Isumalioqatigiisitami sulineq

Siulittaasoq ineqartinneqassasoq ilaasortalluunniit immikkut akissaasersorneqassasut siunertaanngilaq

Tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiisitap sulinissaa Inatsisartut ilusilersoreernikuuaat, tassanilu ilaanngillat ilaasortat immikkut akissaasersorneqassasut imaluunniit tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiisitap siulittaasuata immikkut ineqartinneqarnissaa.

Soorlu ukioq 2018-imut aningaasanut inatsisissap pingajussaanneernerani oqaaseqartugut, tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiisitap allattoqarfeqarnissaa pillugu tamakkiisumik tapersiigatta, taamaattaaq oqaaseqarpugut tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiisitap ilaasortaasa ajunngittorsiassaqarnissaannik nipi isornartuusoq, soorluttaq tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiisitap siulittaasuata ineqartinneqarnissaanik takorluukkersaarneq pissusissamisuunngittoq.

Naalakkersuisut isumalioqatigiisitamullu ilaasortat kaammattorpagut, Inatsisartut pisussaaffiliisimanerat naapertorlugu, tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiisitap sulinera iluseqartissagaat.

 

Bendt B. Kristiansen
Inuit Ataqatigiit
+299 54 57 75

Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisissaat pillugu Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni oqaaseqaataat tamakkiisoq

Nuna tamakkerlugu aalisarneq pillugu siammasissumik isumaqigiissuteqarnissaq pisariaqarpoq

Inuit Ataqatigiit pingaartipparput aalisarnermut inatsit tunngavigalugu aaqqissuusseqqittoqassappat avaqqukkuminaatsuusoq aaqqissuusseqqinnerup kingorna aningaasaqarnikkut qanoq kinguneqarnissaanik qulaajaasoqartariaqarpoq.

Aalisarneq inuiaqatigiinni aningaasarsiorfitta pingaarnersaraat. Inuiaqatigiinni atugarissaarneq, suliffeqarneq, avammut niuerneq tamarmik aalisarnermut attuumassuteqarput, taamaammat Inuit Ataqatigiinni naqissusissavarput piumasarigatsigu inuiaqatigiit aningaasaqarnerata, suliffissaqartitsinerup, niuernerup, inuillu atugaasa innarlerneqannginnissaat aalajangiusimaneqassasoq. Taamaaliussagutta inuiaqatigiit tamatta, aalisartuugutta, sulisartuugutta, suliffissuaateqarutta, qinigaagutta paaseqatigiilluta isummavullu naapeqatigiisinniarlugit suliaq ingerlattariaqarparput.

Inuit Ataqatigiit aamma piumasaraarput naalakkersuinikkut ataqatigiissakkamik, ilinniartitaanikkut ilisimasatigut qaffassaaneq inuussutissarsiornikkullu sulissaqarnikkut nunamilu suliffissanik piareersaanikkut, suliaqartoqassasoq. Suliassaq annertuvoq inuiaqatigiittullu aalisarnermi annertuumik aaqqissuusseqqissagutta ilisimasatigut sulisinnaassuseqarnikkullu siuttunngortariaqarpugut.

Nunarsuarmioqatitsinniik Kalaallit Nunarput ilisimaneqarpoq nunarsuarmi qeqertat annersaringaat sermimik qallersimasoq, issittorsuarmiikkattalu ukiumut piffissap annersaa sinerissami nunatat annertoorsuunngitsut apummik qallersimasartumiittut.

Aamma ilisimaneqarpugut inuiaat imaatigut inuussutissarsiornermik annertuumik naleqartitsilluinnartuusu sugut.

Ullumikkullu imaatigut inuussutissarsiutigut ineriartorluarsimasut siammasissumillu aalisarnikkut atorluaasoqartillugu tamani pissarsiaqaataalluartumik ineriartorfiusarluni. Tamannalu piviusumiitinneqartariaqarpoq, aamma suliaq ataatsimoorunneqaruni aarlerinartuniit tamanit ingalassimaneqartissinnaalluni. Piujuaannartitsinermullu apeqqut aamma taama pingaartigaaq, kinguaattami nunana manna atugassatut kingornutassaraat. Taamaattumik oqaaseq piujuaannartitsineq inatsip aallaqqaataani ersarissuliorfigineqarluni ilaatinneqartariaqartoq Inuit Ataqatigiinniik isumaqarpugut.

Inuiaqatigiit pigisai:

Pissuusutit uumassusillit inuiaqatigiit ataatsimoorullugit pigisaraat. Qulakkeertariaqarporlu ataatsimoorussamik iluaqutaassasut.

Siunertaq:

Ullumikkullu novemberip 16-ni ukioq 2017 Inatsisissatut siunnersuut manna nerrivimmut qaqillugu suliassarilerparput. Inatsisartut, naalakkersuisut inuussutissarsiortullu qutsavigerusuppagut suliassap matuma ikkarnartuinik qulaajaalluta qaqitseqatigiinnitsinnut.

Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiillu akornanni aalisarnerup iluani naligiinnginnerup annertusiartortup akiornissaa siunertaralugu suliaq sammiveqartinniagarput Inuit Ataqatigiinniik kajungeralugu apeqqutinut qulaajaanissaq peqqissaartumik suleqataaffigissagatsigu matumani oqaatigissavarput.

Kommuninut sunniutissai takorlooruminartupilussuupput.

Kommunini innuttaasunut qanittumik suliaqartuusuni, aalisarnerup iluanaarutaalluartup siammassinnerusumik atuutileqqinneratigut makku sunniutigissaartumik ineriartuutaalersussatut naatsorsuutigineqarsinnaapput.

Angallatillu amerlasoorsuunngikkaluartut sinerissamut aalisarnikkut siammaanneqarnerini innuussutissarsiuteqarnikkut suliffissatigullu ineriartuutaasariaqarpoq. Tamannali iluatsissappat Naalakkersuinikkut ataqatigiissakkamik sulinissaq pisariaqarpoq.

Sumiiffigisani assigiinngitsuni raajarniarnikkut aalisakkanillu allanik aalisartitsilernikkut akileraarutitigut pissarsiarisartagassat inuiaqatigiinnut atugarissaarnerulernissamut sunniuteqarluassasuttaaq naatsorsuutigisariaqarpoq.

Suliffiit:

Maani najugaqartuni nuannarineqarluartut tassaapput imaani inuussutissarsiutit, taamaattumik ilisarnaatigaarput inuiaat ullumikkut nunatsinni najugaqartut tamaannarmik tassaasut imaatigut inuussutissaqarnermik annertusiartortumik tunngaveqartut naalakkersuinikkullu silatuumik suleriuseqarluni tunngavilerneqartariaqarluni.

Aalisarnermut inatsisiliassaq:

Aalisarnermut inatsisissaq manna tassaannaanngilaq siornatigut suliaasunut sanillersuunneqarsinaasoq, allannguinernimmi annertuunik piareersarluangasunillu malitseqartinneqassappat apeqqutinik ilaatigut imaannaanngissinnaasunik akisassartalinnik imaqartussaaavoq.

Inuit Ataqatigiinniillumi isumaqarpugut Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allannguutissaasa pitsaaqutaanik pitsaanngequtaasunillu peqqissaartumik qulaajaasoqartariaqarpoq.

Ukiut arlallit naalakkersuinikkut oqallisigiuarparput nunatsinni inuiaqatigiit pisuussutaasa uumassusillit qanoq ililluni naapertuunnerpaamik aaqqissuussivigineqarsinnaanersut. Inuiaqatigiit pisuussutaat inuiaqatigiinnut tamatsinnut pitsaanerpaamik iluaqutaanissaat anguneqassappat pingaarutilinnik akuerisassaqarpugut.

Pisuussutinik uumassusilinnik atuinermi aningaasarsiornikkut patajaassuseqarnissaq, suliffissaqartitsinikkut periarfissiinerunissaq, tunitsiveqarnikkut tunisassiorfeqarnikkullu annertusaanissaq tunisassianillu naleqarnerulersitsinissaq, aalisartoqassutsikkut aamma aqumiunik nunaqavissunik aallaaveqarnerunikkut sulisartoqarnikkut annertusaanissaq, minnerunngitsumik ingerlatseqatigiiffiit aalisartullu siammasinnerusut ingerlalluarsinnaassuseqarnerisigut nunatta inuisalu aningaasaqarniarnikkut siuarsarneqarnissaasa aamma qulakkeerneqarnissaa.
Nutarterinermilu qulakkiigassatut pingaartilluinnangaraarput, siunissami inuiaqatigiit aalisarnermik tunngaveqartut aammalu kinguaariit nikittarneranni inuiaqatigiinni ilisimasanik avitseqatigiinnikkut pigisaqartuarnissarput. Taamatullu aalisarneq aqqutigalugu suliffissaqartitsiniarnikkut inuit sulisartut sapinngisamik amerlasuut piumassuseqarluartullu suliffissaqartuarsinnaanerat aqqutissiuunneqartariaqartoq. Inuit Ataqatigiit isumaqarput aalisarneq inuiaqatigiinnut aningaasarsiornikkut iluaqutaasumik aaqqissuuteqqinneqassasoq/inatsit naammassineqassasoq.

Taamaammat una uteqqillara; Inatsit atuutilertussaq tunngavigalugu aaqqissusseqqittoqassappat taava aningaasaqarnikkut kingunerisassai aamma paaseqaaassallugit qulakkeeqqaarsimasariaqartoq isumaqarpugut. Tamannalu Inatsisartut ataatsimiititaliaanni pingaaruteqartutut isigalugu peqqissaartumik suliarineqarnissaa avaqquneqarsinnaanngilaq.

Suliaq aallartippoq misissugassat qulaajarumasallu tamaasa misissorsimatinnagit misissorneqartariaqarput. Kissaatingaarput aalisarnermik inuussutissarsiut nunatta aningaasaqarneranut taamak pingaaruteqartigisoq peqqissaartumik aalajangernissamut tunngavissanik misissuilluarsimanikkut qulaajaavigineqaqqaassasoq. Taamatullu sulisoqassappat Inatsisartut ataatsimiititaliaasa piffissaqarlutik aamma peqqissaartumik sulisinnaanissaat qulakkeerumallugit tuaviuussaanngitsumik sulinissaannut periarfissalerneqartariaqarput.

Matumanissaaq pingaartilluinnarparput Inatsisartuni sulinissatsinni aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut, aamma tunitsivinnik tunisassiorfinnillu ingerlataqartut, minnerunngitsumillu kattuffiit, suliniaqatigiiffiit, aalisarnikkullu susassaqartut tamaasa akuutillugit inuiaqatigiinni aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnerup pitsaanerpaamik ataatsimoorfiusumillu angusaqarfiunissaa siunertaralugu suleqatigiittoqarnissaa.

Nuna tamakkerlugu siammasissumik naaperiuteqarfiusumik suliaq naammassisariaqarpoq.

Qulaanilu apeqqutinut tapiliullugu makku akineqartariaqartutut isingaavut.

Avataasiorneq sineriassornerlu:

Avataasiorluni sinerissallu qanittuani aalisarnikkut pisassat agguangaanerisa 50/50-mut agguarneqartarnissaasa siunissami naalakkersuisut akisussaaffimmik tigusinerat innarlissavaa? Siunertaasorlu inuussutissarsiutit inuiaqatigiit ataatsimoorullugit pigisaasa naalakkersuinikkut aqunneqalernissaannut sunniutissai suuppat?

Ukiut amerlassusaat pillugu isumaqatigiilerneq

pisassiissutinik tiguneqartussanik uterartitsinermi suliaqarnermi susassaqartut peqatigalugit ukiut amerlassusaat naleqqunnerpaat nassaarineqartariaqarput

Inatsimmi ippinnartut:

§ 3-mi oqaasertani oqaatsit atorneqartut ilaat apeqqusersornarput, ilaatigut oqaatsinik atuinitsinni isumalersuinikkut paattuungassutaasinnaasutut isigalugit. .

Misileraalluni aalisarnermut kisermaassisinnaanermut periuseq atuutilersinneqassasoq naalakkersuisut oqarput, tassani misileraalluni aalisarnissamut taamaalillunilu aalisakkanik sumiiffinnillu nutaanik misissuinissamut aalisartut aningaasaqarnikkut kajumissuseqartinneqarnissaat anguniarlugu.

Misileraanerup pilerinarpallaartannginnerangaasarnera aalisagartassat raajartassalluunnit ilaannik Nunatta Pisassiissutinik Peqqumaateqarfiliornikkut (kvotebank) aningorneqarsinnaasoq Inuit Ataqatigiit soqutiginarluinnartutut isingaarput. Taamaalilluni NPP-nik (kvotenik) annertussusilikkanik attartorluni misileraanermik ingerlatisoqarsinnaaneranik isumaqartillugu.

Aningaasaliisartut:

Ullumikkut allanngortiterinerup aallarnisarnissaanut sinaakkutissanik misissuititsilernissami, aningaasatigut kingunissaasut aarlerisaarisaarutigineqartut arlaqarput annertullutillu. Tamakkununnga ilaavoq aningaasalisartut nunatsinneersut tunuarsimaarnerulernissaat.
Ilisimaarilluarparput aalisartitserusullutik nunatsinnut iserusuttut amerlaasuujummata, allaat aalisarnikkut kinguaariit nikinnissaannut piserusuttut nunatta avataaneersut ullumikkut aalisartiteqatigiiffissuarniik pilerigineqarluinnartut. Aamma ilisimavarput aalisarnermut tunngasuni aningaasaliisartut tassaasut nunatsinni aningaaserivik aalisartitseqatigiiffissuillu. Taamaattumik naalakkersuisut apererusunnarput aningaasaliisartut kikkuuppat aamma suleqarfinni aningaasaliisartuni qanoq imminnut attuumassuteqartigaat.

Aalisarnermut inatsimmi apeqqusikkat:

Aalisarnermut inatsit eqqartortillugu kikkut aalisarsinnaatitaassanersut sukumiisumik iserfiginngitsoorsinnaanngilarput. Massakkut atuuttut malillugit inuiaqatigiinnut aalajangersimasumik attuumassuteqarneq ukiullu kingulliit marluk nunatsinni najugaqarsimanissaq piumasaqaatini pingaarnerpaajusut nalimmassaqqittariaqarsoraagut.

Kikkut aalisarsinnaatitaanerannut tunngasut sukumiinerusumik ataatsimiititaliamiit oqaluuserineqarnissaat kissaatigissavarput.
Ilaatigut eqqartortikkusussinnaavarput nunatsinni pisuussutinik uumasunik uumaatsunillu atuisinnaatitaanerit nalimmassaqatigiisinneqarnissaat.

Aalisariutinik piginnittuussuseq eqqarsaatigalugu § 7, imm. 3, nr. 2-imi aalajangersagaq taamaallaat angallatip nalingata 2/3-ianut tunngasuuvoq. Taava tassunga tunngatillugu paaserusupparput aningaasaliissutissat sinneri avataaneersunit aningaasaliiffigineqarsinnaassanersut, taamalu avataanersut toqqaannanngitsumik piginneqataanermut ammaanneqassanersut.

Takornariartitsineq inuussutissarsiutissatsitut pingaarnerit ilaattut ineriartortikkusoqaarput. Tamatumalu malitsigisaanik inuussutissarsiutiginagu aalisartitsineq annertooq ingerlanneqalersinnaasoq naatsorsuutigisariaqarparput. Eqalunniartitsinerit, saarullinniartitsinerit, qanoq annertutigisumik ingerlanneqarsinnaassappat, qanorlu amerlatigisunik pisaqartoqarsinnaassava? Apeqqutit taama ittut ataatsimiititaliamit isumaliutigilluarneqassasut neriuutigaarput.

Aalisarsinnaanermut akuersissutit avataasiornermut tunngasut annerpaamik 33,3%-mut inissinneqarsimapput, kisiannili naalakkersuisut periarfissinneqarput taanna avaqqunneqarsinnaanngorlugu immikkut aalajangersaasinnaanngortillugit. Aalajangiisoqassagaluarpat pisassiissutinik piginnittuussutsip annerpaaffissaata 33,3%-mut killeqarnera ilumut sanioqqunneqarsinnaassasoq taava immikkut akuersinikkut aalajangersakkap atuutsinngikkallarneqarnera piffissami aalajangersimasumi taamaallaat atuutissasoq inatsimmi erseqqissumik aalajangersarneqassasoq kissaatigissavarput.

Pisassiissutit tamarmiusut amerlassusii ukiuni makkunani ukiumiit ukiumut aalajangersarneqartarput. Tamatuma malitsigisaanik ungasinnerusumut pilersaarusiorneq aningaasaliisussarsiornerlu ajornakusoortarpoq. Pilersaarusiorneq aningaasaliisussarsiornerlu oqilisarniarlugit Inuit Ataqatigiinniit siunnersuutigerusupparput pisassiissutit tamarmiusut amerlassusii suliassanut sunniuteqarnerusunngorlugit aaqqissuunneqaqqittariaqartoq. Soorunami piffissami pisassiiviusumi piujuaannartitsineq navianartorsiortinneqalissanngilaq.

Aalisarnermik killilersuineq eqqarsaatigalugu aamma imartat uumasoqassusermut pingaaruteqarlulinnartut, soorlu suffisarfiit ingerlaarfiillu immikkut illersugaanissaat ilanngullugu aalisarnermut inatsisiliornermi aalajangersaavigineqarnissaa pitsaasutut isigaarput.

Silap kissakkiartornera ilutigalugu aalisakkat allaasut takkuttalerput, aammalu ukiup ilaannaa ilaatigut takkusimaartarlutik. Assersuutigalugu avaleraasartut ukiup ilaannaani Tunup imartaanut takkuttarput. Ukioq naallugu piniagassaanngitsut piniarumallugit umiarsuarmik attartorluni piniarneqarnissaannut periarfissat eqaannerunissaat isiginiarneqartariaqarpoq. Aamma siunertanut aalajangersimasunut sammisumik atugassanik pisassiissuteqartoqarsinnaanngussappat umiarsuarmik attartorluni aalisarneq periarfissatsialaasinnaavoq.

Aalisartut ilisimasaat inatsimmi sumiginnarneqannginnissaat Inuit Ataqatigiinniit pingaarteqaarput. Aalisarnermut siunnersuisoqatigiit uumasorsiuumik inuttaqarnissaat oqaatigineqarmat tupinnanngilaq tulluarlunilu. Aalisartut ilisimasaannik aalajangersimasumik katersisoqarnerisigut taakkulu siunnersuinermi atorneqartarnerisigut qularnanngilarput aalisartut akisussaaqataanerat annertusaaqataassasoq.

Aalisarnermik siunnersuisooqatigiit tusarniarneqartarnissaa inatsisitigut naqissuserneqarnissaa Inuit Ataqatigiinniit piumasaraarput.

Aalisakkat ilaat ukiup ilaannaani takkusimaartartillugit, soorlu saarulliit piffiit ilaanni taamaattartut, qularnanngilarlu sila allanngoriartortillugu aalisakkanik allanissaaq ukiup ilaannaa takkuttoqartarumaartoq, taava ataavartumik tunitsiviliornissaq ilaanni akilersinnaassanngilaq. Kisianni iluaqutigisinnaasariaqarpavut soorlu puttasunik tunitsiveqarnikkut. Taamaammat tunitsiviit puttasut qaqugukkut atorneqarsinnaanerat pillugu eqaannerusunik aalajangersagaliortoqarnissaa periarfissaatikkusupparput.

§ 14-imi angallatillit kisimik aalisarsinnaatitaanerat pisassallu tassungaannarmut atortussaanerat erseqqissarluarneqassasoq kissaatigaarput tassami toqqaannanngitsumik pisassiissutinik piginnittoqalersinnaasarmat. Assersuutigalugu piniutinik akisuunik peqarluni, aalisarsinnaanermulli akuersissummik peqarani, taava angallataatilimmut isumaqatigiissuteqaraanni angallattaa attartortarniarlugu taava assersuutigalugu aalajangersimasumik nunatsinnut aalajangersimasumik attuumassuteqarnissaq avaqqutaarneqarsinnaanngussaaq.

Pinngortitaq allanngorartuartuuvoq, taamaammallu aamma pisassiissutit tamarmiusut allanngorarsinnaapput. Pisassiissutit ikileriarujussuassagaluarpata taamalu aalisariutit ikilisinneqassagaluarpata ikilisaanerup qanoq pinissaa najoqqutassiorneqareersimassasoq kissaatigaarput. Aalisariutikkillisaariataarsinnaanermut aningaasaateqarfimmik sillimmateqassanerpugut? Taamaalisusagaluarutta taanna kikkunnit aningaasalersorneqassava?

Aalisarneq inuussutissarsiutitut pigiinnarumagutsigu imartat paarilluartariaqarpavut. Mingutsinneqarnerat killilersimaneqartariaqarpoq aamma piniutaarsiutit eqqarsaatigalugit. Taamaammat piniutaarsiutit kikkunnit akisussaaffigineqarnerat erseqqissumik inatsisiliorneqarsimassasoq inassutigissavarput. Nunat aalisartoqarfiit allat periaasii ilinniarfigissagutsigit piniutit eqqunneqarnerini akitsuusiisoqartarsinnaavoq piniutit annaaneqassagaluarpata saliinermut atorneqartussanik.

Nunatta aalisarnikkut oqartussaaffiata avataani aalisarneq eqqarsaatigalugu pisassiissutinik nammineerluta pisarisinnaanngikkallakkatsinnik niueruteqarluni nunani allani aalisarnissamut periarfissaqartuarnissarput aamma ammaffigaarput, kisiannili pisassiisarnermi nunaqavissut salliutinneqartuarnissaat piumasarissavarput.

Suliassaq manna inuiaqatigiinnut tamanut aningaasaqarnikkut eqquinerlunngitsumik suliarineqarnissaa Inuit Ataqatiigiinniit pingaaruteqarluinnartilluinnarparput. Apeqqutinik sunilluunniit nalilersuilluarnikkut suleqatigiissutigineqarluni ingerlanneqarnissaa aammalu attuumassuteqartunit tamanit peqataaffigineqarnissaata eqqummaariffiujuassasut sakkortuumik kaammattuutigaavut.

Kukkunerimmi takussutissartai siulliujunnanngillat, sukumiisumillu qulaajanikkut apequtinullu tamanut sapiissuseqarluni ineriartornermut iluaqutaasut innarlernaveersaarnissaat ilungersuunneqarsimatillugit ajornartorsiutaalerumaartussat siornigersimaneqarsinnaasut Inuit Ataqatigiinniik innersuusutingaavut.

Ataqatigiinnerummi ikioqatigiinnerullu silatussusermik pitsaassusermillu qularnaarinnitsissavaatigut.

Nuna nukittunerusoq, pissaqarnerusoq nammineernerusorlu kinguaassanullu kingornutassiarinissaa Inuit Ataqatigiit anguniangaraat.

Inuit Ataqatigiinniik taamatut oqaaseqarluta suliamut aallarniutaasumik Aalisarnermut piniarnermut nunalerinermullu ataatsimiititaliami ilaasortaasunut tamanut peqqissaartumik suliaqarnissaamik kissaalluta ingerlateqqipparput.

FN-ip arnanut persuttaasarnerup unitsinniarneqarneranut ullorititaa

Ulloq 25.november tassaavoq nunarsuaq tamakkerlugu FN-p arnanut annersaasarnerup unitsinniarneranut ullorititaa.

Arnanik persutaasarneq akuersaanngilarput aamma akuerinngisaannassavarput.

Nassuerneq imminut qiviarneq oqaloqatigiinnerlu aqqutissaapput.

Nunarsuarmi tamani arnat inuunerminni persuttarneqartut suli amerlaqaat. Ajoraluartumik nunatsinni arnanik persortaasarneq ajornartorsiutaavoq annertuumik, tamannalu assorsuaq ajuusaarnarpoq akuerineqarsinnaanngilarlu. Nunatsinni ukiuni kingullerni arnat affaat sinnerlugi tassa 62 %-ii inuunnermi ilaani persuttagaanikuusimapput.

Persuttagaanerup saniatigut aammattaaq arnat pinngitsaalineqarnermik nalaataqartuartarput. Taamatullu nalaataqartarneq arnap inuuniarneranut annertuumik sunniuteqarsinnaasarpoq timikkut tarnikkullu peqqisusaa eqqarsaatigalugu.

Nunatsinni arnat taama amerlatigut persuttarneqartaraluartut, iluamik oqallisaanngilaq – eqqartussallugu paqumigineqarpoq. Oqallisiginerulernissaanut aqqutissiueqatigiitta.

Arnanik persuttaasarneq ilaqutariinnut tamarmiusunut sunniuteqartarpoq. Angerlarsimaffimmi persutaaffiusartuni meeqqanut uivernermik ersiornermillu pilersitsisarpoq – tamannalu meeqqap alliartorneranut sunniuteqarnerlusinnaasarluni.

Ataatsimoorluta ikioqatigiilluta ajornartorsiutit qaangerneqarnissaanut peqataasariaqarpugut. Periarfisssat aqqutissallu ilagaat annersaasartup nammineerluni nassuiersinnaaneranik aammalu imminut qiviarsinnaalernissaanik aqqutissiussineq, tamannaluu paasitsiniaanikkut oqaloqatigiinnikkullu pisinnaavoq.

Qujanartumik ukiuni kingullerni annersaasarnerup pinaveersartinneqarnissaa siunertaralugu pisortat aammalu suliniaqatigiiffiit, namminerlu piumassutsiminnik suliniuteqartut akornanni suliniutinik aallartitaqarsimapput. Assersuutigiinnarsinnaavagut “Kattunneq” aammalu “Angutit Oqaloqatigiittarfiat”

Ilumut; angerlarsimaffimmi persuttaasarneq tamatta akisussaaffigaarput. Paqumigiunnaarlugu suleqatigiinnitsigut oqaloqatigiinnitsigullu pinaveersaartitsigu. Kinguaassatta siunissaat qaamasooqqullugu.

Arnanik persuttaasarneq paquminarunnaarsillugu ataatsimoorluta akiorniartigu.

Arnanik persuttaasarneq akuersaanngilarput aamma akuerinngisaannassavarput.

Peter Olsen
nuit Ataqatigiit

Inunnik isumaginninnikkut ilinniarfiit aningaasanut inatsimmi inissilluarput

Inuit Ataqatigiit inunnik isumaginninnikkut ilinniarfinnik assigiinngitsunik pitsanngorsaanissamut, pilersitsinissamullu aningaasaliissutissanik piumasaqaateqarnerput aningaasanut inatsisissamut ilanngupput. 

Isumaginninnikkut suliassavut amerlasuut pingaarutillit inuiaqatigiinni pingaarnersiuinikkut avaqqussinnaanngilagut. Kommunit isumassuinikkut innuttaasunik pitsaasumik sullissisinnaassagunik sulisoqarnikkut nukittorsarneqarnissaat pingaaruteqarluinnarpoq, soorlu MIO-p nalunaarusiarisartagaanni ilaatigut tamanna ersersinneqartarpoq. 

Allatut oqaatigalugu Inuit Ataqatigiit inunnik sullissinermi assaat kialaartut nukittorsarneqarnissaat pisariaqartutut oqaatigisarsimavarput. Ulloq unnuarlu angerlarsimaffinni, ingammik meeqqat angerlarsimaffiini, ullumikkut ilinniarsimanngittunik sulisoqarneq annertuumik atorneqarpoq. Tamanna meeqqanut pissutsinullu atuuttunut kipiluttunartumik inissisimatitsivoq, meeqqallu annertuumik sumiginnagaasimasut isumassorneqarnerisa pitsanngorsaavigineqarnissaannut aporfiulluni. 

Taamaammat Inuit Ataqatigiit piumasarisimavarput najugaq qimannagu inunnik isumaginninnermik siunnersortinngorniarneq ingerlasoq naammassippat nutaamik aallartittoqarnissaanut (decentral socialrådgiveruddannelse) aningaasaliisoqassasoq, isumaginninnermut siunnersortinut ikiortinik ilinniartitsinissamut (rådgivningsassistent), psykoterapeut-inngorniarnermut kiisalu supervisorinngorniarnermut aningaasaliisoqassasoq. Minnerunngitsumillu sumiiffik qimannagu perorsaasunngorniarfimmut (decentral pædagoguddannelse) aningaasaleeqqinneq kiisalu pædagogit aqutsisutut ilinniarsinnaanissaat aningaasaliisoqassasoq piumasarisimallutigu. 

Isumaqatiginninniarnerni inunnik isumaginninnermut ilinniarfinnut tunngasut Naalakkersuisumut allakkatigut annguppagut. Nuannaarutigaarpullu taakku kissaatigut aningaasanut inatsimmi ilanngummata. 

Pineqartut ilinniartitaanikkut periarfissaanerat nukittorsarneqarpat kommunini inunnik isumaginninnikkut sullissineq annertuumik kivitsiffigineqarnerusinnaassaaq piffissarlu ungasinneq isigalugu aningaasartuutikillisaaqataasinnaasutut isigaarput. 

Inuit Ataqatigiit

Aningaasanut inatsit 2018 – Isumaginninneq anersaarlu qitiutillugit

Inuit Ataqatigiit aningaasanut inatsimmut inuiaqatigiinnut pingaarutilerujussuarnik immersuilluarlutalu peqataasinnaanerput nuannaarutigivarput. Isumaginninnikkut, ilinniartitaanermut, peqqinnissaqarfimmut minnerunngitsumillu kulturi aamma timersorneq tapersersorlugit kissaatigut ilanngummata. 

Aningaasanut inatsimmi isumaqatiginninniartarneq kissaateqartarnerlu partiiniit suliaavoq annertooq. Pingaartumillu kissaaterpassuit isumarparujussuillu ataqatigiissarniarsarineqartarmata suliaq aningaasaqarnermut Naalakkersuisumut imaannaanngilaq. Aappaagumullu aningaasanut inatsit atuagaq aappaluttoq, inunnik pingaartitsinikkut, saamerliunerullu ilisarnaataattut piukkulluinnartoq atuarneqarsinnaalissaaq. 

Inunnik isumaginninnikkut ilinniarfiusut aningaasaliiffigaagut, nunagisaq qimannagu perorsaasunngorniarfik aamma tassani aqutsisunngorniarsinnaaneq ilanngullugu aamma nunagisaq qimannagu inunnik isumaginninnermik siunnersuisunngorniarfik, tassanilu aamma rådgivningsassistentit pineqarput. Minnerunngitsumillu psykoterapeutitut ilinniarfik aamma supervisoritut ilinniarfik aningaasaliiffigineqarlutik. Taakkununnga ilinniarfinnut 7,4 mio. kr.-nit piumasaqaatigalugit ilannguppagut. 

Peqqinnissaqarfimmullu annertuumik pitsanngorsaaneq suliaraarput peqqissartut angalasarnerinut, inunngujaarsimasunut immikkoortortaqarfimmik pilersitsiniarnikkut, MANU-mut, Aasianni Allorfik, sakialluuteqartarnerlu pillugu periusissiornissamut. Katillugit 23 mio. kr.-nik qaffaanermik illukartitseqataalluta. 

Boligsikringimut aamma meeqqanut tapiissutinut tunngatillugu aaqqissuusseqqinnernut aningaasaliissutit ilanngupput, aamma siusinaartumik sulisinnaajunnaarnersiutilinnut, sulisinnaajunnaavissorsimasumullu aappaasup isertitai apeqqutaajunnaartinneqarnerinut, grundbeløbeqalernissaa, inunnullu innarluutilinnut inatsimmut katillugit peqqinnissaqarfimmut 25 mio. kr.-nit qinnuteqaatigisimallutigit qulakkeerlugillu. 

Immikkullu eqqaasariaqarparput Kangaatsiami, Alluitsup Paa-ni Qassiarsummilu atuarfiit aserfallassimaqisut nutaamik sanaartorfigineqarnissaannut aningaasaliisoqarnissaanut kissaaterput inatsimmi ilanngunneqarmata. 

Minnerunngitsumillu inuiaqatigiinni anersaakkut kultooritsinnilu nukittuujuarnissarput pingaartitaralugu eqqumiitsuliorneq, kulturi timersornerlu piorsaaffiginiarlugu immikkut ittumik annertuumillu piumasaqaateqarluta aningaasaliiffigaarput.  Nunatta Isiginnaartitsisarfianut qaffaanermik aamma allat isiginnaartitsisartut aningaasaliiffigaavut. Atuakkiortut aningaasaliiffigeqqippagut aamma filmiliortut værsted-issaannut illukartitsineq, kiisalu timersoqatigiiffiit katersuiniarnerminni nipilersortussanik tikisitsinissaminnut taperneqarsinnaalernissaannut periarfissaqalissallutik. Kulturimut eqqumiitsuliornermullu suliniutinut aningaasaliissutit 6,5 mio. kr.-nit illukartinneqarput. 

Timersortartut nunanut allanut unammisartui aamma angalanissaannut taperneqarsinnaalissatut Inuit Ataqatigiit qulakkeerparput.

Ataatsimut isigalugu aningaasanut inatsit 2018, inuiaqatigiinni pisuussuterput tassaasoq inuk qitiutilluinnarparput. Isumaginninnikkullu suliassat annertuut anersaakkullu nukittorsarnissaq inuiaqatigiinni pitsaasumillu ingerlariaqqinnissatsinnik siunertallit uani pingaartilluinnarpagut.

 

Bendt B. Kristiansen

Inuit Ataqatigiit

Inatsisinik unioqqutitsinikkut eqqugaasut ikiorneqarnissaannut pikkorinnerulissaagut

Isertitsivinniittunut pineqaatissiissutit atugassarititaasullu pillugit eqqartuisaqaagut, maannakkulli pinerluffigineqarsimasunut atugassarititaasut pitsanngorsarneqarnissaat ikiorneqarnissaallu pillugit eqqartuinissatsinnut piffissanngorpoq. Kalaallit Nunaanni pinerluttut amerlanerisa pinerluffigineqartuttaaq amerlasuujunerannut takussutissaavoq. Tamatuma kiisami Inatsisartuni oqallisigineqalernera kiisalu inatsisinik atuutsitsinermi qanittukkut Naalakkersuisuniit periusissatut suliniutissatullu pilersaarummik saqqummersitsisoqarnera nuannaarutigaagut. 

Sapaatip akunnerata siuliani Inuit Ataqatigiinniit apeqquteqaat aallaavigalugu oqallippugut, tassanilu Kalaallit Nunaanni inunnik ulorianartorsiortitsisunik sakkortuunik pinerluffigineqartartunut iliuusissatigut sutigut nukittorsaasinnaanerput oqallisigaarput. Oqallinnerup siunertaa amerlanerussuteqartuniit taperserneqarpoq, Naalakkersuisuniillu pinerluffigineqarsimasunut siunnersuisarfissamik pilersitsinissaq siunniunneqarpoq, tassungarpiarlu 2018-mut aningaasanik illikkartitsisoqarluni. Siunnersuummik saqqummiussisut sinnerlugit Inuit Ataqatigiinneersoq Aaja Chemnitz Larsen ima oqaaseqarpoq: ”Paasiinnarparput inunnik ulorianartorsiortitsisunik sakkortuunik pinerluffigineqartartunut iliuusissiatigut nukittorsaanissatsinnik pisariaqartitsisoqartoq. Pinerluffigineqartunut siunnersuisarfissaq aallarniutissatut pitsaasuuvoq, Naalakkersuisullu taamatut iliuuseqarnerat inatsisinillu atuutsitsinermi periusissatut suliniutissatullu pilersaarummik nutaamik saqqummiussinerat nuannaarutigaara”. 

Naalakkersuisuttaaq persuttarneqarsimasunut, pinerluffigitittut illersuisoqarsinnaanerinut ilisimatinneqarnerusarnissaannullu, inatsisinillu atuuttunik ilisimatinneqartarnissap qulakkeerneqarnissaanut iliuusissatigut nukittorsaanissat tikkuarpaat. Pinerluffigitittut atugaasigut pitsanngorsaanissaq siunertaralugu pinerluuteqarsimasut aningaasalersugaannik pinerluffigineqartunut aningaasaateqarfiliortoqarnissaa Naalakkersuisuniit inassutigineqarpoq. 

Inatsisinik atuutsitsineq Kalaallit Nunaat sinnerlugu Danmarkimiit isumagineqarpoq, taamaattumillu pinerluttartut ikilisarniarnerannut qanorlu pinaveersaartitsisoqarnissaanut nammineerluta siunnersuuteqarnissarput pingaaruteqarpoq. Folketingimi Inuit Ataqatigiinniit inatsisinik atuutsitsinikkut tunngasunik siunnersuusiortoqarsimavoq, tassanilu aaqqiissutissatut siunnersuutit Naalakkersuisunittaaq tikkuarneqartut taakkartorneqarput. Taamaattumik Naalakkersuisut danskit naalakkersuisuinut taamak ersaritsigisunik oqariartuuteqarnerat Inuit Ataqatigiinniit nuannaarutigivarput.  

Inatsisinik atuutsitsinerup nukittorsarneqarnissaanut danskit naalakkersuisui ukiuni sisamani atuuttussatut 10 mio. kr-inik aningaasaliisimapput. Naalakkersuisut periusissatut suliniutissatullu pilersaarutaanni Inuit Ataqatigiinneersoq Aaja Chemnitz Larsen aningaasat pisariaqartitsinermut naammassanersut isumaliutigilaaqqullugit naalakkersuisunut inassuteqarpoq: ”Inatsisartuni kiisami pisami tamamani eqqartuisoqarnera alloriartoqarneralu Inuit Ataqatigiinniit nuannaarutigaarput. Naalakkersuisut periusissatut suliniutissatullu pilersaarutaanni anguniakkat qanoq pisariaqartitsisoqarneranik kingulerussimanermillu takutitsiinnarput. Ukiuni kingulliunerusuni inatsisinik atuutsitsinerup iluani pitsanngorsaasoqarsimavoq, inatsisitigulli isumannaatsuunerunissaq pinerluffigineqartartullu ukkannerunissaat angussagaanni iliuutsit naammanngillat.” 

Kingullertigut illersuisut ilinniartitaanerannut nalunaarut eqquutsinneqassappat 6 mio. kr. –it tikillugit aningaasanik immikkut pisariaqartitsisoqartoq saqqummerpoq. Tamanna inatsisinik atuutsitsinerup iluani naalakkersuisut aningaasaliissutaasa naammanngilluinnarnerannik takutitsiinnarpoq.

 

Attavissaq:

Aaja Chemnitz Larsen

Inuit Ataqatigiit, Inatsisartut

Inuiaat imarsiortuuvugut

Asasakka Aalisartut piniartullu. Siullermik Inuit Ataqatigiinnit ullorsiornissinni uummammik pisumik pilluaqquassi.

Piniarnikkut pinngortitap pissusaata allanngorarneranik annertuumik sunnerneqajavusi, taamaattorli ilisimasasi pingaartumillu nikallujuissuseq pigalugit ingerlaartuartuuvusi tamannali ataqqinaatigaarsi nukittoqqutigisiullu. 

Nunani allani Kalaallit Nunarput ilisimaneqarpoq nunarsuarmi qeqertat annersaringaat sermimik qallersimasoq, issittorsuusaramilu ukiumut piffissap annersaa sineriammi nunatat annertoorsuunngitsut apummik qallersimajuartartut. Aamma ilisimaneqarpugut inuiaat imaatigut inuussutissarsiornermik annertuumik naleqatitsilluinnartuusugut. 

Ilissilu aalisartut piniartullu ullumikkut ullorsiortusi ilumut ilisimanninnerup taassuma piviusuuneranik ukioq kaajallallugu uppernarsaasuuvusi.  Ullumikkullu  imaatigut inuussutissarsiutigut ineriartorluarsimasut siamasissumillu atorluarneqaraangamik tamani pissarsiaqaataalluartumik ineriartorfiusarput. 

Ukiormanna UKA 2017-mi pingaarnertut aalisarnermut inatsisiliorneq aallartippoq kiisalu aalisarnermi akitsuutitigut naleqqussaavugut. Pingaartipparpullu pingaartumik aalisarnermut inatsisissap tamanut naapertuuttumik, aalisartunullu iluaqutaasussamik suliarilluagaasumillu suliarineqarnissaa. 

Ataatsimoortariaqarpugut

Aalisarnikkut ullumikkornik annertunerusumik suleqatigiittariaqarpugut. Silaannaap pissusaata sunniutai pitsaasut atorluarnerunissaat anguniarlugu. Aalisarnerup tamani pitsaasumik ineriartorfiusumillu suleqatigiiffiusup pisariaqartippaa ilisimatuussutikkut attuumassuteqartusi tamassi peqatigiinnissarsi. 

Eqqaamavagut aalisarnikkut piniarnikkullu pisartut alianartut, minnerunngitsumik aasaq inoqarfinnguani piniartoqarfiullutillu aalisartoqarfiusuni Illorsuarni pingaartumillu Nuungaatsimi pisut alianangaartut . misiginneqataallutalu eqqaajuassavagut. 

Inuiaallu pinngortitami pissaaneqangaartumi ingerlaqqittuartuungatta atukkagut paasillugit ataatsimoornerpullu nukingalu ingerlariaqqissaagut. 

Aalisartut piniartullu ullorsiorluarnissassinnik kissaappassi. Inuiaqatigiillu tamassi aammattaaq pilluaqqullusi.

 

Hans Aronsen

Inuit Ataqatigiit

Nunatta EU-mi allannguutit annertusisamik qisuariarfigisariaqarpai

Tuluit nunaata EU-mit aninialernera Kalaallit Nunaata tuluit nunaannut soqutigisaqarfiinut tunngatillugu immikkut suliniuteqartoqanngippat nunatta tuluit nunaannut attavikinnerulissutigisussaavaa.

Taamaammat Inuit Ataqatigiit kaammattuutigaat Bruxellesilimi Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfia ukiuni tulliuttuni annertusarneqarnissaa. 

Inuit Ataqatigiit allannguutissatut siunnersuuteqarnerata kingunerisaanik EU pillugu Inatsisartuni nassuiaateqartoqarnera nuannaarutigaarput. Tamassuma kingunerisaanik nunatta EU-mi suleqateqarnerup sukkut annertusarneqarsinnaaneranik ersarinnerusumik takuneqarsinnaalissaaq. 

Kalaallit Nunaata nunanut allanut tunngatillugu suleqateqarfigisaani EU pingaarnerpaanut ilaavoq. Tamanna Partnerskabsaftale-mi immikkut Grønlandsinstrument-imik taasami ersippoq aammalu aalisarnerup iluani Fiskeripartnerskabsaftale-mik taasami nunatta inuiaqatigiinni aningaasaqarneratigut sunniuteqangaatsiartumik isumaqatigiissuteqarfigalugu.   

Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaani siulittaasoq Aaja Chemnitz Larsen imatut oqaaseqarpoq: ”Ukiuni tulliuttuni nunatta EU-llu isumaqatigiissutaat aningaasatigut sunniuteqangaatsiartut amerlasuut isumaqatigiinniutigineqaqqittussaapput. Brexit aningaasatigut politikkikkullu nalornisitsinermik pilersitsivoq. Taamaammat nunatsinnut iluaqutaasussamik pitsaanerpaamik isumannaarinninniassagutta  Bruxellesilimi sinniisoqarfipput annertusaavigisariaqarparput. 

Isumaqatigiissutini Grønlandsinstrument-imik taasap 2020-mi isumaqatigiinninniuteqarfigeqqinnissaanut  EU-p nunattalu soqutigisaqaqatigiiffii eqqumaffigeqqissaartariaqarpagut. Uani ersarilluinnarpoq silap allanngoriartorneranut ilisimatusarneq annertusaavigineqarnissaanut suliniuteqarnissaq, meeqqat atuarfianni isumaqatigiissutip inerisaqqinnissaa, EU-lu suleqatigalugu ilisimatusarnikkut qitiusumik katersuuffiliorneq isumannaarniassallugu nunatta issittumi ilisimatusarnikkut qitiulluinnartutut inissinnissaa anguniarlugu. 

EU-mut isumaqatigiissuteqarfigisat ilaatigut annertusisamik aningaasaliiniarnermut sulissuteqartoqarsinnaaneranut tunngassuteqarsinnaavoq, ilaatigut Europæisk Investeringsfond-ikkut, qanittukkut taanna ilaatigut Hudson Ressources-ip Qeqqata Kommuniani aatsiatassaqarfissaanut aningaasalissuteqareerpoq. 

Taassumunnga atatillugu Aaja Chemnitz Larsen ima oqaaseqarpoq: ”OLT-imi inissisimanerput aqqutigalugu EU-p iluanut akitsuutitaqanngitsumik tunisassiorsinnaanerput, EU-p Brexitimut atatillugu isumaqatigiissusiortoqaneratigut ajorseriaateqannginnissaa isumannaartariaqarparput. Suleqatigiinnerput tamatsinnut iluaqutaasussanngorlugu annertusaavigisariaqarparput. Tamanna sinniisoqarfitsinnut immikkut aningaasaliissuteqarfigineratigut maannangaaq isumannaartariaqarparput taamaalilluta sioqqutsisumik EU-p siunissami pilersaarutigiumaagaanut takunnissinnaanissaq iliuseqarfiginiarnissaanullu nukissaqarluarnissaq anguniarlugu, aalajangiussaqartoqareernerata kingorna sunniiniarnerigaluarnermiit tamanna pitsaanerujussuussammat.”  

Inatsisartut 15.november Nunatta EU-mut EU-mullu attuumassuteqartunut suleqateqarnerulernissaanik periarfissat pillugit nassuiaat oqallisigisussaavaat.

 

Inatsisartuni ilaasortaq Aaja Chemnitsz Larsen:

Arnaq piukkunnartoq pilluaqquarput

Inuit Ataqatigiit Iddimanngiiu Bianco suliffittaarnerani qamannga pisumit pilluaqquarput. Nuannaarutigaarput tulluusimaarutigalugulu nunamini allatut kivitseqataanissaminut periarfissaqarmat qujavugullu ukiuni kingullerni Inuit Ataqatigiit sinnerluta Inatsisartuni Kommuneqarfik Sermersuumilu qinikkatut sulilluarsimaneranut.

Iddimanngiiu Bianco decembarip aallaqqaataanit Destination East Greenland-mi pisortatut atorfinittussanngorpoq, taamalu ilinikkut Inatsisartuni ilaasortatut tunuassalluni.

”Tasiilamut uterama inuiaqatigiinnut politikkikkut sulineq iserfigeriasaarpara ilimaginngisannik qinigaallunga. Tamanna ilinniutaaqaaq annertoorujussuarmik uannut, suleqatigisarsimasakka minitaqarnanga qujassutissaqarfigeqaakka.Qaammatip tullia aallartippat suliffeqarfik pilerigilluinnagara aallartittussanngorpara, suleqatissakka pissangagilluinnarpakka. Nalunngilara oqittuinnaassanngitsoq kisiannili soqutigilluinnagarigakku sukataassuunga sulilluarnissannut suleqatissarpassuakkalu.” Iddimanngiiu Bianco oqarpoq.

“Maluginiarpara Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni kommuninilu suleqatigisimasavut politikki qimallugu ingerlariaqqikkaangasa amerlasuutigut atorfinnut qaffasissunut ingerlaqqittarmata. Tamanna tulluusimaarutigaarput. Iddimanngiiup partiitsinni suleqataalluarsimaneranut qujaffigaarput suliffittaaminilu sulilluarnissaanik kissaallugu. Qilanaarpugut takornariaqarnikkut toqqaannarnerusumik ineriartortitseqataaneranut malinnaassalluta”, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat Sara Olsvig oqarpoq. 

Inuit Ataqatigiit allattoqarfia

Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allannguutissaa peqqissaarunneqartariaqarpoq

Aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut, aamma tunitsivinnik tunisassiorfinnillu ingerlataqartut, minnerunngitsumillu kattuffiit, suliniaqatigiiffiit, aalisarnikkullu susassaqartut tamaasa akuutillugit inatsisissaq suliarineqartariaqarpoq.

 

Ukiut arlallit naalakkersuinikkut oqallisaajuarpoq nunatsinni inuiaqatigiit pisuussutaat uumassusillit qanoq ililluni naapertuunnerpaamik aaqqissuussivigineqarsinnaanersut. Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut inuiaqatigiit pisuussutaat inuiaqatigiinnut tamatsinnut pitsaanerpaamik iluaqutaanissaat anguneqassappat makkuninnga nutaamik isummerfissaqartugut:

 

Tamanut inatsisissaq

Pisuussutinik uumassusilinnik atuinermi aningaasarsiornikkut patajaassuseqarnissaq, suliffissaqartitsinikkut periarfissiinerunissaq, tunitsiveqarnikkut tunisassiorfeqarnikkullu annertusaanissaq tunisassianillu naleqarnerulersitsinissaq, aalisartoqassutsikkut aamma aqumiunik nunaqavissunik aallaaveqarnerunikkut sulisartoqarnikkut annertusaanissaq, minnerunngitsumik ingerlatseqatigiiffiit aalisartullu siammasinnerusut ingerlalluarsinnaassuseqarnerisigut nunatta inuisalu aningaasaqarniarnikkut siuarsarneqarnissaasa qulakkeerneqarnissaa. Nutarterinermilu qulakkiigassatut pingaartilluinnagaraarput, siunissami inuiaqatigiit aalisarnermik tunngaveqartut aammalu kinguaariit nikittarneranni inuiaqatigiinni ilisimasanik avitseqatigiinnikkut pigisaqartuarnissarput.

 

Taamatullu aalisarneq aqqutigalugu suliffissaqartitsiniarnikkut inuit sulisartut sapinngisamik amerlasuut piumassuseqarluartullu suliffissaqartuarsinnaanerat aqqutissiuunneqartariaqartoq.

 

Aningaasatigut kingunissai

Inuit Ataqatigiit pingaartipparput aalisarnermut inatsit tunngavigalugu aaqqissuusseqqittoqassappat avaqqukkuminaatsuusoq aaqqissuusseqqinnerup kingorna aningaasaqarnikkut qanoq kinguneqarnissaata qulakkeersimaneqarnissaa. Tamannalu Inatsisartut ataatsimiititaliaanni pingaaruteqartutut isigalugu peqqissaartumik suliarineqarnissaa avaqquneqarsinnaanngilaq.

 

Aalajangiiffigisassatut siunnersuut unitsiinnarneqarsinnaanngilaq misissugassat qulaajarumasallu tamaasa misissorsimatinnagit. Kissaatingaarput aalisarnermik inuussutissarsiut nunatta aningaasaqarneranut taamak pingaaruteqartigisoq peqqissaartumik aalajangernissamut tunngavissanik misissuilluarsimanikkut qulaajaavigineqaqqaassasoq. Taamatullu sulisoqassappat Inatsisartut ataatsimiititaliaasa piffissaqarlutik aamma peqqissaartumik sulisinnaanissaat qulakkeerumallugit tuaviuussaanngitsumik sulinissaannut periarfissalerneqartariaqarput.

 

Peqataatitsinissaq pingaartillugu

Matumanissaaq pingaartilluinnarparput Inatsisartuni sulinissatsinni aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut, aamma tunitsivinnik tunisassiorfinnillu ingerlataqartut, minnerunngitsumillu kattuffiit, suliniaqatigiiffiit, aalisarnikkullu susassaqartut tamaasa akuutillugit inuiaqatigiinni aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnerup pitsaanerpaamik ataatsimoorfiusumillu angusaqarfiunissaa siunertaralugu suleqatigiittoqarnissaa.

 

Hans Aronsen

Inuit Ataqatigiit

Inoqatiminik pingaartitsisoq pisussanullu tappissoq: Aqqaluk Lynge 70-iliivoq

Sisamanngornermi 12. oktober nunatsinni naalakkersuinikkut imaannaanngilluinnartumik sunniuteqarsimasutut taasarialik inuuissiussaaq. Aqqaluk Lynge ukiut 70-t annertunersaanni nunatsinni naalakkersuinikkut ingerlatsinermini patajaatsumik inuiaqatigiit isumaginissaannik sorlaqarluni initusimaqaaq. Qinikkatut sulinermini immikkullu aamma ukiuni tullinnguuttuini nunat tamalaat akornanni qasujuilluni suliuarsimavoq. Partiitta pilersitsisuanut siullertullu siulittaasutsinnut Inuit Ataqatigiinnit tulluusimaaqalutalu qujamasuutissaqaqaagut.

Aqqaluup suliarisarsimasai amerlaqisut annertoqisullu tamakkerlugit oqaluttuarissagaanni atuakkiortariaqarunaraluarpoq. Inunnik isumaginninnermut siunnersortiuvoq, atuakkiortuuvoq, partiimik pilersitsisuuvoq partiimilu siulilittaasuusimalluni, nunarput tamakkerlugu qinikkatut sulivoq, Naalakkersuisuni ilaasortaavoq Inatsisartunilu ilaasortaalluni, nunarsuaq tamakkerlugu pisinnaatitaaffinnik sorsuttuulluni, naggueqatigiit Inuit akornanni siuttuusimavoq inuiaqatigiinnilu oqalliseqataajuarsimalluni. Sorpassuit allat eqqaasinnaagaluarpavut.

Taamaammallu Aqqaluk Lyngep sulinerani pingaartitat tamatigut akuulluinnartutut takusinnaasavut Inuit Ataqatigiinnit inuuissiorneranut atatillugu eqqaarusulluinnakkavut tassaapput: Socialisme aamma Nunarsuarmiooqataaneq.

Taamani aallarteqqaarnermi qaammatini ukiunilu Inuusuttut Ataqatigiit sorlanitsinneqarmatali, kingusinnerusukkullu Inuit Ataqatigiit pilersinniarneqalermata ilusilersorniarneqarmatalu, 1976-imi 1978-imilu, Aqqaluk Lynge tunngaviusumik maligassiuisutut socialisme-p toqqammaviginissaanut siuttuusimasunut ilaalluinnarpoq, tamannalumi partiitsinnut ilisarnaataajuarsimavoq. Nalorninaatsumik siunissatsinnillu takorluueqqaarnerminik naligiissitaanerup annertusarnissaa, inuit pisinnaatitaaffiisa siuarsarnissaat nammineerlutalu akisussaaffimmik tigusinissarput oqaasertalersorneqarlutik saqqummersinneqarpoq.

Naalagaaffiup nunallu piorsarnerani inuiaqatigiit unammisassaat pingaartinneqarnissaasa sunniutaa minnerusutut arlalippassuarnit takorloorneqartaraluartoq Aqqaluk Lynge taama isumaqanngilaq. Inuttut, isumaginninnermut siunnersortitut qinikkatullu iternga tikillugu ilisimavaa naalagaaffimmut, pingaartumillu naalagaaffiup piorsarneqarnerani inuiaqatigiinni ajornartorsiornerpaasut sinnerlugit ilungersortuarnissaq qanoq pingaaruteqartigisoq.

Ilaatigut eqqarsarnartarpoq siunissamik isigisinnaanissaminut immikkut piginnaassuseqarnersoq. Naalakkersuinikkummi akuleruttalernerata nalaanili saqqummiuttarsimasai maannamut, ilaatigullu maannakkut annertunerusumik ullutsinnut naleqqunnerulersimasutut oqaatigisariaqarput.

Inuit Ataqatigiit pilersinneqarmalli socialisme toqqammaviujuarsimavoq. Tassuma siunnerfiginissaa aallaqqaataaniilli oqaasertalerneqarpoq. Taamaattorlu inuiaqatigiit iluini eqqarsaatersornerni nukittuumik inoqatinik pingaartitsineq, suliniuteqarneq, nunanut allanut attaveqarneq suleqateqarnerlu aallaqqaaterpiaaniit akuusimapputtaaq.

Taamaammat kimulluunniit tupaallaatigineqarsimassagunanngilaq Aqqaluk Lynge nunap iluani ukiorpassuarni naalakkersuinikkut suleqataareerluni piumassutsini ilisimasaqarninilu nunat tamalaat akornanni suleqatigiinnermut saatsimmagit. Tamatumani Aqqaluk Lynge aamma tusaamaneqalerpoq. Ukiuni Inuit issittormiut Siunnersuisoqatigiiffianni siulittaasuunermi nalaani, minnerunngitsumillu kattuffimmi tamakkiisumik siulittasuunermini Aqqaluk Lynge naggueqatigiit Inuit nunarpullu Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuarmioqatigiillu qiterpiaannut peqataatilersimavai.

Nunat tamalaat akornanni Aqqaluk Lyngep angusimasaasa ilarpassui nunatsinni annertunerusumik nersorneqartariaqarpoq; assit nannunik sikumi aakkiartortumi takutitsisut issittullu imartaanik paasissutissat naliginnaasumik siaruerterneqartalinngimmatali silap pissusiata allanngoriartornera pillugu avammut paasisitsinissap ilungersuutiginera taaneqarsinnaasut ilagaat, allalu tassaavoq nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisa naalagaaffiit peqatigiit iluani ataqqineqarnissaannik ilungersuutiginera – tamatumanilu ataatsimiittarfissuarni ingerlanneqartuni, inuit untritilikkuutaat najuuffigisaanni, najuuttut nipaarutivillutik tusarnaartarnerat Aqqaluk Lyngep nipini tusartikkaangagu pineqartullu ersarilluinnartumik tunngavilersorluakkamillu saqqummiukkaangagit. Tusaaneqartarpoq.

Taamatuttaaq nunat tamalaat akornanni katersuunnerni ataatsimeeqatigiiffinnilu nalornisoqartarsimanngilaq. Tamatsinnut Inuttut atuuttut qitiutinneqarlutik pingaartinneqarlutillu tamatigut ilaasarsimapput, taamatullu piginnaassuseqarneq inuit amerlasuut akunnitsinni nersorneqarpoq. Piginnaassutsip takutippaa nunatut annertunerusumik namminersornissaq anguniarlugu ilungersorneq tassaanngimmat nunarsuarmioqatigiinnermut akerliusoq. Killormulli. Kalaallit Nunatta annertunerusumik namminersornissamik ilungersuuteqarnera tassarpiaavoq nunarsuup sinneranik sakkortuumik isiginnittussaq. Immitsinnut mattussinnaanngilagut mattutissanatalu.

Tamakkuupput piginnaassutsit imaannaanngitsut Aqqaluk Lyngep pigisai. Uagut angummanniarluta ilungersuutissavut.

Allatut oqaatigalugu, Aqqaluk Lynge nunani tamalaani aqqutissiuinermi, silatunermigut, ilisimasaqarnermigut aamma nipaattumik nunat tamalaat akornanni isumaqatiginninniarsinnaanermik “quiet diplomacy”-imik atuilluarnermini nunatta nunarsuarmioqatigiit akornanni akuerisaasutut inissisimalerneranut suleqataasimasoq.

Pissutsit pillugit toqqaannartumik isummerlutit oqaaseqarnissarnut sapiissuseqartuarnerit ukiuni makkunani suli aalassatsitsisarput, soorlu ukiut 40-t matuma siorna taama issimasoq.

Partiitsinnik pilersitsisorput siullertullu siulittaasorput 70-iliinerani Inuit Ataqatigiinnit qamannga pisumik pilluaqquarput. Aqqutissiuussimavatsigut, tunniutiinnarsimanngisaannarputit, maannamullu suli tassaavutit nipi ersarinnerpaaq, tusaasagarput siunissamilu tusarnaartuagassarput.

Inuiaqatigiit, nunarput, Issittoq Nunarsuullu sinnera sullittuarsimagakkit qujanaq. Qanortoq ersarissumik isiginninneq inuttullu ilisimanninneq illit pigisatit ataavartumik uatsinnut tunniussiuarlit.

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Silarsuaq ataaseq – isit assigiinngitsut

Sap. Ak. 41, Innarluutillit sapaatip akunnerat – Autisme

 

Silarsuarput ataasiuvoq, inuilli isigisut amerlaqaat, taamalu isummat assiigiinngitsut amerlaqalutik. Ilaannimi siumut isummerani silarsuaq isiginnaarneqarsinnaasarpoq, taamalu silarsuaq taamaannerasorpiaq isigineqarsinnaasarluni.

 

Tassalu erninnguannit autismimik sakkukinnerusumik, asberger syndromeqartumit misigisartagara, taassumami silarsuaq taamaannerasut takusarpaa isummiuteriikkaminik immernagu. Tupigusuutigisaannarparalu silarsuarmi pisunut tappittassusia, aammalu isitta saaviniittutullusooq ittunut takkuitsuukkatsinnut tapittassusia.

 

Ilumut silarsuaq isiginnittaatsit siumut isummiuteriikkat atornagit ilaanni isigisariaqartarput, tamatumanilu amerlaqisutigut inoqativut immikkut pissuseqarnertik pillugu qarsupinneqartartut pisariaqartittaraluarpavut.

 

Nutaarsiassat suut isiginnaartassagatsigit?

Aasiit erninnguara eqqaaqqilaassavara. Ilaanniuna videomik isiginnaakkaminik nuannisaleruttortoq oqarfigigiga ataatap Qanorooq isiginnaassammagu isiginnaakkani unitsilaartariaqaraa. Taama piganni narrujuumikujulluni akivaanga: “Aasiit qaartitsisorsuit, aasit toqutsisorsuit”.

 

Tassani assorsuaq eqqarsariarpunga: Ilumut silarsuup ajortui nutaarsiassatut kisiisa isigiuassanerpavut? Silarsuaq allanik nutaarsiassaqanngila? Kingorna Louise Hay-ip atuakkiaanik atuarlunga isumaliut taanna aamma naammattoorpara: qarasarput sunik immerneripput mianerisariaqarparput. Ajortuinnarnik immertuarutsigu soorunami inuunerput nuanninnginnerulissaaq.

 

Innarluutillillu sapaatit akunneranni matumani immitsinnut eqqaasinniarta silarsuaq isit assigiinngitsorpassuit atorlugit isigineqarsinnaasarmat, aammalu piginnaasat assigiinngikkaluarpataluunniit isiginnittaatsit tamarmik naleqarmata. Innarluutilittavut qanorluunniit innarluuteqaraluarpata paasiniartigu aamma taakku silarsuarmut isiginnittaaseqartarmata ilaanni allaat uagutsinnit minguinnerusumillusooq ittartumik.

 

Piginnaaneqarput atorusutaminnik

Aamma, autistit imaluunniit asberger syndromillit ikinngitsut immikkut piginnaaneqalersarput soqutigisaminnik aallussinikkaarujussuunertik pissutigalugu. Erninnguara atuarnermik nuannarisaqaqigami aalajangersimasumik paasiniagaqaleraangami sammisani sivisoorujussuarmik sammisarpai sorpassuarnillu ilisimasaqalersarluni. Ilisimasarpassui ajasoornanngitsoorneq ajorput, ilumullu atorfissaqaraluassusii eqqaaqqajaanarsisarlutik.

 

Kikkut naleqqussassappat

Ilisimasaqaraluaqisoq inuiaqatigiittut uagut taakkununnga naleqqussarsimannginnerput pillugu ilisimasai tassunga allanullu iluaqutissanngorlugit atortinngilavut. Kikkut allatut allatut piginnaanillit tamaasa inuiaqatigiinni amerlanerussutilinnut naleqqussarnissaannik piumagisangaaratsigit ikinnerussutillit piginnaaneri atunngitsoortarpavut.

 

Susaavinngilagulli! Tassami massakkut inuiaqatigiit naleqqusariartuaaleraluarput annermik qallikkut. Niuertarfiit allallut kikkulluunniit tikittagaat isaariaat assakaasulinnik issiavinnik atuisunut naleqqussagaalersimapput. Taakkuli naammanngillat!

 

Naleqqussarniarta – aamma allatut piginnaanilinnut

Maannamut inuiaqatigiittut aaqqissugaanitsinni suli innarluutillit inissaqartinngippallaaqaavut. Sulisussanik amigaateqaraluttuinnarnitsinni allatut piginnaanillit inuiaqatigiinni amerlanerussutilinnut naleqqussarnissaannik piumaffigiinnarnagit atagu uagut amerlanerussuteqartugut allatut piginnaanilittatsinnut naleqqussarluta aallartinniarta.

 

Ullumilu tamanitsinnit aallarniutaasinnaasoq: Kikkut allatut piginnaanillit, immaqa aamma allatut pissusillit, ittoorinagit peqatiserisalerniartigit, oqaloqatiginiartigit, suleqatiginiartigit.

 

Taakku uagullu pissarsingaassaagut ittoornerup qarmai peerutsigit. Allatut piginnaanilinnut ammarniarta naleqqussalerniartalu.

 

 

Kelly Berthelsen

Inuit Ataqatigiit

Ilinniartitsisut nersualaarnerusariaqarpagut

Ullumi nunarsuaq tamakkerllugu illinniartitsisunut ullorititaavoq. Ilinniartitsisut  inuiaqatigiinni suliaq imaannanngitsoq suliarimmassuk qujaffigalugit nersorlugillu pilluaqquagut. Ilinniartitsisut  inuiaqatigiinni sunniuteqarnersi pingaaruteqartoq ullumikkut nunarsuatsinni malunnartinniarneqartoq pissusissamisoorpoq.

 

Nunatsinni ilinniartitsisutut atorfeqarneq imaannaanngitsumik unammilligassanik aqqusaagaqarfiusarnera ukiuni kingullerni tusartuarparput. Inuiaqatigiinnit ulluinnarni akisussaaffimmik atuarfimmut tunniussisarnerup malitsigisaanik nalinginnaasumik  atuartit-sinissamut/ilinniartitsinissamut periarfissarititaasut ilinniartitsisumut oqinnerulertinnavianngikkai takorloorneqarsinnaavoq.

 

Taammaattumik pingaaruteqarpoq nunatsinni ilinniartitsisunik suli amrelanerusunik, atugassaqartitsinikkullu pitsanngorsaataasussanik suliniuteqartuarnissaq. Tamannalu peqatigiilluta aaqqiiviginiarsinnaavarput.

 

Ilinniartitsisut sulilluarnissinnut qujalluta ullorsiorluarnissassinnik kissaappassi, pilluaqqullusilu.

 

Mimi Karlsen & Debora Kleist

Inuit Ataqatigiit

Pædagog-issaaleqineq immikkut iliuuseqarluni aaqqiiviginiagassaavoq

Inuit Ataqatigiit pædagog-issaaleqineq peqqutigalugu nunatta avataanit tikisitsiniarneq pillugu inuiaqatigiit oqallinnerat qanimut malinnaavigaarput.

Meerartatta meeqqerivinni paaqqutarineqarnerminni pitsaassusilimmik isumassorneqarnissaat pinngittoorsinnaanngilarput. Kommunini sullissisut ilinniartitaanikkut pikkorissarnikkullu nukittorsartariaqarnerat naalakkersuinikkut aningaasalersuisoqartariaqarpoq.

Inuit Ataqatigiit eqqartungaq 2018-mi inatsisissamut siunnersuummi pingaartinneqarsimanngittut atuarparput, taamaattumik najugaq qimannagu inunnuk isumaginninnermik siunnersortinngorniarneq ingerlasoq naammassippat nutaamik aallartittoqarnissaanut (decentral socialrådgiveruddannelse) aningaasaliisoqassasoq, isumaginninnermut siunnersortinut ikiortinik ilinniartitsinissamut (rådgivningsassistent) anginaasaliisoqassasoq, psykoterapeutinngoorniarnermut aningaqasaliisoqassaq kiisalu supervisorinngorniarnermut aningaasaliisoqassasoq, pædagog-illu aqutsisutut (diplomuddannelse) ilinniartitaasinnaanerat annertusartariaqarpoq, pingaartumik najugaq qimannagu pædagoginngorniarnermut aammalu pædagogit aqutsisutut ilinniarsinnaanerannut aningaasaliisoqarnissaa piumasaraarput.

Pineqartut ilinniartitaanikkut periarfissaanerat nukittorsarneqarpat kommunini inunnik isumaginninnikkut sullissineq annertuumik kivitsiffigineqarnerusinnaassaaq piffissarlu ungasinneq isigalugu aningaasartuutikillisaaqataasinnaasutut isigaarput.

Ajornartorsiutilli qiterisaa, pædagog-it akissaasersorneqarnerat sukumiisumik nalilersorneqartariaqalerpoq, akisussaaffimmut naapertuunnerusumik akissaasersuinissaq siunertaralugu. 

Bendt B. Kristiansen

Inuit Ataqatigiit

Politik-ikkut oqaaseqartartoq

Imm. 115 – Ikuallaasarneq pillugu siunnersuut

Illoqarfinni nunat immikkoortuini qitiusumik napparsimaveqarfiusuni toqusimasut timaannik ikuallaaveqalersinnaaneranik periarfissanik kiisalu aningaasaqarnikkut pitsaaqutinik pitsaanngequtinillu misissuinissamik Naalakkersuisut peqquneqarnissaat pillugu Inatsisartuni aalajangiiffigisassatut siunnersuut. Taamattaaq Naalakkersuisunit misissuiffigineqassaaq innuttaasut toqusimasut timaannik ikuallaasalersinnaanermut periarfissaqalernissaq tapersersorneqarnersoq. Misissuinerup inernera UKA18 aallartitsinnagu saqqummiunneqassaaq.

(Inatsisartuni ilaasortaq Kelly Berthelsen, Inuit Ataqatigiit)

Siunnersuut siuliani pineqartoq makkuninnga tunuliaqutaqarpoq:

Toqu tamatigut qimataasunut artornartarpoq. Ullumilu nunatsinni peqqinnissaqarfiup aaqqissugaanera pissutigalugu napparsimasut ilaquttaminnit qimagusimatillutik toqukkut qimaguttarput. 

Qimagaaneq artornareeraluaqisoq aamma ilaqutaasut toqusup assartorneqarneranut annertuumik aningaasartuuteqartariaqalersarput. 

Assartuinermut aningaasartuutit appartinneqarsinnaapput illoqarfinni katsorsaaviusartuni toqusunik ikuallaaveqaleraluarpat. Aamma, ikuallaasarneq sungiunneqarpat ikuallaaviillu amerlanerulerpata iliveqarfinni nunaminertat amigaataasarnerat annikillissagaluarpoq. Ilerrup assanneqarnera aamma ilaqutariinnut akiligassanngortinneqartartoq taamaalilluni annikillissaaq.

Siunertaavorlu ilaqutariit namminneerlutik aalajangertassagaat ikuallaaneq atorusunnerlugu.

Kelly Berthelsen

Inuit Ataqatigiit

Utoqqaanerusortagut isumalluutiginerusariaqarpagut

Ippassaq FN-ip nunat assigiinngitsut akornanni Utooqqaat ullugaat, Inuit Ataqatigiinniit  pingaar-tipparput utoqqaat namminiussuseqarnerat ataqqillugu inuttut ataqqinassusaat mianeralugu inuu-nerminnullu akisussaaffeqarlutillu  oqartussaanerat ataqqineqartuarnissaa, sianigalugit utoqqarnut ersarissumik politikkeqarnissaq pigisariaqartoq.

 

Utoqqaat naleqarnersumik ataqqinassuseqartumillu utoqqalinissaat tamatinnut pingaarute-qarpoq. Utoqqartagut inuiaqatigiinni pisuussutitut isigaagut, taamaattumik utoqqaanerusut inuunerminni  misilittagaat, ilisimasaat naleqartitaallu aaqqissuussamik siunnerfeqarluartumillu inuiaqatigiittut inooqatigiinnermi ullumikkornit atorluarnerullugillu ersialaartinneqarnerusariaqarparput.

 

Utoqqaat nuannaarnermik atorfissaqartinneqartutullu misigisamatinnissaat pisariaqarpoq.

 

Utoqqalinermut ikaarsaarfik inuppalaarnerusunngortillugulu eqaannerusumik aaqqissuun-neqarsinnaajuartariaqarpoq, kinguaariinut, inuiaqatigiinnut peqqinnartumik qanilaarnermik tamanut misigiffioqqullugu.

 

Neqeroorutit nutaat isumaginninnikkullu sullisseriaatsit utoqqarnut sammititat ukiuni kingullerni kommunini utoqqarnut politikkerissaartuni takussaaleraluttuinnarput.  Neqeroorutit inuummaris-saataasut, inuunerissaataasut inuullu peqqissuunissaannut pitsaasumik sunniuteqartartut ilassillu-artariaqarput.

Utoqqartatsinnut qujassutissaqaqaagut ullummikkut killiffigisatsinnut sunniuteqartut ilagilluinnar-massuk, utoqqaat amerliartorneranut nukittorsaatitut aammalu ilinniarfissatut  isigalugit   inuiaqa-tigiinni atorluartigu, utoqqaat peqatigiifii, kattuffiallu peqatigalugugit.

Aalisartut uumasorsiuullu ilisimasaasa naalakkersuinikkut atorluarnissaat pingaaruteqarpoq

Qeqertarsuup tunuani qaleralinniarnerup kinguariartorfiunera pillugu susassaqartut ilaasa isummerneri tusareersimalerpagut aammalu Naalakkersuisut siulittaasuata UKA 17-mut ammaanermini oqaatigisai qaleralinnik isumalluuteqarnitta nalilersoqqinnissaanut aammalu aqutsiveqarfimmi  Qeqertarsuup tunuani aqutsinerup aqutsiveqarfinnilu allani allanngortiterinissamik Naalakkersuisut siunnersuusiornissaannik oqariartornera paasilluarparput aamma ilalernartipparput.

 

Aqutseriaatsillu allanngortinnissaanut suliaqarnermi aalisarneqartut ikileriarsimanerannik uumasorsiuut aalisapilunnermik tunngaveqartumik oqariartornerat kisiat aallaavigissallugu naammanngittutut isingaarput. Qeqertarsuup tunuani qaleralinniarluni aalisarlutik ningittagarsortut qassusersortut raajarniallu ilisimasaqarput tunngavissinniassallugit pingaarutilinnik.

 

Kiisalu avataani qaleraleerarniarnerup sutigut sunniutigisinnaasai, soorlu kitaani immap naqqani qoorortat sinerissami kangerlunnut pilersuiffiusut aalisarfigineqarnersut, mikivallaanilluunniit qaleralinniartoqarnersoq.

 

Immap kissarnerulerneranik aalisagaqatigiit allat nerisaqaqatigiinnermut sunniuteqarnersut.

 

Imaaniluunniit kissassutsimut aalisaqassutsimut allanillu ilisimaneqarsinnaasunik ilisimatusarnikkut tusiannersugut qulaajarneqartariaqartut isumaqarpugut.

 

Qulaani taakkartukkavut misissorneqartariaqarput ilutigitillugulu ukiormanna Qeqertarsuup tunuani ukiup affaani qaleralittaasartut ikileriarnerat siunissamut sillimaqqusinertut isingalugu qaleralinniarlutik aalisartut naalakkersuisut uumasorsiuut inatsisartut kommunillu paaseqatigiissutigisariaqarpaat, ukioq manna pisoq aappaagumut pisassanut nalilersuutigilluarneqassasoq.

 

Taamaammat aamma aalisarnermut siunnersooqatigiit atornerulernissaat pisariaqarluinnarpoq. Aalisarnermi susassaqartut suleqatigiillutik innersuussisinnaaniassammata.

 

Inuit Ataqatigiinniik isertuussinnaanngilarput ukiumut kingullermut pisat ukiormannamut naleqqiullugit nikinganerujussuat annertuumik mianersortariaqarnermik tikkuussinertut isigigatsigit.

 

Inuppassuuppummi qaleralittassanik taakkuninnga annertuumik inuussuteqartuusut tapertaqartuusullu ukiunilu tulliuttuni qaleralinniarnermik inuussutissarsiortariaqartut. Kommuninullu isertitassatut naatsorsuutigineqartunut sunniuteqartussat.

 

Kiisalu avannaani qaleralinnarfinni tamani saarulleqarluarmat saarullinniarnerup periarfissiissutigineqarnissaa pisariaqaliivissoq pisup takutippaa. Inuussutissarsiutimmi qaleralinniarnerup saniatigut allamik tigoriaannarmik innersuusisinnaaneq periarfissaasariaqarpoq tamani unittoortoqaqqunagu.

 

 

Hans Aronsen

Inuit Ataqatigiit

Inuit Ataqatigiit illersornissakkut politikkitigut siunnersuummik saqqummiussivoq

Ataasinngormat Inuit Ataqatigiit illersornissakkut politikkitigut siunnersuutaat Aaja Chemnitz Larsenip Nuummi saqqummiuppaa. Saqqummiussinermi Danmarkimi naalakkersuisut sapaatip akunnerisa arlaqanngitsukkut qaangiuppata Folketingimi illersornissatigut isumaqatigiissummik nutaamik saqqummiussisussaanerat nalerorniarneqarpoq. Tassunga atatillugu tusagassiortunik katersuutsitsinermi Aaja Chemnitz Larsenip Kalaallit Nunaata Illersornissaqarfimmut ersarissumik isummersimanissaata, taamatullu illersornissakkut isumaqatigiissummut tigussaasunik kissaateqarnissaata pingaaruteqarnera erseqqissarpaa,

”Illersornissakkut isumaqatigiissutissami ersarissumik oqariartuuteqarnissaq Kalaallit Nunaata pisariaqartippaa. Inuit Ataqatigiinniit kalaallit amerlanerujussuit Illersornissaqarfimmiinnissaat kissaatigivarput, taamaasiussagaannilu Kalaallit Nunaanni illersornissatigut ilinniarfeqarnissaq pisariaqarpoq. Upalungaarsimatitat nukittunerit pigilernissaasa ajutoortarnerillu pinaveersimatinnissaasa ukkanneqarnerusariaqarnerannik isumaqarpugut, Kalaallit Nunaatami isumannaannerunissaa anguniarparput”, folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz Larsen siunnersuut nutaaq pillugu oqarpoq.

Inuit Ataqatigiit illersornissakkut politikkitigut siunnersuutaat ukiuni aggersuni Kalaallit Nunaata illersornissatigut suliassanik qanoq naammassinnissinnaaneranut partiimiit ataatsimut isigalugu pilersaarusiaavoq. Siunnersuummut aallarniisuuvoq Inuit Ataqatigiit Folketingimi, taamaattorli susassaqarfimmi tassani partiip tamakkiisup siunnersuutigivaa. Ullumikkut siunnersuutip saqqummiunneqarnerani Kalaallit Nunaanni illersornissaqarfiup sumiiffinniit peqataaffigineqarnissaa Aaja Chemnitz Larsenip pingaartillugu oqaatigivaa. Siunnersuummi anguniakkat ilaattut Kalaallit Nunaanni amerlanerit ilinniagaqartinnissaat illersornissaqarfimmilu atorfininnissaat saqqummiunneqarpoq, taamatuttaaq sumiiffikkaartumik misilittakkat piginnaasallu atorneqarsinnaanngorlugit nunatsinnilu illersornissaqarfik nukittorsarneqarsinnaanngorlugu Kalaallit Nunaanni inuinnaat illersornissakkut ilinniarfissaannik pilersitsinissaq saqqummiunneqarluni.

Illersornissatigut sumiiffiit peqataatinneqarnerunissaannut tunngatillugu inassuteqaatit pillugit Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq: ”Illersornissaq kalaallini inuiaqatigiinni annertunerujussuarmik akuutinneqalissaaq. Taamaattumik inuinnaat kajumissutsimik aallaaveqartumik illersornissatigut ilinniarfissaannik pilersitsisoqassaaq, Illersornissaqarfimmimi kalaallit amerlanerugunik iluaqutaassapput, inusuttullu Illersornissaqarfimmi piginnaasaqalerunik iluaqutigisinnaavaat.”

Folketingimi ilaasortap Aaja Chemnitz Larsenip illersornissamut naalakkersuisoq Claus Hjort Frederiksen (V)  isumaqatigiissutissaq pillugu aggustimi ataatsimeeqatigaa. Taamatullu nangitsisumik oktoberimi naapeqqinnissaq pilersaarutigivaat. Taamatuttaaq Aaja Chemnitz Larsen Inuit Ataqatigiit illersornissatigut politikkitigut anguniagaannik Folketingimi illersornissakkut politikkitigut oqaaseqartartunut saqqummiussivoq, taakkuami tassaapput isumaqatigiinniaqataasussat isumaqatigiissummillu nutaamik aalajangiisussat.

”Issittumut isumannaatsumut anguniagassat qulit” uani atuakkit: IA_Forsvarsudspil

Nunarsuarmi atomip nukinganik sakkussiat akiorniarnerinik ullorititaq

Akiunissamut nunarsuarmi 26. september ullorisitaavoq.

 

Issittoq toqqissisimanartuussaaq

 

Nunarsuaq tamakkerlugu ullorititaasoq pingaaruteqarluinnartutut Inuit Ataqatigiinnit isigaarput.

Ulloritinneqarnera takussutissaavoq sakkunik ulorianartunik akiuiniarneq nunarsuarmi piusoq. Tamannalu aamma nunatsinniit akiuiniarneq peqataaffiginissaanut oqariartuuteqarsinnaaneq aamma pingaaruteqartuuvoq.

Inuit Ataqatigiit 2014-imi tunngaviusumik siunnerfitsinni isummernerput ersarippoq

Pinngortitarsuaq issittumiittoq issittormiut nunarsuullu sinnerata inuussutissanik peqqumaasivigaa, inuiaat issittormiut pinngortitarsuup pissarititaanik annertuumik suli inuussutissarsisartut allarpassuit assigalugit. Taamaammat uagut issittormiuusugut namminerisatsinnik immikkorluinnaq soqutigisaraarput uranimik akullit aatsitassallu allat qinngornernik ulorianartunik akullit piiarneqarnerisigut pinngortitarsuatta mingutsinneqannginnissaa aammalu atomip nukinganik nukissiorfiit imaluunniit angallatit atomip nukinga atorlugu ingerlatillit ajutoornerisigut qinngornernik ulorianartunik akulinnik pinngortitarsuup issittumiittup mingutsitaannginnissaa aammalu atomip igitassartaanut eqqaavinngortinneqannginnissaa.

Taamatuttaaq isumaqarpugut nunat pissaanilissuit atominik sakkussiaqartiternertik annikillisaaffigissagaat. Issittoq eqqissisimaffiussaaq siunissamilu taamaattuaannassalluni.

Taamaammat Inuit Ataqatigiit politikkiat ersarippoq: Issittumi atominik sakkussianut atomillu nukinganik nukissiuuteqarnermut naaggaarpugut.

 

 

Iddimanngiiu Bianco

Inuiaqatigiit naligiinnerusut, siuariartortullu

Naalakkersuisut Siulittaasuata oqalugiaataanut oqaaseqaat.

Asasakka nunaqqatit, asasakka Inatsisartut, asasakka Naalakkersuisut

Qujanaq Naalakkersuisut Siulittaasuat, ammaallutit oqaaseqaaternut.

Qinigaaffik naajartulerpoq, Inatsisartut sulisimanerisa nalilerneqaqqiffissaat qalleqqilerpoq, piffissarlu kingulleq inerititaqarfissaq annertujunnaarpoq, taamaattoq suliassat annertuut suli utaqqipput.

Piffissaq kingulleq atortigu ataatsimoorneq takutillugu, anguniagaqarneq ataatsimoorussinerlu suleqatigiinnerup aqqanit, inuiaqatigiit pillugit.

Ukiuni aggersuni unammilligassat assigiinngittut annertuujusut ilisimaaraarput, soorlu aamma aningaasaqarnermi siunnersuisooqatigiit tamanna oqariartuutigeqqikkaat, ilinniartitaanikkut, aningaasaqarnikkut, aalisarnernikkut, atungarissaarnikkut, angallannikkut, attartortut atugarisaatigut, sulisartoqarnikkut minnerunngittumillu utoqqartatta meerartattalu isumassorneqarnissaanni.

Ukiarsalernerani aasaq manna Nunatsinni pisut utersaarfiginaqaat. Juunimi Nuugaatsiami tassaarsuaqarnera ajunaarnersuaqarneralu tamatsinnut sunniuteqarsimaqaaq. Inuiaqatigiit kalaallit ajunaarnersuaqartillugu apeqquserneqarsinnaanngivissumik ataatsimuullaqqissuserput takutipparput. Akunnerit siullernit inuiaat immitsinnut qanillilluta nunaqqativut ajunaarnersuarmik eqqugaasut qanoq ikiorsinnaanerlutigit ujartuilerpugut. Nunaqqatigiit nukittussuserput tamatumuuna takutipparput, qanortoq inuiaqatigiit kalaallit taama issuserput attattuartigu. Tullermut asanninneq pisumi takutitaq nukiuvoq eqqaamajuagassarput.

Nunaqqativut ikinngitsut nunaqarfimminnut, Nuugaatsiamut Illorsuarnullu, suli ulloq mannamut utersinnaanatik allamut nunasigallartariaqarsimapput. Minnerunngitsumik ilaqutariinnguit inuillu ajunaartut eqqarsaatitsinniipput, nunaqqataasut ilaqutaasullu qamannga pisumit misiginneqatigaavut.

Ajunaarnersuaqarnerani Naalakkersuisunit sulingasuarneq erngertumillu inuiaqatigiinnut paasissutissiilluarneq Inuit Ataqatigiit nersualaarusupparput. Upalungaarsimanissamut Ataatsimiititaliaq oqaluttuarisaanitsinni immaqa aatsaat taama annertutigisumik ajunaarnersuarnermut ikiuiartornissamik suliaqarput. Najukkami najuuttut, politiit, annaassiniartut, Issittumi Illersornissaqarfik allallu tamarmik suleqataasimasut qujaffigiumavagut, minnerunngittumik kommunit/ssat suleqataalluarneri pillugit qutsavigivaguttaaq.

Ilaqutariippassuit angerlarsimaffeeruteqqapput, nunaqarfiit marluk uterfigineqarsinnanngikkallartutut pisortanit nalilerneqarput. Qaqqaq nakkaasinnaasutut nalilerneqartoq peqqutigalugu Naalakkersuisut inuit inuunerannik illersuillutik mianersoqqissaartumik periuseqarnerat Inuit Ataqatigiit paasilluarparput. Taama pisoqartillugu illersugassaq salleq tassaavoq inuup inuunera.

Eqqarsaativut qaammatini ukiunilu arlalinni suli Uummannap sulluaniissapput suliassarlu suli naammassinngilaq. Inuit Ataqatigiinnit Naalakkersuisunut ajunaarnersuarmit eqqugaasunut sullissineq tamakkiisumik taperserparput

Atugarissaarneq naligiinnerlu

Sooruna naligiinnginneq akioripput? Naligiinnginneq qanoq nalimmatsinniarneqarsinnaava?

Ukiuni makkunani inuiaqatigiinni atugarissaarneq annertuumik ujartorneqarpoq, kinguneranik inuiaqatitta ilarpassui nunamut atugarissaarfiusumut, nunamut akissaateqqortunerpaat inuiaqatigiinni annerusumik akisussaaffilersorneqarfigisimasaanut nutserput. Pissutsit taamaannerisa takutippaa aaqqissuussaanitsinni equngasoqartoq, inuiaqatigiit nammaqatigiinneranni equngasoqartoq, inuiaqatigiit ilarpassuagut oqimaappallaanik ersutassinneqarsimasut, artugarissaarnerpaasortagullu aningaasaqarnikkut annerusumik pisussaaffilersugaanngittut.

Nuna atungarissaarnermik tunngaveqartumik aaqqissuussaasoq assigiissumik akileraarnikkut aaqqissuussineq ajorpoq, tamanna sooq taamaappa, assigiissumik akileraariaaseqarnikkut inuiaqatigiinni assigiinngissuseq annertusigaluttuinnartarmat.

Inuit Ataqatigiit ukiami ataatsimiinnissami matumani aaqqissuusseqqinnissat arlallit Naalakkersuisunit saqqummiunneqarnerat iluarisimaarparput. Sulinermi ilanngaatissatut saqqummiunneqartoq peqataaffigisinnaavarput, taamaattoq pisuut akileraarnerulernissaannik taasamik atuutsitsilernikkut akileraartarnermi aaqqissuussisoqassasoq piumasaralutigu. Sulinerup kajuminnarnerulersinneqarnissaa imminullu akilersinnaanerulersinneqarnissaa anguniartariaqarpoq, ilisimaarivarpummi sulisinnaalluaraluartut akileraartarnermi aaqqissuussaanerup iluani imminnut killilersorlutik suliumanngilertarnerat annertuutut oqaatigineqartartoq, ilaatigut sulinermut ilanngaasiinikkut ingalassimaarniartinneqarniarsinnaasoq.

Nunatta aningaasaqarnera aaqqissuuteqqinneqanngippat ukiuni aggersuni isertittarumaagassat aningaasartuutigiumaagassallu oqimaaqatigiisinniarneranni annertuumik ajornartorsiuteqalersussaavoq, aningaasartuutaasarumaartut isertittarumaagassanit amerlanerulluinnalerataannaammata.

Nutaanik isertitassaqarumalluni ilaatigut aningaasaleeqqaarnissaq pisariaqartarpoq, taamaattoq aningaasaliinerit ima annertutigilissangillat inuiaqatigiit namaassinnaanngisaannik kinguneqaratarsinnaallutik, taama ippoq mittarfiliortiternissami pilersaarutini. Kalaallit Airport A/S-imut aningaasalersuinissamik Naalakkersuisut siunnersuuteqarnerat mianersortumik, inuiaqatigiinnullu kingunerluutigisinnaasaanik nalilersorluangaasumik ingerlariaqqissasoq Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut. Apeqqutit suli qulaajarneqanngittut nalilersorluagassallu ilagaat mittarfiit imminnut akilersinnaanngittutut taaneqartartut sullissinikkullu isumaqatigiissuteqarfiusut qanoq ilusilimmik siunissami ingerlanniarneqarnersut, taakkunanilu najungaqartut akitigut pilliutigineqannginnissaat.

Kommunit nunaqarfiillu

Pisortat susassaqarfiini aaqqissuusseqqinnerit suli ingerlapput, siunertarlu innuttaasut pisortanit sullinneqarnerminni qaninnersumik sullinneqarnissaat puigornagu sulissuugut, Namminersorlutik Oqartussanit kommuninut nussuinerinnaanngittumi aammalu allaffissornikkut aaqqissuussaanitta innuttaasunut qaninnerusumik iluseqarnissaa eqqarsaatigalugu, maluginiarparpullu tamanna Kommuni Qeqertalik-ssamit siunertarineqartoq.

Ukiuni kingullerni nunaqarfiit annerujartuinnartumik akisussaaqataarusunnermik oqariartuuteqartarnerat tusaavarput, tamannalu pissusissamisoortuuvoq akisussaaqataarusunnermik tunngaveqarluni. Imminut namminerlu susassaqarfiup iluani pisinnaatitaaffinnik nunaqarfinni aqutsisut annertusaavigineqarnissaat pissusissamisoorpoq.

Qaasuitsup Kommuniata ukioq 2018-ip aallartinnerani kommuninut marlunnut avinneqarluni ingerlalerumaarnerani kommunit nutaassat, Kommuni Qeqertalik aammalu Avannaata Kommunia qamannga pisumik ingerlalluarnissaannik kissaappagut.

Ineqarnermi aaqqissuusseqqinnermi inissiat pisortanit pigineqartut kommuninut nuunniarneqarnerat pissusissamisoorpoq, kommunimmi taakkuupput pisariaqartitsinermut qanimut ilisimannittuusut.

Sulerusussuseq – akisussaaqataaneq

Sulerusussuseq inuit ataasiakkaarluta pigisarput tassaavoq inuiaqatigiit nukiat, tassaavoq inuiaqatigiinni aningaasanik kaavisitsisoq, tassaavoq inuiaqatigiit piumassusaat, sukarsuit 56 tusind-it. Sulinerup meeraanermilli kajuminnartutut nalilerneqarsinnaaqqullugu angerlarsimaffiit ataasiakkaat annertuumik pisussaaffeqarput.

Sulinerup imminut akilersinnaasariaqarnera kialuunniit apeqqusernagu kissaatigaa. Sulineq imminut akilersinnaanngittutut nalilerneqartillugu pisortanit ikiorsiissutit aqqutigalugit inuuneq oqinnerusutut toqqarniarneqalersartoq paasisarparput, tamassuma takutippaa aaqqissuussaanikkut ataqatigiinngittoqartoq. Pingaartumik ilaqutariit meerartallit sulisartullu inuiaqatigiinni isertitakinnerit akunnattumillu isertitaqqortuut inuuniarnikkut oqinnerusumik aqqutissiuunneqartariaqartut Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut.

Inuiaqatigiinni akisussaaqatigiinnerup meeqqat atuarfianni ilikkagassat pingaarnerpaannut ilaasariaqartoq isumaqarpugut, isumaqarpugut tamanna anguneqarsinnaasoq inuiaqatigiinni nutaamik eqqarsariaatsimik ingerlatsinikkut, inuiaqatigiinni sulinikkut akisussaaqataanermik tunngaveqartumik.

Eqqarsariaqqilaariarta, ullumikkut Royal Greenland suliffissuaqarfimminni sulisussaminnik inuit 38 Kina-mit tikisinnikuuaat! Aalisakkanik avammut niuerneq nunatta aningaasaqarnikkut tunngaviata pingaarnersaa sulisartoqarnikkut namminerluunniit inuttaqartissinnaajunnaarsimagutsigu sumut killissimassuugut?

Anguniagaasariaqarpoq meeqqat atuarfiat qimalersillugu maannakkornit amerlanerulluinnartut piareersimassassasut inuunermi suniarnerlutik, alarpernaassutsimik sulerusussutsimillu peqarlutik. Taamatut eqqarsarneq tassaavoq akisussaaqataarusunneq, inuiaqatigiinnik kivitseqataarusunneq.

Isumaginninnermi sullissineq

Isumaginninnikkut suli annertunerusumik suliaqarnissaq pingaartillutigu Naalakkersuisooqatigiinni suleqataavugut. Naligiinnginnerup akiornerani nunaqqativut atugarliortut meeqqallu sumiginnagaasut iliuuseqarfiginerini siusissukkut iliuuseqarneq, pinaveersaartitsineq minnerunngitsumillu suliassaqarfiit akimorlugit suliaqarneq qitiutipparput. Naalakkersuinikkut isumaginninnikkut kommuninik suleqatiginninneq annertooq ingerlanneqarmat iluarisimaarparput isumaginninnikkullu suli sukataarnissaq kaammattuutigalutigu.

Ilisimaarivarput isumassuinermi sullissineq kommuninit ingerlanneqarmat, bloktilskud-ikkut aningaasalerneqartarluni. Ilisimaarilluinnarparpullu inuiaqatigiinni isumassuinermi ikiorserneqartariaqartut sullinneqarneranni annertuumik suliassaqaratta, tamanna meeqqat illersuisuata ukiuni kingullerni annertuumik qulaajarmagu piffissaq iluatsillugu qutsavigissuarput, ajornartorsiutimmi ataasiakkaatut kivissallugit oqimaattorsiutigut annertuumik qulaajarneqarput, ilaatigut meeqqat pisinnaatitaaffii eqqarsaatigalugit pittaanerusumik sullissisariaqarnitsinnik eqqaasitsisuusut.

Immitsinnut aperisa, qanoq ilillutaana isumassuineq pittaanerusoq anguniaripput, kikkulluuku sullissisoriniarigut?

Maannakkut periutsit atukkavut naammakkunnaarsimammata nassuerutigisarsiaqarparput. Isumaginninnermi siunnersortitut ilinniarsimasut naammattumik piginngilagut, pædagog-it ilinniarsimasut naammattut piginngilagut, isumaginninnermi ikiortit naammattumik piginngilagut, taava naggataani kiaana suliassaq kivinniaraat, sulilu uaguttaaq utoqqalisussaalluta.

Imigassamut inatsit

Inuiaqatigiit imigassaq pillugu annerusumik oqallinnissaat pisariaqarluinnartoq malungaarput Naalakkersuisut imigassamut inatsisissamik saqqummiussinerata kingorna inuiaqatigiit akornanni oqallinnikkut.

Naalakkersuisut imigassamut tunngatillugu inatsisinik iluarsaaqqinnikkut Nunarsuarmi Peqqinnissamut Suliniaqatigiiffiup, WHO-p, sulissuteqarfigineqartussatut taallugit kaammattuutigisai arlallit malinniarmatigit iluarisimaarparput. Siunnersuut Nunarsuarmi Peqqinnissamut Suliniaqatigiiffiup WHO-p imigassamut tunngatillugu sunniuteqarluartumik pitsaaliuinissaq – pingaartumik imigassap takussaanerata, pissarsiarineqariaannaanerata nittarsaanneqarneratalu killilersornissaa – pillugu kaammattuutaanik tunngaveqartut iluaralungu maluginiarparput.

Ukiuni arlaqalersuni Inuit Ataqatigiit pingaarnerpaatittarsimavarput meeqqat atugaasa pitsanngorsarneqarnissaat. Meeqqat toqqissisimasumik peroriartornissaat aqqutissiuukkumajuarparput. Imigassamut politikkiliornermi meeqqat toqqissisimanissaat pingaarnerpaatinneqarmat iluarivarput.

Aalisarnermut suliaq peqqissaarunneqassaaq

Ukiaq manna aalisarneq kingumut oqallisigineqarnerpaanut ilaavoq. Inuit Ataqatigiit iluarisimaarparput kiisami tigussaasumik aalisarnermut inatsisip qanorpiaq nutarterneqarnissaa pillugu oqallittoqarmat. Anguniagaraarput pisasseeriaatsini atorneqartuni inuiaqatigiit pisuussutinik piginnittuunitta erseqqiivissumik naqissuserneqarnissaa. Aamma anguniagaraarput aalisartunut ataasiakkaanut inuiaqatigiinnullu tamarmut aalisartuunerup aalisakkanillu atuinitta napatittuarsinnaanissaa. Piujuaannartitsineq siammasissoq tunngaviussaaq, piujuaannartitsineq avatangiisinut, peqassutsimut, aningaasarsiornermut, kultuuritsinnullu minnerunngittumillu kinguaatsinnut taakkualu kinguaassaannut tunngavilik.

Inuit Ataqatigiit aalisarnermut inatsisip nutarternerani mianerisassatut tikkuarusutavut arlaqarput. Siullertut suleriaaseq, politikkikkut suliassaq pitsaasumik suliarineqarsimassaaq politikerit akornatsinni taamaallaat oqallinnata inuiaqatigiinnili susassaqartut qanimut suleqatigalutigit. Aaqqissuusseqqinnerit taama annertutigisut peqataatitsilluarluta suliassaraavut. Inuiaqatigiit nappatigisaannut inuussutissarsiummut tamanna suli annermik pingaaruteqarpoq. Inuit Ataqatigiit kaammattuutigiumavarput politikerit susassaqartullu akornanni oqaloqatigiinnerit maanna aallartilluartutut oqaatigineqarsinnaasut nangillugit inuiaqatigiit naapissutigisinnaasaannik naammassasisaqarnissaq ujartorneqassasoq sulissutigineqassasorlu. Tamatta immikkut akerleriissutissatsinnik ujartuinata ataatsimoorfissavut ujartigit.

Politikkikkut suliaqartuusugut tamatumani tusarnaarsinnaanerput qitiuvoq. Tamatuma saniatigut annertuumik suliaqartilluta peqqissaarnissaq kukkunaveersaaqqissaarnissarlu aamma pisariaqarluinnarpoq. Inatsisissatut siunnersuutip saqqummiunneqartup kingunissai ilanngullugit qulaajarsimanissaat anguniarneqartariaqarpoq.

Qeqertarsuup tunuani qaleralinniarneq ukiunut siuliinut naleqqiullugu kinguariartortoq tamatta malugaarput, taamaattumik Naalakkersuisut siulittaasuata aalisartitsivimmi tassani aalisarneq ataatsimut isigalugu nutaamik aqutseriaaseqarnissamik isumaliuteqarnissaq oqariartuutigimmagu pissusissamisoortipparput.

Attaveqaatit – Attavilersuutit

Iluarisimaarparput TelePost-ip internet-ikkut attaveqaatinik nunarput siammasissumik piorsarmangu, tamanna TelePost-ip maanna aaqqissuussaanerata ilusaata pisinnaatippaa. Taamaattoq innuttaasut 8%-ii Qaanaaq-mi, Ittoqqortoormiit-ni aamma Tasiilaq-mi pilersaarummut ilaanngillat.

Anguniagassaq tulliusariaqarpoq nunatta isorliunerusortai satellit atorlugu attaveqartuartariaqartut satellit-ikkut attaveqaasersorneri qallunaat naalagaaffiat aaqqiissutissioqatigineratigut piorsaqqinnissaat.

Aatsitassarsioneq 

Aatsitassarsiorneq tassaavoq nunatsinni inuussutissarsiornikkut aningaasarsiornikkullu siammasinnerusumik ineriartornissamut toqqammavileeqataasussaq.

Ukioq manna maluginiarparput aatsitassarsiornikkut nunarput ilorraap tungaanut aallartoq. Aatsitassarsiorfik ataaseq ammarneqarpoq allalu ataaseq sanaartorneqaleruttortoq aasamut tunisassiulertussaalluni. Taakku saniatigut aatsitassarsiorsinnaanermut misissuinerit siornamut sanilliullugu pingasoriaatingajammik qaffariartut tusagassiutitigut ukiassalernerani saqqummerpoq. Taakkuinnaanngillalli – nunaqavissummi aatsitassanik misissueqqaarnissamut qalluinissamullu akuersissutaatillit amerliartupiloorput, ukioq mannalu aatsaat taamak amerlatigilerlutik.  Eqqaariikkatta saniatigut aatsitassarsiorfiulerumaartussatut pilersaarutigineqartut qanimut pissangalluta malinnaaffigaagut.

Ineriartornerup pitsaasumik aallarneranut neriuutissaqarluarpugut pitsanngorsagassaqartuarnerpulli puigussanngilarput. Eqqumaariffigisassagummi amerlapput, assersuutigalugu aatsitassarsiornissamut sinaakkusiarisimasatta pitsanngorsartuarnissaanik sulinissarput pisariaqarpoq nunarsuarmi unammillertigisatsinnut unammillersinnaajuassagutta. Minnerunngitsumilli aatsitassarsiornerup avatangiisinut sunniutigisinnaasai eqqumaariffigiuarlugit piareersimavissaraagut nalilersortuagassaralugillu.

Illersornissaq

Ukiut makku nunarsuarmi pissaanilissuit sakkortuumik pissaaneqarniupput, ilaatigut issittoq pillugu, ilaatigut naalagaaffiit qaartartorsuarnik sakkussiarsuit atorlugit nukitit nittarsaateqattaarpaat, ilaatigut nillertumik sorsunnerup aappaa aallartittutut oqaatiginiarneqartalerluni.

Nunarsuarmi pissutsit najummassimaarnarsiartorneranni avaqqunneqarsinnaanngilaq illersornissamut nunanullu allanut tunngasuni Folketing-imit nunanut allanut isumaqatigiinniartoqartillugu nunatta tamatigut avaqqunneqanngilluinnartarnissaa, soorlu aamma Igaliku-mi isumaqatigiissut taamak imaqartoq.

Suliniartariaqarpugut qallunaat illersornissaqarfiat aqqutigalugu nunatsinnut tunngasuni sunniuteqarneruniarluta, assersuutigalugu issittumi satellit-ikkut attaveqaatit ullutsinnut naapertuunnerusut, ilaatigut Qaanaaq-mut, Ittoqqortoormiut-nut Tasiilaq-mut iluaqutaasinnaaqqullugu,

Aalajangiusimassuarput Folketing-imit issittoq pillugu suliniutit annertusarniarneqarnerat piviusunngortinneqassasoq, naak illersornissamut aningaasaliissutit nalunaarusiarineqarneranni nunatsinnut tunngasuni Arktisk Kommando maannakkornit annikinnerusumik aningaasaliivigineqassasoq siunnersuutigineqaraluartoq.

Ullumikkut kalaallit ikittuinnaat illersornissaqarfimmi atorfeqarnerat eqqarsaatiginartarpoq, eqqarsaatissiisariaqarlunilu. Kalaallit peqataatinneqarnerulernissaat inuinnaat amerlanerit akuutinneqalernerisigut illersornissaqarfimmilu amerlanerit ilinniagaqalersinnerisigut pisinnaavoq. Ullumikkummi Kalaallit Nunaanni suliassanut danskit ilersornissaqarfia isumaginnittuusarpoq, soorlu aalisarnermik nakkutilliinermi, ilisimatusarnermi ilisimasassariottut ikiornerini, ujaasinerni annaassiniarnernilu, ilaatigut uuttortaanerni, avatangiisinik nakkutilliinerni mingutstsinaveersaarnernilu. Akisussaaffiit taakkartorneqartut ilarpassui nammineq ingerlassinnaalluaraluarpagut.

Siunissaq – namminiilivinnissarlu

Inuit Ataqatigiit pilersinneqarnerminni siunertaata pingaarnersaasa ilagaat Kalaallit Nunaata aningaasaqarnikkut aamma nunat tamat akornanni inuiaat inatsisaat naapertorlugit namminersulivinnissaa, maanna partiit tamarmik anguniakkatut siunniussimaligaat, soorunami iluarisimaakkatsinnik, ilaatigullu aammalu nunatta pisuussutaasa inuiaqatigiinnut tamanut iluaqutaanissaat.

Namminiilivinnissamut oqallinneq sulinerlu ingerlaruttulerput, namminerisamik inatsiseqalernissaq siunertaralugu sulineq iluarisimaakkatsinnik aallartisaruttulerluni, inuiaqatigiillu oqalliseqataalluarnissaannik kaammattorpagut, namminersulivinnissamummi aalajangernissaq inuiaat kalaallit namminneq kisimiillutillu aalajangingassariumaarpaat piffissaq takkupat, taamanikkussamullu kisigani inuiaqatigiittut piareersimanissaq pingaaruteqaqaaq.

Inuiaat namminiilivittussat akisussaaffinnik annertunerusunik aamma tigusissapput. Tassa ornitarput. Inuit Ataqatigiillu qilanaarisarput. Avammut nunanut allanut tamanna atuuppoq, ilummullu inuiaat akornatsinni nunaqqatitsinnut pisussuserisatsinnut tamanna atuuppoq.

Kalaallit nunatsinni amerlanerussuteqangaarpugut. Uaguuvoq siunissatsinnik aalajangersaasut aalajangersaasussatuaasullu, tamanna inuiaqatigiit kalaallit ukioq 2009-mi taasinermikkut ilusilerpaat.

Namminiilivinnissaq angutserlugu suliaqarnitsinni minnerunngitsumillu tunngaviusumik inatsisiliornerup aallunnerani akisussaaffiit taakkua qiviagassaraavut. Inuiaat inissaqartitsisut, kalaaliussutsitsinnik tunngaveqarluartut, kinaassutsitsinnik tulluusimaarinnittut uatsinniillu ”allaanerusunik” qunugisaqanngitsut.

Kalaallimmi inuiaat assigiinngisitaarpugut. Assigiinngisitaarneq taanna nukittut atussavarput, aamma namminiilivinnissamut suliaqarnitsinni.

Inuianni amerlanerussusillit ikinnerussuteqartunik qanoq pinninnerput inuiattut qanoq issusitsinnik takutitsisuuvoq. Tamatumani Inuit Ataqatigiit akaareqatigiinneq, nanertuutinnginneq, peqataatitsinerlu tunngavigiumavagut. Taakkuuppummi ilisarnaatit inuiattut nukittussusermik takutitsisut.

Qilanaarpugut inuiaqatigiinni siammasissumik peqataatitsinikkut suliassat aallunnissaannut.

Siunissaq neriulluarnartoq qaamasorlu ornipparput, siunissaq kinguaassatsinnut kingornussassiassarput.

 

Oqallilluarisi