Namminiilivinnissap tungaanut demokraatiskiusumik ingerlatsineq

Siulittaasup Sulisitsisut aaqqissuussaannut Future Greenland-imut oqalugiaataa:

Namminiilivinnissap tungaanut demokraatiskiusumik ingerlatsineq

Ataqqinartut maani peqataasut tamassi isiginnaarutikkullu malinnaasusi,

Nuannaarutigaara Sulisitsisut nunatta aqunneqarneranut siunissatsinnullu ornitatsinnut tikkuusseqataanissaq pisussaaffittut isigalugu aaqqiissuussisarnerat ingerlammat. Siunissaq pillugu aaqqissuussat taamaattut inuiaqatigiittut pisariaqartippavut, pisariaqartippavut nukinnik pilersitsiffiusarmata.

Qulakkeertiguli aamma maani oqallisigisagut innuttaasunit paasineqarlutik oqalliseqataaffigineqarnissaat. Peqataatitsineq apeqqutini taamak pingaaruteqartigisuni avaqquneqarsinnaanngimmat.

Aallarniutigalugu oqaatigilara oqalugiaat manna nunap aqunneqarneranut innuttaasullu aqutseqataanerannut tunngammat. Ullumikkut naalakkersuisueriaatsimut aamma attuumassuteqarsinnaasoq. Tamat oqartussaaqataanerannummi apeqqutinik sammisaqartilluta ingerlaaseq ullumikkut atugarput oqallisiginngitsoorsinnaannginnatsigu.

Ukiut qulit matuma siorna, 2009-mi nunarput namminersulerpoq, innuttaasut amerlanerussuteqarluartut Namminersorneq taasinermikkut tunngavilermassuk. Taamanikkut taasinissaq silaannarmiit tigusaanngilaq, ukiorpassuarnimi inuiaqatigiinni oqallinnikkut tassunga killinneq angusaavoq. Oqallinneq timitaliivigineqartoq, ilaatigut Namminersornerup eqqunneqarnera ukiut qulit sioqqullugit aallartittumik namminersorneq pillugu ataatsimiitsitaliarsuarni marluusunit pilersitsinikkut. Ataatsimiitsitaliarsuit marluusut, siullermik kalaallit ataatsimiitsitaliarsuuata kingusinnersukkullu kalaallit danskillu ataatsimiitsitaliarsuaata, innuttaasut suliami oqalliseqataanissaat pingaartillugu ingerlatsivigisimavaat. Namminersornerullu tunngaviisa pingaarnerit ilaat, tassalu Kalaallit Nunaata siunissami namminiilivinnissaanut sulineq aamma tunngavilerneqarluni.

Ukiorpassuarni namminiilivinnissaq oqallissigaarput, oqallisigineranili piviusorsiortumik qanoq anguneqarnissaanik oqallinneq amigaatiginartoq oqaatigisariaqarpoq. Ukiummi qulit Namminersulernitsinniit ullumikkut sumut killippugut? Nammineernulernissatsinnut Namminersorneq pillugu inatsimmi periarfissagut atorluarpagut? Nammineernerulernissatsinnullu ataatsimoorfissarsiorpugut?

Apeqqutinik taamaatunik qaqitsivunga naamminiilivinnissamut aqqut tassaassanngimmat naalakkersuinikkut allaffissornikkullu kisimi suliarineqarsimasoq. Namminiilivinnissamilli anguniagaqarnerput tassaassaaq ataatsimoorluta ilusilersugassarput, inuiattut naleqartitavut inooriaatsitsinnilu toqqammavigisavut aallaavigalugit tunngavilerneqarsimasoq. Ataatsimoorullugu naammassisassarput – Ataatsimoorluta allorassaaqatigiiffissarput.

Innuttaasut peqataanissaat

Suliassatta pingaarnerpaat ilagaat innuttaasut nunap ineriartorneranut aqunneqarneranullu piginneqataasutut misigisimanissaat. Suliassaq tamatsinnut – inuttut ataasiakkaatut, inooqatigiittut aaqqiissuussaanikkullu pisussaaffiliisoq.  

Taamatut oqareerlunga nunatut oqallisigissallugu oqaasertalissallugu pisariaqartutut isigisara tassaavoq:

Tamat oqartussaaqataanerat inuiattut qanoq paasivarput? Tamallu oqartussaaqataanerat qanoq inuiattut atussavarput?

Nunarujussuarmi siassimalluta amerlasoorsuunata nunaqarpugut, taamaattumillu nunaqariuserput eqqarsaatigalugu aaqqissuusaanikkut tamat oqartussaaqataanerannik qulakkeerinnikkumalluta eqqartuiuartariaqarpugut.

Demokratiimik aqutseriuseqarnermi aamma nunatsinni pingaarnerpaajuarli, kinaluunniit nunamini naqisimaneqarani killiligaanngitsumik oqaaseqarsinnaanerata nukittut isigineqarluni tunngaviujuarnissaa. Assigiinngitsunik isumaqarnerput nukittut isigalugu, inuit toqqagassinneqartutut misigisimatinnagit, namminiussuseqarlutilli isummersinnaanerat eriagalugu ingerlasariaqarpugut.

Nunatsinni innuttaasutut ingerlaatsimut aqutsinermullu isummersinnaajuaannartariaqarpugut. Nunap innuttai toqqortikulullutik isussualullutillu inuusut tassaapput siooranermik qulangerneqarsimasut. Tamanna nunatsinni pisariaqartinngilarput, pisariaqartipparput assigiinngitsumik isumaqarnissatta inissaqartinneqarnera. Assigiinngissuserpummi nunatsinni aporfiginagu nukigaarput. Isummallu assigiinngitsut pikialaartissinnaanerisigut immitsinnullu naalaarsinnaassuseqarluta naaperiarsinnaassuseqarnerput tassaasussaavoq Namminiilivinnissatsinnut ingerlanermi alloriarfissat pingaarnerpaartaasa siullersaasalu ilaat.

Avaqqunneqarsinnaanngilarlu siusissukkut peqataatitsinerup aallartinneqarnissaa. Suliammi annertuut ataatsimoorfissatsinnik apeqqutinillu siunissatsinnut imallit piginneqataaffigalugit angussagutsigit, isumaqatigiinngissutigisinnaasagut paaseqatigiinnermik taarserlugit, immitsinnullu naaperiarsinnaanitsinnut periarfissagut annerpaaffianiitsittariaqarpagut.

Namminiilivinnissarmi tassaanngilaq politikikkut siulliuniuuffissaq. Namminiilivinnissamik anguniagaq tassaavoq ataatsimoornermik pilersitsivissaq. Isummersornermik tikilluaqqusiffissaq. Inuiaqatigiinni suleqataarusunnermik inissaqartitaanermillu misigiffissaq.

Namminersorneq namminiilivinnissap toqqavia

Ukiut qulit matuma siorna Namminersulernitsigut, ilaatigut nunatsinni akisussaaffinnik allanik tigusisussaanitsinnik siunnerfilersimanitta nalaani, aqutseriaaseq nukittooq ammasorlu aalajangiisarnernilu innuttaasut paasitsitsiniaavigineqareernerinik peqataatitsinermillu tunngaveqartinneqartut, pingaaruteqarluinnarput.

Nalunanngitsoq tassaavoq, Namminersornerulernitta ukiut foorunngortorsiornerani ukiunilu qulini Namminersornitsinni inuiattut, aningaasarsiornikkut inooqatigiinnikkullu nukittunerusumik ingerlassagutta, immitsinnut piumaffiginerusariaqarnerput.

Namminersorneq tikeqqikkakku peqquteqarpoq. Namminersornermi namminiilivinnissamut aqqutaavoq.

Namminersornerlu suleqatigiiffigigutsigu aatsaat namminiilivissaagut.

Inuiattullu oqallisigisariaqalerparput siunissaq qanoq ittoq ilusilersorumanerlutigu. Namminiilivinnissamik anguniagaqarnermi innuttaasunik peqataatitsineq tassanngaanniit aallaviligassaqqimmat.

Siullertut innuttaasut atugaat aallaavigalugit siunissarput oqallisigisariaqarparput. Nunap inuisalu massakkut inissisimanerat aallaavigalugu iliuuseqartariaqaratta. Imaanngimmat politikkerit kissaataat kisimik aallaaviussasut.

Aappaattut eqqumaffissaraarput namminiilivinnermut oqallinneq politikkerinit imaluunniit Tunngaviusumik inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiitisarsuup kisimi suliassaatut inississannginnissaa. Qulakkeeqqaartiguli innuttaasut peqataatinneqarlutillu akuutinneqarnissaat, aatsaat taamaaliorutta namminiivinnermut suliaq oqaasinnaajunnaassaaq. Peqataatitsinerlu aallartiffeqarluni.

Paatsuugassaanngilarmi; inuiaat kalaallit namminiilivinnissaat inuiaat namminneq sorsuutissarimmassuk. Inuiaammi nunartik sanarfisassaraat.

Politikkerituttaaq pisussaaffeqarpugut, inuit oqartussaaqaanerat pitsaanerpaaq anguniarlugu sulissalluta. Maligassiuisariaqarpugut suleqatigiillaqqinnerusariaqarlutalu.

Nunarsuarmioqataavugut, nunatsinni nunarsuarmilu pissutsit nikerartuartut akornanniilluta. Naleqartitagut avammut nalornisiginagit oqaatigisinnaasariaqarpagut, nikeriafissatta suleqatissattalu nalussanngimmassuk suna nunatsinni naleqartinneripput. Inuit oqartussaaqataanerannik qulakkeerinninneq sakkussatta tassani ilagaat. Taamaammallu nunatsinni innuttaasut, kattuffiit inuussutissarsiortullu inuiaqatigiinnut sunniuteqartunik aalajangigassanut akuutinneqarlutillu peqataatinneqarnissaat avaqqunneqarsinnaanngilaq.

Nunattali avataanuinnaq naleqartitatta nalornisiginnginnerat iluaqutissaraarput. Nunaqqatigiittumi assigiinngisitaaraluarluta ataatsimoorfigut tassaniissammata. Tassa inuiattut nakooqutissarput. Qanorlu aaliangeraluarutta tunngavissarput.

Naggasiineq

Qulequtaq assigiinngitsorpassuarnik ilusilerlugu sammineqarsinnaasoq oqalugiaatigisara eqikkarlugu oqaatigitinnagu; tunngavittut pingaarnerpaatut isigaara tamat oqartussaaqataanerata innuttaasunillu peqataatitsineq nukittuumik inississallugu apeqqummi uani pitsaasumik ingerlariaqqittoqassappat qitiulluinnartoq.

Namminiilivinnissamimmi anguniagaqarneq tunngaveqartariaqarpoq inuiannit.

Innuttaasut qanimut peqataatinnerisigut piginneqataatillugit.

Tungaanummi avaqqussinnaanngilarput, ullumikkut siunissamilu inuiaqatigiittut naleqartitavut, suut tunngavigalugit ingerlajumanerluta timitaliinnginnermi oqallisigissallugit ilusilersussallugillu.

Naleqartitavullu oqallisigissagutsigit innuttaasut avaqqunneqarsinnaanngillat – Demokratiskimik peqataatinnerisigut suliaq aallartitassaammat.

Sulinermilu assigiimmik naleqassuseq, ataqqeqatigiinneq nammaqatigiinnerlu tunngaviussariaqarput. Oqartussaqataaneq inuillu pisinnaatitaaffii qitiutillugit.

Politikkikkut pissaaneq, nukingerneq apeqqullu una pitsaaneruniuuffigiunnaarlugu suleqatigiissutigisassavut nunatsinni ujartoriaqalerpagut. Uagut naalakkersuinermik suliaqartugut suleqatigiinnerugutta innuttaasut atugaat kivitseqatigiissutiginissaannut nukissaqarnerussaagut. Uagummiuna innuttaasut kiffartuukkivut. Kissaataat piviusunngortitassagut. Siunissaannillu sangujoraarfiunngitsumik toqqissisimaffissaannik pilersitsivissagut.

Siunissarput uani pivarput. Aqqutaani pinngitsoorata unammilligassaqassaagut. Tamattali peqataasutut misigigutta unammillernartut qaangernissaanut alloriarneq siulleq tigussavarput.

Ikinngutitta ilaata Tuusip siunissaq pillugu oqaaserisimasai tulluartillugit naggasiutigiumavakka:

”Siunissaq siorasaarutaanngilaq – Siunissaq periarfissaavoq.”

Qujanaq.

Danskit isumaginninnermut ikiuukkumallutik neqeroorutaat qujarutsigu

Danskit isumaginninnermut ikiuukkumallutik neqeroorutaat qujarutsigu

Mimi Karlsen, Gruppep siulittaasua, Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni

Folketingip  isumaginninnermik susassaqarfimmut atatillugu ikiuinissamik neqeroorsimanerat Naalakkersuisut itigartippaat. Inuit Ataqatigiinniit tamanna assut uggoraarput. Neqeroorulli suli atuuttoq, danskit partiivisa qassiiusut erseqqissaatigimmassuk Inuit Ataqatigiinniit qujarullugu Naalakkersuisunut tigoqqujumavarput. Akueriniartigu ikiuukkusunneq.

Naalakkersuisut angallanermut tunngasunik suliaqarnerminni danskit naalakkersuisuinit ikiorneqarnissartik qujarullugu atorpaat, taamaammat eqqumiiginarpoq sooq inunnik ikiuinermi danskit neqeroornerat Naalakkersuisut itigartinneraat.

Inunnik isumaginninnermik akisussaaffik tamakkiisumik nammineq akisussaffigalugu nalunngilarput. Nalunngilarpulli nassuerutigalugulu inunnik isumaginninnermi ikiugassat, sullitassat amerlangaarmata kisimiilluta angummassinnaanata.  Nunatsinni inuit ikiorasuagassagut amerlapput, taakkulu ukiunik arlalinnik utaqqisiinnarsinnaanngilagut.

Taamaammat Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut danskit ikiuukkumanerat qujarutissagipput. Uagut Nammineq aalajangersinnaavarput ikiuukkusuttut sumi qanorlu ikiuutissanersut aalajangissallugu. Uagullu isumaqarpugut meeqqat siusissukut iliuuseqarfiginissaanni, meeqqat atornerlunneqarsimasut ikiorasuarneqarnissaanni danskillu suleqatigiisinnaalluta. Aammattaaq inuit nalaataqarnerluttarsimasut ikioqatigiiffissaannik pilersitsinermi ikioqatigiissinnaavugut.

Taamaammmat naalakkersuisut peqquagut danskit naalakkersuisuisa ikiuukkumaneri akuereqqullugit taakkulu peqatigalugit suleqatigiissutigisinnaasatsinnik ujartueqqullugit.

Inuit ikiugassat apeqqutaatinnavianngilaat ikiuigasuarneq suminngaaneernersoq, ikiorneqarnertilli qujarutissaqaat.

Mimi Karlsen, gruppep siulittaasua

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni

Nuugaatsiarmiut Illorsuarmiullu neriorsorneqarsimanerat piviusunngortinneqarli

Nuugaatsiarmiut Illorsuarmiullu neriorsorneqarsimanerat piviusunngortinneqarli

Ulloq 17. juni 2017 Nuugaatsiap Illorsuillu ullumikkut inoqannginnerannik kinguneqartup, pisimasoq inuiaqatigiinnut misigissutsitigut eqqorneqaataasimaqisoq ulloq manna tikillugu suli qaangeqqajarneqanngilaq.

Tassaarsuup kingunerisaanik nunaqarfinni pineqartuni inoqutigiit eqqugaasut amerlanerpaat ullumikkut Uummannamut nuutsinneqarsimapput.

Ullormiit ullormut nunaqarfigisamit nuutsinneqarneq tassaarsuartoqarnerani inoqutigiinnut eqqugaasunut imaannaanngitsorujussuusoq Inuit Ataqatigiit paasilluarpaat. Taamaattumik tassaarsuartoqarnerani inoqutigiit eqqugaasut naapertuilluarnerpaamik ikiorserneqartariaqartut Inuit Ataqatigiit isumaqarput. 

Tassaarsuartoqarnerani inoqutigiit eqqugaasimasut inissikkallarneqarnerisa nalaani inissavimminnut nuunnissamik tungaanut najugarigallakkamut akilersuisannginnissamik Naalakkersuisut neriorsuilussinnarsimanerat Inuit Ataqatigiit akuerisinnaanngilaat.

Tassaarsuartoqarnerani inoqutigiit eqqugaasimasut ullumikkut inuuniarnermikkut ilungersuuteqarnerat Inuit Ataqatigiit paasilluarsinnaavaat. Tassaarsuartoqarnerani inoqutigiit eqqugaasimasut Naalakkersuisunit sumiginnagaasutut inissisimanerat Inuit Ataqatigiit akuerinngilaat, imaannaanngitsutullu tigullugu.

Taamaattumik Naalakkersuisut Nuugaatsiarmiunut Illorsuarmiunullu neriorsuutigisimasatik piviusunngortittariaqaraat Inuit Ataqatigiit oqariartuuteqarput.

Naalakkersuisut tamaanna pillugu erseqqinnerusumik nassuiaaqquagut.

Aqqa Samuelsen, isumaginninnermut meeqqallu pillugit oqaaseqartartoq

Kalaallit suliffeqartinnissaannut 2 mio. koruunit qulakkeerneqarput

Kalaallit suliffeqartinnissaannut 2 mio. koruunit qulakkeerneqarput

Folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz Larsen qanittukkut Suliffissaqartitsinermut ministerimit Troels Lund Poulsenimit allagarsivoq, allakkamilu nalunaarutigineqarpoq satspuljenut partiinit, (tassa inuiaqatigiinni ikiuutinik pissarsisartut atugaannut pitsanngorsaatissatut ukiumoortumik aningaasaliisarnernit), Aajap kissaataatut kalaallit Danmarkimiittut amerlanerit suliffeqalernissannut suliniutinut 2 mio. koruunit immikkoortinneqartut. 

Martsip qiteqquttoq Inuit Ataqatigiinniit Folketingimi ilaasortamit Aaja Chemnitz Larsenimit sulissutigineqartumik kalaallinut Danmarkimiittunut suliffissaqartitsinermut tunngasumik Christiansborgip ataatsimiittarfianni tusarniaasitsisoqarpoq. Tusarniaasitsineq partiillu tassunga tunngasumik suliniutiginnittuarnera maanna kinguneqarpoq, tassami kommunenit aallaaveqartussatut kalaallit amerlanerit suliffissaqartinniarnissaannut suliniutinut danskit naalakkersuisuinit 2 mio. koruunit immikkoortinneqarput. Millionillu taakkua atorlugit pisap iluani annertunerusumik suliniarnissaq toqqammavilerneqarpoq: 

”Inuit atugaat pillugit politikkera iluarsartuuteqqissimavara, maannalu kalaallit amerlanerit sulilersinnissaannut ukkassilissaanga. Tassa pineqartut tassaapput inuit ukiorpassuarni sulisimasut, Danmarkimili suliffittaarnissaminnut ajornakusoortitsisut. Inuit taakkua alloriartikkutsigit, taava kalaallit ineqartut, suliffeqartut Danmarkimilu pitsaasumik inuuneqartut amerlisassavagut. Tamanna aqqutissaasoraara, maannalu satspuljenut partiinit tapersersorneqarpoq”, Inuit Ataqatigiit folketingimi ilaasortaatitaat oqarpoq.

Aningaasat 2 millionit oqareernitsitut kommuneniit aallaaveqassapput. Kalaallit amerlanerusut suliffittaartinnissaat anguniarlugu suliffissaqartitsiniarnissamut atorneqarnissaat isumaavoq. Kalaallit Nunaannilu piginnaasat pigilersimasat danskit suliffeqarfiini atorneqarsinnaanngortinnissaat pineqarpoq.

”Kalaalerpassuit Danmarkimi sumi tamani naapissimasama suliffeqarnissaq inuiaqatigiinnullu pilersueqataanissaq pingaartippaat. Suliniutissaq manna nutaaq aqqutigalugu tamanna piviusunngorsinnaanngormat nuannaarutigaara,” Aaja Chemnitz Larsen naggasiivoq.

Meeqqat qimagutsinneqaratik kannguttaatsuliortuusut Tasiilamiit qimagutinneqassapput

Meeqqat qimagutsinneqaratik kannguttaatsuliortuusut Tasiilamiit qimagutinneqassapput

Tasiilami pissutsit pillugit DR-ip TV-kkut piviusulersaarutaa ”Byen hvor børn forsvinder” aallaavigalugu sooq Kalaallit Nunaanni inuit atugaasigut iliuuseqartoqannginnerunersoq pillugu oqallinneq aallarteqqippoq. Unammilligassat ukiorpassuarni piusimapput ilisimalluarpagullu. Folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz Larsen qanittukkut tamannarpiaq pillugu suaaruteqarsimavoq, kinguneqanngitsumilli.

Ima oqarpoq: ” Taamak annertutigisumik anniaateqarneq isigalugu ajoqaaq, iliuuseqarfigerusunnaqaarlu. Uanga taamatut misigisimavunga. Kommunip Naalakkersuisut peqatigalugit suliniutissarpassui pisariaqartinneqarput, uangalu Folketingimiit ikiuukkusuppunga. Søren Espersenip (DF) iliuuseqartoqartariaqarneranik oqariartuutaa isumaqatigaara, kisiannili meeqqat pinngitsaalisamik qimagutinneqarnissaannik oqariartornera isumaqatiginngilluinnarpara. Akerlianilli kannguttaatsuliortuusut najugaqarfinnit minnerniit, soorlu Tasiilamiit qimagutitinneqartariaqarput”.

Ukiormanna februaarimi folketingimi ilaasortaq Tasiilameereerluni kinguaassiutitigut kannguttaatsuliornerit amerlalluinnarnerannik paasisaqarluni tupaallassimaqaaq. Aaja Tasiilami ilaqutaqarpoq, ukiullu kingulliit qulit ingerlaneranni Tasiilamiittarsimavoq meeqqanullu atugarliortunut pitsanngorsaatit takusinnaasarsimallugit, taamaattorli arriippallaamik pipput kommunelu kivitsinissaminut kisimiippallaaqaaq. Ineriartornerup ilorraap tungaanut saatinnissaanut nukiit amerlanerusut pisariaqartinneqarput.

”Immikkut iliuuseqartoqarnissaa Tasiilami pisariaqartinneqarpoq, akisussaaffimmillu tiguseqataarusuppunga. Tasiilami kajumissutsimik aallaaveqartumik tunniussassaqartoqarlunilu pikkorissunik sulisoqarpoq, taakkualu peqatigalutigit ataatsimut iliuuseqarnissarput pisariaqartoq isumaqarpunga. Eqqorneqartut inatsisitigut inissisimaffiisa nukittorsarneqarnissaannut, taamatullu kannguttaatsuliortut nigortinneqarnissaannut inatsisip periarfissiinissaanut tunngasutigut misissuerusuppunga. Ajornartorsiut Tasiilamiinnaq piunngilaq, ataatsimulli isigalugu sumiiffinni inukitsuni kannguttaatsuliortup aqqusinerni naaperiataarsinnaanera kannguttaatsuliorfigitissimasumut eqquisuusarluni.” Aaja Chemnitz Larsen meeqqanut kinguaassiutitigut kannguttaatsuliortunut sivisunernik sakkortunernilli pineqaatissiisalernissamik siornatigut inassuteqarsimasoq naggasiivoq.

Aaja meeqqanut inuusuttunullu inuuniarnermikkut ajornartorsiortunut atugassatut 10 mio. koruuninik Folketingimi qulakkeerinnissimavoq taamatullu Tasiilami Politiini Pinerlunnaveersaartitsisussamik sulisumik ataatsimik atorfinitsitsisoqarnissaanik qulakkeerinnissimalluni.

Aaja martsip 13.-iani oqallisissiamik saqqummiivoq, tassanilu Tasiilap inuit atugaasigut ikiortariaqavissutut inissinnissaanik inassuteqarsimavoq, aaqqiissutissatullu tigussaasutut arfinilinnik siunnersuuteqarluni, ilaatigut inatsisinik atuutsitsinerup iluani Tasiilatut sakkortuunik pisoqarfiusartunut immikkut aningaasaliisoqarnissaanik siunnersuuteqarluni. Tamanna pillugu inatsisinik atuutsitsinermut ministeri oqaloqatigisimavaa, taannalu ikiuukkusussuseqarpoq. Taamanikkulli qisuariartoqanngilaq, tamannalu eqqarsarnartoqartippaa.

Folketingimut ilaasortaq, Aaja Chemnitz Larsen

Naak Atuartitaanikkut Ilinniartitaanikkullu aaqqissuusseqqinneq

Naak Atuartitaanikkut Ilinniartitaanikkullu aaqqissuusseqqinneq

Siornali Naalakkersuisooqatigiit pilermata tusagarput pissangagisimavarput, tassalu:

Atuartitaanikkut Ilinniartitaanikkullu aaqqissuusseqqinneq suliarineqassaaq.

Suliamut tassunga peqataatinneqarnissarput assut qilanaarisimavarput. Tusagassiutikkut pisussat ilaat allanngortussaq tusarparput 12.-klasseqalissasoq.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Ilinniartitaanermut ilageeqarnermut kultureqarnermullu ataatsimiitsitaliamut ilaasortaasugut marluuvugut, Mimi Karlsen, Sofia Geislerilu.

Siornali inatsisartuni ilinniartitaanermut tunngasunik siunnersuuteqartarpugut, taakkulu Atuartitaanikkut Ilinniartitaanikkullu aaqqissuusseqqinnissamut utaqqisinneqartarput.

Ukioq naallugu Inuit Ataqatigiit, Ilinniartitaanermut Kultureqarnermullu ilaasortaasugut Naalakkersuisuniit ilisimatinneqarnissarput minnerunngitsumillu peqataatinneqarnissarput utaqqivarput. Allat oqaloqatigisagut aamma akuutinneqarnissaminnut utaqqipput.

Kiisami ulloq 26. April Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoq naapipparput. Tusagarpullu tupannaqaaq. Atuartitaanikkut Ilinniartitaanikkullu aaqqissuusseqqinneq suliarineqanngilaq. Suliarineqarporooq: Ilinniartitaanerup aaqqissuussaanera eqaatsoq ataqatigiittoq, nalilersuineq ineriartortitsinermillu suliniut- oqallisissaq.

Tusagaq quersaarnaqaaq. Meeqqat atuarfiani pitsanngorsaanissamut qilanaaqaluta, ilinniartitaanerup pitsanngorsarnissaanut qilanaarluta, sunaaffa oqallisissiamik sanasoqartoq.

Inuiaqatigiinnut oqariartuut Atuartitaanikkut Ilinniartitaanikkullu aaqqissuusseqqinneq suliarineqassasoq. Nikingasoornaqaaq suliaq allarluinnaasoq tusarlugu.

Naalakkersuisut suliassamik saqqummereerlutik taamma allannguisimanerat queernaqaaq pakatsinarlunilu. Asuli ilinniartitaanermik suliaqarusuttunut utaqqilussinnarsivoq, soqutigittaallunilu.

Meeqqat atuarfianni pitsanngorsaatinik suliaqarusuppugut, inuusuttatta pitsaasumik ilinniagaqarnissaannik suliaqarusuppugut.

Naalakkersuisut maanna nassuiaaqquagut.

Mimi Karlsen & Sofia Geisler

Inuiaqatigiinni imigassartoriaaseq ammasumik eqqartuiffigineqarli

Inuiaqatigiinni imigassartoriaaseq ammasumik eqqartuiffigineqarli

Sapaatip akunnera 18 imigassartorfiunngitsoq nalliussineqartarnera nuannaarutigaarput, tassuunakkut innuttaasut tamarmik ataatsimoorfigisinnaasaannik periarfissaqarnerat inuunerissuunissamut tunngatillugu periarfissaqartinneqarmata.

Kalaallit Nunaanni imigassamik atuineq milliartorpoq. Imigassamik atuinerup imigassap aalakoornartutallip inuup ataatsip liiterimik ataatsimik 2018-imi appariarsimaneranik kinguneqarpoq. Taamaattorli imigassartorpallaarnerup isumaginnittoqarfiit Peqqinnissaqarfillu maanna pisariaqanngikkaluamik artukkerpai.

Imigassaq aqqutigalugu meeqqanik sumiginnaanerit, kinguaassiutititigut atornerluinerit, imminornerit imminoriarnerillu, ilaqutariit avissaartuunnerat allarpassuillu inuunerluutaasinnaasut pilersarput.

Imigassaq aqqutigalugu meeqqanik sumiginnaanerit, kinguaassiutitigut atornerluinerit, imminoriarnerillu minnerpaaffilerneqarnissaat nungutivinnissaallu anguniarlugu inuiaqatigiittut isummertariaqarpugut, imigassartoriaaserlu eqqarsaatigalugu ammasumik eqqartueqatigiittariaqarluta.

Taassuma saniatigut maani nunatsinni ajoraluartumik annertuumik aalakoorniutigalugu imertariaaseqarpugut. Taamatut imertariaaseq inuup peqqissusaanut ulorianarpoq. Kisianni aamma ilaqutaasut aalakoorniutigalugu imertariaatsimit pingaartumik eqqugaasarput. Qujanartumillu ilaqarpugut imigassartortarneq pillugu katsorsarneqarnermikkut ingerlaqqittartunik.  

Inuit Ataqatigiit qularinngilluinnarparput inuiattut unammilligassatta aaqqiiviginissaannik anersaaqarluta tamatta sulerusussuseqartugut. Sineriassuatsinni isummagut assigiinngisitaartut ajugaaniutigalugit uniinnarata, immitsinnut tusarnaarsinnaassuseqarluta unammilligassatta aaqqiiviginissaannut ujartueqatigiinniarta. Aamma imigassartoriaatsitta uatsinnut unammilliisup aaqqiviginissaanut.

Pinaveersaartitsineq, siusissukkut iliuuseqarneq suliassaqarfiillu akimorlugit sulisinnaassuseqarneq imigassartoriaatsitta ullumerniit pitsaanerulernissaanut aaqqiissutissatta ilagaat.

Pinaveersaartitsinermi kulturilerineq timersornerlu avaqqussinnaanngivissorpagut, timikkut anersaakkullu nukimmik inuunerissaarnermut aqqutissiuusseqataasartut pingaarnerit ilagimmatigit. Peqqinnerusumik inuuneqarnissamik ujartuineq anguniagaqarnerlu tamatsinniittariaqarpoq. Isumassortariaqartunilli aamma ilaqartilluta inuunermut peqqinnerusumut appakaannissamut ikorfartuinissarput pisariaqarluinnarpoq. Taamaammat siusissukkut iliuuseqarsinnaanermut nukittorsaajuartariaqarpugut taamaaliussaguttalu pisortani suliassaqarfiit akimorlugit, inuussutissarsiortunik susassaqartunillu allanik suleqateqarluni sulineq maannamiit pitsaanerusumik ingerlasariaqarpoq.

Imigassamut inatsisip inuiaqatigiinnut pingaaruteqarluinnartup piffissap sivikitsup ingerlanerani allanngortinniarneqapallannera arlalitsigut isumaqataaffiginngilarput. Tassami imigassmik atuinerup 2017-imiit 2018-imut appariaateqarsimanera eqqarsaatigissagaanni appariarsimaneq sumik pissuteqarnersoq qularnaaqqaarnagu allannguiniapallaanneq pissusissamisoorsorinngilarput, tassami imigassamik atuinermi inatsisip qanoq inuiaqatigiinnut kinguneqarnera qulaajarluarsimasariaqaraluartoq isumaqaratta – pitsaaqutit aammalu pitsaanngequtit ataatsimut nalilersinermi isummerfigineqarsimasariaqaraluarmata.

Uge 18-imut suliniutit annertusartuarnissaat pingaaruteqarpoq. Aamma ukioq kaajallallugulu pinaveersaartsitineq ingerlaannarnissaa tamatta qulakkeertariaqarparput. Kiisalu katsorsartinnissamut periarfissat annertusartuarneqartariaqarput.

Aqqa Samuelsen, Isumaginninneq meeqqallu pillugit oqaaseqartartoq

Mikivsuk Thomassen, Inatsisartunut ilaasortaq

Upernaviup eqqaani qilalugartassat

Upernaviup eqqaani qilalugartassat

Avannaani qilalukkanut qernertanut pisassiisoqarnissaanut aalisartut piniartullu peqatigiiffiisa oqariartuutaanut tapersiivunga.

Ukiuni kingullerni pisassat taama ikitsigitillugit piniartunut tamanut naammanngerujussuarput. Upernavimmi Upernaviullu qanigisaani ukiukkut sikussaapajaarnerata kingunerisaanik qilalukkat qernertat nungunneqartalernikuupput. Naajaani, Innaarsunni, Tasiusami Nutaarmiunilu ukiukkut sikuusarami ukiuni kingullerni qilalukkanik qernertanik nunguussaasalernikuupput avammut anillaffissaqartannginnamik, sikuusaramik.

Naalakkersuisut kaammattorumavagut atuisut ilisimasaat aallaavigalugit qilalukkanik nalunaarsuinissaq Pinngortitaleriffimmut aningaasaliinerunikkut peqqullugu. Silap pissusaata allanngoiartorneratami uumasoqatigiit ingerlaaffiissa allanngorneranik kinguneqartoq ilisimasaqarfiginerusariaqarparput. Naapertuuttumillu pisassiisarnissamut siunissamut attanneqarsinnaasumut tunngaviusariaqarluni.

Neqissaqartariaqarpugut. Nalliuttorsiornerni qangarsuarli atugarivagut. Maannakkut nunguussaasaleratta pisassaqarneq ajorpugut.

Mattaat nikkullu nalliuttorsiornerni atorluarneqartartut oqaluttuaannanngussanngippata pisariaqarpoq arlaatigut iliuuseqarnissaq.

Avannaata Kommuniani Kommunalbestyrelsemi nunaqarfinnilu aqutsisuni ilaasortaq: Regine Bidstrup, mobil 58 39 90

Folketingemut qinersinissamut piareersimavugut

Folketingemut qinersinissamut piareersimavugut

Inuit Ataqatigiit Folketingimi sulinerput nangissallugu piareersimavugut. Suleqatigiinneq anersaaralugu Nunarput inuilu sinnerlugit sulinissamut piareersimavugut.

Qinigaaffik 2015-2019 angusaqarluarsimaqaagut. Kiffaanngissuseqarluta, danskit partiivinut pituttorsimanata, nunatsinnulli iluaqutaanerpaaq anguniarlugu toqqammivigalugulu sulisimalluta.

Angusagut suli pitsaanerulersikkusullugit kiffartuusseqqinnissatsinnut sulissaagut.

Qinigassanngortitagut misilittagartuut inuusuttullu sassartippagut. Arnat angutillu amerlaqatigiit sassarput. Piginnaasat tunuliaquttallu assigiinngisitaartut, tamanik inissaqartitsinitsinnik takussutissiisut. Assigiinngisitaarnerput nukigigatsigu sulinitsinnilu toqqammavigigatsigu.

Sassartitatta ukuupput:

Aaja Chemnitz Larsen, Sofia Geisler, Aqqalukkuluk Fontain & Anders Jensen.

Qilanaarpugut qineqqusaarnissamut – Piareersimavugut Nunarput inuilu pillugit Folketingimi

Sulinissamut.

Múte Bourup Egede, siulitaasoq

Inuiaat assigiinngisitaarnerat nukittoqutaavoq

Allattoq: Inuit Ataqatigiit siulittaasuat, Múte Bourup Egede

Inuiaat assigiinngisitaarnerat nukittoqutaavoq

Inuit Ataqatigiinni siulittaasutut ulluni kingullerni naalakkersuinikkut isummersortut malinnaaffigaakka. Inuiaqatigiittut inunnik tamanik inissaqartitsinissarput inooqateqarsinnaanerpullu nukiusoq isummersortuni amigaatigaara.

Inuiaat nunaminni assigiinngisitaarlutillu suleqatigiinnissamik anersaaqartut pilersittariaqarpagut. Inuiattut toqqammavissaraarput ataatsimoorneq. Nunatsinni inuit qanoq isikkoqarnerat, qanoq suiaassuseqarnerat aamma qanoq oqaaseqarnerat sumilu inunngorsimanerat avissaartuussutaasariaqanngillat.

Inuiattut kulturitta inuiattullu oqaatsivut immikkuullarissut nukittorsartuassavagut, eriagissavagullu. Inuiattut nukittorsarsinnaanngilagut inoqativut peqatiginngikkutsigit. Assigiinngissuseq nukigalugu assigiinngitsunik piginnaaneqarluta angusaqarnissamut nukissavut annertusassavagut. Tamatta immitsinut pisariaqartippugut.

Inuit Ataqatigiit Folketingimut qinersinissamut piareeqqavugut, aamma anersaakkut inooqatigiinnikkullu isiginneriaatsikkut nukissaqarpugut. Kalaallisut, danskisut allatulluunniit oqaaseqarneq inissaqartillugu inuit suleqatigissavagut. Nunatsinni tamatta atorfissaqartinneqarpugut – Nunatsinni inuit ataatsimoortitsigit.

Akisussaaqatigiippugut

Akisussaaqatigiippugut

All. Sofia Geisler, Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni

Kisitsisit naqissusiisut paatsoorneqarsinnaanngitsut uppernarsaapput Naalakkersuisoqarfinni taakkulu ataanni susassaqarfinni aalajaatsumik sulisoqarniarneq anguniassallugu aqqut suli takkajaajusoq. 

Qaffasissumik ilinniagaqarsimasut akademikerit agguaqatigiissillugu ukiut 2,6 kiisalu akademikeriunngitsut agguaqatigiissillugu ukiut 3,1 Namminersorlutik Oqartussani sulisorineqartarnerat sivisoorsuartut taaneqarsinnaanngilaq.

Nunami maani innuttaasugut 56.000-it missaanniippugut. Taamaakkaluartoq akileraartartuusugut ukiut tamaasa akilersueqataavugut millionilikkaanik pisattat nassiussuunneqarnerinut atukkanut. 2018-i tikillugu ukiuni tallimani katillugu atorneqarput 4.288.000 kroner, ukiorlu taanna aamma atorneqarput koruunit millionit tikingajallugit atorfinikkiartorluni soraarnermullu atatillugu angalanernut.  
(Takuuk §37 naapertorlugu apeqqut: https://ina.gl/documents/para3637/2019/svar/153_2019_personaleomsaetning_SOGEI_akissut.pdf )

Aningaasarparujussuit, inuiaqatigiit aningaasaateqarnerulernerannik malitseqanngitsut, allani atorneqarsinnaagaluartut. Sipaarneqarlutilluunniit.

Apeqqutiginngitsoorneqarsinnaanngitsoq tassaavoq sulisut taama taarseraatsiginerannut suna pissutaanersoq, aammalu sulisorisat suminngaaneeraluarpataluunniit sulisussarsiarinissaannut, sulisoriinnarnissaannut piginnaanngorsarnissaannullu Naalakkersuisoqarfiit naammattumik iliuuseqarnersut. Naalakkersuisoqarfiit suliassaqarput malitseqartittariaqakkamik.

Allaffissornerujussuaq

Apeqqut alla tassaavoq allaffissornissaarsuarmik aalajangersaanernillu immitsinnut ipitikkiartunnginnersugut.

Meeqqat atuarfiisa aqunneqarnerat kommunenut suliassanngorteriarlugu Naalakkersuisoqarfiup susassaqartup ataani pilersipparput Ilinniagaqarnermut Aqutsisoqarfik.

Isumaginninnermut tunngasut isumagineqarnerat annerpaat kommunenut suliassanngorteriarlugu Naalakkersuisoqarfiup ataani pilersipparput Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik. Peqqinnissamut Naalakkersuisoqarfiup ataaniippoq Peqqinnissamut Pitsaaliuinermullu Aqutsisoqarfik.

Kommunenut isumagisassanngortitseriarluta pinerit tamaasa suliassaqarfik pillugu Naalakkersuisoqarfiup ataani Aqutsisoqarfimmik pilersitsisarnissaq siunertaraarput aamma siunertaraarput Naalakkersuisoqarfik tamarmik Aqutsisoqarfeqassasut?

Illuatungaani nalunngisarput nunatsinneersut avataaneersullu suliffeqarfiik Namminersorlutik Oqartussanut saaffiginninniarnerminni aporfigisartagaat ikittuunngitsut suleriarnissamik kingaallassaasutut misigineqartuartut. Taamatut inissisimalersimanitsinnut Inatsisartut aamma Naalakkersuisut akisussaaqatigiipput. Taamaattumik Inatsisartut Naalakkersuisullu aamma akisussaaqatigiipput Namminersorlutik Oqartussani sulisut paarlakaannerujussuisa malitsigisaannik aningaasarpassuit atorneqartarnerat allanngortissallugu aqqutissanik nassaaqatigiinniarnissaminnut.

Inigisanut aserfallatsaaliuineq aallunneqarli

Inigisanut aserfallatsaaliuineq aallunneqarli

Ulluni makkunani eqqartorneqarpoq inatsisartut inissaat 25’usut sanaartorneqassasut. Uagut Inuusuttut Ataqatigiininngaaniit tamanna piffissaasorinngikkallarparput. Politikkerertagut taama sulinerat unittariaqalerpoq. Ullumikkut imminuinnaq sullinnerat tamaanga killittariaqartoq isumaqarpugut. 


Ukiorpassuarnimi tusarsaajuarpoq ilinniartut ineqarfii aserfallaqqarujussuartut aamma ilinniartut inissaanik amigaateqarnerujussuaq. Tamakkua pingaarnertut suliarineqartussat ullumikkut soqutiginngitsuusaarneqarnerat kinguartitseqattaarnerlu akuersaarneqarsinnaangilaq. Isiginngitsuusaarnerat tusaangitsuusaaginnarneqarnerallu naammaleqaaq.

Pisortat oqaariartuutaat tusarsaajuaannarpoq, ilinniagaqartut amerlanerusariaqartut. Ilinniaqqusillutik suaartartuarput inissaqartitsinatik. Ilinniartut amerlisassagutsigit, toqqissisimanartumik inissaqartittariaqarpagut.

Massakkut ilinniartut inaat tuaviorussamik tikisitanik sanaartorneqarnikut ukiut tallimaangitsuniluuniit oqoqarlutik aserfallatsarujussuareerlutik pipput. Taamatut ingerlatsisoqaanassappat siunissami ungasinnerusumi Nunatsinnut akisoorujussuanngussaaq.

Taamaammat tamakkua siunissami qanittumi aaqiivigineqartariaqarput. Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu illoqarfinni/nunaqarfinni ilinniartoqarfiusuni, ilinniartut inaat misissoqqissaarneqartariaqalerput, iluamillu Nunatsinnut tulluusakkamik inissannik sanaartortoqartariaqarluni.

Ilinnialeraluartullu inissaarullutik ukiumut qassit uniinartarpat, pisortaniillu iliuuseqarfiginiarneqarnani. Taamaammat Inuusuttut Ataqatigiiniik tulluarsorinngilarput ullumikkut politikkerit inissaanik 25’viusunik sanaartortoqassappat.

Siunissarmi ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu Nunatta siunissaai inuiaqatigut salliullugit sulisariaqarpugut. 

Inussiarnersumik inuusuttut ataqatigiit sinnerlugit

Niviaaluk Lund

53 08 04

Inuit ernumanermik isummakkullu nanertisimanermik eqqugaasartut isumassorneqarnerat ersarinnerusariaqarpoq

Inuit ernumanermik isummakkullu nanertisimanermik eqqugaasartut isumassorneqarnerat ersarinnerusariaqarpoq

Inatsisartut 2019-imi upernaakkut ataatsimiinneranni §33 naapertorlugu aaliangiiffigisassatut siunnersuut immikkoortoq 112 oqaluuserineqassaaq. Maangamullu Naalakkersuisut inuit ernumanermik isummakkullu nanertisimanermik eqqugaasartut pillugit isumassorluarneqarnissaat qulakkeerniarlugu iliuusissatut pilersaarusiortoqarnissaa itigartitsissutigineqassasoq inassutigaat.

Nammineerlunga siunnersuuteqartutut aammalu inunnut ernumanermik isummakkullu nanertisimanermik eqqugaasartut atugarisaannik pitsanngorsaaqataarusuttutut Naalakkersuisut siunnersuummut itigartitsiniarlutik inassuteqarnerat paasisinnaanngilluinnarpara. Naalakkersuisut itigartitsiniarnerminnut tunngavilersuutigaat inuit ernumanermik isummakkullu nanertisimanermik eqqugaasartut sullinneqarnerat Peqqissaavinni nunap immikkoortuini nakorsamit katsorsarneqarnissamut innersuunneqartarnerat pioreermat, suliniutillu isumaginninnerup peqqinnissaqarfiullu iluani suliniutit aallartinneqareersut tunngavilersuutigalugit.

MIO-p ernumanermik isummakkullu nanertisimanermik eqqugaasartut pillugit ilisimasanik peqartoqannginnera, sullissinerullu ersernerlunnera pillugu ernumanartoqartitsinera Inuit Ataqatigiit paasilluarsinnaavaat. Taamaattumik Naalakkersuisut inuit ernumanermik isummakkullu nanertisimanermik eqqugaasartut pillugit annertusisamik iliuuseqarniannginnerat akuerineqarsinnaanngilaq.

Inuit ernumanermik isummakkullu nanertisimanermik eqqugaajuartillugit ajornartorsiutip annertusiartorsinnaanera iliuuseqarfigisariaqarpoq, pingaartumik meeqqat sumiginnarneqartartut kinguaassiutitigullu kannguttaatsuliorfigineqartartut amerligaluttuinnartut kingunerlutsitsisinnaanerat eqqarsaatigalugu.

Inuit ernumanermik isummakkullu nanertisimanermik eqqugaasartut sullinneqarnerisa pitsanngorsartuarnissaannut Inuit Ataqatigiit sulissuteqartuassapput, siunissami inuit ernumanermik isummakkullu nanertisimanermik eqqugaasartut ullumikkornit pitsaanerusumik atugaqalernissaat qulakkeerniarlugu.

Aqqa Samuelsen Isumaginninnermut meeqqallu pillugit oqaaseqartartoq

Mobil: 523703

Tamat oqartussaaqataanerata innarlerneqarnera akuerineqarsinnaanngilaq

Tamat oqartussaaqataanerata innarlerneqarnera akuerineqarsinnaanngilaq

Sisimiuni Inuit Ataqatigiit tamat oqartussaaqataanerata innarlerneqarnera akuerisinnaanngilaat.

Inatsisartut qaqugukkulluuniit Naalakkersuisunut tatiginninnginnermik taasititsisinnaapput. Inatsisartullu taakkuupput taasinermikkut isumaqataanerlutik isumaqataanginnerllutilluuniit ersersitsisussat. Siulittaasup kisimiilluni tamanna aaliangigassarinngilaa.

28. marts 2019 imm. 28 eqqartorneqarnerani  Aqqaluaq B. Egede suli oqaluttoq TV-kut aallakaatitsineq uniinnaavilluni uneriataarpoq. Siulittaasoq unikallarnermilluuniit oqaaseqanngilaq. Saqummeqqinnermi oqaluuserisaq nanginneqassasoq siulittaasup oqaatigaa.

Oqaluuserisaq nanginneqarpat, kingulliulluni oqaluttarfimmiittoq ,uani Aqqaluaq B. Egede , qaqisussaavoq, apeqqarersaarfitinnissaami tullinnguummat.

Periarfissamik taassuminnga arsaarneqarpoq, maleruagassat malinneqangillat.

Inatsisartut siulittaasuat taannassaaq ,Inatsisartunut tamanut pitsaasumik sulisussaq.

Agathe Fontain

Sisimiuni Inuit Ataqatigiit siulittaasoq

Mobil: 48 45 31

Aasiaat ernisarfiunissaa qulakkeerneqarli

Allattoq: Aqqa Samuelsen, Isumaginninnermut meeqqallu pillugit oqaaseqartartoq

Aasiaat ernisarfiunissaa qulakkeerneqarli

Aasiaat ernisarfiujunnaartussanngorneranut Ernisussiortut Peqatigiiffiat ernumanartoqartitsilluni tusagassiutitigut oqariartuutaa paasilluarsinnaavarput isumaqatigilluinnarlutigulu.

Aasianni ernisarfik juulip aallaqqaataani siullermik ukiumi ataatsimi matuneqassaaq. Tamanna uggornarpoq pissusissamisoorsorinngilarpullu.

Aasianni ernisarfik matuneqarpat Kommune Qeqertalimmi innuttaasunut, ilaqutariinnut, angajoqqaanngortussanut meeqqamullu inunngortussamut eqquinerlussaaq.

Ilaqutariit angajoqqaanngortussallu toqqissisimanartumik atugassaqartinneqarlutik taavalu meeqqap inunngorneraniit aallartilluarnissaa Inuit Ataqatigiit pingaartippaat.

Aasiaat ernisarfiujunnaarneratigut angajoqqaanngortussat amerlanerit najugarisartik qimallugu erniartortariaqartassapput. Erniartorluni aallartariaqarnermi nalaarsinerluttoqarsinnaanera meeqqap inunngornermini aallartilluannginneranik kinguneqarsinnaanera aarleqqutigaarput.

Aasiaat ernisarfiujunnaarnera pillugu Naalakkersuisunut akineqartussanngorlugit §37 naapertorlugu apeqquteqaateqarpugut, piumasaralutigulu Naalakkersuisut erseqqissumik nassuiaateqassasut. Apeqqutit akissuteqaataat qilanaarivarput erseqqissumik paasissutissiisoqarnissaa pisariaqarmat.

Ilaqutariinnut angajoqqaanngortussanullu sullissinerup ajorsigaluttuinnannginnissaa anguniarlugu Naalakkersuisut sulissuteqartariaqarput, sapinngisamillu meeqqap inunngorneraniit toqqissisimanartumik inuuneqarnissaanut sinaakkutissat pilersinniarlugit piukkunnaatilinnik sulisussanik pissarsiniarnissamut maannagaaq iliuuseqartariaqarlutik. Ajornartorsiut aaqqiiviginiarlugu Kommune Qeqertalik qanimut suleqatigineqartariaqartoq kaammattuutigissavarput.

Peqqissaavinni sulisussanik pissarsiniartarnermi Nunat Avannarliit aallaavigiinnarnagit, periarfissanik amerlanerusunik Nunani allani ujaasisarnissamut ammanerusariaqartugut isumaqarpugut, Peqqissaavimmi sulisussat amigaatigineqartut pissarsiarinissaat eqqarsaatigalugu.

Aasianni ernisarfik matuneqarpat Nunatsinni ernisarfiit tallimaannanngussapput, tassalu Tasiilami, Qaqortumi, Nuummi, Sisimiuni Ilulissanilu.

Siunissami najugaqarfigisap sapinngisamik qaniginerpaasaani ilaqutariit angajoqqaanngortussallu ernisalernissaat qulakkeerniarlugu Naalakkersuisut anguniagaqartariaqarput pilersaarusiorlutillu.

Peqqissaaviit qitiusumut aaqqissuussiffigineqarnerat nalilersuiffigisariaqalerpoq.

Akuutitsinnginneq

Akuutitsinnginneq

All. Mimi Karlsen – Sofia Geisler                                                                                                               

Inatsisartut oqaluttarfianniit oqaatigineqartut avataanilu attuumassuteqarsinnaasunit arlalinnit tusakkagut naapertorlugit ilinniartitaanermik iluarsartuusseqqinneq Naalakkersuisunit suliarineqaleruttorpoq, tamannalu Meeqqat Atuarfiata imarisaanut takissusaanullu sunniuteqartussaavoq.

Suliamut tassunga tunngatillugu Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Ilageeqarnermullu Ataatsimiititaliaq Naalakkersuisumit akisussaasumit annerusumik akuutinneqanngitsoq ataatsimiititaliamut ilaasortatut oqaatigisariaqarparput. Suliap sumut killinneranut sulinerullu ingerlanneqarnerani immersueqataasussatut ataatsimiititaliaq ilisimatinneqassananilu akuutinneqanngilaq. Iluarsartuusseqqinnerup imarisaa pillugu Naalakkersuisoq akisusaassasoq ataasiarluni saqqummiivoq, saqqummiunneqartulli tassaapput siusinnerusukkut Naalakkersuisuusimasumit saqqummiunneqareersimasut.

Tupigusuutigivarput ilinniartitaaneq pillugu iluarsartuusseqqinnermut Meeqqat Atuarfiata ingerlanneqarneranut imarisaanullu annertuumik sunniuteqartussamut aammalu meeqqat inuusuttullu siniussaannut ilinniagaqassutsikkut annertuumik sunniuteqartussamut ataatsimiititaliaq Naalakkersuisumit akisussaasumit akuutinneqanngimmat.

Ilinniartitaanikkut iluarsartuusseqqinnerup matoqqasumik ingerlanneqarneratut naliligarput ernumassutissaqartitsivoq. Sulineq politikkikkut anguniakkat aallaavigalugit aqunneqarpa imaluunniit ulloq taanna aalajangigassaq oqaluttarfimmiit saqqummiunneqartussaq tassaariaannaava atorfilittat suliaat?

Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Ilageeqarnermullu Ataatsimiititaliap Naalakkersuisumit akisussaasumit qanimut malinnaatinneqalernissaa qilanaarivarput. Taamaassinnaanngippat aqqutissanut

[aamma]

ilaavoq sulineq pillugu paasisaqarumalluta §37 naapertorlugu apeqquteqartarnissarput. Tamannali aqqutissaasariaqanngilaq. Periuseq pitsaanerpaaq tassaavoq iluarsartuusseqqinnermut atatillugu sulinermi Ilinniartitaanermut, Kulturimut Ilageeqarnermullu Ataatsimiititaliap qanimut suleqatiginera.

Inuulluaqqusilluta 

Mimi Karlsen                                                                                                                      

Siulittaasup tullia, Ilinniartitaanermut, Kulturimut, Ilageeqanermullu Ataatsimiititaliaq

Sofia Geisler

Ilaasortaq, Ilinniartitaanermut, Kulturimut, Ilageeqanermullu Ataatsimiititaliaq

Katsorsartinneq pillaanerinnaanngitsoq

Allattoq: Stine Egede, Inatsisinut atuutitsinermut oqaaseqartartoq

Katsorsartinneq pillaanerinnaanngitsoq

Kinguaassiuutitigut atornerluineq akuerinngilarput, akiortuarnissaanullu periarfissarsiortuassaagut. Ilaatigut pinaveersaartitsinermik sulinermik annertusaajuarnikkut.

Pinerliivigineqartut ikiorserneqartarnissaat, minnerunngitsumik piaartumik tamassuma pisarnissaa anguniartuartariaqarparput. Kingunerluuteqartitsinnginnissaq pingaaqimmat, minnerunngitsumillu nammineerluni kingusinnerusukkut atornerluisunngorsinnaaneq pinngitsoortinniarlugu.

Pinerlussimasunik pillaasarnerup sakkortusinissaanik oqariartuuteqarnerput isumaqarpoq katsorsaanermik annertunerujussuarmik piumasaqaateqartalernissaq anguniarusukkipput. Tamannalu eqqartuussisarnermik pinerluttulerinermilu inatsisitigut aamma ersarissartariaqarparput. Imaanngitsoq ukiut amerlanerit parnaarussivimmittussanngortitsineq, kisiannili katsorsaanermik imalimmik, tassalu pinerlussimasup pinerluutaa aallaavigalugu katsorsaanermik imalimmik pineqaatissiisinnaanngornissaq, tamannalu pisassasoq apeqqutaatinnagu tarnikkut nappaateqarneq, nappaateqannginnerluunniit.

Pinerlussimasunut isertitsivimmiit aallaavilimmik tamanna pisinnaavoq, soorunami apeqqutaalluni pinerluut qanoq sakkortutiginersoq; oqaasiinartigut, attuualaarinninnikkut, (atisat qaavisigut, iluisigut) timikkut, kinguaassiutitigut il.il., pinngitsaaleeriarnikkut, pinngitsaaliinnikkut allatigulluunniit. Taamattaaq pingaartuussaaq nalilersussallugu inuk nammineq piumassuseqarnersoq katsorsartinnissamut.

Kinguaassiuutitigut atornerluinerit ikiliartunngitsut nalunngilagut, naak suliniuterpassuit qujanaqisut amerlagaluaqisut – soorunami ilarpassui iluaqutaalluarput. Aamma ingerlaannassapput, kisianni pineqaatissiinermi inuit kinguaassiuutitigut pinerlussimasut “mattutiinnartarutsigit” katsorsarnissaanillu kinguneqanngippat, ajoraluartumik ilisimavarput amerlasuut anigaangamik assingusunik pinerloqqittarneri.

Taamaattumik Inuit Ataqatigiinni upperaarput, pillaaniinnarluta pillaassanngitsugut katsorsaanerli pinerluffigineqartumut, pinerlussimasumullu annertunerujussuaq aqqutissaasoq.

Qaammatit pingasut, ukiulluunniit pingasut parnaarussaareerlutit aniguit, isersimanernilu katsorsarneqarnat, tamanna kimut iluaqusiiva ? Kialuunniit peqqissup takorloorsinnaanngilaa meeraq kinguaassiuutaatigut innarlissallugu, innimigilluinnassavaami. Nalunngilaami inuunerata sinneranut innarlersissallugu. Illuanilli inuk inuunermik arlaatigut anniaatilik, innarlersimasorluunniit, takunnikkuminaatitsisinnaavoq kukkunerminik, killissamilluuniit qaangiinerminik, taamaalillunilu atornerluisuusinnaasarluni. Taakuusariaqarpullu pinerlineqartut assigalugit katsorsarneqartariaqartut. Tamannalu piaartumik pisariaqarpoq.

Arnat inuiaqatigiinni kivitseqataanerat naleqartipparput

Allattoq: Aqqa Samuelsen, Isumaginninnermut meeqqallu pillugit oqaaseqartartoq.

Arnat inuiaqatigiinni kivitseqataanerat naleqartipparput

Marsip arfineq-pingajuat – Arnat ulluat. Nunarsuarmi arnat angusaqarniarlutik sorsoqatigiiffiat naalakkersuinikkut naligiissitaanikkullu angusaqarusulluni ilungersorfiusartoq ukiut tamaasa malunnartinneqartarpoq.

Inuit Ataqatigiit partiitut pilermatali arnat angutillu akornanni naligiissitaanissaat anguniarneqassasoq maannamut suli qitiutitatut pingaartilluinnagaraat. Maannamut annertuunik angusaqarnikuuvugut pingaartumik inatsisiliornikkut ulluinnarnilu inuuneq eqqarsaatigalugit, pitsaanerusumilli angusaqarniarluta suli suliassaqarpugut.

Arnat ulluata pilersinneqarnerata toqqammavia kinguaariinnut eqqaasitsissutigiuarnissaa pingaaruteqarpoq.

Nunarsuatsinni sumiiffippassuarni ajuusaarnarrtumik arnat suli naqisimaneqarlutik inuiaqatigiinni immikkoortinneqartarput, pissutsillu taamaattut nukiit tamaasa atorlugit atorunnaarsinniartariaqarput.

Nunatsinni arnat arlalippassuartigut inuiaqatigiinni sunniuteqarlutik inissisimalluarput. Nunatsinni arnat inuiaqatigiinni kivitseqataanerat inuiaqatigiittut naleqartittariaqarparput.

Nunatsinni kikkunnik tamanik inissaqartitsiviusumi inuuneqarnissarput pingaaruteqarpoq. Suiaassuseq apeqqutaatinnagu angutit arnallu naligiimmik inatsisitigut ulluinnarnilu inuunermi atugassaqartitsinissarput pinngitsoorneqarsinnaanngilaq.

Arnat angutillu naligiissitaanissaannut anguniagaqarnitsinni, inuiattullu inooqatigiinnitsinni uagut angutaasugut arnartavut naligalugit qanimut suleqatiginissaat immikkut naleqartissavarput. Inuiaqatigiit napatinneqarneranni arnat tassaapput suleqatissagut qaninnerpaat.

Suli sorsuutissaqarpugut

Arnat sorsuutigisimasaat maannakkut anguneqareeraluartut suli sorsutassaqarpoq.

Arnat angutillu aningaasatigut isertitaat eqqarsaatigalugit suli nikingasoqarpoq. Naatsorsueqqissaartarfiup 2016-imi kisitsisaatai aallaavigalugit Nunarput tamakkerlugu arnat isertitaat akileraaruteqaataasussat agguaqatigiissillugu 182.990 kr.-inik annertussuseqarput, angutillu 261.164 kr. kr.-inik annertussuseqarlutik. Angutit agguaqatigiissillugu isertitaat arnat agguaqatigiissillugu isertitaannit akunnaallilerlugu 43 procentimik annertuneruvoq. Arnat 61 %-ingajaat pisortat suliffeqarfiini suliffeqarput angutit taamaallaat 24 %-ii pisortat suliffeqarfiini suliffeqartut. Piniarnermi, aalisarnermi, nunalerinermi, sanaartornermi, aatsitassarsiornermilu qanoq iliuuseqarnikkut arnanut kajungernarsaasoqarsinnaanersoq eqqartussallugu soqutiginarpoq, taakkunani arnat sulisartut ikitsuararsuummata.

Naalakkersuinikkut arnat pisariaqartippavut

Maluginiarneqarsinnaasut ilagivaat arnat naalakkersuinermi suliallit angutinit sanilliullugit ikinnerunerat. Kommunini tallimaasuni kommunalbestyrelseni ilaasortani tamani arnat 34 %-iupput, nunaqarfinnilu siulersuisuni ilaasortani tamani arnat 25 %-iullutik.

Inatsisartunut ilaasortat arnat 35 %-iupput.

Taamaattorli folketingimi ilaasortaatitavut arnat nukittuut marluupput. Folketingimi ilaasortaatitavut arnat marluk Nunatsinni arnaqaterpassuaminnut angutinullumi maligassiuilluaqaat, Nunarpullu sinnerlugu sulilluarsimanerat inuiaqatigiittut annertuumik nersualaartariaqarpavut tamatta sinnerluta kivitseqataalluarsimammata.

Maluginiarneqarsinnaasut ilagivaattaaq kommunini tallimaasuni arnat pingasut borgmesteriummata. Kommunini pingasuni arnat borgmesterit nukittoqaat, kommunini aqutsilluarnissaq innuttaasullu atugarissaarnissaat qitiutillugu sulilluarlutik.

Arnat naalakkersuinermi nukittoorujussuarmik inissisimasarput. Arnat patajaatsumik toqqammavilimmik naalakkersuinikkut aqutsinissamut, inuiaqatigiit atugarissaarnissaannut, ineriartortitsinissamullu paasinnittariaaseqarnerat qaffasilluinnartumi inissisimavoq.

Taamaattumik arnat naalakkersuinermi atorfissaqarteqaagut. Folketingimut qinersinissamut aammalu siunissami qineqqusaartarnernut arnarpassuit tunuarsimaaruteqaratik sassarnissaannik kaammattorusuppavut.

Nakuusertarneq akiussavarput

Naggataatigut Nunatsinni arnat inuunermi atugaat qiviassallugit pingaaruteqarpoq. Niviarsiaqqanut arnanullu nakuusertarnerit kinguaassiutitigullu atornerluisarnerit amerlavallaarput. Taamaattoqarnera akuerinngilarput. Arnat inuunermi atugaat pitsanngorsarniarlugit ilungersuuteqarnissamut Inuit Ataqatigiit suleqataassapput. Matumani inuiaqatigiinni “nukiit” pigisavut niviarsiaqqat arnallu inuunermi atugaasa pitsanngorsartuarnissaannut sulianik annertuunik kivitseqataasut Nunatsinni Qimarnguiit, Ilaqutariit illui, Aasianni Qaammaavik, minnerunngitsumillu Qeqertarsuarmi arnanut tarnikkut timikkullu Nuna tamakkerlugu qimarnguik katsorsaaviutigisoq Illernit naalakkersuinikkut isiginiassallugit tapersersussallugillu pinngitsoorneqarsinnaanngillat, taakkununngalu sinaakkutit pitsaanerpaajuarnissaat qulakkeerniarlugu iliuuseqarnissamut suleqataassalluta, taakkuami arnat inuunermi atugaat pitsanngorsarniarlugit annertuumik suliniuteqartuarmata.

Nuannaarutigaarpullu ippassaq nalunaarutigineqarmat Nuummi pilersitsisoqassamaartoq aammalu persuttaasarnermut akiuiniarnermut suliniarnermullu tunngatillugu nutaamik ilinniartitsinermik najoqqutassiorluni saqqummersitsisoqarmat. Inuit Ataqatigiit persuttaanerneq nakuusernerlu akiorniarlugu aammalu inuiaqatigiinni naligiinnginneq anguniarlugu suliaqartut tamaasa ulloq manna iluatsillugu qutsavigiumavavut.

Inuit Ataqatigiit Arnat ulluanni arnat ullorsiorluarnissaannik kissaallugit pilluaqquavut.

 

AVALAK-mut tapiissutit

AVALAK-mut tapiissutit

Allattoq: Sofia Geisler, Ilinniartitaaneq pillugu oqaaseqartartoq.

Inuit Ataqatigiinniit ajuusaarutigissavarput ilinniartut Danmarkimiittut peqatigiiffiannut AVALAK-mut ukiumoortumik tapiissutaasartut ukiormanna ukiunilu aggersuni missingersuusiorfiusuni affaannanngortinneqarsimanerat.

Aningaasanut Inatsit 2019-imoortoq akuersissutigigatsigu AVALAK-mut tapiissutit affaannanngortinneqarsimanerat eqqumaffiginngitsoorsimagatsigu ajuusaarutigissavarput. 2019-imut Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuut pillugu isumaqatiginninniarnerit inaarsarneqarneranni AVALAK-mut tunngasut immikkut isumaqatiginninniutaasimanngillat, taamannalu patsisaalluarsinnaavoq eqqumaffiginninngitsoorsimanitsinnut.

Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Ilageeqarnermullu Ataatsimiititaliap saniatigut periarfissagut tamaasa atorlugit piffissami aggersumi Aningaasanullu Inatsisissap tulliuttup akuersissutigineqarnissaata tungaanut AVALAK-mut tapiissutaasartut qaffaqqissinnaanerannut Inuit Ataqatigiinniit ujartuissaagut. Qularutissaanngilarmi AVALAK tassaammat ilinniariarlutik Danmarkimiittut nunatsinnut attaveqarnerisa annerpaaffimminiittuaannarnissaanik pingaarutilimmik suliaqartoq.

Naalakkersuineq matoqqasoq unilli

Naalakkersuineq matoqqasoq unilli

Ukiuni kingullermi naalakkersuisut sulinerat, isertuusatullusooq ingerlanerat, tamaanga killittariaqarpoq. Aalisarnermut ataatsimiisitaliarsuup pilersinnissaanut innuttaasut minnerunngitsumillu aalisartunut neriorsuutaajuarnera tamaanga killittariaqalerpoq.

Matumuunalu innuttaasut avaqqullugit allallu susassaqartut suliaqartoqartarnera isertuusisutullusooq pissusissamisuungilluinnartutut inuusuttut ataqatigiinniit isumaqarfigaarput. Naalakkersuineq innuttaasunut maniguutumik kiisalu inatsisartut susassaqartullu suleqatigalugit ingerlalertoqartariaqarpoq.

Nunarput siuttoqartariaqarpoq innuttaasunut paasissutissiisumik ammasumik sulialimmik kiisalu ammasumik paasiuminartumillu avammut suleqateqartumik. Kingullertigut aamma akisussaafiit tigujumaneqanngitsut innuttaasut avaqqullugit atsiornerit tusarsaavallaaleqaat aningaasarpassuarnik nalilinnik, soorlu kalaallit airport a/s-imut aningaasaleeriasaarnerit Naalakkersuisut Siulittaasuata atsiugassai, allamit atsiorneqarmat, akisussaafillu tigujumaneqarunnaarmat.

Inuusuttut Ataqatigiinniit isumaqarpugut naalakkersuinermi periuserineqartoq inissaminiingilluinnartoq. Naalakkersuisooqatigiit iluamik ingerlalernissaat kissaatiginarluinnarpoq tamanit toqqissisimanartumik. 

Taamatut Inuusuttut Ataqatigiinniit kissaateqarpugut, neriullutalu naalakkersuineq ataqatigiinerusumik ammanerusumillu ingerlanneqalissasoq. Tamannami tamatsinnut pingaartuuvoq.

Lars Salik Henningsen Kielsen – mobil 25 98 97

Inuusuttut ataqatigiinni siulittaasoq