Ilinniartitsisut amigaatigivagut – ilumoornerpali?

–       Ilinniaartitsisut ukuusinnaappata timelærerit, ilinniartitsisut, minnerni ilinniartitsisut, sammivinni ilinniartitsisut, perorsaasut imaluunniit inunnik isumaginninnermi ikiortit.

 

Ilinniartitsisutut ilinniarsimasut amerlaqisut uanga ilanngullunga, ilinniarfinni atuarfinnilu  sulinngilagut. Peqqutaasut arlaqarput, ilinniartitsutut ilinniarsimasut taakku kisimik akisinnaavaat. Atuarfinni pissutsit ilinniartitsisutut ilinniarsimasunut tarnikkut peqqissutsikkullu sunniutaasinnaasut peqqutaaqataasinnaapput; akissarsiat, tapisiakinneq; ineqarneq; ilanngullugu periarfissat allat atuarfimmi sulinerminngaanniit pitsaanerusut. Taamaattumik atuarfiit pilerinarnerusunngortinnissaat anguniarlugu avatangiisaat pitsaassusiallu sulissutigisariaqarpavut. Atuarfinni aqutsisut aallaavigeqqaarsinnaavagut.

 

Ilinniartitsisut ilinniartitsissapput – aqutsisut atuarfinnik aqutsissapput

Iluarsartuullugu sulinutissatut pilersaarusianik aqutsisut, aqutsisut piginnaasanik ineriartortitsinermik ilisimasallit, sulisunik pikkorissaasinnaasut, suleqatigiissitsinermik ilisimasallit, piginnaanngorsaanermik ilisimasallit ataqatigiissaarisinnaasullu pisariaqartippavut. Pisariaqartippavut aqutsisutut ilinniarsimasut atuarfinnik aqutsisuunissaat. Ilinniartitsisutut ilinniarsimasut assigiinngitsunik aqutseriaatsinik pikkorissarsimasunik atuineq naammanngilaq, qaffasinnerusumimmi aqutsisutut ilinniarnerunngimmat. Aqutsisutut ilinniarsimasut sulisorissallugit pisariaqartippagut, atuarfiup pamersaanikkut periusaanik pikkorissarsinnaasut tunngaviusumik ilinniartitsisutut ilinniarsimasuusariaqanngitsut.

 

Atuarfimmi aqutsinerup piviusunngortinneqarnissaa ilinniartitsisunik oqilisaanerussaaq ikiorsiinerullunilu, ilinniartitsisut sulinerisa ingerlarngat pitsaanerulissammat ilinniartitsinissaminnullu piffissaqarnerulissallutik uippakajaarnertaqanngitsumik. Ilinniartitsisut aqutsisunit pitsaanerusumik tusaaniarneqartalernissartik periarfissarilissavaat, taamaalillutik inuttut sammisaminnilu ineriartorsinnaanerulissallutik. Taakkumi atugaat atuartuni assinganik ersiutaasarpoq. Ilinniartitsisoq pitsaasumik avatangiiseqaraangat atuaqatigiinni ilinniartitsineq pitsaanerulikkajuttarpoq, ilinniartitsisoq piffissaqarnerulluni atuartunullu ataasiakkaanut nukissaqarnerulerluni, atuaqatigiinnilu ataatsimut angusat pitsaanerulerlutik, naak atuartut ilaat inuuniarnikkut ajornartorsiuteqaraluartut.

 

Atuarfik pilerinartuussaaq

Qanoq ililluta meeqqat atuarfii pilerinarnerusunngortissinnaavagut ilinniartitsisut ilinniakkaminni sammisaminnut tunngaviuusumut uterfigisinnaanngorlugit. Apeqqutaavoq qanoq iliussanersugut.

Ilinniartitsisut ikereeqisut atuartitaasa ataatsimut angusamikkut appasissumik angusaqarsimanerannik pisuutikkunnaarlugit aaqqiissutissat ammaffiginerusariaqarpavut. Danmarkimi ilinniakkamik aallartissinnaanermut piumasaqaatit appasingaatsiarput, Nunatsinni piumasaqaatigut qaffasingaatsiarlutik. Ataatsimut angusat apparaangata ilinniakkamik aallartissinnaanissamut piumasaqaatit qaffakkajuttarpagut neriuutigalugu ilinniarnerup pitsaassusaa qaffassasoq. Ilinniarfissuarmilu pitsaassuseq pitsanngorsakkajuttarparput meeqqat atuarfiini pitsaassuseq appasikkaangat. Meeqqat atuarfianiuna pitsanngorsaasoqartussaq ilinniartitsisut ilinniarluarsimasut ilinniakkaminnik atuilluarnissaat piviusunngortitsinissaminnik periarfissillugit.

Erseqqissaqqikkusuppara qaffasilluartumik appasittumilluunniit, atuakkersornermik assassornermilluunniit imaluunniit pitsaassutsimi inuttut, sammisami inooqatigiinnermilu inissisimaffimmut pisariaqarnerput. Tassa Atuarfitsialaap anguniagarigaluagaa, taamaammat ilikkagassatut anguniakkat piviusunngortitsigik!

Ilinniakkamut isersinnaanermik pisinnaasaqarneq pineqanngilaq – Ilinniakkaminguna naammassinnissinnaaneq pineqartoq.

Pingaaruteqarpoq sapinngisamik ilinniartunik arlalinnik aallartitsinissaq ilinniarnerullu pitsanngorsarnissaa isernissamut piumasaqaatit qaffassarunnaarlugit.

 

Ilinniartitsisut pisinnaasaqarput – pisinnaasatik atuarlitsik

Ilinniartitsisut pisinnaasatik tamakkiisumik atuarluarlitsik.

Atuarfimmi aqutsisunik, perorsaasunik, Atuarfitsialaap sammisaanik suliffeqarfinni suliaqartut ilitsersuisinnaasut ilinniartitsisutut sulilersitsigik, angajoqqaat/angajoqqaatut akisussaasut sumiiffimmilu inoqatigiit suleqatigalugit ilinniartitsisut tapersortigik. Atuarfitsialammimi sammisat arlalinnut tunngapput, sananeq, eqqumiitsuliorneq, silamiinneq allarpassuillu atuakkersornermiittariaqanngitsut. Eqqumiitsuliortunik, assassorluni suliaqartunik, takornarissanik angallassisartunik, timersortartunik allanillu pisinnaasaqarluartunik suliffeqarfiit suleqatigalugit periarfissaalersitsigu atorfinitsitsisinnaaneq.

 

Timelærerit taartaasartullu

Timelæret amerlaqaat najugartik qimanngikkaluarlugu ilinniarsinnaasunik. Taanna suli ingerlattariaqarparput pitsanngorsartuarlugulu, tassami amerlapput ilinniarfik najornagu ilinniartinneqarlutik ilinniagaqarsinnaasut.

Ullumi atuarfiit arlaqaqisut ilinniarnertuunik taartaasussanik ilinniartitsisoqartarput sammisanimi kisitsinermi, oqaatsinik atuartitsinerni sammisanilu allani samminikuusaminni ilinniarnermi nalaanni ilisimalersimasaminnik ilisimasaqartuummata. Pamersaanermi ilinniagaqanngillat ilinniartitsinermili ikiortaasinnaalluarlutik, naak ilinniartitsinerup pilersaarusiortussaanngikkaluarlutik isumaginninnermullu tunngasunik suliaqartussaanngikkaluarlutik.

 

Atuartut inuttut ajornartorsiortut

Ilinniartitsisut isumaginninnermut tunngasunik pikkorissartinneqartarput, nutaat paasissutissinneqartarput qanoq ilillutik nalunaaruteqartarnissaannik atuarfiullu tungaaniit meeqqat atugarliortut ikiorserneqarnissaat atuarfiup periarfissai qanorlu suleriaaseqarnera apeqqutaatillugu periarfissaqarluni. Pakatsinartarporli kommunemi suleriaatsip arriinnerujussua, sullissinerup ataqatigiinnerata pitsaanngissusia peqqutigalugu meeqqat ilaqutaasullu meeqqamik ikiorsiinissaq sivisuumik utaqqineqartarpoq.

Inuit Ataqatigiit kommuunimi qanimut suliniuteqartoqartariaqarpoq, kommuunimi atuarfimmiluunniit inissisimasumik atuartullu isumaginninnermik ilinniagallit Inuit Ataqatigiit atorfinitsikkusutaat sulisoralugit.

 

Meeqqagut nunasiaatilittut iliorfigisarpavut

Erseqqissaatigeqqikkusuppara piorsarsimassuserput assigiinngisitaartup atuarfimmiilernissaa. Piorsarsimassuseq eqqumiitsuliornerinnarmiinngilaq imaluunniit qanga ileqqutoqqaniinnarmiinnani. Piorsarsimassuseq tamaniippoq; oqaatsitsinniippat, inuianniippat inooqatiinniluunniit piuppat tamaniippoq. Assersuutigalugu sulinermi atuarnermilu piorsassimassuseqarpoq. Isumaqarpoq siullertut atuarfimmi ullorsiuterput nammineq ullorsiutigilertariaqarparput. Piviusumik danskit ullorsiutaat suli maannamut atorparput, aali qallunaanngorsagaajunnaareeraluarluta.

 

Oqaatsinut tunngatillugu nunasiaateqarnermut immikkut qiviaraanni uagut aamma nammineq Nunatta ilaani nunasiaateqartutut pissusilersorpugut. Qallunaanit pitsaanerunngilagut, naggueqatitta ilisimaleraangamikku Kitaamiusut pisortatigut oqaaserput malillugu ilinniartitsisartugut ilisimaleraangamikku taamak isummerfigisarpaatigut.

 

Ilisimavarput atuartut oqaatsiminnik ilinniartinneqarnerminni ilikkarnerusartut. Tunumiummi Avanersuarmiullu oqaasii? Oqaatsiminnik meeqqat atuarfianni atuartinneqarlik periarfissinneqarlutillu kingusinnerusukkut Kitaamiusut pisortatigut oqaaserisatsinni misilitsinnissaminnut, soorlu danskit tuluttullu oqaasiini.

 

Aaqqissuussisoqarsinnaavoq pisortatigut oqaatsitsinni Kitaamiusut allannermi ingerlatsilluni namminerisarlu oqaatsit atorsinnaanngoqqullugit. Arlallit isumaqassapput ilinniartitsisumut ataqatigiinngilertussaassasoq, kisianni atuartumut ataqatigiinngittunngoreertarpoq nammineq oqaaserisaminik sumiorpaluutiminilluunniit atuartinneqaleraangami! Meeqqat pisinnaatitaaffeqarput meeqqallu aallaaviulertariaqarput.

Oqariuseqarpoq: ‘Oqaatsivut eriagissavagut’ taamaattorli pisortatigoortumik oqaatsivut Kitaamiusut meeqqat atuarfiini kisimik eriagineqarlutik, naak oqaatsitsinnik siunissami atuisussaasut meeqqat atuarfianniittut.

 

Meeqqat innarluutillit – aamma pisinnaatitaaffeqarput

Atuartut innarluutillit, pingaartumik meeqqat annertuumik innarluutillit, illersorneqarnissaminnik pisariaqartitsissut eqqissisimasumillu avatangiiseqartussaasut immikkut atuarfeqarlik.

Meeqqat innarluutillit nalinginnaasumik klassemi atuartinneqarsinnaasut immikkut tapersersortilerlugit atuaqatigiit nalinginnaasuni ilaatinneqarlik.

Ilaatitsiniarneq imaluunniit immikkut atuartitsineq pineqanngilaq, tamarmik pineqarput. Atuarfiup ilusilersorneq atuartunik tamanik inissaqartitsisariaqarpoq, innarluuteqaraluaraanniluunniit.

 

Ilinniartitsisutut ilinniarsimasut ilarpassui suliffeqarfinni allani, ilaatigut ulloq unnuarlu angerlarsimaffinni sulipput.  Ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit meeqqanut immikkut ikiortarialinnik innarluutilinnilluunniit atuartitsiffioqqusaanngillat, naak ilaasa ilinniartitsisutut ilinniarsimasunik sulisoqaramik pisinnaalluarnertillu peqqutigalugu tamanna kissaatigisarsimagaluaraat.

Nuna tamakkerlugu pisariaqartitsisut tamaasa eqqarsaatigalugit inunnik isumaginninnermut tunngasumik anguniagassilluta periusissiamik pilersaarusiortariaqarpugut.  Anguniagassatut periusissaq inooriaatsitsinnik assigiinngiissitaartumik atuutsitsisussaq. Tamanillu pingaarnerutillugu meeqqat atuarfianni, meeqqammi meeqqerivinni meeraanissaminnik periarfissaqassapput.

Isumaga – misilittagara.

 

 

Ilinniartitsisutut ilinniarsimasoq

Arnajaaq Lynge

Meeqqat atuarfiat ilinniartitaanerlu

Allattoq: Kasper Skifte

 

Meeqqat atuarfianit anisartut angusaannik pitsanngorsaaniarnermi allannguinermi ajornarnersaasussaavoq, naalakkersuinermik suliaqartut, angajoqaat ilinniartitsisullu, atuartut tamarmik ilinnigaqalersinnaanerannik naatsorsuutiginninneq. Inuiaqatigiit piginnaasaqassutsimikkut assigiinnginnerat tunngavialugu pilersaarusiunngikkutta, takorluugarput sinnattupiluttut ajornartorsiutaajuassaaq.

 

Meeqqat nakkarsarneqassanngillit ilinniagaqalinngikkunik siunissaqannginnerarlugit. Piginnaasaalliuku malillugit iliuusissaannik ilitsersorneqartussat, soorngunami piginnaanngorsarneqarlutik.

 

Inuiaqatigiinni tamatta atorfissaqarqarpugut, ilinniarsimasuugutta ilinniarsimasuunngikkutaluunniit. Pisortalliuku namminersorlutik suliffiutillit peqatigalugiillutik pisussaaffigigaat, ilinniarsimanngitsunik innarluutilinnillu suliffeqartitsinissaaq qulakkiissallugu.

 

Inunnguuseralugit piginnaasat

Inuit inunnguuseralugit piginnaasaat assigiinngitsuupput. Ilai poqerluinnartuupput, ilaali ilikkarsinnaanermik ajornartorsiuteqarlutik, innarluuteqarlutik aallaallu naqinnernik kisitsisinilluunniit ilisarsisinnaanatik, naak assassorissanik sullerilluinnartuugaluarlutik.

 

Massakkut atuartitsinermi, immikkut atuartitsineq eqqaassanngikkaanni, ukioqatigiit iluanni piginnaasakinnerit poqersullu akuleriisillugit atuartinneqartarnermikkut tapertariisinniarneqarput. Taannali amerlanertigut iluatsinneq ajorpoq, ikiorserneqartariaqartut allatulluunnit atuagarsornermut malinnaasinnaanngitsut ilinniartitsisunut initoorujussuanngortarmata, poqersunut atuartitsineq pikkunaallisinnaasarluni soqutiginarunnaarsinnaasarlunilu.

 

Piginnaasat malillugit atuartinneqarneq

Alloriarfinni ukioqatigiinngitsut atuaqatigiissinnaanissaat, angajoqqaat suleqatigalugit paaseqatigigalugillu, piginnaasaat killiffiilu malillugu avitsisoqarsinnaanissaa inatsisitigut periarfissanngorsinnaasariaqartoq isumaqarpunga. Atuagarsornikkut piginnaasakitsut allatut ikiugassaapput, pikkorissulli suli pikkorinninngorsarnissaat aamma periarfissaasariaqarluni.

 

Piginnaasaqassuseq malillugu inuiaqatigiinni suut ingerlariaqqiffiusinnaasut atuartut ilisimaligassaannut ilaassariaqarput, piginnaasatik malillugit inuiaqatigiinni sunik suliaqarlersinnaanertik paasigunikku, suli piginnaanngorsarnissaminnut kajumissaatigalugu.

 

Atuarfitsialak

Meeqqat atuarfiani angusat qaffassassagutsigik, Atuarfitsialaap siunertaa atorluagassaavoq. Ajornartorsiutaapput 1. klassenit 10. klassenut atuartitsissutigineqartuni anguniagassatut siunniussat malillugit, tamakkiisumik pilersaarusiortoqartannginnera, aamma siuliani taasannut piginnaasakinnerusunut tulluarsaasaasimannginneq.

 

Angajoqqaat atuartullu atuarfimmut iserunik 1. klassemit 10.klassi ilanngullugu ilisimasussaavaat, atuartuunertik naallugu suut ilinniartitsissutigineqassanersut. Ilinniartitsisut pisussaaffigaat ukioq naallugu atuartitsissutigisassaminnik pilersaarusiussallutik.

 

Ukiumut pilersaarummi ilaatinneqassapput, atuartitsissutigisamut atuakkat sorliit naleqqunnersut, filmit/videot suut tapertarineqarsinnaanerusut, qarasaasiaq atorlugu sammisaq qanoq suliarineqassanersoq, misileraanerit suut naleqqunnersut, atuartitsissutinut assigiinngitsunut qanoq ataqatigiisitsisoqassanersoq, aalajangersimasumik sammisaqarluni (projekt) atuartitsissutit qanoq tapertaassanerssut, avatangiisit atuartitsissumut qanoq atorneqassanersut, atortut suut ilinniarneqassanersut il.il. nalunaarsussallugit. Tamakku isumannaarnerisigut, atuarnissaq pissanganartunngortussaavoq qilanaarnartunngorlunilu.

 

Inuiaqatigiinni piginnaasassatut ilisimasariaqakkat arlalissuit meeqqat atuarfianni atuartitsissutitut ilaatinneqarneq ajortut ilanngunneqassapput. Aningaasanik niuerutteqarsinnaaneq, inatsisilerineq, tusilartut ussersuutaannik ilinniarneq, ikiueqqaarneq, allamiut oqaasiinik arlalinnik ilinniarneq minnerunngtsumik atuagarsornerunngitsunik piginnaanngorsarnerit ilanngullugit akuutinneqartariaqalerput.

 

Siulitsinnit kingornussavut  oqaluttualiallu atuartitsisutilianut ilaatinneqartarnerat inituallaalinnginnissaat qulakkiigassaavoq, kalaallisut, qallunaatut tuluttullu atuartitsinermi fysikimi, matematikimi allanilu siuliani taasanni  sammineqartut akuutinneqartalertariaqarlutik.

 

Pilersaarusiat toqqorneqartassapput, ukiup tulliini klassenit qaqisussanit atoqqinneqarsinnaasunngorlugik. Tassuuna qulakkeerneqassaaq, ilinniartitsisut nutaajugaaluartulluunniit, aamma nunaqarfinni timelærerit, atuartitsissutigineqartussanik killiffik malillugu atuartitsisinnaanissaannut najoqqutassaqalernissaat.

 

Ilinniartitsisuulertussat isumaqarunik pitsaanerusumik pilersaarusiorsinnaallutik, allannguisinnaassapput. Nalorsartoqarpat sinerissami ilinniartitsisut pilersaarusiornermut ikioqatigiissapput.

 

Ilinniarfissuaq

Atuartitsinermi pilersaarutit qanoq ilusilersugaanerat, Ilinniarfissuarmi sammisassaannut ilaatinneqartariaqarput, atuartitsissutigisassatut pilersaarutini suut anguniagassaasut ilisimanerisigut, suut ilinniartitsisunngorniat ilisimatusaatigalugillu pitsanngorsagassaasinnaasut isummersorfigisinnaaniassammatigik.

 

Ilinniartitsisunngorniat piginnaasaannik qaffassaanissaq anguniarlugu, atuartitsutini ilinniartitsissussaaleqinarnerpaajusunik liniefagillit akissarsiassaannut tapisiaqartitsinissaq pisariaqarlerpoq, ilinniartut ilikkagassanut ilungersornerunertik pissarsiaqaatigisinnaallugu kajumissaatigissammassuk. Tassuuna aamma meeqqat atuarfiani pikkorissunik ilinniartitsisoqarnissaq qulakkiissavarput.

 

Brancheskolet

Assassorluni ilinniarfinni naammassinngitsoortartut amerlapput, praktikerfissaqannginnertik pissutigalugit uniinnartaramik. Tamanna maanga killeqatariaqarpoq. Assassorluni ilinniarfiit imak pitsaatigilertariaqarput, ilinniarfik qimanngikkaluarlugu ilinniagaq naammassineqarsinnaassalluni suliffissarsiornerminnilu atorsinnaasaannik allagartartaarfisusinnaallutik.

Uagut taakkulu qineqqusaarutigalugit

Nunatsinni innuttaaqatigiiaat nukittunerusortaasa piffissami kingullermi innuttaaqatigiiaat aalajangersimasut imminut naammaginatik misiginerat, taakkunnga uukapaatitsiniarnermut atorpaat. Amerlasuut ”Kalaaliuvunga”-mik pilluaammitinneqarput. Taamaalillunilu Inatsisartunut qinersineq amerlasuunut akeqqersimaarninngortinneqarpoq.

Unamminermi oqinnersiuineq avissaartuutsitsinermik aallaaveqartarpoq, akuliutsitsisumilli pissusilersorneq pikkunarnerpaasarpoq. Tamattaaguttami aatsaat naammassisaqarsinnaavugut.

Oqaatsit sorliit oqariartorninni atornerikka imminermini soqutiginaateqanngilaq, qanorli oqariartornera pingaarnersaavoq. Kikkunnit kingoqqisuunera soqutiginaateqanngilaq, tamanulli suut anngunnerikka apeqqutaavoq.

Oqaluttuarisaanerput ajoquserneqarsimasut allakkaat oqartoqartarpoq, sooruna ajortuliorfigineqarsimasutut isigineqartugut? Oqaluttuarisaanerput aatsaat aallartippoq.
Naapertuutinngitsuliortunut akiuunniarnerput aatsaat aallartippoq. Akeqqersorneq pineqanngilaq, amerlasuujullutali nukittussuserput matumani pineqarpoq.

“Kalaaleq” avissaartuutsitsisuussanngilaq, inussiarnersuunerpulli, ataatsimuullaqqissuserput assigiinngiiarnerpullu nukittussutigissavarput.

Aatsaat ataatsimoortitsigut immitsinnut naammaginninnginnerput nukinngortissinnaavarput

 

Inge Olsvig Brandt

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qinigassanngortittoq

Ilaqutariit nukittuut meerartallit inuiaqatigiinni muteerniusuni nukittuuni toqqammaviupput

Ilaqutariit meerartallit amerlasuut ulluinnarni imminnut piffissaqarfiginiapiloortarnertik, ulluinnaallu ulapaarfiusut atugaraat. Inuit Ataqatigiit isumaat naapertorlugu ilaqutariit meerartallit inuiaqatigiinnut ima pingaaruteqartigipput, allaat ilaqutariit meerartallit ulluinnaannik oqilisaassinissaq avaqqunneqarsinnaanani.

 

Ukiuni kingullerni ilaqutariit katitigaanerat annertuumik allanngoriaateqarpoq. Meeqqiortut ikiliartorput. Tamannalu inuiaqatigiinni muteerniusuni piumasaqaataasartut pissusissamisoortumik kinguneraat. Ukioqatigiiaarpassuit 50-ikkunni 60-ikkunnilu inunngortut qiviarutsigit, taakku ukiut tallimanit 15-it qaangiuppata utoqqalissapput, taamaammallu sulisinnaasut amerlanerit pisariaqartinneqartussaapput.

 

Inersimasorpassuit meerartallit aningaasaatiminnik naammatsitsiniaallutik ilungersorput. Taamaaliornerminnilu piffissaalatsipput, meerartaminnik ulluinnarni ilaqutariit avataanni piffissaminnik annertunermik atuisariaqartartunut, piffissaqarniarsaralutik ilungersorput. Ilaqutariippassuit meerartaminnut piffissaqarnerunissamik nukissaqarnerunissamillu kissaateqarput.

 

Maani nunatsinni Danmarkimilu ilinniagaqartut ilaqutariinnut meerartalinnut ilaapput. Ilaqutariit meerartallit ilaqutariittut inuunerissaarnerunissaannut sinaakkusiinissaq Inuit Ataqatigiit kissaatiaat. Tamanna ima siunnersuuteqarnitsigut angussavarput:

 

  • Suliffeqarfinni ilaqutariinnut politiki ersarissoq sulisartoqarnermi illuatungeriit peqatigalugit ilusilersorneqassaaq
  • Suliffeqarfiit aalajangersimanngitsumik piffissamik suliffigisartakkamik, ullullu ilaannaani suliffeqarsinnaanermut periarfissagissaarfiusut
  • Ilaqutariit meerartallit inuuniarnikkut atugaannik oqilisaanissamik siunertaqarluni partiit akornanni ataatsimoorfissanik toqqammavileeqataassaagut.
  • Inissiat amerlanerusut ilaqutariiaqqanut ilaqutariinngorlaanullu meerartalinnut nalimmassakkat
  • Kulturi inuummarinnerulersitsisarpoq – ilaqutariinnut meerartalinnut nuna tamakkerlugu kulturikkut neqeroorutit nukittorsassavavut

 

Inuit Ataqatigiit ilaqutariinnut meerartalinnut oqilisaatissat arlallit tikkuutereerpaat, ilaatigut perorsaasunut akissaatit pitsaanerusut, atuarfinnik nukittorsaanissat – taamaammallu klassini atuartut ikinnerulersinneqassapput, ernereernerup kingorna ataatanut immikkut sulinngiffeqartitsinerit, ernereernerup kingorna sulinngiffeqartarnermut aningaasaateqarfimmik pilersitsineq kiisalu ernereernermi sulinngiffeqartarnerup sapaatit akunnerinik qulinik sivitsorneqarnera.

 

“Meeqqat inuunerminnik pitsaasumik toqqissisimanartumillu aallartinnissaat qanoq ilaqutariinnut meerartalinnut pingaartiginersoq nalunngilarput. Inuunerup pitsaasumik aallartinnera siunissamut aningaasaliinertut ippoq. Taamaammat tamanna sulisoqarnermi illuatungeriit kiisalu politikkikkut suliaqartut peqatigalugit tamanna suleqatigiissutigalugu angussavarput.”

 

Múte B. Egede

Inuit Ataqatigiit

Suliffeqarfimmik aallarnisaaneq aqqutissiuulluaraanni ineriartorfiulissaaq

Inuusuttut tunngaviusumik inuussutissarsiornermik ilinniartut, ilinniarnerminnut ataatillugu soqutigisaminnik aallarnisagassatut ineriartortissinnaasaminnik takorluugaqarlutik suliaqarsinnaasarput torrallatanik.

 

Isumassarsiat torallallugit pilersaarusiuullugit suliarineqarsimasut atorluartariaqarpagut, inuusuuttorlu taamatut suliaqarsimasoq suleqatigalugulu aqqutissiuukkaanni, suliarisimasaata torrallatap piviusunngortinnissaa aqqutissiuunneqassaaq.

 

Inuussutissarsiutinut tapiissutissatut immikkoortitat ilaannik immikkoortitsinikkut, torallallugit aallarnisagassatut pilersaarusiuullugit suliat aningaasatigut taperserneqartarfissaannik pilersitsoqartariaqarpoq.

 

Piviusunngortitsiniartut qanimut malittaralugit siunnersorlugillu iluatsittumik allartinnissaat qulakkeerneqassaaq, inuussutissarsiutinillu ingerlatsinermi ilisimasariaqakkat ilinniartitsissutigineqarnissaat qulakkeerneqartariaqarluni.

 

Massakkummi aningaasanik taperneqarsinnaaneq periarfissaareeraluartoq aporfiusarpoq piumasaqaatit sakkortuupilussuit, suliap sivisuupilussuarmik ingerlanneqartarnera, suliffeqarfinnullu angisuunut tulluarnerusumik aaqqissorneqarsimanera. Ajornannginnerusumik suliffeqarfinnullu mikinerusunut tulluarsakkamik tapiisinnaalertariaqarpugut.

 

Taamatut aaqqissuussinerup iluaqutissartarissavaa, aallarnisaanerup annertusarneqarnera, tunngaviusumik inuussutissarsiornermut ilinniarfiit soqutigineqarnerulerneri, ilinniarnerup aallunneqarnerulernera suliffissanillu nutaanik pilersitsineq.

 

Inuit Ataqatigiit pingaartippaat inuttaasut peqataatillugit kommunillu suleqatigalugit inuussutissarsiutitigut ineriartortitsinermut sinaakkutassanik pitsaasunik pilersitsinissaq.

 

 

Kista Lynge Høegh

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qinigassanngortittoq

Napparsimasut katsorsarneqartut ataatsimik attaveqaateqartinneqassapput

Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit

 

Napparsimasorpassuit annertuumik pisariusumilluunniit katsorsarneqartut, soorlu kræfteqartut, uummalluttut il.il. nammineerlutik katsorsarneqarnermik ingerlaneranik tamakkiisumik malinnaatinneqarnissamik kissaateqartarput. Immaqalumi namminneerlutik immikkoortunut assigiinngitsunut kalluakkaminnut ataqatigiissitsiniartartussaapput. Tamanna katsorsarneqartunuinnaq ajornakusoortitsineq ajorpoq, aammali peqqinnissaqarfimmut unammilligassiisarpoq. Ataqatigiissitsinnginneq paatsuunganermik pilersitsisarpoq kukkusumillu katsorsaanissamut aarlerinaammik pinngortitsisarluni.

 

Taamaammat kaammattuutigaara: ”Napparsimasut sivisunerusumik katsorsarneqartut tamarmik ataatsimik aalajangersimasumik, katsorsartinnermi ataqatigiissaarisutut taagorneqartumik attaveqaateqartalissasut. Taanna piffinni allani ilisimaneqartutut aalajangersimasumik nakorsaqannginnermi pingaaruteqarpoq. Napparsimasut sivisuumik katsorsartittut, soorlu uummalluttut kræftertulluunniit nukissaalatsisarnerat nalunngilarput, taamaammallu malinnaaniarnermikkut ajornartorsiorsinnaasarput. Napparsimasut peqqissaaviit assigiinngitsut immikkoortuinit immikkoortuinut ingerlaqattaakkajuttarput, aalajangersimasumillu ataqatigiissaarisoqarneq napparsimasup katsorsarneqarneranut oqilisaassissaaq.”

 

Napparsimasut ilaqutaasullu inummik aalajangersimasumik katsorsarneqarnerminni inummik aalajangersimasumik taakkununnga ilitsersuisoqarnissaq iluaqutaassaaq. Napparsimasunut napparsimavimmi ulluinnaat sukkasuumik ingerlasutut misinnarsinnaasarput, taamaammallu nappaatip ingerlarna katsorsaanerlu malinnaaffiginiapiloorneqarsinnaasarput. Katsorsaanermi ataqatigiissaarisoq peqqinnissaqarfimmi ilinniakkamik tunuliaqutaqassaaq, misilittagartuujussalluni, immikkoortumilu ataaqatigiissaarisutut atuuffimmi immikkut ilisimasaqartuussaaq. Ukiut ingerlanerani kalaallit niviarsiat amerliartorput, taakkulu sulinerminni ilisimasaminnik annertusaavigineqassapput, taamaalillutillu katsorsaanermi ataqatigiissaarisutut sulisinnaalissallutik.

 

Nakorsamik aalajangersimasumik nakorsaqanngikkaluarlutik, katsorsarneqartut peqqissaasumut sundhedsassistentimulluunniit aalajangersimasumut, katsorsarneqartumik immaqalumi ilaqutaanut ilisarisimannittumut katsorsarneqarnermillu ilisimannittumut attaveqaateqarsinnaapput. Paasinerluinerpassuit kukkunernik kinguneqarsinnaasut ikilisarneqarsinnaapput, katsorsarneqartumillu ataqatigiissitsinerup pitsanngorsarneqarnera qulakkeerneqarsinnaavoq. Oqartussaasut nunanilu allani peqqinnissaqarfiit akimorlugit peqqinnissaqarfimmi immikkoortunut allanut ataqatigiissaarilluarneruneq qulakkeerneqarsinnaavoq. Nakorsat suliaminnik ingerlatsinissamut piffissaqarnerulissapput, katsorsarneqartullu toqqissisimanerullutik peqqinnissaqarfimmillu tatiginninnerullutik misigissapput.

 

Peqqinnissaqarfiup napparsimasunut sivisunerusumik katsorsarneqartunut ataqatigiissaarisoqalersitsineratigut, peqqinnissaqarfiup sullissineranik nukittorsaasinnaanera misissussallugu piukkunnarpoq. Suliaq taanna Kalaallit Nunatsinni siunnersuisarfimmik katsorsaanermillu qitiusoqarfeqalernissaanut ilaasinnaavoq.

Tunisassiornermut ilisimatusarfik pilersittariaqarparput

Aalisakkanik tunisassiorfiit ineriartortinneqarnissaannut, tunisassiornermut ilisimatusarfik pilersittariaqarparput tunisassiagut annertunerpaamik iluanaarutingissagutsigit. 

Ullutsinni aalisakkanik tunisassioriaatsit pitsaanngilluinnartut ingerlanneqarput, aalisagarmi qeritiinnariarlugu nunanut allanut tunineqartarpoq, pitsaasuummata niueritigineqarput. Aalisakkat tunisassiarisartakkatta nalitunerulersinnissaannut anguniagaqarnitsinni tunisassiornikkut niuernikkullu ilinniarsinnaaneq aqqutissaraarput. 

Tunisassiat puui nunanit allaniik pisiarisarpangut aningaasarpassuit annertuummik annissorlungit, ilisimatusarfimmik pilersitsigutta angusinnaalissuarput tunisassiat tamakkiisumik suliarineqarsinnaaneri aammalu suliffeqarfiit nutaat tunisassiat puussaanik sanaartortut pilersissinnaanngorlugit, tunisassioriaatsimik ilisimasallit atorfissaqartippangut nammineerluta aallartittariaqalerpugut.  

Ilisimatuussuseq nunatsinnit aqunneqarnerulernissaanut sakkussarput pingaarnerpaaq, suleqatigiilluta kivinniartigu qalipaatersuineq kisiat piunnaarlugu.

 

Andreas Geisler

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qineqqusaartoq

Paamiuni Inuit Ataqatigiinni siulittaasoq

Inuussutissarsiornermut tunngasuni kommunini misileraanissamut periarfissat siuarsarneqassapput

Kalaallit Nunatta inissisimanerata, najugaqariaatsip, innuttaasa agguataarsimanerisa agguataarsimanerisa attaveqaataasalu immikkuullarinnerata, nunap immikkoortuisa ilaanni pissutsit ajornakusoornerusarnerat nassataraa.

Inuit Ataqatigiillu assigiiaartumik tamanut aaqqiissuteqartarneq qimakkusuppaat, illoqarfissuarnimi pissutsit nunaqarfinni pissutsinut sanilliullutik allaanerusaqimmata, nunatsinnilu pissutsit ataatsimut isigalugu nunap immikkoortuini assigiinngittaqimmata. Illoqarfissuarni aaqqiissutaasinnaasut nunaqarfinni atorneqarsinnaasanngillat, kitaanilu pissutsit ingerlalluarsinnaasut nunatta kangiani Avanersuarmiluunniit pitsaasumik ingerlasinnaaneq ajorput.

Taamaammat kommunit siunissami namminersorlutik oqartussanik sukumiisumik isumaqatigiissuteqareernermikkut suliniutinik aallartitsinissamik periarfissaqalernissaat pisariaqarpoq – taamaaliornermilu piffissani aalajangersimasumi sivisussusilinni inatsisitigut immikkut akuersissuteqarlutik ingerlatsisinnaallutik. Tamanna nunaqarfinni illoqarfinnilu minnerusuni siuariartornermik suliffissanillu pilersitsisissaaq.

Inuit Ataqatigiit siunnersuutigaat:

  • Kommunit namminersorlutillu oqartussat sukumiisunik piffissamilu aalajangeriikkanik isumaqatigiissusiortassapput, tassanilu aningaasatigut suliffeqarnikkullu siuariartornissaq siunertaralugu inatsisit ilaannut tunngatillugu misiligutaasumik immikkut akuerineqartassallutik.
  • Kommunini misileraanerit taamaallaat nunaqarfinnut, illoqarfinnullu minnerusunut kiisalu Avanersuarmut nunattalu kangianut sammitinneqassapput.
  • Misileraanerit tamarmik nalilersorneqartassapput – aamma ataavarnerusumik inatsisinik allannguisinnaanermut pisariaqartitsinermut atatillugu.

Nunatsinni inatsisit amerlasuut annikinnerusumik annertunerusumilluunniit qallunaat nunaanni ilaatigullu aamma EU-mi pissutsinit attuuttunit nuuginnagaapput. Tamannali Kalaallit Nunatta sorpassuartigut allaanerunera pissutigalugu naapertuuttuusannginnerat paasineqakkajuttarpoq. Ilaatigooriarluni inatsisit nunatta kitaani illoqarfissuarnut tulluussinnaasarput – taakkuli siuariartortitsisinnaanermi suliffissanillu pilersitsiniarnermi kipparippallaartarlutillu allaffissorfiuallaartarput – assersuutigalugu inuussutissalerinermut atatillugu nunatta kangiani, Avanersuarmi kiisalu illoqarfinni minnerusuni nunaqarfinnilu.

Taamaammat aalajangersimalluinnartumik isumaqatigiissuteqarnikkut malittarisassanik allannguitsiarnikkut piniartut, aalisartut sanasullu piffimminni aningaasaqarnermik imminut napatittumik pilersitsisinnaanerannut eqaannerusumik periarfissiisoqarsinnaanera Inuit Ataqatigiinnit misissorumavarput. Nutaamik eqqarsarnissaq pisariaqarpoq, taamaaliunngikkuttami illoqarfinni nunaqarfinnilu pissutsit assigiinngikkaluttuinnarnerat ingerlaannaassaaq. Allatut periuseqarnermik misileraanissarput pisariaqarpoq, tamannalu kommunit soqutigissagaat isumaqarpunga.

Alisarnermut politikissatut saqqummiussatsinni kommunit aalisarnermik inuussutissarsiornermut aningaasaliisinnaanerat tikkuarparput. Tamannalu suliniutinut nutaaliorfiusunut assersuutaasinnaavoq tigussaasoq, assersuutigalugu nunatta kangiani ineriartornermik tappavani pissutsinut naapertuuttunik pilersitsinikkut. Peqatigisaanillu tappavani nutaqartut akuutinneqarnerat qulakkeerneqassaaq. Periarfissat nutaat pillugit kommuninik qanimut suleqateqarnissamut piareersimavunga.

Qinersinerup kingorna Naalakkersuisunut siulittaasunngussaguma nunatsinni borgmesterit pisariaqartitanik periarfissanillu sukumiisunik oqaloqatiginissaannut aggersassavakka.

Sara Olsvig, siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit.

Nunanut allanut politikki inuussutissarsiutitsinnik aallaavilik ersarissoq pisariaqarpoq

Inuussutissarsiorneq ingerlalluartillugu inuiaqatigiit aamma ingerlalluartarput. Taamaattumik inuiaqatigiinni tamani inuussutissarsiorneq inuussutissarsiornikkullu periarfissat qitiupput. Siunissami atugarissaarnikkut periarfissaasut pigiinnassagutsigit taava politikkikkut annertusisamik inuussutissarsiornermik aallaaveqartumik nunanut allanut politikkeqartariaqarpugut. Nunarput avammut tunisassiornermi aalisarnikkut aningaasanik isaatitsivoq. Taannaavoq annerusumik tassatuaasoq tunisassiornitsigut aningaasatigut nappatigisarput, ataasiinnaanerusumillu tunisassiornerput peqqutaalluni inuiaqatigiittut aningaasarsiornerput sunnertiavoq. Naammanngilarmi Inatsisartuni nunanut allanut tunngasunik nassuiaat kingumoortumik oqallisigiuassallutigu, eqeersimaarluta nunatta siunissaa pillugu anguniagaqartariaqarpugut.

 

Nunanut allanut politikkerput ineriartornermut atugarissaarnissamullu aqqutissiuussissaaq

 

Nunatta avammut tunisassiornera annertusassavarput. Nerisassat, atisat sullissinerillu assigiinngitsunik aallaaveqartut nunatsinnit ineriartitortinneqarsimasut nunarsuarmi annertuumik soqutigineqarput. Politikkikkut namminersorlutik suliffiuteqartut inoqarfinnilu suliffissanik pilersitsisuusut aningaasanillu inuiaqatigiinni kaaviaartitseqataasut pitsaasunik inatsisitigut atugassittariaqarpagut. Inatsisitigut eqartumik namminersortunut nutaaliorniartunullu aaqqissuussisimanerput peerlugu iluatsitsiffiusumik aallartisarsinnaanerat suliarisigu. Namminersorlutik suliffiutillit iluatitsinerat inuiaqatigiinnut iluatitsineruvoq.

 

Savalimmiormiut aalisakkanik tukertitsiviliornikkut kapisilinnik tuniaanertik misilittagaqarfigaat. Nutaaliornissamik eqqarsassaagut aningaasaqarnikkut siuariartussaagut atugarissaarnermut akissaqarumalluta. Aningaasaqarnikkut siuariartorneq inuiaqatigiinni pisariaqartilluinnagarput tassaavoq aningaasaqarnikkut imminut napatissinaanermut aqqut.

 

Nunanut allanut politikkerput aqqutigalugu nukittuumik avammut tunisassiorneq nunattalu aningaasaliiffigineqarnissaanut kajuminnassuserput nittarsaattariaqarparput. Tamanna piviusunngortinneqassaaq kommunit inuussutissarsiornermillu inuussutissarsiuteqartut peqatigalugit. Taamaattumik Inuit Ataqatigiit inuussutissarsiornermik aallavilimmik nunanut allanut politikkeqarneq pilersissavarput, ilutigitillugulu aamma issittumi politikkimik nunatsinnut iluaqutaasussamik periusissiussalluta. Periusissiornikkut qulakkiissavarput nunatsinni naleqartitagut aallaavigalugit nunanut allanut politikkimik ingerlatsineq.

 

Patajaassuseq niuernikkullu ersarissumik politikkeqarneq inuussutissarsiortunut iluaqutaassaaq

 

Nunatta niuerutaanik tunisassiaanillu pisiumasoqassappat paasisimasariaqarparput politikkikkut patajaassuseq inatsisinillu allanngoranngitsut piusariaqarmata. Taamaattumillu qinigaaffik ataaseq kisiat atuuttussaanngitsumik inuussutissarsiutinut politikkimik nittarsaassinermullu politikkeqartariaqarpugut. Inuit Ataqatigiit partiit taamaasa suleqatigalugit ataatsimoorussamik inuussutissarsiutitigut siunissamut ungasinnerusumut nunatsinnut iluaqutaasussamik politikkeqarnissamut isumaqatiginniassalluta piareersimavugut. Nukittuumik nunanut allanut politikkeqarnikkut aningaasaqarnikkut imminut napatilernissarput aqqutissiuussinnaavarput.

 

Jane P. Lantz

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qinigassanngortittoq

Demokraatit imigassamut inatsimmik atorunnaarsitsiniarnerminni kukkuluttorput

Jesper Labansen, IA-mi qinigassanngortittoq

Demokraatit piumasaraat imigassamik inatsisip nutaanerpaaq atorunnaarsinniarlugu, annuataarutigaat saaguusalersuineq aammalu ussassaaruteqarsinnaanerup inerteqqutaanera – oqaatsit sakkortuut atorneqarput, ilaatigut inatsisip inuit ataasiakkaat pisinnaassusiinik killilersuineq aammalu tamarmiulluta nammineersinnaajunnaarnerarluta. 

Nikallornarpoq Demokraatit nukiminnik ajornartorsiutinut allanut pingaaruteqartunut atuiniannginnerat. Tassami pissutsit imaammata, inatsit sunniuteqanngilluinnangajattoq, inunnut imigassamik atuisunut ajornarsiuteqanngitsumik. Aappaatigulli, inatsisip ajornartorsiuteqartut oqiliallatsillugit, imigassamik ajornartorsiutiminnik qaangiiniarneranni. Asasara Randi, tullianiik saaguusat tunuanni imigassamik aalleruit, siunnersuutigerusuppara eqqarsaatigissagit, eqqortumik iliuuseqartutit, inuiaqatigisannut, immaqa nerfalasumut, taassaasoq imigassamik atornerluiunnaarsimasoq, kisiannili imigassamit suli noqinneqartoq. Peqqinnissutsimut naalakkersuiusoq, inatsimmik pineqartumik suliarinnissimasoq, aqqusinermi qutsavigineqartarsimavoq ilisarisimanngisaminit imigassamik atuiunnaarsimasunit. Tamanna Demokraatinut annertuumik misigissutsikkut kalluinnginnerluni? 

Inatsisip imigassartorunnaarsimasunik pisiniarfinniinnerni oqiliallatsitinerata saniatigut, qanormita meeraannut oqiliallatsitsinerua? Meeqqamit qanormita misigineqassava, angajoqqaat imigassartorunnaarsimasut pisiniarfimmeeqatigalugit, angajoqqaat imigassartorusulerpata? Immaqalu nakkaannarlutik, immiaaraq imigassartoqqilersinnaamermik kinguneqarsinnaasoq pisiarisoorlugu, taamaalillutillu imigassamik atornerlueqqilerlutik. 

Taamaalisoorneq immaqa pissuteqarsinnaavoq pisiniarfiup silataani ussassaarummik piumassutsimik atorunnaarsitsimik? Naamik, oqarusuppunga, Demokraatit ajornartorsiutivimmik allamik nassaarsinnaasariaqarput, qinersisussanik uukapaatsitiniaannaratik. Naamik, oqarusuppunga, tamaviaarlutik imigassamik atornerluiunnaarsimasut eqqissisimatinniartigik, tamanna isumaginninnikkut- aamma suliffissaqartitsiniarnikkut kinguneqarpoq – inatsit nutaaq tunngavigalugu pisiniarfimmiinnerit tamaasa eqqarsarsinnaavugut, annikitsunnguamik peqataaffiginnissimalluta isumaginninnermi ajornartorsiutitta annikilliallannerannik. Tulliani imigassarsiniaaruma misigissaanga inuttut inersimaasutut, nuannaarutigalugu nunami najugaqarnera, eqqarsarluarfiusumi, ajornartorsiortut ikiorniarlugit.

Inuusuttut Ataqatigiit: Ilinniagaqartut 40.000 kr.-it angullugit akileraartarunnaarsinneqarlik

Ilinniagaqartut ukiumut 40.000 kr-it angullugit isertitaminnik akileraartarunnaarsinneqarlik. Taamaalilluni ilinniagaqartut namminersorlutillu inuussutissarsiortut qanimut attaveqatigiinnerat pilersinneqassaaq, aammattaaq taamaaliornikkut ilinniagaqartut ilinniakkamik suli naammassinninnatik sulinermik misilittagaqalernerat periarfissinneqassaaq. Ilinniartuutitta ilinniakkaminnik naammassinnittarnissaat pisariaqartipparput. Taamaattoq Ilinniartut amerlasuut meeraqarnerat, aningaasaqarnerminnillu naammattusaariniarnerminnik ajornakusoortitsisartut nassuerutigisariaqarparput.

Suliffissarsiorlutik allatsissimasut affaat tikingajallugit inuusuttuunerat inuiaqatigiinni ajornartorsiutigaarput. Inuusuttut suliffissaaleqisut amerlanerpaartaat ilinniagaqanngitsuupput, Inuit Ataqatigiillu inuusuttortatta taamak amerlatigisut ilinniagaqarnatilluunniit suliffeqannginnerat aarleqqutigaat.

Inuusuttortatta amerlaqisut inuiaqatigiinnik isiginnaartuuinnaanerat isiginngitsuusaaginnarsinnaanngilarput. Taamaammat ilinniartut atugaat pitsanngorsaavigisariaqarpavut. Amerlanerit ilinniagaqalernissaat pisariaqarteqaarput. Amerlasuut ilinniarnerminni ingerlalluartarput, taamaattoq ilinniarnermik saniatigut sulinerminit isertitaqarnissaminnik pisariaqartitsisarput. Taakkulu ukiumut akileraarusigaanngitsunik 40.000 kr-inik isertitaqalersinnaanerannik Inuit Ataqatigiit aqqutissiuunniarpaat.

Kollegianik amigaateqartilluta ilinniartullu amerlasuut namminersortunit inissianik akisoqisunik attartortariaqartartillugit, ilinniartuutivut aningaasanik amikkittoorumanatik sulisariaqalersippavut. Ilinniartut pitsaasunik inissaqartinneqarnissaat politikikkut qulakkeersimanngilarput, tamannalu ilinniartut periarfissaasa naligiinnginnerannik kinguneqarpoq. Ullumikkutut kollegiassaaleqineq annertutigitillugu, ilinniartut atugaasa pitsanngorsarnissaanut iliuusissavut sukumiisut misissortariaqarpavut.

Inuusuttut sulerusussuseqarnerannut akornusiissanngilagut. Ilinniareernermik kingorna iluaqutigisassaminnik misilittagaqalernissaat pingaaruteqarpoq. Taamaaliornikkullu inuiaqatigiittut aningaasatigullu imminut napatittunngussaagut.

Aningaasalersornera

Meeqqat atuarfiannik nukittorsaanermik, taamaalillutalu Majoriamik pisariaqartitsinitta annikinnerulerneratigut iluanaarutitsigut siunnersuummut aningaasaliissutissat pissarsiarineqassapput. Siunnersuut inuusuttortatsinnut aningaasaliineruvoq, taamaalilluni amerlanerit ilinniakkaminnik naammassinnittaleqqullugit, taamaalillutillu aamma inuiaqatigiinni sulisartuunermikkut inuiaqatigiit atugarsissaarnerannut aningaasaqarnikkut kaaviiaartitseqataanissamut ammaassinerulluni.

Inuusuttut Ataqatigiit sinnerlugit

Tabitha Larsen

Arnat persuttagaasimasut sinnerlugit

Unnuaq manna unnuarpassuit sinissaaruteqaffigisartakkannut ilaavoq, eqqarsaatikkami arnamut ukiut arlallit matuma siorna angummik inooqatigisaminit persuttarneqarluni toqutaasumiipput.

Persuttarneqarnini toqqutigigaluaraa, taamaattoq angutip assaannarminit ajoqusiineri toqumik kinguneqartut takullugit misigisaq misigisaavoq alla.

 

Taamanikkut inuusuttuullunga politiitut arnap inuusuttup sakkortuumik persuttarneqarluni toqquteqartup misissorneqarnerani najuuppunga. Misigisaq sakkortooq inuuninni puigunngisaannassavara. Arnap toqungasup suli uumanermini ajoquserneqaatai inuuninni takusimasanni tamanit amiilaarnarnersaapput.

 

Misigisara taanna politiitut kingornalu eqqartuusseqataasartutut persuttaanernik suliarpassuit allat aqqusaakkakka peqatigalugit uannut sunniuteqarput.

 

Inuiaqatigiit kalaallit akornanni ukiorpassuarni persuttaasarnermut tunngasuni akuuvunga, ukiunilu aqqaneq marlunni kingullerni 8. marts gruppimi,  arnat persuttarneqartut annissisinnaanngitsut pingaarutilimmik oqaaseqartarfianni ilaasortaavunga.

 

Tullianik persuttagaanissaq arnat kisiat aarleqqutigineq ajorpaat. Saaffissaqannginnerli ikiorneqarsinnaannginnerlu arnat amerlanertigut inissisimaffigisarpaat. 

 

Taamaammat arnat nipaatsut taakku Inatsisartuni sorsuutigissavakka. Taakkununnga pissutsinik toqqissisimanarnerusunik neqeroorutinillu amerlanerusunik pilersitsinissaq qasuttuillunga sulissutigissavara.

 

Arnat meeqqallu inuunermit persuttaaffiusumit qimagullutik toqqissinermik qulakkeerunniarlugit inissiigasuarfissaqalersinnissaat siunnersuutima siullersarissavaat, soorluttaaq angutit arnallu inooqatiminnut persuttaasarnikkut kamaqartarnerminnillu ajornartorsiutaasa qaangernissaannut neqeroorutaasup Alliap annertusineqarnissaa suleqatigiiffigissaginga.

 

Neriuppunga qinersinermi taassagimma.

 

Inge Olsvig Brandt

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qineqqusaartoq

Meeqqanut tapit meeqqamut tapiutaalik – angajoqqaamut tapiutaanatik

Meeraq angajoqqaaminit pinngitsoorani sapinngisamillu isumagineqartussaavoq.

 

Angajoqqaaqarpoq imminnut najorunnaarnikunik, taamaasilluni angajoqqaaqarluni aamma meeqqamut tapiutinik angajoqqaamut akilersuisunik.  Angajoqqaalli ilaat taamaakkaluartoq meeqqanit minnerusumik annerusumilluunniit, ilaqutaasut aamma, meeqqamut pilersueqataasuusarput. Pilersueqataagaluarlutik akilersuisussanngortinneqartarput, akilersueriaaserlu tassaavoq angajoqqaamut meeqqamik najugaqatiginnittumut aningaasanngorlugu akilersuisoq, tassa kontoanut aningaasat nakkartinneqartarput. Tamannali meeqqamut tamatigut atorneqartarneri isumannaarutaanngilaq.

 

Periarfissaalertariaqarpoq akilersuisup nammineq aalajangissallugu meeqqani qanoq pilersussanerlugu, meeqqerivianut, ornittagaanut imaluunniit atisassaanik angalanermulluunniit akiliuttarnissaanut.

 

Angajoqqaat ilaqartartarput imigassamik allanillu atornerluisunik meeqqallu tapisiutaanik atuisinnaasartunik meeqqaminnut atunngikkaluarlugu, imaluunniit angajoqqaaqarpoq meeqqap atuarnerani allamilluunniit peqquteqarluni allami najugaqartarnera peqqutigalugu tapiutinik pisinnaanngitsunik.

 

Erseqqissassavara meeraq allami najugaqaraluarpalluunniit angajoqqaajusut pisussaatitaammata pilersuisueqataanissaminnut.

 

Illuatungaanut aamma saatsikkutsigu, angajoqqaaqarpoq aamma piviusumik meeraq ulluinnarni isumagisarinngikkaluarlugu tapisianik tigooraasut. Angajoqqaat pineqarput meeqqamut oqartussaasut meeqqami sumi najugaqarnissaannik aalajangiisuusussat, tamatigulli taakkuuneq ajorput ulluinnarni meeqqaminnik isumaginnittuusut.

 

Angajoqqaajusup meeqqamik tigumminnittup aalajangersinnaavaa meeraq sumi najugaqassanersoq. Imaanngilaq angajoqqaaqataasup meeraq oqaasissaqarfigiunnaaraa akisussaaffigiunnaarlugulu, tamattami meeraq akisussaaffigaarput meerarlu aamma oqartussaaqataasariaqarluni. Inatsisit Nunatsinnut atuutsinneqartut europamiunit sanarfineqarnikut tulluussorinngilakka. Nunatsinni ilaqutareeriaatsit ullutsinni allaapput, taamaammat piorsarsimassutsitsinnut tulluussartariaqalerput.

 

Angajoqqaaq pilersuisoq pisinnaatitaaffeqartariaqarpoq sutigut akilersueqataanissaminik aalajangeeqataalluni, taamaasilluni qulakkeerlugu meeqqap tapisiutini eqqortumik arlaatigut tigusalernissai.

Angajoqqaaq pilersuisussanngortitaq pisinnaatitaaffeqartariaqarpoq piviusumik pilersueqataaguni akilersuutimi uppernarsaataannik saqqummiussissalluni akilersuutaanillu ilanngarneqartarlutik.

Illuatungaanillu angajoqqaaq meeqqaminut tapiutinik tigusissartup meeqqani najugaqatiginngikkaluarlugu uppernarsarsinnaanissaa meeqqaminik isumaginnittartuulluni periarfissaqarfigisariaqaraluarpaa. Uani eqqarsaatigaakka ilagaat meeraq atuariartorluni imaluunniit innarluuteqarnerminik peqquteqarluni allami najugaqartariaqarnera. Imaammat inatsimmi angajoqqaaq meeqqamik najugaqateqartoq kisimi aningaasanngorlugit tapiutinik tigusisinnaatitaammat, naak piviusumik ilaatigut pilersueqataagaluarluni.

 

Ilisimavarput angajoqqaarpassuit, ingammik ataataasut, tapiutinik kommunerisaminnut taamannaannaq akiligassaqartut. Imaammat anaanaasup qinnutigisinnaammagit kommunikkoorlugu angajoqqaajusullu kommuni akilersulertussanngorlugu, akilersinnaanngikkunigillu akiliisitsiniartarfimmut nakkartarlutik. Akiliisitsiniartarfiup akilersuititsiniarnini iluatsinngikkuniuk akissarsiaanit ilanngaassuilertarput. Piviusumilli angajoqqaajusup meeqqani pilersuiffigeqataappagit? Naak adressemi najugaqatiginngikkaluarlugit (uani anaanaasup akisussaaffimmik tigumminnittup aalajangertarpaa meeraq sumi najugaqassanersoq) piviusumik najugaqatigippagit sinittarfeqartillugit ulluinnarnilu isumagisaralugit?

 

Ilimagilluinnaqqissaarpara angajoqqaaqartoq, piviusumik meeqqaminnik isumaginnittaraluarlutik meeqqamik najugaqatiginnissinnaatitaasumut akilersuisut, qularnaarneqanngikkaluartoq aningaasat meeqqamut tuttarnissai. Tamanna aaqqittariaqarpoq. Piviusumik angajoqqaarpassuit akiligassaat taamak annertutiginngikkaluarput. Angajoqqaaqarpormi meeqqaminnik isumaginnittunik saniatigullu angajoqqaaqataasumut akilersuisunik.

 

Aamma kommunimut pisortanut taarsigassaqarujussualertarneq annertooq ajornartorsiut annikillisarneqarsinnaalluarpoq tapiutinik akilersuisup aalajangeeqataaffigilersinnaassappagu meeqqat ulluinnarni atugaanut tapiutini qanoq atorneqalersinnaasuugaluarpata.

 

Suliniutigerusuppara meeqqanut tapinik akilersueriaatsip isumannaallisarneqarnissaa, qulakkeerniarlugu tapit meeqqamut tuttalernissaat.

 

Sulissutigerusuppara angajoqqaat periarfissaqalernissaat isumaginneqataagunik pilersueqataanerminnik uppernarsaasinnaanngussasut.

 

Sulissutigerusuppara meeraq sumiluunniit najugaqaraluarpat angajoqqaajusup pilersortuassagaa meeraq nammineq oqartussanngornissaata tungaanut.

 

Meeqqanut tapit meeqqamut tapiutaalik – angajoqqaamut tapiutaanatik.

 

Nunatsinni inatsisitsinni angajoqqaajusup meeqqaminik akisussaaffeqartup oqartussaatitaanera annertuallaaqaaq, meeqqap pisariaqartitai salliunneqartalertariaqarput. Meeqqap pisinnaatitaaffii aallaviulertariaqarput.

 

Inuit Ataqatigiit Inuit pisinnaatitaaffii, tamatumanilu meeqqat pisinnaatitaaffii tunngavimmisut suliniutigai.

Arnajaaq Lynge

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qineqqusaartoq

Sara Olsvig: Isumaginninnikkut nutaaliortussanik periarfissiissaagut

Kalaallit Nunatsinni isumaginninnikkut aaqqitassarpassuit – inuiaqatigiinnut aamma akisoqisut – ukiuni qulikkaani suliniuteqarfigineqartaraluartut, annertuumik allanngoriaatilimmik pitsanngoriartinneqanngillat. Allatut iliuuseqarnissamut sapiiissuseqalernissatsinnut piffissanngortoq, Inuit Ataqatigiit isumaqarput.

Ukiuni qulikkaani imigassamik atornerluinerit, meeqqanik kinguaassiutitigut atornerluisarnerit, sumiginnaanerujussuit inupparpassuillu inuunermikkut anniaatillit iliuuseqarfiginiartuarpavut. Ajornartorsiutit inuppassuit ulluinnaannik inuunerannillu innarliisarput, tamannalu alianarluinnartuuvoq. Isumaga naapertorlugu ajornartorsiutinut ikiorsiissutitut iliuuseriniarsimasaraluatta iluatsissimannginnerannik unneqqarilluta oqartariaqarlerpugut – ajornartorsiutimmi uteqqiattuarput. Isumaginninnikkut suliassanut annertuunut unikaallatsitsisinnaasunik iliuutsinik allanik ineriartortissinnaasatsinnik nutaanillu suliniuteqarfigisinnaasatsinnik siuarsaasariaqalerpugut.

Inuit Ataqatigiit ima siunnersuuteqarput:

  • Ukiut tamaasa isumaginninnikkut nutaaliornissamut 25 mio. kr-it immikkoortinneqartassapput
  • Isumaginninnikkut suliffissaqartitsinermilu siulersuisunut ilaasortanik politikikkut pituttorsimanngitsunik tallimanik toqqaasoqassaaq
  • Aningaasaliissutit isumaginninnermi suliffissaqartitsinermilu politikikkut suliutini sukumiisuni atorneqarnissaat siulersuisunit isumagineqassaaq
  • Suliniutini isumaginninnikkut ajornartorsiutinik pinaveersaartitsinermi passusinermiluunniit periutsit nutaat misilerarneqareersullu ingerlanneqartassapput
  • Suliniutini ukioq ataatsimit pingasunut sivisussusilimmik ingerlasinnaasuni inerneri siulersuisunit ataavartumik nalilersorneqartassapput
  • Sulinitit iluatsittut aningaasanut inatsisikkut aningaasalerneqartartussanngussapput, nangittumik ingerlanneqartassallutik
  • Suliniutit piffinni ataasiakkaani nunalu tamakkerlugu ingerlanneqarsinnaapput

Periuusereriikkat iluatsinngitsut atuutiinnarsinnaanngillat. Isumaginninnikkut pinaveersaartitsineq siusinnerujussuakkullu iliuuseqajaartarneq annertunerusumik aallukkumavavut. Imminut ikiorsinnaanngortitsisumik ikiuinerit ingerlatissavavut, isumaginninnikkullu ajornartorsiutit amerlanerujussuit pinaveersaartinneqarnerannik iliuuseqarluta. Tamanna inummut ilivitsumut aningaasaliineruvoq. Periutsillu tamakku isumaginninnikkut suliniutsitsinnut atuutsikkumavavut, taamaaliornikkut pissutsit unammillernartitavut pisariaqanngitsumik alliartuinnaqqunagit.

Nunarsuarmi nunat ikittuinnaat innuttaasut amerlassusaannut agguarlugu aningaasanik amerlanernik sumiginnaanernut, imigassamut atornerluinernut, kinguaassiutitigut atornerluinernut kiisalu pinngitsaaliissummik nalinginnaasumillu angerlarsimaffiit avataannut inissiinernut Kalaallit Nunatsinnit qaffasinnerusunik atuisarput. Suliniuteqajaarnermi iliuusissanik nutaanik nassaartariaqarpugut inullu ilivitsuutillugu suliniutit nukittorsarlutigit, taamaaliornikkut kingunerlutsitsinerit uteqqiallutik inuunermi piffissami sivisuumik akornuseeqqunagit. Suliniutit sunniuteqarluartut ilinniarfigissavavut taakkulu annertunerusumik atorlutigit. Piffinni suliniutit sunniuteqarluartut nunamut tamarmut atugassanngortinneqarsinnaapput. Inuit ataasiakkaat inuunermi ingerlalluaqqullugit sakkussillugillu akiuunnissamut nukissaqalersittariaqarpavut.

Kalaallit Nunatsinni pikkorissorpassuarnik tunniusimasunik sulisoqarlutalu nammineq kajumissutsiminnik toqqammaveqartumik iliuuseqartartoqarpugut taakkulu maannamut iliuutsivut allanngortillugit ajornartorsiutinik aaqqiiniarnermi periutsinik allanik neqerooruteqarlutik suliniuteqassapput. Inuunermi sivisuumi isumaginninnikkut politikimik ingerlataqartut ilisimasat pigisaat atagu atorluartigit. Nutaamik eqqarsarneq sulinermilu iliuuseqarneq killilersussanngilarput, akerlianik taamaaliorneq tikilluaqqussavarput. Kinguaariiaanik annaasaqaqqissanngilagut, taamaammallu ajornartorsiutinik aaqqiivinnani isumaginninnikkut iliuuseqartarnerit muminnissaannut piffissanngortoq isumaqarpunga.

Sara Olsvig, siuliottaasoq, Inuit Ataqatigiit.

Nuna tamakkerlugu naaperiuteqarnikkut aalisarneq aningaasarsiorfiullunilu piujuaannartitsisoq

Qinigaaffimmi aggersumi Nunatta inuussutissarsiutaasa pingaarnersaat pillugu – aalisarneq – nuna tamakkerlugu naaperiuteqarnissaq Inuit Ataqatigiit qulakkeerniarpaat. Aalisarnerup piujuaannartitsineq tunngavigalugu aningaasarsiutaanerata patajaatsuunissaa inuiaqatigiinnut pingaaruteqarluinnarpoq. Taakku qulakkeerniarlugit politikkikkut patajaassuseq siammasissumillu isumaqatigiissuteqarluni siunissaq isigalugu aalajangiinissaq aqqutissaavoq.

Tamanna Inuit Ataqatigiit anguniarlugu nalunaarutigereerpaat, tassa Nunatsinni aalisarnerup nunarsuarmi siuttuunissaa anguniarlugu ineriartortitsisoqassasoq, ilutigitillugu inuiaqatigiit aningaasaqarneranut pissarsissutaanerpaaffissaa qulakkeerneqassasoq.

Pisassat minnerpaamik pisarisaleratsigituulli pitsaatigisumik kinguaatsinnut tunniutissavagut, tamannalu piujuaannartitsineq tunngavigalugu ingerlatsinikkut pissaaq.

Inuit Ataqatigiit siunnersuutaat tigussaasut ilaatigut makkuupput:

  • Pisassiissutit akuersissutigineqartartut piffissaligaassapput, tassa pisassat ukiuni 15-ini atuuttassallutik.
  • Aalisarnermik inuussutissarsiuteqalernissamut inuusuttut naleqquttumik periarfissinneqassapput, tamanna pissaaq ineriartortitsinissamut pisassiissutinik illikartitsinikkut
  • Kommunit kiisalu aningaasaliinissamut peqatigiiffiit Nunatsinniittut aalisarnerup iluani suliffeqarfinnut aningaasaliisinnaanngornissaat ammaanneqassaaq.
  • Nunatta imartaani aalisarneqartartut tamarluinnaasa MSC-mik nalunaaqutserneqarnissaat/meqqilerneqarnissaat qinnutigineqassaaq.
  • Aalisartut inuusuttut ingerlatsivissuarnit ingerlatsivissuit ’aallartinniartunut ikiuuttarnissaat’ inerisarneqassaaq – isumannaarneqassaarli ilisimasat aningaasallu suliffeqarfiutinut nutaanut ilanngullugit nuunneqartarnissaannut pilersaaruteqarnisaq.
  • Aalisarnermut Siunnersuisoqatigiit attanneqassaaq aalisarnermilu politikkikkut qitiunerusumik inissisimassalluni. Tamanna tamat oqartussaaqataanerannik tunngavilimmik ingerlatsinermut pingaaruteqartutut isigaarput.
  • EU-mut pisassiissutigineqartartut, imartatsinneersut, ilaat Nunatsinni nammineq pisarisalissagutsigit qanoq kinguneqassanersoq paasiniarlugu sukumiisumik misissuititsisoqassaaq.

Anguniakkatta ilaat qularnanngitsumik aningaasaqarnikkut unammillernassapput piviusunngortinnissaallu pisariussallutik. Tassaappulli avaqqunneqarsinnaanngitsut. Aalisarnermut politikkissatut siunnersuuteqarnitsinni partiit, inuussutissarsiuteqartut, ilisimatuut, aalisakkeriviit avammullu nioqquteqartut aalisarnermi inuussutissarsiuteqarnermi ataatsimoornerunissaat kissaatigaarput. Inuusutissarsiutitta pingaarnersaata nukittunerulerluni inuiaqatigiinnut iluaqutaasumik ineriartornissaa ataatsimoorfigissavarput. Pisariaqartitarput tassaavoq nuna tamakkerlugu naaperiuteqarnissaq, taamatummi aalisarnerup inuiaqatigiit aningaasaqarneranut pissarsissutaanerpaanissaanut qulakkeerneqataassaaq.

Aalisarnermut inuussutissarsiut siunissamut patajaallisartariaqarparput inuusuttunillu aalisarnermut appakaattoqarluarnissaa qulakkeertariaqarparput. Taamaammat piffissaligaanngitsumik pisassiissutit ukiuni 15-ni killilerumavagut pisassiissutillu niuffatigineqarsinnaasut 10%-iisa Naalakkersuisunit ineriartortitsinissamut pisassiissutitut aalisartunut nutaanut immikkoortinnerisigut periarfissiilluarumalluta. Ilanngullugu Nunatsinni kommunit, aningaasaliinissamut peqatigiiffiit,  soorlu soraarnerussutisiaqarfiit, aalisarnermut inuussutissarsiummut aningaasaliisinnaanissaannik ammaakkumavagut. ”Pisassiissutinut niuerfimmik” siullertut ineriartortitsinermut pisassiissutinik ingerlatsinisinnaasumik pilersitsinissaq siunnersuutigaarput.

Sara Olsvig, siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Namminiilivinnissamut aqqutissiuussissaagut

Nunatsinni ukiuni arlalinniluunniit namminiilivinnissaq piareersarneqarsimagaluarpat, aningaasatigut unammillernartoqarumaarpoq. Aningaasarsiornerlu assersuusiorfigissagaani namminersorlutik inuussutissarsiortut assersuutissaqqipput. 

Assersuutigalugu suliffik aallarterlaaq natilerisutut ingerlasoq ukiorpassuit ingerlereernerani Hoteliutitut ingerlatsilerluni, sunaluunniit namminersortutut ingerlaniaraanni ajornartorsiutit nammanneqartussaapput. Kinaluunniit namminersortut ingerlatsiniartinissamik piareersaleruni aningaasanik katersueqqaartussaavoq, suliffimmilu ingerlatsileraangami aallaqqaammut annertuumik sulilluni qaqittariaqarpoq.  

Nuannaarutigaara Kalaallit nunaqavissut sapiitsut maannakkut saqqummertarlernerat, tamakkumi sapiissuseqarnertik takutimmassuk nersortariaqarput. Sapiitsorsuit saqqummerneranni aatsaat taamak pissanganartigisumik saqqummersoqartalerpoq.  

Inuit Ataqatigiit namminersortunngorniartunut nutaaliortunut aallarnisaaniartunullu ukiut pingasut siulliit akileraaruteqannginnissaat anguniarparput.

Saperata namminiilivinnissamut suliniarta. Nunat sanilitta utaqqivaatigut namminiilivinnissatsinni niueqatigiinnissatsinnut piareeqqasut. Kinguaassatsinnut tunniussinissarput tullinnguuppoq. Maanna kalaallisut oqaasilippassuaqarpoq ilinniakkanik qaffasissunik naammassinnissimasunik nunatsinnillu kivitseqataasussanik. 

Sulisartut aningaasarsiornerat:

Nunarput sulisartoqanngikkuni namminiilivissinnaanngilaq. Sulisartut nammakkerneqarlutik inuunerat nalilersortariaqalerpoq, piitsuussuseq killilerneqassappat sulisartut aningaasarsiaasa qaffasissusaat nalilersorneqartariaqarpoq.  

Inuutissarsiutitigut ilinniarsimasut maannamut isertitakinnerpaatut inissisimaleqqasut pitsaanerusumik aningaasarsiaqalernissaat sulissutigisariaqarparput. Taakkuupput nunatsinni nammattuarlutik sulisut qujassuteqarfiginertariaqartut, nunatsinnimi kivitseqataanerminni sulisinnaasut. 

Namminersortutut sulisitsisut amerliartortinnissaanut suliniuteqarnerusariaqarpugut siammasinnerusumik inissiinikkut, namminersortut mikinerusumik ingerlatsisut nammataqarnerpaasartut nunatsinni piujuarnissaat anguneqartariaqarpoq, Namminersortut anginerusumik ingerlatsisut annerusumik ajornannginnerusumik nunatsinnut namminiilivinnissamut nammaqataallutik ingerlatsilluarnissaanut kaammattueqataaffigerusuppagut.  

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Henrik Rachlev

Inuit ataqatigiit Paamiut

Meeqqat tusaaneqarusupput

Siullermik qujarusuppugut MIO-p meeqqat nipaanik apuussinerannut. Inuit Ataqatigiinnit pingaartipparput meeqqat atugaannik pitsanngorsaajuarnissaq minnerunngitsumillu meeqqat peqataatinneqartutut misigisimanissaat. 

Meeqqat tungaanniit pisariaqartitat kissaatillu apuunneqartut assigiinngitsorujussuupput. Tamarmilli ataatsimik siunertaqarput: TUSAANEQARNISSAQ. Kinaluunniit tusaaneqartutut takuneqartutullu misigigaangami toqqissisimanerpaasarpoq paasineqartutullu misigisarluni, pingaartumik meeqqat taakkuupput oqaasinnguisinnaanngitsillutik tatigisassatut tulaavissaminnik pisariaqartitsisut.  

Uagut inersimasuusugut taakkuusussaavugut meeqqat naatsorsuutigisinnaasaat. Taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit pilersaaruteqarpugut assigiinngitsunik meeqqat atugaannik pitsanngorsaataasinnaasunik. Meeraq ataasiusutut ukkatiinnarnagu ilaqutariit ataasiussuseqarnerat ataqqillugu sullissiniarpugut. Meerarmi ineriartornissaminut periarfissaqassappat angajoqqaajusut qiviartariaqarpagut, pisariaqartitsiffiatigullu ikorfartorlugit. 

Siusissukkut iliuuseqarneq inuiaqatigiinnut sutigut tamatigut akilersinnaalluarmat aningaasanullu nallersuunneqarsinnaanani suliassatut pingaarnerpaatut sulissutigisariaqarparput. Meeqqat sumiginnagaasimasut kiisalu ersinngitsumik innarluutillit suli annertunerujussuarmik ikiortariaqarpagut periarfissilluarlutigillu. Meeqqat tamavimmik peqqissumik inuuneqarnissaminnik pisinnaatitaaffeqarmata. 

Inersimasuusugut, politikkerit, qineqqusaartuusugullu MIO-mut meeqqat oqariartuutaannik apuussinerannut qujasarujussuaq, tamatsinnullu pisussaaffiliilluni.

 

Tabetha Larsen

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qineqqusaartoq

Meerartagut inuusuttagut innarluutillillu piginnaaneqarnerusut pimoorullugit sulissutigisigit

Meeqqat atuarfiinik meeqqallu atugaannik pitsanngorsaasa

Naluneqanngitsutut ullumikkut inuusuttut ilinniakkaminnik naammassinngittoortartut amerlasoorujussuupput, uagullu inuiaat ikittunnguungatta kikkut tamaasa atorfissaqartippagut pissutigalugu ukiorpassuunngitsut qaangiuppata utoqqalinersiallit amerlasoorujussuanngortussaammata. Taamaammat naqqaniit angusanik pitsanngorsaanissaq allaqqunneqarsinnaanngilaq.

Isumaqarpunga ullumikkut meeqqeriviit atualertussanut piareersaasarnerat ajunngikkaluarluni suli pitsaanerusumik aaqqissuunneqarsinnaasoq, tamannalu pissaaq atuarfinni siunnersortit atorluarnerisigut. 

Qanittumi Meeqqat atuarfianni meeqqat affaat katataasarnerinut tunngatillugu nutaanik aaqqiissuteqartariaqartoq meeqqat illersuisuat kaammattuuteqarpoq. Siullertut meeqqat atuarfii najoruminartuusariaqarput. Aammali eqqaaneqarpoq meeqqat ajornartorsiutinik annertuunik nammataqartut, taamaammallu atuarfimmi ilikkagaqarsinnaanerat killeqartartoq ajornartorsiutit angerlarsimaffimmi pisut pissutaallutik, meeqqat suliassaminnut aallussisinnaanerat killeqalersartoq. Taamaammallu uanga aaqqiissutissatut pingaartutut isigisara tassaavoq ilinniartitsisunngorniat itinersusumik misigissusilerinermik ilinniartinneqartarnissaat. Tamanna pisinnaavoq katsorsaaviit qanimut suleqatiginerisigut. Meeqqammi atuarfiani anguniagassanut ilaareerpoq ”meeqqat misigissutsiminnik oqaasinngortitsineq ilinniassagaat” Inuiaqatigiit ikittunnguugatta inuiaqatigiit tamarmik kivitseqataasariaqartut isumaqarpunga.

Meeqqat atuarfiini angusat pitsanngoriassappata pingaartuuvoq angajoqqaat meeqqaminnut naatsorsuuteqarnissaat inersimasunngorunik ilinniagaqalernissaannik. Ilaqutariillu pisariaqartitsinerusut siunnersorluarneqarlutik qanimut malittarineqartarnissaat pingaaruteqartorujussuartut isigaara.

Ilaqutariit klassiat illoqarfinni ataasiakkaani aallartinneqarsimasoq, illoqarfinnut allanut atuutilerniissaa suliunitissaavoq pingaaruteqartoq. Maannamummi atuartunut immikkut pisariaqartitsisunut iluaqutaasutut nalilerneqarnikuummat.

Atuartut isorliunerusuni najugallit eqqarsaatigalugit, sualummik allamiut oqaasii matematikkilu eqqarsaatigalugit ungasianiik atuartitsineq eqqunneqartariaqarpoq. Tammannalu pisinnaavoq atuarfiit akornanni qanimut suleqatigiinnikkut, nunaqarfimmiummi meerartaat illoqarfinnut atuariartoraangamik ilaatigut piginnaasamikkut illoqarfimmiunut inorsartarmata.

Ullumikkut atuartut 16-it missaani ukioqarlutik meeqqat atuarfianni naammassikkajuttarput. Ilinniarfiillu amerlasuut 18-lereersimasunuinnaq ilinniartoqarsinnaallutik. Uanga isumaqarpunga  11 klassi aamma toqqagassatut ilannguttariaqartoq, kikkummi tamarmik efterskolertitsinissaminnut akissaqarneq ajormata aammalu periarfiisaqassanatik. Inuusuttortatta inersisimassusaat assigiinngittorujussuuvoq taamaammat periarfissat amerlanersusariaqarput.

 

Inuusaaserput atorlugu inuusuttatsinnut innarluutilittatsinnullu nutaaliornermik periarfissiisa

Meeqqat atuarfiinit anisut inuusutsikkaluttuinnartut eqqarsaatigalugit nunatsinnittaaq assassornikkut pinialunnermillu inuusuttatsinnut periarfiisiisinnaasariaqarpugut. Kingusinnerusukkut inersimasunngorunik nunatta pissarititaanik imminnut pilersornissaat eqqarsaatigalugu.

Ilinniarfik højskolitut ittoq kalaallisuuliornermik, nutaaliornermik, pinialunnermillu ilinniarfik pilersittariaqarparput, inuusuttunut nukittorsagassanut inuusuttunullu assassornermik soqutigisallit eqqarsaatigalugit.  Taassuma ataani innarluutillit piginnaasaqarnerusut inissisimasinnaanissaat aaqqinneqarsinnaavoq, naluneqanngitsumimmi ullumikkut taakkuupput annerusumik periarfissaqartinneqanngitsut.

Meeqqat atuarfianit anginermi periarfissanut ilaatittariaqarparput, inuusuttut sulinermik sungiusarsinnaanissaat. 18-nik ukioqalernissaat utaqqinngikkaluarlugu sulinermik sungiusarnissaat ineriartornissaannut iluaqutaasinnaammat.

 

Agathe Steenholdt

Inuit Ataqatigiinniit qinigassanngortittoq

Nuna tamakkiisumik ineriartortitsigu

Maannakkut isumaqarpunga illoqarfiit isorliunerusut angallannikkut kiffartuussinermik kinguussaasimasut. Aammalu eqqaaveqarnikkut ikuallaavissuarnik amingaateqarnermikkut inuit tamaani najugallit eqqakkaminnik nunami ikuallaasartut peqqissutsimut ulorianarluinnartumik,
tamanna maannakkut iliuuseqarfiginissaa piffissanngorpoq.

Aasakkut Uummannap sulluani putsileraagat ulluni arlaqartuni timmisartoq missinnaajunnaartarpoq, tamatuma kingunerisarpai inuit angalasussaagaluit kinguaattoortarnerat, ilaatigullu namminneq umiatsiamik Ilulissanut uiaruttariaqartarput timmisartoq ilaaffissartik angumeriniarlugu. Tamanna illersorneqarsinnaanngilaq ulorianarlunilu, inuit tamaani najugallit
sinerissami allatuulli angallannikkut kiffartuunneqarnerat iluarsisariaqarpoq soorlu umiarsuup ilaasartaatip aasakkut juni-miit septemberip tungaanut angalatittalerneratigut.

Avannaani aasakkut seqineq kaaviinnaleraagat seqerngup nukinga atorluarnerusariaqarparput, taamaalilluta mingutitsinngittumik nukiliorsinnaanitinnik nunarsuarmioqatigut takutissagatsigit, tamanna maannakkumiit atorluarnerusariaqalerparput.

Maannakkut piffissanngorpoq atuarfinni nutartikkanik sanaartornissaq taassuma malitsigisaanik naturvidenskabimik taaneqartartoq atuarfinnut eqqunneqassooq, pinngortitamullu tunngasunut tiimit amerlillugit kingunissaa pitsaasoq tassaavoq atuartut siunissamut ujarassiuut, ingeniørit uumasulerituullu pilersissagatsigit nunatsinni namminiilivikkutta pisariaqartitavut.

Kalaaleqatitta avinngarusimasuniittut suliffissaaleqisullu illoqarfinnisuulli nunaqarfimmik qanoq ineriartortinneqarnissaannut suliffissanillu pilersitsinissaannut tusarnaarnerusariaqalerpagut. Taakkumi pissutsit qanimut inuuffigaat pisariaqartitallu ilisimaarinerullugit.

 

Maannakkut illoqarfinni angisuuni, illoqarfinnilu mikinerusuni inissianik tulluartunik sanaartortariaqarpugut, tamattami toqqissisimanissarput ineqarsinnaatitaanerpullu pisinnaataaffigisariaqaratsigu.

Maannakkut piffissaanngorpoq aqaguinnarmut pilersaarusiorata ukiut tulliit qulikkaat pingasut kinguaariit tulliinut nunatsinnut pilersaarusiussalluta.

 

Jukku Ostermann Markussen

IA tunuliaqutaralugu Inatsisartunut qinigassanngortittoq

Namminiilivinneq anguniagaavoq ajornartorsiutinulli aaqqiissutaanngilaq

Arlaat naammanngilaq. Arlaannik amigaateqarpugut. Erinitsanneq sakkortooq, tassa nunagisamik namminersortumik erinitsaassineq.

Amerlaqisut namminersulernissaq pillugu oqallinnermik ingerlataqarput. Kinami taamaannginnami?

Qanittumi namminersulernikkut inuiaqatigiinni kalaallini ajornartorsiutivut aaqqissasut amerlasuut upperaat.

Erinitsannitsinnilli pakatsisinneqassannginnerput mianerissavarput.   

Inuiattulli ataatsimoortutut piffissami aggersumi avissarnissamik kissaateqarumaarnissarput qularutiginngilluinnarakku erseqqissarlara.

Erngertumilli namminiilivinnitta ajornartorsiutitsinnik tamanik aaqqiiumaarneranik takorluuineq piviusorsiunngilluinnarpoq.

Uanga nammineq paasinninnera naapertorlugu politikerit ilaasa akornanni oqalliseriaaseq, namminiilivinnissamut tunngatillugu ajornartorsiutit qitiuvoq. Politikerit ilaasa ataatsimoornikkut nukittuumik toqqammavisseeqataanatik innuttaasut akornatsinni avissaartuunnermik pilersitsinerat avaqqussinnaanngilarput.

Amerlasuutigut apeqqutit kinaassutsimut, kulturikkut kinaassutsimut oqaatsinullu tunngasut oqallinnermi ”ikummarissaatitut” atorneqarput. Tamakkuli politikimik suliaqarnissami pisariaqanngillat, politikerilli amerlavallaartut politikikkut oqallinnermi inuit assigiinnerat, naligiinnerat assigiinngiiaartuunerallu pillugu oqallinnatik, inuit assigiinngissusaat aalluppallaarpaat.

Ulloq 24. april Inatsisartunut qinersisoqassaaq. Namminiilivinnissamullu apeqqut tamatta arlaatigut sakkortuumik aallutissagipput qularinngilara.

Namminiilivinnissaq pillugu oqallinnermi pisariaqartumi innuttaaqatigiiaat tamallu oqartussaaqataaneranni najoqqutassat arlaat akigalugit pissanngitsoq partiinut tamanut kaammattuutigiumavara.

Oqallinnermi takorluukkat qanorlu inneraanerit aallaaviginagit piviusut aallaavigissallugit immitsinnut pisussaaffilerta.

Taamaaliornikkut eqqarsaatigilluagaanngitsumik nukingiussaavallaartumillu namminersulernissamik piviusunngortitsinissap pitsaanngitsumik kinguneqaatissai pinngitsoortissavavut.

Namminiilivinnissaq pillugu oqallinnerup eqqortumik toqqammaveqarluni ingerlanneqarnissaanut sapiissuseqartariaqarpugut. Namminiilivinnissarpummi sioqqullugu oqartussaaffiit amerlasuut suli piareersarnissaat suliassaraarput.

Namminiilivinnissarput qanoq akeqassava? Tamanna unneqqariffigitigu.

Oqallinnerni isumaqatigiittariaqanngilagut, tamattali immitsinnut ataqqeqatigiilluta oqallinnissatsinnut akisussaaqataanissarput qulakkeersinnaavarput. Tamanna kinguaassavut pillugit.

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Inge Olsvig Brandt