Inuit 62-t assigiinngisitaartut Inuit Ataqatigiit sinnerlugit sassarput

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qinigassanngortittut 62-usut inuttut misilittakkamikkullu assigiinnigisitaarput.

Kiinnat nutaat

Inuusuttut nutaat, qaffasissunik ilinniagallit, inuit sulisartutut ukiorpassuarni misilittagallit, aalisartut piniartullu politikkikkullu misilittagaqarluartut Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qinigassanngortipput.

Ataaserli assigiiffigaat, tassalu akisussaassusilimmik inuk ilitsoq inuiaqatigiillu qitiutillugit sullisserusupput.

Qinersinissamut matumanut inuusuttut periarfissinnissaat Inuit Ataqatigiit siulersuisuisa pingaartippaat, taamaammat inuusuttunik sassartoqarluarpoq.

Qinigassanngortsittuni 62-usuni affangajaat arnaapput, tassa 28-t. Avannaaniit kujataanut kangianiillu Inuit Ataqatigiit qinigassanngortitsipput.

Inuit Ataqatigiit tunuliaqutaralugit sassarumasoqarluarnera partiimi siulittaasup Sara Olsvigip nuannaarutigaa.

– Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qinigassanngortittut piukkunnarluinnartut 62-usut allattorsimaffiat ullumi tunniupparput. Siulittaasutut tulluusimaarutigaara qinigassanngortitatta assigiinngisitaarnerat partiitsinnillu tunuliaqutaqarusunnerat. Qinigassanngortikkusuttut amerlasimaqaat, aamma inuussuttut nukiit nutaat. Taamaammat partiit sassartissinnaasaat amerlanerpaaffissaat angullugu qinigassanngortittoralugit torersumik pissanganartumillu qineqqusaarnissamut qilanaarpugut, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat, Sara Olsvig, oqarpoq.

Aaku Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qinigassanngortittut:

Avannaata Kommunia
Qaanaaq Mikivsuk Thomassen
Upernavik Margrethe Christiansen Steenholdt
Kullorsuaq Edvard A. Nielsen
Magnus Petersen
Upernavik Kujalleq Jan Mørch
Uummannaq Mikkel Jeremiassen
Ilulissat Bendt B. Kristiansen
Nuka Kleemann
Kommune Qeqertalik
Aasiaat Peter Preben Olsen
Niels Kristensen
Agathe Steenholdt
Dorthie Siegstad
Qasigiannguit Aqqa Samuelsen
Qeqertarsuaq Kasper Skifte
Kangaatsiaq Hans Aronsen
Niaqornaasuk Thomas Petersen
Iginniarfik Debora Frederiksen
Qeqqata Kommunia
Sisimiut Juliane Enoksen
Agathe Fontain
Axel Lund Olsen
Villy Olsvig
Sofie-Dorthe Olsen
Paulus Christensen
Maniitsoq Mimi Karlsen
Erneeraq Poulsen
Eva Jessen
Kangerlussuaq Laila Thomassen
Kommuneqarfik Sermersooq
Nuuk Sara Olsvig
Aqqaluaq B. Egede
Múte B. Egede
Jakobine Motzfeldt
Nikoline Ziemer
Arnajaaq Lynge
Storm Ludvigsen
Gerth P. Olsen
Tekle Ghebrelul
Olga P. Berthelsen
Anders Jensen
Jukku O. Markussen
Nukannguaq B. Jensen
Jane P. Lantz
Tabetha Larsen
Augusta M. Jerimiassen
Jesper Labansen
Sofia Geisler
Inge Olsvig Brandt
Samuel Reimer
Kista Lynge Høegh
Tasiilaq Knud Mathiassen
Kuummiut Harald Bianco
Paamiut Andreas Geisler
Henrik Rachlev
Kommune Kujalleq
Qaqortoq Stine Egede
Erika Baadh
Kelly Berthelsen
Debora Kleist
Lars-Salik Henningsen
Nanortalik Henrik Brummerstedt
Aningaaq Geraae
Narsaq Peter Frederiksen
Mariane Paviassen
Narsarsuaq Naja Lund

Siuariartornissaq inuiattut nammineerluta akisussaaffigaarput

Ukiuni 40-inngulersuni politikkikkut allaffissornerput akisussaaffigaarput, taamaattorli suli politikkereqarpoq isumaqartunik avataaniit tikisitat allaffissornikkut aqutsineq tigummigaat. Tamanna ilumuunngilaq, tassami uaguuvoq ilinniarsimasortatta allaffissornikkut aqutsinikkut sunniuteqarsinnaanerannik ineriartortitsisinnaanerannillu annerusumik politikkikkut suliniuteqarsimanngitsut. Tamanna nutaamik eqqarsarnissamik ersersitsivoq, nutaamik eqqarsarneq imminut qiviarnissatsinnut piviusunillu takuninnissatsinnik imalik. Eqqarsartoqaannarsinnaanngilaq avataaniit tikittut sakkugalugit politikkikkut sassartaarluni inuiaat annaanneqassasut, tamannami piviusumik tunngaveqanngilaq. Nipituumik oqassaagut ineriartornermut akisussaagatta, uaguuvorlu taakkutuaasut allannguisussat.

Qineqqusaarutigaara ilinniartitaaneq inuiaqatigiinni atorfissaqartitanut naammassinnittoq. Pisortat aningaasartuutaasa 20 procentii pallingajallugit ilinniartitaanermut atorneqartarput, tamannali imminermini naammanngilaq, suli siammasinnerusumik eqqarsarsinnaasariaqarpugut. Ilinniarlutik naammassisut annerusumik piginnaasaminnik ineriartorsinnaanerat sulinermillu ileqqorissaarnermik piginnaasaqarnissaat qulakkeertariaqarparput. Tassuunakkut qulakkiissavarput nunaqqatigut ilinniarsimasut atorfissaqartinnissaat. Tamatumani Namminersorlutik Oqartussat siuttuussapput maligassiuissallutillu. Taamatuttaaq aningaasarsiornikkut iluanaarfiusinnaasutut periarfissaasut ilinniartitaanikkut aallunnerusariaqarpagut ass. aalisarnikkut inuussutissarsiuteqarneq, nunalerineq, aatsitassarsiorneq, takornariaqarneq minnerunngitsumillu ilinniarfiit atugarissaarnitsinnut qulakkeerinnittut.

Nuna nammineertoq partiima toqqammavigaa, aamma taamaattuassaaq. Namminersornerup eqqunneqarneranit suli ukiut qulinngunngilai, isumagalu malillugu naalagaaffinngornermik suaaruteqarnissamut suli suliassarpassuaqarpugut. Inooqataaffigisinnaanngilara inuusuttut 1303-it tassa 18-34-inut ukiullit suliffissarsiortutut allatsissimasut 45,4 procenterimmatigit , inuusuttut siunissatsinnut qulakkeerinneqatissagut. Taamaattumik isumaqarpunga inuusuttut inuiaqatigiinni suleqataaleqqullugit suliffissanik pilersitsineq suliniuteqarfigineqartariaqartoq. Aatsaat taamaaliornikkut atugarissaarnerput qulakkeersinnaavarput. Inuusuttut taakku ilinniarnermut siunnersorneqaannaratik inuttut ataasiakkaatut ineriartornissamut pilersaarusiorfigineqartariaqarput. Oqariartuutigerusutara aajuna, ilinniartitaaneq qiviartigu siuariartussaguttalu suliffissanik pilersitsinissarput ukkatsigu. Naalagaaffinngornikkut ajornartorsiutit aningorneqarsinnaanngillat. Namminiilivinneq siunertaraarput ajornartorsiutitsinnulli tamanut namminiilivinneq aaqqiissutinut atorneqassanngilaq.

Inatsisartuni 2009-miit 2013-imut ilaasortaavunga meraaninniillu inuiaqatigiilerineq aallullugu. 2013-mi ilinniarnissara siunniukkakku qiningassanngorteqqinniarnanga aaliangerpunga. Ukiut tallimat politikki qimaqqareerlugu ilinniagalittut sulinermillu misilittagalittut nukittoriaqqissimallunga sassarpunga. Piffissami tassani inuiaqatigiinni nunaqarfinni illoqarfinnilu iluaqutaasussanik ilisimasaqalerpunga. Inuiaqatigiinni pissutsinut malinnaavunga taamaattumillu inuiaat sullinnissaannut piareersimallunga. Inuiaqatigiinni ilungersuutissagut ilisimasaqarfigaakka allangueqataarusullungalu. Piffisanngorpoq inuiaat ilutsinni illuatungeriikkaarunnaarluta ataatsimoornissarput.

Jane P. Lantz
Inuit Ataqatigiit qinigassanngortitaat

IA Inatsisartunut qineqqusaarutaat “Inoqat uninngisaannarit – Ilagissavatsigit”

Inoqat uninngisaannarit – Ilagissavatsigit

Atugarissaarnissamut siuariartorneq

Atugarissaarnikkut suli pitsaanerusumik atugaqarnissamut aningaasaqarnikkut siuariartortitsissaagut. Erseqqissunik qaffasissunillu immitsinnut anguniagassitta – aalisarnermi, takornariaqarnermi, inuussutissalerinermi – inuussutissarsiornerni tamani. Aallarnisaanermut nutaaliornermullu aqqutissiuussissaagut. Nukiit pigereerpavut, atortariaqalerpavut.

Imminut napatinnissamut ilinniartitaaneq

Ilinniartitaaneq siunissamut toqqammaviuvoq. Ajunnginnerusunik naligiinnerusunillu meerartatsinnut inuusuttortatsinnullu tamanut, nunaqarfinni illoqarfinnilu, ilinniartitaanikkut periarfissiissaagut. Meeqqat atuarfiat patajaatsoq aqqutissaavoq. Assassornikkut ilinniaqqiffiit inuussutissarsiornikkullu ilinniarfiit ilisimasaqarnikkut nukittorsartigit. Minnerunngitsumik inuussutissarsiornermik sulialinnut ilinniartitaaneq pillugu suleqatigiinneq nukittorsartigu – siuariartornissamut piginnaasat naleqquttut pilersikkumallugit.

Ineqarneq tamanut pisinnaatitaaffiuvoq

Toqqissisimanartumik naleqquttumillu ineqarnissaq tamanut pisinnaatitaaffiuvoq. Ineqarneq ataatsimut isigalugu nutaaliorfigineqartariaqarpoq. Siunissaq piujuaannartitsinerlu tunngavigalugit akilerneqarsinnaasunik inissianik sanaartortariaqarpugut – aamma inuusuttunit angajoqqaanngorlaanillu akilerneqarsinnaasunik. Torrallataasumik pilersaarusiorluta utoqqarnut inunnullu innarluutilinnut tulluuttunik inissialiussaagut – kikkummi tamarmik toqqissisimanartumik ineqarnissamut pisinnaatitaaffeqarput.

Naligiilluni kiffaanngissuseqarneq

Nunarput siunissamut aalajangiiffiusussamut pulavoq. Kiffaanngissuseqarnerup toqqammavia nammineq suliarissavarput, inuttut ataasiakkaatut inuiaqatigiittullu. Akisussaaffimmik tigusineq inuiaqatigiinnilu naligiissitsineq tamanut tunngavoq. Siunissaq kiffaanngissuseqarfiusoq inuup nammineq immikkoortitaanani ajattugaannginnissaanut tunngavoq. Siunissaq neriuuteqarfiulluartoq takorloorparput, tamatta peqataaffigisarput tamatsinnut inissaqartitsisoq.

Inoqat uninngisaannarit, ilagissavatsigit

Meeqqat inuusuttullu toqqissisimanartumik peroriartornissaat angajoqqaat inuiaqatigiillu tamatta akisussaaffigaarput. Nukiit tamaasa kattullugit inuuniarnikkut atugarliorneq naligiinnginnerlu akiussavagut. Inuk ilivitsutut isigissavarput. Tamanna isumaqarpoq isumaginninnikkut, peqqinnissaqarfikkut, suliffeqartitsinikkut ilinniartitaanikkullu sullissinerit ataqatigiissagaasumik ingerlanneqassasut. Nunatsinni aanaa aataalu periarfissagissaartissavagut, minnerunngitsumik ilinniariarlutik avalassimasut inuiaqatigiinnut ingerlalluartunut angerlarfissaqarnissaat qulakkiissavarput. Kikkummi tamarmik atorfissaqartippavut. Aqqutaani ilagissavatsigit.

 

Qineqqusaarutit tamakkiisut ataaniittoq toorlugu atuarneqarsinnaapput.

Meerartaarnermi sulinngiffeqarneq inuunermik aallartilluartitsisoq

Suliffeqarfeqarneq naligiissitaanermut aamma tunngavoq, taamaammat suliffeqarfeqarnerup iluani erninermi meerartaarnermilu sulinngiffeqarnissamut pisinnaatitaaffiit naligiinnginnerat aaqqissavarput.

Ilaqutariit amerlavallaartut meerartaarnerminni aningaasaqarnikkut unamminartorsiulersarput, kikkut tamarmik meerartaarnermi sulinngiffeqarnerup nalaani akissarsiaqarnissaminnut pisinnaatitaaffeqannginnerat peqqutaalluni.

Ilaqutariuttut inuunissaq tamanut periarfissaassaaq. Anaanaq ataatarluunniit suliffeqarnermi ulapittuugaluarunik ilaqutariiussutsimut piffissaqartinneqassapput.

Taamaammat kikkut tamarmik meerartaarnermi sulinngiffeqarnerup nalaani akissarsiaqarnissaminnut pisinnaatitaaffeqarnissaat siulliullugu qulakkiissavarput. Arnat ukioqqortussutsimikkut meerartaarnissamut qanittut suliffeqarfinnit itigartitaasinnaasarput.

Tamanna Nunatsinni atugaassanngilaq. Suliffeqarfeqarnerup aaqqissugaanerani sulinerup sivisussusaa atukkallu tungaatigut ilaqutariiussutsimut tulluussarneratigut kajumissuseqarnerulersitsissaagut, assersuutigalugu piffissap ilaannaa nikerartumilluunniit piffissalersugaasumik sulinissamut periarfissat annertusinerisigut. Kingullertut meerartaarnermi sulinngiffeqarnerup sivikippallaarnera aaqqiissuteqarfigiumavarput.

Sivisunerusumik meerartaarnermi sulinngiffeqarsinnaaneq toqqissisimanartumik inuunerup aallartinnissaanut aqqutissiussissaaq.

Anguniakkat uku sisamaasut ataatsimoorunnissaannut qaaqqusivugut:

  • Erninermi meerartaarnermilu sulinngiffeqarnissamut aningaasaateqarfimmik pilersitsineq – kikkut tamarmik suliffillit sulinngiffeqarnerup nalaani akissarsiaqaannarnissaannut qulakkeerinnikkumalluta
  • Ataatat meerartaarnermi immikkut sulinngiffeqartarnissaat – angerlarsimaffimmi suliffeqarfimmilu naligiissitaaneq pillugu
  • Suliffeqarfeqarnermi ilaqutariinnut politikkeqarnissaq – sulisartut sulisitsisullu kattuffii suleqatigalugit
  • Erninermi meerartaarnermilu sulinngiffeqartarnerup sapaatip akunnerinik qulinik sivitsornissaa

Ataataasunik meerartaarnermi sulinngiffeqarnerulersitsineq inuiaqatigiinnut ileqqaarinertut pitsaasutut Inuit Ataqatigiinnit isigineqarpoq. Meeqqamut peqqinnassaaq, tassami anaanap ataatallu asanninnerat, isumassuinerat, toqqissisimanerat attaveqarfigilluarnerallu pisinnaappat inuuneq aallartilluassaaq.

Aappariinnermut aamma peqqinnartuussasoq isumaqarpugut. Sungiussiniarneq, attaveqatigiinneruneq ikioqatigiinnerunerlu ilaqutariinngorlaatut sulinngiffeqarneruneq aallartilluarnerulersitsissasoq qularinngilarput.

Múte Bourup Egede, Inuit Ataqatigiit

Naleqartitatigut oqallinnerit qinersinermi aalajangiisuussapput

Nunarsuarmioqataaniarpugut imaluunniit immitsinnut mattunniarpugut? Qinersineq nunatta siunissaanut aalajangiisuussaaq, avammut alakkaamasaqarnikkut akornatsinnilu kiinnertarnikkut. Inuiaqatigiinni naleqartitat suut ilisarnaatigissanerivut qineqqusaarnermi qitiussaaq.

Inuit Ataqatigiit inuiaat iluminni allanullu ammasuunermik takutitsisut pilersikkumavagut.  Avammut alakkaamasaqarneq assigiinngisitaarnerlu kissaatigaavut.  Inuit Ataqatigiit isumarput erseqqippoq – partiiuvugut tamanik inissaqartitsisoq. Isumaqarpugullu nunarput tamanut inissaqartitsisuusoq.

Siunissaq neriuuteqarfiulluartoq

Nunatta siunissaanut piffissamut aalajangiisuusussamut appakaappugut. Inuit taakkuinnaavugut ataatsimoorlutalu inuiaqatigiinnik nukittuunik imminullu napatittunik sanarfinissamut anguniagaqaqatigiippugut. Aporaanneq ajornartorsiutinik sunilluunniit aaqqiineq ajorpoq ataatsimuulersitsinerlu ajorluni. Immikkoortitsinermit ajattuinermiillu nuannersunik pilersitsisinnaanngilagut.

Akerlianik tatigeqatigiinnermit upperinninnermillu ajunngitsunik pilersitsisinnaavugut. Siunissaq neriuuteqarfiulluartoq isigaarput, tamatta peqataaffigisarput tamanillu inissaqartitsisoq.

Nunarput tamat oqartussaaqataanerat tunngavigalugu nukittuunik nutaaliaasumillu ingerlavoq, inuiaat kalaallit inuiaat nukittuujuvugut anersaakkut kultuurikkullu nukissaqarluartut. Avataanit sunnerneqarnerlunnissatsinnut ernumanartorsiunngilagut. Akerlianik kinaassutsitsinnik attassinissamut pikkorissuseqarpugut avataaniillu sunniutaasut atorsinnaasavut naleqqussarlugit allanngortillugit nammineq atorsinnaanngorlugit pigilernissaannut pikkorissuseqarpugut.

Tamatta atorfissaqarpugut

Inuiaqatigiinni oqaatsit aammalumi sumiuussuseq tunngavigalugu aporaannerit suli nukippassuarnik atuiffigisarivut takusinnaavarput. Ukiuni makkunanerpiaq naligiissitsinissamik siuarsaanissaq pingaartipparput. Kikkut tamarmik ilaanissaat qulakkeertariaqarparput, kikkut tamarmik inissaqassapput. Taamaammat tunngaviusumik inatsisiliorluni sulinermi naligiissitsinerup qitiutinneqarnissaa qulakkiissavarput.

Inuiaqatigiit nammineq naleqassutsimik misigisimanerput upperivara. Upperivara maani nunami nukittuumik ataatsimoorusussusermik peqartugut, oqaatsit, inuiaassuseq sumiuussuserlu akimorlugit.

Allatut oqaatigalugu Inuit Ataqatigiit isumaqarput, siuariartortoqassappat  tunngaviusunik naleqartitat qaqinneqartariaqartut, tunngaviusumik naleqartitat tassaammata qanoq inissisimanitsinnut takussutissiisut.

Tamatta atorfissaqartinneqarlutalu naligiippugut. Inuit assigiinngisitaartut suleqatigiissinnaanerat piffissanngorpoq, aamma oqaluttuarisaanitsinni annernarsinnaasunik pisoqarsimagaluartoq. Ingerlaqqittariaqarpugut, ataatsimoorluta.

Sara Olsvig, Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Aalisarnermi nunarsuarmi siuttuuneq imak anguneqassaaq

Nunarput tulluusimaarutissaqaqaaq – ingammik aalisarnikkut inuussutissarsiornerput. Immap nillertup raajaanik tunisassiornermi nunarsuarmi siuttuuvugut. Taamaattumillu ineriartortitsissaagut, siuariartortitsinikkut atugarissaartitsinerujumalluta.

Inuit Ataqatigiit erseqqissumik anguniagaqarpugut. Nunarput nunarsuarmi aalisarnermi siuttuussaaq. Aalisarneq inuussutissarsiutitta pingaarnersaraat aningaasarsiutiginerpaasaraarpullu, sulili pikkorinnerulersinnaavugut. Anguniakkamut tassunga tamanik peqatiserinnippugut.

Uppernarsereerparpummi raajanik tunisassiornerput pitsaassusilimmik siuttuuffigisinnaallugu. Qaleralinnik tunisassiornermi aamma qaffakkiartuaarpugut. Nunat tamalaat akornanni misilittakkavut, tunisassiornermut nittarsaassinermullu ilisimasavut, aalisagaqatigiinnut allanut aamma atussavagut.

Anguniakkap angunissaanut suut aqqutissaappat? Siullertut aalisarnitsinnik pitsaanerpaamik aqutsissiuussissaagut, tassa piujuaannartitsineq tunngavigalugu ingerlatsinikkut, ilisimatuussutsikkut ilisimasat pitsaanerpaat tunngavigalugit, najukkani aalisartut piniartullu ilisimasaat mininnagit politikkikkullu patajaatsumik ingerlatsinikkut.

Nuna tamakkerlugu naaperiuteqarneq

Aalisarneq Nunatsinnut iluaqutaaneroqqullugu pitsaanerpaamik inuussutissarsiornikkut pisuussutinik inuiaqatigiit pigisaannik atuinermik inatsimmik tunngaviliisussamik suliaqartariaqarpugut. Aalisarnermut inatsit siammasissumik isumaqatigiiffiusoq, nuna tamakkerlugu naaperiuteqarfiusoq, aalisarnermillu inuussutissarsiortunut patajaassusermik siunissamullu nalornisitsinngitsumik suliaqassaagut. Ukiuni qulikkaani marlunni-pingasuni raajarniarnermik aqutsinermi nalornisitsinnginnerup pingaaruteqassusia takutipparput. Inatsisissap aningaasaqarnikkut kingunissai tamakkiisumik qulaajarsimanissaat qulakkiissavarput.

Tamatumunnga uagut politikerit aalisarnermik tunngaveqartumik inuussutissarsiuteqartut tusarnaarsinnaasariaqarpavut, tamallu oqartussaaqataanerat tunngavigalugu siammasissumik peqataatitsilluta periuseqarnissatsinnut piareersimasariaqarpugut. Aamma periutsit pigiliutiinnakkat qimallugit nutaamik eqqarsarsinnaassuseqartariaqarpugut inerniliussamillu nukittuumik ataatsimoorfigineqartumillu suliaqarnissatsinnut ilungersornerusariaqarpugut.

Pisassiissutit tamanit oqartussaaqataaffigineqarnerusut

Aalisarnermut inatsimmik pisassiissutinik piginnittuunermik tamanit oqartussaaqataaffigineqarnerusumik qulakkeerinnittumik suliaqarusuppugut. Imartatta pisuussutai tamatsinnik pigineqarput, pisuussutit meeqqatta ernutattalu aamma pigaat. Taamaammat pisasseeriaatsimik aalisarnermit isertitanik naapertuunnerusumik agguaariaasiliisumik pisassiissutinillu piginnissinnaanermut tamat oqartussaaqataaffiginninnermik siammasinnerusumik isumaqatigiissuteqartariaqarpugut. Inuit Ataqatigiit aaqqiissutissanik tamanit peqataaffigineqarsinnaasunik nassaarnissamut siuttuussaagut.

Minnerunngitsumik KNAPK, aalisarnermik tunngaveqartumik inuussutissarsiortut, Sulisitsisut, SIK ingerlatseqatigiiffiillu oqaloqatiginissaat pisariaqavissoq piviusunngortissavarput.

Nukippassuit pigereerpagut – suli ilinniartitaannikkut siuarsaaqqissaagut

Aalisagaqatigiinnik allanik avammut tunisaqarnermi siuttunngornissamut ilinniartitaanikkut suli qaffassaaqqinnissaq aamma pisariaqarpoq. Nunaqqatitsinnut tamatsinnullu iluatsitsiffiusumik ilinniartitaanikkut periarfissiinissaq aqqutissiuutissavarput. Avatitsinnit ilisimasanik aallernissamut tunuarsimaassanngilagut, aamma aalisarnerup tungaatigut nunatsinni ilinniarfinnik pitsaanerpaanik ineriartortitsinissamut tunuarsimaassanngilagut. Ilutigisaanillu inuppassuit pikkorissut, ullumikkut aalisarnermi sulisartuusut piginnaasaqarnerulernissaannut aqqutissiussissaagut.

Aalisarnermit aningaasarsiornermik immikkut ilinniarfissamik ilisimatusarfitsinni inerisaanissamut sapiissuseqassaagut. Aalisarnermit tunisassiornermi piginnaasanut ilinniarfinnik pitsaanerpaanik peqarnissarput qulakkiissavarput. Sulisartunut ullut tamaasa imaani nunamiluunniit ilungersorlutik aalisakkanik avammut tunisassiatsinnik passussisartunut patajaannerusumik aningaasarsiorsinnaanissaannik ilinniaqqissinnaanissaannillu qulakkeerinnilluarnerussaagut.

Raajarniarnerup aqqutissiutereerpaatigut

Raajarniarnermi nunarsuarmi siuttunngorsimavugut raajaqassutsitsinnik patajaatsumik isumatusaartumillu aqutsisimagatta. Pinngortitaleriffiup kilisaataa Paamiut ukiorpassuarni misissuineratigut aalisarnermilu umiarsuit ingerlarnganik nalunaarsuiviinit paasisat tunngavigalugit peqassutsimik uuttuisinnaasarsimavugut. Isumaqatigiissimavugut mianersortumik aqutsiniarluta, MSC meqqilersuineq pillugu, pisassiissutitsinnik 12,5 %-mik annerpaamik qaffaallutaluunniit appaasinnaalluta, aamma uumasorsiuut ukiut ilai qaffasinnerusumik inissiinissamik siunnersuigaluarpata. Tamakku raajarniarnermi iluatsitsilluarnitsinnut tunngaviupput.

Tunngaviusut allat ilagaat raajarniarnermi suliffeqarfiit ingerlatsilluartut siuttuusullu patajaatsumik ineriartornissaannut periarfississimagatsigit. Raajarniarnerput imminut akilersinnaallunilu sinneqartooruteqarnikkut ineriartornissamut periarfissiisimavoq. Tamassuma pingaassusaa puigussanngilarput, iluatsissimasut iluatsinngittullu ilinniutigissavagut.

Minnerunngitsumik nunarsuarmi pisisartunit amerlasuunit piumaneqartunik tunisassiornitsinni inerisaasimavugut. Niuerfivut pillugit ilisimasaqarlualersimavugut nutaanillu niuerfissatsinnik nammineq aqqutissiussisimalluta. Avammut alakkaamasaqarnissaq immikkullu ilisimasaqarnissaq tamatumunnga pingaaruteqarsimapput.

Immitsinnut piumaffiginerussaagut

Aalisarnermut tamatigoortumik siuttunngornissatsinnut misilittagarisimasavut ilinniutiginissaat pisariaqarpoq. Qinersinerup kingorna aalisarnermut inatsisissaq pillugu isumaqatiginninnialerutta immitsinnut piumasaqarfigilluassaagut. Sapiissuseq angusaqarusussuserlu pisariaqartinneqassaaq.

Tunngaviulluinnassoorlu aalisarnermik ingerlatsinitsinni piujuaannartitsineq tunngavigissallugu isumaqatigiissagatta. Piujuaannartitsineq oqaaseq paquminartuussanngilaq. Piujuaannartitsineq aalisartortatta atugaannik illersuisussaavoq. Siunissami aalisartuusussat nukittuumik aamma inuussutissarsiuteqassapput. Piujuaannartitsineq ikinngutigalugulusooq pissavarput, ikinngut aalisagaatitsinnik niuerfinnut pitsaanerpaanut ilagisassaq. Allatut oqaatigalugu, piujuaannartitsineq tassaavoq pisisartutta piumasaat.

Inuussutissarsiornermut nukittuumut ammasuuneq nalornisitsinnginnerlu

Aalisarnermut inatsisissatsinni ammasuunermik nalorninanngitsuunerlu qulakkiissavarput. Taakkumi inuussutissarsiummik nukittuumik pilersitsinissamut aalajangiisuupput. Suliffeqarfik piginnaasanik nunarsuarmi siuttunngornissamut ineriartortitsissappat aningaasaateqarlunilu ilisimasanik peqalersimasariaqarpoq. Akiliisinnaajunnaarnerit uteqattaartut ukiumiillu ukiumut qulartarnerit atorsinnaanngillat.

Piginnaasat pitsaanerpaat

Nunatsinni inuppassuit aalisarnermi suliffeqarput. Umiatsiaararsortut sinerissap qanittuani qaleralinniarnermut, arnarlunniarnermut, saarullinniarnermut ilaalu ilanngullugit ilisimasanik immikkuullarilluinnartunik ineriartortitsisimapput. Ilisimasat takkua atorluassavagut. Pinngortitaleriffitsinnut najukkani aalisartunik oqaloqatiginninnissamut peqateqarnissamullu naatsorsuuteqarnerunissatsinnut tunuarsimaassanngilagut, ilisimasanimmi taama ilinikkut qaffassaasoqassaaq.

Uumasorsiuut aalisartullu piniartullu peqatigiinneri taakkorpiaat ilisimasanik pisariaqartitatsinnik qaffassaaqqinnissamut periarfissiissapput, taakkulu imartatta pisuussutaannik nukittunerusumik aqutsinissamut aqqutissiuussissallutik. Aqutsineq nukittuneq aalisartunut ataasiakkaanut inuussutissarsiummik toqqissisimanarnerusumik ilaqutariinnut inoqarfinnullu aningaasarsiornermik toqqissisimanarnerusumik pilersitsissaaq.

Peqassutsit pillugit ilisimatusarnikkut annertunerusumik eqqarsarnissarput qunugissanngilarput. Taamaammat misissuutit umiarsuit pitsaanerusut nutaaliaanerusullu aningaasalernissaannut ujartuisariaqarpugut – Paamiut nutaaq Sannallu amerlanerit atorfissaqartippavut. Nunarsuarmi aalisarnermi siuttunngorumalluta aamma ilisimatusarnikkut siuttuussaagut.

Anguniakkat angussavagut

Aalisarnermi suliallit pikkorissorpassuit akornatsinniipput. Suli pikkorinnerulernissaq angusinnaavarput. Ilisimatusarneq ilinniartitaanerlu suli annerusumik anguniagaqarfigissallugit periarfissaavoq. Inuussutissarsiummik patajaannerusumik aalisartunut tamanut toqqissisimanarnerusoq pilersissallugu periarfissaavoq, pisassiissutinillu piginnittuunermut siammaanissaq periarfissaalluni.

Nunarsuarmi aalisarnermi siuttunngornissaq aningaasarsiornitsinni siuariartornermik patajaassusermillu pilersitsissaaq. Aqqutip taassuma ingerlaviginissaanut noqinneqanngilagut. Ataatsimoorluta angusinnaavarput.

Sara Olsvig, Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Sara Olsvig: Aalisarnermi nunarsuarmi siuttuussaagut

Kalaallit Nunaat tulluusimaarutissaqaqaaq – ingammik aalisarnermi inuussutissarsiornerput tulluusimaarutissaavoq. Assersuutigalugu immap nillertup raajaanik tunisassiornermi nunarsuaq tamakkerlugu siuttuuvugut. Tamanna tunngavigalugu suli ineriartortitseqqissaagut, siuariartortitsinikkut atugarissaartitsinerujumalluta.

Inuit Ataqatigiit erseqqissumik anguniagaqarpugut. Nunarput nunarsuarmi aalisarnermi siuttuussaaq. Aalisarneq inuussutissarsiutitta pingaarnersaraat aningaasarsiutiginerpaasaraarpullu, sulili pikkorinnerulersinnaavugut.

Anguniakkap angunissaanut suut aqqutissaappat? Siullertut aalisarnitsinnik pitsaanerpaamik aqutsissaagut, tassa piujuaannartitsineq tunngavigalugu ingerlatsinikkut, ilisimatuussutsikkut ilisimasat pitsaanerpaat tunngavigalugit, najukkani aalisartut piniartullu ilisimasaat tunngavigalugit politikkikkullu patajaatsumik ingerlatsinikkut.

Pisassiissutit tamanit oqartussaaqataaffigineqarnerusut

Aalisarnermut inatsimmik pisassiissutinik piginnittuunermik tamanit oqartussaaqataaffigineqarnerusumik qulakkeerinnittumik suliaqarusuppugut. Imartatta pisuussusitai tamatsinnik pigineqarput, pisuussutit meeqqatta ernutattalu aamma pigaat. Taamaammat pisasseeriaatsimik aalisarnermit isertitanik naapertuunnerusumik agguaariaasiliisumik pisassiissutinillu piginnissinnaanermut tamat oqartussaaqataaffiginninnermik siammasinnerusumik isumaqatigiissuteqartariaqarpugut. Inuit Ataqatigiit aaqqiissutissanik tamanit peqataaffigineqarsinnaasunik nassaarnissamut siuttuussaagut.

Aalisarnermut inatsisissatsinni ammasuunermik nalorninanngitsuunerlu qulakkiissavarput. Tamakkumi inuussutissarsiummik nukittuumik pilersitsinissamut aalajangiisuupput. Suliffeqarfik piginnaasanik nunarsuarmi siuttunngornissamut ineriartortitsissappat aningaasaateqarlunilu ilisimasanik peqalersimasariaqarpoq. Akiliisinnaajunnaarnerit uteqattaartut ukiumiillu ukiumut qulartarnerit atorsinnaanngillat.

Ilinniartitaanikkut qaffassaasoqassaaq

Aalisarnermit aningaasarsiornermik immikkut ilinniarfissamik ilisimatusarfitsinni inerisaanissamut sapiissuseqassaagut. Aalisarnermit tunisassiornermi piginnaasanut ilinniarfinnik pitsaanerpaanik peqarnissarput qulakkiissavarput. Sulisartunut ullut tamaasa imaani nunamiluunniit ilungersorlutik aalisakkanik avammut tunisassiatsinnik passussisartunut patajaannerusumik aningaasarsiorsinnaanissaannik ilinniaqqissinnaanissaannillu qulakkeerinnilluarnerussaagut.

Piujuaannartitsineq aalisartunik aamma illersuisuuvoq

Tunngaviulluinnassooq aalisarnermik ingerlatsinitsinni piujuaannartitsineq tunngavigissallugu isumaqatigiissagatta. Piujuaannartitsineq oqaaseq paquminartuussanngilaq. Piujuaannartitsineq aalisartortatta atugaannik illersuisussaavoq. Siunissami aalisartuusussat nukittuumik aamma inuussutissarsiuteqassapput. Piujuaannartitsineq ikinngutigalugulusooq pissavarput, ikinngut aalisagaatitsinnik niuerfinnut pitsaanerpaanut ilagisassaq. Allatut oqaatigalugu, piujuaannartitsineq tassaavoq pisisartutta piumasaat.

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Sara Olsvig

Hans Aronsen: Innuttaasut Diskoline qatsulluinnarpaat

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartuni ilaasortap, Hans Aronsenip, Diskoline ilumut kiffartuussinissamik isumaqatigiissummik naammassinnissimanersoq apeqquserpaa.

Naalakkersuisooqatigiit siuliisa, tassa Siumut, Atassut Demokraatillu, nunatsinni angallannikkut nutaamik aaqqiissutissatut aalajangiussaat, angallannikkut unammilleqatigiinnerunermik anguniagaqartoq, ajorpoq.

Avannaani (Diskobugtimi), nunatta qeqqani taavalu kujataani angallannikkut imatut aaqqiisoqarpoq, Diskoline aasakkut ukiukkullu nalinginnaasumik angallassisarnerit annertunerusumik isumaginnittussanngorlugu.

Taamanikkulli innuttaasut taamatut aaqqiisoqarnera pillugu assigiinngitsutigut qisuariaateqartarput, ilaatigut kujataani avannaanilu angallassiniarnerup ilungersunarnerulerneranik patsiseqartumik. Tamatumali kingorna angallassinerit angalasussanik ”sumiginnaanertut” nalilerneqartut oqariartuutigineqallattaajualerlutik.

Piffissap ingerlanerani innuttaasut ikigisassaanngeqisut, angallanniarnikkut pissutsit ilungersunarnerat patsisigalugit oqariartuuteqartarput, taamaattumik Naalakkersuinikkut oqartussaalerumaartussanut piumasaqaatigissavara ingerlaannartumik angallassinikkut pissutsit pillugit nutaamik nalilersuisoqarnissaa, tamatumanilu pissutissaqarluartumik apeqqusissallugu ilumut Diskoline akisussaaffimmik taamak angitigisumik tunissallugu pissusissamisoorsimanersoq.

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisooqatigiinnut ilanngukkamik immikkut ittumik 30 milliuunit koruuninik nalilimmik aningaasaliiffigineqarnissaanik aaqqeeqataanissamik isumaqataasimapput, taamatulli iliornerup takutippaa angallassinissamik isumaqatigiissutaasimasup qanoq amigangaatsiarsitsigisimanera. Aamma isumaqatigiissusiornerup siunertaasa ilaat, tasssalu sipaaruteqarniarnerigaluaq massakkut anguneqarsimanngitsutut taasariaqarluni.

Maannali takusinnaavarput aningaasaleeqqinneq ajoraluartumik naammassimanngitsoq, tassami Naalakkersuisooqatigiit siuliisa isumaqatigiissusiaat ajorluinnarpoq kiffartuussinermillu appartitserujussuarluni.

Assersuutigalugu ulluni makkunani Qeqertarsuup tunuani angallanniarneq innuttaasut ilungersuutigeqisaanik oqarluaanaraani ”isumagineqanngitsutut” angallasseqatigiiffimmit pissuseqarfigineqarput. Tassami angalaniaraluit ilaat sikukkut angallaffiusinnaasut, ilaatigullu ulorianaateqarsinnaasut, aqqutigalugit imminnut isumaginiarsarisariaqartarnerannik kinguneqartarmata. Tamannalu piaarnerpaamik aaqqiivigisariaqarnera toqqammavigalugu Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartuni ilaasortatut matumuuna piumasaqaatigissavara piaarnerpaamik nutaamik aaqqiisoqaqqullugu.

Hans Aronsen, Inatsisartuni ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit

Nunaqarfiit illoqarfiillu tamarmik arnat pisinnaatitaaffiinik siuarsaasunik pisariaqartitsipput

Naalagaaffiit Peqatigiit arnat ulluanni qulequtarititaat tassaavoq “Piffissanngorpoq: Nunaqarfinni illoqarfinnilu ilungersuussillutik suliniartut arnat inuunerannik allannguipput” – “Time is Now: Rural and urban activists transforming women’s lives”.

Naligiissitaaneq pillugu suliniarneq inummit inummut assigiinngilaq. Uannut ullut tamaasa sutigullu tamatigut naligiissitsineq siuarsassallugu pingaaruteqarpoq.

Sumiluunniit najugaqaraanni niviarsiaqqat nukappiaqqallu, arnallu angutillu naligiimmik periarfissaqarnissaat inuiaqatitsinni nukittuumik tunngavissiisuussaaq. Tassa inuiaqatigiit ataqatigiissusaat, ineriartornerat imminullu nammannerat.

Nunaqarfinni illoqarfinnilu tamani suli anguniagassaqaqaagut. Inoqarfiit tamaasa arnat pisinnaatitaaffiinik siuarsaasumik pisariaqartitsipput. Peqataasa, isummersorta, allannguisa!

Arnat angutillu arnat ulluanni pilluaqquakka. Ataqatigiilluta naligiissitaaneq arnallu niviarsiaqqallu pisinnaatitaaffii siuarsartuassavagut.

Tamannguassi Arnat Ulluanni pilluaritsi.
Inuit Ataqatigiit siulittaasuat
Sara Olsvig

Arnat pisinnaatitaaffii angutit arnallu ataqatigiillutik sorsuutigissavaat

Ullumi sisamanngorneq marsip arfineq pingajuat arnat ulloraat. Arnat ulluat nunarsuaq tamakkerlugu malunnartinneqartarpoq – aamma Nunatsinni.

Inuiaqatigiinni angerlarsimaffinnilu arnat amerlasuutigut qitiusumik inissisimaffeqarput. Arnat pisinnaatitaaffii eqqarsaatigalugit angoriikkat amerlaqaat, assersuutigalugit; ilinniarsinnaatitaaneq, siulersuisuniissinnaaneq angerlarsimaffinnilu naligiimmik inissisimaneq. Taamaattoq suli sorsutassaqarpoq.

Ilinniagaqarfinni allagartartaartartut qiviaraanni arnat ilinniakkamik naammassinnittartut amerlanerusartut takuneqarsinnaapput. Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaasa siulersuisuini arnat amerlanerussuteqarput. Angerlarsimaffinnilu suliassat angutit arnallu akornanni naligiinnerusumik agguataarnikuullutik.

Inuiaqatigiinni naligiinnerunissaq arnat kisimiillutik suliassarinngilaat. Angutit aamma suleqataasariaqarput. Suiaassuseq, immikkut inuiaassuseq aamma misilittagaqassuseq ullutsinni inuiaqatigiinni ajornartorsiutaasunik takunnissinnaanermut iluaqutaasut nalunngilarput. Tamakku politikkikkut aaqqiinissutissanik nassaarnissamut piukkunnarsaaqataapput. Taamaammat arnat amerlanerit politikkimi pisariaqartippagut.

Innuttaasut affai sinnerlugit arnaapput. Piviusorli Inatsisartuni, kommanlbestyrelsini nunaqarfinnilu aqutsisuni allatut isikkoqarpoq. Naak ukiut ingerlanerini arnat politikkeriusartut amerliartorsimagaluartut, arnat politikkikkut suliniutillik suli amerlanerusut pisariaqartippagut. Taamaammat Inatsisartunut qinersinissami matumani arnat amerlanerusut sassarnissaat Inuit Ataqatigiinniit kaammattuutigaarput. Tassami angerlarsimaffimmi arnat angutillu naligiinnerunerat uummaarinnerutitsisarpoq, aamma Inatsisartuni sulinermi arnat angutillu naligiinneruppata sulineq angusaqarfiuneruissaaq.

Angutit ilaasa arnanut pissusilersortarnerisa alianartortai sunniiniarluni suliniutip “Mee Too”-p takutippai. Taamaammat angutit, arnat eqqortumik pineqartarnissaat pisinnaatitaaffiilu pillugit, suleqataasariaqarput. Taamaaliornikkut aatsaat niviarsiaqqat arnallu kanngutsaatsuliorfigineqartarnerat, persuttarneqartarnerat atornerlunneqartarnerallu naammaginartumik iliuuseqarfigineqarsinnaapput.

Kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigineqartartut amerlanersaat niviarsiaraasut kisitsisit takutippaat. Taamatuttaaq arnat persuttarneqartartut amerlanerusut, persuttaasoqarsimatillugu nalunaarutiginnittarnerni, kisitsisit takutippaat. Taamaattoqarnerata takutiinnarpaa, inunnut naligiimmik isiginnittariaaseqarnissarput pisariaqarlunilu attanneqartariaqartoq. Arnat angutillu naligiillutik persutaaneqanngitsumik, kinguaassiutitigut pinngitsaaliinertaqanngitsumik atornerluinertaqanngitsumillu inuusinnaasariaqarput.

Nalaalagaaffiit Peqatigiit nunarsuarmi anguniagaat pingaaruteqartoq tassaavoq; kikkut tamarmik akuutinneqarnissaat. Niviarsiaqqat arnallu pisinnaatitaaffii naapertorneqassappata, taamaaliornikkullu inuiaqatigiinni assigiinngisitaarneq atugarissaarnerlu anguneqassappata, nukiit tamarluinnaasa pisariaqartippagut. Katataasoqassanngilarmi.

Arnat angutillu arnat ulluanni pilluaqquagut. Niviarsiaqqat arnallu pisinnaatitaaffiisa qulakkeerneqarnissaat pillugit ataqatigiilluta suleqatigiissaagut.

Pilluaqqusilluta
Bendt B. Kristiansen
Aaja Chemnitz Larsen

Inuit Ataqatigiit ataatsimiinnissamut qilanaarput

Upernaakkut Inatsisartut ataatsimiinnissaannut Inuit Ataqatigiit piareerput. Inatsisartunut aalajangiiffigisassatut siunnersuutit 19-t oqallisissiatullu siunnersuut ataaseq Inatsisartut siulittaasoqarfianut nassiunneqarput.

Aalajangiiffigisassatut siunnersuutit ilagaat meeqqanut inuusuttuaqqanullu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasunut attuumassutilik.

Meeqqat inuusuttuaqqallu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut ajornannginnerusumik inersimasunut ikaarsaarsinnaanissaat anguniarlugu Inuit Ataqatigiit siunnersuutigaat.
Inuusuttut angerlarsimaffiup avataanut inissitaasimasut ilinnialernissamut, suliffeqalernissamut aammalu namminerisaminnik angerlarsimaffeqalernissamut nukissaqannginnerusartut misissuinertigut paasineqareerpoq.

Inuusuttunut inissiat
Inissiat mikinerusut akilersinnaalluartullu pisariaqartinneqarput. Inuusuttut ilinniartullu tassaakkajupput taakkuninnga piumasaqartuusut. Aammami inissiat amerlanerpaat anginerusuupput ilaqunariinnullu tulluarsagaallutik.

Inissianik inuusuttunut tulluarsakkanik pisariaqartitsineq qanoq annertutiginersoq ilisimaneqanngilaq. Taamaammat pisariaqartitsineq aallaaviginagu sanaartortoqarluni pilersaarusiortoqartarpoq. Siunissamili inissialiornissanut pilersaarusiornerit pisariaqartitsinerit aallaavigalugit pisalernissaat Inuit Ataqatigiit kissaatigaat.

Illoqarfinni mikinerni nunaqarfinnullu sanaartornissamut aningaasaliineq

Illoqarfiit mikinerit nunaqarfiillu aningaasanut inatsimmi sanaartornermut aningaasaliissutinik qanoq ilillutik pissarsinerusassanersut apeqquteqaatigalugu oqallinnissamik Inuit Ataqatigiit siunnersuuteqarput.

Naak sanaartornermut tunngasut kommunit namminneq akisussaaffigigaluaraat, Inatsiartut Nunatsinni illoqarfiit nunaqarfiillu ineriartorneranni peqataanerusariaqarluinnartut Inuit Ataqatigiit isumaqarput.

Illoqarfinni mikinerusuni sanaartortoqarnerulernissaa Inatsisartut isumannaartariaqarpaat. Illoqarfiit mikinerusut nunaqarfillu ataavarnissaat siunertarivarput, taamaammat siammasinnerusumik ineriartortitsinissamut aqqutissiuisariaqarpugut.

Sanaartornermut aningaasaliinerit Nunatsinni aningaasarsiorfiit pingaarnersaat, tassa aalisarneq, tunaartarisariaqarpaa. Taamaasiornikkut illoqarfiit minnerusut nunaqarfillu qularnaatsumik aningaasatigut ingerlalluarnissaat qulakkeerneqassammat.

Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinnissaannut qilanaarpugut, oqallisigineqartussammi pingaaruteqarluinnarput.

Inuusuttatsinnut avammut nittarsaassilluartunut qujaniut

Nunatsinni nunarsuarmioqatitsinnut sanilliulluta ikittunnguuvugut, taamaammallu toqqagassarpassuaqassanata. Toqqagassarpassuaqarneq ajorpugut nunarsuarmioqatitsinnut unammiartortussanik, nipilersornikkut nittarsaassisussanik.

Taamaattorli nunaqqateqarpugut eqiasuinneq, sungiusartuarneq piumassuserlu nukigalugit nunarsuarmioqatitsinnut unammeqataasinnaasunik.

Taakku unammeqataasinnaanerannut sunngiffimmi ikiuuttartorpassuit aqqutissiueqataapput. Qujanarsuaq.

Piffissaq kinulleq ullunilu makkunani qutsavigalugillu nersorniarpakka nunarput sinnerlugu nittarsaassilluartut. Qujanarsuaq meerartatsinnut maligassiuigassi, qujanaq meerartagut nuannaartorisassikkassigit. Ilissi takutipparsi eqiasuinneq, sungiusartuarneq piumassuserlu nukigagalugit angusaqartoqarsinnaasoq.

Qutsavigaakka:

• Langrendertartoq Martin Møller, OL

• Sisoraatinik takutitsilluartoq Laila F Salling OL

• Sangujaartartoq Nuunu Chemnitz Berthelsen, FIS alpin, Japan

• Ukaleq Slettemark, langrendimi Norgemi angusaqarluartoq

• Simon Lynge, Amerikkami nersornaasigassanut innersuussaq

• Nivi Nielsen, erinarsortartoq

• Ivalu Josefsen Judithe Jørgensenilu, x-Faktor unammeqataasut

• Aka Hansen, Ekko Shortlist Awards-imi nersorneqarsimaneranut

Qujanarsuaq nunarput sinnerlugu takutitsilluarnissinnut. Nunaqqatigiit ataatsimoortilluarluta, tulluusimaartippatsigut. Qujanarsuaq, ingerlalluaqqissikkisilu.

Ikinngutinnersumik

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit

Mobil: 587619

Inuusuttatsinnut avammut nittarsaassilluartunut qujaniut

Nunatsinni nunarsuarmioqatitsinnut sanillIulluta ikittunnguuvugut, taamaammallu toqqagassarpassuaqassanata. Toqqagassarpassuaqarneq ajorpugut nunarsuarmioqatitsinnut unammiartortussanik, nipilersornikkut nittarsaassisussanik.

Taamaattorli nunaqqateqarpugut eqiasuinneq, sungiusartuarneq piumassuserlu nukigalugit nunarsuarmioqatitsinnut unammeqataasinnaasunik.

Taakku unammeqataasinnaanerannut sunngiffimmi ikiuuttartorpassuit aqqutissiueqataapput. Qujanarsuaq.

Piffissaq kinulleq ullunilu makkunani qutsavigalugillu nersorniarpakka nunarput sinnerlugu nittarsaassilluartut. Qujanarsuaq meerartatsinnut maligassiuigassi, qujanaq meerartagut nuannaartorisassikkassigit. Ilissi takutipparsi eqiasuinneq, sungiusartuarneq piumassuserlu nukigagalugit angusaqartoqarsinnaasoq.

Qutsavigaakka:

• Langrendertartoq Martin Møller, OL

• Sisoraatinik takutitsilluartoq Laila F Salling OL

• Sangujaartartoq Nuunu Chemnitz Berthelsen, FIS alpin, Japan

• Ukaleq Slettemark, langrendimi Norgemi angusaqarluartoq

• Simon Lynge, Amerikkami nersornaasigassanut innersuussaq

• Nivi Nielsen, erinarsortartoq

• Ivalu Josefsen Judithe Jørgensenilu, x-Faktor unammeqataasut

• Aka Hansen, Ekko Shortlist Awards-imi nersorneqarsimaneranut

Qujanarsuaq nunarput sinnerlugu takutitsilluarnissinnut. Nunaqqatigiit ataatsimoortilluarluta, tulluusimaartippatsigut. Qujanarsuaq, ingerlalluaqqissikkisilu.

Ikinngutinnersumik

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit

Mobil: 587619

Nunarsuaq tamakkerlugu inuiaqatigiinnut naapertuulluarnermut ullorititaq

Nunarsuaq tamakkerlugu inuiaqatigiinnut naapertuulluarnermut ullorititaasoq taassaavoq 20.februar. Ullormi tassani pingaartinneqarpoq nunarsuarmioqataasunut tamatsinnut eqqaasissutigissallugu, ullutsinni nunarsuarmi innuttaasugut ulluinnarni atugarisatta qanoq assigiinngitsiginera. Taammaatumillu qanoq piitsuusutsip akiorneqartuarnissaa, inuiaqatigiinni naligiinnerunissaanut – taammatuttaaq suliffis-saaleqinerup akiorneqarnissaanut suliniuteqarfigiuarnissaat nunani tamalaat naligiinnerusumik – pitsaanerusumik inooqqatigiinneq, kiisalu ersoqatigiineq siuasarnisarlugit anguniarlugillu.

Tamannalu aamma nunatsinnut annertuumik pingaaruteqarpoq sulissutigineqartuarnissaa.
Naak Naalakkersuinikkut aammalu Kommunenilu qinikkat akornanni tamanna ukkanneqarnera annertusinikuugaluartoq, suli annertuumik suliiassaqarpugut.

Naalakkersuinikkut Kommenenilu suleqatigiinermi inuk ilivitsutut isigalugu suliassaqarfiit akimorlugit isumaginninnikkut suleriaaseqarnissaat pingaartorujussuuvoq. Meeraq,utoqqaq, inuk innarluutilik sullinneqarnermini tamakkiissumik ataatsimoorussamik aallunneqaqqullugu Namminersorlutik Kommunellu suliassaqarfiit akimorlugit suleqatigiinerusariaqarput. Taammaassilluni pitsaasumik tamakkiinerusumillu sullissineq anguneqassammat.

Ullumikkummi inuttaasunut ulluinnarni atugassarititaasut suli naligiinngitsorujussuupput. Inuttaasut pitsaanerusumik naligiinnerusumillu atugassaqartinneqarnissaat tamatta peqatigiilluta, oqallinnersitigut avitseqatigiinertigllugu qaanngerniarsinnaavarput.
Qanortoq tamatta susassageqatigiineq tapersersueqatigiinneq aqqutigalugu ikiorqatigiitta.

Debora Kleist, Inuit Ataqatigiit

Folketingimut – Tunngaviusumiguna inatsisiliorneq pineqartoq

Qujanaq piffissami kingullermi nunatta Tunngaviusumik inatsisiliorniarnerani oqallinnermut soqutiginninnissinnik. Naqqiutigilaarlarali suleqatigiissitaq pilersitaq ateqanngimmat: Namminiilivinniarnermut isumalioqatigiissitaq. Ateqarporli: Tunngaviusumik Inatsisiliornermut Isumalioqatigiissitaq. 

Tunngaviusumik Inatsisiliornermut isumalioqatigiissitaq ersarissumik suliassinneqarpoq, tassalu Tunngaviusumik inatsisissamik siunnersuuteqarluni suliaqarnissaminut.  Taannalu aatsaat atulissaaq inuiaat kalaallit taasinermikkut akuersippata tunngaviusumik inatsit akueralugu .Suliaq aatsaat aallartilaarpoq. Suliaq kalaallit nammineq aallartipparput, danskit nunasiaateqarsimasut isumassarsisimanngimmata tamatumunnga aqqutissiuutissalluta. Uanga isumaga malillugu nuna nunasiaateqarsimasoq tassaasuussagaluarmat nunasiaatigisimasami naalagaaffinngornissaanut ikorfartuillunilu kaammattuillunilu suliamik aallartitsitisoq. Taammaanngilarli, uagut nammineq aallartippugut. 

Tunngaviusumik inatsisiliorniarnitsinni soorlu danskit politikeriisa tapersersornerulluta, naligisutut illuta suleqatigiumassagaluaraatigut. Kisianni nipi imaattoq apuuttarpaat: meeqqat sullinniarsigit, isumaginninneq aningaasarsiorneq suliarinngilasi, tamanna suliariniarsiuk. 

Kalaallit Nunaanni ilungersoqaagut meeqqat, atugaat pitsanngorsarniarlugit. Meeqqat illersuisuanik 2012-mili pilersitsivugut. Danmarkimi meeqqat ulloq manna tikillugu illersuisoqanngillat. 

Meeqqat pitsaanerpaamik sullikkumallugit meeqqanut inatsisilioqqammerpugut. Innarluutilinnut illersuisortaarnikuuvugut. 

Nunatsinni imigassamik atornerluineq millisipparput, sulilu millisarlugu. Maannalu inuusuttortatta imernerat millisarniarlugu ikiaroornartumullu akiuiniarluta suliaqarpugut. 

Isumaginninnerlu pingaartitsilluinnarparput, Inuit Ataqatigiillu Naalakkersuisooqataalernitsinniit Isumaginninnikkut suliassat siuttuuffigilerlutigit. Isumaginninnikkullu sulianut annertunerujussuarmik aningaasaliilluta. Taakkulu eqqaasatta avataani aamma allarpassuarnik sulianik aallartitsilluta. 

Taamaammat danskit politikeriinut oqaatigiumavara ilungersorluta inuit, meeqqat atugaat pitsanngorsarniarlugit suliuaratta. Taassumalu saniatigut tunngaviusumik inatsimmik sanalluta. 

Danskit politikerii oqallinnermut tikilluaqquakka. Oqallinnerli naligiippasissumik aallaaveqarli. Oqaalullutalu, sunillu suliaqassanersugut uparuartorutsigut nunasiaateqarsimanermi misigisat utersaartarput. 

Naligiilluta,oqaluttuarisaanerput akueralugu, siunissaq pillugu suleqatigiitta. 

 

Mimi Karlsen

Tunngaviusumik inatsisiliornermi isumalioqatigiissitami ilaasortaq

Inuit Ataqatigiit

Inuusuttagut Kinamiunut isiginnaaginnartuutinnagit sulilersitsigit

Soorlu Sermitsiap 03.02.18  allaaserisaani qulequtsiunneqarpoq: Maniitsoq Kalaallit Nunaanni Kinamiunut »illoqarfiit pingaarnersaasoq« 

Aammattaaq allaqqavoq: – Qeqqata Kommuniani kommunalbestyrelsip Royal Greenlandip Maniitsumut Sisimiunullu Kinamiunik 13-inik suliartortitsinissamik qinnuteqaataa akueraa. 

Qujanarluinnarpoq aalisartut tulaataat aalisakkat sulisussaqarluarluni suliarineqassammata, taamaalillutami aalisartut tunitsivigissaartuarnissaat qujanartumik anguneqartarpoq. 

Inuit Kinamiit suliartortut qujamasunnaraluartut suli iliuuseqartariaqarnitsinnik aamma tikkuussipput.

Qeqqata Kommunia 13-nik tikisitsinissamut akuersisoq, qanoq iliuuseqarpa Maniitsumi suliffissaaleqisut sungiusarniarlugit, sulileqqinnissamut piukunnarsarlugit?  

Royal Greenland, Kinameersunik inissianik inissaqartitsisoq, qanormita illoqarfimmi inuusuttunut inissaqartitsiva?

Illoqarfimmioqatigut Kiniserit akuerisaalluarpasipput inooqataalluarpasillutillu. Kisiannili inuusuttut suliffeqanngitsut ingerlariaqqitsitaanissaannut akornutaallaqunngeqaat. Sulisussanik avataaniit tikittunut inuusuttortatta isiginnaartuuginnannginnissaannut iliuuseqanngippallaarpugut. 

Doris Jakobsen, naak siorna inatsisartuni akuerisarput aalisakkerinermik ilinniarfimmik naalakkersuisut pilersitsinissaat? Inuusuttunut qaqugu aalisakkerinermut ilinniarfimmut qinnuteqartitsisoqarsinnaava? 

Aalisakkerinermik ilinniarfeqalerpat inuusuttut ilinniarsimasuullutik fabrikkini sulisuussagaluarput. Nunaqavissut namminneq suliffeqarfimmik ineriartortitsillutillu avammut niuernermik annertusaassagaluarput. 

Avataaniit sulisussanik ingiartiinnarata kommunit naalakkersuisullu Royal Greenlandilu suleqatigiillutik inuusuttunik sulisinnaanngorsaatinik pilersitsisariaqarput. Aammattaaq aalisakkerinermik ilinniarfimmik pilersitsisariaqarput, taannalu Maniitsumiilluarsinnaavoq. 

Matumuuna Naalakkersuisut, Kommunit Royal Greenlandilu kaammattorumavakka suleqatigiillutik inuusuttatta aalisakkerinermik sulisinnaalernissaannik iliuuseqaqatigeeqqullugit.

Inuusuttagut isiginnaaginnartissanngilagut avataaniit suliartortunut.

 

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit

Hans Pavia Egede – inuk immikkuullarissoq maqaasineqassaaq

Hans Pavia Egede

Partiip allattaanerisimasaata politikeriusimasullu Hans Pavia Egedep toqukkut qimagussimaneranik Inuit Ataqatigiinni aliasuutigeqisatsinnik tusarlerneqarpugut. Hans Pavia Egede politikkikkut qinikkatut sulinermini Atassut Akulliit Partiiallu tunuliaqutarereerlugit ukiuni kingullerni parteerput tunuliaqutaralugu sulivoq. Qinikkatut kingullertut Kommuneqarfik Sermersuumut ikaarsaariarnermut ataatsimiititaliaanut ilaasortatut atuuppoq sulinerminilu nunatsinni illoqarfiit pingaarnersaannut inunngorfimminut Nuummut asanninnera ersialaartuarpoq. Illoqarfissuup nunattalumi sinnerata ineriartortittuarnissaanik piumassuseqarnermigut Hans Pavia maligassiuiuarpoq. 2008-mi Hans Pavia Egede Inuit Ataqatigiit allattoqarfiani atorfinippoq ukiunilu 2011-mit 2013-mut Inuit Ataqatigiit Kattuffiannut allattaaneruvoq.

Hans Pavia Egede Inuit Ataqatigiinnit politikeritut partiimullu allattaanertut qarasarissutut anersaakkullu silassorissutut eqqaamajuassavarput. Oqallorissuuvoq allattariarsullammaallunilu toqussilu qanillinissaata tungaanut torrallatanik nutserissussillattaasarpoq. Aalisarnermut politikkimut inuiaqatigiinnilu aningaasarsiornermut allanullu ilisimasaqarluarluni suleqatitut angusaqarusuttutut naleqartinneqarluartutullu ilisimaneqarpoq. Politikkikkut allatigullu suleqatigisimasaasa amerlasuut silassorissusaanik misigisaqartarsimapput amerlasuullu Hans Paviap naatsunik, paasinartunik eqquilluartunillu pineqartunut eqqarsaatigilluagaasimasunut oqaaseqarsinnaasarnera eqqaamassassavaat.

Hans Pavia Egede politikkikkut allatigullu qanigisaminik ilisarisimalersimasaminik ikinnguteqarluarpoq. Hans Pavia maqaasineqassaaq, minnerunngitsumik qanigisaminut isumassuiuarnera tukkortuujuneralu maqaasineqassaaq.

Inuit Ataqatigiit Hans Pavia Egedep ilaqutaanut ikinngutaanullu misiginneqatiginninnerput apuupparput.

Hans Pavia Egedep eqqaaneqarnera ataqqinartuuli.

Sara Olsvig
Siulittaasoq
Inuit Ataqatigiit

Piaartumik Kangerlussuarmi ukiuunerani umimmannik tunitsiviliisoqarli, piniartullu inuussutissarsiorsinnaanerannik periarfisseqqillugit 

Ukiorpanngortuni umimmaat neqaanik neqissaqarniarnikkut aammalu pisuussutitsinnik uumassusilinnik atorluaaneruleriartornerput Kangerlussuarmi ukiuunerani umimmannik tunisassiortitsisarnerminngaanneerpoq. Inuppassuarnik suliffissatigut innuussutissarsiornikkullu periarfissiisarluni. 

Soorlu pisiniarfiit ilaata ataasiinnaalluunniit uppernarsarsinnaagaa allaat ukiumut umimmaat 200-t neqaannik nunatsini innuttaasut pisiarisinnaasaannik pisariaqartitsingaluarlutik. Naalakkersuisut ataatsimiititaliallu piaartumik tamanna suleqatigiissutigilissuk, allallu susassaqartut peqatigalugit suliamik ingerlatsinissaq periarfissanngorlugu. 

Ilanngullugu susassaqartunit tamanit oqaloqatigiissutigineqarli aaqqissuunneqarlunilu, Kangerlussuarmi ukiuunerani umimmannik tunisassiornerup ukiorpannut ataavartumik patajaatsumillu  ingerlanneqarsinnaasunngornissaa. 

 

Hans Aronsen

Inuit Ataqatigiit

Tunngaviusumik inatsisiliornissamut isumalioqatigiissitaq allanngoraqattaanngitsoq, sullarissoq peqataatitsisorlu atorfissaqartinneqarpoq

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni gruppeata Debora Kleist Tunngaviusumik inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitamut ilaasortassatut toqqarpaat. Debora Kleist politikkikkut misilittagaqarluarnermigut ataatsimoortitsillaqqissuunermigullu Tunngaviusumik inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitami ilaasortaatitatta aappaa Mimi Karlsen peqatigalugu nukittorsaqqinnissaanut piginnaasaqarluarpoq.

Tunngaviusumik inatsisissamut isumalioqatigiissitami suliap nanginnissaanut qilanaarpugut. Inuit Ataqatigiit ukiortaami oqaaseqaammi ima oqarpugut:

“Inuiaat kiffaanngissuseqartut tassaassapput inuit aamma ilukkut nukittullutik kiffaanngissuseqartut, pigiliutiinnakkanik isumaqarfigineqanngitsut, immikkoortitaanngitsut, naqisimaneqanngitsut. Suliassat siunitsinniittut tamatsinnit kivitseqataaffigineqartariaqarput akisussaaqataaffigineqartariaqarlutillu”.

“Tamanik inissaqartitsineq Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik inatsisissatsinni malitassatut tunngaviusutut pingaartitaraarput. Tunngaviusumimmi inatsit inuit innuttaasutut politikkikkullu pisinnaatitaaffiinik imaqartussaavoq. Kia sumik pisinnaatitaaffeqarneranik apeqqusiisoqassappat aalajangiusimaffigaarput kinaluunniit imminut kalaalertut isigisoq akuersaarneqassammat. Aamma uatsinnut tunngaviulluinnarpoq nunatut nunatsinni ikinnerussuteqartunut pisussaaffitsinnik naammassinnittassagatta. Allatut oqaatigalugu peqataatitsissaagut, immikkoortitsinata. Tamanna kinaassutsimut, oqaatsinut, qanoq isikkoqarnermut inuiaassusermullu atuutissaaq. Tamattami atorfissaqartinneqarpugut”.

Inuit Ataqatigiit isumalioqatigiissitami tunngaviusumik anguniakkat taakkua ilungersuunnissai nangissavarput. Sulinerup nuna inuiaallu katersuutsissavai, avissaartuutsinnagit.

Aalaakkaasumik ilaasorleeriaaseqarneq pisariaqarpoq

Inuit Ataqatigiit Isumalioqatigiissitap sulinerata aallartisarnerani suliaq politikkikkut pinnaassutaasimanera uggornartutut isigaarput. Isumalioqatigiissitami suliap imarisaa ullormit siullermit samminagu piffissarujussuaq nukipparujussuillu kikkut ilaasortaanissaannut isummersoqattaarnermut atorneqarput. Tuinngaviusumik inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitap siulersorneqarnerani aqutsilluarnerusoqarnissaanik piumasaqarpugut, suliallu torersumik ataatsimoorfiusumillu ingerlanneqarnissaanik sakkortuumik kaammattuivugut.

Naalakkersuisut ulloq 10. januar 2018 Tunngaviusumik Inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitap inuttaligaaneranut apeqqutinut marlunnut isummerput.

Inuit Ataqatigiit Isumalioqatigiissitamut ilaasortaatitatta aappaata ilaasortaaginnarnissaanut qinnuteqaatitta itigartinneqarnerani Naalakkersuisuni ikinnerussuteqarluta amerlanerussuteqartunit allaanerusumik isummerpugut. Amerlanerussuteqartut isummernerat tusaatissatut tiguarput.

Neriuutigaarput ilaasortaatitatsinnik maanna taasiisariaqarnermik aalajangerneq siunissami Isumalioqatigiissitamut ilaasortanik taarsiisaqattaartalernissamik kinguneqassanngitsoq.

Pisut aalajangiiffigineqartariaqalersimasullu kingulliit eqqarsaatigilluagaanerusumik inuttaleeriaaseqartariaqarnermik pisariaqartitsisoqarnera takutippaat.

Siammasissumik peqataatitsineq

Inuit Ataqatigiit erseqqissaqqissavarput Tunngaviusumik inatsisiliornissamut suliaq siammasissumik peqataaffigineqartumik ingerlanneqartariaqarmat isumaqaratta. Tamanna isumaqarpoq inuiaqatigiinni kattuffiit, kommunit, sussaqartut minnerunngitsumillu innuttaasullu peqataatinneqarnerungaarlutik suleriaaseqartoqassasoq isumaqartugut. Taamaammat uagut qaqissimasatsinnik kommuninit maanna peqataasartoqalernissaannik qulakkeerinnittoqarmat. Innuttaasunik peqataatitsinissamut erseqqissumik pilersaarusiornissat Isumalioqatigiissitamit nangittumik piumasaqassaagut, pilersaarusiarlu tamanna paasisaqarfiginerulissallugu qilanaaraarput.

Qinigaaffiulli tulliani Isumalioqatigiissitamik inuttaleeriaaseq nalilersuiffigineqaqqittariaqarmat isumaqaratta oqaatigereerumavarput.

Innuttaasunut qaninnerusumik peqataatitsinerusumillu suleriaasilimmik, allanngoraqattaanngitsumik, suliassamut ilisimasaqarluarnerusumik suliassamullu piffissalinnik inuttaligaasumik isumalioqatigiissitamik ilusilersuisoqarnissaa Inuit Ataqatigiit siuttuuffigissavarput.

Sara Olsvig

Siulittaasoq

Inuit Ataqatigiit

Akisussaassusilimmik aalisarneq ingerlanneqartariaqarpoq

 Ulloq 20. decembari 2017 killeqanngitsumik aalisartitsiveqarneq atorunnaarseqqullugu Sara Olsvigip oqariartuutigaa. Qasigiannguani Inuit Ataqatigiit tamakkiisumik Sara Olsvig tunuliaqutserparput. 

Sara Olsvig killeqanngisumik aalisartitiveqarneq pillugu oqariartuuteqarnera Karl Kristian Krusemit ulloq 28/12-2017 tusagassiutitigut tupaallaatigineqarpoq.  

Naalakkersuisut akornanni aaqqiagiinngittoqarnera inuiaqatigiit akornanni aalassassutigineqaqaaq, aammalu toqqissisimanngissusermik pilersitsilluni.  

Aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut amerlasuut Nunatsinni inuussutissarsiutit pingaarnersaat qanoruna iliuuseqarfiginiarneqalersoq nalornissutigalugulu apeqquserpaat. Pisoq aporaaffiusutut oqaatigisariaqarpoq.  

Qasigiannguani Inuit Ataqatigiit Sara Olsvigip oqariartuuteqarnera tamakkiisumik taperserlugu ilisimatitsissapput. Qasigiannguani Inuit Ataqatigiit Nunatsinni inuussutissarsiutini pingaarnersaata aalisarnerup inuiaqatigiinnut akisussaassuseqarnerpaamik aammalu piujuartitsineq qitiutillugu aaqqissuunneqarnissaa Qasigiannguani Inuit Ataqatigiit pingaartippaat.  

Nunatsinni inuussutissarsiutini pingaarnersaat aalisarneq politikkikkut peqqissaartumik ingerlanneqartariaqartoq Qasigiannguani Inuit Ataqatigiit ilanngullugu oqariartuutigaat.  

Naalakkersuisut decemberip 11.-ni ataatsimiinnerannit imaqarniliami aalajangiussami oqaaseqaatit imaattut Aalisarnermut Naalakkersuisup qanoq iliuuseqarfiginiarpai:

Sinerissap qanittuani qaleralinnut atatillugu immikkoortortani pisassiissuteqarfiunngitsuni sinerissap qanittuani qaleralinniarnermi angallatit pisaat, pisassiissutinut tamarmiusunut nalunaarsuinermut ilanngunneqartassapput.” 

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisuutitaasa piujuaannartitsineq tunngavigalugu aalisarnerup ingerlanneqarnissaa taamaalillunilu aalisartut illersorneqarnissaannik piumasaqarnerat tamakkiisumik tunuliaqutserparput. Piujuartitsineq aalisarnermik piujuartitsinerummat.

 

 

 

Klaus Lundblad                                                         Aqqa Samuelsen

Qasigiannguani Inuit Ataqatigiinni                    Kommune Qeqertalimmi

Siulittaasoq                                                                kommunalbestyrelsimi ilaasortaq