Inuit Ataqatigiit GA isumaqatiginngilarput

Inuit Ataqatigiit GA isumaqatiginngilarput, Sara Olsvig-ip nunatsinni aatsitassarsiornermut politikkikkut nalorninartorsiortitsinerarmassuk.

Inuit Ataqatigiit aatsitassarsiornermut politikkiat danskit aviisianni qulequtsiussanit ersarluttunit aalajangerneqarnavianngilaq. Inuit Ataqatigiit oqariartuutigisavut tassaajuaannarput:

Aatsitassanik qinngornertalinnik attueqqusinngilluinnarnerup atorunnaarsinneqarnerani periuserineqartoq aatsitassarsiornermut nalornititsivoq.

Aatsitassarsiornermut uuliasiornermullu periusissamik eqqartuerusunngilluinnarnikuuneq patajaassutsimik politikkimit pilersitsinngilaq.

Aatsitassarsiornikkut ineriartortitsissagutta patajaatsumik ingerlatsisoqartariaqarpoq. Patajaatsumik ingerlatsinissami innuttaasunik peqataatitsinieq, kattuffinnillu suliaqartunillu allanik peqaatitsineq qitiutissavagut. Oqaloqatigiinnissamut piareersimavugut.

Aqqaluaq B. Egede

Inuit Ataqatigiit

Aningaasarsiornikkut siuariarnissamut aningaasarsiornermut periusissiaq

Aningaasarsiornikkut siuariarnissamut aningaasarsiornermut periusissiaq

All. Sara Olsvig, siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Aallartittariaqarpugut

Ukiup ataatsip qaangiutinnginnerani anginaasarsiornikkut ineriartornissamut inuussutissarsiornikkut ingerlatsisut, sulisartullu kattuffii peqatigalugit periusissiamik suliaqartoqartariaqarpoq. Periusissiaq inuussutissarsiutitsinnut sunniutaasut tamakkerlugit sukuiassavai. Suliap aallartilluarnissaa aningaasaliinikkut soorunami qulakkeerneqassaaq.

Kujataani ineriartortitsinissaq immikkut sammissavarput

Inuit Ataqatigiinnit nassuerutigissavarput Kujataani suliffissanik aningaasarsiornikkullu ajornartorsiortoqarmat. Nuannaarutigaarput Kujataani partiit tamakkerlutik Kujataani inuussutissarsiortut suleqatigalugit tamanna iliuuseqarfigiumammassuk. Suliaq tapersersorluinnarparput ilungersorlutalu Kujataani inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinissap ingerlallualernissaanut suleqataarusuppugut.

Periarfissagissaarpugut

Inuit Ataqatigiinnit isumaqarpugut inuussutissarsiornikkut periarfissanik suli atorluarneqarsimanngittunik ulikkaartugut. Nutaaliorusuttut inuussutissarsiornikkullu ingerlatsereersut akornanni isummat nutaat piupput, politikkikkullu suliffissanik nutaanik pilersitsinissamut oqilisaarusussuseqartoqarluni. Assigiinngiiaartunik ineriartortitsinissaq pingaaruteqarpoq taamaammallu aalisarnermi, takornariaqartitsinermi, aatsitassarsiornermi nunalerinermi kiffartuussinermilu suliani ineriartortitsisoqassaaq.

Tatigeqatigiinneq tunngaviussaaq

Nassuerutigisariaqarparput avataanit aningaasaliisoqanngippat ineriartortitsinissaq artornassasoq. Taamaammat qitiulluinnarpoq aningaasaleerusussuseqartut nunatsinnut tatiginninnerat pilerseqqissallugu. Nuannaarutigaarput Danmarkimi Aningaasarsiornermut Aningaasaateqarfimmik Naalagaaffeqatigiinni tamarmiusumi sulianut aningaasaliisinnaasumik suliaqartoqarmat.

Sanaartorneq

Pisortanit sanaartornermut aningaasaliissutit nunatsinni inuussutissarsiornermut nunallu immikkoortukkaartumik ineriartortinnissaanut qanoq pingaaruteqartiginersut Inuit Ataqatigiinnit paasilluarparput. Suliassaqarfiup akisussaaffittaata ilaa kommunenut tunniunneqarnissaa sulissutigissavarput. Kommunet nalunngilaat sanaartornissamut sumi atorfissaqartitsisoqarnersoq. Tamatuma saniatigut pisortat sanaartornermut aningaasaliissutaat nunatta aningaasarsiorneranut iluaqutaasumik atorneqarnissaat qulakkiissavarput. Nuna tamakkerlugu meeqqat atuarfii, inissialiorneq avatangiisinullu iluaqutaasunut aningaasaliinissat pingaartissavagut.

Suliffeqarfeqarfimmut aqqut isumannaanneq

Amerlanerusut ilinniagaqarlutik aallartinnissaat ilinniakkaminnillu naammassinninnissaat qulakkiissavarput. Ilinniarfissat amerliumallugit ilinniartullu toqqissisimanartunik ilinniarnerminni atugaqartikkumallugit Ilinniartitaanermut attuumassuteqartunik kollegianillu sanaartussaagut. Ilinniagaqarnikkut qaffassaaneq nunaqavissunik sulisoqarnissamut aqqutaavoq, aamma inuussutissarsiutini nutaani uagut sulissutigerusutatsinni.

Amerlanerusut suliffeqalersissavagut amerlanerusunik suliffissaqartitsinikkut. Avataanit sulisoqarnikkut ilisimasat pisuussutillu annertuvallaarujussuartut annaasarpavut. Aningaasarsiornikkut ineriartortitsineq pinngitsoorneqarsinnaanngilaq, tamannami aqqutigalugu suliffissanik pilersitsissaagut.

Angissuseq pituttuivoq – aamma pisortani

Pisortanit aningaasanik atuisoqartillugu nunatsinni pisiarineqarsinnaasut tamakkiisumik pisiarineqartassapput. Aki appasinneq ujartortuarnagu nunatsinni suliaqartitsinerunissaq aamma ujartortassavarput. Tamanna nunatsinni suliffissanik praktikkerfissanillu pilersitsissaaq. Nunatsinnut tunngasunik ilisimasaqarneq immini nalituutut isigaarput.

Inuit Ataqatigiit inuussutissarsiornikkut ineriartortitsilluarnissamut ilusilersuinissamut aningaasarsiornikkullu ineriartortitsinissamut iluaqutaasinnaatillugu akileraarusiinikkut akitsuusersuinikkullu aaqqiinissamut siuttuussaagut.

Inuussutissarsiornikkut suliallit, sulisitsisut sulisartullu kattuffii partiillu allat tamatumani suleqatiserivagut.

Nunarsuarmioqatigiit eriagisassani kingornutassaannut innersuussinikkut aningaasanik isaatitsinerusinnaavugut

Nunarsuarmioqatigiit eriagisassani kingornutassaannut innersuussinikkut aningaasanik isaatitsinerusinnaavugut

Nunarput nunarujussuuvoq pinngortitaq annertooq. Pinngortitaq annertungaartoq tupinnartullu amerlangaartut UNESCO´p nunarsuarmioqatigiit kingornutassaattut eriagisatut innersuussinnaavagut. Ullumikkut nnatsinni Ilulissat eqqaanni sermip aniavia kisiat eriagisassani kingornutassatut akuerineqarnikuuvoq. Nunatta kujataani nunaleriviit kingornutassatut innersuunneqarput, sulilu akuerisaanatik.

Danmarkimi eriagisassat assigiinngitsut tallimat akuerineqarnikuupput, suliluaamma allanik innersuussaqarlutik.

Ilulissat eqqaata nunarsuarmiut eriagisani kingornutassatut allattorsimasuutigilerneqarnera pingaarutilerujussuuvoq. Takornariarpassuit amerligaluttuinnartut nunarsuarmi angalasalerput eriagisassatut kingornutassiat takuniarlugut. Tassa Ilulissanut takornariat amerleriarput, takornarissallu taakkuugajunnerupput aningaasaateqarnerullutik nunarsuarmi eriagisanik kingornutassianik takuniaasartut.

UNESCO anguniagassanik assigiinngitsunik allassimasuuteqarpoq nunarsuarmi eriagisanik kingornussiinissamut allassimavimmut ilaalernissamut piumasaqaatinik. Piumasaqaatit taakku ilarpassui nunatta pigereerpai, soorlu makkuusut:

  • Pinngortitami tupinnaannartumi, sumiiffiillu ilaat tupinnaannartumik kusanassusillit aammalu pinnissusermik tupinnaannartumik pigisalik.
  • Nunarsuup oqaluttuarisaanerani ersarilluinnartumik takussutissalik, inuuneqarsimanermik uppernassusilik, pingaaruteqartunik qanimullu takuneqarsinnaasunik nunami allanngoriartortunik takussutissalik, nunap allanngoriartorneranik takussutissalik, imaluunniit nunap ersittumik allanngoriartorneranik pinngortitalluunniit allanngoriartorneranik takutitsisoq.
  • Assersuutaalluartoq pinngortitamik nerisareqatigiit imaluunniit uumassusillit inerikiartornerinik, uumassusillit ataqatigiinnerinik, naasut uumasullu, tatsini sinerissami imartamiluunniit.
  • Sumiiffiup namminerisamik pingaarutilimmik atuinermigut pinngortitaassusilinnik assigiinngitsunik pingaartitsineranik takutitsisut, nungutaanissaminnut navianartorsiortitat naleqartillugit ilisimatusarnikkut piujuaannartitsinikkullu pingaartitsiviusut ilanngullugit.

Uagut nunatsinni najukkatsinniit ungasinnerusuliartariaqanngilagut, pinngortitami tupinnaannartumi, sumiiffiillu ilaat tupinnaannartumik kusanassusillit aammalu pinnissusermik tupinnaannartumik pigisalinnik takunniffiusinnaasumut pinissatsinnut.

Takornariaqarnerup aningaasanik isaatistiviusinnaanera pillugu suli amerlanerusunik nunarsuarmiut eriagisanik kingornussivissaattut innersuussiniarta, taakkulu ineriartortillugit, aningaasanik isaatitsivinngorlugit. Kangerluit ilaat, nunaminertat ilaat imartatttalu ilaa eriagisassatut kingornutassiariniartigit, aamma aningaasarsiorfigisinnaajumallugit.

Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit.

#tassa!

#tassa!

Arnanut persuttaasarneq akiorniarlugu Naalagaaffiit Peqatigiit ullorititaannut atatillugu oqaaseqaat

Naaja H. Nathanielsen

Takorlooriassagissi niviarsiaq inuusuttoq qaamigut kilernermit aanaartitsilluni nikorfasoq, ernumarpasilluni qiavoq. Saneqqutiinnassanerpiuk? Oqarfigiinnassanerpiuk nammineq pisuusoq? Kanngusuinnartussaanerassaviuk? Ila ilaa tassaqa. Taamali assersuut nikiseriarutsigu, niviarsiarmigooq persuttarneqarsimanngikkuni pinngitsaalineqarsimasoq. Taama pineqarnikkut ikilerneqarnerup piviussusaa amerlasuutigut akueriumasanngilarput. Pissutsit taamaanerat ilumoorsinnaanngilaq, piffissanngorujussuarpoq unitsissallugu.

Arnanik persuttaaneq pinngitsaaliinerluunniit utoqqatsissutissarsiorfissaqanngilaq. Tupinnaqaarlu niviarsiaqqat arnallu namminneq pisooqataanerarlugit isummersorniartoqartarneq. Uungami atuartutit illit pissutsinut tamakkununnga sakkukillissutaasinnaasunik nassaarniarlutit eqqarsaruit, erloqinartup annertussusaa paasisimanngilat.

Utoqqatsissut nr. 1: arnat tarnikkut atugarliortitsisarput

Arnamit tarnikkut atugarliortinneqaruit, taava qimaguk – taama pissuseqaruni aappariniagassaanngilaq. Taamaattoq tamatuma persuttaanissannut piginnaatinngilaatit.

Utoqqatsissut nr. 2: aammami taanna persuttaasarpoq

Arnamit persuttarniarneqaruit, taava qimaguk. Persuttarniarneqaruimmi persutassallugu piginnaatitaanngilatit. Ilami allatut ajornavissumik akisariaqalikkatut nalaattakkavut ikittuinnannguupput – nammineq inuuneq navianartorsiortinneqartutut misigigaanni allalluunniit inuunera sernissorniartariaqalersorinarpat.

Utoqqatsissut nr. 3: silaarukkama/aalakoorama

Qanoq iliorninnut misigissutsinnullu akisussaagavit puiornagu. Imigassartornerit kamannermik nassataqartarpat taava sussa imertarnak. Kissaammiasuunerit aqussinnaanngikkuku ikiortissarsiorit. Puiaasaq pisuunerassallugu pissutissaqanngilatit, illimmiuna puiaasap torlua qarlunnut tutsikkit.

Utoqqatsissut nr. 4: isumaqarlunga perusuttoq / namminermiuna siulliusoq

Atoqatigiinnissamut perusussuseqartoqarnersoq nalilissallugu nalunanngilluinnarpoq. Qeratalluni timaa manngertisimappat, kuninniarneqarnerminut akuersaanngippat, qiappat, naameerpat, sinippat, aalakoorsuaarpat, annikilliorpasippat …taava atoqaqatigiinnissamut piareersimanngilaq. Taava alassavat, imminiissavat atoqateqarusunnerillu allanut ajoqusiinngitsumik nammineq naammassiniartariaqarpat.

Takutigut, tusaatigut mianeritigut

Niviarsiararpassuuvugut arnarpassuuvugut piffissap ingerlanerani innimiilliorfigineqarsimasut. Attuualaarneqarnikkut, narrutsannartunik oqaasertalersorneqarnikkut, unatarneqarnikkut pinngitsaalineqarnikkullu. Tamakkunannga suna ajornerpaajunersoq oqaatigiuminaappoq: innimiilliorfigineqarneq imalunniit tamatuma ilungersunassusianik paasinnikkumannginneq.

Innimiilliorfigineqarnerup kingunera ukiorpassuarni misigissutsimi timimilu aanngarnaveeqqasarpoq – angutinik tatiginninnginnikkut, imminut nikanartinnikkut, sumiiffinnik aalajangersimasunik pisunullu aalajangersimasunut ersiortutut misigiuarnikkut. Tamakku nalaassimasat imaasiallaannaq oqaluuserineq ajornarput – taamami nalaataqarsimasut nalaassimasaq qimallugu ingerlaqqikkumasarput, ima oqaluuserineqarumanatik ”tassa taanna unatartinnikoq” imaluunniit ”tassa taanna pinngitsaalineqarnikoq”. Ilami sanngiitsutut misigerusunnanngilaq imaluunniit persuttaasimasumik innimiilliorsimasumilluunniit illersuiniarluni utoqqatsissuterpassuarnut isummersorusunnarani.

Arnanut persuttaasarneq akiorniarlugu Naalagaaffiit Peqatigiit ullorititaannut atatillugu kaammaatuuteqarpunga. Tamakkerluta tamakku itigartilluinnarniartigik. Facebook aamma Twitter atorlugit akerliunerput nittartigu immitsinnullu tapersersoqatigiitta. #tassa! atorlugu nakuuserneq innarliinerlu pillugit isummatit saqqummiussukkit. Innimiilliorfigineqarsimasut ikiukkit. Uanga manna siullertut saqqummiullara: Uagut pisuussutiginngilarput! Taama pisoqarsimanngisaannartariaqaraluarpoq! #tassa!

Naaja H. Nathanielsen

Meeqqat ajornartorsiutilinnik angajoqqaaqartut pilliutigineqassanngillat

Agathe Fontain-imit

Meeqqanut inuusuttuaqqanullu suleriusissamut Siumup Naalakkersuisuunermi nalaani piareersakkat kingorna igiinnarpaat.

IA siuttunngunnginnerani Siumut siuttuunerani suleqatigiissitat arfineq marlut sulisinneqarput, sinniisoqartunik kommuneniit, Kattuffinniit, namminerlu piumassutimikkut suliaqartunit peqataaffigineqartunik. Taakku meeqqanut inuusuttuaqqanullu periusissamut immersueqataapput.

Periusissiaq ingerlallualereersoq unitsinneqarpoq
IA-mit ataatsimilluuniit takusaqanngilagut Naalakkersuisuusimasut meeqqanut inuusuttuaqqanullu suliniutissatut periusissiaanik. Taamaammat tupigaarput periusissiaq ingerlallualereersoq unitsinneqarmat, uffa namminneq aamma  aallartisarnera suleqataaffigisimallugu , taannami imikkut ittumik siusinaarluni iliuusissatut sammiveqarmat, partiit tamarmik ujartugaannik.

IA-p suliaq annertusarpaat
IA-p suliaq annertusarpaat 2009-13 tungaanut. Assersuutigalugu 2008-mi atorneqarput 9 mio. kr ataallugu, immikkut ittumik suliniarnernut, taakku IA-p annertusiartortippai 40 mio. kr sinnerlugit 2012-mi immikkut ittumik suliniarnernut atorneqarsimallutik.

Siusinaarluni iliuuseqarneq periusissiami aalingiisuusarpoq
TV-kut oqallinneqami Naalakkersuisuugallartoq Martha L. Olsen oqaatigaa, 2013-mi Naalakkersuisunngortut, meeqqanut inuusuttuaqanullu periusissiaq atorusunngikkaat, isumaginninnermut tunngasortaat naammaginnginnamikku. Nalilersuinerup takutippaa, isumaginninikkut siusinaarluni iliuuseqarneq taanaassoq periusissiami aalingiisuusoq.

IA kaammttuivoq meeqqat pillugit suleqatigiittoqassasoq
IA-miit kaammattuutigissavarput, meeqqat immikkut periusisiami pisariaqartitsisut, politikkikkut isumaqatigiinnginnerup akilissanngikkaa. Meeqqalli pillugit , nunarpullu pillugu tatiginartumik ungasinnerusumillu isigaluni suliaassasoq. Qineqqusaarutitut nutaarsiassaritinnagu, kisianili ersarissumik iliuuseqarnikkut, ingaartitsinikkullu.

Attavissaq Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit,

mobil: 48 45 31

 

Eqqumiitsuliornermut inatsit – Eqqumiitsuliornermut aningaasaateqarfik

Allattoq Peter Olsen Inuit Ataqatigiit

Inatsisartunut iseruma suliassama ilagissavaat eqqumiitsuliornermut inatsisissap piareersarneqarnissaa aammalu eqqumiitsuliornermut aningaasaateqarfiup pilersinneqarnissaa.

Ukiut 34-it missaanni nipilersornerup eqqumiitsuliornerullu silarsuaani suleqataasarsimasutut, minnerunngitsumillu ukiuni kingullerni 15-ni ataavartumik nipilersortartunik eqqumiitsuliortunik isiginnaartitsisartunik filmiliortartunillu suleqateqartarsimanikkut, tassaagunarpunga inatsisartunut qinigassanngortittuni eqqumiitsuliornermut aammalu eqqumiitsuliortut atugarisaannut tunngasumik ilisimasaqarnerpaaq:

Peqatigiiffilerisuunikkut minnerunngitsumillu sunngiffimmi sammisassaqartitsinermi pisortaasarsimasutut eqqumiitsuliortunik – nipilersortartunik –isiginnaartitsisartunillu suleqateqartarsimaqaanga.

  1. 1980-kkuni nipilersortartut peqatigiiffiat siullerpaaq Sisimiuni Nipilersortartut Peqatigiiffiat SiNiPi ingerlatseqataaffigaara.
  2. 1999-mi Nipiaa Rockfestival pilersippara ukiormanna ukiut 14-inissaat ingerlanneqartoq.
  3. 2000-mi Mini Aqpik Jam taassuma kingorna Mini Rockfestivalitut taaguuteqalersoq aamma pilersinnikuuara.
  4. Inuit Nunaanni Nipilersortartut Peqatigiiffiat malittarisassiuppara 2007-milu pilersitseqataaffigalugu, pilersinneqaqqaarmallu 2007-mi siulittaasup tullinngornikuullunga.
  5. Inuit Nunaanni Nipilersortartut Kattuffiata pilersitseqataaffigineratigut

EPI-ip pilersinneqarnissaa aqqutissiuuseqataaffigaara: Eqqumiitsuliornikkut Pinngorartitsisut Ingerlatsisullu Kattuffiat.

Eqqumiitsuliornikkut Pinnngorartitsisut Ingerlatsisullu tusaaneqarnerusariaqalerput, akisussaaffimmillu annerusumik tunineqartariaqalerput peqataatinneqarnerusariaqalerlutillu. Inatsit aningaasaateqarfillu pilersinneqassaaq EPI qanimut suleqatigilluinnarlugu.

Eqqumiitsuliornermut inatsisip aammalu eqqumiitsuliornermut aningaa-saateqarfiup pilersinneqarneratigut akisussaaffimmik annerusumik tunineqassapput:

Aningaasaateqarfiup nunafondimut assingup pilersinneratigut eqqumiitsuliortut nammineerlutik ukiumut aningaasanik aqutaqalissapput malittarisassat malillugit nammineerlutik agguarsinnaasaminnik. Aningaasaateqarfik aamma eqqummiitsuliortunit qinnuteqarfigineqartassaaq. Allaffeqarneq allatseqarnerlu namminersorlutik oqartussat isumagissavaat.

Aningaasaateqarfiup siulersuisui:

Nipilersortartut, isiginnaartitsisartut, eqqumiitsuliortut, filmiliortartut atuakkiortullu siulersuisunut aallartitaqassapput. Nammineq siulitaasussartik toqqassavaat. Taassuma saniatigut naalakkersuisut siulersuisunut aallartitaqarumaarput.

Nipilersortartut, Eqqumiitsuliortut, Isiginnaartitsartut, Filmiliortartullu nalunngilarsi kina qinissanerlugu – ISERTITTARIAQARPARSINGA KIAP ALLAP TUSAASSAGAMISI?

Eqqummitsuliortut tusaaneqarnerulerlik! Oqartussaaqaanerulerlik! Peqataatinneqarnerulerlik! Akisussaaqataanerulerlik!

Qinersilluarisi!

Attavissaq Peter Olsen, Inuit Ataqatigiit

Mobil 48 66 88

 

Inuit Ataqatigiit alloriaqqinnikuupput – partiit allat aamma taamaaliortariaqaraluarput!

Allattoq Naaja H. Nathanielsen, Inuit Ataqatigiit

Kingumunaasiit alliartuaartumik akileraartitsineq qineqqusaarnermi sammisaalerpoq – Inuilli Ataqatigiiunngitsunit. Partiinuku allat tamatuminnga qinersisartunik ataatsimiititsinerni inuillu naapittarfiisigut qaqitsisartut.

Qineqqusaarnerup naajartulernerani ersisaarutit
Soormitaavaana? Pissutigalugu qineqqusaarnerup naajartulernerani tapersersortissarsiorluni ersisaarutitsialaammat. 2014-imili politikkerput atuuttoq sammeqqullugu partiit allat Inuit Ataqatigiinnit kajumissaarusuppagut alloriaqqullugit. Tassami Demokraatit Namminersornermut tapersersuisuunersut Siumukkulluunniit uranisiornermut akuersaartuunersut apeqquserneq ajorparput. Nalunngilarpummi taakkununnga atatillugu siornatigut qularnertik qimallugu partiit taakku marluk isumataarnikuusut. Politikkertaavalli tassa akuersaarparput.

Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik siunnerfiit
Tunngaviusumik siunnerfiit siorna Inuit Ataqatigiit akuersissutigaat. Partiip politikkianut tunngaviusumik siunnerfiit taakku naleraapput. Alliartuaartumik akileraartitsineq pillugu tunngaviusumik siunnerfinni ataatsimilluunniit allassimasoqanngilaq. Allassimavoq akileraaruseriaaseq inuttut atugarisanut naleqqussagaq naligiinnermillu annertusaasoq Inuit Ataqatigiit kissaatigigaat. Taamaattumik partiit allat ullut qanganngortut nippusimaffigigaat Inuit Ataqatigiit taakkuupput nikeriarsimasut.

Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Ataatsimiititaliaq
Inuit Ataqatigiit nassuerutigaarput alliartuaartumik akileraartitsineq aningaasaqarniarnikkut ajornartorsiutitsinnik iluarsiissutaasinnaanngimmat. Tamanna pillugu Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Ataatsimiititaliaq pilersipparput – nunatta siunissaanik qularnaarisunik naligiinnerulersitsiniutaasinnaasunillu iluarsiissutinik allanik isumassarsisitaanissarput ujartorusukkatsigu.

IA inuuniarnikkut pitsanerusunik atugassaqalersitsiniarluni sulivoq
Alliartuaartumik akileraartitsineq periusiuvoq – taamaammat Inuit Ataqatigiit qanoq politikkeqarnerannut periutsit atorneqartut apeqqutaanngillat. Inuuniarnikkulli pitsaanerusunik atugaqalersitsiniarluni sulinissaq partiimut pingaaruteqartorujussuuvoq. Nalunngilarpummi inuuniutit akii ima qaffasitsigimmata suliffeqaraluarnerluunniit pisuunnguutigineqarsinnaanngitsoq.

Partiit nutaamik eqqarsalernissaat ujartorparput
Partiittaaq allat assingusumik nutaamik eqqarsalernissaat ujartorparput. Qaqugumitaavaana Siumup paasilissagaa misileraalluni aalisarneq ukiumut 1 milliard koruuninik isertitsissutaasinnaanngitsoq? Akitsuutit ilumut tassaassanerpat nunatta annassutissai? Qaqugumitaavaana aamma Demokraatit paasilissagaat suliffiit isertitaannit akileraarutaannik appaanerinnakkut aningaasaqarniarnikkut unammillernartut iluarsisinnaanngikkivut – taavami sulisut taakkualu inuuniarnikkut atugarisaat qanoq pineqassagamik?

Akileraartarnermik allanngortiterineq sunniuteqarluarpoq
Oqareernittut inuit amerlanersaasa nunami maani suliffeqartut pisuujunnginnerat Inuit Ataqatigiit paasereerpaat. Paasereerparputtaaq aningaasaqarniarnikkut ajornartorsiutit alliartuaartumik akileraartitsinikkut aaqqissinnaanngikkivut. Qinigaaffiulli siuliani akileraartarnermik allanngortiterineq aallartisagarput Siumumit Atassummillu akerlerineqartoq nangikkaanni kinguneqarluartumik sunniuteqarsinnaavoq. Akileraarutissat procentiat appartipparput ernianullu ilanngaatigineqartartoq annikitsunnguamik allanngortillugu – allannguutituannguarli taanna inuit illuutillit 75 procentiinut pitsaasumik sunniuteqarsimavoq. Taamaammat ilumuunngilluinnaqqissaarpoq oqassalluni illuutillit inuunerat Inuit Ataqatigiit nuanniillisaraat. Aamma ilumuunngilaq oqassalluni inunnik suliffeqartunik Inuit Ataqatigiit ingasattumik akileraartitsisalerniartut.

Partiit allat kaammattorpagut uagutsitulli alloriaqqeqqullugit
Inuuniarnikkut atukkat pitsaanerusut sulissutigerusuppagut. Sulineq imminut akilersinnaasariaqarpoq. Nunamilu maani aningaasat kaaviiaartinneqartut aningaasarsiornikkut siuarsaanermut inuiaqatigiinnillu piujuaannartitsinermik toqqammaveqartunik pilersitsinissamut atorneqassapput. Nutaamik eqqarsarnissaq pisariaqarpoq. Ersisaarinerit siumut nalunanngereersut pisariaqanngillat. Partiit allat kaammattorpagut uagutsitulli alloriaqqeqqullugit.

 

Imminut qiviarsinnaaneq naalakkersuilluarnerlu!

Sapaatip akunnera ataaseq qaangiuppat maanaannaq qinersinissami qinersiartortussaavugut. Immikkut qinersilernerput tamatta aningaasaatitta atornerlunneqarnerannit aallaaveqarpoq. Atornerluineq tamanna politikerinut tatiginninnermut aammalu nunatta tatiginassusaanut innarliisimavoq.

Inuit Ataqatigiinnit nunatta aningaasaataanik pissaanermillu atornerluinerit akuerinngilluinnaratsigit erseqqilluinnartumik oqaatigerusupparput. Qanitarisanik salliutitsinerit peqquserlullunilu iluanaarniarnerit akuerinngilluinnarpagut.

Naalakkersuisutut ingerlatsilluarnermi innuttaasunit piginnaatitaaneq tatiginassusilimmik atorneqartussaavoq innuttaasunullu inuiaqatigiinnullu ataqqinnittumik pisussaalluni. Naalakkersuisutut ingerlatsilluarnermi tamanut iluaqutissaq anguniarlugu nammineq inuttut soqutigisat tunulliussinnaanissaat pineqarpoq. Tamatumani ammasuunissaq, ilumoortuunissaq uppernassuseqarnissarlu pisariaqarput.

Imminut qiviarnissaq sumiippa?
Ukiup aappaa avillugu kingulleq ammasumik pissuseqarneq amigaatigisimavarput, aammalu Siumukkut Atassutikkullu imminnut qiviarsinnaanissaat amigaatigisimavarput. Ukiup aappaa avillugu kingulleq qanoq ilinniarfigisimavisiuk? Ammasuunissap annertusarnissaanut qanoq alloriaateqarniarpisi, aammalu qanitarisanik salliutitsinerit peqquserlullunilu iluanaarniarnerit qanoq ilillusi akiorniarpisigit? Qinigassanngortitassi Naalakkersuisuusimasutut pissusilersunnginnissaat qulakkeerniarlugu qanoq iliuuseqarsimavisi? 

Nutarterineq anguniakkallu ersarissut
Uagut ammanerusumik pissuseqarnissamut ersarissunik anguniagassissimavugut. Ukiuni kingulliunerusuni Inuit Ataqatigiinni nutarterisimavugut. Nutarterinerlu tamanna Inatsisartunut ataatsimullu isigalugu naalakkersuinermik suliaqartunut ingerlateqqikkusupparput.

Peqquserlulluni iluanaarniarnerit pinaveersimatinnissaat aallunnerorusupparput, taakkua inatsisitigut ingerlatsinermilu pinaveersimatinnissaat sulissutigeqqissallutigu. Inatsisartunut ilaasortat tamakkerlutik aningaasarsiornikkut soqutigisaminnik innuttaasunut ammasumik saqqummiussinissaminnut pisussaaffeqarnissaat piumasaqaatigiumavarput. Taamatuttaaq soqutigisanut allattorsimaffeqalernissaq sulissutigiumavarput, tassuunatigut inatsisartuni ilaasortat kattuffinni siulersuisunilu akuuffigisaat saqqummiunneqarsinnaalissallutik.

Ammasuuneq kingunerlunngitsumillu nalunaarsinnaaneq (whistleblower)
Pisortani atorfillit atorfimminnik annaasaqarnissamik annilaangateqaratik aningaasanik pissaanermilluunniit atornerluisunik nalunaarsinnaanngorlugit whistleblowereqarnermik aaqqissuussinissaq sulissutigeqqissavarput.

Kiisalu pingaartumik atorfilittat qaffasinnerpaamik inissisimasut eqqarsaatigalugit atorfinitsitsinerni ammanerusumik ingerlaaseqarnissaq ammaanniarparput.

Inuit Ataqatigiinniit siammasissumik suleqatiginnikkusuppugut, inuiaqatigiinni isummat assigiinngisitaartut inissaqartikkumallugit. Suleqatissanulli piumasaqaatigissavarput peqquserlunneq pinaveersaartikkumallugu naalakkersuilluarnermik ammanerusumillu ingerlatsinissaq. Nunatta naalakkersuinikkut pitsaasumik ingerlanneqarnissaa pillugu politikeritut takutitsilluartuunissamut akisussaaffik tigummivarput.

Inussiarnersumik

Sara Olsvig, Siulittaasoq
Inuit Ataqatigiit
mobil +299 52 68 58

 

 

Partii Naleqqap tunngaviusumik isumaanik ujartuineq

Allattoq Jesper Labansen

Uanga isinni Partii Nalerakkut isummanik tunngaviusunik ersarissunik ajorsaateqarput, piviusut sammerusunngitsutut ippaat oqaaseqassagaangamillu iluareqqusaarneq atortorisarlugu. Siorna qinersisoqarmat Partii Inuit-ip pissusilersornera Partii Naleqqap massakkorpiaq nangikkaa taamaasillunga oqarsinnaasoraanga. Taamaattumik neriuppunga sunnguit tamaasa piluarisinnaasatik ukkakkunnaarlugit suniarnini qineqqusaarnerup maanna naajartulernerani Partii Naleqqap malunnarnerusumik tunngavilersorumaaraa.

Partii Naleraq ingerlalluarpasippoq. Partii siulittaasoqarpoq politikkikkut misilittagartuumik, tamannalu patajaatsumik ingerlatsinermut ilimasaarutitullusooq issorinarsinnaavoq. Aarleraarali nunatta ingerlaasiani pisartut utersaarfigineqaannalersut.

Nunatta aqunneqarneranut pinerliortarsimanera
Nunatta aqunneqarneranut tunngatillugu Hans Enoksenip pinerliortarsimanera taannaavoq isumakuluutiginerpaasara. Nunatta politikkikkut eqqissisimasumik aqunneqarnera pilersissagutsigu aningaasaliisartunillu qarmaassagutta taava inuit assoroortut isumaqatigiinnermillu pingaartitsilluartut suleqatigiinnissaat pisariaqarpoq.

Naalakkersuisunik taarseraasarnerit
Maanna qineqqusaarnerup nalaani siornatigut politikkikkut suliniutigisimasami annertuut ilaat naammassisaqaqataaffigisimasani pillugit Hans Enoksen eqqarsarluarfissaqarsimavoq, soqutiginartinnerussavarali Naalakkersuisunut ilaasortanik 13-ersuarnik taarseraakulasarnini pillugit eqqarsaatersornerulaarsinnaasuuppat. Pissutsimmi taama ittut eqqissisimajunnaarnermik pilersitsisarput aalajaatsumillu aqutsinissaraluaq ajornarsisilluinnangajattarlugu.

Ilisimaneqartututtaaq pisassarititanik naapertuilluanngitsumik agguaassisarnerit anersaapilunnillu Namminersornerullutik Oqartussat allaffeqarfiannit anisitsiniarnerit Naalakkersuisut siulittaasuunerata nalaani aamma pisarsimapput – tamakkuttaaq pillugit eqqarsaatersornerunissaq maqaasivara.

Killilersugaanngitsumik aalisartitsineq aningaasarsiornerup ajalusoorutigisussaavaa
Inuit kikkulluunniit iluatsitsinissamut periarfissinneqaqqittariaqarput neriuppungali massakkut innuttaasut politikerinut piginnaatitsissummik tunisilernerat pitsaanerusumik aqutsinermik nassataqarumaartoq. Partiilli Naleqqap sumunnarniarnera takujuminaatsippara. Nunatta aningaasarsiornerata erloqinartumik inissisimanera Partii Naleqqap paasivaa? Ukiut qulit qaangiuppata Nunatta Karsiata imaarussimannginnissaa Partii Naleqqap qanoq sulissutigilersaarpaa? Hans Enoksen taannaavoq ukiumoortumik aalisakkanik qalerualinnillu tamakkiisumik pisarineqarsinnaasunik (TAC) aalajangersaanermut politikkimik eqqussisoq.

Maannali killilersugaanngitsumik aalisartitsinissaq inuttaata nammineq qineqqusaarutigeruttorpaa. Ataqatigiinngilaq! Tassaniippoq aningaasarsiornerup ajalusoornissaanut aqqutissaq. Partii illuatungaatigut qanoq oqalussinnaava inuussutissarsiortunut sinaakkutit aningaasarsiornikkullu siumukarneq pitsanngorsarusunnerariarlugit illuatungaatigut qanoq ililluni politikkeqarsinnaava taama uungaannaq isigitigisumik kinguaassattalu periarfissaannik taama kipiluttunartigisumik eqquitigisussamik?

Innuttaasut qallunaatut oqaaseqartut demokratimi peqataanissaannik inerteqquteqartitsiniartumut
Innuttaasut peqataatinneqartussaatitaanerat pillugu Partii Naleqqap isumaa assorsuaq isumakuluutigaara. Naalakkersuisunut siulittaasuutilluni Hans Enoksen oqarnikuuvoq Namminersulernissamut naaggaarlutik taasisut kalaalivissuunngitsut. Oqarluartaarut taama nipilik maanna Partii Naleqqamut innuttaasut qallunaatut oqaaseqartut demokratimi peqataanissaannik inerteqquteqartitsiniartumut Hans Enoksenip oqquppaa. Taama uungaannartigisumik isiginissamut inuttut aningaasaqarniarnikkulluunniit akissaqanngilagut.

Ullut qaangiuttut nuannerluinnaqqissaanngitsut
Novemberip 28-ani sunniuteqaqataanissatsinnut tamatta demokratiskiusumik pisinnaatitaaffeqarpugut. Kissaatigaara Kalaallit Nunaat atoruminarnerusoq pillugu anguniagarput sulissutigalugu siumut ingerlaaqatigiissasugut. Kissaatiginngilara ullut qaangiuttut nuannerluinnaqqissaanngitsut utersaarfigineqassasut.

Upperaara innuttaasut takorusukkaat partiit akimorlugit politikkikkut aqutsisut nunamik innuttaasunillu ataasiutitsisut
Upperaara innuttaasut takorusukkaat partiit, oqaatsit, upperisat kikkunnillu kingoqqisuunerit akimorlugit politikkikkut aqutsisut nunamik innuttaasunillu ataasiutitsisut. Taasiartorisa inuiaqatigiit nutaaliaasut pillugit, inuiaqatigiit tamaginnik inissaqartitsisut aningaasarsiornikkullu siumukartitsinermik pigissaartitsinermillu tamaginnik piviusumik periarfissaqartitsisunik – inuit arlaqanngitsut iluaqusersorlugit pisuussutinik tamatta pigisatsinnik ingasaassilluni atuineq aqqutiginagu.

Attavigiuk Jesper Labansen, mobil 48 27 72

Timersornermut politikki

Allattoq Peter Olsen, Inuit Ataqatigiit

Timersornermut inatsit aamma timersornikkut aningaasaateqarfik.

Inuit Ataqatigiinni inuiaat peqqissut nukittuullu pilersikkusuppavut. Angunikkatsinnillu angusaqarniarnitsinni sakkussatta pingaarnerit ilagaat timersornerup timersornermillu ingerlatsisut tapersersornissaat ikorfartorneqarnissaallu.

Nunatsinni timersornermut politikkeqanngilagut naak nunarpassuarni allani taamaattoqaraluartoq. Tamanna allanngortariaqarpoq. Piffissanngorpoq nunatsinni timersornermut politikkeqalernissaq inatsiseqalernissarlu.

Timersortartut timersoqatigiiffillu tusaaneqarnerusariaqalerput peqataatinneqarnerusariaqalerpullu.

Timersornermut politikkeqalernitsigut timersornikkut inatsit aamma aningaasaateqarfik pilersissavarput. Tamatuma kingunerissavaa timersortartut timersoqatigiiffillu tusaaneqarnerulernerat peqataatinneqarnerulernerallu.

Timersornermut politikkip – inatsisissap pilersinneratigut qulakkiissavagut 1. Pimoorussillutik aamma 2. pimoorussinnginnerullutik ukioq kaajallugu toqqissisimallutik ingerlatsisinnaanissaat.

Timersornikkut politikkissap – inatsisissap pilersinneratigut aammattaaq ilaatigut makku pilersikkiartuaarneqarnissaat qulakkeerneqassaaq:

  1. Kattuffik kattuffiillu ukiut tamaasa aningaasanik pissarsiaqartalernissartik qulakkiissavaat.
  2. Kattuffiit (Specialforbund) nammineerlutik allaffimmioqalersinnaanerat – pisortaqalersinnaanerat anguneqarsinnaalissaaq. (Kattuffik (GIF) kisimi allammioqartariaqanngilaq)
  3. Politikkip aammalu inatsisip aningasaateqarfiullu pilersinneqarneratigut kattuffiit tamarmik immikkut illersugaallutik aningaasaliiffigineqartalissapput. – paggatoqarunnaarluni – soorlu tips og lotto midlernut allanullu aningaasaateqarfinnut qinnuteqartarnerup tungaasigut.
  4. Kattuffiit nammineq allaffimmioqalernermikkut nunatsinni pissartanngorniuuttarnerit pitsaanerusumik aaqqissuuttalissavaat.
  5. Peqatigiiffilerineq aammalu nammineq piumassutsimik ingerlatsinik nukittorsarneqarsinnaalissaaq – atugassarititaasut pitsanngorsarneqarneratigut – aningaasaliissutaasartut qulakkeerneqarneratigut.
  6. Peqatigiiffiit nukittorsarneqarneratigut pikkorinnerpaanut –elite-nut annguttartut amerlanerulersinneqassapput.
  7. Nammineq piumassuseq tunngavigalugu ingerlatsineq – sungiusaasuuneq pingaartikkaluarlugu allaqqunneqarsinnaangilaq sungiusaasut aningaasarsiaqartalersinnaanerat aqqutissiuunneqartariaqalersinnaanera inatsisp pilersinneratigut soorlu sunngiffimmi sammisassaqartitsinermi ilinniartitsisut assigalugit.
  8. Illoqarfinniit mikinerusuneersut isorliunerusuneersullu unammiartornissaminnut tapiiffigineqarsinnaanermikkut oqilissaaffigineqarsinnaalissapput – bingo kisimi isumalluutaassangilaq.
  9. Angallannerup akisuallaarnerujussuata kingunerisaanik pisssartanngorniiuunnerni peqataanngitsoortartut amerliartuinnartut inatsisiliornikkut peqatigiiffiit oqalisaanneqarsinnaanerat aqqutissiuuneqassaaq.
  10. Nunanut allanut unammiartortarnerit nukittorsarneqassapput soorlu; AWG, Island Games, OL, VM allarpassuarnullu.
  11. Elite idræt annertuumik nukittorsarneqalissaaq ikorfartorneqalerlunilu.
  12. Timersornermut aningaasaateqarfiup pilersinneqarnissaani Air Greenland, Tele Greenland, Royal Greenland, Nukissiorfiit, Royal Arctic Line suliffeqarfiillu allarpassuit peqatigalugit pilersinneqassaaq.

Timersornermut inatsisissaq aningaasateqarfissarlu timersortartut nunatsinnilu timersoqatigiiffiit suleqatigilluinnarlugit pilersinneqassaaq.

Inuit Ataqatigiit inatsisartunut iserutta timersortartut tusaaneqarnerulernissaat timersornermut inatsisissap aningaasateqarfiullu pilersinneqarneratigut qulakkiissavarput.
28. november qinersilluarisi.

Inussiarnersumik

Peter Olsen, Inuit Ataqatigiit mobil 48 66 88

Meeqqat atoruminartumik isumakuluuteqarfiunngitsumillu meeraaffeqarsinnaaqqullugit tamatta naapissinnaasariaqarpugut

Meeqqat ukiuni 25-ni nersugaasunik pisinnaatitaaffeqarsimanerannik malunnartitsiniarluni Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissutaata ukiunik 25-innguineranut atatillugu meeqqat tamaasa Inuit Ataqatigiinnit pilluaqquagut.

Suleqatigiitta meqqaat pillugit

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat Sara Olsvig ima oqarpoq:

“Meerartavut atoruminarnerusunik atugaqalersinnaaqqullugit ukiuni kingullerni annertuunik sulissuteqartarsimavugut, erseqqissarusupparpullu siunitsinni suli suliassarpassuaqaratta. Suleqatigiilluta pissaagut. Politikkikkut sulilluta sinerissamilu kattuffitsialaat peqatigiiffitsialaallu ikinngitsut peqatigalugit.”

Meeqqat sapinngisamik atugaqarluartitaanissaat

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qinigassanngortittoq Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq:

“Meeqqanut inuusuttunullu tunngasut iluarsineqarsinnaaqqullugit politikkikkut naapiffiusinnaasariaqarput. Meeqqat pisinnaatitaaffiinik isumannaarinissaq taannaanngilaq massakkorpiaq avissartuussuterput, tamatumali tulleriiaarinermi qanoq pingaartigitinneqarnissaa. Isumaqarpugut inuiaqatigiinnut kikkunnulluunniit tunngaviusoq isumannaassallugu alliartornermi meeqqat sapinngisamik atugaqarluartitaanissaat tamannalu qiteralugu sutigut tamatigut tulleriiaarisoqartarnissaa.”

Inuit Ataqatigiit meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit nalliuttorsiuutigaat

Meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit nalliuttorsiortitsinermut atatillugu ulloq taanna illoqarfinni arlalinni Inuit Ataqatigiit ualikkut nal. 16.15 malunnartitsiniassapput.

Meeqqallu atoruminartumik isumakuluuteqarfiunngitsumillu meeraaffeqarnissaminnut pisinnaatitaaffeqarput

Sara Olsvig ima naggasiivoq:

“Meeqqat pisinnaatitaaffiisa sulissutigineqarneranni Inuit Ataqatigiit erfalasulisartuusimapput. Qinigaaffiup matuma siuliani Naalakkersuisuutitaqartitsinitsinni inunnik isumaginninneq pimoorutivinneqalerpoq suliniutillu malunnaatillit assigiinngitsut aallartinneqarlutik ullumimut meeqqanut iluaqusersuutaasut, soorlu Meeqqat illuat Saaffik, Meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit sullissivik MIO Nakuusalu.” Nangipporlu:

“Meeqqat siunissaraagut meeqqallu tamarmik atoruminartumik isumakuluuteqarfiunngitsumillu meeraaffeqarnissaminnut pisinnaatitaaffeqarput. Tamanna Inuit Ataqatigiit sorsuutigiuassavarput.”

Attavissat: Sara Olsvig +299 52 68 58 – Aaja Chemnitz Larsen +299 55 96 40

 

GME eqqortoq saqqummiunniarsiuk!

 

Suliffeqarfiit qineqqusaarnermi qinersisartunik sunniiniarlutik pissusilersornerat Inuit Ataqatigiit illuatungilerusuppaat. Pingaartumik suliffeqarfik ataaseq ersarivissumik tusagassiutitigut nittartakkatigullu sunniiniarpoq. Suliffeqarfik pineqartoq tassaavoq GME, Narsami Kuannersuarni aatsitassarsiorsinnaaanerminik maanna misissuisoq.

Soorunami GME-p soqutigisarivaa partiit aaliangersimasut qinersinermi ajugaanissaat. Tamannalu suliffeqarfiup taassuma isertuunnikuunngisaannarpaa. Taamaammat GME-p qinersinerup suaarutigineqarnerata kingorna saqqumilaarluni sunniiniarnera ataasiinnarmik aallaaveqarpoq. Tassalu qinersinerup inernera suliffeqarfimmut tassunga pitsaanerpaassasoq.

Qularutigineqarsinnaanngilaq GME-p suna siunertaralugu sulinersoq. Tamatta nalunngilarput suliffeqarfik taanna Kuannersuarni uranimik aatsitassanillu qaqutigoortunik piiaanissaminik soqutigisaqarluinnartoq. Uranimullu apeqqut partiit akunnitsinni isumaqatigiinngissutaasoq aamma naluneqanngilluarpoq.

Inuit Ataqatigiit ersarissaatigalugu piumasareqqissavarput innuttaasut isumaat taasititsinikkut tusaaniarneqartariaqarmat. Nuna tamakkerlugu innuttaasut tikkuussisumik taasitinnerisigut Inatsisartunngorumaartussat apeqqummi uani aaliangivinnissaminnut toqqammavissinneqassapput. Taasititsinerli sioqqullugu paasititsiniaaneq arlaannaannut attuumassuseqanngitsoq pisariaqarpoq. Paasissutissat eqqortut tatiginartullu innuttaasunut saqqummiullugit, arlaannaannut attuumassuteqannginnerat sapinngisaq tamaat qulakkeerneqarluni peqqaartariaqarpoq. GME-llu paasissutissat innuttaasunut maanna siammartigai taamaattuunngitsut oqaatigineqarsinnaapput.

Piffissaq kingulleq Sermitsiaq.AG-p GME-p innutaasunut sunniiniarnera toqqaannartumik allaqatigineqarsinnaanngorlugit periarfissilluarpaa. Naak tusagassiornermi kiffaanngissuseqarluni arlaannannulluunniit attuumassuteqannginnissaq pingaarluinnaraluartoq. Pissusissamisoornerpa tusagassiorfik nunami maani qitiulluinartoq, suliffeqarfiup aaliangersimasup qinersinissamut sunniiniangaatsiarneranik periarfississalluni?

Innuttaasut qinersisartullu ataqillugit GME-p eqqortoq oqaatigisariaqalerpaa. Oqaluttuarisariaqarpaat sooq massakkorpiaq taamak sunniiniarnerlutik. Uani aningaasaliinissamut patajaatsumik ingerlasoqarnissaanik oqariartorneq toqqortorfigiinnarsinnaanngilaat. Patajaatsumik tatiginartumillu ingerlatsineq uagut politikkikkut suliaqartut qulakkiissavarput avataaniit suliffeqarfiit tamanna qulakkiigassarinngilaat.

Inussiarnersumik

Múte Bourup Egede, Inuit Ataqatigiit

Mobil: 550609

 

Royal Greenland namminersortunngorsarnagu piginneqatigiiffilerineqarli: Cooperative – Piginneqatigeeriaaseq aqqutigalugu

Allattoq: Peter Olsen Inuit Ataqatigiit

Inuiaqatigiit pigisaat aktieselskab-iliarinagit inunnut ataasiakkaanut iluanaarnianullu tunniunneqassanngillat – illuatungaatigulli sulisartunit, aalisartuniit, piniartuniit pisisartuniillu piginneqatigiilluni ingerlatsivinngortinneqarnissaat anguniassavarput.

Pisuussutit uumaatsut uumasullu inuiaat kalaallit tamattaallunga pigigigut Inuit Ataqatigiit upperaarput. Aamma anguniagaarput. Ajoraluartumik aalisarnerup iluani ingerlatsivissuit ikittuinnarnik pigineqartut nunatsinni pissaaneqarpal-laarput. Tamanna allanngortittariaqarpoq. Aalisarnerup iluani piginneqatigiilluni ingerlateriaaseq annertusartariaqarpoq. Piginneqatigeriaaseq Brugsenitut ittoq assersuutigineqarsinnaavoq aamma soorlu Haliput Greenland aamma qanga Sisimiuni SiPiNeq.

Brugsen atuisartunit aamma piginneqataaffigineqarpoq ukiullu tamaasa agguagarsisoqartarpoq. Aalisarnerup iluani piginneqatigeriaaseq taamaattoq eqqukkiartuaarneqartariaqarpoq. Assersuutigalugu nunaqarfinni isorliunerusunilu Royal Greenlandip tunisassiorfii aalisartuniit – piniartuniit – sulisartuniit pisisartuniillu piginneqataaffigineqarsinnaasariaqarput. Taamaalillugu qulakkiissavarput qanimut oqartussaaqataneq akisussaaqataanerulerlu nunatta sineriassuani annertungaartumi.

Piginneqatigiiffiliornissamut aqqutississiuusserissavagut soorlu:
Aningaasaateqarfigut siunnersuisarfigullu tassaasut; Greenland Holding, Business Greenland aamma Visit Greenland. Taakkulu atuuffeqarnerat ersarissarnerusariaqarput atorluarnerusariaqarpagullu.

Royal Greenland tassaaginnartariaqaraluarpoq tunisassianik pisisartoq avammullu tuniniaasartoq. Sinerissami piginneqatigiilluni tunisassiorfinniit pilersorneqartoq.

Attavissaq Peter Olsen, Inuit Ataqatigiit Aasiaat

Mobil: 48 66 88

Aalisarneq inuussutissarsiutaavoq ineriartorfiusoq

Ullumi Aalisartut piniartullu ulluanni, 15. november, Inuit Ataqatigiit aalisarnerup aalisartullu inuiaqatigiinnut tamanut qanoq pingaaruteqartiginerat erseqqissaavigerusupparput.

Inuit Ataqatigiit-niit erseqqissaatigissavarput naalakkersuinikkut amerlanerpaanit peqataaffigineqartunik isumaqatigiissusiornissaq kissaatigigatsigu. Aalisarnerup ineriartortittuarnissaa nutarteriffigiuarnissaalu ataatsimoorfigisariaqarparput.

Nunatta avammut tuniniaanermi tunisassiorfiusoq pingaarnerpaaq siunissamut qulakkeeriviusariaqarpoq. Aalisarnermik inuussutissarsiorneq inuiaqatigiinnut pingaaruteqarluinnarpoq, tassami imaani pisuussutit ataatsimoorluta pigaavut.

Inuit Ataqatigiinni qularutiginngilarput aalisarnikkut patajaatsumik ineriartortitsisinnaaneq aatsaat pisinnaasoq tutsuiginartumik, patajaatsumik toqqissisimaffiusumillu politikkikkut ingerlatsiviuppat. Partiit allat tamaasa aalisarnermut inatsisip inaarsarnissaanut suleqatiseraagut.

Inatsisartunut qinigaasanngortittoq siornatigullu Aalisarnermut Naalakkersuisuusimasoq Ane Hansen tamatumunnga tunngatillugu ima oqarpoq:

”Aalisarnerup imminut akilersinnaanerulernissaanik suliniuteqarnitsinni aamma tunisassiatta pitsaassusaasa qaffassarnissaat eqqarsaatigiuassavarput.”

Imatullu itisilerpaa:

”Illersorneqarsinnaasumik aalisartitsissaagut aalisartut Pinngortitaleriffiullu inassuteqaataat ataqqillugit, aalisarneq kingunissalimmik ingerlattuaqqullugu aammalu pinngortitap allanngoriartornerata pisuussutitsinnut pingaarnerpaamut sunniutai eqqarsaatigalugit, ataatsimoorluta pisuussutivut illersorsinnaaniassagatsigit. Aalisarneq aamma kinguaatta pissaqarnissaat eqqarsaatigalugu ingerlanneqassaaq. Tamatuma akinik pitsaasunik qulakkeerutissavaatigut, nungutsaaliuissaagut aamma assersuutigalugu MSC-mik ilisarnaasersuinerup suli annerusumik atorneqalernissaanut aqqutissiuutissavaatigut.”

Inuit Ataqatigiit aalisakkat tamakkiisumik atorluarneqartarnissaat igitallu minnerpaaffimmiisinneqarnissaat qineqqusaarnermi pingaartitatut saqqummiuppaat.  Tamanna nutarterinikkut anguniarneqassaaq.

Inuit Ataqatigiit-niit eqqaasitsissutigissavarput aalisarneq aamma nunami suliffinnik pilersitsisuummat. Tulaassisussaatitaaneq aalajangiusimavarput, nunami sulisartut suliffimminnik annaasaqaratarsinnaanertik ernummatigissanngimmassuk. Qaammatikkaartumik pisassiisarneq tapersersorparput aamma umiatsiaararsorlutik ataasiakkaarlutik niuverutigineqarsinnaangitsunik pisassinneqartalersinnaanerat pillugu eqqartueqataanissamut piareersimavugut. Kinguppannik pisassiissutaasartut amerlanernut siaruarnissaat siunertaraarput. Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut kinguariit nikissinnaanerannut tunngasut aaqqinneqarnissaat pingaarnerutittariaqartoq taamatullu aamma pisassiissutinik katersuivimmik pilersitsisoqarnissaa.

Aalisartut piniartullu ilinniarnissaminnut periarfissaat pitsanngorsarusuppagut ilaatigut tamanna aqqutigalugu aalisarneq ineriartortinneqarsinnaammat. Aalisartut piniartullu suleqatigalugit soraarnerussutisiaqalersinnaaneq aqqutissiuuk-kusupparput, ukiorpassuarni ilungersorluni sulereernerup kingorna ajunngitsorsiassaqarniassammata.

Inuit Ataqatigiit ullumikkut aalisarnerup nalliuttorsiorpalaartumik malunnartinneqarnissaa kajumissaarutigaat, aamma nunatsinni tunisassianik pisisarnissarput kajumissaarutigaarput taamaalilluta aalisarneq piniarnerlu tapersersussagatsigit immitsinnullu pilersorneq qaffassarlugu. Tamanna avatangiisinut, inunnut ataasiakkaanut aningaasaqarnitsinnullu peqqinnartuuvoq.

Inuit Ataqatigiinni tamakkuninnga partiit allat, aalisarnermik soqutigisaqaqatigiiffiit kattuffiillu peqatigalugit eqqartuinissamut qilanaarpugut. Ataatsimoorluta aaqqiissutissanik pitsaasunik ataavartunillu nassaarsinnaavugut.

Attavissaq: Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit

mobil: 58 76 61

Qinersinermut ataatsimiititaliap aalajangiinera ataqqivarput.

Qinersinermut ataatsimiititaliap aalajangiinera ataqqivarput.

Inuit Ataqatigiit ilutsinni qineqqusaartussanut nalunaarfissamik kingullermik piffissaliussaqarnikuuvugut nal. 10.00 7.11.14 sioqqullugu nassiussereersimas-sasut qineqqusaartitassavut.

Ajuusaarutigaarpullu; Tasiilamiit qineqqusaarumasut aappaata; tamanna killi-liussaq qaangiutereersoq faxikkut nassiussisimammat; nal. 11 qaangereeraa.

Piffissami tamatumani allatsi kommunimut allattorsimaffik tamakkiisoq tunniuk-kiartorlugu anereerpoq.

Qinigassanngortitat aappaata; qinersinermut ataatsimiititaliamit naammangit-taalliuutaa akuerineqanngilaq; tamatumani teknikkikkut ajornartorsiuteqarsi-maneq pissutaavoq.

Taamaattorli qinersinermut ataatsimiititaliap aalajangernera ataqqivarput; qineqqusaarnerullu sinnera qilanaaraarput.

 

Inussiarnersumik

Juliane Henningsen
Ataqatigiissaarisoq, siulittaasup tulliata aappaa

Timersortarfeeqqat 240 mio. kr. nalillit aningaasalersorneqarnissaanik pilersaarutitaqanngitsut

Siumut qineqqusaarnermi neriorsuivoq nunaqarfiit minnerpaamik 200-nik inullit timersortarfeeraliuunneqassasut. Inuit Ataqatigiit paasiuminaatsipparput taamak neriorsuisinnaaneq qanoq aningaasalersorneqarnissaanik pilersaarutitaqanngittoq.

Nunatta karsia amigartooruteqarnissaa 2014-imi naatsorsuutigineqarpoq
Nunatta karsia ukioq 2014-mi 164 mio. kr. missaanik amingartooruteqassasoq naatsorsuutigineqarpoq, kisitsisimanertingullu aamma erserpoq ukiuni tulliuttuni 15-ni isertitat aningaasartuutillu nammaqatigiikkunnaaraluttuinnarumaartut. Nunatta karsia qineqqusaarutinut taamaattunut akissaqanngilluinnarpoq.

Nunatta karsia ilungersunartorsiuteqarpoq
Nunaqarfeqarpugut 12-nik 200-t sinnerlugit inulinnik, timersortarfeerarlu ataaseq kr. mio. missaliorlugu akeqarluarsinnaavoq. Tamarmillu kr. 240 mio. tungaanut naleqarput. Inuit Ataqatigiinnit eqqumiigivarput sumit aningaasaliissutit aaneqarumaarnerat nunatta karsiata taamak ilungersunartorsiortiginerani.

Unneqqarissumik piviusunillu tunngavilinnik paasissutissiineq
Inuit Ataqatigiinnit isumaqarpugut politikeritut innuttaasut unneqqarittumik nassuiaassinnaasariaqarigut qineqqusaarutitta qanoq ilillungit aningaasalersorneqarsin-naanerannik. Inuit Ataqatigiit upperaarput qinersisartut unneqqarissumik piviusu-nillu tunngavilinnik paasissutissinneqarunik nalilersuilluarsinnaasut qineqqusaarutit ilumut piviusorsiortuunersut.

Inuit Ataqatigiit pingaarnersiuineri
Inuit Ataqatigiinnit nunatta karsianit aningaasalissallungit pingaarneruterusuppagut meeqqat inuusuttuaqqallu atugarisaat, illoqarfinni nunaqarfinni inissaaleqinerit, ilinniartunut kollegie-liornerit ilinniarfiliornerit, minnerunngittumillu suliffissaaleqinerup annikillisaaviginissaa.

Inussiarnersumik

Aaja Ch. Larsen aamma Bendt B. Kristiansen
Inuit Ataqatigiit

Inuit Ataqatigiit ammasumik periuseqarnissaq kissatigaat

Inuit Ataqatigiit-niit paasivarput kukkunersiuisut misissuinerisa inernerat qinersinissaq sioqqullugu tamanut saqqummiukkuminaassasoq. Taamaakkaluartoq ammasumik periuseqarnissamik piumasaqarneq tapersersorparput. Naalakersuinikkut siuuttut tatigineqaqqilissappata nalornisutaasinnaasut qaangerneqartariaqarput.

Kukkunersiuisartut Deloitte-p misissuinerani Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Naalakkersuisuni ilaasortaasimasut Maliina Abelsen, Mimi Karlsen, Ane Hansen, Ove Karl Berthelsen aamma Agathe Fontain ilaatinneqarput. Naluneqanngitsutut
Kuupik Kleist pisimasut pissutigalugit naalakkersuinikkut kinguneqartariaqarneranik isummereerpoq Inatsisartuniillu qinersinerup nalunaarutigineqanngitsiarnerani tunuarluni. Taamaakkaluartoq Kuupik Kleist kukkunersiuisut nalunaarusiunnginneranni attaveqarfigineqarsimannginnini pissutigalugu imminut tunngasunik suliaq tamakkiisumik naammassineqarsimanngitsutut isigaa tamannalu pillugu kukkunersiuisut attavigalugit.

Kukkunersiuisut Maliina Abelsen-imit Agathe Fontain-imilluunniit paasissutissanik allanik ujartuisimanngillat. Kisiannili Ane Hansen, Ove Karl Berthelsen aamma Mimi Karlsen assigiinngitsunik apeqquteqarfigineqarsimallutik.

Ane Hansen-imut tunngatillugu pineqartoq tassaavoq angalanermut billetsi Ane Hansen-ip nammineq akilersimasaa. Ane Hansen-ili sulinngiffeqarniarluni aallartussanngortoq piumaffigineqarpoq angalanini iluatsillugu Aalisarnermut Naalak-kersuisutut ataatsimiinnernut peqataajartussasoq, nunaqarfiillu tikissimanngisani tikinniassagai. Taamaammaat tamatuma kingorna billetsi Namminersorlutik Oqartussanut akiligassanngortinneqarsimavoq. Tamanna qulaajaavigineqarsima-voq. Qulaajaanerup kinguneranik Ane Hansen Namminersorlutik Oqartussanit aningaasanik utertiffigineqartussanngorpoq.

Mimi Karlsen-imut tunngatillugu kukkunersiuisut saaffiginnissutigisimasaat tassaavoq Mimi-p pisortatigoortumik qaaqqusaanerisa ilaanni uiata qaaqqusanut ilaatinneqarsimanera angalanerminilu akiliunneqarsimanera. Pineqartup naam-massereernerani Naalakkersuisoqarfiup nalunaarutigisimavaa Mimi Karlsen-ip uia akiliunneqartussaasimanngitsoq. Tamanna nalunaarutigineqaannartoq Mimi Karlsen-ip billetsi akilersimavaa.

Ove Karl Berthelsen ulluni 14-ni billetsinut tunngasunik Namminersorlutik Oqartussanut akiligassaqarsimavoq. Akileeqqusineq angalanerup qaangiutereernerani pisimavoq. Tmatuma saniatigut angalanermi nassatat oqimaappallaarnerannut 1.934,- kr.-nik akiliisitsisoqarsimavoq. Kukkunersiuisut tamatumunnga tunngatillugu nalunaarutigaat Naalakkersuisut angalaneranni oqimaappallaanik nassataqarsimanermi qaqutiguinnaq akiliisitsisoqartarsimasoq.

Qulaani kukkunersiuisunit qulaajaavigineqartut qinigaaffimmut 2009-miit 2013-imut tunngassuteqarput.

Ammanerusumik, qujanaq 

Inuit Ataqatigiit-niit ammanerusumik ingerlatseriaaseqarnissamik siunnersuutit tamaasa qujaruppagut. Uagutsinnut peqquserluttuliorsinnaanerup akiorneqarnissaa ammanerusumillu ingerlatsisoqarnissaa soorunami anguniarneqartaria-qartoq nalornissutaanngilaq. Taamaammat Inuit Ataqatigiit kinaasutsimik oqaatiginninngikkaluarluni pissusissamisuunngitsumik ingerlasoqarneranik ilisimasaqalersimagaanni nalunaaruteqarsinnaaneq pillugu Inatsisartuni siunnersuuteqareerpugut. Taamatut aamma aatsitassarsiornermi paasissutissat ilaannik innuttaasut mattunneqarsinnaanerannik pilersaarutaagaluartut akerlilersorsimavagut. Partiip aamma naatsorsuutigilluinnarpaa Inatsisartuni ilaasortaatitami aningaasatigut soqutigisat pillugit piumassuseq naapertorlugu nalunaarsinnaatitaaneq naapertorlugu nalunaaruteqartassasut. Ammasumik periuseqarnerup demokratii siuarsarlugulu nukittorsassavaa.

Attavissat

Agathe Fontain, gruppip siuulittaasua Kukkunersiunermullu Ataatsimiititaliami ilaasortaq
Juliane Henningsen, Aaqqissuussaanermut siulittaasup tullia, Kukkunersiunermullu Ataatsimiititaliami ilaasortaq

Siusinaartumik iliuuseqarneq

Nunatsinni ullumikkut assigiinngittunik atornerluisuuneq eqqarsaatigalugu annertuumik iliuuseqartariaqarpugut. Atornerluisuuneq inuup kisimiilluni ajornartorsiutigineq ajorpaa, amerlasuutigulli assigiinngittutigut atornerluisuuneq kinguaariinni kingornuttagaasarluni.

Atornerluisuuneq amerlasuutigut imminut ”katsorsaatitut” atorneqarpoq ima paasillugu tarnikkut anniaatit atornerluineq aqqutigalugu ”katsorsartuusineqartarlutik” naak pivisumik eqqarsaraanni anniaat katsorsarnagu alliartuaartinneqaannartaraluartoq. Atornerluineq piviusumik tunngaveqarluni katsorsarneqartinnani kinguaariinni assigiinngittutigut kingornunneqartarpoq, tassanilu nunatsinni annertoorujussuamik ajornartorsiuteqarpugut, iliuuseqarfigiaanngikkutsigit kinguaariit tulliinnut nangitassiarisassatsinnik, nunatsinnilu siunissamut isigaluta ajornartorsiut kinguaariit kingornuttagaat qaangerniassagutsigu maanna iliuuseqassalluta pisussaaffeqarpugut.

Naartup naarmiuulerneraniit iliuuseqarneq pisariaqavippoq, ilisimasat eqqortut pigalugit eqqummaarinnissaq avaqqunneqartariaqanngilaq. Naartusoq assersuutigalugu ikiaroornartumik atornerluisuuppat imaluunniit pujortartarpat naartup anaanaasumit sakkortunerujussuarmik eqqorneqaatigisarmagu. Taamaattumik pisariaqarluinnapoq katsorsaaneq siusissukkut pissasoq, ajornanngippat naartusup juumuumit misissorneqarnerani siullermi atornerluineq paasineqartariaqarpoq katsorsaanerlu tassani aallartinneqarluni.

Taamaattumik pisariaqarpoq illoqarfiit tamarmik juumooqarnissaat imaluunniit akulikitsumik juumuumit tikinneqartarnissaat naartusunik siunnersuineq malinnaanerlu ullumikkornit pittaanerusoq angugutsigu siusinaartumik iliuuseqarneq pittaanerusoq angusinnaagatsigu. Naartusorlu kisiat iliuuseqarfigigutsigu inooqatigisarlu minillugu siusinaartumik iliuuseqarneq amerlasuutigut sivikittuinnarmik sunniuteqartarpoq, taamaattumik pisariaqarpoq avatangiisit ilanngullugit iluuseqarnissaq.

Nunatsinni 1960-kunni imigassamik atornerluineq annertoorujussuusoq ilisimavarput, massakkut kinguaariit nikinnerini ikiaroornartoq annertoorujussuarmik ajornartorsiutaavoq allaat meeqqat ukiukitsut ikiaroornartumik atuisut naammattorneqartarlersimallutik, ajornartorsiut tamanna iliuuseqarfiginngikkutsigu nunatsinni isumaginninnerup iluani ajornartorsiut milliartortissinnaanngilarput. Ajornartorsiut annertuvoq imaasiallaannarlu anigorneqarsinnaanngilaq, inuimmi peqquteqarnatik atornerluisuuneq ajorput, atornerluineq pilersarpoq amerlasuutigut tarnikkut anniaateqarneq peqqutaalluni. Isiginngitsuusaaginnarsinnaanngilarput nipangerlutalu inooqataaginnarsinnaanngilagut nunatsinni assigiinngittutigut atornerluinerit kingunerinik inuppassuit tarnikkut ikiligaasimammata. Kinguaassiutitigut atornerluineq annertoorujussuaq qangaanerusoq oqallisigineqanngimmat inuppassuit inersimasunngonerminni aatsaat paasisarpaat meeraannerminni inuusuttuaraannerminniluunniit pineqarsimanertik nalinginnaasuunngitsoq. Oqallisigineqanngitsut tarnikkut anniaatit inuppassuit ersinngitsumik atornerluisuunnerannik ilaatigullu atornerluisuunngikkaluarlutik inuunerlunnerannik suliffinnillu nakkutilliisinnaasannginnerannik peqquteqarput. Tassaappullu maannangaaq siusinaartumik iliuuseqarfiginngikkutsigit kinguaassatta uatsitulli isumaginninnerup iluani ajornartorsiutigisassaat.

Taamaattumik pingaaruteqarpoq peqqinnisaqarfiup iluani aaqqissuuseqqinnissaq soorlu aamma isumaginninnerup iluani aaqqissuuseqqittariaqartugut siusinaartumi iliuuseqarnissaq pingaartillugu qulakkeerinniffiusumik iluuseqarfissanngorlugu. Ullumikkut iliuuseqaraangatta inuk pineqartoq qitiusarpoq mininneqartartullu tassaasarput inuup pineqartup avatangiisigisai ilaquttat ulluinnarniluunniit peqatigisat. Inuit pineqartut malitsilimmik iliuuseqarfigineqartariaqarpoq iliuuserineqartoq qularnaatsumik iluaqutaassappat.

Periarfissaavoq siusinaartumik iliuuseqarnermi ilaqutariit angerlarsimaffiannik pilersitsineq. Ilaqutariit piffissami aalajangersimasumi najugaqarfissaannik ilaqutariittut nukittuutut atornerluisuunngitsutut inuuneqalernissamik aqqutissiuusiffiusussamik. Tamanna misilittagarfigineqalaarpoq ilaatigulli periarfissat annikippaallaarnerat sivikippaallaarnerallu peqqutaalluni suli tamakkiisumik atorluarneqanngitsumik.

Inussiarnersumik

Naja Lund

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartunut qinigassanngortittoq