasuuteqarnermik pilersitsipput.

Ullut suliffiusut qulit qaangiutsinnagit apeqqutit akeqquneqarput.

 Tamanna tunngavigalugu Sara olsvig apeqquteqaateqarpoq:

Apeqqutit:

• Pituffimmi sullissinissaq pillugu isumaqatigiissut Naalakkersuisoqarfimmit sorlermit oqartussaaffigineqarpa? Akisussaaffigisaq Naalakkersuisoqarfiit arlallit oqartussaaqataaffigippassuk taava qanoq agguataagaava?
• Suliamut tunngatillugu Namminersorlutik Oqartussat Naalakkersuisoqarfiisa akornganni taavalu Namminersorlutik Oqartussat danskillu naalagaaffiata akornganni qanoq attaveqaqatigiittoqarsimava?
• Danskit naalagaaffiat Naalakkersuisunut ilimasaarummik saaffiginnissuteqarsimava? Taamaassimappat qanga qanorlu oqariartuuteqartumik? Saaffiginnissutigisimasinnaasaq taama ittoq Naalakkersuisut qanoq suliarivaat?
• Suliap inuiaqatigiinnut kalaallinut, imaappoq aningaasarsiornikkut, lærlingeqarnikkut, praktikkertoqarnikkut allatigullu kinguneri pillugit Naalakkersuisut qanoq naliliippat?
• Naalakkersuisut isumaqarpat ingerlatsiviup sullissinissaq pillugu isumaqatigiissummik pinnattup kalaallinit danskinilluunniit pigineqarani amerikarmiunit pigineqarnera pissusissamisoortoq?
• Isumaqatigiissutip kalaallinit/danskinit tigummiinnarneqarnissaa tapersersorlugu Naalakkersuisut arlaatigut suliniarsimappat aammalu inuiaqatigiinnut kalaallinut suliassatigut isertitassatigullu ajunngitsorsiassaqartitsiuaannarnissaq pillugu piumasaqaateqartoqarsimava?
• Sammisaq Permanent Committee-mi oqaloqatigiittarfimmiluunniit allami naleqquttumi Naalakkersuisunit qaqinneqarlunilu malersorneqarsimava? Taamaassappat qanoq qangalu?
• Naalakkersuisut isumaqarpat sullissinissaq pillugu isumaqatigiissummik tunniussinermut atatillugu piumasaasut tamarmik naammassineqarsimasut?
• Naalakkersuisut qularinngilaat isumaqatigiissutit atuuttut malittuinnarneqarlutillu akileraarutitigut isertitat qaffasissusaat siunissami maannamutut allannguuteqassanngitsoq?
• Lærlingit sulliviisa amerlassusiat allanngussanngitsoq Naalakkersuisut qularinngilaat?
• Qineqqusaarnerup nalaani taamanikkut Aningaasaqarnermut Naalakkersuisuugallartoq Nuuk TV-mut oqarpoq suliaq pillugu Naalakkersuisutut ilisimatinneqarsimanani. Taavami suliaq pillugu aningaasaqarniarnikkullu kinguneri pillugit Naalakkersuisunut ilaasortat kikkut ilisimatinneqarsimappat?
• Suliamut atatillugu oqaaseqaammini Naalagaaffiup Eqqartuussissuserisua allappoq ingerlatsivinnut akuersissummik tunniussisarnermut atatillugu piumasaqaatip attanneqarnissaa pillugu illersorlugu assortorlugulu tunngavilersuisoqarsinnaasoq taavali suliamut tunngatillugu Folketingimi ammasumik isumasioqatigiinnermi danskit nunanut allanut ministeriat arlaleriarluni oqartartoq ingerlatsivinnut akuersissummik Danmarkip tunniussisarunnaarneranut EU-p inatsisai pissutaasut. Suliap tunngasortaanut tassunga Naalakkersuisut qanoq isumaqarpat?
• Suliaq tamanna iluarsiniarlugu siunissamut sammisumik Naalakkersuisut qanoq tigussaasunik alloriaateqarniarpat?

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ilaasortartaavi  sulilerput

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni Gruppia nutaamik Inatsisartut nutaat ataatsimeeqqaarneranni inissitsiternerminut atatillugu ullualunni ataatsimoorlutik suliaqarnissamut periarfissartik atorluarpaat, tamaalilluni politiki pillugu oqallipput Inatsisartullu Ataatsimiitsitaliaanni inissat agguataarlugit. Upernaamullu Inatsisartut Ataatsimiinnissaannut piareersarneq aallartereerpoq. Inatsisartunilu sulinerup malunnaatilimmik sunniuteqarfiginissaa qilanaaraarput.

Ilaasortanngorlaat pingasut tikilluaqqoqaavut piginnaasaalu atorluarniarpavut. Tassaappullu Peter Olsen, Aasiaat, Aaja C. Larsen Nuuk aamma Iddimanngiiu Bianco, Tasiilaq.

