Ilinniartitsisut nersualaarnerusariaqarpagut

Ullumi nunarsuaq tamakkerllugu illinniartitsisunut ullorititaavoq. Ilinniartitsisut  inuiaqatigiinni suliaq imaannanngitsoq suliarimmassuk qujaffigalugit nersorlugillu pilluaqquagut. Ilinniartitsisut  inuiaqatigiinni sunniuteqarnersi pingaaruteqartoq ullumikkut nunarsuatsinni malunnartinniarneqartoq pissusissamisoorpoq.

 

Nunatsinni ilinniartitsisutut atorfeqarneq imaannaanngitsumik unammilligassanik aqqusaagaqarfiusarnera ukiuni kingullerni tusartuarparput. Inuiaqatigiinnit ulluinnarni akisussaaffimmik atuarfimmut tunniussisarnerup malitsigisaanik nalinginnaasumik  atuartit-sinissamut/ilinniartitsinissamut periarfissarititaasut ilinniartitsisumut oqinnerulertinnavianngikkai takorloorneqarsinnaavoq.

 

Taammaattumik pingaaruteqarpoq nunatsinni ilinniartitsisunik suli amrelanerusunik, atugassaqartitsinikkullu pitsanngorsaataasussanik suliniuteqartuarnissaq. Tamannalu peqatigiilluta aaqqiiviginiarsinnaavarput.

 

Ilinniartitsisut sulilluarnissinnut qujalluta ullorsiorluarnissassinnik kissaappassi, pilluaqqullusilu.

 

Mimi Karlsen & Debora Kleist

Inuit Ataqatigiit

Pædagog-issaaleqineq immikkut iliuuseqarluni aaqqiiviginiagassaavoq

Inuit Ataqatigiit pædagog-issaaleqineq peqqutigalugu nunatta avataanit tikisitsiniarneq pillugu inuiaqatigiit oqallinnerat qanimut malinnaavigaarput.

Meerartatta meeqqerivinni paaqqutarineqarnerminni pitsaassusilimmik isumassorneqarnissaat pinngittoorsinnaanngilarput. Kommunini sullissisut ilinniartitaanikkut pikkorissarnikkullu nukittorsartariaqarnerat naalakkersuinikkut aningaasalersuisoqartariaqarpoq.

Inuit Ataqatigiit eqqartungaq 2018-mi inatsisissamut siunnersuummi pingaartinneqarsimanngittut atuarparput, taamaattumik najugaq qimannagu inunnuk isumaginninnermik siunnersortinngorniarneq ingerlasoq naammassippat nutaamik aallartittoqarnissaanut (decentral socialrådgiveruddannelse) aningaasaliisoqassasoq, isumaginninnermut siunnersortinut ikiortinik ilinniartitsinissamut (rådgivningsassistent) anginaasaliisoqassasoq, psykoterapeutinngoorniarnermut aningaqasaliisoqassaq kiisalu supervisorinngorniarnermut aningaasaliisoqassasoq, pædagog-illu aqutsisutut (diplomuddannelse) ilinniartitaasinnaanerat annertusartariaqarpoq, pingaartumik najugaq qimannagu pædagoginngorniarnermut aammalu pædagogit aqutsisutut ilinniarsinnaanerannut aningaasaliisoqarnissaa piumasaraarput.

Pineqartut ilinniartitaanikkut periarfissaanerat nukittorsarneqarpat kommunini inunnik isumaginninnikkut sullissineq annertuumik kivitsiffigineqarnerusinnaassaaq piffissarlu ungasinneq isigalugu aningaasartuutikillisaaqataasinnaasutut isigaarput.

Ajornartorsiutilli qiterisaa, pædagog-it akissaasersorneqarnerat sukumiisumik nalilersorneqartariaqalerpoq, akisussaaffimmut naapertuunnerusumik akissaasersuinissaq siunertaralugu. 

Bendt B. Kristiansen

Inuit Ataqatigiit

Politik-ikkut oqaaseqartartoq

Imm. 115 – Ikuallaasarneq pillugu siunnersuut

Illoqarfinni nunat immikkoortuini qitiusumik napparsimaveqarfiusuni toqusimasut timaannik ikuallaaveqalersinnaaneranik periarfissanik kiisalu aningaasaqarnikkut pitsaaqutinik pitsaanngequtinillu misissuinissamik Naalakkersuisut peqquneqarnissaat pillugu Inatsisartuni aalajangiiffigisassatut siunnersuut. Taamattaaq Naalakkersuisunit misissuiffigineqassaaq innuttaasut toqusimasut timaannik ikuallaasalersinnaanermut periarfissaqalernissaq tapersersorneqarnersoq. Misissuinerup inernera UKA18 aallartitsinnagu saqqummiunneqassaaq.

(Inatsisartuni ilaasortaq Kelly Berthelsen, Inuit Ataqatigiit)

Siunnersuut siuliani pineqartoq makkuninnga tunuliaqutaqarpoq:

Toqu tamatigut qimataasunut artornartarpoq. Ullumilu nunatsinni peqqinnissaqarfiup aaqqissugaanera pissutigalugu napparsimasut ilaquttaminnit qimagusimatillutik toqukkut qimaguttarput. 

Qimagaaneq artornareeraluaqisoq aamma ilaqutaasut toqusup assartorneqarneranut annertuumik aningaasartuuteqartariaqalersarput. 

Assartuinermut aningaasartuutit appartinneqarsinnaapput illoqarfinni katsorsaaviusartuni toqusunik ikuallaaveqaleraluarpat. Aamma, ikuallaasarneq sungiunneqarpat ikuallaaviillu amerlanerulerpata iliveqarfinni nunaminertat amigaataasarnerat annikillissagaluarpoq. Ilerrup assanneqarnera aamma ilaqutariinnut akiligassanngortinneqartartoq taamaalilluni annikillissaaq.

Siunertaavorlu ilaqutariit namminneerlutik aalajangertassagaat ikuallaaneq atorusunnerlugu.

Kelly Berthelsen

Inuit Ataqatigiit

Utoqqaanerusortagut isumalluutiginerusariaqarpagut

Ippassaq FN-ip nunat assigiinngitsut akornanni Utooqqaat ullugaat, Inuit Ataqatigiinniit  pingaar-tipparput utoqqaat namminiussuseqarnerat ataqqillugu inuttut ataqqinassusaat mianeralugu inuu-nerminnullu akisussaaffeqarlutillu  oqartussaanerat ataqqineqartuarnissaa, sianigalugit utoqqarnut ersarissumik politikkeqarnissaq pigisariaqartoq.

 

Utoqqaat naleqarnersumik ataqqinassuseqartumillu utoqqalinissaat tamatinnut pingaarute-qarpoq. Utoqqartagut inuiaqatigiinni pisuussutitut isigaagut, taamaattumik utoqqaanerusut inuunerminni  misilittagaat, ilisimasaat naleqartitaallu aaqqissuussamik siunnerfeqarluartumillu inuiaqatigiittut inooqatigiinnermi ullumikkornit atorluarnerullugillu ersialaartinneqarnerusariaqarparput.

 

Utoqqaat nuannaarnermik atorfissaqartinneqartutullu misigisamatinnissaat pisariaqarpoq.

 

Utoqqalinermut ikaarsaarfik inuppalaarnerusunngortillugulu eqaannerusumik aaqqissuun-neqarsinnaajuartariaqarpoq, kinguaariinut, inuiaqatigiinnut peqqinnartumik qanilaarnermik tamanut misigiffioqqullugu.

 

Neqeroorutit nutaat isumaginninnikkullu sullisseriaatsit utoqqarnut sammititat ukiuni kingullerni kommunini utoqqarnut politikkerissaartuni takussaaleraluttuinnarput.  Neqeroorutit inuummaris-saataasut, inuunerissaataasut inuullu peqqissuunissaannut pitsaasumik sunniuteqartartut ilassillu-artariaqarput.

Utoqqartatsinnut qujassutissaqaqaagut ullummikkut killiffigisatsinnut sunniuteqartut ilagilluinnar-massuk, utoqqaat amerliartorneranut nukittorsaatitut aammalu ilinniarfissatut  isigalugit   inuiaqa-tigiinni atorluartigu, utoqqaat peqatigiifii, kattuffiallu peqatigalugugit.

Aalisartut uumasorsiuullu ilisimasaasa naalakkersuinikkut atorluarnissaat pingaaruteqarpoq

Qeqertarsuup tunuani qaleralinniarnerup kinguariartorfiunera pillugu susassaqartut ilaasa isummerneri tusareersimalerpagut aammalu Naalakkersuisut siulittaasuata UKA 17-mut ammaanermini oqaatigisai qaleralinnik isumalluuteqarnitta nalilersoqqinnissaanut aammalu aqutsiveqarfimmi  Qeqertarsuup tunuani aqutsinerup aqutsiveqarfinnilu allani allanngortiterinissamik Naalakkersuisut siunnersuusiornissaannik oqariartornera paasilluarparput aamma ilalernartipparput.

 

Aqutseriaatsillu allanngortinnissaanut suliaqarnermi aalisarneqartut ikileriarsimanerannik uumasorsiuut aalisapilunnermik tunngaveqartumik oqariartornerat kisiat aallaavigissallugu naammanngittutut isingaarput. Qeqertarsuup tunuani qaleralinniarluni aalisarlutik ningittagarsortut qassusersortut raajarniallu ilisimasaqarput tunngavissinniassallugit pingaarutilinnik.

 

Kiisalu avataani qaleraleerarniarnerup sutigut sunniutigisinnaasai, soorlu kitaani immap naqqani qoorortat sinerissami kangerlunnut pilersuiffiusut aalisarfigineqarnersut, mikivallaanilluunniit qaleralinniartoqarnersoq.

 

Immap kissarnerulerneranik aalisagaqatigiit allat nerisaqaqatigiinnermut sunniuteqarnersut.

 

Imaaniluunniit kissassutsimut aalisaqassutsimut allanillu ilisimaneqarsinnaasunik ilisimatusarnikkut tusiannersugut qulaajarneqartariaqartut isumaqarpugut.

 

Qulaani taakkartukkavut misissorneqartariaqarput ilutigitillugulu ukiormanna Qeqertarsuup tunuani ukiup affaani qaleralittaasartut ikileriarnerat siunissamut sillimaqqusinertut isingalugu qaleralinniarlutik aalisartut naalakkersuisut uumasorsiuut inatsisartut kommunillu paaseqatigiissutigisariaqarpaat, ukioq manna pisoq aappaagumut pisassanut nalilersuutigilluarneqassasoq.

 

Taamaammat aamma aalisarnermut siunnersooqatigiit atornerulernissaat pisariaqarluinnarpoq. Aalisarnermi susassaqartut suleqatigiillutik innersuussisinnaaniassammata.

 

Inuit Ataqatigiinniik isertuussinnaanngilarput ukiumut kingullermut pisat ukiormannamut naleqqiullugit nikinganerujussuat annertuumik mianersortariaqarnermik tikkuussinertut isigigatsigit.

 

Inuppassuuppummi qaleralittassanik taakkuninnga annertuumik inuussuteqartuusut tapertaqartuusullu ukiunilu tulliuttuni qaleralinniarnermik inuussutissarsiortariaqartut. Kommuninullu isertitassatut naatsorsuutigineqartunut sunniuteqartussat.

 

Kiisalu avannaani qaleralinnarfinni tamani saarulleqarluarmat saarullinniarnerup periarfissiissutigineqarnissaa pisariaqaliivissoq pisup takutippaa. Inuussutissarsiutimmi qaleralinniarnerup saniatigut allamik tigoriaannarmik innersuusisinnaaneq periarfissaasariaqarpoq tamani unittoortoqaqqunagu.

 

 

Hans Aronsen

Inuit Ataqatigiit

Inuit Ataqatigiit illersornissakkut politikkitigut siunnersuummik saqqummiussivoq

Ataasinngormat Inuit Ataqatigiit illersornissakkut politikkitigut siunnersuutaat Aaja Chemnitz Larsenip Nuummi saqqummiuppaa. Saqqummiussinermi Danmarkimi naalakkersuisut sapaatip akunnerisa arlaqanngitsukkut qaangiuppata Folketingimi illersornissatigut isumaqatigiissummik nutaamik saqqummiussisussaanerat nalerorniarneqarpoq. Tassunga atatillugu tusagassiortunik katersuutsitsinermi Aaja Chemnitz Larsenip Kalaallit Nunaata Illersornissaqarfimmut ersarissumik isummersimanissaata, taamatullu illersornissakkut isumaqatigiissummut tigussaasunik kissaateqarnissaata pingaaruteqarnera erseqqissarpaa,

”Illersornissakkut isumaqatigiissutissami ersarissumik oqariartuuteqarnissaq Kalaallit Nunaata pisariaqartippaa. Inuit Ataqatigiinniit kalaallit amerlanerujussuit Illersornissaqarfimmiinnissaat kissaatigivarput, taamaasiussagaannilu Kalaallit Nunaanni illersornissatigut ilinniarfeqarnissaq pisariaqarpoq. Upalungaarsimatitat nukittunerit pigilernissaasa ajutoortarnerillu pinaveersimatinnissaasa ukkanneqarnerusariaqarnerannik isumaqarpugut, Kalaallit Nunaatami isumannaannerunissaa anguniarparput”, folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz Larsen siunnersuut nutaaq pillugu oqarpoq.

Inuit Ataqatigiit illersornissakkut politikkitigut siunnersuutaat ukiuni aggersuni Kalaallit Nunaata illersornissatigut suliassanik qanoq naammassinnissinnaaneranut partiimiit ataatsimut isigalugu pilersaarusiaavoq. Siunnersuummut aallarniisuuvoq Inuit Ataqatigiit Folketingimi, taamaattorli susassaqarfimmi tassani partiip tamakkiisup siunnersuutigivaa. Ullumikkut siunnersuutip saqqummiunneqarnerani Kalaallit Nunaanni illersornissaqarfiup sumiiffinniit peqataaffigineqarnissaa Aaja Chemnitz Larsenip pingaartillugu oqaatigivaa. Siunnersuummi anguniakkat ilaattut Kalaallit Nunaanni amerlanerit ilinniagaqartinnissaat illersornissaqarfimmilu atorfininnissaat saqqummiunneqarpoq, taamatuttaaq sumiiffikkaartumik misilittakkat piginnaasallu atorneqarsinnaanngorlugit nunatsinnilu illersornissaqarfik nukittorsarneqarsinnaanngorlugu Kalaallit Nunaanni inuinnaat illersornissakkut ilinniarfissaannik pilersitsinissaq saqqummiunneqarluni.

Illersornissatigut sumiiffiit peqataatinneqarnerunissaannut tunngatillugu inassuteqaatit pillugit Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq: ”Illersornissaq kalaallini inuiaqatigiinni annertunerujussuarmik akuutinneqalissaaq. Taamaattumik inuinnaat kajumissutsimik aallaaveqartumik illersornissatigut ilinniarfissaannik pilersitsisoqassaaq, Illersornissaqarfimmimi kalaallit amerlanerugunik iluaqutaassapput, inusuttullu Illersornissaqarfimmi piginnaasaqalerunik iluaqutigisinnaavaat.”

Folketingimi ilaasortap Aaja Chemnitz Larsenip illersornissamut naalakkersuisoq Claus Hjort Frederiksen (V)  isumaqatigiissutissaq pillugu aggustimi ataatsimeeqatigaa. Taamatullu nangitsisumik oktoberimi naapeqqinnissaq pilersaarutigivaat. Taamatuttaaq Aaja Chemnitz Larsen Inuit Ataqatigiit illersornissatigut politikkitigut anguniagaannik Folketingimi illersornissakkut politikkitigut oqaaseqartartunut saqqummiussivoq, taakkuami tassaapput isumaqatigiinniaqataasussat isumaqatigiissummillu nutaamik aalajangiisussat.

”Issittumut isumannaatsumut anguniagassat qulit” uani atuakkit: IA_Forsvarsudspil

Nunarsuarmi atomip nukinganik sakkussiat akiorniarnerinik ullorititaq

Akiunissamut nunarsuarmi 26. september ullorisitaavoq.

 

Issittoq toqqissisimanartuussaaq

 

Nunarsuaq tamakkerlugu ullorititaasoq pingaaruteqarluinnartutut Inuit Ataqatigiinnit isigaarput.

Ulloritinneqarnera takussutissaavoq sakkunik ulorianartunik akiuiniarneq nunarsuarmi piusoq. Tamannalu aamma nunatsinniit akiuiniarneq peqataaffiginissaanut oqariartuuteqarsinnaaneq aamma pingaaruteqartuuvoq.

Inuit Ataqatigiit 2014-imi tunngaviusumik siunnerfitsinni isummernerput ersarippoq

Pinngortitarsuaq issittumiittoq issittormiut nunarsuullu sinnerata inuussutissanik peqqumaasivigaa, inuiaat issittormiut pinngortitarsuup pissarititaanik annertuumik suli inuussutissarsisartut allarpassuit assigalugit. Taamaammat uagut issittormiuusugut namminerisatsinnik immikkorluinnaq soqutigisaraarput uranimik akullit aatsitassallu allat qinngornernik ulorianartunik akullit piiarneqarnerisigut pinngortitarsuatta mingutsinneqannginnissaa aammalu atomip nukinganik nukissiorfiit imaluunniit angallatit atomip nukinga atorlugu ingerlatillit ajutoornerisigut qinngornernik ulorianartunik akulinnik pinngortitarsuup issittumiittup mingutsitaannginnissaa aammalu atomip igitassartaanut eqqaavinngortinneqannginnissaa.

Taamatuttaaq isumaqarpugut nunat pissaanilissuit atominik sakkussiaqartiternertik annikillisaaffigissagaat. Issittoq eqqissisimaffiussaaq siunissamilu taamaattuaannassalluni.

Taamaammat Inuit Ataqatigiit politikkiat ersarippoq: Issittumi atominik sakkussianut atomillu nukinganik nukissiuuteqarnermut naaggaarpugut.

 

 

Iddimanngiiu Bianco

Inuiaqatigiit naligiinnerusut, siuariartortullu

Naalakkersuisut Siulittaasuata oqalugiaataanut oqaaseqaat.

Asasakka nunaqqatit, asasakka Inatsisartut, asasakka Naalakkersuisut

Qujanaq Naalakkersuisut Siulittaasuat, ammaallutit oqaaseqaaternut.

Qinigaaffik naajartulerpoq, Inatsisartut sulisimanerisa nalilerneqaqqiffissaat qalleqqilerpoq, piffissarlu kingulleq inerititaqarfissaq annertujunnaarpoq, taamaattoq suliassat annertuut suli utaqqipput.

Piffissaq kingulleq atortigu ataatsimoorneq takutillugu, anguniagaqarneq ataatsimoorussinerlu suleqatigiinnerup aqqanit, inuiaqatigiit pillugit.

Ukiuni aggersuni unammilligassat assigiinngittut annertuujusut ilisimaaraarput, soorlu aamma aningaasaqarnermi siunnersuisooqatigiit tamanna oqariartuutigeqqikkaat, ilinniartitaanikkut, aningaasaqarnikkut, aalisarnernikkut, atungarissaarnikkut, angallannikkut, attartortut atugarisaatigut, sulisartoqarnikkut minnerunngittumillu utoqqartatta meerartattalu isumassorneqarnissaanni.

Ukiarsalernerani aasaq manna Nunatsinni pisut utersaarfiginaqaat. Juunimi Nuugaatsiami tassaarsuaqarnera ajunaarnersuaqarneralu tamatsinnut sunniuteqarsimaqaaq. Inuiaqatigiit kalaallit ajunaarnersuaqartillugu apeqquserneqarsinnaanngivissumik ataatsimuullaqqissuserput takutipparput. Akunnerit siullernit inuiaat immitsinnut qanillilluta nunaqqativut ajunaarnersuarmik eqqugaasut qanoq ikiorsinnaanerlutigit ujartuilerpugut. Nunaqqatigiit nukittussuserput tamatumuuna takutipparput, qanortoq inuiaqatigiit kalaallit taama issuserput attattuartigu. Tullermut asanninneq pisumi takutitaq nukiuvoq eqqaamajuagassarput.

Nunaqqativut ikinngitsut nunaqarfimminnut, Nuugaatsiamut Illorsuarnullu, suli ulloq mannamut utersinnaanatik allamut nunasigallartariaqarsimapput. Minnerunngitsumik ilaqutariinnguit inuillu ajunaartut eqqarsaatitsinniipput, nunaqqataasut ilaqutaasullu qamannga pisumit misiginneqatigaavut.

Ajunaarnersuaqarnerani Naalakkersuisunit sulingasuarneq erngertumillu inuiaqatigiinnut paasissutissiilluarneq Inuit Ataqatigiit nersualaarusupparput. Upalungaarsimanissamut Ataatsimiititaliaq oqaluttuarisaanitsinni immaqa aatsaat taama annertutigisumik ajunaarnersuarnermut ikiuiartornissamik suliaqarput. Najukkami najuuttut, politiit, annaassiniartut, Issittumi Illersornissaqarfik allallu tamarmik suleqataasimasut qujaffigiumavagut, minnerunngittumik kommunit/ssat suleqataalluarneri pillugit qutsavigivaguttaaq.

Ilaqutariippassuit angerlarsimaffeeruteqqapput, nunaqarfiit marluk uterfigineqarsinnanngikkallartutut pisortanit nalilerneqarput. Qaqqaq nakkaasinnaasutut nalilerneqartoq peqqutigalugu Naalakkersuisut inuit inuunerannik illersuillutik mianersoqqissaartumik periuseqarnerat Inuit Ataqatigiit paasilluarparput. Taama pisoqartillugu illersugassaq salleq tassaavoq inuup inuunera.

Eqqarsaativut qaammatini ukiunilu arlalinni suli Uummannap sulluaniissapput suliassarlu suli naammassinngilaq. Inuit Ataqatigiinnit Naalakkersuisunut ajunaarnersuarmit eqqugaasunut sullissineq tamakkiisumik taperserparput

Atugarissaarneq naligiinnerlu

Sooruna naligiinnginneq akioripput? Naligiinnginneq qanoq nalimmatsinniarneqarsinnaava?

Ukiuni makkunani inuiaqatigiinni atugarissaarneq annertuumik ujartorneqarpoq, kinguneranik inuiaqatitta ilarpassui nunamut atugarissaarfiusumut, nunamut akissaateqqortunerpaat inuiaqatigiinni annerusumik akisussaaffilersorneqarfigisimasaanut nutserput. Pissutsit taamaannerisa takutippaa aaqqissuussaanitsinni equngasoqartoq, inuiaqatigiit nammaqatigiinneranni equngasoqartoq, inuiaqatigiit ilarpassuagut oqimaappallaanik ersutassinneqarsimasut, artugarissaarnerpaasortagullu aningaasaqarnikkut annerusumik pisussaaffilersugaanngittut.

Nuna atungarissaarnermik tunngaveqartumik aaqqissuussaasoq assigiissumik akileraarnikkut aaqqissuussineq ajorpoq, tamanna sooq taamaappa, assigiissumik akileraariaaseqarnikkut inuiaqatigiinni assigiinngissuseq annertusigaluttuinnartarmat.

Inuit Ataqatigiit ukiami ataatsimiinnissami matumani aaqqissuusseqqinnissat arlallit Naalakkersuisunit saqqummiunneqarnerat iluarisimaarparput. Sulinermi ilanngaatissatut saqqummiunneqartoq peqataaffigisinnaavarput, taamaattoq pisuut akileraarnerulernissaannik taasamik atuutsitsilernikkut akileraartarnermi aaqqissuussisoqassasoq piumasaralutigu. Sulinerup kajuminnarnerulersinneqarnissaa imminullu akilersinnaanerulersinneqarnissaa anguniartariaqarpoq, ilisimaarivarpummi sulisinnaalluaraluartut akileraartarnermi aaqqissuussaanerup iluani imminnut killilersorlutik suliumanngilertarnerat annertuutut oqaatigineqartartoq, ilaatigut sulinermut ilanngaasiinikkut ingalassimaarniartinneqarniarsinnaasoq.

Nunatta aningaasaqarnera aaqqissuuteqqinneqanngippat ukiuni aggersuni isertittarumaagassat aningaasartuutigiumaagassallu oqimaaqatigiisinniarneranni annertuumik ajornartorsiuteqalersussaavoq, aningaasartuutaasarumaartut isertittarumaagassanit amerlanerulluinnalerataannaammata.

Nutaanik isertitassaqarumalluni ilaatigut aningaasaleeqqaarnissaq pisariaqartarpoq, taamaattoq aningaasaliinerit ima annertutigilissangillat inuiaqatigiit namaassinnaanngisaannik kinguneqaratarsinnaallutik, taama ippoq mittarfiliortiternissami pilersaarutini. Kalaallit Airport A/S-imut aningaasalersuinissamik Naalakkersuisut siunnersuuteqarnerat mianersortumik, inuiaqatigiinnullu kingunerluutigisinnaasaanik nalilersorluangaasumik ingerlariaqqissasoq Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut. Apeqqutit suli qulaajarneqanngittut nalilersorluagassallu ilagaat mittarfiit imminnut akilersinnaanngittutut taaneqartartut sullissinikkullu isumaqatigiissuteqarfiusut qanoq ilusilimmik siunissami ingerlanniarneqarnersut, taakkunanilu najungaqartut akitigut pilliutigineqannginnissaat.

Kommunit nunaqarfiillu

Pisortat susassaqarfiini aaqqissuusseqqinnerit suli ingerlapput, siunertarlu innuttaasut pisortanit sullinneqarnerminni qaninnersumik sullinneqarnissaat puigornagu sulissuugut, Namminersorlutik Oqartussanit kommuninut nussuinerinnaanngittumi aammalu allaffissornikkut aaqqissuussaanitta innuttaasunut qaninnerusumik iluseqarnissaa eqqarsaatigalugu, maluginiarparpullu tamanna Kommuni Qeqertalik-ssamit siunertarineqartoq.

Ukiuni kingullerni nunaqarfiit annerujartuinnartumik akisussaaqataarusunnermik oqariartuuteqartarnerat tusaavarput, tamannalu pissusissamisoortuuvoq akisussaaqataarusunnermik tunngaveqarluni. Imminut namminerlu susassaqarfiup iluani pisinnaatitaaffinnik nunaqarfinni aqutsisut annertusaavigineqarnissaat pissusissamisoorpoq.

Qaasuitsup Kommuniata ukioq 2018-ip aallartinnerani kommuninut marlunnut avinneqarluni ingerlalerumaarnerani kommunit nutaassat, Kommuni Qeqertalik aammalu Avannaata Kommunia qamannga pisumik ingerlalluarnissaannik kissaappagut.

Ineqarnermi aaqqissuusseqqinnermi inissiat pisortanit pigineqartut kommuninut nuunniarneqarnerat pissusissamisoorpoq, kommunimmi taakkuupput pisariaqartitsinermut qanimut ilisimannittuusut.

Sulerusussuseq – akisussaaqataaneq

Sulerusussuseq inuit ataasiakkaarluta pigisarput tassaavoq inuiaqatigiit nukiat, tassaavoq inuiaqatigiinni aningaasanik kaavisitsisoq, tassaavoq inuiaqatigiit piumassusaat, sukarsuit 56 tusind-it. Sulinerup meeraanermilli kajuminnartutut nalilerneqarsinnaaqqullugu angerlarsimaffiit ataasiakkaat annertuumik pisussaaffeqarput.

Sulinerup imminut akilersinnaasariaqarnera kialuunniit apeqqusernagu kissaatigaa. Sulineq imminut akilersinnaanngittutut nalilerneqartillugu pisortanit ikiorsiissutit aqqutigalugit inuuneq oqinnerusutut toqqarniarneqalersartoq paasisarparput, tamassuma takutippaa aaqqissuussaanikkut ataqatigiinngittoqartoq. Pingaartumik ilaqutariit meerartallit sulisartullu inuiaqatigiinni isertitakinnerit akunnattumillu isertitaqqortuut inuuniarnikkut oqinnerusumik aqqutissiuunneqartariaqartut Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut.

Inuiaqatigiinni akisussaaqatigiinnerup meeqqat atuarfianni ilikkagassat pingaarnerpaannut ilaasariaqartoq isumaqarpugut, isumaqarpugut tamanna anguneqarsinnaasoq inuiaqatigiinni nutaamik eqqarsariaatsimik ingerlatsinikkut, inuiaqatigiinni sulinikkut akisussaaqataanermik tunngaveqartumik.

Eqqarsariaqqilaariarta, ullumikkut Royal Greenland suliffissuaqarfimminni sulisussaminnik inuit 38 Kina-mit tikisinnikuuaat! Aalisakkanik avammut niuerneq nunatta aningaasaqarnikkut tunngaviata pingaarnersaa sulisartoqarnikkut namminerluunniit inuttaqartissinnaajunnaarsimagutsigu sumut killissimassuugut?

Anguniagaasariaqarpoq meeqqat atuarfiat qimalersillugu maannakkornit amerlanerulluinnartut piareersimassassasut inuunermi suniarnerlutik, alarpernaassutsimik sulerusussutsimillu peqarlutik. Taamatut eqqarsarneq tassaavoq akisussaaqataarusunneq, inuiaqatigiinnik kivitseqataarusunneq.

Isumaginninnermi sullissineq

Isumaginninnikkut suli annertunerusumik suliaqarnissaq pingaartillutigu Naalakkersuisooqatigiinni suleqataavugut. Naligiinnginnerup akiornerani nunaqqativut atugarliortut meeqqallu sumiginnagaasut iliuuseqarfiginerini siusissukkut iliuuseqarneq, pinaveersaartitsineq minnerunngitsumillu suliassaqarfiit akimorlugit suliaqarneq qitiutipparput. Naalakkersuinikkut isumaginninnikkut kommuninik suleqatiginninneq annertooq ingerlanneqarmat iluarisimaarparput isumaginninnikkullu suli sukataarnissaq kaammattuutigalutigu.

Ilisimaarivarput isumassuinermi sullissineq kommuninit ingerlanneqarmat, bloktilskud-ikkut aningaasalerneqartarluni. Ilisimaarilluinnarparpullu inuiaqatigiinni isumassuinermi ikiorserneqartariaqartut sullinneqarneranni annertuumik suliassaqaratta, tamanna meeqqat illersuisuata ukiuni kingullerni annertuumik qulaajarmagu piffissaq iluatsillugu qutsavigissuarput, ajornartorsiutimmi ataasiakkaatut kivissallugit oqimaattorsiutigut annertuumik qulaajarneqarput, ilaatigut meeqqat pisinnaatitaaffii eqqarsaatigalugit pittaanerusumik sullissisariaqarnitsinnik eqqaasitsisuusut.

Immitsinnut aperisa, qanoq ilillutaana isumassuineq pittaanerusoq anguniaripput, kikkulluuku sullissisoriniarigut?

Maannakkut periutsit atukkavut naammakkunnaarsimammata nassuerutigisarsiaqarparput. Isumaginninnermi siunnersortitut ilinniarsimasut naammattumik piginngilagut, pædagog-it ilinniarsimasut naammattut piginngilagut, isumaginninnermi ikiortit naammattumik piginngilagut, taava naggataani kiaana suliassaq kivinniaraat, sulilu uaguttaaq utoqqalisussaalluta.

Imigassamut inatsit

Inuiaqatigiit imigassaq pillugu annerusumik oqallinnissaat pisariaqarluinnartoq malungaarput Naalakkersuisut imigassamut inatsisissamik saqqummiussinerata kingorna inuiaqatigiit akornanni oqallinnikkut.

Naalakkersuisut imigassamut tunngatillugu inatsisinik iluarsaaqqinnikkut Nunarsuarmi Peqqinnissamut Suliniaqatigiiffiup, WHO-p, sulissuteqarfigineqartussatut taallugit kaammattuutigisai arlallit malinniarmatigit iluarisimaarparput. Siunnersuut Nunarsuarmi Peqqinnissamut Suliniaqatigiiffiup WHO-p imigassamut tunngatillugu sunniuteqarluartumik pitsaaliuinissaq – pingaartumik imigassap takussaanerata, pissarsiarineqariaannaanerata nittarsaanneqarneratalu killilersornissaa – pillugu kaammattuutaanik tunngaveqartut iluaralungu maluginiarparput.

Ukiuni arlaqalersuni Inuit Ataqatigiit pingaarnerpaatittarsimavarput meeqqat atugaasa pitsanngorsarneqarnissaat. Meeqqat toqqissisimasumik peroriartornissaat aqqutissiuukkumajuarparput. Imigassamut politikkiliornermi meeqqat toqqissisimanissaat pingaarnerpaatinneqarmat iluarivarput.

Aalisarnermut suliaq peqqissaarunneqassaaq

Ukiaq manna aalisarneq kingumut oqallisigineqarnerpaanut ilaavoq. Inuit Ataqatigiit iluarisimaarparput kiisami tigussaasumik aalisarnermut inatsisip qanorpiaq nutarterneqarnissaa pillugu oqallittoqarmat. Anguniagaraarput pisasseeriaatsini atorneqartuni inuiaqatigiit pisuussutinik piginnittuunitta erseqqiivissumik naqissuserneqarnissaa. Aamma anguniagaraarput aalisartunut ataasiakkaanut inuiaqatigiinnullu tamarmut aalisartuunerup aalisakkanillu atuinitta napatittuarsinnaanissaa. Piujuaannartitsineq siammasissoq tunngaviussaaq, piujuaannartitsineq avatangiisinut, peqassutsimut, aningaasarsiornermut, kultuuritsinnullu minnerunngittumillu kinguaatsinnut taakkualu kinguaassaannut tunngavilik.

Inuit Ataqatigiit aalisarnermut inatsisip nutarternerani mianerisassatut tikkuarusutavut arlaqarput. Siullertut suleriaaseq, politikkikkut suliassaq pitsaasumik suliarineqarsimassaaq politikerit akornatsinni taamaallaat oqallinnata inuiaqatigiinnili susassaqartut qanimut suleqatigalutigit. Aaqqissuusseqqinnerit taama annertutigisut peqataatitsilluarluta suliassaraavut. Inuiaqatigiit nappatigisaannut inuussutissarsiummut tamanna suli annermik pingaaruteqarpoq. Inuit Ataqatigiit kaammattuutigiumavarput politikerit susassaqartullu akornanni oqaloqatigiinnerit maanna aallartilluartutut oqaatigineqarsinnaasut nangillugit inuiaqatigiit naapissutigisinnaasaannik naammassasisaqarnissaq ujartorneqassasoq sulissutigineqassasorlu. Tamatta immikkut akerleriissutissatsinnik ujartuinata ataatsimoorfissavut ujartigit.

Politikkikkut suliaqartuusugut tamatumani tusarnaarsinnaanerput qitiuvoq. Tamatuma saniatigut annertuumik suliaqartilluta peqqissaarnissaq kukkunaveersaaqqissaarnissarlu aamma pisariaqarluinnarpoq. Inatsisissatut siunnersuutip saqqummiunneqartup kingunissai ilanngullugit qulaajarsimanissaat anguniarneqartariaqarpoq.

Qeqertarsuup tunuani qaleralinniarneq ukiunut siuliinut naleqqiullugu kinguariartortoq tamatta malugaarput, taamaattumik Naalakkersuisut siulittaasuata aalisartitsivimmi tassani aalisarneq ataatsimut isigalugu nutaamik aqutseriaaseqarnissamik isumaliuteqarnissaq oqariartuutigimmagu pissusissamisoortipparput.

Attaveqaatit – Attavilersuutit

Iluarisimaarparput TelePost-ip internet-ikkut attaveqaatinik nunarput siammasissumik piorsarmangu, tamanna TelePost-ip maanna aaqqissuussaanerata ilusaata pisinnaatippaa. Taamaattoq innuttaasut 8%-ii Qaanaaq-mi, Ittoqqortoormiit-ni aamma Tasiilaq-mi pilersaarummut ilaanngillat.

Anguniagassaq tulliusariaqarpoq nunatta isorliunerusortai satellit atorlugu attaveqartuartariaqartut satellit-ikkut attaveqaasersorneri qallunaat naalagaaffiat aaqqiissutissioqatigineratigut piorsaqqinnissaat.

Aatsitassarsioneq 

Aatsitassarsiorneq tassaavoq nunatsinni inuussutissarsiornikkut aningaasarsiornikkullu siammasinnerusumik ineriartornissamut toqqammavileeqataasussaq.

Ukioq manna maluginiarparput aatsitassarsiornikkut nunarput ilorraap tungaanut aallartoq. Aatsitassarsiorfik ataaseq ammarneqarpoq allalu ataaseq sanaartorneqaleruttortoq aasamut tunisassiulertussaalluni. Taakku saniatigut aatsitassarsiorsinnaanermut misissuinerit siornamut sanilliullugu pingasoriaatingajammik qaffariartut tusagassiutitigut ukiassalernerani saqqummerpoq. Taakkuinnaanngillalli – nunaqavissummi aatsitassanik misissueqqaarnissamut qalluinissamullu akuersissutaatillit amerliartupiloorput, ukioq mannalu aatsaat taamak amerlatigilerlutik.  Eqqaariikkatta saniatigut aatsitassarsiorfiulerumaartussatut pilersaarutigineqartut qanimut pissangalluta malinnaaffigaagut.

Ineriartornerup pitsaasumik aallarneranut neriuutissaqarluarpugut pitsanngorsagassaqartuarnerpulli puigussanngilarput. Eqqumaariffigisassagummi amerlapput, assersuutigalugu aatsitassarsiornissamut sinaakkusiarisimasatta pitsanngorsartuarnissaanik sulinissarput pisariaqarpoq nunarsuarmi unammillertigisatsinnut unammillersinnaajuassagutta. Minnerunngitsumilli aatsitassarsiornerup avatangiisinut sunniutigisinnaasai eqqumaariffigiuarlugit piareersimavissaraagut nalilersortuagassaralugillu.

Illersornissaq

Ukiut makku nunarsuarmi pissaanilissuit sakkortuumik pissaaneqarniupput, ilaatigut issittoq pillugu, ilaatigut naalagaaffiit qaartartorsuarnik sakkussiarsuit atorlugit nukitit nittarsaateqattaarpaat, ilaatigut nillertumik sorsunnerup aappaa aallartittutut oqaatiginiarneqartalerluni.

Nunarsuarmi pissutsit najummassimaarnarsiartorneranni avaqqunneqarsinnaanngilaq illersornissamut nunanullu allanut tunngasuni Folketing-imit nunanut allanut isumaqatigiinniartoqartillugu nunatta tamatigut avaqqunneqanngilluinnartarnissaa, soorlu aamma Igaliku-mi isumaqatigiissut taamak imaqartoq.

Suliniartariaqarpugut qallunaat illersornissaqarfiat aqqutigalugu nunatsinnut tunngasuni sunniuteqarneruniarluta, assersuutigalugu issittumi satellit-ikkut attaveqaatit ullutsinnut naapertuunnerusut, ilaatigut Qaanaaq-mut, Ittoqqortoormiut-nut Tasiilaq-mut iluaqutaasinnaaqqullugu,

Aalajangiusimassuarput Folketing-imit issittoq pillugu suliniutit annertusarniarneqarnerat piviusunngortinneqassasoq, naak illersornissamut aningaasaliissutit nalunaarusiarineqarneranni nunatsinnut tunngasuni Arktisk Kommando maannakkornit annikinnerusumik aningaasaliivigineqassasoq siunnersuutigineqaraluartoq.

Ullumikkut kalaallit ikittuinnaat illersornissaqarfimmi atorfeqarnerat eqqarsaatiginartarpoq, eqqarsaatissiisariaqarlunilu. Kalaallit peqataatinneqarnerulernissaat inuinnaat amerlanerit akuutinneqalernerisigut illersornissaqarfimmilu amerlanerit ilinniagaqalersinnerisigut pisinnaavoq. Ullumikkummi Kalaallit Nunaanni suliassanut danskit ilersornissaqarfia isumaginnittuusarpoq, soorlu aalisarnermik nakkutilliinermi, ilisimatusarnermi ilisimasassariottut ikiornerini, ujaasinerni annaassiniarnernilu, ilaatigut uuttortaanerni, avatangiisinik nakkutilliinerni mingutstsinaveersaarnernilu. Akisussaaffiit taakkartorneqartut ilarpassui nammineq ingerlassinnaalluaraluarpagut.

Siunissaq – namminiilivinnissarlu

Inuit Ataqatigiit pilersinneqarnerminni siunertaata pingaarnersaasa ilagaat Kalaallit Nunaata aningaasaqarnikkut aamma nunat tamat akornanni inuiaat inatsisaat naapertorlugit namminersulivinnissaa, maanna partiit tamarmik anguniakkatut siunniussimaligaat, soorunami iluarisimaakkatsinnik, ilaatigullu aammalu nunatta pisuussutaasa inuiaqatigiinnut tamanut iluaqutaanissaat.

Namminiilivinnissamut oqallinneq sulinerlu ingerlaruttulerput, namminerisamik inatsiseqalernissaq siunertaralugu sulineq iluarisimaakkatsinnik aallartisaruttulerluni, inuiaqatigiillu oqalliseqataalluarnissaannik kaammattorpagut, namminersulivinnissamummi aalajangernissaq inuiaat kalaallit namminneq kisimiillutillu aalajangingassariumaarpaat piffissaq takkupat, taamanikkussamullu kisigani inuiaqatigiittut piareersimanissaq pingaaruteqaqaaq.

Inuiaat namminiilivittussat akisussaaffinnik annertunerusunik aamma tigusissapput. Tassa ornitarput. Inuit Ataqatigiillu qilanaarisarput. Avammut nunanut allanut tamanna atuuppoq, ilummullu inuiaat akornatsinni nunaqqatitsinnut pisussuserisatsinnut tamanna atuuppoq.

Kalaallit nunatsinni amerlanerussuteqangaarpugut. Uaguuvoq siunissatsinnik aalajangersaasut aalajangersaasussatuaasullu, tamanna inuiaqatigiit kalaallit ukioq 2009-mi taasinermikkut ilusilerpaat.

Namminiilivinnissaq angutserlugu suliaqarnitsinni minnerunngitsumillu tunngaviusumik inatsisiliornerup aallunnerani akisussaaffiit taakkua qiviagassaraavut. Inuiaat inissaqartitsisut, kalaaliussutsitsinnik tunngaveqarluartut, kinaassutsitsinnik tulluusimaarinnittut uatsinniillu ”allaanerusunik” qunugisaqanngitsut.

Kalaallimmi inuiaat assigiinngisitaarpugut. Assigiinngisitaarneq taanna nukittut atussavarput, aamma namminiilivinnissamut suliaqarnitsinni.

Inuianni amerlanerussusillit ikinnerussuteqartunik qanoq pinninnerput inuiattut qanoq issusitsinnik takutitsisuuvoq. Tamatumani Inuit Ataqatigiit akaareqatigiinneq, nanertuutinnginneq, peqataatitsinerlu tunngavigiumavagut. Taakkuuppummi ilisarnaatit inuiattut nukittussusermik takutitsisut.

Qilanaarpugut inuiaqatigiinni siammasissumik peqataatitsinikkut suliassat aallunnissaannut.

Siunissaq neriulluarnartoq qaamasorlu ornipparput, siunissaq kinguaassatsinnut kingornussassiassarput.

 

Oqallilluarisi

Tamat oqartussaaqataanerat ataqqineqarli

18-09/17 saqqummertoq Siumukkunniit oqaatigineqartoq “pineqaatissinneqarsimasut qinersisinnaatitaanerat atorunnaarsinneqarlik” Inuusuttut Ataqatigiinniit isumaqataangilluinnarpugu

Inuk Kinaluuniit 18-leereersimasoq nunatsinni innuttaasoq qinersisinnaatitaasariaqarpoq killilersorneqanngitsumik. Isumaqarpugulli inatsisinik unioqqutitsillutik pinerluuteqarsimasut aamma arlalitsigut sukasartariaqartut. Soorlu pinerluuteqartut ukiunik amerlanernik isertitsivimmiitarnissaat, aammattaaq iluaqutissartaanik katsorsarneqarsinnaanissaa, allallu pinerlussimasumut siunissaanut iluaqutaasinnaasunut.

Taamatummi aaliangiisoqassappat assigiinarpaa pinerlussimasoq qeqertaaqamut pisillugu oqartussaajunnaarsivillugu nunatsinnut tunngasunik. Inuk pinerlussimasoq iluaqutissaanik siunnersoraanii ikiorluarlugulu aatsaat pinerlussimasoq misigisimalissooq kimeqartinneqartutut atorfissaqartutullu.

Pinerlussimasoq pineqaatissinneqartarpoq inuiaqatigiinnut ajunngitsumut mumisinnissaa, aammalu pillaanerup isumarivaa inuk pineqaatissinneqartoq inuiaqatigiinnut akuulerseqqinnissaa. Aammattaaq suliniutissarivarput qinersisartut amerliartortittuarnissaat ikilisarnagit.

Inuusuttut Ataqatigiinni Siulittaasoq

Lars Salik H. Kielsen

Ukiaanerani Inatsisartut ataatsimiinnissaannut Inuit Ataqatigiit piareerpugut

Ukiaanerani Inatsisartut ataatsimiinnissaannut Inuit Ataqatigiit siunnersuutinik 13-nik oqallissaarutinillu tallimanik Inatsisartoqarfimmut tunniussivugut. Qilanaarpugullu inuiaqatigiinni pingaarutilinnik oqallinnissatsinnut.

Siunnersuutini assigiinngitsuni immikkut eqqaarusuppagut:

·         Nunatta sineriaani aalisarfiusuni aalisakkanik qerinasuartitsivinnik pilersitsisoqarsinnaanissaa nukissiuuteqarnikkullu annertusaanermut aningaasanik qinnuteqarsinnaanissaq pillugu siunnersuut

·         Suliffeqarfiit nutaat aallarnisaasut oqilisaaffigineqarnissaat pillugu oqallissaarut

·         Nunaqarfinni tamani kommunefogedeqalernissaa pillugu siunnersuut

·         Pinerluffigineqarsimallutik eqqugaasunut siunnersuisarfeqalernissaa pillugu oqallisissiaq

·         Eqqumiitsuliornermut kultoorimullu periusissiap nangeqqinnissaa pillugu siunnersuut

·         Ajunaarnersuartoqartillugu upalungaarsimanerup pitsanngorsarnissaa pillugu siunnersuut

·         Siammasissumik nunatsinni sanaartornikkut inerisaasoqarnissaa pillugu siunnersuut

·         Naalagaaffiit Peqatigiit ineriartortitsinermut anguniagaasa Nunatsinni anguniarneqarnissaat pillugu oqallissaarut

·         Naalakkersuisut kingusinnerpaamik UKA 2018-mut ileqqussaasunik siunnersuisooqatigiinnik pilersitsinissamut siunnersuusioqqullugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

Inuit Ataqatigiit ukioq manna immikkut aningaasaqarnikkut ineriartuutaasinnaasunik sammisaqarluta siunnersuusiorpugut.

Inuit Ataqatigiit ukioq manna immikkut imminut pilersorniartsinni inerisaaqataasinnaaneq, illoqarfinni nunaqarfinnilu toqqissisimasumik ineriartorfiusumillu inuuneqarnissaq pingaartillugu immikkut Inatsisartuni aalajangiiffigisassatut oqallissaarutitullu saqqimmiutagut qularinngilarput innuttaaqatitsinnit oqallinnermi suliniuteqarnermilu tapertaaqataalluarumaartut.

 

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit gruppeformand

Nunaqqatigut nunat inoqqaavisa ulluanni pilluaritsi

Ulloq pingaartissallugu pissusissaqarpugut. Inuiattut ullut tarnikkut, eqqarsartaatsikkut ataatsimoorfiit pisariaqartippagut.

Ulloq manna pingaartissallugu pisariaqarpoq nunatsinni inoqqaajusugut pingaartitatta naleqartitattalu nittarsaannissaannut. Pingaartitavut naleqartitavut tulluusimaarutigalugit saqqummertuartigit.

Ulluni makkunani ilaqutariippassuit piliniarsimallutik piliaminnik pilluaatiminnik nittarsaasarput. Tamakkuupput inuiattut pisinnaaffitsitut erligisassagut.

Naalagaaffiit Peqatigiit Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit nalunaarutaat ukiut qulinngortorsiorpoq. Nalunaarutip suliarinerani atuutilerneraniillu angusat imaannaanngeqaat sulilu suliassaqarpugut pisinnaatitaaffii eqquutsinnissaannut

Ulloq manna pingaartorsiutigaara nunat inoqqaavisa ulluanni nunatta namminiilivinnissaanut tunngaviusumik inatsisissaq isumalioqatigiissitami aallartikkatsigu.

Qamuuna nunatut, inuiattut ingerlasimanerput tulluusimaarutigaara qilanaarlungalu tunngaviusumik inatsisiliornitsinni nunaqqatitsinnik peqataaffigilluarneqassalluta.

Tamatta suliuarta nunanarput inuilu pillugit.

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit

Aaffarmi ikumasoq qamisarneqartariaqarpoq

Nassuttuumi imaatigut nunamilu uumasoqassuseq nunatta ilarujussuanut nerisassaqartitsisuuvoq nunatsinni pisuussutsitsinnik imminut pilersornermut annertuumik tunngaviliisoq.

Ikumasoq Arfersiorfiup kangerluanit qanimut takoreerlugu ajunaarnersuartulluunniit nalilerneqartariaqartoq isumaqarnarpoq. Ernumanaqaaq ukiup sinneranut ukiunilu tulliuttunut tuttoqassutsimut qanoq sunniuteqassanersoq, piniartullu aaffarmik ilisimaarinnilluartut pisoq alianarluinnartutut nalilerpaat!

Pissusissamisoorluinnarsorivara nuna ikumasoq maannakkut piaartumik ikumanera annikillisarniarneqartariaqartoq, upalungaarnimanermullu ataatsimiititaliap nunavimmut qallinnginnissaa kisiat nakkutigissallugu naliliinerat tuttoqassutsimut kingunerisinnaasai eqqarsaatigalugit isumaqatiginngivippara.

dmi.dk malillugu nunap timaani august-ip ingerlanerani sialussakippoq, taamaattumik ajornartorsiut annertusingaluttuinnassanngippat Naalakkersuisut kommunit peqatigalugit piaartumik iliuuseqapallannissaat ilungersuullugu kaammattuutingaara.

 

Bendt B. Kristiansen

Politikkikkut oqaaseqartartoq

Inuit Ataqatigiit

Suliniutit Ilanngaassivittut ittut kisimiitinneqarsinnaanngillat

Innuttaasut pisortanut akiitsullit pitsaanerpaamik ikiorserniarlugit akiitsoqarneq pillugu siunnersuisarfimmik pilersitsisariaqarpugut. Tamanna suliniutini ilanngaassivittut ittuni saniatigut ingerlanneqarsinnaavoq, suliniutillu ilanngaassivittut ittut kisimiitinneqassanngillat.

Ilanngaassivik inuiaqatigiinni nangittumik oqallisigineqarpoq. Siunnersuut maanna 2011-mili naalakkersuisooqatigiissimasunit nikerartunit saqqummiunneqartarpoq siunnertaavorlu 1 milliard tungaanut innuttaasuusugut pisortanut akiitsoqarnernitsinnik apparsaanissaq.

Tamatta isumaqatigiisutigisinnaagunarparput innuttaasut taama akiitsoqartiginerput pitsaasuunngimmat. Iliuuseqartoqartariaqarpoq. Piffissarli ungasinneq qiviarlugu sulissagutta innuttaasullu akiitsoqalertarnerat akiuvissagutsigu Ilanngaassivik naammassorinngilarput.

Siunnersuisarfik pisariaqarpoq

Inuit Ataqatigiit akiitsulinnut siunnersuisarfimmik Islandimi akiitsullit ombudsmandiatut ittumik pilersitsisoqarnissaa periarfissatut tikkuarsimavarput. Inatsisartuni ukiaanerani 2015-mi ataatsimiinnermi Naalakkersuisut siunnersuisoqarfimmik inunnik akiitsoqartunik siunnersuisinnaasumik ikiuisinnaasumillu pilersitsinissamut periarfissat pillugit nalunaarusiornissaq pillugu peqquneqarnissaannik Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuummik saqqummiussivugut. Siunnersuuteqarnitsinni siunertaq tassaavoq akiitsut annikillisarniarlugit immikkut ilisimasallit ikiortigalugit akiitsoqartunik akeqanngitsumik siunnersuisarnissaq. Eqqarsaatitsinniittoq tassaavoq aningaasaqarnikkut siunnersortimik, tarnip pissusaanik ilisimasalimmik, isumaginninnikkut siunnersortimik allatigullu ilisimasalinnik inuttalimmik sullissivimmik pisariaqartitsivugut. Siunnersuut akuerineqarpoq maannalu akiitsut pillugit nalunaarusiaq naammassineqarsimavoq tassanilu takusinnaavarput Kommune Kujallermi INI A/S suleqatigalugu ineqarnermut akiitsut pillugit misileraasoqarnissaa innersuussutigineqarmat.

Inuit Ataqatigiit akiitsut pillugit siunnersuisarfimmik peqalernissatsinnik siunnersuuterput attapparput. Taama ilinikkut aatsaat pisortanut akiitsoqarujussuarneq qaasiortumik suliniuteqarfigiinnarnagu sukumiisumik suliniuteqarfigisinnaavarput, ilaqutariit inuillu aningaasaqarnikkut inuttut siunnersorneqarnissaminnik pisariaqartitsisut ajornartorsiutaannik ikiorserlugillu inuuninarnikkut ikorfartorsinnaassagatsigit.

Akiitsoqarneq pillugu suliniutit pillugit oqallinnissamut piareersimavugut

Inuit Ataqatigiinnit Akiitsoqarneq pillugu suliniutit pillugit oqalliseqataanissamut piareersimavugut. Suliniut pisariaqassaaq, kisimiitinneqassanngilarli. Suliniutit minnerpaamik marluutillugit ataqatigiissakkamik iliuuseqartoqarnissaa kissaatigaarput, pisortat inissiaatinik ingerlatsiviutai suleqatigalugit misileraaneq siammasinnerulersillugu pisortanullu akiitsoqarnerit kommunillu tamakkerlugit suliniuteqarfigalugit.

Taamaammat akiitsoqarneq pillugu suliniutit qanorpiaq katiterneqarnissaa pillugu oqallinnissamik kaammattuerusuppugut. Ilanngaassiviup innuttaasunut pisortanut akiitsulinnut taamaallaat atuunnissaa ammaffigaarput, pingaarnertulli innuttaasut akiitsullit qanimut siunnersorneqarlutillu isumaginninnikkut suliniuteqarfigineqarnissaat Ilanngaassiviup saniatigut aamma aallartinneqarnissaa ilungersuutigissavarput.

Suliaq pingaarutilik oqallisigissallugu qilanaarpugut

 

Bendt. B Kristiansen

Politikkikkut oqaaseqartartoq, Inuit Ataqatigiit

Siulittaasorput Sara Olsvig ataasinngornermi peqqissumik ernertaarpoq

Inuit Ataqatigiit siulittaasorput Sara Olsvig ataasinngornermi 24. juli 2017 peqqissumik ernertaarpoq

Sara Olsvig aappanilu Johan Rosbach ataasinngornermi juulip 24-ani peqqissunnguamik ernertaarput. Inuit Ataqatigiinnit angajoqqaanngortut pilluaqqorujussuarpavut.

Sara Olsvig Naalakkersuisutut ullumikkumit septembarip qiteqqunnissaata tungaanut erninermi sulinngiffeqassaaq, partiimulli siulittaasutut suliani ingerlatissavai. Sara Olsvig-p Naalakkersuisutut suliassaqarfii sulinngiffeqarnerani Naalakkersuisumit Agathe Fontain-mit akisussaaffigineqassapput.

 

Allattaaneq
Flavia Lyberth
Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Ilisimatusarfik kaammattorparput kalaallisut oqalussinnaasumik Rektoritut atorfinitsitseqqullugu

Ilisimatusarfimmi, Ilisimatusarfitsinni nutaamik rektorissarsiortut atorfimmik pilerisaarummi ilaatigut ima allapput:

Kalaallit oqaasiinik ilisimasaqarneq pitsaaquteqassaaq, kisianni piumasaqaataanngilaq.

Kalaallit Nunaata Ilisimatusarfia, ilaatigut aamma taaneqartartoq naggueqatigiit Inuit ilisimatusarfituarsuanni pisortassamik atorfinitsitsiniarnermi piumasaqaataanngilaq pisortassap kalaallisut oqalussinnaanissaa. Tamanna assut akueriuminaappoq. Uagut nunatsinni, uagut ilisimatusarfitsinni, uagut inuusuttatta ilisimatusarfissaanni soorunami pisortaq kalaallisoorsinnaasariaqarpoq.

Sumi nunami allami ilisimatusarfimmi pisortaq nunap oqaasiiinik oqalunnginnami? Danskit universitet-ianni rektorit tamarmik danskisut oqaasiliupput aamma tuluit nunaanni – aamma nunatsinni taamaassaaq.
Ilisimatusarfik tassaammat nunatsinni ilisimatuussutsimik qaffassaasussaq, nunatsinni naleqartitatsinnik aammalu oqaluttuarisaanitsinnik ilisimasaqarfiusussaq soorunami pingaaruteqarpoq pisortassap kalaallisut paasinnillunilu oqalussinnaanissaa.

Ilisimatusarfiup kalaallisuinnaq ingerlannissaa pinngilara, pingaartipparalu tuluit oqaasii danskillu oqaasii pisinnaasaqarfigineqartariaqartut. Pingaartipparali pisortap kalaallisut oqalussinnaanissaa.

Kalaallisut oqaatsitta pingaartinneqartuarnissaat, nukittunissaat ineriartortittuarnissaallu Ilisimatusarfiup aamma pisussaaffigai.

Taamaammat isornartoqartippara Ilisimatusarfitsinni pisortassap kalaallisut oqalussinnaannissaanik piumasaqaateqartoqannginnera.

Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit

Aatsaat taamak pisariaqartigilerpoq nunatta issittoq pillugu periusissiornissaa

Nunarput apeqqummi imatut ittumi peqataallunilu isumaqartariaqarpoq. Ukiakkut 2016-mi Inuit Ataqatigiit siunnersuutigaarput nunarput issittoq pillugu periusissiortariaqartoq nunarsuarmi pisunut peqataalluni minnerungitsumillu issittumi pisunut isummersorluni.

Kingumut takuarput Danmarkip nunanut allanut periusissiornerani Nunarput Issittorlu qanoq initutiginersut. Nunatta Issittullu sammineqarnerini isiginnaartuinnaanata namminerisatsinnik politikkitsinnik periusissatsinnillu suliaqartariaqarpugut. Suliani taakkunani Nunatta nammineq anguniagai Issittumilu Nunarsuarmioqataasutullu inissisimanerput ilisimaaralugu immitsinnut aallaveqassaagut.

Qallunaat nunanut allanut periusissiornerminni nunani issittuni pisut soqutigineqarnerat nuannerpoq, tamakkuli pitinnagit kalaallit isummersoqataallutillu peqataasariaqarpugut.

Namminiilivikkiartornitsinni pisussaaffiillu akisussaaffigiligassagut tigujartuaalernerisa nalaani, nunanut allanut susassaqarfik nammineerluta isummersorfigilertariaqarparput, nammineerlutalu nunatsinni pisunut, issittumi, nunattalu avataanut oqariartuuteqarsinnaalertariaqaratta.

 

Ane Hansen

Inuit Ataqatigiit

Inuit Ataqatigiit upernaaq angusaqarfiulluartoq

Upernaaq manna Inatsisartut ataatsimiinneranni Inuit Ataqatigiit nuannaarutigaarput siunnersuutitsinni aqqaneq marluk Inatsisartuni akuerineqarmata, marluinnaallu itigartinneqarlutik, sisamallu ukiamut ataatsimiinnissamut kinguartinneqarlutik.

Upernaami oqaatsit pillugit oqallinneq annertooq pivoq. Ilaatigullu kalaallisuinnaq oqaasillit annertunerusumik ilinniaqqinnissaminnut aqqutissiuunneqartussanngorlugit Naalakkersuisut misissuisussanngortinneqarlutik. Aammattaaq oqaatsinik kiffartuussivissamik pilersitsinissaq piviusunngoraluttualerluni matumani tusagassiorfinni kalaallisut oqaatsit pillugit atuinermut sunniuteqarluartussamik.

Nuannaarutigivarputtaaq nunaqarfinni illoqarfinnilu mikinerni inuit illuliorusuttut pitsaanerusumik periarfissaqalernissaat pilersaarusiarineqartussanngormat. Utoqqaallu ukiorpassuarni kissaatigisarsimasaat tassa utoqqarnut siunnersorteqalernissaa Inatsisartuni taperserneqarluarluni suliassaq aallartinneqalermat.

Siunnersuutit aqqaneq marluk akuerineqartut tassaapput:

  • Imm. 41 – Meeqqat atuarfianni fagit atuartitsissutaasut minnerpaaffilerneqarnissaat, kiisalu akullerni tuluttut qallunaatullu ilinniartitsinerit naligiimmik ingerlanneqartalernissaat.
  • Imm. 42 – Nunaqarfinni illoqarfinnilu mikinerni illuliornissamut pitsanngorsaaneq
  • Imm. 44 – Suliffinnik misileraanerni sillimmasiisalernissaq
  • Imm. 50 – Oqaatsinik kiffartuussivik
  • Imm. 51 – Itilliarsummi ikerasaliornissaq
  • Imm. 52 – Meeqqat atuarfiani ilitsoqqussaralugu oqaatsit
  • Imm. 53 – Utoqqalinersiallit utoqqalinersiaminnit ilanngaaffigineqaratik saniatigut isertitaqartarsinnaanerat misissorneqarnissaa
  • Imm. 54 – Kalaallisuinnaq oqaasillit ilinniaqqissinnaanissaat aqqutissiuunniarlugu misissuititsineq
  • Imm. 100 – Namminersorlutik Oqartussat iluanni aammalu suliffeqarfiit Namminersorlutik oqartussat pigisaasa iluanni atorfinitsitsisarneq oqaatsinillu piginnaasaqarnissaq
  • Imm. 135 – Umiartortut atorfinitsitaasarnerannut pissutsit pillugit nangaanartitatik atuukkunnaarsitsinissaq
  • Imm. 166 – Utoqqarnut siunnersuisarfeqarlernissaq
  • Imm. 185 – Meeqqat inuusuttuaqqallu 18-it inorlugit ukiullit ikiaroornartumik atuilersimasut katsorsartissinnaanissaat

Inatsisartut, partiit, Naalakkersuisut sulisorpassuillu qutsavigalutigit, tamassi aasarsiorluarnissassinnik kissaappassi.

 

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit

Aalisakkanik tunitsivissaaleqineq aaqqiivigineqarli

Kangaatsiaq eqqaalu saarullippassuaqaleqqapput aalisarsinnaasullu piffissamik atorluaallutik aalisarusupput, sulisinnaasullu sulisinnissaannut periarfissiiuunneqartariaqarput, ilaqutarpassuaqarpummi pilersugassaminnik.

Isumaqatigiissutigisinnaagunarparput silaannaap kissanneranik pissuteqartumik saarullippassuit nunatta sineriaanut qanillisimalersut, taakkuli atorluarneqarusuttut. Taamaattumik Naalakkersuisut kaammattussavakka Kangaatsiap eqqaani umiarsuarmik piaartumik tunitsiviliisoqarnissaa sulissutigeqqullugu.

Ulluni kingullerni saarullinniarlutik aalisartut tunisiniarnermikkut assut kipiluttunartorsiorlutik Facebookikkut aammalu sianerlutik tutsiuttartorpassuit oqariartuutigisarpaat. Ilaasa killilimmik kilolinnik sapaatip akunnera ataaseq utaqqeqqaarlutik aatsaat tunisisinnaasarlutik oqaatingaat. Sulisinnaasut amerlanerit sulisinneqarsinnaangaluartut Kangaatsiamilu Imermik sipaarniarneq  pissutaalluni tunisassiorneq uninngapajaarmat tamakkiisumik sulisoqarani naak sulisussanik utaqqiinnartoqaraluartoq.

Matumuuna Naalakkersuisut kaammattuinnarnagit qinnuigissavakka imeqarnikkut nukissiuuteqarnikkullu Kangaatsiami piaartumik aaqqiissuteqarnissamik suliangasuaqqullugit. Ajornartorsiutaasartut ukiorpassuarni uteqattaartumik pisut iluarsisariaqalerpagut.

Hans Aronsen

Inuit Ataqatigiit

Inatsisinik atuutsitsinikkut nunatsinni Danmarkimilu pissutsit assigiinngippallaarput

Politiit, eqqartuussisut, pineqaatissiisarfinni sulisut sulinerminni atugaat akissarsiaallu assigiinngippallaarujussuarput, piffissanngorporlu ersarissumik oqariartuuteqarluta tamakkiisumillu inatsisitigut atuutsitsinermi qaffassaanissaq inernilimmillu sulissutigissallutigu.

Akisussaaffik Danmarkimiitsillugu folketingimiititagut qanimut suleqatigisariaqarpagut, kiisalu folketingimut oqariartuuteqarluta suut nunatsinni inatsisinik atuutsitsinikkut aaqqissussanerlutigit.

Maajip 29.-ni Inatsisartuni Inuit Ataqatigiit oqallisissiatsinni pingaartipparput massakkut suliap pimoorussamik aallartilertornissaa, ersarissumillu qaffassaaniarluta piumasaqaateqarnerput anngukkumallugu.

Nuannaarutigaarpullu Folketingimi Aaja C. Larsen annertuumik suliaqarsimammat, nipilu ersarissoq atorlugu nunatsinniit piumasaqaatigut danskit inatsisartuinut ullumikkut folketingimut aalajangiiffissatut siunnersuutitut annguttussaammagu. Piumasaqaatigullu qaffassaanissamik siunertallit ukuupput:

  • Illersuisut sulinerminni atugaasa pitsanngorsarneqarnissaannut misissuisoqassaaq siunnersuutinillu tunniussisoqarluni. Nuna tamakkerlugu illersuisuuneqarfik ukioq ataaseq ingerlareerpat naliliiffigineqassaaq.
  • Eqqartuussisut Ilisimatusarfimmi inatsisilerituutut ilinniagaqarnissaminnut periarfissinneqassapput.
  • Eqqartuussisut sulinerminni siunnersorneqarnikkut fagligemillu ikorfartorneqarnikkut nukittorsaavigineqassapput.
  • Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivinni Nunattalu eqqartuussisuuneqarfiani inatsisitigut naammattunik piginnaasaqarnissaq qulakkeerneqassaaq, taamaasillunilu suliat suliarineqartarnerat sivikillilluni.
  • Unnerluussisussaatitaasut nukittorsarneqarnissaannut pisariaqartitsineq naliliiffigineqartariaqarpoq, taakkununnga eqqartuussivinni unnerluussisusut najuuttartut ilanngullugit.
  • Inissiisarfinni paarsisut illinniartinneqarnerat nukittorsarneqassaaq, Naalagaaffeqatigiinnermilu politiinut inissiisarfinnilu paarsisunut akissaatit naligiissartariaqarput.
  • Illoqarfiit nunaqarfiillu tamakkerlutik politiitigut sinniisuutitaqassapput.
  • Politiinut Pinerluttunillu Isumaginnittoqarfimmut illutatigut naleqquttunik atugassiinissamut aningaasat qulakkeerneqassapput.
  • Tigusanut illutaliisoqassaaq.
  • Nunaqarfinni tigusaqarsinnaanermut periarfissiisunik isumaqatigiissusiortoqassaaq.
  • Eqqartuussissoqarfimmut IT-tigut systeminik naleqquttunik qulakkeerinnittoqassaaq.
  • Paasiuminartumik tamaniillu atorneqarsinnaasumik eqqartuussutinut database-liortoqassaaq.
  • Nunatsinni inatsisinut atuuttunut tamanut kalaallisut danskisullu paasissutissiivimmik pilersitsisoqassaaq.
  • Folketingimi Inatsisartunilu inatsisitigut allannguuteqartillugu tamakkua nalunaarusiorfigineqartassapput.
  • Digitaliusumik atsiorsinnaanermut periarfissiisoqassaaq.
  • Kunngikkormiut peqqussutaannut taarsiullugu Folketingimi inatsisiliortoqassaaq, soorlu aamma inatsisit nutaanngilisut nutarterneqassasut.
  • Ilisimannittut takkutinngitsoornerini kingunerititassatut periarfissat atorneqassapput.
  • Erngertumik pineqaatissinneqarsinnaaneq atorneqarnerusariaqarpoq.
  • Inuiaqatigiinni kiffartuussineq siuarsarneqassaaq.
  • Aaqqiagiinnginnermi aaqqiinissamut siunnersuisarneq atorneqartariaqarpoq, nammineq kajumissutsimik aallaaveqartumik.
  • Saqitsaannermik suliassatigut inatsisitigut isumaqatigiissitsiniartarneq eqqunneqartariaqarpoq.
  • Fodlænkeqarneq pineqaatissiissutigineqarsinnaasutut atorneqassaaq.
  • Pineqaatissiissutinut sinaakkutissat inuiaqatigiinni oqallisigineqassapput politikkikkullu aalajangersarneqarlutik.
  • Taarsiissutinut periarfissat ersarissarneqassapput, suliareqqitassanngortitsinermi ilalerneqarsimaneq ilanngullugu.
  • Inuiaqatigiit suliassaqarfiillu qanoq aaqqissuussaanerannut tunngatillugu Kalaallit Nunaanni innuttaasut ilisimasaat qaffassarneqassapput.
  • Pinerluutinut eqqartuussinermi eqqorneqartunik tapersersuisarnissaq Kalaallit Nunaanni suliniaqatigiiffiit naalakkersuisutigoortuunngitsut, NGO-t, suleqatigalugit ujartorneqartariaqarput.
  • Tigummisaanermiit misiliutitut iperarneqarneq pitsaanerusumik piareersarneqarlunilu nukittorsarneqartariaqarpoq.
  • Tigummisat iperagaaneranni mentoreqartitsinikkut misilittaaneq pilersinneqartariaqarpoq.
  • Isertitsivimmiittunut katsorsarneqarnissamik susassaqartitaanissamillu neqeroorutit nukittorsarneqartariqarput.
  • Inuit atugaasigut pinerlunnaveersaartitsinikkullu iliuutsit nukittorsarneqassapput.

 

Debora Kleist

Inuit Ataqatigiit

Umiartortortagut illersugaanngillat

Nunatsinni imarsiornermik inuutissarsiortortagut suleqatiminniit nunani allaneersuniit allarluinnarnik atugaqartitaapput, illersugaanatillu. Nunani tamalaani illersugaanissamut isumaqatigiissutit uagutsinnuttaaq atuutilersittariaqarpagut.

Assartuutini, aalisariutini aamma sinersortaatini inuutissarsiutigalugu umiartortut atugaat massakkutut itsillugit, naak nunaqqaterput ukiorpassuit sulisimagaluarlunilu misilittagartuujugaluartoq inatsisitigut illersugaannginnami allaniit taarserneqariaannaavoq.

Nunatsinni umiartortut sulinerminni atugaasa illersorneqarnissaat siunertaralugu nunarsuarmioqatigiit akornanni umiartortut atugaat pillugit illersuinermi atuutilersinneqartartut nunatsinnut aamma atuutsinneqarnissaat siunertaralugu sulineq aallartittariaqarpoq taamammat siunnersuutigaara ILO-p isumaqatigiissutaa 23 februar 2006-mersumi Qallunaat Nunaanni atuutilersinneqarnikoq aamma nunatsinnut atuutilersinneqartariaqarpoq, Naalakkersuisut umiartortut atukkamikkut illersorneqarnissaanik suliutit aallartillugit sulissutigissagaat.

Tamatuma saniatigut umiartortunut inatsisituarsuarput Inatsisartut Inatsisaat nr. 2, 24 april 1986-imeersoq umiartortut isumaqatigiissusioqatigineqartarneranut tungasoq ullumikkumut pissutsinut naleqqussarlugu nutarterneqartariaqarpoq.

 

Ane Hansen

Inuit Ataqatigiit