Kissaatigaarput inuiaqatigiit nukittuut ataatsimoorussinermik tunngaveqartut, tassani innuttaasut ataatsimut inuttullu ataasiakkaatut pisariaqartitaat qitiutinneqassallutik.
Tamanna ataqatigiissaakkamik inatsisit aqqutigalugit eqqanaarniarneqassaaq.
Siunissarput akisussaaffigaarput. Tamanna isumaqarpoq, inuttut ataasiakkaarluta ataatsimoorlutalu akisussaaffigigipput kinguariit tulliuttussat periarfissanik ullumikkut atukkatsinnut assingusunik pitsaanerusunilluunnit atugassaqartissallutigit.
Inuusuttut Ataqatigiit ukioq aallartimmalli inuusuttut suliffissaaleqinerat pillugu oqallinnermik ujartuivoq.
Ilaatigut inuusuttut suliffissaaleqinerannut ajornartorsiut pillugu sinerissami oqalliseqateqarsimavugut. Inuusuttut Suliffissaaleqilersimasut suliffeerunnermikkut suut aqqusaartarneraat paasisimasaqarfigilerpagut, taassumalu kingorna siulersuisuni piffissami sivisuumi oqallisigisimallutigu. Naatsorsueqqissaartarfiup takutippaa augustimi suliffissarsiortutut nalunaarsimasut 46 %-iisa missaat 18-iniit 34-it tikillugit ukioqartut. Ajornartorsiut tamanna ernumanarluinnarpoq politikkikkullu iliuuseqarfigineqartariaqarluni.
Ilinniagaqarneq sulinerluunniit
Inuusuttut Ataqatigiit maluginiarpaat Naalakkersuisut Suliffissaqartitsinermut 2014-miit 2017-mut periusissiaat ajornartorsiummik tamakkiisumik aaqqiinerunngitsumik Naalakkersuisut iliuuseqarniarnerat. Inuusuttut Ataqatigiit isumaqarput Piareersarfiit kisimik isumalluutigalugit aaqqiiniarneq naammanngitsoq. Inuusuttut naapissimasagut sulilernissamut ilinniagaqalernissamulluunniit pisortanit siunnersorneqarnissamik inuttullu ataasiakkaatut pilersaarusiorfigineqarnissamik pisariaqartitsipput. Kingullertigullu ujartorparput pisortat susassaqarfiisa ajornartorsiut ataatsimoorfigalugu suliniarfigineqartariaqarnera.
Kissaatigaarput suliffissaqartitsiniarnermi susassaqartut soorlu SIK, GA, Naalakkersuisut aammalu kommuunit inuusuttut suliffissaaleqinerat pillugu oqalliseqatigissagaatigut. Inuusuttut Ataqatigiit isumaqarput inuusuttut suliffissaaleqinerat inuiaqatigiittut ajornartorsiutigigipput taamaattumillu isumaqarpugut sulisitsisut sulisartut politikkerillu akornanni oqallittoqartariaqartoq.
Piujuartitsinermik tunngaveqarneq Inuit Ataqatigiit ataatsimut isiginninnittumik isumaqartippaat, tassani ilaatinnneqarlutik avatangiisitigut, inooqatigiinnikkut, kultuurikkut aningaasarsiornikkullu piujuartitsineq.
Taamatuttaaq namminiilivinnissamik oqariartuuteqarnermi aningaasaqarniarnikkut naalakkersuinikkullu pissutsit kisimik Inuit Ataqatigiinnit pineqanngillat. Aningaasaqarniarnikkut naalakkersuinikkullu nammineersinnaanerup ineriartortinneranut peqatigitillugu inuiaqatigiinni inuit ataasiakkaat imminnut, siunissamut inuiaqatigiinnullu akisussaassusermik tigusissapput, soorluttaaq inuiaqatigiit inunnut ataatsiakkaanut akissussaassuseqassasut.Inunni ataasiakkaani kiisalu naalakkersuinikkut aningaasaqarniarnikkullu nammineersinnaaneq ilutigiimmik ineriartortinneqassaaq.
Inuit Ataqatigiit Nunatta aningasarsiornikkut naalakkersuinikkullu namminiilivinnissaa sulissutigaat, tamannalu piujuartitsinermik tunngaveqarluni ingerlanneqassaaq. Pisuussutit ataatsimoorluta pigisavut inuiaqatigiinnut tamarmut iluaqutaatinneqassapput. Naalakkersuinikkut sulinermi assigiimmik naleqassuseq, ataqqeqatigiinneq nammaqatigiinnerlu tunngaviussapput.
Naligiisitaaneq naligiinnerlu, inuiaqatigiinni periarfissat assigiit, oqartussaaqataaneq inuillu pisinnaatitaaffii tunngaviusumik naleqartitaraagut.
Piujuartitsineq tunngavigalugu inuiaqatigiinnik ineriartortitserusuppugut, pisuussutinik uumassusilinnik uumaatsunillu iluaquteqarniarneq, nutaaliorusussuseq, kultuurikkut inooqatigiinnikkullu patajaassuseq aningaasarsiornikkullu ineriartorneq tasioqatigiittumik ingerlaqatigiisillugit.
Inuit Ataqatigiit: Naalakkersuinikkut tunngaviusumik siunnerfiit
Christiansborgimi ataasinngormat sulilernerminiit Johan Lund Olsen partiini ataasiakkaani aningaasanut inatsimmut Kalaallit Nunaannullu tunngasunik oqaaseqartartut arlaleriarluni ataatsimeeqatigivai. Ullumikkut sisamanngornermi aallarnisaataasumik danskit aningaasaqarnermut ministeriat Bjarne Corydon, socialdemokraatineersoq, ataatsimeeqatigaa, 2015-imut aningaasanut inatsisissatut siunnersuut pillugu. Inuit Ataqatigiit pimorullugu sulissutiginiarpaat sulianut Kalaallit Nunaannut tunngasunut, IA-llu ukiorpassuarni sulissutigisimasaanut, inaarutaasumik aningaasanut inatsisikkut ersiqqissunik sunniuteqarnissaq.
Johan Lund Olsen: ”Kissaateqarnitsigut ataatsimiinnerit piviusunngortut aallarnisaataapput. Kisianni sioqqutsilluarnitsigut ersersipparput qanimut ingerlaavartumillu suleqateqarumalluta – kingusinnerusukkut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip suliarineqarunnaarnissaata tungaanut. Taamaaliorpuguttaaq aningaasaqarnermut ministerimut. Naalakkersuisut tunuliaqutaattut ilimagivarput, aningaasanut inatsisissatut siunnersuut pillugu ataatsimiittarnissani – Folketingimi partiit allat peqataaffigisartagassaanni – pissusissamisuuginnartumik pingaaruteqartumillu inissisimasutut peqataajumaarluta”.
Johan Lund Olsenip partiini suleqatiminut aningaasaqarnermullu ministerimut saqqummiussaasa ilagaat eqqartuussiveqarneq, pinerluuteqarsimasunik isumaginninneq, nunap illersornissaanut tunngasut, kalaallit inooqatigiissutsikkut sanngiiffillit Danmarkimiittut kiisalu inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit inatsisip piviusunngortinniarnerani malitseqartitsilluni suliassat.
”Ataatsimiinnerit ingerlalluarput kinguneqarluarlutillu, aamma politikerit suleqatikka aningaasaqarnermullu ministeri tamatta isumaqatigiippugut qaammatip tulliuttup ingerlanerani malitseqartitsiffiusumik ataatsimeeqqikkumaarluta, tamannalu qilanaarivara. Tamatuma tungaanut suliat pingaarnersiornerat nangillugu sulineq ingerlaqqissaaq”, Lund Olsen naggasiivoq.
Inuit Ataqatigiit siulittaasortaavata Folketingimut ilaasortaasimasup Sara Olsvigip suliaminik Johan Lund Olsenimut tunniussinngitsiarnermini, aningaasanut inatsisissamut siunnersuutip ukioq manna suliarinerata Siumullu ataqatigiissarnissaat sulissutigaa. Partiit tamarmik Kalaallit Nunaanni pinerluuteqarsimasunik sullissinermut tunngasut sulissutigisarnikuuaat, taamaammallu ataqatigiissaarinissaq pissusissamisoorluni.
Attaveqarneq oqaaseqaatillu uunga ingerlatinneqarsinnaapput: johan.lund.olsen@ft.dk imlt. tlf. +45 33375410
Ilaqutariinnermut Inatsiseqarnermullu Naalakkersuisup nalunaarutigaa siusinaarluni sulisinnaajunnaarnersiutillit sulilersinneqarneratigut katillugit 18 mio. koruuninik aallerfigissallugit.
Naalakkersuisoq Martha Lund Olsen isumaqatigaara innuttaqassuseq naapertorlugu siusinaarlutik sulisinnaajunnaarnersiutillit amerlavallaarnerat politikkikkut iliuuseqarfigineqartariaqarnera oqariartuutigimmagu. Naalakkersuisut nersualaarusuppakka siusinaartumik sulisinnaajunnaarnersiutilinnut apeqqut qaqimmassuk, apeqquserusupparali qanoq iliorlutik inunnut 600-nut suliffissanik nassaarsinnaanerat.
Piviusormi unaammat nunatsinni suliffissaaleqineq annertoorjussuummat, kommuunillu apeqqummi uani akisussaaqataalluinnarnertik kivitsiniartussat aamma aningaasaqarnermikkut unamminartorsiormata. Oqaatigilluarlugu nunarput suliffissaqartitsiniarnermigut ajornartorsiortorujussuuvoq, taamaattumillu Naalakkersuisoq akisussaasoq apererusuppara taamatut inissisimanermut inatsimmit allannguinissamut piffissaanersoq.
Ernumassutigaara siusinaarlutik sulisinnaajunnaarnersiuteqartut suliffissaqassanngippata, peqqutigerpiarlugu nunarput aningaasarsiornikkut suliffissaqartitsinikkullu naammattumik siuariartunngimmat. Tamatumalu kingunerisinnaavaa siusinaarlutik sulisinnaajunnaarnersiutillit 600-it pineqartut amerlanersaasa suliffissarsiortutut nalunaarsuiffimmut ilanngutiinnarsinnaanerat. Taamaattoqassappallu Naalakkersuisut aaqqiissutissatut siunnersuutaat aaqqiissutissatut taaneqarsinnaajunaassaaq.
Attavissaq Inuusuttut Ataqatigiit, siulittaasup tullia Jane Petersen, mobil: 58 74 10
Ataasinngornermi 15. september Johan Lund Olsen-ip parteeqatini Sara Olsvig, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit 2011-miilli qinersissoqarmat Folketingimi ilaasortaanermini sulilluarsimaqisoq, qujaffigivaa. Maanna qinigaaffiup sinnerani suliaq Johan Lund Olsen-imiilerpoq.
Sara Olsvig ukiuni pingasuni ilaasortaareerluni Inuit Ataqatigiinnut siulittaasunngormat taarsiineq pivoq. Siulittaasunngornermini suliassamik nunatsinilu sulinerminik aallussilluarsinnaarusulluni Folketingimi ilaasortaanini taamaatippaa. Siusinnerusukkut Johan Lund Olsen marloriarluni sinniisitut taarsiisarsimavoq taamaattumillu suliassamik ilisimaarinnilluarluni.
Sara Olsvig Folketingimi ilaasortaanermini ilaatigut Inuit Ataqatigiit danskit inatsisartuisa akornanni nukiuttuumik kiffaanngissuseqartumillu inissisimanissaanik sulissutiginnissimavoq. Silittumik suleqatigiinnissaq pingaartissimavaa partiillu qalipaataat assigiinngissusaallu akimorlugit oqaloqatiginninnissamut pingaartitsisimalluni, anersaarlu tamanna Lund Olsenimit ingerlateqqinneqassaaq.
Sara Olsvig: “ Folketingimi ersarissumik uagullu pigisatsinnik nipeqarnissarput pingaartissimavara, taamatuttaaq silittumik pitsaasumillu oqaloqateqarnissaq pingaartissimallugu. Issittuttaaq oqaluuserineqarnissaa suliassatut pingaartinneqarluarsimavoq. Tamannalu arlalitsigut iluatsissimavoq. Ilaatigut aasaanerani sulinngiffeqarnerup siuninnguatigut Folketingimi Issittoq pillugu suleqatigiisitalialiorsimavugut, soorlu aamma Issittumi Inatsisartunut ilaasortat komiteanni, siullermik siulittaasup tulliatut kingornalu siulittaasutut Issittumi tamani politikereqatigut oqaloqatigilluarsimagivut tigussaasumillu suleqatigisimagivut”.
Johan Lund Olsenip eqqissilluni Folketingimi suliassaq nangissavaa, tassungami politikkikkut suliaqarneq takornartaanngilaq. Marloriarluni Sara Olsvigimut sinniisissatut taarsiisarsimavoq, aammalumi ukiorpassuanngortuni Inatsisartuni kiisalu Naalakkersuisunut ilaasortatut politikkimik suliaqartuusimalluni. Kingullertigut Nuummi Inuit Ataqatigiinnut siunnersortitut sulisimavoq.
Johan Lund Olsen:”Soorunami sulilernissara qilanaarisimaqaara. Allaffeqarfiup matuma suliassatsinnut uppernarsaatissarpassuarnik katersuuttarmatigut suliaq nuanneqaaq. Tamanna suliamut oqilisaataasarpoq anguniakkatsinnilu angusaqarsinnaanitsinnut annertusaasarluni, soorlu 2015-imut aningaasanut inatsimmut siunnersuummut suliatsinnut tunngatillugu. Aallartikkamali tamanna aallutilerpara, siornalu isumaqatigiinniarnerni misilittakkama iluaqutiginissaat qilanaarivara. Suliami tassani kalaallit eqqartuussiviini suliassanut uneraannartunut atugasanik immikkut ittumik 20 millioninnappugut. Suliallu aallussatta iluatsinnissaannut tunngavigisarpiagut tassaapput silittumik suleqateqarnerit oqaloqatiginnilluarnerillu”, Johan naggasiivoq.
Attavissat: johan.lund.olsen@ft.dk tlf.;´+45 33 37 54 10 iml.Sara Olsvig, saol@inatsisartut.gl mobil; 299 52 68 58
Inuusuttut Ataqatigiit upernaap ingerlanerani arlaleriarlutik inuusuttut suliffissaaleqinerujussuat aarlerinartillugu saqqummiuttarnikuuarput.
Siuariartoqarsimavoq kisiannili…
Suliffissaaleqisut pillugit kisitsisit augustimeersut takutippaat siorna augustimut sanilliullugu suliffissaleqisut 181-inik ikileriarsimasut.
”Tamanna tusarlugu imminermini qiimmallannarpoq. Kisitsisilli misissoqqissaaraanni ernumanartoqarpoq. Inuusuttut Ataqatigiinni ernumaginerpaavarput inuusuttut suliffissaaleqisut amerlanerujussuat. Suliffissaaleqisunimi 3.167-iusunit 18-iniit 34-nut ukiulliit 1.446-pput, procentinngorlugu 46 %-erluinnangajaallutik. Inuusuttut sulifissaaleqisut amerlavallaarujussuarput arlaannillu ajortoqarneranik kisitsisit takussutissippaatigut. Maanna inuusuttut taamak amerlatigisut suliffissaaleqiunnaarlutik sulileqqinnissaat anguniarlugu iliuuseqartoqartariaqalerpoq.” – Taama oqarpoq Inuusuttut Ataqatigiit siulittaasuat Múte Bourup Egede.
Iliuusissiat pitsaanerit atorneqartariaqaput
Inuusuttut Ataqatigiit isumaqarput maanna suliffissaaleqinermut iliuusissiat naammanngitsut aaqqigallarnerinnaavallaartartullu. ”Aaqqigallartarnerit pisariaqartarsinnaapput taamaaliorniaraannili aamma saniatigut siunissamut qulakkeerinnittunik iliuusissanik pilersitsinissaq avaqqunneqarsinnaanngilaq,” Múte Boup Egede isumaqarpoq.
Inuusuttut Ataqatigiinni isumaqarpugut suliffissaaleqinermik ajornartorsiuteqarnerup tamakkiisumik suleqatigiiffiulluni aaqqiivigineqarnissaa anguneqartariaqalersoq. ”Kaammattuutigerusupparput Namminersorlutik Oqartussat, Kommunet, inuussutissarsiortut susassaqartullu allat ataatsimoorlutik suliffissaaleqinerup aaqqiiviginissaanut tigussaasunik aaqqiissutissanik ujartueqatigeeqqullugit. Minnerunngitsumillu inuusuttut suliffissaaleqinerujussuannut aaqqissutissanik nassaaqqullugit.” – Taama kaammattuivoq Inuusuttut Ataqatigiit siulittaasuat
Attavissaq Inuusuttut Ataqatigiit siulittaasuat Múte B. Egede, mobil: 24 06 09
Sume pillugu filmimut oqaaseqaat, allattoq Naaja Hjelholt Nathanielsen
Nalinginnaasuuneq nalinginnaasumillu inuuneqarneq suuppat? Arlalitsigut oqartoqartarpoq amerlanerussuteqartut inooriaasiat tassaasoq nalinginnaasumik inooriaaseqarneq. Kisianni pingaartuuvoq eqqaamassallugu, amerlanerussuteqartut aalajangersimasumik iliuuseqarnerat tamatigut tassaasanngitsoq eqqortutuaq. Naak nunami maani inuit amerlanerit kristumiuugaluartut puisillu neqitortarlutik, imaanngilaq muamaakkutut upperisaqarneq naatitaannarnilluunniit nerisaqarneq tassaasut pissusissamisuunngitsut. Arlalitsigullumi imaattarpoq ikinnerussuteqartut pissusilersuutaasa eqqarsalersittaraatigut periarfissanillu nutaanik isumataartilluta.
Assersuutigalugu inuit Namminersornerulernermik aqqutissiuussisut tassaanngillat amerlanerussuteqartut. Tassaapput inuit ikittunnguit ataatsimoortut nalinginnaasumit allaanerusumik siunissaq pillugu takorluugaqartut. Kisianni eqqarsaataat siammaapput. Inuit allatut eqqarsarsinnaasut atorfissaqartippagut. Uagut amerlanerussuteqartuusugut nutaamik ineriartulernissamut ikiortarpaatigut.
Inuit tarnimikkut misikkajasut eqqarsartaatsimikkulluunniit eqqugaaqqajaasartut ilaanni uagut sapikkatsinnik oqaasertalersuisinnaasarput. Inuit iliuuseqariarsinnaassuseqartut aallarnisaasarput. Inuit imminnut upperisut isumalluarneq siammaassinnaavaat. Inuit isumassuisut allanik toqqissisimalersitsisinnaapput. Inuit eqqarsarumatuut eqqarsaatissiisinnaapput.
Erseqqilluinnarpoq nunami maani innuttaasut tamarluinnarmik nunap ineriartorneranut tunniussaqarsinnaasut. Arlaatigut tamatta allanut tunniussassaqarpugut. Qanorluunniit inuttut pissuseqaraluarutta qanorluunniillu tunuliaqutaqaraluarutta.
Filmi ”Sume – Mumisitsinerup nipaa” inunnik arlalippassuarnik attuivoq. Uannut ersersitsivoq ataatsimoornerup qanoq pisariaqartigineranik. Imaanngilaq inuugutta toquguttaluunniit soqutaanngitsoq. Imaanngilaq imerutta iminngikkuttaluunniit soqutaanngitsoq. Imaanngilaq immitsinnut oqaluukkutta oqaluutinngikkutaluunniit soqutaanngitsoq. Tamatsinnut pingaaruteqarpoq. Kinaagaluaruilluunniit tamatta immitsinnut pingaaruteqarpugut. Iliuutsima sunnissavaatsit, iliuutsivillu sunnissavaannga. ”Illeqanngippat – uagoqarnavianngilaq” qitiulluinnarluni oqaasinnaajusariaqaraluarpoq. Inuiaqatigiiussutsitsinni immitsinnut pinngitsoorsinnaanngilagut.
”Nalinginnaasoq” kisiat naammagisariaqanngilarput. Nalinginnaasormi tassaaginnarpoq pissutsit maanna qanoq ittuunerannik oqariartuut – pitsaasutigut pitsaanngitsutigullu. Annertunerusunik siunniussaqartariaqarpugut. Pitsanngorsaatissat anguniartuartariaqarpagut. Allanik tamanna isumagineqarnavianngilaq. Uagununa suliassarput. Illinuna suliassat. Uangaana suliassara. Isumassarsiallu amerlanerussuteqartunit isumaqatigineqannginneranit unitsitaassanngilagut. Tassami ikinnerussuteqartut isumaat tassaalersinnaapput aqagu nalinginnaalersut. Arlaat aqqutissiuilluni aallartittariaqarpoq. Aqqutissaq imminut pilersinnavianngilaq. Siulliullutik aqqummik atuisut piumassuseqarneq takutittarpaat. Kisiannili aamma kingulliullutik aqqummik atuisut aammattaaq pingaaruteqarput Aqqutissaq ingerlaavartumik atitunerulersittarpaat.
Neriuppunga filmip ”Sume”-p eqqaasissagaatigut siunissap sunnerneqarsinnaaneranik. Aamma inuit aalajangersimasut kisimik siunissaq sunnertanngilaat. Tamatta ullut tamaasa sunnertarparput. Qanoq taamaaliorniarnerput nammineq aalajangissavarput. Toqqaanissaq uagutsinniippoq. Uagut tassaavugut inuiaqatigiit.
Inuit Ataqatigiinniit Inatsisartunut aamma Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliamut ilaasortaq Naaja H. Nathanielsen
Inatsisartut ukiaru ataatsimiinnissaat sivissussaqaaq, sivisoorujussuussaaq. Pilersaarutit malillugit aatsaat naammassissaaq 12. december. Tamanna ajunngilaq, taama oqallisissaqartoqartigisillugu. Ajoraluartumilli Naalakkersuisut oqallisissanik soqutiginartunik saqqummiussisuunngillat.
Suarsukujunnik saqqummiineq sivisooq
Naalakkersuisut siulittaasuat ullumi tusagassiuutinik katersuutsitsivoq. Power Point-imik saqqummiussat quppernerit 44-t atorlugit Naalakkersuisut siunnersuutaat tulleriaarneqarput. Quppernerit tulleriiaat suarsukujunnik imallit. Siunnersuutit ilaat tassaapput upernaaq ataatsimiinnermi kinguaattoorutigineqartut. Soorlu SIKUKI pillugu siunnersuut, Nuup umiarsualivittaassaa aamma ilaqutariinnermut tunngasuni inatsisit nutartigassat arlaqartut.
Sinneri tassaapput inatsisaareersunik annikinnerusutigut iluarsiissutit. Assersuutitut taaneqarsinnaapput siunnersuutit uku: ”Aningaasaliinermi akiliutit umiarsuarnut nunaqarfiliartaatissanut nutaanut tunngatillugu pisinnaatitsissu-taasumik malittarisassap nuunnissaa” aamma ”inuussutissarsiutigalugu aqqartartutut uppernarsaatip pissarsiarinissaa attatiinnarnissaalu pillugit malittarisassat pisariillisarnissaat”. Siunnersuutit imminerminni ajunngillat. Tamarmik ajunngillat. Kisianni maanna ajornartorisutaasunik nikisitsinngillat.
Siumut takorluuiinermi piffissat qinigaaffiit pineqartanngillat
Taamaallaat siunnersuutit pingasut siumut isigisuupput, kisiannili tamarmik imikkut aporfissartaqarlutik.
Siulleq tassaavoq siunissami suliffissaqartitsinissamut periusissiaq. Nalunngilarput pisariaqartinneqaqisoq. Kisianni taamaallaat 2014-2017 pineqarpoq. Tamatumalu Naalakkersuisut ajornartorsiutaat ersersippaa. Siumut isigisumik eqqarsarnissaq ajornakusoorpoq, qinigaaffiusoq kisiat eqqarsaatigigaanni. Inuuneq qinigaaffikkaartumik aqquarneqarneq ajorpoq. Piviusorsiorpalunngeqaarlu ukiut marluinnaat periarfissaralugit suliffissaaleqinerup affaannanngortinniarneqarnera suliniuteqarfiginiarneralu.
Suli ajorneruleriaannarpoq Naalakkersuisut ”iluarsartuusseqqinnissanik” siunnersuutaat eqqarsaatigissagaanni. Tassani Naalakkersuisut allapput, siunnersuutip ”iluarsartuusseqqinnissat pillugit siunnersuutinik, inuit ataasiakkaat imminnut pilersornissaminnut kajumissuseqalernissaannik annertusaataasunik pisortallu aningaasaqarnerannut imminut napatissinnaasumut tapertaasussanik saqqummiusseqqullugit” peqqussagaatik. Naatsumik oqaatigalugu siunnersuut taanna eqqumiilluinnarpoq. Naalakkersuisut periarfissaqareerput iluarsartuusseqqinnerit kissaatigisamik tamarmik saqqummiunnissaannut. Iluarsartuusseqqinnissanik siunnersuuteqarumallutik siunnersuuteqartariaqanngillat. Namminneq akunnerminni amerlanerussuteqartunik itigartitaassagunik qanoq iliussappat? Taava qinigaaffiup sinnera iluarsartuusseqqinnissanik siunnersuuteqaqqusaassanngillat? Siunnersuutip immikkut illuinnartup taassuma nassuiaatissatuaa tassaavoq, Naalakkersuisut ilisimagaat namminneq amerlanerussuteqarlutik ilaasortaatitamik akornanni ilalerneqannginnertik. Taamaammallu iluarsartuusseqqinnernik piviusunik siunnersuuteqaraluarunik itigartitaasussallutik. Taamaammat taamaallaat siunnersuutigaat siunissami iluarsartuusseqqinnissat pillugit siunnersuuteqarsinnaataassallutik. Tamanna pissutsit uninngaannarnerannut eqqoqqissaartumik ersiutaavoq.
Naggasiullugu Naalakkersuisut siunnersuutigaat Qaqortumi mittarfiliortoqassasoq. Tamanna immaqa imminermini ajorpallaanngilaq. Kisiannili sanilliunneqartariaqarpoq tamanna akissaqartikkumallugu sanaartugassanut allanut aningaasaliissutit ikilisarniarneqarnerannut. Maluginiagassaallunilu tamanna pimmat ingerlassat amerlinissaasa pisariaqaleruttorfianni. Taamaammat eqqortumik aperisoqartariaqarpoq, maannakkorpiaq inissiat amerlanerit mittarfilluunniit nutaaq pisariaqartinneqarnerpaanersut. Kissaatiginassagaluaqaaq tamaasa pisinnaagutsigit, kisianni ajornaqaaq. Aammattaaq Naalakkersuisut suli Nunatsinni attaveqaateqarneq ataatsimut isigalugu takorluukkatik saqqummiutinngilaat. Imaappasippoq tamanna paasiartuaalissagipput sukkut tamaana siunnersuutaasartut aqqutigalugit. Taavalu naggataatigut takussavarput saqqummiussukkat innuttaasut inuussutissarsiutinillu ingerlatsisut angallassinikkut pisariaqartitaat piviusunngortissinnaaneraat. Periuseq killormoortoq. Uranimut naaggaarluinnarneq atorunnaarseriarlugu kingornatigut innuuttaasunik peqataatitsilernermik isuma eqqaanngitsoorneq ajornaqaaq.
Naammaginanngilaq
Inuit Ataqatigiit inernilertariaqarpaat naammaginanngitsoq. Oqaloqatigiinnissaq sanioqqunneqarsinnaanngilaq, aamma aalajangiinissat annertuut oqimaatsullu sanioqqunneqarsinnaanngillat. Naammanngilaq Naalakkersuisut Inatsisartullu piffissaat atorneqassappat siunissami gassi pillugu inatsisissamut, ”isumannaallisaanermik siuarsaasussamut, installatørtitullu soraarummeernissamut nutaanik piumasaqaateqarfiusussamut”. Tamatumannga annertunerujussuarnik pisariaqartitsisoqarpoq.
Neriulluta siumut takorluukkat upernaaru ataatsimiinnermi saqqummiunneqarumaartut.
Attavissaq Naaja H. Nathanielsen, mobil: 54 89 81
INI A/S-imiit maanna tusarliunneqartoq pillugu, inuppassuit maannamut inisseeqqittarfinniittut pillugit, kommunit Naalakkersuisullu oqaloqatigiittariaqarput pilersaarusiorlutillu.
Angerlarsimaffeqanngitsuunermut pissutaasut assigiinngillat
Inuk angerlarsimaffeqarunnaaraangat tamanna assigiinngitsunik, inuup nammineerluni sunniuteqarfigerpiarsinnaanngisaanik pissuteqarajuppoq.
Inuit inoqutigiilluunniit amerlasuut ukiorpassuarni namminneq inigisaminni nalinginnaasumik inuuneqartarsimagaluarput, pisulli assigiinngitsut, soorlu suliffissaarunnerup, avinnerup, ilaqutariinni toqusoqarnerata imaluunniit napparsimanerup kingunerisaannik angerlarsimaffeerussimallutik.
Innuttaasut pineqartut ikorfartorneqartariaqarput
Aamma imigassamik aalakoornartumik aanngajaarniutinillu atornerluineq angerlarsimaffeqanngitsunngornermut pissutaasinnaasartoq Nalunaarusiamit siornarnisamit paasivarput; Isumaqarpunga innuttaasut pineqartut ikorfartorneqartariaqarput.
Ernummatigaara nutserneq atugaanerulissasoq
“Neriuppunga susassaqartut tamarmik isumaqatigiissutigissagaat; nunatsinni kinaluunnit aqqusiniinnarmut ilineqassanngitsoq. Taamaaliortoqalissappat, ernummatigaara Danmarkimut nutserneq kiisalu angerlarsimaffeqanngitsuuneq atugaanerulissasoq. Tamannalu pineqartunut inuiaqatigiinnullu nukittunerulersitsinavianngilaq. Annermillu Nuummi innuttaasut pineqartut ernummatigaakka; taakkua inissianut nammineq attartortakkanut innersuunneqarsinnaanngimmata; tamanna ingasalluinnassaaq.”
Inatsisartuni ilaasortaq Juliane Henningsen, Ilaqutariinnermut ataatsimiititaliami ilaasortaq, mobil 48 81 48
Naalakkersuisunut ilaasortaq ulloq unnuarlu angerlarsimaffinnut naalakkersuinikkut akisussaasuuvoq, taamatullu kommunit iliuusissanut pilersaarusiunngippata, ilaannannguimi pilersaarusiorfigineqartarput, uparuaanissaq aqqutissiuussinissarlu pisussaaffigaa.
Isornartorsiuineq tulluanngitsoq
– Iluaqutaanngilaq, uanga isumaginninnermi suleriaatsinik ilisimasaqanngitsutut nittarsaanneqaruma, naak inunnik isumaginnittoqarfinni suliat oqimaareeqisut sukateriffigineqalernerat uparuartorikka; ilisimagatsigumi inuup ataatsip inuit ilaqutariit 100 arlallit sullitassarisaraat; tamannalu attanneqarsinnaanngimmat suleqatigiilluta; kommunit peqatigalugit aaqqiissutissamik nassaartariaqarpugut. Tassanilu Naalakkersuisut siuttuusariaqarput. Uagut suleqataarusoqaagut, angusaqarnissarpullu tikillugu uteriisertariaqarpugut, meeqqat pillugit,
Juliane Henningsen erseqqissaavoq.
Iliuusissanut pilersaarusiat susassaqartunut tamanut pingaaruteqarluinnarput
Angerlarsimafimmut tigusisussamut, taanna ulloq unnuarlu angerlarsimaffiuppat imaluunniit angajoqqaarsiaappata. Meeqqat illersuisuata misissuisitsinerani immikkut erseqqissarneqarpoq, inissinneqartup iliuusissiap, piunngitsup, imaanik ilisimasaqanngittarnera ajornartorsiutaasoq annertooq.
Pisortat meeraq sumiginnassanngilaat
Pilersaarusiaq ilaatigut qanoq sivisutigisumik inissinneqartussaanermik inissinneqarnerullu patsisaanik imaqartussaavoq. Ila meeraq inuusuttorluunniit qanoq sivisutigisumik inissinneqarsimanissaminik angerlaqqinnissaminullu pissutsit suut iluarsiivigeqqaarneqarnissaannik ilisimasaqanngitsoq nallinnaqaaq! Tamanna illersorneqarsinnaanngilaq. Taamaattumik una suliassaqarfik suleqatigiiffigisariaqarparput, uagut tamatta kommunillu.
Oqaloqatigiinnerit piviusut aallartinniarlik
Taamaattumik Naalakkersuisoq akisussaasoq maannamiit pimoorussinerusariaqarpoq, oqaloqatigiinnerit piviusut aallartinniarlik, tusagassiuutitigut oqqannerit naammaqaat!
Attavissaq: Inatsisartuni ilaasortaq Juliane Henningsen, Inuit Ataqatigiit, mobil: 48 81 48
Marlunngorpat danskit aningaasanut inatsisissaannut siunnersuut siullermeerneqarluni oqaluuserineqareerpat
Inuit Ataqatigiit aamma Siumut isumaqatigiinniarnissani iliuusissatigut ataqatigiissaareqatigiissapput
”Folketingimi ilaasortaasugut marluusugut iliuusissatigut ataqatigiissaareqatigiinnitsigut Nunatta nukittunerpaamik inissisimanissaanik qulakkeerinninnissarput nuannaarutigaara, taamaasiornitsinnimi tamannarpiaq siunertarivarput,
Sara Olsvig (IA) oqarpoq.
”Ataatsimoorutta nukittunerpaassaagut, Sara Olsvigilu folketingimiigunnaartussaammat suleqatigiinneq nangillugu Johan Lund Olsenip suleqatiginissaa qilanaarivara”, Doris Jakobsen (S), oqarpoq.
Danskit aningaasanut inatsisissamut siunnersuut saqqummiummassulli Inuit Ataqatigiit Siumullu folketingimi allaffeqarfii aningaasaliissutissarpassuit misissuataarlugit alappussimapput.
”Suli danskit aningaasanut inatsisissaanni aningaasaliissutissanut sorsuutissagut arlaqarput. Pingaartumik eqqartuussiveqarnermut pinerlussimasunullu isumaginnittoqarfimmut, kiisalu illersornissamut Issittumut allatigullu tunngasutigut”, Sara Olsvig sapaatip akunnera ataaseq qaangiuppat Inatsisartuni Inuit Ataqatigiinnullu siulittaasuunerminik aallussiniarluni Folketinigimi ilaasortaajunnaartussaq, oqarpoq.
Kalaallit kajumissutsiminnik upalungaarsimasoqarnissaannik siunnersuuterput Inatsisartuni ilaasortanit tamanit tapersersorneqarpoq, qanittukkullu Folketingimi Kalaallit Nunaannut ataatsimiititaliap Kalaallit Nunaanni angalaarneranni danskinut ilaasortaqatitsitsinnut sutigut pitsanngorsaasoqarsinnaaneranik paasissutissiivugut. Isumaqatigiinniarnissani sammisassagut naammattorsuupput”, Doris Jakobsen oqarpoq.
Sapaatip akunnerani matumani Olsvigi issittumi inatsisartuni ilaasortat ataatsimiititaliaata Canadami ataatsimeersuarnissaanni peqataassaaq, taamaattumillu aningaasanut inatsisissamut siunnersuup Christiansborgimi marlunngorpat siullermeerneqarnerani peqataasinnaanani. Inatsisartuni ilaasortat ataatsimeersuarnerat naammasseriarpat folketingimiigunnaassaaq, aningaasanullu inatsisissamut isumaqatigiinniarnerit sinniisissaanit Johan Lund Olsenimit (IA) peqataaffigineqassapput.
Doris Jakobsen marlunngornermi aningaasanut inatsisissaq siullermeerneqalerpat Folketingip ataatsimiittarfianni peqataassaaq.
Apeqqutissaqaruit attavissaq: sara.olsvig@ft.dk iml. oqar. +45 3337 5404
Kujataani suliffissat 30-t atorunnaarsinneqarnissaat akuerineqarsinnaanngilaq. Naalakkersuisulli pisarnermisut nipaarullutik nassuiaassanatillu toqqorsimasutut sulipput. Naak Siumup Inatsisartunut ilaasortaatitai? Naak Atassut? Atassut tusarsaajunnaavilluni akisussaaqataajumanngitsutut pissusilersorluni tusagassior-fitsigut saqqumiunnaarpoq. Taakkuuppummi naalakkersuisooqatigiit tunuliaqutaat, Inatsisartunut ilaasortaasut akisussaaqataasut pisullu assigiinngitsut qanoq ingerlanerannut tunuliaqutaasut nassuiaassuteqanngisaannartulli.
Naalakkersuisooqatigiit Kujataani angallannerup isasuuissornissaa anguniavissimagunarpaat, inuillu silaannakkut assartuussinermik periarfissaarulluinnarnissaat siunnerfigineqarmat minnerpaamilluunniit naalakkersuisooqatigiit partiivisa qisuariarfiginngilaat. Pissutsit taamatut ingerlanerat akisussaassuseqanngitsumik aqutsinertut taasariaqarparput. Inuppassuit aalassassimaartinneqarput, pingaartumik nunatta kujasinnerusortaani inuit eqqarsaatigalugit. Qisuariartoqassananilu.
Kalaallit Nunaat inuiaallu kalaallit siunissami qaninnermi ungasinnerusumilu qanoq aaqqissuussat naalakkersuisooqatigiinnit anguniarneqarpat? Suniartoqartoruna? Naalakkersuinikkut suliaqartuusugut nunatsinnilu inuit isummersoqataanissatsinni qanoq naatsorsuuteqassaagut? Sooq taama tassanngaannartigisumik allannguinerit annertuut saqqummiunneqaqattaarpat? Naalakkersuisooqatigiit nassuiaanissaat pisariaqarluinnalerpoq. Inuppassuit nalornisillugit naalakkersuinikkut aqutsineq ingasappallaaleqaaq.
Inuit Ataqatigiit akuerisinnaanngilluinnarparput nunatta timmisartortitseqatigiiffiani sulisut 30-t soraarsitaasussanngorlugit inissinneqarmata. Akuerinngilarput suliffissaaleqinerup taama qaffasitsigisumik inissisimasup qaavatigut suli suliffinnik matooraanissamik naalakkersuisut siunnerfeqartut ilisimatinneqaratta. Inoqarfiit suulluunniit akornanni angallannikkut attaveqaatit ulluinnarni pisunut, inuillu inuunerminni atugarisaannut sunniuteqarluinnartuupput.
Imami pingaaruteqartigipput allaat aningaasarsiornikkut pissutsinut patajaassutsimullu annertuumik sunniuteqartarlutik, akileraartarnikkullu isertitat ajorsiartuinnannginnissaannut pingaaruteqarluinnarlutik. Taamaammat suliffiit 30-t atorunnaarsinneqarpata Kujataani akileraarutitigut isertitat sunnerneqartussaapput, illuatungaanilu isumaginninnikkut aningaasartuutit qaffassallutik.
Tamatuma malitsissaraa Kujataani imarpik qulaallugu mittarfiup kaaviaartitakinnerulernissaa, akiliisinnaassuseqartumillu imminut napatinneraata innarlernissaa. Tamakkua itisileqqinnerussanngilakka Inatsisartut ataatsimiinnissaat sioqqullugu. Ujartugarali aana, sooq naalakkersuinikkut pissutsit killiffiat, inuillu aalassassimaarnerat naalakkersuisooqatigiit arlaanaasaluunniit oqaaseqarfigisanngilaat? Inuppassuit ernumapput qisuariaateqartoqanngimmat. Ileqquulersimagunarpoq naalakkersuisooqatigiit ajornartorsiummik naapitaqaraangamik nipaarullutik isummersinnaatitaanatillu pisunik aniguiniarusaartarnerat.
Periaaseq tamanna takornartariunnaarparput, naalakkersuisooqatigiit partiivisa ileqquliuteqqammassuk oqaannartarlutik ”uagut partiimi uani qanorluunniit isummersinnaatitaagatta akerleriisinnaatitaagatta”. Oqaaseq takornartarinngeqisarput akisussaassuseqartumik naalakkersuinikkut ingerlatseriaatsimik qimarratiginnittuummat itinerusumik eqqarsaatigineqartarnerpa? Naluara. Ajornartorsiutilli anigornissaanut ajornartorsiutip qiterpiaa samminagu ”uagut imaappugumik” saqqummersitsinerinnaavoq.
Massakkulli ujartorpara naalakkersuisooqatigiit suniarnertik, aamma sooq Kujataani angallannikkut pissutsit periarfissaarutivinnissaannik siunertaqalersimanertik nassuiassagaat. Inuppassuit soraarsitassatut nalunaarfigineqarsimasut sal-lunaveeqqutitut nivinngartaarneqarnerat naalakkersuisooqatigiinniit kanngunaannartumik suli oqaaseqarfigineqanngilaq. Naalakkersuinikkut ingerlatseriaaseq isertuusserpalaartoq, allannguinerillu annertuut kingunissaannik erseqqissumik nassuiaaqqaaranilu saqqummiussaqaqqaarani, tassanngaannaq aalajangersaatitsiniarnertut pissusilik qimanneqarluinnartariaqarpoq.
Naalakkersuisooqatigiit piaartumik nassuiaateqarnissaat allakkat ammasut aqqutigalugit kaammattuutigaara.
Attavigisassaq:
Inatsisartunut ilaasortaq Aqqaluaq B. Egede, Inuit Ataqatigiit, mobil: 56 27 66
Aalisarnermut Naalakkersuisup aningaasaliissutissatut aalisarnermut immikkoortitat pillugit radiokkut oqaaseqarnermini KNAPK paasinerluisimanerarlugu oqarnera eqqunngilaq. Tamanit takuneqarsinnaavoq Naalakkersuisut aningaasanut initsisissatut siunnersuutaanni, angallatinik isaterinissamut aningaasat 20 mio. kr.-nik amerlassuseqartut nungutinneqarnissaat siunnersuutigineqartoq. KNAPK-p eqqortumik tikkuaanera tassuuna uppernarsarneqarsinnaavoq.
Aningaasaliissutit angallatinik isaterinissamut aningaasaliissutaannaanngillat
Aningaasaliissutit nungutinneqarniarnerinut Aalisarnermut Naalakkersuisup tunngavilersuutigaa, angallatinik isaterinissamut aningaasaliissutit atorneqartannginnerat, kisianni Naalakkersuisup minnerpaamilluunniit eqqanngilaa aningaasat pineqartut angallatinik isaterinissaannarmut aningaasaliissutaannginnerat.
Aamma aalisariutinik nutarterinermut, misileraalluni aalisarnermut, ineriartortitsinermut il.il.
20 mio. kr.-it siunertanik makkunannga siunnerfilinnut atugassatut aningaasaliissutaapput: Aalisariutinik nutarterineq, misileraalluni aalisarneq, aalisartut iluaqutigisinnaasaannik ineriartortitsineq, aalisariutinik naleqqussaaneq kiisalu angallatinik isaterinissaq.
Tunngavilersuutigalugu aningaasaliissutinik atorunnaarsitsiniarneq
Taamaammat angallatinik isaterinermut aningaasaliissutaasartut atorneqartannginnerat kisiat tunngavilersuutigalugu aningaasaliissutinik atorunnaarsitsiniarneq pissusissamisuunngilaq. Pingaartumillu eqqarsaatigigaanni Naalakkersuisup inatsisip aporfiusartup Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinneranni allanngortinneqarnissaa pissasoq oqaatigereernikuugaa, qularutigineqarsinnaanngilaq aningaasaliissutit pisariaqartinneqarlualissasut.
65 mio. kr-it aalisartut akitsuiffiginerisigut isertinneqarniarput
Aalisarnermut Naalakkersuisup susassaqarfimminut akisussaasutut pitsaanerusumik paatsuungananngitsumillu nassuiaasarnissani aqutsinissanilu ajornartorsiutigaa. Assersuutigalugumi Qanoruukkut kikkut tamarmik takusaannik tusaasaannillu oqaatigaa, aningaasanut inatsisissaq aalisartut akitsuutinik nutaanik nammatassinneqarnissaannik imaqanngitsoq, naak aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi 65 mio. kr-it ukiut marluk ingerlaneranni aalisartut akitsuiffiginerisigut isertinneqassasut Naalakkersuisut nalunaaruteqaraluartut.
Naalakkersuisut akisussaasutut eqqortumik nassuiartussaavaat
Naalakkersuisut akisussaasutut susassaqarfitik eqqortumik nassuiartussaavaat, qanorlu pisoqarniarnera ilisimalluarlugu inuiaqatigiinnik paatsuungatitsinatik saqqummertariaqarlutik.
Ukiut marluk ingerlaneranni aalisartut akitsuiffiginerisigut isertitaqarnissamik Naalakkersuisut tamarmiullutik siunnersuutaattut saqqummiunneqartoq, Aalisarnermut Naalakkersuisup akuerinngisaannassallugu oqaaseqarpoq. Akitsuutilli taakkua ukiuni tulliuttuni aalisartut atugarisaannut sunniuteqangaartussat, aamma nammineq naalakkersuisutut siunnersuutigai akisussaaqataaffigalugillu, namminerluunniit naalakkersuisunngunngikkallarami aalajangerneqarsimassagaluarpata. Saqqummiussat akisussaaffigiumanagit nalunaaruteqarsinnaanngilaq, sioqqulluni naalakkersuisuusimasoq naalakkersuisullu sinneri taama suliaqarsimasutut pisuutillugit.
Inuit Ataqatigiit piumasarivaat tukattumik saqqummiusseqattaarnerat uneqqullugu
Inuit Ataqatigiinniit sakkortuumik piumasarissavarput naalakkersuisooqatigiit iluminni akerleriinnerat, aporaannerat tukattumillu saqqummiusseqattaarnerat uneqqullugit, sulinivillu ataatsimoortitsiniarnerusoq aallarteqqullugu. Naggataatigut toqqartumik apeqqutigissavara: Ilumut KNAPK paatsoorsimava?
Aalisarnermut Naalakkersuisup neriorsuutini qimarratigisimavai?
Imaluunniit Aalisarnermut Naalakkersuisup neriorsuutini qimarratigisimavai? Apeqqut akineqartariaqarpoq. Tassami ilumoorsinnaanngilaq angallatinik isaterinissamut aningaasaliissutit kisiisa tunngavilersuutigalugit siunertanut allarpassuarnut aningaasaliissutit atorunnaarsinneqarnissaat. Neriullunga eqqortumik paasinartumillu Aalisarnermut Naalakkersuisoq nassuiaateqassasoq.
Attavissaq: Inatsisartunut ilaasortaq Aqqaluaq B. Egede, Inuit Ataqatigiit, mobil 56 27 66
Inuit Ataqatigiit Ilaqutariinnermut Naalakkersuisoq aammaarluta apersorneqarnissaanik piumasaqaateqarpugut. Apersuutigineqassapput meeqqat inuusuttuaqqallu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut pillugit kommunit aki-sussaaffimminnik maannamut kivitsinnginnerat.
Maanna Naalakkersuisumit pingajussaat isumasioqatiserinnittariaqarpugut, ersarissigaluttuinnarmat politikkikkut oqarluartaarutit nalunaarutillu oqaasiinnaasut; annerusumillu iliuuseqartoqarsimanani.
Inatsisartut Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliaata Naalakkersuisut peqqunikuuaat qulakkeeqqullugu, meeqqat inuusuttuaqqallu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut tamarmik iliuusissamik pilersaarummik nutartikkamik peqassasut kingusinnerpaamik 1. september 2014. Tamannalu pisimanngilaq. Imaappoq ullumikkut meeqqat 240 tikillugit inatsit malillugit pisinnaatitaaffimminnik peqanngillat.
“Piumasaqaatigaarput inatsisit avaqqullugit meeqqanut sullissineq unitsinneqas-sasoq. Meeqqat inuttut immikkut pilersaarusiunneqartussaapput, tamanna pisinnaatitaaffigivaat. Ilumoorsinnaanngilaq meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut 40 %-ii tikillugit pilersaarusiuunneqarsimanngitsut, tamanna aaqqiivigineqarniarli. Ilaqutariittut inuunermut meeqqanullu pineqartunut pingaaruteqarpoq.
Isumaliutigisariaqarparput akisussaaffik pineqartoq qitiusumit isumagineqalissanersoq, iliuusissatut pilersaarutit kiisalu meeqqat ilaquttaminnut attaveqarnerat eqqarsaatigalugu. Ilaatigut ombudsmandip nalunaarusiai atuarlugit qiimmaallannanngilaq; meeqqat ilaquttaminnut ilaatigut attaveqanngivissortut kiisalu iliuusissamik pilersaarusiuunneqarsimanngitsut.
Sammisaq ilungersunarpoq, taamaammat kommunini tamani isumaginninnermut ataatsimiititaliat ataatsimeeqatiseriniarpavut, tamattami oqaloqatigiinnitsigut atasinnaasumik pitsaasumillu aaqqiisariaqarpugut. Ilisimavarput kommunini inunnik sullissisut siunnersuisartullu, atugaat imaannaanngitsuusut. Malinnaaniarpiloorput, ilaatigullumi allaat sullissisup ataatsip sullissassat 100 sinnillit tigummisarpai, tamannalu attanneqarsinnaanngilaq suliamullu pingaarutilimmut tulluanngilaq; sullissamut sulisumullu naleqassutsimik annaasaqarfiuvoq.” Juliane Henningsen erseqqissaavoq.
Attavissaq: Juliane Henningsen, Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliami ilaasortaq, mobil 48 81 48
Nuummi Qinngutsinni Namminersorlutik Oqartussat maannakkorpiaq sanaartortitsinerat iluarisimaarsinnaavarput – tamanna ukiut arlallit matuma siornali pilersaarusiorneqarlunilu aningaasaliiffigineqarsimavoq – tupannaqisorli tassaavoq maanna Namminersorlutik Oqartussat sanaartornikkut unikaallatsitsipiloorniarnerat.
Nuummi utaqqisorpassuit
Naalakkersuisut Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuutaanni 2015 – 2018-ip tupaallaatigalugu atuarsinnaavarput, Namminersorlutik Oqartussat nutaanik inissialiorneq 26%-inik annikillisinniaraat. Ukiumut 224 mio-iniit 308 mio kr.-inut piffissami 2011 – 2014-imut, naatsorsuutigineqarluni 180 mio-niit 210 mio kr.-inut piffissami 2015 – 2018-imut. Aamma ilisimagutsigu Naalakkersuisut sinerissami sanaartorniarlutik pilersaartut, sumiiffippassuarni utaqqisoqarfiunngitsuni, pilliuteqartussarlu tassaalluni Nuuk, utaqqisorpassuarnik ajornartorsiuteqarfiusoq, tamaattoqarnera quianaannarpoq.
Qaqortumi mittarfittaasaq
Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuummi ilaatigut takuneqarsinnaavoq, inissianik sanaartornermut aningaasaliissutissat ukiut sisamat ingerlanerini 400 million kr.-inik annikillisinniarneqartut, taakkununngalu amerlanerpaat Qaqortumi mittarfissamut nutaamut atorniarneqartut. Tassa imaappoq Naalakkersuisut Qaqortumi mittarfik, ukiorpassuarni inissaminnik utaqqisut ikilisarnissaannit pingaartinneruaat!
Illoqarfinnut nutserartoqarpoq
Kisianni Ilisimatusarfimmi misissuinerit takutippaat, inuit Kalaallit Nunaata kujataaniit nutserartut, nutsertullu Nuummut nuuttartut. Naalakkersuisut tamatta aningaasaatitsinnik pingaarnersiuinerat, siunissami nunatsinni najugaqarfiit inissisimanerannut tulluanngilaq. Misissuinerummi aamma takutippaa, annertuumik illoqarfinnut nutserartoqartoq, tamannalu atugaaleraluttuinnartoq. Tamanna aamma pissutaalluni Tasiilaq inuttusigaluttuinnarpoq.
371 mill. mittarfissamut
Tupaallannarpoq Naalakkersuisut Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuutaanni atuarlugu, 371 million kr.-it kujataani inukilliartuinnartumi mittarfissamut atorneqartussatut aalajangiunneqarsi-manerat. Tassami nuna tamakkerlugu inissaqarniarnikkut inissisimaneq ilungersunartoq qiviassagaanni – ernumanarpoq, Qaqortumi mittarfiliorneq inuiaqatigiinni aningaasaliinertut pitsaasutut isigineqarsimappat. Ilisimaneqartutummi Paamiuni mittarfiliorneq illoqarfiup ineriartorneranut annermik iluaqutaasimanngilaq, naak innuttaasunut angallanneq pitsanngoriarsimagaluartoq.
Inissaqarnermi ajornartorsiorneq alliartorpoq
Taammaammat annertuumik kukkunerussaaq isumaqaraanni Qaqortumi mittarfittaarnikkut siunissaq ungasissoq isigalugu kujataani ineriartortoqalerumaarnissaa. Qaqortumi mittarfiliornikkut Naalakkersuisut inuiaqatigiinni aningaasarsiorneq eqqarsaatigalugu, nunap immikkoortuani kujataani piffissami sivikitsumi suliffissaqarnikkut iluaqutaasussamik pingaarnersiuipput. Kisianni mittarfiup sananeqarnera taamaalluni naammassippat, nunami tamarmi inissaqarnikkut ajornartorsiorneq mikinngitsumik annertusisimassaaq.
Pingaarnersiuinerit kukkulluinnartut
Aningaasarpassuit Naalakkersuisut inissianik nutaanik sanaartornerniit peerlugit, Qaqortumi mittarfissamut atugassatut aalajangeqqullugit siunnersuutaat, pingaarnersiuinertut kukkulluinnartutut taasariaqarpoq, taamaaliornikkummi nuna tamakkerlugu inissaqarniarneq ajorseriartittussaavaa, tamannalu ukiuni qulikkaani arlalinni aatsaat iluarsiivigineqarsinnaassaaq.
Immitsinnut pisariaqartippugut
Inissaqarniarnikkut ajornartorsiutip aaqqiiviginiarnera nunatsinni tamatta suleqataaffigisussaavarput. Tamatumani Naalakkersuisut kommunillu suleqatigiittariaqarput. Piffissanngorpoq paasissallugu immitsinnut pisariaqartinnerput. Immitsinnut illuatungeriinnata.
Inuulluaqqusillunga
Allan Pertti Frandsen, Inuit Ataqatigiit
Kommunalbestyrelse-mut ilaasortaq,
Sanarfinermut avatangiisinullu ataatsimiititaq, Kommuneqarfik Sermersooq
Timerlia 46, 3905 Nuussuaq, Greenland
Mobil +299 598755,
apfr@sermersooq.gl
www.facebook.com/ia.pertti
Naalakkersuisut Qaqortumi mittarfik, ukiorpassuarni inissaminnik utaqqisut ikilisarnissaannit pingaartinneruaat.
”Pingaarnersiuineq apeqqutaavoq”, Aningaasaqarnermut Nunamullu Namminermut Naalakkersuisoq, Vittus Qujaukitsoq oqarpoq.
Taama oqarpoq, Naalakkersuisut 2015-imut Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuutertik marlunngorneq 19. august 2014 saqqummiummassut.
Pingaarnersiuineq apeqqutaalluni? Aap, qujanaq! Pingaarnersiuineq kukkusoq! Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuummi ilaatigut takuneqarsinnaavoq, inissianik sanaartornermut aningaasaliissutissat ukiut sisamat ingerlanerini 400 million kr.-inik annikillisinniarneqartut, taakkununngalu amerlanerpaat Qaqortumi mittarfissamut nutaamut atorniarneqartut. Inissianik sanaartornerup annikillisinneqarnerata ilaatigut kingunissavaa, kommunit inissianik sanaartornerinut tapiissutaasartut ikilisinneqarneri.
Naalakkersuisut taamaalillutik ilisimaaralugu inissialiorneq annikillileriffigaat, Qaqortumi mittarfissaq akissaqartinniarlugu. Ulloq taanna Aningaasanut Inatsisissamut siunnersuutip saqqummiunneranut atatillugu Vittus Qujaakitsoq Nuuk-TV-kut aamma nassuerpoq: ”Ilumoorpoq ataatsimut isigalugu inissialiornermut aningaasaliissutit annikillisinniarpagut.” Nangipporlu: ”Inissiat aserfallassimapput. Naalakkersuisut suliassaraat inissiat aserfallakkaluttuinnannginnissaat, sapinngisamillu inissiat nalingi apparatillu aserfallavinnginnissaat, tamatumalu qulakkeernissaa.”
Tamanna nassuerutiginninnertut taaneqarsinnaavorluunniit! Eqqarsariaallannanngitsuunngilaq taama imminut illersorpalaartumik oqaaseqarnera. Inissialiornermut aningaasaliilluannginnermikkut Naalakkersuisut takutippaat inuiaqatigiinni suliassat pingaarnerpaat ilaat: Inuit tamarmik inissaqarnissaat.
Ilisimatusarfimmi misissuinerit takutikkaluarpaat, inuit Kalaallit Nunaata kujataaniit nutserartut, nutsertullu Nuummut nuuttartut. Naalakkersuisut tamatta aningaasaatitsinnik pingaarnersiuinerat, siunissami nunatsinni najugaqarfiit inissisimanerannut tulluanngilaq. Misissuinerummi aamma takutippaa, annertuumik illoqarfinnut nutserartoqartoq, tamannalu atugaaleraluttuinnartoq. Tamanna aamma pissutaalluni Tasiilaq inuttusigaluttuinnarpoq.
Naalakkersuisut tamanna qaqugu paasissavaat? Inuit takorluugaannik arsaarneqarsinnaanngillat. Inuit naatsorsuutigigaagamikku takorluukkatik nuuffigisaminni angusinnaallugit, taava nuuttarput.
Qanorluunniit inissaqarunik inissaqanngikkunilluunniit. Ukiut 40-it sinnerlugit inissaqarnermut politikki kukkusoq maanna ingerlaqqiinnarpoq.
Pigisat maangaannartinnissaat pinaveersimatinniartigu, ilaatigummi Norgemiut avinngarusimasuni pitsaanngitsunik misilittagaqarput, tassami illorpassuit maanna inoqaratik napaannarput.
Illuliortoqarniarli utaqqisut amerlanerpaaffiini. Inuillu najugaqarfigerusutaanni.
Inuulluaqqusillunga
Allan Pertti Frandsen, Inuit Ataqatigiit
Kommunalbestyrelse-mut ilaasortaq, Sanarfinermut avatangiisinullu ataatsimiititaq, Kommuneqarfik Sermersooq
Postadresse: Timerlia 46,
3905 Nuussuaq, Greenland
Mobil +299 598755
apfr@sermersooq.gl
www.facebook.com/ia.pertti
Qanoruumi 26.august aallakaatinneqartumi uissuumminanngitsuunngilaq Siumup politikkikkut oqaaseqartartua Karl Kristian Kruse uran-mik akulinnik piiaanermi uranitaata qummut killilerneqarnissaanik Naalakkersuisunut piumasaqarmat. Tassagooq innuttaasunut toqqissisimanarnerussammat!
Qummut killeqarnissaa sunaava
Piiaanermi qanorluuniit annertutigigaluaruni annikitsigigaluaruniluuniit piiakkaniit igitassat mingutsitsissapput. Siumumit killiliineq sumut killeqarpa? Imaappa GME qinnuteqaataa itigartissallugu piareersimasut? Karl Kristian Kruse-p erseq-qinnerusumik killiliiniarneq nalunaarutigisariaqarpaa.
Innuttaasut toqqisimanissaat
Nultolerance atorunnaarsinneqarnissaa Inatsisartuni eqqartoratsigu sooq killiliinissaq Siumumiit anguniarneqarsimangila? Tunngaviusumik aalajangiineq imaannaangiqisoq ataasiinnarmik amerlanerussuteqaqqalaarluni pivoq. Sooq taamanili innuttaasut toqqissisimanissaat eqqarsaatigineqarsimanngila?
Attavigisassaq Agathe Fontain, mobil: 48 45 31
Matumuuna partiit naalakkersuisooqatigiinnut illua-tungiliuttuusugut naalakkersuinikkut pisunut naammaginnikkunnaarluta tusagassiorfitsigut nalunaaruteqarpugut. Inuit Ataqatigiit, Parti Naleraq, Demokraatit aammalu Parti Inuit isumaqarpugut naalakkersuisooqatigiit iluminni avissaartuunnerat ataatsimoorfeqaratillu sangujoraartumik aqutsiniarnerat naammalersoq.
Nunarput inuiaqatigiillu kalaallit Naalakkersuisunut ilaasortanit ataasiakkaanit aqunneqarsinnaanngillat.
Naalakkersuinikkut massakkut pisut Nunatta inissisimaneranut assorujussuaq ilungersunarput. Tusagassiorfitsigut tusarparput takullugillu Inatsisartunut ilaasortat Siumumeersut marluk 2015-mut aningaasanut inatsisissamut akerliullutik taasiniartut.
Tupinnarneruvorlu Aalisarnermut Naalakkersuisoq aalisakkanut akitsuusersuinissamut Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup saqqummiussaanut akerliulluni oqarmat ilanngullugulu aalisartut aallerfigineqarnissaannik aningaasanut inatsit siunertaqanngitsoq aamma taamatut aalajangiisoqarnikuunngitsoq, suleqatigiissitarlu aalisarnermut tunngasunik sulialik aallartinneqarsimasoq ilisimanagu oqarluni. Naalakkersuisoq susassaqarfimminut akisussaassuseqartoq taama ilisimasaqanngitsigisumik inuiaqatigiinnut oqaaseqarsinnaanngilaq.
Pisut nangiinnarlugit Peqqissutsimut Naalakkersuisoq aamma kommunit akornanni naligiissaarinermut akiliinissaannut Naalakkersuisunit aalajangiunneqarsimasumut akerliulluni oqaaseqarpoq. Naalakkersuisooqatigiinni ataatsimoortoqanngittoq maanna erseqqilluinnarpoq. Kikkut tamarmik tusaasinnaasaannik avissaartuunneq akerleriinnerlu naalakkersuisooqatigiit ilisarnaasiuppaat. Nunarput inuiaqatigiiusugullu taamatut aqunneqarsinnaanngilagut.
Naalakkersuisooqatigiit tunuliaqutaqanngillat. Pisariaqarluinnalerpoq eqqortumik akisussaassuseqartumillu nunatta aqunneqarnissaa. Inatsisartut immikkut ataatsimiigiaqquneqarnissaat qinnutigisariaqarparput, Naalakkersuisullu Siulittaasuat qinersinissamik nalunaaruteqartariaqarpoq akisussaaffini naapertorlugit nunatta iluamik patajaatsumillu aqunneqarnissaa timitalerumallugu.
Ataani partiit illua-tungiliuttut taamatut atsiorluta Naalakkersuisooqatigiit aqutsinerlunnerat naammagalugu sakkortuumik akisussaasunut nalunaarut matuuna apuupparput.
Sara Olsvig, Inuit Ataqatigiit
Hans Enoksen, Partii Naleraq
Andreas Uldum, Demokraatit
Nikku Olsen, Partii Inuit