Aalisarnermut ataatsimiititaliaq Naalakkersuisunit qoqassineqarpoq!

Siorna avaleraasartuunik pisassiineq inuiaqatigiinni aamma naalakkersuinikkut aalassassutaaqaaq, KNT pillugu soqutigisarsiortoqarnersoq Inatsisartuniit aalisartuniillu apeqquserneqarmat. Taamani pisut ilungersunartut pillugit Inuit Ataqatigiit Inatsisartut Aalisarnermut Piniarnermut nunalerinermullu Ataatsimiititaliaat ilungersunartunit sulianik ingerlatseqataavoq, aamma taamani Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaq kukkunernik ilungersunartunik saqqummiussivoq. Taamani tusagassiorfinni annertuumik sammineqartut pillugit Naalakkersuisut ima neriorsuipput.

Inatsisartut Aalisarnermut ataatsimiititaliaat neriorsorneqarpoq pisut ilungersunartut kingumut aqqusaarneqaqqinnginniassammata tulliani avaleraasartuunik pisassiisoqalerpat (tassa massakkut pisassiineq) Inatsisartut Aalisarnermut Ataatsimiititaliaat peqataatinneqaqqissaassasoq.

Taamatut neriorsuineq massakkut pisassiisoqarmat minnerpaamilluunniit ataatsimiititaliaq malinnaatinneqanngilaq, ilisimatinneqanngilaq kikkut pisassinniarneqarnersut, imaluunniit nunatta soqutigisaannik ineriartortitsinissamik ataatsimiititaliap piumasaqarnera qulakkeerniarlugu Naalakkersuisut peqataatitsinerunissamik peqquneqarnerat timitalerneqanngilaq.

Taamatut Naalakkersuisut Inatsisartut ataatsimiititaliaani neriorsuilussinnarnerat akuerineqarsinnaanngilaq qoqassinertullu isigineqartariaqarluni. Naalakkersuisut avaleraasartuut pillugit pisassiisarnerminni suna pissutiginerlugu isertuasumik peqataatitsinani tassanngaannaq aalajangiisarnerat eqqumeeqaaq.

Soormi nunatta soqutigisai, soorlu, Nunaqavissut avaleraasartoorniutinik umiarsuaateqalernissaat, aningaasarsiorfeqalernissaat, suliffissaqartitsinissaat, taamatullu avaleraasartoorniarneq tunngavigalugu nunarsuarmioqatitsinnut unammillersinnaassuseqalernissarput sooq suleqatigiilluta ataatsimoorlutalu ilusilersorsinnaanngilagut? Sunaana inuiaqatigiit pingaartitaasa timitalersorneqartariaqartullu ammasumik ataatsimoorussamillu timitalersuiffigineqarnissaaniit pingaarnerusimasoq?

Pisassiissutinik kingusippallaamik agguaassisarneq kinguneqartarpoq avaleraasartuut aalisarneqarnissaannut piffissakilliortitsinikkut pisarineqartartut ikippallaartarnerannut. Taamaattumillu aningaasat isertitassaraluit aamma annaaneqartarlutik. Avaleraasartuunik pisassinneqarnissamik qinnuteqartut akuerineqassagunik piumasaqaatit allanngorartut siuarsaatiginavianngimmassuk, Naalakkersuisut piumasaqaatinik allannguisaqattaarnerat pingaarnertut unitsinneqartariaqarpoq.

Naalakkersuisut sooq aalisarnermut siunnersuisooqatigiit tusarniarsimanngilaat? Sooq aalisarnermut siunnersuisooqatigiit ilaasortaasalu tamakkerlutik peqataatinneqarsimannginnerat qanoq nassuiarsinnaavaat? Ila aqutsineq naalakkersuisullu suleriaasiat allanngorangaarmat kikkut pingaarnerutillugit sulisoqarnersoq apeqqusernarsivippoq.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit kaammattuutigeqqissavarput suleqatigiiffiliortoqassasoq aalajangersaaffiunngitsumik, kisianni inuussutissarsiutip nunatta inuisalu pingaartitaannik, ineriartortikkumasaannik siunertanik Naalakkersuisut Inatsisartullu aammalumi aalisartut ataatsimoorlutik suleqatigiiffigisinnaasaannik. Pisariaqarpoq avissaartuuffiusinnaasut peerlugit ataatsimoorluta suleqatigiinnissarput. Taamatut siunissarput ilusilersorniartigu ataatsimoorluta. Taamaaliorutta annaasassaqanngilagut, taamaaliorutta angusaqassaagut.

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut oqaaseqartartuat

Aqqaluaq B. Egede

Meeqqavut pitsaasumik pigutsigit siunissarput pitsaasuussaaq

Inuit Ataqatigiit erseqqissumik oqariartuutissaqarpugut: Ukiut tamaasa meeqqat ukiorissavaat. Ukioq manna Meeqqat Ulluanni taama erseqqitsigisumik oqaaseqassaagut. Meeqqavummi ullut tamaasa, ukioq naallugu piffissarlu tamaat isumassussavagut inersimasuusugullu akisussaaffigissavagut. Meeqqavut pitsaasumik pigutsigit Nunatut siunissarput aamma qaamasuussaaq.

Naligiinnginneq akiorneqassaaq

Nunatsinni meeqqavut assigiinngisitaartuupput. Atukkat assigiinngitsuupput naligiinnginnerlu annertulluni. Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut nunatsinni inuttut atukkatigut naligiinnginneq tassaasoq inuiaqatigiittut akiugassatta annersaat ilaat. Angajoqqaat akissaatitigut inuuniarnermikkullu atukkatigut naligiinnerulernissaannik sulissuteqarneq ataatsimooruttariaqarparput.

Nalunngilarput ullumikkut illoqarfissuarmiuppat nunaqarfiit ilaanniuppalluunniit inoqateqartugut akissaatitigut ima artornartigisumik inissisimasoqartoq allaat meeqqaminnik isumaginnissinnaanerat killeqarluni. Inuiaqatigiinni atukkatigullu isumassoqatigiinneq annertunerulertariaqarpoq artornartunillu atugaqartunik illersuineq kivitseqatigiinnerlu annertusartariaqarluni.

Assigiinngisitaarneq kultuuritsinnut ilaavoq

Naligiinnerulernissamik suliaqarneq assigiissusermik ujarlernertut paarlaanneqassanngilaq. Meeqqammi inersimasutuulli assigiinngitsigaat. Meeqqat ilai nipaatsuupput, ilai assassullaqqissuullutik allallu atuagarsornermut nukittunerullutik. Meeqqat illoqarfinni minnerni nunaqarfinnilu peroriartortut meeqqatut illoqarfissuarni peroriartortutut naleqartigipput, naak atukkat ulluinnarnilu sammisat assigiinngitsuugaluartut.

Meeqqavut inuttut assigiinngitsuugaluarluta naligiinnitsinnik ilinniartsitsigit.

Ataqqeqatigiinneq meeraanermit tunngavilerneqartarpoq

Taamatuttaaq meeqqat inersimasutuulli oqaatsitigut kultuurikkullu tunuliaqutarisaat assigiinngitsuupput. Meeqqat kalaallisut ilitsoqqussaralugu oqaasillit meeqqallu allanik ilitsoqqussaralugu oqaasillit naligiipput. Ulluinnarni suliassarput tassaavoq meeqqatsinnik maligassiuinissaq, kalaallisut ilinniarnissamut periarfissiilluarnissaq, meeqqanilli allanik oqaasilinnik ajattuinata.

Inersimasut akornatsinni kinaassutsimik eqqartueriaaserput meeqqatsinnit kingornunneqartarpoq atorneqalertarlunilu. Assigiinngisitaarnermik inissaqartitsineq, naligiimmik inuttut naleqartitsineq, kinaassutsikkullu nukittuumik inissisimanissamut aqqutissiuussinissaq tamatta akisussaaffigaarput.

Meeqqat ataqqeqatigiinnermik tunngaveqarunik aamma nukittunerussapput.

Pilluaritsi

Inuit Ataqatigiit meeqqat Meeqqat Ulluanni pilluaqqungaarpavut. Neriuppugut ulloq nuannisarfigalugu atorluassagissi.

Ukiut tamaasa meeqqat ukiorissavaat, suliassarpummi naassaanngitsuuvoq unitsinneqanngisaannartussaq.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Inuit Ataqatigiit Siulittaasuat siuttuulluarmat Demokraatit naalliuutigissanngilaat

Maajip 24-iani Michael Roing-ip tugagassiuutinut nalunaarutaanut akissut

Inuit Ataqatigiit siulittaasorput suliassaminik naapertuilluarluni aamma qisuariarfissani susassaqarfigisanilu oqaaseqarfigai. Siulittaasutta suliassaminik eqqortumik paasinnissimaneranut takussutissaavoq naalakkersuisooqatigiit isummamikkut assigiinnginnerujussuat tikkuaramigit. Tamanna pillugu Demokraatit sinnerlugit Michael Rosing uparuaavoq isumaqarunarluni naalakkersuisooqatigiit isummersorfigeqqusaanngitsut Inuit Ataqatigiinni siulittaasuugaanni.

Naamik, aatsaat taamak isummersorfigineqartigilissaasi naalakkersuisooqataagussi. Susassaqarfiit, suliniaqatigiiffiit, kattuuffiit ingerlatseqatigiiffiit aammalu soorunami partiit allat tamarmik nakkutilleeqataanissaat isummersortuarnissaat tikilluaqqusariaqarpasi. Tassa unittariaqalerpoq oqartussaaqataaneq mattullugu suliniarsarinersi! Kikkut tamaasa qulangerlugit aqutsiniarneq kiisa isummersoqqusiunnaarnermik piumasaqarfiusalerpoq. Tamanna akuerineqarsinnaanngilaq.

Parti imminut Demokraatinik taasoq oqartarnerattuut demokrati-mik,- tassa oqartussaaqataanermik tunngaveqarnerartoq inuit isummersorsinnaanerannik mattussiniarsaraluni pissaanerup oqquani ilisarnarunnaalersoq ajorinniinnarani siunissaq nalorninarunnaarsillugu tikkuaasinnaanngikkuni soorunami nalornisitsissaaq.

Tamanna Inuit Ataqatigiit siulittaasutta tikkuarmagu tamatta isumaqatigaarput. Naalakkersuisooqatigiit inatsisiliornerminni suliniaqatigiiffiit, kattuffiit aamma sammisanut aalajangersimasunut susassaqartut akerliorrakkaluarpataluunniit aalajangersaaginnalerput. Inuit akerliugaluarpata imaluunniit Inatsisartut ataatsimiittarfianni apeqqutit tikkuaanerillu oqaaseqarfigiumassanagit ingerlarsorput. Soorunami uparuarneqarnissarsi nammineq annertusiartortipparsi imminulluunniit illersorlusi aalajangernissinnut tunngaviit oqaloqatigiissutiginissaat mattuttuarassiuk.

Naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutaat tassaavoq naalakkersuisooqataanermik tunngavik nalitunerpaaq. Naalakkersuisooqatigiillu akerleriinnerat arlalinnik uppernarsaatissartaqarpoq. Assersuutigalugu naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutaanni qulequtaannarluunniit imaattoq qanoq timitalissallugu isumaqatigiissutigaasiuk?: ”Ataatsimoorneq –Toqqissisimaneq – Ineriartorneq”. Akerliussutsimik takutitsinerit imaaginnavipput, Nuuk-miinnaanngitsoq aamma sinerissami inoqarfinni arlaqartuni tamanna pisarpoq.

Naalakkersuisooqatigiinnissamik tunngaviit isumaqatigiissutit malitsinneqanngitsut arlaqarput. Inuit Ataqatigiit siulittaasutta uparuaanermini aamma tamakku ilisimallugit uparuaanera eqqortuusoq naalakkersuisooqatigiit ilissi nammissinnik unioqqutitasi uppernarsaataapput Michael Rosing-ip kukkulluni Sara Olsvig-mut tikkuaagaluarneranut.

Tikilluaqquniarsiuk naalakkersuisooqatigiittut oqartussaaqataaneq inuillu isummersorsinnaanerat mattunnagu nunatsinni killiligaanani oqaaseqarsinnaatitaaffiusumi aqutseqataassallusi.

Erseqqissassavara Inuit Ataqatigiit Inatsisartut Naalakkersuisullu siunnersuutaannut isumaqataaffigisavut amerlammata. Naaperiaassutigisavut arlaqarput. Taamaammat oqaannartoqarsinnaanngilaq akerliuinnartuusugut. Isumaqataaffigisavut amerlanerupput akerleriissutaasuninngarnit. Nuannaarutigaarput sunniuteqaqataagatta, naalakkersuisooqatigiillu aamma suleqatigilluartarlutigit.

Pissaanermik tigusineq nunap inuinik tusaasinnaajunnaaqqasutut, inuillu naalakkersuinermut akerliusut akeqqiullugit aqutsineq nunami maani tulluartuunngilaq. Neriuppunga Demokraatit qangatuut inuit isummersinnaanerannik nukittorsaajumasut, aammalu inuit ikinnerussuteqartut tusaaneqarnissaannik noqqaasaqisut pissaanermi oqorsisimaaginnalissanngitsut. Nunatta aqunneqarnera aamma naalakkersuisooqatigiit tamatta susassareqatigiilluta isummersorfissaraarput. Neriuinnassaagut aamma Demokraatit tamanna mattutissanngikkaat.

Aqqaluaq B. Egede, Inuit Ataqatigiit

 

Naalakkersuisut ilisimasat amigartut tunngavigalugit Kangerlussuup mittarfia matuniarpaat

Apeqqutit §37 nr. 110-mi apeqqutigineqartut, naatsorsuutigisimagakkit tamarmik ilisimasineqareerlutik Naalakkersusiut aaliangersimassasut Kangerlussuup Mittarfissuartut matunissaanut. Akinissaq ullunik 14-nik Naalakkersuisut sivitsornerarpaat apeqqutit annertuneri pisariunerilugooq kiisalu avataaniit paasissutissanik pissarsisariaqarneq peqqutaalluni.

Qanoq ilillutik Naalakkersuisut qulaani pineqartut ilisimanagit aaliangersimasinnaappat Kangerlussuaq Mittarfissuartut matuneqassasoq?

Naalakkersuisut Kangerlussuaq matuniannginnerarlugu oqaraangamik, oqaasertalertarpaat Kangerlussuup siunissaa pillugu Qeqqata kommunea paaseqatigineqassaaq.

Naalakkersuisut qanga Qeqqata kommunea paaseqatigiinnissaq pillugu ataatsimeeqatigaat?

Naalakkersuisut qanoq takorloorpaat Kangerlussuaq Mittarfissuartut atorunnaarpat, mittarfittut qanoq atorneqassasoq?

Kangerlussuaq Mittarfissuartut atorunnaarpat atorfiit qassit Mittarfissuaanerata nassatarisaanik atorfiusut atorunnaasappat.?

Ilumoorsinnaanngilaq Naalakkersuisut mittarfinnut tunngasunik aalajangiisaqattarnerat, nalullugulu Kangerlussuup mittarfianut qanoq kinguneqassanersut, aammalumi Narsarsuup mittarfianut.

Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit inatsisartuni kiisalu Qeqqata kommuneani ilaasortaq

Ilanngullugit nassiupput §37 apeqqutit kiisalu Naalakkersuisut kingusinnerusukkut akissuteqarniarlutik allagaat.

Naalakkersuisut akissutigigallagaat Svar 2016-110 Lufthavne i Kangerlussuaq GRL DK

 

 

 

Narsami urani pillugu Inuit Ataqatigiit isumasioqatigiititsissapput

Inuit Ataqatigiit Narsami juunip 11-ni 2016 urani pillugu isumasioqatigiititsissapput. Isumasioqatigiinnermi uranisiornerup avatangiisinut, peqqissusermut nunallu tamalaat akornanni pissutsinut sunniutai sammineqassapput. Nunatsinnit, Canadamit Australiamiillu oqalugiartoqassaaq uranisiornermit ulorianartunillu qinngornernut ilisimasanik avitseqatigiittoqarluni.

”Isumasioqatigiinnermi Inuit Ataqatigiit kissaatigaarput nunanit allanit misilittakkat Nunatsinni oqallinnermi sammineqarpiarneq ajortut Nunatsinnut anngutissallugit. Pingaartissimavarput Canadamit Australiamiillu misilittakkat assersuutitut pitsaasutut oqaatigineqakkajuttut toqqaannarnerusumik tusarfigissallugit. Isumasioqatigiinnermit isummat assigiinngisitaarnerusut Nunatsinni oqallinnermut apuunnissaat kissaatigaarput”, Sara Olsvig, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat oqarpoq.

Quebecimi Grand Council of the Crees siuttuat oqalugiassaaq

Canadamit inuiaat Cree-t siuttuat, Grand Chief Matthew Coon Come peqataassaaq oqalugiassallunilu. Inuiaat Cree-t Quebec-mi uranisiornissamut ukiopassuarni akerliupput. Ilaatigut Cree-t inuusuttortai nunartik itivillugu 850 kilometerit pisunnermikkut uranimut akerliunertik takutippaat.

Nunavummit naggueqativut Inuit ilaat isumasioqatigiinnissamut aamma tikissapput. Nunavummiut Makituganarningit, Baker Lake-mi uranisiornissamut akerliusut sinniisui Hilu Tagoona aamma Jack Hicks peqataassapput.

Canadamit aamma Gordon Edwards, Ph.D-usoq peqataassaaq. Edwards Physicians for Global Survival-mut, suliniaqatigiiffimmut qinngornernik ulorianartunik inuit peqqissusaannut sunniutaannik ilisimasaqartumut ilisimatusarnikkut siunnersortaavoq.

Australiamit misilittakkat aamma tusarfigineqassapput

Isumasioqatigiinnermi aamma Australiami ukiorpassuarni uranisiorfiusimasumit misilittakkat tusarfigineqarsinnaassapput. Dr. Bill Williams, qinngornernik ulorianartunik inunnut sunniutaannik immikkut ilisimasalik, oqalugiassaaq. Taanna Australiami Campaign to Abolish Nuclear Weapons-mut siulittaasuuvoq, suliniaqatigiiffik nunat tamalaat akornanni atomip nukinganik sakkussianik atuinnginnissamut anguniagaqartuuvoq.

Nunatsinnit Savaatillit Peqatigiit Suleqatigiissut peqataassapput Narsamilu uranimut angertut naaggaartullu oqalugiartussatut aamma qaaqqusaasimallutik.

Greenland Minerals and Energy Ltd. Kuannersuarni misissuinissamut akuersissutillit oqalugiarnissamut aamma qaaqqusaapput.

Isumasioqatigiinneq tamanut ammavoq

Isumasioqatigiinneq Inuit Ataqatigiit partiitut aasaanerani ataatsimiinneranut atatillugu ingerlanneqassaaq. Taamaammat partiip qinigaatitai peqataassamaarput, partiilli allat tamarmik aamma isumasioqatigiinnermut qaaqqusaapput. Tamatuma saniatigut kattuffiit susassaqartullu allat isumasioqatigiinnissamut peqataasussatut qaaqqusaapput.

Peqataanissamut soqutiginnittoqarpat paasisaqarnerusoqarusuttoqassappalluunniit Inuit Ataqatigiit Kattuffiata allattoqarfianut attaveqartoqarsinnaavoq.

Isumasioqatigiinnermi kalaallisut tuluttut nutserisoqassaaq.

Avataanit qaaqqusat angalanissatik namminneq akilerpaat.

 

Attavissaq:

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat ia@greennet.gl oq. 323702 3900 Nuuk

Isumasioqatigiinnerup ingerlanissaanut pilersaarutaagallartoq http://ia.gl/urani/pilersaarutaagallartut-preliminary-program/

Taksøep nalunaarutaa ajoriinnassallugu oqippallaarpoq

Taksøep nalunaarutaa ajuallaatigiinnarnagu suliassartai nammineq suliariniartigit.

Naalakkersuisut partiillu Naalakkersuisuutitaqartut Taksøep nalunaarutaa imarisaatigut oqaaseqarfigivallaarnagu ajortussarsiorlutik nukitik atorpaat.

Inuit Ataqatigiit nalunaarutit oqariartuutai ilai soqutiginartippavut. Nunarput peqataatippiarnagu suleriaaseq atorneqartoq isornartorsioreerparput. Maluginiarparpulli Naalakkersuisut Taksøes suleqatigiissitaanut peqataasimammata naatsorsuutigaarpullu Nunanut Allanut Pisortaqarfik aqqutigalugu Naalakkersuisut misissuisumut apuukkusutatik apuussimassagaat.

Suliamut nammineq siuttunngorta

Taksøep nalunaarusiami Inuit Ataqatigiit sivisuumik iliuuseqarfigineqarnissaannik ujartuiffigisimasavut iliuuseqarfigeqqullugit tikkuarpai. Issittumut tunngasunik sammisaqarnerunissamut tikkuussivoq, innuttaasut toqqaannarnerusumik Nunatta illersornissaanut suliassanut peqataalernissaannik tikkuussivoq, Nunatta Issittullu qaammataasatigut nakkutigineqarnerunissaa attaveqarnerunissaalu tikkuarpaa Issittumilu sillimaniarnermut politikkikkut sammisaqarnerunissaq tikkuarpaa.

Soqutiginartipparput Arctic Five Ilulissanit Nalunaarutip ukiut qulinngortorsiortorlu 2018-mi naapeqqinnissaannik siunnersuuteqarmat. Aamma neriuppugut Nunarput ilisimatusarnikkut qitiusoqarfittut inissisimanissaanut suliniuteqarnissamik siunnersuutaa Nunatsinni ilisimatusarfinnit tigulluarneqarumaartoq, naqissusissavarpulli suliat taakkua piviusunngortinneqassappata Nunatta siuttuuffigisaanik suliarineqassasut piumasarigatsigu.

Nunarsuaq tassaannaanngilaq Nunarput Danmarkilu

Isumaqarpugut Naalakkersuisut, Siumut Demokraatillu Nunatta nalunaarusiami taaneqanngippallaarnera pillugu ajorinninnerat oqippallaartoq. Nunanut allanut, illersornissamut sillimaniarnermullu politikki Nunatsinnit Issittumiillu siammasinneruvoq. Taamaammat uagut piumasarput tassaavoq Nunarput suliassaqarfinni taakkunani nammineq politikkissatsinnik sanarfinissamut pikkorinnerulissasoq.

Inuit Ataqatigiit ujartortarsimaqaarput nunanut allanut sillimaniarnermullu politikki pillugu suliaqarnerulernissaq. Aamma ujartortaqaarput Inatsisartuni Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq suliaqarnerulissasoq. Nunarsuarmi allanngoriartortoq pisoqarfioqisorlu isiginngitsuusaarlugu issiaannarsinnaanngilagut.

Nunarput Issittoq pillugu nammineq periusissiussaaq

Assersuutigalugu Nunarput nammineq Issittumut periusissiortariaqarpugut. Inuit Ataqatigiit siorna Naalakkersuisut nunanut allanut politikkikkut nassuiaataat oqallisigineqarmat tamanna siunnersuutigaarput. Nunatta nammineq Issittoq pillugu periusissiornermini qanoq Issittumi suleqatigiinnermut anguniagaqarnerluta oqaasertalissavarput, suleqatigiinnermullu tamatumunnga qanoq naatsorsuuteqarnerluta oqaasertalissallutigu.

Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut Naalagaaffeqatigiinneq uniffiginanu avammut alakkaamanerunissaq Nunatta pikkorinneruffigissagaa. Nunanut allanut attaveqarnitsinni sorusuppugut? Nunarsuaq tassaannaanngilaq Kalaallit Nunaat Danmarkilu, Nunarput nunarsuarmut tamassuminnga annerusumut aamma ilaavoq.

Qanoq inissisimaniarnerluta oqaasertalertigu

Nunatta nunarsuarmioqatigiit akornanni qanoq inissisimanera pillugu upernaami Inatsisartuni ataatsimiinnermi Inuit Ataqatigiit oqallisissiamik saqqummiussaqarpugut. Nunat tamalaat akornanni qimaasut pillugit peruluttoqarnerani qanoq iliuuseqassaagut? Nunat qanigisatta sorsuttunut peqataanissamut isummeraangatta qanoq pisassaagut? Nunatta avammut erseqqissumik naleqartitatsinnullu tunngaveqartumik nipeqarnissaa qanoq qulakkiissavarput?

Tamakkua tassaapput Inuit Ataqatigiit isummatsinnik Nunatta isummerfigisinnaasariaqagai.

Taksøep nalunaarutaa ajoriinnassallugu oqippallaarpoq. Ajorinniinnarata nammineq politikkissatsinnik suliaqarta, ataatsimoorlutalu Nunatta Issittoq pillugu periusissiassaanik sanasa nunarsuarmioqataanitsinnullu isummerta.

Naammagittaalliuinnarnata nammineq alloriaqqitta.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliami Siulittaasup tullia

Anguniagaq anguneqarpoq

Inuit Ataqatigiit napparsisut atugaasa pitsanngorsaaffigineqarnissat uteriilluta anguniagarput kiisami iluatsippoq.

Inatsisartunut ilaasortap Mimi Karlsen-p Inuit Ataqatigiit, Kalaallit Peqqissartut Illuanni, qanigisamik akeqanngitsumik ineqateqarsinnaaneq nerisaqarsinnaanerlu siunnersuutaa akuerineqartussanngorpoq.

Ukiaq eqqartorneqarmat Naalakkersuisumit allaat 18. mio kr-nik akeqarnissaannik oqalunneq eqqorsimanngilaq. Maannakkummi Naalakkersuisut 2mio.kr atorlugit siunnersuut akuerisinnaaneralerpaat.

Ulorianartumik nappaammik tusarlerneqarneq, inuunerup naalerneratut tusarlerneqarnermut assersuunneqarsinnaavoq, naak qujanartumik qaangiisut amerliartoraluartut.

Eqqarsaaterpassuit nalaanneqartarput, annakkusunneq piusarpoq, asasanut najuerusunnerujussuaq takkuttarpoq. Ernuttat, ernutaqqiutit, tassa inooqataarusunneq annertungaartoq takkuttarpoq.

Nuannaarpugut tussunngullutalu, inuit pinartumik napparsimasut, ilaquttaminillu najorneqarnissamik pisariaqartitsisut matumuuna inigisaminnut nerisaminnullu akiliuteqartariaarutissammata.

Inuiaat napparsimasortaminnut iliuuseqarsinnaasariaqarput tamatta illersorsinnaasatsinnik.

Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit

Iluanaarutisiat innuttaasunut iluaqutaatinneqassapput

Inuit Ataqatigiit Air Greenland-mut piginnittunut iluanaarutit akiliutigineqarnerannik nutaarsiassaq tupigusuutiginngitsoorsimanngilarput. Naatsorsuutigilluinnarparput Namminersorlutik Oqartussat pingajorarterummik piginneqataasutut piginneqataasut akornanni qanoq isumaqarnerlutik nalunaarutigisimassagaat. Inuiaqatigiinnut ammasumik qanoq inissisimasimanerlutik Naalakkersuisut nassuiaanissaat suli amigaatigaarput.

Isumaqarluinnarpugut taama annertutigisumik iluanaarutisiaqarneq Nunatta innuttaaasuinut Air Greenlandimullu maani Nunatsinni atuisuusunut iluaqutaasumik kinguneqartinneqartariaqarmat. Innuttaasut akornanni akikinnerusunik billetsisinnaanermik kissaateqarneq tusaavarput, aamma kiffartuussinissamik isumaqatigiissuteqarfiusuni. Sinneqartoorutip taama annertutigisup billetsinut akikinnerusunut sooq atorneqarsinnaannginnerannik apeqqusiisunut tupigusoqataavugut. Ingerlatseqatigiiffimmi ukiumit ukiumut sinneqartoorutit taama annertutigisartillugit akikinnerusumik angalasinnaanissamut kinguneqartumik iliuuseqartoqarsinnaasimassaaq.

Oqallinnermut malinnaanitsinni aamma maluginngitsoorsimanngilarput Naalagaaffiup SAS-llu sinneqartooruteqarnermit pingajorarterutinik marlunnik iluanaartussanngornerat ilaannit mamiagineqarmat. Piginneqataasut iluanaarutisiarsisarnerat eqqumiigisassaanngilaq. Uagulli kissaatigaarput Namminersorlutik Oqartussat iluanaarutisiaat piginneqataanerulernissamut atorneqassasut, ingerlatseqatigiiffimmut Nunatta annertunerusumik piginneqataaffeqarnissaa anguniarlugu. Inuiaqatigiittummi SAS-p Naalagaaffiullu iluanaaruteqartarnissaat nuannarinngikkutsigu nammineq piginneqataasuunerput annertusartariaqarparput.

Aalajangiinermi qanoq periuseqartoqarsimanera sunalu siunertaralugu taama iliorsimanermut tunngaviusut ammanerusumik paasisaqarfiginissaat kissaatigaarput. Inuit Ataqatigiit erseqqissumik oqaatigissavarput Naalakkersuisut suliami qanoq kissaateqarsimanerat qanorlu anguniagaqarsimanerat inuiaqatigiit ammasumik ilisimatinneqartariaqarmata.

Ukiortaami oqaaseqaatitsinnut innersuussiumavugut, tassani Nunatta piginneqataaffigisaanut ingerlatseqatigiiffinnut mianersortumik periuseqarnissaq piumasarigatsigu, inuiaqatigiinnullu ajunnginnerpaamik inissisimanissaat innuttaasunullu iluaqutaasumik ingerlanissaat piumasarisat pingaarnersarisariaqaraat oqaatigalutigu. Assersuutigalugu maannakkut Air Greenland-p aalajangersimasumik sinneqartooruteqarnissaanik piumasaqartarpugut. Piginnittutut imminut akilersinnaasumik ingerlatseqatigiiffiit ingerlanissaannik piumasaqarneq immaqa naammassagaluarpoq.

Qanorluunniit pisoqarpat Namminersorlutik Oqartussat iluanaarutisiaqarnissamut suliami qanoq iliuuseqarsimanersut Naalakkersuisunit erseqqissumik tusagaqarnissaq utaqqivarput, aamma utaqqivarput Naalakkersuisut aningaasat sumut atorneqarnissaannik siunertaqarnersut tusassallugu.

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Sulisartut kattuffii nukittuut atorfissaqartippavut

Inuiaqatigiinni naligiinnginneq ukiuni makkunani annertusiartorpoq. Naligiinnginneq inuiaqatigiittut akiugassaraarput, sulisartuugutta, sulisitsisuugutta, politikeriugutta, ilinniartuugutta, allatulluunniit inuiaqatigiinni inissisimasuugutta.

Naligiinnginnermilli akiuinermi sulisartut kattuffii immikkut annertuumik suliassaqarput. Akissaatitigut inuiaqatigiinni naligiinnginneq suliffinnilu atukkatigut anguniagassat imaannaanngillat. Sulisartut nukittuunik sunniuteqarsinnaasunillu kattuffeqartariaqarput.

Nukittuunik sunniuteqarsinnaasunillu kattuffeqarneq peqataanikkut peqatigiiffinnillu nukittuunik ingerlatsinikkut anguneqarsinnaavoq. Pisariaqavippoq sulisartut akornanni sulisartut peqatigiiffiinut sumiiffikkaartumik akulerunnerunissaq. Tamattaalluta inuiaqatigiinnik nukittorsaaqatigiissaagut.

Inuusuttortavut ersoqatigiinnermik ilinniartitsigit

Inuiaqatigiinni suliassat kivitseqatigiiffigisariaqarparput. Tamatta suliassaraarput susassaqarfigalugulu nukittuunik kattuffeqarnissaq. Inuit Ataqatigiit kaammattuutigeqqissavarput sulisartut kattuffiisa naleqartitat tunngavigisaat, tassalu ersoqatigiinneq, inuusuttortatsinnut meerartatsinnullu ilinniartitsissutigissagipput.

Inuiaqatigiittut kivitseqatigiinneq tunngaviginiarlugu oqaannarata tigussaasumik iliuuseqarfigisariaqarparput. Naligiinnginneq akiussagutsigu inuit ilai iliuuseqanngiinnarsinnaanngillat naligiinnerulertoqarnissaa utaqqillugu. Tamatta akuleruttariaqarpugut.

Inuit Ataqatigiit kaammattuutigaarput sulisartut kattuffiini nutarterneq inuusuttunillu peqataatitsineq ingerlanneqartussaasoq. Akisussaaffimmik annertuumik kattuffiit tigummiaqarput, inuiaqatigiittullu sulisartut atugaannik sammisaqarneq ilisimasaqarnerlu annertusarumallugu peqataatitsineq annertunerusariaqarpoq.

Immikkoortitsinerit ataatsimoorluta akiussavagut

Nunatsinni naligiinnginneq akiorsinnaanngilarput kattutinngikkutta. Nunatsinni immikkoortitsineq ulluinnatsinni ajoraluartumik suli takusartagarput akiorsinnaanngilarput kamaannikkut kamassamilluunniit pilersitsiniarsarinikkut.

Inuit Ataqatigiit akuerisinnaanngilarput sulisartut Nunatsinni suli immikkoortitsiffigineqarmata. Immikkoortitsinerit sunik toqqammaveqarnersut ammasumik isertuaatsumillu eqqartortariaqarpavut. Arnat angutillu akornanni assigiinnik ilinniagaqarsimagaluarlutik akissarsiatigut naligiinngitsumik pinninneq suli atuuppoq. Oqaatsitigut piginnaasaqarnerit assigiinnginnerat naligiinnginnermik pinninnermik ajoraluartumik suli kinguneqartarpoq. Kingullertigullu saqqummiunneqartarsimasut takutippaat ajoraluartumik aamma suminngaanneerneq tunngavigalugu naligiinngitsumik pinninneq suli atuummat.

Suliassaq allanit suliarineqarsinnaanngilaq

Immikkoortitsinerit tamakkua tamattaalluta akiortariaqarpavut. Suliassaq uatsinniippoq, inuiaqatigiit kalaallini. Allat pisuutissinnaanngilagut allallu aaqqeeqqusinnaanngilagut. Nammineq aaqqiisariaqarpugut.

Oqallinnermi pineqartumi oqalliseqataasunit ilaannit Sydafrikami apartheid-mik naalakkersueriaatsimut assersuussisoqartarsimavoq. Inuit Ataqatigiit assersuussineq tamanna akerlilerparput. Isumaqarpugut inatsisitigut ammip qalipaataa tunngavigalugu immikkoortitsinermik naalakkersueriaaseqarneq assersuussisoqarsinnaanngitsoq. Assigiinngissutaa tassaavoq Nunatsinni tamatta qinersisinnaatitaagatta, apartheid-mi immikkoortinneqartut qinersisinnaatitaasimanngillat, inatsisitigut immikkoortitsineq inerteqqutaatipparput, apartheid-mi immikkoortitsineq inatsisitigut aaliangigaavoq, Nunatsinnilu ammip qalipaataa apeqqutaatinnagu akuleruteqqusaavugut, apartheid-mi ammip qalipaateqatigiinngitsut akuleruteqqusaasimanngillat.

Immikkoortitsinerit Nunatsinni atuuttut akiussavagut. Nunatsinni pissutsit atuuttut tunngavigalugit akiussavagut. Suliassaq tamatsinniippoq. Immikkoortitsinermik nalaataqarutta qaqissavarput aaqqiivigalugulu. Nunatsinni tamanna periarfissarigatsigu Inuit Ataqatigiit nuannaarutigaarput

Tamatumani sulisartut kattuffii immaqa aatsaat taama suliassaqartigipput.

“Inuiaqatigiit kivitseqatigiittut” qanoq isumaqarpat?

Inuit Ataqatigiit sulisartut ulluanni sulisartut nunaqqativullu tamakkerlugit pilluaqqorusuppavut. Inuiaqatigiittut tunngaviusumik naleqartitat qanoq ittut tunngavigissanerivut oqallisigitikkusupparput. Sulisartut kattuffiisa tunngavigisaat ersoqatigiinneq, kivitseqatigiinneq, inuiaqatigiittut peqatigiilluni kattullunilu suliniuteqaqatigiinneq naleqartitatut pingaartilluinnarneqartariaqartutut isigaavut. Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut politikkikkut Nunatta ineriartortinneqarnerani naleqartitat eqqartornerusariaqarivut.

Naalakkersuisut nunatsinnik aqutsinerminni naleqartitat suut tunngavigineraat paasissallugu pingaartipparput. “Kivitseqatigiinneq” qanoq isumaqartinneqarpa? Naalakkersuinikkut ingerlatsinermi innuttaasut naligiinngikkaluttuinnartumik atugaqarnerat akiussagaanni suut tunngavigalugit naalakkersuinermik ingerlatsinerluni erseqqissumik oqaatigineqarsinnaasariaqarpoq.

Inuit Ataqatigiit ersoqatigiinneq tunngavigilluinnarparput. Isumaqarpugut inuiaqatigiittut peqatigiilluta maajip aallaqqaataani sulisartut ulluanni ataatsimoorneq peqatigiinnerlu pingaartillugit peqataasassasugut.

Sulisartut ulluanni tamassi pilluaritsi.

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Naalakkersuisooqatigiit uranimut killiliinissaq pillugu isumaqatigiinngillat

Innuttaasut taasitinneqarnissaat pillugu oqallinnermi taasititsisoqarnissamut akerliusut Nunatta patajaatsumik politikkikkut ingerlatsinissaa innarlerneqarsinnaanasoralugu itigartitsipput. Taamatulli oqaraanni akunnerminni isumaqatigiinnermik takutissisinnaasoqassagaluarpoq, oqallinnermili akerlianik pisoqarpoq.

Naalakkersuisooqatigiit akornanni patajaatsumik ingerlatsisoqarsimappat erseqqissumik oqarsinnaasussaagaluarput qanoq taava allatut iliuuseqarniarlutik. Naalakkersuisooqatigiimmi isumaqatigiissutaanni allassimavoq qummut nutaamik killiliissamaartut.

Oqallinnermi Inuit Ataqatigiit partiit aperivagut. Aperigatsigilli qummut nutaamik killiliinissaq pillugu akissutaat assigiinngeqaat. Atassut 0,05%-mik (500ppm) ulorianartunik qinngornertalinnik piiaanissamut qummut killiliiniarput, Siumut immaqagooq 0,1% (1000ppm) Demokraatillu immaqagooq 2% (20.000ppm).

Taama assigiinngitsigisunnik saqqummiussinerit naalakkersuisooqatigiit akornanni isumaqatigiinnginnerup qanoq annertutigineranik takutitsineruvoq tamannaannarlu innuttaasunik taasititsinissamut tunngavissaqqikkaluarpoq.

Avammut taamatut isumaqatigiinnginnermik takutitsineq aatsitassarsiornissamut aningaasaleerusuttunut tatiginnermik pilersitsinngilaq. Assigiinngilluinnartunik naalakkersuisooqatigiit akornanni oqaaseqarneq tatiginassutsimut innarliineruvoq annertooq. Inuit Ataqatigiit kaammattuutigissavarput naalakkersuisooqatigiit siunertarisaminnik erseqqissumik saqqummiussissasut.

Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut innuttaasunik taasititsinissaq patajaassusermut uppernassusermillu aqqutissaasoq.

Múte B. Egede, Inuit Ataqatigiit

Naalakkersuisut Kommunalbestyrelset oqaloqatigiligit

Ippassaq Inastisartuni inatsisissatut siunnersuut imaqartoq, Naalakkersuisut kommunalbestyrelsep akisussaaffianik arsaarinnissinnaanissaanik, suliassanik uparuarneqareersunik suliaqartoqarsimatinnagu.

Inuit Ataqatigiit erseqqissarparput, akuerinngilarput meeqqat inuusuttuaqqallu akuerineqarsinnaanngitsumik nalaataqarsimasut, kommunit sumiginnarneqarsimappata.

Tamaviaarupparput inunnik sullissisut suliaasa qummut killilerneqarnissaat. Isumaqarpugut sullissisut ulapingaartaramik, suliassatik eqqissillutik suliarisinnaannginnerisa kingunerigaat, kommunini sumiginnaasarneq. Tamatta naatsorsorsinnaavarput, kinaluunniit suliassaqarpallaartoq sulisinnnanngimmat naammaginartumik, kikkut eqqorneqartarpat ? Tassa meeqqat.

Ajornartorsiut qaangerneqarsinnaanngilaq Naalakkersuisoq suliassanik arsaarinnilluni nammineq suliassanut akisussaalerpat, taamaaliorniarini suliat tamaasa tigusariaqasssvai.

Kommunit siunnersorneqarnerat ingerlaneruniarli, Nov.- 2015 Nuna tamakkerlugu siunnersuisarfik ineriartortilli.

Kommunalbestyrelsep ataatsimiititaliaasa siulittaasuisa akisussaaffitsik pimoorullugu tiguniarlissuk, Borgmesterit akisussaaffik tiguniarlissuk.

Kommunalbestyrelse tassaavoq sulisut qassiunissaanik aalianhersaasartoq.

Misilittagaavoq Danmark-imiigaluartoq una. Kommune sipaarniarluni sagsbehandlerit ikilivaat, kinguneraa meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissitat amerlimmata. Illuatungaanut iliulerput, sagsbehandlerit naammattut atorfinitsippaat, kinguneraa angerlarsimaffiup avataanut inissitat ikilimmata. Kommuneli aningaasanik sipaalerluni.

Meeqqat pineqartunut allanullu, Imminut akilersinnaaneruvoq kommunit suliassaminnut kivitsisinnaanngorlugit suliaqarutta, pillaannarneraniit.

Sunaluunniit sumiginnaaneq pinngitsoortinnissaa suliariniartigu, aatsaat pereerpat sulianik arsaarinninni salliutinnagu.

Ullumikkut Naalakkersuisut ukiut sisamakkaaginnarlugit kommuninut nakkutilliiartortarput, soormi ukiut tamaasa nakkutilliisarneq ingerlanneqartaleruni, sulianik sumiginnakkanik nassaapallattassagaluarput, aatsaat ukiut sisamassaani paasisartakkaminnik.

 

Nunatsinni tamanna atorneqarsinnaalluarpoq.

Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit

Innuttaasunik taasititsineq Nunatta tatiginassusaanik nukittorsaassaaq

Innuttaasut taasitinneqarnissaat pillugu aalajangiinissamut akisussaaffik maanna tamakkiisumik naalakkersuisooqatigiit partiivisa tigummivaat. Inuit Ataqatigiit innuttaasut taasitinneqarnissaannik siunnersuuterput, Inatsisartut ataatsimiinneranni immikkoortoq 97, illuatungiliuttunit ataatsimoorfigineqarpoq.

Naalakkersuisut Inuit Ataqatigiit siunnersuutitsinnut akissuteqaamminni allapput, innuttaasunik taasititsisoqassappat Kalaallit Nunaata tatiginassuseqarnera ajoquserneqassasoq. Inuit Ataqatigiinnit tamanna isumaqatiginngilarput. Akerlianik isumaqarpugut, taasititsineq Nunatta tatiginassusaanik nukittorsaassasoq.

Pissutsit piviusut ullumikkut atuuttut takutippaat innuttaasut uranimik ulorianartunillu qinngornertalinnik allanik piiaanissamut avissaartuuteqqammata. Patajaatsumik inissiinissamut aqqutissatuarput tassaavoq taasititsinissaq. Aatsaat taama ilinikkut innuttaasut qanoq pisinnaatitsiniarnersut paasisinnaavarput.

2013-mili, uranimik attueqqusinngilluinnarneq innuttaasut peqataatinnagit piissallugu aalajangiunneqarmat Nunatta urani pillugu politikkia patajaanngitsumik inissippoq. Aningaasaliisartut ingerlatseqatigiiffiillu ilisimajuarsimavaat inuiaqatitsinni politikkikkullu urani pillugu avissaartuuttoqarmat.

Naalakkersuisut qanoq neriorsuigamik?

Naalakkersuisut akissuteqaatiminni aamma allapput uranimut naaggaartoqarpat eqqartuussivikkut kinguneqartitsisoqarsinnaanera inuiaqatigiinnut kalaallinut sakkortuumik eqquisinnaasoq.

Inuit Ataqatigiinnit naatsorsuutigilluinnarparput Naalakkersuisut ingerlatseqatigiiffiit arlaannaalluunniit pinngitsuunngiivillutik ulorianartunik qinngornertalinnik piiaanissaminnut akuerineqarumaarnissaannik neriorsuisimassanngitsut. Naalakkersuisummi taamatut neriorsuuteqarsimappata aatsitassanut inatsimmik kusanaalluinnartumik avaqqutaarinnissimassapput. Aatsitassanummi inatsimmi VVM, avatangiisinut sunniutissanik naliliineq, tusarniaassutigineqartussaavoq, tusarniaanermilu soorunami naaggaarnermik inerniliisoqarsinnaavoq.

Apeqqut suli tusarniaassutigineqanngitsoq aalajangiiffigineqareersimappat VVM-p tusarniaassutigineqarnera asuli takutitsinerinnaassaaq. Tamatuma saniatigut Naalakkersuisut 2013-mi nalunaarput Kuannersuarni ingerlatseqatigiiffiup misissuissalluni aalajangersimasup piiaanissamik akuersissummik tunniussiumanngissinnaaneq politikkikkut tunngavilersorneqarsinnaanera pillugu paasinnilluni nalunaarutigisimagaa.

Inuit Ataqatigiinnit Naalakkersuisut erseqqissumik akeqqussavagut ingerlatseqatigiiffiit arlaannaalluunniit Naalakkersuisunit inuiaqatigiit Inatsisartullu ilisimanngisaannik arlaannik neriorsorneqarsimanersut?

Nunarput suli uranimik ulorianartunillu qinngornertalinnik piiaanissamut naaggaarsinnaatitaavoq. Tamanna nalornissutigineqassanngilaq.

Inuit Ataqatigiit kaammattuutigeqqissavarput taasititsinissamik siunnersuuterput amerlanerussuteqartunit ilalerneqassasoq. Akisussaaffik naalakkersuisooqatigiit partiiviniippoq.

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutertik puigoramikku?

Inuusuttut Ataqatigiit nuannaarutigaat partiit assigiinngitsut pingasut taasisitsinissamut tunngasunik Inatsisartuni siunnersuuteqartoqarnera. Tamanna ersarilluinnartumik takussutissaavoq nunatsinni uranisiortoqarsinnaaneranut apeqqut qanoq politikkikkut pingaaruteqarluinnartigineranik. Taamatullu partiit pingasut siunnersuuteqarneratigut erserpoq qanoq aatsitassanik qinngornernit ulorianartunik akulinnut tunngasunik eqqartuisoqarnissaa suli pisariaqartoq.

Inuusuttut Ataqatigiinni naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutaat qimerluuataarsimavarput, naalakkersuisooqatigiinnermullu isumaqatigiissutiminni uraneqassusermut tunngasumik killiliussinissamik suliaqarnissaminnik isumaqatigiissuteqarsimapput. Tamanna isumaqarpoq naalakkersuiusooqatigiit naammaginngikkaat nunarput qinngornernut ulorianartunut politikkeqannginnerat. Taamaattumik apererusunnarpoq naalakkersuisooqatigiit qaqugu qinngornernut ulorianartunut killiliussisumik siunnersuuteqarniarniarnersut? Qaqugulu tamatumani apeqqummi naalakkersuiusut innuttaasunik peqataatitsissava? Naalakkersuisooqatigiit 2014-mi decemberip sisamaaniilli atuussimapput ulloq mannali tikillugu naalakkersuisooqatigiinni killiliussinissamut isumaqatigiissutik suli piviusunngortissimanngilaat taamaakkaluartorli naalagaaffimmut pakasarluta qinngornerit ulorianartut annissuunnissaannut isumaqatiginninniareersimapput. Taamaattumik inissaminiippoq naalakkersuisut aperissallugit sooruna innuttaasut taasitinneqarnissaat taama ajornakusoortigisoq? Imaannerpa Naalakkersuisut Kuannersuarnut aningaasaliisussat aningaasaliiumajunnaarnissaanut ersissuteqaramik? Tamanna tunngavilersuutigissagunikku taava isumaqarpoq aningaasaliisussat innuttaasut peqataatinneqarnissaanniit salliutikkaat.

Inuusuttut Ataqatigiit naammaginngilarput nunatta qinngornernut ulorianartunut politikkeqannginnera, taamaattumik kissaatigaarput aatsitassanut inatsimmi immikkoortumik qinngornernut uloriaqartunut tunngasumik inatsiseqartariaqartoq. Inuusuttut Ataqatigiit inuit taasitinneqarnissaat kissaatigaarput taamaattumillu Naalakkersuiusut kajumissaarpavut taasititsinissaq akuereqqullugu namminermi aamma killiliinissaq kissaatigimmassuk.

Inuusuttut Ataqatigiit sinnerlugit

Jane P. Lantz Inuusuttut Ataqatgiiit siulittaasuata Tullia

Innuttaasut taasitinneqarnissaat pillugit oqaloqatigiinnissanut Inuit Ataqatigiit qaaqqusivugut

Inuit Ataqatigiit partiinut Inatsisartunullu ilaasortanut urani pillugu innuttaasunik taasititsinissamik siunertaqarlutik saqqummiussisimasunut ataatsimeeqatiserinnipput. Inatsisartuni upernaami ataatsimiinnermi siunnersuutit taasititsinissamik imallit pingasuupput. Siulliit marluk, Atassutip Inuit Ataqatigiillu siunnersuutivut, pingasunngornermi apriilip 27-ni siullermeerneqassapput.

Inuit Ataqatigiit Atassutip siunnersuutaa soqutiginartutut tiguarput. Atassut siunnersuutiminnut naqqiutinik arlalinnik saqqummiussisimapput oqaloqatigiinnermilu paaserusupparput siunnersuutiminni qanorpiaq siunertaqarnersut. Siunnersuutivut pingaarnertut innuttaasunik taasititsinissamik imallit naapiffeqartissinnaanerlutigit oqaloqatigiinnerni qulaajaajumavugut.

Neriuppugut partiit Atassut Partii Naleraq attaviitsorlu Naaja Nathanielsen qaaqqusinerput tigulluarumaaraat, innuttaasut pillugit naapiffigineqarsinnaasut innuttaasut uranimut tunngasumi toqqaannartumik peqataatinneqarnissaat pillugu suliaqarnerput nangissinnaaniassagatsigu.

Partiinut attaviitsumullu pineqartunut qaaqqusissutit nassiutereerput.

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

IA: Apartheid-mut assersuussineq sakkortuumik akerlilerparput

Apartheid-p Nunatsinnut assersuunneqarnera atorsinnaanngilaq. Taamatut assersuussineq nunani allani apartheid-mik naalakkersueriaatsinik eqqugaasimasunut ataqqinninnginneruvoq sakkortooq. Apartheid ammip qalipaataa tunngavigalugu inatsisitigut aalajangersakkamik immikkoortitsineq toqqammavisigisimavaa toqoraanernillu inuiannillu naalliutsitsinernik annertuunik kinguneqartitsisimalluni. Apartheid-mut assersuussineq annertuumik eqqunngitsumik paasissutissiineruvoq.

Nunatsinni naligiinnissaq naligiissitaanerlu Inuit Ataqatigiit anguniagaraarput.

Immikkoortitsinernik naligiinnginnermillu akiuinissamut iliuuseqarnissamut tamanik qaaqqusivugut. Oqallinnermili kamassarneq uumissuinerlu atorneqassanngilaq. Oqallinnermili pisariaqartumi apartheid-mik assersuussinerit kamassarnerillu avissaartuutitsinermik annertuumik pilersitsissapput, tamannalu akerlilerumavarput.

Inuiaqatigiittut assigiinngisitaartutut assigiinngissutsivut ammasumik eqqartorsinnaasariaqarpavut. Ersoqatigiinneq naleqartitatut tunngavigigaanni tamanna pingaartinneqassaaq. Nunarsuarmioqatigiilli akornanni kusanaannerpaamik naalakkersueriaaseqarsimanernut assersuutigissallugit tunngavissaqanngilluinnarpoq.

Partii Naleqqamut ilaasortap Per Rosing Petersen-p apartheid-p nalaani atukkanut assersuussisaqattaarnera Inuit Ataqatigiinnit sakkortuumik akerlilerumavarput.

Inuit Ataqatigiit

 

Silap pissusaa: Immitsinnut qaffasissunik anguniagassitta

Naalakkersuisut nunat tamalaat akornanni silap pissusiata allanngoriartorneranut akiuinissamut isumaqatigiissummut Parisimi COP21-meersumut Nunatta atsioqataannginnissaa aalajangiussimavaat. Issittumi najugaqartugut silap pissusiata allanngoriartorneranut eqqugaanerpaat ilagaatigut peqataannginnerpullu taamaammat paatsoornartortaqarsinnaavoq.

Ilisimaaraarput Nunatta nunat tamalaat akornanni silap pissusia pillugu isumaqatigiissusiornerni inissisimanera imaannaanngitsuummat. Nunattali peqataaniarnani nalunaarnermini nammineq anguniakkatsinnik saqqummiussinnginnera imminut assortortutut isikkoqalersitsivoq.

Silap pissusianut naleqquttumik sanaartorta

Iliuuserisinnaasavummi amerlapput.

Suliassaqarfinni tamani silap pissusiata allanngoriartorneranik akiuineq ilanngullugu eqqarsaatigineqartassaaq, assersuutigalugu sanaartornermi. Silap pissusiata allanngoriartorneranik akiuinertalimmik sanaartorneq avatangiisinut taamaallaat iluaqutissartaqanngilaq. Aamma atuisunut kiassarnermut akikinnerulersitsissaaq. Nukissaq annertooq sipaarneqarsinnaavoq atuilluarnerunissaq teknologiillu naleqquttut atorneqarpata. Kiassarnermut periutsivut qulaajartariaqarpavut atuisut sipaanissaminnut peqquteqalersillugit.

Aamma angallannikkut immitsinnut piumasaqaateqarnerulissaagut. Nunatsinni biilit amerliartuinnarput, ingammik illoqarfinni anginerni. Biilit innaallagiartortut atorneqarnissaat ajornannginnerulertariaqarpoq. Ullumikkut innaallagissamik immiinissamut periarfissakinneq peqqutigalugu arlallit pisaarusukkaluarlutik tunuarsimaartarput.

Imarsiornermi, assartuineruppat aalisarneruppalluunniit, piumasaqaativut aamma annertusassavagut. Umiarsuit motoorii avatangiisinut peqqissutsimullu pitsaanerusut atorneqarsinnaapput umiartortunut aalisartunullu aamma peqqissutsikkut pitsaanerusut.

Aatsitassarsiornermi teknologi pitsaanerpaaq avatangiisinillu illersuinerpaaq atoqqullugu piumasaqarnissaq tunuarsimaarfigissanngilarput. Qularutiginngilluinnarparput aatsitassarsiornermik ingerlatsivinnit tamanna peqataaffigineqarumassasoq.

Nukissiuutit ataavartut atornerulerlik

Siunnersuutigaarputtaaq erngup nukinganik atuinerput annertusassagipput, aamma nunaqarfinni illoqarfinnilu minnerni. Issittormioqativut suleqatiginerulissavagut nukissiorfinnik minnerusunik micro-grids-nik taaneqartartunik anorip seqerngullu nukinginik atuinerulerumalluta. Nukissiuutitta sineriammi ataqatigiilernissaat sulissutigissavarput nukissaq pigisarput annertunerpaamik atorlualerumallugu.

Uuliamik kiassarneqarunnaarlutik ataavartunik nukissiuutinut nuukkusuttut tapersersornerulissavagut.

Tamatuma saniatigut eqqagassalerinermi isumatusaarnerusumik ingerlatsilissaagut ikuallaavinnik kissarneq tamakkiisumik atorluarnerulerlugu.

Nunarput nammineq suliniuteqassaaq

Nammineerluta suliniuteqartariaqarpugut nammineerlutalu aqqutissiuussisuusariaqarluta. Aamma mianersortumik ingerlatsiviusariaqaraluarpat. Inuit Ataqatigiit silap pissusia pillugu ataatsimoorussanik anguniagaqarnissamut oqaloqatigiinnissamut piareersimavugut. Isumaqarpugut Nunatta ineriartornerup silallu pissusiata illersornissaata ataatsimoortinneqarsinnaanerat takutissinnaagaa.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Akitsuutinik suliaqarneq tatiginanngilaq

Ullumikkut Partii Naleraq kiisalu Inuit Ataqatigiit Aningaasaqarnermut Aatsitassanullu Naalakkersuisumik tatiginnikkunnaarlutik taasisitsipput.

Tatiginnikkunnaarnermut tassititsinitsinnut toqqammaviuvoq Naalakkersuisut akitsuutit pillugit suliaqarnerat torinngilluinnartumik eqqunngitsunillu tunngaveqarlutik suliaqarsimanerat inuiaqatigiinnut akeqarmat.

Akitsuusersuiniarnerit pineqartut ukiarmili naalakkersuisunit saqqummiunneqarmata naalakkersuisooqatigiit akornanni isumaqatigiinnginnerit saqqummeqattaarput. Suleriaaseq naalakkersuilluarumasunut naleqqutinngilluinnartoq atorneqarpoq. Taamatut suliamik ingerlatsineq niuernermik inuussutissarsiortunut nalornititsinermik annertuumik pilersitsisimavoq, maannalu suli atuulluni.

Kukkunerit upernaarmanna torersumik aaqqinneqarsimasinnaagaluarput, takusarpulli allaavoq. Tukattumik paatsoornartumillu ingerlatsineq nangiinnarpoq. Tassami Naalakkersuisut eqqunngitsunik tunngavilersuuteqarnermikkut, naalakkersuisulli namminneq inatsisissap qaqugukkut atuutsilernissaannik ulluliisimanerat inatsisartuniit pisinnaatitsissuteqanngimmat.

Aningaasaqarnermut aatsitassanullu naalakkersuisup sangujoraarneranut isummaminillu allanngortitsisaqattaarnera una takussutissatut assersuutigissavarput:

Aningaasaqarnermut Aatsitassanullu Naalakkersuisoq tusagassiuutini saqqummiivoq 21. marts inatsisip pineqartup allannguutissaanik saqqummiiniarnatik, ullut quliinnaalli qaangiummata mumilluinnarpoq, tassami 31. marts tusagassiutini saqqummerpoq imatullu oqaaseqarluni “…akitsuutinik nutaat allanngortitallu akuersissutigineqarneri niuertunut kingunerisassaanik Naalakkersuisut nalilersuinerinut paasissutissanik kukkusunik tunngavissaqarsimanera Aningaasaqarnermut Aatsitassanullu Naalakkersuisup assut ajuusaarutigalugu nalunaarutigivaa”.

Sukkunut akitsuutit assersuutigissagaanni kialuunniit ilisimavaa akitsuut taanna kioskiutilinnut annertuumik kinguneqartitsissasoq. Naalakkersuisup Akileraartarnermut aqutsisoqarfimmit kukkusumik ilisimatinneqarsimanini taamaammat patsiseriinnarsinnaanngilaa. Naalakkersuisunit eqqarsarluanngitsoortoqarsimasoq erseqqippoq.

Inuit Ataqatigiit piumasaraarput niuernermik inuussutissarsiuteqartut, pingaartumik kioskiutillit aningaasat annaasaat utertinneqassasut Inuit Ataqatigiit kissaatigaarput. Naalakkersuisut kukkunerat namminersortut akilissanngilaat, aamma naalakkersuisut kukkunerat namminersortut niuertut akilissanngilaat.

Inatsisartunik eqqunngitsumik paatsoorneqarsinnaasunillu suliap ingerlanerani paasissutissiisaqattaartoqarpoq, naalakkersuisunullu pineqartunut akisussaaffigineqartariaqarluni. Akisussaaffik atorfilittanut milorujutiinnarneqarsinnaanngilaq. Inuit ataasiakkaat niuertullu aningaasanik ineriartortitsinermikkut periarfissaannik innarliisoq inatsisit malillugit akisussaatinneqartariaqartoq isumaqaratta tatiginninnginnermik taasititsinikkut qulakkeerniarsimavarput.

Inatsisit tunngavigalugit Inuit Ataqatigiit Aningaasaqarnermut Aatsitassanullu Naalakkersuisup tatigiunnaarlugu taasivugut.

 

Aqqaluaq B. Egede

Inuit Ataqatigiit

Aalisakkanut akitsuutit amigartooruteqarnissamut matussusiiniaannarluni eqqunneqartassanngillat

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni oqaluuserisassani immikkoortoq 23-mut, inatsit ilaatigut aalisakkanut ikerinnarsiortunut akitsuuseeqqinnissamut tunngasumut, Naalakkersuisut akitsuusiinerussallutik siunertaannut ullumikkut tallimanngorneq apriilip 15-ni siullermeerneqartumut taama isikkoqartillugu akerliuvugut.

Aalisakkanut akitsuutit pisuussutittalu inuiaqatigiittut isertitsiffiginissaat akerlerinngilarput kisianni sakkortuumik inassutigissavarput akitsuusersuinerit eqqarsaatigilluagaallutillu peqqissaartumik suliarineqartassammata.

Ukiuni kingullerni arlaleriarluta takuarput suliaq torersumik suliarineqanngimmat aningaasat isertitassaasutullu missingiunneqarsimasut isertinneqanngitsoortartut. Allaat akitsuusersuiniarnerit ilaat aningaasanut inatsimmut kusassaataannartut taaneqarsinnaasutut isigaavut.

Ukiumi 2015-mi assersuutigalugu tunup avataani avaleraasartoorniarnermit 81 mio.kr.-nik isertitassaagaluit angunagit 28,7 mio.kr-nit taamaallaat isertinneqarsimasut Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq ippassaq inersuarmi ilassutit aningaasaliissutitut inatsisissaq pillugu oqallisiginerani nalunaarpoq. Isertitassatut taggiussimasat angunngitsoorneri tukattumik eqqarsaatigilluagaanngitsumillu ingerlatsisimanermik takussutissiivoq. Inuit Ataqatigiinnit suleriaatsit aaqqinneqarnissaat sakkortuumik inassutigeqqissavarput.

Apeqquserparput Naalakkersuisut suleqatigiissitanik aalisakkanut akitsuusersuinissamik suliaqartussanik, inuussutissarsiortunit aalisartunillu peqataaffigineqartumik pilersitsinikuullutik taassuma suliaasa naammassinneqanngitsoq suli suliaq inersuarmi suliaritimmassuk. Suleqatigiissitat pilersinneqarsumasut suliassartik naammassereerpaat? Peqataatitsineq siunertaasimappat suleqatigiissitallu suliassai ataqqineqartussaasimappat suliaasa naammassineqarnissaat utaqqeqqaarneqartariaqaraluarput.

Aalisarnermit akitsuusersuinerit ukiuni makkunani annertuumik ingerlanneqarput. Tupigaarput aalisartut taama annertutigisumik aallerfigineqarniarnerat annertunerusumik apeqquserneqanngimmat. Uani 1,9 mio.kr.-nit inuussutissarsiornermut allagartamut 1500kr-liinernit nunatta karsianut isertitassaagaluit annertuumik nipituuliuutigineqartarsimasut qaangerujussuarlugit akitsuusersuiniartoqarpoq suliaq taamungaannaq ingerlallugu. Siunnersuummi matumani aaneqarniartut 18 mio. kr.-niupput.

Aqqaluaq B. Egede

Inuit Ataqatigiit

Innuttaasunik taasititsinissaq isumaqatigiissutigisigu

Inatsisartuni nunatsinni uranimik passussinissamut Danmarkip inatsisiliorneranut oqaaseqaateqarnermut saqqummiussissut

Ukioq manna Nunatsinni upernassanersoq nalorninarpoq.

Tamat oqartussaaqataanerannik ingerlatsinerput aaqqissimanagu, innuttaasunik peqataatitsinnngitsoorluta ullumikkut suliassat uku Inatsisartuni suliarivagut. Upernaami silap kissatsikkiartuaarnerani qaammariartuaarneranilu neriuuteqarneq pinngortaraluarpoq. Innuttaasorpassuit tallimanngormat neriuuteqarlutik sassarfigaatigut, ingerlaaqatigiinnerminni oqariartornerminnilu innuttaasut urani pillugu taasitinneqarnissaannik piumasaqarlutik.

Upernaaq manna pisut tamat oqartussaanerannik ingerlatsinitsinnut aalajangiisuussapput. Partiit pingasut, Inuit Ataqatigiit ilanngullugit, urani pillugu innuttaasunik taasititsinissamik imalinnik siunnersuuteqarput. Inatsisartuni amerlanerussuteqartut innuttaasut apeqqummi tunngaviulluinnartumi isumasiorneqarnissaannik aalajangersinnaanngorput.

Tamat oqartussaaqataanerat nukittooq pilersitsigu

Naalakkersuisut danskit naalakkersuisui peqatigalugit nunatsinnit uranimik tunisassiortoqarsinnaanissaa pillugu inatsisitigut piareersaallutik suliaqarput. Suliaq tamanna nangillugu oqaluuserisassat immikkoortut 104, 106, 107 aamma 108 massakkut oqallisigisavut Inatsisartunut suliassanngortinneqarput. Maluginianngitsoorneqarsinnaanngilaq suliaq annertuumik tuaviuunneqarmat. Naalakkersuisunut apeqqutigisariaqarparput: Sunaana tunngaviusumik tamat oqartussaaqataanerat akigalugu tuaviuussinermi anguniarneqartoq? Inuit Ataqatigiit Folketingimi Inatsisartut suliassamik suliarinneqqaarnissaa pillugu ilungersorsimavugut. Tupigeqaarput Nunatsinni Naalakkersuisunit akuersaarneqarluni suliaq Inatsisartuni suliarineqarsimatinnagu Folketingimi suliarineqaqqaaleraluarmat. Naalakkersuisunut aamma apeqqutigisariaqarparput: Naalakkersuinikkut Namminersorneq pillugu isumaqatigiissut killormut saallugu ingerlatsisoqalerami? Sooq Inatsisartuni suliarinneqqaartarnissamik isumaqatigiissuteqarsimanerput malinneqarniarsimanngila?

Inuit Ataqatigiinnut nalorninanngilaq. Inatsisartut inuiaallu taasitinneqarnermikkut isummersimanissaat utaqqineqartariaqarpoq, taamalu ilisoqarnissaanut piareersaalluni suliaq unitsinneqartariaqarpoq.

Pineqartut Naalakkersuisut danskinut urani pillugu ukiup aallartilaarnerani isumaqatigiissutigisaannut uiggiullugit suliarineqartussanngortinneqarput. Isumaqatigiissutit pineqartut Namminersorneq pillugu inatsimmi tunngaviulluinnartunik isumaqatigiissutigineqarsimasunik unioqqutitsisut Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut, uranimullu taamaallaat tunnganatik. Aatsitassat marloqiusamik atorsinnaasut allat aamma pineqarput. Sillimaniarnermut tunngasuni soorunami Danmark suleqatigineqartassaaq, oqartussaaffinnilli utertitsineq Inuit Ataqatigiinnit kukkulluinnartutut, tamallu oqartussaaqataanerattut taaneqarsinnaanngilluinnartutut isigaarput. Sooq tuaviinnaq isumaqatigiissusiortoqarpa Namminersorneq pillugu isumaqatigiissusiorsimanitsinnut kinguarsaasussamik? Sooq Inatsisartut isumaqatigiissusiornermi oqaasertaliussat naammassinnginneranni peqataatinneqanngillat? Urani pillugu Naalakkersuisut sunnertisimaarneranni apeqqutit saqqummersut akineqanngitsullu imaaginnavipput.

Naalakkersuilluarnermik ingerlatsisoqarsimappat minnerpaamik Inatsisartut peqataatillugit isumaqatigiissutinik suliaqartoqarsimassagaluarpoq.

Urani kisimi pineqanngilaq

Immikkoortoq 106-mi dual use-mik taaneqartartunik avammut tunisaqarnermi sillimaniarnermullu nakkutilliinissamut tunngasuni akuersissutinik tunniussinissamut oqartussaaffik tamakkiisoq Danmarkimut tunniunneqarpoq. Tunisassianik marloqiusamik atorneqartartunik avammut annissuinermik nakkutiginninneq pillugu Kalaallit Nunaannut inatsimmut siunnersuummi, uani pineqartumi – §6: Inuussutissarsiornermut aqutsisoqarfik avammut annissiniarnermik nakkutiginninnermut oqartussaasuuvoq” aamma §7: “Avammut annissisarnermik nakkutiginninnermut oqartussaasoq tunisassiat marloqiusamik atorneqartartut anninneqarnissaannut akuersissuteqarluni imaluunniit itigartitsilluni aalajangiissaaq” kiisalu “Avammut annissisarnermik nakkutiginninnermut oqartussaasoq imm. 1 malillugu aalajangiinnginnerani, Suliffeqarnermut, Inuussutissarsiornermut Niuernermullu Naalakkersuisoqarfik tusarniaaffigineqassaaq”.

Aalajangiiniarnermi taama ililluta taamaallaat tusarniagassanngortitaavugut.

Pineqartumi ulorianartunik qinngornertallit kisiisa pineqanngillat. Erseqqissumik allassimavoq, aalajangiiffissatut siunnersuummit issuaavunga; “Tunisassiat marloqiusamik atorneqartartut imaluunniit tunisassiat dual-use, inatsisissatut siunnersuummi paasinninneq malillugu tassaapput tunisassiat inuiaqatigiinni aamma sakkutooqarnermi siunnertanut atorneqarsinnaasut, aammalu uraniinnarmut tunngassuteqaratik”, issuaaneq naavoq.

Tamannaannarluunniit eqqarsaatigalugu Inatsisartunut suliaq unitseqqusariaqarparput Namminersorneq pillugu inatsimmi anguniakkat killormuuannik uani iliuuseqartoqalermat. Sooq namminersornitta ineriartortinnissaa aalajangiutereerlugu Danmarkimut oqartussaaffinnik utertitsissaagut? Sooq ataqqeqatigiinnermik tatigeqatigiinnermillu Naalagaaffeqatigiinnermi tunngaveqarniarluta oqarutta tatigeqatigiilluta suliassanik akisussaaffinnillu agguataarinninneq isumaqatigiissutigisimasarput attassinnaanngilarput?

Uranisiornissamut piareersarneq tuaviuunneqartoq annertuumik Inuit Ataqatigiit apeqquserparput. Akisussaaffinnik allaat Danmarkimut utertitsilluni ingerlanneqarniarpat oqartariaqarpugut; Nunarput uranisiornissamut piareersimanngilaq.

Urani tunngaviusumik naleqartitanut tunngavoq

Inuit Ataqatigiit erseqqissumik oqaatigissavarput urani ulorianartunillu qinngornertallit tunngaviusumik naleqartitanut tunngammata. Nunarput nunarsuarmioqatigiinnut ulorianartunik qinngornertalinnik siammaassava? Inuit Ataqatigiit naaggaarpugut. Naaggaarpugut avatangiisitsinnik mianerinninnissamut angeratta, kinguaassatsinnik illersuinissamut angeratta, nunatullu namminiilivikkiartuaarnitsinni naleqartitat puigorneqannginnissaannut angeratta.

Inuit Ataqatigiinnit erseqqilluinnartumik siunnersuuteqarpugut. Nunarput uranimik piiaaffigineqassanersoq avammullu tunisaqartalissanersoq innuttaasut taasitillugit isumasiuiumavugut. Apeqqut uatsinnut tunngaviusumik naleqartitanut tunngavoq. Tamanna naqissuseqqissavara partiillu allat Naalakkersuisullu apererusuppakka tunngaviusumik naleqartitat suut tunngavigalugit Nunatsinnik ineriartortitsissallutik takorluugaqarnersut?

Uranimut angertunit naaggaartuusugut nutaamik nunasiaateqartutut pissusilersortutut taaneqarsimavugut. Taama oqarneq sakkortuumik akerlilissavara. Isumaqarpunga nuna namminiilivikkiartortoq imminut aperisinnaasariaqartoq naleqartitat suut tunngavigalugit ineriartorumanerluni, isummerlunilu! Tamanna uagut anguniarparput. Nutaamik nunasiaateqartutut pissusilersorneraaneq ima illuatungilerlugu aperisariaqarpugut: Kikkunukua kikkunnit aqunneqartut?

Ineriartortitassanik allanik qulakkeerinnissimavisi?

Uranimut naaggaartuusugut Naalakkersuisuusunit Kujataanilu borgmesterimit saassutarineqaqattaarpugut.

Naalakkersuisut Kujataanilu borgmesteri aperisariaqarpavut qanoq ilillutik Kuannersuarni uranimik aatsitassanillu allanik piiaaffeqalernissaq piviusorsiorneranik pissusilersorsinnaanersut? Sunaana tunngavigalugu taama isumaqartoqartoq? Neriorsuisinnaasimanngikkussilu ilumut uranimik aatsitassanillu allanik Kuannersuarni piiaaffeqalissasoq sooq taava inuussutissarsiornikkut, innuttaasullu suliffissaannik allanik ineriartortitserujussuanngilasi?

Ilisimaneqarluartutut nultolerance-mik taagugarput killiliussaasimasoq 60ppm-iuvoq. Ilisimaneqarluarportaaq killiliussaasimasoq taanna qaanginngikkaluarlugu Nunatsinni aatsitassarsiorfissat periarfissaasut amerlaqisut. Taamaammat Inuit Ataqatigiit uranimullu naaggaartut allat ineriartortitsiumanngittutut taaneqartarnerput sakkortuumik akerlilissavara. Taamaattoqanngilaq. Nunatta ineriartornissaanut soqutigisaqanngittutut nikassaasut apererusuppakka suut akigalugit uranisiornissamut piareersimanersut? Sumut uranisiorumanissinni killiliissavisi? Avatangiisit peqqissuserlu innarlerneqanngippata aatsaat ammaasoqarsinnaanera taakkartorneqartuarpoq. Peqqissusermi avatangiisillu innarlerneqartussaassasut takussutissartaqalissappat taava sumut killiliissavisi? Uran, thorium, radon, flour, natriumflourid allallu aatsaat avatangiisitsinik peqqissutsitsinnillu innarleereerpata? Inuiaqatigiittummi naleqartitatigut sukkut killiliissavisi??

Inuit Ataqatigiinnit tikkuartuarparput inuussutissarsiutit allat ineriartortinneqartariaqarmata. Taamammi iliunngikkutta Narsaq Kujataalu ipisikkaluttuinnassavarput. Akisussaassuseqartumik kommunemik pineqartumik Naalakkersuinikkullu ingerlatsisoqassappat inuussutissarsiutinik allanik ineriartortitsissalluni pisariaqavippoq.

Naalakkersuisut maannangaaq neriorsuisinnaappat taama iliussallutik?

Eqqunngitsoq oqaatigeqattaarlugu eqqortunngornavianngilaq

Naalakkersuisut ilaannit eqqunngitsunik saqqummiussaqartoqartaqattaarpoq, oqartoqartarluni uranimik attueqqusinngilluinnarneq, nultolerance, Inuit Ataqatigiinnit 2010-mi peerneqarsimasoq.

Eqqunngitsoq uteqattaarlugu eqqortunngornavianngilaq. 2013-mi oktobarimi uranimik attueqqusinngilluinerup peerneqarneranut atatillugu taamani Naalakkersuisuusunit eqqunngitsunik taama oqaaseqartoqarmat tusagassiutitigut Inuit Ataqatigiinnit nalunaaruteqarpugut, Naalakkersuisut namminneq nassuiaasiortitsinerannit issuaalluta ima taamani allappugut, issuaavunga: “Peqatigisaanik tapiliussami erseqqissarneqarpoq Naalakkersuisut piiaanissamut akuersissummik tunniussiumanngissinnaatitaasut. Taamatut (akuersissummik)tunniussiumannginneq qanorluunniit tunngavilersuutitalimmik aalajangiunneqarsinnaavoq, ilanngullugit politikkikkut eqqarsaatigisassat. Ingerlatseqatigiiffiup tamatumannga paasinnilluni nalunaarutigaa.”

Nassuiaammi Naalakkersuisut aamma paasivaat, issuaavunga; “misissuinissamut akuersissutinut atugassarititaasunut nalinginnaasunut killiliussat iluani misissuinerit suut akuerisaanersut killiliussani erseqqinnerusumik erseqqissaanissaq pisariaqartinneqarpoq. ” Taamatuttaaq Naalakkersuisut paasivaat 2010-mi atugassarititaasutut nalinginnaasutut erseqqissaatigineqartut “naapertorlugit akuersissut pinngoqqaatinik radiop qinngornerinik akulinnik misissuinissamut atuinissamullu akuerisaarnerup nalunaarutigineqarnissaanut pisinnaatitsinngilaq”, issuaaneq naavoq

Tupigeqaara Naalakkersuisut ukioq 2016 taama erseqqissumik naqqiuteqarfigeqqittariaqarmata. Oqartariaqarpugut Naalakkersuisut tamatsinnut naalakkersuisuummata, Naalakkersuisullu tatigineqarsinnaasut inuiaqatigiittut atorfissaqartikkatsigit. Sakkortuumik kaammattuutigeqqissavara Naalakkersuisut eqqunngitsunik saqqummiusseqattaarnertik unitsissagaat, Naalakkersuisullu Siulittaasuata eqqortut erseqqissumik avammut nalunaarutigissagai, Nultolerance 2010-mi peerneqarsimannginnera ilanngullugu.

Maluginianngitsoorsinnaanngilarput; naak immikkoortut ukua sisamaasut assigiinngingaatsiaraluartut ataatsimut oqallisigineqarnissaat aalajangiunneqarsimammat. Ukiarmi immikkoortut ukununnga assingusut arfinillit ataatsimut suliarineqarmata Inuit Ataqatigiit qinnutigigaluarparput immikkoortillugit suliarineqassasut. Qinnuteqaaterput taamani itigartinneqarpoq. Maannakkut ataatsimut suliaqartitsisoqaqqippoq apeqqutigisariaqarparpullu tuaviuussiniarneq tamatumani aamma siunertaasimanersoq?

Suliat unitsikkallarlik

Paatsoortitsisinnaasunik Naalakkersuisut saqqummiussisaqattaarnerat, innuttaasunik taasititsinissamik siunnersuutit arlaqartuunerat, inatsisiliornernut tunngavissatut Nunatta Danmarkillu akornanni isumaqatigiissutaasut suliarineqarnerini Inatsisartut peqataatinneqannginnerat, Namminersornerlu pillugu isumaqatigiissummut nalorninartumik inissiinerat tunngavigalugit Inuit Ataqatigiit sakkortuumik oqaluuserineqartut unitsinneqarnissaat inassutigissavarput. Innuttaasut taasitinneqaqqaartariaqarput.

Suliap unitsivinneqarnissaanut amerlanerussuteqartitsissanngikkutta ataatsimiititalianut susassaqartunut pineqartut ingerlanneqarnissaat inassutigissavarput. Tuaviuussiniaannarluni suliaq ingerlanneqassanngilaq. Tamat oqartussaaqataanerat minnerpaaffimminiititsilluni ingerlatsisoqassanngilaq. Partiinut tamanut kaammattuutigeqqissavarput tamat oqartussaaqataanerannik pingaartitsisumik ingerlatsilluta innuttaasut taasiteqqqaartigit.

Qujanaq.

 


Imm. 104

Uunga siunnersuut: Atomip nukinganik pissuteqartumik ajutoortoqartillugu imaluunniit qinngornernik ulorianartunik pissuteqartumik ajornartorsiuteqartoqalersillugu ikiuinissaq pillugu Det Internationale Atomernergiagenturimi isumaqatigiissummut Danmarkip akuersinera pillugu inatsisip Kalaallit Nunaanni atuutilersinneqarnissaa pillugu peqqussummut oqaaseqaat pillugu Inatsisartut aalajangiussinissaannut siunnersuut. (Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoq)

 

Imm. 106

Uunga siunnersuut: Tunisassianik marloqiusamik atorneqartartunik avammut annissuinermik nakkutiginninneq pillugu Kalaallit Nunaannut inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaateqarnissaq pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaat. (Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoq)

 

Imm. 107

Uunga siunnersuut: Atomip nukinganik atortussianik sorsunnerunngitsumut atuinermik nakkutilliineq pillugu Kalaallit Nunaannut inatsit pillugu Siunnersuummut oqaaseqaatissamut Inatsisartut aalajangiussassaat. (Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoq)

 

Imm. 108

Uunga siunnersuut: Pinerluuteqarsimasunik tunniussisinnaatitaaneq pillugu inatsisip ilaata allanngortinneqarnissaa pillugu inatsisip Kalaallit Nunaanni atuutilersinneqarnissaanik kunngip peqqussutaanut Namminersorlutik Oqartussat oqaaseqaateqarnissaat pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaat (Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoq)

Tunngaviusumik inuit pisinnaatitaaffii unioqqutinneqarput

Naalakkersuisut Inatsisissatut siunnersuutaat, Ilinniarfinni aamma iliniagaqartut ineqarfiini aanngajaarniutinik atuisoqarnersoq pillugu, inuit pisinnaatitaaffiannik manngiaanertut taasariaqarpoq.

Inatsimmimi misiliinermik naaggaarnissamik pisinnaatitaaffeqarnerarlugit, naaggaarpata, ikiaroorsimasutut, kinguneqartitsisarnissamik imaqarpoq.

Inuusuttoq ikiaroorngikkaluarluni, inuttut pisinnaatitaaffini atorsinnaasariaqarpaa, ikiaroorsimasutut nalilerneqarani.

Inuit pisinnaatitaffii, suugaluarpataluunniit, piviusumik pisinnaatitaaffiusariaqarput, imaanngitsoq, naaggaarsinnaaneq pinngitsaaliissutitalik atorneqassasoq.

Inatsisissatullu siunnersuummi Naalakkersuisut assigiinngitsut nalilersuinerat assigiinngitsorujussuuvoq, Ilaqutariinnermut Naalakkersuisup, misiliisarneq nunani allani, periutsitut kinguneqarneq ajortutut nalilerpaa.

Ikiaroornartumik atornerluisoqarnera tamatta ilisimaaraarput. Inuit Ataqatigiit sulinerput makkutigut ingerlakkusupparput.:

  • Piaartumik iliuuseqarnikkut
  • Akeqanngitsumik katsorsaanikkut
  • Ikiaroornartumik eqqussuinerup pinaveersaartinneratigut
  • Nuna tamakkerlugu Iliuusissamik peqalernikkut.

Qulaanilu taaneqartut tamaasa Inatsisartuni akueritippagut.

Ilinniartut ajornartorsiutaannik assigiinngitsunik qaangiinissaannik immikkut ittumik suliarniarta, ilinniakkatik naammassiniassammatikkit.

Ataatsimiititaliaq apeqquterpassuarnik akissuteqarfigineqartussaassaaq, pissanganarporlu suliap qanoq ingerlanissaa.

Inussiarnersumik

Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit