Inuit – ataatsimoorneq siuariartortoq

Aggustip qulingiluaat tassaavoq Naalagaaffiit Peqatigiit nunat inoqqaavinut ullorititaat.  Ulloq manna ukiuni qulikkaani kingullerni ataatsimoorussamik pisinnaatitaaffitsinnut ilungersorluta sorsussimanerput nalliussitigu.  Ullormili matumani aamma pisinnaatitaaffiit taakkua minnerunngitsumillu pisinnaatitaaffeqarnerup inuiaqatitsinni pisussaaffinnik malitseqarnera eqqarsaatigisigit.

Naggueqatigiit Inuit siuttuisa nunarsuarmi nunat inoqqaavisa akuerineqarnissaat annertuumik suliaqarnermikkut ilungersuutigilluarsimavaat assinganillu tunngaviusumik inuit pisinnaatitaaffii, arnat pisinnaatitaaffii, meeqqat, inuusuttut inersimasullu pisinnaatitaaffii pillugit tamatta sinnerluta Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiivi (ICC) aqqutigalugit qimoqataasimallutik.

ICC-p Utqiagvimmi aasaq manna ataatsimeersuarnerani issittumi Inuit najugaqartugut nunat killeqarfii akimorlugit ataatsimoornitta qanoq pingaaruteqartiginera naqissuseqqinneqarpoq. Naalagaaffiit killingi qaangerlugit oqaatsivut, kulturi pisuussutinillu atuinitsigut avitseqatigiinnerput ataatsimoorfigaavut. Ataatsimoorussineq tamanna eriagissavarput minnerunngitsumillu peqataaffigissavarput.

Inuiattut akuerineqarnissamut ilungersornerput aammalu ataatsimoorussamik pisinnaatitaaffitta akuerineqarnissaannut sorsunnerput inuttut ataasiakkaatut pisinnaatitaaffitsinnut attuumassuteqarput. Minnerunngitsumik anguniagaqarneq tamanna pisinnaatitaaffitta akuerisaasut inuiaqatigiinni tangilimmik atuutsinnissaannik pisussaaffiliivoq.

ICC-p ataatsimeersuarnerani naggueqatigiit Inuit akornanni unammilligassat assigiiaarmata ersersinneqarpoq. Meeqqanik kinguaassiutitigut atornerluineq, peqqissutsikkut unammillernartut, angerlarsimaffeqannginneq minnerunngitsumillu nunagisatsinnit nunanut allanut nutsernerup akiornissaanut unammilligassaqarneq annertuvoq.

Taamaattumik piffissanngorpoq inuit pisinnaatitaaffii ukiuni qulikkaani kingullerni sorsuutigisimasatta nunagisatsinnut angerlaallugit inuiaqatigiinni atuuttussatut sulissutiginissaat.  Meeqqat pisinnaatitaaffii, arnat pisinnaatitaaffii, kinaassuseqarnissamut kiffaanngissuseqarneq oqaatsinullu pisinnaatitaaffiit, taakku tamarmik Naalagaaffiit Peqatigiit nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit nalunaarutaanni aalajangersarneqarsimapput.

Matumani Inuit akornanni avitseqatigiinnikkut pisinnaatitaaffiillu atuutsinnissaannut alloriaqqinnissamut periarfissagissaarpugut. Inuit Ataqatigiit kaammattuutigaarput issittumi Inuit nunaanni suleqatigiinnerup sutigut tamatigut annertusarneqassasoq. Nukinnik aallerfissaqarpugut ilisimasanillu avitseqatissaqarluta.

Suliniut Pikialasorsuaq kalaallit canadamiullu akornanni suleqatigiiffiusoq assersuutissaqqissuuvoq. Pisuussutinik imarpitsigullu ataatsimoorussaqarnerput paatsoorneqarsinnaanngilaq. Matumani periarfissatsialaavoq naggueqatigiit Inuit aallaavigaluta naalagaaffiit akimorlugit ataatsimoorussamik aqutseqatigiilersinnaanerput. Taamaattumik Naalakkersuisut Pikialasorsuaq pillugu suliamik aallussineroqqullugit sakkortuumik kaammattorumavagut, Kalaallillu Nunaat sinnerlugu suliamut Pikialarsorsuaq-mut tamakkiisumik taperseeqqullugit.

Manna iluatsillu ICC-p siulittaasuatut ivertinneqartoq Dalee Sambo Dorough siulittaasunngorneranut pilluaqqorusupparput. Toqqissisimavugut Dr. Dorough ukiuni sisamani tulliuttuni sinnerluta peqatigalutalu sulisussanngormat.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Kommune Qeqertalimmi Inuit Ataqatigiit naapeqatigiinnissaat

Qasigiannguani peqatigisigut

Inuit Ataqatigiit kattuffittut ukiuni 40-ni piusimanera malunnartinniarlugu kommunikkaartumik aasaanerani naapisimaartitsinerit aallarnerlugit Kommune Qeqertalimmi aaqqissuussami soqutiginnittut tamarmik tikilluaqqullugit Qasigiannguani aaqqissuussami pilersaarut ugguuna takusinnaavat

Naapisimaarneq aallarnerlugu Qasigiannguani inersimasunut qititsisoqassaaq tallimanngornermi 10.august 2018 na.22-03.00 tungaanut

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Akitsuusersuinissamik siunnersuut sammiveqanngitsoq

Akitsuutit pissuserisanut nalimmassartumik, avatangiisinut erianginnittumik isumatusaarnerlu tunngavigalugit eqqunneqartassapput. Tassa Inuit Ataqatigiit tunngavisumik isumarput.
Taamaammat Naalakkersuisut akituusersueriaasissanik siunnertuutigisaanngut arlalinnut isumaqataanngilagut. Akitsuutitut siunnersuutit sammiveqanngitsutut isigaavut avatangiisinullu erseqqissumik politikkeqarnermik ujartuivugut.

Nunatsinni avatangiisinut annikinnerusumik sunniutilinnik biileqarnerulernissamik kissaateqarpugut. Taamaammat biilit innaallagiartortut plug-in hybridillu akitsuuserneqarsimannginnerat tamakkiisumik tapersersorsimavarput isumaqarpugullu akitsuuserneqannginnerat ingerlaannassasoq. Biileqarnikkut avatangiisinut innarliinnginnerusumik ingerlatsinissamut pissutsinut nutaanut suli ikaarsaariartortoqarpoq. Illoqarfinni amerlasuuni suli innaallagissamik immiiissutinik ikkussuisoqanngilaq maannakkullu akitsuusersuineq ineriartortitsinermut tamatumunnga ajoqusiissaaq minnerunngitsulillu avatangiisinut politikkimik allanngortitsilluinnarnerussaaq.

Akerlianilli isumaqarpugut ATV-t qamuteralaallu akitsuuserneqarunnaavinneqassanngitsut. motoorillit taakkua nipimik ingammillu silaannarmik, imermik nunamillu avatangiisinillu mingutsitsisuupput.

ATV-lli qamuteralaallu soorlu nunalerinermi nunaqarfinnilu eqqaavilerinermut arnartarfilerinermilu atorneqartut annikinnerusumik oqimaassuseq malillugu akitsuuteqarnissaat kissaatigaarput.
Tamatuma saniatigut piffissanngornasoraarput traktorinut motoorilinnullu allanut nunalerinermi atortunut eqqussinermut akitsuusersuineq annikillineqassasoq.

Akitsuutinik nutaanik eqqussinissamut siunnersuutigiumavarput umiarsuit uuliamik kinertumik orsutortut tulannganerminnilu motooriminnik ingerlaaginnartitsisartut, assersuutigalugu takornartaatit avatangiisinut akitsuuserneqassasut. Mingutsitsinermi tamanna annikillisartariaqarpoq inoqarfinnimi peqqissutsitsinnut avatangiisitsinnullu sunniuteqartarmat.
Motoorillit avatangiisinullu akitsuutit pillugit isumaqatiginninniarnernut qaaqquneqarnissarput qilanaaraarput. Avatangiisit avatangiisinullu politikki erseqqissoq qitiutinneqarniarlik. Tamanna Naalakkersuisunit erseqqissuliuutigineqarnissaa amigaatigaarput.

Stine Egede
Eqqissisimatsitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliamut ilaasortaq
Inuit Ataqatigiit

Share and Enjoy !

0Shares
0

0
0

Aalisarneq pillugu isumaqatiginninniarnissat pillugit akissut naammaginanngitsoq

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisup Erik Jensenip Inuit Ataqatigiit siulittaasuata Sara Olsvig-p § 37 tunngavigalugu apeqqutaanut nr. 152-mut akissuteqaqqammerpoq. Naalakkersuisoq aasaq manna Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq ”Nuna tamakkerlugu aalisarnermut inatsisip isumaqatigiissutigineqarnissaa anguniagaavoq” kiisalu ”Inatsisartuni illuatungiliuttunik isumaqatiginninniaqateqassaanga, inatsit sapinngisaq tamaat siamasissumik tunuliaquteqartinniarsaralugu”.
Taama nalunaaruteqarnera Inuit Ataqatigiinnit nuannaarutigisimaqaarput. Aallaqqaataaniillimi nuna tamakkerlugu isumaqatigiissutigineqartumik naammassisaqartoqarnissaa piumasarisimavarput partiitullu illuatungiliuttuni siuttutut inatsisissaq pillugu kinguneqarluartussamik isumaqatiginninniarnernut peqataanissarput akisussaaffittut isigaarput. Aalisarneq aningaasarsiornitsinni pingaarnertut inissisimavoq inuussutissarsiullu patajaatsumik ingerlanneqartariaqarpoq. Tamanna angussallugu politikkikkut sulilluartoqartariaqarpoq isumaqatiginninniarnikkullu siamasissumik amerlarnerussuteqarluartunillu tunuliaqutserneqarsinnaasumik naammassisaqartoqartariaqarluni.

Taamaammat Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisup akissutimini, ”inatsisissatut siunnersuut Naalakkersuisut iluminni suliassaattut isigineqassasoq” partiillu susassaqartullu ”Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuutip ilusissaa isumaqatigiissutigilersimariarpassuk” aatsaat peqataatinneqarnissaannik oqaaseqarnera pakatsissutigaarput.
Naalakkersuisut siamasissumik isumaqatigiissuteqartoqarnissaa kissaatigisimappassuk maannakkut, inatsisissatut siunnersuummi sammiviit pingaarnerit inissisiterneqannginneranni, partiit peqataatittariaqarpaat. Inuit Ataqatigiinnit piareersimavugut. Naatsorsuutigaarput siorna ukiaanerani inatsisissatut siunnersuutaagaluarsimasumik siullermeerinninnermi iluatsitsinngitsoorsimaneq ilinniarfigisimallugu partiinik isumaqatiginninniavinnissaq uatsituulli Naalakkersuisut pingaartitsigissagaat.

Aalisarnermut inatsit kingunerisaalu nunatta aningaasaqarneranut sunniuteqarluinnartuupput. Naalakkersuisut isertukulukkunnaarlutik qanoq aalisarnermut politikkeqarnerlutik oqaluttuartariaqarlerput. Isumaqatiginninniavinnernut appakaattariaqalerpugut, suliassarmi aningaasarsiornitsinnut maannamut pingaarnertut inissisimavoq siunissamilu aamma aningaasarsiutaalluarnissaa qulakkeertariaqarparput.
Erseqqissumik kaammattuuteqassaagut; isumaqatiginninniarnernut piaartumik qaaqqusisoqarniarli, ataatsimoorluta inuussutissarsiuterput pingaarnerpaaq tunngavilersorluarsinnaaniassagatsigu.

Sara Olsvig
Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Share and Enjoy !

0Shares
0

0
0

Inatsisartut sulinissaannut periarfissinneqarlik

Mittarfiliornissat pillugit Inatsisartut qulaatiinnarlugit qanoq suleriuseqartariqarnermik Naalakkersuisut arlaleriarlutik tusagassiorfitsigut oqaaseqaqattaarnerat pissusissamisuunngilluinnarpoq. Nalakkersuisut ataqqisariaqarpaat inatsisissatut siunnersuutertik maanna Inatsisartunit suliarineqarmat Inatsisartunilu ilaasortat amerlanerussuteqartut suliap nukingerfiunngitsumik sukumiisumillu suliarineqarnissaa kissaatigimmassuk.

Manna aqqutigalugu aammaarluta Inatsisartut siulittaasuat kaammattorumavarput Naalakkersuisunut ersarissaaqqullugu suliariaatsip ataqqineqarnissaanik aammalu qulangiisutullusooq Inatsisartut sulinissaanut sunniiniarneq akuerineqarsinnaanngitsoq unitsinneqarluinnartariaqartorlu. Pissaanerummi qanoq agguarneqarsimaneranut ataqqinnippalaanngitsumik oqariartoqattaarnerit ataqqeqatigiilluni suleqatigiinnissamut iluaqutaanngimmata.

Naggataatigut Inuit Ataqatigiit ersarissarumavarput akisussaassusilimmik attaveqaqatigiinnermut aaqqissuusseqqinnissanut peqataanissanut piareersimagatta. Pingaartilluguli inuiaqatigiit aningaasaataat atorlugit aningaasaleerujussuarnissat suliarinerat peqqissaartumik nukingerfiunngitsumillu toqqammaveqarluni ingerlanneqassasoq.

Share and Enjoy !

0Shares
0

0
0

Ikiaroornartumik atuinermut pinaveersaartitsineq katsorsaanerlu annertusisariaqarpagut

Ikiaroornartoq akiorniarlugu ullorititami 26.-ni juni oqaaseriumasat.

Ikiaroornartoq nunatsinni ajornartorsiutaavoq annertooq, soorlu ullut kingulliit eqqartuussinerup annertuup tamanna  takutikkaa.

Meeqqat, inuusuttut, inersimasut utoqqaalluunniit ikiaroornartumik atuilinnginnissaat suliniutigiuarneratigut inuit ikiaroonartumut naaggaarsinnaasut amerlisartariaqarpagut. Ikiaroornartoq ajoraluartumik sukkulluunniit eqqussuunneqartoq akioruminaassinnaavoq. Taamaammat inuit amerlanerpaat pinaveersaartissinnaagutsigit akiorsinnaavarput.

Pinaveersaartitsineq.

Pinaveersaartitsineq annertooq ingerlanneqartariaqarpoq. Angerlarsimaffiit, angajoqqaat meeqqaminnut perorsaanerminni ilaatittuartariaqarpaat meeqqat ikiaroornartumut ingalassimatinniarnissaat. Pisortat uagut angajoqqaanut tapersertariaqartunut ikioqusunullu saaffissanik amerlanernik tikikkuminartunillu pilersitsisariaqarpugut.

Sunngiffimmi sammisassat peqqinnartut amerlanerusariaqarput, assigiinngitsuusariaqarlutillu. Timersorneq aamma pinaveersaartitsilluarpoq, taannali kisat isumalluutiginagu nipilersorneq, qitinneq allarpassuillu neqeroorutigiinnarnagit atorluarneqarnissaannik aqqutissiuussisariaqarpugut.

Katsorsaaneq.

Ikiaroornartumik atuilereersimasut ajattornagit, asoortiinnarnagit neqeroorfigisariaqarpagut katsorsaavinnik assigiinngitsunik, inuimmi imminnut katsorsaariaaseq naleqqunneq toqqarsinnaasariaqarpaat.

Inuk ikiaroornartumut kisimi sorsulluni misigissanngilaq, inuiaqatigiit tamatta sorsuttariaqarpugut, utoqqaagutta inersimasuugutta inuusuttuuguttaluunniit. Ataatsimoorluta sorsunnerput nukittorsartuartigu.

 

Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit

Share and Enjoy !

0Shares
0

0
0

Siorapaluk pillugu apeqqutip akineqarnissaa kinguartinneqarpoq

Siorna Siorapalummi nunap sisoornikuunera pillugu §37 aqqutigalugu Naalakkersuisunut apeqquteqaasiama akineqarnissaa kinguartinneqarpoq.

Apeqqusianni ilaatigut apeqqutigivakka qaqugu illut aqqutaasartullu eqqugaasimasut aaqqissuunniarneqarnersut, akisussaaffillu sumiinnersoq.

 

Naalakkersuisumiit allakkatigut akineqarpunga apeqqut pisariummat, avataaniillu akissutissarsinissartik utaqqisariaqarmassuk apeqqutiga aatsaat sap. Ak 28-mi akineqarsinnaassasoq, tassa julip qiteqqutilernerani.

 

Kissaatigaarpulli apeqqutima akineqarnissaa kinguartikkaluartoq Siorapalummi siornali siallerujussuarnerata kingorna sisoornerani, illut aqqusinerlu iluarsartuutipallannissaat kinguarsarneqaqqissanngitsoq.

 

Mikivsuk Thomassen

Share and Enjoy !

0Shares
0

0
0

Ilulissani innuttaasunik naapitsineq

Aprilimi Inatsisartunut qinigaasoq Sofia Geisler, Inuit Ataqatigiit, ilisarititsinertalimmik qinersisartunik naapitsissaaq Ilulissani, pingasunngorneq 20. juni 2018, nal. 19:00-21:00, Ilulissani Majoriami.

Aggialluarisi.

Share and Enjoy !

0Shares
0

0
0

Naalakkersuisut Kangerlussuaq pillugu ersarissumik nalunaaruteqarlik

Sisimiuni Inuit Ataqatigiit ataatsimeersuarput 9. juni 2018.

Ataatsimeersuarnermi pingaarnertut taarusupparput, ullumikkoqqinnaaq pisut, tassalu mittarfissualiornissat Nuummi Ilulissanilu. Taakkulu kingunissaat.

Sisimiuni Inuit Ataqatigiinniik neriuutigaarput, Inatsisartuni aningaasaqarnermut ataatsimiisitaliami, piffissaqarluarlutik apeqquterpassuit akineqanngitsut, akineqarnissaat piumasaqaatigissagaat. Immikkullu piumasaraarput Inatsisartuni aningaasaqarnermut ataatsimiisitaliap siulittaasua, ersarissuliortariaqalersoq, tamannami immikkut qineqqusaarnermini, Qeqqata Kommuniani innuttanut neriorsuutigiuarmagu.

2015-mi isumaliutissiissummi piumasaqaatigineqarpoq Kangerlussuup avataaniit isaavittut, ullumikkutut Atlantikoq ikaarlugu mittarfissuartut ingerlaannassappat, aningaasartuutit qanoq ittuunissaanik misissuinerit, ersersitsissanersut. Tamannalu maannakkut qineqqusaarnermi Aalisarnermut Piniarnermut, Nunaateqarnermullu naalakkersuisunngortup qinersisartunut oqariartuutaa, allaat tamanna anguneqanngippat nammineq partiiminiik anissalluni eqqartorpaa, Kangerlussuarmi qineqqusaarnermini.

Qulaajaanissamik piumasaqaateqarneq, qanoq inerneqartinneqarnera Sisimiuni Inuit Ataqatigiinniik maqaasivarput, naatsorsuutigivarpullu Inatsisartut Aningaasaqarnermut ataatsimiisitaliaata, ilanngullugu misissorneqarsimanissaanik piumasaqaateqarnissaa. Tamannami siulittaasunngortup qineqqusaarnermi taakkartortuarmagu, piumasaqaatigaarput avammut ersarissaassasoq, qanoq isumaqarnerminik qinersisartunut paasititsissalluni, tamannalu utaqqivarput, qaammatini marlunngulersuni.

Sisimiuni Inuit Ataqatigiit Kangerlussuup ullumikkutut ataannarnissaa kissaatigaarput.  Allatummi aalajangerneq Qeqqata Kommunianut ajorluinnartumik kinguneqartussaammat, aningaasaqarnikkut, akileraartarnikkullu. Naatsumik oqaatigalugu akissaatikinnerusunut, innuttaasunullu eqquinerluttussaavoq. Tamatuma saniatigut Kangerlussuup matunnginnissaanik Naalakkersuisut siulittaasuata oqartarnera, ersarissaanermik kinguneqartariaqarpoq. Nunaqarfittut matussanngitsoq, mittarfeqarfissuartulli matussasoq siunniussimaneramiuk ? Tamanna inuttaasut utaqqivaat, toqqissisimasumik Naalakkersorneqarnissaq siunertaralugu, tamannalu angusinnaanngikkuniuk, imminut parteeqataasalu apeqqusertariaqalerpaat, ilumut siuttutut piukkunnarnersoq.

Kangerlussuarmi qineqqusaarnermi neriorsuisoqarpoq Naalakkersuisooqataasut partiiviniik, parteertik allatut aalajangiissagaluarpat, tassa Kangerlussuaq avataaniit isaaviujunnaassappat, partiiminniik aniniarlutik.

Sisimiuni Inuit Ataqatigiinni ataatsimeersuartut mittarfiliornissamik aalajangiiniarneq nunatta, qanoq isikkoqarumaarneranik aalajangiinerit, pingaarnersaata ilagigaat nalilerpaat.

Aalajangiineq innuttaasut siunissami qanoq eqiterutsitsigineqarnissaanik, allaallu nunaqarfimmik ”nipaatsumik matusiniarnertut” aalajangiisussaavoq.

Kisermaassisutut pissuseqarluni Naalakkersuisoqarneq, nunatta aqunneqarneranut tulluanngilaq. Nammineq isumaq pinngikkaanni, sussa allat akulerunnatimik pissuseqarluni aqunneqarnerput tamaanga unittariaqalerpoq.

Kikkut tamat oqartussaaqataaneranik innarliineq pissanngippat, innuttaasugut taasitinneqarniarta, ilumut taamatut piumasaqarnersugut, qulakkeerniarlugu.

Ataatsimeersuartut Qeqqata Kommunalbestyrelseanut ilungersorlutik sulinissaanik kissaassipput, piumasaqaallu siulleq tassaassasoq, Kangerlussuup mittarfissuartut ataannarnissaanik sulineq, tamannali pisinnaanngippat kommunalbestyrelsep aalajangernera selskabiliornissamik siunniussaqarneq isumaqatigalugu.

Pineqartumi siunissami Qeqqata kommunianut inuttaasunut qanoq pitsaasumik atugarissaarfiusumillu aalajangiisuusorujussuussammat.

 

Sisimiuni Inuit Ataqatigiit siulersuisunngortui-

Siuittaasoq Agathe Fontain

Tullia: Juliane Enoksen

Aningaaserisoq: Karoline Berthelsen

Allatsi: Eva Lynge

Siulersuisuni ilaasortat: Erneeraq Poulsen, Sofie Dorthe Olsen

Sinniisussat: Augo Jeremiassen, Paalu Christensen

 

Attavissat: Agathe Fontain 484531

Juliane Enoksen 246136

 

Share and Enjoy !

0Shares
0

0
0

Namminiilivinnissaq pillugu naammassisaqarfiusumik suleqatigiinneq

Inuit Ataqatigiit isumaat erseqqippoq. Naalagaaffeqatigiinneq attatiinnarneqassanngilaq. Kalaallilli Nunaata Danmarkillu akornanni pissutsit ataavartumik ineriartortinneqassapput.

Inuit Ataqatigiit folketingimut ilaasortaatitaata Inuit Ataqatigiit namminiilivinnissamut politikia minnerunngitsumillu naalagaaffeqatigiinneq pillugu isummatsinnik oqaaseqaataa ingammik inuit qarasaasiatigut naapeqatigiittarfianni oqallinnermik annertuumik pilersitsivoq. Taamaammallu pissutsit arlalialuit erseqqissaateqarfigalugillu oqallinneq sukumiinerusunngortikkusuppara. Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni pissutsit pillugit oqallinneq marluinnarnik siunertaqarfiunngilaq. Oqallinneq assigiinngiiaartunik imaqarpoq, taamaammallu tangeqarnerusumik isummersorfigineqartariaqarpoq.

Tamanna namminersorneq pillugu isumaqatigiissuteqareernerup kingorna pisut arlallit takutippaat. Tamatumalu Kalaallit Nunaata Danmarkimik arlalinnik saqitsaassuteqarnerata sulilu saqitsaassuteqarnerata ersersippaa.

Namminersorneq ineriartortitsinermut tunngavoq

Naalagaaffeqatigiinnerup ingammillu Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni pissutsit ingerlaavartumik ineriartortinnerat Danmarkilu namminersorneq pillugu isumaqatigiissutsitsinni toqqammaviuvoq. Namminersornermi pillugu isumaqatigiissut Kalaallit Nunaata suliassaqarfinnik amerlasuunik tigusisinnaanerminik periarfissaqalerneranik, aatsitassanik isertitat aqqutigalugit naalagaaffimmit tapiissutinik nungukkiartortitsinissamik, Kalaallit Nunaata Danmarkillu naligiillutik Kalaallit Nunaata namminiileriartorneranik suleqatigiinnissaannik imaqarpoq. Taaneqartullu tamakku suli sulissutigalugit aallartinneqanngillat.

Kalaallit Nunaat namminiivittoq Inuit Ataqatigiit sorsuutigaat. Tamatuma angunissaanut piffissaq ingerlaqqaartariaqarpoq. Taamaattoqarnissaanullu Kalaallit Nunaanni Danmarkillu namminiilivinnissamut toqqammavissiiniarluni ilungersorluni sulisoqarnissaa pisaqariaqarpoq.

Kalaallit Nunaata ingammik aatsitassat aqqutigalugit aammali inuussutissarsiutinik ingerlatanit allanit aningaasaqarnikkut ineriartornissaa, taamaalillunilu naalagaaffimmit tapiissutinit isumalluutaarunnissaa namminersorneq pillugu isumaqatigiissummi siunertarineqartunut toqqammaviuvoq.

Tamanna Danmarkip aqqutissiueqataaffigissavaa. Taamaalillunilu tamanna ataatsimoorussatut suliniutaasoq oqaatigineqarsinnaavoq.  Kalaallit Nunaanni ataatsimoorussamik suliniut, aammali Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni ataatsimoorussamik suliniut. Isumaqatigiissutinimmi isumaqatigiissuteqarneq marluk arlaqarnerusulluunniit akornanni pisarpoq, namminersornerlu pillugu isumaqatigiissuut Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni isumaqatigiissutaavoq.

Allatut oqaatigalugu: Naalagaaffeqatigiinneq atorunnaarsikkumallugu ineriartortittariaqarparput.

Piviusoq qaqortoq-qernertuunngilaq

Saqitsaassutaasut arlallit naalagaaffeqatigiinneq maannatut iluseqartilluni unammillernartui ersersippai. Suliniutit annertuut pillugit inatsit, urani pillugu apeqqut, dual-usemik isumaqatigiissut, Kalaallit Nunaata niuernikkut politikimik ingerlatsisinnaaneranik, taamaalillunilu Danmarkimit akuleruffigineqarnani nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasumik ingerlatsisinnaaneranik apeqqut.

Atagu massakkut saqitsaassutaasut assersuutitut tigulaariartigit. Kiinamiut aningaasaliisartut sulianilluunniit ingerlatsisut mittarfiliortiternernut suliniutitsinnut akuussappat? Slotshomimi naaggaarput, namminersorlutilli oqartussat illorsuani angerput. Illuatungeriit tamarmik oqaatigisaminnik aalajangiusimannipput. Piviusulli annertunerusunik imaqarput.

Aappaatigut Danmark marloqiusamik nipeqartoq tusaavarput, taakkumi namminneerlutik sunaluunniit sakkugalugu kiinamiunik aningaasaliisartunik inuussutissarsiortunillu nunaminni soqutiginnilersitsiniaapput, nunattali Kinamut attaveqarnera pineqalersillugu naalagarsuartut pissuseqartutut ilersoortarpoq. Illuatungaanilu Naalakkersuisut suliassaminnik ilungersunartunik pimoorussinnginnerat Kalaallit Nunaatalu soorunami kiinamiut aningaasaliisartut arlaasa aningaasaliinerisigut akuliutsinneqarnerisigullu sillimaniarnermut politikikkut pitsaanngitsumik kinguneqarsinnaaneranik iliuuseqarnissaminnik pimoorussinnginnerat isiginnaarparput, naak naalagaaffiit allat pissutsinik taamaattunik pimoorussillutik eqqummaariffiginnittartut ilisimagipput.

Nutaamik suleqatigiinnikkut toqqissisimasumik ineriartorneq

Inuit Ataqatigiit isumaat naapertorlugu naalagaaffeqatigiit namminersorluni oqartussaanermik isumaqatigiissutip malitsigisaanik apeqqutinik taamaattunik siornatigut nalaanneqarsimanngitsunik nalorninartunillu passussinissamut piareersimanngilluinnarput. Naalagaaffeqatigiinneq nutarterneqanngippat Kalaallit Nunatta ineriartorneranut akornutaalersinnaasoq tamatuma nassataraa. Ineriartornermi namminersorneq pillugu isumaqatigiissut naapertorlugu Kalaallit Nunaata Danmarkilu ataatsimoorlutik isumaqatigiillutik isumagisassaraat.

Danmarkip Kalaallit Nunaata ineriartorneranut unitsitsinnginnissaa pingaaruteqarluinnartuuvoq. Taamaammat Kalaallit Nunaata Danmarkillu aaqqissuussinernik nutaanik ingerlatsisillutik Kalaallit Nunaata toqqissinartumik nunarsuup sinneranut attaveqaatinik nutaanik, inuussutissarsiutinik ingerlatanik tamani aningaasaliisartunik suleqatissanillu pilerilersitsisunik  sanarfisinnaanissaanik qulakkeerisunik ineriartortitsisinnaanera pingaaruteqarluinnarpoq.

Matumani ataatsimoorluni suleriutsinik nutaanik qulakkeerinissaq pineqarpoq, taamaalilluni Kalaallit Nunaat aatsitassanik suliniutinik nutaanik imaluunniit attaveqaatinut nutaanut suliniutinut avataaneersunik akuliutsitsinissamik pisariaqartuni tamani Danmarkimut apereqqaartarnissamik pisariaqartitsiunnaassalluni. Ineriartornermi tamanna piviusuuvoq ingerlajuartussaallunilu, aalajangigassallu Inatsisartuni Naalakkersuinilu aalajangerneqartartussaapput.

Akerariinnani iligiinneq

Danmarkip Kalaallit Nunatta ineriartorneranut ikorfiisussaanini akornusersuisussaannginninilu nassuerutigisariaqarpaa. Matumani kalaallit qallunaallu suleqatigiiffigisaannik aningaasaateqarfimmik pilersitsinissaq pilersitsinnginnissarluunniit imaluunniit ministeriunerup assamminik isaassineranik tigusinissaq tigusinnginnissarluunniit pineqanngillat. Kalaallit Nunaat sillimaniarnermut politikikkut akornusiisinnaasunik nunani allamiunik suleqatissaminik toqqaagaangat, naalagaaffeqatigiinni aaqqissuussamik suliniutit naammassineqarsinnaanerannik isumaginnittussamik piareersimatitaqarnissaq matumani pineqarpoq.

Peqatigisaanillu Kalaallit Nunaat – erseqqinnerusumilluunniit oqaatigalugu Naalakkersuisut – naalagaaffinnik allanik aningaasaliisartunillu nunanit allaneersunit ingammik attaveqaatitigut suliniutini suleqatissarsinermini sillimaniarnermut politikikkut unammillernartoqarsinnaaneranik nassuerutiginninnissaat, unammillernartunillu taakkunannga anguniagaqarfiusumik sulilluni aaqqinniarsinnaanerat matumani pineqarpoq.

Naalakkersuisut 2016-imi januaarip qaammataani nalornissuteqanngilluinnarlutik Danmarkip aatsitassanik marloqiusanik siunertaqartunik (dual use) nakkutilliinissaq pillugu Danmarkimik isumaqatigiissuteqarnerat matumani soqutiginaateqarpoq. Matumanimi Kalaallit Nunaat nammineq soqutigisani pillugit aalajangiussilluinnaqqasariaqaraluarpoq. Nunanut allanut tunisanik nakkutilliineq nunap nammineq isumagisassaraa, isumaqatigiissutikkulli Danmarki aatsitassanik sunilluunniit sakkutooqarnermi inuinnaallu akornanni atorneqarsinnaasunik Kalaallit Nunaata avammut niueruteqarsinnaaneranik unitsitsisinnaaneranik pisinnaatitaaffilerneqarpoq, tamannalu tunngavigalugu Inuit Ataqatigiinnit isumaqatigiissutit taakkua akerleraagut.

Naaggaarniaannarluni naaggaaginnannginneq

Pingeqartumili Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni tunisassianik marloqiusamik atorneqarsinnaasunik allatigullu sillimaniarnermut politikkikkut sunniuteqarsinnaasunik suleqatigiinnissamut pisariaqartitsinerannik Inuit Ataqatigiit apeqqusinngilarput. Tunngaviatigulli isumaqatigiissutit taakku maannalu kinamiut attaveqaatinik suliniutini suleqatigineqarsinnaanerannik oqallinneq ataqatigiittutut isigaagut. Massakkullu Kalaallit Nunaata Danmarkillu anguniagaqarfiusumik oqaloqatigiinnikkut allaffissornikkut ingerlatsinitsinni aaqqissuussinernik Danmarkip Kalaallit Nunaata ineriartornissaanut naaggaarsinnaaneranik periarfissiinngitsumik, illuatungaatigullu Kalaallit Nunaata Danmarkimik suleqatiginninnissamik naaggaarusussuseqartitsinngitsumik qulakkeerinissaq pingaaruteqarpoq.

Inuit Ataqatigiit nunarsuarmi pisariusumik katitigaasumi isummersinnaanissatsinnut immitsinnut pisinnaatinnerput erseqqissarumavara. Naalagaaffeqatigiinniinnerput katitigaanermini pisariusuuvoq. Suliassanik isumagisassatsinnik aallussineq isumaqanngilaq namminiilivinnissatsinnut anguniagaqarusunngitsugut imaluunniit sorsuuteqarusunngitsugut. Akerlianik uagut allallu naalagaaffeqatigiinnermi aaqqissuussamik ersarinnerusumillu ilungersorluta sulinerput namminiilivinnissamut toqqammavissaavoq.

Nunatta aningaasarsiornikkut siuariartornissaani ataatsimoorluni sulinissaq pisariaqarpoq, isertitallu naalagaaffimmit tapiissutinit pinngitsuuisinnaanngornissatsinnut aqqutissaavoq. Siunissamilu naalagaaffiit allat assigalugit Kalaallit Nunaata naalagaaffinngornissaanut piginnaasanik ilisimasanillu peqalernissamut, taamaalillunilu Naalagaaffinnik allanik Danmarkiunngitsunik suleqateqarsinnaallunilu attaveqalersinnaanerani ataatsimoorluni suliniuteqarnissaq pisariaqarpoq.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Share and Enjoy !

0Shares
0

0
0

Politikki iliuuseqarfiusoq Inuit Ataqatigiit ujartorpaat

Inuit Ataqatigiinniit Naalakkersuisut kissaateqarfigaavut Kunngeqarfiup Tuluit Nunaata EU-mit aninissaanut atatillugu Nunatta soqutigisaasa illersorneqarnissaat siunertaralugu niuernikkut politikkimik siuningaaniit iliuuseqarnissamut ingerlatsinissamullu

 

Marts 2019-ip kingorna – tassalu qaammatit 9 ½ qaangiuppata –Tuluit Nunaanni niuerfinni imarmiunik nioqqutissianik akitsuusigaanngitsunik Nunatta tuniniaaginnarsinnaanera ingerlaannarsinnaanersoq Inuit Ataqatigiinnit assorujussuaq ernumassutigivarput.

 

Kunngeqarfimmi Tuluit Nunaanni niuerfiit tassaapput Nunatsinneersunik raajanik uutanik qalipaajakkanik tuniniaaviit pingaarnersaat.  Akitsuusersugaanngitsunik Kunngeqarfimmut Tuluit Nunaannut eqqussisinnaaneq atorunnaassagaluarpat pisinnaasoq ajornerpaaq tassaavoq 500 millioner kronit ukiumut annaaneqartarnissaat. Taamaalissappat tamanna suliffissanik annaasaqarnermik malitseqanngitsoornavianngilaq.

 

Taamaattumik §37 naapertorlugu apeqqutigineqartut arlallit Naalakkersuisunut ullumi nassiuppagut. Paaserupparput Kunngeqarfiup Tuluit Nunaata EU-mit ilaasortaajunnaarneratigut Nunatsinnut sunniutigisinnaasai eqqarsaatigalugit suliniutit killiffiat qanoq inissisimanersoq.

 

Avammut niuerutigisat ukiumut niuerutit 20 procentingajalluinnangajaat Nunatta annaasinnaammagit Naalakkersuisut kaammattorpagut akitsuusigaanngitsunik nioqqutissianik Nunatsinneersunik niuersinnaanermut isumaqatigiissummik nutaamik angusaqarnissamut suna tamaat atorlugu iliuuseqaqqullugit.

 

 

 

Inuulluaqqusillunga

 

Sofia Geisler

Inuit Ataqatigiit

Inatsisartunut ilaasortaq

Share and Enjoy !

0Shares
0

0
0

Imarsuit plastikkinik mingutsinneqarnerat millisartariaqarparput

Ukiuni kingulliunerusuni nunatsinni plastikkimik atuinerput annertusiartorpoq. Plastik puussianut assigiinngitsunut atortuarparput. Nerisassanut, qerisunut , ittujaarsivittut, pisiniaraangatta puussiatut, eqqaanermullu atorparput. Plastikkinik atuinerujussuatsinni iluarusunnitsinnilu eqqarsaatigisanngilarput puussiat qanoq mingutitsitiginerat. Nunarsuarmioqatigut aamma taama annertutigisumik atuipput, maannalu imarsuarni plastik ajornartorsiutinngorpoq, aalisakkanut, uumasunut inunnullumi navianaateqalerluni. Plastikimi arrortikkuminaatsuuvoq, taamaalillunilu pinngortitami nungutikkuminaalluni. Uumasunut nerisareqatigiinnut tappiorannartunngorluni (microplast) akuliuttartoq paasereerparput. Ukiumut puussiat plastikkit pisiniarnermut atorneqartartut 5 millionit missaanniittut tikisinneqartarput.

Plastikkit arrortikkuminaatsuugamik sivisoorsuarmik nungujartortarput, pinngortitamut uumasunullu ajoqutaaqalutik. Imartatsinnut eqqaaneq ajoqutaasaqaaq motorinullu aserorsaataasarluni. Pingaartumik tamanna imaani ajornartorsiutaavoq, plastikkit nerisaqaqatigiinnermut ilannguttarmata. Ilisimatusartut qanittukkut Kalaallit Nunaanni timmiakuluit 63-it aqajaruisa imaat misissuiffigaat. Timmissat taakku 80 %-ii plastikkimik minnerpaamik ataatsimik amerlanerusunilluunniit aqajarormioqarput. Aamma misissuinerni takutinneqarpoq aalisagatigut plastikkiminernik aqajarormioqartartut.

Peqqinnissarput pillugu, pinngortitallu asattuunnissaa peqqutigalugu plastikkinik atuinitta annikilliartornissaa politikkikkut anguniartariaqarparput. Nunaavugut immamik, imermillu amigaateqanngitsoq, taamaammallu eqqaaviit spandit pisariunerugaluartut atortariaqarsinnaavagut. Pisianut puut allat atornissaannut pikkorinnerusariaqarpugut. Nunarput pinngortitarsuarlu eriagitigu ataatsimoorlutalu aaqqiinissamik piumassuseqarluta oqallisigalugu.

Naalakkersuisut puussianut plastikkinut aammalu assersuutigalugu poortuutissanut ataasiartakkanut avatangiisinut ajoqusiisartunut assigisaannullu avatangiisinut akitsuusiinissamik siunnersuuteqarniarlutik aalajangerpata, akitsuutinit nutaanit isertitat avatangiisinut pitsanngorsaanermut mingutsitsinermillu pinaveersaartitsinermut immikkoortinneqartarnissaat anguneqarsinnaavoq. Naalakkersuisut avatangiisinut aningaasaateqarfimmik pilersitsinissaq pillugu inatsisissatut siunnersuummik suliaqartariaqarput, avatangiisinik illersuinermik siuarsaataasussamik avatangiisinullu akitsuutinit isertitanik tunngaveqartussamik suliaqartariaqarlutik.

Nunarpassuit politikkikkut suliniutit ilisimatusarnerillu nutaat assigiinngitsut aqqutigalugit plastikkinik atuinermik killilersuiniarsaripput. Nunani tamalaani oqalliffinni arlalinni qanoq ililluta imaani plastikkit akuutissallu mingutsitsisartut allat katersuunnerinik annikillititsiniarsinnaanersugut oqallisigineqarpoq. Naalakkersuisut nunarsuarmi oqallinnernut sunniiniarlutik suliaqartariaqarput.

Immitsinnut Nunarsuarmioqatitsinnullu piumaffigisariaqarpugut plastikkimik atuinitsinnik millisaarujussuartariaqarluta, imarsuattalu salinneqarnissaanut periusiortariaqarluta.

Imarsuaq inuussutigigatsigu minguitsuutittariaqarparput.

Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit

Share and Enjoy !

0Shares
0

0
0

Meeqqat – oqaluinnarani iliuuseqarneq aallaaviusariaqarpoq

Ullumikkut, juunip aallaqqaataa, tassaavoq Meeqqat Ulluat. Ullorititami kingumut siunissamullu qiviartarpugut meeqqallu pillugit suliavut nalilersorlugit. Suut iluatsissimappat, suut iluatsinngillat? Suut suli iliuuserinngilavut?

Ukiut qulit qaangiussimalerput Innuttaasorparpassuit meeqqanik atornerluineq sumiginnaanerlu unitseqqullugu akerliussutsimik takutitsimmata. Suli maannamut meeqqat amerlavallaarujussuartut sumiginnagaanermik atornerlugaanermillu misigisaqartuarput. Nassuerutigisariaqarparpullu pitsaasorpassuarnik suliniuteqarsimagaluarluta kisitsisit allanngungaarsimanngimmata.

Meeqqat 5000-ingajaat suli sumiginnagaajuarput. Iliuuseqartariaqarpugut oqaluinnarnata.

Siorna ulloq una Meeqqat tapersersorneqarnissaannut inatsit nutaaq Inatsisartuni aappassaaneerneqarpoq. Inatsisip akuerineqariitsiarnerata kinguninngua pisortani meeqqanut aarlerinartorsiortunut sullissinissamut isumassuinissamullu tunngavissanik nutaanik pilersitsivugut. Inuit Ataqatigiit neriuppugut inatsit tunngavigalugu meeqqat amerlanerusut sukkanerusumik pitsaanerusumillu sullinneqarnermik misigisaqartalersimassasut kommuninilu sullisseriaatsikkut eqaannerusumik ajunnginnerusumillu periuseqartoqalersimassasoq. Politikerit suliassaraarput inatsisip nutaap siunertamisut atuutsinneqarnissaanik qulakkeerinnissalluta, taamaanngippallu malitseqartitsissalluta.

Inatsisiliornerli naammanngilaq.

Nuna tamakkerlugu iliuusissanik pilersaarut – qaffasinnerpaamit aallaavilik

Meeqqanut inuussuttunullu nuna tamakkerlugu iliuusissanik pilersaarusiornissap pisariaqavinnera Inuit Ataqatigiit oqaatigeqqikkumavarput. Nuna tamakkerlugu pilersaarusiap isumaginninnermut suliassaqarfik taamaallaat aallaavigissanngilaa. Naalakkersuisoqarfiit akimorlugit suleqatigiilersitsisussaavoq pisortanit meeqqanut sullissineq tamakkiisunngorlugu.

Meeqqammi inuk ilivitsuupput taamatullu aamma ikiorserneqartariaqarput. Meeqqat silarsuaanni angerlarsimaffik, atuarfik, peqqissaasut politiinilluunniit ikiorneqarnerup akornini qammarsuaqaranilu qupparsuaqanngilaq. Inersimasut tamarmik meeqqamut akisussaaffeqarput, meeqqallu iliuuseqarfigineqarnissaa isumassorneqarnissaalu akisussaaffigalugu.

Tamanna isumaqarpoq politikkikkut pitsaanerujussuarmik eqaannerujussuarmillu sullissinissamik isumannaarinninnisamik pisussaaffeqartugut. Ataqatigiisitsineq, suliassaqarfiit akornanni suleqatigiiginnarani aaqqissuussaanikkulli suliassaqarfiit naalakkersuisoqarfiillu akimorlugit ataqatigiissagaalernissaat pisariaqarpoq. Naalakkersuisut siulittaasuata suliassaqarfiit misissorluarlugit sukkullu ataqatigiissarneqartariaqarneri aallaavigalugit aaqqissuussisariaqarpoq, nunalu tamakkerlugu iliuusissanik pilersaarusiorluni.

Ullumikkut pisortat allaffeqarfii immikkoortiterlutik mattullutillu sulivallaalersimapput. Assersuutigalugu aatsaat naalakkersuisut akornanni ataatsimeeqattaaqqaarluni meeqqat nunaqarfinnit atuariartornerminni najugaqarfii tamakkiisumik pitsanngorsaneqarnissaannik iliuseqartoqarsinnaavoq imaluunniit kinguaassiutitigut atornerluinermut akiuinissamut peqqinnissaqarfik, ilinniartitaanermullu isumaginninnermullu suliassaqarfiit ataqatigiissaaqqaarlugit suleriaaseqalertarpugut.

Kommunit aamma ilaassapput

Eqqarsartaaserput allanngunngikkutsigut inullu ilivitsoq aallaavigilinngikkutsigu suliniuterpassuit pitsaasut minnerunngitsumillu meeqqat inuusuttullu nangittumik katattuassavavut.

Taamaammat aamma kommuninut kaammattuiumavugut. Ullumikkut kommunerujussuit tallimaapput. Kommunillu ingerlatsiviinit innuttaasut qanimut sullinneqartarlutik. Ingerlatsiviusut aamma akimorlugit suliassat ataqatigiissagaalluinnartariaqarput. Innuttaasut inuunerminni artorsarnerpaaffigisaminni eqortumik sullinneqarumallutik matut assigiinngitsut sisamat kasuttorfigiartortassanngilaat. Kommunit nuna tamakkerlugu iliuusissanik pilersaarusiornermi ilaasariaqarput. Pilersaarusiornermi siullertut iliuuserineqarsinnaasoq tassaavoq nuna tamakkerlugu naalakkersuisullu kommunillu akimorlugit suleqatigiinnikkut illoqarfinni ilaqutariit illuisa nukittorsarnissaannik suliaqarnissaq. Ilisimavarput nuna tamakkerlugu sulisut pikkorissorpassuit ilaqutariit aarlerinartorsiortut sullilluarnissaannut piareersimalluinnarmata.

Iliuuseqarnerusariaqarpugut. Ukiorpassuit nukippassuillu atorpavut meeqqat inuusuttullu pillugit oqallinnermut. Isumaqatigiippugut meeqqat tassaammata siunissatsinni pisuussutigut pingaarnerpaat. Maanna iliuuseqarnissamut piffissanngorpoq iliuuseqarnissarlu naalakkersuisoqarfimmut suliassaqarfimmulluunniit ataasiinnarmut ilineqassanngilaq. Suliassaq qaffasinnerpaamit suliaq aallaaveqartariaqarpoq ingerlakkumaneqarluni.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Share and Enjoy !

0Shares
0

0
0

Mittarfiliortariaqarpugut – kingunissaali ilisimasariaqarpagut

Nunarput tamakkiisumik isigalugu angallanneq ataqatigiinnerulertariaqarpoq. Inatsisissarli qulaajagassanik ulikkaarpoq, innuttaasunut, nunap sinneranut, sulisoqarnermut minnerunngitsumillu aningaasatigut kingunissai tamakkiisumik qulakkeersimatinnagit, pipallalluta inatsisissatut siunnersuut akuerissagutsigu inuiaqatigiinnut kingunipilussinnaavoq 

Naalakkersuisooqatigiit siunnersuutigivaat mittarfiliornissaq pillugu tuaviuussamik julimi immikkut ittumik Inatsisartut ataatsimiisinneqaqqissasut. Tamanna Inuit Ataqatigiinniit peqataaffigisinnaanngilarput. 

Inuit Ataqatigiit 2015-imi Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni mittarfiliornissaq pillugu isumaliutissiissut aallartillugu akuerseqataalluta taasivugut. Tassanilu Naalakkersuisunut suliakkiissutigineqartut toqqammavigissaartumillu Inatsisartut mittarfiliornissamut akisussaassusilimmik paasissutissanillu tutsuiginarluinnartunik paasisaqaqqaarnissaat pingaartillugu taaseqataalluta. 

Aningaasarparujussuit uani eqqartorneqarmata pitsaanerpaamik qulaajaalluaqqaarluta sulisariaqarpugut. Massakkullu paasisagut mittarfiliornermilu aningaasatigut kingunissai suli annerusumik akisussaassuseqartumik piviusorsiortumillu toqqammavilinnik takusaqanngilagut. Naammattumimmi paasissutissinneqarsimanata, toqqammavissarnata aalajangipallakutta nunatsinnut inunnullu tamanut ajorluinnartumik kinguneqarsinnaanera aarleqqutigaarput. 

Apeqqutillu akissutiniit suli amerlanerujussuullutik. 

Aap, piaartumik nuna tamakkerlugu angallannikkut aaqqiisariaqarpugut, aap inuiaqatigiinni tamavitta angallannikkut kipiluttunartut atorpavut. Kissaatigaarput Ilulissani Nuummilu mittarfiit tallilernissaat, Qaqortumilu mittarfiliortoqassasoq. Kissaatigivarputtaaq peqqissaarulluinnarlugit kingunissai pillugit misissuinerit suliarineqassasut pissusissamisuunngitsumik nunarput taarsigassaqartilerumanagu. 

Periarfissat tamakkiisut kingunissaalu tusarusuppagut. Taamaammat tuaviuussaanngitsumik naammattumillu paasissutissinneqarsimalluta suliaq ingerlakkusupparput.

 

Sara Olsvig

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Share and Enjoy !

0Shares
0

0
0

Immitsinnut mattussinnaanngilagut

Uagut nammineq qanoq iliuuseqarnerput sunniuteqarnitsinnut aalajangiisuusarpoq

 

Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffianni kiisalu Nunat Avannarliit Killiit Siunnesuisoqatigiiffianni pingaartumik ukiakkut ataatsimiinnerisa nalaanni Inatsisartut peqataasarnerat Inatsisartut siulittaasuannit Hans Enoksenimit eqqarsarnartoqartinneqartoq Inuit Ataqatigiinniit maluginiarparput. Paasinninnerput naapertorlugu tikkuarneqarpoq pineqartunut ataatsimiigiarnerit malitsigisaannik Inatsisartut ataatsimiinnerisa unikkallartarnera aningaasartuutinik aamma malitseqartartoq.

Manna aqqutigalugu Inuit Ataqatigiinniit erseqqissarusupparput nunarput peqataappat peqataanngippalluunniit Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiata allallu inatsisartoqarnikkut suleqataaffigineqartut ataatsimiinnitik ingerlattarmatigit. Taamaattumik pineqartut qaqugukkut ataatsimiittarnerat Inatsisartunit sunniuteqarfigineqarsinnaanngilaq.

Inuit Ataqatigiit tunngaviatigut isumaat tassaavoq peqataanitsigut sunniuteqarsinnaanerput qanoq annertutigissanersoq nammineq aalajangertaripput. Inuit Ataqatigiinnut pingaaruteqarpoq nunatut immitsinnut mattutinnginnissarput, aamma Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiat kiisalu Nunat Avannarleriit Killiit Siunnersuioqatigiiffiat aqqutigalugu peqataasarneq eqqarsaatigalugit.

Inatsisartoqarnikkut nunanik allanik suleqateqarneq pingaaruteqarpoq nunatsinnut ilisimasaqarneq taamasilluni annerulertarmat, tamaanilu politikkikkut sammisat Nunanut Avannarlernut aamma attuumassuteqarsinnaasut aamma eqqarsaatigalugit. Inatsisartoqarnikkut nunanik allanik suleqateqarneq Inatsisartunut uagutsinnut pingaaruteqarpoq, tamanna aqqutigalugu Nunani Avannarlerni  nunanilu allani pisut pillugit ilisimasaqarnerulertaratta suleqatissatsinnillu pilersitsisarluta.

Eqqarsarnartoqarpoq nunanik allanik Inatsisartoqarnikkut suleqateqarnermik killiliisinnaasumik isumalimmik Inatsisartut siulittaasuata isummersornera. Inuit Ataqatigiit isumaat unaavoq Inatsisartunut Siulittaasup suliassaanut ilaasoq Inatsisartoqarnikkut sulinermi peqatigisat annertusarnissaat, taakku nunatta avataaniikkaluarpataluunniit.

 

Inuulluaqqusillunga

 

Sofia Geisler

 

 

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartuni ilaasortaq

Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiannut Inatsisartunit aallartitat aappaat

Share and Enjoy !

0Shares
0

0
0

Inatsisartut kikkunnut tamanut

 Inuit Ataqatigiit Inatsisartut siulittaasuat Inatsisartunut tamanut siulittaasuunini  Inatsisartullu inuiaqatigiinnut tamarmiusunut inatsisartuummata eqqaamassagaa sakkortuumik kaammattorumavarput. 

Tamanna isumaqarpoq Inatsisartuni danskisut oqalunnissamut allannissamullu soorunami aamma inissaqartariaqarmat. 

Kalaallit Nunaata, nunatta, nukiit tamaasa atorfissaqartippaa. Oqaatsit tunngavigalugit inuiaat avissaartuutsinneqarnerat unittariaqarpoq. Tamannarpiarlu Inatsisartut Siulittaasuata, nunatsinni qaffasinnerpaamik qinikkatut inissisimasup, siuttuuffigisariaqarpaa. 

Inatsisartunut ilaasortanut partiillu gruppiinut suut tamaasa oqaatsit marluk atorlugit tunniuttarnissaat unammillernarsinnaasoq paasilluarparput. Tamanna kalaallisut oqaasilinnut qallunaatullu oqaasilinnut atuuppoq. Siunnersuutit oqaaseqaatissallu tamakkivillugit nutsertinnissaat akisusarlunilu piffissamik annertuumik atuiffiusarpoq. 

Inatsisartulli siulittaasuata nuannareqqusaarluni avissaartuutitsillunilu pissusilersorani angusaqarfiulluartumik Inatsisartut suleriaasiinik eqaallisaanissamut oqalliseqataanissaa kaammattuutigiumavarput. 

Ukiut arlallit matuma siorna nutserineq pineqartoq Inatsisartut allattoqarfiannit isumagineqartarpoq. Kingorna suliassamut tamatumunnga aningaasartuutit partiinut tapiissutinut nuunneqarnikuupput, partiit allassimasaminnik nutserisimanermik kukkunersiuilluarsinnaanissaannut periarfissiisumik. Suleriaaseq taanna Inuit Ataqatigiit iluarisimaarparput. 

Partiilli allat attaviitsullu allatut suleriaaseqarnissaminnik kissaateqarsimappata partiillu allataminnik oqaatsit ataatsit atorlugit tunniussisarumassappta, tamassuma periarfissaatinnissaa uagut aporfissalersussanngilarput. Oqaatsit ataatsit atorlugit tunniussisarnissaq periarfissaassappat partiimut pineqartumut tapiissutit apparlugit tamanna aaqqiivigisariaqassaaq. 

Inatsisartut Siulittaasuat nuna tamakkerlugu inuiaallu tamarmiusut inatsisartuinut siulittaasuuvoq. Hans Enoksen Inatsisartut siulittaasussaattut taaseqataaffigigatsigu tamanik peqataatsitsinissaanik naatsorsuuteqarfigiginni erseqqissumik oqaatigaarput. 

Siulittaasutut suliassat pingaarnersaat tassaavoq nunatta tamat oqartussaaqataanermi oqalliffianni pingaarnerpaami kikkut tamarmik peqataasinnaanissaannut qulakkeerinninnissaq, oqaatsit apeqqutaatinnagit. Inatsisartut Siulittaasuata nalornisitsiunnaarluni oqaatigisimasani piaarnerpaamik erseqqissassagaa naatsorsuutigaarput, Inatsisartullu tamanik inissaqartitsisuussammata erseqqissarlugu.

 

Sara Olsvig

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Share and Enjoy !

0Shares
0

0
0

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni gruppimi siulittaasutaarpoq

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ilaasortaatitaasa Múte B. Egede Inuit Ataqatigiit gruppianni siulittaasunngorpoq , Mimi Karlsen-ilu Inatsisartuni siulittaasup tullersortigilerlugu.

Qinigaaffik nutaaq, aaqqissuussaaneq nutaaq, piareersimalluta Inuit Ataqatigiit nukittuumik sunniuteqarluartumillu inissinnissarput pingaartipparput. Nuannaarutigaarpullu nukissaqarluarluta nutaamik gruppita nutarternikup iluani aaqqissuusseqqikkatta. Kiisalu Mimi Karlsen Inatsisartut siulittaasuata tullersortaatut inissimmat iluarisimaarparput misilittagarpassuaqarmat.

Minnerunngitsumillu qineqqusaarutigisimasavut anguniarusutavullu puigunngilagut, ulluinnarnilu sulinitsinni saatsinni allattorsimasuutigalugit Inatsisartuni sukataarutigissavagut. Pingaartilluinnarparpullu Naalakkersuinikkut torersumik ingerlatsisoqarnissaa kaammattuutigiuassallugu oqariartuutigiuassallugulu.

Múte B. Egede, gruppimi siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Share and Enjoy !

0Shares
0

0
0

Nunani tamalaani sulisartut ulluat – ataatsimoorutta nukittunerussaatit

Ersoqatigiinneq, ataatsimoorneq, kivitseqatigiinneq, assigiimmik suliaqarnermi naligiimmik akissarsiaqartitaaneq, sulisartut isumaqatiginninniarnissamut kiffaanngissuseqarnerat, suliffeqarfeqarneq tamanik inissaqartitsisoq. Tassa maajip aallaqqaataasiornerni oqaatsit tusartuartakkavut. Oqaaserli ataaseq puigorneqaraluttuinnarsimavoq: Feminisme. Piffissanngorpoq feminismep uummarissaqqinnissaanut, aamma suliffeqarfeqarnermi naligiissitaaneq pillugu.

Inuit Ataqatigiit arlalinnik peqquteqarluta suliffeqarfeqarnermi naligiissitaanermik sivisuumik nipituumillu eqqartuivugut. Qinersinermi qaangiuteqqammersumi suliffeqarfeqarnermi ilaqutariiussusermut politikkeqarnissaq qaqittuarsimavarput. Nangittumik meerartaarnermi sulinngiffeqarnissamut aningaasaateqarfimmik pilersitsinissaq, ataatat immikkut meerartaarnermi sulinngiffeqartarnissaannik, sulinngiffeqarnerup sivitsornissaanik minnerunngitsumillu suliffeqarfinni ilaqutariiussutsimut ersarissumik politikkeqartalernissaq anguniagaqassaagut. Suliniutimmi taakkua meeqqatta toqqissisimanartumik inuunermik aallartitsinissaannut minnerunngitsumillu arnat angutillu suliffeqarfeqarnermi naligiissitaanerunissaannut aqqutissiuussissapput.

Tassungali ilungersuussaqarnerput unitsinnavianngilarput. Suliffeqarfeqarnermimi sulisartoqatigiit qiviarutsigit, angutit arnallu akornanni agguaqatigiisillugu akissarsiaqarnikkut nikingassutsip annertussusaa maluginianngitsoorsinnaanngilarput, soorluttaaq “arnanit suliffigineqakkajuttut” “angutiniillu suliffigineqakkajuttut” akissarsiaqarnikkut naligiinngissusaat maluginiarneqanngitsoorsinnaanngitsoq.

Isumaginninnermi siunnersortit akissarsiat pillugit isumaqatiginninniarneranni kingullermi ileqqutoqaasut qimannissaannut aqqutissiuussilaarsimapput. Arnalli “suliffigikkajunnerusartagaanni” allani atukkat suli kinngussaaqqaqaat. Nunatsinni Perorsaasut Kattuffiata qineqqusaartitsineranni nammineq tamanna aamma erseqqissuliaraat. Sooq bussertitsisoq perorsaasumit 8000kr-ningajannik akissarsiaqarnerua?

Soorunami sulisartut kattuffiisa sulisitsisullu akornanni isumaqatiginninniarnernut tunngavoq. Inuiaqatigiinnili arnat angutillu akornanni naligiissitaanermut pissaanerullu agguagaaneranut aamma tunngavoq.

Itisiliilanga: Politikki suli angutit silarsuarivaat, soorlu suliffeqarfeqarneq ataatsimut isigalugu suli angutit silarsuaattut ittoq. Immikkut malugisimasara tassaavoq suleqatinit angutinit, aammalumi arnanit, suliffitsinnut atatillugu naartuneq anaanaanerlu pillugu qanoq politikerit arnaasugut oqaaseqarfigineqartartiginersugut. Angutimmita aamma taamannak oqaaseqarfigineqartarpat?

Eqqaamasanni nutaajunerpaaq qinersinerup unnuaani suleqatinnit angummit oqaatigineqarpoq: “Ernerpit maqaasivaatit”. Angutaasimaguma taama oqaaseqarfigineqarsimassanerlunga? Ilimaginngilara. Qularinngilluinnarparalu arnat akornanni kisima taama misigisaqartannginnama.

Assersuutitut taasakka taavakka suliffeqarfeqarnikkut angutit silarsuarisaanni suli inuugatta. Tamanna mumisittariaqarparput. Siullertut, ataatat anaanatuulli meerartaarnermi sulinngiffeqarsinnaatigipput tamannalu meeqqat pillugit, ataatat pillugit naligiissitaanerlu pillugu aqqutissiutissavarput. Aappaattullu, suiaassutsimik isiginnittariaaserput pisoqalingaarsimasoq attatiinnarutsigu arnat suliffigikkajuttagaanni atukkat kinngussaaqqajuassapput, inuiaqatigiittut angutit pissaaneqartitaanerannit immitsinnut kiffaanngissuseqartilinngikkutta.

Asasakka arnat. Suli sorsuutissaqaqaagut. Feminisme puigorneqassanngilaq. Niviarsiaqqammi nukappiaqqallu naligiimmik ilinniartitaanikkut periarfissaqarnissaannit annerusumut pingaarnerusumullu tunngavoq. Allaammi ilinniartitaanikkut naligiinnerulersimagaluarluta suliffeqarfeqarnermi naligiissitaaneq suli angunngilarput. Feminismelu aamma angutinut pingaaruteqarpoq. Angutimmi aamma nuliatik, aappatik, anaanatik, panitsik qatanngutitillu suliffeqarfeqarnermi atugarissaarnissaat minnerunngitsumillu angutituulli naleqartinneqarlutik akuerineqarnissaat soqutigisaraat.

Inuit Ataqatigiit tamanna nangittumik ilungersorluta anguniassavarput.

Tamanut sulisartut ulluanni ulloq atorluaqquarput.

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Share and Enjoy !

0Shares
0

0
0

Uummalluttunut suliniutit sallinngortinneqassapput

Kalaallit Nunaanni uummalluttut 2.500 missaanniissorineqarput. Taakku amerliartorput, nunattalu innuttaasa 5 procenteraat. Uummalluttunulli ikiorsiisarneq kræftertunut TB-tunullu nalunngisatsitut nuna tamakkerlugu iliuusissatut pilersaarummi katersugaanngilaq. Taamaakkaluartoq assigiinngitsunik uummallunnerit kræftimik nappaateqartutulli uummalluttunut navianartigipput.

 

Ummallunnermik nappaatit assigiinngitsorparujussuupput, amerlanertigulli inuusaatsimit aallaaveqartumik nappaataapput. Ullumikkut assersuutigalugu ukiut 20-30 matuma siornanut sanilliullugu nappaatit amerlanerit taamaattut paasineqarlutillu nakorsarneqartarput. Kalaallit Nunatsinni uummalluttut qanoq amerlatiginerat pisortatigoortumik kisitsisaatigineqanngilaq, Inuit Ataqatigiillu isumaat naapertorlugu uummalluttunut nuna tamakkerlugu iliuusissatut pilersaarusiortoqartariaqarpoq.

 

Uummalluttut amerliartornerat pissutigalugu nuna tamakkerlugu pilersaarusiortoqartariaqartoq Inuit Ataqatigiit isumaqarput. Inoqaterpassuavut taakkulu ilaqutaat nappaammik tassannga eqqorneqartarput. Taamaammallu amerlasuut pisariaqartitaat naapertorlugu peqqinnissaqarfitsinni tassunga immikkoortortat nukittorsartariaqarpavut.”

 

Ullumikkut napparsimasorpassuit Danmarkiliarlutik by-passimik pilattartikkiartortarput, kingornalu ukiuni arlalinni uummatit nakorsaannit misissortikkiartortariaqartarlutik. Kalaallit Nunaanni uummalluttunut nakorsaq nunarput tamakkerlugu sullissisussaq ataasinnaavoq. Inuit Ataqatigiit isumaat naapertorlugu minnerpaamik uummatit nakorsaannik allanik marlunnik atorfinitsitsinikkut, piffinni sullissisunik nunap immikkoortuini uummalluttunut sullissisut pigineqalertariaqarput. Assersuutigalugu niviarsiamik fysioterapeautimillu immikkut uummalluttunut passussisartunik sulisoqalernikkut. Taakku uummatit nakorsaannik suleqateqarlutik uummalluttunut toqqissisimanerulersitsissapput.”

 

Qanittumi peqatigiiffik nammineq piumassutsimik ingerlasoq Hjertelivet aallartinneqarpoq. Taakku inunnut uummalluttunut ikiorsiisarnermik nukittorsaanissamik ataatsimut pilersaarummik ujartuipput. Ujartugaallu tassaapput nunatsinni peqqiissaavinni sulisut amerlinissaat, assersuutigalugu suleqatigiinnik uummalluttunut immikkut sullissisunik immikkullu uummalluttunut nakorsaqalernissaq, aammali isumaginninnikkut suliniutit ujartorpaat, uummalluttummi amerlasuut pilattartinnissartik sioqqullugu, pilattartinnermillu kingorna nappaatilluunniit paasineqarnerani oqaloqatiginnittoqartarnissaanik pisariaqartitsipput.

 

Nuna tamakkerlugu uummalluttunut pillugit iliuusissatut pilersaarummi ilanngullugu Naalakkersuisut kommunit isumalluutillu allat, soorlu Hjertelivet, suleqatigalugit qanoq iliorlutik siunnersuinermik ilitsersuinermillu nukittorsaasinnaanerat misissorneqassasoq isumaqarpugut.

 

Attavissaq: Agathe Fontain, tlf. 484531     

Share and Enjoy !

0Shares
0

0
0