Naalakkersuisut siulittaasuata USA-p præsidentianik naapeqateqarnissaa eqqarsaatigilluagaassaaq

Naalakkersuisut siulittaasuata USA-p præsidentianik  naapeqateqarnissaa eqqarsaatigilluagaassaaq

All. Peter Olsen, (siul. tull.), Sofia Geisler, (ilaas.) Múte B. Egede, (ilaas.)

Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliamut ilaasortat

Nunat sakkutooqarnikkut pissaanillit sakkutooqarfinnik annertusaalernerisa nalaanni Naalakkersuisut siulittaasuata  USA-p præsidentianik naapeqateqartussanngornerani  nunatta siuttata nunarput sinnerlugu oqaatigiumasanieqqarsaatigilluartariaqarai kaammattuutigissavarput.

Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliani Inuit Ataqatigiit sinnerlugit  ilaasortaasugut naatsorsuutigilluinnarparput  Naalakkersuisut siulittaasuata USA-p præsidentianik naapeqateqarnissamini  suut qaqinniarlugit pillugu aallartinnani ataatsimiititaliamut ilisimatitsissuteqarnissaa. Soorlulusooq naatsorsuutigilluinnaripput  Naalakkersuisut Siulittaasuata aallartinnani ataatsimiititaliamik isumasiuinissaa pissasoq. Inissaminiissaaq  Naalakkersuisut Siulittaasuata USA-p præsidentianik naapitsinermini Inatsisartut tamakkiisumik  tunuliaqutaralugit inissisimanissaa.

Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiisitaliaani Inuit Ataqatigiit sinnerlugit ilaasortaasugut minnerpaamik ilisimasariaqarparput naapinnermi oqaluuserineqartussat suunersut. Nunatta nunanit allanit pingaartumillu nunanit pissaanilissuarnik taasartakkatsinnit soqutigineqarnerata annertusiartuinnarnerata nunatsinnut iluaqutaasumik atornissaa isumatusaartumik pissaaq, nunatummi immitsinnut pilliutigissanngilagut, illuatungaanili inuussutissarsiornikkut ingerlatsinitsinni siuariartornissatsinnut iluaqutissanik ujarlissagutta tamanna tupinnartuliaasussaanani.

Oqimaaqatigiissitsineq isumatusaarnerlu aatsaat taama pingaartigilerpoq, nunanullu allanut politikkip kiisalu sillimaniarnermut politikkip ataqatigiissitsinissaannut Naalagaaffeqatigiinneq nukittoqutigissassanngortissavarput. Qallunaat Nunaat issittumi pissaanilittut inissisimanavianngilaq Nunarput ilaanngippat. Tamanna illuatungeriinnik pisussaaffiliivoq.    

Inuulluaqqusilluta

Peter Olsen, Sofia Geisler, Múte B Egede

Inatsisartuni Nunanut allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliami ilaasortat

Inuit Ataqatigiit AI 2020 :Toqqissisimaneq anersaakkullu ineriartorneq

Inuit Ataqatigiit AI 2020 :Toqqissisimaneq anersaakkullu ineriartorneq

 Aasap ullui ingerlalertorput ukiarlu qalliartorluni. Taamatullu nunatta naalakkersuinikkut aqunneqarnerani qitiulluinnartoq Aningaasanut Inatsisissaq 2020-moortussaq qanimut piareersarneqarlunilu isumaqatigiinninniutaalissalluni.

Inuit Ataqatigiit Aningaasanut Inatsisissami pingaarnertut qulakkeerusuppaat inuit ulluinnarni atugaasa, inuiaqatigiit atugarissaarnikkut periarfissaasa pisinnaatitaaffiisalu nukinnik atuiffiunissaat aningaasalersorneqarnissaallu.  Inuussutissarsiornikkummi tunngaveqartumik aningaasarsiorluarnerput tamatsinnut sunniuteqartariaqarpoq toqqissisimanermillu pilersitsiviusariaqarluni. Taamaaliussaagut nunatta ullumikkornit inuuffigiuminarnerunissaa anguniaratsigu.

Isumaqatigiinninniarnissamullu pingaarnertut pingasunik ukuusunik kissaateqassaagut:

  • Meeqqat ilaqutariillu atugaannik suliat sakkortusisamik pitsanngorsaataasussat. Meerartagut ilaqutariillu tassaammata nunatta siunissai, sutigut tamatigut ingerlalluarnissatsinnut siuariartornissatsinnullu qitiulluinnartut. Toqqissisimasumik inuunissaannik qulakkeerinniffigisariaqakkavut. Nunarpullu inuttusiartoqqilissappat avaqqunneqarsinnaanngitsumik iliuuseqarfigisariaqakkavut.
  • Nunatsinni utoqqalineq imminut akilersinnaasariaqarpoq. Anguniarparput nunatsinni utoqqaat atugaasa nunani allani utoqqaat atugaannut unammillersinnaanngussasut. Ukiuni aggersuni utoqqartavut amerliartussapput ukiorpassuarnilu sulilluarsimareerlutik pitsaasumik atugaqarnissaat qulakkeerneqartariaqarluni. Nunarpummi inukilliartuinnassanngippat aanaakkut aataakkullu nunatsinni aamma periarfissagissaarnerusariaqarput.
  • Kulturilerisortatta atugaannik pitsaanerulersitsineq. Timi tarnilu nukittuut pilersissallugit kulturilerisortagut qitiulluinnarmata. Isumaginninnukkullu unammilligassaqarnitsinni ilorraap tungaanut nikisitseqataasinnaassusaat upperigatsigu. Kiisalu inuussutissarsiornikkut ineriartornitsinni nutaaliornikkut peqataalluarsinnaammata.

Kissaatinik allanik aamma inuiaqatigiit ineriartornerannut ulluinnarnilu atugaaannut, ilinniartitaanikkut allatigullu sunniuteqarluartussanik kissaateqassaagut.

Isumaqatigiinninniutiginissaannullu piareersimalluinnarluta, qulaani taasatsinnut iliuusissat tigussaasut isumaqatiginninniutiginissaat qilanaaralugit.

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Múte Bourup Egede

Nunatsitta isiginnaartitsisarfia, Isiginnaartitsinermillu ilinniarfik nukittorsarneqartuartariaqarpoq

Uggornarpoq ajuusaarnarluinnarlunilu tusagassiutitigut tusarlugu nunatsinni isiginnaartitsinermik ilinniarfimmi ilinniartunit tallimaasunit sisamat atuarunnaarsimanerat, ilinniartorlu ataasiinnanngorluni.

Isumaginninnikkut unammilligassarpassuaqaleruttorfitta nalaani, namminiilivikkiartuaarnittalu aqqutaani, aatsaat taama timikkut tarnikkullu nukittorsarneqarnissarput pingaaruteqartigilerpoq. Inuiattut anersaatsigut nukittorsarumalluta suliniarnitsinni, siunertap anguniakkallu angunissaanut sakkussatta pingaarnersaasa ilagaat Nunatta Isiginnaartitsisarfia taassumalu ataani Isiginnaartitsinermik ilinniarfiup piorsartuarnissaat.  

Taamaattumik killiffik Inuit Ataqatigiinniit paasiuminaatsipparput akuersaaruminaatsillugulu.

Naalakkersuisooqatigiit, tapersersortaallu Demokraatit, Nunatta Isiginnaartitsisarfianik ukiuni kingullerni nukillaarsaasimanerisa inernerisaatut tamanna Inuit Ataqatigiinniit nalilerparput.

Naluneqanngitsutut Siumup siuttuuneratigut tamatigut isiginnaartitsisarfik sipaarniarfigineqartuartarsimavoq. Illuatungiliuttuugaluarluta ukioq manna Inuit Ataqatigiinnit aningaasanut inatsisissami peqataanitsigut aamma isiginnaartitsinermiit anersaakkut immersortuarneqartarnissarput qulakkeerusullugu allaat 3 mio. koruunit tikillugit aningaasaliinerunissamut qulakkeerinnippugut. Piorsarsimassutsikkut, timikkut anersaakkullu nukittorsaaniarluta ilungersornitsinni naalakkersuisooqatigiit Nunatta Isiginnaartitsisarfianik, taassumalu ataani Isiginnaartitsinermik Ilinniarfimmik nukillaarsaajuarnerat Inuit Ataqatigiit akuersaanngilluinnarpoq.

