Archive for the Nutaarsiassat Category

Sapaatip akunnera ataaseq qaangiuppat maanaannaq qinersinissami qinersiartortussaavugut. Immikkut qinersilernerput tamatta aningaasaatitta atornerlunneqarnerannit aallaaveqarpoq. Atornerluineq tamanna politikerinut tatiginninnermut aammalu nunatta tatiginassusaanut innarliisimavoq.

Inuit Ataqatigiinnit nunatta aningaasaataanik pissaanermillu atornerluinerit akuerinngilluinnaratsigit erseqqilluinnartumik oqaatigerusupparput. Qanitarisanik salliutitsinerit peqquserlullunilu iluanaarniarnerit akuerinngilluinnarpagut.

Naalakkersuisutut ingerlatsilluarnermi innuttaasunit piginnaatitaaneq tatiginassusilimmik atorneqartussaavoq innuttaasunullu inuiaqatigiinnullu ataqqinnittumik pisussaalluni. Naalakkersuisutut ingerlatsilluarnermi tamanut iluaqutissaq anguniarlugu nammineq inuttut soqutigisat tunulliussinnaanissaat pineqarpoq. Tamatumani ammasuunissaq, ilumoortuunissaq uppernassuseqarnissarlu pisariaqarput.

Imminut qiviarnissaq sumiippa?
Ukiup aappaa avillugu kingulleq ammasumik pissuseqarneq amigaatigisimavarput, aammalu Siumukkut Atassutikkullu imminnut qiviarsinnaanissaat amigaatigisimavarput. Ukiup aappaa avillugu kingulleq qanoq ilinniarfigisimavisiuk? Ammasuunissap annertusarnissaanut qanoq alloriaateqarniarpisi, aammalu qanitarisanik salliutitsinerit peqquserlullunilu iluanaarniarnerit qanoq ilillusi akiorniarpisigit? Qinigassanngortitassi Naalakkersuisuusimasutut pissusilersunnginnissaat qulakkeerniarlugu qanoq iliuuseqarsimavisi? 

Nutarterineq anguniakkallu ersarissut
Uagut ammanerusumik pissuseqarnissamut ersarissunik anguniagassissimavugut. Ukiuni kingulliunerusuni Inuit Ataqatigiinni nutarterisimavugut. Nutarterinerlu tamanna Inatsisartunut ataatsimullu isigalugu naalakkersuinermik suliaqartunut ingerlateqqikkusupparput.

Peqquserlulluni iluanaarniarnerit pinaveersimatinnissaat aallunnerorusupparput, taakkua inatsisitigut ingerlatsinermilu pinaveersimatinnissaat sulissutigeqqissallutigu. Inatsisartunut ilaasortat tamakkerlutik aningaasarsiornikkut soqutigisaminnik innuttaasunut ammasumik saqqummiussinissaminnut pisussaaffeqarnissaat piumasaqaatigiumavarput. Taamatuttaaq soqutigisanut allattorsimaffeqalernissaq sulissutigiumavarput, tassuunatigut inatsisartuni ilaasortat kattuffinni siulersuisunilu akuuffigisaat saqqummiunneqarsinnaalissallutik.

Ammasuuneq kingunerlunngitsumillu nalunaarsinnaaneq (whistleblower)
Pisortani atorfillit atorfimminnik annaasaqarnissamik annilaangateqaratik aningaasanik pissaanermilluunniit atornerluisunik nalunaarsinnaanngorlugit whistleblowereqarnermik aaqqissuussinissaq sulissutigeqqissavarput.

Kiisalu pingaartumik atorfilittat qaffasinnerpaamik inissisimasut eqqarsaatigalugit atorfinitsitsinerni ammanerusumik ingerlaaseqarnissaq ammaanniarparput.

Inuit Ataqatigiinniit siammasissumik suleqatiginnikkusuppugut, inuiaqatigiinni isummat assigiinngisitaartut inissaqartikkumallugit. Suleqatissanulli piumasaqaatigissavarput peqquserlunneq pinaveersaartikkumallugu naalakkersuilluarnermik ammanerusumillu ingerlatsinissaq. Nunatta naalakkersuinikkut pitsaasumik ingerlanneqarnissaa pillugu politikeritut takutitsilluartuunissamut akisussaaffik tigummivarput.

Inussiarnersumik

Sara Olsvig, Siulittaasoq
Inuit Ataqatigiit
mobil +299 52 68 58

Allattoq Jesper Labansen

Uanga isinni Partii Nalerakkut isummanik tunngaviusunik ersarissunik ajorsaateqarput, piviusut sammerusunngitsutut ippaat oqaaseqassagaangamillu iluareqqusaarneq atortorisarlugu. Siorna qinersisoqarmat Partii Inuit-ip pissusilersornera Partii Naleqqap massakkorpiaq nangikkaa taamaasillunga oqarsinnaasoraanga. Taamaattumik neriuppunga sunnguit tamaasa piluarisinnaasatik ukkakkunnaarlugit suniarnini qineqqusaarnerup maanna naajartulernerani Partii Naleqqap malunnarnerusumik tunngavilersorumaaraa.

Partii Naleraq ingerlalluarpasippoq. Partii siulittaasoqarpoq politikkikkut misilittagartuumik, tamannalu patajaatsumik ingerlatsinermut ilimasaarutitullusooq issorinarsinnaavoq. Aarleraarali nunatta ingerlaasiani pisartut utersaarfigineqaannalersut.

Nunatta aqunneqarneranut pinerliortarsimanera
Nunatta aqunneqarneranut tunngatillugu Hans Enoksenip pinerliortarsimanera taannaavoq isumakuluutiginerpaasara. Nunatta politikkikkut eqqissisimasumik aqunneqarnera pilersissagutsigu aningaasaliisartunillu qarmaassagutta taava inuit assoroortut isumaqatigiinnermillu pingaartitsilluartut suleqatigiinnissaat pisariaqarpoq.

Naalakkersuisunik taarseraasarnerit
Maanna qineqqusaarnerup nalaani siornatigut politikkikkut suliniutigisimasami annertuut ilaat naammassisaqaqataaffigisimasani pillugit Hans Enoksen eqqarsarluarfissaqarsimavoq, soqutiginartinnerussavarali Naalakkersuisunut ilaasortanik 13-ersuarnik taarseraakulasarnini pillugit eqqarsaatersornerulaarsinnaasuuppat. Pissutsimmi taama ittut eqqissisimajunnaarnermik pilersitsisarput aalajaatsumillu aqutsinissaraluaq ajornarsisilluinnangajattarlugu.

Ilisimaneqartututtaaq pisassarititanik naapertuilluanngitsumik agguaassisarnerit anersaapilunnillu Namminersornerullutik Oqartussat allaffeqarfiannit anisitsiniarnerit Naalakkersuisut siulittaasuunerata nalaani aamma pisarsimapput – tamakkuttaaq pillugit eqqarsaatersornerunissaq maqaasivara.

Killilersugaanngitsumik aalisartitsineq aningaasarsiornerup ajalusoorutigisussaavaa
Inuit kikkulluunniit iluatsitsinissamut periarfissinneqaqqittariaqarput neriuppungali massakkut innuttaasut politikerinut piginnaatitsissummik tunisilernerat pitsaanerusumik aqutsinermik nassataqarumaartoq. Partiilli Naleqqap sumunnarniarnera takujuminaatsippara. Nunatta aningaasarsiornerata erloqinartumik inissisimanera Partii Naleqqap paasivaa? Ukiut qulit qaangiuppata Nunatta Karsiata imaarussimannginnissaa Partii Naleqqap qanoq sulissutigilersaarpaa? Hans Enoksen taannaavoq ukiumoortumik aalisakkanik qalerualinnillu tamakkiisumik pisarineqarsinnaasunik (TAC) aalajangersaanermut politikkimik eqqussisoq.

Maannali killilersugaanngitsumik aalisartitsinissaq inuttaata nammineq qineqqusaarutigeruttorpaa. Ataqatigiinngilaq! Tassaniippoq aningaasarsiornerup ajalusoornissaanut aqqutissaq. Partii illuatungaatigut qanoq oqalussinnaava inuussutissarsiortunut sinaakkutit aningaasarsiornikkullu siumukarneq pitsanngorsarusunnerariarlugit illuatungaatigut qanoq ililluni politikkeqarsinnaava taama uungaannaq isigitigisumik kinguaassattalu periarfissaannik taama kipiluttunartigisumik eqquitigisussamik?

Innuttaasut qallunaatut oqaaseqartut demokratimi peqataanissaannik inerteqquteqartitsiniartumut
Innuttaasut peqataatinneqartussaatitaanerat pillugu Partii Naleqqap isumaa assorsuaq isumakuluutigaara. Naalakkersuisunut siulittaasuutilluni Hans Enoksen oqarnikuuvoq Namminersulernissamut naaggaarlutik taasisut kalaalivissuunngitsut. Oqarluartaarut taama nipilik maanna Partii Naleqqamut innuttaasut qallunaatut oqaaseqartut demokratimi peqataanissaannik inerteqquteqartitsiniartumut Hans Enoksenip oqquppaa. Taama uungaannartigisumik isiginissamut inuttut aningaasaqarniarnikkulluunniit akissaqanngilagut.

Ullut qaangiuttut nuannerluinnaqqissaanngitsut
Novemberip 28-ani sunniuteqaqataanissatsinnut tamatta demokratiskiusumik pisinnaatitaaffeqarpugut. Kissaatigaara Kalaallit Nunaat atoruminarnerusoq pillugu anguniagarput sulissutigalugu siumut ingerlaaqatigiissasugut. Kissaatiginngilara ullut qaangiuttut nuannerluinnaqqissaanngitsut utersaarfigineqassasut.

Upperaara innuttaasut takorusukkaat partiit akimorlugit politikkikkut aqutsisut nunamik innuttaasunillu ataasiutitsisut
Upperaara innuttaasut takorusukkaat partiit, oqaatsit, upperisat kikkunnillu kingoqqisuunerit akimorlugit politikkikkut aqutsisut nunamik innuttaasunillu ataasiutitsisut. Taasiartorisa inuiaqatigiit nutaaliaasut pillugit, inuiaqatigiit tamaginnik inissaqartitsisut aningaasarsiornikkullu siumukartitsinermik pigissaartitsinermillu tamaginnik piviusumik periarfissaqartitsisunik – inuit arlaqanngitsut iluaqusersorlugit pisuussutinik tamatta pigisatsinnik ingasaassilluni atuineq aqqutiginagu.

Attavigiuk Jesper Labansen, mobil 48 27 72

Allattoq Peter Olsen, Inuit Ataqatigiit

Timersornermut inatsit aamma timersornikkut aningaasaateqarfik.

Inuit Ataqatigiinni inuiaat peqqissut nukittuullu pilersikkusuppavut. Angunikkatsinnillu angusaqarniarnitsinni sakkussatta pingaarnerit ilagaat timersornerup timersornermillu ingerlatsisut tapersersornissaat ikorfartorneqarnissaallu.

Nunatsinni timersornermut politikkeqanngilagut naak nunarpassuarni allani taamaattoqaraluartoq. Tamanna allanngortariaqarpoq. Piffissanngorpoq nunatsinni timersornermut politikkeqalernissaq inatsiseqalernissarlu.

Timersortartut timersoqatigiiffillu tusaaneqarnerusariaqalerput peqataatinneqarnerusariaqalerpullu.

Timersornermut politikkeqalernitsigut timersornikkut inatsit aamma aningaasaateqarfik pilersissavarput. Tamatuma kingunerissavaa timersortartut timersoqatigiiffillu tusaaneqarnerulernerat peqataatinneqarnerulernerallu.

Timersornermut politikkip – inatsisissap pilersinneratigut qulakkiissavagut 1. Pimoorussillutik aamma 2. pimoorussinnginnerullutik ukioq kaajallugu toqqissisimallutik ingerlatsisinnaanissaat.

Timersornikkut politikkissap – inatsisissap pilersinneratigut aammattaaq ilaatigut makku pilersikkiartuaarneqarnissaat qulakkeerneqassaaq:

1. Kattuffik kattuffiillu ukiut tamaasa aningaasanik pissarsiaqartalernissartik qulakkiissavaat.
2. Kattuffiit (Specialforbund) nammineerlutik allaffimmioqalersinnaanerat – pisortaqalersinnaanerat anguneqarsinnaalissaaq. (Kattuffik (GIF) kisimi allammioqartariaqanngilaq)
3. Politikkip aammalu inatsisip aningasaateqarfiullu pilersinneqarneratigut kattuffiit tamarmik immikkut illersugaallutik aningaasaliiffigineqartalissapput. – paggatoqarunnaarluni – soorlu tips og lotto midlernut allanullu aningaasaateqarfinnut qinnuteqartarnerup tungaasigut.
4. Kattuffiit nammineq allaffimmioqalernermikkut nunatsinni pissartanngorniuuttarnerit pitsaanerusumik aaqqissuuttalissavaat.
5. Peqatigiiffilerineq aammalu nammineq piumassutsimik ingerlatsinik nukittorsarneqarsinnaalissaaq – atugassarititaasut pitsanngorsarneqarneratigut – aningaasaliissutaasartut qulakkeerneqarneratigut.
6. Peqatigiiffiit nukittorsarneqarneratigut pikkorinnerpaanut –elite-nut annguttartut amerlanerulersinneqassapput.
7. Nammineq piumassuseq tunngavigalugu ingerlatsineq – sungiusaasuuneq pingaartikkaluarlugu allaqqunneqarsinnaangilaq sungiusaasut aningaasarsiaqartalersinnaanerat aqqutissiuunneqartariaqalersinnaanera inatsisp pilersinneratigut soorlu sunngiffimmi sammisassaqartitsinermi ilinniartitsisut assigalugit.
8. Illoqarfinniit mikinerusuneersut isorliunerusuneersullu unammiartornissaminnut tapiiffigineqarsinnaanermikkut oqilissaaffigineqarsinnaalissapput – bingo kisimi isumalluutaassangilaq.
9. Angallannerup akisuallaarnerujussuata kingunerisaanik pisssartanngorniiuunnerni peqataanngitsoortartut amerliartuinnartut inatsisiliornikkut peqatigiiffiit oqalisaanneqarsinnaanerat aqqutissiuuneqassaaq.
10. Nunanut allanut unammiartortarnerit nukittorsarneqassapput soorlu; AWG, Island Games, OL, VM allarpassuarnullu.
11. Elite idræt annertuumik nukittorsarneqalissaaq ikorfartorneqalerlunilu.
12. Timersornermut aningaasaateqarfiup pilersinneqarnissaani Air Greenland, Tele Greenland, Royal Greenland, Nukissiorfiit, Royal Arctic Line suliffeqarfiillu allarpassuit peqatigalugit pilersinneqassaaq.

Timersornermut inatsisissaq aningaasateqarfissarlu timersortartut nunatsinnilu timersoqatigiiffiit suleqatigilluinnarlugit pilersinneqassaaq.

Inuit Ataqatigiit inatsisartunut iserutta timersortartut tusaaneqarnerulernissaat timersornermut inatsisissap aningaasateqarfiullu pilersinneqarneratigut qulakkiissavarput.
28. november qinersilluarisi.

Inussiarnersumik

Peter Olsen, Inuit Ataqatigiit mobil 48 66 88

Meeqqat ukiuni 25-ni nersugaasunik pisinnaatitaaffeqarsimanerannik malunnartitsiniarluni Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissutaata ukiunik 25-innguineranut atatillugu meeqqat tamaasa Inuit Ataqatigiinnit pilluaqquagut.

Suleqatigiitta meqqaat pillugit

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat Sara Olsvig ima oqarpoq:

“Meerartavut atoruminarnerusunik atugaqalersinnaaqqullugit ukiuni kingullerni annertuunik sulissuteqartarsimavugut, erseqqissarusupparpullu siunitsinni suli suliassarpassuaqaratta. Suleqatigiilluta pissaagut. Politikkikkut sulilluta sinerissamilu kattuffitsialaat peqatigiiffitsialaallu ikinngitsut peqatigalugit.”

Meeqqat sapinngisamik atugaqarluartitaanissaat

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qinigassanngortittoq Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq:

“Meeqqanut inuusuttunullu tunngasut iluarsineqarsinnaaqqullugit politikkikkut naapiffiusinnaasariaqarput. Meeqqat pisinnaatitaaffiinik isumannaarinissaq taannaanngilaq massakkorpiaq avissartuussuterput, tamatumali tulleriiaarinermi qanoq pingaartigitinneqarnissaa. Isumaqarpugut inuiaqatigiinnut kikkunnulluunniit tunngaviusoq isumannaassallugu alliartornermi meeqqat sapinngisamik atugaqarluartitaanissaat tamannalu qiteralugu sutigut tamatigut tulleriiaarisoqartarnissaa.”

Inuit Ataqatigiit meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit nalliuttorsiuutigaat

Meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit nalliuttorsiortitsinermut atatillugu ulloq taanna illoqarfinni arlalinni Inuit Ataqatigiit ualikkut nal. 16.15 malunnartitsiniassapput.

Meeqqallu atoruminartumik isumakuluuteqarfiunngitsumillu meeraaffeqarnissaminnut pisinnaatitaaffeqarput

Sara Olsvig ima naggasiivoq:

“Meeqqat pisinnaatitaaffiisa sulissutigineqarneranni Inuit Ataqatigiit erfalasulisartuusimapput. Qinigaaffiup matuma siuliani Naalakkersuisuutitaqartitsinitsinni inunnik isumaginninneq pimoorutivinneqalerpoq suliniutillu malunnaatillit assigiinngitsut aallartinneqarlutik ullumimut meeqqanut iluaqusersuutaasut, soorlu Meeqqat illuat Saaffik, Meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit sullissivik MIO Nakuusalu.” Nangipporlu:

“Meeqqat siunissaraagut meeqqallu tamarmik atoruminartumik isumakuluuteqarfiunngitsumillu meeraaffeqarnissaminnut pisinnaatitaaffeqarput. Tamanna Inuit Ataqatigiit sorsuutigiuassavarput.”

Attavissat: Sara Olsvig +299 52 68 58 – Aaja Chemnitz Larsen +299 55 96 40

Suliffeqarfiit qineqqusaarnermi qinersisartunik sunniiniarlutik pissusilersornerat Inuit Ataqatigiit illuatungilerusuppaat. Pingaartumik suliffeqarfik ataaseq ersarivissumik tusagassiutitigut nittartakkatigullu sunniiniarpoq. Suliffeqarfik pineqartoq tassaavoq GME, Narsami Kuannersuarni aatsitassarsiorsinnaaanerminik maanna misissuisoq.

Soorunami GME-p soqutigisarivaa partiit aaliangersimasut qinersinermi ajugaanissaat. Tamannalu suliffeqarfiup taassuma isertuunnikuunngisaannarpaa. Taamaammat GME-p qinersinerup suaarutigineqarnerata kingorna saqqumilaarluni sunniiniarnera ataasiinnarmik aallaaveqarpoq. Tassalu qinersinerup inernera suliffeqarfimmut tassunga pitsaanerpaassasoq.

Qularutigineqarsinnaanngilaq GME-p suna siunertaralugu sulinersoq. Tamatta nalunngilarput suliffeqarfik taanna Kuannersuarni uranimik aatsitassanillu qaqutigoortunik piiaanissaminik soqutigisaqarluinnartoq. Uranimullu apeqqut partiit akunnitsinni isumaqatigiinngissutaasoq aamma naluneqanngilluarpoq.

Inuit Ataqatigiit ersarissaatigalugu piumasareqqissavarput innuttaasut isumaat taasititsinikkut tusaaniarneqartariaqarmat. Nuna tamakkerlugu innuttaasut tikkuussisumik taasitinnerisigut Inatsisartunngorumaartussat apeqqummi uani aaliangivinnissaminnut toqqammavissinneqassapput. Taasititsinerli sioqqullugu paasititsiniaaneq arlaannaannut attuumassuseqanngitsoq pisariaqarpoq. Paasissutissat eqqortut tatiginartullu innuttaasunut saqqummiullugit, arlaannaannut attuumassuteqannginnerat sapinngisaq tamaat qulakkeerneqarluni peqqaartariaqarpoq. GME-llu paasissutissat innuttaasunut maanna siammartigai taamaattuunngitsut oqaatigineqarsinnaapput.

Piffissaq kingulleq Sermitsiaq.AG-p GME-p innutaasunut sunniiniarnera toqqaannartumik allaqatigineqarsinnaanngorlugit periarfissilluarpaa. Naak tusagassiornermi kiffaanngissuseqarluni arlaannannulluunniit attuumassuteqannginnissaq pingaarluinnaraluartoq. Pissusissamisoornerpa tusagassiorfik nunami maani qitiulluinartoq, suliffeqarfiup aaliangersimasup qinersinissamut sunniiniangaatsiarneranik periarfississalluni?

Innuttaasut qinersisartullu ataqillugit GME-p eqqortoq oqaatigisariaqalerpaa. Oqaluttuarisariaqarpaat sooq massakkorpiaq taamak sunniiniarnerlutik. Uani aningaasaliinissamut patajaatsumik ingerlasoqarnissaanik oqariartorneq toqqortorfigiinnarsinnaanngilaat. Patajaatsumik tatiginartumillu ingerlatsineq uagut politikkikkut suliaqartut qulakkiissavarput avataaniit suliffeqarfiit tamanna qulakkiigassarinngilaat.

Inussiarnersumik

Múte Bourup Egede, Inuit Ataqatigiit

Mobil: 550609

Allattoq: Peter Olsen Inuit Ataqatigiit

Inuiaqatigiit pigisaat aktieselskab-iliarinagit inunnut ataasiakkaanut iluanaarnianullu tunniunneqassanngillat – illuatungaatigulli sulisartunit, aalisartuniit, piniartuniit pisisartuniillu piginneqatigiilluni ingerlatsivinngortinneqarnissaat anguniassavarput.

Pisuussutit uumaatsut uumasullu inuiaat kalaallit tamattaallunga pigigigut Inuit Ataqatigiit upperaarput. Aamma anguniagaarput. Ajoraluartumik aalisarnerup iluani ingerlatsivissuit ikittuinnarnik pigineqartut nunatsinni pissaaneqarpal-laarput. Tamanna allanngortittariaqarpoq. Aalisarnerup iluani piginneqatigiilluni ingerlateriaaseq annertusartariaqarpoq. Piginneqatigeriaaseq Brugsenitut ittoq assersuutigineqarsinnaavoq aamma soorlu Haliput Greenland aamma qanga Sisimiuni SiPiNeq.

Brugsen atuisartunit aamma piginneqataaffigineqarpoq ukiullu tamaasa agguagarsisoqartarpoq. Aalisarnerup iluani piginneqatigeriaaseq taamaattoq eqqukkiartuaarneqartariaqarpoq. Assersuutigalugu nunaqarfinni isorliunerusunilu Royal Greenlandip tunisassiorfii aalisartuniit – piniartuniit – sulisartuniit pisisartuniillu piginneqataaffigineqarsinnaasariaqarput. Taamaalillugu qulakkiissavarput qanimut oqartussaaqataneq akisussaaqataanerulerlu nunatta sineriassuani annertungaartumi.

Piginneqatigiiffiliornissamut aqqutississiuusserissavagut soorlu:
Aningaasaateqarfigut siunnersuisarfigullu tassaasut; Greenland Holding, Business Greenland aamma Visit Greenland. Taakkulu atuuffeqarnerat ersarissarnerusariaqarput atorluarnerusariaqarpagullu.

Royal Greenland tassaaginnartariaqaraluarpoq tunisassianik pisisartoq avammullu tuniniaasartoq. Sinerissami piginneqatigiilluni tunisassiorfinniit pilersorneqartoq.

Attavissaq Peter Olsen, Inuit Ataqatigiit Aasiaat

Mobil: 48 66 88

Nunatsinni aalisartut piniartullu tamaasa Inuit Ataqatigiit pilluaqquaat.

Qujanarlu pissaqartittuaratsigut.

Ullumi Aalisartut piniartullu ulluanni, 15. november, Inuit Ataqatigiit aalisarnerup aalisartullu inuiaqatigiinnut tamanut qanoq pingaaruteqartiginerat erseqqissaavigerusupparput.

Inuit Ataqatigiit-niit erseqqissaatigissavarput naalakkersuinikkut amerlanerpaanit peqataaffigineqartunik isumaqatigiissusiornissaq kissaatigigatsigu. Aalisarnerup ineriartortittuarnissaa nutarteriffigiuarnissaalu ataatsimoorfigisariaqarparput.

Nunatta avammut tuniniaanermi tunisassiorfiusoq pingaarnerpaaq siunissamut qulakkeeriviusariaqarpoq. Aalisarnermik inuussutissarsiorneq inuiaqatigiinnut pingaaruteqarluinnarpoq, tassami imaani pisuussutit ataatsimoorluta pigaavut.

Inuit Ataqatigiinni qularutiginngilarput aalisarnikkut patajaatsumik ineriartortitsisinnaaneq aatsaat pisinnaasoq tutsuiginartumik, patajaatsumik toqqissisimaffiusumillu politikkikkut ingerlatsiviuppat. Partiit allat tamaasa aalisarnermut inatsisip inaarsarnissaanut suleqatiseraagut.

Inatsisartunut qinigaasanngortittoq siornatigullu Aalisarnermut Naalakkersuisuusimasoq Ane Hansen tamatumunnga tunngatillugu ima oqarpoq:

”Aalisarnerup imminut akilersinnaanerulernissaanik suliniuteqarnitsinni aamma tunisassiatta pitsaassusaasa qaffassarnissaat eqqarsaatigiuassavarput.”

Imatullu itisilerpaa:

”Illersorneqarsinnaasumik aalisartitsissaagut aalisartut Pinngortitaleriffiullu inassuteqaataat ataqqillugit, aalisarneq kingunissalimmik ingerlattuaqqullugu aammalu pinngortitap allanngoriartornerata pisuussutitsinnut pingaarnerpaamut sunniutai eqqarsaatigalugit, ataatsimoorluta pisuussutivut illersorsinnaaniassagatsigit. Aalisarneq aamma kinguaatta pissaqarnissaat eqqarsaatigalugu ingerlanneqassaaq. Tamatuma akinik pitsaasunik qulakkeerutissavaatigut, nungutsaaliuissaagut aamma assersuutigalugu MSC-mik ilisarnaasersuinerup suli annerusumik atorneqalernissaanut aqqutissiuutissavaatigut.”

Inuit Ataqatigiit aalisakkat tamakkiisumik atorluarneqartarnissaat igitallu minnerpaaffimmiisinneqarnissaat qineqqusaarnermi pingaartitatut saqqummiuppaat.  Tamanna nutarterinikkut anguniarneqassaaq.

Inuit Ataqatigiit-niit eqqaasitsissutigissavarput aalisarneq aamma nunami suliffinnik pilersitsisuummat. Tulaassisussaatitaaneq aalajangiusimavarput, nunami sulisartut suliffimminnik annaasaqaratarsinnaanertik ernummatigissanngimmassuk. Qaammatikkaartumik pisassiisarneq tapersersorparput aamma umiatsiaararsorlutik ataasiakkaarlutik niuverutigineqarsinnaangitsunik pisassinneqartalersinnaanerat pillugu eqqartueqataanissamut piareersimavugut. Kinguppannik pisassiissutaasartut amerlanernut siaruarnissaat siunertaraarput. Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut kinguariit nikissinnaanerannut tunngasut aaqqinneqarnissaat pingaarnerutittariaqartoq taamatullu aamma pisassiissutinik katersuivimmik pilersitsisoqarnissaa.

Aalisartut piniartullu ilinniarnissaminnut periarfissaat pitsanngorsarusuppagut ilaatigut tamanna aqqutigalugu aalisarneq ineriartortinneqarsinnaammat. Aalisartut piniartullu suleqatigalugit soraarnerussutisiaqalersinnaaneq aqqutissiuuk-kusupparput, ukiorpassuarni ilungersorluni sulereernerup kingorna ajunngitsorsiassaqarniassammata.

Inuit Ataqatigiit ullumikkut aalisarnerup nalliuttorsiorpalaartumik malunnartinneqarnissaa kajumissaarutigaat, aamma nunatsinni tunisassianik pisisarnissarput kajumissaarutigaarput taamaalilluta aalisarneq piniarnerlu tapersersussagatsigit immitsinnullu pilersorneq qaffassarlugu. Tamanna avatangiisinut, inunnut ataasiakkaanut aningaasaqarnitsinnullu peqqinnartuuvoq.

Inuit Ataqatigiinni tamakkuninnga partiit allat, aalisarnermik soqutigisaqaqatigiiffiit kattuffiillu peqatigalugit eqqartuinissamut qilanaarpugut. Ataatsimoorluta aaqqiissutissanik pitsaasunik ataavartunillu nassaarsinnaavugut.

Attavissaq: Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit

mobil: 58 76 61

Qinersinermut ataatsimiititaliap aalajangiinera ataqqivarput.

Inuit Ataqatigiit ilutsinni qineqqusaartussanut nalunaarfissamik kingullermik piffissaliussaqarnikuuvugut nal. 10.00 7.11.14 sioqqullugu nassiussereersimas-sasut qineqqusaartitassavut.

Ajuusaarutigaarpullu; Tasiilamiit qineqqusaarumasut aappaata; tamanna killi-liussaq qaangiutereersoq faxikkut nassiussisimammat; nal. 11 qaangereeraa.

Piffissami tamatumani allatsi kommunimut allattorsimaffik tamakkiisoq tunniuk-kiartorlugu anereerpoq.

Qinigassanngortitat aappaata; qinersinermut ataatsimiititaliamit naammangit-taalliuutaa akuerineqanngilaq; tamatumani teknikkikkut ajornartorsiuteqarsi-maneq pissutaavoq.

Taamaattorli qinersinermut ataatsimiititaliap aalajangernera ataqqivarput; qineqqusaarnerullu sinnera qilanaaraarput.

Inussiarnersumik

Juliane Henningsen
Ataqatigiissaarisoq, siulittaasup tulliata aappaa

Siumut qineqqusaarnermi neriorsuivoq nunaqarfiit minnerpaamik 200-nik inullit timersortarfeeraliuunneqassasut. Inuit Ataqatigiit paasiuminaatsipparput taamak neriorsuisinnaaneq qanoq aningaasalersorneqarnissaanik pilersaarutitaqanngittoq.

Nunatta karsia amigartooruteqarnissaa 2014-imi naatsorsuutigineqarpoq
Nunatta karsia ukioq 2014-mi 164 mio. kr. missaanik amingartooruteqassasoq naatsorsuutigineqarpoq, kisitsisimanertingullu aamma erserpoq ukiuni tulliuttuni 15-ni isertitat aningaasartuutillu nammaqatigiikkunnaaraluttuinnarumaartut. Nunatta karsia qineqqusaarutinut taamaattunut akissaqanngilluinnarpoq.

Nunatta karsia ilungersunartorsiuteqarpoq
Nunaqarfeqarpugut 12-nik 200-t sinnerlugit inulinnik, timersortarfeerarlu ataaseq kr. mio. missaliorlugu akeqarluarsinnaavoq. Tamarmillu kr. 240 mio. tungaanut naleqarput. Inuit Ataqatigiinnit eqqumiigivarput sumit aningaasaliissutit aaneqarumaarnerat nunatta karsiata taamak ilungersunartorsiortiginerani.

Unneqqarissumik piviusunillu tunngavilinnik paasissutissiineq
Inuit Ataqatigiinnit isumaqarpugut politikeritut innuttaasut unneqqarittumik nassuiaassinnaasariaqarigut qineqqusaarutitta qanoq ilillungit aningaasalersorneqarsin-naanerannik. Inuit Ataqatigiit upperaarput qinersisartut unneqqarissumik piviusu-nillu tunngavilinnik paasissutissinneqarunik nalilersuilluarsinnaasut qineqqusaarutit ilumut piviusorsiortuunersut.

Inuit Ataqatigiit pingaarnersiuineri
Inuit Ataqatigiinnit nunatta karsianit aningaasalissallungit pingaarneruterusuppagut meeqqat inuusuttuaqqallu atugarisaat, illoqarfinni nunaqarfinni inissaaleqinerit, ilinniartunut kollegie-liornerit ilinniarfiliornerit, minnerunngittumillu suliffissaaleqinerup annikillisaaviginissaa.

Inussiarnersumik

Aaja Ch. Larsen aamma Bendt B. Kristiansen
Inuit Ataqatigiit

Inuit Ataqatigiit-niit paasivarput kukkunersiuisut misissuinerisa inernerat qinersinissaq sioqqullugu tamanut saqqummiukkuminaassasoq. Taamaakkaluartoq ammasumik periuseqarnissamik piumasaqarneq tapersersorparput. Naalakersuinikkut siuuttut tatigineqaqqilissappata nalornisutaasinnaasut qaangerneqartariaqarput.

Kukkunersiuisartut Deloitte-p misissuinerani Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Naalakkersuisuni ilaasortaasimasut Maliina Abelsen, Mimi Karlsen, Ane Hansen, Ove Karl Berthelsen aamma Agathe Fontain ilaatinneqarput. Naluneqanngitsutut
Kuupik Kleist pisimasut pissutigalugit naalakkersuinikkut kinguneqartariaqarneranik isummereerpoq Inatsisartuniillu qinersinerup nalunaarutigineqanngitsiarnerani tunuarluni. Taamaakkaluartoq Kuupik Kleist kukkunersiuisut nalunaarusiunnginneranni attaveqarfigineqarsimannginnini pissutigalugu imminut tunngasunik suliaq tamakkiisumik naammassineqarsimanngitsutut isigaa tamannalu pillugu kukkunersiuisut attavigalugit.

Kukkunersiuisut Maliina Abelsen-imit Agathe Fontain-imilluunniit paasissutissanik allanik ujartuisimanngillat. Kisiannili Ane Hansen, Ove Karl Berthelsen aamma Mimi Karlsen assigiinngitsunik apeqquteqarfigineqarsimallutik.

Ane Hansen-imut tunngatillugu pineqartoq tassaavoq angalanermut billetsi Ane Hansen-ip nammineq akilersimasaa. Ane Hansen-ili sulinngiffeqarniarluni aallartussanngortoq piumaffigineqarpoq angalanini iluatsillugu Aalisarnermut Naalak-kersuisutut ataatsimiinnernut peqataajartussasoq, nunaqarfiillu tikissimanngisani tikinniassagai. Taamaammaat tamatuma kingorna billetsi Namminersorlutik Oqartussanut akiligassanngortinneqarsimavoq. Tamanna qulaajaavigineqarsima-voq. Qulaajaanerup kinguneranik Ane Hansen Namminersorlutik Oqartussanit aningaasanik utertiffigineqartussanngorpoq.

Mimi Karlsen-imut tunngatillugu kukkunersiuisut saaffiginnissutigisimasaat tassaavoq Mimi-p pisortatigoortumik qaaqqusaanerisa ilaanni uiata qaaqqusanut ilaatinneqarsimanera angalanerminilu akiliunneqarsimanera. Pineqartup naam-massereernerani Naalakkersuisoqarfiup nalunaarutigisimavaa Mimi Karlsen-ip uia akiliunneqartussaasimanngitsoq. Tamanna nalunaarutigineqaannartoq Mimi Karlsen-ip billetsi akilersimavaa.

Ove Karl Berthelsen ulluni 14-ni billetsinut tunngasunik Namminersorlutik Oqartussanut akiligassaqarsimavoq. Akileeqqusineq angalanerup qaangiutereernerani pisimavoq. Tmatuma saniatigut angalanermi nassatat oqimaappallaarnerannut 1.934,- kr.-nik akiliisitsisoqarsimavoq. Kukkunersiuisut tamatumunnga tunngatillugu nalunaarutigaat Naalakkersuisut angalaneranni oqimaappallaanik nassataqarsimanermi qaqutiguinnaq akiliisitsisoqartarsimasoq.

Qulaani kukkunersiuisunit qulaajaavigineqartut qinigaaffimmut 2009-miit 2013-imut tunngassuteqarput.

Ammanerusumik, qujanaq 

Inuit Ataqatigiit-niit ammanerusumik ingerlatseriaaseqarnissamik siunnersuutit tamaasa qujaruppagut. Uagutsinnut peqquserluttuliorsinnaanerup akiorneqarnissaa ammanerusumillu ingerlatsisoqarnissaa soorunami anguniarneqartaria-qartoq nalornissutaanngilaq. Taamaammat Inuit Ataqatigiit kinaasutsimik oqaatiginninngikkaluarluni pissusissamisuunngitsumik ingerlasoqarneranik ilisimasaqalersimagaanni nalunaaruteqarsinnaaneq pillugu Inatsisartuni siunnersuuteqareerpugut. Taamatut aamma aatsitassarsiornermi paasissutissat ilaannik innuttaasut mattunneqarsinnaanerannik pilersaarutaagaluartut akerlilersorsimavagut. Partiip aamma naatsorsuutigilluinnarpaa Inatsisartuni ilaasortaatitami aningaasatigut soqutigisat pillugit piumassuseq naapertorlugu nalunaarsinnaatitaaneq naapertorlugu nalunaaruteqartassasut. Ammasumik periuseqarnerup demokratii siuarsarlugulu nukittorsassavaa.

Attavissat

Agathe Fontain, gruppip siuulittaasua Kukkunersiunermullu Ataatsimiititaliami ilaasortaq
Juliane Henningsen, Aaqqissuussaanermut siulittaasup tullia, Kukkunersiunermullu Ataatsimiititaliami ilaasortaq

Nunatsinni ullumikkut assigiinngittunik atornerluisuuneq eqqarsaatigalugu annertuumik iliuuseqartariaqarpugut. Atornerluisuuneq inuup kisimiilluni ajornartorsiutigineq ajorpaa, amerlasuutigulli assigiinngittutigut atornerluisuuneq kinguaariinni kingornuttagaasarluni.

Atornerluisuuneq amerlasuutigut imminut ”katsorsaatitut” atorneqarpoq ima paasillugu tarnikkut anniaatit atornerluineq aqqutigalugu ”katsorsartuusineqartarlutik” naak pivisumik eqqarsaraanni anniaat katsorsarnagu alliartuaartinneqaannartaraluartoq. Atornerluineq piviusumik tunngaveqarluni katsorsarneqartinnani kinguaariinni assigiinngittutigut kingornunneqartarpoq, tassanilu nunatsinni annertoorujussuamik ajornartorsiuteqarpugut, iliuuseqarfigiaanngikkutsigit kinguaariit tulliinnut nangitassiarisassatsinnik, nunatsinnilu siunissamut isigaluta ajornartorsiut kinguaariit kingornuttagaat qaangerniassagutsigu maanna iliuuseqassalluta pisussaaffeqarpugut.

Naartup naarmiuulerneraniit iliuuseqarneq pisariaqavippoq, ilisimasat eqqortut pigalugit eqqummaarinnissaq avaqqunneqartariaqanngilaq. Naartusoq assersuutigalugu ikiaroornartumik atornerluisuuppat imaluunniit pujortartarpat naartup anaanaasumit sakkortunerujussuarmik eqqorneqaatigisarmagu. Taamaattumik pisariaqarluinnapoq katsorsaaneq siusissukkut pissasoq, ajornanngippat naartusup juumuumit misissorneqarnerani siullermi atornerluineq paasineqartariaqarpoq katsorsaanerlu tassani aallartinneqarluni.

Taamaattumik pisariaqarpoq illoqarfiit tamarmik juumooqarnissaat imaluunniit akulikitsumik juumuumit tikinneqartarnissaat naartusunik siunnersuineq malinnaanerlu ullumikkornit pittaanerusoq angugutsigu siusinaartumik iliuuseqarneq pittaanerusoq angusinnaagatsigu. Naartusorlu kisiat iliuuseqarfigigutsigu inooqatigisarlu minillugu siusinaartumik iliuuseqarneq amerlasuutigut sivikittuinnarmik sunniuteqartarpoq, taamaattumik pisariaqarpoq avatangiisit ilanngullugit iluuseqarnissaq.

Nunatsinni 1960-kunni imigassamik atornerluineq annertoorujussuusoq ilisimavarput, massakkut kinguaariit nikinnerini ikiaroornartoq annertoorujussuarmik ajornartorsiutaavoq allaat meeqqat ukiukitsut ikiaroornartumik atuisut naammattorneqartarlersimallutik, ajornartorsiut tamanna iliuuseqarfiginngikkutsigu nunatsinni isumaginninnerup iluani ajornartorsiut milliartortissinnaanngilarput. Ajornartorsiut annertuvoq imaasiallaannarlu anigorneqarsinnaanngilaq, inuimmi peqquteqarnatik atornerluisuuneq ajorput, atornerluineq pilersarpoq amerlasuutigut tarnikkut anniaateqarneq peqqutaalluni. Isiginngitsuusaaginnarsinnaanngilarput nipangerlutalu inooqataaginnarsinnaanngilagut nunatsinni assigiinngittutigut atornerluinerit kingunerinik inuppassuit tarnikkut ikiligaasimammata. Kinguaassiutitigut atornerluineq annertoorujussuaq qangaanerusoq oqallisigineqanngimmat inuppassuit inersimasunngonerminni aatsaat paasisarpaat meeraannerminni inuusuttuaraannerminniluunniit pineqarsimanertik nalinginnaasuunngitsoq. Oqallisigineqanngitsut tarnikkut anniaatit inuppassuit ersinngitsumik atornerluisuunnerannik ilaatigullu atornerluisuunngikkaluarlutik inuunerlunnerannik suliffinnillu nakkutilliisinnaasannginnerannik peqquteqarput. Tassaappullu maannangaaq siusinaartumik iliuuseqarfiginngikkutsigit kinguaassatta uatsitulli isumaginninnerup iluani ajornartorsiutigisassaat.

Taamaattumik pingaaruteqarpoq peqqinnisaqarfiup iluani aaqqissuuseqqinnissaq soorlu aamma isumaginninnerup iluani aaqqissuuseqqittariaqartugut siusinaartumi iliuuseqarnissaq pingaartillugu qulakkeerinniffiusumik iluuseqarfissanngorlugu. Ullumikkut iliuuseqaraangatta inuk pineqartoq qitiusarpoq mininneqartartullu tassaasarput inuup pineqartup avatangiisigisai ilaquttat ulluinnarniluunniit peqatigisat. Inuit pineqartut malitsilimmik iliuuseqarfigineqartariaqarpoq iliuuserineqartoq qularnaatsumik iluaqutaassappat.

Periarfissaavoq siusinaartumik iliuuseqarnermi ilaqutariit angerlarsimaffiannik pilersitsineq. Ilaqutariit piffissami aalajangersimasumi najugaqarfissaannik ilaqutariittut nukittuutut atornerluisuunngitsutut inuuneqalernissamik aqqutissiuusiffiusussamik. Tamanna misilittagarfigineqalaarpoq ilaatigulli periarfissat annikippaallaarnerat sivikippaallaarnerallu peqqutaalluni suli tamakkiisumik atorluarneqanngitsumik.

Inussiarnersumik

Naja Lund

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartunut qinigassanngortittoq

Innuttaasut politikkerillu akornanni tatigeqatigiinneq annertuneruleqqullugu, aamma tatiginassuseq uppernassuseqarnerlu tunngavilerniarlugit Inuit Ataqatigiit sassarpugut. Nunatta inuisalu naalakkersuinikkut alloriaqqinnissaanni tulliuttumi tutsuiginartumik aqutsineq angusaqarnissamut aqqutissatuaavoq.

Aqqaluaq B. Egede oqarpoq: ”Tutsuiginartumik akisussaassuseqartumillu pissuseqarnissarput politikkeritut eqqumaffigisariaqarparput. Innuttaasut pillugit sulivugut, sapinngisarput tamaat innuttaasut aningaasaataat pitsaanerpaamik aqut-tussaavagut”.

Inuit Ataqatigiinni arajutsisimanngilarput massakkut naalakkersuinikkut pissutsit unneqqaserlunnerillu nunatta inuisalu iluaqutissarsiffiginngikkaat. Pisut akueriuminaatsut pillugit Inuit Ataqatigiit nunatsinni innuttaasut isumaqatigaagut. Naammaleqaaq, naalakkersuinikkut allannguiniarta. Pisut akuerinagit nutaamik tatiginartumillu ingerlariaqqittariaqarpugut.

Aqqaluaq B. Egede itisiliivoq: ”Siumut siuttuuvoq Aningaasanut inatsimmi siun-nersuuteqarami 2016-imit 2018-imut kollegianik sanaartortitsinissamut aningaasaliissutit, aamma 2017-imit 2018-imut ilinniartitaanerup iluani sanaartugassaa-sut aningaasaliissutit tamakkerlutik peerneqassasut.

Qineqqusaarnermili oqaatigisarpaat kolligiat ilinniartut pisariaqartitaat aamma ilinniartitaaneq pitsaasumik isumagineqassasut. Qinersisartunut unneqqarissuliornerunngilaq piviusut aningaasaliissutillu peeriarlugit ilinniartut oqaatsinik ku-sanartunik qineqqusaarfigimmatigik”.

Siumut qineqqusaarummini nutaami allappoq 2012-imi 2013-imilu suliffissaaleqisut amerlanerusimasut, tamannali ilumuunngilaq. Qaammatit ataasiakkaat ingerlanerini suliffissaaleqinerup nikerarnera tassani pineqarmat ukioq suliffissaa-leqisoqarnerpaaffia agguaqatigiisitsinerlu pineqarnatik. Qaqortumi mittarfissap sananeqarnissaa aningaasanut inatsimmiit aningaasalersorneqassasoq siumup siunnerfigaa. Qineqqusaarnerli suli ingerlasoq nunatta avataaniit aningaasaler-sorneqarnissaa aamma angunialerpaat.

Siumummi siunnersuutigigaluarpaa inissianik sanaartornermut aningaasaliissutit 400 mio-nit inulaarlugit naleqartut peerneqassasut. Inuit Ataqatigiinniit isumaqatigingilarput nunatsinni sanaartorneq, inissaaleqineq aamma suliffissaaleqineq aningaasarsiornerlu innarlerneqaqqunagit. Siumup allanngorarnini suli nassuiaatissaqartissimagunanngimmagu utaqqimaassaagut ersarissaasoqarnissaa pisariaqarmat.

Naalakkersuisooqatigiit aningaasanut inatsimmi aningaasanik nungutitsinerat aamma ilinniartitaanerup politikkikkut sammineqarnera, imaluunniit qineqqusaarnermi oqaaserisaat sorliit Siumup siunertarai? Akissut eqqortoq imaappoq, Siumup tamaasa anguniarlugit sangujoraarpoq. Nunatta aningaasaqarnera ilungersunartumiippoq, pingaarnersiuinissaq oqitsuinnaanngilaq neriorsueqattaarnissarli piviusunit anillakaakkiartornermut ersiutaapput. Soorlu siorna Siumup qineqqusaarnermi neriorsuuterpassui piviusunngorsimanngitsut eqqaamagivut.

Qineqqusaarneq unneqqarissumik ingerlasariaqarpoq. Politikkerit unneqqarittariaqarpugut inuit paasitillugit suut tamaasa neriorsuutigisinnaannginnatsigit.

Nunatta aningaasaqarnera ilungersunartumiittoq neriorsuisaqattaarnikkut oqaatsinillu kusassaanikkut aaqqinneqarsinnaanngilaq. Aaqqissuuseqqinneq nutarte-rineq suleqatigiinnerlu pisariaqavipput, aamma inuiattut paaseqatigiilluta inger-latsissagutta piviusut tunngavigisavut tamatta ilisimasariaqarpavut. Inuit pissusiviusunik tunngavilersuinikkut aatsaat paaseqatigiiffeqarsinnaavugut.

Inuit Ataqatigiit neriuutigaarput politikkikkut oqallinnissatsinni tulliuttuni tunnga-vilersuutit erfattut qimakkiartorneqassasut. Taamaammat piareersimalluinnarpugut pissutsit qanoq ilusilersugaanissaannik tunngavissaqarluta pitsaassusilimmik oqalliseqatigiinnissarput pisinnaajumaartoq. Inuit Ataqatigiit sinnerlugit oqallinnissani tulliuttuni pitsaassutsimik ujartuinera taamatut ingerlatippara.

Inussiarnersumik

Aqqaluaq B. Egede

Inuit Ataqatigiit

Mobil 56 27 66

Inuit Ataqatigiit tamaviaarluta Tasiorta-p sullitaannut illersuigaluarpugut; kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsimasunut inersimasunut katsorsaanermik ingerlataq nangittariaqarpoq; nukillaarsarnagu.

Naalakkersuinikkut killormut ingerlasoqarnera akuerineqarsinnaanngilaq; tassami maanna innutaasut Tasiorta-p neqeroorutaasut soorlu oqarasuaatikkut saaffiginniffik; tigulluarlugit ilisarisimalersimavaat, tamaasillunilu kinguaassiuutitigut innarlerneqarsimasunut sullisinerit pitsanngoriaateqarsimapput, malitsigalugulu kinguaassiuutitigut innarliisarnerup nunatsinni suli paqumisunnermik annertuumik piusoq ammanerusumik ingerlanneqalerluni, pisariaqartinneqarneralu annertusiartorluni.

Taamaammat Inuit Ataqatigiit suliniutit ingerlasut annertusassavaat; akuersaarneqarsinnaanngilaq ataatsimiititaliamut suliassat eqqunneqarniaraluartut allaat Siumut-mit aamma Atassut-mit itingartitsissutigineqarnikuummata; naak pisariaqartitsineq innuttaasut akornanni annertooq ilisimaneqaraluartoq.

Imaappoq Inuit Ataqatigiit ilaqutariinnermut ataatsimiititaliamut saaffiginninneratigut suliassaq aprilimi 2014-imi qaqinniarneqarmat ITINGARTINNEQARPOQ.

Tasiorta pilersineqarnikuuvoq pisortat pisariaqartinneqartumik suli tamakiisumik neqeroorutissaqanngimmata; tamannalu ulloq manna tikillugu atuuppoq.

Partiit kaammattorusuppavut, suliniutit innuttaasut ingerlataat; pitsaalluinnartut nukillaarsarnagit nukittorsaqqullugit.

Ikinngutinnersumik inuulluaqqusillunga

Juliane Henningsen

Inuit Ataqatigiit 48 81 48

Kissaatigeqaarput nunaqavissunit takornarissat tikeraartigisartakkagut angallanneqarsinnaasarnissaat, tamannali ajornaattuinnaanngilaq.

Takornarissanik sullissineq nal. 8-16-mut iluseqanngilaq, taamaattumik ilaqutaqarsimatilluni ukiulluunniit atoruminarnersaani pinngortitami atuisuulluni takornarissanik angallassisartuunissaq ornigineqarpianngittoq paasinartarpoq.

Takornarissanik angallassisartut avataaneersut mattunniarutsigit takornarissat nunatsinnut tikittartut naammaginartumik angallanneqarsinnaanerat innarlissavarput, taamaassappallu nunatta takornariarfigiuminartutut avataanit isigineqarnera innarleriartuaarneqassooq.

Kaammattuutigerusunnaqaaq nunaqavissut takornarissanik angallassisinnaanermik soqutiginninneruleriartornissaat, tamannami aamma takornarissat namminneq kissaatigisartagaraat.

Isumaqarnarpoq takornarissanik angallassisinnaanermut pikkorissarnernik amerlanerusunik ingerlatsisarnissat siunissami aaqqissuunneqartarnissaat, taamaassappallu aamma angallassisartutut soqutiginnittut amerlanerusariaqarput.

Inussiarnersumik

Bendt B. Kristiansen

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qineqqusaartoq

mobil 54 57 75

Qinigassanngortitagut

Ajuusaarutigingaarlugu nalunaarutigisariaqarpara, allatut ajornartumik Inatsisartunut qinigassanngortikkaluarnera tunuartittariaqarakku.

Kajumissaarneqarneqartuarnera ilanngullugu qiimmaallaatigalugu piffissaq kingullerpaaq atorlugu politikkimut utersaarusuttarninnut tunniutiinnarpunga, piffissarlu kingullerpaaq atorlugu qinigassanngortittunut ilanngullunga.

Ajoraluartumik nassuerutigisariaqarpara nukissanik sulerusussusermillu ulikkaaqqilernikuugaluarlunga, imminut ilungersuatissinnaanera killeqarmat. Qinersinisamut piareersarlunga ulappuseruttorfinni qaratsakkut aanaartoornerma kingunipilui annilaamisaarnartut malugeqqippakka.

Pingaanerpaavoq imminut paarinissara. Qangatuut piginnaanikka tamangajaasa saperunnaaqqinnikuuakka, kisianni aatsaat imminut ilungersortippallaarnaveersaaruma.

Politikkimut uteqqikkusullunga sinnattuma saniatigut, ukiorpaalunni aamma allamik sinnattoqarnikuuvunga. Sinnattoraara politikeriunngikkaluarlunga qanoq ilillunga allatut inuiaqatigiinnut iluaqutaasinnaanerlunga, saniatigullu utoqqaliarsaarnera nuannersuutikkusullugu inuuneqarniarlunga – angalallattaarlunga, qanigisannguannut minnerunngitsumillu ernguttannut aammalu soqutigisannut allanut piffissaqarlunga. Sinnattora taanna aallartisareernikuuara, ilaatigut piffissami aggersumi suliassannut sakkussama ilaattut ilinniartunngoqqinnikuullunga – inuunera taanna nuannarilereernikooqisara maaanna politikkerinngoqqinniarlunga sinnattuaqiunnaarlunga tamakkiisumik aallussinnaalerpara.

Partiinnut qujanaq qinigassanngortikkaluarninni tikilluaqqusaasutut misigitimmannga.

Qujanaq uannik qinerserusussinnaallutik eqqarsaateqaraluartunut.

Meeqqannut ukussannullu qujanaq qanorluunnit aalajangeraluaraangama tapersersortuarmannga.

Parti iluareqqusaaginnanngitsoq piviusoriortorli qineruk – inuk tatiginartitat qineruk.

Tamassi qinersilluarisi!

Marianne Jensen

Ukiut aggerput aningaasatigut oqimaattorsiorfiusinnaasut – qanoq iliuuseqanngikkutta.

Politik-imi sulineq assortuuffiusoq qimallugu suleqatigiinneq aallutsigu – kingulissagut pillugit.

Aningaasaqarnermi aaqqissuusseqqitta isertitassaqarnerulerumalluta.

Meeqqat atuarfiat aallutsigu angajoqqaat peqatigalugit – tassa siunissaq.

Aalisarnermi tunisassiorfeqarnermilu inerisaaqqitta – kinguaassatta kingornutas-saannik.

Aatsitassarsiorfiit qinngornermik ulorianartortaqanngittut aallutsigit – tassa isumaqatigiiffigut.

Meerartatta inuusuttuarartattalu atugaat pimoorutsigit – tassa toqqissisimaneq.

Inuussutissarsiornermi siuarsaaqatigiitta – assortuussutissaqarfiunngilaq.

Nutaaliornermi suliniuteqartut aqqutissiuutsigit – tassa aningaasarsiorfissaq.

Sulerusussuseq inuunerlu naleqarnerusoq pilersitsigu – ikorfartoqatigiilluta.

Qinigaaffinni kingullerni inuiaqatigiit sakkortuumik avissaartuunnerat malinnaaffigaarput, taamaattoqarpoq isummat avissaarutaassut politik-ikkut annerusumik aallunneqartuarmata isumaqatigiiffiusullu annikinnerusumik suliarineqarlutik.

Maanna nutaamik inatsisartunngorumaartussat pisussaaffeqarput inuiaqatigiit ataatsimut katersussallugit, taamaattoqanngippat nunatta siuariartornissaanut akornutaalluinnassooq.

Politik-ikkut ingerlatsineq aalajaatsoq nunatta avataanit aningaasaleerusuttut pisariaqartippaat, nunatsinnilu innuttaasut politik-ikkut ingerlatsineq tutsuigineqarsinnaasoq pisariaqartippaattaaq.

Suliani isumaqatigiinngiffigisatsinni isumaqatigiitta isumaqatigiinnata, isumaqatigiiffigisagullu aallullugit, tassaniippoq angusassarput annerpaaq.

Inatsisartuni ataatsimeeriaaseq akaareqatigiissoq atortitsigu, innuttaasullu suleqataarusussuseqartilerlugit.

Qilanaaqaanga suliassanut aggersunut, suleqatigiumavassilu siunissatsinnik ilusilersueqatigiumallusi.

Inussiarnersumik

Bendt B. Kristiansen, Inuit Ataqatigiit

Mobil 54 57 75

Inuit Ataqatigiit peqqinnissaqarfimmi sullissinermi pitsanngorsaataasinnaasutut tikkuussisutut iliuusissanik apeqqutinillu saqqummiukkusuppaat.

1. Siullertut Dronning Ingrid-ip Napparsimavissuani uninngasinnaasunut killissarititaasunut sippuisarnerit pillugit kisitsisit ersarissut pisariaqarpagut.
2. Tamakkiisumik sullissisunut suliassat tungaatigut piumasaqaatit suliakkiissutillu annertussusaat qanorippa? Suliakkiissutaasartut sulisunik assigiinngitsunik annertusaanissamik tunngaviliippat? Peqqissaasunut, nakorsanut – allanullu sulialinnut?
3. Dronning Ingrid-ip napparsimavissuani annertusaaneq pisariaqarpoq; sillimaniarnikkut piumasaqaatit unioqqutinneqartarmata; uninngasut gangini uninngatinneqaraangata.
4. Tarnimikkut innarluuteqartut; illutamikkut aammalu suliffeqarfittut pitsanngorsaaviginissaat pisariaqarpoq.
5. Meeqqat napparsimavinni uninngagaangamik immiikkoortortamik namminerisamik peqartariaqarput.
6. Meeqqat nakorsaattut atorfiup aappaa inuttalerneqartariaqarpoq.
7. Vikarinik atuineq, nakorsat peqqissaasullu eqqarsaatigalugit killiffissiuineq, qanoq inissisimavugut?
8. Napparsimasut katsorsarneqareernikut, utoqqalinerminni utoqqaat illuinut innersuunneqartartut; napparsimavinni utaqqisinneqartarnerannut tunngasut misissoqqissaarneqassapput. Napparsimanngikkaluarlutik uninngasartut qassit qanorlu sivisutigisumik uninngasarnersut paasissuarput; qanoq iliuuseqarlutalu.
9. Saaffiginnikkasuarnermi, tassanngaannartumik nakorsiarnermi qanoq sukkatigisumik qisuariartoqartariaqarpa? Suna sukkassuseq/pitsaassuseq anguniarneqassua? Politikkikkut qanoq iliortoqassua?
10. Suliaritinniarlutik utaqqisut allattorsimaffianiittut ikilisarnissaat nanginneqarli.
11. Kræfteqartut sullinneqarnissaannut pilersaarut piviusunngortillugu; sullissineq pitsanngorsarlugu.
12. Atuisunik peqataatitsineq annertunerusoq ujartorusupparput; ullumikkornit annerusoq. Nakorsiat napparsimaveqarfiullu attaveqatigiinnerat pitsaanerusariaqarpoq, isumassarsiatut atuisut siulersuisoqartalernissaat isumaliutigeqquarput oqallissaarutigalugu.
13. Peqqinnissaqarfiup iluani teknologiit nutaat atorluarnerunissaat sammineqartariaqarpoq.Unammilligassat annertuut peqqinnissaqarfimmiittut, piumasaqaateqarfigaatigut peqqinnissaqarfik suliassaqarfittut politikkikkut, partiit akornanni isumaqatigiissusiorfigineqassasoq. Tamannalu aningaasanik aamma naleqartussaavoq. Taamaattumik ataasiakkaanik pitsanngorsaatissanik siunnersuuteqarnermiit; tamakkiisumik isiginnilluni aaqqiinissaq pisariaqarneruvoq.
14. Inuit Ataqatigiit aningaasanut inatsisissani tulliuttuni peqqinnissaqarfiup kiisalu innuttaasut sullinneqarnerisa pitsanngorsarnissaat pingaarutilittut inissisimatissavarput.

Ik. In.

Juliane Henningsen, mobil 48 81 48

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qinigassanngortittoq