Kræft-imik nappaatinillu allanik inuunermut qulalersitsisinnaasunik tamatta kalluarneqarsimavugut

Ulluni kingullerni nappaammik kræft-imik napparsimalersimasortatta ilaqutaasa atukkatik pillugit pitsanngorsaasoqarnissaanik kissaateqarlutik assigiingitsunik siunnersuuteqartarput, ilaatigullu siunnersuutigineqarluni Savalimmiuni atugaasoq akileraarutip 1 %-tia napparsimasut ilaqutaasalu peqataasinneqartarneranut atorneqartartoq innersuussutigineqarluni.

Siunnersuut taanna Peqqissutsimut Naalakkersuisup misissorumammagu Partiit sinnerinik isumaqatigiinngiffiuvoq. Ilaqutariit nappaassuarmik kræft-imik allanillu inuunermut navialissutaasartunit eqqorneqaraangamik ilungersunartorujussuarmik inissittarput, taamammat pitsangorsaataasussanik suliniutit misissuinerillu avissartuussutiginagit paaseqatigiinniutigineqarnissat neriulersitsinissarlu siunertaralugu sulisoqarnissaa pisariaqarpoq. Inuit pisariaqartitsisut akissaqartittuaannartariaqarpagut, allaniit salliuttuarlugit.

Siorna Inatsisartuni ilaasortaq Mimi Karlsen siunnersuuteqarpoq, innuttaasut inuunermut ulorianaateqarsinnaasunik nappaateqartunut ilaqutaasut 2017-miit danmarkimi napparsimasut angerlarsimaffianni akeqanngitsumik najugaqarsinnaanissaannut  tungasumik, Inatsisartuni ilaasortanik tamanik taperserneqartumik.  Siunnersuut  taanna ukioq manna atuutilerpoq, atuutilerneranilu equngassutitut tikkuarneqartut iluarsiniarnissaat tamatta pisussaaffittut isigalugu sulissutigitigu pisariaqartinneqangaartup iluaqutaallualersinnaanissaa siunertaralugu.

Tamatuma saniatigut maanna sulinermik inuutissarsiutillit atorfillit kattuffiisa ilaasortaminnut, suliffeqarfiillu ataasiakkaat  sulisuminnut kræft-imik allamilluunnit inuunermut navialissutaasinnaasumik napparsimasoqalernerani ilaqutaasunut tapersersuutigisartagaasa ersarinnerusumik paasissutissiissutigineqartalernissaat ataatsimorluni sulissutigeqqullugit inassutiginaqaaq, taakkua pitsaasupilussuarnik ilaqarmata ilaqutariinnut ilungersunartumik napparsimasoqalernera pillugu inissittartut eqqarsaatigalugit nalorninani ajornaquteqangitsumik iluaqutigineqalersinnaanerat eqqarsaatigalugu suleqatigiinnikkut ersarinnerulersinneqarlik.

Soorunami aamma innuttaaqateqarpugut suliffeqarfinnut arlaannaanulluunnit attuumassuteqangitsunut taakkua aamma puigornagit  ataatsimortumik avissartuutaangitsumik aaqqiisoqarnissaa tamatta suliassatut tigusariaqarparput.

Pitsanngorsaatissat tamarmik inuiaqatigiinnut aningaasanik naleqarmata qanoq aningaasaliissutit nanineqarnissaat akornatsinni paaseqatigiinniutigisariaqarpagut avissartuussutiginissaat salliutinnagu.

 

 

Ane Hansen

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut oqaaseqartartoq

Naalakkersuisut Pinngortitaleriffiup pitsaanerusumik siunnersuisinnaalernissaa qulakkerniartariaqarpaat

Pinngortitaleriffik kusassaataannartut atussanngikkutsigu sukumiinerujussuarmik misissuisinnaalertariaqarpoq innersuussisinnaasariaqarlunilu tutsuiginartumik, ilaatigut aalisartut piniartullu suli qaninnerusumik suleqatigisariaqarlugit. Tamannalu Naalakkersisut qulakkerniartariaqalerpaat.

Nunatta avataanut tunisani aalisarneq aningaasarsiutitut pingaarnertut atuutsillugu pingaaruteqarluinnarpoq pinngortitaleriffitta tutsuiginarnerusumik innersuussisinnaassuseqarnissaa angussallugu. Massakkutut itsillugu piujuaannartitsinissamik oqariartuuteqarluni pisassiissutit saarulleqassuseq sinerissap qanittuani sumiiffinni marluinnaanerusuni misissuisimaneq tunngavigalugu innersuutigisarneri aalisartunit politikkerinillu uuttuutigissallugit naammanngilaq.

Ukiut tamarluinnaasa biologit innersuussutaat sipporujussuarlugu pisassiisarnitta takutippaa Pinngortitaleriffiup siunnersuisarneranut tatiginninnerput tamakkiissuunngittoq. Taamaammat tutsuiginarnerusumik biologit innersuussutaat atorsinnaalissagutsigit, pisariaqartitaat naapertorlugu aningaasaliiffigeqqittariaqarpagut piumasaralugulu nunatta imartaata annertunersaa misissuiffigisalissagaat. Tamanna pisariaqarpoq nunatta avammut niuernermi imartatsinnit pisuussutigut Aningaasarsiutitut pingaarnertut inissisimangallartillugit, aningaasassaqartittariaqarparpullu.

Politik-ikkut qulakkeerniagassaq pingaartoq avaqqukkuminaalligaluttuinnartorlu tassaavoq aalisakkat kilo-mut akiisa nunarsuarmi pisiumassutsimit sunnerneqaraluttuinnartup innarlernaveersaarnissaat. Nunarsuarmi pisisartut avammut tunisatsinnik pisiumajunnaassangaluarpata akillu apparluinnarlutik, tamanna nunatta karsianut minnerunngitsumillu aalisartunut ilungersunartupilussuarmik kinguneqartussaavoq.

Piujuaannartitsineq tassaannaassanngilaq pisassanik annertussusiliineq, tassaavorli aamma siunisamut qulakkeerinninneq – aamma aningaasaqarnitta inuutissarsiornittalu patajaattumik inissisimasinnaanissaa eqqarsaatigalugu. Maannamut imartatsinnik misissuisarnerit annikippallaarput siunissami aningaasaqarnikkut inissisimanitta patajaattuutittuarnissaanut sulinitsinnut tapertaasinnaanatik, tamanna iluarsiivigisariaqarparput.

Inuit Ataqatigiit isumaqarpuguttaaq aalisarnermi siunnersuisooqatigiit suliani ima ittuni avaqqutaarneqaratik tusarniaavigineqartarnissaat inatsimmiittoq avaqqunneqarsinnaanngittoq, tamannalu Naalakkersuisunut malillaquarput.

Naggasiutigalugu nalunaarutigissavarput saarullinnik pisassiissutit Naalakkersuisut aalajangiussaat tamakkiisumik taperseratsigu. Eqqaasitsiissutigalugulu Qanoruumi Ane Hansenip oqaatiginngimmagu pinngortitaleriffiup innersuussutaa malissagipput, oqarmalli tusaajumaarigut pinngortitaleriffiup, aalisarnermi siunnersuisooqatigiit, aalisartut piniartullu kattuffiata oqariartuutaat.

 

Bendt B. Kristiansen

Inuit Ataqatigiit

Aningaasaqarnermut oqaaseqartartoq

Ukioq 2017 – Ataqqeqatigiilluta naligiinnerullutalu ingerlaqqissaagut

Siorna Inuit Ataqatigiit imannak qisuariaateqarnerput: “Ukiut tamaasa meeqqat ukiorissavaat”, ukioq manna Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaaseqaatimini ilanngummagu iluarisimaarparput. Aamma nuannaarutigaarput inunnik isumaginninnerup pitsanngorsarnissaa immikkut anguniagarisimasatsitut salliunneqarlunilu oqariartuutigineqarmat.

Ukioq 2016 pisoqarfiusimaqisoq qaangiuppoq.  Inuit Ataqatigiinnut ukioq 2016 immikkut pisoqarfiuvoq, Naalakkersuisuni issiatitaqaqqilersimavugut, tungaviusumik inatsisiliornissaq kiisami Inatsisartuni amerlanerussuteqarluartunik akuerineqarluni suliarineqartussanngorpoq, nunaqqatigut isumassortariallit qaninnerusumik pitsaanerusumillu suleqatigilernissaat siunertaralugu Inunnik Isumaginninnikkut aqutsisoqarfimmik pilersitsisoqarpoq, suliassat isumalluarnartut tamanilli kivitsiseqataasoqarnissaanik pisariaqartitsisut.

Isumaqarpugullu inatsisartuni amerlanerussuteqarluarluta aalajangiisinnaalersimagaluartugut pingaaruteqartoq inuit tamat oqartussaaqataanerat aamma ikinnerussutillit naqisimanagit isumaat tusaallugit oqallinnikkullu naaperiaassuteqartuarnikkut suliat ingerlanneqartassasut. Sulianilu tamani suleqataasut, innuttaasut allallu susassaqartut tusarniarneqartuaqqaartarnissaat qulakkeerneqartassasoq oqariartuutigerusupparput. Pingaartumillu Nunatta nunanut allanut avammut oqariartuuteqartarnermini.

Inuit  Ataqatigiit neriuppugut Nunatsinni innuttaasut tamarmik juullip ullui nuannersumik eqqissinartumillu atorluarsimassagisi ukiullu ingerlanerani angorusutasi, pitsaaninngortikkusutasi peqataaffigerusutasilu amerlanerpaat naammassisimallugit misigisimassasusi. Ukiumut nutaamut iserluarsimanissaarsi kissaatigalugu  qilanaarpugut 2017-mi peqatigalusi politikkikkut suliatsinnik nangitsinissatsinnut.

Angallannikkut pissutit pitsangortinneqarlik aamma illoqarfinni mikinerusuni nunaqarfinnilu.

Angallanneq eqqarsaatigalugu nutaatut pisussat ilagaat illoqarfiit annerit mittarfeqarnikkut annertusaaffigineqarnissaat angallannerup pitsaanerulerneranik kinguneqarniartussamik. Inuit Ataqatigiit kissaatitta annersaraat illoqarfinnut mikinerusunut nunaqarfinnullu angallannikkut pitsangorsaanissaq suliassani salliit ilagissagaat, ingammillu ukiuunerani angallanneq kipiluttunaqimmat illoqarfiillu mikinerusut inuutissarsiornikkut piorsaanissami angallannikut pissutsit pitsaanerusut pisariaqartilluinnarmatigit.

Inuutissarsiornikkut aningaasarsiornikkullu nukittorsaaneq nunap inuisa nammineerlutik kivissinnaasaat malinnaaffigisinnaasaallu pisariaqartipparput.

Nunami namminersortungorusuttumi inukittunguusumilu aningaasarsiornikkut kivitsisinnaaneq nalilersuilluarnikkut ingerlanneqartariaqarpoq.  Pisuussutigut uumassusillit isumatusaartumik atussavagut naleqarnerulersitsinissarlu nunatta iluani suli annertunerusumik aallunneqarluni ineriartortinneqarnissa suliassaraarput annertooq.  Nuannaarutigarput Naalakkersuisut siulittaasuata ukiortaami oqaaseqarnermini erseqqissarmagu nunatta pisuussutai uumassusillit piujuannartitsinermik pingartitsineq tungavigalugu aqunneqassasut erseqqissarmagu, tamanna pingaaruteqarluinnarpoq kingulissagummi pisuussutinik uumassusilinnik isumalluuteqartuaannarnissaat pingaartittuannassavarput qaqugorsuarmullu pisuussutitta uumassusillit aqunneqarluarlutik isumalluutaajuarnissaat pingaartitatta annersariassuaat.

Aatsitassarsiorneq eqqarsaatigalugu nunatta inuisa soqutigisaat namminnerlu pissarsissutigisinnaasaat siulliunneqarlik.  Aatsitassarsiorfiit annertoorujussuit nunatta avataaniit inuppassuarnik tikisitsisariaqalernermik nassataqartussat nalilersorluarneqarlik. Nunarput inukittunguugami amerlasuukkartunik avataaniit tikisitsisariaqalernermik kingunilinnik siulliussissaguni annertoorsuarmik piareersagassaqarpoq, inuiattut ilisarnaatigut kulturikkut pingaartitagut, oqaatsigut allarpassuillu sukkasuumik sunnerneqarsinnaanerat nalilersuinitsinni ersarittuannartariaqarput, inuiattut kinaassuserput immikkuullarissuunerpullu sapaginnaveersaagassatta eriagisassattalu annersaraat.

Oqaatsigut sumiorpaluutigullu eriagitigit.

Nunat nunasiaasartut, issittumilu naggueqatitta akornanni oqaatsit sumiorpaluutillu sukkasuumik tammariartornerat eqqarsaatigalugu uagut kalaallisut oqaaseqarnerput nukittuumik ulloq manna tikillugu inissisimanera arlalippassuartigut ersiuteqarpoq.

Kalaallisut atuakkiorneq qangatut uummaaritsiginngikkaluarluni naggueqatitta akornanni pissutsinut naleqqiukkaanni nukittunipilussuarmik inissisimavoq, taalliornerit uummaarissumik kalaallisut ingerlanneqartarnerat nuannaarutissatta ilagaat, sumiorpaluutitta nukittuumik ersialaarnerat nukittoqqutitta ilagaat. Tamanna sumik pissuteqarnersoq eqqarsaatigilluagassaavoq, oqartoqartarpoq oqatsit nunatsinni atugaasut tullit qallunaatuujunerat patsisaaqataasoq qallunaatut oqaasillit tuluttut oqaasilinnik ikinnerungaarmata oqaatsigut ulloq manna tikillugu innarlerpallaaratik illersorneqarlutillu atorneqarneranut pissutaaqataasoq, tamannalumi assortoruminaappoq akilinermi naggueqatitta akornanni inuttut oqaasillit sumiorpaluutillu tammariartornerat sukkanerummat patsisaatinneqartarmallu tuluit oqaasiisa allamiut oqaasiini tulliutinneqarnerat.

Taamaammat kalaallisut oqaaseqarnitta sumiorpaluutsillu sukkasuumik tammariartulinginnissaat pingartinneqarluni nalilersuilluartoqarnissaa kissaatigarput.

Nunatta illersornissakkut qanoq inissisimanera oqallisigissallugu pisariaqarpoq.

Nunarput nunat allat namminersortuusut assigalugit namminersortunngorusuppoq tamannalu pisussaaffippassuarnik aamma nassataqartussaavoq, tamakkununnga ilaalluinnarpoq nunatta nunarujussuusup illersorneqarnissaannut tunngasut. Manna tikillugu illersorneqarnissamut tungasut naalagaaffeqatigiinnerup iluani isumagineqartarput aningaasartuutitigut nassatarisartagai ersarissumik inuiaqatigiit akornanni ilisimaneqaratik pasilliutigineqaannartarlutilli aamma Naalakkersuinukkut suliaqartut akornanni. Tamanna qaangertariaqalerparput akiisorsineq uppernarsaatissanik tukussutissaqangitsoq qimaamillugu siunissami qanoq Kalaallit Nunatta illersornissakkut inissisimanissarput inuiaat akornanni oqallisigisariaqarparput. Pingaaruteqarporli pingaartittuarsimasatta qitiutittuaannarnissaa tassalu nunarput eqqissinissamut suliniuteqartunut ilaajuarnissaa qulakkeertuassallugu.

Qanortoq 2017-mi ataqatigiilluta naligiinnerullutalu ingerlariaqqikkisa.

2017-imi apriilip aallartinnerani kommunimut qinersinissamut qilanaarpugut angusaqarluarsinnaasunillu sassartitsinissamut qilanaarpugut. Kommunitsinni, illoqarfitsinni nunaqarfitsinnilu oqartussaaqataanerup pitsanngorsarnissaanut tamattaalluta peqataanissatsinnut qilanaarpugut.

Qanortoq 2017 innuttaaqatitta sutigut tamatigut atukkamikkut naligiinnerusumik atugaqalernissaanut suliffittut atorneqarili.

Inuit Ataqatigiinniit nunaqqativut tamaasa ukiortaami pilluaqquavut, qanortoq ukioq 2017 peqqinnermik pilluarnermilllu tamanut nassataqarili. Qanortoq aamma ukioq 2017 nunarsuarmiooqatigiinni eqqissinermik nassataqarli. Ataatsimoorluta suliassaqaqaagut, ataatsimoorutta angusassavut amerlaqaat.

 

Ane Hansen

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut oqaaseqartartoq

Napparsimasut ilaquttaminnik najorneqarnermikkut nakussatsinneqarnissaannik kissaappakka

Nuannaarutigaara siunnersuutiga Inatsisartunit tamanit majimi akuersissutigineqarmat imaattoq:

Ulorianartumik napparsimasunut ilaqutaasut Danmarkimi Peqqissartut Illuanni akeqanngitsumik najugaqarsinnaallutillu nerisaqarsinnaalissapput ukiortaami 2017-miit.

Nappaammik navianartumik tusarlerneqarluni inuunermik, asasanik qaniginerpaasanillu annaasaqalersutut misiginartarpoq. Ulluni ernumanerpaaffimmi qanigisat qimakkusunnanngiffianni Danmarkimut peqqissariartortarneq imaannaanngitsorsuusoq misigereerpara.

Taamaammat qutsappakka napparsimasut ilaquttaminnit najorneqarsinnaalernerat.

Qanortoq ilaquttaminnik najorneqartarnermikkut nakussatsinneqartalerilik.

Sulinerpulli tamaanga killissanngilaq. Nappaammik eqqugaasut atugaasa assigiinngitsorpassuit suli iluarsiiffigineqartariaqartut suliariniartuartariaqarparput. Qanortoq ukiumi nutaami napparsimasut atugaat eqqartorluarneqarlutillu pitsanngorsaavigineqarilik.

 

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit

Ataqqeqatigiilluni ingerlariaqqinneq

2017: Inuit Ataqatigiit ukiortaami oqaaseqaataat

Ukiaq ukiorlu taarsiorfigisaqaavut, ullukinnerulli qaammarngup tamatigut utertarnera ukiumut nutaamut neriuuteqartitsiuartarpoq. Neriuppugut nunatsinni ukiup qaammariartoqqinnerani ullukinneq juullikkullu ilaqutariit tamarmik nuannersumik, qanilaarfiusumik, toqqissisimasumillu atorsimassagaat.

Isumagisariallit suli annerusumik isumagitigit

Ukioq 2016 Inuit Ataqatigiinnut immikkut ippoq. Naalakkersuisuni aammaarluta akisussaaqataalerpugut Nunarput tamaat pitsaanerpaamik nammanneqarsinnaasumillu politikikkut sullikkumagatsigu. Meeqqat ilaqutariillu meerartallit toqqissillutik inuuneqarnissaannik periarfissiinissaq Inuit Ataqatigiinnut pingaaruteqarpoq. Upperaarput naligiinnerulerutta atugarissaarneq peqataanerlu annerusut angusinnaanngussagivut.

2016-imi ukiortaami oqaaseqaatitsinni isumaginninnikkut suli annerusumik suliaqarnissaq siunnerfigaarput. Nuannaarpugut tulluusimaarlutalu anguniakkat timitalersimagatsigit, 2017-imi taakku nanginnissaannut qilanaarpugut. Ukiumi aggersumi utoqqartavut inoqativullu innarluutillit isumagilluarnerulerumallugit ilungersorumaarpugut.

Taamaammat isumaginninnikkut suliassavut salliutillugit naalakkersuisooqataalerpugut. Ilaqutariit nukittuut, naligiinneq, meeqqat aporfeqaratik ineriartornerat ilinniarnissamullu pitsaasunik periarfissaqarnerat aqqutigalugit nunarput nunatut namminersortunngortissavarput. Isumaginninneq pitsaasoq namminiilivinnerlu immikkoortinneqarsinnaanngilluinnartutut Inuit Ataqatigiinnit isigaavut.

Ataatsimoorneq tamakkiullugu sulissutigissavarput

Namminersulivinnissamut piareersarnerput ataatsimoorluta suliarissavarput. Inuiattut nunatullu ataasiussuseq imaaliinnaq angusassaanngimmat angujumallugit ataatsimoortariaqarpugut. Taamaaliussagutta allaanerussuteqaraluaruttaluunniit tamatta inissaqartariaqarpugut ataqqeqatigiillutalu. Nunatut tamakkiisumik namminersortunngussagutta ataatsimoornissarput suliassatta pingaarnersaraat, naalakkersuisutullu suliassarput akisussaaffippullu pingaarneq aamma tassaniippoq.

Nunatsinni inuit ikittuinnaanerput isiginiagassaraarput. Nukiit tamarluinnaasa atorfissaqartippavut. Inoqatitsinnik ajattuissanngilagut aamma inoqatitta allaanerussuteqarnerat piinnarlugu inuluugisassanngilavut.

Assigiinngitsuunerput nukittut Inuit Ataqatigiinni isigaarput. Inunnik ataqqinninneq ataatsimoornermut pingaarluinnarpoq. Inuit Ataqatigiit assigiinngissitaartuuvugut soorlu nunatsinni isorartuumi assigiinngissitaartugut, kisianni anguniagarput ataasiuvoq, tassa: Nuna imminut napatittoq inuilu naligiissut. Tassa nuna kikkut tamarmik toqqissillutik peroriartorfissaat, ilinniartitaanikkut inuuniarnermilu naligiinnik periarfissaqarfigisaat.

Inuimmi tamarmik ataatsimoornermut inuiaqatigiinnullu peqataanissaminnut peqataatinneqarnissaminnullu pisinnaatitaaffeqarput. Akisussaaffik tamatsinniippoq.

Oqallinnerit imartuut ataqqeqatigiissumik ingerlanneqarlik

Inissaqartitsineq, assigiinngissitaarneq, inuiattut kamak pinnagu kisiannili isumatussuseq atorlugu ingerlanissarput suliassatsinni pingaarnerit ilaattut isigaarput. Nukivut sumut atussanerivut eqqarsaatigilluartariaqarparput. Inuit Ataqatigiinniit kaammattuutigerusupparput kikkulluunniit nittartakkatigut allaniluunniit oqalliseqataasut inunnik, pingaartumik meeqqanik inuusuttunillu malinnaasunik ataqqinnillutik oqallittassasut. Meerartavut inuusuttortavullu pillugit akisussaaffipput angeqaaq taamaammallu nunatta inuiaqatigiillu siunissarput ilusilersueqataaffigalutigu ataatsimut akisussaaqataanerput angeqaaq.

Ammip qalipaataa tunngavigalugu kalaaliviunnginneraasarneq nunaminilluunniit sullissinnginneraasarneq Inuit Ataqatigiit akuerinngilarput akiortuassallutigullu. Kalaaliussuseq tamatta ilutsinniippoq qanorluunniillu iluseqarsinnaalluni, aamma nunatsinni inunngorsimanngitsunik nunanilluunniit allanneersunit kingoqqisunik tamakkiisumik kalaaliusunik ilaqarpugut. Tamanik inissaqartitsissaagut, nukiit tamaasa atorfissaqartippavut.

Inatsisit tunngaviusut kikkunnik tamanik pisinnaatitaaffiliisut

Tunngaviusunik inatsisiliornissaq 2017-imi aallartissallugu Inatsisartuni kiisami aalajangiunneqarmat Inuit Ataqatigiinni nuannaarutigaarput. Suliap aallartinneqarnissaa Inuit Ataqatigiit partii pilersinneqarmalli anguniarsimavarput. Inatsisit tunngaviusut ataasiussapput inuiattullu naleqartitatsinnik toqqammaveqassallutik. Inatsisit tunngaviusut allanit tatisimaneqarani suliarineqassapput. Uumassusilinnik uumaatsunillu atuinerput qanorlu agguaariaaseqarnerput nunamillu atueriaaserput qitiutillugit isummersorfigissavavut kiisalu inuiattut ammasuulluta ataqqeqatigiillutalu inissaqartitsinerput naqissusissallutigu. Tunngaviusumik inatsisiliassarput inuttut pisinnaatitaaffeqarnivut aallaavigissavai.

Tunngaviusunik inatsisiliornermi nunatta siunissaanut pingaaruteqaqisumik 2017-imi aallarnerneqartussami, immitsinnut annerusumik ataqqinissarput pingaaruteqarpoq. Inuit Ataqatigiit siulittaasuattut nunatta siunissaanut suliniuteqarnitsinni kikkunnut tamanut inissaqartitsinissaq ataqqeqatigiinnerlu annerusoq pisariaqarluinnartutut isigigakkit oqaatigissavara. Tunngaviusunik inatsisiliornitsinni assigiinngisitaarnitsinnik inissaqartitsineq ataqqeqatigiinnerlu tunngaviulluinnassapput. Avissaartuulluta suliaq ingerlatissanngilarput.

Ataqqinartumik avammut kiinnertarneq

Ilisimavarput niuernerput nunanillu allanik suleqateqarnerput ingerlalluassappata pitsaasumik attaveqartariaqartugut. Nunanut allanut suleqatigisatsinnut suleqatigilerusutatsinnullu unneqqarissuseq tatiginassuserlu qitiupput atortuassavavullu. Tassami nuna sunaluunniit imminut mattussinnaanngilaq. Nunarsuarmiooqataaneq inuunitsinnut qimatassaajunnarluni ilaalersimavoq.

Nunarsuarmioqatigiit akuuffigissagutsigit kinaassuserput annikillisarnagu peqatiginiakkatsinnik ataqqinnilluta anguniakkavut erseqqissartuassavavut. Nunarsuarmiut peqataaffiginiarutsigit suleqatissarsiorniaruttalu aqqutissat aporfissalersornagit paarlattuanik aqqutissat sanarfisariaqarpavut.

Avammut niuerneq siammasinnerusoq

Nunanut allanut niuerneq aamma tassaavoq nunatta namminiilivinnissaanut aqqummi aningaasarsiornikkut tunngavigisassarput. Aalisarnermit avammut tunisaqarnermit isertitavut nunatta karsianik immersuilluarput, aalisartortavullu nunamilu aalisakkerivinni sulisuusut tamakkerlugit qutsavigerusuppavut. Suliaq inuiaqatigiinnut pingaaruteqarluinnartoq kivipparsi.

Aningaasarsiornikkut siammaanissarput tamaviaarutigissavarput. Inuit Ataqatigiit nuannaarutigaarput piffissami kingullermi aatsitassarsiornermik suliat arlallit piviusunngortinneqarnissamut qanilliallammata. Sulili siammaaqqissaagut, pisuussutimmi ingammik inuussutissanik nioqqutissiornermi, atorluarsinnaasavut imaaginnavipput. Isumatusaartumik piujuaannartitsinerlu tunngavigalugu ingerlatsigutta periarfissat amerlaqaat. Taamatuttaaq nutaaliorneq pinngorartitsinerlu annerusumik kommunini tamani aallutarissavarput inuussutissarsiornermilu namminersortunut periarfissiinerit pitsaanerutissallutigit. Pisuussulli annerpaaq tassaajuassaaq inuk,  inuullu piginnaasai inuiaqatigiinnut kivitsinermi siuariartornissamut aqqutissiuussissaaq.

Meeqqavut nunarsuarmioqataapput

Nunarsuarmioqataanerup pingaassusianik meerartatsinnut inuusuttortatsinnullu ilinniartitsinissaq Inuit Ataqatigiinni pingaarluinnartutut isigaarput. Meerartavut peroriartornerminni misigissapput allamiut meerartaat naligigamikkit aammalu taakkutut pitsaatigisunik periarfissaqaramik. Taamaammat meeqqat inuusuttullu oqaatsinik arlalinnik ilinniarsinnaasariaqarput. Kalaallisut oqaatsivut patajaatsunngorlugit tamanut tunngavissanngorutsigit nammineq oqaatsitta saniatigut allamiut oqaasiinik ilinniarnissamut toqqammaviliilluassaagut.

Allamiut oqaasiini sorliit pingaarnerussanersut oqallinnermut nukivut atulussinnassanngilavut. Tassunga taarsiullugu angajoqqaajugutta, ilinniartitsisuugutta, politikeriuguttaluunniit oqaatsinut tamalaanut ilinniarnissamut kaammattuinermut nukivut atorniartigit.

Amerlanerusut ilinniarnissamut periarfissaqassapput

Oqaatsinut ilinniarnermut periarfissaqarnerup saniatigut amerlanerusut ilinniarnermut periarfissaqalernissaat Inuit Ataqatigiit 2017-mi anguniassavarput. Meeqqat inuiaqatigiittulli assigiinngissitaarput. Ilaat atuagarsornermut piginnaaneqarput, ilaat assassornermut piginnaaneqarlutik. Ilaat eqqumiitsuliornermik nutaaliornermillu sammisaqarusupput. Ilaasa aalisarnermik piniarnermilluunniit inuussutissarsiuteqarumallutik inuusuttuunerminnilli ilisimareersarpaat. Meeraq qanorluunniit ittuugaluaruni assigiimmik naleqarpoq. Ilinniarnissamut periarfissiinermi assigiinngisitaanerusumik ingerlatsinissamut piffissanngortutut isigaarput.

Aalisarneq suli aningaasarsiornikkut pingaarnerpaavoq. Inuussutissalerinerup suli annerusumik atorluarneqalernissaa Inuit Ataqatigiit takorluugaraarput, tamannalu ilinniartitaanikkut annertusassavarput.

Inuussutissalerinermi, nutaaliornermi, aallarnissaanermi, aamma suliffeqarfinnik minnerusunik, pitsaanerusunik periarfissiornermut suliniuteqarnissatsinnut qilanaarpugut. Aatsitassarsiorneq aamma minissanngilarput. Suliassaq qilanaarnarpoq inuiaqatigiinnilu nukinnik pigeriikkatsinnik atorluaanissarput aamma anguniakkatsinnut ilaavoq. Nunatsinni inuit piginnaasatsinnik atuisinnaasariaqarpugut aammalu nunatsinni nunanilu allani ilinniarnikkut suli annerusumik qaffassarfigisinnaassallugit. Tamanna politikkikkut sulissutigissavarput.

Inoqativut ikiortariallit periarfissaqassapput

Meeraq innarluutilik allatulli inuuvoq taamatullu pinngitsoorani isigineqassalluni. 2017-imi innarluutilinnut suliniutit arlaliussapput. Inuit Ataqatigiinni pingaartipparput inuk innarluuteqartoq inuttut allatulli inuummat inuttullu allatut assigiinngitsunik atorfissaqartitsinera isiginiarneqassammat. Inoqativut innarluutillit immikkoortinngisaannassavavut taakkununngalu isiginnittaaserput ammanerulersillugu allanngortissavarput inuiaqatigiinni ilaanerulernissaat pillugu.

Meeqqat inuusuttullu innarluutillit ilinniarnissamut aamma pisinnaatitaaffeqarput nunatsinnilu sumiluunniit ilinniarfinni inissaqassallutik. Taamatuttaaq inersimasoq innarluutilik suliffeqarnissaminut periarfissaqassaaq. Inuit Ataqatigiit naalakkersuisuni, inatsisartuni kommuninilu inoqatitta isumagisariallit pitsaanerusunik periarfissaqalernissannut suleqataassaagut minnerunngitsumillu kikkulluunniit peqataasutut misiginissaannut suleqataassalluta.

Peqqinnissaqarfimmi taamatuttaaq nukittorsaaqqinnissaq suliassatut pingaarutilittut tiguarput. Nuannaarutigaarput nunatta napparsimavissuani meeqqanut immikkoortortaq piviusunngortussanngormat. Suliassat tullinnguuttut ilaat tassaassaaq tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortap nukittorsarnissaa peqqissartortatsinnillu ingammik nappaassuarmik kræftimik eqqugaasut katsorsarneqarnerini nukittorsaaqqinnissaq.

Utoqqartatsinnit siunnersorneqarnerusa

Utoqqartatsinnik isumaginninnitsinni assigiinngissitaarnerat ataqqisariaqarnerallu pingaartittuassavarput. Utoqqarnut naleqquttunik inissialiortiternissaq utoqqaallu illui naleqqunnerusut pisariaqavissutut isigaavut.

Minnerunngitsumik ilaqutariit tamarmik utoqqartaminnut ulluinnarni attaveqarluarnissaannik kaammattorumavavut. Utoqqaat, aanaakkut aataakkut, angaarsuakkut attaannguakkullu, pingaarutilinnik ilinniarfissariuarpavut ulluinnarnilu ulapaarfiusuni eqqaamassavarput siunnersortigisinnaajuaratsigit aammalu qanilaarnermik nukinnillu tunisinnaajuarmatigut. Utoqqartavut annerusumik attavigisalerniartigit kommuninilu utoqqaat siunnersuisoqatigeeqarneq atorneruleqqitsigu.

Kommunit nukittuut ingerlalluartut.

Oqartussaaqataaneq nukittorsagassaraarput, kommuninilu inuit oqartussaaqataanerat nukittorsarniarlugu aalajangersimagatta najukkani ataatsimiittartoqatigiinnik pilersitsiortornissaq nunaqarfinnillu aqutsisut annerusumik oqartussaaffeqalernissaat suliassaraarput.

Kommunenut nunaqarfinnilu aqutsisunut 2017-mi qinersisoqassaaq. Inuit Ataqatigiit apriilimi tamat oqartussaaqataanerannut sassartitsilluarnikkut peqataanissatsinnut piareersimalluarpugut. Kommunini nunaqarfinnilu suliassaqaqaagut. Inuussutissarsiornermik inerisaaneq, inuit inuussutissarsiornermi periarfissarissaarnissaat, isumaginninnerup pitsanngorsarnissaa, meeqqat inuusuttullu pitsaasunik saariarfissaqarlutik, sunngiffimminni timersornikkut, nipilersornikkut, eqqumiitsuliornikkullu periarfissarissaarnissaat anguniassavagut.

Inuit Ataqatigiinnut kommuneni aningaasaqarnikkut politikkikkullu aqutsilluarnissaq ingerlatsiviillu nukittuumik ingerlanneqarnissaat pingaartitaraarput. Innuttaasut sullineqarnerannut tamanna qitiulluinnarpoq. Kommunini tamani ammasumik isertuaatsumillu ingerlatsinissaq anguniassavarput.

Qanortoq 2017 ataatsimoorfiullunilu ataqqeqatigiiffiuli

2017-imi ataqqeqatigiinneq anersaaralugu nunatta alloriaqqinnissaanut qilanaarpugut. Qilanaarpugut innuttaasut peqatigalugit siunissatsinnik ataatsimoorfiusussamik ilusilersuinissamut, qilanaarpugullu meerartatsinnik inuusuttortatsinnillu amerlanerusunik siunissamut neriuuteqartitsinissamut periarfissiinerunissamullu.

Inuit Ataqatigiinniit nunaqqativut tamaasa ukiortaami pilluaqquavut, qanortoq ukioq 2017 peqqinnermik pilluarnermillu tamanut nassataqarili. Qanortoq aamma ukioq 2017 nunarsuarmioqatigiinni eqqissinermik nassataqarli. Ataatsimoorluta suliassaqaqaagut, ataatsimoorutta angusassavut amerlaqaat.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq

Inuit Ataqatigiit

 

Inunnik isumaginnittut akissarsiaat qaffammata nuannaarutigaarput

Inuit Ataqatigiit nuannaarutigaarput Atorfillit Kattuffiata (AK) Namminersorlutik Oqartussallu  akornannit angusanik isumaqatigiissummik  naammassinnittoqarmat. Isumaqatigiinniarnerni Inuit Ataqatigiit isumaginninnermi siunnersortit akissarsiaqartitaanerat sivisuumik ilungersunartutut isigalugu  sammisarsimaqaarput.

Sulinitsinni inuit atugaasa pitsanngorsarnissaanni, ingammillu meeqqat atugaasa pitsanngorsarnissaanni inunnik isumaginnittut pingaaruteqarluinnartutut isigaagut. Naapertuutinngitsutut isigiuarsimavarput meeqqat, inuillu atugaasa pitsanngorsarniarnerini sullissisuusut pitsaasumik akitigut, suliffitsigut atugarisatigullu pitsaanngitsumik pineqarnerat. Inuit, meeqqat pitsaasumik sullinneqassappata sullissisut aamma pitsaasumik atugaqartariaqarput.

Tamanna pillugu Inuit Ataqatigiit naalakkersuisooqataalerneranni pingaartitatsitut inunnik isumaginnittut akissarsiatigut qaffaaffigineqarnissaat Naalakkersuisunut suliakkiussimavarput.

Taamaammat nuannaarutigaarput inunnik isumaginnittut Namminersorlutillu Oqartussat akissarsiat qaffannissaannut isumaqatigiissimammata.

Nalunngilarpulli akissarsiat qaffannerinnaatigut sulinermi atukkat pitsanngornavianngitsut. Taamaammat suli sulinitsinni sulinermi atugarisaasut suli pitsanngorsarniartuassavagut, soorlu inunnik isumaginnittut suliaasa amerlavallaannginnissaat anguniarlugu suliaqartuassalluta.

Kommunittaaq pisussaaffeqarput atorfeqartitamik pitsaasumik atugaqarnissaat qulakkiissallugu. Matumuuna kaammattuutigaarput Kommunit pitsanngorsaanermik suleqataaqqullugit.

Inuit Ataqatigiit inunnik sullissisortatta, meeqqanik isumaginninnittortatta pitsaasumik atugaqarnissaat sulissutigiuarumavarput.

Naalakkersuisut AK-lu pilluaqquagut angusaannut, qilanaarpugullu suleqataanissatsinnut.

 

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit

Nunatsinni inuit pisinnaatitaaffii eqqummaariffiginerusariaqarpagut nunaqarfinni meeqqat pisinnaatitaaffii ilangullugit

Ullumikkut nunarsuaq tamakkerlugu Naalagaaffiit Peqatigiit FN-ip inuit pisinnaatitaaffiinut ulloritippa.

Ukioq manna Inuit Pisinnaatitaaffiinut Ingerlatsiviup aamma Inuit Pisinnaatitaaffiinut Kalaallit Nunaata Siunnersuisoqatigiivisa nalunaarusiaq manna Kalaallit Nunaanni inuit pisinnaatitaaffiinut sammisunik sulinermi, immikkoortuni toqqakkani arlallinni, killiffik, aappassaanik saqqummiuneqarqammerpoq.

Nalunaarusiami tassami immikkut maluginiagassaavoq meeqqat pisinnaatitaaffii isiginiarneqaleriartortut. Meeqqat pillugit FN-imi isumaqatigiissutip tunngaviit allaaserineqarput aamma assersutigalugu meeqqat siunnersorneqarnissaminnut, taperserneqarnissaminnut naammagittaalliorsinnaanissaminnullu periarfissaat allaaserineqarlutik

Inassuteqaatinut ilaavoq meeqqanik inuusuttunillu timikkut tarnikkullu nakuusertarneq, annersaasarneq atornerluisarnerluunniit pillugit suliani piginnaasat isumalluutillu Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut kommunillu pitsanngorsaavigissagaat.

Aamma inassuteqaatigineqarpoq piitsuuneq pinaveersaartinniarlugu iliuutsit Naalakkersuisut kommunillu aallartissagaat, aammalu ilaqutariinnut meerartalinnut navianartumiittunut malunnaatilimmik suliniuteqassasut, tassunga ilanngullugit angajoqqaat angajoqqaajusinnaanermik taperserneqartarnerat ilangunneqarluni.

Novemberimi MIO-miit tusagassiutit aqqutigalugit  Nalagaaffiit peqatigiinnut Nalunarusiarineqartartoq kusassagaaneralugu Meeqqat illersuisuat nalunaruteqarpoq, nalunaarut taanna imaannangillluinnartumik tigusariaqarpoq sukumiisumillu oqallisigisariaqarluni.

Piffissami tassanerpiaq nunatsinni Naalakkersuisut nikimmata Naalakkersuisut nutaat iliusaanni maluginiagasat ilagaat suliniummik nutaamik aallartitsimmata kommunini inunnik isuginninnermi sulianut kivitsinissamik siunertaqartumik (socialstyrelse-mik pilersitsimmata) tamatuma saniatigut Meeqqat illersuisuanut aningaasaliissutit kaffanneqarlutik.

Iliutsit taakkua isumalluarnarput meeqqat inuttut pisinnaatitaaffiisa illersorneqarniserisalu pitsangorsaavineqarnissaannut kinguneqarluartumik sulinissamut. Meeqqat pillugit inuttut pisinnaatitaaffiit pitsangorsarnerani nunaqarfinni meeqqat naligiinnerusumik atugaqarlersinnisssaat ersarinnerusumik sulinissaq pisariaqavippoq. Ukiuni kingullerni ingammik kommunerujussuangortitsinermi meeqqat nunaqarfimmiut pisortanik sumiginnarneqarpallarput Naalakkersuisunikkullu suliutit illoqarfinni meeqqanut taamaallat naleqqussagaavallaqaat. Neriuppunga isumalluarlungalu maanna Naalakkersuisungortut kommunit qanimut suleqatigilluarlugit meeqqat inuttut pisinnaatitaaffii malunnaateqarluartumik pitsangorsagaassagaat sulissutigissagaat aamma nunaqarfinni.

 

In.in. Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit

Angallanneq suli aaqqeriarfissaqarpoq

Nunatsinni angallannikkut aaqqitassat suli annertupput. Aamma aningaasaleeqqinneq unammillernermut maleruagassanut unioqqutitsissaaq, atorunnaarsitsinerlu suli inuiaqatigiinnut akisunerujussuarmik akeqartussaassalluni. Pitsaanerpaaq tassaalerpoq siusissukkut tullissaanut isumaqatiginninniarnissamut nutaamut piareersalereernissaq.

Isumaqatiginninniarnermi sullarluttoqarsimavoq. Tamannalu massakkut nunatsinni angallannerup innarlerneqarneranik inuiaqatigiillu aningaasaataanik akisunaarinermik inerneqarluni. Pituttugaalereersimanerullu kingunerivaa massakkut angusaq pitsaanngularsimagaluarluni suli angallanneq equngasumik inissisimavoq akisunaarneqarlunilu.

Aaqqiiniarluni aningaasaleeqqittoqassappat unammillernikkut maleruagassat unioqqutinneqassapput akiliisitaanerlu pissalluni. Isumaqatigiissullu atorunnaarsinneqassappat nutaamillu isumaqatiginninniarneq pilluni, aammattaaq taarsiinikkut akiliisitaanissaq aningaasarparujussuarnik naleqartussanngussalluni. Qaavatigullu aamma taamannak isumaqatigiissut nutaaq naqqaniit aningaasaliiffigineqartussanngussalluni.

Periarfissatuanngorpoq angallannikkut aaqqiissutaasinnaasunik nutaanik ujarlernissaq, sinersortaatit aqqutaat tulluarnerusumik allanngortillugit kiisalu siusissukkut massakkumiit tullissaanut isumaqatiginninniaqqinnissamut piareersarneq aallartillugu.

Inuit Ataqatigiit kaammattuutigaarput massakkut sinersortaatip aqqutaa pisariaqartitsineq naapertorlugit aaqqissorneqassasoq, pingaartumik avannamut Qasigianguatigoortillugu kujammut Qeqertarsuakkut aqquteqalernissaa.

Angallannikkut periarfissat illoqarfiit inuutissarsiornikkut piorsarneqarnerannut takornariartitsinikkullu piorsaavigineqarnissaannut pingaaruteqartorujussuupput taamaattumik maannagaaq isumaqatigiissutip uumap tullissaata pitsaanerusumik naammassineqarnissaa siunertaralugu sulineq aallartittariaqartoq kissaatigarput.

 

Ane Hansen

Inuit Ataqatigiit

Aningaasanut inatsisissaq 2017-moortoq amigartooruteqartoq, siunertagissaartorli akisussaaqataaffigaarput

Aningaasanut inatsisissaq 2017-moortoq amigartoortoq akuersaarparput, akisisu-sussaaqataaffigaarpullu naatsersuutigalutigu ukiut marluk qaanngiuppata nunatta karsiata aningaasaatai nalimmattunngorsimassasut.

Naak nunatta karsiata 2017-mut amigartooruteqartussanngorlugu peqataaffigalutigu akuerseqataaffigisimagaluarlugu, taamaattoq isumaqatigiinniarnermi angusagut tulluusima-arutigalugillu nuannaarutigingaarpagut. Pissutigalugu, aningaasanut inatsisissaq 2017-moortoq:

Isumarput malillugu inuppalaarnerulersissimagatsigu, inunnullu qanilaarnerulersillugu kissalaarnerulersillugulu.

Isumaginninnikkut annertuumik nukittorsaanissamik imaqarluarmat; meeqqanik napparsimasunik, kræfteqartunik, uummalluttullu ikiorniarlugit nukittorsaataasinnaasunik, pitsanngorsaataasinnaasunillu imaqarluarmat.

Inuit naligiinnerulernissaannik, ikiortariallit ikiorneqarnissaannik, pissakinnerusullu illersorneqarnissaannik pingaartitsisuummat anguniagagartuulluni.

Kommunini inunnik isumaginninnikkut pitsaanerusumik ingerlatsisoqalernissaa anguniarlugu Isumaginninnikkut aqutsisoqarfeqalernissaanut aningaasanik qulakkeerinnippugut, MIO-llu nunatsinni meeqqat atugaannik suli annertunersumik ilisimatuussutsikkullu tunngaviliisinnaasunik paasiniaasarnissaanut aningaasanik piumasaqaateqarsimalluta.

Minnerunngitsumillu nuannaarutigisatsinnik peqqinnissaqarfimmi meeqqat immikkoortortaqarfissaanik pilersitsisoqarnissaanut aningaasaliinissaq qulakkeeratsigu.

Kiffartuussinissamut isumaqatiginninniarneq aningaasanut inatsisissamut inituumik oqimaatsumillu inissitsitsigaluartoq Inuit Ataqatigiit piumasarisimavarput taakku pillugit meeqqat inunnillu isumaginninnikkut piaartumik suliassat annertuut akigalugit nunatta karsia oqimaaqatigiisinniartariaqanngikkipput.

Akisussaaffik tiguarput nunatsinni inuit ajunnginnerpaamik atugaqaqqullugit, akisussaaffik tiguarput aningaasaqarnikkut agguataarinermi inuit salliutinneqarnissaat pingaartillugu.

Inuit tassaammata pisuussutitta annersaat, inuillu peqqissut nuannaartullu tassammata siunissamik pitsaasumik qulakkeerinnittussat pingaarnerpaat.

 

Peter Olsen

Inuit Ataqatigiit

Tuusi – ukiut pikialaarfiusut 75-t

Inuk isumatooq, inuk inuummarissoq, inuk anersaakkut nukittooq, eqqumiitsuliornermik alapernaassusermillu pingaartitsisoq. Inuit Ataqatigiit siulittaasorisimasarput Josef ’Tuusi’ Motzfeldt ulloq 24. november 2016 ukiut 75-liivoq.

Tuusi pilluarit. Pilluarit ukiuni amerlasuuni  Nunatsinnut silassorissusermik, pikialaartitsinermik allannguerusussusermillu tunniussiuaravit. Partiitsinnut ukiut ingerlanerini nalilerneqarsinnaanngitsumik tunniussivutit inuiaqatigiinnullu itinerusumik eqqarsartariaaseqarlutit eqqarsaatersuuteqartitsinitit ikissimanngeqaat.

Ullut ilaanni pisariaqartumik malissiortitsisarsumavutit malissiortarsimallutillu. Taamali ilisoqaraangat itinerusumik tunngaveqarsimajuarpoq, illiunerillu katanngisaannarsimavat.

Nutaraasugut ilinnit ilinniagassaqaqaagut.

Ukiuni aggersuni ukiuni qaangiuttunisut isumatuussutsimik pikialaartitsinermillu tunniussisarnissat kissaatigeqaarput.

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Inuit Ataqatigiit studentermedhjælperissarsiorpoq

Isumaqatigiinneq malillugu sulilersussamik

 

Naalakkersuinikkut pikialaarfiit piffianni peqataarusuppit?
Inuit Ataqatigiit Kattuffianni studentermedhjælperissarsiorpugut piaartumik imaluunniit isumaqatigiinneq naapertorlugu sulilersussamik.

Studentermedhjælperip suliarinerusassai ukuupput: Qarasaasiakkut inuttut attaveqaatit nittartakkallu nutartertuarnissaannut ikiuunneq,  Inatsisartuni gruppimi partiimilu sulinermut atatillugu paasissutissanik katersineq – paasiniaaneq tunuliaqutsersuinerlu, suliatsinni naluaarsuiffiit assigiinngitsut nutarterneri aammalu suliassat takkussuuttut suliarinissaat.

 

April 2017-mi kommuninut qinersisoqartussaammat, qinersinissamut piareersarneq studentermedhjælperip suleqataaffigissavaa.

 

Studenteremedhælperi atorfinitsinneqassaaq Regulativ ulloq 27. August 1992-meersoq malillugu, Afsnit S (praktikanter, adm.linie, Ilisimatusarfik samt volontører og studentermedhjælpere).

 

Sapaatip akunneranut akunnerit suliffiusussaq 15 – 20.

 

Atorfik pillugu annertunerusunik paasissutissat saaffiginnissutigineqarsinnaapput allattoqarfimmi pisortamut, Flavia Lyberth, oqarasuaat +299 32 37 02, mobil +299 55 57 26 imaluunniit e-mail: flly@ina.gl

Qinnuteqaammut ilanngunneqassapput ilinniagaqartuunermut uppernarsaat, suliffigisimasamit oqaaseqaatit kiisalu CV, uungalu nassiunneqassallutik:

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat Postboks 321 3900 Nuuk

e-mail: ia@greennet.gl

Qinnuteqaat, meqqilerlugu “Studentermedhjælperi” allattoqarfimmi kingusinnerpaamik tigoreersimassavarput ulloq 9. december 2016.

Inuit Ataqatigiit ukiaanerani angusagut annertuut

Inunnik isumaginninneq salliugu, naligiinneq pingaartillugu, akisussaaffimillu tigusilluta ukiaq manna Inatsisartut ataatsimiinnerat angusaqarfiulluartoq naammassivarput, suliassanullu pingaarutilinnut piareersarneq aallartillutigu.

Ukiaq manna pisoqarfioqisoq naammassivarput. Tulluusimaarutissaqarluarlutalu suliassat imaannaanngitsut aallartilertornissaat piareersimaffigalugit sulivugut.

Siunnersuutigut 18-it akuerineqarput

Inuit Ataqatigiit ukiap aallartilaarnerani siunnersuuterpassuit anngussimallugit nalunaarutigaarput. Partiitullu pingaartitagut inuiaqatigiinni naligiinneq, inunnillu isumaginninneq qitiutillugit siunnersuutigut saqqummiullutigit. Nuannaarutigaarpullu matumuuna siunnersuutitsinni 18-it akuerineqarmata.

Angerlarsimaffeqanngitsunut utoqqarnullu inissianik sanaartornissaq pisussanngorpoq, eqqumiitsuliortortagut aningaasaateqarfittaarlutillu saqqummersitsiveqalissapput, aallarnisaasut periarfissagissaarnerulissapput, immikkut ittumik inuusuttut suliffissaaleqisut aqqutissiuunneqarnissaat pisussanngorpoq, perorsaasut atugaat pitsanngorsassapput suliffeerussimasullu pitsaanerusumik atugassinneqassapput, suliffeqarfiillu ilaqutariinnut meerartalinnut politikkeqalernissaat anguneqarpoq, peqqinnissaqarfimmi tusilartut sullinneqarnerat aaqqiivigineqartussanngorpoq, immitsinnut pilersorneq siuarsarniarlugu, savaatillit, raajat qalipaat, erngullu nukinga atorluarlugit suliat aallartinneqarput.

Naligiimmik inooqqulluta

Aningaasanut inatsisissaq naammassivoq amerlasuunit isumaqatigiiffiusumik. Inuit Ataqatigiit piumasaqaatigut amerlanerpaat ilanngunneqarput, pingaartumillu peqqinnissaqarfimmi meeqqanut immikkoortortaqarfik kiisalu imminut toquttarneq pillugu oqaloqatiginnittartussaq psykolog aamma telepsykiaterimik atorfinitsitsinissaq anguneqarluni. Meeqqallu atuarfii aserfallassimasut aningaasaliiffigineqartussanngorput, atuartitaanerullu pitsanngornissaa siunertaralugu aningaasaleeqataalluta. Kiisalu nunatsinni meeqqat atugaat pillugit ilisimasat qaffassarniarlugit MIO amerlanerusunik aningaasaliiffigineqarluni.

Naligiimmik inooqqulluta pingaartitaqarnerput ersersipparputtaaq kommunini isumaginninnikkut piaartumik iliuuseqarnissamut pitsaanerusumillu sullissinissaq anguniarlugu inunnik isumaginninnikkut aqutsisoqarfinnik pilersitsinissamut aningaasanik illukartitsigatta.

Angallannikkut kiffartuussinissamut isumaqatigiissut akisussaaqataaffigileratsigu aaqqiissummik aningaasaleeqataavugut angallannikkut pissutsit ilungersunarpallaarmata.

Siunissaq eqqasuutiginagu akisussaaffimmik tigusilluta, sapiissuseqarlutalu ukiaq manna ataatsimiinneq naammassivarput.

 

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit

 

Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik inatsimmut siunnersuusiornissamut oqaaseqaataat

Nunatsinni tunngaviusumik inatsimmut siunnersuusiornissaq siunertaralugu isumalioqatigiissitamik pilersitsinissamut Naalakkersuisut Inatsisartunit piginnaatinneqarnissaannik Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

Inuit Ataqatigiinni takorloorparput nuna inuiaallu namminiilivinnissaminnut piareersartut tassaassasut inuiaqatigiit tunngaviusumik inatsisillit, inatsisillu tunngaviusut taakku inuiaqatigiinnit ilusilersugaasimasariaqarput inuiaqatigiit pingaartitaat aallaavigalugit illersugassaralugillu.

Inuiaat kalaallit namminersortunngornissarput amerlanerpassuit qangali anguniartuagaraat, taamaammallu Inuit Ataqatigiit ukiut 40 matuma siorna pilersinneqarnerminni anguniakkatsinni namminersulernissarput siunertariuarsimavarput, malittarisassatsinni ima allassimasoqarpoq “§ 1 Imm. 2: INUIT ATAQATIGIIT siunertaraat Kalaallit Nunaata aningaasaqarnikkut aamma nunat tamat akornanni inuiaat inatsisaat naapertorlugit namminersulivinnissaa.” Taamaammat namminersornerulernitsinniit namminersorneq Inuit Ataqatigiinniit qaqinneqartuartarpoq ataasiaranilu aalajangiiffigisassatut siunnersuutgiineqartarluni.

Inuiaat Namminersorneq pillugu Inatsit pillugu 2008-mi taasigatta namminersornerlu 2009-mi eqqunneqarmat namminersorneq pillugu inatsiserput aqqutigalugu tunngaviusumik inatsisiliornissamut pisinnaatitaaffeqarnerput naqissuserparput.

Taamaammat Inuit Ataqatigiit assut nuannaarutigaarput suliaq maanga killissimammat, ullumikkummi aalajangerniagarput maannamut tigussaanerpaasutut oqaatigineqartariaqarpoq.

Tunngaviusumik inatsisiliornissamut isumalioqatigiissitamik tunngaviusumik inatsimmik siunnersuusiortussamik pilersitsinissaq pillugu maanna Naalakkersuisunut pisinnaatitsissummik suliaqarnissarput siunnersuutaavoq.

Inuit Ataqatigiit suliarineqartussanngortumi pingaartitavut qitiutitavullu arlaqarput.

Siullertut innuttaasut suliamut qanimut peqataatinneqarnissaat pingaaruteqarluinnartutut aalajangiisuulluinnartutullu isigaarput. Innuttaasummi inuiaqatigiillu tamarmiulluta inatsisissaraarput. Suliaq ammasumik ingerlanneqassaaq, innuttaasullu isummersoqataanissamut oqalliseqataanissamullu periarfissagissaartinneqassallutik.

Isumalioqatigiissitamut ilaasortat politikeriinnaannginnissaat aamma Inuit Ataqatigiit pingaartipparput. Inuiaqatigiinni inuit immikkut ilisimasallit politikeriunngitsut suliamut peqataatinneqartariaqarput.

Isumalioqatigiissitamut kina siulittaasuussanersoq politikkikkut aalajangigassaasutut isiginngilarput. Isumaqarpugut isumalioqatigiissitami taama pingaaruteqartigisumi partiilersornani siulittaasussamik toqqaanissaq qitiulluinnartoq.

Namminersorneq pillugu kalaallit ataatsimiititaliarsuat politikkikkut qinigaanngitsumik siulittaasoqarsimavoq sulinermi assortuuffiunani eqiteruffiusumik, tamannalu iluatsilluarsimammat matumanissaaq inuiaat tamarmik eqiteruffigisinnaasaannik siulittaasoqarnissarput piumaneruarput.

Isumalioqatigiissitap suliassaanut tunngavissiamik siunnersuusiorneq aamma innuttaasunik peqataatitsilluarluni suliarineqassasoq Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut. Tunngaviusumik inatsit minnerpaamik sunik imaqarnissaanik ammasumik oqallinnissarput matumani eqqarsaatigaarput.

Inatsisartut tunngaviusumik inatsisiliornissamut aalajangiiffigisassatut siunnersuummut ukiakkut 2015-mi kingullermi isummerput. Oqallinnermi tassani nunatta namminiilivinnissamut piareersarnermini aqqummi tunngaviusumik inatsisiliornissaq piareersarneqassasoq Inatsisartut isumaqatigiittut aalajangerpaat. Inatsisinut ataatsimiititaliaq suliamut isummersorpoq imartuumillu pingaaruteqartumik isumaliutissiissusiorluni. Isumaliutissiissummi erseqqissumik aalajangerneqarpoq ukiaq manna naatinnagu Naalakkersuisut tunngaviusumik inatsisiliornissaq pillugu nalunaarusiussasut nalunaarusiarlu inatsisartuni oqallisigineqassasoq.

Nalunaarusiaq Inatsisartunut ilaasortaasugut ippassaq unnukkut oqaluuserisassamut matumunnga ilanngussatut tiguarput isummerfigissallugulu piffissaqarpallaarsimanata. Inuit Ataqatigiit taamaammat upernaamut Inatsisartuni ataatsimiinnissamut sukumiinerusumik nalunaarusiaq pillugu oqallinnissamut qilanaarpugut. Neriuppugut nalunaarusiaq torersumik naalakkersuisooqatigiilersullu isumaat tunngavigalugu suliareqqitaq upernaaru Inatsisartut ataatsimiilernerani inuiaqatigiinni siammasissumik siammarneqarumaartoq soqutigineqarluarumaartorlu, innuttaasut oqalliseqataanissaat pillugu.

Piffissami sivikittunnguami taamaallaat nalunaarusiaq qimerloorsinnaasimagaluarlutigu immikkut arlariinnik maluginiagaqarpugut. Siullertut isumalioqatigiissitap qanoq inuttaligassaanissaanut immikkoortuni inuttaliiniarnerit annertuumik politikkikkut aalajangigassatut siunnersuutigineqarput. Inuit Ataqatigiit naqissusissavarput suliaq partiilersuuffiunani ingerlanneqartariaqartutut isigigatsigu, uteqqissavarpullu pingaartikkatsigu isumalioqatigiissitaq inuiaqatigiinni inunnik immikkut ilisimasalinnik aamma inuttaqartariaqarmat. Siunnersuutigissavarput inuttaliinermi minnerpaamik affai qinikkatut inissisimannginnissaat aalajangiunneqassasoq.

Ilanngullugu maluginiarparput inatsimmut tunngaviusumut isumalioqatigiissitami ilaasortassanik qinersinissamut siulittaasussamillu toqqaanissamut tunngasumi ima allaqqasoqarmat: issuaavunga ”Naalakkersuisuni partii aquttuusoq isumalioqatigiissitami siulittaasup kinaanissaanut Naalakkersuisunut inassuteqassaaq” aamma ”Kina isumalioqatigiissitami siulittaasup tulliussanersoq Inatsisartuni illuatingiliuttuni partiit aningersaat inassuteqassaaq” issuaaneq naavoq. Inuit Ataqatigiit uteqqissavarput siulittaasussamik siulittaasullu tullianik toqqaaneq partiilersornani suliarineqassasoq isumaqaratta.

Siulittaasussamik siulittaasullu tulliani allatut toqqaariaaseqarnissaq inassutigissavarput.

Nalunaarusiami atuarneqarsinnaavortaaq tunngaviusumik inatsimmik suliaqarnermi namminersornitta nalaani atuussinnaasumik Danmarkillu tunngaviusumik inatsisaanut naapertuuttumik Nunatsinnut tunngaviusumik inatsisiliornissaq siulliullugu, kingusinnerusukkullu namminiilivikkutta tunngaviusumik inatsisissatsinnik allamik saniatigut suliaqaatigaluta suleriaaseqassasugut siunnersuutigineqarmat. Inuit Ataqatigiit siullertut isumaqarpugut Nunatta tunngaviusumik inatsisiliornissamini nunap allap qanga qangarsuaq tunngaviusumik inatsisiliaa Nunatsinnullu tulluarsagaanngivissoq apeqqutaatillugu suleriaatsimi tunngavigineqassanngitsoq.

(nutaaq) 1979-imi Namminersornerulernitsigut kiisaa 2009-mi namminersulernitsigut inuiaat kalaallit inatsiseqarnikkut nunallu aqunneqarneratigut Danmarkimit immikkoorluta ingerlalereersimavugut, taamaammat danskit inatsisaat tunngaviusut aallaaviginagit namminerpiaq tunngaviusunik inatsileqalernissarput inassutigissavarput, taakkulu taaneqassapput NUNATTA INATSISAI PINGAARNERIT.

Isumaqarpugut Nunatta tunngaviusumik inatsiliassaa tassaassaasoq inuiaat kalaallit Kalaallit Nunaatalu tunngaviusumik inatsisaa, uatsinnut tunngavimmigut tulluarsagaq nunamullu allamut pituttugaanngitsoq. Danmarkip tunngaviusumik inatsisaa namminersorneq namminersornerunerlu eqqunneqarmatali maleqqinnaarlugu sulijunnaareerpugut suliassatsinnilu siunissatsinnut tunngasumi, namminersornerlu inatsit malillugu pisinnaatitaafferisatsitut, pituttugaanata suliaqarnissarput pisariaqarpoq.

Tunngaviusumik inatsimmik ataatsimik suliaqassaaagut. Suleriaaseq innuttaasunik peqataatitsisoq toqqassavarput. Isumalioqatigiissitaq politikkikkut pituttugaanngitsoq siunertarisatsinnik naammassinnissinnaalluartoq pilersissavarput, oqartussaaqataaneq peqataatitsinerlu qitiutillugit sulinerput ingerlatissavarput.

Nalunaarusiami allassimavoq, issuaavunga ”Isumalioqatigiissitap sulinermini nunap immikkoortui tamaasa tikissavai. Innuttaasut naapinnissai, eqqarsaatersuutaagallartut saqqummiunnissai aamma isumalioqatigiissitap suliarisaasa tunngaviusumik sammisat pingaaruteqartutigullu eqqarsaatersuutit ilaanut qisuariarnerit pissarsiarineqarnissaat isumalioqatigiissitap isumagissuai” issuaaneq naavoq.

Isumalioqatigiissitaq pilersinneqareerpat Nunatsinni innuttaasunik naapitsillutik isumasioqatigiisitsillutillu suleriaaseqarnissaat pingaartipparput taamalu siunnerfeqarneq isumaqatigalutigu. Innuttaasunik ataatsimiititsinerni saqqummiussisoqaannarani oqaloqatigiinnissaq oqallinnissarlu piviusoq ingerlanneqartassasoq inassutigaarput. Inuit Ataqatigiit ilanngullugu oqaatigissavarput isumalioqatigiissitap innuttaasunik paasititsiniaaffiginninneq oqalliseqatiginninnerlu suliarissaraat, politikerinit naalakkersuisuniillu tamanna immikkut ingerlanneqarani aqunneqaranilu. Isumalioqatigiissitamik pilersitsigutta isumalioqatigiissitaq ataqqillugulu tatigissavarput, innuttaasunit aamma ataqqineqarnissaat tatigineqarnissaallu neriuutigalugu aammattaaq isumalioqatigiissitap suliaat ataqqineqarnissaat pillugu.

Aningaasanut inatsisissami 2017-moortumi tunngaviusumik inatsisiliornissamut allattoqarfissamut aningaasaliissuteqalerluta ilanngullugu nuannaarutigalutigu oqaatigissavarput. Suliap piareersarnissaa 2017 aallartiinnartorlu taama ililluta qulakkeerparput.

Suliaq aallartinnialigarput inuiattut ataatsimoorfigalugu ingerlatissavarput. Politikkikkut saqittaassutiginagu ingerlatissavarput. Taamaammat isummat assigiinngitsut tusaaneqarluarnissaat pisariaqarpoq, siammasissumillu demokratii tamanillu peqataatitsineq tunngavigalugu ingerlatissallugu qitiulluinnarpoq.

Aamma matumuuna piumasarissavarput namminersorneq pillugu sulinermi tunngavissat Naalakkersuisunngortut nutaat isumaat malillugit peqqissaartumik kalaallisut torersumik suliarineqassasut. Tamatumalu malitsigisaanik nalunaarusiaq matumani oqaluuserisarput nutaamik suliarineqartariaqarpoq, minnerunngitsumik kalaallisuunngortinneqarnera suliareqqinneqartariaqarpoq imarisaalu naalakkersuisooqatigiilersunut naleqqussarneqartariaqarluni.

Inuit Ataqatigiit tamaanga killissimanerput killitsissimaarutigaarput. Imaannaanngeqaaq. Suliassarput pingaaruteqaq! Suliap pitsaasumik, illersorneqarsinnaasumik ataatsimoorfigineqartumillu ingerlatsigu.

Peqatigiilluta – ataatsimoorluta tunngaviusumik inatsisiliorta.

Qujanaq, pilluartalu maanga killikkatta. Qilanaarpugut inuttaasut qanimut peqatigalugit suliap tigussaasumik aallunnissaanut.

Suliffeqarneq ilaqutariinnut naleqquttoq

Sulisut nukittuut kiisalu suliffeqarneq ilaqutariinnut naleqquttoq qaninnerulerput! Suliffeqarfiit sulisoqarnermut politikkeqalernissaat inatsisartuni isumaqatigiissutaavoq!

Inuit Ataqatigiit ilaqutariit nukittuut pilersinneqarnissaanut anguniagaqartuarpugut, tamannalu matumani takuteqqipparput.

Angajoqqaajulluni suliffeqarniarnerup ilungersunarsinnaanera suliffeqarnermut politikkimik nassuiaasiornermi qularutissaanngitsumik oqaatigineqarpoq.

Pingaartumik qitornartaarlutik sulinngiffeqarnermi atukkat matumani pingaaruteqarluinnarput, atukkallu pitsaanerulernisaat ukiuni qassiini ujartorneqarsimapput. Suliffeqarfiit sulisuminnut, pingaartumillu meerartalinnut pitsaasumik politkkkeqalerpata sulisut nukissaqarlutik piumassuseqarlutillu suliartortassapput, taamalu sulerusunneq annerulersinneqassaaq.

Meeqqat toqqissisimallutik nukissalinnillu angajoqqaaqarlutik peroriartussapput taamalu siunissami inuiaqatigiinni pilersueqataanermut nukissaqalissallutik. Kalaaliusugut amerliartussagutta ilaqutariittut naammattunik napaniuteqartariaqarpugut pitsaasunik atugassaqartitaalluta. Taamaammat siunnersuut akuerineqarmat nuannaarutigaarput.

 

Debora Kleist

Inuit Ataqatigiit

Aalisartut piniartullu ullorsiornissinni pilluaritsi

Ullumikkut aalisartut piniartullu ulloq pingaartitarsi kingumut nalliussivarsi, ukioq ilivitsoq kingumut qiviartariaqarsoraarput, siullermillu pingaarluinnartutut isingaarput piniutitigut sakkutigut atortorissaarutitigullu ineriartuutaasimasut inuussutissarsiornikkullu pitsaasumik sunniuteqarluarsimasut.

Ukioq kingullermiik ullumikkut nallisseqqinnissassi tungaanut assingiinngisitaartumik nalaanneqarniassasusi qularutissaanngilaq, Nannussimallutik imaluunniit isummatik eqqorlugit tuttussimallutik allanilluunniit piniakatsinnik pisaqarsimallutik tulluusimaarsimassaqisut qularnanngilaq. Aalisartut ukioq atungarsi iluatsisimaartutut ilassinniik aamma isigineqartoq qularnanngilaq, ilaatigut umiatsiaaqqamik pisaqarluarsimallusi tulaassiartorsimassasusi aamma qularutissaanngimmat. Tamakku pissuteqarput inuussutissarsiortut pimoorussinerat piumassuseqarluarnerallu. Pitsaasumik inuussutissarsiorsimanermi iluanaarutit ilaqutariinni tanngassimaarutaallutik nukissamik tunniussisarmata tamanna tamatta isumaqatigiissutigigipput qularnanngilaq. Inuit Ataqatigiinniillu ullumikkut nuannaarutigilluinnarigut pitsaasumillu takutitsinertut tamassinnut qujassutigaarput .

Soorunami suna tamarmi iluatsinneqarsimassasutut isiginngilarput, aalisarnikkut piniarnikkullu politikkikkut iluarsaatassanut ullaat tamaasa suleqataaniartartugut ilisimaneqarli. Pisassaarunnermi aalisarneq unittaqattaartarpoq, inuussutissarsiornikkut uummataasut sanngiillilluinnartarput tamannalu sorpassuartigut inuiaqatigiinnut sunniunnerluttartoq tamatta ilisimavarput.

Nammaqatigiinneq akisussaaqatigiinneruvoq pitsaalluinnartoq, suleqatigiinneq inuiattullu ataasiunerput nukiupput atorfissaqartitagut, Aalisarneq nunatta inuussutissarsiutaani pingaarnersaavoq, piniarnerlu kulturekkut pingaartorsuartut ataqqinaatingaarput, qangarsuaaniillu inuiattut ataatsimoorfigisagut tanngassimaarutigisagullu.

2001-imi New Foundlandimit paasisat eqqarsaatigineqarsinnaasut

1994-imi ikkannersuarni saarulliit nungunneqarput. Tassannga aalisartut aningaasarsiornerat aserorneqangajalluinnarluni. Taavali allanngortoqarpoq, paasineqarpormi aalisakkat akikittuararsuanngorlugit avammut nioqqutigineqaannartarsimasut.

Taava suliniarneq aallartippoq: Nunami neriniartarfiit, angerlarsimaffiit il.il. aalisakkanik sassaalliisarnerat allissasoq. Taamaalivorlumi! Aalisartut qangatut amerlatigilinngikkaluarput, kisianni aalisakkat qaqinneqartartut 20-riaamik ikiligaluartut taamaattoq aalisartut pisatik 8-eriaamik isertitsisissutigisinnaanngorpaat toqqaannartumik neriniartarfinnut tunisisinnanngoramik.

Nunarsuarmioqataavugut

Namminersulernitta malitsigisaanik nunarput nunarsuarmi suliniaqatigiiffinnut angisuunut suleqatigiinnermillu tunngavilimmik ataatsimiititaliat arlalippassuit pinngortitamut uumasuinullu tunngasunik suliaqarfiusut ilaasortaaffigilersimavagut peqataaffigalugillu. Tamakkut silatuumik kulturemillu pingaartitaqarluni, inuiaallu kalaallit ataatsimut isingalugit angisuumik politikkeqarluni suleqataaffigisariaqarput.

Ullumikkut ullorsiornissinni peqatisi toqukkut, ajunaarnikkut ajutoornikkullu nalaanneqartut ilaqutaallu uummatsitsinnik najorpagut eqqaamallugillut qujaffigerusuppagut.

Ataqqinartusi ullorsiornissinni pilluaritsi

 

Hans Aronsen

Inuit Ataqatigiit

Inuusuttut Ataqatigiit – Ukiuni 40-ni

Ukiut 40-t matuma siorna Inuusuttut Ataqatigiit Suleqatigiiffiat allartippoq. Inuusuttut sapiissuseqartut nipaa tusarsaalerpoq. Takusiullu qanoq kinguneqarnikuunera. Suleqatigiiffik inuusuttunit inuiaqatigiit iluaqutissaanik takorluuisinnaassusilinnit ingerlanneqartoq, maanna nunatsinni partii annersaasunut imminut taagorsinnaavoq. 

Taamani inuusuttut sapiillutik allannguisinnaassuseqarnerminnik upperinnissimasut ullumikkut Inuusuttut Ataqatigiinniit nersorusuppagut. Takorloorneqarsinnaavoq taamani inuusuttuulluni oqartussaaqataarusussuseqarneq imaannaanngissinnaasartoq.

Kisiannili taamani inuusuttut pimoorussaminnik suliaqarsimallutik, ullumikkut inuusuttut partiiatut tusaaniarneqartartutut tatigineqartutullu sassarsinnaanissatsinnut aqqutissiunneqarpugut.

Qujanaq! Maligassiuisimasut ataqqisagut aqqutaa malinniassavarput. Allanngueqataasinnaanerput upperaarput, tassami soorunami inuiaqatigiinni inuusuttut allanngueqataasinnaagamik.

 

Avaaraq Olsen

Siulittaasoq, Inuusuttut Ataqatigiit

 

(Asseq Aqqaluk Lynge-p 8. November 1976 plakatiliaa, titartaasoq: Elias Olsen. Naqiterisoq: Emil Fleischer)

Ataqatigiinneq, assigiinngisitaarneq imminullu napatinneq

Inuit Ataqatigiit ukiut 40-liivugut. Parteerput sorlanitsinneqarmalli saamerliusutut anersaaqarluta tunngaveqarlutalu ineriartortuarsimavugut.

Aasianni Inuit Ataqatigiit novembarip 8-ni 1976 ataqatigiiffittut siullertut pilersinneqarmalli ukiut 40-t qaangiupput.

Inuit Ataqatigiit nunatta ineriartorneranut oqaluttuarisaaneranullu  malunnaatilimmik sunniuteqartuarsimavugut. 70-kkut qiteqqunneranni inuusuttut ataqatigiiffiattut suliniuteqarfittullu parteerput aallarnereerluni Namminersornerunerup eqqunneqarnerani nammineersinnaatitaaneq suli annertunerutikkumallugu akerliliinermit naalakkersuisooqatigiinnut 1983-mili peqataasalersimavugut. Inuit Ataqatigiit namminersornerup isumaqatiginninniutiginerani salliusunut issiaqataasimavugut nunattalu ukiuni kingullerni 40-ni ineriartorneranut annertuumik akisussaaqataalluta. Parteerput alliartortuarsimavoq, ataqatigiiffiit amerlinerisigut kommunenullu nunaqarfinnullu aqutsisunut Inatsisartunullu qinikkatigut amerliartornikkut. Folketingimut aamma namminerisatsinnik 2001-mili qinigaatitaqartuarsimavugut.

Tunngaviusumillu siunnerfivut politikkerpullu tunngaviusumik naleqartitariuarsimasatsinnit aallaaveqartuarsimapput.

Naligiinneq

Ukiuni tamani inuiaqatigiinni naligiinnerulernissaq partiitsinnit anguniarneqartuarsimavoq. Inuttut atukkatigut aningaasaqarnikkullu naligiinneruneq, anersaakkullu kultuurikkullu naligiinneruneq. Taama anguniagaqarnerput uninngisaannassaaq. Sunit tamanit salliutillugu inuiaqatigiit imminnut napatittut pilersikkusuppavut. Sumiluunniit najugaqaraanni naligiinnerusumik atugaqarneq pivarput ammillu qalipaataa suminngaanneernerlu apeqqutaatinnagu naligiimmik pineqarnissaq pivarput. Meeqqat tamakkivillugit toqqissisimallutik peroriartornissaat pivarput.

Inuiaqatigiit naligiinnerusut nunamik nukittunerusumik imminullu napatissinnaasumik pilersitsissasut upperaarput. Taamaammat politikkikkut meeqqat inuusuttullu siusissumik iliuuseqarfigineqartarnissaat anguniagariuarparput, ilaqutariit nukittuut, utoqqaat nuannaartut inoqativullu inuuniarnermikkut artorsartut malunnaatilimmik isumaginninnikkut isumassorneqarnissaat sulissutigiuarlugu.

Assigiinngisitaarneq

Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik naleqartitavut assigiinngisitaarnermut assigiinngisitaarnerullu ataqqinneqarnissaanut tunngapput. Kalaallit kultuurerput aallaavigalugu, kultuurillu allanngoriartortuartuunera tunngavigalugu inuiaat ataatsimoortut, nutaaliorusuttut imminullu napatikkusuttut siuarsarniartuarsimavagut.

Arnat angutillu naligiisitaanissaat inuiaqatigiinnilu meeqqat kikkuugaluarunilluunniit kinaassutertik tulluusimaarutigalugu peroriartornissaat pingaartitarivarput. Pingaartitaraarputtaaq niviarsiaqqat nukiappiaqqallu suiaassusertik apeqqutaatinnagu naligiimmik naleqartinneqarnertik nalornissutiginngisaannassagaat angutillu arnallu inuusuttut assigiinngisitaartumik inooriaaseqarlutik, siuaaqatigisamik atoqateqartartuugunik, oqaatsit sorliit atugarigunikkit suminngaanneernertilluunniit apeqqutaatinnagu akuerineqarlutik inuusinnaassasut. Naleqartitat taakkua uatsinnut tunngaviulluinnarput.

Ilisarnaatigaarputtaaq kalaallit  kultuuritsinnik assigiinngisitaarnitsinnillu nukittorsaanissamut erseqqissumik politikkeqarnerput. Politikkitsinni meeqqat atuarfianni atuartuunermit inuusuttunullu ilinniarfinni kalaallisut oqaatsitsinnik salliutitsiuarnissaq nukittorsaanerpullu aamma ilisarnaatigaarput. Oqaatsinik ilinniarnissamut kaammattueqatigiinneq qitiutipparput. Tamatumani kinaassusersiornata illit uangalu kalaallit kultuuritsinnut peqataasuunerput takutinniartuarsimavarput.

Imminut napatinneq

Inuiaqatigiit imminnut napatittut, inuttut ataqqinassuseqarneq demokratiilu qitiutillugit siuariartornissamut aqqutitsinniitittuarpavut. Naalakkersuinikkut tunngaviusumik siunnerfitsinni ataatsimut isiginnittariaaseqarluta avatangiisitigut, inooqatigiinnikkut, kultuurikkut aningaasarsiornikkullu nammaqatigiisitsisumik piujuaannartitsinerup pilersinneqarnissaa siunniupparput.

Nalorninata pisuussutitsinnik uumassusillinnik uumaatsunillu atuinermi piujuaannartitsineq ataatsimut isiginnittoq tunngavigalugu ingerlatsiumavugut. Piujuaannartitsineq eqqartussallugu paqumigineqanngisaannassaaq, piujuartitsinermi tamatsinnit pigineqarpoq.

Siunissatsinnik kinguaassatsinnillu qulakkeerinninneq tamatumani pineqarpoq nunatullu tunngaviusumik nammineq akisussaaffimmik tigusinermut tunngalluni. Inuit Ataqatigiinnut demokratiimut naalakkersuilluarnermullu tamanna aamma tunngavoq.

Nunarsuarmioqatigiinnut alakkaamasaqarneq

Inuiaqatigiittut imminut napatinneq nunatsinnilu ataatsimoorluarneq avammut nunat tamalaanut alakkaamasaqarluarnissamut tunngaviliilluartuupput. Ukiuni tamani Inuit Ataqatigiit inuit pisinnaatitaaffiisa illersorneqarnissaat, nunatta nunat tamalaat akornanni soqutigisaanik illersuineq akisussaaqataanerlu suliniutigiuarsimavarput. Silap pissusiata allanngoriariartorneranut akiueqataanissamut siuttuunissatsinnut sapiissuseqarsimavugut nunattalu nunatut issittormiuusutut nunallu tamalaat akornanni sunniutilimmik inissisimanitsinnik naqissusiijuarsimalluta.

Taama iliorpugut nunat tamalaat akornanni akisussaaqataaneq najukkami ineriartortitsinissamut aqqutissiusseqataasuummat Nunat tamalaat akornanni peqatigisavut aqqutigalutigit aningaasaleerusussuseqarneq niueqatigiinnermilu periarfissagissaarneq siuarsarneqarput. Nunat tamalaat akornannut alakkaamasaqarnikkut siuariartorneq ineriartornerlu aamma suliarineqartarput.

Nunat tamalaat akornanni inatsisit malillugit inuiattut akuerisaanissarput anguniarsimavarput. Inuiaat namminerisatsinnik kultuureqartugut, oqaaseqartugut nunatsinnillu pisuussutsinnillu erseqqissumik naleqartitaqartugut. Nammineq akisussaaffimmik tigusinissatsinnut aqqutissiuussiuarsimavugut, aqqutissiuussiuassallutalu.

Qujanaq

Inuit Ataqatigiit ukiuni 40-ni aggersuni nangittumik nukittuumik politikkikkut sulinissatsinnut piareersimavugut. Meeqqanik tamanik, inuusuttunik utoqqarnillu isumaginninnermi kialaarnermik qanilaarnermillu suli annertunerusumik suliniuteqarnissatsinnut piareersimavugut inuiaqatigiinnillu nukittuunik siuariartornermik imminullu napatitsisumik ineriartortitsinissamik tunngaviliinissatsinnut piareersimavugut.

Ukiunut 40-nut qaangiuttunut, suleqatigisimasanut suleqataasimasunullu, tapersersuisunut ilungersoqataasimasunullu tamanut qujanaq. Ataqatigiinnitsinnik siunissami suli nukittorsaaqqinnissatsinnut qilanaarpugut.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq

Inuit Ataqatigiit

Meeqqat atuarfianit naammassisut tamarmik periarfissinneqarlik

Meeqqat atuarfianit atuartut amerlasuut angusarissaarlutik ilinniaqqittarneri nuannaarutissaapput. Kinguaariinni ilinniartoqartarneq suli ineriartorpoq, taamaattorli ilinniartorpassuit ilaquttaminni siullersaallutik ilinniagaqartut suli amerlaqaat. Nunatsinni ilinniarniaraanni suli allamiut oqaasii atorlugit ilinniagaqartariaqarpugut, taamaakkaluartorli ilinniartorpassuit angusarissaarlutik naammassinnittarput, atorfigissaalertarlutillu.

Sulili meeqqat amerlanerit meeqqat atuarfianit angusarissaarlutik atuarunnaartarnissaat anguniartariaqarparput. Meerarpassuit arlaannik aporfeqarlutik ilikkarumaataartarnerannut suut peqqutaanersut ujartortariaqarparput. Makku peqqutaappata iluarsiiviginiartariaqarpagut:

Ilaqutariit, angajoqqaat ikiorsertariaqarpata – isumaginninnikkut aqqutissarissaartittariaqarpagut. Meeqqat atuarfiini isumaginninnermut suliaqartumik atorfinitsisoqarsinnaavoq. Pingaartuuvorlu meeqqat atualertinnagit ajornartorsiutaasinnaasunik aaqqiiniajaartoqartarnissaa, siusinnerusukkut iliuuseqartoqartarnissaa.

Meeqqat atuarfiisa aserfallassimasut aningaasaliiffigineqarnissaat pisariaqarpoq. Ilinniartitsisut suliffimmut tujorminanngitsumut suliartortariqarput, taamatuttaaq meeqqat toqqissisimanartumik, piginneqataasutut misigiffigisaminni atuarfeqartariaqarput. Ilinniartitsisut meeqqat ilikkartilluarsinnaajumallugit pitsaasunik ilisimasaqarlutillu atortussaqartariaqarput. Ilinniarfissuaq meeqqallu atuarfiat ataqatigiinnerusariaqarput, taamaammallu Ilinniarfissuarmik naliliinermik suliaqarneq malitseqartariaqarpoq.

Inuiaqatigiilli pisussaaffeqarput meeqqat atuarfianit naammassisut angusarissaanngikkaluartulluunniit ingerlariarfeqartissallugit. Ilinniarfinnut inorsartutut naqissusiinnarnagit killiffianiit qanoq ingerlaqqissinnaaneri tappiffiginerusariaqarparput. Meeqqat inersimasunit qanoq naatsorsuutigineqarlutik ilisimaarisariaqarpaat.

Meeqqat atuarfiani inatsisaavoq meeqqap killiffianiit meeqqap ilikkartinniarnissaa pilersaarusiorneqassasoq. Meeqqalli atuarfik naammassippagu aamma periarfissaqartittariaqarparput killiffianiit ilinniarfinnut, suliffeqarfinnut ingerlateqqissallugu. Imaassanngilarmi meeqqat atuarfiani meeqqap killiffianiit ilinniartitsineq naammassippat taava inuusuttunngorpat killiffia naammaginagu iliarfinnut isersinnaannginnerarlugu oqarfigissallugu: – killiffiit pitsaanngimmat ilinniarsinnaanngilatit. Tamanna mumisittariaqarparput oqarluta: pisinnaasanniit ilinniartillutit aallartissavatsigit, ilikkagassannik ikiussavatsigit.

Meeqqat atuarfiata ilinniaqqinnissamut, suliffeqalernissamut aqqutaalluinnarnissaa anguniartuartariaqarparput. Meeqqat pitsaasumik angusaqarlutik ingerlaqqittarnissaat anguniartuartariaqarparput. Tassani suliffeqarfiit aamma peqataasariaqarput.

Suliffeqarfiit pisussaaffeqartariaqarput meerartarta atuarfiinut ornigullutik, peqataallutik, suliffeqarnerup isumaanik paasisitsiniaassallutik. Sooq sulisariaqarpugut, suliffeqarfiup suna suliaraa, nunatsinni ilaqutariit – inuiaqatigiit qanoq aningaasarsioriaaseqarpat. Tassa tamakkuninnga meeqqat ilisimasaqarnermikkut siunissami anguniagaqarlutik ilinniarfiusinnaasunik takorluuilersitsisussaat. Meeqqat atuarfiat suliffeqarfiillu ataqatigiittariaqarput.

Suliffeqarfiittaaq pisussaaffigisinnaavaat  meeqqat atuarfimmit qimagutsinnagit prakitikkernissaannik isumaqatigiissusiorfigisinnaassallugit. Qanormi takorlooruminartigaa sumi ilinniaraanni sumi praktikkissalluni nalunngeriissallugu.

Tassa meeqqat atuarfiata pitsanngornissaani tamavitta peqataasariaqarpugut. Angajoqqaajugutta, ilinniartitsisuugutta, politikkeriugutta suliffeqarfiuguttaluunniit, tamatta meeqqat atuarfianut pisussaaffeqarpugut. Aammattaaq inuusuttut killiffianiit ingerlaqqinnissaat pisussaaffigaarput. Inuusuttut oqarfiginngisaannassavagut: Pisinnaasakippallaarputit.

Tamatta kivitseqatigiitta – inuusuttatta tamarmik atorfissaqartinneqarnerannik upperinnilersillugit.

Kikkut tamarmik atorfissaqarput.

 

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit

Silap pissusia: Nunarput peqataassaaq

Naalakkersuisooqatigiit nutaat isumaqatigiissutaannut Inuit Ataqatigiit anguniagassanik immersuisimanerput annertuvoq. Ukiuni tulliuttuni marlunni suliassaqarfinni tamani sunniuteqarnissarput qularinngilarput ataatsimoornikkut peqatigiinnikkullu anguniagassavut alloriarfigissavagut.

Silap pissusiata allanngoriartorneranik akiuinermi, nunarsuaq tamakkerlugu iliuuseqarfigineqartariaqartumi, Nunatta peqataanerunissaa ilanngussimasatta ilagaat. Naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissummi Nunatta erseqqissunik nuna tamakkerlugu anguniakkanik siunertalersuinissaq siunniunneqarpoq. Ilanngullugu silap pissusiata allanngoriartorneranut akiuinissamut nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissummut Parisimi siorna atsiorneqartumut nunatta peqataalersinnaanissaanut periarfissat misissorneqarnissaat isumaqatigiissutaavoq.

Parisimit isumaqatigiissut nunarsuaq tamakkerlugu isumaqatigiissutit akornanni peqataaffigineqarnerpaanut ilaavoq. Isumaqatigiissutip naammassineqarnerata kingorna aatsaat nunat taama amerlatigisut taamalu sukkatigisumik peqataassallutik aalajangersimapput nunallu tamalaat akornanni nunat ikittut suli peqataassallutik aalajangersimanngitsut assut maluginiarneqarlutik.

Issittormiutut akisussaaffipput

Nunarput nunatut issittumiittutut silap pissusiata allanngoriartorneranut akiueqataanissaa pingaaruteqarpoq. Silap pissusaa sammineqartillugu Nunarput ornigarneqartarpoq sermersuattalu aakkiartornera assersuutitut atorneqartarluni.

Parisimit isumaqatigiissut nammineq kajumissutsimik peqataanissaq tunngavigaa nunallu ataasiakkaat imminnut anguniagassinnissaannut tunngaveqarluni. Inuit Ataqatigiit Nunatta suli maannamit iliuuseqaqataanerusinnaasoq upperaarput. Silap pissiusiata allanngoriartorneranut akiuinissamut anguniagassinneq Nunatta nunat tamalaat akornanni inissisimaneranut taamaallaat iluaqutaassanngilaq, aamma innuttaasunut iluaqutaassaaq assersuutigalugu kiassarnermut akit appartinnerisigut, ikummatissanik atuinnnginnerunikkut silallu pissusianut naleqqunnerusunik pitsaanerusunillu inissialiornikkut.

Nunarput silap pissusiata allanngoriartorneranut akiueqataassaaq avammullu erseqqissumik tamatumunnga politikkimik saqqummiussaqassalluta. Minnerunngitsumik Parisimit isumaqatigiissummut sukumiisumik pitsaasumillu isummissaagut, taamaammat Parisimit isumaqatigiissummut peqataalersinnaanermut periarfissat ammasumik  misissornissaat pingaartipparput.

Inuit Ataqatigiit nuannaarutigaarput naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutitsinni silap pissusiata allanngoriartorneranut oqaasertaliussat anguniakkallu erseqqissut ilanngummata. Suliassap tamassuma allarpassuillu suliarinissaannut qilanaarpugut.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Kinamiuniit ingiarneqannginnissarput tamatta akisussaaffigaarput

Pingasunngorneq 2. november, Mimi Karlsen Maniitsumi Royal Greenlandimut pulaarpoq, ilaatigullu nunaqqativut suliffeqarnissaat eqqartorneqarluni.

Fabrikkimi pisortaq Susanne Marie Knudsenip oqariartuutigaa fabrikkimi sulisugissaarlutik, ajoraluartumillu aamma ilaqarlutik akissarsiffiup nalaani takkunneq ajortunik, tunisassiornermullu ajoqutaasartumik. Tamannalu ulluni makkunani oqallisigineqartup kinamiit sulisussanik tikisitsisoqartalernissaanut suliffeqarfiit ilaanni eqqarsaatigineqartalersimavoq.

Taamaattumik nunaqqatigiilluta periarfissanik ujartuisariaqalerpugut. Suliffissaqaraluarlutik suliartortanngitsoortarnerup nunatta aningaasarsiornissaanik killiliinera akueriinnagassaanngilaq. Sulisut, kommunit Naalakkersuisullu suleqatigiilluta sulisinnaasut amerlisartariaqarpagut. Kinamiuniit ingiarneqannginnissaq tamatta akisussaaffigaarput.

 

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit