Archive for the Nutaarsiassat Category

Meeqqat atuarfiat ingerlatsinikkut aqunneqarluartoq

Ullumi 22.10.2018 Meeqqat atuarfianni pisortatut atorfeqartut pisortatut ilinniarsimanissaannik piumasaqaateqalernissap pitsaaqutai pitsaanngequtaalu pillugit qulaajaasumik Naalakkersuisut nassuiaammik saqqummiussinissamik peqquneqarnissaannik Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Sofia Geisler siunnersuuteqarpoq.

Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik isumaqarput atuartitaaneq ilinniartitaanerlu inuttut inuiaqatigiittullu atugarissaarnermut aqqutaasut. Taamaattumillu tamanna angutserlugu meeqqat atuarfiani pisortaasut ilinniartitsisinnaanerup saniatigut pisortatut ilinniagarsimanissaasa piumasaqaatinngortinneqassappat pitsaaqutit pingaanngequtaalu qulaajaaqqusivugut. Meeqqat atuarfiat ilikkagaqarfiulluassappat meeqqat atuarfianni aqutsineq aamma qiviartariaqarparput, tamannarpiaavorlu siunnersuutitsinni siunertaasoq.

Naliliinerit politikkikkut iliuuseqarusulertitsipput

Ukioq 2015-imi meeqqat atuarfiat naliliiffigineqarmat ilinniartitsisut misissuinermut peqataasut pingajorarterutaasa pisortarisamik attaveqariaasiat, siunnerfileeriaasiat isumassarsiorfiusinnaanerallu isornartorsiorpaat. Qinikkatut tamanna tusaanngitsuusaarneqarsinnaanngitsutut Inuit Ataqatigiit nalilerpaat, aamma meeqqat atuarfiata ingerlanneqarnera Kommuneni inissisimagaluarpalluunniit. Meeqqat atuarfiat pillugu akisussaaffik inuiaqatigiittut sumi inissisimaffeqarneq sunillu akisussaaffeqarneq kisiat aallaaviginagu iliuuseqarsinnaaffitsigut akisussaaffimmik kivitsisinnaanissarput angorusupparput. Maannakkut pisortatut ilinniagaqarsinnaanerup neqeroorutitut inissisimanera naammangiinnarsinnaanngilarput, susassaqarfiit suleqatigiinnerisigut naalakkersuisut qinikkallu piumassuseqarnerisigut meeqqat atuarfiini ilinniartitsisuunerup saniatigut pisortatut ilinniagaqartut atorfeqartullu aaqqissuussaasumik politikikikkut iliuuseqarfiginerisigut meeqqat atuarfianut naleqartitsinerusumik takutitsiviusinnaasoq isumaqarfigaarput.

Sofia Geisler
Inatsisartunut ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit

Issittumi Arnat Ataatsimeersuarnissaat pillugu oqallinnermi Sara Olsvig oqalugiarpoq

Issittumi Arnat Ataatsimeersuarnissaat pillugu oqallinnermi Sara Olsvig oqalugiarpoq

Arctic Circle Assembly kingumut politikererpassuarnik, inuussutissarsiortunik, kattuffinnik atorfilittanillu peqataasoqarluni Reykjavikimi kultuurip illorsuaani kusanaqisumi Harpami ingerlanneqarpoq. Oqallinnerit silap pissusianit inuussutissarsiornermut tunngasuupput ukioq mannali aamma arnat pisinnaatitaaffii naligiissitaanerlu sammineqassapput.

Tamanna pissaaq Laplandimi Ilisimatusarfiup naligiissitaanermut immikoortortaqarfiata oqallinneq “Towards an Arctic Women Summit” – Issittumi Arnat Ataatsimeersuarnerat anguniarlugu aaqqissuussaq – arfininngornermi unnukkut Arctic Circle Assemblymi pippat.

“Arfininngornermi oqallinneq Issittumi Arnat Ataatsimeersuarnissaasa piviusunngornissaanut alloriaqqinnissamut pingaaruteqarluinnartuussaaq. Arnat angutillu akornanni naligiissitaaneq arnallu pisinnaatitaaffii sammisat pingaaruteqarluinnartuupput, aamma Issittumi sammineqarnerusariaqartut. Kisitsisit qiviarutsigit arnat niviarsiaqqallu kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigineqartarnerat angerlasimaffinnilu nakuuserfigineqartarnerat annertunerungaatsiarput. Issittumi tamanna akiorniarlugu suleqatigiinnerunissatsinnut periarfissaqarpugut, ingammillu Canadami takusinnaavarput annertuumik sammineqartut. Canadamimi arnat tammartarnerat maanna immikkut misissuivigineqaleruttorput”, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat Sara Olsvig oqarpoq.

Arnalli angutillu akornanni naligiissitaannginneq allatigut aamma saqqummertarpoq.

Suliffeqarfeqarnermi aamma naligiinngittoqarpoq, angutimmi arnanit ataatsimut isigigalugu isertitaqarnerupput. Tamanna ‘arnat sulifferikkajuttagaasa’ akissarsiaqartitsinikkut kinngussaaqqanerannik takussutissaasinnaavoq maannakkorpiarlu perorsaasut akissarsiaasa sammineqarneranni ersippoq. Soorunami erseqqissassavara angutit perorsaasuusinnaannginnerannik oqariartornerunngimmat, angutit perorsaasuulluarsinnaapput, suliffeqarfiilli pineqartut suliffeqarfinnut allanut naligiissinneqartariaqarput tamatumanilu feminismep, arnat angutillu naligiissitaanissaannut sammitillugu arnanullu angutinullu pingaarutilittut qullaattariaqarnera taarusuppara, aamma Issittumi”, Sara Olsvig nangippoq.

Issittumi Arnat Ataatsimeersuarnissaannik piviusunngortitsinissamut suliaq sivisuumik ingerlareersimavoq. Suleqatigiit “Gender is not plan B”-mik imminnut taasut oqallinnermik aaqqissuussisuusut Issittumi Ilisimatusarfiup septembarimi ukiumoortumik ataatsimeersuarneranni arnat issittormiut ilisimatusarnikkut, politikkikkut ulluinnarnilu misittagaannut tunngasunik oqallitsitsipput.

“Arnat issittormiut pisinnaatitaaffiisa sammineqarnerat ukiaq manna Helsinkimi aamma pivoq, tassanilu aamma peqataasussaasimagaluarpunga. Napparsimanermali suliaritinnermalu peqataanngitsoortippaanga, taamaammat massakkut peqataasinnaagama assut nuannaarutigaara pissanngatigaaralu peqataasut allat sammisanik sunik qaqitsissanersut tusassallugu”, Sara Olsvig oqarpoq.

Olsvig aamma tallimanngornermi Issittumi Siunnersuisooqatigiit Issittumi Ilisimatusarnikkut Suleqatigiinnissaq pillugu isumaqatigiissutaannik piviusunngortitsinissaq pillugu oqallinnermi aamma peqataasussaagaluarpoq timmisartussaatali taamaatiinnarneqarnera peqqutigalugu peqataanngitsoorpoq.

“Issittumi ilisimatusarneq pillugu suleqatigiinnissamik isumaqatigiissut Issittumi nunat inoqqaavisa innuttaasuisalu ilisimasaannik ilisimatusarnermut akuutitsinissamut sakkussatut pingaarutilerujussuussaaq. Tamanna ICC-p aasaq ataatsimeersuarneranit aallartitatut peqataaffigisanni nalunaarummi immikkut sammineqarpoq. Nunat inoqqaavisa toqqaannartumik kingunilimmillu peqataatinneqarnerat isumaqatigiissutip pitsaasumik atuutilersinneqarnissaanut piviusunngortinnissaanullu aqqutissaavoq”, Sara Olsvig naggasiivoq.

Tamatuma saniatigut Sara Olsvig Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaanut ilaasortatut Arctic Circle Assemblymut malinnaassaaq Kalaallit Nunaatalu Islandimi Sinniisoqarfittaavata arfininngornermi ammaanersiorneranut aamma peqataassalluni.

Ilinniakkanik aaqqissuussinermi Naalakkersuisut akulerunnissaat akuerinngilarput

Ilinniakkanik aaqqissuussinermi Naalakkersuisut akulerunnissaat akuerinngilarput

Ilisimatusarfik pillugu Inatsisartut aammalu  Qaffasinnerusumik Ilinniartitaanerit pillugit Inatsisartut inatsisaat inatsisartuni oqaluuserineqarmat Inuit Ataqatigiit Ilinniakkanik aaqqissussinermi Naalakkersuisut akuersisalernissaat akerlilerparput.

Ilisimatusarfimmi rektori Gitte Adler Reimer naalakkersuinikkut Ilisimatusarnermut akuleruttoqarsinnaaneranut ernumalluni oqaaseqarnera isumaqatigaarput. Ilisimavarput Ilisimatusarfimmi immikkut piginnaasalinnik Ilinniagartuut Siunnersuisoqatigiffeqartoq aammalu Ilisimatusarfimmi ilinniakkanik aaqqissuussinerit nalilernissaannut pitsaasusaasalu qulakkeernissaannut immikkut ilinniarsimasunik peqartoq, taakkulu Naalakkersuisunit suliaminnut ilisimaarinninnermikkut naliliisinnaanerusutut isigaavut.

Soorlu oqaaseqaatitsinni ima oqartugut: “Pingaaruteqarluinnarpoq Ilisimatusarfiup nunani allani ilisimatusarfinnut nallersuunneqarsinnaanissaa, taamaammat  Ilisimatusarfiup anguniagai, piumasaqaatai aqunneqarneralu nunani allani piumasaqaatinut qaninnerpaamiissapput. Taamaapputtaaq Politikkikkut aqunneqarsinnaaneq. Naalakkersuisut siunnersuutigaat Ilisimatusarfiup anguniagaasa Naalakkersuisunit akuerineqartarnissaa. Tamanna mianersuuteqquarput. Pingaaruteqarluinnarpoq Ilisimatusarfik politikkikkut naalakkersorneqartutut pasillerneqannginnissaa, ingammik nunanit allaniit nalornisoqassanngilaq Ilisimatusarfik politikkikkut aqunneqanngitsoq naalakkersorneqanngitsorlu.”

Pingaaruteqarluinnarpoq Ilisimatusarfik ilinniakkanik aaqqissuussinermi Naalakkersuisunit akuliuffigineqannginnissaa. Sumi allani nunani Naalakkersuisut Ilisimatusarfimminnut akuliuttaramik?

Inuiaqatigiit eriagilluinnagassarput tassa: Ilisimatusarneq politikkikkut aqunneqassanngilaq. Ilisimatusarneq kiffaanngissusermik ingerlanneqassaaq.

 

Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit
Tlf 587619

Meeqqat pillugit nuna tamakkerlugu iliuusissanik pilersaarusiornissaq tapersersorneqarmat nuannaarutigaarput

Meeqqat pillugit nuna tamakkerlugu iliuusissanik pilersaarusiornissaq tapersersorneqarmat nuannaarutigaarput

Oqaasiinnakkut samminninnata iliuuseqarnissamut alloriaqqittariaqarpugut. Taamaammat Inuit Ataqatigiit meeqqat inuusuttullu sumiginnagaanerannik annikillisaanissamut nuna  tamakkerlugu iliuusissanik pilersaarusiornissamut siunnersuutitatta Naalakkersuisunit taperserneqarmat nuannaarutigaarput.

Ukiaq manna Inatsisartuni ataatsimiinnermi Inuit Ataqatigiit isumaginninnikkut aarlerinartorsiortut meeqqallu sumiginnakkat pillugit pinaveersaartitsinermi iluatsitsinissatsinni nuna tamakkerlugu iliuusissatut pilersaarut, Naalakkersuisut tamarmik suleqatigiillutik naalakkersuisoqarfiillu tamaviisa suleqatigalugit ataqatigiissaarillutillutillu suliaqarnissaat siunnersuutigaarput.

MIO-p iliuusissatut pilersaarusiornissaq ujartortarsimavaa

Ingammik MIO-p nuna tamakkerlugu meeqqanut inuusuttunullu iliuusissanik pilersaarusiornissamut politikkikkut alloriaqqittoqarnissaa ujartorsimavaat. MIO-mmi angalanerminit nalunaarusiaasa meeqqat aarlerinartorsiortut amerlasuut pisinnaatitaaffigigaluarlugu ikiorserneqarnissaannut tapersersorneqarnissaannullu iliuutsivut amigartoq takutippaat.

Taamaammat Naalakkersuisunit siunnersuummut allakkatigut akissuteqaateqarnerminni siunnersuut tapersermassuk nuannaarutigaarput. Tapersiineq Inatsisartut ataatsimiittarfianni oktobarip 31-ni siullermeerinninnermi piviusunngortinneqassappat suliassaqarfiit akimorlugit meeqqat inuusuttullu pillugit suleqatigiinnerulernissaq aaqqissuussaanikkullu ataqatigiissaarinerunissaq alloriaqqiffigissavarput.

Kommunit attuumassuteqartullu allat suliamut ilanngunneqarnissaat ilanngullugu erseqqissumik kaammattuutigerusupparput. Kommunit attuumassuteqartullu allat susassaqarfiit akimorlugit  suleqatigiinnissamut piumassuseqartorujuussunerat misilittakkatta takutippaa.  Tamassuma sianiatigut kommunit tassaapput innuttaasunik sullissinermik ingerlatsisuusut ukiunilu kingullerni kommuninik suleqateqarnermik nukittorsaasimaneq nangittariaqarpoq.

Isumaginninnikkut politikimi iluatsilluartumik ingerlatsinermi Inuit Ataqatigiit siusinaarluni iliuuseqarneq , pinaveersaartitsineq, susassaqartullu akimorlutik suleqatigiinnerat pingaartipparput. Ilaqutariit iluitsuusutut sullisissavavut, meeqqanillu sumiginnaasarneq pimoorussamik ilungersortumik iliuuseqarfigissavarput.

Tamakkiinerusumik

Maluginiarparput Naalakkersuisut akissuteqaatiminni naalakkersuisoqarfiit pingasuinnaat eqqartormassuk, taassalu peqqinnissaqarfik, isumaginnittoqarfik ilinniartitaanerlu. Eqqumaffigeqqujumavarput tamakkiinerusariaqarneranik isumaqaratta. Ilaqutariit tamakkiisumik suliniuteqarfigissagutsigit suliffeqarfeqarneq inuussutissarsiornerlu suliassaqarfiillu allat aamma ilaasariaqarput tamannalu siunersuutitsinni qitiulluinnarpoq. Nuna tamakkerlugu iliuusissanik pilersaarusiornerup politikkikkut tamakkiisumik kivitseqatigiikkumassuseqarnitsinnik takussutissaasariaqarpoq.

