Isumaginninneq naligiinnerulernissarlu salliutillugit sulissaagut

Nunarput 2009-mi namminersulermat inuiaat namminiilivinnissamut suliniuteqarnissarput aamma toqqarparput. Namminiilivinnissamut aqqummi suliassatta pingaarnersaat tassaavoq inoqatitsinnik kataqarata inuiaat nukittuut pilersissallutigit. Naligiinneruneq inunnillu isumaginninnikkut sukumiisumik suliaqarneq inuiaqatigiinnik inuiannillu nukittuunik tunngavilersueqataassapput.

Inuit Ataqatigiit taamaammat Naalakkersuisooqataalernitsinni nunatsinni inunnik isumaginninneq salliutillugu naligiinnginnerujussuarlu akiussallugu pingaarnerpaatut siunnerfigaarput. Inuiaqatigiittut ataatsimoorluta kivitseqatigiinnissarput tamatumani pisariaqarpoq.

Inuiaqatigiittut siuariartornitsinni inunnik katataqarata ingerlatsissaagut. Inuussutissarsiornikkut, aalisarnikkut, aatsitassarsiornikkut, takornariaqarnikkut allatigullu ineriartortitsinermi iluatsittumik angusaqassaagut inuiaqatigiinnik nukittuunik tunngaveqarluta suligutta. Meeqqat atuarfianni ingerlalluarnerussagutta, meeqqallu amerlanerit nuannaarnerullutillu naammassisassappata inunnik isumaginninnikkut nukittorsaasariaqarpugut. Inuit nukittuumik anersaallit, inuiaqatigiit ataatsimoorluta kivitsisut, inunnillu isumaginninnikkut suli annertunerusumik anguniagaqarluta, tunngavilersussavavut.

Inuit Ataqatigiinnut siulittaasutut Naalakkersuisooqatigiinni pilersinneqartuni Isumaginninnermut, Ilaqutariinnut, Naligiissitaanermut Inatsisinillu atortitsinermut akisussaaffik tigussallugu toqqarpara. Naalakkersuisut Siulittaasuannut sinniisutut siullertut suliassaqarfik naalakkersuinikkut pingaartinneqarnera qaffappara, inuiaqatigiinni suliassatut pingaarnertut isigigatsigu.

Nuannaarutigaarput sulianut annertuunut akisussaaffimmik tigusigatta, Peqqinnissamut Aatsitassanullu Aningaasaqarnermullu Akileraartarnermullu Naalakkersuisuutitaqalernitsigut. Aqutsilluarnikkut siunissamilu tamatta atukkatigut naligiinnerusumik inunnillu amerlanerpaanit peqataaffigineqartumik ineriartortitsissalluta, katataqaratalu ingerlatsinikkut immitsinnut napatissinnaanerulernissarput qulakkiissagatsigu.

Qilanaaraarput Siumut aamma Partii Naleraq suleqatigisussanngoratsigit. Siunnerfigisatsinnik ataatsimoorluta angusaqarluassaagut. Annertuumik angusaqarnissarput qularutiginngilarput.

 

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq Inuit Ataqatigiit

Naalakkersuisut Nunatsinni ilinniarusussutsimik millisaajunnaarlik

Ukiuni kingullerni Naalakkersuisut ilinniarfinnik ikilisitsipput, tassami makku pipput:

 

Ilinniarfissuarmi ilinniartut ikilineqarput

Ilisimatusarfimmut piumasaqaatit qaffanneqarput

Isiginnaartitsinermut ilinniarfik 2 mio ikilisaavigineqarpoq

Sivisuallaamik ilinniaqqusaajunnaarput, sivisuallaamik ilinniartut kollegianeeqqusaajunnaarput

Ilinniartut ikiaroornikut anisitaasinnaanngortinniarpaat

Piniarnermik aalisarnermillu ilinniarfik matussaaq

Sprogcenter matussaaq

Danmarkimi ilinniartut ajornartorsiorfiligaanni Naalakkersuisunit ikiorneqarumanngillat

 

Maanna Naalakkersuisut ilinniarniartunut aporfilersuinertik unitsittariaqalerpaat.

Nunatta ilinniarsimasut pisariaqartippai, ukiorpassuillu ilinniagaqarnermik qaffassaanerput maanna isasoortissanngilarput.

Nunaavugut allamiut oqaasii atorlugit ilinniagaqartariaqartut, nuna qimallugu ilinniagaqartariaqartut aammalu kinguaariinni siulliulluta qaffasissumik ilinniagaqartut.

Taamaammat aporfilersuinata ilinniaqusiniarta. Ilinniartut arlaatigut akornuteqarpata kaammattuineq, tapersersuineq aqqutissiuussinerlu aqqutigalugit ilinniaqusissaagut.

Danmarkimi ilinniartortatta ilinniarnersiutaasa allanngornerisa ilinniartuutitsinnut kingunipilussai Naalakkersuisut aaqqinniartariaqarpaat. Naalakkersuisut aaqqiiniartariaqarput ilinniartut naammassisut nunatsinnut uternissaat piuminarsarlugu. Ilinniarnersiutinik attartortut qanoq oqilisaassinnaanerput aqqutissiuunniartigu, periarfissat tamaasa misissorlugit.

Ilinniagaqarneq pilerinartuutillugulu kajuminnartuutitsigu, ilinniarsimasut pisariaqarteqigatsigit.

 

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit

Nunatta FN-mi peqataanera ersarinnerulersinniarneqartariaqarpoq

Naalagaaffiit Peqatigiit nunat tamalaat akornanni suleqatigiiffimmut aappaagu  nunatta peqataasalerneraniit ukiut 25-vit qaangiussimalissapput. Taamattumik piffissangorpoq ukiuni taakkunani siunissamilu Kalaallit Nunaata nunat tamalaat akornanni suleqatigiiffinnut FN-tut ittunut peqataanerata kingunerisartagai iluaqutissartaallu nalilersuiffigalugit  oqallisiginissaannut.

Suleqatigiiffissuit FN-tut ittut siunissami suleqatigiiffittut pingaarutikinnerulernaviangillat, pingaaruteqaleraluttuinnassappullu. FN-p suliassaasa annersaraat nunarsuatta sorsuffiunginnissaa qularnaarniassallugu, tamatumali saniatigut aamma pingaarutilissuarmik suliassaqarpoq tassalu nunarsuatsinnik innuttaasut atugaasa pitsangorsartuarnissaanik suliassaqarami.

Nunarsuarmioqataanitta ersarinneruleraluttuinnarnerani, Nunattalu inuisa nunatut namminersortutut ingerlarusunnerisa nukittoraluttuinnarnerani Naalagaaffiit peqatigiit ataani suliniaqatigiiffit arlalippassuit pingaarutillit siunissami iluaqutigisinnaasagut ersarinnerusumik peqataaffiginissaat eqqarsaasersutiginerusariaqalerparput. Nunatsinni aatsitassarsiorfiit annertuut inuiappassuarnik allanik akuneqarsinnaanitsinnik kinguneqarsinnaasut eqqartulerersimavagut, suliffeqarfissuillu nunat tamalaat akornanni suliffeqarfiusut angerlarsimaffeqaratik suliffeqarfiusut nunatsinni suliassanik tamalaanik soqutiginnileraluttuinnarneranni FN-p ataani siunnersuisooqatigiit assigiingitsut atorfissaqartikkaluttuinnassuagut sorlu Isumannaallisaanermut Siunnersuisoqatigiit, Nunat tamalaat akornanni Eqqartuussivik, Aningaasaqarnermut Inuttullu atugarisanut Siunnersuisoqatigiit (ECOSOC), Nakkutilliisoqarfik allattoqarfillu. Taakkulu saniatigut Naalagaaffiit Peqatigiit ataanni suliniaqatigiiffiit sorlu Naalagaaffiit Peqatigiit ineriartortsinermut suliniuteqarfiat, avatagiisinut tunngasunik suliniaqatigiiffik allallu atorfissaqartinnerulissavagut.

Manna ukiuni 25-nngoriartortuni Inatsisartuniit Danskit aallartitaanut ilaalluta inissanik marlunnik pissarsisimavugut, ataatsimersuarneq avillugu parlakaalluni peqataaffigineqartartumik. Nalilersortariaqalerparput inatsisartuni ilaasortat ataasiakkarlutik atorfilittanik peqateqartinneqaratik aallartitaasarnerat qanoq Kalaallit Nunaata pissarsissutigisarnera, nalilersortariaqalerparput sunniuteqarnerulluta qanoq ililluta peqataatisisinnaanerluta. Maannamut nunatsinniit ersarinnerpaamik peqataatitaqartartut tassaanerupput ICC aqqutigalugu Nunatsinniit peqataasartut, taakkua suliniuteqarluarnermikkut angusaannut ilaapput Nunap inoqqaavisa Atugaat Pillugit Isummersoqatigiiffimi (Permanent Forum on Indigenous issues) nunatsinnersut ersarillutik peqataanerat. Aamma oqartoqarsinnaalluarpoq ICC-mi nunatsinniit peqataasartut ersarissumik suliniuteqartarnerminni nunarput FN-p suliniaqatigiiffiisa ilaanni ersialartilluartaraat, taamammat aamma nalilersuisariaqarpugut suliniaqatigiiffimmut ICC-mut nunatta aningaasatigut ersarinnerusumik tapersersuillunilu ICC-p suliatigut tapersersuinini ersarinnerulersissanginnera.

2015-mi FN-ip New Yorkimi ataatsimersuarnerani siunniunneqartunut ilaavoq 2030-ip tungaanut Piujuannartitsilluni imminut nappassinnaasumik ineriartortitsineq (bæredygtig udvikling 2030), nunarsuaq tamakkerlugu anguniagassanik 17-nik imaqartoq, taakkununnga ilaalutik nunarsuatsinni piitsuussutsip akiorniarnissaa, Pitsaanerusumik imeqarneq pillugu anguniagassat, Atuartitaanerup ilinniagaqalersitsiniarnerullu pitsangorsaavineqarnissaa, silaannaap allangoriartornera, aningaasarsiorneq avatagiisillu miguitsuutinnissaannut siuniutissat anguniagassallu. Nunarput qanoq peqataalluarsinnaanersoq oqallisigalugu nalilersuiffigisariaqarparput sorlu imeqarnikkut qanoq iluaqusersueqataasinnaanersugut niuvernikkut iluaqutigisatsinnik.

Apeqqutini tamakkunani nunatta FN-mi sunniuteqarnerulluni peqataanissaa pilersaarusiorlugu oqallisigisariaqalerparput.

 

Ane Hansen

Inuit Ataqatigiit

Kinamiut akikitsut imaluunniit nunaqavissut akilerluakkat

Kikkulluunniit sulisinnaasut nunatsinni sulinissaat pisariaqartippagut. Nunatta pisariaqartippaa assaat amerlanerpaat sulinissaat. Inuiaqatigiinni pilersugassagut amerliartorput, pilersueqatissattalu ilaasa qimalluta Danmarkimut nuunnikuupput, taamaammallu ikittuinnaalluta sulinitsigut pilersuisariaqalersilluta.

Suliffeqarfiup nammineerluni qanoq sulisussarsiornissani aalajangissavaa. Tunisassiorfiuguni tunisat pitsaassusai naapertorlugit isertitsinermigut sulisuni akissaqartittussaavai, allaallu sulisumi atugarissaarsinnaanissaat anguniarlugu iliuuseqarsinnaasarluni. Kialuunniit suliffik sulisuminut pitsaasumik iliortoq qimallugissavaa.

Royal Greenland aalisagaatsitta iluanaarutaasumik avammut niuverutigiumallugit sulisunik aalajaatsunik amigaateqarnerarpoq. Tamanna paasinarpoq. Avammut tunisat pitsaasuutinniarlugit pitsaasumik sulisinnaasunik pisariaqartitsivoq. Nunatsinni sulisut aalajaatsuunnginnerarlugit maanna Kinamiunik 30-nik tikissitsiumalerpoq.

Kinamiit inuit 30-it tikisinnissaat, ineqartinnissaat akilersornissaallu akikitsuunavianngilaq.

Illoqarfinni Qasigiannguani Maniitsumiluunniit Kiniserinik nunaqqateqalissaagut, tamannalu pissanganarpoq.

Royal Greenlandimulli apeqqutigiumavara ilumut sulisut aalajaatsuunissaannut periusissat tamakkerlugit misilissimaneraat?

Fabrikkini sulisut suliassaarukkaangata angerlartiinnartarnerat qanoq iliuuseqarfigineqarpa? Sulisut angerlartiinnarnagit pikkorissaanermik, atorfimmut qaffassaataasinnaasunik periarfissinneqartarnerpat?

Suliffeqarfiit pitsaasunik siuarsaalluartunillu sulisoqarumallutik assigiinngitsunik iliorsinnaapput. Pikkorissaanerit, ilinniartitseqqinnerit, atortunik nungullarsaataanngitsunik pilersitsinikkut sulisut ilorrisimaartinneqalersinneqarsinnaapput. Tamannalu naammattumik Royal Greenlandip isumagisimanerpaa? Sulisut akissarsiaasa qaffannerisigut sulisut aalajaannerusut pissarsiariniarlugit iliuuseqarsimanerpa?

Inuiaqatigiit tamatta eqqarsaqatigiittariaqarpugut qanoq ililluta sulisut aalajaatsut pilersissinnaanerlugit. Danmarkimut nutsertortatta ilaat suliffissaqalersillugillu initaartissinnaagutsigit, taakku Kiniserinik salliullugit tikisinniarsinnaanngilagut?

Qanga ilinniartuulluta aalisarluarfiup nalaani feriaraangatta fabrikkini sulisarpugut. Sulinerput ilinniutigilluartarparput, inuiaqatigiinnullu iluaqutaasutut immitsinnut isigilertarluta. Maanna ilinniartut aasami sulinngiffeqaraangamik ilinniarneriuteqaannartarput. Aasaanerani ilinniarneriutaarukkunik fabrikkini immaqa sulisinnaasutsiarsuit.

Suliffisaatituannguatta ilaat Kiniserinut neqeroorutiginnginnerani iliuuserineqarsinnaasut tamaasa misileqqaartigit. Kikkulluunniit sulisinnaasut sulilernissaat anguniartuaannartigu, periarfissanik pitsanngorsaanikkut, akissarsiatigut pitsanngorsaanikkut, ineqarnermi pitsanngorsaanikkut. Inuulli sulisuusup pingaaruteqartutut, iluasaarfigineqartutut akissarsiarissaartutullu misigitinnissaa pingaartittuartigu.

 

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit

Napparsimasut ajattornagit ikiorneqartarput

Ilinniarfinni ilinniartut ikiaroorsimanersut misissornagit, pisariaqartitsisut pillarnagit ikiortariaqarpagut, pingaartumillu katsorsaaneq aqqutigalugu.

2016-imi Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Naalakkersuisoq ilinniartut aanngajaarniutinik atuisimanermut misissorneqarsinnaanngorneqarnissaannut inatsisitigut tunngavissatut siunnersuummik saqqummiussaqarpoq.

Suut tamaasa atorlugit aanngajaarniutinik atornerluinerup pinaveersaartinneqarnissaanut isumaqataagaluarluta matumani periaaseriniarneqartoq akuersaarsinnaanngilarput. Pillaaneq pinnagu ikiuineq atorumaneruarput. Inatsisissatut siunnersuut akerleraarput.

Tassami aanngajaarniutinik atueratarsinnaasut ilaat pissanganartorsiorniarlutik misileraasuusinnaapput, ilaalli atornerluinermik nappaateqartunngorsimasinnaallutik. Aamma ilisimalluarneqarpoq soorlu tarnikkut nappaatillit ilaat aanngajaarniutinik imminnut eqqissisarniarsarisartut.

Taamaammat isumaqarpugut ilinniartut pissanganartorsiorniarnertik imaluunniit nappaateqarnertik pissutigalugu misiliisut imaluunniit atuisuusut ingerlariaqqinnissamut periarfissaminnik piiaaffigineqarnissaat pissusissamisuunngilluinnartoq. Inuimmi tamaasa imminni naleqarluartutut isigaavut, napparsimappata napparsimanngippataluunniit. Pingaarnerpaamillu, nappaateqarpata ajattornagit ikiortariaqarpavut. Pillaaniarnermut taarsiullugu sutigut tamatigut inuunermi atukkatigut oqilisaassineq piumaneruarput.

Inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkat aanngajaarniutinik atornerluinerup pissuserpiaanik paatsuuinertut isigaavut. Matumani eqqarsaatigaavut § 10, imm. 3 kiisalu § 11, imm. 2.

  • 10-imi immikkoortoq 3 naapertorlugu aanngajaarniutinik atuisimasoq mianersoqqussummik tunineqassaaq.  Kiisalu § 11-immmi imm. 2 naapertorlugu ilinniagaqartoq misissuiffigineqarnissaminik itigartitsiguni, pasineqarunilu atuisutut, taava itigartitsinera iluut aanngajaarniutinik atuineratut isigineqassaaq.

Aalajangersakkat taakku inuusuttumik pissanganartorsiorniarluni misileraasumik kiisalu inuup aanngajaarniutinik atornerluinermik nappaateqartumik pillaaniarnertut isigisariaqarput. Tassa ajoraluartumik inuk napparsimasoq ikiorniarnagu pillarniarneqarpoq.

Aanngajaarniutinimmi atornerluinerup nappaatit isigineqarnera ilaatigut tulliuttumi uppernarsarneqarpoq:

USA-mi aangajaarniutinik pinngitsuuisinnaajunnaartarnermik misissuisoqarfiup (National Center on Addiction and Substance Abuse) nittartagaani pinngitsuuisinnaajunnaartarnerup qanoq paasisariaqarnera pillugu ima allassimasoqarpoq.

“Aanngajaarniutinik pinngitsuuisinnaajunnaarneq Nakorsat suleqatigiiffiinit amerlanerpaanit, aamma Amerikami Nakorsat Suleqatigiiffiannit (American Medical Associastion) kiisalu Atornerluisunik Katsorsaanermut Suleqatigiiffimmiit (American Society of Addiction) nappaatitut isigineqarpoq.

Aanngajaarniutinik pinngitsiuuisinnaajunnaartarneq sukkornertut, kræftitut aammalu uummalluutitulli pissusilersuutinik, avatangiisinik kiisalu timip sananeqaataanik pissuteqartarpoq. Inuit ataasiakkaat aanngajaarniutinik pinngitsuuisinnaajunnaartarnerinut pissutaasartut affaat siulinit kingornussanik aallaaveqarput.“

Tassa atornerluisuunermik nappaateqalersimaneq tassaanngilaq ileqqorlussuseq pillaanikkut ersisaarinikkulluunniit qaangerneqarsinnaasoq. Amerlanerpassuartigut timikkut kingornuttakkanik pissuteqarpoq, aammalu ilaatigut atugarliornermut ersiutaasarpoq kiisalu napparsimasut ikiortariallit imminnut ikiorniaraluarnerannut ersiutaasarluni.

Taamaammat Inuit Ataqatigiinniit pillaaneq pinnagu ikiuineq, pingaartumik katsorsaaneq, piumaneruvarput.

 

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit

Kelly Berthelsen

Demotraatinut: Suunuku taakku 300 millionit?

Inatsisartut ataatsimiittarfissaat pillugu Demokraatit Inuit Ataqatigiinnut saassussinerat tungavissaqaranilu kusanaatsuliorniarnerinnaavoq.

Inatsisartut illorsuassaat eqqartorneqartillugu Demokraatit ataasialingillat aningaasat 300 millioninik taasaqartarlutik ilanngullugulu aningaasanut inatsimmut ikkunneqareersimasutut oqaatigisarlugit. Paaserusunnarsilerpoq sumiit kisitsit taanna pissarsiarisimaneraat qangalu aningaasanut inatsisissatut siunnersuutini taama ikkussisoqarsimanersoq. Isumaqarpunga Demokraatit kukkullutik Inuit Ataqatigiit saassunniarsarigaat kusanaatsuliornissartik siunertarinerugunarlugu.

Eqqortormi aajuna siornaak Inatsisartut ataatsimiittarfiata allaffeqarfiutigisup ingerlatsinikkut akitsoraluttuinnarnera pissutigalugu nutaamik sanatitsinissinnaaneq siunertaralugu pilersaarusiortitsinissamut atatillugu Inatsisartut siulittaasoqarfiata qinnutigimmagu aamma Demokraatit peqataaffigisaannik. Tamatuma kinguneraa aningaasanut inatsimmi 3 mio.-kr.-nit illuartinneqarmata, aamma Demokraatit akuersaagaannik.

Massakkut pisoq tassaavoq suliaq ingerlateqqinneqassanersoq Inatsisartut isummerfigisussangormassuk, suli isummersortoqangitsoq Demokraatit Inuit Ataqatigiit eqqungitsunik tungavilersorlutik kusanaatsuliorlutillu nittarsaanniarsaraat aningaasanik 300 mio.-kr.-nik taakkartuillutik, sunaana taanna pissuseq? Immaqa Naalakkersuisooqatisi saassussinnaanngeriarassigit Inuit Ataqatigiit kusanaatsuliorfiginiarisi innarliinissarsi siunertarinerullugu.

Demokraatit nassuiartariaqalerpaat inuiaqatigiinnut aaqqiissutissaq akikinnerpaajusussaq sooq illersorniannginneraat. Nassuiartariaqalerpat sooq akisunerpaaq, tassalu iliuuseqannginnissaq, toqqarsimaneraat.

Pissuseq taanna kusanaatsuliorneruvoq killissanik qaangiinerusoq. Oqaluuserisassaq Inatsisartut siulittaasoqarfianiit qaqinneqaqqittariaqalernikuuvoq malunnarmat Inatsisartut akornanni tulleriianerinissamut nipi allaanerusoq maanna piusoq.

Nalunanngitsorli aajuna Inatsisartut illorsuatoqarsuat Naalagaaffimmiit kingornutarput nunasiataanerullu kinganerisa ilaat, siunissami Nuna namminersulerusuttunik inullip nammineq nunamut naleqquttumik qaquguugaluarnersoq tarserumaarmassuk. Ukiumiimmi ukiumut maannakkut aningaasaajaataavoq aaqqissugassat amerlasangaarmata, tamannalu illersussagaanni inuiannut nassuiaasariaqarpoq sooq piffissaq ungasinneq isigalugu aaqqiissutissaq inuiaqatigiinnut akikinnerpaaq toqqarneqarniannginnersoq, akerlianillu aningaasanik igalaakkut eqqaginnarneq illersorneqarnersoq.

 

Ane Hansen

Meeqqiornerusa

Ukiuni aggersuni inuiaqatigiittut meeqqiornissamut periarfissagissaarnerulernissaq anguniarlugu aaqqiissaagut. Sulisoqarnermut politikkeqarnermi ataatsimoorluta ilaqutariittut inuunermut iluaqutaasumik immitsinnut anguniagassissaagut.

Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinneranni Inuit Ataqatigiit siunnersuuteqarpugut ilaqutariittut inuunermut iluaqutaanerusumik sulisoqarnermut politikkeqalernissaq naalakkersuinikkut sulisartut sulisitsisullu kattuffii peqatigalugit suliarissagipput.

Inuiaqatigiittut meeqqatsinnullu siunissagissaartitsinissaq isumannaassagutsigu meeqqiornissamut periarfissagissaartitsinissaq pisariaqarpoq. Anaanaasumut ataataasumullu erninermi sulinngiffeqarnissamut periarfissat pitsaanerussapput, ilaqutariinnut angajoqqaatullu suliffeqarfinni atugassarititaasut tulluarnerusumik aaqqissuugaasariaqarpu, minnerunngitsumillu sulisartutut atugassarititaasut pisinnaatitaaffiillu ilaqutariittut ajunngitsumik toqqissisimanartumillu inuuneqarnissamut tunngavileeqataasariaqarput.

Ullumikkut nunatsinni suliffeqarnermi atukkat nunanut avannarlernut allanut sanillersuulluta kinguarsimavugut. Ataatsimoorluta suliassaraarput siunissarput meeqqatsinnillu inunngorneranniilli isumaginnilluarnissatsinnik qanilaassusermillu tunniussaqarsinnaanermut periarfissagissaarluta aaqqiissalluta, aamma anaana ataatalu ulapputigisaminnik suliffeqaraluarpata.

Inuit Ataqatigiinniit siunnersuutigaarput Naalakkersuisut suliffeqarnermut tunngasunik nassuiaasiornissamik peqquneqassasut meeqqiornerunissamut ikorfartuutaasunik aqqutissiussisumik aalajangiisarsinnaanissamik tunngavissinneqarnissaq anguniarlugu.

Erseqqissassavarput siunnersuummi anguniarneqanngimmat sulisartut sulisitsisullu kattuffii akissarsianut suliamullu tunngasumik kiffaanngissuseqarlutik isumaqatigiinniarsinnaanerat akornusersorneqassasoq inuiaqatigiittulli naliginnaasumik suliffeqarfiit qanoq ilusilikkat ilaqutariinnut meerartalinnut pilersinneqassanersut siunissamilu atorneqassanersut isumannaarniarneqarnissaa anguniagaammat.

Erseqqissumik ilaqutariinnut politikkeqarnissamut tunngavoq.

Ataatsimoorlutami inuiattut amerliartuleqqinnissarput meeqqattalu ilaqutariissusermi toqqissisimasumik qanilaassusermillu tunngavilimmik inuunerminni aallartiffeqarnissaat ilaqutariittut angajoqqaatullu akisussaaffipput inuiaqatigiittut aamma akisussaaffigaarput. Sulisoqarnikkut politikkeqarnermi aaqqitassat ataatsimoorluta aaqqiivigitigit.

Siunnersuuterput oktoberip 17-ni siullermeerneqassaaq. Inuit Ataqatigiit oqallinnermut qilanaarpugut.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq

Inuit Ataqatigiit

Inuiaat Nunarpullu pillugit ataatsimoortariaqalerpugut

Piffissanngorpoq inuiaat pillugit Naalakkersuinikkut ataatsimoornerusumik ingerlatsisinnaanngoqqinnissamut.

Politikkikkut suliassaraarput inuiaqatigiinni toqqissisimasumik inuusinnaanissamut aqqutissiuussissalluta ajunnginnerusumillu atugaqalersitsissalluta. Politikkikkut suliassaraarput inuiaqatigiinni inuttut naleqartinneqarnikkut immikkoortitsissanata naliginnerulernissamillu anguniagaqassalluta.

Namminersulerpugut innuttaasut ataatsimoorluta immitsinnut anguniagassilluta, ineriartornerput nammineq aqullugu ataatsimoorluta kivitseqatigiikkumalluta.

Angallannikkut kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit nunaqarfinnillu matusiniarnermik politikkeqalersimaneq assersuutissaapput Naalakkersuinikkut ingerlatsinermi inuiaat naligiinnerulernissamillu anguniagaqarneq salliutillugit sulisoqannginneranik.

Innuttaasunik avinngarusimasuni najugalinnut eqquinerlorujussuartussat maannalu nunaqarfinnik matusiniarnermik politikkimik Naalakkersuisut saqqummiussinerat Nunatsinni inuppassuarnik eqqissiviilliortitsillutillu toqqissiviilliortitsisut unitsinneqartariaqalerput.

Inuiaqatigiit ineriartortinneranni inunnik mianerinnilluni naligiinnginnerullu akiorneqarnissaanik salliutitsilluni ingerlatsineq uterfigineqartariaqalerpoq.

Inuit Ataqatigiit partiit saamerliit inuiaat Nunarpullu pillugit ataatsimoorluta pisunik mumisitsilluta suleqatigiinnissamut piareersimavugut. Angallannikkut kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit Nunalu tamakkerlugu pilersaarusiamut nassuiaammi saqqummersut pillugit partiit saamerliusugut innuttaasut akerlilersuinnarnagit peqatigineqarnissaat salliutinneqarnissaallu piumasaritigu.

Piffissanngorpoq inuiaat pillugit Naalakkersuinikkut ataatsimoornerusumik ingerlatsisinnaanngoqqinnissamut.

Sara Olsvig

Siulittaasoq

Inuit Ataqatigiit

 

Suleriaaseq sukumiisoq ingerlatsigu

Inuit Ataqatigiit Inatsisartut ataatsimiittarfissaat pillugu siunnersuutip  siullermeerneqarnera appassaaneerneqarnissaalu ullormi ataatsimi ingerlanneqarnissaat akuerinngilarput.

Suleriaaseq sukumiisoq Inatsisartuni atussavarput. Siullermeerinninnermi periarfissaasarpoq pineqartoq misissorluarumallugu aalajangiinissamullu tunngavissaqarluarumalluni oqaluuerisap aappassaaneerneqannginnerani ataatsimiititaliamut ingerlateqqissallugu.

Ullormi ataatsimi siullermeerinninniarneq aappassaaneerinninniarnerlu Inatsisartut sukumiisumik suleriaaseqarsinnaanernannut ataqqinninnginneruvoq.

Taamaammat Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni gruppiata Inatsisartut siulittaasoqarfiannut siullermeerinninnerup aappassaaneerinninnerullu avissaartinnissaat inassutigalugu saaffiginnissuteqarput.

 

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni gruppiat

 

Naalakkersuisut inoqarfinnik matusiniarnermik politikkeqalersimanerat akuersaanngilarput

Matusiniarnernik eqqartuinata iliuusissanik eqqartuissaagut. Oqaluttuarisaanermi kukkussutit uteqqinneqassanngillat.

Naalakkersuisut nuna tamakkerlugu pilersaarusiaq pillugu nassuiaat 2016-moortoq saqqummiuppaat qulequtserlugu ”Tulleriiaarineq pisariaqartinneqartoq”. Naalakkersuisut Siumut, Atassut, Demokraatit  ataatsimoortut nassuiaat imarisaatigut eqqartueqatigiissimasut Naalakkersuisut ataatsimiinnerinit imaqarnilianit takusinnaavarput. Septembarip 19-ni Naalakkersuisut ataatsimiinnerminni nuna tamakkerlugu pilersaarusiamut nassuiaat Naalakkersuisunit imarisaatigut akuerineqarsimavoq.

Inuit Ataqatigiit nassuiaatip naggaterpiaatigut allaqqasut assut tupaallassutigaavut. Tassanimi allaqqavoq nassuiaatip innersuussutigigaa ataatsimiititaliamik ”najugaqarfinnik appasissumik inissitaasuni aaqqissuulluagaasumik torersumillu matuneqarnissaannut pilersaarusiortussamik pilersitsisoqarnissaa”. Taama oqaasertaliisimaneq ima paasivarput Naalakkersuisut maanna inoqarfinnik aalajangersimasunik matusinissaq politikkerilersimagaat. Pineqartumimi nutsernerlutanik takusaqarsinnaanngilagut.

Innuttaasut qulangiinnarneqassanngillat

Inuit Ataqatigiit inoqarfinnik Naalakkersuisooqatigiinnit Siumut, Atassut Demokraatiniillu politikkikkut innuttaasut qulangerlugit matusiinnarnissaq akuerisinnaanngilluinnarparput. Naalakkersuisut isumaqatiginngilluinnarpavut oqallinneq matusinissamut tunngassasoq. Oqallinneq qanoq kivitseqatigiinnikkut ineriartortitseqatigiissinnaanermut tunngasariaqarpoq, aamma kiffartuussinikkut periarfissaqartitsinikkullu nuna tamakkerlugu qanoq tulleriiaarinissamut tunngasariaqarpoq.

Ilumoorpoq nunatsinni inoqarfiit, nunaqarfiuppata illoqarfiuppataluunniit, qanoq ineriartortissanerlutigit suliassaqarfinnillu qanoq tulleriiaarissanerluta sukumiisumik eqqartueqatigiittariaqaratta. Inuit Ataqatigiit taamaammat Nunap immikkoortukkaartumik ineriartortinneqarnissaanut periusissiamik ”RUS” naalakkersuisuutitaqarnitsinni saqqummiussivugut suliarlu aallartillutigu. Tamatumani pingaartinneqartoq tassaavoq nunap immikkoortuini tamani ataatsimoorussamik ineriartortitsisoqassasoq, illoqarfiit ataasiakkaarlugit ineriartortiinnarnagit. Naalakkersuisut 2013-mi nikimmatali suliaq taanna unissimavoq maannalu takuarput nunatta ineriartortinnissaanut nassuiaammi nutaami maanna naalakkersuisuusut qanoq pingaarnersiuiniarnersut.

Najugaqariaatsit pillugit eqqartueqatigiissaagut paasissutissalli eqqortut tunngavigalugit

Nassuiaat paasissutissanik ulikkaartup annerpaartai soqutiginarput inuiaqatigiinni sukumiisumik eqqartorneqartariaqartut.

Nassuiaammili naatsorsueriaatsit Naalakkersuisunit Siumut, Atassut Demokraatiniillu atorneqarsimasut apeqquserpavut. Assersuutigalugu inoqarfiit immikkoortiternerini uuttuutitut atorneqarsimasut ikittuinnaapput, imermik, innaallagissamillu pilersorneqarneq aningaasatigullu isertitat tunngavigineqarput. Amigaataasut ilaat tassaapput inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinissamut periarfissat, tamatumani aalisarnikkut piniarnikkullu sumiiffinni peqassutsit periarfissallu, ilinniarsimassuseq, inoqarfinnilu ataasiakkaani assersuutigalugu tunitsiveqarnikkut aalaakkaasimassuseq. Tamakkua ilanngunneqarsimannginnerini assiliaq piviusuunngitsoq avammut saqqummiunneqarpoq oqallinnermik maannamit ingerlasussamik equtitserujussuartussamik.

Assersuutigalugu akileraareernikkut innuttaasut isertitaqarnerisa agguaqatigiisinnerat qiviaraanni, naatsorsueqqissaartarfiup paasissutissaatai ujarlerfigalugit takuneqarsinnaavoq nunaqarfik Innaarsuit nuna tamakkerlugu illoqarfiit ilanngullugit isertitaqarnerpaaffiusunut ilaasoq. Taamaakkaluartoq Naalakkersuisut immikkoortiteriaasianni Innaarsuit ”ajutoorsinnaanerat qaffasissutut” nalilerneqarpoq. Itinerusumik misissorneqanngilaq isertitaqarluarlutik inissisimasut sutigut ingerlalluarsimanersut sutigullu nukittorsagassaasut.

Matusinissanik eqqartuinata iliuusissanik eqqartuissaagut

Nassuiaat Naalakkersuisunit Siumut, Atassut Demokraatiniillu saqqummiunneqartoq apeqquserujussuarparput isumaqarpugullu nunatsinni immikkoortukkaartumik ineriartortitsineq pillugu periusissiaq uterfigeqqinneqartariaqartoq. Tamatuma saniatigut qanimut oqartussaaqataaneq uterteqqinneqartariaqarpoq nuna tamakkerlugu inatsisitigut najukkani ataatsimiititalialiornikkut nunaqarfinnilu aqutsisut oqartussaaffiinik inatsisitigut nukittorsaanikkut. Ilanngullugu kommuneni kattussimasuni ataatsimuussuseq siunertaqaqatigiillunilu ineriartortitsisinnaanissaq suliariarineqartariaqarpoq, nunap immikkoortukkaartumik ineriartortitserusussuseqarneq atorlugu. Kommunet kattunnerisa kingorna tamanna kommuneni maanna ingerlanerliornerpaasuni inuuniarnikkullu naligiinngiffiunerpaasuni amigaataalluinnarsimavoq. Kommunenut qinikkat naalakkersuinikkullu qinikkat ataatsimoorluta suliaq taanna pimooruttariaqalerparput.

Iliuusissat periarfissaasut amerlaqaat nunattali innuttaasullu peqqissumik ineriartortinnissaanni qulaanit aalajangiiginnarnikkut inoqarfinnik pinngitsaaliilluni matusiniarnernik saqqummiussineq tamaanga unitsillugu politikkikkut iliuusissanik piviusorsiortunik ataatsimoorluta oqallinneq aallarnertigu.

Sara Olsvig

Siulittaasoq

Inuit Ataqatigiit

Tarnimikkut napparsimasut ersisaarutaanatik inooqataalik

Ukioq manna innarluutillit pillugit sapaatip akunnera 41-mi tarnikkut innarluutit qulequtaritinneqarpoq, tassani skizofreni immikkut isiginiarneqassalluni. Pingaaruteqarluinnarpoq tarnimikkut napparsimasut ersisaarutaanatik inooqataasutulli isigineqarnissaat inuiaqatiggiinni pingaartilluinarneqassasoq.

Skizofreni tarnikkut nappaataavoq imaannaanngitsoq, kikkunnilluunniit eqquisinnaasoq.

Nappaat skizofreni siusissukkut paasineqarnissaa pingaaruteqarluinnarpoq. Siusinnerusukkut paasineqaruni skizofreneertoq ikiupallanneqarsinnaanerussammat.

Pingaaruteqarluinnarpoq tarnimigut napparsimasup skizofreneertuunersoq allatulluunniit tarnimigut napparsimanersoq paasineqarnissaa.

Tassani napparsimaveqarfik avaqqussinnaanngilarput, soorunalimi aamma napparsimasumut qanigisaasut oqariartorsinnaanerat periarfissaasariaqarpoq.

Inuk ataaseq tarnimigut napparsimalerpat ilaqutaasut annertuumik sunnigaasarput. Inuup napparsimasup ilaquttaminik qaninneqarnissani annaassanngippagu sapinngisamik ilaqutariit ikiorsipallanneqarnissaat pingaartittuaannassavarput.

Qanortoq sapaatip akunnerata 41 tamanna aqqutissiuukiliuk. Skizofreneertut inooqatigaluigillu peqataasitsigit, aqqutissiuussilluartalu.

Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit

Kiffartuussinermut pilersaarutit suli eqqarsaatigilluagaanngillat

Kiffartuussinissamut isumaqartigiissutip nutaap, nunatta kujataani suli akuersaaruminaattumik inissisimavoq, suli aaqqissuusaanerusumik nalorninaatsumillu aaqqiivigineqartariaqarpoq.

Naak, siusinnerusukkut oqariartuutaagaluartoq inuttaassut atugarisaanik ajorseriaateqanngitsumik kiffartuusineq ingerlanneqassasoq. Kisialli ajoraluartumik suli ulloq manna tikillugu tamanna anguneqarsimanngilaq.

Diskolinep quppersagaq qimerlooraanni summiiffiit ilaanni imaatigut angallassinissaq aaqqiivigineqanngitsutut isikkoqarpoq. Assersuutigalugu kujataani imaatigut angallassinissamut pilersaarut 1. januar – 31. martsip tungaannut Nanortalik, nunaqarfiillu Qaqortup kujataaniittut pilersaarummi ilaatinneqanngillat. Tamannalu akuersaarneqarsinnaanngilaq.

Upernaakkut sikorsuit

Akerlianilli quppersakkami pilersaaruteqarput 1.april – 14.junip tungaannut angallammik angalasoqarnissaanik. Tassanilu eqqarsaatigineqarsimagunanngilaq kujataani upernaakkut sikorsuanittarnera. Aammaarluta tikkuartariaqarparput isumaqatigiissutit nutaat imaatigut silaannakkullu angalaniarneq pitsaasumik suli aaqqinneqannginnera.

Soorunami aamma Qaasuitsup Kommuneani aamma periarfissat, akitigullu atugaasut suli ajorseriaateqarnerat maluginianngitsoorneqarsinnaanngilaq.

Tamanut ajorsarfik

Kiffartuussinerup nutaap aaqqissuunneqarnara inuttaassunut kisimi eqquinani aammattaaq pisortaqarfinnut , suliffeqarfinnullu eqquinera eqqaamaffigineqartussat pingaartut ilagaat. Assersuutigalugu ilinniartut juulliliarlutik angalasussat, silamik peqquteqarlutik unnuinissaat ilinniarfiit  akilertariaqalissammassuk. Taammaapportaaq aamma pisortat akiligaannik angalasut, namminersortut suliffeqarfiutaanni sulisunik pikkorissarnerit, ilinniaqqinnerit angalaneranni aningaasartuuteqarnerunissaq.

Taammattumik isumaqarluinnarpugut suli kiffartuusinermi aaqqitassat annertusut, piaartumillu pitsaanermik aaqqinneqartariaqarlutik.

 

Debora Kleist

Inuit Ataqatigiit

Naalakkersuisut aqunneqarsinnaanngitsumik sisoortitsilerput

Kommunit nunaqarfinni illoqarfinnilu oqartussaaqataanermik annertusaasimanngitsut innuttaaqataasunit naammagittaalliorfigineqarnerusut ersarippoq.Aasiit nunatsinni inuit peqataatinnagit kommuninik aaqqissuusseqqinneq aallartippoq.

Allanngortoqartariaqarnera ersarippoq

Qaasuitsup Kommuneata kommunit kattunneranni suliaq pitsaasumik ingerlassimanngilaa. Kommunemi aqutsinerlunermik ilaatigut aallaaveqarpoq pitsaanerujussuarmillu aqutsisoqarsimasariaqaraluarluni.

Kommunelli ataatsip aggulunnginnerani kommunenut kattussuussimaneq ataatsimut pilersaarutaasimasutut Inatsisartuni naliliivigineqartariaqaraluarput. Nunarput ataatsimut isummerfiginngikkutsigu tukattuliamik nutaamik pilersitsiinnassaagut.

Naalakkersuisut qanoq takorluugaqarpat?

Inuit Ataqatigiit aallaqqaataaniilli kommunit minnerpaamik tallimaanissaat oqaatigiuarparput.

Inuit Ataqatigiit ukiaq mannattaaq Inatsisartuni ataatsimiinnermi kommunet pillugit Nunatsinni ingerlatsineq sunik tunngaveqassanersup oqallisiginissaa siunnersuutigaarput. Kommunet ilaat kattunnerit allanit ingerlalluarneruaat pisariaqartorli tassaavoq siunissami attanneqarsinnaasumik aaqqiinissaq.

Kommunet kattunnerisa naliliivigineqarnera Inatsisartut oqaluuserisimanngisaannarpaat.

Kikkut tamarmik ilaassapput

Kommunit agguloqqinnerinnaasigut innuttaasut qanimut oqartussaaqataanerulernerat aalajangeeqataanerulernissaallu isumannaarneqarsinnaanngilaq. Tamanna ilisimassavarput.

Tamatumani najukkani ataatsimiititalialiornikkut nunaqarfinnilu aqutsisut aalajangiisinnaatitaanerannik annertusaaneq aningaasanillu aqutseqataanerulernerisigut annertusarnissaa pisariaqarluinnarput. Inuit Ataqatigiinnit tamakku piviusunngortinniarlugit ilungersuuteqarsimaqaagut. Piumasaqaatigaarput nuna tamakkerlugu najukkani ataatsimiititaliat pilersinneqarnissaat pisussaaffiussasoq nunaqarfinnilu aqutsisut oqartussaaffii annertusarneqassasut, soorlu Kommuneqarfik Sermersuumi taama iliorsimasugut.

Kommunimmi agguloqqinniarnerini aaqqiissutissat oqartussaaqataanermik annertussaataasinnaasunik aaqqiissutitaqanngippata nutaamik aggulunneq illoqarfiit ilaasa nangittumik sunniuteqaqataasinnaannginnermik misigisimanerat annikilliunnanngilaq. Assersuutigalugu Qaasuitsup Kommuneata siunnersuutigineqartutut marlunnut avinneqassappat qanoq Uummannamut, Upernavimmut Qaanaamullu iluaqutaassava, illoqarfinnut avannarpasissunut Ilulissat suli allaffissornikkut aqutsivittut inissisimassappat?

Kommunemi aqutsineq aatsaat ilanngullugu aaqqiivigineqarpat avitsiniarneq iluatsissinnaavoq.

Erseqqissumik anguniagaqarnissaq amigaataavoq

Naalakkersuisut Qaasuitsup kommuniata aggulunneqarnissaanik siunnersuummik saqqummiussipput Inatsisartunut aalajangiiffigisassanngorlugu.

Inatsisissatulli siunnersuut kingusinaarujussuarluni oqaluuserisassanut ikkunneqarpoq tusarniaanerlu sivikitsuinnaasimalluni. Suliap piareersarnera amigarluinnarsimavoq.

Naalakkersuisut Nunarput ataatsimut isigalugu kommunit pillugit qanoq takorluugaqarnersut pilersaaruteqarnersullu ersarissumik tusarsimanngilarput. Pilersaaruteqarpisi?

Kommunit kattunneri pillugit naliliineq oqallinnerlu sukumiisoq naammasseqqaartigu aaqqiissutissat nutaat siunissami attanneqarsinnaanerusut qulakkeerumallugit.

Taamami iliunngikkutta aqunneqarsinnaanngitsumik sisoortitsinermik innuttaasunut nunattalu karsianut akisuneruleraluttortussamik pilersitsisoqassaaq.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq

Inuit Ataqatigiit

+299 52 68 58

Naalakkersuisoq akimmisaarfissarsiorpoq

 

Ilaqutariinnermut Naalakkersuisup ulloq 5. Oktober Nunatta Nipaa-ni siunnersuutigisannut tassaasumut; Ilaquatariit isertitakitsut meeraasa  sunngiffinni angalanissaminnut aningaasaateqarfiliornissamik misissueqqusininnut, illuatungiliunnini erseqqissarpaa.

Apeqqusersuivoq aningaasat sumik aaneqassanersut oqaatigisimanngikkiga.

Naalakkersuisumut erseqqissaatigissavara, Inatsisartut suleriaasiat malillugu siunnersuutiga akuerisaammat.

Inatsisartut  suleriaasianni piumasaqaateqanngilaq, konto sorlermiit aningaasat tiguneqassanersut innersuusinissamik, tamanna Naalakkersuisut suliassarilertarpaat. Piumasaqaataavorli siunnersuut qanoq naleqarsorineqarnersoq oqaatigissallugu. Inatsisartummi sagsbehandleriunngillat.

Inatsisartut taakkuupput siunnersuummut akuersisinnaasut, akuersippatalu Naalakkersuisut pisussaaffigilertarpaat akuerineqartoq suliarissallugu, tassa sagsbehandlinngissallugu.

UKA 2015-mi akuerineqarpoq; Namminersornermut inatsimmut killissarititap iluani Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat pillugit kingusinnerpaamik 2017-mi Inatsisartut inatsisaannut ilanngunneqarnissaanik Naalakkersuisut peqquneqarnissaat pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

Naalakkersuisoq qinnuigissavara Inatsisartut aalajangersimasaat suliareqqullugit.

Inatsisissatut eqqartorneqalerpat isummersorneq  piumaarpoq.

Inatsisartut aalajangigaat suliassaraatit, akuereriikkat suliariniakkit.

 

 

 

Agathe Fontain

Inatsisartuni ilaasortaq

Inuit Ataqatigiit

Piaartumik isumaginninnikkut siunnersortit nukittorsartigit

Isumaginninnikkut siunnersortivut piaartumik nukittorsartariaqarpagut, suliassarpassuit qaleriiaaginnalivittut, isumaginninnikkullu katataaqqanerput salliullugu iliuuseqartariaqaleratta.

Isumaginninnikkut suliassarput annertooq kivissinnaassagutsigu inunnik sullissisortagut maanna ikorfartortariaqalerpagut. Isumaginninnikkullu ilinniagaqarsimasut atugaat ajoraluartumik naammaginanngilluinnarput, suliassat tulleriiaartut amerlasuupilussuit, akissarsiat appasippallaartut piaartumik aaqqittariaqalerpagut.

Akisussaaffik kommuniniittoq ilisimallugu, ilisimallugulu aningaasat killeqartut, politikkikkut isummertariaqalerpugut isumaginninnikkut sullissisortavut aningaasaliiffigisariaqalerigut.

Massakkorpiarmi tigussaasumik sunniutilimmillu pisoqartariaqarpoq, pingaartumillu meeqqat ilungersunartumik inissisimasut sulissuttariaqaratsigit.

 

 

Peter B. Olsen

Inuit Ataqatigiit

Eqqumiitsulianik saqqummersitsivik kusassaataannaanngitsoq

Eqqumiitsuliorneq kusassaataannaanngitsoq naqissusertariaqalerparput. Inuussutissarsiutaavormi avammut nittarsaasussaalluni niuerutaasinnaallunilu inerisagassaq. 

Eqqumiitsulianik saqqummersitsivik tassaalissaaq qitiusumik sanalukkanut, assilialianut, nutaalianut, nunarput tamakkerlugu timitaliisoq. Anersaakkut, oqaluttuarisaanikkut kinaassutsitsinnullu pingaartitsinikkut tammatsaaliiniarnermullu qitiulluinnaraluartoq aamma pingaaruteqarluinnarpoq aningaasaqarnikkut inuussutissarsiutitut, avammullu nunatta nittarsaanneqarnissaanut qitiulluinnartumik eqqumiitsuliorneq inissisimasinnaamat.

Ilaatigut politikkikkut sukarsuit sisamat eqqartorneqartarput. Taannalu najoqqutaralugu inuussutissarsiornikkut takornariaqarnikkullu eqqumiitsuliorneq annertuumik sunniuteqarluarsinnaasoq qularinngilarput.

Eqqumiitsulianillu saqqummersitsivik takornarissanut tulluaraluartoq aamma uagutsinnut maani nunami najugaqartunut assut pingaarutilissuuvoq, minnerunngitsumillu eqqumiitsuliortortatsinnut. Pinngorartitsisortavut tassaapput nunatta pigisai nalilerujussuit, aatsitassatut aalisakkatullu naleqartitsigisassagut.

Takornarissanut centeriliornissat pingaaruteqarput, eqqumiitsulianilli saqqummersitsivik tassaassaaq uagutsinnut takornarissanullu tulluartoq, ukioq kaajallallugu.

 

Múte B. Egede

Inuit Ataqatigiit

 

Utoqqaat amerliartortut – inissiat naapertuunnerusut pisariaqartippagut

Siunissami utoqqaat amerliartornerat ilutigalugu inissiat utoqqarnut naapertuunnerusut amerlisariaqarput. Ukiukkut silami tummeqqat quasattut appussaasimasulluunniit, inissiallu tikikkuminaassiartortut utoqqarnut tulluanngillat.

Maanna siunissami utoqqartatta amerliartuaarnerat ilutigalugu sillimalereertariaqarpugut. Inuusuttortagut ilinniartortavullu tapersersorlugit kollegiessaannik sanaartornerit ingerlanneqarsimapput. Taamatorpiarlu aamma utoqqaat pisariaqarpavut, maannalu naapertuunnerusunik sanaartorluta aallartikkuta siunissamut piareersalereersinnaavugut.

Siunnersuutip (imm. 138) qulakkiissavaa misissuinikkut pitsaanerpaamik siunissami sanaartornikkut pilersaarusiornissaq. 

 

Ane Hansen

Inuit Ataqatigiit

Angerlarsimaffeqanngitsut aamma pisinnaatitaaffeqarput

Nunarsuup  avannaarsuani issittumi nunaqarpugut peqqarniissinnaasartumi. Akuersaarsinnaanngilarput nunatsinni inoqateqaratta angerlarsimaffeqanngitsunik. Piaartumillu taanna iliuuseqarfigisariaqalerparput, aamma angerlarsimaffeqanngitsut illersugaasariaqarmata.

Ajoraluartumik maani nunatsinni inoqateqarpugut angerlarsimaffeqanngitsunik, ullullu tamaasa sumiiffimmiit sumiiffimmut, ullormiillu ullormut ikinngutiminnut, ilaquttaminnut, unnuisarfinnullu innariartortariaqalersimasunik. Inoqarporlu inuunerminni, meeraanerminnilu kipiluttunarluinnartunik aqqusaagaqarsimanerminni, nakkaassimaneq, suliffeerussimaneq artornartumillu inississimanermi, ajornarluinnartumik qaqiuminaatsumillu ingerlariaqqinneq sapilersartunik.

Inoqativut sapinngisamik ajunnginnerpaamik sullittariaqarpavut. Pingaartumillu pisariaqartitsivissut. Peqquteqavissorlutik tarnikkullu atugaalliuteqarlutik angerlarsimaffeerussimasut inissaannik kommunit peqatigalugit sanaartornissaq siunertaralugu siunnersuuteqarpunga, neriullungalu taperserneqarluarumaassasoq.

 

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit, Gruppeformand

Iliiniartitsisut sulinerminni avatangiiserissaartut

5.oktober ilinniartitsisumut ulloritinneqarpoq.

Inuit Ataqatigiit isumaqarput atuarfinni iliuuseqartuarnissaq, tigussaasunillu suliniuteqartuarneq pingaartuusoq.

Ullumikkut ilinniartitsisut sulinerminni atugarisaat assigiinngeqisut ilisimavarput, pitsanngorsartuarnissaanullu suleqataarusuppugut.

Ilinniartitsisut ulluinnarni sulinerminni nalaattagaat soorlu: atuartitsinerni, angajoqqaanik suleqateqarnermi, avatangiisimikkullu atugaat qaqilerneqarnerusariaqarput.

Uani pingaarpoq ilinniartitsisut nukittuut, pikkorissut pigineqarnissaat, meeqqavut atuariarnissaminnut qilanaarnissaanut periarfisseeqataasut.

Aammattaaq eqqumaffigisariaqarpoq Ilinniarfissuarmi ilinniartitsisunngorniarnerup imarisaa.

Ilinniartitsisunngorniarnermi ilinniutigineqartut imarisaasa meeqqat atuarfiannut tulluuttumik ataqatigiiisaarneqarnissaa.

Tamatta akuunerunertigut iliniartitsisut ilikkartitsinissamut sulineranni tapersersuisinnaanerput annertusartigu.

Inuiaqatigiittut tamatta pisussaaffeqaarput, atuartuutitta pitsaasumik angusaqarnissaanut, taamaattumik uaguttaaq pisussaaffeqarpugut ilinniartitsisut tapersersuinermik kaammattuinermillu apuusiffigissallugit.

Qanortoq ilinniartitsisut ullorisartik nuannersumik misigisaqarfigilissuk, ulloq atorluarisiuttoq.

 

Inatsisartunut ilaasortaq

Debora Kleist

Inuit Ataqatigiit

 

Savaateqarfiit piujuarnissaat qulakkeertariaqarparput

Nunatsinni savaateqarfiit piujuarnissaat immitsinnullu pilersorsinnaajuarnissaq anguniarlugu, siunissamilu savaatillit nutaat periarfissinniarlugit immikkut iliuuseqartariaqarpugut.

Immitsinnut pilersorsinnaanissaq siuarsartariaqarpoq. Aamma immitsinnut pilersorsinnaanerput illersorniarlugu savaateqarfiit piujuarnissaat qulakkeertariaqarparput. Ukiuni arlalinni savaatillit ataatsimeersuarneranni peqataasarninni savaatilinnut ajornartorsiut annertooq paasillugu, tassa savaatillit savaateqarfimminnik tuniniaanerminni akiitsoqarsimagunik, akiitsullu taakku timitaarussimasut sulilu akiligassartaqartut savaateqarfimmik pisiniartunut aamma akiligassanngortarnerisa aaqqinneqarnissaat kissaatigineqarpoq.

Akiitsut “timitaarunnikut” asserssuutigalugu traktorit allallu atortorissaarutit pisisussamut akiitsussanngorlutik ingerlaqqittarnerisa savaatilinngorusullutik piserusuttunut ajornartorsiutaavoq aaqqittariaqartoq. Siunnersuutigalu (imm. 52) akuersaarneqarpat qulakkeersinnaanerulissavarput nunatsinni savaateqartarneq. Taamaalillutalu immitsinnut pilersorsinnaaneq, ataavartumillu savaateqarfiit piujuarnissaat illersorsinnaalissagaluaratsigu.

 

Aqqaluaq B. Egede

Inuit Ataqatigiit