Naalakkersuisut innuttaasunik ataatsimiisitsinermi bingortitseqqaartassappata tulluanngilaq

Ilaqutariinnermut Naalakkersuisoq Martha L. Olsen Innuttaasunik ataatsimiisitsinerni, innuttasunik amerlanerusunik takkuttoqartalernissaa siunertaralugu binngortitseqqaarluni, pitsaasunillu eqqugassaqartitsilluni ataatsimiisitsisalernissaanik eqqarsaatersuuteqarnera, isumaqatiginanngilaq.

Ullumikkut innuttaasunik ataatsimiisitsiniarneq ilungersunarsinnaasarpoq, allatullu eqqarsartariaqarput. Tulluanngilarlu Naalakkersuisut eqqugassaqartitsineq aallaavigalugu ataatsimiisitsisarnissaat. Atornerluineq aningaasanoorneruppat, imerpallaarneruppat ikiaroorneruppalluumniit Naalakkersuisut akiuiniarnermi salliusariaqarput.

Naalakkersuisut innuttaasunik ataatsimiisitsineranni oqariartuut pingaarnerpaajuli, eqqugassaq pinani.

Inatsisissamik siunnersuutit pineqartillugit periuseq alla atorneqarsinnaavoq. Soorlu Kommunalbestyrelse, ataatsimiititaliarlu susassaqartoq, toqqaannartumik sullissisussat, immikullu soqutginnittut  naapillugit, inatsisissat saqqummiunneqarsinnaapput.

FB- atorneqarsinnaavoq, radiokut, Tv-kullu  naatsumik suna anguniarneqarnissoq, allanngortinniarneqarnersorlu saqqummiisoqarsinnavoq, sms- atorneqarsinnaavoq, ilinniarfinni saqqumiisoqarsinnaavoq, peqatigiiffiit il.il

Periutsit allanngortissinnaapput, eqqugassartallit atunngikkaluarlugit.

Agathe Fontain

Inatsisartuni ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit

Inuit Ataqatigiit UKA 2016-imi siunnersuutaat

43 Mimi Karlsen

 

Tusagassiortunngorniartut kalaallisut piginnaasaat qaffassarneqarnissaat.

Opkvalificering af journaliststuderendes sprogkundskaber i grønlandsk.*

 

44 Mimi Karlsen Angerlarsimaffeqanngitsunut illunik sanaartorneq.

Boligbyggeri til de hjemløse.

 

45 Peter P. Olsen

 

Eqqumiitsuliornermut aningaasaateqarfimmik pilersitsinissamut misissuinissaq.

Forberende undersøgelser til oprettelse af en kunstfond.

 

46 Múte B. Egede

 

Eqqumiitsulianik katersugaasiviup pilersinneqarnissaa.

Etablering af et National kunstgalleri.

 

47 Múte B. Egede Pisortani allaffissornikkut aaqqissugaanerata nalilersornissaanut ataatsimiititaliarsuarmik pilersitsinissaq.

Nedsættelse af en kommission til evaluering af indretningen af det offentlige administration.*

 

48 Múte B. Egede Aallarnisaasunut attartortitsisarneq.

Mikrolån til iværksættere.*

 

49 Múte/Kalistat Lund

 

Sulisut amerlanerpaat nunatsinneersuunissaat pillugu periusissiaq.

Strategi ift. at sikre størst mulig omfang af brug af lokal arbejdskraft.

 

50 Múte B. Egede Inuusuttut akornanni suliffissaaleqineq akiorniarlugu periusissiaq.

Strategi ift. bekæmpelse af arbejdsløshed blandt de unge.

 

52 Aqqaluaq B. Egede

 

Illoqarfinnut, nunaqarfinnut imeqarfiuasunullu aatsitassarsiorfinnut ungasissutsimut killiliinissaq.

Fastsættelse af minimums-sikkerhedsafstand til byer, bygder og vandressourcer i forbindelse med minedrift.

 

90 Sara Olsvig

 

Illersornissamut isumaqatigiissutip nalilersoqqinnissaa.

Evaluering af forsvarsaftalen.*

 

95 Agathe Fontain

 

Suliffeerunnermi ikiorsiissutinut tunngatillugu inatsisip allanngortinnissaa.

Ændring af loven om arbejdsmarkedsydelse.*

 

97 Peter P. Olsen Ulluunerani paaqqinnittarfinni perorsaasut atugaannut periusissiaq.

Strategi om pædagogernes vilkår på daginstitutionerne.

 

98 Peter P. Olsen Isumaginninnikkut sulisunut pitsanngorsaanissaq pillugu periusissiaq.

Strategi- og handlingsplan ift. Fagpersonalet i det sociale område.

 

99 Agathe Fontain Ussersorlutik atuisut peqqinnissaqarfinni sullinneqarnerat.

At sikre bedre behandling til tegnsprogbrugere i sundhedsvæsenet.

 

100 Peter P. Olsen Pisortanik atorfinitsitsisarnermi periusissaq.

Ansættelsesstrategi i ledende poster.

 

101 Peter P. Olsen Inatsisartuni ikinnerussutillit tunngaviusumik inatsit malillugu.

Mindretalsbeskyttelse I Inatsisartut svarende til grundloven.

 

102 Agathe Fontain Ilaqutariinnut angalanissamut aningaasaateqarfik

Rejsefond til familier.

 

103 Agathe Fontain Piniakkat killilersukkat piniartortavut takornarissallu.

Kvoterede fangstdyr for fangere og turister.

 

104 Peter P. Olsen Raajat qalipaanik atorluaanissaq.

Brug rejeskaller.

 

105 Aqqaluaq B. Egede Oqartussaaffiit angerlaanneqarnissaannut ersarissaanissaq.

En klar opridsning ift. hjemtagelse af ansvarsområder.

 

106 Sara Olsvig Nunat issittut pillugit periusissiaq.

Arktisk strategi.

 

107 Sara Olsvig Ilaqutariit meerartalinnut sulisoqarnermut politikki pillugu periusissiornissaq.

Udarbejdelse af strategi til en mere familievenlig arbejdsmarkedspolitik.

 

108 Sara Olsvig Piginnaasaqarfigilersimasat naapertorlugit atorluaanerulernissaq aamma atorfinitsitsisarneq.

Bedre udnyttelse af uformelle- og realkompetencer i arbejdsmarkedet.

 

109 Sara Olsvig Inuussutissanik nioqqutissiornermi ilinniartitaanermi neqeroorutit.

Bedre uddannelsesmuligheder indenfor fødevaresektoren.

 

110 Aqqaluaq B. Egede Savaatillit nutaat akiitsunik kingornussinnginnissaat.

Forhindre nye fåreavlere overtager forrige ejers gæld.

 

125 Mimi Karlsen Tusagassiorfinni kalaallisut oqaatsit atorluarnissaat.

Styrkelse af det grønlandske sprog i medierne.*

 

127 Sara Olsvig Nunatsinni inuit ikiliartuinnarnerat mumisinniarlugu iliuuseqarnissaq.

Igangsætte tiltag for at mindske det stigende antal personer der vælger at forlade Grønland.*

 

135 Ane Hansen

 

Imarsiornermi inuussutissarsiutillit atorfinitsitaasarneri.

Søfarendes ansættelsesforhold.

 

136 Ane Hansen Borgmesterit saniatigut suliffeqarsinnaajunnaarnissaat.

Indførelse af regel om at afskære borgmestre i at have anden erhverv ved siden af.

 

137 Aqqaluaq B. Egede Kommunit kattunnerisa kingorna malitseqartitsinikkut aaqqissuusseqqissinnaanissamut sinaakkutit nalilersoqqinnissaat.

Redegørelse om rammer og principper for eventuel opfølgende omstruktuering efter kommunesammenlægningerne.

 

138 Ane Hansen Utoqqarnut tulluarsakkanik inissialiorneq.

Byggeri af boliger møntet på ældre borgere.

139 Ane Hansen Erngup nukinganik nukimmillu ataavartumik atuinerulernissaq.

Mere brug af vandkraftværker og andet vedvarende energi.

 

 

 

 

*UKA 2016-mut kinguartitat

*Udskudt til EM 2016 fra forrige samlinger

Atassut imminut assortorpoq

Qaammatit tallimaannaat matuma siorna, marsip 15-iani 2016-imi, Atassutip Kommuneqarfik Sermersuumi ilaasortaatitaata Erling Madsenip, Tunumi imigassanik kimittuunik killilersuinerup unitsinneqarnissaa siunnersuutigaa.

2001-illi kingorna Ittoqqortoormiini imigassanik kimittuunik (15 procentimit kimittunerusunik) pisisoqarsinnaanngilaq, inatsisinillu unioqqutitsilluni atuinerup nalinginnaalernera, innuttaasullu oqariartornerat naapertorlugu killilersuinerit kingunerannik pissutsit killormut ingerlanerisigut innuttaasut sannginnerit eqqorneqarmata, kommunalbestyrelsimut ilaasortaq Atassummeersoq ammaaqqinnissamut piffissanngortoq isumaqarpoq.

Ulloq 19. august Atassutip siulittaasorisimasaa Steen Lynge tusagassiuutitigut nalunaaruteqarpoq killormorluinnarlu iliorluni Tunumi imigassamik matusilluinnarnissaq siunnersuutigalugu.

Atassununa qanoq iliorniartoq? Partiiminni imminnut oqaluuttannginneramik? Pineqartoq pillugu qanoq politikkeqaramik, politikkeqarnerpummi?

Borgmesteritta Asii Chemnitz Narupip Qanoruumi ulloq 19. august erseqqissaaneratut, politikeritut akisussaassuseqartutut issianngikkaanni allanik tikkuartuinissaq ajornanngippallaarpoq.

Atassutip muminnera ungerluni iliorneruvoq silassorissutsimik aallaaveqarnani misigissutsinik tunngaveqartoq, taamaaliornermilu ataavartussanik aaqqiissusiornani tusagassiuutiniinnissaq anguniarneqarsorinarpoq.

Steen Lyngep oqariartuutaa kommunit ajornartorsiutinik aaqqiiniarlutik qanorpiaq iliuuseqarnerannik, innuttaasullu tamarmik ataqqinassusilimmik inuuneqarnissaat anguniarlugu iliuuserineqartunik paasisimasaqarnanilu ilisimasaqannginnermik ersersitsivoq.

Link

Kommunalbetsyrelsep 15. Marts 2016 ataatsimiinneranit imaqarniliaq (imm. 05L):

https://sermersooq.gl/uploads/2016/04/160315-Referat-KOMBEST-KAL.pdf#page76

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Malene Lynge, Mobil 58 39 09

Kommuneqarfik Sermersooq

Gruppenæstformand, Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut suliassat aalluteqqileqaavut – Inuit Ataqatigiit ukiaanerani ataatsimiinnissamut piareerpugut

Inuit Ataqatigiit politikkikkut suliassanik inuiaqatigiinnut sunniuteqarluartussanik aallutaqaqqinnissarput qilanaaraarput. Ukiami Inatsisartut ataatsimiinnissaannut siunnersuutit katillugit 32-t saqqummiuppavut. Angusaqarfiulluartumik politikkikkut sulinissaq maanna sammineqarlunilu aallarteqqittariaqarpoq. Qilanaaraarput partiit tamaasa Inatsisartuni paaseqatigiilluarnikkut suleqatigiinnikkullu Nunarput inuttaasullu sullillugit peqatigissallutigit.

Siunnersuutitsinni qulequttat pingaarnerit tassaapput:

  • Isumaginninneq meeqqallu atugaat
  • Inuussutissarsiorneq, suliffeqarneq aqutsinerlu
  • Eqqumiitsuliornikkut siuarsaaneq

Isumaginninneq meeqqallu atugaat sukumiisumik aallutissavagut

Nunatsinni isumaginninnikkut suliat katatavut amerlaqaat. Inoqativut ikiorneqarnissaminnut pisariaqartitsisut tusaanngitsuusaaginnarsinnaanngilagut. Inoqatigut pisariaqavissumik inuunerminni artorsaateqarnermikkut ingerlariaqqinneq ajulertut isumaginninnikkut sullissinnaanissaannut pisortaqarfinni inuiaqatigiittullu nukissaqarfigilertariaqarpavut. Pikkorinnerulertariaqarpugut sunniuteqartumik ikorfartuinissatsinnut. Inuit Ataqatigiit pingaarnertut suliaq taanna kivitseqataaffigerusupparput. Inatsisartuni siunnersuutitsini qitiulluinnartumik isumaginninnikkut aaqqitassagut salliutillugit sukataarniarluta siunniupparput.

Inuiaqatigiinnimi aningaasaqarnikkut siuarsaanitsinni, aalisarnikkut, takornariaqarnikkut aatsitassarsiornikkut, inuussutissalerinikkut allatigullu, nukik pingaarnerpaaq tassaavoq inuk peqqissoq, toqqissisimasoq inuiaqatigiinnilu suliffimmini peqataalluarluni kivitseqataasoq. Inuiaqatigiit nukittuut tassaapput inoqatiminnik pitsaasumik isumaginnittut kinaagaluarunilluunniillu inissaqartitsisut

 

Isumaginninnikkut siunnersuutit ukuupput:

  • Ulluunerani paaqqinnittarfinni perorsaasut atugaannut periusissiaq.
  • Isumaginninnikkut sulisunut pitsanngorsaanissaq pillugu periusissiaq.
  • Ilaqutariinnut angalanissamut aningaasaateqarfik
  • Ussersorlutik atuisut peqqinnissaqarfinni sullinneqarnerat.
  • Angerlarsimaffeqanngitsunut illunik sanaartorneq.
  • Utoqqarnut tulluarsakkanik inissialiorneq.

Inuussutissarsiorneq, ilinniartitaaneq, aqutsineq sulisoqarnerlu ingerlaqatigiissapput

Inuit Ataqatigiit pingaartipparput inuussutissarsiornikkut suliffeqarfinnilu sulisartunut sinaakkutit pitsaanerpaat qulakkiissallugit. Nutaaliorneq pinngorartitsinerlu inissaqartittariaqarpavut siuarsarlugillu. Inuiaqatiginni innuttaasut ikiliartuinnarpugut, sulisartoqarnikkut ilaqutariissutsimut aamma inissaqartitsissaagut. Anaana ataatalu suliffeqaraluarlutik meeqqaminnut piffissaqarluarnissaminnut periarfissaqassapput. Tamanna anguniassavarput.

Inuiaqatigiinni nukissallit amerlaqaat suliffeqarfinnilu nunatsinneersunik atorfinitsitsinerunissaq ilinniartitseqqinnerunissarlu pisariaqarpoq. Taamaammat Inuit Ataqatigiit assersuutigalugu piginnaasat inuttut pigilersimasavut suliffeqarfinni aamma atorluarnerunissaat siunnersuutigaarput.

Inuussutissarsiornermut siunnersuutit sunniuteqartussat ukuupput:

  • Pisortani allaffissornikkut aaqqissugaanerata nalilersornissaanut ataatsimiititaliarsuarmik pilersitsinissaq
  • Aallarnisaasunut attartortitsisarneq
  • Sulisut amerlanerpaat nunatsinneersuunissaat pillugu periusissiaq.
  • Inuusuttut akornanni suliffissaaleqineq akiorniarlugu periusissiaq.
  • Ilaqutariit meerartalinnut sulisoqarnermut politikki pillugu periusissiornissaq.
  • Piginnaasaqarfigilersimasat naapertorlugit atorluaanerulernissaq aamma atorfinitsitsisarneq.
  • Suliffeerunnermi ikiorsiissutinut tunngatillugu inatsisip allanngortinnissaa
  • Pisortanik atorfinitsitsisarnermi periusissaq.
  • Piniakkat killilersukkat piniartortavut takornarissallu.
  • Raajat qalipaanik atorluaanissaq.
  • Inuussutissanik nioqqutissiornermi ilinniartitaanermi neqeroorutit.
  • Savaatillit nutaat akiitsunik kingornussinnginnissaat.
  • Nunatsinni inuit ikiliartuinnarnerat mumisinniarlugu iliuuseqarnissaq
  • Imarsiornermi inuussutissarsiutillit atorfinitsitaasarneri.

 

Eqqumiitsuliorneq sapiissuseqarfigissavarput

Ukiaq manna eqqumiitsuliorneq immikkut inuiaqatigiinnut pingaartutut eqqaarusupparput. Eqqumiitsuliorneq anersaakkut kinaassutimullu tunngasuuvoq inuiaqatigiinnullu inunnullu ataasiakkaanut anersaakkut nukittorsaataalluni.

Eqqumiitsuliornikkut sulialinnut atukkat pitsanngorsassavagut. Sunngiffimmi sukisaarsaataaginnarani inuiaqatigiinni inuussutissarsiutitut immikkut akuerisaassaq. Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut eqqumiitsuliornikkut nunatta aningaasaqarnera siuarsarneqarsinnaasoq, avammut nunatsinnut nittarsaassisuummat, allatulli tunisassianngorsinnaalluni, takornariaqarnikkullu siuarsaataalluarsinnaalluni. Eqqumiitsuliorneq pillugu uku siunnersuutit saqqummiuppagut:

  • Eqqumiitsuliornermut aningaasaateqarfimmik pilersitsinissamut misissuinissaq.
  • Eqqumiitsulianik katersugaasiviup pilersinneqarnissaa.

Inatsisartuni oqallinnissaq qilanaaraarput, qularinngilarpullu angusaqarfiulluarumaartoq.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq
Inuit Ataqatigiit

Tunu killilersornagu ineriartornissaa aqqutissiuunneqarli!

Steen Lynge imigassanut matusilluinnarallarnissamik ujartuinera killilersuineruvoq annertooq.

Piffissanngorpoq illoqarfiit nunaqarfiillu tunumiittut ineriartornissaanik iliuuseqartalernissaq. Steen Lyngelli ujartugaa killormorluinnaq ittuuvoq.

Tasiilami, Ittoqqortoormiit aammalu nunaqarfiit kitaanitut periarfissaqanngillat, avinngarusimaneq peqqutaalluni. Tikikkuminaassinnaavoq attaveqarnerlu ajornakusoornerulluni.

Sullissineq innuttaasunut ineriartoqataaniarnera kitaaniit allaaneruvoq, kingulliulluta atugassaalertut periarfissaalertut atulertarpagut.

Suliffeqarfinnik ilinniarfeqarfinnillu pilersitsisarneq kitaani ajornannginneroqaaq, aningaasatigut kivissinnaanerusutut politikkerinik isiginiarneqartarluni. Ukiorpassuarnilu tunumi tamakkuninnga pilersitsisarneq arriinnerujummik ingerlanikuulluni, tamassumalu kingunerisaata ilagivaat inuppassuit suliffissaaleqisut, inuusuttut ilinnianngitsut allallu inuiaqatigiinnut uninngaannalersitsisutut inissisimatitsisut.

Uninngaannarneq utaqqiinnarnerlu malitsigivaat ilaatigut imigassamik atuinerujussuaq inuiaqatigiinni.

Innuttaasut inuttut atugarliortut nalornisut amerlaqaat. Sumut saaffiginnissappat? Qanoq ikiorneqassagunik saaffiginnissappat? Allarpassuillu nalornissutit.

Aqqutissiuunneqarneq, siunnersorneqarneq ikiorneqarnissamut, namminerlu iliuuseqarnissamut innuttaasunut anngunneqartariaqarput.

Tunumi sullinneqarsinnaaneq amigaataavoq. Amerlasuut tunniutiinnartarput kitaanut sullinneqarnertik ingerlanneqaqqikkaangat, kitaanilu saaffigisat nuutitseqattaaleraangata ilungersunarsisarluni.

Taamaattumik Tasiilami nunaqarfinnilu aamma Ittoqqortoormiini ineriartorneq ingerlanneqarnissaa orniginarneruvoq killilersuinermiit. Ineriartornerlu qularnanngitsumik malitsigissavaa innuttaasut eqeersimaarnerusut. Susassaqarnerulernerup malitsigissavaa imigassamik ajortorsiorneq qimakkiartornera, tamanna qularutissaanngilaq.

Iddimanngiiu Bianco

Inuit Ataqatigiit

Mobil 54 88 44

 

 

 

Qaasuitsup Kommuniani ivigaasaaqqamik arsaaffiit piginnaanilinnillu inerisaaneq

Qanittumi Nuummi isikkamik arsaalluni pissartanngorniuttoqarnerani arsaaffik ivigaasaaqqanik qallingaq atorneqarpoq, arsartartut kattuffianit arsaattartunillu iluarisimaarneqaqisumik. Nalunngilarput kommuunitsinni ivigaasaaqqanik qallikkamik suli arsaattarfeqannginnatta, Qeqertarsuarmi arsaattarfiup suliarineqarnera Ilulissanilu pilersaarut eqqaassanngikkaanni.

Taamaattumik Ilulissani Inuit Ataqatigiit siunnersuutigaarput kommunitsinni timersortartugut kinguussaassanngippata, minnerunngittumillu meeqqanut inuusuttunullu isikkamik arsarneq sukisaarsaatigilluarneqartarmat pitsaaliuinermullu ilaalluinnarmat:

  • Ukiuni tulliuttuni ukiumut minnerpaamik illoqarfinni arsaaffiit marluk ivigaasaaqqanik qallerneqartarnissaat siunertaralugu aningaasanik illikartitsisassasugut.
  • Timersoqatigiiffiit piginnaanilinnik ineriartortitsiniarneranni (talentudvikling) pisariaqartitaannik tapersersorluarneqassasut, aamma aningaasatigut.

Inuit Ataqatigiit ernummatigaarput kommunitsinni ivigaaraasanik arsaattarfinnik pilersitsiortunngikkutta nuna tamakkerlugu unammersuarnerit inaarutaasumik aaqqissuunneqartarneri kommunitsinni ingerlanneqarsinnaajunnaaratarsinnaanerat, minnerunngittumillu isikkamik arsarnikkut ineriartornermi kommunitsinni timersoqatigiiffiit nunatta sinneranut sanilliullutik ineriartornikkut qimataajartulissasut, taamaattoqassappallu timersoqatigiiffinnut pittaanngittumik kinguneqariartussammat.

Ikinngutinnersumik

Bendt B. Kristiansen, IA

Mobil: 545775

Inuit Ataqatigiit ukiami Inatsisartut ataatsimiinnissaannut siunnersuutaat

Inuit Ataqatigiit nuannaarutigaarput ukiamut ataatsimiinnissaq 2016-mut siunnersuutinik pingaarutilinnik tunniussigatta.

Aalajangiiffissatut siunnersuutit tunniunneqartut 26-upput, maannamullu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisissiat marluk tunniunneqarlutik. Tamakkiisumik isigalugu inuiaqatigiinni pisariaqartumik aaqqitassat siunnersuutini siammasissumik sammineqarput. Pingaarnertulli oqariartuutit taasinnaasagut tassaapput:

  • Isumaginninnikkut siunnersuutit
  • Suliffissaaleqineq akiorniarlugu siunnersuutit
  • Ilinniartitaanerup siuarsarnissaa pillugu siunnersuutit
  • Inuussutissarsiuteqarnikkut siuarsaanissamut siunnersuutit
  • Eqqumiitsuliornikkullu siuarsaanissamut siunnersuutit

Inuit Ataqatigiit qilanaarpugut ataatsimiinnissap aallartinnissaagut, paaseqatigiilluarnissamut suleqatigiilluarnissamullu piareersimalluta.

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit, Gruppimi siulittaasoq

+299 58 76 19

Inuit Ataqatigiit aningaasanut inatsit pillugu isumaqatiginninniarnissat tikilluaqquagut

Naalakkersuisut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuutaat peqqissaartumik sukumiisumillu misissorlugu Inuit Ataqatigiinniit isummersorfigaarput. Naalakkersuisut aningaasanut inatsit pillugu isumaqatiginninniarnermik aggersaanerat tunngavigalugu siunissaq pillugu suleqatigiissutissaqarnissarput pingaartillugu peqataanissarput qilanaaraarput.

Nunatta inuisalu aningaasarsiornerat eqqarsaatigalugu aamma inuiaqatigiinni isumaginninnikkut kinguaattoorutit ernummatigisavut iliuuseqarfigineqartariaqartullu pillugit naalakkersuisooqatigiillu suleqatigiissuteqarsinnaanerput anguniassavarput.

Pingaaruteqarpoq inuiaqatigiit amerlanerpaat aaqqissuuseqqinnernut peqataallutik sunniuteqarsinnaanerat naalakkersuinikkut periarfissaatinnissaa. Aamma taamaappoq kommunit kattunnerisa kingorna aaqqissuuseqqinnissat iluarsartuuseqqinnissallu tulliuttut eqqarsaatigalugit.

Inatsisartut 2017-imut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuut tikilluaqqullugu neriuutigaarput Naalakkersuisut inatsisartuni partiit katersuuffissaqartillugit aningaasanut inatsit katersuuffiusoq taaseqatigiissutigineqartorlu angusinnaassagipput. Suleqatigiinnikkut nunatta inuisalu siunnerfeqaqatigiillutik siuarsaqatigiinnissaat kajumissuseqarluta anguniassavarput.

Inuit Ataqatigiit sunniuteqarusuppugut inuusuttut suliffissaaleqinerat annertuvallaarujussuartup akiornissaata sunniutilimmit annikillisarnissaanut, minnerunngitsumik meeqqat isumaginninnikkut ajornartorsiuteqartut pillugit malunnaatilimmik sunniuteqartumillu aningaasaliinitsigut suliniutit iluatsittumik aallartinneqassasut.

Inuit Ataqatigiit isumaqatiginngilarput Naalakkersuisut suliffeqarfiit akileraarutaasa appartinnerisigut aningaasarpassuit annaaneqartussanngorlugit missingersuusiorsimammata. Isumaginninnikkut suliffissaaleqisullu pillugit suliassat salliutinneqartariaqarput. Isumaqatigiinniarnerilli suleqatigiiffiussapput akerleriissutigineqarsinnaasut naaperiarfissarsiorlugit katersuuffeqarnissatsinnut.

Inuit Ataqatigiinnit Inatsisartut aningaasaqarnermut akileraartarnermullu ataatsimiititaliaannut ilaasortaatitaasugut ulluni makkunani ataatsimiititaliap missingersuutit pillugit isumasioqatigiinnerannut Kujataanut angalavugut. Angalanerput ataatsimiititaliamilu suliassarput naammassippat Naalakkersuisut naapinnissaannut piareersimallutalu qilanaarpugut.

Inuit Ataqatigiinniit neriuutigaarput Naalakkersuisut pingaartissagaat partiit akornanni naaperiarfissarsiornerit periarfissilluarlugit isumaqatiginninniarnerit ingerlakkumaaraat.

Aqqaluaq B. Egede– mobil 56 27 66

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut oqaaseqartuat

Tuluit nunaata EU-mit aninera pillugu nunani avannarlerni partiit saamerliit oqaaseqaataat

Nunani avannarlerni partiit saamerliit oqaaseqaataat pillugu Inuit Ataqatigiit siulittaasuataata oqaaseqaatai

“Tuluit EU-mit anissallutik aalajangernerat takutippaa EU aaqqissuussaanikkut suleqatigeeriaatsikkullu aaqqitassaqartoq. Nunat EU-mut qanittumiittuusugut EU Tuluillu Nunaat suleqatigilluarsinnaassagivut pisariaqarpoq. Raajanik avammut tunisaqartarnitsinni Tuluit Nunaat tunisaqarfiginerpaasakkatta ilagaat.  Taamaammat tuluit niueqatigilluarnissaat Kalaallit Nunaannut pingaaruteqarluinnarpoq nangittumillu Nunatsinnit tamanna suliniutigisariaqarparput. Tamatumani nunat avannarliit allat peqatigalugit oqariartuuteqarnissaq Inuit Ataqatigiit pingaartipparput”

“EU-mi Tuluillu Nunaanni talerperliit illuatungilerlutigit Tuluit anininarnerannit EU-p imminut mattukkaluttuinnannginnissaanik partiit saamerliit oqariartuuteqarpugut. Nunat avannarliit akornanni EU-mut attuumassuteqarnivut assigiinngitsorujussuupput. Nunarput, Savalimmiut, Norge Islandilu ilaasortaanngillat, Danmark, Sverige Finandilu ilaasortaapput. Nunarput OLT-mut ilaavoq Savalimmiut tassunga ilaanngillat. Inissisimanivut assigiinngitsuugaluartut ataatsimoorussinnaasarput tassaavoq ammasumik suleqatiginnilluarumaneq, inuttut atukkatigut illersuineq akissarsiatigullu akiluttuinnginnissaq, tamatumanilu ataatsimoorluta anguniagaqaqatigiittariaqarpugut”

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

 

Partiit saamerliit ataatsimoorlutik oqaaseqaataat

Tuluit nunaat EU-mi ilaasortaajunnaarpat, nunat avannarliit tuluillu nunaata qanimut suleqatigiinnerisa ingerlaannarnissaa isumannaarniarlugu suleqatigiittariaqarpugut. Niuernermut tunngasuni, ilinniarnikkut paarlaasseqatigiittarnernut tunngasuni nunanilu pineqartuni innuttaasut kissaatigisartik naapertorlugu najugaqarsinnaanissaanik, sulisinnaanissaanillu killilersuisoqannginnissaa isumannaarusupparput. EU-p Tuluit Nunaat pillartariaqanngilaa. Akerlianilli siunissami qanimut suleqatigiinnissarput pisariaqartipparput.

Isumaqarpugut EU peqatigiiffiup iluani ajornartorsiutit aaqqiiviginissaat anguniarlugu periarfissamik atorluaaniartariaqartoq. Akissarsiallit pisinnaatitaaffiinut tunngasut immikkut isiginiaqquvagut. EU aamma EØS-mi isumaqatigiissutit inuit isumaginninnikkut pitsaasumik kiffartuunneqarnerannik isumannaarinnittussanik malittarisassaqassasoq isumaqarpugut, taama ilinikkut EU-mi inatsisit kiisalu ataatsimoorullugit isumaqatigiissutit akissarsialinnik illersuijuartut atorunnaarsinneqarsinnaannginnissaat anguneqassammat. EU-p peqatigiiffiup iluani imaluunniit nunanut allanut isumaqatigiissutit aqqutigalugit akiluttuilluni inissiisinnaanera pinaveersaartinneqassaaq.

Europami nunat siunissaat aaqqissuunneqarnerallu pillugu oqallinnermik aallartitserusuppugut. Minnerunngitsumik aningaasarsiornermik politikkip kingunissai pillugit, atugarissarnermut innarliinnginnissaa kiisalu suliffissaaleqinermik kinguneqannginnissaa isumannaarneqassaaq. Nunat Euro-mik atorunnaarsitserusuttut peqqissaarullugu ingerlaaseqartumik aaqqissuussisinnaasariaqarput.

EU kiisalu nunat Europamiittut suleqatigiinneranni naligiinnerusumik kiisalu oqartussaaqataanerup anersaava naapertorlugu aaqqissuunneqarsinnaasariaqarpoq, suleqatigeeriaatsit EØS-mik taarsiisussat ilanngullugit pilersinneqartariaqarput. Europami suleqatigiinnerup, nunarsuarmioqatigiinnut ammasumik pilersinnissaanik kajumissuseqarpugut, nalagaaffinnik allanik mattussinata

Høgni Hoydal, Tjóðveldi (Savalimmiut), Katrín Jakobsdóttir, Vinstrihreyfingin – grænt framboð (Island) Audun Lysbakken, Sosialistisk Venstreparti (Norge), Sara Olsvig, Inuit Ataqatigiit (Kalaallit Nunaat), Jonas Sjöstedt, Vänsterpartiet (Sverige), Pernille Skipper, Enhedslisten (Danmark), Li Andersson, Vänsterforbundet (Finland)

Pipallannerup kinguneranik siusinaarlutik suliunnaarnersiutillit artukkerneqarput

Inuit Ataqatigiinniit akuersaanngilluinnarparput 1.juli 2016 aallarnerfigalugu siusinaarlutik suliunnaarnersiutillit 151-sut siusinaarlutik aningaasarsiaannik arsaarneqarsimammata. Inatsisissaq 2015-mi suliarigatsigu ersarissumik ikinnerussuteqarluta akerliulluta ilaatigut ima allappugut:

Siusinaarlutik sulisinnaajunnaarnersiuteqartut pillugit Naalakkersuisut aaqqissuuseqqinniarnerat aningaasanik sipaaruteqarnissamik siunertaqarpoq, inuit siusinaarlutik sulisinnaanersiuteqartut arlaqartut inuttut atugaat aningaasaqarnerallu ajorseriartinneqassapput.

Inuit Ataqatigiit siunertaq tapersinngilarput siusinaarlutik sulisinnaanersiuteqartut aningaasarsiaat ingerlaanartumik ilanngarneqassammata suli suliffissamik qulakkeerinnittoqanngitsoq. Maluginiagassaavoq siusinaartumik sulisinnaanersiuteqartut ilaasa landskarsi-mit aningaasalersorneqartumik pisartagakillissammata.

Suliffissameerneq annertoqaaq, taamaattorli inuit pisariaqartitsinerusut aningaasaatikinnerulersinneqarput.

Naalakkersuisooqatigiit tunngaviliipput aningaasarsiornikkut nukissaqarnerusut peqataatinnagit inuit aningaasaatikinnerit pisariaqartitsinerillu sipaarfiginiarneqassasut.

Tamanna Inuit Ataqatigiit sakkortuumik akerleraarput.

Inuit Ataqatigiit ernummatigaarput siusinaartumik pisartagaqartut pipallatamik kukkuluttorfigineqarnissaat pinngitsoortinniarlugit iliuusissat qulakkeerneqarsimannginnerat pissutigalugu. Siusinaartumik sulisinnaanersiuteqartut pissutsinut nutaanut ikaarsaartinneqassappata amigaatigaarput pisortat

Tamanna takussutissaavoq siusinaartumik sulisinnaanersiuteqartut pipallatamik suliaasoq.

Taamaammat Inuit Ataqatigiinniit akuersaanngilluinnarparput Naalakkersuisuisoqarfiup pipallatamik suliaqarnerata kingunera. Maanna inuit 151-it aningaasarsisinneqarsimanngillat, tamannalu kukkunerunersoq Martha Lund Olsenip misissorumavaa.

Isumaqarpugut Naalakkersuisutut akisussaasutut inatsisissaq saqqummiutsinnaguli kingunissai iluamik misissoriigassaasut. Maannali inatsit atuutilereersoq inunnillu eqquingaartoq aatsaat paasiniassallugu oqaaseqarnera akuersaarneqarsinnaanngilaq.

Pingaartipparput inuit sanngiitsortatta pitsaasumik pineqarnissaat – uanilu taama pisoqanngimmat Naalakkersuisut peqqissaannginnerat uparuarparput.

 

Mimi Karlsen

Inatsisartuni Ilaasortaq

Inuit Ataqatigiit

Jess-ip uran illersorpaa. Kiammi sulisartut illersorpai?

Qassimiuaarneq maanna qaangiuppoq, aaqqissuussaq neriunarluartoq. Inuit, partiit allallu susassareqatigiit naapiffiat. SIK qujaffigerusuppara taamatut aaqqissuussineranut, qilanaarlutalu tullissaanut periarfissatsialaammat inuit qanimut naapillugit, oqallinnerillu ingerlatissallugit inuit akornanni.

Pingaaruteqarsoraarali uku eqqaassallugit. Sulisartuugutta atorfiliuguttalu tamatta Kattuffeqarnissamut kiffaanngissuseqarpugut. Kattuffimmik toqqaasarpugut suliffitsinni illersuisussatut tunuliaqutigiumallugit. Suliffimma eqqortumik akilertarneraanga, suliffimma naleqquttumik suliassittarneraanga, suliffimmalu peqqinnissara pingaartinneraa Kattuffimma isumaqatigiinniarnikkut isumannaarniarsarisaqarpaa. Taamaanngippat Kattuffimmik allamik toqqaasinnaaninnut pisinnaatitaaffeqarpunga.

Uanga sulisartutut Kattuffimmi siulittaasuma sinnerlunga politikkimut aalajangersimasumut tapersersuisunngortissanngilaanga, aamma uranimut angertunngortissanngilaanga.

SIK Qassimiuaartitsinerani peqataasutut ersarissumik misigaara sulisartut partimut aalajangersimasumut uranisiornissamullu tapersersuisutut aqqutissiuunneqartut.

Nunani aatsitassarsiorfiusuni aatsitassarsiorfinni sulisut Kattuffeqartarput siuttulimmik isumannaatsumik, akilussinnanngitsumik peqqissutsimikkullu illersuisunik.

Qassimiuaarnermili SIK’p siulittaasuata qaaqqusimavai uranitalinnik aatsitassarsiornermik illersuisut. Qaaqqusaani amigaatigaakka sulisartunik illersuisut. Sulisartut suut mianersorfigissaneraat, qinngornernut ulorianartunut qanoq illersorneqarnersut, peqqissutsimikkut qanoq illersorneqarneranik oqaluttuartussanik maqaasisaqarpunga. Maqaasivara siulittaasoq ilaasortamik illersuilluni pingaartitsisoq. Maqaasivara siulittaasoq partinut pituttorsimanngitsoq. Maqaasivara siulittaasoq qinngornerit ulorianartut ulorianassusaannik paasinnittoq aamma uranisiornissamut mianersoqqusisoq. Maqaasivara siulittaasoq sulisartut kinguaavisalu peqqissuunissaannik aqqutissiuiumasoq.

Tupigusuutigilluinnarparalu qinngornerit ulorianartut, urani, uloriananngitsuunerarlugit siulittaasoq oqariartuuteqarmat, allaat uranisiorneq qorsuunerarlugu oqariartormat. Tassa nunarsuarmut avatangiisinut mingutsitsinngitsuunerarlugu oqalummat.

Sulisartut, suliffissaaleqisullu suliffissaannik kissaateqaraanni pingaarluinnarpoq suliffinnik inuianni akisussaaffilinnik, peqqissutsimik akisussaaffilinnik akiluttortitsinngissamillu suliffinnik kissaateqarnissaq.

Sulisartoqarnermitoq nammineq politikkikkut isumaqarsinnaaneq, isummersorsinnaaneq, minnerunngitsumillu sulisartutut illersorneqarneq ineriartortinneqarili.

 

Mimi Karlsen

Inatsisartuni ilaasortaq

Inuit Ataqatigiit

 

Sulisartut tamassi nalliuttorsiornissinni pilluaritsi

Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiat ukiut 60-nnortorsiornerani Inuit Ataqatigiit illoqarfinni nunaqarfinnilu tamani sulisartuusut pilluaqquavut. Inuiaqatigiit aamma pilluaqquavut sulisartoqarnikkut sulisartut kattuffeqarnikkullu Nunarput ukiuni maanna minnerpaamik 60-ni nukittuumik sunniuteqarluartumillu ineriartortitsisimammat.

Sulisartut tassaapput nunatsinni inuussutissarsiornikkut, napatitsinikkut ilaqutariinnillu pilersuisuusutut pingaarnertut inissisimasut ilaat. Inuiaqatigiittut qaqugumulluunniit sulisartut pisariaqartissavagut sulisartullu kattuffii nukittuut inuiaqatigiittut atorfissaqartippavut. Sulisartut atugaannik illersuinissaq ineriartortitsiuarnissarlu pisariaqavippoq SIK-lu tamatumani pinngitsoorneqarsinnaanngitsumik inissisimaffeqarpoq. SIK-p ukiuni qaangiuttuni angusaqarluartarsimaneranut pilluaqqusivugut.

Sulisartut atugaannik illersuinermi suli suliassaqaqaagut. Arnat angutillu naligiinnerulernissaat, erninermi sulinngiffeqarnikkut pisinnaatitaaffeqarnerit, akissaatitigut toqqissisimanarnerusumik atugaqalernissaq minnerunngitsumillu suliffissaqarnissaq tamatta anguniagarisariaqarparput. Inuiaqatigiinni naligiinnginnermik akiuinermi peqatigiilluta suliassaqaqaagut.

Inuit Ataqatigiit kissaatigaarput kaammattuutigalugulu sulisartut suli amerlanerit peqatigiiffimminni kattuffimminnilu kivitseqataalissasut. Peqatigiiffilerineq ukiuni makkunani artornarsisimagaluartoq nukittuunik sulisartut peqatigiiffeqarneq kattuffeqarnerlu inuiaqatigiittut atorfissaqartipparput. Sulisartuugutta, sulisitsisuugutta allatulluunniit inuussutissarsiortuugutta, inuusuttuugutta utoqqaaguttaluunniit, sulisartut kattuffeqarnerat tassaavoq inuiaqatigiinni tunngavik tamatsinnit pingaartitassaq.

SIK-p Inuusuttai aamma pilluaqquagut nersualaarusuppavullu taakkua aamma malunnaatilimmik suleqataammata. Inuusuttut suliffissaaleqinerat ilinniartuunerminnilu atugaat sammisatut qaqippasi suliassallu taakkua kivitseqatigiiffigisariaqarpavut.

Inuit Ataqatigiit sulisartut kattuffeqarnikkut pingaartitat naleqartitallu aamma naleqartitatigut tunngavigaavut. Ersoqatigiinneq, pissakinnernik illersuineq, sulisartut pisinnaatitaaffiinik illersuineq, ilaqutariittullu suliffeqarnikkut akissaateqarnikkullu toqqissisimasumik atugaqarsinnaaneq. SIK suleqatigilluarnissaa kissaatigaarput neriuppugullu oqaloqatigiilluartarnivut suleqatigiilluartarnivullu ukiorpassuarni aggersuni nangikkumaarivut.

SIK-p Qassimiuaarnermik aaqqissuussinerat aamma naammassilluarsimasoq qujassutigerusupparput. Neriuppugut ukiuni aggersuni innuttaasut ataatsimoorfiattut Qassimiuaarneq ineriartorteqqinneqarumaartoq, tamatumunnga Inuit Ataqatigiit suleqataajumavugut.

Inuit Ataqatigiit SIK-p ukiut 60-nngortorsiornerani sulisartut innuttaasullu tamarmik ullorsiorluarnissaannik kissaappavut. Qanortoq ataatsimoorneq, kivitseqatigiinneq, ersoqatigiinneq peqatigiinnerlu anersaaralutigit suleqatigiilluarnivut nangitsigit.

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Pituffik: Killiliisoqartariaqalerpoq

Naalakkersuisut suliariumannittussarsiuussinissamut piumasaqaatit nutaat akuerimmatigilli ukiut marluk affarlu ingerlasimalerput. Piumasaqaatit nunatsinnit akuerineqartut tunngavigalugit Pituffimmi kiffartuussinissamut isumaqatigiissut annaaneqarpoq. Maanna amerikamiut eqqartuussiviata ingerlatseqatigiiffimmut inuttaqanngitsumut Exelis Services-mut suliap tunniunneqarnerani suliariumannittussarsiuussinermi piumasaqaatit malinneqarsimasut inernilerpaa. Tamatumali saniatigut soqutiginarpoq amerikamiut nunanut allanut naalakkersuisuata, danskit nunanut allanut naalakkersuisuat KNR-lu naapertorlugit, amerikamiut ingerlatseqatigiiffiata ajugaanera amerikamiut kukkussutigisimagaanni oqarmat. Naalakkersuisut pineqartumi nipangersimanerat maanna unittariaqarpoq.

2013-mi ukiaanerani Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa Pituffimmi kiffartuussinissamik isumaqatigiissummik annaasaqaataasumik suliariumannittussarsiuussinissamut piumasaqataatit nutaat akueraat. Piumaqataatit nutaat tunngavigalugit kiffartuussinissamik isumaqatigiissut Exelis Services-mut tunniunneqarpoq. Kikkunnilluunniit takuneqarsinnaavoq piumaqataatinik akuerinninneq kukkunerusimasoq annertooq. Danskit naalakkersuisuisa sooq taama iliornerlutik nassuiaanerminni EU-mi malittarisassat malinneqartariaqarneri patsiserisarpaat naak danskit kammeradvokatiata ilumut taama ittoqartariaqarnersoq apeqquserlugu oqaatigigaluaraa, kiffartuussinissamut isumaqatigiissut EU-p avataani Nunatsinni atuuttussaammat. Naalakkersuisulli sooq suliariumannittussarsiuussinermut piumasaqaatit nutaat taamani akuerisimanerlugit taamalu ilinikkut Nunatta soqutigisaanik illersuinissamik periarfissaq annaasimanerlugu suli nassuianngilaat.

Nunarput killiliisariaqalerpoq Danmarkimullu USA-mullu erseqqissunik piumasaqarluta. Siunissami Pituffimmi kiffartuussinissamut isumaqatigiissutinut isumaqatiginninniarnerni Nunatta qanoq piumasaqarniarnera erseqqissuliorfigineqartariaqarpoq.

Amerikarmiut akisussaaffeqarpat?

KNR-mi allaaserisami juunip 20-ni saqqummersumi qulequtalimmi ”Amerikamiut Pituffik pillugu suliami kukkunertik nassuerutigaat” danskit nunanut allanut naalakkersuisuat Kristian Jensen ima oqarsimalluni issuarneqarpoq: ”USA-mit kukkusoqarsimasoq amerikamiunit erseqqissumik nalunaarutigineqarpoq”. Issuaaneq ilumoorsimappat nassueruteqarneq qanoq kinguneqartinneqarniarnersoq tusassallutigu amigaatigaarput. Suliariumannittussarsiuussinissaq nutaamik suliarineqaqqissava? Taamalu iliortoqassappat pisut kingulliit, amerikamiut eqqartuussiviannit aalajangiineq Nunatsinnit Danmarkimiillu piumasaqataatit malinneqarsimanerinik imalik, tamatumunnga qanoq sunniuteqassava?

Apeqqutit akineqarsimanngitsut suli imaaginnavipput Naalakkersuisullu akissutinik erseqqissunik saqqummiussisariaqalerput. Minnerunngitsumik Nunatta erseqqissunik piumaqataateqarnissaa Naalakkersuisunit saqqummiunneqartariaqalerpoq. Amerikamiut nunanut allanut naalakkersuisuata erseqqissumik oqariartornera politikkikkut akorluarlugu iliuuseqartoqanngippat Naalakkersuisut aammaarlutik arriippallaartumik suleriaaseqarsimassapput, soorlu 2013-mi taama issimasut.

1,7 mio. kr. iluaqutaanngitsut

Ajoraluartumik Naalakkersuisut danskit nunanut allanut naalakkersuisuata sammineqarnerata tunuanut toqqorlutik suleriaaseqaqqinniarnerat erseqqippoq – minnerunngitsumillu eqqartuussissuserisumut misissuititsisimanertik 1,7 mio.kr.-llip tunuanut toqqorteqqaniarpasipput. Ajuusaarnartortaali tassaavoq akileraartartut ilungersorlutik aningaasarsiaat sunniuteqanngitsumut atorneqarmata. Naalakkersuisummi namminneq akisussaaffeqarnertik nassuerutigiumasimanngilaat aamma eqqartuussissuserisup nalunaarutaa Namminersorlutik Oqartussani kukkunerit tulleriiaarsimanerinik takussutissiigaluartoq.

Inuit Ataqatigiinnit Naalakkersuisut akisussaaffimmik tigusinissaat ujartoqqipparput. Naalakkersuisut 2013-mi akisussaaffimminnik naammassinnilluarlutik piumasaqaatinik akuerinnissimallutik isumaqarnerlutik erseqqissumik oqarsinnaasariaqarput. Aamma erseqqissumik oqarsinnaasariaqarput suliariumannittussarsiussineq nutaamik suliarineqarnissaanik piumasaqaateqarniarnerlutik, ingammik amerikamiut nunanut allanut naalakkersuisuata amerikamiut akisussaaffeqarnerannik oqariartuuteqarnerani. Innuttaasut Inatsisartullu erseqqissumik akineqarsinnaasariaqarpugut.

Illersornermut isumaqatigiissutit isumaqatiginninniutigineqaqqittariaqarput

Inuit Ataqatigiit siornali Nunatta, Danmarkip USA-llu akornanni illersornermut isumaqatigiissutit isumaqatiginninniutigineqaqqissinnaanissaat siunertaralugu misissoqqinnissaat siunnersuutigaarput. Uatsinnut erseqqilluinnarpoq inuiaqatigiittut amerikarmiunit najorneqarnerput tigussaanerujussuarnik kinguneqartussanik amerikamiunut isumaqatigiissuteqarsimanissaq pisariaqarmat.

Siunnersuuterput partiinit allanit tigulluarneqarmat nuannaarutigaarput naatsorsuutigaarpullu Inatsisartuni ukiamut ataatsimiinnermi aalajangiiffissatut siunnersuut inaarutaasumik isummerfigineqassasoq. Nunatsinni akornatsinni qanoq piumasaqaateqarniarnerluta isumaqatigiinniaqqaarnissarput suli inassutigaarput. Inatsisartuni aalajangiiffissatut siunnersuuterput taama siunertaqarpoq. Allorissaaqatigiillutali periusissatsinnik nassaassagutta Naalakkersuisut erseqqissumik akisinnaasariaqarput.

Tamatuma saniatigut Nunatta killiliinissaminut sapiissuseqartariaqarpoq. Nunarput, naalakkersuisutta tatiginassusaat, nunatsinni suliffissat, ilinniarfissat praktikkerfissallu minnerunngitsumillu nunatta karsiata isertitassai pineqarput.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Nunarsuaq tamakkerlugu FN-p narkotika-mik atornerluineq, tuniniaasarnerlu pillugit ullorititaq

Inuit Ataqatigiit ikiaroornartumik akiuiniarneq tamatta suliassarigipput isumaqarpugut. Tamavitta tamatta atornerluinermut pulasimasut nalunngisatta qaangiinissaannut ikiortigit.

Nutaanik atuisoqalinnginnissaa siunertaralugu suleqatigiitta. Nunatsinnimi inuit tamaasa pinngitsoqaratik pisariaqartippavut.

Inuit Ataqatigiit ulloq, tuniniaasarnerup akiorneqarnera, atorusuppaat ikiaroornartumik tuniniaasartut saaffigalugit. Nunatta ingerlanneqarneranut akisussaaffimik tiguseqataagitsi, allat peqatigalugit.

Eqqarsaqataagitsi, meeqqat qanoq atugaqartut, inersimasut ikiaroortarnermut pinngitsuuisinnaallutik tigusaasimappata.

Ilaqutariit ilungersortut eqqarsaatigisigit. Qanortoq paasinnissinnaassusersi ersersinneqarli.

Inuit Ataqatigiit ikiaroornartumik atornerluinermut, tuniniaasarnermullu akiuiuarnissarput naatsorsuutigineqassaaq.

 

Inatsisartunut ilaasortaq, Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit.

Inuit Ataqatigiit Qassimiuaarnermi peqataalluassapput

Qinikkat ”speed-dating”-eqatigikkit, isummatit annikkit oqallinnerillu soqutiginartut peqataaffigikkit. Inuit Ataqatigiit Qassimiuaarnermi tupersuaqarlutik peqataassapput kikkullu tamarmik peqataanissamut qaaqqusaapput.

Inuit Ataqatigiit SIK-p Qassimiuaarnermik aaqqissuussinera tigulluarlugu peqataaffigissavaat. Qassimiuaarnermi tupersualerluta ulluni pingasuni assigiinngitsunik pisoqartitsissaagut.

Pinngorartitsineq meeqqallu sammineqassapput

Marlunngornermi ualikkut nal. 14 – 15 ”Meeqqat ukiuat – Ukiut tamaasa” qulequtaralugu ilaatigut Meeqqat Illersuisuata kommunemullu Inatsisartunullu qinikkat oqalliseqatigalugit meeqqat atugaat isummersorfigineqassapput.

Marlunngornermi aamma Inuusuttut Ataqatigiit akunneq ataaseq inuusuttut atugaat pillugit sammisaqartitsissapput, Charlotte Ludvigsen, Inuit Ataqatigiit qinigaatitaasa inuusuttut ilaat peqatigalugu.

Sisamanngornermi nal. 15:30 – 16:30 pinngorartitsisut inuusuttut inuussutissarsiornikkut ingerlatsinerat pillugu tusagaqarfigissavagut oqalliseqatigalugillu.

Politikkikkut ”Speed-dating”-erit

Marlunngornermi juunip 28-ni partiip siulittaasua Sara Olsvig Snapchat-videolioqatigisinnaassavat folketingimullu ilaasortaq Aaja Chemnitz Larsen naapillugu Folketingimi sulinera tusagaqarfigisinnaassallugu. Ullut tamaasa ullup-qeqqarnerup nalaani isummat annillugu aamma assilissinnaassaatit Inuillu Ataqatigiillu sulinerat nalilersueqataaffigisinnaassallugu.

Pingasunngornermi juunip 29-ni Inuit Ataqatigiit qinigaatitaasa arlaat qanimut naapissinnaassavatit ”speed-dating”-eqatigalugit politikkimut tunngasunik allanilluunniit marluinnaallusi eqqartueqatigalugu. Assersuutigalugu Inuit Ataqatigiit Kommuneqarfik Sermersuumut qinigaatitarput Malene Lynge toqqaannartumik ”Speed-dating”-eqatigalugu, qinigaatitarpulluunniit alla, isummanik apuussiffigisinnaassavat.

Kaffi kaagillu

Pingasunngornermi ualikkut nal. 14 – 16 Inuit Ataqatigiit qinigaatitai kaffillissapput namminneq kaagiliatik sassaalliutigalugit.

Sisamanngornermi juunip 30-ni Inuit Ataqatigiit siulittaasuat Sara Olsvig Qassimiuaarnermi partiit siulittaasuisa oqallinnerannut peqataassaaq. Tamannali sioqqullugu Inatsisartunut ilaasortaq Mimi Karlsen nukkassaqatigineqarsinnaassaaq, napparsimanerup kingorna nukkassarnermik periarfissaqarnerulernissaq sulissutigisimasani qanoq atorneqassanersoq takutissammagu.

Uju timersoqatigiuk

Ullut tamakkerlugit unnukkut nal. 18-19 Inuit Ataqatigiit Kommuneqarfik Sermersuumut qinigaatitaat Uju Petersen timersoqatigineqarsinnaasassaaq ullullu ingerlanerani eqquititsiniaanerni ajugaasut makitaasassallutik.

Ullut tamaasa aamma ullup-qeqqasiornerup nalaani piumasut Inuit Ataqatigiit sulinerat nalilersorlugu isummatik annissinnaasassavaat, assilisinnikkut allagartaaqqamulluunniit allallugu. Oqariartuutitalimmik assit partiip facebookianut ilineqartassapput inuit qinigaatitavullu Nuup avataaniittut tassani oqariartuutit pillugu oqallisigisinnaaniassagakkit.

SIK-p aaqqissuussinera nuannaraarput tapersersorlugulu

Inuit Ataqatigiit SIK-p Qassimiuaarnermik aaqqissuussinerat nuannaralutigulu pingaaruteqartutut isigaarput. Danskit Bornholmimi Folkemødemik aaqqissuussisarnerat ukiut sisamat ingerlaneranni peqataaffigisarsimaneranit misilittakkavut atorluarlugit SIK-p aaqqissugaanut Nuummi Inuit Ataqatigiit, Kommuneqarfik Sermersuumi qinigaatitavut, Inatsisartuni qinigaatitavut Folketingimullu qinigaatitarput peqatigalugit najuunnissarput tupersuaqarnissarpullu pingaartissimavarput.

Illit Qassimiuaarnermi naapinnissat qilanaaraarput.

Inuit Ataqatigiit Qassimiuaarnermi programiat ilanngunneqarpoq.

Inuit Ataqatigiinnit qinikkat peqataasussat tassaapput: Sara Olsvig, Mimi Karlsen, Uju Petersen, Charlotte Ludvigsen, Aaja Chemnitz Larsen aamma Malene Lynge.

 

Inuit Ataqatigiit

Sisimiormiut aalisartui tusaaneqarlik

”Soorlumi Sisimiormiut pillarniarneqartut ” kiisa innuttaasut aalisartullu taamak eqqarsalersimapput. Taamak allapput Sisimiuni Alisartut Piniartullu Peqatigiit”
Sisimiuni Aalisartut Piniartullu Peqatigiit ilungersonerat, Naalakkersuisumit paasineqarlutik tusaaneqarlik.
Junip 16-ani allagaq Naalakkersuisumut, Inatsisartunullu siammartigaq paasinarluinnarpoq, aqqiiffigineqartariaqarlunilu. Oqaatsit anninneqartut imaannnaanngeqaat, aalisartut ataqqinartut inuiaqatigiit aningaasaqarnerannik ingerlatsisut, taamak sakkortutigisunik oqaaseqartariaqarnerat pissusissamisuunngilaq.
Aalisarnermut naalakkersuisoq nammineerluni Sisimiuni aalisarnermut pissutsit ajorluinnartut akuersaaqqunagit oqariartuutigisimallugit, Naalakkersuisunngorami pisussaavoq oqaatsini malillugit aaqqiinissamik suliaqarnissaa.
Royal Greenland tunitsiveqarnermut neriorsuutini eqqortissinnaanngilai. Aalisartut piumasaqarnerat malillugu umiarsuaq tunitsivik pisariaqarpoq
Akit appaseqaat, Nunatsinni ineriartortitsinissamut peqataarusullutik suleqataarusupput, taamaammat akit qaffattariaqarput .
Naalakkersuisoq neriorsuutiminik naammassinneqqullugu kaammattorpara.

Inatsisartunut ilaasortaq Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit.

Uranium seminar Narsaq 2016: Bill Williams, International Campaign to Abolish Nuclear Weapons

My name is Gordon Edwards. I am the President of the Canadian Coalition for Nuclear Responsibility. Our CCNR web site has a lot of information on uranium mining and nuclear power. I am a retired professor of mathematics and science.  I have served as an expert consultant for governmental and non-governmental organizations on issues related to nuclear power and uranium mining for 40 years.

I am not a medical doctor, but I am the senior scientific advisor to an association of Canadian medical doctors called Physicians for Global Survival (PGS). PGS is opposed to nuclear power and uranium mining for medical reasons, and they have sent me here as their representative to explain the dangers of uranium mining.

Since 1975, doctors have played a leading role in stopping uranium exploration and mining activities in large parts of Canada. In 1980 the BC Medical Association published a 400-page volume entitled “The Health Dangers of Uranium”, filled with scientific evidence. The BC government acted by cancelling a public inquiry into uranium mining that was already underway, and declaring a 7-year moratorium on uranium exploration and mining in the province. Many years later, in 2008, British Columbia finally declared a permanent ban on uranium extraction.

4000 kilometres away from British Columbia is the province of Nova Scotia. That province declared a moratorium on uranium in 1982, and again the medical doctors played an important role by producing the evidence of medical harm. In 2009, Nova Scotia finally passed a law forbidding the mining of and exploration for uranium.

If the mine now proposed for Greenland had been proposed in Nova Scotia, it would be against the law. The company could not even carry out any exploratory activities.

In my province of Quebec, a uranium moratorium was declared in 2012. One of the events that led to this moratorium was an open letter to the government signed by 23 medical doctors from the City of Sept-Iles. The letter said that if the government did not act to stop uranium exploration and mining in their region, these doctors would quit their jobs at the hospital, leave the City they were living in, and perhaps even leave the province.

The voices of these doctors, added to anti-uranium resolutions passed by 4 hundred Quebec municipalities, and reinforced by the powerful voice of the Grand Council of the Cree Nations, made it very clear that uranium mining is not welcome in Quebec. The government has set up a committee to recommend a course of action — whether to ban uranium permanently, or to extend the existing moratorium, or what.

Canada is and always has been one of the biggest producers and exporters of uranium in the world. Nevertheless, three of Canada’s ten provinces have outlawed uranium mining, and health professionals have played an important role in each case. Let me now explain why these medical professionals are opposed to uranium mining.

 

 

SLIDE

All things are made of atoms. Every atom has a tiny core called a “nucleus”. Energy from the nucleus is called “nuclear energy”. It’s the most powerful energy known. Science did not even know this energy existed until 120 years ago.

SLIDE

This is a model of the uranium atom. It is the heaviest element in nature.

In 1938, just before I was born, scientists discovered that enormous nuclear energy can be released by “splitting” the nucleus of uranium atoms. That energy can be used to make an atomic bomb, or to run a machine called a nuclear reactor. Without uranium, no nuclear weapons or nuclear reactors would be possible.  There is no other significant use for uranium.

SLIDE

This is a Russian monument to the splitting of the uranium atom.

The half-circles represent the energy that is released, and the two half-balls represent the broken pieces of the uranium atom. There are hundreds of different kinds of broken pieces. They are called “fission products”.  They are very dangerous to living things because they are highly radioactive.

SLIDE

A single atomic bomb destroyed the Japanese city of Hiroshima on August 6 1945.

It was immediately clear that nuclear warfare had the potential to destroy human civilization and kill most higher forms of life because of the aftermath of such a war.

SLIDE

After 1965 Canadian uranium would be sold only for peaceful purposes, as fuel for nuclear reactors.

But in 1974, India used a man-made substance called plutonium produced inside a Canadian nuclear reactor to explode its first atomic bomb. Inside every nuclear reactor, some of the uranium atoms used as fuel are changed into plutonium atoms, and plutonium is an even more powerful nuclear explosive than uranium. So even the peaceful use of uranium produces material for atomic bombs.

SLIDE

The International Physicians for the Prevention of Nuclear War (IPPNW) is a global association of medical doctors that calls for the elimination of nuclear weapons.

IPPNW explains the catastrophic medical consequences that would happen following a nuclear war – no hospitals, no medicines, no facilities to treat patients. IPPNW won the Nobel Prize in 1985 for their outstanding educational activities. Physicians for Global Survival is the Canadian branch of IPPNW.

SLIDE

In 2010, after years of debate, IPPNW called for a global ban on uranium mining.

Of course, uranium being used in nuclear weapons had to be stopped. But what if uranium is used for peaceful purposes, as fuel  in nuclear reactors? Unfortunately, even when it is used for peaceful purposes, uranium fuel produces plutonium that can be used for bombs 1000s of years from now.  Once created, it can’t be destroyed.

In addition, the used nuclear fuel becomes “high level nuclear waste” containing all those hundreds of varieties of broken pieces of uranium atoms – the fission products. This material remains highly dangerous for millions of years, because radioactivity is a form of nuclear energy that cannot be shut off.

SLIDE

So what is radioactivity? Most atoms are stable – they never change. But a radioactive atom is one that has an unstable nucleus – it will disintegrate, suddenly and violently.  It is like a little “time bomb”. And when it disintegrates, it gives off a burst of that powerful “nuclear energy”.

When a radioactive nucleus disintegrates, it throws off a very high-speed particle. There are two types: the beta particle, which is a bit like a subatomic bullet, and the alpha particle, which is more like a subatomic cannon ball.  The alpha particle is 7000 times more massive than the beta particle.  Each alpha particle is 100 to 200 times more biologically damaging than a beta particle.

In addition, many radioactive materials (but not all!) give off a burst of penetrating energy called a gamma ray. A gamma ray is like an x-ray but more powerful.  Together, these three types of radioactive emissions – alpha, beta, and gamma – are called “atomic radiation”.

SLIDE

It is only at the moment of disintegration that biological harm can be done by a radioactive material. When radioactive emissions hit a living cell, the cell is either killed or damaged. If  it is damaged and able to reproduce, that cell can develop into an abnormal growth – a cancerous tumor, for example, or a malformed child.

SLIDE

In 1896, Henri Becquerel discovered that a rock containing uranium gives off a mysterious invisible light that can penetrate right through black wrapping paper and create a photographic image on the film inside. Two years later, in 1898, Marie Curie separated the uranium from the rock. She found that uranium is indeed radioactive, but the crushed rock left behind is about six times more radioactive than the uranium itself.  She explored, and discovered two new radioactive materials in the crushed rock, called “radium” and “polonium”. A student of hers found that the radium (which is a metal) also gives off a radioactive gas called “radon”.

SLIDE

We now know that when a radioactive atom disintegrates, it changes into a completely different kind of atom. For example, a radium atom changes into an atom of radon gas.  And a radon gas atom changes into an atom of polonium.  And uranium atoms eventually change into radium atoms, slowly but surely. So uranium is never alone, it has a whole family of other radioactive materials called the “progeny” of uranium.  It’s as if uranium were the great great grandfather, and these other radioactive elements are the descendants of uranium.

SLIDE

In the first half of the twentieth century doctors learned how dangerous these radioactive materials can be. In 1920, radium sold for $100,000 per gram, and it was used for many things, including a “glow-in-the-dark” paint.  But the young girls who worked with the radium-based paint started dying of severe anemia, the same blood disease that killed Marie Curie and her daughter Irene.  Before long these girls, the radium dial painters, developed bone cancer.  And later still, they developed cancers of the head.  Radium is now considered too dangerous to use, and it is thrown away as a waste byproduct at any location where they mine uranium.

SLIDE

By the 1930s it was demonstrated that radon gas had been killing thousands of underground miners for several centuries by causing lung cancer. These were not uranium  miners, but men who were mining for other things like silver, or cobalt.  In Newfoundland there was an enormous death toll from radon gas among fluorspar miners, even though there was no uranium at all in the ore body.  It is known that rare earth mines always contain an important fraction of uranium, so radon gas is always a problem in such mines.

The US Environmental Protection Agency (EPA) estimates that 20 to 30 thousand Americans die every year from lung cancer caused by breathing radon gas in their homes. But every atom of radon begins as an atom of uranium, so uranium mines have more radon gas than any other kind of environment by far. Radon is acknowledged to be the leading cause of lung cancer among non-smokers.

SLIDE

Polonium is the most dangerous element on earth. It is a radioactive disintegration byproduct of radon gas, also called a “decay product”.  There are three types of polonium associated with uranium  mines, called polonium-218, polonium-214, and polonium-210.  According to the US Los Alamos Nuclear Laboratory web site, polonium-210 is 250 BILLION times more toxic than cyanide, one of the deadliest chemical poisons known.  The American Health Physics Society says that up to 90 percent of the deaths blamed on cigarette smoking are probably caused by very tiny amounts of polonium-210 in the tobacco leaves.  The polonium-210 is inhaled into the lungs, where it causes lung cancer.  But it is also transferred to the blood, where it causes the accelerated buildup of blockages in the arteries, leading to heart attacks and strokes.  Thus polonium-210 is responsible for over 400 deaths in the US every year, among cigarette smokers.

In the last sentence, it is not 400 deaths per year, but 400 THOUSAND deaths poet year.

SLIDE

When uranium is mined, all the uranium “decay products” are left behind, including the radium, the polonium, and radioactive varieties of bismuth and lead. Eighty-five percent of the radioactivity in the original ore is left behind in the mill residues, called “tailings”.

SLIDE

Here is a 10-metre high wall of uranium tailings near the town of Elliot Lake in Ontario. Behind the wall is an entire lake filled with uranium tailings – 70 million tonnes worth.

If the Greenland mine goes ahead, you will have more than 1000 million tonnes of radioactive sand-like tailings. Imagine 15 lakes full of tailings, just like this one in the picture, right on your doorstep here in Narsaq.  And it’s all radioactive.

SLIDE

The worst thing is that this material will remain dangerously radioactive for hundreds of thousands of years. One of the radioactive substances left behind in the tailings is called thorium-230.  It has a 76,000 year half-life, meaning that it will take 76,000 years for half of the atoms to disintegrate.  But as long as the thorium atoms are disintegrating, they are continually replenishing the supply of radium, radon and polonium in the tailings.

SLIDE

And don’t forget that radon is a gas that turns into seven different radioactive decay products, among them the notorious lead-210 and polonium-210. Now radon gas is 8 times heavier than air, so it stays pretty low to the ground, and as it travels it deposits solid radioactive materials into the soil and the fish and the water and the crops and the food for animals.  In the Canadian Arctic, they have found the caribou have elevated levels of polonium-210 in their meat because of the fact that the lichen that the caribou love to eat are very good at trapping the radon decay products.

By the way, that’s also how lead-210 and polonium-210 gets into the tobacco, because the fertilizer the farmers use is radioactive and the radon decay products get attached to the sticky “hairs” on the tobacco leaves. So the radioactive lead and polonium gets harvested right along with the tobacco.

 

 

SLIDE

If any of this sandy material is used in construction, at any time in the future – even thousands of years on – then the radon gas will enter into the buildings and expose the residents to vey high levels of radioactive gas. St. Mary’s elementary school in Port Hope Ontario had to be evacuated because the levels of radon in the cafeteria were higher than those allowed in the uranium mines. The cause was radioactive sand used as “fill” material around the foundations and in the playground.  Hundreds of other buildings in Port Hope have had to be demolished or remediated. Currently, the most expensive environmental cleanup of any municipality in Canadian history is underway in Port Hope, costing $2 billion.

Over long periods of time, some fraction of 1000 million tonnes of radioactive sand will be gradually (or suddenly) spread around – by wind, by rain, by climate change, by plant roots, by burrowing animals, or by human intervention.

 

The health of a population depends on clean air to breathe,

unpolluted water to drink, and wholesome food to eat.

 

Graphic by …

Radioactive materials enter into the air, water and soil.

These materials get into fish, plants, animals, and humans.

 

A small fraction of the exposed population will develop cancer,

years later. Infants and children are especially vulnerable.

 

If a larger population is exposed to the same level of

contamination, we say that the “population dose” is greater.

The greater the population dose, the more cases of harmful health

effects, such as cancer and inherited diseases, will be seen.

At low levels, radioactivity does not attack humans directly.

It damages individual cells. A population is like an ocean of cells.

As damaged cells reproduce, they gradually spread the harm which only

becomes evident 5, 10, or 20 years later – even longer in many cases.

Who is going to pay to look after these enormous volumes of radioactive waste once the mine is closed and the mining company has disappeared?

Who is going to retrieve the wastes if they become scattered by freak weather events or human carelessness or opportunism? In Montreal, where I live, several hundred thousand tonnes of radioactive tailings were used in construction projects.

Who is going to have enough money, expertise, and resources needed to run this entire operation in a manner that will safeguard the health and safety of workers, farmers, and the environment – not just for the years when the mines is operating, but for thousands of years afterwards? One would like to say “from cradle to grave” but in this case there is no grave.  For the sake of a couple of decades of economic activity, Greenland will be taking on a task requiring eternal vigilance.

 

 

 

Uranium seminar Narsaq 2016: Gordon Edvards, Canadian Coalition for Nuclear Responsibility

AUSTRALIA-MI URANISIORNEQ & PEQQISSUSERLU

 

1. Uranisiorneq qinngornernillu ulorianartunik eqqortinnerup peqqissusermut kingunerisinnaasai pillugit ullumi saqqummiusseqqullunga qaaqqusimagassinga qujanaq.Australia-mi atomimik nukissamik aatsitassarsiornermi nunatsinni najugaqartut – Nunap Inoqqaavi – annertunerpaamik nanertorneqarsimasut nipaannik tusaanissarsi pingaaruteqarpoq. Traditional Owners-inik taasartakkatta akornanni utoqqaat uranip nunaminni peqqissutsiminnullu qanoq sunniuteqarsimanerat video-t naatsut marluk takutilaarusussavakka. Saniatigut aamma uranimik piiaanermut atatillugu qinngortunillu ulorianartunik eqqorneqarnerit peqqissutsikkut navianartorsiorfigisinnaasat pillugit ilisimatusarnikkut paasisat naapertorlugit qanoq kinguneqartarneri naatsumik oqaaseqarfigilaarumaarpakka.

2. 1990-ikkut aallartilaarnerinili nunap immikkoortuani taaguuteqartumi Northern Territory nunaqarfimmi avinngarusimaqisumi Walungurru-mi nunap inoqqaavisa najugaqarfigisaanni nakorsatut sulivunga.Nakorsatut isumagisartakkamma peqissutsimikkut ajornartorsiutaat imaannaanngeqisut nalunngilakka – ilaatigullu tassaapput naalungiarsuit meeqqallu nunap sinneranut naleqqiullutik pingasoriaammik amerlatigalutik toqusartut, inuunerup sivisussusaa ukiunik 20-inik sivikinnerusoq nunarsuullu sinneranut naleqqiullugu innuttaasut akornanni tartulernerit amerlanerpaajusut. Assimi uani peqqinnissaqarfimmi suleqatigisimasanni aqqaneq marluusuni pingasuinnaat ullumikkut ajoratik inuupput.

Nunap immikkoortuani maanerpiaq maannamut aatsitassassiornernik ingerlatsisoqanngikkaluartoq kititsinni inoqajuitsortatsinni aatsitassarsiorfinnik arlaqartunik ammaaniartunik qinnuteqartoqarnikuuvoq. Maannakkorpiarlu – ulluni makkunani maaniinnitsinni – nunap inoqqaavi Martutjarra, Western Australia-p imoqajuitsortaa ikaarlugu nunaminni uranimik piiaavissamik ammaasoqarniarnera akerlilerniarlugu Great Sandy Desert-ikkut pisullutik ikaarput.

3. Yvonne Margarula tassaavoq nunap immikkoortuani Northern Territory-mi inuiaat – Mirrar – utoqqartartaat sinnerlugit Traditional Owner-iusoq.

VIDEO: YVONNE MARGURULA ~ 2:15 min.

Ukioq 2011-mi Japan-imi Fukushima-mi atomip nukinganik nukissiorfissuaq ajunaarnersuarmik eqqugaammat Yvonne uani video-mut immiussivoq … taakkulu nukissiorfiit uranimik Australia- meersumik pilersorneqarlutik.

“Aatsitassarsiornerup kinguneranik ‘ajunngitsorsiassat’ (royalties) dollarit millionerpassuit inuunitta pitsanngorneranik kinguneqarsimanngillat… Neriorsuutigisaat attanneqarneq ajorput – ajornartorsiutigulli atajuaannarput…”

Haluukkut, uanga Yvonne Margarula-mik ateqarpunga. Nunaga pillugu oqaaseqarpunga. Ataataga nunatta aatsitassarsiornermut atorneqarnissaa pillugu ataatsimiigiartarnikuugallarami uagut nunatta aatsitassarsiornermut atorneqarnissaa pillugu aperineqartarpoq. Erseqqissumik anngaatinniartarsimavaat. Namminerli taama pisoqarnissaa kissaatiginngilaa.

Taamaammat ullumikkut uanga nunatsinnik sissuertuuvunga. Uanga angerlarsimaffiga. Tassaasoq uagut Mirrar-kunnut angerlarsimaffik.

Taamaattumillu tamarmiulluta paarilluarparput.                                                  

Taamaammallu uagut tamatta sisuerparput.

Taamaattorli uagut Mirrar-kkut akunnitsinni ilungersortuarput. Assaajuarput. Jabikula assaavigerusuppaat. 

Kisianni tassani djang-eqarpoq (nuna illernartoq). Tamanna sequminniarpaat kukkusumillu atorniarlugu.

Aatsitassarsiorniartut nunap inoqqaavi tusaarusunngilat, soorlu ataataga tusaaniartarsimanagu. Qaqugorsuarmut naaggaartuaannassavagut.

Ujarak (urani/nukik illernartoq) aatsitassarsiorfimmit Rangers-imit nunanut allanut nioqqutigineqaruni, taamatullu allamut nuunneqaruni ujarak (nukik illernartoq) sequtserneqassaaq.

Taamaalilluni ajunaarnersuq pivoq. Taamaammallu taanna (Fukushima) toqunartunngorpoq.

Tassa.                                                                      

 Tamanna tusarliunneqarmat tamatta qamuuna ilutsigut toqqissisimajunnaarpugut.

4. Qinngorneq navianartoq tassaaginnarpoq nukik avatangiisitsinniittuartoq. Nukik, tassaasoq mallit qaffiarnerisut silaannakkut kaaviiaartuartoq uranip sananeqaataa allanngortinneqaraangat pinngortarpoq. Taamatut pisoqartarnera “asiuneranik”oqaatigineqartarpoq: tassaalluni urani nukimik tunniussinnaalersartoq, taamatullu allanik akuusunik imaluunnit “isotop-inik” siammarterilersinnaalersarluni. Uranimik piiaanermi pingaaruteqarluinnartut ilaatigut tassaapput thorium, radium aamma radon. Qinngornernik ulorianartunik pilersitsisut asiunerminni ukiuni millionikkaani ingerlajuaannartussaapput.

5. Qinngornerit ersinngillat – malugineqarsinnaanngillat – tusaaneqarsinnaanngillat naamaneqarsinnaanatillu.

Qinngornerit nappaateqalernernik toqumillu kinguneqartunik timip sananeqaataani kinguaassiornikkut ajoqusiisinnaapput. Taamaattoqarneratigut inuit uumassussillillu allat sananeqaataasa minnersaat – cellit – DNA-p sequtserneqalerneratigut pisinnaalersarpoq.

DNA tassaavoq uumasut suugaluartulluunniit iluini inissitsiterinerni atortorissaarutaasoq. DNA tassaavoq inuunermi “blueprint”: timip sananeqaataata tamanik imaqarneranik aalajangiisuuvoq. DNA celle-miit celle-mut ingerlasarpoq, taamaalillunilu inuit kinguaariit tullissaannut ingerlaartarluni.

Qinngornerit DNA-p ataqatigiinneri sequtsertarpaat, taamaalillunilu DNA timip ipiutaasartai ‘kittorarsinnaallugit’, taamatullu nappaatip kræfti aallartinnermini anaanaasumiit qitornamut ingerlateqqinneqarsinnaalluni.

6. Uranip pilersitaanik nappaat amerlanertigut tassaasarpoq puatsigut kræfteqalerneq.

Assimi saamerlermi ulloriaq aappalaartoq tassaavoq nappaatip aqqutaa qinngornerup kingunerisaanik, radon-imillu aallaaveqartumik uani qimmip puaatigut ingerlaartoq – teknik “mikroradiografi”- mik taaguutilik atorlugu alliserujussuagaq.

Assi talerpiatungaaniittoq tassaavoq sakissat naliginnaasumik qinngortarini assilisaq. Oqartoqarsinnaavoq uummatip nalaatigut inuup sakiaata qulaaniit ammut avinneqarnera, takuneqarsinnaavorlu qernertuinnaap qeqqani qaqortoq takusinnaasarsi, taakkulu tassaapput puaat. Puaat saamerliup avataaniittoq qasernerusoq tassaavoq kræfti.

Puakkut kræfteqalertarnermut radon patsisaanerpaat appaattut inissisimavoq                               [pujortartarnerlu patsisaanerpaalluni].

7. Taavami, qinngornerit qanoq ilillutik ilinnut tuniluussinnaappat? Silaannakkut aamma erngup ingerlaarneratigut.

Urani allanngortarpoq gas-ilu radon-imik taaguutilik anialersarluni. Radon gas-iuvoq toqunarluinnartuusoq – radon silaannakkoortoq anersaartorninni akuleruppat puanni DNA sequmissinnaavaa nappaassuarlu kræfti aallartissinnaallugu.

Eqaamasariaqarporli gas-i radon aamma allanngoriartortarmat allanik qinngornernik ulorianartunik aniatitsisalersarluni – tamakkulu silaannarmi, nunap iluani, kuunni, tatsini imartatsinnilu nassaassaalersarluni..

Tamakkulu aniasut naatitanut aamma pulasinnaapput: toqunartortai pilutanut pujoralattut inissitsitersinnaasarput. Imaluunnuut naatitat nunami naqqanit imerternermikkut ilaatilersinnaavaat.

Uumasuuguni, aalisagaaguniluunniit naasunik nerisaqarsinnaasarput. Uumasut taamaalillutik qinngorneqarsimasunik nerisarput, tamannalu timaannut siaruaattarluni.

Imaassinnaavorlu illit uumasoq aalisagarluunniit pisarigit, nerigukkulu qinngornertaa aamma ilinnut siaruaassinnaavoq.

Ulorianartortai iissavatit, aqajaqqunniillu aannut akulerutilissapput, kingornalu immaqa saarngit patiinut ingerlaqqillutik, tassanilu ukiorpassuarni uninngaarsinnaallutik, unigatilli toqunartoq imarisartik siuaruarterusaaginnaavissallugu.

8. Urani attorneqarani nunap iluaniiginnarnermini suneqanngikkunilu navianartorsuartut oqaatigineqarsinnaanngilaq.Qinngornermik annertunerpaamik aniatitsisut tassaapput “tailings” – tassaasut eqqakkat, uranip piiarnerani sinnikuusartut … taakkulu eqqakkat uranip qinngornerata 85%-ii miss. imarisarpaat.

Kisiannili uranimik piiaanialeraangatta, urani immikkoortinnialeraangatsigu nukissiorfimmilu reaktor-imi ikuallanneqaraangatta, imaluunniit atomimik qaartartuliornermut atoraangatsigu qinngornerit navianartut annertusiartuinnartumik aniatilertarpavut.

9. “Tailings” naliginnaasumik aatsitassarsiorfiusut eqqaannut inissinniarneqartarput, aatsitassarsiorfiullu ingerlanneqarnerata nalaani eqqakkat ulorianartumik qinngornertallit annertoorujussuit inissinneqarsinnaasarlutik:

Australiap kujataani (South Australia) aatsitassarsiorfik, The Olympic Dam, maannamut ukiuni 20-ini ingerlareersimalerluni tailings-it tons-it millionit qaangingaatsiareerlugit eqqaminut eqqaasareersimavoq. Taamatut nioqqutissiornerup nalaani eqqakkat navianartumik qinngornertallit ilaatigut thorium-imik akoqarput, taannalu sequtserneqarnermini gas-imik radon-imik pilersitsisarluni, silaannarsuarmi immikkoortunut navianartumik qinngornertalinnut, tassaasunut polonium, bismuth aamma aqerloq, siammartarluni, taakkulu imermut, naatitanut, orpinnut, nunap iluanut, uumasunut ilanngullugillu inunnut siaruaattarluni.

Radon qaqqap iluaniitilluni ujaqqamut nippullunilusooq aniasinnaaneq ajorpoq. Killormulli eqqagassanut sequtserluakkanut ilanngukkaangami anori imerlu aqqutigalugit nunap qaavanut silaannarmullu siammartarpoq.

Inuit kinguaariit aatsitassarsiorfimmut qanittumi najugaqartut radon-imik aamma pujoralammik radium-imik mingutsitamik tulleriiaarlutik attorneqartalissapput.

10. Aatsitassarsiorfiit uranimik piiaaviusut matunerisa kingorna eqqiaaviginissaat ajornakusoorluinnartuuvoq: tamanna nunap salinnissaanut aallartinnermilu pissuseqalernissaanut pisussaaffik aatsitassarsiorfinnut tamanut atuuppoq, pingaartumillu uranimik aatsitassarsiorfinnut pisariulluinnarlunilu akisoorujussuuvoq.

Suliffeqarfiit, allaammi suliffeqarfissuit nunarsuaq tamakkerlugu nunarpassuarni ingerlassaqartut piginnaassutsimikkut, tunniusimanikkut tatiginassutsikkullu killeqartartut takuneqartarput. Taamatullu ingerlassanik aqutsisussaasut oqartussaasullu pimoorulluinnarlugu saliinissanik piumasaqaateqarnissaminnut ilisimasakinnerat  patsisaalluni naammaginartumik pingaartitsisaratik.

Uani assit takuneqarsinnaapput, tassaapput uranisiorfiit qangarnitsat nutaajunerusullu, taakkunanilu saleeqqissaarnissaq naleqqunnanilu naammaginarsimanngitsoq. Allaat aatsitassarsiornerup unitsinneqarneranit ukiut 50-it qaangiutereersimagaluartut nuna suli mingutserneqartuarpoq. Aatsitassarsiorneq sioqqullugu nunap pissusaa isikkualu salinneqarnikkullu pissusitoqqaa sukkulluunniit uterfiginngisaannarnikuupput.

Eqqaamasariaqartoq tassaavoq qaqqat ujaqqallu piiaavigineqarnerini, uranillu piiarneqarnerini qinngornerit navianartut annertunersaat uninngaannartarmata, eqqakkallu avatangiisitta avataanni ukiuni tuusintilikkaani immikkut inissittariaqarlutik. Aatsitassarsiortummi kikkut, oqaannarta ukiut 100-t qaangiuppata suli maaniissappat imaluunniit utissappat naammaginarsimanngitsutut paasinarsippat avatangiisitsinnik saliiartorlutik?

11. Inuit ilaasa oqarfigissavaasi Australia-mi aatsitassassiornikkut suliffissuaqartitsineq tassaasoq “nunarsuaq tamakkerlugu pitsaanerpaajusoq”, aammalu “nunani tamalaani ileqqorineqartut pitsaanerpaat malinneqartut”, taamaattorli Australia-mi aatsitassarsiortut saliinatillu tukassuarmik qimatsisartut eqqaasassat assersuutissaqqeqaat.

Qaninnerpaamik pisut eqqaallugit assersuutigalugu taassavara siorna Brasilia-mi pisoq. Tamatumani aqerlunik aatsitassarsiorfik, Australia-mi aatsitassarsiortut annertunersaannit misilittagaqarnerpaasumillu BHP Billiton-imit 50%-imik pigineqartoq, tasiliaat eqqakkanik (tailings) toqqorsivialiaat isasoormat, taamaalillunilu imeq annertuumik mingutsitaq avatangiisinut siammarterneqalerluni. Aatsitassarsiorfimmit taamatut mingutsitsisut 62 mia. kubikmeterinik annertussuseqarput.

Illoqarfiit arlaqartut nunap assinganit piianeqarput. Minnerpaamik inuit 17-it ajunaarput. Innuttaasut 1.2 millionit imermik pilersorneqarnerat sunnerneqarpoq.

 

12. Jeffrey Lee Northern Territory-mi Koongarra-meersoq inerniliisillugu oqaaseqarteriartigu …

 “Koongarra-mi uranimik aatsitassarsiorniarnermut pilersaarut naaggaarpara, tassanilu pissutigaara isumaqarama nunarput uangalu kulturinni upperisakka aatsitassarsiornermit aningaasanillu pingaarnerusut. Aningaasat takkuttarput tammartarlutillu, nunarpulli maaniittuarpoq mianerigutsigulu paaralugulu pigutta qaqugorsuarmut isumagissavaatigut…”

 

VIDEO: JEFFREY LEE ~ 2min.

 

Piiagassat eqqannguatsinniipput – ilumut, ungasinngillat. Maani sumi tamaani innaarsoqarpoq, tamannalu uannut pingaaruteqarluinnarpoq.

 

Nunarpummi uanga isumagilluinnartuuara. Soormi nuna taama kusanaqisoq aatsitassarsiorfigalugu piiaavigissaviuk? Nunarput alianaalluinnartuuvoq, maani bush tucker (nerisassat) pigaarput, pisariaqartitavut tamaasa pigaavut. Taavami suna pillugu manna aatsitassarsiorfissanngortissavarput?

 

Uannut inuiaqatigisannullu pingaaruteqarluinnartuuvoq, taamatuttullu inoqatikka nunap appasinnerusortaani najugaqartut aammalu inuit Kakadu-mi najugaqartut ernumagigakkit.

 

Imaappormi uagut tassaavugut maani toqunissatta tungaanut najugaqartuartussat. Aammalu inuusuttortatta peroriartornerminni nunatsinnik – the Park – nunallu immikkoortuata tullianik paarsilluarnissaat mianerinninnissaallu kissaatigalugu.

Soorlu oqareernittut uraneqarfik maaniippoq, maanilu saaniluit pigaavut, aalisagaateqarpugut, bush tucker pigaarput. Kuussuup killinnguani uumasut ornillugit piniartarpavut, uillut, tatsip mingunneqanngitsup uilui, aalisakkat saaniluillu pissarsiarisarpavut.

 

Pisanik nutaaffaarinnik nererusuttarpugut, toqunartortalinnik nererusunngilavut, avatangiisini minguitsuni najugaqarusuppugut, aamma imermik minguitsumik imeqarusuppugut.

 

Maannakkut ingerlassinerup unitsinnissaata tungaanut sorsuttuaannarniarpunga – unitsinneqartussaavormi, uagullu unitsissavarput. Naggaterpiaa tikillugu tamanna sorsuutigissavara.

Unitsissavarput, taamatullu maani Kakadu-mi uranisiornerup nanginnissaa pinaveersissallugu.

 

Northern Territory-mi Koongarra-mi uranisiornissamik pilersaarutit illuatungiliuttunit Traditional Owner-init inaarutaasumik unitsinneqarput, nunalu piaaffissatut piukkunneqaraluartoq Kakadu National Park-imut ilaatinneqalerluni. Taamaalillunilu Koongarra-imi sutigulluunnit uranisiortoqannginnissaanik Jeffrey-p aalajangiusimalluarsimalluni pissuseqarnera tunngaviulluinnarpoq.

 

Qujanaq – apeqqutissaqassagussi piareersimavunga. Taamatullu oqaloqatigeeqattaarnissarput qilanaarissavara…

Uranium seminar Narsaq 2016: Hilu Tagoona & Jack Hicks

Ulloq 8. maj 2015 AREVA Resources Inc.-ip uranisiornissaminik Kiggavimmi pilersaarutaa pillugu UNITSITSINISSAMIK Nunavut Impact Review Board-imit (NIRB) inassutigineqartoq nalunaarutigineqarpoq.

 

NIRB-p inassutigisaani toqqammavigineqarpoq siunnersuuteqartup Avatangiisinut Sunniutissai Pillugit Nalunaarusiaq (Environmental Impact Statement) – EIS – kukkuneqarlunilu amigaateqarmat, taamatullu Baker Lake-imi aamma nunap immikkoortuani Kivallermi siunnersuutigineqartumut akerliunerujussuaq eqqaaneqarsimanani.

 

Inaarutaasumik aalajangiinissaq Baker Lake-imi innuttaasuniinnanilu Nunavummi Naalakkersuisuniinngilaq, nunarli tamakkerlugu Naalakkersuisuniilluni, tassanilu Nunap Inoqqaavinut Ministeriusumit akisussaaffigineqarluni. Ukioq ilivitsoq qaangiutereersorlu Ministerinngortup nutaap NIRB-p inassutigisaa maannamut akueraluguluunniit itigartissimanngilaa, taamaammallu apeqqut pineqartoq maannamut naammassineqanngikkallarpoq.

—–

 

Nunap immikkoortuani Kivallermi uranimik piiaanissamik siunnersuuteqarsimanerup oqaluttuassartaa tassaavoq Nunavut oqaluttuarisaanerani naalakkersuinikkullu ingerlatsinermi pingaarutilittut akuulersimasoq.

 

1970-ikkunni nunarsuaq tamakkerlugu uranip akiata piaaraluni qaffatsinneqarujussuarnerata kingunerisaanik nunap immikkoortuani Kivallermi, Hudson Bay-ip kitaatungaani inissisimasumi, misissueqqaarnerit aatsaat taama amerlatigilerput.

 

Tamanna Inuit kattuffiinit qisuarfigineqarpoq, tamatumanilu eqqartuussivimmut ingerlatsinissaq kissaatigineqarluni, tamannalu pimmat eqqartuussivimmi aalajangiinermik pingaaruteqartumik kinguneqarpoq, tassaalluni 1979 Baker Lake case-imik taaguuserneqartoq. Eqqartuussivikkut ingerlatsinerup nalaani nunap inoqqaavisa nunaminnik piginnittuunerat pillugu apeqquterpassuit suli akineqartarsimanngitsut naammaginanngitsumillu akineqartarsimasut erseqqissaavigitinneqarput, taamatullu naalakkersuinikkut nunamik piginnittuunermut apeqqutip aaqqiivigineqarnissaa qanillattortinneqarluni, taamatullu naggataatigut Nunavut pilersinneqarluni. Eqqartuussinerup taamatuttaaq inerneraa ‘tuttunik mianerinninnernut periutsit’ ullumikkut atuuttut pilersinneqarmata.

 

——

 

1989-imi tyskit ingerlatseqatigiiffiat Urangesellschaft Kiggaviup eqqaani, Baker Lake-imit 80 km-inik ungasitsigisumi inissisimasumi nunap qaavani uranimik piiaaviliorniarluni siunnersuuteqarpoq.

 

Anaanaga, Joan Scottie, siunnersuutigineqartumut akerliusut akornanni siuttuusunut ilaavoq. Inuit peqatigiiffiisa kattuffiisalu nunaqarfinni inissisimasut nunalu tamakkerlugu suliniuteqartut pilersaarummut akerliunertik suaarutigaat. Akerliusunik tapersersuineq pillugu allaat ICC aalajangersagaqarpoq.

 

1990-mi martsip qaammataani Baker Lake-imi innuttaasut taasisinneqarput, taasiartortullu 90%-ii sinnerlugit ITIGARTITSILLUTIK taasillutik. Tamassuma kinguninngua qinnuteqaatigisimasaq ingerlatseqatigiiffimmit tunuartinneqarpoq.

 

—–

 

Illoqarfimmi inunngorfigisanni Baker Lake-imi innuttaasut 2.000-it miss. amerlassuseqarput, taakkunanilu 90%-it tassaallutik Inuit.

 

Illoqarfipput tassaavoq Canadami Inuit najugaqarfigisatuaat nunap timaani inissisimasoq. Patsisissaqartumik Caribou (Tuttu) Inuit taaguutigaarput. Tuttummi kulturitsinnut atugarissaarnitsinnullu toqqammaviupput.

 

Oqartoqarsinnaanngilaq Baker Lake tassaasoq illoqarfiusoq ‘aatsitassarsiornermut akerliusoq’. Kuultimik piiaaviup avannaa tungitsinni 110 km-inik ungasitsigisumi pilersinneqarnissaa akuerisimavarput, tassungalu ilanngullugu ukioq kaajallugu  atorneqarsinnasumik aqqusinniorneq akueralugu. Tassani kisitsisit pigisavut kingulliit takutippaat aatsitassarsiorfimmi tassani sulisut minnerpaamik 31%–ii tassaasut Inuit.

—–

 

Uranimik piiaaniarneq pillugu siunnersuutigineqartoq pillugu Baker Lake-mi (Qamani’tuaq) ernumagisat tassaajuaannarsimapput:

 

  • Toqqortariniakkat qinngornernik ulorianartunik aniatitsisut (tailings) annertuumik inissaqartitassat nunami qeriuaannartumi oqarluaannarluni qaqugorsuarmut peqqissaarluinnartunik inissitassaasut qanoq patajaatsigisumik pineqarnissaat.
  • Aqqusinniornernit, pujoralatsitsinernit, nipiliornernit il.il. immap, tatsit uumasullu sunnerneqarsinnaanerat.
  • Nunap immikkoortuani najugaqarfigisatsinni allani uraneqartoq ilisimareeratsigu, taamaammallu uranisiorfiup ataatsip akuerineqarnera ima kinguneqarsinnaammat ineriartortitsinermik uagut aqussinnaanngisatsinnik kinguneqartoq. Tamassumalu malitsigisaanik pisuussutivut uumassusillit avatangiisittalu innarlerneqarneqarsinnaanerinik navianartorsiortinneqarsinnaalissagatta.
  • Ileqqorissaarneq eqqarsaatigalugu uranimik atuinerup naggataatigut qanoq kinguneqarsinnaanera, tassaasinnaasoq atomip nukinga atorlugu nukissiorfiliornernut imaluunniit sakkussiornernut. Ilisimaannarput urani Canadap avataanut assartorneqarpat India-mi Kina-miluunnit qanoq atorniarneqarnersoq nalulluinnaratsigu.
  • Avatangiisit pillugit naliliisarnerit allatullu aalajangiinissanut toqqammavissiornerit ingerlanneqartarneri qanoq ingerlanneqartarnersut.

—–

 

Nunatsinni NGO, Nunavummiut Makitagunarningit (‘Makita’) ukioq 2009-mi decembarip qaammataani pilersinneqarpoq, tassani qulakkeerniarneqarluni Kiggavimmi aatsitassat pillugit apeqqutigiumasat pingaaruteqartut saqqummiunnissaat. Pineqartoq tassaavoq Kiggavimmi piiaasinnaanissaq pillugu aappassaaneersumik qinnuteqarsimanermut tunngatillugu qulaajaanerit nalaanni ilungersorneq, tamatumuunalu franskit atomip nukinganik suliffissuaqarfiata AREVA-p qinnuteqaataa tunngavigineqarluni.

 

Makita nunap immikkoortua pineqartoq uranimik piiaaffissatut aalajangiiffigineqarnissaa pillugu innuttaasunik pisortatigoortumik isumasiuinissaq pillugu Nunavummi Naalakkersuisunut qinnuteqarmat qinnuteqaatigineqartoq itigartinneqarpoq. Taamatuttaaq innuttaasut taasisinneqarnissaat apeqqut pillugu itigartinneqarluni. Paarlattuanillu uranimik piiaanniarneq Naalakkersuisut akunnerminni aalajangerpaat, taamatullu apeqqut Inatsisartuni taasissutigineqarani.

 

Taamatut pisoqarnerani Makita innuttaasunik paasisitsiaanernik ingerlassaqalerpoq, taamatullu ilungersortumik apeqqutilliisaqartaarnitsigullu avatangiisit pillugit nalilersuinerni peqataalerluni.

 

—–

 

AREVA-p illoqarfitsinni assersuutigalugu timersortartunut atuarfimmilu ingerlassanut assigiinngitsunut aningaasanik siammarterilernera maluginiarparput.

 

Illuatungissiortunik, ilaatigullu eqqunngitsunik nunaqqatitsinnut paasissutissiisarnerat tusaasarpavut.

 

Saskatchewan-ip avannaatungaani uranisiorfinnut illoqarfitta sinniisaannik angallassisarnerat takusarparput, angalaqataasullu tamaani nuannersuinnarnik tusarlerneqartarlutik, taamatullu ingerlassanut akerliusinnaasumik naapitsissanatik.

 

Naalakkersuisuni ilaasortat atorfillillu illoqarfitsinni innutaasut ernumanartoqannginneranik oqaluttuukkaat tusarnaartarpavut.

 

Immikkullu ilisimasallit arlaannulluunniit attuumassuteqanngitsut qasseerpassuit oqaloqatigisarpavut…

 

—–

Nunat inoqqaavisa nunaanni, nunaasalu eqqaanni pisuussutinik uumaatsunik piiaanerni nukissiorfiliornikkullu ingerlassat pillugit Makita ukioq  2013-imi Naalagaaffiit Peqatigiinni Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii pillugit Immikkut Nalunaarusiortartumut sukumiisumik saaffiginnippoq.

 

Saaffiginnissut, paasissutissallu allat tamarmik nittartakkatsinni uani nassaarineqarsinnaapput:

http://makitanunavut.wordpress.com

 

—–

 

Naak avatangiisinut inooqatigiinnullu sunniussinnaasut pillugit nalilersuinernut Canadami ingerlanneqartartoq tamakkiisumik naammaginanngikkaluarluni aalajangiinissap tungaanut ingerlassinermi sunniuteqartumik Makitap peqataatinneqarsinnaanera aqqutissiuunneqarpoq.

 

  • Piumasaqaativut tamarmik ilanngunneqanngikkaluartut Avatangiisinut Sunniuteqarnissaanut Naliliineq (EIS) najoqqutaralugu maleruagassiaagallartutut saqqummiunneqartoq oqaaseqarfigisinnaasimavarput
  • AREVA-p EIS-iliaat sukumiisumik qisuariarfigisinnaasimavarput oqaaseqarfigalugu, oqaaseqaativullu nalilersuinerup nalaani saqqummiussavut kattuffinnut naalakkersuisoqarfinnullu tamanut ingerlateqqinneqarput, taamatullu tamanut ammasumik saqqummiunneqarsinnaanngortinneqarlutik
  • Nunavut Impact Review Board-ip Baker Lake-imi tamanut ammasunik ataatsimiisitsisarnerini ilungersorluta peqataasinnaasarsimavugut.

 

Kattuffipput nammineq piumassuseq tunngavigalugu ingerlanneqarpoq, suliassallu pineqartut aningaasalersorniarneri killeqartorujussuulluni. Allannguisutulli misigisimavugut.

 

—–

Uagut misilittakkatsinnit immikkut sammisassat pingasut ilissi akunnissinni eqqartorusussinnaasasi saqqummiutitsiassavakka:

 

  • Greenland Minerals and Mining (GME) Kuannersuarmi ingerlatsinissaminnut pisinnaatitaanertik allanut tunissagaluarpassuk qanoq pisoqassava? GME-p neriorsuutigisai qassit ingerlatseqatigiiffimmit tassannga nammineq saqqummiussaappat, qassillu ingerlatseqatigiiffimmit aatsitassarsiorfimmik ineriartortitserusuttunit sunaagaluartunilluunniit pituttuisumik pisussaaffittut atorneqarsinnaappat?
  • Uranisiorneq naleqquttumik ingerlanneqarnersoq aqunneqarnersorlu malinnaaviginiarlugu naleqquttumik nakkutilliinerit ingerlanneqassappata suut piumasaqaataassappat (immikkut ilisimasallit, atorfinitsitsinissanullu aningaasartuutissat) Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisunit pisariaqartinneqassappat ?
  • Arlaatigut avatangiisit tungaasigut ajorluinnartumik ajutoortoqassagaluarpat saliisariaqalernermut atorneqarsinnaasunik GME malunnaatilimmik aningaasatigut (assersuutigalugu 2 mia. DKK) qulakkeerisinnaassava, tamatumani eqqaallugu qanittukkut British Columbia-mi pisoq? Imaakkamimi ajutoornerit ilaatigut PISARTUT…

—–

 

Narsamut qaaqqusinissinnut, maanilu isumasioqatigiinnermi saqqummiussisinnaatitaanitsinnut qujanaq. Ullumikkut peqatigisinnaagassi uatsinnut ataqqinartuuvoq nuannersuullunilu.

 

Kajumissaarusuppassi: Suliffissuit uranimik piiaaniartut saqqummiuttagaat suugaluarpataluunniit ingerlaannaq upperisaqqunagit. Ilisimasalinnit arlaannulluunniit attuumassuteqanngitsunit siunnersortissassinnik ujartuisariaqarpusi!

 

Kiisalu pingaarnertut: Ilissi innuttaasutut nammineerlusi siunissassi aalajangiiffigisinnaaneranut pisinnaatitaaffissi ilungersuuttuaannarsiuk, taamatullu aamma qitornassi ernuttasilu siunissaat qitiutillugu. Nunagisavut sumiikkaluarpataluunniit uranisiorfimmik aatsitassarsiorfiussanngillat, uranip sinnikuinik – tailings-inik – toqqorsisoqassanngilaq (tailings-immi tassaapput eqqakkat…). Taamatullu suliffissuaqarfiit imaluunniit Naalakkersuisut aalajangigaannik urani atorlugu nukissiorfiussanatik.

 

Ajunginnerpaamik kissaappassi – maannakkorpiaq siunissamilu.

Naligiinnerulerneq ataatsimoortitsissaaq

Narsamit Nalunaarut  Inuit Ataqatigiit aasaanerani ataatsimiinnerat  Juunip 11-at 12-allu, 2016

Inuit Ataqatigiit qinigaatitai Narsami ulluni juunip 11-ni 12-nilu katerisimaarput aasaanerani ataatsimiinnerput ingerlallugu.

Aasaanerani ataatsimiinnermi sammisavut pingaarnerit tassaapput urani aningaasaqarnikkullu politikki aqqutigalugu inuiaqatigiinni naligiinnerulernissamik anguniagaqarnerput.

Ataatsimiinnitsinnit oqariartuutit pingaarnerpaat tassaapput:

  • Aningaasaqarnermut politikki aqqutigalugu naligiinneruneq aamma anguniarneqassaaq. Aaqqissuusseqqinnissani aggersuni Inuit Ataqatigiit tamanna tunngavigissavarput. Nammaqatigiinneq tunngavigalugu pissakinnernik illersuinissaq suliarissavarput.
  • Aningaasat allaffissornikkut nunatta avataanit siunnersorteqarnermut atorneqartartut qulaajaaffigissavagut, nunatsinni inuussutissarsiutinik nutaanik, uranisiornermut taarsiullugu ineriartortitassanik inuussutissarsiornikkullu siammaanissamut atugassanngortinnissaat siunertaralugu.
  • Uranisiornermut pilersaarutit unitsinneqassapput uranimik piiaanermit eqqakkat mingutsitsinissaat annertooq kinguaassatsinnut aningaasartuutinik avatangiisinillu mingutsitsinermik nammakkiisussaammat. Uranisiornata qaqugorsuarmut pisuussutitsinnik, aatsitassanik allanik, nunalerinermillu, aalisarnermik, piniarnermik, inuussutissalerinermik, takornariaqarnermillu siuarsaanissaq nutaaliornerlu aallutissavarput.

Ersoqatigiinneq tunngaviuli

Inuit Ataqatigiit Nunatta ineriartornerani suliassat pingaarnersaattut taavarput pissaaleqinermik nalaanneqartartut pissaqarnerulernissaat anguniarneqassasoq. Inuiaqatigiinni innuttaasut atukkatigut naligiinnginnermik annertuumik annertusiartortumillu eqqugaapput. Nunatta ineriartortilluarnissaanut inuiaqatigiittullu ataatsimoornissatsinnut naligiinnerulernissaq aqqutissaavoq. Ineriartornermi inuit atugarliornermikkut pissakilliornertik peqqutigalugu katataanissaat akuerinngilarput.

Naligiinnginnerup akiornissaa suliassatta pingaarnersaasa ilaattut inissisimassaaq.

Inatsisartuni, kommuneni, nunaqarfinni aqutsisuni Folketingimilu qinikkatut sulinitsinni tamanna tunngaviussaaq.

Aaqqissuusseqqinnissani aggersuni, pingaarnertut akileraartarnikkut, ineqarnermut pisortaniillu ikiorsiissuteqarnermut aaqqissuusseqqinnerni pissakinnernik illersuinissaq qitiutissavarput.

Akileraartanermut aningaasaqarnermullu politikki naligiinnginnerup akiorniarnerani pissakinnernillu illersuinermi sakkussat pingaarnerit ilaattut inissisimasut naqissusissavarput partiitullu saamerliusutut akileraartarnikkut aaqqissuusseqqinnikkut naligiinnerusumik atugaqalernissamik piaartumik iliuuseqarnissaq piumasaraarput.

 

Suliffissanik pilersitsisa

Inuiaqatigiittut isumaqatigiiffigisavut salliutillugit inuussutissarsiornikkut ineriartortitsissaagut. Uranisiorfik ammassanersoq kialluunniit qulakkeereerlugu neriorsuutigisinnaanngilaa. Akisussaassusilimmik ingerlatsilluta inuussutissarsiutit allat pimoorullugit siuarsalertariaqarpavut toqqissisimanartumik ineriartortitsinissaq suliffissanillu qulakkeerinninnissaq siunertaralugu.

Nuna tamakkerlugu suliffissaaleqisoqarmat nuna tamakkerlugu suliffissaaleqineq akiorneqartariaqarpoq. Inuit Ataqatigiit inuussutissarsiornikkut siammaanissaq tamatsinnit anguniarneqartariaqartutut tikkuarparput. Nunap immikkoortuini ataasiinnaavallaartumik isumalluuteqarneq qimattariaqarparput.

Suliffissanik pilersitsiniarnermi erngup nukinganik nukissiorfiit pioreersut nukissamik sinneqartarnerat inuussutissarsiutinik nutaanik piusunillu ineriartitsinermi atorluartariaqarpoq. Erngup nukinganik atuineq siammassaaq, seqerngup nukinga, anorip nukinga, erngup nukinga allallu nutaaliornikkut nassaarineqarsinnaasut inoqarfinni amerlanerni minnernilu suliffisanik inuussutissarsiutinillu nutaannik pilersitsinissamut atorneqarsinnaanngorlugit.

Takornariaqarneq aaqqissuussamik pilersaarusiorluakkamillu siuarsassaaq, nunap immikkoortukkaartumik tigussaasunik pilersaarusiornikkut ukiorlu tamaat takornarissanut misigisassanik neqerooruteqarnikkut.

Takornarissat inoqarfinni ataasiakkaani innuttaasut siuarsaarusussusaat tunngavigalugu misigisassaannik piorsaasoqassaaq, takornariaqarnerup inoqarfinnut amerlanerusunut siammarnissaa pillugu.

Inuit Ataqatigiit pisuussutinik atuinermi piujuaannartitsineq tunngavigaarput. Pingaartumik inoqarfinni minnerni puisit amiinut aalisakkanullu tunitsiveqarneq inoqarfimmut qanoq pingaaruteqartiginersoq naqissuserparput. Ilaqutariit inuillu toqqissisimallutik inuussutissaqarlutillu inuunissaannut inuussutissarsiornernik piujuarsinnaasunik siuarsaanikkut aqqutissiuusseqataassaagut.

 

Urani atugarissaarnermut aqqutissaanngilaq

Inuit Ataqatigiit uppernarseqqippaat inuiaqatigiinni urani pillugu ilisimasat annikippallaarujussuartut. Tamanna uppernarsarneqarpoq urani pillugu ilisimasallit nakorsat ilisimatusarnikkullu ukiorpassuarni ilisimasassarsiorsimasut Narsami saqqummiussineranni.

Ilisimalikkatta ilagaat uranisiornermit tailingsit, piiaanermit sinnikut, tassaasut ulorianartunik qinngorneqarnikkut mingutsitsinerpaat kinguaariippassuarnit nakkutigineqartussat aningaasartuutigineqartussallu.

Inuit Ataqatigiit uranisiormut akerliunerput naqissuseqqipparput. Uppernarsivarput uranisiortoqassappat kinguaassatsinnut mingutsitsinermik nammakkiissasugut inuussutissarsiutinullu pioreersunut, savaateqarnermut, nunalerinermut, aalisarnermut, piniarnermut, takornariaqarnermut allanullu ineriartortinneqarsinnaasunut, akornusiissoqassasoq.

Uranisiornermit isertitassat annaasassatsinnik matussusiisinnaannginnerat uppernarsivarput.

 

Tamat oqartussaaqataanerannik naalakkersuinikkut pingaartitsineq

Inuiaqatigiit nukittuut innuttaasunit peqataaffigineqartut tamat oqartussaaqataanerannik naalakkersiunikkut pingaartitsiffiusut Inuit Ataqatigiit pilersikkumavagut.

Urani pillugu innuttaasunik taasititsinissaq naalakkersuinikkut patajaatsumik ingerlatsinissamut aqqutissaasutut tikkuarparput. Innuttaasut isumartik qanorluunniit ippata tusartissallugu pisinnaatitaaffeqarput. Inuit Ataqatigiit innuttaasut naaggaarnissamut pisinnaatitaaffeqarnerat tamat oqartussaaqataaneranut ilaasutut erseqqissarumavarput.

Siunissaq siorasaarutaassanngilaq, siunissaq periarfissiisuussaaaq.

Taamaammat uranisiornermit Kuannersuit mingutsitsijuaannartunngortillugit aatsitassarsiorfigalugit kinguuassatsinnut kingornutassanngortissanngilagut. Qaqqaq Kujataanilu nunattalu sinnerani avatangiisit pisuussutillu pigisavut eriagalugit ukiuni tuusintilikkaani pisuussutigijuassallutigit qajannaartigit.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq

Inuit Ataqatigiit