Upernaakkut inatsisartut ataatsimiinnissaannut oqaluuserisassatut siunnersuutit tunniunneqarsimalerput

Tallimanngorneq nal. 12.00 Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinnissaannut oqaluuserisassatut siunnersuutissat katillugit 25-it inatsisartut siulittaasoqarfiannut tunniunneqarsimalerput. (apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisissiat sisamat, aalajangiiffigisassatut siunnersuutit 21-it). Siunnersuutini marlunni Naaja Nathanielsen siunnersuuteqaqataasuulluni).

Siunnersuutit taama amerlatigisut tunniunneqarnerat Inuit Ataqatigiinni inatsisartuni ilaasortat suliaminnut tunniussimalluartuunerannik eqeersimaarluartuunerannik inuiaqatigiillu pitsaasumik ingerlanneqarnissaannik akisussaaqataarusussuseqarnerannik anguniagaqarusus­suse­­qarnerannillu takutitsisuuvoq.

Inuit Ataqatigiit inatsisartuni ilaasortaatitaasa siunnersuutaat siammasissumik sammiveqarput, soorlu Nunarsuarmioqataanermut tunngasoq, inuusuttut suliffissaaleqinerujussuannut tunngasoq, inuusuttut ikiaroorunartumik ajornartorsiutillit ikiorneqarasuarneqartarnissaannut tunngasoq, napparsimasut Danmarkimi uninngasut atugarisaannut tunngasut,  nunaqavissut ujaqqanik erlinnartunik nassaarunik tigusisinnaanngornissaannut tunngasoq aammalu pisortat sullivianni pisortat pisortallu tullersortaasa ukiut 10-it iluanni 60-70 %-iisa kalaallisut qallunaatullu oqalussinnaalersimanissaannik anguniagassaqalertoqarnissaannut tunngasoq, uran-mullu taasititsisoqarnissaannut tunngasoq.

Siunnersuutit Inatsisartut Siulittaasoqarfianni aalajangiiffigineqassapput siunnersuutit piumasaqaatinut naammassinnissimasut akuerissutiginissaat. Oqaluuserisassanngortitat akuerisat saqqummiunneqarumaarput uani: www.inatsisartut.gl

Upernaakkut ataatsimiinnissarput sulileqqinnissarpullu qilanaarluta ornipparput.

Peter Olsen

Inuit Ataqatigiit inatsisartuni ilaasortaatitaanni siulittaasoq

Suliarujussuarmik kivitsisunut qujanarsuaq.

AWG nunatsinni 2016-mi ingerlanneqarsinnaanera upperigakku nunatsinniinnissaa issittumi naalakkersuisut akornanni uteriiserutigaara. Uteriiserutigaara pingaartikkakku nunat inukitsormiuugaluaruttaluunniit aamma aaqqissuussanik angisuunik ingerlatsisinnaagatta.

Ullut makku takusinnaavara AWG aaqqissuussinermi suliap angisuup inuppassuarnit piareerneqarnera. Inuppassuit sulilluarsimapput inuusuttut issitormiut timersornikkut kulturikkullu naapissinnaanerat piviusunngortissallugu.

Piumassutiminnik ikiuukkumasorpassuit takullugit tuppallernaqaaq. Suliamut angisuumut tunniullutik, inuusuttagut, nunarput sullillugu ulapputtut takullugit nukimmik angisuumik peqarnerput uppernarsivara.

Issittormioqatigullu assigiissutsigut, ataatsimoorfigisinnaasagullu inerisinneqarilik. Qujanaq Nuummiunut inuppassuarnut inussiarnersumik tikilluaqqusinissinnut. Tikilluaqqusinersitoq inuiannit allanit tikikkuminassutsitsinnik oqaluttuarusuttunik  siammarsaataagili.

Inuusuttut timersortartortagut, tassa pisinnaasasi, sungiusakkasi sapinngisasilu takutilerpasi.

Tulluusimaarnaqaasi.

Timersorneq anersaakkut, tarnikkut nukittorsaasoq qanortoq aamma inuiannit ataatsimoorfiugili. Inuusuttortatta timersornikkut kulturikkullu takutitsinermikkut nunarput inuilu ataatsimuulersissavaat.

Ataatsimoorneq, piumassutsimik ikiuunneq, tapersersuinerlu unamminermiinnaanngitsoq siunissamili inuiaqatigiinnut tuniluuttuarili.

Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit

Naajap aalajangernera ataqqivarput

Naaja Nathanielsen nalunaarpoq Inuit Ataqatigiinnit tunuarluni.

Naajap aalajangernera aalajangerneranullu peqqutaasoq ataqqilluinnarpara.

Naajap politikkikkut partiitsinni suleqataalluarsimaneranut qujassuteqarfigerusuppara, qinikkatut kattuffimmilu siulersuisuunernut ilaasortatut.

Naaja aamma attaviitsunngoraluartoq suleqatigilluassallugu qilanaaraara.

Inuit Ataqatigiit parteerput angivoq suliassanillu nangitsinissamut nukissanik ulikkaarpugut, Naaja maqaasinartussaagaluartoq. Inatsisartuni upernaami ataatsimiinnissarput Inuit Ataqatigiinnit annertuunik amerlasuunillu saqqummiussiffigisassatsinnut qilanaarpunga.

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

 

Ajoqaaq, kisiannimi qanoq oqarpugut?

Neriorsuutaasoq saneqqullugu Qaasuitsup Kommuniata avinneqannginnissaa Naalakkersuinikkut Ataqatigiissaarisoqatigiit Naalakkersuisut, KANUKOKA-p borgmester-illu nalunaarutigeqqammerpaat.

Atangu kingumut qissimilaariarta…

  • Qaasuitsup Kommuniata avinneqarnissaa pillugu oqallinnermi avitsiumasuni Siumumit Palle Jerimiassen siuttunut ilaavoq
  • Qaasuitsup Kommuniani innuttaasut 80%-mit ikinnerunngittut kommunip avinneqarnissaa kissaatingaat
  • Naalakkersuisooqatigiit qineqqusaarnerminni, naalakkersuisooqatigiittullu isumaqatigiissutiminni Qaasuitsup Kommuniata avinneqarnissaa neriorsuutingaat
  • Inuit Ataqatigiit Qaasuitsumi avitsiniarnermi taasisitsinermut akerliupput taasisitsiniarnermi tunngavilersuutit annikippallaarnerat pisortallu susassaqarfiini aaqqissuusseqqinneq suli naammassineqanngittoq tunngavilersuutigalugu

Taasisitsinissaq sioqqullugu oqallitsitsinermi Inuit Ataqatigiinnit tunngavilersuutitta annertuut ilangaat aningaasatigut kingunissaasut pillugit saqqummiussisoqanngilluinnarmat.

Qaasuitsup Kommuniata avinneqarnissaa ukioq 2017-mi kommunimut qinersinissaq pitinnangu Qaasuitsup Kommuniani Siumup neriorsuutingaa, maannali tamanna KANUKOKA-p Qaasuitsup Kommuniani Siumumit ilaasortaasumit siulersorneqarluni akerlilerpaa.

Maanna Naalakkersuisooqatigiit kommuninut sangusaartumik politik-eqarnerat Inuit Ataqatigiit assut ajuusaarutingalungulu tupigusuutingaarput, ersersitsivorlu kommunit pillugit annerusumik politik-eqannginnermik.

Pisoq ukiuni kingullerni naalakkersuinikkut qinersisartunut neriorsuutaasunik sumiginnaanerit annerit ilagaat, taamatullu ingerlaneq Inuit Ataqatigiit akuersaarsinnaanngilarput.

Taamak oqariarluta Naalakkersuisooqatigiit Qaasuitsup Kommuninata siunissami ineriartorluarnissaa siunertaralungu Qaasuitsup kommunalbestyrelse-a aqqutingalungu qaninnerusumik suleqatiseraarput. Avaqqussinnaanngilarput siunissami isorliunerusortatsinni sullissinerup qaffassarnissa, ajornartorsiullu qaangerneqassappat nunatsinni pisortat ataatsimoorlutik kivinniartariaqarpaat ilinniarfiit qanimut suleqatigilluinnarlugit.

Ikinngutinnersumik

Bendt B. Kristiansen, IA

Mobil: 545775

Siumut borgmesteriutitai Nuuluartut?

Kommunep Kujalliup, Qaasuitsup Kommuneata aamma Qeqqata Kommuneata borgmesteriisa kissaatertik annertoqisoq saqqummiuppaat. Taannalu Nuummiit nunap sinneranut suliffinnik nussuinissamik imaqarpoq.  Tassanilu naligiinnerulersitsinissaq aallaaviugunarpoq, taamaattorli Kalaallit Nunaanni illoqarfiit pingaarnersaannut aamma kamassimaarneq ajoraluartumik malunnarluni. Kissaalli Naalakkersuisunut saaffiginnissutaavoq, taakkuami Namminersorlutik Oqartussat ingerlatsiviisa sumiinnissaannik aalajangiisarput. Kissaat soorunami Nuummi ilaqutariippassuarnik toqqissisimajunnaarsitsivoq. Atorfiit 600-t pineqaraluartut ilaqutariit 600-t pineqanngillat, ilarpassuinimi suliffigisat tigummiinnarnissaanni assersuutigalugu anaanaasoq Paamiunut nuuttussanngortussaavoq ataataasorlu Upernavimmut.

Taava aappariinni sorliup suliffini iperaannassavaa? Meeqqerivinni inissaqarpa? Meeqqat allanik atuarfeqalernitik qanoq igissavaat, pitsaasumillu inissaqarnerpugut? Kiallu utoqqartarput paaqqutarineqartoq isumagilissavaa?

Borgmesterit pingasut kissaataat pineqaannaraluartoq, tassa aalajangiinertaqanngikkaluartoq, ilaqutariippassuit patsisissalimmik ernumalerlutillu toqqissisimajunnaarput. Toqqissisimajunnaarnerup ilaqutariit allatuulli nunatsinniit nuunnissamik eqqarsalersissinnaavaat. Tassami – taamaasillutik Nuummiit nuussapput, tamannalu borgmesterit pingasut taakkua tassa nuannaarutigiinnassanerpaat?

Kommunalbestyrelsemi gruppitsinniit kissaatigineqartup siunertaata ilaanut isumaqataavugut:

  • Susassaqarfiit arlallit angerlaannerisigut namminersornerput annertusariartuaassavarput.
  • Nuna tamakkerlugu aningaasaqarnikkut siuarsassavarput, inoqarfiillu napasinnaasut piuinnarnissaat sulissutigalutigu; tamanna nutaaliornissanik aallarnisaanernillu assigiinngissitaartunik pilersitsinissanik piumasaqarpoq.
  • Demokrati nukittorsassavarput aalajangiisarnerillu innuttaasunut qanillisillugit.
  • Aaqqissuussaanikkut aaqqissuusseqqinnerit tunngaviusut iluaqutissartaat aningaasatigut pitsaassutsikkullu iluaqutigissavagut.

Kommunit sisamaasut ataatsimoorlutik suliassanik taakkunannga isumaginnissinnaanissaat isumaginnerusussuseqarnissaallu gruppitsinniit kissaatigaarput.

Ajoraluartumik borgmesterit pingasut kissaataanni Naalakkersuisut kisimik saaffigineqarput: Suliffiit 600-t Nuummiit illoqarfinnut allanut nussornissaanni qitiusumik allattoqarfik pisortallu ingerlatsivii akiliisuussaapput. Kommunillu suliassaat akisussaaffissaallu ataatsimilluunniit taaneqaratik. Aammalu nussuinerup inuiaqatigiinniit akilerneqartussap qanoq akeqarsinnaaneranut mianersortunnguamilluunniit missingersuusiortoqarsimanani. Allaat atorfinitsitsiniarnissanut, sumiiffikkaartumik sulisussatut piukkunnartunik ujartuinissamut ataatsimullu isigalugu suliassap qanoq naleqarnissaanik eqqarsaatersortoqarsimanani. Tassaaginnarpoq sumiiffinnik illersuineq takussutissiatigut kisitsisitigullu toqqorterneqarsimasoq.

Aningaasatigut innassutigineqartut ersaripput: Pitsanngorsaanikkut pisariillisaanikkullu pisortat allaffissornerat annikillisassavarput. Illoqarfinniit illoqarfinnut allanut suliffinnik nussuinermi akerlianik pisoqassaaq.

Suliffiit kinguneqarluarsinnaasut amerlisarnissaat nunamilu tamarmi siuarsaanissaq sulissutigaarput. Tassa imaappoq sulisut piginnaanillit pisortani atorfinniit namminersortunut nuussinnaasartut. Tamanna nutaaliornermik pisortallu suliffeqarfiutaannut tatiginninnermik isumaqarpoq, soorlu aamma ilinniagaqarfiit patajaatsuunissaat pitsaassutsimillu tunniussaqarsinnaanissaat kiisalu kulturitigut uummaarissumik inuuneqarnissaq pisariaqartut. Suliffiit ilinniagaqarfiillu pinngitsaaliissutaasumik nuutsinnissaat akerlianik sunniuteqassapput.

Qitiusumik allaffissornermi Namminersorlutillu Oqartussat ingerlatsiviini suliassaqarfinnik nutaanik Nuup avataanut inissiinissamut pissutissarpassuaqarsinnaasoq akerlilinngilarput. Tamannalu nutaartaqanngilaq. Suliffeqarfippassuit nuttartarput – kalaallit nuttartuuvugut. Kisiannili nuussinissaq kisiat siunertariinnarlugu nuussineq pisariaqanngitsumik akisuujuvoq. Misilereerparput – ukiullu arlaqartut qaangiunneranni nuussimasut utimut nooqqittarput. Nunanilu allani aamma taamatut isikkoqartoqarpoq. Illoqarfinnut annernut nussorneq Kalaallit Nunaattaaq misigisaa, nunap suulluunniit akiorlugu iluatsiffigisimanngilaa. Akerlianilli misiliinerpassuarnut iluatsinngitsunut misilittakkat akisoqisut misilittagaalersimapput. Sooq Kalaallit Nunaanniit kukkunerit taakkua uteqqissavagut?

Kommuninik aaqqissuusseqqinneq kommunit 18-iniit sisamaanngortinneqarnerannik kinguneqartoq isumaqassappat kommunit nammineersinnaanerat annertusassavarput. Inuiaqatigiit allaffissorfigineqarnerisigut ineriartortitsinikkullu maannamiit sukkanerusumik akisussaaffimmik annernerusumik kommunit tigusisariaqarput. Taamaasilluta aalajangigassat innuttaasunut qanillisissavagut taamatullu aalajangiussat kingunerinut aalajangiisartut qanillisarlugit. Borgmesterit pingasut tamanna qulequttatut taavaat, taamaattorli atsersimanagu, kisitsisitalersimanagu imaluunniit kingunissaat suussanersut taakkartorsimanagit. Naalakkersuisut iliuuseqarnissaat taamaallaat kissaatigineqarpoq. Nuullu upissunneqarluni. Taakkua arlaannaataluunniit Kalaallit Nunaat nukittunerulersinnavianngilaa, pitsaanerulersinnavianngilaa imaluunniit pisuujunerulersinnavianngilaa. Akerlianik oqallinneq ikkannerulerpoq appartinneqarluinnaqqillunilu aammalu illoqarfiit akornanni akaareqatigiinnginnermik pilersitsilluni, tamannami innuttaasunut iluaqutaasussanik politikkikkut iliuusissanik taasassaqannginneq toqqortorniarlugulusooq politikerit ilaannit sakkortusarniarneqartarpoq.

IA-gruppi sinnerlugu

Mille Søvndahl Pedersen

Oqarasuaat: 48 21 03

 

 

Inuit Ataqatigiit ilitseqqussaralugu oqaatsit ulluanni oqaaseqaatigiumasaat.

Ullumi tassa Ilitseqqussaralugu oqaatsit ulluat nalliussivarput. Ullormi tassani tamatta immikkut oqaatsitsinnik nuannaarutiginninermik, ataqqinninnermik ilitseqqussaralugulu oqaatsitsinnik nukittorsaarusunnermik takutitsivigerusunnermillu pigisaqarfipput.

Ilitseqqussaralugu oqaatsinik pingaartitsineq, ataqqinninneq ineriartortitserusunnerullu assigisariaqanngilaa inuiaat allat oqaasiinik ataqqinninnginneq, kisiannili inuiaat allat ilitseqqussaralugu oqaaseqarnerannik aamma ataqqinninnerusinnaalluni.

Uanga ullumikkut kikkulluunniit kalaallisut ilitseqqussaralugu oqaatsitsinnik atuisut  ineriartortitsisimasullu nersorniarpakka.  Atuakkiortuuppata, oqallissaarisuupata, taalliortuuppata, oqalugiartartuuppata, rappertartuuppata imaluunniit ulluinnarni oqaatsitsinnik atuisuuppata nersorniarpakka.

Ilitseqqussaralugu oqaatsitsinnik atuisut takutittarpaat kalaallisut oqaatsitta atornerani sunut tamanut oqaatsigut atorsinnaasut, oqaatsitsinnimmi atuinermikkut oqaatsigut atorluartaramikkit. Ilitseqqussaralugu oqaatsitsinnik atuisut oqaatsigut nukittorsartarpaat, oqaatsigut ineriartortittarpaat.

Oqaatsitsinnik atuigaluarluta tamatta allamiut  oqaasiinik oqariartaasiinilluunniit atuisarpugut, allamiullu kulturiannik atuisarluta. Ilitseqqussaralugu oqaatsitsinnik atuisut  nunami allamiut oqariaasiannik, allariaasiannilluunniit atuisinnaasarput kalaallisuunngortillugulu.  Ilitseqqussaralugu oqaatsitsinnik atuisut   oqaatsitsinnik nuannarinnilersitsisarput, oqaatsitsinnik pinnguarlutillusooq ineriartortitsisinnaasaramik. Ilitseqqussaralugu oqaatsitsinnik atuisut oqaatsigut kulturitsinni qaffasissumik pingaaruteqartumillu inissisimalersittarpaat. Oqaatsinut atuinerput nuannersunngortittarpaat, nuannarinninnerlu siammartarlugu.

Taamaammat ilitseqqussaralugu oqaatsitsinnik atuisut  tamaasa ullumikkut nersorniarpakka.

Tamattatoq oqaatsinik nuannaarutiginnikkisa, taamaalillutami oqaatsitta ineriartortinnissaat nukittorsarnissaallu qulakkiissavarput.

Kikkuugaluilluunniit ilitseqqussaralugu oqaasillit tamaasa Ilitseqqussaralugu oqaatsit ulluanni ullorsiorluaqquakka.

Mimi Karlsen

Kiisami pimoorussisoqarnialernerpa?

Ukioq 2008-mi ikaarsaariarnermut ataatsimiititaliamut qinersivugut, 1. Jan. 2009 kommunit nutaat sisamat atuutilerput. Taamanikkut siunertaavoq pisortat susassaqarfianni aaqqissuusseqqinnissaq, suliaq maanna ‘puigugaq’.

Pisortat susassaqarfiini aaqqissuusseqqinnissami anguniakkat ataatsiakkaat taalaassangaanni tassaapput pisortat ingerlataanni marloqiusamik ingerlatsinerup annikillisarneqarnissaa, Namminersorlutik Oqartussanik susassaqarfiit kommuninut nussorneqarnissaat, kommunit inuussutissarfiornikkut aningaasaqarnikkullu nukittuut pilersinneqarnissaat il.il.

Puigorsimanerparput Nam. Oqartussat susassaqarfiisa kommuninut nussorneqarnerannut atatilugu susassaqarfinni sulisuusut nooqataasussaajumaarnerat pilersaarutinut ilaammat? Maannamut susassaqarfiit kommuninut nuunneqarsimasuni isumaginninnermut tunngassuteqartut kisimik nuunneqarnikuupput, sulisunillu malunnaatilimmik nuussisoqarnikuunani, paarlattuani pisortaqarfiit suli nukittorsarlutik kommuninut aningaasaqarnikkut sukateriutingalutik.

Ukiut arlaqartuni sanaartungassanut akisussaaffiup kommuninut nuutinneqartariaqarnera oqariartuutigisarpara, ilaatigut KANUKOKA kommunalbestyrelse-lu aqqutigalungit, maannalu pimoorussisoqannguatsialermat Inuit Ataqatigiinnit tingulluarparput, unittooqqanermi naammalerpoq tunaartagullu saaqqittariaqalerpagut.

Inuit Ataqatigiit kommuninit suleqataanissamut qilanaarpugut.

Ikinngutinnersumik

Bendt B. Kristiansen, IA

Mobil: 545775

Naligiinnerulernissamik suliaq piviusorsiortoq pisariaqarpoq

Inuit Ataqatigiit ukiortaami oqaaseqaatitsinnut ukioq 2016-p naligiinnerunissamut alloriarfiunissaa qulequtaatipparput. Inatsisartuni upernaami ataatsimiinnissami naligiin­nerulernissamik suliaq tigussaasumik iliuuseqarfigineqarnissaa pillugu siunnersuuteqassaagut, tamatumanilu partiit allat, Naalakkersuisut kommunellu suleqatiseraavut.

Kommunet 18-nit sisamanut kattunnerat tunngaviatigut inuiaqatigiinni naligiinnerusumik atugaqalernissamik siunertaqarpoq. Ullumikkulli takusinnaavarput naligiinnerulerneq annerusumik anguneqarsimanngitsoq. Akerlianilli naligiissaarinissamik pisariaqartitsineq annertusiartuinnarpoq, allatullu aamma iliuuseqarnissaq erseqqissumik nukingernarsilluni.

Inuit Ataqatigiit kommunet akornanni naligiissaarerusuppugut. Isumaqarpugut inuiaqatigiinni naligiinnerulernissamut aqqutissat ilagigaat. Qanorli ililluta aningaaqarnikkut naligiissaarinerup saniatigut naligiinnerulernissamik angusaqarsinnaanersugut politikkikkut sammitikkusup­parput.

Naligiinnerulernissamik suliaq ataatsimoorfiusoq

Kommuneni ataasiakkaani eqiterunneq annertooq ingerlavoq. Taamaammat aningaasanik kommunet akornanni naligiissaariinnarata kommunet ataasiakkaarlutik naligiissaarinermik erseqqinnerusumik tigussaanerusumillu takutitsisariaqalerput.

Illoqarfinnut annernut eqiterunneq nuna tamakkerlugu pisoq tamakkiisumik unitsinneqarsinnaanngikkaluartoq politikkikkut iliuuseqarnissaq pisariaqarpoq. Nunatsinni innuttaasut ikiliartuinnarnerat isorliunerusunit nuttarnermit aamma aallaaveqartoq isumaqarpugut. Tamanna  tamakkiisumik ataatsimoorfiusumillu iliuuseqarnikkut taamaallaat akiorneqarsinnaasutut isigaarput.

Kommuneni naalakkersuinikkullu ataqatigiissakkamik sullissinissaq

Taamaammat naligiissaarinermik eqqartuitilluta aningaasanik nussuineq kisimi eqqartornatigu suliffissanik siammarterineq, atukkatigut periarfissatigullu nuna tamakkerlugu qaffaaneq, kommunenilu sullissinikkut nunalu tamakkerlugu naalakkersuinikkut ataqatigiissaakkamik ineriartortsitsinissaq pisariaqartutut isigaarput.

Nuna tamakkerlugu naligiinnerulernissamut suliaq tamatsinnit akisussaaffigineqarpoq. Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni upernaami ataatsimiinnermi kommunet sisamat akornanni naligiinnerulernissamik suliaqartitsinissamik Naalakkersuisut peqquneqarnissaannik aalajangiiffissatut siunnersuummik saqqummiussissaagut. Siunnersuut aningaasanik nussuinerup saniatigut allatigut naligiinnerulernissamik angusaqarsinnaanermut iliuuseqarnissamik pisariaqartitsinermik tikkuussissaaq.

Aaqqissuusseqqinneq unittooqqasoq aallarteqqittariaqarpoq

Kommunenik aaqqissuusseqqinneq unittooqqasoq ingerlaqqittariaqarpoq. Kommunet sisamat aningaasaqarnikkut nukittuut pilersinneqartariaqarput. Inatsisartuni, Naalakkersuisuni kommunenilu ataatsimoorullugu suliaq tamanna suliarissavarput.

Aalajangiiffissatut siunnersuutitsinni siunnersuutigissavarput politikkikkut ataqatigiissaarisumik ataatsimiititaliortoqassasoq pimoorussilluni sulianik ataqatigiissaarinnissinnaasoq kommunillu tamaasa peqataatillugit suliamik ingerlatsisinnaasoq.

Assersuutigalugu pisortani suliffeqarfiit qanoq nuna tamakkerlugu siammarterne­qarsinnaanerannik piviusorsiortumik eqqartuinissamik ataatsimoorlutalu siunnerfilersuinissamik imaqassaaq. Kommunet kattunnerini akisussaaffinnik annertunerusunik tigusinissaannik siunertaq aamma taama imaqarpoq.

Tamanna siunertatut arlaleriarluta Inuit Ataqatigiinnit saqqummiuttarparput. Assersuutigalugu arlaleriarluta sanaartornermut tunngasut tamakkiisumik kommunenut nuunneqarnissaat ujartortarparput, maannalu tigussaasumik naligiinnerulernissamik akisussaaffinnilli kommunenut nussuinissamik piviusorsiortumik iliuuseqarfigineqartariaqalerpoq.

Ataatsimoorluta suliassaraarput

Ataatsimoorluta suliassaq suliarisinnaanngikkutsigit naligiinnerulernissamik ataatsimoorner­millu oqalunneq imaqarsimassanngilaq.

Avissaartuunneq qimallugu ataatsimoorluta Nunatsinnik nukittorsaasariaqarpugut. Kommunet akornanni avissaartuuttoqarani ataatsimoorluta kommunenik tamanik nukittorsaaneq ingerlattariaqarparput. Kommunenik ataasiakkaanik nukittorsaaneq tamatta suliarissavarput.

Ataatsimoorneq nukigissavarput.

Inuit Ataqatigiit kaammattuutigissavarput siunnersuutissarput partiinit allanit tigulluarne­qarumaassasoq, kommunenilu tamani suleqataaffigineqarumaassasoq.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Urani pillugu inuit taasisinneqarnissaat avaqqunneqarsinnaanngilaq

Nunap partiivisa annersaannut tulliusup, Inuit Ataqatigiit, Kalaallit Nunaanni uranimik piiaanissamut naaggaartuusut tamanit ilisimaneqarpoq. Tamannali pillugu isummat assigiinngissitaartuunerujussuat akuersaarparput. Isumarput naapertorlugu uranimut apeqqut partipolitikkimuinnaq tunngassuteqanngilaq. Isumaqarpugut inuit qinersisitta ilaasa uranimut piianissamut tunngasoq akerlerinngikkaat. Isumaqarpugullu taamatuttaaq Siumumut qinersisartut ilaasa uranimik piianissaq akerlerigaat. Taamaattumillu Inatsisartunut qinersinerup inernera urani pillugu inuit taasisinneqarnissaannut taarsiutaaginnarsinnaanngilaq.

Naalakkersuisooqatigiinniittut Atassutikkut inuit taasitinneqarnissaannut kissaatiminnik saqqummiussimmata qutsavigaagut. Inuit Ataqatigiit isumaat naapertorlugu uranimut apeqqut ima apeqqutaatigivoq inuit tusarniarneqartariaqarlutik. Pisamut imartoqisumut inuit isummersinnaalluarput. Taamatullu annikitsigisumik amerlanerussuteqarnerup aatsitassarsiorfiillu inuit qulaatiinnarlugit taamak pingaaruteqartigisumik aalajangiisuunissaat isumarput naapertorlugu naapertuutinngilaq.

Inuit Ataqatigiit uranisiornermut akerliupput – inuilli taasisinneqarnerisigut isumaat tusarusuppavut aalajangiinerallu ataqqissallutigu. Tamanna politikkikkut naaperiaaffeqarnerussaaq naapertuuttoq, pisamullu akerleriissutaaqisumut tunngatillugu nalorninaannerusumik inissisimalersitsisuussaaq. Maannakkorpiaq uranimut apeqqut inunnik avissaartuutitsisuuvoq. Toqqissisimannginnerlu uranisiorfimmik ammaanikkut annikillinavianngilaq. Taamaattumik inuit aperineqartariaqarput.

Uagut sapiutinngilagut! Naalakkersuisooqatigiillu sapiutinnginnerpat?

Aqqaluaq B. Egede

Siulittaasup tullia, Inuit Ataqatigiit

Mobil 56 27 66

Maanna eqqakkanik immikkoortiterilerpugut

INUIT ATAQATIGIIT Kommuneqarfik Sermersuumi

Naatsumik, pisimasut: Sermersuumi kommunalbestyrelsi aalajangersimavoq, Nuummi eqqakkanik immikkoortiterisarneq annertusarneqassasoq, Paamiuni pisut assigalugit, tassanimi 2014-imiilli eqqakkat assigiinngitsunut sisamanut

immikkoortiterisarneq aallartippoq. Suliffeqarfinni anginerusuni immikkoortiterinermik misileraanissaq siunertaralugu Nuummi kommunip allaffiani eqqakkanik immikkoortunut 6-inut immikkoortiterinissaq pilersaarusiorneqarsimavoq.

Taamaliornikkut Inuit Ataqatigiit Demokrat-llu avatangiisinut mingutsitsinnginnnissamik politikkikkut isumaqatigiissutaata 2013-17-imut atuuttup piviusunngortinissaanut alloriarneq angisooq tiguneqassaaq.

Sermersuumi Kommunalbestyrelsi 2015-imi oktoberimi aalajangerpoq, kommunimi eqqagassanik immikkoortiterineq nukittorsarneqassasoq. Suliuniummut atatillugu Sanaartornermut Avatangiisinullu immikkoortortaqarfik pilersaarusiorsimavoq, Nuummi Rådhusimi eqqakkanik immikkoortiterisarneq aallartinniarlugu. Pilersaarut taanna illoqarfinni nunaqarfinnilu imikkoortiterisarnissami sinaakkusiinissamut atorneqarsinnaassaaq. Rådhusimi misilittakkat

iluatsissappata, taava kommunip suliffeqarfiutaani allani eqqakkanik immikkoortiterisarneq pitsaanerusumik ingerlanneqalissaaq. Piffissallu ingerlanerani Nuummi innuttaasunut tamanut atuutilersinneqassalluni, tamatumallu kingorna aamma illoqarfinni, nunaqarfinnilu allani atorneqalissalluni.

Nuup Rådhusiani pilersaarutaavoq, eqqakkat immikkoortunut 6-inut immikkoortiterneqassasut. Tamatumani pineqarlutik, pappiaqqat, igalaamerngit, savimerngit, eqqakkat arrortinneqarsinnaasut, eqqakkat allat, eqqakkallu ulorianartut. Pilersaarut ima suliarineqarsimavoq, pineqartunut ataasiakkaanut atatillugu, periutsinik tamanut atortussanik peqalissalluta. Pappiaqqat, savimerngit, kiisalu eqqakkat ulorianartut, Danmarkimut suliareqqitassanngorlugit nassiunneqartassapput, taamaalillutik atorneqaqqissinnaalissallutik.

Igalaamerngit maani assaalluni nunagissaanermi atoqqinneqarsinnaassapput. Arrortinneqarsinnaasut ataatsimut katersorneqartassapput, naggataatigullu issutut atorsinnaalissallutik. Eqqagassat allat ikualaavimmi ikuallaneqartassapput nukissiuutitullu atorlutik.

Tamanna Inuit Ataqatigiit Demokratillu Sermersuumi suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutaanni, 2013-2017-imut atuuttumi, iliuussissani arfinilinni pingaartillugit allassimasuni ilaavoq, tassani pineqarluni avatangiisit, piujuaannartitsinissarlu mianeralugit iliuuseqarnissaq – aamma kinguaassat eqqarsaatigalugit. Taamatut eqqakkanik immikkoortiterisalernissaq, qangali Sermersuumi Eqqakkanik pilersaarutip akuersissutigineqarsimasup iluaniippoq, taamaalillunilu

Inuit Ataqatigiit mingutsitsinnginnissamik politikkianik piviusunngortitsinissamut aallarniutaalluni. Taamatut iliuuseqarneq aallaaveqarpoq, Inuit Ataqatigiit decemberimi nalunaarutigimmassuk, uagut inuiattut nunatsinni suli annertunerujussuarmik mingutsitsinaveersaartariaqartugut. Inuit Ataqatigiinniit aamma siunnersuutigaarput, CO2-mik aniatitsinerup millisarnissaanut pilersaarutip 2012-imut killeqartup, taartissaanik sanassasugut. Pilersaarummi tassani CO2-mik aniatitsinerup immikkoortuni tamani millisarnnissaa siunertaralugu siunnerfinnik anguniagassanillu ersarissunik pilersitsissaagut.

Tassunga ilanngullugu taamatut eqqakkanik immikkoortiterisarnikkut, atoqqiissarnikkullu pinngortitamik mingutsitsinnginnissaq angussavarput, taassumalu saniatigut sapinngisamik suliffinnik nutaanik pilersitsiviussalluni. Taamaalilluni Nuup Rådhusiani eqqakkanik immikkoortiterisalerneq, avatangiisinut, inuiaqatigiinnut, aningaasarsiornermullu iluaqutaassaaq. Pingasoqiusamik iluaqutissartalik, nunattalu sinnerani aamma mingutsitsinnginnissamik iluaqusiiniartussaq.

Siorna Sermersooq biilinik kallerup innitortunik marlunni, biilinillu hybrid-itortunik sisamanik pisaarpoq. Aamma anartarfilerinermi saliinermut atortut misiliutit pisaarineqarput. Taakku ukioq manna kommunip nunaqarfiini ikkussorneqassapput. Tamanna ilutigalugu nukiup Nukissiorfiit pilersitaasa 60 procentia mingutsitsinani pilersitaavoq, tassalu erngup nukinganik. Aamma Sermersuup Namminersorlutik Oqartussat suleqatigalugit, kommunimi eqqaavissuarnik saliineq aallartissimavoq, siunertarineqarluni kingusinnerpaamik 2019-imi eqqaavissuit tamarmik salinneqarsimanissaat.

Upperaara, aamma Inuit Ataqatigiinni upperaarput, nunarput nunarsuarmi minguinnerpaanngornissaminut periarfissaqartoq. Angusaqarluareersimavugullumi. Taamaammat avatangiisit eqqarsaatigalugit immitsinnut piumaffigisinnaasariaqarpugut. Aamma inuussutissarsiut nutaaq pilersoq, mingutsitsinngitsoq, suliffissanillu nutaanik pilersitsisussaq eqqarsaatigalugu.

Inuulluaqqusillunga

Allan Pertti Frandsen, Inuit Ataqatigiit

Ilaasortaq / Medlem af / Kommunalbestyrelsen, Kommuneqarfik Sermersooq

Postadresse: Timerlia 46, 3905 Nuussuaq, Greenland

Mobil +299 598755, apfr@sermersooq.gl, www.facebook.com/ia.pertti

Naalakkersuisoq iliuseqartariaqarpoq, uumasut nakorsaqarnikkut ajornartorsiutit akuerineqarsinnaanngillat

Ulluni kingullerni Saqqami Qeqertamilu qimmit toqorartut Naalakkersuisuniit tusagassiuutiniillu tusartakkagut ilungersunartutut Inuit Ataqatigiit isigaat, upalungaarsimanngippallaarnerlu akuerineqarsinnaanngilaq.

Naalakkersuisunit kommunenilu ilisimaneqarpoq qanoq pingaaruteqartigisoq qimmit sapinngisamik tamaasa qimmit nappaataannut akiuussutissanik kapuuisarnissaq pingaaruteqartigisoq.

Qimmit nappaataannut akiuussutissanik kapuutissat Naalakkersuisuniippoq (qimmit nakorsaat kapuutillu), Kommunemiippoq (qimminik nakkutilliisoqarnikkut kapuuisarnerillu) soorunalumi qimmit piginnittui annerpaamik akisussaaffeqarput.

Ullunilu makkunani pisut takutippaat uumasut nakorsaata sillimaniarnikkut qanoq pitsaangilluinnartigisumik inissisimanera tamanna akuerineqarsinnaanngilluinnarpoq. Uumasut nakorsaat minnerpaamik nappaalanernut akiuiniapallassinnaanissaq sillimaffiginiarlugu najoqqutassanik ersarissakkamik oqartussaasut allat peqatigalugit pilersaaruteqartariaqarpoq, akisussaaffiillu qanoq agguarneqarsimanissaat pisuni taamaattuni nalornissutigineqartussaanngilaq.

Uumasut nakorsaata sulinera nunarput tamakkerlugu naammaginanngilluinnartoq paasisimalerparput Kujataani uumasut nakorsaqarnikkut ajornartorsiutit aamma eqqarsaatigalugit. (takuuk Múte B. Egede §37 Naalakkersuisunut apeqqutigisai nr. 22) Uumasut nakorsaqarnerup iluarsartuuteqqinnissaa pisariaqarluinnartutut isigarput tamannalu Naalakkersuinikut piaartumik iliuseqarfigineqartariaqartutut Inuit Ataqatigiit isigaat.

Kommunit qimminik nakkutilliisoqarneq illoqarfinni qimmeqarfiusuni tamani peqartariaqarnera qulakkeerlugu kiisalu qimmit nappaataannut akiuussutissanik kapuuineq ataavartumik ingerlallugu.

Taamaaliunngikkutta kujataani inuussutissagut pitsaanerpaaffissaaniitsittuarumallugu kiisalu piniartortatta qimminik isumalluuteqarlutik inuussutissarsiorsinnaanerat qulakkeerneqassammat.

Uani pisumi qimmiutillit, kommunit naalakkersuisulluunniit akisussaaffimminnik qimarratiginninniarsarissanngillat – akisussaaffimmullu naapertuuttumik tamarmik iliuuseqartariaqarlutik.

Ane Hansen mobil 587661

Meeqqat ukiuat- taava meeqqat sussappat?

Naalakkersusiut siulittaasuata ukiortaami oqalugiaataa tusarlugu Meeqqat ukiuat 2016, tusarluarnarpoq. Oqartarnerpummi, meeqqat  tassaapput pisuussutigut, tamatta isumagigunarparput.

Tusagaq nuannaajallannartoq, ingerlaannaq eqqarsarpunga ”Meeqqat ukiuat 2016” pilersaarutit tusarnissaat pissanganaq. Meeqqat ukiuminni sutinniarneqarpammitaava, immikkut ittumik iliuusissanik, suuppammitaava? Oqaannarnerusinnaanngilarmi, ukiortaami Naalakkersuisut siulittaasuata oqalugiaataani, pingaarnerpaatut taaneqarpat.  Naatsorsuutigilluinnarpara meeqqat tamarmik pineqartut.

Inatsisartut Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu ataatsimiititaliaani ilaasortaallunga, Naalakkersuisut pilersaarutiminnik saqqummiiviginikuummatigut, aatsaalli tusarakku pilersaaruteqartut meeqqat ukiuannik, paaserusullugu § 37-kut apeqquteqarpunga.

Akissuteqarput:

  1. 1. Naalakkersuisoqarfiit  assigiinngitsut malunnartitsinissamut pilersaarutit suli naammassinngikkaat.
  2. Aningaasanut Inatsimmut 2016-mut  Qaasuitsup kommuneanut meeqqanut inuusuttuaqqanullu 5 mio. kr-nik immikkoortitsisimallutik.
  3. Kommunemi sagsbehandlerit siunnersorneqartalissasut meeqqanut tunngasuni suliaminnut, taakkulu suliaat nakkutigineqartalissasut.
  4. Meeqqanut inuusuttuaqqanullu aningaasaliissutit iluinni meeqqat ukiuat aningaasalersorneqassasoq.

Hello – suli pilersaarutit suliarineqanngillat? Ila Naalakkersuisut aalajangeramik ukioq 2016 Meeqqat ukiorissagaat; naatsorsuutigissannginnatsigu eqqarsaatersuutigereerlugu, pilersaarusioreerlugulu ingerlassasoq? Qaqugu suna naammassineqassava?

Qaasuitsup kommunianut immikkut ittumik aningaasaliissutit pisariaqalersimapput, Meeqqat illersuisuata paasimmagu pisortat sumiginnaasut! Taakku Meeqqat ukiuannut aningaasaliissutitut isigissavavut?

Kommunit sagsbehandleriisa tapersersortariaqarnerat  suliaasalu nakkutigineqarnerunissaat meeqqat ukiuat pillugu aallartikkami?

Aningaasaliissutit iluini, atorfissaqareeqisuni, Meeqqat ukiuani immikkut malunnartitassat aamma akilersorneqassapput. OK, pilersaarutimmi annikissimappata immaqa aningaasaliissutaareersut iluini susaqartitsisinnaapput.

Uanga takorlooraluarpara, Meeqqat ukiuat, meeqqanut tamanut malunnartinneqassasoq. Imaannaanngitsoq immikkut ittumik kommunit sulisui ikiorserneratigut, imaluunniit persortat meeqqanik inatsisit  malillugit sullittariaqartunik, sumiginnaasimanerat aaqqiiviginiarlugu suliarilersimasariaqartut, taakkuussasut Meeqqat ukiuanni suliassatut pilersaarutaasut.

Naalakkersuisut siulitaasuata Sermitsiaq nr. 3-mi oqaatigisai, tassaapput qangali
ilisimariikkagut,  qulequttallu tamarmik suliniutaapput.

Kikkut tamarmik akisussaaffimmik tigusissasugut qaqugu ilisimanerulissanerparput? Soorunami oqaaseq taanna uteqattaassavarput, pisariaqarmat.

Meeqqat ukiuanni qulaani Naalakkersuisunit suliassatut akissutigineqartut kisiisa pinnagit, isumaqarpunga ukioq ingerlatissagipput tamatta immikkut suliassalersorluta Meeqqat tamaasa pillugit, aamma meeqqat ajornartorsiuteqanngitsut ilanngullugit.
Ajornartorsiutit kisiisa eqqarsaatiginagit, inuuneq nuannersoq aallaavigalugu, ilaqutariittut meeqqat aallaavigalugit inuuneq. Eqqaamasigu ”Nakuusa”-miit suaartaatit, soorlu   ”suli anaanamik – suli ataatamik”.

Qanortoq Peqatigiiffiit tamarmik Meeqqat ukiuat malunnartikkaat, immikkut ittumik iliuuseqarnikkut.  Suliffeqarfiit sulisumik meerartaannut iliuuseqarlutik ukioq malunnartillugu.

Qanortoq kommunit tamarmik meeqqanut tamanut malunnaatilimmik iliuuseqarlik.

Meeqqat ukiuat atortigu, meerartavut oqaloqatigalugit, oqaluttuullugit uagut meeraanitsinniit, aanaakkut meeraaneraniit, isummersinnaatitaanerannik sungiusartigit, inuttut naleqarnerannik oqaluttuutsigit, tusartitsigu asagivut, isumaqaannarata ilisimagaat, oqassanatalu.

Agathe Fontain 484531

Naalakkersuisut ilinniarfik, ilisimatusarfik Eskimologi peerneqannginnissaanik iliuuseqaritsi

Københavns Universitetip pisortaqarfianit 2016-miit Det Humanistiske Fakultitip sipaarniarfigineqarnerani Eskimologi unitsinniarneqartoq Naalakkersuisut qisuariarfigisariaqarpaat.

Inuit Ataqatigiit kaammattuutigaat Naalakkersuisut sipaarniarnermik pilersaarusiornermut akuliutequllugit.

Naalagaaffeqatigiinnitsinni Eskimologi aamma Arktiske Studier tassaapput ilinniarfiit pingaaruteqarluinnartut. Nunatsinni ilinniakkat taakku ingerlanneqanngillat, Danmarkimilu ilinniakkap taassuma ingerlanneqarnera periarfissatuaavoq.

Ilinniakkap taassuma unitsinneqarneratigut Danmark tassaajunnaassaaq Nunatsinnut issittumut ilisimasanik siuttuulluni katersiffiusoq. Danmarkip tamanna ingerlatinngippagu ilisimatusarnikkut siuttuuffigiunnaassavaa, tamannalu nalagaaffeqatigiinni annaasaassaaq annertooq. Tamanna pitsaasuunngilaq.

Taamaammat Naalakkersuisut matusiniarnermut akuliuttariaqarput, oqaloqatiginnillutik pisariaqarpallu Ilimmarfimmi suut ingerlanneqarsinnaanersut oqaloqatigiissutigalugit.

Eskimologimi issittumut ilisimatusarnerit Danmarkimi nunatsinniluunniit siuttuulluni ingerlanneqartariaqarput, tamannalu suliniutigineqartariaqarpoq.

Taamaammat Naalakkersuisut Eskimologi ingerlaannarnissaanut qisuariartariaqarput oqaloqataallutillu.

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit

Akisussaaffimmik qimarratiginninneq suliassamillu isumaginninnginneq

Eqqartuussissuserisup Pituffimmi kiffartuussinissamik isumaqatigiissut pillugu nalunaarusiaata Naalakkersuisuusimasut suliassaminnik isumaginnissimannginnerat erseqqissumik takutippaa. Nalunaarusiami atuarsinnaavarput Naalakkersuisut suliarinnittussarsiuussinermi piumasaqaatinik allanngortitsiniarneq ilisimasimagaat. Taamaakkaluartoq Naalakkersuisut suliamut akuussallutik piumasaqaatigisimanngilaat politikkikkullu malinnaasimanatik. 2013-mi ukiakkut allannguutit suliarineqarneranni ataasiarlutilluunniit suliaq qissimissimanngilaat, suliarlu tamakkiisumik atorfilittanut tunniussimallugu.

Nalunaarusiap Namminersorlutik Oqartussat danskillu nunanut allanut ministeriaqarfiata akornanni ataqatigiissaarinerlunnerujussuup takutippaa, Namminersorlutillu Oqartussani suliassamik sungiussisimarpalunngilluinnartumik ingerlatsisimaneq takutillugu. Atorfilittat arlallit oqaaseqarnerminni takutippaat suliamut kina kikkulluunniit akisussaanerannik ilisimasaqarsimanatik, suliassaminnillu naammassinnissimanerlutik allaat nalornisarsimallutik. Tamanna naammaginanngilluinnarpoq.

Nalunaarummi pingaarnertut maluginiakkatut makkua naqissuserumavagut:

– Ukiuni pineqartuni Naalakkersuisunut siulittaasuusup suliap qanoq pingaaruteqartiginera nukingernartuutigineralu ilisimasimavaa, taamaakkaluartoq politikkikkut toqqaannartumik malinnaajumasimanngilaq – atorfilittanut suliassaq tamaat tunniuppaa.

– Namminersorlutik Oqartussani kanngunaannartumik tukattumik ataqatigiissagaanngittumillu suliamik ingerlatsisoqarsimavoq, suliap ingerlanerani allaat pisortaqarfiup sorliup, immikkoortortaqarfiullu sorliup suliamik akisussaasuuneranik nalornisoqartarluni.

– Atorfilittat akornanni akisussaaffimmik tigusiumannginneq, allamullu tunniussiinnarniarsarisarneq annertusimavoq – ilaatigut akisussaaffimmik qimarratiginnittarnermik taasarialimmik Naalakkersuisuniillu politikkikkut isumaginninnginneq ilutigalugu tamanna suliamik annaasaqarnermik kinguneqarsimavoq.

– Namminersorlutik Oqartussat Naalakkersuisullu suliaqarnerminni partiip Siumup Folketingimi allattoqarfianut attaveqartarsimapput suleqataatillugit. Tamanna eqqumiilluinnartutut taasariaqarpoq, takuteqqippaalu taamani Naalakkersuisuusimasut, maannakkullu Naalakkersuisuusut naalakkersuisutut suliassaminnik partiitullu suliassaminnik immikkoortissinnaanngikkaat. Naalakkersuinikkut suliaqarnermi partiitut soqutigisanik akulerussineq nangissimavoq, kingusinnerusukkullu maannakkut Naalakkersuisunut siulittaasuusup Folketingimut ilaasortamik soraarsitsinerani tamanna aamma takuarput.

Akisussaaffik Naalakkersuisuniippoq

Ataatsimut isigalugu akisussaaffik politikeriniittoq, tassalu Naalakkersuisuniittoq, qularutigineqarsinnaanngilaq. Naalakkersuisut tassaapput suliaminnik isumaginninngittoortut, allatut oqaatigalugu suliassaminnik naammassinninnatik sinissimasut. Nunarput pisuni eqeersimaarnerujussuusimasussaagaluarpoq, ingammik piumasaqaatit allanngortinneqarnissaannik paasisaqartoqarmat.

Tamanna isumaqanngilaq danskit nunanut allanut ministeriaqarfiat kukkusimanngilluinnartoq. Ministeriaqarfik Nunatta soqutigisaanik illersuinerpaalluni aamma suliaqarsimanngilaq, taamali iliorsimannginnerat ilisimareerparput. Danmarkip EU-mi inatsisinut inissisimanini, namminerlu inissisimanini salliutillugit sulisimavoq, Nunatta soqutigisai salliutinnagit. Taamaammallu Nunarput ilungersornerulluni imminut illersorsinnaasariaqaraluarpoq, suliassaminullu pikkorinnerusariaqaraluarluni. Pineqartumi Nunarput pikkorluppallaarsimavoq.

Nunatta Danmarkillu akornanni, ingammik nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasuni, suleriaatsinik tamakkiisumik misissuisoqartariaqarpoq. Nalunaarusiammi takutippaa tamani aaqqiisoqartariaqartoq.

Ullumikkut Naalakkersuisuusut oqaaseqarumanngiinnaratik maanna oqaaseqartariaqalerput akisussaaffimmillu tigusisariaqarlutik. Aaqqiisoqartariaqarpoq suliallu siunissami taama kukkuneqartigeqqinnginnissaat qulakkeerneqartariaqarluni.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

 

Namminersorneq piviusunngortissavarput

Inuit Ataqatigiit ukiortaami oqaaseqaatitsinni nalunaarutigaarput naalagaaffimmit tapiissutip, aatsitassanit aningaasanik isaasoqalernissaa utaqqiinnarnagu, annikilliartuaartinnissaata oqallisiginissaanut siuttuussalluta. Oqallinnerlu aallartippoq. Maluginianngitsoorsinnaanngilarpulli partiit oqallinnermut akuleruttut oqallisigitinniakkatsinnut akerliunissartik pinermut allatut annikillisaanissatsinnut alloriaqqinnissatsinnullu siunnersuutinik saqqummiussinngitsoortut.

Namminersorneq pillugu inatsit 2008-mi Nunatsinni taasissutaammat qinersisartut 75 %-ii inatsit akueralugu taasipput. Inatsisip siunertaasa pingaarnersaasa ilaat tassaavoq Danmarkimit tapiissutip ukiut ingerlaneranni annikilliartuaartinnissaa. Isumaqatigiissulli malillugu tamanna taamaallaat aatsitassarsiornermit isertitanit tigusinikkut piviusunngortinneqartussaavoq.

Utaqqiinnassanngilagut

Partiip Siumup qisuariaatimini oqaatigaa aatsitassarsiornermit isertitanit tapiissut appariaateqartussaareermata taama ilisoqarnissaa utaqqiinnassagipput. Kialli ilisimavaa qaqugu tapiissummik appaanissamut kingunilimmik Nunarput aatsitassarsiornikkut ingerlatsilissasoq? Ajoraluartumik naatsorsuutigisimasatsitut aatsitassarsiorneq Nunatta karsianut aningaasanik isertitsiffiunngilaq, ukiunilu qaninnerni annertunerusumik aatsitassarsiornermik Nunatsinni aallartittoqassanersoq nalorninartorujussuulluni.

Angusaqassagutta imminut anguniagassittariaqarpugut. Tamanna qanoq pingaaruteqartiginersoq Nunatta oqaluttuarisaanerani takusinnaavarput. Anguniagaqarnikkut, isumaqarnikkut immitsinnullu piumaffiginitsigut Nunarput nikeriartittariaqarparput. Nunatsinni partiit annerpaajusut aqqutissiuussinissaq takorluugaqarnissarlu akisussaaffigaat.

Ukiut arfineq marluk tulliuttut nikeriarfiussapput

Ukioq 2009-mili Namminersorneq atuutsilersinneqarmalli ukiut arfineq marluk ingerlasimalertussaapput. Ukiunili taakkunani arfineq marlunni naalagaaffimmit tapiissutit appariartinngilagut. Partii Atassut oqarpoq naalagaaffimmit tapiissut naleerukkiartuaarmat appariartittareeripput. Naalagaaffimmiilli aningaasat tunniunneqartartut naleerukkiartuaaraluarlutik appariartunngillat. Kisitsisitaa annertusiartuaarpoq. Aningaasat naleerukkiartuaarnerisa inissisimanerat aamma mumeqqissinnaavoq, Danmarkimi naleerukkiartorneq Nunatsinni naleerukkiartornermit annertuneruleqqilluni. Taamaammat taama oqaannarneq imaqanngilaq isummernerunanilu. Atassummut aperisariaqarpugut, qanoq ililluta tapiissut appariartuaartissavarput? Imaluunniit Atassummit tapiissutip annertusiartuaartittuarnissaa anguniagarineqaannarnerpa?

Naligiinnerulernissamik siunertaq Naalakkersuisunit tammaaneqarpoq

Naalakkersuisooqatigiinni partiit pingajuat, Demokraatit soorunami siulliullutik oqallisigitinniakkatsinnut akerliullutik nalunaarput, qanorli allatut Nunatta imminut napatinnerulernissaanut iliuuseqarnissamut siunnersuuteqaratik. Inuit Ataqatigiit ukiortaami oqaaseqaatitsinni oqarpugut ukioq 2016 inuiaqatigiinni atukkatigut naligiinnerulernissamut alloriarfiusariaqartoq. Demokraatit oqariartuutitta imminnut asortuuttuunerarpaat. Naligiinnerulersitsiniarnerli pingaarnersiuinermut tunngavoq, inuiaqatigiit ataatsimut aningaasaatitta qanoq agguataarnissaannut tunngalluni. Naligiinnerulersitsinissamik siunertalimmik suliniuteqarnerput Demokraatinit isumaqataaffigineqarsimappat tigussaasumik taama kinguneqartussamik politikkikkut ingerlatsinissamik takusaqarnissarput amigaatigaarput.

Nunarput inuiaqatigiillu ataatsimut isigalugit piitsuujunngillat. Naligiinnginnerli annertuvallaarpoq taannaavorlu iliuuseqarfigineqartariaqartoq. Aningaasaateqartoqarpoq pingaarnertullu piumassuseqartoqarpoq. Pingaarnersiuinikkullu pissakinnernik pivisumik illersuillita politikkikkut ingerlatsigutta tapiissummik appaaneq naligiinnginnerulersitsinermik kinguneqartussaanngilaq. Demokraatit oqaaseqarnerminni ajoraluartumik takutippaat inuiaqatigiinni naligiinnerulernissamik tunngaviusumik isuma naleqartitatigullu anguniagaq paatsoorluinnarsimagaat.

Naalakkersuisut anguniagaqarnerlutik

Naalagaaffimmit tapiissutip appariartuaartinnissaa Namminersorneq pillugu inatsimmi siunertaareermat, aningaasanillu nutaanik isaasoqarnera ilutigalugu suliarineqartussaareermat tamanna akerliliinnassallugu imaqanngilaq. Apeqqutaaginnarpoq aningaasat isertitat isumalluugitineqartut taamaallaat aatsitassarsiornermit isertitaassanersut.

Inuit Ataqatigiit issiaannarusunngilagut eqqarsarluta. Iliuuseqarusuppugut. Namminersorneq pillugu inatsisip siunertaa naammassiniartariaqarparput, anguniagarlu 2008-mi isumaqatigiissutaasoq maanna anguniassallugu qanoq ajornartiginersoq takusinnaalerutsigu nutaamik immitsinnut anguniagassittariaqarpugut. Uninngaannassanngilagut.

Aperisariaqarpugut: Naalakkersuisooqatigiit partiivi suniarpat? Namminersornerup 2009-mili eqqunneqartup piviusunngortinnissaanut Naalakkersuisut qanoq pilersaaruteqarpat takorluugaqarlutillu?

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

KANUKOKA aggulunneqassappat matuinnaraanni assigaa

KANUKOKA-p siunissami sumi inissisimanissaa pillugu oqallinnermi kommunalbestyrelse-mi suli tigussaasunik takussutissinneqanngilagut, taamaattumik tusagassiuutitigut oqallinneq sukumiisumik akuliuffigiuminaappoq.

Qaasuitsup Kommuniani Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut KANUKOKA ataasiusoq suli pisariaqartoq. KANUKOKA aggululluni inissinneqassappat sanngiinnerulernermik kinguneqassaaq, tamanna kommunit pingasuusunut nukittunerulersitsiunnanngilaq.

Namminersorlutik Oqartussanit akisussaaffiit annertuut kommuninut nussorneqartussat eqqartorpagut, taamaattumik pisariaqartipparput KANUKOKA kommuninut tamanut katersuuffiusoq, siunnersorneqarneq sullinneqarnerlu pitsaasoq qaffasissorlu. Kissaatingaarput KANUKOKA-p aaqqissuussaanera allanngortinneqartariaqartoq, siulersuisulerneqartariaqartorlu borgmester-init aqunneqanngitsumik, kommunilli sisamat soqutigisaat ataatsimut isigalugit sullissiniartussanik.

Atorfeqartitsinikkut atungassarisaasut eqqarsaatigalugit isumatusaarnerussanngilartaaq KANUKOKA-mi pisortap KANUKOKA-mi siulittaasup illoqarfik angerlarsimaffianut inissinneqartarnissaa, taamaaliorneq aalaakkaasumik siunnersorteqarnissamut sakkortuumik innarliissaaq.

Oqallinnermi apeqqutaassanngilaq KANUKOKA illoqarfik sorlermi angerlarsimaffeqassanersoq, sammiviuli KANUKOKA ataasiusoq, taamaanngippammi kommunit nukittunerusinnaanngillat.

Ikinngutinnersumik

Bendt B. Kristiansen

Gruppeformand

Qaasuitsup Kommuniani Inuit Ataqatigiit

Mobil: 545775

Naalakkersuisut siulittaasuata ukiortaami oqalugiaataa siunnerfeqanngitsoq

Aallaqqaasiullugu Inuit Ataqatigiit sinnerlugit inuit nunatsinniittut, aammalumi nunaqqativut nunani allaniittut ukiortaami tamaasa pilluaqquagut. Nunatsinnimi inuit tamatta atukkavut naalakkersuinikkut annertuumik sunnersimaneqarput, aamma siunissami kinguaassatsinnut atugassarititassat eqqarsaatigalugit.

Naalakkersuisulli siulittaasuata oqaaseqaataa tusaareerlugu Inuit Ataqatigit isumaqataaffigisatsinnik arlalinnik imaqarpoq, taakkua uterfigeqqissavakka.

Naalakkersuisut siulittaasuata oqalugiarnermini naqissuserpaa inuit nunatsinni akerleriissutigeqisaat, tassalu Urani aammalu qinngornernik ulorianartunik passussiffiusumik aatsitassarsiornissaq siunertaralugu, qinnuteqaat naalakkersuisunit tiguneqangajalersoq.

Inuit Ataqatigiit naqissuseqqissavarput aatsitassarsiorfiit aatsitassallumi akui ulorianaateqannginnerungaartut ilisimaarigatsigit, aningaasarsiorfiulluarsinnaasut, suliffissaqartitsilluarsinnaasut, aamma ilinniartitaanikkut siuarsarnermi sungiusarfissaqartitsinissamillu siuarsaataasinnaalluartunik. Imaappoq, periarfissatuarinngilarput ulorianarnerpaat aatsitassat aallartissutigissallugit. Uran akerleraarput, inuit akerliusugut tamatta ataatsimoorluta tusaaneqarnissarput nukittorsartariaqarparput.

Naalakkersuisut Siulittaasuata oqalugiarnermini uppernarsaqqippaa nunatta aningaasarsiornikkut inissisimanera pitsaasuunngitsoq. Naalakkersuisooqatigiillu nunatsinni inuussutissarsiorneq aatsitassarsiornermik avissaartillugu nunatsinni suliffiit piffissami

sivisunerusumi isumalluutigineqartussat pillugit iliuusissanik ersarissunik amigaateqarput. Naak aningaasarsiorneq pitsaanerusoq anguniaraanni, suliffissaaleqinerlu akiorlugu suliffissanik pilersitsiniaraanni inuussutissarsiutit ataavartut pingaartinneqarnerusariaqaraluartut. Inuussutissarsiutaagallartussat kisiisa pinnagit.

Taamaammat Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisuutitaqartunut siunnersuutigissavarput inuussutissarsiorneq siuarsaqqullugu, Sisimiuniit kangerlussuup tungaanut aqqusineq inuussutissarsiutinik aningaasarsiorfissanillu nutaanik aammaassisussaq aningaasaliiffigeqqullugu. Nunatta avataaniit tikittunut isaavik pingaarneq tassaavoq, takornarissat nioqqutissat aningaasat il.il. isaaviat.

Inuit Ataqatigiit piareerpugut nunatsinni aqquserniorluni attaveqaateqalernissamut periarfissaqarfiusut samminissaanut aningaasalersuissalluta. Soorlu aamma nunatta kujataani aqquserniornerit aningaasarsiornermik pitsaanerusumik tunngavileeqataassasut ilisimagipput.

Naalakkersuisut siulittaasuat isumaqatigaarput nunatsinni meeqqat taamak amerlatigisut atugarliornerat akuersaarneqarsinnaanngimmat. Nuannaarutigaarpullu ukioq 2016 meeqqat ukiorissagaat naalakkersuinikkut siunnerfigineqarmat, naak iliuusissanik suli tusagassartaqanngikkaluartoq. Tamannarpiarmi pissutigalugu Inuit Ataqatigiit Meeqqat Pillugit Inatsit Inatsisartut ataatsimiinneranni akuerineqarluni nunatsinni atuutilernissaa anguniarsimagaluarparput, suli iluatsinngisatsinnik. Kalaallit Nunaanni meeqqat illersugaallutik pitsaanerusumik inuuneqarnissaat qulakkeerumagatsigu, meeqqat

ukioqartiinnartarnagit inatsisitigut sukaterinikkut meeqqat illersussavagut, aamma pinaveersaartitsinikkut sioqqutsisumik iliuusissat eqqortut nassaariniarlugit susassaqartut tamarmik katersuuffeqartissavagut.

Nunatsinni inuit inuuniarnermikkut atugaat, soorlu aningaasarsiornikkut, ineqarnikkut akit, meeqqerivinnut akit, nioqqutissat akii, sarfamut imermut kiassarnermullu akit allarpassuillu tunngavigalugit inuit nunatsinni nikingasorujussuarmik atugassaqartitaapput. Taamatullu atugassaqartitsineq allanngortinneqassappat aatsaat naalakkersuinikkut iliuuseqarluni allannguinissat periarfissaqarpoq. Eqqumeeqaaq Naalakkersuisut Siulittaasuata oqalugiaammini inuuniarnikkut atukkat inummiit inummut assigiinngisitsilluni artukkiiartorneq samminngimmagu.

Nunaqarfiit illoqarfiillu isorliunerusut siunissami aningaasarsiornikkut inuussutissarsiornikkut innuttaqqortussutsikkullu patajaatsumik ingerlajuarnissaat anguniarlugu Inuit Ataqatigiit Nunap immikkoortuini inuussutissarsiornikkut pilersaarut aallartinnikuuaat. Ajoraluartumillimassakkut naalakkersuisuutitaqartut suliniut unitsinnikuummassuk nutaamillu pitsaanerusumik aallartitsinatik nunaqarfiit illoqarfiillu sineriatsinni imaani nunamilu inuussutissarsiornikkut periarfissarititaat qaqilerneqanngitsoorput.

Ukioq 2016 aallartiffissaalluarpoq inuit nunaminni namminiilivinnissamik siunertaqartut aamma naalakkersuinikkut ataatsimoorfigisinnaasaat aqqutiginiarsaralugit ingerlatsinissaq timitalerniassallutigu. Naalakkersueriaaseq nutaaliaanngeqaaq eqqarsartaatsivullu nutartiinnarnagit ingerlatseriaaseq nalilersugassaqqeqaaq. Ataatsimoorumaneq

oqaatigigaanni naalakkersueriaaseq aamma allannguallatsittariaqarpoq. Inuiat amerlanerussuteqarluartut katersuuffeqalernissaat aamma isumaqatigiiffeqarlutik namminersornermi angerlaaqatigiinnissaat Inuit Ataqatigiit anguniassavaat. Ukioq nutaaq atugarissaarnerup nutaap tungaanut aallartiffissaalluarpoq. Suleqatigiinneq paaseqatigiinneq namminiilivinnissamut anguniagaqatigiinneq qitiusariaqarput.

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut oqaaseqartartuat

Aqqaluaq B. Egede

Ukioq 2016 naligiinnerulernissamut alloriarfiussaaq

Inuit Ataqatigiit ukiortaami oqaaseqaataat

Ukioq 2015 qaangiuppoq. Inuit Ataqatigiit neriuppugut Nunatsinni innuttaasut tamarmik juullip ullui atorluarsimassagisi ukiullu ingerlanerani angorusutasi, pitsaaninngortikkusutasi peqataaffigerusutasilu naammassisimallugit misigisimassasusi.

Namminersorneq pappilissami allassimasuinnaassanngilaq
Inuiaqatigiittut anguniakkat erseqqissut ataatsimoorussaasullu, naalakkersuinikkut ataqatigiissumik ingerlatsineq innuttaaqatigiittullu isumassueqatigiinneq Inuit Ataqatigiit qitiutippavut. Inuiaqatigiittut Namminersorneq pillugu inatsisitsinnut malitseqartitsisumik alloriaqqinnissarput tamattaalluta ataatsimoorlutalu suliassaraarput. Allorissaaqatigiinneq siunnerfeqaqatigiinnerlu 2015-mi naalakkersuinikkut ingerlatsinikkut amigaataasimasut suliarisariaqarivut Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut. Suliassamut peqatiserinnippugut siuttoorusullutalu.

Namminersorneq malitseqartissallugu alloriarnissatsinnut inuttut ataasiakkaatut inuiaqatigiittullu suliassavut angusassavullu ilisimanerullutigit ingerlatsisariaqarpugut. Meerartavut inuusuttortavullu qitiupput. Taakuuppummi namminersornermik namminiilivinnissallu tungaanut nangitsisuusussat. Taamaammat isumaginninnikkut qitiutinnissaat pisariaqarpoq, meeqqallu Nunatsinni atugaat ukiuni aggersuni pingaarnertut sammineqarnerata nanginnissaa Inuit Ataqatigiit salliutipparput. Meeqqat Illersuisuata Qaasuitsup Kommuneanit tusagassiissutai kommunemut ataasiinnarmut atuuttutut isigineqassanngillat. Tamatta ilisimavarput meeqqat inuusuttullu akornanni atukkat taama ittut Nunarput tamakkerlugu piummata.

Meeqqat inuusuttullu kivitseqatigiiffiussapput
Meeqqat pillugit suliniuteqarneq kommunet Namminersorlutillu Oqartussat akornanni ataqatigiissaarnerusiariaqalerput. Suliassaq ataatsimooruttariaqarparput, ataatsimoorlutalu meeqqat inissinneqarsimasut pillugit tigussaasunik pilersaarusiortalernissaq, isumaginninnikkut sulialinnut suliassanik qummut killiliinissaq, inuusuttunullu suliffissaaleqisunut tigussaasunik siammasinnerusunillu periarfissaliinissaq suliarisariaqalerparput. Højskolet, efterskolet isumaginninnikkullu ingerlatat atorluarnerussavagut. Nukiit tamaasa atussapput, politikkikkut siunnerfeqaqatigiinneq piumassuserlu amigaataasoq nassaarisariaqarparput.

Nuna tamakkerlugu, ingammik Inatsisartuni kommunenilu 2016-mi isumaginninneq immikkut ittumik sammineqarnissaa Inuit Ataqatigiit siunnerfigaarput. Maannakkummi nunatut ineriartornitsinni aqqut sorleq atussanerlutigu toqqartussanngorparput; Inuiaqatigiinni atukkatigut naligiinnginnerup annertusiartuinnartup suli annertusiartornissaa akueriinnassallutigu imaluunniit nukivut kattullugit naligiinnginnerup akiornissaanik isumaqatigiissuteqarluta ingerlatsissaluta. Inuit Ataqatigiit toqqagarput erseqqippoq: naligiinnginnermik akiuissaagut. Aqqut taanna avaqqunneqarsinnanngittutut isigaarput. Akileraartarnikkut, ineqarnermut isumaginninnikkullu aaqqissuusseqqinnissani aggersuni tamanna Inuit Ataqatigiinnut tunngaviulluinnassaaq.

Inuuniarnikkut anersaakkullu nukittuneq
Inuiaqatigiittut atukkatigut naligiinnerulernissaq angussagutsigu ilinniarusussuseq sakkortunerulertariaqarpoq. Nunaqarfimmiikkutta, savaateqarfimmiikkutta illoqarfimmiikkuttaluunniit atuagarsornikkut assassornikkullu piginnaasatsinnik pitsanngorsaarususseqarneq anersaarissavarput. Kaammattueqatigiinneq immitsinnullu piumasaqarneq tunuarsimaarfigineqannginnissaat Inuit Ataqatigiit pingaartipparput. Kalaallinik inuusuttunik ilinniarnissaminnut nukinnik atuisimasunik atorfinitsitsisarnissatsinnut pikkorinnerulerta, kalaallillu Nunarput qimallugu ilinniariarsimasut angerlaqqinnissaannut kajumissaarnerutigit.

Kultuurikkut Nunarput pisuussutinik ulikkaarpoq. Inuiaqatigiittut mittarfiliornissat kisiisa samminatigit anersaakkut aamma qanoq ataatsimoorussatsinnik pigisaqarnerluta nukittorsaassanerlutalu sammissavarput. Eqqumiitsuliornikkut atukkat pitsaanerusut Inuit Ataqatigiit anguniagaraavut. Eqqumiitsuliorneq, kultuurikkut suliaqarneq inuiaqatigiittullu immitsinnut apeqqusiisinnaassusilimmik tarrarsorfigisinnaasatsinnillu ingerlataqarneq pisuussutaavoq annertooq. Eqqumiitsulianik kultuurikkullu eriagisassanik siuaatsinnit kingornutatsinnik paaqqinnilluarsinnaanissarput suliarisariaqarparput, ilisimasatigut illutaqartsitsinikkullu. Inuit Ataqatigiit Nunatta eqqumiitsuliornermik suliaqarnikkut eqqumiitsulianillu katersaateqarnikkut saqqumersitsivissaqarnikkullu pitsanngorsaanissamik eqqartueqatigiinnissamut suleqataarusuppugut, eqqumiitsuliornermik suliallit, partiit inuiaqatigiillu peqatiseraavut. Nuna namminersortoq tassaassaaq nuna anersaakkut nukittooq.

Inuussutissarsiornikkut periarfissiineq
Ataatsimoorluta inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinerunissamik periarfissiissaagut. Inuit Ataqatigiit piareersimavugut minnernik akunnattunillu suliffeqarfiutilinnut atukkat oqilisaaffiginninnissamut. Isumaqarpugut nalikilliliinernut malittariasassat eqaallisaqqinneqarsinnaasut, suliffeqarfinnillu aallartitsinissamut aqqutit aporfeqarpallaanngitsut suliarineqartariaqartut. Illoqarfiit sisamat ineriartortitassatut taaneqartarsimasut kisiisa samminagit nunap immikkoortui ataatsimut isigalugit ineriartortitsineq ingerlanneqartariaqarpoq. Tassunga atatillugu Inuit Ataqatigiit nukissiuuteqarnikkut attaveqaateqarnikkullu atukkat immikkut sammineqarnissaat qaqippavut. Isumaqarpugut erngup nukinga nukissiuutillu ataavartut allat atorneri siammartariaqartut, aamma inoqarfinnut minnernut.

Ingerlatsivinnik Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartunik ingerlatsinerput qiviaqqittariaqarpoq. Inuiaqatigiittut pigisavut inuiaqatigiinnut aningaasarsiornerinnaanngittumillu ajunnginnerpaamik ingerlanneqarnissaat ujartortariaqarparput. Namminersortunngorsaaneq eqqartorneqangaatsiarpoq. Inuit Ataqatigiit inassutigissavarput inuiaqatigiittut pigisatsinnik namminersortunngorsaanissaq tunuarsimarfigineqassasoq, namminersortunngorsaasoqassappallu mianersortumik ingerlanneqassasoq. Ingerlatsiviit annertuunik oqimaattunillu aningaasaliissuteqartarnissaat piumasarisarpavut, illuatungaatigullu nunatta karsianut iluanaaruteqartarnissaannik aamma piumaffigisarlutigit. Inuiaqatigiinnut ajunnginnerpaamik inissisimanissaat innuttaasunullu iluaqutaasumik ingerlanissaat piumasarisat pingaarnersarisariaqarpaat. Assersuutigalugu maannakkut Air Greenland 7%-mik sinneqartooruteqarnissaanik piumasaqartarpugut. Piginnittutut imminut akilersinnaasumik ingerlanissaanik piumasaqarneq immaqa naammassagaluarpoq.

Nunatta pigisaanik paarsilluarneq
Inuiaqatigiittut naligiinnerusumik atugaqalissagutta ingerlatsiviit ataatsimoorluta pigisatta ingerlanneqarnerat eqqarsaatigilluagaasariaqarpoq.

Aalisarneq maannamut inuussutissarsiutitut aningaasarsiorfiusutut pingaarnertut inissisimavoq. Taamaammat aalisarnermut inatsisip nutarterneqarnera 2016-mi naammassinissaa pimoorunneqartariaqarpoq. Inuit Ataqatigiit pisuussutivut imartatsinneersut paarilluarlugit kinguaassatsinnut aamma iluaqutaaqqullugit atorneqarnissaat piumasaraarput. Nunatta imartaani aalisarneq nunap inuinut aalisartuinullu iluaqutaanerusumik aaqqissorneqarnissaa peqataaffigissavarput, qilanaarpugullu Naalakkersuisut saqqummiussassaat qanoq ittuunissaat takussallutigu.

Inuussutissalerineq imminullu pilersorneq Inuit Ataqatigiit pingaartitatsinni sallernut ilaapput. Piniarneq nunalerinerlu ineriartortittuarnissaat pisariaqarpoq. Nunalerinermi ataavartumik naggorissaasinnaanermut aaqqiissutissanik ujartuissaagut, aasartut panernersuaqartillugu inuussutissarsiummut sunniutai millisarumallugit. Inuussutissanik nioqquteqarnissamut periarfissat eqaallisaaffigineqassapput. Inuit Ataqatigiit imminut pilersorneq Nunattalu pissarititaanik inuussuteqarneq peqqissutsimut inuiaqatigiinnullu pitsaasuusoq upperilluinnarparput.

Isumatusaartumik aatsitassarsiorneq
Aatsitassarsiornermik ineriartortitsineq ukiuni qaangiuttuni naatsorsuutigisamit arriinnerusumik ingerlavoq. Aatsitassarsiornermilli ineriartortitsinerup nanginnissaa pisariaqarpoq. Aatsitassarsiornermit Nunatta aningaasaateqarfissaa pillugu sukannersumik inissiinissarput piumasaraarput Inatsisartunilu qaqittuarlutigu. Aatsitassat qaqqamit imartattaluunniit naqqanit piiarneqareeraangata uteqqinneq ajorput, tassanngaanniillu isertitavut isumatusaartumik atorneqartariaqarlutik.

Aatsitassarsiornerli suna tamaat akigalugu ingerlanneqassanngilaq. Inuit Ataqatigiit uraanimut naaggaarpugut. Tamanna tamanit ilisimaneqarpoq. 2016-mi aasakkut Narsami uraani pillugu ataatsimiititsissaagut. Uraanisiorfiusimasunit ilisimasat pillugit saqqummiisitsissaagut sukumiisumillu ulorianartunik qinngornertallit nunarsuarmi qanoq atorneqarneri, qanorlu kinguneqarsinnaaneri pillugit isumasioqatigiisitsissalluta. Narsami juunimi 2016-mi aasaanerani ataatsimiititsinissarput qilanaaraarput.

Pisuussut pingaarnerpaaq
Pisuussuterpulli pingaarnerpaaq tassaavoq meeqqavut inuusuttortavullu. Taamaammat Inuit Ataqatigiit nuannaarutigaarput tulluusimaarutigalugulu Arctic Winter Games Nunatsinni 2016-mi ingerlanneqarniarmat. Qilanaaraarput Nunatta ilisimasanik misigisanillu pigisaqalernissaa. Timersorneq inuppassuarnut pingaartuuvoq. Tarnikkut timikkullu peqqinnermut tunngavoq, AWG-lu ataatsimoornermut tunngasuulluni. Inuusuttortavut unammiuaarnissanut sungiusaleruttortut tapersersorpavut, qilanaarpugullu unammiuaarnerit nalaanni tapersersuinissatsinnut. Namminneq kajumissutsiminnik AWG2016-mut suleqataasut tamaasa qujaffigerusuppavut, sineriallu tamaat ukioq naallugu namminneq kajumissutsiminnik sulisut, meerartatsinnik inuusuttortatsinnillu ulluinnarni peqqinnartunik sammisaqartitsisuusut, aamma qamannga pisumit qujaffigerusuppavut.

Namminersorneq pillugu immitsinnut pisussaaffiliineq
Namminersorneq pillugu isumaqatigiissut 2009-mi atuutilersoq suliassarpassuarnik malitseqartitsivoq. Inuit Ataqatigiit suliassat taakkua aallartikkumallugit 2015-mi suliaqarpugut. 2016-mi suli malitseqaqqinnissaa suliassaavoq. Isumaqatigiissut tamakkiisumik isigalugu suli iluarisimaarparput, Danmarkimulli aningaasaqarnikkut isumaqatigiissutip imarisai aatsitassarsiornermut tunngassuteqarpallaartoq isumaqarpugut. Ukiumi aggersumi naalagaaffimmit tapiissutip aatsitassarsiornermit isertitassanit millinissaa utaqqiinnarnagu qanoq millisarsinnaaneripput Inatsisartuni oqallisigisariaqarparput. Assersuutigalugu ukiumut 10 mio.kr.-nik millisaaniarluta isumaqatigiissuteqarsinnaavugut, immitsinnut pisussaaffilerumalluta anguniagassikkumallutalu. Akisussaaffimmik tigusinerunissaq tullinnguuppoq, Inuit Ataqatigiillu siuttuunissatsinnut piareersimavugut.

Tamassi ukiumut nutaamut iserluarnissassinnik kissaappatsigit. Ataatsimoorneq, siunnerfeqaqatigiinneq, isumaginninneq ersoqatigiinnerlu qitiutillutigit ukioq 2016 peqqissumik, nuannersumik angusaqarfiulluartumillu tamatta atussagipput kissaatigaarput.

Ukiortaami pilluaritsi.

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Siunnerfeqaqatigiinneq ataqatigiinnerlu

Qinigaaffiup Nunatsinnut pingaaruteqaqisup ukiua siulleq ingerlasimalerpoq. Maanna aaqqiinissamut namminersornerullu eqqussimasatta piviusunngortinnissaanut aqqutissatsinnik sanarfinissamut piffissanngorpoq. Inuiaqatigiinnik isumassuineq inuiaqatigiillu iluannit pinngortitsinissaq Inuit Ataqatigiinnut pingaarnerpaavoq. Inuuniarnikkut naligiinnerulernissaq nunatsinni anguniagarisariaqarparput. Tamanna mittarfinnik talliliinikkut sanaartugassanilluunniit sumiiffimmit sumiiffimmut nuutsitsinikkut nammineerluni pinavianngilaq. Aatsaat inuiaqatigiittut naligiinnginnerup akiorneqavinnissaanik siunnerfeqaqatigiilerutta naligiinnerulernissaq angusinnaavarput. Siunnerfeqaqatigiinnerit ataqatigiinnerlu naalakkersuinikkut qinigaaffiup ukiuisa siullianni amigaataasimasut suliarisariaqalerpavut.

Isumaginninneq annertuumik sammineqassaaq

Inatsisartuni ammaanersiorluta oqallinnitsinni septembarimi pisumi Inuit Ataqatigiit naleqartitatigut sukarsuarnik sisamanik inuiaqatigiittut ukiuni aggersuni tunngavigisassatsitut takorluukkatsinnik saqqummiussivugut. Ukiuni qulikkaani arlalinni inuussutissarsiornikkut sukarsuit sisamat eqqartorneqartaqaat inuussutissarsiornerulli aningaasarsiornerullu siuariarluarnissaat pillugu inuiaqatigiittut nukittorsartariaqarpugut. Naleqartitatigut sukarsuit sisamat saqqummiussavut tassaapput Isumaginninneq, Ilinniarumaneq, Oqartussaaqataaneq Kivitseqatigiinnerlu.

Inuiaqatigiit naligiissumik atugaqarfiusut inuiaqatigiittut nukittuujussasut isumaqarpugut. Inatsisartuni kommunenilu ukiuni aggersuni isumaginninnermik immikkut sammisaqarnissaq kissaatigaarput. Maannami aqqutissatsinnik toqqaasariaqalersimalluta inissisimavugut. Toqqagassaraarput inuiaqatigiit innuttaasullu tamarmiusut ilaatillugit ineriartortitsissanerluta imaluunniit naligiinnginneq annertusiartuinnartoq ingerlatiinnassanerlugu. Inuit Ataqatigiit toqqagassarput erseqqippoq. Inuiaqatigiinni tamarmiulluta ilaassaagut meeqqallu sumiginnagaasut amerlavallaarujussuarnerat iliuuseqarfigivittariaqalerparput. Inuuniarnikkut isumaginninnikkullu naligiinnginneq annikillisartariaqarparput.

Ilinniarusussuseq aqqutissaavoq

Ilinniartitaaneq suli immikkut sammisariaqakkatsinnut ilaavoq. Nuannaarutigaarput suliffissaaleqineq appariaallassimammat, maluginianngitsoorsinnaanngilarpulli suliffissaaleqisut akornanni ilinniagaqarsimanngittut amerliartuinnarmata. Ilinniartitaanikkut isumaginninnikkullu ataqatigiissakkamik suliniuteqarnikkut aatsaat naligiinnginneq akiuvissinnaavarput. Ilinniartitaanikkut ukiuni kingullerni siuariaallassimaqaagut sulili iliuuseqaqqittariaqarpugut. Ilinniarusussuseqarneq annertusarneqassasoq kissaatigaarput, meeqqat, inuusuttut inersimasullu akornanni. Kingusippallaalinngisaannassaaq ataatsimoorlutalu ilinniarusussuseqarnerunissamut kaammattuinissarput suliassaraarput.

Inuiaqatigiit iluannit oqartussaaqataaneq pinngussaaq

Tamat qanimut oqartussaaqataanerat pitsanngorsaqqinnissaanut tamaviaarluta suliniuteqassaagut. Kommuneqarfik Sermersuumi najukkani siunnersuisoqatigiinnik pilersitsinissamit misilittagassaannit tusagaqarnissatsinnut qilanaarpugut, kissaatigaarpullu nuna tamakkerlugu ataatsimoorluta apeqqutini annertuuni minnerumaanilu innuttaasunik peqataatitsinissamut periusissanik pitsaanerpaanik nassaarnissatsinnut suliniuteqassasugut. Namminersorneq eqqunneqarmat suliassamik annertuumik pingaarutilimmillu immitsinnut suliakkippugut, tunngaviusumik inatsisiliornissamik imalimmik. Inuit Ataqatigiinnut suliassaq tamanna tamat oqartussaaqataanerannut tunngavoq. Inuiaqatigiittut ataatsimoorussassatsinnik naleqartitanik tamallu oqartussaaqataanikkut anguniagaqaqatigiinnissamik siunnerfeqarnissamik imaqarpoq. Suliassaq imaannaanngitsuuvoq kikkullu tamarmik suliamut peqataanissaat pingaaruteqassalluni. Taamaammat suliassamut siunitsinniittumut naatsorsuuteqaqaagut tulluusimaarutigaarpullu tunngaviusumik inatsisiliornissamut suliassamik aallartitseqqinnissamut siunnersuuteqaqqinnerput tapersersorluarneqarmat.

Nammineq sulissaagut

Ukiaanerani Inatsisartuni ataatsimiinnermi Inuit Ataqatigiinnit namminersorneq pillugu isumaqatigiissummit suliassat annertuumik sammivagut. Tunngaviusumik inatsisiliornissamut suliassap saniatigut suliassaqarfiit Nunatta angerlaassassai pillugit aalajangiiffissatut siunnersuummik saqqummiussivugut. Nunatta suliassaqarfinnik maannamut danskinit suli akisussaaffigineqartunik angerlaassinissamut erseqqissumik pilersaarusiaqarnissaa ujartorparput. Uagummiuna eqqartuussiveqarnerput, politeeqarnerput ilaqutariinnermullu inatsiseqarnerput pineqartut. Uagununa nunaqarfitta kommunefogedeqarnissaat pineqartoq. Folketingimi suliassat aallunneqalernissaat utaqqiinnassanngilarput, nammineq suliniuteqarluta erseqqissunik piumasaqaatissanik suliaqassaagut.

Ersoqatigiinneq qitiulluinnarpoq

Inuiaqatigiinni naleqartitaq qitiulluinnartikkusutarput tassaavoq ersoqatigiinneq. Nunami taama isorartutigisumi inuuniarnikkullu taama naligiinngitsigisumik atugaqarfiusumi kivitseqatigiinneq naligiinnerusunik periarfissaqalernissamut atugaqalernissamullu aqqutissaavoq. Taamaammat ersoqatigiinnermik anersaaqarneq inuiaqatigiinni tunngaviulluinnartariaqarpoq. Tamanna kommunet akornanni naligiissaarinerinnakkut anguneqarnavianngilaq. Ingerlatseqatigiiffinnik pisortat pigisaannik qanoq ingerlatsinerput, ilinniartitaanikkut qanoq sinaakkusiinerput, inuussutissarsiornikkullu namminersortunut qanoq atugassaqartitsinerput minnerunngitsumillu isumaginninnikkut, ineqarnikkut akileraartarnikkullu aaqqissuusseqqinnissat qanoq suliarinerivut aamma apeqqutaassapput.

Ukioq manna Inatsisartuni ataatsimiinnerit marluk maanna qaangiupput. Upernaami ataatsimiinnermi naalakkersuisortaaqqammerneq kingusinaartumillu aningaasanut inatsisiliorneq malunnaatilittut initupput ukiaaneranilu aningaasanut inatsisiliorneq tukattoq aaqqissuusseqqinnissallu pillugit oqallinerit imartunngittut pillutik.

Aaqqissuusseqqinnerit ataqatigiissarluakkat

Inuit Ataqatigiinnit aaqqissuusseqqinnissat naligiinnginnermik malunnaatilimmik annikilliisinnaasut aallartinneqarsimanissaat kissaatigisimagaluarparput. Soraarnermusiaqarneq pillugu aaqqissuusseqqinnerit marluk akerleralutigit taasivugut ataqatigiissarluagaannginnerat peqqutigalugu. Apeqquserparput kommunet inuiaqatigiillu ilumut aaqqissuusseqqinnernut pineqartunut piareersimanersut apeqquserparputtaaq pissakinnernik annertuvallaamik eqquinerlussannginnersut.

Aaqqissuusseqqinnerimmi tassaaginnassanngillat sipaarniarnerit nunatta karsianut matussusiinissamik siunertallit. Aaqqissuusseqqinnerit iluatsissappata pissakinnernik eqquinerlullutik sanaajussanngillat, taamatummi sanaajuppata aningaasaqarnikkut siuariarnissaraluaq pinngitsuussaaq. Inuit Ataqatigiit nalorninngilagut. Aaqqissuusseqqinnissani aggersuni pissakinnernik illersuinissaq pisariaqarpoq. Tamanna uagut sulinitsinni qitiutissavarput.

Aaqqiinissamut piffissanngorpoq

Nunarput piffissamik politikkikkut aalassassimaarfiusumik aqqusaagaqarpoq. Qularutissaanngilaq toqqissisimasumik patajaatsumillu ingerlatsinissamik inuiaqatigiit pisariaqartitsimmata. Aningaasaqarnerput aaqqittariarpoq, naligiinnerulertariaqarpugut, ilinniarneq annertusassaaq tamallu oqartussaaqataanerat nukittooq pilersittariaqarparput, tamatta ineriartornermut toqqaannartumik peqataanissatsinnut periarfissaqarniassagatta. Inuit Ataqatigiit akisussaaqataanissatsinnut piareersimavugut pisariaqarporli isumaqatiginninniarnernut siusissukkut qaaqquneqartassasugut suleqatiginnikkusussusivimmillu takutitsisoqartassasoq. Aamma pisariaqarpoq politikkikkut illuatungeriit akimorlugit siunissarput pillugu siunnerfeqaqatigiinnissamik nassaarnissarput. Suliat ataqatigiissarneqartariaqalerput.

Ukiumut aggersumut suliassanullu siunitsinniittunut qilanaarpugut tamanullu eqqissinartumik juullisiorluarnissamik kissaassilluta.

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Sisimiuni Inuit ataqatigiit ulloq 6.dec- 2015 ataatsimeersuarneminniit oqaaseqaatigiumasaat.

Uparuagassatut pingaarnertut Qeqqata kommunea Kangerlussuup mittarfiata mittarfissuartut atorunnaarnissaanut Naalakkersuisut suliniuteqarnerat. SIA-miit iluarisimaarparput Inatsisartuni isumaliuutissiiissutikkut Kangerlussuup misissueqqaarnermi ilanngunneqarsimanera, taamaanngippat tassa massakkumiit , mittarfissuartut atorunnaarnissaa suliniutigineqarluni aallartissimassagaluarmat.

SIA-miit Siumut Sisimiut, Atassut Sisimiut, Demokratillu suleqatigiumavagut iliuuseqarnissamut. Kaammattorpagut Kattuffitik, Naalakkersuisuutitatillu sunnerniaqqullugit, Kangerlussuup mittarfissuartut atuinnarneqarnissaa anguniarlugu. Qularutissaanngimmat tamanna anguneqanngippat , Qeqqata kommuneanut assorsuaq pitsaanngitsumik kinguneqartussaasoq.

Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinnera naammassisoq maluginiarneqartariqarpoq, nunarput uran-mik piiaanissamut piukkunnarsarnera. Innuttaasut aperineqarpaat? Sunniutaasinnaasut innuttaasunut paasissutissiissutigineqarpaat ? Tupinnaqaaq innuttaasut taamak suusupagineqartigineqarmata. Siumumiit arlaleriarluta tusartarparput” Qineramitigut toqqarpaatigut sinnerlutik aaliangiinissatsinnut ”  Ilumut Inatsisartunut qinersineq kingullermut qineqqusaarnermi qinersisartut ilisimatinneqaramik, uranimut angertussaasuut . ? Taamaassimappat aamma qinersisartut Siumumit  qinersippat Kangerlussuup mittarfissuartut matunissaat aaliangerlugu ? Qineqqusaarnerummi nalaanili Kangerlussuarmi qineqqusaarnermi IA-miit ersarissarneqarpoq Siumup qineqqusarutaani allassimasoq, Kangerlussuup siunissaa Qeqqata kommuneanut isumaqatigiissusiorfigineqassasoq, qanoq isumaqartoq massakkut ersarissilluinnarpoq.

Aamma qinersinermi qineramikkit aaliangerpaat utoqqalinersiallit aaqqissuussiffigineqarnissaannut utoqqalinersiallit kisimiittut qaffanneqassanngitsuut?  Taamaalilluta assersuutinik ingerlasinnaavugut. Sisimiuni Inuit Ataqatigiit-niit Inatsisartuni Inuit Ataqatigiit ilungersorsimanerugaluaq assorsuaq uggoraarput Naalakkersuisuutitaqartuniit taperserneqarsimanngimmat, utoqqalinersiallimi kisimiittut, saniatigullu suliffeqarnavianngitsut pisariaqartitsinerpaatut isigigatsigit, taakkuugaluarmatalu qaffaavigineqartussaagaluit.

Qeqqata kommunalbestyrelseani sulineq eqqarsaatigalugu, ilaasortaatitarput aqqutigalugu , meeqqanik sullissisut amerlineqarsinnaanerat ukioq 2016-mut aningaasartuutissat suliarineqarmata anguniarsimagaluakkatta ilagaat. Qeqqata kommuneani ukioq 2015 ingerlanerani suliaqarsimagatta

meeqqanik sullinneqartussaagaluanik sumiginnaasimanermik annertuunik, assorsuaq angorusussimagaluarparput sullissisut amerlinissaat. Qularutiginnginnatsigu meeqqanik inuusuttuaqqanillu sullissisut naammattut pigilerutsigit aningaasartuutit, meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissitaasaagaluit ikilisinnerisigut.

Naggataatigut Qeqqata kommuneani innuttaasut tamaasa juulimi ukiortaassamilu pilluaqquagut, saaffiginnittartunut qujavugut immersuiusarnerinut, sulinissatsinnut kaammattuisartunut. Qanortoq ukioq nutaaq tamassinnut peqqinnermik atugaqarfiugili.

Siulersuisunngorpullu : Siulittaasoq: Juliane Enoksen, tullia: Agathe Fontain, Allatsi: Eva Lynge, aningaasersoq: Jenseeraq Ingemann, siulersuini ilaasortaq: Niels Johansen