Erngup nukinganik nukissiuteqarfissaq tusaqqusaarutigiinnarnagu aningaasartaqartinneqartariaqarpoq

Isumaqarpunga ukiut amerlavallaat atorlugit Qasigiannguani Aasiannilu erngup nukinganik nukissiuteqalernissaat oqallisaasoq. Siumup naalakkersuisooqataasullu aningaasaliiniarnitsinnut tapersiisariaqarput. Oqaluinnartoqarsinnaanngilaq aamma timitaliisoqartariaqarpoq, timitaliisoqassappat aningaasaliisoqartariaqarpoq.

Nunatta avataaniit orsussamik pisariaqartitsineq suli annikinnerulissappat  allannguisoqartariaqapoq.  Aningaasanillu inuiaqatigiit sipaaruteqarnerulissagutta siunissami akilersinnaanerusunut pinngortitamut avatangiisinullu mingutsitsinnginnerusunik aningaasaliinissarput qilakkeertariaqarpoq.  Erngup nukissiorfissaata sananeratigut Qasigiannguit Aasiaallu aamma nunaqarfii qanitarisaat ineriartornermut ilaatinneqalissapput.

Nunatta aningaasartuutai nunatta avataanut aniatitat nunatsinni ineriartorfissanut saatsinneqassammata erngup nukissiorfissaata sananeqarnissaa sukkasuumik piviusunngortittariaqartoq isumaqarpunga. Kinguarsaanivut tassaassapput aningaasartuutinik qaffasissunik  ikummatissanik nunatta avataanut pisiniartarnermi  attassiniarnerit.

Iliuuseqartariaqarpugut, oqaluinnartoqassanngilaq, aningaasaliisariaqarpugut aamma Qasigiannguit, Aasiaat nunaqarfiilu  aamma  ineriartortariaqaramik.

Taamaaliorneq inuiaqatigiit ataatsimut aningaasarsiornikkut minguitsumillu nukimmik atuilernermikkut  siuariaatissaraat. Nunarsuarmioqatitsinnut  takutitsisariaqarpugut Kalaallit Nunarput silap pissusiata allanngoriartornera akisussaaqataaffigalutigu iliuuseqarfigigipput. Mingutsitsinermik ilapittuutaasut orsussamillu atuineq qimallugu minguitsunik nukissiuuteqarnikkut ineriartortitsilluta pinngortitap tunniussinnaasaanik atorluaanerput suli annertusartuartariaqarparput.

Isumaqarpunga erngup nukissiorfiisa suli atugaanerulernissaat aningaasarsiornikkut inuussutissarsiuteqarnikkullu siuarsaanissamut ammaassiinnaratik nunarsuarmioqataanitta iliuuseqarfigineratigut ataatsimut angusat pitsaasuussasut, Naalakkersuisummi anguniagarivaat ukioq 2030-ip tungaanut nukissiuutit atugarisavut minguitsumiit aallaaveqassasut.

Uninngaannarsinnaanngilagut ilimasulluta iliuuseqartoqassasoq. Sapiissuseqarluta aalajangiisariaqarpugut, suleqatigiilluta angusaqassagutta massakkut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaat 2020-imut Qasigiannguani Aasiannilu erngup nukinganik nukissiuuteqalernissaat neriorsuutaaginnarani aningaasalerneqartariaqartoq isumaqarpugut.

Inuit Ataqatigiit

Aqqa Samuelsen, Inatsisartunut ilaasortaq

Narsarsuup siunissaa

Narsarsuup siunissaa pillugu Kommune Kujallermi Borgmesterip Kista P. Isaksenip oqariartuutaa, tassalu Narsarsuarmi parnaarussiviliortitsinissamik siunnersuut, kiisalu aningaasanoorfimmik Casinomik pilersitsisoqarsinnaaneranik oqariartorneq Inuit Ataqatigiinniit isumaqatiginngilarput.

Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut piviusorsiortuunngitsoq parnaarussivimmik pilersitsinissaq. Ullumikkummi nalunngilluinnarparput Nuummi inuppassuaqarfiusumi sulisussanik ilinniarsimasunik naammattunik pissarsiniarneq qanoq ajornarluinnaqqissaartigisoq. Qanoq ililluta inuppassuarnik suliartortitsissaagut, taakkulu aamma meeraqarlutillu inooqateqaramik aamma taakku eqqarsaatigineqartariaqarput. Suliffissaqartariaqarput aamma meeqqat atuarfeqartariaqarput.

Ullumikkummi atuarfik ilinniartitsisussaqanngilaq. Minnerunngitsumik parnaarussat assigiinngitsutigut katsorsagassaappata tamanna aamma inunnik arlariinnik ilinniagartuunik pisariaqartitsiffiusussaavoq. Pinngitsooratik nakorsat, sygeplejerskillu aamma pisariaqartinneqassapput. Parnaarussat aneertartut suliffissanik aamma pisariaqartitsissapput.  Suleqatigiissitap, Naalakkersuisunit, kommuunimillu inuttallip, pimoorussisimannginneranik takussutissiiginnarpoq.

Ajuusaarnarluinnarpoq Narsarsuarmiut, Narsarsuup eqqaamiui kiisalu soqutiginnissinnaasut allat, soorlu takornarialerisut assigisaallu peqataanissaminnut periarfissilluarneqarsimanngimmata. Kommunalbestyrelsilluunniit peqataatinneqarnera ima qaatsiaannartigaaq (pipallataatigaaq) piffissakittuarakasiulluni ilaasortanut pappiaqqat agguaanneqarlutik isummersornissamut – ajuusaarnaqisumik – periarfissakittuarakasiulluni.

Aammattaaq Casinoliornissamik takorluugaqarneq inissaminiippasinngitsutut isigaarput. Qanoq ililluni Casino aningaasanik kaaviiaartitsissagami nunaqartut amerlanerit parnaarussivimmiissappata. Takorloorneqarsimassappat silarsuarmioqativut timmisartorlutik Casinoliartassasut sinnattoq “sinnattuaqineruvallaarsoraara”.

Taarsiullugu Inuit Ataqatigiinni innersuussutigerusoqaarput nunalerinerup silarsuaani ingerlatsineq Narsarsuup eqqaani ingerlanneqareersoq ineriartorteqqullugu. Periarfissat amerlasoorpassuupput apeqqutaaginnarpoq piumassuseq suleqatiginnikkusussuserlu sumiinnersoq. Narsarsuup inissisimanera amerlasoorpassuarnik periarfissaqarfiuvoq. Ukiup kaajallakkiartornera tamaat atorluarneqarsinnaasut. Minnerunngitsumik takornariaqarnikkut ullumikkut pilerigineqartorujussuanngornikoq eqqissinartumi takornariarneq annertusaavigineqarsinnaavoq. Nunaqqativut amerliartorput takornarialerinermik pikkorillutik suliaqartut. Taamaattumik naggataagut Borgmester Naalakkersuisullu kaammattorumavagut torersumik, piviusorsiortumik, siunissamilu iluaqutissanngorlugu suliaqaqqullugit. Inuit Ataqatigiinni mittarfissuit aaliangiiffigineqarmata Inatsisartuni kaammattuutigaarput suliaq peqqissaartumik suliareqqullugu, sulilu tamanna attapparput.

Stine Egede, Kommunalbestyrelsemi ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit

Naalakkersuisut siulittaasuata ammaanermi oqalugiaataa tunngavigalugu oqallinneq.

All. Múte Bourup Egede, Inuit Ataqatigiit siuttaasuat

Naalakkersuisut siulittaasuata ammaanermi oqalugiaataa tunngavigalugu oqallinneq.

Ukiap seqerna pukkilivoq. Aasap ullui pilluarnartut – Qaamaneq seqernullu qinngorneri kissalaartut – taarmik, issimik anorersuarnillu taarserneqalerput. Pinngortitap tulluussarfigiuakkatta oqaluttuuppaatigullusooq, allanngortoqalersoq.

Inatsisartut ukiuat nutaaq aallartippoq, Naalakkersuisullu siulittaasuata ammaanermi oqalugiaataanut qujalluta; neriuutigaarput ukiaq manna ataatsimiinnitsinni inerititaqarfiulluartumik, inuiaqatigiinniillu uagutsinnut naatsorsuutigineqartumik suleqatigiilluarnissamik tunngaveqarluta, inuiaat kalaallit pillugit siunnerfinnik pitsaasunik angusaqarumaartugut.

Nunatta naalakkersuinikkut ingerlanera ullumikkutut ingerlarusaaginnartussatut isigiunnaarlugu allanngortariaqalerpoq. Kalaallit Nunaata inuiaallu Kalaallit namminiilernissaat imminullu napatilernissaat soorunami pingaarnertut anguniagaajuassaaq. Anguniarneranili ingerlaasitoqqanut uniinnarlunilusooq ingerlatsinikkut anguneqarsinnaannginnera, tassa naqissusertariaqalerparput.

lleqquliutiinnakkavummi sungiusimasavullu arlallit allanngortittariaqarpavut. Naalakkersuinikkut siulersorneqarnerput innuttaaqatigiittullu ikorfartoqatigiilluta suleqatigiissinnaanerput aalajangiisuulluinnartussaapput, ilumut inuiattut anguniakkavut siunissami angussagutsigit.

Nunatta inuisalu anguniakkamut pingaarnermut ingerlaarnerminni siunnerfiat nutaaq, ataatsimoorfiusoq pilersittariaqalerparput. Nunami siuariartornissamik ataqatigiinnermillu angusaqarniassagutta, inuiaat Kalaallit ataatsimoornissarput, massakkut piffissanngorpoq.

Tamanna matoqqasumik ingerlatsinikkut anguneqarsinnaanngilaq. Innuttaasut tikillugit peqataatillugillu ingerlatsisoqartariaqalermat.

Ammasumik ataatsimoorfissarsiortumillu ingerlatsinikkut, siunissarput ulluinnarnilu atukkatta pitsaanerulernissaat qaninnerulissaaq. Assigiinngisitaarnerpullu nukittut atussagutsigu – oqaasiinnaassanngippallu, taava allatut isumallit naalaarsinnaanerat avaqqukkuminaappoq. Ataatsimoorfissat tassuuna pilersitassaammata.

Inuit Ataqatigiit naqissuserumavarput. Tamatta nunatsinni atorfissaqartinneqarpugut, inuiaqatigiinnilu kalaallini inissaqartitaasariaqarpugut.

Nunatsinni inuit misigisimassaagut, inuiattut ataatsimoorfissaqarluta. Ammip qalipaataa, oqaatsit, upperisaq assigiinngissutsilluunniit allat tunngavigalugit immikkoortitaanata.

Inuiaat anersaakkut kinaassutsimikkullu sanngisuut tassaasariaqarput, inuit assigiinngisitaarnerannik nukittoqquteqarlutik ingerlaartut aamma inuiannik nunanillu allanik suleqateqarsinnaasut; inuiattut soqutigisat pisariaqartitallu angunissaannut suleqateqarsinnaasut – Anguniagaqarlutik siunnerfeqartut, naleqartitaminnillu tunngaveqartut.

Aasap nunaani – Nunatsinni aliannaarsaaleruttortugut, pilinialeruttortugut, ukiussamut mamarisatsinnik imatsinnit nunamiillu nammineq pilinialeruttortugut allanngortoqalernera aamma malugaarput – nunarput pisiariumaneqalillarmat.

Pisiumaneq piviusorsiunngitsoq pinavianngitsorlu tamatta isumaqatigiissutigisinnaagunarparput. Taamaattorli nunat pissaanilissuit akornanni issittulerngusaannerup annertusiartuinnartup sakkortusisamik pigaluttuarneranik imaqarmat puigussanngilarput. Eqeersimaartariaqarpugut ’kaasimaagullu kaaginnarlugit’ pisinnaanngilagut. Ineriartorneq malinnaaffigeqqissaartariaqarlugulu siorngersimaartariaqarparput. Uagummi nunarput qitiulluinnartumik issittumi inissisimasoq nalunngilarput.

Silap pissusaata allanngoriartornerata, nunatsinni inuunitsinnut inuussutissarsiutinullu sunniutai malugereerpagut. Ulluinnarni inuunitsinni sunniutai misigeriikkavut, issittup sikuerukkaluttuinnarnera ilutigalugu nunarsuarmioqatitta issittoq aqqusaarlugu niuernikkut aqqutinik nutaanik atuilernissaat uaneralaarsuarmiippoq. Ilami allaat pisalereerluni. Silap pissusaata allanngoriartornerata ilutigisaanik sunnerneqareeraluarluta, suli annerusumik sunnerneqarnissatsinnik malitseqanngitsoornavianngilaq.

Niuernikkut aqqutit nutaat, issittumilu pisuussutit uumassusillit uumaatsullu nunarsuarmioqatitsinnit soqutigineqaqaat. Nunallu pissaanilissuit pisuussutitsinnik niuernikkullu ilaatigut soqutigisaqarnertik aallaavigalugit, issittumi pissaaneqarniutilernerat sakkulersornikkut aamma annertusarneqariartuinnartoq aarlerinarluinnarpoq.

Ippassaaniinnannguaq Naalakkersuisut danskit peqatigalugit nunarput issittulerngusaannermut taamatullu sakkutooqarnikkut annertusaanermut ilanngutsippaat. Kangerlussuup danskinit illersoqatigiinniillu sakkutooqarfittut atorneqarnissaa Naalakkersuisut ammaammassuk.

Siullertut Kangerlussuup siunissaata maanna ersarinnerulaalernera nuannaarutigaarput. Pingaartumik innuttaasut atuisuusut ullumikkutut atuiinnarsinnaanissaat piviusunngortinneqarsinnaassappat.

Aappaattulli innuttaasut paasisariaqagaannik, apeqqutinik ersarissartariaqartunik aamma pilersitsinera oqaatigisariaqarlutigu. 

Immitsinnut aperisariaqarpugut, ilumut nunarput issittumi sakkulersuunnerup annertusarneqarnissaanut peqataanissaa piumanerlutigu. Naalakkersuisullu piginnaatitsissutit suut aallaavigalugit nunatsinni sakkutooqarfiit amerlinissaannut akuersisimanersut.

Nalunngisarput ataaseq tassaavoq Pituffiup sakkutooqarfittut atorneqarnera, nunatut annerusumik pissarsiffigisannginnatsigu. Ukiorpassuanngortunilu atorneqarnerata pissarsiffiunerunissaa sunniuteqarfiginerunissaalu anguniaraluarlugu nikeriangaartoqartanngimmat. Ilami allaat pissutsit uagutsinnut ajorneruleraluttuinnarput. Tamanna akuersaarneqarsinnaanngilaq. Nunarput taamatut atorneqassappat taava inuiaat kalaallit pissarsissutigisariaqarpaat.

Kangerlussuaq maanna tassaalissanerpa Pituffimmi misilittakkatsitut misigiffigisassarput? Nunap uagut pigisatta iluani sunniuteqarfigisinnaanngisassarput? Apeqqutiginngitsoorsinnaanngilarattaaq Kangerlussuaq pillugu sunarpiaq isumaqatigiissusiorineqarsimanersoq. Ilami Naalakkersuisut danskillu Naalakkersuisuisa tusagassiorfitsigut oqariartuutaat ataqatigiinngitsut takuneqarsinnaavoq.

Naalakkersuisut eqqortoq oqaatiginiarsiuk. Pissutsit piviusut malillugit pisussaaffeqarpusi inuiannut oqariartussallusi. Piffissamilu kingullermi malittarisassaarullunilusooq Naalakkersuisuuniarneq qimanneqarniarli. Suleqatigiinnermut pitsaasumut qanillisaataanngivimmat.

Apeqqutit arlalippasuuit issittoq illersorneqarnissarlu pillugit suli qaqinneqarsinnaagaluarput, eqikkarlugilli apeqqut una qaqittariaqarsorinarpoq – Illersornissamut isumaqatigiissut nutartigaq, uagut inuiaat kalaallit nunatta atorneqarneranut sunniuteqarfigisimasarput piffissanngunnginnerpa piumasarissallugu?

Aamma Illersornissamik uagut pisariaqartitavut Amerikkamiut nunatsinniinnerannut oqimaalutassavagut, nunarsuatsinnimi nunarsuullu immikkoortuani najugaqarfitsinni, ajoraluartumik maanna suli sakkutooqarnikkut annertusaavigineqartumi, isumannaatsumik inuunissaq pisariaqartipparput. Sakkutuulersornerulli annertusarneranut aqqutissiueqataassanngilagut.

Issittulerngusaannerup annertusiartortup takutiinnarpaa nunarsuarmioqataanitta soqutigineqarnittalu annertusiartuinnarnerannik. Nunarsuarmioqatitsinnut pisussaaffinnik tamanna malitseqartoq nalunngerereerparput. Uagulli aamma sunniuteqarsinnaanerput annertusarlugu, nunanut allanut politikki aallunnerusariaqalerparput. Suniiuteqarsinnaaneq, niuerneq allatigullu suleqateqarneq tassuuna ammarneqartarmat, periarfissanillu nutaanik pilersitsisarmat.

Inuiattut pingaartitagut, nunianneq, panertulineq piniarneq, tassaapput eriagilluinnakkagut. Inuunitsinni inuiattut pisinnaatsitaaffigut, erligisagut inuiaat allat, naalagaaffiit allat allangortinniarpatigit sorsuutigissaqaagut. Nunarput inuilu erligiuarlugit illersortuartariaqarpagut. Ineriartornermi uagut qarsutiinnarluta ingerlanneqarsinnaanngilaq. Uagununa naleqartitavut aallaavigalugit nunatsinni ingerlasussaq, taamaassappallu aamma pisussaaffeqarnerput puigussanngilarput.

Ineriartornermuummi sunniuteqassagutta allat utaqqiinnarnagit uaguuvoq iliuuseqartussat. Nunatta avataaniit eqeersarneqarnissaq utaqqiinnanngikkaluarlugu, nammineq iliuuseqarnikkut sunniuteqarsinnaannitta ineriartornerullu qulaatiinnarata pinnginnissaa akisussaaffigaarput. Nunarsuarmioqatitta iliuusaat aallaavigalugit, ulluinnarni inuunitsinnut sunniutaasussat eqqumaffigisariaqaratsigit sunniuteqarfigalugillu eqeersimaartariaqarpugut.

Isumaqatissatsinnik ujartuillaqqinnerusariaqarpugut, naleqartitavut tunngavigalugit ineriartortoqarnissaa sunniuteqarfiginiarlugu. Nunarsuarmilu nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit sunniuteqarfigisinnaanerat peqataaffigisinnaanerallu ujartuiffigalugu aamma silap pissusaata allanngoriartorneranut tunngasuni.

Eqqaamatigulu danskit statsiministertaavata ersarissarluinnareermagu Kalaallit Nunaat kalaallit pigigaat. Taamatullu aamma nunanut allanut nunatta politikkeqarnera danskit politikkeriisa aqutarissanngikkaat. Danskit siuttortaavata taamak oqariartornikuunera piffissaagallartillugu atorluarniartigu. Nunatsinnilu ataatsimoorfigisinnaasatsinnik nunanut allanut politikkitta annertusarnissaanut siunnerfeqaqatigiinnissarput pilersillutigu.

Pissutsit ajunngitsumik ingerlasutut uteqattaarneqaraluartut illuatungeqarnerat oqaatiginaveersaarneqarsinnaanngilaq. Qujanaqaaq nunarput aningaasarsiorluarmat. Qaqaguliuna inuit nunaminni ineriartornissaat taava sakkortusisamik aamma periarfissinniaripput?

Ineriartornerullu ingerlarsornerani aningaasaliinerillu nunatsinni annerpaap pileruttornerani, unikaallalluta qivialaassannginnerparput ilagut ineriartornermut peqatiginerlutigit.

Inuit ulluinnarni sulinermikkut nunatsinni kivitseqataalluartut inuuniarnikkut malinnaaniapiloornerat arajutsineqarsinnanngilaq. Naalakkersuisulli inuit sulinermikkut qimoqataalluartut kaasarfiiniit, ilaatigut akitsuutit aqqutigalugit aallernissaq tunuarsimaarfigisanngikkaat pingaartumik piffissami kingullermi takornartaanngilaq. Nuna ingerlalluartoq taamak innuttaminut pinnittussaanngilaq. Inuit inuuniarnikkut malinnaaniapilooreersut artukkernagit periarfissillugilli, ulluinnarni atugaasa pitsaanerpaajunissaat anguniagaajuartariaqarmat.

Akitsuutit akileraarutitut ’ersinngitsutut’ taaneqarsinnaasut ilanngaateqartinneqannginnerat pissutaalluni, akitsuutinik qaffaasarneq nutaanillu akitsuusiisarneq sulisartukkunnut isertitagissaartunut sanilliullugu sakkortunerujussuarmik eqquisarpoq.

Naalakkersuisut aasap ingerlanerani akitsuutinik qaffaaneri ataasiakkaarlugit tikinngikkaluarlugit; akitsuusiiniarnerat kingulleq – silannaakkut angallannermi akitsuutit qaffanneqarnissaannik aaliangersimaneq tupinnarluinnarmat oqaatiginngitsoorusunngilarput. Ilami imak tupinnartigaaq avataaneersut eqqugaannginniassammata nunaqavissut qaffaanermi eqqugaasussanngorlugit Naalakkersuisut aaliangersimammata. Ilumut tamanna Naalakkersuisut politikkerilersimaneraat paaserusunnarpoq.

Piffissanngorpoq nunatsinni akitsuusersuiunnaarluta akitsuutit qanoq ililluta nungutikkiartuaarnissaannut annikinnerpaaffianiitsinnissaannullu sulinerup aallartinnissaanut. Akileraartarnermut atugarissaarnermullu ataatsimiitsitaliarsuummi innersuussaasa aamma ilagaat nunatsinni akitsuutit annikinnerpaaffiatinniitsinneqartariaqartut, inuit atugarissaarnerulernissaat anguneqassappat.

Aasaq manna oqaluttuarsiama ilaat eqikkalaarusuppakka. Pineqartut tassaapput ilaqutariit nappaassuarmik eqquugasimallutik ilungersoreeqisut, pisortanit, tassa uagut sinaakkusiisimanerput aallaavigalugu suli inuuniarnikkut ilungersuutissaannik tuniorarneqartut. Oqaluttuat taamaattut tamatta arlaatigut tusartarigut, qanimulluunniit ilagisatta aqqusaaraat misiginikuussavarput.

Ilannguisa inuunertik naallugu sulinermikkut inuiaqatigiinnut qimoqataasimallutik nappaammik eqqugaanertik ima misiginerluttartigaat, allaat ilaquttatillu ullormut ataasiaannaq nerinissaminnut akissaqalersarlutik; ineqarnermut akiligassanullu allanut akissaqarniarnissartik ilungersuutiutigalugu.

Nappaamik eqqugaasimanerminnit ilaatigut sulisinnaajunnaarsimallutik pisortanit ikiorserneqarniartarnerat eqarluinnartarpoq. Allaat ilai illuutiminnik tuniniaasariaqalersarput ilaqartarlutillu angerlarsimaffeerunnissaminnut aarlerinartorsiulersartunik angerlarsimaffeqanngitsunngorsimasunillu.

Oqaluttuat taamaattut tusarlugit attortisimanaqaat. Pissutsilli piviusut nunaqqatitta atugaat tassa taamaapput. Nappaat apereqqaarani takkuttarpoq aamma qanorluunniit peqqinnartigisumik inuuneqaraluaraanni.

Ilumut nunatsinni taamak aningaasarsiorluartigisimagutta, milliardilikkaanillu nalilinnik imaaliallaannarluni aningaasaliisinnaasimagutta, taava nappaammik eqqugaasimasut, ukiorpassuarnilu inuiaqatigiinnut qimoqataasimasut taamak atugaqartissavagut? Inuit Ataqatigiit ersarissumik akissutissaat tassaavoq, naamik. Aaqqiissutissanillu piviusunngortitsinissamut sulinissarput naatsorsuutigineqassaaq.

Peqqinnissaqarfiup neqeroorutigisartagaasa ilaannik atorunnaarsitsissamaarneq namminerlu akiliilluni aatsaat suliarineqarsinnaalernissaq Naalakkersuisut oqariartuutigeqqammisaat inuiaqatigiinni paasinartumik toqqissisimatitsinngilaq.

Ullumikkummi innuttaasuniit sullissinerup pitsaanerusariaqarneranik noqqaasoqartartoq nalunatigu, pissutsit ajornerulernissaannik ilimasaarneqarneq imaannaanngilaq. Naalakkersuisut sipaarniassamaaraluartut Aningaasaqarnermik siunnersuisooqatgiit oqariartuutigaat, nunarput nunanut naleqqersuuffigisartakkatsinnut sanilliullugu peqqinnissaqarfimmut aningaasartuutikinnerusartoq. Nalunanngitsut ilaat tassaavoq peqqinnissaqarfiup ilaatigut naammagineqannginnera tunngaviulluni nunaqqatigut – ilagut – nunanut allanut nuuttarmata.

Toqqissisimajunnaartitsineq qimallugu, ataatsimoorussamik peqqinnissaqarfiup innuttaasunit toqqissisimaffigineqartup pilersinnissaa suleqatigiiffiginiartigu.

Sutigut tamatigut inuunerissaarnerulernissatsinnik anguniagaqarnermi, tunngaviusumik pisariaqartitavut qitiusariaqarput. Tassani qitiusut ilagaat ineqarneq.

Kinaluunniit nunatsinni angerlarsimaffeqartariaqarpoq. Inuunerup toqqissisimaffiusup, peqqissup nukissaqarfiulluartullu tunngaviisa ilagimmassuk angerlarsimaffeqarneq. 

Ullumikkut ineqarnikkut killiffipput pissutsit allat assigalugit pitsaasortaqarlunilu pitsaanngitsortaqarpoq. Imminut napatillutik imaluunniit pisortat inaataani attartorlutik ineqartut tamarmik pitsaasumik atugassaqartinnissaat pisariaqarpoq. Ilaatigullu illoqarfissuit avataanni nammineerluni illutaarsinnaanerup bankit aqqutigalugit ajornarsivissorsimanera aaqqissutissanik ujartuiffigisariaqarparput. Nuna tamarmi ineriartorluassappat isorliunerusuni najugaqarsinnaaneq aamma periarfissaasariaqarmat.  

Ilinniartitaanermi qaffassartuarnissarput alakkaamasaqartuunissarpullu anguniagaajuassapput. Ilinniartitaanermi naammattunik uppernarsaatissaqartitsivoq imminut akilersinnaasoq.

Naalakkersuisut Aningaasanut ingerlatsineq pillugu nalunaarutaanni kingullermi aammaarluta takusinnaavarput suliffissaaleqisut amerlanerpaartaat ilinniagaqarsimanngitsuusut. Taassumalu saniatigut atorfiit nammineq inuttalerumaarlugillu inuttalerusutagut, nalunngilarput ilinniarsimasuunissamik piumasaqaatitaqartut.

Ilinniartitaanerup pitsaasup ingerlalluartullu sorlaqarfia tassaavoq meeqqat toqqissisimasut ilinniarusussuseqartut – Inuiaqatigiit peqqissut.

Siuariartortuassagutta avaqqunneqarsinnaanngilaq meeqqat ilaqutariillu peqqissut pilersissallugit. Meerartatta naarmiuulernerminniit ilaqutariittut pitsaanerpaamik atugaqartinnissaat aqqutissiuutinngikkutsigu. Inuiaqatigiinnilu ilaqutariittut atukkat aallaavigalugit unammilligassagut siusissukkut iliuuseqarnikkut aaqqiivigivitinnatigit, ilinniartitaanikkut siuariartornissarput pitsaanerpaaffissaminiilernavianngilaq.

Kingusinaarluta iliuuseqarniartarnermik periuseqartarnitta naammattumik tunngavissaqartippaatigut, siusissukkut iliuuseqarneq tassaasoq aqqut atugassaq pitsaanerpaaq. Sutigut tamatigummi pinaveersaartitsineq siusissukkullu iliuuseqarneq tassaappullusooq siunissamut aningaasaliinerit pitsaanerpaartaat.

Meeqqat atuarfiat ilinniartitaanerlu tamakkiisup pitsanngorsartuarnissaa ataatsimoorfiujuartariaqarpoq. Aallartiffissarpulli pingaarneq siulliutsigu. Unammilligassarpummi sorlaaniit pitsanngorsaavigilinngikkutsigu angorusutarput qanillipallannavianngilaq. Toqqammavissitsigit pilersissallugit meeqqat ilaqutariillu anersaakkut timikkullu nukittuut.

Meeqqanut atugassarititaasut, upernaaq aalassatitseqisut, Naalakkersuisut siulitaasuata ammaanermi oqalugiaammini oqaaseqarfiginerini erseqqinerusumik susoqarnissaanik Naalakkersuisuniit tikkuusinnginnera eqqarsarnaqaaq. Ersarissunillu tikkuussisoqarnissaa neriuutigaarput.

Ilinniartitaanermut, isumaginninnermut inuussutissarsiornermullu politikki, siunissamilu sulisoqarnikkut anguniakkat ataqatigiimmik siunertalimmillu nalilersuiffigalugit nutarterneqarnissaat pisariaqarpoq. Siunertaasariaqarmammi inuit nunaminni imminut napatillutik, namminneq aqutsilernissaat. Suullu tamarmik ataqatigiinnerat aallavigalugu aaqqissuussisariaqarpugut.

Nunatta illernit suut tunngavigalugit siuarsarnissaa atorfilittanit politikkikkuinnarlu aqutaanani, innuttaasunit tamanit ataatsimut aqutaalluni inerisarneqartariaqarpoq. Innuttaasut nunatta ineriartorneranut piginneqataasariaqarput, peqataatinneqarluartariaqarlutillu.

Assiliaq anginerusoq pivallaarnagu attateeqqallusooq ataasiakkaarlugit, suliassallu suliassaqarfinni immikkuutitaarpallaarlugit suliarisarneri, tassa unitsittariaqarput. Suliassat ataqatigiissuunerata unammilligassallu atukkatta pisariaqartippaat, assiliaq tamakkiisoq isigalugu, aaqqinniakkattalu sorlai tikillugit aaqqiissuteqartarnissat.

Akisussaaqatigiinneq inuillu peqqissut inuiaqatigiinni kivitseqataanerisigut; isumassortariaqartut pitsaanerpaamik isumassorneqarnissaat, utoqqaat atugarissaarnissaat, nappaamik eqqugaasut ikiorluarneqartarnissaat, ilami inuiaqatigiit tamatta ulluinnarni atukkatta pitsaanerunissaannut ikioqatigiittariaqarpugut. Nunattami siunissaanut aalajangiisuulluinnarpoq, kinaluunniit nunami maani periarfissaqartinneqassasoq.

Suliffissaaleqisut ikiliartuinnarnerat qujanarpoq. Apeqqutilli ilaat akeqqunartoq tassaavoq suliffissaaleqisut ikileriarneranni suliffiit nutaat qassit pilersinneqarsimappat?

Inuusuttut suliffissaaleqisut naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaatai naapertorlugit suli amerlapput. Allattorsimaffinniinngitsoqarlunilu aamma 1000-it sinningaatsiarlugit Naalakkersuisunit amerlassuseqarneragaasartunik.

Inuusuttut suliffissaaleqisut allattorsimaffinniinngitsullu piaartumik sulinerup ilinniarnerullu silarsuaannut ikaarsaartittariaqalerpavut.

Suliffissaaleqisut inuusuttuuppata inuusuttunngippataluunniit pisariaqartitaannik ikiorneqartariaqarput imminut napatilernissaat, inuiaqatigiinnullu kivitseqataanissaat tunngavissikkumallugu. Taamatullu nalaataqaqqasortagut upperalusi peqatiseraassi, tamassi atorfissaqarassi, nunarput siuarsassallugu. Peqatiginiartigut – sapinngilasi.

Ulluinnarni inuit atugaannut qitiulluinnartumik inissisimapput kommunet. Siunissami inuit atugaannut nunattalu ingerlanneqarnerani avaqqukkuminaatsuupput.

Illoqarfiit annerit, isorliunerusut nunaqarfiillu tamarmik ineriartornissaannut, kommunet susassaqartullumi siunnerfinnut qanimut peqataatinnissaat atugassarititaasullu taakkununnga ajorsiartortinnginnissaat pingaaruteqarpoq. Ajorsiartortinneqalerpatami inuit ulluinnarni atugaannut pitsaanngitsumik sunniutipallassammat.

Kommunet pillugit Naalakkersuisut siulittaasuata ammaanermi oqalugiaammini Kommunit annikitsuararsuamik eqqaavai.

Suleqatigiissutiginissaat eqqarsaatigalugu paaserusunnartut arlaqarput. Pingaarnertut Naalakkersuisut kommunet siunissaat nunattalu ineriartornerani qanoq suleqatigalugit ingerlatsinissarmita takorloorpaat. Eqqaasitsiisutigilaarlarattaaq 2021-mi akileraarutitigut nalimmassaanissamut aaqqissuussineq nutaaq atulertussaammat, maannangaaq tamanna isumaqatiginninniutigineqartariaqalerpoq, susoqarpa? Tunngaviit pingaartitallu suut aallaavigalugut suliamik ingerlatsisoqassava qanorlu peqataatitsisoqassava?

Apeqqutit pingaarutillit kommunet ulluinnarni ingerlanerannut qitiusut neriuppugut, kommunet qulaatiinnarnagit suliarineqassasut. Kikkut sumi qanorlu isumaqarnerat apeqqutaatinnagu, innuttaasut ulluinnarni atugaasa ajorseriannginnissaannik illuanilli pitsaanerulernissaanik siunnertaqarluni sulineq ingerlaqqunaqaaq.

Oqaaseqarfiginngitsoorusunngilarattaaq Naalakkersuilluarnerup pisariaqarluinnalernera. Naqissusinngitsoorusunnagulu ikinnerussuteqarluni Naalakkersuisuuneq tassaanngimmat kisimi naalagaalluni ingerlatsineq. Illuatungaanili suleqatissarsiullaqqinnermik peqatissarsiornermillu pisussaaffiliimmat. Tamanna anguneqarsinnaanngilaq matoqqasumik namminerlu kisimi isummanik aaliangiusimannittuarnikkut. Isummallu assigiinngisitaartut mattunnagit naalaarsinnaanissaat avaqqunneqarsinnaagani.

Naalakkersuilluarneq pissaanerullu agguarneqarsimanerata pitsaanerpaajunissaanuttaaq iluaqutaanngivippoq Aningaasanut Inatsimmi piginnaatitsissutinik Inatsisartut Naalakkersuisunut annertusiartuinnartumik tunniussiinnartarnerata ileqquliutiinnarneqalernera.

Apeqqusertariaqalerparput ilumut Inatsisartut susassaqarfigisaanni taamatut Naalakkersuisunut akisussaaffimmik tunniussiinnartarneq pissusissamisoornersoq. Peqatiseraassilu Inatsisartoqarnerup tamallu oqartussaanerata pitsaasumik ingerlanissaanut alloriarnertut pisinnaatitsissutinik tunniussiinnartarnerup qimannissaanik alloriaqatigiinnissamut. Taamaalilluta Inatsisartut Naalakkersuisullu akornanni suleqatigiinnerup ataqqeqatigiinnerusup, naligiinnerusup pitsaasullu pilerseqqinnissaa angujumallugu.

Nunatta ingerlanneqarnera ulluinnarnilu inuunerput allaffissornermit sunnerneqangaatsiartarpoq. Ukiorpassuarni assortuussutaanngitsumik allaffissornerujussuup annikillisarnissaanik ataatsimoorfeqarpugut. Anguniagarlu pingaarneq tassaasariaqarpoq allaffissornerup inuiannut iluaqutaanissaa. Nunani allani aaqqissuussanerit ilaaginnarnagit – Naleqartitavut pisariaqartitavullu aallaavigalugit ilusilersorneqarsimasoq.

Eqqarsaatigeqqittariaqarparpullu pisortat ingerlataanni aamma suliffeqarfiutaanni suliassat assigiiartullusooq marloqiusamik ingerlanneqartarnerata unitsinnissaa. Innuttaasut aningaasaataat pigisaallu atorlugit pisuussutit agguagaraagut. Taakku naapertuilluartumik tunngaveqarluta atortariaqarpavut. Aningaasartuutillu pisariaqanngitsut, eqarlutillu pisarissersuutaasut piiartariaqarlutigit.

Ulluinnarni atukkavut pitsaanerpaajutikkumallugit inuussutissarsiornikkut pitsaasumik ineriartorfiusumillu ingerlasariaqarpugut. Sinaakkusiinerit inuussutissarsiornikkut tamakkiisumik isiginnilluni siuariartuutaasussat uagut suliarilluassagutsigit, inuussutissarsiortortatta pitsaasumik atugaqarnissaat taakku peqatigalugit inerisagassaavoq. Aaqqiissutit pitsaasut aningaasarsiornermi siuariarnermik kinguneqarsinnaasut qulakkeerumallugit.

Aalisarneq inuussutissarsiutitta pingaarnersaat, sulilu ukiorpassuarni pingaanersariuagassaat eriagalugu piujartitsinermik tunngavilimmik ineriartortitassaraarput. Aalisarneq nammineerluta pikkoriffigalugu, nunarsuarmi aalisarnikkut siuttuusut ilaattut inissiffigisarput, allanit aqunneqalerani inuiannit kalaallinit piginnittoqartuarlunilu aqunneqarnissaa Inuit Ataqatigiit illersortuassavarput.

Taamaammat Naalakkersuisut Demokraatillu aalisarnermut inatsisissaq pillugu isumalioqatigiissitamut, nunanit allaneersut piginnittuusinnaanerannik ilaatigut suliaqartitsinerat isumaqatiginngilluinnarparput.

Isumalioqatigiissitap pilersinneranittaaq illuatungiliuttut peqataanngilluinnarnissaannik aaliangersimaneq isumaqatiginngilarput. Aalisarnermut inatsisissattami aporaaffiunani ataatsimoorfiunissaa uagut perusoqaarput. Tamanna Naalakkersuisooqatigiit perusussimagunanngivikkamikku, uggornaraluartumik kingusinnerusukkut akerleriissutigisinnaasatsinnik sulinissaq toqqarpaat. Aammaarluta kaammattuutigissavarput, suli kingusinaartoqanngilaq. Aalisarnermut inatsit siammasissumik tunuliaqutaqarluni suliarineqartoq aalisarnerup pisariaqartippaa. Ajornanngippat aporaaffiusinnaasut piffissaagallartillu paaseqatigiiffiulik. Sangujoraartumik ingerlasoqarani, nalornisoqarani siunissamullu neriuuteqarluarluni aningaasaleerusussuseqarlunilu aalisarneq ineriartorsinnaaqqullugu.

Inuussutissarsiutit allat soorlu takornariaqarneq aatsitassarsiornerlu ineriartortuarnissaat suleqataaffigissavarput. Puigussanngilarpulli inuussutissarsiutini taakkunani nammassinnaasatsinnik – inuiaqatigiinnut avatangiisinillu sunniuteqarnerlunngitsumik inerisaasariaqaratta. Ataatsimoorfigut qitiutillugit aporaaffigullu siulliunniaannarunnaarlugit. Naleqartitavummi sumiluunniit suliatsinni qitiusariaqarput. Namminerlu inuussutissarsiutit inerisarsinnaagaangatsigit nammineq inerisarnissaannut aamma periarfissittarnissarput puigornagu.

Nunap immikkoortuinik inuussutissarsiornikkut assigiinngisitaartumik pilersaarusiorfigineqarnissaa, pikkoriffigut periarfissallu aallaavigalugit siuarsaanissaq anguniagassaqqittuusorisarput suleqatiserinnissutigaarput. Tassani innuttaasut susassaqartullu qanimut peqatigalugit nuna tamarmiusoq pilersaarusiukkamik namminerlu ineriartortissinnaasatsinnik imaqarluartoq angusinnaavarput. Uagut pitsaasunik sinaakkusiinitsigut, innuttaasut piginnaaneqarluartut sikkerartitassaannik siuariartuutissatsinnik tunngavissillugit.

Nunat tamalaat Nalagaaffiit Peqatigiit aqqutigalugit siunissamut inuiassuit attanneqarsinnaasumik ineriartornissamut anguniagaasa, SDG-mik naalisarneqartartut aamma piujuartitsineq tunngavigalugu anguniakkatut taaneqartartut Naalakkersuisut siulittaasuata oqalugiarnermini tunngavittut atorneqarnissaat tikillatsiarpai. Anguniakkat taakku assortuussutaasinnaanngimmata paaserusunnarpoq piujuartitsisumik siunertaqarluni inuiaqatigiinnik ineriartortitsineq qanoq Naalakkersuisut paasineraat itisilertissallugu.

Ineriartorneq siuariartornerlu aningaasarsiornermit kisimi uuttorneqarsinnaanngitsoq eqqaamasariaqarparput. Qallikkut ilorlikkullu inuunerup pikialaartinneqartup ilaatinnissaa pingaarteqarmat.

Tassani nunatsini kulturilerisortagut timersortartortagullu qitiulluinnarput. Taakku atugaat pitsanngorsartuarniartigit. Siornalu timersornermut atugassarititaasut pitsanngorsarlugit aallartitagt maanna malitseqartitsigit kulturilerisortatta atugaannik aamma pitsanngorsaanermik.

Kulturilerisortattami tunniussinnaasaat isiginngitsuusaarneqarsinnaanngillat. Ilaatigut inuiattut imminut tatitginerulernissatsinnut isumaginninnikkullu suliassatta unammillernartut aaqqiiviginissaannut sulilluarsinnaammata. Inuussutissarsiornikkullu siuariartuutigisinnaasatsinnik aamma pinngorartitsisortagut piginnaaneqarmata.

Ataatsimoorfigisinnaasagut ujartortigit.

Angutigu meerartatta inuusuttattalu pitsaasunik toqqissisimanartumillu avatangiiseqarlutik inuuneqarnissaat. Tamarmik angusaqarluarlutik atuarnissaat ilinniarnissaallu tassuuna toqqammavissillugu.

Nunatsinni kialluunniit inissaqartinneqanngitsutut misiginngisaannarnissaa timitalertigu – Tamatta nunatsinni naleqartinneqartutut kivitseqataasutullu misigilersilluta.

Inuiaqatigiit pilersitsigit, inuusuttatta nunatta avataani ilinniariarsimasut angerlarfigalugu kivitseqataaffigiumasaat. Inuiaqatigiit neriunnermik, periarfissaqarnerminnik siunissaqarnerminnillu misigisut. Aamma utoqqartatta pitsaasumik utoqqaliffigissallugu nunagiumasaannik.

Unammilligassaqaqaagut, taakkua puigornagit aaqqivigalugillu, suliat aamma iluatsilluarsimasut inerisarlugit pilersillugillu ingerlatsinissaq aamma nukinnik atuiffigitigu.

Piffiimmi nutaat takkukkumaarmata, soorlu pinngortitap maanna ukialernerani oqaluttuukkaatigullusooq allanngortoqalersoq.

Ullummi peqataatitsiffiusut aamma takkuteqqikkumaarput, nunarput matoqqasumik peqataatitsiffiunngitsumillu ingerlatsiumasunit kisimi aqunneqartuaannarnavianngilaq. Periarfissat nutaat ammasumillu ingerlaaseqarneq uteqqikkumaarmata.

Aningaasarsiat inuussutigineqarsinnaasut, inuit atugaannut pitsaanerulersitsisussat toqqartigit. Aaqqiipallannerillu qimallugit – Unammilligassatta sorlai tikillugit aaqqiinissatsinnik sulilerniarta.

Anguniartigu suleqatigiiffigalugulu Kalaallit Nunaat naapertuilluartumik ingerlanneqartoq. Atukkatigullu naligiinnginnerup appassinnerpaaffianiitsinneqarnissaa. Sulisartukkut akunnattumillu isertitallit ineriartornermut peqataatillugit.

Neriuut inuianni pilersinniartigu, inuttusiartoqqilernissarput aqqutissiuullugu. Inuiaat anersaakkut nukittuut, qimoqataanissaminnut nukissaqarluartut, isumassugassanut isumassuilluarsinnaasut anguniartigit. Ataatsimoorutta angussavarput.

Nunarpummi ullumerniit inuuffigiuminarnerusoq innuttaqqortunerusorlu pisariaqartipparput.

Taamaammallu ullumikkut maaniippugut, inuiaqatigiinniit tatigineqarluta kiffartuussinissatsinnik naatsorsuuteqarfigineqaratta.

Neriuuteqarfigineqaratta nalunatiguli aamma iliuuseqarnikkut sulinikkullu aatsaat timitaliisinnaalluta. Kialluunniimmi kisimiilluni inuiaqatigiit kivissinnaanngilai, ataatsimooruttali angusassaqaqaagut. Nunarput inuilu siuariartissallugit.

Nunatsinnimi ulluinnarni atukkagut pitsaanerulersissagutsigit aningaasarsiornikkullu imminut napatinnissarput angujumagutsigu, inuit kikkut tamarmik suleqataanissaat pisariaqartipparput.

Pisussaaffigaarput isummersuinnarata aamma suliavut ilisimassagivut, nunallu siuttui tassaasariaqarput naalakkersuinikkut inuiattut anguniakkatsinnut aqquserniortussat timitaliisussallu. Innuttaasut peqataatilluarlugit sulianullu malinnaatilluassallugittaaq pisussaaffeqartut. Pissaaneq inuiaat pigisaat taasinermikkullu atortitaat, eriagalugu ingerlatsisussat. Nunamik inuinillu ataatsimoortitsisussat.

Qujanaq

Naalakkersuisoqarfinni qimoqataanani sulianillu ilusilersueqataanani angusaqarneq

Allattoq: Aqqaluaq B. Egede, Siulittaasup tullia naalakkersuinikkut oqaaseqartartoq

Naalakkersuisoqarfinni qimoqataanani sulianillu ilusilersueqataanani angusaqarneq

Ukiorpaat ingerlareersut nunatsinni naalakkersuinikkut oqaluttuarisaaneq nutaaq isummerfissaqqissivoq. Ikinnerussuteqarlutik Naalakkersueqatigiissut Demokraatit tapertatut nukiliullugit ingerlatsinerat nutaajunngilaq, taamaattoq ileqquliussanit allaassuteqarpoq. Qinikkat nutaat qinikkallu ukiorpanni misilittagaqartut naalakkersueriaatsimut massakkut atuuttumut naliliisinnaanerat assigiissanngikkaluaqisut isummakka isummernaveersaartunut qimmassaataaqqunaqaat.

Naalakkersuisuni Ilaasortatut atuunneq eqqissisimaarnanngitsuuvoq naammattunik ulapputissaqarfiummat. Naalakkersuisut sulinermikkut angusaat nukinnik naammattunik atuilluni suliaasimassaqqooqisut, ilami Naalakkersuisoqarfinni sulisunut kaffisorusaartitsiinnartanngitsut imaalitsiaannaq Demokraatit piumasarippassuk itigartinneqartalerput.

Naalakkersuinikkut ippingiatuutitut nalilerlara Naalakkersuisut suliarujussui piffissamik inuiaallu aningaasaataannik atuiffiusut suliluunniit ataatsimiittarfimmut anngunnatik itigartitaasalermata. Taamatut Naalakkersuisooqatigiit Demokraatinit aqunneqarnerat sakkortusiartorpoq. Partii Siumut tamanit siuttutut isigisaasoq naalakkersuinikkut Demokraatinit aqunneqalersimasutut naliliisoqassappat assortoruminaatsissavara. Partii Siumut suliniarnermini partiimit ”mikisumiit” taamak tatineqartigaaq massakkumut suli Siumut Demokraatinut ”inissiisoq” tusarsimanatigu.

Apeqqusersimalerlara Naalakkersuisut suliaat itigarteqattaaginnarnagit Demokraatit Naalakkersuisuni ilaasortaatitaqarlutik suleqataaginnarsimappata?

Suliarujussuit inuiaqatigiit aningaasaatiminnik piffissamillu assut atuiffigisaat itigarteriarlugit aamma Naalakkersuisut isumaqatigineqarsinnaasumik nutaamik ilusiliiniarlutik sulisussanngorteqattaaginnarnagit. Naalakkersuisut suliaat aamma taakkuupput Naalakkersuisut sulinermikkut angusaat.

Tupinnassaqaaq Demokraatini isumaliortoqassappat: ”Aajuku ingiinnarluta Naalakkersuisut piumasaqarfigalugit angusavut”.

Inuit akisussaaqataallutik nunaminni ineriartornermik pilersitseqataanissaat piumasariinnarnagu naalakkersuinikkut akisussaaqataaneq pilersitseqataanerlu naammattoq nammineq tunniussimanerlugu Demokraatinut naliligassaqqissuussaaq. Nammineq pisinnaarsuulluni aavarluni tuttunniassagaanni, nammaqataanani allanik nammattulersuiinnarnissaq iluaalliornalaassagaluarmat. Suleqatigiittoqartariaqarmat suleqataasariaqarpugut, aamma naalakkersuinikkut.

Qinikkatut nalunngilarput Inatsisartut ataatsimiititaliaat qanoq naalakkersuinikkut aalajangiisuutigisut, sunniuteqarneq anneq taakkunannga anguneqarsinnaalertarmat. Naalakkersuinikkut sunniuteqarusuttut ataatsimiititaliani siuttuutitassaminnik inuttalersuillutik agguaasimapput. Nunatta Qitornai Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliami Siulittaasuuffik pissarsiarisimavaat. Siulittaasuuffiit sinneri Siumup Inatsisartunut Ilaasortaasa pissarsiarisimavaat. Demokraatit ataatsimilluunniit Siulittaasuuffeqanngillat, tamanna allat suliassaq ingerlatissappassuk pitsaanerutissimagunarlunikku.

Suliassaqarfinnik akisussaaffinnillu tigusinissaq Siulittaasuunissarlu Inuit Ataqatigiit sunniuteqarumalluta piumasarisarput Demokraatit sussakkeersimasaat uissuumminartutut isigaara.

Oqaluinnarluni, iluarinngisaqaraannilu piumasaqalaaginnartarluni ”inunnik allanik isumalluuteqarluni” sulinertut oqaatigineqarsinnaava? Apeqqut akissanngilara, akissut Demokraatit tigummimmassuk. Inuit Ataqatigiit qinigaatitaat ataatsimiititaliani siulittaasuunissaminnut piumassagaluaqimmata uissuummissutigaara Demokraatit akisussaaqataajumanngiivinnerat. Tamanna angusaqaqataanertut oqaatigissallugu kiinnaannguusaarnassaqaaq. Tassalu uannit isummat, ilissinnut misaallak.

Inuit Ataqatigiinniit atuakkavut malillugit avoqqaarlerpugut

Allattoq: Aqqaluaq B. Egede, Siulittaasup tullia naalakkersuinikkut oqaaseqartartoq

Inuit Ataqatigiinniit atuakkavut malillugit avoqqaarlerpugut

Inatsisartut Aningaasanut inatsisissaattut siunnersuut Naalakkersuisut saqqummiussaat atuarparput. Taamaammat uparuarnartitavut Inuit Ataqatigiinniit qisuariarfigaagut, pinartoqarmammi. Tupaallaatigaara ikinnerussuteqarlutik Naalakkersuisut Inatsisartut Aningaasanut Inatsisissaattut siunnersuut pillugu sallerpaatut isumaqatiginninniartussaat Vittus Qujaukitsoq Inuit Ataqatigiit atuarsimannginnerarlugit suaaruteqarmat.

Inatsisartut Aningaasanut Inatsisissaattut siunnersuutip atuarnerani inuiaqatigiittut nunatsinni aningaasaqarnitta qanoq mianernartigisumi inissisimalersimanera ernumaammernartigisoq takuarput.

Ernumanarsimanngippammi sooq Vittus Qujaukitsoq peqataassava allaat innuttaasut kaasarfiiniit aningaasarpassuarnik aallerumalluni akit akitsuutillu qaffatsiterlugit?

Innuttaasut akiliisinnaassusiat malunnaatilimmik naalakkersuinikkut millisarneqalerpoq. Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup suliani takutinnaveersaarlugit alanngorsiorluni Naalakkersuisuuniarsarissanngilaq.

Inatsisartut Aningaasanut Inatsisaat arlaleriarlunga tamakkiisumik suleqataaffigisarsimallugu massakkut saqqummiunneqartoq tupaallaatigeqaara. Innuttaasut nunatsinni inuuniarnikkut atugaat oqilisaanniarlugit suliniarnitsinni innuttaasut suli aningaasarsiornikkut artornarnerusumik atugassaqartitaanissaat Naalakkersuisut siunnersuutigaat.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup Inuit Ataqatigiit atuarsimannginnerarlugit salluliuutigimmagit akuerisinnaanngilara.

Pisariaqarpat Inatsisartut Aningaasanut Inatsisaani inuiaqatigiinnut Naalakkersuisut atuutilerumallugit qinnutigisaat saqqummiussinnaavagut. Imaannaanngitsorujussuupput.

Nunatta aningaasaqarnera pitsaanngitsumik nunatsinni inuit atugaannik sunniuteqaleriartorpoq. Naalakkersuisooqatigiit suleqataasalu Inatsisartuni nuannaangaarlutik akuersinermikkut sanaartugassanut annertuunut mia. arlallit aningaasaliissutigereerlugit massakkumiit nuannaarutissaannaanngitsunik aalajangersaalissapput. Nunatsinni inuiaqatigiit tamanna malugissavarput, akit akitsuutillu atuuttut ulluinnatsinnut sunniuteqassammata, taamaanngippat allatigut aningaasanik Naalakkersuisooqatigiit sipaarniartariaqassapput.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup Inatsisartut Aningaasanut Inatsisissaattut siunnersuutini oqallisigeqqunngikkaluarnermik nipangersaaniarluni Inuit Ataqatigiit atuarsimannginnerarlugit suaaruteqarnera torrallataanngilaq. Inuit Ataqatigiit sinnerlugit oqaatigiinnassavara Inatsisartut Aningaasanut Inatsisissaattut siunnersuut Naalakkersuisut saqqummiussaat qanoq imaqarnersoq eqqartussallugu piareersimalluinnaratta.

Naalakkersuisut ikinnerussuteqartut amerlanerussuteqaraluarunilluunniit torersumik Inatsisartunut sullissisuuniartussat sooq massakkut Naalakkersuisooqatigiit taamak kamaqartigilernerannit allanngortinneqarnerpa?

Immaqa suleqatigiinniarnikkut Naalakkersuisooqatigiit ajornartorsiuteqarnerat nalinginnaalingaarmat kiisa Naalakkersuisut Inatsisartunut pissuserlussinnaanerat nalinginnaasunngussanerpa?

Torersumik tatiginartumillu Naalakkersuisuunissaq immini akeqanngilaq. Ataqqinnittumik naalakkersuinikkut isummersoqatigiinneq ilisarnaatigissallugu inuppalaarneruvoq. Naalakkersuinermik suliallit arsaattartutut akerariittussatut isiginagit, suleqatigiittussatut isiginissaat navianartuunngilaq. Tamanna aamma Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumit unnukkut innalinnginnermi nalilersugassaqqissinnaavoq. Inuit Ataqatigiit suleqataalluassaagut. Naalakkersuinikkut oqinaaraluni innuttaasut kaasarfiiniit aningaasanik aallerniarneq allanngortinniassavarput. Siunnersuutissaqarpugut, taakkua nikassaanngikkaluarluta eqqartorumavagut.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq sulilluarina. Inatsisartut Aningaasanut Inatsisissaattoruna isumaqatigiiffiusinnaasoq pilersinneqarili. Suleqatigiillaqqissagutta aamma Naalakkersuisut suleqateqallaqqinnermikkut timitaleeqataanissaat kaammattuutaavoq.

GML-ip Naalakkersuisunut qoqassiiniarnera akueriinnarpisiuk?

Allattoq: Aqqaluaq B. Egede, Siulittaasup tullia naalakkersuinikkut oqaaseqartartoq

GML-ip Naalakkersuisunut qoqassiiniarnera akueriinnarpisiuk?

Greenland Minerals inuiaqatigiit aatsitassanut inatsisaannut, maleruagassiissutaannut aamma piumasaanut malinnissinnaanngikkuni tatiginanngitsumillu pissusilersoruni sakkortunerpaamik naalakkersuinikkut kinguneqartinneqartariaqarpoq.

Naalakkersuinikkut Greenland Minerals-imut aatsitassarsiornissamik akuersissummik tunniussinerup kingorna uteriaqqinnissaq ajornartorujussuanngussaaq. Naalakkersuisut isumatusaartariaqarput, malugalugu, aamma partiit tamarmik Greenland Minerals-ip sunniiniapilulluni ingerlatsinera isiginngitsuusaartariaqanngilaat.

Naalakkersuisut kinguneqartitsiniaritsi

Greenland Minerals qoqassiiniarluni illuinnaasiortumik inunnik sunniiniarluni sulinera maanna Namminersorlutik Oqartussat sulisuinut sunniuttoq Naalakkersuisut Siulittaasuata pisortatigoortumik uppernarsarpaa.

Inatsisit maleruagassaapput inuiaqatigiittut illersuutigisavut. Inuiaqatigiittut inatsisiliavut ataqqinagit Greenland Minerals allaat Naalakkersuisuoqarfinni atorfilinnut sunniiniarsinnaasutut misigilersimappat aatsitassarsiornissamut akuersissummik tunineqarsinnaanngillat.

Aalisarneq, savaateqarneq, nersutaatillu nerukkaatissaannik allanillu naatitsisarneq tunngavigaagut. Taakku mingutsinneqarnatik piujuartariaqarmata Greenland Minerals-ip unitsilluinnarneqarnissaa punngujoorluni qunukkarsimaarfigisariaqanngilaq.

Naalakkersuisut takutinniarsiuk inuiaqatigiit aalajangersakkatigut imminnut illersornerat tamanit qullerpaajusoq. Aatsitassanut inatsit illersuutissaasoq, tassanilu piumasaqaatit malinneqassasut oqaatigiuagarsi timitalerniarsiuk.

Aatsitassanut inatsimmi avatangiisinut mingutsitsinnginnissamik piumasaqaatit Greenland Minerals-ip artulersimagunarlugit qoqassiiniarluni aallartinnera inuiaqatigiit qinigaasa kinguneqartittariaqarpaat. Naalakkersuttoq inuiaqatigiit illersorlugit sakkortuumik iliuuseqarilik.

Aalisarnermut piniarnermullu aqutsineq isornarluinnarpoq

Allattoq: Mikivsuk Thomassen

Aalisarnermut piniarnermullu aqutsineq isornarluinnarpoq

Qeqertarsuup tunuani sinerissap qanittuani aalisartut aalisagartassaasa nungunnerat patsisigalugu Naalakkersuisut pisasseeqqissallutik aalajangerput.  Taamaasillunilu Qeqertarsuup tunuani aalisartut inuussutissaqarnnissaannik periarfissinneqarlutik.

Ajuusaarnartutut isigaaara Avanersuarmi piniartut allamik toqqagassaqaratik inuuniapiloortinneqarnermata illua-tungaani inuussutissarsiutitigut periarfissaqartut allatut pineqarlutik.

Naalakkersuisut kaammattorusuppakka qilalukkanik piniarneqarnissaanut agguaariaaseq isumaliutigilluakkamik suliareqqissagaat. Ilumoorsinnaanngilarmi piniarnikkut aalisarnikkullu inuussutissarsiuteqartut periarfissaarulluinnartut nunatta ilaani periarfissagissaartitsisoqarnera.

Aalisarnermut piniarnermullu inuussutissarsiuteqarnerup iluani naligiinnerusumik periarfissiisarnissaq soqutigissagipput naatsorsuutigaara.

Avanersuarmi inuussutisarsiornikkut siuarsaasoqarli

Naalakkersuisut; nunaqqatikka piniartut piniarsinnaajunnaaqqanerat isiginngitsuusaaginnarnagu ungasinnerusorlu eqqarsaatigalugu pitsaanerusumik aaqqissuussinissaq pillugu iliuusisissanik suliaqarniaritsi.

Avanersuarmi inuussutissarsiutitigut inerisaanissaq nunaqqatigut peqatigalugit ingerlanneqarsinnaalluarpoq. Inuussutissarsiutinik allanik pilersitsinissaq  oqaloqatigiissutiginiartigu.

Ukioq kaajallallugu inuussutissarsiutit aaqqissuussaasumik nappatigineqarsinnaasumillu ingerlanissaat siunertaralugu akisussaasut tamarmik issiaqatigiinnissaat siunnersuutigaara. Oqaloqatigiissutissaqarpugut, uangalu piareersimavunga oqaloqataanissamut.

Inussiarnersumik

Mikivsuk Thomassen

Greenland Minerals aallartikkamili innimiilliorpoq

Allattoq: Aqqaluaq B. Egede, siulittaasup tullia naalakkersuinikkut oqaaseqartartoq

Greenland Minerals aallartikkamili innimiilliorpoq

Tupinnaqaaq Greenland Mineralsip (GML) aningaasaliisuisalu inuiaqatigiit nunatsinniittut aallartinnerminiit sakkortuumik inuit sunnerniarsaralugit qujageqqusaarfigalugillu ingerlatsimmat. Massakkut aamma ukiuni kingullerni erseqqissiartuinnartumik Naalakkersuisoqarfinni atorfilinnut sakkortuumik sunniiniarneq kusanaatsumik ingerlappaat. Kuannersuarni aatsitassarsiorfimmik aallartitsiniartoq inuiaqatigiit pigisaannik nalilimmik annertuumik iluanaaruteqarumasoq, pingaartumik suliaminnut akerliusunut assut kusanaatsumik pissusilersortuuvoq.

Naalakkersuisut Siulittaasuat isumaqatigaarput akuerineqarsinnaanngimmat ingerlatseqatigiiffiup GML-ip aatsitassarsiorumalluni piumasaqaatit nunatta malitassai allaat malinniarneqarmata inatsisit akimuinnarlugit akuersissummik tunineqarnissaminnik ujartuiuarmat. Massakkut uppernarsarsinnaanerparput GML-ip akuersissummik tunineqaraluaruni qanoq soqutigittaatsigisinnaassuseqartoq. Allaat nunatsinni inatsisit malittarisassallu malillugit Naalakkersuisut suliniarnerat akuererpasinnagu atorfilinnik ataasiakkaanik sunniiniarlutik ingerlatsilerlutik.

Nunatsinni ingerlatseqatigiiffiit ataasiakkaat inuiaqatigiit naleqartitaannut, pingaartumik avatangiisinut uumassusilinnillu aseruisinnaasut pineqartillugit ataqqinnissinnaanngitsut sakkortunerpaamik itigartinneqarnissaat Inuit Ataqatigiinniit inassutigaarput. Nuannaarutigaarput Naalakkersuisut Siulittaasuta akisussaassuseqarluni nunatsinni avataangiisit mingutsinneqannginnissaat pillugu, aamma uumassusilinnik tamanit eriaginninnitta inatsisitigut malittarisassiuunneqarnerat naapertorlugu suliamik peqqissaarussimmat. Soorunami taamaattariaqarpoq.

Inuit Ataqatigiit GML-ip innuttaasunik ataatsimiititsisarneri suut tamarmik mingutsitsinatillu ajunngilluinnartumik ingerlajumaarnerannik oqartarnerat ilumuunngitsoq maluginiartarparput, aammalu suli piumasaqaatit naapertorlugit suliassaminnik naammassinnissimannginnermikkut eqqunngitsumik sunniiniarsimanerannut ersiutaavoq. GML-ip innuttaasunut aatsitassarsiornermik misilittagakitsuusunut tusaruminartunik sunniiniapiluppoq. Innuttaasut atugarissaalerumaarnerannik neriorsuutit, ilami allaat nunatta siunissami imminut napatilernissaannik isumalluarsaarinermigut inunnik tiguaaniarnermini inuiaqatigiinni assut akerleriissutaalernikuuvoq.

GML-ip inuiaqatigiinni taamak torinngitsigisumik sunniiniarnera pisortaqarfinnut kiisa annguppoq, ilaatigullu allaat naalagaaffeqatigiit naalakkersuinikkut saqitsaannerannik malitseqartarsimalluni. Inuit Ataqatigiit oqaatigissavarput tupinnanngilluinnarmat GML-ip inatsisit piumasaqaataasut avatangiisitsinnut uumassusilinnullu illersuutigisavut naammassisinnaanngimmatigit. Aatsitassarsiorfissatut pilersaarut taamak nunatsinnut aningaasanik annikitsigisumik pissarsissutaasussaq nunaqavissut pinnersaasiortut nunamut aningaasarsiornikkut tunniussinnaasaannut inorsarujussuarpoq.

Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut nunatta avataaniit suliffeqarfissuit torinngitsumik sunniiniartut inuiaqatigiillu naleqartitaannik ataqqinnilaarsinnaanngitsulluunniit akuersissummik tunineqarnissaat itigartilluinnartariaqarigut. Itigartitsinissamut annilaangassutissaqanngilagut. Pisuussutivut tuninagit pigigallarniartigit tammarnavianngillat, pingaartumik kuannersuarni aatsitassat pineqartillugit. GML-ip inuiaqatigiinni aamma pisortat naalakkersuinikkut aqutsineranni inatsisilluunniit piumasaqaataasut ataqqisinnaanngereerunigit sakkortuumik itigartinneqarniarli. Akuersissummik tunineqassagaluarunik takutereerpaat qanoq inuiaqatigiittut inatsisiliatsinnik ataqqinnissinnaanngitsigalutik.

Nutaaliorluta eqqarsartariaqalinnginnerpugut?

Allattoq: Aqqa Samuelsen,Isumaginninnermut meeqqallu pillugit oqaaseqartartoq

Nutaaliorluta eqqarsartariaqalinnginnerpugut?

Ulloq 10. septembari tassaavoq nunarsuaq tamakkerlugu imminut toquttarnermik pinaveersaartitsinissamut ulloritinneqartoq.

Inoqatinnguagut inuunerminni alloriaqqinnaveeqqasutut misigisimasut inuunerminni artorsaateqarlutik imminut toquttarnerat alianaqaaq.

Nunatsinni imminut toqunnissamut eqqarsaatersortut kingusippallaamik iliuuseqarfigisarnerat ilaatigut pissutaalluni inoqatinnguatta imminut toqunnissartik aaliangertarpaat. Imminut toqunnissamut pinaveersaartitsinermi suliniutit siusissukkut iliuuseqarnermik aallaaveqartariaqarput.

Nunatsinni imminut toquttarneq pinaveersaartinniarlugu suliniutit aallartisarneqartartut assersuutigalugu Inuuneruna Iggoraarsuk aammalu Imminorneq 0 inuit namminneq kajumissusertik atorlugu aallartitsinerannik aallaaveqarput. Suliniutit taamaattut nunatsinni imminut toquttarnerup pinaveersaartinnissaanut pinngitsoorsinnaanngilagut. Inuit namminneq kajumissusertik atorlugu suliniutinik aallarnisaasartut qutsavigissallugit pinngitsoorusunngilagut, imminut toquttarneq imaannaanngitsuummat nukinnillu annertoorujussuarnik atuiffiusarluni.

Imminut toquttarneq pinaveersaartinniarlugu Inuit Ataqatigiit suleqataassapput. Inuit namminneq kajumissusertik atorlugu suliniartut qanimut oqaloqatigerusuppagut oqariartuutaat isumaallu tusaaniarlugit.

Imminut toquttarneq pinaveersaartinniarlugu suliniutit nukittorsarneqarnissaat siunertaralugu suliniaqatigiiffimmik nutaamik eqqarsartussamik ataqatigiissaarisussamillu nunatsinni pilersitsisariaqalinnginnersugut eqqarsaatissiissutigerusupparput. Imminut toquttarneq pinaveersaartinniarlugu suliniutit siunissami ataavartinneqarnissaat qulakkeerneqartariaqarpoq.

Imminut toquttoqarsimatillugu politiit, nakorsat, portørit allallu inunnik isumaginninnerup iluani ulluinnarni sullissisut imminorsimasunik tunngasunik suliaqartartut ullormi matumani eqqaanngitsoorusunngilagut, imminut toqussimasumik suliaqarneq nukipparujunnik atuiffiusarmat.

Inussiarnersumik Aqqa Samuelsen

Meeqqerivinnut meeqqallu atuarfiinut immikkut kr. 10 mio.-nik aningaasaliisa

Missingersuusiorfissanngorporaasiit. Ukiuni kingullerni kommunip (Qaasuitsup/Avannaata) aningaasatigut ajornartoortilluni sipaarfissatut aallerfigikkajuttarpai meeqqeriviit meeqqallu atuarfii, taamaalilluni ukiukkaartumik meeqqanut suliniutinut missingersuutit aalajangerneqartartut appasittuaannalersimallutik.

Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut piffissanngortoq meeqqerivinni atugassarisaasut meeqqallu atuarfiini atugassarisaasut qaffassaavigineqartariaqalertut.

Meeqqeriviit nukittorsarneqarnissaanni avaqqukkuminaalluinnarsivoq meeqqerisut akissaataasa Naalakkersuinikkut iluarsiivigineqarnissaat, minnerunngittumillu meeqqat immikkut pisariaqartitsisut vikarit atorlugit sullinneqartarnerisa allanngortinneqarnissaat. Meeqqat immikkkut pisariaqartitsisut taakkuusinnaasarput angerlarsarsimaffimminni oqimaattorsioreersut, taamaattumik paaqqutarineqarnermikkut pisariaqartitsilluinnarsinnaasartut.

Meeqqat atuarfianni 7. Klasse-mi angusat pittaanerusariaqarnerat pillugu suliniuteqartariaqarpugut, meeqqat amerlavallaat 7. Klasse-mut anngutsinnagit annaareertarpagut, tamanna mumisittariaqarpoq meeqqat immikkut pisariaqartitsisut siusittukkut iliuuseqarfigisarnerisigut. Maanna Ilulissat atuarfiini misilittagaqarfigilluarpagut meeqqanut oqaloqateqartartunik saaffigisaqarsinnaaneq kommunitsinni atuarfinni tamani socialrådgiver-eqartitsinikkut atuutsinneqalissasoq isumaqarpugut, minnerunngitsumillu aamma angajoqqaat meeqqamik atuarnerannut pingaartitsinerat annertuninngortariaqalerpoq.

Tamakku angorusullugit Inuit Ataqatigiit ukioq missingersuusiorfiusumi meeqqanik sullissinitta nukittorsarnissaanut kr. 10 mio.-nik aningaasaliinerunissaq siunnersuutigaarput, tamannalu siunissatsinnut aningaasaliineruvoq, meeqqallu paaqqutarilluarnerutigit.

Inuss. Inuull.

Avannaata Kommunalbestyrelseani ilaasortaq

Bendt B. Kristiansen

Kim Kielsen tatigineqanngitsoq aningaasanut inatsisissaq suliarineqarsinnaanngilaq

Kim Kielsen tatigineqanngitsoq aningaasanut inatsisissaq suliarineqarsinnaanngilaq

Naalakkersuisunut ilaasortaq siumumeersoq aamma Siumup Inatsisartuutitai Naalakkersuisut Siulittaasuannut Siumullu siulittaasuannut tatiginninnatik nalunaarput. Ilisimanngisatsinnik suleqatigiit ilisimasaqalersimapput allaat Naalakkersuisut Siulittaasuannik tatiginnikkunnaarlutik.

Siumup Siulittaasuata immikkoortortaqarfiit suleqatigalugit Siumumi suleqatigiit ataatsikkut arfineq-marluk pisarai. Mersortartoq qunusuitsoq ataatsikkut arfineq-marlunnik pisaqartoq oqaluttuarineqartoq aatsaat tusanngilarput. Tusagassiorfinnut nalunaarummi Siumup siulittaasuata nassuerutigaa pikisitsiniat Naalakkersuisoqarfinnik neqeroorfigisarsimagaluarlugit, taakkunanili arfinillit suliassaqarfiit annertugalugit Naalakkersuisunut ilaasortaanissaq merserisarsimagaat. Partiit Inatsisartuni annersaata Siumup taamatut nunamik aqutsinera Inuit Ataqatigiinniit toqqissisimanartinngilarput. Suleqatigiittoqartariaqarpormi.

Naluneqanngilaq aamma Demokraatit naalakkersuisoqarfinnik, akisussaaffimmik suliassaqarfinnillu tigusiumanatik nalunaareernikuusut. Naalakkersuinikkut pisoqarfioqisup nalaani, oqaluttuarisaanermilu nunatta annertunerpaamik aningaasaqarnikkut pituttorsimanerata nalaanni akisussaaffimmik tigusisinnaasunik, suleqataasinnaasunik unammillersinnaasunillu naalakkersuisooqatigiit Demokraatillu amigaateqarnerat massakkut Naalakkersuisut Siulittaasuanniit uppernarsarneqarpoq.

Inuiaqativut illersorniarlugit nunatta naalakkersuinikkut patajaatsumik akisussaaqatigiilluni aqunneqarnissaa pisinnaanngitsoq Naalakkersuisut Siulittaasuata nalunaarutigimmagu Inuit Ataqatigiinniit assut ernumanartoqartipparput. Tassami Siumumi akerliuniat Naalakkersuisut suliassaannut tamanut ulloq manna tikillugu tunuliaqutaapput. Ulloq manna tikillugu naalakkersuisut suliaat tamaasa qimarratigisinnaanngisaminnik tunuliaqutsertarpaat.

Naalakkersuisut aalajangiiffigisassatut siunnersuutaat, tassalu mittarfissuit sanaartorneqartussat aammalu siunertat allarpassuit Siumup Inatsisartunut ilaasortaatitaasa akuerisarpaat. Siumup Inatsisartunut ilaasortaatitai, ataaserlu Naalakkersuisunut ilaasortaasoq uteriaqqissinnaajunnaareerput.

Mittarfissuit pillugit tamakkiisumik akuerseqataareerput, sulilu Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaani Naalakkersuisuutitatik kiffaanngissuseqartingaarlugit piginnaatitsissuterpassuarnik tuniorarpaat. Allatut oqaatigalugu, Siumup Inatsisartuni ilaasortaatitaasa Naalakkersuisut Siulittaasuat tatiginagu oqariartuuteqariarlutik akuersissutigisarpaat nammineq piumasaminik sulinissaannik piginnaatillugu.

Naalakkersuisuuniarnerinnaq pillugu Naalakkersuisuusoqartassava?

Suli tupinnarneruvoq oqaluttuarisaanermi aatsaat Naalakkersuisunut ilaasortap Naalakkersuisut Siulittaasuat tatiginagu nalunaaruteqartunut ilaammat. Qanoq ililluni Naalakkersuisunut ilaasortaasoqarsinnaava Naalakkersuisut Siulittaasuat tatiginagu nalunaaruteqallattaajutigaluni?

Naalakkersuisunut ilaasortaq Erik Jensen Naalakkersuisutut ilisimanngisatsinnik ilisimasaqarsimassaaq Naalakkersuisut Siulittaasuat allaat tatiginagu nalunaarsinnaalersimalluni. Tamanna pisortatigoortumik qulaajarneqartariaqarpoq. Tamatta Naalakkersuisunut tatiginnissagutta Naalakkersuisunut Siulittaasup tatiginannginneranik oqariartuuteqartoqarnera sumik patsiseqarnersoq paasisariaqarparput. Tatiginnikkunnaarneq asuliinnaasimanavianngilaq. Siumumi ilaasortat arfineq-marluk aammalu Naalakkersuisut Siulittaasuata nassuiaanissaat Inuit Ataqatigiinniit piumasaqaatigaarput.

Inuiaqatigiinnut naapertuilluarneq innuttaasut nassuiaannerisigut takutinneqartariaqarpoq

Qanoq ililluta aningaasanut inatsisissaq suliarissagatsigu partiip siuttuusup Inatsisartunilu partiip annersaata Naalakkersuisunut Siulittaasuutitartik tatigiunnaarsimallugu nalunaaruteqartut. Aningaasanut inatsisissap suliarineqarnerani taamak sakkortutigisumik Siumumi saqitsaattoqarnera inuiaqatigiinni ernumalersitsimmat tupinnanngilaq.

Inuit Ataqatigiit piumasaraarput Partii Siumut aammalu Naalakkersuisut erseqqilluinnartumik nassuiaateqassasut. Naalakkersuisut suleriaasiat naapertorlugu tatiginartumik Inatsisiliortut innuttaasullu Naalakkersuisuniit sullinneqarnissaat piumasaqaataavoq. Siumut, maanna pisussaaffeqalerpusi inuiaqatigiinnut tamanut aammalu Inatsisartunut ilaasortanut tamanut nassuiaateqassallusi. Naalakkersuinikkut suliat suunuku tatiginnikkunnaarnermut pilersitsisut ersarissassallusiuk.

Utaqqivatsigit.

Siulittaasup tullia naalakkersuinikkut oqaaseqartartoq

Aqqaluaq B. Egede

Nunatsinni innuttaasut qoqassillugit naalakkersuineq unitsissiuk

Nunatsinni innuttaasut qoqassillugit naalakkersuineq unitsissiuk

Siumup neriorsuutigaa mittarfiliortiterneq akinik qaffaanermik kinguneqassanngitsoq, aamma innuttaasut kaasarfiiniit aallertoqassanngitsoq. Maanna Naalakkersuisut siunnersuutigaat Inatsisartut Aningaasanut Inatsisissaattut suliaqarnerminni innuttaasut kaasarfiiniit suli aalleqqinniarlutik. Maanna orsussap akia Naalakkersuisunit qaffanneqareerpoq.

Innaallagissap, erngup kiassarnerullu akiisa Nukissiorfik aqqutigalugu qaffannissaat Naalakkersuisut qoqassiinertut taaneqarsinnaasumik qaffaasoqarnera ulloq manna tikillugu tunuliaqutserlugu ingerlatsipput. Ilinniartitaaneq, isumaginninneq aamma peqqinnissaqarfimmi aningaasartuutikillisaanissaq siunertaralugu Naalakkersuisut Inatsisartuniit piginnaatitsissummik qinnuteqarput.

Inuttaasut eqqugaassapput

Silaannakkut inunnik assartuussineq akisunerulissanngitsoq partiip Siumut-p neriorsuutigeqattaarlugu oqaatigisartagaa maanna aamma malunnaatilimmik akinik qaffaavigineqassasoq Naalakkersuisut akuersissutigisimavaat. Malugalugu, nunatta avataanut nunatsinnullu angalaneq akinik sapinngisaq tamaat qaffaaviginaveersaarneqarsimammat. Tupinnaraluartumillu Naalakkersuisut akuerisimasaat tassaavoq ukiuunerani nunatsinni angallanneq akitigut qaffaavigineqarnissaa allaavigineqassasoq, allaat 55%-imik akitsuut qaffanneqassasoq Naalakkersuisut akuerisimavaat.

Tassa aasaanerani nunatsinnut takornariarpassuit akitsuinermi matussuseeqataanissaat pinaveersaartinniarlugu nunatsinni innuttaasut kisimik akinik eqqornerlunneqarnissaat Naalakkersuisutigoortumik aalajangersarneqarsimavoq. Naalakkersuinikkut taamatut ingerlatsineq Inuit Ataqatigiinniit isumaqatiginngilluinnarparput. Nunatsinni innuttaasut kaasarfiinit aningaasanik tigooraaginnarneq tamaanga killeqartariaqarpoq.

Siumup ilumini saqitsaannera suleqataaniarnermut artukkiivoq

Naalakkersuisut Inatsisartut Aningaasanut inatsisissaattut siunnersuumminni Siumup saamerlertut nammaqatigiinnermik anersaava, Demokraatinut talerperlertut aqutserusuttunut kinaassusertik ”tunisimavaat”. Naalakkersuisut partiimit Siumumiit siulersorneqartut, Siumukkormiuinnangajannillu Naalakkersuisuutitaqartut imminnut ajorsarterujussuarlutik suliaqarsimapput. Isumaqarpunga Demokraatit partiimik Siumumik aqutsinerannut ersiutaasut annersaat massakkut naalakkersuinikkut ersersinneqartoq.

Partii Siumut-p naalakkersuinikkut pissaanermik ”ungaginninnerata” kinguneraa, naalakkersuinikkut innuttaasut atugaannik, aamma akitigut atigaannik oqilisaassiniarnitta nalaanni akinik qaffaasaqattaarnermikkut inuppassuarnik artukkiinissaq soqutigiunnaarlugu Naalakkersuinikkut sulineq aallartimmassuk. Naammagiinnarneqalerpa partii Siumumiit Naalakkersuinikkut siuttuujumanermik kinaasuseerulluni aqutsigaluaraanniluunniit, issiavinni kissalaartuni niut qaqillugit inuit atugaat ajorsiartortut isiginnaaginnarlugillu akuersaalersimassallugit?

Inuit Ataqatigiit erseqqissassavarput, massakkut Naalakkersuisuusut sulinerat aamma qanoq aalajangersaasaqattaarnerat akuerinngilluinnaratsigu. Naalakkersuisut innuttaasunut neriorsuutit qinersisartoqassutsiminnut tunngavigaat. Neriorsuutigisimasat malillugit sulinani, pilersaarusiugaanngitsumik akit qaffaqattaarnerisigut innuttaasut nipaatsumik qoqassiniarneqarnerattut isigisariaqartumik nunarput aqunneqarpoq.

Nunatta naalakkersuinikkut erseqqissumik siunnerfeqartumik aqunneqannginnera ernumanartoqarpoq. Ullormiit ullormut aningaasarsiornikkut akinik tupannartunik innuttaasunullu eqquinerlukkaluttuinnartumik Naalakkersuisut aqutsinerat nunap inuinut akitsoraluttuinnarpoq. Inuit Ataqatigiit allannguisoqarnissaa sakkortuumik piumasaraarput. Tutsuiginartumik inuiaqatigiinniillu malinnaavigineqarsinnaasumik Naalakkersuisut sulinngillat. Siumumi avissaartuunneq piffissamik atuiffiorpaseqisoq naalakkersuinikkut pilersaarusiukkamik aqutsinissamut piffissaq atugassanngortinneqarniarli.

Siumup ilumini saqitsaannera, Siumumilu qinikkat pissaaneqarniunnerat nunatsinni peqqinnanngitsumik sunniuttoq allanngortinniarlugu Inuit Ataqatigiit sulissaagut.

Inuit Ataqatigiit

Aqqaluaq B. Egede

Siulittaasup tullia naalakkersuinikkut oqaaseqartartoq

Nunanut allanut politikki ataatsimoorfiusoq pisariaqartilluinnarput

Nunanut allanut politikki ataatsimoorfiusoq pisariaqartilluinnarput

Ulluni kingullerni USA-p nunatsinnut soqutiginnillunilu pisiarinnikkumanera oqallinnermik annertuumik pilersitsivoq. Ersarissisitsivorlu nunarput nunanut allanut politikkimigut inerisaasariaqartoq ataatsimoornermillu piaartumik tunngavissittariaqartoq.

Nunanut allanut tunngasunik suliaqarnermi nassuiaatit kingumoortut qimallugit, siunissami aggersumi nunatta assigiinngitsutigut suleqateqarnera pillugu iliuusissatut pilersaarusiornissarput pisariaqarpoq.

Ataatsimoorussaqarnerput tassaassammat nunat tamalaat akornanni tatiginassuseqarluta sunniuteqarluarsinnaanitsinnut ammaassisussaq. Tamana inuiaat pisariaqartippat.

Nunanut allanut politikki tassaanngilaq nammilivinnermut kisimi tunngatinneqartussaq

Ersarissumik oqaatigisariaqarpoq, nunanut allanut politikki aamma nunat pissaanillit issittumut soqutiginninnerat qanorlu siunertaqarnerat isiginiarnagu namminiilivinneq kisiat tunaartaralugu nunanut allanut politikkeqarneq aallaavigineqarsinnaanngimmat.

Eqqumaffissanilli tamanik aallavilimmik isumatusaarnissamillu tunngavilimmik sulinissaq aallaaveqartariaqarluni.

Nunatta sutigut tamatigut naleqartitatsinnik ersarissumik aamma issittormiut saniligut eqqarsaatigalugit issittup qanoq atorneqarnissaa pillugu ersarissuliortuartariaqarpoq. Tamanna partiit ataasiakkaat kisimik suliarisinnaanngilaat, taamaammat partiit susassaqartullu ilaseraagut nunanut allanut politikkitta ersarissarnissanik annertusarnissaanullu suliaqarnissamut.

Inuit Ataqatigiit qulequttat minnerpaamik iliuuseqarfigineqassasut imaattut siunnersuutigaat:

  • Nunanut allanut politikkitta annertusarnissaanut ataatsimoorfissarsiorneq.
  • Nunatta namminiussuseqarnerata illersorneqarnissaa.
  • Nunatsinni sillimaniarneq aamma  illersornissaq.
  • Nunanut allanut politikkip annertusarnerani niuernikkut iliuusissat malinnaatinneqarnissaat.
  • Silap pissusaata allanngoriartornera pilllugu iliuutsit.
  • Issittup atorneqarnera.

Inussiarnissamik

Múte Bourup Egede

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Inuit Ataqatigiinniit aammaarluta: Aaqqiissutissamik nassaartoqarli

All: Sofia Geisler, ilinniartitaanermut oqaaseqartartoq, Inuit Ataqatigiit

Inuit Ataqatigiinniit aammaarluta: Aaqqiissutissamik nassaartoqarli

Niuernermik Ilinniarfimmi Bachelorinngorniarluni ilinniartitaanernut nutaanut qinnuteqartut aallartinnissaannut aaqqiissuteqarfiginissamut Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoq ajoraluartumik sunneruminaatsoq paasivarput.

Piffissaq kingullerpaaq atorlugu ilinniartitaanerit pineqartut aallartinngitsoornissaannut kinaluunniit akisussaasuugaluarpat ilinniakkat aallartinnissaannut qinnuteqarnissamut kaammattuinermut inuit arlallit qisuariarsimasut takusinnaavarput.

Arlallit suliffimminniit soraarput, atorfinnut allanut nutaanut itigartitsipput, inigisatillu qimassimallugit. Ajortussamik ilimasunnatik qinnuteqarsimapput, maannakkulli allamik periarfissanik ujarlertariaqalerlutik, ilinniagarmi aallartinniagaat qinnuteqarnikkullu qisuariarfigisimasaat takorluuginnartariaqalerpasipput.

Taamaaliorsinnaanngilagut. Ilinniartitaaneq nunatta siunissaanik tunngaviliisuuvoq. Taama ersaritsigigaluarpoq. Ajoraluartumilli ilinniartitaanikkut aaqqissuussinerup uppernassussaa maanna innarlerneqarpoq.

Asasarput Naalakkersuisoq: Aaqqiissutissamik nassaarniarit. Uppernassuseq pilerseqqiguk. Tamatumunnga peqataassalluta Inuit Ataqatigiinniit piareersimavugut. Pisumut taamatut isikkoqarluni pisariaqanngikkaluartumut patsisaasunik qulaajaaneq aallartereersoq ilisimavarput. Aammali ilisimavarput Inatsisartut akuerisaatigut Aningaasanut Inatsisimmi konto pingaarneq 40.91.16-ikkut (Niuernermik Ilinniarfik) Naalakkersuisut piginnaatinneqarmata ukiumut aningaasanut inatsiseqarfiusumut tullermut konto pingaarnermi matumani atuinerunermut imaluunniit atuinikinnerunermut annerpaamik 4.000.000 kr.-nik nuussinissamik.

Taamaammat naatsorsuutigaarput Aningaasanut Inatsit Inatsisartut akuerisaat aqqutigalugu Naalakkersuisut piginnaatitaasimanertik atorlugu suliassanngortumut aaqqiinissaat.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Sofia Geisler

Naalakkersuinikkut siuttuni torersaasoqartariaqarpoq

Allattoq: Aqqaluaq B. Egede, politikkikkut oqaaseqartartoq

Naalakkersuinikkut siuttuni torersaasoqartariaqarpoq

Nunatsinni inuiaqatigiit aningaasaatai aatsaat taamak annertutigisut siunissamut aningaasaliissutaapput. Suliassat annertoqaat aningaasarpassuarnik naleqartut mianersorluni qinikkanit suliarineqartariaqartut. Suleqatigiinneq paaseqatigiinnerlu ullumikkut parti Siumumi amigaatigineqarpoq.

Partii Inatsisartutigoortumik ”qeqqamigut avissimasoq” immikkoortunut marlunnut sammiveqartoq inuiaqatigiinnut mianernartumik sunniuiteqarsinnaavoq.

Naalakkersuinikkut sulinermi msilittagallit nalunngilaat suliassanut annertuunut inuiaqatigiinnut annertuumik sunniuteqarsinnaasut suleqatigiilluni aatsaat iluatsittumik angusaqarfiusinnaasut. Massakkut naalakkersuisooqatigiit taamaanngillat.

Inatsisartuni qinikkat partiit kikkuunerat apeqqutaatinnagu siunnerfinnut marlunnut avissimanerannik kinguneqarpoq. Tamanna massakkut Naalakkersuisuusunut, isumaqatigisaannarminnut Naalakkersuisuuniartutut suleriuseqartunut pitsaasuunngilaq.

Inuiaqatigiit Naalakkersuisui akisussaaffeqarput aamma namminneq Naalakkersuisuujunnaaraluarunilluunniit nunatta allanngorteqattaagassaanngitsumik ingerlaaseqarnissaa soqutigisassarigamikku. Imaanngilaq partiip ataatsip ajugaanissaa kisiat anguniassagaat. Inuiaqatigiit ”ajugaanissaat” suliariniagassaraat, imaappoq isummat assigiinngitsut paaseqatigiiffissarsiorlugit sullarissuseq Naalakkersuisooqatigiit amigaatigaat.

Naalakkersuinikkut nutarterisoqartariaqarpoq. Siumut siulittaasuatut amerlanerusunit tunuliaqutsigaaneq isumaqanngilaq nammineq isumaq kisiat malillugu sulinissamut tunuliaqutsigaaneq.

Naalakkersuisut Siulittaasuata eqqumaffiginerulertariaqarpaa akisussaaffigigamiuk avissaartuuffiit aaqqiiffiginiassallugit. Inuit kikkulluunniit qanoq isumaqaraluartut tamaasa siuttuuffigai, siuttoq pikkorissoq illua-tungerisaminik nalaarsinnaassuseqarlunilu suleqatigiinnermik nukittorsaallaqqittariaqarpoq. Inuiaqatigiit toqqissisimasut naalakkersuinikkut sulianut anguniakkanullu tunuliaqutsiisut amerlanerpaanissaat tamatsinnut peqqinnarnerpaajusoq anguniagassarigatsigu puigussanngilarput.

Partii Siumut; siuttuuneq tanngassimaarutaannaassanngilaq. Avissaartuunneq suleqatigiinnermik taarserneqartariaqarpoq.

Inuit ulluinnarni atukkamikkut assigiikkunnaariartuinnarput, pisuut pitsuussuserlu ”imminnut ungasilliartornerat” nunap inuisa aaqqissuusaaneranik innarleereersoq suli sakkortusuiartorpoq. Pitsuussuseq assut annertusiartorpoq. Suli inuuniarnikkut akit qaffakkiartorput, sulisartukkormiut isertitaat akinut qaffakkiartortunut inorsareersut malinnaatikkuminaalliartorput.

Inuit Ataqatigiit kaammattuutivut nangeqqippagut. Naalakkersuisut aningaasanut inatsisissap suliarinerani nunatsinni inuit atugaasa oqilisaannissaat siunertaralugu anersaaqanngitsumik siunnersuuteqarnerat naammaginnginnatsigu.

Inuiaqatigiit nunatsinni aningaasarsiornikkut ulluinnarni imminut pilersorniarnerat pitsaanerusoq ukiuni aggersuni angulertorneqassappat qinikkat oqaloqatigiinniarlik. Naalakkersuisut naalakkersuisooqatillu ammanerusumik aqutsisariaqarput.

Toqqorluni aqutsineq suleqatinillu isummersoqateqarnani suliniarneq nunatta inuisalu sungiutassarinngilaat. Oqartussaaqatigiilluta suleqatigiilluta anguniakkavut suleqatigiiffigisariaqarpagut.

Naalakkersuisut allaffimminni issiavimmut ingillutik namminneq silarsuartik kisiat sammiunnaarlugu inuiaqatigiinnut tamakkiisumik isiginnileqqunaqaat. Partii Siumut ”ilumini” suleqatigiissinnaanngippat taava kikkut suleqatigisinnaassagamikkit.

Demokraatit tunuliaqutaasut pissutsinut tukattunut suugaluartunulluunniit tunuliaqutaasussaannartut ingerlatsisunngorsimanerat Siumup assut atorluarpaa.

Naalakkersuinikkut illua-tungeriinneq arsaattutut ililluni ajugaasoqarlunilu ajorsartoqartussatut isigineqalersoq, unamminani suleqatigiiffiusuugaluaruni tamanit ajugaassutaassagunaraluartoq kiap Naalakkersuisuni anguniarpaa?

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisooqatigiit kaammattorpagut oqaloqatigiinnernik aammaassiniarlik. Suleqatigiiffissanik ujartuivugut oqaloqatigiinnerit aallartinniarlik.

Tamannatoq Naalakkersuisuniit atorluarneqarnerulluni aamma qinikkanik suleqatigiisitsiniarnerulluni aqutsinermik malitseqartinneqarniarli. Tamatumani aamma Naalakkersuisut Siulittaasuat annertuumik pisussaaffeqarmat Inuit Ataqatigiit oqaloqatigiinnernik pitsaasunik ujartuivugut.

Sulilluarisilu.

Naalakkersuisut akisussaaffimmik tigusisariaqarput

All.: Sofia Geisler, ilaasortaq Kultureqanermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqanernermullu Ataatsimiititaliaq

Naalakkersuisut akisussaaffimmik tigusisariaqarput

Ilinniakkat marluk nutaat Niuernermik Ilinniarfimmut atasut august 2019 aallartinneqarnissaat siunertaralugu sulinermut Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfik november 2017-miit akuulluinnarsimavoq.

Piffissami manna tikillugu suliap ingerlanneqarnerani Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfimmiit iliuuseqartoqarsimanngilaq suliap unitsinnissaanut unitsikkallarnissaanulluunniit tunngasumik imalimmik. Tamannali pivoq ilinniarnerup aallartinnissaanut ullualunnguit sioqqullugit, ilinniartunngortussallugu ilinniagassaminnik aallartinnissaminnut piareerluinnartullu.

Tamanna kanngunartuliornertut taasariaqarpoq. Inuit Ataqatigiinniit neriuutigilluinnarparput pisoq manna ataasituaasoq Naalakkersuisoqarfiup siunertaq naapertorlugu naammassinngitsuugaatut isigineqarsinnaasoq.

Ajuusaarutigaarput atuarfik ilinniartullu ilinniagassanut marlunnut pineqartunut tunngatillugu aallartitsisinnaajunnaarmata. Isumaqarluinnarpugut akisussaaffik Niuernermik Ilinniarfimmut tutsinneqarsinnaanngitsoq. Pisumut avaanngunartumut uunga tunngatillugu akisussaasoq tassaavoq Naalakkersuisoqarfik, tassalu Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoq.

Inuit Ataqatigiinniit paasivarput ilinniakkat pineqartut marluk pilersinneqarsinnissaannut atatillugu Niuernermik Ilinniarfiup kiisalu Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfiup akornanni november 2017-miit qanimut suleqatigiinneq ingerlasimasoq. Aammalu ukiarmanna atuartitsinerup ingerlannissaannut immikkut aningaasaliiffigisassatut qinnuteqaat minnerpaamik 700.000 koruuninik aningaasartalik aasarmanna juli-mili Naalakkersuisoqarfimmut tunniunneqarsimasoq.

Tassalu qaammat ataaseq qaangiutereersoq tallimanngorpat kingullermi Naalakkersuisut imaannaanngitsumik aalajangerput ilinniarnerit nutaat aallartinnissaat atorunnaarsinniarlugu. Suleriaaseq tupinnarluinnartoq, tassami ilinniakkat taakku aallartinnissaat 2017-imi novemberimili pilersaarusiorneqalermat Naalakkersuisoqarfik akuulluinnarsimammat.

Qanoq isilluni taamaattoqarsinnaava?

Ilinniartitaanermut Naalakkersuisup politikkikkut akisussaaffik tigusariaqarpaa, akisussaaffik Niuernermut Ilinniarfimmut milorujunnagu.

Ilinniagassat piareeqqapput, ilinniartitsisut piareeqqapput, ilinniartussat piareeqqapput. Inuit Ataqatigiinniit paaserusupparput aaqqiissutissamik nassaarnissamut periarfissaqanngivissornersoq. Taamaasilluni ilinnialerniartut ilinniarusutaminnik ingerlatsisinnaalissammata, allamik pilersaarutigisarinngilluinnakkaminnut ilinniakkanut saannatik.

Assigiinngisitsisarneq atorsinnaajunnaareerpoq

Assigiinngisitsisarneq atorsinnaajunnaareerpoq

Ukiuni sisamani aggersuni inatsisinik atuutsitsinermut tunngasut politiinilu pinerluttunillu isumaginnittoqarfiup iluani sulisut naligiinngitsumik akissaateqartinneqarnerat folketingimi ilaasortamit Aaja Chemnitz Larsenimit (IA) pingaarnertut aallunneqassapput. Sapaatip akunnerani kingullermi Inatsisinik Atuutsitsinermut Ministerip Nick Hækkerupip (S) ataatsimeeqatiginerani naligiinngitsumik akissaatit naapertuuttuunngitsut eqqartorneqarput.

Piffissami sivitsortumi inatsisinik atuutsitsinermut tunngasut folketingimi Inuit Ataqatigiinniit aallunneqarsimapput, qinigaaffimmilu nutaami aallussisimaneq tamanna sakkortuseriaannassaaq. Naalagaaffimmi atorfillit akornanni akissaatitigut assigiinngisitsinerit ersarissut, meeqqat kinguaassiutitigut atornerlunneqartarnerannik akiuineq peqatigitillugu tassaassapput politikkikkut sulinermi pingaartinneqarnerpaajusussat. Assersuutigalugu Kalaallit Nunaanni Politiit naalagaaffeqatigiinni kisiartaallutik sumiinnersiuteqanngillat, massa Savalimmiuni politiit suliamut tassungarpiaq qaammammut 7.000 kr.-inik annertunerusunik akissarsiaqartinneqartut. Taamatuttaaq pinerlussimasunut isumaginnittoqarfimmi assigiinngisitsineq tamanna misigineqarpoq. Aaja Chemnitz Larsen (IA) assigiinngisitsineq tamanna unitsinneqartariaqartoq isumaqarpoq.

”Ulluni makkunani Kalaallit Nunaata Danmarkimut qanoq attaveqarnera maluginiarneqartillugu naalakkersuisut nutaat Naalagaaffeqatigiinnermi aaqqiagiinngissutaasinnaasunik iluarsiiniartariaqarput, annertusaanatik. Ajoraluartumik Naalagaaffeqatigiinnerup iluani naalagaaffimmi atorfillit akornanni akissaatitigut assigiinngisitsisoqannginnissaanik piumasaqaatit ersarissut naapertuuttullu Naalakkersuisunit isiginngitsuusaarneqartut isumaqarpunga. Tamanna oqaluttuarisaanitsinni nutaanerusumi kanngunarsaataavoq.” Inuit Ataqatigiit Folketingimi ilaasortaatitaat Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq. 

Aammattaaq Inatsisinik Atuutsitsinermut Ministerip (S) folketingimilu ilaasortap Aaja Chemnitz Larsenip (IA) pisaq Tasiilamut tunngasoq eqqartorpaat, pisamilu tassani suliniutit pillugit qanimut oqaloqatigiittarumaarlutik siunniuppaat.

Qunusaarineq atorlugu angusaqartitsiniaanikkut nuna aqunneqarsinnaava?

Allattoq: Sofia Geisler, Inatsisartut Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqanermullu Ataatsimiititaliaanni ilaasortaq

Qunusaarineq atorlugu angusaqartitsiniaanikkut nuna aqunneqarsinnaava?

Soorunami naamik. Tamannarpiaagunarporli aqqutiginiarneqartoq meeqqat atuarfii naammaginartumik angusaqanngippata kommunenut tapiissutit ikilisinneqarsinnaanerannik nipilimmik Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqariartuutaatigut. Taassuma nalerpiaani Ilinniartitaanermut Naalakkersuisup saqqummiuppaa kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit aqqutigalugit meeqqat atuarfiata aqunneqarsinnaaneranut periarfissaasinnaasutut eqqarsaatit.

Naalakkersuisunit maannamut oqaatigineqartut Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqanermullu Inatsisartut Ataatsimiititaliaanni ilaasortatut illuatungilerluinnarusuppakka. Meeqqat pineqarput, taakkunanngalu atuartitsineq ilikkartitsinissarlu pineqarpoq. Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaasa ilaasa kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit tunngavigalugit  suliassaminnik isumaginnittarnissaannik aaqqiinertuut meeqqat atuartitaanerat nalilersorneqarsinnaanngisaannassaaq. Ilinniartitsisut tatineqartussaanngillat aningaasanik annaasaqarnissaq ernummatigiinnarlugu  meeqqat karakterigissaarnissaat anguniartussanngorlugu.

Inatsisartuni partiit sinniisuutitaqartut isummersorfigisassarivaat meeqqat atuarfiannut pissutsit atuuttut, pitsaassuseq qanoq ittuussanersoq kiisalu naatsorsuutigineqartut piumasaqaatillu qanoq inissisimasariaqarnerat ukkatassaralugu. Qinikkatullu akisussaaffipput taamaasilluta takutillugu. Taamaammat ukiaanerani Inatsisartut ataatsimiinnissaannut siunnersuutigaara meeqqat atuarfiata qanoq ittumik pitsaassuseqartup naatsorsuutiginerlutigu kissaatiginerlutigulu oqallisigissagipput.

Taamaattumik neriuutigaara suli ukkatarissagipput meeqqat atuarfiata nukittorsarneqarnissaa. Meeqqat atuarfiat tassaasussaanngilaq angusarissaanngikkuni aningaasaliiffigineqarnikkut ikilisaaffigineqarnissaminik ernumajuaannartoq. Kaammattuinermik taallugu taamatut siunertaliineq qanga periuutsinut atorunnaareersunut sanillersuunneqarsinnaavoq.

KAIR pillugu

Allattoq: Sofia Geisler, Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni gruppea sinnerlugu

KAIR pillugu

Atsioqatigiinnissap Nuummiit Københavnimut nuunneqarneranut aallaqqaammut tunngavilersuutigineqartup imaa Kalaallit Airportsimiit allanngortinneqartoq Inuit Ataqatigiinniit maluginngitsoorsinnaanngilarput.

Nuummi Ilulissanilu mittarfissualiornissamut atatillugu Kalaallit Airportsip Munck Gruppenillu atsioqatigiinnerata naalagaaffeqatigiinnerup ilaani allami ingerlanneqartariaqalerneranut patsisaasimanngilaq pilersaarusiornermut angallannermullu tunngasut. Tamannalu tunngavilersuutigineqaqqaarmat Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni gruppeata aallaqqaammulli upperiuminaatsippaa, allagaqaateqarpugullumi 12. August 2019 tamanna qisuariarfigalutigu.

Tupigusuutigeqaarput ingerlatseqatigiiffik pisortanit tamakkiisumik pigineqartoq pissutaasuniit allaanerujussuarmik patsisilimmik imaqartumik nalunaaruteqarsinnaammat, naatsorsuutigalugulu tamanna Inatsisartunit inuiaqatigiinnillu apeqquserneqanngiivilluni upperineqassasoq akuerineqarlunilu.

Kalaallit Airportsip iliuuserissallugu toqqagaa tatigeqatigiinnerup annerulernissaanut aqqutissaasinnaanngilaq. Kalaallit Airportsip qinikkatullu sulisut akornanni siunissami suleqatigiinnissamut aallarnissaatitut torrallataanngilaq.

Kalaallit Airportsip eqqortoq nalunaarutigineraa qaqugukkut naatsorsuutigisinnaavarput? Kalaallit Airports taamatut ilisarisimaneqassalluni kissaatigaa? Tamanna ilimaginngilarput. Allaavik tassaasariaqarpoq demokratimik ataqqinninneq.

Taamaammat paaserusupparput nalunaaruteqaqqaarnermini iliuuserisassatut Kalaallit Airportsip toqqagaa Naalakkersuisut tunuliaqutserneraat? Aamma paaserusupparput Namminersorlutik Oqartussat tamakkiisumik pigisaata Kalaallit Airportsip qinikkatut sulisunut, inuiaqatigiinnullumi, attaveqarnerminut atatillugu periuseq maanna takutitani atortuaannassagaa naatsorsuutigissaneripput?

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Napparsimaveqarfik sipaarfiussanngilaq

Napparsimaveqarfik sipaarfiussanngilaq

Allattoq: Stine Egede, Peqqinnissamut Inatsisinullu oqaaseqatartoq

Napparsimaveqarfimmi sipaarniarnermut maannangaaq Naalakkersuisut oqariartornerat akuerineqarsinnaanngilaq.

Aningaasaqarnermut  Naalakkersuisup sipaartariaqarnermik oqariartuutaa Inuit Ataqatigiit isumaqatiginngilluinnarparput. Maqaasivarpullu Naalakkersuisunut tapersersortaasut qisuariannginnerat.

Ullumikkut napparsimavimmi sulisut, pinngitsoqaratik, annertuallaarujussuarnik akisussaaffeqartinneqarput. Artukkerlugit  sulisinneqarput. Paasineqarniarli sooq nunatsinni napparsimaveqarfinni sulisut sivikitsuaraannarmik nunatsinniikkusuttarnersut. Atugassarititaasut naammaginngilaat. Taamaattumik nunaqavissut  nukillaarsaannassanngikkutsigit ukiuni aggersuni ineriartortitsisariaqarpugut, eqqarsaatigilluagaanngitsunik aningaasanik piiaanerminngaanniit.

Nappaatit apereqqaaratik takkuttarput. Ajoraluartumillu ukiuni kingullerni, pingaartumik kræfti assorsuaq napparsimalissutaavoq. Kræftimillu napparsimasortavut amerlasuut Qallunaat Nunaanni ilaat sivisuumik katsorsarneqartariaqartarput.

Peqqinnissaqarfik sipaarniarfiginagu piorsaavigisariaqarpoq, atugassarititaasut aallaavigalugit. Kinguarsartuarutta kingusinnerusukkut aningaasartuutaalerumaartussat piorsaanermi annertunerulerumaarput.

Massakkut Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuut qimerlooraanni paasinarsilluinnarpoq kikkut ilaatigut eqqorneqalersut, tassalu napparsimasortavut. Ikiortariaqarluinnartut. Nammineq qinigarinngisaminnik napparsimalersut. Qanoq immitsinnut politikkeritut qiviarsinnaajuassaagut pisariaqartitsisut tunulliullugit mittarfissuarnik ataatikkorsuaq sanaartussagutta?