Angallannikkut allannguisariaqarpugut – isumatusaarnerusumik periuseqarluni

Angallannikkut allannguisariaqarpugut – isumatusaarnerusumik periuseqarnissamut siunnersuusiaq

Nunatta angallannikkut aaqqiivigineqartariaqarnera allannguivigineqartariaqarneralu nalornissutiginngiivipparput.

Nunatta karsianit aningaasarparujussuit pineqarmata isumatusaarnerpaamik ataqatigiissagaalluarnerusumillu periuseqartoqartariaqarpoq.

Sanaartornerit ataatsikkut pissanngillat

Mittarfiit annerit kittaartumilli sanaartorneqassapput, Nuuk siulliullugu.

Aningaasat kaaviiaartitat amerlavallaalernerisigut akit aqunneqarsinnaanngitsumik qaffariataarsinnaanissaat kissaatiginngilarput suliffeqarfeqarnikkullu mianerinninnerusumik periuseqarusulluta.

Nuuk 2200

Siuariartortuassaagut, aallartiffeqartariaqarpugulli – Nuummi mittarfiup tallineqarnissaa sanaartorlugu aallartinnissaanut piareersimavugut.

Kommuneqarfik Sermersooq piareersimavoq nunarpullu piareersimalluni. Nuup nunap sinneranut annertuumik qimuttuunera nassuerutigisariaqarpoq atorluartariaqarlunilu.

Nuummi mittarfeqarnermit nunap sinnerani angallannikkut aaqqiilluarnissamut atortariaqarput. Nunatta Nuuk siuariartorluartoq pisariaqartippaa.

Kangerlussuaq attanneqassaaq

Kangerlussuup ullumikkornit suli annertunerusumik ineriartortinneqarnissaa pisariaqarpoq, takornariaqarnikkullu tamakkiisumik siuariartortitsiffigilluassallugu tulluartipparput.

Qeqqata Kommunia Naalakkersuisullu akunnerminni Kangerlussuup ineriartortilluarnissaanut suleqatigiittoqarnissaa isumannaarniarlugu sukataarutiginnissaagut. Qeqqata Kommunia tamassumunnga piareersimalluinnartoq paasinarsereerpoq.

Ilulissat angallannikkut talittarfeqarnikkullu aaqqiivigineqassaaq

2200 meter aallartissutiginianngilarput.

Pingaartipparput talittarfeqarnikkut  siuarsaavigeqqaarneqarnissaa.

Mittarfissamut inissisimaffik nutaaq sanaartorfigineqassaaq siunissami talleqqissinnaanissaa qulakkeereelugu.

Piumasaraarput Kommune Qeqertalik Avannaatalu Kommunia takornariaqartitsinikkut inuussutissarsiornikkullu ataqatigiissakkamik ineriartortitsissasut.

Ilulissani tattoqilliortoqarnera iliuuseqarfigineqartariaqarpoq.

Qaqortoq sukumiisumik misissuivigiumavarput

Qaqortumi mittarfittaassap avataanit attartornikkut aningaasalersorneqarani nunatta karsianut aningaasalersorneqassaaq.

Tikikkuminassuseq (regularitet) misissuivigineqaqqissaaq, 80 % ataappaa tamanna naammaginngilarput.

Narsarsuup siunissaa pillugu pimoorussisoqartariaqarpoq, Kommune Kujalleq qanimut suleqatigalugu.

Narsarsuup siunissaa pillugu pimoorussisoqartariaqarpoq, Kommune Kujalleq qanimut suleqatigalugu .

Kujataa pillugu anguniakkat ersarissut angujumallugit Naalakkersuisut Kommune Kujalleq qanimut suleqatigiillutik periuseqassasut piumasaraarput.

Danmarkimit aningaasaliinissaq tikilluaqquarput

Isumaqatigiissutivinnik atsioqatigiittoqalernissani danskit naalakkersuisuisa Kalaallit Nunaannut iluaqusiinerpaanissamik tunngaviliisoqartariaqarpoq.

Inatsisartullu tassaassasut naggataatigut atugassarititaasunik akuerinnittuussasut piumasaqaatigaarput.

Nunap sinnerani ataqatigiinnerusumik aaqqissuisoqassaaq

Illoqarfinni minnerni ujaraaqqanik qallikkanik mittarfiliornissanut piareersarnerit nangittariaqarput, nunarput tamakkerlugu ataqatigiissagaanerusumik atugaqalernissaq pillugu.

Illoqarfiit pisavut tassaapput Qasigiannguit, Qeqertarsuaq, Kangaatsiaq, Narsaq, Nanortalik, Ittoqqortoormiillu. Tasiilami mittarfittaarnissamik misissueqqaarnerit aamma nangikkumavagut.

Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuut 2019-imi konto 87-73-20 innersuupparput.

 

Patajaatsumik politikkikkut ingerlatsinissaq kinguarsarneqarsinnaanngilaq

Ulluni kingullerni politikkikkut pisut aalassassutaasut inuiaqatigiinnut sunniuteqarnerlupput toqqissisimanaratillu.
Maannamut Inatsisartut ileqquusumik ukioq ataasinngulersumi ataatsimiissimanngillat. Ersarluttumik ataqatigiissaagaanngitsumillu politikkikkut nunatsinni aqutsisoqarneq peqqutaalluni suliassat pingaarutillit suliarineqaratik uninngaannalersinneqarlutik. Taamaalilluni Inatsisartut minnerunngitsumillu inuiaqatigiit siunissamik nalornisinneqalerlutik. Toqqaannaq oqaatigalugu ulluni makkunani suna tamarmi unittooqqasutut oqaatigisariaqarpoq.

Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinnissaat ullut 15-iinnaat qaangiuppata aallartissaaq Naalakkersuisullu siulittaasuat aatsaat ataatsimiinnissaq sapaatip akunneriinnanngorpat isumaqatiginninniarnissamut qaaqqusilluni. Taassuma tungaanut politikkikkut sulineq uninngavoq ullunimi makkunani Naalakkersuisut oqaluukkaanni oqluutinngikkaannilu assigaa, ilisimavarpummi qinersiliivinngikkutta nutaanik ungasinngitsukkut naalakkersuisortaartussaalluta.

Inuit Ataqatigiit sulerusoqaagut, apeqqutillu innuttaasunut pingaaruteqaqisut timitalerlugit suliarerusukkaluaqaagut. Naalakkersuisullu maanna toqqissisimananngivissumik ingerlatsinerat, Naalakkersuisut siulittaasuanit nunamut aarlerinarluinnartuusoq paasineqarsimanngippat oqartariaqarpugut inuiaqatigiit Naalakkersuisooqatigiit pissaaneqarniuunneranni sallunaveequtigineqartut.

Piffissanngorpoq nunatsinni politikkikkut patajaatsumik ingerlatsineq. Politikkikkut sulineq ilumoorsaartumik timitaliiffigalugu aallartinniartigu. Uagut piumavugut nukissaqarluarlutalu nunatsinni unamminartut aaqqiivigeqataaffiginissaannut. Politikkikkut pissaaneqarniuuttoqarnera naalakkersuisooqatigiillu toqqisisimmanngitsitsinerat qaangerneqarsinnaanngippat akisussaaffitsik pisinnaasunut tunniuttariaqalerpaat.

Gruppeformand
Múte Bourup Egede

Naalakkersuisooqatigiinnermut ilannngutiinnarnissamut innersuusinngilagut

Piffissami kingullermi politikkikkut pisoqarfiungaatsiaqaaq. Partii Naleraq tupinnanngitsumik naalakkersuisooqatigiiniit ilaatigut namminerisamik pisuussuteqarlutik anipput.

Naalakkersuisut ikinnerussuteqalerlutik nutaamillu isumaqatiginninniartoqartariaqalernerani partiitta naalakkersuisoqataalernissaq anguniarlugu isumaqatigiinninniarnernut ilanngutinnginnermi nalilersuisoqaqqaassasoq Inuusuttut Ataqatigiit innersuussutigaat.

Tunuarsimaarnissamik innersuussinitta tunngavigaa aqutsinerlunneq suleqatigiinnerlu tukattoq tunngaviusumik aaqqinneqarani piujuarsimammat tamannalu partiitta peqataafigissanngikkaa sakkortuumik innersuussutigaarput.

Pisup illuatungaanit Inuusuttut Ataqatigiit kissaatigaat nunatsinni orrajaaqqajaavallaangitsumik naalakkersuinikkut inerititsiniallaqqissusilimmik aqutsinq sulissutigineqalertariaqalersoq. Inuusuttut Ataqatigiit oqariartuutigiumavarput nunatta inuusuttaasa kissaatigimmassuk Naalakkersuisut siulittaasuat aqutsilluartoq, aammalu annertuumik aalajangiinissanut tunngatillugu naapititsiniarnissamik soqutiinnittoq piffissamilu massakkoqqissaaq pisuni aningaasartuutit annertuut pilersaarutaatillugit inatsisartunik akuutitsisoq. Tamannalu ulluni kingullerni nalunaarutigineqartartut naapertorlugit Naalakkersuisup Siulittaasorisatta kivissinnaanngikkaa nalilerparput.

Suleqatinnersumik

Inuusuttut Ataqatigiit siulittaasuaq

Lars Salik H. Kielsen.

Josef Motzfeldt, Inatsisartut siulittaasorisimasaat: “Piumamik oqalukkusunnerup kinguneri”

Inuup ataatsip mikrofonimut kipilernerinnaata qinikkatut inissisimaneq sorpajunngortissavaa?

Siuttutut inissisimasumut ajornarnerpaavoq siuttutut inissisimaffimminut naleqqutinnginnami nassuerutiginissaa. Taama artorsarnerup nassuerutiginissaanut sapiissuseqartariaqarneq nammineq inuuttoornermut allat pisuutinnissaannit pingaarnerungaarpoq. Taama pissutsit killiffiannut pilersitseqataasimalluni inissisimalersimanermut nammineq akisussaaqataaneq anigorniagassaavoq.

Piffissanngorpoq maannamut Inatsisartut Siulittaasuata aamma Naalakkersuisut Siulittaasuata ammasumik siuttutut naleqqutinnginnamik nassuernissaannut. Siuttutut inuuttoornerat inuiaqatigiinnut sunniusimavoq. Sapiissuseqarluni eqqortumik aalajangernissaq tassaasariaqarpoq inuuttoorneq nassuerutigalugu nammineerluni tunuartariaqarnermik aalajangerneq.

Inatsisartunut Siulittaasuusimasutut taama torinngitsigisumik iliortoqarnera mamiasuutigaara. Atorfiup ataqqisariaqassusaanut taama naleqqutinngitsumik pissusilersorneq qinersisartutut isiginninnitsinnit nikanarnerungaarpoq.

Imaasillartoq Hans Enoksenip paasilersimanerpaa partimini siulittaasuujutigaluni nunap inatsisiliortuini, Inatsisartuni, siulittaasuuneq eqqortuliornerunngitsoq. Taama inissisimasinnaasorineq nakuniarnarluinnartuuvoq, Hans Enoksenillu atuuffiit marluutillugit naammaginartumik ingerlassinnaannginnamigit ajornartorsiutigeqigaa tamanit arajutsisimaneqartariaqanngilaq.

Innuttaasut atugaat – qinikkatut qaffasissumik inissinneq

Pissutsinullu namminerminut tunngasunut aaqqiissutigeriallaraa partimi naalakkersuisoqataanerata taamaatiinnarnera taamalu, keermiaasit, nuna inuilu naalakkersuinikkut torinngitsuliorfigalugit. Taama torinngitsuliornermut, nammineq tamakkiisumik pilersitaanut, sanilliullugu eqqaanngitsuugassaanngilaq sooq qaammatit sisamaannaat matuma siornagut naalakkersuisunngortitsiniaqataanermini piffissaq sivisunerusoq sukumiinerusumik atorsimannginneraa pingaartinneraqisami ilungersuutiginissaannut. Partiminimi ilanilu inissisimaffiit qaffasissut isumannaarniapallaannarsimagaattut isumaqarnarmat isumaqatigiissutip qanoq patajaatsiginera immineerlugu.

Imaasiinnartoq Hans Enoksenip pingaartinneraqisani, utoqqaat, meeqqat peqqinnissaqarfik il il eqqaalersimanerlugit patsisissarseriataarpoq. Tamakku utoqqatsissutitut atoqinagit matukkut tunorlikkut qimaaqinani, soormi naalakkersuisunngortitsiniarnerup nalaani isumaqatigiissutiminnut ilannguteqqullugit ilungersuutigisimanngikkai? Pisut tamakku Hans Enoksenip pingaarnersiuilluni naliliisinnaanerata amigaateqarneranut takussutissaapput. Taama pissutsinut naliliisinnaanerata tammariasaartarneranut ukiut ingerlasimanerini takussutissaqareerpugut. Eqqaamavara 2005 missaani Naalakkersuisunut siulittaasuunermini qinigaaffik qiteqqutiinnartoq partimi naalakkersuisuutitaasa tallimassaat allamik inuttalillarmagu. Patajaassuseq ilisarnaatiginngilaa, tamannalu maanamut Naalakkersuisut siulittaasuata isumaliutigisimasariaqarsimagaluarpaa qaammatit sisamaannaat matuma siornagut ajornannginnersiuilluni Siumup isumaannut anngaaginnartut, isumaqatiginiatsiarnerini piumasaqaatiminnik ilungersuuteqannguanngitsut naalakkersuisoqasiukkamigit.

Inissisimaffiit qaffasinnerpaat ilatsiinnarfiunngillat

Nunap siuttuisut atorfiit marluk ataatsimoornermik ilungersuuteqaratik pisuutitassarsionermik aallutaqarnerusunik inuttaqarput. Tamatuma kinguneranik innuttaasut paatsiveerusimaartinneqarpugut.

Enoksenip puffassimaarutiginerarpaa partimini siulittaasutut Naalakkersuisut siulittaasuannit ataatsimeeqatiserineqarsimannginnami. Tamatumani Kielsen kisimi pisuutinneqarsinnaanngilaq. Enoksen Inatsisartut siulittaasuattut naalakkersuinikkut sulineq malinnaaffigiuassallugu pingaartumik suliassaqarpoq. Soorlu Naalakkersuisut pilersaarutaat Inatsisartut sulinerannut attuumassuteqartut arajutsinaveersaassallugit. Taamaammat pissusissamisuuginnarpoq Inatsisartut siulittaasuata ilisimatitseqatigiinneq atuutsikkumaguniuk Naalakkersuisut siulittaasuannik ataatsimiigiaqqusisassalluni, tamatumuuna pisariaqanngitsumik aporaaffiusinnaasut ingalassimatikkumallugit.

Soorlu Inatsisartunut siulittaasuunerma nalaani, 09-13, Naalakkersuisut siulittaasuat pisariaqarfiisigut ataatsimeeqatigisarpara, pingaartumik Inatsisartut ataatsimiinnissaasa piareersarnerini. Inatsisartut siulittaasuat qaaqquneqarnissaminut allaffimmini utaqqiinnartussaanngilaq, nammineq iliuuseqartussaavoq.

Atukkat unnuaannaq aaqqinneqarsinnaanngillat

Partip Naleqqap siulittaasuata naalakkersuisoqataajunnaarnerminnut tunngavimmissut taagugai unnuaannaq anguneqarsinnaanngillat. Tamakkerlutik aningaasaliinissamik nassataqarput. Imaappoq Aningaasanut Inatsisiliornikkut isumannaarniagassaapput. Qanormita Parti Naleraq sinnerlugu Aningaasaqarnermut Naalakkersuisuusimasup tamakku Naalakkersuisoqatigiinni partimi siulittaasua peqatigalugu ilungersuutigisimavai? Partiat marlorsuarnik naalakkersuniitsitaqarpoq.

Mannali qularnanngilaq, Naalakkersuisuni tunuartut aamma Inatsisartut Siulittaasuattut tunuartussaq tunuarnerminni qaammatit pingasut aningaasarsiatik tamakkiisumik pigiinnartussaagaat Aningaasanut Inatsimmi isummannaarneqareermata juullimut orpiliarsiniarnissaminnut ukiutoqqamilu qummoroortartussaminnut ernumassutissaqanngillat.

Killiffitta taamaanneranut nunap qullersatut siutui torrallaaruloorsimanngillat. Enoksenip naalakkersuisoqataajunnaarnertik nammineq sulinerata inerneraa. Naalakkersuisut siulittaasuata suleqatigiissitsisinnaannginnini siuttutullu piginnaanneqqortoorsuunnginnami ukiut kingulliit tallimat naammattorsuarmik takutittareerpaa. Pisuni kingullerpiani saqummiunneqartut ilaannannguiluunniit ilumoorsimappata allaffimminut toqqorluni piginnaatinneqarsimanermisut uteqattaagaata kisimi allaffimminiikkallarnera akuerineqarsinnaatippaa. Piginnaatinneqarsimaneq siuttuunissamik isumaqarpoq, imaanngitsoq nammineq isummani kisiat eqqortuunerarlugu ingerlatsinissamut piginnaatinneqarneq. Siuttuuneq, pingaartumik naalakkersuinermi, isumaqarpoq ataatsimoortitsisussaanermik avissaartuutsitsiniartutuunngitsoq. Aatsaat isummanik naapititsisinnaanikkut angusat ataavarsinnaasut pilersinneqarsinnaapput. Maannalkut pissutsit nalaattavut taamaanngillat.

Piffissap sivikitsup ingerlanerani aseruinerit annertuut pilersinneqarsinnaapput, neriuppunga siuttuugallartut tunuarniuteqarnermikkut sapiissuseqaramik takutissagaat, taamaaliornermikkut ingerlariaqqittariaqarnerput periarfississavaat.

 

Partii Naleqqap nuannareqqusaaginnarnera annertusigaluttuinnarpoq

Partii Naleqqap ulluni kingullerni ninngannera nuannareqqusaaginnarnermik aallaaveqarpoq. Nuannareqqusaarnerlu taanna nunatsinnut namminiilivinnissatsinnulluunniit iluaqutaanngilaq.

Nuannareqqusaarneq maannamut ippassaq pisumi annerpaaffimminiippoq, Partii Naleqqap siulittaasuni siuttoralugu Kim Kielsenip Lars Løkke Rasmussenillu atsioqatigiinniarnerannut akerliussutsimik takutitsinissamik aaqqissuussineranni.

Aap, atsioqatigiinniarneq isiginnaagassiatullusooq aaqqissugaanera apeqqusigassarujussuuvoq, tamassumalli allaluarnermik nuanninngilluinnartumillu nilliasajoornissamut akuersaaginnartitsinngilaq.

Nunaqqatitsinnut tikeraanullu allaluarnermik oqariartuuteqarneq akuersaanngilluinnarlugu oqaatigiumavara.

Killiligaanngitsumik oqaaseqarsinnaatitaanermut ilaavoq akisussaaffeqarneq. Uumissuinnginnissamut akisussaaffeqarneq akaareqatigiinnissamullu akisussaaffeqarneq. Akisussaaffik tamanna Partii Naleqqap ippassaq qimarratigaa, soorlu aamma naalakkersuisooqatigiinnermi akisussaaffimminnik qimarratiginnittut. Partiimini taama akerliussutsimik takutitsinermi pissuseqarnermik akuersaarnani oqariartunngikkuni Hans Enoksen akisussaaffimminik suli annertunerusumik qimarratiginnissaaq.

 

Sara Olsvig

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Isumaqatigiissut ersarlungaatsiarlunilu naammassineqanngitsoq

Kim Kielsenip Lars Løkke Rasmussenillu pappiaraq atsiugaat Inuit Ataqatigiit sukumiisumik misissorsimalerparput. Siusinnerusukkut oqaatigisatsitut danskit naalakkersuisui soqutiginaatilinnik oqariartuuteqarput. Kisianni tamat oqartussaaqataanerat akigalugu Kim Kielsen-i isumaqatigiissumik naammassineqanngitsumik atsioqataavoq.

Ersarissassavarpullu atsioqatigiinneq isumaqatigiissutaanani siunnerfeqaqatigiinnermut atsioqatiginnertut nalileratsigu. Isumaqatigiissutaasussat toqqammavigineqartussallu tigussaasumik isumaqatigiissuteqarfigineqarsimanngillat. Isumaqatigiissutaasimasup taamatut aaqqissuunneqarsimanerata kingunerisaanik isumaqatigiissutaasoq ersernerluinnarani naammaassisimarpasinngitsutut isikkoqarpoq.. Suliap inernera takusimareerlugu atsioqatigiinneq ippassaq pisoq piviusutut iliuuseqavinnertut taajuminaappoq.

Naalagaaffik Kalaallit Airports A/S-imut 700 mio. koruuninik aningaasaliissuteqassappat, taava uagut nammineerluta suliffeqarfiup 2/3-ia pigiinnassagutsigu nammineq 1,4 mia. koruuniinik aningaasaliisariaqaleqqavugut. Ulloq manna tikillugu nunatta karsia suliffeqarfimmut 300 mio. koruuningajaat aningaasaliissutigineqareerput, isumaqatigiissutillu nassatarisaanik aningaasaliissutigeqqitassat 1,1 mia. koruunit suli nassaariniartussanngussasut.

Tamannalu soorunami Inatsisartunit sukumiisumik misissorneqartariaqartoq isumaqarpugut, inuiaqatigiinnimi pissutsit allat amerlaqisut pitsanngorsaavigineqarnissamik aamma pisariaqartitsipput.

Naalagaaffiup amerlanerussuteqarluni aktiaateqannginnissaanik piumasarput aalajangiusimavarput. Ilanngullugu aamma piumasaraarput inaarutaasumik isumaqatigiissutaasussap inernerisassaa nunatsinnut pitsaanerpaassammat, matumani ilanngullugit attartugassanut tunngatillugu ernialiinernut, sinneqartoorutissanut piumasaqaatit pillugit kiisalu toqqammavinnut allanut tunngatillugu aamma atuuttariaqarluni. Naalagaaffiup suliffeqarfimmi kisermaassilluni itigartitsisinnaatitaannginnissaa minnerunngitsumillu Inatsisartut inaarutaasumik tunngavissanik aalajangiisussaatitaanissaat piumasaraarputtaaq.

Qungujulaarutissaqanngitsuunngilagulli, siunnerfeqaqatigiissutaasumimi Inuit Ataqatigiit politikkianut naapertuuttumik anguniagaqartoqarnera takusinnaagatsigu. Kina tikilernerarlugu suaartaannarani Danmarki nunatsinni aningaasaliisussanngorumalernera ukiorpassuarni politikkikkut Inuit Ataqatigiit allat ilagalugit oqariartuuteqartuarsimanerup inerneraa. Ersarissumillu anguniagarisimasatta Airgreenland-imik tamakkiisumik Namminersorlutik Oqartussat piginnittuulernissaa piviusunngorsinnaanngorportaaq.

Sulinerli peqqissaarunneqanngiivissimavoq nukingernerujussuullu kingunerisaanik Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaaluunniit isumaqatigiissutip imarisaanik ilisimatinneqanngilaq, peqqissaarussimagaannilu atsioqatigiinneq sioqqullugu ilisimatitsisussaagaluarneq pinngimmat pisoq piviusumik iliuuseqavinnginnertut isigaarput Kim Kielsen-illu iliuusissaarutivissimaneranik ersersitsisuulluni.

 

Sara Olsvig
Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Kim Kielsen isumaqatigiissuteqarnissaminut tunuliaqutaqarpa?

Ullumikkut Naalakkersuisut siulittaasuata, Inatsisartuni amerlanerussutaarussimasup, qallunaat statsministeriannik mittarfiliornissat pillugit atsioqateqarnialernera ilumut pisinnaanersoq Inuit Ataqatigiit apeqquserusuppaat. Apeqqutimmi pingaarnertut erfapput, tassalu Kim Kielsen isumaqatigiissuteqarnissaminut tunuliaqutaqarnersoq? Kim Kielsenip nassuiartariaqarpaa atsiornissaminut piginnaatitsissut suunersoq kikkunniillu tunniunneqarluni tunuliaqutserneqarsimanersoq. Minnerunngitsumillu paasisariaqarparput, isumaqatigiissut qanoq imaqarpa?

Múte Bourup Egede
Gruppeformand

Tukattumik ingerlatsineq aqutsinerlunnermut ersiutaavoq

Ukiut tallimassaat ataannartumik nunatta politikikkut aqunneqarnera patajaassuseqarsimanngilaq. Tamanna arlaannaannulluunniit iluaqutaanngilaq. Inuit Ataqatigiit patajaassuseqanngitsumik ingerlatsinerup nanginnissaa ilaaffiginiarunnanngilarput.  Isumaqatiginninniarnernulli aggersarneqassagutta soorunami aggissaagut.

Qaammatit sisamaannaat matuma siorna naalakkersuisooqatigiinnissaq pillugu Siumut kingullermik isumaqatiginninniaqatigivarput. Taamanikkut massakkullu Siumumi aqutsilluartoqarsorinngilarput. Partiip iluani assortuuttoqarpoq eqqissiviilliorfiujuarlunilu. Tamannalu ajornartorsiutip qiteraa, pissutsillu taamaannerat pissutigalugu naalakkersuisooqataalernissamut pilerinngilagut.

Takusagut naapertorlugit Kim Kielsen kisermaassilluni, akuliutsitsinani, ataqatigiissaarinanilu aqutsivoq, naalakkersuisooqatiminik attaveqarniartuunngilaq minnerunngitsumillu tunuliaquttaminik ataatsimoortitsinnaassuseqarani. Tamakku 2016-2018-mi naalakkersuisooqataanitsinni uatsinnut ajornartorsiutaasimasut Naalakkersuisooqataaleraluartunut ingerlaqqiinnarsimarpasipput.

Aqutseriaatsimut taamaattumut ilanngunnissarput kissaatiginngeqaarput.

Maanna pisut, naalakkersuisooqatimini inatsisartuniluunniit tunuliaquttaminik qulakkeerinneqqaarsimanani danskit ministeriunerannik tikittuulerneq, akuerineqarsinnaanngitsumik aqutsinerlulluinnarnermik takussutissaavoq.

Taamaammat isumaqatiginninniarnernulluunniit takkukkaluarutta naalakkersuisooqataaleriaannaanitsinnik ersiutaanngitsoq erseqqissassavarput.

Sara Olsvig
Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Kielsen nassuiagassaqarpoq

Tamatta isumaqatigisinnaagunarparput nunatsinni politikkikkut pissutsit tukattorujussuummata. Naalakkersusooqatigiit akunnerminni akersuuttuarsinnartut nunatta siunissaanut aalajangiilluinnartuusussat marluk anorimi sammiveqaratillusooq erfapput: Mittarfiit aalisarnermullu inatsit.

Sisamanngornermi ualikkut Inatsisartut Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliaanut Naalakkersuisut siulittaasuat danskit naalakkersuisuinut mittarfinnut aningaasaleeqataasinnaanerannut oqaloqatiginnittarsimanini suli angusaqarfiusimanngitsoq oqariartuutigivaa, aqaguanili tallimanngornermi ullaap tungaa danskit ministeriunerata tusagassiorfitsigut tamannarpiaq pillugu ataasinngornermi tikissamaarluni tusagassiortunillu Kielsen ilagalugu qaaqqusissamaarnini nalunaarutigimmagu tupaallaatigaarput. Ajoraluartumik suliaq isertuusserpalaaginnarani suleriuserineqartoq aamma tukalluinnarmat tupaallaatigivallaanngilarput.

Kielsen nassuiaaqqissaartariaqaleqqavoq. Ilisimasaminik Inatsisartunut ingerlatitseqqinnaveersaarsimanerpa imaluunniit piffissaq kingullerpaaq tikillugu isumaqatigiinninniarnerni pisut ilumut taama ilisimasaqarfigitigisimannginnerpai? Taamalu pineq danskit suliamik aqutsilluinnarsimanerannik ersiutaanerpa? Nalunanngitsoq unaavoq, ministeriuneq isumaqatigiissumik atsiugassaqarnissi isumannaareersimatinnagu nunatsinnut angalanavianngilaq.

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisut siulittaasuata pisut nassuiaateqarfigissagai soorunami piumasarissavarput.

Danskit peqataassappata piumasaqaatit erseqqissuussapput

Oqaatigiumavarpulli danskit naalakkersuisuisa oqariartuutigisaat soqutiginartikkatsigu. Naalagaaffeqatigiimmi ataatsimiinnerisa kinguninngua suliaq aallartinneqartoq nalunaarutigineqarmalli qanoq inerneqassanersoq tusassallugu utaqqisimavarput.

Tusagassiorfitsigulli aatsaat paasivarput naalagaaffik Kalaallit Airports A/S-mi piginneqataalernissaa anguniarneqalersimasoq. Maannangaaq isumaqatigiissut qanoq ittoq atsioqatigiissutigineqarnialernersoq Naalakkersuisut siulittaasuannit paaserupparput.

Ilanngullugulu piumasaqaatinik erseqqissunik tunngaviusariaqartunillu saqqummiussaqarumavugut:

  • Kalaallit Nunaat naalagaaffimmut aatsaat isumaqatigiissusiussaaq isumaqatigiissuteqarnermi piumasaqaatit isumaqatigiissusiorusuttunit allanit pitsaanerusinnaassappata.
  • Danskit naalagaaffiat peqataatinneqassappat, toqqaannartumik aningaasaliineruppat attartortitsineruppalluunniit, Inatsisartut tassaassapput piumasaqaatinik atugassarititaasunillu akuersisussat..
  • Danskit naalagaaffiat Kalaallit Airports A/S-mi aktianik piginnilissappat, Namminersorlutik Oqartussat annerusumik piginnittuussaapput, allallu aktianik piginnittuusut, naalagaaffik ilanngullugu, itigartitsisinnaatitaassanngillat. Airgreenlandimi piginneqatigiit akornanni isumaqatigiissutaasimasumi kukkussutaasimasut takoqqikkusunngilagut, tassanimi naalagaaffik SAS-lu itigartitsisinnaatitaapput ataatsimullu aktianik annerpaamik piginnittuullutik, Namminersorlutik Oqartussat iliuuseqarsinnaanerannik killiliingaatsiartumik.

Inatsisartut aalajangiisuussapput

  • Ilanngullugu piumasaraarput, naalagaaffimmut isumaqatigiissusiorneq mittarfinnut suliassap sanaartornissamulluunniit inatsisissap qanorpiaq ilusilerlugu Inatsisartunit naammassinissaannut qoqassiisoqassanngilluinnassammat. Inatsisartuni suliaq suli ataatsimiititaliakkoorlugu ingerlanneqarpoq Inatsisartullu eqqissillutik suleriaasertillu malillugu isumaliutissiissutissaminnik suliarinninnissaminnut eqqissisimatinneqassapput.

Taamaammat Inuit Ataqatigiinnit qisuariaat erseqqippoq: Tusarliussat soqutiginarput itinerusumillu aningaasat qanoq annertutigisut piumasaqaatillu suut tunngavigalugit naalagaaffik peqataajumanersoq tusassallugu utaqqivugut. Aalajangiisussalli tassaapput Inatsisartut – Kim Kielsen Naalakkersuisullu kisermaassissanngillat.

Sara Olsvig
Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Pele Broberg, suminngaanniit 528 mio kr. aaniarpigit?

Partii Naleqqap pilersinneqaqqaarnerminiilli suaartaatigiuarsimavaa ”partiini tamani saamerliunersaavugut” ”Allanik saamerliuniaqanngilaq” ”Sanngitsoortatsinnik isorliunerusunilu kisitta illersuisuuvugut” ”Uranimut naaggaarpugut” Il.il.

Piffissamili kingullermi nipi Partii Naleqqaminngaaniit allaanerungaartoq tutsiutalersimasoq maluginiagassaavoq; uranimut naaggaartuunertik apeqqusersulersimavaat, minnerunngitsumillu piffissami kingullermi aningaasaqarnermut naalakkersuisup Pele Brobergip Partii Naleqqameersup oqariartuutaa paatsuunganarpoq.

”Ingerlatseqatigiiffiit  akileraarutaat affaannanngortinneqassaaq.”

Qularutigineqanngilaq ingerlatseqatigiiffiit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit inuiaqatigiittut pigisavut inuiaqatigiinni innuttaasut atugaannut qitiusumik inissisimasuummata, inuiaqatigiinnilu avinngarusimanerusuni atukkatigut illersorneqarsinnaasumik ingerlatsinissamut qulakkeerinneqataammata. Taamatuttaarlu namminersortut nunatta karsianut  aamma akileraaruteqartarput.

Partiip Naleqqap akileraarutip affaannanngornissaa anguniarpagu taava partiip qanoq sinerissami kiffartuussinissamut akissaqassanersugut qulakkeerniarneraa? Aningaasallu suminngaanniit partiip aaneqassasut takorloorpai? Aningaasaqarnikkummi aqutsineq isertitsissutaajumaartunik ilisimanngisatsinnik naatsorsuuteqarluni ingerlanneqarsinnaanngilaq.

Hans Enoksen sumiippit?

2015-mi nunatta karsiata suliffeqarfiit akileraarutaasigut 262,9 mio.koruunit isertissimavai.

Apeqquteqaateqarnitsigut ilisimavarput  ingerlatseqatigiiffiup procenti ataaseq qanoq naleqarnersoq.

Paasisagullu kingulliit naapertorlugit 1 procent-i ukiumut 8,7 mio.koruuniniit 12,5 mio.koruunit akornanni naleqarpoq. Tassa taava imaalerpoq aningaasaqarnermut naalakkersuisup pilersaarutini piviusunngortissagaluaruniuk, ullumikkut akileraarut 30%-usoq affaannanngorlugu 15%-mut appassuguniuk taava tamanna ukiumut 132 mio.koruuninik nunatta karsianut naleqassaaq, ukiunullu sisamanut 528 mio.koruuninik naleqassalluni.

Pele Brobergimut apeqqutigerusupparput suut sipaarutaassanersut nunatta karsiata ukiuni sisamani 528 mio.kr aannaasaqaatigisalissappagit? Suut pilliutaassappat? Aamma qanoq qulakkeerumavaa aningaasat isertitat ikilissanngippata allatigut isertitsinissaq? Akileraarutip affaannanngortinneqarpat qanoq sinerissami kiffartuussinermut sunniuteqassava?

Missingersuusiortarneq pillugu inatsit naapertorlugu qinikkatut akisussaassuseqartut sipaakkat allatigut qanoq matussuserneqarnissasut siunnersuuteqartussaavoq. Matumani tamanna qulakkeerneqarpa?

Naggataatigullu apererusunnarsivoq partiip siulittaasua Hans Enoksen sumiinnersoq.  Hans Enoksenip partiip aallartissimasami talerpimmut sangoriangaatsiarsimanera isumaqataaffigisinnaanerpaa? Minnerunngitsumillu apeqqutaalerpoq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup talerperliunerungaatsiartumik anguniagaqarnera  partiiminiit politikkikkut tapersersorneqarnersoq?

 

In.in.

Peter Olsen
Inuit Ataqatigiit

Erngup nukinganik nukissiorfiliornissamut aallartisaasoqarnissaa sulissutigineqarli!

Nukissiutit avatangiisinut mingutsitsinngitsut soorlu erngup, anorip, seqernullu nukingi Nunatsinni naalakkersuinikkut pingaartinneqarnerullutillu salliutinneqartariaqaraluarput. Avatangiisinut mingutsitsinngitsunik nukissiuutinik pilersugaanissaq kiisalu uuliamik isumalluuteqarnerup annikillisarnissaanut Naalakkersuisooqatigiit suliniuteqarnerunissaat kaammattuutigaarput.
Siumut, Inuit Ataqatigiit, Partii Naleraq Naalakkersuisooqatigiikkallarmata Naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissutaanni ilaatigut illoqarfinni tallimani erngup nukinganik nukissiorfinnik pilersitsinissamut aallarnisaasoqassasoq erseqqissumik ima allassimasoqarpoq:

“Aasianni, Qasigiannguani, Maniitsumi, Paamiuni kiisalu Nanortalimmi erngup nukinganik nukissiorfinnik pilersitsinissaq aallartisarneqassaaq.

Naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutaat

Maannakkut Naalakkersuisooqatigiit Siumut, Parti Naleraq, Nunatta Qitornai, Atassut naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissutaannit illoqarfinni tallimani erngup nukinganik nukissiorfinnik aallarnisaasoqarniarnerannut pilersaartoqannginnera uggornarpoq paasiuminaallunilu. Maannakkut Naalakkersuisooqatigiit Qeqertarsuup Avannaatungaani Nuussuarmi uuliamik misissuinissamut 48 mio. koruunit aningaasaliissutigaat. Uuliasiornissamut pilersaarutit ersarlupput, siunissamullu ungasinnerusumut pilersaarusiornerlunnertut oqaatigisariaqarluni. Uuliasiornissamut pilersaarutit ersarlutsillugit piffissami aggersumi uppernarsillugu uuliamik nassaartoqarnissaa qularnartutut oqaatigisariaqarpoq. Taamaattumik Naalakkersuisooqatigiit uuliasiornissamut 48 mio. koruuninit aningaasaliisimanerat pissusissamisuunngitsutut oqaatigisariaqarpoq.

Uuliamik misissuiffiulersussaq Qeqertarsuup Avannaatungaani Nuussuarmiippoq. Uuliaqarneranik misissuinermi sajuppillatsitsisarluni misissuisoqassaaq. Nuussuaq tuttoqarfiuvoq. Sajuppillatsitsisarluni misissuinermi tuttut piniaruminaallisinnaanerat piniartunut eqquinerlussinnaanera aarleqqutigineqarsinnaavoq.

Uuliamik isumalluuteqarneq annikillisarneqassappat nukissiuutit avatangiisinut mingutsitsinngitsut aallartisarnissaannut Naalakkersuisooqatigiit sulissuteqartariaqarput.

Kommuneq Qeqertalimmi Inuit Ataqatigiit Siumut isumaqatigiissutaat

Qasigiannguani ergnup nukinganik nukissiorfiliassaq Kommune Qeqertalimmi inuussutissarsiornikkut nukissiuuteqarnikkullu inerisaanermi iluaqutaassaaq. Kommune Qeqertalimmi Inuit Ataqatigiit, Siumullu suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutaanni nukissiuteqarnermi erngup, anorip allallu inerisaaffiginissaat erseqqissumik allassimavoq:

“10. Nukissiuuteqarnermi erngup, anorip allallu atorlugit inerisarnissaat, inoqarfinnilu pilersitsivigineqarsinnaasuni pinngortitap tunniussinnaasaasa sutigut qanorlu ineriartuutaasinnaanerisa sulissutiginissaat.

Kommune Qeqertalimmi erngup nukinganik inerisaanissamut aammalu pinngortitamut mingutsitsinngitsunik nukissiuutinik pilersugaanissaq soqutigivarput.

Kaammattuut

Takornariartitsisarneq inuussutissarsiornerlu pillugit Aasianni isumasioqatigiittoqaqqammerpoq. Aasianni inuussutissarsiutit takornariaqarnerlu pillugit ulluni marlunni isumasioqatigiittoqareersorlu Kommune Qeqertallip Naalakkersuisullu inuussutissarsiutit suleqatiigissutigilerpaat. Kommune Qeqertalik Naalakkersuisullu inuussutissarsiutit pillugit suleqatigiilernerat ilutigalugu Qasigiannguani erngup nukinganik nukissiorfiliassap aallartisarneqarnissaata piviusunngortinneqarnissaatalu sulissutigineqarnissaa kaammattuutiginarpoq, inuussutissarsiornermi nukissiuteqarnermilu periarfissarpassuarnik ammaassammat.

Ikinngutinnersumik inuulluaqqusillunga
Aqqa Samuelsen, Inuit Ataqatigiit
Kommune Qeqertalimmi kommunalbestyrelsemi ilaasortaq

Inuit Ataqatigiit Inatsisartut ukiamut ataatsimiinnissaannut piareerpugut

Inuusuttunut, ilinniartunut, utoqqarnullu inissiat, tapersersortarialinnik ikiuisunik suliffiliorsinnaanngornissaq, eqqumiitsuliortunullu aningaasaateqarfik aamma sulliviliornissaq, piitsuussutsimullu killiliinissaq, taakkuupput Inuit Ataqatigiinni siunnersuutitta ilaat.

Ukiaq manna Inatsisartuni oqaluuserisassat annerpaat ilagaat mittarfiit aningaasanullu inatsisissatut 2019-imut missingiut. Naak uku oqaluuserisassat annertuut pingaarutillillu oqallisigisussaagaluarlutigit, Inuit Ataqatigiinni pingaartipparput ulluinnarni inuit atugaannik aaqqiissutissanik siunnersuuteqassalluta.

Inuit Ataqatigiit siunnersuutaasa ataatsimoortumik anguniagarivaat atugarissarnerup ullumerniit suli pitsaanerusup qulakkeernissaat. Tamatumanilu pisariaqarluinnarpoq oqaaluuseriinnarnagit politikkikkut iliuuseqarfiginissaat, tamannalu pisussaaffittut isigalugu Inatsisartuni sulinissamut piareerpugut.

Ik. in.
Múte B. Egede
Gruppep Siulittaasua

Kangerlussuaq takornariaqarnikkut periarfissatsialaavoq

Qeqqani Inuit Ataqatigiit Kangerlussuarmi ulloq 24.-26.august 2018 aasaanerani isumasioqatigiipput. Isumasioqatigiinneq kommunimut qinikkanit Nunaqarfinnilu Aqutsisunit peqataaffigineqarpoq.

Mittarfissuarnut oqallinneq pillugu isumasioqatigiit sinnerlugit Agathe Fontain ima oqaaseqarpoq: ”Isumaqarpugut Kangerlussuaq mittarfissuartut ataannartariaqartoq. Qeqqata kommuiniani Inuit Ataqatigiit isumaqarput siunissami Kangerlussuaq takornariaqarfittut ineriartorfiussasoq. Takornariaqarnikkut periarfissat immikkuullarissut takornarianillu takorusunneqartut Kangerlussuarmi amerlaqaat. Taamaattumik nunatsinni takornariaqarneq inuussutissarsiutitut sukarsuartut inississimagaanni, Kangerlussuaq millisaaffigineqarsinnaanngilaq, alliartortitassaallunili, tamannalu uagut kommunitsinni iliuuseqarfigalugu suliarerusupparput, anguniakkatsinnillu Namminersorlutik Oqartussat suleqatiseraagut.”

Isumatusaartumik aaliangiinissaq kissaatigaarput

Sukarsuit sisamaat takornariaqarneq Kangerlussuarmi annertuumik piuvoq. Nalornisitsinerlu namminersortunut, innuttaasunullu tamaanga killittariaqarpoq. Ilisimasat tunngavigalugit Inatsisartut aalajangernissaat Inatsisartunut tamanut kaammattuutigaarput. Qeqqani Inuit Ataqatigiit Inatsisartut kaammattussavaat, paasissutissat tamakkiisu aatsaat pineqareerpata mittarfinnut aaliangiineq pissasoq. Kaammattuut tamanna kinguarsaasutut paasineqassanngilaq ujartorparpulli ataavartumik pisussanik tutsuiginartumik paasisimasanik tunngaveqartoq.

Nunaqarfinni nioqqutissat umiarsualiveqarnerlu

Nunaqarfinni mikinerusuni nioqqutissanik neqerooruteqartoqarneq ajornera immikkoortitsineruvoq akuersaarneqarsinnaanngitsoq. Tamaattumik pilersorneqarnikkut assigiinngisitsineq eqqumaffigineqarnerunissaa kissaatigaarput. Talittarfiit ukiorpassuarni pitsaanerusut ujartorneqartuartut iluarsaannissaat pisariaqarpoq. Erseqqissarusupparput Angallannikkut ataqatigiissaarineq aamma pilersorneqarnermiimmat, taamaattumillu Inatsisartut Naalakkersuisunut umiarsualiveqarneq pillugu sukataaqaserinnittariaqarput.

Kalaalimineerniarneq- Kapisilinniarneq

Nuna imminut nerisassanik pilersortoq anguniarpaput. Taamaattoq ullumikkut kalaalimineerniarfinni tuniniaqqusaasut Europami piumasaqaatit kisiisa allaavigalugit ingerlanneqarnert akuersaanngilarput. Ukiuni 100-ilikkaani pileriaaserput malillugu piliat kalaalimineerniarfinni inerteqqutaalerput. Panertut, qiluagassat, tarajortikkat, pujuukkat, tassa kalaallit nerisaat, imminut pilersorlutik piliaat, inerteqqutigineqarsinnaanngitsut. Nammineq pilisatta tuniniarsinnannginneri siunnerfeqannginnermik ilisimasaqannginnermillu nassuerutiginninneruvoq. Piaarnerpaamik tamanna qaangerneqartiaqarpoq. Siorna Naalakkersuisoqarfimmiit pikkorissaanerit akisuut ingerlanneqarput, piniartut allagartartaartinneqarput, taamaasillutik toqqaannaq pisiniarfinnut tunisisinnaalerlutik. Massakkut piumasaqaataalerpoq kapisillit taamaallaat kalaalilimineerniarfinni pisiariarineqassasut, taamaalillunilu kapisilinnut tunisisinnaanernermut allagartalersuineq illuatungilerneqarpoq. Nerisassiorneq inuusaatitsinnik aallaaveqartoq najummiuarusullugu ilungersuuteqarnerput pillugu Naalakkersuisut qulaani pineqartut pillugit aqqiissuteqaqqullugit kaammattorpagut.

Innaarluutillit pillugit Inatsisissap kinguartinnera

Qeqqatani Inuit Ataqatigiit sakkortuummik akerlilerpaat Inaarluutillit pillugit inatsisissap kinguartinnera. Tamanna akuerineqarsinnaanngilluinnarpoq. Suliaq piariiliivissup kinguartinnera, sipaarniarnermik tunngaveqarpoq, allatut nassuiarneqarsinnaanngilaq. Naalakkersuisut Inatsisartullu sakkortunerpaamik kaammattussavagut, Inatsit naammasseqqullugu. Inuiaat pingaartitaat aningaasaliinikkut ersersinneqartarput, kinguartitsineq Innarluutilinnik Naalakkersuisut pingaartitsinnginnerannik ersertitsivoq.

Isumaginninneq

Perorsaasunik amigaateqarnerujussuaq inuiaqatigiittut ajornartorsiutigaarput. Qeqqata Kommunia perorsaasunik 17 –inik amigaateqarpoq, inuiaat sullinniarnerani ilisimasaannik atorfissaqartitsipput, amigaateqarnerlu iliuuseqarfigineqartuartariaqarpoq aammattaaq siunissami soraarninngortut taartissaat qulakkeernissaanut iliuuseqarnissaq ersarissoq pisariaqarpoq. Tassungattaaq ilaalluinnarpoq isumaginninnermut siunnersortit pillugit aaqqissuussaasumik nuna tamakkerluigu iliuuseqarnissaq. Isumaginninnermut siunnersorteqarnerup soqutiginarsarnissaannut sulinermut atungaritinneqartut eqqartorneqaannaratik iliuuseqarfigineqarnissaat kaammattuutigaarput.

 

Qeqqani Inuit Ataqatigiit Sinnerlugit

Agathe Fontain

Ajorluinnartoqarpoq

Ataasinngormat Naalakkersuisut aningaasanut inatsisissatut missingiut saqqummiuppaat. Ullumilu, ullut sisamat qaangiuteriiginnartut missingiummik nutaamik aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq tigusaqaqqipoq.

Tamanna sullarlunnerujussuuvoq aningaasanullu inatsisissatut missingersuusiaq tamakkiisumik pisup kingorna oqaaseqarfigissallugu ajornarsingaatsiarlni. Qanoruna paasisassaq? Sooruna ataasinngormat tunniiussaasoq suliarilluarneqarsimanngitsoq?

Aali Naalakkersuisut julip qeqqani siunnersuut tunniussassaraluartik augustimut kinguartereernikuugaluarlugu. Qaammammillu ilivitsumik Naalakkersuisooqatigiit oqallisiginissaminnut aalajngersaaqatigiinnissaminnullu iluminni periarfissaqarnikuullutik. Piffissaqarluarsimagaluaqalutik aningaasanut inatsisissatut missingersuusiarineqarsimasoq suleriaaserlu atorneqartoq tukalluinnarput.

Anigaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq Aningaasanut Inatsisissatut missingersuusiaq ataatsimiissutigereerlugu ilaasortaasut angerlakaalereersimaleruttorput. Inuit Ataqatigiinniiit naatsorsuutigaarput Aningaasanut Inatsisissamut missingersuut nutaaq pillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq aggersarneqaqqissasoq inatsisissallu imarisaa ataatsimiissutigineqaqqissasoq naatsorsuutigaa – ataatsimiititaliallu nutaamik tunniussisoqarnera akuerisinnaassaneraa apeqquterujussuanngoqqavoq annermik aningaasaqarnermut inatsisissamut missingiut siulleq suliaralugu naammassereersimanerata kingorna.

Naalakkersuisunit tukalluinnartumik sangujoraangaatsiartumillu sulisoqarnera Inatsisartut suleriaasianik ataqqinninngilluinnarneruvoq minnerunngitsumillu inuppassuit missingiut siulleq piffissangaatsiaq nukipaasuillu atorlugit sulissutigereersimalereermassuik.

Ullut sisamassaat qaangiutiinnartoq siunnersuummik nutaaqqinnaamik tunniussiniarnerup ersersippaa Naalakkersuisuni aqutsinerluttoqaannarani sammiveqanngivissortumik ingerlasoqarneranik Naalakkersuisullu akunneranni ataqatigiissaarisoqannginneranik.

Inui Ataqatigiinniit piumasaraarput ersarissumik susoqarneranik nassiuaasoqassasoq.

Sara Olsvig

Siulittaasoq,

Inuit Ataqatigiit

Aningaasanut Inatsit allatut ajornartuuinnermi suliaarpasippoq

2019-mut aningaasanut inatsisissatut Naalakkersuisut siunnersuutaat, Naalakkersuisut akunnerminni isumaqatigiissinnaannginnerannik ersersitsivoq. Naalakkersuisut siunnersuutiminnik naammassiniaanerminni pisarnermit sapaatit akunnerinik arlalinnik sivisunerusumik kinguaattooruteqarlutik tunniussipput, naatsorsuuteqartitsilersimagaluarlutillu suliniutinik arlaqarnerusunik imaqarnissaa.

Taamaattoqanngilarli, aningaasanullu inatsisissatut siunnersuut allatut ajornartoornermi aaqqiissutaagallartumik tunniussinertut isikkoqarneruvoq.

Inuit Ataqatigiit 2019-mut aningaasanut inatsisissamut siunnersuut soqutigalugu atuarparput. Immikkut Naalakkersuisut mittarfiliortiternissamik aningaasalersuinissamut siunnersuutaat takussallugu pissanngatigisimavarput.

Taamattaarlu aaqqissuusseqqinnissanut siunnerfiit, Inuit Ataqatigiit partiinik allanik peqateqarlutik ukiut kingulliit ingerlaneranni siunnersuusiarisimasaasa Naalakkersuisunit nanginniarneqarnerat takussallugu pissanngatigisimallugu.

Ajoraluartumilli aningaasanut inatsisissatut siunnersuut atuarlugu pakatsinarluinnarsimavoq, ilami aarlerinartortaqarmat aamma oqartariaqarpugut.

Ingammillu Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup aningaasanut inatsisissatut siunnersuummik saqqummiussinerminut atatillugu suliarilluagaanerusumik saqqummiusserusussimanerminik, tamatumali aasap ingerlanerani naalakkersuisunut ilaasortanit allanit akineqartannginnini pissutigalugu pisinnaasimannginneranik oqaaseqarnera immikkut aarlerinartutut isigaarput. Arlaannik ajortoqavippoq.

Aaqqissuusseqqinnissat naak?

Aningaasanik amikkittuulernissap matussusernissaanut tunngasut aamma ajorluinnarput.

Qamutinut motoorilinnut taakkuninngalu eqqussuinermi akitsuutinut siunnersuutimernit taassanngikkaanni, aaqqissuusseqqinnissat sunniutaat tammarput. Akileraartarnermik ineqarnermillu aaqqissuussinissat taamaatiinnarneqarput. Inatsisissatut siunnersuummi nassuiaatini nalinginnaasuni isumaginninnermut peqqinnissaqarfimmullu immikkoortuni suliniuteqajaarnermik pinaveersaartitsinermillu oqaatsit kusanartorsuit kontoni ataasiakkaani malitseqartinneqanngillat.

Siusissukkut iliuuseqarnissamik suliniuteqarnikkut pinaveersaartitsinerlu aqqutigalugu ungasissumut sammisumik pisortat aningaasartuutaannik appartitsinissamut aqqutissaagaluarpoq.

Mittarfiliortiternissat aningaasalersorneqarnerannut piginnaatitsissutit peerussimanerat eqqumiigaarput. Aningaasanut inatsisikkut mittarfiliortiternissamiinnaanngitsoq, aammali aningaasalersuinissamut isumaqatigiinnissaannik Naalakkersuisut Inatsisartut isumaqatigiissinnaanissaat kisiat isumalluutigalugu siunnersuusiorsimapput. Suliniutit taakku angisoorsuit pingaaruteqartullu Naalakkersuisunit ersarissumik siunnerfeqarfigineqanngillat, iliuuserineqartorlu tamanna namminersorlutik inuussutissarsiuteqartunut aarlerinartoqarsinnaaneranik oqariartuuteqarnera ersarilluni.

Sipaarniutit siunertaqanngitsut

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq allaffissornikkut annikillisaanissamik ilimasaarivoq, annertuunillu sipaarniartoqarumaarnera tusatsiarsimavarput.

Taamaammallu qanoq pingaarnersiuisoqarsimaneranik takunissarput pissangatigisimagaluarlutigut.

Siunnersuummi saqqummiunneqartumi pingaarnersiuisoqarnanilu nutaaliortoqarnianngilaq. Akerlianilli eqqarsarluaqqaanngivilluni sipaarniarneq toqqarneqarsimalluni.

Kontonut ataasiakkaanut aningaasaliissutit nalinginnaasumik akit akissarsiallu ineriartornerat allaavigalugit nalimmassarneqartarput. Tamanna maanna aningaasanut inatsisiliami pinngilaq, taamaaliornermilu taamaallaat peqqinnissaqarfik iluarsartuussinerillu kiisalu Inatsisartut allattoqarfiat kisimik ilanngunneqanngillat.

Taamaaliornikkut ukiumut 30 mio. kr-inik sipaartoqartoq Naalakkersuisut allapput. 30 mio. kr-it taakku qanoq oqartussaqarfinnut agguataarneqarsimanerat pillugu erseqqissumik akineqarnissarput Inuit Ataqatigiinnit kissaatigaarput, sulisummi aningaasarsiaat akit ineriartornerat malillugu nalimmassarneqareerpata, assersuutigalugu isumaginninnermut, ilinniartitaanermut suliffeqarnermullu immikkoortuni suliniutinut ataasiakkaanut soraarsitsiortornermik sulianillu unitsitsiortornermik kingunerluuteqariaannanngussaaq.

Taamaaginnartitsineq

Suliniutit amerlasuut ukiut kingulliit ingerlaneranni aallartissimasavut suli aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi takusassaanerat Inuit Ataqatigiinniit nuannaarutigaarput. Assersuutigalugu MIO-p, kulturip, timersornerup eqqumiitsuliornerullu kiisalu immikkut meeqqanut inuusuttunullu suliniutit, isumaginninnermut tunngasuni ilinniartitaanerit, peqqinnissaqarfimmi pinaveersaartitsissutaasunik suliniutit amerlanernik aningaasaliivigineqarnerat kiisalu erngup innaallagissallu akiinik assigiilersitsineq maanna nunaqarfinnut tamanut atuuttunngorlugu annertusineqarnera.

Kontolli amerlasuut manna 2018-imut aningaasanut inatsit assigilluinnarlugu inissisimanerat eqqumiiginanngitsuunngilaq. Immaqa nutaarsiassaqannginnera nutaarsiassatsialaavoq. Taamaattoqarneranilu Naalakkersuisut maanna attuuttut takorluugaqarnatillu nutaanik suliniuteqannginnersut apererusunnarsititsivoq.

Oqaatigeqqittariaqarparput pissutsinik taamaaginnartitsineq naalakkersuisooqatigiit akunnerminni isumaqatigiissinnaannginnerannik ersiutaasoraarput.

Soorunami pissutsit pitsaanerulersinnissaannut siunnersuutissaqarpugut. Ersarissaatigeqqissaassavarpullu akuersaannginnatsigut aaqqissuusseqqinnissamik suliniutaasimasut atorunnaarsinneqassappata, annermik akileraartarnikkut ineqarnermullu aaqqissuusseqqinnissat.

Killiliisa Tiliorlu pingaarnerutinneqarlik

Naalakkersuisut aatsitassaqarnermut immikkortortaqarfiup marlunnut avinneqarpoq, taamaalilluni uuliamut gasimullu tunngasoq aatsitassanut naalakkersuisoqarfiup avataanut inissinneqarluni. Tamanna pisariaqanngitsumik allaffissornikkut aningaasartuuteqarnermik nassataqarpoq, inuussutissarsiortullu ataasiinnarmik saaffiginniffeqarsinnaasimagaluarnerannik aseruisuulluni. Aatsitassaqarnerlu pillugu allannguisoqalersinnagu isumannaaqqaarneqarsimasussaagaluarput olie-mut aatsitassanullu periusissiaq nutaaq atuutilersinnagu politikkikkut siammasissumik isumaqatigiissuteqarnissaq. Aningaasat uuliamik gasimillu ujarlernermik immikkut siuarsaanissamik siunertaqartut isumatusaarnerusumik atorneqarsinnaasut isumaqarpugut, soorlu nukissiamik silap allanngoriartorneranut qajassuarnerusumik nungusaataanngitsumillu tunngaveqartumik ineriartortitsinermut atorneqarsimasinnaagaluarput, taamaaliornikkummi innuttaasut aningaasartuutaannik apparsaataasunik kinguneqartussaassagaluarmat.

Minnerunngitsumillu aningaasat ilaasa Killiliisamut, kiisami aallartinneqartumut, atorneqartarniaqarnerannik isumaqarpugut. Tassanilu immikkut ilisimasallit angalasartut meeqqanullu kannguttaatsuliorfigineqarsimasunut suliniutit nukittorsarneqarnissaat pingaaruteqarluinnarpoq.

Tunngaviusumik Inatsisissaq pillugu isumalioqatigiissitamut Naalakkersuisut aningaasanik amerlanernik immikkoortitsiniarput. Suliallu taassuma nutaamik aallartinneqarnissaa suliakkiissummillu nutaamik sanasoqarnissaa pisariaqartoq unneqqarissumik oqaatigissavarput.

Taanna eqqarsaatigilluarneqaqqaartariaqarpoq.

Taamaammallu Tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiissitamut aningaasanik amerlanerusunik atuinissaq utaqqitinneqaqqaartariaqaraluarpoq, innarluutillillu illersuisuannut Tiliumut aningaasat amerlanerusut atugassanngortinneqarlutik.

Naalakkersuisuttaaq inuit innarluutillit taperserneqartarnerat pillugu inatsisissap atuutilersinneqarnissaanik kinguartitsinermikkut ”sipaaruteqarput”. Inatsisut soorunami Inatsisartutigoortinneqaqqaartussaavoq, qinersinerli sioqqullugu suliaqarsimaneq eqqarsaatigalugu, inatsisissaq nutaaq ukioq manna ukiaanerani ataatsimiinnermi imaluunniit upernaaru ataatsimiinnissami akuersissutigineqarsinnaagaluarpoq, 2019-illu ingerlanerani atuutilersinnaagaluarluni. Suliniapallanniannginneq innarluutilinnik pingaarnerutitsinnginnertut isigaarput.

Aalisarnermut naalakkersuisoqarfik nunattalu isiginnaartitsisarfia nukittunerusut

Taamattaaq aalisarnermut naalakkersuisoqarfiup, ukiuni kingullerni kinguussaajartupiloortup, nukittorsarneqarnissaa kissaatigaarput. Aalisarnermik inatsisissamik nutarterilluni annertuumik pingaarutilimmillu suliaqarnissaq tullinnguupparput, taamaammallu sulisunik ilisimasanillu naammattunik peqartoqarnissaa qulakkeertariaqarparput.

Meeqqat tarnimikkut nappaatillit Dronning Ingridip Napparsimavissuani avatangiisaasut pillugit pitsanngorsaasoqarnissaa kissaatigaarput.

Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaata 2018-imi Nunatta Isiginnaartitsisarfiata 3 mio. kr-inik aningaasaliivigineqarnerunissaanik isumaqatigiissuteqarnerat pillugu Nunatta Isiginnaartitsisarfiata nukittorsarneqarnissaata attatiinnarneqarnissaa kissaatigaarput, 2019-milu qaffaanngitsoorneq assiliilluni ikkussueqqinnermi puiguinertut isigaarput.

Aammattaaq meeqqanut inuusuttunut kiisalu inunnut innarluutilinnut ulloq unnuarlu angerlarsimaffiusut nukittorsarneqarniarnerisa illutatigut pitsanngorsaasoqarneratigut takuneqarsinnaanissaa kissaatigaarput. Taamaammallu taakkununnga tunngasunik sanaartugassanik sipaartoqarnera isumaqatiginngilarput. Naalakkersuisut nuna tamakkerlugu atuuttunik angerlarsimaffinnik kommuninut, maanna isumaginninnermut tunngasuni suliassaminnik naammassinninniapilooreeqisunut nuussiniarnerat isornartuutipparput.

Naalakkersuisunit sulissutiginiarneqartut akerlianik kommunini sullissisut suliaasa amerlassusaannik apparsaanissaq anguniarlugu annertunerusumik kommuninut ikiorsiisoqarnissaa kissaatigaarput.

Inuussutissarsiornermut tunngasuni tukattumik ingerlatsineq unittariaqarpoq

Inuussutissarsiornermi tunngasuni takornariaqarnermik sulianut annikitsuinnarnik suliniuteqartoqarniarnera aarlerissutigaarput, aarlerissutigaarpummi mittarfiliortitsiniarnitsinni takornariat amerlinissaat pingaarnertut siunniuteqqagaluaratsigut. Islandimisulli amerlasoorsuakkaanik takornariartitsineq,  piujuaannaartitsiniarnermik aallaaveqanngitsoq, kissaatiginngilarput. Taamaaliornissami inuussutissarsiornikkut suliniutit assigiinngitsut atorlugit nunap immikkoortuini ataqatigiissaakkamik aaqqissuussamillu kommunit suleqatigalugit iliuuseqarnissaq pisariaqarpoq, tamannalu aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi takusinnaanngilarput.

Inuussutissarsiornermut tunngasunik suliniuteqarfigineqartut tukattunngorsimasut isumaqarpugut, tassanimi aningaasat avinneqarput taamaammallu suliniutit arlaannaannulluunniit pimoorussilluni suliniartoqanngilaq.

Takornariat amerlinissaannik ilimagisatsinnut ikorfartuisumik nutaaliornermut suliffinnillu aallartitsinernut anguniagaqartumik suliniuteqartoqannginnera maqaasivarput.

Sinneqartoortoqarpa amigartoortoqarpaluunniit?

Aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip saqqummiunneqarnerani Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup suliffeqarfiit akileraarusersorneqarnerat, sulinermut ilanngaat kiisalu mittarfiit ukiaq manna annertuumik sammineqartussaanerat oqaatigaa.

Taamaammat Inuit Ataqatigiit maanna annertuumik paaserusuleqqavarput Naalakkersuisunuku sorusuttut?

Mittarfiliortiternernummi aningaasalersuinerit aningaasanut inatsimmit peerneqarsimapput, aalisarnermut politikimut erseqqissumik nalunaaruteqartoqanngilaq kiisalu ”Akileraartarnermi akitsuusiisarnermilu isertitaqarnerunissanut sillimmatit” tamakkiisumik 80 mio.kr. ukiunut sisamanut aningaasartalerneqarsimasumut (konto 24.13.50) annertunerusumillu nassuiarneqanngitsumik ikkussisimapput, taamaallaalli aappassaaneerinninnermi pingajussaanerinninnermiluunniit saqqummiunneqartussatut oqaatigineqarsimalluni, taamaammat apeqquterpassuanngoqqapput akissutissaqartinngisavut.

Taamaammat isumaqatiginninniarnissat aallartivinnginneranni Naalakkersuisut sorusunnerannik paasisaqaqqaarusuppugut. Aningaasanut inatsisissatut siunnersuut, Naalakkersuisut nutaat nunatta innuttaasalu siunissaannut qanoq pilersaaruteqarnerannik takutitsisussaagaluaq pissangalluta utaqqisimavarput. Siunnersuulli siunnerfinnik anguniakkanillu ersarissunik takutitsinani apeqquterpassuarnik pilersitsivoq, tamannalu Naalakkersuisut siunnerfeqaratik  siulersorneqannginnerannillu ersarissumik takutitsivoq.

Kiffartuussinissamut isumaqatigiissummut atorunnaarsinneqarsinnaanngitsumut Siumut, Demokraatit  aamma Atassut akisussaanerpaapput

Ilaasunik assartuussinermut atatillugu Diskolinemik kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip 31. December 2020-ip tungaanut atuuttup atorunnaarsinnissaannut periarfissaqanngilluinnaasarnera Ineqarnermut Attaveqatigiinnermullu Naalakkersuisup Simon Simonsenip  naqissuserpaa.

2016-imi kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip atsiorneqarnissaa sioqqullugu Inuit Ataqatigiinniit erseqqissaatigineqarpoq kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip pineqartup atuutsinneqalerneratigut kiffartuussinerup ajorseriarnissaa ilimanaateqartorujussuusoq. Taamanikkut sakkortuumik kaammattuutigineqarpoq kiffartuussinissamik isumaqatigiissutissaq Siumup, Demokraatit Atassutillu suliaat atsiorneqassanngitsoq ajorseriaataasussat pilerumaarnerannik siuningaanit eqqoriareersinnaasagut aaqqeqqaartinnagit. Taamaaliortoqanngilarli.

Siumut, Demokraatit aamma Atassut amerlanerussuteqanermikkut kiffartuussinissamik isumaqatigiissut atuuttussanngortippaat, isumaqatigiissullu taanna ullormit siullermiit atuisuni isornartorsiorneqarpoq, isornartorsiuinerlu qasukkarani taamaaginnarpoq.

Taamaattumik inissaminiippoq Inuit Ataqatigiinniit piumasarigatsigu kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit 1. Januar 2021-ip kingorna atuutilertussat pillugit piareersarneq Naalakkersuisunit piaartumik aallartinneqassasoq.

Suleqataassaagut tunniusseqataallutalu siunissamut atuuttussamik aaqqiissutissamik suliaqarnermut, taamalu innuttaasut nunami isorartuumi pitsaanerpaamik kiffartuunneqarlutik angalanissaannut qulakkeerinneqataajumalluta.

Avaqqunneqarsinnaanngitsorli tassaavoq Siumut, Demokraatit aamma Atassut tassaammata kiffartuussinissamut isumaqatigiissummut atorunnaarsinneqarsinnaanngitsumut taassumalu malitsigisaanut akisussaanerpaat, qilanaaraarpullu atuisunut pitsaanerpaamik atuutsinneqartussamik kiffartuussinermut isumaqatigiissummik suliaqarnissatsinni taakkunannga isummersuutaajumaartut takunissaat.

Linkit pisamut attuumassuteqartut:

Múte B Egede: https://ia.gl/google426c9ea506fcddea.html/gl/category/nutaarsiassat/page/11/

Sara Olsvig: https://ia.gl/google426c9ea506fcddea.html/gl/category/nutaarsiassat/page/12/

Ikinnerussuteqarluni oqaaseqaat 2016: https://inatsisartut.gl/documents/finafg/2016/730_Finansafg_akissut.pdf

 

Sofia Geisler

Inuit Ataqatigiit

Inuit – ataatsimoorneq siuariartortoq

Aggustip qulingiluaat tassaavoq Naalagaaffiit Peqatigiit nunat inoqqaavinut ullorititaat.  Ulloq manna ukiuni qulikkaani kingullerni ataatsimoorussamik pisinnaatitaaffitsinnut ilungersorluta sorsussimanerput nalliussitigu.  Ullormili matumani aamma pisinnaatitaaffiit taakkua minnerunngitsumillu pisinnaatitaaffeqarnerup inuiaqatitsinni pisussaaffinnik malitseqarnera eqqarsaatigisigit.

Naggueqatigiit Inuit siuttuisa nunarsuarmi nunat inoqqaavisa akuerineqarnissaat annertuumik suliaqarnermikkut ilungersuutigilluarsimavaat assinganillu tunngaviusumik inuit pisinnaatitaaffii, arnat pisinnaatitaaffii, meeqqat, inuusuttut inersimasullu pisinnaatitaaffii pillugit tamatta sinnerluta Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiivi (ICC) aqqutigalugit qimoqataasimallutik.

ICC-p Utqiagvimmi aasaq manna ataatsimeersuarnerani issittumi Inuit najugaqartugut nunat killeqarfii akimorlugit ataatsimoornitta qanoq pingaaruteqartiginera naqissuseqqinneqarpoq. Naalagaaffiit killingi qaangerlugit oqaatsivut, kulturi pisuussutinillu atuinitsigut avitseqatigiinnerput ataatsimoorfigaavut. Ataatsimoorussineq tamanna eriagissavarput minnerunngitsumillu peqataaffigissavarput.

Inuiattut akuerineqarnissamut ilungersornerput aammalu ataatsimoorussamik pisinnaatitaaffitta akuerineqarnissaannut sorsunnerput inuttut ataasiakkaatut pisinnaatitaaffitsinnut attuumassuteqarput. Minnerunngitsumik anguniagaqarneq tamanna pisinnaatitaaffitta akuerisaasut inuiaqatigiinni tangilimmik atuutsinnissaannik pisussaaffiliivoq.

ICC-p ataatsimeersuarnerani naggueqatigiit Inuit akornanni unammilligassat assigiiaarmata ersersinneqarpoq. Meeqqanik kinguaassiutitigut atornerluineq, peqqissutsikkut unammillernartut, angerlarsimaffeqannginneq minnerunngitsumillu nunagisatsinnit nunanut allanut nutsernerup akiornissaanut unammilligassaqarneq annertuvoq.

Taamaattumik piffissanngorpoq inuit pisinnaatitaaffii ukiuni qulikkaani kingullerni sorsuutigisimasatta nunagisatsinnut angerlaallugit inuiaqatigiinni atuuttussatut sulissutiginissaat.  Meeqqat pisinnaatitaaffii, arnat pisinnaatitaaffii, kinaassuseqarnissamut kiffaanngissuseqarneq oqaatsinullu pisinnaatitaaffiit, taakku tamarmik Naalagaaffiit Peqatigiit nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit nalunaarutaanni aalajangersarneqarsimapput.

Matumani Inuit akornanni avitseqatigiinnikkut pisinnaatitaaffiillu atuutsinnissaannut alloriaqqinnissamut periarfissagissaarpugut. Inuit Ataqatigiit kaammattuutigaarput issittumi Inuit nunaanni suleqatigiinnerup sutigut tamatigut annertusarneqassasoq. Nukinnik aallerfissaqarpugut ilisimasanillu avitseqatissaqarluta.

Suliniut Pikialasorsuaq kalaallit canadamiullu akornanni suleqatigiiffiusoq assersuutissaqqissuuvoq. Pisuussutinik imarpitsigullu ataatsimoorussaqarnerput paatsoorneqarsinnaanngilaq. Matumani periarfissatsialaavoq naggueqatigiit Inuit aallaavigaluta naalagaaffiit akimorlugit ataatsimoorussamik aqutseqatigiilersinnaanerput. Taamaattumik Naalakkersuisut Pikialasorsuaq pillugu suliamik aallussineroqqullugit sakkortuumik kaammattorumavagut, Kalaallillu Nunaat sinnerlugu suliamut Pikialarsorsuaq-mut tamakkiisumik taperseeqqullugit.

Manna iluatsillu ICC-p siulittaasuatut ivertinneqartoq Dalee Sambo Dorough siulittaasunngorneranut pilluaqqorusupparput. Toqqissisimavugut Dr. Dorough ukiuni sisamani tulliuttuni sinnerluta peqatigalutalu sulisussanngormat.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Kommune Qeqertalimmi Inuit Ataqatigiit naapeqatigiinnissaat

Qasigiannguani peqatigisigut

Inuit Ataqatigiit kattuffittut ukiuni 40-ni piusimanera malunnartinniarlugu kommunikkaartumik aasaanerani naapisimaartitsinerit aallarnerlugit Kommune Qeqertalimmi aaqqissuussami soqutiginnittut tamarmik tikilluaqqullugit Qasigiannguani aaqqissuussami pilersaarut ugguuna takusinnaavat

Naapisimaarneq aallarnerlugu Qasigiannguani inersimasunut qititsisoqassaaq tallimanngornermi 10.august 2018 na.22-03.00 tungaanut