Isiginnaartitsinermik ilinniarfiup nukittorsarneqarnissaanut periarfissat ilagisinnaannginnerpaat ilinniartoqarfiit ilaannut ilanngunneqarsinnaanissaa, soorlu Ilimmarfimmut ilanngullugu? Tamaalilluni isiginnaartitsinermik ilinniarfimmi ilinniartitsisut ilinniartullu kiserliornermik imaluunniit “avinngarusimavallaarnermik” misigisimajunnaaqqullugit? Aamma nalunngilarput amerlanngitsunik ilinniartoqartillugu, ilinniartueruttoqarnissamut aarlerinarnerusartoq. Taamaammat aningaasaliissutinik suli amerlanerusunik anguniagaqarnissaq Nunatta Isiginnaartitsisarfianut Isiginnaartitsinermillu ilinniarfiup nukittorsartuarneqarnissaat ingerlatiinnassavarput, ilinniartitsisut sulinerminni, ilinniartullu periarfissagissaarneroqqullugit.    

Inatsisartuni ilaasortaq

Peter Olsen

Inuit Ataqatigiit

Pisortat kigutileriffiini bøjlelersuiunnaarneq naammagiinnarneqarsinnaanngilaq

Pisortat kigutileriffiini bøjlelersuiunnaartoqarneratigut meeqqat ilaqutariillu akissaatikinnerusut inuuniarnikkut peqqissutsikkullu eqqugaassapput, taamaalilluni nunatsinni innuttaasut suli naligiinnginnerulernerannik kinguneqassalluni. Tamanna akueriinnarneqarsinnaanngilaq.

Nunatsinni meeqqat tamarmik qanorluunniit tunuliaqutarunik peqqissutsikkut assigiimmik pineqartussaapput. Pisortat kigutileriffiini bøjlelersuiunnaartoqarneratigut meeqqat tamarmik assigiimmik pineqarnissaannut pisinnaatitaaffiat unioqqutinneqarpoq, tamannalu akuersaarneqarsinnaanani.  

Kalaallit Nunaani kigutinut nakorsassaaleqinerup eqqugassai amerlapput. Naalakkersuisut annertusisamik qanoq iliuuseqartariaqarput, nunatsinnilu kigutinut nakorsassaaleqinerup annertusiartortoq akiorniarlugu suligasuartoqartariaqarluni. Saqqummiunneqartoq tunngavigalugu, Pisortat kigutileriffiini bøjlelersuiunnaarnerup kingunissai erngumassutigaagut. Tassami ilaqutariit meerartallit ulluinnarni inuuniarnerannut sunniuteqarnerluttussanngorpoq, bøjlelertinnermi akit taaneqartut annertoorujussuusut takuneqarsinnaammat.

Naalakkersusisut kaammattorusuppagut pisortat kigutileriffiini pitsaasumik aaqqiissutaasinnaasumik ujartueqqullugit, ilisimaneqarpormi nunatsinni kigutinut nakorsassaaleqisoqartoq. Illoqarfinni minnerni nunaqarfinnilu kigutileritissagaanni periarfissat killeqareeqisut pitsaanerusumik aaqqiisoqarnissaa qulakkeerneqartariaqarpoq.

Meeqqat inuusuttuaqqallu kigutigissuunissaat pingaartipparput. Taamaattumik pisortat kigutileriffiini kigutit nakorsaanik atorfinitsitsiniartarnermi unammilligassat eqqarsaatigalugit tunniutiinnarsimasutut pissuseqarneq atorunnaarlugu pitsaasumik aaqqiisoqassasoq piumasaraarput, bøjlelersuisarneq sukkulluunniit meeqqanut inuusuttunullu naligiissitsilluni periarfissaajuaannarnissaa qulakkeeqqullugu.

Mikivsuk Thomassen, Aqqa Samuelsen, Stine Egede.

Inatsisartuni Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu ataatsimiisitaliami ilaasortat.

Saqitsaannata suleqatigiitta

Borgmesterit taarsernerisa kingorna Kommuneqarfik Sermersuumi Siumup gruppia kommunaldirektørimik tatiginnikkunnaarluni tusagassiutinut nalunaaruteqarpoq, peqatigisaanillu Inuit Ataqatigiit Siumup gruppianik isumaqatiginninniarnermik ingerlatsinerat naammaginagu oqaatigaat.

Siumup gruppiata isumaqatiginninniarnernut aggersarneqarnerat ilumoorpoq. Siumulli gruppia politikikkut anguniagassanik tigussaasunik saqqummiussinngilaq, taamaammallu isumaqatiginninniarnernik nangitsinissaq toqqammavissaqartinneqarnani.

Kommunalbestyrelsi kommunit ataatsimut ileqquliussaat atorlugit suliamik ingerlatsivoq, tassanilu ilaatigut inuttarsiuisannginneq ilaavoq. Tamatuma nassatarisaanik arlaannarpulluunniit qanoq inneraanerit uppernarsarneqarsinnaanngitsut toqqammavigalugit iliuuseqarneq ajorpoq. Pissutsit paasiniarneqartarput, taamaaliornermilu piviusut aallaavigalugit sulineq ingerlanneqartarluni. Piviusut qisuariarfigisassavavut, qanoq inneraanerit alarlugit.

Taamattaaq Siumup gruppiata Inuit Ataqatigiit politikkiat pingaartitaallu apeqquserpaa. Inuit Ataqatigiit isumaginninnermut politikkiata talerpimmut nikissimaneranik isummiussat Inuit Ataqatigiit gruppiata tunngavissaalatsivai, soorluttaaq inuiaqatigiinni naligiinnginnerup annertusisimaneranik uppernarsaatissaqanngitsumik oqalunneq paasiuminaatsikkipput.

Suliffissaaleqisut ikiliartornerat piviusuuvoq. Amerlanerugaluttuinnartut suliffittaartarput, taamaalillutillu aamma isertitaqarnerulersarlutik. Inuup qitiutinneqarnera Inuit Ataqatigiit isumaginninnikkut politikiani qitiuvoq, tamannalu ilaatigut suliniuteqajaarnerit, ilaqutariinnik siunnersuinerit, atuarfinni suliniuteqarnerit il.il. aqqutigalugit ingerlanneqartarpoq.

Isumaginninnikkut pissutsit ilungersunartorujussuarmi inissisimapput, uagullu kommunalbestyrelsimi ilaasortatut innuttatsinnut toqqissisimanermik pilersitsiniarluta aaqqiissuteqarniarlutalu ilungersorluta sulissaagut. Qanoq inneraasaqattaarnernut saqitsaannissamullu piffissaanngilaq maanna.

Innuttaasut toqqissisimalersinnissaat Inuit Ataqatigiit pingaartippaat. Partiit allat suleqatigalugit pingaarutilinnik suliaqarnissatsinnut tunniusimasumik pissuseqarnissaq Inuit Ataqatigiit pingaartippaat.

Innuttaasut meeqqallu ulorianartorsiortut inersimasut ikiuiniarlutik sulianik naammassinnissinnaasut pisariaqartippaat. Inersimasunik ikiuinissamit pissaaneqarniunnissaq pingaartinnerullugu sulianik kinguarsaasut taakku pisariaqartinngilluinnarpaat.

Aammaarlunga politikikut sulinitsinnut meeqqanut innuttaasunullu iluaqutaasunik aaqqiissusiornitsinni tunniusimalluta nukivut atussagivut sakkortu-nerpaamik kaammattuutigissavara.

Inge Olsvig Brandt

Kommuneqarfik Sermersuumi kommunabestyrelsimi Inuit Ataqatigiit gruppiat sinnelugu, politikikkut oqaaseqartartoq

Napparsimasunut qanigisaasut peqqissartut illuanni unnuisinnaasariaqarput

Inatsisartut upernaakkut 2016-mi aalajangerput pinartumik napparsimasoqartillugu Københavnimi Kalaallit Peqqissartut Illuanni napparsimasunut qanigisaasut akeqanngitsumik ineqataasinnaasut.

Paasilluarpara inissakilliorneq peqqutigalugu iliuuseqartoqarmat. Kisianni napparsimasoq pisinnaatitaaffeqarpoq qanigisaminik ilaqarsinnaalluni. Taanna imaaliallaannaq Naalakkersuisut atorunnaarsissinnaanngilaat.

Inissaaleqineq peqqutaappat, taava Inatsisartut Naalakkersuisullu sulingaartariaqarput periarfissamik allamik ujartuissallutik. Tamatumunnga aaqqiissuteqarnissamut suleqataarusuppugut. Tassami pisariaqartitsineq annertuvoq, aaqqissutaasussamik suligasuarnissaq pissappat Inuit Ataqatigiit siuttuuffigissavaat.

Eqqortuusinnaanngilarmi pinartumik napparsimasoq annikilliornermini kisimiilluni ajorunnaarniassasoq. Napparsimasuulluni ajorunnaarniarnermi aqqutissat pitsaanersarivaat qanitamik najorteqarneq, sorsoqataasinnaasumik, annertoqqutaasussamillu.

Nunatsinni pinartumik napparsimasut ikinngillat. Tamanna Naalakkersuisut nalunnginnamikku iliuuseqartariaqarput. Misissortariaqarpaat qanoq iliorlutik nakorsartittussat amerlanerit nunatsinni nakorsartissinnaanissaat.

Nuummi peqqissartut inaat annertusippat nakorsakkat amerlinerusinnaapput. Maannangaaq Naalakkersuisut suligasuartariaqarput napparsimasut periarfissagissaartuaannarnissaat anguniarlugu.

Maannakkut Naalakkersuisut peruluttut ilaqutaannik ineqartitsisinnaajunnaarnerat akuerisinaanngilarput, iliuuseqartariaqarput.

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit

Peqqissutsimut Naalakkersuisoq nunatsinni pinartumik suliassaqarpoq

Nunatsinni inoqarfippassuarni peqqinnissaqarfiup inunnik katsorsaagasuarsinnaanera ajorsartuinnarpoq. Ajornartorsiut kikkulluunniit naalakkersuisuusarneranni annertusiartuinnarsimasoq, pisariaqalersoq tassaavoq ikioqatigiinnikkut nunatta sineriaani peqqinnissaqarfinni pinartumik inuit nalaataqartut ikiorasuarnissaat inoqarfinni tamani pitsanngorsartariaqarpoq.

Illoqarfippassuit napparsimmaviini sulisut pinartoqartillugu sinitsitsigasuarsinnaasut, pilattasinnaasut allallumi qitiusoqarfinnut nussorneqarnerat sillimaniarnikkut pitsaanngitsumik inuiaqatigiinni atugassaqartitsilersoq Naalakkersuinikkut isummerfigineqartariaqarpoq. Aaqqissuusseqqinneq inunnik peqqissartunik assartuussinerpassuarnik malitseqartut assut aningaasartuutinik aamma pilersitsivoq. Sulisoqarnikkut ”sipaarniuteqarsimaneq” aningaasartuutinillu annikillisaaniarsimaneq naamik pissusissamisuunngilaq.

Inuit illoqarfimminni imaluunniit sumiiffimminni ajornanngippat periarfissaqarpallu katsorsarsuarneqarnissaat pisariaqarpoq. Ukiummi qimatavut takutitsereerput pisinnaasunik ilinniarsimasunillu napparsimmavippassuarni sulisussaqartugut, uppernarsereerparput nunatta inuisa ilinniarsimassutsikkut amerlasuut suliarisinnaallugillu ullumikkorniit sillimaniarnikkut pitsaassuseq annertuumik siuarsarsinnaagaat. Ullumikkut nunarsuarmi nutaaliaasumik aaqqissuussiffiunissamik ujartuinerup nalaani peqqinnissaqarfeqarnikkut nunarput assut katataaqavoq.

Isumaqarpunga Naalakkersuisut Inatsisartunullu ilaasortat suleqatigiillutik nalilersuiffigisaraqaleraat nunatsinni peqqinnissaqarfiup inunnit nunatsinniittunit assartuisussaannartut ineriartortinnagu Napparsimmavittut, peqqissaagasuarfissatut sullissivissatullu ineriartortinneqassasoq tikkuussiffigisariaqaraat. Peqqinnissaqarfinni aaqqissuusseqqinnerup inuppassuit sumi najugaqarumanerannik allannguisut annerit ilagaat. Peqqinnissaqarfik tassaaniartussaagunaraluarpoq napparsimmaveqarfiusuni meeqqanut, inuusuttunut, inersimasunut utoqqarnullu toqqissillutik illoqarfimminni inuunissaannik qulakkeereqataasussaq.

Nunarput isorartutigisoq, aammalu silap pissusaata nikerarsinnaanera atoruminaassinnaaneralu taama misilittagaqarfigitigereerlugit peqqinnissaqarfiup isiginialertariaqarpaa napparsimmaviit tassaaunnaartariaqartut inunnik peqqiilliuteqartunik pinartorsiortunillu assartuussinissamik pilersaarusiortussat. Inuit pinartorsiortut aamma napparsimmavinni suliarigasuarneqarsinnaanissaat sapinngisaq tamaat siunertaauartariaqarpoq. Nunatta avataaneersut nakorsat tikikkumannginnerat imaluunniit illoqarfinni qitiusoqarfinniittut nakorsat illoqarfeeqqanut nuukkumannginnerat innuttaasut atukkamikkut ajorseriartitsillutik akiligassarinngilaat. Isumaqarpunga nunatsinni nakorsatut ilinniartitaaneq soqutiginarsaavigineqarsinnaasoq pisariaqartitsineq toqqorternagu saqqumisumik akiorniagassatut inissisimasariaqartoq. Illoqarfippassuaqarpormi peqqinnissaqarfiup aaqqissuuteqqinneqarnissaa sioqqullugu nakorsanit najorneqarumasunik. Massakkullu pissutsit ima ilungersunartigipput nakorsaqartuarsimasut allaat nakorsanit najorumaneerupput peqqinnissaqarfiup aaqqissuussaaneratigut ”naalagaaqqat” oqartussaasut qulliunerusutullu inissisimasut illoqarfinniit qitiusoqarfinniit sumiiffinnut allanut aqutsiniartorujussuanngornerisigut.

Neriuppunga Naalakkersuisut partiillu tamarmik nunatsinni innuttaasut sillimaniarnikkut pitsanerpaamik illersugaanissaaq peqqinnissaqarfik aallaavigalugu aaqqissuuteqqissagaat. Aaqqissuusseqqinneq aningaasarpassuarnik sipaarutaasimanngilluinnarpoq. Taamaattorli sumiiffinni amerlanerpaani sillimaniarneq assut ajorseriarsimalluni. Tamanna aaqqinniarlugu inuiaqatigiittut tamatta suleqatigiinniarta aamma naalakkersuinikkut.

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut oqaaseqartartuat

Aqqaluaq B. Egede

Inatsisartut aaliangigaannik [piaaraluni] kinguarsaaneq

Inatsisartut ulloq 4. juni 2019 naqissuserpaat Naalakkersuisut peqquneqartut Kangiani, Kalaallit Nunaatalu sinnerani meeqqat ikiorneqarnissaat tunngavigalugu Naalakkersuisut Danskit Naalagaffiannut ikioqqullutik saaffiginnissuteqassasut.

Inatsisartut aalajangernerannut tunngaviusumi Inatsisartut Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaani ersarissumik allassimavoq siunnersuummik piviusunngortitsinissamik suliaqarneq Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuummik akuersereernerup kinguninngua aallartinneqassasoq kaammattuugineqartoq.

Ataqqinninnginneq

Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa sukumiisumik siunnerfinnik ersarilluinnartunik imaqarpoq. Isumaliutissiissut partiinit tamanit tunuliaqutserneqarpoq.

Taamaattoq paasivarput Peqqissutsimut, Isumaginninnermut, Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisup Martha Abelsenip Danskit Naalagaaffiannut saaffiginninnissaq ukiassalernerani aatsaat pissasoq pilersaarutigigaa.

Tamanna Inatsisartuni Inuit Ataqatigiit gruppeata pisariaqanngitsumik kinguarsaanertut isigaa. Aperisariaqarpugut meerarpassuit inuusuttullu piaartumik ikiorserneqartariaqartut tamatuminngalu utaqqiinnartut sumiginnarneqarnerat Naalakkersuisut matumuuna naqissusinnginneraat.

Inatsisartut ulloq 4. juni 2019 aalajangiinerata kinguninngua aallartissasoq kaammattuutigineqartoq Naalakkersuisut ataqqinngilaat.

Eqqugaasut tassaapput meeqqat inuusuttullu piaartumik ikiorserneqartariaqartut.

Inuit Ataqatigiit Inatsisartut gruppiat

Meeqqat atugarliornerat politikkikkut pissaaneqarniunnermut atussallugu akaarnaatsuuvoq

Allattoq: Inge Olsvig Brandt, Nuummi Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Meeqqat atugarliornerat politikkikkut pissaaneqarniunnermut atussallugu akaarnaatsuuvoq

Kommuneqarfik Sermersuumi Demokraatit Inuit Ataqatigiit suleqatigiunnaarnerannut suna siunertaava?

Politikkikkut iliuuseqannginneq borgmesterimik Inuit Ataqatigiinnillu suleqateqarunnaarnermi patsissiunneqarpoq, tusagassiutitigulli nalunaarummi namminneq aaqqiissutissamissut periarfissanik saqqummiinngillat.

Politikkikkut pimoorussinermi isornartorsiuiinnarani aaqqiissutissanik siunnersuuteqarnissaq pisariaqarpoq. Taamaattoqanngippat politikkikkut piginnaasaqannginneq nittarsaanneqassaaq.

Tasiilami inuttut ajornartorsiutit taamak annertutigitillugit peqatigiit ataatsimoortumik iliuuseqarnissaat aaqqiissuteqarnissaallu pissusissamisoortuuvoq.

Kommuneqarfik Sermersuumi borgmesteri siuttoralugu Tasiilamut atatillugu politikikkut partiit tamakkerlutik soqutigisaasa qulakkeerneqarnissaat upperaarput. Peqatigitillugulu ajornartorsiutit Tasiilamiinnaq piunnginnerat paasilluarlugu nunatsinni borgmesterit tamarmik Kommunianeqarfik Sermersuumi borgmesterimit ataatsimoortinneqarput.

Suleqatigiinnerni tamani tatigeqatigiinneq toqqammaviusarpoq. Suleqatigisat tatiginngikkaanni aaqqiinissaq siunertaralugu saaffigisariaqarput. Soorluuna Demokraatit naalakkersuinikkut ingerlatseqataanerminni imminnut qiviartariaqartut. Ataatsimoornissami aaqqiagiinngissutit aaqqinniarnissaannut politikkikkut sapiissuseqarnissaq pisariaqarpoq, nammineq soqutigisat kisiisa ukkannagit ataatsimoornikkut aaqqissutissanik angusaqartoqarsinnaaneruvoq.

Pasilliutit aaqqiissutissartaqarneq ajorput. Meeqqat pillugit suliassat aallunneqarlik tigussaasutigullu aaqqiissuteqarnissamut peqataasoqarli. Ataatsimoorluni suliaqarneq, ataatsimut anguniagaqarneq meeqqallu inuuneqarluarnissaannik qulakkeerinninnissaq tassaapput politikkikkut sulinermi siullertut suliassagut.

Meeqqat toqqissisimasumik asanninneqartumillu inuuneqarnissaat qulakkeerneqassaaq.

Kulturikkut tapersersuineq kinguneqarluartoq

Klaus Geisler, Danmarkimi isiginnaartitsisartunut nersornaammik akimanerpaammik pissarsigavit pilluarit.

18. november 2010 Nunatsinni isiginnaartitsinermut inatsit naammassineqarpoq, taamaalillunilu aamma isiginnaartitsinermut ilinniarfeqalerluta. Ukiut 9-at ingerlaneranni ilinniartut ilaat Danmarkimi isiginnaartitsisartunut nersornaaserneqarpoq. Tamanna angusaavoq angisooq. Isiginnaartitsinermi ilinniartitatta nunarsuarmut appakkaallutik isiginnaartitsinermi saqqummerfiat, peqataalerfiat. Kulturikkut anersaakkut suliaqarneq tapersersornerugutsigu, ilinniarfitsigullu periarfissinnerugutsigu inuiannut annertungaartumik utissaaq. Inuiaat timikkut tarnikkut anersaakkullu ineriartornissaannut ikorfartuutaanngaasaaq. Taamaammat kulturimut tunngasunik tapersersuiuarnissarput

Inuit Ataqatigiit pingaartipparput.

Assammik arsartortortavut pilluangaaritsi.

VM-imut anngunniunnermi kalaallit arnartaat Norca-mi pissartanngorniunnermi nr. 3-tut inissipput, taamaasilluni Kalaallit Nunaat VM-imut anngunniunnermi bronzinnalluni.

Kalaallit ikittuinnannguulluta inuiannut millionilikkaanut unammisinnaanerput tulluusimaarutaanngaartariaqarpoq. Ikittunnguulluta toqqagassagut ikittunnguupput, taakkununngalu piumaffiginninneq angingaartarluni. Unammisartortatta nunarsuarmi pissartanngorniuttunut ilaasarnissaat pimoorukkutsigu timersoqatigiiffiit, timersortartullu atugarisaat pitsaanerpaaffianiitittuartariaqarparput. Tapersersuisut, ikiuuttut naalakkersuinikkullu periarfissiuussisut kivitseqatigiilluta timersortartortagut ikorfartortariaqarpagut.

Timikkut tarnikkut anersaakkullu ineriartorneq ingerlattuartigu.

Inuit Ataqatigiit

Mimi Karlsen

Piorsarsimassutsimut ilinniartitaanermullu oqaaseqartartoq

Inuit Ataqatigiit: Vittus Qujaukitsoq, Naalakkersuisut suleriaasiat malillugu Naalakkersuisut isertuusseqqusaanngillat

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq pisuutitassaarutiinnarpoq. Kukkussut Naalakkersuisu-niippoq, Naalakkersuisut suleriaasiat naapertorlugu Naalakkersuisut sulisimanngillat. Taa-maammat Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup Inuit Ataqatigiit siulittaasuat saassukkamiuk pasinarsarpaa isertuussanik oqaatigeqqusaanngitsunik oqaaseqarsimanerarlugu. Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap isumaliutissiissummini oqaatigisai inuup ataatsip kisimi akisussaaffiginngilai.

Tassami ataatsimiititaliami isumaliutissiissummi atsiortut tassaapput: Hermann Berthelsen Siumut, Karl Kristian Kruse Siumut, Henrik Fleischer Siumut, Randi V. Evaldsen Demokraatit, Jens Napaattooq Partii Naleraq, Mute Bourup Egede Inuit Ataqatigiit, aamma Peter Olsen Inuit Ataqatigiit.

Tassa imaappoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ataatsimoorluni isumaliutissiissummi oqaatigisaat atsiortut tamarmik akueralugit tamanut saqqummiussaraat. Taamaammat Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup Mùte Bourup Egede kisiat pasinarsarniarsinnaanngilaa, oqaatsinik aninneqarsimasunik kisiat ”piginnittuutinniarsarissallugu”. Tamanna eqqunngitsumik pasinarsaaneruvoq, Inatsisartuni ilaasortamut ataatsimut tatiginarunnaarsaaniarnerusoq.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup aammami Naalakkersuisut sinnerisa takkuitsoorsimavaat Naalakkersuisunut ilaasortat akisussaanerat pillugu inatsisartut inatsisaat nr. 6, 13. maj 1993-imeersoq imatut oqaasertaqartoq malissimanngisaat:

§ 6. Naalakkersuisunut ilaasortaq § 10, naapertorlugu pineqaatissinneqassaaq piaaraluni imaluunniit mianersuaalliorujussuarnermigut Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaat inatsisilluunniit allat malillugit imaluunniit atorfimmi suunera malillugu imminut pisussaaffigisassanngortitaasut malillugit iliunngikkuni.

Imm. 2. Imm. 1-imi aalajangersagaq aamma atorneqartassaaq Naalakkersuisunut ilaasortaq eqqunngitsumik paasinerluutaasinnaasumilluunniit inatsisartunut paasissutissiisimappat imaluunniit inatsisartut oqaluuserisassamik oqaluuserinninneranni paasissutissanik oqaluuserisap inatsisartunit aalajangiiffigineqarnissaanut annertuumik pingaaruteqartunik nipangiussisimappat.’

Imaappoq, Inatsisartut upernaaq manna ataatsimiinnitsinni aalajangiiffigisassaannut oqaluuserineqartunut aalajangiinermi paasissutissaq pingaarutilik, tassalu nunatta aningaasanut missingersuutaata ajutoorluinnaqqanerat nipangiusimasimavaat. Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqarneratuut aningaasat 461 mio. kr. tikillugit manna tikillugu amigartoortumik missingersuutit inissisimapput. Uggornaqaaq aningaasat amigartoorutit taamak annertutigilinnginnerini ilisimatitsisoqarsimanngimmat. Aamma uggornaqaaq Naalakkersuisut isertuussinissartik aalajangiussimammassuk, erngertumik paasissutissiinatik. Tamanna paasissutissamik pingaarutilimmik isertuussineruvoq.

Inuit Ataqatigiit siulittaasuannut unneqqarissumik sullissisumut, inuiaqatigiillu aningaasaataasa mianersuunneqarnissaannik kaammattuuteqartumut pisuutitsissutaasinnaanngilaq. Paasissutissallu aallavigineqartut aamma tassaapput aningaasaqarnermut ataatsimiitsitaliap isumaliutissiissummigut pisortatigoortumik tamanut saqqummiussai.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq aammalu naalakkersuisooqatigiit suleqataasalu Demokraatit pissutsinut ilungersunarseqisunut tapersersuinerat sulilu tunuliaqutsiillutik akisussaaqataanerat assut tupaallaatigaara. Naalakkersuisut sulinerat inatsisiliortunullu sullissinerat aalajangersakkat malillugit ingerlanneqanngilaq. Siumut, Demokraatit, aamma Nunatta Qitornai massakkut aningaasaqarnikkut inissisimaffik tamakkiisumik akisussaaffigaat, amerlanerussuteqarput aalajangersaanermikkut. Tassa pissutsinut aalajangiisuupput. Erseqqissarlarali Inuit Ataqatigiit inuiaqatigiit aningaasaqarnikkut ajutoorujussualernerat pinngitsoortinniarlugu suleqataassaagut aamma akisussaaffimmik tiguseqataassaagut isornartorsiuiinnarata. Inuit nunatsinniittut aningaasaataasa ”kaasarfiiniit” aallerfigineqassanngimmata.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq aamma Naalakkersuisut sinneri pisumi matumani aalajangersakkat malillugit paasissutissanik pingaarutilinnik isertuussisussaatitaannginnerup timitalernissaa qulakkeersimanngilaat. Qinikkat inuiaqatigiinni ammasumik isertuaatsumillu sullissisut tamatta qineqqusaarutiginikuusavut Naalakkersuisut timitalinngilaat. Tamanna qinikkat allat pisuutinneqarnerannik kinguneqartinniarneqassanngilaq, aamma Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup misissuinermigut atuagassaminillu misissuilluarnermigut paasisimasinnaagaluakkaminik naammassinnissimannginneranik ersiutaasoq isumaqarpunga.

Torersumik isertuaatsumillu sulinissarput Inuit Ataqatigiinniit inassutigaarput. Suleqataassaagut nunatta inuisalu aningaasaqarnikkut isasoorluinnannginnissaat anguniarlugu. Akisussaaffik Naalakkersuisunit aamma Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumit naammaginanngitsumik suliaasoq isertuussamillu toqqortigaasimasoq pinartuuvoq. Tamatta suleqatigiilluta aaqqinniarniartigu pissutsit ilungersunartut uteqqissanngippata qinikkat akisussaassuseqartumik suleqatigiinnissaat matumani Inuit Ataqatigiit ikiuunnermikkut timitalersuiffigissavaat.

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut oqaaseqartartuat

Aqqaluaq B. Egede

Aaja: Suleqatigiinnissamik siunnersuut kalaallit soqutigisaannik siuarsaassaaq

Aaja: Suleqatigiinnissamik siunnersuut kalaallit soqutigisaannik siuarsaassaaq

Kalaallit folketingimi ilaasortaatitaat folketingimi ilaasortat 179-iusut akornanni marluinnaapput. Inuit Ataqatigiit ukiuni sisamani aggersuni kalaallit sunniuteqarsinnaanerisigut annertusaanissamik kissaateqarput, tamannalu ataatsimoornissamik pisariaqartitsivoq.

Inuit Ataqatigiinniit danskit partiivi tulaaviginngilagut, ullumikkullu Christiansborgimi nunarput sinniisuuffigigaarput. Kalaallit Nunaata kiffaanngissuseqartumik nipaatut nammineerluta iliuuseqarsinnaanerput ammaapparput, tamannali aatsaat siammasissumik suleqatiginnissinnaassuseqarnikkut timitalerneqarsinnaavoq.

Folketingimi ilaasortat qinikkallu kisimiillutik angusaqarsinnaanngillat. Angusassat politikkikkut amerlanerussuseqarnikkut pisarput, Kalaallit Nunaatalu sunniuteqarsinnaanera annertusassagaanni politikkikkut periataarsinnaassuseqarneq, misilittagaqarneq suleqatigiissinnaassuseqarnerlu pisariaqarput. 

Inuit Ataqatigiinniit suleqatigiinnissamut annertusaanissatigut anguniagassat ukuusut pingasut saqqummiuppagut:

1.                         Qinersinerup kingorna kalaallit folketingimi suleqatigiittut sulissutigissavagut. Ilaasortat marluusut suleqatigiinnerusariaqarput, tamannalu suleqatigiinnissamik isumaqatigiissusiornikkut pisinnaavoq. Savalimmiormiut sinniisaat apeqqutaatillugit, ilaasortaasut katillutik sisamaasut suleqatigiinnissaat pisinnaavoq.

2.                         Pisani attuumassuteqartuni Kalaallit Nunaanni politikkikkut Ataqatigiissaarisuusuni pissaaneqarluartuni kalaallit folketingimi ilaasortaatitaat qaninnerusumik ataqatigiissaareqatigineqarsinnaanerat sulianullu akuutinneqarnissaat sulissutigissavagut.

3.                         Ukiut affakkaarlugit Naalagaaffeqatigiit ataatsimut oqaloqatigiittarfeqarnissaat sulissutigissavarput, tassanilu Kalaallit Nunaanni, Danmarkimi Savalimmiunilu aalajangiisartut saniatigut inuussutissarsiutinik ingerlataqartut aningaasaliinernullu aningaasaateqarfiit peqataatinneqartassapput. Oqaloqatigiittarfimmi tassani ilisimasat annertusarneqarnissaannut kiisalu ilinniagaqarnikkut inuussutissarsiutitigullu ineriartortitsinertigut inassuteqaateqartoqartassaaq.

Nunat assigiinngitsut, inatsisartut aalajangiisartullu akimorlugit suleqatigiiffinni peqataasarnikkut misilittakkat pitsaasut Inuit Ataqatigiinni pigineqarput. Tamakkulu ukiuni sisamani kingullerni Kalaallit Nunaannut 3 mia. koruunit sinnerlugit angusaqarluarfiusunik kinguneqarsimapput. Imaanngitsoq IA-kkut kisimiillutik angusaqarsimasut, tatigeqatigiinnerli suliatsinnullu ataqqinninneq aqqutigalugit folketingimi politikkikkut pisanut amerlanerussuteqartitsisinnaaneq angusinnaallutigu takutissimavarput. 

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Aaja Chemnitz Larsen

Paasisimasaqarluaqqissaartuuneq aaliangiinernut tunngaviusartussaavoq

Allattoq: Aaja Chemnitz Larsen, Folketingimi ilaasortaq

Paasisimasaqarluaqqissaartuuneq aaliangiinernut tunngaviusartussaavoq

Ministeriunertut qineqqusaartut marluullutik Kalaallit Nunaanni annerusumik nunanut allanut politikkikkut sunniuteqarnerusoqarnissaa oqaatigaat oqarlutillu isertukkanut eqqartuinerit pitsanngorsarneqassasut. Taamatut oqalunneq oqarluartaarnerinnaanerpa qanorlu Kalaallit Nunaanni qinikkanut akuutitsinissaq pimoorunneqartigiva?

AG-mi apriilimi Socialdemokraatit siulittaasuat Mette Frederikseni apersorneqarnermini oqarpoq Kalaallit Nunaat annerusumik nunanut allanut sammisaqartoqartillugu piginnaalersitsisoqassasoq. Malugiuk Sillimaniarneq- aamma Illersornissaqarfik tassani eqqaaneqanngimmata. Tassami Sillimaniarnermut Illersornissaqarfimmullu tunngasut arlaleriarlutik Kalaallit Nunaata nammineq iliuuseqarsinnaaneranut akimmisaartitsereerput, ass. mittarfiit, nunatta Kangilinnguani atorneqarnera pineqartillugu imal. dual-use-nut sanaanik avammut tunisinernut aamma unittuussutaasarnikuullutik. Tamakkununnga tunngasunut Kalaallit Nunaata sunniuteqaqataanera taamatut inerneqarallaqqavoq.

Mette Frederiksenip oqaasii itisilerneqartariaqaraluarput minnerunngitsumillu qanoq isumannaallisaanermut politikkip iluani neriorsuineq Kalaallit Nunaanni aaliangerneqartuni unammillernartunut tunngatillugu iliuuseqarfigineqassanersoq erseqqissarneqartariaqarluni.

Lars Løkkep folketingip ukiuani maanna atuuttumi ammaanersiorluni oqallitsitsinermini Kalaallit Nunaata nunanut allanut politikkimut piginnaalersitsineqarnerunissaa neriorsuutiginikuuaa neriorsuillunilu DFG-mut aaqqissuussinermi (Danmarkip, Savalimmiut Kalaallit Nunaallu suleqatigiinneri pillugit) inissaqartinneqarnerussasugut. Maajimi ukioq manna neriorsuivoq nutaamik naalakkersuisortaarnerup kingorna Naalakkersuisuni siulittaasumut isertukkanik eqqartuinerni annerusumik ilaatitsisoqartalissasoq.

Isertukkanut eqqartuinernut ammanerunissaq piffissanngorpoq taamaaliorniarnermili piumasaqaatit marluk malinneqassapput:

1. Kalaallit Nunaannit folketingimi ilaasortat Udenrigspolitisk Nævn-imi aaliangersimasunik inissinneqartariaqarput tassani nunanut allanut- isumannaallisarnermullu politikkit isertuuttumik eqqartorneqartarmata.

2. Naalakkersuisuni siulittaasup Naalakkersuisut matoqqanerujussui unitsittariaqarpai ataatsimiititaliallu pisariaqartinneqartut ilanngunneqartarnissai naammattumik qulakkeertarlugu.

Folketingimi Inatsisartunilu qinikkat Lars Løkke Rasmussenip isertukkat pigineqartut eqqaasariigaanut paasisaqarsinnaatitaasariaqarput.

Ilisimasaqarneq pissaaninitsitsisarpoq

Ajornartorsiut marloqiusaavoq. Danmarkip illuatungaatigut Kalaallit Nunaat kalaallillu qinikkat ilanngutinngippallaartarpai. Akerlianillu Naalakkersuisut paasisimasatik kisimiillutik pigerusullugit. Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu isummertarnerit allanngortinneqartariaqarput.

Arlaleriarluta piiaaffinnut tunngasunut, timmisartoqarfinnut tunngasunut nunanilu issittuni umiarsuarnut aqqutissanut tunngasunut Danmarkip aaliangeeqataaffigerusuttaraa takusareerparput – taamatullu pisoqartillugu qanoq naalagaaffiup isertugaataattut isigineqartunut Kalaallit Nunaat paasitinneqarusunnginnera takusarlugu.

Naalagaaffiup iluani politikki avissaarneqarsinnaanngillat, taamaammat statsministerinngortussap kalaallit qinikkat nunanut allanut silliniarnermullu Kalaallit Nunaannut tunngasuteqartit pineqartillugit paasisimasaqarluaqqissaarnissaat naleqqulluinnartumik iliuuseqarfigisariaqarpaa. Taamaalilluta taamaallaat Folketingimi Inatsisartunilu paasisimasaqarluarpaluttumik aaliangiisarsinnaassaagut.

Qineqqusaarnermi neriorsuutit qinersereernerup kingorna piviusunngorumaarnerpat?

Qinersinissamut ullualuinnanngorput, taamaammat isumaqarpunga Lars Løkke Rasmussenip Mette Frederiksenillu qanorpiaq qineqqusaarnermi isumaqarsimaneri paasissallugit piffissanngorsoraara.

Neriorsuutitik qinersinerup kingorna pimoorutissanerpaat, ilanngunneqarnerulissanerpugut isertukkanillu eqqartuisoqartillugu ilaatinneqarnerusalerluta? Qinersereernerup kingorna isumaqatigiinniarnernut pigutta tamakku pingaartinnerusannut ilaajumaarput.

Kim Kielsen qinersisitsisariaqaraluarpoq

Kim Kielsen qinersisitsisariaqaraluarpoq

Angaasaqarniarnikkut amingartoorutit amerliartupiloorput. Meerartattalu kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasut ikiorserneqarnissaannik pisariaqartitsinerput annertoqaaq – pissutsit killormut saatsillugit siunissamut ineriartortitsilersussaagaluartugununa, kinguporsulerata. Taamaattumik Kim Kielsenip qinersisartut tusarniaaffigisariaqaraluarai Asii Chemnitz Narup isumaqarpoq.

– ”Meeqqanut inuusuttunullu kinguassiutitigut atornerlunneqarsimasunut sumiginnakkanullu pissutsit erloqinarsigaluttuinnartut pillugit nunatsinni borgmesterit ippassaanikkuni ataatsimeeqatigiipput, kisianni Naalakkersuisuit siulittaasuat Kim Kielsen ataatsimeeqataanissani kissaatigisimanngilaa, Isumaginninnermullu Naalakkersuisoq Martha Abelsen paasisassarsiorluni angalanini peqqutigalugu ataatsimeeqataanissani piffissaqarfiginiarsarinngilaa, telefonikkulluunniit naamik. Maannalu tusaamalerparput nunatta aningaasaqarnerani millionit pingasunik kisitsisitallit sinnerlugit amingartoorutaasut. Isumaqarpunga pisariaqartileripput qinersisartut aperissallugit nunatta ingerlanneqarnerata sammivia qanoq isumaqarfigineraat aamma maanna nunatsinni siuttuttui siuttoriinnarnissaat eqqortuusorineraat ”, Kommuneqarfik Sermersuumi borgmesteri Asii Chemnitz Narup (IA), oqarpoq, nangullunilu.

– “Pissutsit ernumanarluinnaqqissaarput. Inuusuttut ilinniartitaaneranni kinguaraluttuinnarpugut. Amerlaqisut inooqatigiinnikkut annertuunik ajornartorsiuteqarput. Aningaasaliissutit annertuut atorlutigit aningaasarsiornikkut siuariartornissaq siunissamillu ineriartortitsinissaq pilersinniarsarigaluarparput, maannali tusarparput aningaasaqarnerput paatsiveqanngitsoq. Tamanna tamanik qulalersitsivoq. Takusinnaarpianngilara naalakkersuisut politikkiminni suut pimoorunneruneraat aamma suut pingaartinnerullugit ineriartortitseqataaffigerusunneraat”.

– ” Naalakkersuisunik, aningaasarsiornikkut aqutsisinnaanngitsunik, ajornartorsiutinillu pimoorussillutik aaqqissuteqarsinnaanngitsunik, illersuillutik partiit naalakkersuisunik napatitsisut paasiuminaattsippakka. Isumaqarpunga qinersisariaqalersugut; pingasunillu pingaarnernik imaqartussaq: Siullermik akisussaassuseqartumik aningaasarsiornikkut politikkeqarnissaq, taamaasilluta aaqqinneqartussatut kissaativut naammassineqarsinnaaqqullugit, ineriartornissamullu upperinnileqqissinnaaqqulluta. Aappassaanik isumaginninnermut politikki aamma inatsisinik atortitsinermut politikki ersarissoq, meeqqanik inuusuttunillu atornerluisarnernik unitsitsisinnaasoq. Pingajuattullu qanoq iliornitsigut inuusuttortatta ilinniartitaanissaat, siunissamilu suliffissaqarnissaat qulakkiissaneripput – tassa inuiaqatigiinni aningaasarsiornikkut annertusaaneq, ineriartornissarlu pitsaasoq qinersinissami isummerfigineqartariaqarput.”, Asii Chemnitz Narup, oqarpoq.

Kommuneqarfik Sermersuullu Borgmesteria ima nangippoq:
– ” Nalunaarusianik, ajornartorsiutinik ersarissumik allaaserineqareersimasunik allaqqitsittiuartunik nunarput aqunneqarpoq , imaluunniit siunissami qaqugu pinerpoq piumaartussanut sammisaqartitsillutik ataatsimiititaliarsuarnik allaffeqarfinnillu pilersitsiuartunik nunarput aqunneqarpoq, ilisimanaguli qanoq ililluta taavunga pinissatsinnut alloriaqqissanersugut. Kikkut Naalakkersuisut nakkutigivaat? Landskasse putorujussuaqalersissimavaat, isumaqarpungalu qinersisartut aperineqartariaqalersut. Kim Kielsenip aqutsinera tatigiuminaappoq. Ajornartorsiutivut annertoorujussuupput, isumaqarpungalu patajaannerungaartumik aqutsisoqartariaqartugut”, Asii Chemnitz Narup naggasiivoq.


Meeqqat Ulluat 1. juni 2019: Tamatta katersuutta.

Allattoq: Aqqa Sumuelsen, Isumaginninnermut meeqqallu pillugit oqaaseqartartoq.

Meeqqat Ulluat 1. juni 2019: Tamatta katersuutta.

Siullermik meerannguit tamaavissi Meeqqat Ulluanni pilluaritsi. Tamatta Meeqqat Ulluanni nuannaaqatigissavatsigit.

Meeqqat Ulluat nunarsuarmioqataasunut tamatsinnut, inuiannilu tamani meeqqanut atugassarititaasut inuiaqatigiinnilu illersugaanerat pillugit ullut tamaasa pitsanngorsaanissamut inuiaqatigiittut ikioqatigiittariaqarpugut.

Ulluni makkunani inuiaqatigiit akornanni aammalu pingaartumik tusagassiutitigut meeqqat sammineqangaatsiarput. Meeqqanik kinguaassiutitigut atornerluisarnerup annertunerujussua taamalu inuppassuarnik imaannanngeqisumik kalluaanera kalluaasarneralu eqqarsaatigalugu, pisariaqalersippaa immitsinnut aperinissatsinnut inuiaqatigiittut ajornartoornertut inissisimalersimasugut nassuerutigisariaqaleripput. Meeqqat inuunerminni artukkerneqarujussuartarnerat pissutigalugu inuiaqatigiittut oqartariaqalerpugut “meeqqanik sumiginnaasarnerit kinguaassiutitigullu atornerluisarnerit tassa tassunga killittariaqalerput”.

Meeqqat asanninnermik toqqissisimasumillu inuiaqatigiinni misigisimallutik inooqataanissaat pingaaruteqarpoq. Meeqqanut atugassarititaasut pineqartillugit arlalitsigut angajoqqaat inersimasullu eqqarsaatigineqarpallaarneq ajorput. Taamaattoqarnera pissutsit pitsaasup tungaanut sakkiartunnginnerannut pissutaaqataasinnaasut ilagisinnaavaat. Taamaattumik meeqqat sumiginnagaasarnerat kinguaassiutitigullu atornerlunneqartarnerat aaqqiiviginiarneqassappat angajoqqaat inersimasullu peqatigalugit siunissamut siunnerfilimmik iliuusissatut pilersaarusiortariaqalerpugut.

Meeraq illersorniarlugu ilaqutariit katersuuffigisinnaasaannik iliuusissanik eqqarsaqatigiittariaqalerpugut. Meeqqat ilaqutariit akornanni ataatsimoortillugit sullinneqarnissaat, meeqqanut atugassarititaasut asanninnermik toqqissisimanermillu toqqammaveqartup pilersinneqarnissaanut tamatta suleqatigiittariaqarpugut. Aqqut tamanna eqqortuuvoq. Aamma Qallunaat Nunaat ikiuunnissamut pisussaaffeqarpoq. Taamaattumik Qallunaat Nunaata ikiuunnissaa tikilluaqquarput.

Nunatsinni borgmesterit tallimaasut Nuummi ulloq tallimanngorneq 31. maj 2019 ataatsimeereerlutik meeqqat kinguaassiutitigut kannguttaatsuliorfigineqarsimasut ikilisinnissaannut ataatsimoorussamik suliniuteqarnialerlutik nalunaaruteqarput. Tamanna nuannaarutigisariaqarpoq, tassami kommunit tamarmik maannakkut meeqqanut atugassarititaasut pitsanngorsassallugit isumaqatigiimmata.

Inuiaqatigiittut ataatsimoorluta akisussaaffigaarput meeqqat kinguaassiutitigut atornerlunneqannginnissaat, taavalu meeqqanut atugassarititaasut peqqinnartuunissaat toqqissisimanartuunissaallu ataatsimoorluta pilersissallutigit.

Ullut tamaasa ukioq kaajallallugu meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit ilungersuuteqartuartut Meeqqat Illersuisuisuat MIO, Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat, Meeqqat Ikiortigit – Red Barnet, Meeqqat Inuunerissut, NAKUUSA allarpassuillu pisortat ingerlataat aamma nammineq kajumissutsiminnik suliniartut nukipparujussuit atorlugit maannamut sulianik arlalissuarnik ingerlatsereersut kivitseqataasullu qutsavigissallugit pinngitsoorusunngilagut. Tamassi suliniuteqartuarnissigut meerarpassuit atugaat qaamanerulersippasi. Siunissami sulilluarnissassinnik tamanik ajunnginnerpaamik kissaappatsigit.

Naggataatigut meerannguit tamaavissi, ulloq pilluarnartumik nuannaarnermillu immerlugu ilaquttasi qanigisasilu peqatigalugit Meeqqat Ulluat atorluarisiuk, nuannaaqatigissavitsit.

Kalaallit Nunaanniit Qallunaat Nunaannut kalaaliminernik eqqussineq pisariunnginnerusoq

Kalaallit Nunaanniit Qallunaat Nunaannut kalaaliminernik eqqussineq pisariunnginnerusoq

Ullumikkut nunatsinniit Qallunaat Nunaannut kalaaliminermik nerisassanik eqqussineq pisariuallaarujussuarpoq.

Nammineerlunga Qallunaat Nunaanni ukiinikuuvunga killeqartumillu kalaaliminiuteqarsinnaatitaallunga, nerisassakka mamarilluakkakka annikitsuinnarmik nerisarisinnaavakka.

Isumaqarpunga inatsit atuuttoq allanngortittariaqartoq, piviusunngortillugu kalaallit Qallunaat Nunaanni najugaqartut kalaaliminertugassaqalernerunissaat.

Annikitsuinnarmik eqqusseqqusaaneq tuniaasinnaanerlu kalaalimertugassaaleqisitsivoq. Kalaalimerngit Qallunaat Nunaanni najugaqarallartunut aammattaarlu katsorsartikkiartortunut amigaataapput.

Naalagaaffimmi innuttaasuusugut misigereersimalerparput Qallunaat Nunaanni kalaaliminernik mamarilluakkatsinnik peqqumaateqarsinnaannginneq. Tamanna naalagaaffeqatigiinnerup iluani pisariaqanngikkaluarpoq, qinigaassagumalu qulakkiissavara inatsisitigut akimmisaartitsisut piiarnissaat, pisariaqarpoq naalagaaffeqatigiinnerup iluani inatisisit innuttaasumik assigiingisitaaqisut inuusaasiannut naleqqussarnissaat.

Anders Jensen, Inuit Ataqatigiit

Qasigiannguit Aasiaallu akornanni erngup nukinganik nukissiorfiliassaq akuersissutigineqarpoq

Qasigiannguit Aasiaallu akornanni erngup nukinganik nukissiorfiliassaq akuersissutigineqarpoq

Qasigiannguit Aasiaallu akornanni erngup nukinganik nukissiorfiliornissamut siunnersuut Inatsisartuni amerlanerussuteqarluartumik ulloq 27. maj 2019 akuersissutigineqarpoq.

Siunnersuutip akuersissutigineqarnera siunnersuuteqartut nuannaarutigeqaara, Qasigiannguit Aasiaallu akornanni erngup nukinganik nukissiorfiliassaq ukiorpaalunngortuni oqallisaajuarsimavoq. Oqallisaaginnarani maannakkut piviusorsiortumik timitalerneqarnissaanut suliniutit aallartisarneqarlutik toqqammavissinneqassapput.

Qasigiannguit Aasiaallu akornanni nukissiorfiliassaq piviusunngortinneqarpat tamanna Naalakkersuisut nukissiutinik atuinermi 2030 piujuaannartitsinermik Nunatta sinneranut, minnerunngitsumillu najukkami inuussutissarsiornermik ingerlataqartunut, kommunimut innuttaasunullu pitsaasumik sunniuteqartussaassasoq qularutissaanngilaq.

2030-mi nukimmik pilersuineq Nunatsinni sapinngisamik nukimmik ataavartumik tunngaveqassasoq nukimmik imermillu pilersuineq pillugu pilersaarummi saqqummiunneqarpoq. Anguniagassaq pitsaalluinnartoq timitalersorneqarluni sanaartortoqarnissaanut tunngasut peqqissaartumik pimoorullugillu pilersaarusiorneqartariaqarput.

Qasigiannguit Aasiaallu akornanni erngup nukinganik nukissiorfiliornissamut tunngavissaliornermi ilanngullugu erngup nukiganik nukissiorfiliassap qanittuaniittut illoqarfiit nunaqarfiillu sorliit ilanngunneqarsinnaanissaat naliliiffigineqarsimassaaq taavalu nukissiutinut ataavartunut assigiinngitsunut Igalikomi misilittaanermi paasisat atorneqarsinnaanersut ilanngullugit nassiuaasiuunneqassallutik.

Alloriarneq annertooq, qularnanngilluinnartumik Nunatsinnut tamarmut, inuussutissarsiutinik ingerlataqartunut, innuttaasunut, minnerunngitsumillu nukimmik piujuaannartumik atuinerulernitsinni pinngortitap mingutsinneqannginnissaanut paarilluarneqarnissaanullu iluaqutaalerumaartoq qularutissaanngilaq.

Qasigiannguit Aasiaallu akornanni erngup nukissiorfiliornissamut tunngatillugu Naalakkersuisut piviusorsiortumik suliniuteqarnissaat pingaaruteqarpoq. Suliniutip piviusunngortinniarnerani Naalakkersuinikkut piffissami aggersumi qanimut suleqataaffigalugulu malinnaaffigissavarput.

Aqqa Samuelsen, Inatsisartunut ilaasortaq

Akisussaaffik kommuuniniiginnarli

Akisussaaffik kommuuniniiginnarli

Kommuunit sapinngisartik naapertorlugu, minnerunngitsumik sulisut pigisatik aallaavigalugit sulipput. Assaat kissalaartut amigaatigineqarput.

Isumaginninnikkut akisussaaffik Naalakkersuisoqarfimmut nuutsinneqassagaluarpat qitiusumi allaffissornikkut annertuumik pilersitsineruinnassaaq, maannakkullu ikiortarialinnut iluaqutaanaviarnani kinguarsaataannaassaaq.

Inuit Ataqatigiinni kaammatuutigerusupparput piaartumik Naalakkersuisut kommuunillu oqaloqatigeeqqullugit, ukiunullu arlalinnut atuuttussamik pilersaarusioqatigeeqqullugit. Tassanilu iliuusissat kommuunit qanimut peqatigilluinnarlugit ilusilersorneqartariaqarput, Qallunaat Nunaanniit ikiortissarsiornermi piginnaasat ikiuutaasinnaasullu sorliit qanorlu annertutigisut  pisariaqarnersut qulaajaavigeqqullugit. Ukioq meeqqat ukiuattut Naalakkersuisut Siulittaasuata suaarutigisaa oqaasiinnartigut pinnani timitaliinertalimmik piviusorsiortumillu piviusunngortinneqartariaqarpoq.

Aammattaaq pinngitsuuisinnaajunnaarnermik katsorsaanermut tunngatillugu  nunatsinni katsorsaasuvut atorluartariaqarput, taakkumi misilittagaqarluareermata.

Minnerunngitsumik Nunatsinni  assigiinngitsunik tarnikkut katsorsaanermik ilisimasalittavut, kommuuniniippata, namminersortuuppatalu atorluarlugit ataqatigiissumillu pilersaarusiornermi peqataatillugit.

Kommuunit sullissassat sumiinnersut suliassallu suuneri ilisimaareqqissaarpaat, pitsaasumillu angusaqartoqassappat qitiusumit  ataqatigiisaarilluarnikkut taakku pitsaanerpaamik ikiorserneqarsinnaapput.

Stine Egede, Aqqa Samuelsen aamma Mikivsuk Thomassen Inuit Ataqatigiit – Ilaqutariinnermi, Peqqissutsimullu Ataatimiititaliami ilaasortat.

Naalakkersuisut Siulittaasuat iliuuseqarniarit

Naalakkersuisut Siulittaasuat iliuuseqarniarit

Naalakkersuisut Tasiilamut paasisassarsiorniarnerat ajoriffissaqartinngilarput, iliuuseqartariaqarpulli. Tasiilami pissutsit pillugit Naalakkersuisut siornatigulli ilisimasaqareerput, tamaammat misissueqqaarniarlutik oqariartornerat paasisinnaanngilarput, akisussaaffimmillu kivitsisinnaannginnertut isigalutigu. Taamaattumik Naalakkersuisut Siulittaasuat Nunatsinni pissutsinut ilungersunartunut akuliuttariaqartoq isumaqarpugut. Tasiilami pissutsinut tunngatillugu Naalakkersuisut piaarnerpaamik iliuuseqartariaqarput.

Tasiilaq kisimi ikiortissanik amigaateqanngilaq. Nuna tamakkerlugu meeqqat, inuusuttut utoqqaallu ikiortariaqartut sullinneqarnissaminnik utaqqipput. Amerlasuut pisortanut tatiginnikkunnaarnikuupput. Kommuunit ilaanni sulisut malinnaasinnaanngillat. Suliassaqarpallaarujussuarput. Upperilluinnarparput sulisorpassuit pisinnaasartik tamaat atorlugu ilungersoqalutik sulisut. Piffissanngorpoq taakku nasaarfigalugit, ikiorlugit oqilisaanneqarnissaat. Naalakkersuisut taakkuusariaqarput kommuuninut ikortartuisussat, qanimullu suleqatiserinnillutik iliuusissanik piaarnerpaamik iliuuseqartartussat.

Ukiunut tulliuttunut arlalinnut ingerlasussamik, isumaginninnerup iluani sulisussanik danskit naalagaaffianut ikiorneqarnissamik piumasaqarsinnaalluta. Utaqqiinnaraluarutta suliassat amerligaluttuinnassapput, ikiortariallit anniaataat oqiliartornavianngillat, annaasavullu amerliartuinnassapput.

Naalakkersuisut ilissiuvusi allat pisinnaanngiffiini sallerpaallusi iliuuseqarsinnaasut.

Meeqqat kinguaassiuutitigut atornerlunneqartut ullumi aqagulu ikortariaqarput, aappaaguunngitsoq. Ilaqutariit imminut toquttarnermik, ajunaarnermik allatulluunniit annaasaqarsimasut ullumi aqagulu ikiortariaqarput, aappaaguungitsoq.

Ilaqutariit angerlarsimaffimminnit anisitaanissamik ilimasaarneqartut tapersersorneqarnissaminnik ullumi aqagulu pisariaqartitsipput, aappaaguungitsoq.

Innarluutillit, tarnimikkut napparsimasut pisinnaatitaaffitsik malillugu tapersersorneqarnissaminnik pisariaqartitsisut amerlaqaat, ullumi aqagulu, aappaaguungitsoq.

Aqqa Samuelsen, Isumaginninnermut meeqqallu pillugit oqaaseqartartoq

Stine Egede, Inatsisartunut Ilaasortaq

Ilinniartitaaneq Nunanullu Allanut tunngasut avissaartillit

Ilinniartitaaneq Nunanullu Allanut tunngasut avissaartillit

Suliassaqarfiit ikinnerpaamik marluk tamarmik immikkut politikkikkut ima annertutigisumik ukkatarineqarineqartariaqarlutillu iliuuseqarfigineqartariaqarput taakku Naalakkersuisoqarfimmut ataatsimut kattunneqarsimanerat qimattariaqarlutigu. Taakku tassaapput ilinniartitaaneq aamma nunanut allanut tunngasut akisussaaffiit.

Suliniutit politikkikkut aalajangiunneqartut ingerlanneqartullu inerititaqarfiuleriartortut amerlapput. Ineriartorneq illorraap tungaanut ingerlavoq. Tamanna inuiaqatigiittut nuannaarutissarivarput. Ilorraap tungaanulli ingerlaneq arriitsuararsuarmik pivoq. Tassami 2040-imi innuttaasut 40 procentiisa ilinniagaqarnermikkut meeqqat atuarfiat taamaallaat tunuliaqutarisimassavaat. Maannamut takutitatsinnit annerungaartumik iliuuseqarnissamik tamanna pisariaqalersitsivoq. 

Ilisimalereerparput 3000-it pallingajallugit amerlassusillit inuusuttut maannamut sumiinneri sulerinerilu ilisimanngikkigut. Taakku sumiissusersigutsigit sulisoqarnermullu akuulersinniassagutsigit ilinniagaqarnikkut taakku qanoq atorfissaqartitsinerat ilisimanngilarput.

Ilisimaneqaqqissaanngilaq Nunatsinni innuttaasut qassit piginnaanngorsarnissamik siunertaqartumik noqqaasut kalaallisuinnarlu oqaasillit qassiunersut[1].  Maluginiagassaavorlu Oqaatsinik Pikkorissarfik aqqutigalugu assersuutigalugu qallunaat oqaasiinik pikkorissartitsinerit ukiut kingulliit amerliartorsimanngitsut, ukiut kingulliit 4-at ukiumut taamaallaat marluk-pingasut ingerlanneqartarsimallutik.

Siunissatsinnut Meeqqat Atuarfiat toqqammaviliivoq. Meeqqat Atuarfiata qulakkeerinneqataaffigissavaa piginnaaneqartunik inuiaqatigiit sulisussaqarnissaat ullut taakku tikikkutsigit utoqqaat pilersugassat amerlanerulersimallutik, sulisussallu ikinnerulersimallutik. Ullumikkut najugaqariaaserput attatiinnassagutsigu Meeqqat Atuarfiata qulakkeerinneqataaffigissavaa piginnaasanik atorfissaqartinneqartunik piginnaaneqartunik inuiaqatigiit pilersorneqarnissaat.

Nunatsinni avatitsinnilu pisut kingulliit naqissuserpaat issittumut – taamalu Nunatsinnut – soqutiginninneq assortorneqarsinnaanngitsumik annertusiartorpoq. Nunanut allanut Naalakkersuisup piffissaanik annertunerujartortumik tamanna atuiffiuleriartussasoq qularutiginngilarput.

Suliassaqarfiit pineqartut tamarmik Nunatsinnut taassumalu siunissaanut pingaaruteqarluinnartumik inissisimapput. Taamaattumik Naalakkersuisut Siulittaasuat kaammattorusupparput Naalakkersuisoqarfiup pineqartup katitigaanera eqqarsaatigeqqullugu.

Sofia Geisler, Inuit Ataqatigiit, Inatsisartut
Ukununnga ilaasortaq: Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Ataatsimiititaliaq + Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq


[1] §37_160-2019