Siammasissumik aalisarneq ingerlanneqarli

Qaleralinnut, saarullinnut suluppaakkanullu aalisagartassiissutit 10 procentii aalisaleqqaartunut aalisagartassiissuteqanngitsunut tunniunneqassappata, tamanna inuiaqatigiinnut pingaarnertut aalisarnermik inuussutissarsiuteqartunut siunissaq isigalugu pitsaalluinnassaaq.

Pilersaarummut GE-miik ernumassutaasoq paasiuminaatsipparput.

Ilisimavarput Kalaallit nunaqartugut imartatigut sineriattoorsuarmik, tamakkiinerusumillu ilisimanngisatsinni naak naatsorsuutigisinnaallutigu sineriassuaq avataalu aalisagaqarluartut siunissami pingaartitatut isumalluutigilluakkatsinnik. Aalisagaqassutsikkullu suli aarlerinartorsiorfiunngitsugut.

Nunarsuarmiut nerisassamik noqqaajuartillugit aalisarneq nunatta napassutigilluinnalersinnaagaa nalilittut isingaarput. Aalisarnerlu Inuiaqatigiinnut siamasissumik ineriartortinneqartariaqarluni.

Ilanngulluguttaaq aalisartut amerliartoraluartut siunissarlu ungasinnerusoq isingalugu aalisartukilliartupiluulernissaa ernumanarsinnaasoq naatsorsuutigisariaqaripput. Sinerissap qanittuani aalisartut utoqqaliartorput, inuusunnerusullu aalisarnikkut ineriartuutaasinnaasunik ullumikkut pisassaatilerujussuit assingalugit periarfissaqannginnertik tunngavingalugu tunuarsimaarutigilersimammassuk.

1900-kut naangajalersut aalisarnermik aaqqissuuseqqinnersuaq eqiterineq kalaallinit aalisartunit amerlasuunit  neriulluaataasimasoq qatangiinnarsimavoq.

Taamaattumik inuiaqatigiinnut siammaalluni aalisartitsineq pisariaqaleraluttuinnarpoq, politikkikkullu aporaassutaanani suleqatigiissutigigaanni pitsaasumik ingerlanneqarsinnaalluni.

 

Hans Aronsen

Inatsisartunut ilaasortaq

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Sermersuup pilersaarutaa kommuninut allanut maligassiuivoq

Inuit Ataqatigiinnit Kommuneqarfik Sermersuup illoqarfiip pingaarnersaattut pilersaarutaa pissanganarluinnartutut kommuninullu allanut pisussaaffiliisutut isigaarput.

Ukiorpanngortuni nunatsinni inoqarfinnut ataasiakkaanut eqiterukkaluttuinnarneq malinnaaffigaarput annerusumik iliuuseqarfigisinnaanagu. Eqqaamassuarput illoqarfinnut ataasiakkaanut eqiterukkaluttuinnarneq nunatsinniinnaq piunngimmat, nunarsuarmili tamarmi unammillernartutut inissisimavoq, inuiaat isorliunerusumit illoqarfissuarnut nutsertuarmata.

Eqiterukkaluttuinnarneq ajortuinnaanngilaq, illoqarfiit ineriartorfiusut nunamut tamarmut aningaasaqarnikkut siuariartornermik pilersitsisarput. Puigussanngilarputtaaq inuk ineriartortuartuummat periarfissanillu ujaasiuartuummat, taamaattumik illoqarfiit ineriartornermik pilersaaruteqarfiullutillu ineriartorfiusut eqiteruffigineqarnerat ersarittarpoq, tassanilu nunatsinni Nuuk ersarissumik assersuutissaavoq, ilinniarfeqarluarnikkut, sunngiffimmi sammisassaqartitsilluarnikkut ataatsimoorfiusinnaasunillu allanik periarfissaqartitsilluarnikkut, soorunami aamma suliffissat amerlanerusut piuneritigut.

Nunatsinni ukiut aggersut ineriartornissamut periarfissaqarluartut ornippagut, pingaartumik illoqarfinni timmisartoqarfinnik allileriffissatut takorloorneqartuni, assersuutitut Ilulissat Qaqortorlu, soorunami aamma kommunit sinnerini. Sanaartornerup ingerlanerani suliffiit nutaat pilersinneqaannaratik mittarfiit atulernerisa kingorna suliffiit amerlanerusut pilersinneqarfigisinnaasaat, ilaatigut takornariaqarneq ineriartorteqqilluarneqarsinnaalluni. Taamaattumik kommunalbestyrelse-t nutaassat annertuumik pisussaaffeqarput illoqarfiit pilersaarusiornerini siunissaq ungasittoq eqqarsaatigalugu inerisaanissaq pilersaarusiussallugu.

Mittarfiit nutaat takinerusullu pilersinnerisigut nunatsinnit avammut niuernermi periarfissat nutaat ammarneqarsinnaasut nunatta tamarmiusup aningaasaqarneranut sunniuteqarluarsinnaasut pilersaarusiornermi ilanngullugit eqqarsaatigineqartariaqartunut ilaapputtaaq, taamaattumik kommunit ukiuni makkunani suliassakissanngillat – suliassaqassaqaat – tamannalu Inuit Ataqatigiinnit peqataaffigissallutigu assut qilanaarivarput.

 

Bendt B. Kristiansen

Inuit Ataqatigiit

Aningaasaqarnikkut oqaaseqartartoq

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Ataatsimeersuarnermit nalunarut 2017

Ilulissanit nalunaarut

 

Inuiaat ingerlalluartut – nunatta nakuussutai

 

Aallarniut:

 

Inuiaqatigiit atugarissaarfiusut nukittuut, oqartussaaqatigiinnermit, naligiinnermit inuillu pisinnaatitaaffiinit napatinneqartut ineriartortittuarneqarnissaat pillugit Inuit Ataqatigiit ataatsimoorput. Anguniagarput tassaavoq Kalaallit Nunaat namminersortoq, ineriartortoq – aningaasaqarnikkut, inooqatigiinnikkut avatangiisitigullu piujuartitsinermik tunngavilik.

Nunarput nukittorsarumallugu nukiit tamaasa suli atorfissaqartippavut. Kivitseqatigiittariaqarpugut amerlanerusullu nunatsinnik ineriartortitseqataasariaqarput aammalu oqartussaaqatigiinnitsinnik inuiaqatitsinnillu nukittorsaaqataasariaqarlutik. Assigiinngissitaarnerput nukittoqutigaarput.

Nunap tunngaviusumik inatsisaanik sulinissami kikkut tamarmik peqataatinneqassapput, soorlu inuusuttut, tamarmillu oqalliseqataassapput piviusunngortitsissallutillu. Namminiviilinniarneq oqaasiinaassanngilaq, kisiannili iliuuseqarnerussalluni, inuiaqatigiittut inuttullu ataasiakkaatut sulilluta timitaliissaagut. Nunatta ineriartortinneqarnerani innuttaasunik peqataatitsineq, aalajangeeqataatitsineq qanimullu oqartussaaqataaaneq pingaarnerpaajupput.

Nunatta namminiilivinnissaa Inuit Ataqatigiit ilungersuutigiuarpaat, aamma inuit akornanni nammineq aalajangiisinnaassuseq aalajangeeqataanerlu annerusoq. Namminersornerup namminiilivinnerullu sulissutigineqarneranut ilanngullugu nunat tamalaat akornanni sunniuteqarnerulissaagut nammineq nunanut allanut politikkeqarnerput aqqutigalugu. Isummavut aalajangiisarnerni uatsinnut tunngasuni pingaarnerpaajussapput.

 

1    Inuk ilivitsuusoq, Inuit Ataqatigiinni qitiuvoq inuiaqatigiillu pisuussutaani pingaarnerpaajulluni. Utoqqaat ataqqinartumik inuuneqarnissartik pisinnaatitaaffigaat inuiaqatigiinnilu inissisimanerat ataqqineqassalluni.

2    Meeqqanut inuusuttuaqqanullu siusinaarluni suliniarneq annertusassavarput aammalu 2018-imiit inunngortut tamarmik siusinaartumik iliuuseqarfigineqassapput. Naartuersinnerit ikilisassavavut. Angajoqqaat meeqqaminnut akisussaaffiannik nukittorsaanikkut meeqqanik angerlarsimaffiup avataanut inissiisarneq pinaveersaartissavarput. Angajoqqaarsiat pikkorissartinneqartassapput, oqaloqatigalugit oqilisaanneqartassallutik siunnersorneqartassallutillu, inuiaqatigiinnimi suliaq pingaarutilissuaq tigummiarpaat. Ilaqutariit suleqatigiillutik meeqqat isumassussavaat.

3    Atugarissaarneq annerusoq angujumallugu aanngajaarniutinillu atornerluineq akiorniarlugu paasititsiniaanikkut qaammarsaanikkullu ilaqutariittut inuuneq pitsaasoq, pinaveersaartitsineq, pisinnaatitaaffinnik ilisimasaqarneq annerusoq ilisimaneqalersissavarput.

4    Inoqarfinni tamani oqartussaaqataaneq innuttaasunillu sullissineq annertusineqassaaq innuttaasullu sutigut tamatigut peqataatinneqarnerussallutik. Kommunini, nunap immikkoortuini, nunaqarfinnilu ineriartorneq erseqqissunik ungasinnerusorlu isigalugu periusissiornikkut sammivilersorneqassaaq. Periusissiornermilu periaatsit misilittakkallu nuna tamakkerlugu atorluarneqartassapput kommunillu tamarmik suleqatigiilluarnissaat periusissiornikkut ilanngullugu sulissutigineqassalluni. Inuiaqatigiit sullinneqarnerat qitiusumiit sinerissamut siammarneqassaaq. Inoqarfiit asilu tamarmik eqqiluitsuussapput.

5    Eqqumiitsuliorneq, kulturi timersornerlu inuiaqatigiinni pingaartilluinnarneqassapput. Nunanut allanut unammisartut nunarput nittarsaattarpaat suleqatissanillu nassaartortitsisarlutik timersorneq ataqatigiilersitsisarmat aporfinnillu piiaasarmat. Timersortartut maligassiuisuupput.

6    Inuiaqatigiit peqataatilluarlugit kulturikkut eriagisassavut – tigussaasut tigussaasuunngitsullu – nalunaarsussavavut. Eqqumiitsuliorneq kulturilu siuarsarneqassapput filmiorfimmillu pilersitsisoqassalluni. Eqqumiitsuliortut eqqumiitsuliornikkullu malunnaatillit pitsaanerusunik atugassaqartinneqassapput.

7    Meeqqat atuarfianni ilinniaqqiffinnilu kalaallit oqaasii kiisalu danskisut tuluttullu oqaatsit nukittorsarneqassapput. Oqaatsivut tammatsaalillugillu ineriartortissavavut.

8    Nutaaliorneq pinngorartitsinerlu ineriartortinneqassapput. Inuussutissarsiutinik ingerlatallit mikisut aporfii piiaarneqassapput aallarnisaasullu iluatsinnissaannut aporfiit piiarneqassallutik. Suliffeqarfiit mikisut suliffissanik nutaanik pilersitsisarput aallarnisaasullu siuariartortut nersorneqartassapput. Namminersortut amerlisarnerisigut imminut pilersornissarput allisassavarput. Nunatta avataanit aningaasaliisinnaassuseq annertusarneqassaaq.

9    Aalisarneq nunatta nappatigaa ineriartortinneqarlunilu nutarterneqassaaq. Siulitta piniakkatik piujuaqqullugit erligiuarpaat, taakkulu malissavavut. Aalisakkat, puisit arferit timmissallu erligalugit atorluagarissavavut. Aalisarnermut ilinniartitsineq pitsanngorsassavarput. Uumassusilinnik misissuineq annertusassavarput, aamma saarulliit eqqarsaatigalugit. Aalisakkap tamarmi atorluarneqarnissaa anguniagaraarput.

10  Aalisakkat tamaannarmik inuiaqatigiinnut siamasissumik inuussutissarsiutaanerat nukittorsaqqinneqassaaq. Taamaattumik pisassiissutit aalajangersimasumik piginnittulerneqarsimanerat inuiaqatigiinnut siammasissumik najugaqariaaseqartunut naleqquttuunersoq misissorneqassaaq suliarineqarlunilu.

11  Inuussutissarsiutinik nutaanik ineriartortitsissaagut atugarissaartuarumalluta. Nunarput immikkuullarissuuvoq najugaqarfissatullu kajungernartuujuarnissaa sulissutigissavarput.

12  Aningaasarsiornikkut siuariartorneq inuussutissarsiutinillu inerisaaneq ingerlanneqassaaq avatangiisit mianeralugit aammalu ilinniartitaanerup salliutinneqarneratigut kiisalu najukkami suliffissanik pilersitsisoqassalluni. Inuussutissarsiutivut tamatigoortuussapput inuussutissarsiutinillu pingaarnernik sisamanik toqqammaveqassallutik.

13  Aatsitassarsiorneq salliutitassatta ilagaat. Aatsitassarsiornermut akuersissutit pisariinnerusumik pissarsiarineqarsinnaanngussapput. Annikitsumik aatsitassarsiorniat piginneqatigiinnissamut periarfissaqartitaassapput. Uuliasiorneq illersorneqarsinnaasoq periarfissaavoq, avatangiisilli assorsuaq mianerineqassallutik. Inuit Ataqatigiit uranimut suli naaggaarnertik erseqqissarpaat.

14  Nunarsuatsinni aningaasaliisinnaasut ujartorneqassapput aammalu nunat allat suleqatigalugit Issittumi aningaasaliisarfik pilersinniarneqassalluni. Angallanneq pitsanngorsarneqassaaq aammalu attaveqaatit soorlu mittarfiit aqquserngillu nutaat pilersinneqarnissaat siunertaralugu suliniutit siuarsarneqassallutik.

15  Takornariartitsisut nunaqavissut siuarsarneqassapput aammalu takoriartitsinermut ilinniarneq pitsanngorsarneqassalluni.

16  Inoqarfiit sapinngisamik tamarmik ukioq kaajallallugu imaatigut silaannakkullu isumannaatsumik nioqqutissanik ilaasunillu angallassineq eqqarsaatigalugu tikinneqartassapput. Sanaartorneq nunatta pisuussutaanik atorluaaffiusoq nunatsinni pinngortitap pissusianut inoqutigiillu amerlassuserisartagaannut naleqqussarneqassaaq. Sanaartornermut aningaasaliissutit kommuninut oqartussaaffinngortinneqassapput. Nunarsuarmioqataanerput attaveqaatitigut timitalersussavarput ilaatigut qarasaasiakkut attaveqaatit sukkasuut akikitsullu inunnut amerlanerpaanut periarfissanngortillugit. Naggueqatitsinnut angallannikkut attaveqalernissarput sulissutigineqassaaq.

17  Inuiaqatigiinni pisuussutit ataatsimut pigisat inuiaqatigiinni agguaanneqassapput. Pissakinnerusut angajoqqaallu kisermaat akileraarutinik ineqarnermillu iluarsaaqqinnermi eqqarsaatigineqassapput. Kikkulluunniit iluaqutissaat, soorlu ineqarnermut tapiissutit pisariaqartitsivissunut atugassanngortinneqassapput.

18  Issittumut soqutiginninneq nunatsinni inuussutissarsiutinik nutaanik pilersitsinermik nassataqassaaq. Soqutiginnineq nioqqutissaatitsinnik avammut niuernermi iluaqutigissavarput. Nunatsinni aningaasaliiffiusinnaasut inuussutissarsiutinillu ineriartortitsiviusinnaasut nittarsaatissavavut. Piujuartitsinermik tunngaveqarluni inuussutissarsiutinik, aningaasarsiornermik, inooqatigiinnermi avatangiisinillu ineriartortitsinermi nunarput allanut maligassiuisuussaaq.

19  Nunarsuatta kiassiartornerata kingunipilui inuussutissarsiutitigullu nutaamik periarfissarititai misigaavut. Nunatsinni avatangiisinik mingutitsinermik annikillisaalluta nunarsuarmi akisussaaqataassaagut aammalu Sullualuup ammarneqarneratigut inuussutissarsiutaalersinnaasut piareersimaffigissavavut kiisalu silaannakkut angallannermut akisussaaffik siunissami tigujumaarlutigu.

20  Eqqissinissamik anguniagaqarnikkut inunnillu ikiuiniartarnikkut nunarsuarmioqataasutut akisussaaffimmik tigusissaagut. Assersuutigalugu inuusuttut ikiuiniarnernut peqataanerusinnaapput. Sorsunnermut peqataanngisaannassaagut.

21  Annaassiniartarnerni suliassanilu allani nammineq kajumissutsimik sulineq salliutillugu Sakkutooqarfinni kalaallit amerlanerusut peqataanissamut kajumissaarneqassapput. Inuit amerlanerusut Sakkutuutut suliassani sorsunnermut tunngasuunngitsuni sulisinnaassapput, tassa killeqarfinnik nakkutilliineq ikiuiniarnerillu eqqarsaatigalugit, aammattaaq Sakkutuuni inuiaqatigiinnut ilannguteqqinniarnermut periarfissat atorluarneqassapput. Nakkutilliineq annertusineqassaaq aammalu atortorissaarutinik nutaanik soorlu qaammataasanik timmisartunillu inuttaqanngitsunik atuinikkut kiisalu najukkami inuit atorluarnerisigut illersorneq nukittorsarneqassaaq.

22  Nunat tamalaat akornanni annerusumik suleqataassaagut aammalu maligassiuijumalluta qimaasorpassuaqalersimatillugu amerlanngitsunik tigusinissamut imaluunniit allatigut ikiuunnissamut nunatut piareersassaagut. Kulturerput tammatsaalillugu inuppalaarnermik akaarinninnermillu takutitsissaagut.

23  Nuna namminiivissoq nunarsuarmi suleqateqartariaqarpoq. Nunarput saqqumilaassaaq pingaartitanillu inuiaqatigiittut tunngavigisatsinnik siuarsaassalluni. Inuit pisinnaatitaaffii, aamma meeqqat, nunat inoqqaavisa, inuit innarluutillit pisinnaatitaaffii siuarsassavavut. Nunatsinniinnaanngitsoq aammali nunarsuup sinnerani.

24  Inuit Ataqatigiit aallarteqqaaramilli nunatta, nunat inoqqaavisa allat inatsisartuisa naalakkersuisuisalu kiisalu sullissiveqarfiisa Naalagaaffiit Peqatigiinni alaatsinaattuunissaat sulissutigiuarsimavaat, tamannalu nunat inoqqaavisa pingaarnerusumik inissisimalernerannik kinguneqarsinnaavoq. Nunat tamalaat ataatsimiittarfiini nunatta sunniuteqarnerullunilu saqqumilaarnerunissaa Inuit Ataqatigiit kissaatigaat. Nunarput aatsaat peqataatillugu nunarput pillugu aalajangiisoqartassaaq.

 

Nuna nukittunerusoq, pissaqarnerusoq nammineernerusorlu kinguaassanut kingornutassiarinissaa Inuit Ataqatigiit anguniagaraat.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Inuit Ataqatigiit Kattuffiani Siulersuisuuninngortut

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat ileqquusumik ataatsimeersuarnermi ulloq 5. februar 2017 Siulersuisuunernut uku qinerneqarput:

• Siulittaasoq: Sara Olsvig
• Siulittaasup tullia, politikkikkut: Aqqaluaq B. Egede
• Siulittaasup tullia, aqqissuussaanikkut: Múte B. Egede
• Allatsi: Bendt B. Kristiansen
• Aningaaserisoq: Karo Th. Fleischer
• Ilaasortaq: Ane Hansen
• Ilaasortaq: Peter Olsen
• Ilaasortaq: Malene Lynge
• Ilaasortaq: Nuka Kleemann
• Ilaasortaq: Juliane Enoksen
• Ilaasortaq: Stine Egede
Inuusuttut Ataqatigiinnit Siulersuisuunernut ilaasortat:
• Laars Salik Kielsen
• Nukannguaq Blytmann

Siulitttaasoq Sara Olsvig siulittaasullu tullii unammillerteqaratik aallartitanit ersaartaannikkut tunuliaqutserneqarluarlutik tamarmik ingerlaqqipput. Allatsi aningaaserisorlu aamma unammillerteqaratik qinigaapput. Ataqatigeeqarfinniit aallartitat qinikkallu amerlasuut ilaasortassatut qineqqusaarput qinerneqarnerpaallu arfinillit Siulersuisuunernut ilaasortanngorlutik.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Suleqatigiinnerup kræfteqarneq oqinnerutissinnaavaa

Kræft toqussutaasinnaavoq –annattoqartarporli. Napparsimaveqarfiup kommunillu suleqatigiinnerusariaqarnerat pillugu ullumi 4. februar kræfti pillugu ullorisitami oqariartuutigerusupparput.

Inuit amerlanersaat kræfteqarnertik paasigaangamikku annilaarujussuartarput.Qisuariarnerit assigiinngittaqaat. Amerlasuut annilaangasorujussuanngortarput toqunissartillu eqqarsaatigeqqajaalersarlugu. Inuit ilai soriusissaarutivittarput, suullu tamaasa artornartutut upperiuminaatsutullu isigilersarlugit. Allat nappaatertik katsorsartinnissartillu qanoq iliuuseqarfiginiassallugu pilersaarusiorfigilertarpaat. Kræfteqarneq imaannaanngitsuuvoq, qujanartumilli katsorsarneqarnissaa pillugu ilisimatuut pitsanngorsaaniartuarlutik sulipput.

Nunatsinni nappaatip annilaarnartup atornerata saniatigut allarpassuit oqimaarsartitsisarput. Avinngarusimasumiit Nuummut kemortikkiartortarneq oqitsuinnaasanngilaq. Angalaneq pisariusinnaammat angallannerup napparsimasunut pitsaasuunissaa pisortat aamma eqqumaffiginerusariaqarpaat.

Danmarkimi nakorsartittariaqarneq nappaatip artornareersup saniatigut artukkiisinnaasarpoq. Qujanartumillu periarfissaqartillugu ilaqutaasut ineqarnertik akilernagu  peqqissartut inaaniissinnaanngorput, tassungalu tunngatillugu aaqqitassat arlaqartut Naalakkersuisunit tappiffigineqartariaqarlutik.

Napparsimaveqarfiup suliassaata pingaarnersarivaa timi  kræfteqartoq ajorunnaarsinniassallugu, tamannalu ajornarpat napparsimasup anniannginnissaa anguniartuarneqartarpoq. Inuulli timiinnaanngilaq, misigissutsit sakkortoqisut inuunermik ulorianartorsiortut napparsimasup nammattarpai. Nunatsinni oqaloqatigisinnaasanik suli amigaateqaqaagut. Taamaammat assigiinngitsutigut napparsimasut oqaloqateqarsinnaanissaat pitsanngorsagassaavoq.

Kommune

Kræftemik  napparsimasimalluni, sakkortuumik nakorsartereerluni timi allanngorluinnartarpoq. Napparsimaveqarfiit suliartik naammassippassuk taava napparsimasoq nammineq nukittorniaqqittarpoq. Tassani kommuni suleqataalluinnartariaqarpoq. Napparsimasimasup nukittorsarnissaa kommunip pisussaaffigaa neqeroorutigissallugu.

Kræftimik napparsimasoqarnera tusarliunneqarniariartorli kommunip akuliunnisaa pisariaqarpoq. Napparsimanermi sulisinnaajunnaaraanni aningaasatigut ikiorneqarnissaq napparsimasumit assoruussutaanani ingerlaannaq kommunimit suliarineqartariaqarpoq.

Siunissaq

Kræftemik napparsimasut amerligaluttuinnarput, qujanartumillu annattartut aamma amerlillutik. Katsorsartinnerup saniatigut oqaloqatiginnissinnaaneq, nukkassarneqarsinnaaneq, suliffimmulluunniit utersinnaanermut ikiorneqartariaqarpugut. Ilaquttagut artorsarnerannit ikiorneqartariaqarput. Tamakkorpassuit eqqarsaatigalugit kræft centerimik pilersitsisoqartariaqarpoq, katsorsartinnerup kingorna ikiorsiisinnaasoqaqqullugu.

Kræftemik annattussat amerlissappata ikioqatigiittut amerlanerusariaqarput: Pisortat – kommunit allallu. Suleqatigiinnerup kræfteqarneq oqinnerutissinnaavaa.

 

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit

+299 58 76 19

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Ilulissani ataatsimeersuarneq 2017

Inuiaat ingerlalluartut – Nunatta nakuussutai

Inuit Ataqatigiit ileqquusumik ataatsimeersuassaagut sapaatip akunnerata naanerani ulluni 3.- 5. Februar Perorsaanermi Ilinniarfiup inersuaani Ilulissani. Aatsaat taama avannarpasitsigisumi kattuffik ataatsimeersualerpoq. Peqataassapput inuit 70-it, qinikkat, immikkoortortaqarfinniit aallartitat, nunani avannarlerni ikinngutit kattuffiillu.

Suleqatigiiaani qulequttat qulingiluat eqqartorneqassapput uku: 1) Isumaginninneq, ilaqutariinneq, peqqissuseq 2) Kommunit, nunaqarfiit, avatangiisit 3) Kultuuri, ilinniartitaaneq, nutaaliorneq, pinngorartitsineq 4) Aalisarneq, pisuussutinik uumassusilinnik atuineq, piujuaannartitsineq tunngavigalugu ingerlatsineq 5) Aatsitassarsiorneq, avataani uuliasiorneq, inuussutissarsiornermik aningaasarsiornermillu siammaaneq 6) Sanaartorneq, angallanneq, attaveqaqatigiinneq, mittarfiit 7) Akileraartarnermut politikki,  aaqqissuusseqqinneq sulisartullu atugaat 8) Tunngaviusumik inatsisiliorneq namminiilivinnissamullu aqqut aamma 9) Nunarsuarmioqataaneq, nunanut allanut politikki.

Soqutiginnittut periarfissaqarput tallimanngornermi ammaanersiorneq peqataaffigissallugu aamma ataatsimeersuarneq arfininngorneq sapaallu.

Programi aaneqarsinnaavoq nittartakkatsinni www.ia.gl

Ataatsimeersuarnerup kingorna tusagassiorfinnut nalunaartoqarumaarpoq.

 

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Atorfinitsitsisarneq naapertuuttoq

SIK-p AK-llu siulittaasuisa pissutsit equngalernerannik, taamatullu kommuneni atorfinitsisarnikkut atugassat annertuumik assigiinngilernissaannik siunissamilu aningaasarsiassanut isumaqatigiinniartarnissat ajornakusoornerulernissaannik oqaaseqarnerat ingasattajaarnerujussuuvoq.

Sermersuup sulisussarsiornerani kingullermi atorfiit 25-it missaanniittut sivisuumilu inuttaleruminaatsuusimasut pineqarput. Atorfiit tamakkerlugit eqqarsaatigissagaanni atorfiit ikitsuinnaat pineqartut annertuumik sunniuteqarsinnaanngillat.

Soorunami aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami aamma kommunalbestyrelsimi kukkusumik iliuuseqannginnissarput qulakkeersimavarput. Iliuusissagut unioqqutitsinerunatillu malittarisassanut akerliunngillat. Iliuusissallu tamakkerlutik Kommunemi Pingaarnertut Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititamit akuersissutigineqarsimapput, tassanilu AK, SIK, IMAK amma DJØF sinniisuutitaqarput! Soormi taakkua taamanikkut akerliliisimanngillat?

Massa SIK-mi aamma AK-mi ilaasortat iluaqutigisaattut iliuutsit taakkua siunissami aningaasarsiassanut isumaqatigiinniartarnissanut ajornakusoornerulersitsissappata tamanna sinnarluutigisinnaanngilara, akerlianilli!

Sooq taamatut iliuuseqarnissaq sulinermut kattuffiit siulittaasuinit isumassarsivissatut atorniarneqannginnersoq paasisinnaanngilara. Akerlianik borgmesterit sinneri partiilersuunnermik tunussilaarnissaannik kaammattorusuppakka, nakimaannerlu qimalaarlugu Sermersuutut iliuuseqaqqullugit – innuttaasut pillugit.

Aasaq (23/7-16) KNR-ip nittartagaatigut atuarparput Kommune Kujalleq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisusoqarfimmut pisortatigoortumik ima saaffiginnissuteqartoq,  “Nuup avataani sulilersitsinissaq Naalakkersuisut sapernannginnerulersittariaqarpaat, ingammik isumaginninnermut siunnersortit meeqqallu atuarfiini ilinniartitsisut eqqarsaatigalugit.”

Taamanikkut borgmesteriniit, SIK-miit aamma AK-miit naammagittaalliortoqanngilaq…

                           

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Malene Lynge
Kommunalbestyrelsemi ilaasortaq, Kommuneqarfik Sermersooq
Inuit Ataqatigiit

mlyn@sermersooq.gl

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Tamatta pisussaaffeqarpugut – innuttaasut peqatigalugit

Tasiilami pisut alianartut takutippaat annertuumik suliassaqartugut. Inoqatigut nunami sumiikkaluarpataluunniit ajunnginnerpaamik sunniuteqarluartumillu iliuuseqartariaqarpugut.

Tamatta nunaqqataasugut qanittukkut alianartumik eqqugaavugut. Ilaqutaasunut ikinngutaasunullu misiginneqataangaarluta piffissami ingerlasumi ajunnginnerpaamik kissaappagut. Maluginiagarparalu uani pisumi nunaqqatigiit imminnut ikorfartoqatigiinnermik qanilaarnermillu takutitsinerat. Malugaaralu maannangaaq piaartumik nutaajusumillu iliuuseqartoqartariaqalersoq.

Naak imminortarnermut imigassartornermullu pinaveersaartitsiniarneq, paasissutissiisarneq isumaginninnikkullu iliuutsit pioreeraluartut, Tasiilami pisut takutippaat maanna piaartumik sunniutilimmillu aaqqiisariaqalersugut.

Nutaamillu siunissami ataavartumik aaqqiisoqassappat innuttaasut peqataanissaat namminneerlutillu kajumissusertik atorlugu suleqataanissaat kaammattuutigerusupparput, pisariaqavimmat sunniutilimmik allannguisoqassappat. Pingaartumik imigassap matuneqarnissaa pillugu apeqqummut. Matusisoqassappammi nunaqqatigiit namminneerlutik ataatsimoorlutik kissaatigisariaqarpaat.

Tunumi inuussutissarsiornikkut piorsaasariaqarpugut, aalisakkerivimmik pilersitsisariaqarpugut suliffissanik isumannaarinnittussamik. Takornariaqarnikkut piorsaasariaqarpugut illoqarfiup ineriartorluarnissaanik siunertalimmik.

Naalakkersuisooqatigiinnermilu isumaqatigiissummi allaqqasutuut Tasiilami ilinniarfimmik pilersitsisoqarnissaata piviusunngulertornissaa sulissutigipallattariaqarparput. Inuusuttut illoqarfimminni periarfissilluarumallugit siunissamilu neriunnermik nukittorsaataasussamik qulakkeerinnittussamik.

 

Iddimanngiiu Bianco

Inuit Ataqatigiit

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Diskolinep kiffartuusinera atuisunut isumannaatsuullunilu toqqissisimanartuusariaqarpoq

Ukiumi nutaami kiffartuussinissamut isumaqartigiissutip nutaap, nunatta kujataani suli akuersaaruminaappoq isumanaatsumik angallassinissaq aammalu paasissutissiisarneq eqqarsaatigalugit.  Soorlu aamma tamanna Qeqertarsuup tunuani ajornartorsiut pisoq pioreersimasorlu.

Siusinnerusukkullu oqariartuutaareeraluarpoq atuisut atugarisaannik ajorseriaateqanngitsumik kiffartuusineq ingerlanneqassasoq. Tamannalu ajuusaarnaraluartumik suli ulloq manna tikillugu pitsaasumik angusaqarfiunngilaq.

Isumannaatsumik angallassineq eqqarsaatigalugu pingaaruteqarluinnarpoq, pitsaasumik tikikkuminartumillu tulaffissaqarnissaq. Tassami piffiit tamarmik puttasumik tulaf-fiusinnaasumik periarfissaqanngillat, tamannalu suleqatigiinnikkut piaartumik aaqqiiffigisariaqarpoq. Kiisalu pisattat inissinneqartarneri isumannaallisaaq eqqarsaatigalugu aaqqiivigineqartussat pingaarutillit ilagaat.

Ullummikkut ilaasut sissiukkat majuartafii sivingasorujussuit atorlugit angallamut angallammiillu apuuttariaqartarput. Pingaartumik perulullutik angalasunut, utoqqaat pitsorluttut angalanerminni imaannaangitsumik atugaqarnissaat akuerineqarsinnaanngilluinnartut isigaara. Ilaasut pitsaasumik isumannaatsumillu angalanissaat pingaaruteqarpoq.

Kiffartuusinerup nutaap aaqqissuuneqarnera inuttaassunut kisimi eqquinani aammattaaq  suliffeqarfinnullu, takornariartitsisunut eqquinerliorsinnaanera takorloorneqarluarsinnaavoq, sullissinikkut aningaasartuuteqarnerunikkullu. Tassungalu aamma ilaalluinnarpoq usinik angallassineq, allakkat poortukkallu ullumikkut kinguaatoorujussuarlutik assartorneqarneri ilisimaarineqarpoq.

Naggataagut eqqaanngitsoorusunngilara Qaqortumi mittarfittaarnissap pisariaqartinneqarnera ullumikkut takussutissat ilagilluinnaraat. Piffissaq, aqqutissaq eqaannerusoq, ineriartorfiusoq Kujataani kiffartuussinissaq eqqarsaatigalugu. Tamatuma aamma malitsigissavaat Qaqortup avataani illoqarfiit nunaqarfiillu pitsaanerumik ataqatigiissaarnerusumillu sullinneqarnissaat.

 

Debora Kleist

Inuit Ataqatigiit

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Illoqarfittut pingaarnertut pilersaaruteqartariaqarpugut

Nunami illoqarfittut pingaarnersatut akisussaaffimmik tunisisuuvoq, tamanna Kommuneqarfik Sermersuup Kommunalbestyrelsemi tamarmiulluta ilisimalluarparput. Nunatsinni innuttaasut 31%-iisa Nuuk-mi najugaqarput, Nuuk-mullu nuuttarneq ukiumiit ukiumut amerlatsikkaluttuinnarput, soorlu Kalaallit nunaanni nalunaarsueqqissaartarfimmi kisitsinerit takutsikkaat.

Imminermini illoqarfissuup ineriartornerani innuttusigaluttuinnarnera pisussaaffiliivoq piviusorsiortumik pilersaarusiornissaa, kialluunniimmi aqussinnaanngilaat innuttaasut nuuttarnerat. Taamaallaalli kalaaleqatigut Danmarkimut nuuttarnerat annikillisaaqataaffigerusullugu aammalu innuttaasugut pikkorissorsuit nunatsinniiginnarnissaat anguniarlugu, pilerinartunngorsartariaqarparput najoruminarsarlugulu.

Namminiilivinnissaq anguniassagutigu peqataasariaqarpugut

Naalakkersuinikkut anguniakkat kommunimiit peqataaffigisariaqarpagut. Namminiilivinnissaq anguneqassappat innuttaasugut tamaasa pisariaqartippagut! Sulisinnaasut nunatsinni sulisariaqarput aningaasarsioqataallutik, tamanna imminermini aningaasaqarnikkut siuarsaaqataanermut pilersitsisussaavoq inngiaqatigiimmatami. Kommuneqarfik Sermersooq-mi aningaasaqarneq ingerlallualeraangat nunatta sinneranut iluaqutaasarpoq, tamanna ataqatigiinnermik pilersitsivoq.

Nunanut allanut unammillerneq

Illoqarfittut pingaarnertut pilersaarummi atuarneqarsinnaavoq nunani issittuni illoqarfissuit pingaarnertut inissisimasut unammillerneqartut, tassa nunani issittuni illoqarfinni pingaarnertut inissisimassasugut oqariartuutigalugulu tamanna. Nunatsinni kommunit allat unammillerneqanngillat!

“Illoqarfittut pingaarnersatut pilersaarusiaq kommunini allaniit arlaannaatigulluunniit arsaartuinissamik ataasinnguamilluunniit siunertaqanngilaq. Tamanna Kommunini allani borgmester-iusut paasisariaqarpaat!” tamanna Charlotte Ludvigsen-ip erseqqissarlugu akissuteqaatigivaa.

Illoqarfittut pingaarnertut nunarsuarmioqatitsinnik allanik unammillersinnaasariaqarpoq aningaasarsiornikkut ineriartorfissanik nutaanik pilersitsisinnaammat, nunatinnullu sinneranut iluaqutaasussamik.

 

Charlotte Ludvigsen, Inuit Ataqatigiit, Gruppimi siulittaasoq / Gruppeformand

Ilaasortaq / Medlem af / Kommunalbestyrelsen, Kommuneqarfik Sermersooq

Mobil +299 534247,

chlu@sermersooq.gl

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Disko Line-p suliani naammassisinnaangikkuiniuk piaartumik tunuarli allamik isumaqatigiissusiortoqarniassaaq

Ulluni kingullermi Kujataani Qeqertarsuullu tunuani angallannikkut pissutsit kipiluttunaqisut pillugit Naalakkersuisut iliuuseqarasuartariaqarput. 

Siornali angallannermut kiffartuussinissamut isumaqatigiissut qassiiliuutaaqisorlu pillugu Naalakkersuisut iliuuseqarasuarnissaanik kissaateqarfigaagut. Piffissarlu kingullerpaaq atorlugu angallannikkut isumaqatigiissut naammassineqartoq maanna Kujataani Qeqertarsuullu tunuani ilaasunut ilungersunartorsiortitsivoq. Tamanna akuersaaginnarneqarsinnaangilaq.

Angalaniartut paasissutissinneqartarnerat killeqarpoq saaffiginniffissaaruttarlutillu. Angalasussat ullaaralaakkut aallartussaagaluarlutik allaffiat aatsaat ullaakkut qulinut ammartarpoq. Paasissutissiisarneq maannakkumiit pitsaanerujussuusariaqarpoq. Angallatigineqartut ikiartortarfiillu isumannaannerat angalasuniit ernumagineqarluni. Sumiiffiillu ilaanni puttasoqannginnera pissutaalluni utoqqaat allallu pitsorluttut ikinissaminnut periarfissaqaratik. Pissutsit taakku akuerineqarsinnaanngimmata piaartumik aaqqinneqartariaqarput.

Naalakkersuisuniit neriorsuutigineqarpoq angallannikkut kiffartuunneqartunut pissutsit ajorseriaateqarnavianngitsut. Taannalu Inuit Ataqatigiit ukiap ingerlanerani ersarissumik piumasaqaatitut naqissuseqattaarsimagaluarparput.

Neriorsuutip tamassuma naammassigasuarnissaa pillugu Disko Line piumaffigineqartariaqarpoq isumannaallisaanermut tunngasunik, angallannermi paasissutissiissuteqartarnermut tungasut allallu aaqqitassat piaartumik iluarseqqullugit,  isumaqatigiissut naammassisinnaangikkunikku  piartumik kiffartuussinermut isumaqatigiissummiit tunuarlik allanik angallannermi isumannaatsumik kiffartuunneqarnissaq anguniarlugu  isumaqatigiinniarnerit aallartinniassammata.

Inuit Ataqatigiit angallanneq ineriartornissamut aqqutissiuisoq kissaatigaat aamma isorliunerusuni nunaqarfinnilu.

 

Ane Hansen

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut oqaaseqartartoq

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Kræft-imik nappaatinillu allanik inuunermut qulalersitsisinnaasunik tamatta kalluarneqarsimavugut

Ulluni kingullerni nappaammik kræft-imik napparsimalersimasortatta ilaqutaasa atukkatik pillugit pitsanngorsaasoqarnissaanik kissaateqarlutik assigiingitsunik siunnersuuteqartarput, ilaatigullu siunnersuutigineqarluni Savalimmiuni atugaasoq akileraarutip 1 %-tia napparsimasut ilaqutaasalu peqataasinneqartarneranut atorneqartartoq innersuussutigineqarluni.

Siunnersuut taanna Peqqissutsimut Naalakkersuisup misissorumammagu Partiit sinnerinik isumaqatigiinngiffiuvoq. Ilaqutariit nappaassuarmik kræft-imik allanillu inuunermut navialissutaasartunit eqqorneqaraangamik ilungersunartorujussuarmik inissittarput, taamammat pitsangorsaataasussanik suliniutit misissuinerillu avissartuussutiginagit paaseqatigiinniutigineqarnissat neriulersitsinissarlu siunertaralugu sulisoqarnissaa pisariaqarpoq. Inuit pisariaqartitsisut akissaqartittuaannartariaqarpagut, allaniit salliuttuarlugit.

Siorna Inatsisartuni ilaasortaq Mimi Karlsen siunnersuuteqarpoq, innuttaasut inuunermut ulorianaateqarsinnaasunik nappaateqartunut ilaqutaasut 2017-miit danmarkimi napparsimasut angerlarsimaffianni akeqanngitsumik najugaqarsinnaanissaannut  tungasumik, Inatsisartuni ilaasortanik tamanik taperserneqartumik.  Siunnersuut  taanna ukioq manna atuutilerpoq, atuutilerneranilu equngassutitut tikkuarneqartut iluarsiniarnissaat tamatta pisussaaffittut isigalugu sulissutigitigu pisariaqartinneqangaartup iluaqutaallualersinnaanissaa siunertaralugu.

Tamatuma saniatigut maanna sulinermik inuutissarsiutillit atorfillit kattuffiisa ilaasortaminnut, suliffeqarfiillu ataasiakkaat  sulisuminnut kræft-imik allamilluunnit inuunermut navialissutaasinnaasumik napparsimasoqalernerani ilaqutaasunut tapersersuutigisartagaasa ersarinnerusumik paasissutissiissutigineqartalernissaat ataatsimorluni sulissutigeqqullugit inassutiginaqaaq, taakkua pitsaasupilussuarnik ilaqarmata ilaqutariinnut ilungersunartumik napparsimasoqalernera pillugu inissittartut eqqarsaatigalugit nalorninani ajornaquteqangitsumik iluaqutigineqalersinnaanerat eqqarsaatigalugu suleqatigiinnikkut ersarinnerulersinneqarlik.

Soorunami aamma innuttaaqateqarpugut suliffeqarfinnut arlaannaanulluunnit attuumassuteqangitsunut taakkua aamma puigornagit  ataatsimortumik avissartuutaangitsumik aaqqiisoqarnissaa tamatta suliassatut tigusariaqarparput.

Pitsanngorsaatissat tamarmik inuiaqatigiinnut aningaasanik naleqarmata qanoq aningaasaliissutit nanineqarnissaat akornatsinni paaseqatigiinniutigisariaqarpagut avissartuussutiginissaat salliutinnagu.

 

 

Ane Hansen

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut oqaaseqartartoq

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Naalakkersuisut Pinngortitaleriffiup pitsaanerusumik siunnersuisinnaalernissaa qulakkerniartariaqarpaat

Pinngortitaleriffik kusassaataannartut atussanngikkutsigu sukumiinerujussuarmik misissuisinnaalertariaqarpoq innersuussisinnaasariaqarlunilu tutsuiginartumik, ilaatigut aalisartut piniartullu suli qaninnerusumik suleqatigisariaqarlugit. Tamannalu Naalakkersisut qulakkerniartariaqalerpaat.

Nunatta avataanut tunisani aalisarneq aningaasarsiutitut pingaarnertut atuutsillugu pingaaruteqarluinnarpoq pinngortitaleriffitta tutsuiginarnerusumik innersuussisinnaassuseqarnissaa angussallugu. Massakkutut itsillugu piujuaannartitsinissamik oqariartuuteqarluni pisassiissutit saarulleqassuseq sinerissap qanittuani sumiiffinni marluinnaanerusuni misissuisimaneq tunngavigalugu innersuutigisarneri aalisartunit politikkerinillu uuttuutigissallugit naammanngilaq.

Ukiut tamarluinnaasa biologit innersuussutaat sipporujussuarlugu pisassiisarnitta takutippaa Pinngortitaleriffiup siunnersuisarneranut tatiginninnerput tamakkiissuunngittoq. Taamaammat tutsuiginarnerusumik biologit innersuussutaat atorsinnaalissagutsigit, pisariaqartitaat naapertorlugu aningaasaliiffigeqqittariaqarpagut piumasaralugulu nunatta imartaata annertunersaa misissuiffigisalissagaat. Tamanna pisariaqarpoq nunatta avammut niuernermi imartatsinnit pisuussutigut Aningaasarsiutitut pingaarnertut inissisimangallartillugit, aningaasassaqartittariaqarparpullu.

Politik-ikkut qulakkeerniagassaq pingaartoq avaqqukkuminaalligaluttuinnartorlu tassaavoq aalisakkat kilo-mut akiisa nunarsuarmi pisiumassutsimit sunnerneqaraluttuinnartup innarlernaveersaarnissaat. Nunarsuarmi pisisartut avammut tunisatsinnik pisiumajunnaassangaluarpata akillu apparluinnarlutik, tamanna nunatta karsianut minnerunngitsumillu aalisartunut ilungersunartupilussuarmik kinguneqartussaavoq.

Piujuaannartitsineq tassaannaassanngilaq pisassanik annertussusiliineq, tassaavorli aamma siunisamut qulakkeerinninneq – aamma aningaasaqarnitta inuutissarsiornittalu patajaattumik inissisimasinnaanissaa eqqarsaatigalugu. Maannamut imartatsinnik misissuisarnerit annikippallaarput siunissami aningaasaqarnikkut inissisimanitta patajaattuutittuarnissaanut sulinitsinnut tapertaasinnaanatik, tamanna iluarsiivigisariaqarparput.

Inuit Ataqatigiit isumaqarpuguttaaq aalisarnermi siunnersuisooqatigiit suliani ima ittuni avaqqutaarneqaratik tusarniaavigineqartarnissaat inatsimmiittoq avaqqunneqarsinnaanngittoq, tamannalu Naalakkersuisunut malillaquarput.

Naggasiutigalugu nalunaarutigissavarput saarullinnik pisassiissutit Naalakkersuisut aalajangiussaat tamakkiisumik taperseratsigu. Eqqaasitsiissutigalugulu Qanoruumi Ane Hansenip oqaatiginngimmagu pinngortitaleriffiup innersuussutaa malissagipput, oqarmalli tusaajumaarigut pinngortitaleriffiup, aalisarnermi siunnersuisooqatigiit, aalisartut piniartullu kattuffiata oqariartuutaat.

 

Bendt B. Kristiansen

Inuit Ataqatigiit

Aningaasaqarnermut oqaaseqartartoq

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Ukioq 2017 – Ataqqeqatigiilluta naligiinnerullutalu ingerlaqqissaagut

Siorna Inuit Ataqatigiit imannak qisuariaateqarnerput: “Ukiut tamaasa meeqqat ukiorissavaat”, ukioq manna Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaaseqaatimini ilanngummagu iluarisimaarparput. Aamma nuannaarutigaarput inunnik isumaginninnerup pitsanngorsarnissaa immikkut anguniagarisimasatsitut salliunneqarlunilu oqariartuutigineqarmat.

Ukioq 2016 pisoqarfiusimaqisoq qaangiuppoq.  Inuit Ataqatigiinnut ukioq 2016 immikkut pisoqarfiuvoq, Naalakkersuisuni issiatitaqaqqilersimavugut, tungaviusumik inatsisiliornissaq kiisami Inatsisartuni amerlanerussuteqarluartunik akuerineqarluni suliarineqartussanngorpoq, nunaqqatigut isumassortariallit qaninnerusumik pitsaanerusumillu suleqatigilernissaat siunertaralugu Inunnik Isumaginninnikkut aqutsisoqarfimmik pilersitsisoqarpoq, suliassat isumalluarnartut tamanilli kivitsiseqataasoqarnissaanik pisariaqartitsisut.

Isumaqarpugullu inatsisartuni amerlanerussuteqarluarluta aalajangiisinnaalersimagaluartugut pingaaruteqartoq inuit tamat oqartussaaqataanerat aamma ikinnerussutillit naqisimanagit isumaat tusaallugit oqallinnikkullu naaperiaassuteqartuarnikkut suliat ingerlanneqartassasut. Sulianilu tamani suleqataasut, innuttaasut allallu susassaqartut tusarniarneqartuaqqaartarnissaat qulakkeerneqartassasoq oqariartuutigerusupparput. Pingaartumillu Nunatta nunanut allanut avammut oqariartuuteqartarnermini.

Inuit  Ataqatigiit neriuppugut Nunatsinni innuttaasut tamarmik juullip ullui nuannersumik eqqissinartumillu atorluarsimassagisi ukiullu ingerlanerani angorusutasi, pitsaaninngortikkusutasi peqataaffigerusutasilu amerlanerpaat naammassisimallugit misigisimassasusi. Ukiumut nutaamut iserluarsimanissaarsi kissaatigalugu  qilanaarpugut 2017-mi peqatigalusi politikkikkut suliatsinnik nangitsinissatsinnut.

Angallannikkut pissutit pitsangortinneqarlik aamma illoqarfinni mikinerusuni nunaqarfinnilu.

Angallanneq eqqarsaatigalugu nutaatut pisussat ilagaat illoqarfiit annerit mittarfeqarnikkut annertusaaffigineqarnissaat angallannerup pitsaanerulerneranik kinguneqarniartussamik. Inuit Ataqatigiit kissaatitta annersaraat illoqarfinnut mikinerusunut nunaqarfinnullu angallannikkut pitsangorsaanissaq suliassani salliit ilagissagaat, ingammillu ukiuunerani angallanneq kipiluttunaqimmat illoqarfiillu mikinerusut inuutissarsiornikkut piorsaanissami angallannikut pissutsit pitsaanerusut pisariaqartilluinnarmatigit.

Inuutissarsiornikkut aningaasarsiornikkullu nukittorsaaneq nunap inuisa nammineerlutik kivissinnaasaat malinnaaffigisinnaasaallu pisariaqartipparput.

Nunami namminersortungorusuttumi inukittunguusumilu aningaasarsiornikkut kivitsisinnaaneq nalilersuilluarnikkut ingerlanneqartariaqarpoq.  Pisuussutigut uumassusillit isumatusaartumik atussavagut naleqarnerulersitsinissarlu nunatta iluani suli annertunerusumik aallunneqarluni ineriartortinneqarnissa suliassaraarput annertooq.  Nuannaarutigarput Naalakkersuisut siulittaasuata ukiortaami oqaaseqarnermini erseqqissarmagu nunatta pisuussutai uumassusillit piujuannartitsinermik pingartitsineq tungavigalugu aqunneqassasut erseqqissarmagu, tamanna pingaaruteqarluinnarpoq kingulissagummi pisuussutinik uumassusilinnik isumalluuteqartuaannarnissaat pingaartittuannassavarput qaqugorsuarmullu pisuussutitta uumassusillit aqunneqarluarlutik isumalluutaajuarnissaat pingaartitatta annersariassuaat.

Aatsitassarsiorneq eqqarsaatigalugu nunatta inuisa soqutigisaat namminnerlu pissarsissutigisinnaasaat siulliunneqarlik.  Aatsitassarsiorfiit annertoorujussuit nunatta avataaniit inuppassuarnik tikisitsisariaqalernermik nassataqartussat nalilersorluarneqarlik. Nunarput inukittunguugami amerlasuukkartunik avataaniit tikisitsisariaqalernermik kingunilinnik siulliussissaguni annertoorsuarmik piareersagassaqarpoq, inuiattut ilisarnaatigut kulturikkut pingaartitagut, oqaatsigut allarpassuillu sukkasuumik sunnerneqarsinnaanerat nalilersuinitsinni ersarittuannartariaqarput, inuiattut kinaassuserput immikkuullarissuunerpullu sapaginnaveersaagassatta eriagisassattalu annersaraat.

Oqaatsigut sumiorpaluutigullu eriagitigit.

Nunat nunasiaasartut, issittumilu naggueqatitta akornanni oqaatsit sumiorpaluutillu sukkasuumik tammariartornerat eqqarsaatigalugu uagut kalaallisut oqaaseqarnerput nukittuumik ulloq manna tikillugu inissisimanera arlalippassuartigut ersiuteqarpoq.

Kalaallisut atuakkiorneq qangatut uummaaritsiginngikkaluarluni naggueqatitta akornanni pissutsinut naleqqiukkaanni nukittunipilussuarmik inissisimavoq, taalliornerit uummaarissumik kalaallisut ingerlanneqartarnerat nuannaarutissatta ilagaat, sumiorpaluutitta nukittuumik ersialaarnerat nukittoqqutitta ilagaat. Tamanna sumik pissuteqarnersoq eqqarsaatigilluagassaavoq, oqartoqartarpoq oqatsit nunatsinni atugaasut tullit qallunaatuujunerat patsisaaqataasoq qallunaatut oqaasillit tuluttut oqaasilinnik ikinnerungaarmata oqaatsigut ulloq manna tikillugu innarlerpallaaratik illersorneqarlutillu atorneqarneranut pissutaaqataasoq, tamannalumi assortoruminaappoq akilinermi naggueqatitta akornanni inuttut oqaasillit sumiorpaluutillu tammariartornerat sukkanerummat patsisaatinneqartarmallu tuluit oqaasiisa allamiut oqaasiini tulliutinneqarnerat.

Taamaammat kalaallisut oqaaseqarnitta sumiorpaluutsillu sukkasuumik tammariartulinginnissaat pingartinneqarluni nalilersuilluartoqarnissaa kissaatigarput.

Nunatta illersornissakkut qanoq inissisimanera oqallisigissallugu pisariaqarpoq.

Nunarput nunat allat namminersortuusut assigalugit namminersortunngorusuppoq tamannalu pisussaaffippassuarnik aamma nassataqartussaavoq, tamakkununnga ilaalluinnarpoq nunatta nunarujussuusup illersorneqarnissaannut tunngasut. Manna tikillugu illersorneqarnissamut tungasut naalagaaffeqatigiinnerup iluani isumagineqartarput aningaasartuutitigut nassatarisartagai ersarissumik inuiaqatigiit akornanni ilisimaneqaratik pasilliutigineqaannartarlutilli aamma Naalakkersuinukkut suliaqartut akornanni. Tamanna qaangertariaqalerparput akiisorsineq uppernarsaatissanik tukussutissaqangitsoq qimaamillugu siunissami qanoq Kalaallit Nunatta illersornissakkut inissisimanissarput inuiaat akornanni oqallisigisariaqarparput. Pingaaruteqarporli pingaartittuarsimasatta qitiutittuaannarnissaa tassalu nunarput eqqissinissamut suliniuteqartunut ilaajuarnissaa qulakkeertuassallugu.

Qanortoq 2017-mi ataqatigiilluta naligiinnerullutalu ingerlariaqqikkisa.

2017-imi apriilip aallartinnerani kommunimut qinersinissamut qilanaarpugut angusaqarluarsinnaasunillu sassartitsinissamut qilanaarpugut. Kommunitsinni, illoqarfitsinni nunaqarfitsinnilu oqartussaaqataanerup pitsanngorsarnissaanut tamattaalluta peqataanissatsinnut qilanaarpugut.

Qanortoq 2017 innuttaaqatitta sutigut tamatigut atukkamikkut naligiinnerusumik atugaqalernissaanut suliffittut atorneqarili.

Inuit Ataqatigiinniit nunaqqativut tamaasa ukiortaami pilluaqquavut, qanortoq ukioq 2017 peqqinnermik pilluarnermilllu tamanut nassataqarili. Qanortoq aamma ukioq 2017 nunarsuarmiooqatigiinni eqqissinermik nassataqarli. Ataatsimoorluta suliassaqaqaagut, ataatsimoorutta angusassavut amerlaqaat.

 

Ane Hansen

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut oqaaseqartartoq

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Napparsimasut ilaquttaminnik najorneqarnermikkut nakussatsinneqarnissaannik kissaappakka

Nuannaarutigaara siunnersuutiga Inatsisartunit tamanit majimi akuersissutigineqarmat imaattoq:

Ulorianartumik napparsimasunut ilaqutaasut Danmarkimi Peqqissartut Illuanni akeqanngitsumik najugaqarsinnaallutillu nerisaqarsinnaalissapput ukiortaami 2017-miit.

Nappaammik navianartumik tusarlerneqarluni inuunermik, asasanik qaniginerpaasanillu annaasaqalersutut misiginartarpoq. Ulluni ernumanerpaaffimmi qanigisat qimakkusunnanngiffianni Danmarkimut peqqissariartortarneq imaannaanngitsorsuusoq misigereerpara.

Taamaammat qutsappakka napparsimasut ilaquttaminnit najorneqarsinnaalernerat.

Qanortoq ilaquttaminnik najorneqartarnermikkut nakussatsinneqartalerilik.

Sulinerpulli tamaanga killissanngilaq. Nappaammik eqqugaasut atugaasa assigiinngitsorpassuit suli iluarsiiffigineqartariaqartut suliariniartuartariaqarparput. Qanortoq ukiumi nutaami napparsimasut atugaat eqqartorluarneqarlutillu pitsanngorsaavigineqarilik.

 

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Ataqqeqatigiilluni ingerlariaqqinneq

2017: Inuit Ataqatigiit ukiortaami oqaaseqaataat

Ukiaq ukiorlu taarsiorfigisaqaavut, ullukinnerulli qaammarngup tamatigut utertarnera ukiumut nutaamut neriuuteqartitsiuartarpoq. Neriuppugut nunatsinni ukiup qaammariartoqqinnerani ullukinneq juullikkullu ilaqutariit tamarmik nuannersumik, qanilaarfiusumik, toqqissisimasumillu atorsimassagaat.

Isumagisariallit suli annerusumik isumagitigit

Ukioq 2016 Inuit Ataqatigiinnut immikkut ippoq. Naalakkersuisuni aammaarluta akisussaaqataalerpugut Nunarput tamaat pitsaanerpaamik nammanneqarsinnaasumillu politikikkut sullikkumagatsigu. Meeqqat ilaqutariillu meerartallit toqqissillutik inuuneqarnissaannik periarfissiinissaq Inuit Ataqatigiinnut pingaaruteqarpoq. Upperaarput naligiinnerulerutta atugarissaarneq peqataanerlu annerusut angusinnaanngussagivut.

2016-imi ukiortaami oqaaseqaatitsinni isumaginninnikkut suli annerusumik suliaqarnissaq siunnerfigaarput. Nuannaarpugut tulluusimaarlutalu anguniakkat timitalersimagatsigit, 2017-imi taakku nanginnissaannut qilanaarpugut. Ukiumi aggersumi utoqqartavut inoqativullu innarluutillit isumagilluarnerulerumallugit ilungersorumaarpugut.

Taamaammat isumaginninnikkut suliassavut salliutillugit naalakkersuisooqataalerpugut. Ilaqutariit nukittuut, naligiinneq, meeqqat aporfeqaratik ineriartornerat ilinniarnissamullu pitsaasunik periarfissaqarnerat aqqutigalugit nunarput nunatut namminersortunngortissavarput. Isumaginninneq pitsaasoq namminiilivinnerlu immikkoortinneqarsinnaanngilluinnartutut Inuit Ataqatigiinnit isigaavut.

Ataatsimoorneq tamakkiullugu sulissutigissavarput

Namminersulivinnissamut piareersarnerput ataatsimoorluta suliarissavarput. Inuiattut nunatullu ataasiussuseq imaaliinnaq angusassaanngimmat angujumallugit ataatsimoortariaqarpugut. Taamaaliussagutta allaanerussuteqaraluaruttaluunniit tamatta inissaqartariaqarpugut ataqqeqatigiillutalu. Nunatut tamakkiisumik namminersortunngussagutta ataatsimoornissarput suliassatta pingaarnersaraat, naalakkersuisutullu suliassarput akisussaaffippullu pingaarneq aamma tassaniippoq.

Nunatsinni inuit ikittuinnaanerput isiginiagassaraarput. Nukiit tamarluinnaasa atorfissaqartippavut. Inoqatitsinnik ajattuissanngilagut aamma inoqatitta allaanerussuteqarnerat piinnarlugu inuluugisassanngilavut.

Assigiinngitsuunerput nukittut Inuit Ataqatigiinni isigaarput. Inunnik ataqqinninneq ataatsimoornermut pingaarluinnarpoq. Inuit Ataqatigiit assigiinngissitaartuuvugut soorlu nunatsinni isorartuumi assigiinngissitaartugut, kisianni anguniagarput ataasiuvoq, tassa: Nuna imminut napatittoq inuilu naligiissut. Tassa nuna kikkut tamarmik toqqissillutik peroriartorfissaat, ilinniartitaanikkut inuuniarnermilu naligiinnik periarfissaqarfigisaat.

Inuimmi tamarmik ataatsimoornermut inuiaqatigiinnullu peqataanissaminnut peqataatinneqarnissaminnullu pisinnaatitaaffeqarput. Akisussaaffik tamatsinniippoq.

Oqallinnerit imartuut ataqqeqatigiissumik ingerlanneqarlik

Inissaqartitsineq, assigiinngissitaarneq, inuiattut kamak pinnagu kisiannili isumatussuseq atorlugu ingerlanissarput suliassatsinni pingaarnerit ilaattut isigaarput. Nukivut sumut atussanerivut eqqarsaatigilluartariaqarparput. Inuit Ataqatigiinniit kaammattuutigerusupparput kikkulluunniit nittartakkatigut allaniluunniit oqalliseqataasut inunnik, pingaartumik meeqqanik inuusuttunillu malinnaasunik ataqqinnillutik oqallittassasut. Meerartavut inuusuttortavullu pillugit akisussaaffipput angeqaaq taamaammallu nunatta inuiaqatigiillu siunissarput ilusilersueqataaffigalutigu ataatsimut akisussaaqataanerput angeqaaq.

Ammip qalipaataa tunngavigalugu kalaaliviunnginneraasarneq nunaminilluunniit sullissinnginneraasarneq Inuit Ataqatigiit akuerinngilarput akiortuassallutigullu. Kalaaliussuseq tamatta ilutsinniippoq qanorluunniillu iluseqarsinnaalluni, aamma nunatsinni inunngorsimanngitsunik nunanilluunniit allanneersunit kingoqqisunik tamakkiisumik kalaaliusunik ilaqarpugut. Tamanik inissaqartitsissaagut, nukiit tamaasa atorfissaqartippavut.

Inatsisit tunngaviusut kikkunnik tamanik pisinnaatitaaffiliisut

Tunngaviusunik inatsisiliornissaq 2017-imi aallartissallugu Inatsisartuni kiisami aalajangiunneqarmat Inuit Ataqatigiinni nuannaarutigaarput. Suliap aallartinneqarnissaa Inuit Ataqatigiit partii pilersinneqarmalli anguniarsimavarput. Inatsisit tunngaviusut ataasiussapput inuiattullu naleqartitatsinnik toqqammaveqassallutik. Inatsisit tunngaviusut allanit tatisimaneqarani suliarineqassapput. Uumassusilinnik uumaatsunillu atuinerput qanorlu agguaariaaseqarnerput nunamillu atueriaaserput qitiutillugit isummersorfigissavavut kiisalu inuiattut ammasuulluta ataqqeqatigiillutalu inissaqartitsinerput naqissusissallutigu. Tunngaviusumik inatsisiliassarput inuttut pisinnaatitaaffeqarnivut aallaavigissavai.

Tunngaviusunik inatsisiliornermi nunatta siunissaanut pingaaruteqaqisumik 2017-imi aallarnerneqartussami, immitsinnut annerusumik ataqqinissarput pingaaruteqarpoq. Inuit Ataqatigiit siulittaasuattut nunatta siunissaanut suliniuteqarnitsinni kikkunnut tamanut inissaqartitsinissaq ataqqeqatigiinnerlu annerusoq pisariaqarluinnartutut isigigakkit oqaatigissavara. Tunngaviusunik inatsisiliornitsinni assigiinngisitaarnitsinnik inissaqartitsineq ataqqeqatigiinnerlu tunngaviulluinnassapput. Avissaartuulluta suliaq ingerlatissanngilarput.

Ataqqinartumik avammut kiinnertarneq

Ilisimavarput niuernerput nunanillu allanik suleqateqarnerput ingerlalluassappata pitsaasumik attaveqartariaqartugut. Nunanut allanut suleqatigisatsinnut suleqatigilerusutatsinnullu unneqqarissuseq tatiginassuserlu qitiupput atortuassavavullu. Tassami nuna sunaluunniit imminut mattussinnaanngilaq. Nunarsuarmiooqataaneq inuunitsinnut qimatassaajunnarluni ilaalersimavoq.

Nunarsuarmioqatigiit akuuffigissagutsigit kinaassuserput annikillisarnagu peqatiginiakkatsinnik ataqqinnilluta anguniakkavut erseqqissartuassavavut. Nunarsuarmiut peqataaffiginiarutsigit suleqatissarsiorniaruttalu aqqutissat aporfissalersornagit paarlattuanik aqqutissat sanarfisariaqarpavut.

Avammut niuerneq siammasinnerusoq

Nunanut allanut niuerneq aamma tassaavoq nunatta namminiilivinnissaanut aqqummi aningaasarsiornikkut tunngavigisassarput. Aalisarnermit avammut tunisaqarnermit isertitavut nunatta karsianik immersuilluarput, aalisartortavullu nunamilu aalisakkerivinni sulisuusut tamakkerlugit qutsavigerusuppavut. Suliaq inuiaqatigiinnut pingaaruteqarluinnartoq kivipparsi.

Aningaasarsiornikkut siammaanissarput tamaviaarutigissavarput. Inuit Ataqatigiit nuannaarutigaarput piffissami kingullermi aatsitassarsiornermik suliat arlallit piviusunngortinneqarnissamut qanilliallammata. Sulili siammaaqqissaagut, pisuussutimmi ingammik inuussutissanik nioqqutissiornermi, atorluarsinnaasavut imaaginnavipput. Isumatusaartumik piujuaannartitsinerlu tunngavigalugu ingerlatsigutta periarfissat amerlaqaat. Taamatuttaaq nutaaliorneq pinngorartitsinerlu annerusumik kommunini tamani aallutarissavarput inuussutissarsiornermilu namminersortunut periarfissiinerit pitsaanerutissallutigit. Pisuussulli annerpaaq tassaajuassaaq inuk,  inuullu piginnaasai inuiaqatigiinnut kivitsinermi siuariartornissamut aqqutissiuussissaaq.

Meeqqavut nunarsuarmioqataapput

Nunarsuarmioqataanerup pingaassusianik meerartatsinnut inuusuttortatsinnullu ilinniartitsinissaq Inuit Ataqatigiinni pingaarluinnartutut isigaarput. Meerartavut peroriartornerminni misigissapput allamiut meerartaat naligigamikkit aammalu taakkutut pitsaatigisunik periarfissaqaramik. Taamaammat meeqqat inuusuttullu oqaatsinik arlalinnik ilinniarsinnaasariaqarput. Kalaallisut oqaatsivut patajaatsunngorlugit tamanut tunngavissanngorutsigit nammineq oqaatsitta saniatigut allamiut oqaasiinik ilinniarnissamut toqqammaviliilluassaagut.

Allamiut oqaasiini sorliit pingaarnerussanersut oqallinnermut nukivut atulussinnassanngilavut. Tassunga taarsiullugu angajoqqaajugutta, ilinniartitsisuugutta, politikeriuguttaluunniit oqaatsinut tamalaanut ilinniarnissamut kaammattuinermut nukivut atorniartigit.

Amerlanerusut ilinniarnissamut periarfissaqassapput

Oqaatsinut ilinniarnermut periarfissaqarnerup saniatigut amerlanerusut ilinniarnermut periarfissaqalernissaat Inuit Ataqatigiit 2017-mi anguniassavarput. Meeqqat inuiaqatigiittulli assigiinngissitaarput. Ilaat atuagarsornermut piginnaaneqarput, ilaat assassornermut piginnaaneqarlutik. Ilaat eqqumiitsuliornermik nutaaliornermillu sammisaqarusupput. Ilaasa aalisarnermik piniarnermilluunniit inuussutissarsiuteqarumallutik inuusuttuunerminnilli ilisimareersarpaat. Meeraq qanorluunniit ittuugaluaruni assigiimmik naleqarpoq. Ilinniarnissamut periarfissiinermi assigiinngisitaanerusumik ingerlatsinissamut piffissanngortutut isigaarput.

Aalisarneq suli aningaasarsiornikkut pingaarnerpaavoq. Inuussutissalerinerup suli annerusumik atorluarneqalernissaa Inuit Ataqatigiit takorluugaraarput, tamannalu ilinniartitaanikkut annertusassavarput.

Inuussutissalerinermi, nutaaliornermi, aallarnissaanermi, aamma suliffeqarfinnik minnerusunik, pitsaanerusunik periarfissiornermut suliniuteqarnissatsinnut qilanaarpugut. Aatsitassarsiorneq aamma minissanngilarput. Suliassaq qilanaarnarpoq inuiaqatigiinnilu nukinnik pigeriikkatsinnik atorluaanissarput aamma anguniakkatsinnut ilaavoq. Nunatsinni inuit piginnaasatsinnik atuisinnaasariaqarpugut aammalu nunatsinni nunanilu allani ilinniarnikkut suli annerusumik qaffassarfigisinnaassallugit. Tamanna politikkikkut sulissutigissavarput.

Inoqativut ikiortariallit periarfissaqassapput

Meeraq innarluutilik allatulli inuuvoq taamatullu pinngitsoorani isigineqassalluni. 2017-imi innarluutilinnut suliniutit arlaliussapput. Inuit Ataqatigiinni pingaartipparput inuk innarluuteqartoq inuttut allatulli inuummat inuttullu allatut assigiinngitsunik atorfissaqartitsinera isiginiarneqassammat. Inoqativut innarluutillit immikkoortinngisaannassavavut taakkununngalu isiginnittaaserput ammanerulersillugu allanngortissavarput inuiaqatigiinni ilaanerulernissaat pillugu.

Meeqqat inuusuttullu innarluutillit ilinniarnissamut aamma pisinnaatitaaffeqarput nunatsinnilu sumiluunniit ilinniarfinni inissaqassallutik. Taamatuttaaq inersimasoq innarluutilik suliffeqarnissaminut periarfissaqassaaq. Inuit Ataqatigiit naalakkersuisuni, inatsisartuni kommuninilu inoqatitta isumagisariallit pitsaanerusunik periarfissaqalernissannut suleqataassaagut minnerunngitsumillu kikkulluunniit peqataasutut misiginissaannut suleqataassalluta.

Peqqinnissaqarfimmi taamatuttaaq nukittorsaaqqinnissaq suliassatut pingaarutilittut tiguarput. Nuannaarutigaarput nunatta napparsimavissuani meeqqanut immikkoortortaq piviusunngortussanngormat. Suliassat tullinnguuttut ilaat tassaassaaq tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortap nukittorsarnissaa peqqissartortatsinnillu ingammik nappaassuarmik kræftimik eqqugaasut katsorsarneqarnerini nukittorsaaqqinnissaq.

Utoqqartatsinnit siunnersorneqarnerusa

Utoqqartatsinnik isumaginninnitsinni assigiinngissitaarnerat ataqqisariaqarnerallu pingaartittuassavarput. Utoqqarnut naleqquttunik inissialiortiternissaq utoqqaallu illui naleqqunnerusut pisariaqavissutut isigaavut.

Minnerunngitsumik ilaqutariit tamarmik utoqqartaminnut ulluinnarni attaveqarluarnissaannik kaammattorumavavut. Utoqqaat, aanaakkut aataakkut, angaarsuakkut attaannguakkullu, pingaarutilinnik ilinniarfissariuarpavut ulluinnarnilu ulapaarfiusuni eqqaamassavarput siunnersortigisinnaajuaratsigit aammalu qanilaarnermik nukinnillu tunisinnaajuarmatigut. Utoqqartavut annerusumik attavigisalerniartigit kommuninilu utoqqaat siunnersuisoqatigeeqarneq atorneruleqqitsigu.

Kommunit nukittuut ingerlalluartut.

Oqartussaaqataaneq nukittorsagassaraarput, kommuninilu inuit oqartussaaqataanerat nukittorsarniarlugu aalajangersimagatta najukkani ataatsimiittartoqatigiinnik pilersitsiortornissaq nunaqarfinnillu aqutsisut annerusumik oqartussaaffeqalernissaat suliassaraarput.

Kommunenut nunaqarfinnilu aqutsisunut 2017-mi qinersisoqassaaq. Inuit Ataqatigiit apriilimi tamat oqartussaaqataanerannut sassartitsilluarnikkut peqataanissatsinnut piareersimalluarpugut. Kommunini nunaqarfinnilu suliassaqaqaagut. Inuussutissarsiornermik inerisaaneq, inuit inuussutissarsiornermi periarfissarissaarnissaat, isumaginninnerup pitsanngorsarnissaa, meeqqat inuusuttullu pitsaasunik saariarfissaqarlutik, sunngiffimminni timersornikkut, nipilersornikkut, eqqumiitsuliornikkullu periarfissarissaarnissaat anguniassavagut.

Inuit Ataqatigiinnut kommuneni aningaasaqarnikkut politikkikkullu aqutsilluarnissaq ingerlatsiviillu nukittuumik ingerlanneqarnissaat pingaartitaraarput. Innuttaasut sullineqarnerannut tamanna qitiulluinnarpoq. Kommunini tamani ammasumik isertuaatsumillu ingerlatsinissaq anguniassavarput.

Qanortoq 2017 ataatsimoorfiullunilu ataqqeqatigiiffiuli

2017-imi ataqqeqatigiinneq anersaaralugu nunatta alloriaqqinnissaanut qilanaarpugut. Qilanaarpugut innuttaasut peqatigalugit siunissatsinnik ataatsimoorfiusussamik ilusilersuinissamut, qilanaarpugullu meerartatsinnik inuusuttortatsinnillu amerlanerusunik siunissamut neriuuteqartitsinissamut periarfissiinerunissamullu.

Inuit Ataqatigiinniit nunaqqativut tamaasa ukiortaami pilluaqquavut, qanortoq ukioq 2017 peqqinnermik pilluarnermillu tamanut nassataqarili. Qanortoq aamma ukioq 2017 nunarsuarmioqatigiinni eqqissinermik nassataqarli. Ataatsimoorluta suliassaqaqaagut, ataatsimoorutta angusassavut amerlaqaat.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq

Inuit Ataqatigiit

 

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Inunnik isumaginnittut akissarsiaat qaffammata nuannaarutigaarput

Inuit Ataqatigiit nuannaarutigaarput Atorfillit Kattuffiata (AK) Namminersorlutik Oqartussallu  akornannit angusanik isumaqatigiissummik  naammassinnittoqarmat. Isumaqatigiinniarnerni Inuit Ataqatigiit isumaginninnermi siunnersortit akissarsiaqartitaanerat sivisuumik ilungersunartutut isigalugu  sammisarsimaqaarput.

Sulinitsinni inuit atugaasa pitsanngorsarnissaanni, ingammillu meeqqat atugaasa pitsanngorsarnissaanni inunnik isumaginnittut pingaaruteqarluinnartutut isigaagut. Naapertuutinngitsutut isigiuarsimavarput meeqqat, inuillu atugaasa pitsanngorsarniarnerini sullissisuusut pitsaasumik akitigut, suliffitsigut atugarisatigullu pitsaanngitsumik pineqarnerat. Inuit, meeqqat pitsaasumik sullinneqassappata sullissisut aamma pitsaasumik atugaqartariaqarput.

Tamanna pillugu Inuit Ataqatigiit naalakkersuisooqataalerneranni pingaartitatsitut inunnik isumaginnittut akissarsiatigut qaffaaffigineqarnissaat Naalakkersuisunut suliakkiussimavarput.

Taamaammat nuannaarutigaarput inunnik isumaginnittut Namminersorlutillu Oqartussat akissarsiat qaffannissaannut isumaqatigiissimammata.

Nalunngilarpulli akissarsiat qaffannerinnaatigut sulinermi atukkat pitsanngornavianngitsut. Taamaammat suli sulinitsinni sulinermi atugarisaasut suli pitsanngorsarniartuassavagut, soorlu inunnik isumaginnittut suliaasa amerlavallaannginnissaat anguniarlugu suliaqartuassalluta.

Kommunittaaq pisussaaffeqarput atorfeqartitamik pitsaasumik atugaqarnissaat qulakkiissallugu. Matumuuna kaammattuutigaarput Kommunit pitsanngorsaanermik suleqataaqqullugit.

Inuit Ataqatigiit inunnik sullissisortatta, meeqqanik isumaginninnittortatta pitsaasumik atugaqarnissaat sulissutigiuarumavarput.

Naalakkersuisut AK-lu pilluaqquagut angusaannut, qilanaarpugullu suleqataanissatsinnut.

 

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Nunatsinni inuit pisinnaatitaaffii eqqummaariffiginerusariaqarpagut nunaqarfinni meeqqat pisinnaatitaaffii ilangullugit

Ullumikkut nunarsuaq tamakkerlugu Naalagaaffiit Peqatigiit FN-ip inuit pisinnaatitaaffiinut ulloritippa.

Ukioq manna Inuit Pisinnaatitaaffiinut Ingerlatsiviup aamma Inuit Pisinnaatitaaffiinut Kalaallit Nunaata Siunnersuisoqatigiivisa nalunaarusiaq manna Kalaallit Nunaanni inuit pisinnaatitaaffiinut sammisunik sulinermi, immikkoortuni toqqakkani arlallinni, killiffik, aappassaanik saqqummiuneqarqammerpoq.

Nalunaarusiami tassami immikkut maluginiagassaavoq meeqqat pisinnaatitaaffii isiginiarneqaleriartortut. Meeqqat pillugit FN-imi isumaqatigiissutip tunngaviit allaaserineqarput aamma assersutigalugu meeqqat siunnersorneqarnissaminnut, taperserneqarnissaminnut naammagittaalliorsinnaanissaminnullu periarfissaat allaaserineqarlutik

Inassuteqaatinut ilaavoq meeqqanik inuusuttunillu timikkut tarnikkullu nakuusertarneq, annersaasarneq atornerluisarnerluunniit pillugit suliani piginnaasat isumalluutillu Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut kommunillu pitsanngorsaavigissagaat.

Aamma inassuteqaatigineqarpoq piitsuuneq pinaveersaartinniarlugu iliuutsit Naalakkersuisut kommunillu aallartissagaat, aammalu ilaqutariinnut meerartalinnut navianartumiittunut malunnaatilimmik suliniuteqassasut, tassunga ilanngullugit angajoqqaat angajoqqaajusinnaanermik taperserneqartarnerat ilangunneqarluni.

Novemberimi MIO-miit tusagassiutit aqqutigalugit  Nalagaaffiit peqatigiinnut Nalunarusiarineqartartoq kusassagaaneralugu Meeqqat illersuisuat nalunaruteqarpoq, nalunaarut taanna imaannangillluinnartumik tigusariaqarpoq sukumiisumillu oqallisigisariaqarluni.

Piffissami tassanerpiaq nunatsinni Naalakkersuisut nikimmata Naalakkersuisut nutaat iliusaanni maluginiagasat ilagaat suliniummik nutaamik aallartitsimmata kommunini inunnik isuginninnermi sulianut kivitsinissamik siunertaqartumik (socialstyrelse-mik pilersitsimmata) tamatuma saniatigut Meeqqat illersuisuanut aningaasaliissutit kaffanneqarlutik.

Iliutsit taakkua isumalluarnarput meeqqat inuttut pisinnaatitaaffiisa illersorneqarniserisalu pitsangorsaavineqarnissaannut kinguneqarluartumik sulinissamut. Meeqqat pillugit inuttut pisinnaatitaaffiit pitsangorsarnerani nunaqarfinni meeqqat naligiinnerusumik atugaqarlersinnisssaat ersarinnerusumik sulinissaq pisariaqavippoq. Ukiuni kingullerni ingammik kommunerujussuangortitsinermi meeqqat nunaqarfimmiut pisortanik sumiginnarneqarpallarput Naalakkersuisunikkullu suliutit illoqarfinni meeqqanut taamaallat naleqqussagaavallaqaat. Neriuppunga isumalluarlungalu maanna Naalakkersuisungortut kommunit qanimut suleqatigilluarlugit meeqqat inuttut pisinnaatitaaffii malunnaateqarluartumik pitsangorsagaassagaat sulissutigissagaat aamma nunaqarfinni.

 

In.in. Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Angallanneq suli aaqqeriarfissaqarpoq

Nunatsinni angallannikkut aaqqitassat suli annertupput. Aamma aningaasaleeqqinneq unammillernermut maleruagassanut unioqqutitsissaaq, atorunnaarsitsinerlu suli inuiaqatigiinnut akisunerujussuarmik akeqartussaassalluni. Pitsaanerpaaq tassaalerpoq siusissukkut tullissaanut isumaqatiginninniarnissamut nutaamut piareersalereernissaq.

Isumaqatiginninniarnermi sullarluttoqarsimavoq. Tamannalu massakkut nunatsinni angallannerup innarlerneqarneranik inuiaqatigiillu aningaasaataanik akisunaarinermik inerneqarluni. Pituttugaalereersimanerullu kingunerivaa massakkut angusaq pitsaanngularsimagaluarluni suli angallanneq equngasumik inissisimavoq akisunaarneqarlunilu.

Aaqqiiniarluni aningaasaleeqqittoqassappat unammillernikkut maleruagassat unioqqutinneqassapput akiliisitaanerlu pissalluni. Isumaqatigiissullu atorunnaarsinneqassappat nutaamillu isumaqatiginninniarneq pilluni, aammattaaq taarsiinikkut akiliisitaanissaq aningaasarparujussuarnik naleqartussanngussalluni. Qaavatigullu aamma taamannak isumaqatigiissut nutaaq naqqaniit aningaasaliiffigineqartussanngussalluni.

Periarfissatuanngorpoq angallannikkut aaqqiissutaasinnaasunik nutaanik ujarlernissaq, sinersortaatit aqqutaat tulluarnerusumik allanngortillugit kiisalu siusissukkut massakkumiit tullissaanut isumaqatiginninniaqqinnissamut piareersarneq aallartillugu.

Inuit Ataqatigiit kaammattuutigaarput massakkut sinersortaatip aqqutaa pisariaqartitsineq naapertorlugit aaqqissorneqassasoq, pingaartumik avannamut Qasigianguatigoortillugu kujammut Qeqertarsuakkut aqquteqalernissaa.

Angallannikkut periarfissat illoqarfiit inuutissarsiornikkut piorsarneqarnerannut takornariartitsinikkullu piorsaavigineqarnissaannut pingaaruteqartorujussuupput taamaattumik maannagaaq isumaqatigiissutip uumap tullissaata pitsaanerusumik naammassineqarnissaa siunertaralugu sulineq aallartittariaqartoq kissaatigarput.

 

Ane Hansen

Inuit Ataqatigiit

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0