Inuit Ataqatigiit studentermedhjælperissarsiorpoq

Isumaqatigiinneq malillugu sulilersussamik

 

Naalakkersuinikkut pikialaarfiit piffianni peqataarusuppit?
Inuit Ataqatigiit Kattuffianni studentermedhjælperissarsiorpugut piaartumik imaluunniit isumaqatigiinneq naapertorlugu sulilersussamik.

Studentermedhjælperip suliarinerusassai ukuupput: Qarasaasiakkut inuttut attaveqaatit nittartakkallu nutartertuarnissaannut ikiuunneq,  Inatsisartuni gruppimi partiimilu sulinermut atatillugu paasissutissanik katersineq – paasiniaaneq tunuliaqutsersuinerlu, suliatsinni naluaarsuiffiit assigiinngitsut nutarterneri aammalu suliassat takkussuuttut suliarinissaat.

 

April 2017-mi kommuninut qinersisoqartussaammat, qinersinissamut piareersarneq studentermedhjælperip suleqataaffigissavaa.

 

Studenteremedhælperi atorfinitsinneqassaaq Regulativ ulloq 27. August 1992-meersoq malillugu, Afsnit S (praktikanter, adm.linie, Ilisimatusarfik samt volontører og studentermedhjælpere).

 

Sapaatip akunneranut akunnerit suliffiusussaq 15 – 20.

 

Atorfik pillugu annertunerusunik paasissutissat saaffiginnissutigineqarsinnaapput allattoqarfimmi pisortamut, Flavia Lyberth, oqarasuaat +299 32 37 02, mobil +299 55 57 26 imaluunniit e-mail: flly@ina.gl

Qinnuteqaammut ilanngunneqassapput ilinniagaqartuunermut uppernarsaat, suliffigisimasamit oqaaseqaatit kiisalu CV, uungalu nassiunneqassallutik:

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat Postboks 321 3900 Nuuk

e-mail: ia@greennet.gl

Qinnuteqaat, meqqilerlugu “Studentermedhjælperi” allattoqarfimmi kingusinnerpaamik tigoreersimassavarput ulloq 9. december 2016.

Inuit Ataqatigiit ukiaanerani angusagut annertuut

Inunnik isumaginninneq salliugu, naligiinneq pingaartillugu, akisussaaffimillu tigusilluta ukiaq manna Inatsisartut ataatsimiinnerat angusaqarfiulluartoq naammassivarput, suliassanullu pingaarutilinnut piareersarneq aallartillutigu.

Ukiaq manna pisoqarfioqisoq naammassivarput. Tulluusimaarutissaqarluarlutalu suliassat imaannaanngitsut aallartilertornissaat piareersimaffigalugit sulivugut.

Siunnersuutigut 18-it akuerineqarput

Inuit Ataqatigiit ukiap aallartilaarnerani siunnersuuterpassuit anngussimallugit nalunaarutigaarput. Partiitullu pingaartitagut inuiaqatigiinni naligiinneq, inunnillu isumaginninneq qitiutillugit siunnersuutigut saqqummiullutigit. Nuannaarutigaarpullu matumuuna siunnersuutitsinni 18-it akuerineqarmata.

Angerlarsimaffeqanngitsunut utoqqarnullu inissianik sanaartornissaq pisussanngorpoq, eqqumiitsuliortortagut aningaasaateqarfittaarlutillu saqqummersitsiveqalissapput, aallarnisaasut periarfissagissaarnerulissapput, immikkut ittumik inuusuttut suliffissaaleqisut aqqutissiuunneqarnissaat pisussanngorpoq, perorsaasut atugaat pitsanngorsassapput suliffeerussimasullu pitsaanerusumik atugassinneqassapput, suliffeqarfiillu ilaqutariinnut meerartalinnut politikkeqalernissaat anguneqarpoq, peqqinnissaqarfimmi tusilartut sullinneqarnerat aaqqiivigineqartussanngorpoq, immitsinnut pilersorneq siuarsarniarlugu, savaatillit, raajat qalipaat, erngullu nukinga atorluarlugit suliat aallartinneqarput.

Naligiimmik inooqqulluta

Aningaasanut inatsisissaq naammassivoq amerlasuunit isumaqatigiiffiusumik. Inuit Ataqatigiit piumasaqaatigut amerlanerpaat ilanngunneqarput, pingaartumillu peqqinnissaqarfimmi meeqqanut immikkoortortaqarfik kiisalu imminut toquttarneq pillugu oqaloqatiginnittartussaq psykolog aamma telepsykiaterimik atorfinitsitsinissaq anguneqarluni. Meeqqallu atuarfii aserfallassimasut aningaasaliiffigineqartussanngorput, atuartitaanerullu pitsanngornissaa siunertaralugu aningaasaleeqataalluta. Kiisalu nunatsinni meeqqat atugaat pillugit ilisimasat qaffassarniarlugit MIO amerlanerusunik aningaasaliiffigineqarluni.

Naligiimmik inooqqulluta pingaartitaqarnerput ersersipparputtaaq kommunini isumaginninnikkut piaartumik iliuuseqarnissamut pitsaanerusumillu sullissinissaq anguniarlugu inunnik isumaginninnikkut aqutsisoqarfinnik pilersitsinissamut aningaasanik illukartitsigatta.

Angallannikkut kiffartuussinissamut isumaqatigiissut akisussaaqataaffigileratsigu aaqqiissummik aningaasaleeqataavugut angallannikkut pissutsit ilungersunarpallaarmata.

Siunissaq eqqasuutiginagu akisussaaffimmik tigusilluta, sapiissuseqarlutalu ukiaq manna ataatsimiinneq naammassivarput.

 

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit

 

Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik inatsimmut siunnersuusiornissamut oqaaseqaataat

Nunatsinni tunngaviusumik inatsimmut siunnersuusiornissaq siunertaralugu isumalioqatigiissitamik pilersitsinissamut Naalakkersuisut Inatsisartunit piginnaatinneqarnissaannik Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

Inuit Ataqatigiinni takorloorparput nuna inuiaallu namminiilivinnissaminnut piareersartut tassaassasut inuiaqatigiit tunngaviusumik inatsisillit, inatsisillu tunngaviusut taakku inuiaqatigiinnit ilusilersugaasimasariaqarput inuiaqatigiit pingaartitaat aallaavigalugit illersugassaralugillu.

Inuiaat kalaallit namminersortunngornissarput amerlanerpassuit qangali anguniartuagaraat, taamaammallu Inuit Ataqatigiit ukiut 40 matuma siorna pilersinneqarnerminni anguniakkatsinni namminersulernissarput siunertariuarsimavarput, malittarisassatsinni ima allassimasoqarpoq “§ 1 Imm. 2: INUIT ATAQATIGIIT siunertaraat Kalaallit Nunaata aningaasaqarnikkut aamma nunat tamat akornanni inuiaat inatsisaat naapertorlugit namminersulivinnissaa.” Taamaammat namminersornerulernitsinniit namminersorneq Inuit Ataqatigiinniit qaqinneqartuartarpoq ataasiaranilu aalajangiiffigisassatut siunnersuutgiineqartarluni.

Inuiaat Namminersorneq pillugu Inatsit pillugu 2008-mi taasigatta namminersornerlu 2009-mi eqqunneqarmat namminersorneq pillugu inatsiserput aqqutigalugu tunngaviusumik inatsisiliornissamut pisinnaatitaaffeqarnerput naqissuserparput.

Taamaammat Inuit Ataqatigiit assut nuannaarutigaarput suliaq maanga killissimammat, ullumikkummi aalajangerniagarput maannamut tigussaanerpaasutut oqaatigineqartariaqarpoq.

Tunngaviusumik inatsisiliornissamut isumalioqatigiissitamik tunngaviusumik inatsimmik siunnersuusiortussamik pilersitsinissaq pillugu maanna Naalakkersuisunut pisinnaatitsissummik suliaqarnissarput siunnersuutaavoq.

Inuit Ataqatigiit suliarineqartussanngortumi pingaartitavut qitiutitavullu arlaqarput.

Siullertut innuttaasut suliamut qanimut peqataatinneqarnissaat pingaaruteqarluinnartutut aalajangiisuulluinnartutullu isigaarput. Innuttaasummi inuiaqatigiillu tamarmiulluta inatsisissaraarput. Suliaq ammasumik ingerlanneqassaaq, innuttaasullu isummersoqataanissamut oqalliseqataanissamullu periarfissagissaartinneqassallutik.

Isumalioqatigiissitamut ilaasortat politikeriinnaannginnissaat aamma Inuit Ataqatigiit pingaartipparput. Inuiaqatigiinni inuit immikkut ilisimasallit politikeriunngitsut suliamut peqataatinneqartariaqarput.

Isumalioqatigiissitamut kina siulittaasuussanersoq politikkikkut aalajangigassaasutut isiginngilarput. Isumaqarpugut isumalioqatigiissitami taama pingaaruteqartigisumi partiilersornani siulittaasussamik toqqaanissaq qitiulluinnartoq.

Namminersorneq pillugu kalaallit ataatsimiititaliarsuat politikkikkut qinigaanngitsumik siulittaasoqarsimavoq sulinermi assortuuffiunani eqiteruffiusumik, tamannalu iluatsilluarsimammat matumanissaaq inuiaat tamarmik eqiteruffigisinnaasaannik siulittaasoqarnissarput piumaneruarput.

Isumalioqatigiissitap suliassaanut tunngavissiamik siunnersuusiorneq aamma innuttaasunik peqataatitsilluarluni suliarineqassasoq Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut. Tunngaviusumik inatsit minnerpaamik sunik imaqarnissaanik ammasumik oqallinnissarput matumani eqqarsaatigaarput.

Inatsisartut tunngaviusumik inatsisiliornissamut aalajangiiffigisassatut siunnersuummut ukiakkut 2015-mi kingullermi isummerput. Oqallinnermi tassani nunatta namminiilivinnissamut piareersarnermini aqqummi tunngaviusumik inatsisiliornissaq piareersarneqassasoq Inatsisartut isumaqatigiittut aalajangerpaat. Inatsisinut ataatsimiititaliaq suliamut isummersorpoq imartuumillu pingaaruteqartumik isumaliutissiissusiorluni. Isumaliutissiissummi erseqqissumik aalajangerneqarpoq ukiaq manna naatinnagu Naalakkersuisut tunngaviusumik inatsisiliornissaq pillugu nalunaarusiussasut nalunaarusiarlu inatsisartuni oqallisigineqassasoq.

Nalunaarusiaq Inatsisartunut ilaasortaasugut ippassaq unnukkut oqaluuserisassamut matumunnga ilanngussatut tiguarput isummerfigissallugulu piffissaqarpallaarsimanata. Inuit Ataqatigiit taamaammat upernaamut Inatsisartuni ataatsimiinnissamut sukumiinerusumik nalunaarusiaq pillugu oqallinnissamut qilanaarpugut. Neriuppugut nalunaarusiaq torersumik naalakkersuisooqatigiilersullu isumaat tunngavigalugu suliareqqitaq upernaaru Inatsisartut ataatsimiilernerani inuiaqatigiinni siammasissumik siammarneqarumaartoq soqutigineqarluarumaartorlu, innuttaasut oqalliseqataanissaat pillugu.

Piffissami sivikittunnguami taamaallaat nalunaarusiaq qimerloorsinnaasimagaluarlutigu immikkut arlariinnik maluginiagaqarpugut. Siullertut isumalioqatigiissitap qanoq inuttaligassaanissaanut immikkoortuni inuttaliiniarnerit annertuumik politikkikkut aalajangigassatut siunnersuutigineqarput. Inuit Ataqatigiit naqissusissavarput suliaq partiilersuuffiunani ingerlanneqartariaqartutut isigigatsigu, uteqqissavarpullu pingaartikkatsigu isumalioqatigiissitaq inuiaqatigiinni inunnik immikkut ilisimasalinnik aamma inuttaqartariaqarmat. Siunnersuutigissavarput inuttaliinermi minnerpaamik affai qinikkatut inissisimannginnissaat aalajangiunneqassasoq.

Ilanngullugu maluginiarparput inatsimmut tunngaviusumut isumalioqatigiissitami ilaasortassanik qinersinissamut siulittaasussamillu toqqaanissamut tunngasumi ima allaqqasoqarmat: issuaavunga ”Naalakkersuisuni partii aquttuusoq isumalioqatigiissitami siulittaasup kinaanissaanut Naalakkersuisunut inassuteqassaaq” aamma ”Kina isumalioqatigiissitami siulittaasup tulliussanersoq Inatsisartuni illuatingiliuttuni partiit aningersaat inassuteqassaaq” issuaaneq naavoq. Inuit Ataqatigiit uteqqissavarput siulittaasussamik siulittaasullu tullianik toqqaaneq partiilersornani suliarineqassasoq isumaqaratta.

Siulittaasussamik siulittaasullu tulliani allatut toqqaariaaseqarnissaq inassutigissavarput.

Nalunaarusiami atuarneqarsinnaavortaaq tunngaviusumik inatsimmik suliaqarnermi namminersornitta nalaani atuussinnaasumik Danmarkillu tunngaviusumik inatsisaanut naapertuuttumik Nunatsinnut tunngaviusumik inatsisiliornissaq siulliullugu, kingusinnerusukkullu namminiilivikkutta tunngaviusumik inatsisissatsinnik allamik saniatigut suliaqaatigaluta suleriaaseqassasugut siunnersuutigineqarmat. Inuit Ataqatigiit siullertut isumaqarpugut Nunatta tunngaviusumik inatsisiliornissamini nunap allap qanga qangarsuaq tunngaviusumik inatsisiliaa Nunatsinnullu tulluarsagaanngivissoq apeqqutaatillugu suleriaatsimi tunngavigineqassanngitsoq.

(nutaaq) 1979-imi Namminersornerulernitsigut kiisaa 2009-mi namminersulernitsigut inuiaat kalaallit inatsiseqarnikkut nunallu aqunneqarneratigut Danmarkimit immikkoorluta ingerlalereersimavugut, taamaammat danskit inatsisaat tunngaviusut aallaaviginagit namminerpiaq tunngaviusunik inatsileqalernissarput inassutigissavarput, taakkulu taaneqassapput NUNATTA INATSISAI PINGAARNERIT.

Isumaqarpugut Nunatta tunngaviusumik inatsiliassaa tassaassaasoq inuiaat kalaallit Kalaallit Nunaatalu tunngaviusumik inatsisaa, uatsinnut tunngavimmigut tulluarsagaq nunamullu allamut pituttugaanngitsoq. Danmarkip tunngaviusumik inatsisaa namminersorneq namminersornerunerlu eqqunneqarmatali maleqqinnaarlugu sulijunnaareerpugut suliassatsinnilu siunissatsinnut tunngasumi, namminersornerlu inatsit malillugu pisinnaatitaafferisatsitut, pituttugaanata suliaqarnissarput pisariaqarpoq.

Tunngaviusumik inatsimmik ataatsimik suliaqassaaagut. Suleriaaseq innuttaasunik peqataatitsisoq toqqassavarput. Isumalioqatigiissitaq politikkikkut pituttugaanngitsoq siunertarisatsinnik naammassinnissinnaalluartoq pilersissavarput, oqartussaaqataaneq peqataatitsinerlu qitiutillugit sulinerput ingerlatissavarput.

Nalunaarusiami allassimavoq, issuaavunga ”Isumalioqatigiissitap sulinermini nunap immikkoortui tamaasa tikissavai. Innuttaasut naapinnissai, eqqarsaatersuutaagallartut saqqummiunnissai aamma isumalioqatigiissitap suliarisaasa tunngaviusumik sammisat pingaaruteqartutigullu eqqarsaatersuutit ilaanut qisuariarnerit pissarsiarineqarnissaat isumalioqatigiissitap isumagissuai” issuaaneq naavoq.

Isumalioqatigiissitaq pilersinneqareerpat Nunatsinni innuttaasunik naapitsillutik isumasioqatigiisitsillutillu suleriaaseqarnissaat pingaartipparput taamalu siunnerfeqarneq isumaqatigalutigu. Innuttaasunik ataatsimiititsinerni saqqummiussisoqaannarani oqaloqatigiinnissaq oqallinnissarlu piviusoq ingerlanneqartassasoq inassutigaarput. Inuit Ataqatigiit ilanngullugu oqaatigissavarput isumalioqatigiissitap innuttaasunik paasititsiniaaffiginninneq oqalliseqatiginninnerlu suliarissaraat, politikerinit naalakkersuisuniillu tamanna immikkut ingerlanneqarani aqunneqaranilu. Isumalioqatigiissitamik pilersitsigutta isumalioqatigiissitaq ataqqillugulu tatigissavarput, innuttaasunit aamma ataqqineqarnissaat tatigineqarnissaallu neriuutigalugu aammattaaq isumalioqatigiissitap suliaat ataqqineqarnissaat pillugu.

Aningaasanut inatsisissami 2017-moortumi tunngaviusumik inatsisiliornissamut allattoqarfissamut aningaasaliissuteqalerluta ilanngullugu nuannaarutigalutigu oqaatigissavarput. Suliap piareersarnissaa 2017 aallartiinnartorlu taama ililluta qulakkeerparput.

Suliaq aallartinnialigarput inuiattut ataatsimoorfigalugu ingerlatissavarput. Politikkikkut saqittaassutiginagu ingerlatissavarput. Taamaammat isummat assigiinngitsut tusaaneqarluarnissaat pisariaqarpoq, siammasissumillu demokratii tamanillu peqataatitsineq tunngavigalugu ingerlatissallugu qitiulluinnarpoq.

Aamma matumuuna piumasarissavarput namminersorneq pillugu sulinermi tunngavissat Naalakkersuisunngortut nutaat isumaat malillugit peqqissaartumik kalaallisut torersumik suliarineqassasut. Tamatumalu malitsigisaanik nalunaarusiaq matumani oqaluuserisarput nutaamik suliarineqartariaqarpoq, minnerunngitsumik kalaallisuunngortinneqarnera suliareqqinneqartariaqarpoq imarisaalu naalakkersuisooqatigiilersunut naleqqussarneqartariaqarluni.

Inuit Ataqatigiit tamaanga killissimanerput killitsissimaarutigaarput. Imaannaanngeqaaq. Suliassarput pingaaruteqaq! Suliap pitsaasumik, illersorneqarsinnaasumik ataatsimoorfigineqartumillu ingerlatsigu.

Peqatigiilluta – ataatsimoorluta tunngaviusumik inatsisiliorta.

Qujanaq, pilluartalu maanga killikkatta. Qilanaarpugut inuttaasut qanimut peqatigalugit suliap tigussaasumik aallunnissaanut.

Suliffeqarneq ilaqutariinnut naleqquttoq

Sulisut nukittuut kiisalu suliffeqarneq ilaqutariinnut naleqquttoq qaninnerulerput! Suliffeqarfiit sulisoqarnermut politikkeqalernissaat inatsisartuni isumaqatigiissutaavoq!

Inuit Ataqatigiit ilaqutariit nukittuut pilersinneqarnissaanut anguniagaqartuarpugut, tamannalu matumani takuteqqipparput.

Angajoqqaajulluni suliffeqarniarnerup ilungersunarsinnaanera suliffeqarnermut politikkimik nassuiaasiornermi qularutissaanngitsumik oqaatigineqarpoq.

Pingaartumik qitornartaarlutik sulinngiffeqarnermi atukkat matumani pingaaruteqarluinnarput, atukkallu pitsaanerulernisaat ukiuni qassiini ujartorneqarsimapput. Suliffeqarfiit sulisuminnut, pingaartumillu meerartalinnut pitsaasumik politkkkeqalerpata sulisut nukissaqarlutik piumassuseqarlutillu suliartortassapput, taamalu sulerusunneq annerulersinneqassaaq.

Meeqqat toqqissisimallutik nukissalinnillu angajoqqaaqarlutik peroriartussapput taamalu siunissami inuiaqatigiinni pilersueqataanermut nukissaqalissallutik. Kalaaliusugut amerliartussagutta ilaqutariittut naammattunik napaniuteqartariaqarpugut pitsaasunik atugassaqartitaalluta. Taamaammat siunnersuut akuerineqarmat nuannaarutigaarput.

 

Debora Kleist

Inuit Ataqatigiit

Aalisartut piniartullu ullorsiornissinni pilluaritsi

Ullumikkut aalisartut piniartullu ulloq pingaartitarsi kingumut nalliussivarsi, ukioq ilivitsoq kingumut qiviartariaqarsoraarput, siullermillu pingaarluinnartutut isingaarput piniutitigut sakkutigut atortorissaarutitigullu ineriartuutaasimasut inuussutissarsiornikkullu pitsaasumik sunniuteqarluarsimasut.

Ukioq kingullermiik ullumikkut nallisseqqinnissassi tungaanut assingiinngisitaartumik nalaanneqarniassasusi qularutissaanngilaq, Nannussimallutik imaluunniit isummatik eqqorlugit tuttussimallutik allanilluunniit piniakatsinnik pisaqarsimallutik tulluusimaarsimassaqisut qularnanngilaq. Aalisartut ukioq atungarsi iluatsisimaartutut ilassinniik aamma isigineqartoq qularnanngilaq, ilaatigut umiatsiaaqqamik pisaqarluarsimallusi tulaassiartorsimassasusi aamma qularutissaanngimmat. Tamakku pissuteqarput inuussutissarsiortut pimoorussinerat piumassuseqarluarnerallu. Pitsaasumik inuussutissarsiorsimanermi iluanaarutit ilaqutariinni tanngassimaarutaallutik nukissamik tunniussisarmata tamanna tamatta isumaqatigiissutigigipput qularnanngilaq. Inuit Ataqatigiinniillu ullumikkut nuannaarutigilluinnarigut pitsaasumillu takutitsinertut tamassinnut qujassutigaarput .

Soorunami suna tamarmi iluatsinneqarsimassasutut isiginngilarput, aalisarnikkut piniarnikkullu politikkikkut iluarsaatassanut ullaat tamaasa suleqataaniartartugut ilisimaneqarli. Pisassaarunnermi aalisarneq unittaqattaartarpoq, inuussutissarsiornikkut uummataasut sanngiillilluinnartarput tamannalu sorpassuartigut inuiaqatigiinnut sunniunnerluttartoq tamatta ilisimavarput.

Nammaqatigiinneq akisussaaqatigiinneruvoq pitsaalluinnartoq, suleqatigiinneq inuiattullu ataasiunerput nukiupput atorfissaqartitagut, Aalisarneq nunatta inuussutissarsiutaani pingaarnersaavoq, piniarnerlu kulturekkut pingaartorsuartut ataqqinaatingaarput, qangarsuaaniillu inuiattut ataatsimoorfigisagut tanngassimaarutigisagullu.

2001-imi New Foundlandimit paasisat eqqarsaatigineqarsinnaasut

1994-imi ikkannersuarni saarulliit nungunneqarput. Tassannga aalisartut aningaasarsiornerat aserorneqangajalluinnarluni. Taavali allanngortoqarpoq, paasineqarpormi aalisakkat akikittuararsuanngorlugit avammut nioqqutigineqaannartarsimasut.

Taava suliniarneq aallartippoq: Nunami neriniartarfiit, angerlarsimaffiit il.il. aalisakkanik sassaalliisarnerat allissasoq. Taamaalivorlumi! Aalisartut qangatut amerlatigilinngikkaluarput, kisianni aalisakkat qaqinneqartartut 20-riaamik ikiligaluartut taamaattoq aalisartut pisatik 8-eriaamik isertitsisissutigisinnaanngorpaat toqqaannartumik neriniartarfinnut tunisisinnanngoramik.

Nunarsuarmioqataavugut

Namminersulernitta malitsigisaanik nunarput nunarsuarmi suliniaqatigiiffinnut angisuunut suleqatigiinnermillu tunngavilimmik ataatsimiititaliat arlalippassuit pinngortitamut uumasuinullu tunngasunik suliaqarfiusut ilaasortaaffigilersimavagut peqataaffigalugillu. Tamakkut silatuumik kulturemillu pingaartitaqarluni, inuiaallu kalaallit ataatsimut isingalugit angisuumik politikkeqarluni suleqataaffigisariaqarput.

Ullumikkut ullorsiornissinni peqatisi toqukkut, ajunaarnikkut ajutoornikkullu nalaanneqartut ilaqutaallu uummatsitsinnik najorpagut eqqaamallugillut qujaffigerusuppagut.

Ataqqinartusi ullorsiornissinni pilluaritsi

 

Hans Aronsen

Inuit Ataqatigiit

Inuusuttut Ataqatigiit – Ukiuni 40-ni

Ukiut 40-t matuma siorna Inuusuttut Ataqatigiit Suleqatigiiffiat allartippoq. Inuusuttut sapiissuseqartut nipaa tusarsaalerpoq. Takusiullu qanoq kinguneqarnikuunera. Suleqatigiiffik inuusuttunit inuiaqatigiit iluaqutissaanik takorluuisinnaassusilinnit ingerlanneqartoq, maanna nunatsinni partii annersaasunut imminut taagorsinnaavoq. 

Taamani inuusuttut sapiillutik allannguisinnaassuseqarnerminnik upperinnissimasut ullumikkut Inuusuttut Ataqatigiinniit nersorusuppagut. Takorloorneqarsinnaavoq taamani inuusuttuulluni oqartussaaqataarusussuseqarneq imaannaanngissinnaasartoq.

Kisiannili taamani inuusuttut pimoorussaminnik suliaqarsimallutik, ullumikkut inuusuttut partiiatut tusaaniarneqartartutut tatigineqartutullu sassarsinnaanissatsinnut aqqutissiunneqarpugut.

Qujanaq! Maligassiuisimasut ataqqisagut aqqutaa malinniassavarput. Allanngueqataasinnaanerput upperaarput, tassami soorunami inuiaqatigiinni inuusuttut allanngueqataasinnaagamik.

 

Avaaraq Olsen

Siulittaasoq, Inuusuttut Ataqatigiit

 

(Asseq Aqqaluk Lynge-p 8. November 1976 plakatiliaa, titartaasoq: Elias Olsen. Naqiterisoq: Emil Fleischer)

Ataqatigiinneq, assigiinngisitaarneq imminullu napatinneq

Inuit Ataqatigiit ukiut 40-liivugut. Parteerput sorlanitsinneqarmalli saamerliusutut anersaaqarluta tunngaveqarlutalu ineriartortuarsimavugut.

Aasianni Inuit Ataqatigiit novembarip 8-ni 1976 ataqatigiiffittut siullertut pilersinneqarmalli ukiut 40-t qaangiupput.

Inuit Ataqatigiit nunatta ineriartorneranut oqaluttuarisaaneranullu  malunnaatilimmik sunniuteqartuarsimavugut. 70-kkut qiteqqunneranni inuusuttut ataqatigiiffiattut suliniuteqarfittullu parteerput aallarnereerluni Namminersornerunerup eqqunneqarnerani nammineersinnaatitaaneq suli annertunerutikkumallugu akerliliinermit naalakkersuisooqatigiinnut 1983-mili peqataasalersimavugut. Inuit Ataqatigiit namminersornerup isumaqatiginninniutiginerani salliusunut issiaqataasimavugut nunattalu ukiuni kingullerni 40-ni ineriartorneranut annertuumik akisussaaqataalluta. Parteerput alliartortuarsimavoq, ataqatigiiffiit amerlinerisigut kommunenullu nunaqarfinnullu aqutsisunut Inatsisartunullu qinikkatigut amerliartornikkut. Folketingimut aamma namminerisatsinnik 2001-mili qinigaatitaqartuarsimavugut.

Tunngaviusumillu siunnerfivut politikkerpullu tunngaviusumik naleqartitariuarsimasatsinnit aallaaveqartuarsimapput.

Naligiinneq

Ukiuni tamani inuiaqatigiinni naligiinnerulernissaq partiitsinnit anguniarneqartuarsimavoq. Inuttut atukkatigut aningaasaqarnikkullu naligiinneruneq, anersaakkullu kultuurikkullu naligiinneruneq. Taama anguniagaqarnerput uninngisaannassaaq. Sunit tamanit salliutillugu inuiaqatigiit imminnut napatittut pilersikkusuppavut. Sumiluunniit najugaqaraanni naligiinnerusumik atugaqarneq pivarput ammillu qalipaataa suminngaanneernerlu apeqqutaatinnagu naligiimmik pineqarnissaq pivarput. Meeqqat tamakkivillugit toqqissisimallutik peroriartornissaat pivarput.

Inuiaqatigiit naligiinnerusut nunamik nukittunerusumik imminullu napatissinnaasumik pilersitsissasut upperaarput. Taamaammat politikkikkut meeqqat inuusuttullu siusissumik iliuuseqarfigineqartarnissaat anguniagariuarparput, ilaqutariit nukittuut, utoqqaat nuannaartut inoqativullu inuuniarnermikkut artorsartut malunnaatilimmik isumaginninnikkut isumassorneqarnissaat sulissutigiuarlugu.

Assigiinngisitaarneq

Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik naleqartitavut assigiinngisitaarnermut assigiinngisitaarnerullu ataqqinneqarnissaanut tunngapput. Kalaallit kultuurerput aallaavigalugu, kultuurillu allanngoriartortuartuunera tunngavigalugu inuiaat ataatsimoortut, nutaaliorusuttut imminullu napatikkusuttut siuarsarniartuarsimavagut.

Arnat angutillu naligiisitaanissaat inuiaqatigiinnilu meeqqat kikkuugaluarunilluunniit kinaassutertik tulluusimaarutigalugu peroriartornissaat pingaartitarivarput. Pingaartitaraarputtaaq niviarsiaqqat nukiappiaqqallu suiaassusertik apeqqutaatinnagu naligiimmik naleqartinneqarnertik nalornissutiginngisaannassagaat angutillu arnallu inuusuttut assigiinngisitaartumik inooriaaseqarlutik, siuaaqatigisamik atoqateqartartuugunik, oqaatsit sorliit atugarigunikkit suminngaanneernertilluunniit apeqqutaatinnagu akuerineqarlutik inuusinnaassasut. Naleqartitat taakkua uatsinnut tunngaviulluinnarput.

Ilisarnaatigaarputtaaq kalaallit  kultuuritsinnik assigiinngisitaarnitsinnillu nukittorsaanissamut erseqqissumik politikkeqarnerput. Politikkitsinni meeqqat atuarfianni atuartuunermit inuusuttunullu ilinniarfinni kalaallisut oqaatsitsinnik salliutitsiuarnissaq nukittorsaanerpullu aamma ilisarnaatigaarput. Oqaatsinik ilinniarnissamut kaammattueqatigiinneq qitiutipparput. Tamatumani kinaassusersiornata illit uangalu kalaallit kultuuritsinnut peqataasuunerput takutinniartuarsimavarput.

Imminut napatinneq

Inuiaqatigiit imminnut napatittut, inuttut ataqqinassuseqarneq demokratiilu qitiutillugit siuariartornissamut aqqutitsinniitittuarpavut. Naalakkersuinikkut tunngaviusumik siunnerfitsinni ataatsimut isiginnittariaaseqarluta avatangiisitigut, inooqatigiinnikkut, kultuurikkut aningaasarsiornikkullu nammaqatigiisitsisumik piujuaannartitsinerup pilersinneqarnissaa siunniupparput.

Nalorninata pisuussutitsinnik uumassusillinnik uumaatsunillu atuinermi piujuaannartitsineq ataatsimut isiginnittoq tunngavigalugu ingerlatsiumavugut. Piujuaannartitsineq eqqartussallugu paqumigineqanngisaannassaaq, piujuartitsinermi tamatsinnit pigineqarpoq.

Siunissatsinnik kinguaassatsinnillu qulakkeerinninneq tamatumani pineqarpoq nunatullu tunngaviusumik nammineq akisussaaffimmik tigusinermut tunngalluni. Inuit Ataqatigiinnut demokratiimut naalakkersuilluarnermullu tamanna aamma tunngavoq.

Nunarsuarmioqatigiinnut alakkaamasaqarneq

Inuiaqatigiittut imminut napatinneq nunatsinnilu ataatsimoorluarneq avammut nunat tamalaanut alakkaamasaqarluarnissamut tunngaviliilluartuupput. Ukiuni tamani Inuit Ataqatigiit inuit pisinnaatitaaffiisa illersorneqarnissaat, nunatta nunat tamalaat akornanni soqutigisaanik illersuineq akisussaaqataanerlu suliniutigiuarsimavarput. Silap pissusiata allanngoriariartorneranut akiueqataanissamut siuttuunissatsinnut sapiissuseqarsimavugut nunattalu nunatut issittormiuusutut nunallu tamalaat akornanni sunniutilimmik inissisimanitsinnik naqissusiijuarsimalluta.

Taama iliorpugut nunat tamalaat akornanni akisussaaqataaneq najukkami ineriartortitsinissamut aqqutissiusseqataasuummat Nunat tamalaat akornanni peqatigisavut aqqutigalutigit aningaasaleerusussuseqarneq niueqatigiinnermilu periarfissagissaarneq siuarsarneqarput. Nunat tamalaat akornannut alakkaamasaqarnikkut siuariartorneq ineriartornerlu aamma suliarineqartarput.

Nunat tamalaat akornanni inatsisit malillugit inuiattut akuerisaanissarput anguniarsimavarput. Inuiaat namminerisatsinnik kultuureqartugut, oqaaseqartugut nunatsinnillu pisuussutsinnillu erseqqissumik naleqartitaqartugut. Nammineq akisussaaffimmik tigusinissatsinnut aqqutissiuussiuarsimavugut, aqqutissiuussiuassallutalu.

Qujanaq

Inuit Ataqatigiit ukiuni 40-ni aggersuni nangittumik nukittuumik politikkikkut sulinissatsinnut piareersimavugut. Meeqqanik tamanik, inuusuttunik utoqqarnillu isumaginninnermi kialaarnermik qanilaarnermillu suli annertunerusumik suliniuteqarnissatsinnut piareersimavugut inuiaqatigiinnillu nukittuunik siuariartornermik imminullu napatitsisumik ineriartortitsinissamik tunngaviliinissatsinnut piareersimavugut.

Ukiunut 40-nut qaangiuttunut, suleqatigisimasanut suleqataasimasunullu, tapersersuisunut ilungersoqataasimasunullu tamanut qujanaq. Ataqatigiinnitsinnik siunissami suli nukittorsaaqqinnissatsinnut qilanaarpugut.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq

Inuit Ataqatigiit

Meeqqat atuarfianit naammassisut tamarmik periarfissinneqarlik

Meeqqat atuarfianit atuartut amerlasuut angusarissaarlutik ilinniaqqittarneri nuannaarutissaapput. Kinguaariinni ilinniartoqartarneq suli ineriartorpoq, taamaattorli ilinniartorpassuit ilaquttaminni siullersaallutik ilinniagaqartut suli amerlaqaat. Nunatsinni ilinniarniaraanni suli allamiut oqaasii atorlugit ilinniagaqartariaqarpugut, taamaakkaluartorli ilinniartorpassuit angusarissaarlutik naammassinnittarput, atorfigissaalertarlutillu.

Sulili meeqqat amerlanerit meeqqat atuarfianit angusarissaarlutik atuarunnaartarnissaat anguniartariaqarparput. Meerarpassuit arlaannik aporfeqarlutik ilikkarumaataartarnerannut suut peqqutaanersut ujartortariaqarparput. Makku peqqutaappata iluarsiiviginiartariaqarpagut:

Ilaqutariit, angajoqqaat ikiorsertariaqarpata – isumaginninnikkut aqqutissarissaartittariaqarpagut. Meeqqat atuarfiini isumaginninnermut suliaqartumik atorfinitsisoqarsinnaavoq. Pingaartuuvorlu meeqqat atualertinnagit ajornartorsiutaasinnaasunik aaqqiiniajaartoqartarnissaa, siusinnerusukkut iliuuseqartoqartarnissaa.

Meeqqat atuarfiisa aserfallassimasut aningaasaliiffigineqarnissaat pisariaqarpoq. Ilinniartitsisut suliffimmut tujorminanngitsumut suliartortariqarput, taamatuttaaq meeqqat toqqissisimanartumik, piginneqataasutut misigiffigisaminni atuarfeqartariaqarput. Ilinniartitsisut meeqqat ilikkartilluarsinnaajumallugit pitsaasunik ilisimasaqarlutillu atortussaqartariaqarput. Ilinniarfissuaq meeqqallu atuarfiat ataqatigiinnerusariaqarput, taamaammallu Ilinniarfissuarmik naliliinermik suliaqarneq malitseqartariaqarpoq.

Inuiaqatigiilli pisussaaffeqarput meeqqat atuarfianit naammassisut angusarissaanngikkaluartulluunniit ingerlariarfeqartissallugit. Ilinniarfinnut inorsartutut naqissusiinnarnagit killiffianiit qanoq ingerlaqqissinnaaneri tappiffiginerusariaqarparput. Meeqqat inersimasunit qanoq naatsorsuutigineqarlutik ilisimaarisariaqarpaat.

Meeqqat atuarfiani inatsisaavoq meeqqap killiffianiit meeqqap ilikkartinniarnissaa pilersaarusiorneqassasoq. Meeqqalli atuarfik naammassippagu aamma periarfissaqartittariaqarparput killiffianiit ilinniarfinnut, suliffeqarfinnut ingerlateqqissallugu. Imaassanngilarmi meeqqat atuarfiani meeqqap killiffianiit ilinniartitsineq naammassippat taava inuusuttunngorpat killiffia naammaginagu iliarfinnut isersinnaannginnerarlugu oqarfigissallugu: – killiffiit pitsaanngimmat ilinniarsinnaanngilatit. Tamanna mumisittariaqarparput oqarluta: pisinnaasanniit ilinniartillutit aallartissavatsigit, ilikkagassannik ikiussavatsigit.

Meeqqat atuarfiata ilinniaqqinnissamut, suliffeqalernissamut aqqutaalluinnarnissaa anguniartuartariaqarparput. Meeqqat pitsaasumik angusaqarlutik ingerlaqqittarnissaat anguniartuartariaqarparput. Tassani suliffeqarfiit aamma peqataasariaqarput.

Suliffeqarfiit pisussaaffeqartariaqarput meerartarta atuarfiinut ornigullutik, peqataallutik, suliffeqarnerup isumaanik paasisitsiniaassallutik. Sooq sulisariaqarpugut, suliffeqarfiup suna suliaraa, nunatsinni ilaqutariit – inuiaqatigiit qanoq aningaasarsioriaaseqarpat. Tassa tamakkuninnga meeqqat ilisimasaqarnermikkut siunissami anguniagaqarlutik ilinniarfiusinnaasunik takorluuilersitsisussaat. Meeqqat atuarfiat suliffeqarfiillu ataqatigiittariaqarput.

Suliffeqarfiittaaq pisussaaffigisinnaavaat  meeqqat atuarfimmit qimagutsinnagit prakitikkernissaannik isumaqatigiissusiorfigisinnaassallugit. Qanormi takorlooruminartigaa sumi ilinniaraanni sumi praktikkissalluni nalunngeriissallugu.

Tassa meeqqat atuarfiata pitsanngornissaani tamavitta peqataasariaqarpugut. Angajoqqaajugutta, ilinniartitsisuugutta, politikkeriugutta suliffeqarfiuguttaluunniit, tamatta meeqqat atuarfianut pisussaaffeqarpugut. Aammattaaq inuusuttut killiffianiit ingerlaqqinnissaat pisussaaffigaarput. Inuusuttut oqarfiginngisaannassavagut: Pisinnaasakippallaarputit.

Tamatta kivitseqatigiitta – inuusuttatta tamarmik atorfissaqartinneqarnerannik upperinnilersillugit.

Kikkut tamarmik atorfissaqarput.

 

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit

Silap pissusia: Nunarput peqataassaaq

Naalakkersuisooqatigiit nutaat isumaqatigiissutaannut Inuit Ataqatigiit anguniagassanik immersuisimanerput annertuvoq. Ukiuni tulliuttuni marlunni suliassaqarfinni tamani sunniuteqarnissarput qularinngilarput ataatsimoornikkut peqatigiinnikkullu anguniagassavut alloriarfigissavagut.

Silap pissusiata allanngoriartorneranik akiuinermi, nunarsuaq tamakkerlugu iliuuseqarfigineqartariaqartumi, Nunatta peqataanerunissaa ilanngussimasatta ilagaat. Naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissummi Nunatta erseqqissunik nuna tamakkerlugu anguniakkanik siunertalersuinissaq siunniunneqarpoq. Ilanngullugu silap pissusiata allanngoriartorneranut akiuinissamut nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissummut Parisimi siorna atsiorneqartumut nunatta peqataalersinnaanissaanut periarfissat misissorneqarnissaat isumaqatigiissutaavoq.

Parisimit isumaqatigiissut nunarsuaq tamakkerlugu isumaqatigiissutit akornanni peqataaffigineqarnerpaanut ilaavoq. Isumaqatigiissutip naammassineqarnerata kingorna aatsaat nunat taama amerlatigisut taamalu sukkatigisumik peqataassallutik aalajangersimapput nunallu tamalaat akornanni nunat ikittut suli peqataassallutik aalajangersimanngitsut assut maluginiarneqarlutik.

Issittormiutut akisussaaffipput

Nunarput nunatut issittumiittutut silap pissusiata allanngoriartorneranut akiueqataanissaa pingaaruteqarpoq. Silap pissusaa sammineqartillugu Nunarput ornigarneqartarpoq sermersuattalu aakkiartornera assersuutitut atorneqartarluni.

Parisimit isumaqatigiissut nammineq kajumissutsimik peqataanissaq tunngavigaa nunallu ataasiakkaat imminnut anguniagassinnissaannut tunngaveqarluni. Inuit Ataqatigiit Nunatta suli maannamit iliuuseqaqataanerusinnaasoq upperaarput. Silap pissiusiata allanngoriartorneranut akiuinissamut anguniagassinneq Nunatta nunat tamalaat akornanni inissisimaneranut taamaallaat iluaqutaassanngilaq, aamma innuttaasunut iluaqutaassaaq assersuutigalugu kiassarnermut akit appartinnerisigut, ikummatissanik atuinnnginnerunikkut silallu pissusianut naleqqunnerusunik pitsaanerusunillu inissialiornikkut.

Nunarput silap pissusiata allanngoriartorneranut akiueqataassaaq avammullu erseqqissumik tamatumunnga politikkimik saqqummiussaqassalluta. Minnerunngitsumik Parisimit isumaqatigiissummut sukumiisumik pitsaasumillu isummissaagut, taamaammat Parisimit isumaqatigiissummut peqataalersinnaanermut periarfissat ammasumik  misissornissaat pingaartipparput.

Inuit Ataqatigiit nuannaarutigaarput naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutitsinni silap pissusiata allanngoriartorneranut oqaasertaliussat anguniakkallu erseqqissut ilanngummata. Suliassap tamassuma allarpassuillu suliarinissaannut qilanaarpugut.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Kinamiuniit ingiarneqannginnissarput tamatta akisussaaffigaarput

Pingasunngorneq 2. november, Mimi Karlsen Maniitsumi Royal Greenlandimut pulaarpoq, ilaatigullu nunaqqativut suliffeqarnissaat eqqartorneqarluni.

Fabrikkimi pisortaq Susanne Marie Knudsenip oqariartuutigaa fabrikkimi sulisugissaarlutik, ajoraluartumillu aamma ilaqarlutik akissarsiffiup nalaani takkunneq ajortunik, tunisassiornermullu ajoqutaasartumik. Tamannalu ulluni makkunani oqallisigineqartup kinamiit sulisussanik tikisitsisoqartalernissaanut suliffeqarfiit ilaanni eqqarsaatigineqartalersimavoq.

Taamaattumik nunaqqatigiilluta periarfissanik ujartuisariaqalerpugut. Suliffissaqaraluarlutik suliartortanngitsoortarnerup nunatta aningaasarsiornissaanik killiliinera akueriinnagassaanngilaq. Sulisut, kommunit Naalakkersuisullu suleqatigiilluta sulisinnaasut amerlisartariaqarpagut. Kinamiuniit ingiarneqannginnissaq tamatta akisussaaffigaarput.

 

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit

Isumaginninneq naligiinnerulernissarlu salliutillugit sulissaagut

Nunarput 2009-mi namminersulermat inuiaat namminiilivinnissamut suliniuteqarnissarput aamma toqqarparput. Namminiilivinnissamut aqqummi suliassatta pingaarnersaat tassaavoq inoqatitsinnik kataqarata inuiaat nukittuut pilersissallutigit. Naligiinneruneq inunnillu isumaginninnikkut sukumiisumik suliaqarneq inuiaqatigiinnik inuiannillu nukittuunik tunngavilersueqataassapput.

Inuit Ataqatigiit taamaammat Naalakkersuisooqataalernitsinni nunatsinni inunnik isumaginninneq salliutillugu naligiinnginnerujussuarlu akiussallugu pingaarnerpaatut siunnerfigaarput. Inuiaqatigiittut ataatsimoorluta kivitseqatigiinnissarput tamatumani pisariaqarpoq.

Inuiaqatigiittut siuariartornitsinni inunnik katataqarata ingerlatsissaagut. Inuussutissarsiornikkut, aalisarnikkut, aatsitassarsiornikkut, takornariaqarnikkut allatigullu ineriartortitsinermi iluatsittumik angusaqassaagut inuiaqatigiinnik nukittuunik tunngaveqarluta suligutta. Meeqqat atuarfianni ingerlalluarnerussagutta, meeqqallu amerlanerit nuannaarnerullutillu naammassisassappata inunnik isumaginninnikkut nukittorsaasariaqarpugut. Inuit nukittuumik anersaallit, inuiaqatigiit ataatsimoorluta kivitsisut, inunnillu isumaginninnikkut suli annertunerusumik anguniagaqarluta, tunngavilersussavavut.

Inuit Ataqatigiinnut siulittaasutut Naalakkersuisooqatigiinni pilersinneqartuni Isumaginninnermut, Ilaqutariinnut, Naligiissitaanermut Inatsisinillu atortitsinermut akisussaaffik tigussallugu toqqarpara. Naalakkersuisut Siulittaasuannut sinniisutut siullertut suliassaqarfik naalakkersuinikkut pingaartinneqarnera qaffappara, inuiaqatigiinni suliassatut pingaarnertut isigigatsigu.

Nuannaarutigaarput sulianut annertuunut akisussaaffimmik tigusigatta, Peqqinnissamut Aatsitassanullu Aningaasaqarnermullu Akileraartarnermullu Naalakkersuisuutitaqalernitsigut. Aqutsilluarnikkut siunissamilu tamatta atukkatigut naligiinnerusumik inunnillu amerlanerpaanit peqataaffigineqartumik ineriartortitsissalluta, katataqaratalu ingerlatsinikkut immitsinnut napatissinnaanerulernissarput qulakkiissagatsigu.

Qilanaaraarput Siumut aamma Partii Naleraq suleqatigisussanngoratsigit. Siunnerfigisatsinnik ataatsimoorluta angusaqarluassaagut. Annertuumik angusaqarnissarput qularutiginngilarput.

 

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq Inuit Ataqatigiit

Naalakkersuisut Nunatsinni ilinniarusussutsimik millisaajunnaarlik

Ukiuni kingullerni Naalakkersuisut ilinniarfinnik ikilisitsipput, tassami makku pipput:

 

Ilinniarfissuarmi ilinniartut ikilineqarput

Ilisimatusarfimmut piumasaqaatit qaffanneqarput

Isiginnaartitsinermut ilinniarfik 2 mio ikilisaavigineqarpoq

Sivisuallaamik ilinniaqqusaajunnaarput, sivisuallaamik ilinniartut kollegianeeqqusaajunnaarput

Ilinniartut ikiaroornikut anisitaasinnaanngortinniarpaat

Piniarnermik aalisarnermillu ilinniarfik matussaaq

Sprogcenter matussaaq

Danmarkimi ilinniartut ajornartorsiorfiligaanni Naalakkersuisunit ikiorneqarumanngillat

 

Maanna Naalakkersuisut ilinniarniartunut aporfilersuinertik unitsittariaqalerpaat.

Nunatta ilinniarsimasut pisariaqartippai, ukiorpassuillu ilinniagaqarnermik qaffassaanerput maanna isasoortissanngilarput.

Nunaavugut allamiut oqaasii atorlugit ilinniagaqartariaqartut, nuna qimallugu ilinniagaqartariaqartut aammalu kinguaariinni siulliulluta qaffasissumik ilinniagaqartut.

Taamaammat aporfilersuinata ilinniaqusiniarta. Ilinniartut arlaatigut akornuteqarpata kaammattuineq, tapersersuineq aqqutissiuussinerlu aqqutigalugit ilinniaqusissaagut.

Danmarkimi ilinniartortatta ilinniarnersiutaasa allanngornerisa ilinniartuutitsinnut kingunipilussai Naalakkersuisut aaqqinniartariaqarpaat. Naalakkersuisut aaqqiiniartariaqarput ilinniartut naammassisut nunatsinnut uternissaat piuminarsarlugu. Ilinniarnersiutinik attartortut qanoq oqilisaassinnaanerput aqqutissiuunniartigu, periarfissat tamaasa misissorlugit.

Ilinniagaqarneq pilerinartuutillugulu kajuminnartuutitsigu, ilinniarsimasut pisariaqarteqigatsigit.

 

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit

Nunatta FN-mi peqataanera ersarinnerulersinniarneqartariaqarpoq

Naalagaaffiit Peqatigiit nunat tamalaat akornanni suleqatigiiffimmut aappaagu  nunatta peqataasalerneraniit ukiut 25-vit qaangiussimalissapput. Taamattumik piffissangorpoq ukiuni taakkunani siunissamilu Kalaallit Nunaata nunat tamalaat akornanni suleqatigiiffinnut FN-tut ittunut peqataanerata kingunerisartagai iluaqutissartaallu nalilersuiffigalugit  oqallisiginissaannut.

Suleqatigiiffissuit FN-tut ittut siunissami suleqatigiiffittut pingaarutikinnerulernaviangillat, pingaaruteqaleraluttuinnassappullu. FN-p suliassaasa annersaraat nunarsuatta sorsuffiunginnissaa qularnaarniassallugu, tamatumali saniatigut aamma pingaarutilissuarmik suliassaqarpoq tassalu nunarsuatsinnik innuttaasut atugaasa pitsangorsartuarnissaanik suliassaqarami.

Nunarsuarmioqataanitta ersarinneruleraluttuinnarnerani, Nunattalu inuisa nunatut namminersortutut ingerlarusunnerisa nukittoraluttuinnarnerani Naalagaaffiit peqatigiit ataani suliniaqatigiiffit arlalippassuit pingaarutillit siunissami iluaqutigisinnaasagut ersarinnerusumik peqataaffiginissaat eqqarsaasersutiginerusariaqalerparput. Nunatsinni aatsitassarsiorfiit annertuut inuiappassuarnik allanik akuneqarsinnaanitsinnik kinguneqarsinnaasut eqqartulerersimavagut, suliffeqarfissuillu nunat tamalaat akornanni suliffeqarfiusut angerlarsimaffeqaratik suliffeqarfiusut nunatsinni suliassanik tamalaanik soqutiginnileraluttuinnarneranni FN-p ataani siunnersuisooqatigiit assigiingitsut atorfissaqartikkaluttuinnassuagut sorlu Isumannaallisaanermut Siunnersuisoqatigiit, Nunat tamalaat akornanni Eqqartuussivik, Aningaasaqarnermut Inuttullu atugarisanut Siunnersuisoqatigiit (ECOSOC), Nakkutilliisoqarfik allattoqarfillu. Taakkulu saniatigut Naalagaaffiit Peqatigiit ataanni suliniaqatigiiffiit sorlu Naalagaaffiit Peqatigiit ineriartortsinermut suliniuteqarfiat, avatagiisinut tunngasunik suliniaqatigiiffik allallu atorfissaqartinnerulissavagut.

Manna ukiuni 25-nngoriartortuni Inatsisartuniit Danskit aallartitaanut ilaalluta inissanik marlunnik pissarsisimavugut, ataatsimersuarneq avillugu parlakaalluni peqataaffigineqartartumik. Nalilersortariaqalerparput inatsisartuni ilaasortat ataasiakkarlutik atorfilittanik peqateqartinneqaratik aallartitaasarnerat qanoq Kalaallit Nunaata pissarsissutigisarnera, nalilersortariaqalerparput sunniuteqarnerulluta qanoq ililluta peqataatisisinnaanerluta. Maannamut nunatsinniit ersarinnerpaamik peqataatitaqartartut tassaanerupput ICC aqqutigalugu Nunatsinniit peqataasartut, taakkua suliniuteqarluarnermikkut angusaannut ilaapput Nunap inoqqaavisa Atugaat Pillugit Isummersoqatigiiffimi (Permanent Forum on Indigenous issues) nunatsinnersut ersarillutik peqataanerat. Aamma oqartoqarsinnaalluarpoq ICC-mi nunatsinniit peqataasartut ersarissumik suliniuteqartarnerminni nunarput FN-p suliniaqatigiiffiisa ilaanni ersialartilluartaraat, taamammat aamma nalilersuisariaqarpugut suliniaqatigiiffimmut ICC-mut nunatta aningaasatigut ersarinnerusumik tapersersuillunilu ICC-p suliatigut tapersersuinini ersarinnerulersissanginnera.

2015-mi FN-ip New Yorkimi ataatsimersuarnerani siunniunneqartunut ilaavoq 2030-ip tungaanut Piujuannartitsilluni imminut nappassinnaasumik ineriartortitsineq (bæredygtig udvikling 2030), nunarsuaq tamakkerlugu anguniagassanik 17-nik imaqartoq, taakkununnga ilaalutik nunarsuatsinni piitsuussutsip akiorniarnissaa, Pitsaanerusumik imeqarneq pillugu anguniagassat, Atuartitaanerup ilinniagaqalersitsiniarnerullu pitsangorsaavineqarnissaa, silaannaap allangoriartornera, aningaasarsiorneq avatagiisillu miguitsuutinnissaannut siuniutissat anguniagassallu. Nunarput qanoq peqataalluarsinnaanersoq oqallisigalugu nalilersuiffigisariaqarparput sorlu imeqarnikkut qanoq iluaqusersueqataasinnaanersugut niuvernikkut iluaqutigisatsinnik.

Apeqqutini tamakkunani nunatta FN-mi sunniuteqarnerulluni peqataanissaa pilersaarusiorlugu oqallisigisariaqalerparput.

 

Ane Hansen

Inuit Ataqatigiit

Kinamiut akikitsut imaluunniit nunaqavissut akilerluakkat

Kikkulluunniit sulisinnaasut nunatsinni sulinissaat pisariaqartippagut. Nunatta pisariaqartippaa assaat amerlanerpaat sulinissaat. Inuiaqatigiinni pilersugassagut amerliartorput, pilersueqatissattalu ilaasa qimalluta Danmarkimut nuunnikuupput, taamaammallu ikittuinnaalluta sulinitsigut pilersuisariaqalersilluta.

Suliffeqarfiup nammineerluni qanoq sulisussarsiornissani aalajangissavaa. Tunisassiorfiuguni tunisat pitsaassusai naapertorlugit isertitsinermigut sulisuni akissaqartittussaavai, allaallu sulisumi atugarissaarsinnaanissaat anguniarlugu iliuuseqarsinnaasarluni. Kialuunniit suliffik sulisuminut pitsaasumik iliortoq qimallugissavaa.

Royal Greenland aalisagaatsitta iluanaarutaasumik avammut niuverutigiumallugit sulisunik aalajaatsunik amigaateqarnerarpoq. Tamanna paasinarpoq. Avammut tunisat pitsaasuutinniarlugit pitsaasumik sulisinnaasunik pisariaqartitsivoq. Nunatsinni sulisut aalajaatsuunnginnerarlugit maanna Kinamiunik 30-nik tikissitsiumalerpoq.

Kinamiit inuit 30-it tikisinnissaat, ineqartinnissaat akilersornissaallu akikitsuunavianngilaq.

Illoqarfinni Qasigiannguani Maniitsumiluunniit Kiniserinik nunaqqateqalissaagut, tamannalu pissanganarpoq.

Royal Greenlandimulli apeqqutigiumavara ilumut sulisut aalajaatsuunissaannut periusissat tamakkerlugit misilissimaneraat?

Fabrikkini sulisut suliassaarukkaangata angerlartiinnartarnerat qanoq iliuuseqarfigineqarpa? Sulisut angerlartiinnarnagit pikkorissaanermik, atorfimmut qaffassaataasinnaasunik periarfissinneqartarnerpat?

Suliffeqarfiit pitsaasunik siuarsaalluartunillu sulisoqarumallutik assigiinngitsunik iliorsinnaapput. Pikkorissaanerit, ilinniartitseqqinnerit, atortunik nungullarsaataanngitsunik pilersitsinikkut sulisut ilorrisimaartinneqalersinneqarsinnaapput. Tamannalu naammattumik Royal Greenlandip isumagisimanerpaa? Sulisut akissarsiaasa qaffannerisigut sulisut aalajaannerusut pissarsiariniarlugit iliuuseqarsimanerpa?

Inuiaqatigiit tamatta eqqarsaqatigiittariaqarpugut qanoq ililluta sulisut aalajaatsut pilersissinnaanerlugit. Danmarkimut nutsertortatta ilaat suliffissaqalersillugillu initaartissinnaagutsigit, taakku Kiniserinik salliullugit tikisinniarsinnaanngilagut?

Qanga ilinniartuulluta aalisarluarfiup nalaani feriaraangatta fabrikkini sulisarpugut. Sulinerput ilinniutigilluartarparput, inuiaqatigiinnullu iluaqutaasutut immitsinnut isigilertarluta. Maanna ilinniartut aasami sulinngiffeqaraangamik ilinniarneriuteqaannartarput. Aasaanerani ilinniarneriutaarukkunik fabrikkini immaqa sulisinnaasutsiarsuit.

Suliffisaatituannguatta ilaat Kiniserinut neqeroorutiginnginnerani iliuuserineqarsinnaasut tamaasa misileqqaartigit. Kikkulluunniit sulisinnaasut sulilernissaat anguniartuaannartigu, periarfissanik pitsanngorsaanikkut, akissarsiatigut pitsanngorsaanikkut, ineqarnermi pitsanngorsaanikkut. Inuulli sulisuusup pingaaruteqartutut, iluasaarfigineqartutut akissarsiarissaartutullu misigitinnissaa pingaartittuartigu.

 

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit

Napparsimasut ajattornagit ikiorneqartarput

Ilinniarfinni ilinniartut ikiaroorsimanersut misissornagit, pisariaqartitsisut pillarnagit ikiortariaqarpagut, pingaartumillu katsorsaaneq aqqutigalugu.

2016-imi Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Naalakkersuisoq ilinniartut aanngajaarniutinik atuisimanermut misissorneqarsinnaanngorneqarnissaannut inatsisitigut tunngavissatut siunnersuummik saqqummiussaqarpoq.

Suut tamaasa atorlugit aanngajaarniutinik atornerluinerup pinaveersaartinneqarnissaanut isumaqataagaluarluta matumani periaaseriniarneqartoq akuersaarsinnaanngilarput. Pillaaneq pinnagu ikiuineq atorumaneruarput. Inatsisissatut siunnersuut akerleraarput.

Tassami aanngajaarniutinik atueratarsinnaasut ilaat pissanganartorsiorniarlutik misileraasuusinnaapput, ilaalli atornerluinermik nappaateqartunngorsimasinnaallutik. Aamma ilisimalluarneqarpoq soorlu tarnikkut nappaatillit ilaat aanngajaarniutinik imminnut eqqissisarniarsarisartut.

Taamaammat isumaqarpugut ilinniartut pissanganartorsiorniarnertik imaluunniit nappaateqarnertik pissutigalugu misiliisut imaluunniit atuisuusut ingerlariaqqinnissamut periarfissaminnik piiaaffigineqarnissaat pissusissamisuunngilluinnartoq. Inuimmi tamaasa imminni naleqarluartutut isigaavut, napparsimappata napparsimanngippataluunniit. Pingaarnerpaamillu, nappaateqarpata ajattornagit ikiortariaqarpavut. Pillaaniarnermut taarsiullugu sutigut tamatigut inuunermi atukkatigut oqilisaassineq piumaneruarput.

Inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkat aanngajaarniutinik atornerluinerup pissuserpiaanik paatsuuinertut isigaavut. Matumani eqqarsaatigaavut § 10, imm. 3 kiisalu § 11, imm. 2.

  • 10-imi immikkoortoq 3 naapertorlugu aanngajaarniutinik atuisimasoq mianersoqqussummik tunineqassaaq.  Kiisalu § 11-immmi imm. 2 naapertorlugu ilinniagaqartoq misissuiffigineqarnissaminik itigartitsiguni, pasineqarunilu atuisutut, taava itigartitsinera iluut aanngajaarniutinik atuineratut isigineqassaaq.

Aalajangersakkat taakku inuusuttumik pissanganartorsiorniarluni misileraasumik kiisalu inuup aanngajaarniutinik atornerluinermik nappaateqartumik pillaaniarnertut isigisariaqarput. Tassa ajoraluartumik inuk napparsimasoq ikiorniarnagu pillarniarneqarpoq.

Aanngajaarniutinimmi atornerluinerup nappaatit isigineqarnera ilaatigut tulliuttumi uppernarsarneqarpoq:

USA-mi aangajaarniutinik pinngitsuuisinnaajunnaartarnermik misissuisoqarfiup (National Center on Addiction and Substance Abuse) nittartagaani pinngitsuuisinnaajunnaartarnerup qanoq paasisariaqarnera pillugu ima allassimasoqarpoq.

“Aanngajaarniutinik pinngitsuuisinnaajunnaarneq Nakorsat suleqatigiiffiinit amerlanerpaanit, aamma Amerikami Nakorsat Suleqatigiiffiannit (American Medical Associastion) kiisalu Atornerluisunik Katsorsaanermut Suleqatigiiffimmiit (American Society of Addiction) nappaatitut isigineqarpoq.

Aanngajaarniutinik pinngitsiuuisinnaajunnaartarneq sukkornertut, kræftitut aammalu uummalluutitulli pissusilersuutinik, avatangiisinik kiisalu timip sananeqaataanik pissuteqartarpoq. Inuit ataasiakkaat aanngajaarniutinik pinngitsuuisinnaajunnaartarnerinut pissutaasartut affaat siulinit kingornussanik aallaaveqarput.“

Tassa atornerluisuunermik nappaateqalersimaneq tassaanngilaq ileqqorlussuseq pillaanikkut ersisaarinikkulluunniit qaangerneqarsinnaasoq. Amerlanerpassuartigut timikkut kingornuttakkanik pissuteqarpoq, aammalu ilaatigut atugarliornermut ersiutaasarpoq kiisalu napparsimasut ikiortariallit imminnut ikiorniaraluarnerannut ersiutaasarluni.

Taamaammat Inuit Ataqatigiinniit pillaaneq pinnagu ikiuineq, pingaartumik katsorsaaneq, piumaneruvarput.

 

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit

Kelly Berthelsen

Demotraatinut: Suunuku taakku 300 millionit?

Inatsisartut ataatsimiittarfissaat pillugu Demokraatit Inuit Ataqatigiinnut saassussinerat tungavissaqaranilu kusanaatsuliorniarnerinnaavoq.

Inatsisartut illorsuassaat eqqartorneqartillugu Demokraatit ataasialingillat aningaasat 300 millioninik taasaqartarlutik ilanngullugulu aningaasanut inatsimmut ikkunneqareersimasutut oqaatigisarlugit. Paaserusunnarsilerpoq sumiit kisitsit taanna pissarsiarisimaneraat qangalu aningaasanut inatsisissatut siunnersuutini taama ikkussisoqarsimanersoq. Isumaqarpunga Demokraatit kukkullutik Inuit Ataqatigiit saassunniarsarigaat kusanaatsuliornissartik siunertarinerugunarlugu.

Eqqortormi aajuna siornaak Inatsisartut ataatsimiittarfiata allaffeqarfiutigisup ingerlatsinikkut akitsoraluttuinnarnera pissutigalugu nutaamik sanatitsinissinnaaneq siunertaralugu pilersaarusiortitsinissamut atatillugu Inatsisartut siulittaasoqarfiata qinnutigimmagu aamma Demokraatit peqataaffigisaannik. Tamatuma kinguneraa aningaasanut inatsimmi 3 mio.-kr.-nit illuartinneqarmata, aamma Demokraatit akuersaagaannik.

Massakkut pisoq tassaavoq suliaq ingerlateqqinneqassanersoq Inatsisartut isummerfigisussangormassuk, suli isummersortoqangitsoq Demokraatit Inuit Ataqatigiit eqqungitsunik tungavilersorlutik kusanaatsuliorlutillu nittarsaanniarsaraat aningaasanik 300 mio.-kr.-nik taakkartuillutik, sunaana taanna pissuseq? Immaqa Naalakkersuisooqatisi saassussinnaanngeriarassigit Inuit Ataqatigiit kusanaatsuliorfiginiarisi innarliinissarsi siunertarinerullugu.

Demokraatit nassuiartariaqalerpaat inuiaqatigiinnut aaqqiissutissaq akikinnerpaajusussaq sooq illersorniannginneraat. Nassuiartariaqalerpat sooq akisunerpaaq, tassalu iliuuseqannginnissaq, toqqarsimaneraat.

Pissuseq taanna kusanaatsuliorneruvoq killissanik qaangiinerusoq. Oqaluuserisassaq Inatsisartut siulittaasoqarfianiit qaqinneqaqqittariaqalernikuuvoq malunnarmat Inatsisartut akornanni tulleriianerinissamut nipi allaanerusoq maanna piusoq.

Nalunanngitsorli aajuna Inatsisartut illorsuatoqarsuat Naalagaaffimmiit kingornutarput nunasiataanerullu kinganerisa ilaat, siunissami Nuna namminersulerusuttunik inullip nammineq nunamut naleqquttumik qaquguugaluarnersoq tarserumaarmassuk. Ukiumiimmi ukiumut maannakkut aningaasaajaataavoq aaqqissugassat amerlasangaarmata, tamannalu illersussagaanni inuiannut nassuiaasariaqarpoq sooq piffissaq ungasinneq isigalugu aaqqiissutissaq inuiaqatigiinnut akikinnerpaaq toqqarneqarniannginnersoq, akerlianillu aningaasanik igalaakkut eqqaginnarneq illersorneqarnersoq.

 

Ane Hansen

Meeqqiornerusa

Ukiuni aggersuni inuiaqatigiittut meeqqiornissamut periarfissagissaarnerulernissaq anguniarlugu aaqqiissaagut. Sulisoqarnermut politikkeqarnermi ataatsimoorluta ilaqutariittut inuunermut iluaqutaasumik immitsinnut anguniagassissaagut.

Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinneranni Inuit Ataqatigiit siunnersuuteqarpugut ilaqutariittut inuunermut iluaqutaanerusumik sulisoqarnermut politikkeqalernissaq naalakkersuinikkut sulisartut sulisitsisullu kattuffii peqatigalugit suliarissagipput.

Inuiaqatigiittut meeqqatsinnullu siunissagissaartitsinissaq isumannaassagutsigu meeqqiornissamut periarfissagissaartitsinissaq pisariaqarpoq. Anaanaasumut ataataasumullu erninermi sulinngiffeqarnissamut periarfissat pitsaanerussapput, ilaqutariinnut angajoqqaatullu suliffeqarfinni atugassarititaasut tulluarnerusumik aaqqissuugaasariaqarpu, minnerunngitsumillu sulisartutut atugassarititaasut pisinnaatitaaffiillu ilaqutariittut ajunngitsumik toqqissisimanartumillu inuuneqarnissamut tunngavileeqataasariaqarput.

Ullumikkut nunatsinni suliffeqarnermi atukkat nunanut avannarlernut allanut sanillersuulluta kinguarsimavugut. Ataatsimoorluta suliassaraarput siunissarput meeqqatsinnillu inunngorneranniilli isumaginnilluarnissatsinnik qanilaassusermillu tunniussaqarsinnaanermut periarfissagissaarluta aaqqiissalluta, aamma anaana ataatalu ulapputigisaminnik suliffeqaraluarpata.

Inuit Ataqatigiinniit siunnersuutigaarput Naalakkersuisut suliffeqarnermut tunngasunik nassuiaasiornissamik peqquneqassasut meeqqiornerunissamut ikorfartuutaasunik aqqutissiussisumik aalajangiisarsinnaanissamik tunngavissinneqarnissaq anguniarlugu.

Erseqqissassavarput siunnersuummi anguniarneqanngimmat sulisartut sulisitsisullu kattuffii akissarsianut suliamullu tunngasumik kiffaanngissuseqarlutik isumaqatigiinniarsinnaanerat akornusersorneqassasoq inuiaqatigiittulli naliginnaasumik suliffeqarfiit qanoq ilusilikkat ilaqutariinnut meerartalinnut pilersinneqassanersut siunissamilu atorneqassanersut isumannaarniarneqarnissaa anguniagaammat.

Erseqqissumik ilaqutariinnut politikkeqarnissamut tunngavoq.

Ataatsimoorlutami inuiattut amerliartuleqqinnissarput meeqqattalu ilaqutariissusermi toqqissisimasumik qanilaassusermillu tunngavilimmik inuunerminni aallartiffeqarnissaat ilaqutariittut angajoqqaatullu akisussaaffipput inuiaqatigiittut aamma akisussaaffigaarput. Sulisoqarnikkut politikkeqarnermi aaqqitassat ataatsimoorluta aaqqiivigitigit.

Siunnersuuterput oktoberip 17-ni siullermeerneqassaaq. Inuit Ataqatigiit oqallinnermut qilanaarpugut.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq

Inuit Ataqatigiit

Inuiaat Nunarpullu pillugit ataatsimoortariaqalerpugut

Piffissanngorpoq inuiaat pillugit Naalakkersuinikkut ataatsimoornerusumik ingerlatsisinnaanngoqqinnissamut.

Politikkikkut suliassaraarput inuiaqatigiinni toqqissisimasumik inuusinnaanissamut aqqutissiuussissalluta ajunnginnerusumillu atugaqalersitsissalluta. Politikkikkut suliassaraarput inuiaqatigiinni inuttut naleqartinneqarnikkut immikkoortitsissanata naliginnerulernissamillu anguniagaqassalluta.

Namminersulerpugut innuttaasut ataatsimoorluta immitsinnut anguniagassilluta, ineriartornerput nammineq aqullugu ataatsimoorluta kivitseqatigiikkumalluta.

Angallannikkut kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit nunaqarfinnillu matusiniarnermik politikkeqalersimaneq assersuutissaapput Naalakkersuinikkut ingerlatsinermi inuiaat naligiinnerulernissamillu anguniagaqarneq salliutillugit sulisoqannginneranik.

Innuttaasunik avinngarusimasuni najugalinnut eqquinerlorujussuartussat maannalu nunaqarfinnik matusiniarnermik politikkimik Naalakkersuisut saqqummiussinerat Nunatsinni inuppassuarnik eqqissiviilliortitsillutillu toqqissiviilliortitsisut unitsinneqartariaqalerput.

Inuiaqatigiit ineriartortinneranni inunnik mianerinnilluni naligiinnginnerullu akiorneqarnissaanik salliutitsilluni ingerlatsineq uterfigineqartariaqalerpoq.

Inuit Ataqatigiit partiit saamerliit inuiaat Nunarpullu pillugit ataatsimoorluta pisunik mumisitsilluta suleqatigiinnissamut piareersimavugut. Angallannikkut kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit Nunalu tamakkerlugu pilersaarusiamut nassuiaammi saqqummersut pillugit partiit saamerliusugut innuttaasut akerlilersuinnarnagit peqatigineqarnissaat salliutinneqarnissaallu piumasaritigu.

Piffissanngorpoq inuiaat pillugit Naalakkersuinikkut ataatsimoornerusumik ingerlatsisinnaanngoqqinnissamut.

Sara Olsvig

Siulittaasoq

Inuit Ataqatigiit

 

Suleriaaseq sukumiisoq ingerlatsigu

Inuit Ataqatigiit Inatsisartut ataatsimiittarfissaat pillugu siunnersuutip  siullermeerneqarnera appassaaneerneqarnissaalu ullormi ataatsimi ingerlanneqarnissaat akuerinngilarput.

Suleriaaseq sukumiisoq Inatsisartuni atussavarput. Siullermeerinninnermi periarfissaasarpoq pineqartoq misissorluarumallugu aalajangiinissamullu tunngavissaqarluarumalluni oqaluuerisap aappassaaneerneqannginnerani ataatsimiititaliamut ingerlateqqissallugu.

Ullormi ataatsimi siullermeerinninniarneq aappassaaneerinninniarnerlu Inatsisartut sukumiisumik suleriaaseqarsinnaanernannut ataqqinninnginneruvoq.

Taamaammat Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni gruppiata Inatsisartut siulittaasoqarfiannut siullermeerinninnerup aappassaaneerinninnerullu avissaartinnissaat inassutigalugu saaffiginnissuteqarput.

 

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni gruppiat

 

Naalakkersuisut inoqarfinnik matusiniarnermik politikkeqalersimanerat akuersaanngilarput

Matusiniarnernik eqqartuinata iliuusissanik eqqartuissaagut. Oqaluttuarisaanermi kukkussutit uteqqinneqassanngillat.

Naalakkersuisut nuna tamakkerlugu pilersaarusiaq pillugu nassuiaat 2016-moortoq saqqummiuppaat qulequtserlugu ”Tulleriiaarineq pisariaqartinneqartoq”. Naalakkersuisut Siumut, Atassut, Demokraatit  ataatsimoortut nassuiaat imarisaatigut eqqartueqatigiissimasut Naalakkersuisut ataatsimiinnerinit imaqarnilianit takusinnaavarput. Septembarip 19-ni Naalakkersuisut ataatsimiinnerminni nuna tamakkerlugu pilersaarusiamut nassuiaat Naalakkersuisunit imarisaatigut akuerineqarsimavoq.

Inuit Ataqatigiit nassuiaatip naggaterpiaatigut allaqqasut assut tupaallassutigaavut. Tassanimi allaqqavoq nassuiaatip innersuussutigigaa ataatsimiititaliamik ”najugaqarfinnik appasissumik inissitaasuni aaqqissuulluagaasumik torersumillu matuneqarnissaannut pilersaarusiortussamik pilersitsisoqarnissaa”. Taama oqaasertaliisimaneq ima paasivarput Naalakkersuisut maanna inoqarfinnik aalajangersimasunik matusinissaq politikkerilersimagaat. Pineqartumimi nutsernerlutanik takusaqarsinnaanngilagut.

Innuttaasut qulangiinnarneqassanngillat

Inuit Ataqatigiit inoqarfinnik Naalakkersuisooqatigiinnit Siumut, Atassut Demokraatiniillu politikkikkut innuttaasut qulangerlugit matusiinnarnissaq akuerisinnaanngilluinnarparput. Naalakkersuisut isumaqatiginngilluinnarpavut oqallinneq matusinissamut tunngassasoq. Oqallinneq qanoq kivitseqatigiinnikkut ineriartortitseqatigiissinnaanermut tunngasariaqarpoq, aamma kiffartuussinikkut periarfissaqartitsinikkullu nuna tamakkerlugu qanoq tulleriiaarinissamut tunngasariaqarpoq.

Ilumoorpoq nunatsinni inoqarfiit, nunaqarfiuppata illoqarfiuppataluunniit, qanoq ineriartortissanerlutigit suliassaqarfinnillu qanoq tulleriiaarissanerluta sukumiisumik eqqartueqatigiittariaqaratta. Inuit Ataqatigiit taamaammat Nunap immikkoortukkaartumik ineriartortinneqarnissaanut periusissiamik ”RUS” naalakkersuisuutitaqarnitsinni saqqummiussivugut suliarlu aallartillutigu. Tamatumani pingaartinneqartoq tassaavoq nunap immikkoortuini tamani ataatsimoorussamik ineriartortitsisoqassasoq, illoqarfiit ataasiakkaarlugit ineriartortiinnarnagit. Naalakkersuisut 2013-mi nikimmatali suliaq taanna unissimavoq maannalu takuarput nunatta ineriartortinnissaanut nassuiaammi nutaami maanna naalakkersuisuusut qanoq pingaarnersiuiniarnersut.

Najugaqariaatsit pillugit eqqartueqatigiissaagut paasissutissalli eqqortut tunngavigalugit

Nassuiaat paasissutissanik ulikkaartup annerpaartai soqutiginarput inuiaqatigiinni sukumiisumik eqqartorneqartariaqartut.

Nassuiaammili naatsorsueriaatsit Naalakkersuisunit Siumut, Atassut Demokraatiniillu atorneqarsimasut apeqquserpavut. Assersuutigalugu inoqarfiit immikkoortiternerini uuttuutitut atorneqarsimasut ikittuinnaapput, imermik, innaallagissamillu pilersorneqarneq aningaasatigullu isertitat tunngavigineqarput. Amigaataasut ilaat tassaapput inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinissamut periarfissat, tamatumani aalisarnikkut piniarnikkullu sumiiffinni peqassutsit periarfissallu, ilinniarsimassuseq, inoqarfinnilu ataasiakkaani assersuutigalugu tunitsiveqarnikkut aalaakkaasimassuseq. Tamakkua ilanngunneqarsimannginnerini assiliaq piviusuunngitsoq avammut saqqummiunneqarpoq oqallinnermik maannamit ingerlasussamik equtitserujussuartussamik.

Assersuutigalugu akileraareernikkut innuttaasut isertitaqarnerisa agguaqatigiisinnerat qiviaraanni, naatsorsueqqissaartarfiup paasissutissaatai ujarlerfigalugit takuneqarsinnaavoq nunaqarfik Innaarsuit nuna tamakkerlugu illoqarfiit ilanngullugit isertitaqarnerpaaffiusunut ilaasoq. Taamaakkaluartoq Naalakkersuisut immikkoortiteriaasianni Innaarsuit ”ajutoorsinnaanerat qaffasissutut” nalilerneqarpoq. Itinerusumik misissorneqanngilaq isertitaqarluarlutik inissisimasut sutigut ingerlalluarsimanersut sutigullu nukittorsagassaasut.

Matusinissanik eqqartuinata iliuusissanik eqqartuissaagut

Nassuiaat Naalakkersuisunit Siumut, Atassut Demokraatiniillu saqqummiunneqartoq apeqquserujussuarparput isumaqarpugullu nunatsinni immikkoortukkaartumik ineriartortitsineq pillugu periusissiaq uterfigeqqinneqartariaqartoq. Tamatuma saniatigut qanimut oqartussaaqataaneq uterteqqinneqartariaqarpoq nuna tamakkerlugu inatsisitigut najukkani ataatsimiititalialiornikkut nunaqarfinnilu aqutsisut oqartussaaffiinik inatsisitigut nukittorsaanikkut. Ilanngullugu kommuneni kattussimasuni ataatsimuussuseq siunertaqaqatigiillunilu ineriartortitsisinnaanissaq suliariarineqartariaqarpoq, nunap immikkoortukkaartumik ineriartortitserusussuseqarneq atorlugu. Kommunet kattunnerisa kingorna tamanna kommuneni maanna ingerlanerliornerpaasuni inuuniarnikkullu naligiinngiffiunerpaasuni amigaataalluinnarsimavoq. Kommunenut qinikkat naalakkersuinikkullu qinikkat ataatsimoorluta suliaq taanna pimooruttariaqalerparput.

Iliuusissat periarfissaasut amerlaqaat nunattali innuttaasullu peqqissumik ineriartortinnissaanni qulaanit aalajangiiginnarnikkut inoqarfinnik pinngitsaaliilluni matusiniarnernik saqqummiussineq tamaanga unitsillugu politikkikkut iliuusissanik piviusorsiortunik ataatsimoorluta oqallinneq aallarnertigu.

Sara Olsvig

Siulittaasoq

Inuit Ataqatigiit