Hans Aronsen: Innuttaasut Diskoline qatsulluinnarpaat

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartuni ilaasortap, Hans Aronsenip, Diskoline ilumut kiffartuussinissamik isumaqatigiissummik naammassinnissimanersoq apeqquserpaa.

Naalakkersuisooqatigiit siuliisa, tassa Siumut, Atassut Demokraatillu, nunatsinni angallannikkut nutaamik aaqqiissutissatut aalajangiussaat, angallannikkut unammilleqatigiinnerunermik anguniagaqartoq, ajorpoq.

Avannaani (Diskobugtimi), nunatta qeqqani taavalu kujataani angallannikkut imatut aaqqiisoqarpoq, Diskoline aasakkut ukiukkullu nalinginnaasumik angallassisarnerit annertunerusumik isumaginnittussanngorlugu.

Taamanikkulli innuttaasut taamatut aaqqiisoqarnera pillugu assigiinngitsutigut qisuariaateqartarput, ilaatigut kujataani avannaanilu angallassiniarnerup ilungersunarnerulerneranik patsiseqartumik. Tamatumali kingorna angallassinerit angalasussanik ”sumiginnaanertut” nalilerneqartut oqariartuutigineqallattaajualerlutik.

Piffissap ingerlanerani innuttaasut ikigisassaanngeqisut, angallanniarnikkut pissutsit ilungersunarnerat patsisigalugit oqariartuuteqartarput, taamaattumik Naalakkersuinikkut oqartussaalerumaartussanut piumasaqaatigissavara ingerlaannartumik angallassinikkut pissutsit pillugit nutaamik nalilersuisoqarnissaa, tamatumanilu pissutissaqarluartumik apeqqusissallugu ilumut Diskoline akisussaaffimmik taamak angitigisumik tunissallugu pissusissamisoorsimanersoq.

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisooqatigiinnut ilanngukkamik immikkut ittumik 30 milliuunit koruuninik nalilimmik aningaasaliiffigineqarnissaanik aaqqeeqataanissamik isumaqataasimapput, taamatulli iliornerup takutippaa angallassinissamik isumaqatigiissutaasimasup qanoq amigangaatsiarsitsigisimanera. Aamma isumaqatigiissusiornerup siunertaasa ilaat, tasssalu sipaaruteqarniarnerigaluaq massakkut anguneqarsimanngitsutut taasariaqarluni.

Maannali takusinnaavarput aningaasaleeqqinneq ajoraluartumik naammassimanngitsoq, tassami Naalakkersuisooqatigiit siuliisa isumaqatigiissusiaat ajorluinnarpoq kiffartuussinermillu appartitserujussuarluni.

Assersuutigalugu ulluni makkunani Qeqertarsuup tunuani angallanniarneq innuttaasut ilungersuutigeqisaanik oqarluaanaraani ”isumagineqanngitsutut” angallasseqatigiiffimmit pissuseqarfigineqarput. Tassami angalaniaraluit ilaat sikukkut angallaffiusinnaasut, ilaatigullu ulorianaateqarsinnaasut, aqqutigalugit imminnut isumaginiarsarisariaqartarnerannik kinguneqartarmata. Tamannalu piaarnerpaamik aaqqiivigisariaqarnera toqqammavigalugu Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartuni ilaasortatut matumuuna piumasaqaatigissavara piaarnerpaamik nutaamik aaqqiisoqaqqullugu.

Hans Aronsen, Inatsisartuni ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit

Nunaqarfiit illoqarfiillu tamarmik arnat pisinnaatitaaffiinik siuarsaasunik pisariaqartitsipput

Naalagaaffiit Peqatigiit arnat ulluanni qulequtarititaat tassaavoq “Piffissanngorpoq: Nunaqarfinni illoqarfinnilu ilungersuussillutik suliniartut arnat inuunerannik allannguipput” – “Time is Now: Rural and urban activists transforming women’s lives”.

Naligiissitaaneq pillugu suliniarneq inummit inummut assigiinngilaq. Uannut ullut tamaasa sutigullu tamatigut naligiissitsineq siuarsassallugu pingaaruteqarpoq.

Sumiluunniit najugaqaraanni niviarsiaqqat nukappiaqqallu, arnallu angutillu naligiimmik periarfissaqarnissaat inuiaqatitsinni nukittuumik tunngavissiisuussaaq. Tassa inuiaqatigiit ataqatigiissusaat, ineriartornerat imminullu nammannerat.

Nunaqarfinni illoqarfinnilu tamani suli anguniagassaqaqaagut. Inoqarfiit tamaasa arnat pisinnaatitaaffiinik siuarsaasumik pisariaqartitsipput. Peqataasa, isummersorta, allannguisa!

Arnat angutillu arnat ulluanni pilluaqquakka. Ataqatigiilluta naligiissitaaneq arnallu niviarsiaqqallu pisinnaatitaaffii siuarsartuassavagut.

Tamannguassi Arnat Ulluanni pilluaritsi.
Inuit Ataqatigiit siulittaasuat
Sara Olsvig

Arnat pisinnaatitaaffii angutit arnallu ataqatigiillutik sorsuutigissavaat

Ullumi sisamanngorneq marsip arfineq pingajuat arnat ulloraat. Arnat ulluat nunarsuaq tamakkerlugu malunnartinneqartarpoq – aamma Nunatsinni.

Inuiaqatigiinni angerlarsimaffinnilu arnat amerlasuutigut qitiusumik inissisimaffeqarput. Arnat pisinnaatitaaffii eqqarsaatigalugit angoriikkat amerlaqaat, assersuutigalugit; ilinniarsinnaatitaaneq, siulersuisuniissinnaaneq angerlarsimaffinnilu naligiimmik inissisimaneq. Taamaattoq suli sorsutassaqarpoq.

Ilinniagaqarfinni allagartartaartartut qiviaraanni arnat ilinniakkamik naammassinnittartut amerlanerusartut takuneqarsinnaapput. Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaasa siulersuisuini arnat amerlanerussuteqarput. Angerlarsimaffinnilu suliassat angutit arnallu akornanni naligiinnerusumik agguataarnikuullutik.

Inuiaqatigiinni naligiinnerunissaq arnat kisimiillutik suliassarinngilaat. Angutit aamma suleqataasariaqarput. Suiaassuseq, immikkut inuiaassuseq aamma misilittagaqassuseq ullutsinni inuiaqatigiinni ajornartorsiutaasunik takunnissinnaanermut iluaqutaasut nalunngilarput. Tamakku politikkikkut aaqqiinissutissanik nassaarnissamut piukkunnarsaaqataapput. Taamaammat arnat amerlanerit politikkimi pisariaqartippagut.

Innuttaasut affai sinnerlugit arnaapput. Piviusorli Inatsisartuni, kommanlbestyrelsini nunaqarfinnilu aqutsisuni allatut isikkoqarpoq. Naak ukiut ingerlanerini arnat politikkeriusartut amerliartorsimagaluartut, arnat politikkikkut suliniutillik suli amerlanerusut pisariaqartippagut. Taamaammat Inatsisartunut qinersinissami matumani arnat amerlanerusut sassarnissaat Inuit Ataqatigiinniit kaammattuutigaarput. Tassami angerlarsimaffimmi arnat angutillu naligiinnerunerat uummaarinnerutitsisarpoq, aamma Inatsisartuni sulinermi arnat angutillu naligiinneruppata sulineq angusaqarfiuneruissaaq.

Angutit ilaasa arnanut pissusilersortarnerisa alianartortai sunniiniarluni suliniutip “Mee Too”-p takutippai. Taamaammat angutit, arnat eqqortumik pineqartarnissaat pisinnaatitaaffiilu pillugit, suleqataasariaqarput. Taamaaliornikkut aatsaat niviarsiaqqat arnallu kanngutsaatsuliorfigineqartarnerat, persuttarneqartarnerat atornerlunneqartarnerallu naammaginartumik iliuuseqarfigineqarsinnaapput.

Kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigineqartartut amerlanersaat niviarsiaraasut kisitsisit takutippaat. Taamatuttaaq arnat persuttarneqartartut amerlanerusut, persuttaasoqarsimatillugu nalunaarutiginnittarnerni, kisitsisit takutippaat. Taamaattoqarnerata takutiinnarpaa, inunnut naligiimmik isiginnittariaaseqarnissarput pisariaqarlunilu attanneqartariaqartoq. Arnat angutillu naligiillutik persutaaneqanngitsumik, kinguaassiutitigut pinngitsaaliinertaqanngitsumik atornerluinertaqanngitsumillu inuusinnaasariaqarput.

Nalaalagaaffiit Peqatigiit nunarsuarmi anguniagaat pingaaruteqartoq tassaavoq; kikkut tamarmik akuutinneqarnissaat. Niviarsiaqqat arnallu pisinnaatitaaffii naapertorneqassappata, taamaaliornikkullu inuiaqatigiinni assigiinngisitaarneq atugarissaarnerlu anguneqassappata, nukiit tamarluinnaasa pisariaqartippagut. Katataasoqassanngilarmi.

Arnat angutillu arnat ulluanni pilluaqquagut. Niviarsiaqqat arnallu pisinnaatitaaffiisa qulakkeerneqarnissaat pillugit ataqatigiilluta suleqatigiissaagut.

Pilluaqqusilluta
Bendt B. Kristiansen
Aaja Chemnitz Larsen

Inuit Ataqatigiit ataatsimiinnissamut qilanaarput

Upernaakkut Inatsisartut ataatsimiinnissaannut Inuit Ataqatigiit piareerput. Inatsisartunut aalajangiiffigisassatut siunnersuutit 19-t oqallisissiatullu siunnersuut ataaseq Inatsisartut siulittaasoqarfianut nassiunneqarput.

Aalajangiiffigisassatut siunnersuutit ilagaat meeqqanut inuusuttuaqqanullu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasunut attuumassutilik.

Meeqqat inuusuttuaqqallu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut ajornannginnerusumik inersimasunut ikaarsaarsinnaanissaat anguniarlugu Inuit Ataqatigiit siunnersuutigaat.
Inuusuttut angerlarsimaffiup avataanut inissitaasimasut ilinnialernissamut, suliffeqalernissamut aammalu namminerisaminnik angerlarsimaffeqalernissamut nukissaqannginnerusartut misissuinertigut paasineqareerpoq.

Inuusuttunut inissiat
Inissiat mikinerusut akilersinnaalluartullu pisariaqartinneqarput. Inuusuttut ilinniartullu tassaakkajupput taakkuninnga piumasaqartuusut. Aammami inissiat amerlanerpaat anginerusuupput ilaqunariinnullu tulluarsagaallutik.

Inissianik inuusuttunut tulluarsakkanik pisariaqartitsineq qanoq annertutiginersoq ilisimaneqanngilaq. Taamaammat pisariaqartitsineq aallaaviginagu sanaartortoqarluni pilersaarusiortoqartarpoq. Siunissamili inissialiornissanut pilersaarusiornerit pisariaqartitsinerit aallaavigalugit pisalernissaat Inuit Ataqatigiit kissaatigaat.

Illoqarfinni mikinerni nunaqarfinnullu sanaartornissamut aningaasaliineq

Illoqarfiit mikinerit nunaqarfiillu aningaasanut inatsimmi sanaartornermut aningaasaliissutinik qanoq ilillutik pissarsinerusassanersut apeqquteqaatigalugu oqallinnissamik Inuit Ataqatigiit siunnersuuteqarput.

Naak sanaartornermut tunngasut kommunit namminneq akisussaaffigigaluaraat, Inatsiartut Nunatsinni illoqarfiit nunaqarfiillu ineriartorneranni peqataanerusariaqarluinnartut Inuit Ataqatigiit isumaqarput.

Illoqarfinni mikinerusuni sanaartortoqarnerulernissaa Inatsisartut isumannaartariaqarpaat. Illoqarfiit mikinerusut nunaqarfillu ataavarnissaat siunertarivarput, taamaammat siammasinnerusumik ineriartortitsinissamut aqqutissiuisariaqarpugut.

Sanaartornermut aningaasaliinerit Nunatsinni aningaasarsiorfiit pingaarnersaat, tassa aalisarneq, tunaartarisariaqarpaa. Taamaasiornikkut illoqarfiit minnerusut nunaqarfillu qularnaatsumik aningaasatigut ingerlalluarnissaat qulakkeerneqassammat.

Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinnissaannut qilanaarpugut, oqallisigineqartussammi pingaaruteqarluinnarput.

Inuusuttatsinnut avammut nittarsaassilluartunut qujaniut

Nunatsinni nunarsuarmioqatitsinnut sanilliulluta ikittunnguuvugut, taamaammallu toqqagassarpassuaqassanata. Toqqagassarpassuaqarneq ajorpugut nunarsuarmioqatitsinnut unammiartortussanik, nipilersornikkut nittarsaassisussanik.

Taamaattorli nunaqqateqarpugut eqiasuinneq, sungiusartuarneq piumassuserlu nukigalugit nunarsuarmioqatitsinnut unammeqataasinnaasunik.

Taakku unammeqataasinnaanerannut sunngiffimmi ikiuuttartorpassuit aqqutissiueqataapput. Qujanarsuaq.

Piffissaq kinulleq ullunilu makkunani qutsavigalugillu nersorniarpakka nunarput sinnerlugu nittarsaassilluartut. Qujanarsuaq meerartatsinnut maligassiuigassi, qujanaq meerartagut nuannaartorisassikkassigit. Ilissi takutipparsi eqiasuinneq, sungiusartuarneq piumassuserlu nukigagalugit angusaqartoqarsinnaasoq.

Qutsavigaakka:

• Langrendertartoq Martin Møller, OL

• Sisoraatinik takutitsilluartoq Laila F Salling OL

• Sangujaartartoq Nuunu Chemnitz Berthelsen, FIS alpin, Japan

• Ukaleq Slettemark, langrendimi Norgemi angusaqarluartoq

• Simon Lynge, Amerikkami nersornaasigassanut innersuussaq

• Nivi Nielsen, erinarsortartoq

• Ivalu Josefsen Judithe Jørgensenilu, x-Faktor unammeqataasut

• Aka Hansen, Ekko Shortlist Awards-imi nersorneqarsimaneranut

Qujanarsuaq nunarput sinnerlugu takutitsilluarnissinnut. Nunaqqatigiit ataatsimoortilluarluta, tulluusimaartippatsigut. Qujanarsuaq, ingerlalluaqqissikkisilu.

Ikinngutinnersumik

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit

Mobil: 587619

Inuusuttatsinnut avammut nittarsaassilluartunut qujaniut

Nunatsinni nunarsuarmioqatitsinnut sanillIulluta ikittunnguuvugut, taamaammallu toqqagassarpassuaqassanata. Toqqagassarpassuaqarneq ajorpugut nunarsuarmioqatitsinnut unammiartortussanik, nipilersornikkut nittarsaassisussanik.

Taamaattorli nunaqqateqarpugut eqiasuinneq, sungiusartuarneq piumassuserlu nukigalugit nunarsuarmioqatitsinnut unammeqataasinnaasunik.

Taakku unammeqataasinnaanerannut sunngiffimmi ikiuuttartorpassuit aqqutissiueqataapput. Qujanarsuaq.

Piffissaq kinulleq ullunilu makkunani qutsavigalugillu nersorniarpakka nunarput sinnerlugu nittarsaassilluartut. Qujanarsuaq meerartatsinnut maligassiuigassi, qujanaq meerartagut nuannaartorisassikkassigit. Ilissi takutipparsi eqiasuinneq, sungiusartuarneq piumassuserlu nukigagalugit angusaqartoqarsinnaasoq.

Qutsavigaakka:

• Langrendertartoq Martin Møller, OL

• Sisoraatinik takutitsilluartoq Laila F Salling OL

• Sangujaartartoq Nuunu Chemnitz Berthelsen, FIS alpin, Japan

• Ukaleq Slettemark, langrendimi Norgemi angusaqarluartoq

• Simon Lynge, Amerikkami nersornaasigassanut innersuussaq

• Nivi Nielsen, erinarsortartoq

• Ivalu Josefsen Judithe Jørgensenilu, x-Faktor unammeqataasut

• Aka Hansen, Ekko Shortlist Awards-imi nersorneqarsimaneranut

Qujanarsuaq nunarput sinnerlugu takutitsilluarnissinnut. Nunaqqatigiit ataatsimoortilluarluta, tulluusimaartippatsigut. Qujanarsuaq, ingerlalluaqqissikkisilu.

Ikinngutinnersumik

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit

Mobil: 587619

Nunarsuaq tamakkerlugu inuiaqatigiinnut naapertuulluarnermut ullorititaq

Nunarsuaq tamakkerlugu inuiaqatigiinnut naapertuulluarnermut ullorititaasoq taassaavoq 20.februar. Ullormi tassani pingaartinneqarpoq nunarsuarmioqataasunut tamatsinnut eqqaasissutigissallugu, ullutsinni nunarsuarmi innuttaasugut ulluinnarni atugarisatta qanoq assigiinngitsiginera. Taammaatumillu qanoq piitsuusutsip akiorneqartuarnissaa, inuiaqatigiinni naligiinnerunissaanut – taammatuttaaq suliffis-saaleqinerup akiorneqarnissaanut suliniuteqarfigiuarnissaat nunani tamalaat naligiinnerusumik – pitsaanerusumik inooqqatigiinneq, kiisalu ersoqatigiineq siuasarnisarlugit anguniarlugillu.

Tamannalu aamma nunatsinnut annertuumik pingaaruteqarpoq sulissutigineqartuarnissaa.
Naak Naalakkersuinikkut aammalu Kommunenilu qinikkat akornanni tamanna ukkanneqarnera annertusinikuugaluartoq, suli annertuumik suliiassaqarpugut.

Naalakkersuinikkut Kommenenilu suleqatigiinermi inuk ilivitsutut isigalugu suliassaqarfiit akimorlugit isumaginninnikkut suleriaaseqarnissaat pingaartorujussuuvoq. Meeraq,utoqqaq, inuk innarluutilik sullinneqarnermini tamakkiissumik ataatsimoorussamik aallunneqaqqullugu Namminersorlutik Kommunellu suliassaqarfiit akimorlugit suleqatigiinerusariaqarput. Taammaassilluni pitsaasumik tamakkiinerusumillu sullissineq anguneqassammat.

Ullumikkummi inuttaasunut ulluinnarni atugassarititaasut suli naligiinngitsorujussuupput. Inuttaasut pitsaanerusumik naligiinnerusumillu atugassaqartinneqarnissaat tamatta peqatigiilluta, oqallinnersitigut avitseqatigiinertigllugu qaanngerniarsinnaavarput.
Qanortoq tamatta susassageqatigiineq tapersersueqatigiinneq aqqutigalugu ikiorqatigiitta.

Debora Kleist, Inuit Ataqatigiit

Folketingimut – Tunngaviusumiguna inatsisiliorneq pineqartoq

Qujanaq piffissami kingullermi nunatta Tunngaviusumik inatsisiliorniarnerani oqallinnermut soqutiginninnissinnik. Naqqiutigilaarlarali suleqatigiissitaq pilersitaq ateqanngimmat: Namminiilivinniarnermut isumalioqatigiissitaq. Ateqarporli: Tunngaviusumik Inatsisiliornermut Isumalioqatigiissitaq. 

Tunngaviusumik Inatsisiliornermut isumalioqatigiissitaq ersarissumik suliassinneqarpoq, tassalu Tunngaviusumik inatsisissamik siunnersuuteqarluni suliaqarnissaminut.  Taannalu aatsaat atulissaaq inuiaat kalaallit taasinermikkut akuersippata tunngaviusumik inatsit akueralugu .Suliaq aatsaat aallartilaarpoq. Suliaq kalaallit nammineq aallartipparput, danskit nunasiaateqarsimasut isumassarsisimanngimmata tamatumunnga aqqutissiuutissalluta. Uanga isumaga malillugu nuna nunasiaateqarsimasoq tassaasuussagaluarmat nunasiaatigisimasami naalagaaffinngornissaanut ikorfartuillunilu kaammattuillunilu suliamik aallartitsitisoq. Taammaanngilarli, uagut nammineq aallartippugut. 

Tunngaviusumik inatsisiliorniarnitsinni soorlu danskit politikeriisa tapersersornerulluta, naligisutut illuta suleqatigiumassagaluaraatigut. Kisianni nipi imaattoq apuuttarpaat: meeqqat sullinniarsigit, isumaginninneq aningaasarsiorneq suliarinngilasi, tamanna suliariniarsiuk. 

Kalaallit Nunaanni ilungersoqaagut meeqqat, atugaat pitsanngorsarniarlugit. Meeqqat illersuisuanik 2012-mili pilersitsivugut. Danmarkimi meeqqat ulloq manna tikillugu illersuisoqanngillat. 

Meeqqat pitsaanerpaamik sullikkumallugit meeqqanut inatsisilioqqammerpugut. Innarluutilinnut illersuisortaarnikuuvugut. 

Nunatsinni imigassamik atornerluineq millisipparput, sulilu millisarlugu. Maannalu inuusuttortatta imernerat millisarniarlugu ikiaroornartumullu akiuiniarluta suliaqarpugut. 

Isumaginninnerlu pingaartitsilluinnarparput, Inuit Ataqatigiillu Naalakkersuisooqataalernitsinniit Isumaginninnikkut suliassat siuttuuffigilerlutigit. Isumaginninnikkullu sulianut annertunerujussuarmik aningaasaliilluta. Taakkulu eqqaasatta avataani aamma allarpassuarnik sulianik aallartitsilluta. 

Taamaammat danskit politikeriinut oqaatigiumavara ilungersorluta inuit, meeqqat atugaat pitsanngorsarniarlugit suliuaratta. Taassumalu saniatigut tunngaviusumik inatsimmik sanalluta. 

Danskit politikerii oqallinnermut tikilluaqquakka. Oqallinnerli naligiippasissumik aallaaveqarli. Oqaalullutalu, sunillu suliaqassanersugut uparuartorutsigut nunasiaateqarsimanermi misigisat utersaartarput. 

Naligiilluta,oqaluttuarisaanerput akueralugu, siunissaq pillugu suleqatigiitta. 

 

Mimi Karlsen

Tunngaviusumik inatsisiliornermi isumalioqatigiissitami ilaasortaq

Inuit Ataqatigiit

Inuusuttagut Kinamiunut isiginnaaginnartuutinnagit sulilersitsigit

Soorlu Sermitsiap 03.02.18  allaaserisaani qulequtsiunneqarpoq: Maniitsoq Kalaallit Nunaanni Kinamiunut »illoqarfiit pingaarnersaasoq« 

Aammattaaq allaqqavoq: – Qeqqata Kommuniani kommunalbestyrelsip Royal Greenlandip Maniitsumut Sisimiunullu Kinamiunik 13-inik suliartortitsinissamik qinnuteqaataa akueraa. 

Qujanarluinnarpoq aalisartut tulaataat aalisakkat sulisussaqarluarluni suliarineqassammata, taamaalillutami aalisartut tunitsivigissaartuarnissaat qujanartumik anguneqartarpoq. 

Inuit Kinamiit suliartortut qujamasunnaraluartut suli iliuuseqartariaqarnitsinnik aamma tikkuussipput.

Qeqqata Kommunia 13-nik tikisitsinissamut akuersisoq, qanoq iliuuseqarpa Maniitsumi suliffissaaleqisut sungiusarniarlugit, sulileqqinnissamut piukunnarsarlugit?  

Royal Greenland, Kinameersunik inissianik inissaqartitsisoq, qanormita illoqarfimmi inuusuttunut inissaqartitsiva?

Illoqarfimmioqatigut Kiniserit akuerisaalluarpasipput inooqataalluarpasillutillu. Kisiannili inuusuttut suliffeqanngitsut ingerlariaqqitsitaanissaannut akornutaallaqunngeqaat. Sulisussanik avataaniit tikittunut inuusuttortatta isiginnaartuuginnannginnissaannut iliuuseqanngippallaarpugut. 

Doris Jakobsen, naak siorna inatsisartuni akuerisarput aalisakkerinermik ilinniarfimmik naalakkersuisut pilersitsinissaat? Inuusuttunut qaqugu aalisakkerinermut ilinniarfimmut qinnuteqartitsisoqarsinnaava? 

Aalisakkerinermik ilinniarfeqalerpat inuusuttut ilinniarsimasuullutik fabrikkini sulisuussagaluarput. Nunaqavissut namminneq suliffeqarfimmik ineriartortitsillutillu avammut niuernermik annertusaassagaluarput. 

Avataaniit sulisussanik ingiartiinnarata kommunit naalakkersuisullu Royal Greenlandilu suleqatigiillutik inuusuttunik sulisinnaanngorsaatinik pilersitsisariaqarput. Aammattaaq aalisakkerinermik ilinniarfimmik pilersitsisariaqarput, taannalu Maniitsumiilluarsinnaavoq. 

Matumuuna Naalakkersuisut, Kommunit Royal Greenlandilu kaammattorumavakka suleqatigiillutik inuusuttatta aalisakkerinermik sulisinnaalernissaannik iliuuseqaqatigeeqqullugit.

Inuusuttagut isiginnaaginnartissanngilagut avataaniit suliartortunut.

 

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit

Hans Pavia Egede – inuk immikkuullarissoq maqaasineqassaaq

Hans Pavia Egede

Partiip allattaanerisimasaata politikeriusimasullu Hans Pavia Egedep toqukkut qimagussimaneranik Inuit Ataqatigiinni aliasuutigeqisatsinnik tusarlerneqarpugut. Hans Pavia Egede politikkikkut qinikkatut sulinermini Atassut Akulliit Partiiallu tunuliaqutarereerlugit ukiuni kingullerni parteerput tunuliaqutaralugu sulivoq. Qinikkatut kingullertut Kommuneqarfik Sermersuumut ikaarsaariarnermut ataatsimiititaliaanut ilaasortatut atuuppoq sulinerminilu nunatsinni illoqarfiit pingaarnersaannut inunngorfimminut Nuummut asanninnera ersialaartuarpoq. Illoqarfissuup nunattalumi sinnerata ineriartortittuarnissaanik piumassuseqarnermigut Hans Pavia maligassiuiuarpoq. 2008-mi Hans Pavia Egede Inuit Ataqatigiit allattoqarfiani atorfinippoq ukiunilu 2011-mit 2013-mut Inuit Ataqatigiit Kattuffiannut allattaaneruvoq.

Hans Pavia Egede Inuit Ataqatigiinnit politikeritut partiimullu allattaanertut qarasarissutut anersaakkullu silassorissutut eqqaamajuassavarput. Oqallorissuuvoq allattariarsullammaallunilu toqussilu qanillinissaata tungaanut torrallatanik nutserissussillattaasarpoq. Aalisarnermut politikkimut inuiaqatigiinnilu aningaasarsiornermut allanullu ilisimasaqarluarluni suleqatitut angusaqarusuttutut naleqartinneqarluartutullu ilisimaneqarpoq. Politikkikkut allatigullu suleqatigisimasaasa amerlasuut silassorissusaanik misigisaqartarsimapput amerlasuullu Hans Paviap naatsunik, paasinartunik eqquilluartunillu pineqartunut eqqarsaatigilluagaasimasunut oqaaseqarsinnaasarnera eqqaamassassavaat.

Hans Pavia Egede politikkikkut allatigullu qanigisaminik ilisarisimalersimasaminik ikinnguteqarluarpoq. Hans Pavia maqaasineqassaaq, minnerunngitsumik qanigisaminut isumassuiuarnera tukkortuujuneralu maqaasineqassaaq.

Inuit Ataqatigiit Hans Pavia Egedep ilaqutaanut ikinngutaanullu misiginneqatiginninnerput apuupparput.

Hans Pavia Egedep eqqaaneqarnera ataqqinartuuli.

Sara Olsvig
Siulittaasoq
Inuit Ataqatigiit

Piaartumik Kangerlussuarmi ukiuunerani umimmannik tunitsiviliisoqarli, piniartullu inuussutissarsiorsinnaanerannik periarfisseqqillugit 

Ukiorpanngortuni umimmaat neqaanik neqissaqarniarnikkut aammalu pisuussutitsinnik uumassusilinnik atorluaaneruleriartornerput Kangerlussuarmi ukiuunerani umimmannik tunisassiortitsisarnerminngaanneerpoq. Inuppassuarnik suliffissatigut innuussutissarsiornikkullu periarfissiisarluni. 

Soorlu pisiniarfiit ilaata ataasiinnaalluunniit uppernarsarsinnaagaa allaat ukiumut umimmaat 200-t neqaannik nunatsini innuttaasut pisiarisinnaasaannik pisariaqartitsingaluarlutik. Naalakkersuisut ataatsimiititaliallu piaartumik tamanna suleqatigiissutigilissuk, allallu susassaqartut peqatigalugit suliamik ingerlatsinissaq periarfissanngorlugu. 

Ilanngullugu susassaqartunit tamanit oqaloqatigiissutigineqarli aaqqissuunneqarlunilu, Kangerlussuarmi ukiuunerani umimmannik tunisassiornerup ukiorpannut ataavartumik patajaatsumillu  ingerlanneqarsinnaasunngornissaa. 

 

Hans Aronsen

Inuit Ataqatigiit

Tunngaviusumik inatsisiliornissamut isumalioqatigiissitaq allanngoraqattaanngitsoq, sullarissoq peqataatitsisorlu atorfissaqartinneqarpoq

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni gruppeata Debora Kleist Tunngaviusumik inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitamut ilaasortassatut toqqarpaat. Debora Kleist politikkikkut misilittagaqarluarnermigut ataatsimoortitsillaqqissuunermigullu Tunngaviusumik inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitami ilaasortaatitatta aappaa Mimi Karlsen peqatigalugu nukittorsaqqinnissaanut piginnaasaqarluarpoq.

Tunngaviusumik inatsisissamut isumalioqatigiissitami suliap nanginnissaanut qilanaarpugut. Inuit Ataqatigiit ukiortaami oqaaseqaammi ima oqarpugut:

“Inuiaat kiffaanngissuseqartut tassaassapput inuit aamma ilukkut nukittullutik kiffaanngissuseqartut, pigiliutiinnakkanik isumaqarfigineqanngitsut, immikkoortitaanngitsut, naqisimaneqanngitsut. Suliassat siunitsinniittut tamatsinnit kivitseqataaffigineqartariaqarput akisussaaqataaffigineqartariaqarlutillu”.

“Tamanik inissaqartitsineq Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik inatsisissatsinni malitassatut tunngaviusutut pingaartitaraarput. Tunngaviusumimmi inatsit inuit innuttaasutut politikkikkullu pisinnaatitaaffiinik imaqartussaavoq. Kia sumik pisinnaatitaaffeqarneranik apeqqusiisoqassappat aalajangiusimaffigaarput kinaluunniit imminut kalaalertut isigisoq akuersaarneqassammat. Aamma uatsinnut tunngaviulluinnarpoq nunatut nunatsinni ikinnerussuteqartunut pisussaaffitsinnik naammassinnittassagatta. Allatut oqaatigalugu peqataatitsissaagut, immikkoortitsinata. Tamanna kinaassutsimut, oqaatsinut, qanoq isikkoqarnermut inuiaassusermullu atuutissaaq. Tamattami atorfissaqartinneqarpugut”.

Inuit Ataqatigiit isumalioqatigiissitami tunngaviusumik anguniakkat taakkua ilungersuunnissai nangissavarput. Sulinerup nuna inuiaallu katersuutsissavai, avissaartuutsinnagit.

Aalaakkaasumik ilaasorleeriaaseqarneq pisariaqarpoq

Inuit Ataqatigiit Isumalioqatigiissitap sulinerata aallartisarnerani suliaq politikkikkut pinnaassutaasimanera uggornartutut isigaarput. Isumalioqatigiissitami suliap imarisaa ullormit siullermit samminagu piffissarujussuaq nukipparujussuillu kikkut ilaasortaanissaannut isummersoqattaarnermut atorneqarput. Tuinngaviusumik inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitap siulersorneqarnerani aqutsilluarnerusoqarnissaanik piumasaqarpugut, suliallu torersumik ataatsimoorfiusumillu ingerlanneqarnissaanik sakkortuumik kaammattuivugut.

Naalakkersuisut ulloq 10. januar 2018 Tunngaviusumik Inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitap inuttaligaaneranut apeqqutinut marlunnut isummerput.

Inuit Ataqatigiit Isumalioqatigiissitamut ilaasortaatitatta aappaata ilaasortaaginnarnissaanut qinnuteqaatitta itigartinneqarnerani Naalakkersuisuni ikinnerussuteqarluta amerlanerussuteqartunit allaanerusumik isummerpugut. Amerlanerussuteqartut isummernerat tusaatissatut tiguarput.

Neriuutigaarput ilaasortaatitatsinnik maanna taasiisariaqarnermik aalajangerneq siunissami Isumalioqatigiissitamut ilaasortanik taarsiisaqattaartalernissamik kinguneqassanngitsoq.

Pisut aalajangiiffigineqartariaqalersimasullu kingulliit eqqarsaatigilluagaanerusumik inuttaleeriaaseqartariaqarnermik pisariaqartitsisoqarnera takutippaat.

Siammasissumik peqataatitsineq

Inuit Ataqatigiit erseqqissaqqissavarput Tunngaviusumik inatsisiliornissamut suliaq siammasissumik peqataaffigineqartumik ingerlanneqartariaqarmat isumaqaratta. Tamanna isumaqarpoq inuiaqatigiinni kattuffiit, kommunit, sussaqartut minnerunngitsumillu innuttaasullu peqataatinneqarnerungaarlutik suleriaaseqartoqassasoq isumaqartugut. Taamaammat uagut qaqissimasatsinnik kommuninit maanna peqataasartoqalernissaannik qulakkeerinnittoqarmat. Innuttaasunik peqataatitsinissamut erseqqissumik pilersaarusiornissat Isumalioqatigiissitamit nangittumik piumasaqassaagut, pilersaarusiarlu tamanna paasisaqarfiginerulissallugu qilanaaraarput.

Qinigaaffiulli tulliani Isumalioqatigiissitamik inuttaleeriaaseq nalilersuiffigineqaqqittariaqarmat isumaqaratta oqaatigereerumavarput.

Innuttaasunut qaninnerusumik peqataatitsinerusumillu suleriaasilimmik, allanngoraqattaanngitsumik, suliassamut ilisimasaqarluarnerusumik suliassamullu piffissalinnik inuttaligaasumik isumalioqatigiissitamik ilusilersuisoqarnissaa Inuit Ataqatigiit siuttuuffigissavarput.

Sara Olsvig

Siulittaasoq

Inuit Ataqatigiit

Akisussaassusilimmik aalisarneq ingerlanneqartariaqarpoq

 Ulloq 20. decembari 2017 killeqanngitsumik aalisartitsiveqarneq atorunnaarseqqullugu Sara Olsvigip oqariartuutigaa. Qasigiannguani Inuit Ataqatigiit tamakkiisumik Sara Olsvig tunuliaqutserparput. 

Sara Olsvig killeqanngisumik aalisartitiveqarneq pillugu oqariartuuteqarnera Karl Kristian Krusemit ulloq 28/12-2017 tusagassiutitigut tupaallaatigineqarpoq.  

Naalakkersuisut akornanni aaqqiagiinngittoqarnera inuiaqatigiit akornanni aalassassutigineqaqaaq, aammalu toqqissisimanngissusermik pilersitsilluni.  

Aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut amerlasuut Nunatsinni inuussutissarsiutit pingaarnersaat qanoruna iliuuseqarfiginiarneqalersoq nalornissutigalugulu apeqquserpaat. Pisoq aporaaffiusutut oqaatigisariaqarpoq.  

Qasigiannguani Inuit Ataqatigiit Sara Olsvigip oqariartuuteqarnera tamakkiisumik taperserlugu ilisimatitsissapput. Qasigiannguani Inuit Ataqatigiit Nunatsinni inuussutissarsiutini pingaarnersaata aalisarnerup inuiaqatigiinnut akisussaassuseqarnerpaamik aammalu piujuartitsineq qitiutillugu aaqqissuunneqarnissaa Qasigiannguani Inuit Ataqatigiit pingaartippaat.  

Nunatsinni inuussutissarsiutini pingaarnersaat aalisarneq politikkikkut peqqissaartumik ingerlanneqartariaqartoq Qasigiannguani Inuit Ataqatigiit ilanngullugu oqariartuutigaat.  

Naalakkersuisut decemberip 11.-ni ataatsimiinnerannit imaqarniliami aalajangiussami oqaaseqaatit imaattut Aalisarnermut Naalakkersuisup qanoq iliuuseqarfiginiarpai:

Sinerissap qanittuani qaleralinnut atatillugu immikkoortortani pisassiissuteqarfiunngitsuni sinerissap qanittuani qaleralinniarnermi angallatit pisaat, pisassiissutinut tamarmiusunut nalunaarsuinermut ilanngunneqartassapput.” 

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisuutitaasa piujuaannartitsineq tunngavigalugu aalisarnerup ingerlanneqarnissaa taamaalillunilu aalisartut illersorneqarnissaannik piumasaqarnerat tamakkiisumik tunuliaqutserparput. Piujuartitsineq aalisarnermik piujuartitsinerummat.

 

 

 

Klaus Lundblad                                                         Aqqa Samuelsen

Qasigiannguani Inuit Ataqatigiinni                    Kommune Qeqertalimmi

Siulittaasoq                                                                kommunalbestyrelsimi ilaasortaq

Sinneqartoornermut meeqqat inuusuttullu akileeqataangaatsiarput

Qaasuitsup Kommuniata ukiup naanerani kr. 111 mio.-nik sinneqartoorneq nalunaarutigivaa, soorunalumi kommunit marluk nutaat aningaasaqarnikkut pittaasumik aallartissutissaannik tunngavissinneqarnerat qujarupparput. 

Sinneqartoorutilli tulluusimaarutiginissaannut qungujussaq killeqarpoq, eqqaamassuarpummi Qaasuitsup Kommuniusimasumi sullissinerup appasittumik inissisimanikuunerata kingorna meeqqanut inuusuttunut sunngiffimmilu sammisassaqartitsinernut, minnerunngittumillu meeqqat atuarfiannut annertuumik kinguneqarnerlunnikuummat, sinneqartoornermullu meeqqat inuusuttullu annertuumik pilliutigineqarput. 

Avannaata Kommuniani borgmester-ip sullissinerup ajorseriaateqanngittumik ingerlaqqissinnaaneranik oqariartornera Inuit Ataqatigiinnit tusaatissatut tinguinnarsinnaavarput, sullissinerummi appasereersup akueriinnarneranut peqataaginnarnissamik pilersaanngilagut. 

Ukiuni aggersuni pisariaqavippoq meeqqanut inuusuttunullu suliniutit ersarissut piunissaat, minnerunngittumik meeqqat atuarfianni angusat pittaanerusariaqarnerat eqqarsaatigalugu meeqqat atuarfiannut aningaasaliissutit annertusarneqartariaqarput. 

Avannaata Kommuniani Inuit Ataqatigiit illuatugiliuttutut inissisimangaluarluta suleqataassuugut, akisussaaqataaneq tamakkiisoq tunniutissagutsigu meeqqanut inuusuttunullu suliniuteqarnermik ersarissunik takussutissaqartariaqarpoq.

 

Ikinngutinnersumik

 

Bendt B. Kristiansen

Inuit Ataqatigiit, Avannaata Kommunia

Siunissaq tamanut neriuuteqarfiulluarli

Siunissaq tamanut neriuuteqarfiulluarli

Ukioq 2017 nunaqqaterpassuatsinnut unamminartunik, nuannersunik alianartunillu nalaataqarfiusimavoq. Meerannguit siunissamut neriuuteqartitsillutik inunngorsimapput nunaqqatilli allat ilaqutaasunut artornaqisumik qimagussimapput.

Pisut akornanni Uummannap Sulluani ajunaarnersuaqarnera nunaqqatigiittut ataatsimoornermik kinguneqartitsisimavoq. Inuit Ataqatigiinni unnuk unnuarlu taanna puigunngisaannassavarput innuttaasullu eqqugaasut uummatitsinniittuassapput. Ilaqutariit Nuugaatsiarmiut Illorsuarmiullu nunaminnik angerlarsimaffimminnillu tassanngaannaq qimatsisariaqarsimasut eqqarsaatitsinniipput. Minnerunngitsumik ilaqutariit asasaminnik Nuugaatsiami tassaarsuarnermut annaasaqartut qamannga pisumit misiginneqatigaavut.

Unnuit qaammaleruttorfianni ajunaarnersuaqariataarnerata taarnermik ernumanermillu misigitippaatigut. Uummatitsigulli attortseqqaqaagut pisup ajoqisup kinguninngua inuiattut ataatsimoornerput takusinnaallutigu tusaasinnaaleratsigu. Innuttaasut pisortallu nuna tamakkerlugu suleqatigiipput, minnerunngitsumik inuiattut nunatullu ataatsimoorluta. Assaat ikiuussinnaasut tamakkivillutik ikiuupput. Tullermik asanninneq takutinneqartoq neriunnermik kialaarnermillu apuussivoq.

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisut Inatsisartullu sinneri peqatigalugit inuttut atukkatigut ikiuineq pisariaqartinneqartoq qulakkiissavarput.

Naligiinneq

Inuit Ataqatigiit, Siumut Partii Nalerarlu 2016-mit 2018-mut naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissutitsinni anguniagarisarpassuatsinnik sulissuteqarnissatsinnut ukioq ataaseq sinnilaaginnarlugu maannamut periarfissaqarsimavugut. 2018 ukioq qinersiviussaaq. Ukiup ingerlallualereernerani qinersineq pissappat qinigaaffik naallugu qinersisartut eqqissillutik pinissaannut periarfississimassavagut, minnerunngitsumillu politikkikkut siuttuunikkut qinigaaffik naallugu suliaqarnissamut periarfisseeqataasimassalluta.

Tamanna Inuit Ataqatigiinnut pingaaruteqartuuvoq. 2016-mi oktobarip naanerani naalakkersuisooqataalernikkut akisussaaffimmik tigusivugut. Nunatta akisussaassuseqarnerusumik, patajaannerusumik erseqqinnerusumillu sammivilimmik, ataatsimoortunillu siuttoqarnissamik pisariaqartitsisoqarnera takusinnaagatsigu taama iliorpugut.

Taakkulumi tamaasa piviusunngortippavut. Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisunut ilaasortaatitavut sisamaasut, naalakkersuisuni suleqativut peqatigalugit suliassat qitiulluinnartut siamasissumik isumaqatigiissusiorfigaavut. Minnerunngitsumik nunatta siuttuuffigineqarnerani isumaginninnikkut naapertuunnerusumik ingerlaveqarnissaanut qulakkeerinnittuusimavugut.
Nunat avannarliit akornanni naligiinnginneq nunatsinni annertunerpaavoq. Tamanna illoqarfissuatsinni atuuppoq nunallu immikkoortuini atuulluni. Taamaammat naligiinnginnerup akiornissaanik erseqqissumik anguniagaqarnissaq Inuit Ataqatigiinnut tunngaviulluinnartuuvoq.

Naalakkersuisooqatigiinni ulloq siullermit iliuuseqarpugut. Januaarip aallaqqaataanit sarfap erngullu akiata assigiittussaaleqqinnera eqqunneqassaaq, minnerunngitsumik avinngarusimanerusuni inuuniarnermut akinik appaasussaq. Ulloq taanna aamma isumaginninnikkut pisortanit ikiorsiissutinik aaqqissuusseqqinnissami alloriarneq siulleq atuutilissaaq, meeqqanut tapit ineqarnermullu tapit aaqqissuuteqqinnerisigut. Tamaalinikkut ilaqutariinnut meerartalinnut isertitakinnernut akunnattumillu isertitalinnut ajunnginnerusunik atugassaqartitsilissaagut ilanngullugulu sulinerup imminut akilersinnaanerulernissaa qulakkeerlugu.

Toqqissisimaneq

Namminiilivinnissamimmi eqqartuineq tunngaviusumik inatsiseqalernissamik aningaasaqarnitsinnilluunniit eqqartuinissamut taamaallaat tunnganngilaq. Kikkut tamarmik peqataanissaannik qulakkeerinninnissamut aamma tunngavoq. Naligiinnginnermik akiuineq tunngaviusumillu inatsisiliornerup aallartisarnera ataqatigiilluinnartutut isigaavut. Tassami inuiaqatigiinni ineriartortikkumasatsinni tunngaviusumik naleqartitassatsinnut tunngavoq, tamanit kivitseqataaffiusut tamanillu inissaqartitsisut.

Tamanik inissaqartitsineq Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik inatsisissatsinni malitassatut tunngaviusutut pingaartitaraarput. Tunngaviusumimmi inatsit inuit innuttaasutut politikkikkullu pisinnaatitaaffiinik imaqartussaavoq. Kia sumik pisinnaatitaaffeqarneranik apeqqusiisoqassappat aalajangiusimaffigaarput kinaluunniit imminut kalaalertut isigisoq akuersaarneqassammat. Aamma uatsinnut tunngaviulluinnarpoq nunatut nunatsinni ikinnerussuteqartunut pisussaaffitsinnik naammassinnittassagatta. Allatut oqaatigalugu peqataatitsissaagut, immikkoortitsinata. Tamanna kinaassutsimut, oqaatsinut, qanoq isikkoqarnermut inuiaassusermullu atuutissaaq. Tamattami atorfissaqartinneqarpugut.

Taamaammat inuiaqatigiinni ammip qalipaataa tunngavigalugu immikkoortitserpalaartumik oqariartortaqallattaarnera erseqqissumik illuatungilerniarparput. Akuerisassaanngilaq. Inuit Ataqatigiit upperilluinnarparput inuiaat kalaallit tassaagatta inuiaat akaarinnittut, namminiilivinnissamik anguniagaqarnitsinni ataqqineqarluta pineqarnissamut piumasaqarnitsinni allanik aamma ataqqinnittuusugut. Inuup nammineq nunagisamini toqqissisimanissaanut tamanna tunngavoq.

Tunngaviusumik inatsisiliorneq 2018-p naanera qaangerlugu ingerlassaaq. Tunngaviusumik inatsisiliornissamut isumalioqatigiisitap 2018-mi suliassanik marlunnik qulakkeerinninnissaa Inuit Ataqatigiinnit naatsorsuuteqarluta erseqqissumik oqaatiginiarparput: Tunngaviusumik inatsisissap imarisassaasa sinaakkusiorneqarnissaat innuttaasunillu peqataatitsinissamut erseqqissumik piviusumillu pilersaarusiornissaq. Tassanngaannit tunngaviusumik inatsisissatta innuttaasunik peqataatitsilluinnarluni suliarivinnissaanut ukiut pisariaqartinneqartut atussavavut. Sulineq isumalioqatigiisitamit kisermaanneqassanngilaq.

Ikittuinnaat immikkut pineqarlutik iluaquserneqarlutillu sunniuteqartutuaalissanngillat. Akerlianik tamanut naligiinnerusunik periarfissiissaagut sunniuteqartitsissallutalu.

Ineriartorneq

Nunatta angallannikkut ataqatigiinnerulernissaanik sulissuteqarpugut. 2016-mi ukiakkut naalakkersuisooqatigiinni suleqataaleratta mittarfinnik sanaartornissamut pilersaarusiornermi aalajangersimasunik inissiisoqareersimavoq. Aningaasaqarnermut naalakkersuisoqarfiup akisussaaffigilernerani maanna mittarfiit tallisinnissaannut pilersaarusiorneq naapertuunnerusumik ilusilersugaalerpoq. Taamaammat maanna Nuummi Ilulissanilu talliliinissat siulliunneqartussanngorput.

Naqissusissavara mittarfiliornissanut nivaqqaarnissamik ilungersuuteqarneq naammaqqajanngimmat. Suliassat allat aamma malinnaasariaqarput. Taamaammat inuussutissarsiornikkut ilinniartitaanikkullu ataqatigiissakkamik sulisoqarnissaa piumasaraarput, mittarfinnik takinerusunik peqalernermi najukkani nunallu immikkoortuini periarfissat atorluarneqarnissaat qulakkeerneqarniassammat. Takornariaqarnermi neqeroorutinik ineriartortitsisoqassaaq, avammut niuernikkut periarfissat siammasinnerulersinneqassapput periarfissaalersussanullu sulisussanik ilinniartitaanikkut piareersaasoqassaaq. Minnerunngitsumik najukkani ataasiakkaani ineriartortitsinissamik akisussaaffimmik tigusisoqartariaqarpoq.

Ataqatigiinneq

Nunap sinnerani qanoq iliortoqarnissaanik erseqqissumik pilersaarusiornissaq piumasaraarput. Ataqatigiissakkamik aaqqiisoqanngippat kiffartuussinissamut isumaqatigiissusiortariaqarnerit akitsoraluttuinnarsinnaapput. Illoqarfinni minnerni nunaqarfinnilu ilumut periarfissagissaarnerulernissamik kinguneqartitsisunik mittarfinnut, angisuunik minnernillu ujaraaqqanik qallikkanik, suliniuteqarnitsinni sukumiisumik qulaajaasarnissaq nangittumik ilungersuutigissavarput, inuiaqatigiinnut pisariaqanngitsumik aningaasartuutaalinnginnissaat pillugu.

Tamannarluinnaavorlu aamma aalisarnermut inatsimmik aaqqissuusseqqinnermik ingerlatsinitsinni piumasarisarput. Siullertut aningaasaqarnikkut ataqatigiissagaalluartariaqarpoq, aappaattullu allannguutit malitsigalugit nammataqarsinnaanikkut piginnaasaqarnikkullu qaffaasariaqarpugut. Avataasiornermit sinerissap qanittuanut pisassiissutinik nussuinikkut nunami suliffissanik amerlanernik pilersitsissagutta eqqarsaatigilluagaasumik tamanna ingerlanneqassaaq. Nunamimi assaat sulisussat aamma piareersimasariaqarput kingunerisassaallu qulaajavinneqarsimasariaqarlutik.

Piujuaannartitsineq

Inuit Ataqatigiinni nalorninngilagut. Oqaaseq “piujuaannartitsineq” paqumigisassaanngilaq. Aalisarnermut inatsisissatut siunnersuutip siullermeerneqarnerani inatsisip siunertaata aalajangersarnerani nunatsinni ataatsimoorluta pisuussutinik pigisatsinnik aalisarnerup piujuaannartitsineq tunngavigalugu ingerlanneqarnissaanik erseqqissumik naqissusiinermik imaqarnissaanik piumasaqarnerput oqaatigaarput.

Pisuussutit kinguaariinnit tullinnguuttunit aamma atorluarneqarsinnaasariaqarput. Taamaammat nuannaarutigaarput naalakkersuisooqatigiinni aalisartullu akornanni Qeqertarsuup Tunuani qaleraleqqassuseq ilungersunartumik inissisimanera paaseqatigiissutigigatsigu. Tamatumunnga iliuuseqarnissaq tamatta akisussaaqataaffigaarput. Sinerissap qanittuani qaleralinniarnermi sukaterisariaqarpugut. Inuit Ataqatigiinnit sinerissap qanittuani qaleralinniarnerup MSC meqqilerneqarsinnaanissaanut pissutsit saatsinnissat tunngavissinneqartariaqartut isumaqarpugut. Tamanna angussagutsigu sapiissuseqartariaqarlutalu qasujaassuseqartariaqarpugut. Akisussaaffimmik tamatuminnga tigusinissamut uagut piareersimavugut.

Ilutigalugu sinerissap qanittuani aalisartunut nunamilu suliffissaqartitsinissaq eqqarsaatigalugu aalisakkanik allanik aallutaqarnissamut periarfissiisariaqarpugut. Taama iliornermi peqassutsit pillugit ilisimasaqarnerusariaqarpugut nuannaarutigaarpullu Pinngortitaleriffimmi pisuussutivut pillugit ilisimasaqarnerulernissaq ulapputigineqarmat. Aqutsinermi atuisut ilisimasaannik atuilluarnissaq ilungersuunnera nangissavarput. Uumasorsiuut ilisimasaat atuisullu ilisimasaat oqimaaqatigiissumik atussavavut. Taamaammat aalisarnermut inatsimmi Aalisarnermut Siunnersuisooqatigiit tusarniaavigineqartarnissaasa naqissuserneqarnissaa piumasaraarput.

Aalisarnermut inuussutissarsiornermi sulialinnut, suliffeqarfissuaatilinnut sinerissap qanittuanilu aalisartunut tamanut qujajumavugut. Aalisarneq suli tassaavoq aningaasarsiornikkut inuussutissarsiuterput pingaarneq. Taamaammat piujuaannartitsineq tunngavigalugu patajaatsumik ingerlattuarnissaa pingaaruteqarluinnarpoq.

Siuariartorneq

Siuariartornissamik suliaqarnermi piujuaannartitsineq aamma qitiuvoq. Piujuaannartitsineq tunngavigalugu siuariartortitsineq uatsinnut tassaavoq kultuurikkut, aningaasaqarnikkut, inooqatigiinnikkut avatangiisillu eqqarsaatigalugit ataqatigiissagaasumik oqimaaqatigiissumillu siuariartortitsineq. Inuussutissarsiornermik suliallit Naalagaaffiit Peqatigiit piujuaannartitsineq pillugu anguniagaannik 17-iusunik sammisaqartitsinerat iluarisimaarparput. Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaat siamasissuupput, piitsuussutsip akiorneranit, naligiissitaanermut, naligiinnginnerup akiornissaanit aningaasaqarnikkut siuariartornissamut suliffissaqartitsinermullu tunngasuullutik.

Pineqartoq tassaavoq inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinermi, aatsitassarsiornermiuppat, nunami suliffissaqartitsinermi, takornariaqartitsinermi, aalisarnermi inuussutissanilluunniit tunisassiornermi, kingunerisassai ataqatigiissusaallu ilisimaaralugit ingerlatsisoqarnissaa. Suliniutinik nutaanik pilersitsinissamut sapiissuseqassaagut siunissamullu isiginnilluta inuussutissarsiornikkut aallartisarneqartut nunatsinni tunngavissinneqarluarnissaat, ilisimasanik qaffaanissaat siuariartortitsinermillu kinguneqartitsinissaat qulakkiissavarput. Qaffasissumik pitsaassusilimmik ilinniartitaanikkut siuarsaanerup CSR Greenland-mit immikkut sammineqarnera pitsaasutut isigaarput.

Naalakkersuisooqataanitsinni aatsitassarsiornermi ineriartortoqarnissaa annertuumik sulissutigisimavarput. Annikitsunik akunnattunillu angissusilinnik suliniutilinnut pitsanngorsaasimavugut, suliniutit annerit ineriartortiutigalugit. Nunaqavissut aatsitassarsiornermi pitsaasumik toqqammaveqarnissaat suliaraarput sulilu sulissutigissallugu. 2018-mi aatsitassarsiornermi aningaasaliinermut aningaasarsiornermullu immikkut ilisimasalinnik nunat tamalaaneersunik siunnersuisooqatigiinnik pilersitsissaagut. Nunatsinni ilisimasat annertusiartuinnartut nunarsuarmioqatitta akornanni pisunik malinnaajutigaluta ineriartortittariaqarpavut.

Nuannaarutigaarput Tele Greenland A/S maanna internetimik sukkasuumik innuttaasunut suli amerliartortunut periarfissaqartitsilermat. Qilanaarpugut tamatumannga periarfissanik nutaanik atuilluarnissamik ilungersuussinissamut. Talittarfik SIKUKI NUUK HARBOUR A/S naammassineqarpoq atulereerlunilu aaqqissuussilluarnikkullu naatsorsuutigaarput avammut tunisaqartarnitsinnut iluaqutaalluni atorneqassasoq.

Tamakkulumi iluaqutaanerulernissaat piviusunngussappat inuussutissarsiornermik suliallit Naalakkersuisullu suleqatigiilluarnissamut piareersimasariaqarput. Inuussutissarsiornermi aallartisaanermilu eqaannerusunik inatsisiliornikkut sinaakkusiliornissaq pinngitsoorneqarsinnanngilaq. Inuussutissarsiornermik sulialinnut oqaloqatiginnilluarnissamut Inuit Ataqatigiit siuttuujumavugut.

Ataqqeqatigiinneq tunngavigalugu Kalaallit Nunaata siuariartortuarnissaa suleqatigiissutigitigu.

Najukkani ineriartorneq

Kommunini malunnaatilimmik ataqatigiiimmillu siuariartortoqarnissaa Inuit Ataqatigiinnit partiitut angisuutut akisussaaqataaffittut isigaarput. Kommunini pioreersuni kommuninngortussanilu akisussaaffimmik tigusinissamut piumassuseqartoqassaaq. Inuussutissarsiornikkut nunami suliffissat, aatsitassarsiornermi, takornariaqartitsinermi aalisarnermilu kommunit ineriartortitseqataanissaminnut aamma piareersimasariaqarput.

Inuit Ataqatigiit kommuninut qinigaatitatta tamakkivillutik sulilluarnerat tulluussutigaarput. Minnerunngitsumik kommuninut apriilimi qinersinermi qinersisartunit akisussaaffimmik tunisinnerput tulluussutigaarput. Kommunalbestyrelsinut nunaqarfinnullu aqutsisunut qinigaatitavut amerliallapput. Kommune Qeqertalimmi Kommuneqarfik Sermersuumilu siuttuunitsinni akisussaassusilimmik, siunissamut isiginnittumik kommuniniillu nunatta siuariartorneranut malunnaatilimmik sunniuteqaqataasinnaanermik upperisaqarluta sulivugut. Ilisimaaraarput kommunini taakkunani unammilligassaasut assigiinngisitaarluinnarmata, ilisimavarputtaarli arnanik nukittuunik marlunnik tunuarsimaanngilluinnartunik borgmesteriutitaqaratta. Sulinissamut piareersimavugut.

Ilanngullugu kommunit nutaat marluk tikilluaqqungaarlutigit ajunnginnerpaamik kissaappavut. Kommunit akimorlugit naalakkersuinikkullu suleqatigiilluarnissatsinnut qilanaarpugut.

Tamat oqartussaaqataanerat

Apriilimi kommuninut qinersinermi tapersersorterpassuatsinnut qujavugut. Nuna tamakkerlugu najukkani atukkanik pitsanngorsaanissamut nunaqarfinni aqutsisuni kommunalbestyrelsinilu qinigaatitavut sulillualeruttorput. Anguniakkanik piviusunngortitsinissamut ataqatigiissaarineq ingerlattuarsinnarparput. Sulinitsinni inuit atugaat qitiutittuarpavut kommuninilu qanilaarnerusumik sullinneqarneq piviusunngortissallutigu.

Ataqatigiissaarilluarnikkut piffissap sivikitsunnguup ingerlanerani qanimut oqartussaaqataanerunissamut anguniakkatsinnik piviusunngortitsivugut. Nunaqarfinni aqutsisut maanna akisussaaffeqarnikkut oqartussaaffeqarnikkullu nuna tamakkerlugu assigiiaarnerunusik atugaqartussanngorput, najukkanilu siunnersuisooqatigiit pilersinneqartussanngorlutik.
Innuttaasut qanimut oqartussaaqataanerat nukittorsagassaavoq. Inuit Ataqatigiit neriuppugut kommunini tamani innuttaasut periarfissat atorluarlugit akuunissaminnut piumassuseqarluarumaartut.

Inuppalaarneq

Nunatsinni issittumiittumi inuuniarnikkut ajornartorsiuteqarneq politikkikkut unamminartutut isumagineqartariartullu annersaasa ilaattut taasariaqarpoq. 2017-mi meeqqanut suliat amerlavallaarujussuartut pillugit paasissutissanik saqqummeqattaartoqarneranik, innuttaasut angerlarsimaffeqanngitsut amerlisimanerannik, innuttaaqatittalu innarluutillit atugaannik inuuniarnerminnilu ataqqineqarnerannik qulakkeerinninnissamut suliassanik sammisaqarluarsimavugut.

Inuit Ataqatigiit ukioq naallugu isumaginninnikkut suliassaqarfimmi unamminartut sorlaqarfiinut sunniutilimmik suleriaaseqarnissamik ilungersuussisimavugut, pinaveersaartitsinerup siusissukkullu iliuuseqarnerup malunnaatilimmik sunniuteqarnissaat anguniarlutigu. Sukkasuunik oqitsunilluunniit aaqqiissutissaqanngilaq. Nuna tamakkerlugu inuuniarnikkut naapertuutinngittumik innissisimanerit suliassarlu sivisusinnaallunilu oqimaassinnaagaluartoq aaqqiissuteqarfiginiarlutigit isumaqatigiittariaqarpugut.

Ilinniartitaanikkut isumassuinermi assaat kialaartut nukittorsarneqarnissaannut aningaasaliisoqarnissaa ilungersuussimavarput. Angajoqqaanngortussat angajoqqaanngorlaallu annertunerusunik periarfissaqarnissaat sulissutigisimavarput. Kommunit isumaginninnermut ingerlatsiviisa annertusisamik ikorfartorneqarnissaat qulakkeersimavarput. Sulili iliuuseqaqqittoqartariaqarpoq. Isumaginninnikkut suliniuteqaqqinneq tamanut iluaqutaassaaq.

Utoqqarnik isumaginninnerput inuppalaarnerulersillugulu ataqqinartitsinerusariaqarpoq. Inuit Ataqatigiit anguniarniarparput utoqqaat illui paaqqutarineqarfittut aaqqissuunneqarnissaat, utoqqaat pisariaqartitsisut paaqqutarinninnikkut isumagineqarnissaat qulakkeerneqarniassammat. Ilutigisaanik naalakkersuisoqarfiit akimorlugit suleqatigiinnerusoqarnissaa qulakkeerusupparput, utoqqarnut tulluussakkanik inissanik sanaartortoqarneruniassammat.

Inuttut ataqqinassuseq

Utoqqaat inuttut ataqqinassuseqartumik pineqarnissaannik anguniagaqarnitsitut aamma inuit innarluutillit taama anguniagaqarfiginiarpavut. Taamaammat inuit innarluutillit tapersersorneqarnissaannut inatsimmik nutaamik suliaqarnissamut siuttuusinnaanerput nuannaarutigaarput. Siunnersuummi siullermeerneqareersumi inunnik innarluutilinnik isiginnittariaaseq qangarnisaanerusoq atorunnaarsinneqassaaq, inuttut allatut naleqartinneqarluni innarluuteqarnermit aporfissalersorneqarani isigineqartarnissaq qulakkeerlugu. Taama allannguinissaq inuiaqatigiinni ataatsimoorfigisariaqarparput.

Inuttut ataqqinassuseqarneq tamanna Inuit Ataqatigiinnut qitiulluinnarpoq. Tamannaavormi aamma uumissuilluni oqaaseqartarnermik akiuiniarnitsinnut tunngaviusoq. Inuiaqatigiinni akaareqatigiinneq inuiaqatigiinni ineriartortitatsinni ataqqeqatigiinnermik naligiisitsinermillu tunngaveqarnissamut sanarfititsisuuvoq.

Nakuussutit taakkua tamatsinnut iluaqutaasuupput. Nakuussutit taakkua kinguaariinnik nukittuunik pilersitsisuussapput.

Tamanut neriuuteqarneq

Inuit Ataqatigiit ukiumut aggersumut qilanaarpugut. Suliassat annertuut sunniuteqarfigilluarlugit ingerlannissaannut akisussaaffimmik tigusiumavugut. Inuiaat kiffaanngissuseqartut tassaassapput aamma inuit ilukkut nukittullutik kiffaanngissuseqartut, pigiliutiinnakkanik isumaqarfigineqanngitsut, immikkoortitaanngitsut, naqisimaneqanngitsut. Suliassat siunitsinniittut tamatsinnit kivitseqataaffigineqartariaqarput akisussaaqataaffigineqartariaqarlutillu. Tamatta atorfissaqartinneqarpugut.

Nunaqqatitsinnut tamanut ukiumut nutaamut iserluarnissamik kissaassivugut. Siunissaq tamanut neriuuteqarfiulluarli.

Inuit Ataqatigiit isumatusaarnerunermik inuuniarnikkullu naapertuilluarnerunermik qulakkeerinnittuuvugut

Ukioq ataaseq sinnilaarlugu qaangiuttoq Naalakkersuisut partiinik allanik katitigaapput. Taamanikkut sukkasuumik mittarfiliortiternissat aallartinnissaat, sukangasuupilussuarmik imigassaq pillugu inatsisiliornissaq kiisalu nunatsinni naligiinnginnerujussuaq isiginiagu aaqqissuusseqqinnerit amerlaqaat. Tulluusimaarpugullu inuiaqatigiinni naligiinnerulernissamik atugarissaarnerulernissamillu aqqutissiussisunik naammassisaqareeratta. 

Inuit Ataqatigiit akisussaaffimmik tigusilluta mittarfiliortiternerni naapertuunnerusumik sukkassuseqarneq tulleriiaarinerlu qulakkeerparput. Suliap taassuma eqqissilluni peqqissaartumillu suliarineqarnissaata tamanut ammasumik oqaatiginissaa qunuginngilarput. Peqatigisaanik nammineq aningaasaliinissamut periarfissanik katiterinissap pingaarutaa ilisimaaraarput, taamaalillutik Naalakkersuisut periarfissat taakkua nassarlugit mittarfinnut marlunnut, imminut akilerluarsinnaassuseqartutut nalilerneqartunut, aningaasaliisinnaasunik oqaloqatiginninnissamut piareersinnaaqqullugit.  

Inatsit nukingiussatut” taaneqartup akuersissutiginerata mittarfiliortiternissat aallartinnissaat aningaasaleeriaatsilluunniit aalajangersimasut akuersissutigineqarneranik isumaqanngilaq. Tamanna periarfissat inatsimmi ilaasut qanoq ililluta nammineq aningaasalersuutissatsinnik nassaarnissatsinnut ilanngullugit eqqarsaatigineqarnissaattut paasineqassaaq. Inatsilli Nunatsinnit aningaasaleeriaasiusinnaasunik amerlanerungaartunik ilaqarpoq, periarfissaaginnarlunilu. Aningaasaleeriaasiusinnaasunik qulakkeerinneqataanerput nuannaarutigaarput, taamaalillutalumi ingerlaqqissinnaalerpugut.  

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuinikkut suliatsinni pingaarutillit pingasut assersuutitut eqqaalaarusuppavut: 

Pilersaarut isumatusaarnerusoq qulakkeerparput

Ukiuni aggersuni mittarfiliortiternerit pillugit aalajangiivinnissat pinissaanni peqqissaartumik sulinissaq kaammattuutigaarput. Sanaartugassat annertuut ingerlanneqarnissaanni inuiaqatigiinni aningaasarsiornikkut annertuallaartumik sunniuteqarnikkut ajalusoortitsinaveersaarnissaq qulakkeerneqassaaq, nunallu sinnerani attaveqaatitigut eqqortunik aaqqiissusiortoqarnissaa ataqatigiissitsilluarnissarlu aamma qulakkeerneqassapput.  

Partiit naalakkersuisooqataasut akunnerini suliat qanoq sukkatigisumik ingerlanneqarnissaannut assigiinngitsunik isumaqartoqarnera eqqortuuvoq. Tamannami Inatsisartuni oqallinnerni naalaarnikkut tusaaneqarsinnaavoq. Tamannalumi tupinnanngilaq. Taamaammallu mittarfiliortiternissanut pilersaarummik isumatusaarnerusumik isumaqatigiissuteqarnermik qulakkeerinninnerput nuannaarutigaarput. 

Mittarfiliortiternerit ingiaqatigisaannik inuussutissarsiornikkut ilinniartitaanikkullu suliniuteqartoqarnissaata qulakkeernissaa ilungersorluta sulissutigissavarput, taamalilluta mittarfinnik allilerinerit nassatarisaannik periarfissat annertusinerat aamma piffinni iluaqutigineqarsinnaaqqullugit. 

Imigassaq pillugu inatsit sukangasuupilussuaq unitsipparput

Eqqaamaneqassajunnarsivoq naalakkersuisooqatigiit siulii imigassaq pillugu inatsimmik assigiinngitsorpassuarnik sukaterinernik nassataqartumik siunnersuummik saqqummiussipput, tamannalu assersuutigalugu politiit inatsimmik malinnitsitsiniarnerminni inatsit nassartariaqartassallugu oqaaseqarnerannik nassataqarpoq. Assersuutigalugu unnuup ingerlanerani imerniartarfiit sunik sassaallersinnaasarnerannik allanngortitsinissaq inatsisissatut siunnersuummi siunniunneqarpoq. Assersuutigalugu piffissaq aalajangersimasoq tikillugu kalaallit kaffiannik pisisoqarsinnaasartussaasimagaluarpoq, taannalu qaangeraangagu promillikkaat matusartussaasimallutik.  

Taamattaaq maanna imigassaarniarfinnik assiinissamik peqqusinermik aalajangernermit allaanerusumik imigassaarniarfiit immikkut isaariaqartilernissaannik siunnersuuteqartoqaraluarpoq. 

Naalakkersuisooqataaleratta imagassaq pillugu inatsisissatut siunnersuut sukangasuupilussuaq Inatsisartuni oqaluuserineqartussaagaluartoq tunuartipparput, taamaaliornitsigullu ingasattajaannginnerusumik isumatusaarnerusumillu siunnersuusiorluta. Imigassaq pillugu inatsimmi akuerineqaqqammisumi, inuit ataatsimiiseqattaareerlugit, tusarniarluareerlugillu ataqatigiinneruneq qulakkeerparput, tamannalu tulluusimaarutigaarput. 

Aaqqissuusseqqinnerit aallartipput, taakkulu inuuniarnikkut naapertuilluarnerupput

Ullumikkut naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutsitsinni ammasumik aaqqissuusseqqinnernik suliatsinni inuiaqatigiit naligiinnerulernissaasa qulakkeernissaa oqariartuutigaarput. Tamanna Inuit Ataqatigiinnut pingaarluinnartuuvoq. Maanna ukioq ataaseq naalakkersuisooqataareernitsinni, aaqqissuusseqqinnernik suliaqarnerit aallartinnerat, taakkulu eqqarsaatigilluagaanerat qulakkeereerparput.  

Assersuutigalugu isumaginninnikkut aaqqissuusseqqinneq sulinissamik kajuminnerulersitsillunilu, isertitakitsut akunnattumillu isertitallit atugarissaarnerulernerannik qulakkeerinnittoq aallartipparput. Ineqarnermut tapinik meeqqallu tapiinik aaqqissuusseqqinneq ulloq 1. januar 2018 atuutilissaaq, tassuunalu isumaginninnikkut tapiissutit taakku akissarsiat qaffakkaangasa ingerlaavartumik annikilliartortitsineqartarnerannik atulersitsinissamik nassataqarput, taamaaliornikkullu SIK-p ukiorpassuarni ujartortuagaa qulakkeerneqarpoq. Maanna isertitakitsut akunnattumillu isertitallit akissarsiaat pillugit ajornartorsiutitaqanngitsumik

isumaqatiginninniartoqarsinnaalerpoq, akissarsiallu qaffanneqarnerisigut isumaginninnikkut tapiissutit appariaateqarnerisa nassatarisaannik  ilaqutariit annikinnerusumik aningaasaateqalernissaat pinngitsoortinneqarluni – Kalaallit Nunaat inuuniarnikkut naapertuilluarnerusup tungaanut ingerlapparput.

 

Bendt B. Kristiansen

Inuit Ataqatigiit

Qaleralittassanik pisassiinerit mianersuulluinnartariaqarput

 Ukiaq ilisimatinneqarpugut qeqertarsuup tunuani qaleralinniarneq ilungersunartorsiortoq, pisarineqartullu milliartorlutik. Siunissami qaleralinniarneq isertitaqarfiulluartumik ingerlaannassappat pisassiissutigineqartut mianersornerpaamik inissinneqartariaqarput. 

Naalakkersuisut qaleralinnut TAC-mik inissiisimanerat uumasorsiuunit siunnersuinermut naleqqiullugu qaffasippallaarpoq. Uumasorsiuummi paasisaat malillugit, maannamullu pisarineqareersimasut angissusaat annertussusaallu malillugu, minnerunngitsumillu aalisartut misilittagaat oqariartuutaallu malillugit ersarippoq massakkut pisassiinikkut mianersoqqissaartariaqartugut. 

Inuit Ataqatigiit piumasaraarput qaleralittassiissutit taama annertutigissappata minnerpaamik killeqanngitsumik aalisartitsiffiusut killilersorneqalissasut. Tamatumani Qeqertarsuup Tunua Nuullu Kangerlua immikkut eqqarsaatigaavut.  

Taamak qaffasitsigisumik pisassiisoqarneratigut aarleqqutigaarput qalerallit ikiliartortut suli ikiligaluttuinnarnissaat, nunatsinnilu aalisakkani avammut nioqqutigisatsinni pingaarnerpaaq isumalluutigisarpullu nungukkiartupallassappat nunatsinnut ajorluinnartumik kinguneqassalluni. Taamaammat killiligaanngitsunik aalisartitsiffeqarneq atorunnaartariaqarpoq.  

Inuit Ataqatigiit piumasaraarput pisassiissutit nalilersorluaqqullugit, kukkusoqannginnissaa pingaarluinnarmat. Kingumut qivialaarnikkut pisassiissutit qaffasippallaaraangata pisassat nungussinnaanerat innarlerneqarsinnaanerallu takussutissaqareerpoq misilittakkavullu taakkua ilinniutigisariaqarpavut.

 

Bendt B. Kristiansen

Inuit Ataqatigiit

 

Assiliisoq: Bendt B. Kristiansen

Innuttaasut naligiissut toqqissimasullu

Decemberip 10.-t tassaavoq Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit ullorititaq.

Inuit Ataqatigiinni Inuit Piginnaatitaaffii pingaartittuarpagut – siammarterneqarnissaanullu suleqataajuarluta.

Inuttut pisinnaatitaaffiit pisinnaatitaaffiupput inuit tamarmik pigisaat qitiulluinnartut, inunnut tamanut atuuttuullutik.

Tamatta inissaqatinneqarnissarput pingaatittariaqarparput qulakkeerlugulu. Nunarsuarmi inuit pisinnaatitaaffiinik siammarteriuarnissaq pingaaruteqarluinnartutut isigaarput, nunarsuarmioqatigiilluta toqqissisimasumik inooqqatigiinissarput anguneqassappat.

Nunatsinni inuttaaqataasut inooqataasullu tamarmik, sumit kingoqqisuunneq, suiaassuseq, kulturikkut tunuliaqutaq oqaatsinulluunniit sorlernik atuisinnaaneq apeqqutaatinnagu tikilluqqusaasutut, peqataaqqusaasutut pisariaqartinneqartutullu misigisimanissaat siunertaralugu Inuit Ataqatigiinni suliniartuarusuppugut. Politikkikkullu suliassaraarput taakku pisinnaatitaaffiit illersussallugit atuutsissallugillu.

Inuiattut immitsinnut ataqqilluta allanilu ataqqinnilluta inooqqatigiinneq ingerlatsigu.

Debora Kleist

Inuit Ataqatigiit

Nunatsinni pinerluuteqarsimasut pillugit isumaqatigiissut isumalluarnartuinnaanngilaq 

Ukiut arlerlugit Inuit Ataqatigiit pinerluttulerinermi inatsit aammalu nunatsinni eqqartuussisarneq pillugu inatsisip allanngortinneqarnissaa, atugarisaasullu pitsanngorsartuarnissaat suleqataaffigiuarsimallugillu ilungersuutigiuarsimavarput. 

Soorunami oqarsinnaavugut pissutsit pitsanngoriartortut,taammaatorli politikkikkut suli annertuumik unammilligassaqarpoq. Politiit, kommunefoged-illu atugarisaasa  ilinniaqqisinnaaneranullu periarfissaasut suli pitsaanerusinnaanerat isumaqarfigaarput. Inatsisartunilu amerlanerussutillit isumaqataaffigisaannik iliuusissatut pilersaarusiornissamik  suliaqartoqarnissaa isumaqatigiissutigineqarpoq. Eqqartuusiveqarneq eqqarsaatigigaani illersuisunik, domsmand suli ilinniartitsinissaq aallunneqarnerusariaqarpoq, tamannalu aamma aningaasanik naleqarpoq. 

Inuit ataqatigiinniit isumaqarpugut kriminalforsorge pillugu isumaqatigiissuteqarneq angusaqarfiugaluarluni, taammaattoq annertunerusumik pinerlutaaliuineq pillugu suliniutinik annertunerusumik imaqannginnera pakatsinartutut isumaqarfigaarput. Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinermi nunatsinni pinerluuttulerinermik inatsisisamut allannguutissap aammalu nunaqarfinni kommunefogedeqarberup inuttalersorneqarnissaat pillugu oqallinnerneq Inatsisartuniit ingerlanneqarpoq.  

Pingaaruteqartutut isigaarput kalaallit inuttaasut Herstedvesterimi Parnaarussivimmi inissimasut, 2019-imi nunatsini nutaamik isertitsiveqalerneranut atatillugu siunertaavoq kalaallit pineqaatinneqarsimasut maannakkut Herstedvesterip Panaarussivimmi inissimasut nunatsinnut uternissaat. Inuit Ataqatigiit pingaaruteqarluinnartutut isigaarput pinerluuteqarsimasup kissaatigippagut Danmarkimiiginnarnissani taava tamanna pisinnaatitaaffiussasoq kiisalu atugassarititaasut ullumikkumut ajornerulissanngitsut. Kiisalu pinerluuteqarsimasup nunatsinnut utereernerup kingorna ugguarsinnaanermut periarfissaqartitaanissaa inissamisoorsoraarput. 

 

Debora Kleist

Inuit Ataqatigiit

Timi Tarnilu nukittorsarneqarlik

Ukiuni kingullerni eqqumiitsuliornikkut annerusumik timersornikkullu aningaasaliisoqartarsimanngikkaluartoq, Inuit Ataqatigiit kissaateqarnitsigut aappaagu 2018-mut aningaasanut inatsimmut aatsaat taamak amerlatigisunik immikkut ittumik nipilersorneq, isiginnaartitsineq, filmiliorneq, atuakkiorneq kiisalu timersorneq aningaasaliiffigineqarput. 

Isumaginninnikkut unammilligassaqaleruttorfitta nalaani, timikkut tarnikkullu nukittorsaanissaq aatsaat taamak pingaaruteqartigilersimavoq, minnerunngitsumillu tamatumunnga aningaasanut inatsimmi inissaqartitsinissarput aatsaat taamak pingaaruteqartigilersimavoq. Eqqumiitsuliornerullu inuussutissarsiutitut, avammut nittarsaassisutut tunisassiassatullu tulluussariartuaalernerani alloriarneq una pingaartilluinnarparput. 

Kulturimik timersornermillu pingaartitsineq inuiaat nukittussutigaarput

Taamaattumik Inuit Ataqatigiinnit tulluusimaarutigalugulu nuannaarutigeqaarput eqqumiitsuliornikkut timersornikkullu immikkut ittumik aatsaat taamak amerlatigisumik aningaasaliissuteqarsinnaagatta. 

Taamatut immikkut ittumik aningaasaliisuteqarnerput neriuutigaarput aamma siunertaraarput aningaasaliissutigisimasagut sineriassuatsinni innuttaasunit amerlanerpaanik malugineqarlutillu nuannaarutigineqalerumaartut. 

Aningaasaliissutigut imatut agguataarneqarput

Nunatta Isiginnaartitsisarfianut tapiissutit 3.mio.kr-.nik ilaqqippagut aammalu Isiginnaartitsisartunit ataasiakkaanit imaluunniit isiginnaartitsisartoqatigiinniit qinnuteqarfigineqarsinnaasunik immikkut 1.mio.kr.-nik aningaasaliissuteqarpugut. 

Filmiliortartut atugaannut pitsanngorsaanissamut, filmværstedimillu pilersitsinissamut 1.mio.kr.-nik aningaasaliissuteqarpugut. 

Atuakkiortunut atuakkiallu saqqummersinnissaannut tapiissutit 500.000 kr-imik qaffappagut. 

Timersoqatigiiffiit katersuiniarnerminnut atatillugu nipilersortartunik tikisitsiniarnerannut, nipilersortartut angalanerinut aningaasartuutinut matussutissaannut tapiissutinut 1.mio.kr-inik, kiisalu nunanut allanut unammisartut aningaasarsiassaraluaminnik annaasaqarnerminnut taarsiivigineqarnissamut matussutissatut aningaasaliissutaasartut 250.000.kr-usut, 1.mio.kr.-nut qaffallutigit.

 

 

Peter Olsen

Inuit Ataqatigiit