Archive for the Nutaarsiassat Category

Naalakkersuisunut ilaasortaq ulloq unnuarlu angerlarsimaffinnut naalakkersuinikkut akisussaasuuvoq, taamatullu kommunit iliuusissanut pilersaarusiunngippata, ilaannannguimi pilersaarusiorfigineqartarput, uparuaanissaq aqqutissiuussinissarlu pisussaaffigaa.

Isornartorsiuineq tulluanngitsoq
–  Iluaqutaanngilaq, uanga isumaginninnermi suleriaatsinik ilisimasaqanngitsutut nittarsaanneqaruma, naak inunnik isumaginnittoqarfinni suliat oqimaareeqisut sukateriffigineqalernerat uparuartorikka; ilisimagatsigumi inuup ataatsip inuit ilaqutariit 100 arlallit sullitassarisaraat; tamannalu attanneqarsinnaanngimmat suleqatigiilluta; kommunit peqatigalugit aaqqiissutissamik nassaartariaqarpugut. Tassanilu Naalakkersuisut siuttuusariaqarput. Uagut suleqataarusoqaagut, angusaqarnissarpullu tikillugu uteriisertariaqarpugut, meeqqat pillugit,
Juliane Henningsen erseqqissaavoq.

Iliuusissanut pilersaarusiat susassaqartunut tamanut pingaaruteqarluinnarput
Angerlarsimafimmut tigusisussamut, taanna ulloq unnuarlu angerlarsimaffiuppat imaluunniit angajoqqaarsiaappata. Meeqqat illersuisuata misissuisitsinerani immikkut erseqqissarneqarpoq, inissinneqartup iliuusissiap, piunngitsup, imaanik ilisimasaqanngittarnera ajornartorsiutaasoq annertooq.

Pisortat meeraq sumiginnassanngilaat
Pilersaarusiaq ilaatigut qanoq sivisutigisumik inissinneqartussaanermik inissinneqarnerullu patsisaanik imaqartussaavoq.  Ila meeraq inuusuttorluunniit qanoq sivisutigisumik inissinneqarsimanissaminik angerlaqqinnissaminullu pissutsit suut iluarsiivigeqqaarneqarnissaannik ilisimasaqanngitsoq nallinnaqaaq! Tamanna illersorneqarsinnaanngilaq. Taamaattumik una suliassaqarfik suleqatigiiffigisariaqarparput, uagut tamatta kommunillu.

Oqaloqatigiinnerit piviusut aallartinniarlik
Taamaattumik Naalakkersuisoq akisussaasoq maannamiit pimoorussinerusariaqarpoq, oqaloqatigiinnerit piviusut aallartinniarlik, tusagassiuutitigut oqqannerit naammaqaat!

Attavissaq: Inatsisartuni ilaasortaq Juliane Henningsen, Inuit Ataqatigiit, mobil: 48 81 48

Marlunngorpat danskit aningaasanut inatsisissaannut siunnersuut siullermeerneqarluni oqaluuserineqareerpat
Inuit Ataqatigiit aamma Siumut isumaqatigiinniarnissani iliuusissatigut ataqatigiissaareqatigiissapput

”Folketingimi ilaasortaasugut marluusugut iliuusissatigut ataqatigiissaareqatigiinnitsigut Nunatta nukittunerpaamik inissisimanissaanik qulakkeerinninnissarput nuannaarutigaara, taamaasiornitsinnimi tamannarpiaq siunertarivarput,
Sara Olsvig (IA) oqarpoq.

”Ataatsimoorutta nukittunerpaassaagut, Sara Olsvigilu folketingimiigunnaartussaammat suleqatigiinneq nangillugu Johan Lund Olsenip suleqatiginissaa qilanaarivara”, Doris Jakobsen (S), oqarpoq.

Danskit aningaasanut inatsisissamut siunnersuut saqqummiummassulli Inuit Ataqatigiit Siumullu folketingimi allaffeqarfii aningaasaliissutissarpassuit misissuataarlugit alappussimapput.

”Suli danskit aningaasanut inatsisissaanni aningaasaliissutissanut sorsuutissagut arlaqarput. Pingaartumik eqqartuussiveqarnermut pinerlussimasunullu isumaginnittoqarfimmut, kiisalu illersornissamut Issittumut allatigullu tunngasutigut”, Sara Olsvig sapaatip akunnera ataaseq qaangiuppat Inatsisartuni Inuit Ataqatigiinnullu siulittaasuunerminik aallussiniarluni Folketinigimi ilaasortaajunnaartussaq, oqarpoq.

Kalaallit kajumissutsiminnik upalungaarsimasoqarnissaannik siunnersuuterput Inatsisartuni ilaasortanit tamanit tapersersorneqarpoq, qanittukkullu Folketingimi Kalaallit Nunaannut ataatsimiititaliap Kalaallit Nunaanni angalaarneranni danskinut ilaasortaqatitsitsinnut sutigut pitsanngorsaasoqarsinnaaneranik paasissutissiivugut. Isumaqatigiinniarnissani sammisassagut naammattorsuupput”, Doris Jakobsen oqarpoq.

Sapaatip akunnerani matumani Olsvigi issittumi inatsisartuni ilaasortat ataatsimiititaliaata Canadami ataatsimeersuarnissaanni peqataassaaq, taamaattumillu aningaasanut inatsisissamut siunnersuup Christiansborgimi marlunngorpat siullermeerneqarnerani peqataasinnaanani. Inatsisartuni ilaasortat ataatsimeersuarnerat naammasseriarpat folketingimiigunnaassaaq, aningaasanullu inatsisissamut isumaqatigiinniarnerit sinniisissaanit Johan Lund Olsenimit (IA) peqataaffigineqassapput.

Doris Jakobsen marlunngornermi aningaasanut inatsisissaq siullermeerneqalerpat Folketingip ataatsimiittarfianni peqataassaaq.

Apeqqutissaqaruit attavissaq: sara.olsvig@ft.dk iml. oqar. +45 3337 5404

Kujataani suliffissat 30-t atorunnaarsinneqarnissaat akuerineqarsinnaanngilaq. Naalakkersuisulli pisarnermisut nipaarullutik nassuiaassanatillu toqqorsimasutut sulipput. Naak Siumup Inatsisartunut ilaasortaatitai? Naak Atassut? Atassut tusarsaajunnaavilluni akisussaaqataajumanngitsutut pissusilersorluni tusagassior-fitsigut saqqumiunnaarpoq. Taakkuuppummi naalakkersuisooqatigiit tunuliaqutaat, Inatsisartunut ilaasortaasut akisussaaqataasut pisullu assigiinngitsut qanoq ingerlanerannut tunuliaqutaasut nassuiaassuteqanngisaannartulli.

Naalakkersuisooqatigiit Kujataani angallannerup isasuuissornissaa anguniavissimagunarpaat, inuillu silaannakkut assartuussinermik periarfissaarulluinnarnissaat siunnerfigineqarmat minnerpaamilluunniit naalakkersuisooqatigiit partiivisa qisuariarfiginngilaat. Pissutsit taamatut ingerlanerat akisussaassuseqanngitsumik aqutsinertut taasariaqarparput. Inuppassuit aalassassimaartinneqarput, pingaartumik nunatta kujasinnerusortaani inuit eqqarsaatigalugit. Qisuariartoqassananilu.

Kalaallit Nunaat inuiaallu kalaallit siunissami qaninnermi ungasinnerusumilu qanoq aaqqissuussat naalakkersuisooqatigiinnit anguniarneqarpat? Suniartoqartoruna? Naalakkersuinikkut suliaqartuusugut nunatsinnilu inuit isummersoqataanissatsinni qanoq naatsorsuuteqassaagut? Sooq taama tassanngaannartigisumik allannguinerit annertuut saqqummiunneqaqattaarpat? Naalakkersuisooqatigiit nassuiaanissaat pisariaqarluinnalerpoq. Inuppassuit nalornisillugit naalakkersuinikkut aqutsineq ingasappallaaleqaaq.

Inuit Ataqatigiit akuerisinnaanngilluinnarparput nunatta timmisartortitseqatigiiffiani sulisut 30-t soraarsitaasussanngorlugit inissinneqarmata. Akuerinngilarput suliffissaaleqinerup taama qaffasitsigisumik inissisimasup qaavatigut suli suliffinnik matooraanissamik naalakkersuisut siunnerfeqartut ilisimatinneqaratta. Inoqarfiit suulluunniit akornanni angallannikkut attaveqaatit ulluinnarni pisunut, inuillu inuunerminni atugarisaannut sunniuteqarluinnartuupput.

Imami pingaaruteqartigipput allaat aningaasarsiornikkut pissutsinut patajaassutsimullu annertuumik sunniuteqartarlutik, akileraartarnikkullu isertitat ajorsiartuinnannginnissaannut pingaaruteqarluinnarlutik. Taamaammat suliffiit 30-t atorunnaarsinneqarpata Kujataani akileraarutitigut isertitat sunnerneqartussaapput, illuatungaanilu isumaginninnikkut aningaasartuutit qaffassallutik.

Tamatuma malitsissaraa Kujataani imarpik qulaallugu mittarfiup kaaviaartitakinnerulernissaa, akiliisinnaassuseqartumillu imminut napatinneraata innarlernissaa. Tamakkua itisileqqinnerussanngilakka Inatsisartut ataatsimiinnissaat sioqqullugu. Ujartugarali aana, sooq naalakkersuinikkut pissutsit killiffiat, inuillu aalassassimaarnerat naalakkersuisooqatigiit arlaanaasaluunniit oqaaseqarfigisanngilaat? Inuppassuit ernumapput qisuariaateqartoqanngimmat. Ileqquulersimagunarpoq naalakkersuisooqatigiit ajornartorsiummik naapitaqaraangamik nipaarullutik isummersinnaatitaanatillu pisunik aniguiniarusaartarnerat.

Periaaseq tamanna takornartariunnaarparput, naalakkersuisooqatigiit partiivisa ileqquliuteqqammassuk oqaannartarlutik ”uagut partiimi uani qanorluunniit isummersinnaatitaagatta akerleriisinnaatitaagatta”. Oqaaseq takornartarinngeqisarput akisussaassuseqartumik naalakkersuinikkut ingerlatseriaatsimik qimarratiginnittuummat itinerusumik eqqarsaatigineqartarnerpa? Naluara. Ajornartorsiutilli anigornissaanut ajornartorsiutip qiterpiaa samminagu ”uagut imaappugumik” saqqummersitsinerinnaavoq.

Massakkulli ujartorpara naalakkersuisooqatigiit suniarnertik, aamma sooq Kujataani angallannikkut pissutsit periarfissaarutivinnissaannik siunertaqalersimanertik nassuiassagaat. Inuppassuit soraarsitassatut nalunaarfigineqarsimasut sal-lunaveeqqutitut nivinngartaarneqarnerat naalakkersuisooqatigiinniit kanngunaannartumik suli oqaaseqarfigineqanngilaq. Naalakkersuinikkut ingerlatseriaaseq isertuusserpalaartoq, allannguinerillu annertuut kingunissaannik erseqqissumik nassuiaaqqaaranilu  saqqummiussaqaqqaarani, tassanngaannaq aalajangersaatitsiniarnertut pissusilik qimanneqarluinnartariaqarpoq.

Naalakkersuisooqatigiit piaartumik nassuiaateqarnissaat allakkat ammasut aqqutigalugit kaammattuutigaara.

Attavigisassaq:

Inatsisartunut ilaasortaq Aqqaluaq B. Egede, Inuit Ataqatigiit, mobil: 56 27 66

Aalisarnermut Naalakkersuisup aningaasaliissutissatut aalisarnermut immikkoortitat pillugit radiokkut oqaaseqarnermini KNAPK paasinerluisimanerarlugu oqarnera eqqunngilaq. Tamanit takuneqarsinnaavoq Naalakkersuisut aningaasanut initsisissatut siunnersuutaanni, angallatinik isaterinissamut aningaasat 20 mio. kr.-nik amerlassuseqartut nungutinneqarnissaat siunnersuutigineqartoq.  KNAPK-p eqqortumik tikkuaanera tassuuna uppernarsarneqarsinnaavoq.

Aningaasaliissutit angallatinik isaterinissamut aningaasaliissutaannaanngillat
Aningaasaliissutit nungutinneqarniarnerinut Aalisarnermut Naalakkersuisup tunngavilersuutigaa, angallatinik isaterinissamut aningaasaliissutit atorneqartannginnerat, kisianni Naalakkersuisup minnerpaamilluunniit eqqanngilaa aningaasat pineqartut angallatinik isaterinissaannarmut aningaasaliissutaannginnerat.

Aamma aalisariutinik nutarterinermut, misileraalluni aalisarnermut, ineriartortitsinermut il.il.
20 mio. kr.-it siunertanik makkunannga siunnerfilinnut atugassatut aningaasaliissutaapput: Aalisariutinik nutarterineq, misileraalluni aalisarneq, aalisartut iluaqutigisinnaasaannik ineriartortitsineq, aalisariutinik naleqqussaaneq kiisalu angallatinik isaterinissaq.

Tunngavilersuutigalugu aningaasaliissutinik atorunnaarsitsiniarneq
Taamaammat angallatinik isaterinermut aningaasaliissutaasartut atorneqartannginnerat kisiat tunngavilersuutigalugu aningaasaliissutinik atorunnaarsitsiniarneq pissusissamisuunngilaq. Pingaartumillu eqqarsaatigigaanni Naalakkersuisup inatsisip aporfiusartup Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinneranni allanngortinneqarnissaa pissasoq oqaatigereernikuugaa, qularutigineqarsinnaanngilaq aningaasaliissutit pisariaqartinneqarlualissasut.

65 mio. kr-it aalisartut akitsuiffiginerisigut isertinneqarniarput
Aalisarnermut Naalakkersuisup susassaqarfimminut akisussaasutut pitsaanerusumik paatsuungananngitsumillu nassuiaasarnissani aqutsinissanilu ajornartorsiutigaa. Assersuutigalugumi Qanoruukkut kikkut tamarmik takusaannik tusaasaannillu oqaatigaa, aningaasanut inatsisissaq aalisartut akitsuutinik nutaanik nammatassinneqarnissaannik imaqanngitsoq, naak aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi 65 mio. kr-it ukiut marluk ingerlaneranni aalisartut akitsuiffiginerisigut isertinneqassasut Naalakkersuisut nalunaaruteqaraluartut.

Naalakkersuisut akisussaasutut eqqortumik nassuiartussaavaat
Naalakkersuisut akisussaasutut susassaqarfitik eqqortumik nassuiartussaavaat, qanorlu pisoqarniarnera ilisimalluarlugu inuiaqatigiinnik paatsuungatitsinatik saqqummertariaqarlutik.
Ukiut marluk ingerlaneranni aalisartut akitsuiffiginerisigut isertitaqarnissamik Naalakkersuisut tamarmiullutik siunnersuutaattut saqqummiunneqartoq, Aalisarnermut Naalakkersuisup akuerinngisaannassallugu oqaaseqarpoq. Akitsuutilli taakkua ukiuni tulliuttuni aalisartut atugarisaannut sunniuteqangaartussat, aamma nammineq naalakkersuisutut siunnersuutigai akisussaaqataaffigalugillu, namminerluunniit naalakkersuisunngunngikkallarami aalajangerneqarsimassagaluarpata. Saqqummiussat akisussaaffigiumanagit nalunaaruteqarsinnaanngilaq, sioqqulluni naalakkersuisuusimasoq naalakkersuisullu sinneri taama suliaqarsimasutut pisuutillugit.

Inuit Ataqatigiit piumasarivaat tukattumik saqqummiusseqattaarnerat uneqqullugu
Inuit Ataqatigiinniit sakkortuumik piumasarissavarput naalakkersuisooqatigiit iluminni akerleriinnerat, aporaannerat tukattumillu saqqummiusseqattaarnerat uneqqullugit, sulinivillu ataatsimoortitsiniarnerusoq aallarteqqullugu. Naggataatigut toqqartumik apeqqutigissavara: Ilumut KNAPK paatsoorsimava?

Aalisarnermut Naalakkersuisup neriorsuutini qimarratigisimavai?
Imaluunniit Aalisarnermut Naalakkersuisup neriorsuutini qimarratigisimavai? Apeqqut akineqartariaqarpoq. Tassami ilumoorsinnaanngilaq angallatinik isaterinissamut aningaasaliissutit kisiisa tunngavilersuutigalugit siunertanut allarpassuarnut aningaasaliissutit atorunnaarsinneqarnissaat. Neriullunga eqqortumik paasinartumillu Aalisarnermut Naalakkersuisoq nassuiaateqassasoq.

Attavissaq: Inatsisartunut ilaasortaq Aqqaluaq B. Egede, Inuit Ataqatigiit, mobil 56 27 66

Inuit Ataqatigiit Ilaqutariinnermut Naalakkersuisoq aammaarluta apersorneqarnissaanik piumasaqaateqarpugut. Apersuutigineqassapput meeqqat inuusuttuaqqallu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut pillugit kommunit aki-sussaaffimminnik maannamut kivitsinnginnerat.

Maanna Naalakkersuisumit pingajussaat isumasioqatiserinnittariaqarpugut, ersarissigaluttuinnarmat politikkikkut oqarluartaarutit nalunaarutillu oqaasiinnaasut; annerusumillu iliuuseqartoqarsimanani.

Inatsisartut Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliaata Naalakkersuisut peqqunikuuaat qulakkeeqqullugu, meeqqat inuusuttuaqqallu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut tamarmik iliuusissamik pilersaarummik nutartikkamik peqassasut kingusinnerpaamik 1. september 2014. Tamannalu pisimanngilaq. Imaappoq ullumikkut meeqqat 240 tikillugit inatsit malillugit pisinnaatitaaffimminnik peqanngillat.

“Piumasaqaatigaarput inatsisit avaqqullugit meeqqanut sullissineq unitsinneqas-sasoq. Meeqqat inuttut immikkut pilersaarusiunneqartussaapput, tamanna pisinnaatitaaffigivaat. Ilumoorsinnaanngilaq meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut 40 %-ii tikillugit pilersaarusiuunneqarsimanngitsut, tamanna aaqqiivigineqarniarli. Ilaqutariittut inuunermut meeqqanullu pineqartunut pingaaruteqarpoq.

Isumaliutigisariaqarparput akisussaaffik pineqartoq qitiusumit isumagineqalissanersoq, iliuusissatut pilersaarutit kiisalu meeqqat ilaquttaminnut attaveqarnerat eqqarsaatigalugu. Ilaatigut ombudsmandip nalunaarusiai atuarlugit qiimmaallannanngilaq; meeqqat ilaquttaminnut ilaatigut attaveqanngivissortut kiisalu iliuusissamik pilersaarusiuunneqarsimanngitsut.

Sammisaq ilungersunarpoq, taamaammat kommunini tamani isumaginninnermut ataatsimiititaliat ataatsimeeqatiseriniarpavut, tamattami oqaloqatigiinnitsigut atasinnaasumik pitsaasumillu aaqqiisariaqarpugut.  Ilisimavarput kommunini inunnik sullissisut siunnersuisartullu, atugaat imaannaanngitsuusut. Malinnaaniarpiloorput, ilaatigullumi allaat sullissisup ataatsip sullissassat 100 sinnillit tigummisarpai, tamannalu attanneqarsinnaanngilaq suliamullu pingaarutilimmut tulluanngilaq; sullissamut sulisumullu naleqassutsimik annaasaqarfiuvoq.” Juliane Henningsen erseqqissaavoq.

Attavissaq: Juliane Henningsen, Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliami ilaasortaq, mobil 48 81 48

 Nuummi Qinngutsinni Namminersorlutik Oqartussat maannakkorpiaq sanaartortitsinerat iluarisimaarsinnaavarput – tamanna ukiut arlallit matuma siornali pilersaarusiorneqarlunilu aningaasaliiffigineqarsimavoq – tupannaqisorli tassaavoq maanna Namminersorlutik Oqartussat sanaartornikkut unikaallatsitsipiloorniarnerat.

Nuummi utaqqisorpassuit
Naalakkersuisut Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuutaanni 2015 – 2018-ip tupaallaatigalugu atuarsinnaavarput, Namminersorlutik Oqartussat nutaanik inissialiorneq 26%-inik annikillisinniaraat. Ukiumut 224 mio-iniit 308 mio kr.-inut piffissami 2011 – 2014-imut, naatsorsuutigineqarluni 180 mio-niit 210 mio kr.-inut piffissami 2015 – 2018-imut. Aamma ilisimagutsigu Naalakkersuisut sinerissami sanaartorniarlutik pilersaartut, sumiiffippassuarni utaqqisoqarfiunngitsuni, pilliuteqartussarlu tassaalluni Nuuk, utaqqisorpassuarnik ajornartorsiuteqarfiusoq, tamaattoqarnera quianaannarpoq.

Qaqortumi mittarfittaasaq
Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuummi ilaatigut takuneqarsinnaavoq, inissianik sanaartornermut aningaasaliissutissat ukiut sisamat ingerlanerini 400 million kr.-inik annikillisinniarneqartut, taakkununngalu amerlanerpaat Qaqortumi mittarfissamut nutaamut atorniarneqartut. Tassa imaappoq Naalakkersuisut Qaqortumi mittarfik, ukiorpassuarni inissaminnik utaqqisut ikilisarnissaannit pingaartinneruaat!

Illoqarfinnut nutserartoqarpoq
Kisianni Ilisimatusarfimmi misissuinerit takutippaat, inuit Kalaallit Nunaata kujataaniit nutserartut, nutsertullu Nuummut nuuttartut. Naalakkersuisut tamatta aningaasaatitsinnik pingaarnersiuinerat, siunissami nunatsinni najugaqarfiit inissisimanerannut tulluanngilaq. Misissuinerummi aamma takutippaa, annertuumik illoqarfinnut nutserartoqartoq, tamannalu atugaaleraluttuinnartoq. Tamanna aamma pissutaalluni Tasiilaq inuttusigaluttuinnarpoq.

371 mill. mittarfissamut
Tupaallannarpoq Naalakkersuisut Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuutaanni atuarlugu, 371 million kr.-it kujataani inukilliartuinnartumi mittarfissamut atorneqartussatut aalajangiunneqarsi-manerat. Tassami nuna tamakkerlugu inissaqarniarnikkut inissisimaneq ilungersunartoq qiviassagaanni – ernumanarpoq, Qaqortumi mittarfiliorneq inuiaqatigiinni aningaasaliinertut pitsaasutut isigineqarsimappat. Ilisimaneqartutummi Paamiuni mittarfiliorneq illoqarfiup ineriartorneranut annermik iluaqutaasimanngilaq, naak innuttaasunut angallanneq pitsanngoriarsimagaluartoq.

Inissaqarnermi ajornartorsiorneq alliartorpoq
Taammaammat annertuumik kukkunerussaaq isumaqaraanni Qaqortumi mittarfittaarnikkut siunissaq ungasissoq isigalugu kujataani ineriartortoqalerumaarnissaa. Qaqortumi mittarfiliornikkut Naalakkersuisut inuiaqatigiinni aningaasarsiorneq eqqarsaatigalugu, nunap immikkoortuani kujataani piffissami sivikitsumi suliffissaqarnikkut iluaqutaasussamik pingaarnersiuipput. Kisianni mittarfiup sananeqarnera taamaalluni naammassippat, nunami tamarmi inissaqarnikkut ajornartorsiorneq mikinngitsumik annertusisimassaaq.

Pingaarnersiuinerit kukkulluinnartut
Aningaasarpassuit Naalakkersuisut inissianik nutaanik sanaartornerniit peerlugit, Qaqortumi mittarfissamut atugassatut aalajangeqqullugit siunnersuutaat, pingaarnersiuinertut kukkulluinnartutut taasariaqarpoq, taamaaliornikkummi nuna tamakkerlugu inissaqarniarneq ajorseriartittussaavaa, tamannalu ukiuni qulikkaani arlalinni aatsaat iluarsiivigineqarsinnaassaaq.

Immitsinnut pisariaqartippugut
Inissaqarniarnikkut ajornartorsiutip aaqqiiviginiarnera nunatsinni tamatta suleqataaffigisussaavarput. Tamatumani Naalakkersuisut kommunillu suleqatigiittariaqarput. Piffissanngorpoq paasissallugu immitsinnut pisariaqartinnerput. Immitsinnut illuatungeriinnata.

Inuulluaqqusillunga

Allan Pertti Frandsen, Inuit Ataqatigiit

Kommunalbestyrelse-mut ilaasortaq,
Sanarfinermut avatangiisinullu ataatsimiititaq, Kommuneqarfik Sermersooq
Timerlia 46, 3905 Nuussuaq, Greenland
Mobil +299 598755,
apfr@sermersooq.gl
www.facebook.com/ia.pertti

Naalakkersuisut Qaqortumi mittarfik, ukiorpassuarni inissaminnik utaqqisut ikilisarnissaannit pingaartinneruaat.
”Pingaarnersiuineq apeqqutaavoq”, Aningaasaqarnermut Nunamullu Namminermut Naalakkersuisoq, Vittus Qujaukitsoq oqarpoq.
Taama oqarpoq, Naalakkersuisut 2015-imut Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuutertik marlunngorneq 19. august 2014 saqqummiummassut.
Pingaarnersiuineq apeqqutaalluni? Aap, qujanaq! Pingaarnersiuineq kukkusoq! Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuummi ilaatigut takuneqarsinnaavoq, inissianik sanaartornermut aningaasaliissutissat ukiut sisamat ingerlanerini 400 million kr.-inik annikillisinniarneqartut, taakkununngalu amerlanerpaat Qaqortumi mittarfissamut nutaamut atorniarneqartut. Inissianik sanaartornerup annikillisinneqarnerata ilaatigut kingunissavaa, kommunit inissianik sanaartornerinut tapiissutaasartut ikilisinneqarneri.

Naalakkersuisut taamaalillutik ilisimaaralugu inissialiorneq annikillileriffigaat, Qaqortumi mittarfissaq akissaqartinniarlugu. Ulloq taanna Aningaasanut Inatsisissamut siunnersuutip saqqummiunneranut atatillugu Vittus Qujaakitsoq Nuuk-TV-kut aamma nassuerpoq: ”Ilumoorpoq ataatsimut isigalugu inissialiornermut aningaasaliissutit annikillisinniarpagut.” Nangipporlu: ”Inissiat aserfallassimapput. Naalakkersuisut suliassaraat inissiat aserfallakkaluttuinnannginnissaat, sapinngisamillu inissiat nalingi apparatillu aserfallavinnginnissaat, tamatumalu qulakkeernissaa.”

Tamanna nassuerutiginninnertut taaneqarsinnaavorluunniit! Eqqarsariaallannanngitsuunngilaq taama imminut illersorpalaartumik oqaaseqarnera. Inissialiornermut aningaasaliilluannginnermikkut Naalakkersuisut takutippaat inuiaqatigiinni suliassat pingaarnerpaat ilaat: Inuit tamarmik inissaqarnissaat.
Ilisimatusarfimmi misissuinerit takutikkaluarpaat, inuit Kalaallit Nunaata kujataaniit nutserartut, nutsertullu Nuummut nuuttartut. Naalakkersuisut tamatta aningaasaatitsinnik pingaarnersiuinerat, siunissami nunatsinni najugaqarfiit inissisimanerannut tulluanngilaq. Misissuinerummi aamma takutippaa, annertuumik illoqarfinnut nutserartoqartoq, tamannalu atugaaleraluttuinnartoq. Tamanna aamma pissutaalluni Tasiilaq inuttusigaluttuinnarpoq.

Naalakkersuisut tamanna qaqugu paasissavaat? Inuit takorluugaannik arsaarneqarsinnaanngillat. Inuit naatsorsuutigigaagamikku takorluukkatik nuuffigisaminni angusinnaallugit, taava nuuttarput.
Qanorluunniit inissaqarunik inissaqanngikkunilluunniit. Ukiut 40-it sinnerlugit inissaqarnermut politikki kukkusoq maanna ingerlaqqiinnarpoq.

Pigisat maangaannartinnissaat pinaveersimatinniartigu, ilaatigummi Norgemiut avinngarusimasuni pitsaanngitsunik misilittagaqarput, tassami illorpassuit maanna inoqaratik napaannarput.
Illuliortoqarniarli utaqqisut amerlanerpaaffiini. Inuillu najugaqarfigerusutaanni.

Inuulluaqqusillunga

Allan Pertti Frandsen, Inuit Ataqatigiit
Kommunalbestyrelse-mut ilaasortaq, Sanarfinermut avatangiisinullu ataatsimiititaq, Kommuneqarfik Sermersooq
Postadresse: Timerlia 46,
3905 Nuussuaq, Greenland
Mobil +299 598755
apfr@sermersooq.gl
www.facebook.com/ia.pertti

Qanoruumi 26.august aallakaatinneqartumi uissuumminanngitsuunngilaq Siumup politikkikkut oqaaseqartartua Karl Kristian Kruse uran-mik akulinnik piiaanermi  uranitaata qummut killilerneqarnissaanik Naalakkersuisunut piumasaqarmat. Tassagooq innuttaasunut toqqissisimanarnerussammat!

Qummut killeqarnissaa sunaava

Piiaanermi qanorluuniit annertutigigaluaruni annikitsigigaluaruniluuniit piiakkaniit igitassat mingutsitsissapput. Siumumit killiliineq sumut killeqarpa? Imaappa GME qinnuteqaataa itigartissallugu piareersimasut? Karl Kristian Kruse-p erseq-qinnerusumik killiliiniarneq nalunaarutigisariaqarpaa.

Innuttaasut toqqisimanissaat

Nultolerance atorunnaarsinneqarnissaa Inatsisartuni eqqartoratsigu sooq killiliinissaq Siumumiit anguniarneqarsimangila? Tunngaviusumik aalajangiineq imaannaangiqisoq ataasiinnarmik amerlanerussuteqaqqalaarluni pivoq. Sooq taamanili innuttaasut toqqissisimanissaat eqqarsaatigineqarsimanngila?

Attavigisassaq Agathe Fontain, mobil: 48 45 31

Matumuuna partiit naalakkersuisooqatigiinnut illua-tungiliuttuusugut naalakkersuinikkut pisunut naammaginnikkunnaarluta tusagassiorfitsigut nalunaaruteqarpugut. Inuit Ataqatigiit, Parti Naleraq, Demokraatit aammalu Parti Inuit isumaqarpugut naalakkersuisooqatigiit iluminni avissaartuunnerat ataatsimoorfeqaratillu sangujoraartumik aqutsiniarnerat naammalersoq.

Nunarput inuiaqatigiillu kalaallit Naalakkersuisunut ilaasortanit ataasiakkaanit aqunneqarsinnaanngillat.

Naalakkersuinikkut massakkut pisut Nunatta inissisimaneranut assorujussuaq ilungersunarput. Tusagassiorfitsigut tusarparput takullugillu Inatsisartunut ilaasortat Siumumeersut marluk 2015-mut aningaasanut inatsisissamut akerliullutik taasiniartut.

Tupinnarneruvorlu Aalisarnermut Naalakkersuisoq aalisakkanut akitsuusersuinissamut Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup saqqummiussaanut akerliulluni oqarmat ilanngullugulu aalisartut aallerfigineqarnissaannik aningaasanut inatsit siunertaqanngitsoq aamma taamatut aalajangiisoqarnikuunngitsoq, suleqatigiissitarlu aalisarnermut tunngasunik sulialik aallartinneqarsimasoq ilisimanagu oqarluni. Naalakkersuisoq susassaqarfimminut akisussaassuseqartoq taama ilisimasaqanngitsigisumik inuiaqatigiinnut oqaaseqarsinnaanngilaq.

Pisut nangiinnarlugit Peqqissutsimut Naalakkersuisoq aamma kommunit akornanni naligiissaarinermut akiliinissaannut Naalakkersuisunit aalajangiunneqarsimasumut akerliulluni oqaaseqarpoq. Naalakkersuisooqatigiinni ataatsimoortoqanngittoq maanna erseqqilluinnarpoq. Kikkut tamarmik tusaasinnaasaannik avissaartuunneq akerleriinnerlu naalakkersuisooqatigiit ilisarnaasiuppaat. Nunarput inuiaqatigiiusugullu taamatut aqunneqarsinnaanngilagut.

Naalakkersuisooqatigiit tunuliaqutaqanngillat. Pisariaqarluinnalerpoq eqqortumik akisussaassuseqartumillu nunatta aqunneqarnissaa. Inatsisartut immikkut ataatsimiigiaqquneqarnissaat qinnutigisariaqarparput, Naalakkersuisullu Siulittaasuat qinersinissamik nalunaaruteqartariaqarpoq akisussaaffini naapertorlugit nunatta iluamik patajaatsumillu aqunneqarnissaa timitalerumallugu.

Ataani partiit illua-tungiliuttut taamatut atsiorluta Naalakkersuisooqatigiit aqutsinerlunnerat naammagalugu sakkortuumik akisussaasunut nalunaarut matuuna apuupparput.

Sara Olsvig, Inuit Ataqatigiit
Hans Enoksen, Partii Naleraq
Andreas Uldum, Demokraatit
Nikku Olsen, Partii Inuit

Inatsisartuni Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami IA-p sinnerlugit ilaasortaatitaaniit Hans Aronsen, Kuupik V. Kleist aamma Naaja H. Nathanielsen

Nuannaarutiginngivillugu ataasinnornermi 25. august Qanorooq isiginnaarparput. Allaallu upperiuminaatsillugu. Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup 2015-imut aningaasanut inatsisissamik saqqummiineraniit ullut arfinillit qaangiutiinnartut parteeqataanit isornartorsiorneqarpoq. Ataasiinnaanngitsumit kisiannili parteeqataasa PINGASUT aningaasanut inatsissaq akerlilerpaat. Tamanna arlalinnik pissuteqartumik maluginiagassaavoq.

Isornartorsiuisut marluk Inatsisartunut ilaasortaapput. Taakku aningaasanut inatsississatut siunnersuummut akerliunerminnik nalunaarnersisigut, suliluunniit Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnerat aallarterianngitsoq naalakkersuisooqatigiit amerlanerussuteqarunnaarput. Naalakkersuisooqatigiit ataatsimoorsinnaarpasinnatik, qinikkatut ataasiakkaatut nammineq soqutigisaminnik aallussisutut saqqummernerat toqqissisimananngilaq. Imaappoq naalakkersuisooqatigiit politikkikkut sammiviat amerlanerussuteqarneralluunniit naatsorsuutigisinnaanngikkipput.

Aamma annertuumik maluginiagassaavoq isornartorsiuisut pingajuat NAMMINEQ Naalakkersuisunut ilaasortaammat – taamaalillunilu nammineq aningaasanut inatsisiliani isornartorsiormagu. Aalisarnermut Naalakkersuisup naalakkersuisooqatigiit aningaasaqarnermut politikkianni qitiulluinnartoq tupaallaatigerpasippaa.

Finn Karlsenip, Naalakkersuisut Nunatta Karsiani amigartoorutit aalisakkat tamaasa akitsuusernerisigut matussusernialersaaraat ilisimarpasinngilaa. Aningaasanut inatsisissaq atuaraanni immikkoortumi 4.2.1-imi aalisarnermik inuussutis-sarsiutini¹ ersarikkaluarpoq, Naalakkersuisut ”sinerissap qanittuani aalisarnerup nutarternissaanik aallarnisaanissaq” kissaatigigaat, inuussutissarsiut imminut akilersinnaaneruleqqullugu aamma aalisakkat qaqinneqartut akitsuusersorneqarnissaannut nukissaqalersillugit. Taamalu pisoqarnissaata tungaanut aningaasat aalisarnerup sinneranit aaneqalersaarput. Taamaalillutik Naalakkersuisut missingersuutigaat 2016-imiilli aalisarnerup annertusisamik akileraarusiiffigigeqqinneratigut 15 millioner kr isertinneqassasut. 2017-imiit aningaasat taakku 50 millioner kr-nik² ilaqqinneqassapput.

1) Qupperneq 92-imi qallunaatuuani

2) Konto 20.11.51

Eqqarsaatigigaanni Naalakkersuisut utikattuartumik oqartartut ”patajaatsumik aningaasaqarnikkut politikkeqarlutik” ilaatigut aalisarnerup iluani nutarterinernik tunngaveqartumik, eqqarsarnangaarpoq tamanna Aalisarnermut Naalakkersuisup tupaallaatigimmagu. Tassami akisussaaffia tassaammat Nunatta inuussutissarsiutaa pingaarneq.

Apeqqutaalerpoq nutarterinerit pilersaarutaasut piviusunngortinneqarnissaat naatsorsuutigisinnaaneripput, Naalakkersuisut tamarmiullutik tunuliaqutaanngippata. ANINGAASAQARNERMULLU Naalakkersuisup nutarterinissamik pilersaarutini saqqummiussai naatsorsuutigisinnaanngikkutsigit – taava Nunarput aningaasaqarnikkut suup tungaanut ingerlaarpa?

Inuit Ataqatigiit sakkortunerpaamik Naalakkersuisooqatigiinnut kaammattuutigaat, iluminni attaveqaqatigiinnertik annertuumik annertusaqqullugu, namminnerlu politikkikkut anguniakkatik takorluukkatillu erseqqissarluaqqullugit. Ataa-sinngormat unnukkut Qanoruumi ajalusoorneq isigalugu toqqissisimananngilaq. Naalakkersuisooqatigiit aningaasaqarnikkut politikki ataatsimoorfigivaat? Pissusiviusut malillugit maanna pineqartoq tassaanerluni ikinnerussuteqarluni naalakkersuisuutitaqarneq? Tamanna akissaqartinnerparput, eqqarsaatigigaanni qinikkat kikkulluunniit Naalakkersuisooqatigiit politikkiat illersussagunikku ”akilersissinnaalissasut”?

Uagut tungitsinniit isertunngisaannarparput isumalluutivut tamatta pigisatta akileraarusernissaat tunngaviatigut ajorinagu. Taamaattoq uagutsinnut pingaarluinnarpoq, akitsuusiineq Nunatta Karsiani amigartoorutit qanoq annertutiginerannik aalajangerneqassanngimmat, inuussutissarsiutilli pissusiviusut malillugit nammassinnaasai tunngavigalugit aalajangerneqarluni. Taamaammat siunnersuutigaarput akitsuutit nutaat ataatsimut isigalugit maanna aalisarnermit akitsuusiinikkut isertitaasartut qaffatsissanngikkaat. Isumaqatigiinniarnissat pissangalluta qilanaarivagut, piviusunngortinneqarsinnaasunillu oqareernitsitut siunnersuuteqarumaarluta. Nutarterisoqarnissaanik nutaanillu isertitaqarnissamik pisariaqartitsineq nassuerutigivarput, suliallu sukumiisumik aamma maanna pisut siunissarlu eqqarsaatigalugit ingerlanneqarnissaa qilanaaralugu.

Attavigisassaq Naaja H. Nathanielsen, mobil 54 89 81

Inuit Ataqatigiit nunatsinni inuit nammaqatigiinnerat annertusarusupparput. Inuit sumiiffinni tamani naligiinnerusumik atugaqarnissaat anguniarlugu aaqqissuussamik suleqataaffigissavagut timitalersueqataassallutalu.

Kommunit sisamaasut aningaasarsiornikkut inuillu atugaasigut naligiisitsinerusut pilersikkusuppagut partiit ataatsimut suleqatigiisillugit kivitseqatigiinnerisigut – kommunit Naalakkersuisullu peqatigiilluinnarlutik pilersaarusiukkamik suliassarissagaat Inuit Ataqatigiit kissaatigaarput. Massakkullu Naalakkersuisut suleriaaserisaat inuiaqatigiinni avissaartuunnermik pilersitsivoq.

Suliassaq annertooq piffissami sivikitsuinnarmi isummerfissaq, inuillu atugaannut sunniuteqarluinnartoq tunngavilersuutillu suut atorneqassanersut pillugit aalajangiinissamut piffissaqarluartumik suleqatigiiffiunissaa Inuit Ataqatigiit kissaatigaarput.

Inassutigaarput naligiissaarineq aningaasat kisiisa aallaaviginagit, aamma isumaginninnikkut atukkat inuussutissarsiuteqarnikkullu inerisaanerit, minnerunngitsumillu inuit inuuniarnikkut periarfissaat tamakkiisumik isiginiarlugit inuiattut atugarissaarnitta siuarsarnissaa. Aningaasarsiorneq siuarsarneqassaaq kiisalu inuiaqatigiinni agguaaqatigiinneq sukumiinerusumik oqaluuserineqarluni tamanillu peqataaffigineqarluni ineriartortitaq kajumissaarutigaarput. Tunngavissat siammasinnerusut tunngavigisariaqarsimagaluartut Inuit Ataqatigiinnit erseqqissumik oqaatigissavarput.

Tassani qitiulluinnarpoq Nunatta ataatsimut isigalugu aningaasaqarnikkut ingerlalluarnissaa. Nunarput aningaasatigut ajornartorsiorpoq, taamaammat aningaasaqarnikkut allannguinerit annertuut, soorlu naligiissaarinerup allanngortiterneqarneratut ittut nunamut tamarmut aammalu nunap immikkoortuinut aningaasatigut qanoq kinguneqarnissaannik paasisimannilluarluni aalajangerneqartassapput, tamannalu Inuit Ataqatigiinniit piumassuseqarluta peqataaffigissavarput.

Naalakkersuisut aningaasaqarnermut inatsisissamik siunnersuummik saqqummiusseqammerput. Tamatumani erserpoq nuna tamakkerlugu aningaasaqarnikkut sipaarniuteqartoqartussaasoq aammalu aningaasarsiornikkut ingerlallualersitsisussanik saqqummiussaqanngittoq. Tamanna tunngavigalugu Inuit Ataqatigiinnit pingaartipparput naligiissaarinerup inernilernera aningaasaqarnermut inatsisissamut sanilliullugu nunatta ataatsimut aningaasaqarnera isigalugu qisuariartoqassasoq. Tamatta akisussaaqatigiippugut, Inuit Ataqatigiiniillu nunarput ataatsimut isigalugu akisussaassusilimmik naligiisitsinerusumillu kinguneqartussamik suleqataanissamut piareersimavugut.

Uteqqillugu erseqqissassavarput, kommunit akornanni aningaasanik agguaaqatigiinnikkut naligiissaarineq akerlerinngikkipput. Naalakkersuisulli naligiissaarinissamik siunertaqartut suliassap qanoq siunertaqarluni qanorlu ilutsimik anguniagaqarluni sammineqarnissaanut saqqummiussaqannginnerat amigaatigaarput. Matumanimi aningaasarpassuit pineqarput. Allannguinerit annertuut sukumiisumik oqaluuserineqartarnissaat ileqquliuttariaqarparput, soorlu partiit tamarmik qineqqusaarnerminni oqaatigisaraat.

Kommunit akornanni naligiissaarinissaq qanoq siunnerfilimmik ingerlanneqassava? Apeqqut akiuminaatsuuvoq, oqallinnerlu kommunit akornanni naligiissaarinermut tunngasuinnaanngitsunik aammali innuttaasut aningaasatigut, sullinneqarnikkut angallannikkut allatigullu periarfissatigut naligiinnerusumik atugaqalernissaannik sukumiinerusumik imaqarluni ingerlaqqittariaqarpoq. Tamannalu ilaatigut kommuninik aaqqissuusseqqinnerup naliliivigineqarneranut atatillugu ingerlattariaqarpoq. Taamaammat Inuit Ataqatigiit ukiamut Inatsisartut ataatsimiinnissaanni oqallisissiamik saqqummiussissaagut naligiissaarinerup qanoq tunngavilersorneqarnissaa pillugu Inatsisartut naalakkersuisullu isummersoqatigiinnissaat timitalerneqaqqullugu.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit:

Siulittaasoq:                                             Sara Olsvig

Siulittaasup tullia:                                  Aqqaluaq B. Egede

Qaasuitsup Kommuniani IA:               Ane Hansen

Qeqqata Kommuniani IA:                    Agathe Fontain

Kommuni Kujalleq IA:                          Kelly Berthelsen

Kommuneqarfik Sermersooq IA:        Mille S. Pedersen

 Kommuneqarfik Sermersooq kommunit naligiissaaffigineqarnissaannut aappaagu 54 millioner koruuninik immikkut akiliuteqassasoq Aningaasaqarnermut, Nunamullu Namminermut Naalakkersuisup, Vittus Qujaukitsup, ullumikkut nalunaarutigaa.

IMMIKKUT 54 million kr.-it! Sermersuup kommuninut naligiissaarinermut atatillugu kommuninut allanut angisuunut pingasunut tunniussaasa 86 million kr.-it saniatigut. Katillugit 140 million kr.-it!.

Aamma Vittus Qujaukitsup isumaliutersuummini “Nalimmassaarinermik aaqqissuussinermik nutaamik assigiimmillu piusussaaffeqarfiusumik piareersaaneq pillugu piviusut”-ni Sermitsiami normumi kingullermi saqqummersumi, oqarsimavoq, tullinnguutissasoq Sermersuumi kommunalbestyrelsip akisussaaffik tigullugu, pisariaqartut malillugit sipaarniarnissaat.

Tamatumani Vittus Qujaukitsoq ilumoorluinnarpoq. Uagut akisussaaffigaarput kommunip karsiani putup matunissaa, tamannalumi qularutiginngisaannarparput. Innuttaasut 6. august Ittoqqortoormiini, Tasiilami, Paamiuni, Nuummilu ataatsimiisinneranni erseqqissunik assersuusiorpugut, Sermersuumi tamarmi annertuumik sipaarniarnissap suna kingunerisinnaaneraa, innuttaasullu 22.000-it, inuussutissarsiutinillu ingerlataqartut tatisimaneqareersut qanoq eqqorneqarsinnaanersut – kommunip karsiani naatsorsuutigineqartutut putoq angisooq matussuserniarlugu.

Innutaasunik ataatsimiisitsinerit borgmesterinit allanit ersisaarinertut oqaatigineqarput. Piumagaanni qanorluunniit oqartoqarsinnaavoq. Tassami Sermersuumi sipaarniuterpassuit hundrede millioninik arlalinnik nalillit aarlerititsipput, ernumanarlutillu. Aamma tamanna Sermersuumi tamarmi atuarfeqarfinnut, meerartatsinnut, inuusuttunut, utoqqarnut innuttaasunullu inuuniarnermikkut nanertuuteqartunut Ittoqqortoormiini, Tasiilami, Paamiuni, Nuummi, nunaqarfitsinnilu 8-ni aarlerinassaqaaq.

Tamatumani kommuni kinaluunniit aningaasarsiornerminik oqimaaqatigiissaariniartoq, pinngitsaalineqartussaavoq annertuunik ilungersunartunillu sipaarniuteqarnissamut, tamannalu takusinnaassallugu inuiaqatigiinni aningaasarsiornermut professoriusariaqanngilaq. Pisorlu tamanut annernartussaassaaq.

Vittus Qujaukitsup allaaserisamini aamma oqaatigaa, Sermersooq sanaartornerminut imaluunniit allaffissornerminut sipaarniuteqaannarsinnaasoq.

Ajoraluartumik Vittus Qujaukitsup taama oqarnermigut takutippaa, qanoq Sermersuumi piviusunut, tigussaasunullu sianigisaqanngitsigaluni.

Tassami kialuunnit takusinnaavaa, taama annertutigisunik sipaarniuteqartoqarsinnaanngitsoq, innuttaasunut ajorluinnartumik kinguneqanngitsumik. Kisianni tassa Sermersuumi inuuttaasut Nuummi, Paamiuni, Tasiilami, Ittoqqortoormiini, nunaqarfitsinnilu 8-ni kisimik sipaarniarneq malugisussaanngilaat. Nakkariarneq Kalaallit Nunaani innuttaasut tamarmik malugisussaavaat. Sipaarniarnerit ima annertutigisussaapput, allaat Sermersuup Kalaallit Nunaanni aningaasarsiornermut ineriartortitsivittut inissisimanera navianartorsiortussaalluni.

Inuulluaqqusilluta

Mille Søvndahl Pedersen, Naja Lund, Storm Ludvigsen, Uju Petersen, Allan Pertti Frandsen, Iddimanngiiu Bianco, Charlotte Pike, Asii Chemnitz Narup

Inuit Ataqatigiit kommunalbestyrelsemi ilaasortat, Kommuneqarfik Sermersooq.

Attaveqarfissat:

Mille Søvndahl Pedersen, Kommunalbestyrelsemi alaasortaq, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititami ilaasortaq, Kommuneqarfik Sermersooq, Mobil +299 482103, misp@sermersooq.gl

Allan Pertti Frandsen, vicegruppeformand og medlem af Anlægs- & Miljøudvalget, Mobil +299 598755, apfr@sermersooq.gl

20.8.2014

Inatsisartut siulittaasuannut Lars Emil Johansen-imut allakkat ammasut

Inuit Ataqatigiit ajuusaarutigaat akuersaaruminaatsillugulu Inatsisartut Allattoqarfiannit Inatsisartut ataatsimiittarfissaattut nutaatut sanaassap sumiinnissaa-nut tunngasumik illuinnaasiortumik Nuummi innuttaasunut tamanut nassiussuisoqarsimanera taamatullu aamma Facebook-ikkut sunniiniartoqarnera.

Inuit Ataqatigiit isumaqarput Kommuneqarfik Sermersuup sapaatit akunneranni matumani tusarniaaneranut akulerunneq pissusissamisuungitsoq, tassami Nuummi inuttaasut taamaalillutik ataatsimiittarfittaap sumiinnissaanut  isummernissaminnut periarfissinneqaraluarput. Innuttaasut sinnerlugit qinikkatut uagut salliulluta innuttaasut namminneerlutik isummersinnaanerat ataqqisariaqaraluarparput.

Inuit Ataqatigiitnni aamma oqaatsit atorneqartut kiisalu assit allanngortitikkat quppersakkami tamanut agguaanneqarsimasumi atorneqartut isornartoqartippaat. Nuummi illoqarfiup immikkoortuisa ilaat qinikkat ataatsimiittarfissaannut inissiivissatut ”ataqqinannginnerarlugit” tikkuaaneq aammalu assit graffitinik titartagalersukkat akuersaaruminaatsippagut.
Piumasaraarput Inatsisartut siulittaasuata innutaasunut erseqqissassagaa sunniiniarneq nammineerluni Inatsisartullu Allattoqarfiata akisussaaffigalugu.

Tamanna pisariaqarpoq amerlasuunit isumaqartoqalermat Inatsisartut tamarmiullutik ataatsimiittarfiup ”Aqqaluup Aneerasaartarfiani” inissinneqarnissaanut isumaqataasut aammalu Inatsisartunut ilaasortat tamarmik taamatut sunniiniaqataasut.

Inussiarnersumik

Naaja H. Nathanielsen
Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ilaasortaaq

19. august 2014

Aningaasanut inatsisissaq ernumaammernarpoq

Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut qanillattoqatigiinnissaq naaperiaanissamullu piumassu-seqarnissaq aatsaat taamak pingaaruteqartigisoq.

Ukiuni arlalinngittortuni ”siunissaq” aningaasarsiornikkut unammilligassanik annertuunik nassataqarumaartoq eqqartortarparput. Siunissaq tassa takkutereerpoq, Nunarpullu aningaasarsiornikkut ilungersunartorsiorfiuvoq. Taamaammat suleqatigiinnissamut aaqqissutissanillu ataatsimoorussilluni nassaarniarnissamut piffissanngorpoq.
Nunatsinni aningaasarsiornikkut ilungersunartorsiornerup nalaani Naalakkersuisut 2015-imut Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuutaat atuarlugu nikalluallannartuuvoq. Inuit Ataqatigiinni nunatsinni aningaasarsiornikkut pissutsit aarlerilersitsisariaqartutut isigaagut, Inatsisissatullu siunnersuummi periusissanik aaqqiissutaasinaasunik imaluunniit ajornartorsiornermik annikillisitsisussanik takusassaaleqivugut. Suleqatigiinnissamut isumaqatigiinniarnissamullu piareersimavugut. Naalakkersuisut kajumissaarusuppavut sapinngisamik amerlanerpaat peqataaffigisinnaasaannik Aningaasanut Inatsisissaq pillugu isumaqatigiinniaqqullugit, ataasimoorluta ajornatorsiutigisatsinnut aaqqiissutissanik attanneqarsinnaasunik nassaarsioqatigiinniassagatta.

Aningaasanut Inatsisissamut Siunnersuummi ajornartorsiorneq arlalitsigut ersippoq:

• Suliassanut annertuunut aningaasalissutit ikilisinneqarniarput (ALCOA-p pilersaarutaa). Suliap qanittukkut piviusunngortinneqarsinnaanera qularutigineqarunarluni.

• Naalakkersuisut allapput ukiuni aggersuni kiffartuussinikkut pitsanngoriaatissat akissaqartinneqassanngitsut aningaasat suminngaanniit aaneqassanersut ilisimanngikkaanni.

• Suut tamarmik pissusissamittut ingerlassappata taava nunatsinni aningaasarsiorneq qaffariaateqassanngilaq, aningaasarsiornerlu unittooriartortut pissuseqassalluni.

• Suliffissaaleqineq annertoorujussuuvoq.

• Nationalbankimiit isertitassavut naatsorsuutigineqaraluartuniit ikinnerussapput, taamatullu aamma pisortat ingerlatsinerisa allanngortiterneqarneraniit kiisalu ingerlatseqatigiiffinniit akileraarutit ikinnerussallutik.

• Eqqussukkat akitsuusersorneqarneranniit, motorinut qaleralinnullu akitsuutiniit isertitat ikiliartorput, tamannalu unittooriartornermut takussutissaalluni.

• Naalakkersuisut nalunaarutigaat EU-mik aalisarnikkut nutaamik isumaqatigiissuteqarput aningaasanik ikinnerusunik isertitsiffiussasoq.

Piviusorsiunngitsumik missigersuusiorneq innuttaasunut akiligassanngortinneqassaaq

Naak Naalakkersuisut ajornartorsiutinik takunnissinnaagaluarlutik iliuuseqarnissaminnut tunuarsimaartut malunnarpoq. Naalakkersuisuniit aaqqiissutissatut tikkuunneqartut arlal-lit Inuit Ataqatigiinnit piviusorsiunngitsutut aammalu Naalakkersuinikkut naammattumik sapiissuseqanngitsutut nalilerpagut.

Ingerlatseqatigiiffiutiniit aningaasanik suli amerlanerusunik aallerniarneq siuinissamut qaninnerusuinnarmut eqqarsarneruvoq. Paasisariaqarparput ingerlatseqatigiiffiit aamma unammilligassaqarmata, pingaartumik Royal Arctic Line eqqarsaatigalugu. Akiligassat innuttaasunut inuussutissarsiortunullu ingerlateqqinneqarsinnaanerat aarleqqutigisariaqarpoq.
Pisortat pisiniartarnerat suli sipaarfioqqissasoq Naalakkersuisut pilersaarutigaat. Inuit Ataqatigiinni tamanna iluaqutaassanersoq suli qularaarput. Soorunami pisiniarnermi sipaaruteqarsinnaaneq periarfissaajuassaaq. Mianerisassarli tassaavoq pisiassat tamarmik nunatta avataaniit pisiarineqartalerataannaanerat. Tamanna suliffinnik ilinniarfissanillu naleqassaaq, aningaasarsiornikkullu ajornartorsiutitsinnik annertusaassalluni.
Ingerlatseqatigiiffinnut tapiissutit 0-nissaat piviusorsiunngilaq, assersuutigalugu Great Greenlandip qanoq ingerlanera qiviaraanni. Aamma kiffartuusinermut aningaasaliissutit annerusumik aningaasartorfiunnginnissaannik siunnerfeqarneq piviusorsiorpasinngilaq. Paasisariaqarparput assartuinermut akit aammalu ikummatissanut akit qaffannerisigut suliffeqarfinnik ingerlatsineq aamma akitsussammat. Akiligassallu tamakku atuisunut ingerlateqqiinnartariaqanngillat.

Iliuuseqarnissamut piffissaavoq

Inuit Ataqatigiinni Naalakkersuisut aalajangertigatik suli nassuiaasioqqinnissanik qulaajaanissanillu arlalinnik ilimasaarinerat naammaginngilarput. Sorpassuartigut ilisimasariaqartut pigereerpagut. Taamaammat massakkut iliuuseqarnissamut tunngavissaqarpugut. Kisianni Naalakkersuisut aaqqissuusseqqinissaq pillugu aammalu ineqarnermut tunngasumik nutaanik nalunaarusiornissat ilimasaarutigaat. Tamatuma saniatigut Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup suli ”Attanneqarsinnaasumik inuiaqatigiinnni aningaasaqarniarneq” pillugu pilersaarusiani nammassisimanngilaa. Ilimanarpoq pisarialinnik iliuuseqarnissamut aporfiusoq naalakkeruisooqatigiinniittoq. Inuit Ataqatigiit naalakkersuisooqatigiit ilungersortumik kajumissaarpaat anguniakkatik angujumasatillu erseqqissaqqullugit, inuiaqatigiinnilu attanneqarsinnaasumik aningaasaqarniarneq iliuuseqarfigeqqullugu.

Inuit Ataqatigiit aningaasanut inatsimmi amigartooruteqartoqarsinnaanera tapersersorsinnaavaat, aningaasat eqqarsaatigilluakkamik isumatuumillu atorneqassappata. Siunissatsinni iluaqutaasinnaasunik naaperiarfiusinnaasut arlaqartut takusinnaavagut. Inuusuttut suliffissaqanngitsut pillugit suleqatigiittariaqarpugut, inuussutissarsiornerni tamani atugassarititaasut pillugit aammalu atugarissaarneq pillugu ataatsimoorfissat, pisortat kiffartuussineranni qitiusut soorlu peqqinnissakkut, angallannikkut ilinniartitaanikkullu ataatsimoorussaqartariaqarpugut. 2015-imi Aningaasanut Inatsisissaq pillugu piviusumik isumaqatigiinniarnissarput qilanaaraarput.

Attavissaq: Naaja Nathanielsen, 54 89 81

Kommunini Inuit Ataqatigiit kommunit akornanni naligiissaareqqinnissaq tapersersorparput.

Inuit Ataqatigiinnili isumaqarpugut maanna periusaasoq tulluussarniarsarineqartorlu ilumut ullutsinnut kommunillu aningaasaqarniarnerannut sanillersuullugu tulluarunnaarsimasoq. Naligiissaareqqinnissami uuttuutiginiarneqartut kommuninut qanoq kinguneqarumaarsinnaanerat ilaatigut ersarinngilaq, soorlu Naalakkersuisup tamanna aamma uppernarsareeraa. Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut naligiissaarinermi periutsit nutaarluinnarmik suliareqqinneqarta-riaqartut.

Inuit Ataqatigiit pingaartipparput inuiaqatigiinni naligiinnginnerup annertusiartuinnartup nalimmatsikkiartuaartinneqarnissaa, tamannalu anguniarlugu isertitaqqortussutsikkut appasinnerusumik inissisimasut mianeralugit ilusilersuinerit ingerlanneqartariaqartut.

Inuunerissaarneq aamma kommunit akisussaaqataaffigaat. Maanna naligiissaareqqinnissami aningaasat kommuninit kommuninut nuunneqartussat kingunerannit inuunerissaarneq piffimmiit piffimmut nuunneqaannartussaavoq, taman-nalu siunissaq ungasinnerusoq isigalungu kimulluunniit naapertuilluanngilaq, pingaartumik siunissami nunatta aningaasaqarnerata taamak nalorninartoqartiginera eqqarsaatigigaanni.

Kommunini Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut naligiissaarinermi periutsip nalilersoqqinnerani naligiissaarinermi aningaasat sukannersunik tunaartalerlugit kommuninut tunniunneqartarnissaat, taamaaliornikkut qulakkeerniarlugu innut-taasut akornanni naligiinnginnerup nalimmatsikkiartuaarnissaa. Isumaqarpuguttaaq kommunit akornanni akileraarut assigiissoq aammalu akissarsiaqqortusiartorneq malillugu akileraariaaseq qaffakkiartortoq periarfissat ilaattut misis-sorneqartariaqartut. Aaqqiigallarnerup kingornatigut inuiaqatigiit pigisaannik tamanit inuit akornanni sumiiffiillu akornanni naapertuilluartumik agguaassinissaq anguniarlugu innuttaasut amerlanerpaat peqataatillugit oqallittoqartaria-qarpoq.

Ikinngutinnersumik

Kelly Berthelsen                            Mille S. Pedersen
Kommuni Kujalleq                       Kommuneqarfik Sermersooq

Agathe Fontain                             Bendt B. Kritiansen
Qeqqata Kommunia                    Qaasuitsup Kommunia

Nuummi Inuit Ataqatigiit matumuuna siunersuutigivaat nuna tamakkerlugu KNR TV / radio toqqaanartumik aallakaatinneqartumik politikkerinik, aningaasarsiornikkut ilisimasalinnik aammalu innuttaasunik oqallitsitsinissamut KNR aaqqissueqqullugit.

Siunersuutip aallaavigivaa nalimmassaaneq kommune–niit aammalu naalakkersuisuniit oqallittoqarneraniit naammanngitsumik aammalu innuttaasunik toqqissisimananngitsumik kinguneqartitsisumik ingerlasoqarnera naammagileratsigu. Taamatullu sunarpiaq kommuneniit aammalu Naalakkersuisuniit anguniarneqarnersoq paasissutissiisutigineqassammat.

Apeqqut Kommuneqarfik Sermersuumi innuttaasunut annertumik kalluaasussaq erseqqissumik akissutissaqartinneqanngitsoq Naalakkersuisuniit aamma Kommune Kujalleq, Qeqqata Kommunea Qasuitsup Kommunea-niillu ersarissumik akissutissinneqarnissaat kissaatigaarput.

Taamaattumik tusagassiuutit TV–kkut radiokkullu aallakaatitsinnaasut apeqqutinut inuiaqatigiinnut pingaaruteqaqisunut oqallitsissutigineqarnissaat kissaatigaarput.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Terkild Huusum – Isaksen, Nuummi Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Mail: huusum-isaksen@greennet.gl , mobil: 58 96 34

Erseqqissaatigissavarput Nuummi Inuit Ataqatgiit naligiissaarineq tunngaviatigut ajoriffissaqartinnginnamikku taamaattoq naligiissaarinissamut pilersaarutaasut maannangaaq taamatut isikkoqartillugit akuersaarsinnaanginnamikku.

Sukumiissumik, torersumik erseqqissumillu tunngavilimmik suliat ingerlanneqarnissaat piumasaraarput aammalu paasiteqqullugu Kommuneqarfik Sermersuumi innuttaqarmat aningaasarsiornikkut sanngiinerusut aammalu innuttaqarmat aningaasarsiornermikkut nukittuut. Taakkuullutillu annertuumik KS-imut akileraartartut aammalu minnerunngitsumik suliffissanik pilersitsisartut. Taamaasillutik inuiaqatigiinni annertuumik kivitseqataallutik, soorunalumi aamma nunatta sinneranut akileeqqataallutik.

Naalakkersuisut kommunenilu pingasuusuni pilersaarutaasut piviusunngortinneqassappata ernumassutigisarput, tassalu nunatsinni inuuniarnikkut ajornerungaartumik siunissamut ingerlasoqarniarnera akuersaarsinnaannginnatsigu.

Pissutsit piviusuusut aallaavigalugit sulisoqarnissaa kaammattuutigerusupparput tamanut.

Kommuneqarfik Sermersuumi aamma suliffissaaleqisoqaqaaq. Suliassat aallartinnissaanut piareersimasut piareeqqapput aallarteriaannaallutik. Suliniutillu aallartinneqarpata qularutissaanngilaq nunatsinnut aamma tamakku iluaqutaasussaammata. Aamma kommunenut allanut kingusinnerusukkut iluaqutigineqartussaanerat qularutissaangimmat.

Kommunit allat ukiorpassuarni aningaasanik aqutsisinnaannginneri maanna nunap sinneranut kingunipilui sunniutileqaat. Naalakkersuisullu tamanna aaqqinniarsaraat kommune ingerlalluartoq pilliutigalugu. Kommuneqarfik Sermersooq akiliineruleqqissappat kingunerissavaa nunatta aningasaqarniarnerata ajalusoorneranik. Kommuneqarfik Sermersooq  kommunenut allanut aningaasaliiuaannarnikuuvoq, tamannalu naalakkersuisut unitsinniarpaat ataasiartumik akiliiseqqusinermikkut. Aningaasat taakkua aningaasalioqqittussaagaluit taamaalillugit ineriartortitassaagaluguit kommuneni allani matoorutissatut atorniarneqalermata. Naalakkersuisut erseqqissumik akisariaqarpaat suna siunertarinerlugu taamatut iliuuseqarniarnermikkut.

Nuummi Inuit Ataqatigiit paasisinnaanngilaat naalakkersuisut suna siunertarineraat taamatut nalimmassaaniarnermik taallugu iliuuseqalersaarnerat, isumaqarpoq killormut ingerlasoqalissasoq naalakkersuisut siunnersuutaat atuutinneqalissappat. Kommuneqarfik Sermersuup nammineq ukiorpassuarni ineriartortitsinera nunatta sinneranut aamma iluaqutaasoq allanullu aningaasalersueqataasimajuarnera tassunga killeqassappat isumatusaarnerunngitsutut isigaarput. Kommuneqarfik Sermersooq unittoorpat ingerlaannartumik kommunenit sinnerinut sunniuteqassasoq naatsorsuutigineqarsinnaavoq.

Nuummi Inuit Ataqatigiit sinnerlugit

Terkild Huusum – Isaksen, siulittaasoq, mobil: 58 96 34

Malene Lyngep Siumut-borgmestererititaasa naapertuilluartumik aaqqiisoqarnissaanik ujartuinissamik oqaaseqarnerat upperinngilaa

Hermann Berthelsenip KNR-imi apersorneqarluni Siumut-borgmestererititaasa nalimmassaanissamik iluarsartuusseqqinnermi innarluutillit naatsorsuinermi ilaatinneqannginnissaat oqaatigaa.

Kisianni Kommuneqarfik Sermersuumi borgmesterit allat siunnersuummik naapertuilluarnerpaamik toqqaasimaneragaanerat upperinngilaat.

”Siumut-borgmestererititaasa siunnersuutinik toqqaaniarnerannut atatillugu naapertuilluarneq pillugu immikkut eqqarsartoqarsimagunanngilaq. Ataasinngormat ataatsimiinnermi kingullermi siunnersuutini qulingiluani saqqummiunneqartuni Sermersuumut akisunerpaaq toqqarpaat. Ataatsimiinnerni tamarluinnarni taamaaliortarput”, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Inuussutissarsiornermullu Ataatsimiititami siulittaasoq, Malene Lynge oqarpoq.

Siunnersuutip Sermersuumut immikkut 117 millioner koruuninik akeqartussap innarluutilinnut immikkut atorneqarnissaat ilalerpallaanngilaa.

”Kommunimi politikkimik misilittagaqarluartutut Hermann Berthelsenip nalunngilaa, meeqqanik , utoqqarnik innarluutilinnillu eqquinngitsumik annertuunik sipaaruteqartoqarsinnaanngitsoq, taamaattumik siunnersuummi Nuummi, Paamiuni, Tasiilami Ittoqqortoormiinilu innarluutillit eqqarsaatigineqanngilluinnarput”, Malene Lynge oqarpoq.

Kommunit akornanni naligiinnginneq tallimariaammik annertunerulissaaq, Siumut-borgmestererititaasa pingasut siunnersuutaat akuerineqassappata.

Nalimmassaanerup nutarterneratigut kommunit akornanni naligiinnerulernissaq anguniarneqarpoq, kisiannili borgmesterit allat pingasut siunnersuutitut toqqagaat kingulleq killormorluinnaq kinguneqassaaq.

Ullumikkutut itsillugu nunatsinni kommunit pisuujunersaat, piitsuunersami innuttaasumit innuttaasoq ataaseq 3 procentinik amerlanerusunik atugassaqarnerusarpoq. Siunnersuut akuerineqassappat, naligiinnginneq 15 procentinik annertusissaaq. Imaappoq, kommunit piitsuunerpaat pisuujunerpaallu assigiinngissutaat tallimariaammik annertunerulissaaq.

Ataasinngormat Politikkikkut ataqatigiissaarisartoqatigiit ataatsimiinneranni siunnersuut borgmesterit pingasut toqqagaanni tamanna atuarneqarsinnaavoq.

Taamaattumik takunikuunngisaannarpunga. Siunnersuummi Sermersooq illoqarfiit pingaarnersaannik kommunitut peerniarneqarpasippoq.

Siunnersuutip taassuma kingunerisaanik Kommuneqarfik Sermersuumi Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq Naalakkersuisunut ilaasortanut Inatsisartullu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaani ilaasortanut allagaqartoqarpoq. Allakkami ataatsimiititap siunnersuummi Sermersuumik taama inissisimanerlutsitsitigilersussamik akuersissuteqartoqarnissaa aarlerisaarutigineqarpoq.

”Siunnersuutip taassuma ajoqusiisussaanera paasinarluinnarpoq. Nuummut imaluunniit Sermersuumuinnaanngitsoq, nunatsinnulli tamarmut ajoqusiisussaavoq. Siunnersuut akuerineqassappat, Nuuk nunatsinni aningaasatigut qaf-fassaaffittut atorunnaassaaq.

Nalimmassaanissamik iluarsartuusseqqinneq pillugu Naalakkersuisut aggustip 20-ani aalajangiissapput.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititami ilaasortaq, Sermersooq Kommune, Mille Søvndahl Pedersen IA, mobil: 48 21 03