Katsorsartinneq pillaanerinnaanngitsoq

Allattoq: Stine Egede, Inatsisinut atuutitsinermut oqaaseqartartoq

Katsorsartinneq pillaanerinnaanngitsoq

Kinguaassiuutitigut atornerluineq akuerinngilarput, akiortuarnissaanullu periarfissarsiortuassaagut. Ilaatigut pinaveersaartitsinermik sulinermik annertusaajuarnikkut.

Pinerliivigineqartut ikiorserneqartarnissaat, minnerunngitsumik piaartumik tamassuma pisarnissaa anguniartuartariaqarparput. Kingunerluuteqartitsinnginnissaq pingaaqimmat, minnerunngitsumillu nammineerluni kingusinnerusukkut atornerluisunngorsinnaaneq pinngitsoortinniarlugu.

Pinerlussimasunik pillaasarnerup sakkortusinissaanik oqariartuuteqarnerput isumaqarpoq katsorsaanermik annertunerujussuarmik piumasaqaateqartalernissaq anguniarusukkipput. Tamannalu eqqartuussisarnermik pinerluttulerinermilu inatsisitigut aamma ersarissartariaqarparput. Imaanngitsoq ukiut amerlanerit parnaarussivimmittussanngortitsineq, kisiannili katsorsaanermik imalimmik, tassalu pinerlussimasup pinerluutaa aallaavigalugu katsorsaanermik imalimmik pineqaatissiisinnaanngornissaq, tamannalu pisassasoq apeqqutaatinnagu tarnikkut nappaateqarneq, nappaateqannginnerluunniit.

Pinerlussimasunut isertitsivimmiit aallaavilimmik tamanna pisinnaavoq, soorunami apeqqutaalluni pinerluut qanoq sakkortutiginersoq; oqaasiinartigut, attuualaarinninnikkut, (atisat qaavisigut, iluisigut) timikkut, kinguaassiutitigut il.il., pinngitsaaleeriarnikkut, pinngitsaaliinnikkut allatigulluunniit. Taamattaaq pingaartuussaaq nalilersussallugu inuk nammineq piumassuseqarnersoq katsorsartinnissamut.

Kinguaassiuutitigut atornerluinerit ikiliartunngitsut nalunngilagut, naak suliniuterpassuit qujanaqisut amerlagaluaqisut – soorunami ilarpassui iluaqutaalluarput. Aamma ingerlaannassapput, kisianni pineqaatissiinermi inuit kinguaassiuutitigut pinerlussimasut “mattutiinnartarutsigit” katsorsarnissaanillu kinguneqanngippat, ajoraluartumik ilisimavarput amerlasuut anigaangamik assingusunik pinerloqqittarneri.

Taamaattumik Inuit Ataqatigiinni upperaarput, pillaaniinnarluta pillaassanngitsugut katsorsaanerli pinerluffigineqartumut, pinerlussimasumullu annertunerujussuaq aqqutissaasoq.

Qaammatit pingasut, ukiulluunniit pingasut parnaarussaareerlutit aniguit, isersimanernilu katsorsarneqarnat, tamanna kimut iluaqusiiva ? Kialuunniit peqqissup takorloorsinnaanngilaa meeraq kinguaassiuutaatigut innarlissallugu, innimigilluinnassavaami. Nalunngilaami inuunerata sinneranut innarlersissallugu. Illuanilli inuk inuunermik arlaatigut anniaatilik, innarlersimasorluunniit, takunnikkuminaatitsisinnaavoq kukkunerminik, killissamilluuniit qaangiinerminik, taamaalillunilu atornerluisuusinnaasarluni. Taakuusariaqarpullu pinerlineqartut assigalugit katsorsarneqartariaqartut. Tamannalu piaartumik pisariaqarpoq.

Arnat inuiaqatigiinni kivitseqataanerat naleqartipparput

Allattoq: Aqqa Samuelsen, Isumaginninnermut meeqqallu pillugit oqaaseqartartoq.

Arnat inuiaqatigiinni kivitseqataanerat naleqartipparput

Marsip arfineq-pingajuat – Arnat ulluat. Nunarsuarmi arnat angusaqarniarlutik sorsoqatigiiffiat naalakkersuinikkut naligiissitaanikkullu angusaqarusulluni ilungersorfiusartoq ukiut tamaasa malunnartinneqartarpoq.

Inuit Ataqatigiit partiitut pilermatali arnat angutillu akornanni naligiissitaanissaat anguniarneqassasoq maannamut suli qitiutitatut pingaartilluinnagaraat. Maannamut annertuunik angusaqarnikuuvugut pingaartumik inatsisiliornikkut ulluinnarnilu inuuneq eqqarsaatigalugit, pitsaanerusumilli angusaqarniarluta suli suliassaqarpugut.

Arnat ulluata pilersinneqarnerata toqqammavia kinguaariinnut eqqaasitsissutigiuarnissaa pingaaruteqarpoq.

Nunarsuatsinni sumiiffippassuarni ajuusaarnarrtumik arnat suli naqisimaneqarlutik inuiaqatigiinni immikkoortinneqartarput, pissutsillu taamaattut nukiit tamaasa atorlugit atorunnaarsinniartariaqarput.

Nunatsinni arnat arlalippassuartigut inuiaqatigiinni sunniuteqarlutik inissisimalluarput. Nunatsinni arnat inuiaqatigiinni kivitseqataanerat inuiaqatigiittut naleqartittariaqarparput.

Nunatsinni kikkunnik tamanik inissaqartitsiviusumi inuuneqarnissarput pingaaruteqarpoq. Suiaassuseq apeqqutaatinnagu angutit arnallu naligiimmik inatsisitigut ulluinnarnilu inuunermi atugassaqartitsinissarput pinngitsoorneqarsinnaanngilaq.

Arnat angutillu naligiissitaanissaannut anguniagaqarnitsinni, inuiattullu inooqatigiinnitsinni uagut angutaasugut arnartavut naligalugit qanimut suleqatiginissaat immikkut naleqartissavarput. Inuiaqatigiit napatinneqarneranni arnat tassaapput suleqatissagut qaninnerpaat.

Suli sorsuutissaqarpugut

Arnat sorsuutigisimasaat maannakkut anguneqareeraluartut suli sorsutassaqarpoq.

Arnat angutillu aningaasatigut isertitaat eqqarsaatigalugit suli nikingasoqarpoq. Naatsorsueqqissaartarfiup 2016-imi kisitsisaatai aallaavigalugit Nunarput tamakkerlugu arnat isertitaat akileraaruteqaataasussat agguaqatigiissillugu 182.990 kr.-inik annertussuseqarput, angutillu 261.164 kr. kr.-inik annertussuseqarlutik. Angutit agguaqatigiissillugu isertitaat arnat agguaqatigiissillugu isertitaannit akunnaallilerlugu 43 procentimik annertuneruvoq. Arnat 61 %-ingajaat pisortat suliffeqarfiini suliffeqarput angutit taamaallaat 24 %-ii pisortat suliffeqarfiini suliffeqartut. Piniarnermi, aalisarnermi, nunalerinermi, sanaartornermi, aatsitassarsiornermilu qanoq iliuuseqarnikkut arnanut kajungernarsaasoqarsinnaanersoq eqqartussallugu soqutiginarpoq, taakkunani arnat sulisartut ikitsuararsuummata.

Naalakkersuinikkut arnat pisariaqartippavut

Maluginiarneqarsinnaasut ilagivaat arnat naalakkersuinermi suliallit angutinit sanilliullugit ikinnerunerat. Kommunini tallimaasuni kommunalbestyrelseni ilaasortani tamani arnat 34 %-iupput, nunaqarfinnilu siulersuisuni ilaasortani tamani arnat 25 %-iullutik.

Inatsisartunut ilaasortat arnat 35 %-iupput.

Taamaattorli folketingimi ilaasortaatitavut arnat nukittuut marluupput. Folketingimi ilaasortaatitavut arnat marluk Nunatsinni arnaqaterpassuaminnut angutinullumi maligassiuilluaqaat, Nunarpullu sinnerlugu sulilluarsimanerat inuiaqatigiittut annertuumik nersualaartariaqarpavut tamatta sinnerluta kivitseqataalluarsimammata.

Maluginiarneqarsinnaasut ilagivaattaaq kommunini tallimaasuni arnat pingasut borgmesteriummata. Kommunini pingasuni arnat borgmesterit nukittoqaat, kommunini aqutsilluarnissaq innuttaasullu atugarissaarnissaat qitiutillugu sulilluarlutik.

Arnat naalakkersuinermi nukittoorujussuarmik inissisimasarput. Arnat patajaatsumik toqqammavilimmik naalakkersuinikkut aqutsinissamut, inuiaqatigiit atugarissaarnissaannut, ineriartortitsinissamullu paasinnittariaaseqarnerat qaffasilluinnartumi inissisimavoq.

Taamaattumik arnat naalakkersuinermi atorfissaqarteqaagut. Folketingimut qinersinissamut aammalu siunissami qineqqusaartarnernut arnarpassuit tunuarsimaaruteqaratik sassarnissaannik kaammattorusuppavut.

Nakuusertarneq akiussavarput

Naggataatigut Nunatsinni arnat inuunermi atugaat qiviassallugit pingaaruteqarpoq. Niviarsiaqqanut arnanullu nakuusertarnerit kinguaassiutitigullu atornerluisarnerit amerlavallaarput. Taamaattoqarnera akuerinngilarput. Arnat inuunermi atugaat pitsanngorsarniarlugit ilungersuuteqarnissamut Inuit Ataqatigiit suleqataassapput. Matumani inuiaqatigiinni “nukiit” pigisavut niviarsiaqqat arnallu inuunermi atugaasa pitsanngorsartuarnissaannut sulianik annertuunik kivitseqataasut Nunatsinni Qimarnguiit, Ilaqutariit illui, Aasianni Qaammaavik, minnerunngitsumillu Qeqertarsuarmi arnanut tarnikkut timikkullu Nuna tamakkerlugu qimarnguik katsorsaaviutigisoq Illernit naalakkersuinikkut isiginiassallugit tapersersussallugillu pinngitsoorneqarsinnaanngillat, taakkununngalu sinaakkutit pitsaanerpaajuarnissaat qulakkeerniarlugu iliuuseqarnissamut suleqataassalluta, taakkuami arnat inuunermi atugaat pitsanngorsarniarlugit annertuumik suliniuteqartuarmata.

Nuannaarutigaarpullu ippassaq nalunaarutigineqarmat Nuummi pilersitsisoqassamaartoq aammalu persuttaasarnermut akiuiniarnermut suliniarnermullu tunngatillugu nutaamik ilinniartitsinermik najoqqutassiorluni saqqummersitsisoqarmat. Inuit Ataqatigiit persuttaanerneq nakuusernerlu akiorniarlugu aammalu inuiaqatigiinni naligiinnginneq anguniarlugu suliaqartut tamaasa ulloq manna iluatsillugu qutsavigiumavavut.

Inuit Ataqatigiit Arnat ulluanni arnat ullorsiorluarnissaannik kissaallugit pilluaqquavut.

 

AVALAK-mut tapiissutit

AVALAK-mut tapiissutit

Allattoq: Sofia Geisler, Ilinniartitaaneq pillugu oqaaseqartartoq.

Inuit Ataqatigiinniit ajuusaarutigissavarput ilinniartut Danmarkimiittut peqatigiiffiannut AVALAK-mut ukiumoortumik tapiissutaasartut ukiormanna ukiunilu aggersuni missingersuusiorfiusuni affaannanngortinneqarsimanerat.

Aningaasanut Inatsit 2019-imoortoq akuersissutigigatsigu AVALAK-mut tapiissutit affaannanngortinneqarsimanerat eqqumaffiginngitsoorsimagatsigu ajuusaarutigissavarput. 2019-imut Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuut pillugu isumaqatiginninniarnerit inaarsarneqarneranni AVALAK-mut tunngasut immikkut isumaqatiginninniutaasimanngillat, taamannalu patsisaalluarsinnaavoq eqqumaffiginninngitsoorsimanitsinnut.

Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Ilageeqarnermullu Ataatsimiititaliap saniatigut periarfissagut tamaasa atorlugit piffissami aggersumi Aningaasanullu Inatsisissap tulliuttup akuersissutigineqarnissaata tungaanut AVALAK-mut tapiissutaasartut qaffaqqissinnaanerannut Inuit Ataqatigiinniit ujartuissaagut. Qularutissaanngilarmi AVALAK tassaammat ilinniariarlutik Danmarkimiittut nunatsinnut attaveqarnerisa annerpaaffimminiittuaannarnissaanik pingaarutilimmik suliaqartoq.

Naalakkersuineq matoqqasoq unilli

Naalakkersuineq matoqqasoq unilli

Ukiuni kingullermi naalakkersuisut sulinerat, isertuusatullusooq ingerlanerat, tamaanga killittariaqarpoq. Aalisarnermut ataatsimiisitaliarsuup pilersinnissaanut innuttaasut minnerunngitsumillu aalisartunut neriorsuutaajuarnera tamaanga killittariaqalerpoq.

Matumuunalu innuttaasut avaqqullugit allallu susassaqartut suliaqartoqartarnera isertuusisutullusooq pissusissamisuungilluinnartutut inuusuttut ataqatigiinniit isumaqarfigaarput. Naalakkersuineq innuttaasunut maniguutumik kiisalu inatsisartut susassaqartullu suleqatigalugit ingerlalertoqartariaqarpoq.

Nunarput siuttoqartariaqarpoq innuttaasunut paasissutissiisumik ammasumik sulialimmik kiisalu ammasumik paasiuminartumillu avammut suleqateqartumik. Kingullertigut aamma akisussaafiit tigujumaneqanngitsut innuttaasut avaqqullugit atsiornerit tusarsaavallaaleqaat aningaasarpassuarnik nalilinnik, soorlu kalaallit airport a/s-imut aningaasaleeriasaarnerit Naalakkersuisut Siulittaasuata atsiugassai, allamit atsiorneqarmat, akisussaafillu tigujumaneqarunnaarmat.

Inuusuttut Ataqatigiinniit isumaqarpugut naalakkersuinermi periuserineqartoq inissaminiingilluinnartoq. Naalakkersuisooqatigiit iluamik ingerlalernissaat kissaatiginarluinnarpoq tamanit toqqissisimanartumik. 

Taamatut Inuusuttut Ataqatigiinniit kissaateqarpugut, neriullutalu naalakkersuineq ataqatigiinerusumik ammanerusumillu ingerlanneqalissasoq. Tamannami tamatsinnut pingaartuuvoq.

Lars Salik Henningsen Kielsen – mobil 25 98 97

Inuusuttut ataqatigiinni siulittaasoq

Inuiattut ajornartoorneq

Inuiattut ajornartoorneq

Meeqqanik inuusuttunillu kinguaassiutitigut atornerluisarnerup annertunerujussua taamalu inuppassuarnik imaannanngeqisumik kalluaanera kalluaasarneralu eqqarsaatigalugu, politiit ukiumut 2018-imut nalunaarutaata pisariaqalersippaa immitsinnut aperinissatsinnut 

ajornartoornertut inissisimalersimasugut inuiaqatigiittut nassuerutigisariaqalinnginneripput.

Meeqqanik kinguaassiutitigut atornerluisarneq pillugu politiit ukiumut 2018-imut nalunaarutaat saqqummiunneqaqqammerpoq. Oqaatigineqartut amiilaarnartumik imaqarput, tassami meeqqanik kinguaassiutitigut atornerluinerit ajoraluartumik ikiliartunngillat.

Meeqqanik inuusuttunillu kinguaassiutitigut atornerluisarnerit akiorniarlugit kommunit tamaviaarput, ulluunerani paaqqinnittarfiit aammalu ulloq unnuarlu meeqqanik inuusuttunillu paaqqinnittarfiit sullissisullu imaannaanngitsunik nammataqarput, kinguaassiutitigut atornerluinerit ilaatigut pissutaallutik ilaqutariippassuit avissaartuutsinneqarput. Meeqqat Illersuisuisuat MIO, meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit suliniaqatigiiffiit Foreningen Grønlandske Børn, Meeqqat Ikiortigit – Red Barnet, Meeqqat Inuunerissut, NAKUUSA allarpassuillu pisortat ingerlataat aamma namminneq kajumissutsiminnik suliniartut nukipparujussuit atorlugit maannamut sulianik arlalissuarnik ingerlatsereerput kivitseqataallutillu.

Meeqqat inuusuttullu kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasut ikiorsernissaannut nukinnik peqaratta qujanaqaaq. Suliniarneq millisinnagu akerlianilli annerulersillugu ingerlatiinnarneqartuartariaqarpoq.

Inuttut akisussaaffeqarnerput susassareqatigiinnerpullu ersarissartariaqarparput

Atornerluisoqarsimatillugu ilimatsaassinermi nalunaartussaatitaanermi paqumiginninnerup atorunnaariartornera pitsaasutut oqaatigisariaqarpoq. Taamaalilluni  inatsisit malillugit meeqqat inuusuttullu ikiorserneqarnissamut periarfissaqalertarput, atornerluisullu pilertornerusumik iliuuseqarfigineqarsinnaalerlutik meeqqanik kinguaassiutitigut atornerlueqqinnginnissaat eqqarsaatigalugu.

Ajoraluartumilli  meeqqanik kinguaassiutitigut atornerluisoqarsimatillugu nalunaaruteqartannginnerup atuunnera ernumatigisariaqaripput MIO oqaaseqarpoq. Nipangiussiinnarnerup kalunnerisa kittorarnissaannut sapiissuseqarneq suli annikippallaartoq paasinarpoq. Nipangiussiinnarnerulli kalunneri kittorarneqarpata illuatungaani meeqqanik inuusuttunillu atornerluisut pineqaatissinneqartarnerat ajortuliamut sanilliullugu naapertuuttariaqarpoq. Pineqaatissinneqartut isertitsivimmiitinneqarnerminni katsorsarneqarnissaat pinngitsoorani pisariaqarpoq, tamannami pinngippat isertitsivinniit anigunik ajortuliamik assinganik iliuuseqaqqissinnaanerat qanippallaassasoq ernummatiginngitsuugassaanngimmat.

Meeqqanik inuusuttunillu kinguaassiutitigut atornerluisoqarsimatillugu pineqaatissiinermi inatsisit malittarisassallu ersarinnerulernissaat sukannernerulernissaallu pillugit Inuit Ataqatigiit oqaloqataanissaminnut piareersimapput. Matumanittaaq isumaqarpugut KILLILIISA-mut aningaasaliissutaasut annertuseqqissinnaanerat oqallisigisariaqaripput. Peqatigisaanillu kannguttaatsuliorfigineqartut pilertornerusumik katsorsarneqartalernissaat anguniarlugu iliuuseqartariaqarpugut, pingaaruteqarmat eqqugaasut utaqqisinneqarujussuaqqaaratik qaangiiniarnissamut aqqutissiuunneqarnissaat.

Aqqa Samuelsen, mobil 52 37 03

Isumaginninnermut meeqqallu pillugit oqaaseqartartoq

Sofia Geisler, mobil 58 81 55

Inatsisinut Ataatsimiititaliami ilaasortaq

Politit angallataannik atorunnaarsitsiniarneq unitsinneqarli

Politit angallataannik atorunnaarsitsiniarneq unitsinneqarli

Januarimi kalerriunneqartoq politit angallataat Sisak I, II, III, IV atorunnaarnissaat Targanillu taarserneqarnissaat annilaartitsivoq. Nunatsinni imarsuarput inuutissarsiutigaarput, imarsuaq isorartungaaqisoq peqqarniisinnaasorlu inuutissarsiorfigalugu angallavigiuarlugu. Angalasortagut pinngortitaap nukiinut sorsussinnaajunnaaraangamik ikiortissarsiortariaqartarput, ikiortissallu ikioqqusumit nukittunerit aallartinneqartarput, maani Maniitsumi politit angallataat Sisak II aallartinneqartarluni. 

Taakkuli Targanik taarserniarneqarput, ukiakkut qaqinneqartartunik, sikulimmi angalasinnaanngitsunik, malissiornermi ikiuussinnaanngitsunik, annertuumillu ajunaartoqalertillugu navianartorsioqataaginnarsinaasunik taarserniarneqarlutik. Taama iliortoqarniarnera angalasortatsinnut toqqissisimananngilaq. Aalisartortartami, piniartortatta, avataasiortortatta ilaqutaasullu toqqissisimassutigisarpaat angalasortatta pisariaqartillugu ikiorneqarsinnaasarnerat, taannalu allanngortittariaqanngilaq.

Assersuutigalugu Maniitsumi Sisak II atorunnaarsinniarneqarpoq, Targamillu taarserneqarani. Maniitsumi politit angallataaruppata angallaverujussuarmi ikiorsiigasuartussaarutissaaq. Maniitsup eqqaa sikuneq ajorami ukioq naallugu immakkut angallaviuvoq, aatsitassarsiorfiit marluk pilersiiniarneqarput, kangerluppassuillu aalisarfiupput. Taamaammat piviusorpalaanngilaq Maniitsumi politit angallataarunnissaa.

Politit angallataat Sisaat ukiuni 20-ni aningaasarpassuit atorlugit ineriartortinneqarsimapput. Angallatit taakku unnuiffiusinnaapput, taamaammallu eqqartuussivittut aamma atorneqartarlutik. Parnaarussanik angallassisinnaapput. Tankikkaajugamik ungasissorsuarmut ingerlaarsinnaaapput. Sikusiutaasinnaapput, itsinikikkamillu angallatit annerit allat angallavigisinnaanngisaannut angalasinnaallutik. Qatseruteqarput kaligisinnaallutillu. Angallammi inuttaasut sinerissatsinnik ilisimaarinnilluartuupput, ujaasisoqartillugu allanilu ilisimasaat atorluarneqarsinnaallutik. Angallatit taakku angalasunut ilaqutaasunullu toqqissisimanermik tatiginninnermik naatsersuutaasutullu isigineqarput.

Targa angallatit sukkasuujupput, ornitartik tikigasuarsinnaallugu. Taakkuli unnuiffiusinnaanngillat, ataasiinnarmik inuttaqartinniarneqarput, qatseruteqanngillat, sikusiorsinnaanngillat, imarluttumi annaassiniarsinnaanngillat ukiaannartorlu novemberimi qaqinneqartarlutik, aatsaallu upernaakkut majimi singinneqartarlutik. Parnaarussanut immikkut iniuteqanngillat kaligisinnaanatillu.

Politiit angallataat Sisak, I,II,II,IV atatiinnarlugit pisariaqartitsineq naapertorlugu Targanik pilersitsisoqarsinnaavoq. Tassami sukkasuumik ornitaq tikissagaanni Targa sukkasooq atorluarsinnaammat.

Nunaagatta imarsuatsinnik inuuniuteqartut, ilisimasalinnik, pisinnaasaqarluartunik ikiorneqartarnissarput naatsersuutigiuaannarusupparput.

Angalatilluta nammineq isumannaatsuunissarput nammineq akisussaaffigaarput, allatulli ajornartoorutta ikiorneqarsinnaanissarput toqqissisimassutigerusupparput. Ikiorneqarsinnaanerput naatsorsuutigisinnaajumavarput.

Taamaammat politit angallataat suli ukiut 20-it atorluarneqarsinnaasut atatiinnaquagut. Ukiut 20-it nallertinnagit allanik pilersaarusiortoqarsinnaavoq.

Grønlands kommando kisiat isumalluutigissanngilarput. Uagut imartatsinni nammineq ilisimasagut aallaavigalugit immakkut isumannaallisaaneq ineriartortittuartigu, tamanut toqqissisimanartumik.

Mimi Karlsen – 587619

Inatsisartuni ilaasortaq

Inuit Ataqatigiit

Aalisartunut inuiaqatigiinnullu akisussaassuseqartunik Naalakkersuisoqalerli

Aalisartunut inuiaqatigiinnullu akisussaassuseqartunik Naalakkersuisoqalerli

Nuannaarutigaara Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq naliginnaasumik ullaap tungaani kaffisoqatigigatsigu. Taamaattorli oqaloqatigiinnitsinni kissaateqarfigaara Aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuup sulilluni aallartinnginnerani oqaloqataatinneqarnissatta piviusunngortinnissaa.

Tamanna ulloq manna tikillugu pisimanngimmat Naalakkersuisuit akisussaaffimmik tigusisariaqalerput.

Aalisarnermut Naalakkersuisoq ilisimatipparput ataatsimiititaliarsuup tunngavigisassaannik immersueqataanissamik Demokraatit periarfissinneqarnerattuut aamma Inuit Ataqatigiit partiillu allat akuutinneqartariaqartut.

Naalakkersuinikkut suliat annertuut inuiaqatigiinnullu sunniuteqartussaasut matoqqasumik ingerlanneqarnerat ullumikkut Naalakkersuinikkut ingerlatsinermi nalinginnaalersimavoq. Inuiaqatigiinni tamanna toqqissisimatitsinngilaq Naalakkersuisullu tatiginassusaannik innarliilluni. Akisussaassuseqarluni peqataatitsisumillu Naalakkersuineq ujartorpara. Suleqatigiinnerulerniarta, akisussaaqatigiinnerulerniarta inuiaqatigiillu pillugit suleqatigiiffissagut katersorlugit immitsinnut naalaarsinnaalerniarta.

Múte Bourup Egede – mobil 55 21 06

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Ilinniartitaaneq nittarsaanneqarnerulerli

Ilinniartitaaneq nittarsaanneqarnerulerli

Inuusuttut Ataqatigiit isumaqarpugut illoqarfinni minnerusuni kiisalu nunaqarfinni

ilinniartitaaneq pillugu inuusuttunut qanimut nittarsaassisoqartalersinnaanera aaqqissuussaasumik suliarineqassasoq, aammalu qanimut qinnuteqartarnerit ersarinnerusumik paasinarnermillu aqqutissiusalernissaq aaqqissuuseqqiffigineqartariaqartoq.

Maannakkumi meeqqat atuarfianniit ingerlariaqqittartut ajoraluartumik ikippallaarput , taakuupummi siunissaminut qanoq ingerlariaqqinissaminut  ikorfartorneqartussat. Aammalu erseqqissaasutigerusupparput illoqarfinni mikinerusuni kiisalu nunaqarfinni internet-ikkut atuinerup qaamaasakiffigineqarnera avammut malinnaaniarnermut kiisalu ilinniaqqinnissamut ingerlariaqqinnissamut nalornissutigineqartarmat. Isumaqarpuguttaaq pisortat aammalu tassunga susassaqartut ersarinnerusumik  ingerlaaseq eqqumaffiginerulertariaqaraat.

Siunnersuineq aamma illoqarfinni minnerni nunaqarfinnilu annertunerusoq

Majoriaqarfiit ilinniartitaanermut siunnersortit nunaqarfinnut ornigullutik aqqutissiuisinnaalersinnaanissaat taamaalillunilu atuartunut imaluuniit innuttaasunut katersuutitsillutik ersarinnerusumik paasissutissiisalersinnaanissaat pisortanit inerisaavigineqassaspq ujartorparput. Tamanna sumiifinni Majoriaqarfiunngitsuni ukiut tamarluinnaasa pisartussatut angorusunnarpoq.

Inuusuttut ataqatigiit siunnersuutigerusupparput pisortanut kiisalu tassunga susassaqartunut sukumiisumik tamanna misissortariaqartoq aaqqissuussiffigineqarlunilu. Tassami inuusuttut taakuupput siunissavut.

Narsingatak Kuko – mobil 23 06 38

Inuusuttut Ataqatigiinni

siulersuisunut ilaasortaq

Oqaatsit tunissutaapput

Oqaatsit tunissutaapput

Ilitsoqqussaralugu oqaatsit ulluat 21. Februar 

Inuit akunnerminni attaveqatigiissinnaanerat paaseqatigiissinnaanerallu nukittorsarniarlugu oqaatsinik atituumik atuisinnaaneq oqaatsinillu arlalinnik atuisinnaaneq siuarsarusullugu ilitsoqqussaralugu oqaatsit ulluat atulersitaavoq. Ullorlu taanna periarfissiilluartarpoq oqaatsitta atorneqarnerat pillugu killiffissiueqataanissamut.

Kulturit ileqqullu assigiinngitsut akornanni oqaatsit attaveqaataasarnerisa pingaarutaata annertusartuarnissaasa kiisalu oqaatsinik ilinniartitsinerup pimooruttuarnissaa nunatsinni aamma pingaaruteqarpoq.

Ilitsoqqussaralugu kalaallisut oqaatsigut nunarsuarmioqataasunut allanut sanilliulluta amerlasoorsuunata ataatsimoorussaraagut. Oqaatsillu amerlasuunit oqaaserineqartut atorneqarnerisa annertusiartornerat ilutigalugu oqaatsitta unammillerneqarnerat nutaarsiassaanngilaq.

Nutaarsiassaqartitsiviit

Ilitsoqqussaralugu kalaallisut oqaatsitta isumaarukkiartoratik nukittuumik inissisimanissaannut aqqutissiuusseqataajuarnissamut nutaarsiassaqartitsiviit attaveqaqatigiinnermilu aqqutit allat annertuumik akisussaaffeqarput. Akisussaaffimmik tassannga ilisimaarinninnissaat isumannaarinninnissaallu aalajangiisooqataariaannaavoq kalaallisut ilitsoqqussaralugu oqaatsitta qanoq nukittutigalutit inuiaqatigiinni atorneqarnerannut.

Ilitsoqqussaralugu kalaallisut oqaatsitta patajaatsumik eqqortumillu atorneqarnissaannut qulakkeerinneqataasussamik pisussaaffik annerpaaq uatsinniippoq, eqqunngitsumik atuinermut tikkuaanissamut aaqqiissutissamillu siunnersuuteqarnissamut qaninnerpaajugatta.

Oqaatsit allat  

Kulturit ileqqullu assigiinngitsut akornanni attaveqatigiinneq qaffasinnerpaaq pissappat pingaaruteqarpoq oqaatsinik allanik ilinniarnissamut periarfissaqarnissaq atuisinnaanissarlu. Meerartatta inersimasullu oqaatsinik allanik ilinniarnissaannut aqqutissiuussineq ujartortuartariaqarparput, kulturit ileqqullu assigiinngitsut ilisimasaqarfiginerulernerisa saniatigut tamanna piginnaanngorsaanermik aamma malitseqakkajuttarmat.

Taamaammat Inuit Ataqatigiinniit kaammattuutigisavarput Oqaatsinik Pikkorissarfik aqqutigalugu ilitsoqqussaralugu oqaatsit saniatigut oqaatsinik allanik atuisinnaalernissamik siunertaqarluni pikkorissaanerit annertusisamik ingerlanneqartut anguniaqqullugit.

Sofia Geisler – mobil 58 81 55

Inatsisartuni ilaasortaq

Meeqqat inuusuttullu inuunerminni naapertuilluarnermik misigisaqartinneqassapput

Meeqqat inuusuttullu inuunerminni naapertuilluarnermik misigisaqartinneqassapput

Nunarsuaq tamakkerlugu inuiaqatigiinnut naapertuilluarnermut ullorititaasoq taassaavoq 20. februar.

Inuiaqatigiinnut naapertuilluarnermut ullorititaasoq nunarsuarmioqataasunut tamatsinnut, inuiannilu tamani inuit atugarisaasa assigiinngissinnaaneri pillugit eqqaasitsiniutaavoq.

Sorpassuit inuiaqatigiit ingerlaasianni napertuilluarnermut tunngasut qaqilerneqarlutik eqqartorneqarsinnaagaluartut, meeqqat inuusuttullu atugarisaat pingaarnerutillugit saqqummiussissallunga aaliangiussimavara. Arlalitsigut meeqqat inuusuttullu pillugit qaqilerinissatsinnut eqqartuinissatsinnullu pissutissaqarluarpugut.

Ulluni makkunani inuiaqatigiit akornanni aammalu tusagassiutitigut meeqqat inuusuttullu sammineqangaatsiarput. Nunatsinni meeqqanik inuusuttunillu sumiginnaasarnerit kinguaassiutitigullu atornerluisarnerit annertoorujussuupput. Meeqqat inuusuttullu sumiginnagaanermik kinguaassiutitigullu atornerlugaanermik eqqugaasimasut inuunerup sinnerani innarlerneqaatigisaminnik qaangeruminaatsilluinnakkaminnillu nalaataqarnermikkut inuttut alloriaqqinnissartik ajornartorsiutigilersarpaat, kingunerisinnaallugulu imigassamut aanngajaarniutinullu atuilernerit allarpassuillu inuunerluutaalersinnaasut. Meeqqat inuusuttullu inuunerminni artukkerneqarujussuartarnerat pissutigalugu inuiaqatigiittut oqartariaqalerpugut “meeqqanik inuusutttunillu sumiginnaasarnerit kinguaassiutitigullu atornerluisarnerit tassa tassunga killittariaqalerput”.

Meeqqanik inuusuttunillu sumiginnaasarnerit kinguaassiutitigullu atornerluisarnerit kingunerisaannik ilaqutariit avissaartuutsinneqartarnerat atugaagaluttuinnartut ilagivaat. Ilaqutariinnik avissaartuutsitsineq ilaqutariippassuarnut artukkiivoq, aaqqiissutissanillu naapertuilluarnerusunik anguniagassittariaqalerluta.

Meeqqat inuusuttullu naapertuilluarnermik isumassorneqarnissaat pingaaruteqarpoq. Meeqqat inuusuttullu atugarisaat pineqartillugit arlalitsigut angajoqqaat inersimasullu eqqarsaatigineqarpallaarneq ajorput. Taamaattoqarnera pissutsit pitsaasup tungaanut sakkiartunnginnerannut pissutaaqataasinnaasut ilagisinnaavaat. Angajoqqaat inersimasullu aamma misigissuseqarput, misigissutsitigut tigusisarput sunniisarlutillu, amerlasuullu isumassugassaasarlutik. Taamaattumik meeqqat inuusuttullu sumiginnagaasarnerat kinguaassiutitigullu atornerlunneqartarnerat aaqqiiviginiarneqassappat angajoqqaat inersimasullu peqatigalugit siunissamut siunnerfilimmik iliuusissatut pilersaarusiortariaqalerpugut.

Meeraq illersorniarlugu nakuusernermut, kinguaassiutitigut atornerlunneqarnissamut allatigullu innarlinnginnissaa siunertaralugu angajoqqaat ilaat avittariaqarsimasut paasilluarneqarsinnaapput.

Ilaqutariit katersuuffigisinnaasaannik iliuusissanik eqqarsaqatigiittariaqalerpugut. Ilaqutariit ataatsimoortillugit sullinneqarnissaat, ilaqutariinnut politikki naapertuilluarnermik toqqammaveqartup pilersinneqarnissaanut suleqatigiittariaqarpugut.

Ilaqutariit avissaartuutsinneqannginnissaat anguniarlugu ilaqutariinnut sullissivimmik Nuna tamakkerlugu sullissilertussamik pisariaqartitsisoqarpoq, sineriatsinnilu Ilaqutariit illuisa ineriartortinneqarneri ataqatigiissaarluagaanerusumik ingerlanneqarnissaa pingaaruteqarluni. Ilaqutariit siunnersorneqarnerat nukittorsarniarlugu ilaqutariinnut siunnersortinik angalasartussanik peqarnissarput pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq isumaqarpunga. Taamaalillutik ilaqutariit qanimut tikinneqarlutik alloriaqqinnissamut siunnersorneqarsinnaalissagaluarput.

Angajoqqaatut inersimasutullu meeraq inuppalaassusermik qanilaarnermillu misigitittuartigu, meeraq qanorluunniit ikkaluarpat oqaasinngueqatigisarlugu. Meeqqap oqaasii angajoqqaatut paasissallugit pingaaruteqartorujussuuvoq. Aamma meeqqap angajoqqaaminit paasineqarnissani tusaaneqarnissanilu pinngitsoorsinnaanngilaa. Meeraq qanorluunniit atugaqaraluaruni angajoqqaaminit inersimasunillu isumassorneqarnissani pisariaqartippaa.

Inuiaqatigiittut ataatsimoorluta akisussaaffigaarput meeqqat inuusuttullu kinguaassiutitigut atornerlunneqannginnissaat, taavalu meeqqanut inuusuttunullu atugassarititaasut peqqinnartuunissaat patajaatsuunissaallu ataatsimoorluta pilersissallutigit.

Meeqqat inuusuttullu atugarisaat pineqartillugit angajoqqaat inersimasullu qanimut peqataanissaat ataqatigiissaakkamik inatsisit aqqutigalugit eqqanaarniartariaqarput. Tamannaavorlu ullutsinni siunissamilu meeqqat inuusuttullu atugarisaat pineqartillugit inuiaqatigiittut pikkorinneruffigisassarput.

Aqqa Samuelsen, mobil 52 37 03

Inuit Ataqatigiit

Isumaginninnermut meeqqallu pillugit oqaaseqartartoq

Aalisarnermi inatsisissap Naalakkersuisunit isertuunneqarnera ernumanartoqarpoq

Aalisarnermi inatsisissap Naalakkersuisunit isertuunneqarnera ernumanartoqarpoq

Demokraatit aamma Siumut pingaarnertut akissuteqartariaqarput sooq aalisarneq pillugu inatsisissaq isertuusserpalaartumik suliarineqarnersoq. Ammasumik kikkullu tamarmik peqataaffigisaannik nuna tamakkerlugu naaperiaaffiusumik aalisarnermut inatsisissaq suliarineqassasoq politikkikkut isumaqatigiissutaavoq. Isumaqarpunga massakkut naalakkersuinikkut suleqatigiit isertukuluttumik ingerlatsinerat oqaaseqarumanngittarnerallu ernumanartoqartoq.

Aalisartitseqatigiiffiit, tunitsiviit, aalisartorpassuit aammalumi inuiaqatigiit siunissami aningaasarsiornerannut qitiusoq sooq ammasumik susassaqartunillu nalornisitsinngitsumik suliarineqanngila? Inuit Ataqatigiit politikkikkut oqaaseqartartuattut sakkortuumik kaammattuutigaara Demokraatit, Siumut, Atassut aammalu Nunatta Qitornaasa naalakkersuinikkut ammasumik ingerlatsilernissartik takutittariaqaraat. Aalisarneq pillugu inatsisissaq massakkut matoqqalluinnartumik suliarineqarpoq. Partiit pineqartut siornatigut oqaaseqartarnerminni ammasumik peqataatitsisumillu ingerlatsinissamik neriorsuutaat massakkut pisumi maqaasinarpoq.

Inuit Ataqatigiinniit inussiarnersumik kaammattuutigaarput apeqqut taamak pingaaruteqartigisoq Naalakkersuisuniit aamma Demokraatiniit aalisarneq pillugu inatsisissaq imartooq ammasumik peqataatitsillutillu ingerlatilissagaat. Sunaana inatsisissami isertuussassartarigamiuk? Suna tunngavigalugu Naalakkersuisut oqaaseqarumanngillat? Apeqqutit akineqarsinnaanngitsut amerliartuinnassanngippata suliassaq ammaanneqarniarli.

Inuit Ataqatigiit aalisarneq pillugu inatsisissami suleqataarusukkaluarpugut sulilu suleqatigiinniit periarfissinneqanngilagut. Sunniuteqarsinnaanitta  ammaanneqarnissaa ujartorparput. Kaammattuutigaarpullu aalisarneq pillugu inatsisissap inuiaqatigiinni isumaqatigiiffiusumik katersuuffiusumillu siounertaqarluni suliarineqarnissaa. Naalakkersuisooqatigiit aammalu Demokraatit ammanerusumik sulilernissaannik neriuuteqarluta avammut nalunaarpugut, neriuutigaarput matoqqasumik sulineq unissasoq suleqatigiilluta aamma ingerlatsisinnaagatta.

Aqqaluaq B. Egede

Politikkikkut oqaaseqartartoq

Mobil 56 27 66

Aalisarneq pillugu politikkikkut siammasissumik isumaqatigiissusiortoqarnissaa pisariaqarpoq

Aalisarneq pillugu politikkikkut siammasissumik isumaqatigiissusiortoqarnissaa pisariaqarpoq

Inuit Ataqatigiit isumaqatiginninniarnissamut suleqatigiinnissamullu piareersimagatta aalisarneq pillugu apeqqummi illuatungiliuttoqatigut allat aamma ilaatillugit isumaqatiginniarneqarfigineqarnissarput ujartorpara. Inuit aallartitaattut apeqqummi nunatsinnut aaliangiisuulluinnartumi siammasissumik tunngavilimmik siunnissaq pilersinneqartariaqarpoq. Aalisarneq tamatsinnut tunngavoq, tamatta suleqatigiissutigissavarput.

Aalisarneq pillugu inatsisissamut suliaqartussamik isumalioqatigiisitamik pilersitsinissaq naalakkersuisooqatigiit tapertaasullu akunnerminni isumaqatigiinniassutigisussanngoraat paasivarput.

Aalisarneq nunatsinni inuttut atukkatta aningaasarsiornittalu tunngavigaa, siammasissumillu politikkikkut isumatusaartumik, periarfissiisumik tunngavigissaartumillu aqqutissiuussiffigisariaqarparput.

Tamannalu tunngavigalugu aalisarneq pillugu sulinissami partiit akornanni siammasissumik isumaqatigiissusiorsinnaaneq qitiulluinnartoq oqaatigisariaqarpara.

Aalisarnikkut piorsaaneq siunissaq isigalugu tamatsinnut pitsaasumik sunniuteqarnissaa qulakkeerumallugu qinigaaffiit akimorlugit kikkullu naalakkersuinikkut siuttuunerat apeqqutaatinnagu, politikki attanneqarsinnaasoq suliarisariaqarparput.

Naalakersuisoqatigiit tapertaasalu isumaqatigiissutissartik qulakkernissaa kisiat suliarinagu ammasumik partiinik, susassaqartunik innuttaasunillu suliap aallaqqaataaniilli peqataatitsillutik suleqatiserinnillutillu ingerlatsinissaannik kaammattuivunga. Pisuussutivut ataasimoorluta pigisavut aporaassutaasussamik isumaqatigiissusorfiussannngillat, akerlianilli isumatusaartumik siammasissumillu isumaqatigiissusiorfiusariaqarput.

Múte Bourup Egede

Siulittaasoq

Inuit Ataqatigiit

Qeqertarsuup Tunuani angallanneq ineriartuutaasussamut saatsinneqarli

Qeqertarsuup Tunuani angallanneq ineriartuutaasussamut saatsinneqarli

Qinikkatut Qeqertarsuup Tunuani angallannikkut pissutsit taamaatsillugit ataqatigiinnginnerat kipiluttunarnerilu naammagiinnarneqarsinnaanngitsutut oqaatigisariaqarpoq.

Qeqertarsuup Tunuani angallannikkut pissutsit ataqatigiinnginnerat kipiluttunarnerilu Naalakkersuisut paasisinnaanerpaat?

Sooruna Qeqertarsuup Tunuani angallannikkut pissutsit pitsanngorsaavigissallugit Naalakkersuisut timitaleerusuffiginngikkaat?

Ullumikkut Qeqertarsuup Tunuani inunnik angallassinerup inissisimanera ataqatigiinngilluinnarpoq, naalakkersuinikkullu piaartumik iliuuseqarfigineqartariaqalerluni.

Qeqertarsuup Tunuani angallassineq eqqarsaatigissagaanni maajimiit silaannakkut angallanneq unitsinneqartarpoq, kiisalu sinersortaat Sarfaq Ittuk Kangaatsiamut Qasigiannguanullu tikisinneqartarunnaavinnikuulluni. Qeqertarsuaq ukiakkut taamaallaat tikinneqartalerpoq. Ukiut 20-it siuliinut sanilliutissagaanni ullumikkut Qeqertarsuup Tunuani angallannikkut pissutsit pitsaanngoriartorsimanngillat, maannakkullu ineriartuutaasussamut alloriaqqittoqartariaqalerluni.

Aasakkut silaannakkut angallannerup atorunnaarsinneqarnikuunerata kingunerisaanik ungasinnerusumut, soorlu Ilulissaniit avannamut kiisalu Aasianniit kujammut angallannerup ataqatigiinnerusumik aaqqissuunneqarnissaa pisariaqarluinnarpoq. Qeqertarsuup Tunuani angallannikkut ataqatigiissaarinerup pitsaannginnera pissutigalugu amerlasuutigut unnueqqaartariaqarneq pisariaqartarpoq,  tamannalu angalasunut ataasiakkaanut annertuumik aningaasartuuteqarujussuarnermik kinguneqartarluni. Nalinginnaasumik unnuineq 1.000 kr. sinnerlugit akeqakkajuttarpoq, inummut ataatsimut unnuineq ataaseq eqqasaatigalugu. Angalanermut billetsit akii qaffasereeqisut saniatigut unnuinermut nerisaqarnermullu aningaasartuutinut inuit ataasiakkaat akileerujussuaqqaarlutik artukkerneqartarnerat killeqartariaqalerpoq. Innuttaasut ajornaannerusumik angalalertorsinnaanissamut pisinnaatitaaffeqartariaqarput.

Ullumikkut inuppassuit Disko Linep angallatai mikisut ullutsinnut aammalu avatangiisimut silamullu imaannaanngissinnaasunut naleqqutinngitsut atorlugit silaannakkut immakkullu angalasariaqartarput. Angallanneq pitsanngorsarneqassappat timmisartut umiarsuillu avatangiisimut pinngortitamullu imaannaanngissinnaasumut naleqqunnerusut atorneqalernissaannut Naalakkersuisut pilersaarusiortariaqarput aningaasaliillutillu.

Disko Linep maannakkutut isikkoqartillugu Qeqertarsuup Tunuani angallanneq kivissinnaanngikkaa uppernarsereerparput. Angallannikkut kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit ukiup tulliata naanerani atorunnaartussaassapput, 2021-miillu atuuttussat nutarterneqartussanngorlutik. Angallannikkut pitsaanerusumik ataqatigiinnerusumillu aaqqissuussisoqarnissaa piffissanngorpoq. Disko Linep suliaq tamakkiisumik kivissinnaanngippagu, innuttaasullu toqqissisimasumik angalasinnaanissaat qulakkeersinnaanngippagu Disko Line atorunnaarlugu allatut aaqqiisoqarsinnaanera tunuarsimaarfigineqartariaqanngilaq.

Aamma innuttaasut angallannikkut atugarisaat pitsanngorsaaqataaffigeruppagut. Angallannikkut pissutsit taamaatsillugit aaqqiviginissaat suleqatigiilluta akisussaaffigissavarput.

Angallannikkut pissutsit pitsaasuunnginnerat inuiaqatigiinni annaasaqaataareersoq tassunga killittariaqarneranik innuttaasut oqariartuuteqarput.

Maanna mittarfissuit sanaartorneqarnissaat piviusunngortinneqartussanngorpoq. Nunatta sineriaata sinnerani angallannerup ataqatigiinnerusumik aaqqissuunneqarnissaanut pilersaarutinik erseqqinnerusunik Naalakkersuisut innuttaasunut saqqummiussisariaqalerput.

Naggataatigut Qeqertarsuup Tunuani innuttaasut toqqissisimallutik angalasinnaalernissaat qulakkeerniarlugu, Sarfaq Ittuk Qeqertarsuup Tunuani illoqarfinnut tamanut tikittaleqqissinnaanera innuttaasut oqariartuutaat Naalakkersuisut tusaatissatut tiguinnarnagu iliuuseqarfigisariaqarpaat. Taamaaliornikkut takornariat kisimik pitsanngorsaavigineqaratik, pingaarnertulli innuttaasut nunaqavissut qitiutillugit pitsanngorsaavigineqassapput.

Aqqa Samuelsen, mobil 52 37 03

Inuit Ataqatigiit.

Inatsisartunut ilaasortaq

Mittarfissanik pilersaarut Naalakkersuisut nakkutigisimanngilaat

Mittarfissanik pilersaarut Naalakkersuisut nakkutigisimanngilaat

Nunarsuarmi sumiluunniit mittarfimmik sanaartortut sanaartornissamillu ilisimasallit tamarmik anguniartarpaat mittarfissat immikkut sillimaniarnikkut akuersissuteqarfigineqannginnissaat. Tamanna nunatsinni mittarfissani akisoqisuni isiginiarneqarsimagunanngilaq. Nummi mittarfissaq aningaasarpassuarnik nalilik siunissami angallattut sillimaniarnikkut piumasaqaatiniit appasinnerusumik atugassaqartitaanissaat pilersaarummi ilaasimanera assut tupaallaatigaara.

Siusinnerusukkut Naalakkersuisut aamma Kalaallit Airport A/S-ip saqqummiuttagaat naapertorlugit mittarfissat sillimaniarnikkut pitsaasuunissaat neriorsuutigineqartarpoq. Tassa imaappoq sillimaniarneq salliutikkumallugu immikkut akuersissutit pinngitsoortinneqarnissaat oqaasiinaasimapput? Massakkummi tusagassiutitigut ullaaq tusarparput Nuummi mittarfissaq sanimut annertussutsimigut immikkut akuersissuteqarnissaa naatsorsuutigalugu pilersaarusiorneqarsimasoq. Tassa imaappoq sillimaniarnikkut piumasaqaatit nunani tamalaani atorneqartut naapertorlugit mittarfissaq suliarineqarsimanngilaq.

Mittarfissaq akisooq pitsaasuusariaqarpoq aamma inuit siunissami angallattut sillimaniarnikkut nunani tamalaani atorneqartunit piumasaqaatit naapertorlugit angallanneqartariaqarput. Mittarfissat nutaat nunatsinni mittarfiliortarnerni kukkussutaasimasut uteqqinnagit suliaasariaqarput. Naalakkersuisut suliap pitsaasumik sillimaniarnikkullu piumasaqaatit malillugit ingerlatsisoqarnissaa qulakkeersimanngilaat.  Suliaq isertuusaaqisoq ullormiit ullormut tupaallannartunik aqqusaagaqarfiusimaqisoq suli tupaallannartunik nutaarsiassarsiffigisarparput. Pilersaarummik taamak annertutigisumik Naalakkersuinikkut peqqissaarussisoqannginnera assut aggornarpoq.

Aningaasaatigut atorneqarpata pitsaassutsimik qaffasissumik qulakkeerinniffiullik

Inuiaqatigiittut aningaasarpassuarnik akiliitinneqarpugut, aningaasarpassuit atorlugit inuit angallattulluunniit sillimaniarnikkut illersorneqarnerat akissaqarfigisimanngikkutsigu taava qanoq ililluta nunatsinni ineriartorneq pitsaasoq pilersissagatsigu? Tassami mittarfissat immikkut akuersissutillit pingaartumik mittarfissaq Nuummi sanimut takissusissaa naammanngippak tikikkuminassuseq akilersinnaassuserlu pitsaanerpaaffissaminiinngillat. Suliat kukkusaq akisussaaffigineqartariaqarpoq aamma Naalakkersuisuniit. Oqaatsit kusanartut sulianik tukattunik malitseqartuarnerat akuerineqarsinnaanngilaq.

Sooq qangali paasineqanngila Nuummi mittarfissaq amippallaartoq? Sooq qangali pilersaarut isertuunnagu saqqummiunneqarsimanngilaq? Naalakkersuisut minnerpaamillu Naalakkersuisut Siulittaasuat erseqqilluinnartumik nassuiaasariaqarput. Ulloq manna tikillugu pilersaarut akisooq massakkullu paasivarput pilersaarut pitsaasuunngitsoq pillugu minnerpaamilluunniit Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu ataatsimiititaliaq ilisimatinneqarnikuunngilaq. Naalakkersuisooqatigiit suleqataasalu ileqqortik malillugu mittarfissat pillugit suliaq suli isertuussillutik ingerlappaat. Tamanna akuerineqarsinnaanngilaq. Uangami nammineq Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami ilaasortaavunga ilisimatinneqarnikuunngisaannarpugut immikkut akuersissuteqarnissamut tunngasumik.

Kalaallit Airport A/S kisimi pilersaarummut akisuumut kukkusamut akisussaatinneqarsinnaanngilaq. Naalakkersuisut Siulittaasuat politikkikkut akisussaaffimmik tigusilluni kinguneqartitsisariaqarpoq. Politikkerit atorfilittanik pisuutitsiinnarsinnaanngillat. Tamanna Naalakkersuisut Siulittaasuata kinguneqartittariaqarpaa, pilersaarut annertooq politikkikkut najummineqartussaavoq. Taamak akisussaassuseqanngitsigisumik aqutsisoqarsimanera akuerineqarsinnaanngilluinnarpoq.

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut oqaaseqartartuat

Aqqaluaq B. Egede

Kræfteqalersimasunut sullissineq pitsaanerulerli

Kræfteqalersimasunut sullissineq pitsaanerulerli

4. februar – Nunarsuaq tamakkerlugu kræftimut ullorititaq

Ukiut kingulliit malunnartumik assigiinngitsunik inuit kræfteqalertartut amerliartorput. Napparsimasumut, ilaqutaasunut napparsimaveqarfinnullu misigisaq sakkortusarpoq

Kræfteqalersimasut ikiorniarnerini ilisimasat, isumatusaarnerit periarfissarsiorluarnerillu atortariaqarput. Pisariaqarpoq napparsimalersimasut paasiaarneqartarnissaat. Paasiaarneqaraannimi ajorunnaarnissaq periarfissaanerulersarpoq. Nakorsaqarfiit sivikitsuinnarmik nakorsallit ikinnerpaaffimminiittariaqarput, nakorsat assigiinngitsorpassuit nakorsiarfigalugit nukinnik atuinarlunilu katsorsartinnissamut ataqatigiissaruminaallisarmata.

Kræftimik napparsimasut nakorsarneqarnermi timikkut tarnikkullu ikiorneqarnissaat aqqutissiuuttariaqarpoq. Nakorsartinneq timikkut nukeerunnartarpoq, taamaammallu nakorsartinnermi nukittorsaasumik sungiusarneqartarnissaq pisariaqarpoq.

Qujanartumik nappaammit kræftimit aniguisartut amerliartorput. Nakorsartinnerulli sakkortuup kinguneranit amerlasuutigut timikkut tarnikkullu nukeeruttoqarsinnaavoq. Timikkut nukittorsaqqinneqarnissaq pilersaarusiamik ingerlanneqartariaqarpoq. Nukittorsaaqqinnerup inuit sulileqqissinnaanissaannut aqqutissiuussinnavai.

Kommunit timimik sungiusaasumik peqartarnissaat inatsisitigut nakkutigineqartariaqarpoq. Illoqarfiimmi arlaqartut timikkut pillorissaasoqanngillat, taamaammallu napparsimasut sulileqqissinnaanissaat inooqataalluarnissaallu pinngitsoortinneqartarpoq.

Neriuffiup suliai pitsaasuujuaannartikkumallugit Naalakkersuinikkut, innuttaasuniillu ikiortuarneqarnissaa pisariaqarmat kissaatiginaqaaq amerlanerit tapersersuillutillu suleqataanissaat.

Inuit amerlanerusut kræftemik ilisimasaqarneruppata ikiuussinnaasut amerlanerussapput.

Qanortoq kræftimik napparsimasut ikiorneqarluartarilik.

Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit

mobil 587619

Inuit nunatsinni atugaat qaqugu piffissaqarfigilissavagut?

Inuit nunatsinni atugaat qaqugu piffissaqarfigilissavagut?

Maanna Naalakkersuisuusunitaningaasarpassuit imaaliallannikkut sanaartugassanut annertuunut aningaasaliissutigineqarput. Sanaartugassanut aningaasaliineq pitsaasutut pitsaangitsullu nalilersuisoqareerpat tamatta nalunngisarput isiginiagassarpullu tassaavoq, aningaasat mia. koruunit arlallit inuiaqatigiit kaasarsiinit aningaasaliissutaassammata.

Tamannattaaq aamma isumaqarpoq nunatsinni inuit ulluinnarni inuuniarnerisa aaqqissuunissaannut aningaasartuuteqarsinnaanerput ajornarsingaatsiarmat. Mittarfissuarnik sanaartorneq inuppassuit ulluinnarni inuuniarnerannik aaqqiissutaanani nutarterinikkut inuunerup oqinnerusup nunatsinni pilersinnissaanut kingaallatitsissaaq.. Naalakkersuinikkut pingaarnersiuineq taamalilluni inuit atugaannut samminani atortulersuutinut akisuunut tunngatinneqarpoq. Tamanna naalakkersuisinikkut pissaanermik tigummiaqartut nassurutigineqassasoq kissaatigaarput.

Inuit atugaat politikkikkut nukissaqarfigitigit

Mittarfiliornerit inuussutissarsiutinik annertusaatissatut takorloorneqarput, takorluuinerlu piviusunngortinneqarpat suliffissat pilersissat ineriartortitsinerlu anguneqassappat pitsaassaqaaq. Kisianni ineqarnikkut inuit atugaat, peqqinnissaqarfimmi inuit ajornartorsiutaat, isumaginninnikkullu pitsaasumik aaqqissuuseqqinnissaq allarpassuillu aningaasaliinissatsinnik pisussaaffuiliisut kinguartinneqarput. Aaqqiissagutta akissaqartariaqarpugut. Akissavut aningaasarpassuillu inuiaqatigiit aningaasaataat inuit nunatsinniittut ulluinnarni inuuniarnerannut atornagit “atortunut kusanartunut ersaartaassutaasussatut” nalilikkanut atorneqarput. Tamanna eqqumaffigiumallugu partiit issiaqatigiittariaqarpugut, isumaginninnikkut peqqinnissaqarfiullu iluani suliassagut qimerloorlugit. Mittarfinnut isumaqatigiissuteqartoqarsinnaappat aamma inuit atugaasa ullumikkumit ajorseriaateqanngissaat anguniarlugu politikkikkut siunnerfeqaqatigiittariaqarpugut. Inuit Ataqatigiit piareersimapput. Nalunngisarpummi tassaavoq ukiuni tulliuttuni aningaasivipput aningaasanik malunnaatilimmik isertitsinissaa suli qulakkiivissinneqarsimanngimmat.

Aningaasat nunatta iluanaarutai innuttaasut malugisinnaasariaqarpaat

Massakkut naalakkersueriaatsip malitsigaa inuiaqatigiinni aningaasat ingerlaartut suliffeqarfissuit missingersuutaasa iluannut nuukkiartortinneqarnerisigut. Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaatai pisortatigoortut uppernarsaataapput aningaasat ingerlaartut ingerlatseqatigiiffinnut nuukkiartuinnartut sulisartullu isertitaat akinut qaffakkiartortunut malinnaatinneqaratik. Ullumikkutut naalakkersuinikkut ingerlatsineq inuiaqatigiinnut akisoorujussuanngorpoq. Inuit aningaasarsiornerat inuillu atugaat pitsanngorsarnagit suliffeqarfissuit atugaat pitsanngorsarneqarmata. Nunatsinni aningaasat iluanaarutaasut ilaqutariit inuunerannut oqilisaasinnaasariaqarput, tassa uagut taanna soqutigisarput. Peqatigiilluta nunatsinni aningaasat ingerlaarnerat tamanut minnerunngitsumillu innuttaasunut iluaqutaaneroqqullugu eqqartueqatigiissinnaannginnerpugut? 

Allannguinngikkutta qaqugu nunarput qimallugu nunanut allanut inuit nussornerat aaqqinneqassagami? Allannguinngikkutta qaqugu ineqarnikkut inuit atugaat pitsanngussagamik? Aamma allannguinngikkutta qaqugu kommunini tamani inuit kivitseqatigiillutik ineriartortitseqataanerat inuillu akissaataasa annertunerulernerat anguneqassagami?

Uteqqiinerummat peerparaPissutsit nutaat ujartuinnarnagit tamatta aalajangersaanikkut takutitsisariaqarpugut aamma Naalakkersuisut. Inuppassuit atukkaminnik ulluinnarni nutarterinissamik ujartuisut aamma qinersisarnermikkut aalajangertarnermikkullu nalilersueqqissaartariaqartut isumaqarpugut. Nunatsinni inuit naalakkersueqataanerat pissutsini akuersaanngikkunik qinersinikkut qaqugukkulluunniit naalakkersuinikkut aqutsineq allanngortissinnaajuaannarpaat. Akisussaaffik qinersisartumiippoq.

Tamatta nalilersuisariaqarpugut nunaqarfinni illoqarfitsinnilu tamani atugassarititaasut naammaginerlutigit siuariartornissamullu periarfissagut ilumut naapertorlugit nunarput aqunneqarnersoq. Illit atuartoq imminerpiaq naliligassarivat nunami qanoq ittumi inuujumanerlutit. Namminerpiaq aalajangigassarivat nunatta naalakkersuinikkut qanoq aqunneqarnissaa. Isummersorluarit sunniuteqarsinnaanerit nukittorsaaqataaffigiuk.

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut oqaaseqartartuat

Aqqaluaq B. Egede

Kinap Kuannersuarnut appakaannissaa Naalakkersuisut akuerereerpaat?

Kinap Kuannersuarnut appakaannissaa Naalakkersuisut akuerereerpaat?

Greenland Minerals Ltd´-ip nittartagaani 23. Januar 2019 saqqummersinneqartumi – https://wcsecure.weblink.com.au/pdf/GGG/02068532.pdf– atuarneqarsinnaavoq Greenland Minerals Ltd-imi pinginneqataasut ilisimaneqartut annersaata, Kinamiut suliffeqarfiutaata Shenghe Resources Holding Co Ltd-ip suleqatigileraa China National Nuclear Corporation (CNNC). 

Aamma atuarneqarsinnaavoq CNNC´-ip suliffeqarfiutaata, Hua Sheng-ip, Shenghe Resources Holding Co Ltd-imik suleqatigineqalersup Shenghe-millu 45 procent-imik pigineqartup aatsitassat qaqutigoortut Kuannersuarni piiarneqartut tamaasa pisiarisarniarai. August 2018 GML-imit oqaatigineqareerpoq aatsitassanut pineqartunut ilaasut uran aamma thorium, tamarmik qinnornernik ulorianartunik akoqartut.  

Piffissaq sivikitsuararsuaq atorlugu nalunaarutigalugu Erik Jensen, Aatsitassanut Naalakkersuisoq, arfininngorneq 26. januar 2019 Narsamukassasoq paasivarput tassani innuttaasunik ataatsimeeqateqassalluni. 

Angalanermi siunertaq?

Pissanngatigivarput Narsarmi innuttaasunut Erik Jensenip suna oqariartuutiginiarneraa tusassallugu. Nalunngeriikkatsitut Narsami innuttaasut 1300-t missaanniittut Kuannersuarniit 6-7 km-terisut qanitsigisumi najugaqarput, eqqagassaajumaartunullu toqqorsivissatut inissiivissatut pilersaarutaasumit 4 km-terisut qanitsigaaq illoqarfiup imeqarfia kuuk. 

Pisortatigoortumik ilisimatitsissutigineqarniarpa Kuannersuarni aatitassarsiorfiussamaartoq tassaassasoq naalagaaffiup Kinap ingerlatarilerumaagaa? 

Nalunngilarpummi CNNC tassaasimasoq atomimik nukissiuuteqarneq pillugu Kinamiut ministeriaqarfigisimasaat, nunami tassani brintimik qaartartuliamik siullerpaamik pilersitsinissamut akisussaasuusimasoq. Aamma ilisimaneqarpoq CNNC-ip aqutsisuinik atorfinitsitsisartoq tassaasoq nunami tassani ministeriuneq. 

Inuit Ataqatigiinniit paaserusupparput GME A/S tassanngalu piginnittut Naalakkersuisunit isumaqatigiissuteqarfigineqareersimanersut, imaluunniit pilersaarutinik piareeqqasunik akuersereersimanersut uranimik thoriumimillu akulinnik aatsitassanik piianermut taakkulu tuniniarneqarnissaannut tunngasunik imalinnik. Suli VVM naammassillugu suliarineqanngitsoq akuerineqanngitsorlu. 

Erik Jensen Narsaliarnerpa innuttaasut akuutinneqarnissaat ilumoorullugu, aammalu uranimik thoriumimillu akulinnik aatitassanik piiaasoqassappat tamatuma qanoq kinguneqarnissaanik paasititsiniaanissamik ilumoorussilluni? Imaluunniit Naalakkersuisut aalajangereerpat Kuannersuarmi aatsitassanik aamma uranimik thoriumimillu akulinnik piiaanissamut naalagaaffik Kina appakaatsitissallugu? 

Inuulluaqqusilluta

Inuit Ataqatigiit Inatsisartut

Politiit angallataasa ullutsinnut naleqqussaaniarneq ingerlatsinerlunnermik kusassaataannaavoq

Politiit angallataasa ullutsinnut naleqqussaaniarneq ingerlatsinerlunnermik kusassaataannaavoq

Naalagaaffiup aamma nunatsinni politeeqarnikkut atukkat pitsaasumik suliarinngilai. Sisak imaluunniit uniarsuaaqqat naalagaaffiup politiit imaatigut sulinerminni atugassaattut nakkutilliinermilu ingerlatsinissaannut naatsorsuutigineqartut sipaarniarfigineqarput. Tamanna nutarterinermik taallugu kusassakkamik saqqummiussinertut isigaara. Erseqqissumik sunniutaasussat saqqummiunneqartariaqarput.

Sisak-mi umiarsuaaqqanilu allani sulisoqarnikkut qanoq sunniuteqassava? Akissarsiaqartitsinikkut sulisunut qanoq sunniuteqassava? Umiasuarnik allannguinerup kingorna sulisartut qanoq ilinniagaqarsimasut atorneqalissappat? Ingerlatsinikkut aningaasartuutit ataatsimut isigalugit sipaaruteqartoqassava? Erseqqissumik paasissutissiisoqartariaqarpoq allannguinermi sunniutissat suunersut qanorlu ingerlatseriaaseqartoqalissanersoq.

Nunatsinni innuttaasut politeeqarnikkut kiffartuunneqarnerat pitsaasuusariaqarpoq. Nunaqarfinni illoqarfinnilu innuttaasut qanoq sullinneqarnerannut sunniuteqassanersoq eqqoriaaqattaartoqalissanngippat akisussaasut nassuiaateqarnissaat ujartorpara. Kingumut alloriarnissaq siunertarineqarsimanngippat taava aamma siumut alloriarfissatut isigineqartut ingerlatsinermut aningaasartuutitigut sunniutissat innuttaasullu politeeqarnikkut qanoq sunnigaanissaat nassuiaatigineqarli.

Naalakkersuinikkut piumasaqaatit maqaasivakka. Naalakkersuinikkut kissaatit anguniakkallu aamma piumasaqaasersuiffigineqarsimarpasinngillat. Naalakkersuisut namminneq politeeqarnikkut imaatigut atortulersuutit pillugit allannguilerneq qanoq qulaajaaffigisimatigivaat? Pilersaarusiugaanngitsumik inuiaqatigiit peqataatinnagit Naalakkersuisut sulianik ingerlatseqattaarnerat aamma massakkut politeeqarnikkut pissutsit allanngortinneqarneranni periuserineqalersimarpasippoq.

Nunatta naalakkersuinikkut ukiorpassuarni oqalliseqataaffigaa nunatsinni politeeqarnikkut pissutsit pitsanngorsaavigineqarnissaat ujartorlugu. Massakkullu imaatigut atortulersuutinik allannguiniarneq qulaaniit aalajangersaaginnarnertut ittoq innuttaasunut qanoq sunniuteqarnissaanik nassuiaateqanngitsoq nipaarsaarussatut nalilerneqassanngippat pisussat sioqqullugit erseqqilluinnartumik akisussaasut nassuiaasariaqarput.

Politiit, Naalakkersuisut aamma naalagaaffeqatigut qanoq nassuiaatissaqarpat? Nunarput sineriattooq inoqarfippassuaqartoq politeeqarnikkut imaatigut isumaginninnikkut pitsanngorsaasoqalernerpa? Imaluunniit sipaarniartoqalerpa sulisartoqarnikkut ingerlatsinermilu aningaasartuuteqarnikkut? Ullutsinnut naleqqussaanermik oqarneq naammanngilaq. Ullutsinnut naleqqussaanermi oqarneq qanoq sunniuteqassava? Pissutsit qanoq ittut inuiaqatigiittut atulissanerlutigit nassuiaanneqarnissarput ujartorpara.

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut oqaaseqartartuat

Aqqaluaq B. Egede

Inuiaqatigiit ilorlikkut inuunerat puigornagu

Inuiaqatigiit ilorlikkut inuunerat puigornagu

Ukiuni makkunani naalakkersuinermi inuiaqatigiit qallikkut inuunerat annertuallaamik sammineqarput, inuiaqatigiillu ilorlikkut inuunerat annertunerusumik ersarissuliorfigineerulluni.

Ukiuni makkunani naalakkersuinermi inuiaqatigiinnut aningaasalersueriaaseq eqqarsaatigalugu qallikkut atugarissaarnissamut sammivallaarnerisigut inuiaqatigiit ilorlikkut inuunerat kingulliunneqariartortoq ersarippoq. Tamannalu inuiaqatigiit ilorlikkut atugarissaarnissaannut, inuillu isumassortariaqavissortut isumaginninnermi suliniutinik ersarissuliorfigineerunnerat siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu ernumanartoqarpoq.

Ullutsinni naalakkersuinikkut pingaarnersiuinermi inuiaqatigiit qallikkut atugarissaarnissaat salliutinneqarpallaalerpoq.

Pisortat inissiaataanni qitsuuteqassanersugut qitsuuteqassannginnersugulluunniit? Kikkut mittarfissuartaassanersut mittarfissuartaassannginnersulluunniit? Pisortat suliffeqarfiutaanni siulersuisut akissarsiaasa qaffaaviginissaat? Imigassamik “uleersinissaq”? Naalakkersuisut benzinkorteqassanersut benzinkorteqassannginnersulluunniit? Apeqqutit allarpassuit inuiaqatigiit qallikkut inuunerannut tunngasut eqqartorneqarsinnaagaluartut tamakku naalakkersuinermi pingaarnersiukkatut inissikkiartornerat isumaginninnerup iluani suliassarpassuit pitsanngorsagassallu kingulliunneqaleriartornerannik nassataqarpoq.

Inuiaqatigiit ataatsimut isigalugit atugarissaarnerulernissaannut apeqqutinik itinerusunik siammasinnerusunillu eqqartuinissatsinnut alloriartariaqalertugut isumaqarpunga. 

Assersuutigalugu mittarfissualiortiternerit kingunerisaannik innuttaasut amerlasuut nutserlutik aallartissagaluarpata, tamanna isumaginninnerup iluani aningaasartuutit qaffariarujussuarnerannik kinguneqarsinnaanera siunissaq ungasinnerusoq isigalugu piareersimaffigisariaqarparput.

Inuiaqatigiit atugarissaarnerulissappata qallikkut inuuneq kisiat samminagu, inuiaqatigiilli ilorlikkut inuunerat sammineqarnerusariaqalerpoq. Inuiaqatigiit atugarissaarnerulissappata isumaginninnerup iluani pitsanngorsaataasussanik siunissamut isiginerusunik iliuuseqartariaqalerpugut.

Inuiaqatigiit qallikkut atugarissaarnissaat pingaaruteqarpoq, taamaattorli naalakkersuinikkut pingaarutilimmik aaliangiineq pitinnagu alloriartoqalersinnagulu inuiaqatigiit ilorlikkut inuunerat qimannagu ingerlatsisoqarnissaa pinngitsoorneqarsinnaanani. Inuiaqatigiit ilorlikkut inuunerat qulaatiinnarlugu naalakkersuinikkut aaliangiinerit alloriarnerillu ingerlanneqartassappata siunissaq eqqarsaatigalugu inuiaqatigiinnut akisoorujussuanngorsinnaavoq.

Siunissami inunnik katataqannginnissarput pingaartillugu inuiaqatigiit ilorlikkut inuunerat puigornagu siunissamut allorissaaqatigiinnissatsinnut suleqatigiittariaqarpugut, qulakkeerlugulu Nunap inui qimannagit naalakkersuinikkut ingerlatsinissarput.

Aqqa Samuelsen, mobil 52 37 03

Inatsisartunut ilaasortaq.

Isumaginninnermut oqaaseqartartoq.

Aalisarneq pillugu inatsisissaq Siumup qineqqusaarutigiinnarsimavaa

Aalisarneq pillugu inatsisissaq Siumup qineqqusaarutigiinnarsimavaa

Aalisarneq pillugu inatsisissaq naalakkersuinikkut suliassatut pingaarutilittut tamanit qineqqusaarutaavoq. Qinersineq pereerpoq, naalakkersuinikkut sulineq aallarluareerpoq, sulilu aalisarneq pillugu inatsisissaq naalakersuisunit taakkualu tapersersortaanit suliassaq pillugu erseqqissumik nipimik tutsiuttoqanngilaq. Tamannamita sumik patsiseqarsimanermat naalakkersuinikkut suliassaq annertooq tamanit nalornissutaalerpoq.

Naalakkersuisut aalisarneq pillugu inatsisissaq qanoq piniarpaat? Sineriammi aalisartorpassuit inuussutissarsiutertik pillugu qanoq piareersaateqassappat, taakkualu siunissaat Naalakkersuisuniit erseqqissumik qanoq samminiarneqarpat? Aalisarnermik inuussutissarsiut nunatsinni aningaasarsiornermut, suliffissaqartitsinermut inuillu atugarissaarnerannut annertuumik tunngavigisarput nalorninaatsumik peqqissaartumik piffissaqarfigilluarlugu suliarineqassappat, tusarniaanerit annertuut susassaqartunik tamanik akuutitsinikkut ingerlanneqartariaqarput.

Suliassaq annertooq ukiuni arlaqalersuni paamaarunneqarluni erseqqissuliorfigineqarnanilu oqallisiginaveersaarneqartoq pillugu, Naalakkersuisut erseqqissumik oqaaseqarfigisariaqalerpaat. Siumut naalakkersuinikkut siuuttuusoq aamma Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmi naalakkersuisuutitaqartoq apeqqut pillugu suliassaminik qanoq ingerlatsiva? Ukiut ingerlalertorput iliuuseqarnissamik oqalunneq nutaajujunnaareerpoq. Suliassaq annertooq pillugu Naalakkersuisut sunamita pissutigalugu inatsisissaq saqqummiunneq ajorpaat?

Inuit Ataqatigiinniit Aalisarneq pillugu inatsisissaq malinnaavigeqqissaarlugulu peqqissaarussamik suliaanissaanik qulaajaanerit timitaliiffiginiarsimavagut. Suliassallu nanginneqarnissaa utaqqivarput, Aalisarneq pillugu inatsisissaq Naalakkersuisut aatsaat saqqummiuppassuk sulineq aallarteqqissinnaammat. Aalisarluartut aningaasarsiornikkut nunatta inuisalu aningaasarsiornermikkut tunngavigisaat innarlerneqannginnissaat pingaaruteqarpoq. Suliassap pipallatamik suliarineqannginnissaanut pisussaaffiliisumik tamanna malitseqartariaqarmat, paasissutissanik Inuit Ataqatigiit ujartuivugut.

Suleriaaseq malillugu §37 naapertorlugu Naalakkersuisunut apeqqutit ingerlatittarpagut. Ulloq manna tikillugu erseqqissumik Naalakkersuisut akissuteqanngillat, Aalisarneq pillugu inatisissaq qaqugu aamma qanoq suleriaaseqarluni, susassaqartullu tamarmik peqataaffigisaannik ingerlanniarneritsik erseqqissuliortoqanngilaq. Inuppassuit suliassaq pillugu ujaartuinerat Inuit Ataqatigiinniit tusaavarput, paasilluarlutigulu ujartuinerat. Minnerpaamik Aalisarnermut Naalakkersuisoq imaluunniit Naalakkersuisut Siulittaasuata apeqqut annertooq pillugu oqaaseqarnissaat, Inuit Ataqatigiinniit pisariaqartutut isigaarput.

Oqareernitsituut suliassaq annertoqaaq. Suliassaq inuiaqatigiinni ineriartornitsinnut sunut tamanut attuisinnaassuseqartuummat. Inuussutissarsiornikkullu patajaatsumik aalisartut ingerlatsinerat attanneqassappat, pipallataanngitsumik piffissaqarluarluni akuutitsilluarlunilu sulisoqartariaqarpoq. Massakkulli aalisartut ilaat inerisaaniarlutik siunissami qanoq inatsisissap sunniuteqarsinnaanera nalorninartoq aningaasaliinissaminnut unittooqqaffigaat. Taamatut inissisimasunut Naalakkersuisut erseqqinnerusumik tikkuussisimannginnerat, inatsisissallu suliarinissaa pillugu piffissalersuisimannginnerat asut aporfiulersimasoq ernumanartortaqarpoq.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit piumasaraarput Naalakkersuisut suleqataasalu qaqugukkut suliassamik aallartitsiniarnertik erseqqissumik paasissutissiissutigissagaat. Naalakkersuisoqarfinnut apeqquteqaaterpassuit ataasiakkaarlugit akisaqattaarneqarput, erseqqissumillu oqaatigisinnaanagu qaqugu inatsisissaq sammineqarniarnersoq imaluunniit unitsiinnarneqarsimanersoq. Nalornisitsineq tamaanga killeqarniarli. Naalakkersuisut akisussaaffimminnik erseqqissumik tikkuussisarlutik, aqutsilerniarlik. Neriuinnassaagut piaartumik Aalisarneq pillugu Inatsisissaq Naalakkersuisuniit erseqqissuliorfigineqassasoq, inuiaqatigiinni nalornisitsineq apeqquterpassuarnik pilersitsisoq aaqqiivigineqaqqullugu.

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut Oqaaseqartartuat

Aqqaluaq B. Egede