Archive for the Nutaarsiassat Category

Naalakkersuisoqatigiit tukattumik sulipput nunattalu karsia anerningileriartorpoq

 

Nuuk, 8. maj 2014

 

Naalakkersuisoqatigiit tukattumik sulipput

nunattalu karsia anerningileriartorpoq

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami ilaasortat Kuupik V. Kleist, Naaja H. Nathanielsen aamma Hans Aronsen.

Aserfallatsaaliuinissanut sanaartugassanullu aningaasat kr. 174 mio.-nit Naalak-kersuisunit qinnutigineqartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartunit akuerineqarput.

Siunertarineqartoq sorpassuartigut tapersersornarpoq, nalunngilarpummi ukiuni kingullerni sanaartornissanut aningaasaliissutit annikillisinneqarsimasut. Tassuunatigut inuiaqatigiinni unittoorneqarpoq, tamannalumi inuiaqatigiinni annertuumik malunnaateqarluartumillu sunniuteqarsimavoq.

Taamaakkaluartorli Naalakkersuisunit qinnuteqaat itigartinniarlugu IA-mi aalaja-ngersimavugut. Tamanna pissuteqarpoq takusinnaagatsigu kr. 174 mio.-it pineqartut suliffissaaleqinermut akiuussutissatut atorniarneqanngitsut, paarlattuanilli taamaaliorneq ukiuni aggersuni ajornartorsiutissatsinnik nutaanik pilersitsiinnartussaasoq. Isumassarsianik killilerujussuarmik atuussinnaasunik pipallannikkut saq-qummiussisarnermut taarsiullugu naalakkersuinikkut suliniutinik suliffissaaleqisunut ikiorsiisinnaasunik iliuuseqarnissaq ujartorparput.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq kukkusunik kisitsisinik pisarput

Maannakkorpiaq sanaartornernik aallartitsinissamut qulakkeerinninnissaq siunertaralugu, taamatullu suliffissaaleqisunut amerliartuinnartunut iluaqutaasussanik eqqarsaateqarlutik  qinnuteqaammik nutaamik saqqummiussinissaannik Naalakkersuisut kaammatorusuppavut. Tamassuma saniatigut – aappaagu 1. januar 2015 ajornartorsiut maannakkut attuuttoq takoqqinnginniassannginnatsigu ukiup tullissaani aningaasanut inatsisissap eqqarsaatigineqarnerunissaa ujartorparput.

Taamatuttaaq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami piumasaarsornerit kisitsisi-nillu eqqunngitsunik atuinerit akuersaarsinnaanagillu nipangiutiinnarsinnaannginnatsigik pisut IA-mi inooqataaffigisinnaanngilagut.

Inuit Ataqatigiit ikinnerussuteqarlutik oqaaseqaataat

Taama saqqummiussinerput tunngavigalugu ikinnerussuteqartutut ima oqaaseqaa-teqarsimavugut:

“Qinnuteqaat pipallataq arlalitsigullu toqqaannartumik eqqunngitsumik paasissutissiisoq akuerissallugu amerlanerussuteqartut toqqarmassuk Inuit Ataqatigiinnit akuersaarneqarsinnaanngitsutut isigineqarpoq. Naalakkersuisut qinnuteqaammik eqqortumik nassiussinissaasa utaqqineqarnissaa imaluunniit siunnersuutip – missingersuusiornermut inatsimmi periarfissiissutigineqartutut – Inatsisartunut sulias-sanngortinneqarnissaa amerlanerussuteqartut Siumumeersut Atassummeersullu kissaatiginngimmassuk ajuusaarutigaarput. Minnerunngitsumik Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup apersorneqarnermini nassuerutigimmagu qinnuteqaat ersarinngitsumik oqaasertaliorneqasimasoq.

Taamaattumik qinnuteqaat Inuit Ataqatigiit itigartippaat

Qinnuteqaat aammalu suliffissaqartitsiniutitut immikkut ittumik iliuuseqarneq Naalakkersuisunit akuleriissinneqarput. Tamanna ajornartorsiutitaqarpoq, taamaalillu-nimi aningaasat sumut atorneqarnissaat kukkusumik eqqunngitsumillu takutinneqarmat. 174 mio. kr.-it sanaartugassat iluarsagassallu siuartinneqarnerannut taamaallaat sammititaanerat erseqqilluinnartariaqarpoq. Taamaakkaluartoq suliniutit aningaasallu arlallit allarluinnarmut, tassalu suliffissaqartitsiniutitut immikkut ittu-mik iliuuseqarnermut tunngasut qinnuteqaammi taakkartorneqarsimapput. Tamannalu pissutaalluni qinnuteqaatip suliariniarnera pisariaqanngikkaluamik pisariusi-mavoq. Tamatuma saniatigut aningaasat sumut atorneqarnissaannut Naalakkersu-isut takussutissiatut tabeliliaat eqqunngilaq, tamannalu Aningaasaqarnermut Ataat-simiititaliami amerlanerussuteqartut ajorinngilluinnarpaat. Kisitsisit paasissutissallu eqqortut tunngavigalugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq pinerit tamaasa aalajangiisassasoq Inuit Ataqatigiit isumaqarput.

Taamaattumillu qinnuteqaat Inuit Ataqatigiinnit itigartinneqarpoq.

Inuit Ataqatigiit tapersersorpaat iluarsagassat sanaartugassallu

Iluarsagassat sanaartugassallu arlallit siuartinneqarnissaannik Naalakkersuisut kissaataat Inuit Ataqatigiinnit tunngaviusumik tapersersorneqarpoq. Tamanna piffinni arlalinni suliffiit attatiinnarneqarnissaannut peqataaqataasinnaassasoq neriuutiginarpoq, soorluttaaq illuutitta sanaartugaatittalu aserfallatsaalineqarnerannut pitsaasumik kinguneqassasoq.

Tigusisussaq erseqqissumik ilisimanagu aningaasanik tunniussinissaq Inuit Ataqatigiit kissaatiginngilaat

Akerlianilli 25,9 mio. kr.-it suliassamut suli agguaanneqannginnerat Inuit Ataqatigiinnit naammagineqanngilaq. Tigusisussaq erseqqissumik ilisimanagu aningaasanik tunniussinissaq Inuit Ataqatigiit kissaatiginngilaat. Taamaattumik aningaasat suli suliassamut agguaanneqanngitsut tamarmik sillimmatinut, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap akuersissuteqarneratigut atugassanngortinneqarsinnaasunngorlugit, ataatsimoortinneqassasut kaammattuutigaarput. Taamaaliornikkut aningaasat qanoq agguataarneqarnissaasa Inatsisartunit akuerseqataaffigineqarnissaa qulakkiissavarput.

Naalakkersuisut ukiumi tulliuttumi aningaasanut inatsisissap 52,5 mio. kr.-inik nungusarpaa

Tamatuma saniatigut ukiumi tulliuttumi aningaasanut inatsisissap 52,5 mio. kr.-inik maannangaaq Naalakkersuisunit ilanngarneqarnera tunngaviusumik isigalugu toqqissisimanartinngilarput. Tamanna Grønlandsbankenimi aktianik tunisinermut eqqaanarpoq, taamani ukiut aggersut eqqarsaatiginnguarnagit missingersuutitigut amigartoorutit aaqqiiviginiarneqarput. Tamanna aappaagu missingersuutinut qanoq sunniuteqassava? Taamaattumik aningaasaqarnikkut attanneqarsinnaasumik politiki Naalakkersuisut arlaleriarlutik saqqummiunniarlugu oqaatigisaat ujartorparput. Naalakkersuisut aningaasaqarnikkut attanneqarsinnaasumik ilumut ingerlatsinersut suli takusaqarfiginngilarput.”

Seqernup nukinganik tigooraassutit amerlinissaannut inatsisit aporfiupput

Ullumikkut illoqarfigut arfinillit Nunatsinni annermik erngup nukinganik pilersugaapput: Qaqortoq, Nar-saq, Nuuk, Sisimiut, Ilulissat aamma Tasiilaq.

Pisortat tamatta nukissiorfiutitsinnit Nukissiorfimmit 2013-imi mingutsitsinngitsumik nukissiutinik piler-suinerat 62 %-iusimavoq. Tamanna qaffaseqaaq. Illuatungaanilu Nukissiorfiit nukimmik pilersuinerata 38 %-ia gasolianik, ikummatissanillu atuinermik aallaaveqarpoq, taakkulu pinngortitamik, avatangiisinillu mingutsisinaveersaarnitsinni naatsorsuinermi iluaqutaanngillat.

2013-imi Kalaalit Nunaannut gasolianut, ikummatissanullu 909 millionit koruunit nalingi avataaniit tiki-sissimavagut. Ikummatissanik pisariaqaqartitsinerput taamaalilluni pisortat aningaasartuutaanni initoo-rujussuuvoq. Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik malillugu CO

2-mik 2012-imi aniatitsinerput 577.000 tons-iusimavoq. Illoqarfinni, nunaqarfinni, isorliunerusunilu kallerup innera kiassarnerlu ta-marmiusoq 100 %-imik CO2-erunnissaata tungaanut, tamatta inuiaqatigiinni ataatsimoorluta suliassa-qarpugut annertuumik.

Piffissap ingerlanerani ikummatissat akii qaffassapput, taamatumallu nukissiuutinik ataavartunik atuinis-saq soqutiginarnerulersissavaa. Erngup nukinganik innaallagissiorfiit suliarineri akisoorujussuupput. Qu-janartumillu nukissaik allanik akikinnerusunillu periarfissaqarpoq. Seqernup nukinganik tigooraaviit nu-kissiorfiit minguitsut annertusarnissaannut periarfissanut akikinnernut ilaapput.

 

Kalaallit Nunaanni seqernup nukingi sunniuteqarnerusut

 

Isumaqarnarsinnaavoq Kalaallit Nunaani seqernup qinngorneri eqqarsaatigalugit, issittumi ukiup taar-tarnera annertuumik akornutaassasoq. Aammami ilumoorpoq taartumi seqernup qinngornerinik tigoo-raassutit nukimmik pilersuineq ajortut. Aammali tamanna illuatungeqarpoq. Ataatsimut isigalugu, si-laannaap nillernerunerata seqernup qinngorneri sunniuteqartinneruai. Aammattaaq apummut qinngor-neri sakkortupput, aasakkullu qaamasarnera sivisunerulluni. Ukiumut ataatsimut isigalugu Kalaallit Nu-naanni seqernup nukinganik tigooraassutit, soorlu Danmarkimi tigooraassutinut naleqqiullutik tigooraal-luarnerusarput.

Aammattaaq seqernup nukii batteriinut immiunneqarsinnaapput kingusinnerusukkullu atorneqarlutik. Nunatsinni erngup nukinganit nukik katersorneqassapput, taava assersuutigalugu brintanlæg-inut ta-manna pissaaq. 2010-imilu Nukissiorfiit erngup nukinganeersumit brint-imik toqqorterinermik misileraa-lerput. Nukissiorfinnut unammilligassaq tassaavoq, nunami maani brintteknologiip pioreersup qanoq atorsinnaaneranik ilisimasaqarnerulernissaq.

 

Kalaallit Nunaanni seqernup qinngorneri

 

2014-ip aallartinnerani Nukissiorfiit Nuummi seqernup nukinganik tigooraassutinik annertuumik misile-raapput. Tamatumani siunertarineqarpoq, Kalaallit Nunaani seqernup nukinganik nukissiuuteqarsinnaa-2

nissaq tunngavissaqarnersoq. Misileraaneq iluatsissappat, Nukissiorfiit diesel-imik atuineq millisarniar-lugu – nunaqarfinni tigooraassutinik ikkussuilerniarput. Pilersaarut iluatsissappat, tamanna avatangiisit aningaasarsiornerlu eqqarsaatigalugit pitsaalluinnartuussaaq.

Seqernup nukinganik tigooraassutit taakku siulliunngilluinnassapput. Soorlu Qaqortumi, Maniitsumi, Sisimiuni aamma Ilulissani seqergup nukinganik tigooraassuteqartoqareerpoq. Aamma Nuummi allanik qin-ngornernut tigooraassuteqarpoq, Nuummi suliffeqarfimmit ikkusuunneqarsimasunik. 2009-imilu Nuummi Julemærkekollegia, aamma 2010-imi Nuummi GU seqernup nukinganik tigooraassutinik peqa-lerput.

 

Sermersuup kommuniani politikkikut pinngortitamik mianerinnilluni siunniussat

 

Kommuneqarfik Sermersuumi Inuit Ataqatigiit aamma Demokratit 2013 – 2017-imut isumaqatigiissu-taanni pingaarnerni arfinilinnik ataaseq ima allassimavoq: ”

Avatangiisinik piujuaannartitsineq, pisuussu-tit pinngortitarlu mianeralugit – aamma kingulissagut eqqarsaatigalugit”. Isumaqatigiissummi allaqqa-voq, sulissutiginiaripput kommuni tamakkerlugu nukissiuutinik minguitsunik atuinerup annertusarnissaa, soorlu erngup nukinga, iluatsilluartumik Nuummi, Tasiilamilu atorneqartoq, kiisalu seqernup nukinga. Seqernup nukinganik atuineq annertunerusoq, aamma illoqarfinni erngup nukinganik atuiffiusuni, ta-mannalumi Kommuneqarfik Sermersuumi anguniagaavoq ersarissoq.

 

Aningaasat sipaagassat inunnut ataasiakkanut, inuussutissarsiortunullu.

 

Seqernup nukinganik atuerusuttunut, soorunami aningaasatigut tamanna pilerinartuussaaq. Qujanar-tumik seqernup nukinganik tigooraassutinut aningaasaliineq illunut ataasiakkaanut, inuussutissarsiortu-nullu sukkasuumik imminut akilersinnaalersinnaavoq. Seqernup nukinga, varmepumpe-lu ataatsimoor-tikkaanni, tamatumani inernera soqutiginarneruvoq:

Assersuutigalugu illu 120 m

2 oliefyr-ilik ukiumut diesel-imik 3.000 liter-imik atuisoq. Illu angisuumik igaf-feqarpoq/errorsisarfeqarluni/ineqarlunilu 45 m2 –imik, luft-til-luft varmepumpe-eqarluni inip angisuup qeqqani inissisimasumik, pumpe-llu taassuma inip tamarmi kiassarnera isumagalugu, aammalu ininut taasuma sanianiittunut kiassaalluni. Varmepumpep taassuma taamaalilluni illup tamarmiusup kiammik atuinerata affaata missaa isumagaa.

Kisitsisit pingaarnerit:

Siusinnerusukkut nukissiuutinut aningaasatuutit, diesel: 19.000 kr./ukiumut, assartornera ilan-ngullugu.

 

Siunissami nukissiuutinut aningaasartuutissat: 9.500 kr./ukiumut.

Siunissami ukiumut sipaarutissat: 9.500 kr./ukiumut.

Seqerngup nukinganut atortunik vUarmepumpe-millu pisineq: 125.000 kr.

Akilersuinerup sivisussusaa: Ukiut 13,2.

Aningaasaliinermi ukiumut erniat nalingi: 7,60 %.

Seqernup nukinganik tigooraassutitaarnermi ukiumut erniat 7,60 %-iupput, pisinermilu akilersuineq ukiut 13-it sinnilaaqqallugit. Tigooraasutinik taamattunik tuniniaasut arlallit oqaatigaat, taama ittut qu-larnaaatsumik ukiuni 25-ini atorneqarsinnaasut. 3

Kalaallit Nunaanni seqernup nukinganik tigooraassutinik pisiniarluni miljølån-imik Nutarsaanermik taa-samik taarsigassarsinissamut periarfissat pitsaaluinnartuupput, 300.000 kr.-it angullugit 3,45 %-inik erniakitsunik taarsigassarsisoqarsinnaavoq. Taarsigassarsinermi ernialiussat 7,60 %-iuppata, ukiumullu ernianut aningaasartuutit 3,45 %-iullutik, seqerngullu nukinganut aningaasaliissutit 125.000 kr.-iullutit, taava erniat ukiumut 4,15 % -iussapput.

 

125.000 kr.-inik seqernup nukinganik tigooraassutinut aningaasaliissuteqarneq, aningaasat aningaaseri-sivimmi uninngatiinnarneriniit erniatigut imminut akilersinnaaneruvoq. Inunnut ataatsiakkaanut, inuus-sutissarsiortunullu seqernup nukinganik tigooraassutinut mingutsitsinngitsunut aningaasaliissuteqarneq pitsaasuuvoq.

 

Seqernup nukinganit sinneruttunik atuinermi inatsisit

 

Nukissiorfiit qaqugukkulluunniit illoqarfinni, nunaqarfinni, isorliunerusunilu kallerup innera, imeq, kias-sarnerlu isumagisussaavaat – aamma illut, suliffeqarfiilluunniit namminneq nukinnik ataavartunik atui-suuppata, soorlu seqernup nukinganik tigoraassuteqarlutik. Nukissiorfiit isumaqarput, nukinnut ataavar-tunut aningaasaliinerit inuiaqatigiinnut atuisunullu iluaqutaassasut.

Ullumikkut nammineerluni nukinnik ataavartunik pilersuivilinnut malittarisassat imaapput, sumiiffinni, inuiaqatigiinnilumi tamani, nukinnik ataavartunik nukissiuutinik minnerusunik atuiffiusuni, dieseloliamik atuinermik sipaarutaasut Nukissiorfiit aningaasanngorlugit nammineq piginnittumut utertittarlugit, soor-lu illuutilinnut imaluunniit suliffeqarfinnut ataasiakkaanut, nammineq seqernup nukiinik tigooraassutaa-tilinnut.

 

Sqernup nukinganik tigooraassutinut aporfik

 

Ataaserli pingaartoq aporfiuvoq: Tassa illoqarfinni arfinilinni erngup nukinganik innaallagissiorfeqartuni, illuutigisarni imaluunniit suliffeqarfinni seqernup nukinganik tigooraassutinut aningaasaliisimaguit, ajo-raluartumik seqernup qinngornerinik tigooraassutivit, nukingata atunngisavit sinneruttup, innaallagissal-lu aqqutaatigoortup nalinga aningaasanngorlugu utertissinnaanngilat. Tassami inatsisit ullumikkutut itsillugit, Nukissiorfiit illoqarfinni erngup nukinganik pilersuiffiusuni, namminneq seqinermit nukissiuuti-linnut aningaasanik utertitsineq ajorput. Tamannalu aamma pineq ajorpoq, soorlu seqinermit nukissiuu-tit illoqarfinni erngup nukinganik atuiffiusuni oliefyr-it atorunnaartiternerannut patsisaagaluarpataluun-niit.

Tamanna nunatsinni seqernup nukinganik atuilernissamut aporfiuvoq annertooq. Taamaammat pisaria-qarpoq nutaamik eqqarsarnissaq. Matumani illuutillit ataasiakkaat, inuussutissarsiutillilluunniit seqernup nukinganik nukissiuutillit nammineq pilersuinerminni utertoortaraluarunik – illoqarfinni erngup nuki-nganik pilersuisoqarnera apeqqutaatinnagu – inuiaqatigiit aningaasaqarneranut mingutsitsinaveersaar-nermullu iluaqutaasumik alloriarnerussagaluarpoq. Tamatumanilu inatsisit sukangaqisut allanngortinnis-saat pisariaqarpoq.

Inatsisartut, Naalakkersuisullu, inatsisiliortutut kisiartaallutik inatsisinik allannguisinnaapput, aammalu Nukissiorfiit siunissami naatsorsuinerminni akilersueriaatsimik iluarsaassinissaat eqqarsaatigalugit.

Tamatta avatangiiserput pillugu – aamma erngup nukinganik nukissiorfiit atuuttut oqilisaanniarlugit – pisarriaqarpoq nuna tamakkerlugu Inatsisartut amerlanerussuteqartut Kalaallit Nunaanni seqernup nu-4

kinganik atuerusuttunut pitsanngorsaatissanik akuersissuteqarnissaat – aamma illoqarfinni erngup nuki-nganik atuiffiusuni.

Seqernup nukinganut tunngasut:

Seqernup nukinga kiammik kallerullu inneranik pilersitsinnaavoq. Seqinninngikkaangat, seqerngup nuki-nganik tigooraassutit tigoraaneq ajorput. Aammali nunatsinni imaappoq, seqineqartillugu, aamma u-kiukkut nukimmik pilersuisarput. Ukiumut ataatsimut isigalugu Kalaallit Nunaanni seqerngup qinngorne-rinik tigooraassutit, soorlu Danmarkimi tigooraassutinut naleqqiullutik 14 %-imik tigooraalluarnerusar-put.Tamatumani issittumut seqernup qinnguinera, apummut, sikumullu akisunnera patsisaaqataapput.

 

Inuulluaqqusillunga // Med venlig hilsen

 

Allan Pertti Frandsen, Inuit Ataqatigiit

 

Ilaasortaq / Medlem af / Kommunalbestyrelsen, Kommuneqarfik Sermersooq

Mobil +299 598755

apfr@sermersooq.gl, www.facebook.com/ia.pertti

1.maj sulisartut ulluanni Inuit Ataqatigiit oqaaseqaataat

Tusagassiutigut nalunaarut

1. Maj 2014

 1.maj sulisartut ulluanni Inuit Ataqatigiit oqaaseqaataat 

Kalaallit Nunaat inuiaallu kalaallit naalakkersuinikkut ingerlatsinitsinni ine-riartornitsinnilu aatsaat taamak sulinermik inuussutissarsiuteqartunik pisa-riaqartitsinerput annertutigilissaaq. Ukiuni tulliuttuni aningaasarsiornikkut siuarsarnissarput piumasaqaataavoq. Piumasaraarput inuussutissarsiutit nutaat aamma aatsitassarsiorneq siuarsarneqassasut. Siuarsaanissamillu timitalersuineq naalakkersuinermik suliaqartugut tamatta inuiaqatigiit nunaminni suliffissaqartinneqarnissaat siullertut pingaartissavarput.

Piffissanngorpoq inuiaat namminersortut aqqummik ataatsimut inger-laarfigisinnaasatsinnik nassaarniarnissarput. Naalakkersuinikkut isummat avissaartuunnerat inittoraluttuinnarpoq. Siunnerfiit ataatsimoorfiusut ersialaartinneqanngippallaarput. Naak immaqa apeqqusersinnaanngikkaluaripput siunnerfik toraagarput isumaqatigiiffiusoq. Qanorli siunnerfiup anguneqarnissaa, aqqutissatsinnilu qanoq ilusiliisoqarnissaa kisiat eqqartorparput. Taakkuuppullu nunatsinni inuit aammalu partiit tamarmik pikkoriffiginerusariaqagaai ataatsimoorfinngortissallugit.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit sulisartut ulluanni pingaarutilittut suliassarput tikkuarusuppara. Tassalu suliffissaaleqisut akuersaarneqarsinnaanngitsumik amerliartuinnarnerat immikkut iliuuseqarnissatsinnik pisussaaffiliivoq. Suliffissaaleqisut amerlassusaatigut takuarput inuiaqatigiinni nukerujussuaq pigisarput sulinermut atunngikkipput. Tamanna akuerinagu suliffissat imminullu pilersornikkut oqaaseq suliffissaaleqineq ipisikkiartussavarput.

Taassuma saniatigut inuit sulinermik inuussutissarsiuteqartut amerlanerpaartaasa aningaasarsiaasa akinut qaffakkiartortunut katataajartorput. Nunatsinni inuit assigiinngitsunik atugassaqartitaanerat suli assigiinnginneruleriartorpoq. Angajoqqaat arlalinnik meerallit aamma angajoqqaat kisimiittut akinut qaffakkiartortunut malinnaasinnaanerat inornarsereerpoq.

Pissutsit tamakkua aaqqinneqassappata akileraartarnikkut aaqqissuusseqqinnissaq kinguarsarneqarsinnaanngilaq. Suliassaavoq inuit sulinermik inuussutissarsiuteqartut atugaasa nutarternerisigut inuup sulinerata akilersinnaasunngorsarnissaanut ammaasisussaq. Tamakkuli suliarineqassappata partiit assortuunnerat inituallaarunnaarsillugu oqaloqatigiinneq, suleqatigiinneq, isummersoqatigiinneq ataatsimoorissinerlu annertusartariaqarparput. Inuiaqatigiinni angusassaq pitsaanerpaaq paaseqatigiilluni ingerlaaqatigiinnikkut aatsaat anguneqarsinnaavoq.

Ajornartorsiutilli piugaluartut, suliffissaaleqinerlu qaffasikkaluartoq immikkuik sulisitsisut sulisartullu tamassi Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qutsavigerusuppassi. Ullumikkut ajornartorsiutit suli ilungersunarnerujussuussagaluarput ilissi sulinissigut nunatta ajornerusumik inissinnissaagalua pinngitsoortipparsi. Sulinermik inuussutissarsiuteqarneq, inuiattut nukitta pingaarnerit ilagaat. Pingaartitsinerulli attanniarnissaa ilissi sulinissigut ersersittarassiuk inuianni napatitseqataalluarnersi qamuuna tulluusimaarutigisarsiuk

Sulisartut ulluanni sineriassuatsinni sulisartut aammalu suliffeqarfitsigut aningaasarsiornikkut atugassarititaasut periarfissaasullu nutaamik nali-lersuiffigineqarnissaat Inuit Ataqatigiit pingaartippaat. Ullumikkut innaallagissamut akit atuuttut aamma nioqqutissat akii aningaasaateqarfiillu aningaasaliiumassusiat eqqarsaatigalugit, inuiaqatigiinni atukkatigut assigiinngippallaamik atugassaqartitaaneq nutarterlugu naligiinnerusumik nammaqatigiinnerusumillu ingerlaarnissarput pisariaqarpoq. Pissutsit taamaannerisa inuussutissarsiorfiit illoqarfinni isorliunerusuni nunaqarfinnilu ingerlatserusussinnaanerat assut killileqqavaat. Suliassaavoq aaqqitassaq pingaarutilik.

Nunatsinni inuit sulineq anersaaralugu inuuneqarnitta kinguaassatta qanoq inuuneqarnissaminnik kingornussisussatut inuusaaserissavaat. Sulinermik inuussutissarsiuteqarnerup qanoq pingaartiginera nangitsisussanut naqissuserlugu erseqqissaqqittaruk. Kikkut tamarmik sulinermik inuussutissarsiorsinnaanerat periarfissikkumallugu assortuuffinnut ilaanata, ataatsimut angusaqarumaneq timitalerniartarutsigu, siunissaq qaninnerusoq angusaqarnissamut periarfissiisarpugut. Suleqatigiinnerput suli nukittorsagassaavoq.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Kalaallit Nunaanni sulinermik inuussutissarsiuteqartut ullorsiorneranni tamassi pilluaqquassi.

Aqqaluaq B. Egede

Inuit Ataqatigiinni siulittaasuugallartoq

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq killissat qaangerujussuarpat!

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq isumaqaruit ICC naalakkersuinermut at-tuumassuteqanngilluinnassasoq, sooq illit naalakkersuisutut kattuffik naalak-kersuinermut attuumassuteqanngitsoq illuinnaasiornerarlugu pasinarsaassaviuk?

 

Naqisimannittumik naalakkersuiniartoq

Taamatut iliornerit ersiutaavoq naalakkersuisutut suliassavit sumut killeqarne-rannik ilisimasaqanngissutsimik. Naalakkersuisummi pisussaanngilaat kattuffiit suliniaqatigiiffiillu qanoq sulinissaannik, sunillu soqutigisaqarnissaannik naqisi-mannittumik naalakkersuiniartussatut.

 

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup suliassatuaa

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup suliassatuaraa ICC-mut aningaasaliissu-teqarnissaq imaluunniit aningaasaliissutit nungutissanerlugit. Tassa Aningaasa-qarnermut Naalakkersuisup ICC pillugu akuliuffigisinnaasatuaa aningaasaliissu-tinut tunngasuuvoq. Tusagassiutit aqqutigalugit naalakkersuisup sakkortuumik inuit nunatsinni killiligaanatik oqaaseqarsinnaatitaanerat, kattuffiillu naalakker-suinikkut pituttorsimanngitsut qanoq sulisinnaanerat killilerneqarpoq.

 

Naalakkersuisup kattuffippassuit atorsinnaanngitsutut illuinnaasiortutullu suaartaatigaa

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup naalakkersuisutut kattuffippassuit ataatsi-mut sulinerat atorsinnaanngitsutut illuinnaasiortutullu suaartaatigaa. Naak paat-suugassaanngikkaluartoq inuit pisinnaatsitaaffiisa aalajangersarneqarnerat nunap aatsitassarsiornikkut pilersaarutaasa arlalitsigut kalluarmagit. Inuiannik allanit avataaniit tikinneqarnissarput pillugu, avatangiisit illersorneqarnissaat kulturi aammalu inuiaat assigiinngitsut assigiinngitsunik pisinnaatitaaffeqartut suliarine-qarnissaat. Nunamik atuineq, aamma nunatsinni pisuussutinik uumassusilinnik innarliinnginnissaq il.il. ICC-p qulakkeerniagassarai.

 

Inuiattut kinaassuserput pingaartitavullu illersorneqarput

Soorunami inuiattut amerlannginnatta inuiannullu allanut sanilliulluta ikinnerus-suteqaratta imminut illersortussaavugut. Tamannalu ICC-p pitsaasumik suleqa-taaffigaa pissutsit eqqumaffigisariaqartut qarsutiinnarneqaraangata naalakker-suisut kikkuugaluarpataluunniit, qanorluunniit parteeqaraluarpata akerliusin-naalluni. Taamatut inuiattut kinaassuserput pingaartitavullu illersorneqarput.

 

Naalakkersuisoq ICC-p siulersuisuini ilaasortaanngilaq

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup pisussaaffiginngilluinnarpaa kattuffiit su-liniaqatigiillu kiffaanngissuseqartumik ingerlatsisinnaanerat killilersussallugu, imaluunniit illuinnaasiortutut pasinarsassallugit. Tamanna naalakkersuisutut qanoq sulisussaatitaanermik uniuinertut sakkortuutut tikkuagassaavoq. Aningaasaqarnermut naalakkersuisoq ICC-p siulersuisuini ilaasortaanngilaq, aamma minnerpaamilluunniit KNAPK, GA, ICC suliniaqatigiiffiillu allat peqati-giiffiillu allat qanoq sulinissaannik aqutsiniarnissaminut pisussaaffiligaanngilaq.

 

Pissaaneq atornerlullugu suliniaqatigiiffiit nikassarneqarsinnaanngillat

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq kukkorujussuarpoq. Naalakkersuisutut su-liassaqarfini oqartussaaffinilu suuneri pillugit erseqqissaavigineqarnissaa pisaria-qarpoq. Pissaaneq atornerlullugu suliniaqatigiiffiit nikassarneqarsinnaanngillat kukkusumik sulinerarlugit. Inatsisartunut ilaasortat amerlaqaagut ICC-p suline-ranut tapersersuisuusugut. Imaappoq, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq kisiartaavoq illuinnaasiorluni isummersortoq.

 

ICC Inuit Ataqatigiinnut pituttoqqanngilaq

Tassami Inatsisartunut ilaasortat affaasa missaat ICC-p sulinera tapersersorpaat. Aamma ICC Inuit Ataqatigiinnut pituttoqqanngilaq. Siumut ICC-mut marlunnik aallartitaqarpoq, Inuit Ataqatigiit ataasiinnarmik aallartitaqarpoq. Inuit Ataqatigiit ICC-p sulinera siunertallu anguniagarisaat tapersersorpagut.

 

Inuiaqatigiit sallumik siammaavigineqarput

Tamanna isumaqanngilaq pituttorsimalluni suleqatigiinneq. Naalakkersuisoq Inat-sisartunut ilaasortanik partiillu ataasiakkaat aammalu ICC-p tatiginassusaannik nikassaanera sakkortuumik innimiilliorneruvoq. Minnerpaamillu ICC utoqqatser-figineqartariaqarpoq taamak sakkortutigisumik pasinarsarneqarnerminut. Eq-qunngitsumik inuiaqatigiit sallumik siammaavigineqarput. Tamanna kialluunniit akuerisinnaanngilaa. Aamma taamatut suleriaaseqarneq akuerineqarsinnaanngi-laq.

 

Naalakkersuisut malittarisassaqarput pissuserissaartuunissaanik

Aningaasaqarnermullu naalakkersuisup akerliusut kisiisa ilagalugit isummersor-nera akuerineqarsinnaanngilaq. Naalakkersuisunut ilaasortat qanoq sulisussaa-neranni malittarisassaavoq Naalakkersuisunut ilaasortat pissuserissaartuunissaa-nik. Tamanna Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup sakkortuumik unioqqutip-paa.

 

Inatsisartunut ilaasortaq Aqqaluaq B. Egede, Inuit Ataqatigiit

Mobil: 562766

Tasiilami mittarfik suliffissallu allat

Nunatsinni suliffissat nutaat pilersinnissaat pingaaruteqaqaaq, nunatsinni ani-ngaasaqarnikkut kivitsinissaq eqqarsaatigalugu. Taamatullu pingaartigaaq naa-lakkersuinikkut sanaartornikkut allatigullu pilersitassat, siunissami nunatsinni aningaasaqarnikkut kivitsiffiussammata, tassa aningaasarsiorfiussammata.

 

Tunumi periarfissat

Oqarusunnarpoq nunat allat allaat ilisimanerulerunarpaalluunniit Tunup ani-ngaasarsiornikkut, suli annertunerusumik ammaanneqanngitsup periarfissar-passuaqarnera. Tamanna uanga naalakkersuinermik suliaqalerninninngaaniit inatsisartunut partiinnullu qaqittuartarpara, nunatta aningaasaqarneranut siu-nissaq eqqarsaatigalugu karsi nunguttussaanngiussartunik imalik arlaatigut aallarnisaaffigineqarnissaminik utaqqiinnartoq tappavaniimmat.

 

Mitarfiit ilai aningaasartorfiinnaapput

Namminersornerunermi nunatsinni mittarfippassuit sanaartorneqarsimapput, kialluunniit takkuitsoorsinnaanngilaa mittarfiit ilai ullutsinni aningaasartorfiin-nartut ingerlasut. Allatut oqaatigalugu akissaajaataannartut inissisimapput.

 

Tasiilami mittarfissaq innersuussutaavoq

Maanna Angallannermut Ataatsimiititaliap ingammik Norge-mut angalareer-nermini ersarissumik paasisimalerpaa innersuussutigalugulu, nunatsinni mittar-fissaq tullertut sananeqartussaq Tasiilamiittariaqartoq. Isumaqarpungami nu-nagisaq naalakkersuinikkut aningaasaqarnikkullu pitsaanerusumik ingerlanis-saa soqutigissagaanni taava tulleriiaarinermi, aallaqqaataatungaani taasattuut, aningaasaliiffissat tulliuttut tassaasariaqartut siunissaq isigalugu aningaasanik isaatitsiffiusinnaasut isigalugit aningaasaliisarnissaq.

 

Ataavartumik Tunumi pilersitsiortornissaq

Tunu piorsagassaqqeqaaq, soorlu aallaqqaataani oqartunga, nunat allat taman-na arajutsisimanngeqaat. Soorunami pissusissamisuussaaq nunatsinni naalak-kersuinikkut uagut tamakkuninnga salliutitsillutalu ilisimasaqarnerunissarput. Taamaattumik Tunup piorsarnissaanut tunuarsimaartoqassappat aamma ta-manna isumaqarpoq, siunissami nunatsinni aningaasarsiorfiusinnaasunik piler-sitsinissamut tunuarsimaarneq. Taamaattumik suliffissanik ataavartunik Tunu-mi pilersitsiortornissaq naalakkersuinikkut tunuarsimaarfiusariaqanngitsoq isu-maqarpunga, aamma ilinniarfinnik pilersitsinissaq eqqarsaatigalugu. Tassa suli-assanut anginerusunut Tunumut aningaasaliiumaarnissaq tassaajumaarpoq, Tunup piorsaqqinnissaannut pingaaruteqaqisumut ammaassineq pitsaasoq, nu-nattalu siunissaanut aningaasaqarnikkut qulakkeerinninneq.

 

 

Harald Bianco, Inatsisartunut Ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit

Mobil: 54 78 31

Tasiilami suliffissaaleqisut ikilinngillat

Harald Bianco

Tusagasiuutitigut nalunaarut

24. april 2014

 

Tasiilami suliffissaaleqisut ikilinngillat

 

Ippassaq aprilip 23-ani radioavis-ikkut saqqummiunneqarpoq Tasiilami su-liffissaaleqisut piffissami qaninnermi 100-nik ikileriarsimasut, kisianni pivi-usut taamaanngillat.

Soraarsitsiortorneq ingerlavoq

Ilumoorpoq ukiut kingulliit piginnaanngorsaaqqiineq ingerlanneqarmat, ki-sianni taanna toqqaannartunmik suliffinnik sulilernermiluunniit annertune-rusumik nassataqanngilaq. Aammami suliffinnik nutaanik Tasiilami pilersit-sisoqanngilaq, akerlianilli suliffeqarfinni assigiinngitsuni kalaallinik soraar-sitsiortorneq ingerlavoq.

Illoqarfinnut allanut nuunneq

Tassa Tasiilami suliffissaqanngitsut radioavis-ikkut oqaatigineqartutuut iki-linatik amerliartorput, pissusiviusut tassa taamaapput. Suliffissaqanngitsut ikileriarsimasinnaanerinut peqqutaasinnaasut ilagivaa illoqarfinnut allanut nuunneq, tamanna aamma eqqaamaneqartariaqarpoq.

Attaveqarpissaq: Harald Bianco, Inatsisartuni Ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit

Mobil: 54 78 31

Aqqaluaq B. Egede: Inuit Ataqatigiit siulittaasussaattut qinigassanngortippunga

Tusagassiuutitigut nalunaarut

16. april. 2014

 

Inuit Ataqatigiit siulittaasussaattut qinigassanngortippunga

Inuit Ataqatigiit tunuliaqutaralugit ukiut qulit qinikkatut naalakkersuinikkut sulininni
misilittakkakka tunngavigalugit. Inuusuttuuvunga 33-nik ukiulik, taamaakkaluartoq ukiut
qulit qinikkatut misilittagaqarnera annikigisassaanngilaq.
Taamaammat inuiaqatigiit kalaallit akornatsinni atugassarititaasut qanoq inissisimanerat
qanorlu aaqqinneqarnissaannik tikkuussinissamut ilisimasaqarluarpunga. Sulinissannullu
piareersimallungasassarpunga, aamma Inuit Ataqatigiit siulittaasuata tulliatut ukiorpaalunngortuni
ingerlareerpunga.

Allap uannut naliliinissaa tusarnernerussagaluartoq , imminut nalilissagumaInuit Ataqatigiit-nni ukiut qulit sulinera
ajunngitsumik ingerlasimasoq nalilerpara. Tatiginartumik sulinissarput inuit qinersisartut uatsinnut piumasaqaatigaat.
Tamanna sassarninnut tunngaviit ilagaat, tassami Inuit Ataqatigiit qanoqingerlanneqarnerat uanga aamma akisussaaqataaffigaara.
Tatiginartumikingerlatsinissarput attappara.

Massakkulli Inuit Ataqatigiit-nni qinikkat ilaasa qinikkatut atuuffissartik aal-lartisimalaaginnartoq tunuaannartarnerat
ersarissumik akerlilerniarpara.Inatsisartuni ilaasortaq Malina Abelsen 1334–nik taaneqarsimasoq Inatsisartuni sulinini unitsikkallarpaa,
aamma Sara Olsvig Folketing-mut qinigaatitarput 8135-nik taaneqarsimasoq Inuit Ataqatigiit-nni siulittaasunngussaguni
tunuarnissaminik neriorsuivoq. Tassa qinersisartut 10.000-it misserpiaat matumanipineqarput.

Qinikkat pisussaaffimminnik eqquutitsisannginnerat Inuit Ataqatigiit
tatigineqarnitsinnut innarliisinnaavoq, arlarput akisussaasutut qisuariartariaqarpoq.Massakkullu uanga
akisussaaqataasutut taamaaliorpunga.

Tusagassiorfinnut nalunaarut aqqutigalugu siulittaasussatut qineqqusaarutissakka tamaasa
saqqummiutissanngikkallarpakka. Eqqaarusupparali politikkikkut ingerlateriikkatta saniatigut
inuit pissakinnerusut, illoqarfiit isorliunerusutaamma nunaqarfinni inuit atugaasa
siuarsarneqarnissaannik isuma ersarinne-rulersillugu nukittorsarumagakku.
Inuit Ataqatigiit parti saamerliusoq nammaqatigiinnermillu toqqammaveqartoq nukittorsarlugu
sulinissaq pisariaqavissututisigaara. Tamakkua ulluni qaninnerni immikkoortortaqarfinnut
ersarinnerusunngorlugit allakkatigut ingerlatissavakka.

Inuit Ataqatigiit aaqqissuusaanerat nutaaq immikkoortortaqarfinnik tamanik
peqataatitsisoq isummanillu katersuisoq pilersikkusuppara. Tamanna nunapimmikkoortuini
ataqatigiissaarisussamik inummik ataasiinnarmik inissiisarneqqimallugu amerlanerusunik
inuttaliinikkut isummersoqatigiinnissamut aqqutnutarterusuppara. Immikkoortortaqarfiit
oqartussaaqataanerat isummersinnaatitaanerallu nukiuvoq atorneqartariaqartoq.
Nunaqarfiit illoqarfiillu avinngarusimasut inuisa atugaat aaqqinneqassappata
isummersoqatigiinnissamut aqqutissaq nutaaq pilersissavarput.

Qinikkat piffissaqartuaannanngillat, pisariaqavissorporli Inuusuttut Ataqatigiit politikkikkut
siunertanik siammarterinissatsinni suleqatiginissaat.
Sumiiffiit ilaipiffissakilliornikkut tikinneqarneq ajortut inuusuttatta suleqatiginerisigut
nukissaqarfiginerulissavagut. Imaappoq, Inuusuttut Ataqatigiit pituttuisumik suleqatiginissaat
avaqqunneqarsinnaanngilaq. Tamanna inuusuttavut peqatigalugitataatsimoorluta
ilusilersussagipput siunnersuutigaara.

Tusagassiorfinnut taamak nalunaaruteqarlunga, politikkikkut tamakkiinerusumik
immikkoortortaqarfinnut apuussinissara naqissuseqqissavara.
Inuit Ataqatigiit naalakkersuinikkut kinaassusilimmik toqqammavilersornissaanut
tamassisuleqatiseraassi. Tatiginassuseq, kinaassuseq uppernassuserlu
ataatsimoorlutapilersinniassavagut.

Inuit Ataqatigiit 30. maj ataatsimeersuarnissatsinnut qilanaarlunga.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Aqqaluaq B. Egede, Inuit Ataqatigiit
Mobil: 56 27 66

 

 

 

Sara Olsvig: Inuit Ataqatigiinnut siulittaasussatut qinigassanngortippunga

Sukumiisumik isumaliutigereerlugu aalajangerpunga Inuit Ataqatigiit siulittaasussaattut qinersinissamut sassarniarlunga. Suliassamut piumassuseqarpunga kajumissuseqarlungalu. Nunatsinni politikkikkut ataatsimoornermik suleqatigiinnermillu pilersitseqataanissannut nukissaqartutut misigisimavunga siunnerfeqarlungalu.

Assigiinngisitaarneq nukiuvoq

Kalaallit Nunaat nunaavoq assigiinngisitaartoq. Tamanna inoqarfippassuatta assigiinngisitaarnerini takuneqarsinnaavoq. Nunaqarfinnit illoqarfinnut, kitaanit kangianut, avannaanit kujataanut. Assigiinngisitaartumik nunaqarneq pisuussutaavoq. Qulakkeerusuppara inuiaqatigiit tamakkerlugit ineriartortinneqarnissaat taamalu iliornitsinni illoqarfiit minnerit anginerillu, nunaqarfiillu sumiiffiillu avinngarusimasut tamarmiusut naleqartillugit ineriartortinneqassasut.

Nunatta isumaginninnikkut nunallu immikkoortuisa akornanni nammaqatigiissagaanerusumik ineriartortinneqarnissaa qulakkeertariaqarparput.

Nunamik ineriartortitsineq tassaannaanngilaq illoqarfinnik ineriartortitsineq. Tassaavoq aamma nunaqarfinnik illoqarfinnillu inoqassutsimikkut amerliartorfiunngitsut inuussutissarsiornikkullu periarfissakissinnaasunik isumaginninneq.

Politikkikkut siammasissumik suleqatigiinnissaq sulissutiginiarpara

Partiit tamat akornanni suleqatigiinnissamik siunniussaqarpunga, suliassaqarfiillu minnerpaamik pingasut suleqatigiiffigineqarnissaat siunertaraara. Suliassaqarfiit tassaapput: Atugarissaarnermut politikki, aalisarnermut politikki aatsitassarsiornermullu politikki. Politikkikkut suliassaqarfiit pingasut uani taakkartukkakka tassaapput inuiaqatigiinnitsinni tunngaviulluinnartut. Tassaapput ullumikkut inuiaqatitta qanoq innerannik sinaakkusiisut aningaasarsiornitsinnillu tunngaviliisut.

Sulissutiginiarparattaaq Inuit Ataqatigiit partiinik allanik tamanik patajaatsumik suleqateqarnissaa, aamma ukiuni makkunani partiit naalakkersuisuutitaqartut ilanngullugit. Nunatsinni innuttaasut suleqatigiittoqarnissaa kissaatigaat uagullu qinikkatut akissussaaffigaarput nunatta siunissaa pillugu ataatsimoorluta naapiffiusinnaasut naapiffigissallugit.

Inuit Ataqatigiit nukittuut

Inuit Ataqatigiit partiiuvoq angisooq siulittaasunngortussallu suliassaasa ilaat tassaavoq kattuffitta nukittorsartuarnissaa. Immikkoortortaqarfitsinnut tamanut attaveqarunerup nukittorsarnissaa suliassaraarput, nutaanillu immikkoortortanik pilersitserusuttut ingerlaannaq tikilluaqqullugit pakkuttassavagut suleqatigilerlugillu, aamma taamaassaaq nuna tamakkerlugu inuit ikinngitsut tapersersuiumallutik nalunaartuartut eqqarsaatigalugit.

Inatsisartunut qinersinermi kingullermi qinersisartut pingasorarterutai sinnerlugit qinerpaatigut. Parteerput angivoq tunuliaquttavullu nunatsinni siammasissumik inissisimallutik. Inuit Ataqatigiit ataatsimeersuarneranni aalajangiussat tunngavigalugit sulineq ileqqoraarput, ileqqorlu tamanna ingerlateqqissallugu pingaartippara.

Pingaartitakka erseqqipput

Ataatsimeersuarnermi siulittaasussatut qinerneqassaguma qinigaaffikka qanoq iliuuseqarfigissanerlugit pilersaaruteqarpunga. Maannakkut Inatsisartunut Folketingimullu ilaasortaavunga. Maajip 30-ani Inuit Ataqatigiinnut siulittaasunngussaguma Folketingimi ukiaru ataatsimiinnerup aallateqqinnginnerani ilaasortatut tunuarnissara aalajangiusimavara.

Sapinngisara tamaat piffissaq annertooq nunatsinni angalanermut atorusuppara tunuliaquttatsinnut innuttaasunullu tamanut patajaatsumik attaveqarluarnissarput siunertaralugu.

Siunertara tassaavoq ataatsimoorneq suleqatigiinnerlu, Inuit Ataqatigiinni aamma nunarput tamaat isigalugu. Upperaara ataatsimoorneq sanarfisinnaagipput partiillu tamaasa nunatta nukittorsarnissaa ataatsimoornerulernissaalu siunertaralugit suleqatiginissaannut piareersimavunga.

Sara Olsvig

+299 526858

ICC illersortuarparput

Tusagassiorfitsigut nalunaarut

10. april 2014

ICC illersortuarparput

Inuit Ataqatigiit ICC-p aningaasaliiffigineqartarnerata annikillinissaa sulissutiginngisaannarnikuuat. Demokratit annikillisaanissaq siunertaralugu siunnersuuteqartarnikuupput maannalu Siumukkormiunik tapersersorneqarlutik. Taamaattumik sisamanngornermi 10. april KNR Ullaakkumi Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaasii eqqunngillat.

Eqqortoq tassaavoq 2008-mili ICC-p sipaarniarfigineqarnissaa taamani Naalakkersuisunit siunnerfigineqarmat. Taamanili Inuit Ataqatigiit akerliusarput ICC sipaarniarfigeqqunagu.

2009-2013 Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisuunitsinni Nunatta  aningaasaqarniarnera ilungersunartoq aaqqinniarlugu allaffissornikkut allatigullu sipaarniarneq atuuppoq, piffissamilu tassani aamma ICC allaffeqarnikkut sipaaruteqarnissaa allatulli siunniunneqarluni.

”Inuit Ataqatigiit ilisimalluarpaat ICC naggueqatigiit Inuit akornanni qanoq pingaaruteqartigisumik suliaqartoq. Nalunngilarput taannatuaasoq naggueqatitsinnik attaveqarfiusoq, kateriffiusoq, tassanituarmi Inuit kulturikkut avitseqatigiittarpugut, immitsinnut assersuuttarluta immitsinnullu ilisareqatigiittarluta”, Mimi Karlsen oqarpoq, nangillunilu:

”Maanna suli pingaaruteqarluinnartoq nalunngisarput tassaavoq ICC kisiat illersortigalugu inuiattut pisinnaatitaaffigut FN-mi illersorneqarmata. ICC-mi peqataatilluta naggueqatigiit Inuit illersorfissaqarpugut. Tamanna minnerulinngilaq Nunatsinni aatsitassarsiorniat nunarsuarmi tamaneersut aatsitassarsiornialerpata aatsaat ilumut immitsinnut illersortariaqarnerput sakkortusissammat.”

Nunatsinni inuiannit allanit tatisimaneqaleraluttuinnarnissarput ernumaga-lugu illersorneqarnissarput nukittorsartuartariaqarparput. Inuit Ataqatigiit akuerinngisaannarparput ICC aningaasanik taperneqartarunnaarnissaa, allaat 2018-mi matunissaanik siunertalimmik.

Uranisiorniartoqartillugu aammalu piniartortagut Greenpeace-mit illersortuarnissaat pisariaqartillugu suli Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffiat pisariaqartittuassavarput, aatsaallu taamak nukittorsarneqarnissaa pisariaqartigilersoq Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut.

”Taamaammat Inuit Ataqatigiit ICC-ip nungunniarneqarnera akuerinngisaannarpaat”, Mimi Karlsen naggasiivoq.

Inatsisartunut ilaasortaq, Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit

Mobil: 58 76 19

Olsvig: Inatsisitigut ataataqanngitsunut suliaq saammaasseqatigiinnissamuttaaq tunngasuuvoq

Tusagassiorfitsigut nalunaarut

9. april 2014

 

Olsvig: Inatsisitigut ataataqanngitsunut suliaq saammaasseqatigiinnissamuttaaq tunngasuuvoq

 

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisut siulittaasuaq Inatsisinut ataatsimiititaliami inatsisitigut ataataqanngitsunut suliaq pillugu isumasiorneqarnissaanut qaaqqoqqippaat. Isumasiuineq sisamanngornermi apriilip 10-ni ullaakkut pissaaq.

 

Isumasioqateqarnermi inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit inatsit atuutilerpat Naalakkersuisut tigussaasumik qanoq iliuuseqarniarnerannik Naalakkersuisut Siulittaasuat Inuit Ataqatigiinniit isummeqquneqassaaq. Tassaniippormi suliassaq annertooq Inuit Ataqatigiit isumaat naapertorlugu saammaasseqatigiinnissamut ataatsimiititaliarsuup ilagisariaqagaa.

 

”Inatsisitigut ataataqanngitsunut tunngasoq oqaluttuarisaanitsinnit suliassatta ilaattut tigussaasumik assersuutissaavoq. Tassani saammaasseqatigiinnissaq pineqarpoq. Aammattaaq inatsit atuutilerpat inatsisitigut nutaamik inissisimalernerup kingunerisaanik innuttaasut ikiorneqarnissamik paasissutissinneqarnissamillu pisariaqartitsiumaartut eqqarsaatigalugit pisortat tungaanniit qanoq ikiuinissaq pillugu Naalakkersuisut pilersaarummik qulakkeerinnittariaqarput”, Sara Olsvig oqarpoq.

 

Taarsiivigineqarnissaq suli oqallisigineqassaaq

Naalakkersuisut januarip naanerani nalunaarput taarsiivigineqarnissamut apeqqut pillugu danskit naalakkersuisuinik oqaloqateqartoqaqqissasoq.

 

”Taamaattumik Naalakkersuisunik isumasioqateqarnissamut qaaqquseqqippunga. Pisami Naalakkersuisut qanoq pilersaaruteqarnerat assut paaserusupparput. Taarsiivigineqarnissamut apeqqut danskit naalakkersuisuinik oqaloqatigiissutigineqassava?”, Sara Olsvig aperivoq.

 

Inatsisartut ilisimatinneqassapput

Isumasioqateqarnermittaaq Inatsisartuni partiit pisamut tunngasunik tamakkiisunik paasissutissinneqarsimanissaat qulakkeerniarneqarpoq. Januarimissaaq Naalakkersuisut Siulittaasuat nalunaarpoq ”Siumut isigisumik Nunatsinniit suliamut attuumassuteqartut tamarmik ingerlaavartumik malinnaatinneqartuassapput, taakkununnga ilaallutik Folketingimut ilaasortaatitagut, suliap unigani pitsaasumik ingerlanissaanut ikorfartueqataassagamik.”

 

”Naalakkersuisullu Siulittaasuannik pitsaasumik eqqartueqateqarnitta ingerlateqqinnissaa aammalu januarimili suliami qanoq pisoqarsimaneranik  ersarissunik Naalakkersuisuniit isumasiuinermi akineqarnissarput qilanaaraara” Sara Olsvig itisiliivoq.

 

Attavigisassaq: saol@ina.gl +299 526858

IA: Isertuaatsuuneq annertunerusariaqarpoq

Sara Olsvig

Tusagassiorfitsigut nalunaarut

8.april, 2014

 

IA: Isertuaatsuuneq annertunerusariaqarpoq

Sapaatip akunnerani matumani pingasunngorpat Naalagaaffiit Peqatigiit atorfimmi peqquserlunnermut akiuineq pillugu isumaqatigiissutaata Nunatsinnut atuutsilersinneqarnissaa siunertaralugu Inuit Ataqatigiit siunnersuutaat Inatsisartuni siullermeerneqarluni oqallisigineqassaaq.

 

”Atorfimmi peqquserlunnermik akiuineq inuiaqatigiinni inuit inatsisitigut illersugaa-nerannik pingaartitsisut nutaaliaasullu sananeqaataasa pingaarnerusut ilagaat. Atorfimmi peqquserlunneq inuussutissarsiornerni tamani piusinnaavoq. Taamaammat ammasumik asissuijuitsumillu politikerit inuillu allat soqutigisaminnik akuliutsitsisinnaanerat eqqartorneqartuartariaqarpoq”, Sara Olsvig, siunnersuuteqartuusoqoqarpoq.

 

Atorfimmi peqquserlunnerup akiorneqarnera piviusumik timitaliiffigineqaqqullugu atorfimmi peqquserlunnerup akiornissaanut Naalagaaffiit Peqatigiit isumaqatigiissutaat sakkuuvoq nunat isumaqatigigunikku ilannguffigisinnaasaasa ilaat. Kalaallit Nunaat isumaqatigiissummut suli akuersinikuunngilaq, naak 2006-imi isumaqatigiissut Danmarkip atortussanngortikkaluaraa. Tassami taamatut atortussanngortitsisoqarpoq Kalaallit Nunaat Savalimmiullu nunatut ilaatinnagit.

 

”Isumaqarpugut aatsitassarsiornermik aammalu aalisarnermik ingerlatsinermi ineriartortitsinitsinnilu sapinngisamik isertuaatsuunissaq Nunatta qulakkeerniartariaqaraa. Atorfimmi peqquserlunnerup akiornissaanut isumaqatigiissummik akuersineq ilorraap tungaanut pitsaasumillu alloriarnerussaaq.  Taamaammat siunnersuut manna saqqummiuppara neriullunga partiit Inatsisartuni sinniisuutitaqartut sinnerisa ilassilluarniarumaaraat”, Sara Olsvig oqarpoq.

 

Attavissaq:
Sara Olsvig

saol@ina.gl
+299 526858

Nuummi Inuit Ataqatgiit saaffiginnipput oqallititsinissamut Nuummi innuttaasunut London Mining-p pilersaarutaanut Nuup Kangerluani

Nuummi Inuit Ataqatgiit saaffiginnipput oqallititsinissamut Nuummi innuttaasunut London Mining-p  pilersaarutaanut Nuup Kangerluani
Pisussami qanoq ilissi Peqatigiiffiit, Kattuffiit, Qinikkat, Kommuneqarfik Sermersuumi Kommunal Politikerit, Inatsisartut, Aatsitassanut Nalakkersuisoq qanoq

politikkerqarnerlusi pilersaarummut aammalu paasissutissanik inuttaasunut qanoq oqariartuuteqarpisi?

Oqallititsineq pissaaq:
26 april 2014
Ukaliusap Aula-ni
Nalunaaqutaq 14-17

Neriulluta peqataatitaqarsinnaallusi peqatigiiffisinniit, kattuffissinniit, Kommunal politikeriniit, Inatsisartuniit, Naalakkersuisumillu.

Aggialluarisi !

Nuummi Inuit Ataqatigiit

Naartuninnik pilluarit – naartunissannulli akissaqarpit?

 Nuuk, 4. april 2014

 

Naartuninnik pilluarit – naartunissannulli akissaqarpit?

 

Allattoq Naaja Hjelholt Nathanielsen, Inatsisartuni ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit

 

Aprilip aallaqqaataani Naalakkersuisut siulittaasuat Aleqa Hammond facebook-ikkut quppernermini unnerpoq naartulluni oktoberimilugooq erninermi sulinngiffeqarluni aallartissalluni. Taamatut salloqittaanera isumassarseriataallaqqissutsimik immini ersersitsinngikkaluartoq, atagu tusagassiaq ilumoortuuneraasuusaarlugu takulaartigu qanoq pissarsiaqarfigilaarsinnaanerlutigu.

 

Juumooqarneq juumooqannginnerluunniit

Nunap siuttua ilumut naartusimagaluaruni iluatsitsissaqqooqaaq illoqarfimmi najugaqarfigisamini ernisinnaagaluaruni. Arnalli tamarmik taama iluatsitsitigineq ajorput. Illoqarfimmut allamut erniartortariaqartarput. Ilarpassuisalu erninerup nalaani immikkut misinnartaqisumi aappatik aamma najortigisinnaaneq ajorpaat. Tamanna anaanaasumut ataataasumullu erloqinartuusarpoq. Aleqa Hammond naartusimagaluaruni periarfissaqarsimassagaluarpoq naartutilluni juumuumit malittarineqarnissaminut. Tassanili aamma arnat tamarmik taamatut misigisassaqartitaaneq ajorput. Naartutillunimi juumuumit malittarineqarneq toqqissisimalersitsisuusaraluarpoq.

 

Illoqarfimmiuuneq nunaqarfimmiuunerluunniit

Aleqa Hammondili arnaanngilaq inuttut ikiorserneqarnissaminik pisariaqar-titsisoq. Taamaassimasuugaluaruni periarfissaqarsimassagaluarpoq naartutilluni suliaminnut pikkorissunut atassuteqarnermigut anaananngornissaminut piareersarnissaminut, tassuunalu inoorlaarlu inuunermi aallartilluarsinnaassallutik. Siusinaartumik iliuuseqarneq sumiluunniit pingaaruteqarluinnaqqissaartutut taakkartorneqartarpoq, illoqarfinnili annerusuni atuutsikkuminarnerujussuusarluni. Angajoqqaanngortussat inuttut ikiorser-neqarnissaminnik pisariaqartitsisut naartorlu suli inunngunngitsoq taamaasillutik suli inuttut ikiorserneqarnissaminnik pisariaqartitsinerulersarput – nunaqarfimmi najugaqarunik.

 

Akissaqarpit naalungiarsuup timikkut pisariaqartitai isumagissallugit

Meerartaarneq nuannaarutissaavoq. Inuunerisaq ajunngitsut ajortullu assigiimmik atortillugit allanngortinneqartarpoq. Naalungiarsummut akisussaaffeqalernikkut inuuneq erlinnarnerulersarpoq. Erninikkulli isumakuluutissat assigiinngitsut aamma takkussuutilersarput, soorlu aningaasaqarniarnikkut. Nerisassanut, atisanut, pinngussanut, sunngiffimmi sukisaarsaatissanut, inuuissiortitsinissanut, feriarnissanut, ulluunerani paaqqinnittarfinnut akilersuutissanut il.il. akissaqarnerluni ullut tamaasa eqqarsaatigisariaqartarpoq. Aningaasaqarniarnikkut tulleriissaarinermi eqqarsaatigisassat naaffeqanngiusaartutut ittut takkussuutilersarput.

 

Erninermi aningaasaateqarfiliornissamik isuma sulisitsisut sulisartullu ammaffigaat

Erninermi aningaasaateqarfik pillugu siunnersuutiga qaammat ataaseq qaangiuppat Inatsisartut inaarsartussaavaat. Siunnersuut napertorlugu Naalakkersuisut peqquneqarnikuupput erninermi aningaasaateqarfiliortoqarsinnaaneq pillugu sulisitsisunik sulisartunillu oqaloqatiginnissasut. Tassungalu atatillugu oqaatigisariaqarpoq taama ittumik aningaasaateqarfiliortoqarsinnaanerup sukumiinerusumik oqallisigineqarnissaanut sulisitsisut sulisartullu ammasuunertik siusinnerusukkut nalunaarutigereernikuum-massuk.

 

Naalakkersuisut partiillu Naalakkersuisuutitaqartut siunnersuummut akerliupput

Siunnersuulli ukiarmi siullermeerneqarmat Naalakkersuisut partiillu Naa-lakkersuisuutitaqartut ajoraluartumik akerliliipput. Partiit Naalakkersuisuu-titaqartut akerliunerat eqqumiippoq pissutigalugu siunnersuut qinigaaffiup siuliani Inatsisartut tamarmiullutik akuerinikuusaata oqaasertaasoqqinnaaq oqaasertaqarmat. Qinersitsisoqarnerali pissutaalluni piviusunngunngitsoorpoq. Maannali qinersinerup kingorna erninermi aningaasaateqarfik pillugu sukumiinerusumik oqaloqataanissamut partiit Naalakkersuisuutitaqartut akerliuleriataarput.

Tamannali Aleqa Hammondimut imatut pingaaruteqarnavianngilaq tapisiartaat ilanngunnagit akissarsiarissaartuugami. Qujanartumilli erninermi malittarisassat pitsaasut tulleriissaarinerminni salliutillugit kattuffiit assigiinngitsut isumaqatigiissusiorfigereersimavaat. Isumagali malillugu kiserngoruttut tapunneqarnissaat pisariaqarpoq suliaqaqatigiinnut sorlernut atanerput apeqqutaatinnagu erninermi aningaasatigut killiliussatut sinaak-kutarissaarnerulernissarput anguniarlugu. Pitsanngorsaariarfissaqarpoq. Aamma pisariaqarpoq erninermi malittarisassat pillugit suliaqarfiit angutit suliaqarfiginerusaasa oqalliseqataanissaat. Taamaammat neriuppunga siunnersuutip majimi aappassaaneerneqanngilaattaani partiit Naalakkersui-suutitaqartut isumartik allanngortikkumaaraat.

