Kim Kielsen tatigineqanngitsoq aningaasanut inatsisissaq suliarineqarsinnaanngilaq

Kim Kielsen tatigineqanngitsoq aningaasanut inatsisissaq suliarineqarsinnaanngilaq

Naalakkersuisunut ilaasortaq siumumeersoq aamma Siumup Inatsisartuutitai Naalakkersuisut Siulittaasuannut Siumullu siulittaasuannut tatiginninnatik nalunaarput. Ilisimanngisatsinnik suleqatigiit ilisimasaqalersimapput allaat Naalakkersuisut Siulittaasuannik tatiginnikkunnaarlutik.

Siumup Siulittaasuata immikkoortortaqarfiit suleqatigalugit Siumumi suleqatigiit ataatsikkut arfineq-marluk pisarai. Mersortartoq qunusuitsoq ataatsikkut arfineq-marlunnik pisaqartoq oqaluttuarineqartoq aatsaat tusanngilarput. Tusagassiorfinnut nalunaarummi Siumup siulittaasuata nassuerutigaa pikisitsiniat Naalakkersuisoqarfinnik neqeroorfigisarsimagaluarlugit, taakkunanili arfinillit suliassaqarfiit annertugalugit Naalakkersuisunut ilaasortaanissaq merserisarsimagaat. Partiit Inatsisartuni annersaata Siumup taamatut nunamik aqutsinera Inuit Ataqatigiinniit toqqissisimanartinngilarput. Suleqatigiittoqartariaqarpormi.

Naluneqanngilaq aamma Demokraatit naalakkersuisoqarfinnik, akisussaaffimmik suliassaqarfinnillu tigusiumanatik nalunaareernikuusut. Naalakkersuinikkut pisoqarfioqisup nalaani, oqaluttuarisaanermilu nunatta annertunerpaamik aningaasaqarnikkut pituttorsimanerata nalaanni akisussaaffimmik tigusisinnaasunik, suleqataasinnaasunik unammillersinnaasunillu naalakkersuisooqatigiit Demokraatillu amigaateqarnerat massakkut Naalakkersuisut Siulittaasuanniit uppernarsarneqarpoq.

Inuiaqativut illersorniarlugit nunatta naalakkersuinikkut patajaatsumik akisussaaqatigiilluni aqunneqarnissaa pisinnaanngitsoq Naalakkersuisut Siulittaasuata nalunaarutigimmagu Inuit Ataqatigiinniit assut ernumanartoqartipparput. Tassami Siumumi akerliuniat Naalakkersuisut suliassaannut tamanut ulloq manna tikillugu tunuliaqutaapput. Ulloq manna tikillugu naalakkersuisut suliaat tamaasa qimarratigisinnaanngisaminnik tunuliaqutsertarpaat.

Naalakkersuisut aalajangiiffigisassatut siunnersuutaat, tassalu mittarfissuit sanaartorneqartussat aammalu siunertat allarpassuit Siumup Inatsisartunut ilaasortaatitaasa akuerisarpaat. Siumup Inatsisartunut ilaasortaatitai, ataaserlu Naalakkersuisunut ilaasortaasoq uteriaqqissinnaajunnaareerput.

Mittarfissuit pillugit tamakkiisumik akuerseqataareerput, sulilu Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaani Naalakkersuisuutitatik kiffaanngissuseqartingaarlugit piginnaatitsissuterpassuarnik tuniorarpaat. Allatut oqaatigalugu, Siumup Inatsisartuni ilaasortaatitaasa Naalakkersuisut Siulittaasuat tatiginagu oqariartuuteqariarlutik akuersissutigisarpaat nammineq piumasaminik sulinissaannik piginnaatillugu.

Naalakkersuisuuniarnerinnaq pillugu Naalakkersuisuusoqartassava?

Suli tupinnarneruvoq oqaluttuarisaanermi aatsaat Naalakkersuisunut ilaasortap Naalakkersuisut Siulittaasuat tatiginagu nalunaaruteqartunut ilaammat. Qanoq ililluni Naalakkersuisunut ilaasortaasoqarsinnaava Naalakkersuisut Siulittaasuat tatiginagu nalunaaruteqallattaajutigaluni?

Naalakkersuisunut ilaasortaq Erik Jensen Naalakkersuisutut ilisimanngisatsinnik ilisimasaqarsimassaaq Naalakkersuisut Siulittaasuat allaat tatiginagu nalunaarsinnaalersimalluni. Tamanna pisortatigoortumik qulaajarneqartariaqarpoq. Tamatta Naalakkersuisunut tatiginnissagutta Naalakkersuisunut Siulittaasup tatiginannginneranik oqariartuuteqartoqarnera sumik patsiseqarnersoq paasisariaqarparput. Tatiginnikkunnaarneq asuliinnaasimanavianngilaq. Siumumi ilaasortat arfineq-marluk aammalu Naalakkersuisut Siulittaasuata nassuiaanissaat Inuit Ataqatigiinniit piumasaqaatigaarput.

Inuiaqatigiinnut naapertuilluarneq innuttaasut nassuiaannerisigut takutinneqartariaqarpoq

Qanoq ililluta aningaasanut inatsisissaq suliarissagatsigu partiip siuttuusup Inatsisartunilu partiip annersaata Naalakkersuisunut Siulittaasuutitartik tatigiunnaarsimallugu nalunaaruteqartut. Aningaasanut inatsisissap suliarineqarnerani taamak sakkortutigisumik Siumumi saqitsaattoqarnera inuiaqatigiinni ernumalersitsimmat tupinnanngilaq.

Inuit Ataqatigiit piumasaraarput Partii Siumut aammalu Naalakkersuisut erseqqilluinnartumik nassuiaateqassasut. Naalakkersuisut suleriaasiat naapertorlugu tatiginartumik Inatsisiliortut innuttaasullu Naalakkersuisuniit sullinneqarnissaat piumasaqaataavoq. Siumut, maanna pisussaaffeqalerpusi inuiaqatigiinnut tamanut aammalu Inatsisartunut ilaasortanut tamanut nassuiaateqassallusi. Naalakkersuinikkut suliat suunuku tatiginnikkunnaarnermut pilersitsisut ersarissassallusiuk.

Utaqqivatsigit.

Siulittaasup tullia naalakkersuinikkut oqaaseqartartoq

Aqqaluaq B. Egede

Nunatsinni innuttaasut qoqassillugit naalakkersuineq unitsissiuk

Nunatsinni innuttaasut qoqassillugit naalakkersuineq unitsissiuk

Siumup neriorsuutigaa mittarfiliortiterneq akinik qaffaanermik kinguneqassanngitsoq, aamma innuttaasut kaasarfiiniit aallertoqassanngitsoq. Maanna Naalakkersuisut siunnersuutigaat Inatsisartut Aningaasanut Inatsisissaattut suliaqarnerminni innuttaasut kaasarfiiniit suli aalleqqinniarlutik. Maanna orsussap akia Naalakkersuisunit qaffanneqareerpoq.

Innaallagissap, erngup kiassarnerullu akiisa Nukissiorfik aqqutigalugu qaffannissaat Naalakkersuisut qoqassiinertut taaneqarsinnaasumik qaffaasoqarnera ulloq manna tikillugu tunuliaqutserlugu ingerlatsipput. Ilinniartitaaneq, isumaginninneq aamma peqqinnissaqarfimmi aningaasartuutikillisaanissaq siunertaralugu Naalakkersuisut Inatsisartuniit piginnaatitsissummik qinnuteqarput.

Inuttaasut eqqugaassapput

Silaannakkut inunnik assartuussineq akisunerulissanngitsoq partiip Siumut-p neriorsuutigeqattaarlugu oqaatigisartagaa maanna aamma malunnaatilimmik akinik qaffaavigineqassasoq Naalakkersuisut akuersissutigisimavaat. Malugalugu, nunatta avataanut nunatsinnullu angalaneq akinik sapinngisaq tamaat qaffaaviginaveersaarneqarsimammat. Tupinnaraluartumillu Naalakkersuisut akuerisimasaat tassaavoq ukiuunerani nunatsinni angallanneq akitigut qaffaavigineqarnissaa allaavigineqassasoq, allaat 55%-imik akitsuut qaffanneqassasoq Naalakkersuisut akuerisimavaat.

Tassa aasaanerani nunatsinnut takornariarpassuit akitsuinermi matussuseeqataanissaat pinaveersaartinniarlugu nunatsinni innuttaasut kisimik akinik eqqornerlunneqarnissaat Naalakkersuisutigoortumik aalajangersarneqarsimavoq. Naalakkersuinikkut taamatut ingerlatsineq Inuit Ataqatigiinniit isumaqatiginngilluinnarparput. Nunatsinni innuttaasut kaasarfiinit aningaasanik tigooraaginnarneq tamaanga killeqartariaqarpoq.

Siumup ilumini saqitsaannera suleqataaniarnermut artukkiivoq

Naalakkersuisut Inatsisartut Aningaasanut inatsisissaattut siunnersuumminni Siumup saamerlertut nammaqatigiinnermik anersaava, Demokraatinut talerperlertut aqutserusuttunut kinaassusertik ”tunisimavaat”. Naalakkersuisut partiimit Siumumiit siulersorneqartut, Siumukkormiuinnangajannillu Naalakkersuisuutitaqartut imminnut ajorsarterujussuarlutik suliaqarsimapput. Isumaqarpunga Demokraatit partiimik Siumumik aqutsinerannut ersiutaasut annersaat massakkut naalakkersuinikkut ersersinneqartoq.

Partii Siumut-p naalakkersuinikkut pissaanermik ”ungaginninnerata” kinguneraa, naalakkersuinikkut innuttaasut atugaannik, aamma akitigut atigaannik oqilisaassiniarnitta nalaanni akinik qaffaasaqattaarnermikkut inuppassuarnik artukkiinissaq soqutigiunnaarlugu Naalakkersuinikkut sulineq aallartimmassuk. Naammagiinnarneqalerpa partii Siumumiit Naalakkersuinikkut siuttuujumanermik kinaasuseerulluni aqutsigaluaraanniluunniit, issiavinni kissalaartuni niut qaqillugit inuit atugaat ajorsiartortut isiginnaaginnarlugillu akuersaalersimassallugit?

Inuit Ataqatigiit erseqqissassavarput, massakkut Naalakkersuisuusut sulinerat aamma qanoq aalajangersaasaqattaarnerat akuerinngilluinnaratsigu. Naalakkersuisut innuttaasunut neriorsuutit qinersisartoqassutsiminnut tunngavigaat. Neriorsuutigisimasat malillugit sulinani, pilersaarusiugaanngitsumik akit qaffaqattaarnerisigut innuttaasut nipaatsumik qoqassiniarneqarnerattut isigisariaqartumik nunarput aqunneqarpoq.

Nunatta naalakkersuinikkut erseqqissumik siunnerfeqartumik aqunneqannginnera ernumanartoqarpoq. Ullormiit ullormut aningaasarsiornikkut akinik tupannartunik innuttaasunullu eqquinerlukkaluttuinnartumik Naalakkersuisut aqutsinerat nunap inuinut akitsoraluttuinnarpoq. Inuit Ataqatigiit allannguisoqarnissaa sakkortuumik piumasaraarput. Tutsuiginartumik inuiaqatigiinniillu malinnaavigineqarsinnaasumik Naalakkersuisut sulinngillat. Siumumi avissaartuunneq piffissamik atuiffiorpaseqisoq naalakkersuinikkut pilersaarusiukkamik aqutsinissamut piffissaq atugassanngortinneqarniarli.

Siumup ilumini saqitsaannera, Siumumilu qinikkat pissaaneqarniunnerat nunatsinni peqqinnanngitsumik sunniuttoq allanngortinniarlugu Inuit Ataqatigiit sulissaagut.

Inuit Ataqatigiit

Aqqaluaq B. Egede

Siulittaasup tullia naalakkersuinikkut oqaaseqartartoq

Nunanut allanut politikki ataatsimoorfiusoq pisariaqartilluinnarput

Nunanut allanut politikki ataatsimoorfiusoq pisariaqartilluinnarput

Ulluni kingullerni USA-p nunatsinnut soqutiginnillunilu pisiarinnikkumanera oqallinnermik annertuumik pilersitsivoq. Ersarissisitsivorlu nunarput nunanut allanut politikkimigut inerisaasariaqartoq ataatsimoornermillu piaartumik tunngavissittariaqartoq.

Nunanut allanut tunngasunik suliaqarnermi nassuiaatit kingumoortut qimallugit, siunissami aggersumi nunatta assigiinngitsutigut suleqateqarnera pillugu iliuusissatut pilersaarusiornissarput pisariaqarpoq.

Ataatsimoorussaqarnerput tassaassammat nunat tamalaat akornanni tatiginassuseqarluta sunniuteqarluarsinnaanitsinnut ammaassisussaq. Tamana inuiaat pisariaqartippat.

Nunanut allanut politikki tassaanngilaq nammilivinnermut kisimi tunngatinneqartussaq

Ersarissumik oqaatigisariaqarpoq, nunanut allanut politikki aamma nunat pissaanillit issittumut soqutiginninnerat qanorlu siunertaqarnerat isiginiarnagu namminiilivinneq kisiat tunaartaralugu nunanut allanut politikkeqarneq aallaavigineqarsinnaanngimmat.

Eqqumaffissanilli tamanik aallavilimmik isumatusaarnissamillu tunngavilimmik sulinissaq aallaaveqartariaqarluni.

Nunatta sutigut tamatigut naleqartitatsinnik ersarissumik aamma issittormiut saniligut eqqarsaatigalugit issittup qanoq atorneqarnissaa pillugu ersarissuliortuartariaqarpoq. Tamanna partiit ataasiakkaat kisimik suliarisinnaanngilaat, taamaammat partiit susassaqartullu ilaseraagut nunanut allanut politikkitta ersarissarnissanik annertusarnissaanullu suliaqarnissamut.

Inuit Ataqatigiit qulequttat minnerpaamik iliuuseqarfigineqassasut imaattut siunnersuutigaat:

  • Nunanut allanut politikkitta annertusarnissaanut ataatsimoorfissarsiorneq.
  • Nunatta namminiussuseqarnerata illersorneqarnissaa.
  • Nunatsinni sillimaniarneq aamma  illersornissaq.
  • Nunanut allanut politikkip annertusarnerani niuernikkut iliuusissat malinnaatinneqarnissaat.
  • Silap pissusaata allanngoriartornera pilllugu iliuutsit.
  • Issittup atorneqarnera.

Inussiarnissamik

Múte Bourup Egede

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Inuit Ataqatigiinniit aammaarluta: Aaqqiissutissamik nassaartoqarli

All: Sofia Geisler, ilinniartitaanermut oqaaseqartartoq, Inuit Ataqatigiit

Inuit Ataqatigiinniit aammaarluta: Aaqqiissutissamik nassaartoqarli

Niuernermik Ilinniarfimmi Bachelorinngorniarluni ilinniartitaanernut nutaanut qinnuteqartut aallartinnissaannut aaqqiissuteqarfiginissamut Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoq ajoraluartumik sunneruminaatsoq paasivarput.

Piffissaq kingullerpaaq atorlugu ilinniartitaanerit pineqartut aallartinngitsoornissaannut kinaluunniit akisussaasuugaluarpat ilinniakkat aallartinnissaannut qinnuteqarnissamut kaammattuinermut inuit arlallit qisuariarsimasut takusinnaavarput.

Arlallit suliffimminniit soraarput, atorfinnut allanut nutaanut itigartitsipput, inigisatillu qimassimallugit. Ajortussamik ilimasunnatik qinnuteqarsimapput, maannakkulli allamik periarfissanik ujarlertariaqalerlutik, ilinniagarmi aallartinniagaat qinnuteqarnikkullu qisuariarfigisimasaat takorluuginnartariaqalerpasipput.

Taamaaliorsinnaanngilagut. Ilinniartitaaneq nunatta siunissaanik tunngaviliisuuvoq. Taama ersaritsigigaluarpoq. Ajoraluartumilli ilinniartitaanikkut aaqqissuussinerup uppernassussaa maanna innarlerneqarpoq.

Asasarput Naalakkersuisoq: Aaqqiissutissamik nassaarniarit. Uppernassuseq pilerseqqiguk. Tamatumunnga peqataassalluta Inuit Ataqatigiinniit piareersimavugut. Pisumut taamatut isikkoqarluni pisariaqanngikkaluartumut patsisaasunik qulaajaaneq aallartereersoq ilisimavarput. Aammali ilisimavarput Inatsisartut akuerisaatigut Aningaasanut Inatsisimmi konto pingaarneq 40.91.16-ikkut (Niuernermik Ilinniarfik) Naalakkersuisut piginnaatinneqarmata ukiumut aningaasanut inatsiseqarfiusumut tullermut konto pingaarnermi matumani atuinerunermut imaluunniit atuinikinnerunermut annerpaamik 4.000.000 kr.-nik nuussinissamik.

Taamaammat naatsorsuutigaarput Aningaasanut Inatsit Inatsisartut akuerisaat aqqutigalugu Naalakkersuisut piginnaatitaasimanertik atorlugu suliassanngortumut aaqqiinissaat.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Sofia Geisler

Naalakkersuinikkut siuttuni torersaasoqartariaqarpoq

Allattoq: Aqqaluaq B. Egede, politikkikkut oqaaseqartartoq

Naalakkersuinikkut siuttuni torersaasoqartariaqarpoq

Nunatsinni inuiaqatigiit aningaasaatai aatsaat taamak annertutigisut siunissamut aningaasaliissutaapput. Suliassat annertoqaat aningaasarpassuarnik naleqartut mianersorluni qinikkanit suliarineqartariaqartut. Suleqatigiinneq paaseqatigiinnerlu ullumikkut parti Siumumi amigaatigineqarpoq.

Partii Inatsisartutigoortumik ”qeqqamigut avissimasoq” immikkoortunut marlunnut sammiveqartoq inuiaqatigiinnut mianernartumik sunniuiteqarsinnaavoq.

Naalakkersuinikkut sulinermi msilittagallit nalunngilaat suliassanut annertuunut inuiaqatigiinnut annertuumik sunniuteqarsinnaasut suleqatigiilluni aatsaat iluatsittumik angusaqarfiusinnaasut. Massakkut naalakkersuisooqatigiit taamaanngillat.

Inatsisartuni qinikkat partiit kikkuunerat apeqqutaatinnagu siunnerfinnut marlunnut avissimanerannik kinguneqarpoq. Tamanna massakkut Naalakkersuisuusunut, isumaqatigisaannarminnut Naalakkersuisuuniartutut suleriuseqartunut pitsaasuunngilaq.

Inuiaqatigiit Naalakkersuisui akisussaaffeqarput aamma namminneq Naalakkersuisuujunnaaraluarunilluunniit nunatta allanngorteqattaagassaanngitsumik ingerlaaseqarnissaa soqutigisassarigamikku. Imaanngilaq partiip ataatsip ajugaanissaa kisiat anguniassagaat. Inuiaqatigiit ”ajugaanissaat” suliariniagassaraat, imaappoq isummat assigiinngitsut paaseqatigiiffissarsiorlugit sullarissuseq Naalakkersuisooqatigiit amigaatigaat.

Naalakkersuinikkut nutarterisoqartariaqarpoq. Siumut siulittaasuatut amerlanerusunit tunuliaqutsigaaneq isumaqanngilaq nammineq isumaq kisiat malillugu sulinissamut tunuliaqutsigaaneq.

Naalakkersuisut Siulittaasuata eqqumaffiginerulertariaqarpaa akisussaaffigigamiuk avissaartuuffiit aaqqiiffiginiassallugit. Inuit kikkulluunniit qanoq isumaqaraluartut tamaasa siuttuuffigai, siuttoq pikkorissoq illua-tungerisaminik nalaarsinnaassuseqarlunilu suleqatigiinnermik nukittorsaallaqqittariaqarpoq. Inuiaqatigiit toqqissisimasut naalakkersuinikkut sulianut anguniakkanullu tunuliaqutsiisut amerlanerpaanissaat tamatsinnut peqqinnarnerpaajusoq anguniagassarigatsigu puigussanngilarput.

Partii Siumut; siuttuuneq tanngassimaarutaannaassanngilaq. Avissaartuunneq suleqatigiinnermik taarserneqartariaqarpoq.

Inuit ulluinnarni atukkamikkut assigiikkunnaariartuinnarput, pisuut pitsuussuserlu ”imminnut ungasilliartornerat” nunap inuisa aaqqissuusaaneranik innarleereersoq suli sakkortusuiartorpoq. Pitsuussuseq assut annertusiartorpoq. Suli inuuniarnikkut akit qaffakkiartorput, sulisartukkormiut isertitaat akinut qaffakkiartortunut inorsareersut malinnaatikkuminaalliartorput.

Inuit Ataqatigiit kaammattuutivut nangeqqippagut. Naalakkersuisut aningaasanut inatsisissap suliarinerani nunatsinni inuit atugaasa oqilisaannissaat siunertaralugu anersaaqanngitsumik siunnersuuteqarnerat naammaginnginnatsigu.

Inuiaqatigiit nunatsinni aningaasarsiornikkut ulluinnarni imminut pilersorniarnerat pitsaanerusoq ukiuni aggersuni angulertorneqassappat qinikkat oqaloqatigiinniarlik. Naalakkersuisut naalakkersuisooqatillu ammanerusumik aqutsisariaqarput.

Toqqorluni aqutsineq suleqatinillu isummersoqateqarnani suliniarneq nunatta inuisalu sungiutassarinngilaat. Oqartussaaqatigiilluta suleqatigiilluta anguniakkavut suleqatigiiffigisariaqarpagut.

Naalakkersuisut allaffimminni issiavimmut ingillutik namminneq silarsuartik kisiat sammiunnaarlugu inuiaqatigiinnut tamakkiisumik isiginnileqqunaqaat. Partii Siumut ”ilumini” suleqatigiissinnaanngippat taava kikkut suleqatigisinnaassagamikkit.

Demokraatit tunuliaqutaasut pissutsinut tukattunut suugaluartunulluunniit tunuliaqutaasussaannartut ingerlatsisunngorsimanerat Siumup assut atorluarpaa.

Naalakkersuinikkut illua-tungeriinneq arsaattutut ililluni ajugaasoqarlunilu ajorsartoqartussatut isigineqalersoq, unamminani suleqatigiiffiusuugaluaruni tamanit ajugaassutaassagunaraluartoq kiap Naalakkersuisuni anguniarpaa?

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisooqatigiit kaammattorpagut oqaloqatigiinnernik aammaassiniarlik. Suleqatigiiffissanik ujartuivugut oqaloqatigiinnerit aallartinniarlik.

Tamannatoq Naalakkersuisuniit atorluarneqarnerulluni aamma qinikkanik suleqatigiisitsiniarnerulluni aqutsinermik malitseqartinneqarniarli. Tamatumani aamma Naalakkersuisut Siulittaasuat annertuumik pisussaaffeqarmat Inuit Ataqatigiit oqaloqatigiinnernik pitsaasunik ujartuivugut.

Sulilluarisilu.

Naalakkersuisut akisussaaffimmik tigusisariaqarput

All.: Sofia Geisler, ilaasortaq Kultureqanermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqanernermullu Ataatsimiititaliaq

Naalakkersuisut akisussaaffimmik tigusisariaqarput

Ilinniakkat marluk nutaat Niuernermik Ilinniarfimmut atasut august 2019 aallartinneqarnissaat siunertaralugu sulinermut Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfik november 2017-miit akuulluinnarsimavoq.

Piffissami manna tikillugu suliap ingerlanneqarnerani Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfimmiit iliuuseqartoqarsimanngilaq suliap unitsinnissaanut unitsikkallarnissaanulluunniit tunngasumik imalimmik. Tamannali pivoq ilinniarnerup aallartinnissaanut ullualunnguit sioqqullugit, ilinniartunngortussallugu ilinniagassaminnik aallartinnissaminnut piareerluinnartullu.

Tamanna kanngunartuliornertut taasariaqarpoq. Inuit Ataqatigiinniit neriuutigilluinnarparput pisoq manna ataasituaasoq Naalakkersuisoqarfiup siunertaq naapertorlugu naammassinngitsuugaatut isigineqarsinnaasoq.

Ajuusaarutigaarput atuarfik ilinniartullu ilinniagassanut marlunnut pineqartunut tunngatillugu aallartitsisinnaajunnaarmata. Isumaqarluinnarpugut akisussaaffik Niuernermik Ilinniarfimmut tutsinneqarsinnaanngitsoq. Pisumut avaanngunartumut uunga tunngatillugu akisussaasoq tassaavoq Naalakkersuisoqarfik, tassalu Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoq.

Inuit Ataqatigiinniit paasivarput ilinniakkat pineqartut marluk pilersinneqarsinnissaannut atatillugu Niuernermik Ilinniarfiup kiisalu Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfiup akornanni november 2017-miit qanimut suleqatigiinneq ingerlasimasoq. Aammalu ukiarmanna atuartitsinerup ingerlannissaannut immikkut aningaasaliiffigisassatut qinnuteqaat minnerpaamik 700.000 koruuninik aningaasartalik aasarmanna juli-mili Naalakkersuisoqarfimmut tunniunneqarsimasoq.

Tassalu qaammat ataaseq qaangiutereersoq tallimanngorpat kingullermi Naalakkersuisut imaannaanngitsumik aalajangerput ilinniarnerit nutaat aallartinnissaat atorunnaarsinniarlugu. Suleriaaseq tupinnarluinnartoq, tassami ilinniakkat taakku aallartinnissaat 2017-imi novemberimili pilersaarusiorneqalermat Naalakkersuisoqarfik akuulluinnarsimammat.

Qanoq isilluni taamaattoqarsinnaava?

Ilinniartitaanermut Naalakkersuisup politikkikkut akisussaaffik tigusariaqarpaa, akisussaaffik Niuernermut Ilinniarfimmut milorujunnagu.

Ilinniagassat piareeqqapput, ilinniartitsisut piareeqqapput, ilinniartussat piareeqqapput. Inuit Ataqatigiinniit paaserusupparput aaqqiissutissamik nassaarnissamut periarfissaqanngivissornersoq. Taamaasilluni ilinnialerniartut ilinniarusutaminnik ingerlatsisinnaalissammata, allamik pilersaarutigisarinngilluinnakkaminnut ilinniakkanut saannatik.

Assigiinngisitsisarneq atorsinnaajunnaareerpoq

Assigiinngisitsisarneq atorsinnaajunnaareerpoq

Ukiuni sisamani aggersuni inatsisinik atuutsitsinermut tunngasut politiinilu pinerluttunillu isumaginnittoqarfiup iluani sulisut naligiinngitsumik akissaateqartinneqarnerat folketingimi ilaasortamit Aaja Chemnitz Larsenimit (IA) pingaarnertut aallunneqassapput. Sapaatip akunnerani kingullermi Inatsisinik Atuutsitsinermut Ministerip Nick Hækkerupip (S) ataatsimeeqatiginerani naligiinngitsumik akissaatit naapertuuttuunngitsut eqqartorneqarput.

Piffissami sivitsortumi inatsisinik atuutsitsinermut tunngasut folketingimi Inuit Ataqatigiinniit aallunneqarsimapput, qinigaaffimmilu nutaami aallussisimaneq tamanna sakkortuseriaannassaaq. Naalagaaffimmi atorfillit akornanni akissaatitigut assigiinngisitsinerit ersarissut, meeqqat kinguaassiutitigut atornerlunneqartarnerannik akiuineq peqatigitillugu tassaassapput politikkikkut sulinermi pingaartinneqarnerpaajusussat. Assersuutigalugu Kalaallit Nunaanni Politiit naalagaaffeqatigiinni kisiartaallutik sumiinnersiuteqanngillat, massa Savalimmiuni politiit suliamut tassungarpiaq qaammammut 7.000 kr.-inik annertunerusunik akissarsiaqartinneqartut. Taamatuttaaq pinerlussimasunut isumaginnittoqarfimmi assigiinngisitsineq tamanna misigineqarpoq. Aaja Chemnitz Larsen (IA) assigiinngisitsineq tamanna unitsinneqartariaqartoq isumaqarpoq.

”Ulluni makkunani Kalaallit Nunaata Danmarkimut qanoq attaveqarnera maluginiarneqartillugu naalakkersuisut nutaat Naalagaaffeqatigiinnermi aaqqiagiinngissutaasinnaasunik iluarsiiniartariaqarput, annertusaanatik. Ajoraluartumik Naalagaaffeqatigiinnerup iluani naalagaaffimmi atorfillit akornanni akissaatitigut assigiinngisitsisoqannginnissaanik piumasaqaatit ersarissut naapertuuttullu Naalakkersuisunit isiginngitsuusaarneqartut isumaqarpunga. Tamanna oqaluttuarisaanitsinni nutaanerusumi kanngunarsaataavoq.” Inuit Ataqatigiit Folketingimi ilaasortaatitaat Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq. 

Aammattaaq Inatsisinik Atuutsitsinermut Ministerip (S) folketingimilu ilaasortap Aaja Chemnitz Larsenip (IA) pisaq Tasiilamut tunngasoq eqqartorpaat, pisamilu tassani suliniutit pillugit qanimut oqaloqatigiittarumaarlutik siunniuppaat.

Qunusaarineq atorlugu angusaqartitsiniaanikkut nuna aqunneqarsinnaava?

Allattoq: Sofia Geisler, Inatsisartut Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqanermullu Ataatsimiititaliaanni ilaasortaq

Qunusaarineq atorlugu angusaqartitsiniaanikkut nuna aqunneqarsinnaava?

Soorunami naamik. Tamannarpiaagunarporli aqqutiginiarneqartoq meeqqat atuarfii naammaginartumik angusaqanngippata kommunenut tapiissutit ikilisinneqarsinnaanerannik nipilimmik Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqariartuutaatigut. Taassuma nalerpiaani Ilinniartitaanermut Naalakkersuisup saqqummiuppaa kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit aqqutigalugit meeqqat atuarfiata aqunneqarsinnaaneranut periarfissaasinnaasutut eqqarsaatit.

Naalakkersuisunit maannamut oqaatigineqartut Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqanermullu Inatsisartut Ataatsimiititaliaanni ilaasortatut illuatungilerluinnarusuppakka. Meeqqat pineqarput, taakkunanngalu atuartitsineq ilikkartitsinissarlu pineqarpoq. Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaasa ilaasa kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit tunngavigalugit  suliassaminnik isumaginnittarnissaannik aaqqiinertuut meeqqat atuartitaanerat nalilersorneqarsinnaanngisaannassaaq. Ilinniartitsisut tatineqartussaanngillat aningaasanik annaasaqarnissaq ernummatigiinnarlugu  meeqqat karakterigissaarnissaat anguniartussanngorlugu.

Inatsisartuni partiit sinniisuutitaqartut isummersorfigisassarivaat meeqqat atuarfiannut pissutsit atuuttut, pitsaassuseq qanoq ittuussanersoq kiisalu naatsorsuutigineqartut piumasaqaatillu qanoq inissisimasariaqarnerat ukkatassaralugu. Qinikkatullu akisussaaffipput taamaasilluta takutillugu. Taamaammat ukiaanerani Inatsisartut ataatsimiinnissaannut siunnersuutigaara meeqqat atuarfiata qanoq ittumik pitsaassuseqartup naatsorsuutiginerlutigu kissaatiginerlutigulu oqallisigissagipput.

Taamaattumik neriuutigaara suli ukkatarissagipput meeqqat atuarfiata nukittorsarneqarnissaa. Meeqqat atuarfiat tassaasussaanngilaq angusarissaanngikkuni aningaasaliiffigineqarnikkut ikilisaaffigineqarnissaminik ernumajuaannartoq. Kaammattuinermik taallugu taamatut siunertaliineq qanga periuutsinut atorunnaareersunut sanillersuunneqarsinnaavoq.

KAIR pillugu

Allattoq: Sofia Geisler, Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni gruppea sinnerlugu

KAIR pillugu

Atsioqatigiinnissap Nuummiit Københavnimut nuunneqarneranut aallaqqaammut tunngavilersuutigineqartup imaa Kalaallit Airportsimiit allanngortinneqartoq Inuit Ataqatigiinniit maluginngitsoorsinnaanngilarput.

Nuummi Ilulissanilu mittarfissualiornissamut atatillugu Kalaallit Airportsip Munck Gruppenillu atsioqatigiinnerata naalagaaffeqatigiinnerup ilaani allami ingerlanneqartariaqalerneranut patsisaasimanngilaq pilersaarusiornermut angallannermullu tunngasut. Tamannalu tunngavilersuutigineqaqqaarmat Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni gruppeata aallaqqaammulli upperiuminaatsippaa, allagaqaateqarpugullumi 12. August 2019 tamanna qisuariarfigalutigu.

Tupigusuutigeqaarput ingerlatseqatigiiffik pisortanit tamakkiisumik pigineqartoq pissutaasuniit allaanerujussuarmik patsisilimmik imaqartumik nalunaaruteqarsinnaammat, naatsorsuutigalugulu tamanna Inatsisartunit inuiaqatigiinnillu apeqquserneqanngiivilluni upperineqassasoq akuerineqarlunilu.

Kalaallit Airportsip iliuuserissallugu toqqagaa tatigeqatigiinnerup annerulernissaanut aqqutissaasinnaanngilaq. Kalaallit Airportsip qinikkatullu sulisut akornanni siunissami suleqatigiinnissamut aallarnissaatitut torrallataanngilaq.

Kalaallit Airportsip eqqortoq nalunaarutigineraa qaqugukkut naatsorsuutigisinnaavarput? Kalaallit Airports taamatut ilisarisimaneqassalluni kissaatigaa? Tamanna ilimaginngilarput. Allaavik tassaasariaqarpoq demokratimik ataqqinninneq.

Taamaammat paaserusupparput nalunaaruteqaqqaarnermini iliuuserisassatut Kalaallit Airportsip toqqagaa Naalakkersuisut tunuliaqutserneraat? Aamma paaserusupparput Namminersorlutik Oqartussat tamakkiisumik pigisaata Kalaallit Airportsip qinikkatut sulisunut, inuiaqatigiinnullumi, attaveqarnerminut atatillugu periuseq maanna takutitani atortuaannassagaa naatsorsuutigissaneripput?

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Napparsimaveqarfik sipaarfiussanngilaq

Napparsimaveqarfik sipaarfiussanngilaq

Allattoq: Stine Egede, Peqqinnissamut Inatsisinullu oqaaseqatartoq

Napparsimaveqarfimmi sipaarniarnermut maannangaaq Naalakkersuisut oqariartornerat akuerineqarsinnaanngilaq.

Aningaasaqarnermut  Naalakkersuisup sipaartariaqarnermik oqariartuutaa Inuit Ataqatigiit isumaqatiginngilluinnarparput. Maqaasivarpullu Naalakkersuisunut tapersersortaasut qisuariannginnerat.

Ullumikkut napparsimavimmi sulisut, pinngitsoqaratik, annertuallaarujussuarnik akisussaaffeqartinneqarput. Artukkerlugit  sulisinneqarput. Paasineqarniarli sooq nunatsinni napparsimaveqarfinni sulisut sivikitsuaraannarmik nunatsinniikkusuttarnersut. Atugassarititaasut naammaginngilaat. Taamaattumik nunaqavissut  nukillaarsaannassanngikkutsigit ukiuni aggersuni ineriartortitsisariaqarpugut, eqqarsaatigilluagaanngitsunik aningaasanik piiaanerminngaanniit.

Nappaatit apereqqaaratik takkuttarput. Ajoraluartumillu ukiuni kingullerni, pingaartumik kræfti assorsuaq napparsimalissutaavoq. Kræftimillu napparsimasortavut amerlasuut Qallunaat Nunaanni ilaat sivisuumik katsorsarneqartariaqartarput.

Peqqinnissaqarfik sipaarniarfiginagu piorsaavigisariaqarpoq, atugassarititaasut aallaavigalugit. Kinguarsartuarutta kingusinnerusukkut aningaasartuutaalerumaartussat piorsaanermi annertunerulerumaarput.

Massakkut Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuut qimerlooraanni paasinarsilluinnarpoq kikkut ilaatigut eqqorneqalersut, tassalu napparsimasortavut. Ikiortariaqarluinnartut. Nammineq qinigarinngisaminnik napparsimalersut. Qanoq immitsinnut politikkeritut qiviarsinnaajuassaagut pisariaqartitsisut tunulliullugit mittarfissuarnik ataatikkorsuaq sanaartussagutta?

Inuttaasunik ataqqinninnginneq

Inuttaasunik ataqqinninnginneq

Mittarfiliortiternissamut atatillugu sanaartortussanik isumaqatigiissuteqarluni atsioqatigiinnissap Nuummiit Københavnip ilaannut nuunneqarnera pillugu Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliap siulittaasuata Herman Berthelsenip (S) sakkortuumik qisuariarnera Inuit Ataqatigiinniit paasisinnaalluarparput.

Atsioqatigiinnissamik nuussineq innuttaasunik akileraarutit atorlugit sanaartornissamut aningaasaleeqataareeqisunik, aningaasaleeqataajuarallartussanillu, ataqqinninnginnertut isigisariaqarluinnarpoq.

Inuit Ataqatigiinniit upperinngilluinnarparput atsioqatigiinnissap nuunneqarnissaanut tunngavilersuutigineqartoq, tassalu pilersaarusiornikkut angallannikkullu pissutigalugit nuunneqartoq. Tunngavilersuut taanna atorsinnaanngilaq, uanimi pineqarpoq suliassaq angisoorujussuaq aamma Inatsisartut immikkut ittumik maj 2018 kiisalu 2018-imi ukiaanerani ataatsimiinnerminni piffissarujussuaq atorlugu sammisaat. Tusagassiuutitigullu atuarsinnaasagut naapertorlugit Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliamit suli annertuumik sammineqartoq.

Inuit Ataqatigiinniit manna aqqutigalugu paaserusupparput ilumoorneq atsioqatigiinnerup Nuummi pinissaraluata Københavnimut nuunneqarnissaanik Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfia peqqusisuusimanersoq.  

Inuit Ataqatigiinniit paasisinnaanngilarput Nunatsinni innuttaasut mittarfinnik atuisussat eqqarsaatigineqarnissaaniit suut allat patsisaasut pingaarnerusimasinnaanersut.

Inuulluaqqusillunga

Inatsisartuni gruppe sinnerlugu

Sofia Geisler

Nunat Tamalaat inuusuttunut ulloritaat 2019

Nunat Tamalaat inuusuttunut ulloritaat 2019

Asasagut Nunarsuarmi inuusuttoqaterpassuagut. Ullumikkut Nunat Tamalaat inuusuttunut  ullorititaani tamannguassi qamannga pisumik pilluaritsi. Ukiuni kingullerni aammalu aggersuni pisariaqarluinnalerpoq inuusuttuusugut tamatta akisussaaqatigiilluta nunarsuarput eqeersimaartumik silatusaartumillu sullinneqarluarnissaa suliarissallugu, pingaartumik ataqqeqatigiinneq naaperiaasinnaalluarnerlu pillugit. Kalaallit Nunaanit naatsorsuutaalluinnassooq nunarsuarioqatitsinnut appakaakaluttuinnarnissaq, tassami nunarput namminiilivikkiartuaarnermut sulineq aallartissimammagu. Tamanna angujartuaalernerani pisariaqarluinnarpoq nunanit tamalaanut suleqateqarlualernissaq. Tamannami siunissamut ungasissumut nunarsuaq tamaat ajunngitsumut kissaasinermut isumaqartussaammat. Ukiuni kingullerni tulluusimaarnartumik takusalerparput inuusuttoqatit ataatsimoorlutik nunarsuup inuuffigiuminarnerulernissaanut illersuinertik takutikkaat, tamannali aamma neriuffigilluinnarparput ingerlatiinarneqassasoq, tamannami nunarsuatta nunarsuarmioqatigiillu pisariaqartippaat. Inuusuttoqatit pingaaruteqalerluinnalerpoq sutigut tamatigut sulilluarnissarput, imminut napatillualernissarput, kinguaasatsinnummi aamma takutittariaqarparput sulineq qanoq isumaqartigineranik. Nunarsuarput sullilluarnissaa tamatta akisussaafigaarput.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Inuusuttut Ataqatigiit sinnerlugu siulittaasoq

Lars Salik H. Kielsen.

Inatsisartut sattallutik sulisinneqassanngillat

Inatsisartut sattallutik sulisinneqassanngillat

Inuit Ataqatigiit Inatsisartunut ilaasortaatitaattut piffisami kingullermi mittarfinnik sanaartornissamut suliap ingerlanneqarnera naammaginanngitsutut isigaarput.

Suliap killifianik annertuumik nikeriaqattaartoqarpoq taamattorli Inatsisartut, suliami uani qitiusumik akisussaaqataasut ukiunilu tullerni Aningaasanut Inatsit aqqutigalugu aningaasalersuinermut qulakkeerinnittartussat sallersaat killiffiusunik ilisimatinneqassanatik. Naak Naalakkersuisut ersarilluinnartumik mittarfiit pillugit suliap ingerlanerani Inatsisartut Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimitsitaliaat aqqutigalugu Inatsisartut ilisimatittarniarlugit neriorsuutigisimagaluaraat. Ataatsimitsitaliap matoqqasumik sulinera saqqummiutinngikkaluarlugu ilisimatitsisoqartarsimanngitsoq uppernarsarusuppara. Tamanna Ataatsimiitsitaliap suleriaasa malillugu nammineq oqaatigisimasama avammut oqaatigisinnaanerannik illersorneqarsinnaammat.

Mittarfissat pillugit suliap sapinngisamik pitsaanerpaamik, inuiaqatigiinnut sunniuteqarnerlunngitsumik isumatusaartumillu naammassinissaat suleqataaffiginiaraluarlugu, Naalakkersuisunit ikinnerussuteqartunit kisermaaserpalaartumik suleriaaserineqartoq attanneqaannassappat suliap unitsikkallarneqarnissaa kissaatigaarput. Soorunami nunatta aningaasaataanik atuilluni sanaartortitsinerit Inatsisartut ilisimasariaqarmassuk, taamaalillunilu inatsisit malitassat malillugit sulisoqarnersoq qulakkeerinneqataallutik. Tamannalu ullumikkut piunngilaq naak Naalakkersuisut killormuuanik neriorsuuteqarnikuugaluartut. Toqqortugassaqanngippat tatigeqatigiilluni suleqatigiinnissaq orniginarnerummat kissaatigaarput ilisimatinneqassalluta. Qularinngilarpullu aamma Inatsisartuni ilaasortat partiillu tamarmik soqutigissagaat suliap killiffianik ilisimasaqassallutik.

Inussiarnersumik

Múte B. Egede

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat.

Naalakkersuisut siulittaasuata USA-p præsidentianik naapeqateqarnissaa eqqarsaatigilluagaassaaq

Naalakkersuisut siulittaasuata USA-p præsidentianik  naapeqateqarnissaa eqqarsaatigilluagaassaaq

All. Peter Olsen, (siul. tull.), Sofia Geisler, (ilaas.) Múte B. Egede, (ilaas.)

Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliamut ilaasortat

Nunat sakkutooqarnikkut pissaanillit sakkutooqarfinnik annertusaalernerisa nalaanni Naalakkersuisut siulittaasuata  USA-p præsidentianik naapeqateqartussanngornerani  nunatta siuttata nunarput sinnerlugu oqaatigiumasanieqqarsaatigilluartariaqarai kaammattuutigissavarput.

Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliani Inuit Ataqatigiit sinnerlugit  ilaasortaasugut naatsorsuutigilluinnarparput  Naalakkersuisut siulittaasuata USA-p præsidentianik naapeqateqarnissamini  suut qaqinniarlugit pillugu aallartinnani ataatsimiititaliamut ilisimatitsissuteqarnissaa. Soorlulusooq naatsorsuutigilluinnaripput  Naalakkersuisut Siulittaasuata aallartinnani ataatsimiititaliamik isumasiuinissaa pissasoq. Inissaminiissaaq  Naalakkersuisut Siulittaasuata USA-p præsidentianik naapitsinermini Inatsisartut tamakkiisumik  tunuliaqutaralugit inissisimanissaa.

Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiisitaliaani Inuit Ataqatigiit sinnerlugit ilaasortaasugut minnerpaamik ilisimasariaqarparput naapinnermi oqaluuserineqartussat suunersut. Nunatta nunanit allanit pingaartumillu nunanit pissaanilissuarnik taasartakkatsinnit soqutigineqarnerata annertusiartuinnarnerata nunatsinnut iluaqutaasumik atornissaa isumatusaartumik pissaaq, nunatummi immitsinnut pilliutigissanngilagut, illuatungaanili inuussutissarsiornikkut ingerlatsinitsinni siuariartornissatsinnut iluaqutissanik ujarlissagutta tamanna tupinnartuliaasussaanani.

Oqimaaqatigiissitsineq isumatusaarnerlu aatsaat taama pingaartigilerpoq, nunanullu allanut politikkip kiisalu sillimaniarnermut politikkip ataqatigiissitsinissaannut Naalagaaffeqatigiinneq nukittoqutigissassanngortissavarput. Qallunaat Nunaat issittumi pissaanilittut inissisimanavianngilaq Nunarput ilaanngippat. Tamanna illuatungeriinnik pisussaaffiliivoq.    

Inuulluaqqusilluta

Peter Olsen, Sofia Geisler, Múte B Egede

Inatsisartuni Nunanut allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliami ilaasortat

Inuit Ataqatigiit AI 2020 :Toqqissisimaneq anersaakkullu ineriartorneq

Inuit Ataqatigiit AI 2020 :Toqqissisimaneq anersaakkullu ineriartorneq

 Aasap ullui ingerlalertorput ukiarlu qalliartorluni. Taamatullu nunatta naalakkersuinikkut aqunneqarnerani qitiulluinnartoq Aningaasanut Inatsisissaq 2020-moortussaq qanimut piareersarneqarlunilu isumaqatigiinninniutaalissalluni.

Inuit Ataqatigiit Aningaasanut Inatsisissami pingaarnertut qulakkeerusuppaat inuit ulluinnarni atugaasa, inuiaqatigiit atugarissaarnikkut periarfissaasa pisinnaatitaaffiisalu nukinnik atuiffiunissaat aningaasalersorneqarnissaallu.  Inuussutissarsiornikkummi tunngaveqartumik aningaasarsiorluarnerput tamatsinnut sunniuteqartariaqarpoq toqqissisimanermillu pilersitsiviusariaqarluni. Taamaaliussaagut nunatta ullumikkornit inuuffigiuminarnerunissaa anguniaratsigu.

Isumaqatigiinninniarnissamullu pingaarnertut pingasunik ukuusunik kissaateqassaagut:

  • Meeqqat ilaqutariillu atugaannik suliat sakkortusisamik pitsanngorsaataasussat. Meerartagut ilaqutariillu tassaammata nunatta siunissai, sutigut tamatigut ingerlalluarnissatsinnut siuariartornissatsinnullu qitiulluinnartut. Toqqissisimasumik inuunissaannik qulakkeerinniffigisariaqakkavut. Nunarpullu inuttusiartoqqilissappat avaqqunneqarsinnaanngitsumik iliuuseqarfigisariaqakkavut.
  • Nunatsinni utoqqalineq imminut akilersinnaasariaqarpoq. Anguniarparput nunatsinni utoqqaat atugaasa nunani allani utoqqaat atugaannut unammillersinnaanngussasut. Ukiuni aggersuni utoqqartavut amerliartussapput ukiorpassuarnilu sulilluarsimareerlutik pitsaasumik atugaqarnissaat qulakkeerneqartariaqarluni. Nunarpummi inukilliartuinnassanngippat aanaakkut aataakkullu nunatsinni aamma periarfissagissaarnerusariaqarput.
  • Kulturilerisortatta atugaannik pitsaanerulersitsineq. Timi tarnilu nukittuut pilersissallugit kulturilerisortagut qitiulluinnarmata. Isumaginninnukkullu unammilligassaqarnitsinni ilorraap tungaanut nikisitseqataasinnaassusaat upperigatsigu. Kiisalu inuussutissarsiornikkut ineriartornitsinni nutaaliornikkut peqataalluarsinnaammata.

Kissaatinik allanik aamma inuiaqatigiit ineriartornerannut ulluinnarnilu atugaaannut, ilinniartitaanikkut allatigullu sunniuteqarluartussanik kissaateqassaagut.

Isumaqatigiinninniutiginissaannullu piareersimalluinnarluta, qulaani taasatsinnut iliuusissat tigussaasut isumaqatiginninniutiginissaat qilanaaralugit.

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Múte Bourup Egede

Nunatsitta isiginnaartitsisarfia, Isiginnaartitsinermillu ilinniarfik nukittorsarneqartuartariaqarpoq

Uggornarpoq ajuusaarnarluinnarlunilu tusagassiutitigut tusarlugu nunatsinni isiginnaartitsinermik ilinniarfimmi ilinniartunit tallimaasunit sisamat atuarunnaarsimanerat, ilinniartorlu ataasiinnanngorluni.

Isumaginninnikkut unammilligassarpassuaqaleruttorfitta nalaani, namminiilivikkiartuaarnittalu aqqutaani, aatsaat taama timikkut tarnikkullu nukittorsarneqarnissarput pingaaruteqartigilerpoq. Inuiattut anersaatsigut nukittorsarumalluta suliniarnitsinni, siunertap anguniakkallu angunissaanut sakkussatta pingaarnersaasa ilagaat Nunatta Isiginnaartitsisarfia taassumalu ataani Isiginnaartitsinermik ilinniarfiup piorsartuarnissaat.  

Taamaattumik killiffik Inuit Ataqatigiinniit paasiuminaatsipparput akuersaaruminaatsillugulu.

Naalakkersuisooqatigiit, tapersersortaallu Demokraatit, Nunatta Isiginnaartitsisarfianik ukiuni kingullerni nukillaarsaasimanerisa inernerisaatut tamanna Inuit Ataqatigiinniit nalilerparput.

Naluneqanngitsutut Siumup siuttuuneratigut tamatigut isiginnaartitsisarfik sipaarniarfigineqartuartarsimavoq. Illuatungiliuttuugaluarluta ukioq manna Inuit Ataqatigiinnit aningaasanut inatsisissami peqataanitsigut aamma isiginnaartitsinermiit anersaakkut immersortuarneqartarnissarput qulakkeerusullugu allaat 3 mio. koruunit tikillugit aningaasaliinerunissamut qulakkeerinnippugut. Piorsarsimassutsikkut, timikkut anersaakkullu nukittorsaaniarluta ilungersornitsinni naalakkersuisooqatigiit Nunatta Isiginnaartitsisarfianik, taassumalu ataani Isiginnaartitsinermik Ilinniarfimmik nukillaarsaajuarnerat Inuit Ataqatigiit akuersaanngilluinnarpoq.

Isiginnaartitsinermik ilinniarfiup nukittorsarneqarnissaanut periarfissat ilagisinnaannginnerpaat ilinniartoqarfiit ilaannut ilanngunneqarsinnaanissaa, soorlu Ilimmarfimmut ilanngullugu? Tamaalilluni isiginnaartitsinermik ilinniarfimmi ilinniartitsisut ilinniartullu kiserliornermik imaluunniit “avinngarusimavallaarnermik” misigisimajunnaaqqullugit? Aamma nalunngilarput amerlanngitsunik ilinniartoqartillugu, ilinniartueruttoqarnissamut aarlerinarnerusartoq. Taamaammat aningaasaliissutinik suli amerlanerusunik anguniagaqarnissaq Nunatta Isiginnaartitsisarfianut Isiginnaartitsinermillu ilinniarfiup nukittorsartuarneqarnissaat ingerlatiinnassavarput, ilinniartitsisut sulinerminni, ilinniartullu periarfissagissaarneroqqullugit.    

Inatsisartuni ilaasortaq

Peter Olsen

Inuit Ataqatigiit

Pisortat kigutileriffiini bøjlelersuiunnaarneq naammagiinnarneqarsinnaanngilaq

Pisortat kigutileriffiini bøjlelersuiunnaartoqarneratigut meeqqat ilaqutariillu akissaatikinnerusut inuuniarnikkut peqqissutsikkullu eqqugaassapput, taamaalilluni nunatsinni innuttaasut suli naligiinnginnerulernerannik kinguneqassalluni. Tamanna akueriinnarneqarsinnaanngilaq.

Nunatsinni meeqqat tamarmik qanorluunniit tunuliaqutarunik peqqissutsikkut assigiimmik pineqartussaapput. Pisortat kigutileriffiini bøjlelersuiunnaartoqarneratigut meeqqat tamarmik assigiimmik pineqarnissaannut pisinnaatitaaffiat unioqqutinneqarpoq, tamannalu akuersaarneqarsinnaanani.  

Kalaallit Nunaani kigutinut nakorsassaaleqinerup eqqugassai amerlapput. Naalakkersuisut annertusisamik qanoq iliuuseqartariaqarput, nunatsinnilu kigutinut nakorsassaaleqinerup annertusiartortoq akiorniarlugu suligasuartoqartariaqarluni. Saqqummiunneqartoq tunngavigalugu, Pisortat kigutileriffiini bøjlelersuiunnaarnerup kingunissai erngumassutigaagut. Tassami ilaqutariit meerartallit ulluinnarni inuuniarnerannut sunniuteqarnerluttussanngorpoq, bøjlelertinnermi akit taaneqartut annertoorujussuusut takuneqarsinnaammat.

Naalakkersusisut kaammattorusuppagut pisortat kigutileriffiini pitsaasumik aaqqiissutaasinnaasumik ujartueqqullugit, ilisimaneqarpormi nunatsinni kigutinut nakorsassaaleqisoqartoq. Illoqarfinni minnerni nunaqarfinnilu kigutileritissagaanni periarfissat killeqareeqisut pitsaanerusumik aaqqiisoqarnissaa qulakkeerneqartariaqarpoq.

Meeqqat inuusuttuaqqallu kigutigissuunissaat pingaartipparput. Taamaattumik pisortat kigutileriffiini kigutit nakorsaanik atorfinitsitsiniartarnermi unammilligassat eqqarsaatigalugit tunniutiinnarsimasutut pissuseqarneq atorunnaarlugu pitsaasumik aaqqiisoqassasoq piumasaraarput, bøjlelersuisarneq sukkulluunniit meeqqanut inuusuttunullu naligiissitsilluni periarfissaajuaannarnissaa qulakkeeqqullugu.

Mikivsuk Thomassen, Aqqa Samuelsen, Stine Egede.

Inatsisartuni Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu ataatsimiisitaliami ilaasortat.

Saqitsaannata suleqatigiitta

Borgmesterit taarsernerisa kingorna Kommuneqarfik Sermersuumi Siumup gruppia kommunaldirektørimik tatiginnikkunnaarluni tusagassiutinut nalunaaruteqarpoq, peqatigisaanillu Inuit Ataqatigiit Siumup gruppianik isumaqatiginninniarnermik ingerlatsinerat naammaginagu oqaatigaat.

Siumup gruppiata isumaqatiginninniarnernut aggersarneqarnerat ilumoorpoq. Siumulli gruppia politikikkut anguniagassanik tigussaasunik saqqummiussinngilaq, taamaammallu isumaqatiginninniarnernik nangitsinissaq toqqammavissaqartinneqarnani.

Kommunalbestyrelsi kommunit ataatsimut ileqquliussaat atorlugit suliamik ingerlatsivoq, tassanilu ilaatigut inuttarsiuisannginneq ilaavoq. Tamatuma nassatarisaanik arlaannarpulluunniit qanoq inneraanerit uppernarsarneqarsinnaanngitsut toqqammavigalugit iliuuseqarneq ajorpoq. Pissutsit paasiniarneqartarput, taamaaliornermilu piviusut aallaavigalugit sulineq ingerlanneqartarluni. Piviusut qisuariarfigisassavavut, qanoq inneraanerit alarlugit.

Taamattaaq Siumup gruppiata Inuit Ataqatigiit politikkiat pingaartitaallu apeqquserpaa. Inuit Ataqatigiit isumaginninnermut politikkiata talerpimmut nikissimaneranik isummiussat Inuit Ataqatigiit gruppiata tunngavissaalatsivai, soorluttaaq inuiaqatigiinni naligiinnginnerup annertusisimaneranik uppernarsaatissaqanngitsumik oqalunneq paasiuminaatsikkipput.

Suliffissaaleqisut ikiliartornerat piviusuuvoq. Amerlanerugaluttuinnartut suliffittaartarput, taamaalillutillu aamma isertitaqarnerulersarlutik. Inuup qitiutinneqarnera Inuit Ataqatigiit isumaginninnikkut politikiani qitiuvoq, tamannalu ilaatigut suliniuteqajaarnerit, ilaqutariinnik siunnersuinerit, atuarfinni suliniuteqarnerit il.il. aqqutigalugit ingerlanneqartarpoq.

Isumaginninnikkut pissutsit ilungersunartorujussuarmi inissisimapput, uagullu kommunalbestyrelsimi ilaasortatut innuttatsinnut toqqissisimanermik pilersitsiniarluta aaqqiissuteqarniarlutalu ilungersorluta sulissaagut. Qanoq inneraasaqattaarnernut saqitsaannissamullu piffissaanngilaq maanna.

Innuttaasut toqqissisimalersinnissaat Inuit Ataqatigiit pingaartippaat. Partiit allat suleqatigalugit pingaarutilinnik suliaqarnissatsinnut tunniusimasumik pissuseqarnissaq Inuit Ataqatigiit pingaartippaat.

Innuttaasut meeqqallu ulorianartorsiortut inersimasut ikiuiniarlutik sulianik naammassinnissinnaasut pisariaqartippaat. Inersimasunik ikiuinissamit pissaaneqarniunnissaq pingaartinnerullugu sulianik kinguarsaasut taakku pisariaqartinngilluinnarpaat.

Aammaarlunga politikikut sulinitsinnut meeqqanut innuttaasunullu iluaqutaasunik aaqqiissusiornitsinni tunniusimalluta nukivut atussagivut sakkortu-nerpaamik kaammattuutigissavara.

Inge Olsvig Brandt

Kommuneqarfik Sermersuumi kommunabestyrelsimi Inuit Ataqatigiit gruppiat sinnelugu, politikikkut oqaaseqartartoq

Napparsimasunut qanigisaasut peqqissartut illuanni unnuisinnaasariaqarput

Inatsisartut upernaakkut 2016-mi aalajangerput pinartumik napparsimasoqartillugu Københavnimi Kalaallit Peqqissartut Illuanni napparsimasunut qanigisaasut akeqanngitsumik ineqataasinnaasut.

Paasilluarpara inissakilliorneq peqqutigalugu iliuuseqartoqarmat. Kisianni napparsimasoq pisinnaatitaaffeqarpoq qanigisaminik ilaqarsinnaalluni. Taanna imaaliallaannaq Naalakkersuisut atorunnaarsissinnaanngilaat.

Inissaaleqineq peqqutaappat, taava Inatsisartut Naalakkersuisullu sulingaartariaqarput periarfissamik allamik ujartuissallutik. Tamatumunnga aaqqiissuteqarnissamut suleqataarusuppugut. Tassami pisariaqartitsineq annertuvoq, aaqqissutaasussamik suligasuarnissaq pissappat Inuit Ataqatigiit siuttuuffigissavaat.

Eqqortuusinnaanngilarmi pinartumik napparsimasoq annikilliornermini kisimiilluni ajorunnaarniassasoq. Napparsimasuulluni ajorunnaarniarnermi aqqutissat pitsaanersarivaat qanitamik najorteqarneq, sorsoqataasinnaasumik, annertoqqutaasussamillu.

Nunatsinni pinartumik napparsimasut ikinngillat. Tamanna Naalakkersuisut nalunnginnamikku iliuuseqartariaqarput. Misissortariaqarpaat qanoq iliorlutik nakorsartittussat amerlanerit nunatsinni nakorsartissinnaanissaat.

Nuummi peqqissartut inaat annertusippat nakorsakkat amerlinerusinnaapput. Maannangaaq Naalakkersuisut suligasuartariaqarput napparsimasut periarfissagissaartuaannarnissaat anguniarlugu.

Maannakkut Naalakkersuisut peruluttut ilaqutaannik ineqartitsisinnaajunnaarnerat akuerisinaanngilarput, iliuuseqartariaqarput.

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit

Peqqissutsimut Naalakkersuisoq nunatsinni pinartumik suliassaqarpoq

Nunatsinni inoqarfippassuarni peqqinnissaqarfiup inunnik katsorsaagasuarsinnaanera ajorsartuinnarpoq. Ajornartorsiut kikkulluunniit naalakkersuisuusarneranni annertusiartuinnarsimasoq, pisariaqalersoq tassaavoq ikioqatigiinnikkut nunatta sineriaani peqqinnissaqarfinni pinartumik inuit nalaataqartut ikiorasuarnissaat inoqarfinni tamani pitsanngorsartariaqarpoq.

Illoqarfippassuit napparsimmaviini sulisut pinartoqartillugu sinitsitsigasuarsinnaasut, pilattasinnaasut allallumi qitiusoqarfinnut nussorneqarnerat sillimaniarnikkut pitsaanngitsumik inuiaqatigiinni atugassaqartitsilersoq Naalakkersuinikkut isummerfigineqartariaqarpoq. Aaqqissuusseqqinneq inunnik peqqissartunik assartuussinerpassuarnik malitseqartut assut aningaasartuutinik aamma pilersitsivoq. Sulisoqarnikkut ”sipaarniuteqarsimaneq” aningaasartuutinillu annikillisaaniarsimaneq naamik pissusissamisuunngilaq.

Inuit illoqarfimminni imaluunniit sumiiffimminni ajornanngippat periarfissaqarpallu katsorsarsuarneqarnissaat pisariaqarpoq. Ukiummi qimatavut takutitsereerput pisinnaasunik ilinniarsimasunillu napparsimmavippassuarni sulisussaqartugut, uppernarsereerparput nunatta inuisa ilinniarsimassutsikkut amerlasuut suliarisinnaallugillu ullumikkorniit sillimaniarnikkut pitsaassuseq annertuumik siuarsarsinnaagaat. Ullumikkut nunarsuarmi nutaaliaasumik aaqqissuussiffiunissamik ujartuinerup nalaani peqqinnissaqarfeqarnikkut nunarput assut katataaqavoq.

Isumaqarpunga Naalakkersuisut Inatsisartunullu ilaasortat suleqatigiillutik nalilersuiffigisaraqaleraat nunatsinni peqqinnissaqarfiup inunnit nunatsinniittunit assartuisussaannartut ineriartortinnagu Napparsimmavittut, peqqissaagasuarfissatut sullissivissatullu ineriartortinneqassasoq tikkuussiffigisariaqaraat. Peqqinnissaqarfinni aaqqissuusseqqinnerup inuppassuit sumi najugaqarumanerannik allannguisut annerit ilagaat. Peqqinnissaqarfik tassaaniartussaagunaraluarpoq napparsimmaveqarfiusuni meeqqanut, inuusuttunut, inersimasunut utoqqarnullu toqqissillutik illoqarfimminni inuunissaannik qulakkeereqataasussaq.

Nunarput isorartutigisoq, aammalu silap pissusaata nikerarsinnaanera atoruminaassinnaaneralu taama misilittagaqarfigitigereerlugit peqqinnissaqarfiup isiginialertariaqarpaa napparsimmaviit tassaaunnaartariaqartut inunnik peqqiilliuteqartunik pinartorsiortunillu assartuussinissamik pilersaarusiortussat. Inuit pinartorsiortut aamma napparsimmavinni suliarigasuarneqarsinnaanissaat sapinngisaq tamaat siunertaauartariaqarpoq. Nunatta avataaneersut nakorsat tikikkumannginnerat imaluunniit illoqarfinni qitiusoqarfinniittut nakorsat illoqarfeeqqanut nuukkumannginnerat innuttaasut atukkamikkut ajorseriartitsillutik akiligassarinngilaat. Isumaqarpunga nunatsinni nakorsatut ilinniartitaaneq soqutiginarsaavigineqarsinnaasoq pisariaqartitsineq toqqorternagu saqqumisumik akiorniagassatut inissisimasariaqartoq. Illoqarfippassuaqarpormi peqqinnissaqarfiup aaqqissuuteqqinneqarnissaa sioqqullugu nakorsanit najorneqarumasunik. Massakkullu pissutsit ima ilungersunartigipput nakorsaqartuarsimasut allaat nakorsanit najorumaneerupput peqqinnissaqarfiup aaqqissuussaaneratigut ”naalagaaqqat” oqartussaasut qulliunerusutullu inissisimasut illoqarfinniit qitiusoqarfinniit sumiiffinnut allanut aqutsiniartorujussuanngornerisigut.

Neriuppunga Naalakkersuisut partiillu tamarmik nunatsinni innuttaasut sillimaniarnikkut pitsanerpaamik illersugaanissaaq peqqinnissaqarfik aallaavigalugu aaqqissuuteqqissagaat. Aaqqissuusseqqinneq aningaasarpassuarnik sipaarutaasimanngilluinnarpoq. Taamaattorli sumiiffinni amerlanerpaani sillimaniarneq assut ajorseriarsimalluni. Tamanna aaqqinniarlugu inuiaqatigiittut tamatta suleqatigiinniarta aamma naalakkersuinikkut.

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut oqaaseqartartuat

Aqqaluaq B. Egede