Archive for the Nutaarsiassat Category

Suleriaaseq malinneqarpoq – tatiginninnginnerput tunngavissaqarluarpoq

Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu naalakkersuisoq tatigiunnaarlugu Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni taasisitsipput.

Inatsisartuni apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisissiaq imm. 135 oqaluuserinerani tatiginninnnginnermik taasisitsineq pivoq. Inuit Ataqatigiit Inatsisartut suleriaasiat naapertorlugu tatiginninnginnermik taasisitsipput.

Naalakkersuisooqatigiit ingerlaqqinnissamut tunngavilersuutiginiarsarivaat oqallisigisamut tunnganngimmat taamatut siunnersuuteqartoqarsinnaanngitsoq.

Inuit Ataqatigiit erseqqissaatigissavaat Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisumut tatiginninngikkunnaarneq tunngaviummat.

Naalakkersuisooqatigiit Partii Naleraq tatiginninningimmermut siunnersuuteqaqataasutut akissuteqaatiminni allapput oqaatigalugulu, eqqunngittumik. Inatsisartut suleriaasiannut naapertuutinngittumik Inuit Ataqatigiit tatiginninnginnermik taasititsinerarluta oqariarlutik namminneq suleriaaseq uniorlugu tatiginninnginneq pinngitsoortippaat. Tassani Inatsisartut suleriaasiat unioqqutinneqarpoq.

Inuit Ataqatigiit partiinut naalakkersuisooqatigiinniittunut matumuuna aperivugut: Tatiginninnginnermik taasititsinitta tunngavilersorluagaasup imarisaa qanoq isumaqarfigaasiuk? Ataatsimiititaliani arlalinni isornartorsiuinerit peqataaffigeriarlugit maanna akerlilerpisigit? Taama ilinikkut partiit naalakkersuisuutitaqartut ilaasortaatitaat inuttut qinikkatut akisussaaffitsik salliutinngilaat, imaqanngittumillu tatiginninnginnermut taasititsinermi pinngitsoortitsinermik tapersersuillutik.

Inatsisartut tatiginassusaat pineqarpoq, naalakkersueriaaseq pineqarpoq, inuit ataasiakkaat pineqanngillat.

Inatsisartunut qinikkatut ataasiakkaarluta tamatta akisussaaffipput salliutinneqassasoq sakkortuumik Inuit Ataqatigiit kaammattuutigeqqissavarput.

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni gruppeat

Tassa taamaappugut? Inuiaat arnartaminnik persuttaasuusut akueriinnarlutigulu?

25. november annguteqqippoq – ullorlu taanna FN-ip arnanik persuttaasarnermut eqqummaarinninnissamut ulloritippaa. 1999-miilli ulloq taanna taamatut ulloritinneqartalerpoq. Kisiannili kisitsisit pigisat ukiuni 16-ini kingullerni naammattumik allanngortoqarsimannginneranik takutitsipput. Suli nunatta arnartaat persuttarneqarnermik akuerineqarsinnaanngilluinnartumik misigisaqartarput.

Qangalili kisitsisinit tupaallatsinneqassaarsimavugut. Nakuuserneq sungiutiinnarsimavarput. Politiit 2014-imut ”inigisani eqqissiviilliornernut” 2836-eriarlutik orniguttarsimanerat, taakkunanngalu meeqqat eqqugaasut 410-unerannik paasitinneqarnerput tupaallaatiginngilagut. Tamakkua akerliussutsimik takutitsiviuneq ajorput imaluunniit nuna tamakkerlugu immikkut iliuuseqartitsinermik kinguneqassanatik. Taamaaginnarpoq.

Meerarpassuit persuttaaffiusartunik angerlarsimaffeqarnerat akueraarput. Meeqqat taakkua inuunerminnik, qatanngutit anaanallu inuunerannik ulorianartorsiortinneqarnerannik misigisimasut akueriinnarpagut. Angerlarsimaffinni annersaanerit, kimmaanerit, isimmittaanerit, nillianerit, kinguaassiutitigullu atornerluinerit meerarpassuarni inuunerup ilassaannaatut isigineqarnerat akueriinnarparput.

Nakuusernerup pissusissamisoortuunnginnera oqariartuutigalutigu naqitaaraliortarpugut, iliuusissiortarpugut, plakatiliortarpugut TV-kkullu takusassiaaraliortarluta. Piviusorli isigalugu arnarpassuit asasaminnit persuttarneqartarnerat akuersaarparput. Persuttaqqinneqartuartuartarnerat.

Aatsaat angutit arnanik persuttaasimasut tamakkerlutik peqqissiminerisigut ikiortissarsiornerisigullu nakuuserneq unitsissinnaavarput. Aatsaat inersimasut allanngornerinik meerartagut misigisaqartissinnaagutsigit nakuuserneq unitsissinnaavarput. Aatsaallu nakuusernerup oqaatiginiakkamut taarsiullugu atorneqartarnerata pissusissamisuunnginneranik paasinnikkutta nakuuserneq unitsissinnaavarput. Arnat persuttarneqarnissaannut akuerineqarsinnaasumik sunnguamilluunniit pissutissaqanngilaq. Aalakoorsimaneq/sangiassimaneq imaluunniit akerlilerneqarnissamut sungiusimasaqannginneq utaqqatsissutissaanngillat. Utoqqatsissutissartaqanngilaq.

Nakuusertuuguit – taava ikiortissarsiorit!

Nakuusernermik takunnikkuit – unitsigut – akuerinagu – politiinut sianerit

Persuttarneqartartumik ilisarisimasaqaruit – akuersaarneqarsinnaannginneranik inuttaa toqqaannartumik oqarfigiuk politiinullu tunniussillutit

Ilisimagukku meeqqat persuttaanermik isigisaqartartut – inunnik isumaqinnittoqarfimmut nalunaarutigiuk

Paasinnittuartutut akuersaarinnittutullu pissusilersortilluta nakuusertarneq akiorsinnaanngilarput. Tamatta allanngortariaqarpugut.

Allattoq Naaja H. Nathanielsen, Inuit Ataqatigiit

 

Inuit Ataqatigiinni killissaa tikillugu ilungersorpugut

Naalakkersuisunik isimaqatigiinniarnerit Inuit Ataqatigiinnit aallaqqaataaniilli pimoorulluinnarneqarlutik ingerlanneqarsimapput. Ulloq taanna aallartikkattali Aningaasaqarnermut Inatsimmi kisitsisit piviusunik tunngaveqarnissaat uagullu pingaartitatta piviusunngortinnissaat ilungersuutigisimavagut. Isumaqatigiinniarnerit soorunami ingerlalluartarniarlutillu unikaallattarsimapput. Sapaatip akunnera kingulleq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisunngortup kinguneqarluartumik ataatsimeeqatiginerata kingorna Aningaasaqarnermut Inatsissamik akuerseqataaniarluta Inuit Ataqatigiinni aalajangeraluarpugut. Mikisualuttaali pillugit isumaqatigiissinnaasimanngilagut, ataasinngormallu unnukkut paasinarsimavoq Aningaasaqarnermut Inatsissap malunnaateqarnerusumik innuttaasunut pisariaqartitsisunut saatsinnissanik piumasaqaativut Naalakkersuisunit akuerineqarusunngitsut.

Inuit Ataqatigiit Aningaasaqarnermut Inatsisissamik akuersissappata siunnersuutit marluk taamaallaat aporfigineqarput. Kissaatigaarput:

1)

2016-imi isumaginninnermik ingerlatsisut suliassaasa qassiuneri qummut killilerneqarnissaat Aningaasaqarnermut Inatsimmi ersarissumik allanneqassaaq. Isumaginninnermut ingerlatsivinni siunissaq eqqarsaatigalugu tassaasut inuiaqatigiit nukittunerusut anguneqarsinnaanerannut matuersammik tigumminnittut oqilisaanneqarnissaat pingaaruteqartutut isigaarput. Siunertamut tassunga sillimmatissanik immikkoortitsisoqareersimammat siunnersuut 2016-imi malunnaatilimmik aningaasartuutaasussaangilaq.

2)

Efterskolinut, højskolinut kiisalu ingerlatseqatigiiffinnut inuiannut akisussaaffilinnut inuusuttunik sullissisisunut amerlanerusunik aningaasaliinissaq. Piareersarfiit annertuumik suliniuteqarput, kisimiillutilli suliassat naammassisinnaanngilaat. Isumaqarpugut inuunermut ilinniagarnissamullu amerlanerusut inuusuttortatsinnut tunniussassaqartut. Ilaatigut siunertanut taakkununnga atorsinnaasunik Naalakkersuisut 3 mio. kr.-inik nassaarsimapput. Aningaasaliiffissat minnerpaamik arfiniliunerat arfineq marluuneralluunnit eqqarsaatigalugu Inuit Ataqatigiinnili isumaqarpugut aningaasat taakku ikippallaartut. Taamaammat immikkut 5 mio. kr.-nik ilaneqarnissaat siunnersuutigaarput, taamaalilluta siunertamut 8 mio. kr.-nit tapiissutigisinnaassagitsigik. Piareersarfinnut immikkut 23 mio. kr.-nit tunniunneqarnissaat Naalakkersuisunit pilersaarutigineqareerpoq. Taakkununnga immikkut aningaasaliissutinut taarsiullugulu 5 mio. kr.-inik atuilluni efterskolinut, højskolinut ingerlatseqatigiiffinnullu inuiannut akisussaaffilinnut atorusuppagut.

Kialluunniit kissaatigisani tamakkiisumik pisinnaaneq ajorpai, tamannalumi sukkulluunnit naatsorsuutigisimanngilarput. Taamaattorli piumasaqaativut marluk Inuit Ataqatigiinnut aalajangiisuupput. Isumaqarpugut Aningaasaqarnermut Inatsimmi innnutaasunut pisariaqartitsisunut kiinnernerup innuttaasunullu qanillattuinerup ersarinnerunissaat pisariaqarluinnartoq. Uagullu siunnersuuteqarnitsigut saqqummiussavut tassunga tapertaassapput. Tassaapput siunnersuutit nunarput tamakkerlugu inuppassuarnut toqqaannartumik pingaaruteqartussat sunniuteqartussallu. Isumaginninnermi sulisut tamarmik suliaminnut piffissaqarlernerisigut, inuusuttullu amerlanerusut inersimasunngoriartornerminni ikiuukkusuttunit tapersersoqarnerulersinnaappata tamatsinnut iluaqutaasussaavoq.

Siunnersuutivut marluk pillugit Inuit Ataqatigiinni tunuartiinnarusussimanngilagut, akuerineqarnissaallu suli ilungersuutigaarput. Taamaammat tallimanngorpat Aningaasaqarnermut Inatsisissamut siunnersuut pingajussaaneerneqarlerpat allannguutissatut siunnersuutinik saqqummiussiniarpugut. Partiit allat siunnersuutitsinnut isumaqataanissaat neriuutigaarput, taamaaliornikkummi Inatsisartuni isumaqatigiilluarneq anguneqarsinnaassagaluarpoq.

Taamaakkaluartoq – kinguneqartumik oqaloqatigiinneq pivoq

Imaakkaluarpoq upernaaq isumaqatigiinniarnermut naleqqiullugu piumasaqaatitsinnik inussiarnernerusumik qisuariartoqartalersimanera nuannaarutigalugu maluginiarsimavarput:

  • Iluarsaaqqinnissat aggersut pillugit suleqatigiinnissaq pillugu isumaqatigiinneq
  • Neqinut ikummatissanullu akitsuutit piviusunngortinnginneqarnerat
  • Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffiata sipaarniarfiginerata unitsinneqarnissaata isumaqatigiissutigineqarnera
  • Tusagassiorfinnut tapiissutit atuuteqqilernissaat – naak killeqaraluartumik
  • Aningaasat Visit Greenland-imut utertinneqarnissaat

Tamakkua saniatigut partiit allat Naalakkersuisunik isumaqatigiinniarnerminni angusimasaat arlallit tapersersorsinnaavagut, taakkununngalu ilaallutik innuttaasunik isumaginninnermut takornariaqarnerullu ineriartortinnissaannut annertunerusumik aningaasaliinerit.

Attaveqarnermut tunngatillugu siunissami aningaasaliinissat tungaasigut Naalakkersuisut partiinik amerlanerpaanik peqataatitsiniarnerat aamma uagut inussiarnersumik tikilluaqquarput. Isumaqarpugut aningaasarpassuit matumani pineqartut eqqarsaatigalugi tamanna pingaaruteqarluinnartoq.

Assigiinngissitsineq akiorneqassaaq

Maannamut qaangeruminaannerpaasimavoq iluarsaaqqinnissanut Naalakkersuisut aqqutiginiagaat. Uagut inatsisiliortutut iluarsaaqqinnissat tungaasigut kisitsisinik piviusunik toqqammaveqarnissarput iluarsaaqqinnerillu qanoq kinguneqarnissaat pillugit piviusorpalaartumik iliuuseqartariaqarpugut. Aningasasaqarnermut Inatsimmi tamakkununnga tunngasut amigaateqarluinnarneri Inuit Ataqatigiinnit isertuussimanngilarput. Taamaammallu utoqqalinersiutit sioqqutsillunilu soraarnersiutit pillugut iluarsaaqqinnermut taaseqataarusunnginnerput aalajangiusimavarput.

Pitsaanerusumik naatsorsuusiornissat kingunissaannillu misissueqqissaarnissat, taamatullu innuttaasut kattuffiillu kalluarneqartussat siusissumik peqataatinneqarnissaat pillugit piumasaqaativut Naalakkersuisullu isumaqatigiiniarnitta nalaani tusaaniarneqarluarsimasut maluginiarsimagaluarparput. Tamakku 2016-imi piviusunngortissinnaaneri neriuutigaarput, taamaalisoqanngippammi inuiaqatigiit annernarsinnaasunik eqqorneqarsinnaassapput.

Iluarsaaqqinninnermi anguniakkat Inuit Ataqatigiinnut ersarilluinnarput: assigiinngissitsineq annertusiartuinnartoq unitsittariaqarparput, tamannalu suleqatigiinnikkut pissaaq.