Amerlaqaagut meeqqat nunatsinni isumalluutini pingaarnerpaajunerat pillugu isumaqatigiittugut. Susassaqartut akimorlutik suleqatigiinnerat  iluatsinngikkutsigu meeqqallu inuusuttullu sumiginnarneqartut pillugit nuna tamakkerlugu iliuusissatut pilersaarummik isumaqatigiissuteqarnata, tamanna iliuuseqarani oqaluinnarnerussaaq.

Partiit allat siullermeerinninnermi oqaaseqaatissaat tusassallutigit assut pissanngatigaarput.

Bilag 1

Bilag 2

Sara Olsvig
Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Kalaallit Nunaata Naalagaaffiit Peqatigiit peqqusserlunnermik akiuinissamut isumaqatigiissutaat peqataaffigilertariaqarpaa

Kalaallit Nunaata Naalagaaffiit Peqatigiit peqqusserlunnermik akiuinissamut isumaqatigiissutaat peqataaffigilertariaqarpaa

Inatsisartuni Demokraatit Suleqatigiissitsisullu oqaatilliisinnaanermut aaqqissuussamik whistleblowereqarnermik annertusaanissaq peqquserlunnermillu akiuinissamut suliniuteqarnerunissamut siunnersuutaasa ullumikkut oqallisigineqarnerat partiit arlallit peqquserlunnermik akiuinissamut suliniuteqarusunnerminnik oqariartuuteqarput. Tamanna Inuit Ataqatigiit nuannaarutigeqaarput.

2014-mi Naalagaaffiit Peqatigiit peqquserlunnermik akiuinissamut isumaqatigiissutaanut Nunatta peqataalernissaa siunnersuutigaarput (UPA2014-mi Imm. 52). Taamani naalakkersuisuusunit siunnersuuterput akuersaarneqaraluarpoq ikerinnakkulli qinersisoqarneratigut siunnersuut Inatsisartuni naammassineqanngilaq.

Tamatuma kingorna siunnersuutivut Nunatta peqquserlunnermik akiuilluarnerunissaanut siunertallit arlallit allat, soorlu whistleblower pillugu aaqqissuussaqarnissamut siunnersuuterput, akuerineqarnikuupput.

Tamanna nuannaarutigaarput sulili Naalagaaffiit Peqatigiit peqquserlunnermik akiuinissamut isumaqatigiissutaata peqataaffigilernissaanut alloriarnissaq amigaataavoq.

Tamanna nuannaarutigaarput sulili Naalagaaffiit Peqatigiit peqquserlunnermik akiuinissamut isumaqatigiissutaata peqataaffigilernissaanut alloriarnissaq amigaataavoq.

Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut peqquserlunnermik akiuinissamut isumaqatigiissutip peqataaffigilernissaanut piffissanngortoq. Taama ilineq Demokraatit peqquserlunnermik akiuinissamut nalunaarusioqqusinerani suliniutissatut ujartugaat tigussaasumik iliuuseqarfigineqarnissaannik qulakkeerinnissaaq.

Nassuiaasiortoqarnissaa taperserparput, alloriaqqillutali aamma peqquserlunnermik akiuinissamut isumaqatigiissummut peqataalernissaq aamma naammassisariaqarsoraarput.

 

Sara Olsvig
Siulittaasoq
Inuit Ataqatigiit

Illuatingiliuttut pakatsissutiginagit nammineq iliuuserisat pakatsissutigineqartariaqaraluarput

Benzinasiutissaq pillugu suliap takutippaa partiit marluusugut, tassalu Inuit Ataqatigiit taavalu Siumut aqutseriaatsikkut pingaartitatta qanoq assigiinngitsiginerat.

Naalakkeersuisut siulittaasuata Kim Kielsenip Naalakkersuisup tunuarnerata kingorna illuatungiliuttut qisuariaatigisaannut pakatsinerminik oqariartornermini ersarilluinnartumik naliliisinnaassutsimigullu qanoq inissisimini takutippaa, tamannalu ajusaarnaraluartumik Kim Kielsenip aqutseriaasianut ilisarnaatinngorsimasutut taasariaqarluni. Kim Kielsenip pakatsissutigisussaagaluarpaa politikerertaqarattaasit nammineq Nunattalu Karsiata aningaasaataannik immikkoortitsisinnanngitsumik.

Inuit Ataqatigiit suliap ingerlanerani orsussamik akiliutissamik atornerluisimanerup naliginnaasuunnginnera Naalakkersuisunullu tatiginnilluni akiliutissamik peqartitsinermut naapertuutinngitsoq ingerlaannaq takusinnaasimavarput.

Inuit Ataqatigiunngilaq suliaq sivitsorsarlugu sulisimasut aamma uaguunngilaq taamani Naalakkersooqatigiiusimasuni naammaginanngitsumik nipangersimasussaatitaanermillu meqqilersukkamik paasissutissiisimasut innuuttaasunut paasissutissiisinnaannginnermik kingunilimmik. Kim Kielsen-illiuna aalajagingaa soorlu aamma Kim Kielsenip aalajagingarigaa marloriarluni Doris J. Jensen Naalakkersuisunngortissallugu naak nalunngikkaluarlugu atornerluinermik suliamik Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaanit Nunatta Karsianut Naatsorsuutit 2017-moortut suliarineqalerpata oqaaseqateqartussanngulernerani tatiginnikkunnaarnermik taasititsisoqarsinnaaneranik kinguneqariaannaasumik sulisoqartoqariaannaasoq.

Inatsisartutut qinikkatullu paasissutissat §37 aqqutigalugu saqqummiunneqartut aallaavigalugit Deloittellu nalunaarutaata tusagassiorfitsigut saqqummerneratigut qisuariarnikkut suliassarput suliaraarput. Taamani Naalakkersuisuusimasunut paasissutissiissutigineqartut Deloittep nalunaarutaatut imartutiginngillat. Ilimagisimavarput suliaq taamatut imaqariaannaasoq kisianni Kukkunersiuinermut Ataatsimiititalip suliaat sakkortusisamik nipangersimasussaatitaanermik piumasaqaatitaqarmata imarisaanut tunngatillugu paasitinneqarsinnaasimanngilagut.

Deloittep nalunaarusiaat quppernernik sisamanik annertussusillip Inuit Ataqatigiit Doris J. Jensenip Naalakkersuisutut biilit orsernerannut akiliissutigisinnaasaanik korteqartitaanermini illersorneqarsinnaanngitsumik atuisoqartarsimaneranik paasissutissiinera naliliinitsinnut aallaaviulluinnarsimavoq. Taamaammat pingasunngornermi nalunaaruteqarpugut Naalakkersuisutut tatigisinnaajunnaaratsigu.

Kim Kielseni 2017-imili taamatut naliliisinnaasimagaluarpoq.

Naliisinnaassuseqarnermut piginnaassusakinneq innuttaasullu tatiginninnerannik ataqqinninnginneq pissutaaqataavoq Inuit Ataqatigiit Siumumik naalakkersuisooqateqaleqqikkusunngikkallarnitsinnut.

Illuatungiliuttut pakatsissutiginagit nammineq iliuutsini pakatsissutigissagaluarpai.

Maanna inernerilerpaa inuiaqatigiinni akisussaaffiit akisunerpaat annertunerpaallu Naalakkersuisut akunnerminni agguaateqqittussanngormatigit tamannaluaasit innuttaasut inuiaqatigiillu aningaasartuutissaat annertussaqaaq.

Tamanna naammaginanngilluinnarpoq.

Inuit Ataqatigiit uangalu suliamut matumunnga oqaaseqaqqinnissarput kissaatiginngilarput. Politikkikkut suliassatsinnut saaqqittariaqarpugut. Avaqqutaarinninnerit naammaleqaat. Nunatsinni suliassat unammillernartut aaqqiivigineqarnissaat saattariaqarpavut politikkikkut ajornartorsiutit nammineq pilersissimasat qimallugit.

Sara Olsvig
Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Tatiginninneq innarlerneqarpoq

Inuit Ataqatigiit Peqqissutsimut, Isumaginninnermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoq tatigiunnaarparput

Naalakkersuisup akiliutissamik kortimik tatigineqarluni atugassinneqarsimanermini mianersuaalliorluinnarsimanera Naalakkersuisutut atuunnissaanut naleqqukkunnaarsitsivoq.

Inatsisartut innuttaasullu Peqqissutsimut, Isumaginninnermut Inatsisinillu atuutsitsinermut Naalakkersuisup atorfimminut atatillugu korti biilit benzinamik orsernissaannuinnaq akiliissutaasartussap 2017-imi qaammatini arlalinni atornerlunneqarsimanera paasivaat. Kukkunersiuisut Naalagaaffimmit akuerisaasut Deloitte naapertorlugit atornerluineq Namminersorlutik Oqartussat aallaffeqarfiannit paasineqarpoq, taakkulu suliamut qisuariaateqarsimallutik. Kukkunersiuisup Naalagaaffimmit akuerisaasup bilagit misissorpai, maannamullu annertuumik atornerluisoqartoq inerniliivoq, taamatullu aamma aningaasat 6.855,45 kr-inik annertussuseqartut naalakkersuisoqarfiup sulisuisa naatsorsugaat utertillugit akilerneqarsimasut paasivaa.

Akiliutip sumut atorneqartussaanera paatsuugassaanngilaq

Ilanngullugu biiliunngitsunut kiisalu illoqarfimmi biilip sumiiffigisaanit allaanerusumi korti atorlugu orsiisoqartartoq ilanngullugu paasineqarpoq. Inuit Ataqatigiinnit ersarissumik oqaatigiumavarput Naalakkersuisutut ivertinneqarnikkut tamarmik paasitinneqartarnermikkut nalunngilluinnaqqissaartarmassuk kortimik tunineqarsimatillutik biilip orsussernissaanuinnaq atorneqartussaasut taavalu kortit pineqartut isumannaatsumik inissisimanissaat isumannaarsimassallugu, taamatullu kortimik tigummialik innuttaasunit Inatsisartuniillu tatigineqaqqissaarluni tigummiartitaasoqartarmat ersarissaatigissavarputtaaq.

Inuiaqatigiit aningaasaataannik paarsinerlunneq suusupaginninnerlu

Suliami matumani tatiginninneq innarlerneqartoq Inuit Ataqatigiit isumaqarput. Naalakkersuisut mianersuaalliornerata inuiaqatigiit aningaasaataanik paarsinerluttoqartoq takutippaa, tamannalu akuersaarsinnaanngilluinnarparput. Naalakkersuisunut ilaasortap akiliutissamik kortimik tatigineqarluni atugassinneqarsimanermini mianersuaalliorluinnarsimanera Naalakkersuisutut atuunnissaanut naleqqukkunnaarsitsivoq. Peqatigisaanik Naalakkersuisunut ilaasortap allanik pisuutitsiniarsinnaangitsoq isumaqarpugut, ingammik kortip pineqartup erseqqilluinnartumik siunertamut ataasiinnarmut, tassalu Naalakkersuisunut ilaasortap biiliata orsernissaanik siunertaqarluni atugassiaanera eqqarsaatigalugu.

Tamanna tunngavigalugu Inuit Ataqatigiit Peqqissutsimut, Isumaginninnermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisumut tatiginnikkunnaarnermik taasititsissalluta matumuuna nalunaarutigaarput, paasinarsimmat Naalakkersuisut Siulittaasuata pisussaaffini malillugu suliaq naammassisinnaanngikkaa.

Sara Olsvig & Aqqaluaq B. Egede

Siulittaasoq & Siulittaasup tullia

Inuit Ataqatigiit

 

 

Qerititsivissaaleqisarneq pillugu nassuiaasoqassaaq

Ukiaq manna Inatsisartuni Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Peter Olsen nunaqarfinni aalisakkanut qerititsivinnut sanaartornissamut annertusaanissamullu tapiisarnernut tunngasumik Naalakkersuisut nassuiaasioqquneqarnissaanik siunnersuuteqarpoq.

Inuit Ataqatigiit nunaqarfinni aalisakkanut qerititsivissaaleqisarneq peqqutaalluni tunitsiviit matuinnarneqartarnerat iliuuseqarfiginiarlugu nassuiaasiortitsinissamik qiningaaffik kingulleq inatsisartunit akuerineqartumit siunnersuuteqarput. Nassuiaat taanna aningaasanut inatsimmut aningaasaliinissamut tunngavissatut atorumallugu Naalakkersuisunut suliakkiivugut. Qiningaaffilli nutaaq aallartittoq paasinarsivoq suliakkiissut tamanan maanna naalakkersuisut ingerlateqqissimanngikkaat, tamannalu tunngavingalugu ullumi inatsisartuni qaqeqqipparput.

Aalisartut toqqissillutik aalisarsinnaasariaqarput
Aalisakkanut qerititsiviit ulikkkaartuartillugit tunitsivissaaleqinerup kinguneraa aalisartut pilersuisinnaanermikkut pakkersimaarneqalersarnerat, tamanna ukiorparujussuarni atuuppoq. Inuit Ataqatigiit pingaartippaat toqqissisimanartumik aalisartut aalisarsinnaanissaat, taakkuuppummi uatsitulli ilaquttaminnut aamma pilersuisuusut.
Nuannaarutigaarput Naalakkersuisut siunnersuummut akissuteqaamminni siunnersuut akuerisassanngorlugu innersuussimmata, matumanilu Inuit Ataqatigiit naalakkersuinikkut sunniuteqarnerput avaqqunneqarsinnaannginnerpullu takussutissarsitinneqarmat nuannaarutigaarput.

Peter Olsen
Inatsisartunut ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit.

Orsussamut atuisimanermut Naalakkersuisut akissutaat imminut assortuuttoq

Orsussamut atuisimanermut Naalakkersuisut akissutaat imminut assortuuttoq

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup benzinamut akiliummik atornerluisimanermut § 37 tunngavigalugu apeqqummut akissutaa imminut assortuulluinnarpoq. Naalakkersuisormi allalluunniit akiliutip siunertarineqanngitsumut atorneqarsimaneranut aningaasarpaalunnik utertitsisimappat, atornerluisoqarsimanera erserpoq.

Taamaammat Naalakkersuisut atornerluisoqarsimannginneranik suliamilluunniit ingerlasoqannginneranik oqariartornerat ataqatigiinngilluinnarpoq.

Naalakkersuisutut akisussaaffeqarneq pillugu inatsit erseqqilluinnarpoq. Naalakkersuisup kialuunniit allat pisuutissinnaanngilai. Inatsimmi paragraf 6-mi ima aalajangersagaqarpoq

“6. Naalakkersuisunut ilaasortaq § 10 naapertorlugu pineqaatissinneqassaaq piaaraluni imaluunniit mianersuaalliorujussuarnermigut Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaat inatsisilluunniit allat malillugit imaluunniit atorfimmi suunera malillugu imminut pisussaaffigisassanngortitaasut malillugit iliunngikkuni.

Imm. 2. Imm. 1-imi aalajangersagaq aamma atorneqartassaaq Naalakkersuisunut ilaasortaq eqqunngitsumik paasinerluutaasinnaasumilluunniit inatsisartunut paasissutissiisimappat imaluunniit inatsisartut oqaluuserisassamik oqaluuserinninneranni paasissutissanik oqaluuserisap inatsisartunit aalajangiiffigineqarnissaanut annertuumik pingaaruteqartunik nipangiussisimappat.”

Inuit Ataqatigiinnit Nunatta Karsiata 2017-mut Naatsorsuutaasa Inatsisartuni siullermeerneqarlutik oqalligisineqarneranni apeqqut qaqipparput Nunatta karsianit atornerluisoqannginnissaa qulakkiissallugu Inatsisartut suliassarpiarimmassuk. Nunatta karsianit atornerluisoqarnissaa uagut akuersaanngilluinnarparput.

Nunatta Karsiata Naatsorsuutaat maanna Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliamut suliassanngortinneqarput, ataatsimiititaliallu suliassat taama ittut qulaajassallugit suliassarivaa. Nunatta Karsiata Naatsorsuutaasa suliarineqarnerat novembarip 27-ni aappassaaneerneqartussaavoq.

Piumasaraarput suliaq Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliami sukumiisumik qulaajarneqassasoq ataatsimiititaliarlu inerniliussamik piariigaqariarpat Inatsisartunut ilisimatitsissasoq.

 

Múte B. Egede

Gruppeformand

Inuit Ataqatigiit

Naalakkersuisut peqqinnerunissaq naapparsimajunnaarnissarlu pillugit anguniagaqartariaqarput

Ulloq 10. okt. 2018 peqqissutsimut Naalakkersuisoq apeqqarissaarfigineqarpoq. Partiit arlaqarluta Naalakkersuisut peqqinnissaqarfik pillugu suna anguniagarineraat sunalu takorluugarineraat apeqqutigigaluaripput paasitinneqanngilagut suna takorloorlugulu anguniarneqarneranik.

Taamaapportaaq Naalakkersuisoqatigiit isumaqatigiissutaat misissorlugu. Peqqinnissamut tunngasumik allassimasut nassaariuminaapput.

Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut politikkikkut siuttuusut tikkuussisariaqartut suna anguniassaneripput. Peqqinnissaqarfik qanoq ingerlasoq anguniassavarput? Nakorsiat qanoq ilumoorunneqarnissaat pitsanngorsasavarput? Naalakkersuisut taakkuninnga tikkuussippata taava uagut aamma suleqataanissarput nalorninannginnerussaaq.

Tusagassiutini saqqummerneqarpoq Nunani Avannarlerni nappaammik kræftimik toqussuteqartartut nunatsinni amerlanersaasut, aammattaaq sinerissami kræftimik toqquteqartartut Nuummiittunit amerlanerusut. Eqqortuusinaanngilaq sinerissami kræftimik napparsimasut ajorunnaarnissaminnut periarfissalunnerunissaat. Isumaqarpunga tassani illoqarfinni nakorsat marluinnaatinnagit pingasuusalernissaat anguniartariaqartoq. Nakorsat pingatserpata pigaartuusartut, nakorsiartitsisartut uagullu nakorsiarfigisinnaasagut amerlissapput. Tamannalu anguniartariaqarpoq.

Naalakkersuisut nakorsassaaleqinerup annikillisarnissaannut pilersaarusiortariaqarput. Nakorsat kiserlioratik sulisinnaanissaat, toqqissumik suliffeqarnissaat anguniarlugu sulisoqartariaqarpoq.

Peqqinnisaqarfik aningaasanik amerlanernik pisariaqartitsisoq qanoq iliornissatsinnik tikkuussisoqartariaqarpoq, taamaalilluta aningaasaliinerussanerluta aalajangiiffigisinnaaniassagatsigu.

Naalakkersuisut inuit nakorsiat iluamik misissortittarnissaat aqqutissiuuppassuk Inuit Ataqatigiit suleqataanissatsinnut aqqut nalunarunnaassaaq. Taamaapportaaq innutaasut nalorninatik, ilumoorunneqarlutilli paasigunikku suleqataanissaat aamma anguneqarnerussaaq.

Inuit namminneq peqqinnissartik akisussaaffigalugulu iliuuseqarfigisaraluaraat nalunngilarput sunaluunniit nappaat kalerreeqqaarani takkussinnaammat. Nappaammit ajorunnaarniaraanni nakorsaqarfimmit ikiorneqarluaraanni taava inuk nammineq aamma akisussaaffimmik tigusilluni ajorunnaarniarnissaminut suleqataanerusinnaanngussaaq.

Ataatsimoorluta napparsimasut amerlanerusut ajorunnaarnissaannut aqqutissiorlutalu suleqatigiitta.

Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit

Inuit Ataqatigiit Siulittaasuata Naalakkersuisut siulittaasuata ammaanermi oqalugiaataa tunngavigalugu oqallinneq.

Naalakkersuisut siulittaasuata ammaanermi oqalugiaataa tunngavigalugu oqallinnermi Inuit Ataqatigiit Siulittaasup Sara Olsvig-ip oqaaseqaataa tamakkiisoq

Tamat oqartussaaqataanerat ataatsimoorluta illersortigu

Qinigaaffik nutaaq aallartippoq, Nunatsinni Inatsiartoqalernitsinniilli qinigaaffit 13-issaat. Ukioq mannalu tamat oqartussaaqataaneranni angusat malunnaatillit ilaat, tassalu Inatsisartut Naalakkersuisullu immikkuulernerannit ukiut 30-it qaangiussimalerput. Pissaanerup agguagaanera inuiaqatigiit aaqqissuussaanikkut tunngavigilluinnarparput. Tamassuma siunertarivaa pissaanerup agguagaanerani oqimaaqatigiissakkamik ingerlatsinissaq. Taamaammat maanga inersuarmut innuttaasut tamallu oqartussaaqataanerat sinnerlugit tulluusimaarluta suliartortarpugut, qinikkanik nutaanik ilasimalluta. Neriuppugut uatsinnut suleqatigiilluarnissamut paasinarluartumik naatsorsuutaasunut piviusunngortitsilluarsinnaalluta.

Manna iluatsillugu inatsisartuni nunatta sinniisorisimasai matumunnga illinermut illinersiueqataasut qujaffigiumavakka. Inatsisartuni qinikkat tamassi inatsisartut ukiuata aallartinnerani tamassi tikilluaritsi.

Inatsisartoqarneq illersussavarput

Illersugassaqarpugut. Inatsisartoqarnerummi suliassartaa naalakkersuisooqatigiinnit taaseqatigiittartuniilluunniit inatsisartunik naalakkersuisunillu immikkoortitsisinnaanngitsunik unammillerneqaratarsinnaavoq. Tamassuma pinaveersaartilluinnarnissaanut tamatta akisussaaqatigiippugut.

Oqaaseqaatinni qulequttat pingaarnerit pingasut sammerusuppakka. Pissutsit inunnut tunngasut, aalisarnermut inatsisissamut mittarfiliortiternermullu siamasissumik isumaqatigiissuteqarnissamik pisariaqartitsineq kiisalu issittumi aarlerinartorsiorfiugaluttuinnartumi sillimaniarnermut politikikkut unammillernartut.

Siullermilli Inuit Ataqatigiit politikikkut sunniutaarutsinniarsarineqarnerat iluatsinnavianngimmat erseqqissaatigiumavara. Taamaaliornissamut parteerput sullarippallaarpoq. Eqqarsarluartartuuvugut taamaammallu maaniippugut.
Iliuuseqartarpugut taamaammat ingerlajuassaagut. Issiavinnut nippussimaannarniarsarinata innuttaasut pillugit ilungersorluta sulivugut. Naalakkersuisooqataanissamut piareersimasarpugut, aammali illuatungiliunnissamut piareersimajuarluta. Maanna illuatungiliuttuunissarput eqqortumik inissinnerusoq qularutiginngilarput. Tamatumunnga suna patsisaanersoq erseqqissumik oqaatigereerparput.

Politikki ajugaanniuffiunngilaq

Kalaallit Nunaanni politikki ajugaaniuffigalugulusooq unamminerunngilaq.

Tamatuma kinguneranik suliami aalajangersimasumi partiip anguniakkani angusimagaluaruniuk, tamanna partiip allap ajorsarsimaneranik kinguneqanngilaq. Politikki tassaavoq oqaloqatigiinneq, politikki tassaavoq isumaqatigiissinnaaneq, politikkimi isummat naapittarput, suliamilu aalajangersimasumi tamatta angusaqarsinnaavugut, soorlulumi aamma tamatta suliami tassani angusaqanngitsoorsinnaalluta.

Taamaammallu naalakkersuisooqatigiit taakkulu tapersersortaasa isumaqatigiissuteqarfissani pisussani Inuit Ataqatigiit inissaqarnerannik oqarnerat uatsinnut tusarnerpoq. Tamanna nuannaarutigaarput, ikinnerussuteqarlutimmi naalakkersuisut akunnattumik angissusilimmik tapersersortiminnik isumaqatigiissuteqarnerat siamasissumik isumaqatigiissuteqarnertut taaneqarsinnaanngimmat. Aatsaat ilissi naalakkersuisooqatigiit uagullu illuatungiliuttut akunnitsinniittut peqatigalugit isumaqatigiikkutta, siamasissumik isumaqatigiissuteqartoqassaaq.

Inuit innarluutillit atugaasa pitsanngorsarnissaat piumasaraarput

Innuttaasulli akornanni unammillernartitaviit iliuuseqarfigalugit nukivut atortigit.

Ukioq Uummannamiippunga. Tassani angut innarluutilik periarfissaqarnini tamaasa kommunip ornittagaanukartartoq naapippara. Taanna ornittakkap sammisassanik neqeroorutai atorlugit tunguusanik naneruusiorlunilu nakkakaatitsiviliorsimavoq. Assigiinngitsut pillugit oqaloqatigiilluarpugut, angutillu taanna inuiaqatigiinnut tunniussassaqarluartoq malugaara, inuiaqatigiinnili inissaqartilluarneqannginnini misigisimanini aamma apuummagu tusaavara. Tunissutai taassuma sulisullu oqaasiinut eqqaassutissatut angerlamut oqquppakka.

Inunnut innarluutilinnut tunngasuni annertuumik suliaqarnissarput pisariaqartinneqarpoq. Ornittagaq sammisassaqartitsivillu angummut tassunga soorunami inuiaqatigiinnut pitsaasumik ilapittuinissamut kissaateqartumut neqeroorutissatuaapput.

Suliffeqarfeqarneq inissaqartitsilluartoq

Ornittakkamissaaq inuusuttut Pilersuisup sulisuisa atisaannik atisallit naapippakka. Taakku pisiniarfimmi suleqqammerput, pisiniarfimmilumi aamma naapippakka suliffimmiinnerminnillu nuannaarutiginnillutillu tulluusimaaruteqarnerat aamma malugalugu. Suliffiilli taamaattut amerlanerusut pisariaqartippavut. Inuit innarluutillit pingaartitaminnik suliffeqarlutik inuuneqarnissamik aamma pisariaqartitsipput. Namminersorlutik inuussutissarsiortut suleqatigalugit suliffeqarnitta ullumikkornit inissaqartitsinerunissaa qulakkeertariaqarparput.

Aammali inunnut innarluutilinnut inissianut naapertuuttumik ilusilersukkanut tunngatillugu unammilligassarpassuaqarnerput tusarpara. Ineqarnermut politikerput aaqqittariaqarparput, taamaalillutalu aamma inuit innarluutillit naapertuuttunik avatangiisilinnik ineqarnissaat qulakkeerlutigu.

Siorna ulloq unnuarlu angerlarsimaffik Ivaaraq Qaqortumiittoq pulaarpara, tassanilu aalaakkaasumik sulisoqarnermut pikkorissunillu pisortaqarnermut tunngasunik unammillernartitat tusarlugit. Meeqqat inuusuttullu ulloq unnuarlu angerlarsimaffinniittut angajoqqaavisa ulluinnarni meeqqaminnit ungasissumiittariaqarnertik pillugu aliasuutaat pakatsissutaallu naalaarpakka. Ila aaqqitassarpassuaqarpugut.

Kikkut tamarmik akuutinneqassapput

Ataatsimoorluta inunnut innarluutilinnut politikimik inerisaasa, taannalu tamatta ukiuni tullerni qulini ilungersorluta aallutsigu. Ungasissumut atuuttussanik anguniakkeqatigiitta inuiaqatigiittullu pisussaaffivut naammassitigit inuillu innarluutillit naligiissumik atugaqalernissaat angutigu.

Inupparpassuit nunatsinni piffinni assigiinngitsuni najugaqartut ullumikkut atortitatsinnit pitsaanerungaartumik atugaqarnissartik pisariaqartilluinnarpaat. Taamaaliornissamilu inunnut innarluutilinnut inatsisissaq naammassisariaqarparput. Inatsisilli kisimik naammanngimmata uagut inuiaqatigiittut kommunit, namminersorlutik oqartussat, inissiaatileqatigiiffiit namminersorlutillu inuussutissarsiortut ataatsimoorluta immikkoortumik kivitsinissarput pisariaqarpoq. Aallarteriarta.

Inunnut innarluutilinnut illersuisoqarfiup Tiliup tusarniaaviginissaa Inuit Ataqatigiinnit qilanaaraarput. Ippassaq aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip siullermeernerani oqaatigeriikkatsitulli, maannangaaq Tiliup amerlanerusunik aningaasaliivigineqarnissaa pisariaqarmat takusinnaalereerparput. Inuiaqatigiittulli aamma inunnut innarluutilinnut tunngasunik annertunerungaartumik ilisimasaqarnissarput pisariaqartipparput. Inuit innarluutillit allanut naligiissinneqarnissaminnik pisinnaatitaaffiat tamatta ataatsimoorluta qulakkeerniartariaqarparput.

Oqallinnermit iliuuseqarnermut

Meeqqanullu tunngasuni aamma inaarsagassaqarpugut. Qaa siunniussaqariarta. Nuna tamakkerlugu meeqqanut inuusuttunullu iliuusissatut pilersaarut MIO-p piffissami sivitsortumi ujartorpaa. Iliuusissatut pilersaarutikkut oqaatigisartakkavut iliuusinngortittussaavavut. Iliuusissatullu pilersaarutikkuttaaq suliffeqarfiit akimorlugit aaqqissuussineq suleqatigiinnerlu manna tikillugu iluatsinngisarput qulakkeerneqartussaavoq.

Inuit Ataqatigiinnit ukiaq manna Inatsisartut ataatsimiinneranni nuna tamakkerlugu iliuusissatut pilersaarusiornissaq pillugu aalajangiiffissatut siunnersuummik saqqummiussivugut, partiillu allat siunnersuuterput ilalerumaaraat neriuutigaarput.

Unammilligassavut pillugit unneqqarinnerput tamatta nangitsigu.

Kinguaassiutitigut atornerluisarneq pillugu suliniutip Killiliisap kiisami saqqummiunneqarlunilu aallartinneqarnera nuannaarutigaara. Suliarli tamaanga killissanngilaq.

Angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarnerup kinguneri eqqumaffigisariaqarpavut

Meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartartut amerlassusaasa appartinnissaasa aalluttuarneqarnissaa aamma qulakkiigassaraarput. Meerarsiaasimasut inissikkallarneqarsimasulluunniit inuttut sunik unammillernartitaqartarnersut paasiniartigu. Angerlarsimaffiup avataani anaana, ataata qatanngutillu qimallugit peroriartorneq qanoq inummut kinguneqarpa. Isumaginninnikkut sulinitsinni arajutseqqasaqarpugut. Inuit angerlarsimaffiup avataanni peroriartortut, tamatumalu malitsigisaanik unammilligassaqartut, qanoq pitsaanerpaamik ikorfartorsinnaanerlutigit ataatsimoorluta aallutsigu.

Suliassaq tamanna pimoorutissavarput. Kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimaneq, sumiginnarneqarsimaneq inuppassuit tarnigini qilerunnguuttarpoq, taamaalillunilu inersimasutut inuuneq aallartinngitsoorlunilusooq ittarluni.

Inuiaqatigiinni isumalluuterpassuit siusinaartumik iliuuseqanngitsoornitsigut, naammatuumik pinaveersaartitsinnginnitsigut sapangitaqanngitsoornissarpullu pillugu suliffeqarfiit akimorlugit qulakkeerinninnginnitsigut annaasarpavut.

Mittarfissuarnut akissaqarneq, isumaginninnermut tunngasunut akissaqarneq

Nunatsinni meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissut tamakkiisumik eqqortinneqassappat isumaginninnermut meeqqanullu tunngasunut suli 500 mio. kr-inik aningaasaliinerunissaq pisariaqartoq, ukiualuit matuma siorna nalunaarusiakkut saqqummiunneqarpoq. Mittarfissuup affaa sisamararterutaaluunniit? Mittarfiit tannerusut isumaginninnikkut suliassatsinnik aaqqiinavianngitsut nalunngilara.

Utoqqaat utoqqaat illuiniittut naammattumik isumassorneqanngitsut, meeqqat ulloq unnuarlu angerlarsimaffimmi ilinniarsimasunik sulisunik amigaatillit mittarfiliornerit naammassinissaat utaqqiinnarsinnaanngilaat. Allaanerusumik iliortariaqarpugut. Mittarfissuarnut akissaqarutta aamma isumaginninnermut tunngasuni pitsaanerusumik sullissinissatsinnut akissaqarsimassaagut.

Inuit Ataqatigiinni upernaaq manna qineqqusaarutigisavut qinigaaffimmi matumani piviusunngortinniarlugit ilungersorluta suliniarpugut. Isumaginninnermut tunngasuni immikkoortunilu allanut tunngatillugu. Tamannalu qulakkeerniarlugu partiinik allanik suleqateqarnissarput qilanaaraarput.

Maanna isumaqatigiittoqalernera pitsaavoq

Soorunami siuariarnissaq karsillu imaqarnerulernissaa pisariaqarpoq. Tamannalumi aamma ilungersuutigissavarput.

Upernaaq manna qineqqusaarnermi Inuit Ataqatigiinnit ataatsimoorussamik aalisarnermut politikkissamut siunnersuusiarput saqqummiupparput. Aalisarnermi kinguaariit nikinnissaat qulakkeerneqassaaq. Pisassiissutit ullumikkornit annertunerusumik inuiaqatigiinnit pigineqarnissaat qulakkeerneqassaaq. Ilinniartitaaneq ilisimatusarnermilu qaffasinnerusunik siunnerfeqarneq inuussutissarsiortut nukittunerulernissaannut aqqutissaasoq isumaqarpugut. EU-mik isumaqatigiissutit aqqutigalugu pisassiissutigisatsinnik nammineerluta aalisarnitsigut annertunerusumik pissarsisinnaanerput misissortariaqarparput. Tamanna siunnerfitsinni erseqqissaatigaarput, soorluttaaq aalisarnermik inuussutissarsiortut sinaakkuseeqataanissaat erseqqissaatigigipput – soorunami taakku suut tamaasa aalajangersussanngilaat, peqataassappulli akuutinneqarlutillu.

Partiit allat tassunga isumaqataalernerat nuannaarutigaarput.

Susassaqartut peqatigalugit

Isumaqatigiinniarnerni peqataatitsinerunissamik piumasaqaatigisimasarput isumalioqatigiissitaliorniarnermik siunertaqalernermi ilanngunneqarsimammat nuannaarutigaarput. Uagut piumasaqaatigaarput kattuffiit aalisarnermik sammisaqartut isumalioqatigiissitami ilaasortaatitaassasut. Aaqqiissutissat ataatsimoortitsinerunissamik nunalu tamakkerlugu naaperiutaasinnaasunik tunngavillit ataatsimoorfigitigik. Taakkorpiaasimappummi Siumumut isumaqatiginninniarnitta siuliini kingullernilu piumasaqaatigisimasavut, tamakkulu aamma Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisup Erik Jensen-ip ataatsimeeqatiginerani aamma apuussimavavut.

Aaqqiissutit pitsaasut aningaasarsiornermi siuariarnermik kinguneqarsinnaasut qulakkeerumallugit ullumikkornit namminersorlutik inuussutissarsiortunik suleqateqarnerulissaagut. Taamattaarlu nunanut allanut politikkerput niuernermut politikitsinnut ataqatigiissittariaqarparput. Tamanna aalisarnermut tunngatillugu ukiuni qulikkaani arlalinni ingerlatereerparput. Suleriaaseq taanna siaruarlutigu inuussutissarsiortut allat aamma siuariarnissaannut periarfissittariaqarpavut.

Inuiaqatigiini isummat assigiinngitsut imminut naapitittariaqarpavut

Inuiaqatigiit mittarfiliornissanut tunngatillugu assigiinngeqisunik isummersuuteqarput, tamannalu ataatsimoortitsisinnaasumik aaqqiissutissarsiortariaqarparput. Mittarfiliortiternissat aasaq manna oqallisaalluarput, kisitsiserpassuit isummallu assigiinngitsorpassuit saqqummerarput. Inuit Ataqatigiit nammineq siunnersuusiatsinnik saqqummiussivugut, soorluttaaq partiit allat aamma taamaaliortut. Maannalu maani Inersuarmi iliuusissamik aalajangernissamut aningaasalersuinissamullu katersuuffiusinnaasumik nassarniarnissaq suliassarilerparput.

Naalakkersuisooqatigiit mittarfiit pillugit oqariartuutigiumaagassaat tusagaqarfigeqqissallugit qilanaaraarput. Amerlanerussuteqartut Kangerlussuup ataannassappat kingunerisinnaasai pillugit misissuiumammata tusaavarput, taama oqariartorneq mittarfiit pillugit saqqummiussimasatsinnut naapertuuppoq. Aningaasaqarnikkut kingunerigiumaagassai Kangerlussuup Narsarsuullu siunissaat pillugit ersarissumik nalunaaruteqartoqarnissaa piumasaraarput.

Neriuppugut amerlanerussuteqartut mittarfinnut isumaqatigiissuteqarsimanertik aporfiginagu aalajangigassarput annertooq ataatsimiititaliani eqqartussallugu suli piumassuseqassasut. Aningaasaqarnermut akileraartarnermullu ataatsimiititaliami mittarfiit pillugit aasaq tamaat sulisimanerput qatangiinnassanngilarput. Suleqatigiilluarnerput nuannaarutigalugulu qujassutigaarput. Aasaanerani ataatsimiinnerpassuit sanaartornissaq mittarfiillu pillugit ilisimasaqarnerulernissamik tunngavissiisimasut isumaqarpugut.

Akileraaruseeriaaserineqarniartoq eqqarsaatigineqaqqittariaqarpoq

Sanaartornermili pissutsit ataatsimiititaliami isummerfiginissaat suli amigaatigaarput. Taamaammallu aningaasaqarnermut ataatsimiititalianngortussaq inaarutaasumik isummerumaartussaq annertuumik suli suliassaqarpoq, taamatullu aamma peqqinnissaqarfimmut, sulisartut nunaqavissut illuatungaanilu sulisartut avataaneersut kiisalu suliffeqarfinnut sanaartornermi akuutinneqartussanut kinguneqaatissanik qulaajaasussaavoq.

Sulisartut avataaneersut kommuninut akileraartinneqartannginnissaat Inuit Ataqatigiinni kissaatiginngilarput. Tamanna sulisartut nunaqavissut avataaneersullu atugaannik assigiinngisitsivallaalissaaq, siunissamilu sinerissami sanaartornermi suliassani nuanninngitsumik toqqammavissiissalluni. Mittarfiliassat tamarmik illoqarfinnut qanittumiipput. Soorunalumi sulisartut aqqusinitsinnik atuisussaapput, neqeroorutitsinnik atuillutik illoqarfitsinnilu akuullutik. Tamanna ilisimaaralugulu piareersimaffigisussaavarput.

Aningaasaliissutinik isumatusaarnerusumik atuinissaq

Inuit Ataqatigiit nipituumik utikattumillu oqariartuutigerusupparput sammisat annertuut marluk mittarfiit aalisarnermilu inatsisissap ukkatarineqarnerisa kingunerisaanik isumaginninnerup, peqqinnissaqarfiup ilinniartitaanerullu iluaniit aningaasatigut piginnaasatigullu mangiartuilinnginnissaq isumannaarneqartariaqarmat.

Ataatsimoorussamik annertuumillu isumaginninnikkut unamminartorpassuit inuiaqatigiittut qaangerniagassatsinnik akisussaaffeqaqatigiikkatta eqqummaarilluinnartariaqarparput. Taamaammat peqqinnissaqarfiup isornartorsiutigineqarnera tusaaniartariaqarparput. Aamma isumannaartariaqarparput ilinnialersartut ilinniarluaannaratik aamma naammassisarnissaat.

Aalisarneq mittarfiillu aningaasaqarneq siuarsassagutsigu, innuttaasut akornanni toqqissisimanermik annertusaassagutta avalagarnerlu akiussagutsigu unammilligassatsinni annertuuni kisimiinngillat. Peqqinnissaqarfittaaq qulaajaavigineqartariaqarpoq, ataatsimullu ingilluta aaqqissuussineq tamaat piffinilu ataasiakkaani neqeroorutinik misissuinissarput pisariaqarpoq.

Taamaammallu Nunatta Karsianit Kalaallit Airports A/S-mut suli aningaasaliissutigisassatta 2,1 mia. kr-nik amerlassusillit tulleriiaarinermut ilanngunneqarnissaat piumasaraarput. Sumut allanut aningaasat nuussinnaavavut, qanorlu iliorluta Nunatta Karsianik imaajaarujussuarnata ataatsimoorluta aningaasalersuisinnaavugut? Danskit aningaasaleerusussuseqarnerat tamatumunnga periarfissaqartippaatigut.

Unneqqarissumik piviusorsiortumillu mittarfiliornissanut aningaasaliissutaasussat pillugit misissuinissaq pillugu akisussaaffeqaqatigiippugut taamaalinikkullu nassaariniassallutigu aaqqiissut naapertuunnerpaaq inuiaqatigiinni aaqqiissutissatsinnut allanut akissaqarnissarput isumannaarumallugu.

Tikiffissat aamma piareersimasariaqarput

Mittarfiliortiternerit kingunerisaannik aningaasaqarnikkut siuariarnissami aamma tikiffissat piareersimanissaat pisariaqartoq uatsinnut ersarippoq. Tamanna takornariartitsinerup pitsaanerusumik ineriartornissaannut kiisalu aalisarnermi atorluaanerunermut taamatullu aamma avammut niuernermi periarfissarissaarnerunissamut tunngavoq.

Taamaammallu ilinniartitaanerni inuussutissarsiornermilu siunnerfilersorluakkanik suliniutit aallunnerullugillu, illoqarfiit, nunaqarfiit kommunillu akunneranni ataqatigiissaarilluarnerunikkut takornariat takusassarsiorlutik angalanerunissaat qulakkeertariaqarparput – Ilimanamuinnaanngitsoq Oqaatsunuinnaanngitsorlu, Igalikuliarnissaat, Ikamiunukarnissaat nunarfinnullumi illoqarfinnullu allanut takuniaanissaat qulakkeertariaqarparput.

Nunaqarfiit illoqarfiillu tamarmik mittarfiliortiternikkut iluaqutserneqarnissaat qulakkeerniarlugu suliniutitta siaruarnerisigut piffinnut ataasiakkaanut toqqammavissillugit tamaani najugaqartunik akuliutsitsinissarput suliniutigisariaqarparput. Taamaattoqanngippammi sanaartornermi sulisussat kisimik avataaneersuunatik, aammali aalisakkerivinni takornariartitsinermilu suliaqartut avataanit tikisinnissaat suli pisariaqartittuassavarput.

Tamanna tamatta akuunissatsinnik pisariaqartitsivoq. Isiginnaartuuinnarneq qimallugu piffinni tamani akisussaaffimik tigusisariaqarpugut. Mittarfiliortiternernut milliardilikkaanik aningaasaliivigisassavut tamakkiisumik pissarsiffigissagutsigit tamakku nakkutigeqqissaartariaqarpavut.

Danskit aningaasaliiniarnerat tikilluaqquavut

Soorlu siusinnerusukkut oqaatigereeripput, danskit mittarfiliortiternernut soqutiginninnerat aningaasaleerusunnerallu tikilluaqquavut. Siunnerfeqaqatigiinnermik isumaqatigiissut Naalakkersuisut siulittaasuannit ministeriunermillu atsiorneqartoq qanoq annertutigisumik qanorlu ilusilimmik danskit naalagaaffiata peqataanissamik kissaateqarneranik uatsinnut takutitsivoq. Tamanna soqutiginarpoq. Suliassarput annertooq utaqqivoq, maanilu Inatsisartuni danskit naalagaaffiata akuliunnera Kalaallit Nunatta akuerisinnaasaannik toqqammaveqarluni pinissaa qulakkiigassaraarput.

Inuit Ataqatigiinnit piumasaqaativut ersarissarpavut – taakkulu tassaapput naalagaaffiup aalajangiisussaatitaannginnissaa, erniat pilerinartumik annertussuseqarnissaat kiisalu iluanaarutissanut naatsorsuutigisat erseqqissuunissaat. Tamakku tamarmik maani Inersuarmi saqqummiunneqarnissaat qilanaaraarput, taamaalilluni Inatsisartut aalajangernissami erseqqissunik toqqammavissaqarsinnaaqqullugit.

Peqatigisaanillu danskit naalagaaffiata soqutiginninnera ukiuni arlalinni – aamma Inuit Ataqatigiinnit – danskit avataanut imminnut inissillutik nunatta inuussutissarsiornikkut ineriartorneranik, ineriartunnginneranilluunniit isornartorsiuiinnarnatillu oqaaseqartaannannginnissaannik ilungersuuteqareernitsigut pimmat oqaatigissavarput. Ataatsimiinnerpassuarni danskit politikeriinik ataatsimeeqateqarnitsinni kiinamiut aningaasaliinissaasa naalagaaffiilluunniit allat akuliunnissaasa qanoq Kalaallit Nunatsinnut navianartigalunilu aarlerinartigineranik oqaluttuartut tusarnaartarpavut.

Naligiissumik suleqatigiinneq

Danmarkip kiisami iliuuseqarluni nammineq suleqatigiinnissamik siunnersuuteqarnera nuannaarutigaarput. Suleqatigiinnermilu tassani namminersorneq pillugu inatsisip aalajangersagaatut, immitsinnut naligiittut isigaluta suleqatigiinnissarput Inuit Ataqatigiinnut pingaarnersaavoq. Taamaattoqarnissaanilu nunatsinni silatusaarluta ilisimasaqarluartumillu aningaasaliinernik isumaqatigiissutinilu tunngavissanik sulinissarput pisariaqarpoq.

Suliap ingerlaqqinnerani naalakkersuisut Inatsisartunik akuliutsitsiumanerunissaat sakkortunerpaamik kaammattuutigiumavarput. Tamanna aamma Amerikamiunik, oqaaseqarnermikkut mittarfiit suli Amerikap avannaata atlantikorsuarmilu sillimaniarnermut pingaaruteqassusiannik takutitsisunik, suleqateqarnerup nangittumik ingerlateqqinnissaanut tunngavoq.

Sakkutooqarnermik annertusaaneruvoq

Folketingimi ilaasortaanerma nalaani, NATO-mi angerfigeqatigiit atlantikoq akimorlugu inatsisartuisa Washington DC-mi ataatsimiinnermi Amerikamiut NATO-llu unammilligassaasa suunerat erseqqissumik tusarnaartarpara.

Amerikamiut USA-p NATO-llu nunatsinni mittarfiit atorlugit atlantikup avannaani naammassisinnaasaminnik annertusaanissamik allaaserinninnerminni sakkutooqarnikkut annertusaanissat pigaat uannut qularnanngilaq. Sakkutooqarnermillu annertusaaneq tamanna nunatsinni pissaaq.

Ikinngutit. Qarasarput qamillugu isiginnaaginnassanngilagut. Uummateqarlutalu qarasaqarpugut. Ataqqinassuseqarpugut pingaartitaqarlutalu, nunattalu sorsuffinngortinneqannginnissaanik piumasaqarnissamut pisinnaatitaaffeqarpugut. Mittarfissuarnik kuultitalersukkanik piviusunngortitsiniaannarluta tarnitta nalunngeqatiginnissusaa akigissanngilarput.

Illersornissamik uagut pisariaqartitavut Amerikamiut nunatsinniinnerannut oqimaalutassavavut, nunarsuatsinnimi nunarsuullu immikkoortuani najugaqarfitsinni, ajoraluartumik maanna suli sakkutooqarnikkut annertusaavigineqartumi, isumannaatsumik inuunissaq pisariaqartipparput. Sakkutuulersornerulli annertusarneranut aqqutissiueqataassanngilagut.

Tunoqqutaarisoqaqqissanngilaq

Atagu aamma innuttaasut peqatigalugit Amerikamiut maani nunatsinniinnerannut suut sinaakkutigitissanerlutigu itisuumik sukumiisumillu oqallisigisigu. Tamanna uagut sioqqulluta – Pituffimmi radareqarfiup nutarternissaanut akerliullutik, Issittup sakkutuulersorfiunnginnissaanut, Amerikamiut danskillu inuiaqatitsinnik nunatsinnilu aalajangiisartunik tunoqqutaarisarnerannik akiorniarlugu sorsuuteqarsimasut ataqqiniarlugit iliuusissaraarput. Taamaaliunngikkuttami tunoqqutaarinerit allat pilissapput, tassanilu Naalakkersuisutta matoqqasumik ingerlatsinerisigut tunoqqutaareqataalernerat kisimi nutaartaassaaq.

Erseqqissumik oqaatigissavara: Amerikamiut mittarfitsinnut akuunerulissappata illersornissamut isumaqatigiissutit isumaqatiginninniutigineqaqqinnissaannik piumassaqaatitaqartariaqarpoq.

Amerikamiut mittarfeqarfitsinnik soqutiginninnerat pillugu suleqqinnerup ammasumik, tutsuiginartumik kiisalu innuttaasunik partiinillu tamanik akuliutsitsisumik nukittuumik suleqatigiiffiunissaa qulakkeerniarlugu Inuit Ataqatigiit sinnerlugit assaga isaakkumavara.

Tamat oqartussaaqataanerat

Inuit Ataqatigiit sulinerminni tunngavigiuarparput tamat oqartussaaqataanerannik qulakkeerinnikkusussuseqarneq. Peqataatitsineq, akuutitsineq qinikkatut akisussaaffitta qiteraat. Isummat assigiinngisitaartut oqartussaaqataanermut pikialatitsisuupput nukittuunngortitsisuullutillu. Tamalli oqartussaaqataanerannik illersueqatigiinngikkutta innuttaasut inuiaqatigiillu qinikkanik qatsussitissinnaavugut, malinnaajumassusermik qinersinernilu qinerseqataarusussusermik annikillisaataasinnaasumik. Piffissami maanna killiffigisatsinni aatsaat taama politikkikkut apeqqutini annertuuni akuutitsinissaq peqataatitsinissarlu pisariaqartigilerpoq.

Matumanilu tamat oqartussaaqataanerat taannatuaavoq suliap tutsuiginartumik ingerlannissaanut aqqutissaasoq.

Kissatigaaralu tamat oqartussaaqataanerat sapagikkumanagu oqaloqatigeeriaatsitsinni qullaatissagipput.

Qujanaq

Inuit Ataqatigiit illuatugiliuttutut ataatsimoorfiunertik qulakkeerpaat

Inuit Ataqatigiit illuatugiliuttutut ataatsimoorfiunertik qulakkeerpaat

Inatsisartut ataatsimiititaliaanni sulineq nukittorsarlugu Inuit Ataqatigiit, Partii Naleraq aamma Suleqatigiisitsisut teknikkikkut suleqatigiinniarlutik isumaqatigiissuteqarput. Tamatsinnut inatsisartutigoortumik sulineq qitiuvoq, matumanilu illuatungiliuttuunitsinni sunniuteqaqataasinnaanerput annertooq angujumallugu taamaaliorpugut.

Múte Bourup Egede

Inuit Ataqatigiit Inatsisartut gruppianni siulittaasuat

5.oktober Nunarsuarmi Ilinniartitsisup Ullua

Ilinniartitsisup ullua

5. oktober nunarsuarmi ilinniartitsisut ullorivaat. Nunarsuarmi ilinniartitsisut ulluat malunnartinneqartarpoq ilinniartitsisut suliaat pingaartinniarlugu, aammalu ilinniartitsisut sulinerminni atugaannut oqariartuuteqarfiusartumik.

Ilinniartitsisut pilluaritsi. Ullumi uani qutsavigaassi inuiaqatigiinni suliaq pingaarutilik suliarigassiuk. Ilissi suliaraarsi meerartatta ilikkagaqarlutik inersimasunngornissaminnut sakkugissaalersimanissaat. Ilissi tunngaviliisuuvusi inuiaat akissarsiaasa qaffannissaannut, ilinniarsimanermi qaffasinnerusumik akissarsiaqarnissamut aqqutaammat.

Ilinniartitsisut, qujanaq meerartagut atuartiinnarnagit, aammali toqqissisimasumik isumagineqarnissaat aammalu imminnut tatiginerulernissaat, nuannersumillu meeraanissaat aqqutissiuukkassiuk.

Qinikkatut suliassaraarput meeqqanut ilikkartitsisinnaanissassinnut sinaakkutissat pitsaanerpaaffimminiinnissaa isumagissallutigu, tamannalu ilinniartitaaneq anguniagassaliornerlu aqqutigalugu aqqutissiuunniartuassavarput.

Qanortoq ilinniartitsisut pingaaruteqarnerat ullumi malunnartilluarneqarili, tamanna pisariaqarpoq.

 

Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit

Inatsisartut Aningaasanut Inatsisaat 2019-imut oqaaseqaat

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Aqqaluaq B. Egede Inatsisartut Aningaasanut Inatsisaat 2019-ip siullermeerinninnermi imatut oqaaseqarpoq:

Nunap timaani tatsit sikusalerput. Ukiap silaata nillataartup silap issinnerata kissarneratalu assigiinngissuteqarnerat uppernarsarpaa. Seqernup nuisarnera, seqernernullu tarrittarnera qaamanerup taarnersuullu assigiinngissuteqarnerannik malussartippaatigut. Assigiinngissutsilli taasakka tamarmik piviusuupput tamatta pisariaqartitagut. Aamma politikkikkut sulinermi isummat assigiinngissutaat tamarmik piviusuupput aamma tamatta pisariaqartitaraagut. Assigiinngisitaarnerput nukiusoq inuiattut eriagisariaqarparput. Inuit allatut isumallit ipertiternagit nunami naalakkersuinikkut siulersukkatsinni inissaqartissavagut. Oqariartuutit oqaaseqaammi matumani aallartissutigisakka ulluni kingullerni naalakkersuinikkut suleqatigiilersut pissusilersuutaannut akissutaanatik, Inuit Ataqatigiit suleqatigiilersunut nutaanut tunissutaattut assersuukkusuppakka.

Inatsisartut tamassi Inatsisartut Aningaasanut inatsisissaat pillugu isumaqatiginninniaqatiginissassinnut qilanaarluta suleqatigiinnissatsinnut tikilluaritsi. Inatsisartut Siulittaasuat atuuffissanni nutaami annertuumullu pigavit sulilluarnissannik kissaallutit pilluaqquassi. Suleqatigiilersut nutaat ataanni naalakkersuisooqatigiit ikinnerussuteqartut suleqatigiilluarnissatsinnik kissaateqarnerput apuuppara, Naalakkersuisullu pilersinneqarnissaat Inatsisartuni akuerineqassappat aamma Naalakkersuisut Siulittaasuata katersuuffissaqartitsilluni sulinissaminik neriorsuuteqarnera tusaavarput. Inuit Ataqatigiit suleqataalluassaagut isumaqataaffitsigut isumaqataanngiffitsigullu.

2019-imut Inatsisartut Aningaasanut Inatsisissaattut siunnersuut naalakkersuisuniit saqqummiunneqaqqaarnerminiit torersumik suliaanngitsoq tamatta nassuerutigisinnaavarput. Pissutaasunut ilaavoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap missingersuutit pillugit isumasioqatigiinneq naammassigaallu Naalakkersuisut allannguutissanik annertuunik siunnersuuteqarmata. Tamanna annertuumik ataatsimiititaliap sulineranut akornusiisumik, aamma ulloq manna tikillugu suli ataatsimiititaliap kinguaattooqaneranut suliamillu uninngatitsisariaqarneranut kinguneqartumik. Naalakkersueriaaseq taamatut aqutseriaaseqarfiusoq Inuit Ataqatigiit isumaqatiginagulu iluarsiivigeqquarput.

Naalakkersuisuusimasut missingersuutaat massakkullu naalakkersuisooqatigiilersut suleqataasalu qanoq aamma sutigut allannguuteqartissaneraat piaartumik paasisariaqarparput. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap sulinissaminut piffissakinnera eqqarsaatigineqartariaqarpoq, suliassaq annertummat peqqissaarunneqartariaqarlunilu.

Nunatta aningaasaqarnera patajaatsuussaaq
Inuit Ataqatigiit naqissuserumavarput nunatta aningaasaqarnera patajaatsooqqullugu immikkorluinnaq pisariaqavissortumik pinartoqartinnagu missingersuutit oqimaaqatigiissuunissaannik piumasaqaat ataallugu missingersuusiortoqassanngitsoq. Kissaatiginnginnatsigu aningaasaliinissat annertuut pissagaluarpata sanaartugassanut allanut inuiaqatigiinnilu pisariaqartitatsinnut allanut aningaasaliinissatta artukkerneqaratarsinnaanerat. Nunatta siammasissumik ineriartortinneqarnissaa oqaasiinnaassanngippat aningaasaativut timitalersuinissatsinnut pisariaqartippagut. Aamma sumiiffiit mittarfissanik sanaartorfigineqartussat avataanni ineriartorneq pilersaarusiorlugulu naalakkersuinikkut suliniarfigineqarnissaa annertusartariaqartoq tikkuarumavarput.
Inuussutissarsiornikkut inerisaaneq Namminersorlutik Oqartussat kommunillu akornanni suleqatigiissutigissallugu ajornakusooqisoq aqqutigisimasatta takutippaat. Inuussutissarsiutinik takornariaqarnermillu siuarsaanissamut aningaasaliissutit nutaamik nalilersorneqarnissaat pisariaqarpoq. Taamatullu nunap immikkoortuini inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinissamik pilersaarutit inuussutissarsiortuniit kommuninut aamma Namminersorlutik Oqartussanut ataqatigiissagaaleriartornerat ilutigalugu nutarterinissaq assut iluatinnaateqartoq Inuit Ataqatigiinniit eqqumaffigaarput.

Eqqarsaatigineqartariaqarsoraarpullu aningaasanut inatsimmi aningaasaliissuterpassuit kommuninut nuunnerisigut suliiffinni tamani periarfissat ineriartorfissallu ilisimallugit aningaasaleeqataasinnaaneq atuutilerumallugu aningaasaliissutit oqartussaanerlu kommuninut nuunneqarnissaa avaqqukkuminaatsuuvoq. Maani illorsuup iluaniit Nanortalimmi, Upernavimmi, Qaanaami Tasiilamilu ineriartortitassat assigiinngitsut tutsuiginartuunersut nalilersussallugu tunngavissat amigaqaat.
Aningaasaliissutit kommuninut nuunniarlik, kommunit inuussutissarsiortullu ineriartortitseqatigiissinnaanerat inatsisinut naapertuuttunngorlugu sulissaagut. Ullumikkutut immitsinnut ineriartornissamut killilersuinertungajak paasineqarsinnaasumik aqutsineq akilersinnaannginnerpaajuvoq. Allannguiniarta allannguiniarutta.

Inuiaqatigiit mittarfissaat – kikkut iluanaarutissaat?
Mittarfinnik sanaartornissaq pineqartillugu mittarfissat pineqartut imminnut akilersinnaassusaat pillugu apeqqut immini suliassaavoq akilersinnaassutsimut tunngassuteqartoq. Aamma inuiaqatigiit aningaasaatiminnik akileeqataanerisa kingorna inuiaqatigiinnut aningaasat utertinneqartussaanngillat. Ingerlatseqatigiiffiup inuiaqatigiinniit immaqalu naalagaaffeqatitta piginneqataaffigilerumaagaata iluanaaruteqarluni missingersuutiminnik angusarissaarnissaat matumani aalajangiisuussaaq.

Taamaalilluni apeqqutaalerpoq akilersinnaassutsimik oqalunneq ”isit suut atorlugit” akilersinnaassuseq nalilersorneqarnersoq. Naalakkersuisunut akeqqunaqaaq inuiaqatigiit iluanaarnissaannik oqartarnerup qanoq paasisariaqarnera suli erseqqissumik nassuiarneqanngimmat. Paasivarpummi naalagaaffeqatigut aningaasaleeqataappata 700 mio.kr.-nit angullugit, piginneqataassutillu 33,3 %-it piginneqataassutigilerlugit, taava ukiut ingerlanerini iluanaarutinik pissarsisarnerminni 700 mio. kr.-nit sinnerlugit iluanaarutigissagaat.

Naalagaaffeqatitta aningaasaleeqataaniarnerat ammaffigaarput. Erseqqissarneqartariaqarporli danskit naalagaaffiata aningaasaleeqataanerata malitsissai suunersut Naalakkersuisuniit saqqummiunneqarnissaat. Piginneqataassuteqarnikkut aaliangiisinnaassuseqarnikkullu qanoq inissisimassappat? Aamma aningaasanik iluanaarutinik qanoq pissarsiaqartassappat? Tamannalu aamma ukiuni missingersuusiorfiusuni akilersinnaassutsumut iluanaarutissanullu qanoq allannguuteqartitsissava?

Inuit Ataqatigiit oqareernitsituut mittarfinnik sanaartornissaq tamatsinnut aamma mianersuussassartaqarmat naaperiaasimavugut. Pisariaqarsoraarput mittarfiit ataatsikkut sanaartornagit kittaartumik sanaartortoqarnissaa pissasoq. Aningaasarsiornikkut nunatsinni immitsinnut ”ipisittuunnginnissarput” aamma eqqumaffigisariaqarmat. Tamanna aamma Sulisartut Kattuffiata mianersuuteqqullugu tikkuarmassuk paasilluarparput.

Kalaallit Airport A/S inuiaqatigiinniit pigineqartoq akilersukkaminik naammassinnereernerata kingorna aatsaat iluanaarutissat aallartissappata, aamma aatsaat ingerlatseqatigiiffik iluanaaruteqassappat nunatta karsianut aningaasanik pissarsissutaasassasoq paasinarsivoq. Naalakkersuisulli nunatta inuisalu iluanaaruteqarnissamik oqaaseqartarnerat Inatsisartut aalajangiinissaat sioqqullugu nassuiaatigineqassasoq kissaatigaarput.

Danskit peqataassappata piumasaqaatit erseqqissuussapput

Oqaatigiumavarpulli danskit naalakkersuisuisa oqariartuutigisaat soqutiginartikkatsigu. Naalagaaffeqatigiimmi ataatsimiinnerisa kinguninngua suliaq aallartinneqartoq nalunaarutigineqarmalli qanoq inerneqassanersoq tusassallugu utaqqisimavarput.
Tusagassiorfitsigulli aatsaat paasivarput naalagaaffik Kalaallit Airports A/S-mi piginneqataalernissaa anguniarneqalersimasoq. Maannangaaq isumaqatigiissut qanoq ittoq atsioqatigiissutigineqarnialernersoq Naalakkersuisut siulittaasuannit paaserupparput.
Ilanngullugulu piumasaqaatinik erseqqissunik tunngaviusariaqartunillu saqqummiussaqarumavugut:

-Kalaallit Nunaat naalagaaffimmut aatsaat isumaqatigiissusiussaaq isumaqatigiissuteqarnermi piumasaqaatit isumaqatigiissusiorusuttunit allanit pitsaanerusinnaassappata.
-Danskit naalagaaffiat peqataatinneqassappat, toqqaannartumik aningaasaliineruppat attartortitsineruppalluunniit, Inatsisartut tassaassapput piumasaqaatinik atugassarititaasunillu akuersisussat..
-Danskit naalagaaffiat Kalaallit Airports A/S-mi aktianik piginnilissappat, Namminersorlutik Oqartussat annerusumik piginnittuussaapput, allallu aktianik piginnittuusut, naalagaaffik ilanngullugu, itigartitsisinnaatitaassanngillat. Airgreenlandimi piginneqatigiit akornanni isumaqatigiissutaasimasumi kukkussutaasimasut takoqqikkusunngilagut, tassanimi naalagaaffik SAS-lu itigartitsisinnaatitaapput ataatsimullu aktianik annerpaamik piginnittuullutik, Namminersorlutik Oqartussat iliuuseqarsinnaanerannik killiliingaatsiartumik.

Inatsisartut aalajangiisuussapput
-Ilanngullugu piumasaraarput, naalagaaffimmut isumaqatigiissusiorneq mittarfinnut suliassap sanaartornissamulluunniit inatsisissap qanorpiaq ilusilerlugu Inatsisartunit naammassinissaannut qoqassiisoqassanngilluinnassammat. Inatsisartuni suliaq suli ataatsimiititaliakkoorlugu ingerlanneqarpoq Inatsisartullu eqqissillutik suleriaasertillu malillugu isumaliutissiissutissaminnik suliarinninnissaminnut eqqissisimatinneqassapput.

Inuiaat sapinngisamik naligiissumik atugaqartut
Naalakkersuinikkut suleqatigiilersut isumaqatigiissutaat arlallit tunngavilersuutitaqarpallaanngitsut uppernarsaataapput inuiaqatigiinni inuit naligiinngissusaat pillugu aaqqiissutissanik tikkuussisoqarpallaanngitsoq. Inuit Ataqatigiit siusinnerusukkut oqaatigeriikkatsituut sulinermut ilaanngaat isumaqatigaarput. Taamaattorli akileraartarnikkut annertussusiliinerit siunissami taamaattuaannartussatut kissaatiginngisatta, pingaartumik sulisartut isertitakinnerpaat atugaat isiginiarnerullugit aaqqissuuseqqinnissat ujartorpagut. Aaqqissuuseqqinnissanilu pingaarutilinni neriuutigaarput kissaateqarlutalu Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoq suliassami pisatsinni kajumittumik suleqataajumassasoq.

Isumaqatigiinniallaqqittariaqarpugummi massakkut naalakkersuinikkut ikinnerussuteqartut isumaqatiginninniarnissanut ammasuujumappata. Tamanna Inuit Ataqatigiit ammaffigaarput. Nunatsinni sulisartut isertitakinnerit akunnattumillu isertitallit akinut qaffakkiartortunut malinnaatinneqartariaqarmata.

Naligiinngissutsip millisarnissaa timitalersuiffigiumallutigu ammaffigaarput Namminersorlutik Oqartussat allaffissornermut aningaasartuuterpassuisa ilaanniit aningaasanik matussusiinissap qulakkeerneqarnissaa. Allaffissornikillisaajumavugummi. Aamma illua-tungaani sulisartut isertitakitsut akunnattumillu isertitallit atugarisaat ullutsinnut naleqqussarlugit oqilisaakkumavagut. Allatut oqaatigalugu periarnermi ataatsimi angorusutatsinnik marlunnik angusaqarsinnaanerput Inuit Ataqatigiinniit oqaloqataaffigerusukkatsigu matumuuna apuupparput.

Meerartatta isumagineqarnissaat aamma naalakkersuinikkut

Inatsisartuni isumaqatiginninniarnissatsinni aalajangiilluinnartoq tassaavoq naalakkersuinikkut suleqatigiilersut isumaqatigiissutaat. Inuit Ataqatigiinni misissuataarereerluta takusinnaavarput partiit saamerleqatigisavut partiinut talerperliusunut ”iitissimasut”. Tamanna ernumanartortaqartipparput. Tamannalu pillugu apeqqutissalinnut tikilluaqqusiinnarusuppunga.
Ukiuni kingullerni nunatsinni meeqqat atugarliortut pillugit MIO-p sulinera malinnaaffigaarput. Takuarput suliassaq ilimagisamiit annertunerujussuusoq, sioqqutsisumillu suliniutinik annertusaanngikkutta ajornartorsiut annertunerulissasoq. Meerarpassuit inuuniarnikkullu naammaginanngilluinnartumik inissisimaffeqartut pillugit naalakkersuinikkut suliniutit annertusaaffigineqaannaratik isumaginninnikkut aningaasalersuinikkut aamma annertusaaffigineqarnissaat Inuit Ataqatigiinniit kissaatigaarput. Kissaatigaarput MIO suleqatigalugu nunatsinni meeqqat atugarissaarnerulernissaannut suliniutissat annertusarneqarnissaat timitaliiffigineqassasoq.

Naalakkersuinikkut suleqatigiilersunut nutaanut isumaqataavugut. Nunatsinni meeqqerivinni, ulloq unnuarlu angerlarsimaffinnilu sulisartut atugaasa atugarisaat, aningaasarsiaat siunissamullu sammititamik meeqqeriveqarnikkut ingerlatseriaatsimik periusissiortoqarnissaa naalakkersuisutigoortumik qulakkeerneqassasoq kissaatigaarput. Soorunami Inatsisiliortut aningaasalersuinikkut pisussaaffiisigut Inuit Ataqatigiit suleqataalluassaqqaarpugut.

Killiliisa aammalu Tilioq pingaartillugit Inuit Ataqatigiinniit kissaatigaarput piumasaqaatigalugulu annertunerusumik aningaasaliiffigissagigut.
Ukiuni kingullerni arlaqalersuni Kangaatsiami meeqqat atuarfiata nutartipallalaaginnarneqarsinnaanngitsup nutaamillu atuarfeqalernissaannik partiit amerlanerusut siunnerfeqaqatigiinnikuunerat Inuit Ataqatigiinniit attakkatsigu atuarfimmik nutaamik sananissamut tamakkiisumik aningaasaliisoqarnissaa kissaatigaarput. Neriuutigaarput soorunami partiit allat isumaqataareernikut isummaminnik allannguisimassanngitsut. Aaqqiisoqassappat Inatsisartut ukiaq manna ataatsimiinnerat periarfissatuaavoq, aningaasanut inatsimmi aningaasaliisoqarneratigut aatsaat siunertaq anguneqarsinnaammat.

Ilinniartitaaneq – Kolligiet
Ilinniartitaaneq nutaarluinnarmik siuarsaaffigisariaqarpoq. Inuiaqatigiittut pisuussutitta uumassusillit atorluarneqarnerulernissaat pisariaqartipparput. Inuit Ataqatigiit nuannaarutigaarput isumaqatigilluinnakkatsinnik siunnerfeqartoqarmat, aamma partiiniit allaniit. Naluneqanngitsutuut aalisakkanik tunisassiornermik, nalitunerulersitsinissamik ilinniarfik aammalu atorluaanerulernissaq siunertaralugu misileraalluni ilisimatusarnermik siunertaqartumik ilinniarfeqalernissarput siunnersuutiginikuugatsigu.

Taamanikkut Ilulissani inissisimasussamik noqqaalluta siunnersuuteqarnikuuvugut, aalisartut, ilinniartut, tunisassiortut aammalu nunatta avataanut aalisakkanik niuernermik suliaqartut ataatsimoorlutik suleqatigiissinnaanerat periarfissaatikkumallutigu. Soorunami takornariaqarnerup angallannikkullu periarfissat ineriartortinneqarnissaat siunertaralugu neriniartarfeqarnikkut inuussutissarsiortut aamma tunisassiaasa pitsaassutsikkut ineriartortitseqataaffiginissaat aamma periarfissaammat.

Ilinniartut inissaannik sanaartorneq annertugaluaqisoq suli ilinniartut inissaannik sanaartorneq annertunerusoq pisariaqartinneqarpoq inuusuttut ilinniarumassusaatigut uppernarsarneqartoq unammillernartuuvoq. Suliassaq pingaarutilik immikkut tamatta eqqartuinnarnatigu immaqa ataatsimoorluta pisinnaatitsinitsigut siunissamut ungasinnerusumut sanaartugassanik tulleriiaarinissamut siunnersuummik, taassumalu kingorna aningaasalersuinikkut sanaartugassanik pituttuisumik suleqatigiiffeqarutta anguniagaq iluatsissinnaassagaluaripput.

Ineriartortitsineq aamma utoqqaat atugaasigut 
Nunatsinni utoqqaat atugaasa annertuumik pitsanngorsartariaqarneri ukiuni arlalinni Inatsisartut ataatsimiinneranni assortuunnertaqanngitsumik oqallisigineqartarput. Aammaarluta Inuit Ataqatigiinniit partiinut allanut kissaateqaqqissaagut sineriatsinni utoqqaat illuinik sanaartornissamik pisariaqartitsineq annertooq iliuuseqarfigineqassasoq. Alloriartoqartariaqarpoq aamma naalakkersuinikkut siunnerfeqalernissarput ataatsimoorussaqarnissarpullu pisariaqarpoq.

Nunatsinni utoqqalisunut atugassarititaasut naammaginannginnerat tunngavigalugu nunatta avataanut nussorneq unammillissagutsigu utoqqaat pillugit partiit tamatta ukiuni tulliuttuni qulini amerlanerusuniluunniit malitassatsinnik isumaqatigiissusiorniarta. Nunatsinni utoqqarnut politikkeqartariaqarpugut, kisianni aamma timitalersuisariaqarpugut. Nalunaarutit misissuinerillu aamma paasissutissat kommunini pigineqartut tunngavigaagut. Naalakkersuinikkulli ersarissumik iliuusissat isumaqatigiissusiornikkut ingerlaavartussat timitaliinissarlu amigaatigaagut. Inuit Ataqatigiit siunnersuutigaarput ukiut arlaqartut siunissami aningaasalersueriaasissamik iliuusissamik utoqarnullu partiit akunnerminni isumaqatigiissusiussasut.

Siusinaartumik sulisinnaajunnaarnersiutillit amerlaqaat, inuillu peqqinnerulernissaannik suliniutit sulisartunik peqqissunik isumalluuteqalernissatsinnik siunertat naalakkersuinikkut suleqatigiilersut siunertaat aningaasaliiniarnerallu siumaqatigaagut. Inuit Ataqatigiinniit matumani suleqataassaagut, nuannaarpugullu siusinnerusukkut timersornermut, Inuuneritta-mut suliniutitta sammiviinut naapertuuttunik partiit suleqatigiilersut tikkuussaqarmata. Tassuuna suleqatigiiffissatsinnik qularutissaqarunanngilagut.

Inuiaqatigiinni aaqqissuusseqqinnerit nutaat ujartorpagut
Nunatsinni isumaginninnikkut suliassaqarfiup suliffissaaleqisunik suliassaqarfimmut atasutut inissisimanera nalilersorneqassasoq Naalakkersuisunut kaammattuutigaarput. Inuit pisussaaffilersorpallaarnagit inuunerup annersaa suliffissaaleqisutut inuusaaseqalersimaneq inuit sulisartukkormiut amerlisarniarnerannut naapertuutinngilaq. Suliffissaaleqisuuneq matuersaataasariaqarpoq sulileqqinnissamut. Siliffinnut aalajangersimasunut piginnaasanik naleqqussarnikkut inunnik ineriartortitsineq suliffissaaleqisunut piumasaqaataalerniarli. Sulinermik inuussutissarsiuteqartut nunaminni pilersueqataasut amerlinissaanut suliffissaaleqisut amerlasuut piginnaasaasa ilinniarsimassusaallu inorsaattoq nalunngeriigarput ilinniartitseqqiinikkut unammillerniartigu.

Suliassaq annertoqaaq pisariaqarlunilu, sulili annertuneruleqqunagu illua-tungiliuttut aamma naalakkersuinikkut suleqatigiissut ataatsimoorlutik ataatsimiititaliaagallartumik pilersitsinermikkut timitaliinissamut sakkussanik qulaajaasinnaanerat Inuit Ataqatigiinniit soqutiginartipparput. Tusaavarput suliffissanik amerlanernik pilersitsiortornissaq suleqatigiit siunniukkaat. Sulisartulli naammattut pigissagutsigit inuillu sulisartut nunami pilersueqataasut amerlisissagutsigit sulisinnaanngorsaanissaq suliassatut pingaartutut isigalugu kajumikkatta siunnersuut una partiinut tamanut isummerfigisassanngorlugu noqqaavugut.

Peqqinnissaqarfik – allaffissornerlu
Peqqinnissaqarfimmi ingerlatsinikkut tassanilu aningaasaliissutinik pisariaqartitsineq ukiuni arlalinni oqallisaasoq nalilersuiffigineqarnissaa pisariaqarpoq. Aningaasanuinnaq aamma aningaasartuutikillisaanissaq kisiisa samminagit sineriammi inuit peqqinnissaqarfimmut saaffiginneqqaarnerminni kiffartuunneqartarnerat aamma isummerfigisassanut pisariaqartunut ilaavoq.
Illoqarfippassuit inuisa nakorsiarnerminni nakorsanik sipaarniuteqarsimanitta aammalu peqqinnissaqarfiup aaqqissuusaanerata qitiusunngorsarneqarnerata kingorna inuppassuit Nuummut assartorneqartalernerannut kinguneqarpoq. Nakorsaqarniarnikkut sulisoqarnikkullu aningaasat sipaarniutaasimasut inuit Nuummut Danmarkimullu assartorneqarnerannut aningaasartuutinik qaffariaateqarfiupput. Tamatumani peqqinnissaqarfimmut saaffiginneqqaarnermiit peqqissaanerup aallartinnissaata piffissalersuinikkut sivitsornernik kinguneqaannarani aamma arlalitsigut toqumik kinguneqartartoq tusarsaaleriartorpoq.

Nunarujussuarput innuttaasuminut peqqissutsikkut illersuisinnaassuseqassappat inuit sumiiffimminni nakorsaqarnissaat pisariaqartoq aningaasaliissutinik apeqqusersuusissallugu pissusissamisoorsorinanngilaq. Aaqqissuusseqqissimanerput inuit inuuniarnerannut pitsaanngippat allannguisariaqarpugut. Naalakkersuinikkut suleqatigiilersut Inuit Ataqatigiinniit isumaqatigaagut. Allaffissorneq annertooq, ilaatigullu immaqa pisariaqavissortuunngitsumik inunnik silaannakkut assartuussisarneq pissusissamisoortumik ingerlanersut nalilersorneqarniarlik. Inuit Ataqatigiit sinnerlugit erseqqissarlara inuup sumiiffimmini sapinngisamik sukkanerpaamik katsorsarasuarneqarsinnaanerannut periarfissat annertusarnissaat kissaatigaarput, ilaatigut aamma katsorsaagasuarnikkut iliuuseqajaarnikkullu suliassap aningaasartuutillu qaffatsaalineqarnissaat angujumagatsigu.

Allatut oqaatigalugu Inuit Ataqatigiit peqataarusuppugut peqqinnissaqarfimmi inunnik kiffartuussineq innarlernagu aningaasartuuteqariaatsip nutaamik nalilersuiffiginissaanut. Soorunami peqqinnissaqarfiup aamma peqataatinneratigut. Taamatullu naqissusissavarput Inuit Ataqatigiit qulakkeerusukkatsigu illoqarfinni nakorsanik sinitsitsigasuartartunillu pisariaqartitsiffiusuni aamma aningaasaliinissamut periarfisseerusukkatta.

Kulturi – pinngorartitsineq – ineriartornerlu
Inuit Ataqatigiit suleqatigiinnermik isumaqatigiinniarnernilu partiit allat suleqatiseraagut nunatta isiginnaartitsisarfianut aningaasaliissutit 3 mio. kr.-inik qaffariaatissaasa peerneqarsimanerat uggorigatsigu. Takisuuliuutiginagu kissaatigaarput aningaasat pisariaqartinneqaqisut Nunatta Isiginnaartitsisarfianut atugassanngorlugit qulakkeerneqarnissaat.
Kulturikkut ineriartortissimasavut aamma kulturilerisortatta ukiut ingerlanerini piginnaaneqaleriartornerat ilutigalugu ukiut kingulliit filmiliornikkut ingerlatsisortavut soqutiginarluinnartunik aamma nunarsuup sinnerani suleqateqarnermikkut filmiliorneq aqqutigalugu nunarput nunarsuup sinneranut ammaakkiartorpaat. Isumaqarpugut filmiliortortatta suleqatigineqarnermikkut soqutigineqaleriartornerat atorluagassaasoq.

Naluneqanngilarmi filmiliorneq siammasinneruleriartortillugu angusarissaaraanni aningaasarpassuarnik kaaviiaartitsinissaq anneruleriartortartoq. Filmiliornermut siunertanut aningaasaliissutit qinnutigineqarsinnaasut annertusarniartigit suli piumapput, siuarsaarusupput aamma periarfissaat ammapput. Paasisavullu malillugit nunatta avataani suleqataajumasut aningaasaleeqataajumasullu utaqqiinnarput.

Nipilersugassianik pinngorartitsineq aamma nipilersugassianik CD kisiat aqqutiginngikkaluarlugu internet-ikkut tuniniaasinnaanerup inerisarnissaa pisariaqartinneqarpoq. Inuiaqatigiit nunatsinni ineriartornerput nunarsuarmi nunat allat ineriartornerannut naapertuuttumik ingerlasariaqarmat sipaarniarnigut tassaassapput suliassap akisunerulernissaannut kinguartitsinerit. Aningaasarpassuit atunngikkaluarlugit qinikkat maaniittugut siuarsaaqataaniarta. Piumassusillit utaqqiinnarput periarfissinniartigut.
CD-nik saqqummersitsisarneq imminut akilersinnaajunnaaruiartorpoq, periarfissat allat internet aqqutigalugu unammillertaalermata. Nunatsinnili killiffipput ilungersunarluinnaleqqunagu CD aqqutigalugu nipilersugassiortortavut ikaarsaariarfissamik ujartuipput. Matumani pisaat tassaavoq, CD-mik saqqummersitsinermi tapiissutit qaffakkallarneqarnissaat. Taamaalilluni saqqummersitat aamma saqqummersitserusuttut unittuuissoqqunagit.

Takisuuliuutiginngikkaluarlugu Inuit Ataqatigiit sinnerlugit oqaatigiinnassavara inuit peqqissuunissaannik siunertaqartumik timersornerup siuarsaavigineqarnissaa aamma aningaasaliissutinik qaffaavigineqarnissaa suleqatigiit tungaaniit saqqummiunneqartoq isumaqatigigatsigu. Aningaasartaasa isumaqatiginninniutigineqarnissaannut qilanaarpugut.
Inuit Ataqatigiit naggasiutigalugu immikkut oqaatigissavarput, akuersaanngilluinnaratsigu Aningaasanut Inatsimmi sulinerup qinigaaffiup aallartinneraniit ullumikkumut tukattorujussuarmik Naalakkersuisut sulinerat. Naalakkersuisut Inatsisiliortut sulinerannut innimiillioqattaarnerat Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliap sulineranut assut innarliivoq. Tamanna akuerineqarsinnaanngilaq.

Naalakkersuinikkut sulianik peqqissaarussisinnaaneq, Naalakkersuinikkut tutsuiginartumik sulisinnaaneq annertusarneqarniarlik Naalakkersuisunut oqippallaaqaaq isorineqarnermi isorinnittunut teqeqqumut pilluni uninngaannarneraaginnartarneq. Ipertiterisut ipertitererpalaartumik akinagit Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Naalakkersuisut torersumik sulinissaannik kaammattorpagut.

Qanortoq nunatta naalakkersuinikkut siuttussut inuiaqatigiit isigisaanni, tusaasaanni aamma inuit misigitittarisigit isummatigut akerleriinnermi ataqqeqatigiilluni akerleriittoqarsinnaasoq. Inuiaat ataasiugatta. Ataatsimoorumagatta. Angusaqassaguttalu pitsaasunik ilissi nukisi uagullu nukigut imminnut aporaatissanngillat. Suleqatigiissapput isumaqatigiiffinni akerleriiffinnilu. Nikassaarpalaartumik politikkikkut imminut qaffassarsorisunut, tunngavilersuutit isumatuut ajugaajuarilik. Naalakkersuinikkummi ajugaaneq tassaanngilaq partiip ataatsip ajugaanera. Naalakkersuinikkut ajugaaneq tassaavoq isumaqatigisanut akerlerisanullu naammaginartumik ataatsimoortitsiniarlunilu inuiaqatigiinnik nukittuunik pilersitsineq.
Tassa Inuit Ataqatigiit isumaqatiginninniutigiumasaat saqqummiuppakka.

Qujanaq

Inatsisartut ukiuat nutaaq aallartippoq- piareeqqavugut

Qiningaaffimmi nutaajusumi Inatsisartut ukiuat siulleq aallartikkujarput. Inuit Ataqatigiit qinigaasugut neriuuteqarluarpugut piareersimalluarlutalu inuiaqatigiit sinnerlugit sulianut sunniuteqaqataalluta angusaqartumillu sulinissatsinnut.

Naapeqatigiissuteqarfeqaqatigiinnissamik periarfissagissaartoqarpoq
Sammisani annertuuni marlunni paartiit ataatsimoortumik naaperiarfiusumik isumaqatigiissusiortarnissanut periarfissagissaartoqarnera neriulluarfigaarput. Naalakkersuisoqatigiit tapertaasalu Inuit Ataqatigiinnut aalisarnermut inatsisiliassamut, mittarfinnut isumaginninnermullu tunngasunik assaminnik isaasssinerat tusaavarput.

Isumaqatigiinniarnerni peqataatitsinerunissamik piumasaqaatigisimasarput ataatsimiititaliarsualiortoqarneratigut ilanngunneqarsimammat nuannaarutigaarput. Uagut piumasaqaatigaarput kattuffiit aalisarnermik sammisaqartut ataatsimiititaliarsuarmi ilaasortaatitaassasut. Aaqqiissutissat ataatsimoortitsinerunissamik nunalu tamakkerlugu naaperiutaasinnaasunik tunngavillit ataatsimoorfigitigik. Taakkorpiaasimappummi Siumumut isumaqatiginninniaratta piumasaqaatigisimasagut, tamakkulu aamma Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisumut Erik Jensen ataatsimeeqatiginerani aamma apuussimavagut

Ataatsimiisitaliat pingaarutilimmik inissisimapput
Naalakkersuisooqatigiit mittarfiit pillugit oqariartuutigiumaagassaat tusagaqarfigeqqissallugit qilanaaraarput. Amerlanerussuteqartut Kangerlussuup ataannassappat kingunerisinnaasai pillugit misissuisoqarusuttoq tusaavarput, taama oqariartorneq mittarfiit pillugit saqqummiussimasatsinnut naapertuuppoq. Kangerlusuusup Narsarsuullu aningaasaqarnikkut kingunerigiumaagassai pillugit ataatsimoortumik nalunaaruteqarfiuinnaratik siunissami atuutsiinnarneqassanersut ersarissumik nalunaarutigineqarnissaat piumasaraarput.

Neriuppugut mittarfinnut isumaqatigiissuteqarlutik atsioqatigiittorpassuit aasaanera tamaat ataatsimiititaliani suliarujussuaq qatangiinnartissanngikkaat.

Isumaginninnikkut unamminartut pillugit aaqqiissutaasinnaasut ukkataraagut

Inuit Ataqatigiit nipituumik utikattumillu oqariartuutigerusupparput sammisat annertuut marluk mittarfiit aalisarnermilu inatsisissap ukkatarineqarnerisa kingunerisaanik isumaginninnerup, peqqinnissaqarfiup ilinniartitaanerullu iluaniit aningaasatigut piginnaasatigullu mangiartuilinnginnissaq isumanaarneqartariaqarmat.

Ataatsimoorussamik annertuumillu isumaginninnikkut unamminartorpassuit inuiaqatigiittut qaangerniagassatsinnik akisussaaffeqaqatigiikkatta eqqummaarilluinnartariaqarparput. Taamammat peqqinnissaqarfiup isornartorsiutigineqarnera tusaaniartariaqarparput. Aamma isumannaartariaqarparput ilinnialersartut ilinniarluaannaratik aamma nammassisarnissaat.

Suleqatigiinneq siammasissoq

Unneqqarissumik piviusorsiortumillu mittarfiliornissanut aningaasaliissutaasussat pillugit misissuinissaq pillugu akisussaaffeqaqatigiippugut taamaalinikkullu nassaariniassallutigu aaqqiissut naapertuunnerpaaq inuiaqatigiinni aaqqiissutissatsinnut allanut akissaqarnissarput isumannaarumallugu.

Partiit, Naalakkersuisooqatigiit, Naalakkersuisooqatigiillu tapertaat akimorlugit suleqatiigilluarnissamut qilanaarpugut.
Piffissaq pissanganartoq tikipparput tamattalu nunarput ajunnginnerpaamik sullikkumavarput.

Tamattaalluta inatsisartoqarnikkut sulineq eriagisigu.

Múte Bourup Egede
Inatsisartut gruppianni siulittaasoq

Eqqortoq saqqummiunneqartariaqarpoq

Inuit Ataqatigiit nunatta karsiata atornerlunneqartarneranut akuersaanngilaq. Matumani Naalakkersuisuusumit benzinamut akiliummik atornerluisimasoqarneranik tusatsiakkamik ingerlaartoqarneranut suna kinalu pineqarnersoq Naalakkersisut siulittaasuat innuttaasunut nassuiaasariaqarpoq.

Inuit Ataqatigiit paasisinnaalluinnarpaat Naalakkersuisutut akisussaaffimmit unioqqutitsoqarsimaneranik  Inatsisartunut ilaasortamit  apeqquteqartoqarnera tunngavigalugu inuiaqatigiinni oqallinneq piulermat.

Matumani tusagassiutini sammineqartup maannakkumut naalakkersuisuusunut aammalu naalakkersuisuusimasunut pasilliuteqarnermik pilersitsivoq.

Nunarput atornerluisimanermut takussutissanik arlaqarluartunik nalaataqareersimavoq. Inuiaqatigiit innuttaasullu taamatut pisoqartarneranik utikattumik nalaataqarnissaat inuiaqatigiinnut naapertuutinngilaq akuersaagassaananilu.

Inatsisartunut ilaasortaq Mikivsuk Thomassen

Annaassiniartarneq pillugu isumaqatigiissut suliatut allatuulli pingaartissiuk

Annaassiniartarneq pillugu isumaqatigiissut suliatut allatuulli pingaartissiuk

Nunatsinni inuussutissarsiornikkut, inuit inooriaasiisigut, aamma inuit nunassittarnikkut pissusaat ataatsimoortikkaanni annaassiniartarnikkut pitsaanerpaamik upalungaarsimanissarput pingaaruteqaqaaq.

Inunnillu annaassiniartarneq naalagaaffiup akisussaaffia Naalakkersuisut pimoorussamik erseqqissumillu najummisariaqarpaat.

Naalagaaffiup nammineq helikopterip pitsaanerpaat danskinut isumannaarsimavai. Maannalu paasinarsivoq annaassiniarnerminunatsinni helikopterit atorneqartussat atortulersuutitigut nunatsinnut tulluunnerpaajunngitsunik taarserneqarnissaat siunnerfiusoq.

Nunarujussuatsinni angallannikkut atungassarititaasut imaannaanngitsumik atungassaqartitsinerisa atortulersuutit tatiginartut atorneqarnissaat pingaaruteqarluinnartut kialluunniit assortorsinnaanngilaa.

Danskit naalagaaffiata helikopterit taakku nunatsinni atulersussatut siunnerfigineqartut nunaminni atorunnaarsereersimavai, sooq taava nunatsinnut helikopterit piumaneerunnikut atugassanngortissavaat?

Nunarput pikoorfiussanngilaq

Naalagaaffimmut paluinnarsimasutut piumasaqarsinnaanngitsutut akerliliisinnaanngitsutullu kiisalu naalagaaffiup siunertaanik apeqqusiisinnaanngitsutut inississanngilagut.  Taamaattumik massakkut naalakkersuisuusut naalakkersuilerumaartussallu annaassiniartarneq pillugu isumaqatigiissummik atsiortinnatik helikopterinik pitsaasunik piumasaqaateqassasut kaammattuivunga.

Upalungaarsimaneq qaffasissoq atortullu nunatsinnut tulluunnerusut anguneqassappata isumaqatigiissuteqarnissaq isumatusaarfiusariaqarpoq. Isiginngitsuusaarneqassanngilaq Danskit naalagaaffiat iluanaarfissanuinnaq suleqatigiilluarnissamik kaammattuisoq. Naalagaaffik naalagaaffeqatigiinnissamik noqqaajuartoq aamma aningaasartuuteqarsinnaanerminik takutitsisinnaasariaqarpoq.

Naalakkersuisut tamatuminnga qulakkeerinissaat piviusunngortikkumallugu suleqataanissatsinnut piareersimavugut. Naalakkersuisuttoruna sulilluarnermikkut nunatta inuisa upalungaarsimanikkut pitsaasumikatugassaqartitaanissaat angulissuk. Isumaqatigiilluta suliassaq iluatsittariaqarparput.

Inatsisartunut ilaasortaq

Aqqaluaq B. Egede

Inuit Ataqatigiit

Nalorninarnerpaamik inissittoqarpoq

Nalorninarnerpaamik inissittoqarpoq

Demokraatit aggustimi nalunaarput Kim Kielsen-i akisussaaffimmik tiguseqqullugu, taamaaliornianngippallu tunuaqqullugu.

Tulluarnerusimassagaluarpoq Demokraatit akisussaassuseqarunik naalakkersuinikkut akisussaaffimmik tiguseqataasimasariaqaraluarput.

Naalakkersuisooqataalernani ikinnerussuteqartunilli naalakkersuisunngortussanik tapersersuisunngorneq akisussaassusermik annikinnerpaamik iliuuseqarneruvoq.

Naalakkersuinikkut suliat siunissami ukiorpassuarni aningaasaqarnitsinnut sunniuteqartussat sammissavagut. Tamanna toqqissisimanartumik pisinnaajunnaarpoq ullormiit ullormut sangujoraartumik naalakkersuisoqalernissaa Demokraatinit atuuttussanngortinneqarmat

Siunissamut ungasinnerusumut pilersaarusiorluni katersuuffeqarlunilu sulineq ajornarsivoq, ullormiit ullormut isumaqatiginninniarfiit piumasaqaataat aallaavigalugit politikkikkut allanngorartumik aqutseriaaseqartoqalissammat.

Inuit Ataqatigiit pissaaneqarniat suna tamaat akigalugu atajumasut akuersaannginnatsigit erseqqissarumavarput. Massakkummi aamma Demokraatit Siumut tatigisinnaanagu oqaaseqaatigalutik suleqatigiumallugit siuttuuinnarnissaannik kaammattuinerat sumik patsiseqarpa?

Nalilersueqqittoqarniarli nunatta inuisalu nalorninartumik inissinnerat aaqqinneqarlunilu torersumik aqunneqarnissaat timitalerumallutigu.

Múte B. Egede
Inatsisartut gruppiata Siulittaasua
Inuit Ataqatigiit

Piffissaq eqqorlugu sulisoqarsimannginnera inuiaqatigiit akiligassarilerpaat

Apriilimi Inatsisartunut qinersisoqarpoq, tamanna ukiup affaa inorlugu qaangiuppoq. Naalakkersuisut amerlanerussutaarupput Kim Kielsenillu sapaatip akunneri marluk sinnerlugit nutaamik amerlanerussuteqalernissaminut isumaqatiginninniarnissaminut periarfissarereerpaa. Aqagu Inatsisartut ukiuat nutaaq aallartissaaq – ileqquusullu malillugit ataatsimiinnerup aallartinnerani malunnartitsisoqassalluni.

Pissutsilli atuuttut imaannaanngilluinnarput. Partiit allaffeqarfii uiverfiorpaseqalutillu aalassassimaarfioqaat. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ullumikkut ataatsimut ataatsimiinnissaraluat, ataatsimiititaliamut siulittaasup kissaatigisaanik piffissalerneqaqqinnatik kinguartinneqarput, tamassumunngalu ilaapput Naalakkersuisut siulittaasuannik Aningaasaqarnermullu Naalakkersuisumik siunersiuinissaraluit.

Inuit Ataqatigiit erseqqissumik nalunaarutigaarput Inatsisartut sulinerisa unitsiinnarneqarnera akuersaannginnatsigu. Novembarip 15-iaatinnagu suli inatsisit malillugit aningaasanut inatsit naammassisaqarsimasussaavarput. Aammalu suli mittarfiit pillugit isumaliutissiissummik naammassisaqartussaalluta. Suliat tamakkua kinguartinneqarneri inuiaqatigiit akiligassarilerpaat.

Inatsisartut sulinerisa kinguartinneqarnerat akisussaassuseqanngilluinnarnermik takutsineruvoq, inatsisartoqarnerullu ataqqineqannginneranik takutitsinerulluni ingammik Naalakkersuisut Siulittaaasuat suleqatissarsiornissaminut piffissaqarluareermat. Kikkummi tamarmik nalunngilaat isumaqatiginninniarnerit partiit allaffiini pisarmata, qaqqamiunngitsoq Ilulissaniunngitsorlu.

Múte Bourup Egede, Gruppeformand

Inatsisartuni sulineq piffissaq tamaat suliffiuvoq

Inatsisartuni sulineq piffissaq tamaat suliffiuvoq. Tamanna ilaasortaajunnaarnersiuteqarnerup annertussusaata suleriaatsittalu ersersippaat. Ukioq kaajallallugu ataatsimiinnerit ingerlasarput, aamma Inatsisartut katersuunnerisa avataanni.

Taamaattumik Inuit Ataqatigiinnut pingaaruteqarpoq Inatsisartuni ilaasortaatitatta qinikkatut sulinerminnik isumaginninnissaminnut ullut suliffiusut tamakkiisumik atussagaat.
Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ilaasortaatitaat arfineq pingasuusugut tamatta piffissaq tamaat qinikkatut sulinitsinnut atorparput, taamalu saniatigut atorfeqartortagut atorfimminniit sulinngiffeqarput. Uagutsinnut pingaaruteqarpoq qinikkatut suliassatsinnut pullaviginnilluarsimanissarput. Aamma pingaartipparput ataatsimiititalianut ilaasortaaffigisatsinnut tunniusimalluarnissarput tunniussaqarnissarpullu, pissutissaqarluartariaqarporlu ataatsimiititaliani ataatsimeeqataanissamut peqataassanngikkaanni.

Inuit Ataqatigiinniit Demokraatit isumaqatigivagut ilaasortaajunnaarnersiutisiaqarnerup nalaani akissarsiat tamarluinnaasa ilaasortaajunnaarnersiutisianit ilanngaatigineqarsinnaanngortinneqassappata. Taamaammat nuannaarutigaarput ukiaanerani ataatsimiinnissamut eqqartugassaq saqqummiunneqarmat. Aammali piffissaasoraarput Inatsisartunut ilaasortat 31-it ataatsimiititaliani ataatsimiinnernilu allani peqataasarnerisa isigineqarnerunissaat. Akulikippallaamik takusarparput pisut assigiinngitsut pissutigalugit ilaasortat ataatsimiititalianut akuusinnaasannginnerat, sinniisussat aggersarneqartannginnerat aammalu angalanerit ataatsimiinnerillu ingerlakkuminaassinnaasut ilaasortat takkuttut ikippallaarsinnaasarmata.

Tamanna aaqqittariaqarpoq. Tamatuma oqallisiginissaanut siuttuusinnaakutsoorpugut, partiillu allat qaaqquavugut peqataaqqullugit oqaloqatigiinnissamut aaqqiissuteqarnissamut.
Uagutsinnut pingaarnerpaajuvoq pingaarnerpaajuaannassallunilu qinigaanerup nalaani qinikkatut sulinermut tunniussimanissaq qulakkiissallugu.

Sofia Geisler, Inatsisartunut ilaasortaq

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Postboks 321, 3900 Nuuk
tlf.nr: (+299) 323 702
Fax: (+299) 321 321
Website: https://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl
www.facebook.com/ataqatigiit
www.twitter.com/IAtaqatigiit

Attavigitigut/kontakt os

Imaneq 2
Telfon: (+299) 323702
Fax: (+299) 323232
Aningaaq: https://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl