Siumup neriorsuutai imaaginnalerput aningaasartaqanngitsut

Innuttaasut politikkerillu akornanni tatigeqatigiinneq annertuneruleqqullugu, aamma tatiginassuseq uppernassuseqarnerlu tunngavilerniarlugit Inuit Ataqatigiit sassarpugut. Nunatta inuisalu naalakkersuinikkut alloriaqqinnissaanni tulliuttumi tutsuiginartumik aqutsineq angusaqarnissamut aqqutissatuaavoq.

Aqqaluaq B. Egede oqarpoq: ”Tutsuiginartumik akisussaassuseqartumillu pissuseqarnissarput politikkeritut eqqumaffigisariaqarparput. Innuttaasut pillugit sulivugut, sapinngisarput tamaat innuttaasut aningaasaataat pitsaanerpaamik aqut-tussaavagut”.

Inuit Ataqatigiinni arajutsisimanngilarput massakkut naalakkersuinikkut pissutsit unneqqaserlunnerillu nunatta inuisalu iluaqutissarsiffiginngikkaat. Pisut akueriuminaatsut pillugit Inuit Ataqatigiit nunatsinni innuttaasut isumaqatigaagut. Naammaleqaaq, naalakkersuinikkut allannguiniarta. Pisut akuerinagit nutaamik tatiginartumillu ingerlariaqqittariaqarpugut.

Aqqaluaq B. Egede itisiliivoq: ”Siumut siuttuuvoq Aningaasanut inatsimmi siun-nersuuteqarami 2016-imit 2018-imut kollegianik sanaartortitsinissamut aningaasaliissutit, aamma 2017-imit 2018-imut ilinniartitaanerup iluani sanaartugassaa-sut aningaasaliissutit tamakkerlutik peerneqassasut.

Qineqqusaarnermili oqaatigisarpaat kolligiat ilinniartut pisariaqartitaat aamma ilinniartitaaneq pitsaasumik isumagineqassasut. Qinersisartunut unneqqarissuliornerunngilaq piviusut aningaasaliissutillu peeriarlugit ilinniartut oqaatsinik ku-sanartunik qineqqusaarfigimmatigik”.

Siumut qineqqusaarummini nutaami allappoq 2012-imi 2013-imilu suliffissaaleqisut amerlanerusimasut, tamannali ilumuunngilaq. Qaammatit ataasiakkaat ingerlanerini suliffissaaleqinerup nikerarnera tassani pineqarmat ukioq suliffissaa-leqisoqarnerpaaffia agguaqatigiisitsinerlu pineqarnatik. Qaqortumi mittarfissap sananeqarnissaa aningaasanut inatsimmiit aningaasalersorneqassasoq siumup siunnerfigaa. Qineqqusaarnerli suli ingerlasoq nunatta avataaniit aningaasaler-sorneqarnissaa aamma angunialerpaat.

Siumummi siunnersuutigigaluarpaa inissianik sanaartornermut aningaasaliissutit 400 mio-nit inulaarlugit naleqartut peerneqassasut. Inuit Ataqatigiinniit isumaqatigingilarput nunatsinni sanaartorneq, inissaaleqineq aamma suliffissaaleqineq aningaasarsiornerlu innarlerneqaqqunagit. Siumup allanngorarnini suli nassuiaatissaqartissimagunanngimmagu utaqqimaassaagut ersarissaasoqarnissaa pisariaqarmat.

Naalakkersuisooqatigiit aningaasanut inatsimmi aningaasanik nungutitsinerat aamma ilinniartitaanerup politikkikkut sammineqarnera, imaluunniit qineqqusaarnermi oqaaserisaat sorliit Siumup siunertarai? Akissut eqqortoq imaappoq, Siumup tamaasa anguniarlugit sangujoraarpoq. Nunatta aningaasaqarnera ilungersunartumiippoq, pingaarnersiuinissaq oqitsuinnaanngilaq neriorsueqattaarnissarli piviusunit anillakaakkiartornermut ersiutaapput. Soorlu siorna Siumup qineqqusaarnermi neriorsuuterpassui piviusunngorsimanngitsut eqqaamagivut.

Qineqqusaarneq unneqqarissumik ingerlasariaqarpoq. Politikkerit unneqqarittariaqarpugut inuit paasitillugit suut tamaasa neriorsuutigisinnaannginnatsigit.

Nunatta aningaasaqarnera ilungersunartumiittoq neriorsuisaqattaarnikkut oqaatsinillu kusassaanikkut aaqqinneqarsinnaanngilaq. Aaqqissuuseqqinneq nutarte-rineq suleqatigiinnerlu pisariaqavipput, aamma inuiattut paaseqatigiilluta inger-latsissagutta piviusut tunngavigisavut tamatta ilisimasariaqarpavut. Inuit pissusiviusunik tunngavilersuinikkut aatsaat paaseqatigiiffeqarsinnaavugut.

Inuit Ataqatigiit neriuutigaarput politikkikkut oqallinnissatsinni tulliuttuni tunnga-vilersuutit erfattut qimakkiartorneqassasut. Taamaammat piareersimalluinnarpugut pissutsit qanoq ilusilersugaanissaannik tunngavissaqarluta pitsaassusilimmik oqalliseqatigiinnissarput pisinnaajumaartoq. Inuit Ataqatigiit sinnerlugit oqallinnissani tulliuttuni pitsaassutsimik ujartuinera taamatut ingerlatippara.

 

Inussiarnersumik

Aqqaluaq B. Egede

Inuit Ataqatigiit

Mobil 56 27 66

Politikkikkut pikkorlunneq pissutaalluni Tasiorta matuvoq!

Inuit Ataqatigiit tamaviaarluta Tasiorta-p sullitaannut illersuigaluarpugut; kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsimasunut inersimasunut katsorsaanermik ingerlataq nangittariaqarpoq; nukillaarsarnagu.

Naalakkersuinikkut killormut ingerlasoqarnera akuerineqarsinnaanngilaq; tassami maanna innutaasut Tasiorta-p neqeroorutaasut soorlu oqarasuaatikkut saaffiginniffik; tigulluarlugit ilisarisimalersimavaat, tamaasillunilu kinguaassiuutitigut innarlerneqarsimasunut sullisinerit pitsanngoriaateqarsimapput, malitsigalugulu kinguaassiuutitigut innarliisarnerup nunatsinni suli paqumisunnermik annertuumik piusoq ammanerusumik ingerlanneqalerluni, pisariaqartinneqarneralu annertusiartorluni.

Taamaammat Inuit Ataqatigiit suliniutit ingerlasut annertusassavaat; akuersaarneqarsinnaanngilaq ataatsimiititaliamut suliassat eqqunneqarniaraluartut allaat Siumut-mit aamma Atassut-mit itingartitsissutigineqarnikuummata; naak pisariaqartitsineq innuttaasut akornanni annertooq ilisimaneqaraluartoq.

Imaappoq Inuit Ataqatigiit ilaqutariinnermut ataatsimiititaliamut saaffiginninneratigut suliassaq aprilimi 2014-imi qaqinniarneqarmat ITINGARTINNEQARPOQ.

Tasiorta pilersineqarnikuuvoq pisortat pisariaqartinneqartumik suli tamakiisumik neqeroorutissaqanngimmata; tamannalu ulloq manna tikillugu atuuppoq.

Partiit kaammattorusuppavut, suliniutit innuttaasut ingerlataat; pitsaalluinnartut nukillaarsarnagit nukittorsaqqullugit.

Ikinngutinnersumik inuulluaqqusillunga

Juliane Henningsen

Inuit Ataqatigiit 48 81 48

 

Takornarissanik angallassisartut avataaneersut mattukkutsigit takornariartitsinermi ajornartorsiuteqalissuugut

Kissaatigeqaarput nunaqavissunit takornarissat tikeraartigisartakkagut angallanneqarsinnaasarnissaat, tamannali ajornaattuinnaanngilaq.

Takornarissanik sullissineq nal. 8-16-mut iluseqanngilaq, taamaattumik ilaqutaqarsimatilluni ukiulluunniit atoruminarnersaani pinngortitami atuisuulluni takornarissanik angallassisartuunissaq ornigineqarpianngittoq paasinartarpoq.

Takornarissanik angallassisartut avataaneersut mattunniarutsigit takornarissat nunatsinnut tikittartut naammaginartumik angallanneqarsinnaanerat innarlissavarput, taamaassappallu nunatta takornariarfigiuminartutut avataanit isigineqarnera innarleriartuaarneqassooq.

Kaammattuutigerusunnaqaaq nunaqavissut takornarissanik angallassisinnaanermik soqutiginninneruleriartornissaat, tamannami aamma takornarissat namminneq kissaatigisartagaraat.

Isumaqarnarpoq takornarissanik angallassisinnaanermut pikkorissarnernik amerlanerusunik ingerlatsisarnissat siunissami aaqqissuunneqartarnissaat, taamaassappallu aamma angallassisartutut soqutiginnittut amerlanerusariaqarput.

Inussiarnersumik

Bendt B. Kristiansen

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qineqqusaartoq

mobil 54 57 75

 

 

Qinigassanngortinnermik tunuartitsineq

Ajuusaarutigingaarlugu nalunaarutigisariaqarpara, allatut ajornartumik Inatsisartunut qinigassanngortikkaluarnera tunuartittariaqarakku.

Kajumissaarneqarneqartuarnera ilanngullugu qiimmaallaatigalugu piffissaq kingullerpaaq atorlugu politikkimut utersaarusuttarninnut tunniutiinnarpunga, piffissarlu kingullerpaaq atorlugu qinigassanngortittunut ilanngullunga.

Ajoraluartumik nassuerutigisariaqarpara nukissanik sulerusussusermillu ulikkaaqqilernikuugaluarlunga, imminut ilungersuatissinnaanera killeqarmat. Qinersinisamut piareersarlunga ulappuseruttorfinni qaratsakkut aanaartoornerma kingunipilui annilaamisaarnartut malugeqqippakka.

Pingaanerpaavoq imminut paarinissara. Qangatuut piginnaanikka tamangajaasa saperunnaaqqinnikuuakka, kisianni aatsaat imminut ilungersortippallaarnaveersaaruma.

Politikkimut uteqqikkusullunga sinnattuma saniatigut, ukiorpaalunni aamma allamik sinnattoqarnikuuvunga. Sinnattoraara politikeriunngikkaluarlunga qanoq ilillunga allatut inuiaqatigiinnut iluaqutaasinnaanerlunga, saniatigullu utoqqaliarsaarnera nuannersuutikkusullugu inuuneqarniarlunga – angalallattaarlunga, qanigisannguannut minnerunngitsumillu ernguttannut aammalu soqutigisannut allanut piffissaqarlunga. Sinnattora taanna aallartisareernikuuara, ilaatigut piffissami aggersumi suliassannut sakkussama ilaattut ilinniartunngoqqinnikuullunga – inuunera taanna nuannarilereernikooqisara maaanna politikkerinngoqqinniarlunga sinnattuaqiunnaarlunga tamakkiisumik aallussinnaalerpara.

Partiinnut qujanaq qinigassanngortikkaluarninni tikilluaqqusaasutut misigitimmannga.

Qujanaq uannik qinerserusussinnaallutik eqqarsaateqaraluartunut.

Meeqqannut ukussannullu qujanaq qanorluunnit aalajangeraluaraangama tapersersortuarmannga.

Parti iluareqqusaaginnanngitsoq piviusoriortorli qineruk – inuk tatiginartitat qineruk.

Tamassi qinersilluarisi!

Marianne Jensen

Aaqqissuusseqqinneq siammasissoq suleqatigiissutigisigu – tamatta

Ukiut aggerput aningaasatigut oqimaattorsiorfiusinnaasut – qanoq iliuuseqanngikkutta.

Politik-imi sulineq assortuuffiusoq qimallugu suleqatigiinneq aallutsigu – kingulissagut pillugit.

Aningaasaqarnermi aaqqissuusseqqitta isertitassaqarnerulerumalluta.

Meeqqat atuarfiat aallutsigu angajoqqaat peqatigalugit – tassa siunissaq.

Aalisarnermi tunisassiorfeqarnermilu inerisaaqqitta – kinguaassatta kingornutas-saannik.

Aatsitassarsiorfiit qinngornermik ulorianartortaqanngittut aallutsigit – tassa isumaqatigiiffigut.

Meerartatta inuusuttuarartattalu atugaat pimoorutsigit – tassa toqqissisimaneq.

Inuussutissarsiornermi siuarsaaqatigiitta – assortuussutissaqarfiunngilaq.

Nutaaliornermi suliniuteqartut aqqutissiuutsigit – tassa aningaasarsiorfissaq.

Sulerusussuseq inuunerlu naleqarnerusoq pilersitsigu – ikorfartoqatigiilluta.

Qinigaaffinni kingullerni inuiaqatigiit sakkortuumik avissaartuunnerat malinnaaffigaarput, taamaattoqarpoq isummat avissaarutaassut politik-ikkut annerusumik aallunneqartuarmata isumaqatigiiffiusullu annikinnerusumik suliarineqarlutik.

Maanna nutaamik inatsisartunngorumaartussat pisussaaffeqarput inuiaqatigiit ataatsimut katersussallugit, taamaattoqanngippat nunatta siuariartornissaanut akornutaalluinnassooq.

Politik-ikkut ingerlatsineq aalajaatsoq nunatta avataanit aningaasaleerusuttut pisariaqartippaat, nunatsinnilu innuttaasut politik-ikkut ingerlatsineq tutsuigineqarsinnaasoq pisariaqartippaattaaq.

Suliani isumaqatigiinngiffigisatsinni isumaqatigiitta isumaqatigiinnata, isumaqatigiiffigisagullu aallullugit, tassaniippoq angusassarput annerpaaq.

Inatsisartuni ataatsimeeriaaseq akaareqatigiissoq atortitsigu, innuttaasullu suleqataarusussuseqartilerlugit.

Qilanaaqaanga suliassanut aggersunut, suleqatigiumavassilu siunissatsinnik ilusilersueqatigiumallusi.

Inussiarnersumik

Bendt B. Kristiansen, Inuit Ataqatigiit

Mobil 54 57 75

 

Tamakkiisumik isiginnilluni peqqinnissaqarfimmi ajornartorsiutit aaqqiivigineqartariaqarput; ataasiartumik Nuummi immikkut nakorsiartaqarfeqalerneraniit peqqinnissaqarfimmi aaqqissuusseqqinneq tamakkiinerusoq isiginiartariaqarparput

Inuit Ataqatigiit peqqinnissaqarfimmi sullissinermi pitsanngorsaataasinnaasutut tikkuussisutut iliuusissanik apeqqutinillu saqqummiukkusuppaat.

  1. Siullertut Dronning Ingrid-ip Napparsimavissuani uninngasinnaasunut killissarititaasunut sippuisarnerit pillugit kisitsisit ersarissut pisariaqarpagut.
  2. Tamakkiisumik sullissisunut suliassat tungaatigut piumasaqaatit suliakkiissutillu annertussusaat qanorippa? Suliakkiissutaasartut sulisunik assigiinngitsunik annertusaanissamik tunngaviliippat? Peqqissaasunut, nakorsanut – allanullu sulialinnut?
  3. Dronning Ingrid-ip napparsimavissuani annertusaaneq pisariaqarpoq; sillimaniarnikkut piumasaqaatit unioqqutinneqartarmata; uninngasut gangini uninngatinneqaraangata.
  4. Tarnimikkut innarluuteqartut; illutamikkut aammalu suliffeqarfittut pitsanngorsaaviginissaat pisariaqarpoq.
  5. Meeqqat napparsimavinni uninngagaangamik immiikkoortortamik namminerisamik peqartariaqarput.
  6. Meeqqat nakorsaattut atorfiup aappaa inuttalerneqartariaqarpoq.
  7. Vikarinik atuineq, nakorsat peqqissaasullu eqqarsaatigalugit killiffissiuineq, qanoq inissisimavugut?
  8. Napparsimasut katsorsarneqareernikut, utoqqalinerminni utoqqaat illuinut innersuunneqartartut; napparsimavinni utaqqisinneqartarnerannut tunngasut misissoqqissaarneqassapput. Napparsimanngikkaluarlutik uninngasartut qassit qanorlu sivisutigisumik uninngasarnersut paasissuarput; qanoq iliuuseqarlutalu.
  9. Saaffiginnikkasuarnermi, tassanngaannartumik nakorsiarnermi qanoq sukkatigisumik qisuariartoqartariaqarpa? Suna sukkassuseq/pitsaassuseq anguniarneqassua? Politikkikkut qanoq iliortoqassua?
  10. Suliaritinniarlutik utaqqisut allattorsimaffianiittut ikilisarnissaat nanginneqarli.
  11. Kræfteqartut sullinneqarnissaannut pilersaarut piviusunngortillugu; sullissineq pitsanngorsarlugu.
  12. Atuisunik peqataatitsineq annertunerusoq ujartorusupparput; ullumikkornit annerusoq. Nakorsiat napparsimaveqarfiullu attaveqatigiinnerat pitsaanerusariaqarpoq, isumassarsiatut atuisut siulersuisoqartalernissaat isumaliutigeqquarput oqallissaarutigalugu.
  13. Peqqinnissaqarfiup iluani teknologiit nutaat atorluarnerunissaat sammineqartariaqarpoq.Unammilligassat annertuut peqqinnissaqarfimmiittut, piumasaqaateqarfigaatigut peqqinnissaqarfik suliassaqarfittut politikkikkut, partiit akornanni isumaqatigiissusiorfigineqassasoq. Tamannalu aningaasanik aamma naleqartussaavoq. Taamaattumik ataasiakkaanik pitsanngorsaatissanik siunnersuuteqarnermiit; tamakkiisumik isiginnilluni aaqqiinissaq pisariaqarneruvoq.
  14. Inuit Ataqatigiit aningaasanut inatsisissani tulliuttuni peqqinnissaqarfiup kiisalu innuttaasut sullinneqarnerisa pitsanngorsarnissaat pingaarutilittut inissisimatissavarput.

Ik. In.

Juliane Henningsen, mobil 48 81 48

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qinigassanngortittoq

Soorunami Inuit Ataqatigiit qinigassanngortitsissapput

Ullumi paatsiveerutsitsisoq pissuteqarpoq qineqqusaartut allattorsimaffiat tunniunneqarmat, kukkusumik partii siunnersorneqarmat Kommuneqarfik Sermersooq-mit. Tamanna pissutigalugu partii pisariaqanngitsumik suliassinneqarpoq.

Inuit Ataqatigiit eqqortumik siunnersorneqarsimagaluarunik, qinigassanngortittut allattorsimaffiat piffissaq sioqqullugu eqqorlugulu tunniussimassagaluarpaat. Taamaattumik naammagisimaarparput, maanna Kommuneqarfik Sermersooq-mit akisussaaffik tamakkiisoq tiguneqarmat; maannalu qinigassanngortittut allattorsimaffiat piffissaq eqqorlugu tunniunneqartoq nalilerneqarluni.

Inuit Ataqatigiit maluginianngittoorumanngilaat, paatsiveerunnersuaq pisariaqarsimassanngikkaluarpoq tusagassiuutit partiillu allat qanoq pisoqavissimaneranik paasinninnissartik utaqqisimagaluarpassuk – soorlu Inuit Ataqatigiit taamaaliortut.

Sapaatip akunnerini tulliuttut pingasuni qineqqusaarnissat qilanaareqaagut, qineqqusaartitassagut tamatumunnga piareersimalluinnarput.

 

 

Nunatta karsianik aningaasanik atornerluisoqarsimaneranik misissuineq

Inuit Ataqatigiit isumaqataavugut Nunatta karsianik aningaasanik atornerluisoqarsimaneranik misissuineq qinersineq sioqqullugu saqqummiuneqarnissaanut.

Qinersisartut ilisimasariaqarpaat qinigassartik atornerluisimanngitsuusoq. Taassumalu kingorna, qinersisartut kimut toqqisillutik X-tik ikutissallugu ilisimallugu.

Qinersinermut peqqutaalluinnarpoq Naalakkersuisup siulitaasorisimasaata aningaasanik atornerluisimanera. Tamannalu kukkunersiusisunit erseqqissumik nalunaarutigineqareerpoq.

Tamannarpiaq tunngavigalugu, kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap mississuineq aallartisippaa, siunertaraa allat 2009-miit Naalakkersuisuusimasut aamma atornerluisarsimanersut.

Taamaammat nalunaarusiap saqqummiunneqarnissaa pisariaqarpoq. Atatsimoorluta ingerlaqqitta, tamannalu pissaaq pasinartoqarani, sunalu tamarmik ammasumik ingerlanneqarluni.

Qinersisartut sumut X-tik ikkutisagaat aalingerniangilarput, kisianni qinersisartut ilisimasat eqqortut pigisariaqarpaat

Allattoq: Agathe Fontain, mobil: 48 45 31

Pisortat inissiaataannut tapiissutit allangortinnissaat siunertaralugu ineqarnermut suleqatigiissitap pilersinnissaa suliassat siulliit ilagisariaqarpaat

Sooq pisortat inissiarsuaataanni najugallit ilaatigut ukiut 40-t tikillugit najugaqartassappat inigisap asserfallatsaalinera malinnaaffigineqangitsoq inigisamut akiliutit akit-soriartuinnartut artorsaatigalugit.

Illuatungaani Pisortat illuliortitsinermut tapiissutigisartagaat mio.-passuit amerlanertigut nammineq illuliornissaminnut akissaqareersunut aammalu nammineq illoqareersunut tapiissutigineqartuarput. Tapiissutinillu atuilluartut tassaanerupput isertitakkaajunerit, suliffiutillit amerlasuutigullu nunatta avataanit suliartorlutik tikisinneqarsimasut namminerlu illoqareersut. Sooq tapiissutit namminneq illoqareersut inissanik akisuunik attartortiligassaannut pisortat aningaasaataat atortuassuagut illuatungaani sulisartut, aalisartut, piniartut utoqqaallu pisortat inissiaataanni akitsoraluttuinnartuni aserfallatsaalineqarpianngitsunilu ukiorpassuarni najugaqartut sumiginnarlugit. Tamakku inissiamik piginnilersinnaanerat sulissutigineqartariaqarpoq nalilinnik pigisaqalerniassammata.

Aserfallatsaaliinerit ukiorpassuarni sumiginnarneqarsimasut malinnaalersinniarnissaat pingaarnertut sulisutigisassat aamma ilagisariaqarpaat.

Tapiissutit akissaqareersunut atornagit ilaat inuttut isumassortariaqavissunut atorneqartariaqarput, angerlarsimaffeerussimasut isumassorneqarnissaat ilangullugu.

Ineqarnermi equgassutit iluarsinissaat siunertaralugu qinersinerup kinguninngua suligasuartussamik ineqarnermut suleqatigiisitaliortariaqarpugut aaqqissuussinermi siunnerfiliisussamik.

Inussiarnersumik Ane Hansen,

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartunut qinigassangortittoq 2014, mobil 58 76 61

Suliffissaqartitsineq – sulianik siammaanikkut

Allattoq: Najanguak Nikolajsen, Nunaqarfinni Aquts. Ikamiut Akunnaaq Kitsissuarsunnilu ilaasortaq. Inatsisartunut qinigassanngortittoq, Inuit Ataqatigiit

Ukioq manna inatsisartunut qiningassanngortinninnut pingaartitama ilagaat ukiuni kingullerni nunatsinni annertuumik ajornartorsiutaasoq suliffissaaleqineq sutigut tamatigut ajornartorsiutaasup sulissutigineqarnissaa pingaatilluinnarakku.

Suliffiit pioreersut

Ullummikkut suliffeqarfippassuit pioreerput Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiit ingerlataat tamakkiisumik atorneqanngillat suliffiit pioreersut pitsaanerusumik sullissinerat ingerlanneqalertariaqarpoq suliffiup pisariaqartitai malillugit sulisulersornissaq pisariaqarpoq, taamaliornikkut suliffissaaleqisut annikillisar-neqarsinnaapput sapinngisarlu tamaat ilinniagaq malillugu ilinniarsimasut atorluarneqartariaqarput.

Suliffiit pioreersut ullummikkut ingerlalluarnissaat kialuunniit aqutsisup kissaatigisarpaa taamammat sulisoqarneq sapinngisamik oqaluuserineqartuartariaqarpoq. Sulisoqarnikkummi akileraarutitigut nunatsinnut iluaqutaasussaavoq. Suliffiillu pioreersut ullumikkut sulisui ullormut tamaviaarlutik sulinertik ingerlattarpaat suliffinni assiginngitsuni amerlanertigut sulisut ”annikinnerpaamitinneqartarneri ” pissutigalugit. Tassunaakkut aamma anguniarneqarsinnaavoq siusinaartumik sulisinnaajunnaarnersiuteqalertarneq, pinngitsoortinneqarnissaa kinaluunniit sulisoq pitsaasumik atugassaqartinneqartoq timini imminullu qajassuunneq inissisimaffigineqarsinnaatillugu sulisut innarlerneqarnissaa pinarversaarneqarsinnaasarpoq.

Taamammat Nunatsinni suliffiit pioreersut atorluarneqartariaqarput suliffissaaleqineq annikillisarneqassappat. Nalunngisakkalu malillugit ullummikkut suliffissarsiussisarfiit sullissinerminni sapinngisartik tamakkerlugu suliniarnertik inis-sisimaffigisarpaat, annerpaamillu suliffissaaleqisunut qanoq iliuuseqarnissartik aporfigisarpaat aningaasalissutit atorneqarsinnaasut. Annerusumik suliffissaaleqineq Kommunini assiginngitsuni massakkut ulluinnarsiutaavoq saaffigineqar-tarnerat taamammat siunissami Kommunit pitsaanerusumik sullissinerat inissinneqassappat nunarpullu pitsaasumut aallartinneqassappat suleqatigiissutigineqartussat assiginngitsut qiviarneqartariaqarput allat pingaanerutinnagit.

Nunarput ataatsimut tamaat isigalugu suliffissaqarniarneq isumaga malillugu ajornerpaatut inissisimatinngilara ullumikkumi sumi sulerusunneq kialluunniit nammineq toqqarsinnaavaa taamammat suliffiit pioreersut atorluarneqartaria-qarput. Suliffiit pioreersut ilaatigut ima annikitsigisumik atorneqarput allaat inuuniarnikkut akiligassanut malinnaaniarsinnaarneq ajornakusoorluni ullormut ilaatigut suliffissalersuisarneq annikigaarmat tamatigullu patsisaatinneqartarpoq aningaasaliissutit killeqarneri tamannalu killormut saatinneqartariaqarpoq nunatsinni Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutai aallavigineqarsinnaapput nunatsinnullu aamma attuumassuteqarluinnartut suliffeqarfiit namminersortutut inissisimasut, sulisui tassaapput nunaqavissut. Ataatsimut taakkua inissisimatinneqartussatut aamma takorloorneqarsinnaapput sulisussanut aningaasaliissuteqartarnikkut Suliffeqarfiimmi namminersortut akilersorneqarmik pitsanngortinneqarneratigut suliffeqarfimmut siuariartornertut inissisimaffigineqarlersinnaapput.

Suliffeqarfiillu ilaanni aamma ullormut 4 tiimi sulisitsisarnerit annertusiartuinnarput inuuniarnikkut akiligassanullu ullormut 4 tiimi atorlugu sulisarneq imminut akilersinnaanngilaq. Tamakkorpassuit tamaasa ataatsimut inuiannut tunngassuteqarput piaartumik suliniarfigineqanngippat nunatsinni inuuniarnikkut immitsinnut artorsikkiartuinnarluta inissisimanerput annertusiartuinnarsinnaavoq.

Kiisalu aamma amernut tunitsiviit nunaqarfinni assiginngitsuni pisariaqartinneqarput taamammat amernut tunitsiviit immikkut aningaasaliivigineqartariaqarput. Tassuunakkut aamma piniartunut tunitsiviit saniatigut tapertaasinnaanerat iluaqusersuutigineqarsinnaapput piniartunut nunamilu sulisunut. Taamaammat aningaasarsiorfiusimasut ilaannik uterteqqinneq atorneqalerpat nunatsinnut akileraarutitigut aamma isertitsissutigineqarsinnaavoq.

Aperisoqassappat aningaasat suminnganniit aaneqassanersut ukiuni kingullerni suliffissanut nutaanik pilersitsiniaanermi aningaasaliissutissat atorneqarsinnaapput tassami ukiuni kingullerni aatsitassarsiornermut aningaasalersuinerpassuit ingerlanneqareerput annerusumillu toqqaannartumik, suli iluaqutigineqaleratik taamaammat aningaasat iluaqutaanerusumut atorneqarsinnaanissaat sulissutigisariaqarput. Aammalu Inuit Ataqatatigiit ukioq manna oqariartuutigivaat akissaqareersut taperneqartarneri allanngortittariaqartutut oqaatigisarparput. Suliffissaaleqineq akiorneqassappat suliffiit pioreersut aallaaviusariaqarput.

Attavissaq: Najanguak Nikolajsen, mobil 23 82 86

Greenland Contractors

Allattut Sara Olsvig aamma Naaja H. Nathanielsen, Inuit Ataqatigiit

Pituffimmik sullissinermik isumaqatigiissut Greenland Contractorsip annaavaa. Taamatut pisoqarnera inuiaqatigiinnut kalaallinut ajorluinnarpoq.

Greenland Contractors makkununnga pingaaruteqarluinnartuusimavoq:

–                Ingerlatsivimmut “Greenland Holding”-imut pisortanit pigineqartumut, nunatsinni inuutissarsiutinik siuarsaaneq iluanaarutinit isumaqatigiissummit tassannga pissarsiarineqartartunit aamma aningaasaleeqataaffigineqartarmat.

–                Kalaallit suliffeqarfiutaannut assigiinngitsunut Greenland Contractorsimut sulissussisartunut.

–                Akileraarutitigut isertitanut Nunatta Karsianut nakkartartunut.

–                Kiisalu amerlasuunik lærlingeqartoqartarlunilu sungiusaammik suliffissaqartitsisoqartarnera pillugu ilinniartoqarfitsinnut.

Tamatuma inuiaqatigiinnut kingunerluutissai assorsuaq ernummatigaagut paaserusullutigillu makkua:

Isumaqatigiissutip danskit/kalaallit suliffeqarfiutaannit tigummiinnarneqarnissaa anguniarlugu Naalakkersuisut suliniuteqarsimanersut aammalu inuiaqatigiit kalaallit suliassanik isertitassanillu pissarsiaqartuinnarnissaat anguniarlugupiumasaqaateqartoqarsimanersoq? Suliaq Permanent Committee-mi oqaloqatigiittarfimmiluunniit allami Naalakkersuisut qaqillugulu malersorsimavaat?

Isumaqatigiissummik tunniussinermut atatillugu piumasaqaatigineqartut tamakkerlugit naammassineqarsimappat? Assersuutigalugu tutsiuppoq imaassinnaasorooq suliffeqarfik isumaqatigiissummik pissarsisoq danskit-amerikarmiut illersornissamut isumaqatigiissutaanni naammasseqqusaasunut naammassinninngissimasoq.

Isumaqatigiissutit atuuttut malittuinnarneqarnissaat akileraarutitigullu isertitat siunissami taakkuujuarnissaat qularnaarneqarsimasut oqarsinnaavugut? Lærlingit suliffissaasa taama amerlatigittuinnarnissaat aamma qularnaarneqarsimasoq oqarsinnaavugut? Tamakku qulakkeerneqarsimanngippata Nunatta Karsianut inuiaqa-tigiinnullu annaasat angisoorujussuussapput.

Pisortatigoortumik piaarnerpaamik nalunaaruteqartoqassasoq naatsorsuutigivarput. Apeqquterpassuit akineqanngitsut inunnik ataasiakkaanik, suliffeqarfinnik kikkunnillu tamanik Nunatta Karsiata siunissaanik ernummateqartunik toqqissisimannginnermik misigititsipput.

 

Paasiniaavissat:

Sara Olsvig / 52 68 58

Naaja H. Nathanielsen / 54 89 81

Asuli oqarluartaarneq imaluunniit piuvisumik isornartorsiuineq?

Allattoq Naaja H. Nathanielsen, Inuit Ataqatigiit

Asasara Kim Kielsen,

Qujanaq allakkannut takisuunut isumaga naapertorlugu sukumiisumik akisariaqakkannut. Uggorigaluarpara taamatut allaffigisariaqarakkit. Tassami politikkimik oqalliseqarnissarput piumanerugaluarpara. Inatsisartunullu ilaasortatut pissutsit inatsimmik unioqqutitsisut taakkartussallugit pisussaaffeqarlunga misigisimavunga. Oqallinnerup matuma naammassinissaa qilanaarivara, taamatullu politikkikkut oqariartuutit aaqqiissutissallu aallunneqalernissaat qilanaaralugit.

Kikkut aalajangiisinnaatitaappat?
Siullertullu partiinut siulittaasuusut Inatsisartunili ilaasortaanngitsut ataatsimiigiaqquneqartarsimanerannut pissuseq eqqortuunngitsoq unitsikkakku qujanaq. Oqaloqatigiittarnerimmi pitsaasuunerat isumaqatigiissutigisinnaavarput. Oqaloqatigiinnerlu tamanna soorunami Inatsisartunut qinigaasimasut, taamatullu nipangiussisussaatitaanermik malittarisassanik il.il. malinnittussaasutut inissisimasut akornanni pissammat isumaqatigiissutigisinnaavarput. Taamaattumilluuna qineqqusaarnerup sinnerani ”Partiit Inatsisartuniittut” attavigisarnissaannik tunngasumik allattutit, imaanngitsoq partiit siulittaasuinik. Tamannalu pillugu isumaqatigaatsigit.

Aamma partiit aalajangiinernut akisussaaqataatikkunnaarneqarnerat nuannaarutigaarput. Partiit siulittaasuisa pisanut aalajangeeqataanissaannik qinnuiginnittarsimaneq unitsinneqarmat nuannaarutigaarput.

Inatsit nutaaq atuuppoq erseqqaripporlu.
Soorunami ilumoorputit oqaravit inatsit malinneqartoq tassaasoq Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut Inatsisaat nr. 26, 18. november 2010-meersoq. Ilumoorputillu inatsimmut atuussimasumut naleqqiullugu oqaatsit atorneqartut sukateriffigineqarsimammata. 2010-i sioqqullugu piusumut naleqqiullugu allannguuteqarsimanngilaq, maannali Naalakkersuisuugallartut susinnaaneri susinnaannginnerilu erseqqinnerusumik allanneqarsimapput. Tamannaluuna aallaavigalugu aalajangikkat ilaannut Inuit Ataqatigiinniit isumakuluuteqartugut. Politikkikkut qinngasaarinertut paasineqarmat ajuusaarutigaarput. Uagummi inatsisip malinneqarnissaa suleqatigiinnerullu inatsimmik aallaaveqarnissaa pivagut.

Saattussat qineqqusaarutitut?
Namminersorlutik Oqartussat ulluinnarni ingerlataat politikkikkut qineqqusaarnerit avataanniitinneqassammata isumaqatigilluinnarpakkit. Taamaattumillu saattussanut pisassiissutit nuunneqarnerisa tunngaviatigut malittarisassanik unioqqutitsinikkut pisimasinnaanerannut paasisaqarnissarsi neriuutigaara. Paasivara pisaq maannakkut Aalisarnermut Siunnersuisoqatigiinnut saqqummiuneqartoq kingornalu politikkikkut nutaamik aalajangiivigineqassasoq. Tassami inatsimmut oqaaseqaammi erseqqissumik allassimavoq qineqqusaarnerup nalaani ”salliutinneqartutut isigineqarsinnaasumik” Naalakkersuisut aalajangiisinnaatitaanngitsut. Isumaqarpungalu pisasseeqqinneq ”salliutinneqartutut isigineqarsinnaasumik” aalajangiinerusoq.

Allapputit saattussanut pisassiissutip agguataaqqinneqarnerani ”pisassiissutit aalajangerneqarsimasut suliffissanik aningaasatigullu isertitassanik amerlisaanernik kinguneqarsinnaasut.”

Imaassorinarsivoq uagut Inuit Ataqatigiinniit saattussanut pisassiissutit ilaneqarneranni suliffissanik isertitassanillu amerlisaanissaq akerlerigipput. Taamatut isumaqartitsilerneq ilungersunarluinnartuuvoq. Inuit Ataqatigiinniit taamaallaat malittarisassat malinneqannginnerat isumakuluutigaarput.

Peqatigitillugulu eqqaasitsissutigissavarput saattuartassat pisarereernerisigut aalisarnermik aallutaqartut annaasaqassanngimmata. Uanimi pisassiissutip allamut tunniunneqareersimasup ilassutitut tunniunneqarnera pineqarpoq. Tassa annaasatut taaneqarsinnaanngillat, taamaattumillu inatsimmut oqaaseqaatit eqqarsaatigalugit tunngavilersuutitit eqqarsarnartoqarput. Taamaattumik saattussanut pisassiissutit qaqeqqinneqarnissaanni Naalakkersuisunit malittarisassat qimeerloorluarneqarnissaat aammalu Naalakkersuisut aalajangiinermut tunngasumik ammalluinnarumaartut neriuutigaakka.

Nunaoil-imut sinaakkutit ersarissut
Nunaoil A/S-imut tunngatillugu Naalakkersuisuugallartunut malittarissat unioqqutinneqarsimanersut pillugit paasisaqarusussimavugut. Naalakkersuinikkut akuliuttussaatitaannginnerup unioqqutinneqarsimaneranik aallaaveqartumik siulersuisut tamakkerlutik tunuarsimanerat pillugu qisuariarpugut. Isumaqarpugut politikkikkut suliaqartut kikkulluunniit tamanna soqutigisariaqaraat. ”Ingerlatseqatigiiffimmi siulersuinerup qaammatini arlaqartuni immineerneqarnissaa” anguniarsimanngilarput. Paasissutissanik pilersaarummillu ujartuisimavugut. Pilersaarullu tamanna illit Sara Olsvigimik kingullermik ataatsimeeqateqaravik saqqummiunneqarsimanngilaq. Isumaqartuarsinnarpugut innuttaasunut pilersaarummik saqqummiussaqarnissat suli suliassarigit.

Apeqqutit qaqitagut pisariaqartuunngitsutut isigisimagukkit ajuusaarnarpoq. Ajornartorsiutinik tikkuussinngikkaluarutta tamanna akisussaassuseqannginnermik takutitsinerussagaluarpoq. Tusagassiutitigut sammineqarneranni piffissaq atorneqartoq eqqarsaatigalugu politikkikkut oqallinneq perusunnarnerugaluartoq isumaqatigiissutigisinnaavarput. Taamaattumillu Naalakkersuisuugallartut atuuffimmikkut kukkutaarnernut ’pisassaat’ nunguttutut isigisariaqarput.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Naaja Hjelholt Nathanielsen

Attaveqarfissaq: 54 89 81/nana@ina.gl

 

Paasissutissat:

Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut Inatsisaat nr. 26, 18. november 2010-meersoq.

  • 29:

Naalakkersuisut atuukkunnaarsinneqarpata imaluunniit soraarnissaq qinnutigippassuk imaluunniit nutaamik qinersinissaq nalunaarutigineqarpat, Naalakkersuisut nutaat qinerneqarnissaasa tungaanut Naalakkersuisut atuukkallassapput. Naalakkersuisuugallartut atorfimmi suliassat ingerlaannarnissaannut pisariaqartunik taamaallaat suliaqarsinnaapput.”

Inatsimmilu paragraf 29-imut oqaaseqaammi tamanna suli ima erseqqissarneqarsimavoq.

Aalajangersakkap taassuma siunertaa tassaavoq Naalakkersuisut imaluunniit Naalakkersuisunut ilaasortat ataasiakkaat piffissami Inatsisartunit atorfeqartumut naalakkersuinikkut piginnaatitsinerup atorunnaarfigisimasaani sanngiilliffigisimasaaniluunniit naalakkersuinikkut suliniutinik nutaanik aallarnisaannginnissaat. Suliniutit ingerlareersut qineqqusaalernermut qineqqusaarnermulluunniit ilaasutut salliutinniarneqartutut isigineqarsinnaasumik aamma ingerlanneqassanngillat. Malittarisassaq taamaalilluni Naalakkersuisut aningaasaliissutinik, piginnaatitsissutinik imaluunniit atorfimmut atugassiissutinik qineqqusaarnerup il.il. nalaani taamaaliortussaanani iluaqutiginninniarnermik pasilliisoqarsinnaaneranut illersuutitut atorpoq.”

 

Tamanut Kujataani assut eqqunngitsumik issuaaneq pillugu sakkortuumik naammagittaalliuut

Qulequtaq: Imerajuttunut imigassaq akikinnerusoq

Allaaserinnittoq apersuinermini notat-iliaminik paasinnilluarsimanngilluinnartoq matumuuna sakkortuumik naammagittaalliutiginiarpara.

Apersorneqarninni oqarpunga kingullermik qineqqusaarninni imigassap akikillinissaa qineqqusaarutigisimagaluarlugu maannakkut taamaasiornianngitsunga kisiannili imigassamik ajornartorsiutillit katsorsarneqarnissaannut periarfissanik pitsanngorsaanissaq sanngiinnerusunut suliniarninnut ilaassasoq. Aamma oqaatigaara kusananngimmat nunatta karsiata amigartuulernerani imerajuttut kisingajammik aallerfigineqaannartarsimanerat. Apersuisup apereqqissarpaanga ilumut imigassap akii qineqqusaarutiginiannginnerikka, uangalu taamaaliorniarnanga erseqqissumik oqarpunga.

Oqaaserineqartunik sangutitsinerujussuaq allaaserisamillu alutornarsaarineq akuersaarneqarsinnaangilluinnarpoq.

Tusagassiornermi naammagittaalliuteqartarfimmut naammagittaalliortariaqarnersunga naliliiffigiumaarpara.

Kelly Berthelsen, Inuit Ataqatigiit

Piumaqatigiillutali

All. Naaja H. Nathanielsen, Inuit Ataqatigiit

Qinersigaluttuarnermi asulu partit siulittaasui nutaarasaat nutaaliornissamut periarfissaqarpugut. Ataatsimut. Piffissaq kingulleq ingerlaaserisimasaq nangissagutsigu kukkunerussooq. Taamaattumik neriuppunga AG-mi sapaatip akunnera una saqqummersumi Kim Kielsenip oqaaserisimasai paatsoorsimassallugit. Tassani Siumup siulittaasua issuarneqarpoq ukioq kingulleq naalakkersuisooqatigiissimasut, sipitattuunnginnerminni, ingerlataat allanngortinnagit nanginniarini. Taama nalunaarneq tupigusuallaatigeqaara.

Ilumut nammineq isuma kisimi eqqortuusinnaava?
Kissaatigisat ilaannaasa piviusunngortissinnaasimanerat mamianartuunngilaq – tamattali ajorsarluta misiginngitsoornavianngilagut isumaqarutta nammineq isummavut kisimik eqqortuusut. Siunnerfeqanngiusartumik partitut ataasiakkaarluta mattusimanerput qimallugu ataatsimoorluta aqqutissat naammassisaqarfiusut apeqqutini pingaartuni nassaariniartigik: aalisarneq, nunatta iluani attaveqatigiinneq,, inissiat/sanaartugassat, akileraarutit akitsuutillu aamma kommunini atugassarititaasut. Qineqqusaarneq atorniartigu aqqutissatut isummatsinnik saqqummiussuilluta. Tamakku toqqammavittut ilisimallugit qinersisartut qinersisinnaaqqullugit. Tamakku naammassereerpata suliassarput tassaajumaarpoq naapissinnaanissaq isummatta naapitinniarnissaannut piumassuseqarluta.

Oqaloqatigiinnissamut 164 millioninik pissutissaqarpugu
Qinersereernermi suliassarput siulleq qularnanngitsoq tassa 2015-imut aningaasanut inatsisissap naammassiniarnissaa. Ukialersoq missingiuut Vittus Qujaukitsup saqqummiuppaa 84 mio koruuninik amigartoorfiusussaq. Maanna qaammatit pingasuunngitsut qaangiuttut amigartoorutissat suli 80 mio koruuninik qaffareerput. Taamaalilluni naalakkersuisooqatigiissimagaluartut pilersaarutigineragaat amigartooruteqartarnerup ukiut pingasut qaangiuppata sinneqartoorutinngortinnissaannut pilersaarutaat tammavilluni tammarpoq. Taamaattumik Siumup aningaasanut inatsisissatut siunnersuutigisamik allanngornagu ingerlatiinnarnissaanik isumaqarnerarnera ilumoorsinnaanngilaq. Ilumut Siumup aningaasanut inatsisissatut siunnersuutigisimasartik attatiinnarniarunikku akisussaassusilimmik aningaasaqarnermik ingerlatsinissamik isumaqarnertik qimavissimassavaa. Taama isumaqarneq aamma Atassummut tunngalluinnarpoq, ilimagisariaqarpormi amigartoorutissatut peqataaffigisimasamik augustimit maannamut nipaarussullugu qaffarujussuarsimanera arajutsisimanavianngikkaat.

Piumaqatigiilluta ataatsimoorniarta. Qinigaajumaartut pilersaarummik nutaamik saqqumiisinniartigik. Pilersaarutaasimagaluartormi piuneerutereerpoq.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Naaja Hjelholt Nathanielsen

Attavissaq: 54 89 81/nana@ina.gl

Ebola – Nunatsinni?

Peqqissutsimut Naalakkersuisuugallartoq Martha Lund Olsen Kalaallit Nunaanni ebolap tuniluunnissaa pinngitsoortinniarlugu sunik suliniuteqartoqarnersoq saqqummerluni innuttaasunut oqaluttuartariaqarpoq.

Danskit tusagassiorfii aqqutigalugit sapaatit akunnerini qaammatinilu kingullerni danskit ebolamut upalungaarsimanerannik saqqummiussisoqartarnera eqqarsaatigalugu, maannarpiaq ebolap virusianut kalaallit upalungaarsimanersut Naalakkersuisut oqartussaasullu paasissutissiinissaat ujartorpara. Kiisalu Rigshospitalimi nakorsat suleriaatsit aalajangersimasut ilaat danskit ebolamut upalungaarsimanerannut ilaatinneqartut takutippaat.

Qanorli Kalaallit Nunaanni pisoqarpa?

Kalaallit Nunaanniit aamma Kalaallit Nunaannut angalasarnerujussuup kingunerisaanik ebolap tuniluunnerata maanga apuunnissaanut ulorianartorsiorsinnaavugut.

Kisiannili maannamut oqartussaasut tungaanniit kalaallit ebolamut upalungaarsimanerat pillugu oqaaseqartoqanngilluinnarpoq.

Isumaqarpunga, Kalaallit Nunaanni ebolamut upalungaasimasunik peqareernersoq innuttaasut paasitinneqartariaqartut.

Upalungaarsimasoqarpat qanoq aaqqissuussaappat? Kikkut suleqataappat? Aamma Kalaallit Nunaat tamakkerlugu sulisoqarpa? Kingullermik minnerunngitsumillu; innuttaasutut upalungaarsimaneq tamanna pillugu qanoq ilisimatinneqassaagut?

Kalaallit Nunaanni Ebolamut Upalungaarsimasunik tusagaqarsimannginnerput takullugu annilaanganartuuvoq.

Tamanna tunngavigalugu Peqqinnissamut Naalakkersuisuugallartumut Martha Lund Olsenimut apeqqutigerusuppara, Kalaallit Nunaanni Peqqinnissaqarfimmi suliniutit suut ingerlanneqarnersut aammalu innuttaasut tamanna pillugu akuutinneqarnersut.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Sofia Rossen

Inatsisartunut qinersinissami IA sinnerlugu qinigassanngortittoq

E-mail: rossen@greennt.gl , mobil nr. 49 94 01

Angerlarsimaffeqanngitsut ikiorserneqarnissaannut inatsiseqanngilagut

Nunatsinni innuttaasut 1%-ii angerlarsimaffeqanngillat. Tassa inuit 500. Taamaalilluni inuttussuseq malillugu USA-mi pissutsinut nallersuussinnaavugut. Tamannalu tulluusimaarutissaanngilaq.

Inuit Ataqatigiit ajornartorsiut pineqartoq pinartutut nalilernikuuarput. Taamaammallu angerlarsimaffeqanngitsut peqatigalugit februarimi ataatsimeeqatigaagut, tamatumalu kingorna Ilaqutariinnermut Naalakkersuisoq isumasioqatigiinnissamut qaaqqullugu. Tamatumani takusinnaalerparput atugarissaarnissamut qulakkeerinnittussatut isumalluutitsinni sanngiinnerpaat ilaatigullu angerlarsimaffeqanngitsut inissaqartinneqanngitsutut ittut.

Takusinnaavarput kommunit ajornartorsiut kivikkuminaatsikkaat, tamannalu angerlarsimaffeqanngitsut naammangittaalliortarnerannit toqqissisimannginnerannillu oqariartornerisigut takusinnaavarput. Siunnersorneqarnissamik ikiorneqarnissamillu amingaateqarput. Tamatumani pineqartunut ilaqutaasunullu peqataatitsinikkut iliuusissanik pilersaarusiorneq pisariaqarpoq.

Angerlarsimaffeqanngitsuuneq taamaallaat Nuummi piunngilaq. Kommunit tamarmik angerlarsimaffeqanngitsunik innuttaqarput. Kommunit inuit angerlarsimaffeeruttut ikiorniaraangamikkit siunnersorniaraangamikkillu tunngavissaaleqisarput. Taamaammat inatsisitigut sinaakkutissat pitsaasuusariaqarput. Inatsisissaq partiit tamarmik akuuffigisaannik sanarfineqartariaqarpoq, siammasissumik isumaqatigiissutit aqqutigalugit. Taamaaliornikkut neqeroorutit sinaakkutillu assigiinnerusut qulakkeersinnaalissavagut.

Ajornartorsiut manna ilumoorunneqartariaqarpoq. Naammanngillatukiunut qulikkaanut pilersaarutit.

Inissialiortiterneq
Maanna Naalakkersuisut Siumut Atassullu siuttuutillugit aningaasanut inatsisissatut saqqummiussaraluat inissialiornermik annikillisaaneq ilalernanngilaq; aamma ajornartorsiumut angerlarsimaffissaaleqisoqarnermut aaqqiissutaanavianngilaq. Tamatuma saniatigut atugarissaareersut illuliornissaannut tapiisarneq ingerlatiinnarniarneqarluni. Tamanna nammaqatigiinnermik naapertuilluarnermillu tunngaveqanngitsoq isumaqarpunga. Illoqarfinni inissaaleqiffiusuni inissianik sanaartortoqartariaqartoq. Kiisalu susassaqartut assigiinngitsut atorlugit siunnersuineq pitsaanerusoq pilersittariaqarpoq.

Angerlarsimaffeqanngitsut ikilisillugit
Nunani allani takussutissaqarluarpoq angerlarsimaffeqanngitsut ikilisikkiartorneqarsinnaaneri, ilaatigut inuttut killiffiat ataqqillugu siunnersuinikkut pisinnaavoq, aamma atornerluinermik ajornartorsiutit eqqarsaatigalugit.

Inatsisartunut qinigassanngorteqqippunga; ilaatigut angerlarsimaffeqanngitsut atugaannut tunngasunik inatsisitaarnissaq sulissutigeqqissinnaajumallugu.

Ik. in.

Juliane Henningsen, Inuit Ataqatigiit

48 81 48

Tasiilarmiut Kommuneqarfik Sermersuumit anerusupput

Tasiilami Kommuneqarfik Sermersooq-mit avissaarusullutik atsiornernik katersisoqalernera soorunami uggoraara, taamaattorli avissaarusunnermik kissaateqartoqarnera aamma paasisinnaalluarlugu.

Oqartoqarsinnaagaluarpoq kommunerujussuanngortitsinerit suli nalilersorneqarneri naammanngitsut, taamaattorli aamma nunatta aningaasarliornikkut killiffia eqqarsaatigalugu kikkunnut tamanut eqquinera pisooqataalluinnarpoq. Tassunga aamma atatillugu eqqaanngitsoorusunngilara KANUKOKA tassaammat kommuninut tamanut sullissisussaq sutigut tamatigut, tassungalu atatillugu apererusunnarpoq ilumut KANUKOKA tamakkiisumik tamatsinnut sullissiva?

Tasiilami sanaartornikkut unittoortoqarsimaneranik oqaluttoqarnera ilumoortortaqarsinnaanera akerlilersinnaanngilara, taamaattorli eqqasitsissutigerusuppara kommunerujussuanngornerup kingunerisaanik Tasiilarmiunut pitsaaqutit arlaqarmata. Tassani eqqaaneqarsinnaasut ilagaat, Tasiilami akileraartarnermut akileraarut apparpoq, ikiorsiissutitut pisartakkat qaffanneqarput, Tasiilami Piareersarfimmik immikkoortortaqalerpoq minnerunngitsumillu ukiorpassuarni aqquserngit suliarineqartarsimanngitsut ukioq manna aamma suliarineqarlutik. Taamaattumik oqartoqarsinnaasorinngilara sutigut tamtigut Tasiilarmiut ajornerusumik atugassaqartinneqalersut.

Tasiilami pisoq siulliunngilaq, tassami aamma Qaasuitsup Kommuniani innuttaasut kommunip avinneqarnissaanik kissaatigineqartareermat.

Nalimmassaanerup kingunerisaanik soraarsitsiortornissaq pinngitsoorneqarsinnaanngitsutut isigaara, tamannalu illuatungaani imminerisamik aamma kommunitsinnut peqqinnartutut isigaara, una peqqutigalugu pimoorussamik iluarsaassinermik ilaqarmat taamatullu piviusorsiornerusumik nalilersuinertut aamma isigalugu, naak piffissami uani tamatsinnut nuanninngikkaluaqisoq.

Naqggataatigut kissaatiginassaaq piaarnerpaamik kommunerujussuanngortitsisimanerit nalilersorneqartariaqalersut pitsaaqutit ajoqutillu tamaviisa qulaajarlugit, neriuutigaaralu inatsisartunut qinigaasussat tamanna pimoorullugu sullisigiumaaraat.

Inuulluaqqusillunga

Uju Petersen, Inuit Ataqatigiit

Kommunalbestyrelsimut ilaasortaq, Kommuneqarfik Sermersooq

Mobil +299 48 61 68, uju@greennet.gl

Saattussanut pisassiissutit pillugit eqqunngitsumik paasissutissiineq?

Sara Olsvig

Inuit Ataqatigiinniit Naalakkersuisut Naalakkersuisuugallartutut ingerlatseriaasiannut tunngasunik erseqqarissunik apeqqusiisimavugut. Tupigusuutigisimasatta ilagivaat saattussanut immikkut pisassiisinermut tunngasoq.

Saaffiginnissutit aaqqissuussivigineqanngitsut
Pisaq tamanna siullerpaamik Namminersorlutik Oqartussani partiit torsuusaanni Naalakkersuisut Siulittaasuannit Kim Kielsenimit (S) oqaasiinnakkut oqaatigineqarpoq. Naalakkersuisut Siulittaasuata naatsorsuutigivaa partiit siulitaasui tassani aappimik imaluunniit naamimik akiinnassasut. Inuit Ataqatigiinniit saaffiginnissut allaganngorlugu piumasarivarput, taamaasilluta tunuliaquttagut peqatigalugit pisaq eqqartorumaaratsigu.

Taarsiulluguli oqaasiinnartigut suli arlaleriarluta saaffigineqarpugut. Naggataatigut Naalakkersuisuugallartut aalajangiiffiginiagaat pillugu erseqqarissumik nassuiaanneqarsinnaassagatta ataatsimeeqatigiinnissaq piumasarivarput.

Pisassiissutit annertusinissaannut piumasarisat ersernerluttut
Ataatsimiigiaqqussummik pivugut. Tassanilu erseqqissumik allassimavoq pineqartoq tassaasoq pisarineqarsinnaasutut siunnersuinermut naapertuuttutmik saattussanut pisassiissutit qaffanniarneqartut. Inuit Ataqatigiinniit paasissutissat taakkua isummerfigaagut pisassiissutillu qaffanneqarnissaat tapersersorlutigu, taamaattorli naqissuserparput aatsaat siunnersuinerup iluanniissappat tapersersuissalluta.

Aalajangernerli saqqummiunneqareermat Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffianniit isornartorsiorneqarpoq. Tassani Aalisarnermut Siunnersuisoqatigiit peqataatinneqarsimannginnerat isornartinneqarpoq, pisassiissutit qaffaataat ilumut siunnersuinerup iluaniissimanersut qularnarsisinneqarlutik.

Pisassiissutinik taputartuussinerit akuerineqarsinnaanngillat
Taamaattumillu Naalakkersuisut Siulittaasuanniit allamut tunngatillugu ataatsimiigiaqqeqquneqaratta Inuit Ataqatigiinniit isornartorsiummut akissut erseqqissoq ujartorparput. Akineqanngilagut. Oqarfigineqaannarpugut pisaq paasiniaavigineqartoq.

Pisassiissutinut qaffaaneq avataani sinerissallu qanittuani pisassiissutinik taputaartuussinerusimappat partiit Naalakkersuisuniit ilisimatinnerlunneqarsimapput, taamaappammi qaffaaneq siunnersuinermut naapertuussimassanngimmat. Naalakkersuisulluunniit namminneq aalajangikkami suunerannik ilisimannissimanngippata tamanna ajornartorsiutitut annertuutut oqaatigisariaqarpoq.

Ataatsimiinnerni piumasaqaatit ersarissut
Inuit Ataqatigiinniit Naalakkersuisunit piumasaqaatit ersarissut ujartorpavut, politikkikkullu piginnaatitaanertaqanngitsunik sukkut tamaana aalajangiiniartarnernut partiit atorneqarneri akuerisinnaanngilagut.

Naalakkersuisuugallartut ingerlatsinerisa aaqqinneqarnissaat piumasaqaatigaarput. Taamaattumillu Naalakkersuisut nalunaarfigaagut partiit Naalakkersuisuniit ataatsimiigiaqquneqaraangata naatsorsuutigisaminnut tunngatillugu ersarissuliortaqqullugit. Manna tikillugu paatsiveerusimaarnermiittoqarsimavoq, Naalakkersuisullu Siulittaasuata sutigut piginnaatitaanerluni sutigullu piginnaatitaannginnerluni nalornissutigigaa ersarissimavoq.

Tamanna attanneqarsinnaanngilaq.

Tusagassiuutitigut nalunaarutip matumap avammut nassiunneqannginnerani Kim Kielsen-imut akissutissarsiniarluta nassiukkaluarparput, akisoqanngilarli.

 

Sara Olsvig

Inuit Ataqatigiit

Nunaoil pillugu erseqqissunik akissutissarsinissaq ujartorparput

Qinersisoqarnissaata suaarutigineqarnerata kinguninngua Nunaoil-p siulersuisui tunuarput. Peqqutigisaat erseqqippoq. Naalakkersuisunit piumasaqaatit allanngorsimasut piviusunngortissinnaanagit siulersuisuusimasut isumaqarput.

Naalakkersuisuniilli sunik piumasaqaateqartoqarsimava? Qinersinissallu suaarutigineqarnerata kingorna, politikkikkut aalajangigassat uninngatinneqarsimasussaagaluartut, aatsaat piumasaqaatit saqqummiunneqarpat?

Akissutissarsinissaq ujartoraluarparput

Qinersinissap suaarutigineqarnerata kingorna Naalakkersuisut siulittaasuat Kim Kiel-sen (S) partiit siuttuinik marloriarluni ataatsimiigiaqqusivoq. Ataatsimiinnerni taakkunani Nunaoil pillugu erseqqissunik akisoqarnissaa piumasaqaatigisaraluarparput. Maannamut suli akineqanngilagut tamannalu ernumassutigaarput.

Politikkikkut eqqartuisoqarpa?

Inuit Ataqatigiinnut qitiulluinnarpoq qineqqusaarnerup nalaa politikkikkut aalajangiinerit uninngasussaaneranni politikkikkut aalajangiinissamut tunngavissaqarani aalajangiinernut atornerlunneqassanngitsoq. Taamaammat Naalakkersuisut siulittaasuat toqqaannartumik aperaarput qinersinissap suaarutigineqarnera sioqqullugu Nunaoil pillugu Naalakkersuisuni politikkikkut eqqartuisoqarsimanersoq. Akisoqanngilaq, nalunaarummilli suli takusimanngisatsinnik nassiussisoqarnissaa neriorsuutigineqarpoq.

Naalakkersuinikkut nalornisitsineq unittariaqarpoq

Nunaoil pillugu aalajangiineq sioqqullugu politikkikkut eqqartueqqaartoqarsimanngippat Naalakkersuisut ajorluinnartumik inissisimassapput. Taama issimappat tamat oqartussaaqataanerat atorunnaarsillugu sulisoqarsimassaaq, tamannalu attanneqarsinnaanngilaq.

Isumaqataavugut sipaarfigineqarsinnaasut sipaarfigineqassasut, aamma Nunaoil-mi. Ingerlatseqatigiiffiulli aningaasaqarneranut inatsisinut tunngavilersugaanngittumik politikkikkullu eqqartorneqaqqaarsimanngittumik taama annertutigisumik allannguineq akuerinngilarput. Nalorninartumik naalakkersueriaaseqarneq unittariaqarpoq.

IA-mit erseqqissumik ingerlatsineq piumasaraarput

Inuit Ataqatigiinnit aammaarluta Naalakkersuisunut inassuteqassaagut Nunaoil-mut oqaaseqaatertik avammut saqqummiutissagaat. Innuttaasut Inatsisartullu pisunik ilisimatinneqartariaqarput. Naalakkersuisut qinersinissap suaarutigineqannginnerani politikkikkut eqqartuisoqaqqaarsimaneranik apeqqummut erseqqissumik akissuteqarnissaat aamma inassutigaarput. Taama iliortoqarsimassanngippat Naalakkersuisut siulittaasuat nassuiaasariaqassaaq.

Naalakkersueriaaseq isertortoq unilluni erseqqissumik ingerlatsisoqartariaqarpoq.

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit.