2015-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuut

Namminersulivinnissaq ilutsinnit suliarineqassaaq

Nunatta aningaasaqarnera artornartorsiorpoq. Inuit Ataqatigiinnit iluarisimaarparput Naalakkersuisut maanna erseqqinnerusumik aningaasaqarnerput pillugu ernumassutiminnik oqaasertaliimmata. Aningaasaqarnitta iluarsinissaa iluatsissappat tunngaviusut isumaqatigiissutigisariaqarpavut, tunngaviusullu isumaqatigiissutiginissaat eqqarsaatigalugu immitsinnut qanillinerusimasugut malunnarpoq.

Nunatta aningaasaqarnikkut naalakkersuinikkullu namminiilivinnissaa Inuit Ataqatigiit anguniagaraarput. Namminiilivinneq naqqanit qummut inuiaqatigiittullu ilutsinnit suliarineqassaaq. Tamanna angussagutsigu aningaasaqarnikkut ajornartorsiornitsinnit aniguinissatsinnut ullumikkullu atukkatsinnit ingerlaqqissagutta ataatsimut kivitsisariaqarpugut, ataatsimoorlutalu aaqqiissutissanik ujartuinissamut sapiissuseqartariaqarluta.

Inuiaqatigiit innuttaqassutsikkut ikiliartornerput ernumassutigaarput. Ikiliartornerput isumaginninnermut, ilinniartitaanermut, suliffissaqarnermut aningaasaqarnikkullu inissisimanermut attuumassuteqartoq isumaqarpugut, iliuuseqarfigisariaqarpullu.

Taamaammat Naalakkersuisut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaat soqutiginnilluta sukumiisumik atuarparput. Aaqqiissutissanik nassaarinneqataarusussuseqarluta sukkut naalakkersuisooqatigiit naaperiuteqarfigisinnaassanerlugit ujartuivugut, ullumikkullu isumaqatigiinniarnerit aallartittut peqataaffiginissaat qilanaarisimallutigu.

 

Ilinniartitaaneq inummut periarfissiisuuvoq

Inuiaqatigiinnik imminut napatissinnaasunik pilersitsissagaanni inuiaqatigiinnik nukittuunik, amerlanerusunik ilinniarsimasulinnik pilersitsisoqartariaqarpoq. Ilinniarsimaneq qaffasissuinnaasariaqanngilaq, ilinniarnerit tamaasa atorfissaqartippavut. Sanasut, elektrikerit, kiffartuussinermik ilinniagallit, pædagogit, peqqissaaasut – suliani tamani ilinniarsimasut atorfissaqartippavut.  Sulisinnaasuvut tamakkiisumik atussavagut ataatsimoorlutalu nunaqavissunut suliffeqarnikkut periarfissagissaarnerunissaq suliarissavarput. Nutaaliorusussuseq aallartisaanerlu immikkut ittumik inerisassavagut, periarfissaasut ujartorlugit nammineq suliffissaqartitsinikkut nutaamik pilersitsisinnaaniassagatta.

Taamaammat Inuit Ataqatigiinnit suliffissaaleqisut akornanni taama amerlatigisut ilinniarsimanngittuunerat annertuumik ernumassutigaarput, aammalu suliffissaaleqisut akornanni inuusuttut – meeqqat atuarfiannik naammassinnissimanngittut ilinniarnikkulluunniit ingerlaqqissimanngittut taama amerlatiginerat suli annertunerusumik ernumassutigalutigu.

Naalakkersuisut Piareersarfinnut annertungaatsiartumik aningaasaleeqqissallutik siunnersuutigaat. Maannakkorpiaq iliuuseqarnissamut pisariaqartitsineq paasilluarparput, apeqquserparpulli Piareersarfinni inissat 100-nik amerlinissaat, kingusinnerusukkullu 250-nik amerlinissaat ajornartorsiummik suli itinerusuusumik aaqqiissutaassanersoq. Piareersarfiit immini ilinniarfiviunngillat. Meeqqat atuarfiannik siuarsaanissamut isumaginninnikkullu iliuuseqarnerunissamut aningaasat atortariaqarpavut, taama amerlatigisut Piareersarfinniinnissaq periarfissatuarilinnginnissaat anguniarlugu. Aningaasaleeqqinnissamut peqataannginnitsinni Piareersarfinnit inuusuttut qanoq amerlatigisut ingerlaqqittarnersut paaseqqaartariaqarparput kissaatigaarpullu Piareersarfiit annertunermik atorneqalissappata sunniutaat naliliiffigineqaqqaassasut.

 

Aningaasaqarneq inuttullu atukkat ataqatigiipput

Nunatta aningaasaqarnera innuttullu atukkavut imminnut ataqatigiilluinnarput. Naak suna tamaat aningaasaqarnikkut nalilersorneqarsinnaanngikkaluartoq nalunngilarput assersuutigalugu sanaartornermut aningaasaliissutit meeqqat atuarfiinut, meeqqerivinnut, nunaqarfinni illut sullivinnut, ilinniartullu utoqqaallu inissiaannut atorlugit innuttaasut atugaat toqqaannartumik sunnertaraat.

Tamanna tunngavigalugu sanaartornermut aningaasaliissutit appariarnerat aarleqqutigaarput. Ukiut arlaqanngittut qaangiupput, uagut naalakkersuisuutitaqarnitta nalaani sanaartornermut aningaasaliissutit milliardi qaangeqqagaat. Aningaasanut siunnersuummi matumani 600 mio. kr. pallilaaginnarpaat. Sanaartorneq tassaagaluarpoq suliffissanik pilersitsisoq siunissamullu ileqqaarinniffiusoq. Inissialiornissamut 130 mio. kr.-nik sipaaruteqarniarneq ilinniartullu inissiaannik sanaartortoqarniannginnera, meeqqallu atuarfiinut meeqqerivinnullu aningaasaliissutit annikillinerat immikkut aarleqqutigaarput.

Tamatta eqqaamasatsituut Inatsisartuni siorna upernaami ataatsimiinnermi suliffissaaleqineq immikkut ittumik iliuuseqarfiginiarlugu illuatungiliuttunit qisuariaateqarnitta kingunerisaanik 174,2 mio. kr-nit immikkoortinneqarput. Aningaasat taakkua ilarpassui ukioq mannamit sanaartornissamut aningaasaliissutinit nuussinikkut nassaarineqarput. Naalakkersuisunit tusarusupparput iliuutsit taakkua qanoq sunniuteqarsimanersut aningaasaliissutillu ukioq mannamut aningaasanut inatsimmi takuneqarsinnaanersut. Suliffissaaleqineq suli annertuvoq, kisitsisillu qiviaannarlugit ikiliallappasikkaluartut Nunarput qimallugu aallartut amerliartuinnarnerat ilanngukkaanni suliffissaaleqineq annikillivallaarsimanngittoq nalunngilarput. Iluarsiissutissanik atasinnaasunik iliuuseqarnissaq suli nukingernarpoq.

 

Sanaartornermut siammasissumik isumaqatigiissusiorta

Siunnersuutigissavarput partiit tamakkerluta ataatsimoorluta ukiuni tulliuttuni tallimani sanaartornikkut anguniagassanik isumaqatigiissusiussasugut, taama iliornikkut siunnerfivut ataatsimoortillugit sumi suut qaqugu sanaartorneqassanersut erseqqissumik pilersaarusiorniassagatsigit.  Tamanna ilutigalugu siunnersuutigaarput kommunet isumaqatiginninniuteqarfigineqassasut sanaartornermik aningaasaliissutit akisussaaffigineqarnerat ukiut tallimat-qulit ingerlanerani tigussagaat. Kommunet kattussuunnerisa akisussaaffiit agguataarneri aaqqissuuteqqinnissaat aallartittariaqarparput, allaffissornikkut marloqiusamik sulineq unitsillugu. Ukiut arlaqartut siammasissumik isumaqatigiissusiorfigigutsigit tamatsinnut iluaqutaassaaq, politikeriusugullu imminut akisussaaffiliissagaluarpugut sanaartugassanik qineqqusaaruteqaqattaartannginnissatsinnik.

 

Aaqqissuusseqqinnissat tigussaanerusariaqarput

Naalakkersuisut aaqqissuusseqqinnissamik siunertaqarneq pigiliulluarsimavaat. Tamanna nuannaarutigaarput. Aningaasaqarnitta aaqqinnissaanut allatut aaqqissuussisariaqarneq pinngitsoorneqarsinnaanngittoq tamatta nalunngilarput. Aaqqissuusseqqinnerilli immini aningaasaqarnikkut siuariaataassanngillat, oqaaserlu aaqqissuusseqqinneq ilaatigut paatsoortitsisinnaasoq isumaqarpugut. Qujanartumik Naalakkersuisut erseqqissumik oqaatigaat, aaqqissuusseqqinnissat tassaapput sipaaruteqarniarnerit, pissutsinillu atuuttunik allannguisariaqarnerit. Tamanna isumaqataaffigilluinnarparput. Iliuusissaq tassaavoq pingaarnersiuinissaq. Kikkut pisortanit ikiorserneqartassappat, kikkullu annertunerusumik imminut napatinneqassappat? Partiit akornanni pingaarnersiuinissaq pillugu tigussaalluinnartumik eqqartueqatigiittariaqarpugut. Qulakkeertariaqarparpullu iliuutsit tamaviisa aningaasaqarnikkut siuarsaanissamut ilusiliilluartuunissaat siunertaassasoq.

Naalakkersuisut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutiminni aappaagussamullu anguniakkatut allattukkaminni aaqqissuusseqqinnissaq qanoq ittuunissaannik nassuiaateqannginnerat aarleqqutigaarput. Aaqqissuusseqqinnissanut isumaqatiginniarsinnaanissamut tunngaviliisussat qangali suliarineqareeraluarput. Mississueqqinnissat nalunarusioqqinnissallu nutaat atorfissaqartinngilagut, atorfissaqartitavut tassaapput partiit akornanni eqqartuilernissaq, ataatsimullu qanoq pingaarnersiuinissamut, sukkullu sipaarniarnissamut aalajangiinissamut sapiissuseqarnissaq.

Konto 20.11.51-mi Naalakkersuisut allapput aaqqissuusseqqinnerit aqqutigalugit ukiuni tulliuttuni sisamani 69,6 mio. kr-nit, 111,3 mio. kr.-nit 113,2 mio. kr-nillu sipaarutigineqassasut. Aalisarnerup akitsuuserneqarnerunissaa isumaginninnermiillu 300 mio. kr.-ningajannik aalleqqinneq qanoq piviusorsiortiginersoq tunngaviusumik apeqquserparput.

 

Naligiinnginneq alliartortoq akiussavarput

Akileraartarnikkut ineqarnikkullu aaqqissuusseqqiinissap siulliunneqartariaqartut ilaattut tikkuarpavut. Akileraartarnikkut ineqarnikkullu ullumikkut aaqqissuussaanerput equngavallaarujussuarpoq. Ullumikkut allanit namminneq inissanik pilersitsisinissamut periarfissaqarluarneroreersut annertuvallaamik iluaquserpavut. Assiliaq tamakkiisoq isigisariaqarparput, appasissunik, akunnattunik qaffasissunillu isertitallit nalilersuiffigalugit, sukkullu killiliinissaq qanorlu aningaasat inuiaqatigiittut pigisavut agguassanerlugit eqqartortariaqarlutigit.

Peqqinnissaqarfimmi sullissineq isummerfigisariaqarparput. Pitsanngorsaatissatut siunnersuutit, tarnimikkut nappaatilinnut meeqqallu peqqissarneqarnerannut iliuuseriniakkat tapersersorpavut. Siunnersuutigissavarput pingaarnersiuinermi ineqarnermut inissialiornermullu tapit, maannakkut sanaartornissaminnut akissaqareersunut annertuumik aningaasaliissutaasartut, aaqqissuusseqqinnikkut sipaarfigeriarlugit peqqinnissaqarfimmut aningaasaliissutissatut nuunneqassasut.

Inuit amerlasuut ulluinnarni atukkat oqimaaqisut pitsannguallannissaannut neriuuteqarput, taakkuuppullu aaqqissuusseqqinnerni qitiutitassavut.Akissarsiatigut naligiinnginneq annertuvoq annertusiartuinnarlunilu. Nuannaarutigaarput siusinaartumik soraarnermusiaqarneq soraarnermusiaqarnerlu pillugit aaqqissuusseqqinnissat suliarineqarmata, taakkuli naammassanngillat. Piffissaq atorneqartussaq aaqqiissutaaniartullu annikinnerusut qanoq sunniuteqartiginiarnersut piviusorsiornerusumik isiginiarneqartariaqarpoq. Aaqqissuusseqqinnerit saniatigut ilinniartitaaneq inuussutissarsiornerlu erseqqissunik politikkikkut anguniagaqarfigineqartariaqarput, nutaanik isertitsiffiusussanik suliffissanillu pilersitsinissaq akissaatitigullu naammaginarnerusumik innuttaasut amerlanerusut atugaqalernissaat anguneqassappat.

 

Aalisarnermi akitsuutit assigiinngisitaartut

Aalisarneq ukiarmi qineqqusaarnermi initunikooqaaq. Aalisarnermut inatsisip naammassiniarneqarnissaa suliassarujussuusoq tamatta isumaqatigiissutigaarput. Aningaasarsiornikkut inuussutissarsiutitta pingaarnersaat qanoq inatsisitigut ilusilersornissaa pillugu siammasissumik oqallisiginissaa amigaatigaarput. Aalisakkat tamakkerlugit akitsuusersorneqarnissaat Naalakkersuisut siunnersuutigaat. Tamanna pissusissamisoorpa? Assersuutigalugu avaleraasartuut akitsuuserneqarsinnaanerat peqataaffigisinnaavarput, nunaqavissulli aallartisarniarnerat aalisartullu aningaasaqarnikkut inissisimanerat ipitinneqassanngilaq. Naalakkersuisuutitaqarnitta nalaani tusaamaneqaqisunik 1500kr-nik aalisarnermut akuersissummut akiliuteqartarneq naveersissutigisaqaarput. Akuersissummut akiliut nunatta karsianut 1,9 mio. kr.-nik naleqarpoq. Ullumikkut siunnersuutigineqarpoq aalisarneq inuussutissarsiutitut hundredemillionilikkaanik akitsuusersuinikkut akiliuteqartalernissaa. Tamanna soorunami aalisartunik eqquissaaqeqqartorluarneqartariaqarlunilu. Siunnersuutigaarput  avaleraasartoorniarnermi assigiinngisitaartumik akitsuusersuisoqassasoq, nunaqavissut avaleraasartoorniarnermut atortutigut ilisimasatigullu siuarsaasussat nammakkerpallaarnagit annikinnerusumik akitsuuserneqassasut, avataaneersullu qaffasinnerusumik akitsuuserlugit.

Isumaqatiginninniarnissamut piareersimavugut. Qaa, aaqqissuusseqqinnissat eqqartorlugit aallartitta, kingusippallaalertinnagu suliarineqarniassapput.

 

Pingaarnersiuinerit sakkortuut pisariaqarput

Ukiuni makkunani aningaasaqarnitta qanoq pingaarnersiuinermut pikkoritsiginitsinnik akisussaaffilimmillu qinigaqarsinnaanitsinnik misilippaatigut. Maanna issip piniakkatsinnik iluatitsinngittoortippatigut aqagu aamma nerisassaqarnissatsinnut qulakkeerinninnissamut qanoq pikkoritsiginitsinnik takutitsinissatsinnut piumasaqarfigaatigut. Siulitta pissutsinut nalimmassarsinnaasimanerat qanoq ilikkagaqarfigisimaneritsik maanna takutittariaqalerparput. Piffissaagallartillugu iliuuseqarsinnaaneq maanna takutittariaqalerparput, ilisimasanik kinguaariit tulliinut ingerlatseqqissinnaaneq, taakkua siunissami sakkussaminnik  namminneq sanasinnaanissaat, peqqumaasiorsinnaanissaat, pisariaqartitaminnillu taamaallaat atuisinnaanissaat pillugu.

Uanga upperilluinnarpara piginnaasat taakkua pigereerivut, kalaaliussutsinneereerput. Qamuuna pigalutigit ilisimareerparput, aamma nalunngilarput taamaallaat uagut nammineq aningaasaqarnikkut ingerlallualeqqinnissarput suliarisinnaallutigu.

Inuit Ataqatigiinnit ukiut ilaat aningaasanut inatsimmi amigartooruteqarnissaq ajornartorsiutiginngilarput. Amingartooruteqarnissamulli missingersuusiorneq ukiuni tulliuttuni piviusorsiortumik erseqqissumillu qanoq sukkullu isertitaqarnissamik tikkuussinermik malitseqartariaqarpoq. Naalakkersuisut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutiminni aalisakkanut akitsuusersuinermit, uuliasiornermit aatsitassarsiornermiillu pisortanilu allaffissornikkut sipaarniarnernit isertitaqassallutik naatsorsuutigaat. Taakkartorneqartut akerlerinngilagut, isumaqatiginninniuteqarnernili piumasaqaatigissavarput missingersuusiorneq piviusorsiornerussasoq. Assersuutigalugu apeqqusertariaqarparput uuliasiornermit aatsitassarsiorfinnillu pilersitsinermit isertitassat taama annertutigissanersut, ukiummi kingulliit takutippaat taakkunani isertitassatut naatsorsuutigineqarsimasut isertinngittoortarivut, malitsigisaanillu amigartooruteqarnerit naatsorsuutigisamit annertunerisarsimasut.

 

Missingersuusiorneq ilumoornerusoq

Piviusorsiornerusumik ilumoornerusumillu aningaasanut inatsimmi isertitassanik nalunaarsuinissaq ujartorparput, Naalakkersuisullu isumaqatigiinniarfigineranni tamanna eqqartorumavarput.

Pisortani allaffissornikkut aningaasartuutit uagut naalakkersuisuutitaqarnitta nalaanili annikillisaavigivagut. Annikillisaaqqinnissaq peqataaffigisinnaavarput, isumatusaartumilli eqqarsaatigilluagaasumillu sukkut sipaarniartoqassanersoq isummersorfigineqartariaqarpoq, innuttaasut kiffartuunneqarnerannik ajorseriaataanngitsumik, sulilu nukittuumik pisortaqarfeqarnissatsinnik qulakkeerinnittumik tamanna suliarineqarsinnaaniassammat. Namminersulivikkiartuaarnitsinni suliassaqarfinnik amerliartuinnartunik angerlaassisartussaasugut nalunngilarput. Aatsitassarsiornerup tamakkiisumik akisussaafigilernerata takutinnikuuaa suliassaqarfiit ilaat sipaarfigineruneqarsinnaanngittut suliami pikkorissusermik tamallu oqartussaaqataanerannik innarliissanngikkaanni. Sipaarfissat isumatusaartumik aalajangiiffigineqassapput, Naalakkersuisuniillu erseqqissumik tunngavilersorluakkamillu sukkut ukiumut 50 mio.kr.-nik sipaarutieqarnissaminnut periusissamik takusaqarnissarput amigaatigaarput.

Pisortat allaffeqarfii qanoq ittuunissaat nutaaliamik eqqarsaatigisariaqarparput. Ataatsimoorluta kommunet peqatigalugit aaqqiissutissanik ujartuisa, aaqqiissutissat toqqakkatta aaqqiissutaagallartuunnginnissaat isumatusaartumilli iluarsaanneqarnissaat anguniarlugu.

 

Ineriartortitsinissamut periarfissavinnik, aamma nunaqarfinni

Qineqqusaarnerup nalaani partiit tamakkingajalluta nunaqarfinnut illoqarfinnullu minnernut nukittuumik poilitikkeqarnissaq qineqqusaarutigaarput. Inuit Ataqatigiinnit nunaqarfinni ineriartortitsilluarnissamut ilusilersuerusuppugut, nunaqarfinnilu illoqarfinnilu ataasiakkaani tamani innuttaasut kaammattorusuppavut nunaqarfitsik illoqarfitsillu qanoq ineriartortsissaneripput eqqartussagaat.

Aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi Nunaqarfinni isorliunerusunilu inuussutissarsiornermi suliffeqarnermilu ineriartortitsinermut aningaasaliissutit annikillisinneqarniarnerat aarleqqutigaarput (konto 64.01.05). Inassutigaarput Piginnaasanik ineriartortitsiviusumik pikkorissarnermut (konto 64.01.04) tapiissutit nunaqarfinni ineriartortitsinissamut aamma atorneqarnissaannik oqaasertaliisoqassasoq, nunaqarfiillu aamma Nukissiuutit ataavartut atorneqarnerinut pitsanngorsaanermut kontomi (73.95.04) immikkut taaneqassasut. Tamatuma saniatigut kissaatigaarput kontomi Meeqqanik inuusuttunillu paaqqinnittarfinnik sanaartornissamut aningaasaliissutinut kontomi (84.40.17) illoqarfinni nunaqarfinnilu atorfissaqartitsineq immikkoortinneqarlutik nalunaarsorneqassasut.

Nunatsinni nuttarsinnaanerup siuarsarnissaa kissaatigaarput. Suliffissaqarneq malillugu eqaatsumik nuttarsinnaasariaqarpugut. Uani pinngilarput pinngitsoorani nunaqarfimmit illoqarfimmut nuunnissaq, pivarpulli nunaqarfimmit nunaqarfimmut, illoqarfimmit illoqarfimmut, akornaniluunniit nuttarsinnaaneq. Nuttarnerulersitsiniarluni aningaasaliissutit (konto 64.13.19) Piginnaanngorsaqqinnermullu aningaasaliissutit (64.13.21) allanngortinneqaratik tassaniitiinnarneqassanersut Naalakkersuisut eqqartueqatigerusuppavut. Suut ingerlalluarsimanersut aningaasallu qanoq atorneqartarsimanersut misissortigu, tassanngaaniillu ingerlaqqilluta.

Immikkut maluginiarparput Tasiilami innuttaqqortussutsip qaffakkiartuaarnera Tunumilu illoqarfinni nunaqarfinnilu takornariaqarnikkut ingerlatsinissamut periarfissagissaarnera. Tunumi aalisarnikkut siuarsaaqqinnissaq pisariaqartutut isigaarput takornariaqartitsinerup saniatigut inuussutissarsiornikkut ineriartortitsineq siammarlugu suliassaammat. Angallannikkut atukkat tassunga atatillugu eqqarsaatigilluagaanerusumik aaqqissorneqartariaqarnerat eqqaanngitsoorusunngilarput, qilanaaraarpullu Naalakkersuisut angallannikkut aaqqissuusseqqinnissamik siunertaqarnerminnik oqaaseqarnerat timitalerlugu saqqummiunneqarnissaa.

 

Nunalerinerup siuarsarnissaanik anguniakkat erseqqissut

Inatsisartut 2014-mi upernaakkut ataatsimiinneranni nunalerinermi siuarsaanissamut 15 mio.kr.-nik Inatsisartut aningaasaliissallutik aalajangerput. Aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi matumani aningaasat taakkua nassaariuminaatsippavut, Naalakkersuisullu peqqussavagut aningaasaliissutit taakkua sumut pisimanerinik nassuiaateqaqqullugit. Nunalerineq imminut pilersornerulernissatsinnut aqqutissat ilagaat, siuarsartariaqarlunilu. Nunalerinermik ingerlatsisut qanoq pisariillisaavigineqarsinnaanersut isummersorfigisariaqarparput. Eqqarsaatissiissutigerusupparput nunalerisut qamuteralannik assigisaannillu pinngitsoorsinnaanngisaaminnik eqqussiniarnerannut akitsuutit atuukkunnaarsinneqarsinnaanerat. Aningaasat taakkua aningaasanut inatsimmi ikittunnguussapput nunalerisunulli ataasiakkaanut sunniuteqarluassallutik.

Nunaleriunermut ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaata innersuusutaasa piviusunngortinneqarnissaannut aningaasaliissutit inatsimmi erseqqinnerulernissaat inassutigissavarput, anguniakkat siunertallu suunerinik takussutissaqartillugit. Naalakkersuisut nunalerinermillu suliallit tamatuminnga eqqartueqatigissallugit qilanaaraarput.

 

Puisit amii pillugit periusissiaq erseqqissoq

Tamatuma saniatigut Great Greenland puisillu amiinit ineriartortitsineq pillugu erseqqissumik periusissiortoqarnissaa kissatigaarput. Tassunga atatillugu paasititsiniaanermut ilaatigut Namminersorlutik Oqartussanit KNAPK-miillu suleqatigiissutigineqartumut, Europamilu iluatsilluartumut INUIT-SILA-mut aningaasaliissutit unitsinneqarniarnerat pillugu Naalakkersuisut eqqartueqatigerusuppavut.

Ukiuni kingullerni pisunut ataasiakkaanut pinngitsoorneqarsimasinnaasunut piffissaq annertuvallaarujussuartoq atorparput. Matumani inuiaqatigiittut aaqqitassarpassuit pillugit eqqartuinissaq pisariaqaraluarpoq. Politikkikkut suliassaviit ilaatigut tunulliuttariaqarlugit Naalakkersuinikkut ingerlatsinerlunnerit qisuariaateqarfigineqartariaqartut imaaginnavipput.

 

Tusagassiorfiit attaviitsut

Naalakkersuisut siuliisa nalaanni aningaasanut inatsimmit Tusagassiuutinut naqitanut tapiissutit (konto 10.06.24) pillugit oqallinneq inituvoq. Tassani takuarput Naalakkersuisuusimasut tusagassiorfinnut aalajangersimasunut pissaaneqarnerminnik qanoq atornerluitiginersut, tusagassiorfiillu attaviittuunissaannik qanoq innarliitiginersut inatsit avaqqullugu aaqqiiniarsarinerminni. Naalakkersuisut nutaat allannguutissatut siunnersuutaasut kingornussimavaat. Inuit Ataqatigiinnit piumasaqaatit allanngortinneqarsinnaanerat peqataaffigisinnaavarput, tapiissutilli nuna tamakkerlugu tusagassiorfinnut atorneqartassasut, tusagassiorfiillu nunatta avataani tusagassiisoqarsinnaanissaat tusagassiortoqarsinnaanissaallu pingaartipparput. Isumaqataavugut oqaatsit atorneqartut minnerpaamik tassaassasut kalaallisut oqaatsivut. Uatsinnulli pingaarnerpaajuvoq tusagassiorfiit paasinartunik atugassaqartinneqassasut ukiunilu tulliuttuni arlalinni qanoq piumasaqaateqarfigineqassanersut erseqqissasoq, piffissaq ungasinnerusoq isigalugu ineriartorluarniassammata. Suliami matumani siammasissumik isumaqatigiissusiornissaq aamma anguniarniartigu, tusagassiuuteqarneq pillugu politikkikkut anguniakkanik erseqqissunik imalimmik. Aatsaat taama iliornikkut tusagassiuutit attaviitsut nukittuut, ullutsinni tamallu oqartussaaqataaffeqarfiusuni inuiaqatigiinni qitiulluinnartut pilersissavagut.

 

Pituffimmut tunngasoq imaannaanngitsuuvoq

Pituffimmi kiffartuussinissamut isumaqatigiissummik annaasaqarneq maanna aningaasanut inatsisissami aamma ilannguppoq, toqqaannartumik ukiuni tulliuttuni ukiumut 100 mio.kr.-nit annaaneqarnissaat allassimalermat. 100 mio.kr.-nik aningaasarparpassuupput. Aningaasat atuarfiit aserfallatsaaliornerannut, ilinniartitsinerup pitsanngorsaavigineranut, ilinniartut utoqqaallu inissiaannut allarpassuarnullu atorfissaqarteqisatsinnut atorneqarsinnaasimagaluartut. Kiffartuussinissamut isumaqatigiissutip annaaneqartup nalorninartorsiortitsinera akuersaarneqarsinnaanngilaq. Inuit Ataqatigiinnit erseqqissumik oqaatigissavarput Naalakkersuisut erseqqissumik pisut pillugit sukkullu ajutoortoqarsimanerani nassuiaateqarsinnaasimannginnerat akuersaannginnatsigu. Attaviitsunit qulaajaasoqarnissaa suli piumasaqaatigaarput. Politikkikkut akisussaaffeqartoqarpoq, akisussaaffillu taanna tiguneqartariaqarpoq. Uani tikkuartuinissaq pisuutitsiniarnissarlu uagut pinngilarput, pisarput tassaavoq nalornisitsinerit eqqunngitsuliornerillu taama ittut siunissami pinaveersaarneqarnissaat.

Pisoq taanna, pisortani atorfinitsitsinermut tunngasut allanngorartuartut amerliartuinnartullu, NunaMineralsip akiliisinnaajunnaalersinnaanera pillugu ilisimasaqarpalaanngittumik suliaqarneq Naalakkersuinikkullu matoqqasumik ingerlatsineq aarleqqutigaavut. Nunatta aningaasaliiffissatut inissisimanera, siuarsaanissamullu periarfissaqarnera aarleqqutigaarput. Maluginngitsoorsimanngilarput Nunatta aatsitassarsiorfissatut nunat tamalaat akornanni nalilerneqarnera qulit pitsaanerpaat akornannit normu 41-mut apparnera. Aarleqqutigaarput aningaasarsiornikkut, inuussutissarsiornikkut avammullu tunisaqarnikkut siuariarnissamut, suleqatissarsiornermullu aningaasaliisussarsiornermullu pisut kigaallaataassasut.

 

Inuit pisinnaatitaaffiisa illersorneqarnerat

Pituffik ukiuni qulikkaani sammineqartuarpoq. Inughuit atugaat aqqusaarsimasaallu oqaluttuarisaanitsinni inuiattut inissisimanitsinnut ilusilersueqataajuarput, ilaatigut Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffiata pinngitsoorneqarsinnaanngittumik sulissutigijuarsimasaanik. Taamaakkaluartoq Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffiata ICC-p nunatta karsianit aningaasaliiffigineqarnera Naalakkersuisut suli annikillisaaviginiarpaat. Apeqquserparput nunatta ullumikkut killiffianut tamanna naleqquttuunersoq. Inuiattut inuttullu pisinnaatitaaffivut iliuuseqannginnikkut pigilersimanngilagut. Ilaatigut ICC-p ukiuni qulikkaani suliniuteqarneratigut inissisimaffipput tikipparput, tamannalu annaanaveersaartariaqarparput. Nunatut namminiilivikkartuaartutut ilisimasanik katersorsimasatsinnik atuisinnaaneq qitiuvoq.

 

Ajunnginnerusumik ingerlatsisariaqarpugut

Naalakkersuisooqatigiit siulii Nunatsinni saammaasseqatigiinnissamut suliamik aallartitsipput katillugu 9,6 mio.kr.-nik nalilimmik. Suliaq qanorpiaq imaqarniarnersoq suli erseqqissumik tusagaqarfiginngilarput. Inuit Ataqatigiinnit piumasatta ilaat, tassalu innuttaasut suliamut qanoq peqataatinneqarnissaannik periusissiornissaq aamma suli takusaqarfiginngilarput.

Saammaasseqatigiinnissamut suliap siunissamut tikkuussisuunissaa inassutigaarput. Nunap massuma namminiilivikkiartornissaanut suliassarput imaannaanngitsuuvoq, aningaasaqarnikkullu imminut napatinnissap sulissutiginerata saniatigut tunngaviusumik inatsisissatsinnik suliaqarluta aallartittariaqarpugut. Inatsisartummi tamanna aalajangereeraluarpaat. Naalakkersuisut apererusuppavut suliaq taanna sumut killinnersoq, saammaasseqatigiinnissamullu suliamut arlaatigut ilanngullugu tunngavilersorneqarniarnersoq.

Tunngaviusumik inatsimmik suliaqarnissaq tassarpiaavoq inuiattut inuiaqatigiittullu naleqartitat suut tungavigalugit nunatsinnik ineriartortitsiniarnerluta eqqartuiffissarput aalajangersuiffissarpullu. Suliaq taanna siammasissuusariaqarpoq ammasumillu ingerlanneqartariaqarluni.

Ataatsimut isigalugu aningaasanut inatsissatut siunnersuut saqqummiunneqartoq aningaasaqarnikkut tigussaasumik tamakkiisumillu aaqqiissutaasussanik naammattunik imaqanngilaq. Inuit Ataqatigiinnit sukkut pitsaanerusumik aaqqiisinnaanerput ujartuiffiginissaa peqataaffigissavarput.

Ajunnginnerusumik ingerlatsisariaqarpugut. Ullumikkut inissisimanerput naammaginanngilaq. Ataatsimoorluta pitsanngorsaasariaqarpugut, suleqatigiilluta Nunatta ingerlallualeqqinnissaa suliarisarissavarput.

Aningaasanut inatsisssaq pillugu partiit Naalakkersuisullu isumaqatiginninniaqatiginissaat qilanaaraarput.

Sara Olsvig Inuit Ataqatigiinni siulittaasoq

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Arnat Ulluat 2015: Nunaqarfinni arnat politikkikkut peqataanerat nukittorsartigu.

Arnat angutillu akornanni naligiissitaaneq naleqartitatut Inuit Ataqatigiit partiitut pilersinneqarmalli pingaartinneqarpoq. Sorpassuartigut angusat annertupput, inatsise­qarnikkut siuariarneq immikkut taasariaqarluni.

 

Sulili suliassat angusassallu annertupput, naligiissitaaneq anguneqassappat. Inuit Ataqatigiit Inuit Ataqatigiit nangillutik ilaqutariinnikkut, atoqatigeeriaatsit persut­taa­sarnerillu pillugit ilinniartitaanikkullu naligiissitaanissaq kiisalu politikkikkut aallartitaqartarnerit  immikkut qitiutillugit suliniuteqartuarniarput. Taakku tungaasigut suli equngasoqarmat. Taamaattumillu sumiiffinni ataasiakkaani anguniagalersorneq pisariaqarpoq.

 

Ullumikkut arnat angutillu naligiillutik qinigaatitaaffinnut assigiinngitsunut sassar­nis­saminnut periarfissaqaraluartut, suli qinigaatitat akornanni naligiinnginneq annertoqaaq.

 

Immikkut maluginiarpara kommunalbestyrelsini ilaasortat taamaallaat 29,5%-ii arnaammata. Nunaqarfinni aqutsisut qiviaraanni ilaasortat akornanni arnat taamaallaat 22,8%-iupput.

 

Taamaattumik ukiormanna suliassatsitut isigaarput nunaqarfinni arnanik politikkikkut soqutigisalinni pikkorissaanissaq.

Immikkut Kommuneqarfik Sermersooq suliniuteqarfissaavoq, tassani nunaqarfinni aqutsisuni ilaasortat tamakkerlutik angutaammata. Nunaqarfiit arfineq pingasuupput, nunaqarfinnilu aqutsisooqatigiit sisamaallutik.

Ukiormanna Qeqertarsuatsiaani kiisalu Kulusummi pikkorissartitsinerit sulliviutigisut ingerlatissavagut. Siunertaavoq arnat sakkussaannik tuniorassallugit, oqaluuserisas­sanngortitsinerit, qineqqusaarnerit, ajornartorsiutinut aaqqiissutissanik ujartuineq kiisalu piffinni taakkunani ajornartorsiutaasinnaasut eqqartorneqassapput. Neriuutigaarput taamaaliornikkut arnat amerlanerusut qinersinissanut tullernut sassarumaartut taamatullu qinikkat amerlisinnaajumaartut.

 

Suliamut tunngatillugu oqaatigineqarsinnaavoq Juliane Henningsen Internation Indigenous Women’s Forum-imi peqataasussatut toqqarneqarsimammat. Inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasuni nunarsuarlu tamakkerlugu arnat siuttuusut pikkorissartinneqarnerannut peqataasussatut.

 

Peqataasut FN-ip qitiusumik allattoqarfiani kiisalu Columbia University-mi pikkorissarneqariarlutik Nunap Inoqqaavisa oqaloqatigiittarfiata (UNPFII) ataatsimeersuarnerata 14-issaanni peqataassapput.

 

FIMI tassaavow nunarsuaq tamakkerlugu arnat nukittorsaqatigiiffiat  http://www.fimi-iiwf.org/, suliarineqartarput nunap inoqqaavisa arnartai nukittorsassallugit, inuit pisinnaatitaaffiisa eqqortinneqarnissaannut suliniuteqartut tapersersussallugit kiisalu nunat tamalaat akornanni oqallissaarutinik saqqummiussinissaq pikkorissartuarnissaq siuttussanillu piorsaanissaq.

 

Tassani suliniummi arnat toqqarneqartut 24-upput nunarsuaq tamakkerlugu katitigaallutik, Asia-miit, Afrika-miit Latin Amerika-miit Amerikamiit kiisalu Issittumeersuupput.

Juliane Henningsen
mobil 488148

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Inuussutissarsiutigalugu puisinniarneq atuukkunnaariaannaasoq

EU-mi puisinniarnermut inatsimmut allannguutissamut EU-p siulittaasoqarfianut aalaja­ngiisussatut oqaaseqaateqarnissamut 4. marts 2015 killigititaammat Naalakkersuisut nunanut allanut tunngatillugu politikkitigut pingaarutilimmik iliuuseqarsinnaanerminnut periarfissaq takkuitsoorsimagunarpaat. EU puisinniarnermut inatsimmik kingullermik sukaterim­mat Inuit inatsimmi pineqannginnissaannut tunngasumik ilanngussa­qar­si­map­put, taamaanneranilu nunat qangaaniilli puisinniartarfiusut pisaminnit tunisaqartuarsin­naa­nissaat qulakkeeqataaffigineqarpoq. Maanna EU malittarisassanik sukaterimmat tamanna atorunnaariaannaavoq, taamaallaallu namminerisamik atugassanik puisin­niarsin­naatitaanissaq pineqarluni. – Tamanna inuussutissarsiutigalugu puisinniarnerup akornuserneqaatigisinnaavaa, Naalakkersuisullu arajutsisaqaqqissimagunarput.

EU-p inatsisaali atuutilermat puisinniarneq ulorianartorsiortinneqarsimavoq, suka­teri­nermilu matumani Kalaallit Nunaanni puisinniarnerup inuussutissarsiutigineqarsinnaanera mattulluinnarneqassaaq. Puisinniarnerup inuussutissarsiutitut atuutiinnarsinnaaneranut atukkatigut pitsanngorsaanermi Kalaallit Nunaata politikkikkut sulissutiginnis­siman­ngin­nera paasillugu alianartuuvoq.

Kalaallit Nunaanni puisinniarnerup nungusaataanngitsumik ingerlanneqarnera piniariaa­tsillu naapertuuttuunerat tamanit isumaqatigiissutaavoq, taamaattumillu Naalakkersuisut erseqqarinnerusumik sulissutiginnissimannginnerat puisinniarnerullu inuussutissarsiutitut ulorianartorsiortinneqarneranut politikkikkut suliniarnerusimannginnerat tupigusuu­tigaara. Sukarinerit Kalaallit Nunaanni puisinniartartunut amminillu tunisaqarnikkut ajoqusiinnginnissaannut EU-mi ’torsuusani sunniiniarnerni’ Naalakkersuisut siuttuullutik suliniuteqartuusariaqarput, matumanili kingusinaareersutut isikkoqarput.

Aaja Chemnitz Larsen

Nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliami ilaasortaq

Inuit Ataqatigiit

Mobil 559640

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Danskit naalakkersuisui Naalakkersuisullu nassuiaasariaqarput

Danskit tusagassiorfiata finans.dk-p maanna ersersippaa Pituffik pillugu amerikarmiunit saaffiginnissut danskit Nunanut allanut ministeriannit qisuariarfigineqarsimanngitsoq.

http://finans.dk/finans/erhverv/ECE7478902/Udenrigsministeriet-overhørte-amerikansk-varsel-om-skuffeselskab-i-Thule/

”Danskit naalakkersuisuisa saaffiginnissut oqippallaartumik tigusimappassuk qisuarianngittoorlutillu akuersaarneqarsinnaanngilaq”, Sara Olsvig, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat Inatsisartullu Nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliaanut ilaasortaq oqarpoq.

Nunanut allanut ministeriaqarfiup Naalakkersuisut akuerisaannik EU-llu malittarisassai pillugit paasissutissat qulaajarneqarsimatinnagit 2013-mi decembarimi allagartaliinissamut akisussaaffik amerikarmiunut tunniuppaat. Maanna erserpoq Nunanut allanut ministeriaqarfiup 2014-mi aasakkut USA-mit saaffiginnissummut allagartaliinermut Nunatsinnut pingaaruteqarluinnartumut tunngasumut qisuariaaateqarsimarpasinngittut.

”Inuit Ataqatigiinnit suliap sukumiisumik qulaajarneqarnissaanik piumasaqaaterput attapparput, tamannalu Nuummi Københavnimilu pisariaqarpoq. Namminersorlutik oqartussani Nunanullu allanut ministeriaqarfimmi kukkussutaasarsimasut maanna arlaqarpasilerput. Tamanna naammaginanngilluinnarpoq nunattalu karsianut akisuvallaarujussuarsimalluni”, Aaja Chemnitz Larsen, Inuit Ataqatigiit Nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiitialiamut ilaasortaatitaasa aappaat oqarpoq.

Nutaarsiassaq Kalaallit Nunaata Danmarkillu illuatungaatigullugu amerikarmiut akornanni kiffartuussinissamut isumaqatigiissut pineqartup politikkikkut eqqartuiffigineqaleruttorfiata nalaani saqqummerpoq.

”Kiisa suliaq una kanngunartutut taaqqajaalerpara. Maannamut takusavut Naalagaaffeqatigiinnit suliap sungiussisimarpalaanngitsumik suliarineqarsimaneranik takutitsipput, tamannalu akuersaarsinnaanngilarput. Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisui erseqqissumik nassuiaasariaqarput. Pisoq Nunatsinnut suliffissanik annaasaqassautaavoq”, Sara Olsvig oqarpoq.

Inuit Ataqatigiit Folketingimut ilaasortaatitaat Johan Lund Olsen danskit partiivi arlaqartut peqatigalugit danskit Ministeriunerat Nunanullu allanut ministeriat Folketingimi isumasiussallugit qaaqqoreerpai.

“Paasissutissat nutaat uppernarsivaat suliap danskit Naalakkersuisuinit suliarineqarnera qanoq kipiluttunartigisimanersoq. Danskit Ministeriunerat Nunanullu allanut ministeriat Folketingimut ingammillu Nunatsinnut piaartumik nassuiaasariaqarput”, Inuit Ataqatigiit Folketingimut ilaasortaatitaat oqarpoq.

Isumasiuinissaq suli ullulerneqanngilaq, Ministeriunerullu maannamut suliamut akulerukkumasimanngittup peqataanissani suli nalunaarutiginngilaa.

Sara Olsvig, Aaja Chemnitz Larsen, Johan Lund Olsen

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Isornartumik ingerlatsineq

Maannakkut Naalakkersuisut siulittaasuata nassuiarsimalerpaa nunatsinni atorfilittat qullersaata Naalakkersuisut siulittaasoqarfiani pisortap qinikkamut oqaatsiminik tunuartitseqqusinera.

Naalakkersuisup siulittaasuata nassuiaanerata pisoq pitsaanerulersinngikkaa Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut. Akerlianilli. Naalakkersuisunit qinikkat sumi qinigaaga­luar­tunilluunniit piumasaqarsinnaanngillat, apeqqutaatinnagu partiimit suminngaaneer­suugaluarpata imaluunniit sumi qinigaagaluarpata.

Soorunami Kim Kielsen-ip Siumumi siulittaasutut Nick Nielsen-i oqaaseqaatiminik tunuartitseqqullugu piumaffigisinnaavaa toqqammavissaqarluaruni. Kisianni Kim Kielsen-i Naalakkersuisuni siulittaasutut qinigaq naalakkersinnaanngilaa, ingammik Namminer­sorlutik Oqartussat atorfilittaat aqqutigalugu. Atorfiit assigiinngitsut akulerusuullugit paatsiveerunnerujussuuvoq.

Naalakkersuisuni siulittaasup ataqqinasutsini atorlugu suut tamaasa saqqum­miut­taria­qarpai iliuusinilu toqqortorniarsaralugit. Naalakkersuisut siulittaasuat qinnuigissavarput, eqqaamaqqullugu Naalakkersuisuni siulittaasutut qinikkanut naalagaanngimmat, taamaallaat Naalakkersuisunut naalagaammat. Partiimini siulittaasutut sulerineri akuleruf­figissanngilarput, kisiannili Naalakkersuisut siulittaasuattut atorfilittani piuma­saqar­figisinnaanngilai partiimi iluani suliaqaqqullugit. Taamaattuminguna partiit ataasiakkaat tamarmik allattoqarfeqartut.

Ajoraluartumik pissutsit takutippaat Naalakkersuisut siulittaasuata isornaatsumik ingerlatsiniarluni neriorsuutini piviusunngortinniarlugu ajornartikkaa. Inuit Ataqatigiit suli attapparput, tamanna periuseq kukkunerusoq, piaarnerpaamillu unitsinneqartariaqarpoq utoqqatsissutigineqarlunilu.

Agathe Fontain

Gruppe-mi siulittasoq

Mobil 484531

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

2015-imi upernaakkut ataatsimiinnissaq

IA_gruppeInatsisartut 2015-imi upernaakkut ataatsimiinnissaannut Inuit Ataqatigiit piareeqqavoq. Siunnersuutit oqallisissiallu 35-it tunniussimavagut. Taakku immikkoortut 35-iusut inuiaqatigiinni pingaaruteqartunut assigiinngitsorpassuarnut sammipput.

Ilaatigut inuit pisinnaatitaaffii, peqatigiiffiit kattuffiillu naalakkersuinermik ingerlatsisunut aalajangersimasunut pituttortuungitsut (NGO-t) inuiaqatigiinnut pingaaruteqassusaat, tamanut iluaqutaasumik pisuussutinik tamatsinnit pigineqartunit aqutsinissaq, ikiaroor­nartunik akiuiniarneq kiisalu napparsimasut nunatta avataani katsorsartariaqarnerminni pisinnaatitaaffiisa pitsanngorsarnissaat Inuit Ataqatigiinni oqallisigerusuppavut.

Oqaluuserisassatut saqqummiussagut arlaqartut isumarput naapertorlugu Naalak­kersuisut partiinik allanik innuttaasunillu peqateqarlutik eqqartuinissanik aallarniillutik iliuuseqartariaqaraluarput. Ilaatigut eqqarsaatigaagut kommunit akornanni naligiis­saari­nermut aalajangiinerni tunngavigititat, aatsitassat tungaasigut periusissanik qinersinissat, inuussutissarsiorneq ataatsimut isigalugu ineriartortitsineq kiisalu apeqqutit Pituffimmut tunngasut.

Inatsisartut upernaaru ataatsimiinnissaannut Inuit Ataqatigiinni qilanaarpugut, taamatullu partiit allat naapinnissaat, suleqatigiinnikkullu inuiaqatigiit kalaallit ilorraap tungaanut ingerlanissaannut aqqutissiuussineq nutaaq peqatigiilluta nassaariniassallugu. Partiit tamarmik assigiinngitsuupput, anguniagarli ataasiusariaqarpoq: sapinngisamik amerlanernit tapersorneqartunik inerniliinissat qitiutinnissaat. Taamaammallu uagut Inuit Ataqatigiinni ammasumik oqallittarnissanut naapeqatigiittarnissanullu piareersi­mas­saagut.

Siunnersuutigisavut pillugit annertunerusumik tusagaqarussuttut – tusagassiortut, innuttaasut, NGO-t partiillu allat – tikilluaqqussavagut, taamatullu siunnersuutigisavut qanoq isumaqarfigineqarnersut tusarussaqaarput. Oqallinneq oqaloqatigiinnerlu tassaapput naalakkersuinikkut sulinerup anersaava.

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ilaasortaatitai sinnerlugit

Agathe Fontain, gruppemi siulittassoq

Mobil 484531

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Future Greenlandimut peqataajumajunnaarneq pimoorussinnginnerullunilu naapertuutinngilaq

Sara Olsvig

AG-mi kingullermi Naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiortut ataatsimeer­suarnissaasa annersaanni, Future Greenlandimi, majimi pisussami peqataatitsiu­majun­naar­simasut atuarneqarsinnaavoq. Tunngavilersuutigineqarpoq oqalugiartussat ilaat, Michael Binzer, akueriumanagu taamatut aalajangertoqarsimasoq. Naalakkersuisut inuk eqqunngitsuliorsimasoq inimeeqatigerusunnagu nassuiaapput.

Inuit Ataqatigiinniit Binzerip CV-imini eqqunngitsuliorsimanera soorunami aamma akuerin­ngilluinnarparput. Taamaasiorneq annertuumik sianiilliorneruvoq, malitsigalugulu Binzerip tatigisaajunnaaneranik kinguneqarnera paasilluarsinnaavarput. Kisiannili Naalakkersuisut Future Greenlandimi peqataajumajunnaarnerat aamma isumaqatigin­ngilarput.

Ataatsimeersuarfik Future Greenland inuppassuarnit, nunatsinniit nunaniillu allaniit inuussutissarsiortunit peqataaffigineqartarluni annertusiartuinnarsimavoq. Tassaniluuna Kalaallit Nunaat inuussutissarsiornikkut soqutigisaqarnerminik takutitsisussaasoq – tamannami partiit tamakkerlutik eqqartugaraat. Aningaasaqarnikkut siuariarnissaq angussagutsigu inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinerup politikkikkut samminissaa pinngitsoorsinnaanngilarput. Inuussutissarsiornikkullu ingerlassaqartut aningaasa­lii­sussallu qanimut naapissallugit periarfissanillu eqqartueqatigissallugit uagut kissaa­tigaarput.

Erseqqilluinnartumik oqaatigissavara: Inuit Ataqatigiinnit isumaqanngilagut uagut politikeritut kikkut oqalugiassanersut aalajangissagipput. Ataatsimeersuarnermik aaqqissuisuusut suliassamut naliliisinnaanerat tatigilluinnarparput. Qularutiginngilarput ataatsimeersuarneq nunatsinniit avataaniillu immersorluarneqarumaartoq, tamannalu Michael Binzeri oqalugiassagaluarpat oqalugianngikkaluarpalluunniit apeqqutaatinnagu piumaartoq.

Akerlianik Naalakkersuisut peqataassanatik aalajangernerat eqqarsarnartoqartipparput. Siullertut oqalugiartussamik iluarinninnginneq pissutigalugu Naalakkersuisut kattuffiup programmiliorsimaneranik allannguisitsiniassappata tamanna pissusissami­soor­sorin­ngi­larput. Aappaattut Naalakkersuisut Future Greenlandimi peqataasitsiumajunnaarnerat inuussutissarsiutitigut ineriartortitsinissamik kissaateqarnerup uppernassusianik akornu­siivoq. Pisussanik inuussutissarsiornikkullu siuarsaanermi iliuusissanik immikkoortitsineq peqataajumajunnaarnerlu inuussutissarsiornikkut nutaaliorfiusariaqartumi pisariqarti­tatsinnillu ineriartortitsinissamut periusissatsinnut ilaalersimanerluni?

Inuit Ataqatigiinniit Naalakkersuisut ataatsimeersuarnermut peqataanissaannik kajumis­saarumavagut. Pisut piffianni Kalaallit Nunaata peqataasarnissaa pisariaqarpoq.

Ataguli inuussutissarsiutitigut ineriartortitsinissap oqallisigineqarnissaa qanorlu pitsaa­nerpaamik sinaakkuserneqarnissaata oqallisiginissaa ataatsimoorutigeriartigu. Inuit ataasiakkaat oqalugiartussat piinnarlugit taamatut unittassagutta Kalaallit Nunaannut naleqqutinngilaq.

 

Sara Olsvig Siulittaasoq Inuit Ataqatigiit Mobil 526858

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Demokraatit sammisassaarukkamik?

Randi Vestergaard Evaldsen-ip Demokraatineersup assut aalassassimaarutigivaa nammineq taasamisut ”Inuit Ataqatigiit KNR-imut isumaqatigiissuteqarneq pillugu peqqusersunerat”. Sullissinissamik isumaqatigiissuteqannginneq pillugu Mimi Karlsen-ip apeqquteqarnera assorsuaq tupigilluinnarpaa. Tupigusulluinnarporlu Mimi Karlsen-i nammineq akisussaaffigimmagu 2013-ip aallartilaarnerat tikillugu Naalakkersuisuni ilaasortatut inissisimanermini – taamaattumillu akisussaaqataalluni sullissinermik isumaqatigiissut kinguaattoorneranut.

Soorunami inissaminiinngilaq Mimi Karlsen-ip nalaani sullissinermik isumaqatigiissut kinguaattoorsimammat. Sullissinermut isumaqatigiissut atuutilersimasussaagaluarpoq 1. januar 2013. Tamannalu sioqqullugu qaammaterpaaluit piareersarnermut atorneqarsimasussaagaluarlutik. Kukkunerulli ataatsip kukkuneq alla iluarsinavianngilaa. Inatsisartunut qinersinissaq suaarutigineqarpoq 31. januar 2013 – taamaattumillu maannakkut Mimi Karlsen-i ukiut marluk akisussaasuusimanngilaq  – sulilu KNR-imut sullissinissamik isumaqatigiissuteqartoqarani.

Demokraatit isumaqarnerpat Mimi Karlsen-i naalakkersuisuusimammat taava qaqugorsuarmut KNR-ip sullissinissamik isumaqatigiissuteqannginnera pillugu uparuaa­sin­naanngitsoq?

Soorunami Mimi Karlsen-ip ilisimaarilluinnarpaa akisussaaqataanini Naalakkersuisunut §37 atorlugu apeqquteqarami, Naalakkersuisunummi ilaasortaasimanera isertugaanngilluinnarpoq. Mimi Karlsen-ili unneqqarissumik pisoq nammineq qaqippaa, kukkunerlu nipaasaarunniarsarinagu paasineqaqinammat. Naamik, peqquser­su­nerunngilaq. Mimi Karlsen-illu apeqquteqarnera inatsisartuni ilaasortap iliuusissaannut naapertuulluinnarpoq, ilaasortatullu sulianik pimoorussinissaq piumasaqaataaammat.

Tupaallaatigiserujussuuara Mimi Karlsen-ip apeqquteqarnera Demokraatiniit imatut paasineqarmat, Inuit Ataqatigiit ”naapinneqarsinnaanngitsutut suleqatigiikkusus­suse­qanngitsutullu illuatungiliuttuunerarlugit”.

Demokraatit Inuit Ataqatigiinnut Mimi Karlsenimullu appisaluussinerminni arlaleriarlugu Mimi-p uparuaanera isumaqatiginerarpaat. Taamaattumik naatsersuutigaara Inuit Ataqatigiit Demokraatillu KNR-ip sullissinermut isumaqatigiissutaa pillugu assigiimmik isumaqartut. Taamatuttaaq Inuit Ataqatigiit isummersuutaat kiisalu naalakker­sui­sunngorlaap Nivi Olsen-ip saqqummiutai akerleriinngillat. Uaguunngilaq inunnut toqqaannartumik saassussisut uani pisumi, imaluunniit akerleriittoqarneranik pisoqarneraaneq, uffalu soqanngitsorlu.

Demokraatit imatut siunnersorusuppakka: Mianersuutigisiuk akerleriissutissaqanngitsoq akerleriisitsiniarneq. Periarfissarpassuaqarpoq Inuit Ataqatigiit kiisalu Demokraatit/ naalakkersuisooqatigiit akerleriinnerannik takussutissanik qalluinissaq, taamaattumillu isumaqatigiissutiginngisagut peqquteqarniarlik assigiinngitsunik anguniagaqaratta imaluunniit assigiinngitsunik paasinnittaaseqarnerput pissutaammat.

Maannakkut allarpassuarnik sammisassarpassuaqaraluaqaagut akerleriissutigi­niar­sari­neqartut imaqanngitsut akerleriinniaannarneq pillugu.

Allattoq: Naaja H. Nathanielsen, Inuit Ataqatigiit-ni politikkikkut oqaaseqartartoq

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Una pisoq partiilersornermiit angineruvoq

Inuit Ataqatigiit sakkortuumik kaammattuutigissavaat  Nuna Minerals pillugu Naalakkersuisut inatsisartuni partiit ataatsimiititaliallu akornanni suleqatigiinneq annerusoq ingerlanneqalissasoq. Oqallinnermi pinaveersaartariaqarparput inuit akornanni pissutsit imaluunniit partiilersornikkut isumaqatigiinnginneq pissutigalugit ajortumik ingerlalernissaq. Tamanna pisariaqartinngilarput.

 

Inuit Ataqatigiit-niit oqaatigeqqissavarput uani pisumi Naalakkersuisut Inatsisartullu akornanni alloraassaaqatigiinnisssaq pingaartittorujussuugatsigu.  Qularutigineqassanngilaq uani pisut nunatsinni nunanilu allani aningaasaliisartut marseqqissaarmata qanoq politikkikkut oqariartuuteqartoqassanersoq. Taamaattumik pingaaruteqartorujussuuvoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq piaartumik pisut pillugit ilisimatinneqarnissaa; Nuna Minerals sapaatip akunnera kingullermi ataatsimeersuarnerata kingorna Naalakkersuisut qanoq pilersaaruteqarnersut qanorlu Inatsisartuniit tapersersorneqarnissamik ujartuinersut. Taamaattumik nuannaarutigaarput Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisut siulittaasuat aggersarsimammassuk Nuna Minerals pillugu paasissutissiiniassammat.

 

Qilanaarivarput Naalakkersuisut peqatigalugit Nuna Minerals-imut tunngatillugu periarfissat suuneri kiisalu unammilligassat pillugit oqaloqatigiinnissaq.  Peqatigitillugulu aamma pingaaruteqartorujussuuvoq nunatta aatsitassat pillugit ataatsimoorussamik politikkeqarnissaq. Tamatta kissaatigaarput aatsitassanut politikkitta tamanit paasineqarsinnaanissaa ersarissunillu sinaakkusersorneqarnissaa.  Oqaloqatigiinnerit nassuernerillu aqqutigalugit qujlarinngilarput tamanna tunngavilerluarneqarnissaa.

 

Eqqissiimisoqariarpat pissusissamisuussaaq Nuna Minerals pillugu qanoq pisoqarsimaneranik nassuiaasiortoqarnissaa. Una pisoq ilikkarfigisinnaasariaqarparput, taamaalilluta periusissiassagut qanoq pitsanngorsarsinnaanngorlugit ilisimaniassagatsigu. Taamaattumik nassuiaammi ilanngunneqartariaqarput Nuna Minerals-ip pissusilersorsimanera kiisalu politikkikkut pisut qanoq Nuna Minerals-imut sunniuteqarsimanera.

 

Naaja H. Nathanielsen

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit politikkikkut oqaaseqartartoq

Mobil 548981

 

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Aamma taamak ajortiginngilaq

Ippassaq KNR-ikkut Sermitsiaq.ag-kkullu naalakkersuisooqatigiit illuatungiliuttullu suleqatigiinniarnikkut ajornartorsiuteqarnerannik nutaarsiassaat saqqummiunneqarput. Qulequttat uissuummertitsisinnaasut imatut qulequtserneqarsimapput “Naalakkersuisut IA-lu attaveqatigiinniarnikkut ajornartorsiuteqartut”, kiisalu IA aamma Siumut aaqqiagiinngissuteqartut”. Nutaarsiassaq aviisimi ullormut saqqummersartumi Informationimi aallaaserisanit marluusunit aallaaveqarpoq, tassanilu Kim Kielsen, Andreas Uldum aamma Sara Olsvig apersorneqarsimapput.

 

Kielsen aamma Uldum allaaserisami siullermi  naalakkersuisooqatigiit illuatungiliuttunik suleqatiserinnereersimasut oqaaseqarput. Tamanna IA’p politikkiata naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutaanni tapunneqarsimaneratigut pisimasoq isumaqarput. IA-kkormiut  naalakkersuisooqatigiit anguniagaasa ilaanni isumaqataannginnerat pillugu Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaaseqarnermini iluaaginninnini ersersippaa – taannami isumaqarpoq IA-p politikkia naalakkersuisooqatigiinni tunngavigineqarsimasoq.

 

IA-p naalakkersuisooqatigiinnermut isumaqatigiissutiginngilaa

Inuit Ataqatigiinniit naalakkersuisooqatigiinnut akuunnginnatta taamaattumillu naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutaannut akuunnginnatta erseqqissarusupparput. Taamaattumillu naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutaanni pingaarnersiuilluni tulleriiaarisimaneq uagutsinneersuunngitsoq oqaatigissavarput.

 

Naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutaanniittut ilarpassuisa akerlerinissaannut pissutissaqanngilagut, taamaattorli suliassanik pingaarnersiuilluni tulleriiaarineq amigaataavoq, aningaasaliinertaqanngilarlu. Inuit Ataqatigiinniit naalakkersuisooqatigiinnermut isumaqatigiissusioqataasimasuugutta suliassat ilaasa piviusunngortinneqarnissamik naatsorsuutigineqarsinnaanerinut erseqqissaateqarsimassagaluarpugut, taamatullu suliassat sorliit “siunissami arlaanni”piviusunngortissallugit isumassarsiatsialattut inissinneqarnissaannut. Taamaattumik naalakkersuisooqatigiit naatsorsuutigisariaqarpaat isumaqatigiissummi ersernerluttoqartillugu imaluunniit piviusorsiunngitsoosorisatsinnik pisoqartillugu isornartorsiuisarumaartugut. Aammalu milliardit affaannut neriorsuutit aningaasartaqanngitsut IA-p politikkiannut naapertuutinngillat – qanorluunniit iluarinartigigaluarpata.

 

Aaqqiagiinnginneq taamatut ajortiginngilaq

Taamaattorli naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutaannut tunngatillugu assigiinngitsunik isumaqarnitsinniit, Siumup IA-llu aaqqiagiinnginnerannik taassallugu ingasattajaarneruvoq. Naalakkersuisut maannamut qaammataannarmi atuutereerput. Inatsisartunilu ataatsimiititaliat amerlanerit sulinerminni suli aallartilluanngillat. Taamaattumik suleqatigiinnerup isasooqqaneranik naliliissalluni piaarpallaarujussuarpoq. Inuit Ataqatigiinniit naalakkersuisooqatigiit illuatungiliuttullu nalinginnaasumik suleqatigiinnissarput naatsorsuutigaarput. Tassa imaappoq ulluinnarni suleqatigiilluartoqassasoq, pisanili ataasiakkaani illuatungeriittarumaartugut. Tassani politikkikkut assigiinngissutsigut patsisaanerusarput – tamannalumi naatsorsuutigineqarsinnaavoq. Inuit Ataqatigiit Siumullu assigiinngilagut, soorlu aamma Demokratit, Siumut aamma Atassut partiiusut assigiinngitsut pingasut. Isummatigut assigiinngissitaarneq politikkimi sulinerup ilagivaa.

 

Piffissat issangiarfiusut

Inuit Ataqatigiinniilli kissaatigisarput tassaavoq susassaqarfinni annertuuni naalakkersuisooqatigiit illuatungiliuttunut isumaqatigiinniartarsinnaanissaat – siunnersuutit Inatsisartunut apuutsinnagit. Soorlu aalisarnerup, sanaartornerup angallassinikkullu pisani naalakkersuisooqatigiit politikkiminnik uatsinnut apuussisarnissaat pissutissaqarluartoq isumaqarpugut. Naalakkersuisooqatigiillu oqaloqateqarnissamut qaaqqusinissaminnut pissaanermik tigumminnittuupput. Illuatungiliuttuniit ammanerput qaaqquneqaruttalu akuersaarumaarnerput oqaatigeqqiinnassavarput. Taamaattorli Naalakkersuisut eqqarsaatiminnik avitseqatiginnissinnaanissaannik matuminnillu ammaassinissaannik pinngitsaalisinnaanngilagut. Matukkut kasuttorsinnaavugut kaagimillu illussatsinnik nassarsinnaalluta.

Naaja

 

 

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Nittarsaateqqitaq: Inuit Ataqatigiit Kattuffiat allattaanissarsiorpoq

Nittarsaateqqitaq: Inuit Ataqatigiit Kattuffiat allattaanissarsiorpoq

Aqutsinermik, inuiaqatigiit ineriartornerannik soqutigisaqarpit aamma ulapaarneq nuannaraajuk? Taava immaqa illit tassaavutit ujagarput.

Allattaanerup pingaarnertut – Inuit Ataqatigiit Kattuffiata siulittaasuanik suleqateqarluni – Inuit Ataqatigiit naalakkersuinikkut sulinerani ineriartortitsineq timitalersuinerlu, isummersornikkut aaqqissuussaanikkullu suliarissavai. Naalakkersuinikkut pissutsinik aaqqissuussanikkullu ineriartortitsinermik soqutigisaqarluaruit taava manna ilinnut suliffissatsialaassaaq.

Immaqa illit ujarpatsigit?

Allattaanerup sulinermini allaffeqarfiup ingerlalluarnissaa, naammassisaqarfiusumik eqeersimaartumillu suleriaaseqarnissaa pingaarnertut akisussaaffigissavaa. Allattoqarfiup partiip ilaasortai immikkoortortaqarfiilu kiffartuutarai aammalu kommunalbestyrelsini Nunaqarfinnilu Aqutsisuni qinigaatitai siunnersortussaavai partiimi siulersuisuunerit ulluinnarnilu aqutsisut sulinerannut tunngasutigut kiisalu Inatsisartunut ilaasortat kiffartuunneqassapput, partiip malittarisassai, naalakkersuinikkut anguniagai suleriaasiilu naapertorlugit.

Allaffeqarfimmi pisortaq tassaavoq partiimi allattaanerusoq taassumalu Inuit Ataqatigiit allattoqarfianni sulineq pisortaaffigissavaa, massakkut allattaanerup saniatigut siunnersortimik, allaffimmiumik ilinniartumillu ikiortaasumik sulisoqartoq. Pisortap allaffimmi sulineq aqullugulu suliassanik agguaassisassaaq, taassumalu suliassat assigiinngiiaartorpassuit partiip naalakkersuinikkut aqutsisui peqatigilluarlugit isumannaatsumik naammassineqartarnissaat isumagisussaavaa. Partiip aqutsisui tassaapput siulersuisuunerni ulluinnarni aqutsisut aamma Inatsisartuni ilaasortaatitat siulersuisui.

 

Allattoqarfimmi pisortap isumagisassaasa pingaarnerit ilagaat partiip isummersornerata ersialaartinnissaa tusagassiorfitsigut, partiip nittartagaatigut attaveqatigiiffiuisullu allat aqqutigalugit

Kiisalu siulittaasup, Inatsisartuni ilaasortat siulersuisuunerillu attaveqarluarnissaat qulakkiissavai.

Immikkoortortaqarfiit attavigilluarnerisigut taamaaliornikkullu immikkoortortaqarfinnik nukittorsaanissaq pingaaruteqarluinnartutut isigineqarpoq.

Qinnuteqartunut piumasaqaatit

Suleqatissarput ataani taaneqartunik arlalinnik piginnaanilik ujartorparput:

  • Inuiaqatigiilerinermik, inatsisilerinermik assigusumilluunniit akunnattumik qaffasissumilluunniit ilinniarsimasuunissat kissaatigaarput
  • Suliffeqarfimmi naalakkersuinikkut aqunneqartumi imlt/aamma allattoqarfimmi sulinermik misilittagaqarnissat kissaatigaarput
  • Aqutsinermik misilittagaqarnissat kissaatigaarput
  • Inuk nammineersinnaassuseqartoq, suliassanik allarnisaasinnaasoq suleqatigiuminartorlu kiisalu suliffiup nuannersumik ingerlanneqarnissaanik pingaartitsisoq ujartorparput
  • Inuk suliassanik arlalinnik ataatsikkut sammisaqarsinnaasoq, puullaaqiffiusumilu eqqissisimasumik tamakkiisumillu isiginnissinnaasoq ujartorparput
  • Inummik nutaarsiassanut pingaarutilinnut ilisimasassanullu malinnaasoq, tamakkuninngalu partiip sulineranut tunuliaqutsiillunilu iluaqutissanngortitsisinnaasoq ujartorparput
  • Kissaatigaarput qinnuteqartoq kalallisut, danskisut, tuluttullu oqalussinnaallunilu allassinnaassasoq.

Qinnuteqartup inuttut piginnaaneri suliamullu atuumassutilimmik piginnaaneqarnera atorfinititsiniarnermi ataatsimut isigineqassapput, kajumissaarutigaarpullu soqutiginnissinnaasut kikkulluunniit suiaassuseq, ukiut, ilinniakkat, sumiuuneq, innarluuteqarneq allalluunniit apeqqutaatinnagit qinnuteqassasut.

Suut neqeroorutigisinnaavagut?

Akissarsiat sulinermilu atugassarititaasut qinnuteqartup pisinnaasai aallaavigalugit isumaqatigiinniutigineqassapput. Nuummut nuunnermi pequtit assartorneqarnissaat malittarisassat atuuttut naapertorlugit pissaaq. Najugaqarfissaq taassumalu akilersorneqarnissaa malittarisassat atuuttut naapertorlugit neqeroorutigineqarsinnaavoq.  

Atorfik pillugu annertunerusunik paasisaqarusukkuit uunga saaffiginnigit:

Juliane Henningsen

Email: jhen@ina.gl
imal.:
Oqar: 323702 + Mobil: 488148

 

Nassiussivissaq:

Qinnuteqaammut soraarummeersimanermi allagartat, suliffigisimasamit oqaaseqaatit kiisalu CV ilanngunneqassapput, uungalu 15. februar 2015 sioqqullugu nassiunneqassallutik:

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat
Postboks 321
3900 Nuuk

Imaluunniit qarasaasiakkut: e-mail: ia@greennet.gl

Tusarfiginissat qilanaaraarput.

 

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Naalakkersuisut kiffartuussinissamik isumaqatigiissut annaavaat

Naalakkersuisut kiffartuussinissamik isumaqatigiissut annaavaat

Nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliami Naalakkersuisut Pituffik pillugu isumasioqatigereerlugit Inuit Ataqatigiit naliliinerat naapertorlugu Naalakkersuisut politikkikkut pisoq suusupagivallaarsimavaat. Taamatut suusupaginnitsigisimaneq assut eqqarsarnarpoq, ingammik nunatta aningaasaqarneranut suliaq taamak pingaaruteqartigisoq. Naalakkersuisullu siuliisa nunanut allanut tunngassuteqartunut piffissangaatsiarsuarmik atuisarnerat eqqarsaatigalugu.

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit piumasaraarput arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsunit 2013-ip qiteqqunneraniilli Naalakkersuisut qanoq akuusimatiginerat suliallu qanoq ingerlasimanera misissorneqartariaqartoq.

Misissuinerup siunertarissavaa politikkikkut qanoq qaffasitsigisukkut Naalakkersuisut pisoq qanoq malinnaaffigitigisimaneraat qanorlu isumagineqarsimanersoq. Ilanngullugu qulaajartikkusupparput piffissaagallartillugu Inatsiartut ilisimatinneqartarsimanersut, ingammik kingunissai pillugit. Ilisimavarput pisup ilarujussua qineqqusaarnerup nalaani pisimasoq, taamaakkaluartorli politikkikkut pingaarutillit pillugit attaveqatigiinneq unittariaqanngilaq. Taamanimi Naalakkersuisuugallartut partiillu akornanni pisorpassuarnik eqqartueqatigiittarsimapput – sooq una pisoq ilaasimanngila?

Taarsiiffigitinneqarnissamik imaluunniit atuinermut akiliisitsisalernissamut piumasarneq Inuit Ataqatigiit tapersersorusungaarparput, paaseqqaartariaqarparpulli suliap ingerlanerani Naalakkersuisut akisussaaffimminnik tamakkiisumik naammassinnissimanersut. Tamatuma qulaajarneqarnissaa amigaatigaarput.

Novemberimi decemberimilu saqqummerpoq qallunaat naalakkersuisui isumaqartut pisoq aallartimmalli nunatsinni Naalakkersuisut qanittumik attaveqarfigiuarsimallugit. Taamaakkaluartorli Vittus Qujaukitsoq Nuuk TV-imi 27. november Sara Olsvig-ilu oqallitsinneqarneranni Nunatta Danmarkillu akornanni attaveqatigiittarsimaneq ilisimasaqarfiginagu.

Ilimananngilluinnartutut isikkoqarpoq taamani aningaasaqarnermut naalakkersuisoq taamanikkut ilisimasaqarsimannginnissaa. Taassumami Naalakkersuisup Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamut pisoq pillugu ilisimatitsissuteqarpoq, taamaattumillu arlaatigut ilisimatinneqartarsimassalluni.

Isumaqarpugut uani pisumi suut tamarmik qulaajarneqartariaqartut. Tikkuartuiniarnermik siunertaqassanngilaq, kisianni aaqqissuussaanitta qaqugukkulluunniit tamatigullu nunatta soqutigisai aallunneqartuaannartussanngorlugit ilusilersorsimanissaa qulakkeerniarlugu – apeqqutaatinnagu kikkut naalakkersuisutut inissisimanersut kiisalu qineqqusaartoqarnersoq.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Pituffik – tamanit susassaqarfigineqarpoq

Pituffik – tamanit susassaqarfigineqarpoq

Taamatut aamma pisoqaqqippoq – Naalakkersuisut siulittaasuat Danmarkiliarpoq pingaarutilimmillu oqariartuuteqarluni Kalaallit inuiaat inatsisartulluunniit ilisimateqqaarnagit. Taama iliorneq maannamut ileqqunngorsimavoq – ileqqoq Inuit Ataqatigiit isumaat malillugu taamaatittariaqartoq.

Novemberimiilli Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisut arlaleriarlutik iliuutsillu assigiinngitsut atorlugit Pituffik pillugu oqaloqatiginiarsarigaluarpaat qisuariartinniarlugit.

Ukioq mannamiit Greenland Contractors-ip sullissinermut isumaqatigiissutaata annaanera inuiaqatigiinnut sunniuteqassaaq. Nunatta karsia kisimi eqqorneqassanngilaq, aammali kommunit. Suliffeqarfippaaluillu sullissisut eqqorneqariaannaapput, soorluttaaq aamma ilinniarfinnik annaasaqarsinnaasugut. Allatut oqaatigalugu tamatsinnut eqquissaaq tamattalu susassaqarfigalugu.

November

Qineqqusaarnerup nalaani periarfissaqarsimanngilagut tamanna pillugu §37-inik apeqquteqarnissatsinnut. Taamaallaallu periarfissarisimallugu inuiaqatigiinni oqallinneranni qaqissallugu – kisianni Naalakkersuisuninngaaniit qisuariartoqanngilaq. Kisiannimi.

26. november Nuuk TV-ikkut oqallinnermi Sara Olsvig Vittus Qujaukitsoq-lu akornanni – qinersinissamut aqaguttoq – saqqummerpoq Vittup pisoq ilisimasaqarfiginngikkaa, taannalu isumaqartoq ilisimatinneqarsimanani.

December

Naalakkersuisut nutaat atuutilersullu Sara Olsvig §37 atorlugu tamanna pillugu apeqquteqarpoq. Tamanna pivoq 19. December 2014. Apeqqutillu maannamut Naalakkersuisuniit akissallugit piffissaqarfigineqarsimanngillat.

Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliakkut Inuit Ataqatigiit qaqinniaraluarpaat, iluatitsinatilli. Tassani pisoq matoqqasumik suliarineqarsimasinnaagaluarpoq. Amerlanerussuteqartulli Naalakkersuisut isumasioqatiginiarlugit aggersarusussimanngilaat. Tamannalu eqqarsariallannarpoq, Ataatsimiititaliarmi sapaatip akunnerata tulliani Danmarkiliarniarpoq Folketingimi pisoq sammineqalerpat malinnaaffigiartorniaramikku. Ataatsimiititaliami siulittaasoq Justus Hansen-ili oqariartuuteqarpoq Naalakkersuisut ”eqqissisimatinniarlugit” pisup suliarinissaanut. Maluginiagassaavoq kalaallit inatsisartuisa qallunaanit folketingimi ilaasortanit Kalaallit Nunaat pillugu ilisimasakinnerunissartik naammagittaannarlutik atormassuk. Taavalu Danmarkiliarusunnerullutik pisoq paasisaqarfiginiarlugu, Naalakkersuisut siulittaasuat paasiniaaffiginagu.

Januar

Kisianni qularutissaanngilaq Naalakkersuisut siulittaasuat ulapittorujussuummat. Soorlu ippassaq Statsministeri ataatsimeeqatigaa, kingornalu tusagassiortunik katersortitsillutik.

Tusagassiortunik katersortitsinermi Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaatigaa Kalaallit Nunatta Danmarki peqatigalugu USA-mut piumasariniarlugu Thule Air Base atorneranut akiliisitsisalernissaq anguniarlugu. Naalakkersuisut Siulittaasuata aammattaaq oqaatigaa USA-p Pituffiup ingerlatsinermut, aserfallatsaaliuinermut kiffartuussinissamullu kiffartuussisussarsiornermut isumaqatigiissut unioqqutissimagaa

Inuit Ataqatigiit assut ajuusaarnartutut isigaat Naalakkersuisut Danmarkiliannginnerminni innuttaasut inatsisartulluunniit kiffartuussisussarsiuussineq pillugu isumartik paasissutissiissutigisallugu pisariaqartutut isigisimanngimmassuk. Taamallu pisoq tamanit annertoorujussuarmik eqqumaffigineqartigisoq soqutigineqartigisorlu. Ammasumik ingerlatsineq kiisalu suleqatigiinnissamik Naalakkersuisut siunnerfeqarnerat ujartorparput. Inatsisartut suliassaminnik akisussaaffimminnillu pimoorussisut ujartorpagut, minnerunngitsumillu iliuuseqarsinnaasut. Aamma amerlanerussuteqartut naalakkersuisut iliuusaannut isorinnillutik inissisimagaluarpataluunniit.

Attaveqarfissat

Inuit Ataqatigiinni siulittaasoq, Sara Olsvig, oqarasuaat 52 68 58

Politikkikkut oqaaseqartartoq, Naaja H. Nathanielsen, oqarasuaat 54 89 81

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Naalakkersuisut ukiortaami oqalugiaataannut qisuariaat: Naligiinnginneq nangiinnassaaq

Siullermik Inuit Ataqatigiit-niit Innuttaasut tamaasa Naalakkersuisullu ukiortaami pilluaqquagut.

Neriuppugut suleqatigiinnissaq pillugu oqaaserpassuit 2015-mi piviusunngortinneqarumaartut.
Maannagaaq isumaqatigiissutigisinnaasagut amerlareerput. Aamma uagut inuussutissarsiornermi aningaasarsiornerulernissaq kissaatigaarput qilanaaraarpullu tamatuma qanoq anguneqarsinnaanera pillugu tamatigoortumik eqqartueqatigiissinnaalluta. Aamma Naalakkersuisut nutaat aatsitassarsiorneq pillugu siunnersuisooqatigiinnik pilersitsisoqarnissaanik siunnersuuterput tapersermassuk nuannaarutigaarput. Tamatuma anguneqarnissaa ilungersuutigisimavarput massakkullu piviusunngortussanngorpoq. Angerlarsimaffeqanngitsut imminortarnerullu immikkut isiginiartariaqarnerat pillugit Naalakkersuisut isumaqatigaavut. Tamatuma nunatta tamarmiusup eqqarsaatigineqarnissaa pingaartipparput inoqarfiit ataasiakkaat kisiisa pinnagit.
Suleqatginnikkusukkaanni tamatuma iliuutsinik malitseqartinnissaa pingaaruteqarpoq. Taamaattumik Naalakkersuisut attaveqatigiinnermut tunngassuteqartunik suliaqarnissamik aalajangiussereersimanerat tupaallaatigaarput, tassami Inatsisartut illuatungiliuttulluunniit tamatumani akuutinneqanngillat. Angallannikkut aaqqissuusseqqinniarneq pillugu arlalinnik apeqqutissaqarpugut neriuppugullu taakku Naalakkersuisunut apuussinnaassallugit. Oqaloqatigiinnissamut qaaqquneqarnissarput qilanaaraarput.

Aningaasaqarneq
Naalakkersuisut siulittaasuata, Kim Kielsen-ip, erseqqissarpaa suliffissanik nutaanik avataaniit aningaasaliisoqarneratigut pilersitsisoqartariaqarnera nalunagu. Aningaasalereerusuttulli kikkut naatsorsuutigineqarnersut qanoq atugassaqartitaassanersut apeqquterujussuuvoq. Avataaniit aningaasalersuisoqarnissaanut ammaneq oqaatigiinnarlugu naammanngilaq – tamannami angussagaanni atugassarititaasut eqqortut atuutinneqassapput. Taamaattoqanngippat oqarluartaarnerinnaassaaq.
Tamatuma saniatigut Naalakkersuisut siulittaasuata nunatta karsiata aningaasaataasa aqulluarnerusariaqarnerat eqqaanngimmaguluunniit aarleritsannarpoq. Tamatumali akerlianik innuttaaqatigiiaanut inuussutissarsiortunullu neriorsuuterpassuit saqqummiuuneqarput. Neriorsuutit nunatta karsianit akilersorneqartussat. Ullumikkut nunatta karsia pingaartumik naalagaaffimmiit aalisarnermiillu immersorneqarpoq. Aperisariaqarpugut: Kikkut neriorsuuterpassuit kusanartut akilissavaat?
2015-imut Aningaasanut Inatsisissaq qularnanngilluinnartumik nunatta ineriartorneranut innuttaasullu ataasiakkaat aningaasaqarnerannut aalajangiisuulluinnassaaq – Inuit Ataqatgiinni neriuutigeqaarput Naalakkersuisut akisussaaffitsik annertooq eqqaamassagaat nunatta aningaasaqarneranut missigersuusiulerunik.
Naligiinnginneq
Ilimanarsilluinnarpoq Naalakkersuisut ingerlatsiniarneranni nunatsinni utoqqat pissakinnerit, suliffissaaleqisut, akissarsiakittut inuiaqatiinnilu nukissaalatsinersut eqqornerliorneqassasut. Taakkumi ukiortaami oqalugiarnermi eqqaaneqanngillat. Inuuniarnikut atukkat qanoq ittut anguniassavagut? Aktiaatinik pigisaqarluni suliffeqarfiutivut kiffartuussinermullu isumaqatigiissutit qanoq anguniagaqarfiussappat ? Tamakkunatigut ingerlatsineq innuttaaqatigiinnut toqqaannartumik sunniuteqartarput akitigut suliffissaqarnikkullu. Nunarput pisuujunerulissanngilaq suliffillit inuiaqatiinnilu ingerlatseqataasut amerlisinngikkutsigit.
Naalakkersuisut atugassarititaasut pillugit akisussaaffeqarpalaartumik saqqummiussaqanngillat – tamatumali akerlianik pissaqarluartut pissakinnerillu akornanni qunnerup itinerulernissaanik kinguneqartussamik ingerlatseriaaseqassamaarput. Inuit Ataqatigiit tamanna illuatungilersussavaat, nunatsnnut tamarmut pitsaanngitsunik kinguneqartussaammat. Naligiinnginnerup annertusarnissaa pisariaqartinngilarput, annikillisassavarpulli amerlanerit inuiaqatigiit ingerlanneqarneranni peqataalerniassammata.
Naalakkersuisut siulittaasuata innaallagiamut, imermut kiassarnermullu akit nutaat ilimasaarutigai. Inuit Ataqatigiinniit akinik aalajangersueriaatsimik nutaamik eqqartueqataanissamut qilanaarpugut. Periusissaq nutaaq tamanut naapertuilluarnermik aallaaveqartariaqarpoq, nunaqarfimmiuuneq illoqarfimmiuunerluunniit apeqqutaatinnagu. Aaqqissuusinermilu nutaami aamma inuussutissarsiortut atuisullu eqqarsaatigineqartariaqarlutik.
Tulleriiaarineq amigaataavoq
Sulinermut ilangaatigineqalersussatut pilersaarutaasoq pillugu erseqqinnerusumik tusagaqarnissarput qilanaaraarput. Ilanngaatissatut eqqarsaatigineqartoq akissarsiat qanoq qaffasitsiginerat apeqqutaatinnagu atuutsinneqartussatut pilersaarutaavoq. Inuit Ataqatigiinni taamatut pingaarnersiuineq paasisinnaanngilarput. Ilanngaasiisinnaaneq pillugu suleqataarusuppugut, kisianni uagut isumaqarpugut iluaqusiiniarneq isertitakinnerusunut atuutsinneqartariaqartoq. Sulerusunnerulernissaq siunertaavoq – taamaattumillu ilanngaat isertitakinnernut atuutsinneqartariaqarluni. Taamaanngippat isertitaqarnernut akileraarnikkut kimgumut oqilisaassinerussaaq, isertitakinnerit akiligassaannik.
Oqalugiaammi inuussutissarsiortut aallarnissaasullu atugarissaarnerulernissaat piffissaq sivisooq atorlugu eqqartorneqarpoq. Taamakkaluartorli tamanna angorusullugu inatsit malittarisaassarluunniit ataasiinnarluunniit allanngortitassaq eqqaaneqanngilaq. Eqqartorneqartutuat tassaapput akileraarnikkut akitsuusersuinikkullu oqilisaassinissaq. Immaqami iluaqutaasinnaavoq, Naalakkersuisulli pingaarnersiuinissaat amigaatigaarput.

Inuit Ataqatigiinni ilaqutaariinnut politikki ataqatigiissoq kissaatigaarput
Innuttaqatigiit akornanni immikkut eqqaaneqartut tassaapput utoqqaat, taakkualu utoqqalinersiutit aaqqissuuteqqineqarnissaannik ilimasaarneqarput, aaqqissuusseqqinneq utoqqarnut pissaqarnerusunut iluaqutaasussaq pissakinnersunulli iluaqusiinavianngitsoq. Utoqqaat kisermaajusut aammalu utoqqaat utoqqalinersiat saniatigut isertitaqanngitsut annikinnerpaamik iluaquserneqassapput. Inuit Ataqatigiinni ulluni makkunani aningaasaqarnikkut ilungersuanartorfiusuni pissaqarnerit pissakinnernit salliutillugit pingaarnersiuiniartoqarnera paasiuminaatsipparput.
Naggataagut pakatsissutigaarput nunatsinni meeqqat inuusuttullu piffissami sivisunerusumi eqqartorneqanngimmata. Ullumikkut ilaqutariinnut meerartalinnut atugassarititavut toqqaannartorujussuarmik nunatta siunissaanut sunniuteqartussaapput. Naalakkersuisut timisortarfinnik iluarsaassiniarnerat ajunngilaq, ajornartorsiulli suli tassaavoq meeqqat ilaasa timisornikkut ataatsimoornerup avataaniittariaqarnerat, ilaasortaanermut akiliutissanut atortussanullu akissaaleqineq pissutaallutik, imaluunniit angajoqqaat tapersersuisinnaasut amigaatigineqarmata. Ajornartorsiuit tamanna timersortarfinni natit igalaallu taarsersornerisigut qaangerneqarsinnaanngilaq. Ataqatigiissumik ilaqutariinnut politikkeqarneq amigaataavoq tamannalu pillugu suleqataarusuppugut.

Sangujoraarneq
Naalakkersuisut siulittaasuata naalakkersuinikkut sangujoraartumik ingerlaaseqarneq uggorinerarpaa, oqarlunilu patajaassuseq anguneqarsinnaangitsoq sammivik allanngortinneqartuaannarpat. Inuit Ataqatigiinniit tamatumani Naalakkersuisut siulittaasuat isumaqatigaarput. Tamannalu tunngavigalugu naalakkersuisooqatigiilersut aaqqissuusseqinnerit aallarnisarneqareersimasut taamaatinneqarnissaannik pilersaaruteqarnerat paasiuminaatsipparput.
Sangujoraarneq aatsaat qaangiutissaaq manngertisimaarneq taamaatinneqarpat illutungiliuttullu suleqatiginissaat sunniuteqartinneqarnissaallu piviusumik soqutigineqalerpat. Qanortoq ukioq 2015 tassaagili tamatuma piviusunngortinneqarfia.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Nalunaarusiap saqqummiunneqarnera

Inuit Ataqatigiit iluaraarput kiisami nalunaarusiaq saqqummiunneqarsinnaammat. Naalakkersuisulu piffissalerunik Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap oqaaseqaqqusineranut akissuteqarnissaat utaqqivarput.
Suliarlu suli naammassinngilaq, makkulu piumasarissavagut Deloittep innersuusutai malillugit:
Aleqa Hammond-p Paris-mi , Islandimilu feriarsimanermut aningaasartuutit Namminersorlutik Oqartussat akilersimasaat, akilissagai.
Kuupik Kleist-p akiligassani piaarnerpaamik akilissagai
Anthon Frederiksen akililiukkallarneqarsimanini akilissagai
Peqqissutsimut Naalakkersuisuusimasoq, ingerlaqqissimagaluaruni, tatiginninnginnermik taasitsiffigineqarsimassagaluartoq. Nunatta aningaasataanik akuerineqangitsunik atuisimasutut.
Tatiginnissinnaaneq pillugu suliaq una nammaasineqartariaqarpoq, ilinniarfigalugu, mississuisarneq annertusarlugu, inuillu ataasiakkat akisussaaffimmik naammassinninngitsut akisussaatittarlugit.
Politikerit pillugit, Nunatta aningaasaatai pillugit, inuiaqatigiinnullu ataqqinninneq pillugu.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Meeqqatta uummataanni piumassutsip ikualanera

Meeqqatta uummataanni piumassutsip ikualanera

Ukiortaami oqaaseqaat, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat, Sara Olsvig

Ukioq qaangiuttoq Inuit Ataqatigiinnut immikkorluinnaq ittuuvoq. Nutaamik siulittaasortaarnerput kingornalu Inatsisartunut qinersineq partiitsinni kinguaariit nikinnerannik aallarniititsipput. Ukioq ulapaarfiusimasoq pisoqarfiusimaqisorlu nukittorsimalluta qaangerparput politikikkullu erseqqinnerusunik anguniagaqarluta ukiumi nutaami suleqqinnissatsinnut piareersimalluinnarpugut.

Pikialaarnerup nalaani

Kinguaariit nikinnerat nunatsinni politikikkut pikialaartoqaruttornerup nalaani pivoq. Ukiap ingerlanerani innuttaasut nipaata erseqqissup, inuiaqatigiit pissaanermik aningaasanillu atornerluinerup akuerinngilluinnarlugu suaaruteqarnerat, nunatsinni politikikkut sammisat allanngortilluinnarpaat. Naak qinersineq kissaatiginerpaasatsinnik inerneqanngikkaluartoq nutaamik naalakkersuinikkut ingerlatsilernissamik inuiaqatigiinnilu Inatsisartoqarnermik tatiginnileqqinnissamik periarfissiivoq. Partiitut illuatungiliuttutut annerpaatut politikerit tatigineqaleqqinnissaat suliassatta pingaarnersaattut isigaarput. Akisussaassusilimmik aningaasaqarnikkut ingerlatsinikkut, inuussutissarsiorneq innuttaasullu qitiutillugit politikikkut ingerlatsinikkut nunatta aningaasaqarnikkut tatineqarsimanera qaangeriartuaassavarput.

Immami minittornertut

Ikerinnakkut qinersinerup naalakkersuinikkut qanoq ingerlatsisoqarnissaanik kissaateqarnermik eqqarsartitsivoq. Immitsinnut qanoq qaffasitsigisunik piumasaqaateqassaagut? Qularutigineqassanngilaq Inuit Ataqatigiit qaffasinnerpaanik immitsinnut piumaffigissagatta. Nunarput innuttaqqortoorsuunngilaq. Taamaakkaluartoq meeqqatta inuusuttortattalu tamaviisa siunissaat akisussaaffigaarput nunalu imartarlu annertoorujussuaq akisussaaffigalutigu. Immami minittornertut siaruariartortutut uagut iliuutsivut nunanut allanut sunniuteqartarput. Uagut iliuutsivut nunaqarfinni illoqarfinnilu tamavinni innuttaasut inuunerannut sunniuteqartarput.

Inuit Ataqatigiinnit qinigaasugut Inatsisartutut, inuttut innuttaaqataasutullu politikikkut tamakkiisumik peqataanissarput akisussaaffittut isigaarput. Suliassatut tunngaviulluinnartutut isigaarput nukittuumik siuarsaasumillu Inatsisartoqarnissaq, inatsisiliortutut tamallu oqartussaaqataanerannik illersuisutut suliassaminnik naammassinnilluarsinnaasunik. Partiitut suliassanik siunitsinniittunik kivitseqataanissatsinnut suleqataasinnaanerput uatsinnut tunissutitut isigaarput.

Peqataaneq iluaqutaasoq

Ukiumi aggersumi inuiaqatigiinni innuttaasut akisussaaqataanerat immikkut sammissavarput. Innuttaasunik peqataatitsineq oqaatsit suliniutissami allassimasuuginnassanngillat, tigussaasumik iliuuseqarfigineqassaaq. Tigussaasumik iliuuseqarneq aalajangiisartunit innuttaasuniillu pissaaq. Tamatta, sammisaq ileqqorissaarnermut tunngasuuppat, soorlu uranimut tunngasoq, ulluinnarniluunniit pissutsinut tunngasuuppat, soorlu meeqqatta atuarnerat inuusuttortattalu sunngiffimminni susassaqarnerat, peqataatitsinermut peqataanissamullu pikkorinnerusariaqarpugut. Katinngarmik suliaqartarnerput imaannaanngilaq, ataatsimoornerli peqataanerlu taamaaginnartussatut isigineqarsinnaanngillat. Tamanna ukiuni kingullerni uppernarsivarput.

Piumassuseq ikummarissarneqassaaq

Ataatsimoorluta kinguaassavut namminneq kajumissutsiminnik paasisassarsiortuunissaannut, peqataarusussuseqarnissaannut nutaaliorusussuseqarnissaannullu perorsartigit. Ullumikkut ulluliatsinni meeqqat inuusuttullu nukittuut peqqissullu ukiualunnguit qaangiuppata akisussaaffimmik tigusisussat ivassavagut. Ullumikkut sinaakkusiinivut toqqissisimanermillu tunniussinerput meeqqatta uummataanni piumassusermik ikummarissaasuussapput. Inuit Ataqatigiinnit meeqqat inuusuttullu atugaat pitsanngorsaavigissallugit, nukittorsassallugit salliutillugillu qitiutittuassavagut.

Namminersulivinneq qamannga pisoq

Inuiattut ullorsiornitsinni oqaaseqaatitsinni namminersulivinnerup qamannga pisuunissaanik allataqarpugut. Tamanna namminersulivinnissap nunatut pilersitassatta nunaqarfinni, savaateqarfinni illoqarfinnilu annerni minnernilu tamani sanarfineqartariaqarneranik isumaqartipparput. Innuttaasunit tamanit pissaaq. Ataatsimoorluta nukittuvugut. Ataatsimoorluta nalaatatsinnut unammillernartunut aaqqiissutissanik tigummiaqarpugut. Inuit Ataqatigiinnit pingaartipparput erseqqissassallugu namminersulivinnissap tungaanut ingerlaarnitsinni nunatsinni naligiinnerulernissaq anguniarlugu ilungersussagatta. Upperilluinnarparput inuiaqatigiit naligiinnerusumik atugallit inuiaqatigiinnik pisuujunerusunik pilersitsissasut. Sumiiffikkaartumik, inuuniarnikkut atukkatigut aningaasaqarnikkullu naligiinnginnerup annertusiartuaarnera ukiuni kingullerni takuarput. Uatsinnut tamanna nunatta aningaasaqarnikkut ilungersunartumiinnitsinni ernumanarnerpaajuvoq. Ilorraap tungaanut saatsinnissaa ilungersorluta sulissutigisariaqarparput.

Naligiinnerulernissaq pillugu uummat kassuppoq

Sumiiffinni tamani nukivullu tamaasa atorlugit innuttaqativut pisariaqartitsinerpaat ajunnginnerusunik atugaqalernissaat pillugu tamaviaartariaqarpugut. Meeqqat sumiginnakkat ajunnginnerusumik isumagineqalernissaat, innuttaqativut innarluutillit atugarissaarnerulernissaat, atuarfinnut ilinnniartinneqarluarnissamullu naligiinnerusumik periarfissaqarnissaat, inuit ersinngittunik innarluutillit utoqqaallu immikkut pisariaqartitsisut immikkut sammineqarnissaat kissalaartumik qanilaartumillu uummateqarfigalugit suliaqarfiginiarpavut. Inuiaqatigiinni suliassat tamakkua qanoq iliuuseqarfigineqarnerisa takutissavaat inuiaqatigiittut qanoq inerisimatiginersugut, – Inatsisartutullu qanoq sapiissuseqartiginersugut.

Nalornissutigineqassanngilarmi suliassaqarfinni taakkunani allarpassuarnilu iliuuseqarniarnermi pingaarnersiuisoqartariaqarmat. Ukiut qulit qaangiuppata atugarissaarnerup suli attassimasinnaanissaa pillugu aaqqissuusseqqinnissat pisariaqavissut siammasissumik politikikkut isumaqatigiissuteqarfigineqarnissaat ilungersorluta suliniutigissavarput. Peqataanissamut akisussaaqataanissamullu qilanaarpugut. Politikikkut sangujoraarneq avataanit aningaasaleerusussermut akornutaaginnarnani innuttaasut akornanni inuiaqatigiinnilu toqqissisimanermut akornutaasoq qaangertariaqarparput.

Neriunneq

Qaammatit kingulliit takutippaat aningaasaqarnikkut perluttorsuarmullusooq, issimik qiianaqisumut ingerlasugut. Suliassarput pingaarnerpaaq tassaavoq unittuunnginnissaq. Alloriarnerit tamaviisa akiuuttariaqarpugut aattalu kaaviiaarnera unitsinngisaannarlugu. Unikkaluarutta qerrunnissaq aajunaralaannguummat.

Qujanartumik iliuusissatsinnik tikkuussilluartunik ilisimasanik peqarpugut. Naalakkersuisuutitaqarnitta nalaani isumalioqatigiissitat siunnersuisooqatigiillu pilersitatta qanoq angerlamut apuulluarsinnaanissatsinnik tikkuussiffigaatigut. Ilungersortariaqassaagulli. Erseqqissarusupparput Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Ataatsimiititaliarsuup Aningaasaqarnermullu Siunnersuisooqatigiit innersuussutaat tamakkivissumik maleqqinnaarnissaat uatsinnut pingaarnerunngimmat. Pingaarnerusoq tassaavoq ataatsimoorluta pingaarnersiuinikkut aaqqissuusseqqinnissat aallartikkumallugit aalajangigassat aalajangernissaat.

Qujanaq ukiortaamilu pilluaritsi

Periarfissaq una qinersiserpassuatsinnut qujanissamut atorusuppara. Qujanaq Inuit Ataqatigiit tatigaluta qineratsigut. Tapersersorneqarnitta tulluutitippaatigut. Taasinerit tamarluinnarmik nukimmik tunivaatigut Inatsisartunilu ilungersorluta sulinitta nanginnissaanut nukittuumik piginnaaneqartinneqarluta misigisimavugut. Qineqqusaarnerup nalaani angalanitsinni inuppassuit naapitavut aamma qujaffigerusuppavut. Tusarnaarpugut 2015-milu angalasarnissatsinnut qilanaalereerpugut.

Qineqqusaarnitsinni maajimilu immikkut ittumik ataatsimeersuarnitsinni ikiuuttorpassuarnut aamma qamannga pisumik qujarusuppugut.

Naggataatigut tamanut ukiumut qaangiuttumut qujavugut. Nunarput tamakkerlugu eqqarsaatitsinniippoq, Siorapalummit, Narsaq Kujallermut, Ittoqqortoormiunit Sisimiunut. Minnerunngitsumik qanigisaminnut angerlarlutik nalliuttorsioriarsinnaasimanngittut eqqarsaatitsinniipput.

Ukiumi 2015-mi peqqissuunissamut ajunnginnerpaamillu kissaassilluta ukiortaami pilluaqqusivugut.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Patajaassuseq uppernassuserlu?

Patajaassuseq uppernassuserlu?

Ippassaq Inatsisartuni ilaasortaq Justus Hansen (D) sassarpoq aningaasanut inatsisaagallartumut tapersersuinini peqqissimissutiginerarlugu. Aningaasanut inatsisaagallartumut akerliunera pissuteqarpoq tassunga peqatigitillugu kommuninut naligiissaarineq pillugu aalajangerneq isumaqataaffiginnginnamiuk.
Aningaasanut inatsisaagallartup akuerineqareernerata kinguninnguagut ullut pingasut qaangiutiinnartullu taama malunnartigisumik tutsiuttoqarnera Inuit Ataqatigiit assut isumakulunnartoqartippaat. Naalakkersuisooqatigiinni suleqatigiinnermi pingasunngorlugulu pissaanerup avinneqarnerani ajortoqartoq tassuuna erserpoq.

Peqataatitsisoqanngilaq
Marlunngormat aningaasanut inatsisaagallartup illuatungiliuttullu allannguutissatut siunnersuutaata ataatsimiititaliamut suliassanngortinneqarnissaat Naalakkersuisooqatigiit itigartippaat. Allannguutissatut siunnersuut atuarumallugu unitsiarallartoqarumasoqanngilarluunniit. Suleqatiginnikkususseqannginneq tamanna erngumanarpoq. Sulilu erngumanarnerulerpoq partiinut Naalakkersuisooqatigiisitaqartunut ilaasortat ilaat misigimmat iliuutsini pillugu tamanut utoqqatsertariaqarlunilu peqqissimisariaqarmat.

Pingasunngorlugu pissaanerup avinneqarnera
Justus Hansen (D) Qanoruumut oqarpoq “pisut ilikkagaqarfigisimallugit.” Inuit Ataqatigiit neriupput Justus Hansen kisimi ilikkagaqarsimassanngitsoq.
Marlunngormat pissaanermik takutitsineq pisariaqanngikkaluarpoq. Ataatsimiititaliamut suliassanngortitsinissaq Naalakkersuisooqatigiit akuersaarsimasuugaluarpassuk ilimanarpoq taamaallaat allannguutissatut siunnersuutinik ikittuinnarnik saqqummiisoqarlunilu Inatsisartunit tamarmiusunit tapersersorneqarsimassagaluartoq. Pingaaruteqartorujussuusimassagaluarporlu misissortumik apeqquteqarnissaminnut matoqqasumillu ataatsimiinnermi allannguutissatut siunnersuuteqarnissaminnut Naalakkersuisooqatigiinnut namminermut ilaasortaasuttaaq periarfissinneqarsimassagaluarmata. Akerlianilli tassa illuatungiliuttut Naalakkersuisooqatigiillu akunnerit sisamat atorlugit oqqannerat, massakkullu pisut pillugit Naalakkersuisooqatigiit nammineq ilaasortaasa ilaata tapersersuiujunnaarnerminik tamanut nalunaarnera, naalaartartut isiginnaartartullu tusaanngugalugit malinnaaffigiinnarpaat.
Neriuppugut Inatsisartut pingaaruteqarnerannik Inatsisartunut ilaasortat ataasiakkaat paarsinissaminnut sakkortunerusumik pisussaaffeqarnertik misigilissagaat. Naalakkersuisut sulinerata akunnernik arlalialunnik kinguarsarneqarnerannik tamanna aamma kinguneqassagaluarpalluunniit.

Ataatsimiititaliami sulineq pingaaruteqarpoq
Inatsisartut martsimi ataatsimeeqqilissapput, taamaattoq ataatsimiititaliat suliinnassapput. Sissuerfigisariaqakkatsinnik suliassarpassuaqarpoq. Ataatsimiititaliallu inissisimanerminnik pimoorussinissaat pingaaruteqarluinnartuuvoq. Taamaasilluta Naalakkersuisut sulinerannut Inatsisartut naqissusiinissaat qulakkeersinnaavarput. Naalakkersuisut siunnersuutaasa suliarilluagaasimanissaannik Inatsisartut qulakkeerinnittartuunissaat pitsanngorsaasarnissaallu demokratiip akorivaa tangeqarluartoq. Tamanna pingaarluartuutinneqartariaqarpoq – marlunngormat takusatsinninngarnit annerujussuarmik.

Paasissutissanik paasiniaavissaq
Naaja H. Nathanielsen,
politikkikkut oqaaseqartartoq, 548981

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Inuit Ataqatigiit Pituffik pillugu Naalakkersuisunut apeqquteqarput

Nuuk, 19. december, 2014

 

Pituffimmi sullissinissaq pillugu isumaqatigiissummut atatillugu suliaq qineqqusaarnerup nalaani pitorarpoq. Naalakkersuisut suliamut tassunga atatillugu malunnartumik nipaassimapput. Allaammi Naalakkersuisunut ilaasortat ilaat oqarpoq suliap ingerlanera pillugu ilisimatinneqarsimanani. Suliaq Folketingimi annertuumik ukkatarineqarsimavoq. Kalaallit Nunaannut tunngatillugu Ataatsimiititaliaq ammasumik isumasioqatigiissitsivoq, tassanilu nunanut allanut ministeri ilaatigut oqarpoq sullissinissaq pillugu isumaqatigiissutip tamatigut isumaqatiginninniutigineqarnerata nalaani Naalakkersuisut qanimut akuutinneqarlutillu ilisimatinneqarsimasut. Folketingi maanna aalajangernikuuvoq suliamut tunngatillugu tuaviortumik januarimi isumasioqatigiissitsisoqassasoq. Februarip ulluisa 20-at tikillugu eqqartuussisunut annerusunut suliassanngortitsisoqarsinnaavoq, USA-mi eqqartuussivimmut maalaaruteqartarfimmut immikkut ittumut ingerlatsiviit sullissinissaq pillugu isumaqatigiissummik pinnanngitsut maalaarfigisimasaannut.

Suliaq pillugu Naalakkersuisunik toqqartumik oqaloqatigiinnissaq Inuit Ataqatigiit kissaatigisimavaat kisiannili Naalakkersuisut siulittaasuannik aammalu Nunanut Allanut Tunngasunut Naalakkersuisumik Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliami isumasioqatigiinnermut amerlanerussuteqartitsiniarluta aggersaanissamut iluatsitsisinnaasimanata. Isumaqarpugut suliami matumani Inatsisartut paasissutissat kingulliit ilanngullugit tamakkiisumik ilisimatinneqarnissaat pingaaruteqarluinnartuusoq, kiisalu suliami tassani Naalakkersuisut inissisimanerat qulaajarneqartariaqartoq.

Piaarnerpaamik pisortatigoortumik nalunaaruteqartoqassasoq naatsorsuutigaarput. Apeqquterpassuit akineqanngittuarsinnartut inunni ataasiakkaani, suliffeqarfinni kikkunnilu tamani Nunatta Karsiata siunissaanik eqqasuuteqarnermik pilersitsipput.

Ullut suliffiusut qulit qaangiutsinnagit apeqqutit akeqquneqarput.

 Tamanna tunngavigalugu Sara olsvig apeqquteqaateqarpoq:

Apeqqutit:

  • Pituffimmi sullissinissaq pillugu isumaqatigiissut Naalakkersuisoqarfimmit sorlermit oqartussaaffigineqarpa? Akisussaaffigisaq Naalakkersuisoqarfiit arlallit oqartussaaqataaffigippassuk taava qanoq agguataagaava?
  • Suliamut tunngatillugu Namminersorlutik Oqartussat Naalakkersuisoqarfiisa akornganni taavalu Namminersorlutik Oqartussat danskillu naalagaaffiata akornganni qanoq attaveqaqatigiittoqarsimava?
  • Danskit naalagaaffiat Naalakkersuisunut ilimasaarummik saaffiginnissuteqarsimava? Taamaassimappat qanga qanorlu oqariartuuteqartumik? Saaffiginnissutigisimasinnaasaq taama ittoq Naalakkersuisut qanoq suliarivaat?
  • Suliap inuiaqatigiinnut kalaallinut, imaappoq aningaasarsiornikkut, lærlingeqarnikkut, praktikkertoqarnikkut allatigullu kinguneri pillugit Naalakkersuisut qanoq naliliippat?
  • Naalakkersuisut isumaqarpat ingerlatsiviup sullissinissaq pillugu isumaqatigiissummik pinnattup kalaallinit danskinilluunniit pigineqarani amerikarmiunit pigineqarnera pissusissamisoortoq?
  • Isumaqatigiissutip kalaallinit/danskinit tigummiinnarneqarnissaa tapersersorlugu Naalakkersuisut arlaatigut suliniarsimappat aammalu inuiaqatigiinnut kalaallinut suliassatigut isertitassatigullu ajunngitsorsiassaqartitsiuaannarnissaq pillugu piumasaqaateqartoqarsimava?
  • Sammisaq Permanent Committee-mi oqaloqatigiittarfimmiluunniit allami naleqquttumi Naalakkersuisunit qaqinneqarlunilu malersorneqarsimava? Taamaassappat qanoq qangalu?
  • Naalakkersuisut isumaqarpat sullissinissaq pillugu isumaqatigiissummik tunniussinermut atatillugu piumasaasut tamarmik naammassineqarsimasut?
  • Naalakkersuisut qularinngilaat isumaqatigiissutit atuuttut malittuinnarneqarlutillu akileraarutitigut isertitat qaffasissusaat siunissami maannamutut allannguuteqassanngitsoq?
  • Lærlingit sulliviisa amerlassusiat allanngussanngitsoq Naalakkersuisut qularinngilaat?
  • Qineqqusaarnerup nalaani taamanikkut Aningaasaqarnermut Naalakkersuisuugallartoq Nuuk TV-mut oqarpoq suliaq pillugu Naalakkersuisutut ilisimatinneqarsimanani. Taavami suliaq pillugu aningaasaqarniarnikkullu kinguneri pillugit Naalakkersuisunut ilaasortat kikkut ilisimatinneqarsimappat?
  • Suliamut atatillugu oqaaseqaammini Naalagaaffiup Eqqartuussissuserisua allappoq ingerlatsivinnut akuersissummik tunniussisarnermut atatillugu piumasaqaatip attanneqarnissaa pillugu illersorlugu assortorlugulu tunngavilersuisoqarsinnaasoq taavali suliamut tunngatillugu Folketingimi ammasumik isumasioqatigiinnermi danskit nunanut allanut ministeriat arlaleriarluni oqartartoq ingerlatsivinnut akuersissummik Danmarkip tunniussisarunnaarneranut EU-p inatsisai pissutaasut. Suliap tunngasortaanut tassunga Naalakkersuisut qanoq isumaqarpat?
  • Suliaq tamanna iluarsiniarlugu siunissamut sammisumik Naalakkersuisut qanoq tigussaasunik alloriaateqarniarpat?

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ilaasortartaavi sulilerput

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ilaasortartaavi  sulilerput

 

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni Gruppia nutaamik Inatsisartut nutaat ataatsimeeqqaarneranni inissitsiternerminut atatillugu ullualunni ataatsimoorlutik suliaqarnissamut periarfissartik atorluarpaat, tamaalilluni politiki pillugu oqallipput Inatsisartullu Ataatsimiitsitaliaanni inissat agguataarlugit. Upernaamullu Inatsisartut Ataatsimiinnissaannut piareersarneq aallartereerpoq. Inatsisartunilu sulinerup malunnaatilimmik sunniuteqarfiginissaa qilanaaraarput.

 

Ilaasortanngorlaat pingasut tikilluaqqoqaavut piginnaasaalu atorluarniarpavut. Tassaappullu Peter Olsen, Aasiaat, Aaja C. Larsen Nuuk aamma Iddimanngiiu Bianco, Tasiilaq.

 

Inatsisartut nutaamik inissitsiterlutik ataatsimiinneranni Naalakkersuisooqatigiilersunut pissaanerup siammarnissaa siunertaralugu Inatsisartut Ataatsimiitsitaliaanni siulittaasoqarfiusinnaasut Ataatsimiitsitalianiluunniit siulittaasumut tulliuffiusinnaasut illuatungiliuttunut tunniunneqarnissaat siunnersuutigigaluarparput. Saaffiginnissulla taanna Naalakkersuisuutitaqartut arlaannaataluunniit akerusussimanngilaat. Taamatut IA-p siunnersuuteqarnera siulliunngilaq. Partiit anginerpaajugallaratta siulittaasoqartitsisinnaanerit illuatungiliuttunut taamani neqeroorutigisimagaluarputtaaq, itigartinneqartumik.

 

Akisussaaffiit

 

Agathe Fontain, IA-gruppimi siulittaasutut ingerlaqqippoq tullersortigalugu Naaja H. Nathanielsen.

 

Politikikkut oqaaseqartartunngorpoq: Naaja H. Nathanielsen.

Attavigineqarsinnaasut:

 

Ilaasortaq Tlf./Mobil: E-mail:
Naaja H. Nathanielsen 54 89 81 NANA@inatsisartut.gl
Aaja Chemnitz Larsen 55 96 40 aajaarnatsiaq@gmail.com
Sara Olsvig 52 68 58 saol@ina.gl
Aqqaluaq B. Egede 56 27 66 aqqe@ina.gl
Juliane Henningsen 48 81 48 jhen@ina.gl
Iddimanngiiu Bianco 54 88 44 itbi@sermersooq.gl
Mimi Karlsen 58 76 19 MIMI@inatsisartut.gl
Ane Hansen 58 76 61 aneh@ina.gl
Peter Olsen 48 66 88 peol@qaasuitsup.gl
Agathe Fontain 48 45 31 agathe@ina.gl
Kalistat Lund 49 77 95 Kalistat@ina.gl

 

Agathe Fontain,

 

IA-Gruppimi siulittaasoq/IA-Gruppeformand

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat allattaanissarsiorpoq

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat allattaanissarsiorpoq

 

  1. januar 2015 imaluunniit isumaqatigiissuteqarnikkut sulilersussamik

 

Naalakkersuinikkut pikialaarfiit qeqqani sunniuteqaqataarusuppit?
Inuit Ataqatigiit Kattuffianni (IAK) tamatigoortumik partiimi allattaanissarsiorpugut:

 

Suliassat

Allattaanerup pingaarnertut suliarissavai Inuit Ataqatigiit Kattuffiata aaqqissuussaanikkut malittarisassai politikkikkullu siunertai malillugit allaffeqarfiup ingerlanneqarnissaa sullissinerlu. Immikkoortortaqarfinnut attaveqarneq nukittorsaanerlu.

Partiip iluani siunnersuineq,  Inatsisartunilu ilaasortanik siunnersuineq, sullissinerlu. Ilanngullugu Inatsisartuni ilaasortat avammut attaveqarnerannut suleqataaneq – ingammik tusagassiuutinut tunngasunik sullissineq.

 

Inatsisartut inatsisiliortutut sulineranni annertuumik inatsisilerineq aningaasarsiornerlu sammineqartarput, taamaattumik inatsisilerinermik aningaasarsiornikkullu tunngasunik misilittagaqarnissaq iluaqutaassaaq.

 

Ilinniarsimasat

Ilinniagaqarluarsimanissaq, nammineersinnaassuseqarneq, kalaallisut danskisullu oqaasiinut oqaluttariarsornikkut allattariarsornikkullu piginnaasaqarnissaq piumasaqaataapput. Kattuffilerinikkut allatigulluunniit ilinniarsimanermi suliffigisimasamiluunniit inuiaqatigiilerinermik pissutsinik sammisaqarsimanissaq iluaqataassaaq.

 

Inuttut pisinnaanermik piumasaqaatit:

 

  • Isumassarsiullaqqinneq
  • Namminersorlutit suliaqarsinnaaneq sungiulluarsimassavat aammalu suleqatikkuminartuussallutit
  • Suliffeqarfimmi ulapaarfiusaqisumi sulianik assigiinngitsunik ataqatigiissaarilluarsinnaaneq, puullaaqinaveersaarsinnaanerlu pisariaqarpoq
  • Inuiaqatigiinni allanngorartuartumik ineriartorneq soqutigisaqarfigalugu nalilersuisinnaaneq
  • Misissueqqissaarnernik nalilersuinernillu ingerlatsisinnaaneq, kiisalu siunnersuutit nassatarisaannik nalilersuisinnaaneq siunnersuisinnaanerlu

 

 

 

Inuit Ataqatigiit suliffittut

Maannakkut Inuit Ataqatigiit 11-inik Inatsisartuni ilaasortaatitaqarpoq. Allattoqarfimmi suleqatigissavatit siunnersorti, allaffimmioq kiisalu Inatsisartuni ilaasortat.

 

Atorfeqarneq

Atorfininnermi isumaqatigiissut Inuit Ataqatigiit atorfeqartitsinermut ataatsimiititaata allattaaneq peqatigalugu isumagissavaat. Ulluinnarni suliassanik akisussaaneq Inuit Ataqatigiit Kattuffiannit isumagineqassaaq.

 

Akissaatit atorfeqarnermilu atugassarititaasut ilinniagaqarneq misilittagaqarnerlu malillugit isumaqatigiinniarnikkut inissinneqassapput.

 

Nuunneq / Ineqarneq

Pigisat Nuup avataanit Nuummut nuunneqarnerat aalajangersakkat atuuttut naapertorlugit akilerneqassaaq. Inissaqartitsisinnaaneq periarfissaavoq, maleruagassallu atuuttut malillugit inigisamut akilersuisoqassalluni.

 

Atorfik pillugu annertunerusunik paasisaqarusukkuit uunga saaffiginnigit:

Juliane Henningsen

Oqarasuaat:

Email: jhen@ina.gl imal.: Oqar: 323702 + Mobil: 488148

 

Qinnuteqaammut soraarummeersimanermi allagartat, suliffigisimasamit oqaaseqaatit kiisalu CV ilanngunneqassapput, uungalu nassiunneqassallutik:

 

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat
Postboks 321
3900 Nuuk

e-mail: ia@greennet.gl

 

Qinnuteqaatit 02. januar 2015 anngutereersimassapput.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0