Nunarsuaq tamakkerlugu FN-p narkotika-mik atornerluineq, tuniniaasarnerlu pillugit ullorititaq

Inuit Ataqatigiit ikiaroornartumik akiuiniarneq tamatta suliassarigipput isumaqarpugut. Tamavitta tamatta atornerluinermut pulasimasut nalunngisatta qaangiinissaannut ikiortigit.

Nutaanik atuisoqalinnginnissaa siunertaralugu suleqatigiitta. Nunatsinnimi inuit tamaasa pinngitsoqaratik pisariaqartippavut.

Inuit Ataqatigiit ulloq, tuniniaasarnerup akiorneqarnera, atorusuppaat ikiaroornartumik tuniniaasartut saaffigalugit. Nunatta ingerlanneqarneranut akisussaaffimik tiguseqataagitsi, allat peqatigalugit.

Eqqarsaqataagitsi, meeqqat qanoq atugaqartut, inersimasut ikiaroortarnermut pinngitsuuisinnaallutik tigusaasimappata.

Ilaqutariit ilungersortut eqqarsaatigisigit. Qanortoq paasinnissinnaassusersi ersersinneqarli.

Inuit Ataqatigiit ikiaroornartumik atornerluinermut, tuniniaasarnermullu akiuiuarnissarput naatsorsuutigineqassaaq.

 

Inatsisartunut ilaasortaq, Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit.

Inuit Ataqatigiit Qassimiuaarnermi peqataalluassapput

Qinikkat ”speed-dating”-eqatigikkit, isummatit annikkit oqallinnerillu soqutiginartut peqataaffigikkit. Inuit Ataqatigiit Qassimiuaarnermi tupersuaqarlutik peqataassapput kikkullu tamarmik peqataanissamut qaaqqusaapput.

Inuit Ataqatigiit SIK-p Qassimiuaarnermik aaqqissuussinera tigulluarlugu peqataaffigissavaat. Qassimiuaarnermi tupersualerluta ulluni pingasuni assigiinngitsunik pisoqartitsissaagut.

Pinngorartitsineq meeqqallu sammineqassapput

Marlunngornermi ualikkut nal. 14 – 15 ”Meeqqat ukiuat – Ukiut tamaasa” qulequtaralugu ilaatigut Meeqqat Illersuisuata kommunemullu Inatsisartunullu qinikkat oqalliseqatigalugit meeqqat atugaat isummersorfigineqassapput.

Marlunngornermi aamma Inuusuttut Ataqatigiit akunneq ataaseq inuusuttut atugaat pillugit sammisaqartitsissapput, Charlotte Ludvigsen, Inuit Ataqatigiit qinigaatitaasa inuusuttut ilaat peqatigalugu.

Sisamanngornermi nal. 15:30 – 16:30 pinngorartitsisut inuusuttut inuussutissarsiornikkut ingerlatsinerat pillugu tusagaqarfigissavagut oqalliseqatigalugillu.

Politikkikkut ”Speed-dating”-erit

Marlunngornermi juunip 28-ni partiip siulittaasua Sara Olsvig Snapchat-videolioqatigisinnaassavat folketingimullu ilaasortaq Aaja Chemnitz Larsen naapillugu Folketingimi sulinera tusagaqarfigisinnaassallugu. Ullut tamaasa ullup-qeqqarnerup nalaani isummat annillugu aamma assilissinnaassaatit Inuillu Ataqatigiillu sulinerat nalilersueqataaffigisinnaassallugu.

Pingasunngornermi juunip 29-ni Inuit Ataqatigiit qinigaatitaasa arlaat qanimut naapissinnaassavatit ”speed-dating”-eqatigalugit politikkimut tunngasunik allanilluunniit marluinnaallusi eqqartueqatigalugu. Assersuutigalugu Inuit Ataqatigiit Kommuneqarfik Sermersuumut qinigaatitarput Malene Lynge toqqaannartumik ”Speed-dating”-eqatigalugu, qinigaatitarpulluunniit alla, isummanik apuussiffigisinnaassavat.

Kaffi kaagillu

Pingasunngornermi ualikkut nal. 14 – 16 Inuit Ataqatigiit qinigaatitai kaffillissapput namminneq kaagiliatik sassaalliutigalugit.

Sisamanngornermi juunip 30-ni Inuit Ataqatigiit siulittaasuat Sara Olsvig Qassimiuaarnermi partiit siulittaasuisa oqallinnerannut peqataassaaq. Tamannali sioqqullugu Inatsisartunut ilaasortaq Mimi Karlsen nukkassaqatigineqarsinnaassaaq, napparsimanerup kingorna nukkassarnermik periarfissaqarnerulernissaq sulissutigisimasani qanoq atorneqassanersoq takutissammagu.

Uju timersoqatigiuk

Ullut tamakkerlugit unnukkut nal. 18-19 Inuit Ataqatigiit Kommuneqarfik Sermersuumut qinigaatitaat Uju Petersen timersoqatigineqarsinnaasassaaq ullullu ingerlanerani eqquititsiniaanerni ajugaasut makitaasassallutik.

Ullut tamaasa aamma ullup-qeqqasiornerup nalaani piumasut Inuit Ataqatigiit sulinerat nalilersorlugu isummatik annissinnaasassavaat, assilisinnikkut allagartaaqqamulluunniit allallugu. Oqariartuutitalimmik assit partiip facebookianut ilineqartassapput inuit qinigaatitavullu Nuup avataaniittut tassani oqariartuutit pillugu oqallisigisinnaaniassagakkit.

SIK-p aaqqissuussinera nuannaraarput tapersersorlugulu

Inuit Ataqatigiit SIK-p Qassimiuaarnermik aaqqissuussinerat nuannaralutigulu pingaaruteqartutut isigaarput. Danskit Bornholmimi Folkemødemik aaqqissuussisarnerat ukiut sisamat ingerlaneranni peqataaffigisarsimaneranit misilittakkavut atorluarlugit SIK-p aaqqissugaanut Nuummi Inuit Ataqatigiit, Kommuneqarfik Sermersuumi qinigaatitavut, Inatsisartuni qinigaatitavut Folketingimullu qinigaatitarput peqatigalugit najuunnissarput tupersuaqarnissarpullu pingaartissimavarput.

Illit Qassimiuaarnermi naapinnissat qilanaaraarput.

Inuit Ataqatigiit Qassimiuaarnermi programiat ilanngunneqarpoq.

Inuit Ataqatigiinnit qinikkat peqataasussat tassaapput: Sara Olsvig, Mimi Karlsen, Uju Petersen, Charlotte Ludvigsen, Aaja Chemnitz Larsen aamma Malene Lynge.

 

Inuit Ataqatigiit

Sisimiormiut aalisartui tusaaneqarlik

”Soorlumi Sisimiormiut pillarniarneqartut ” kiisa innuttaasut aalisartullu taamak eqqarsalersimapput. Taamak allapput Sisimiuni Alisartut Piniartullu Peqatigiit”
Sisimiuni Aalisartut Piniartullu Peqatigiit ilungersonerat, Naalakkersuisumit paasineqarlutik tusaaneqarlik.
Junip 16-ani allagaq Naalakkersuisumut, Inatsisartunullu siammartigaq paasinarluinnarpoq, aqqiiffigineqartariaqarlunilu. Oqaatsit anninneqartut imaannnaanngeqaat, aalisartut ataqqinartut inuiaqatigiit aningaasaqarnerannik ingerlatsisut, taamak sakkortutigisunik oqaaseqartariaqarnerat pissusissamisuunngilaq.
Aalisarnermut naalakkersuisoq nammineerluni Sisimiuni aalisarnermut pissutsit ajorluinnartut akuersaaqqunagit oqariartuutigisimallugit, Naalakkersuisunngorami pisussaavoq oqaatsini malillugit aaqqiinissamik suliaqarnissaa.
Royal Greenland tunitsiveqarnermut neriorsuutini eqqortissinnaanngilai. Aalisartut piumasaqarnerat malillugu umiarsuaq tunitsivik pisariaqarpoq
Akit appaseqaat, Nunatsinni ineriartortitsinissamut peqataarusullutik suleqataarusupput, taamaammat akit qaffattariaqarput .
Naalakkersuisoq neriorsuutiminik naammassinneqqullugu kaammattorpara.

Inatsisartunut ilaasortaq Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit.

Uranium seminar Narsaq 2016: Bill Williams, International Campaign to Abolish Nuclear Weapons

My name is Gordon Edwards. I am the President of the Canadian Coalition for Nuclear Responsibility. Our CCNR web site has a lot of information on uranium mining and nuclear power. I am a retired professor of mathematics and science.  I have served as an expert consultant for governmental and non-governmental organizations on issues related to nuclear power and uranium mining for 40 years.

I am not a medical doctor, but I am the senior scientific advisor to an association of Canadian medical doctors called Physicians for Global Survival (PGS). PGS is opposed to nuclear power and uranium mining for medical reasons, and they have sent me here as their representative to explain the dangers of uranium mining.

Since 1975, doctors have played a leading role in stopping uranium exploration and mining activities in large parts of Canada. In 1980 the BC Medical Association published a 400-page volume entitled “The Health Dangers of Uranium”, filled with scientific evidence. The BC government acted by cancelling a public inquiry into uranium mining that was already underway, and declaring a 7-year moratorium on uranium exploration and mining in the province. Many years later, in 2008, British Columbia finally declared a permanent ban on uranium extraction.

4000 kilometres away from British Columbia is the province of Nova Scotia. That province declared a moratorium on uranium in 1982, and again the medical doctors played an important role by producing the evidence of medical harm. In 2009, Nova Scotia finally passed a law forbidding the mining of and exploration for uranium.

If the mine now proposed for Greenland had been proposed in Nova Scotia, it would be against the law. The company could not even carry out any exploratory activities.

In my province of Quebec, a uranium moratorium was declared in 2012. One of the events that led to this moratorium was an open letter to the government signed by 23 medical doctors from the City of Sept-Iles. The letter said that if the government did not act to stop uranium exploration and mining in their region, these doctors would quit their jobs at the hospital, leave the City they were living in, and perhaps even leave the province.

The voices of these doctors, added to anti-uranium resolutions passed by 4 hundred Quebec municipalities, and reinforced by the powerful voice of the Grand Council of the Cree Nations, made it very clear that uranium mining is not welcome in Quebec. The government has set up a committee to recommend a course of action — whether to ban uranium permanently, or to extend the existing moratorium, or what.

Canada is and always has been one of the biggest producers and exporters of uranium in the world. Nevertheless, three of Canada’s ten provinces have outlawed uranium mining, and health professionals have played an important role in each case. Let me now explain why these medical professionals are opposed to uranium mining.

 

 

SLIDE

All things are made of atoms. Every atom has a tiny core called a “nucleus”. Energy from the nucleus is called “nuclear energy”. It’s the most powerful energy known. Science did not even know this energy existed until 120 years ago.

SLIDE

This is a model of the uranium atom. It is the heaviest element in nature.

In 1938, just before I was born, scientists discovered that enormous nuclear energy can be released by “splitting” the nucleus of uranium atoms. That energy can be used to make an atomic bomb, or to run a machine called a nuclear reactor. Without uranium, no nuclear weapons or nuclear reactors would be possible.  There is no other significant use for uranium.

SLIDE

This is a Russian monument to the splitting of the uranium atom.

The half-circles represent the energy that is released, and the two half-balls represent the broken pieces of the uranium atom. There are hundreds of different kinds of broken pieces. They are called “fission products”.  They are very dangerous to living things because they are highly radioactive.

SLIDE

A single atomic bomb destroyed the Japanese city of Hiroshima on August 6 1945.

It was immediately clear that nuclear warfare had the potential to destroy human civilization and kill most higher forms of life because of the aftermath of such a war.

SLIDE

After 1965 Canadian uranium would be sold only for peaceful purposes, as fuel for nuclear reactors.

But in 1974, India used a man-made substance called plutonium produced inside a Canadian nuclear reactor to explode its first atomic bomb. Inside every nuclear reactor, some of the uranium atoms used as fuel are changed into plutonium atoms, and plutonium is an even more powerful nuclear explosive than uranium. So even the peaceful use of uranium produces material for atomic bombs.

SLIDE

The International Physicians for the Prevention of Nuclear War (IPPNW) is a global association of medical doctors that calls for the elimination of nuclear weapons.

IPPNW explains the catastrophic medical consequences that would happen following a nuclear war – no hospitals, no medicines, no facilities to treat patients. IPPNW won the Nobel Prize in 1985 for their outstanding educational activities. Physicians for Global Survival is the Canadian branch of IPPNW.

SLIDE

In 2010, after years of debate, IPPNW called for a global ban on uranium mining.

Of course, uranium being used in nuclear weapons had to be stopped. But what if uranium is used for peaceful purposes, as fuel  in nuclear reactors? Unfortunately, even when it is used for peaceful purposes, uranium fuel produces plutonium that can be used for bombs 1000s of years from now.  Once created, it can’t be destroyed.

In addition, the used nuclear fuel becomes “high level nuclear waste” containing all those hundreds of varieties of broken pieces of uranium atoms – the fission products. This material remains highly dangerous for millions of years, because radioactivity is a form of nuclear energy that cannot be shut off.

SLIDE

So what is radioactivity? Most atoms are stable – they never change. But a radioactive atom is one that has an unstable nucleus – it will disintegrate, suddenly and violently.  It is like a little “time bomb”. And when it disintegrates, it gives off a burst of that powerful “nuclear energy”.

When a radioactive nucleus disintegrates, it throws off a very high-speed particle. There are two types: the beta particle, which is a bit like a subatomic bullet, and the alpha particle, which is more like a subatomic cannon ball.  The alpha particle is 7000 times more massive than the beta particle.  Each alpha particle is 100 to 200 times more biologically damaging than a beta particle.

In addition, many radioactive materials (but not all!) give off a burst of penetrating energy called a gamma ray. A gamma ray is like an x-ray but more powerful.  Together, these three types of radioactive emissions – alpha, beta, and gamma – are called “atomic radiation”.

SLIDE

It is only at the moment of disintegration that biological harm can be done by a radioactive material. When radioactive emissions hit a living cell, the cell is either killed or damaged. If  it is damaged and able to reproduce, that cell can develop into an abnormal growth – a cancerous tumor, for example, or a malformed child.

SLIDE

In 1896, Henri Becquerel discovered that a rock containing uranium gives off a mysterious invisible light that can penetrate right through black wrapping paper and create a photographic image on the film inside. Two years later, in 1898, Marie Curie separated the uranium from the rock. She found that uranium is indeed radioactive, but the crushed rock left behind is about six times more radioactive than the uranium itself.  She explored, and discovered two new radioactive materials in the crushed rock, called “radium” and “polonium”. A student of hers found that the radium (which is a metal) also gives off a radioactive gas called “radon”.

SLIDE

We now know that when a radioactive atom disintegrates, it changes into a completely different kind of atom. For example, a radium atom changes into an atom of radon gas.  And a radon gas atom changes into an atom of polonium.  And uranium atoms eventually change into radium atoms, slowly but surely. So uranium is never alone, it has a whole family of other radioactive materials called the “progeny” of uranium.  It’s as if uranium were the great great grandfather, and these other radioactive elements are the descendants of uranium.

SLIDE

In the first half of the twentieth century doctors learned how dangerous these radioactive materials can be. In 1920, radium sold for $100,000 per gram, and it was used for many things, including a “glow-in-the-dark” paint.  But the young girls who worked with the radium-based paint started dying of severe anemia, the same blood disease that killed Marie Curie and her daughter Irene.  Before long these girls, the radium dial painters, developed bone cancer.  And later still, they developed cancers of the head.  Radium is now considered too dangerous to use, and it is thrown away as a waste byproduct at any location where they mine uranium.

SLIDE

By the 1930s it was demonstrated that radon gas had been killing thousands of underground miners for several centuries by causing lung cancer. These were not uranium  miners, but men who were mining for other things like silver, or cobalt.  In Newfoundland there was an enormous death toll from radon gas among fluorspar miners, even though there was no uranium at all in the ore body.  It is known that rare earth mines always contain an important fraction of uranium, so radon gas is always a problem in such mines.

The US Environmental Protection Agency (EPA) estimates that 20 to 30 thousand Americans die every year from lung cancer caused by breathing radon gas in their homes. But every atom of radon begins as an atom of uranium, so uranium mines have more radon gas than any other kind of environment by far. Radon is acknowledged to be the leading cause of lung cancer among non-smokers.

SLIDE

Polonium is the most dangerous element on earth. It is a radioactive disintegration byproduct of radon gas, also called a “decay product”.  There are three types of polonium associated with uranium  mines, called polonium-218, polonium-214, and polonium-210.  According to the US Los Alamos Nuclear Laboratory web site, polonium-210 is 250 BILLION times more toxic than cyanide, one of the deadliest chemical poisons known.  The American Health Physics Society says that up to 90 percent of the deaths blamed on cigarette smoking are probably caused by very tiny amounts of polonium-210 in the tobacco leaves.  The polonium-210 is inhaled into the lungs, where it causes lung cancer.  But it is also transferred to the blood, where it causes the accelerated buildup of blockages in the arteries, leading to heart attacks and strokes.  Thus polonium-210 is responsible for over 400 deaths in the US every year, among cigarette smokers.

In the last sentence, it is not 400 deaths per year, but 400 THOUSAND deaths poet year.

SLIDE

When uranium is mined, all the uranium “decay products” are left behind, including the radium, the polonium, and radioactive varieties of bismuth and lead. Eighty-five percent of the radioactivity in the original ore is left behind in the mill residues, called “tailings”.

SLIDE

Here is a 10-metre high wall of uranium tailings near the town of Elliot Lake in Ontario. Behind the wall is an entire lake filled with uranium tailings – 70 million tonnes worth.

If the Greenland mine goes ahead, you will have more than 1000 million tonnes of radioactive sand-like tailings. Imagine 15 lakes full of tailings, just like this one in the picture, right on your doorstep here in Narsaq.  And it’s all radioactive.

SLIDE

The worst thing is that this material will remain dangerously radioactive for hundreds of thousands of years. One of the radioactive substances left behind in the tailings is called thorium-230.  It has a 76,000 year half-life, meaning that it will take 76,000 years for half of the atoms to disintegrate.  But as long as the thorium atoms are disintegrating, they are continually replenishing the supply of radium, radon and polonium in the tailings.

SLIDE

And don’t forget that radon is a gas that turns into seven different radioactive decay products, among them the notorious lead-210 and polonium-210. Now radon gas is 8 times heavier than air, so it stays pretty low to the ground, and as it travels it deposits solid radioactive materials into the soil and the fish and the water and the crops and the food for animals.  In the Canadian Arctic, they have found the caribou have elevated levels of polonium-210 in their meat because of the fact that the lichen that the caribou love to eat are very good at trapping the radon decay products.

By the way, that’s also how lead-210 and polonium-210 gets into the tobacco, because the fertilizer the farmers use is radioactive and the radon decay products get attached to the sticky “hairs” on the tobacco leaves. So the radioactive lead and polonium gets harvested right along with the tobacco.

 

 

SLIDE

If any of this sandy material is used in construction, at any time in the future – even thousands of years on – then the radon gas will enter into the buildings and expose the residents to vey high levels of radioactive gas. St. Mary’s elementary school in Port Hope Ontario had to be evacuated because the levels of radon in the cafeteria were higher than those allowed in the uranium mines. The cause was radioactive sand used as “fill” material around the foundations and in the playground.  Hundreds of other buildings in Port Hope have had to be demolished or remediated. Currently, the most expensive environmental cleanup of any municipality in Canadian history is underway in Port Hope, costing $2 billion.

Over long periods of time, some fraction of 1000 million tonnes of radioactive sand will be gradually (or suddenly) spread around – by wind, by rain, by climate change, by plant roots, by burrowing animals, or by human intervention.

 

The health of a population depends on clean air to breathe,

unpolluted water to drink, and wholesome food to eat.

 

Graphic by …

Radioactive materials enter into the air, water and soil.

These materials get into fish, plants, animals, and humans.

 

A small fraction of the exposed population will develop cancer,

years later. Infants and children are especially vulnerable.

 

If a larger population is exposed to the same level of

contamination, we say that the “population dose” is greater.

The greater the population dose, the more cases of harmful health

effects, such as cancer and inherited diseases, will be seen.

At low levels, radioactivity does not attack humans directly.

It damages individual cells. A population is like an ocean of cells.

As damaged cells reproduce, they gradually spread the harm which only

becomes evident 5, 10, or 20 years later – even longer in many cases.

Who is going to pay to look after these enormous volumes of radioactive waste once the mine is closed and the mining company has disappeared?

Who is going to retrieve the wastes if they become scattered by freak weather events or human carelessness or opportunism? In Montreal, where I live, several hundred thousand tonnes of radioactive tailings were used in construction projects.

Who is going to have enough money, expertise, and resources needed to run this entire operation in a manner that will safeguard the health and safety of workers, farmers, and the environment – not just for the years when the mines is operating, but for thousands of years afterwards? One would like to say “from cradle to grave” but in this case there is no grave.  For the sake of a couple of decades of economic activity, Greenland will be taking on a task requiring eternal vigilance.

 

 

 

Uranium seminar Narsaq 2016: Gordon Edvards, Canadian Coalition for Nuclear Responsibility

AUSTRALIA-MI URANISIORNEQ & PEQQISSUSERLU

 

1. Uranisiorneq qinngornernillu ulorianartunik eqqortinnerup peqqissusermut kingunerisinnaasai pillugit ullumi saqqummiusseqqullunga qaaqqusimagassinga qujanaq.Australia-mi atomimik nukissamik aatsitassarsiornermi nunatsinni najugaqartut – Nunap Inoqqaavi – annertunerpaamik nanertorneqarsimasut nipaannik tusaanissarsi pingaaruteqarpoq. Traditional Owners-inik taasartakkatta akornanni utoqqaat uranip nunaminni peqqissutsiminnullu qanoq sunniuteqarsimanerat video-t naatsut marluk takutilaarusussavakka. Saniatigut aamma uranimik piiaanermut atatillugu qinngortunillu ulorianartunik eqqorneqarnerit peqqissutsikkut navianartorsiorfigisinnaasat pillugit ilisimatusarnikkut paasisat naapertorlugit qanoq kinguneqartarneri naatsumik oqaaseqarfigilaarumaarpakka.

2. 1990-ikkut aallartilaarnerinili nunap immikkoortuani taaguuteqartumi Northern Territory nunaqarfimmi avinngarusimaqisumi Walungurru-mi nunap inoqqaavisa najugaqarfigisaanni nakorsatut sulivunga.Nakorsatut isumagisartakkamma peqissutsimikkut ajornartorsiutaat imaannaanngeqisut nalunngilakka – ilaatigullu tassaapput naalungiarsuit meeqqallu nunap sinneranut naleqqiullutik pingasoriaammik amerlatigalutik toqusartut, inuunerup sivisussusaa ukiunik 20-inik sivikinnerusoq nunarsuullu sinneranut naleqqiullugu innuttaasut akornanni tartulernerit amerlanerpaajusut. Assimi uani peqqinnissaqarfimmi suleqatigisimasanni aqqaneq marluusuni pingasuinnaat ullumikkut ajoratik inuupput.

Nunap immikkoortuani maanerpiaq maannamut aatsitassassiornernik ingerlatsisoqanngikkaluartoq kititsinni inoqajuitsortatsinni aatsitassarsiorfinnik arlaqartunik ammaaniartunik qinnuteqartoqarnikuuvoq. Maannakkorpiarlu – ulluni makkunani maaniinnitsinni – nunap inoqqaavi Martutjarra, Western Australia-p imoqajuitsortaa ikaarlugu nunaminni uranimik piiaavissamik ammaasoqarniarnera akerlilerniarlugu Great Sandy Desert-ikkut pisullutik ikaarput.

3. Yvonne Margarula tassaavoq nunap immikkoortuani Northern Territory-mi inuiaat – Mirrar – utoqqartartaat sinnerlugit Traditional Owner-iusoq.

VIDEO: YVONNE MARGURULA ~ 2:15 min.

Ukioq 2011-mi Japan-imi Fukushima-mi atomip nukinganik nukissiorfissuaq ajunaarnersuarmik eqqugaammat Yvonne uani video-mut immiussivoq … taakkulu nukissiorfiit uranimik Australia- meersumik pilersorneqarlutik.

“Aatsitassarsiornerup kinguneranik ‘ajunngitsorsiassat’ (royalties) dollarit millionerpassuit inuunitta pitsanngorneranik kinguneqarsimanngillat… Neriorsuutigisaat attanneqarneq ajorput – ajornartorsiutigulli atajuaannarput…”

Haluukkut, uanga Yvonne Margarula-mik ateqarpunga. Nunaga pillugu oqaaseqarpunga. Ataataga nunatta aatsitassarsiornermut atorneqarnissaa pillugu ataatsimiigiartarnikuugallarami uagut nunatta aatsitassarsiornermut atorneqarnissaa pillugu aperineqartarpoq. Erseqqissumik anngaatinniartarsimavaat. Namminerli taama pisoqarnissaa kissaatiginngilaa.

Taamaammat ullumikkut uanga nunatsinnik sissuertuuvunga. Uanga angerlarsimaffiga. Tassaasoq uagut Mirrar-kunnut angerlarsimaffik.

Taamaattumillu tamarmiulluta paarilluarparput.                                                  

Taamaammallu uagut tamatta sisuerparput.

Taamaattorli uagut Mirrar-kkut akunnitsinni ilungersortuarput. Assaajuarput. Jabikula assaavigerusuppaat. 

Kisianni tassani djang-eqarpoq (nuna illernartoq). Tamanna sequminniarpaat kukkusumillu atorniarlugu.

Aatsitassarsiorniartut nunap inoqqaavi tusaarusunngilat, soorlu ataataga tusaaniartarsimanagu. Qaqugorsuarmut naaggaartuaannassavagut.

Ujarak (urani/nukik illernartoq) aatsitassarsiorfimmit Rangers-imit nunanut allanut nioqqutigineqaruni, taamatullu allamut nuunneqaruni ujarak (nukik illernartoq) sequtserneqassaaq.

Taamaalilluni ajunaarnersuq pivoq. Taamaammallu taanna (Fukushima) toqunartunngorpoq.

Tassa.                                                                      

 Tamanna tusarliunneqarmat tamatta qamuuna ilutsigut toqqissisimajunnaarpugut.

4. Qinngorneq navianartoq tassaaginnarpoq nukik avatangiisitsinniittuartoq. Nukik, tassaasoq mallit qaffiarnerisut silaannakkut kaaviiaartuartoq uranip sananeqaataa allanngortinneqaraangat pinngortarpoq. Taamatut pisoqartarnera “asiuneranik”oqaatigineqartarpoq: tassaalluni urani nukimik tunniussinnaalersartoq, taamatullu allanik akuusunik imaluunnit “isotop-inik” siammarterilersinnaalersarluni. Uranimik piiaanermi pingaaruteqarluinnartut ilaatigut tassaapput thorium, radium aamma radon. Qinngornernik ulorianartunik pilersitsisut asiunerminni ukiuni millionikkaani ingerlajuaannartussaapput.

5. Qinngornerit ersinngillat – malugineqarsinnaanngillat – tusaaneqarsinnaanngillat naamaneqarsinnaanatillu.

Qinngornerit nappaateqalernernik toqumillu kinguneqartunik timip sananeqaataani kinguaassiornikkut ajoqusiisinnaapput. Taamaattoqarneratigut inuit uumassussillillu allat sananeqaataasa minnersaat – cellit – DNA-p sequtserneqalerneratigut pisinnaalersarpoq.

DNA tassaavoq uumasut suugaluartulluunniit iluini inissitsiterinerni atortorissaarutaasoq. DNA tassaavoq inuunermi “blueprint”: timip sananeqaataata tamanik imaqarneranik aalajangiisuuvoq. DNA celle-miit celle-mut ingerlasarpoq, taamaalillunilu inuit kinguaariit tullissaannut ingerlaartarluni.

Qinngornerit DNA-p ataqatigiinneri sequtsertarpaat, taamaalillunilu DNA timip ipiutaasartai ‘kittorarsinnaallugit’, taamatullu nappaatip kræfti aallartinnermini anaanaasumiit qitornamut ingerlateqqinneqarsinnaalluni.

6. Uranip pilersitaanik nappaat amerlanertigut tassaasarpoq puatsigut kræfteqalerneq.

Assimi saamerlermi ulloriaq aappalaartoq tassaavoq nappaatip aqqutaa qinngornerup kingunerisaanik, radon-imillu aallaaveqartumik uani qimmip puaatigut ingerlaartoq – teknik “mikroradiografi”- mik taaguutilik atorlugu alliserujussuagaq.

Assi talerpiatungaaniittoq tassaavoq sakissat naliginnaasumik qinngortarini assilisaq. Oqartoqarsinnaavoq uummatip nalaatigut inuup sakiaata qulaaniit ammut avinneqarnera, takuneqarsinnaavorlu qernertuinnaap qeqqani qaqortoq takusinnaasarsi, taakkulu tassaapput puaat. Puaat saamerliup avataaniittoq qasernerusoq tassaavoq kræfti.

Puakkut kræfteqalertarnermut radon patsisaanerpaat appaattut inissisimavoq                               [pujortartarnerlu patsisaanerpaalluni].

7. Taavami, qinngornerit qanoq ilillutik ilinnut tuniluussinnaappat? Silaannakkut aamma erngup ingerlaarneratigut.

Urani allanngortarpoq gas-ilu radon-imik taaguutilik anialersarluni. Radon gas-iuvoq toqunarluinnartuusoq – radon silaannakkoortoq anersaartorninni akuleruppat puanni DNA sequmissinnaavaa nappaassuarlu kræfti aallartissinnaallugu.

Eqaamasariaqarporli gas-i radon aamma allanngoriartortarmat allanik qinngornernik ulorianartunik aniatitsisalersarluni – tamakkulu silaannarmi, nunap iluani, kuunni, tatsini imartatsinnilu nassaassaalersarluni..

Tamakkulu aniasut naatitanut aamma pulasinnaapput: toqunartortai pilutanut pujoralattut inissitsitersinnaasarput. Imaluunnuut naatitat nunami naqqanit imerternermikkut ilaatilersinnaavaat.

Uumasuuguni, aalisagaaguniluunniit naasunik nerisaqarsinnaasarput. Uumasut taamaalillutik qinngorneqarsimasunik nerisarput, tamannalu timaannut siaruaattarluni.

Imaassinnaavorlu illit uumasoq aalisagarluunniit pisarigit, nerigukkulu qinngornertaa aamma ilinnut siaruaassinnaavoq.

Ulorianartortai iissavatit, aqajaqqunniillu aannut akulerutilissapput, kingornalu immaqa saarngit patiinut ingerlaqqillutik, tassanilu ukiorpassuarni uninngaarsinnaallutik, unigatilli toqunartoq imarisartik siuaruarterusaaginnaavissallugu.

8. Urani attorneqarani nunap iluaniiginnarnermini suneqanngikkunilu navianartorsuartut oqaatigineqarsinnaanngilaq.Qinngornermik annertunerpaamik aniatitsisut tassaapput “tailings” – tassaasut eqqakkat, uranip piiarnerani sinnikuusartut … taakkulu eqqakkat uranip qinngornerata 85%-ii miss. imarisarpaat.

Kisiannili uranimik piiaanialeraangatta, urani immikkoortinnialeraangatsigu nukissiorfimmilu reaktor-imi ikuallanneqaraangatta, imaluunniit atomimik qaartartuliornermut atoraangatsigu qinngornerit navianartut annertusiartuinnartumik aniatilertarpavut.

9. “Tailings” naliginnaasumik aatsitassarsiorfiusut eqqaannut inissinniarneqartarput, aatsitassarsiorfiullu ingerlanneqarnerata nalaani eqqakkat ulorianartumik qinngornertallit annertoorujussuit inissinneqarsinnaasarlutik:

Australiap kujataani (South Australia) aatsitassarsiorfik, The Olympic Dam, maannamut ukiuni 20-ini ingerlareersimalerluni tailings-it tons-it millionit qaangingaatsiareerlugit eqqaminut eqqaasareersimavoq. Taamatut nioqqutissiornerup nalaani eqqakkat navianartumik qinngornertallit ilaatigut thorium-imik akoqarput, taannalu sequtserneqarnermini gas-imik radon-imik pilersitsisarluni, silaannarsuarmi immikkoortunut navianartumik qinngornertalinnut, tassaasunut polonium, bismuth aamma aqerloq, siammartarluni, taakkulu imermut, naatitanut, orpinnut, nunap iluanut, uumasunut ilanngullugillu inunnut siaruaattarluni.

Radon qaqqap iluaniitilluni ujaqqamut nippullunilusooq aniasinnaaneq ajorpoq. Killormulli eqqagassanut sequtserluakkanut ilanngukkaangami anori imerlu aqqutigalugit nunap qaavanut silaannarmullu siammartarpoq.

Inuit kinguaariit aatsitassarsiorfimmut qanittumi najugaqartut radon-imik aamma pujoralammik radium-imik mingutsitamik tulleriiaarlutik attorneqartalissapput.

10. Aatsitassarsiorfiit uranimik piiaaviusut matunerisa kingorna eqqiaaviginissaat ajornakusoorluinnartuuvoq: tamanna nunap salinnissaanut aallartinnermilu pissuseqalernissaanut pisussaaffik aatsitassarsiorfinnut tamanut atuuppoq, pingaartumillu uranimik aatsitassarsiorfinnut pisariulluinnarlunilu akisoorujussuuvoq.

Suliffeqarfiit, allaammi suliffeqarfissuit nunarsuaq tamakkerlugu nunarpassuarni ingerlassaqartut piginnaassutsimikkut, tunniusimanikkut tatiginassutsikkullu killeqartartut takuneqartarput. Taamatullu ingerlassanik aqutsisussaasut oqartussaasullu pimoorulluinnarlugu saliinissanik piumasaqaateqarnissaminnut ilisimasakinnerat  patsisaalluni naammaginartumik pingaartitsisaratik.

Uani assit takuneqarsinnaapput, tassaapput uranisiorfiit qangarnitsat nutaajunerusullu, taakkunanilu saleeqqissaarnissaq naleqqunnanilu naammaginarsimanngitsoq. Allaat aatsitassarsiornerup unitsinneqarneranit ukiut 50-it qaangiutereersimagaluartut nuna suli mingutserneqartuarpoq. Aatsitassarsiorneq sioqqullugu nunap pissusaa isikkualu salinneqarnikkullu pissusitoqqaa sukkulluunniit uterfiginngisaannarnikuupput.

Eqqaamasariaqartoq tassaavoq qaqqat ujaqqallu piiaavigineqarnerini, uranillu piiarneqarnerini qinngornerit navianartut annertunersaat uninngaannartarmata, eqqakkallu avatangiisitta avataanni ukiuni tuusintilikkaani immikkut inissittariaqarlutik. Aatsitassarsiortummi kikkut, oqaannarta ukiut 100-t qaangiuppata suli maaniissappat imaluunniit utissappat naammaginarsimanngitsutut paasinarsippat avatangiisitsinnik saliiartorlutik?

11. Inuit ilaasa oqarfigissavaasi Australia-mi aatsitassassiornikkut suliffissuaqartitsineq tassaasoq “nunarsuaq tamakkerlugu pitsaanerpaajusoq”, aammalu “nunani tamalaani ileqqorineqartut pitsaanerpaat malinneqartut”, taamaattorli Australia-mi aatsitassarsiortut saliinatillu tukassuarmik qimatsisartut eqqaasassat assersuutissaqqeqaat.

Qaninnerpaamik pisut eqqaallugit assersuutigalugu taassavara siorna Brasilia-mi pisoq. Tamatumani aqerlunik aatsitassarsiorfik, Australia-mi aatsitassarsiortut annertunersaannit misilittagaqarnerpaasumillu BHP Billiton-imit 50%-imik pigineqartoq, tasiliaat eqqakkanik (tailings) toqqorsivialiaat isasoormat, taamaalillunilu imeq annertuumik mingutsitaq avatangiisinut siammarterneqalerluni. Aatsitassarsiorfimmit taamatut mingutsitsisut 62 mia. kubikmeterinik annertussuseqarput.

Illoqarfiit arlaqartut nunap assinganit piianeqarput. Minnerpaamik inuit 17-it ajunaarput. Innuttaasut 1.2 millionit imermik pilersorneqarnerat sunnerneqarpoq.

 

12. Jeffrey Lee Northern Territory-mi Koongarra-meersoq inerniliisillugu oqaaseqarteriartigu …

 “Koongarra-mi uranimik aatsitassarsiorniarnermut pilersaarut naaggaarpara, tassanilu pissutigaara isumaqarama nunarput uangalu kulturinni upperisakka aatsitassarsiornermit aningaasanillu pingaarnerusut. Aningaasat takkuttarput tammartarlutillu, nunarpulli maaniittuarpoq mianerigutsigulu paaralugulu pigutta qaqugorsuarmut isumagissavaatigut…”

 

VIDEO: JEFFREY LEE ~ 2min.

 

Piiagassat eqqannguatsinniipput – ilumut, ungasinngillat. Maani sumi tamaani innaarsoqarpoq, tamannalu uannut pingaaruteqarluinnarpoq.

 

Nunarpummi uanga isumagilluinnartuuara. Soormi nuna taama kusanaqisoq aatsitassarsiorfigalugu piiaavigissaviuk? Nunarput alianaalluinnartuuvoq, maani bush tucker (nerisassat) pigaarput, pisariaqartitavut tamaasa pigaavut. Taavami suna pillugu manna aatsitassarsiorfissanngortissavarput?

 

Uannut inuiaqatigisannullu pingaaruteqarluinnartuuvoq, taamatuttullu inoqatikka nunap appasinnerusortaani najugaqartut aammalu inuit Kakadu-mi najugaqartut ernumagigakkit.

 

Imaappormi uagut tassaavugut maani toqunissatta tungaanut najugaqartuartussat. Aammalu inuusuttortatta peroriartornerminni nunatsinnik – the Park – nunallu immikkoortuata tullianik paarsilluarnissaat mianerinninnissaallu kissaatigalugu.

Soorlu oqareernittut uraneqarfik maaniippoq, maanilu saaniluit pigaavut, aalisagaateqarpugut, bush tucker pigaarput. Kuussuup killinnguani uumasut ornillugit piniartarpavut, uillut, tatsip mingunneqanngitsup uilui, aalisakkat saaniluillu pissarsiarisarpavut.

 

Pisanik nutaaffaarinnik nererusuttarpugut, toqunartortalinnik nererusunngilavut, avatangiisini minguitsuni najugaqarusuppugut, aamma imermik minguitsumik imeqarusuppugut.

 

Maannakkut ingerlassinerup unitsinnissaata tungaanut sorsuttuaannarniarpunga – unitsinneqartussaavormi, uagullu unitsissavarput. Naggaterpiaa tikillugu tamanna sorsuutigissavara.

Unitsissavarput, taamatullu maani Kakadu-mi uranisiornerup nanginnissaa pinaveersissallugu.

 

Northern Territory-mi Koongarra-mi uranisiornissamik pilersaarutit illuatungiliuttunit Traditional Owner-init inaarutaasumik unitsinneqarput, nunalu piaaffissatut piukkunneqaraluartoq Kakadu National Park-imut ilaatinneqalerluni. Taamaalillunilu Koongarra-imi sutigulluunnit uranisiortoqannginnissaanik Jeffrey-p aalajangiusimalluarsimalluni pissuseqarnera tunngaviulluinnarpoq.

 

Qujanaq – apeqqutissaqassagussi piareersimavunga. Taamatullu oqaloqatigeeqattaarnissarput qilanaarissavara…

Uranium seminar Narsaq 2016: Hilu Tagoona & Jack Hicks

Ulloq 8. maj 2015 AREVA Resources Inc.-ip uranisiornissaminik Kiggavimmi pilersaarutaa pillugu UNITSITSINISSAMIK Nunavut Impact Review Board-imit (NIRB) inassutigineqartoq nalunaarutigineqarpoq.

 

NIRB-p inassutigisaani toqqammavigineqarpoq siunnersuuteqartup Avatangiisinut Sunniutissai Pillugit Nalunaarusiaq (Environmental Impact Statement) – EIS – kukkuneqarlunilu amigaateqarmat, taamatullu Baker Lake-imi aamma nunap immikkoortuani Kivallermi siunnersuutigineqartumut akerliunerujussuaq eqqaaneqarsimanani.

 

Inaarutaasumik aalajangiinissaq Baker Lake-imi innuttaasuniinnanilu Nunavummi Naalakkersuisuniinngilaq, nunarli tamakkerlugu Naalakkersuisuniilluni, tassanilu Nunap Inoqqaavinut Ministeriusumit akisussaaffigineqarluni. Ukioq ilivitsoq qaangiutereersorlu Ministerinngortup nutaap NIRB-p inassutigisaa maannamut akueraluguluunniit itigartissimanngilaa, taamaammallu apeqqut pineqartoq maannamut naammassineqanngikkallarpoq.

—–

 

Nunap immikkoortuani Kivallermi uranimik piiaanissamik siunnersuuteqarsimanerup oqaluttuassartaa tassaavoq Nunavut oqaluttuarisaanerani naalakkersuinikkullu ingerlatsinermi pingaarutilittut akuulersimasoq.

 

1970-ikkunni nunarsuaq tamakkerlugu uranip akiata piaaraluni qaffatsinneqarujussuarnerata kingunerisaanik nunap immikkoortuani Kivallermi, Hudson Bay-ip kitaatungaani inissisimasumi, misissueqqaarnerit aatsaat taama amerlatigilerput.

 

Tamanna Inuit kattuffiinit qisuarfigineqarpoq, tamatumanilu eqqartuussivimmut ingerlatsinissaq kissaatigineqarluni, tamannalu pimmat eqqartuussivimmi aalajangiinermik pingaaruteqartumik kinguneqarpoq, tassaalluni 1979 Baker Lake case-imik taaguuserneqartoq. Eqqartuussivikkut ingerlatsinerup nalaani nunap inoqqaavisa nunaminnik piginnittuunerat pillugu apeqquterpassuit suli akineqartarsimanngitsut naammaginanngitsumillu akineqartarsimasut erseqqissaavigitinneqarput, taamatullu naalakkersuinikkut nunamik piginnittuunermut apeqqutip aaqqiivigineqarnissaa qanillattortinneqarluni, taamatullu naggataatigut Nunavut pilersinneqarluni. Eqqartuussinerup taamatuttaaq inerneraa ‘tuttunik mianerinninnernut periutsit’ ullumikkut atuuttut pilersinneqarmata.

 

——

 

1989-imi tyskit ingerlatseqatigiiffiat Urangesellschaft Kiggaviup eqqaani, Baker Lake-imit 80 km-inik ungasitsigisumi inissisimasumi nunap qaavani uranimik piiaaviliorniarluni siunnersuuteqarpoq.

 

Anaanaga, Joan Scottie, siunnersuutigineqartumut akerliusut akornanni siuttuusunut ilaavoq. Inuit peqatigiiffiisa kattuffiisalu nunaqarfinni inissisimasut nunalu tamakkerlugu suliniuteqartut pilersaarummut akerliunertik suaarutigaat. Akerliusunik tapersersuineq pillugu allaat ICC aalajangersagaqarpoq.

 

1990-mi martsip qaammataani Baker Lake-imi innuttaasut taasisinneqarput, taasiartortullu 90%-ii sinnerlugit ITIGARTITSILLUTIK taasillutik. Tamassuma kinguninngua qinnuteqaatigisimasaq ingerlatseqatigiiffimmit tunuartinneqarpoq.

 

—–

 

Illoqarfimmi inunngorfigisanni Baker Lake-imi innuttaasut 2.000-it miss. amerlassuseqarput, taakkunanilu 90%-it tassaallutik Inuit.

 

Illoqarfipput tassaavoq Canadami Inuit najugaqarfigisatuaat nunap timaani inissisimasoq. Patsisissaqartumik Caribou (Tuttu) Inuit taaguutigaarput. Tuttummi kulturitsinnut atugarissaarnitsinnullu toqqammaviupput.

 

Oqartoqarsinnaanngilaq Baker Lake tassaasoq illoqarfiusoq ‘aatsitassarsiornermut akerliusoq’. Kuultimik piiaaviup avannaa tungitsinni 110 km-inik ungasitsigisumi pilersinneqarnissaa akuerisimavarput, tassungalu ilanngullugu ukioq kaajallugu  atorneqarsinnasumik aqqusinniorneq akueralugu. Tassani kisitsisit pigisavut kingulliit takutippaat aatsitassarsiorfimmi tassani sulisut minnerpaamik 31%–ii tassaasut Inuit.

—–

 

Uranimik piiaaniarneq pillugu siunnersuutigineqartoq pillugu Baker Lake-mi (Qamani’tuaq) ernumagisat tassaajuaannarsimapput:

 

  • Toqqortariniakkat qinngornernik ulorianartunik aniatitsisut (tailings) annertuumik inissaqartitassat nunami qeriuaannartumi oqarluaannarluni qaqugorsuarmut peqqissaarluinnartunik inissitassaasut qanoq patajaatsigisumik pineqarnissaat.
  • Aqqusinniornernit, pujoralatsitsinernit, nipiliornernit il.il. immap, tatsit uumasullu sunnerneqarsinnaanerat.
  • Nunap immikkoortuani najugaqarfigisatsinni allani uraneqartoq ilisimareeratsigu, taamaammallu uranisiorfiup ataatsip akuerineqarnera ima kinguneqarsinnaammat ineriartortitsinermik uagut aqussinnaanngisatsinnik kinguneqartoq. Tamassumalu malitsigisaanik pisuussutivut uumassusillit avatangiisittalu innarlerneqarneqarsinnaanerinik navianartorsiortinneqarsinnaalissagatta.
  • Ileqqorissaarneq eqqarsaatigalugu uranimik atuinerup naggataatigut qanoq kinguneqarsinnaanera, tassaasinnaasoq atomip nukinga atorlugu nukissiorfiliornernut imaluunniit sakkussiornernut. Ilisimaannarput urani Canadap avataanut assartorneqarpat India-mi Kina-miluunnit qanoq atorniarneqarnersoq nalulluinnaratsigu.
  • Avatangiisit pillugit naliliisarnerit allatullu aalajangiinissanut toqqammavissiornerit ingerlanneqartarneri qanoq ingerlanneqartarnersut.

—–

 

Nunatsinni NGO, Nunavummiut Makitagunarningit (‘Makita’) ukioq 2009-mi decembarip qaammataani pilersinneqarpoq, tassani qulakkeerniarneqarluni Kiggavimmi aatsitassat pillugit apeqqutigiumasat pingaaruteqartut saqqummiunnissaat. Pineqartoq tassaavoq Kiggavimmi piiaasinnaanissaq pillugu aappassaaneersumik qinnuteqarsimanermut tunngatillugu qulaajaanerit nalaanni ilungersorneq, tamatumuunalu franskit atomip nukinganik suliffissuaqarfiata AREVA-p qinnuteqaataa tunngavigineqarluni.

 

Makita nunap immikkoortua pineqartoq uranimik piiaaffissatut aalajangiiffigineqarnissaa pillugu innuttaasunik pisortatigoortumik isumasiuinissaq pillugu Nunavummi Naalakkersuisunut qinnuteqarmat qinnuteqaatigineqartoq itigartinneqarpoq. Taamatuttaaq innuttaasut taasisinneqarnissaat apeqqut pillugu itigartinneqarluni. Paarlattuanillu uranimik piiaanniarneq Naalakkersuisut akunnerminni aalajangerpaat, taamatullu apeqqut Inatsisartuni taasissutigineqarani.

 

Taamatut pisoqarnerani Makita innuttaasunik paasisitsiaanernik ingerlassaqalerpoq, taamatullu ilungersortumik apeqqutilliisaqartaarnitsigullu avatangiisit pillugit nalilersuinerni peqataalerluni.

 

—–

 

AREVA-p illoqarfitsinni assersuutigalugu timersortartunut atuarfimmilu ingerlassanut assigiinngitsunut aningaasanik siammarterilernera maluginiarparput.

 

Illuatungissiortunik, ilaatigullu eqqunngitsunik nunaqqatitsinnut paasissutissiisarnerat tusaasarpavut.

 

Saskatchewan-ip avannaatungaani uranisiorfinnut illoqarfitta sinniisaannik angallassisarnerat takusarparput, angalaqataasullu tamaani nuannersuinnarnik tusarlerneqartarlutik, taamatullu ingerlassanut akerliusinnaasumik naapitsissanatik.

 

Naalakkersuisuni ilaasortat atorfillillu illoqarfitsinni innutaasut ernumanartoqannginneranik oqaluttuukkaat tusarnaartarpavut.

 

Immikkullu ilisimasallit arlaannulluunniit attuumassuteqanngitsut qasseerpassuit oqaloqatigisarpavut…

 

—–

Nunat inoqqaavisa nunaanni, nunaasalu eqqaanni pisuussutinik uumaatsunik piiaanerni nukissiorfiliornikkullu ingerlassat pillugit Makita ukioq  2013-imi Naalagaaffiit Peqatigiinni Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii pillugit Immikkut Nalunaarusiortartumut sukumiisumik saaffiginnippoq.

 

Saaffiginnissut, paasissutissallu allat tamarmik nittartakkatsinni uani nassaarineqarsinnaapput:

http://makitanunavut.wordpress.com

 

—–

 

Naak avatangiisinut inooqatigiinnullu sunniussinnaasut pillugit nalilersuinernut Canadami ingerlanneqartartoq tamakkiisumik naammaginanngikkaluarluni aalajangiinissap tungaanut ingerlassinermi sunniuteqartumik Makitap peqataatinneqarsinnaanera aqqutissiuunneqarpoq.

 

  • Piumasaqaativut tamarmik ilanngunneqanngikkaluartut Avatangiisinut Sunniuteqarnissaanut Naliliineq (EIS) najoqqutaralugu maleruagassiaagallartutut saqqummiunneqartoq oqaaseqarfigisinnaasimavarput
  • AREVA-p EIS-iliaat sukumiisumik qisuariarfigisinnaasimavarput oqaaseqarfigalugu, oqaaseqaativullu nalilersuinerup nalaani saqqummiussavut kattuffinnut naalakkersuisoqarfinnullu tamanut ingerlateqqinneqarput, taamatullu tamanut ammasumik saqqummiunneqarsinnaanngortinneqarlutik
  • Nunavut Impact Review Board-ip Baker Lake-imi tamanut ammasunik ataatsimiisitsisarnerini ilungersorluta peqataasinnaasarsimavugut.

 

Kattuffipput nammineq piumassuseq tunngavigalugu ingerlanneqarpoq, suliassallu pineqartut aningaasalersorniarneri killeqartorujussuulluni. Allannguisutulli misigisimavugut.

 

—–

Uagut misilittakkatsinnit immikkut sammisassat pingasut ilissi akunnissinni eqqartorusussinnaasasi saqqummiutitsiassavakka:

 

  • Greenland Minerals and Mining (GME) Kuannersuarmi ingerlatsinissaminnut pisinnaatitaanertik allanut tunissagaluarpassuk qanoq pisoqassava? GME-p neriorsuutigisai qassit ingerlatseqatigiiffimmit tassannga nammineq saqqummiussaappat, qassillu ingerlatseqatigiiffimmit aatsitassarsiorfimmik ineriartortitserusuttunit sunaagaluartunilluunniit pituttuisumik pisussaaffittut atorneqarsinnaappat?
  • Uranisiorneq naleqquttumik ingerlanneqarnersoq aqunneqarnersorlu malinnaaviginiarlugu naleqquttumik nakkutilliinerit ingerlanneqassappata suut piumasaqaataassappat (immikkut ilisimasallit, atorfinitsitsinissanullu aningaasartuutissat) Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisunit pisariaqartinneqassappat ?
  • Arlaatigut avatangiisit tungaasigut ajorluinnartumik ajutoortoqassagaluarpat saliisariaqalernermut atorneqarsinnaasunik GME malunnaatilimmik aningaasatigut (assersuutigalugu 2 mia. DKK) qulakkeerisinnaassava, tamatumani eqqaallugu qanittukkut British Columbia-mi pisoq? Imaakkamimi ajutoornerit ilaatigut PISARTUT…

—–

 

Narsamut qaaqqusinissinnut, maanilu isumasioqatigiinnermi saqqummiussisinnaatitaanitsinnut qujanaq. Ullumikkut peqatigisinnaagassi uatsinnut ataqqinartuuvoq nuannersuullunilu.

 

Kajumissaarusuppassi: Suliffissuit uranimik piiaaniartut saqqummiuttagaat suugaluarpataluunniit ingerlaannaq upperisaqqunagit. Ilisimasalinnit arlaannulluunniit attuumassuteqanngitsunit siunnersortissassinnik ujartuisariaqarpusi!

 

Kiisalu pingaarnertut: Ilissi innuttaasutut nammineerlusi siunissassi aalajangiiffigisinnaaneranut pisinnaatitaaffissi ilungersuuttuaannarsiuk, taamatullu aamma qitornassi ernuttasilu siunissaat qitiutillugu. Nunagisavut sumiikkaluarpataluunniit uranisiorfimmik aatsitassarsiorfiussanngillat, uranip sinnikuinik – tailings-inik – toqqorsisoqassanngilaq (tailings-immi tassaapput eqqakkat…). Taamatullu suliffissuaqarfiit imaluunniit Naalakkersuisut aalajangigaannik urani atorlugu nukissiorfiussanatik.

 

Ajunginnerpaamik kissaappassi – maannakkorpiaq siunissamilu.

Naligiinnerulerneq ataatsimoortitsissaaq

Narsamit Nalunaarut  Inuit Ataqatigiit aasaanerani ataatsimiinnerat  Juunip 11-at 12-allu, 2016

Inuit Ataqatigiit qinigaatitai Narsami ulluni juunip 11-ni 12-nilu katerisimaarput aasaanerani ataatsimiinnerput ingerlallugu.

Aasaanerani ataatsimiinnermi sammisavut pingaarnerit tassaapput urani aningaasaqarnikkullu politikki aqqutigalugu inuiaqatigiinni naligiinnerulernissamik anguniagaqarnerput.

Ataatsimiinnitsinnit oqariartuutit pingaarnerpaat tassaapput:

  • Aningaasaqarnermut politikki aqqutigalugu naligiinneruneq aamma anguniarneqassaaq. Aaqqissuusseqqinnissani aggersuni Inuit Ataqatigiit tamanna tunngavigissavarput. Nammaqatigiinneq tunngavigalugu pissakinnernik illersuinissaq suliarissavarput.
  • Aningaasat allaffissornikkut nunatta avataanit siunnersorteqarnermut atorneqartartut qulaajaaffigissavagut, nunatsinni inuussutissarsiutinik nutaanik, uranisiornermut taarsiullugu ineriartortitassanik inuussutissarsiornikkullu siammaanissamut atugassanngortinnissaat siunertaralugu.
  • Uranisiornermut pilersaarutit unitsinneqassapput uranimik piiaanermit eqqakkat mingutsitsinissaat annertooq kinguaassatsinnut aningaasartuutinik avatangiisinillu mingutsitsinermik nammakkiisussaammat. Uranisiornata qaqugorsuarmut pisuussutitsinnik, aatsitassanik allanik, nunalerinermillu, aalisarnermik, piniarnermik, inuussutissalerinermik, takornariaqarnermillu siuarsaanissaq nutaaliornerlu aallutissavarput.

Ersoqatigiinneq tunngaviuli

Inuit Ataqatigiit Nunatta ineriartornerani suliassat pingaarnersaattut taavarput pissaaleqinermik nalaanneqartartut pissaqarnerulernissaat anguniarneqassasoq. Inuiaqatigiinni innuttaasut atukkatigut naligiinnginnermik annertuumik annertusiartortumillu eqqugaapput. Nunatta ineriartortilluarnissaanut inuiaqatigiittullu ataatsimoornissatsinnut naligiinnerulernissaq aqqutissaavoq. Ineriartornermi inuit atugarliornermikkut pissakilliornertik peqqutigalugu katataanissaat akuerinngilarput.

Naligiinnginnerup akiornissaa suliassatta pingaarnersaasa ilaattut inissisimassaaq.

Inatsisartuni, kommuneni, nunaqarfinni aqutsisuni Folketingimilu qinikkatut sulinitsinni tamanna tunngaviussaaq.

Aaqqissuusseqqinnissani aggersuni, pingaarnertut akileraartarnikkut, ineqarnermut pisortaniillu ikiorsiissuteqarnermut aaqqissuusseqqinnerni pissakinnernik illersuinissaq qitiutissavarput.

Akileraartanermut aningaasaqarnermullu politikki naligiinnginnerup akiorniarnerani pissakinnernillu illersuinermi sakkussat pingaarnerit ilaattut inissisimasut naqissusissavarput partiitullu saamerliusutut akileraartarnikkut aaqqissuusseqqinnikkut naligiinnerusumik atugaqalernissamik piaartumik iliuuseqarnissaq piumasaraarput.

 

Suliffissanik pilersitsisa

Inuiaqatigiittut isumaqatigiiffigisavut salliutillugit inuussutissarsiornikkut ineriartortitsissaagut. Uranisiorfik ammassanersoq kialluunniit qulakkeereerlugu neriorsuutigisinnaanngilaa. Akisussaassusilimmik ingerlatsilluta inuussutissarsiutit allat pimoorullugit siuarsalertariaqarpavut toqqissisimanartumik ineriartortitsinissaq suliffissanillu qulakkeerinninnissaq siunertaralugu.

Nuna tamakkerlugu suliffissaaleqisoqarmat nuna tamakkerlugu suliffissaaleqineq akiorneqartariaqarpoq. Inuit Ataqatigiit inuussutissarsiornikkut siammaanissaq tamatsinnit anguniarneqartariaqartutut tikkuarparput. Nunap immikkoortuini ataasiinnaavallaartumik isumalluuteqarneq qimattariaqarparput.

Suliffissanik pilersitsiniarnermi erngup nukinganik nukissiorfiit pioreersut nukissamik sinneqartarnerat inuussutissarsiutinik nutaanik piusunillu ineriartitsinermi atorluartariaqarpoq. Erngup nukinganik atuineq siammassaaq, seqerngup nukinga, anorip nukinga, erngup nukinga allallu nutaaliornikkut nassaarineqarsinnaasut inoqarfinni amerlanerni minnernilu suliffisanik inuussutissarsiutinillu nutaannik pilersitsinissamut atorneqarsinnaanngorlugit.

Takornariaqarneq aaqqissuussamik pilersaarusiorluakkamillu siuarsassaaq, nunap immikkoortukkaartumik tigussaasunik pilersaarusiornikkut ukiorlu tamaat takornarissanut misigisassanik neqerooruteqarnikkut.

Takornarissat inoqarfinni ataasiakkaani innuttaasut siuarsaarusussusaat tunngavigalugu misigisassaannik piorsaasoqassaaq, takornariaqarnerup inoqarfinnut amerlanerusunut siammarnissaa pillugu.

Inuit Ataqatigiit pisuussutinik atuinermi piujuaannartitsineq tunngavigaarput. Pingaartumik inoqarfinni minnerni puisit amiinut aalisakkanullu tunitsiveqarneq inoqarfimmut qanoq pingaaruteqartiginersoq naqissuserparput. Ilaqutariit inuillu toqqissisimallutik inuussutissaqarlutillu inuunissaannut inuussutissarsiornernik piujuarsinnaasunik siuarsaanikkut aqqutissiuusseqataassaagut.

 

Urani atugarissaarnermut aqqutissaanngilaq

Inuit Ataqatigiit uppernarseqqippaat inuiaqatigiinni urani pillugu ilisimasat annikippallaarujussuartut. Tamanna uppernarsarneqarpoq urani pillugu ilisimasallit nakorsat ilisimatusarnikkullu ukiorpassuarni ilisimasassarsiorsimasut Narsami saqqummiussineranni.

Ilisimalikkatta ilagaat uranisiornermit tailingsit, piiaanermit sinnikut, tassaasut ulorianartunik qinngorneqarnikkut mingutsitsinerpaat kinguaariippassuarnit nakkutigineqartussat aningaasartuutigineqartussallu.

Inuit Ataqatigiit uranisiormut akerliunerput naqissuseqqipparput. Uppernarsivarput uranisiortoqassappat kinguaassatsinnut mingutsitsinermik nammakkiissasugut inuussutissarsiutinullu pioreersunut, savaateqarnermut, nunalerinermut, aalisarnermut, piniarnermut, takornariaqarnermut allanullu ineriartortinneqarsinnaasunut, akornusiissoqassasoq.

Uranisiornermit isertitassat annaasassatsinnik matussusiisinnaannginnerat uppernarsivarput.

 

Tamat oqartussaaqataanerannik naalakkersuinikkut pingaartitsineq

Inuiaqatigiit nukittuut innuttaasunit peqataaffigineqartut tamat oqartussaaqataanerannik naalakkersiunikkut pingaartitsiffiusut Inuit Ataqatigiit pilersikkumavagut.

Urani pillugu innuttaasunik taasititsinissaq naalakkersuinikkut patajaatsumik ingerlatsinissamut aqqutissaasutut tikkuarparput. Innuttaasut isumartik qanorluunniit ippata tusartissallugu pisinnaatitaaffeqarput. Inuit Ataqatigiit innuttaasut naaggaarnissamut pisinnaatitaaffeqarnerat tamat oqartussaaqataaneranut ilaasutut erseqqissarumavarput.

Siunissaq siorasaarutaassanngilaq, siunissaq periarfissiisuussaaaq.

Taamaammat uranisiornermit Kuannersuit mingutsitsijuaannartunngortillugit aatsitassarsiorfigalugit kinguuassatsinnut kingornutassanngortissanngilagut. Qaqqaq Kujataanilu nunattalu sinnerani avatangiisit pisuussutillu pigisavut eriagalugit ukiuni tuusintilikkaani pisuussutigijuassallutigit qajannaartigit.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq

Inuit Ataqatigiit

 

 

 

Narsami oqaluttuarisaanermi immikkuullarissumik urani pillugu ataatsimiinneq

Inuit Ataqatigiit urani pillugu Narsami isumasioqatigiinnerat Nunavummit, Canadamit Australiamiillu peqataaffigineqartoq oqaluttusarisaanermilu immikkuullsarittuusoq uranimut ilisimasanik avitseqatigiiffiuvoq. Innuttaasut peqataasut ilaat apeqquteqalernermini oqaatigaa aatsaat taama sukumiitigisumik Narsamut tikittunit paasissutissiiffigineqarsimalluni.

Isumasioqatigiinnermi Nunatsinni uranimut naaggaartut angertullu peqataapput. Nunavummit, Canadamit Austrialiamiillu aamma peqataasoqarpoq ullorlu misilittakkanik ilisimasanillu avitseqatigiiffiulluni.

Naggueqatitsinnut attaveqarnerussaagut

Nunavummit Nunavut Makituganarningit sinnerlugit Hilu Tagoona aamma Jack Hicks isumasioqatigiinnermi saqqummiussipput. Saqqummiussaasa ilagaat Nunavummi Nunavut Impact Review Board, innuttaasut immikkut naliliisartuutitaat Inatsisartunut Naalakkersuisunullu innuttaasut sinnerlugit innersuussuteqartartut, oqartussaaqataanermi qanoq inissisimanerat.

“Naggueqatitsinnut attaveqarnerunissaq, aamma uranimut tunngasuni, pisariaqarpoq. Uranimut isummerniarnermi Nunatsinnisut inissisimasut kisimiinngilagut. Nunavummili uranisiornissaq unitsikkallarneqarpoq. Naggueqativut Nunavummiut aalajangiiniarnermi periuuserisaat misilittagaallu ilinniarfigisinnaavagut. Inuit Ataqatigiit nuannaarutigaarput maanna naggueqatitta akornanni pisut ilisimasaqarfiginerulaaleratsigit”, siulittaasoq Sara Olsvig oqarpoq.

Nakorsat ilisimasaat imaannaanngitsut

Australiamit Canadamiillu nakorsat peqqinnissaqarfimmilu allatigut suliallit sinnerlugit isumasioqatigiinnermi aamma peqataasoqarpoq. Canadami Physicians for Global Survival sinnerlugit Gordon Edvards peqataavoq taassumallu oqaluttuaraa nakorsat uranip qinngornerillu ulorianartut timimut uumassusilinnullu qanoq sunniuteqarnersut.

“Nunatsinni ujarassiuut avatangiisinullu sunniutinik immikkut ilisimasallit tusarfigikkajunneruvagut. Pisariaqarpoq ilisimasat taakkua siammassallugit, peqqissutsimummi sunniutissat imaannaanngeqaat. Canadami uranisiornermut akerliunermut nakorsat annertuumik sunniuteqarsimapput”, Sara Olsvig oqarpoq.

Periarfissat allat salliutinneqartariaqarput

Ingammik Kujataani inuussutissarsiornikkut toqqissisimasumik ineriartortitsinissaq isumasioqatigiinnermi ujartorneqarpoq. Tamassuma angunissaa pillugu inuussutissarsiutit uranimit mingutsinneqaratik ineriartortitassat, nunalerineq, nersutaateqarneq, savaateqarneq, takornariaqartitsineq, eqqumiitsuliorneq aalisarnerlu, ineriartortitassatut tikkuarneqarput.

“Inuussutissarsiutinik allanik aningaasarsiornermillu ineriartortitsinissaq pisariaqarpoq. Utaqqiinnarneq qaangertariaqarparput. Uranisiorfik ilumut ammassanersoq kialuunniit neriorsuutigisinnaanngilaa akisussaassusilimmillu ineriartortitsissagutta urani isigiinnarnagu piaartumik allanik ineriartortitsisariaqarpugut. Inuit Ataqatigiit tamatumunnga aqqutissiuusserusuppugut”, Sara Olsvig oqarpoq.

Siunissaq pillugu demokrati paarilluassavarput

“Siunissaq siorasaarutaanngilaq, siunissaq periarfissaavoq.”

Josef Tuusi Motzfeldt innuttaasut taasitinneqarnissaminnut pisinnaatitaaffeqarnerat pillugu naggasiilluni oqalugiarnermini taama oqarpoq.

Inuit Ataqatigiit isumasioqatigiinnermi uranimut naaggaartuunertik innuttaasunillu nuna tamakkerlugu taasitinneqarnissaannik siunnerfeqarnertik naqissuseqqippaat.

“Innuttaasut peqataatinneqarumallutik isummaminnik annitsisarnerat, ulluinnarni oqallinnernut akuusarnerat nukiuvoq unitsinneqarsinnaanngisaannartoq. Demokrati paarilluarlutigu innuttaasunik taasititsinissaq Inuit Ataqatigiit suli siunnerfigaarput”, Sara Olsvig naggasiivoq.

Urani pillugu isumasioqatigiinneq juunip 11-ni ingerlanneqartumi Inuit Ataqatigiit qinigaatitaasa 25-t missaasa peqataaffigaat. Savaatillit Peqatigiit Suleqatigiissut, Urani Naamik Narsaq, Narsami uranimut angertut partiillu Siumut Partii Nalerarlu aamma peqataapput.

 

Attavissaq

Sara Olsvig +299 526858

 

Inuit Ataqatigiit qinigaatitaat Narsami katersuupput

Inuit Ataqatigiit qinigaatitai Narsamut tikeraleruttorput. Partiip aasaanerani ataatsimiinnera arfininngornermi sapaammilu Narsami Katersortarfimmi ingerlanneqassaaq. Inuit Ataqatigiit qinigaatitaasa akornanni qinikkat 25-t, savaatillit, uranimik sammisallit nunaniillu allaneersut Canadameersut, Australiameersut Nunavummeersullu peqataassapput.

Urani pillugu isumasioqatigiinneq ammasoq

Aaqqissuussaq annertooq nunarput tamakkerlugu peqataaffigineqarpoq, Tiniteqilaamit Kangersuatsiaq tikillugu Inuit Ataqatigiinnit nunaqarfinni aqutsisunut ilaasortat, folketing-mut ilaasortaq, Inatsisartuni Ilaasortat aamma Kommuneni qinikkat peqataassallutik. Inuit Ataqatigiit qinigaatitai katillugit 25 najuukkumaarput.

”Nuannaarutigaarput aasaanerani ataatsimiinnerput Narsami pisinnaammat. Narsami innuttaasut qanimut tikillugit urani pillugu eqqartueqatigissallutigit pingaartilluinnarparput. Qilanaarpugut partiitta politikkianik eqqartuinissamut isummanillu avitseqatigiinnissamut”, Sara Olsvig partiip siulittaasua oqarpoq.

Arfininngornermi urani pillugu isumasioqatigiinnermi Nunatsinnit, Australiamiit, Canadamiit kiisalu Nunavummiit saqqummiisussanik immikkut qinngornernik ulorianartunik ilisimasalinnik, nunaminnilu misilittagalinnik ilaasoqassaaq. Arfininngornermi isumasioqatigiinneq tamanut ammavoq.

Aningaasaqarneq siuariartariaqarpoq

Sapaammi Inuit Ataqatigiit nuna tamakkerlugu peqataatitaqarfigisaani ataatsimiinnermi partiip aningaasaqarnermut politikkia sammineqassaaq. Pingaartumik nunatta aningaasaqarneranut aaqqiissutissanik oqallinneq aamma inuiaqatigiinni naligiinnerulernissamut suliniutit sammineqassapput.

”Aningaasarsiornerput siammartariaqarparput, aatsitassarsiorneq kisimi sammineqassanngilaq. Massakkut suliffissanik pilersitsisariaqarpugut illoqarfiit Narsatut ittut ingerlallualeqqinnissaat anguniarlugu. Politikkikkut naligiinnginneq akiortariaqarparput”, Sara Olsvig naggasiivoq.

Arfininngornermi urani pillugu isumasioqatigiinnermut Inuit Ataqatigiit soqutiginnittunut tamanut qaaqqusipput.

Isumasioqatigiinnermut uranimik piiaanissamik pilersaarutillit GME saqqummiussinissamut qaaqquneqaraluarput peqataajumasimanngillalli.

 

Attavissaq:

Sara Olsvig +299 526858

Urani pillugu isumasioqatigiinneq – ingerlanissaa

Urani pillugu isumasioqatigiinneq – Narsaq junip 11-at 2016

Uranium seminar – Narsaq June 11th 2016

 

Pilersaarutit – Program (UPDATED June 8, 2016)

 

8:30               Ammaanersiorneq tikilluaqqusinerlu – Opening and welcome

 

9:00               Ullup ingerlanissaanik peqataasunillu ilisarititsineq – Introduction of program and participants

 

9:15               Ammaanersiornermi oqalugiaat – Opening Speech – Sara Olsvig

 

9:30               Urani Naamik Narsaq saqqummiussissapput – No to Uranium Narsaq presentation –

Mariane Paviasen

 

9:45               Narsami uranimut angertut saqqummiussissapput – Yes to Uranium Narsaq presentation

 

10:00             Unillatsiarneq – Break

 

10:15             Savaatillit Peqatigiit Suleqatigiissut – Uranisiornissap savaateqarnermut kingunerisinnaasai – Sheep Farmers Association – Farming and the possible impact of uranium mining in South Greenland – Frederik Frederiksen

 

10:30             Hilu Tagoona & Jack Hicks: Nunavummi pisut misilittakkallu – Nunavummiut Makitagunarningit on Nunavut experiences

 

11:00             Oqallinneq – Debate

 

12:00             Ullup qeqqarneq – Lunch

 

13:00             Dr. Gordon Edvards: Physicians for Global Survival – uranisiorneq nakorsat isaannit – Uranium mining seen from a physician’s perspective.

 

13:30             Dr. Bill Williams: International Campaign to Abolish Nuclear Weapons, Australiami misilittakkat – Australian experiences

 

14:00             Oqallinneq – Debate

 

15:00             Unillatsiarneq – Break

 

15:30             Nunatsinni pisut: Inatsisiliornikkut aalajangiiniarnikkullu killiffiit – Status in Greenland: Legislative preparations and decision-making processes

 

Aaja Chemnitz-Larsen – Inatsisiliornikkut Folketingimi killiffik – Legislative status, the work of the Parliament of Denmark

 

Josef “Tuusi” Motzfeldt – Innuttaasunik taasititsineq demokratip ilagaa – Referendums are part of democracy

 

16:00             Eqikkaaneq – Summing up

 

16:30             Naggasiineq – Closing

 

17:00             Isumasioqatigiinneq naavoq – End of seminar

 

Inuit Ataqatigiinniinniit angusaqarfiulluartoq inatsisartut upernaakkut ataatsimiinnerat naammassisimalerpoq

Qangaasuuppat piniartorsuartut pisaqarluarsimalluta angerlamut apuuttussanngorpugut.

Upernaaq manna inatsisartuni ataatsimiinnerput uagutsinnut Inuit Ataqatigiinnut suleqatigiilluarnitsigut, ataqatigiilluarnitsigut, aalajaatsumillu sulilluarsimanitsigut annertuumik angusaqarfiulluarpoq pissarsiffiulluarlunilu. Tamanna nuannaarutigeqaarput tulluusimaarutissaqarpugullu.

 

Illuatungiliuttuunerput apeqqutaatinnagu, suleqataarususermilli napeqatigiissinnaanermillu anersaaqarluta inatsisartuni sulisimanerput imminut akilerluarpoq.

Partiit saamerliit akornanni naleqartitagut isumaqatigiissutigisavut amerlapput

Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut ataatsimut isigalugu partii Siumullu upernaaq manna suleqatigiinnerput amerlasuutigut ajunngitsuusimasoq, ingammik naleqartitanik eqqartuisarnerni.

Ataatsimiisitaliani partiit tamaasa suleqatigiilluarpagut kisianni maluginiakkatta ilaat unaaginnarpoq.

Maluginiakkattalu ilagaat aamma tassaavoq Naalakkersuisooqatigiillu akornanni isumaqatigeereerlutik saqqummiussisarnerat annikillingaatsiartoq. Neriuppugut piffissami aggersumi Naalakkersuisooqatigiit akornanni imarisaatigut isumaqatigiissutigisimasaminnik annertunerusumik saqqummiussisalissasut, isumaqatiginninniarlunimi pissutsit allanngoraqattaarnerat erloqinartarmat. Inuit Ataqatigiit peqataarusuttugut nalornissutigineqassanngilaq.

Upernaaq manna siunnersuutit aalajangiussallu amerlasuut peqataaffigaavut partiinullu tamanut suleqatigiilluarsimanernut qujavugut.

Angusavut inuiaqatigiinnut kinguneqarluartussat

Qiimalluta nuannaarluta qilanaarlutalu upernaaq maanna suliffissarput ornissimavarput. Qangaasuuppallu piniartorsuartut pisaqarluarsimalluta angerlartussanngorpugut.

Angusagut pissarsiagullu ilaatigut makkuupput:

  • Perulullutik napparsimasut ilaquttaminnik ingiaqateqarlutik DK-mukarsinnaanngussapput. Taassuma saniatigut Danmarkimi Kalaallit Peqqissartut Illuani ukiuni arlaqartuni nappaatertik peqqutigalugu najugaqartariaqartunut inissialiornissanik Naalakkersuisut misissuinissamik suliaqaqqullugit peqquneqarnissaannik siunnersuuterput akuersissutigineqarluni.
  • Kulturimut immikkut, eqqumiitsuliornermut immikkut, timersornermullu immikkut inatsisitaartinneqarnissaat anguvarput pilersipparpullu, 1. januar 2017-mi atuutilersussat.
  • Tele Postip namminersortunngorsarneqarnissaata unitsinneqarnissaa aqqutissiusseqataaffigaarput.
  • Inuiaqatigiit akornanni naligiinnginnerujussuup iliuuseqarfigineqarnissaa aammalu ikiaroornartumik atornerluinerujussuup akiorniarneqarnissaa, iliuuseqarfigineqarnissaallu pillugit annertuumik oqallitsitsivugut.
  • Minnerunngitsumik uran pillugu annertuumik oqallitsitsivugut anguniarsimagaluarlutigu innuttaasut peqataatinneqarnerulernissaat oqartussaaqataanerulersinneqarnissaaallu.

Uranimut suliaq suli naammassinngilaqUranimut suliaq suli naammassineqanngitsutut Inuit Ataqatigiinniit isigaarput. Uranisiorfimmik suli ammaasoqanngilaq inuiaqatigiinnilu politikkikkullu pineqartoq pillugu suli annertuumik avissaartuuttoqarpoq. Naalakkersuisut qanoq ataatsimoortitsiniarnerlutik suli saqqummiutinngilaat. Kaammattuutigaarput Inuit Ataqatigiit partiitut isumarput isiginiaannarnagu inuiaqatigiinni isummat assigiinngitsuunerat nassuerutigalugu innuttaasunik taasititsinissaq Naalakkersuisut aalajangerumaaraat. Ingerlariaqqinnissamummi aqqut neriuuteqartitsisoq nassaarissallutigu tamatta peqataarusuppugut.

Inatsisartut 2016 upernaakkut ataatsimiinnerat naammassivoq, Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ilaasortaatitaat sinnerlugit suleqatigiissimanitsinnut partiinut tamanut qujanarujussuaq.

Peter Olsen

 

Inuit Ataqatigiit inatsisartut gruppianni siulittaasoq


 

 

Oqaluuserisassat naammassineqartut inerneri

 

Inuit Ataqatigiit siunnersuutaat akuerineqartut                       14

Inuit Ataqatigiit siunnersuutaat itigartinneqartut                     4

Naalakkersuisut siunnersuutaat akuerisagut                            20

Naalakkersuisut siunnersuutaat itigartitagut                           10

Naalakkersuisooqatigiit partiivisa siunnersuutaat akuerisagut   13

Naalakkersuisooqatigiit partiivisa siunnersuutaat itigartitagut   2

Partii Naleraq siunnersuutaanut tamanut isumaqataavugut

 

Siunnersuutit naammassineqartut                                          76

 

Akuerisat                                                                             67

Itigartitat                                                                             9

 

 

 

 

 

 

Aalisarnermut ataatsimiititaliaq Naalakkersuisunit qoqassineqarpoq!

Siorna avaleraasartuunik pisassiineq inuiaqatigiinni aamma naalakkersuinikkut aalassassutaaqaaq, KNT pillugu soqutigisarsiortoqarnersoq Inatsisartuniit aalisartuniillu apeqquserneqarmat. Taamani pisut ilungersunartut pillugit Inuit Ataqatigiit Inatsisartut Aalisarnermut Piniarnermut nunalerinermullu Ataatsimiititaliaat ilungersunartunit sulianik ingerlatseqataavoq, aamma taamani Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaq kukkunernik ilungersunartunik saqqummiussivoq. Taamani tusagassiorfinni annertuumik sammineqartut pillugit Naalakkersuisut ima neriorsuipput.

Inatsisartut Aalisarnermut ataatsimiititaliaat neriorsorneqarpoq pisut ilungersunartut kingumut aqqusaarneqaqqinnginniassammata tulliani avaleraasartuunik pisassiisoqalerpat (tassa massakkut pisassiineq) Inatsisartut Aalisarnermut Ataatsimiititaliaat peqataatinneqaqqissaassasoq.

Taamatut neriorsuineq massakkut pisassiisoqarmat minnerpaamilluunniit ataatsimiititaliaq malinnaatinneqanngilaq, ilisimatinneqanngilaq kikkut pisassinniarneqarnersut, imaluunniit nunatta soqutigisaannik ineriartortitsinissamik ataatsimiititaliap piumasaqarnera qulakkeerniarlugu Naalakkersuisut peqataatitsinerunissamik peqquneqarnerat timitalerneqanngilaq.

Taamatut Naalakkersuisut Inatsisartut ataatsimiititaliaani neriorsuilussinnarnerat akuerineqarsinnaanngilaq qoqassinertullu isigineqartariaqarluni. Naalakkersuisut avaleraasartuut pillugit pisassiisarnerminni suna pissutiginerlugu isertuasumik peqataatitsinani tassanngaannaq aalajangiisarnerat eqqumeeqaaq.

Soormi nunatta soqutigisai, soorlu, Nunaqavissut avaleraasartoorniutinik umiarsuaateqalernissaat, aningaasarsiorfeqalernissaat, suliffissaqartitsinissaat, taamatullu avaleraasartoorniarneq tunngavigalugu nunarsuarmioqatitsinnut unammillersinnaassuseqalernissarput sooq suleqatigiilluta ataatsimoorlutalu ilusilersorsinnaanngilagut? Sunaana inuiaqatigiit pingaartitaasa timitalersorneqartariaqartullu ammasumik ataatsimoorussamillu timitalersuiffigineqarnissaaniit pingaarnerusimasoq?

Pisassiissutinik kingusippallaamik agguaassisarneq kinguneqartarpoq avaleraasartuut aalisarneqarnissaannut piffissakilliortitsinikkut pisarineqartartut ikippallaartarnerannut. Taamaattumillu aningaasat isertitassaraluit aamma annaaneqartarlutik. Avaleraasartuunik pisassinneqarnissamik qinnuteqartut akuerineqassagunik piumasaqaatit allanngorartut siuarsaatiginavianngimmassuk, Naalakkersuisut piumasaqaatinik allannguisaqattaarnerat pingaarnertut unitsinneqartariaqarpoq.

Naalakkersuisut sooq aalisarnermut siunnersuisooqatigiit tusarniarsimanngilaat? Sooq aalisarnermut siunnersuisooqatigiit ilaasortaasalu tamakkerlutik peqataatinneqarsimannginnerat qanoq nassuiarsinnaavaat? Ila aqutsineq naalakkersuisullu suleriaasiat allanngorangaarmat kikkut pingaarnerutillugit sulisoqarnersoq apeqqusernarsivippoq.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit kaammattuutigeqqissavarput suleqatigiiffiliortoqassasoq aalajangersaaffiunngitsumik, kisianni inuussutissarsiutip nunatta inuisalu pingaartitaannik, ineriartortikkumasaannik siunertanik Naalakkersuisut Inatsisartullu aammalumi aalisartut ataatsimoorlutik suleqatigiiffigisinnaasaannik. Pisariaqarpoq avissaartuuffiusinnaasut peerlugit ataatsimoorluta suleqatigiinnissarput. Taamatut siunissarput ilusilersorniartigu ataatsimoorluta. Taamaaliorutta annaasassaqanngilagut, taamaaliorutta angusaqassaagut.

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut oqaaseqartartuat

Aqqaluaq B. Egede

Meeqqavut pitsaasumik pigutsigit siunissarput pitsaasuussaaq

Inuit Ataqatigiit erseqqissumik oqariartuutissaqarpugut: Ukiut tamaasa meeqqat ukiorissavaat. Ukioq manna Meeqqat Ulluanni taama erseqqitsigisumik oqaaseqassaagut. Meeqqavummi ullut tamaasa, ukioq naallugu piffissarlu tamaat isumassussavagut inersimasuusugullu akisussaaffigissavagut. Meeqqavut pitsaasumik pigutsigit Nunatut siunissarput aamma qaamasuussaaq.

Naligiinnginneq akiorneqassaaq

Nunatsinni meeqqavut assigiinngisitaartuupput. Atukkat assigiinngitsuupput naligiinnginnerlu annertulluni. Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut nunatsinni inuttut atukkatigut naligiinnginneq tassaasoq inuiaqatigiittut akiugassatta annersaat ilaat. Angajoqqaat akissaatitigut inuuniarnermikkullu atukkatigut naligiinnerulernissaannik sulissuteqarneq ataatsimooruttariaqarparput.

Nalunngilarput ullumikkut illoqarfissuarmiuppat nunaqarfiit ilaanniuppalluunniit inoqateqartugut akissaatitigut ima artornartigisumik inissisimasoqartoq allaat meeqqaminnik isumaginnissinnaanerat killeqarluni. Inuiaqatigiinni atukkatigullu isumassoqatigiinneq annertunerulertariaqarpoq artornartunillu atugaqartunik illersuineq kivitseqatigiinnerlu annertusartariaqarluni.

Assigiinngisitaarneq kultuuritsinnut ilaavoq

Naligiinnerulernissamik suliaqarneq assigiissusermik ujarlernertut paarlaanneqassanngilaq. Meeqqammi inersimasutuulli assigiinngitsigaat. Meeqqat ilai nipaatsuupput, ilai assassullaqqissuullutik allallu atuagarsornermut nukittunerullutik. Meeqqat illoqarfinni minnerni nunaqarfinnilu peroriartortut meeqqatut illoqarfissuarni peroriartortutut naleqartigipput, naak atukkat ulluinnarnilu sammisat assigiinngitsuugaluartut.

Meeqqavut inuttut assigiinngitsuugaluarluta naligiinnitsinnik ilinniartsitsigit.

Ataqqeqatigiinneq meeraanermit tunngavilerneqartarpoq

Taamatuttaaq meeqqat inersimasutuulli oqaatsitigut kultuurikkullu tunuliaqutarisaat assigiinngitsuupput. Meeqqat kalaallisut ilitsoqqussaralugu oqaasillit meeqqallu allanik ilitsoqqussaralugu oqaasillit naligiipput. Ulluinnarni suliassarput tassaavoq meeqqatsinnik maligassiuinissaq, kalaallisut ilinniarnissamut periarfissiilluarnissaq, meeqqanilli allanik oqaasilinnik ajattuinata.

Inersimasut akornatsinni kinaassutsimik eqqartueriaaserput meeqqatsinnit kingornunneqartarpoq atorneqalertarlunilu. Assigiinngisitaarnermik inissaqartitsineq, naligiimmik inuttut naleqartitsineq, kinaassutsikkullu nukittuumik inissisimanissamut aqqutissiuussinissaq tamatta akisussaaffigaarput.

Meeqqat ataqqeqatigiinnermik tunngaveqarunik aamma nukittunerussapput.

Pilluaritsi

Inuit Ataqatigiit meeqqat Meeqqat Ulluanni pilluaqqungaarpavut. Neriuppugut ulloq nuannisarfigalugu atorluassagissi.

Ukiut tamaasa meeqqat ukiorissavaat, suliassarpummi naassaanngitsuuvoq unitsinneqanngisaannartussaq.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Inuit Ataqatigiit Siulittaasuat siuttuulluarmat Demokraatit naalliuutigissanngilaat

Maajip 24-iani Michael Roing-ip tugagassiuutinut nalunaarutaanut akissut

Inuit Ataqatigiit siulittaasorput suliassaminik naapertuilluarluni aamma qisuariarfissani susassaqarfigisanilu oqaaseqarfigai. Siulittaasutta suliassaminik eqqortumik paasinnissimaneranut takussutissaavoq naalakkersuisooqatigiit isummamikkut assigiinnginnerujussuat tikkuaramigit. Tamanna pillugu Demokraatit sinnerlugit Michael Rosing uparuaavoq isumaqarunarluni naalakkersuisooqatigiit isummersorfigeqqusaanngitsut Inuit Ataqatigiinni siulittaasuugaanni.

Naamik, aatsaat taamak isummersorfigineqartigilissaasi naalakkersuisooqataagussi. Susassaqarfiit, suliniaqatigiiffiit, kattuuffiit ingerlatseqatigiiffiit aammalu soorunami partiit allat tamarmik nakkutilleeqataanissaat isummersortuarnissaat tikilluaqqusariaqarpasi. Tassa unittariaqalerpoq oqartussaaqataaneq mattullugu suliniarsarinersi! Kikkut tamaasa qulangerlugit aqutsiniarneq kiisa isummersoqqusiunnaarnermik piumasaqarfiusalerpoq. Tamanna akuerineqarsinnaanngilaq.

Parti imminut Demokraatinik taasoq oqartarnerattuut demokrati-mik,- tassa oqartussaaqataanermik tunngaveqarnerartoq inuit isummersorsinnaanerannik mattussiniarsaraluni pissaanerup oqquani ilisarnarunnaalersoq ajorinniinnarani siunissaq nalorninarunnaarsillugu tikkuaasinnaanngikkuni soorunami nalornisitsissaaq.

Tamanna Inuit Ataqatigiit siulittaasutta tikkuarmagu tamatta isumaqatigaarput. Naalakkersuisooqatigiit inatsisiliornerminni suliniaqatigiiffiit, kattuffiit aamma sammisanut aalajangersimasunut susassaqartut akerliorrakkaluarpataluunniit aalajangersaaginnalerput. Inuit akerliugaluarpata imaluunniit Inatsisartut ataatsimiittarfianni apeqqutit tikkuaanerillu oqaaseqarfigiumassanagit ingerlarsorput. Soorunami uparuarneqarnissarsi nammineq annertusiartortipparsi imminulluunniit illersorlusi aalajangernissinnut tunngaviit oqaloqatigiissutiginissaat mattuttuarassiuk.

Naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutaat tassaavoq naalakkersuisooqataanermik tunngavik nalitunerpaaq. Naalakkersuisooqatigiillu akerleriinnerat arlalinnik uppernarsaatissartaqarpoq. Assersuutigalugu naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutaanni qulequtaannarluunniit imaattoq qanoq timitalissallugu isumaqatigiissutigaasiuk?: ”Ataatsimoorneq –Toqqissisimaneq – Ineriartorneq”. Akerliussutsimik takutitsinerit imaaginnavipput, Nuuk-miinnaanngitsoq aamma sinerissami inoqarfinni arlaqartuni tamanna pisarpoq.

Naalakkersuisooqatigiinnissamik tunngaviit isumaqatigiissutit malitsinneqanngitsut arlaqarput. Inuit Ataqatigiit siulittaasutta uparuaanermini aamma tamakku ilisimallugit uparuaanera eqqortuusoq naalakkersuisooqatigiit ilissi nammissinnik unioqqutitasi uppernarsaataapput Michael Rosing-ip kukkulluni Sara Olsvig-mut tikkuaagaluarneranut.

Tikilluaqquniarsiuk naalakkersuisooqatigiittut oqartussaaqataaneq inuillu isummersorsinnaanerat mattunnagu nunatsinni killiligaanani oqaaseqarsinnaatitaaffiusumi aqutseqataassallusi.

Erseqqissassavara Inuit Ataqatigiit Inatsisartut Naalakkersuisullu siunnersuutaannut isumaqataaffigisavut amerlammata. Naaperiaassutigisavut arlaqarput. Taamaammat oqaannartoqarsinnaanngilaq akerliuinnartuusugut. Isumaqataaffigisavut amerlanerupput akerleriissutaasuninngarnit. Nuannaarutigaarput sunniuteqaqataagatta, naalakkersuisooqatigiillu aamma suleqatigilluartarlutigit.

Pissaanermik tigusineq nunap inuinik tusaasinnaajunnaaqqasutut, inuillu naalakkersuinermut akerliusut akeqqiullugit aqutsineq nunami maani tulluartuunngilaq. Neriuppunga Demokraatit qangatuut inuit isummersinnaanerannik nukittorsaajumasut, aammalu inuit ikinnerussuteqartut tusaaneqarnissaannik noqqaasaqisut pissaanermi oqorsisimaaginnalissanngitsut. Nunatta aqunneqarnera aamma naalakkersuisooqatigiit tamatta susassareqatigiilluta isummersorfissaraarput. Neriuinnassaagut aamma Demokraatit tamanna mattutissanngikkaat.

Aqqaluaq B. Egede, Inuit Ataqatigiit

 

Naalakkersuisut ilisimasat amigartut tunngavigalugit Kangerlussuup mittarfia matuniarpaat

Apeqqutit §37 nr. 110-mi apeqqutigineqartut, naatsorsuutigisimagakkit tamarmik ilisimasineqareerlutik Naalakkersusiut aaliangersimassasut Kangerlussuup Mittarfissuartut matunissaanut. Akinissaq ullunik 14-nik Naalakkersuisut sivitsornerarpaat apeqqutit annertuneri pisariunerilugooq kiisalu avataaniit paasissutissanik pissarsisariaqarneq peqqutaalluni.

Qanoq ilillutik Naalakkersuisut qulaani pineqartut ilisimanagit aaliangersimasinnaappat Kangerlussuaq Mittarfissuartut matuneqassasoq?

Naalakkersuisut Kangerlussuaq matuniannginnerarlugu oqaraangamik, oqaasertalertarpaat Kangerlussuup siunissaa pillugu Qeqqata kommunea paaseqatigineqassaaq.

Naalakkersuisut qanga Qeqqata kommunea paaseqatigiinnissaq pillugu ataatsimeeqatigaat?

Naalakkersuisut qanoq takorloorpaat Kangerlussuaq Mittarfissuartut atorunnaarpat, mittarfittut qanoq atorneqassasoq?

Kangerlussuaq Mittarfissuartut atorunnaarpat atorfiit qassit Mittarfissuaanerata nassatarisaanik atorfiusut atorunnaasappat.?

Ilumoorsinnaanngilaq Naalakkersuisut mittarfinnut tunngasunik aalajangiisaqattarnerat, nalullugulu Kangerlussuup mittarfianut qanoq kinguneqassanersut, aammalumi Narsarsuup mittarfianut.

Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit inatsisartuni kiisalu Qeqqata kommuneani ilaasortaq

Ilanngullugit nassiupput §37 apeqqutit kiisalu Naalakkersuisut kingusinnerusukkut akissuteqarniarlutik allagaat.

Naalakkersuisut akissutigigallagaat Svar 2016-110 Lufthavne i Kangerlussuaq GRL DK

 

 

 

Narsami urani pillugu Inuit Ataqatigiit isumasioqatigiititsissapput

Inuit Ataqatigiit Narsami juunip 11-ni 2016 urani pillugu isumasioqatigiititsissapput. Isumasioqatigiinnermi uranisiornerup avatangiisinut, peqqissusermut nunallu tamalaat akornanni pissutsinut sunniutai sammineqassapput. Nunatsinnit, Canadamit Australiamiillu oqalugiartoqassaaq uranisiornermit ulorianartunillu qinngornernut ilisimasanik avitseqatigiittoqarluni.

”Isumasioqatigiinnermi Inuit Ataqatigiit kissaatigaarput nunanit allanit misilittakkat Nunatsinni oqallinnermi sammineqarpiarneq ajortut Nunatsinnut anngutissallugit. Pingaartissimavarput Canadamit Australiamiillu misilittakkat assersuutitut pitsaasutut oqaatigineqakkajuttut toqqaannarnerusumik tusarfigissallugit. Isumasioqatigiinnermit isummat assigiinngisitaarnerusut Nunatsinni oqallinnermut apuunnissaat kissaatigaarput”, Sara Olsvig, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat oqarpoq.

Quebecimi Grand Council of the Crees siuttuat oqalugiassaaq

Canadamit inuiaat Cree-t siuttuat, Grand Chief Matthew Coon Come peqataassaaq oqalugiassallunilu. Inuiaat Cree-t Quebec-mi uranisiornissamut ukiopassuarni akerliupput. Ilaatigut Cree-t inuusuttortai nunartik itivillugu 850 kilometerit pisunnermikkut uranimut akerliunertik takutippaat.

Nunavummit naggueqativut Inuit ilaat isumasioqatigiinnissamut aamma tikissapput. Nunavummiut Makituganarningit, Baker Lake-mi uranisiornissamut akerliusut sinniisui Hilu Tagoona aamma Jack Hicks peqataassapput.

Canadamit aamma Gordon Edwards, Ph.D-usoq peqataassaaq. Edwards Physicians for Global Survival-mut, suliniaqatigiiffimmut qinngornernik ulorianartunik inuit peqqissusaannut sunniutaannik ilisimasaqartumut ilisimatusarnikkut siunnersortaavoq.

Australiamit misilittakkat aamma tusarfigineqassapput

Isumasioqatigiinnermi aamma Australiami ukiorpassuarni uranisiorfiusimasumit misilittakkat tusarfigineqarsinnaassapput. Dr. Bill Williams, qinngornernik ulorianartunik inunnut sunniutaannik immikkut ilisimasalik, oqalugiassaaq. Taanna Australiami Campaign to Abolish Nuclear Weapons-mut siulittaasuuvoq, suliniaqatigiiffik nunat tamalaat akornanni atomip nukinganik sakkussianik atuinnginnissamut anguniagaqartuuvoq.

Nunatsinnit Savaatillit Peqatigiit Suleqatigiissut peqataassapput Narsamilu uranimut angertut naaggaartullu oqalugiartussatut aamma qaaqqusaasimallutik.

Greenland Minerals and Energy Ltd. Kuannersuarni misissuinissamut akuersissutillit oqalugiarnissamut aamma qaaqqusaapput.

Isumasioqatigiinneq tamanut ammavoq

Isumasioqatigiinneq Inuit Ataqatigiit partiitut aasaanerani ataatsimiinneranut atatillugu ingerlanneqassaaq. Taamaammat partiip qinigaatitai peqataassamaarput, partiilli allat tamarmik aamma isumasioqatigiinnermut qaaqqusaapput. Tamatuma saniatigut kattuffiit susassaqartullu allat isumasioqatigiinnissamut peqataasussatut qaaqqusaapput.

Peqataanissamut soqutiginnittoqarpat paasisaqarnerusoqarusuttoqassappalluunniit Inuit Ataqatigiit Kattuffiata allattoqarfianut attaveqartoqarsinnaavoq.

Isumasioqatigiinnermi kalaallisut tuluttut nutserisoqassaaq.

Avataanit qaaqqusat angalanissatik namminneq akilerpaat.

 

Attavissaq:

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat ia@greennet.gl oq. 323702 3900 Nuuk

Isumasioqatigiinnerup ingerlanissaanut pilersaarutaagallartoq http://ia.gl/urani/pilersaarutaagallartut-preliminary-program/

Taksøep nalunaarutaa ajoriinnassallugu oqippallaarpoq

Taksøep nalunaarutaa ajuallaatigiinnarnagu suliassartai nammineq suliariniartigit.

Naalakkersuisut partiillu Naalakkersuisuutitaqartut Taksøep nalunaarutaa imarisaatigut oqaaseqarfigivallaarnagu ajortussarsiorlutik nukitik atorpaat.

Inuit Ataqatigiit nalunaarutit oqariartuutai ilai soqutiginartippavut. Nunarput peqataatippiarnagu suleriaaseq atorneqartoq isornartorsioreerparput. Maluginiarparpulli Naalakkersuisut Taksøes suleqatigiissitaanut peqataasimammata naatsorsuutigaarpullu Nunanut Allanut Pisortaqarfik aqqutigalugu Naalakkersuisut misissuisumut apuukkusutatik apuussimassagaat.

Suliamut nammineq siuttunngorta

Taksøep nalunaarusiami Inuit Ataqatigiit sivisuumik iliuuseqarfigineqarnissaannik ujartuiffigisimasavut iliuuseqarfigeqqullugit tikkuarpai. Issittumut tunngasunik sammisaqarnerunissamut tikkuussivoq, innuttaasut toqqaannarnerusumik Nunatta illersornissaanut suliassanut peqataalernissaannik tikkuussivoq, Nunatta Issittullu qaammataasatigut nakkutigineqarnerunissaa attaveqarnerunissaalu tikkuarpaa Issittumilu sillimaniarnermut politikkikkut sammisaqarnerunissaq tikkuarpaa.

Soqutiginartipparput Arctic Five Ilulissanit Nalunaarutip ukiut qulinngortorsiortorlu 2018-mi naapeqqinnissaannik siunnersuuteqarmat. Aamma neriuppugut Nunarput ilisimatusarnikkut qitiusoqarfittut inissisimanissaanut suliniuteqarnissamik siunnersuutaa Nunatsinni ilisimatusarfinnit tigulluarneqarumaartoq, naqissusissavarpulli suliat taakkua piviusunngortinneqassappata Nunatta siuttuuffigisaanik suliarineqassasut piumasarigatsigu.

Nunarsuaq tassaannaanngilaq Nunarput Danmarkilu

Isumaqarpugut Naalakkersuisut, Siumut Demokraatillu Nunatta nalunaarusiami taaneqanngippallaarnera pillugu ajorinninnerat oqippallaartoq. Nunanut allanut, illersornissamut sillimaniarnermullu politikki Nunatsinnit Issittumiillu siammasinneruvoq. Taamaammat uagut piumasarput tassaavoq Nunarput suliassaqarfinni taakkunani nammineq politikkissatsinnik sanarfinissamut pikkorinnerulissasoq.

Inuit Ataqatigiit ujartortarsimaqaarput nunanut allanut sillimaniarnermullu politikki pillugu suliaqarnerulernissaq. Aamma ujartortaqaarput Inatsisartuni Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq suliaqarnerulissasoq. Nunarsuarmi allanngoriartortoq pisoqarfioqisorlu isiginngitsuusaarlugu issiaannarsinnaanngilagut.

Nunarput Issittoq pillugu nammineq periusissiussaaq

Assersuutigalugu Nunarput nammineq Issittumut periusissiortariaqarpugut. Inuit Ataqatigiit siorna Naalakkersuisut nunanut allanut politikkikkut nassuiaataat oqallisigineqarmat tamanna siunnersuutigaarput. Nunatta nammineq Issittoq pillugu periusissiornermini qanoq Issittumi suleqatigiinnermut anguniagaqarnerluta oqaasertalissavarput, suleqatigiinnermullu tamatumunnga qanoq naatsorsuuteqarnerluta oqaasertalissallutigu.

Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut Naalagaaffeqatigiinneq uniffiginanu avammut alakkaamanerunissaq Nunatta pikkorinneruffigissagaa. Nunanut allanut attaveqarnitsinni sorusuppugut? Nunarsuaq tassaannaanngilaq Kalaallit Nunaat Danmarkilu, Nunarput nunarsuarmut tamassuminnga annerusumut aamma ilaavoq.

Qanoq inissisimaniarnerluta oqaasertalertigu

Nunatta nunarsuarmioqatigiit akornanni qanoq inissisimanera pillugu upernaami Inatsisartuni ataatsimiinnermi Inuit Ataqatigiit oqallisissiamik saqqummiussaqarpugut. Nunat tamalaat akornanni qimaasut pillugit peruluttoqarnerani qanoq iliuuseqassaagut? Nunat qanigisatta sorsuttunut peqataanissamut isummeraangatta qanoq pisassaagut? Nunatta avammut erseqqissumik naleqartitatsinnullu tunngaveqartumik nipeqarnissaa qanoq qulakkiissavarput?

Tamakkua tassaapput Inuit Ataqatigiit isummatsinnik Nunatta isummerfigisinnaasariaqagai.

Taksøep nalunaarutaa ajoriinnassallugu oqippallaarpoq. Ajorinniinnarata nammineq politikkissatsinnik suliaqarta, ataatsimoorlutalu Nunatta Issittoq pillugu periusissiassaanik sanasa nunarsuarmioqataanitsinnullu isummerta.

Naammagittaalliuinnarnata nammineq alloriaqqitta.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliami Siulittaasup tullia

Anguniagaq anguneqarpoq

Inuit Ataqatigiit napparsisut atugaasa pitsanngorsaaffigineqarnissat uteriilluta anguniagarput kiisami iluatsippoq.

Inatsisartunut ilaasortap Mimi Karlsen-p Inuit Ataqatigiit, Kalaallit Peqqissartut Illuanni, qanigisamik akeqanngitsumik ineqateqarsinnaaneq nerisaqarsinnaanerlu siunnersuutaa akuerineqartussanngorpoq.

Ukiaq eqqartorneqarmat Naalakkersuisumit allaat 18. mio kr-nik akeqarnissaannik oqalunneq eqqorsimanngilaq. Maannakkummi Naalakkersuisut 2mio.kr atorlugit siunnersuut akuerisinnaaneralerpaat.

Ulorianartumik nappaammik tusarlerneqarneq, inuunerup naalerneratut tusarlerneqarnermut assersuunneqarsinnaavoq, naak qujanartumik qaangiisut amerliartoraluartut.

Eqqarsaaterpassuit nalaanneqartarput, annakkusunneq piusarpoq, asasanut najuerusunnerujussuaq takkuttarpoq. Ernuttat, ernutaqqiutit, tassa inooqataarusunneq annertungaartoq takkuttarpoq.

Nuannaarpugut tussunngullutalu, inuit pinartumik napparsimasut, ilaquttaminillu najorneqarnissamik pisariaqartitsisut matumuuna inigisaminnut nerisaminnullu akiliuteqartariaarutissammata.

Inuiaat napparsimasortaminnut iliuuseqarsinnaasariaqarput tamatta illersorsinnaasatsinnik.

Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit

Iluanaarutisiat innuttaasunut iluaqutaatinneqassapput

Inuit Ataqatigiit Air Greenland-mut piginnittunut iluanaarutit akiliutigineqarnerannik nutaarsiassaq tupigusuutiginngitsoorsimanngilarput. Naatsorsuutigilluinnarparput Namminersorlutik Oqartussat pingajorarterummik piginneqataasutut piginneqataasut akornanni qanoq isumaqarnerlutik nalunaarutigisimassagaat. Inuiaqatigiinnut ammasumik qanoq inissisimasimanerlutik Naalakkersuisut nassuiaanissaat suli amigaatigaarput.

Isumaqarluinnarpugut taama annertutigisumik iluanaarutisiaqarneq Nunatta innuttaaasuinut Air Greenlandimullu maani Nunatsinni atuisuusunut iluaqutaasumik kinguneqartinneqartariaqarmat. Innuttaasut akornanni akikinnerusunik billetsisinnaanermik kissaateqarneq tusaavarput, aamma kiffartuussinissamik isumaqatigiissuteqarfiusuni. Sinneqartoorutip taama annertutigisup billetsinut akikinnerusunut sooq atorneqarsinnaannginnerannik apeqqusiisunut tupigusoqataavugut. Ingerlatseqatigiiffimmi ukiumit ukiumut sinneqartoorutit taama annertutigisartillugit akikinnerusumik angalasinnaanissamut kinguneqartumik iliuuseqartoqarsinnaasimassaaq.

Oqallinnermut malinnaanitsinni aamma maluginngitsoorsimanngilarput Naalagaaffiup SAS-llu sinneqartooruteqarnermit pingajorarterutinik marlunnik iluanaartussanngornerat ilaannit mamiagineqarmat. Piginneqataasut iluanaarutisiarsisarnerat eqqumiigisassaanngilaq. Uagulli kissaatigaarput Namminersorlutik Oqartussat iluanaarutisiaat piginneqataanerulernissamut atorneqassasut, ingerlatseqatigiiffimmut Nunatta annertunerusumik piginneqataaffeqarnissaa anguniarlugu. Inuiaqatigiittummi SAS-p Naalagaaffiullu iluanaaruteqartarnissaat nuannarinngikkutsigu nammineq piginneqataasuunerput annertusartariaqarparput.

Aalajangiinermi qanoq periuseqartoqarsimanera sunalu siunertaralugu taama iliorsimanermut tunngaviusut ammanerusumik paasisaqarfiginissaat kissaatigaarput. Inuit Ataqatigiit erseqqissumik oqaatigissavarput Naalakkersuisut suliami qanoq kissaateqarsimanerat qanorlu anguniagaqarsimanerat inuiaqatigiit ammasumik ilisimatinneqartariaqarmata.

Ukiortaami oqaaseqaatitsinnut innersuussiumavugut, tassani Nunatta piginneqataaffigisaanut ingerlatseqatigiiffinnut mianersortumik periuseqarnissaq piumasarigatsigu, inuiaqatigiinnullu ajunnginnerpaamik inissisimanissaat innuttaasunullu iluaqutaasumik ingerlanissaat piumasarisat pingaarnersarisariaqaraat oqaatigalutigu. Assersuutigalugu maannakkut Air Greenland-p aalajangersimasumik sinneqartooruteqarnissaanik piumasaqartarpugut. Piginnittutut imminut akilersinnaasumik ingerlatseqatigiiffiit ingerlanissaannik piumasaqarneq immaqa naammassagaluarpoq.

Qanorluunniit pisoqarpat Namminersorlutik Oqartussat iluanaarutisiaqarnissamut suliami qanoq iliuuseqarsimanersut Naalakkersuisunit erseqqissumik tusagaqarnissaq utaqqivarput, aamma utaqqivarput Naalakkersuisut aningaasat sumut atorneqarnissaannik siunertaqarnersut tusassallugu.

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Sulisartut kattuffii nukittuut atorfissaqartippavut

Inuiaqatigiinni naligiinnginneq ukiuni makkunani annertusiartorpoq. Naligiinnginneq inuiaqatigiittut akiugassaraarput, sulisartuugutta, sulisitsisuugutta, politikeriugutta, ilinniartuugutta, allatulluunniit inuiaqatigiinni inissisimasuugutta.

Naligiinnginnermilli akiuinermi sulisartut kattuffii immikkut annertuumik suliassaqarput. Akissaatitigut inuiaqatigiinni naligiinnginneq suliffinnilu atukkatigut anguniagassat imaannaanngillat. Sulisartut nukittuunik sunniuteqarsinnaasunillu kattuffeqartariaqarput.

Nukittuunik sunniuteqarsinnaasunillu kattuffeqarneq peqataanikkut peqatigiiffinnillu nukittuunik ingerlatsinikkut anguneqarsinnaavoq. Pisariaqavippoq sulisartut akornanni sulisartut peqatigiiffiinut sumiiffikkaartumik akulerunnerunissaq. Tamattaalluta inuiaqatigiinnik nukittorsaaqatigiissaagut.

Inuusuttortavut ersoqatigiinnermik ilinniartitsigit

Inuiaqatigiinni suliassat kivitseqatigiiffigisariaqarparput. Tamatta suliassaraarput susassaqarfigalugulu nukittuunik kattuffeqarnissaq. Inuit Ataqatigiit kaammattuutigeqqissavarput sulisartut kattuffiisa naleqartitat tunngavigisaat, tassalu ersoqatigiinneq, inuusuttortatsinnut meerartatsinnullu ilinniartitsissutigissagipput.

Inuiaqatigiittut kivitseqatigiinneq tunngaviginiarlugu oqaannarata tigussaasumik iliuuseqarfigisariaqarparput. Naligiinnginneq akiussagutsigu inuit ilai iliuuseqanngiinnarsinnaanngillat naligiinnerulertoqarnissaa utaqqillugu. Tamatta akuleruttariaqarpugut.

Inuit Ataqatigiit kaammattuutigaarput sulisartut kattuffiini nutarterneq inuusuttunillu peqataatitsineq ingerlanneqartussaasoq. Akisussaaffimmik annertuumik kattuffiit tigummiaqarput, inuiaqatigiittullu sulisartut atugaannik sammisaqarneq ilisimasaqarnerlu annertusarumallugu peqataatitsineq annertunerusariaqarpoq.

Immikkoortitsinerit ataatsimoorluta akiussavagut

Nunatsinni naligiinnginneq akiorsinnaanngilarput kattutinngikkutta. Nunatsinni immikkoortitsineq ulluinnatsinni ajoraluartumik suli takusartagarput akiorsinnaanngilarput kamaannikkut kamassamilluunniit pilersitsiniarsarinikkut.

Inuit Ataqatigiit akuerisinnaanngilarput sulisartut Nunatsinni suli immikkoortitsiffigineqarmata. Immikkoortitsinerit sunik toqqammaveqarnersut ammasumik isertuaatsumillu eqqartortariaqarpavut. Arnat angutillu akornanni assigiinnik ilinniagaqarsimagaluarlutik akissarsiatigut naligiinngitsumik pinninneq suli atuuppoq. Oqaatsitigut piginnaasaqarnerit assigiinnginnerat naligiinnginnermik pinninnermik ajoraluartumik suli kinguneqartarpoq. Kingullertigullu saqqummiunneqartarsimasut takutippaat ajoraluartumik aamma suminngaanneerneq tunngavigalugu naligiinngitsumik pinninneq suli atuummat.

Suliassaq allanit suliarineqarsinnaanngilaq

Immikkoortitsinerit tamakkua tamattaalluta akiortariaqarpavut. Suliassaq uatsinniippoq, inuiaqatigiit kalaallini. Allat pisuutissinnaanngilagut allallu aaqqeeqqusinnaanngilagut. Nammineq aaqqiisariaqarpugut.

Oqallinnermi pineqartumi oqalliseqataasunit ilaannit Sydafrikami apartheid-mik naalakkersueriaatsimut assersuussisoqartarsimavoq. Inuit Ataqatigiit assersuussineq tamanna akerlilerparput. Isumaqarpugut inatsisitigut ammip qalipaataa tunngavigalugu immikkoortitsinermik naalakkersueriaaseqarneq assersuussisoqarsinnaanngitsoq. Assigiinngissutaa tassaavoq Nunatsinni tamatta qinersisinnaatitaagatta, apartheid-mi immikkoortinneqartut qinersisinnaatitaasimanngillat, inatsisitigut immikkoortitsineq inerteqqutaatipparput, apartheid-mi immikkoortitsineq inatsisitigut aaliangigaavoq, Nunatsinnilu ammip qalipaataa apeqqutaatinnagu akuleruteqqusaavugut, apartheid-mi ammip qalipaateqatigiinngitsut akuleruteqqusaasimanngillat.

Immikkoortitsinerit Nunatsinni atuuttut akiussavagut. Nunatsinni pissutsit atuuttut tunngavigalugit akiussavagut. Suliassaq tamatsinniippoq. Immikkoortitsinermik nalaataqarutta qaqissavarput aaqqiivigalugulu. Nunatsinni tamanna periarfissarigatsigu Inuit Ataqatigiit nuannaarutigaarput

Tamatumani sulisartut kattuffii immaqa aatsaat taama suliassaqartigipput.

“Inuiaqatigiit kivitseqatigiittut” qanoq isumaqarpat?

Inuit Ataqatigiit sulisartut ulluanni sulisartut nunaqqativullu tamakkerlugit pilluaqqorusuppavut. Inuiaqatigiittut tunngaviusumik naleqartitat qanoq ittut tunngavigissanerivut oqallisigitikkusupparput. Sulisartut kattuffiisa tunngavigisaat ersoqatigiinneq, kivitseqatigiinneq, inuiaqatigiittut peqatigiilluni kattullunilu suliniuteqaqatigiinneq naleqartitatut pingaartilluinnarneqartariaqartutut isigaavut. Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut politikkikkut Nunatta ineriartortinneqarnerani naleqartitat eqqartornerusariaqarivut.

Naalakkersuisut nunatsinnik aqutsinerminni naleqartitat suut tunngavigineraat paasissallugu pingaartipparput. “Kivitseqatigiinneq” qanoq isumaqartinneqarpa? Naalakkersuinikkut ingerlatsinermi innuttaasut naligiinngikkaluttuinnartumik atugaqarnerat akiussagaanni suut tunngavigalugit naalakkersuinermik ingerlatsinerluni erseqqissumik oqaatigineqarsinnaasariaqarpoq.

Inuit Ataqatigiit ersoqatigiinneq tunngavigilluinnarparput. Isumaqarpugut inuiaqatigiittut peqatigiilluta maajip aallaqqaataani sulisartut ulluanni ataatsimoorneq peqatigiinnerlu pingaartillugit peqataasassasugut.

Sulisartut ulluanni tamassi pilluaritsi.

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit