Nuna tamakkerlugu naaperiuteqarnikkut aalisarneq aningaasarsiorfiullunilu piujuaannartitsisoq

Qinigaaffimmi aggersumi Nunatta inuussutissarsiutaasa pingaarnersaat pillugu – aalisarneq – nuna tamakkerlugu naaperiuteqarnissaq Inuit Ataqatigiit qulakkeerniarpaat. Aalisarnerup piujuaannartitsineq tunngavigalugu aningaasarsiutaanerata patajaatsuunissaa inuiaqatigiinnut pingaaruteqarluinnarpoq. Taakku qulakkeerniarlugit politikkikkut patajaassuseq siammasissumillu isumaqatigiissuteqarluni siunissaq isigalugu aalajangiinissaq aqqutissaavoq.

Tamanna Inuit Ataqatigiit anguniarlugu nalunaarutigereerpaat, tassa Nunatsinni aalisarnerup nunarsuarmi siuttuunissaa anguniarlugu ineriartortitsisoqassasoq, ilutigitillugu inuiaqatigiit aningaasaqarneranut pissarsissutaanerpaaffissaa qulakkeerneqassasoq.

Pisassat minnerpaamik pisarisaleratsigituulli pitsaatigisumik kinguaatsinnut tunniutissavagut, tamannalu piujuaannartitsineq tunngavigalugu ingerlatsinikkut pissaaq.

Inuit Ataqatigiit siunnersuutaat tigussaasut ilaatigut makkuupput:

  • Pisassiissutit akuersissutigineqartartut piffissaligaassapput, tassa pisassat ukiuni 15-ini atuuttassallutik.
  • Aalisarnermik inuussutissarsiuteqalernissamut inuusuttut naleqquttumik periarfissinneqassapput, tamanna pissaaq ineriartortitsinissamut pisassiissutinik illikartitsinikkut
  • Kommunit kiisalu aningaasaliinissamut peqatigiiffiit Nunatsinniittut aalisarnerup iluani suliffeqarfinnut aningaasaliisinnaanngornissaat ammaanneqassaaq.
  • Nunatta imartaani aalisarneqartartut tamarluinnaasa MSC-mik nalunaaqutserneqarnissaat/meqqilerneqarnissaat qinnutigineqassaaq.
  • Aalisartut inuusuttut ingerlatsivissuarnit ingerlatsivissuit ’aallartinniartunut ikiuuttarnissaat’ inerisarneqassaaq – isumannaarneqassaarli ilisimasat aningaasallu suliffeqarfiutinut nutaanut ilanngullugit nuunneqartarnissaannut pilersaaruteqarnisaq.
  • Aalisarnermut Siunnersuisoqatigiit attanneqassaaq aalisarnermilu politikkikkut qitiunerusumik inissisimassalluni. Tamanna tamat oqartussaaqataanerannik tunngavilimmik ingerlatsinermut pingaaruteqartutut isigaarput.
  • EU-mut pisassiissutigineqartartut, imartatsinneersut, ilaat Nunatsinni nammineq pisarisalissagutsigit qanoq kinguneqassanersoq paasiniarlugu sukumiisumik misissuititsisoqassaaq.

Anguniakkatta ilaat qularnanngitsumik aningaasaqarnikkut unammillernassapput piviusunngortinnissaallu pisariussallutik. Tassaappulli avaqqunneqarsinnaanngitsut. Aalisarnermut politikkissatut siunnersuuteqarnitsinni partiit, inuussutissarsiuteqartut, ilisimatuut, aalisakkeriviit avammullu nioqquteqartut aalisarnermi inuussutissarsiuteqarnermi ataatsimoornerunissaat kissaatigaarput. Inuusutissarsiutitta pingaarnersaata nukittunerulerluni inuiaqatigiinnut iluaqutaasumik ineriartornissaa ataatsimoorfigissavarput. Pisariaqartitarput tassaavoq nuna tamakkerlugu naaperiuteqarnissaq, taamatummi aalisarnerup inuiaqatigiit aningaasaqarneranut pissarsissutaanerpaanissaanut qulakkeerneqataassaaq.

Aalisarnermut inuussutissarsiut siunissamut patajaallisartariaqarparput inuusuttunillu aalisarnermut appakaattoqarluarnissaa qulakkeertariaqarparput. Taamaammat piffissaligaanngitsumik pisassiissutit ukiuni 15-ni killilerumavagut pisassiissutillu niuffatigineqarsinnaasut 10%-iisa Naalakkersuisunit ineriartortitsinissamut pisassiissutitut aalisartunut nutaanut immikkoortinnerisigut periarfissiilluarumalluta. Ilanngullugu Nunatsinni kommunit, aningaasaliinissamut peqatigiiffiit,  soorlu soraarnerussutisiaqarfiit, aalisarnermut inuussutissarsiummut aningaasaliisinnaanissaannik ammaakkumavagut. ”Pisassiissutinut niuerfimmik” siullertut ineriartortitsinermut pisassiissutinik ingerlatsinisinnaasumik pilersitsinissaq siunnersuutigaarput.

Sara Olsvig, siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Namminiilivinnissamut aqqutissiuussissaagut

Nunatsinni ukiuni arlalinniluunniit namminiilivinnissaq piareersarneqarsimagaluarpat, aningaasatigut unammillernartoqarumaarpoq. Aningaasarsiornerlu assersuusiorfigissagaani namminersorlutik inuussutissarsiortut assersuutissaqqipput. 

Assersuutigalugu suliffik aallarterlaaq natilerisutut ingerlasoq ukiorpassuit ingerlereernerani Hoteliutitut ingerlatsilerluni, sunaluunniit namminersortutut ingerlaniaraanni ajornartorsiutit nammanneqartussaapput. Kinaluunniit namminersortut ingerlatsiniartinissamik piareersaleruni aningaasanik katersueqqaartussaavoq, suliffimmilu ingerlatsileraangami aallaqqaammut annertuumik sulilluni qaqittariaqarpoq.  

Nuannaarutigaara Kalaallit nunaqavissut sapiitsut maannakkut saqqummertarlernerat, tamakkumi sapiissuseqarnertik takutimmassuk nersortariaqarput. Sapiitsorsuit saqqummerneranni aatsaat taamak pissanganartigisumik saqqummersoqartalerpoq.  

Inuit Ataqatigiit namminersortunngorniartunut nutaaliortunut aallarnisaaniartunullu ukiut pingasut siulliit akileraaruteqannginnissaat anguniarparput.

Saperata namminiilivinnissamut suliniarta. Nunat sanilitta utaqqivaatigut namminiilivinnissatsinni niueqatigiinnissatsinnut piareeqqasut. Kinguaassatsinnut tunniussinissarput tullinnguuppoq. Maanna kalaallisut oqaasilippassuaqarpoq ilinniakkanik qaffasissunik naammassinnissimasunik nunatsinnillu kivitseqataasussanik. 

Sulisartut aningaasarsiornerat:

Nunarput sulisartoqanngikkuni namminiilivissinnaanngilaq. Sulisartut nammakkerneqarlutik inuunerat nalilersortariaqalerpoq, piitsuussuseq killilerneqassappat sulisartut aningaasarsiaasa qaffasissusaat nalilersorneqartariaqarpoq.  

Inuutissarsiutitigut ilinniarsimasut maannamut isertitakinnerpaatut inissisimaleqqasut pitsaanerusumik aningaasarsiaqalernissaat sulissutigisariaqarparput. Taakkuupput nunatsinni nammattuarlutik sulisut qujassuteqarfiginertariaqartut, nunatsinnimi kivitseqataanerminni sulisinnaasut. 

Namminersortutut sulisitsisut amerliartortinnissaanut suliniuteqarnerusariaqarpugut siammasinnerusumik inissiinikkut, namminersortut mikinerusumik ingerlatsisut nammataqarnerpaasartut nunatsinni piujuarnissaat anguneqartariaqarpoq, Namminersortut anginerusumik ingerlatsisut annerusumik ajornannginnerusumik nunatsinnut namminiilivinnissamut nammaqataallutik ingerlatsilluarnissaanut kaammattueqataaffigerusuppagut.  

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Henrik Rachlev

Inuit ataqatigiit Paamiut

Meeqqat tusaaneqarusupput

Siullermik qujarusuppugut MIO-p meeqqat nipaanik apuussinerannut. Inuit Ataqatigiinnit pingaartipparput meeqqat atugaannik pitsanngorsaajuarnissaq minnerunngitsumillu meeqqat peqataatinneqartutut misigisimanissaat. 

Meeqqat tungaanniit pisariaqartitat kissaatillu apuunneqartut assigiinngitsorujussuupput. Tamarmilli ataatsimik siunertaqarput: TUSAANEQARNISSAQ. Kinaluunniit tusaaneqartutut takuneqartutullu misigigaangami toqqissisimanerpaasarpoq paasineqartutullu misigisarluni, pingaartumik meeqqat taakkuupput oqaasinnguisinnaanngitsillutik tatigisassatut tulaavissaminnik pisariaqartitsisut.  

Uagut inersimasuusugut taakkuusussaavugut meeqqat naatsorsuutigisinnaasaat. Taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit pilersaaruteqarpugut assigiinngitsunik meeqqat atugaannik pitsanngorsaataasinnaasunik. Meeraq ataasiusutut ukkatiinnarnagu ilaqutariit ataasiussuseqarnerat ataqqillugu sullissiniarpugut. Meerarmi ineriartornissaminut periarfissaqassappat angajoqqaajusut qiviartariaqarpagut, pisariaqartitsiffiatigullu ikorfartorlugit. 

Siusissukkut iliuuseqarneq inuiaqatigiinnut sutigut tamatigut akilersinnaalluarmat aningaasanullu nallersuunneqarsinnaanani suliassatut pingaarnerpaatut sulissutigisariaqarparput. Meeqqat sumiginnagaasimasut kiisalu ersinngitsumik innarluutillit suli annertunerujussuarmik ikiortariaqarpagut periarfissilluarlutigillu. Meeqqat tamavimmik peqqissumik inuuneqarnissaminnik pisinnaatitaaffeqarmata. 

Inersimasuusugut, politikkerit, qineqqusaartuusugullu MIO-mut meeqqat oqariartuutaannik apuussinerannut qujasarujussuaq, tamatsinnullu pisussaaffiliilluni.

 

Tabetha Larsen

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qineqqusaartoq

Meerartagut inuusuttagut innarluutillillu piginnaaneqarnerusut pimoorullugit sulissutigisigit

Meeqqat atuarfiinik meeqqallu atugaannik pitsanngorsaasa

Naluneqanngitsutut ullumikkut inuusuttut ilinniakkaminnik naammassinngittoortartut amerlasoorujussuupput, uagullu inuiaat ikittunnguungatta kikkut tamaasa atorfissaqartippagut pissutigalugu ukiorpassuunngitsut qaangiuppata utoqqalinersiallit amerlasoorujussuanngortussaammata. Taamaammat naqqaniit angusanik pitsanngorsaanissaq allaqqunneqarsinnaanngilaq.

Isumaqarpunga ullumikkut meeqqeriviit atualertussanut piareersaasarnerat ajunngikkaluarluni suli pitsaanerusumik aaqqissuunneqarsinnaasoq, tamannalu pissaaq atuarfinni siunnersortit atorluarnerisigut. 

Qanittumi Meeqqat atuarfianni meeqqat affaat katataasarnerinut tunngatillugu nutaanik aaqqiissuteqartariaqartoq meeqqat illersuisuat kaammattuuteqarpoq. Siullertut meeqqat atuarfii najoruminartuusariaqarput. Aammali eqqaaneqarpoq meeqqat ajornartorsiutinik annertuunik nammataqartut, taamaammallu atuarfimmi ilikkagaqarsinnaanerat killeqartartoq ajornartorsiutit angerlarsimaffimmi pisut pissutaallutik, meeqqat suliassaminnut aallussisinnaanerat killeqalersartoq. Taamaammallu uanga aaqqiissutissatut pingaartutut isigisara tassaavoq ilinniartitsisunngorniat itinersusumik misigissusilerinermik ilinniartinneqartarnissaat. Tamanna pisinnaavoq katsorsaaviit qanimut suleqatiginerisigut. Meeqqammi atuarfiani anguniagassanut ilaareerpoq ”meeqqat misigissutsiminnik oqaasinngortitsineq ilinniassagaat” Inuiaqatigiit ikittunnguugatta inuiaqatigiit tamarmik kivitseqataasariaqartut isumaqarpunga.

Meeqqat atuarfiini angusat pitsanngoriassappata pingaartuuvoq angajoqqaat meeqqaminnut naatsorsuuteqarnissaat inersimasunngorunik ilinniagaqalernissaannik. Ilaqutariillu pisariaqartitsinerusut siunnersorluarneqarlutik qanimut malittarineqartarnissaat pingaaruteqartorujussuartut isigaara.

Ilaqutariit klassiat illoqarfinni ataasiakkaani aallartinneqarsimasoq, illoqarfinnut allanut atuutilerniissaa suliunitissaavoq pingaaruteqartoq. Maannamummi atuartunut immikkut pisariaqartitsisunut iluaqutaasutut nalilerneqarnikuummat.

Atuartut isorliunerusuni najugallit eqqarsaatigalugit, sualummik allamiut oqaasii matematikkilu eqqarsaatigalugit ungasianiik atuartitsineq eqqunneqartariaqarpoq. Tammannalu pisinnaavoq atuarfiit akornanni qanimut suleqatigiinnikkut, nunaqarfimmiummi meerartaat illoqarfinnut atuariartoraangamik ilaatigut piginnaasamikkut illoqarfimmiunut inorsartarmata.

Ullumikkut atuartut 16-it missaani ukioqarlutik meeqqat atuarfianni naammassikkajuttarput. Ilinniarfiillu amerlasuut 18-lereersimasunuinnaq ilinniartoqarsinnaallutik. Uanga isumaqarpunga  11 klassi aamma toqqagassatut ilannguttariaqartoq, kikkummi tamarmik efterskolertitsinissaminnut akissaqarneq ajormata aammalu periarfiisaqassanatik. Inuusuttortatta inersisimassusaat assigiinngittorujussuuvoq taamaammat periarfissat amerlanersusariaqarput.

 

Inuusaaserput atorlugu inuusuttatsinnut innarluutilittatsinnullu nutaaliornermik periarfissiisa

Meeqqat atuarfiinit anisut inuusutsikkaluttuinnartut eqqarsaatigalugit nunatsinnittaaq assassornikkut pinialunnermillu inuusuttatsinnut periarfiisiisinnaasariaqarpugut. Kingusinnerusukkut inersimasunngorunik nunatta pissarititaanik imminnut pilersornissaat eqqarsaatigalugu.

Ilinniarfik højskolitut ittoq kalaallisuuliornermik, nutaaliornermik, pinialunnermillu ilinniarfik pilersittariaqarparput, inuusuttunut nukittorsagassanut inuusuttunullu assassornermik soqutigisallit eqqarsaatigalugit.  Taassuma ataani innarluutillit piginnaasaqarnerusut inissisimasinnaanissaat aaqqinneqarsinnaavoq, naluneqanngitsumimmi ullumikkut taakkuupput annerusumik periarfissaqartinneqanngitsut.

Meeqqat atuarfianit anginermi periarfissanut ilaatittariaqarparput, inuusuttut sulinermik sungiusarsinnaanissaat. 18-nik ukioqalernissaat utaqqinngikkaluarlugu sulinermik sungiusarnissaat ineriartornissaannut iluaqutaasinnaammat.

 

Agathe Steenholdt

Inuit Ataqatigiinniit qinigassanngortittoq

Nuna tamakkiisumik ineriartortitsigu

Maannakkut isumaqarpunga illoqarfiit isorliunerusut angallannikkut kiffartuussinermik kinguussaasimasut. Aammalu eqqaaveqarnikkut ikuallaavissuarnik amingaateqarnermikkut inuit tamaani najugallit eqqakkaminnik nunami ikuallaasartut peqqissutsimut ulorianarluinnartumik,
tamanna maannakkut iliuuseqarfiginissaa piffissanngorpoq.

Aasakkut Uummannap sulluani putsileraagat ulluni arlaqartuni timmisartoq missinnaajunnaartarpoq, tamatuma kingunerisarpai inuit angalasussaagaluit kinguaattoortarnerat, ilaatigullu namminneq umiatsiamik Ilulissanut uiaruttariaqartarput timmisartoq ilaaffissartik angumeriniarlugu. Tamanna illersorneqarsinnaanngilaq ulorianarlunilu, inuit tamaani najugallit
sinerissami allatuulli angallannikkut kiffartuunneqarnerat iluarsisariaqarpoq soorlu umiarsuup ilaasartaatip aasakkut juni-miit septemberip tungaanut angalatittalerneratigut.

Avannaani aasakkut seqineq kaaviinnaleraagat seqerngup nukinga atorluarnerusariaqarparput, taamaalilluta mingutitsinngittumik nukiliorsinnaanitinnik nunarsuarmioqatigut takutissagatsigit, tamanna maannakkumiit atorluarnerusariaqalerparput.

Maannakkut piffissanngorpoq atuarfinni nutartikkanik sanaartornissaq taassuma malitsigisaanik naturvidenskabimik taaneqartartoq atuarfinnut eqqunneqassooq, pinngortitamullu tunngasunut tiimit amerlillugit kingunissaa pitsaasoq tassaavoq atuartut siunissamut ujarassiuut, ingeniørit uumasulerituullu pilersissagatsigit nunatsinni namminiilivikkutta pisariaqartitavut.

Kalaaleqatitta avinngarusimasuniittut suliffissaaleqisullu illoqarfinnisuulli nunaqarfimmik qanoq ineriartortinneqarnissaannut suliffissanillu pilersitsinissaannut tusarnaarnerusariaqalerpagut. Taakkumi pissutsit qanimut inuuffigaat pisariaqartitallu ilisimaarinerullugit.

 

Maannakkut illoqarfinni angisuuni, illoqarfinnilu mikinerusuni inissianik tulluartunik sanaartortariaqarpugut, tamattami toqqissisimanissarput ineqarsinnaatitaanerpullu pisinnaataaffigisariaqaratsigu.

Maannakkut piffissaanngorpoq aqaguinnarmut pilersaarusiorata ukiut tulliit qulikkaat pingasut kinguaariit tulliinut nunatsinnut pilersaarusiussalluta.

 

Jukku Ostermann Markussen

IA tunuliaqutaralugu Inatsisartunut qinigassanngortittoq

Namminiilivinneq anguniagaavoq ajornartorsiutinulli aaqqiissutaanngilaq

Arlaat naammanngilaq. Arlaannik amigaateqarpugut. Erinitsanneq sakkortooq, tassa nunagisamik namminersortumik erinitsaassineq.

Amerlaqisut namminersulernissaq pillugu oqallinnermik ingerlataqarput. Kinami taamaannginnami?

Qanittumi namminersulernikkut inuiaqatigiinni kalaallini ajornartorsiutivut aaqqissasut amerlasuut upperaat.

Erinitsannitsinnilli pakatsisinneqassannginnerput mianerissavarput.   

Inuiattulli ataatsimoortutut piffissami aggersumi avissarnissamik kissaateqarumaarnissarput qularutiginngilluinnarakku erseqqissarlara.

Erngertumilli namminiilivinnitta ajornartorsiutitsinnik tamanik aaqqiiumaarneranik takorluuineq piviusorsiunngilluinnarpoq.

Uanga nammineq paasinninnera naapertorlugu politikerit ilaasa akornanni oqalliseriaaseq, namminiilivinnissamut tunngatillugu ajornartorsiutit qitiuvoq. Politikerit ilaasa ataatsimoornikkut nukittuumik toqqammavisseeqataanatik innuttaasut akornatsinni avissaartuunnermik pilersitsinerat avaqqussinnaanngilarput.

Amerlasuutigut apeqqutit kinaassutsimut, kulturikkut kinaassutsimut oqaatsinullu tunngasut oqallinnermi ”ikummarissaatitut” atorneqarput. Tamakkuli politikimik suliaqarnissami pisariaqanngillat, politikerilli amerlavallaartut politikikkut oqallinnermi inuit assigiinnerat, naligiinnerat assigiinngiiaartuunerallu pillugu oqallinnatik, inuit assigiinngissusaat aalluppallaarpaat.

Ulloq 24. april Inatsisartunut qinersisoqassaaq. Namminiilivinnissamullu apeqqut tamatta arlaatigut sakkortuumik aallutissagipput qularinngilara.

Namminiilivinnissaq pillugu oqallinnermi pisariaqartumi innuttaaqatigiiaat tamallu oqartussaaqataaneranni najoqqutassat arlaat akigalugit pissanngitsoq partiinut tamanut kaammattuutigiumavara.

Oqallinnermi takorluukkat qanorlu inneraanerit aallaaviginagit piviusut aallaavigissallugit immitsinnut pisussaaffilerta.

Taamaaliornikkut eqqarsaatigilluagaanngitsumik nukingiussaavallaartumillu namminersulernissamik piviusunngortitsinissap pitsaanngitsumik kinguneqaatissai pinngitsoortissavavut.

Namminiilivinnissaq pillugu oqallinnerup eqqortumik toqqammaveqarluni ingerlanneqarnissaanut sapiissuseqartariaqarpugut. Namminiilivinnissarpummi sioqqullugu oqartussaaffiit amerlasuut suli piareersarnissaat suliassaraarput.

Namminiilivinnissarput qanoq akeqassava? Tamanna unneqqariffigitigu.

Oqallinnerni isumaqatigiittariaqanngilagut, tamattali immitsinnut ataqqeqatigiilluta oqallinnissatsinnut akisussaaqataanissarput qulakkeersinnaavarput. Tamanna kinguaassavut pillugit.

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Inge Olsvig Brandt

IA: Air Greenland tamakkiisumik pigilissavarput

SAS-p naalagaaffiullu Namminersorlutik Oqartussat peqatigalugit Nunatsinni timmisartuutileqatigiiffik, Air Greenland, piginneqatigiiffigaat. Tamanna naleqqutinngilaq. Piffissamimi sivitsortumi piginneqataasut pingasuusut ingerlatseqatigiiffiup qanoq ineriartortinnissaanut assigiinngippallaartunik takorluugaqarput. Piffissanngorpoq timmisartuussinermi unammilleqatigiinnermi sakkortusiartuinnartussami nukittunerpaamik inissisimajumalluta Air Greenland tamakkiisumik nammineq pigilissallugu.

Nunarput angallannikkut unamminarluinnartumik inissisimavoq. Innuttaasut amerlavallaarujussuartut angallannikkut naammaginanngilluinnartunik atugaqarput. Ukiumit ukiumut kiffartuussinissamut isumaqatigiissutinik kiffartuussinikkut akitigullu naammaginanngilluinnartut isumalluutigiuarpagut.

Tamatuma saniatigut piffissaq aggersoq takornariaqarnikkut siuariartorfiusussaq, inuussutissarsiornikkut angallannermik pisariaqartitsiffiusussaq avataaniillu angallassinikkut unammillerneqarfiusussaq ilisimaaraarput.

Inuiaqatigiit timmisartuutileqatigiiffik pigisarput nuna tamakkerlugu angallassinermi pingaaruteqarluinnartumik inissisimavoq. Ingerlatseqatigiiffik inuiaqatigiit ingerlanerannut qitiulluinnarpoq. Tamanna eriagissavarput. Inuiaqatigiittut Air Greenlandip qanoq ittunik qulimiguulinnik timmisartunillu peqarnissaanut aalajangiisuunerusariaqarpugut.

Pissutsimmi ullumikkutut ittut atuutsillugit piginneqataasut pingasuusut assigiinngitsunik siunertaqarnertik pissutigalugu timmisartunik qulimiguulinnillu pisariaqartinneqartunut aningaasalersuinissamut ataatsimoorfeqarsinnaannginnerat ilisimavarput. Tamanna Inuit Ataqatigiinniit allanngortikkumavarput.

Ingerlanneqarnera niuernermik tunngaveqassaaq

Siunnersuutigaarput SAS-p naalagaaffiullu Air Greenlandimi piginneqataassutaat Nunatta pisiarissagai, ingerlatseqatigiiffik tamakkiisumik inuiaqatigiinnit kalaallinit pigineqartunngorlugu. Ilanngullugu oqaatigiumavarput unammilleqatigiinnerulernissaq tikilluaqqugatsigu qulakkeerumallugulu Air Greenland kalaallinit tamakkiisumik pigineqartoq niuernermik tunngaveqartumik ingerlassammat suliffeqarfillu Naalakkersuinikkut toqqaannartumik sunnerneqarani suli ingerlanneqassammat.

Nunatsinni timmisartuussinikkut ingerlatseqatigiiffik annerpaaq namminerisamik aqulernissaa isumannaassallugu pingaarnerpaavoq, taamaalilluta Nunatsinni pingaartitagut allaavigalugit suliffeqarfiup pingaarnersiuinera pisinnaassammat. Suliffeqarfiup qulimiguulinnik timmisartunillu nutaanik aningaasaliinissaa pingaarnerutittariaqarparput, piginnittunut iluanaarutit agguaanneqarnissaat salliutinnagu.

Ingammik mittarfeqarneq pillugu aalajangersaanissat imaannaanngitsut eqqarsaatigalugit pitsaanerpaamik inissisimanissarput qulakkeertariaqarparput. Timmisartuutileqatigiiffitta innuttaasut inuiaqatigiillu kalaallit pisariaqartitaat salliutilluinnarlugit ingerlanneqarnissaa pillugu pitsaanerpaamik aqussinnaasariaqarparput.

Air Greenland inuiaqatigiinnit 100 %-mik pigineqartoq nukittuumik inississavaatigut.

Unammilleqatigiinnermi aggersussami nukittunerpaamik inissisimatissavaatigut. Ineriartortitsinissamut periarfissanik atuilluarsinnaanitta qaffasinnerpaaffimmimnnissaannik qulakkeerinnissaaq – innuttaasut tamarmik nunalu tamakkerlugu angallanneq pillugu.

Aqqaluaq B. Egede, Siulittaasup tullia, Inuit Ataqatigiit

Nunatsinni utoqqalineq toqqissisimanartuussaaq

Utoqqaat inuiaqatigiinni naleqartinneqarnertik maluginerusariaqarpaat. Utoqqaat illuini atugassarititaasut pitsaanerulissapput. Aamma suliunnaarnersiuteqalersut Nunatsinniiginnarnissaat qulakkeertariaqarparput.

Taamaammat Inuit Ataqatigiit utoqqaat atugaannik allannguinissamut assigiinngitsunik siunniussaqarput.

Siullertut utoqqaat illui peqqissaavinngorlugit aaqqissuuteqqissapput, tamanna peqqinnissaqarfiup utoqqaat illuini peqqissarnissamut periarfissanik pitsaanerusunik amerlanerusunillu kommuninik suleqateqarnikkut neqerooruteqarnissamik pisussaaffilerneqarneratigut pissaaq.

Angerlarsimaffimmi ikiorteqarneq pitsaanerusoq

Inuiaqatigiinni inuit peqqissutsimikkut nukittoraluttuinnarput inuunertusiartorlutillu. Taamaammat siunissami utoqqaat suli amerlanerit sivisunermik namminneq najugaqarfimminniittarnissaat naatsorsuutigaarput. Ullumikkummi takusinnaareerparput utoqqaat pisariaqartitsilivikkaangamik aatsaat utoqqaat illuinut nuuttartut.

Taamaammat ersarissumik ineqarnermut politikkeqassaagut, utoqqarnut inissiat amerlanerussapput utoqqaallu ataatsimoorlutik ineqaqatigiiffissaannik periarfissiilluta.

Ilutigisaanik utoqqalinersiuteqartunut nammineq illuutilinnut inissiaatilinnullu ikiorsiissutaasinnaasunik pilersitsiniarpugut, kiisalu angerlarsimaffimmi ikiorteqarnissamut periarfissanik sinaakkutinillu pitsanngorsaassalluta.

Aanaakkut aataakkullu Nunatsinni periarfissagissaarlik

Innuttaqativut amerlavallaartut suliunnaarnersiuteqalernerminni Nunarput qimallugu nunamut allamut nuuttarput. Inuttut piginnaasarpassuit pisuussutillu nunatta pisariaqartitai nunatsinniiginnarnissaat pillugit immikkut suliniuteqartariaqarpugut.

Nunani avannarlerni allani pissutsinut annertunerusumik sanillersuunneqarsinnaasunik periarfissiisariaqarpugut. Tamaammat tunngaviusumik utoqqalinersiat pisariaqartitsinerpaanut qaffasinnerunissaat sulissutigissavarput. Inuit Ataqatigiit utoqqalinersiat atugarissaarnikkut ikiorsiissutitut isigaavut kikkullu tamarmik toqqissisimasumik inuuniuteqarsinnaanissaannut qulakkeerinnittussatut isigaavut. Tamanna isumaqarpoq utoqqalinersianik inuttut ataqqinassusilimmik kikkut tamarmik inuuneqarnissaannik tunngavissiilluta annertussutsikkut inissittariaqarivut.

Utoqqaat tamarmik naleqarlutik Nunatsinni inuussapput.

Aqqaluaq B. Egede, Inuit Ataqatigiinni siulittaasup tullia

Torersumik, tatiginartumik, akisussaaffilimmillu suleqataarusuppunga

Gerth P. Olsenimik ateqarpunga, 35-inillu ukioqarlunga. Iluliarmiuuvunga, ukiorpaalunngorpulli ilinniariarninnut atatillugu, illoqarfinga qimakkakku. Maannakkut ukiut pingajussaa Nuummi najungaqarpunga.

Københavnimi Copenhagen Business Schoolimi Cand. Merc.-itut ilinniarsimavunga, tassanilu niuernermik aqutsineq, nittarsaassisarnerlu immikkut sammisaralugit inernikuullunga. Ilinniarnerali naammassingakku, maannakkumut katillugit ukiut tallimassaat nioqqutissanik aqutsinermik sammisaqarsimavunga, ilaatigut Royal Greenlandip tuniniaanermut allaffeqarfissuani Svenstruppimiittumi sulisimallunga, maannakkullu Tele-Postimi nioqqutissanik aqutsisoqarfimmi atorfeqarlunga.

Inuit Ataqatigiit tunuliaqutaralugu sassarpunga – tamannalu uannut takornartaanngilaq, tassami ukiuni kingullerni qulini, Inuit Ataqatigiit politikkia assigiinngitsutigut tapersersortareerpara, ilaatigut Folketingimi Atlantikup Avannaani Suleqatigiit allattoqarfiani taavalu kingusinnerusukkut IA Folketingimi allattoqarfiani, ilinniarnerma saniatigut ukiut tallimat ingerlanerani suleqataasimallunga.

Qiningassanngortinninnut peqqutaaqataasut tassaapput, nunatsinni politikkikkut aqutsineq torernerusumik ingerlanneqarnissaa suleqataaffigerusukkakku.

Tassami inatsisartuni aalajagiisarnerit, tulleriiaarisarnerillu ataasiaannarnaga apeqqusertarsimavakka, assersuutitut eqqaaginnarlugit; illoqarfinni assigiinngitsuni mittarfiliornerit – nunatta aningaasaqarneranut, inuiqatitsinnullu sunniuteqaataasut eqqarsaatigilluaqqaartinnagit pilersaarusiortarnerit, qaavatigullu aamma neriorsuutit piviusorsiunngitsut iluareqqusaarnermik tunngavillit tamaannga killeqartariaqarsorilerakkit.

Tassanilu nammineerlunga  torersumik, tatiginartumik, akisussaaffilimmillu suleqataasinnaanera qularutiginngilluinnarakku, Inuit Ataqatigiit tunuliaqutsiullugu sassarpunga.

Inuussutissarsioneq

Inuussutissarsiornerup iluani suliniutit annertuut, nunatta inuiaqatigiillu aningaasaqarneranut sunniuteqarluartussat, misissuilluaqqaarnikkut nalilersuilluaqqaarnikkullu aalajagiuteqartarnissaq pisariaqarsorivippara.

Assersuutigiinnarlugu Nuummi, Ilulissani, Qaqortumilu mittarfiliornissamut pilersaarusiorneq, tunngavilersorluakkanik imminullu napatissinnaanissaannut aallaaveqaqqaartunik piviusunngortitsinissaq suleqataaffigerusuppara. Nunatta aningaasaqarnerata innarliasinnaanera eqqummaariffigineqartariaqavimmat.

Politikkikkut qineqqusaarnermi neriorsuutaasimasut piviusunngortinniaannarlugit aallaaveqartarneq, soorlu mittarfissualiornialikkersaarnerit pissusissamisoorsorinngilakka. Tassami suliassaqarfiit allat pingaarnerusinnaaneri aamma eqqarsaatigisariaqarparput.

Inuutissarsiornikkut suliniutit piviusorsiortumik nammaqatigiittarnissaat pingaartippara, soorlu aalisarnermut inatsit allanngorsarneqarnissaa eqqartorneqalertillugu, sualummik piginnittuusut, tassa Naalakkersuisuvut, nunatta suliffeqarfissuaataannut inuiaqatitsinnit pigineqartumi 100 mio. koruunit sinnerlugit aannaasaqaataasinnaaneranik siunnersuusiulertoqartillugu quarsaalaanngittoorfiuneq ajorpoq.

Siullermik tunngavilersorluagaanngitsunik mittarfissualiornissamut aningaasarpassuarnik atornissaq pilersaarutigeriarlugu, nunatta suliffeqarfissuaataata isertitassaanik peqqumaaseriarluni, ataasiakkaanut agguaassinialikkersaalernerit, nunatta inuiaqatigiivisalu aningaasaqarneranut naapertuutinngilluinnarput.

1990-kkunni takoreerparput pisassiissutit ataasiakkaanut agguaanneqarnerata kingorna, sinerissap qanittuani aalisartut amerlavallaalersimasut, tassanilu pisassiissutit agguaanneqartut amingarpallaalerneranik kinguneqartumik. Tamannalu aalisariutillit akiliisinnaajunnaarnerannik aamma kinguneqarpoq, nunattalu aningaasaqarneranik uloriarnartorsiortitsineq pilersimalluni. Taamaattumik pisassiissutissanik agguaanissamut aammalu mittafiliornissamut allanngorsaasoqalertillugu, naatsorsuilluaqqaarnikkut qulaajaalluaqqaarnikkullu iliuuseqarnissaq pisariaqavippoq.

Aalajagiisarnerit nunatsinnut inuinullu annertuumik sunniuteqartussat, toqqissisimanarnerusumik nammaqatigiissaartuartarnissai pingaarnerujuassapput.

 

Ilinniartitaaneq

Tamatta isumaqatigiissutigisinnaagunarparput nunatsinni ilinniartitaaneq qaffassarneqartariaqartoq. Ajornartorsiummulli aaqqiiniarutta susassaqarfimmi ilisimasortavut kattullutik isummersoqatigiittariaqarput, taamaasiornikkut inuiaqatiginnut iluaqutaasussamik, ilorraap tungaanut alloriarnissaq pilersinneqarsinnaassammat.

Taamaattumik ilinniartitaanerup ataani aaqqissuusseqqinnissaq pisariaqarsoraara, tamatumuunakkut suliffeqarfiit, ilinniarfiit, ilinniartitaanerullu ataani oqartussat, minnerunngitsumillu ilinniartut peqatigiiffii, ataatsimoorlutik aaqqissuusseqqinnissap aalajangiussassaanik siunnersuusioqatigiissinnaanissaat sulissutigerusuppara.

Taamasiornikkut nunatsinni ilinniartitaanerup ataani allannguutissat pisariaqavissortut tingussaanerulissangaluarput. Ilinniakkat suliffeqarfinnut tulluarsakkat, killormullumi aamma suliffeqarfiit ilinniakkanut tulluarsakkat.

Kinguaassatta nunatsinni suliffeqarfiit iserfigilluarneruniassappatigit, maannakkut siunissamut piareersaalereernissaq pisariaqarpoq.

Pitsanngorsaaffiusussat ilaat tassaavortaaq, suliffeqarfinni ilinniartuuteqartarneq ilinniartumut suliffeqarfimmullumi pilerinarnerulersinneqarnissaa. Ukiut tamaasa ilinniartorpassuit nuna tamakkerlugu suliffeqarfinni ilinniartunngornissaminnik ujarleraluarlutit iluatsitsinngittoortarput, aaqqissuusseqqinnikkut aporfiit unamminartorsiutaasullu timitalerneqarlutik aaqqiivigineqarsinnaalissagaluarput.

Qaffasinnerusumik ilinniagaqartut, assersuutigiinnarlugu nunatta avataani ilinniartut, nunatsinni suliffeqarfiit qanimut suleqatiginerisigut , inaarutaasumik allaaserinnittarnerulernissaat, ilinniartumut, nunatsinnut suliffeqarfimmuttaaq ornigenarnerulersinneqarsinnaavoq. Uffalumi aamma ilinniagaqartut nunatsinnut uteqqissikkumalersinnissaat taama aqqusiornikkut qaninnerulertussaq. Tassami nunarput imminut napatissinnaaneruniassappat, nunaqaravissut ilinniarluarsimasut suli pisariaqarteqaavut.

Ilinniartutut atugassarititaasut, nunatsinni nunattalu avataani, sapinngisamik assigiiaartumik atugassaritinneqassapput, ilinniarusussutsip sumiluunniit atuaraluaraanni orniginartuarnissaa anguniarlugu. Assersuutigiinnarlugu nunatsinni ilinniartut, Danmarkimi ilinniartutuulli, ilinniagaqarnersiuteqarnermikkut saniatigut sulinerminni, aningaasanik aalajangersimasunik akileraaruserneqanngitsunik oorisiaqartarnissaat aammaassiffigineqassaaq. Assigalugulu Danmarkimi ilinniagaqartut, ilinniarnerminnut atatillugu orniginartunik imminullu akilersinnaasunik ineqartinneqartarnissaat sulissutigerusukkakku.

Toresumik, tatiginartumik, akisussaaffilimmillu suleqataarusuttumik qinerserusukkuit, Apriilip 24-ani Inatsisartunut qinersinissamut Gerth P. Olsen eqqaamaniariuk.

Inuit 62-t assigiinngisitaartut Inuit Ataqatigiit sinnerlugit sassarput

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qinigassanngortittut 62-usut inuttut misilittakkamikkullu assigiinnigisitaarput.

Kiinnat nutaat

Inuusuttut nutaat, qaffasissunik ilinniagallit, inuit sulisartutut ukiorpassuarni misilittagallit, aalisartut piniartullu politikkikkullu misilittagaqarluartut Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qinigassanngortipput.

Ataaserli assigiiffigaat, tassalu akisussaassusilimmik inuk ilitsoq inuiaqatigiillu qitiutillugit sullisserusupput.

Qinersinissamut matumanut inuusuttut periarfissinnissaat Inuit Ataqatigiit siulersuisuisa pingaartippaat, taamaammat inuusuttunik sassartoqarluarpoq.

Qinigassanngortsittuni 62-usuni affangajaat arnaapput, tassa 28-t. Avannaaniit kujataanut kangianiillu Inuit Ataqatigiit qinigassanngortitsipput.

Inuit Ataqatigiit tunuliaqutaralugit sassarumasoqarluarnera partiimi siulittaasup Sara Olsvigip nuannaarutigaa.

– Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qinigassanngortittut piukkunnarluinnartut 62-usut allattorsimaffiat ullumi tunniupparput. Siulittaasutut tulluusimaarutigaara qinigassanngortitatta assigiinngisitaarnerat partiitsinnillu tunuliaqutaqarusunnerat. Qinigassanngortikkusuttut amerlasimaqaat, aamma inuussuttut nukiit nutaat. Taamaammat partiit sassartissinnaasaat amerlanerpaaffissaat angullugu qinigassanngortittoralugit torersumik pissanganartumillu qineqqusaarnissamut qilanaarpugut, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat, Sara Olsvig, oqarpoq.

Aaku Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qinigassanngortittut:

Avannaata Kommunia
Qaanaaq Mikivsuk Thomassen
Upernavik Margrethe Christiansen Steenholdt
Kullorsuaq Edvard A. Nielsen
Magnus Petersen
Upernavik Kujalleq Jan Mørch
Uummannaq Mikkel Jeremiassen
Ilulissat Bendt B. Kristiansen
Nuka Kleemann
Kommune Qeqertalik
Aasiaat Peter Preben Olsen
Niels Kristensen
Agathe Steenholdt
Dorthie Siegstad
Qasigiannguit Aqqa Samuelsen
Qeqertarsuaq Kasper Skifte
Kangaatsiaq Hans Aronsen
Niaqornaasuk Thomas Petersen
Iginniarfik Debora Frederiksen
Qeqqata Kommunia
Sisimiut Juliane Enoksen
Agathe Fontain
Axel Lund Olsen
Villy Olsvig
Sofie-Dorthe Olsen
Paulus Christensen
Maniitsoq Mimi Karlsen
Erneeraq Poulsen
Eva Jessen
Kangerlussuaq Laila Thomassen
Kommuneqarfik Sermersooq
Nuuk Sara Olsvig
Aqqaluaq B. Egede
Múte B. Egede
Jakobine Motzfeldt
Nikoline Ziemer
Arnajaaq Lynge
Storm Ludvigsen
Gerth P. Olsen
Tekle Ghebrelul
Olga P. Berthelsen
Anders Jensen
Jukku O. Markussen
Nukannguaq B. Jensen
Jane P. Lantz
Tabetha Larsen
Augusta M. Jerimiassen
Jesper Labansen
Sofia Geisler
Inge Olsvig Brandt
Samuel Reimer
Kista Lynge Høegh
Tasiilaq Knud Mathiassen
Kuummiut Harald Bianco
Paamiut Andreas Geisler
Henrik Rachlev
Kommune Kujalleq
Qaqortoq Stine Egede
Erika Baadh
Kelly Berthelsen
Debora Kleist
Lars-Salik Henningsen
Nanortalik Henrik Brummerstedt
Aningaaq Geraae
Narsaq Peter Frederiksen
Mariane Paviassen
Narsarsuaq Naja Lund

Siuariartornissaq inuiattut nammineerluta akisussaaffigaarput

Ukiuni 40-inngulersuni politikkikkut allaffissornerput akisussaaffigaarput, taamaattorli suli politikkereqarpoq isumaqartunik avataaniit tikisitat allaffissornikkut aqutsineq tigummigaat. Tamanna ilumuunngilaq, tassami uaguuvoq ilinniarsimasortatta allaffissornikkut aqutsinikkut sunniuteqarsinnaanerannik ineriartortitsisinnaanerannillu annerusumik politikkikkut suliniuteqarsimanngitsut. Tamanna nutaamik eqqarsarnissamik ersersitsivoq, nutaamik eqqarsarneq imminut qiviarnissatsinnut piviusunillu takuninnissatsinnik imalik. Eqqarsartoqaannarsinnaanngilaq avataaniit tikittut sakkugalugit politikkikkut sassartaarluni inuiaat annaanneqassasut, tamannami piviusumik tunngaveqanngilaq. Nipituumik oqassaagut ineriartornermut akisussaagatta, uaguuvorlu taakkutuaasut allannguisussat.

Qineqqusaarutigaara ilinniartitaaneq inuiaqatigiinni atorfissaqartitanut naammassinnittoq. Pisortat aningaasartuutaasa 20 procentii pallingajallugit ilinniartitaanermut atorneqartarput, tamannali imminermini naammanngilaq, suli siammasinnerusumik eqqarsarsinnaasariaqarpugut. Ilinniarlutik naammassisut annerusumik piginnaasaminnik ineriartorsinnaanerat sulinermillu ileqqorissaarnermik piginnaasaqarnissaat qulakkeertariaqarparput. Tassuunakkut qulakkiissavarput nunaqqatigut ilinniarsimasut atorfissaqartinnissaat. Tamatumani Namminersorlutik Oqartussat siuttuussapput maligassiuissallutillu. Taamatuttaaq aningaasarsiornikkut iluanaarfiusinnaasutut periarfissaasut ilinniartitaanikkut aallunnerusariaqarpagut ass. aalisarnikkut inuussutissarsiuteqarneq, nunalerineq, aatsitassarsiorneq, takornariaqarneq minnerunngitsumillu ilinniarfiit atugarissaarnitsinnut qulakkeerinnittut.

Nuna nammineertoq partiima toqqammavigaa, aamma taamaattuassaaq. Namminersornerup eqqunneqarneranit suli ukiut qulinngunngilai, isumagalu malillugu naalagaaffinngornermik suaaruteqarnissamut suli suliassarpassuaqarpugut. Inooqataaffigisinnaanngilara inuusuttut 1303-it tassa 18-34-inut ukiullit suliffissarsiortutut allatsissimasut 45,4 procenterimmatigit , inuusuttut siunissatsinnut qulakkeerinneqatissagut. Taamaattumik isumaqarpunga inuusuttut inuiaqatigiinni suleqataaleqqullugit suliffissanik pilersitsineq suliniuteqarfigineqartariaqartoq. Aatsaat taamaaliornikkut atugarissaarnerput qulakkeersinnaavarput. Inuusuttut taakku ilinniarnermut siunnersorneqaannaratik inuttut ataasiakkaatut ineriartornissamut pilersaarusiorfigineqartariaqarput. Oqariartuutigerusutara aajuna, ilinniartitaaneq qiviartigu siuariartussaguttalu suliffissanik pilersitsinissarput ukkatsigu. Naalagaaffinngornikkut ajornartorsiutit aningorneqarsinnaanngillat. Namminiilivinneq siunertaraarput ajornartorsiutitsinnulli tamanut namminiilivinneq aaqqiissutinut atorneqassanngilaq.

Inatsisartuni 2009-miit 2013-imut ilaasortaavunga meraaninniillu inuiaqatigiilerineq aallullugu. 2013-mi ilinniarnissara siunniukkakku qiningassanngorteqqinniarnanga aaliangerpunga. Ukiut tallimat politikki qimaqqareerlugu ilinniagalittut sulinermillu misilittagalittut nukittoriaqqissimallunga sassarpunga. Piffissami tassani inuiaqatigiinni nunaqarfinni illoqarfinnilu iluaqutaasussanik ilisimasaqalerpunga. Inuiaqatigiinni pissutsinut malinnaavunga taamaattumillu inuiaat sullinnissaannut piareersimallunga. Inuiaqatigiinni ilungersuutissagut ilisimasaqarfigaakka allangueqataarusullungalu. Piffisanngorpoq inuiaat ilutsinni illuatungeriikkaarunnaarluta ataatsimoornissarput.

Jane P. Lantz
Inuit Ataqatigiit qinigassanngortitaat

IA Inatsisartunut qineqqusaarutaat “Inoqat uninngisaannarit – Ilagissavatsigit”

Inoqat uninngisaannarit – Ilagissavatsigit

Atugarissaarnissamut siuariartorneq

Atugarissaarnikkut suli pitsaanerusumik atugaqarnissamut aningaasaqarnikkut siuariartortitsissaagut. Erseqqissunik qaffasissunillu immitsinnut anguniagassitta – aalisarnermi, takornariaqarnermi, inuussutissalerinermi – inuussutissarsiornerni tamani. Aallarnisaanermut nutaaliornermullu aqqutissiuussissaagut. Nukiit pigereerpavut, atortariaqalerpavut.

Imminut napatinnissamut ilinniartitaaneq

Ilinniartitaaneq siunissamut toqqammaviuvoq. Ajunnginnerusunik naligiinnerusunillu meerartatsinnut inuusuttortatsinnullu tamanut, nunaqarfinni illoqarfinnilu, ilinniartitaanikkut periarfissiissaagut. Meeqqat atuarfiat patajaatsoq aqqutissaavoq. Assassornikkut ilinniaqqiffiit inuussutissarsiornikkullu ilinniarfiit ilisimasaqarnikkut nukittorsartigit. Minnerunngitsumik inuussutissarsiornermik sulialinnut ilinniartitaaneq pillugu suleqatigiinneq nukittorsartigu – siuariartornissamut piginnaasat naleqquttut pilersikkumallugit.

Ineqarneq tamanut pisinnaatitaaffiuvoq

Toqqissisimanartumik naleqquttumillu ineqarnissaq tamanut pisinnaatitaaffiuvoq. Ineqarneq ataatsimut isigalugu nutaaliorfigineqartariaqarpoq. Siunissaq piujuaannartitsinerlu tunngavigalugit akilerneqarsinnaasunik inissianik sanaartortariaqarpugut – aamma inuusuttunit angajoqqaanngorlaanillu akilerneqarsinnaasunik. Torrallataasumik pilersaarusiorluta utoqqarnut inunnullu innarluutilinnut tulluuttunik inissialiussaagut – kikkummi tamarmik toqqissisimanartumik ineqarnissamut pisinnaatitaaffeqarput.

Naligiilluni kiffaanngissuseqarneq

Nunarput siunissamut aalajangiiffiusussamut pulavoq. Kiffaanngissuseqarnerup toqqammavia nammineq suliarissavarput, inuttut ataasiakkaatut inuiaqatigiittullu. Akisussaaffimmik tigusineq inuiaqatigiinnilu naligiissitsineq tamanut tunngavoq. Siunissaq kiffaanngissuseqarfiusoq inuup nammineq immikkoortitaanani ajattugaannginnissaanut tunngavoq. Siunissaq neriuuteqarfiulluartoq takorloorparput, tamatta peqataaffigisarput tamatsinnut inissaqartitsisoq.

Inoqat uninngisaannarit, ilagissavatsigit

Meeqqat inuusuttullu toqqissisimanartumik peroriartornissaat angajoqqaat inuiaqatigiillu tamatta akisussaaffigaarput. Nukiit tamaasa kattullugit inuuniarnikkut atugarliorneq naligiinnginnerlu akiussavagut. Inuk ilivitsutut isigissavarput. Tamanna isumaqarpoq isumaginninnikkut, peqqinnissaqarfikkut, suliffeqartitsinikkut ilinniartitaanikkullu sullissinerit ataqatigiissagaasumik ingerlanneqassasut. Nunatsinni aanaa aataalu periarfissagissaartissavagut, minnerunngitsumik ilinniariarlutik avalassimasut inuiaqatigiinnut ingerlalluartunut angerlarfissaqarnissaat qulakkiissavarput. Kikkummi tamarmik atorfissaqartippavut. Aqqutaani ilagissavatsigit.

 

Qineqqusaarutit tamakkiisut ataaniittoq toorlugu atuarneqarsinnaapput.

Meerartaarnermi sulinngiffeqarneq inuunermik aallartilluartitsisoq

Suliffeqarfeqarneq naligiissitaanermut aamma tunngavoq, taamaammat suliffeqarfeqarnerup iluani erninermi meerartaarnermilu sulinngiffeqarnissamut pisinnaatitaaffiit naligiinnginnerat aaqqissavarput.

Ilaqutariit amerlavallaartut meerartaarnerminni aningaasaqarnikkut unamminartorsiulersarput, kikkut tamarmik meerartaarnermi sulinngiffeqarnerup nalaani akissarsiaqarnissaminnut pisinnaatitaaffeqannginnerat peqqutaalluni.

Ilaqutariuttut inuunissaq tamanut periarfissaassaaq. Anaanaq ataatarluunniit suliffeqarnermi ulapittuugaluarunik ilaqutariiussutsimut piffissaqartinneqassapput.

Taamaammat kikkut tamarmik meerartaarnermi sulinngiffeqarnerup nalaani akissarsiaqarnissaminnut pisinnaatitaaffeqarnissaat siulliullugu qulakkiissavarput. Arnat ukioqqortussutsimikkut meerartaarnissamut qanittut suliffeqarfinnit itigartitaasinnaasarput.

Tamanna Nunatsinni atugaassanngilaq. Suliffeqarfeqarnerup aaqqissugaanerani sulinerup sivisussusaa atukkallu tungaatigut ilaqutariiussutsimut tulluussarneratigut kajumissuseqarnerulersitsissaagut, assersuutigalugu piffissap ilaannaa nikerartumilluunniit piffissalersugaasumik sulinissamut periarfissat annertusinerisigut. Kingullertut meerartaarnermi sulinngiffeqarnerup sivikippallaarnera aaqqiissuteqarfigiumavarput.

Sivisunerusumik meerartaarnermi sulinngiffeqarsinnaaneq toqqissisimanartumik inuunerup aallartinnissaanut aqqutissiussissaaq.

Anguniakkat uku sisamaasut ataatsimoorunnissaannut qaaqqusivugut:

  • Erninermi meerartaarnermilu sulinngiffeqarnissamut aningaasaateqarfimmik pilersitsineq – kikkut tamarmik suliffillit sulinngiffeqarnerup nalaani akissarsiaqaannarnissaannut qulakkeerinnikkumalluta
  • Ataatat meerartaarnermi immikkut sulinngiffeqartarnissaat – angerlarsimaffimmi suliffeqarfimmilu naligiissitaaneq pillugu
  • Suliffeqarfeqarnermi ilaqutariinnut politikkeqarnissaq – sulisartut sulisitsisullu kattuffii suleqatigalugit
  • Erninermi meerartaarnermilu sulinngiffeqartarnerup sapaatip akunnerinik qulinik sivitsornissaa

Ataataasunik meerartaarnermi sulinngiffeqarnerulersitsineq inuiaqatigiinnut ileqqaarinertut pitsaasutut Inuit Ataqatigiinnit isigineqarpoq. Meeqqamut peqqinnassaaq, tassami anaanap ataatallu asanninnerat, isumassuinerat, toqqissisimanerat attaveqarfigilluarnerallu pisinnaappat inuuneq aallartilluassaaq.

Aappariinnermut aamma peqqinnartuussasoq isumaqarpugut. Sungiussiniarneq, attaveqatigiinneruneq ikioqatigiinnerunerlu ilaqutariinngorlaatut sulinngiffeqarneruneq aallartilluarnerulersitsissasoq qularinngilarput.

Múte Bourup Egede, Inuit Ataqatigiit

Naleqartitatigut oqallinnerit qinersinermi aalajangiisuussapput

Nunarsuarmioqataaniarpugut imaluunniit immitsinnut mattunniarpugut? Qinersineq nunatta siunissaanut aalajangiisuussaaq, avammut alakkaamasaqarnikkut akornatsinnilu kiinnertarnikkut. Inuiaqatigiinni naleqartitat suut ilisarnaatigissanerivut qineqqusaarnermi qitiussaaq.

Inuit Ataqatigiit inuiaat iluminni allanullu ammasuunermik takutitsisut pilersikkumavagut.  Avammut alakkaamasaqarneq assigiinngisitaarnerlu kissaatigaavut.  Inuit Ataqatigiit isumarput erseqqippoq – partiiuvugut tamanik inissaqartitsisoq. Isumaqarpugullu nunarput tamanut inissaqartitsisuusoq.

Siunissaq neriuuteqarfiulluartoq

Nunatta siunissaanut piffissamut aalajangiisuusussamut appakaappugut. Inuit taakkuinnaavugut ataatsimoorlutalu inuiaqatigiinnik nukittuunik imminullu napatittunik sanarfinissamut anguniagaqaqatigiippugut. Aporaanneq ajornartorsiutinik sunilluunniit aaqqiineq ajorpoq ataatsimuulersitsinerlu ajorluni. Immikkoortitsinermit ajattuinermiillu nuannersunik pilersitsisinnaanngilagut.

Akerlianik tatigeqatigiinnermit upperinninnermillu ajunngitsunik pilersitsisinnaavugut. Siunissaq neriuuteqarfiulluartoq isigaarput, tamatta peqataaffigisarput tamanillu inissaqartitsisoq.

Nunarput tamat oqartussaaqataanerat tunngavigalugu nukittuunik nutaaliaasumillu ingerlavoq, inuiaat kalaallit inuiaat nukittuujuvugut anersaakkut kultuurikkullu nukissaqarluartut. Avataanit sunnerneqarnerlunnissatsinnut ernumanartorsiunngilagut. Akerlianik kinaassutsitsinnik attassinissamut pikkorissuseqarpugut avataaniillu sunniutaasut atorsinnaasavut naleqqussarlugit allanngortillugit nammineq atorsinnaanngorlugit pigilernissaannut pikkorissuseqarpugut.

Tamatta atorfissaqarpugut

Inuiaqatigiinni oqaatsit aammalumi sumiuussuseq tunngavigalugu aporaannerit suli nukippassuarnik atuiffigisarivut takusinnaavarput. Ukiuni makkunanerpiaq naligiissitsinissamik siuarsaanissaq pingaartipparput. Kikkut tamarmik ilaanissaat qulakkeertariaqarparput, kikkut tamarmik inissaqassapput. Taamaammat tunngaviusumik inatsisiliorluni sulinermi naligiissitsinerup qitiutinneqarnissaa qulakkiissavarput.

Inuiaqatigiit nammineq naleqassutsimik misigisimanerput upperivara. Upperivara maani nunami nukittuumik ataatsimoorusussusermik peqartugut, oqaatsit, inuiaassuseq sumiuussuserlu akimorlugit.

Allatut oqaatigalugu Inuit Ataqatigiit isumaqarput, siuariartortoqassappat  tunngaviusunik naleqartitat qaqinneqartariaqartut, tunngaviusumik naleqartitat tassaammata qanoq inissisimanitsinnut takussutissiisut.

Tamatta atorfissaqartinneqarlutalu naligiippugut. Inuit assigiinngisitaartut suleqatigiissinnaanerat piffissanngorpoq, aamma oqaluttuarisaanitsinni annernarsinnaasunik pisoqarsimagaluartoq. Ingerlaqqittariaqarpugut, ataatsimoorluta.

Sara Olsvig, Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Aalisarnermi nunarsuarmi siuttuuneq imak anguneqassaaq

Nunarput tulluusimaarutissaqaqaaq – ingammik aalisarnikkut inuussutissarsiornerput. Immap nillertup raajaanik tunisassiornermi nunarsuarmi siuttuuvugut. Taamaattumillu ineriartortitsissaagut, siuariartortitsinikkut atugarissaartitsinerujumalluta.

Inuit Ataqatigiit erseqqissumik anguniagaqarpugut. Nunarput nunarsuarmi aalisarnermi siuttuussaaq. Aalisarneq inuussutissarsiutitta pingaarnersaraat aningaasarsiutiginerpaasaraarpullu, sulili pikkorinnerulersinnaavugut. Anguniakkamut tassunga tamanik peqatiserinnippugut.

Uppernarsereerparpummi raajanik tunisassiornerput pitsaassusilimmik siuttuuffigisinnaallugu. Qaleralinnik tunisassiornermi aamma qaffakkiartuaarpugut. Nunat tamalaat akornanni misilittakkavut, tunisassiornermut nittarsaassinermullu ilisimasavut, aalisagaqatigiinnut allanut aamma atussavagut.

Anguniakkap angunissaanut suut aqqutissaappat? Siullertut aalisarnitsinnik pitsaanerpaamik aqutsissiuussissaagut, tassa piujuaannartitsineq tunngavigalugu ingerlatsinikkut, ilisimatuussutsikkut ilisimasat pitsaanerpaat tunngavigalugit, najukkani aalisartut piniartullu ilisimasaat mininnagit politikkikkullu patajaatsumik ingerlatsinikkut.

Nuna tamakkerlugu naaperiuteqarneq

Aalisarneq Nunatsinnut iluaqutaaneroqqullugu pitsaanerpaamik inuussutissarsiornikkut pisuussutinik inuiaqatigiit pigisaannik atuinermik inatsimmik tunngaviliisussamik suliaqartariaqarpugut. Aalisarnermut inatsit siammasissumik isumaqatigiiffiusoq, nuna tamakkerlugu naaperiuteqarfiusoq, aalisarnermillu inuussutissarsiortunut patajaassusermik siunissamullu nalornisitsinngitsumik suliaqassaagut. Ukiuni qulikkaani marlunni-pingasuni raajarniarnermik aqutsinermi nalornisitsinnginnerup pingaaruteqassusia takutipparput. Inatsisissap aningaasaqarnikkut kingunissai tamakkiisumik qulaajarsimanissaat qulakkiissavarput.

Tamatumunnga uagut politikerit aalisarnermik tunngaveqartumik inuussutissarsiuteqartut tusarnaarsinnaasariaqarpavut, tamallu oqartussaaqataanerat tunngavigalugu siammasissumik peqataatitsilluta periuseqarnissatsinnut piareersimasariaqarpugut. Aamma periutsit pigiliutiinnakkat qimallugit nutaamik eqqarsarsinnaassuseqartariaqarpugut inerniliussamillu nukittuumik ataatsimoorfigineqartumillu suliaqarnissatsinnut ilungersornerusariaqarpugut.

Pisassiissutit tamanit oqartussaaqataaffigineqarnerusut

Aalisarnermut inatsimmik pisassiissutinik piginnittuunermik tamanit oqartussaaqataaffigineqarnerusumik qulakkeerinnittumik suliaqarusuppugut. Imartatta pisuussutai tamatsinnik pigineqarput, pisuussutit meeqqatta ernutattalu aamma pigaat. Taamaammat pisasseeriaatsimik aalisarnermit isertitanik naapertuunnerusumik agguaariaasiliisumik pisassiissutinillu piginnissinnaanermut tamat oqartussaaqataaffiginninnermik siammasinnerusumik isumaqatigiissuteqartariaqarpugut. Inuit Ataqatigiit aaqqiissutissanik tamanit peqataaffigineqarsinnaasunik nassaarnissamut siuttuussaagut.

Minnerunngitsumik KNAPK, aalisarnermik tunngaveqartumik inuussutissarsiortut, Sulisitsisut, SIK ingerlatseqatigiiffiillu oqaloqatiginissaat pisariaqavissoq piviusunngortissavarput.

Nukippassuit pigereerpagut – suli ilinniartitaannikkut siuarsaaqqissaagut

Aalisagaqatigiinnik allanik avammut tunisaqarnermi siuttunngornissamut ilinniartitaanikkut suli qaffassaaqqinnissaq aamma pisariaqarpoq. Nunaqqatitsinnut tamatsinnullu iluatsitsiffiusumik ilinniartitaanikkut periarfissiinissaq aqqutissiuutissavarput. Avatitsinnit ilisimasanik aallernissamut tunuarsimaassanngilagut, aamma aalisarnerup tungaatigut nunatsinni ilinniarfinnik pitsaanerpaanik ineriartortitsinissamut tunuarsimaassanngilagut. Ilutigisaanillu inuppassuit pikkorissut, ullumikkut aalisarnermi sulisartuusut piginnaasaqarnerulernissaannut aqqutissiussissaagut.

Aalisarnermit aningaasarsiornermik immikkut ilinniarfissamik ilisimatusarfitsinni inerisaanissamut sapiissuseqassaagut. Aalisarnermit tunisassiornermi piginnaasanut ilinniarfinnik pitsaanerpaanik peqarnissarput qulakkiissavarput. Sulisartunut ullut tamaasa imaani nunamiluunniit ilungersorlutik aalisakkanik avammut tunisassiatsinnik passussisartunut patajaannerusumik aningaasarsiorsinnaanissaannik ilinniaqqissinnaanissaannillu qulakkeerinnilluarnerussaagut.

Raajarniarnerup aqqutissiutereerpaatigut

Raajarniarnermi nunarsuarmi siuttunngorsimavugut raajaqassutsitsinnik patajaatsumik isumatusaartumillu aqutsisimagatta. Pinngortitaleriffiup kilisaataa Paamiut ukiorpassuarni misissuineratigut aalisarnermilu umiarsuit ingerlarnganik nalunaarsuiviinit paasisat tunngavigalugit peqassutsimik uuttuisinnaasarsimavugut. Isumaqatigiissimavugut mianersortumik aqutsiniarluta, MSC meqqilersuineq pillugu, pisassiissutitsinnik 12,5 %-mik annerpaamik qaffaallutaluunniit appaasinnaalluta, aamma uumasorsiuut ukiut ilai qaffasinnerusumik inissiinissamik siunnersuigaluarpata. Tamakku raajarniarnermi iluatsitsilluarnitsinnut tunngaviupput.

Tunngaviusut allat ilagaat raajarniarnermi suliffeqarfiit ingerlatsilluartut siuttuusullu patajaatsumik ineriartornissaannut periarfississimagatsigit. Raajarniarnerput imminut akilersinnaallunilu sinneqartooruteqarnikkut ineriartornissamut periarfissiisimavoq. Tamassuma pingaassusaa puigussanngilarput, iluatsissimasut iluatsinngittullu ilinniutigissavagut.

Minnerunngitsumik nunarsuarmi pisisartunit amerlasuunit piumaneqartunik tunisassiornitsinni inerisaasimavugut. Niuerfivut pillugit ilisimasaqarlualersimavugut nutaanillu niuerfissatsinnik nammineq aqqutissiussisimalluta. Avammut alakkaamasaqarnissaq immikkullu ilisimasaqarnissaq tamatumunnga pingaaruteqarsimapput.

Immitsinnut piumaffiginerussaagut

Aalisarnermut tamatigoortumik siuttunngornissatsinnut misilittagarisimasavut ilinniutiginissaat pisariaqarpoq. Qinersinerup kingorna aalisarnermut inatsisissaq pillugu isumaqatiginninnialerutta immitsinnut piumasaqarfigilluassaagut. Sapiissuseq angusaqarusussuserlu pisariaqartinneqassaaq.

Tunngaviulluinnassoorlu aalisarnermik ingerlatsinitsinni piujuaannartitsineq tunngavigissallugu isumaqatigiissagatta. Piujuaannartitsineq oqaaseq paquminartuussanngilaq. Piujuaannartitsineq aalisartortatta atugaannik illersuisussaavoq. Siunissami aalisartuusussat nukittuumik aamma inuussutissarsiuteqassapput. Piujuaannartitsineq ikinngutigalugulusooq pissavarput, ikinngut aalisagaatitsinnik niuerfinnut pitsaanerpaanut ilagisassaq. Allatut oqaatigalugu, piujuaannartitsineq tassaavoq pisisartutta piumasaat.

Inuussutissarsiornermut nukittuumut ammasuuneq nalornisitsinnginnerlu

Aalisarnermut inatsisissatsinni ammasuunermik nalorninanngitsuunerlu qulakkiissavarput. Taakkumi inuussutissarsiummik nukittuumik pilersitsinissamut aalajangiisuupput. Suliffeqarfik piginnaasanik nunarsuarmi siuttunngornissamut ineriartortitsissappat aningaasaateqarlunilu ilisimasanik peqalersimasariaqarpoq. Akiliisinnaajunnaarnerit uteqattaartut ukiumiillu ukiumut qulartarnerit atorsinnaanngillat.

Piginnaasat pitsaanerpaat

Nunatsinni inuppassuit aalisarnermi suliffeqarput. Umiatsiaararsortut sinerissap qanittuani qaleralinniarnermut, arnarlunniarnermut, saarullinniarnermut ilaalu ilanngullugit ilisimasanik immikkuullarilluinnartunik ineriartortitsisimapput. Ilisimasat takkua atorluassavagut. Pinngortitaleriffitsinnut najukkani aalisartunik oqaloqatiginninnissamut peqateqarnissamullu naatsorsuuteqarnerunissatsinnut tunuarsimaassanngilagut, ilisimasanimmi taama ilinikkut qaffassaasoqassaaq.

Uumasorsiuut aalisartullu piniartullu peqatigiinneri taakkorpiaat ilisimasanik pisariaqartitatsinnik qaffassaaqqinnissamut periarfissiissapput, taakkulu imartatta pisuussutaannik nukittunerusumik aqutsinissamut aqqutissiuussissallutik. Aqutsineq nukittuneq aalisartunut ataasiakkaanut inuussutissarsiummik toqqissisimanarnerusumik ilaqutariinnut inoqarfinnullu aningaasarsiornermik toqqissisimanarnerusumik pilersitsissaaq.

Peqassutsit pillugit ilisimatusarnikkut annertunerusumik eqqarsarnissarput qunugissanngilarput. Taamaammat misissuutit umiarsuit pitsaanerusut nutaaliaanerusullu aningaasalernissaannut ujartuisariaqarpugut – Paamiut nutaaq Sannallu amerlanerit atorfissaqartippavut. Nunarsuarmi aalisarnermi siuttunngorumalluta aamma ilisimatusarnikkut siuttuussaagut.

Anguniakkat angussavagut

Aalisarnermi suliallit pikkorissorpassuit akornatsinniipput. Suli pikkorinnerulernissaq angusinnaavarput. Ilisimatusarneq ilinniartitaanerlu suli annerusumik anguniagaqarfigissallugit periarfissaavoq. Inuussutissarsiummik patajaannerusumik aalisartunut tamanut toqqissisimanarnerusoq pilersissallugu periarfissaavoq, pisassiissutinillu piginnittuunermut siammaanissaq periarfissaalluni.

Nunarsuarmi aalisarnermi siuttunngornissaq aningaasarsiornitsinni siuariartornermik patajaassusermillu pilersitsissaaq. Aqqutip taassuma ingerlaviginissaanut noqinneqanngilagut. Ataatsimoorluta angusinnaavarput.

Sara Olsvig, Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Sara Olsvig: Aalisarnermi nunarsuarmi siuttuussaagut

Kalaallit Nunaat tulluusimaarutissaqaqaaq – ingammik aalisarnermi inuussutissarsiornerput tulluusimaarutissaavoq. Assersuutigalugu immap nillertup raajaanik tunisassiornermi nunarsuaq tamakkerlugu siuttuuvugut. Tamanna tunngavigalugu suli ineriartortitseqqissaagut, siuariartortitsinikkut atugarissaartitsinerujumalluta.

Inuit Ataqatigiit erseqqissumik anguniagaqarpugut. Nunarput nunarsuarmi aalisarnermi siuttuussaaq. Aalisarneq inuussutissarsiutitta pingaarnersaraat aningaasarsiutiginerpaasaraarpullu, sulili pikkorinnerulersinnaavugut.

Anguniakkap angunissaanut suut aqqutissaappat? Siullertut aalisarnitsinnik pitsaanerpaamik aqutsissaagut, tassa piujuaannartitsineq tunngavigalugu ingerlatsinikkut, ilisimatuussutsikkut ilisimasat pitsaanerpaat tunngavigalugit, najukkani aalisartut piniartullu ilisimasaat tunngavigalugit politikkikkullu patajaatsumik ingerlatsinikkut.

Pisassiissutit tamanit oqartussaaqataaffigineqarnerusut

Aalisarnermut inatsimmik pisassiissutinik piginnittuunermik tamanit oqartussaaqataaffigineqarnerusumik qulakkeerinnittumik suliaqarusuppugut. Imartatta pisuussusitai tamatsinnik pigineqarput, pisuussutit meeqqatta ernutattalu aamma pigaat. Taamaammat pisasseeriaatsimik aalisarnermit isertitanik naapertuunnerusumik agguaariaasiliisumik pisassiissutinillu piginnissinnaanermut tamat oqartussaaqataaffiginninnermik siammasinnerusumik isumaqatigiissuteqartariaqarpugut. Inuit Ataqatigiit aaqqiissutissanik tamanit peqataaffigineqarsinnaasunik nassaarnissamut siuttuussaagut.

Aalisarnermut inatsisissatsinni ammasuunermik nalorninanngitsuunerlu qulakkiissavarput. Tamakkumi inuussutissarsiummik nukittuumik pilersitsinissamut aalajangiisuupput. Suliffeqarfik piginnaasanik nunarsuarmi siuttunngornissamut ineriartortitsissappat aningaasaateqarlunilu ilisimasanik peqalersimasariaqarpoq. Akiliisinnaajunnaarnerit uteqattaartut ukiumiillu ukiumut qulartarnerit atorsinnaanngillat.

Ilinniartitaanikkut qaffassaasoqassaaq

Aalisarnermit aningaasarsiornermik immikkut ilinniarfissamik ilisimatusarfitsinni inerisaanissamut sapiissuseqassaagut. Aalisarnermit tunisassiornermi piginnaasanut ilinniarfinnik pitsaanerpaanik peqarnissarput qulakkiissavarput. Sulisartunut ullut tamaasa imaani nunamiluunniit ilungersorlutik aalisakkanik avammut tunisassiatsinnik passussisartunut patajaannerusumik aningaasarsiorsinnaanissaannik ilinniaqqissinnaanissaannillu qulakkeerinnilluarnerussaagut.

Piujuaannartitsineq aalisartunik aamma illersuisuuvoq

Tunngaviulluinnassooq aalisarnermik ingerlatsinitsinni piujuaannartitsineq tunngavigissallugu isumaqatigiissagatta. Piujuaannartitsineq oqaaseq paquminartuussanngilaq. Piujuaannartitsineq aalisartortatta atugaannik illersuisussaavoq. Siunissami aalisartuusussat nukittuumik aamma inuussutissarsiuteqassapput. Piujuaannartitsineq ikinngutigalugulusooq pissavarput, ikinngut aalisagaatitsinnik niuerfinnut pitsaanerpaanut ilagisassaq. Allatut oqaatigalugu, piujuaannartitsineq tassaavoq pisisartutta piumasaat.

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Sara Olsvig

Hans Aronsen: Innuttaasut Diskoline qatsulluinnarpaat

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartuni ilaasortap, Hans Aronsenip, Diskoline ilumut kiffartuussinissamik isumaqatigiissummik naammassinnissimanersoq apeqquserpaa.

Naalakkersuisooqatigiit siuliisa, tassa Siumut, Atassut Demokraatillu, nunatsinni angallannikkut nutaamik aaqqiissutissatut aalajangiussaat, angallannikkut unammilleqatigiinnerunermik anguniagaqartoq, ajorpoq.

Avannaani (Diskobugtimi), nunatta qeqqani taavalu kujataani angallannikkut imatut aaqqiisoqarpoq, Diskoline aasakkut ukiukkullu nalinginnaasumik angallassisarnerit annertunerusumik isumaginnittussanngorlugu.

Taamanikkulli innuttaasut taamatut aaqqiisoqarnera pillugu assigiinngitsutigut qisuariaateqartarput, ilaatigut kujataani avannaanilu angallassiniarnerup ilungersunarnerulerneranik patsiseqartumik. Tamatumali kingorna angallassinerit angalasussanik ”sumiginnaanertut” nalilerneqartut oqariartuutigineqallattaajualerlutik.

Piffissap ingerlanerani innuttaasut ikigisassaanngeqisut, angallanniarnikkut pissutsit ilungersunarnerat patsisigalugit oqariartuuteqartarput, taamaattumik Naalakkersuinikkut oqartussaalerumaartussanut piumasaqaatigissavara ingerlaannartumik angallassinikkut pissutsit pillugit nutaamik nalilersuisoqarnissaa, tamatumanilu pissutissaqarluartumik apeqqusissallugu ilumut Diskoline akisussaaffimmik taamak angitigisumik tunissallugu pissusissamisoorsimanersoq.

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisooqatigiinnut ilanngukkamik immikkut ittumik 30 milliuunit koruuninik nalilimmik aningaasaliiffigineqarnissaanik aaqqeeqataanissamik isumaqataasimapput, taamatulli iliornerup takutippaa angallassinissamik isumaqatigiissutaasimasup qanoq amigangaatsiarsitsigisimanera. Aamma isumaqatigiissusiornerup siunertaasa ilaat, tasssalu sipaaruteqarniarnerigaluaq massakkut anguneqarsimanngitsutut taasariaqarluni.

Maannali takusinnaavarput aningaasaleeqqinneq ajoraluartumik naammassimanngitsoq, tassami Naalakkersuisooqatigiit siuliisa isumaqatigiissusiaat ajorluinnarpoq kiffartuussinermillu appartitserujussuarluni.

Assersuutigalugu ulluni makkunani Qeqertarsuup tunuani angallanniarneq innuttaasut ilungersuutigeqisaanik oqarluaanaraani ”isumagineqanngitsutut” angallasseqatigiiffimmit pissuseqarfigineqarput. Tassami angalaniaraluit ilaat sikukkut angallaffiusinnaasut, ilaatigullu ulorianaateqarsinnaasut, aqqutigalugit imminnut isumaginiarsarisariaqartarnerannik kinguneqartarmata. Tamannalu piaarnerpaamik aaqqiivigisariaqarnera toqqammavigalugu Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartuni ilaasortatut matumuuna piumasaqaatigissavara piaarnerpaamik nutaamik aaqqiisoqaqqullugu.

Hans Aronsen, Inatsisartuni ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit

Nunaqarfiit illoqarfiillu tamarmik arnat pisinnaatitaaffiinik siuarsaasunik pisariaqartitsipput

Naalagaaffiit Peqatigiit arnat ulluanni qulequtarititaat tassaavoq “Piffissanngorpoq: Nunaqarfinni illoqarfinnilu ilungersuussillutik suliniartut arnat inuunerannik allannguipput” – “Time is Now: Rural and urban activists transforming women’s lives”.

Naligiissitaaneq pillugu suliniarneq inummit inummut assigiinngilaq. Uannut ullut tamaasa sutigullu tamatigut naligiissitsineq siuarsassallugu pingaaruteqarpoq.

Sumiluunniit najugaqaraanni niviarsiaqqat nukappiaqqallu, arnallu angutillu naligiimmik periarfissaqarnissaat inuiaqatitsinni nukittuumik tunngavissiisuussaaq. Tassa inuiaqatigiit ataqatigiissusaat, ineriartornerat imminullu nammannerat.

Nunaqarfinni illoqarfinnilu tamani suli anguniagassaqaqaagut. Inoqarfiit tamaasa arnat pisinnaatitaaffiinik siuarsaasumik pisariaqartitsipput. Peqataasa, isummersorta, allannguisa!

Arnat angutillu arnat ulluanni pilluaqquakka. Ataqatigiilluta naligiissitaaneq arnallu niviarsiaqqallu pisinnaatitaaffii siuarsartuassavagut.

Tamannguassi Arnat Ulluanni pilluaritsi.
Inuit Ataqatigiit siulittaasuat
Sara Olsvig

Arnat pisinnaatitaaffii angutit arnallu ataqatigiillutik sorsuutigissavaat

Ullumi sisamanngorneq marsip arfineq pingajuat arnat ulloraat. Arnat ulluat nunarsuaq tamakkerlugu malunnartinneqartarpoq – aamma Nunatsinni.

Inuiaqatigiinni angerlarsimaffinnilu arnat amerlasuutigut qitiusumik inissisimaffeqarput. Arnat pisinnaatitaaffii eqqarsaatigalugit angoriikkat amerlaqaat, assersuutigalugit; ilinniarsinnaatitaaneq, siulersuisuniissinnaaneq angerlarsimaffinnilu naligiimmik inissisimaneq. Taamaattoq suli sorsutassaqarpoq.

Ilinniagaqarfinni allagartartaartartut qiviaraanni arnat ilinniakkamik naammassinnittartut amerlanerusartut takuneqarsinnaapput. Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaasa siulersuisuini arnat amerlanerussuteqarput. Angerlarsimaffinnilu suliassat angutit arnallu akornanni naligiinnerusumik agguataarnikuullutik.

Inuiaqatigiinni naligiinnerunissaq arnat kisimiillutik suliassarinngilaat. Angutit aamma suleqataasariaqarput. Suiaassuseq, immikkut inuiaassuseq aamma misilittagaqassuseq ullutsinni inuiaqatigiinni ajornartorsiutaasunik takunnissinnaanermut iluaqutaasut nalunngilarput. Tamakku politikkikkut aaqqiinissutissanik nassaarnissamut piukkunnarsaaqataapput. Taamaammat arnat amerlanerit politikkimi pisariaqartippagut.

Innuttaasut affai sinnerlugit arnaapput. Piviusorli Inatsisartuni, kommanlbestyrelsini nunaqarfinnilu aqutsisuni allatut isikkoqarpoq. Naak ukiut ingerlanerini arnat politikkeriusartut amerliartorsimagaluartut, arnat politikkikkut suliniutillik suli amerlanerusut pisariaqartippagut. Taamaammat Inatsisartunut qinersinissami matumani arnat amerlanerusut sassarnissaat Inuit Ataqatigiinniit kaammattuutigaarput. Tassami angerlarsimaffimmi arnat angutillu naligiinnerunerat uummaarinnerutitsisarpoq, aamma Inatsisartuni sulinermi arnat angutillu naligiinneruppata sulineq angusaqarfiuneruissaaq.

Angutit ilaasa arnanut pissusilersortarnerisa alianartortai sunniiniarluni suliniutip “Mee Too”-p takutippai. Taamaammat angutit, arnat eqqortumik pineqartarnissaat pisinnaatitaaffiilu pillugit, suleqataasariaqarput. Taamaaliornikkut aatsaat niviarsiaqqat arnallu kanngutsaatsuliorfigineqartarnerat, persuttarneqartarnerat atornerlunneqartarnerallu naammaginartumik iliuuseqarfigineqarsinnaapput.

Kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigineqartartut amerlanersaat niviarsiaraasut kisitsisit takutippaat. Taamatuttaaq arnat persuttarneqartartut amerlanerusut, persuttaasoqarsimatillugu nalunaarutiginnittarnerni, kisitsisit takutippaat. Taamaattoqarnerata takutiinnarpaa, inunnut naligiimmik isiginnittariaaseqarnissarput pisariaqarlunilu attanneqartariaqartoq. Arnat angutillu naligiillutik persutaaneqanngitsumik, kinguaassiutitigut pinngitsaaliinertaqanngitsumik atornerluinertaqanngitsumillu inuusinnaasariaqarput.

Nalaalagaaffiit Peqatigiit nunarsuarmi anguniagaat pingaaruteqartoq tassaavoq; kikkut tamarmik akuutinneqarnissaat. Niviarsiaqqat arnallu pisinnaatitaaffii naapertorneqassappata, taamaaliornikkullu inuiaqatigiinni assigiinngisitaarneq atugarissaarnerlu anguneqassappata, nukiit tamarluinnaasa pisariaqartippagut. Katataasoqassanngilarmi.

Arnat angutillu arnat ulluanni pilluaqquagut. Niviarsiaqqat arnallu pisinnaatitaaffiisa qulakkeerneqarnissaat pillugit ataqatigiilluta suleqatigiissaagut.

Pilluaqqusilluta
Bendt B. Kristiansen
Aaja Chemnitz Larsen

Inuit Ataqatigiit ataatsimiinnissamut qilanaarput

Upernaakkut Inatsisartut ataatsimiinnissaannut Inuit Ataqatigiit piareerput. Inatsisartunut aalajangiiffigisassatut siunnersuutit 19-t oqallisissiatullu siunnersuut ataaseq Inatsisartut siulittaasoqarfianut nassiunneqarput.

Aalajangiiffigisassatut siunnersuutit ilagaat meeqqanut inuusuttuaqqanullu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasunut attuumassutilik.

Meeqqat inuusuttuaqqallu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut ajornannginnerusumik inersimasunut ikaarsaarsinnaanissaat anguniarlugu Inuit Ataqatigiit siunnersuutigaat.
Inuusuttut angerlarsimaffiup avataanut inissitaasimasut ilinnialernissamut, suliffeqalernissamut aammalu namminerisaminnik angerlarsimaffeqalernissamut nukissaqannginnerusartut misissuinertigut paasineqareerpoq.

Inuusuttunut inissiat
Inissiat mikinerusut akilersinnaalluartullu pisariaqartinneqarput. Inuusuttut ilinniartullu tassaakkajupput taakkuninnga piumasaqartuusut. Aammami inissiat amerlanerpaat anginerusuupput ilaqunariinnullu tulluarsagaallutik.

Inissianik inuusuttunut tulluarsakkanik pisariaqartitsineq qanoq annertutiginersoq ilisimaneqanngilaq. Taamaammat pisariaqartitsineq aallaaviginagu sanaartortoqarluni pilersaarusiortoqartarpoq. Siunissamili inissialiornissanut pilersaarusiornerit pisariaqartitsinerit aallaavigalugit pisalernissaat Inuit Ataqatigiit kissaatigaat.

Illoqarfinni mikinerni nunaqarfinnullu sanaartornissamut aningaasaliineq

Illoqarfiit mikinerit nunaqarfiillu aningaasanut inatsimmi sanaartornermut aningaasaliissutinik qanoq ilillutik pissarsinerusassanersut apeqquteqaatigalugu oqallinnissamik Inuit Ataqatigiit siunnersuuteqarput.

Naak sanaartornermut tunngasut kommunit namminneq akisussaaffigigaluaraat, Inatsiartut Nunatsinni illoqarfiit nunaqarfiillu ineriartorneranni peqataanerusariaqarluinnartut Inuit Ataqatigiit isumaqarput.

Illoqarfinni mikinerusuni sanaartortoqarnerulernissaa Inatsisartut isumannaartariaqarpaat. Illoqarfiit mikinerusut nunaqarfillu ataavarnissaat siunertarivarput, taamaammat siammasinnerusumik ineriartortitsinissamut aqqutissiuisariaqarpugut.

Sanaartornermut aningaasaliinerit Nunatsinni aningaasarsiorfiit pingaarnersaat, tassa aalisarneq, tunaartarisariaqarpaa. Taamaasiornikkut illoqarfiit minnerusut nunaqarfillu qularnaatsumik aningaasatigut ingerlalluarnissaat qulakkeerneqassammat.

Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinnissaannut qilanaarpugut, oqallisigineqartussammi pingaaruteqarluinnarput.