Aasiaat 13. juni 2014

Qaasuitsup Kommunalbestyrelse-ani Borgmesteri katersuuffiungilaq

Qaasuitsup Kommunalbestyrelsiani suliassarpassuaqarpugut  sunniuteqarluta  suleqataaffigerusutatsinnik, suleqatigiinniarnermulli aporfiit  annertuallaaqat.  Kommunalbestyrelsip  suliniutissatut siunniusai amerlavallaat uningaannarput  naammaginartumillu  suliniutigineqaratik.

Kommunalbestyrelsip suliassatut nukiginnartutut siunniussai suleqataaffigerusoqaagut, assersuutigalugu  aqutsinermut  pitsangorsaatissat uningaannartuusineri  naammagiunnarpagut, sulisut politikkerillu peqataatinneqarneri  isumasiorneqarnerilu annikippallaaqaat. Suliassallu ingerlanneqarsimagunik inunnik ataasiakkaanik kisermaanneqarneri  naammaginngilarput. Peqataarusuppugut naatsorsuutigarpullu inoqarfinni tamani sulisut sinniisaat sulinerup pitsangorsaavigineqarnissaannut uagutsitulli kajumillutik peqataarusukkaluartut.  Nunaqarfinni Aqutsisut aqutsinermi pisinnaatitaaffiisa annertusinissaat Kommunalbestyrelsep siornali  siunniuttarpaa, suliniutigineqarnerali ersinngilaq akuutinneqarnerpullu annikippallaaqaq. Suliat sumut killinnerinik paasinialuusarneq naammaginartumillu akineqassanani tamaanga  killeqartariaqarpoq. Peqataatinneqarnissarput ujartorparput ikiuukkusuppugut innuttaasullu peqataasikkusuppagut ikioqatigiinnitsigut.

Borgmesterimut  pisortaaneranullu  attaveqarniarnerit  ajornarpallaaqat, saaffiginnissutit akilertorneqarneq ajorput ilaallumi akineqangivissortarlutik. Piffissami kingullermi qarasaasiaq aqqutigalugu attavigiineq ajorseriarujussuarsimavoq malinnaaniarnermut sunniuteqaqisumik, ataatsimiisitaliat kommunalbestyrelsillu ataatsimiiffissaat aaliangersoriikkat malinneerukkiartorput.

Piffissamilu kingullermi Qaasuitsup Kommuniani inuutissarsiornikkut inerisaaniartut pisariaqarteqisagut  Borgmesterip nammineq inuutissarsiornermut soqutigisani aallaavigalugit kusanarpallaangitsumik saassutarisarpaai, tamanna pivoq Ilimanami takornariaqarnikkut inerisaanissamik suliniuteqartut pillugit qassiiliortitsinermi, kingullermillu Upernaviup eqqaani suliffeqarfiup namminersortup  pisortaanik  sorarsitseqqusinermik nipilimmik oqariartuuteqarneratigut.

Inuit Ataqatigiit isumaqarput  Qaasuitsup kommuniata Borgmesteriata inuutissarsiornikkut  nammineq innuttut  aningaasarsiornermi  soqutigisani pillugit  inuutissarsiornermi kommunitsinni  suliniutinut akornusersuinermut uparuartuinermullu  nukiit  annertuallaat  atoraai, annikippallaamillu  inuutissarsiornermi  siuarsaalluni  suliniutinut  piffisamik atuisoq. Tamanna pillugu Parteeqamminik  arlaleriarluni  assortorumi-naattunik uparuarneqartarnera takussutissaavoq.

Qaasuitsup Kommunalbestyrelse-ani  Inuit Ataqatigiit ilaasortaatitaasa Qaasuitsup kommuniani aqutsineq  ersarissumik pitsangorsartariaqartutut isigaat. Nukittorsaasoqartariaqarpoq sulinermilu nukittorsaanermut peqataarusoqaagut. Borgmesterilu katersuuffiujunnarsimanini iliuseqarfigisariaqarpa, kommuneqarfimmi illoqarfinnut nunaqarfinnut  minnerungitsumillu sulisunut  siuttuulluni ersarinnerulersittariaqarpaa, Illoqarfiit Nunaqarfiillu taakkulu innuttaai alakkaamanerisigut, ersarissumik kaammattuisuunermigut, minnerungittumillu inoqarfinni tamani sulisunut  inussianersuunermigut  kaammattuerpalaanerunermigut.

Borgmesteri pisortaaneralu kaammattorparput innuttaasunut sulisunut kommunalbestyrelsimilu ilaasortanut katersuuffiunini  pitsangorsarniarlugu iliuseqassasoq, ammasumik suleqaterinnermigut suliassanillu agguataarinermigut .

In.in.
Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Kommunalbestyrelse-mi ilaasortaq.

Naalakkersuinikkut isummerfissat pingaarutillit suut naalakkersuisunit qaqinne-qassappat? Aningaasarsiornikkut ajalusuulernerup iluarsiissutissartaat qanoq ittuussasut Naalakkersuisut takorloorpaat? Partiit akornanni suleqatigiiffiusaria-qartut pingaarutillit naalakkersuisut suut siunnerfigivaat? Suliffissaaleqinerup ataavartumik aaqqiissutissarsinissaa, inuusuttullu uniinnarsimasut pillugit qanoq ilillusi Naalakkersuisuniit aaqqiiniarpisi? Tassami 174,2 mio-nit ukiumoortumik iliuuseqarnerupput ataavartumik aaqqiissutaanngitsut.

Naalakkersuisut Siulittaasuat apeqqutigineqartut akisannginneranut ungasillititsisarpoq

Naalakkersuisut Siulittaasuata partiit siulittaasuinit apersorneqartarnermini apeq-qutigineqartut qiterpiaannut tunngasumik akisannginnera siunnerfeqaqatigiinnis-samut ungasillititsisarpoq. Akerlerisamut oqaluttumik nipeqarneq, imminullu iller-suinnarluni sulinertut ilusilimmik akissuteqartarneq inuiaqatigiit siuttuatut atus-sallugu tulluartuunngilaq. Pisariaqartipparput naalakkersuinikkut siunnerfiit ersarissumik saqqummiunneqartarnissaat

Pisariaqartipparput naalakkersuinikkut siunnerfiit ersarissumik saqqummiunneqartarnissaat. Naalakkersuisulli Siulittaasuata minnerpaamik er-sarissunik siunnerfilersorsin-naasariaqarnissaa anguneqarsinnaanngippat siunis-sami ajornartorsiutissatta sammineqaratik aaqqinneqaratillu inuiannut uatsinnut ajutoorutaanissaat takkutilerpoq. Ajornartorsiutimmi piupput. Massakkut suliaralugit iliuuseqanngikkutta siunnerfeqanngikkuttalu navianarluinnartumik inissis-saagut.

Suliassaq pingaarnerutikkusutarput tassaavoq suliassatta torrallatamik suliarineqarnissaat

Naalakkersuisut suliassaat pingaarneq tassaanngilaq oqallorinneqqusaalluni unamminissaq. Suliassaq pingaarnerutikkusutarput tassaavoq suliassatta torral-latamik suliarineqarnissaat. Nunatta inuisalu siunissaat matumani pivarput! Kissaatigaarput aamma Naalakkersuisut Siulittaasuata oqalupallanneq pingaarnerutinnagu silatusaartumik Inatsisartunullu pissuserissumik peqataatitsisumillu suleriaaseqarluni siunnerfinnik unammeqatigiiffiusussanik sassaallertaqqullugu.

Qasukkarsimaarneq Naalakkersuisut Siulittaasuata ilisarnaatigilerpaa

Nunatta inuisalu naalakkersuinikkut siuttuimmik siuttoqarnissaat iliuuseqarnikkut piviusunngortitsinissamillu iliuusissanik siulersuisinnaasumik amigaateqarpugut. Qineqqusaarutit saqqummiutereerlugit, qinersinerlu naammassereerlugu naalak-kersuinikkut sulineq aallartereerlugu qasukkarsimaarneq Naalakkersuisut Siulit-taasuata ilisarnaatigilerpaa. Tamanna naalakkersuinikkut suliaqartugut upper-narsisarparput, Naalakkersuisut Siulittaasuata apeqqutinut akisarneratigut, saq-qummiussisarneratigut, siunnerfilersorsinnaannginneratalu imminut illersuinnar-tutut nipilerluni oqariartuuteqartarneratigut takussutissartaqartoq.

Naalakkersuisut Siulittaasuat katersuuffiusoq amigaatigaarput

Inuiaat namminersortut, pissutsinut ilungersunartunut appakaakkiartortut unam-misassaqartullu katersuuffeqarlutik ingerlaarfissaat naniniassagutsigu, taava Naalakkersuisut Siulittaasuat katersuuffiusoq amigaatigaarput. Inoqatinut sule-qatiginnippalaarneq, qanilaarneq ataqqinnittumillu assanik isaassineq ujartorpara. Ujartorpara pingaaruteqaqimmat. Inuiattut ataasiugatta suleqatigiittaria-qarattalu. Isummatigut sorsunniarneq ujartorunnaarlugu inuiattut katersuuffe-qarnissarput ujartuinnaruk.

Suli Naalakkersuisunit malunnaatilimmik siunnerfilersorfiunngilaq

Illua-tungiliuttutut pingaartinneruarput suliassat ilungersunartut unamminissaat. Inuiaqatigiit siuariarnissaat atukkamikkullu nutarteriffiusumik iliuuseqarfigineqar-nissaat suleqataaffigerusuppagut. Sulili qinigaaffik ingerlavipput Naalakkersuisu-nit malunnaatilimmik siunnerfilersorfiunngilaq. Neriuppunga Naalakkersuisut Siu-littaasuat inuiaat siuttuattut pissusilik Inatsisartut ataatsimiinnissaanni tulliuttumi takussallutigu.

Ataatsimoorneq suliassanillu unammilleqatigiinneq pissasoq ujartorpara

Ataatsimoorneq suliassanillu unammilleqatigiinneq illuatungeriinneq apeqqutaa-tinnagu pissasoq ujartorpara. Inuiattut ataasiunerput kikkut partiimi sumi ilaanerat, kikkullu qanoq isumaqarnerat unammissutiginagu nukittoqqutitut atorluar-lugu aqutsineq tamatsinni kissaataavoq. Kalaallit Nunaat inuiaallu kalaallit tamaasa siuttuuffigigakkit isummat assigiinngitsut aamma katersuutsinniartarigit.

Inatsisartunut Ilaasortaq Aqqaluaq B. Egede, Inuit Ataqatigiit, mobil: 56 27 66

Folketingimi 2014-mi naggataarutaasumik oqallinnermi oqaaseqaat

Sara Olsvigip kalaallit nunaat issittorlu christiansborgimi oqaluuserisassanngortippai

Nuuk, 5. juni 2014

Inatsisartuni suleqatigiinneq pitsaanerulerli!

Inatsisartuni upernaakkut ataatsimiinneq ullumikkut naammassivoq. Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ilaasortaatitaat isumaqarput Inatsisartuni sulineq pimoorunneqarnerusariaqartoq.

Maluginiakkatta ilaat tassaavoq Naalakkersuisunit suliassaqarfinni annerni  naaperiaarusussuseqartoqanngittoq, oqallinnerillu sukkut tamaana unitsinneqarlutik mattuneqaannartarneri tamat oqartussaaqataanerannik aallaaveqartumik aqutseriaatsimut tulluanngilluinnartoq isumaqarpugut.

Ataatsimiititaliani sulineq pitsanngortariaqarpoq

Ataatsimiititaliani sulinerup apparnera ammasumik eqqartorlugu pitsanngortittariaqarparput – sulisariaqarpugummi! Sulianut ilumoorussinngippallaarneq takusartagarput, inuit piareersarsimanatik takkuttarnerat Inatsisartut sulinerannut apparsaataaqaaq.

Taamaattoq ataatsimiinnermut angusaqarfiulluartumut qujalluta, kaammattuutigaarput ukiakkut ataatsimiinnissatsinnut suleqatigiinneq annertunerusoq Naalakkersuisut partiillu tamarmik timitalersussagaat.

Naapinnerit nuannaarutigaavut

Angusat politikkikkullu isumaqatigiissutit upernaaq manna naammassisavut arlaqarput.

Naak misileraalluni avaleraasartoorniarnermi akitsuutit suliarineqarneri aallaqqaammulli Naalakkersuisunit suliarinerlutaasimasut, aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami partiit suleqatigiilluarnerisigut isumaqatigiissusiortoqarmat nuannaarutigaarput. Aalisarnermi kiilu-mut akitsuut siunnersuutigineqartumik apparlugu 95 øre-nissaanik isumaqatigiissutigineqarmat nuannaarutigaarput. Inuussutissarsiornikkut ineriartortitsineq sattalluni aalajangikkallu kingunissaannik ilisimasaqarani ingerlanneqannginnissaa kaammattuutigissavarput.

Nunalerinermi imminullu pilersornerup annertusarnissaanut aningaasaliissutit 15 mio. kr.-inik annertusaaviginissaat anguarput.

Suliffissaaleqineq akiussallugu tamatta akisussaaffigaarput

Suliffissaaleqinermut akiuiniarneq pimoorussisumik ingerlanneqartariaqartoq partiit tamaasa suleqatiserisimagaluarpagut; anguniarlugu ilinniartitaanikkut annertusaaneq aqqutigalugu suliffissaaleqineq akiorniarneqassammat, tamannami sanaartugassanik siuartitsinerinnakkut pisinnaanngilaq, minnerunngitsumik suliassaqarfimmi tassani kommunit suleqatigineqartariaqarneri oqariartuutigaarput.

Tarnimikkut nappaatillit atugarisaat pitsanngorsarumallugit siunnersuutit marluk akuerineqarmata, nunatsinni tarnimikkut nappaatillit 900 missaaniittut sullinneqarnerisa pitsaa-nerulernissaat anguniarparput, tamatumanilu qanigisaasut peqataatinneqarlutik sullissinermut ilaanissaat angusariaqarparput.

Aalisarneq pillugu naapissinnaasariaqarpugut

Pissanngatigisarput tassaavortaaq aalisarnermut inatsit nutaaq ukiamut saqqum-miunneqartussaq, maannamummi nunatsinni inuussutissarsiutit aningaasarsiornikkut avammullu nioqquteqarnikkut annersaat pillugu Naalakkersuisut qanoq sinaakkusersuiniarnersut tusarsimanngilarput.

Pingaaruteqartorlu tassaavoq inatsisissaq saqqummiunneqarpat tamakkerluta naaperiuteqarnitsigut, aalisarnermi sinaakkutissat ukiorpassuarni atuuttussat qulakkiissagigut, taakkulu politikkikkut ”anorip nikinnerinut” sunnertiavallaanngitsumik inissinneqassasut. Maannamut suliassaqarfik taanna politikkikkut aporaaffiuallaaqaaq, tamannalu inuussutissarsiummut ingerlataqartunut toqqissisimananngilaq.

Nunatta patajaatsumik ineriartortinnissaanut akisussaaqataarusuppugut

Nunatta aningaasaqarnikkut patajaattumik inissinnissaa Naalakkersuisunit qanoq iliuuseqarfiginissaa suli tusagaqarfiginngilarput. Suli paasinngilarput Naalakkersuisut qanoq politikkeqarnersut – aaqqissuusseqqinnerit qanoq ittut naatsorsuutigisariaqarnerigut.

Nunatta politikkikkut patajaatsumik aalaakkaasumillu ingerlanneqarnissaa suleqataaffigerusoqaarput. Tamanna angujumallugu oqaloqataanissamut suleqataanissamullu Inuit Ataqatigiinnit piareersimalluinnarpugut. Ajoraluartumik suliassaqarfinni amerlavallaani oqaloqatigiinnerit suli pinngillat. Neriuutigaarput Naalakkersuisut aningaasaqarnermut inatsisissamik, aalisarnermut inatsisissamik suliassanillu allanik suliaqarnerminni illuatungiliuttunik sioqqutsilluartumik oqaloqatiginninnissanut qaaqqusisalerumaartut.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit

Sara Olsvig

Siulittaasoq

Mobil: 526858

Vittus qujanaq

Kommuninut nalimmassaanermut atatillugu isumaqatiginninniarnernut tungatillugu isornartorsiuininnut Aningaasaqarnermut Nunamullu Namminermut Naalakkersuisup Vittus Qujaukitsup 2. juni 2014 akissutaa atuarpara.

Eqqarsaallannarpoq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup, Vittus Qujaukitsup, 1. juni 2014 isornartorsiuninni kisitsisit piviusut saqqummiussakka oqallisigerusunngimmagit.

Kommuneqarfik Sermersuumi aamma tupigusuutigaarput, innuttaasut akilerarutaat suli amerlanerusut – nunaqarfitsinnit 8-neersut, kiisalu Ittoqqortoormiineersut, Tasiilameersut, Paamiuneersut aamma Nuummeersut  – nunatta karsianut akiliutigineqassammata, aningaasartuutillu kommunip karsianit akilersorneqaannassallutik.

Assersuutigalugu, Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaanni sulisut akileraarutaat nunatta karsianut nakkartinnissaat eqqarsaatigineqarpoq, Kommuneqarfik Sermersuumilu kommunip karsiata Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaanni sulisut sullinneqarnerat isumagiinnassallugu, tassani pineqarlutik aputaajaanerit, meeqqat atuarfii, il.il.

Tamakku imminnut naapertuutinngillat, ingammik  piffissami Kommuneqarfik Sermersuumi aningaasartuutissat qaffakkiartortillugit, isertitallu appariartortut.

Ataaserlu qularnanngilaq: Kommuneqarfik Sermersooq aningaasatigut ajutuussaappat, tamanna nunatsinnit tamarmit aningaasatigut malunniutissaaq.

Inuulluaqqusillunga // Med venlig hilsen

Allan Pertti Frandsen, Inuit Ataqatigiit
Ilaasortaq / Medlem af / Kommunalbestyrelsen, Kommuneqarfik Sermersooq

Postadresse: Timerlia 46, 3905 Nuussuaq, Greenland

Mobil +299 598755, apfr@sermersooq.gl, www.facebook.com/ia.pertti

6. juni 2014 

Partii nutartertoq, nukiit ataatsimoortut

Inuit Ataqatigiinni siulittaasunngortutut siulittaasullu tulliatut immikkut ittumik ataatsimeersuarnerup naammassilluarnera nuannaarutigalugu politikkikkut sule-qatigiilluarnissarput qilanaaraarput. Nukivut suleqatigiissillugit Inuit Ataqatigiit politikkiat tunngavigalugu inuiaqatigiinnut iluaqusersuissaagut. Ataatsimoorneq, suleqatigiinneq siunnerfinnillu anguniagaqatigiinneq aallartereerparput.

Nuannaarutigaarput immikkut ittumik ataatsimeersuarnitsinni aallartitanit tamatta tunuliaqutserneqarluarluta taaneqaratta. Partii ataatsimoortoq, nutartertoq nukiillu kattullugit ingerlaqqittussanngortoq siuttuuffigissallutigu piareersimalluinnarpugut.

Ukiuni makkunani Nunatta Naalakkersuinikkut aningaasaqarnikkullu inissisimanera nalorninartortaqarpallaarlunilu ataatsimoortitsinngippallaarpoq. Naalakkersuinikkut Nunatta ingerlanneqarnera patajaattunngorteqqissallugu aqqummullu eqqortumut nunatta inisseqqinnissaa sulissutigeqqissallutigu Inuit Ataqatigiit piareersimalluinnarpugut.

Nunatta isorartunera inoqarfiillu assigiinngiiaarnerat nukittut atussavarput, assi-giinngisitaarneq inissaqartillugu, nunaqarfimmiut illoqarfimmiullu tusaallugit. Siornatigut torrallannerliukkat qanoq aaqqinneqarnissaat periusissiorpavut. Aaqqiissutissallu sinerissami inuit ilisimalissavaat, tamanna pissaaq inuit tikillugit paasissutissanik suliassanillu avitseqatiginerisigut.

Isorliunerusut politikkikkut isumagineqarnerunissaat partiitut sulissutigissavarput. Nunaqarfiit illoqarfiillu minnerit inuussutissarsiornikkut, isumaginninnikkut allatigullu siuarsaanissamik siunnerfinnik tamatigut piorsaaviginissaat siunniupparput.  Meeqqat, inuusuttut, inersimasut utoqqaallu inuunerinnissaat, inoqarfimmi sorlermiinneq kommunemulluunniit sorlermut ataneq apeqqutaatinnalugu, Inuit qitiutilluinnarlugit sulissaagut.

Siulittaasutut siulittaasullu tulliatut ataatsimut nukittuffivut siammasipput Inuit Ataqatigiinniillu politikkikkut sulinitsinni Nunatta innuttai ataatsimoortinnerulissallugit qularinngilarput. Naalakkersuinikkut ingerlavik nalorninanngitsoq politikkikkullu ingerlatsineq patajaatsoq tunniussassaraavut.

Peqatigiilluta sulinissatsinnut nukivut atussavagut, suleqataajumasut tamaasa tikilluaqqullugit. Inuiattut ataatsimut katersuuffeqarnissarput pingaartipparput, aamma inuit siunnerfeqartumik suleqatigiisillugit angusaqassaagut.

Inuit Ataqatigiit immikkut ittumik ataatsimeersuarnitsinni ataatsimeersuariat  partiimilu ilaasortaqativut, immikkoortortaqarfinnit aallartitat, nunaqarfinni, kommuneni inatsisartunilu qinigaatitavut, minnerunngitsumillu namminneq kajumissutsiminnik ikiuuttorpassuavut nipilersortuvullu qamannga pisumik qutsavigaagut.

Ataatsimeersuarnitta ataatsimoorfiulluarnera partiimik nutartertumik kinguneqassaaq. Nukivut ataatsimoortillugit angussavarput – inuiaat nunaminni ataatsimut siuarsarnerat.

Sara Olsvig, Siulittaasoq​
Aqqaluaq B. Egede, Siulittaasup tullia

Inuusuttut Ataqatigiit ataatsimeersuarnermi qinersinikkut aaliangiunneqartut imatut isikkoqarput.

Inuusuttut Ataqatigiit siulersuisui:

Siulittaasoq ingerlaqqilluni unammillerneqaranilu Múte Bourup Egede

Siulittaasup tullia ingerlaqqilluni unammillerneqaranilu Jane Petersen

Aningaaserisoq aamma ingerlaqqilluni unammillerneqaranilu Arnak’ Larsen

Allatsi aamma unammillerteqarani Iddimanngiiu Bianco

Siulersuisunilu ilaasortat pingasut:

Aannguaq J. Hansen

Avaaraq Olsen

Ivana Josefsen

Sinniisut marluk

Arkalunnguak Henningsen

Qulutannguaq Berthelsen

Inuusuttut Ataqatigiinni inuusuttoqatigut soqutiginnilluarlutik peqataalluarnerat assut nuannaarutigaarput, sineriammullu siammarterluaqqanerput tulluusimaarutigalugu.

Ataatsimeersuarnermi siunniunneqartut Inuusuttut Ataqatigiit sulissutigissallugit ukiuni takkuttussani anguniagassarilerparput.

Kinguaariillu nikinnissaanut tunuliaqutaassalluta piareeqqalluta.

Inuusuttut Ataqatigiit

Attavissaq – Kontakt:

Múte Bourup Egede – Mobil: 240609.

1.juni 2014

Meeqqat ulluanni meeqqat nuannisassapput

Asasavut meeqqat

Junip aallaqqaataani sineriak tamakkerlugu ilissi ullorsi nalliuttorsiutigineqarpoq. Ulloq manna nuannaarnermik nukissanillu siammarteriutigaluta meeqqatut pisinnaatitaaffissilu qitiutippavut.

Meeqqamut inuuneq nuannersoq toqqissisimanartumik peroriartornissamut tunngavoq.  Angerlarsimaffimmi toqqissisimanissarsi, paaqqinnittarfinni, atuarfinni fritidsklubbinilu toqqissisimanissarsi.

Meeqqanut amerlanerpaanut inuunissinni ukiuni siullernik arlalinni angajoqqaasi qitiupput. Angajoqqaassi toqqissisimanartumik ulluinnarni inuunissinniisumagisarpaat. Angajoqqaassi toqqagaat sorpassuit, soorlu qanoq nerisaqassanersusi qanorlu angerlarsimaffeqassanersusi, inuunissinni qanoq periarfissaqarnissassinnik misigisaqarnissassinnillu aalajangiisarput.

Meeqqatut pisinnaatitaaffeqarpusi. Ilarpassuasi pisinnaatitaaffiit taakku pillugit atuarfimmi ilinniagaqartarpusi. Pisinnaatitaaffiit isumaqarput meeqqat tamaavimmik ajunngittumik pineqassasut, angerlasimaffeqassasut, atuassasut, naammattumik peqqinnartunillu nerisaqassasut, pinnguarnissamut misigisaqarnissamullu piffissaqassasut.

Meeqqat ilaat persuttaanertalimmik imerpallaarnertalimmillu angerlarsimaffeqaput. Meeqqat ilaat namminneq persuttarneqartarput. Taamaammat Meeqqat ulloqarnissaa pingaaruteqarpoq. Ullumikkut inersimasut ilissinnik isumaginnilluarnissamik pisinnaatitaaffissinnillu illersuinissamik eqqaasinneqarput.

Meeqqat aamma ulluinnaap qanoq innissaanik aalajangeeqataanissamut pisinnaatitaaffeqarput, soorlu meeqqat qinngasaarneqannginnissamut pimmatigineqannginnissamullu aamma pisinnaatitaaffeqartut.

Meeqqatut pisinnaatitaaffisi suunerinik paasisaqarnissarsi pisinnaatitaaffigaarsi inersimasullu tamatta pisinnaatitaaffissinnik ataqqinninnissamutpisussaaffigaagut.

Nalussanngilarsi inersimasut tamakkerluta ilissi pillusi maaniikkatta. Tamassi paarilluarusuppatsigit, ajornartorsiuteqaraangassilu apeqqutissaqaraangassiluunniit saaffiginnissinnaajuaannarpusi.

Neriuppugut nuannersumik, pinnguarluarlusi misigisaqarluarlusilu ulloq atussagissi. Nuannisarluarisi, immissinnut ilassinneqattaaritsi. Meeqqat, atorfissaqartippatsigit, eqqarsaatisi oqaatigisartakkasilu atorfissaqartittuarpavut. Amerlasuutigut inersimasut oqaasissaaleqisut ilissi oqaatsit eqqorluinnartut annittarpasi. Inersimasut puigorsimasinnaasaannik inuunermik ilissi isiginnittariaaseqarpusi. Tamatta inuunerput naleqarnerulersipparsi. Qujanaq.

Ulloq atorluarisiuk.

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat Sara Olsvig, mobil: 526858

Inuit Ataqatigiit maajip 30-t 2014

Immikkut ittumik ataatsimeersuarnermit avammut nalunaarut

Inuit Ataqatigiit 2013-mi ataatsimeersuarnermi nalunaarusiarput naqissuseqqipparput.

Partiitut saamerliusutut inuiaqatigiinni naligiinnerulernissaq suliniutigiuarparput. Politik-kikkut tunngavigisarput taanna erseqqissaqqikkumavarput.

Nunatsinni naalakkersuinikkut ingerlatsinermi inuit sumiiffii tunngavigalugit aamma kom-munit akornanni immikkoortitsineq akuerinngilarput. Naalakkersuinikkut  tamanut ataq-qinnittumik ileqqoqarnissaq, naligiimmillu pinninnissaq torersumillu naalakkersuinikkut ingerlatsinissaq kissaatigaarput.

Inuit Ataqatigiit immikkut ittumik ataatsimeersuarnerminni ataatsimoorneq qitiutillugu siulittaasussamik nutaamik qinersipput.

Siulittaasussatut sassartut marluk inuupput politikeriullutillu nukittuut malugaarpullu par-tiip tunuliaqutaasa tunuliaqutsiinerat partiimik nukittorsaasoq.

Partiimut ilaasortat tapersersortivullu suleqataalluarnerat qujassutigaarput, suleqataa-nerullu suli annertusinissaa nuannaarutigalugulu qilanaaraarput.

Partiitut nukittorsaqqinnissaq aalajangiupparput, politikkikkut kattuffittullu.

Qitiusumik allaffeqarfimmit politikkikkullu naalakkersuinikkut suliaqarnermi tunuliaqut-tavut peqataatinneruniarlugit isumaqatigiippugut.

Partiimut siuttunngortut sineriak tamaat tikissagaat siunniupparput, immikkoortor-taqarfitsinnut qinigaatitatsinnut, innuttaasunullu tamanut attaveqarnerulernissaq angu-jumallugu.

Kattuffittut nukittorsarnitsinni suleriaaserput nutarteriffigissallugu aamma siunniup-parput.

Inuit Ataqatigiit immikkut ittumik ataatsimeersuarneranni taasisinnaatitaasut 72-t najuupput Inuit Ataqatigiillu oqaluttuarisaaneranni aatsaat taama amerlatigisunik taasi-sinnaatitaasunik peqataasoqarluni ataatsimeersuarpoq.

Inuit Ataqatigiit Inuusuttut Ataqatigiit, piffissami matumani aamma ataatsimeersuartut, ataatsimoorluta suleqqinnissatsinnut qilanaarpugut, suleqatigiinnerpullu nukittorsassal-lugu siunniupparput.

Inuiaqatigiit Inatsisartunut naalakkersuinikkullu siuttuusussanut qinersinissaannut tullin-nguuttumut piareerpugut.

Inuit Ataqatigiit immikkut ittumik ataatsimeersuarnerannut peqataasut sinnerlugit.

Sara Olsvig

Siulittaasoq

Mobil: 526858

INUUSUTTUT ATAQATIGIIT

TUSAGASSIUTINUT NALUNAARUT– PRESSEMEDDELELSE
27.05.14
Inuusuttut Ataqatigiit isumasioqatigiillutillu ataatsimeersualerput
Inuusuttut Ataqatigiit isumasioqatigiillutillu ataatsimeersuassapput ulluni 28.-29.maj.
Isumasioqatigiinnerup ataatsimeersuarnerullu aallartinnginnerani inuusuttut peqataasut 28.maj
sassarsinnaanermut pikkorissassappt. Naapisimaarnermi inuusuttut nunatta avannaaniit, qeqqaniit,
kangianiit kujataaniillu tamarmik piukkunnarseruttornerit 24-usut peqataassapput.
Isumasioqatigiinnermi sammineqassaaq ‘Isumaginninneq atugarissaarnerlu’. Isumasioqatigiinneq
ataatsimeersuarnerlu Katuami ‘Ikunngutigiit inaanni’ ingerlanneqassaaq.
Inuusuttut Ataqatigiit isumasioqatigiinnerata ataatsimeersuareerneratalu kingorna peqataasut Inuit
Ataqatigiit Kattuffiata immikkut ittumik ataatsimeersuarneranut malinnaassapput.
Taamaalillutik IA-mi kinguaariit nikinnerat qanimut malinnaaffigissallugu.

Inuusuttut Ataqatigiit
Attavissaq:
Múte Bourup Egede – Siulittaasoq – mobil: 240609.

Paasissutissat:
Isumasioqatigiinneq ataatsimeersuarnerlu pissapput sisamanngorneq 29.maj. Tikilluaqqusaavusi.

Ilulissat, 25. maj 2014 

Inoqarfiit inukinnerit oqartussaaqataanerat nukittorsarneqarli

Inuit Ataqatigiit inoqarfiit inukinnerit pillugit ataatsimeersuarnermut peqataatita-qarluarpoq. Nunaqarfinnut aqutsisunut, kommunenut Inatsisartunullu qinikkat peqataapput, soorlu aamma Inuit Ataqatigiit borgmesteriutitaat peqataasoq. Ataatsimeersuarneq soqutiginartoq, pissarsiffiulluartoq arlalitsigullu iliuusissanik tikkuussisoq peqataasut nalilerpaat.

Ataatsimeersuarnerit ataavartumik ingerlanneqartarlik

Oqallinnerni nunaqarfinni aqutsisut peqataasut isumarpassuarnik annissuinerat iluarisimaarparput tusaallugillu. Inoqarfiit inukinnerit pillugit ataatsimeersuarne-rit ilisimatitseqatigiinnerillu pingaartillugit ataavartumik ingerlasarnissaat Inuit Ataqatigiinnit kissaatigaarput sulissutigissallugulu. Naligiinnerusumik suliassaqarfinnillu oqimaaqatigiissumik ineriartortitsisoqarnissaa pisariaqartutut isigaarput.

Oqartussaaqataanerup annertusarneqarnissaa pingaartipparput

Maluginiakkatta ilaat tassaavoq nunaqarfinnut aqutsisut oqartussaaqataanerat annertusarneqartariaqarneranik oqariartuuteqarneq, tamannalu isumaqatigaar-put. Nunaqarfiit ineriartortinneqarnissaanni nunaqarfinni innuttaasut aalajangiisuunissaat pingaartipparput sulissutigissavarpullu nunaqarfinni innuttaasuusut ineriartortitsinissamik piumassuseqarluartut ikorfartorneqarluarlutillu suleqatigi-neqarluassasut. Tamanna piaartumik nunaqarfinni aqutsisuni, kommuneni inat-sisartunilu iliuuseqarfigineqarnissaa sulissutigissavarput.

Illoqarfiit minnerit sammineqarpiannginnerat ippigaarput

Ataatsimeersuarnermi illoqarfiit minnerit sammineqanngippallaartut isumaqarpugut. Kommunit kattunnerisa kingorna illoqarfiit minnerit peqataatinneqarnerat oqartussaaqataanerallu millinikuuvoq, tamannalu sammissalugu pingaaruteqarpoq. Tullissaani ataatsimeersuartoqalerpat kaammattuutigissavarput illoqarfiit minnerit immikkut aamma sammineqassasut.

Inulerineq inuussutissarsiornerlu ataqatigiisinneqartariaqarput

Isumaginninnikkut, peqqinnissarfikkut, kultuurikkut ilinniartitaanikkullu sammin-ninnittoqarnera pisariaqavissoq isumaqarpugut inuussutissarsiornikkullu ingerlat-sinermut suliassaqarfiit taakkua ataqatigiinnerunissaat ujartorlugu. Nuannaaruti-gaarput nunaqarfinni aalajangersimasuni atuarfeqarnikkut  ingerlalluartoqarneranik saqqummiussisoqarmat, tamakkiinerusumillu inulerinikkut suliassat sammineqarnissaat sulissutigissallutigu.

Naak arnat?

Naggataatigut ataatsimeersuarnermut arnat peqataasut qanoq ikitsigineri Inuit Ataqatigiinnit maluginianngitsoorsinnaanngilarput. Naligiinnerusumik ineriartor-titsissagutta arnat angutillu peqataanerat oqimaaqatigiinnerusariaqarpoq, kaam-mattuutigissavarpullu nunaqarfinni aqutsinikkut tamanna anguniarneqassasoq.

Inuit Ataqatigiinnit peqataasut ataatsimeersuarneq ataatsimut isigalugu iluarisi-maarparput siunissamilu ataatsimeersuarnissanut peqataanissarput qilanaaralugu

Inuit Ataqatigiinit peqataasut tassaapput:

Nunaqarfiit sinnerlugit peqataasut – Bygderepræsentanter:

Ananias Torsteinsen, Ammassivik
Karta Korniliussen, Tasiusaq
Ejnar Jakobsen, Arsuk
Henriette Josefsen, Alluitsup paa
Gerth Nielsen, Akunnaaq
Otto Brandt, Iginniarfik
Magnus Petersen, Kullorsuaq
Erneeraq Poulsen, Atammik
Josef Motzfeldt, Igaliku

Kommunenut qinikkat – Kommunalbestyrelsesmedlemmer:

Asii Chemnitz Narup, Borgmesteri, Kommuneqarfik Sermersooq
Malene Ingemann, Qeqqata Kommunea
Peter Olsen, Qaasuitsup Kommune
Bent B. KristiansenQaasuitsup Kommunia

Inatsisartunut qinikkat – Inatsisartutmedlemmer:

Ane Hansen
Naaja Nathanielsen
Harald Bianco
Sara Olsvig
Hans Aronsen

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ilaqutariinnermut peqqissutsimullu ataatsimiitsitaliamut ilaasortaatitaasa Sermersuumilu Kommunalbestyrelsemut ilaasortaatitap oqallitsitsinera iluatsilluarpoq.

Qanoq ikiaroornartoq ataatsimoorluta akiorsinnaavarput?

Oqallistitsineq pivoq 22.maj Nuup Katersortarfiani , inuillu 80 missaaniittut peqataapput.

Oqallinneq ammarneqarpoq politikerinit aaqqissuisunit. Oqallissaarisoralugu Leif Saandvig Imanuelsen, nammineq ikiaroortartuusimasutut qaangiisimasutullu saqqummiisoq,  Peter Petersen eqqarsaatissiisuuvoq, Mimi  Karlsen-ilu qitornaminik ikiaroorunnaartumik anaanatut misigisaminik oqaluttuarluni aallarniilluni.

Saqqummiinerup kingorna eqimattakkaarluni oqallinneqarpoq, saqqummiinermik naggaserneqarluni.

Saqqummiinermi ikiaroornartup paasiniutiginerunissaa inassutigineqarpoq, meeqqallu ikiaroornartumut naaggaarsinnaanngornissaat qanoq nukittorsarneqarsinnaanersoq eqqartorneqarluni.

Politit, ilanngaaserisut sutigut sukanganerusumik ikiaroornartumik eqqussniarnermut akiuisinnaanerunissaat eqqartorneqarpoq.

Katsorsaaviit akeerunnissaat nuannaarutigineqarpoq, katsorsartinnissamulli periarfissat amerlanerunissaat ujartorneqarlutik.

Angajoqqaat, allallu ikiaroortartumik ilaqutaqartut artorsaateqartullu oqaloqateqarnissamik saaffigisinnaasaannik amigaateqartoqarnera saqqummiunneqarpoq.

Allarpassuarnik aamma saqqumiisoqarpoq, tamakkulu ataatsimiisitsisut nalilersussavaat piffissamilu aggersumi politikkikkut suliaminnut nalilersuutitik atussallugit.

Isersimasunit oqallitsitsineq iluarineqarpoq kissaatigineqarlunilu amerlanernik taama ittunik aaqqissuusisoqartaqullugu, aamma illoqarfinni nunaqarfinnilu allani. Pingaartinneqarpoq ikiaroornartumik ajornartorsiuteqarnerup paqumigineqarani oqallisigineqarnerunissaa, ilisimasat annertusarneqarnissaat.

Aaqqissuisutut isumaqarpugut ataatsimiisitsineq iluatsilluartoq nanginneqassasorlu, aamma illoqarfinni allani.

Mimi Karlsen, Agathe Fontain, Juliane Henningsen, Uju Petersen

Inuit Ataqatigiit

Tusagassiutinut nalunaarummi oqariartuutit:

•      Biilit innaallagiamoortut eqqussinermut, motorinullu akileraarutitaqanngillat.
•  Biilit innaallagiamoortut illoqarfitsinni biilit mingutsitsinerat minnerulersissinnaavaat.
•  Biilit innaallagiamoortut biilitut nalinginnaasutulli ukiuunerat anigorluarsinnaavaat.
•  Biilit innaallagiamoortut illoqarfinni erngup nukinganik pilersuiffiusuni 100 %-imik nukimmik nunatsinneersumik pilersugaapput.
•  Biilit innaallagiamoortut ukiumut biilinut orsussaq eqqussuussaq million-ilikkaanik nalilik annikillisissinnaavaat.
•  Illoqarfinni erngup nukinganik pilersuiffiusuni biilinut innaallagiamoortunut immiisar-finnik pisortatigoortunik amigaateqarpugut.
•  Biillit innaallagiamoortut piffissaq ungasinnerusoq isigalugu iluatsissappata, eqqussi-nermut, motorimullu akitsuuteqannginnissaa pisariaqarpoq.

Marts 2014 biilimik innaallagiamoortumik pisaaqqaarpunga. Aatsaat taama pisilluar-tigaanga. CO2-mik aniatitsinnngilaq, angallatigalugulu torraaqaaq. Aamma inunnut 4-nut inissaqarpoq, nassataasiveqarlunilu. Aamma Nuummi ukiuunerata naalerne-rani apu, sikulu akornutiginagit atorpara. Naak assakaasui saarliit kisimik ingerlat-sigaluartut, sisamat pinnatik.

Ikinngutima suleqatimalu arlallit aperaannga, biilip batteeriisa issi artunnginneraat. Iluarusullungalu akisarpakka, ukioq issilu pisuullutik, immiinermik ataatsimi “90 km-iinnaat” ingerlasinnaallunga, aasami 140 km-it ingerlasinnaasallunga. Nuummili 90 km-it naammaqaat ulluni 3-7-ni nammineq biilerfigissallugit.

Aput sikulu biilinut innaallagiamoortunut ajornartorsiutaasinnaanerat ilumuunngi-laq. Biililli ilaasa initaasa kiassagaanerat annikissinnaavoq, Kisianni, biili innaalla-giamoortut ilaat, silaannarmik kissartumik aniatitsisinnaasumik peqarput, taa-maammallu tamanna ajornartorsiutaanani.
Akileraarusigaannginneq, atuinerlu

Biilinut innaallagiamoortunut eqqussinermut, motorimullu akileraarutitaqanngillat. Akileraaruteqartitsin-nginneq inatsisartut 2013-imi sivitsorpaat 1. januar 2018. Tassa imaappoq innaallagiamoortunik biililik taamaallaat immiinermi kallerup inne-ranut, sillimmasiinermut (ajutoornermi, akisussaanermut, ilaatigullu kasko-mut), 2

kiisalu biilit nalinginnaasumik aserfallatsaalinissaanut aningaasartuuteqassaaq. Biil-lit innaallagiamoortut atortui mekaniskit ikinnerummata, nalinginnaasumik iluar-saassassat annikinnerupput.

Biilima innaallagaliamoortut qaammat siulleq atornerini 319 KwH atorpakka. Taak-kulu aningaasanngorlugit 510 kr.-iupput, tassalu kallerup inneranut aki KwH-imut 1,60 kr.-iusoq naatsorsuullugu. Biilit innaallagiamoortut minnerit uanga pinniit atui-nikinneroqaat. Maanna atuinerma assigiinnarpaa siusinnerusukkut biilima firehjul-it benzinatortut atuinerat. Biilinnut innaallagiamoortunut sipaarutikka tassatuaapput eqqussinermut, ukiumoortumullu motorimut akilileraarut.

Immiineq

Biilera innaallagiamoortoq angerlarsimaffinni immertarpara. 220 volt nalinginnaasoq atorlugu. Jordstikki atorlugu. Immiinermut annerpaamik akunnerit 8-it atortarput. Innaallagiamoortunik biilitaarnissara ullormik ataatsimik sioqqullugu, illoqarfitsinni elektrikerit 6.500 kr.-it nalinganik quima silataanut ikkuffiliitippakka, immikkullu illup iluani kallerup inneranut uuttuummik ikkussitillugit. Silamik ikkuffiutinniit biili-ma unin-ngasarfianut ledningi 12 meteri atortarpara. Immeeriaaseq pisariitsoq, uannut sinnilik. Ikinngutikka allat uattulli innaallagiamoortunik biilillit, aamma taa-ma immiisarput.

Kisianni Kalaallit Nunaanni innaallagiamoortunik biilillit tamarmik suli immiisarfim-mik tamanit atorneqarsinnaasumik 30-45 minutsit immiiffigisinnaasaminnik ami-gaateqarput, soorlu biilit uninngasarfiini, suliffeqarfinnilu anginerusuni tamani. Kii-salu centerini pisiniarfinni, soorlu Brugsen-ip biilinut uninngasarfiini, Nuuk Centerillu kiileriani, biilit uninngasarfiani.

Periarfissat akornutillu

Biilera innaalagiamoortoq inuttut nammineq pigaara. Kisianni aamma inuussutissar-siutinik ingerlataqartut, ilaatigut peqarsinnaapput. Nuummi ISS 2013-imi septem-berimi innaallagiamoortumik pingajussaanik biilitaarpoq. Tassa imaappoq suliffeqar-fiup biiliisa 5 %-ii mingutsitsinngisumik ingerlapput. Aammali taxagut Nuummi biili-tik innaallagiamoortut marluk tunisimavaat, taxanik ingerlatsineq kallerup inneranik atuinarpallaaqimmat, soorlu radiukkut oqaluussinermi, automatitigullu akiliissar-nermi. Taava aamma ullormut 90 km.-it sinnerlugit ingerlasarput, maannalu tekno-logi qiviassagaanni biilit innaallagiamoortut taakkununnga tulluutinngillat. Biilit hy-bridit, orsussamik, innaallagissamillu atuisut matumani tulluarnerupput, biilinut 100% orsussaannarmik atuisunut naleqqiullutik. Nuup Bussii maanna bussinik hy-brid-inik misilieraapput, assullu qanoq paasisaqassanersut malinnaaviginissaat pis-sanganarluni.

Orsussaq eqqussuussaaq 1 milliard-it sinnerlugit

Ullumikkut Nuummi biillit innaallagiamoorutit 20-it ataallugit amerlassuseqarnera-gaapput. Taava Nuummi biilit benzinatorlutillu, dieselitortut 4.400-it missaaniippata CO2-mik aniatitsinerat annertussaqaaq. Illoqarfitsinni biilit mingutsitsinerat avata-ngiisinut ajornartorsiutaavoq annertoq iluarsiiviginiagassarput. Tamanna piaartumik iluarsiivigigutsigu pitsaanerussaaq. 3

2013-imi gasoliat, ikummatissallu Kalaallit Nunaannut 909 million kr.-it nalingi eq-qunneqarsimapput. tassunga ilanngunneqassapput oliat oqitsut akunnattullu, ilaati-gut benzina 164 million kr.-inik nalilik. Ikummatissanik pisariaqartitsinerput, suli milliardit angullugit pisortat aningaasanut missingersuutaanni naleqarpoq.

Inummut ataatsimut 10 tons CO2 ukiumut

Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik malillugu CO2 2012-imi aniatitaq 577.120 tonsiusimavoq. Tassa imaappoq Kalaallit Nunaanni ukiut tamaasa CO2 a-niasoq katillugu milliard tonsit affaanik annertussuseqarpoq. Taanna nunatsinni i-nummut ataatsimut naatsorsuullugu 10 tonsiuvoq. Taamaalilluni Kalaallit Nunaanni ukiumut CO2 aniatitarput Danmarkimiit annertuneruvoq, aammalu Belgiap, Turk-menistanillu aniatitaat assigalugit.

Politikkikkut anguniakkat

Biilit innallagiamoortut inuiaqatiinnut iluaqutissartaat taamaalillutik ersaripput: Biilit innaallagiamoortut atornerisigut ikummatissamik akisuumik avataaniit eqqussui-nerput sipaarfigissavarput. Aamma tamatta nalunngilarput, ukiuni aggersuni ani-ngaasat pisariaqartissaqalutigit, nunatsinni pilersugassat amerliartormata, inuusut-tut ilinniartinneqarnerisa pitsaanerulernissaat, inissiat amerlanerusut pisariaqarma-ta, il.il. Taamaammat biilit innaallagiamoortut illoqarfinni erngup nukinganik ataa-vartunik pilersuiffiusuni amerlinerisigut, immitsinnut annertuumik ikiorsertussaavugut.

“Ukiut 10-it qaangiuppata Nuummi biilit 80 %-ii innaallagiamoortuussapput”

Taama november 2012-imi taamani Naalakkersuisunut ilaasortaq Jens B. Frederik-sen, borgmestererpullu Kommuneqarfik Sermersuumi, Asii Chemnitz Narup isuma-qatigiillutik oqarput. Politikkikkut anguniagaq unammillernartoq, mannalu tikillugu annerutunerusumik politikkikkut eqqumaffigineqarlunilu anguniagaqarfiusariaqar-toq.

Avatangiisit mianerinissaat IA’p Demokratillu kommunalpolitikkimi suleqatigiinnis-saminni isumaqatigiissutaanni 2013 – 2017 pingaartitanut ilaavoq. Aammattaaq isumaqatigiissummi immikkoortuni arfinilinni suliniarfiusussani ima allassimavoq: ”

Avatangiisit imminut napatittut, pisuussutit pinngortitarlu mianeralugit – aamma kinguaassagut pillugit“. Suliniarfissani tassani oqaatigineqarpoq, biilit innaallagiamoortut misilerarnerani suleqataanerput ingerlatiinnassagipput.

Siullermillu Nuummi biilit 80 %-ii CO2-mik aniatitsiunnaartinnagit, aammalu kingu-sinnerusukkut Kalaallit Nunaanni erngup nukinganik nukissiorfiit pilersiortortinnagit, taava inuiaqatigiinni ataatsimoorluta annertuumik suli suliassaqarpugut.

Biilinut innaallagiamoortunut pilersaaruteqartariapoq

Kommunalbestyrelsimi ilaasortatut Kommuneqarfik Sermersuup Sanaartornermut, Avatangiisinullu ataatsimiititaani ilaasortaavunga. November 2013-imi siunnersuu-teqarpunga, illoqarfinni erngup nukinganik pilersuiffiusuni biilinut innaallagiamoor-4

tunut immiisarfinnik aaqqissuussamik pilersaarusiortoqarnissaanik. Tamanna Kom-munalbestyrelsip politikkikkut akuerippagu, mingutsitsinaveersaarnerup tungaanut pingaarutilimmik eqqortumillu alloriassaagut. Tamatta avatangiiserput pillugu.

Matumuuna kaammattuutigaara, illoqarfinni erngup nukinganik pilersorneqartuni biilit innaallagiamoortut atornerunissaannik oqallittoqarnissaa, taakkumi illoqarfiit tassaapput avatangiisit, aningaasaqarnerlu eqqarsaatigalugit iluaqutissarfiusinnaanerusut.

Inuulluaqqusillunga // Med venlig hilsen

Allan Pertti Frandsen, Inuit Ataqatigiit

Ilaasortaq / Medlem af / Kommunalbestyrelsen, Kommuneqarfik Sermersooq

Postadresse: Timerlia 46, 3905 Nuussuaq, Greenland

Mobil +299 598755,

apfr@sermersooq.gl, www.facebook.com/ia.pertti

Naalakkersuisoqatigiit allanit siunnersuutigineqartunik paasiniaasarnissaminnut piumassuseqannginnerat Inuit Ataqatigiinni uggorivarput. Taamatuttaaq pissaa-nerup pingasoqiusanngorlugu avinneqarnerata ataqqineqarnissaa ujartorparput. Pissutsit maannakkut atuuttut qiviaraanni Inatsisartuni naalakkersuisooqqatigiit ilaasortaatitaat Naalakkersuisunut anngaaginnartuupput.

Naalakkersuisoqatigiit oqallinnerit matuunnartarpaat

2013-imi Inatsisartunut qinersinerup kingorna qinersisartut oqartussaaqataanerat naalakkersuisoqatigiinnit taamaallaat kikkut amerlanernik Inatsisartunut qinerneqarsimanerinik tunngaveqartinneqarluni paasineqarsimanera taamaal-laallu taama isiginiarneqarnera ersarissiartuinnarsimavoq. Aamma ataasiaannaratik amerlanerussuteqarnertik atorlugu oqallinnissaagaluanik mattussiinnartarnermikkut pissaanermik tigummiagaqarnerminnik nittarsaaniarneq naalakker-suisooqqatigiit pingaartilluinnartarsimavaat. Inuit Ataqatigiinni arlaleriaqaluta eqqarsartarpugut naalakkersuinikkut oqallinneq atorunnaartinneqavissimasoq. Taamallaat pissaanermik nittarsaassiniarneq kiserngoruppoq, taamaaliornikkullu qinikkat innuttaasullu akornanni tatigeqatigiinneq siuarsarneqarunnaavilluni. Taamaaliornikkut unammisassat annertuut tamatta – partiimut sorlermut ataner-put apeqqutaatinnagu – ataavartussamik inernilerlugit iliuuseqarfigisassaagaluavut naammassinngitsoorneqartarlutik. Tamattami nunatsinni inuiaqatigiinni akuuvugut – piffissanilu ajornartorsiorfiusuni tamatta eqqugaasarluta.

Oqaatsit atugaat ingasatsikkiartuinnarput

Naalakkersuisut akissuteqaasiortarnerminni oqaatsit atugaat ingasatsikkiartuinnarput. Illuatungiliuttunit siunnersuutigineqartut piaaraluni paatsoorneqartarput, taamatullu ileqqorlunnertut imaluunniit nunatta ineriartorneranik sequtserinissamik siuarsaasutut isiginiarneqartarlutik. Oqaatsit atorneqartartut tassaanngillat oqallinnermut atatillugu ilumoorluni tunngavilersuutaasut, paarlattuannilli tassaallutik oqarluartaarnerit kamammik akoqartut, taamaallaallu nikanarsaani-arnermik siunertaqartut. Taama avaanngunartumik nipilimmik pissusilersorneq Inatsisartut Naalakkersuisullu akornanni kinguneqarluartumik suleqatigiinnissamut kaammattuutaanngilaq.

Illuatungiliuttut kissaateqartarnerat tusaanngitsuusaarneqartarput

Ajoraluartumillu naalakkersuisoqatigiit Inatsisartuni ilaasortaatitaat Naalakkersuisunik malinnaaginnaavipput. Illuatungiliuttut siunnersuutaat paatsoorneqartarput. Piaarinerusinnaavoq, imaluunniit imaassinnaalluni siunnersuutigine-qartut naalakkersuisoqatigiinnit iluamik paasiniaaviginiarneqartanngitsut. Ataatsimiititaliani sulineq naalakkersuisoqatigiit pilersaarutiminnik piviusunngortitserusunnerinik annertuumik sunnersimaqqavoq, tamannalu illuatungiliuttut apeqquteqartaraluarpata imaluunniit taamaattoqanngikkaluaraangat pisarluni. Naalakkersuisut Inatsisartullu akornanni oqartussaaqataanikkut inissisimanissaagaluaq Naalakkersuisooqqatigiit Inatsisartuni ilaasortaatitaannit suu-supagineqarpoq. Inatsisartut ima oqartussaaqataajunnaalersimatigaat Naalakkersuisut qimmiaraattut sungiussipilutsitaasutut inissisimalersimallutik. Paasissutissanik pissarsiniarnissanut, kattuffinnik oqaloqateqarnissanut ataatsi-miititalianilu ataatsimiinnissanut illuatungiliuttut kissaateqartarnerat tusaanngitsuusaarneqartarput. Tamanna qasunarpoq, taamatullu innuttaasut oqartussaaqataanerannut aporfissaqartitsilluni.

Immitsinnut tusarnaartarnissatsinnik pisussaaffeqarpugut

Inatsisartunut qinigaaneq tassaanngilaq kisimi naammagisassaq. Qinigaaneq imaanngilaq naassaangitsumik pissaaneqalerneq. Innuttaasut sullinnissaannik pisussaaffeqarpugut – taamatut aamma innuttaasunik uatsinnik qinersisiman-ngitsunik. Taamatullu immitsinnut tusarnaartarnissatsinnik pisussaaffeqarpugut – aamma uatsinnit allatut eqqarsaatersortunik tusarnaarnissatsinnik.

Suleqatigiinneruneq innuttaasunit ujartorneqarpoq

Suleqatigiinneruneq innuttaasunit ujartorneqarpoq. Pissaaneqqusaannerit pissaanermillu nittarsaaniarnerit soqutaanngitsut kimulluunniit iluaqutaanngillat. Taamaallaallu partiit akornanni avissaartornerulernissamut aqqutissapput, taa-matullu partiit uagullu qinikkat akunnitsinni immitsinnut tatiginnginnitta anner-tusiartornera kimulluunniit iluaqutissartaqanngilaq. Unittariaqalerpoq. Inatsisartunik ataqqinninneq utertinniarsariniartariaqarparput. Uagut suliassarput tassaavoq Inatsisartut pitsaanerpaamik sulinerannik qulakkeerinninnissaq. Tassanilu suliassanik ulikkaarpugut!

Inatsisartuni ilaasortaq Naaja Nathanielsen,

nana@inatsisartut.gl

mobil: 54 89 81

Kalaallit Nunatsinni naligiisitaanissamik ulloqarneq Inuit Ataqatigiit siunnersuutigisimasaat, suliniarnernik erseqqissaataaffiusarpoq, killiffissiuillunilu.

Inuit Ataqatigiit ulloq Naligiissitaanerup ulluani, nuannaarutigaat Naligiisitaanissamut siunnersuisoqatigiit inuusuttunut sammiveqartumut suliaqarnerat nuannaarutigalugu taperserusuppaat.

Siunissami Naligiisitaanissamut sulinermi inuusuttunut sammiveqarluni sulianiarneq inerititaqarluarnerussasoq qularnanngilaq.

Oqariartuutigineqartorlu “Kinaluunniit namminiorusussusilik nukittuner-paasarpoq. Namminiorusussuseqarit pisinnaatitaaffiillu ilisimaaralugit.” tapersersornarpoq.

Inuiaqatigiinni Naligiisitaaneq eqqartorneqartuartariaqarpoq, ulluinnarni inuunitsinnut pitsaap tungaannut aqqutissiuussisinnaammat.

Innuttaasut tamassi Naligiissitaanermik ullorsiorluarisi.

Inatsisartuni ilaaasortaq, Agathe Fontain, AGATHE@ina.gl, mobil: 484531

Inatsisartut ullumikkut suliniutinut angisuunut inatsit atulersinnaaqqullugu nunat allamiut pillugit inatsimmik allannguuteqarneq siullermiissavaat.

Inuit Ataqatigiinnit  pingaartipparput nunatsinni inuussutissarsiorneq pillugu inatsisitigut sinaakkutissat inississallugit. Aammattaaq pingaaruteqarpoq sinaak-kutissat taakku politikkikkut siammasissumik isumaqatigiissutigisimanissai.

Inatsimmut allannguut taperserparput, Nunattali oqartussaaffii aalajangiisinnaa-titaaffiilu akiginianngilagut.

Immikkut piumasaqaatit nunat allamiut pillugit inatsimmiissanngillat

Inatsisip nassuiaatitaani aatsitassat qaqutigoortut pillugit immikkoortumik ilan-ngussisoqarsimavoq. Tassani danskit naalakkersuisui allapput, suliartornissamik akuersissutinik aatsaat tunniussaqartoqarsinnaasoq Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa akornanni suliniutit taama ittut pillugit paasissutissanik avitse-qatigiinnissamik isumaqatigiissusiortoqareertillugu.

Tamanna suunngitsutut nipeqarsinnaavoq Inuit Ataqatigiinniilli taamatut immik-kut piumasaqaatilersuineq akuersaarsinnaanngilarput, aamma inatsisip nassuiaa-titaaniiginnaraluartoq. Inatsisip nassuiaatitai inatsisip qanoq paasineqarnissaanut tunngaviupput, inatsisiviatulli pingaaruteqartigalutik.

Inatsisip nassuiaatitaani taamatut allassimaneq Namminersorneq pillugu inat-

simmik sanioqqutitsineruvoq, Namminersornermi pillugu inatsimmi erseqqissu-mik allassimammat aatsitassarsiorneq Nunatta naalakkersuisutigoortumik inatsi-siliortullu oqartussaaffigigaat, aatsitassallu suulluunniit pineqaraluarpata taman-na atuuppoq.

Politikkikkut sullarlunneq

Inatsisip taama saqqummiunneqarnera nassuiaatitaalu taama isikkoqarnerat naalakkersuinerlunnertut isigaavut.

Soorunami sillimaniarnermut politikki suleqatigiissutaassaaq. Tamanna isumaqa-taaffigaarput. Naalakkersuinikkulli ingerlatsilluarnerusimassagaluarpoq Nunatta Danmarkillu akornanni aatsitassarsiornermut tunngasumik sillimaniarnermut po-litikkikkut tamakkiisumik isumaqatigiissusiortoqaraluarpat, inatsisinut nalaatsor-tunut ataasiakkaanut nalaatsornerinnakkut immikkut piumasaqaasersuinani.

Pipallanneq tuaviuussinerlu

Inatsisip matuma saqqummiunneqarnerani periuserineqartoq aamma isornarto-qarpoq.

Inatsit nassuiaatitaalu aatsaat kingusissorujussuakkut Inatsisartut tiguaat, Folke-tingip tigusineranit sapaatip akunneranik kingusinnerusukkut.

Tamatuma saniatigut tusarniaanermi piffissarititaq sivikippallaarujussuarpoq. Ullut arfineq pingasut naammanngillat. Ingammik inatsisip matuma qanoq sunni-uteqartiginissaa eqqarsaatigigaanni.

Nikikkiartorneq unitsitassaanngitsoq

Naassuiaatini aamma allassimavoq Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa isumaqatigiissutigisimagaat inatsit una Inatsisartuni Folketingimilu ataatsikkut suliarineqassasoq.

Inuit Ataqatigiinnit periuuserisaq akuersaanngilarput Naalakkersuisunullu oqar-tussaaffinnik Danmarkimut utertitseqqinnginnitsinni silatusaaqqusivugut. Nunat allamiut pillugit inatsisip nassiuaatitaani oqaatsit atorneqartut akuersaarutsigit aqukkuminaattumut aallassaagut, nalussallutigulu sumut naassanersoq.

Tunniutiinnarnata pisinnaatitaaffivut illersorniartigit inatsisillu nassuiaatitaanit aatsitassat qaqutigoortut pillugit oqaasertalersuisimanerit peerneqarnissaat piumasaqaatiginiartigu.

Sara Olsvig, Inuit Ataqatigiit

saol@ina.gl

+299 526858

Mille Søvndahl Pedersen-imiit, IA, Gruppeformand Kommuneqarfik Sermersooq

IMAK Kommuneqarfik Sermersuumi IA gruppianut qaaqqusivoq akunnerit 23 sioqqullugu. Ilisimavarpullu Atassut akunneq ataaseq sioqqullugu aggersarneqarsimasoq. Qaaqqusissut inussiarnersumik tigusimassagaluarparput, piffisssaqarnerulaarsimasuugutta piareersarnissatsinnut.

Assigiimmik piffissamik assigiimmillu paasisaqarneq
Oqaloqatigiittarnissaq pinngaartikkatigu isumaqatigiilluta IMAK aggersarneqarpoq Meeqqanut Ilaqutariinnut Atuarfeqarnermullu ataatsimiititaliaanut. Taamaalilluta partiit tamarmik assigiimmik paasissutissanik IMAK-imiit pissapput.

Qilanaarpugut oqaloqatigiinnerit kinguneqalluarumaartut.

Mille Søvndahl Pedersen

Mobil: 482103

Nuuk, 17. maj 2014 

Tusagassiutitigut nalunaarut: 

“Meeqqat pitsaanerusumik atugaqartariaqarput. Taamaattumik meeqqanut inuusuttunullu inatsisissamut siunnersuut kinguartipparput.” 

Siunnersuut: Meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr xx, xx 2014-imeersoq, Ilaqutariinnermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisumiit,inatsisissatut siunnersuutip siullermeerneqarneranili malunnarpoq inatsisissamut siunnersuutip anguniagai pitsaasuusut, taamaattorli kommuninut sullissisuinullu piumasaqaatit annertusineri piviusorsiortuunngitsut, taamaammallu kommunit inatsit ukiorpassuarni malikkuminaatsissimagaat.

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliamut ataatsimoortumut inassutigisimavaat inatsisissamut siunnersuutip inuiaqatigiinnut minnerunngitsumillu meeqqanut illersorneqarsinnaasumik inaarneqassappat suliarineqarnissaa ima annertu-tigissasoq inatsisip inaarnissaanut sapaatit akunneri arlallit sinnertariaqarlutik.

Meeqqat inuusuttullu Kalaallit Nunaata siunissarivai

Meeqqat inuusuttullu Kalaallit Nunaata siunissarivai. Kalaallit Nunaanni meeqqat tamarmik isumagineqarnissaat qulakkeertariaqarpoq, angajoqqaaminni sapinngisamik pitsaaner-paamik toqqissisimanarnerpaamillu peroriartornissaat qulakkeertariaqarluni.

Meeqqat inuusuttullu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartartut ikinnerpaaf-fianiitissavagut.

Inatsisissamut siunnersuutip meeqqat pisinnaatitaaffiisa nakussassarneqarnissaat anguniagarivaa

Inatsisissamut siunnersuutip meeqqat pisinnaatitaaffiisa nakussassarneqarnissaat angu-niagarivaa. Taamaattumik meeqqanik inuusuttunillu sullissinerit tamarmik FN-ip Meeqqanut Aalajangersagaanik malinnittuunissaat Inuit Ataqatigiinniit qulakkeerneqartariaqartoq isu-maqarfigaarput.

Meeqqat inuusuttullu  sumiginnakkat atukkamikkullu uloriarnartorsiortut pisortatigut ikior-neqartarnerat aaqqissuussisarnerillu nukittorsarneqassasut Inuit Ataqatigiit isumaqarput – aningaasaliinertigut aammali kommunini sullissisut pikkorissartittuarnerisigut piginnaasa-tigullu qaffassaavigiuarnerisigut.

Tusarniaanerit sullissisut qassinik sullitaqarsinnaanerinut

Tamatuma saniatigut Inuit Ataqatigiinniit sullissisut qassinik sullitaqarsinnaanerinut tunnga-sunik ataatsimiititaliaq misissueqqusimavarput, tassami sullissinerup pitsaasusaa qulak-kiissagutsigu sullissat amerlanerpaaffissalertariaqarpagut, aamma sullissisut stress-ilinnginnissaat sulinerminnilu atugarissaarnissaat pillugu.

Sullissisut ilaat 100-t sinnerlugit sullissaqartarput, kommunillu tassuunatigut paasissu-tissaataasa nikinganerujussuat ajorluinnarpoq. Taamaattumik sullissisut suliat tigummisaat qummut killilernissaannut tunngatillugu tusarniaasitsisariaqarpugut.

Sullissisut siusissukkut pinaveersaartitsisumillu iliuuseqartarnissaat

Taamaattumillu meeqqanut inuusuttunullu sullissisut siusissukkut pinaveersaartitsisumillu iliuuseqartarnissaannik qulakkeerinninnissaq Inuit Ataqatigiinniit aamma aallukkusupparput, meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartartut ullumikkumut naleqqiullugu apparsarneqarnissaannut iliuusissat nukittorsarlugit.

Siunnersuummi meeqqanik inuusuttunillu ikiuinissamut inatsisip pineqartup  sukaterif-figineqarnissaa ataatsimut isigalugu pineqarpoq,  aalajangersakkat tamakkerlutik erseq-qissarneqarlutillu itisilersorneqassallutik, soorlu aamma meeqqanut inuusuttunullu ilaqu-taannullu ikiuinissami kommunit sullissisuilu nutaanik iliuusissiornissaat siunertarineqartoq.

Kommunit sulisutigut aningaasatigullu atugassaat

Alloriaatit taamaattut Inuit Ataqatigiinniit nuannarivagut aalajangersakkallu nutaat pisa-riaqavissutut isigalutigik. Ataatsimut isigalugu inatsimmut siunnersuut pitsaasunik taper-sersortarialinnillu imaqarpoq. Pissanganartualu tassaavoq angorusutat pitsaasut ilumut piviusunngortinneqarsinnaassanersut.

Sianerfigineqarsinnaasunik inoqarfinnitamani socialvagteqarnissaq

Meeqqanut inuusuttunullu tunngasoqartillugusianerfigineqarsinnaasunik inoqarfinni tamanisocialvagteqarnissaanik eqqarsassannginnerpugut,tamannalu inatsimmi allassimas-sannginnerpa?Innuttaasut nalunaaruteqartillugitaaqqissuussisimaneq naammaginartumikatuuttarnerpa? Nalunaaruteqartoqartilluguluiliuuseqarnissamut piffissaq qanoq sivisutigisoqannertunerpaaffilerneqassava?

Ulloq unnuarlu inissiisarfinni atukkanikiliuusissiallu amigaatigaat

Nalunngilluarparpummi maanna inatsit kommuninitmalikkuminaatsinneqartoq, maannalu inatsit sulisukaterneqartussanngorpoq. InatsisartutOmbudsmandiat qanittukkut ulloq unnuarluinissiisarfinni atukkanik iliuusissiallu amigaataaneripillugit isornartorsiuivoq, tamannaluNaalakkersuisunit suli qisuariarfigineqanngilaq. Naalakkersuisut ajornartorsiutpimooruppasinngimmassuk suliassarputannertoqaaq!

Sivikippallaamik tusarniaaneqoqaaseqarfigineqarneq ajorput

Sooq tusarniaanermi akissutinut kommunitnaammattumik piffissalerneqarsimanngillat,tassami juullimi sulinngiffeqarnerup nalaanitusarniaasitsisoqarnera isornarluinnarpoq.Eqqumiiginanngilarlu inatsimmut siunnersuutkommuniniit naammattumik oqaase-qarseqarfigineqarsimanngimmat, uffa massaakisussaaffimmik annertunerusumikaningaasartuutinillu annertunerusunikkinguneqartussaasoq.

Inatsimmut siunnersuutipsuliarineqarnissaata ukiamutkinguartinneqarnissaa inassutigivarput

Taamatut tunngavilersuuteqarlunga apeqquteqarlungalu inatsimmut siunnersuutip sulia-rineqarnissaata ukiamut kinguartinneqarnissaa inassutigivarput, tassa inatsimmut siun-nersuutip imartunerujussua apeqqutillu paasiniaqqaagassat pillugit. Tamannalukommunini sullissinermut tunngatillugu MIO’pmisissuisimaneranut inassutaanullunaapertuuppoq.

Juliane Henningsen, Inuit Ataqatigiit

Inatsisartuni ilaasortaq

KANUKOKA sumut atussagatsigu?

Kommuneqarfik Sermersuumi innuttaasut kingumut Naalakkersuisunit tunulliunneqarput.
Tamatumuuna suliffissaqanngitsut eqqugaapput. Pingaartumik inuusuttut 18-iniit 24-inut ukiullit arnallu – kommunini allani sanaartugassanut aningaasartuutissanik ukkassinermi, suliffissaaleqinerup akiorniarneqarnerata aqqani tunulliunneqarput. Tamatumani Naalakkersuisuni partiit siuttuusut kommunillu sinnerini siuttuusut imminnut ataqatigiinnerat, annertuumik eqqarsarnartoqarpoq.

Naalakkersuisup Jens Erik Kierkegaard-ip Sermersuumi suliffissaqanngitsut Kommuni Kujallermi suliffissaaleqisunut ataasiakkaanut sanilliullugit 20.000 koruuninik annikinnerusunik aningaasaliiffigineqarnerannut nassuiaammini, Kommuneqarfik Sermersuumi sanaartornermut aningaasartuutissat atorneqanngitsut tunngavilersuutigai. Tamatumani imminnut attuumassuteqanngitsut kattunneqarput.

Naligiissaarineq aqqutigalugu tapiissuteqarnerup saniatigut – aperineqaqqaaratalu – Kommuneqarfik Sermersuumiit immikkut 20 mio. koruuninik tapiissuteqarpugut/nuna tamakkerlugu akileraarut ilaatigullu Nukissiorfiit aqqutigalugit miliuunerpaalunnik kommuninut allanut – nuannaarutigisatsinnik aningaasaleeqataasarpugut! Aningaasaleeqataanermili innuttaasut atugarliornerpaat eqqugaagaangata – saniatigullu qujattuissuseq ersersinneqarpat- nuannersueruttarpoq.

Nunatsinni kommunit sisamaasut tamarmik peqatigiiffimmi KANUKOKA-mi – soqutigisat tunngavigalugit ilaasortanik tamanik sullissinissamik salliussisussami- ilaasortaapput. Peqatigiiffiup malittarisassaani § 1 imm. 2-mi ima allassimasoqarpoq: ” Peqatigiiffiup siunertaraa kommunit ataatsimoorlutik nalinginnaasumillu soqutigisaat isumagissallugit, kommunit akunnerminni suleqatigiinnerat siuarsassallugu kiisalu kommunit ingerlatsineranni ikiussallugit”. Kommuneqarfik Sermersuumut tunngatillugu maleruagassaq taanna eqquutsinneqanngilaq!
Kommuneqarfik Sermersuup nakkutigisassanngortinneqarnerani sipaarniuteqartariaqalerneranilu, Naalakkersuisullu ataasiaannaratik KANUKOKA-mut isumaqatigiissut unioqqutillugu, tusarniaanerni piffissarititaasup sap. ak. arfineq pingasuniit ass. ullunut arfineq pingasuinnarnut appartitsinerannut KANUKOKA qisuariaateqanngilluinnartarpoq. Suliffissaaleqinerup akiorniarneqarnerani Kommuneqarfik Sermersooq suliffissaaleqiffiunerpaaq tunulliunneqarmat, KANUKOKA kingumut qisuarianngilluinnarpoq. Kommunilli sinnerini Siumut sinnerlugu borgmesterit, periussaasartut nalinginnaasut tamaasa avaqqullugit Sermersuup karsia 20 mio. koruuninik aallerfiginiarlugu toqqaannartumik Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumik isumaqatiginninniarnermikkut KANUKOKA nammineersinnaajunnaarsimmassuk– KANUKOKAP siulittaasua kommunini pingasuni parteeqatimisut qitivippoq.

Kommuneqarfik Sermersuup KANUKOKA-mut ilaasortaaginnarnissaa annertuumik apeqqusertariaavoq.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Malene Lynge
Kommuneqarfik Sermersuumi kommunalbestyrelsimi Inuit Ataqatigiit sinnerlugit

gruppimi siulittaasup tullia

mlyn@sermersooq.gl

Oqarasuaat: 58 39 0