Inatsisartut nutaamik inissitsiterlutik ataatsimiinneranni Naalakkersuisooqatigiilersunut pissaanerup siammarnissaa siunertaralugu Inatsisartut Ataatsimiitsitaliaanni siulittaasoqarfiusinnaasut Ataatsimiitsitalianiluunniit siulittaasumut tulliuffiusinnaasut illuatungiliuttunut tunniunneqarnissaat siunnersuutigigaluarparput. Saaffiginnissulla taanna Naalakkersuisuutitaqartut arlaannaataluunniit akerusussimanngilaat. Taamatut IA-p siunnersuuteqarnera siulliunngilaq. Partiit anginerpaajugallaratta siulittaasoqartitsisinnaanerit illuatungiliuttunut taamani neqeroorutigisimagaluarputtaaq, itigartinneqartumik.

Akisussaaffiit

Agathe Fontain, IA-gruppimi siulittaasutut ingerlaqqippoq tullersortigalugu Naaja H. Nathanielsen.

Politikikkut oqaaseqartartunngorpoq: Naaja H. Nathanielsen.

Attavigineqarsinnaasut:

Agathe Fontain,

IA-Gruppimi siulittaasoq/IA-Gruppeformand

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat allattaanissarsiorpoq

5. januar 2015 imaluunniit isumaqatigiissuteqarnikkut sulilersussamik

Naalakkersuinikkut pikialaarfiit qeqqani sunniuteqaqataarusuppit?
Inuit Ataqatigiit Kattuffianni (IAK) tamatigoortumik partiimi allattaanissarsiorpugut:

Suliassat

Allattaanerup pingaarnertut suliarissavai Inuit Ataqatigiit Kattuffiata aaqqissuussaanikkut malittarisassai politikkikkullu siunertai malillugit allaffeqarfiup ingerlanneqarnissaa sullissinerlu. Immikkoortortaqarfinnut attaveqarneq nukittorsaanerlu.

Partiip iluani siunnersuineq,  Inatsisartunilu ilaasortanik siunnersuineq, sullissinerlu. Ilanngullugu Inatsisartuni ilaasortat avammut attaveqarnerannut suleqataaneq – ingammik tusagassiuutinut tunngasunik sullissineq.

Inatsisartut inatsisiliortutut sulineranni annertuumik inatsisilerineq aningaasarsiornerlu sammineqartarput, taamaattumik inatsisilerinermik aningaasarsiornikkullu tunngasunik misilittagaqarnissaq iluaqutaassaaq.

Ilinniarsimasat

Ilinniagaqarluarsimanissaq, nammineersinnaassuseqarneq, kalaallisut danskisullu oqaasiinut oqaluttariarsornikkut allattariarsornikkullu piginnaasaqarnissaq piumasaqaataapput. Kattuffilerinikkut allatigulluunniit ilinniarsimanermi suliffigisimasamiluunniit inuiaqatigiilerinermik pissutsinik sammisaqarsimanissaq iluaqataassaaq.

Inuttut pisinnaanermik piumasaqaatit:

• Isumassarsiullaqqinneq
• Namminersorlutit suliaqarsinnaaneq sungiulluarsimassavat aammalu suleqatikkuminartuussallutit
• Suliffeqarfimmi ulapaarfiusaqisumi sulianik assigiinngitsunik ataqatigiissaarilluarsinnaaneq, puullaaqinaveersaarsinnaanerlu pisariaqarpoq
• Inuiaqatigiinni allanngorartuartumik ineriartorneq soqutigisaqarfigalugu nalilersuisinnaaneq
• Misissueqqissaarnernik nalilersuinernillu ingerlatsisinnaaneq, kiisalu siunnersuutit nassatarisaannik nalilersuisinnaaneq siunnersuisinnaanerlu

Inuit Ataqatigiit suliffittut

Maannakkut Inuit Ataqatigiit 11-inik Inatsisartuni ilaasortaatitaqarpoq. Allattoqarfimmi suleqatigissavatit siunnersorti, allaffimmioq kiisalu Inatsisartuni ilaasortat.

Atorfeqarneq

Atorfininnermi isumaqatigiissut Inuit Ataqatigiit atorfeqartitsinermut ataatsimiititaata allattaaneq peqatigalugu isumagissavaat. Ulluinnarni suliassanik akisussaaneq Inuit Ataqatigiit Kattuffiannit isumagineqassaaq.

Akissaatit atorfeqarnermilu atugassarititaasut ilinniagaqarneq misilittagaqarnerlu malillugit isumaqatigiinniarnikkut inissinneqassapput.

Nuunneq / Ineqarneq

Pigisat Nuup avataanit Nuummut nuunneqarnerat aalajangersakkat atuuttut naapertorlugit akilerneqassaaq. Inissaqartitsisinnaaneq periarfissaavoq, maleruagassallu atuuttut malillugit inigisamut akilersuisoqassalluni.

Atorfik pillugu annertunerusunik paasisaqarusukkuit uunga saaffiginnigit:

Juliane Henningsen

Oqarasuaat:

Email: jhen@ina.gl imal.: Oqar: 323702 + Mobil: 488148

Qinnuteqaammut soraarummeersimanermi allagartat, suliffigisimasamit oqaaseqaatit kiisalu CV ilanngunneqassapput, uungalu nassiunneqassallutik:

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat
Postboks 321
3900 Nuuk

e-mail: ia@greennet.gl

Qinnuteqaatit 02. januar 2015 anngutereersimassapput.

Ataatsimoorneq, toqqissisimaneq ineriartornerlu? Naalakkersuisooqatigiinngortut atatillugit naameqqinnaaq!

Ullumi Naalakkersuisut aningaasanut inatsisaat aaqqiissutaagallartoq Inatsisartuni amerlanerussuteqartut akuerivaat. Tamanna pivoq ataatsimiititaliamut suliassanngorteqqaarnagu taamaalivorlu itisiliissutinik apersuinissamut illuatungiliuttut periarfisseqqaarnagit. Naalakkersuisooqatigiit siuliisa mattussisarnerannik pissaanerlu atorlugu anneruniartarnerannik maannakkut Naalakkersuisooqatigiilersut taamatut nangitsinerat demokratimut alianartuusoq Inuit Ataqatigiit isumaqarput.

Aningaasanut inatsit aaqqiissutaagallartoq Inuit Ataqatigiit akerlerinianngilluinnarpaat. Pinngitsoorneqarsinnaangivippormi. Inuilli Ataqatigiit arlalinnik paasisaqarfigerusutatsinnik qaqitaqaraluarput ataasiakkaanillu allannguutissatut siunnersuusiorsimalluta. Tupinnaqaarli tamakku Naalakkersuisooqatigiit tusaanianngimmatigilluunniit!

Allanik peqataatitsinissamut tusarnaarnissamulluunniit Naalakkersuisooqatigiit qununnguatsiarnerat Naalakkersuisooqatigiit sanngiitsuunerannut ersiutaavoq. Illuatungiliuttunut innuttaasunullu atituumik suleqatigiinneq, isertuanngissuseq aammalu uppernassuseq pillugit Naalakkersuisooqatigiit oqaatsitik ilumoorukkitik takutissallugu pitsassuarmik periarfissartik atunngitsoorpaat.

Inuit Ataqatigiit makkuninnga paasisaqarusukkaluarput:

• Ungasissumut attaveqaqatigiinnermut akitsuutip qaffanneqarnerata nassuiarneqarnissaa: suut pissutigalugit aamma sooq massakkut?

• Naligiissaarinermut aaqqissuussinermut tunngatillugu iluseq nutaaq KANUKOKA-mit pisoq aalajangiinerminnut Naalakkersuisut tunngavigerusutaat eqqartorneqassasoq kissaatigigaluarparput. Paaserusussimagaluarput naatsorsuinermi suut tunngavigineqarsimanersut, siusinnerusukkut siunnersuutigineqarsimasuninngarnit sukkut allaassuteqarnersut aammalu ilusermut ataavartumut imarisamigut siunnersuut Naalakkersuisut eqqarsaatersuutaannut qanoq ililluni tulluartuunersoq. Ilutsip nutaap ataavartup suliarineqarneranut Inatsisartut qanoq ilillugit peqataatinniarneqarnersut aamma paaserusussimagaluarparput. Tassami ullut 14-it piffissaralugit inatsisissatut siunnersuummik saqqummiussigaanni inatsillu piviusunngortinneqassasoq ilimagigaanni arlaannik eqqarsaatersuuteqareerlunilu ilisimasassanik peqareersimasariaqarpoq
• • Nunatta Karsiata amigartoornera sumut killissimanersoq nalinginnaasumik paaserusussimagaluarparput. Missingersuutinik malittarinneqqinneq ungasinngitsukkut saqqummersinneqartoq septemberip naalerneraneersuuvoq maannalu tassa decemberi qiteqqusimalersimavarput. Aammattaaq ukioq naatinnagu qanorlu annertutigisumik ilassutitut aningaasaliissuteqartoqarnissaanut qinnuteqaatinik tigusaqarnissaminnut Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliaq ilimasuuteqassanersoq paaserusussimagaluarparput.

   

  • “Test-lab” pillugu pilersaarut 3,7 millioner koruuninik akeqartoq inatsisaagallartumit peersinneqassasoq aningaasanullu inatsisissavimmut ikkunneqassasoq piumasarisimagaluarparput – peqqissaartumik suliarineqarsinnaajumaarmat.

   

  • Campus Kujalleq pillugu suliniutip akitsorsaanera Naalakkersuisut nassuiaateqarfigissagaat piumasarisimagaluarparput. Akerliunngilagut, taamaallaalliuna paasissutissinneqarnerunissatsinnik kissaateqaannartugut.

   

  Ajoraluartumilli tassa paasinarsivoq politikkikkut sulinermi ataqqeqatigiinnerup tunngaviusumik pingaartinneqarnissaanik Naalakkersuisooqatigiit oqalunnerat oqarluartaarutaannaasoq. Tassami illuatungiliuttut peqataatikkumaneqanngillat.

   

  Oqaaseqartittakkatta oqalugiaata kakkiupparput.

   

   

  Attavigisassaq

  Naaja H. Nathanielsen, 548981

Oqaaserpassuit kusanartumik katitikkat

Naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissummut Inuit Ataqatigiit oqaaseqaataat

Ullut pissanganarlutillu unamminartut Kalaallit Nunaata parsiarpai. Aningaasaqarnerput tatisimaneqarpoq. Namminersorneq pillugu isumaqatigiissut kommunillu kattussuunnerat inuiaqatigiinnut misinnarput, ajunngitsumik ajortumillu. Politikeriusugut tulleriiaarinitsinni sukannernerulernissarput takusarneqaatigaarput.

Akisussaaffeqarneq oqarluartaarusersornerminngarnit piumavarput

Taamaattumik Inuit Ataqatigiinnut pingaarsimavoq Siumup, Atassutip Demokraatillu naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissutaat atuaqqissaassallugu. Quppernerit amerlasuut atorlugit siunertatsialaat allaatigineqartut ukiuni tulliuttuni Naalakkersuisut politikkiannut sinaakkusiipput. Isumaqatigiissut pitsaasortaqartoq takuarput qilanaarpugullu suliassaqarfiit ukutserluuginagu sikiimiffigisinnaasagut arlallit akisussaaffimmik tiguseqataaffiginissaannut. Taamatut oqareerluta misigivugut assigiinngitsorpassuaqartoq illuatungaaniit isigalugit erseqqissaavigineqartariaqartunik. Taamaasiornissaq pisariaqarpoq aningaasaqarneq iluarsineqassappat aammalu innuttaasut akornanni nunap immikkoortuani sorlermi najugaqarneq inuuniarnikkullu atugarisaqarneq tunngavigalugit naligiinnerulernissaq qulakkeerneqassappat.

Imminut assortornerit uninngasarfiat

Aaqqissuusseqqinnerit pisariaqarnerarlugit partiit tamarmik nipituumik oqaluttut qineqqusaarnerup nalaani tusarpagut. Siusinaartumik pensiuunisiat, pensiuunit, akileraarutit illuuteqarnerullu tungaasigut aaqqissuusseqqinnertigut suliniuteqartoqassasoq naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissummi allassimasoqarpoq. Nuannaarutigaarput tamanna. Kisiannili aaqqissuusseqqinnerit tamakku qanoq piviusunngortinniarlugit tigussaanerusunik siunnersuutit takujuminaatsittorujussuuagut.
Isumaqatigiissummi allassimasut ilaat arlallit imminnut assortorpasissut tupigisuutigalugit atuarpagut – innuttaasut tamarmik atugarisaat pitsaanerulersinneqassasut ilaanni allassimavoq allatigulli allassimalluni agguaasseqqinnikkut aningaasarsiornikkut politikki nammaqatigiiffiunerusoq qulakkeerneqassasoq. Naalakkersuisooqatigiit kusannatigissagaluarpaat nunujunnaarlutik oqaasissatik aniatittuugunikkit sutigullu sipaartoqartariaqartoq sutigullu aningaasaatigisanik paarlaatiterisoqartariaqartoq erseqqivissumik tikkuarlugu. Taamaasiussagaanni sapiissuseq assoruungaarlunilu sulinissaq pisariaqarpoq.

Suut tamaasa piumaneqartut

Nunap immikkoortui naapertuilluarnerusumik ineriartortinneqartariaqarnerarlugit partiit tamaqqinnaamik qineqqusaarnerup nalaani aamma oqalupput. Najukkat inukinnerusut ukkatarineqarnerulernissaat kissaatigigipput Inuit Ataqatigiinnit aamma erseqqissartarsimavarput. Nunaqarfinni illoqarfinnilu minnerusuni nukissat ataavartut ineriartortinneqassasut namminersorlutillu inuussutissarsiutillit allaffissornikkut eqaallisaaffigineqassasut tikkuarsimavarput. Tamakku naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissummut ilanngunneqarsimapput.
Ataqatigiinngilertoqarporli ingerlatseqatigiiffiit pisortanit pigineqartut namminersortunngorsarneqassasut aalajangiusimativillugu Naalakkersuisooqatigiit qaavatigut nalunaarutigimmassuk. Isorliunerusut pitsaasumik toqqissisimanartumillu sullinneqarnissaannik qulakkeerinninniarnermut tamanna ataqatigiinngilluinnarpoq. Tassungattaaq atatillugu kissaatigaarput Naalakkersuisooqatigiit erseqqivissumik oqassasut ingerlatseqatigiiffiit inuiaqatigiinnit pigineqartut pingaarnersaasut ilaat namminersortunngorsarniaatigalugit illoqarfiit nunaqarfiillu akornanni naligiinnerulernissaq qulakkeerniarlugu qanoq iliornialersaarnertik tamanut nalunaajaatigalugu.

Aningaasartuutissat ikinnerpaamik milliardinik akeqartussat

Neriorsuutit qilertaliat kusanartut nerriviusap juullerpalaartup qaavani pinnersaataapput. Imaalerianngitsorli aamma ulluinnanngortussaavoq. Piviusut tamatsinnut inngianarput tamattalu ilimasuutitsinnik nalerisaasariaqarpugut. Missiliorparput 1 milliard kroner sinnerlugu naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissut aningaasartuuteqarfiussasoq. Soorlu qineqqusaarnerup nalaani taakkartorneqartoq aalisagaatitsinnit amerlanerusunik isertitsinerulernissaq kisiartaavoq nunatta iluamik aningaasaqaatigilersinnaasatuaa. Aalisarnerup aningaasarsiutigilluarnerulernissaa qulakkeerniaqataaffigerusuttorujussuuarput, tassanili tulleriiaarininissaq pisariaqarpoq. Apeqqutaavoq tulleriiaarinissaq pillugu Naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiilersinnaassanersut aammattaarlu tassuuna oqimaatsunik aalajangiinissamut sapiissuseqarsinnaassanersut.

Piffissaq apeqqutaalluinnarpoq

Isertitat atukkallu qaammammiit qaammammut ukiumiillu ukiumut equngajartorput. Qanoq iliuuseqalertornissarput pisariaqarpoq. Inuit Ataqatigiit piareersimapput oqimaatsunik aalajangiinissanut akisussaaffimmik tiguseqataassallutik. Piumasaqaatigaagut akisussaassuseqarnissaq nammaqatigiinnissarlu.
Oqaluuserisassat tamaasa oqaluuserineqarnissaannut qilanaarpugut. Minnerunngitsumillu qilanaarpugut aaqqissuusseqqinnissat pisariaqavissortut aammalu sammisassat angisuut aalajangiiffigineqartussat pillugit Inatsisartut ataatsimiittarfiani silataanilu isumaqatiginninniarnernut peqataanissatsinnut.
Erseqqissarusupparput inuk pinnagu sammisarli malersorlugu kinguneqartussamik illuatungiliuttuulissagatta.

Naggataatigut Inuit Ataqatigiit tungaannit Naalakkersuisortaat Inatsisartortaallu pilluaqqorusuppagut.
Annertunerusumik paasiniaaffissaq:

Sara Olsvig,
mobilnr. 526858
Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Inuit Ataqatigiit nukittuumik kinguneqartussamillu illuatungiliuttuussaagut

Naalakkersuisooqatigiit nutaat pilluaqquagut qinigaaffimmilu aallartittumi ingerlalluarnissaannik kissaallutigit.

Inuit Ataqatigiinnit suleqatigiissutigineqarsinnaasut salliutillugit isumaqatiginninniuteqarnernut takkuttarpugut, partiitut akissussaaffimmik annertuumik tigummiaqarnerput ilisimaarillugu.

Inuit Ataqatigiinnit naaperiutinik arlalinnik saqqummiussaqartaraluarpugut. Urani pillugu Inatsisartut nutaajusut innuttaasunik taasititsisoqarnissaanik aalajangiinissaannik siunnersuuteqaraluarpugut. Aamma siunnersuuteqaraluarpugut innuttaasut taasinikkut apeqqutit arlallit, soorlu nutaamik killiliinissaq Siumup kissaatigisaa, isummerfigisinnaagaat.

Inuit Ataqatigiinnit Naalakkersuisooqatigiinngorlaat nuna tamakkerlugu inuussutissarsiutillu tamakkerlugit iluaqutigisassaannik ajunngitsumik angusaqarfiulluartumillu suleqatigiinnissaannik kissaappavut. Naalakkersuisooqatigiit aningaasanut inatsit 2015-moortoq pillugu suleqatigilluarnissaannut qilanaarpugut, suliarlu tamanna nunatta aningaasaqarnerata ilungersunartumik inissisimaneranit aallaaveqartariaqartoq isumaqarpugut. Piffissami qanittumi angallannermut attaveqarnermullu, inuiaqatigiit aningaasaqarnerat inuussutissarsiornerillu sinaakkutissaat pillugit siammasissunik isumaqatigiissusiorfiginissaat peqataaffigissallugit qilanaaraarput.

Tamatuma saniatigut ukiuni tulliuttuni Inuit Ataqatigiinnit makkua immikkut sammisarissavagut:
– Meeqqat atuarfiat, nuna tamakkerlugu meeqqat inuunerminni naligiinnik periarfissaqartikkumallugit.
– Nunaqarfinni illoqarfinnilu minnerni avatangiisinik mianerinnittunik ingerlatsivinnut aningaasaliinissat.
– Suliffissaaleqinerup akiorneqarnerani inuusuttut suliffissaaleqisut immikkut sammineqarnissaat.
– Naalakkersuinikkut ingerlatsilluarneq suleriaatsillu ammanerulernissaat.

Inuit Ataqatigiit apeqqutit artornarsinnaasut qaqinneqartarnissaannut oqallisigineqarnissaannullu qulakkeerinnittuussaagut. Nuna tamakkerlugu innuttaasut naligiinnerusumik atugaqalernissaat aaqqissuusseqqinnikkut anguneqarnissaa sukataarutigissavarput.

Sara Olsvig
Inuit Ataqatigiit

Inuusuttut Ataqatigiit: Suleqatigiinneq avaqqunneqarsinnaanngilaq

Inuusuttut Ataqatigiinni qinersinerup inernera ataqqillugu nunatta aqunneqarnera tatiginartumik patajaatsumillu aallarteqqittarialersoq isumaqarpugut. Taamak ingerlatsinissami suleqataanissarput qilanaaraarput.

Qinersinerup inernerata takutippaa aammalumi qinersisartut amerlanerpaartaasa kissaatigaat nunatta aqunneqarnerani avissaartuunneq qimallugu suleqatigiinneq pisariaqavissoq. Tassanilu pingaarluinnarpoq qinikkat ataasiakkaat partiillumi pissaaneqarusunnertik tunullugu nunarput sullittariaqaraat. Unammilligassagummi ataatsimoorluta aaqqittariaqavippagut.

Suleqatigiinnissami pilliuteqarsinnaaneq ammaffigisassaavoq. Pingaarportaaq illuatungeriilluni imminut ataqqeqatigiilluni tusarnaarsinnaaneq, isummallu naapitinnissaanut piumassuseqarnissaq. Inuusuttut Ataqatigiit neriuutigaat isumaqatigiinniarnerni illuatungeriilluni aporfigisinnaasat siulliunnagit naapeqatigiiffiusinnaasut salliullugit sulisoqartariaqartoq. Isumaqatigiiffiusummi akerleriissutasuniit amerlanerusut upperigatsigu. Avissaartuussimanermiit suleqatigiinnermut alloriarnissaq piffissanngorpoq. Aqqusinermi avissaartinniarlugu aalingersimagaanni naapiteqqinnisaanut periarfissaqarpoq. Piumassuseqartullu tamanna naammassisinnaavaat.

Qinersineq 2014 – Qujanaq

Inuit Ataqatigiinnit qinersisitsinnut 9776-nut qamannga pisumit qujassuteqarusuppugut. Qinersisivut tamarluinnarmik nuannaarutigeqaavut tatigineqarnerpullu politikkikkut sunniuteqarluarnissamut atussavarput.

Partiinut allanut aamma qujassuteqarusuppugut. Inuit Ataqatigiinnit suleqatigiinnissaq qilanaaraarput. Suleqatigiinnissami nunatta ataatsimoortinnissaa politikkikkullu sunniutilimmik sulissutiginissaa qitiutissavarput.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qineqqusaartunut tamanut aamma qujarusuppugut. Aqqanillit iserput. Inatsartunut ilaasortaatitavut nutaat siulersuisuunivullu ullumikkut ataatsimiissapput ulluni tulliuttuni isumaqatiginninniuteqarnissat piareersarfigissallugit.

Inuiaqatigiit innuttaasullu tamakkerlugit juullip aallartinnerani toqqissisimanartumik nuannersumillu atugaqarnissaannik kissaappavut. Sapaassuit siullianni pilluassamaaritsi.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Sara Olsvig
Inuit Ataqatigiit

Kikkut tamarmik nalunngilaat Naalakkersuisut isasoormata Aleqa Hammond-ip nunatta karsianiit atornerluinerata kinguneraniik. Innuttaasut Siumumit qaammatit 18-t  nunatta mamianartulianiit aqunnerlunneqarnera naammagilersimavaat.

Innuttaasullu naammaginnilernerannut aallaavia tassaavoq Aleqa Hammond aamma Vittus Qujaukitsumiit naalakkersuisooqatigiit kanngunartuliarpassuarnut isiginngitsuusaartarsimaneri. Inatsisartunut ilaasortat Siumumi Atassummiillu isit tappiitsut makku takorusussimanngilaat:

Kusanaatsuliat
Atorfillit qaffasissumiittut soraarsissimaneri, selskabini siulersuisuni atorfillit soraarsitsiortornerit ikinngutigisaniillu atorfinitsisarnerit, Namminersorlutik Oqartussani sulisut qimarrattut – pissutaalluni naalakkersuinikkut qullersat suleqatigineqarsinnaanginneri, politikkikkut imminnut iluaquserniarluni sulinerit, innuttaasunit avissaartutsitsinerit aamma kommuneni avissaartuunerujussuaq pilersinneqarpoq, ilaatigut nalimmassaaneq pillugu Vittus Qujaukitsumiit aamma Siumumiit atornerlunneqarnera pisuulluni Kommuneqarfik Sermersooq atorfilippassuit soraarsitaaneranik kingunilimmik, kammalaatinik atorfinnik qaffasissumik atorfinitsitsisarnerit, innuttaasut apeqqutinut pingaarutilinnut avissaartuutitsinerujussuit, soorlu URAN aamma nultolerance pillugu il.il.

Tamat oqartussaaneranut sumiginnaaneq
Inatsisartut ukiaq ataatsimiingilaataani innuttaasut Siumumut naalaakkersuisooqqatigiinnulu naammaginnilernerannut aallaavia takuneqarpoq. Tassani inatsisartunut ilaasortaasut, tassalu Siumumiit aamma Atassummiit takuneqarsinnaavoq isit tappiitsoq atorneqarsimasoq qaammatini 18-ni, tassanilu demokrati sumiginnarneqarsimavoq aamma Inatsisartuni atorfeqarnerminni ileqqorissaarnissamik pissuseqarnissaq soqutigineqarsimanani.

Naalakkersuisut siulittaasuanut anngaaginnartut
Soormitaavaana taava suleqatigiini isiginngitsuusaarnerit taamak pisimasut, naggataani balloni qaarluni? Uanga isumaqarpunga soqutigittaaneq aamma akuersaaginnarneq pissutaanerpaasimasoq naalakkersuisooqatigiinniit anngaaginnartuusimammata Naalakkersuisut siulittaasuaniit aamma Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumiit.

Innuttaasut sullilluarneqarnissaat
Inatsisartunut Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qineqqusaartutut oqaatigissavara uanga innuttaasut siunissami inuunermikkut atugaat pitsaasuujuarnissaanut suleqataassagama, aamma sumilluniit qularutigineqassanngimmat sulissutigiuvassagakku Inatsisartuni sumilluuniit atornerluisoqannginnissaa suleqataaffigissagakku. Aamma partiita iluanni.

Inussiarnersumik Inuulluaqqusillunga

Terkild Huusum – Isaksen

Nuummi Inuit Ataqatigiini siulittaasoq aamma
Inuit Ataqatigiit sinnerlugit inatsisartunut sassartoq
Mobil 58 96 34

Agathe Fontain-imiit

Utoqqaat ilisimasasaat Inuit Ataqatigiit pisuussutitut isigaat. Tamaammat utoqqaat misilittagaasa atorluarneqarnissaat pingaaruteqartutut isigaagut, atorluarusullugillu. Utoqqaat namminneq angerlarsimaffimminni sivisunerpaamik najugaqarsinnaasariaqarput.

Taammatulli oqareerluta, paaqqutarineqarnissaminnut pisariaqartitsisut inissaqartinnissat pingaartilluinnarparput. Takusartagariligarput utoqqaat ilaasa utoqqaat illuanni utaqqineq pissutaalluni, napparsimavinni sivisuumik uninngatitaasarnerat pinngitsoortinneqartariaqarpoq.

IA-p puigortartunngortut ikiorserneqarnissaannut periusissiaq ingerlateqqissavaa
Puigortartunngortut amerliartornerat eqqumaffigineqartariaqarmat, ikiorserneqarnissaannut periusissiaq Inuit Ataqatigiit Naalakkersuinikkut suliaraat. Pui-gortortunngortut ataqqinartunik inuuneqarnissaat anguneqartariaqarpoq.

Kinguaarit attaveqarluarnissaat pingaartipparput
Meeraqarmat utoqqarnik amigaateqartunik, meeraaqqerivinni, meeqqerivinnilu, atuarfinnilumi utoqqaat peqataatinnerunissaat ujartorparput aqqutissiuuserusullutalu, kinguaariit utoqqaallu periarfississallugit peqataatigiinerunissaannut. Nunatsinni ineriartorneq sukkasoorujussuummat, kinguaarit attaveqarluarnissaat, imminnullu ataqatigiiluarnissaat pingaaruteqarpoq. Kinguaariimmi atugaat assigiinngitsorujussuummata, pisariaqartinneqarpoq atuakkat kisiisa aqqutiginagit, toqqaannartumilli oqaloqatigiinnikkut attaveqarsinnaanissaq. Oqaluttuanik tusarnaaneq ilinniarfiuvoq pitsaanerpaaq.

Inissiat utoqqarnut tulluartut pisariaqarput
Inissiat utoqqarnut tulluartut pisariaqarput, amerliartortittariaqarpagullu. Qulakkeerneqassaarlu pitsorlutunut inatsisip malinneqarnissaa.

Akileraartarnerup aaqqissuuteqqinnera tutsuiginartuusariaqarpoq
Akileraartarnerup aaqqissuuteqqinerani akissaatikinnerpaanut iluaqusiisoq, utoqqartatta atugarissaarnissaanut aqqutissiuussisoq akileraarnerlu imminnut ataqatigiissut suliarineqassapput. Utoqqaalli assigiingitsuunerat puigorneqassangilaq pingaartinneqassallunilu. Utoqqaat ilaat suleqataasunik paaqqutarineqarnissamik pisariaqartitsipput ilaqarpulli inuiaqatigiinni suleqataallutik peqaarusuttunik, nammineq kajumissutimikkut.  Inatsisit immikkut tapertariissapput naalleraannatik. Inuuneq isumaqasaaq, qanorluuniit ukioqaraluaraanni.

Attavissaq Agathe Fontain, mobil 48 45 31

Ajornartoorneq piviusuuvoq

Nunatta karsiata amigartooruteqarujussuarnerata ilisimaneqalernerata kingorna akisussaaffimmik qimarratiginninneq imaaginnalerpoq!

Vittus Qujaukitsup oqaatigaa isertitassaagaluit piviusunngunngitsoornerat ”taamaallaat” ajornartorsiutaasoq. Kisiannili taamaattoqarnera ajornartorsiornerujussuarmut takussutissaavoq. Nioqqutissanik eqqussuineq appariartorpoq, tamatuma kinguneranik atuineq annikillivoq inuussutissarsiornikkullu pilersinneqartut annikillillutik. Aamma tamakku kinguneranni suliffissat ikilipput akileraarutitigullu iseritassaagaluit apparlutik. Innuttaasut akornanni aningaasaqarnikkut ajornartorsiortut amerliartorput suliffeqarfiillu isertitaat ikiliartorlutik. Taamaammat Kim Kielsen-ip Qujaukitsup aningaasaqarnitsinnik auqtsinera tatiginarnerarlugu oqarnera tupinnarluinnarpoq. Allaat Vittu aningaasaqarnermik aqutsilluarnerarlugu qanittukkut oqarpoq. Tamatumunnga oqaannassaanga ”isumaqataanngilluinnarpunga”!

Ukiup aappaata affaata ingerlanerani tukalluinnartumik naalakkersuisooqatigiiusut imminnut qiviarsinnaannginnerat eqqumiigilluinnarpara. Inuiaqatigiit aaqqissuussaanerannut tunngaviusumik alakkaamasaqarneq amigaataalluinnarpoq. Kielsen-ip Qujaukitsullu inuiaqatigiit ajornartorsiornerannut akisussaaqataanerannik paasininneq amigaataavoq. Pissutsit tamatsinnut ilungersunartorsiortitsisussaapput – pingaartumik pissakinnerunersusunut.
Inuit Ataqatigiit naalakkersuinikkut oqariartuutaannut amerlanerusut akisussaaqataarusunnerat maqaasivara: ajornartoorneq piviusuuvoq. Akileraarnikkut oqilisaassiniarneq imaluunniit tanngassimaarutissatut pilersaarussuit kisimik eqqartorneqassanngillat.
Inuit Ataqatigiit innuttaaqativut peqatigalugit siuuttunngornissamut piareersimapput. Inuiaqatigiit sapinngisamik annernanngitsumik eqqugaanissaat ilungersorluta sulissutigissavarput. Nalunngilarput inuiaqatigiittut pisoorsuunnginnatta inuppassuillu aningaasaqarnermikkut ilungersunartorsiormata – namminneq illuuteqartut ilanngullugit. Inuit pilersitserusunnerannik ipisitsiniarneq kikkunnulluunniit iluaqutaanngilaq. Piumassuseq nukittorsagassaavoq tamatumalu aaqqissuusseqqinnikkut nutaanillu suliniuteqarnikkut piviusunngortinnissaa  piareersimaffigaarput. Eqqunngitsunik qineqqusaaruteqarnikkut pissaanermik tigusiniartuunngilagut.
Innutaasut pillugit peqataavugut, innuttaasut pillugit sulivugut. Pissutsilli piviusut paquminartutut isiginagit erseqqissuliorluta oqaluusererusuppagut. Inuiaqatigiit kalaallit eqqortunik paasisaqarusunnerat ajornartorsiornerlu qaangerusullugu nukittuneruleqqullutalu suleqataarusunnerat upperaarput.

Qineqqusaarnerup ingerlanerani arlaleriaqalunga tusarpara Inuit Ataqatigiit-nngooq erniat akileraarutitigut ilanngaatigineqarsinnaanerat atorunnaarsinniaraat. Tunngavilersuutigineqartoq tassaavoq Inuit Ataqatigiit Demokratillu qinigaaffimmi kingullermi erniat ilanngaatigineqarsinnaanerat 100%-miit 90%-imut apparsimammassuk.

Piviusoq

• Akileraartarneq Atugarissaarnerlu Ataatsimiititaliarsuup inassutigaa ernmiat ilanngaatigineqarsinnaanerat ukiut qulit ingerlaneranni atorunnaarsinneqassasoq. Inuit Ataqatigiit erseqqissumik oqaatigaat taamaliornissaq piareersimaffiginagu.
• Erniat ilanngaatigineqarsinnaanerisa 100 %-miit 90 %-imut appartinnerani aamma nuna tamakkerlugu akileraarut procentimik ataatsimik appartinneqarpoq. Taamaattumik taamatut akileraarutinik appaanerup ilanngaasin-naanerullu appartinnissaanik aalajangiinerit kingunerat tassaavoq illuutillit amerlanerusunik aningaasaateqalernerat.

Neriorsuutit

Politikkikkut neriorsuivallaarnissaq ulorianartuusinnaavoq. Akileraartarnikkut aaqqissuussaanerup allanngortariaqarnera assortorneqarsinnaanngilaq. Ullutsinnut naleqqutinngilaq aningaasarsiornikkullu ineriartortitsinissamut kaammattuutaanani. Inuit Ataqatigiit allannguerusullutik qineqqusaarput. Inuiaqatigiit aningaasarsiornikkut inuppalaassutsikkullu nukittorsarusuppagut. Nalunngilarput nunatsinni pisoorujussuarnik inuppassuaqanngitsoq. Aamma nalunngilarput illuutillit atoriaannakkanik aningaasarpassuaateqanngitsut. Tamakku soorunami equmaffigalugit aaqqissuusseqqinniarpugut.

Attaveqaat Juliane Henningsen, mobil 48 81 48