Inuuneq persuttaaffigiunngitsoq, oqaloqatigiinnerunerli toqqartsigu

Inuuneq persuttaaffigiunngitsoq, oqaloqatigiinnerunerli toqqartsigu

2.oktober – FN-p nunarsuaq tamakkerlugu persutaaffiunngitsumut ulloriititaata eqqaaseqqippaatigut ammasumik oqaloqatigiissinnaanerup qanoq inummut, inuiaqatigiinnullumi nukittuunngortitsisinnaaneranik.

FN-p nunarsuaq tamakkerlugu persuttaaffiunngitsup ulluani, persuttaasarnerup unitsinneqarnissaanut tamatta akisussaaqatigiilluta peqataaffigissagipput kaammatuutigerusupparput

Persuttaaneq pissaanermik atornerluineruvoq,tamannalu akuersaarneqarsinnaangilaq.

Persuttaaneq timikkut, anersaakkut,atoqatigiinnikkut aningaasarsiornikkullu pisinnaavoq.

Ilaqutariinni persuttaaffiusuni persuttagaasoq kisimi eqqorneqaannarani aammattaaq annertuumik meeqqat innarlerneqartarput. Ilaatsigut peroriartornerminni kingunerlutitsinerannik kinguneqarsinnaasumik.

Ilisimavarput persuttaanerpassuit ajoraluartumik amerlasuutigut imigassamik aallaaveqartartut.

Inuiaqatigiittut tamatta pisussaaffeqarput ajornartorsiutip akiorneqarnissaanut peqataasalluta.

Inuiaqatigiinni ammasumik paqumiginagu oqallisigiuarneratigut pinaveersaartitseqataa-sinnaavugut.

Qaarmassaaneq, pitsaaliuneq aqqutigalugit inuttut naleqassusermik pingaartitsineq ineriartortittuartariaqarparput.

Meerartatta toqqissimasumik peroriartornissaanut peqatigiilluta suleqatigiitta.

Persutagaasartut persuttaasullu qaanngiinniarnerminni periarfissaanik pitsaasunik ujartuiuarta.

Qanortoq tamatta toqqissimasumik inuuneqarluta, ulloq atorluarisigu

 

Inatsisartunut ilaasortaq, Debora Kleist, Inuit Ataqatigiit

Utoqqartatsinnut qujanaq

Utoqqartatsinnut qujanaq

1. oktober – FN-p nunarsuaq tamakkerlugu utoqqarnut ullorititaani utoqqartatsinnut qujaniuteqarumavugut, utoqqatatsinnullu isumassuiuarnissaq puigussanngilarput.

Naalagaaffiit Peqatigiit , nunarsuaq tamakkerlugu utoqqarnut ullorititaani, utoqqartagut tamaasa uumammik pisumik qutsavigaagut.

Qujanaq inuunerup ilinniarfianiit, misilittakkanik ilisimasanillu tunioraasuarassi, ilisimasasi misilittakkasilu naliitsuupput.

Qularutigissanngilarput ullumikkut inuusuttuusut, utoqqaligunik pitsaanerpaamik atugaqarusuttuusut. Utoqqaallu tassaapput oqaluttuarsinnaasut, qanoq iliornikkut utoqqalilernermi isumagisassaasut, eqqumaffigisassaasullu.

Peqqissuulluni utoqqalerusukkaanni ilisimavarput, inuusuttuulluni peqqinnartumik inuuneqarsimaneq aqqutissat pitsaanerpaat ilagigaat, naak suna tamaat qulakkeerneqanngikkaluartoq.

Tamatta eqqaamavarput meeraalluni aanaakkut aataakkut, qanoq ulluinnarni inuunermi ikorfartuisartuutiginersut. Aanaaqarneq aataaqarnerlu tunissutaavoq naliitsoq.

Utoqqartagut pitsaanerpaamik atuagaqartinnissaat pisussaaffigaarput, taakkumi siunissarput sanarfisimavaat, sulisimapput ullumikkut inooqataasut atugartuujunissaat anguniarlugu, sulisimapput timertik akigalugu, sulisimapput imminnut salliutinnatik kinguaatilli salliutillugit.

Utoqqaat akiitsoqarfigaagut, utoqqalinerminni toqqissillutik inuuneqarnissaat isumaginiartigu, peqqissusaat eqqarsaatigalugu, tulluartunik inigisaqarnissaat eqqarsaatigalugu, pisariqartitsisut paaqqutarineqarnissaat qaffasisssoq pigalugu. Inuuneqarniarta utoqqartagut ernummateqaratik inooqqullugit. Kinguaanut ernumassuteqarneq peqqinnartuunngimmat eqqaamallugu.

Utoqqaat ullorsiorluannissaannik kissaappagut, qanortoq nuannaarlusi ulloq naagisiuk, tamanullu qujanaq.

 

Agathe Fontain

Inuit Ataqatigiit

 

 

Qeqertarsuup tunuani kiffartuussinermut isumaqatigiissut atuutilersussaq akuerinngilarput

Qeqertarsuup tunuani kiffartuussinissamut isumaqatigiissut naammassineqartoq akuerinngilarput. Angallanneq ilungersunareersoq aamma ajorseriaqqippoq, imaatigut silaannakkullu angallanneq ataqatigiinngitsoq inuillu kiffartuunneqarnerat aaqqittariaqarpoq.

Misissoreerlugu qimerlooreerlugulu matumuuna Qaasuitsup Kommuneani IA sinnerlugu kommunalbestyrelsimi ilaasortatut oqaatigissavara kiffartuussinermi isumaqatigiissut akuerinn-ginnakku.

Kiffartuussinissamut isumaqatigiissutaasoq ullumikkumut atuuttoq naammaginnanngereeqisoq qalleqqiinnarlugu suli ajornerusumik isumaqatigiissusiortoqarsimanera akuersaaruminaappoq.

Inuit Ataqatigiinniit pingaartutut isigaarput,  innuttaasut sukkulluunniit ukiup qanoq ilinera apeqqutaatinnagu  immakkut silaannakkullu kiffartuunneqarnissaminnut periarfissaqartinneqar-tuartariaqartut.

Imaatigut angallanneq silaannakkullu angallanneq ullumikkut Qeqertarsuup tunuani ataqatigiis-sarneqarsimanngilaq. Assersuutigalugu Kangaatsiamiit, Qeqertarsuarmiit Qasigiannguniilluun-niit ulloq taanna toqqaannaq Kangerlussualiartoqarsinnanngilaq, Aasianniit Kangerlussuarmut timmisartoq aallareersoq imaatigut aatsaat Aasiannut apuuttarneq pissutaalluni.

 

Qeqertarsuup Tunuani silaannakkut angallassineq akisuallaarujussuarpoq.

Qeqertarsuup tunuani silaannakkut angallassineq akisuallaarujussuarpoq;

Ullumikkut akiusut imaapput:

 

  1. Aasiaat – Qasigiannguit T/R: 3.372
  2. Aasiaat – Qeqertarsuaq T/R: 3.990
  3. Aasiaat – Kangaatsiaq T/R: 1.986

 

Aasianniit illoqarfinnut taakkununnga pingasunut ungasissutsit assigiingajapput kisianni soorlu qulaani takuneqarsinnaasoq akit assigiinngitsorujussuupput, pingaartumik Aasianniit Qeqertarsuarmut, Aasianniit Kangaatsiamut naleqqiullugu aamma taamatut Aasiaat  Qasigiannguit.

Aasiaat – Qeqertarsuaq assigiinngissut 2.000,-nik sinnilaarlugit taava 1.380,-nik Aasiaat Qasigiannguit. Kiffartuussinermi isumaqatigiissummi nutaami ajornartorsiutit tamakku aaqqinniarneqanngillat.

Imaatigut angalareerluni silaannakkut ingerlaqqinniaraanni inortuisoorsimagaannilu ingerlaqqinngitsoorluni taarsivigitittoqarsinnaaanngilaq. Taassuma saniatigut unnuisussanngor-simagaanni unnuinissaq nammineq akilerneqartussaalluni.

Inuit Ataqatigiinniit pingaartipparput matu ataaseq atorlugu ataaqatigiissumillul kiffartuunneqarsinnaaneq. Immakkut silaannakkullu angalassagaanni, ikissutissamik – billetsimik pisiniarfik ataasiusariaqarpoq marluusariaqanngillat.

Taassuma saniatigut umiarsuamik angalasimagaanni timmissartukkullu ingerlaqqittussaasimagaanni, taava nassatanik – baggaginik mittarfiliaassiniaraanni aamma kiffartuunneqarsinnaasariaqarpoq. Ingerlaqqinngitsoorsimagaannilu unnuisussanngorsimalluni, akiliunneqarluni unnuisarnissaq Inuit Ataqatigiit kissaatigaarput.

Kiffartuussinermi isumaqatigiissuummi nutaami tamakku tamarmik ilaatinneqanngillat. Naatsumik oqaatigalugu kiffartuussinermik isumaqatigiissut nutaaq pitsanngoriaateqanngilaq, ajorseriaateqarnerullunili.

Taamaattumik tamanna pillugu kiffartuussinermik isumaqatigiissut nutaaq Qaasuitsumi Inuit Ataqatigiit sinnerlugit itigartippara, akuersaanngilaralu.

 

In.in.

 

Peter Olsen

Inuit Ataqatigiit

Kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit atsiorneqarsimanngippata tunuartissigit

Tusagassiutitigut paasivarput kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit suli atsiorneqarsimanngitsut. 

Inatsisartuni ilaasortatut aningaasaqarnermut ataatsimiitsitaliaq kajumissaarpara piffissaagallartillugu kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit suli atsiorneqarsimanngitsut tunuarteqqullugit. Taamaalilluni innuttaasut kissaataat sullinneqarnerallu ajorseriartinnagu kiffartuussinissamut isumaqatigiissutinik nutaanik suliaqapallattoqarniassammat. 

Kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit Naalakkersuisunit suliarineqarsimasut innuttaasut maanna atugaannik ajorseriartitsissappata aamma Inatsisartunit Naalakkersuisumut sinaakkusiunneqarsimasut avataatigut sulisoqarsimappat avaqqunneqarsinnaanngilaq Naalakkersuisuni akisussaatitsinissaq. 

 

Múte Bourup Egede

Inuit Ataqatigiit

Angallannermut Naalakkersuisoq akisussaatinneqarli

Angallannermi Kiffartuussinissamik isumaqatigiissut ajorpoq. Naammaginanngilaq angallannikkut inuit kiffartuunneqarnerat arlalitsigut kinguariaateqarmat. Ajorseriartitsineq soorunami akisussaaffigineqarpoq, akisussaasorli kinguneqartumik akisussaatinneqartariaqarpoq. Kukkuneq angivallaaqaaq, inuppassuillu soraarsinneqartussanngorput pilersaarutaanngitsumik. Tukattumik sulineq siunertaanngitsunik angusaqarfiuvoq. Inuiaqatigiit aningaasarpassuarnik aningaasaliiffigisaat ajorseriaateqarujussuarpoq.

Naalakkersuinikkut akisussaaffik tigumminiaraanni aamma ulluni ilungersunartuni kiisalu suliani ajutoorfiusuni kinguneqartitsisarnissaq aamma pingaaruteqarpoq. Tamannali maannamut suli takunngilarput. Kukkuneq inuiaqatigiinni iluarineqanngeqisoq aamma inuiaqatigiinni akerlilersugaaqisoq naalakkersuisooqatigiinniit illersuinnarneqarmat inuiaqatigiit tupigusuutigaarput. Naalakkersuisooqatigiit allatut isumaqarunik piumasaqaateqarniarunillu sooq erseqqissumik iliuuseqanngillat? Inuppassuarnik soraarsitsinissaq akueriinnarniarpaat? Naalakkersuisooqatigiinniit erseqqissuliortoqarnissaa inuit ujartorpaat aamma Inuit Ataqatigiinniit tamanna ujartorparput.

Naalakkersuisoq susassaqartoq suliaminut tamanut akisussaasoq kukkunerminut aamma akisussaatinneqartariaqarpoq. Naalakkersuisut Siulittaasuat aamma naalakkersuisooqatigiit ataatsimoorlutik pissutsit akuersaaruminaatsut alannguanni toqqorlutik nipaallisimanerat siuttutut akisussaassuseqanngitsuliornertut oqaatigineqarsinnaavoq. Akisussaatitsisoqanngippat taava kiap ajutoortitsineq akisussaaffigissagamiuk? Isumaqarpugut minnerpaamik naalakkersuisooqatigiinniit ersarissumik inuiaqatigiit nassuiaanneqartariaqartut. Nalornineq angalanissanullu pilersaarusiorsinnaanani nunami inuuneqartitsineq unitsinneqartariaqarpoq.

Ilumoorpa isumaqatigiissut atsiorneqarsimanngitsoq? Atsiorneqarsimanngippat sooq inuit taamak amerlatigisut soraarsinniarneqarpat? Sooq taava Disco Line kiffartuussisussatut pingaarnertut suaarutigineqarpa? Akisussaaffik naalakkersuisooqatigiit qanoq kinguneqartissavaat?

 

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut oqaaseqartartuat

Aqqaluaq B. Egede

29. september – WHO-p nunarsuaq tamakkerlugu uummammut ullugititaa

WHO-p nunarsuaq tamakkerlugu uummatip ulluani kaammattuerusuppugut, nunatsinni innuttaasugut tamatta uummaterput paarilluassagipput.

Uumatikkut napparsimalerneq sunniuteqartarmat annertuumik, inuunermillu kinguneqartarmat.

Tamatta pinaveersaartitsinermik suliaqarsinnaagatta. Ullormut annikikkaluamik timerput aallatinnera pitsaasuuvoq, pinaveersaartitsisarpoq.

Ilisimavarput uumaterput paarilluarusukkutsigu pujortarneq iluaqutaanngitsoq, ajoqutaasorli.

Imigassamik atuivallaarneq, atueruloortarnerlu ummallulernissamut aqqutaapput.

Ilisimasat annertusartigit, innuttaasut namminneq peqqissutsiminnut akisussaaffik tigullugu inooriaatsimik allannguisinnaalersillugit.

Tamatta immitsinnut paarisa, ummaterput paarisigu.

Qanortoq inuit iterluarsimagisi, ullorlu nuannaarlusi atorisiuk.

 

Inatsisartunut ilaasortaq.

Agathe Fontain

Inuit Ataqatigiit.

 

 

Knud Kristiansen, kujataamiut ornillugit nassuiaakkiartorniakkit – unneqqarillutit!

Kujataamiuusugut angallannikkut sullinneqarnerput pitsaanngereersoq ajorseriassanersoq pitsanngoriassanersorluunniit tamatta, innuttaasut qinikkallu, paaserusoqaarput. Naalakkersuisoq pissutsit ajorseriannginnsisaannik neriorsuuteqarpoq, kisiannili Diskoline erseqqissumik oqaaseqarusunngilaq, ilisimasallillu assigiinngitsut aamma assiigiinngitsunik oqaaseqartarput. Taamaammat Naalakkersuisoq minnerpaamik Kujataanut isumaqatigiissutit qanorpiaq ittuunerinik erseqqissumik nassuiaajartortariaqarpoq.

Innuttaasut juulliliarniarunik, juullillu kingorna uterniarunik qanorpiaq ittunik atugassaqarnerlutik erseqqissumik ilisimasariaqarpaat. Aamma Angallannermut Naalakkersuisup neriorsuutai qaavatigut aningaasartaqarsimappata minnerpaamik Inatsisartut ilisimareertariaqarpaat ilumut aningaasaleeqqittariaqassanerlutik, taakkulu sumit aaneqassanersut.

Ila apeqqutit amerlaqaat. Ilaatigut naalakkersuisoq oqarpoq silaannakkut angalaneq periarfissaajuassasoq, saniatigulli Air Greenland sulisuminik soraarsitsiortorniarpoq. Taava ilaasussat tupinnanngitsumik paaserussavaat kikkunnik sullinneqassanerlutik. Air Greenlandip sulisui Kujataani sulinermut sungiussisimasut atornagit allaneersut sungiusaqqaartariaqqakkat sullississanerpat? Soraarsitaasut arlaanni atorfissaqartinneqassappat? Soorunami aamma Qaqortumi mittarfiliorneq pillugu Naalakkersuisut siulittaasuata qaartitsinerup siulliup septemberimi pinissaanik suaarutaa sumut pinersoq inuppassuit paaserusuppaat.

Apeqquterpassuupput erseqqissumillu nassuiaasoqartariaqarpoq. Innuttaasut qinikkallu minnerpaamik piumasaat tassaavoq Naalakkersuisoq inunnut nassuiaajartussasoq, nalornisitsineq unitsinneqassasoq. Tatiginassusermik takutitsisoqartariaqalerpoq!

 

Kelly Berthelsen

Inuit Ataqatigiit

Meeqqat atuarfiat aaqqivigigutsigu aningaasaqarnerput aamma aaqqiivigissavarput

Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit pingasunngormat nalunaarusiartik saqqummiunnerani aammaartumik oqariartuutigaat ullumikkut pissutsit atuuttuusut ingerlaannarsinnaannginnerat. Taamatullu ukioq manna aningaasaqarnikkut immikkuullarissumik siuariarnerup aalisarnermit akit qaffasinnerinik aallaaveqarmat ataavartumik suliniuteqarnerup kingunerinngisaanik. Aningaasaqarnerput mumisinneqassappat Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit oqariartuutigaat pisariaqarluinnartoq annnertuumik aaqqiissuusseqqinnissaq. Tamanna Inuit Ataqatigiit isumaqatigilluinnarpaat piffissanngorsoralugulu isumaginninnikkut unamminartorpassuit qaqilertortariaqarigut tigussaasumillu iliuuseqarfigalugit. Taakku oqaatigereerlugit uku immikkut qaqikkusuppagut.

Meeqqat atuarfianni tigussaasumik iliuuseqarta

Inuit Ataqatigiit isumaqataavugut kinguarsarneqaqqinngittumik tigussaasumillu meeqqat atuarfianni iliuuseqartoqassasoq. Siorna meeqqat atuarfiat pillugu oqallissaaruteqarnitsinni ilaatigut oqariartuutigaarput perorsaanerup suliatigullu pitsaassutsip annertunerusumik eqqumaarineqalernissaa. Atuarfinni ataasiakkaani naleqartitat perorsaariaatsillu ersarissut aallaavigalugit meeqqat atuarfiat nukittooq pilersineqarnissaaanik oqariartuuteqarluta.

Uani assaat kialaartut nukittunissaat pingaaruteqarluinnarpoq.Tamatumani ilinniartitsisut sulinerminni avatangiiserisaat qaqilertorneqartariaqarpoq. Taamatuttaaq pingaaruteqarpoq ilinniarfissuarmi ilinniartunut ilinniutigineqartut imarisaat sulilernermilu tunngaviusut ataqatigiissarnerunissaat. Ullumikkummi ataqatigiinngippallaarneri ersarissaavigineqartuarmat. Ilinniarfissuup aaqqiivigineqartariaqarnera nalornissutigineqassanngilaq, pisariaqarpoq.

Atuarfik nukittorsarutsigu aningaasaqarnerput aamma nukittuallassaaq

Tigussaasunilli atuarfinni ataasiakkaani maannangaaq iliuuseqarnerit aamma annertuumik siuariarsinnaanermut aqqutissaasoq isumaqarpugut. Atuarfinni pisortat, ilinniartitsisut angajoqqaallu ataatsimoorlutik assersuutigalugu meeqqap kialluunniit inortuisannginnissaanik suliniuteqassapput. Angajoqqaat atuartunik meerallit tamakkerlugit atuarfimmut akuunerunissaannik atuarfiullu akuunerunissamut iliuusaasa tigulluarnissaannut kaammattorpavut.

Aaqqiissutissat akunnaatsut tigussaasullu atuarfeqarfitsinnik aamma aaqqeeqataassapput, taamalu isinikkut aningaasaqarnitsinnik aaqqiinissamut aqqutissiuusseqataassallutik. Taama iliornissamut nalunaarusioqqinnissat pisariaqanngillat.

Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiinnit meeqqat atuarfiannik nukittorsaanikkut naammassisartullu amerlisarneritigut aningaasaqarnitsinnik nukittorsaasinnaanitsinnik inassuteqarnerat isumaqatigaarput.

Suliffissaaleqineq nunatta aningaasaqarneranut ersiutitut oqariartuutigineqartarnera

Suliffissaaleqisut amerlassusaannut kisitsit nikerartoq nunatta aningaasaqarnerata qanoq issusaanut uuttuutitut atuinnarnagu inuit qassit sulilernersut uuttuutitut atorneqalernissaa kissaatigaarput. Suliffissaaleqinerummi unammillernartortai tunngaviatigullu aningaasaqarnitsinnut sunniutai ataqatigiipput.

Ilinniarluarsimasunut suliffissaqarpoq. Tamanna suliffissaaleqisut akornanni ilinniarsimanngitsut amerlassusaatigut ukiuni kingullerni takussutissaqartuarsimavoq. Sulilertartut amerlassusaat annertunerusumik nikinngilaq, ingammik inuusuttut akornanni. Taamaammat oqariartuutigisatsitut ilinniagaqassutsip qaffassarnissaanik inerisaanissaq pingaaruteqarluinnarpoq tamatumalli saniatigut inuit ilinniarsimanngikkaluarlutik piginnaasarilersimasaasa aamma atorneqarnerulernissaat oqariartuutigaarput. Tamanna pillugu ukiaq manna siunnersuuteqarpugut.

Allaffissornermi nutarterinermi eqqarsaatigilluagaasunik eqqussissanngilagut

Pisortat allaffeqarfiannik nutarterinissamik eqaallisaanissamillu pisariaqartitsineq annertuvoq. Kisianni Inuit Ataqatigiit nipaattumik akueriinnarnianngilarput innutaasut ataasiakkaat sullinneqarnerannik ajorseriaateqassappat.

Kommunerujussuanngortitsisoqareernerata kingorna kommunit allaffiini ataasiakkaani sullissinikkut ajorseriaateqartoqarsimanera misigineqaqqissanngilaq. Taamaammat annertuumik sukiuiaanissaq pitsaanerusumillu atuutsitsilernissamut pilersaarusiorsimanissaq pingaaruteqarpoq. Taamattaaq pingaaruteqarpoq inuiaqatigiittut naleqartitagut ulluinnarni pingaartitatta allaffissornikkut nutarterinermi tunngivigineqarnissaat, avataaniit allaffissornikkut sukateriniarnermi aqutseriaseq “new public management”-mik taaguutilik alutoralugu ataqatigiissaagaanngitsumik apeqqusiinngiivilluta eqqussuinnarngagu.

Naligiinnerulernissaq qitiutinneqassaaq

Inuit Ataqatigiit nuannaarutigaarput Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit ukiut tamaasa aningaasaqarnitsinnut suliaqarnitsinni tunngavissanik pitsaasunik pilersortarmatigut. Siunnersuisoqatigiit nalunaarusiaat aningaasaqarnikkut unammillernartunik aaqqiiniarnerni sakkussatsialaasarput atorluarsinnaasavut.

Ukiuni tulliuttuni neriuutigaarput Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit ingerlatseqatigiiffinnut tamakkiisumik ilaannakoortumillu pisortanit pigineqartut itisiliisumik misissuisinnaassasut. Nuna tamakkerlugu innuttaasut kiffartuunneqarnerat sapinngisamik assigiiaartinniarnerani atukkatigullu naligiinnerulersitsiniarnermi ingerlatseqatigiiffiit pisortanit pigineqartut pisariaqarput. Namminersortunngorsaanerit ammaaniarnerillu pillugit oqallinnerit ullumikkut ingerlanneqartut ikkappallaartutut isigaavut. Inuit Ataqatigiit qitiutitaat tassaapput innuttaasut atugaat naligiinnginnerullu akiornissaa.

Aamma piffiassanngorsoraarput nunatta iluani niuerneq immikkut inerisassallugu taamatullu nunat tamalaat akornanni niueriaatsit ineriartortut malinnaaffigilluassallugit. Nunatsinni tunisassianik avammut tunisinerunissarput pisariaqarpoq tunisassiarisattalu annertusarluarnissaat avammullu tunisassiornissamut periarfissanik annertussaaneq aamma pisariaqarluinnarluni. Kissaatiginarpoq Aningaasaqarnermut Siunersuisoqatigiinnit avammut tunisaqarnerulernissamik periarfissanik inerisaaffiusinnaasunillu innersuussuteqartoqarnissaa.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Ingerlatsineq nalorninanngitsoq, peqataatitsisoq tamanullu piumasaqaateqarfiusoq

Inuit Ataqatigiit ukiamut Inatsisartut ataatsimiinneranni suleqatigiinneq ujartorparput. Naalakkersuisut Siulittaasuata ammaanermi oqalugiaataani annerusumik isumaqataaffigisagut tassaapput isumaginninnikkut suliat pilersaarutillu, kiisalu meeqqat utoqqaallu atugaat, minnerunngitsumillu innarluutilittatta atugaannut tunngasut oqariartuutigiuarsimasagut. Kisianni kissaatigaarput suli annerusumik sapiissuseqarnerusumillu taakku sammineqarnerunissaat. Ammaanermi oqalugiaatitsinni pingaarnertut qulequttat tassaapput:

Aaqqissuusseqqinnerit aallartillik!

Upernaaq Attassisinnaanermik Siuariartornermullu pilersaarutip saqqummiunneqareernerani oqallinnittalu kingorna malitseqartitsinissaq anguniarlugu isumaginninnikkut, ineqarnikkut ilinniartitaanerullu iluini tunngaviusumik aaqqissuusseqinnerit ataatsimoorfigineqarlutik ingerlanneqarnissaat kissaatigaarput. Utoqaalinersiat siusinaartumik soraarnerussutisiaqalertarnerullu iluanni inatsit atuutilernerisa kingorna kingunipilluttumik eqquisimaneri eqqarsaatigalugit Inuit Ataqatigiit kissaatigaat Inatsisinik allannguisoqartillugu kommmuni siusinaartumik piareersarnerisigut peqataatinnerisigullu isumannaarneqarniarnerulernissaa. Taamaammat aaqqissuusseqqinnissani aggersuni tamakku pinaveersaartikkumallugit aaqqissuusseqqinnerni ataatsimiititaagallartussamik pilersitsiumavugut Inatsisartunit aaqqissuusseqqinnerit siammasissumik peqataaffigineqarnissaat angujumallugu.

Tasiilami Ilinniarnertuunngorniarfeqalerli!

Tasiilami Ilinniarnertuunngorniarfeqalerniarli. Inuusuttut aqqutigalugit nunatta kitaani kangianilu ataqatigiittumik ineriartornissaq  inerisartigut, Ilinniarnertuunngorniarfeqalernerullu tamanna annertusaaqataaffigissava. Aasianni, Sisimiuni, Nuummi Qaqortumilu Ilinniarnertuunngorniarfiit atuutereersut inissaalatsilersimanerat annikillisaaqataaffigiutigalugu.

Assaat kialaartut aamma tassaapput assaat nukittuut

Isumaginnittoqarfinni meeqqerivinnilu sullissisutta suliaat annerpaaffilertigik.  Isumaginninnermi sulisut nukittullutik, inerisaaqataalluarsinnaallutik siusinaartumillu suliaqarsinnaassagunik isumannaatsumik suliaminni avatagiiseqarnissaat pisariaqarpoq. Taamaammat Naalakkersuisut kaammattorumavagut pillaanermik aallaavilimmik suleriuseqarunnaarlutik suleqatigiinnerunissamik suleriuseqalernissaat. Isumaginninnermi meeqqerivinnilu sulisut avatangiisaannik pitsangorsaaviginerisigut assaat kialaartut nukittullutik aamma sullissisinnaanissaat isumannaarneqassammat.

 

Uani oqalugiaat tamakkiisoq atuarneqarsinnaavoq: http://ina.gl/dvd/EM2016/pdf/media/2894859/pkt15_em2016_aabningsdebat_ordf_inuit_ataqatigiit_kal.pdf

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Aaqqeeqataanissamut piareersimavugut

Inuit Ataqatigiinniit sullissineq pitsanngorsarniarlugu aningaasaliissutit maannamut ikiliartortinneqartuarsimagaluartut amerliallatsinneqarnissaannut piareersimavugut. Minnerpaamiik kissaatigaarput silaannakkut kiffartuussinerup atuutileqqinnissaa.

Nunap immikkoortuini suniluunniit, aamma sullissinissamik isumaqatigiissuteqarfiusuni, pilertortumik ataqatigiissumillu angalasoqarsinnaanera aningaasaliiffigisinnaasariaqarparput, tassami paarlattuanik pisoqarpat inuiaqatigiit atukkamikkut, niuernikkut inuussutissarsiornikkullu kinguariartulissammata. Taamaammat aningaasaliinngitsoornissamut akissaqannginnatta aningaasaliissutit amerlineqarnissaannut piareersimavugut.

Ataqatigiiissumik sullissineq anguniarlugu misilittakkat pitsaasut pitsaanngitsullu ilinniarfigisariaqarpavut. Assersuutigalugu Qeqertarsuup Tunuani imaatigut silaannakkullu angallanneq ataqatigiinngitsoq pitsaanngitsunillu misilittagaqarfigineqartoq assiliinavillugu Kujataanut nuunneqarsinnaanngilaq ajornartorsiutaareersut aaqqinneqarsimatinnagit. Taamaammat aningaasaliissutit amerlineqarpata sullissinerit aaqqissuuteqqinneqarnissaannut piffissaq tulliuttoq atorneqartariaqarpoq.

Angallannikkut sullissinermut isumaqatigiissutit 2015-imi katillugit 151,2 mio. kr-inik aningaasartaqarsimagaluariarlutik 2020-imi 122,9 mio kr-inut ikilisinneqarniarput. Aningaasaliissutit ikilisinneqarpata soorunami naaatsorsuutigineqassaaq sullissinerup ajorseriarnissaa, taamaammat aningaasaliissutit amerlineqarnissaannut piareersimavugut.

Nunaqarfinnut ilaasunik angallassineq usinillu assartuineq 

Inuit Ataqatigiinniit aamma piareersimavugut ilaasunik angallassinerup usinillu assartuinerup ataqatigiinnerusumik siunissami ingerlanneqarnissaanut aaqqissueqataassalluta. Taamaaliornikkummi nunaqarfinni inuuniarnikkut aningaasartuutit ikilisarneqarnissaat anguneqarsinnaasoq upperigatsiigu.

Innuttaasunik, inuussutissarsiortunik allanillu peqataatitsinikkut aaqqissuussinerit pitsaanerusut anguneqarsinnaagaluarput kukkunerillu maannamut naammattoortakkavut pinngitsoorneqarsinnaagaluarlutik.

Tamat oqartussaaqataanerat – aamma sullinnissamik isumaqatigiissutini

Sullissinissamik isumaqatigiissutit inuiaqatigiit akilertarmatigit angallassinerit qanoq ittuunissaat aamma inuiaqatigiit peqataatillugit aalajangerneqartariaqarpoq. Qinikkat atorfilittallu kisimik pinnatik aammali innuttaasut sinniisaat, inuussutissarsiortut, allallu peqataatillugit angallannerit qanoq ittuunissaat piaartumik aalajangersareerneqartassasoq piumasaraarput. Aamma taakku isumaqatigiissutissatut siunnersuutinik akuersereeraangata isumaqatigiissutit atsiorneqartassasut piumasaraarput.

Tassunga atatillugu assorujussuaq paaserusukkaluarparput ilumoortoq suunersoq, tassami Kommune Kujallermi borgmesteri oqarpoq isumaqatigiissutit pillugit isumasiorneqarsimanatik, illuatungaanilli Angallannermut Naalakkersuisoq Knud Kristiansen oqarpoq Kommune Kujalleq aammalu Kanukoka peqataatinneqarsimasut.

 

Inuit Ataqatigiit sinnerlugu

Aqqaluaq B Egede

 

Kiinnat nutaat, nukiit nutaat

Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiillutik aallarteqqipput. Ataatsimiinnissaq una Inuit Ataqatigiinnut allattoqarfikkut aamma Inatsisartut marluk taarserallarnerisigut nutaartaqaqarpoq. Kiisalu Inatsisartut gruppianni siulittaasoq nutaaq toqqarneqarluni.

”Itiaaqaanga, immaqa pissangallungalu qilanaarnermik” ilaatigut Kelly Berthelsen, Kullak, Inatsisartuni inissaminut aggeqquneqalernermini oqarpoq. Tassaallunilu Hans Aronsenip sulinngiffeqarniarluni qinnuteqarnermini sinniisussaa. Kelly Ammassivimmiuuvoq Qaqortormi najugalik, atuakkiortuuvoq immikkullu politikkikkut soqutigisaqarfigalugit aatsitassarsiorneq aamma imigassamut tunngasut. Sunngiffimminilu guitarerluni erinarsoqattaarluni aliikkusersuiuarnera inuit ilisimalluarpaat.

Naaja H. Nathanielsenip tunuarnerani aamma Inatsisartutut inissippoq siornatigut qinigaareersimasoq Debora Kleist, Tippu. Debora Nanortalimmiuuvoq massakkut Qaqortumi najugalik kujataanilu malunnaatilimmik suliaanut atatillugu sulilluartartutut ilisimaneqarluarluni. Immikkullu politikkikkut soqutigisarivai isumaginninneq, ilinniartitaanerlu.

Kelly Berthelsen Debora Kleistilu tikilluaqquagut, qilanaarlutalu suleqatigiinnissamut ilisimasaallu assorsuaq gruppimut iluaqutaalluarnissaat qularutiginngilarput.

Minnerunngitsumillu eqqaassavarput Inuit Ataqatigiit Inatsisartut gruppianni siulittaasutut Peter P. Olsen qinigaaffiup affaa atuutereerluni pilersaarut malillugu suliaq allamut ingerlarteqqimmagu. Peter qujaffigaarput siulersuilluarsimaneranut. Massakkullu nuannaarutigalugu nalunaarutigisinnaalerparput Mimi Karlsen gruppimi siulittaasutut inissimmat. Ilisimasarpassui, misilittagartunera inuttullu eqqissisimasuunera gruppimut nukittorsaajumaarput.

Ukioq ataatsimiiffik nutaaq, kiinnat nukiillu nutaat, siulersuinerlu nutaaq. Piumassuserli siunertarlu nikiuitsoq ukiaq manna atorumaarparput.

 

Inuit Ataqatigiit

Kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit ataqatigiinngillat

Inuit Ataqatigiit angallannermut kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit Naalakkersuisunit maanna naammassisimaneqartut naammagisimaanngilavut. Kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit innuttaasunut ataqatigiinngittumik sullinneqarnermik ajornerusumillu kiffartuunneqarnermik kinguneqartitsipput angalasunullu akisunerulersitsillutik.

Isumaqatigiissutilli aamma pitsaaquteqarput taakkualu ilaat taasinnaasavut tassaapput meeqqanut utoqqarnullu akikillisaasoqarniarmat tamannalu aningaasalissallugu Inuit Ataqatigiit aalajangeeqataaffigaarput. Inuit Ataqatigiit aamma iluarisimaarparput angallannikkut silap sikullu ukiumit ukiumut qanoq innera tunngavigalugu angallassineq pitsaanerpaaq tulluarnerpaarlu ingerlatseqatigiiffimmik toqqarneqarsinnaasalernissaa.

Kiffartuussinernili ataqatigiinngitsumik akuerineqarsinnaanngitsumillu inissiinerit isorisavut ukuupput:

Nunaqarfinni illoqarfinnilu minnerni innuttaasut qulimiguulinnik angallanneqarnissamut billetsigunik illoqarfinnit anginernit ingerlaqqinnissamut attavissanut ataqatigiissagaanngitsumik inissisimalertussaapput. Akuersaanngilarput ingerlatseqatigiiffiit akornanni ataqatigiissaarinissamik innuttaasunillu kiffartuussinissamut suleqatigiinnissamik Naalakkersuisunit piumasaqartoqarsimanngimmat.

Ernummatigisavut tassaapput angalasunut akisunerulissasoq billetsit ingerlaqqinnissamut annaaneqarsinnaanngussammata, kinguaattooraanni ingerlaqqinnissamullu angumersinngikkaanni unnuiniarnerit nammineq akilerneqartussanngormata nassatanillu passussineq angalasunit nammineq isumagineqartussanngormata. 

Ilanngullugu kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit kingunerisaanik inuiaqatigiinni suliffissanik annaasaqarnissaq ernummatigaarput.

Pineqartut aaqqiivigineqarnissaat pillugit naalakkersuisooqatigiinnut assatsinnik isaassigaluarpugut. Aningaasaqarnermut akileraartarnermullu ataatsimiititaliap tusarniaanermi akissuteqarluni allagaqaataani ikinnerussuteqarluta oqaaseqaatitsinni tamanna aamma takuneqarsinnaavoq. Inuit Ataqatigiit piareersimavugut aaqqiinissamut aqqutissiuussinissamut Naalakkersuisunut piumasaqarnissamut Naalakkersuisooqatigiillu partiivinut kaammattuuteqarpugut tamanna pillugu politikkikkut oqaloqatigiinnerit aallartissasut.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

 

Link, Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap akissutaa Inuit Ataqatigiit ikinnerussuteqarluta oqaaseqaatitsinnik imalik: http://inatsisartut.gl/documents/finafg/2016/730_Finansafg_akissut.pdf

Borgmesteritut sulineq pingaarutilik

Siunissami innuttaasut sullinneqarnerisa pitsangorsaavigineqarnissaannik qulakkeerinninniarneruvoq ullumikkut Borgmesterinut issiasunut attuumassuteqanngitsoq.

Eqqumiigaara ullumikkut borgmesterit issiasut amerlanerit nalilersuinermi imminnut siulliummata innuttaasunullu kingunissaa nalilersornagulu oqaaseqarfiginagu.   Tamanna pissusissamisuungilaq qinikkatut sulinermi innuttaasut sullinneqarnerat qitiujuaannartariaqarpoq. Qinikkatut kiffaangissusermik oqalukkaanni tamanna isummersorsinnaanermiittariaqarpoq imminut sullissinnaanermiinnami. Naalakkersuisut Inatsisartullu siulittaasuat inatsisitigut piumaffigineqarput Naalakkersuisutut atuuffiup nalaani, Inatsisartullu siulittaasuatut atuuffiup nalaani  soqutigisarsortoqaranilu  inuutissarsiummik aallamik ingerlatsisoqassangitsoq taamammalu aamma akissaasersorneqarput.

Kommunerujussuangortitsinermi taamani kommuuninit piumasarineqarpoq Borgmesterit Naalakkersuisutuulli akissaasersorneqassasut akisussaaffik annertummat, tassa taamanili akissarsersugaanerup malitsigisai soqutigisarsortoqannginnissaanut allamillu inuutisarsiuummik atuuffiup nalaani sammisaqanginnissamik piumasaqaatit ilanngunneqareertussaasimagaluarput, tamannaluuna maanna Inatsisartunut siunnersuuteqarninni anguniariga, innuttaasut piffissamik tamakkiisumik atuiffigineqarlutik sullinneqarnissaat inissikkusunnarsimmat.

Ullumikkut Borgmesterit nammineq inuttut inuutissarsiornermi soqutigisatik piffissamik annertuumik atuiffigisinnaasarpaat tamakkiisumik innuttaasunik sullinneqarnissaminnut akissaasersorneqareeraluarlutik tamannalu pissusissamisortutut illersorneqarsinnaasutullu isiginngilara. Innuttaasut sullinneqarnerminni piffissaqarfigineqarumallutik noqqaappata tamanna salliusariaqarpoq.

 

Ane Hansen

Inuit Ataqatigiit

Inuuneq qinerparput – ataatsimoorluta

Inuuneq qinerparput – ataatsimoorluta. Inuunerlu ataatsimoorluta qineratsigu aamma inuup nammineerluni inuunerminik kipititsiinartarneranut pissutaasut ataatsimoorluta akiortariaqarpavut.

Ataatsimoorlutalu kipititsiinartarnermut pissutaasut akiussagutsigit taama qinersisarnermut sorpiaat pissutaanersut, qanoq pitsaanerpaamik akiorniarneqarsinnaanersut ataatsimoorluta paasiniartariaqarparput, pingaarnerpaamillu, ataatsimoorluta iliuuseqartariaqarpugut.

Iliuuserineqarsinnaasut amerlaqaat, pingaarnerpaarli ullumimiit aallarnersinnaasarput ataatsimoorluta aalajangiunniartigu, tassalu isiginnittaatsitsinnik, imaluunniit isumaliortaatsitsinnik allannguisariaqarpugut, tamattami upperilertariaqarparput: inuunermik kipititsiinarneq pinnagu allamik aqqutissaqarpugut!

Nassuerutigissavarpulli aamma inuiaqatigiittut atukkavut aaqqissugaanerpullu eqqarsaatigalugit ajornartorsiutit ilaanni ima artornartigilersarmata inuunerup toqqarnissaa ajornakusuulersarluni.

Tamatsinnut inuunerup toqqarnissaa ajornannginnerusunngortikkumallugu ataatsimoorluta oqartussaaffigisavut qanorlu iliuuseqarfigisinnaasavut tamaasa pitsanngorsartariaqarpavut.

Soorlu, inuit tamarmik toqqissisimaffigisinnaasaminnik angerlarsimaffeqarnissaat sulissutigiuartariaqarparput, immitsinnut pilersorluta ataqqilluta inuussinnaajumalluta suliffissaqarnissarput qularnaarniassavarput, sulilluarsinnaassaguttalu ilinniarnissamut ajornanngippat tamatta periarfissaqarluartariaqarpugut.

Tamakkunatigut suliniutit ataatsimoorussavut suli maannamut naammannginnerat nalaartakkatta alianartut takutimmassuk suli ilungersoqqittariaqarpugut. Namminersorlutik Oqartussat, kommunit kikkullu allat toqqaannartumik tamakkununnga oqartussaasut mikinngitsumik akisussaaffeqarlutillu suliassaqarput.

Minnerunngitsumillu inuunermik kipititsiinnarnerup nalaani amerlaqisut imigassamik ikiaroornartumilluunniit atuisimasarnerat atuisuusarnerallu eqqarsaatigalugu imigassamik ikiaroornartumillu atornerluinerup suli ullumikkornit annerujussuarmik akiorneqarnissaa ilungersuuttariaqarparput. Aanngajaarniutinik atornerluineq nappaataavoq, napparsimasut ikiorneqartariaqarput ilumullu ikiorneqarunik ajunngitsumik inuuneqaqqilersinnaapput, inuuneq toqqaqqissinnaanngussavaat.

Inuuneq qinertariaqarparput, tamannalu timitalerumallugu inuiaqatigiinni suliassanik pingaarnersiuisariaqarpugut. Pingaartumillu kikkut nukissallit, ilisimasanik, aningaasanik, misilittakkanik allanillu iluaqutissanik pigisallit atorluarneqartariaqarput amerlanerpaammi ikiuukkumasaqimmata. Atukkatigut assigiinngippallaarujussuarnerput ilarpassuinut nanertuutinngorsimammat nammaqatigiinnerunissarput qinertariaqalerparput.

 

Allanik suleqateqartariaqarpugut

Aamma, inuiaqatigiinni taama nalaataqartuni kisiartaannginnatta allattaaq ilinniarfigisariaqarpavut suleqatigisariaqarlugillu. Kultureqativut naggueqativut kititsinni qiviartigit, uatsitulli ilungersorput. Assersuutigalugu, Inuit Nunanganni imminortarnerup pinaveersaartinneqarnerani suliniarfissatut pingaarnertut makku ilaatigut toqqarsimavaat: inuit atukkamikkut naligiinnerulissasut, meeqqat pissusilersuutimikkut, isumaliortaatsimikut misigissutsimikkullu peqqillutik peroriartussasut, maattussuseq imminornaveersaartitsinerlu pillugit inuit ilisimasaat atorneqalissasut. Suleqatigiiffissat iluatinnassusii!

Minnerunngitsumillu inuit namminneq kajumissutsiminnik suliniartut, soorlu Inuuneruna Iggoraarsuk, tassungalu assingusut maligassiulluartut suleqataaffigisariaqarpavut. Siornagut eqqartussallugit sapikkavut taakku sulineratigut eqqartorsinnaanngulerpavut.

Kinguaassiutitigut atornerluineq, imigassamik atornerluineq, persuttaasarneq, akiorlugit iluatsikkiartulersimavugut, aamma inuunermik kipititsiinnartarneq akiorniarlugu iluatsissinnaasugut upperiniartigu ilungersoqqillutalu.

 

Isumaliortaatsimik allannguisariaqarpugut

Oqaatigineqareersutulli iliuusissat immaqa pingaarnerpaat tigussaasuni innatik isumaliortaatsini inuillu akornanni pissusilersornermi ipput. Inuunermik kipititsineq pinnagu inuunermik toqqaanerup saniatigut isiginnittaatsinik qassiinik allanngortitsisariaqarpugut.

Soorlu: Isumaqartoqartoqartarpoq, eqqortortalimmik, ajornartorsiuteqaratta imigassartortugut, amerlaqisutigulli imaattarpoq, imigassartorattaana ajornartorsiuteqartugut. Taamaammat imigassamut ikiaroornartumullu akiuiniarneq annertunerulertariaqaqaaq, amerlanerpassuartigummi aanngajaarniutit inuunermik kipititsinermi toqqaannartumik pissutaanngikkaangamik ajornartorsiutinut kipititsiinnarnermik kinguneqartunut pissutaasarput.

Aamma, inuunermik kipititsineq suup inuup nammineq kajumissutsiminik toqqagaatut akueriinagassatut ajoraluartumik isigisalerparput. Kisianni, inuup pinngortitaassutsimini nukingisa annersaat tassaaniaraluarpoq inoorusussuseq, taannalu aatsaat nukillaartinneqartarpoq nappaammit ajornartorsiutinillu annertuunit. Akuersiinnarneq soriarsinnaajunnaartutut misiginermut ersiutaaginnarpoq, allanngortittariaqarlunilu.

Napparsimalluni nikallorulunneq, imigassamik ikiaroornartumillu atornerluinerup nappaataanera allallu timikkut tarnikkullu akornuteqarnermik pissutillit paasisimaneqanngippallaaqaat. Ilami uffa nikallorulunnermik napparsimasunnguit napparsimanngikkaluarunik inuuginnarusuttussaraluit inuunerminnik kipititsinissaat akueriinartalerparput.

Paasisimasakinnerput naammalerpoq, qaammarsaaniarta nappaatit suut, inuusaatsit qanoq ittut, atukkat qanoq ittut nikallorulunnermut aqqutaasarnersut, qaammarsaanikkullu upperilerniartigu tamakku qanoq iliuuseqarfigineqarunik aaqqinneqarsinnaammata.

 

Susassareqatigiinneq

Kiisalu, susassareqatigiinneq, inoqatitta pitsaanerusumik atugaqarnissaat, inuunitsinni qitiunerpaatut inuiaqatigiinni isigilerniartigu. Ullumikkut politikki, inuit ataasiakkaat perulluliutaat, arsaattut, bingo, nipilersuutit, atisat il.il., sutut pingaarutilerujussuartut isigalugit tusagassiorfitsigut, nittartakkani inuit attaveqaqatigiiffiisigut allatigullu sammisarpavut, assorujussuaq ilisimasaqarfigilersarlugit ilami allaat inuussutissarsiutigilersarlugit.

Kia sammilerumaarpai inummik nuannaalersitsineq, oqilisaassineq, peqqinnartunik nerineq, atornerluinermit anillaanneq, toqumillu qinersiniartumik annaassineq qanoq anguneqarsinnaanersut allanullu qanoq ingerlateqqinneqarsinnaanersut.

Ulloq 10. september nunarsuarmioqatigiit imminortarnerup pinaveersaartinneqarneranut ullorititaat atorniartigu ataatsimoorluta inuuneq toqqarumallugu qanoq ingerlariaqqinnissatsinnik oqaloqatigiiffittut, ukiullu ulluisa sinneri tamaasa atorniartigit isumaqatigiissutigisatsinnik timitaliiniarfittut.

Ullumi aalajangiunniartigu tamanit pingaarnerutillugu: Inuuneq ataatsimoorluta qinerparput, inuunermik kipisitsineq aqqutissaanngitsutut ataatsimoorluta aalajangiupparput.

 

 

Kelly Berthelsen

Inuit Ataqatigiit

Atornerluisuusimasut aamma oqaasissaqarput

Ataatsimoorluta ikiaroornartumik atornerluineq akiortigu. Ikiaroornartumik atornerluineq qaangerneqarsinnaavoq. Ikiortissarsiornissamut kingusinaarpallaartoqanngisaannarpoq. Ataatsimoorluta ikiorneqarnissamut pisariaqartitsisut ikiortigit. 

Pinaveersaartsitsineq, Inuit Ataqatigiit pilersinneqaqqaarnerminniit ilisarnaatigaat, ersarissunik politikkikkut anguniagassanik, periusissanillu anguiagaqartuunertik. Ullumikkut suliniutit ingerlaartut arlalissuit ingerlanerannik kinguneqarsimasumik.

Naalakkersuisuusarnerni akisussaaffimmik tigumminissaa pingaartitarisimavarput, suliniuteqarfigisarlugu, ima ersaritsigisartunik suliniutit aallartissimasagut Naalakkersuisuujunnaaraluaruttalunnit allanik Naalakkersuisuusunik nanginneqartarlutik.

Siorna Inatsisartuni akueritipparput nuna tamakkerlugu Naalakkersuisut ikiaroornartumut akiuiniarnermut pilersaarusiornissat.

Pilersaarusiap naammassinerani Inatsisartuni ilaqutariinnermut peqqissutsimullu ataatsimiitsitaliaq Naalakkersuisoq peqatigalugu Kujataani angalaqatigiippugut. Qaqortumi Narsamilu innuttaasunik ataatsimiisitseqatigiinnermi paasinarpoq innuttaasut assut suleqataarusuttut ikiaroornartup akiornissaanut.

Innuttaasut saqqummiussat oqariartuutaallu ersaripput, tassalu katsorsaanermik ujartuipput, ikiaroornartumillu eqqussuinerit ajornarnerunissaat ujartorlugit.

Isumalluarnarpoq innuttaasut ikiaroornartumik atornerluinermut akuersaanngimmata qaangiiniaqataajumallutillu.

Tamatta ikiaroornartup akiorneranut suleqataasa, aniguerusuttunut qanilaarluta katsorsaavinnillu periarfissiilluta.

Ukiuni kingullerni arlaqalersisuni ikiaroornartumut atornerluinermut akiuiniarnermik ersarissumik ingerlatitsivugut. Sammiviit assigiingitsut aallaavigalugit sulilluta, ajornartorsiut sutigut tamatigut piviusunik aallaavilinnik aaqqiissuteqarfigisarlugit.

Pingaarnerpaatut aallaavigaarput siusissukkut pinaveersaartitsineq. Tamattami ilisimagatsigut, inuuneq  naartuunermiit aallartimmat, pinaveersaatitsinerlu naartuunermiit aallartikkuni, meeqqamut pitsaanerpaasoq, meeqqap inuunermut pisariaqartitai tunniunniaraanni. Taamakku peqqutaapput Inuuneritta I aamma Inuuneritta II  siusinnaarluni iliuuseqarnissamik tunngaveqarmata.

Ikiaroornartumik atornerluinerit qaangerniarutsigit, akeqanngitsumik katsorsaaneqartariaqarmat, tamanna Inatsisartunut akueritipparput. Katsorsaariaatsit assigiingitsut aqqutigalugit, kommunenilu matu ataaseq atorlugu saaffiginninikkut katsorsartinnissamut periarfissinnissaat anguneqaqqullugu.

Akileraartarnikkut aqutsisoqarfiup ikiaroornartumik tuniniaasartutut tunuliaqutaasinnaasut nassaariniarsinnaaneri aqutsisiuullugu Inatsisartuni akueritipparput, taammatullu Naalakkersuisut ikiaroornartumut akiuiniarnermut periusissaminnik ukiaanerani saqqummiussaqarnissaat suliakkiutigitillugu.

Innuttaasunik ataatsimiisitsinerit siornali ingerlappagut, inuttaasut isumaat tusarusullugit, isummersoqatigerusullugit. Isummersortarnerillu kinguneranit massakkut uunga killippugut, inuit atuisuusarsimasut nammineerlutik oqaluttuutissagaatsigut, inuuneq atornerluisuulluni qanoq ittuunersoq, suut eqqumaffigineqassanersut il.il. Minnerunngitsumik inuit aniguerusutagut qanoq pissusilersorfigigutsigit pitsaanerpaava.

Sisimiuni Inuit Ataqatigiit aaqqisugaanni unnuk 6.sept 2016, atornerluisimasoq saqqumiivoq. Saqqummiineraniit makku paasivagut. Meeraalluni atornerluisut akornaniilluni, soorlu tassa immaqa, atornerluisunngornissamut sungiusagaalluni. Angajoqqaanngortussanut, angjoqqaanut meeraatilinnut tamanna paaseqqunaqaaq. Soorunami kikkut tamarmik ullumikkut atornerluisut, meeraagamik angajoqqaaminnik isigitinneqanngillat, assersuutigalugu atornerluisut ilaqartarmata, nunap piinik amigaateqaratik peroriartortut, immaqali qanilaarnermik amigaateqartut, ilaqarpullumi ikinngutiniit alitaallutik atornerluilersimasut. Inuit assigiingitsuummata, assigiinngitsut peqqutaasartut ilisimavarput.

Saqqumiineranilu erserportaaq, atornerluisut ikiaroornartumik perusulerunik suna tamaat akigalugu  pissarsiniartarmata, soqutigisaaruttarlutillu.

Tassunga killissimasut oqaluutiinnarlugit  assuariinnarlugit uparuartuinnarlugilluuniit angusaqarfiunavianngillat. Qanilaarneq, inuuneq, peqatigiinnerlu  nalinginnaasoq, nuannisaqatigiineq, inunnut aniguitikkusutatsinnut aqqut pitsaanerpaavoq. Ikiaroortarneq, naveersineq uparuartuinerlu aallaaviginagit. Inuuneq nalinnginnaasoq  nuannaarfiusoq aallaavigalugu. Atornerluisoq qanilliartulissammat, ullorlu nalliukkumaarmat, nammineerluni aniguiniarnissaminut  qanimut suleqateqarneq  piareernissaa.

Kaammattuutigaara, allatigut atugarput unaasoq, pineqartunut, tusarniaasarneq. Suli amerlanerit atornerluinermik aqqusaagaqarsimasut, tusaatigit, oqaasissaqarput, eqqarsaatissiissapput, qanortorlu tamanna aqqutigalugu, siunissami atornerluisut ikiliartorilik, nunatta inui atornerluinermik aqunneqanngitsut pisariaqartippai, ullumi, aqagu, siunissamilu.

 

Agathe Fontain & Mimi Karlsen

Inatsisartuni ilaasortat, Inuit Ataqatigiit

8. september, atuarsinnaanermut allassinnaanermullu piginnaasat pillugit nunarsuarmioqatigiit ullorititaat

Nunami meeqqat tamarmik atuartinneqarnissamik pisinnaatitaaffeqarfigisaanni najugaqarpugut, taamaalillutalu kikkut tamarmik atuarsinnaanermik allassinnaanermillu ilinniartarnerat qulakkeerparput. Arlaannillu patsiseqarlutik atuarnermik allassinnaanermillu ilikkagaqanngitsoortut immikkut ikorfartorneqarnissaannik atuarsinnaalernissamullu allassinnaalernissamullu immikkut sakkussiunneqarsinnaanerannik periarfissinneqarnissaat qulakkeertuartariaqarparput.

Atuarsinnaaneq allassinnaanerlu nunarsuarmi inooqataaffigisatsinni annertunerusumik malinnaanissamik periarfissiivoq. Tamanna allat isumaannik atuarnissamik allannerlu aqqutigalugu uagut isummatsinnik saqqummiinissamut periarfissiivoq.

Taamaammat atuarneq allassinnaanerlu tamat inuiaqatigiinni oqartussaaqataaffiusumi ilisimasanik atuarsinnaanermik periarfissiisuni allannikkullu isummanik saqqummiussinikkut akuusinnaanerannut tunngaviusumik pingaaruteqarput.

Maanna sorpassuit digitalinngorsarneqarfigisaanni inooqataavugut. Meeqqavut amerlasuut iPadeqarput, taamaalillutillu ilisimasanik pissarsisinnaanermut allatigut amerlasuunik periarfissaqarlutik. Taamaattoqarneranilu atuarsinnaallunilu allaasinnaanerup suli pisariaqarnera puigussanngilarput.  Silarsuup digitaliusup paasissutissiinernik tigusineranut taarsiullugu, atuarnerup allannerullu pitsaasuunera iluaqutaaneralu taamattaarlu ineriartortinneqartuartariaqarnera qulakkeertuartariaqarparput.

Maani Kalaallit Nunatsinni e-boginik ineriartornermut ilannguttariaqarpugut, meeqqanut iPadilinnut atuakkat soqutiginartut atuarnermik allannermillu ineriartortitseqataasinnaapput. Meeqqat iPadimik tuninerat nammanngilaq, iPadili atorlugu atuarnermut allannermullu periarfissat ineriartortinneqartariaqarput.

Periarfissanik ineriartortitsinikkut meeqqat atuarnikkut allannikkullu periarfissaat ataatsimoorluta ineriartortitsigu.

 

Mimi Karlsen

Inatsisartunut ilaasortaq

Inuit Ataqatigiit.

Naalakkersuisut innuttaasunik ataatsimiisitsinermi bingortitseqqaartassappata tulluanngilaq

Ilaqutariinnermut Naalakkersuisoq Martha L. Olsen Innuttaasunik ataatsimiisitsinerni, innuttasunik amerlanerusunik takkuttoqartalernissaa siunertaralugu binngortitseqqaarluni, pitsaasunillu eqqugassaqartitsilluni ataatsimiisitsisalernissaanik eqqarsaatersuuteqarnera, isumaqatiginanngilaq.

Ullumikkut innuttaasunik ataatsimiisitsiniarneq ilungersunarsinnaasarpoq, allatullu eqqarsartariaqarput. Tulluanngilarlu Naalakkersuisut eqqugassaqartitsineq aallaavigalugu ataatsimiisitsisarnissaat. Atornerluineq aningaasanoorneruppat, imerpallaarneruppat ikiaroorneruppalluumniit Naalakkersuisut akiuiniarnermi salliusariaqarput.

Naalakkersuisut innuttaasunik ataatsimiisitsineranni oqariartuut pingaarnerpaajuli, eqqugassaq pinani.

Inatsisissamik siunnersuutit pineqartillugit periuseq alla atorneqarsinnaavoq. Soorlu Kommunalbestyrelse, ataatsimiititaliarlu susassaqartoq, toqqaannartumik sullissisussat, immikullu soqutginnittut  naapillugit, inatsisissat saqqummiunneqarsinnaapput.

FB- atorneqarsinnaavoq, radiokut, Tv-kullu  naatsumik suna anguniarneqarnissoq, allanngortinniarneqarnersorlu saqqummiisoqarsinnavoq, sms- atorneqarsinnaavoq, ilinniarfinni saqqumiisoqarsinnaavoq, peqatigiiffiit il.il

Periutsit allanngortissinnaapput, eqqugassartallit atunngikkaluarlugit.

Agathe Fontain

Inatsisartuni ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit

Inuit Ataqatigiit UKA 2016-imi siunnersuutaat

43 Mimi Karlsen

 

Tusagassiortunngorniartut kalaallisut piginnaasaat qaffassarneqarnissaat.

Opkvalificering af journaliststuderendes sprogkundskaber i grønlandsk.*

 

44 Mimi Karlsen Angerlarsimaffeqanngitsunut illunik sanaartorneq.

Boligbyggeri til de hjemløse.

 

45 Peter P. Olsen

 

Eqqumiitsuliornermut aningaasaateqarfimmik pilersitsinissamut misissuinissaq.

Forberende undersøgelser til oprettelse af en kunstfond.

 

46 Múte B. Egede

 

Eqqumiitsulianik katersugaasiviup pilersinneqarnissaa.

Etablering af et National kunstgalleri.

 

47 Múte B. Egede Pisortani allaffissornikkut aaqqissugaanerata nalilersornissaanut ataatsimiititaliarsuarmik pilersitsinissaq.

Nedsættelse af en kommission til evaluering af indretningen af det offentlige administration.*

 

48 Múte B. Egede Aallarnisaasunut attartortitsisarneq.

Mikrolån til iværksættere.*

 

49 Múte/Kalistat Lund

 

Sulisut amerlanerpaat nunatsinneersuunissaat pillugu periusissiaq.

Strategi ift. at sikre størst mulig omfang af brug af lokal arbejdskraft.

 

50 Múte B. Egede Inuusuttut akornanni suliffissaaleqineq akiorniarlugu periusissiaq.

Strategi ift. bekæmpelse af arbejdsløshed blandt de unge.

 

52 Aqqaluaq B. Egede

 

Illoqarfinnut, nunaqarfinnut imeqarfiuasunullu aatsitassarsiorfinnut ungasissutsimut killiliinissaq.

Fastsættelse af minimums-sikkerhedsafstand til byer, bygder og vandressourcer i forbindelse med minedrift.

 

90 Sara Olsvig

 

Illersornissamut isumaqatigiissutip nalilersoqqinnissaa.

Evaluering af forsvarsaftalen.*

 

95 Agathe Fontain

 

Suliffeerunnermi ikiorsiissutinut tunngatillugu inatsisip allanngortinnissaa.

Ændring af loven om arbejdsmarkedsydelse.*

 

97 Peter P. Olsen Ulluunerani paaqqinnittarfinni perorsaasut atugaannut periusissiaq.

Strategi om pædagogernes vilkår på daginstitutionerne.

 

98 Peter P. Olsen Isumaginninnikkut sulisunut pitsanngorsaanissaq pillugu periusissiaq.

Strategi- og handlingsplan ift. Fagpersonalet i det sociale område.

 

99 Agathe Fontain Ussersorlutik atuisut peqqinnissaqarfinni sullinneqarnerat.

At sikre bedre behandling til tegnsprogbrugere i sundhedsvæsenet.

 

100 Peter P. Olsen Pisortanik atorfinitsitsisarnermi periusissaq.

Ansættelsesstrategi i ledende poster.

 

101 Peter P. Olsen Inatsisartuni ikinnerussutillit tunngaviusumik inatsit malillugu.

Mindretalsbeskyttelse I Inatsisartut svarende til grundloven.

 

102 Agathe Fontain Ilaqutariinnut angalanissamut aningaasaateqarfik

Rejsefond til familier.

 

103 Agathe Fontain Piniakkat killilersukkat piniartortavut takornarissallu.

Kvoterede fangstdyr for fangere og turister.

 

104 Peter P. Olsen Raajat qalipaanik atorluaanissaq.

Brug rejeskaller.

 

105 Aqqaluaq B. Egede Oqartussaaffiit angerlaanneqarnissaannut ersarissaanissaq.

En klar opridsning ift. hjemtagelse af ansvarsområder.

 

106 Sara Olsvig Nunat issittut pillugit periusissiaq.

Arktisk strategi.

 

107 Sara Olsvig Ilaqutariit meerartalinnut sulisoqarnermut politikki pillugu periusissiornissaq.

Udarbejdelse af strategi til en mere familievenlig arbejdsmarkedspolitik.

 

108 Sara Olsvig Piginnaasaqarfigilersimasat naapertorlugit atorluaanerulernissaq aamma atorfinitsitsisarneq.

Bedre udnyttelse af uformelle- og realkompetencer i arbejdsmarkedet.

 

109 Sara Olsvig Inuussutissanik nioqqutissiornermi ilinniartitaanermi neqeroorutit.

Bedre uddannelsesmuligheder indenfor fødevaresektoren.

 

110 Aqqaluaq B. Egede Savaatillit nutaat akiitsunik kingornussinnginnissaat.

Forhindre nye fåreavlere overtager forrige ejers gæld.

 

125 Mimi Karlsen Tusagassiorfinni kalaallisut oqaatsit atorluarnissaat.

Styrkelse af det grønlandske sprog i medierne.*

 

127 Sara Olsvig Nunatsinni inuit ikiliartuinnarnerat mumisinniarlugu iliuuseqarnissaq.

Igangsætte tiltag for at mindske det stigende antal personer der vælger at forlade Grønland.*

 

135 Ane Hansen

 

Imarsiornermi inuussutissarsiutillit atorfinitsitaasarneri.

Søfarendes ansættelsesforhold.

 

136 Ane Hansen Borgmesterit saniatigut suliffeqarsinnaajunnaarnissaat.

Indførelse af regel om at afskære borgmestre i at have anden erhverv ved siden af.

 

137 Aqqaluaq B. Egede Kommunit kattunnerisa kingorna malitseqartitsinikkut aaqqissuusseqqissinnaanissamut sinaakkutit nalilersoqqinnissaat.

Redegørelse om rammer og principper for eventuel opfølgende omstruktuering efter kommunesammenlægningerne.

 

138 Ane Hansen Utoqqarnut tulluarsakkanik inissialiorneq.

Byggeri af boliger møntet på ældre borgere.

139 Ane Hansen Erngup nukinganik nukimmillu ataavartumik atuinerulernissaq.

Mere brug af vandkraftværker og andet vedvarende energi.

 

 

 

 

*UKA 2016-mut kinguartitat

*Udskudt til EM 2016 fra forrige samlinger

Atassut imminut assortorpoq

Qaammatit tallimaannaat matuma siorna, marsip 15-iani 2016-imi, Atassutip Kommuneqarfik Sermersuumi ilaasortaatitaata Erling Madsenip, Tunumi imigassanik kimittuunik killilersuinerup unitsinneqarnissaa siunnersuutigaa.

2001-illi kingorna Ittoqqortoormiini imigassanik kimittuunik (15 procentimit kimittunerusunik) pisisoqarsinnaanngilaq, inatsisinillu unioqqutitsilluni atuinerup nalinginnaalernera, innuttaasullu oqariartornerat naapertorlugu killilersuinerit kingunerannik pissutsit killormut ingerlanerisigut innuttaasut sannginnerit eqqorneqarmata, kommunalbestyrelsimut ilaasortaq Atassummeersoq ammaaqqinnissamut piffissanngortoq isumaqarpoq.

Ulloq 19. august Atassutip siulittaasorisimasaa Steen Lynge tusagassiuutitigut nalunaaruteqarpoq killormorluinnarlu iliorluni Tunumi imigassamik matusilluinnarnissaq siunnersuutigalugu.

Atassununa qanoq iliorniartoq? Partiiminni imminnut oqaluuttannginneramik? Pineqartoq pillugu qanoq politikkeqaramik, politikkeqarnerpummi?

Borgmesteritta Asii Chemnitz Narupip Qanoruumi ulloq 19. august erseqqissaaneratut, politikeritut akisussaassuseqartutut issianngikkaanni allanik tikkuartuinissaq ajornanngippallaarpoq.

Atassutip muminnera ungerluni iliorneruvoq silassorissutsimik aallaaveqarnani misigissutsinik tunngaveqartoq, taamaaliornermilu ataavartussanik aaqqiissusiornani tusagassiuutiniinnissaq anguniarneqarsorinarpoq.

Steen Lyngep oqariartuutaa kommunit ajornartorsiutinik aaqqiiniarlutik qanorpiaq iliuuseqarnerannik, innuttaasullu tamarmik ataqqinassusilimmik inuuneqarnissaat anguniarlugu iliuuserineqartunik paasisimasaqarnanilu ilisimasaqannginnermik ersersitsivoq.

Link

Kommunalbetsyrelsep 15. Marts 2016 ataatsimiinneranit imaqarniliaq (imm. 05L):

https://sermersooq.gl/uploads/2016/04/160315-Referat-KOMBEST-KAL.pdf#page76

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Malene Lynge, Mobil 58 39 09

Kommuneqarfik Sermersooq

Gruppenæstformand, Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut suliassat aalluteqqileqaavut – Inuit Ataqatigiit ukiaanerani ataatsimiinnissamut piareerpugut

Inuit Ataqatigiit politikkikkut suliassanik inuiaqatigiinnut sunniuteqarluartussanik aallutaqaqqinnissarput qilanaaraarput. Ukiami Inatsisartut ataatsimiinnissaannut siunnersuutit katillugit 32-t saqqummiuppavut. Angusaqarfiulluartumik politikkikkut sulinissaq maanna sammineqarlunilu aallarteqqittariaqarpoq. Qilanaaraarput partiit tamaasa Inatsisartuni paaseqatigiilluarnikkut suleqatigiinnikkullu Nunarput inuttaasullu sullillugit peqatigissallutigit.

Siunnersuutitsinni qulequttat pingaarnerit tassaapput:

  • Isumaginninneq meeqqallu atugaat
  • Inuussutissarsiorneq, suliffeqarneq aqutsinerlu
  • Eqqumiitsuliornikkut siuarsaaneq

Isumaginninneq meeqqallu atugaat sukumiisumik aallutissavagut

Nunatsinni isumaginninnikkut suliat katatavut amerlaqaat. Inoqativut ikiorneqarnissaminnut pisariaqartitsisut tusaanngitsuusaaginnarsinnaanngilagut. Inoqatigut pisariaqavissumik inuunerminni artorsaateqarnermikkut ingerlariaqqinneq ajulertut isumaginninnikkut sullissinnaanissaannut pisortaqarfinni inuiaqatigiittullu nukissaqarfigilertariaqarpavut. Pikkorinnerulertariaqarpugut sunniuteqartumik ikorfartuinissatsinnut. Inuit Ataqatigiit pingaarnertut suliaq taanna kivitseqataaffigerusupparput. Inatsisartuni siunnersuutitsini qitiulluinnartumik isumaginninnikkut aaqqitassagut salliutillugit sukataarniarluta siunniupparput.

Inuiaqatigiinnimi aningaasaqarnikkut siuarsaanitsinni, aalisarnikkut, takornariaqarnikkut aatsitassarsiornikkut, inuussutissalerinikkut allatigullu, nukik pingaarnerpaaq tassaavoq inuk peqqissoq, toqqissisimasoq inuiaqatigiinnilu suliffimmini peqataalluarluni kivitseqataasoq. Inuiaqatigiit nukittuut tassaapput inoqatiminnik pitsaasumik isumaginnittut kinaagaluarunilluunniillu inissaqartitsisut

 

Isumaginninnikkut siunnersuutit ukuupput:

  • Ulluunerani paaqqinnittarfinni perorsaasut atugaannut periusissiaq.
  • Isumaginninnikkut sulisunut pitsanngorsaanissaq pillugu periusissiaq.
  • Ilaqutariinnut angalanissamut aningaasaateqarfik
  • Ussersorlutik atuisut peqqinnissaqarfinni sullinneqarnerat.
  • Angerlarsimaffeqanngitsunut illunik sanaartorneq.
  • Utoqqarnut tulluarsakkanik inissialiorneq.

Inuussutissarsiorneq, ilinniartitaaneq, aqutsineq sulisoqarnerlu ingerlaqatigiissapput

Inuit Ataqatigiit pingaartipparput inuussutissarsiornikkut suliffeqarfinnilu sulisartunut sinaakkutit pitsaanerpaat qulakkiissallugit. Nutaaliorneq pinngorartitsinerlu inissaqartittariaqarpavut siuarsarlugillu. Inuiaqatiginni innuttaasut ikiliartuinnarpugut, sulisartoqarnikkut ilaqutariissutsimut aamma inissaqartitsissaagut. Anaana ataatalu suliffeqaraluarlutik meeqqaminnut piffissaqarluarnissaminnut periarfissaqassapput. Tamanna anguniassavarput.

Inuiaqatigiinni nukissallit amerlaqaat suliffeqarfinnilu nunatsinneersunik atorfinitsitsinerunissaq ilinniartitseqqinnerunissarlu pisariaqarpoq. Taamaammat Inuit Ataqatigiit assersuutigalugu piginnaasat inuttut pigilersimasavut suliffeqarfinni aamma atorluarnerunissaat siunnersuutigaarput.

Inuussutissarsiornermut siunnersuutit sunniuteqartussat ukuupput:

  • Pisortani allaffissornikkut aaqqissugaanerata nalilersornissaanut ataatsimiititaliarsuarmik pilersitsinissaq
  • Aallarnisaasunut attartortitsisarneq
  • Sulisut amerlanerpaat nunatsinneersuunissaat pillugu periusissiaq.
  • Inuusuttut akornanni suliffissaaleqineq akiorniarlugu periusissiaq.
  • Ilaqutariit meerartalinnut sulisoqarnermut politikki pillugu periusissiornissaq.
  • Piginnaasaqarfigilersimasat naapertorlugit atorluaanerulernissaq aamma atorfinitsitsisarneq.
  • Suliffeerunnermi ikiorsiissutinut tunngatillugu inatsisip allanngortinnissaa
  • Pisortanik atorfinitsitsisarnermi periusissaq.
  • Piniakkat killilersukkat piniartortavut takornarissallu.
  • Raajat qalipaanik atorluaanissaq.
  • Inuussutissanik nioqqutissiornermi ilinniartitaanermi neqeroorutit.
  • Savaatillit nutaat akiitsunik kingornussinnginnissaat.
  • Nunatsinni inuit ikiliartuinnarnerat mumisinniarlugu iliuuseqarnissaq
  • Imarsiornermi inuussutissarsiutillit atorfinitsitaasarneri.

 

Eqqumiitsuliorneq sapiissuseqarfigissavarput

Ukiaq manna eqqumiitsuliorneq immikkut inuiaqatigiinnut pingaartutut eqqaarusupparput. Eqqumiitsuliorneq anersaakkut kinaassutimullu tunngasuuvoq inuiaqatigiinnullu inunnullu ataasiakkaanut anersaakkut nukittorsaataalluni.

Eqqumiitsuliornikkut sulialinnut atukkat pitsanngorsassavagut. Sunngiffimmi sukisaarsaataaginnarani inuiaqatigiinni inuussutissarsiutitut immikkut akuerisaassaq. Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut eqqumiitsuliornikkut nunatta aningaasaqarnera siuarsarneqarsinnaasoq, avammut nunatsinnut nittarsaassisuummat, allatulli tunisassianngorsinnaalluni, takornariaqarnikkullu siuarsaataalluarsinnaalluni. Eqqumiitsuliorneq pillugu uku siunnersuutit saqqummiuppagut:

  • Eqqumiitsuliornermut aningaasaateqarfimmik pilersitsinissamut misissuinissaq.
  • Eqqumiitsulianik katersugaasiviup pilersinneqarnissaa.

Inatsisartuni oqallinnissaq qilanaaraarput, qularinngilarpullu angusaqarfiulluarumaartoq.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq
Inuit Ataqatigiit