Archive for the Nutaarsiassat Category

Sapaatit akunnerat 18 – Unilluta eqqarsalaarta – Inuunerup nuannersua tamaat misigitigu

Inuuneq nuannersorpassuaqarpoq, persuarsiornartut ilaqutariittut ataatsimoorluni misigisassat qaqugumut puigorneqartanngillat.

Kisianni, ukioq 1953-ip kingorna peroriartorsimasugut amerlanerpassuit imigassaq sorpassuarnik eqqaamaqarfigaarput. Imigassaq ajortuni ajunngitsunilu aqqusaakkatsinnut amerlanerpassuarnut peqataasimavoq. Kuisikkatta immaqa ilaavoq, atualeratta ilaavoq, apersortikkatta ilaavoq, katikkatta ilaavoq, qitornartaaratta ilaavoq. Persuarsiornermut allisaataasutut isigisarparput, immaqali amerlasuutigut nuanniilliutinik allisaataasutut amerlaqisugut eqqaamavarput.

Immaqa uagutsinnut kingoqqutsereerpoq, inuunitsinni persuarsiorfissavut amerlanerit imigassamit sunnersimaneqareersimapput. Sulili inuusuttatsinnut ernuttatsinnullu kingoqqutsinngilaq. Nalliuttorsiorneq, persuarsiorneq, tamakkiisumik imigassartaqanngitsumik taakkununnga suli misigitissinnaavarput. Inuunerup nuannersua tamakkerlugu misigisigu.

Taamaammat Inuit Ataqatigiinniit inuiaat kalaallit kajumissaarumavavut sapaatit akunnerisa 18-iat eqqarsaatersornermut atoqqullugu.

Eqqarsaatigilaartigu inuunitsinni suut immaqa pisariaqanngikkaluamik imigassamik akoqarsimanersut, akoqarsimanngikkaluarunillu qanoq issimassagaluarnersut. Pingaarnerpaamillu – eqqarsaatigilaartigu maannamiit misigisat nuannersut tamakkiisumik akoornagit misigisinnaanerivut aammalu inuusuttatsinnut meerartatsinnullu misigitissinnaanerivut.

Eqqarsaatigeriartigu qitornatta apersortinnissaa ilumut imigassamik akoqartariaqarnersoq, ukiaru atualertitsinissarput ilumut imigassamik akoqartariaqarnersoq. Immaqa aamma meerartavut inuusuttuarartavullu aperisinnaavavut – pisinnaatitaaffeqarmatami – nalliuttorsiutigineqalerunik imigassartaqassanersoq imigassartaqassannginnersorluunniit.

Inuuneq nuannersorpassuaqarpoq – tamakkiisumik misigitigu

Sapaatit akunnerisa 18-iat atorluartigu, imigassarlu ilumut sunut tamanut akuusariaqarnersoq eqqarsaatigitigu!

Inatsisartuni Inuit Ataqatigiit sinnerlugit, Kelly Berthelsen

Inatsisit ataatsimoortittariaqarpagut atuaruminarsarlugit

Inatsisit inatsisilerituuinnarnut atugassiaanngillat. Innuttaasunut allanullu suliffeqarfinnut, ilaatigullu allaat inatsisartunut inatsisit pissarsiariuminaallutillu paasiuminaallisoorsinnaasarput. Tassa imaappoq inatsisit inatsimmi aalajangersimasumi ataatsimoorlutik allassimasannginneri, kisiannilu avissaaqqallutik, nutarterneqarsimappatalu immikkut, ilanngussaqarpallu aamma immikkut ujarneqaqqaartariaqarlutik.

Inuit Ataqatigiit siunnersuutigaarput inatsisit nalunaarutini ataatsimoortinneqassasut.

Arlallit ilisarissajunnarsivaat inatsimmik ujaarlernermi assigiinngitsukkaat nassaassaasartut, ilaatigullu assigiinngitsunik ullulerneqarsimasut, ilanngussat arlallit, ilaatigullu nutartigaasimappat immikkoortarlutik. Ilaatigut aamma Inatsisartuni ilaasortanngorlaat piffisangaatsiaq atortarpaat inatsit atorunnaarnikut aallaavigalugit misissuinermi kingusiinnaartumik  Inatsit nutarterneqareernikuusoq paasillugu.

Inatsit misissungassaalluarput atuarlugit paasiuminaassinaassinnaallutik. Minnerpaaffigisariaqaraluarpaalu artaavartumik Inatsip ataatsip ataani nutartikkat katersorsimasarnissaat. Taamaalinikkut Inatsit atuuttunut tamanut misissuillunilu allannissamik suliassaqalernermik. Taamaalinikkumi piffissap sivikitsup iluani Inatsisit ataasiakkaat iluanni allannguutit tamaasa allassimalernissaat, tamanit atuaruminartut.  

 

Peter P. Olsen

Inuit Ataqatigiit

Tapersersuinermut, illersuisoqarnermullu suliniutit pingaarutillit alloriarfigineqarput

Oqartuarpugut meeqqat inuusuttullu nunatta siuissarigaat, taammaattumillu pingaaruteqar-luinnarpoq nunatsinni meerartatta pitsaanerpaamik atugassaqartinneqartuarnissaat anguniartuassallugu.

Ukiuni kingullerni Kalaallit Nunatsinni meeqqat inuussuttuaqqallu atugarisaasa pillugit misis-suisarnerit, nalunaarusiornerillu takutippaat ilaqutariit imaannangitsumik atugaqarneraat pissutigalugu meerartatta sumiginnarneqarnerat aammalu tulaaqqavissaaleqisarnerata kingu-nerisaanik meeqqat innerlerneqartarnerat. Kiisalu angajoqqaat perorsaanerminni nukissaalatsit-sisinnaasarnerat tunngaviulluni ilaatigut meeqqat angerlarsimaffiup avataannut innissinneqartanerat pisarmat pisariaqartitsineq tunngavigalugu. Taannalu killup tungaannut saqitinneqarnissaa suleqataaffigiuartariaqarparput. Ilisimaaraarput meeqqamut toqqissisimanarnerpaaq tassaasoq meeqqap angajoqqaaminni peroriartornissaa.

Inuit Ataqatigiinniit isumaqartuarpugut siusissukkut iliuuseqarneq pingaaruteqarluinnartuusoq, aammalu suliniarfigineqartuartariaqartoq. Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu pilersaarusiorluarnikkut, susassaqartunik qanimut peqataatitsilluni iliuuseqarneq kikkunnut tamanut  iluaqqtaasussaasoq.

Meerartatta inuussuttuarartattalu toqqissimasumik peroriartornissaat pitsaasumillu atugaqarnissaat inersimasut tamattaalluta peqataaffigisariaqarparput, pisussaaffeqarpugut akisussaaqataallutalu suleqataanissatsinnut.

Taammaatumik ullunik makkunani Naalakkersuinikkut Inatsisitigut anguniakkat meerartatta tapersersorneqarnissaat aammalu Inuit Innarluutillit illersuisoqalernissaanut alloriarnerit pingaaruteqarluinnartut isigaarput. Inuit Ataqatigiinniit isumalluarpugut suliniutit kingunerissagaat inuiaqatigiinni atugassaritaasut, ajornartorsiutaasullu siusissukkut iliuuseqarnikkut pitsannerusumik  kivitseqatigiiffiusumillu suliniarnikkut anguneqarsinnaasoq. Taamaasilluni inuiaqatigiit nukittuut pilersinneqarnissaanut aqqutissaasoq.

 

Debora Kleist

Inuit Ataqatigiit

Piaartumik Kangaatsiap Atuarfia suliarineqarli

Meerartata atuartinneqarnissaat salliujuaannartariaqarpoq. Atuarfillu atorsinnaajunnaarsimasoq isumaqatigiissutaareersimasoq malillugu suliarineqarasuartariaqarluni.

Ukiarmi Qaasuitsup Kommuniani aningaasanut missingersuutit suliarineranni kommunimi qinikkat tamaavitta isumaqatigiissutigisatsinnik Kangaatsiami atuarfiup nutarterneqarnissaa aalajangiupparput, suliassarlu Namminersorlutik Oqartussat peqatingalugit  piaartumik suliarineqartariaqarpoq.

Tassa Kangaatsiami atuarfiup nutarternissaa tamakkiisumik politikkikkut tunuliaqutserneqarluni aalajangerneqareersoq timitalerneqarluni siuarsaasutut atuutilersinneqartariaqarpoq. Meeqqat atuarfiisa politikkikkut pitsanngorsaaviginiarneqarnerat oqaasiinnaassanngippat, aamma meeqqat atuartitaanikkut eqqugaassanngippata isumaqarpunga iliuuseqartoqartariaqartoq.

Anguniagaq neriulluarfigisimasarput atuartitsinikkullu siuarsaataasussaq pimoorullugu aallartinneqartariaqarpoq. Isumaqarpungalu kommunalbestyrelsep suliakkiissutigisaanut sumiginnaasoqarsimasoq.  Tamanna akuersaarneqarsinnaanngilaq. Tassami Qaasuitsup kommuniata avinneqarnera siunertamut innarliisariaqanngilaq, taamaassanngippallu maannangaaq atuarfik nuterterniarlugu iliuuseqartoqartariaqarpoq.

Qaasuitsup kommuniani ilaasortaq

Hans Aronsen

Inuit Ataqatigiit

Utoqqarnut siunnersuisoqarfik pisariaqarpoq

Utoqqaat atugaat pitsanngorsaqqullugit, inuummartusiartorneq utoqqaallu amerliartornerat ilutigalugu pisariaqalerpoq utoqqarnut siunnersuisoqarfimmik pilersitsissalluta.

Tamatta pingaartipparput utoqqartatta ulluinnarni inuuniarnermikkut sapinngisamik sutigut tamatigut pitsaasumik atugassaqartinnissaanut. Ullumikkut ukioqqutusiartornerput qujanartumik annertusiartorpoq, tamannalu ilaatigut atugarissaarnikkut inissimanitsinnut ersiutaavoq, naak suli suliassat arlaqaraluaqisut.

Nunarput isorartuupilorujussuummat utoqqartavullu nuna tamakkerlugu najuqarlutik siunnersuisoqarfiup utoqqaat, kommunit qanimut suleqatigalugit, utoqqaat peqatigiiffii kattuffiallu suleqatigalugit, peqqinnissaqarfik inunnillu isumaginninnikkut suliaqartunut ataqatigiissaarinikkut isumagisassarilissavai.

Naatsorsuutigineqarpoq 2030-mi utoqqalinersiallit massakkumiit marloriaatinngorsimassasut. Pisussaaffigaarput massakkut utoqqaat atugaannik pitsanngorsaassalluta, siunissarlu eqqarsaatigalugu eqqanaarsaarinissarput avaqqussinnaanngilarput. Tamannalu 2012-imi utoqqarnut periusissiap nangeqqinnissaanut periarfisseeqqinniarluta Inuit Ataqatigiit siunnersuuteqarpugut.

 

Debora Kleist

Inuit Ataqatigiit

Nunarsuaq tamakkerlugu sulisartut ullorsiornernitsinni uummammik pisumik pilluaritsi

Ukioq 2017 sulisartoqarnermi immikkut eqqaamasassaqarfiusussaavoq. Aalisakkanik tunisassiorfinni sulisussanik Kina-mit tikisitsinerit ukiuat. Immitsinnut aperisariaqarpugut qanoq ililluni taamak pisoqarsinnaalersimaneranik? Imaani uumassusillit tassaapput nunatta aningaasatigut annertut nappatai, aalisakkerineq tulluusimaarluta suliffigisinnaasimannginnerippununa?

Taamak aperiarlunga kingumut qissimilaarallarta – 70’ikkunnili pissutsit taamak inissisimajuarsimannginnerpat?

Aalisakkat nunatta avataanut tunisani pingaarnerpaagallartillugit, ukiunilumi aggersuni allatut isikkoqalissasorinanngimmat suli, inuiaqatigiinni qulakkeerniagassatta ilagaat inuusuttortatta aalisakkerivinni sulerusussuseqarnerisa qaffassarnissaat. Ernerma maanna aalisakkerivimmi suliffeqartup paasinninnerminik ilaatigut ima oqaluttuuppaanga:

“Aalisakkerinermi suliffissuit suli qangatut ingerlatsiffiusutut takorloortarpagut, immaqa aalisakkerivinni ineriartornerup annerusumik paasisitsiniutigineqartannginnera peqqutigalugu. Inuiaqatigiit oqallinneranni aalisakkeriviit ‘suliffissaaleqisut suliffiisut’ isigineqakkajupput, taamaalilluni suliffiginiarnissaa killilimmik kajuminnassuseqarluni. Suliffissuarni sulisartutut atungassarisaasut assigiinnginnerat ersarippoq, suliffissuillu SIK-mi akissaatit appasinnerit naapertorlugit akissaasersuisut suliffigissallugit kajumigineqarpianngillat, suliffeqarfimmilu sulisartunut atugassarisaasut pitsaassusaat assigiinngeqaat, atungassaqartitsilluarnerillu suliffigissallugit kajumingineruagut.”

Oqariartuut suliassarlu ersaripput, suliffissuarni sulisitsisut sulisartut atugassarisaat eqqummaariffiginerusariaqaraat, pisortanillu qaammarsaanikkut ilinniarsimassutsikkullu aalisakkerinermi atungassarisaasut pittanngorsarneqartariaqartut.

Inuit Ataqatigiit aalisakkerinermi suliffissuaqarneq inerisaavigineqartariaqartoq isumaqarfigaarput, aamma aalisakkerinermi ilinniakkatigut tulluussartariaqartugut isumaqarluta. Taamaattumik Inatsisartut 2016-mi ukiakkut ataatsimiinneranni “Nunatsinni inuussutissanik nioqqutissiornermik inuussutissarsiortunut tunngasuni, tassani ingammik inuussutissanik avammut niuerutigineqartuni pissutsinut tunngasuni, ilinniartitaanikkut neqeroorutinik amerlanerusunik ineriartortitsinissaq pillugu Naalakkersuisut UKA 17-mut nassuiaasiornissamik peqquneqarnissaannik Inatsisartuni aalajangiiffigisassatut siunnersuuteqarpugut”, soorlu aamma Halibut Greenland taamatut ilusilimmik Qaasuitsup Kommunia peqatingalugu pikkorissaanernik suliaqalersut aalisakkerinerup iluani ilinniakkanik amingaateqarnerput peqqutingalugu. Suliniutillu taamak ittut suliffeqarfiit namminersortut aallartisaaqataaffigisinnaammatigit nersualaartariaqarpagut, qutsavigalutigillu, taamaaliornerimmi inuiaqatigiinni akisussaaqataanermik annertuumik takutitsinerupput.

Ilaatigut aamma sulisoqarnermi politik-it ilaqutariinnut tuluussarneqartariaqarnerat pillugu ukiaq 2016-mi siunnersuuteqarpugut, ukiamut Naalakkersuisut tamanna pillugu nalunaarusiornissaannik suliaqarfiusumik.

Suliartoqarnermi arnat atungarisaat angutit atungaannit allaanerupput, arnat meeqqiornerminni sulinngiffeqartarneq peqqutigalugu sulisoriumaneqanngissinnaasarnerat takussaasarmat, taamaattumik Naalakkersuisut erninermusianut aningaasaateqarfiliorlutik suliaqarnerat assut iluarisimaarparput.

Aatsitassarsiornermi periarfissat ammakaangaluttualersut eqqarsaatigalugit nunami sulisartut ukiut pissanganartut ornikkaat oqartariaqarsorivugut. Qanga sulisartut 1990 tikillugu Maarmorilimmi qaarusummi sulisartuusut eqqaamavagut, suliartut aalajaattut nuttarsinnaassusillit. Maanna pissutsit tamakununnga assigusut ornippagut. Tunup avannaarsuani Citronen Fjord-imi Ironbark zink-imik aqerlussamillu aatsitassarsioraluttualersoq qissimikkutisigu, sulisartut aatsitassarsiornermi atuarfiup aallartinneranit ilinniarsimasut tamaasa sulilersissinnaavai – sulilu aatsitassarsiorfiusinnaasut allat pingaluttualersutut taaneqartut eqqaanatigit.

Inuusuttut 24-it tungaannut ukiullit ilinniarfinnut pulasimanngittut ukiualunnguit ingerlaneranni 25-30 tungaanut ukioqalertussat sulisartutut inuussutissarsiorsinnaassuseqartut piginnaanngorsartariaqarnerat pimooruttariaqarpoq. Inuusuttut taakku tassaapput ukiuni makkunani utoqqalinersiaqalertartut amerliartorneranni siunissami kivitseqataasussat pingaarnerit ilaat.

Periutsit ilagisinnaavaat maani nuummi piorsaavittut ittunik sinerissami pilersitsiortornerit inuusuttut ilinniarfinnut pulannginnerminni inuunermut ulluinnarnullu unammillernarsinnaasunut piukkunnarsartarfissaat, soorlu aamma taamak ilusilimmik Aasianni ingerlatsisoqartoq inuusuttunut ineriartuutaalluartartunik.

Piffissaq iluatsillugu oqaatigilara, illoqarfiit ilaanni suliffissaaleqiffiusuni sulisussaaleqisarneq inuiaqatigiinni suliassaringatsigu pinngittoorata ataatsimooruttariaqangarput, angerlarsimaffimmi perorsaanermi, ilinniarfinni inuttullu nammineq akisussaassutsimik tingusinitsigut.

 

Ulloq atorluarisiuttoq.

 

 

Bendt B. Kristiansen, Inuit Ataqatgiiit

Qinigaaffiup sinnera patajaatsumik aqutsisoqartariaqarpoq

Inuit Ataqatigiit maanna piumasaraarput Naalakkersuisut Siulittaasuat patajaatsumik ingerlatseqqullugu. Inuiaqatigiit kissaataat ersarippoq nunarput toqqissisimanartumik aqunneqartariaqartoq.

Aaqqissuusseqqinnerit pingaarutillit iluatsissappata naalakkersuinikkut suliat massakkut aallaaviusariaqarput salliunneqarlutillu. Nikerartoqartillugulu ikerinnakkullu qinersisoqartillugu suliat kinguaattoorsinnaasarlutik. Assersuutigalugu aalisarnermut inatsisissaq suli utaqqivarput Aalisarnermullu Naalakkersuisoq maanna arlaleriarluni taarserneqareersimalluni. Aalisarnermut naalakkersuisortaap aalisarnermut inatsimmi aaqqissuusseqqinnissamut pilersaarutini piaartumik saqqummiuttariaqarpai, ammasumik ingerlatsinikkut politikkikkullu eqqartuilluarnikkut suliaq nanginniassagatsigu.

Siulittaasorporpullu Sara Olsvig 2014-mi qinersinissaq sioqqullugu ima oqaaseqarpoq:

”Naalakkersuisutut ingerlatsilluarnermi innuttaasunit piginnaatitaaneq tatiginassusilimmik atorneqartussaavoq innuttaasunullu inuiaqatigiinnullu ataqqinnittumik pisussaalluni. Naalakkersuisutut ingerlatsilluarnermi tamanut iluaqutissaq anguniarlugu nammineq inuttut soqutigisat tunulliussinnaanissaat pineqarpoq. Tamatumani ammasuunissaq, ilumoortuunissaq uppernassuseqarnissarlu pisariaqarput”.

Inuit Ataqatigiit siulittaasutta oqariartuutaa malillugu sulivugut, naalakkersuinikkullu ingerlatsinitsinni innuttaasunik sullissineq, patajaassuseq tatiginassuserlu salliutillutigit.

Naalakkersuisuutitatsinnut piumasaqaatigiuarput patajaatsumik ingerlatsinissaq, nuannaarutigivarpullu tamanna eqquutsimmassuk. Naatsorsuutigaarpullu Naalakkersuisut sinnerisa pingaartumillu Naalakkersuisut Siulittaasuat tamanna qinigaaffiup sinneranut qitiutissagaa.

Taannalu tunngavigalugu Naalakkersuisut kikkulluunniit ingerlatsisariaqarput. Partiillu allat iluminni qanoq aaqqiagiinngissuteqaraluarunilluunniit pingaartittariaqarpaat inuiaqatigiit toqqissisimanartumik sullissallugit.

 

Bendt B. Kristiansen

Politikkikkut oqaaseqartartoq

Inuit Ataqatigiit

Inatsisartuni sulinermi pataajussuseq pingaartipparput

Inuit Ataqatigiinni Inatsisartut ataatsimiititaliaanni ilaasortaatitatsinnik annerusumik allannguinngilagut. Patajaassuseq pingaartillugu Inatsisartut ataatsimiititaliaani sulineq ingerlateqqissavarput. Tamatumali saniatigut ataatsimiititaliani inissisimanitsinnik nukittorsaalluta siulittaasuuffiit ataatsinik ilavavut. Nuannaarutigaarput Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliami siulittaasuuneq tigugatsigu ataatsimiititalianilu tamani sulinitta nanginnissaanut qilanaarluta.

 

 

 

Taamaalilluta siulittaasuutitaqarfivut imaalipput

       Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliami

Siulittaasoq Ane Hansen

       Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaq Siulittaasoq Hans Aronsen

       Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Ataatsimiititaliaq

Siulittaasoq: Mimi Karlsen

       Sanaartornermut  Ataatsimiititaliami

       Siulittaasoq Bendt B. Kristiansen

       Inuussutissarsiornermut  Aatitassanullu Ataatsimiititaliami

       Siulittaasoq Peter Olsen

       Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaq

Siulittaasoq Kelly Berthelsen

Inatsisartuni gruppetsinni politikkikkut oqaaseqartartortaaraarput Bendt B. Kristiansen.

Suleqatigiilluarnissamik siunertaqarluta suliavut nangissavagut

 

Inuit Ataqatigiit Inatsisartui sinnerlugit

 

Mimi Karlsen

Gruppeformand

 

Kalistat Lund suleqataalluarsimaneranut qutsavigaarput

Kalistat Lund helikopterertartutut annaassiniaasartutut suliffini uterfigisariaqalerlugu nalunaarpoq. Inuk sullarissoq, pimoorussisoq, peqqissaartorlu Inuit Ataqatigiit qutsavigerujussuarparput.

2014-mi Inatsisartunut qinigaammali Inuit Ataqatigiit Kalistat tatigilluinnarlugu suleqatigisimavarput. Peqqissaartuummallu ilisimajuartarparput suliap iternga tikillugu misissorluaqqaarlugu isummersortuusoq saqqummiussaqartarlunilu.

Kalistat Inuit Ataqatigiit Inatsisartut gruppianni maqaasissavarput, qujaffigerusullugulu politikkikkut inuttullu qanimut suleqatigisimagatsigu. Helikopterimimmi annaassiniaasartutut allagartani annaassanngippagu suliffini piffissaqarfiginerullugu pimoorunnerullugulu aalluttariaqaleramiuk.

Kalistap Inatsisartuni paarlatsigissavaa Múte Bourup Egede, inatsisartuni sulinngiffeqarunnaarluni utissammat. Taamaalillunilu Múte siulittaasup tulliata aappaattut Inatsisartuni oqaaseqarsinnaanngussalluni. Kelly Berthelsen sinniisuujunnaarluni Inatsisartunut isivissaaq, Múte-lu Naalakkersuisutut ingerlaannassalluni.

Inuit Ataqatigiit Kalistap annertuumik pimoorussillunilu sanaartornermut aatsitassarsiornermullu tunngasusinik suliaqartarsimaneri sapinngisamik ingerlateqqissavagut, minnerunngitsumillu attaveqaateqarnikkut, uranimut kiisalu savaateqarnermut tunngasut.

Ilaatigut Kalistat ima oqarpoq:

“Nunatta ineriartornera aqussinnaanagu ingerlassanngilarput (…) Nunarput nammineerluta aqussavarput, avataaneersuninngaaniinngitsoq – pingaartumillu aatsitassarsiuutileqatigiiffissuarninngaanniit aqunneqassanngilagut”

Kalistat Lund ajunnginnerpaamik kissaapparput, qularinngilarpullu suliffini ilaquttanilu piffissaqarfigillualissagai.

 

Mimi Karlsen

Gruppeformand

Inuit Ataqatigiit

Inuit Ataqatigiit upernaamut ataatsimiinnissamut piareerpugut

Inatsisartut upernaaq manna ataatsimiinnissatsinnut Kalaallisut oqaatsivut suli nukittorsaqqullugit, ineqarnermut aserfallatsaaliisarnerit aamma akiliutaasartut naapertuuttunngorsarniarlugit, kiisalu aalisartut atugaannut pitsanngorsarnissaanik siunertallit Inuit Ataqatigiit siunnersuutigaagut.

Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinnissaat aallartippoq. Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni oqallinnissamut qilanaarluta siunnersuutigut nassiunnikuuagut, ilaatigut qulequttat uku siunnersuutitta ilagaat:

  • Illoqarfiit anginerit avataani ajornannginnerusumik inuit illuliorsinnaanngornissaat
  • Umiatsiaararsortut ilisimasaat annerusumik uumasorsiuunik atorneqartalernissaat
  • Meeqqat inuusuttuaqqallu ikiaroornartumik atuilersimasut katsorsartissinnaanissaat
  • Tusagassiorfinni kalaallisut oqaatsit nukittorsaqqullugit siunnersuut
  • Sanaartornermi ilinniartut suliffeqarfinni misiliisinnaanerisa amerlisarnissaat
  • Namminersulivinnissatsinnut illersornissamut, sillimaniarnermullu piareersarnissamut oqallinneq siulleq.
  • Ungasianiit kiassarnerup annertunerusumik atorneqartalernissaa

Neriuppugullu paaseqatigiinnikkut oqallinnikkullu nunarput pillugu pitsaanerpaamik angusaqaqqulluta upernaakkut Inatsisartut ataatsimiineranni angusaqaqatigiineq piumaartoq. Tamattami ajunnginnerpaamik siunertaqarluta sulivugut partii sorliugaluaruttaluunniit.

 

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit gruppianni siulittaasoq

Qeqqata Kommuniani suleqatigiilluarnissaq qilanaaraarput

Qeqqani Inuit Ataqatigiit, Siumumik Partii Naleqqamillu suleqateqalerput. Tamanna nuannaarutigaarput, qineqqusaarnitsinni pingaartitagut piviusunngortinnissaanut periarfissaqarlualeratta.

Qinigaaffimmi qaangiutilersumi ataasiinnarmik ilaasortaatitaqarnerput, pingasunut qaffariartoq, pisussaaffiliimmat siammasissumik suleqataanissatsinnut. Periarfissarlu tamanna nuannaarutigalugu suleqataaffigissavarput. Tamatumuuna qinersiserisimasatsinnut qujavugut, suleqateqarsinnaanermut periarfissamik ammaassisuummata.

 

Qeqqani Inuit Ataqatigiit sinnerlugit

Juliane Enoksen

Qaasuitsoq Avannarleq-mi Inuit Ataqatigiit illuatungiliuuttunngorput

Piffissaq kingullermi Siumut marloriarlugu kaffe-soqatigisarparput, oqaloqatigiinnerlu politik-ikkut sammivinnik assigiissorujussuarnik imaqarsimavoq. Tamatumali kingorna uppernarsivarput Inuit Ataqatigiit peqatiginagit suleqatissarsiorneq Siumup toqqarsimagaa. Inuit Ataqatigiit periarfissaq kingullertut nalilikkatsinnik ippassaq Siumut saaffigaarput suleqataasinnaanermut ammalluta, soqutiginnikkunik kingusinnerpaamik ullaaq manna akisimasassaannik. Saaffiginnissuterput akineqanngimmalluunniit qinigaaffik aggersoq illuatungiliulluta sulinissarput aalajangiullugutigu maanna nalunaarutigaarput.

Ikinngutinnersumik

 

Bendt B. Kristiansen, 54 57 75

Qaasuitsoq Avannarlermi, Inuit Ataqatgiit sinnerlugit

Qaasuitsoq Kujallermi isumaqatigiissut: “Kommuni nutaaliorluni ataqatigiissumik patajaatsumillu ingerlatsiffiusoq”

Qaasuitsup kommuniani, kommune-mi nutaassami kujallermi Inuit Ataqatigiit Siumullu ukiuni sisamani tulliuttuni suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutaat.

Inuit Ataqatigiit Siumullu Qaasuitsoq kommuniani Kommunimi kujallinngortussami ukiuni tulliuttuni sisamani ataatsimiisitaliani siulittaasuuffissat, siulittaasullu tulliuffissat imatut agguarneqassasut kiisalu suliassat pingaarnerit atsioqatigiillutik isumaqatigiissutigaat:

 

Borgmester: Ane Hansen

  1. vice borgmester: Otto Jerimiassen.

Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq:                                                   Siulittaasoq Borgmester Inuit Ataqatigiit, Siulittaasup tullia Siumut.

Sanaartornermut Avatagiisinullu Ataatsimiititaliaq:                         Siulittaasoq Siumut. Siulittaasup tullia Inuit Ataqatiigit.

Kultur Atuarfeqarfeqarnermut Sunngiffimmut Ataatsimiititaliaq: Siulittaasoq Siumut – Siulittaasup tullia Inuit Ataqatigiit.

Isumaginnnineq Ilaqutariinnermullu Ataatsimiititaliaq:                     Siulittaasoq Inuit Ataqatiigit. Siulittaasup tullia Siumut.

Inuussutissarsiorneq Takornariaqarneq Aatsitassaqarnermut:       Siulittaasoq Siumut. Siulittaasup tullia Inuit Ataqatiigit.

Nutaaliorneq Aallarnisaaneq Ineriartornermut Qaammarsaanermullu: Siulittaasoq Inuit Ataqatiigit. Siulittaasup tullia Siumut.

Ataatsimisitaliat tamarmik tallimanik (5) ilaasortaqassapput.

Isumaqatigiissut qulequtaqarpoq “Kommuni nutaaliorluni ataqatigiissumik patajaatsumillu ingerlatsiffiusoq

Qinikkat isumaqatigiissutigaat innuttaasunik sullissinitsinni patajaassuseq, unneqqarissuseq minnerunngitsumillu tamat oqartussaaqataanerannik ingerlatsilluarnissaq tunngavigineqassasut.

 

Inuit Ataqatigiit Siumullu isumaqatigiissutigaat suliniutit anguniakkallu pingarnersiukkat ukua siulliullugit piviusunngortinniarneqassasut.

  1. Illoqarfinni tamani innuttaasunik sullissinerup pitsaanerpaamik ingerlanneqarnissaa siunertaralugu allaffissornermi ingerlatsiviit aningaasanik namminneq aqutaqarlutik aaliangiisinnaanerat nukittorsarneqassasoq, Inunnik Isumaginninnermi sullissiviit, Meeqqat Atuarfii, Meeqqeriviit il.il. (kontrakt styring
  1. Nunaqarfinni Aqutsisut nammineersut 1 januar 2018 aallarnerfigalugu aningaasanik aqutaqarlutik namminneq aqutsilissasut.
  1. Sumiiffimmi siunnersuisoqatigiit (Lokalråd) pilersinneqassasut kingusinnerpaamik 2019-mi.
  1. Meeqqanik, inuusuttunik, utoqqaat innarluutillillu sullissineq eqqarsaatigalugu Innuttaasunillu sullissineq pitsangorsarniarlugu isumaginninnikkut malunnaatilimmik nukittorsaasoqassooq.
  1. Kulturikkut naleqartitagut timersorneq, qimusserneq, nipilersorneq, erinarsorneq , isiginnartitsineq, atuakkiorneq, filmiliorneq, inuiattullu nutaaliortuarnerput pingartillugu ineriartortitsissuugut.
  1. Utoqqarnut, innarluutilinnut, meeqqanullu siunnersuisoqatigiit pilersinneqassasut ersarissumik taakkununnga politikkiliornissaq siunertaralugu.
  1. Kommune inuutissarsiornermi suliffeqarfinnik namminersortunillu allanik annertusaaffigissallugu orniginartuunissaa siunertaralugu illoqarfiit nunaqarfiillu nutartikkamik innuttaasut suliffeqarfiillu namminersortut peqatigalugit pilersaarusiorfigineqassapput.
  1. Kommunip pilersaarusiornera sanartugassat, inuussutissarsiutinillu ineriartortitsineq ataqatigiimmata Namminersorlutik Oqartussaniit sanartugassat pillugit oqartussaaffik annertunerusoq aningaasanillu malitseqartoq kommunimut pilertornerusumik nuunneqarnissaa sulissutigissuarput.
  1. Takornariaqarnikkut inuutissarsiutinillu allanik eqaannerusumik siuarsaanissaq siunertaralugu Naalakkersuisut qanimut suleqatigalugit Kangaatsiami, Qeqertarsuarmi, Qasigianguianilu suluusalimmik mittarfiliassat siuartinniarneqarnissaat piartumik sulissutigineqassooq.
  1. Qasigiannguani erngup nukiganik nukissiorfiliassaq pilertornerusumik suliarineqalernissaa anguniarneqassasoq Aasiaat Kangaatsiaq taakkulu nunaqarfiisa iluaqutsissarsiffigisinnaasaat ilangullugu.
  1. Forvaltninginik illoqarfiit akornanni siammaasoqarsinnaanera pillugu aqutsinikkut sunniutaasinnaasut assigiingitsut pillugit misissorneqassapput.

 

 

 

 

Inuit Ataqatigiit gruppiat sinnerlugu:

 

 

 

 

Siumut gruppiat

sinnnerlugu:

 

Hans Aronsen

228733

 

 

Otto Jeremiassen

533177

Siumut Atassutikkullu siulliullutik isumaqatigeereersimapput

Qanittumi Siumumiik immikkut isumaqatiginniartitaaleriasaarnikup, Jakob Ludvigsenip, sianerfingaanga Siumut Atassullu suleqatigiinnialermata naatsorsuutigissanngikkipput naapeqqinnissaq.

Ippassaq Ataasummut isumaqatiginniniarnermi qiningaasup, Naja Petersenip, kissaatigisai Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami ilaasortatut, Isumaginninnermut ataasimiititaliami siulittaasutut, kiisalu 1 vice borgmesterimut inissat kissaatigisai akurilluinnarlugit eqqartorpagut.

Maannalu paasisimalerparput Siumut Atassullu suleqatigiilersut, tamannalu ima paasivarput Siumut neqerooruteqarsimassasoq Inuit Ataqatigiit Atassummut aallaavigisaannik annerujussuarmik.

Hans Aronsen

228733

 

Suli isumaqatiginniniarnernut piareersimavugut.

Isumaqatiginninniarneq ingerlavoq Inuit Ataqatigiinniillu saaffiginneqattaarpugut, uterfigineqarnissarpullu utaqqillugu. Saaffigineqaqqinnissamullu piareeqqavugut.

Partiillu ilaannit isumaqatiginninniutigut siulliit ersarilluinnartumik tusaalluarneqartut tusangassiutitigut tusarpagut. Taamaattumik neriulluarpugut isumaqatiginninniarnerillu suli ingerlatseqataaffigiumavagut.

Innuttaasullu qineqqusaarnermi kissataat suli illersorlugit isumaqatigiinniniarusuppugut sulerusullutalu.

Inuit Ataqatigiit innuttaasut qinersinermikkut kissaataat pingaartillugit, kiisalu tamatta Aasianni katersuulluta isumaqatiginninniarnerni ingerlatsivugut.

Qaasuitsup kommuniani kommunimi nutaanngortussami Inuit Ataqatigiit partiitut anginerpaanngortutut ileqqorissaarnissarlu tunngavingalugu aggersaanissat piareersarniarlugit partiit qinigaatitaqartut oqarasuaat kiisalu ataasiakkaatut naapinnerit atorlugit ilaasortanngortinneqartut qiningaanerpaallu attavigisaqattaarsimavugut. Atassummit ippassaq ullaap tungaa nal. 09:30 oqaloqatigineqatsiarpugut, Siumumiillu ippassaq unnukkut saaffiginneqattaarnerput akissutissarsinagulu, Sømandshjemmemi kaffisortarfimmi naapinneqatsiarpugut. Ersarilluinnartumillu ippassaq tusangassiutikkut paasivarput Siumut Atassullu sinnerlugit isumaqatiginniartitaasut siusittukkut oqaloqatigiinnernik ingerlataqalereersimasut.

Pimoorupparput Kommuni nutaassaq peqqissaarulluinnarlugu suliassaasoq, innuttaasummi qineqqusaarnermi pissutsit ilungersunarluinnartut ilungersorlutik tikkuussungaat kommunalbestyrelsenngortussami naleqartitatut tusaaniarneqartariaqarput.

Inunnik isumaginninnermi kivinniagassaqarpugut imaannaanngeqisumik, siunissamut inussutissarsiornikkut pitsaasumik sinaakkusiisariaqarpugut, meeqqat atuarfiat kommunimiik pitsaasumik iserfigisariaqarparput suleqataanermillu aallartitsisariaqarluta, inuerukkiartornerup annikillisarnissaa pingaaruteqartoq suliassarujussuuvoq, atorfilittanik sulisunillu pitsaasumik atungassaqartitsiuarnissaq siunissamut ullumikkullu qularnaarniagassaavoq. Meeqqat inuusuttullu sunngiffimmi annertuumik isumassungassaapput pitsaaliuinermi pitsaanerusumik atugaqartinneqarnissaat anguniarlugu.

Inuit Ataqatigiinniik politikkikkut naleqartitagut inuiaqatigiinnullu pingaartorujussuit aallukkusullugit suliaqartuarpugut.

 

Inuit Ataqatigiit sinnerlugu isumaqatiginninniarnermi ataqatigiissaarisoq Hans Aronsen 228733

Alluitsup-Paani tunitsiveqarniarneq ilungersunartoq

Siornatigut Alluitsup-Paa tassaavoq nunaqarfik uumaarissoq suliffissuaqar-nermik inuussutissarsiornikkullu ingerlatsilluartutut tusaamaneqarnikuusoq. Nunaqarfimmi innuttaasut eqeersimaarlutik suliffimminnik paarsilluarlutillu aallussilluarnermikkut fabrikkip ingerlalluarneranut tunngaviliisuusut.

Nunaqarfiup ukiorpassuarni inuussutissarsiornikkut suliffissaqarnikkullu ingerlalluarneranut qitiulluinnarnikuuvoq rejerleriffeqarsimaneq, tunitsiveqarsimanerlu periarfissarqartuanera. Inuttaassut nammineq napatinnerannut aammalu pilersornerusimanerannut takussutissaq ersarisoq.

Ukiunilu kingullerni ajuusaarnaqisumik nunaqarfiit allat peqatigalugit tunisassiorfiat iluamik ingerlanngitsoq, allaat ullumikkut uninngavissorluni. Tamatuma kingunerisaanik nunaqartut allamut nutsernerannik aamma kinguneqarluni. Minnerunngitsumillu innuttaasut suliffissaaleqinermik eqqugaanerannik, ulluinnarnilu atugarisaannut aningaasarsiornerannullu killiffeqartitsisumik.

Ilisimavarput Alluitsup-Paani tunitsivimmik Polar Seafood A/S piginnittuusoq. Ukiup aallartinnerani §37 aqqutigalugu Naalakkersuisunut apeqqutigaara Alluitsup-Paani tunitsiviup siunissami qanoq piginneqartaasut peqatigalugit pilersaarusiortoqassamaarnersoq.

Naalakkersuisut akissuteqarnerminni erseqqissaasutigaat Polar Seafood tunitsiviup ammaqqinnisaanut pilersaaruteqanngitsut, tamannalu ilungersunartutut isigaara, allatigullu aaqqiiffiginerarnissanik suliniuteqartoqarnissaa kaammattuuterusullugu.

Inatsisartut aningaasanik inatsisaani konto 64.10.17 aqqutigalugu tunisassiorfimmi piginnittoq iml. inuit soqutiginnissinnaasut peqatigalugit

Tunitsiviusinnaasumik pilersitsisoqarsinnaneranik ujatuisoqarnissaa. Tassami

ullumikkut aalisarnermik piniarnermillu inuussutissarsiuteqartut nipisaat suaanik aammalu puisip amiinik tunitsivissaqaratillu tigooraasussaqanngillat.

Nunaqarfinni isorliunerusunilu inuussutissarsiornermut suliffissaqartitsinermullu inerisaanermut aningaassanik atugassaqartitsinerat aningaasanik inatsimmi 2017-imi 1,5 mio tapiissutigineqarsinnaassunik qinnuteqarfiusinnaasoq Kommunep Namminersorlutillu Oqartussat suleqatigiseralugit ujartuiffigisin-naavaat.

Taamaasilluni nunaqarfimmi suliffissaqartitsineq inuuniarnermilu imaannaangitsumik atugassaqartinneqarnerup ilorraap tungaanut saqitinneqarsinnaanerannut aqqutissiuussinnaasoraara.

Debora Kleist

Inatsisartunut ilaasortaq

Mobil 49 03 90

 

Inuit Ataqatigiit tatigineqarnitsinnut qujanaq

Inuit Ataqatigiit angusarput tulluusimaarutigalugu nuannaarutigaarput, qilanaarlutalu piareeqqavugut suliassat annertuut aallartinnissaannut. Qujarusuppugullu qineqqusaartutsinnut, minnerunngitsumillu nunarput tamakkerlugu qinersisartunut tatigaluta upperalutalu sassartitagut qinersimammatigit.

Tutsuiginartumik pimoorussillutalu sulineq ingerlakkumaarparput, sumiiffinnilu tamani nunalu tamakkerlugu qanilaarneq oqartussaaqataanerlu pingaartillugit suliumaarluta.

Nuannaarutigingaarparpullu kommunini marlunni Inuit Ataqatigiit qinerneqarnerpaammata, pingaartumillu avannaani taamak angusarissaartiginerput malunnaatilimmik angusaqarfigissallugu qilanaarpugut. Sumiiffinnilu tamani nunaqarfinni aqutsisut kommunalbestyrelsini ataqatigiissaakkamik sulisoqartarnissaa pimoorutissallugu qineqqusaarutigisatsituulli tamaviaarluta sulissutigissagatsigit, kiisalu sumiiffinni qitiusumik allaffeqarfiunngitsuni ataatsimiititaliaqalernissaa qilanaarivarput sulissutigissallugu.

Kommuneqarfik Sermersuumi siuttooqqinnerput nuannaarutigaarput immikkullu Asii Chemnitz Narup pilluaqqorusupparput qinigaalluarneranut, takutippaalu tutsuiginartumik sulisimanera annertuumillu angusaqarsimanera. Qaasuitsoq Kujallermi isumaqatiginninniarnernut isumalluarpuguttaaq, minnerunngitsumillu kommunit sinnerini sunniuteqarluartumik inissilluarnissatsinnik isumalluaratta.

Qujarusuppuguttaaq aamma nuannaarutigaarput nunaqarfinni aqutsisuni siuarsimanitsinnut.

Ilisarnaatigissavarput pimoorussineq, tutsuiginassuseq, borgmesteriutitatsinnilu allamik suliaqarani innuttaasut borgmesterissaattut inissinnissarput.

 

Sara Olsvig, siulittaasoq

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

 

Foto: Hans Jukku Noahsen

Iluungarlunga qujamasuppunga

Inuit Ataqatigiit nunarput tamakkerlugu siuariarput aamma Kommuneqarfik Sermersuumi ajunngilluinnartumik angusaqarpugut.

”Inuit taama amerlatigisut uannik tatiginnillutik qinersinerat maniguullunga tuppalliutigeqalugu qujamasuutigeqaara. Tamassinnut qujanarujussuaq. Nuannaarutiginerpaavara Inuit Ataqatigiit nunarput ataatsimut isigalugu siuariarnerat – maannalu nutaanik nukissaqalerluta Nunatsinnut tamarmut siuariartornissamik, toqqissisimanermik aamma ineriartornissamik suliaqaqqissinnaalerpugut.”

“Kommuneqarfik Sermersuumi partiinut tamanut aamma qineqqusaartunut tamanut qujavunga. Maanna politikkikkut oqaloqatigiinnerit aallartissapput. Neriuppunga ullut arlalialunnguit qaangiuppata oqaloqatigiinnerit naammassiumaartut, naammasseriarpatalu qanoq isumaqatigiissuteqarnerluta soorunami tusarliutissavarput. Aallaqqaammut kommunitsinni siunissami sulinissarput pillugu partiit sinniissaat tamaasa oqaloqatigissaqattaassavakka, soorunalumi Demokratit siulliullugit aqagu oqaloqatigissallugit.”

“Demokraatit angusarissaarnerannik pilluaqquniarpakka – mannalu tikillugu suleqatigiilluarsimanitsinnut qujassuteqarfiginiarlugit, neriullungalu suleqatigiinnerput suli annertusillugu ingerlateqqissinnaagipput.”

” Immikkut qutsaviginiarpara uanga partiima siulittaasua Sara Olsvig, qineqqusaarnermi matumani tapersuilluarneranut. IA-junissamut peqqutissarpassuaqarpoq, tulluusimaarutineqartussanik. Sara taakkununnga ilaammat uanga qujamasuutigeqaara. IA-lu nunatsinni tamarmi angusarissaarneranut Sara pilluaqqorujussuarpara. Aamma Ane Hansen angusarissaarneranut immikkut pilluaqquara.”
Asii Chemnitz Narup.

Autismemut paasinninnerulertariaqarpugut

2.april silarsuarmioqatigiit autismimut ullorititaraat ilalumi aamma pisariaqarmat. Tassami innarluut taanna pillugu inuit amerlanerpassuit paasisimasaqanngillat, paasisimasaqarsorisullu innarluutip ilaannaralannguanik paasisimasaqarlutik. Aamma innarluutip taassuma qanoq siammasitsigineranik paasisimasaqassuseq annikeqaaq amerlaqisullu isumaqartarlutik innarluut taanna qaqutigoortorujussuusoq.

Innarluutip sakkortunerusumik ersertarnera aatsaat 1930-ikkut naajartorneraninni, innarluutillu sakkukinnerusumik ersertarnera – asberger syndromi – aatsaat 1980-ikkunni tarnikkut nappaatinit allanit immikkoortillugu suussuserneqartalerpoq.

Innarluutip ilisarnaatai

Innarluummik sakkortunerusumik atuineq inunnit paasisimaneqarneruvoq – tassa inoqatiminnut attaveqarluarsinnaannginneq ilisarnaatigisarmagu. Sakkortunerpaamik atuisut iluamik oqalussinnaaneq ajorput inoqatinullu attaveqarluarsinnaasaratik.

Kisianni amerlaqisut innarluut sakkukinnerusumik atortarpaat tamannalu pillugu taama innarluuteqarnerat paasinngitsoorneqartarpoq. Sakkukinnerusumik atuisut taamaalillutik inuiaqatigiit paasisimannilluannginneranit eqqugaanerpaasarput

Sakkukinnerusumik atuisut eqqumiitsutut, inussiarniitsutut, ilami allaat soqqusaatsutut isigineqaqqajaasarput inoqatiminnut attaveqarluarsinnaannginnertik imaluunniit inuit allat pissusilersuutaannik paasinnilluartannginnertik pillugu. Aamma avatiminni pisut amerlavallaaraangata puullaaqilersarnertik pillugu inuit akornanniikkumavallaartannginnamik kisimiinniatut isigineqaqqajaasarput.

Ilarpassui piginnaanilissuupput

Innarluummik sakkukinnerusumik sakkortunerusumilluunniit atuigaluit ilarpassui immikkut ittunik piginnaaneqalersarput soqutigisaminnik aallusserujussuarsinnaassuseqartarnertik pissutigalugu.

Suulluunniit inuit piginnaaneri soqutigisaallu immikkut piginnaaneqarfigilersarpaat paasisimasaqarfigilersarlugillu naak allatigut – soorlu inoqasersornermut, oqalunnermut – piginnaanikinnerugaluaqalutik. Ilaat eqqaamallaqqittaqaat, titartaallaqqeqalutik, nerisassiullaqqillutik, kisitsillaqqillutik, atuagarpassuarnik atuarsinnaasarlutik soqutigisartik paasisaqarfigiumallugu

Paasinninneq annerulertariaqaqaaq

Inuit innarluuteqarsimagaluarlutik paasineqanngitsut paatsoorneqartaqaat. Pissuserissuunngitsutut isiginnittarneq annikinnerulissagaluaqaaq inuit autismemik asberger syndromimillu paasisimasaqarneruleraluarpat. Pingaartumillu taama innarluutillit ilarpassui piginnaanilerujussuusarnerat atorluarneqarsinnaaqaaq kikkummi tamarmik iluaqutaanissartik nuannaarutigisarmassuk.

Taamaamat kajumissaarutigiinnarusupparput ilaatigut nittartakkat makku paasiniaaffigeqqullugit (danskisoortoq) http://autismeforening.dk/mobil2/nyhedSe.aspx?id=1524&linkId=11

 

 

Kelly Berthelsen

Inuit Ataqatigiit

Pitsaasumik aalisarnikkut aaqqissuusseqqissaagut

Inuit Ataqatigiinniik aalisarnerup nattaqallisaartumik ingerlanneqartarnerata kingunerisarsartanganik sunniutigisartagaasa ilungersunartut ilisimaneqareersullu piaartumik allanngortinneqarnissaanik kommunimi nutaami suliaqassaagut, mannalu aallarniutigissavarput.

Kangaatsiap, Aasiaat, Qeqertarsuup Qasigianguillu kommunitut kattunnissaannut Inuit Ataqatigiini qinigassanngortitugut Inatsiartunut pimoorullugu kaammattuutingaarput peqqissaartumik siunissamullu sivisuumik attanneqarsinnaasumik aalisarnikkut naleqatitagut aallaavingalugit aalisarnermi aaqqissuusseqqullugit.

 

Ilisimalluarparput aalisarnerup nattaqallisaartumik ingerlanneqarnera kommuninut assigiinngitsutigut kipiluttunartumik sunniunnerluttartut.

Soorlu; Suliffissuit ulikkaartooqattaartarneri, assartuinerup sineriassuatsinnut ataqatigiissaagaanerata pitsanngorsartariaqarnera, pisassiissutit uneqattaanngitsumik attuutinneqartariaqarnerat, pinngortitap pissaanerata arlalitsigut angallateeqqanut eqquinerluttarnera, aalisarnermi nutaanngoriartorfiusumi angallatitigut naleqqussartariaqarneq, inatsisit atuutut nalunaarutillu piffissaqarluarluni tamani suliaasariaqalerneri, inatsisit pisassiinerillu naalakkersuinerit nikinneri tamapajaavisa allanngorterneqartuarnerisa nalornisitsisunngortarneri.

Tamakku kingunerisarmagit ilaqutariinni aalisarnikkut ingerlatsiffiusuni amerlasuuni, ilaqutariinnullu sulisartukkormiunut annertuumik pitsaanngilluinnartumillu eqquinerluttarlutik.

Kommunimmi innuttaasunut atungarissaarnikkut kiffartuussinerminni atorluartagaasa akileraarutit isertittakkat annertuumik apparsartarmatigit, aammattaarlu aalisarnikkut sulisartoqarnikkullu  suliumassutsikkut annertuumik innarliisarlutik.

Qularinngilarputtaaq tunisassiorfinnut tunitsivinnullu pissutit taamaanneri piorsaasinnaanermut nalornisitsisartut kingaallasaarutaasarlutillu.

Kommunissatsinnut pissutsit tamakku atuuteqqunanngeqaat, aalisarnikkullu ajornartorsiutaasartut  qaangerniarlugit, siunissamut sivisuumik attanneqarsinnaasumik naatsorsuutiginnissinnaasatsinnillu aaqqissuuseqataarusulluta piareersimavugut.

Pingaartipparpulli suliassaq naalakkersuinermi inatsisartoqarnikkut  ataatsimoorfigineqartariaqartoq.

 

 

 

Inuit Ataqatigiinni qinigassanngortitut sinnerlugit

Hans Aronsen

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Postboks 321, 3900 Nuuk
tlf.nr: (+299) 323 702
Fax: (+299) 321 321
Website: https://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl
www.facebook.com/ataqatigiit
www.twitter.com/IAtaqatigiit

Attavigitigut/kontakt os

Imaneq 2
Telfon: (+299) 323702
Fax: (+299) 323232
Aningaaq: https://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl