Akitsuutinik suliaqarneq tatiginanngilaq

Ullumikkut Partii Naleraq kiisalu Inuit Ataqatigiit Aningaasaqarnermut Aatsitassanullu Naalakkersuisumik tatiginnikkunnaarlutik taasisitsipput.

Tatiginnikkunnaarnermut tassititsinitsinnut toqqammaviuvoq Naalakkersuisut akitsuutit pillugit suliaqarnerat torinngilluinnartumik eqqunngitsunillu tunngaveqarlutik suliaqarsimanerat inuiaqatigiinnut akeqarmat.

Akitsuusersuiniarnerit pineqartut ukiarmili naalakkersuisunit saqqummiunneqarmata naalakkersuisooqatigiit akornanni isumaqatigiinnginnerit saqqummeqattaarput. Suleriaaseq naalakkersuilluarumasunut naleqqutinngilluinnartoq atorneqarpoq. Taamatut suliamik ingerlatsineq niuernermik inuussutissarsiortunut nalornititsinermik annertuumik pilersitsisimavoq, maannalu suli atuulluni.

Kukkunerit upernaarmanna torersumik aaqqinneqarsimasinnaagaluarput, takusarpulli allaavoq. Tukattumik paatsoornartumillu ingerlatsineq nangiinnarpoq. Tassami Naalakkersuisut eqqunngitsunik tunngavilersuuteqarnermikkut, naalakkersuisulli namminneq inatsisissap qaqugukkut atuutsilernissaannik ulluliisimanerat inatsisartuniit pisinnaatitsissuteqanngimmat.

Aningaasaqarnermut aatsitassanullu naalakkersuisup sangujoraarneranut isummaminillu allanngortitsisaqattaarnera una takussutissatut assersuutigissavarput:

Aningaasaqarnermut Aatsitassanullu Naalakkersuisoq tusagassiuutini saqqummiivoq 21. marts inatsisip pineqartup allannguutissaanik saqqummiiniarnatik, ullut quliinnaalli qaangiummata mumilluinnarpoq, tassami 31. marts tusagassiutini saqqummerpoq imatullu oqaaseqarluni “…akitsuutinik nutaat allanngortitallu akuersissutigineqarneri niuertunut kingunerisassaanik Naalakkersuisut nalilersuinerinut paasissutissanik kukkusunik tunngavissaqarsimanera Aningaasaqarnermut Aatsitassanullu Naalakkersuisup assut ajuusaarutigalugu nalunaarutigivaa”.

Sukkunut akitsuutit assersuutigissagaanni kialuunniit ilisimavaa akitsuut taanna kioskiutilinnut annertuumik kinguneqartitsissasoq. Naalakkersuisup Akileraartarnermut aqutsisoqarfimmit kukkusumik ilisimatinneqarsimanini taamaammat patsiseriinnarsinnaanngilaa. Naalakkersuisunit eqqarsarluanngitsoortoqarsimasoq erseqqippoq.

Inuit Ataqatigiit piumasaraarput niuernermik inuussutissarsiuteqartut, pingaartumik kioskiutillit aningaasat annaasaat utertinneqassasut Inuit Ataqatigiit kissaatigaarput. Naalakkersuisut kukkunerat namminersortut akilissanngilaat, aamma naalakkersuisut kukkunerat namminersortut niuertut akilissanngilaat.

Inatsisartunik eqqunngitsumik paatsoorneqarsinnaasunillu suliap ingerlanerani paasissutissiisaqattaartoqarpoq, naalakkersuisunullu pineqartunut akisussaaffigineqartariaqarluni. Akisussaaffik atorfilittanut milorujutiinnarneqarsinnaanngilaq. Inuit ataasiakkaat niuertullu aningaasanik ineriartortitsinermikkut periarfissaannik innarliisoq inatsisit malillugit akisussaatinneqartariaqartoq isumaqaratta tatiginninnginnermik taasititsinikkut qulakkeerniarsimavarput.

Inatsisit tunngavigalugit Inuit Ataqatigiit Aningaasaqarnermut Aatsitassanullu Naalakkersuisup tatigiunnaarlugu taasivugut.

 

Aqqaluaq B. Egede

Inuit Ataqatigiit

Aalisakkanut akitsuutit amigartooruteqarnissamut matussusiiniaannarluni eqqunneqartassanngillat

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni oqaluuserisassani immikkoortoq 23-mut, inatsit ilaatigut aalisakkanut ikerinnarsiortunut akitsuuseeqqinnissamut tunngasumut, Naalakkersuisut akitsuusiinerussallutik siunertaannut ullumikkut tallimanngorneq apriilip 15-ni siullermeerneqartumut taama isikkoqartillugu akerliuvugut.

Aalisakkanut akitsuutit pisuussutittalu inuiaqatigiittut isertitsiffiginissaat akerlerinngilarput kisianni sakkortuumik inassutigissavarput akitsuusersuinerit eqqarsaatigilluagaallutillu peqqissaartumik suliarineqartassammata.

Ukiuni kingullerni arlaleriarluta takuarput suliaq torersumik suliarineqanngimmat aningaasat isertitassaasutullu missingiunneqarsimasut isertinneqanngitsoortartut. Allaat akitsuusersuiniarnerit ilaat aningaasanut inatsimmut kusassaataannartut taaneqarsinnaasutut isigaavut.

Ukiumi 2015-mi assersuutigalugu tunup avataani avaleraasartoorniarnermit 81 mio.kr.-nik isertitassaagaluit angunagit 28,7 mio.kr-nit taamaallaat isertinneqarsimasut Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq ippassaq inersuarmi ilassutit aningaasaliissutitut inatsisissaq pillugu oqallisiginerani nalunaarpoq. Isertitassatut taggiussimasat angunngitsoorneri tukattumik eqqarsaatigilluagaanngitsumillu ingerlatsisimanermik takussutissiivoq. Inuit Ataqatigiinnit suleriaatsit aaqqinneqarnissaat sakkortuumik inassutigeqqissavarput.

Apeqquserparput Naalakkersuisut suleqatigiissitanik aalisakkanut akitsuusersuinissamik suliaqartussanik, inuussutissarsiortunit aalisartunillu peqataaffigineqartumik pilersitsinikuullutik taassuma suliaasa naammassinneqanngitsoq suli suliaq inersuarmi suliaritimmassuk. Suleqatigiissitat pilersinneqarsumasut suliassartik naammassereerpaat? Peqataatitsineq siunertaasimappat suleqatigiissitallu suliassai ataqqineqartussaasimappat suliaasa naammassineqarnissaat utaqqeqqaarneqartariaqaraluarput.

Aalisarnermit akitsuusersuinerit ukiuni makkunani annertuumik ingerlanneqarput. Tupigaarput aalisartut taama annertutigisumik aallerfigineqarniarnerat annertunerusumik apeqquserneqanngimmat. Uani 1,9 mio.kr.-nit inuussutissarsiornermut allagartamut 1500kr-liinernit nunatta karsianut isertitassaagaluit annertuumik nipituuliuutigineqartarsimasut qaangerujussuarlugit akitsuusersuiniartoqarpoq suliaq taamungaannaq ingerlallugu. Siunnersuummi matumani aaneqarniartut 18 mio. kr.-niupput.

Aqqaluaq B. Egede

Inuit Ataqatigiit

Innuttaasunik taasititsinissaq isumaqatigiissutigisigu

Inatsisartuni nunatsinni uranimik passussinissamut Danmarkip inatsisiliorneranut oqaaseqaateqarnermut saqqummiussissut

Ukioq manna Nunatsinni upernassanersoq nalorninarpoq.

Tamat oqartussaaqataanerannik ingerlatsinerput aaqqissimanagu, innuttaasunik peqataatitsinnngitsoorluta ullumikkut suliassat uku Inatsisartuni suliarivagut. Upernaami silap kissatsikkiartuaarnerani qaammariartuaarneranilu neriuuteqarneq pinngortaraluarpoq. Innuttaasorpassuit tallimanngormat neriuuteqarlutik sassarfigaatigut, ingerlaaqatigiinnerminni oqariartornerminnilu innuttaasut urani pillugu taasitinneqarnissaannik piumasaqarlutik.

Upernaaq manna pisut tamat oqartussaanerannik ingerlatsinitsinnut aalajangiisuussapput. Partiit pingasut, Inuit Ataqatigiit ilanngullugit, urani pillugu innuttaasunik taasititsinissamik imalinnik siunnersuuteqarput. Inatsisartuni amerlanerussuteqartut innuttaasut apeqqummi tunngaviulluinnartumi isumasiorneqarnissaannik aalajangersinnaanngorput.

Tamat oqartussaaqataanerat nukittooq pilersitsigu

Naalakkersuisut danskit naalakkersuisui peqatigalugit nunatsinnit uranimik tunisassiortoqarsinnaanissaa pillugu inatsisitigut piareersaallutik suliaqarput. Suliaq tamanna nangillugu oqaluuserisassat immikkoortut 104, 106, 107 aamma 108 massakkut oqallisigisavut Inatsisartunut suliassanngortinneqarput. Maluginianngitsoorneqarsinnaanngilaq suliaq annertuumik tuaviuunneqarmat. Naalakkersuisunut apeqqutigisariaqarparput: Sunaana tunngaviusumik tamat oqartussaaqataanerat akigalugu tuaviuussinermi anguniarneqartoq? Inuit Ataqatigiit Folketingimi Inatsisartut suliassamik suliarinneqqaarnissaa pillugu ilungersorsimavugut. Tupigeqaarput Nunatsinni Naalakkersuisunit akuersaarneqarluni suliaq Inatsisartuni suliarineqarsimatinnagu Folketingimi suliarineqaqqaaleraluarmat. Naalakkersuisunut aamma apeqqutigisariaqarparput: Naalakkersuinikkut Namminersorneq pillugu isumaqatigiissut killormut saallugu ingerlatsisoqalerami? Sooq Inatsisartuni suliarinneqqaartarnissamik isumaqatigiissuteqarsimanerput malinneqarniarsimanngila?

Inuit Ataqatigiinnut nalorninanngilaq. Inatsisartut inuiaallu taasitinneqarnermikkut isummersimanissaat utaqqineqartariaqarpoq, taamalu ilisoqarnissaanut piareersaalluni suliaq unitsinneqartariaqarpoq.

Pineqartut Naalakkersuisut danskinut urani pillugu ukiup aallartilaarnerani isumaqatigiissutigisaannut uiggiullugit suliarineqartussanngortinneqarput. Isumaqatigiissutit pineqartut Namminersorneq pillugu inatsimmi tunngaviulluinnartunik isumaqatigiissutigineqarsimasunik unioqqutitsisut Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut, uranimullu taamaallaat tunnganatik. Aatsitassat marloqiusamik atorsinnaasut allat aamma pineqarput. Sillimaniarnermut tunngasuni soorunami Danmark suleqatigineqartassaaq, oqartussaaffinnilli utertitsineq Inuit Ataqatigiinnit kukkulluinnartutut, tamallu oqartussaaqataanerattut taaneqarsinnaanngilluinnartutut isigaarput. Sooq tuaviinnaq isumaqatigiissusiortoqarpa Namminersorneq pillugu isumaqatigiissusiorsimanitsinnut kinguarsaasussamik? Sooq Inatsisartut isumaqatigiissusiornermi oqaasertaliussat naammassinnginneranni peqataatinneqanngillat? Urani pillugu Naalakkersuisut sunnertisimaarneranni apeqqutit saqqummersut akineqanngitsullu imaaginnavipput.

Naalakkersuilluarnermik ingerlatsisoqarsimappat minnerpaamik Inatsisartut peqataatillugit isumaqatigiissutinik suliaqartoqarsimassagaluarpoq.

Urani kisimi pineqanngilaq

Immikkoortoq 106-mi dual use-mik taaneqartartunik avammut tunisaqarnermi sillimaniarnermullu nakkutilliinissamut tunngasuni akuersissutinik tunniussinissamut oqartussaaffik tamakkiisoq Danmarkimut tunniunneqarpoq. Tunisassianik marloqiusamik atorneqartartunik avammut annissuinermik nakkutiginninneq pillugu Kalaallit Nunaannut inatsimmut siunnersuummi, uani pineqartumi – §6: Inuussutissarsiornermut aqutsisoqarfik avammut annissiniarnermik nakkutiginninnermut oqartussaasuuvoq” aamma §7: “Avammut annissisarnermik nakkutiginninnermut oqartussaasoq tunisassiat marloqiusamik atorneqartartut anninneqarnissaannut akuersissuteqarluni imaluunniit itigartitsilluni aalajangiissaaq” kiisalu “Avammut annissisarnermik nakkutiginninnermut oqartussaasoq imm. 1 malillugu aalajangiinnginnerani, Suliffeqarnermut, Inuussutissarsiornermut Niuernermullu Naalakkersuisoqarfik tusarniaaffigineqassaaq”.

Aalajangiiniarnermi taama ililluta taamaallaat tusarniagassanngortitaavugut.

Pineqartumi ulorianartunik qinngornertallit kisiisa pineqanngillat. Erseqqissumik allassimavoq, aalajangiiffissatut siunnersuummit issuaavunga; “Tunisassiat marloqiusamik atorneqartartut imaluunniit tunisassiat dual-use, inatsisissatut siunnersuummi paasinninneq malillugu tassaapput tunisassiat inuiaqatigiinni aamma sakkutooqarnermi siunnertanut atorneqarsinnaasut, aammalu uraniinnarmut tunngassuteqaratik”, issuaaneq naavoq.

Tamannaannarluunniit eqqarsaatigalugu Inatsisartunut suliaq unitseqqusariaqarparput Namminersorneq pillugu inatsimmi anguniakkat killormuuannik uani iliuuseqartoqalermat. Sooq namminersornitta ineriartortinnissaa aalajangiutereerlugu Danmarkimut oqartussaaffinnik utertitsissaagut? Sooq ataqqeqatigiinnermik tatigeqatigiinnermillu Naalagaaffeqatigiinnermi tunngaveqarniarluta oqarutta tatigeqatigiilluta suliassanik akisussaaffinnillu agguataarinninneq isumaqatigiissutigisimasarput attassinnaanngilarput?

Uranisiornissamut piareersarneq tuaviuunneqartoq annertuumik Inuit Ataqatigiit apeqquserparput. Akisussaaffinnik allaat Danmarkimut utertitsilluni ingerlanneqarniarpat oqartariaqarpugut; Nunarput uranisiornissamut piareersimanngilaq.

Urani tunngaviusumik naleqartitanut tunngavoq

Inuit Ataqatigiit erseqqissumik oqaatigissavarput urani ulorianartunillu qinngornertallit tunngaviusumik naleqartitanut tunngammata. Nunarput nunarsuarmioqatigiinnut ulorianartunik qinngornertalinnik siammaassava? Inuit Ataqatigiit naaggaarpugut. Naaggaarpugut avatangiisitsinnik mianerinninnissamut angeratta, kinguaassatsinnik illersuinissamut angeratta, nunatullu namminiilivikkiartuaarnitsinni naleqartitat puigorneqannginnissaannut angeratta.

Inuit Ataqatigiinnit erseqqilluinnartumik siunnersuuteqarpugut. Nunarput uranimik piiaaffigineqassanersoq avammullu tunisaqartalissanersoq innuttaasut taasitillugit isumasiuiumavugut. Apeqqut uatsinnut tunngaviusumik naleqartitanut tunngavoq. Tamanna naqissuseqqissavara partiillu allat Naalakkersuisullu apererusuppakka tunngaviusumik naleqartitat suut tunngavigalugit Nunatsinnik ineriartortitsissallutik takorluugaqarnersut?

Uranimut angertunit naaggaartuusugut nutaamik nunasiaateqartutut pissusilersortutut taaneqarsimavugut. Taama oqarneq sakkortuumik akerlilissavara. Isumaqarpunga nuna namminiilivikkiartortoq imminut aperisinnaasariaqartoq naleqartitat suut tunngavigalugit ineriartorumanerluni, isummerlunilu! Tamanna uagut anguniarparput. Nutaamik nunasiaateqartutut pissusilersorneraaneq ima illuatungilerlugu aperisariaqarpugut: Kikkunukua kikkunnit aqunneqartut?

Ineriartortitassanik allanik qulakkeerinnissimavisi?

Uranimut naaggaartuusugut Naalakkersuisuusunit Kujataanilu borgmesterimit saassutarineqaqattaarpugut.

Naalakkersuisut Kujataanilu borgmesteri aperisariaqarpavut qanoq ilillutik Kuannersuarni uranimik aatsitassanillu allanik piiaaffeqalernissaq piviusorsiorneranik pissusilersorsinnaanersut? Sunaana tunngavigalugu taama isumaqartoqartoq? Neriorsuisinnaasimanngikkussilu ilumut uranimik aatsitassanillu allanik Kuannersuarni piiaaffeqalissasoq sooq taava inuussutissarsiornikkut, innuttaasullu suliffissaannik allanik ineriartortitserujussuanngilasi?

Ilisimaneqarluartutut nultolerance-mik taagugarput killiliussaasimasoq 60ppm-iuvoq. Ilisimaneqarluarportaaq killiliussaasimasoq taanna qaanginngikkaluarlugu Nunatsinni aatsitassarsiorfissat periarfissaasut amerlaqisut. Taamaammat Inuit Ataqatigiit uranimullu naaggaartut allat ineriartortitsiumanngittutut taaneqartarnerput sakkortuumik akerlilissavara. Taamaattoqanngilaq. Nunatta ineriartornissaanut soqutigisaqanngittutut nikassaasut apererusuppakka suut akigalugit uranisiornissamut piareersimanersut? Sumut uranisiorumanissinni killiliissavisi? Avatangiisit peqqissuserlu innarlerneqanngippata aatsaat ammaasoqarsinnaanera taakkartorneqartuarpoq. Peqqissusermi avatangiisillu innarlerneqartussaassasut takussutissartaqalissappat taava sumut killiliissavisi? Uran, thorium, radon, flour, natriumflourid allallu aatsaat avatangiisitsinik peqqissutsitsinnillu innarleereerpata? Inuiaqatigiittummi naleqartitatigut sukkut killiliissavisi??

Inuit Ataqatigiinnit tikkuartuarparput inuussutissarsiutit allat ineriartortinneqartariaqarmata. Taamammi iliunngikkutta Narsaq Kujataalu ipisikkaluttuinnassavarput. Akisussaassuseqartumik kommunemik pineqartumik Naalakkersuinikkullu ingerlatsisoqassappat inuussutissarsiutinik allanik ineriartortitsissalluni pisariaqavippoq.

Naalakkersuisut maannangaaq neriorsuisinnaappat taama iliussallutik?

Eqqunngitsoq oqaatigeqattaarlugu eqqortunngornavianngilaq

Naalakkersuisut ilaannit eqqunngitsunik saqqummiussaqartoqartaqattaarpoq, oqartoqartarluni uranimik attueqqusinngilluinnarneq, nultolerance, Inuit Ataqatigiinnit 2010-mi peerneqarsimasoq.

Eqqunngitsoq uteqattaarlugu eqqortunngornavianngilaq. 2013-mi oktobarimi uranimik attueqqusinngilluinerup peerneqarneranut atatillugu taamani Naalakkersuisuusunit eqqunngitsunik taama oqaaseqartoqarmat tusagassiutitigut Inuit Ataqatigiinnit nalunaaruteqarpugut, Naalakkersuisut namminneq nassuiaasiortitsinerannit issuaalluta ima taamani allappugut, issuaavunga: “Peqatigisaanik tapiliussami erseqqissarneqarpoq Naalakkersuisut piiaanissamut akuersissummik tunniussiumanngissinnaatitaasut. Taamatut (akuersissummik)tunniussiumannginneq qanorluunniit tunngavilersuutitalimmik aalajangiunneqarsinnaavoq, ilanngullugit politikkikkut eqqarsaatigisassat. Ingerlatseqatigiiffiup tamatumannga paasinnilluni nalunaarutigaa.”

Nassuiaammi Naalakkersuisut aamma paasivaat, issuaavunga; “misissuinissamut akuersissutinut atugassarititaasunut nalinginnaasunut killiliussat iluani misissuinerit suut akuerisaanersut killiliussani erseqqinnerusumik erseqqissaanissaq pisariaqartinneqarpoq. ” Taamatuttaaq Naalakkersuisut paasivaat 2010-mi atugassarititaasutut nalinginnaasutut erseqqissaatigineqartut “naapertorlugit akuersissut pinngoqqaatinik radiop qinngornerinik akulinnik misissuinissamut atuinissamullu akuerisaarnerup nalunaarutigineqarnissaanut pisinnaatitsinngilaq”, issuaaneq naavoq

Tupigeqaara Naalakkersuisut ukioq 2016 taama erseqqissumik naqqiuteqarfigeqqittariaqarmata. Oqartariaqarpugut Naalakkersuisut tamatsinnut naalakkersuisuummata, Naalakkersuisullu tatigineqarsinnaasut inuiaqatigiittut atorfissaqartikkatsigit. Sakkortuumik kaammattuutigeqqissavara Naalakkersuisut eqqunngitsunik saqqummiusseqattaarnertik unitsissagaat, Naalakkersuisullu Siulittaasuata eqqortut erseqqissumik avammut nalunaarutigissagai, Nultolerance 2010-mi peerneqarsimannginnera ilanngullugu.

Maluginianngitsoorsinnaanngilarput; naak immikkoortut ukua sisamaasut assigiinngingaatsiaraluartut ataatsimut oqallisigineqarnissaat aalajangiunneqarsimammat. Ukiarmi immikkoortut ukununnga assingusut arfinillit ataatsimut suliarineqarmata Inuit Ataqatigiit qinnutigigaluarparput immikkoortillugit suliarineqassasut. Qinnuteqaaterput taamani itigartinneqarpoq. Maannakkut ataatsimut suliaqartitsisoqaqqippoq apeqqutigisariaqarparpullu tuaviuussiniarneq tamatumani aamma siunertaasimanersoq?

Suliat unitsikkallarlik

Paatsoortitsisinnaasunik Naalakkersuisut saqqummiussisaqattaarnerat, innuttaasunik taasititsinissamik siunnersuutit arlaqartuunerat, inatsisiliornernut tunngavissatut Nunatta Danmarkillu akornanni isumaqatigiissutaasut suliarineqarnerini Inatsisartut peqataatinneqannginnerat, Namminersornerlu pillugu isumaqatigiissummut nalorninartumik inissiinerat tunngavigalugit Inuit Ataqatigiit sakkortuumik oqaluuserineqartut unitsinneqarnissaat inassutigissavarput. Innuttaasut taasitinneqaqqaartariaqarput.

Suliap unitsivinneqarnissaanut amerlanerussuteqartitsissanngikkutta ataatsimiititalianut susassaqartunut pineqartut ingerlanneqarnissaat inassutigissavarput. Tuaviuussiniaannarluni suliaq ingerlanneqassanngilaq. Tamat oqartussaaqataanerat minnerpaaffimminiititsilluni ingerlatsisoqassanngilaq. Partiinut tamanut kaammattuutigeqqissavarput tamat oqartussaaqataanerannik pingaartitsisumik ingerlatsilluta innuttaasut taasiteqqqaartigit.

Qujanaq.

 


Imm. 104

Uunga siunnersuut: Atomip nukinganik pissuteqartumik ajutoortoqartillugu imaluunniit qinngornernik ulorianartunik pissuteqartumik ajornartorsiuteqartoqalersillugu ikiuinissaq pillugu Det Internationale Atomernergiagenturimi isumaqatigiissummut Danmarkip akuersinera pillugu inatsisip Kalaallit Nunaanni atuutilersinneqarnissaa pillugu peqqussummut oqaaseqaat pillugu Inatsisartut aalajangiussinissaannut siunnersuut. (Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoq)

 

Imm. 106

Uunga siunnersuut: Tunisassianik marloqiusamik atorneqartartunik avammut annissuinermik nakkutiginninneq pillugu Kalaallit Nunaannut inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaateqarnissaq pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaat. (Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoq)

 

Imm. 107

Uunga siunnersuut: Atomip nukinganik atortussianik sorsunnerunngitsumut atuinermik nakkutilliineq pillugu Kalaallit Nunaannut inatsit pillugu Siunnersuummut oqaaseqaatissamut Inatsisartut aalajangiussassaat. (Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoq)

 

Imm. 108

Uunga siunnersuut: Pinerluuteqarsimasunik tunniussisinnaatitaaneq pillugu inatsisip ilaata allanngortinneqarnissaa pillugu inatsisip Kalaallit Nunaanni atuutilersinneqarnissaanik kunngip peqqussutaanut Namminersorlutik Oqartussat oqaaseqaateqarnissaat pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaat (Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoq)

Tunngaviusumik inuit pisinnaatitaaffii unioqqutinneqarput

Naalakkersuisut Inatsisissatut siunnersuutaat, Ilinniarfinni aamma iliniagaqartut ineqarfiini aanngajaarniutinik atuisoqarnersoq pillugu, inuit pisinnaatitaaffiannik manngiaanertut taasariaqarpoq.

Inatsimmimi misiliinermik naaggaarnissamik pisinnaatitaaffeqarnerarlugit, naaggaarpata, ikiaroorsimasutut, kinguneqartitsisarnissamik imaqarpoq.

Inuusuttoq ikiaroorngikkaluarluni, inuttut pisinnaatitaaffini atorsinnaasariaqarpaa, ikiaroorsimasutut nalilerneqarani.

Inuit pisinnaatitaffii, suugaluarpataluunniit, piviusumik pisinnaatitaaffiusariaqarput, imaanngitsoq, naaggaarsinnaaneq pinngitsaaliissutitalik atorneqassasoq.

Inatsisissatullu siunnersuummi Naalakkersuisut assigiinngitsut nalilersuinerat assigiinngitsorujussuuvoq, Ilaqutariinnermut Naalakkersuisup, misiliisarneq nunani allani, periutsitut kinguneqarneq ajortutut nalilerpaa.

Ikiaroornartumik atornerluisoqarnera tamatta ilisimaaraarput. Inuit Ataqatigiit sulinerput makkutigut ingerlakkusupparput.:

  • Piaartumik iliuuseqarnikkut
  • Akeqanngitsumik katsorsaanikkut
  • Ikiaroornartumik eqqussuinerup pinaveersaartinneratigut
  • Nuna tamakkerlugu Iliuusissamik peqalernikkut.

Qulaanilu taaneqartut tamaasa Inatsisartuni akueritippagut.

Ilinniartut ajornartorsiutaannik assigiinngitsunik qaangiinissaannik immikkut ittumik suliarniarta, ilinniakkatik naammassiniassammatikkit.

Ataatsimiititaliaq apeqquterpassuarnik akissuteqarfigineqartussaassaaq, pissanganarporlu suliap qanoq ingerlanissaa.

Inussiarnersumik

Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit

Urani tunngaviusumik naleqartitanut tunngavoq

Urani Naamik akerliussutsimik takutitsineranni 8. april 2016 oqalugiaat
Inuit Ataqatigiit uranimut naaggaarpugut. Naaggaarpugut avatangiisivut pillugit, kinguaassavut pillugit tunngaviusumillu naleqartitat pillugit.
Nunatut immitsinnut aperisariaqarpugut Nunarput naleqartitat suut tunngavigalugit ineriartortissanerlutigu. Siunissatsinnut pingaartipparput Nunarput uranimik piiaaffiunanilu avammut tunisaqartuussanngitsoq.
Taamaammat aamma apeqqut tunngaviulluinnartoq innuttaasunik taasititsinermi apeqqutigineqartariaqarpoq: Nunarput uranimik piiaallunilu avammut tunisaqassava?
Inatsisartut ataatsimiinnissaannut taasititsinissamik siunnersuutit arlallit saqqummiunneqarput. Uagut pingaartinniagarput tassaavoq innuttaasut taasitinneranni tunngaviusumik naleqartitanut tunngasumik aperineqassasut. Procentilersuilluta aperinianngilagut taama ilinikkut uranisiorsinnaanissamut avaqqutaarinninnikkut periarfissiisoqarsinnaammat. Partiit allat Naalakkersuisullu taamaammat aperiumavagut: Suniarpisiuna? Uagut innuttaasut peqataatinniarpavut.
Naalakkersuisut danskit naalakkersuisui peqatigalugit uranisiornissamut piareersarlutik inatsisitigut suliassat suliaralugit aallartissimapput. Isumaqarpugut suliat taakkua innuttaasut aperineqarsimanissaasa tungaanut unitsinneqartariaqartut. Inatsisartut innuttaasullu avaqqullugit suliat taakkua aallartinneqarsimanerat akuersaanngilarput.
Naalakkersuisut urani pillugu isumaqatigiissusiarisimasatik atorlugit oqartussaaffinnik Danmarkimut utertitsiniarput tassanilu urani kisimi pineqanngilaq. Aatsitassat allat marloqiusamik atorneqarsinnaasut aamma pineqarput.
Uranisiorumasunit nutaamik nunasiaateqartutut pissusilersortutut naaggaartuusugut taaneqarsimavugut. Apeqqutigisariaqarpara: Kikkunukua kikkunnit aqunneqartut? Isumaqarpugut Nunatta namminiilivikkiartornissaanut suliaqarnermini tunngaviusumik naleqartitat suut tunngavigissanerlugit isummertariaqartoq. Inuiattut isummertariaqarpugut.
Asuliinnaq erinarsortoqartarsimanngilaq “Urani naaggaarpara, Urani naaggaarpara, Eqqissinermut angertuugama, Urani naaggaarpara”.
Inuit Ataqatigiit suliaq pimoorutissavarput. Inatsisartuni ataatsimiititalianilu ilungersussaagut. Innuttaasut taasitinneqarnissaannik piumasaqaateqartut ataatsimoorfigaavut.
Sara Olsvig
Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Kukkussutit ”Innuttaasut akilissavaat”-mik polikkeqarneq pisariaqartinngilarput.

Naalakkersuisut sukkunut akitsuut pillugu kukkussutaat tusarlugu nukillalaarnerup pianik isummakkut aalaterneqaannartariaqarpoq. Suaaruteqarput suliffeqarfinnut kingumoortumik akitsuuteqalersitsinemikkut nunatta karsianut naatsorsuutigisimasaraluatik utertinneqassasut, qinersisartorlu eqqarsalerpoq; ”taavami aamma pisiniarninni akitsuutit akilersimakka uannut utertinneqassapput?”

Ukiaq tamaviaangaarlutik nunatta karsia immerneqarnissaa anguniarlugu sukkunut akitsuut qaffappaat paasinarsivorlu tamatumunnga naatsorsuuteqarpallaalaarsimasut. Naalakkersuisut eqqarsaatiminni suliffeqarfiit kingumoortumik sukkunut akitsuummik akiliissasut eqqarsarlutillu ajornavianngitsoq,  puigorsimasaalli tassaavoq qanoq tamanna piviusunngortissallugu. Immaqa nunatta karsia immerumanermik tuaviinnaq akitsuutip atuutilernissaanut ulapippallaarsimanngikkaluarunik allannguinerup kingussai ilisimanerusinnaagaluarpaat. Taamatut pisoqarnerata takutippaa pisumut Naalakkersuisut naammanginartumik inatsisimmik atuuttitsisinnaannginnerat. Nammineerlunga akuerisinnaanngilluinnarpara naalakkersuinikkut kukkussutertik innuttaasunut akilertimmassuk allaffissornikkullu suliaqartut kukkusimanerat utoqqatsissusiullugu. Tamassumunnga naalakkersuisooqataasut partiillumi illuatungiliuttut qanoq isumaqarpat? Naammagiinnarneqassava innuttaasut kukkussut akilermassuk? Una pisoq nipangersimaannarfigissallugu pissutissaqanngilaq, kukkunermi annertungaarmat Naalakkersuisut suliap piviusunngortinnissaanut misilitsikkaluarunik angusisutut oqaatigineqarsinnaanngimmata.

Naalakkersuisut kissaatigigunikku innuttaasut qinikkanut tatiginnissasut aamma nammineerlutik maligassiuisinnaasariaqarput asuli kukkussutiminnut innuttaasut akiliisinnagit. Taamaattumik Inuusuttut Ataqatigiinniit inassutigaarput pisumut taama ittumut nalaarseqqinnginnissaq anguniarlugu Naalakkersuisut siunnersuusiortillutik suliarilluakkanik siunnersuuteqartaqqullugit.

Aningaasaqarnitta oqaluttuuppaatigut kukkutaarnissamulluunniit piffissaqanngitsugut politikkerinillu akisussaassusilinnik innuttaasunillu ataqqineqartunik pisariaqartitsisugut.

Allattoq

Jane P. Lantz, Inuusuttut Ataqatigiinni siulittaasup Tullia

 

Peqatigiinnitsigut sakialluut (TB) nungutissavarput

FN-p sakialluummut TB-mut akiuiniarnermut ullorititaanut 24 marts oqaaseqaat

Ukiorpassuarni sakialluut TB nunatsinni akiorniarlugu sulisoqaraluartoq ukiumut TB-mik tunillanneqartartut malunnaatilimmik ikiliartortutut suli oqaatigineqarsinnaanngillat. Naalakkersuisut sakialluut TB akiorniarlugu 2012-2016-mut periusissiaat pitsaasunik anguniagaqarpoq, ukiuni tulliuttuni annertusillugu  siammasinnerusumillu nangeqqinneqarnissaa pisariaqarpoq sakialluutip TB-p malunnaatilimmik appartinneqarnissaa siunertaralugu.

Ukiuni kingullerni nappaat TB annertoqisumik nunarsuaq tamakkerlugu akiorniarneqaraluartoq suli ulloq manna tikillugu tunillaassuunnerata malunnaatilimmik annikilliartunnginnera ernumatitsivoq. Naalakkersuisut ukiuni kingullerni sakialluut TB akiorniarlugu ajunngivissunik suliniuteqartarput periusissiorlutillu, periusissialli misissuataaranni takuneqarsinnaavoq peqqinnissaqarfik kisivimmi sakialluummut TB-mut akiuiniarluni ersarissunik iliuseqarnissamik suliaqartartoq.

Sakialluutip TB-p ajornartorsiutaanera akiorniarlugulu sulissutigineqarnissaata peqqinnissaqarfimmiit kisermaanneqarsinnaannginnera paasissallugu pingaaruteqarpoq. Ajornartorsiutit angerlarsimaffeqanngitsoqarneratut ittut sivisuumik TB-mut nakorsartinnissamut ajornakusuulersitsisuusartut ilisimaneqarpoq. TB-mik tuniluuttumik nappaatillit angerlarsimaffeqanngitsut illoqarfinni nunaqarfinnilu arlalinni  annertuumik tuniluutsitsisuupput. Nappaat malunnaatilimmik nungusassagaanni ineqarnikkut atugassarititaasut ilanngullugit pitsanngorsartariaqarput. Mannalu tikillugu illoqarfinni mikinerusuni nunaqarfinnilu malunnaatilimmik ineriartorfiunngitsuni illunik  nutaaliornikkut aserfallatsaalinikkullu Naalakkersuinikkut missukutaavallaaqat tamannalu Naalakkersuinik kommuninillu  iliuseqarfigineqartariaqalerpoq. Mannami tikillugu illoqarfeqarpugut illunik nutarteriffiunngitsutut taaneqarsinnaasunik, anartarfiit kuuginnartuunngitsut igittakkat illoqarfiit ilaanni nunaqarfippassuarnilu atugaapput peqqissutsimut TB-lu nungusarniarneqarneranut ilanngullugit iliuseqarfigissallugit pisariaqartunik. Nappaat nungutivissagaanni ineqarnikkut atugassarititasut pitsanngorsartariaqarput, suliffissaaleqineq annikillisinneqartariaqarpoq pissakinnerillu nalinginnaasutigut pitsaanerusunik atugassinneqartariaqarlutik. Taamaammat  nunarsuaq tamakkerlugu sakialluutip TB-p akiorniarneqarneranut FN-p ullorititaa ”World TB Day” iluatsillugu Naalakkersuinikkut peqqinnissaqarfik kisiat pisussaaffeqartinnagu ataatsimoortumik sakialluutip TB-p nungusarniarneqarnerani  Naalakkersuisoqarfiit kommunillu attuumassuteqartut tamarmik  peqatigiinnitsigut sakialluutip TB-p nungutivinnissaa suleqatigiissutiginiartigu. Kaammattuutigerusunnaqaarlu sakialluutip TB-p akiorniarneqarnera pillugu Naalakkersuinikkut periusissiap 2012-2016-mut atuuttup naginneqarnissaani Naalakkersuinikkut attuumassuteqartut tamarmik peqataatinneqarnissaat aamma kommunit.

TB-mik akiuiniarnermi angusaqassagaanni nappaatip inuiaqatigiinnit siammasissumik sammineqarnissaa pisariaqarluinnarpoq.

Ane Hansen, Inatsisartuni ilaqutariinnermut peqqissutsimullu ataatsimiisitaliami ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit, mobil 587661.

Nuummi Inuit Ataqatigiit ataatsimeersuarput

Nuummi Inuit Ataqatigiit 27. februar 2016, ataatsimeersuarnerminni, siulersuisut makku toqqarneqarput:

Siulittaasoq: Søren Hans Lynge

Siulittaasup tullia: Erik Jensen

Aningaaserisoq: Sofie Rossen

Allatsi: Ole Petersen

Ilaasortat sinneri: Giiti Tittusen, Rina Høegh Lund.

Sinniisussatut uku qinerneqarput:

Uju Petersen, John Peter Rasmussen_Petrussen, Mikael Hertig kiisalu Sikki Andreassen.

Naattorsuisutut qinerneqarput: Mille Søvndahl Pedersen, Mia Nielsen.

Arctic Winther Games 2016 pissutaalluni, siulersuisut sulinertik aallartippaat 19. Marts 2016, makkulu pingaarnertut anguniagassatut aalajangiunneqarput:

  1. Ilaasortat sullinneqarnissaat pitsanngorsarnissaa. Tassanilu qarasaasiaq atorlugu pitsanngorsaanissaq siunniunneqarpoq.
  2. Kommuneqarfik Sermersuumi ilaasortat annertunerusumik sullinnissaat.
  3. Avammut tusagassiutit atorlugit Nuummi Inuit Ataqatigiit nippaarinnerunissat siunniunneqarpoq.

Sulinissarput qilanaaralugu, taamatut siullermik avammut saqqummiupparput NIA-p aallartisaqqinnera.

Nuummi Inuit Ataqatigiit sinnerlugit

Siulittaasoq

Søren Hans Lynge

Mobil: 49 23 19

E-mail: Suuluaraq@hotmail.com

 

Immikkoortitsineq akiussallugu ataatsimoorfigitigu

Naalagaaffiit Peqatigiit ammip qalipaataa tunngavigalugu nikassaanermut akiuinissamut ullorititaanni Inuit Ataqatigiit inuiaqaatigiittut ammip qalipaataa tunngavigalugu immikkoortitsinermut akerliulluinnarluta isumaqatigiissutigissagipput kajumissaarutigaarput.

Inuiaqatigiittut naqissusertigu immikkoortitsineq akuersaarnagu ersoqatigiinnermillu naleqartitaqarluta Nunarput sanarfiniarlutigu.

Immikkoortitsineq avissaartuutsitsisuuvoq. Kultuurikkut assigiinngissutivut, oqaatsitigut piginnaasavut assigiinngiiaartut kinaassutsikkullu isiginnittariaatsivut ataqqeqatigiinneq tunngavigalugu oqallisigiussallutigit ataatsimoorfigisigu.

Nunami assigiinngisitaartumi inuuvugut assigiinngisitaarnittalu nukittut atorsinnaallutigu takutissinnaagutsigu inuiaqatigiittut nukittunerput takutissavarput.

Meeqqatsinnut tamatta naligiinnitsinnik ilinniartitsisa.

Inuttut tamatta akisussaaffeqarpugut inuiaqatigiittut – tamatta susassareqatigiikkatta.
Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Inuit uran pillugu ilisimasatik tunngavigalugit aalajangertariaqarput!

Kommune Kujallermi borgmester Jørgen Wæver Johansen: Folketingimi uran pillugu tusarniaasoqarmat partiinut suliniaqatigiiffinnullu aalajangersimasunut tusangiasaarinerit oqallinnermik pitsaanngereersumik ikummarissaaginnarpoq! Inuit ilisimasatik tunngavigalugit aalajangertariaqarput. Partiimut sumut atasuunertik aallaavigisariaqanngilaat.

Aalajangigassaq taama pingaaruteqarluinnartigisoq pillugu inuit sukumiisumik oqallinnermikkut, minnerunngitsumillu aalajangiisussanit tusaaneqarnermikkut aalajangertariaqarpaat! Aalajangigassaq taama pingaaruteqartigisoq siumut isummiuteriikkat tunngavigalugit aalajangertariaqanngilaq. Taamaammat pingaarutilimmik suliassaqarputit.

Hr. Borgmester Jørgen Wæver Johansen: Kujataamiut illuinnaasiunngitsumik, pingaartumik ilisimatuussutsikkut ilisimasat aallaavigalugit oqallinnissaannut qularnaarutaasussaaniaraluarputit. Oqallinnermi tassani – illit Kujataani politikkikkut siuttutut – qularnaarniagassavit pingaarnersaat tassaavoq inuit pingaartumik Kujataamiut, aalajangertinnatik isummanut assiginngitsunut naalaassasut minnerunngitsumilu ilisimasassanik pisariaqartunik saqqummiivigineqassasut. Akerlianik appisaluussineq atorpat soorlu tassa qineqqusaaginnallartutit, immaqami qineqqusaarputit.

Uran, aatsitassarsiornikkullu suliffissuaqarnerit allat assingusut inuussutissarsiornermut pioreersumut, avatangiisinut minnerunngitsumillu Narsap siunissaanut annertoorujussuarmik sunniuteqartussat, qineqqusaarnerni pisarnertut oqarluartaarnikkut oqaluuserineqartariaqanngillat. INUIT PAASISIMASAQARLUARNERMIKKUT NAMMINNEERLUTIK AALAJANGIIFFIGISASSARAAT.

Hr. Borgmester Jørgen Wæver Johansen: Inuit, minnerunngitsumik kujataamiut ataqqiniakkit. Ataqqiniakkit ilisimasanik eqqortunik peqarunik imminnut nunaqqatiminnullu, minnerunngitsumillu avatangiisit eqqarsaatigalugit eqqortumik aalajangiiumaartut.  Taamaammallu isumaginiarniaruk paasissutissiisarneq peqataatitsinerlu pitsaanerpaaq ingerlassasut. Appisaluussineq siuttuuniamut tulluanngeqaaq. Iperarniaruk. oqallinneq pitsaasoq aallarneeqataaffiginiarniaruk siuuttutut ataqqinassuseqarumaguit.

Inuit Ataqatigiit Kommune Kujalleq

Avaaraq Olsen – Debora Kleist – Kista Isaksen – Stine Egede Nørbæk – Kelly Berthelsen – Ole Mølgaard Motzfeldt

 

 

Inuit peqqissusaat akigalugu uran-imik piiaaniartut pissaaneq atornerlulerpaat!

Aleqa Hammond Folketing-imi ilaasortaq inuit nunatsinni peqqissusaat innarlitsaaliornagu uranisiornikkut aningaasarsiupallannissaq kissaatigaa. Kikkut tamarmik takkuanni nunarput sinnerlugu aallartitaq taama qisuariaateqarmat uissuummissutigaara. Massakkut paasinarsivoq Siumut siuttoralugu naalakkersuisooqatigiit sooq taamak tuaviuussitigalutik inuiaqatigiillu akuutinnaveersaarlugit uran-imik piiaanissaq tuaviinnaq akueriniarsarigaat.

Inatsisiliornerit aamma aalajangersaanerit kiisalu nunat allat peqatigalugit isumaqatigiissusiornerit naalakkersuinikkut aallartereerput. Suliat inaarsarlugit naalakkersuisut ingerlarsorput, naak Siumut oqartuartaraluartoq “aatsaat inuit peqqissusaannut avatangiisinullu piumasaqaatit qulakkeeqqaarlugit uran-imik piiaanissaq akuerineqassasoq”. Tamanna salluneruvoq, pisuusaarneruvoq, inuiaqatigiillu akerliulernerannut nipangersaataannaavoq timitalerneqanngitsoq, aamma timitaleruminaallereersoq.

Sooq? Pissutaavoq, suli inuit peqqissusaannut avatangiisinullu sunniutissaannut tunngasut qulaajarneqarsimanngitsut aalajangersaanerit aallartereermata. Aalajangiinerit tamaasa uran pillugu naalakkersuinikkut suliat annertusiartorput. Kiisa isumaqatigiissusiornerit inatsisiliornerillu naammassinialerput suli inuit peqqissusaannut tunngasut qulaajarneqarsimanngitsut, avatangiisinut uumassusilinnullu innarliinnginnissaq suli qulaajarneqanngitsoq.

Massakkullu paasivarput Siumut-p siulittaasorisimasaa Aleqa Hammond foketing-imi oqaaseqarnermini inuit peqqissusaannut innarliinnginnissamik mianerinnilluni qulakkeerinnissimanissaq Siumut-p qinigaatitaanit qaffasissumik inissisimasumit pingaarnerutinneqanngitsoq, tamatumani aningaasarsiorluarnikkut nunap namminersortut tunngavissarissaarnerulernissaa pisarnermisut isiginiarnerugaa assut maluginiarnarpoq.

Parti Siumut naalakkersuisullu pisuusaarunnaarniarlik. Nul-tolerence atorunnaarsinneqarmat aamma inuiaat taasitinneqarnissaat neriorsuutigaat. Aamma neriorsuutigaat peqqissuunissamut avatangiisinut uumassusilinnullu allanut qulakkeerinnereerunik aatsaat uran akuerineqarsinnaasoq.

Sooq taava inatsisiliortut aalajangersaavugut? Sooq Uranisiornissaq siunertaralugu suliat annertuut aningaasarpassuarnik nalillit suliarilereerpisigit uran itigartinneqassappat aningaasat inuiaqatigiit aningaasaataat annaaneqartussanngorlugit? Uran itigartinneqassappat taava massakkut amerlanerussuteqaqqarlusi inatsisit akuerisaqattaakkasi atuutilersitasilu sumut atussappat? Uran itigarteratarsinnaagussiuk sooq taava nunat allat suleqatigalugit isumaqatigiissusioreerpisi?

Sooq uranisiorfimmi sulisussat illersorneqarnissaat inatsisiliuutereerpisigit uranisiornissaq itigarteratarsinnaagussiuk? Ila apeqquterpassuit akineqassanatik naalakkersuinikkut nipangiinnarluni erseqqissuliussananilu aqutsineq sumik patsiseqarsimanerpa? Ukua apeqquterpassuit Siumumi qinikkanut nutaarsiassaanngillat, uatsinnulli nutaarsiassaassagaluarpoq apeqqutit akineqartuuppata naalakkersueriaaserli massakkut paasiuminaatsoq nassuiarneqarsinnaappat.

Naggataatigut Inuit Ataqatigiit politikkikkut oqaaseqartartuattut kaammattuutigissavara Naalakkersuisut Siulittaasuat akisussaaffimmik tiguseqqullugu. Nunatsinni inuit amerlavallaat naalakkersueriaatsimut apeqqusersuilernerat toqqissisimannginnerallu pillugu nassuiaateqaqqullugu.

Akuersaaginnarneqarsinnaanngilaq inuiaqatigiit qinigaasa inuit peqqissusaat pingaarnerutinnagu sulinertik ileqquliutissappassuk. Parti naalakkersuinikkut siuttuusup qinigaatitaasa partiimi pingaarutilimmik inissisimasup oqaasii Nunatsinni Naalakkersuisut Siulittaasuata tunuliaqutserpai? Parti Siumut akisariaqarpoq Aleqa Hammond-ip naalagaaffeqatitsinnut pisortatigoortumik oqaaserisai isumaqatiginerlugit. Parti Siumut isummertariaqarmat, akisariaqarmat naalakkersuinikkullu assortuussutaaqisunut aamma Inatsisartunut ilaasortaatitai naalakkersuisuutitarisaallu akisariaqarmata, aamma akuusariaqarmata.

 

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut qaaseqartartuat

Aqqaluaq B. Egede

 

Maniitsumi Inuit Ataqatigiit ataatsimeersuarput

Maniitsumi inuit Ataqatigiit ileqquusumik ataatsimeersuarput ulloq marlunngorneq 15.marts 2016 nalunaaqutaq arfineq-marlunut aallartittutmik oqaluuserisassallu malillugit ataatsimeersuarneq ingerlanneqarluni.

Ataatsimeersuarneq Oqaluffitoqqami ingerlanneqarpoq, oqaluuserisassat malillugit ingerlanneqarpoq aamma ataatsimeersuartitsineq eqqissisimasumik torersumillu ataatsimeersuartuniit peqataaffigineqarpoq. Siulittaasoq Morthen Lyberth ataatsimeersuarnermi nalunaarutigaa siulittaasutut ingerlaqqinniarnani, pissutigalugu angalasuunini, qujaniarporlu siulittaasuunermi suleqatigiissimanermut, siulersuisuniillu qutsavigineqarpoq. Siulersuisuni ilaasortat aamma sinniisut ingerlaqqipput.

Siulersuisussanut qinersinermi makkua siulersuisunut ilaasortanngorput.

Siulittaasunngorpoq: Henrik Stach ”Karlsen” M.tlf.nr. 254353

S. tullia: Bolethe Kreutzmann Heilmann M.tlf.nr. 281172

Anngaaserisoq: Ludvig Lyberth M.tlf.nr. 521435

Allatsi: Peter Lyberth M.tlf.nr. 521477

Siulersuisuni ilaasortaq: Henning Jeremiassen M.tlf.nr. 284166

Sinniisoq siulleq: Sidse Lyberth Berthelsen M.tlf.nr. 272322

Sinniisup tullia: Mimi Karlsen M.tlf.nr. 587619

Kattuffimmut attaveqaat: Nuka Ole Berthelsen M.tlf.nr. 277255

Namminersorneq pillugu inatsit unioqqutinneqarpoq

”Tunisassianik marloqiusamik atorneqartartunik avammut annissuinermik nakkutiginninneq pillugu Kalaallit Nunaannut inatsit” (imm. 106) folketingimi siulliulluni suliarineqartussanngorpoq, kingornalu aatsaat upernaakkut Inatsisartuni ataatsimiinnermi suliarineqarluni.

Taamaaliornermut peqqutaavoq qallunaat Naalakkersuisuisa nunatsinni naalakkersuisut aperisimammassuk taamatut tulleriaarneri killormoorlugit nunatsinni naalakkersuisut akuerisinnaaneraat, maanilu Naalakkersuisut akuersisimapput, naak Namminersorneq pillugu inatsimmi ersarissumik allassimagaluartoq Namminersorlutik Oqartussat aatsaat tusarniaqqaarlugit folketingimi saqqummiussisoqarsinnaasoq.

Ersarissumik § 17 imm. 2 allaqqavoq “Danmarkimi naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuutitik Kalaallit Nunaannuinnaq tunngasunik imaluunniit Kalaallit Nunaannut immikkut pingaarutilinnik aalajangersakkanik imallit Folketingimut saqqummiutsinnagit, Namminersorlutik Oqartussat oqaaseqaataat utaqqeqqaartassavaat.”

Inatsisartut suusupagineqarnerat Inuit Ataqatigiit akuersaarsinnaanngilluinnarpaat, Inatsisartut siulittaasuata Qallunaat Naalakkersuisuinut piumasarisariaqarpaa Namminersorneq pillugu inatsit malinneqassasoq.

Inatsisartut siulittaasuata inatsisissatut siunnersuutip Folketingimi siullermeerneqarnissaa unitsinneqassasoq piumasarisariaqarpaa, Inatsisartuni inatsisissatut siunnersuutip suliareqqaartariaqarmat.

Naalagaaffik Danmark koloneeqartutut pissusilersornianngikkuni Inatsisartut ataqqisariaqarpai.

 

Inatsisartuni ilaasortaq Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit.

Inatsisartut siulittaasoqarfiani ilaasortaq

Inatsisartuni ilaasortaq Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit.

Inatsisartut siulittaasoqarfiani ilaasortaq

Inuit Ataqatigiit Kattuffiata immikkoortortaqarfii ataatsimeeqatigiipput

Ulloq 1. marts pissarsiffiulluartumik Inuit Ataqatigiit Kattuffiani immikkoortortaqarfiit aamma kattuffiup aaqqissuussaanermi siulittaasumut tullinngoqqammersoq, Múte B. Egede ataatsimeeqatigiipput.

Ataatsimeeqatigiinnermi immikkoortortaqarfiit aamma IAK-p ilaatigut saqqummiuppaat ulluinnarni suliamik killiffiat aamma piffissami tulliuttumi pilersaarutit aammalu eqqartorneqarpoq kattuffiup immikkoortortaqarfiillu akornanni suleqatigiinnerup annertusarnissaa.

Tulliani ataatsimeeqatigiinnginnermi immikkoortortaqarfiit sulissutiginiarpaat immikkoortortaqarfinnut allanut, ingammik immikkoortortaqarfinnut imminnut qanittunut aammalu immikkoortortaqarfinnut kommuneqatigisamut, suleqatigiinnerup annertusarnissaa.

Immikkoortortaqarfinnut aamma kattuffimmut ataatsimeeqatigiinneq pissarsiffiulluarpoq, isumaqatigiissutigineqarporlu ataatsimeeqatigiittarnerit ukiumut minnerpaamik sisamariarluni pisassasut. Taamaalilluni Kattuffiup immikkoortortaqarfiillu suleqatigiinnerat politikkikkullu siunnerfeqaqatigiinnerat suli annertusarneqassammat.

Múte B. Egede

Aaqqissuussaanikkut siulittaasup tullia

 

Piniartunik isertitaqarnerpaajunngitsunik utaqqisitsisarneq naammaleqaq

Piniagassat killilersukkat silaannaap pissusaa sikup sarfallu nikerarnerat  malittarisarpaat, taamaammat ukioq nutaaq  aallartitsinnagu piniarsinnaanermut akuersissutit agguaatereernissaat pisariaqarpoq.  Piniakkat ingerlaartut ilaanni ullualuinnannguit piniarfinnut aqqusaartarput utaqqinerlu ajorput Piniarnermut pisortaqarfiup akuersissutinik paamaarussilluni agguaanniaasaarnerannut.

Piniarnermut Naalakkersuisoq piniartut utaqqisinneqartarnerat qaangerniarlugu iliuseqarit, naammaginanngilarmi ilaanni ukiumut pisassiissutit qaammatit pingasut tikillugit piniaasaarutigineqartarnerat, pisassiissutit ukioq nutaaq aallartitsinnagu agguaallugit naammassineqareertarnissaat minnerpaamik anguneqartariaqarpoq, piniagassat piniartut aningaasaqarnerinut pingaaruteqarluinnarsinnaasut qaangiussiinagit.

Ukioq manna aaffattassiissutit qaammatit pingasut sinnerlugit agguaanniaasaarniarneqarput, piniartullu neriorsorneqarnikuupput marts aallartitsinnagu pisassiissutit agguanneqarnerat naammassineqarumaartut,  Upernavimmiit Sisimiut eqqaat tikillugu nunallumi sinnerani piniartut piareeqqallutik sivisuallaamik utaqqipput, kiisa sikut avalapput piniagassallu qaangiutilerlutik suli utaqqisinneqartut.

Pissutsit taamatut ingerlaannarsinnaanngillat pisortaqarfiit piumaffigisariaqalerpat suliatik nakkutigeqqullugit, piniartut akuersissutinik paamaarussaallutik isertitassaminnik mikinngitsumik annaasaqartarput, piniagassallu qaangiuttoorutigigunikkit isertitassaraluatik annaavittarpaat. Suliassannik naammassinnissinnaannginneq pissutigalugu kinguartitsinerit piniartunik ukiup imaalinerani isertitakereeqisunik annertuumik sunniuteqartartoq qaangerniarlugu sulinerusariaqarpusi sapinngisamillu siunissami akuersissutit pisariinnerpaamik piffissarlu eqqorlugu agguanneqatarnissaat isumagalugu.

In.in. Ane Hansen, Inatsisartunut ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit.

Mobil 587661.

Pisuusussarsiorneq oqinnerujuaannarsinnaanngilaq, Nunap siuttuatut suleqatigiisitsi¬sinnaaneq ujartoruk; suleqataarusuppugut.

Naalakkersuisut siulittaasuata Kim Kielsen Sermitsiaq-mi kingullermik saqqummersumi 2009-miit 2013-mut Naalakkersuisuusarsimasut pisuutippai kommunerujussuanngortitsinermi malunnaatilimmik oqartussaaffinnik nussuisimannginnerarlugit. Apererusuummernaraluarpoq 2013-miit maannamut kommunerujussuanngortitsinermi suut nuunneqarsimanersut, tamannali samminianngilara. Sammerusunnarneruvoq qanoq ililluta ikkarleqqasuusinermiit ingerlaqqittariaqarnersugut.

Kommunerujussuanngortitsineq 2009-mi timitalerneqarmat naatsersuutigineqarpoq ukiut siulliit marlunniit sisamat tikillugit kommunerujussuit allaffissornikkut inissinniarnermut piareersarnermullu atorneqassasut. Tamannalu aamma pivoq ajornartorsiuterpassuarnik maannamut suli malunniussimaartunik nassataqaraluarluni kommunit Naalakkersuisullu akornanni sulisoqarsimavoq, oqartoqarsinnaavorlu oqartussaaffinni nussugassani 100-jut missaani amerlassuseqartuni taamaallaat 5-maannaat nuunneqarsimanerat naammaginanngimmat, suleqatigiinnerlu tamaniit pitsaanerungaarsimasinnaagaluarmat, 2009-miit 2013-mut Naalakkersuisut piumassuseqarsimaqaat, aporfiillu annertuut ilagisimavaat KANUKOKA-p isumaqatigiinniutissanut amerlanerpaanut tunuartertuarsimanera, isumaqatigiinniarnernullu piumassusikissimanera.  2013-miit maannamut ukiut pingasut qaangiutereerput, kommunerujussuanngortitsinermi siunertarisaq malillugu taasarialinnik nussuisoqarani, alloriaatinillu pitsanngorsaataasunik taasassaaleqinarluni, 2013-miimmi maannamut nikeriaqqittoqanngilaq, akerlianiilli avissartuuttoqarpoq, ilaasa kommunerujuit  aveqquaat, KANUKOKA-milu ilaasortat ilanngarput. Avissaartuunneq tamanna suliassaavoq imaannanngitsoq Naalakkersuinikkut siuttumik sapiissusilimmik suleqatigiinnissamullu ammasumik pisariaqartitsisoq.

Ingerlaqqittoqartariaqalerporli susoqarani pisuutitassarsiorlunilu isiginngitsuusaartoqaannarsinnaanngimmat. Inuit Ataqatigiit kissaatigeqaarput kommunerujussuanngortitsinermi siunertaq ajunngivissoq malersukaarlugu ersarissumik siunnerfeqarluni sulisoqartariaqalersoq, siorna juni-mi BDO-p nalunaarusia pillugu ataatsimiisitsisoqarpoq, tamatumali kingorna qanoq ingerlariaqqinnissaq pillugu erseqqissuliortoqanngilaq. Ersarissuliortoqartariaqalerpoq Politikkikkut ataqatigiissarisut qanoq ingerlaqqittoqassanersoq ersarissuliutigisariaqalerpaat, suliassaq annertoqaaq inuillu ataasiakkaat teqeqqumut pillutik pisuutitassarsiorusaaginnarsinnaanngillat. Nalunngilarput kissaatigineqartartut malillugit sulianik suli ingerlasoqartoq, soorlu sanaartornermi meeqqat atuarfiinut, meeqqerivinnut, inissiisarfinnullu tunngasunik suliaqartoqarpoq, naak tamakkua suliat sumut killippat ?

Ullumikkut Naalakkersuisut akornanni kommunimut nipi nikassaarpaluttoq tusarnernerpaajuneq ajorpoq akuersaaruminaallunilu. Aamma taamaappoq Naalakkersuisut atorfilittaasa pisortaasalu akornanni nipi kommunit sulinerannut nikaginnittoq kivitseqataanissamillu siunertaqanngitsoq. Nipit taamaattut suliassami taamak ilungersunartigisumi unamminartigisumilu atorfissaqanngillat. Kommunit inuit tikillugit ilungersorlutik sulipput, nikaginninneq qimassiuk ikorfartuinermillu qiimmassaanermik suleqataarusunnermillu taarsersiuk. Angusaqassaagut taava.

Kommunerujussuanngortitsinissamik suliaq aallartimmat kommunillu qassiusariaqarneranik oqallinneq aallartimmat Inuit Ataqatigiit tikkuarsimavaat nunatsinni kommunit minnerpaamik tallimat arfinillillu missaniissinnaasut. Ullumikkut takuneqarsinnaavoq taamani naliliisimaneq uniorpallaanngitsoq, tassami Qaasuitsup kommunia siorna piareersarluagaanngitsumik innuttaasunik isumasiuisumik kommunip avinneqarsinnaanera pillugu taasisitsivoq, qinersisinnaasut 52 %-tiinnai qinersinermi peqataagaluartut takuneqarsinnaavoq amerlanerussuteqarluartut kommuni avinneqarnissaa kissaatigigaat. Pipallattumik taasisitsinissamik kissaateqartut neriorsuutigaat 2017-mi kommune-mut qinersisoqartinnagu kommuni avinneqarumaartoq, aammami Naalakkersuisoqatigiit isumaqatigiissutigaat Qaasuitsup kommunia avinneqassasoq. Neriorsuutit tamakkua timitalerniarlugit qanoq ingerlaqqittoqarniarpa? Innuttaasummi salloqittarneqartutut misigisimapput.

Inuit Ataqatigiit kommunerujussuanngortitsinermi siunertarineqartut ingerlaqqinnissaannut suleqataarusupput, Namminersorlutik Oqartussaniit akisussaaffiit suliffinnik ikinngitsunik nussuinermik aamma kinguneqartussat suleqataaffigerusuppagut. Politikkikkut suleqatigiikkusunneq amigaataanngilaq, timitaliinissamulli siuttoq, nunap siuttua ersarissoq suleqatiigitsilluarsinnaasorlu amigaatigaarput.

Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit

Partiitsinni akuutinneqarpugut

Ajoraluartumik sapaatip akunnera kingulleq Naaja Nathanielsen-ip partiitsinnik aninini nalunaarutigaa. Tamassuma kinguneranik tusagassiutinut oqaaseqarpoq partiitta aqunneqarneranut naammagisimaarinnigani. Tamanna Inuusuttut Ataqatigiinniit ilisariuminaatsipparput uagummi peqataatinneqarluaratta. Parteerput allatulli partiitut siulersorneqarnermigut aqunneqarpoq, uagullu aamma tassani peqataavugut.

Siulittaasutta siulittaasutut ivertinneqarnermi kingorna aammalu ulloq manna tikillugu tunniusimalluni partiitta aningaasaqarnera pitsanngortikkusullugu sorsuuteqarpoq. Taassuma saniatigut siulersuisuunerit kommunalpolitikerit nunaqarfinnilu aqutsisut politikkikkut aalajangiussassanut peqataatinneqarnerat annertusinikuuvoq. Upernaamut Inatsisartut siunnersuutigiumasaat siulersuisuunerni eqqartorlugillu oqaluuserisimavavut, tamannalu periuseq naliginnaasoq atorlugu ingerlassimavarput. Inuusuttut Ataqatigiit kissaatigisimavaat inuusuttut suliffissaaleqinerat pillugu annertunerusumik oqallittoqassasoq tamannalu partiitsinnik tigulluarneqarnera nuannaarutigaarput.

Naaja Nathanielsen-ip akerlianik isumaqarpugut siulittaasorput tunuliaqutaminut siulersuisuunernullumi tusarnaallaqqissuusoq. Inuusuttut Ataqatigiinni nuannaarutigivarput siulittaasoqaratta inuusuttunik politikkikkut aalajangiussassanik peqataatitsisumik tamannalu pillugu siulittaasorput nersualaarparput.

Naggataagullu Inuusuttut Ataqatigiit Naaja Nathanielsen-i siunissami ingerlalluarnissaanik kissaapparput.

 

Inuusuttut ataqatigiit sinnerlugit

Jane P. Lantz IA-p  Siulersuisuunerini ilaasortaq

Nunarsuarmioqatigiinneq – Susassareqatigiinneq

Inuit Ataqatigiit ataatsimoorpugut, suleqatigiippugut politikkikkullu siunnerfigisavut ataatsimoorluta angussavavut

Tamatta atorfissaqaratta aamma tamatta inuiaqatigiinni kalaallini inissaqartitaasariaqarpugut. Inuiaat anersaakkut kinaassutsimikkullu sanngisuut ilisarnaatigissavaat assigiinngisitaarnermik nukittoqquteqartut, inuiaat immikkoortitsisuunngitsut, inuiaat oqaluttuarisaanerminnik ilisimaarinnillutik nutaanut pilersunut alapernaallutillu inuiannut allanut ikiuunnissamut nukissaqartut. Inuit Ataqatigiit politikkikkut tunngavitta isumaqartilluakkattalu ilaat taama oqaaseqatigiinnik aallartinneqarsinnaavoq.

Suleqatigiinneq akaareqatigiinnermik tunngavilik

Inuiaqatigiinni naammassisassavut annertoqaat, ajornartorsiutillu oqimaatsut qaangerniagassavut suliassallu nutaat iluatsittumik suliarissagutsigit taava suleqatigiinnerunissarput pisariaqarpoq. Inuiaqatigiillu qinigaat tassaapput naalakkersuinikkut inuiaqatigiit sinnerlugit suliartortitat, allatut oqaatigalugu qinikkat tassaapput inuit allat aamma inuit allatut isumallit akornannut suliartortitaasut isumaqatiginninniartussanngorlugit. Taamaammat naaperiarfissarsiorneq katersuuffiusartillugu inuiaqatigiinni suleqataalluarnissaq kajuminnarsarluagassaavoq.

Naleqartitanik eqqartueqatigiinneq pisariaqarpoq

Nunarsuarmioqataaneq pillugu nunatta qanoq inissisimanera ersarissarluagassaavoq, aamma nunarsuatsinni sorsunnerit pissutigalugit inuppassuit qimarrannerat akuersaarneqarsinnaanatillu ikiorserneqarnissaat pisariaqarpoq. Qimaasunik eqqartueriaatsip innuttaasut politikerillu akornanni pisoq Nunatta qanoq naleqartitatigut inissisimanitsinnik takutitsivoq. Inuit Ataqatigiit nunarsuarmioqatigiit akornanni akisussaaqatigiinneq tunngavigaarput. Taamaattorli mianersuussassaavoq nunarsuarmioqataaneq qulaaniit aalajangiiginnarluni suliaassanngimmat. Inuiaat kalaallit nunarsuarmioqataanerat tassaassaaq inuiaat kalaallit namminneq pilersitseqataaffigalugu ineriartortitaat. Nunarsuarmioqataaneq politikkikkuinnaq pinani inuiaat isummertaatsimikkut kinaassutsimikkullu ilisarnaatigisariaqarpaat.

Taamaammat Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni upernaami ataatsimiinnermi qimaasut nunarsuarmioqataanerlu pillugit oqallisissiamik saqqummiussissaagut. Isummersornerit ammasut pisariaqarput nunarsuarmioqataanerlu anersaaralugu nunatut ingerlassagutta innuttaasut illuatungillu inorsinnagit eqqartueqatigiissimaneq pisariaqarpoq.

Peqataatitsineq qitiutipparput

Aalajangiinerit annertuut inuiaqatigiinniit katersuuffiunissaat pingaaruteqaqaaq. Inuiaat naalakkersueqataanerat nukittoqaaq, tamannalu innarlerneqarpat nunatta tamarmi innarlerneqaatissaraa. Taamaammat Inuit Ataqatigiit Uran pillugu inuiaat taasitinneqarnissaat pingaartipparput. Inuiaat taasitinneqassappata taasinerup ilusissaa Inatsisartunut suliarineqassaaq suliarlu tamanna taasititsisoqarnissamut aalajangertoqassappat aallartinneqassaaq. Imaassanngilarmi taasititsisoqassappat kingunissai partiip ataatsip kisimi ilusilersussagaa. Naalakkersuinikkut suliassaq suliarineqassaaq isumaqatiginninniutaassalluni ajunnginnerpaamik inuiaat taasinerat inerneqartinneqaqqullugu. Inuit Ataqatigiit pingaartitarput tassaavoq inuiaat taasitinneqarnissaat, tamannalu upernaami ataatsimiinnermi aalajangiiffissatut siunnersuutigissavarput. Innuttaasut taasinerat soorunami ataqqissallutigu erseqqissumik oqaatigiuarparput. Pineqartumut Naalakkersuisut innuttaasunik peqataatitsinatik ingerlatsinerat akuersaanngilarput.

Tapiissutit isumalluutigiinnarsinnaanngilagut

Inuit Ataqatigiit ilisimalluarparput nunatta aningaasarsiornikkut pisussaaffii malillugit naalagaaffeqatigiit namminersorneq pillugu isumaqatigiissutaat tunngavigalugu ataatsimoortumik tapiissutit sinaakkutissinneqarsimasut. Naalagaaffimmit tapiissutit annikillisarnissaa tamatta anguniagaraarput. Tapiissulli maannamut taamaallaat annikillisarneqassaaq aatsitassarsiorneq annertooq aallartippat isertitallu ukiumut 75 mio. Kr.-nit qaangerpagit. Inuit Ataqatigiit siunnersuutigaarput aatsitassarsiorneq isumalluutigiinnarnagu isertitanit allanit tapiissutip annikillisarnissaa oqallisigineqassasoq. Oqallinneq tamanna pingaartipparput. Aningaasarsiornikkummi pisinnaanngoriartornaveersaarnissaq Namminersorneq pillugu isumaqatigiissummi siunertaanngilaq. Aamma siunertaanngilaq ataatsimoortumik tapiissutit appartinnaveersaarnissaat. Inuit Ataqatigiit politikkikkut isummersuutigisatsinnik ersarissaassuteqarluta ammasumik suleqatigiikkumanermillu nittarterinerput kingumut naqissuseqqissavarput.

Naaperiaasinnaaneq politikkimi qitiuvoq

Inuit Ataqatigiit ulluni makkunani oqallisigineqartuni akornatsinni oqallinnerit annertuut ingerlappavut. Taama pijuarpugut, aamma siunissami taama ittuassaaq. Partiiuvugut angisooq, isummanik assigiinngisitaartunik inissaqartitsisoq, isumaqatigiissinnaanngikkaangattalu inuttut naaperiaasinnaaneq piginnaasaqarfiginissaa pisariaqartarpoq. Isummat illuatungeqartuaannarput nuannaarutigaarpullu partiitut oqallinnernik inissaqartitsillutalu pingaartitsilluta isummanik erseqqissunik saqqummiussinikkut inuiaqatigiinnik nikisitsisinnaasimajuaratta.

Suliassavut ataatsimooruppavut oqallinnissarlu tikilluaqquarput.

Sara Olsvig, Siulittaasoq

Aqqaluaq B. Egede, Politikkikkut siulittaasup tullia politikkikkullu oqaaseqartartoq

Peter Olsen, Inatsisartuni gruppep siulittaasua

 

Arnat angutillu isumaat naligiimmik naleqarput

Inuit Ataqatigiinniit arnat tamaasa Nunarsuaq tamakkerlugu arnat ulluanni uummammit pisumik pilluaqquavut. Ulloq malunnartinneqartarnera pingaaruteqartuaannarpoq.

Nunarput nunarsuarmioqataavoq, tamannalu nuannaarutigissavarput pingaartillugulu. Nunarsuaq tamakkerlugu ulloq manna naligiisitaanermut tunngatinneqarpoq arnallu ulluanni eqqaatitsissutigineqartarluni naligiisitaaneq arnanit angutinillu suleqatigiinnikkut suliassaasoq anguniagassaallunilu.

Arnat inuiaqatigiinni isummersortarnerat pingaaruteqartuuvoq, pisariaqavillunilu. Arnat ilinniarsimasut sutigut tamatigut amerligaluttuinnarput, tamanna soorunami usorsisimaarutigissavarput, suliassaraarpulli aamma angutitakka malinnaanissaat. Angutit arnallu ingerlaqatigiinnissat inuiaqatigiit ingerlanneqarnerani pitsaanerpaassaaq.

Inuiaqatigiinni arnat isummersortarnerat isumalerujussuuvoq. Ukioq manna ukiut allatuulli isummersorfissagut imaannaanngillat. Nunarsuarmi qimaasut eqqaaginnaraanni. Arnatut isummersorta qimaasut uagut nunatsinniit qanoq pissuseqarfigissavavut ? Qimaasumik nunatsinnut tikilluaqqusissaagut? Taammassappat taava qassit? Imaluuniit aningaasatigut tapersiinikkut naammappa? Imaluunniit allatut?  Oqallinneq pikialaartitsigu isummersorfigalugu, sapinngisamik siammasissumik tamanit isummersorfigineqarluni.

Arnat angutillu isummersornikkut naligiimmik periarfissaqartariaqarput, tamannalu arnat angutilllu naligiimmik ilinniarfinnut periarfissinnerisigut angusinnaavarput. Qaammaasaqarneq, paasisassarsiorneq ilisimasanik isummersornermut atugassanik tunniussisarpoq. Isummerfissarpassuaqarpugummi, soorlu uran pillugu, qimaasut pillugit, piniakkat killilersorneri pillugit qanorlu inuiattut siunissarput pillugu isummertariaqarpugut.

Arnat angutillu assigiinngikkaluanilluunniit isummersortuartariaqarpugut.

Isummersornerilli ulluinnatsinnut aamma tunngasut pisariaqarput. Nunatsinni politikkikkut sulinermi angutit amerlanerujuarsimapput, ingammik nunaqarfinni aqutsisuni kommunenilu malunnartumik amerlanerussuteqartarlutik.

Arnat aqutseqataanerat isummersoqataanerallu annertusartigu, meerartatsinnik peqataatitsinikkut arnallu angutillu isumaat naligiimmik naleqartinnerannik takutitsinikkut.

Arnat ulluanni arnat amerlanerusut politikkikkut isummersorlutillu suleqataalernissaat kajumissaarutigissavarput.

Arnat ulluanni Inuit Ataqatigiit , inuiaqatigut AWG2016-mut tikeraartigut, uummamik pisumik tikilluaritsi. Issittumi nunaqartuusugut ataqatigiinnissarput pisariaqarluinnartuuvoq, inuusuit akornanni, timersoqatigiinnikkut, kulturikkut avitseqatigiinnikkut, qungajqatigiinnikkut.

Issittup meeraasa, Inuiaqatigiit INUIT, qungujunnerat pinnersoq, nunarsuarmiut takugunikku uummataanni qungujunneq qiimaneq inerititaq ikissammat.

Agathe Fontain 484531

Aasianni Inuit Ataqatigiit: Inuusutut suliffissaaleqisut iliuuseqarfigineqarlik

Ullumikkut suliffissaaleqisuni 4.031-usuni  36 % tassaapput inuusuttut 16-nik 29-vit tungaanut ukiullit, inuusuttut  suliffissaaleqisut 1.500 tikippaat, taakkua saniatigut issaq Aasianni Erhversrådip arbejdsmarkedsråd-lu isumasioqatigiisitsinerani oqalugiartitat ilaanniit paasivarput København universititi peqatigalugu misissuisoqarneratigut inuusuttut 1.200 missaaniittut sumi arlaannaanniluunniit allattorsimaffimmiinngitsut, tassa atuarfinni, ilinniagaqarfinni, suliffissaaleqisutulluunniit allattorsimaffimmiinngitsut, sumi najugaqarneri, sumillu inuussuteqarneri ilisimaneqaratik, inunnik isumaginnittoqarfinni allattorsimasutut ilaanatik. Ilimanartorujussuuvoq taakku ilaqassasut suli angajoqqaaminni ilaquttaminnillu pilersorneqartunik, ilaqassappullu ullormiit ullormut inuuniarlutik assigiinngitsunik iliuseqartariaqartartunik soorlu pinerlunniarnikkut, ikiaroornartumik ajornartorsiuteqarnikkut il.il.

Paasisat tamakkua quarsaarnartorujussuupput iliuseqarfigineqartariaqarpullu. Aasianni Inuit Ataqatigiit ukiumoortumik ataatsimeersuarnerminni piumasaraat nuna tamakkerlugu politikkerit pimoorussamik iliuuseqartariaqalersut. Inuusuttut taamak amerlatigisut suliffissaaleqisut, amerlaqatigingajataalu sulerineri ilisimaneqanngitsut, iliuuseqarfigineqartariaqarput isiginnaaginnarneqarsinnaanngillat siunissami isumalluutigut taamak amerlatigisut susaqaratik uninngaannarnerat. Meeqqerivinniit aallartittumik siunissami isumalluutitta nukittullutik pilersuisinnaassuseqalernissaat anguniagalimmik ilusilersorneqartariaqarpoq.

Ullumikkut pisortaqarfinni atorfiit amerlavallaat tikisitanik taarseraattorujussuarnik inuttaqartinneqartarput, ilisimavarpullu nunaqavissut ilinniarluarsimasut amerlavallaatigut ilinniareerlutik atorfininneq ajulersartut amerlavallaartut, taamaammallu nunani allani ilaatigut suliffissarsiuinnartariaqartartut. Inuusuttut ilinniarsimasut pisortaqarfinni sulisussatut tikilluaqquneqarnerusariaqarput inissaqartitsinikkut allatigullu tunulliunneqaratik.

Suliffeqarfiit namminersortut tikisitanik sulisoqarnertik killilerlugu inuusuttunik suliffissaaleqisunik sulisut ilaqartinneqarsinnaanissaanut pisussaaffeqartariaqarput. Suliffeqarfiit tamarluinnarmik inuusuttunik sulinermi ilinniartitassaminnik sulisoqarnissartik pisussaaffittut isiginerusariaqarpaat. Inuusuttut imminut pilersorsinnaassuseqarnerat, inuiaqatigiinnilu pilersueqataanermik misigisimanerat, qaffassartariaqarpoq.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Aanguaq J. Hansen, Aasianni Inuit Ataqatigiit siulittaasuat.

Mobil nr. 234432