 

Erninermi aningaasaateqarfik ilaqutariinnermut politikkitsialaavoq

Erninermi aningaasaateqarfiliorneq ilaqutariinnermut politikkip meeqqanut ilaqutariinnullu meeralinnut akisussaassuseqarfiliortup tungaanut alloriarnerussaaq. Taava tassanngaanniit immikkoortut allat assigiinngitsut suliarilersinnaanngussavagut meeqqat ilaquttami akornanni inuulernissamut pitsaasumik aallartinnissaat qulakkeerneqarsinnaaqqullugu.

Qaa taamaasiorta peqatigiilluta isumaqatigiillutalu.

 

Annertunerusumik paasisaqarusukkuit attavigiuk Naaja H. Nathanielsen,  mobil: 54 89 81

Inuit Ataqatigiinni aliasuutigeqisatsinnik tusarparput Finn Lynge toqukkut qimagussimasoq.

Tusagassiortunut Nalunaarut

Nuummi, 4. april 2014

Inuit Ataqatigiinni aliasuutigeqisatsinnik tusarparput Finn Lynge toqukkut qimagussimasoq.

 

Finni politikeritut, eqqarsartartutut, atuakkiortutut inuttullu immikkullaa-rissumik namminiussuseqartuuvoq. Peqatigalugu apeqqutinik itisuunik ar-tornartunillu eqqartueqatigiinnissanut arlalissuuvugut periarfissaqartarsi-masut, paasisimasaqarluassusia inuppalaajussusialu pillugit aamma ner-susaraarput. Imartuunik atuakkiortarnermigut kalaallit atuakkiaataannut tunisisarsimavoq naggatissaalu tikillugu inuit ikittunnguaannaat assigalugit kajumeqaluni uummateqaqalunilu inuiaqatigiit oqallinneranni peqataalluni.

 

Oqaloqatigiinnissinnaassuseqarnera aammalu Issittup Kalaallillu Nunaata ukkatarilersinneqarnissaannik kissaataa pissutigalugit suliniaqatigiiffippas-suaqarpoq nunatsinnukartartunik. Piffissaagallartillugu Kalaallit Nunaat nunarsuup assingani saqqumilaalersippaa.

 

Avatangiisitsinnut illersuisuunera, silap pissusiata allanngoriartornerata nunat tamat akornanni akiorniarneqarnera aammalu piujuaannartitsineq ersoqatigiinnerlu eqqaamaneqaatigisassai pillugit Finni puigunngisaannassavarput.

 

Inuiaqatigiinnut kalaallinut, nunatsinnut inuiassuarnullu tunniussimasai tamaasa pillugit qujaffigerusupparput.

 

Ilaqutai qanigisaalu angingaartumik misiginneqatigivagut.

 

Inuit Ataqatigiit

 

 

 

 

Aalisarneq pillugu politikkikkut siammasissumik isumaqatigiissusiortoqarnissaa pisariaqarpoq

Aalisarneq pillugu politikkikkut siammasissumik isumaqatigiissusiortoqarnissaa pisariaqarpoq

Ullumikkut Naalakkersuisut aaqqissugaannik aalisarneq pillugu isumasioqatigiinnermut peqataanitsinni nuannaarutigaarput aalisartut susassaqartullu allat taama amerlatigisut isumasioqatigiinnermut peqataammata.

Aalisarneq tassaavoq nunatsinni aningaasarsiornikkut inuussutissarsiuut pingaarneq. Avammut tunisaqarnitsinni tunisat 90%-ii sinnerlugit aalisarnermit pipput aalisarnerlu ajutuussagaluarpat Nunatta BNP-nut inuussutissarsiutinullu arlaqartunut allanut annertuumik sunniutipiloqartussaavoq.

Inuit Ataqatigiinnit aalisarnermi pissutsit isumatusaartumik tunngavilersorluakkamillu politikkikkut suliaqarfiginissaa pingaartittuarparput. Aalisarneq pillugu partiit akornanni siammasissumik isumaqatigiissusiorsinnaaneq tassani qitiulluinnarpoq. Aalisarnikkut piorsaaneq piffissaq ungasinneq isigalugu sunniuteqarluarnissaa qulakkeerumallugu qinigaaffiit akimorlugit kikkulluunniillu Naalakkersuinikkut siuttuugaluartut aalisarneq pillugu politikki attanneqarsinnaasariaqarpoq.

Taamaammat Inuit Ataqatigiinnit erseqqissuliuutigissavarput aalisarneq pillugu politikkikkut isumaqatigiissusiornissamut piareersimasugut suleqataarusuttugullu.

Ilaatigut uku pisariaqartutut isigaavut:

– Aalisarnermut inatsisiliornissami Naalakkersuisut partiinut tamanut qaaqqusisariaqarput
– Avataasiortut sineriassiortullu pisassanik noqqoruuttuusinerat unitsinneqartariaqarpoq. Tamarmik inissaqarput atorfissaqartinneqarlutillu.
– Tulaassisussaatitaaneq, pisassiissutit, aqutsisoqarfiit, akileraarutit, akitsuutit, tunitsiveqarneq, tapiissuteqarneq kinguaariillu nikittarnerannut tunngasut sukumiisumik eqqartorneqarlutillu isumaqatigiissusiorfigineqartariaqarput.

Politikkikkut siammasissumik isumaqatigiissususiorneq aalisarnerup inuussutissarsiutitut aalisarnermilu sulialinnut tamanut toqqissisimanartumik ineriartortitsisinnaanissamik pilersitsissaaq. Aalisarnermut politikki katersuuffiusariaqarpoq politikkikkullu suliaqartugut tamattaalluta akisussaaqataavugut.

Inuiaqatigiittut politikkikkut aalisarnerup akilersinnaassusaanut patajaassusaanullu uagut uuttuutigut tassaapput:

– Aalisarnermik inuussutissarsiornerup innuttaasunit aningaasarsiorfiunissaa suliffissaqarfiunissaa
– Aalisarnermit aningaasanik kaaviiaartitat nunatta karsianut iluaqutaanissaat
– Aalisarnerup ilinniarfittut imminullu pilersornermut aqqutissatut nukittorsarnissaa

Illuatungiliuttutut erseqqissumik tamanna maanna oqaatigaarput qilanaarpugullu oqaloqatiginninnissamut isumaqatigiissusiornissamullu Naalakkersuisunit qaaqquneqarnissarput.

Inatsisartunut ilaasortat
Ane Hansen, Sara Olsvig, Naaja Nathanielsen, Juliane Henningsen, Hans Aronsen
Inuit Ataqatigiinnit aalisarneq pillugu isumasioqatigiinnermut peqataasut

image

Tusagassaqartitsivinnut paasissutissiissut – 31. marts 2014

Tusagassaqartitsivinnut paasissutissiissut

31. marts 2014

“Partiimi aamma Inuit Ataqatigiit Kattuffianni ukiut 30-it sinnerlugit sulereerlunga partiip siulittaasuatut tunuarnissara aalajangiuppara”, Kuupik Vandersee Kleist oqarpoq.

Ukiuni qulikkaani kingullerni Inuit Ataqatigiit  tapersersorneqarnerat annertuumik alliartorpoq ilaatigullu siullermeerutaasumik Folketingimi ilaasortaatitaqalerlutik, siullermeerutaasumik nunatsinni Inatsisartunut qinersinermi partiit akornanni amerlanerpaanik taaguunneqalerlutik aamma siullermeerutaasumik Naalakkersuisuni siulittaasoqartitsillutik.

“Ukiuni qaangiuttuni nunatsinni naalakkersuinikkut ineriartorneq annertoorujussuaq pisimavoq taamatullu aamma Inuit Ataqatigiit-nni.  Ukiumi qaangiuttumi pisartut massakkullu nunatsinni naalakkersuinikkut pissutsit najummatsernartut eqqarsaatigalugit Inuit Ataqatigiit qanorluunniit pisoqarsinnaaneranut piareersimajuarpugut, taamaakkaluartorli ingerlariaqqinnissamut  aalajangersaanissaq pisariaqarpoq. Nalornisitsinaveersaartariaqarpugut aamma partiimi ilaasortat nunaqqatittalu sinnerisa ilisimasariaqarpaat qaqugu qanorlu pisoqassanersoq. Partiitta siulersorneqarnerata isumannanngitsumik, aamma aqagu, ingerlaqqinnissaa Inuit Ataqatigiinni qularinngilarput kinguaariit tulliit akisussaaffimmik tamatuminnga tigusinissaminnut piareersimammata”, Kuupik Vandersee Kleist oqarpoq.

Inuit Ataqatigiit-nni siulittaasup tunuarneratigut immikkut ittumik ataatsimeersuartoqassaaq. Tamanna pissaaq Nuummi maajip ulluisa 30-anni.

Kuupik Vandersee Kleist tunuarniuteqarniarluni nalunaaruteqarmat Inuit Ataqatigiit Kattuffianni ulluinnarni aqutsisut siulersuisuunerillu ataatsimiipput aalajangerlugulu politikkikkut siulittaasup tulliusimasoq Aqqaluaq B. Egede immikkut ittumik ataatsimeersuarnissap tungaanut siulittaasuugallassasoq.

Ataatsimeersuarnermi Inuit Ataqatigiit siulittaasussaannik qinersinissaq pingaarnertut oqaluuserisassani inissisimassaaq.

 

QAAQQUSISSUT – 31. Marts 2014 nal. 10.00

QAQQUSISSUT

ATAASINNGORNEQ 31. MARTS NAL. 10.00 INUIT ATAQATIGIIT NAATSUMIK TUSAGASSIORTUNIK KATERSUUTSITSISSAPPUT. TAMANNA INUIT ATAQATIGIIT ALLAFFEQARFIATA ATAATSIMIITTARFIANI PISSAAQ.

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisoq tusarusuppaat

 Tusagassiorfitsigut nalunaarut

27. marts 2014

 

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisoq tusarusuppaat

Piffissami kingullermi tusagassiuutini allaaserineqarpoq Dr. Ingridip Napparsimavissuani A1-mi pissutit pitsaasuunngitsut aammalu Sulinermik Nakkulliisoqarfik nalunaarusiorsimasoq tassani iluarsisariaqavissunik piumasaqaatitalimmik aamma A1-mi sulisut atugaat pitsaanngitsussut pineqarlutik.

A1-mi pissutsit atuuttut Inuit Ataqatigiinnit ilungersunartutut isigaavut. Tarnimikkut napparsimasut, tassaapput imminnut illersonissaminnut periarfissaalatsisartut taamaattumillu isumaqarpugut ulluinnarni atugaasa pitsanngortinnissaat pisariaqarluinnartoq. Isumaqarpugut sulisut uninngasullu atugaat tamarmik aaqqippata aatsaat pissutsit ajunngitsut A1-mi atugaalerumaartut.

“A1-mi pissutsit ilungersunartut pissutigalugit Inatsisartuni Inuit Ataqatigiit piumasaqaatigaarput  Peqqinnissamut Naalakkersuisoq Peqqinnissaq pillugu Ataatsimiititaliamut nassuiaateqartariaqartoq qanorlu pitsanngorsaaqqusinermut suliniuteqassamaarnersoq tusarusukkatsigu,” Agathe Fontain, ataatsimiititaliami IA sinnerlugu ilaasortaasoq oqarpoq.

Ilanngullugu oqaatigaa ajornartorsiutit aaqqinneqassappata naalakkersuinikkut piviusorsiortumik pineqartoq pillugu pilersaaruteqartoqartariaqartoq.

Tamakku aamma tusarusullugit Naalakkersuisup ataatsimiititaliamut nassuiaateqarnissaa Inuit Ataqatigiinnit piumasarineqarpoq.

Saaffigineqarsinnaasoq: Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit

Mobil: 484531

Juliane Henningsen: Eqqakkat pillugit, Singapore-mi inatsisinut isumassarsiorta!

Juliane Henningsen: Eqqakkat pillugit, Singapore-mi inatsisinut isumassarsiorta!

Singapore-mi igitassanik, aamma annikitsuaqqanik cigaretsikutut ittunik, igitsillutik siullermeertumik tigusaaguit 1400 koruunit missaannik akileeqqusissummut akiliisussanngussaatit. Igitassanik aqqusinermut arlaleriarlutit igitsiguit 10.000 koruunit angullugit akileeqqusissummik pineqaatissinneqarsinnaavutit aammalu inuiaqatigiinni kiffartuussinermik suliaqarnissamik pinngitsaalisaasinnaallutit.

Upernalermat aput aannialerpoq taavalu tamani tamaani, minnerunngitsumik bussit unittarfiisa, inissiarsuit isaariaasa pisiniarfiillu saavanni qanoq cigaretsikorpas-suaqartiginera ersarinnerulissalluni. Ajoraluartumilli pinngortitami aqquserngillu sinaanni, aappi sumulluunniit nikikkaluarutta tikittakkatsinni, aamma taamaappoq. Upperaara isumaqarpungalu illoqarfitsinni pinngortitamilu eqqiluitsuutitsinissamut isumaqarfiginnin-nitsinnik kingunilimmik allannguinissamik siunertaqartumik paasisitsiniaanissaq ukiua-lunnguit ingerlaneranni  naammassisaqarfiusalerumaartoq avatangiisitta eqqiluitsuune-rulernerannik kinguneqartussamik.

Isumaqarpunganunat tamat akornanni – soorlu Singapore-mi – cigaretsikut igiinnar-neqarnikut annikillisaavigineqarnerat annertuumik ukkatarineqartoq, tassungalu atatillugu paasisitsiniaanernut tapertariissillugit pineqaatissiisarnerit – tamatumunnga ilagitillugit pillaatitut akiliisitsisarnerit aammalu inuiaqatigiinni sulisitaanerit – pisortanit iluat-sitsilluarfiusumik atorneqartarsimasut. Isumaqarpunga ”periaatsit pitsaanerpaat” (”best practice”) nassaarineqarnissaat anguniarlugu Kalaallit Nunaat nunat tamat akornanni misilittakkanik katersilluarniarsinnaasoq kingornagut nunatsinni illoqarfitta pinngortitattalu nalinginnaasumik eqqiluitsuutinneqarnissaat eqqarsaatigalugu isumassarsiorfittut atorneqarsinnaasunik.

Inatsisartuni ilaasortatut suleriaatsimi § 37 atorlugu apeqqutinnut Naalakkersuisut akissutaat pakatsissutigaakka, sukateriniarnatik oqariartormata.

Naalakkersuisut suliassaqarfimmi uani anguniagaannit annertunerujussuarnik, avatangiisigut pillugit, immitsinnut anguniagassittariaqarpugut. Ilaatigut paasititsiniaaneq inatsisit sakkortunerusut aqqutigalugit.

Attavissaq

 

Politikki iluarsiissutissanut aporfissaqartitsileraangat

Allattoq Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartunut ilaasortaq Naaja H. Nathanielsen

Kingullertigut nalunaarusiat periusissiallu amerlaqisut inuiaqatigiinnut, aningaasaqarnitsinnut inuussutissarsiornitsinnullu tunngassuteqartut suliarineqartarsimapput. Taakkua pisortanit, NGO’nit, Kattuffinnit naalakkersuisutigoortuunngitsunit inuussutissarsiutinillu ingerlataqarfinnit suliarineqartarsimapput. Tamaasa atuarsimavakka tamarmillu atugarissaartuarnissatsinnut qulakkeerisussanik siunnersuutinik pitsaasunik imaqarput. Tassa ukiut qulit qaangiuppata suli akiliinertaqanngitsumik peqqinnissaqarfeqarnissatsinnik, akeqanngitsumik ilinniagaqarsinnaanissatsinnik innuttaasunullu inuussutissarsiutinullu assigiinngitsutigut tapersiissutinik peqarnissatsinnik qulakkeerisussanik imaqarput.

Matumani ajornartorsiutaasoq tassaavoq isumassarsiat pitsaasut politikkikkut suliarineqareertillutik qanoq pisarnerat nalunaarusiani sammineqarneq ajormata. Isumassarsiaq pitsaasoq politikkikkut suliarineqareeraangami allarluinnartut isikkoqalersinnaasarpoq.  Tamannalu pitsaasuullunilu ajortuusinnaavoq.

Pitsaasumik ingerlagaangat

Politikerit ’taamaattussatut inissisimasussaannarnik’ (logiskenik)  eqqarsannginnissamut pisussaaffeqarput. Aningaasaqarnerput kisiat eqqarsaatigalugu  pissagutta, taava nunap inui sumiiffimmut ataatsimut pingasunulluunniit agguataassagaluarpagut. Taamaasiornikkut annertuunik sipaaruteqassagaluarpugut. Kisiannili tamattaagunartoq nalunngilarput tamanna ajorluinnassagaluartoq. Nunami isertitassat aningaasartuutissallu kisimik pineqarneq ajorput. Taa-maattumillu politikkimi aningaasarnerup saniatigut allanik eqqarsaateqarnissaq innuttaasunut kulturimullu pisariaqarluinnartuuvoq. Taamaattumillu isumassarsiat inuaqatigiinni piviusut isigalugit ilaanni tulluarsartariaqartarpagut. Politikkimi atugarissaarnermik inuunerissuunermillu pilersitsinissat pineqarput.  Ulluinnarni toqqissisimasunik atugaqarnissatsinni sinaakkusiinissaq pineqarpoq.

Pitsaanngitsumik ingerlagaangat

Politikkimi aamma pissaaneqarneq pineqarpoq.  Politikkimi amerlanerussuteqarneq politikkikkut kissaatit piviusunngortinneqarnissaannut apeqqutaasorujussuuvoq. Ullutsinni Inatsisartuni pissaaneqarnermi oqimaaqatigiinneq assorujussuaq erseqqarluppoq. Naalakkersuisooqatigiit pissaaneqarfiat patajaatsuunngilaq ullullu tamaasa naalakkersuisooqatigiit isumaqatimik akornanni amerlanerussuteqarniarnerminni politikkiminnik allannguisariaqartarnerat takusarparput. Tamanna qasunartumik noqqoruunneruvoq ajugaasussartaqanngitsoq. Naalakkersuisut Siulittaasuat AG-mi oqarpoq illuatungiliuttut nunap ataatsimoortinnissaanut politikkikkullu angusaqarnissamut akisussaaffeqartut. Soorunami illuatungiliuttuusugut piumassuseqarluta suleqataanissatsinnut akisussaaqataavugut. Kisiannili nunami pissaanermik tigumminnittut – amerlanerussuteqartut – tassaapput tunuliaqutaqarluartunik isumaqatigiissutinik angusaqarnissanut periarfissaqartut. Isumaqatigiisitsineq ikinnerussuteqartunik peqatiserinninnermik taamatullu isummat aallaavigalugit sunniuteqarnissamut periarfissiinermik isumaqarpoq. Ikinnerussuteqartut amerlanerussuteqartunit tusarnaarneqarnissamik, isumaqatigiinniarnissamik politikkiannilluunniit allannguiniarnissamik  piumasaqarsinnaanngillat. Ikinnerussuteqartut ilaatigut tusarniarneqarnissaminnik neriuuteqaannarsinnaapput. Maannakkorpiarli naalakkersuisooqatigiit isumaqatimik akornanni isumaqatigiissutissani amerlanerussuteqarnissartik kisiat aalluppaat.

Unammilligassaq annerpaaq

Tusartuarparput nunatta karsianut isertitaqarniarnissarput tassaasoq ajornartorsiutitta annersaat. Tamannalu periusissiani nalunaarutinilu ajornartorsiutitut piviusuusutut taakkartorneqartuartarpoq. Uangali isumaqarpunga suli annerusumik ajornartorsiuteqartugut, tassalu politikkikkut paarnaarsimasutut inissisimanerput. Suleqatigiinnissamut piumassuseqannginnermi angusassat pinngitsoortinneqartarput. Politikkikkut maannakkutut noqqoruuttoqartillugu angusassat naaperiarnissallu angujuminaapput. Politikkikkut partiit politikkiminnik, isummaminnik naleqartitaminnilluunniit tunussinissaannik isumaqanngilanga. Kisiannili avissaangassutigut aalluppallaarnagit isumaqatigiissutigisinnaasatta aallunnissaat pisariaqartipparput. Maannakkorpiaq pisat ataasiakkaat uniffigineqartarput. Politikki inuiaqatigiinni isumassarsiaqarfiulluarlunilu ingerlatitsisuusarpoq. Aammali pitsaasumik ineriartortitsinissamut annerpaamik unitsitsisuusinnaasarluni. Maannakkutut inissisimaneq attanneqarsinnaanngilaq – naalakkersuisooqatigiittuugaanni illuatungiliuuttuugaanniluunniit. Aningaasaqarnitsinni ajornartorsiutit qaa-ngerniassagutsigit suleqatigiissinnaannginnermik ajornartorsiuteqarnerput qaangeqqaartariaqarparput.

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Postboks 321, 3900 Nuuk
tlf.nr: (+299) 323 702
Fax: (+299) 321 321
Website: https://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl
www.facebook.com/ataqatigiit
www.twitter.com/IAtaqatigiit

Attavigitigut/kontakt os

Imaneq 2
Telfon: (+299) 323702
Fax: (+299) 323232
Aningaaq: https://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl