Inuiaqatigiit naligiinnerusut, siuariartortullu

Naalakkersuisut Siulittaasuata oqalugiaataanut oqaaseqaat.

Asasakka nunaqqatit, asasakka Inatsisartut, asasakka Naalakkersuisut

Qujanaq Naalakkersuisut Siulittaasuat, ammaallutit oqaaseqaaternut.

Qinigaaffik naajartulerpoq, Inatsisartut sulisimanerisa nalilerneqaqqiffissaat qalleqqilerpoq, piffissarlu kingulleq inerititaqarfissaq annertujunnaarpoq, taamaattoq suliassat annertuut suli utaqqipput.

Piffissaq kingulleq atortigu ataatsimoorneq takutillugu, anguniagaqarneq ataatsimoorussinerlu suleqatigiinnerup aqqanit, inuiaqatigiit pillugit.

Ukiuni aggersuni unammilligassat assigiinngittut annertuujusut ilisimaaraarput, soorlu aamma aningaasaqarnermi siunnersuisooqatigiit tamanna oqariartuutigeqqikkaat, ilinniartitaanikkut, aningaasaqarnikkut, aalisarnernikkut, atungarissaarnikkut, angallannikkut, attartortut atugarisaatigut, sulisartoqarnikkut minnerunngittumillu utoqqartatta meerartattalu isumassorneqarnissaanni.

Ukiarsalernerani aasaq manna Nunatsinni pisut utersaarfiginaqaat. Juunimi Nuugaatsiami tassaarsuaqarnera ajunaarnersuaqarneralu tamatsinnut sunniuteqarsimaqaaq. Inuiaqatigiit kalaallit ajunaarnersuaqartillugu apeqquserneqarsinnaanngivissumik ataatsimuullaqqissuserput takutipparput. Akunnerit siullernit inuiaat immitsinnut qanillilluta nunaqqativut ajunaarnersuarmik eqqugaasut qanoq ikiorsinnaanerlutigit ujartuilerpugut. Nunaqqatigiit nukittussuserput tamatumuuna takutipparput, qanortoq inuiaqatigiit kalaallit taama issuserput attattuartigu. Tullermut asanninneq pisumi takutitaq nukiuvoq eqqaamajuagassarput.

Nunaqqativut ikinngitsut nunaqarfimminnut, Nuugaatsiamut Illorsuarnullu, suli ulloq mannamut utersinnaanatik allamut nunasigallartariaqarsimapput. Minnerunngitsumik ilaqutariinnguit inuillu ajunaartut eqqarsaatitsinniipput, nunaqqataasut ilaqutaasullu qamannga pisumit misiginneqatigaavut.

Ajunaarnersuaqarnerani Naalakkersuisunit sulingasuarneq erngertumillu inuiaqatigiinnut paasissutissiilluarneq Inuit Ataqatigiit nersualaarusupparput. Upalungaarsimanissamut Ataatsimiititaliaq oqaluttuarisaanitsinni immaqa aatsaat taama annertutigisumik ajunaarnersuarnermut ikiuiartornissamik suliaqarput. Najukkami najuuttut, politiit, annaassiniartut, Issittumi Illersornissaqarfik allallu tamarmik suleqataasimasut qujaffigiumavagut, minnerunngittumik kommunit/ssat suleqataalluarneri pillugit qutsavigivaguttaaq.

Ilaqutariippassuit angerlarsimaffeeruteqqapput, nunaqarfiit marluk uterfigineqarsinnanngikkallartutut pisortanit nalilerneqarput. Qaqqaq nakkaasinnaasutut nalilerneqartoq peqqutigalugu Naalakkersuisut inuit inuunerannik illersuillutik mianersoqqissaartumik periuseqarnerat Inuit Ataqatigiit paasilluarparput. Taama pisoqartillugu illersugassaq salleq tassaavoq inuup inuunera.

Eqqarsaativut qaammatini ukiunilu arlalinni suli Uummannap sulluaniissapput suliassarlu suli naammassinngilaq. Inuit Ataqatigiinnit Naalakkersuisunut ajunaarnersuarmit eqqugaasunut sullissineq tamakkiisumik taperserparput

Atugarissaarneq naligiinnerlu

Sooruna naligiinnginneq akioripput? Naligiinnginneq qanoq nalimmatsinniarneqarsinnaava?

Ukiuni makkunani inuiaqatigiinni atugarissaarneq annertuumik ujartorneqarpoq, kinguneranik inuiaqatitta ilarpassui nunamut atugarissaarfiusumut, nunamut akissaateqqortunerpaat inuiaqatigiinni annerusumik akisussaaffilersorneqarfigisimasaanut nutserput. Pissutsit taamaannerisa takutippaa aaqqissuussaanitsinni equngasoqartoq, inuiaqatigiit nammaqatigiinneranni equngasoqartoq, inuiaqatigiit ilarpassuagut oqimaappallaanik ersutassinneqarsimasut, artugarissaarnerpaasortagullu aningaasaqarnikkut annerusumik pisussaaffilersugaanngittut.

Nuna atungarissaarnermik tunngaveqartumik aaqqissuussaasoq assigiissumik akileraarnikkut aaqqissuussineq ajorpoq, tamanna sooq taamaappa, assigiissumik akileraariaaseqarnikkut inuiaqatigiinni assigiinngissuseq annertusigaluttuinnartarmat.

Inuit Ataqatigiit ukiami ataatsimiinnissami matumani aaqqissuusseqqinnissat arlallit Naalakkersuisunit saqqummiunneqarnerat iluarisimaarparput. Sulinermi ilanngaatissatut saqqummiunneqartoq peqataaffigisinnaavarput, taamaattoq pisuut akileraarnerulernissaannik taasamik atuutsitsilernikkut akileraartarnermi aaqqissuussisoqassasoq piumasaralutigu. Sulinerup kajuminnarnerulersinneqarnissaa imminullu akilersinnaanerulersinneqarnissaa anguniartariaqarpoq, ilisimaarivarpummi sulisinnaalluaraluartut akileraartarnermi aaqqissuussaanerup iluani imminnut killilersorlutik suliumanngilertarnerat annertuutut oqaatigineqartartoq, ilaatigut sulinermut ilanngaasiinikkut ingalassimaarniartinneqarniarsinnaasoq.

Nunatta aningaasaqarnera aaqqissuuteqqinneqanngippat ukiuni aggersuni isertittarumaagassat aningaasartuutigiumaagassallu oqimaaqatigiisinniarneranni annertuumik ajornartorsiuteqalersussaavoq, aningaasartuutaasarumaartut isertittarumaagassanit amerlanerulluinnalerataannaammata.

Nutaanik isertitassaqarumalluni ilaatigut aningaasaleeqqaarnissaq pisariaqartarpoq, taamaattoq aningaasaliinerit ima annertutigilissangillat inuiaqatigiit namaassinnaanngisaannik kinguneqaratarsinnaallutik, taama ippoq mittarfiliortiternissami pilersaarutini. Kalaallit Airport A/S-imut aningaasalersuinissamik Naalakkersuisut siunnersuuteqarnerat mianersortumik, inuiaqatigiinnullu kingunerluutigisinnaasaanik nalilersorluangaasumik ingerlariaqqissasoq Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut. Apeqqutit suli qulaajarneqanngittut nalilersorluagassallu ilagaat mittarfiit imminnut akilersinnaanngittutut taaneqartartut sullissinikkullu isumaqatigiissuteqarfiusut qanoq ilusilimmik siunissami ingerlanniarneqarnersut, taakkunanilu najungaqartut akitigut pilliutigineqannginnissaat.

Kommunit nunaqarfiillu

Pisortat susassaqarfiini aaqqissuusseqqinnerit suli ingerlapput, siunertarlu innuttaasut pisortanit sullinneqarnerminni qaninnersumik sullinneqarnissaat puigornagu sulissuugut, Namminersorlutik Oqartussanit kommuninut nussuinerinnaanngittumi aammalu allaffissornikkut aaqqissuussaanitta innuttaasunut qaninnerusumik iluseqarnissaa eqqarsaatigalugu, maluginiarparpullu tamanna Kommuni Qeqertalik-ssamit siunertarineqartoq.

Ukiuni kingullerni nunaqarfiit annerujartuinnartumik akisussaaqataarusunnermik oqariartuuteqartarnerat tusaavarput, tamannalu pissusissamisoortuuvoq akisussaaqataarusunnermik tunngaveqarluni. Imminut namminerlu susassaqarfiup iluani pisinnaatitaaffinnik nunaqarfinni aqutsisut annertusaavigineqarnissaat pissusissamisoorpoq.

Qaasuitsup Kommuniata ukioq 2018-ip aallartinnerani kommuninut marlunnut avinneqarluni ingerlalerumaarnerani kommunit nutaassat, Kommuni Qeqertalik aammalu Avannaata Kommunia qamannga pisumik ingerlalluarnissaannik kissaappagut.

Ineqarnermi aaqqissuusseqqinnermi inissiat pisortanit pigineqartut kommuninut nuunniarneqarnerat pissusissamisoorpoq, kommunimmi taakkuupput pisariaqartitsinermut qanimut ilisimannittuusut.

Sulerusussuseq – akisussaaqataaneq

Sulerusussuseq inuit ataasiakkaarluta pigisarput tassaavoq inuiaqatigiit nukiat, tassaavoq inuiaqatigiinni aningaasanik kaavisitsisoq, tassaavoq inuiaqatigiit piumassusaat, sukarsuit 56 tusind-it. Sulinerup meeraanermilli kajuminnartutut nalilerneqarsinnaaqqullugu angerlarsimaffiit ataasiakkaat annertuumik pisussaaffeqarput.

Sulinerup imminut akilersinnaasariaqarnera kialuunniit apeqqusernagu kissaatigaa. Sulineq imminut akilersinnaanngittutut nalilerneqartillugu pisortanit ikiorsiissutit aqqutigalugit inuuneq oqinnerusutut toqqarniarneqalersartoq paasisarparput, tamassuma takutippaa aaqqissuussaanikkut ataqatigiinngittoqartoq. Pingaartumik ilaqutariit meerartallit sulisartullu inuiaqatigiinni isertitakinnerit akunnattumillu isertitaqqortuut inuuniarnikkut oqinnerusumik aqqutissiuunneqartariaqartut Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut.

Inuiaqatigiinni akisussaaqatigiinnerup meeqqat atuarfianni ilikkagassat pingaarnerpaannut ilaasariaqartoq isumaqarpugut, isumaqarpugut tamanna anguneqarsinnaasoq inuiaqatigiinni nutaamik eqqarsariaatsimik ingerlatsinikkut, inuiaqatigiinni sulinikkut akisussaaqataanermik tunngaveqartumik.

Eqqarsariaqqilaariarta, ullumikkut Royal Greenland suliffissuaqarfimminni sulisussaminnik inuit 38 Kina-mit tikisinnikuuaat! Aalisakkanik avammut niuerneq nunatta aningaasaqarnikkut tunngaviata pingaarnersaa sulisartoqarnikkut namminerluunniit inuttaqartissinnaajunnaarsimagutsigu sumut killissimassuugut?

Anguniagaasariaqarpoq meeqqat atuarfiat qimalersillugu maannakkornit amerlanerulluinnartut piareersimassassasut inuunermi suniarnerlutik, alarpernaassutsimik sulerusussutsimillu peqarlutik. Taamatut eqqarsarneq tassaavoq akisussaaqataarusunneq, inuiaqatigiinnik kivitseqataarusunneq.

Isumaginninnermi sullissineq

Isumaginninnikkut suli annertunerusumik suliaqarnissaq pingaartillutigu Naalakkersuisooqatigiinni suleqataavugut. Naligiinnginnerup akiornerani nunaqqativut atugarliortut meeqqallu sumiginnagaasut iliuuseqarfiginerini siusissukkut iliuuseqarneq, pinaveersaartitsineq minnerunngitsumillu suliassaqarfiit akimorlugit suliaqarneq qitiutipparput. Naalakkersuinikkut isumaginninnikkut kommuninik suleqatiginninneq annertooq ingerlanneqarmat iluarisimaarparput isumaginninnikkullu suli sukataarnissaq kaammattuutigalutigu.

Ilisimaarivarput isumassuinermi sullissineq kommuninit ingerlanneqarmat, bloktilskud-ikkut aningaasalerneqartarluni. Ilisimaarilluinnarparpullu inuiaqatigiinni isumassuinermi ikiorserneqartariaqartut sullinneqarneranni annertuumik suliassaqaratta, tamanna meeqqat illersuisuata ukiuni kingullerni annertuumik qulaajarmagu piffissaq iluatsillugu qutsavigissuarput, ajornartorsiutimmi ataasiakkaatut kivissallugit oqimaattorsiutigut annertuumik qulaajarneqarput, ilaatigut meeqqat pisinnaatitaaffii eqqarsaatigalugit pittaanerusumik sullissisariaqarnitsinnik eqqaasitsisuusut.

Immitsinnut aperisa, qanoq ilillutaana isumassuineq pittaanerusoq anguniaripput, kikkulluuku sullissisoriniarigut?

Maannakkut periutsit atukkavut naammakkunnaarsimammata nassuerutigisarsiaqarparput. Isumaginninnermi siunnersortitut ilinniarsimasut naammattumik piginngilagut, pædagog-it ilinniarsimasut naammattut piginngilagut, isumaginninnermi ikiortit naammattumik piginngilagut, taava naggataani kiaana suliassaq kivinniaraat, sulilu uaguttaaq utoqqalisussaalluta.

Imigassamut inatsit

Inuiaqatigiit imigassaq pillugu annerusumik oqallinnissaat pisariaqarluinnartoq malungaarput Naalakkersuisut imigassamut inatsisissamik saqqummiussinerata kingorna inuiaqatigiit akornanni oqallinnikkut.

Naalakkersuisut imigassamut tunngatillugu inatsisinik iluarsaaqqinnikkut Nunarsuarmi Peqqinnissamut Suliniaqatigiiffiup, WHO-p, sulissuteqarfigineqartussatut taallugit kaammattuutigisai arlallit malinniarmatigit iluarisimaarparput. Siunnersuut Nunarsuarmi Peqqinnissamut Suliniaqatigiiffiup WHO-p imigassamut tunngatillugu sunniuteqarluartumik pitsaaliuinissaq – pingaartumik imigassap takussaanerata, pissarsiarineqariaannaanerata nittarsaanneqarneratalu killilersornissaa – pillugu kaammattuutaanik tunngaveqartut iluaralungu maluginiarparput.

Ukiuni arlaqalersuni Inuit Ataqatigiit pingaarnerpaatittarsimavarput meeqqat atugaasa pitsanngorsarneqarnissaat. Meeqqat toqqissisimasumik peroriartornissaat aqqutissiuukkumajuarparput. Imigassamut politikkiliornermi meeqqat toqqissisimanissaat pingaarnerpaatinneqarmat iluarivarput.

Aalisarnermut suliaq peqqissaarunneqassaaq

Ukiaq manna aalisarneq kingumut oqallisigineqarnerpaanut ilaavoq. Inuit Ataqatigiit iluarisimaarparput kiisami tigussaasumik aalisarnermut inatsisip qanorpiaq nutarterneqarnissaa pillugu oqallittoqarmat. Anguniagaraarput pisasseeriaatsini atorneqartuni inuiaqatigiit pisuussutinik piginnittuunitta erseqqiivissumik naqissuserneqarnissaa. Aamma anguniagaraarput aalisartunut ataasiakkaanut inuiaqatigiinnullu tamarmut aalisartuunerup aalisakkanillu atuinitta napatittuarsinnaanissaa. Piujuaannartitsineq siammasissoq tunngaviussaaq, piujuaannartitsineq avatangiisinut, peqassutsimut, aningaasarsiornermut, kultuuritsinnullu minnerunngittumillu kinguaatsinnut taakkualu kinguaassaannut tunngavilik.

Inuit Ataqatigiit aalisarnermut inatsisip nutarternerani mianerisassatut tikkuarusutavut arlaqarput. Siullertut suleriaaseq, politikkikkut suliassaq pitsaasumik suliarineqarsimassaaq politikerit akornatsinni taamaallaat oqallinnata inuiaqatigiinnili susassaqartut qanimut suleqatigalutigit. Aaqqissuusseqqinnerit taama annertutigisut peqataatitsilluarluta suliassaraavut. Inuiaqatigiit nappatigisaannut inuussutissarsiummut tamanna suli annermik pingaaruteqarpoq. Inuit Ataqatigiit kaammattuutigiumavarput politikerit susassaqartullu akornanni oqaloqatigiinnerit maanna aallartilluartutut oqaatigineqarsinnaasut nangillugit inuiaqatigiit naapissutigisinnaasaannik naammassasisaqarnissaq ujartorneqassasoq sulissutigineqassasorlu. Tamatta immikkut akerleriissutissatsinnik ujartuinata ataatsimoorfissavut ujartigit.

Politikkikkut suliaqartuusugut tamatumani tusarnaarsinnaanerput qitiuvoq. Tamatuma saniatigut annertuumik suliaqartilluta peqqissaarnissaq kukkunaveersaaqqissaarnissarlu aamma pisariaqarluinnarpoq. Inatsisissatut siunnersuutip saqqummiunneqartup kingunissai ilanngullugit qulaajarsimanissaat anguniarneqartariaqarpoq.

Qeqertarsuup tunuani qaleralinniarneq ukiunut siuliinut naleqqiullugu kinguariartortoq tamatta malugaarput, taamaattumik Naalakkersuisut siulittaasuata aalisartitsivimmi tassani aalisarneq ataatsimut isigalugu nutaamik aqutseriaaseqarnissamik isumaliuteqarnissaq oqariartuutigimmagu pissusissamisoortipparput.

Attaveqaatit – Attavilersuutit

Iluarisimaarparput TelePost-ip internet-ikkut attaveqaatinik nunarput siammasissumik piorsarmangu, tamanna TelePost-ip maanna aaqqissuussaanerata ilusaata pisinnaatippaa. Taamaattoq innuttaasut 8%-ii Qaanaaq-mi, Ittoqqortoormiit-ni aamma Tasiilaq-mi pilersaarummut ilaanngillat.

Anguniagassaq tulliusariaqarpoq nunatta isorliunerusortai satellit atorlugu attaveqartuartariaqartut satellit-ikkut attaveqaasersorneri qallunaat naalagaaffiat aaqqiissutissioqatigineratigut piorsaqqinnissaat.

Aatsitassarsioneq 

Aatsitassarsiorneq tassaavoq nunatsinni inuussutissarsiornikkut aningaasarsiornikkullu siammasinnerusumik ineriartornissamut toqqammavileeqataasussaq.

Ukioq manna maluginiarparput aatsitassarsiornikkut nunarput ilorraap tungaanut aallartoq. Aatsitassarsiorfik ataaseq ammarneqarpoq allalu ataaseq sanaartorneqaleruttortoq aasamut tunisassiulertussaalluni. Taakku saniatigut aatsitassarsiorsinnaanermut misissuinerit siornamut sanilliullugu pingasoriaatingajammik qaffariartut tusagassiutitigut ukiassalernerani saqqummerpoq. Taakkuinnaanngillalli – nunaqavissummi aatsitassanik misissueqqaarnissamut qalluinissamullu akuersissutaatillit amerliartupiloorput, ukioq mannalu aatsaat taamak amerlatigilerlutik.  Eqqaariikkatta saniatigut aatsitassarsiorfiulerumaartussatut pilersaarutigineqartut qanimut pissangalluta malinnaaffigaagut.

Ineriartornerup pitsaasumik aallarneranut neriuutissaqarluarpugut pitsanngorsagassaqartuarnerpulli puigussanngilarput. Eqqumaariffigisassagummi amerlapput, assersuutigalugu aatsitassarsiornissamut sinaakkusiarisimasatta pitsanngorsartuarnissaanik sulinissarput pisariaqarpoq nunarsuarmi unammillertigisatsinnut unammillersinnaajuassagutta. Minnerunngitsumilli aatsitassarsiornerup avatangiisinut sunniutigisinnaasai eqqumaariffigiuarlugit piareersimavissaraagut nalilersortuagassaralugillu.

Illersornissaq

Ukiut makku nunarsuarmi pissaanilissuit sakkortuumik pissaaneqarniupput, ilaatigut issittoq pillugu, ilaatigut naalagaaffiit qaartartorsuarnik sakkussiarsuit atorlugit nukitit nittarsaateqattaarpaat, ilaatigut nillertumik sorsunnerup aappaa aallartittutut oqaatiginiarneqartalerluni.

Nunarsuarmi pissutsit najummassimaarnarsiartorneranni avaqqunneqarsinnaanngilaq illersornissamut nunanullu allanut tunngasuni Folketing-imit nunanut allanut isumaqatigiinniartoqartillugu nunatta tamatigut avaqqunneqanngilluinnartarnissaa, soorlu aamma Igaliku-mi isumaqatigiissut taamak imaqartoq.

Suliniartariaqarpugut qallunaat illersornissaqarfiat aqqutigalugu nunatsinnut tunngasuni sunniuteqarneruniarluta, assersuutigalugu issittumi satellit-ikkut attaveqaatit ullutsinnut naapertuunnerusut, ilaatigut Qaanaaq-mut, Ittoqqortoormiut-nut Tasiilaq-mut iluaqutaasinnaaqqullugu,

Aalajangiusimassuarput Folketing-imit issittoq pillugu suliniutit annertusarniarneqarnerat piviusunngortinneqassasoq, naak illersornissamut aningaasaliissutit nalunaarusiarineqarneranni nunatsinnut tunngasuni Arktisk Kommando maannakkornit annikinnerusumik aningaasaliivigineqassasoq siunnersuutigineqaraluartoq.

Ullumikkut kalaallit ikittuinnaat illersornissaqarfimmi atorfeqarnerat eqqarsaatiginartarpoq, eqqarsaatissiisariaqarlunilu. Kalaallit peqataatinneqarnerulernissaat inuinnaat amerlanerit akuutinneqalernerisigut illersornissaqarfimmilu amerlanerit ilinniagaqalersinnerisigut pisinnaavoq. Ullumikkummi Kalaallit Nunaanni suliassanut danskit ilersornissaqarfia isumaginnittuusarpoq, soorlu aalisarnermik nakkutilliinermi, ilisimatusarnermi ilisimasassariottut ikiornerini, ujaasinerni annaassiniarnernilu, ilaatigut uuttortaanerni, avatangiisinik nakkutilliinerni mingutstsinaveersaarnernilu. Akisussaaffiit taakkartorneqartut ilarpassui nammineq ingerlassinnaalluaraluarpagut.

Siunissaq – namminiilivinnissarlu

Inuit Ataqatigiit pilersinneqarnerminni siunertaata pingaarnersaasa ilagaat Kalaallit Nunaata aningaasaqarnikkut aamma nunat tamat akornanni inuiaat inatsisaat naapertorlugit namminersulivinnissaa, maanna partiit tamarmik anguniakkatut siunniussimaligaat, soorunami iluarisimaakkatsinnik, ilaatigullu aammalu nunatta pisuussutaasa inuiaqatigiinnut tamanut iluaqutaanissaat.

Namminiilivinnissamut oqallinneq sulinerlu ingerlaruttulerput, namminerisamik inatsiseqalernissaq siunertaralugu sulineq iluarisimaakkatsinnik aallartisaruttulerluni, inuiaqatigiillu oqalliseqataalluarnissaannik kaammattorpagut, namminersulivinnissamummi aalajangernissaq inuiaat kalaallit namminneq kisimiillutillu aalajangingassariumaarpaat piffissaq takkupat, taamanikkussamullu kisigani inuiaqatigiittut piareersimanissaq pingaaruteqaqaaq.

Inuiaat namminiilivittussat akisussaaffinnik annertunerusunik aamma tigusissapput. Tassa ornitarput. Inuit Ataqatigiillu qilanaarisarput. Avammut nunanut allanut tamanna atuuppoq, ilummullu inuiaat akornatsinni nunaqqatitsinnut pisussuserisatsinnut tamanna atuuppoq.

Kalaallit nunatsinni amerlanerussuteqangaarpugut. Uaguuvoq siunissatsinnik aalajangersaasut aalajangersaasussatuaasullu, tamanna inuiaqatigiit kalaallit ukioq 2009-mi taasinermikkut ilusilerpaat.

Namminiilivinnissaq angutserlugu suliaqarnitsinni minnerunngitsumillu tunngaviusumik inatsisiliornerup aallunnerani akisussaaffiit taakkua qiviagassaraavut. Inuiaat inissaqartitsisut, kalaaliussutsitsinnik tunngaveqarluartut, kinaassutsitsinnik tulluusimaarinnittut uatsinniillu ”allaanerusunik” qunugisaqanngitsut.

Kalaallimmi inuiaat assigiinngisitaarpugut. Assigiinngisitaarneq taanna nukittut atussavarput, aamma namminiilivinnissamut suliaqarnitsinni.

Inuianni amerlanerussusillit ikinnerussuteqartunik qanoq pinninnerput inuiattut qanoq issusitsinnik takutitsisuuvoq. Tamatumani Inuit Ataqatigiit akaareqatigiinneq, nanertuutinnginneq, peqataatitsinerlu tunngavigiumavagut. Taakkuuppummi ilisarnaatit inuiattut nukittussusermik takutitsisut.

Qilanaarpugut inuiaqatigiinni siammasissumik peqataatitsinikkut suliassat aallunnissaannut.

Siunissaq neriulluarnartoq qaamasorlu ornipparput, siunissaq kinguaassatsinnut kingornussassiassarput.

 

Oqallilluarisi

Tamat oqartussaaqataanerat ataqqineqarli

18-09/17 saqqummertoq Siumukkunniit oqaatigineqartoq “pineqaatissinneqarsimasut qinersisinnaatitaanerat atorunnaarsinneqarlik” Inuusuttut Ataqatigiinniit isumaqataangilluinnarpugu

Inuk Kinaluuniit 18-leereersimasoq nunatsinni innuttaasoq qinersisinnaatitaasariaqarpoq killilersorneqanngitsumik. Isumaqarpugulli inatsisinik unioqqutitsillutik pinerluuteqarsimasut aamma arlalitsigut sukasartariaqartut. Soorlu pinerluuteqartut ukiunik amerlanernik isertitsivimmiitarnissaat, aammattaaq iluaqutissartaanik katsorsarneqarsinnaanissaa, allallu pinerlussimasumut siunissaanut iluaqutaasinnaasunut.

Taamatummi aaliangiisoqassappat assigiinarpaa pinerlussimasoq qeqertaaqamut pisillugu oqartussaajunnaarsivillugu nunatsinnut tunngasunik. Inuk pinerlussimasoq iluaqutissaanik siunnersoraanii ikiorluarlugulu aatsaat pinerlussimasoq misigisimalissooq kimeqartinneqartutut atorfissaqartutullu.

Pinerlussimasoq pineqaatissinneqartarpoq inuiaqatigiinnut ajunngitsumut mumisinnissaa, aammalu pillaanerup isumarivaa inuk pineqaatissinneqartoq inuiaqatigiinnut akuulerseqqinnissaa. Aammattaaq suliniutissarivarput qinersisartut amerliartortittuarnissaat ikilisarnagit.

Inuusuttut Ataqatigiinni Siulittaasoq

Lars Salik H. Kielsen

Ukiaanerani Inatsisartut ataatsimiinnissaannut Inuit Ataqatigiit piareerpugut

Ukiaanerani Inatsisartut ataatsimiinnissaannut Inuit Ataqatigiit siunnersuutinik 13-nik oqallissaarutinillu tallimanik Inatsisartoqarfimmut tunniussivugut. Qilanaarpugullu inuiaqatigiinni pingaarutilinnik oqallinnissatsinnut.

Siunnersuutini assigiinngitsuni immikkut eqqaarusuppagut:

·         Nunatta sineriaani aalisarfiusuni aalisakkanik qerinasuartitsivinnik pilersitsisoqarsinnaanissaa nukissiuuteqarnikkullu annertusaanermut aningaasanik qinnuteqarsinnaanissaq pillugu siunnersuut

·         Suliffeqarfiit nutaat aallarnisaasut oqilisaaffigineqarnissaat pillugu oqallissaarut

·         Nunaqarfinni tamani kommunefogedeqalernissaa pillugu siunnersuut

·         Pinerluffigineqarsimallutik eqqugaasunut siunnersuisarfeqalernissaa pillugu oqallisissiaq

·         Eqqumiitsuliornermut kultoorimullu periusissiap nangeqqinnissaa pillugu siunnersuut

·         Ajunaarnersuartoqartillugu upalungaarsimanerup pitsanngorsarnissaa pillugu siunnersuut

·         Siammasissumik nunatsinni sanaartornikkut inerisaasoqarnissaa pillugu siunnersuut

·         Naalagaaffiit Peqatigiit ineriartortitsinermut anguniagaasa Nunatsinni anguniarneqarnissaat pillugu oqallissaarut

·         Naalakkersuisut kingusinnerpaamik UKA 2018-mut ileqqussaasunik siunnersuisooqatigiinnik pilersitsinissamut siunnersuusioqqullugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

Inuit Ataqatigiit ukioq manna immikkut aningaasaqarnikkut ineriartuutaasinnaasunik sammisaqarluta siunnersuusiorpugut.

Inuit Ataqatigiit ukioq manna immikkut imminut pilersorniartsinni inerisaaqataasinnaaneq, illoqarfinni nunaqarfinnilu toqqissisimasumik ineriartorfiusumillu inuuneqarnissaq pingaartillugu immikkut Inatsisartuni aalajangiiffigisassatut oqallissaarutitullu saqqimmiutagut qularinngilarput innuttaaqatitsinnit oqallinnermi suliniuteqarnermilu tapertaaqataalluarumaartut.

 

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit gruppeformand

Nunaqqatigut nunat inoqqaavisa ulluanni pilluaritsi

Ulloq pingaartissallugu pissusissaqarpugut. Inuiattut ullut tarnikkut, eqqarsartaatsikkut ataatsimoorfiit pisariaqartippagut.

Ulloq manna pingaartissallugu pisariaqarpoq nunatsinni inoqqaajusugut pingaartitatta naleqartitattalu nittarsaannissaannut. Pingaartitavut naleqartitavut tulluusimaarutigalugit saqqummertuartigit.

Ulluni makkunani ilaqutariippassuit piliniarsimallutik piliaminnik pilluaatiminnik nittarsaasarput. Tamakkuupput inuiattut pisinnaaffitsitut erligisassagut.

Naalagaaffiit Peqatigiit Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit nalunaarutaat ukiut qulinngortorsiorpoq. Nalunaarutip suliarinerani atuutilerneraniillu angusat imaannaanngeqaat sulilu suliassaqarpugut pisinnaatitaaffii eqquutsinnissaannut

Ulloq manna pingaartorsiutigaara nunat inoqqaavisa ulluanni nunatta namminiilivinnissaanut tunngaviusumik inatsisissaq isumalioqatigiissitami aallartikkatsigu.

Qamuuna nunatut, inuiattut ingerlasimanerput tulluusimaarutigaara qilanaarlungalu tunngaviusumik inatsisiliornitsinni nunaqqatitsinnik peqataaffigilluarneqassalluta.

Tamatta suliuarta nunanarput inuilu pillugit.

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit

Aaffarmi ikumasoq qamisarneqartariaqarpoq

Nassuttuumi imaatigut nunamilu uumasoqassuseq nunatta ilarujussuanut nerisassaqartitsisuuvoq nunatsinni pisuussutsitsinnik imminut pilersornermut annertuumik tunngaviliisoq.

Ikumasoq Arfersiorfiup kangerluanit qanimut takoreerlugu ajunaarnersuartulluunniit nalilerneqartariaqartoq isumaqarnarpoq. Ernumanaqaaq ukiup sinneranut ukiunilu tulliuttunut tuttoqassutsimut qanoq sunniuteqassanersoq, piniartullu aaffarmik ilisimaarinnilluartut pisoq alianarluinnartutut nalilerpaat!

Pissusissamisoorluinnarsorivara nuna ikumasoq maannakkut piaartumik ikumanera annikillisarniarneqartariaqartoq, upalungaarnimanermullu ataatsimiititaliap nunavimmut qallinnginnissaa kisiat nakkutigissallugu naliliinerat tuttoqassutsimut kingunerisinnaasai eqqarsaatigalugit isumaqatiginngivippara.

dmi.dk malillugu nunap timaani august-ip ingerlanerani sialussakippoq, taamaattumik ajornartorsiut annertusingaluttuinnassanngippat Naalakkersuisut kommunit peqatigalugit piaartumik iliuuseqapallannissaat ilungersuullugu kaammattuutingaara.

 

Bendt B. Kristiansen

Politikkikkut oqaaseqartartoq

Inuit Ataqatigiit

Suliniutit Ilanngaassivittut ittut kisimiitinneqarsinnaanngillat

Innuttaasut pisortanut akiitsullit pitsaanerpaamik ikiorserniarlugit akiitsoqarneq pillugu siunnersuisarfimmik pilersitsisariaqarpugut. Tamanna suliniutini ilanngaassivittut ittuni saniatigut ingerlanneqarsinnaavoq, suliniutillu ilanngaassivittut ittut kisimiitinneqassanngillat.

Ilanngaassivik inuiaqatigiinni nangittumik oqallisigineqarpoq. Siunnersuut maanna 2011-mili naalakkersuisooqatigiissimasunit nikerartunit saqqummiunneqartarpoq siunnertaavorlu 1 milliard tungaanut innuttaasuusugut pisortanut akiitsoqarnernitsinnik apparsaanissaq.

Tamatta isumaqatigiisutigisinnaagunarparput innuttaasut taama akiitsoqartiginerput pitsaasuunngimmat. Iliuuseqartoqartariaqarpoq. Piffissarli ungasinneq qiviarlugu sulissagutta innuttaasullu akiitsoqalertarnerat akiuvissagutsigu Ilanngaassivik naammassorinngilarput.

Siunnersuisarfik pisariaqarpoq

Inuit Ataqatigiit akiitsulinnut siunnersuisarfimmik Islandimi akiitsullit ombudsmandiatut ittumik pilersitsisoqarnissaa periarfissatut tikkuarsimavarput. Inatsisartuni ukiaanerani 2015-mi ataatsimiinnermi Naalakkersuisut siunnersuisoqarfimmik inunnik akiitsoqartunik siunnersuisinnaasumik ikiuisinnaasumillu pilersitsinissamut periarfissat pillugit nalunaarusiornissaq pillugu peqquneqarnissaannik Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuummik saqqummiussivugut. Siunnersuuteqarnitsinni siunertaq tassaavoq akiitsut annikillisarniarlugit immikkut ilisimasallit ikiortigalugit akiitsoqartunik akeqanngitsumik siunnersuisarnissaq. Eqqarsaatitsinniittoq tassaavoq aningaasaqarnikkut siunnersortimik, tarnip pissusaanik ilisimasalimmik, isumaginninnikkut siunnersortimik allatigullu ilisimasalinnik inuttalimmik sullissivimmik pisariaqartitsivugut. Siunnersuut akuerineqarpoq maannalu akiitsut pillugit nalunaarusiaq naammassineqarsimavoq tassanilu takusinnaavarput Kommune Kujallermi INI A/S suleqatigalugu ineqarnermut akiitsut pillugit misileraasoqarnissaa innersuussutigineqarmat.

Inuit Ataqatigiit akiitsut pillugit siunnersuisarfimmik peqalernissatsinnik siunnersuuterput attapparput. Taama ilinikkut aatsaat pisortanut akiitsoqarujussuarneq qaasiortumik suliniuteqarfigiinnarnagu sukumiisumik suliniuteqarfigisinnaavarput, ilaqutariit inuillu aningaasaqarnikkut inuttut siunnersorneqarnissaminnik pisariaqartitsisut ajornartorsiutaannik ikiorserlugillu inuuninarnikkut ikorfartorsinnaassagatsigit.

Akiitsoqarneq pillugu suliniutit pillugit oqallinnissamut piareersimavugut

Inuit Ataqatigiinnit Akiitsoqarneq pillugu suliniutit pillugit oqalliseqataanissamut piareersimavugut. Suliniut pisariaqassaaq, kisimiitinneqassanngilarli. Suliniutit minnerpaamik marluutillugit ataqatigiissakkamik iliuuseqartoqarnissaa kissaatigaarput, pisortat inissiaatinik ingerlatsiviutai suleqatigalugit misileraaneq siammasinnerulersillugu pisortanullu akiitsoqarnerit kommunillu tamakkerlugit suliniuteqarfigalugit.

Taamaammat akiitsoqarneq pillugu suliniutit qanorpiaq katiterneqarnissaa pillugu oqallinnissamik kaammattuerusuppugut. Ilanngaassiviup innuttaasunut pisortanut akiitsulinnut taamaallaat atuunnissaa ammaffigaarput, pingaarnertulli innuttaasut akiitsullit qanimut siunnersorneqarlutillu isumaginninnikkut suliniuteqarfigineqarnissaat Ilanngaassiviup saniatigut aamma aallartinneqarnissaa ilungersuutigissavarput.

Suliaq pingaarutilik oqallisigissallugu qilanaarpugut

 

Bendt. B Kristiansen

Politikkikkut oqaaseqartartoq, Inuit Ataqatigiit

Siulittaasorput Sara Olsvig ataasinngornermi peqqissumik ernertaarpoq

Inuit Ataqatigiit siulittaasorput Sara Olsvig ataasinngornermi 24. juli 2017 peqqissumik ernertaarpoq

Sara Olsvig aappanilu Johan Rosbach ataasinngornermi juulip 24-ani peqqissunnguamik ernertaarput. Inuit Ataqatigiinnit angajoqqaanngortut pilluaqqorujussuarpavut.

Sara Olsvig Naalakkersuisutut ullumikkumit septembarip qiteqqunnissaata tungaanut erninermi sulinngiffeqassaaq, partiimulli siulittaasutut suliani ingerlatissavai. Sara Olsvig-p Naalakkersuisutut suliassaqarfii sulinngiffeqarnerani Naalakkersuisumit Agathe Fontain-mit akisussaaffigineqassapput.

 

Allattaaneq
Flavia Lyberth
Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Ilisimatusarfik kaammattorparput kalaallisut oqalussinnaasumik Rektoritut atorfinitsitseqqullugu

Ilisimatusarfimmi, Ilisimatusarfitsinni nutaamik rektorissarsiortut atorfimmik pilerisaarummi ilaatigut ima allapput:

Kalaallit oqaasiinik ilisimasaqarneq pitsaaquteqassaaq, kisianni piumasaqaataanngilaq.

Kalaallit Nunaata Ilisimatusarfia, ilaatigut aamma taaneqartartoq naggueqatigiit Inuit ilisimatusarfituarsuanni pisortassamik atorfinitsitsiniarnermi piumasaqaataanngilaq pisortassap kalaallisut oqalussinnaanissaa. Tamanna assut akueriuminaappoq. Uagut nunatsinni, uagut ilisimatusarfitsinni, uagut inuusuttatta ilisimatusarfissaanni soorunami pisortaq kalaallisoorsinnaasariaqarpoq.

Sumi nunami allami ilisimatusarfimmi pisortaq nunap oqaasiiinik oqalunnginnami? Danskit universitet-ianni rektorit tamarmik danskisut oqaasiliupput aamma tuluit nunaanni – aamma nunatsinni taamaassaaq.
Ilisimatusarfik tassaammat nunatsinni ilisimatuussutsimik qaffassaasussaq, nunatsinni naleqartitatsinnik aammalu oqaluttuarisaanitsinnik ilisimasaqarfiusussaq soorunami pingaaruteqarpoq pisortassap kalaallisut paasinnillunilu oqalussinnaanissaa.

Ilisimatusarfiup kalaallisuinnaq ingerlannissaa pinngilara, pingaartipparalu tuluit oqaasii danskillu oqaasii pisinnaasaqarfigineqartariaqartut. Pingaartipparali pisortap kalaallisut oqalussinnaanissaa.

Kalaallisut oqaatsitta pingaartinneqartuarnissaat, nukittunissaat ineriartortittuarnissaallu Ilisimatusarfiup aamma pisussaaffigai.

Taamaammat isornartoqartippara Ilisimatusarfitsinni pisortassap kalaallisut oqalussinnaannissaanik piumasaqaateqartoqannginnera.

Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit

Aatsaat taamak pisariaqartigilerpoq nunatta issittoq pillugu periusissiornissaa

Nunarput apeqqummi imatut ittumi peqataallunilu isumaqartariaqarpoq. Ukiakkut 2016-mi Inuit Ataqatigiit siunnersuutigaarput nunarput issittoq pillugu periusissiortariaqartoq nunarsuarmi pisunut peqataalluni minnerungitsumillu issittumi pisunut isummersorluni.

Kingumut takuarput Danmarkip nunanut allanut periusissiornerani Nunarput Issittorlu qanoq initutiginersut. Nunatta Issittullu sammineqarnerini isiginnaartuinnaanata namminerisatsinnik politikkitsinnik periusissatsinnillu suliaqartariaqarpugut. Suliani taakkunani Nunatta nammineq anguniagai Issittumilu Nunarsuarmioqataasutullu inissisimanerput ilisimaaralugu immitsinnut aallaveqassaagut.

Qallunaat nunanut allanut periusissiornerminni nunani issittuni pisut soqutigineqarnerat nuannerpoq, tamakkuli pitinnagit kalaallit isummersoqataallutillu peqataasariaqarpugut.

Namminiilivikkiartornitsinni pisussaaffiillu akisussaaffigiligassagut tigujartuaalernerisa nalaani, nunanut allanut susassaqarfik nammineerluta isummersorfigilertariaqarparput, nammineerlutalu nunatsinni pisunut, issittumi, nunattalu avataanut oqariartuuteqarsinnaalertariaqaratta.

 

Ane Hansen

Inuit Ataqatigiit

Inuit Ataqatigiit upernaaq angusaqarfiulluartoq

Upernaaq manna Inatsisartut ataatsimiinneranni Inuit Ataqatigiit nuannaarutigaarput siunnersuutitsinni aqqaneq marluk Inatsisartuni akuerineqarmata, marluinnaallu itigartinneqarlutik, sisamallu ukiamut ataatsimiinnissamut kinguartinneqarlutik.

Upernaami oqaatsit pillugit oqallinneq annertooq pivoq. Ilaatigullu kalaallisuinnaq oqaasillit annertunerusumik ilinniaqqinnissaminnut aqqutissiuunneqartussanngorlugit Naalakkersuisut misissuisussanngortinneqarlutik. Aammattaaq oqaatsinik kiffartuussivissamik pilersitsinissaq piviusunngoraluttualerluni matumani tusagassiorfinni kalaallisut oqaatsit pillugit atuinermut sunniuteqarluartussamik.

Nuannaarutigivarputtaaq nunaqarfinni illoqarfinnilu mikinerni inuit illuliorusuttut pitsaanerusumik periarfissaqalernissaat pilersaarusiarineqartussanngormat. Utoqqaallu ukiorpassuarni kissaatigisarsimasaat tassa utoqqarnut siunnersorteqalernissaa Inatsisartuni taperserneqarluarluni suliassaq aallartinneqalermat.

Siunnersuutit aqqaneq marluk akuerineqartut tassaapput:

  • Imm. 41 – Meeqqat atuarfianni fagit atuartitsissutaasut minnerpaaffilerneqarnissaat, kiisalu akullerni tuluttut qallunaatullu ilinniartitsinerit naligiimmik ingerlanneqartalernissaat.
  • Imm. 42 – Nunaqarfinni illoqarfinnilu mikinerni illuliornissamut pitsanngorsaaneq
  • Imm. 44 – Suliffinnik misileraanerni sillimmasiisalernissaq
  • Imm. 50 – Oqaatsinik kiffartuussivik
  • Imm. 51 – Itilliarsummi ikerasaliornissaq
  • Imm. 52 – Meeqqat atuarfiani ilitsoqqussaralugu oqaatsit
  • Imm. 53 – Utoqqalinersiallit utoqqalinersiaminnit ilanngaaffigineqaratik saniatigut isertitaqartarsinnaanerat misissorneqarnissaa
  • Imm. 54 – Kalaallisuinnaq oqaasillit ilinniaqqissinnaanissaat aqqutissiuunniarlugu misissuititsineq
  • Imm. 100 – Namminersorlutik Oqartussat iluanni aammalu suliffeqarfiit Namminersorlutik oqartussat pigisaasa iluanni atorfinitsitsisarneq oqaatsinillu piginnaasaqarnissaq
  • Imm. 135 – Umiartortut atorfinitsitaasarnerannut pissutsit pillugit nangaanartitatik atuukkunnaarsitsinissaq
  • Imm. 166 – Utoqqarnut siunnersuisarfeqarlernissaq
  • Imm. 185 – Meeqqat inuusuttuaqqallu 18-it inorlugit ukiullit ikiaroornartumik atuilersimasut katsorsartissinnaanissaat

Inatsisartut, partiit, Naalakkersuisut sulisorpassuillu qutsavigalutigit, tamassi aasarsiorluarnissassinnik kissaappassi.

 

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit

Aalisakkanik tunitsivissaaleqineq aaqqiivigineqarli

Kangaatsiaq eqqaalu saarullippassuaqaleqqapput aalisarsinnaasullu piffissamik atorluaallutik aalisarusupput, sulisinnaasullu sulisinnissaannut periarfissiiuunneqartariaqarput, ilaqutarpassuaqarpummi pilersugassaminnik.

Isumaqatigiissutigisinnaagunarparput silaannaap kissanneranik pissuteqartumik saarullippassuit nunatta sineriaanut qanillisimalersut, taakkuli atorluarneqarusuttut. Taamaattumik Naalakkersuisut kaammattussavakka Kangaatsiap eqqaani umiarsuarmik piaartumik tunitsiviliisoqarnissaa sulissutigeqqullugu.

Ulluni kingullerni saarullinniarlutik aalisartut tunisiniarnermikkut assut kipiluttunartorsiorlutik Facebookikkut aammalu sianerlutik tutsiuttartorpassuit oqariartuutigisarpaat. Ilaasa killilimmik kilolinnik sapaatip akunnera ataaseq utaqqeqqaarlutik aatsaat tunisisinnaasarlutik oqaatingaat. Sulisinnaasut amerlanerit sulisinneqarsinnaangaluartut Kangaatsiamilu Imermik sipaarniarneq  pissutaalluni tunisassiorneq uninngapajaarmat tamakkiisumik sulisoqarani naak sulisussanik utaqqiinnartoqaraluartoq.

Matumuuna Naalakkersuisut kaammattuinnarnagit qinnuigissavakka imeqarnikkut nukissiuuteqarnikkullu Kangaatsiami piaartumik aaqqiissuteqarnissamik suliangasuaqqullugit. Ajornartorsiutaasartut ukiorpassuarni uteqattaartumik pisut iluarsisariaqalerpagut.

Hans Aronsen

Inuit Ataqatigiit

Inatsisinik atuutsitsinikkut nunatsinni Danmarkimilu pissutsit assigiinngippallaarput

Politiit, eqqartuussisut, pineqaatissiisarfinni sulisut sulinerminni atugaat akissarsiaallu assigiinngippallaarujussuarput, piffissanngorporlu ersarissumik oqariartuuteqarluta tamakkiisumillu inatsisitigut atuutsitsinermi qaffassaanissaq inernilimmillu sulissutigissallutigu.

Akisussaaffik Danmarkimiitsillugu folketingimiititagut qanimut suleqatigisariaqarpagut, kiisalu folketingimut oqariartuuteqarluta suut nunatsinni inatsisinik atuutsitsinikkut aaqqissussanerlutigit.

Maajip 29.-ni Inatsisartuni Inuit Ataqatigiit oqallisissiatsinni pingaartipparput massakkut suliap pimoorussamik aallartilertornissaa, ersarissumillu qaffassaaniarluta piumasaqaateqarnerput anngukkumallugu.

Nuannaarutigaarpullu Folketingimi Aaja C. Larsen annertuumik suliaqarsimammat, nipilu ersarissoq atorlugu nunatsinniit piumasaqaatigut danskit inatsisartuinut ullumikkut folketingimut aalajangiiffissatut siunnersuutitut annguttussaammagu. Piumasaqaatigullu qaffassaanissamik siunertallit ukuupput:

  • Illersuisut sulinerminni atugaasa pitsanngorsarneqarnissaannut misissuisoqassaaq siunnersuutinillu tunniussisoqarluni. Nuna tamakkerlugu illersuisuuneqarfik ukioq ataaseq ingerlareerpat naliliiffigineqassaaq.
  • Eqqartuussisut Ilisimatusarfimmi inatsisilerituutut ilinniagaqarnissaminnut periarfissinneqassapput.
  • Eqqartuussisut sulinerminni siunnersorneqarnikkut fagligemillu ikorfartorneqarnikkut nukittorsaavigineqassapput.
  • Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivinni Nunattalu eqqartuussisuuneqarfiani inatsisitigut naammattunik piginnaasaqarnissaq qulakkeerneqassaaq, taamaasillunilu suliat suliarineqartarnerat sivikillilluni.
  • Unnerluussisussaatitaasut nukittorsarneqarnissaannut pisariaqartitsineq naliliiffigineqartariaqarpoq, taakkununnga eqqartuussivinni unnerluussisusut najuuttartut ilanngullugit.
  • Inissiisarfinni paarsisut illinniartinneqarnerat nukittorsarneqassaaq, Naalagaaffeqatigiinnermilu politiinut inissiisarfinnilu paarsisunut akissaatit naligiissartariaqarput.
  • Illoqarfiit nunaqarfiillu tamakkerlutik politiitigut sinniisuutitaqassapput.
  • Politiinut Pinerluttunillu Isumaginnittoqarfimmut illutatigut naleqquttunik atugassiinissamut aningaasat qulakkeerneqassapput.
  • Tigusanut illutaliisoqassaaq.
  • Nunaqarfinni tigusaqarsinnaanermut periarfissiisunik isumaqatigiissusiortoqassaaq.
  • Eqqartuussissoqarfimmut IT-tigut systeminik naleqquttunik qulakkeerinnittoqassaaq.
  • Paasiuminartumik tamaniillu atorneqarsinnaasumik eqqartuussutinut database-liortoqassaaq.
  • Nunatsinni inatsisinut atuuttunut tamanut kalaallisut danskisullu paasissutissiivimmik pilersitsisoqassaaq.
  • Folketingimi Inatsisartunilu inatsisitigut allannguuteqartillugu tamakkua nalunaarusiorfigineqartassapput.
  • Digitaliusumik atsiorsinnaanermut periarfissiisoqassaaq.
  • Kunngikkormiut peqqussutaannut taarsiullugu Folketingimi inatsisiliortoqassaaq, soorlu aamma inatsisit nutaanngilisut nutarterneqassasut.
  • Ilisimannittut takkutinngitsoornerini kingunerititassatut periarfissat atorneqassapput.
  • Erngertumik pineqaatissinneqarsinnaaneq atorneqarnerusariaqarpoq.
  • Inuiaqatigiinni kiffartuussineq siuarsarneqassaaq.
  • Aaqqiagiinnginnermi aaqqiinissamut siunnersuisarneq atorneqartariaqarpoq, nammineq kajumissutsimik aallaaveqartumik.
  • Saqitsaannermik suliassatigut inatsisitigut isumaqatigiissitsiniartarneq eqqunneqartariaqarpoq.
  • Fodlænkeqarneq pineqaatissiissutigineqarsinnaasutut atorneqassaaq.
  • Pineqaatissiissutinut sinaakkutissat inuiaqatigiinni oqallisigineqassapput politikkikkullu aalajangersarneqarlutik.
  • Taarsiissutinut periarfissat ersarissarneqassapput, suliareqqitassanngortitsinermi ilalerneqarsimaneq ilanngullugu.
  • Inuiaqatigiit suliassaqarfiillu qanoq aaqqissuussaanerannut tunngatillugu Kalaallit Nunaanni innuttaasut ilisimasaat qaffassarneqassapput.
  • Pinerluutinut eqqartuussinermi eqqorneqartunik tapersersuisarnissaq Kalaallit Nunaanni suliniaqatigiiffiit naalakkersuisutigoortuunngitsut, NGO-t, suleqatigalugit ujartorneqartariaqarput.
  • Tigummisaanermiit misiliutitut iperarneqarneq pitsaanerusumik piareersarneqarlunilu nukittorsarneqartariaqarpoq.
  • Tigummisat iperagaaneranni mentoreqartitsinikkut misilittaaneq pilersinneqartariaqarpoq.
  • Isertitsivimmiittunut katsorsarneqarnissamik susassaqartitaanissamillu neqeroorutit nukittorsarneqartariqarput.
  • Inuit atugaasigut pinerlunnaveersaartitsinikkullu iliuutsit nukittorsarneqassapput.

 

Debora Kleist

Inuit Ataqatigiit

Umiartortortagut illersugaanngillat

Nunatsinni imarsiornermik inuutissarsiortortagut suleqatiminniit nunani allaneersuniit allarluinnarnik atugaqartitaapput, illersugaanatillu. Nunani tamalaani illersugaanissamut isumaqatigiissutit uagutsinnuttaaq atuutilersittariaqarpagut.

Assartuutini, aalisariutini aamma sinersortaatini inuutissarsiutigalugu umiartortut atugaat massakkutut itsillugit, naak nunaqqaterput ukiorpassuit sulisimagaluarlunilu misilittagartuujugaluartoq inatsisitigut illersugaannginnami allaniit taarserneqariaannaavoq.

Nunatsinni umiartortut sulinerminni atugaasa illersorneqarnissaat siunertaralugu nunarsuarmioqatigiit akornanni umiartortut atugaat pillugit illersuinermi atuutilersinneqartartut nunatsinnut aamma atuutsinneqarnissaat siunertaralugu sulineq aallartittariaqarpoq taamammat siunnersuutigaara ILO-p isumaqatigiissutaa 23 februar 2006-mersumi Qallunaat Nunaanni atuutilersinneqarnikoq aamma nunatsinnut atuutilersinneqartariaqarpoq, Naalakkersuisut umiartortut atukkamikkut illersorneqarnissaanik suliutit aallartillugit sulissutigissagaat.

Tamatuma saniatigut umiartortunut inatsisituarsuarput Inatsisartut Inatsisaat nr. 2, 24 april 1986-imeersoq umiartortut isumaqatigiissusioqatigineqartarneranut tungasoq ullumikkumut pissutsinut naleqqussarlugu nutarterneqartariaqarpoq.

 

Ane Hansen

Inuit Ataqatigiit

MSC-mik meqqilersuineq nunatsinnut iluanaarutaavoq

MSC atorlugu meqqilersuineq nungusaataanngittumik aalisartoqarneranik naqissusiineruvoq.

Nunatta kitaata avataani imartatsinni qaleralinniarnerup MSC naapertorlugu meqqilerneqarnera tulluusimaarutissarivarput, tamanna siunissami nunatta avataanut niuernerup toqqissisimanarnerusumik ingerlaannarsinnaaneranik isumalluaammertitsivoq.

Nunatta avataanut niuernermi akit aalaakkaasumik tutsuiginartumillu inissisimanissaat tamatta soqutigisarisassaraarput, pingaartumik imartatsinnit pisat avammut niuerutigineqarneri nunatta karsianut pingaaruteqarnerpaatut inissisimangallartillugit, taamaattumik imartatsinni pisaasartut amerlanersaat sapinngisaq naapertorlugu MSC-mik meqqilerneqartinnissaat soqutigisassaraarput, kingorna kingulissatta aningaasatiguttaaq iluanaarutigilerumaarmatigit

Nunatta karsiata sinneqartoornera isumatusaartumik atorneqassapput

Nunatta karsiata naatsorsuutaasumit annerusumik isertitaqarnerunera Inuit Ataqatigiit nuannaarutigaarput iluarisimaarlugulu, tamanna ilaatigut inuiaqatigiinni aningaasaqarnikkut siuariartornerup takussutissarivaa, aammalu nuannaarutigalugu taasariaqakkatsitut kommuunit aningaasaqarnikkut siuariartornerannit peqquteqartortaaq.

Pingaartumik avannaani aalisarnermi ineriartorneq malunnaateqarluarpoq kommunit akileraarutitigut isertitaqarnerulersimanerannik kinguneqartoq, piginneqatigiiffinnit iluanaarutisiat qaffasissimapput Namminersorlutik Oqartussat selskab-iisa ingerlalluarnerannik takutitsisumittaaq.

Nunarsuarmi pisisartut piserusussusaat aallaaviulluinnarluni nunatta avammut niuernermi tunisaasa naligi annertunerulersimapput naatsorsuutaasumit isertitaqarnerulersitsisumik. Tamassuma ersersaqqippaa politik-imi avammut niuernermi akit ataavartumik oqimaalutarniartuagassaasut appariartuleratarsinnaanerat sillimmartaarfigineqartuartariaqarmat, kingorna nunatta karsianut naatsorsuutaasumik isertitakinnerulersitseratarsinnaasut.

Ukiut aningaasarsiorluarfiusut siunissami ineriartoqqinnissamut aningaasaliiffiussapput, ukiunilu makkunani tulluarsinnaavoq sinneqartoorutaasut amerlanersaat Kalaallit Airport A/S-ip naleqarnerulersinneqarnissaannut illikartissallugit, mittarfinnik tallilerinissamik pilersaarutit tassaammata siunissami inuussutissarsiornermi ineriartoqqinnissamut tunngavissiilluarumaartussat.

 

Bendt B. Kristiansen

Inuit Ataqatigiit

Avaleraasartuunut akitsuut appartussanngormat nuannaarutigaarput

Ukiuni arlalinngortuni avaleraasartuunut akitsuut appartinnissaa oqariartuutigisareerlutigu nuannaarutigingaarparput maanna appartussanngormat.

Tusarniaasarnerit misissuinerillu nalilersueqqinnerillu piffissami kingullermi takutippaat avaleraasartoorniarnermi aningaasat kaaviiaartinneqartut pisarineqartarsimasullu tunngavigalugit qaffasippallaamik inissiisoqarsimasoq.

Naalakkersuisullu misissuisimaneq naapertorlugu avaleraasartuunut akitsuutip appartinnissaa tunngavigalugu qalerallit aalisakkallu assigiinngitsut pillugit inatsisip allanngortinnissaanut siunnersuuteqarnerat tamakkiisumik tapersersorlugu taaseqataavugut. Inuit Ataqatigiimmi aamma taannarpiaq oqariartuutigiuarsimagatsigu nuannaarutigaarput manna piviusunngortussanngormat.

Naalakkersuisunullu inassutigerusupparpullu siunissami avaleraasartoortassanik pisassat agguaanneqartarneri siusissukkut naammassineqartarnissaat. Pisassiisarnerullu siammasissumik sinerissami ingerlanneqartarnissaa piumasaralutigu.

 

Hans Aronsen

Inuit Ataqatigiit

Tasiilami mittarfiliortoqartariaqarpoq

Taamaattorli Justus Hansenip siunnersuutaa itigartipparput, atuisut akilersuisussanngoqqunagit, suliallu sukkanerusumik aallartisarsinnaanissaa pingaartikkatsigu.

Tasiilaq nunap immikkoortuani illusilluni inissisimanermigut attavilersuutitigut pitsaasumik aaqqissuussiffigisariaqarpoq. Illoqarfik takornarissanit Island-ikkut orninneqarluartarpoq Kulusuk aqqutigalugu, tamannalu ilaatigut oqittuinnaasanngittoq paasinarpoq.

Kalaallit Airport A/S-imut mittarfiliassat suliakkiussaasut tassaapput nunatta avataanit aningaasalingassatut takorloorneqartut, pilersitsinermut aningaasartuutit angallattut akiliutaannit siunissami matussuserneqarumaartussatut takorloorneqartut.

Tasiilami mittarfik Kalaallit Airport-imut ilanngunniassagaluarpat ernumanartipparput Tasiilamit Tasiilamullu angallannerup akisuallaaleratarsinnaanera minnerunngitsumillu Naalakkersuisut akissuteqaataat innersuussutigalugu suliamut kinguarsaataannaasinnaasutut nalilerneqarmat.

Inuit Ataqatigiit Tasiilami mittarfiliornissaq pingaartilluinnarparput, isumaqarpugullu sukkanerusumik atuisunullu akisunerulersitsisussaanngitsumik suliaq nammineerluta aallartittariaqaripput.

 

Bendt B. Kristiansen

Inuit Ataqatigiit

Oqaatsinik kiffartuussivik piviusunngulerpoq

Kalaallit oqaatsivut pingaartillugit, kiisami oqaatsinik kiffartuussivimmik tusagassiorfinnullu siunnersuisinnaasumik Inatsisartut Naalakkersuisunut suliakkiissutigalugu akuersissutigivaat.

Oqaatsitta piujuarnissaat qulakkeerniarlugu, oqaatsivullu pitsaasumik qaffasissumillu tusagassiorfinni atugaalernissaat anguniarlugu Inuit Ataqatigiit siunnersuuterput ukiut arlallit siunertaq aallutereerlugu Inatsisartuni akuersissutigineqarpoq.

Oqaatsit allanngoriartuaaginnavittuusut ilisimagaluarlutigu pingaarluinnartutut oqaatigisariaqarparput oqaatsit inunnit ikittuinnarnik atugaasartut tammariartupallattarneri nunarsuatsinni takussutissaqartuartarsimavoq. Angajoqqaatut akisussaaffeqaraluarluta meeqqatta inunnguuseralugu oqaatsitta ingerlateqqinnissaanut, pingaaruteqarpoq aamma politikkikkut iliuuseqarnissatsinnut.

Tusagassiorfigullu tassaapput nunarput tamakkerlugu oqaatsit atorlugit ingerlatsisuusut. Pingaarluinnarporlu inuiaqatigiinni perorsaanerup ilinniartitaanerullu avataani oqaatsinik nittarsaassisuusut tassa tusagassiorfiit akisussaaffeqarnerat qulakkeerniassallutigu.

Oqaatsinillu kiffartuussiviup suliassarissavaa  oqaatsinik pikkorissaanerit, siunnersuinerit kiisalu oqaatsitta eqqortumik atorneqarneri.

Nuannaarutigivarput suliaq ingerlaqqittussanngormat, alloriarnerlu siulleq tigussaasunngorlugu suliakkiutigineqarmat.

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit

Saarullinniartut tunisiffissaaleqipput

Saarullinniarfinni tunitsiveqarneq tamakkiisumik aaqqinneqapallanniarli ilaannakortumiunngitsoq. Naalakkersuisut piaartumik annerusumillu iliuuseqapallattariaqarput.

Innerssuussilluta tusagassiorfimmut nalunaarummut siullermut taamatuttaarlu ippassaq pingasunngorneq  ulloq 10. maj 2017 Aalisarnermut Piniarnermut naalakkersuisup ulloq apeqqaqqarissaafimmi apersorneqarneranut.

 

Naalakkersuisumut Inuit Ataqatigiit-niit toqqaannartumik apeqqutigineqartunut ilaavoq Sisimiut aammalu Kangaatsiap eqqaamiuisalu tunitsiveqarnikkut umiarsuaq puttasumik piliisinnaanermut qanoq takorluuisoqarnersoq.

 

Akissutigineqartorlu tassaavoq Nuuk-p kujataanii Qeqertarsuatsiaq-niit avannamut Kangaatsiaq ilanngullugu tunitsivinnik marlunnik piliisinnaanermut aaqqiissuteqarto-qartoqarniartoq.

 

Nunatta sineriassuani saarullinnik aalisarnerit manna aallartissaleruttorput sumiiffiillu ilarpassuini ajornartorsiutaasut ullumikkut aqangu aammalumi qaammatini tulliuttuni imaaliallaannaq aaqqinneqarsinnaanngitsut arlaqarput, soorlu makkuusinnaalluarput.

 

–      Tunisassiorfiit tingusisinnaaneri

–      Atortorissaarutit killeqarneri

–      Sumiiffinni imaatigut assartuussinermut tunngasut

–      Sulisussaaleqisarnerit.

 

Taaneqarsinnaasunik allanik ilaqaraluartut taamaattoq kissaatiginarluinnarpoq Aalisarnermut naalakkersuisoq piffiit saarullinnik aalisartoqarfiit,  soorlu Sisimiut aammalumi Kangaatsiaq taakkulu eqqaani nunaqarfiit qanimut tikillugit ajornartorsiuterpiarisaannik paasiniaaffigisariaqarai.

 

Tunitsivimmi umiarsuit marluk akuersissutigineqarsimasut maannalu saqqummiunneqalersimaleqqasut piffinni Sisimiut eqqaani aammalu Kangaatsiaq-p eqaani tamarmik atorluarneqarsinnaagaluarmata, imaangitsoq piffiit taakku tunitsivik umiarsuaq ataaseq aallaavigissagaat, taamaattumik aaqqiissutaaniaraluartoq piaartumik naalakkersuisoqatigiinni nalilersoqqunarpoq.

 

Ukiumut pisassat killeqareersut sineriassuarpullu tamaat paggatassiissutaasut tunisassiorfiit tingusisinnaanerisa kingunerisaanik Sisimiut aammalu Kangaatsiaq-p eqqaasa aalisartortaanik aamma pissarsissutigitikkusunnarluarnermik.

 

Minnerunngitsumillumi aamma piujuartitsineq eqqarsaatigalugu Sisimiut eqqaalu aammalumi Kangaatsiaq-p eqqaalu annertunerusumik misissuiffigineqarnikuunngillat qanoq aalisakkanik peqatigisisinnaanerannik.

 

Aalisartorpassuit maanna aningaasanik isertitaqarsinnaanissartik tamakkiinerusumik aallaaveqarlutik ujartuiffigingaat tusaanngitsuusaaginnarneqarsinnaagunanngilaq, oqareernittullu ullumikkut,- aqangu imaluunniit ukiup sinneranut qulaani taasakka aaqqiiffigineqarsinnaanngillat.

 

Neriulluta naalakkersuisoqatigiit tamakkiinerusumik aaqqiissutaasinnaasumik Sisimiut eqqaasalu taamatuttaarlu Kangatsiaq-p eqqaasalu aalisartortaanut aaqqiissuteqarsinnaajumaartut, taamaattorli aamma assiganik mianerineqassaaq nunami tunitsiviit taakkumi aamma tingusisinnaanerminnut periarfissaq atussammassuk.

 

 

Villy Olsvig

Inuit Ataqatigiit

Kangaatsiami atuarfitoqaq atorsinnaajunnaarpoq

Ilinniartitaanermut kultureqarnermut ilisimatusarnermut ilageeqarnermullu naalakkersuisoq Doris Jakobsen, naalakkersuisuooqatigiinnullu allakkat ammasut.

Kangaatsiap atuarfiata nutaanngitortaa Qullissaniik nuunneqarsimasoq 1960-kunneersuusoq kinguarsaqqinnagu nutaamik taarsertariaqalernikuuvoq.

Atuarfiup asbestimik PCB-mik oqummilluunniit ikuallatallannerilluunniit pissutingalugit matuneqarallartarnerpassuiniik pissutaasutut taaneqartartut tunngavilersuutigerusunnaraluartut, ullumikkullu Kangaatsiami najungaqartunut atuartunut sulisunullu kingunerluutit kingunerluutissallu allat tunngavilersuutigissallugit naammagineqartariaqalerput, atuarfiup qanganisartaa peeriarlugu ilassutissamik nutaamik sananeqarnissaanut.

Kangatsiami atuarfiup qanganisartaata nutaanngortinnissaanut pillugu Kom.bestyrelsep ulluinnarni aqutsisunut novemberimi suliakkiissutingaa. Suliakkiussap pimoorullugu suliarisimannginnerata ullumikkut meerartagut ilinniartitsisugullu ajuusarnaraluartumik eqqornerluttussanngorpai.

Ullumikkut meeqqat atuartinneqarput sumiiffinni assigiinngitsuni atuarfimmiik aningallarlutik, ilaatigut Katersortarfimmi katersortarfiullu qaliani, kluppemi qalianilu qanittukkut iluarsaanneqaraluartumi, illu sannaviup affarliani allanilu.

Atuarfiup nutaanngitsortaata ilaa matoqqavoq, taamaattorli iggaveqarfik allaffeqarfik, ilinniartitsisut inaa, mikinernullu klasset arlallit. Qanganisartaata ilaa matoqqangaluartoq ullumikkut meeqqanut ilinniartitsisunut sulisunullu sapingalinnut ajornartorsiutaasorujussuuvoq.

Soorunami meeqqat ilinniartitsisullu ukiuunerani qiaanarseruttorfiani atuarnissartik sulinissartillu apeqquterpassuit atorlugit nalilersortalernikuuvaat. Atuartummi meerarpallallutik amerlasuutigut kiangullutik anisariaqartarput inimut illumi allamiittumut atuarnertik nangikkiartorlugu, ukiormannalu atuartut nappaalanerujussuat qularutissaanngitsumik atuarnerminni avatangiisiminnik peqquteqartissinnaammassuk paasilluarsinnaavakka. 

Ulluni qaninnerni meeraq astma-mik nappaatilik ajortissimavoq, iggavimmi sulisoq kiinnamigut amerlulluni sulinngikkallarpoq, ilinniartitsisut meeqqallu arlallit napparsimaannaleqqasut isiginngitsuusaarneqaqqissapata tamanna tupinnarpallaassaaq. Ilami ukiorpanngortuni meeqqalluunniit amermikkut ajoquteqalertartut takutippaat atuarfiup nutaanngitsortaata piaarluinnartumik aaqqiiffigineqartariaqarneranik.

Kluppi iluarsaanneqarsimagaluartoq sullivimmi nakkutilliisut misissuisimalerpata matoriaannaasoq ilimanartupilussuuvoq, ilalumi allaat annilaangatigaara atuarfiup qanganisartaa tamarmi matoriataarneqaannariaalersimasoq, pisummi kingulliit takutippaat ajortoqavissoq.

Neriullunga paaseqatigiissutingalugu suleqatigiissutigilluarumaaripput.

 

 

In.in. Qaas. Kom. Ilaasortaq:

Hans Aronsen