Nunatta inukilliartornera unitsillugu siunissaq qaamasoq pilersitsigut

IA Sermersuup gruppianit isigalugu imaatut isikkoqarpoq: Kim Kielsenip assammi illuatugaanik tunngaviusumik inatsisiliornissamut aamma saammaasseqatigiinnissamut ataatsimiititaliarsuarmi millionerpassuit atorlugit uukapaatitsiniartutut ililluni namminiilivinnissamik Danmarkimillu ataqqineqalernissamik neriorsuisaqattaartitsilluni suliaqartitsiutigaluni – assammi aappaanik namminiilivinnissamut inuiaqatigiittullu imminut ataqqeqatigiinnissamut piviusorsiortumik suliniutit akerlilersortuannguarpai. Minnerunngitsumik IA Sermersuumi suliniutivut akerlilersorpai, kommunitsinni borgmesterinngortitseqqinnissani siunertaralugu.

Uagut isumarput najoqqutaralugu innuttaasut nunatsinnit qimarrannerat aatsaat akimmisinneqarsinnaavoq – inuussutissarsiorfissat nutaat, suliffissat nutaat, avataaniit aningaasaliissutissat, inuiaqatigiinni pitsaanerusumik ilinniagaqarnerup, suliffissanik pilersitsiniartunut pitsaanerusunik periarfissiinerup, aatsitassarsiornissamut isumaqatugiissutit piviusut atulernerisigut, inissialiortiternissanut aningaasaliissutit suli amerlaneroqisut, periarfissallu allat. Uagut IA Sermersuuni suliniutivut aqqutigalugit aatsaat nunatta namminersulernissaanik kissaativut pivisunngortinneqarsinnaapput, nunatta inuerukkiartornera unitsinneqarpat.

Taamaakkaluartoq naak Naalakkersuisut suliniutaat?. Aaqqissuuseqqilluni suliassat kinguartitserneqarput. Imartavut aalisapiluffigineqarput. Aningaasaleerusuttut tatamisitaapput. Innuttaasut qimarrapput. Inuusuttut ilinniagallit nunatsinnut angerlarusunngillat.
Pissutsit taamatut itsillugit uatsinnut IA Sermersuumut toqqissiveerunnarpoq, Kim Kielsenip qineqqusaarnermi tamanut ammasuni ilannguttagai tassaannaammata Nuup Sermersuullu suliniutaasa aserorterniarnissaat. Innuttaasunik illoqarfinni allani ataatsimiisitsisaqattaarnermini suut eqqartortarnerai ilisimasaqarfiginngilavut. Taamatut sulineq Naalakkersuisut siulittaasuata ataqqinassusianut tulluarnersoq IA Sermersuummiit assorsuaq apeqquserusupparput!
Ilumoorluta oqassangutta nuannissangaluarpoq Naalakkersuisut siulittaasuat naammassisimasamik piviusunngorsimasunik ataasinnguamilluunniit taasaqarsinnaangaluarpat, nunatsinnik qaamasumik siunissaqarneranik upperinnilersitsisumik pilersitsisussanik. Allatut aamma oqarsinnaavugut: Oqaluttuarisaanermi pereersimasunut pisimasunut aningaasat piffissarlu atorpallaarnagit siunissami inuiaqatigiit aaqqissuunneqarnissaannut piffissaq aningaasallu atortigit.
Uatsinnut erseqqissoq unaavoq: Siumup politikkia siunissamut takorluugaqanngitsoq atorsinnaanngilarput.
IA Sermersuumi suliniutivut aqqutigalugit Nunatta namminiilivinnissaa uagut angorusuppavut.

Charlotte Ludvigsen aamma Storm Ludvigsen, IA Sermersooq.
Sermersuumi kommunalbestyrelsimut ilaasortat

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Kommunit tamarmik siunissamut takorluugaqassapput

Inuit Ataqatigiinnit Kommuneqarfik Sermersuumi kommunalbestyrelsip tamakkiisup kommuneminni siunissamut takorluugaqarlutik ineriartoqqinnissaq anguniarlugu pilersaarusiorsimanerat tunngaviusumik isumaatigut tapersersorparput. Inuit Ataqatigiit kommunini tamani periusissiortoqarnissaa ineriartoqqinnissarlu angussiillugu pilersaarusiortoqartalernissaa sulissutigiumavarput. Nunatta ineriartornissaanik takorluugaqarluta pilersaarusiussaagut.

Alloriarfioqqittariaqartumi inissisimavugut. Nunatsinni innuttaqqortussuserput nikeriarneq ajuleqqavoq inuillu amerlasuut nunatsinnit nutsilersimapput. Inuit amerlanerit nunatsinniiginnarnissaat angerlaqqinnissaallu takorluukkatigut periusissiornikkullu aqqutissiuussisunik kommunivut tamakkerlutik pilersaarusiorlutik ilungersoqataasariaqarput.

Ineqarnikkut pitsanngorsaavigineqarnissaq, paaqqinnittarfinni inissaqarnerunissamut, meeqqat atuarfiini pitsaanerusunik atugaqarnissamut utoqqarnillu amerliartuinnartussanik isumassuilluarnissamut piareersartariaqarpugut – kommunini tamani.

Nunarput qanoq ataatsimut isigalugu ineriartortinniarnerlugu aamma oqaasertalertariaqarparput. Tamatumani Kommuneqarfik Sermersuup periusissiaa annertuumik sunniuteqarpoq. Innuttaasut amerliartoqqittariaqalerpugut inissaaleqisuerullugulu.

Kommunit sinneri periusissiaqartalernissaat pissusissamisuussaaq isumannaarniarlugu qanoq inissaqartitsiniarnikkut isumassuinikkullu innuttaasutut sullinneqarluarnissarput isumannaarniarlugu. Inuit Ataqatigiinni sulissutigerusupparput kommunit suliarilluakkanik periusissiaqartalernissaat taamaalilluta nunatsinni innuttaqqortusiartoqqinnissaq aammalu isumaginninnikkut ineqarnikkullu pitsaanerusunik atugaqalernissarput anguniarlugu.

Inuit Ataqatigiit partiitut naalakkersuisooqataasutut erseqqissumik oqaatigissavarput Kommuneqarfik Sermersuup aningaasaleeriaaseq tikkuagaat ilisimasaqarfiginerulernissaa qilanaarigatsigu. Soqutiginartutut isigaarput suliniummik annertuumik OPP-mik periuseqarluni aningaasalerneqarsinnaasumik kiisami saqqummiussisoqarmat. Qulakkiissallugu pingaaruteqartuusoq tassaavoq aningaasanik attartorsinnaanermut kommuninut nunalu tamakkerlugu killiliussat qaangerneqannginnissaat suliniutinillu allanut nunattalu sinnerani ineriartortitsinissamut suli inissaqartitsinissaq. Tamatumani OPP-mik suleriuseqarsinnaaneq soqutiginartuuvoq.

Inuit Ataqatigiit kommunini tamani sullisivut atereerpavut nunattalu tamakkiisumik siuariartornissaa ilungersuutigissallutigu piareersimalluta. Suliassat takorluuisinnaassusilinnit sapiissusillinnillu suliarineqartariaqarput. Inuit Ataqatigiit tamanna sapinngilaat piareersimaffigalugulu.

Sara Olsvig
Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Arnaq nukittooq tamatsinnullu maligassiuisuusoq qimaguppoq

Nunarput arnamik malunnaateqarsimanerpaat akornanniittumik annaasaqarpoq. Henriette Rasmussen, Inna, siusippallaarujussuartumik  toqukkut qimaguppoq. Inuit Ataqatigiinni aliasungaarpugut ilaqutaasunullu qamannga pisumit misiginneqatigaavut.

Inuk anersaakkut nukittooq,  inuit pisinnaatitaaffii, nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii, arnat pisinnaatitaaffii naligiisitaanerlu pillugit suliaqarnermi siuttuusimasoq malunnaatilimmillu sunniuteqarsimasoq eqqissivoq. Henriette Rasmussen ukiuni qulikkaani amerlasuuni politikkikkut, nunat tamalaat akornanni nunatsinnilu suliaqarnermini tamatsinnut maligassiuisuuvoq. Inna qujassutissaqarfigeqaarput.

Henriette Rasmussenip eqqissineranik tusarlerneqarnitsinni sineriak tamakkerlugu ikinngutit suleqatigisimasaalu ikinngummik, suleqammik nukittuumik arnamillu ataqqinassusilimmik annaasaqarlutik kattuffitsinnut  nalunaarsimapput. Innap ataqqinassusaa inoqatiminullu qanilaarnermik tunisisarsimanera ulluni kingullerni malunnarsimaqaaq inuunerminilu  suliarpassuinut sunniuteqarluarsimasunut qujaniarnerput  ilaqutaasunut apuukkumavarput.

Henriette inuusunnerminit Inuusuttut Ataqatigiit Inuit Ataqatigiillu suleqataaffigai annertuumillu Nunarput kommunemut Inatsisartunullu qinikkatut ukiunilu arlalinni naalakkersuisutut sullissimallugu. Isumaginninnermut naalakkersuisutut kingusinnerusukkullu ilinniartitaanermut kulturimullu naalakkersuisutut suliat aallartissimasai suli maannamut sunniuteqarput nutaaliornikkullu maligassiuinera eqqaaneqartariaqarluni.

Nunarput sinnerlugu avammut ilisimasaqarluartumik ataqqinartumillu kinnertuarsimavoq. Politikeriunermi kingorna ILO-p Naalagaaffiit Peqatigiinni allaffeqarfissuani nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit sulivoq, nunatsinneersutut siulliulluni ILO-p allaffeqarfiani qaffasissumik atorfeqarnermigut. Kalaallit allat Naalagaaffiit Peqatigiinni atorfinissinnaanerannut aqqutissiuussivoq nunallu tamalaat akornanni arnat nukittuut ilagilluinnagaattut ilisimarisimaneqarluni.

Nunatsinni nunat inoqqaavisa inuillu pisinnaatitaaffii pillugit siuarsaajuarlunilu qaammarsaajuarpoq ingammillu naligiisitaaneq pillugu suliniuteqarnermut tamallu oqartussaaqataaneranni arnat naligiissitaanikkut peqataalluarnissaannut siuttuusimalluni.

Nunat tamalaat akornanni nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit suleqataajuarnera kalaallinit, nunat inoqqaavinit allanit nunarsuarmioqatitsinniillu eqqaamaneqartuassaaq. Ingammik naggueqatitsinnut attaveqartuarnera malunniuteqarsimaqaaq Issittumilu suleqatigiinnermut siuarsaaqataajuarsimavoq.

Henriette Rasmussen piffissaq kingulleq tikillugu inuiaqatigiinnik qaammarsaanermik ilisimasanillu apuussinermik ingerlatsivoq. Nunat tamalaat akornanni sulereerluni tusagassiortutullu ilinnarnermigut sulinermigullu inuiaqatigiinnut nukittorsaataasunik nuannaarutaasunillu aallakaatitassiortuarpoq. Arnaavoq nalorninanngisaannartumik kalaallit kulturitsinni Nunatsinnilu tunngavilik. Arnaavorlu nunanut allanut kiinnersinnaasoq, oqaatsinik arlariinnik ilinniagaqarsimalluni nunat tamalaat akornanni suleriaatsinik ilisimasaqarluarnermigut nunarsuarmioqatigiinni suleqataajuarsinnartoq.

Toqussi tikillugu ataqqinaammik Frankrigimut konsuliunermigut tamanna aamma takutippaa.

Henriette Rasmussenip toqukkut qimagunneratigut Nunarput arnamik nukittuumik, inummik isumatuumik nunarsuarmioqataasumik nunatsinnilu inuuniarnikkut naligiinnerulernissamut arnallu angutillu naligiissitaanerulernissaannut aqqutissiussisumik annaasaqarpoq.

Inuit Ataqatigiit Nunatta arnamik nukittuumik maligassiuisuusumillu annaasaqarnera aliasuutigeqaarput. Innap eqqissinerani ilaqutaasut, qitornai, ernutai, aapparisaa, qatanngutai qanigisaalu tamarmik qamannga pisumit misiginneqatigaavut.

Henriette Rasmussenip eqqaaneqarnera ataqqinartuuli.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Namminersorlutik oqartussat Ittoqqortoormiini oqaluffimmik aaqqiisariaqarput

Namminersorlutik Oqartussat Ittoqqortoormiini oqaluffik pillugu ikiuunnissartik kinguarsarpaat. Taamaalilluni kulturikkut kingornussassaq nunaqqatigiillu katerittarfiat navianartorsiortinneqalerpoq. Inuit Ataqatigiit piumasaraat Namminersorlutik Oqartussat pisussaaffitsik naammassissagaat.

”Tamanna piaartumik pisariaqarpoq” Kommuneqarfik Sermersuumi kommunalbestyrelsimi ilaasortaq Charlotte Pike, Ittoqqortoormiini Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qinigaasoq, oqarpoq. ”Taamaanngippammi katerittarfipput kulturikkullu kingornussassaq pinnersoq annaassavarput. Allatut paasisinnaanngilara taamaallaat Namminersorlutik Oqartussanit Ittoqqortoormiini innuttaasunik kingulliussinerattut illoqarfimmillu sumiginnaanerattut. Tamanna napertuuttuliornerunngilaq” Charlotte Pike nangippoq.

”Ittoqqortoormiutut avinngarusimatigisumi kateriffissat neqeroorutillu killeqaqaat. Taamaattumik immikkut ittumik eqqortinnarpoq oqaluffitta atorneqarnissaa toqqissisimanarunnaarmat, silap pissusaata allanngornerata oqaluffiup sannaa taamalu aamma isumannaassusia sunnermagu. Oqaluffilli aamma pinnersuuvoq, 1929-mili sanaajulluni, taamalu Nunatta kulturikkut oqaluttuarisaaneranut tamakkiisumut ilaalluni. Isumaqarpunga Namminersorlutik Oqartussat 5 mio. kr. missaat, oqaluffiup isumannaallisarnissaanut silallu pissusaata allanngorneranut akiuunnissaanut pisariaqartut, nassaarisariaqaraat. Qanorluunniimmi pisoqaraluarpat nutaamik oqaluffiliornissamiit tamanna akikinneruvoq” Charlotte Pike oqarpoq.

”Nunaqqatigiit ikittunnguuvugut. Kinguaariiaani amerlaqaagut oqaluffimmi tassani kuisissimasut, apersortillutik, katillutik ilisinermilu naalagiunneqarlutik. Aserfallakkiartortoq isigalugu uatsinnut oqimaappoq, eqqarsaatiginerlu ajornaqaaq inuiaqatigiittut allannguinerpassuarnik unammillernartunillu atugaqarnitsinni aamma innuttaasut katerittarfiannik taama pingaartuteqartigisumik annaasaqariaannaanerput, Pike oqarpoq.

Aamma Kommuneqarfik Sermersuumut borgmesterip, Asii Chemnitz Narupip, Naalakkersuisoq Doris Jakobsen iliuuseqaqquaa:

”Isumaqarpunga kingusinaaraluttuartoqalersoq. Namminersorlutik Oqartussat oqaluffiup isumannaallisarlugulu nutarsarnissaanut akisussaaffitsik eqquutsittariaqarpaat. Illu kulturikkut oqaluttuarisaanitsinnut pingaarutilik illoqarfimmi imaannaanngitsunik atugaqarfiusumiittoq illuinnaanngilaq. Inuiaqatigiit ikittunnguit ataatsimoornerannut pingaaruteqarpoq immikkut ittoq. Taamaattumik Namminersorlutik Oqartussat Ittoqqortoormiit oqaluffiata silamik aserfallakkiartornera isiginnaaginnarumanngippassuk, taava Doris Jakobsen Naalakkersuisutut akisussaasuusutut aaqqiissutissamik nassaartariaqapallappoq”, bormesteri naqissusiivoq.

 

Charlotte Pike

Kommuneqarfik Sermersooq

Inuit Ataqatigiit

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Inuit oqartussaaqataasut – Ataqatigiinneq qanilaarnerlu

Inuit Ataqatigiinniit kommunalbestyrelsinut qineqqusaartussat 80-it, nunaqarfinnilu aqutsisunut qineqqusaartussat maannamut 28-it  piareerput, sumiiffinni tamani nunalu tamakkerlugu qanilaarneq oqartussaaqataanerlu anguniarlugu sassarlutik.

“Inuit Ataqatigiit siulittaasuattut tulluusimaarutigaara kommunenut nunaqarfinnullu aqutsisunut qinigassanngortitsilluaratta. Qinigassanngortitavut piareersimalluinnarput kommuneni nunaqarfinnilu aqutsisuni inuit oqartussaaqataanerannik annertusaanissamut innuttaasullu ataqatigiissumik tatiginartumillu sullisissallugit”, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat Sara Olsvig oqarpoq.

Inuit Ataqatigiit sassartitaat Nunatsinnit siammasissumit aggersuupput, qineqqusaartullu inunnik misilittagartuunik ilaqarlutillu sassarlaanik ilaqarput. Kommunenut sassartut 80-iupput nunaqarfinnullu aqutsisunut sassartut maannamut 28-ullutik. Nunaqarfinnut aqutsisunut qineqqusaarnissamut sassarnissaq 21. marts killeqarpoq sulilu ilaqqinissaat Inuit Ataqatigiit naatsorsuutigaat.

Innuttaasunik kommuneni sullissinermi qanilaarnerup uterteqqinnissaa Inuit Ataqatigiit ilungersuutigisassaasa ilagaat.

“Kommuneni isumaginninnikkut inunnillu sullissinikkut unammilligassaqarpugut. Innuttaasunut qanilaartumik sullissileqqinnissaq qinigaaaffimmi aggersumi suliarissavarput. Kommuneni oqartussaaqataaneq aamma annertusaqqittariaqarpoq taamaammallu najukkani ataatsimiititaliaqarnissaq nunaqarfinnilu aqutsisut nuna tamakkerlugu aningaasanik aqutassaqarnissaat oqartussaaffeqarnerunissaallu anguniakkatta ilagissavaat”, Sara Olsvig oqarpoq.

Inuit Ataqatigiit qinigassanngortitaat tusagassiortunik katersortitsinermi tallimanngornermi 24. februar nal. 14.00, Nuummi Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ataatsimiittarfianni ilisaritinneqassapput.

Illoqarfinnilu makkunani Ilulissat, Aasiaat, Sisimiut, Nuuk Qaqortorlu arfininngornermi 25. februar qinigassanngortittut qineqqusaarneq aallarnerlugu innuttaasunik tusagassiortunillu qaaqqusissapput. (Kingusinnerusukkut kalerriutigineqaqqissapput)

“Partiit tamaasa qineqqusaarnissamut ajunnginnerpaamik kissaappagut” Sara Olsvig naggasiivoq.

 

Qineqqusaartut: 96

Kommunenut: 80

Nunaqarfinnut aqutsisut: 28 (Maannamut)

 

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

+299 32 98 88

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Nunaqarfinnut ataatsimiititaliaqarnissaq pisariaqarpoq

Nunaqarfinnut ataatsimiititaliap pilersinneratingut nunaqarfinni pisariaqartitat sukumiinerusumik ukkanneqalersinneqarsinnaapput.

Kommunalbestyrelsip ataatsimiinnerani nunaqarfinnut tunngasut sukumiinerusumik suliarineqarsinnaalissagaluarput, nunaqarfimmi aqutsisut siunnersuutaat immaqa ilaatigut itigartiinnarnagit immikkoortillugu oqaluuserilluarneqarnermigut angusaqarfigineqarnerusinnaalissapput nunaqarfinnut ineriartortitsineq eqqarsaatingalungu.

Taamaaliornikkut nunaqarfinni aqutsisut nunaqarfimmini suliniarnermikkut inerititaqarnerullutik oqartussaassuseqarnerullutillu pilersinnaagaluarmata ilaatigummi nunaqarfimmi pisariaqarluinnaraluartut ajoraluartumik itigartiinnarneqartarneri suliniaraluarnerinut nukillaarsaataasassaqisut takorloorneqarsinnaavoq.

Taamatut pilersitsinikkut nunaqarfimmiut pisariaqartitaat sulissutigineqarnerulersinneqassapput tamatuma kingunerissaanik aamma nunaqarfimmi aqutsisut sulilluarnerulersinneqassapput soorunalumi innuttaasut atugarissaarnerulernerannut aallaaviulluassagaluarmat.

Kommuneqarfinni tamani ajoraluartumik nunaqarfippassuit ineriartortinneqanngitsut ilorraap tungaanut ingerlalissangaluarput, assersuutigiinnarlugu ukiorpassuarni nunaqarfinni meeqqat pinnguartarfii aserorluinnarsimasut allaat meeqqanut ulorianarsisimasut atorneqarnissaminnut.

Kiisalu tamatuma saniatigut nunaqarfinniit kommune-mut ilaasortat illoqarfinnut maleruutiinnaratik aggerfitsik sunniuteqarfigisinnaanerulissangaluarmassuk.

Kiisalu aamma taamaaliornikkut nunaqarfinni aqutsisut oqartussaaffii annertusarneqassappata pingaaruteqartoq nunaqarfiit pingaartitatut kommunalbestyrelsen-imi nunaqarfiit pillugit ataatsimiititaliaqalernisaa, takornariaqarnikkut ataatsimiititaliaqarsinnaappat nunaqarfiit pillugit ataatsimiititaliaqarsinnaavoq, taakkuuppummi nunatsinni annerusumik kultur-itsinnut nukittorsaasut sorpassuartigut.

 

Johan Lange

Qeqqata Kommuneani qineqqusaartoq

Inuit Ataqatigiit

 

 

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Siammasissumik aalisarneq ingerlanneqarli

Qaleralinnut, saarullinnut suluppaakkanullu aalisagartassiissutit 10 procentii aalisaleqqaartunut aalisagartassiissuteqanngitsunut tunniunneqassappata, tamanna inuiaqatigiinnut pingaarnertut aalisarnermik inuussutissarsiuteqartunut siunissaq isigalugu pitsaalluinnassaaq.

Pilersaarummut GE-miik ernumassutaasoq paasiuminaatsipparput.

Ilisimavarput Kalaallit nunaqartugut imartatigut sineriattoorsuarmik, tamakkiinerusumillu ilisimanngisatsinni naak naatsorsuutigisinnaallutigu sineriassuaq avataalu aalisagaqarluartut siunissami pingaartitatut isumalluutigilluakkatsinnik. Aalisagaqassutsikkullu suli aarlerinartorsiorfiunngitsugut.

Nunarsuarmiut nerisassamik noqqaajuartillugit aalisarneq nunatta napassutigilluinnalersinnaagaa nalilittut isingaarput. Aalisarnerlu Inuiaqatigiinnut siamasissumik ineriartortinneqartariaqarluni.

Ilanngulluguttaaq aalisartut amerliartoraluartut siunissarlu ungasinnerusoq isingalugu aalisartukilliartupiluulernissaa ernumanarsinnaasoq naatsorsuutigisariaqaripput. Sinerissap qanittuani aalisartut utoqqaliartorput, inuusunnerusullu aalisarnikkut ineriartuutaasinnaasunik ullumikkut pisassaatilerujussuit assingalugit periarfissaqannginnertik tunngavingalugu tunuarsimaarutigilersimammassuk.

1900-kut naangajalersut aalisarnermik aaqqissuuseqqinnersuaq eqiterineq kalaallinit aalisartunit amerlasuunit  neriulluaataasimasoq qatangiinnarsimavoq.

Taamaattumik inuiaqatigiinnut siammaalluni aalisartitsineq pisariaqaleraluttuinnarpoq, politikkikkullu aporaassutaanani suleqatigiissutigigaanni pitsaasumik ingerlanneqarsinnaalluni.

 

Hans Aronsen

Inatsisartunut ilaasortaq

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Sermersuup pilersaarutaa kommuninut allanut maligassiuivoq

Inuit Ataqatigiinnit Kommuneqarfik Sermersuup illoqarfiip pingaarnersaattut pilersaarutaa pissanganarluinnartutut kommuninullu allanut pisussaaffiliisutut isigaarput.

Ukiorpanngortuni nunatsinni inoqarfinnut ataasiakkaanut eqiterukkaluttuinnarneq malinnaaffigaarput annerusumik iliuuseqarfigisinnaanagu. Eqqaamassuarput illoqarfinnut ataasiakkaanut eqiterukkaluttuinnarneq nunatsinniinnaq piunngimmat, nunarsuarmili tamarmi unammillernartutut inissisimavoq, inuiaat isorliunerusumit illoqarfissuarnut nutsertuarmata.

Eqiterukkaluttuinnarneq ajortuinnaanngilaq, illoqarfiit ineriartorfiusut nunamut tamarmut aningaasaqarnikkut siuariartornermik pilersitsisarput. Puigussanngilarputtaaq inuk ineriartortuartuummat periarfissanillu ujaasiuartuummat, taamaattumik illoqarfiit ineriartornermik pilersaaruteqarfiullutillu ineriartorfiusut eqiteruffigineqarnerat ersarittarpoq, tassanilu nunatsinni Nuuk ersarissumik assersuutissaavoq, ilinniarfeqarluarnikkut, sunngiffimmi sammisassaqartitsilluarnikkut ataatsimoorfiusinnaasunillu allanik periarfissaqartitsilluarnikkut, soorunami aamma suliffissat amerlanerusut piuneritigut.

Nunatsinni ukiut aggersut ineriartornissamut periarfissaqarluartut ornippagut, pingaartumik illoqarfinni timmisartoqarfinnik allileriffissatut takorloorneqartuni, assersuutitut Ilulissat Qaqortorlu, soorunami aamma kommunit sinnerini. Sanaartornerup ingerlanerani suliffiit nutaat pilersinneqaannaratik mittarfiit atulernerisa kingorna suliffiit amerlanerusut pilersinneqarfigisinnaasaat, ilaatigut takornariaqarneq ineriartorteqqilluarneqarsinnaalluni. Taamaattumik kommunalbestyrelse-t nutaassat annertuumik pisussaaffeqarput illoqarfiit pilersaarusiornerini siunissaq ungasittoq eqqarsaatigalugu inerisaanissaq pilersaarusiussallugu.

Mittarfiit nutaat takinerusullu pilersinnerisigut nunatsinnit avammut niuernermi periarfissat nutaat ammarneqarsinnaasut nunatta tamarmiusup aningaasaqarneranut sunniuteqarluarsinnaasut pilersaarusiornermi ilanngullugit eqqarsaatigineqartariaqartunut ilaapputtaaq, taamaattumik kommunit ukiuni makkunani suliassakissanngillat – suliassaqassaqaat – tamannalu Inuit Ataqatigiinnit peqataaffigissallutigu assut qilanaarivarput.

 

Bendt B. Kristiansen

Inuit Ataqatigiit

Aningaasaqarnikkut oqaaseqartartoq

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Ataatsimeersuarnermit nalunarut 2017

Ilulissanit nalunaarut

 

Inuiaat ingerlalluartut – nunatta nakuussutai

 

Aallarniut:

 

Inuiaqatigiit atugarissaarfiusut nukittuut, oqartussaaqatigiinnermit, naligiinnermit inuillu pisinnaatitaaffiinit napatinneqartut ineriartortittuarneqarnissaat pillugit Inuit Ataqatigiit ataatsimoorput. Anguniagarput tassaavoq Kalaallit Nunaat namminersortoq, ineriartortoq – aningaasaqarnikkut, inooqatigiinnikkut avatangiisitigullu piujuartitsinermik tunngavilik.

Nunarput nukittorsarumallugu nukiit tamaasa suli atorfissaqartippavut. Kivitseqatigiittariaqarpugut amerlanerusullu nunatsinnik ineriartortitseqataasariaqarput aammalu oqartussaaqatigiinnitsinnik inuiaqatitsinnillu nukittorsaaqataasariaqarlutik. Assigiinngissitaarnerput nukittoqutigaarput.

Nunap tunngaviusumik inatsisaanik sulinissami kikkut tamarmik peqataatinneqassapput, soorlu inuusuttut, tamarmillu oqalliseqataassapput piviusunngortitsissallutillu. Namminiviilinniarneq oqaasiinaassanngilaq, kisiannili iliuuseqarnerussalluni, inuiaqatigiittut inuttullu ataasiakkaatut sulilluta timitaliissaagut. Nunatta ineriartortinneqarnerani innuttaasunik peqataatitsineq, aalajangeeqataatitsineq qanimullu oqartussaaqataaaneq pingaarnerpaajupput.

Nunatta namminiilivinnissaa Inuit Ataqatigiit ilungersuutigiuarpaat, aamma inuit akornanni nammineq aalajangiisinnaassuseq aalajangeeqataanerlu annerusoq. Namminersornerup namminiilivinnerullu sulissutigineqarneranut ilanngullugu nunat tamalaat akornanni sunniuteqarnerulissaagut nammineq nunanut allanut politikkeqarnerput aqqutigalugu. Isummavut aalajangiisarnerni uatsinnut tunngasuni pingaarnerpaajussapput.

 

1    Inuk ilivitsuusoq, Inuit Ataqatigiinni qitiuvoq inuiaqatigiillu pisuussutaani pingaarnerpaajulluni. Utoqqaat ataqqinartumik inuuneqarnissartik pisinnaatitaaffigaat inuiaqatigiinnilu inissisimanerat ataqqineqassalluni.

2    Meeqqanut inuusuttuaqqanullu siusinaarluni suliniarneq annertusassavarput aammalu 2018-imiit inunngortut tamarmik siusinaartumik iliuuseqarfigineqassapput. Naartuersinnerit ikilisassavavut. Angajoqqaat meeqqaminnut akisussaaffiannik nukittorsaanikkut meeqqanik angerlarsimaffiup avataanut inissiisarneq pinaveersaartissavarput. Angajoqqaarsiat pikkorissartinneqartassapput, oqaloqatigalugit oqilisaanneqartassallutik siunnersorneqartassallutillu, inuiaqatigiinnimi suliaq pingaarutilissuaq tigummiarpaat. Ilaqutariit suleqatigiillutik meeqqat isumassussavaat.

3    Atugarissaarneq annerusoq angujumallugu aanngajaarniutinillu atornerluineq akiorniarlugu paasititsiniaanikkut qaammarsaanikkullu ilaqutariittut inuuneq pitsaasoq, pinaveersaartitsineq, pisinnaatitaaffinnik ilisimasaqarneq annerusoq ilisimaneqalersissavarput.

4    Inoqarfinni tamani oqartussaaqataaneq innuttaasunillu sullissineq annertusineqassaaq innuttaasullu sutigut tamatigut peqataatinneqarnerussallutik. Kommunini, nunap immikkoortuini, nunaqarfinnilu ineriartorneq erseqqissunik ungasinnerusorlu isigalugu periusissiornikkut sammivilersorneqassaaq. Periusissiornermilu periaatsit misilittakkallu nuna tamakkerlugu atorluarneqartassapput kommunillu tamarmik suleqatigiilluarnissaat periusissiornikkut ilanngullugu sulissutigineqassalluni. Inuiaqatigiit sullinneqarnerat qitiusumiit sinerissamut siammarneqassaaq. Inoqarfiit asilu tamarmik eqqiluitsuussapput.

5    Eqqumiitsuliorneq, kulturi timersornerlu inuiaqatigiinni pingaartilluinnarneqassapput. Nunanut allanut unammisartut nunarput nittarsaattarpaat suleqatissanillu nassaartortitsisarlutik timersorneq ataqatigiilersitsisarmat aporfinnillu piiaasarmat. Timersortartut maligassiuisuupput.

6    Inuiaqatigiit peqataatilluarlugit kulturikkut eriagisassavut – tigussaasut tigussaasuunngitsullu – nalunaarsussavavut. Eqqumiitsuliorneq kulturilu siuarsarneqassapput filmiorfimmillu pilersitsisoqassalluni. Eqqumiitsuliortut eqqumiitsuliornikkullu malunnaatillit pitsaanerusunik atugassaqartinneqassapput.

7    Meeqqat atuarfianni ilinniaqqiffinnilu kalaallit oqaasii kiisalu danskisut tuluttullu oqaatsit nukittorsarneqassapput. Oqaatsivut tammatsaalillugillu ineriartortissavavut.

8    Nutaaliorneq pinngorartitsinerlu ineriartortinneqassapput. Inuussutissarsiutinik ingerlatallit mikisut aporfii piiaarneqassapput aallarnisaasullu iluatsinnissaannut aporfiit piiarneqassallutik. Suliffeqarfiit mikisut suliffissanik nutaanik pilersitsisarput aallarnisaasullu siuariartortut nersorneqartassapput. Namminersortut amerlisarnerisigut imminut pilersornissarput allisassavarput. Nunatta avataanit aningaasaliisinnaassuseq annertusarneqassaaq.

9    Aalisarneq nunatta nappatigaa ineriartortinneqarlunilu nutarterneqassaaq. Siulitta piniakkatik piujuaqqullugit erligiuarpaat, taakkulu malissavavut. Aalisakkat, puisit arferit timmissallu erligalugit atorluagarissavavut. Aalisarnermut ilinniartitsineq pitsanngorsassavarput. Uumassusilinnik misissuineq annertusassavarput, aamma saarulliit eqqarsaatigalugit. Aalisakkap tamarmi atorluarneqarnissaa anguniagaraarput.

10  Aalisakkat tamaannarmik inuiaqatigiinnut siamasissumik inuussutissarsiutaanerat nukittorsaqqinneqassaaq. Taamaattumik pisassiissutit aalajangersimasumik piginnittulerneqarsimanerat inuiaqatigiinnut siammasissumik najugaqariaaseqartunut naleqquttuunersoq misissorneqassaaq suliarineqarlunilu.

11  Inuussutissarsiutinik nutaanik ineriartortitsissaagut atugarissaartuarumalluta. Nunarput immikkuullarissuuvoq najugaqarfissatullu kajungernartuujuarnissaa sulissutigissavarput.

12  Aningaasarsiornikkut siuariartorneq inuussutissarsiutinillu inerisaaneq ingerlanneqassaaq avatangiisit mianeralugit aammalu ilinniartitaanerup salliutinneqarneratigut kiisalu najukkami suliffissanik pilersitsisoqassalluni. Inuussutissarsiutivut tamatigoortuussapput inuussutissarsiutinillu pingaarnernik sisamanik toqqammaveqassallutik.

13  Aatsitassarsiorneq salliutitassatta ilagaat. Aatsitassarsiornermut akuersissutit pisariinnerusumik pissarsiarineqarsinnaanngussapput. Annikitsumik aatsitassarsiorniat piginneqatigiinnissamut periarfissaqartitaassapput. Uuliasiorneq illersorneqarsinnaasoq periarfissaavoq, avatangiisilli assorsuaq mianerineqassallutik. Inuit Ataqatigiit uranimut suli naaggaarnertik erseqqissarpaat.

14  Nunarsuatsinni aningaasaliisinnaasut ujartorneqassapput aammalu nunat allat suleqatigalugit Issittumi aningaasaliisarfik pilersinniarneqassalluni. Angallanneq pitsanngorsarneqassaaq aammalu attaveqaatit soorlu mittarfiit aqquserngillu nutaat pilersinneqarnissaat siunertaralugu suliniutit siuarsarneqassallutik.

15  Takornariartitsisut nunaqavissut siuarsarneqassapput aammalu takoriartitsinermut ilinniarneq pitsanngorsarneqassalluni.

16  Inoqarfiit sapinngisamik tamarmik ukioq kaajallallugu imaatigut silaannakkullu isumannaatsumik nioqqutissanik ilaasunillu angallassineq eqqarsaatigalugu tikinneqartassapput. Sanaartorneq nunatta pisuussutaanik atorluaaffiusoq nunatsinni pinngortitap pissusianut inoqutigiillu amerlassuserisartagaannut naleqqussarneqassaaq. Sanaartornermut aningaasaliissutit kommuninut oqartussaaffinngortinneqassapput. Nunarsuarmioqataanerput attaveqaatitigut timitalersussavarput ilaatigut qarasaasiakkut attaveqaatit sukkasuut akikitsullu inunnut amerlanerpaanut periarfissanngortillugit. Naggueqatitsinnut angallannikkut attaveqalernissarput sulissutigineqassaaq.

17  Inuiaqatigiinni pisuussutit ataatsimut pigisat inuiaqatigiinni agguaanneqassapput. Pissakinnerusut angajoqqaallu kisermaat akileraarutinik ineqarnermillu iluarsaaqqinnermi eqqarsaatigineqassapput. Kikkulluunniit iluaqutissaat, soorlu ineqarnermut tapiissutit pisariaqartitsivissunut atugassanngortinneqassapput.

18  Issittumut soqutiginninneq nunatsinni inuussutissarsiutinik nutaanik pilersitsinermik nassataqassaaq. Soqutiginnineq nioqqutissaatitsinnik avammut niuernermi iluaqutigissavarput. Nunatsinni aningaasaliiffiusinnaasut inuussutissarsiutinillu ineriartortitsiviusinnaasut nittarsaatissavavut. Piujuartitsinermik tunngaveqarluni inuussutissarsiutinik, aningaasarsiornermik, inooqatigiinnermi avatangiisinillu ineriartortitsinermi nunarput allanut maligassiuisuussaaq.

19  Nunarsuatta kiassiartornerata kingunipilui inuussutissarsiutitigullu nutaamik periarfissarititai misigaavut. Nunatsinni avatangiisinik mingutitsinermik annikillisaalluta nunarsuarmi akisussaaqataassaagut aammalu Sullualuup ammarneqarneratigut inuussutissarsiutaalersinnaasut piareersimaffigissavavut kiisalu silaannakkut angallannermut akisussaaffik siunissami tigujumaarlutigu.

20  Eqqissinissamik anguniagaqarnikkut inunnillu ikiuiniartarnikkut nunarsuarmioqataasutut akisussaaffimmik tigusissaagut. Assersuutigalugu inuusuttut ikiuiniarnernut peqataanerusinnaapput. Sorsunnermut peqataanngisaannassaagut.

21  Annaassiniartarnerni suliassanilu allani nammineq kajumissutsimik sulineq salliutillugu Sakkutooqarfinni kalaallit amerlanerusut peqataanissamut kajumissaarneqassapput. Inuit amerlanerusut Sakkutuutut suliassani sorsunnermut tunngasuunngitsuni sulisinnaassapput, tassa killeqarfinnik nakkutilliineq ikiuiniarnerillu eqqarsaatigalugit, aammattaaq Sakkutuuni inuiaqatigiinnut ilannguteqqinniarnermut periarfissat atorluarneqassapput. Nakkutilliineq annertusineqassaaq aammalu atortorissaarutinik nutaanik soorlu qaammataasanik timmisartunillu inuttaqanngitsunik atuinikkut kiisalu najukkami inuit atorluarnerisigut illersorneq nukittorsarneqassaaq.

22  Nunat tamalaat akornanni annerusumik suleqataassaagut aammalu maligassiuijumalluta qimaasorpassuaqalersimatillugu amerlanngitsunik tigusinissamut imaluunniit allatigut ikiuunnissamut nunatut piareersassaagut. Kulturerput tammatsaalillugu inuppalaarnermik akaarinninnermillu takutitsissaagut.

23  Nuna namminiivissoq nunarsuarmi suleqateqartariaqarpoq. Nunarput saqqumilaassaaq pingaartitanillu inuiaqatigiittut tunngavigisatsinnik siuarsaassalluni. Inuit pisinnaatitaaffii, aamma meeqqat, nunat inoqqaavisa, inuit innarluutillit pisinnaatitaaffii siuarsassavavut. Nunatsinniinnaanngitsoq aammali nunarsuup sinnerani.

24  Inuit Ataqatigiit aallarteqqaaramilli nunatta, nunat inoqqaavisa allat inatsisartuisa naalakkersuisuisalu kiisalu sullissiveqarfiisa Naalagaaffiit Peqatigiinni alaatsinaattuunissaat sulissutigiuarsimavaat, tamannalu nunat inoqqaavisa pingaarnerusumik inissisimalernerannik kinguneqarsinnaavoq. Nunat tamalaat ataatsimiittarfiini nunatta sunniuteqarnerullunilu saqqumilaarnerunissaa Inuit Ataqatigiit kissaatigaat. Nunarput aatsaat peqataatillugu nunarput pillugu aalajangiisoqartassaaq.

 

Nuna nukittunerusoq, pissaqarnerusoq nammineernerusorlu kinguaassanut kingornutassiarinissaa Inuit Ataqatigiit anguniagaraat.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Inuit Ataqatigiit Kattuffiani Siulersuisuuninngortut

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat ileqquusumik ataatsimeersuarnermi ulloq 5. februar 2017 Siulersuisuunernut uku qinerneqarput:

• Siulittaasoq: Sara Olsvig
• Siulittaasup tullia, politikkikkut: Aqqaluaq B. Egede
• Siulittaasup tullia, aqqissuussaanikkut: Múte B. Egede
• Allatsi: Bendt B. Kristiansen
• Aningaaserisoq: Karo Th. Fleischer
• Ilaasortaq: Ane Hansen
• Ilaasortaq: Peter Olsen
• Ilaasortaq: Malene Lynge
• Ilaasortaq: Nuka Kleemann
• Ilaasortaq: Juliane Enoksen
• Ilaasortaq: Stine Egede
Inuusuttut Ataqatigiinnit Siulersuisuunernut ilaasortat:
• Laars Salik Kielsen
• Nukannguaq Blytmann

Siulitttaasoq Sara Olsvig siulittaasullu tullii unammillerteqaratik aallartitanit ersaartaannikkut tunuliaqutserneqarluarlutik tamarmik ingerlaqqipput. Allatsi aningaaserisorlu aamma unammillerteqaratik qinigaapput. Ataqatigeeqarfinniit aallartitat qinikkallu amerlasuut ilaasortassatut qineqqusaarput qinerneqarnerpaallu arfinillit Siulersuisuunernut ilaasortanngorlutik.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Suleqatigiinnerup kræfteqarneq oqinnerutissinnaavaa

Kræft toqussutaasinnaavoq –annattoqartarporli. Napparsimaveqarfiup kommunillu suleqatigiinnerusariaqarnerat pillugu ullumi 4. februar kræfti pillugu ullorisitami oqariartuutigerusupparput.

Inuit amerlanersaat kræfteqarnertik paasigaangamikku annilaarujussuartarput.Qisuariarnerit assigiinngittaqaat. Amerlasuut annilaangasorujussuanngortarput toqunissartillu eqqarsaatigeqqajaalersarlugu. Inuit ilai soriusissaarutivittarput, suullu tamaasa artornartutut upperiuminaatsutullu isigilersarlugit. Allat nappaatertik katsorsartinnissartillu qanoq iliuuseqarfiginiassallugu pilersaarusiorfigilertarpaat. Kræfteqarneq imaannaanngitsuuvoq, qujanartumilli katsorsarneqarnissaa pillugu ilisimatuut pitsanngorsaaniartuarlutik sulipput.

Nunatsinni nappaatip annilaarnartup atornerata saniatigut allarpassuit oqimaarsartitsisarput. Avinngarusimasumiit Nuummut kemortikkiartortarneq oqitsuinnaasanngilaq. Angalaneq pisariusinnaammat angallannerup napparsimasunut pitsaasuunissaa pisortat aamma eqqumaffiginerusariaqarpaat.

Danmarkimi nakorsartittariaqarneq nappaatip artornareersup saniatigut artukkiisinnaasarpoq. Qujanartumillu periarfissaqartillugu ilaqutaasut ineqarnertik akilernagu  peqqissartut inaaniissinnaanngorput, tassungalu tunngatillugu aaqqitassat arlaqartut Naalakkersuisunit tappiffigineqartariaqarlutik.

Napparsimaveqarfiup suliassaata pingaarnersarivaa timi  kræfteqartoq ajorunnaarsinniassallugu, tamannalu ajornarpat napparsimasup anniannginnissaa anguniartuarneqartarpoq. Inuulli timiinnaanngilaq, misigissutsit sakkortoqisut inuunermik ulorianartorsiortut napparsimasup nammattarpai. Nunatsinni oqaloqatigisinnaasanik suli amigaateqaqaagut. Taamaammat assigiinngitsutigut napparsimasut oqaloqateqarsinnaanissaat pitsanngorsagassaavoq.

Kommune

Kræftemik  napparsimasimalluni, sakkortuumik nakorsartereerluni timi allanngorluinnartarpoq. Napparsimaveqarfiit suliartik naammassippassuk taava napparsimasoq nammineq nukittorniaqqittarpoq. Tassani kommuni suleqataalluinnartariaqarpoq. Napparsimasimasup nukittorsarnissaa kommunip pisussaaffigaa neqeroorutigissallugu.

Kræftimik napparsimasoqarnera tusarliunneqarniariartorli kommunip akuliunnisaa pisariaqarpoq. Napparsimanermi sulisinnaajunnaaraanni aningaasatigut ikiorneqarnissaq napparsimasumit assoruussutaanani ingerlaannaq kommunimit suliarineqartariaqarpoq.

Siunissaq

Kræftemik napparsimasut amerligaluttuinnarput, qujanartumillu annattartut aamma amerlillutik. Katsorsartinnerup saniatigut oqaloqatiginnissinnaaneq, nukkassarneqarsinnaaneq, suliffimmulluunniit utersinnaanermut ikiorneqartariaqarpugut. Ilaquttagut artorsarnerannit ikiorneqartariaqarput. Tamakkorpassuit eqqarsaatigalugit kræft centerimik pilersitsisoqartariaqarpoq, katsorsartinnerup kingorna ikiorsiisinnaasoqaqqullugu.

Kræftemik annattussat amerlissappata ikioqatigiittut amerlanerusariaqarput: Pisortat – kommunit allallu. Suleqatigiinnerup kræfteqarneq oqinnerutissinnaavaa.

 

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit

+299 58 76 19

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Ilulissani ataatsimeersuarneq 2017

Inuiaat ingerlalluartut – Nunatta nakuussutai

Inuit Ataqatigiit ileqquusumik ataatsimeersuassaagut sapaatip akunnerata naanerani ulluni 3.- 5. Februar Perorsaanermi Ilinniarfiup inersuaani Ilulissani. Aatsaat taama avannarpasitsigisumi kattuffik ataatsimeersualerpoq. Peqataassapput inuit 70-it, qinikkat, immikkoortortaqarfinniit aallartitat, nunani avannarlerni ikinngutit kattuffiillu.

Suleqatigiiaani qulequttat qulingiluat eqqartorneqassapput uku: 1) Isumaginninneq, ilaqutariinneq, peqqissuseq 2) Kommunit, nunaqarfiit, avatangiisit 3) Kultuuri, ilinniartitaaneq, nutaaliorneq, pinngorartitsineq 4) Aalisarneq, pisuussutinik uumassusilinnik atuineq, piujuaannartitsineq tunngavigalugu ingerlatsineq 5) Aatsitassarsiorneq, avataani uuliasiorneq, inuussutissarsiornermik aningaasarsiornermillu siammaaneq 6) Sanaartorneq, angallanneq, attaveqaqatigiinneq, mittarfiit 7) Akileraartarnermut politikki,  aaqqissuusseqqinneq sulisartullu atugaat 8) Tunngaviusumik inatsisiliorneq namminiilivinnissamullu aqqut aamma 9) Nunarsuarmioqataaneq, nunanut allanut politikki.

Soqutiginnittut periarfissaqarput tallimanngornermi ammaanersiorneq peqataaffigissallugu aamma ataatsimeersuarneq arfininngorneq sapaallu.

Programi aaneqarsinnaavoq nittartakkatsinni www.ia.gl

Ataatsimeersuarnerup kingorna tusagassiorfinnut nalunaartoqarumaarpoq.

 

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Atorfinitsitsisarneq naapertuuttoq

SIK-p AK-llu siulittaasuisa pissutsit equngalernerannik, taamatullu kommuneni atorfinitsisarnikkut atugassat annertuumik assigiinngilernissaannik siunissamilu aningaasarsiassanut isumaqatigiinniartarnissat ajornakusoornerulernissaannik oqaaseqarnerat ingasattajaarnerujussuuvoq.

Sermersuup sulisussarsiornerani kingullermi atorfiit 25-it missaanniittut sivisuumilu inuttaleruminaatsuusimasut pineqarput. Atorfiit tamakkerlugit eqqarsaatigissagaanni atorfiit ikitsuinnaat pineqartut annertuumik sunniuteqarsinnaanngillat.

Soorunami aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami aamma kommunalbestyrelsimi kukkusumik iliuuseqannginnissarput qulakkeersimavarput. Iliuusissagut unioqqutitsinerunatillu malittarisassanut akerliunngillat. Iliuusissallu tamakkerlutik Kommunemi Pingaarnertut Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititamit akuersissutigineqarsimapput, tassanilu AK, SIK, IMAK amma DJØF sinniisuutitaqarput! Soormi taakkua taamanikkut akerliliisimanngillat?

Massa SIK-mi aamma AK-mi ilaasortat iluaqutigisaattut iliuutsit taakkua siunissami aningaasarsiassanut isumaqatigiinniartarnissanut ajornakusoornerulersitsissappata tamanna sinnarluutigisinnaanngilara, akerlianilli!

Sooq taamatut iliuuseqarnissaq sulinermut kattuffiit siulittaasuinit isumassarsivissatut atorniarneqannginnersoq paasisinnaanngilara. Akerlianik borgmesterit sinneri partiilersuunnermik tunussilaarnissaannik kaammattorusuppakka, nakimaannerlu qimalaarlugu Sermersuutut iliuuseqaqqullugit – innuttaasut pillugit.

Aasaq (23/7-16) KNR-ip nittartagaatigut atuarparput Kommune Kujalleq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisusoqarfimmut pisortatigoortumik ima saaffiginnissuteqartoq,  “Nuup avataani sulilersitsinissaq Naalakkersuisut sapernannginnerulersittariaqarpaat, ingammik isumaginninnermut siunnersortit meeqqallu atuarfiini ilinniartitsisut eqqarsaatigalugit.”

Taamanikkut borgmesteriniit, SIK-miit aamma AK-miit naammagittaalliortoqanngilaq…

                           

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Malene Lynge
Kommunalbestyrelsemi ilaasortaq, Kommuneqarfik Sermersooq
Inuit Ataqatigiit

mlyn@sermersooq.gl

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Tamatta pisussaaffeqarpugut – innuttaasut peqatigalugit

Tasiilami pisut alianartut takutippaat annertuumik suliassaqartugut. Inoqatigut nunami sumiikkaluarpataluunniit ajunnginnerpaamik sunniuteqarluartumillu iliuuseqartariaqarpugut.

Tamatta nunaqqataasugut qanittukkut alianartumik eqqugaavugut. Ilaqutaasunut ikinngutaasunullu misiginneqataangaarluta piffissami ingerlasumi ajunnginnerpaamik kissaappagut. Maluginiagarparalu uani pisumi nunaqqatigiit imminnut ikorfartoqatigiinnermik qanilaarnermillu takutitsinerat. Malugaaralu maannangaaq piaartumik nutaajusumillu iliuuseqartoqartariaqalersoq.

Naak imminortarnermut imigassartornermullu pinaveersaartitsiniarneq, paasissutissiisarneq isumaginninnikkullu iliuutsit pioreeraluartut, Tasiilami pisut takutippaat maanna piaartumik sunniutilimmillu aaqqiisariaqalersugut.

Nutaamillu siunissami ataavartumik aaqqiisoqassappat innuttaasut peqataanissaat namminneerlutillu kajumissusertik atorlugu suleqataanissaat kaammattuutigerusupparput, pisariaqavimmat sunniutilimmik allannguisoqassappat. Pingaartumik imigassap matuneqarnissaa pillugu apeqqummut. Matusisoqassappammi nunaqqatigiit namminneerlutik ataatsimoorlutik kissaatigisariaqarpaat.

Tunumi inuussutissarsiornikkut piorsaasariaqarpugut, aalisakkerivimmik pilersitsisariaqarpugut suliffissanik isumannaarinnittussamik. Takornariaqarnikkut piorsaasariaqarpugut illoqarfiup ineriartorluarnissaanik siunertalimmik.

Naalakkersuisooqatigiinnermilu isumaqatigiissummi allaqqasutuut Tasiilami ilinniarfimmik pilersitsisoqarnissaata piviusunngulertornissaa sulissutigipallattariaqarparput. Inuusuttut illoqarfimminni periarfissilluarumallugit siunissamilu neriunnermik nukittorsaataasussamik qulakkeerinnittussamik.

 

Iddimanngiiu Bianco

Inuit Ataqatigiit

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Diskolinep kiffartuusinera atuisunut isumannaatsuullunilu toqqissisimanartuusariaqarpoq

Ukiumi nutaami kiffartuussinissamut isumaqartigiissutip nutaap, nunatta kujataani suli akuersaaruminaappoq isumanaatsumik angallassinissaq aammalu paasissutissiisarneq eqqarsaatigalugit.  Soorlu aamma tamanna Qeqertarsuup tunuani ajornartorsiut pisoq pioreersimasorlu.

Siusinnerusukkullu oqariartuutaareeraluarpoq atuisut atugarisaannik ajorseriaateqanngitsumik kiffartuusineq ingerlanneqassasoq. Tamannalu ajuusaarnaraluartumik suli ulloq manna tikillugu pitsaasumik angusaqarfiunngilaq.

Isumannaatsumik angallassineq eqqarsaatigalugu pingaaruteqarluinnarpoq, pitsaasumik tikikkuminartumillu tulaffissaqarnissaq. Tassami piffiit tamarmik puttasumik tulaf-fiusinnaasumik periarfissaqanngillat, tamannalu suleqatigiinnikkut piaartumik aaqqiiffigisariaqarpoq. Kiisalu pisattat inissinneqartarneri isumannaallisaaq eqqarsaatigalugu aaqqiivigineqartussat pingaarutillit ilagaat.

Ullummikkut ilaasut sissiukkat majuartafii sivingasorujussuit atorlugit angallamut angallammiillu apuuttariaqartarput. Pingaartumik perulullutik angalasunut, utoqqaat pitsorluttut angalanerminni imaannaangitsumik atugaqarnissaat akuerineqarsinnaanngilluinnartut isigaara. Ilaasut pitsaasumik isumannaatsumillu angalanissaat pingaaruteqarpoq.

Kiffartuusinerup nutaap aaqqissuuneqarnera inuttaassunut kisimi eqquinani aammattaaq  suliffeqarfinnullu, takornariartitsisunut eqquinerliorsinnaanera takorloorneqarluarsinnaavoq, sullissinikkut aningaasartuuteqarnerunikkullu. Tassungalu aamma ilaalluinnarpoq usinik angallassineq, allakkat poortukkallu ullumikkut kinguaatoorujussuarlutik assartorneqarneri ilisimaarineqarpoq.

Naggataagut eqqaanngitsoorusunngilara Qaqortumi mittarfittaarnissap pisariaqartinneqarnera ullumikkut takussutissat ilagilluinnaraat. Piffissaq, aqqutissaq eqaannerusoq, ineriartorfiusoq Kujataani kiffartuussinissaq eqqarsaatigalugu. Tamatuma aamma malitsigissavaat Qaqortup avataani illoqarfiit nunaqarfiillu pitsaanerumik ataqatigiissaarnerusumillu sullinneqarnissaat.

 

Debora Kleist

Inuit Ataqatigiit

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Illoqarfittut pingaarnertut pilersaaruteqartariaqarpugut

Nunami illoqarfittut pingaarnersatut akisussaaffimmik tunisisuuvoq, tamanna Kommuneqarfik Sermersuup Kommunalbestyrelsemi tamarmiulluta ilisimalluarparput. Nunatsinni innuttaasut 31%-iisa Nuuk-mi najugaqarput, Nuuk-mullu nuuttarneq ukiumiit ukiumut amerlatsikkaluttuinnarput, soorlu Kalaallit nunaanni nalunaarsueqqissaartarfimmi kisitsinerit takutsikkaat.

Imminermini illoqarfissuup ineriartornerani innuttusigaluttuinnarnera pisussaaffiliivoq piviusorsiortumik pilersaarusiornissaa, kialluunniimmi aqussinnaanngilaat innuttaasut nuuttarnerat. Taamaallaalli kalaaleqatigut Danmarkimut nuuttarnerat annikillisaaqataaffigerusullugu aammalu innuttaasugut pikkorissorsuit nunatsinniiginnarnissaat anguniarlugu, pilerinartunngorsartariaqarparput najoruminarsarlugulu.

Namminiilivinnissaq anguniassagutigu peqataasariaqarpugut

Naalakkersuinikkut anguniakkat kommunimiit peqataaffigisariaqarpagut. Namminiilivinnissaq anguneqassappat innuttaasugut tamaasa pisariaqartippagut! Sulisinnaasut nunatsinni sulisariaqarput aningaasarsioqataallutik, tamanna imminermini aningaasaqarnikkut siuarsaaqataanermut pilersitsisussaavoq inngiaqatigiimmatami. Kommuneqarfik Sermersooq-mi aningaasaqarneq ingerlallualeraangat nunatta sinneranut iluaqutaasarpoq, tamanna ataqatigiinnermik pilersitsivoq.

Nunanut allanut unammillerneq

Illoqarfittut pingaarnertut pilersaarummi atuarneqarsinnaavoq nunani issittuni illoqarfissuit pingaarnertut inissisimasut unammillerneqartut, tassa nunani issittuni illoqarfinni pingaarnertut inissisimassasugut oqariartuutigalugulu tamanna. Nunatsinni kommunit allat unammillerneqanngillat!

“Illoqarfittut pingaarnersatut pilersaarusiaq kommunini allaniit arlaannaatigulluunniit arsaartuinissamik ataasinnguamilluunniit siunertaqanngilaq. Tamanna Kommunini allani borgmester-iusut paasisariaqarpaat!” tamanna Charlotte Ludvigsen-ip erseqqissarlugu akissuteqaatigivaa.

Illoqarfittut pingaarnertut nunarsuarmioqatitsinnik allanik unammillersinnaasariaqarpoq aningaasarsiornikkut ineriartorfissanik nutaanik pilersitsisinnaammat, nunatinnullu sinneranut iluaqutaasussamik.

 

Charlotte Ludvigsen, Inuit Ataqatigiit, Gruppimi siulittaasoq / Gruppeformand

Ilaasortaq / Medlem af / Kommunalbestyrelsen, Kommuneqarfik Sermersooq

Mobil +299 534247,

chlu@sermersooq.gl

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Disko Line-p suliani naammassisinnaangikkuiniuk piaartumik tunuarli allamik isumaqatigiissusiortoqarniassaaq

Ulluni kingullermi Kujataani Qeqertarsuullu tunuani angallannikkut pissutsit kipiluttunaqisut pillugit Naalakkersuisut iliuuseqarasuartariaqarput. 

Siornali angallannermut kiffartuussinissamut isumaqatigiissut qassiiliuutaaqisorlu pillugu Naalakkersuisut iliuuseqarasuarnissaanik kissaateqarfigaagut. Piffissarlu kingullerpaaq atorlugu angallannikkut isumaqatigiissut naammassineqartoq maanna Kujataani Qeqertarsuullu tunuani ilaasunut ilungersunartorsiortitsivoq. Tamanna akuersaaginnarneqarsinnaangilaq.

Angalaniartut paasissutissinneqartarnerat killeqarpoq saaffiginniffissaaruttarlutillu. Angalasussat ullaaralaakkut aallartussaagaluarlutik allaffiat aatsaat ullaakkut qulinut ammartarpoq. Paasissutissiisarneq maannakkumiit pitsaanerujussuusariaqarpoq. Angallatigineqartut ikiartortarfiillu isumannaannerat angalasuniit ernumagineqarluni. Sumiiffiillu ilaanni puttasoqannginnera pissutaalluni utoqqaat allallu pitsorluttut ikinissaminnut periarfissaqaratik. Pissutsit taakku akuerineqarsinnaanngimmata piaartumik aaqqinneqartariaqarput.

Naalakkersuisuniit neriorsuutigineqarpoq angallannikkut kiffartuunneqartunut pissutsit ajorseriaateqarnavianngitsut. Taannalu Inuit Ataqatigiit ukiap ingerlanerani ersarissumik piumasaqaatitut naqissuseqattaarsimagaluarparput.

Neriorsuutip tamassuma naammassigasuarnissaa pillugu Disko Line piumaffigineqartariaqarpoq isumannaallisaanermut tunngasunik, angallannermi paasissutissiissuteqartarnermut tungasut allallu aaqqitassat piaartumik iluarseqqullugit,  isumaqatigiissut naammassisinnaangikkunikku  piartumik kiffartuussinermut isumaqatigiissummiit tunuarlik allanik angallannermi isumannaatsumik kiffartuunneqarnissaq anguniarlugu  isumaqatigiinniarnerit aallartinniassammata.

Inuit Ataqatigiit angallanneq ineriartornissamut aqqutissiuisoq kissaatigaat aamma isorliunerusuni nunaqarfinnilu.

 

Ane Hansen

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut oqaaseqartartoq

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Kræft-imik nappaatinillu allanik inuunermut qulalersitsisinnaasunik tamatta kalluarneqarsimavugut

Ulluni kingullerni nappaammik kræft-imik napparsimalersimasortatta ilaqutaasa atukkatik pillugit pitsanngorsaasoqarnissaanik kissaateqarlutik assigiingitsunik siunnersuuteqartarput, ilaatigullu siunnersuutigineqarluni Savalimmiuni atugaasoq akileraarutip 1 %-tia napparsimasut ilaqutaasalu peqataasinneqartarneranut atorneqartartoq innersuussutigineqarluni.

Siunnersuut taanna Peqqissutsimut Naalakkersuisup misissorumammagu Partiit sinnerinik isumaqatigiinngiffiuvoq. Ilaqutariit nappaassuarmik kræft-imik allanillu inuunermut navialissutaasartunit eqqorneqaraangamik ilungersunartorujussuarmik inissittarput, taamammat pitsangorsaataasussanik suliniutit misissuinerillu avissartuussutiginagit paaseqatigiinniutigineqarnissat neriulersitsinissarlu siunertaralugu sulisoqarnissaa pisariaqarpoq. Inuit pisariaqartitsisut akissaqartittuaannartariaqarpagut, allaniit salliuttuarlugit.

Siorna Inatsisartuni ilaasortaq Mimi Karlsen siunnersuuteqarpoq, innuttaasut inuunermut ulorianaateqarsinnaasunik nappaateqartunut ilaqutaasut 2017-miit danmarkimi napparsimasut angerlarsimaffianni akeqanngitsumik najugaqarsinnaanissaannut  tungasumik, Inatsisartuni ilaasortanik tamanik taperserneqartumik.  Siunnersuut  taanna ukioq manna atuutilerpoq, atuutilerneranilu equngassutitut tikkuarneqartut iluarsiniarnissaat tamatta pisussaaffittut isigalugu sulissutigitigu pisariaqartinneqangaartup iluaqutaallualersinnaanissaa siunertaralugu.

Tamatuma saniatigut maanna sulinermik inuutissarsiutillit atorfillit kattuffiisa ilaasortaminnut, suliffeqarfiillu ataasiakkaat  sulisuminnut kræft-imik allamilluunnit inuunermut navialissutaasinnaasumik napparsimasoqalernerani ilaqutaasunut tapersersuutigisartagaasa ersarinnerusumik paasissutissiissutigineqartalernissaat ataatsimorluni sulissutigeqqullugit inassutiginaqaaq, taakkua pitsaasupilussuarnik ilaqarmata ilaqutariinnut ilungersunartumik napparsimasoqalernera pillugu inissittartut eqqarsaatigalugit nalorninani ajornaquteqangitsumik iluaqutigineqalersinnaanerat eqqarsaatigalugu suleqatigiinnikkut ersarinnerulersinneqarlik.

Soorunami aamma innuttaaqateqarpugut suliffeqarfinnut arlaannaanulluunnit attuumassuteqangitsunut taakkua aamma puigornagit  ataatsimortumik avissartuutaangitsumik aaqqiisoqarnissaa tamatta suliassatut tigusariaqarparput.

Pitsanngorsaatissat tamarmik inuiaqatigiinnut aningaasanik naleqarmata qanoq aningaasaliissutit nanineqarnissaat akornatsinni paaseqatigiinniutigisariaqarpagut avissartuussutiginissaat salliutinnagu.

 

 

Ane Hansen

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut oqaaseqartartoq

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Naalakkersuisut Pinngortitaleriffiup pitsaanerusumik siunnersuisinnaalernissaa qulakkerniartariaqarpaat

Pinngortitaleriffik kusassaataannartut atussanngikkutsigu sukumiinerujussuarmik misissuisinnaalertariaqarpoq innersuussisinnaasariaqarlunilu tutsuiginartumik, ilaatigut aalisartut piniartullu suli qaninnerusumik suleqatigisariaqarlugit. Tamannalu Naalakkersisut qulakkerniartariaqalerpaat.

Nunatta avataanut tunisani aalisarneq aningaasarsiutitut pingaarnertut atuutsillugu pingaaruteqarluinnarpoq pinngortitaleriffitta tutsuiginarnerusumik innersuussisinnaassuseqarnissaa angussallugu. Massakkutut itsillugu piujuaannartitsinissamik oqariartuuteqarluni pisassiissutit saarulleqassuseq sinerissap qanittuani sumiiffinni marluinnaanerusuni misissuisimaneq tunngavigalugu innersuutigisarneri aalisartunit politikkerinillu uuttuutigissallugit naammanngilaq.

Ukiut tamarluinnaasa biologit innersuussutaat sipporujussuarlugu pisassiisarnitta takutippaa Pinngortitaleriffiup siunnersuisarneranut tatiginninnerput tamakkiissuunngittoq. Taamaammat tutsuiginarnerusumik biologit innersuussutaat atorsinnaalissagutsigit, pisariaqartitaat naapertorlugu aningaasaliiffigeqqittariaqarpagut piumasaralugulu nunatta imartaata annertunersaa misissuiffigisalissagaat. Tamanna pisariaqarpoq nunatta avammut niuernermi imartatsinnit pisuussutigut Aningaasarsiutitut pingaarnertut inissisimangallartillugit, aningaasassaqartittariaqarparpullu.

Politik-ikkut qulakkeerniagassaq pingaartoq avaqqukkuminaalligaluttuinnartorlu tassaavoq aalisakkat kilo-mut akiisa nunarsuarmi pisiumassutsimit sunnerneqaraluttuinnartup innarlernaveersaarnissaat. Nunarsuarmi pisisartut avammut tunisatsinnik pisiumajunnaassangaluarpata akillu apparluinnarlutik, tamanna nunatta karsianut minnerunngitsumillu aalisartunut ilungersunartupilussuarmik kinguneqartussaavoq.

Piujuaannartitsineq tassaannaassanngilaq pisassanik annertussusiliineq, tassaavorli aamma siunisamut qulakkeerinninneq – aamma aningaasaqarnitta inuutissarsiornittalu patajaattumik inissisimasinnaanissaa eqqarsaatigalugu. Maannamut imartatsinnik misissuisarnerit annikippallaarput siunissami aningaasaqarnikkut inissisimanitta patajaattuutittuarnissaanut sulinitsinnut tapertaasinnaanatik, tamanna iluarsiivigisariaqarparput.

Inuit Ataqatigiit isumaqarpuguttaaq aalisarnermi siunnersuisooqatigiit suliani ima ittuni avaqqutaarneqaratik tusarniaavigineqartarnissaat inatsimmiittoq avaqqunneqarsinnaanngittoq, tamannalu Naalakkersuisunut malillaquarput.

Naggasiutigalugu nalunaarutigissavarput saarullinnik pisassiissutit Naalakkersuisut aalajangiussaat tamakkiisumik taperseratsigu. Eqqaasitsiissutigalugulu Qanoruumi Ane Hansenip oqaatiginngimmagu pinngortitaleriffiup innersuussutaa malissagipput, oqarmalli tusaajumaarigut pinngortitaleriffiup, aalisarnermi siunnersuisooqatigiit, aalisartut piniartullu kattuffiata oqariartuutaat.

 

Bendt B. Kristiansen

Inuit Ataqatigiit

Aningaasaqarnermut oqaaseqartartoq

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0