Archive for the Nutaarsiassat Category

Inatsisartut sulinissaannut periarfissinneqarlik

Mittarfiliornissat pillugit Inatsisartut qulaatiinnarlugit qanoq suleriuseqartariqarnermik Naalakkersuisut arlaleriarlutik tusagassiorfitsigut oqaaseqaqattaarnerat pissusissamisuunngilluinnarpoq. Nalakkersuisut ataqqisariaqarpaat inatsisissatut siunnersuutertik maanna Inatsisartunit suliarineqarmat Inatsisartunilu ilaasortat amerlanerussuteqartut suliap nukingerfiunngitsumik sukumiisumillu suliarineqarnissaa kissaatigimmassuk.

Manna aqqutigalugu aammaarluta Inatsisartut siulittaasuat kaammattorumavarput Naalakkersuisunut ersarissaaqqullugu suliariaatsip ataqqineqarnissaanik aammalu qulangiisutullusooq Inatsisartut sulinissaanut sunniiniarneq akuerineqarsinnaanngitsoq unitsinneqarluinnartariaqartorlu. Pissaanerummi qanoq agguarneqarsimaneranut ataqqinnippalaanngitsumik oqariartoqattaarnerit ataqqeqatigiilluni suleqatigiinnissamut iluaqutaanngimmata.

Naggataatigut Inuit Ataqatigiit ersarissarumavarput akisussaassusilimmik attaveqaqatigiinnermut aaqqissuusseqqinnissanut peqataanissanut piareersimagatta. Pingaartilluguli inuiaqatigiit aningaasaataat atorlugit aningaasaleerujussuarnissat suliarinerat peqqissaartumik nukingerfiunngitsumillu toqqammaveqarluni ingerlanneqassasoq.

Ikiaroornartumik atuinermut pinaveersaartitsineq katsorsaanerlu annertusisariaqarpagut

Ikiaroornartoq akiorniarlugu ullorititami 26.-ni juni oqaaseriumasat.

Ikiaroornartoq nunatsinni ajornartorsiutaavoq annertooq, soorlu ullut kingulliit eqqartuussinerup annertuup tamanna  takutikkaa.

Meeqqat, inuusuttut, inersimasut utoqqaalluunniit ikiaroornartumik atuilinnginnissaat suliniutigiuarneratigut inuit ikiaroonartumut naaggaarsinnaasut amerlisartariaqarpagut. Ikiaroornartoq ajoraluartumik sukkulluunniit eqqussuunneqartoq akioruminaassinnaavoq. Taamaammat inuit amerlanerpaat pinaveersaartissinnaagutsigit akiorsinnaavarput.

Pinaveersaartitsineq.

Pinaveersaartitsineq annertooq ingerlanneqartariaqarpoq. Angerlarsimaffiit, angajoqqaat meeqqaminnut perorsaanerminni ilaatittuartariaqarpaat meeqqat ikiaroornartumut ingalassimatinniarnissaat. Pisortat uagut angajoqqaanut tapersertariaqartunut ikioqusunullu saaffissanik amerlanernik tikikkuminartunillu pilersitsisariaqarpugut.

Sunngiffimmi sammisassat peqqinnartut amerlanerusariaqarput, assigiinngitsuusariaqarlutillu. Timersorneq aamma pinaveersaartitsilluarpoq, taannali kisat isumalluutiginagu nipilersorneq, qitinneq allarpassuillu neqeroorutigiinnarnagit atorluarneqarnissaannik aqqutissiuussisariaqarpugut.

Katsorsaaneq.

Ikiaroornartumik atuilereersimasut ajattornagit, asoortiinnarnagit neqeroorfigisariaqarpagut katsorsaavinnik assigiinngitsunik, inuimmi imminnut katsorsaariaaseq naleqqunneq toqqarsinnaasariaqarpaat.

Inuk ikiaroornartumut kisimi sorsulluni misigissanngilaq, inuiaqatigiit tamatta sorsuttariaqarpugut, utoqqaagutta inersimasuugutta inuusuttuuguttaluunniit. Ataatsimoorluta sorsunnerput nukittorsartuartigu.

 

Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit

Siorapaluk pillugu apeqqutip akineqarnissaa kinguartinneqarpoq

Siorna Siorapalummi nunap sisoornikuunera pillugu §37 aqqutigalugu Naalakkersuisunut apeqquteqaasiama akineqarnissaa kinguartinneqarpoq.

Apeqqusianni ilaatigut apeqqutigivakka qaqugu illut aqqutaasartullu eqqugaasimasut aaqqissuunniarneqarnersut, akisussaaffillu sumiinnersoq.

 

Naalakkersuisumiit allakkatigut akineqarpunga apeqqut pisariummat, avataaniillu akissutissarsinissartik utaqqisariaqarmassuk apeqqutiga aatsaat sap. Ak 28-mi akineqarsinnaassasoq, tassa julip qiteqqutilernerani.

 

Kissaatigaarpulli apeqqutima akineqarnissaa kinguartikkaluartoq Siorapalummi siornali siallerujussuarnerata kingorna sisoornerani, illut aqqusinerlu iluarsartuutipallannissaat kinguarsarneqaqqissanngitsoq.

 

Mikivsuk Thomassen

Ilulissani innuttaasunik naapitsineq

Aprilimi Inatsisartunut qinigaasoq Sofia Geisler, Inuit Ataqatigiit, ilisarititsinertalimmik qinersisartunik naapitsissaaq Ilulissani, pingasunngorneq 20. juni 2018, nal. 19:00-21:00, Ilulissani Majoriami.

Aggialluarisi.

Naalakkersuisut Kangerlussuaq pillugu ersarissumik nalunaaruteqarlik

Sisimiuni Inuit Ataqatigiit ataatsimeersuarput 9. juni 2018.

Ataatsimeersuarnermi pingaarnertut taarusupparput, ullumikkoqqinnaaq pisut, tassalu mittarfissualiornissat Nuummi Ilulissanilu. Taakkulu kingunissaat.

Sisimiuni Inuit Ataqatigiinniik neriuutigaarput, Inatsisartuni aningaasaqarnermut ataatsimiisitaliami, piffissaqarluarlutik apeqquterpassuit akineqanngitsut, akineqarnissaat piumasaqaatigissagaat. Immikkullu piumasaraarput Inatsisartuni aningaasaqarnermut ataatsimiisitaliap siulittaasua, ersarissuliortariaqalersoq, tamannami immikkut qineqqusaarnermini, Qeqqata Kommuniani innuttanut neriorsuutigiuarmagu.

2015-mi isumaliutissiissummi piumasaqaatigineqarpoq Kangerlussuup avataaniit isaavittut, ullumikkutut Atlantikoq ikaarlugu mittarfissuartut ingerlaannassappat, aningaasartuutit qanoq ittuunissaanik misissuinerit, ersersitsissanersut. Tamannalu maannakkut qineqqusaarnermi Aalisarnermut Piniarnermut, Nunaateqarnermullu naalakkersuisunngortup qinersisartunut oqariartuutaa, allaat tamanna anguneqanngippat nammineq partiiminiik anissalluni eqqartorpaa, Kangerlussuarmi qineqqusaarnermini.

Qulaajaanissamik piumasaqaateqarneq, qanoq inerneqartinneqarnera Sisimiuni Inuit Ataqatigiinniik maqaasivarput, naatsorsuutigivarpullu Inatsisartut Aningaasaqarnermut ataatsimiisitaliaata, ilanngullugu misissorneqarsimanissaanik piumasaqaateqarnissaa. Tamannami siulittaasunngortup qineqqusaarnermi taakkartortuarmagu, piumasaqaatigaarput avammut ersarissaassasoq, qanoq isumaqarnerminik qinersisartunut paasititsissalluni, tamannalu utaqqivarput, qaammatini marlunngulersuni.

Sisimiuni Inuit Ataqatigiit Kangerlussuup ullumikkutut ataannarnissaa kissaatigaarput.  Allatummi aalajangerneq Qeqqata Kommunianut ajorluinnartumik kinguneqartussaammat, aningaasaqarnikkut, akileraartarnikkullu. Naatsumik oqaatigalugu akissaatikinnerusunut, innuttaasunullu eqquinerluttussaavoq. Tamatuma saniatigut Kangerlussuup matunnginnissaanik Naalakkersuisut siulittaasuata oqartarnera, ersarissaanermik kinguneqartariaqarpoq. Nunaqarfittut matussanngitsoq, mittarfeqarfissuartulli matussasoq siunniussimaneramiuk ? Tamanna inuttaasut utaqqivaat, toqqissisimasumik Naalakkersorneqarnissaq siunertaralugu, tamannalu angusinnaanngikkuniuk, imminut parteeqataasalu apeqqusertariaqalerpaat, ilumut siuttutut piukkunnarnersoq.

Kangerlussuarmi qineqqusaarnermi neriorsuisoqarpoq Naalakkersuisooqataasut partiiviniik, parteertik allatut aalajangiissagaluarpat, tassa Kangerlussuaq avataaniit isaaviujunnaassappat, partiiminniik aniniarlutik.

Sisimiuni Inuit Ataqatigiinni ataatsimeersuartut mittarfiliornissamik aalajangiiniarneq nunatta, qanoq isikkoqarumaarneranik aalajangiinerit, pingaarnersaata ilagigaat nalilerpaat.

Aalajangiineq innuttaasut siunissami qanoq eqiterutsitsigineqarnissaanik, allaallu nunaqarfimmik ”nipaatsumik matusiniarnertut” aalajangiisussaavoq.

Kisermaassisutut pissuseqarluni Naalakkersuisoqarneq, nunatta aqunneqarneranut tulluanngilaq. Nammineq isumaq pinngikkaanni, sussa allat akulerunnatimik pissuseqarluni aqunneqarnerput tamaanga unittariaqalerpoq.

Kikkut tamat oqartussaaqataaneranik innarliineq pissanngippat, innuttaasugut taasitinneqarniarta, ilumut taamatut piumasaqarnersugut, qulakkeerniarlugu.

Ataatsimeersuartut Qeqqata Kommunalbestyrelseanut ilungersorlutik sulinissaanik kissaassipput, piumasaqaallu siulleq tassaassasoq, Kangerlussuup mittarfissuartut ataannarnissaanik sulineq, tamannali pisinnaanngippat kommunalbestyrelsep aalajangernera selskabiliornissamik siunniussaqarneq isumaqatigalugu.

Pineqartumi siunissami Qeqqata kommunianut inuttaasunut qanoq pitsaasumik atugarissaarfiusumillu aalajangiisuusorujussuussammat.

 

Sisimiuni Inuit Ataqatigiit siulersuisunngortui-

Siuittaasoq Agathe Fontain

Tullia: Juliane Enoksen

Aningaaserisoq: Karoline Berthelsen

Allatsi: Eva Lynge

Siulersuisuni ilaasortat: Erneeraq Poulsen, Sofie Dorthe Olsen

Sinniisussat: Augo Jeremiassen, Paalu Christensen

 

Attavissat: Agathe Fontain 484531

Juliane Enoksen 246136

 

Namminiilivinnissaq pillugu naammassisaqarfiusumik suleqatigiinneq

Inuit Ataqatigiit isumaat erseqqippoq. Naalagaaffeqatigiinneq attatiinnarneqassanngilaq. Kalaallilli Nunaata Danmarkillu akornanni pissutsit ataavartumik ineriartortinneqassapput.

Inuit Ataqatigiit folketingimut ilaasortaatitaata Inuit Ataqatigiit namminiilivinnissamut politikia minnerunngitsumillu naalagaaffeqatigiinneq pillugu isummatsinnik oqaaseqaataa ingammik inuit qarasaasiatigut naapeqatigiittarfianni oqallinnermik annertuumik pilersitsivoq. Taamaammallu pissutsit arlalialuit erseqqissaateqarfigalugillu oqallinneq sukumiinerusunngortikkusuppara. Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni pissutsit pillugit oqallinneq marluinnarnik siunertaqarfiunngilaq. Oqallinneq assigiinngiiaartunik imaqarpoq, taamaammallu tangeqarnerusumik isummersorfigineqartariaqarpoq.

Tamanna namminersorneq pillugu isumaqatigiissuteqareernerup kingorna pisut arlallit takutippaat. Tamatumalu Kalaallit Nunaata Danmarkimik arlalinnik saqitsaassuteqarnerata sulilu saqitsaassuteqarnerata ersersippaa.

Namminersorneq ineriartortitsinermut tunngavoq

Naalagaaffeqatigiinnerup ingammillu Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni pissutsit ingerlaavartumik ineriartortinnerat Danmarkilu namminersorneq pillugu isumaqatigiissutsitsinni toqqammaviuvoq. Namminersornermi pillugu isumaqatigiissut Kalaallit Nunaata suliassaqarfinnik amerlasuunik tigusisinnaanerminik periarfissaqalerneranik, aatsitassanik isertitat aqqutigalugit naalagaaffimmit tapiissutinik nungukkiartortitsinissamik, Kalaallit Nunaata Danmarkillu naligiillutik Kalaallit Nunaata namminiileriartorneranik suleqatigiinnissaannik imaqarpoq. Taaneqartullu tamakku suli sulissutigalugit aallartinneqanngillat.

Kalaallit Nunaat namminiivittoq Inuit Ataqatigiit sorsuutigaat. Tamatuma angunissaanut piffissaq ingerlaqqaartariaqarpoq. Taamaattoqarnissaanullu Kalaallit Nunaanni Danmarkillu namminiilivinnissamut toqqammavissiiniarluni ilungersorluni sulisoqarnissaa pisaqariaqarpoq.

Kalaallit Nunaata ingammik aatsitassat aqqutigalugit aammali inuussutissarsiutinik ingerlatanit allanit aningaasaqarnikkut ineriartornissaa, taamaalillunilu naalagaaffimmit tapiissutinit isumalluutaarunnissaa namminersorneq pillugu isumaqatigiissummi siunertarineqartunut toqqammaviuvoq.

Tamanna Danmarkip aqqutissiueqataaffigissavaa. Taamaalillunilu tamanna ataatsimoorussatut suliniutaasoq oqaatigineqarsinnaavoq.  Kalaallit Nunaanni ataatsimoorussamik suliniut, aammali Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni ataatsimoorussamik suliniut. Isumaqatigiissutinimmi isumaqatigiissuteqarneq marluk arlaqarnerusulluunniit akornanni pisarpoq, namminersornerlu pillugu isumaqatigiissuut Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni isumaqatigiissutaavoq.

Allatut oqaatigalugu: Naalagaaffeqatigiinneq atorunnaarsikkumallugu ineriartortittariaqarparput.

Piviusoq qaqortoq-qernertuunngilaq

Saqitsaassutaasut arlallit naalagaaffeqatigiinneq maannatut iluseqartilluni unammillernartui ersersippai. Suliniutit annertuut pillugit inatsit, urani pillugu apeqqut, dual-usemik isumaqatigiissut, Kalaallit Nunaata niuernikkut politikimik ingerlatsisinnaaneranik, taamaalillunilu Danmarkimit akuleruffigineqarnani nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasumik ingerlatsisinnaaneranik apeqqut.

Atagu massakkut saqitsaassutaasut assersuutitut tigulaariartigit. Kiinamiut aningaasaliisartut sulianilluunniit ingerlatsisut mittarfiliortiternernut suliniutitsinnut akuussappat? Slotshomimi naaggaarput, namminersorlutilli oqartussat illorsuani angerput. Illuatungeriit tamarmik oqaatigisaminnik aalajangiusimannipput. Piviusulli annertunerusunik imaqarput.

Aappaatigut Danmark marloqiusamik nipeqartoq tusaavarput, taakkumi namminneerlutik sunaluunniit sakkugalugu kiinamiunik aningaasaliisartunik inuussutissarsiortunillu nunaminni soqutiginnilersitsiniaapput, nunattali Kinamut attaveqarnera pineqalersillugu naalagarsuartut pissuseqartutut ilersoortarpoq. Illuatungaanilu Naalakkersuisut suliassaminnik ilungersunartunik pimoorussinnginnerat Kalaallit Nunaatalu soorunami kiinamiut aningaasaliisartut arlaasa aningaasaliinerisigut akuliutsinneqarnerisigullu sillimaniarnermut politikikkut pitsaanngitsumik kinguneqarsinnaaneranik iliuuseqarnissaminnik pimoorussinnginnerat isiginnaarparput, naak naalagaaffiit allat pissutsinik taamaattunik pimoorussillutik eqqummaariffiginnittartut ilisimagipput.

Nutaamik suleqatigiinnikkut toqqissisimasumik ineriartorneq

Inuit Ataqatigiit isumaat naapertorlugu naalagaaffeqatigiit namminersorluni oqartussaanermik isumaqatigiissutip malitsigisaanik apeqqutinik taamaattunik siornatigut nalaanneqarsimanngitsunik nalorninartunillu passussinissamut piareersimanngilluinnarput. Naalagaaffeqatigiinneq nutarterneqanngippat Kalaallit Nunatta ineriartorneranut akornutaalersinnaasoq tamatuma nassataraa. Ineriartornermi namminersorneq pillugu isumaqatigiissut naapertorlugu Kalaallit Nunaata Danmarkilu ataatsimoorlutik isumaqatigiillutik isumagisassaraat.

Danmarkip Kalaallit Nunaata ineriartorneranut unitsitsinnginnissaa pingaaruteqarluinnartuuvoq. Taamaammat Kalaallit Nunaata Danmarkillu aaqqissuussinernik nutaanik ingerlatsisillutik Kalaallit Nunaata toqqissinartumik nunarsuup sinneranut attaveqaatinik nutaanik, inuussutissarsiutinik ingerlatanik tamani aningaasaliisartunik suleqatissanillu pilerilersitsisunik  sanarfisinnaanissaanik qulakkeerisunik ineriartortitsisinnaanera pingaaruteqarluinnarpoq.

Matumani ataatsimoorluni suleriutsinik nutaanik qulakkeerinissaq pineqarpoq, taamaalilluni Kalaallit Nunaat aatsitassanik suliniutinik nutaanik imaluunniit attaveqaatinut nutaanut suliniutinut avataaneersunik akuliutsitsinissamik pisariaqartuni tamani Danmarkimut apereqqaartarnissamik pisariaqartitsiunnaassalluni. Ineriartornermi tamanna piviusuuvoq ingerlajuartussaallunilu, aalajangigassallu Inatsisartuni Naalakkersuinilu aalajangerneqartartussaapput.

Akerariinnani iligiinneq

Danmarkip Kalaallit Nunatta ineriartorneranut ikorfiisussaanini akornusersuisussaannginninilu nassuerutigisariaqarpaa. Matumani kalaallit qallunaallu suleqatigiiffigisaannik aningaasaateqarfimmik pilersitsinissaq pilersitsinnginnissarluunniit imaluunniit ministeriunerup assamminik isaassineranik tigusinissaq tigusinnginnissarluunniit pineqanngillat. Kalaallit Nunaat sillimaniarnermut politikikkut akornusiisinnaasunik nunani allamiunik suleqatissaminik toqqaagaangat, naalagaaffeqatigiinni aaqqissuussamik suliniutit naammassineqarsinnaanerannik isumaginnittussamik piareersimatitaqarnissaq matumani pineqarpoq.

Peqatigisaanillu Kalaallit Nunaat – erseqqinnerusumilluunniit oqaatigalugu Naalakkersuisut – naalagaaffinnik allanik aningaasaliisartunillu nunanit allaneersunit ingammik attaveqaatitigut suliniutini suleqatissarsinermini sillimaniarnermut politikikkut unammillernartoqarsinnaaneranik nassuerutiginninnissaat, unammillernartunillu taakkunannga anguniagaqarfiusumik sulilluni aaqqinniarsinnaanerat matumani pineqarpoq.

Naalakkersuisut 2016-imi januaarip qaammataani nalornissuteqanngilluinnarlutik Danmarkip aatsitassanik marloqiusanik siunertaqartunik (dual use) nakkutilliinissaq pillugu Danmarkimik isumaqatigiissuteqarnerat matumani soqutiginaateqarpoq. Matumanimi Kalaallit Nunaat nammineq soqutigisani pillugit aalajangiussilluinnaqqasariaqaraluarpoq. Nunanut allanut tunisanik nakkutilliineq nunap nammineq isumagisassaraa, isumaqatigiissutikkulli Danmarki aatsitassanik sunilluunniit sakkutooqarnermi inuinnaallu akornanni atorneqarsinnaasunik Kalaallit Nunaata avammut niueruteqarsinnaaneranik unitsitsisinnaaneranik pisinnaatitaaffilerneqarpoq, tamannalu tunngavigalugu Inuit Ataqatigiinnit isumaqatigiissutit taakkua akerleraagut.

Naaggaarniaannarluni naaggaaginnannginneq

Pingeqartumili Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni tunisassianik marloqiusamik atorneqarsinnaasunik allatigullu sillimaniarnermut politikkikkut sunniuteqarsinnaasunik suleqatigiinnissamut pisariaqartitsinerannik Inuit Ataqatigiit apeqqusinngilarput. Tunngaviatigulli isumaqatigiissutit taakku maannalu kinamiut attaveqaatinik suliniutini suleqatigineqarsinnaanerannik oqallinneq ataqatigiittutut isigaagut. Massakkullu Kalaallit Nunaata Danmarkillu anguniagaqarfiusumik oqaloqatigiinnikkut allaffissornikkut ingerlatsinitsinni aaqqissuussinernik Danmarkip Kalaallit Nunaata ineriartornissaanut naaggaarsinnaaneranik periarfissiinngitsumik, illuatungaatigullu Kalaallit Nunaata Danmarkimik suleqatiginninnissamik naaggaarusussuseqartitsinngitsumik qulakkeerinissaq pingaaruteqarpoq.

Inuit Ataqatigiit nunarsuarmi pisariusumik katitigaasumi isummersinnaanissatsinnut immitsinnut pisinnaatinnerput erseqqissarumavara. Naalagaaffeqatigiinniinnerput katitigaanermini pisariusuuvoq. Suliassanik isumagisassatsinnik aallussineq isumaqanngilaq namminiilivinnissatsinnut anguniagaqarusunngitsugut imaluunniit sorsuuteqarusunngitsugut. Akerlianik uagut allallu naalagaaffeqatigiinnermi aaqqissuussamik ersarinnerusumillu ilungersorluta sulinerput namminiilivinnissamut toqqammavissaavoq.

Nunatta aningaasarsiornikkut siuariartornissaani ataatsimoorluni sulinissaq pisariaqarpoq, isertitallu naalagaaffimmit tapiissutinit pinngitsuuisinnaanngornissatsinnut aqqutissaavoq. Siunissamilu naalagaaffiit allat assigalugit Kalaallit Nunaata naalagaaffinngornissaanut piginnaasanik ilisimasanillu peqalernissamut, taamaalillunilu Naalagaaffinnik allanik Danmarkiunngitsunik suleqateqarsinnaallunilu attaveqalersinnaanerani ataatsimoorluni suliniuteqarnissaq pisariaqarpoq.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Politikki iliuuseqarfiusoq Inuit Ataqatigiit ujartorpaat

Inuit Ataqatigiinniit Naalakkersuisut kissaateqarfigaavut Kunngeqarfiup Tuluit Nunaata EU-mit aninissaanut atatillugu Nunatta soqutigisaasa illersorneqarnissaat siunertaralugu niuernikkut politikkimik siuningaaniit iliuuseqarnissamut ingerlatsinissamullu

 

Marts 2019-ip kingorna – tassalu qaammatit 9 ½ qaangiuppata –Tuluit Nunaanni niuerfinni imarmiunik nioqqutissianik akitsuusigaanngitsunik Nunatta tuniniaaginnarsinnaanera ingerlaannarsinnaanersoq Inuit Ataqatigiinnit assorujussuaq ernumassutigivarput.

 

Kunngeqarfimmi Tuluit Nunaanni niuerfiit tassaapput Nunatsinneersunik raajanik uutanik qalipaajakkanik tuniniaaviit pingaarnersaat.  Akitsuusersugaanngitsunik Kunngeqarfimmut Tuluit Nunaannut eqqussisinnaaneq atorunnaassagaluarpat pisinnaasoq ajornerpaaq tassaavoq 500 millioner kronit ukiumut annaaneqartarnissaat. Taamaalissappat tamanna suliffissanik annaasaqarnermik malitseqanngitsoornavianngilaq.

 

Taamaattumik §37 naapertorlugu apeqqutigineqartut arlallit Naalakkersuisunut ullumi nassiuppagut. Paaserupparput Kunngeqarfiup Tuluit Nunaata EU-mit ilaasortaajunnaarneratigut Nunatsinnut sunniutigisinnaasai eqqarsaatigalugit suliniutit killiffiat qanoq inissisimanersoq.

 

Avammut niuerutigisat ukiumut niuerutit 20 procentingajalluinnangajaat Nunatta annaasinnaammagit Naalakkersuisut kaammattorpagut akitsuusigaanngitsunik nioqqutissianik Nunatsinneersunik niuersinnaanermut isumaqatigiissummik nutaamik angusaqarnissamut suna tamaat atorlugu iliuuseqaqqullugit.

 

 

 

Inuulluaqqusillunga

 

Sofia Geisler

Inuit Ataqatigiit

Inatsisartunut ilaasortaq

Imarsuit plastikkinik mingutsinneqarnerat millisartariaqarparput

Ukiuni kingulliunerusuni nunatsinni plastikkimik atuinerput annertusiartorpoq. Plastik puussianut assigiinngitsunut atortuarparput. Nerisassanut, qerisunut , ittujaarsivittut, pisiniaraangatta puussiatut, eqqaanermullu atorparput. Plastikkinik atuinerujussuatsinni iluarusunnitsinnilu eqqarsaatigisanngilarput puussiat qanoq mingutitsitiginerat. Nunarsuarmioqatigut aamma taama annertutigisumik atuipput, maannalu imarsuarni plastik ajornartorsiutinngorpoq, aalisakkanut, uumasunut inunnullumi navianaateqalerluni. Plastikimi arrortikkuminaatsuuvoq, taamaalillunilu pinngortitami nungutikkuminaalluni. Uumasunut nerisareqatigiinnut tappiorannartunngorluni (microplast) akuliuttartoq paasereerparput. Ukiumut puussiat plastikkit pisiniarnermut atorneqartartut 5 millionit missaanniittut tikisinneqartarput.

Plastikkit arrortikkuminaatsuugamik sivisoorsuarmik nungujartortarput, pinngortitamut uumasunullu ajoqutaaqalutik. Imartatsinnut eqqaaneq ajoqutaasaqaaq motorinullu aserorsaataasarluni. Pingaartumik tamanna imaani ajornartorsiutaavoq, plastikkit nerisaqaqatigiinnermut ilannguttarmata. Ilisimatusartut qanittukkut Kalaallit Nunaanni timmiakuluit 63-it aqajaruisa imaat misissuiffigaat. Timmissat taakku 80 %-ii plastikkimik minnerpaamik ataatsimik amerlanerusunilluunniit aqajarormioqarput. Aamma misissuinerni takutinneqarpoq aalisagatigut plastikkiminernik aqajarormioqartartut.

Peqqinnissarput pillugu, pinngortitallu asattuunnissaa peqqutigalugu plastikkinik atuinitta annikilliartornissaa politikkikkut anguniartariaqarparput. Nunaavugut immamik, imermillu amigaateqanngitsoq, taamaammallu eqqaaviit spandit pisariunerugaluartut atortariaqarsinnaavagut. Pisianut puut allat atornissaannut pikkorinnerusariaqarpugut. Nunarput pinngortitarsuarlu eriagitigu ataatsimoorlutalu aaqqiinissamik piumassuseqarluta oqallisigalugu.

Naalakkersuisut puussianut plastikkinut aammalu assersuutigalugu poortuutissanut ataasiartakkanut avatangiisinut ajoqusiisartunut assigisaannullu avatangiisinut akitsuusiinissamik siunnersuuteqarniarlutik aalajangerpata, akitsuutinit nutaanit isertitat avatangiisinut pitsanngorsaanermut mingutsitsinermillu pinaveersaartitsinermut immikkoortinneqartarnissaat anguneqarsinnaavoq. Naalakkersuisut avatangiisinut aningaasaateqarfimmik pilersitsinissaq pillugu inatsisissatut siunnersuummik suliaqartariaqarput, avatangiisinik illersuinermik siuarsaataasussamik avatangiisinullu akitsuutinit isertitanik tunngaveqartussamik suliaqartariaqarlutik.

Nunarpassuit politikkikkut suliniutit ilisimatusarnerillu nutaat assigiinngitsut aqqutigalugit plastikkinik atuinermik killilersuiniarsaripput. Nunani tamalaani oqalliffinni arlalinni qanoq ililluta imaani plastikkit akuutissallu mingutsitsisartut allat katersuunnerinik annikillititsiniarsinnaanersugut oqallisigineqarpoq. Naalakkersuisut nunarsuarmi oqallinnernut sunniiniarlutik suliaqartariaqarput.

Immitsinnut Nunarsuarmioqatitsinnullu piumaffigisariaqarpugut plastikkimik atuinitsinnik millisaarujussuartariaqarluta, imarsuattalu salinneqarnissaanut periusiortariaqarluta.

Imarsuaq inuussutigigatsigu minguitsuutittariaqarparput.

Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit

Meeqqat – oqaluinnarani iliuuseqarneq aallaaviusariaqarpoq

Ullumikkut, juunip aallaqqaataa, tassaavoq Meeqqat Ulluat. Ullorititami kingumut siunissamullu qiviartarpugut meeqqallu pillugit suliavut nalilersorlugit. Suut iluatsissimappat, suut iluatsinngillat? Suut suli iliuuserinngilavut?

Ukiut qulit qaangiussimalerput Innuttaasorparpassuit meeqqanik atornerluineq sumiginnaanerlu unitseqqullugu akerliussutsimik takutitsimmata. Suli maannamut meeqqat amerlavallaarujussuartut sumiginnagaanermik atornerlugaanermillu misigisaqartuarput. Nassuerutigisariaqarparpullu pitsaasorpassuarnik suliniuteqarsimagaluarluta kisitsisit allanngungaarsimanngimmata.

Meeqqat 5000-ingajaat suli sumiginnagaajuarput. Iliuuseqartariaqarpugut oqaluinnarnata.

Siorna ulloq una Meeqqat tapersersorneqarnissaannut inatsit nutaaq Inatsisartuni aappassaaneerneqarpoq. Inatsisip akuerineqariitsiarnerata kinguninngua pisortani meeqqanut aarlerinartorsiortunut sullissinissamut isumassuinissamullu tunngavissanik nutaanik pilersitsivugut. Inuit Ataqatigiit neriuppugut inatsit tunngavigalugu meeqqat amerlanerusut sukkanerusumik pitsaanerusumillu sullinneqarnermik misigisaqartalersimassasut kommuninilu sullisseriaatsikkut eqaannerusumik ajunnginnerusumillu periuseqartoqalersimassasoq. Politikerit suliassaraarput inatsisip nutaap siunertamisut atuutsinneqarnissaanik qulakkeerinnissalluta, taamaanngippallu malitseqartitsissalluta.

Inatsisiliornerli naammanngilaq.

Nuna tamakkerlugu iliuusissanik pilersaarut – qaffasinnerpaamit aallaavilik

Meeqqanut inuussuttunullu nuna tamakkerlugu iliuusissanik pilersaarusiornissap pisariaqavinnera Inuit Ataqatigiit oqaatigeqqikkumavarput. Nuna tamakkerlugu pilersaarusiap isumaginninnermut suliassaqarfik taamaallaat aallaavigissanngilaa. Naalakkersuisoqarfiit akimorlugit suleqatigiilersitsisussaavoq pisortanit meeqqanut sullissineq tamakkiisunngorlugu.

Meeqqammi inuk ilivitsuupput taamatullu aamma ikiorserneqartariaqarput. Meeqqat silarsuaanni angerlarsimaffik, atuarfik, peqqissaasut politiinilluunniit ikiorneqarnerup akornini qammarsuaqaranilu qupparsuaqanngilaq. Inersimasut tamarmik meeqqamut akisussaaffeqarput, meeqqallu iliuuseqarfigineqarnissaa isumassorneqarnissaalu akisussaaffigalugu.

Tamanna isumaqarpoq politikkikkut pitsaanerujussuarmik eqaannerujussuarmillu sullissinissamik isumannaarinninnisamik pisussaaffeqartugut. Ataqatigiisitsineq, suliassaqarfiit akornanni suleqatigiiginnarani aaqqissuussaanikkulli suliassaqarfiit naalakkersuisoqarfiillu akimorlugit ataqatigiissagaalernissaat pisariaqarpoq. Naalakkersuisut siulittaasuata suliassaqarfiit misissorluarlugit sukkullu ataqatigiissarneqartariaqarneri aallaavigalugit aaqqissuussisariaqarpoq, nunalu tamakkerlugu iliuusissanik pilersaarusiorluni.

Ullumikkut pisortat allaffeqarfii immikkoortiterlutik mattullutillu sulivallaalersimapput. Assersuutigalugu aatsaat naalakkersuisut akornanni ataatsimeeqattaaqqaarluni meeqqat nunaqarfinnit atuariartornerminni najugaqarfii tamakkiisumik pitsanngorsaneqarnissaannik iliuseqartoqarsinnaavoq imaluunniit kinguaassiutitigut atornerluinermut akiuinissamut peqqinnissaqarfik, ilinniartitaanermullu isumaginninnermullu suliassaqarfiit ataqatigiissaaqqaarlugit suleriaaseqalertarpugut.

Kommunit aamma ilaassapput

Eqqarsartaaserput allanngunngikkutsigut inullu ilivitsoq aallaavigilinngikkutsigu suliniuterpassuit pitsaasut minnerunngitsumillu meeqqat inuusuttullu nangittumik katattuassavavut.

Taamaammat aamma kommuninut kaammattuiumavugut. