Inuit Ataqatigiit paarlatsissarsiorput partimi siunnersortitut atorfimmi

Inuit Ataqatigiit paarlatsissarsiorput partimi siunnersortitut atorfimmi

Aallarnerfigalugu ulloq 1. Oktober 2015

Naalakkersuinikkut pikialaarfiit qeqqani sunniuteqaqataarusuppit partiimi siunnersortitut atorfimmi piffissami killilimmi qaammatit qulingiluat missaani paarlatsitut?

– taava una atuaruk:

Suliassat

Siunnersortip pingaarnertut suliarissavai Inatsisartuni ilaasortanik siunnersuineq, sullissineq kiisalu partiip iluani siunnersuineq. Ilanngullugu Inatsisartuni ilaasortat avammut attaveqarnerannut suleqataaneq – ingammik tusagassiuutinut tunngasunik sullissineq.

Inatsisartut inatsisiliortutut sulineranni annertuumik inatsisilerineq aningaasarsiornerlu sammineqartarput, taamaattumik inatsisilerinermik aningaasarsiornikkullu tunngasunik misilittagaqarnissaq iluaqutaassaaq.

Ilinniarsimasat

Tusagassiortutut, kattuffilerinikkut allatigulluunniit ilinniarsimanermi suliffigisimasamiluunniit inuiaqatigiilerinermik pissutsinik sammisaqarsimanissaq iluaqataassaaq.

Inuttut pisinnaanermik piumasaqaatit:

  • Isumassarsiullaqqinneq

  • Namminersorlutit suliaqarsinnaaneq sungiulluarsimassavat aammalu suleqatikkuminartuussallutit

  • Suliffeqarfimmi ulapaarfiusaqisumi sulianik assigiinngitsunik ataqatigiissaarilluarsinnaaneq, puullaaqinaveersaarsinnaanerlu pisariaqarpoq

  • Inuiaqatigiinni allanngorartuartumik ineriartorneq soqutigisaqarfigalugu nalilersuisinnaaneq

  • Misissueqqissaarnernik nalilersuinernillu ingerlatsisinnaaneq, kiisalu siunnersuutit nassatarisaannik nalilersuisinnaaneq siunnersuisinnaanerlu

Inuit Ataqatigiit suliffittut

Maannakkut Inuit Ataqatigiit 11-inik Inatsisartuni ilaasortaatitaqarpoq. Allattoqarfimmi suleqatigissavatit allattoqarfimmi pisortaq, ½allaffimmiu, studentermedhjælperit marluk kiisalu Inatsisartuni ilaasortat.

Atorfeqarneq

Atorfininnermi isumaqatigiissut Inuit Ataqatigiit atorfeqartitsinermut ataatsimiititaata allattoqarfimmi pisortaq peqatigalugu isumagissavaat. Ulluinnarni suliassanik akisussaaneq Inuit Ataqatigiit Kattuffiannit isumagineqassaaq.

Akissaatit atorfeqarnermilu atugassarititaasut ilinniagaqarneq misilittagaqarnerlu malillugit isumaqatigiinniarnikkut inissinneqassapput.

Ineqarneq / Nuunneq

Atorfinitsitsinissaq piffissami killilimmi pisussaanera tunngavigalugu ineqarnermut aamma nutsernermut tapiisoqassanngilaq.

Atorfik pillugu annertunerusunik paasisaqarusukkuit uunga saaffiginnigit: Allattoqarfimmi pisortaq, Flavia Lyberth, oqarasuaat +299 32 37 02, mobil: +299 55 57 26 imaluunniit e-mail: flly@ina.gl

Qinnuteqaammut ilanngunneqassapput soraarummeersimanermi allagartat, suliffigisimasamit oqaaseqaatit kiisalu CV, uungalu nassiunneqassallutik:

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat
Postboks 321
3900 Nuuk

e-mail: ia@greennet.gl

Qinnuteqaat meqqilerlugu ”Paarlatsi – partimi siunnersorti” allattoqarfitsinnut tunniunneqareersimassaaq kingusinnerpaamik ulloq 21 september 2015.

Kisitsiserujussuit, allannguutilli annikitsuinnaat

Sara_Olsvig Uani qinigaaffimmi naalakkersuisooqatigiit aappassaanik aningaasanut inatsisissamik saqqummiipput. Taanna Inuit Ataqatigiinnit soqutigalgu qimerluuataarsimavarput, immikkullu isiginiartariaqartunik tikkuagaqarusuppugut isumaqaratta suli suliassaasut.

Tamakkiisumik 2016-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuut siulianut, tassa 2015-mut aningaasanut inatsimmut naalakkersuisooqatigiinniit akuerineqartumut sanilliullugu allannguuteqangaanngilaq. Kisitsiserpassuit suli taamaaginnarput annikitsuinnarmillu iluarsaanneqarsimallutik.

Aaqqissuusseqqinnerit kinguneqanngitsut

Kontomi aalajangersimasumi kisitsisit immikkut maluginiarpavut. Tassaappullu kisitsisit kontomi 20.11.51-mi ”Aaqqissuusseqqinnerit kinguneri”. Tassani kisitsisit isumalluarpallaarujussuartut atorneqarneri pissutaaqataapput 2015-mut aningaasanut inatsisissamut akuerseqataannginnitsinnut. Ullumikkullu takusinnaanngorparput ernumanerput tunngavissaqarluarsimasoq. 2015-mi aningaasanut inatsimmi aaqqissuusseqqinnermi 70 mill. kr.-ngajaat isertitassaasutut ilimagineqarsimasut maannakkut 2016-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi 10 mill.-ngajannik aningaasartuutaasussatut allassimalersimapput. Taamaalilluni 80 mill. kr. ajortup tungaanut uniuisoqangaatsiarluni. Taakku kisitsisit immini ernumanartorujussuupput.

Kisitsisit tutsuiginartut atussallugit piffissanngorpoq

Partiit tamarmik isumaqatigiissutigerpalukkaluarpaat aaqqissuusseqqinnerit ingerlanneqartariaqaraluartut aningaasaqarnerput ilorraap tungaanut allartinneqassappat. Taamaattumik Naalakkersuisunut suli piumasaraarput tassani kontomi kisitsisit toqqammaveqartariaqarput naatsersueqqissaarnerit aallaavigalugit kiisalu politikkikkut patajaatsumik isumaqatigiissuteqarnikkut.

Kontomi ilaapputtaaq atugarissaarnikkut aaqqissuusseqqinnermi kingunerisassat, kiisalu aalisarnermi akitsuusersuinikkut isertitassat. Uani immikkuullarissumik maluginiagassaavoq kontop oqaasertalernerani sinerissap qanittuani avataanilu aalisarneq pineqartoq kiisalu aalisakkat aalisarneqartut tamarmik akitsuusersorneqassasut. Ilisimavarput Naalakkersuisooqatigiinni tamanit tamanna isumaqatigineqanngitsoq taamaattumillu ersarissumik naatsersuutigineqarsinnaasumillu oqariartuuteqartoqarnissaa pisariaqartipparput.

Inuusuttut suliffissaaleqinerat sakkortunerusumik iliuuseqarfigineqartariaqarpoq

Ujartuijuarsinnarpugut inuusuttut suliffissaaleqinerat sakkortunerusumik iliuuseqarfigineqarnissaa. 2016-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi Naalakkersuisut allapput suliffissaaleqisuni inuusuttut 18-nit 34-illu ukiullit affarigaat kiisalu 16-nit 18-illu akornanni ukiullit quliugaangata arfinillit suli ilinniakkamik aallartitsisimanngitsut. Piareersarfiit suliaat annertooq nersunartoq ilisimaaraarput, kisiannili taannaannaq inuusuttut suliffissaaleqinerannut millisaaniarnermi kisiat isumalluutigissallugu suli isumaqataanngilagut. Taamaattumik §37 atorlugu Naalakkersuisunut apequtigaarput Piareersarfinni naammassineqarsinnaasut kiisalu suliffissaaleqisuni pisinnaasat aallaavigalugit immikkoortitaarnerini sorliit pineqarnersut. Inuusuttut suliffissaaleqinerujussuat akiorniarlugu Naalakkersuisut kiisalu Inatsisartut suleqatigerusuppavut qanoq pitsaanerusumik kinguneqarluarnerusumillu ingerlanneqarnissaanik ujartueqatigiilluta.

Assersuutigalugu nunatsinni højskolet marluusut atorluarneqanngippallaartut isumaqarpugut. Uffa immaqa inuusuttut inersimasullu suli nukittunerullutik inuunerminnik ingerlaqqinnissaannik aqqutissiuussinnaagaluarlugit højskolet piuneri nukittorsaatigalugit, minnerunngitsumillu piginnaaneqalerfiusumik ilinniarnernut suliffittaarnissamullu aqqutissiuussinnaagaluarlugit.

Ilinniartut amerlanerit

Piaartumik inuit amerlanerusut ilinnialertinniarpagut, taamaattumillu efterskolertitsisarnerit pingaartinneqarnerusariaqarpavut.

Naalakkersuisut meeqqat atuarfiit illutigut pitsaasut pingaarutaat oqaaseqaatiminni isiginianngippallaaraat isumaqarpugut, tapersersuinermik pingaartitsinermut sanilliullugu. Atuartitsinermi pitsaasunik avatangiiseqarnissaq pingaaruteqarpoq qanoq pitsaatitgisumik atuartitsinerup ingerlanissaanut. Ilinniartitaanerup iluani ilimagisamiit annertunerusumik ingerlatsinnginneq ernumanartuusoq isumaqarpugut.

Utaqqisut ikilisinneqartariaqarput

Maluginiarparputtaaq peqqinnissaqarfimmi utaqqisut ikilisinnissaannut immikkut iliuuseqarniarneq annikillineqarmat, aningaasaliiffigineqarneralu immikkut ittuujunnaarluni aningaasaliissutinut naliginnaasunut ilanngunneqaannalersut. Kissaatigaarput tamanna aatsaat utaqqisut ikilisarnerat naammassereerpat pissasoq. Nalunngilarput peqqinnissaqarfik qanoq annertutigisumik unammilligassaqartoq. Taamaattumik pissusissamisoorsorinngilarput utaqqisut ikilisarniarlugit malunnaatilimmik immikkut iliuseqarnerup annikillisarniarneqarnera.

Siusinaartumik pinaveersaartitsineq nalinginnaasumillu pinaveersaartitsineq ernumassutigaarput kissaatigalugulu taakku suliarineqarneri qanoq ukiuni tulliuttuni immikkut iliuuseqarfiginiarneqarnersut nassuiarneqassasoq.

Atornerluinernik katsorsaaneq immikkut pingaartutut ingerlanneqartariaqartoq pingaaruteqartorujussuartut isigaarput. Atornerluinerit atornerluisunit ilaqutaannillu inuttut ajornartorsiuteqarnermik ataavartitsisuupput kiisalu suliffeqarsinnaanerup avataaniititsilluni. Pitsaasumik inuunerunngilaq. Neriuppugut Naalakkersuisut tamatumunnga suliamut pingaarutilimmut aningaasanik nassaassasut.

Mittarfiliornissaarsuaq

Qaammatini kingullerni mittarfiliornissanut pilersaarutit imaaginnavipput. Inuit Ataqatigiinni isumaqataavugut mittarfiliortiterneq innuttaasut inuussutissarsiortullu pisariaqartitaat aallaavigalugit ataavartumik siunissamilu pisariaqartitanik naammassinnittumik ingerlanneqassasoq. Taamaattumik pissangassutigisimavarput Naalakkersuisut mittarfiliortitsernissat pillugit pilersaarutaat takussallugit. Isumaqarpugullu soqutiginarluartuusoq,

Angallanneq pillugu pilersaarutit tigussaasunngortinnissaat kiisalu attartussusaat takussallugit qilanaaraarput. Taakku imminnut ataqatigiipput. Angallanneq pillugu pilersaarutinut illuatungiliuttuusugut isummersoqataatinniarneqarnersugut imaluunniit pilersaarutinut aappiiginnartinneqassalluta imaluunniit naaggaaginnartinneqassanerluta takussallugu soqutiginassaaq. Nunarput tamaat angallannikkut aaqqissuusseqqinnissamut tunniussassaqaqaagut, neriuppugullu isumaqatiginniarnernut qaaqquneqarumaarluta.

Qilanaaraarput mittarfeqarfiit pillugit pilersaarutinut peqataatinneqarnissarput, naatsersuutigaarpullu piffissami qaninnermi isumaqatigiinniarnissanut qaaqquneqarumaarluta, taamaalilluni mittarfiliornissanut pilersaarutit siammasissumik toqqammaveqarluni inississinnaaniassammata.

Akiitsut ineriartornerat

Akiitsut qanoq ineriartornerat marsertuartariaqarpoq. Qanittukkut apeqqutigaarput Akiitsunut Aningaasaliissuteqartarnermullu Periusissiaq Naalakkersuisunit malinniarneqarnersoq. Nuannaarutigaarput Naalakkersuisut periusissiaq malinniarpasikkamikku, kisiannili mittarfiliariniakkat arlallit kingunerisussaavaat akiitsut suli annertusisussaanerat ilutigitillugulu kommunet aningaasaqarnerat unammilligassaqangaatsiartoq. Aamma suliffeqarfissuit Namminersorlutik Oqartussat pigisaasa akiitsoqarneri marsertuassallugit pisariaqarpoq.

Uagut isumarput naapertorlugu kommunet akornanni naligiissaarinerup pitsaasumik inerneqarnissaa pisariaqarpoq isummerfigineqartariaqarlunilu. Naalakkersuisut kommunet amerlinissaannut tapersersuinersut imaluuniit taamaaginnarnissaannut paasissallugu aamma piffissanngorpoq. Aningaasartuutit ineriartornerannut pingaaruteqartorujussuussaaq kommunet amerlanerit pilersinneqassappata.

Pituffik pillugu oqaaseqarnaveersaarneq eqqumiippoq

2015 aningaasanut inatsisip oqaasertaani Pituffimmi kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip annaanera quppernerni arlalinni takussaavoq. 2016-mi aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi suli konto 24.13.50 ersippoq, kiisalu akileraarutinik akiitsunillu isertitsinerunissamik sillimmatit 2015-mi Pituffimmik annertuumik aallaavillit suli 100 mill. missaaniillunit. Massakkut allaanerussutigivaa oqaatsimik ataasinnguamilluuniiit Pituffik aammalu kiffartuussinissamik isumaqatigiissut eqqaaneqanngimmata.

Inuit Ataqatigiinniit tamanna pillugu nassuiaanneqarnissarput qilanaarivarput, taamatuttaarlu qanoq sakkutooqarfimmiit aningaasat annaaneqartut matussuserniarneri naammassineqassanersut.

Sulinerup ingerlaqqinnissaanut piumassuseqarpugut

Ataatsimut isigalugu suli apequtissaqaaluppugut akineqartariaqartunik, taamaattumik 2016-imut aningaasanut inatsisissamut siunnersuut pillugu Aningaasanut Ataatsimiititaliami isumasioqatigiinnissatsinnut qilanaarpugut, Inatsisartunilu ataatsimiittarfimmi isumaqatigiinniarnissamut. Isumaqarpugut pingaaruteqartorujussuartoq

nunatta aningaasaqarnerata aaqqissuussaanera pillugu ataatsimoorluta sulinissarput, minnerunngitsumillu kisitsisinik piviusorsiortunik tunngaveqarluta suleqatigiissasugut ataavartumik aaqqissutinik pilersitsilluta.

Inuit Ataqatigiit Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami ilaasortaatitai

Sara Olsvig

Peter P. Olsen

Naaja Nathanielsen

Politikkikkut uiverneq!

Allattoq: Peter Olsen, Inuit Ataqatigiit

Assigiinngitsorpassuartigut politikkertoqarsinnaavoq; suna pissusissamisoornersaava naleq­qun­ner­paavaluunniit? Inuttut ataasiakkaatut tikkuaruminaassinnaavoq naggataani inuiaqatigiit qinersisartut nipaat aaliangiisunngortarami.

Taamaakkaluartoq uanga nammineerlunga eqqarsaatikka oqaluttuarilaarusuppakka, ullumikkut politikkikkut pisut eqqarsaatigalugit, naatsumik oqaatigissagaanni oqartariaqarpunga – Uiverneq.

Taamaassorinninneralu imatut tunngavilersorusuppara.

Politikkikkut nunarput aqukkumallugu partiit pingasut suleqatigiikkumallutik isumaqatigiis­suteqarnikuupput, naluneqanngitsutut Siumut aammalu partiit minnerit marluk; Demokraatit aammalu Atassut. Partiit pingasut politikkikkut tunngavimmikkut eqqarsartaatsimikkullu assigiinngitsorujussuit. Kisianni, taamaakkaluartoq partiit taakku ukiunut sisamanut suleqatigiissutissaminnik isumaqatigiissuteqarnissartik angusinnaasimavaat. Suleqatigiinnis­samut isumaqatigiissutaat atuarsimavara aamma paasilluarsinnaavara, ajungitsortarpas­suaqarporlu.

 

Aalisarneq pillugu qulequtaqarpoq, piujuaannartitsinermillu – nungusaataaanngitsumik tunngaveqarluni ukiuni tulliuttuni ingerlatsinissaq pingaartutut oqaatigineqarsimalluni. Qulequtaq taanna inatsisartunut ilaasortatut nuannaarutigilluinnarpara aamma Inuit Ataqatigiit anguniagaannut naleqqulluinnartuummat.

 

Kisianni taava Naalakkersuisut qanoq iliorpat? Politikki tassunga tunngasoq killormorluinnaq ilillugu iliuuseqarfigilerpaat. Tamanna takutinneqarpoq naalakkersuisut saarullittassat pillugit akuersissuteqarnerminni pisassatut innersuussutigineqartuniit marloriaataat sinnerlugit pisassiissutigimmatigit. Partiit naalakkersuisooqataasut isumaqataanngillat.

 

Isumaqarlunga partiit naalakkersuisooqataasut suleqatigiittartut, ukiunilu tulliuttuni angunia­gas­satut siunniussat tassaasut naalakkersuioqatigiit ataatsimoorlutik akuersissutaat aaliangigaallu. Naamik, taamak isikkoqarpasinngilaq aamma taamaappasinngilaq, naalakker­sui­sooqatigiinnermut isumaqatigiissut malinneqarsinnaaqqullugu partiit taakku akornanni suleqatigiittoqarpasinngilaq ataqatigiissaarineqanngilarlu – Uivernertut – paatsiveerunnertut uanga tamanna oqaatigerusuppara.

Partit minnerit naalakkersuisoqataasut taassuma kingorna naalakkersuisunut isornartorsiuinerat taamatullu Siumut-mut isornartorsiuinerat, illersorneqarsinnaanngitsumik aalisarnermut politikkimik ingerlatsinerat pillugu akikippallaaqaaq. Eqqaamasariaqarpoq saarullittassanik qaffaarujussuarneq Demokraatit aamma Atassutip aaliangeeqataaffigimmagu.

Ilulissani mittarfiliornissamut tunngatillugu Siumup suliariaasia – periussaalu takutinneqaqqippoq. Naalakkersuisut allatut oqalupput, naalakkersuisooqatigiinnilu partiit ilaat allatut oqalullutik. Tassani takoqqipparput suleqatigiittoqaranilu ataqatigiissaarisoqanngitsoq ataqatigiissumik avammut tusagassiisarnissaq eqqarsaatigalugu. Taamaallilluni naalakkersuisooqatigiinnikkut anguniakkat piviusunngorsinnaaqqullugit.

Peqqissaartumik toqqissimanartumillu naalakkersuinikkut ingerlatsineq maqaasivara, minnerunngitsumillu partiit naalakkersuisooqatigiit akornanni suleqatigiilluarneq pitsaasumillu ataqatigiissaarineq maqaasivara. Takorloorsinnaavara ajornakusoorlunilu unammillernar­sinnaasoq, kisianni aaliangerneq – qinersineq partiit nammineq aaliangernerivaat.

Kissaatigaara atorfimmi pikkorissuseq, maannakkumullu tikillugu takusara tassaavoq sungiussisimanngissuseq pimoorussinnginnerlu.

 

Matoqqasumik ingerlatsinermi peqataatitsineq iluatsinnavianngilaq

Allattoq: Naaja Nathanielsen, politikkikkut oqaaseqartartoq, Inuit Ataqatigiit

Naalakkersuisoqatigiit pilersinneqarput 4. december 2014. Naalakkersuisoqatigiit isumaqatigiissutigivaat sulinertik unneqqarissumik, tatiginartumik ammasumik ingerlanneqassasoq. Kiisalu oqartussaaqataaneq naligiissumillu innuttaasunik peqataatitsinissat pingaartorujussuartut naqissuserneqarlutik.

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit-ni eqqumiigeqaat Naalakkersuisut innuttaasunik ataatsimiisitsinerat kommunemut pineqartumut ilisimatitseqqaaratik qaaqqusinatsilluunniit pimmata. Qanoq tamanna ataqqinninnermik takutitsiva kiisalu tamanna qanoq suleqatigiinnissamut paaseqatigiinnissamullu qaaqqusineruva? Ajoraluartumik tamanna takussutissaavoq Naalakkersuisut Kommunenut peqataatitsiniannginnerannut. Ungasinngitsukkut aamma takuarput kapisilinnut pilersaarummut tunngatillugu, Naalakkersuisut kommunet tusarniaqqaarnissaat pisariaqanngitsutut isigimmassuk.

Aatsitassat pillugit ataatsimiinneq Aatsitassanut Naalakkersuisoq peqataatinnagu.
Angalanermik Naalakkersuisunut ilaasortat pingasorsuit ilaapput. Kisianni Aatsitassanut Naalakkersuisoq peqataanngilaq, naak angalanermi qulequtaritinneqaraluarpoq “Aalisarneq Rubinillu”. Kiisa Inuit Ataqatigiit-niit apeqquseqqajaalerparput Aatsitassanut Naalakkersuisoq Andreas Uldum sulerinersoq. Taannami Naalakkersuisoq apeqqutini aatsitassanut tunngasuni tamatigut ersinngillluinnangajattarmat. Assersuutigiinnarlugu Nuna Mineralsimut tunngasumi qarnga matuneqarsimavoq, suliamillu aqutsineq Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisumut tunniussimallugu, qanittumilu Canada-mut urani pillugu “paasisassarsiornermi anganermi” aamma siuttuutillugu.

Inuit Ataqatigiit isumaqarput Naalakkersuisut paaseqatigiinnissamik peqataatitsinermillu siunertartik maannakkut uniorluinnarlugu ingerlatsinertik nassuerutigisariaqaraat. Taamaat-tumik piaarnerpaamik Naalakkersuisut Kommuneqarfik Sermersooq-mut nassuiaateqartariaqarput sooq angalanissaq pillugu ilisimatitsisimannginnerlutik kiisalu sooq qaaqqusimannginnerlugit. Tamanna pissusissamisuunngilaq kommuneni qinikkat taamatut sanioqquaannarneqartarnerat.

Taamaattumik Naalakkersuisunut imatut apeqquteqarniarpugut:
1. Suna pissutaava Kommuneqarfik Sermersooq-mi kommunalbestyrelse innuttaasunik ataatsimiisitsinissaq pillugu ilisimatinneqarsimannginnera?
2. Qanoq sivisutigisumik innuttaasunik ataatsimiinnissaq pilersaarusiorneqarsimava, qangalu ussassaarutigineqarpa?
3. Taamatut innuttaasunik ataatsimiisitsinerni ileqquuva kommuneni pineqartumi kommunalbestyrelset ilisimatinneqartannginnerat?

Aalisapilunneq piujuaannartitsineq tunngavigalugu aalisarnerunngilaq

Aalisagaativut tassaapput isumalluutivut soorlumi pisuussutit uumaatsut taamatorluinnaq aamma isumalluutaasut. Taamaattorli pisuussutinut uumaatsunut sanilliullugit aalisakkat nutartertuartuupput kinguaassiortuummata – aamma paarilluarneqarnissaat isumagiuarsinnaagutsigu.

Ajoraluartumilli Naalakkersuisut aalisakkanik isumalluuteqarnerput immeraassutigiuarpaat aqutsineq allanngortinneqanngippat Nunatsinni aningaasarsiornitta, avatangiisitta minnerunngitsumillu inooqatigiinnerup innarlerneqarnerujussuarneranik aamma kinguneqarsinnaasoq. Naalakkersuisut annertunermik iluatsitsiniarlutik periarfissarsiortuarput immeraannermilu tassani landskarsip aningaasaatai atorneqarput. Taamatut pisoqarnerani tamatta eqqugaasussaavugut aalisagaqatigiiaat assigiinngitsut aalisapilunneqarpata imaluunniit nunarsuarmi pisisartut akornanni aalisagaativut piumaneqarunnaarlutik pisisussaarukkunik, taamaalillunilu landskarsip isertitassaralui aamma appariartulerpata. Tamanna annertuumik akisussaassuseqannginnermik takutitsineruvoq Naalakkersuisullu eqqaamasariaqarpaat aalisarneq piujuaannartitsinermik tunngaveqartoq tassaammat Nunatsinnut tamarmiusumut sunniutilerujussuaq. Aalisartut kisimik eqqarsaatiginagit – kisiannili innuttaasut aammalu pisortat ingerlatsivii tamaasa aamma eqqarsaatigalugit.

Arlaleriaqaluta takusareerparput naalakkersuisunngortitseqatigiinnermi isumaqatigiissut imaqangaarnani oqaasiinnaasoq. Assersuutigiinnarlugumi tassani neriorsuutigineqaraluarpoq aalisarneq piujuaannartitsineq tunngavigalugu aqunneqarlunilu ingerlanneqassasoq. Naalakkersuisunit kanngutsaatsuliorneruvoq aalisarneq pillugu politikkertik piujuaannartitsineq tunngavigalugu aqunneqartoq uteqattaartuarmassuk. Paarlattuanik takutinneqarpoq aalisapilunnissaq siunertariniarneqartoq taamatullu politikkeqarneq innuttaasut amerlanerit akigalugit aamma inunnut ikittuinnarnut iluaqusiisoq.

Kvotilersugaanngitsumik qaleralinniartitsineq eqqarsaatigilluagaanngitsumik aalisarnermut politikkeqartitsinermut assersuutissaqqissuuvoq. Aalisagartassiissutit sippoqattaarlugit ingerlatsisoqartoq takujualerparput, soorlumi kingullertigut tamanna aamma takugipput saarullittassat innersuussutaasut tusaaniarnagit marloriaatinngortinneqarmata.

Naalakkersuisooqatigiinni partiit iliuutsitik pillugit akisussaaffimmik tigusisariaqarput. Partiit Demo-kraatit aammalu Atassut kusananngitsuliorput pisassiissutit isornartorsiormatigit erseqqissumik akisussaassusilimmik aammalu piujuaannartitsineq tunngavigalugu ingerlatsisoqartariaqarneranik oqaatsimik ataatsimilluunniit piumasaqaateqannginnamik. Eqqaamasariaqarpormi Naalakkersuisut katitigaanngimmata inunnik ataasiakkaaginnarnik, kisiannili tassaammata ataatsimut akisussaassusillit. Demokraatit siulittaasuat aammalu Atassutip siulittaasuat taamaalillutik Naalakkersuisut sinnerisa politikkiannut akisussaaqataalluinnarput. Naalakkersuisooqataallunimi allatut politikkeqarniaraanni tamanna Naalakkersuisuni inissisimaffik atorluarlugu ersersinneqartariaqarpoq nammineq anguniagaq orninniarlugu aamma politikkimik sangutitsiniaraanni.

Atassut aamma Demokraatit taamaammat erseqqissumik oqarfigineqaannartariaqarput immikkut isummersuutitik tigussaasumik iliuuseqarnermik malitseqartissagaat – taamaaliorsinnaanngippatami Siumut partiip aalisarneq pillugu politikkiannut 100 procent-imik tunuliaqutsiisutut isigineqalissammata.

Allattoq: Naaja Nathanielsen

Folketingi: Inuit Ataqatigiit tatigineqaqqinnitsinnut qujavugut

Folketingi: Inuit Ataqatigiit tatigineqaqqinnitsinnut qujavugut

Inuit Ataqatigiit folketingimi sulinitta nanginnissaanut tatigineqarluta qinigaalluarnerput nuannaarutigaarput. Qinersisartutsinnut qujanaq. Nuannaarutigaarputtaaq Folketingimi Nunatsinnit partiit annersaattut inissisimanerput nangissinnaagatsigu

Inuit Ataqatigiit Folketingimut ilaasortaatitartaarput Aaja Chemnitz Larsen tulluusimaarutigalugulu pilluaqquarput. Angusat imaannaanngeqaat. Aaja ilaasortaalerneratigut Folketingimut ilaasortamik piumassuseqarluartumik sulerusussuseqarluartumillu ilaasortaatitaqalerpugut. Aaja arnaq piviusorsiortuuvoq, pissuserissaartuuvoq tatiginartuullunilu, Nunarput pillugu sutigut tamatigut sullisiumassusilik. Nunanut allanut, sillimaniernermut illersornermullu politikkikkut nukittuujuvoq, nunat tamalaat akornanni suleqatigiinnermik misilittagaqarluartoq minnerunngitsumillu isumaginninnikkullu sulianik paasisimasaqarluartuulluni.

Qineqqusaaqatai Johan Lund Olsen, Múte Bourup Egede, Karo Thomsen Fleischer-lu aamma qujaffigaavut.

Qineqqusaarnerput ataatsimoorfiusoq, pissuserissaarfiusoq, tatiginassutsimik takutitsiffiusoq nuanneqisorlu tulluusimaarutigeqaarput.

Nunarput tamakkerlugu innuttaasullu tamakkerlugit sullissinissatsinnut qilanaarpugut. Folketingimi kalaallit nipaat pituttorsimmanngittoq nangissavarput.

Qujanaq.

Sara Olsvig

Inuit Ataqatigiit

Kalaallit nipaat pituttorsimanngittoq

Sara_OlsvigNunarput sinnerlugu kikkut Danmarkimi sinniisuussanersut aalajangissallugu pingaaruteqarluinnarpoq. Nunattami siunissaa pineqarpoq uagullu kalaallit pineqarpugut.

Pituffik pineqartillugu, puisinniarneq pineqartillugu, nunatta illersornera pineqartillugu imaluunniit suliassat allat pingaaruteqartut pineqartillugit uagut kalaallit soqutigisatsinnik uatsinnillu attuisunik saqqummiussisinnaalluartunik illersuisinnaalluartunillu sinniisoqarnerup qulakkeernissaa pingaaruteqarpoq.

Inuit Ataqatigiinnit ukiuni tamani folketingimi suliarput erseqqissuusimavoq kinguneqartitsilluartuusimallunilu. Qinigaaffimmi naalersumi immikkut allaffeqarfeqarluta inissisimavugut, danskit partiivinut arlaannaannulluunniit politikkikkut pituttorsimanata.

Ukiuni qaangiuttuni takutipparput folketingimi partiit tamarmik suleqatigisinnaallutigit. Kalaallit Nunaat pillugu suliat siammasissut ilisimalluarlugit suliarisavut siuttuuffigisimasavullu imaannaanngillat.

Inuit Ataqatigiinni qinigaaffimmi aggersumi sunniuteqarluartumik sulinerput nangissavarput inuiaallu kalaallit soqutigisaat pillugit siuttuunerput attatissallutigu.

Ukiuni makkunani pissutsit periarfissallu aatsaat taama pisariulertigisimammata tamatta nalunngilarput. Taamaammat Folketingimi kalaallit nipaat immikkuullarissoq piumassuseqartorlu pisariaqartipparput.

Tassaavorlu Inuit Ataqatigiit nipaat.

Inuit Ataqatigiit inuit nukittuut, folketingimi sulinissamut piukkunnarluinnartut politikkikkullu sullarissut sisamat sassartippavut. Nuannaarutigaara qinigaassanngortitavut ilisaritissinnaallugit:

Aaja Chemnitz Larsen – Múte Bourup Egede – Karo Thomsen Fleischer – Johan Lund Olsen

Qinersilluarisi. IA_folketingsvalg_print_beggesider

Sara Olsvig – INUIT ATAQATIGIINNI SIULITTAASOQ

Naalakkersuisutut Siulittaasuuneq tamakkiisumik atorfiuvoq

Naalakkersuisutut Siulittaasuuneq tamakkiisumik atorfiuvoq

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisut Siulittaasuata inuussutissarsiutigalugu piniarsinnaanermut allagartaminik tigumminniinnarniarnera itigartsippaat.
Inuit Ataqatigiinniit pisaq manna tunngaviusumik isigisassaasutut isigivarput. Isumaqarluinnarpugut Naalakkersuisunut Siulittaasup kinaagaluaruniluunniit nunap naalakkersuinikkut siuttuatut sulinera uppernassusialu apeqquserneqarsinnaasuussanngitsut.

Inuussutissarsiummik allamik piginninniinnarneq ilumoorussinerunnginnertut isigaarput. Naalakkersuisullu Siulittaasuata immikkut pineqarnissaminik piumasaqarnera isumaqatiginngilarput. Piniarnerup aalisarnerullu kulturitsinni pingaaruteqassusia akuersaarparput, taamaattorli Naalakkersuisut Siulittaasuata nunamik siuttuunermi saniatigut allamik inuussutissarsiuteqarsinnaaneranik tamanna isumaqassanngilaq.

Naatsorsuutigivarput politikeri kinaluunniit partiiminut siulittaasussatut sassartoq, pingaartumik partii nunami annersat ilagippassuk, taava tamatuma inuussutissarsiummut soqutigisanullu qanoq sunniuteqarsinnaaneranik eqqarsaqqissaarsimassasoq. Naalakkersuisut Siulittaasuata piniartutut allagartami pigiinnarnissaanik kissaateqarnera siunissami soqutigisat arlallit imminnut aporaateqaratarsinnaannerannik kinguneqarsinnaavoq. Naalakkersuisut Siulittaasuat, kinaagaluaruniluunniit soqutigisat arlallit aporaatinnginnissaannik qulakkeerinnissaaq, naalakkersuisullu uppernassusilimmik aquttuunissaannik pingaarnerutitsinissani mianeralugu. Maanna aalajangikkami Naalakkersuisut Siulittaasuattut atuuffik namminerlu soqutigisaq ersernerlulerput.

Taamatut aalajangiinermi oqariartuut iluarpallaanngilaq. Pingaartumik ulluni atukkatsinni inuiaqatigiinni inuit amerlasuut sammivinnik ersarissunik soqutigisallu akulerussuutinnginnissaannut akiuiniarnermik piumasaqarneranni. Isumaqarpugut piniartorpassuarnut aalisartorpassuarnullu akuersissutiminnik annaasaqartunut tamanna oqariartuuteqarnerliornerusoq. Oqareernitsitut aalajangigaq ajuusaarutigaarput neriullutalu Naalakkersuisut Siulittaasuat eqqarsaqqikkkumaartoq nammineerlunilu inuussutissarsiutigalugu piniarsinnaanermut akuersissutini utertillugu – atuuffini ataqqillugu nunallu siuttuisa innuttaasullu tatigeqatigiinnissaat pillugu.

Sara Olsvig Siulittaasoq
Inuit Ataqatigiit
Mobil 526858

Naammi Doris-i?

Nalornissutigineqarsinnaanngilaq ulluni makkunani nunatta inuiattut naleqartitaanik  inuussutissarsiornikkullu aningaasaqarnitsinnut sunniuteqartunut danskit folketingianni nunatsinnit allartitanik nukittuunik illersuisinnaasunillu nunatta atorfissaqartitsinera.

Martsip 24-ni danskit folketingiani statsministerimut apeqquteqarsinnaaneq taamaallaat qaammatit pingasukkaarlugit pisartoq pivoq. Nunattalu folketingimut ilaaasortaatitaasa eqqumaffigisassaat marluupput. Siulleq EU-p puisip amii pillugit eqqusseqqusiunnaarneranut tunngasoq tulliattullu Namminersorlutik Oqartussat pituffimmi kiffartuussinissamut isumaqatigiissummik annaasaqarnerannut tunngasoq.  Kisianni naak Doris Jakobsen-i? Ilisimasatsitummi misittagartuini pillugu Christiansborg-imut utertinneqarmat nunatta politikkikkut soqutigisaannut illersuisussanngorlugu.

Folketingimi ilaasortaq Johan lund Olsen (IA) folketingip kalaallit nunaannut tunngasunut ataatsimiisitaliaa aammalu Inatsisartut nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiisitaliaat sinnerlugit Bruxelles-imi EU-p parlamentianut puisip amiinik eqqusseqqusiunnaarnerup naggueqatigiit inunnut atuutinnginneranut tunngasumik sukaterinissamut aaliangiisoqassangaluarpat ernumassuteqarneq pillugu allakkanik tunniussaqarpoq.   Naammaginarpa folketingimi ilaasortaatitatta aappaa kisimi suliamut pingaaruteqaqisumut sorsuuteqarnera? Imaattariaqaraluarpormi nukiit pigisagut tamaasa atorlugit inuiattut naleqartitagut sorsuutigissagigut.

KNR.gl aqqutigalugu paasivarput Doris Jakobsen-i nunatta kujataani uran-i pillugu innuttaasunut ataatsimiittunukarsimasoq. Inuusuttut Ataqatigiit paasiuminaatsipparput sooq urani pillugu innuttaasut ataatsimiinnerannut folketingimi ilaasortatut angalanersoq,  paasisimasagummi malillugit Naalakkersuisut innuttaasunut ataatsimiisitsinerit aaqqissuussaat politikkikkut akuleruffigineqartussaanngitsutut nalunaarutigineqarnikuummata.

EU-p puisip amiinik eqqusseqqusiunnaarnera nunatsinnut suliassanut annertuutut salliunneqartutullu inissisimavoq, taamaattumillu pakatsissutigeqaarput Doris Jakobsen-ip suliassaq pimoorullugu sulissutiginngimmagu. Tamaattumik Doris Jakobsen-i kaammattorusupparput nunarput sinnerlugu folketingimi ilaasortaammat nunatta soqutigisaanik salliutitseqqullugu, partiitullu suliat piffissami kukkusumi salliuteqqoqinagit.

Qanormita Naalakkersuisut siulittaasuat, Kim Kielsen-i parteeqatimi Doris Jakobsen-ip suliaminut tulleriaarineranut isumaqarpa?

Tunngavilersuutimmi tassaammata Doris Jakobsen-i folketingimut uterteqqinneqassasoq pikkorissumik misilittagalimmillu ilaasortaatitaqartoqartariaqarmat. Tamannalu paasineqartariaqarpoq folketingimut ilaasortaatitat suliassaminnik tulleriiaarinerat eqqortuusariaqartut nunatta politikkikkut soqutigisai pillugit suliaqartoqartillugu.

 

Allattoq:

 

Jane Petersen, Inuusuttut Ataqatigiinni siulittaasup tullia

 

Attavissaq, tlf. : 58 74 10

 

Russit nipaat akuersaarneqarsinnaanngitsoq – pisoq annertusiartuaassanngilaq

Ruslandip naalagaaffiata Danmarkimi sinniisua ullumikkut danskit aviisianni JyllandsPostenimi oqaatigaa, danskit sakkutuusia imarsiortut USA-p missilinut illersornermut atortuinut peqataalissappata danskit illersornissamut umiarsuai atominik sakkussianik saassunneqaratarsinnaalissasut.

Inuit Ataqtigiinnit oqaatigineqartut tupigusuutigaavut. Soorunami Naalagaaffeqatigiiffiup Ruslandillu nunanut allanut politikkikkut soqutigisai assigiinngittuusinnaasarput. Oqaatigineqartunili oqallisaarummilu russit sinniisuanit allanneqarsimasumi nipi atorneqartoq akuersaarneqarsinnaanngitsoq isumaqarpugut.

Nunatta, Danmarkip Ruslandillu nunatut isumatusaartumik siorasaarinertaqanngittumik oqaloqatigiissinnaanissaat soqutigisarilliunnarpaat. Ingammik Issittoq pillugu ajunngitsumik kipiluttunanngittumillu suleqatigiiffiusumik suleqatigiinnissaq pingaaruteqarpoq. Inuit Ataqatigiinnit nipi ajunngittup atornissaa pingaarluinnartutut isigaarput, eqqissineq attakkumallugu Issittumilu inuiaat isumannaatsumik inuusinnaanissaat pillugu. Taamaammat pisup annertusiartuaannginnissaa inassutigaarput.

Inuit Ataqatigiinnit Naalakkersuisut siulittaasuat Nunanulluunnit allanut Naalakkersuisoq qinnuigissavarput Inatsisartut Nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliaannut russit oqaatigisimasaat pillugit ilisimatitseqqullugit. Oqaatigineqarsimasut amerikarmiut Pituffimmiinnerannut Naalagaaffeqatigiiffiullu illersornermut sillimaniarnermullu politikkianut qanoq eqqarsaatersuuteqartitsinersoq tusarfigerusupparput.

Sara Olsvig
Siulittaasoq
Inuit Ataqatigiit

Pituffik pillugu erseqqissumik Naalakkersuisut mianersoqqussuteqarfigineqarput

Inuit Ataqatigiit ippassaq Inatsisartuni amerikarmiut Nunatsinni najuunnerat pillugu oqallisissiaq Sara Olsvig-mit saqqummiunneqartoq oqallisigineqarluarmat nuannaarutigaarput.

Oqallisissiatsinni siunissamut tikkuussisumik Nunatsinniillu ataatsimoorluta Pituffik pillugu iliuuserisinnaasatsinnik eqqartuinissaq kissaatigalugu saqqummiussivugut.

Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit allanngorartuusut isumalluutigissallugit naammanngittut. Taamaammat siunnersuutigaarput amerikarmiunut illersornissamut isumaqatigiissutaasut misissoqqinneqartariaqartut. Sukkut Nunatsinnut sanngiiffeqarnersut paasisariaqarparput isumaqatiginninniutigeqqinneqarsinnaanissaat siunertaralugu.

Partiit amerlanerit oqalliseqataanerminni oqallisaarinerput siunertarisarpullu tigulluarsimarpasippaat. Nuannaarutigaarput Inuit Ataqatigiinnit Inatsisartut ataatsimut oqaaseqaateqartissallugit siunnersuuterput ilalerneqarmat. Oqaaseqaammi partiit ataatsimoorluta Naalakkersuisut erseqqissuliorfigaavut, naatsorsuutigilluinnarparpullu Naalakkersuisut oqaaseqaat malikkumaaraat.

Inatsisartut partiivisa oqaaseqaataat:

”Inatsisartut ataatsimoortut Pituffimmi kiffartuussinissamut isumaqatigiissutip annaasimanera ilungersuumminartutut isigaat. Siunissami taaamatut pisoqaqqinnginnissaa pillugu partiit tamakkerluta matumuuna suleqatigiissuteqarniarpugut. Partiit isumaqarput illersornissamut isumaqatigiissutaareersut misissorluarnerisigut Nunatta soqutigisaanik nukittunerusumik illersuisinnaanissamik anguniagaqarluta sukkut isumaqatiginninniutigeqqinneqarnissaannik aalajangiisoqassasoq. Isumaqarpugut kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit Nunatta Pituffimmit iluanaaruteqarnissaanut kisimik isumalluutigineqarnissaannut naammanngittut.

Inatsisartut immikkut soqutigilluinnarlugu utaqqimaarpaat, Thule Airbasemi sullissinermi isumaqatigiissutip annaaneqarnera pillugu eqqartuussissuserisut misissuinerata naammassinissaa. Inatsisartut Naalakkersuisunut sakkortuumik kajumissaarutigissavaat, eqqartuussissuserisut misissuinerata naammassinera Inatsisartunut innuttaasunullu saqqummiunneqassasoq.”

Naaja Nathanielsen
Politikkikkut oqaaseqartartoq,
Inuit Ataqatigiit
Mobil 548981

Pittuffik, Thule Air Base, pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinneq

Pittuffik, Thule Air Base, pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallittoqarnissaanik siunnersuut. Amerikkarmiut nunatsinniinnerannit Kalaallit Nunaat sutigut iluaquserneqassava? Aningaasatigut pissarsiassatigut qanoq piumasaqaateqassaagut, isumaqatigiissutillu sorliit isumaqatigiinniutigineqaqqinnissaannik piumasaqaateqassaagut?

(Inatsisartunut ilaasortaq Sara Olsvig, Inuit Ataqatigiit)

Ulluinnarni amerikkarmiut nunatsinniinnerat eqqarsaatigivallaarneq ajorparput. Thule Air Basemili kiffartuussinissamut isumaqatigiissutip annaaneratigut eqqaasinneqarpugut.

Maanna ukiuni 8o-ngajanni amerikkarmiut ajunngitsutigut ajortutigullu inooqatigisimavagut. Sorsunnersuit aappaata nalaani avammut ammaasseqataasimapput. Taamaanneranilu nammineernerulernissatsinnut ajattueqataasimapput. Pisani arlalinni aamma amerikkarmiut terlitsinniit iliuuseqartarsimapput pisunullu paasisaqarnissatsinnut mattussisarsimallutik – uagut nammineq nunatsinni.

Sanngiippallaaqaat

Amerikkarmiunut isumaqatigiissut atuuttoq tassaavoq 1951-imi illersornissamut atatillugu isumaqatigiissut. Taanna Kalaallit Nunaata nunasiaagallarnerani Danmarkip USA-llu akornanni isumaqatigiissutigineqarsimavoq. Isumaqatigiissullu taannarpiaq Inuit Ataqatigiinniit isumarput naapertorlugu sukumiilluinnartumik qimerloorneqartariaqarpoq.

Inuit Ataqatigiinniit sakkutooqarnikkut eqqissisimatitsinissatigullu suleqatigiinneq tapersersorparput. Suleqatigiinnermulli tassunga nunarput nunamik atugaqartitsippat, taava peqataanerput nunatsinnut erseqqissunik aningaasatigut iluaqutissatigut akuersorneqartariaqarpoq. Inuit Ataqatigiinniilli isumaqarput naapertorlugu isumaqatigiissutit maanna atuuttut sanngiippallaaqaat. Ukiut arfineq-aappassaanni isumaqatigiinniutigineqaqqittartumik kiffartuussinermut isumaqatigiissuteqarnikkut akileraarutitigut isertitaqarsinnaanerput naammanngilaq. Tamanna nalorninartoqarpallaaqaaq, inuiannullu kalaallinut naapertuuttunik atugaqartitsinngilaq.

Ataatsimoortariaqarpugut

Kalaallit Nunaata inissisimanerata nukittorsarneqartarsimanera Inuit Ataqatigiinniit akuersorparput. Isumaqatigiissummut tapertaliussatut isumaqatigiissusiornikkut kalaallit pissarsiassaat annertusarniarneqarsimapput. Piviusorli isigalugu isumaqatigiissutit sanngiippallaarsimapput.

Taamaattumillu nunatsinni amerikkarmioqarnerani pissarsiassat annertunerusut piumasarinissaanni ataatsimoorussinissarput kissaatigaarput.

Siullertut ilinniartitaanikkut, ataqatigiinnermut atortulersugaanikkut sanaartukkanullu avatangiisinut ajoqusiinngitsunut amerikkarmiut aningaasaliinissaat pilersaarusiorneqartariaqarpoq. Taassumalu peqatigisaanik isumaqatigiissutip tunngavianik nutarterinermi suliassaq oqimaatsoq aallartinneqarsinnaavoq. Inuit Ataqatigiinniit pinngitsuugassaanngitsunik piumasaqaateqanngilagut. Inerniliiffissanut assigiinngitsunut ammavugut. Taamaattorli modeli maanna atuuttoq attanneqarsinnaanngitsutut, nunatsinnullu aningaasaqarnitsinnullu qajannarpallaartutut isigaarput.

Danmarkimut suleqateqarneq pitsaanerusuoq

Danskit naalakkersuisuisa nikerartut illersornissamut isumaqatigiissutip isumaqatigiinniutigeqqinneqarnissaanut itigartitsisarsimapput. Tamannalu aammattaaq maannakkut nunanut allanut ministerimut, Martin Lidegaardimut, atuuppoq. Qanittukkut isumaqatigiissutip isumaqatigiinniutigeqqinnissaata ”ilimanannginneranik” oqaaseqarpoq. Tamannalu Inuit Ataqatigiit isumaqatigiinniutigeqqinnissaanik siunnersuuteqariitsiaannartut pivoq.

Thule Air Basemi kiffartuussinissamut isumaqatigiissutip suliariumannittussarsiuunneqarneranut atatillugu danskit naalakkersuisuisa Naalakkersuisullu suliamut qanoq akuutigsimanerannut paasissutissanik tunngaviusunik piniarnitta qaammatinik tallimanik sivisussuseqarsimanera eqqarsaatigalugu isumaqatigiinniutigeqqinneqarnissaanut itigartitsipallanneq pipallaqaaq.

Maanna modelimut atuuttumut danskit naalagaaffiata tapersersuinini attatiinnassappagu, taava danskit naalagaaffiat allatut iliuusissanik akuerinarsinnaasunik, kalaallillu pissarsiassaasigut annertusaasunik, piaarnerpaamik saqqummiussisariaqarput. Danskit naalagaaffiat pisortatigoortutigut nunanut allanut naalakkersuinikkut oqaaseqartartuutillugu, taava UAGUT soqutigisagut amerikkarmiut soqutigisaannit salliutissavaat.

Maannakkut takusinnaasatsinniit Danmarkip suleqatiginnikkusussuseqarnera annertunerujussuaq naatsorsuutigaarput. Isumaqatigiinniutigeqqinnissaanut Danmarkip taamak sukkatigisumik itigartitsinera pakatsissutigaarput. Aammalu Pituffimmut tunngasumik paasissutissiilluni ataatsimiisitsinermi nunatsinniit folketingimi ilaasortat marluk nunanut allanut ministerimiit qaaqquneqanngitsoornerat kamaatigaarput.

Kalaallit Nunaanniit arlaannattaluunniit Danmarkip USA-mik qanimut attaveqarnera ajoqusernianngilarput. Taamaattorli danskit naalakkersuisuiniit tusaaneqarnissarput, peqataatinneqarnissarput ataqqineqarnissarpullu naatsorsuutigaagut.

Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut amerikkarmiut nunatsinniinnerannut kalaallit ataatsimut isigalugu iluarinnittuusut. USA-llu sakkutooqarnikkut eqqissisimatitsinissatigullu suleqatigineratigut iluaqutigisinnaasagut ilisimalluarpagut.

Inuit Ataqatigiinniilli isumaqarpugut inuiaqatigiit kalaallit pissarsiaqarnissaannut peqataatinneqarnissaannullu amerikkarmiut danskillu naalagaaffiat pimoorussinngippallaartut. Oqaluttuarisaanitta takutippaa amerikkarmiut nunatsinniitsinneqarneranni inuttut kulturitigullu pilliuteqarsimasugut. Maannalu kiffartuussinissamut isumaqatigiissutip annaaneratigut inuiaqatigiittut aningaasatigut annaasaqaatitut malugissavarput.

Illersornissamut isumaqatigiissut nutarterneqassaaq

Inuit Ataqatigiinniit eqqaasitsissutigissavarput illersornissamut isumaqatigiissut qaammatip tulliani ukiunik 64-nngortorsiuissammat, Kalaallillu Nunaata nunasiaagallarneraniit piummat. Isumaqatigiissuteqqaami nunap massuma innuttai piginnaatitaaffiilu ataatsimilluunniit taaneqarsimanngillat. Kingorna isumaqatigiissut ilassuteqallattaartinneqarpoq siunnersuisoqatigiinnillu pilersitsisoqartarluni. Ilassutitut isumaqatigiissut kingulleq 2004-mi Igalikumi atsiorneqarpoq – tassa taanna Igalikumi isumaqatigiissutitut taagugarput.

Igalikumi isumaqatigiissummi nunap innuttaasa piginnaatitaaffiisa amerikkarmiullu pisussaaffiisa erseqqissarneqarnerat qularutissaanngilaq. Piviusorli isigalugu amerikkarmiunik isumaqatigiissutitsinnit naapertuuttumik pissarsiaqarnissarput inuuttoorfigisimavarput. Taamaattumillu illersornissamut isumaqatigiissutip sukumiisumik qimerloorneqarnissaanut nutarterneqarnissaanullu piffissanngortoq isumaqarpugut. Aamma ataatsimoorussatut ataatsimiititaliat siunnerfimmissut atuunnissaannut qulakkeerinnittumik naliliiffigeqqinnissaannut piffissaasoraarput.

Kiffartuussinissamut isumaqatigiissummut annaaneqartumut tunngatillugu sukumiisumik misissorneqarnissaanut inuiaqatigiinnullu avitseqatigiiffiunissaanut isumarput oqaatigereerparput. Taamaattumik oqallinnerup matuma siunissamik ukkassinissaa neriuutigaarput. Amerikkarmiut nunatsinniinnerannut atatillugu kalaallit pissarsiariumaagaannut tunngatillugu oqallinnissaq manna qilanaarivarput.

Amerikkarmiut nunatsinniinnerannut atatillugu siunissami piumasaqaatissanut kalaallit partiivisa ataatsimoorussinissaat Inuit Ataqatigiinniit inassutigaarput. Tassani partiit politikkii pineqanngilllat, pineqarlunili nunami maani oqaluttuarisaanerup qanoq allannissaanut sammivissaq. Maanna avatitsinnit suleqatitsinnillu tusaaneqarnissatsinnik pimoorunneqarnissatsinnillu kissaateqarnerput erseqqissarsinnaanngorparput.

Naaja H. Nathanielsen

Pittuffik, Thule Air Base, pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallittoqarnissaanik siunnersuut

Inatsisartut suleriaasianni § 36 naapertorlugu matumuuna apeqquteqaat aallaavigalugu oqallittoqarnissaanik siunnersuut manna siunnersuutigaara:

Pittuffik, Thule Air Base, pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallittoqar­nis­saanik siunnersuut. Amerikkarmiut nunatsinniinnerannit Kalaallit Nunaat sutigut iluaquserneqassava? Aningaasatigut pissarsiassatigut qanoq piumasa­qaa­teqassaagut, isumaqatigiissutillu sorliit isumaqatigiin­niutigine­qaqqin­nis­saannik piumasaqaateqassaagut?

(Inatsisartunut ilaasortaq Sara Olsvig, Inuit Ataqatigiit)

Saqqummiussineq

Pituffik, Thule Air Base, pilersinneqarmalli ukiorpassuit ingerlaneranni nunatsinni politikkikkut initusimaqaaq. Kingullertigullu sakkutooqarfiup kiffartuunneqarneranut aserfallatsaaliorneqarneranullu kiffartuussinissamik isumaqatigiissutaata amerikkarmiut ingerlatseqatigiiffiannut tunniunneqarnera pillugu tupaallaatiginnittoqarlunilu oqallit­to­qarpoq.

Matuma allannerani isumaqatigiissutip sooq amerikkarmiunut tunniunne­qar­simaneranut tunngasoq ersernerluppoq, taamatullu suliassap kalaallit/danskillu ingerla­tse­qatigiiffiannit suliarineqartussaaneranik amerikkarmiunik isumaqateqarsimanerup sooq eqquutsinneqarsimannginnera pillugu suliap ingerlanneqarnerani sutigut kukkulut­tor­to­qarsimanera aamma ersernerlulluni.

Aajunali ilisimasarput: Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisui suliami matumani eqqummaariffiginngitsuugaqarsimapput. Maani inersuarmi tusaasinnaasimasatsituut Naalakkersuisunit piumasaqaatit sakkukippallaarsimapput suliallu politikkikkut isumagineqarnera amigarsimalluni. Akisussaaffimmik inissiisoqartariaqarpoq.

Pisup aamma takutippaa kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit taamaallaat isumalluutigalugit Pituffimmit iluanaaruteqartarnissaq anguniaannassagutsigu Nunatta inissisimanera sanngiippallaassasoq.

Taamaammat immitsinnut aperisariaqarpugut: Amerikkarmiut nunatsinniinnerannit Kalaallit Nunaat sutigut iluaquserneqassava? Aningaasatigut pissarsiassatigut qanoq piumasaqaateqassaagut, isumaqatigiissutillu sorliit isumaqatigiinniutigi­neqaqqin­nis­saan­nik piumasaqaateqassaagut?

Tassami amerikkarmiunut piumasaqaateqartilluta kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit kisiisa isumalluutigissanngilavut. Ukiorpassuit ingerlanerini sakkutooqarfiup angissusaa atuuf­fialu allanngorarsimapput. Taamaattumillu kiffartuussinissamut isumaqatigiissutaasartut kisiisa ukkassinnaanngilagut.

Aamma siunissami kiffartuussinissamut isumaqatigiissutinut suliariuman­nittus­sar­siuus­sisarnissat suli allat pisartussaapput, maannalu pisoq ilinniutigissagutsigu, taava amerik­karmiunut danskinullu isumaqatigiissutitta sutigut ersernerlunnerat sanngiiffeqarnerallu paasiniassallugit pisariaqarpoq.

Naalakkersuisut oqaluuserisamut akissuteqaatiminni allapput Nunatta soqutigisaasa ajunnginnerusumik illersorneqarnissaat pillugu illersornissamut isumaqatigiissutaasut misissorneqarnissaannut siunnersuuterput isummerfigisinnaanagu, kiffartuussinissamik isumaqatigiissut pineqartorpiaq pillugu suli isumaqatiginninniartoqarmat. Uggornarpoq Naalakkersuisut suliaq siammasinnerusumik isigisinnaasimannginnamikku Nunattalu kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit saniasigut qanoq piumasaqaateqartarnissaa pillugu oqallinnermut peqataallutik.

Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut pisoq manna naalagaaffeqatiginnerup sanngiif­fe­qarneranik qulaarsisuusoq. Isumaqarpugut Inatsisartut Folketingillu suliap ingerlanerani taamatut kingusitsigisukkut ilisimatinneqarsimanerat sanngiffimmik ersersitsisuusoq. Aamma Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa suliap ingerlaasianut isumaqati­giis­sutillu imaanut isumaqatigiinngitsutut isikkoqarnerat sanngiiffeqarnermik takutitsisuusoq isumaqarpugut.

Minnerunngitsumik kukkussutit novemberimi decemberimilu 2013-mi aallartimmatali Nunatta soqutigisai pillugit sillimasoqarsimannginnera naalakkersuinikkut sanngiinnermik takutitsisuusoq isumaqarpugut. Takusinnaasavut malillugit Naalakkersuisut apeqqusiinatik isumaqatigiissutinut allannguutissat akuersaarpaat, tamannalu maannakku Nunatta aningaasaqarneranut annertuumik kingunerluppoq. Aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi maanna allassimalerpoq, kukkussutit peqqutigalugit, Nunatta ukiumut 100 mio. kr.-nit tungaanut annaasarsinnaagaa.

Erseqqarissunik imartuunillu piumasaqaateqarnissatsinni piumasat tunngavigineqartussat piumasaqaatillu qanoq isikkoqarnissaannut akornatsinni  isumaqatigiittariaqarpugut.

Tamannaluttaaq pissutigalugu pisap qaqilerneqarnissaa pisariaqarpoq. Ingerlatseriaatsit suka­ter­ne­qarnissaat isumaqatigiissutillu erseqqilluinnartunngortinneqarnissaat pisariaqar­luinnarput.

Tamanna pisuutitsiniarnermik aallaaveqanngilaq, uanili siunissami suliariumannit­tussar­siuussinissat nalorninaateqanngilluinnarnissaat Kalaallillu Nunaata siunissami nukittuner­paa­mik inissisimanissaata qulakkeerneqarnissaa pivagut.

Amerikkarmiut Kalaallit Nunaata aningaasatigut pissarsissutigisariaqaraa Inuit Ataqatigiinniit qularutiginagu oqaatigissavarput. Taamaattumik amerikkarmiunut piumasaqaatit suunissaannik Kalaallit Nunaanniit erseqqissuliortariaqarpugut.

Inuit tusarumasaat aallaavigiinnarnagit tunngaveqarluartumik piviusorsiortumillu oqallittoqarnissaanik kajumissaarivut, Kalaallillu Nunaata USA-mut Danmarkimullu tunnga­viusumik piumasaqaatissai eqqarsaatigalugit.

Igalaamernit, puiaasat, qillertuusallu atoqqillugit

Pinngortitap mianerinissaa, massakkut inuusut, kinguaassallu eqqarsaatigalugit, maanna Kommuneqarfik Sermersuumi suleqatigiinnissamut isumaqatigiissummi, anguniagaasut pingaarnerit arfinillit ilagaat. Aammattaq Kommuneqarfik Sermersuumi avatangiisit mianeralugit, silaannaaq nukissiuuteqarnerlu eqqarsaatigalugit suliniarnermi taakku qitiulluinnarput.   

Eqqagassat ikuallaasarfimmi ikuallanneqarneqartartut annikillisiniarlugit, kommunitsinni eqqagassanik immikkoortitsisarneq pisariinnerulersinneqassaaq – ajornannginnerulersinneqarlunilu – innuttaasunut inuussutissarsiutinillu ingerlataqartunut iluaqutaasumik.Kommuneqarfik Sermersuumi tamanna maanna ingerlanneqarpoq.

Immikkoortitereqqissaarneq Paamiuni ingerlanneqarpoq

Ukiaq 2014 Paamiuni eqqqagassanik immikkoortitereqqissaartarneq aallartippoq. Tassani igalaamernit, savimernit, eqqagassat mianerisassat, eqqagassallu naliginnaasut immikkoortiterneqartarlerput. Taama Paamiuni eqqakkanik immikkoortiterisarneq kommunip sinneranut siammarterniarlugu misiliineq 2015-imi nalilersorneqassaaq.

Inissiaatileqatigiit suleqatigineqarsinnaanerat

Sermersuumi kommunalbestyrelsip ataatsimiinnerani 17. marts 2015, sammineqartunut ilaavoq ataani atsiortutut aalajangigassatut siunnersuutiga.

Kommunalbestyrelsimut siunnersuutigaara, puiaasanut igalaaminernullu imaqanngitsunut containerinik atoqqiisarnermut atortussanik peqalernissaq – aammalu qillertuusanut aluminiunullu imaqanngitsunut atortussanik containerinik pisaarnissaq, – containerillu taakku kommunimi Iserit – aammalu INI-p iniutaasa eqqaannut inissinneqassasut.

Siunnersuut taanna kommunalbestyrelsip tamarmiusup akueraa Sermersuullu Sanaartornermut Avatangiisinulllu ataatsimiititaanut ingerlateqqinneqarluni, naatsorsuutigineqarporlu ataatsimiititap 24. marts ataatsimiinnerani oqaluuserisineqassasoq. Innuttaasut sinnerlugit nuannaarutigaaraa siunnersuut taama annertutigisumik politikkikkut isumaqatigineqarmat.

Taamatut siunnersuuteqarnissannut ikinngutigilluakkama Salik Hard-ip isumassarsitippaannga. Kommunalpolitikeritut suliassama ilagaat, ulluinnarni inuit naapittakkama attaveqarfigisartakkamalu isummersuutaannik tusaaniartarnissaq.

Pineqartoq politikkikkut Sermersuumit akuerineqasappat, siunnersuutigineqarpoq, pilersitsiniarnermi aningaasartuutit kommunimit, A/S INI-imit, Iserit A/S-imillu najoqqutassiaq aalajangersimasoq malillugu akilerneqarnissai. Kommunalpolitikerilu Sermersuup avataani isumassarsiorsimavunga.

Qeqqata Kommuniani misilittakkat pitsaasut

Qeqqata Kommunia 2013-imili A/S INI suleqatigalugu tassunga assigusumik iluatsittumik ingerlatsisimavoq, atoqqiisarnermullu containerit pissarsiarineqartut kommunip inissiaatileqatigiillu avillugit akilersimallugit. Mingutsitsinaveersaarneq siunertaralugu periuseq pitsak.

Qeqqata kommuniani suleqatigiinnermi kissaataasut ukuusimapput:

  1. Eqqakkat ikilisarneqarnissaat
  2. Igalaamerngit qillertuusallu mingutsitsinani iginneqarnissaat
  3. Ikuallaanermi sinnikut ikilisinneqarnissaat
  4. Eqqakkat ikummarinnerulernissaat
  5. Igalaamerngit aseqqukuisa asfaltilerivimmi atoqqissinnaannissaat

Sisimiuni periuseq Sermersuumi atorneqarsinnaalluarpoq. Kingusinnerusukkullu soorlu, pisiniarfiit ulluinnarni atortunik nioqqutillit, neriniartarfiit, akunnittarfiillu suleqatiseralugit attavigineqarsinnaapput.

 

Inuulluaqqusillunga // Med venlig hilsen

Allan Pertti Frandsen, Inuit Ataqatigiit

Ilaasortaq / Medlem af / Kommunalbestyrelsen, Kommuneqarfik Sermersooq

Postadresse: Timerlia 46, 3905 Nuussuaq, Greenland

Mobil +299 598755, apfr@sermersooq.gl, www.facebook.com/ia.pertti

 

 

Paasissutissat:

Qeqqata kommuniani misissuinerit takutissimavaat, pilersitsiniarnermi aningaasartuutit (containerinut, umiarsuartigullu angallassinikkut) soorlu containerit 20-it igalaaminernut, aamma containerit 20-it qillertuusanut, 350.000 kr.-it missaannik akeqartut, taakkulu angallannerinut, imaarnerinut, igalaaminernillu aserorterinermut aningaasartuutit ukiumut 80.000 kr.-iusut. Naatsorsuinermi uani Nuummi, Nuussuarmi, Qinngutsinnilu ingerlatsinermut aningaasartuutissat assigai. Taakkulu 350.000 kr.-it aningaasaleeqataasussat agguataarlugit akilersinnaavaat.

Naliliinera malillugu aningaasat 350.000 kr.-it – immikkut Iserit aamma/imaluunniit INI –  avitseqatigalugit akilerneqarsinnaapput, taakkulu kommunip aningaasartuutisssaata iluani nassaarineqarsinnapput. Ingerlatsinermut aningaasartuutit ukiumut 80.000 kr.-it mingutsitsinaveersaarnermi akileraarutitut atuisunit akilerneqarsinnaapput. Akilerneqartussaappummi. Aamma mingutsitsinerup annikillisarnissaanut akileeqataasarnissamut periuseq pitsaasuuvoq.

Maluginiagassaq tassaavoq, igalaamerngit asfaltiliornermi atoqqinnerisigut ujaqqanik aserorterinissaraluamut sipaartoqarsinnaammat. Taamatut atoqqiisarneq Sisimiuni iluatsittumik ingerlasimavoq, taamaammallu aamma Sermersuumi atorneqarsinnaalluni.

Peqqissutsimut Naalakkersuisumik nutaamik ikkussisoqarli.

Aaja9. Februar 2015 Naalakkersuisut siulittaasuat Inatsisartunut ilisimatitsivoq Peqqis­sutsimut Nunanut Avannarliit suleqatigiinnerannullu Naalakkersuisunut ilaasortaq Doris Jakobsen sulinngiffeqarallarnissani kissaatigisimagaa, folketingimi sulinini uterfigeqqik­kusukkamiuk.

Naalakkersuisut siulittaasuata tusagassiuutitsigut aamma nalunaarutigaa partiimi taama pingaar­nersiuinera partiip nammineq anguniagaanut tunngasuusoq.

Nunatta ataatsimut isigalugu pitsaanerpaamik naalakkersuinikkut aqunneqarneranut tunngassute­qan­ngitsoq taamaalilluni erserpoq.

Inuit Ataqatigiit matumuuna apeqquseqqikkusupparput, ilumut naalakkersuisoqarfik taama angitigisoq naalakkersuisuni allanit ingerlanneqarnissaa pissusissamisoornersoq.

Maannakkut Ilaqutariinnermut, Naligiisitaanermut, Isumaginninnermut Naalakkersuisup Peqqissutsimut naalakkersuisoqarfik akisussaaffigitinneqalerpoq.

Taamatut aaqqiinikkut naalakkersuisunut ilaasortap ataatsip akisussaaffigissavai 2 mia. sinnerlugit.

Aningaasanut inatsiserput 6,5 mia. kaaviiaartitaqarpoq, pissusissamisuunngilarlu taama annertutigisumik naalakkersuisunut ilaasortamut ataatsimut akisussaaffiliineq.

Maanna ilaqutariinnermut peqqissutsimullu ataatsimiititaliamit Peqqissutsimut Naalak­kersuisuugallartoq peqqinnissamut tunngasunik arlaleriarluta oqaloqatigini­ar­tar­sima­ga­luarparput. Taannali piffissaqartarsimanngilaq, isumaginninnermut tunngasut suliat siulliunneqartarmata taamaalillunilu peqqinnissaqarfimmut tunngassuteqartut tunulliun­ne­qar­talernerat takussutissaqarluarpoq. Tamanna sulianik pingaartitsineq taperser­sor­parput, oqartariaqarpugullu tunulliussisariaqartarneq takussutissaasoq ersarissoq. Suliassaqarfinnik marlunnik annertoorsuarnik ataatsikkut suliaqarniarneq ajorna­ku­soormat.

Maanna 17. Marts tikipparput – 9. Februarimiit piffissaq annertoqaaq. Taamaattumik Kim Kielsen, kiisalu partiit Naalakkersuisuutitaqartuusut kaammattorusuppagut Naalakkersuisoqarfik innuttaasunut pingaaruteqaqisoq pitsaanerpaamik ingerlanneqaq­qul­lugu nutaamik Naalakkersuisumik piaartumik toqqaaqqullugu.

Allattut: Juliane Henningsen (488148) & Aaja Chemnitz Larsen (559640),

Inuit Ataqatigiit Ilaqutariinnermut peqqissutsimullu ataatsimiititaliaanni ilaasortaatitaat.

2015-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuut

Namminersulivinnissaq ilutsinnit suliarineqassaaq

Nunatta aningaasaqarnera artornartorsiorpoq. Inuit Ataqatigiinnit iluarisimaarparput Naalakkersuisut maanna erseqqinnerusumik aningaasaqarnerput pillugu ernumassutiminnik oqaasertaliimmata. Aningaasaqarnitta iluarsinissaa iluatsissappat tunngaviusut isumaqatigiissutigisariaqarpavut, tunngaviusullu isumaqatigiissutiginissaat eqqarsaatigalugu immitsinnut qanillinerusimasugut malunnarpoq.

Nunatta aningaasaqarnikkut naalakkersuinikkullu namminiilivinnissaa Inuit Ataqatigiit anguniagaraarput. Namminiilivinneq naqqanit qummut inuiaqatigiittullu ilutsinnit suliarineqassaaq. Tamanna angussagutsigu aningaasaqarnikkut ajornartorsiornitsinnit aniguinissatsinnut ullumikkullu atukkatsinnit ingerlaqqissagutta ataatsimut kivitsisariaqarpugut, ataatsimoorlutalu aaqqiissutissanik ujartuinissamut sapiissuseqartariaqarluta.

Inuiaqatigiit innuttaqassutsikkut ikiliartornerput ernumassutigaarput. Ikiliartornerput isumaginninnermut, ilinniartitaanermut, suliffissaqarnermut aningaasaqarnikkullu inissisimanermut attuumassuteqartoq isumaqarpugut, iliuuseqarfigisariaqarpullu.

Taamaammat Naalakkersuisut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaat soqutiginnilluta sukumiisumik atuarparput. Aaqqiissutissanik nassaarinneqataarusussuseqarluta sukkut naalakkersuisooqatigiit naaperiuteqarfigisinnaassanerlugit ujartuivugut, ullumikkullu isumaqatigiinniarnerit aallartittut peqataaffiginissaat qilanaarisimallutigu.

 

Ilinniartitaaneq inummut periarfissiisuuvoq

Inuiaqatigiinnik imminut napatissinnaasunik pilersitsissagaanni inuiaqatigiinnik nukittuunik, amerlanerusunik ilinniarsimasulinnik pilersitsisoqartariaqarpoq. Ilinniarsimaneq qaffasissuinnaasariaqanngilaq, ilinniarnerit tamaasa atorfissaqartippavut. Sanasut, elektrikerit, kiffartuussinermik ilinniagallit, pædagogit, peqqissaaasut – suliani tamani ilinniarsimasut atorfissaqartippavut.  Sulisinnaasuvut tamakkiisumik atussavagut ataatsimoorlutalu nunaqavissunut suliffeqarnikkut periarfissagissaarnerunissaq suliarissavarput. Nutaaliorusussuseq aallartisaanerlu immikkut ittumik inerisassavagut, periarfissaasut ujartorlugit nammineq suliffissaqartitsinikkut nutaamik pilersitsisinnaaniassagatta.

Taamaammat Inuit Ataqatigiinnit suliffissaaleqisut akornanni taama amerlatigisut ilinniarsimanngittuunerat annertuumik ernumassutigaarput, aammalu suliffissaaleqisut akornanni inuusuttut – meeqqat atuarfiannik naammassinnissimanngittut ilinniarnikkulluunniit ingerlaqqissimanngittut taama amerlatiginerat suli annertunerusumik ernumassutigalutigu.

Naalakkersuisut Piareersarfinnut annertungaatsiartumik aningaasaleeqqissallutik siunnersuutigaat. Maannakkorpiaq iliuuseqarnissamut pisariaqartitsineq paasilluarparput, apeqquserparpulli Piareersarfinni inissat 100-nik amerlinissaat, kingusinnerusukkullu 250-nik amerlinissaat ajornartorsiummik suli itinerusuusumik aaqqiissutaassanersoq. Piareersarfiit immini ilinniarfiviunngillat. Meeqqat atuarfiannik siuarsaanissamut isumaginninnikkullu iliuuseqarnerunissamut aningaasat atortariaqarpavut, taama amerlatigisut Piareersarfinniinnissaq periarfissatuarilinnginnissaat anguniarlugu. Aningaasaleeqqinnissamut peqataannginnitsinni Piareersarfinnit inuusuttut qanoq amerlatigisut ingerlaqqittarnersut paaseqqaartariaqarparput kissaatigaarpullu Piareersarfiit annertunermik atorneqalissappata sunniutaat naliliiffigineqaqqaassasut.

 

Aningaasaqarneq inuttullu atukkat ataqatigiipput

Nunatta aningaasaqarnera innuttullu atukkavut imminnut ataqatigiilluinnarput. Naak suna tamaat aningaasaqarnikkut nalilersorneqarsinnaanngikkaluartoq nalunngilarput assersuutigalugu sanaartornermut aningaasaliissutit meeqqat atuarfiinut, meeqqerivinnut, nunaqarfinni illut sullivinnut, ilinniartullu utoqqaallu inissiaannut atorlugit innuttaasut atugaat toqqaannartumik sunnertaraat.

Tamanna tunngavigalugu sanaartornermut aningaasaliissutit appariarnerat aarleqqutigaarput. Ukiut arlaqanngittut qaangiupput, uagut naalakkersuisuutitaqarnitta nalaani sanaartornermut aningaasaliissutit milliardi qaangeqqagaat. Aningaasanut siunnersuummi matumani 600 mio. kr. pallilaaginnarpaat. Sanaartorneq tassaagaluarpoq suliffissanik pilersitsisoq siunissamullu ileqqaarinniffiusoq. Inissialiornissamut 130 mio. kr.-nik sipaaruteqarniarneq ilinniartullu inissiaannik sanaartortoqarniannginnera, meeqqallu atuarfiinut meeqqerivinnullu aningaasaliissutit annikillinerat immikkut aarleqqutigaarput.

Tamatta eqqaamasatsituut Inatsisartuni siorna upernaami ataatsimiinnermi suliffissaaleqineq immikkut ittumik iliuuseqarfiginiarlugu illuatungiliuttunit qisuariaateqarnitta kingunerisaanik 174,2 mio. kr-nit immikkoortinneqarput. Aningaasat taakkua ilarpassui ukioq mannamit sanaartornissamut aningaasaliissutinit nuussinikkut nassaarineqarput. Naalakkersuisunit tusarusupparput iliuutsit taakkua qanoq sunniuteqarsimanersut aningaasaliissutillu ukioq mannamut aningaasanut inatsimmi takuneqarsinnaanersut. Suliffissaaleqineq suli annertuvoq, kisitsisillu qiviaannarlugit ikiliallappasikkaluartut Nunarput qimallugu aallartut amerliartuinnarnerat ilanngukkaanni suliffissaaleqineq annikillivallaarsimanngittoq nalunngilarput. Iluarsiissutissanik atasinnaasunik iliuuseqarnissaq suli nukingernarpoq.

 

Sanaartornermut siammasissumik isumaqatigiissusiorta

Siunnersuutigissavarput partiit tamakkerluta ataatsimoorluta ukiuni tulliuttuni tallimani sanaartornikkut anguniagassanik isumaqatigiissusiussasugut, taama iliornikkut siunnerfivut ataatsimoortillugit sumi suut qaqugu sanaartorneqassanersut erseqqissumik pilersaarusiorniassagatsigit.  Tamanna ilutigalugu siunnersuutigaarput kommunet isumaqatiginninniuteqarfigineqassasut sanaartornermik aningaasaliissutit akisussaaffigineqarnerat ukiut tallimat-qulit ingerlanerani tigussagaat. Kommunet kattussuunnerisa akisussaaffiit agguataarneri aaqqissuuteqqinnissaat aallartittariaqarparput, allaffissornikkut marloqiusamik sulineq unitsillugu. Ukiut arlaqartut siammasissumik isumaqatigiissusiorfigigutsigit tamatsinnut iluaqutaassaaq, politikeriusugullu imminut akisussaaffiliissagaluarpugut sanaartugassanik qineqqusaaruteqaqattaartannginnissatsinnik.

 

Aaqqissuusseqqinnissat tigussaanerusariaqarput

Naalakkersuisut aaqqissuusseqqinnissamik siunertaqarneq pigiliulluarsimavaat. Tamanna nuannaarutigaarput. Aningaasaqarnitta aaqqinnissaanut allatut aaqqissuussisariaqarneq pinngitsoorneqarsinnaanngittoq tamatta nalunngilarput. Aaqqissuusseqqinnerilli immini aningaasaqarnikkut siuariaataassanngillat, oqaaserlu aaqqissuusseqqinneq ilaatigut paatsoortitsisinnaasoq isumaqarpugut. Qujanartumik Naalakkersuisut erseqqissumik oqaatigaat, aaqqissuusseqqinnissat tassaapput sipaaruteqarniarnerit, pissutsinillu atuuttunik allannguisariaqarnerit. Tamanna isumaqataaffigilluinnarparput. Iliuusissaq tassaavoq pingaarnersiuinissaq. Kikkut pisortanit ikiorserneqartassappat, kikkullu annertunerusumik imminut napatinneqassappat? Partiit akornanni pingaarnersiuinissaq pillugu tigussaalluinnartumik eqqartueqatigiittariaqarpugut. Qulakkeertariaqarparpullu iliuutsit tamaviisa aningaasaqarnikkut siuarsaanissamut ilusiliilluartuunissaat siunertaassasoq.

Naalakkersuisut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutiminni aappaagussamullu anguniakkatut allattukkaminni aaqqissuusseqqinnissaq qanoq ittuunissaannik nassuiaateqannginnerat aarleqqutigaarput. Aaqqissuusseqqinnissanut isumaqatiginniarsinnaanissamut tunngaviliisussat qangali suliarineqareeraluarput. Mississueqqinnissat nalunarusioqqinnissallu nutaat atorfissaqartinngilagut, atorfissaqartitavut tassaapput partiit akornanni eqqartuilernissaq, ataatsimullu qanoq pingaarnersiuinissamut, sukkullu sipaarniarnissamut aalajangiinissamut sapiissuseqarnissaq.

Konto 20.11.51-mi Naalakkersuisut allapput aaqqissuusseqqinnerit aqqutigalugit ukiuni tulliuttuni sisamani 69,6 mio. kr-nit, 111,3 mio. kr.-nit 113,2 mio. kr-nillu sipaarutigineqassasut. Aalisarnerup akitsuuserneqarnerunissaa isumaginninnermiillu 300 mio. kr.-ningajannik aalleqqinneq qanoq piviusorsiortiginersoq tunngaviusumik apeqquserparput.

 

Naligiinnginneq alliartortoq akiussavarput

Akileraartarnikkut ineqarnikkullu aaqqissuusseqqiinissap siulliunneqartariaqartut ilaattut tikkuarpavut. Akileraartarnikkut ineqarnikkullu ullumikkut aaqqissuussaanerput equngavallaarujussuarpoq. Ullumikkut allanit namminneq inissanik pilersitsisinissamut periarfissaqarluarneroreersut annertuvallaamik iluaquserpavut. Assiliaq tamakkiisoq isigisariaqarparput, appasissunik, akunnattunik qaffasissunillu isertitallit nalilersuiffigalugit, sukkullu killiliinissaq qanorlu aningaasat inuiaqatigiittut pigisavut agguassanerlugit eqqartortariaqarlutigit.

Peqqinnissaqarfimmi sullissineq isummerfigisariaqarparput. Pitsanngorsaatissatut siunnersuutit, tarnimikkut nappaatilinnut meeqqallu peqqissarneqarnerannut iliuuseriniakkat tapersersorpavut. Siunnersuutigissavarput pingaarnersiuinermi ineqarnermut inissialiornermullu tapit, maannakkut sanaartornissaminnut akissaqareersunut annertuumik aningaasaliissutaasartut, aaqqissuusseqqinnikkut sipaarfigeriarlugit peqqinnissaqarfimmut aningaasaliissutissatut nuunneqassasut.

Inuit amerlasuut ulluinnarni atukkat oqimaaqisut pitsannguallannissaannut neriuuteqarput, taakkuuppullu aaqqissuusseqqinnerni qitiutitassavut.Akissarsiatigut naligiinnginneq annertuvoq annertusiartuinnarlunilu. Nuannaarutigaarput siusinaartumik soraarnermusiaqarneq soraarnermusiaqarnerlu pillugit aaqqissuusseqqinnissat suliarineqarmata, taakkuli naammassanngillat. Piffissaq atorneqartussaq aaqqiissutaaniartullu annikinnerusut qanoq sunniuteqartiginiarnersut piviusorsiornerusumik isiginiarneqartariaqarpoq. Aaqqissuusseqqinnerit saniatigut ilinniartitaaneq inuussutissarsiornerlu erseqqissunik politikkikkut anguniagaqarfigineqartariaqarput, nutaanik isertitsiffiusussanik suliffissanillu pilersitsinissaq akissaatitigullu naammaginarnerusumik innuttaasut amerlanerusut atugaqalernissaat anguneqassappat.

 

Aalisarnermi akitsuutit assigiinngisitaartut

Aalisarneq ukiarmi qineqqusaarnermi initunikooqaaq. Aalisarnermut inatsisip naammassiniarneqarnissaa suliassarujussuusoq tamatta isumaqatigiissutigaarput. Aningaasarsiornikkut inuussutissarsiutitta pingaarnersaat qanoq inatsisitigut ilusilersornissaa pillugu siammasissumik oqallisiginissaa amigaatigaarput. Aalisakkat tamakkerlugit akitsuusersorneqarnissaat Naalakkersuisut siunnersuutigaat. Tamanna pissusissamisoorpa? Assersuutigalugu avaleraasartuut akitsuuserneqarsinnaanerat peqataaffigisinnaavarput, nunaqavissulli aallartisarniarnerat aalisartullu aningaasaqarnikkut inissisimanerat ipitinneqassanngilaq. Naalakkersuisuutitaqarnitta nalaani tusaamaneqaqisunik 1500kr-nik aalisarnermut akuersissummut akiliuteqartarneq naveersissutigisaqaarput. Akuersissummut akiliut nunatta karsianut 1,9 mio. kr.-nik naleqarpoq. Ullumikkut siunnersuutigineqarpoq aalisarneq inuussutissarsiutitut hundredemillionilikkaanik akitsuusersuinikkut akiliuteqartalernissaa. Tamanna soorunami aalisartunik eqquissaaqeqqartorluarneqartariaqarlunilu. Siunnersuutigaarput  avaleraasartoorniarnermi assigiinngisitaartumik akitsuusersuisoqassasoq, nunaqavissut avaleraasartoorniarnermut atortutigut ilisimasatigullu siuarsaasussat nammakkerpallaarnagit annikinnerusumik akitsuuserneqassasut, avataaneersullu qaffasinnerusumik akitsuuserlugit.

Isumaqatiginninniarnissamut piareersimavugut. Qaa, aaqqissuusseqqinnissat eqqartorlugit aallartitta, kingusippallaalertinnagu suliarineqarniassapput.

 

Pingaarnersiuinerit sakkortuut pisariaqarput

Ukiuni makkunani aningaasaqarnitta qanoq pingaarnersiuinermut pikkoritsiginitsinnik akisussaaffilimmillu qinigaqarsinnaanitsinnik misilippaatigut. Maanna issip piniakkatsinnik iluatitsinngittoortippatigut aqagu aamma nerisassaqarnissatsinnut qulakkeerinninnissamut qanoq pikkoritsiginitsinnik takutitsinissatsinnut piumasaqarfigaatigut. Siulitta pissutsinut nalimmassarsinnaasimanerat qanoq ilikkagaqarfigisimaneritsik maanna takutittariaqalerparput. Piffissaagallartillugu iliuuseqarsinnaaneq maanna takutittariaqalerparput, ilisimasanik kinguaariit tulliinut ingerlatseqqissinnaaneq, taakkua siunissami sakkussaminnik  namminneq sanasinnaanissaat, peqqumaasiorsinnaanissaat, pisariaqartitaminnillu taamaallaat atuisinnaanissaat pillugu.

Uanga upperilluinnarpara piginnaasat taakkua pigereerivut, kalaaliussutsinneereerput. Qamuuna pigalutigit ilisimareerparput, aamma nalunngilarput taamaallaat uagut nammineq aningaasaqarnikkut ingerlallualeqqinnissarput suliarisinnaallutigu.

Inuit Ataqatigiinnit ukiut ilaat aningaasanut inatsimmi amigartooruteqarnissaq ajornartorsiutiginngilarput. Amingartooruteqarnissamulli missingersuusiorneq ukiuni tulliuttuni piviusorsiortumik erseqqissumillu qanoq sukkullu isertitaqarnissamik tikkuussinermik malitseqartariaqarpoq. Naalakkersuisut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutiminni aalisakkanut akitsuusersuinermit, uuliasiornermit aatsitassarsiornermiillu pisortanilu allaffissornikkut sipaarniarnernit isertitaqassallutik naatsorsuutigaat. Taakkartorneqartut akerlerinngilagut, isumaqatiginninniuteqarnernili piumasaqaatigissavarput missingersuusiorneq piviusorsiornerussasoq. Assersuutigalugu apeqqusertariaqarparput uuliasiornermit aatsitassarsiorfinnillu pilersitsinermit isertitassat taama annertutigissanersut, ukiummi kingulliit takutippaat taakkunani isertitassatut naatsorsuutigineqarsimasut isertinngittoortarivut, malitsigisaanillu amigartooruteqarnerit naatsorsuutigisamit annertunerisarsimasut.

 

Missingersuusiorneq ilumoornerusoq

Piviusorsiornerusumik ilumoornerusumillu aningaasanut inatsimmi isertitassanik nalunaarsuinissaq ujartorparput, Naalakkersuisullu isumaqatigiinniarfigineranni tamanna eqqartorumavarput.

Pisortani allaffissornikkut aningaasartuutit uagut naalakkersuisuutitaqarnitta nalaanili annikillisaavigivagut. Annikillisaaqqinnissaq peqataaffigisinnaavarput, isumatusaartumilli eqqarsaatigilluagaasumillu sukkut sipaarniartoqassanersoq isummersorfigineqartariaqarpoq, innuttaasut kiffartuunneqarnerannik ajorseriaataanngitsumik, sulilu nukittuumik pisortaqarfeqarnissatsinnik qulakkeerinnittumik tamanna suliarineqarsinnaaniassammat. Namminersulivikkiartuaarnitsinni suliassaqarfinnik amerliartuinnartunik angerlaassisartussaasugut nalunngilarput. Aatsitassarsiornerup tamakkiisumik akisussaafigilernerata takutinnikuuaa suliassaqarfiit ilaat sipaarfigineruneqarsinnaanngittut suliami pikkorissusermik tamallu oqartussaaqataanerannik innarliissanngikkaanni. Sipaarfissat isumatusaartumik aalajangiiffigineqassapput, Naalakkersuisuniillu erseqqissumik tunngavilersorluakkamillu sukkut ukiumut 50 mio.kr.-nik sipaarutieqarnissaminnut periusissamik takusaqarnissarput amigaatigaarput.

Pisortat allaffeqarfii qanoq ittuunissaat nutaaliamik eqqarsaatigisariaqarparput. Ataatsimoorluta kommunet peqatigalugit aaqqiissutissanik ujartuisa, aaqqiissutissat toqqakkatta aaqqiissutaagallartuunnginnissaat isumatusaartumilli iluarsaanneqarnissaat anguniarlugu.

 

Ineriartortitsinissamut periarfissavinnik, aamma nunaqarfinni

Qineqqusaarnerup nalaani partiit tamakkingajalluta nunaqarfinnut illoqarfinnullu minnernut nukittuumik poilitikkeqarnissaq qineqqusaarutigaarput. Inuit Ataqatigiinnit nunaqarfinni ineriartortitsilluarnissamut ilusilersuerusuppugut, nunaqarfinnilu illoqarfinnilu ataasiakkaani tamani innuttaasut kaammattorusuppavut nunaqarfitsik illoqarfitsillu qanoq ineriartortsissaneripput eqqartussagaat.

Aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi Nunaqarfinni isorliunerusunilu inuussutissarsiornermi suliffeqarnermilu ineriartortitsinermut aningaasaliissutit annikillisinneqarniarnerat aarleqqutigaarput (konto 64.01.05). Inassutigaarput Piginnaasanik ineriartortitsiviusumik pikkorissarnermut (konto 64.01.04) tapiissutit nunaqarfinni ineriartortitsinissamut aamma atorneqarnissaannik oqaasertaliisoqassasoq, nunaqarfiillu aamma Nukissiuutit ataavartut atorneqarnerinut pitsanngorsaanermut kontomi (73.95.04) immikkut taaneqassasut. Tamatuma saniatigut kissaatigaarput kontomi Meeqqanik inuusuttunillu paaqqinnittarfinnik sanaartornissamut aningaasaliissutinut kontomi (84.40.17) illoqarfinni nunaqarfinnilu atorfissaqartitsineq immikkoortinneqarlutik nalunaarsorneqassasut.

Nunatsinni nuttarsinnaanerup siuarsarnissaa kissaatigaarput. Suliffissaqarneq malillugu eqaatsumik nuttarsinnaasariaqarpugut. Uani pinngilarput pinngitsoorani nunaqarfimmit illoqarfimmut nuunnissaq, pivarpulli nunaqarfimmit nunaqarfimmut, illoqarfimmit illoqarfimmut, akornaniluunniit nuttarsinnaaneq. Nuttarnerulersitsiniarluni aningaasaliissutit (konto 64.13.19) Piginnaanngorsaqqinnermullu aningaasaliissutit (64.13.21) allanngortinneqaratik tassaniitiinnarneqassanersut Naalakkersuisut eqqartueqatigerusuppavut. Suut ingerlalluarsimanersut aningaasallu qanoq atorneqartarsimanersut misissortigu, tassanngaaniillu ingerlaqqilluta.

Immikkut maluginiarparput Tasiilami innuttaqqortussutsip qaffakkiartuaarnera Tunumilu illoqarfinni nunaqarfinnilu takornariaqarnikkut ingerlatsinissamut periarfissagissaarnera. Tunumi aalisarnikkut siuarsaaqqinnissaq pisariaqartutut isigaarput takornariaqartitsinerup saniatigut inuussutissarsiornikkut ineriartortitsineq siammarlugu suliassaammat. Angallannikkut atukkat tassunga atatillugu eqqarsaatigilluagaanerusumik aaqqissorneqartariaqarnerat eqqaanngitsoorusunngilarput, qilanaaraarpullu Naalakkersuisut angallannikkut aaqqissuusseqqinnissamik siunertaqarnerminnik oqaaseqarnerat timitalerlugu saqqummiunneqarnissaa.

 

Nunalerinerup siuarsarnissaanik anguniakkat erseqqissut

Inatsisartut 2014-mi upernaakkut ataatsimiinneranni nunalerinermi siuarsaanissamut 15 mio.kr.-nik Inatsisartut aningaasaliissallutik aalajangerput. Aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi matumani aningaasat taakkua nassaariuminaatsippavut, Naalakkersuisullu peqqussavagut aningaasaliissutit taakkua sumut pisimanerinik nassuiaateqaqqullugit. Nunalerineq imminut pilersornerulernissatsinnut aqqutissat ilagaat, siuarsartariaqarlunilu. Nunalerinermik ingerlatsisut qanoq pisariillisaavigineqarsinnaanersut isummersorfigisariaqarparput. Eqqarsaatissiissutigerusupparput nunalerisut qamuteralannik assigisaannillu pinngitsoorsinnaanngisaaminnik eqqussiniarnerannut akitsuutit atuukkunnaarsinneqarsinnaanerat. Aningaasat taakkua aningaasanut inatsimmi ikittunnguussapput nunalerisunulli ataasiakkaanut sunniuteqarluassallutik.

Nunaleriunermut ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaata innersuusutaasa piviusunngortinneqarnissaannut aningaasaliissutit inatsimmi erseqqinnerulernissaat inassutigissavarput, anguniakkat siunertallu suunerinik takussutissaqartillugit. Naalakkersuisut nunalerinermillu suliallit tamatuminnga eqqartueqatigissallugit qilanaaraarput.

 

Puisit amii pillugit periusissiaq erseqqissoq

Tamatuma saniatigut Great Greenland puisillu amiinit ineriartortitsineq pillugu erseqqissumik periusissiortoqarnissaa kissatigaarput. Tassunga atatillugu paasititsiniaanermut ilaatigut Namminersorlutik Oqartussanit KNAPK-miillu suleqatigiissutigineqartumut, Europamilu iluatsilluartumut INUIT-SILA-mut aningaasaliissutit unitsinneqarniarnerat pillugu Naalakkersuisut eqqartueqatigerusuppavut.

Ukiuni kingullerni pisunut ataasiakkaanut pinngitsoorneqarsimasinnaasunut piffissaq annertuvallaarujussuartoq atorparput. Matumani inuiaqatigiittut aaqqitassarpassuit pillugit eqqartuinissaq pisariaqaraluarpoq. Politikkikkut suliassaviit ilaatigut tunulliuttariaqarlugit Naalakkersuinikkut ingerlatsinerlunnerit qisuariaateqarfigineqartariaqartut imaaginnavipput.

 

Tusagassiorfiit attaviitsut

Naalakkersuisut siuliisa nalaanni aningaasanut inatsimmit Tusagassiuutinut naqitanut tapiissutit (konto 10.06.24) pillugit oqallinneq inituvoq. Tassani takuarput Naalakkersuisuusimasut tusagassiorfinnut aalajangersimasunut pissaaneqarnerminnik qanoq atornerluitiginersut, tusagassiorfiillu attaviittuunissaannik qanoq innarliitiginersut inatsit avaqqullugu aaqqiiniarsarinerminni. Naalakkersuisut nutaat allannguutissatut siunnersuutaasut kingornussimavaat. Inuit Ataqatigiinnit piumasaqaatit allanngortinneqarsinnaanerat peqataaffigisinnaavarput, tapiissutilli nuna tamakkerlugu tusagassiorfinnut atorneqartassasut, tusagassiorfiillu nunatta avataani tusagassiisoqarsinnaanissaat tusagassiortoqarsinnaanissaallu pingaartipparput. Isumaqataavugut oqaatsit atorneqartut minnerpaamik tassaassasut kalaallisut oqaatsivut. Uatsinnulli pingaarnerpaajuvoq tusagassiorfiit paasinartunik atugassaqartinneqassasut ukiunilu tulliuttuni arlalinni qanoq piumasaqaateqarfigineqassanersut erseqqissasoq, piffissaq ungasinnerusoq isigalugu ineriartorluarniassammata. Suliami matumani siammasissumik isumaqatigiissusiornissaq aamma anguniarniartigu, tusagassiuuteqarneq pillugu politikkikkut anguniakkanik erseqqissunik imalimmik. Aatsaat taama iliornikkut tusagassiuutit attaviitsut nukittuut, ullutsinni tamallu oqartussaaqataaffeqarfiusuni inuiaqatigiinni qitiulluinnartut pilersissavagut.

 

Pituffimmut tunngasoq imaannaanngitsuuvoq

Pituffimmi kiffartuussinissamut isumaqatigiissummik annaasaqarneq maanna aningaasanut inatsisissami aamma ilannguppoq, toqqaannartumik ukiuni tulliuttuni ukiumut 100 mio.kr.-nit annaaneqarnissaat allassimalermat. 100 mio.kr.-nik aningaasarparpassuupput. Aningaasat atuarfiit aserfallatsaaliornerannut, ilinniartitsinerup pitsanngorsaavigineranut, ilinniartut utoqqaallu inissiaannut allarpassuarnullu atorfissaqarteqisatsinnut atorneqarsinnaasimagaluartut. Kiffartuussinissamut isumaqatigiissutip annaaneqartup nalorninartorsiortitsinera akuersaarneqarsinnaanngilaq. Inuit Ataqatigiinnit erseqqissumik oqaatigissavarput Naalakkersuisut erseqqissumik pisut pillugit sukkullu ajutoortoqarsimanerani nassuiaateqarsinnaasimannginnerat akuersaannginnatsigu. Attaviitsunit qulaajaasoqarnissaa suli piumasaqaatigaarput. Politikkikkut akisussaaffeqartoqarpoq, akisussaaffillu taanna tiguneqartariaqarpoq. Uani tikkuartuinissaq pisuutitsiniarnissarlu uagut pinngilarput, pisarput tassaavoq nalornisitsinerit eqqunngitsuliornerillu taama ittut siunissami pinaveersaarneqarnissaat.

Pisoq taanna, pisortani atorfinitsitsinermut tunngasut allanngorartuartut amerliartuinnartullu, NunaMineralsip akiliisinnaajunnaalersinnaanera pillugu ilisimasaqarpalaanngittumik suliaqarneq Naalakkersuinikkullu matoqqasumik ingerlatsineq aarleqqutigaavut. Nunatta aningaasaliiffissatut inissisimanera, siuarsaanissamullu periarfissaqarnera aarleqqutigaarput. Maluginngitsoorsimanngilarput Nunatta aatsitassarsiorfissatut nunat tamalaat akornanni nalilerneqarnera qulit pitsaanerpaat akornannit normu 41-mut apparnera. Aarleqqutigaarput aningaasarsiornikkut, inuussutissarsiornikkut avammullu tunisaqarnikkut siuariarnissamut, suleqatissarsiornermullu aningaasaliisussarsiornermullu pisut kigaallaataassasut.

 

Inuit pisinnaatitaaffiisa illersorneqarnerat

Pituffik ukiuni qulikkaani sammineqartuarpoq. Inughuit atugaat aqqusaarsimasaallu oqaluttuarisaanitsinni inuiattut inissisimanitsinnut ilusilersueqataajuarput, ilaatigut Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffiata pinngitsoorneqarsinnaanngittumik sulissutigijuarsimasaanik. Taamaakkaluartoq Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffiata ICC-p nunatta karsianit aningaasaliiffigineqarnera Naalakkersuisut suli annikillisaaviginiarpaat. Apeqquserparput nunatta ullumikkut killiffianut tamanna naleqquttuunersoq. Inuiattut inuttullu pisinnaatitaaffivut iliuuseqannginnikkut pigilersimanngilagut. Ilaatigut ICC-p ukiuni qulikkaani suliniuteqarneratigut inissisimaffipput tikipparput, tamannalu annaanaveersaartariaqarparput. Nunatut namminiilivikkartuaartutut ilisimasanik katersorsimasatsinnik atuisinnaaneq qitiuvoq.

 

Ajunnginnerusumik ingerlatsisariaqarpugut

Naalakkersuisooqatigiit siulii Nunatsinni saammaasseqatigiinnissamut suliamik aallartitsipput katillugu 9,6 mio.kr.-nik nalilimmik. Suliaq qanorpiaq imaqarniarnersoq suli erseqqissumik tusagaqarfiginngilarput. Inuit Ataqatigiinnit piumasatta ilaat, tassalu innuttaasut suliamut qanoq peqataatinneqarnissaannik periusissiornissaq aamma suli takusaqarfiginngilarput.

Saammaasseqatigiinnissamut suliap siunissamut tikkuussisuunissaa inassutigaarput. Nunap massuma namminiilivikkiartornissaanut suliassarput imaannaanngitsuuvoq, aningaasaqarnikkullu imminut napatinnissap sulissutiginerata saniatigut tunngaviusumik inatsisissatsinnik suliaqarluta aallartittariaqarpugut. Inatsisartummi tamanna aalajangereeraluarpaat. Naalakkersuisut apererusuppavut suliaq taanna sumut killinnersoq, saammaasseqatigiinnissamullu suliamut arlaatigut ilanngullugu tunngavilersorneqarniarnersoq.

Tunngaviusumik inatsimmik suliaqarnissaq tassarpiaavoq inuiattut inuiaqatigiittullu naleqartitat suut tungavigalugit nunatsinnik ineriartortitsiniarnerluta eqqartuiffissarput aalajangersuiffissarpullu. Suliaq taanna siammasissuusariaqarpoq ammasumillu ingerlanneqartariaqarluni.

Ataatsimut isigalugu aningaasanut inatsissatut siunnersuut saqqummiunneqartoq aningaasaqarnikkut tigussaasumik tamakkiisumillu aaqqiissutaasussanik naammattunik imaqanngilaq. Inuit Ataqatigiinnit sukkut pitsaanerusumik aaqqiisinnaanerput ujartuiffiginissaa peqataaffigissavarput.

Ajunnginnerusumik ingerlatsisariaqarpugut. Ullumikkut inissisimanerput naammaginanngilaq. Ataatsimoorluta pitsanngorsaasariaqarpugut, suleqatigiilluta Nunatta ingerlallualeqqinnissaa suliarisarissavarput.

Aningaasanut inatsisssaq pillugu partiit Naalakkersuisullu isumaqatiginninniaqatiginissaat qilanaaraarput.

Sara Olsvig Inuit Ataqatigiinni siulittaasoq

Arnat Ulluat 2015: Nunaqarfinni arnat politikkikkut peqataanerat nukittorsartigu.

Arnat angutillu akornanni naligiissitaaneq naleqartitatut Inuit Ataqatigiit partiitut pilersinneqarmalli pingaartinneqarpoq. Sorpassuartigut angusat annertupput, inatsise­qarnikkut siuariarneq immikkut taasariaqarluni.

 

Sulili suliassat angusassallu annertupput, naligiissitaaneq anguneqassappat. Inuit Ataqatigiit Inuit Ataqatigiit nangillutik ilaqutariinnikkut, atoqatigeeriaatsit persut­taa­sarnerillu pillugit ilinniartitaanikkullu naligiissitaanissaq kiisalu politikkikkut aallartitaqartarnerit  immikkut qitiutillugit suliniuteqartuarniarput. Taakku tungaasigut suli equngasoqarmat. Taamaattumillu sumiiffinni ataasiakkaani anguniagalersorneq pisariaqarpoq.

 

Ullumikkut arnat angutillu naligiillutik qinigaatitaaffinnut assigiinngitsunut sassar­nis­saminnut periarfissaqaraluartut, suli qinigaatitat akornanni naligiinnginneq annertoqaaq.

 

Immikkut maluginiarpara kommunalbestyrelsini ilaasortat taamaallaat 29,5%-ii arnaammata. Nunaqarfinni aqutsisut qiviaraanni ilaasortat akornanni arnat taamaallaat 22,8%-iupput.

 

Taamaattumik ukiormanna suliassatsitut isigaarput nunaqarfinni arnanik politikkikkut soqutigisalinni pikkorissaanissaq.

Immikkut Kommuneqarfik Sermersooq suliniuteqarfissaavoq, tassani nunaqarfinni aqutsisuni ilaasortat tamakkerlutik angutaammata. Nunaqarfiit arfineq pingasuupput, nunaqarfinnilu aqutsisooqatigiit sisamaallutik.

Ukiormanna Qeqertarsuatsiaani kiisalu Kulusummi pikkorissartitsinerit sulliviutigisut ingerlatissavagut. Siunertaavoq arnat sakkussaannik tuniorassallugit, oqaluuserisas­sanngortitsinerit, qineqqusaarnerit, ajornartorsiutinut aaqqiissutissanik ujartuineq kiisalu piffinni taakkunani ajornartorsiutaasinnaasut eqqartorneqassapput. Neriuutigaarput taamaaliornikkut arnat amerlanerusut qinersinissanut tullernut sassarumaartut taamatullu qinikkat amerlisinnaajumaartut.

 

Suliamut tunngatillugu oqaatigineqarsinnaavoq Juliane Henningsen Internation Indigenous Women’s Forum-imi peqataasussatut toqqarneqarsimammat. Inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasuni nunarsuarlu tamakkerlugu arnat siuttuusut pikkorissartinneqarnerannut peqataasussatut.

 

Peqataasut FN-ip qitiusumik allattoqarfiani kiisalu Columbia University-mi pikkorissarneqariarlutik Nunap Inoqqaavisa oqaloqatigiittarfiata (UNPFII) ataatsimeersuarnerata 14-issaanni peqataassapput.

 

FIMI tassaavow nunarsuaq tamakkerlugu arnat nukittorsaqatigiiffiat  http://www.fimi-iiwf.org/, suliarineqartarput nunap inoqqaavisa arnartai nukittorsassallugit, inuit pisinnaatitaaffiisa eqqortinneqarnissaannut suliniuteqartut tapersersussallugit kiisalu nunat tamalaat akornanni oqallissaarutinik saqqummiussinissaq pikkorissartuarnissaq siuttussanillu piorsaanissaq.

 

Tassani suliniummi arnat toqqarneqartut 24-upput nunarsuaq tamakkerlugu katitigaallutik, Asia-miit, Afrika-miit Latin Amerika-miit Amerikamiit kiisalu Issittumeersuupput.

Juliane Henningsen
mobil 488148

Inuussutissarsiutigalugu puisinniarneq atuukkunnaariaannaasoq

EU-mi puisinniarnermut inatsimmut allannguutissamut EU-p siulittaasoqarfianut aalaja­ngiisussatut oqaaseqaateqarnissamut 4. marts 2015 killigititaammat Naalakkersuisut nunanut allanut tunngatillugu politikkitigut pingaarutilimmik iliuuseqarsinnaanerminnut periarfissaq takkuitsoorsimagunarpaat. EU puisinniarnermut inatsimmik kingullermik sukaterim­mat Inuit inatsimmi pineqannginnissaannut tunngasumik ilanngussa­qar­si­map­put, taamaanneranilu nunat qangaaniilli puisinniartarfiusut pisaminnit tunisaqartuarsin­naa­nissaat qulakkeeqataaffigineqarpoq. Maanna EU malittarisassanik sukaterimmat tamanna atorunnaariaannaavoq, taamaallaallu namminerisamik atugassanik puisin­niarsin­naatitaanissaq pineqarluni. – Tamanna inuussutissarsiutigalugu puisinniarnerup akornuserneqaatigisinnaavaa, Naalakkersuisullu arajutsisaqaqqissimagunarput.

EU-p inatsisaali atuutilermat puisinniarneq ulorianartorsiortinneqarsimavoq, suka­teri­nermilu matumani Kalaallit Nunaanni puisinniarnerup inuussutissarsiutigineqarsinnaanera mattulluinnarneqassaaq. Puisinniarnerup inuussutissarsiutitut atuutiinnarsinnaaneranut atukkatigut pitsanngorsaanermi Kalaallit Nunaata politikkikkut sulissutiginnis­siman­ngin­nera paasillugu alianartuuvoq.

Kalaallit Nunaanni puisinniarnerup nungusaataanngitsumik ingerlanneqarnera piniariaa­tsillu naapertuuttuunerat tamanit isumaqatigiissutaavoq, taamaattumillu Naalakkersuisut erseqqarinnerusumik sulissutiginnissimannginnerat puisinniarnerullu inuussutissarsiutitut ulorianartorsiortinneqarneranut politikkikkut suliniarnerusimannginnerat tupigusuu­tigaara. Sukarinerit Kalaallit Nunaanni puisinniartartunut amminillu tunisaqarnikkut ajoqusiinnginnissaannut EU-mi ’torsuusani sunniiniarnerni’ Naalakkersuisut siuttuullutik suliniuteqartuusariaqarput, matumanili kingusinaareersutut isikkoqarput.

Aaja Chemnitz Larsen

Nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliami ilaasortaq

Inuit Ataqatigiit

Mobil 559640

Danskit naalakkersuisui Naalakkersuisullu nassuiaasariaqarput

Danskit tusagassiorfiata finans.dk-p maanna ersersippaa Pituffik pillugu amerikarmiunit saaffiginnissut danskit Nunanut allanut ministeriannit qisuariarfigineqarsimanngitsoq.

http://finans.dk/finans/erhverv/ECE7478902/Udenrigsministeriet-overhørte-amerikansk-varsel-om-skuffeselskab-i-Thule/

”Danskit naalakkersuisuisa saaffiginnissut oqippallaartumik tigusimappassuk qisuarianngittoorlutillu akuersaarneqarsinnaanngilaq”, Sara Olsvig, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat Inatsisartullu Nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliaanut ilaasortaq oqarpoq.

Nunanut allanut ministeriaqarfiup Naalakkersuisut akuerisaannik EU-llu malittarisassai pillugit paasissutissat qulaajarneqarsimatinnagit 2013-mi decembarimi allagartaliinissamut akisussaaffik amerikarmiunut tunniuppaat. Maanna erserpoq Nunanut allanut ministeriaqarfiup 2014-mi aasakkut USA-mit saaffiginnissummut allagartaliinermut Nunatsinnut pingaaruteqarluinnartumut tunngasumut qisuariaaateqarsimarpasinngittut.

”Inuit Ataqatigiinnit suliap sukumiisumik qulaajarneqarnissaanik piumasaqaaterput attapparput, tamannalu Nuummi Københavnimilu pisariaqarpoq. Namminersorlutik oqartussani Nunanullu allanut ministeriaqarfimmi kukkussutaasarsimasut maanna arlaqarpasilerput. Tamanna naammaginanngilluinnarpoq nunattalu karsianut akisuvallaarujussuarsimalluni”, Aaja Chemnitz Larsen, Inuit Ataqatigiit Nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiitialiamut ilaasortaatitaasa aappaat oqarpoq.

Nutaarsiassaq Kalaallit Nunaata Danmarkillu illuatungaatigullugu amerikarmiut akornanni kiffartuussinissamut isumaqatigiissut pineqartup politikkikkut eqqartuiffigineqaleruttorfiata nalaani saqqummerpoq.

”Kiisa suliaq una kanngunartutut taaqqajaalerpara. Maannamut takusavut Naalagaaffeqatigiinnit suliap sungiussisimarpalaanngitsumik suliarineqarsimaneranik takutitsipput, tamannalu akuersaarsinnaanngilarput. Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisui erseqqissumik nassuiaasariaqarput. Pisoq Nunatsinnut suliffissanik annaasaqassautaavoq”, Sara Olsvig oqarpoq.

Inuit Ataqatigiit Folketingimut ilaasortaatitaat Johan Lund Olsen danskit partiivi arlaqartut peqatigalugit danskit Ministeriunerat Nunanullu allanut ministeriat Folketingimi isumasiussallugit qaaqqoreerpai.

“Paasissutissat nutaat uppernarsivaat suliap danskit Naalakkersuisuinit suliarineqarnera qanoq kipiluttunartigisimanersoq. Danskit Ministeriunerat Nunanullu allanut ministeriat Folketingimut ingammillu Nunatsinnut piaartumik nassuiaasariaqarput”, Inuit Ataqatigiit Folketingimut ilaasortaatitaat oqarpoq.

Isumasiuinissaq suli ullulerneqanngilaq, Ministeriunerullu maannamut suliamut akulerukkumasimanngittup peqataanissani suli nalunaarutiginngilaa.

Sara Olsvig, Aaja Chemnitz Larsen, Johan Lund Olsen