Aningaasaqarnermut Inatsimmut akuersaarluta taasisinnaanikkut inuiaqatigiit aningaasaqarnikkut ineriartornissannut akisussaaqataalluta peqataarusukkaluaqaagut. Pingaartitagulli akigalugit taamaaliorusunngilagut. Partiit amerlanerpaat tapersersuinerisigut Aningaasaqarnermut inatsisiliornissamik neriuuteqarnerput suli katanngilarput, taamatullu partiit allat allannguutissatut siunnersuutigisatsinnik tapersersuerusunnerlutik erseqqissumik nalunaaruteqarnissaannik kajumissaarusuppavut.

Naaja Nathanielsen, mobil 548981

Aalisartut inuuniarnikkut atugaannut attuisussarujussuarmik kinguneqartussamut susassaqanngitsutut misigigaanni taava Naalakkersuisutut inissisimaneq apeqqusertariaqarpoq.

Ulluni kingullerni innuttaasut atugaannut kinguneqartorujussuusussaasunik ilungersunartunillu Inatsisartuni oqalliseqarpugut. Tupigusuutigaara Naalakkersuisut ataasiakkaat susassaqarfimminnut attuumassuteqarluinnartunulluunniit isumaqatigiinniarnermi susassaqanngitsutut imminnut inissinniarsarimmata.

Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermullu Naalakkersuisoq 18 november 2015 tusagassiorfinnut allappoq sinerissap qanittuani qaleralinniat 20 mio.-kr.-nik akitsuutitigut aallerfigineqarnissaat pillugu nammineq isumaqatigiinniarnernut peqataanissani pisussaaffiginagu.

Taamatut nalunarneq tupinnarluinnarpoq Aalisaarnermut Naalakkersuisup soqutigilluinnartussaava aalisartut atugaannut kalluaasussamik suliaqartoqartillugu isummersoqataassalluni, aalisartut atugaannut tungasunik aperineqarnissaminut sillimassalluni, alaatsinaattussaavorlu aalisarnermut tungasunik Inatsisartut isummersornerani. Pingaartissimagunigillu najuuttussaanini pisussaaffittut isigisariaqarlugu.

Piffissanili atorusunnerusimavaa ilungersuummernerup pianik facebookimi qupperninnut allatara akissallugu. Oqartariaqarpunga asuliinnaq taamatut allannanga isigisavut oqallinnermilu Naalakkersuisut qanga aalisartut atugaannut tungasuni tamani imminnut illersuisussatut isigalutik najuuttuartartut amigaatigigatsigit.

Naalakkersuisuuneq saniatigooralugu suliffiunngilaq, taamaammat naalakkersuisut piumaffigineqartarput suliffigisimasat soqutigisallu allat qimanneqassasut, taamaakkaluartoq Naalakkersuisut siulittaasuata Aalisarnermullu Naalakkersuisup piniartutut aalisartutullu inuutissarsiornertik tigummiinnarpaat naak inuutissarsiornermut tassunga allagartaqarsimallutik uterniartuugaluit itikkakaatillugit. Tamanna pissuserissaarnerunngilluinnarpoq. Ukiami ataatsimiinnerup nalaani misigereersimavarput Naalakkersuisoq suliatsinnut tunngatillugu isumasiorniarlutigu atorfilittani kisiat takkutsikkaa piniariarluni aallarsimanini pissutigalugu. Taamaammat facebookinni naggasiussara asuliinnaq allataanngilaq kusanarnerpaatut isigineqarsinnaanngikkaluarluni.

Piffissallu tamatuma nalaani ilisimatinneqarsimanngilagut Naalakkersuisut siulittaasuat Sana-mi annikitsumik suliaritittussaanini pissutigalugu inersuarmiinngitsoq, aqaguani aatsaat siulittaasoqarfimmi ilaasortanut Inatsisartunullu ilisimatitsissutigineqarmat, tamanna ajuusaarutigiinnarsinnaavara peqqissilluarnissaanillu kissaallugu.

Taamaammat Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermullu Naalakkersuisup susassaqarfigisaminut nassuiaanissamut piffissamilluunniit atuisinnaanngikkuni taava imminut aperisariaqannginnerluni  suliani soqutigalugit ingerlannerlugit imminulluunniit sullinnissani salliutinnerlugu.

Ane Hansen, Inatsisartuni ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit

 

Pinartumik nappaatilinnut atugassarititaasut iluarsiivigineqarnissaat kinguaqqippoq

Inatsisartunut ilaasortap Mimi Karlsen-p siunnersuutaa imaqarpoq, nammineq akilerlugu Kalaallit Peqqissartut illuannut  aggersimagaanni, ilaqutaasoq pinartumik napparsimasoq ilagiartorlugu,   inigisamut nerisaqarnermullu  saniatigut akiliinnginnissaannik,  Naalakkersuisoq aqqutissiuussissasoq.

Pineqartut tassaapput nammineq akilerlugu aggertut, ilaatigut ukuupput: immaqa feriassatik atorlugit, immaqa suliffimminniit akissarsiaqaratik sulinngiffeqartariaqartut. Taakkuupput angerlarsimaffimminni akiligassanik suli aamma akiliuteqartussat, akiligassammi uninneq ajormata.

Siunnersuut ataatsimiititaliami suliarigatsigu, ilaasortaasugut tamatta ilisimavarput, pineqartut tassaasut, ilaqutaq ataaseq.  Kalaallit Peqqissartut illuanni, ineeraqartoqartarput kisimiillutik (amerlanerpaartaatigut, nalunngilara ilaanni akunnattuuvittoqartartoq) tassani sofannguaqarpoq, tikeraap siniffigisinnaasaanik, taamatummi illu taanna siunertalimmik sanaajuvoq.

Ataatsimiititaliap paasinnilluni isumaliutissiissutikkut akueraa, upernaarlu ataatsimiinnermi, inimi taasissutigineqalermat, Naalakkersuisut ukiakkut ataatsimiinnissamut kinguarteqquaat, paasiniagassaqarnerarlutik Aningaasanullu Inatsisissamut siunnersuummut tulleriissarinermut ilanngunniassagamikku.

15. Okt-2015 Naalakkersuisoq allappoq namminneq paasinninnertik malillugu ersarinngitsoq ilaquttat 2 imaluunniit 3 pineqarnersut, taavagooq naatsorsorsinnaanngilaat.

Tamatuma kingorna ataatsimiititaliaq isumaliutissiissummik allannguuteqarpoq ersarissarlugu ilaqutaq ataaseq pineqartoq. Akuerisassanngorlugulu Simut  Demokraatit,  IA-lu isumaqatigiillutik.

Inimilu aappassaaniilermat Naalakkersuisoq akissuteqarpoq, aatsaat agguaanneqartumik, paasiuminaatsorujussuarmik. Tassanilu Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisoq tatigisinnaajunnaarparput, Inatsisartut suliannut akuerisaanullu taamak illuatungiliutsigisinnaammat.

Naalakkersuisoq  inimi oqalulerpoq siunnersuut 18 mio. kr-nik akeqassasoq, naatsorsuummini angallannermut aningaasartuutit allaarpassuillu siunnersuummut  ilanngussorlugit, suut aamma ilanngussimanerai § 37-kut apeqquteqarninni akissutissarsiumaarpagut.

Unillatsiareernerup kingunerani Simut suleqatigiit sinnerlugit akivoq, ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa erseqqissagartalik akueriniarlugu.

Inuit Ataqatigiit pisinnaatitaaffitsik atorlugu tatiginnikkunnaarnernik saqqummiussipput.

Taassuma kingunerani unillatsiartoqarpoq. Naalakkersuisooqatigiit Naalakkersuisoq tatigalugu nalunaaruteqarput, oqaluuserissallu tullianut ingerlanissamik innersuussillutik. Siunnersuut kivivoq.

Periarfissaagaluarpoq Naalakkersuisooqatigiit Naalakkersuisoq tatigalugu nalunaaruteqaramik, oqaluuserisap naammassillugu suliarineqarnissaa innersuutigigaat, taasinerlu naammassilluni. Siunnersuut akuerineqassagaluarpoq.

Naalakkersuisooqatigiit akuersisuusaasimappat? Imaluunniit Inuit Ataqatigiit pisinnaatitaaffimminnik atuinerannik pillarpaat?

Eqqugaasulli tassa pinartumik napparsimasut, ilaquttaminnik nammineq akiliillutik najuukkiartortartut. Uggornarluinnarpoq tamanna.

 

Agathe Fontain

Inuit Ataqatigiit

Aalisartut Piniartullu ullorsiornissinni pilluaritsi.

Aalisarnerup aningaasarsiornikkut nunatsinni pingaarnertut isumalluutaanerat  aatsaat taamak ersaritsigilerpoq, ukiuni tulliuttuni aalisartut immikkut akitsuusersuinikkut pisussaaffilersorneqarnerat annertusimmat.

Naalakkersuisut siunniuppaat aappaagu 2016-mi sinerissap qanittuani qaleralinniat immikkut akitsuummik 20 mio.-mik nalilimmik aallerfigineqassasut, 2017-milu 50 mio.-kr.-mik aallerfigineqassasut siunniunneqarmat.

Inuit Ataqatigiit siunissami nunatta namminersortunngoriartornerani inuiaqatigiit ataatsimoorlutik pigisaanni pisuussutit uumassusilinnik uumaatsunillu atuinermi akiliuteqartitsinissaq akerlilersugarinngilaat, tamatuma pilersaarusiorluakkamik inuutissarsiortunillu qanimut suleqateqarluni ingerlanneqarpat.

Inuit Ataqatigiilli akerlilersimavaat ullormiit ullormut aalajangikkamik nunatta karsiata amigartoortussanngornera pissutigalugu pipallatamik sinerissap qanittuani qaleralinniat kisiisa 20 mio.-kr-nik aallerfiginissaat. Suliat ullumikkut killiffia qiviassagaanni Inatsisartuni ilaasortanik amerlanerussuteqartunik akuerineqarpoq.

Sinerissap qanittuani qaleralinniat kisimik 20 mio.-kr.-nik akitsuusiinikkut  nammatassinneqarnerisa oqilisaaffiginissaat siunertaralugu Inuit Ataqatigiit maanna allanguutissamik siunnersuuteqarput qaleralinniat avataasiortut nammaqataanerunissamik siunertaqartumik, taamaasilluni sinerissap qanittuani qaleralinianut akileraarusiiniarneq oqilisaaffiginiarlugu siunnersuutigineqartoq 5 %-miit 3 %-mut appartinneqarnissaa siunnersuutigalugu kiisalu akitsuummik eqqunniakkamik qaleralinniat avataasiortut ilanngunneqassasut siunnersuutigalugu maanna akileraarutaasup  2,50 kr. miit 3,06 kr.-mut qaffannerisigut sinerissap qanittuani qaleralinniat kisimiillutik akiliisinniarneqarnerat oqilisaakkumallugu.

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisunut piumasaraat 2017-mi 50-mio-kr-nik aalisartut akitsuutit aqqutigalugit aallerfiginiarneqarnerat Naalakkersuisunik ersarissumik nassuiaateqarfigisariaqaraat qanoq ililluni 50-mio.-kr.-nit nunatta karsianut isertinniarneqarnersut nassuiaqqullugu.

Inuit Ataqatigiit ilanngullugu anguniagaraat nunatta pissarititaanik ullumikkumiit annerujussuarmik pilersorneqassasugut, tamatumami pisariaqarpoq Piniartut Aalisartullu pilersuisinnaassusiisa pitsaasumik inerisaavigineqarnissaat. Tamannalu  suliassaavoq piniartut aalisartullu qanimut suleqatigalugit inerisagassaq. Ukiut aggersut Naalakkersuinikkut suliaqartoqartariaqarpoq nunatta pissarititaanik atorluarnissamut ersarissumik sinaakkutissanik pitsanngorsaasussanik. Siunertani taamaattuni Piniartut Aalisartullu Kattuffiinik qanimut suleqateqarnissaq avaqqunneqarsinnaanngilaq Inuit Ataqatigiillu kissaatigilluinnarpaat siunertat anguniagassallu pingaarutillit pillugit Naalakkersuinikkut ersarissumik siunertanik aaqqissuusseqqittoqassasoq.

Piniartut Aalisartullu ullorsiorneranik pilluaqquavut.

 

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit

Ane Hansen

Aatsaat taama Naalakkersuisunik tatiginanngitsigisunik!

Upernaaq Naalakkersuisut neriorsuipput pinartumik napparsimasoqartillugu ilaqutaasut peqqissartut illuani ineqarneranni pisortanit akilerneqartarnissaa misissorumallugu, aningaasanillu inatsimmut 2016-mut ilanngukkumallugu.

Taamaammat siunnersuuteqartutut peqqissutsimullu ataatsimiitsitaliamut ilaasortatut upernaaq aasaq Naalakkersuisumit tusagaqarata aatsaat aalajangiisussanngortugullu kinguartitsinissamik Naalakkersuisoq siunnersuuteqarpoq.

Ullumi taasissutigisussanngorippullu suliaq unitseqqinneqaqqippoq, Naalakkersuisup suliani naammassisimanngimmagu.

Ajuusaarnarpoq, napparsimasut ilaquttaminnik ilaqartarnissaraluat suliarineqanngimmat.

Naalakkersuisut suliassartik suliarinngitsooramikku siunnersuuteqartuusunga kukkunerarpaannga, allaat Inatsisartut kukkunerarlugit.

Taamaammat Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisunik tatiginninnginnerput nalunaarutigaarput.

Naalakkersuisoqatigiilli tatiginninnginnermik taasisitsinerup pinngitsoortinniarlugu oqaluuserisassap tullianut ingerlaqqinnissaq aalajangiuppaat, naak siunnersuutip suliarinera ingertiinnarneqarsinnaagaluartoq.

Mimi Karlsen

—————————————————

Peqqinnissaqarfimmut naalakkersuisup uani ataatsimiinnermut suliassatut neriorsuutini naammassisimanngimmagit Inuit Ataqatigiit tatiginninnginnermik taasisitsipput.

“Inatsisartut Suleriaasianni § 52 naapertorlugu oqaluuserisassani tullermut ikaarsaarnissamut siunnersuut.

Peqqinnissamut Naalakkersuisuusimasumut tatiginninnginnermik taasisitsineq.

Naalakkersuisoq ulloq 25. Maj 2015-mi akissuteqaammini ilaatigut ima allappoq:

“Naalakkersuisut paasivaat siunnersuut pissutsinik amerlasuunik inissilluarneqanngitsunik imaqartoq, tamannalu tunngavigalugu Naalakkersuisut piumasarivaat oqaluuserisap aappassaaneerneqarnissaa UKA 2015-mut kinguartinneqassasoq. Piffissami tassani periarfissat paasiniarumallugit taavalu siunnersuut AIS 2016-imi politikkikkut pingaarnersiuinermut peqqinnissaq pillugu ilaatikkumallugu”.

Inuit Ataqatigiit  paasivaat Naalakkersuisoq piffissami pissutsinut assigiinngitsunut qulaajaanissamut atorneqartussami suliaqarsimanngitsoq.

Naalakkersuisup neriorsuisimanini eqquutinngilaa aammalu akisussaaffini naammassisimanagu.

Inuit napparsimaruluttut kiisalu ilaqutaasut taama utaqqilutsinneqarnissaat akuersaarneqarsinnaanngilaq. Naalakkersuisup ilatsiinnarsimanera kinguneqartariaqarpoq.”

Siunnersuutip qulequtaa:

Pinartumik napparsimasoqartillugu ilaqutaasut Københavnimi kalaallit peqqis­sartut najugaqarfianni ineqartinneqartillugit ineqarnermut aningaasartuutit 2016 aallarnerfigalugu pisortanit akilerneqartalernissaat sulissutigeqqullugu Naalak­ker­­suisut peqquneqarnissaannik Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunner­suut.
(Inatsisartunut ilaasortaq Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit)

Ajornartorsiutit taakkartorneqartut piupput

Meeqqat illersuisuata ajornartorsiutit taakkartungai piupput, nassuerutigineqartariaqarlutillu.

Malunginiaqqunaqaaq kommunalbestyrelse kingullermik ataatsimiimmat MIO-p nalunaarusiorsimanera partinit tamanit iluarisimaarneqarmat akuersaarneqarlunilu. Borgmester Ole Dorph-ip MIO pillugu isornartorsiuisumik nalunaaruteqarnera akuersaaruminaappoq ajornartorsiutillu pineqartut eqqarsaatingalungit nassuerutiginninnginnermik nalilertariaqarluni.

Asuliinnaanngittormiuna Qaasuitsup Kommuniata meeqqat ilaqutariillu sullinneqarneranni aningaasartuutai ukiumut kr. 80 mio. sinnerlugit amerlassuseqartut, asuliinnaanngittoruna meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartartut taamak amerlatigimmata, ajornartorsiutillu Inunnik Isumaginninnermi ataatsimiititaliap ilisimaarilluarpai.

MIO-p nalunaarutaani Upernavik nunaqarfiilu, Uummannaq nunaqarfiilu kisimik pineqarput, ajornartorsiutigulli tassunga killinngillat, suli pingaartumik Qaanaami Ilulissanilu ajornartorsiutit annertuut piupput! Tusagassiuutitigut assortuunneq pinnangu suleqatigiinnissaq aallunneqarniarli!

Inuit Ataqatigiit iluarisimaarparput MIO-p ajornartsiutit taakkartorneqartut Qaasuitsup Kommuniani politikeritut ilisimaarisangut ersarissumik saqqummiummagit. Ilungersorluta suliniutit assigiinngittut ingerlappagut sulilu annertusarniarsaralutigit, assersuutingalungu ukioq 2016-mi meeqqat ilaqutariillu pitsaaliuiffigineqarnissaat annertusakkamik suliniutigineqassasoq Inunnik Isumaginninnermi ataatsimiititaliamit siunniunneqarpoq, tamannalu borgmester-ip ilisimasimangunanngilaa MIO tutsuiginanngittutut avammut nalunaarutigisinnaanguniuk.

Ikinngutinnersumik

Bendt B. Kristiansen, IA

Inunnik Isumaginninnermi Ataatsimiititaliami ilaasortaq

Nunatsinnit Danmarkimiillu oqaluinnartoqarani iliuuseqartoqartariaqarpoq

Sara AajaInuit Ataqatigiit nuannaarutigaarput Nunatsinni Danmarkimilu nutaamik sakkortunerusumillu meeqqat sumiginnagaasut atugarliortullu sammineqarmata. Susassaqarfimmimi naammattumik iliuuseqartoqarsimanngilaq. Tamanna nassuerutigissallugu tunuarsimaarnianngilagut. Meeqqat amerlavallaarujussuartut kinguaassiutitigut atornerlugaapput allatigullu sumiginnagaallutik.

Taamaammat maanna oqaluinnarani iliuuseqartoqartariaqarpoq.

Meeqqat illersuisuata MIO-p Qaasuitsup Kommuneani pissutsit pillugit nalunaarutaanut atatillugu Danmarkimi oqallinneqalersimanerani nuannaarutigaarput paasisat danskit partiivinit uagutsisut pimoorunneqartigisumik tiguneqarmata. Ujartorparpulli danskit naalakkersuisuisa folketingimullu ilaasortaatitaasa suliassaqarfinnut akisussaaffigisaminnut nukitsik atussagaat, suliassaqarfiimmi taakkua isumagineqarluarnerugaluarpata Nunatsinni isumaginninnikkut iliuuseqarneq pitsaanerulernissaanut aqqutissiuusseqataasinnaagaluarmata.

Nukisi suliassaqarfigisassinnut atorsigit

Ukiorpassuanngortuni ilaqutariinnermut inatsisit nutarterneqarnissaannik noqqaassuteqartarpugut, ilaqutariinnermut inatsisit Nunatsinnut atuuttut Danmarkimut atuuttunut naapertuutilerniassammata. Noqqaassutigisarparput danskit inatsisinut naalakkersuisoqarfiata nunaqarfiit tamakkerlugit kommunefogedeqarnissaannik qulakkeerinninnissaa, innuttaasut pinerluttuliorfigineqarsimasut tamakkerlugit politiit sinniisaannik saaffissaqarniassammata. Noqqaassutigisarparput Nunatsinni eqqartuussiveqarfiit ullutsinnut naleqquttumik pitsaassusilerneqarnissaat. Noqqaassuteqartuartarsimavugut, Folketingimili politikerit suliassaminnik attuinissaminnut qunullutillusooq pissuseqarnerat kinguarsaataajuarsivoq minnerunngitsumillu suliassaqarfinnut taakununnga naammattumik aningaasaliisoqartarsimanani.

Taamaammat danskit politikeriisa maanna pisunut qisuariaatimittut pimoorussitigisumik tusagassiorfinnullu apuusserusussuseqartigisumik suliassaqarfinnik Danmarkip akisussaaffigisaanik suliaqarnissaat ujartorparput. Qanga kingullermi danskit partiivisa arlaat nammineq piumassusertik tunngavigalugu kommunefogedit amerlinissaannik imaluunniit Nunatsinni eqqartuussiveqarfiit aningaasalernerunissaannik suliniuteqarpat? Tamakkua aallarniutigineqarsinnaasuuppata tulluassagaluarpoq.

IA Naalakkersuisunut iliuuseqaqqusivugut

Inuit Ataqatigiinnit Nunatsinni isumaginninnikkut ajornartorsiutivut isiginngitsuusaanngisaannarpavut. Ingammik meeqqat inuusuttullu sumiginnagaasarnerat isiginngitsuusaanngisaannassavarput. Meeqqat illersuisuata suliai tamakkiisumik ataqqivagut meeqqallu pisinnaatitaaffiinik sullissiviup suliai annertuujusut qujamasuutigaavut. Meeqqammi sumiginnagaasut annertunerusumik sammineqarnissaat pillugu Inuit Ataqatigiit naalakkersuisuutitaqarnitta kingulliup nalaani MIO pilersipparput.

Iliuuseqarnissaq ataatsimoorutissavarput

Taamaammat suliassaqarfiup taama annertutigisumik sammineqarnera iluarisimaarparput. Erseqqissassavarpulli isumaginninnikkut suliat tamakkiisumik Nunatsinnit akisussaaffigineqarmata tamannalu attanneqassammat. Suliassat siullertut maani Nunatsinni suliarineqassapput Naalakkersuisunullu piumasaqassaagut meeqqat sumiginnagaasut pillugit suliniuteqarneq annertusarneqassasoq. Taama iliorneq isumaqanngilaq Nunatsinni Danmarkimilu kommunet akornanni suleqatigiinnerunissaq pillugu assammik isaassisoqassanngitsoq imaluunniit Namminersorlutik Oqartussat Naalagaaffiullu akornanni suleqatigiinneq annertusarneqassanngitsoq.

Innuttaasuvut amerlavallaarujussuartut inuuniarnermikkut artorsarnertik peqqutigalugu Danmarkimut nuuttarput, inuuniarnikkullu artorsarneq peqqutigalugu Nunarput qimallugu nuttarneq annikillissagutsigu isumaginninnikkut pissutsit pitsanngorsartariaqarpavut.

Ataatsimoorluta iliuusissanik pitsaanerpaanik ujartuisa, suliassaqarfinni danskit akisussaaffigisaanni, Nunatsinni kommuneni isumaginnittoqarfinni nunalu tamakkerlugu isumaginninnermut politikkikkut.

Iliuuseqarnerunissamut piffissanngorpoq.

Sara Olsvig, Siulittaasoq

Aaja Chemnitz Larsen, Folketingimut ilaasortaq

Inuit Ataqatigiit

Partiip Siumut KNT Aps-imik ingerlataqarnini unitsittariaqarpaa

PeterUlluni kingullerni tupinnaqisumik Siumumi allattaaneq aalisarnermik ingerlatseqatigiiffimmi pisortatut saqqummertaarpoq Siumut allattoqarfianiit.

Partiimi allattaanertut inissisimaneq – minnerunngitsumik naalakkersuisooqatigiinni siuttutut Siumut inissisimanerani – imaannanngitsuuvoq, partiip avataani pituttorsimannginnissamik annertuumik piumasaqaatitaqartumik.

Maannakkulli Siumut allattaaneqarput KNT Aps-imi pisortaasoq, pisassanillu qinnuteqartartoq – qinnuteqaatillu parteeqataanit suliarineqartarlutik.

Taamatut aningaasaqarnikkut soqutigisat akulerussuunneri akuersaarneqarsinnaanngilaq – partii sorliugaluarpalluunniit inuiaqatigiinni ingerlatsinermi soqutigisaqaqatigiit kattuffiit allallu suleqatigineqarsinnaasariaqarput, kammalaatersorneq tunngaviginagu.

Mikael Petersen Siumumi allattaava imaluunniit KNT Aps-imi pisortaava?

Siumumi allattaaneq avaleraasartuunik qinnuteqarpoq, februarimilu Aalisarnermut pisortaqarfimmut nukingisaarivoq pisassinneqarnissamik. Pisassinneqarpoq avaleraasartuunik 40 mill. nalilinnik. Maannakkut aamma piumasarilerpaa Naalakkersuisut Royal Greenlandimut isumaqatigiissutertik atorunnaarseqqullugu.

Partii Siumut kammalaatersornini qanigisallu aningaasarsiornikkut iluaqusersuinini unitsittariaqarpaa.

Taamaattumik Siumup partiiata kammalaatersornermik ingerlataqarnermik unititsiniarluni neriorsuutaa assorsuaq maqaasinarpoq.

Allattoq: Peter Olsen, Inatsisartuni ilaasortaq Inuit Ataqatigiit

 

 

Naak ammasumik pissuseqarnissaq?

Naaja5209Tusagassiutinut tapimut tunngatillugu itigartitsinermi Siulittaasup naalakkersuisoqarfiata matoqqasumik kultureqarnini takutippaa, tassanimi isornartorsiorneqarneq akueriumaneqarneq ajorpoq. Matoqqasumik pissuseqarneq siorna qinersinerup kingornatigut allannguuteqarsimanngilaq, qinigaanermilu ammasuunissamik tatiginassuseqarnissamillu neriorsuuteqarnermut naapertuuttuunani.

Tusagassiutinut tapimut pisami aperiinnarsinnaavugut Naalakkersuisoq tapimik taassuminnga tunniussinissaminut pisussaaffeqarsimanersoq imaluunniit pisussaaffeqarsimannginnersoq. Ilaat angertut ilaat naaggaarput. Naalakkersuisulli ”naaggaarnerminnut” tunngavilersuutigisaata ilumut Naalakkersuisut Inatsisartullu aningaasanut inatsimmik atuarsimanersut aningaasanullu inatsimmik assigiimmik paasinnissimanersut nalornilersitsipput. Tamanna Naalakkersuisut Inatsisartullu ilaannikkooriarlutik oqallisigisaraluarunikku pissusissamisoorlunilu peqqinnassagaluarpoq. Ajoraluartumilli oqallinneq tamanna kingorna pisup ingerlaasianit paatsiveerussarneqarpoq.

Pisamik suliarinninneq piviusorsiunngitsoq

Tusagassiutinut tapimut itigartitsineq ersernerluttumik tunngavilersuutitaqarpoq. Isumaqarnarsivoq Siulittaasup naalakkersuisoqarfiani tamanna akerlerineqarlunilu puffassimaarutigineqarsimasoq. Itigartitsinermullu tunngavilersuutit amigarnerisigut Naalakkersuisut kingorna apeqquteqarfigineqarput, ilaatigut Aningaasanut Ataatsimiititaliamit. Pisup ingerlarnga ippinnartoqarlunilu kusananngeqaaq.

Ingerlaqqipporlu…

Naluneqanngitsutut qinersisoqareermat Naalakkersuisut nutaamik Siulittaasortaarput. Kim Kielseni Aleqa Hammondip siuttuunerani nunatsinnik sunniisumik pisunik nuanniitsunik iluarsaasisussatut qinigaavoq. Tusagassiutinulli tapimut tunngasoq tammanngilaq, tupaallannartumillu Naalakkersuisut Aleqa Hammondip ingerlaaserisimasaanik ingerlatitseqqiinnarput.

Kulturimut Naalakkersuisup, Nivi Olsenip, ilisimatitsissutigivaa tusagassiutinut tapimik itigartitsinermut siulittaasup naalakkersuisoqarfia inatsisilerituutigut naliliisitsisimasoq. Nivi Olsenilli nalilineq tamanna nammineerluni takusimanngilaa – tassami § 37 naapertorlugu apeqquteqartoqarnerani akissuteqarnissamini paasissutissaq taanna aajumanngilaa. Taarsiulluguli § 37 naapertorlugu apeqquteqaatinut pingasunut akissuteqarpoq, massa pisamut pappilissat Siulittaasup Naalakkersuisoqarfianiittut takusimanagit. § 37-lu naapertorlugu apeqquteqaatit pingasut akereeramigit nammineq naalakkersuisoqarfimmini tusagassiutinut tapimut itigartitsineq pillugu inatsisilerituutigut oqaaseqaasiortitsivoq.

Ilumoortuuneq, uppernassuseqarneq ammasuunerlu

Naalakkersuisooqatigiit ilumoortuunissamik, uppernassuseqarnissamik ammasuunissamillu neriorsuutiminnik eqquutsitsisariaqalerput. Naalakkersuisut Siulittaasuata inatsisilerituutigut naliliineq tusagassiutinut tapimik itigartitsinermut tunngavigineqarsimasoq piaarnerpaamik avammut saqqummiuttariaqarpaa – Nivi Olsenip naalakkersuisoqarfiatalu takunngisaannarsimasaat. Ilinniartitaanermut, Kulturimut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisup sooq inatsisilerituutigut nutaamik oqaaseqaasiortitsinissamut nukiit atulussinnarsimanerlugit nassuiartariaqaraluarpaa, tassami pisamut tassunga oqaaseqaasiaqareersimappat siulittaasup naalakkersuisoqarfianut e-mailimik nassiusiinnarluni piniarsinnaagaluarpaa.

Tusagassiutinut tapimut tunngasoq ila qatsutivippara. Pingaartumik aallaqqaammulli qinnuteqaat pitsaasumik suliarineqarsimagaluarpat pinngitsoorneqarsimasinnaagaluartoq nalunagu. Neriuppunga tamatta pilluta paasissutissat tamakkiisut maanna tunniunneqassasut. Ammasumik pissuseqarnissap aqqani.

Allattoq Naaja H. Nathanielsen, Inatsisartunut ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit

§ 37 apeqqut uani aasinnaavat

Naalakkersuisut 40 mio. kr. missaat kammalaatersorlutik ikioqatigiissutigigaat

Partii Naleraq Inuit Ataqatigiillu ataatsimut tusagassiuutinut nalunaarutaat

Naalakkersuisooqatigiit Demokraatit, Atassut aammalu Siumut Inatsisartuutitaasa peqquserluttut akuersaaraat. KNT-p avaleraasartuunik pisassinneqarpoq 4.285 tonsinik. Tassa avaleraasartuut kg-mut akiat 10 kr. uniorujussuarnagu akeqarput. Imaappoq 4.285 tonsit tunisassiarineqarpata 40 mio. kr.-nit uniorujussuarnagit kaaviiaartinneqarsinnaapput.

Aalisarnermut Naalakkersuisup aammalu Siumup allattaanera peqatigiillutik suliffeqarfik ingerlataat 4.5 mio. kr-nik amigaateqartoq takuneqarsinnaavoq. Siumullu allattaanera Naalakkersuisoqarfimmut toqqaannaq allassimavoq avaleraasartuunik qinnuteqarnertik pillugu nukingisaarisimavoq aningaasaqarniarnikkut imminerminnut pisariaqassusaa nassuiarlugu. Iluatsippaalumi, pisassinneqarput taamaalilluni aamma Aalisarnermut Naalakkersuisup akisussaaqataaffigisaminik aningaasanik ajutoorujussuaqqasoq annaanniarlugu pisassiissutissat ilusilersorsimavai.

Suliffeqarfiup ingerlalluarnissaa tamatta tapersersugaraarput. Kisiannili suliffeqarfiit ajutuulersut Naalakkersuisunit immikkut KNT aps-tut ikiorserneqartarnerat naliginnaanngilaq. Imaappoq, immikkorluinnaq KNT Aps naalakkersuisunit ikiorserneqarpoq. imminut sullinneq, inuiaqatigiillu pisuussutaannik aammalu pissaanermik atornerluilluni naalakkersueriaaseqarneq massakkut naalakkersuisooqatigiit tunuliaqutserpaat.

Tupinnaqaaq partiit naalakkersuisooqatigiit inuiaqatigiinnut Naalakkersuinikkut tatiginnilersitsiniartut, torersaanissaminnik neriorsuuteqarnikuusut mumilluinnarsimanerat takussutissaqalermat. Pingaartumik Demokraatit naalakkersuisuujumanermik kinaassuseerutiivipput.

Demokraatit Atassut aammalu Siumup inatsisartunut ilaasortaatitaasa, sooq massakkut pisut tapersersorpaat? Sooq naalakkersuinikkut torinngitsuliornerit pinngitsoortissallugit nukissaqarfigineqanngillat? Imaappa siuttunit naqisimaneqarneq namminerlu Inatsisartunut ilaasortatut isummersinnaassutsikkut nukissaqannginneq pissutaanerpat? Nassuiaasoqarli sooq aamma suut tunngavigalugit naalakkersuisuutitasi atorfilittasilu imminnut iluaqusersorlutik imminnullu ”annanniarlutik” sulinerat tapersersorissi?

Susoqartoruna? Naak naalakkersuisooqatigiit partiivini siuttut isumaat? Naalakkersuisooqatigiit Inatsisartuni ilaasortaatitaat isummernissaminnut tunuarternerat paasereerparput.

Naluneqanngilaq pisoq una nunatsinni naalakkersueriaatsinut pisartunut allanut sanilliutissagaani pisoq ilungersunartorujussuuvoq. Isiginngitsuusaarneqarsinnaanngilaq, nipaarsaarluni qaangerniarneqarsinnaanngilaq. Naalakkersuisooqatigiit isertuuseqataanasi massakkut piaartumik isummerfiginiarsiuk! Inuiaqatigiit aallartinngilaasi pisut taamaattut isortuuteqqullugit piumaffigalusi. Akuersaarsimanngikkussiuk kinguneqartitsinissarsi periarfissatuaavoq!

Aqqaluaq B. Egede                                             Hans Enoksen
Inuit Ataqatigiit                                                  Partii Naleraq

2015-mut avaleraasartoorniarnermi Naalakkersuisut sulinerat isornarluinnarpoq akuersaarneqarsinnaananilu

Avaleraasartoorniarnermut kattuffiit attuumassuteqartut tamarmik maannamut ukioq manna avaleraasartoorniartitsinissamut sakkortuumik Naalakkersuisunik isornartorsiuillutik sassarsimalereerput, isornartorsiuinerillu tunngavissaqavissut Naalakkersuisoqatigiinnit isigingitsuusarneqarput iliuseqarfigineqaratillu.

Inuit Ataqatigiit isornartorsiorneqartut ilungersunarluinnartutut tiguagut, upernassallu ingerlanerani piffissamilu kingullermi arlaleriarluta Inatsisartut Aalisarnermut ataatsimiisitaliani avaleraasartoorniarnerup piareersarneqarnera allanngorartoq, pisassanillu agguaassinermi Naalakkersuisut imminnut soqutigisaminnik salliussinerat isiginnaaginnarnagit   iluarsiinissaq siunertaralugu  ataatsimiisitaliami qaqitsisarsimavugut maannamut  suli Naalakkersuisoqatigiinnik  iliuuseqarfigineqarumanngitsunik.

Naalakkersuisoqatigiit ilisimavaat 2015-mi ukioq manna avaleraasartortassat Naalakkersuinik aaliangiivigineqarmatali aalisartunik annertuumik isornartorsiorneqarlutik. Siullermik pisassanik agguaassiniarneq paamaarunneqarsimaqaaq naak ilisimaneqaraluartoq avaleraasartorniarnermi piffissaq aalisarfiusinnaasoq killeqartorujussuusoq, piareersagassarpassuaqartorlu.

Piffissap ingerlanerani piumasaqaatit allanngorarsimapput, ilaatigullu pisassanik qinnuteqartut amerlavallaaqimmata qinnuteqarfissaq paasiuminaakkaluaqisumik Politikkikkut kissaatit tunngavigalugit kinguartinneqarpoq, paasinarsisullu ilagaat avaleraasartoorniarneq misileraalluni aalisarnerujunnaarluni pisassiivinngortinneqarmat  (Kvote) nunanik allanik avaleraasartoorniarfiusunik isornartorsiorneqaatigilikkatsinnik,  aammalu siunniunneqarsimasut ilaat  qinnuteqartut piumasaqaatinik naammassinnittut arlaqarpata makitsinikkut pisassiisoqassasoq, tamanna aamma nassuiaatitaqanngitsumik qimanneqarsimavoq.  Pisassanik qinnuteqartut piumasaqaatinik naammassinnissimasut itigartitaasullu ersarissumik nassuiaanneqanngillat agguaassinermi suut tunngavigineqarsimanersut.

 

Isornarluinnartunut ilaavoq Aalisarnermut Naalakkersuisusoq kikkut pisassinneqartussat suliaralugit tamarmik piareermata suliami attuumassuteqarluinnassutsi Naalakkersuisut siulittaasuanut aatsaat 8 maj nalunaarutigimmagu. Imminut sullinneq ersarilluinnarpoq Aalisarnermut Naalakkersuisoq KNT-mi siulersuisuniittoq aatsaat piginneqataassutini 8 februar 2015 ilaqutariinni qanigilluinnakkaminut tunniussimallugit, piginneqatigiillu pineqartoq 19. januar 2015-imili avaleraasartoorniarnermi peqataaniarluni pisassanik qinnuteqarsimavoq.

Avaleraasartorniarnermi qinnuteqartut 49-ni 15-nit akornanni pinnattuuvoq, tungavilersuutai suunersut nassuiatitaqangitsumik. Avaleraasartoorniarnissamini qinnuteqartuni piumasaqaatinut anguttuni suna pissutigalugu akuerisaanersut itigartitaasimanersulluunnit ersarissumik nassuiaasoqangilaq.

Naalakkersuisunngortut piffissaq siulleq pisortaqarfimmiit pisinnaatitaaffinnut qaqugukkullu attuumassuteqarpallaalernermut tunngasut ilangullugit ilisimatinneqartarput, taamaammat pisinnaatitaaffit ilisimannginneri utoqqatsissutaasinnaanngillat, Naalakkersuisullu siulittaasuata pisussaaffini malillugu ileqqussaangitsuliortoqartillu iliusissani naammassisariaqarpaa.

Pisassat suulluunniit agguaanneqarneranni tatiginartumik tunngaveqarluta agguaassinissaq pissuserissaartumik ingerlanneqartariaqartoq Inuit Ataqatigiinnit pingaartilluinnarparput.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Ane Hansen, Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermullu ataatsimisitaliami ilaasortaq,

Inuit Ataqatigiit

Nunarsuaq tamakkerlugu piitsuussutsip nungutinneqarnissaanut ullorititaq

Oqaaseqaat, Juliane Henningsen, Inuit Ataqatigiit

Piitsuussuseq inunnut inuulluataartunut eqqartussallugu ajornakusoorpoq.

Taamaattumillu piitsuussutsimut nipaattumik piusumut isummersornissaq imaannaan­ngit­tuulluni. Kisitsisilli qimerlooraanni takuneqalertorsinnaavoq qanoq nunatsinni pissutsit inissisimanersut:

  • Inuit sulisut 40 %-ii SIK-mi isumaqatigiissutit minnerpaaffissaanniit appasinnerusumik aningaasarsiaqarput.
  • Ilaqutariit meerartallit 40,5%-ii pisortanit ikiorsiissutinik 2010-mi pisimapput.
  • Nunatsinni inoqutigiit 15 %-ii EU-p piitsuussutsimut killigitaani malillugu piitsutut oqaatigineqartariaqarput.
  • Nunatsinni ilaqutariit meerartallit 11,7%-ii (meeqqat 1700) ukiumut inuuniutissat 66.053 kr. ataallugit isumalluutissaqarput.

Taamaattumik nunatsinni pisortatigoortumik piitsuussutsimut killigititaqanngikkaluarluta, oqarsinnaavugut ilaqutariippassuit aningaasatigut pissakilliorlutik inuusut.

Piitsuussuseq suujunnaarsitsigu – aamma ilaqutariinni meerartalini.

Inatsisartuni partiit tamarmik suleqatigiissutigalugu sulissutigisariaqarpaat meeqqat akornanni piitsuussutsip nungutinneqarnissaa. Pingaartumik inoqarfinni isorliunerusuni piitsuussuseq atuuppoq. Tamannalu ilisimasaq pisussaaffiliivoq.

Nunatsinni meeraqarpoq nerisassanik peqqinnartunik naammattunillu, atisanik naleqquttunik aamma inigisamik naammaginartumik tunngaviusumik pisariaqartitanik periarfissaqanngitsunik. Immikkut tikkuarusupparput ilisimareeratsigu meeqqat kisermaanit perorsarneqartut pissakilliorluni inuunissamut qaninnerusartut nalunngereerlugu iliuuseqarfigisariaqarmat.

Meeqqat tamakkuupput meeraanermi piitsuussutsimik inuuniarnikkut misigissutsikkullu naammaginanngeqisumik nalaataqartartut. Tamanna uatsinnut nunatut inuiaqatigiittullu ataqqinaataanngivippoq.

Iliuusissatut pilersaarut – utaqqititsisoq.

Inuit Ataqatigiit upernaaq 2015-imi siunnersuutigaarput iliuusissatut pilersaarut meeqqat inuuniarnermikkut atugarisaannik ilisimasanik uppernarsarneqarnikuusunik aallaaveqartussaq. Siunnersuut taperserneqanngilaq.

Piitsuussutsimut killigititaq.

Inuit Ataqatigiit partiinut isumaqatigiinniutiginikuugaluarparput pisortatigoortumik piitsuussutsip killilerneqarnissaannik suliaqarnissaq. Taamaaliorutta piitsuussutsip qanoq ineriartornera malinnaavigisinnaavarput, taamatullu meeqqat inuusuttuaqqallu pissakilliorlutik inuusut qassiuneri pillugit ilisimasat, sumi ajornartorsiut annertunerusoq il. Il. Tunngavigalugit iliuuseqarnissaq ajornannginnerussammat.

Siunnersuutigisavut marluusut itingartinneqarput. Apeqqutaalerporli taava qaqugu susoqassava? Naalakkersuisut imminnut pisussaatipput, ukiut marluk qaangiuppata Inatsisartunut aningaasaqarnikkut naligiinnginneq piitsuussuserlu qanoq iliornikkut pinaveersaartinneqarsinnaanersoq pillugu nalunaarusiussallutik.

Partiit Naalakkersuisooqataasut qinnuigerusuppagut nalunaarusiornissaq qanoq iliuuseqarnissarlu sukkanerusumik piviusunngorteqqullugu, maannami pilersaarut imaammat aatsaat iliuuseqavinneq ukiunik sisamanik utaqqineqartariaqassammat.

Tamannalu utaqqisitsineq nalunngilarput kikkut naggaterpiaatigut akilissaneraat.

Ilumoorpa aalisartut nunatta aningaasaqarneratigut amigartoornerit matussusissagaat?

Assut tupaallappunga ernumaammerlungalu Naalakkersuisut akitsuusersueriaatsip iluarsartuuteqqinneqarnissaanut pilersaarutaat nutaajunerpaaq atuarakku, tassanimi saqqummiunneqarpoq aningaasaqarnermut inatsisissap 2016-imi qaleralinnik aalisarneq akitsuusersoqqinneqassasoq. Arlalitsigut ernumanartoqartippara. Ilaatigut aalisarnermut akitsuusersuinissaq pillugu aaliangernermi eqqugaasussat peqataatinneqarsimanngilluinnarnerattut isikkoqarnera, kiisalu Naalakkersuisut qaammatit sisamat matuma siorna oqaaseqaatigisaminnik killormoortuanik iliuuseqarnerat, tassami qaammatit sisamat matuma siorna paasissutissiissutigineqarmat qaleralinnik aalisarneq 2016-imi akitsuusersorneqassanngitsoq.

Aningaasaqarnermut inatsit ataqatigiissarnera ajornakusoortuuvoq, aaliangersakkat suliniutillu ataasiakkaat, inuiaqatigiinni eqimattakkaat ataasiakkaat toqqaannartumik sunniuteqarfigisussaavaat. Taamaattumik nalinginnaasuuvoq eqqugaasussanut ilisimasallit ekspertillu peqatigalugit suleriaaseqarneq, tassuunakkut naleqqutinngitsunik kiisalu/immaqaluunniit piviusorsiorpallaanngitsunik aaliangiisoqannginnissaa qulakkeerneqartarmat. Akitsuusersuutit nutaat 20 mio. koruunit nalinganik nunatta karsianut isaatitsisussatut missingersorneqarput. Aningaasallu taamak annertutigisut pisariaqartilluinnarpagut, kisiannili immitsinnut aperisariaqarpugut kikkunuku akitsuusersueqqinnermi eqqorneqartussat? Eqqugaasussat tassaapput pissaqarluartutut inissisimanngitsut, arlalitsigullu unammilligassaqareersut. Taakkuuppummi aalisartut mikisunillu suliffeqarfiutillit eqqorneqartussat amigartoorutinik matussusiisussat, Inuit Ataqatigiinninngaanniillu qularinngilluinnarparput; taassuma kingunerisaanik equngasumik ineriartortoqalernissaa, siunissarlu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu nunatsinnut aningaasarsiorfiusut pingaarutillit annaasaqarfiginissaat aarlerinaateqartoq.

Uissuumminarportaaq Naalakkersuisut namminneq politikkerisami killormoortuanik aaliangiisarnerat, qaammatialuillu iluanni oqaaseqaatigisimasatik killormoortuanik iliuuseqarniarnerat. Politikkeritut atorfilittatullu suna naatsorsuutigisinnaavarput Naalakkersuisuutitaqarluta iliuuseriniakkami killormoortuannik suliniuteqartunik? Inuiaqatigiit suna naatsorsuutigissavaat? Ernumanartilluinnarpara, taamaattumillu Naalakkersuisut peqqorusuppakka iluarsartuutissat pillugit ataatsimiinnissamut attorneqartussat partiillu qaaqquneqassasut, siunnerfigineqarniartoq iluarsiiffigeqqullugu.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit

Ane Hansen

 

Inuiaat nuna pigissavaat, isummanik sanarfisassaraat

Inuit Ataqatigiit tunngavilerneqarnerminniilli siunertariuarsimavaat nunatta aningaasaqarnikkut aamma nunat tamat akornanni inuiaat inatsisaat naapertorlugit namminersulivinnissaa. Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut inuiaqatigiittut tunngaviusumik inatsiseqalernissarput suliaralugu aallartinnissaanut piffissanngortoq. Tassa – massakkut alloriarnerup tullia pimoorullugu tigusariaqalerparput nunattalu tunngaviusumik inatsiseqalernissaata naalakkersuinikkut suliarinera peqqissaarussamik tuaviorussaanngitsumillu innuttaasut peqataatillugit aallartittariaqalerlutigu.

Tunngaviusumik inatsisissarput tassaassanngilaq naalakkersuinikkut allaffissornikkullu kisimi suliarineqarsimasoq. Tunngaviusumiilli inatsisissarput tassaassaaq ataatsimoorluta ilusilersugassarput, inuiattut naleqartitavut inooriaatsitsinnilu toqqammavigisavut aallaavigalugit tunngavilerneqarsimasoq.

Inuiattut namminerisamik inatsiseqalernissarput ataatsimoorluta suleqatigiinnissatsinnik piumasaqaatitaqarpoq. Suliassarmi imaannaanngilaq, ukiulli ingerlanerini namminiilivinnissamut siunnerfeqaqatigiinnitta takutittarpaa sapertutut misiginata ataatsimoorussigaangatta imaasiallaannaq allanit atorunnaarsinneqarsinnaanngitsumik pilersitseqatigiissinnaasartugut. Tamannalu aamma uani sulinissatsinni avaqqussinnaanngilarput. Inuiattummi tunngaviusumik inatsisissaq tassaasariaqarpoq partiitut immikkuutaaraluarluta ataatsimoorullugu naammassisassarput.

Immaqa aperisoqarsinnaavoq sooq sumullu atussallugu inuiaat kalaallit namminerisamik tunngaviusumik inatsiseqartariaqarnersut? Akissutissaqqittoq unaavoq – Tunngaviusumik inatsisissarput inuiaqatigiinnik katersuuffiullunilu inuiaat ataatsimoorfeqarnerannut ersiutaasussaasussaammat, taamaattumillu inuiaqatigiinnik avissaartuutsitsiniutaanani ukiorpassuarni kinguaariippassuarnullu aamma iluaqutaalluni atajuarniartussaammat.

Inuiaat kalaallit nunatta sineriaani siammasissumik nunasiortorsimasut, assigiinngitsunik isiginnittaaseqarlutillu pingaartitaqartut, atugartuussutsikkut ineriartornerminni assigiinngissuserpassuaqartut,- tunngaviusumik inatsiseqalernermikkut ataatsimut kinaassuseqalernissaat anguneqassaaq. Assigiinngisitaarnerput nukittoqqutigalugu siuarsaqatigiissagutta tamatta immitsinnut piumaffiginerulluta suleqatigiinnerullutalu anguniagaqatigiilernissarput avaqqussinnaanngilarput.

Tassa allanngortoqartariaqalerpoq. Inuiaat Kalaallit ataatsimoorluta siunnerfipput takutittariaqalerparput. Namminiilivinnissarput uummammioralugu suligutta aatsaat nukivut eqqortumik atulissavavut innuttaaqatigiittullu piumaffigeqatigiinnissarput pisariaqarluinnarpoq. Utaqqiinnarata akisussaaffimmik tigusisariaqarpugut qulakkeerumallugu kinguaassavut nunaqassasut nammineerlutik pigisaminnik aamma nammineq aqutassaminnik.

Ersarissumik oqaatigisariaqarpoq maanna tunngaviusumik inatsimmi malitatsinni, tassalu danskit tunngaviusumik inatsisaanni kalaallisut oqaatsivut, kinaassuserput, kulturerput, issittormiutut naleqartitavut inuiattullu pingaartitavut takussutissartaqanngimmata. Taamaattumik Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut inuiattut nammineq pigisatsitut taasinnaasatsinnik misigisinnaasatsinnillu tunngaviusumik inatsiseqartariaqartugut. Taassuunakkut inuiattut kinaassuserput ersersinneqassaaq nunarsuarmioqatitsinnullu uppernarsassavarput inuiaat kalaallit tassaasut naligiimmik isiginnittaaseqarluni inooqatigiinnermik pingaartitsisut.

Tunngaviusumik inatsisissaq tassaasariaqarpoq nunaqqatigiittut assigiinngisitaaraluarluta naleqartitatta, inuiattut imminiussuseqarnitta kulturittalu katersuullutik ataasiulerfissaat. Inuiattut ataatsimoornitsinnik avammut takutitsisussaq nunaqqatigiillu akunnitsinni akaareqatigiinnitsinnik ataatsimoornitsinnillu pilersitsisussaq.

Tunngaviusumik inatsisissarput tassaasussaavoq nunatsinni inatsisini akimanerpaaq, inuiaqatigiinnimi aaqqissuussaanitsinni inatsisiliornernilu tamani toqqammaviullunilu aallaaviulersuusussaammat.

Inuit Ataqatigiinni takorloorparput tunngaviusumik inatsisissatta suliarineqarnissaanut Naalakkersuisut isumalioqatigiissitamik pilersitsissasut tassungalu atatillugu suliamut ilisimasaqarluartunik siunnersortaasussanik aamma ilanngussiumaartut. Suliap piareersarnerani ingerlanneranilu innuttaasut qanimut oqallitsillugit isummersortinneqarnissaat qitiulluinnassaaq. Tassanilu isummersuutit tamarmik sulinermi inissaqartinneqarlutillu atorfissaqartinneqartussaallutik. Ataatsimiitsitaliamili partiit allat suleqatigalugit aaqqiissutissanik ilusilersuinissamut ammavugut.

Inuit Ataqatigiit isumaqarput tunngaviusumik inatsiseqalernissatsinnut sulinissamut piareersarneq maanna aallartittariaqalersoq. Inatsisartumi tamarmiusut 2011-mili aaliangereernikuupput Naalakkersuisut nalunaarusioqqullugit, tunngaviusumik inatsisissap tunngavilerneqarnissaanut ataatsimiisitaliamik pilersitsisoqarnissaani toqqammavissaq Inatsisartunut aalajangiiffigisassaamik suliaqaqqullugit. Taamanimiit ukiut sisamat ingerlasimalerput suliarlu annerusumik nikeriaqqissimanngitsutut immat maanna siunnersuutit uku pingasut oqallisigaagut. Oqallisigiinnarnerili naammanngilaq, tassa maannakkut timitaliinissarput piffissanngorpoq. Qutsavigiumavagullu apeqqummi uani aaliangiiffissatut siunnersuusiorsimasut Inatsisartuni ilaasortat Aqqaluaq Biilmann Egede (Inuit Ataqatigiit), Per Rosing Petersen (Partii Naleraq) kiisalu Jens Immanuelsen (Siumut). Nuannaarutigaarpullu kisitta taamatut isumaqannginnatta suleqatigiilluarnissarpullu qilanaaraarput.

Nunatsinni namminerisamik inatsiseqalernissatsinnik siunnerfeqarluta sulinissarput kinaassuseqalerfissaraarput ataatsimoornermillu pisariaqatitatsinnik misigilerfissaralutigu. Ataatsimoorluta siunnerfeqaqatigiillutalu anguniagaqarnissatsinnut takorluukkatsinnillu timitaliinissamut toqqammaviliissaaq. Namminiilivinnissarmi takorluugariinnarlugu angunavianngilarput sulinitsigulli namminiilivinneq takorluugarput angusinnaavarput. Anguniakkamullu tassunga alloriarneq siulleq siunnersuutit uku akuerinerisigut pilersissinnaallutigu. Inuiaammi nuna pigissavaat isummanillu sanarfisassaraat.

 

 

 

 

IA: Naalakkersuisut neqinut ikummatissanullu akitsuutit pillugit isumartik allanngortimmassuk nuannaarutigaarput

Inuit Ataqatigiit akitsuutit pillugit isumaqatiginninniarnernut peqataavugut nuannaarutigaarpullu neqinut akitsuutit ikummatissanullu akitsuutit maanna atuutilersinneqarniarunnaarmata. Akitsuutit pineqartut eqqarsaatigilluagaanngillat innuttaasunillu annertuumik eqquinerlussimasussaagaluarlutik.

Siunnersuutivut tigulluarneqarput

Inuit Ataqatigiit neqinut ikummatissanullu akitsuusersuiniaraluarnerit taartissaannik nassaarumalluta ilungersorluta sulisimavugut. Taamaammat akitsuutitut siunnersuutaasunut arlalinnut tapersersuissaagut, soorlu mamakujuttunut, sunoorsinut sukuluunut qummoroortartunullu akitsuusersuiniarnerit, siunnersuutigisimasatsituullu imertakkanik energidrik-inillu eqqussanik akitsuusersuiniarnerit.

Tamatuma saniatigut naalakkersuisooqatigiit allaffissornermik annikillisaaniarnerat isumaqatigaarput, nuannaarutigaarpullu tassunga atatillugu peqqinnissaqarfimmi sipaaruteqannginnissamut upernaami aningaasanut inatsimmut isumaqatiginninniarnermi piumasaqaaterput tusaaneqarsimammat. Kommunet aamma sipaarfigineqannginnissaat isumaqatigaarput ilinniartitaanermullu tunngasuni annikinnerusumik taamaallaat sipaaruteqartoqarnissaa aamma isumaqatigalutigu.

Naalakkersuisut sangujoraarput

Ajoraluartumik akitsuutit pillugit tamakkiisumik isumaqatigiittoqarsinnaasimanngilaq. Sinerissap qanittuani qaleralinniarnerup akitsuusersorneqarnissaanut siunnersuut arfininngornermi isumaqatiginninniarnermi saqqummiunneqartoq Inuit Ataqatigiit isumaqataaffiginngilarput, taamaammallu Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisut naalakkersuisooqatigiillu partiivisa akornanni isumaqatigiissut atsioqataaffiginngilarput. Eqqumiigaarput Naalakkersuisut isummiussimasartik attanniarnagu arfininngormalli ilisimatinngimmatigut. Naalakkersuisut taamatut sangujoraarnerat naalakkersuisooqatigiit akunnerminni isumaqatigiissinnaannginnerattut paasivarput.

Qaleralinnut akitsuusersuininarnerit saqqummiunneqartut nutaat paasisaqarfiginerussallugit qilanaarpugut.

Iliuusissanik allanik siunnersuuteqaraluarpugut

Iliuusissatut allatut Inuit Ataqatigiinnit erniat ilanngaataasinnaanerisa appartinneqaqqinnissaat tikkuaraluarparput. Taama iliorneq Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Isumalioqatigiissitaliarsuup Aningaasaqarnermullu Siunnersuisoqatigiit inassutaannut naapertuussimassagaluarpoq, nammaqatigiinnerunermik kinguneqarsimassagaluarluni 12 mio. kr.-nillu isertitsisinnaasimassagaluarluni. Siunnersuuterput partiit ilaasa akileraarummik qaffaanissamik siunnersuutaannut sanilliullugu innuttaasunik ikinnernik aningaasartuutinillu annikinnerusunik eqquisimassagaluarpoq.

Taamaammat partiit naalakkersuisooqatigiit naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissutiminni akileraarummik qaffaannginnissamik naqissuseeqqinnerat Inuit Ataqatigiinnit iluarisimaarparput, akileraarummik qaffaaneq equngasumik innuttaasunik eqquisussaammat. Akileraarummik qaffaaneq isertitakinnernik annertunerusumik eqquissaaq kommunellu aningaasaqarnikkut ingerlanerliornerit eqqornerluttuussaallugit.

Aaqqissuusseqqinnissat pillugit Naalakkersuisut maanna periuusissamik saqqummiussisariaqalerput

Isumaqatiginninniarnerit ingerlaneranni Inuit Ataqatigiit partiit akimorlugit akileraartarneq, inunnik isumaginninnermi ineqarnermullu aaqqissuusseqqinnissat pillugit eqqartueqatigiinnissaq qanoq ingerlanneqarnissaat pillugit pilersaaruteqarnissaq piumasaraarput. Suliaq tamanna pingaartinneqarluinnartariaqarpoq. Aaqqissuusseqqinnissat taakkua aallartinneqartariaqarput. Taamaammat aamma eqqumiigaarput Naalakkersuisut aaqqissuusseqqinnissat taakkua pillugit isumaqatiginninniarnerit aallartinnagit aningaasat ikinnerusut karsimi putunik matussusiiniarnernut tunngasut nukippassuarnik atuiffigimmassuk.

Inuit Ataqatigiit piumasareqqissavarput partiit aaqqissuusseqqinnissat annerusut pillugit eqqartueqatigiinnissamut qaaqquneqassasut.

 

Naaja Nathanielsen

Inuit Ataqatigiit aningaasaqarnermut oqaaseqartartuat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Qaasuitsup kommuniani Borgmester Ole Dorph-imut allakkat ammasut.

Ulloq 30-09-2015 Kangaatsiami Nukissiorfinniik nivinngaavikkut saqqummiunneqarpoq, Nukissiorfiup Kangaatsiami imermik pilersuinini ajornartorsiutigisorujussuanngoraa. Innuttaasullu imermik sipaarniarnissaat sakkortuumik piumasarineqarluni tunisassiorfiup eqqornerlunneqannginnissaa anguniarlugu.

Kiisalu ilanngullugu Nukissiorfillu aaqqiissutaasinnaasumik ujaasillutik nalunaarutaat.

Ullaaq aalisartut Royal Greenland-imiik ataatsimeeqatigineqarmata peqataavunga, ilisimatitsissutigineqarluni tunisassiorfiup imermik pilersorneqarnerata ajornartorsiortoru-jussuanngornera pissutigalugu aalisartut saarullinnik niaquiarlugit tunioraalissasut.Tassani pissutaalluni imermik atuineq annikillisarniarlugu saarullinnik ilivitsuutillugit qerititsiinnartariaqalerneq.

Tunisassiorfik tunisassiulernermini ukiumut Kangaatsiami imermik atuinerata 75%-ia atortarpaa. Tunisassiornerlu ingerlaannassappat novemberip naanerata missaani Kangaatsiaq imeerutiiveratarsinnaasoq tunisassiorfimmiik aalisartut nalunaarfigineqarmata.

Qinikkatut sulilluni paasissutissanillu katersiniartarluni pissutsit taama ajorseriartigisimasut paasillugit assut kipiluttunarput, siornigilluni ilisimannittoqarsinnaanerit kingusinaarsinnaasut pillugit. Massakkut ukiarluinnarpoq issileriartorluni tatsit aaqqiiniarfissaagaluit qerrussulereerlutik, piaaqqinnaartumik suligasuartoqanngippat.

2009-miillu qinikkatut sulilerama maani nukissiorfik apeqquteqarfigiuarsimavara imermik pilersuineq qanoq inissisimanersoq qujanartumillu taamanikkulli nammanneqarsinnaasoq paasitinneqartarsimallunga. Aasarmannalu tisalluni tunisassiulerneq pissutaalluni imermik annertuupilussuarmik atuisoqalersimasoq paasinarpoq ulluni kingullerni paasiniaasarninni paasisimavara.

Matumuuna ilungersorlunga paaserusuppara Nukissiorfiit imeqarneq pillugu kommunimut nalunaaruteqartarnersut, taamaassimappallu sooq qinikkanut ilisimatitsisoqartannginnersoq.

Suliffissaaleqineq anigorniarlugu, aalisartullu ingerlaavartumik tunioraasinnaanerannik suliffeqarfissuaq iliuuseqartoq nuannaarnaraluaqisoq, imermik amigaateqarujussualerneq  ajornartorsiutinngortoq piaartumik iliuuseqarfigineqartariaqarpoq.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Qaasuitsup kommunaliani ilaasortaq

Hans Aronsen

Inuit Ataqatigiit

Mobil 22 87 33

 

Isumaginninneq, ilinniarumaneq, oqartussaaqataaneq, kivitseqatigiinneq

Asasakka nunaqqatit, asasakka Inatsisartut, asasakka Naalakkersuisut

Aasaq atorluareerlugu nukissanilluaqqissimallutalu Inatsisartut maanna ataatsimuuleqqippugut. Neriuppunga tamassi ilaquttasilu aasarsiorluarsimassasusi.

Inuit Ataqatigiinnit partiit Inatsisartunilu ilaasortaqatit tamakkerlusi takoqqissallusi qilanaarisimavarput. Ukiaq manna annertuunik suliassaqarpugut oqaloqatigiinnerillu oqallinnerillu pingaaqisut maanna iliuusinnguutsillugit naammassiniartariaqalerpavut.

Ukiuni qaangiuttuni marlunni Inatsisartut aalassassimaartarsimaqaat, inuiaqatigiillumi. 2013-mili Inatsisartunut qinersinerit marluk pipput, Kommunenut qinersineq kingullertullu Folketingimut qinersineq. Tamassinnut aasaq Folketingimut qineqqusaarnermut pissanganarsimasumut qujarusuppunga, naak qinersisartut amerlanerulaartut danskit parlamentianni sinniisussatsinnik qinersinermi qinersisimanissaat kissaatiginarsimasinnaagaluartoq.

Inatsisartuni upernaami ataatsimiinnermi immikkorluinnaq ittumuk, 2014-mi qinersisoqarsimaneranik peqqutilimmik ukioq mannamut aningaasanut inatsisaasoq suliaraarput. Aningaasanut inatsisit ukiaanerani ataatsimiinnerni suliarineqartarput ukiaq mannalu suliap tamassuma ingerlalluarnissaa pillugu Inuit Ataqatigiinnit Naalakkersuisut siusissumik isumaqatiginninniarnernut qaaqqusinissaannik kaammattorpavut. Isumaqatiginninniarnerit siulliit pereerput sulili naammassisassat amerlaqaat.

Maanna piffissanngorpoq politikkikkut atasinnaasumik ingerlatsinissaq. Inuit Ataqatigiit illuatungiliuttuni partiitut annerpaajusutut akisussaaffipput sumiinnersoq ilisimalluarparput erseqqissumillu oqarusuppugut; suliassanut aggersunut akisussaaqataarusuppugut naalakkersuinikkullu ingerlatseqataanissamut suli piareersimavugut.

Naapiffissat ujartornissaannut partiit issiaqatigiillutik isumaqatiginninniuteqarnissaat pisariaqarpoq. Taamaammat arlaleriarluta aaqqissuusseqqinnissat pisussat mittarfinnillu nutarterinissanut sanaartornissanullu isummernissat pillugit Naalakkersuisut partiillu akornanni toqqaannartumik oqaloqatigiittoqarnissaanik kajumissaarivugut. Naalakkersusiut akisussaaffimmik annermik tigumminnittutut qaaqqusinissamut siuttuusussaapput. Qaaqquneqarnissatsinnut utaqqiinnarpugut.

Naalakkersuilluarneq pingaartinneqarnerusariaqarpoq

Naalakkersuisooqatigiit ukiumi naalakkersuinikkut siuttuuffimminni siullermi naalakkersuinikkut qanoq ingerlatsinersut Inuit Ataqatigiinnit malinnaaffigaarput. Ammanerusumik peqataatitsinerusumillu ingerlatsisoqarnissaa ujartorparput. Aap, partiit tamatta assigiinngitsuugatta isummavut amerlasuutigut assigiinngittarput, akisussaaffilli tigummisarput ataasiuvoq: Nunatsinnik inuttaasunillu sullissineq isumassuinerlu.

Nunarput ukiuni makkunani siunissatsinnik aalajangiisuusumik ineriartorpoq. Kommuneni suliassat amerliartuinnarput annertusiartuinnarlutillu, nunaqarfinni aqutsisortatta akornanni akisussaaffinnik annerusunik tiguserusussuseqartoqarpoq Inatsisartunilu suliassatsinnik naammassinnissinnaassuseqarneq maanna takutittariaqarparput.

Naammassinnissinnaanitsinnut aporfiit suuppat? Ilaatigut Naalakkersuisut matoqqasumik ingerlatsinerat aporfittut taasariaqarpoq. Amerlasuutigut Inatsisartuni ataatsimiititaliani ilaasortatulluunniit apeqquteqarnerni akissutit imaqanngittut Naalakkersuisunit utertarput naak suleqataarusussuseqarluta paasisaqarusulluta apeqquteqartaraluartugut. Tamanna Naalakkersuisunit pitsaanerusumik naammassiniarneqartariaqarpoq.

Partiilersuunneq unilli

Aporfiusut ilaat alla taanngitsoorusunngilara: Nunarput partiilersuunnermut imminut nerivoq. Partiilersuunneq annertooq Inatsisartuni sulinermi takusarparput. Suliassat kivitseqataaffigissagutsigit illuatungiliuttuusugut tusarnaarneqarlutalu peqatigineqartariaqarpugut. Ajortussarsiuinnarluta apeqquteqarumaneq ajorpugut. Suliassat ajunngittumik naammassiumallugit tamatta maani sulivugut.

Inuiaqatigiinni partiilersuunneq annertooq aamma ingerlavoq. Nuannaarutigaara kattuffiit suliniaqatigiiffiillu arlallit maanna tamanna akiorniarlugu partiilersuunnertaqanngittumik ingerlajumalersimammata. Tamannami pisariaqarpoq. Inuiaqatigiinnut oqarusuppunga; Partiilersuunneq qimatsigu. Nunarput siuarsassagutsigut assigiinngissutsivut ataqqillugillu atorluarlugit ingerlasariaqarpugut. Qalipaat apeqqutaatinnagu suliap imarisai salliutitsigit.

Inatsisartuni tamanna pillugu akisussaafferujussuarmik tigummiaqarpugut. Assersuutigalugu inuiaqatigiit akornanni inoqatinut nipimut atorneqartumut iluaqutaangaarnavianngilaq partiit ilaat avammut oqaaseqarnitik tamangajaasa partiimik allamik ingussinertalertassagunikkit. Sulinitsinni inerisimanerusariaqarpugut. Nukiit sumut atussanerlutigit eqqarsaatigilluartigu.

Kommunet kivitsinerusut

Kommuneni partiilersuunneq aamma piuvoq. Kommunellu kattunnerisa kingorna illoqarfikkaartumik kommunep iluani imminnut unammineq aamma annertulluni. Kommuneni qinikkatut sulineq kommunet kattunnerisa kingorna piumasaqaatitaqarnerulernikuuvoq. Kommunerujussuarni illoqarfit aggerfinni piinnarnagu sullissisoqartussaavoq, kommune ataatsimut isigalugu kommunemullu tamarmiusumut iluaqutaasussanik politikkeqarluni. Kommunenut partiinullu tamanut tamanna oqallisiginissaanut kaammattuuteqarusuppunga. Qanoq ilillluta kommuneni qinikkat sullissilluarsinnaanerat pitsanngorsaavigissavarput? Tamanna ammasumik asissuijuitsumillu oqallisigisariaqarparput.

 

Immitsinnut aamma aperisariaqarpugut: Kommunet siunissaat qanoq issava? Kommunet 18-ninngorteqqinnissaannik takorluuisoqarpa? Taamaakkunanngilaq. Kommunet aaqqissuussaanerat ullumikkut ima ippoq, qanorluunniit avitseqqittoqartigigaluarpat illoqarfeqartuassaaq aqutsisoqarfiunngittunik taakkualu aamma qanimut oqartussaaqataanikkut pitsanngorsaavigineqartariaqarput.

Ajoraluartumik ukiuni kingullerni kommunet aveqqinneqarnissaannik oqallinnerup kommunet ilaanni assersuutigalugu qanimut oqartussaaqataanerup aaqqeqqinnissaanut kinguarsaasutut oqaatigineqartariaqarpoq. Aamma tamanna pillugu immitsinnut aperisariaqarpugut: Nukivut sumut atussavagut?

Kommuneni unammilligassat imaannaanngillat. Suliassat annertuut uninngaannarnissaat akuerineqarsinnaanngilaq. Avitsinissamik oqallinneq kinguarsaatitut atornagu maannakkut iliuuseqarta. Pisariaqarpoq.

Kommunet siunissaat pillugu qinigaaffik una aalajangernissarput Naalakkersuisunut kaammattuutigeqqikkusuppara. Kommunet siunissaat qineqqusaarutitut atortuassagutsigu immitsinnut kinguarsaruusaaginnassaagut.

Nunap immikkoortuini ineriartortitsineq

Aasaq manna Qeqertarsuup tunuani piffissaq annertooq atorpara. Nunaqarfiit illoqarfiillu arlallit tikittarpakka innutaasullu amerlasuut oqaloqatigisarlugit. Qeqertarsuup tunuani takornariaqartitsinermik ineriartortitsinissamik periarfissagissaarpugut. Ilulissat takorniariarpassuarnit tikinneqartarpoq, Ilulissalli periarfissatuaanngillat. Assersuutigalugu Ilimanami maannakkorpiaq takornariaqartitsinissamut iluaqutaasussamik illunik eqqissisimatitaasunik nutarterisoqarpoq illuaqqanillu unnuiffissanik sanaartortoqarluni. Nunap immikkoortuani ineriartortitsilluarnissamik siunertalimmik eqqarsassagutta Ilimanamit kujammut takornarissat periarfissaat ilanngullugit nittarsartariaqarpavut. Ilimanamit Qasigiannguanut aasakkut pisulluni ukiukkulluunniit sisorarluni, qimusserluni qamuteralalluniluunniit angallassinissamut periarfissagissaarpoq. Periarfissarli taama ittoq atorluarniassagutsigu ineriartortitsinissaq sumiiffikkaartumik ataasiakkaartuinnarmik eqqaatigissanngilarput. Sumiiffiit ataqatigiissut ataatsimut isigineqassapput pilersaarusiornermilu ataqatigiissakkamik periusissiorneqassallutik.

Nunap immikkoortuini allani aamma taama ippoq. Nunap immikkoortukkaartumik ineriartortitsineq siuarsaqqittariaqarparput, ”illoqarfiit ineriartortitassat sisamaannaat” pijunnaarlugit. Nunatta assigiinngisitaarnera atorluartariaqarparput.

Sumiiffikkaartumik tulluussakkamik ineriartortitsineq

Aasaq aamma Ikamiuniippunga. Ikamiuni tunitsivik ammavoq ingerlalluarlunilu. Nunaqarfimmiut qujanartumik piumassuseqarluarlutik ineriartortitsipput tunitsivitsik ammatikkumallugu. Tunitsivimmi allaat piffissap ilaa sulisussaaleqisoqartarpoq ilaatigut nunaqarfimmi inissaaleqineq peqqutaasarluni. Inuit Ataqatigiinnit nunaqarfiit ilaannit tamanna ajornartorsiutaasoq siornaakkunnili maluginiarparput. Nunaqarfinni INI A/S-p illugisai tunineqarnialeraangata maanna nunaqarfimmiunuinnaq siullermik pisiarinnittussarsiortoqartarnissaa sulissutigaarput. Maannakkut illut amerlavallaartut illoqarfimmiunit akissaqarnerusunit pisiarineqartarput taamalu ilinikkut nunaqarfimmiuusut periarfissinneqanngittoortarlutik. Tamanna aaqqittariaqarpoq.

Ikamiunitut ittumik tunitsiveqarnerup ingerlalluarnissaanut allat aamma aaqqittariaqarput. Imeqarnikkummi nunaqarfiup pilersorneqarnera ukiorpassuarni nutarterneqarsimanngilaq, ukiullu ilaat tunitsivik ingerlalluaruttortoq imeeruteqqajaaneq peqqutigalugu unittariqartarsimavoq. Innuttaasut atugaannut tamanna naammaginanngilaq.

Ineriartortitsinitsinni ataqatigiissaarinerusariaqarpugut. Inuit atugaat ilisimaarillugit aaqqiisariaqarpugut. Periarfissaasut mattunnagit ineriartortitserusussuseq atorlugu ikorfartuineq ingerlalertariaqarpoq.

Savaatillit piumassusaat nukiuvoq

Nunatta kujataani savaatillit akornanni ajornartorsiutit tamakkua aamma piupput. Ukioq manna panernersuaqarpoq, ajunaarnersuartut taasarialimmik. Qujanartumik immikkut iliuuseqarnikkut nerukkaatissarseqqinnissamut maanna savaatillit periarfissinneqarput. Immikkut iliuuseqarnissaq Inuit Ataqatigiinnit aasap ingerlanerni sulissutigaarput aaqqiinerlu naalakkersuisunit toqqarneqartoq tapersersorlutigu. Oqaatiginngitsoorusunngilarali savaateqarnermut nunalerinermullu aningaasaliissutit maannamut naammanngilluinnarmata Naalakkersuisullu siulittaasuata nunalerinermut tapiissuteqartarunnaavinnissamik oqariartuuteqarnera isumaqatiginngilluinnarlugu.

Suleriaatsitigut ajortoqarpoq. Nunalerisut ineriartortitsinissaminnut ilumut periarfissinneqassappata iliuusissat erseqqinnerusariaqarput, aningaasaliissutaasullu ukioq mannatut toqqortatut uninngatiinnarnagit atorneqartariaqarlutik. Maanna panernersuaqarneranut immikkut ittumik iliuuseqarnermut allanut aningaasaliissutaasussaagaluartut aningaasat atorneqarput. Ukiuni aggersuni aningaasaliissutit atorfissaminnut atortalertariaqarput savaatillillu nutarterinissaminnut periarfissinneruneqartariaqarlutik.

Juulimi savaatillit ataatsimeersuarnerannut peqataaqqippunga. Oqaqqittariaqarpungalu; nunalerisut ilaqutariit, arnat, angutit inuusuttullu – suliaqarpusi imaannaanngilluinnartumik, nutaaliornermut siuttuuvusi nunalu tamakkerlugu ilinniarfigisinnaasatsinnik peqarpusi. Tamanna inuiaqatigiittut nukittut atortigu.

Atugarissaarneq tamatsinnut piumasaqaatitaqarpoq

Inuiaqatigiinni inuttut atukkat inunnut amerlasoorpassuarnut artornarsinnaasarput. Naligiinnginneq annertusiartorpoq. Sumiluunniit najugaqaraanni oqimaattumik nalaataqarsinnaavugut. Nuummi illoqarfinnilu annerni allani inissaaleqineq annertuvoq. Inoqarpoq silami tupernilu unnuisariaqartunik, nalunngisami arlaat sofaa iluatsinngippat. Nunaqqateqarpugut ulluinnarni aningaasaqarnikkut akissaateqarnikkullu artornarluinnartumik inissisimasunik, inoqateqarpugullu ilaquttaminni atornerluinermik naqisimaneqarnermillu ulluinnarni atugalinnik. Meeqqat amerlavallaarujussuartut eqqissiviilliortinneqarlutik peroriartortinneqarput. Inuusuttut amerlavallaarujussuartut ilinniarnermik aallartitsinngitsoortarput. Iliuuseqartoqartaraluartoq aaqqiissutissat nunatsinnut tulluarnerpaat ajoraluartumik suli nassaarisimanngilagut. Kisitsisit takusartakkatta tamanna takutippaat.

Sakkussaaleqinngikkaluarpugut. Akileraartarnermut atugarissaarnermullu isumalioqatigiissitap nalunaarutaa suli paasissutissanik amerlasuunik atorluartariqakkatsinnik imaqarpoq. Aaqqissuusseqqinissat tikkuarneqarput suliarineqartariaqarlutillu. Oqaaseq aaqqissuusseqqinneq immaqa inuiaqatigiinni tusaakatanneqaraluarpoq, taamaassimappallu paasilluarsinnaavara. Tamattami paaseqatigiinnerpugut aaqqissuusseqqinneq sooq pisariaqarnersoq qanorlu ittuunersoq?

Pissakinnernik illersuissaagut

Inuit Ataqatigiit tunngaviulluinnartipparput inuiaqatigiittut atukkatta kivitseqatigiiffigineqarnissaat.

Atugarissaarneq ullumikkut ilisimasarput atugarpullu, akeqanngittumik atuartitaaneq, akeqanngittumik nakorsiarsinnaaneq peqqissarneqarsinnaanerlu, utoqqalinersiaqarneq, pisortanit assigiinngitsunik ikiorsiissuteqarsinnaaneq attatissagutsigit iliuuseqartariaqarpugut. Aaqqissuusseqqinnissat tassunga tunngapput. Aaqqissuusseqqinnerit pineqartut akissaaruffiginnginnissaannut aqqutissaapput, suliassalli aggersut pinngitsooratik inunnik eqqugaqartussaapput. Politikerit maani inersuarmiittugut suliassarput tassaavoq pingaarnersiuinermi kikkut qanoq illersussanerlutigit kikkullu qanoq aallerfigissanerlutigit aalajangiiffigissallugu.

Taamaammat Inuit Ataqatigiinnit oqaatigiuartagarput tunngavigisarpullu tassaavoq, aningaasanik sipaarniarnerni puigorneqanngisaannassaaq aningaasat sipaarutaasut inummik eqquisussaammata. Sipaarniarnitsinni aaqqissuusseqqinniarnitsinnilu suliassarput tassaavoq artorsarnerpaanik eqquinaveersaarnissaq illersuinissarlu.

Naalakkersuisut maanna aaqqissuusseqqinnissat atugarissaarnermut tunngasut marluk saqqummiuppaat; siusinaartumik soraarnermusiaqarnermut tunngasoq utoqqalinersiaqarnermullu tunngasoq. Inuit Ataqatigiinnit isumaqataavugut pineqartuni aaqqissuusseqqittoqartariaqarmat. Erseqqissumilli aamma oqaatigerusuppara aaqqissuusseqqinnerit taakkua marluk aningaasaqarnitsinnik aaqqiinissamut innuttaasullu atugaannik aaqqiinissuteqarnissamut naammattussaanngimmata.

Killormut ingerlavugut

Aaqqissuusseqqinnissat ineqarnermut akileraartarnermullu tunngasut aamma pisariaqavipput Naalakkersuisullu taakkua pillugit isumaqatiginninniartitsinissamut qaaqqusinissaannut utaqqiinnarpugut.

Maannakkut suleriaaseq atorneqartoq killormoortutut oqaatigineqartariaqarpoq. Utoqqaat siusinaarlutillu soraanermusiallit aallerfigeqqaarneqarnialerput allat pisinnaanerusut aallerfiginagit. Nukingernartumik inissisimavugut. Ataatsimoorluta tamanna mumisinniartariaqarparput.

Aaqqissuusseqqinnerit pilersut ajunngitsunik aamma imaqarput. Assersuutigalugu utoqqalinersiallit pitsaanerusumik atugaqalernissaat siunertaavoq, ilarpassuilu ajunnginnerusumik atugaqalissapput. Maannakkulli atukkaminnik annerusumik pitsaanerusumik atugaqalertussaanngittut tassaapput utoqqaat kisimiittut, taakkualu artorsaateqarnerpaajusaraluarlutik. Taamaammat immitsinnut aperisariaqarpugut allatut iliornikkut oqimaaqatigiissagaanerusumik aaqqiisinnaannginnerluta.

Aaqqissuusseqqinnerit pillugit suliaq aallartittariaqarpoq aammali eqqarsaatigilluagaasariaqarpoq. Taamaammat erseqqissumik Naalakkersuisunut oqassisaagut; Issiaqatigiilluta eqqartueqatigiitta. Pisariaqarpoq.

 

 

Utoqqaat inuiaqatigiinnut pingaaruteqarput

Ukiuni qulikkaani qaangiuttuni meeqqat inunngortartut ikilisimapput, taamaammallu ukiut arlaqanngittut qaangiuppata innuttaasut pilersuisussat ikilerujussuarsimassallutik. Utoqqaat amerlinissaat atorluarniartariaqarparput qanorlu inuiaqatitsinnut sunniuteqassanersoq ilisimaarisariaqarlutigu.

Utoqqalinersiaqarneq pillugit aaqqissuusseqqinnissat Inuit Ataqatigiinnit isumaqatiginninniaqataaffigerusuppavut. Ilisimaarivarput politikkikkut aalajangigassat imaannaanngitsuummata aaqqiissutissallu inunnut ataasiakkaanut sunniutissaat assigiinngiiaartussaammata. Utoqqaat namminneq isumaat tusassallugu pingaaruteqarpoq Naalakkersuisunullu kaammattuutigissavarput aaqqissuusseqqinnissat pillugit utoqqaat peqatigiiffii toqqaannartumik oqaloqatigineqarnissaat.

Utoqqaat inuiaqatigiittut pisuussutitut isigissavagut utoqqaalli aamma nalaattagaat annertunerusumik inuiaqatigiittut ilisimasaqarfigisariaqarpavut. Assersuutigalugu ukiuni makkunani puigortunngortut amerlilereerput, allaat utoqqaat illuini ilaanni puigortunngorsimasut puigortunngorsimanngittunit amerlanerulersimallutik. Tamanna sullissisunut annertuumik unammillernartuuvoq. Inuiaqatigiittut utoqqaat isumassorluarnerusinnaanissaannut piareersarnerusariaqarpugut. Tamanna peqqinnissaqarfitsinni utoqqarnillu isumaginnittoqarfitsinni pissaaq.

Naleqartitatigut sukarsuit sisamat

Inuussutissarsiornikkut sukarsuit sisamat ukiuni maanna qulikkaanngortuni eqqartortuartarpavut. Inuussutissarsiornikkulli nunarput siuariarnerussappat inuiaqatigiittut naleqartitatigut sukarsuavut suunissaannik aamma eqqartuisariaqarpugut. Inuit Ataqatigiinnit inuiaqatigiinni nukittuuni naleqartitatitatigut sukarsuit sisamat ukuunasoraagut:

  • Isumaginninneq – inuttut atukkatigut inuiaqatigiinni naligiinnerusumik atugaqalersitsisoq
  • Ilinniarumaneq – meeraanermit ilinniarnissamut kajumissuseqarneq inersimasutullu pikkorissarumaneq
  • Oqartussaaqataaneq – najukkani nunalu tamakkerlugu demokratii nukittooq, nunatsinnillu aqutseriaaseq peqataatitsisoq ammasumillu ingerlatsitsiffiusoq
  • Kivitseqatigiinneq – inuiaqatigiittut peqatigiiffiusoq

 

Nunarput aningaasameertillugu inuiaqatigiinni inuit atugarliornerpaat tassaapput kivitseqatigiiffiusariaqartut. Naligiinnginneq annertusiartortiinnarlugu pisinnaareersut kisiisa siuarsaraanni inuit katataasut amerlavallaalissapput. Ullumikkut inuiaqatigiinni atukkatigut naligiinnginneq annertooq piuvoq, Naalakkersuinikkullu iliuuseqarniarnerit annikippallaarlutik. Maanna piffissanngorpoq isumaginninneq inuiaqatigiittut sukarsuanngortissallugu. Isumaginninnissinnaanerpummi sukarsuartut inissisimanngippat inuiaqatigiit nukittuut napatinneqarsinnaanngillat.

Ilinniartitaaneq ukiorpassuarni siuarsarparput, aamma nikeriartarpugut. Sulili inuusuttortatta akornanni ilinniarnissaminnut kajumissuseqanngittut amerlavallaarujussuarput. Ilinniarusussuseqarneq pilersittariaqararput, meeqqat nutaanik paasisaqarusuttut iliuuseqarusussuseqartullu amerliniassammata. Ilaqutariinni angajoqqaajusut, aanaakkut aataakkut, inuiaqatigiinnilu inersimasuusugut tamatta akisussaaffeqarpugut. Meerartavut ikorfartorlugit pisariaqartitsigaangatalu ikiorlugit ilinniarusussusermik tunissavagut. Ilinniarusussuseqanngikkutta inuiaqatigiittut napasinnaanngilagut. Sukarsuit aappaattut ilinniarusussuseqarneq atorusupparput.

Tamatta nalunngilarput oqartussaaqataanermit mattussaaneq piumassuseerunnermik kinguneqarsinnaasoq. Kommunet kattunnerisa kingorna najukkani oqartussaaqataaneq minnerulerpoq naalakkersuinikkullu matoqqasumik ingerlatsisoqaraangat oqartussaaqataanerput annikillisarpoq. Oqartussaaqataanikkut akisussaaqataaneq aamma nukittortarpoq, inuiaqatigiinnillu ingerlatseqatigiinneq pinngortarluni. Oqartussaaqataaneq sukarsuit pingajorissavaat.

Kivitseqatigiinnikkut ersoqatigiinnerput pilersissavarput. Inuiaqatigiit annertuumik naligiinngiffiusut kivitseqatigiinnikkut aatsaat naligiinnerulersinneqarsinnaapput. Innuttaqativut atugarliortut atugarliornernermit atugarissaarnermut ikaarsaartissagutsigit kivitsisinnaasuusugut kivitsinerusariaqarpugut. Inuiaqatigiit siuariartortut pissarissaartut kisermaatissanngilaat. Siuariartorneq tamanoortuussaaq. Innuttaqativut atugarliortut isumassorlugit kivitseqatigiinnikkut kivitseqataalersissavagut. Kivitseqatigiinneq allap suliassarinngilaa, illinuna uangalu suliassarput.

Iliuuseqannginneq aamma isummerneruvoq illillu uangalu isummertariaqalerpugut inuiaqatigiit qanoq ittut pilersikkumanerlutigit. Inuit Ataqatigiit naleqartitatigut sukarsuit sisamat Nunatsinnut toqqammavissatut isigisatut saqqummiussavut oqallisigineqarluarnissaat kissaatigaarput, oqallinnissamullu tikilluaqqusivugut.

Inuusuttut isumaat naleqarput

Inuit Ataqatigiit erseqqissunik takorluugaqarlutalu anguniagaqarpugut. Naleqartitat sisamat taakkartukkavut meerartatsinnut inuusuttortatsinnullu ingerlateqqitassaraavut. Taakkuuppummi ingerlatitsussaasut piviusunngortitsisussaasullu. Meeqqat inuusuttullu aamma nunaminni pissutsinut naliliisinnaapput. Nunatsinni meeqqat 15-nik ukioqalernissami tungaanut meeqqat atugarfiini tunngaviusumik ilinniartittarpavut. Inuusuttuaraq meeqqat atuarfiannit naammassisoq inuiaqatigiit pillugit tunngaviusumik ilisimasassani meeqqat atuarfianni ilikkareersimasussaavai. Meeqqat atuarfiannit inuusuttortavut naammassigaangata sumut tamaanga siaruartarput, ilai assassornermik ilinniagaqalerlutik, ilai ilinniarnertuunngorniarlutik, ilai ajoraluartumik suliffissaaleqinermut ingerlasarlutik. Meeqqat atuarfiannik naammassinninnermi piffissami tassanerpiaq inuusuttuarartavut naligiinnerpaamik assigiinnerpaamillu ilinniartitaanikkut tunngaveqartarput.

Piffissami tassanerpiaq, 16-nik ukioqalernerup nalaani, innuusuttortavut inersimasunngornissaminnut aqqut suna atussanerlugu aalajangertarpaat inuunertillu qanoq atussanerlugu aamma namminneq aalajangertussanngortarlutik. Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut 16-nit 18-nut ukiullit inuiaqatigiit qanoq ittut sanarfeqataaffigissanerlugit aalajangeeqataasinnaanissaminnut oqartussaaqataanissaminnullu piareersimasut. Taamaammat siunnersuutigaarput qinersisinnaatitaaneq 18-liisimanermit 16-liisimanermut appassasoq.

Inuusuttortavut atorfissaqartippavut, taakkuuppummi inuiaqatititsinnik nangitsisussat. Taakkussapput aamma inuiaqatigiit qanoq ittuunissaannik aalajangeeqataanissaminnut periarfissinneqartussat.

Siunnersuuterput pillugu oqallinnissamut qilanaarpugut. Neriuppugut oqallinneq ammasumik ataqqeqatigiinnermillu tunngavilimmik ingerlajumaartoq.

Kultuuri imartuneq

Inuiaqatigiit nukittuut inunnik nukittuunik ingerlanneqarput. Naalakkersuinikkuinnaanngitsoq. Aamma inuussutissarsiornikkut, isumaginninnikkut, peqqinnissaqarfimmi, atuarfinni, inuiaqatigiinni sumi tamaani inuit nukittuut atorfissaqartippavut. Inuk anersaakkut nukittusoq, isummersoqataasinnaasoq, inoqatiminik ataqqinnittoq, assigiinngisitaarnermillu inissaqartitsisoq sanilera qiviarukku takussavara. Inuiaqatuigiittut pisuujuneq aningaasaqarnermuinnaq tunnganngilaq.

Kultuurikkut imartuneq atornerulertigu pisuussutivullu anersaakkut pisuussutaasut inuiaqatigiinnut naleqarnerat isiginiarnerulertigu. Immitsinnut eqqartueriaatsimut inooriaatsimullu aamma tunngavoq.

Naalakkersuisut siulittaasuata oqalugiaatimini oqaatigaa namminersulivinnissaq naleqartitat akigalugit anguneqassanngittoq. Naleqartitatsinnik eqqartuinerusariaqarpugut Naalakkersuisullu siulittaasuat isumaqatigaara oqarmat meeqqatsinnik perorsaanitsinni naleqartitat suut ingerlateqqikkusunnerlutigit eqqarsaatigilluartariaqaripput.

Nunatsinni naleqartitat nunarsuarmioqatigiittut aamma naleqartitaapput

Nunatsinni naleqartitavut inuttut naleqartitatsinnut atalluinnarput. Inunnik isiginnittariaaseq, nunaqqatinik isiginnittariaaseq, nunarsuarmioqatinik isiginnittariaaseq.

Inuit Ataqatigiit nalunngilarput naleqartitatigut partiinit allanit allaanerulaartumik eqqartuisaratta. Uraani assersuutigilara. Inuit Ataqatigiit uraanisiornissaq akerleraarput. Isumaqarpugut Naalakkersuisut maannakkut uraanisiornissamik suliaqarnerat innuttaasut qulaatiinnarlugit ingerlanneqartoq. Naleqartitanut tamanna aamma tunngavoq.

Nunatsinni naleqartitat salliutikkutsigit avatangiisivut inuiattullu akisussaaqataanerput uagut qitiutipparput. Nunarsuarmioqatigiit akornanni naleqartitat eqqarsaatigissagutsigit nunarsuarmioqataasutut aamma akisussaaffimmik tigumminnittut imminut isigivugut, ulorianartunik qinngornertalinnik nunarsuarmioqatigiit akornanni naammattumik pigineqareersumik annertuumillu inunnut avatangiisinullu ajoqusiisinnaasumik nunatsinnit avammut tunisassiortitserusunngilagut. Uraani pillugu oqallinnermi naleqartitat suut tunngavigalugit isummertoqarnissaa pillugu oqallinneq amigartutut isigaarput. Aningaasaq piinnarlugu naleqartitavut aamma tunussanngilagut.

Tullernik qanittumiippat ungasissumiippalluunniit asannissinnaavutit

Inuit Ataqatigiit aamma ilisimaarivarput nunarsuarmioqatitta akornanni sorsunnermit qimaasorpassuit ikiorserumallugit aningaasatatigut tapiinikkut isumassornissaannut akuunissatsinnik siunnersuuterput allanit allatut isumaqarfigineqartoq. Ilami allaat siunnersuuteqarluta Naalakkersuisut siulittaasuannut allakkiavut akineqanngillat. Uatsinnut taama siunnersuuteqarneq naleqartitanut aamma tunngavoq. Inuttut tullimut asanninneq, inunnik suminngaanneeraluarpataluunniit naleqartitsineq, inuttut ungasissumiikkaluaraanniluunniit ajunaarnersuaqartillugu kivitseqataaneq pineqartoq isumaqarpugut.

Neriuppugut oqallinneq pisimasoq meerartatsinnut inuusuttortatsinnullu tullimik asannissinnaanermik inoqatinillu ammip qalipaataa upperisarluunniit apeqqutaatinnagu ataqqinnissinnaanermik takutitsisimassalluta. Naleqartitammi taakkua aamma ingerlateqqikkusoqaavut.

Isumaqarpugut nunaqqatsinnik isumaginninnerput pingaartitsinerpullu nunaqqatiginngisatsinnik ikiuijumanerup minnerulersissanngikkaa. Akerliatigut isumaqarpugut inuiattut nunarsuarmiooqataasutut imminut mattutiinnarnata ikiuisinnaassusermik takutitsineq uatsinnut ajunngittumik naleqartitatut aamma uterumaarsinnaagaluartoq, uatsinnut minnerunngitsumillu kinguaassatsinnut. Neriuppugut partiit allat oqalliseqataasimasusilu tamassi paatsuinasi siunertaq paasillugu ersoqatigiinnerup tungaanut alloriarnissamut peqatigiumaaritsigut. Neriuppunga Naalakkersusiut siulittaasuata pineqartoq pillugu saaffiginnissutiga akiumaaraa.

Tamatta peqataasa

Asasakka nunaqqatit

Ullumikkut oqallinnerput nikeriarfiusariaqarpoq. Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni suliassavut suliassaqarfinni tamani pingaartitaraavut. Maanga sassarpugut kivitseqataajumalluta, nunaqqativut inuiaqatigiillu sullikkumallugit, takorluugaqarnikkullu iliuuseqarnikkullu anguniagaqarumalluta. Imartuunik oqallittarnissavut qilanaaraagut. Imartuunik sunniuteqartussanillu aaqqiissutissanik iliuusissanillu nassaartarnissavut qitiutippavut. Partiilersuunnerit tunulliukkusuppavut inuttullu inuiaqatigiinnik sullissisutut siuttuunissamullu qinigaasutut aqqutissiuusseqataanissarput qitiutipparput.

Suleqatiserinnippugut, maani inersuarmi ilaasortaqatitsinnik Naalakkersuisunillu, inuiaqatigiinnilu najukkani tamani innuttaasunik. Ataatsimoorluta ingerlariaqqitta. Tamatta peqataasa.

Sara Olsvig
Siulittaasoq
Inuit Ataqatigiit

 

 

 

Ukioq ataaseq folketingimi / Ét år i folketinget

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Postboks 321, 3900 Nuuk
tlf.nr: (+299) 323 702
Fax: (+299) 321 321
Website: https://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl
www.facebook.com/ataqatigiit
www.twitter.com/IAtaqatigiit

Attavigitigut/kontakt os

Imaneq 2
Telfon: (+299) 323702
Fax: (+299) 323232
Aningaaq: https://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl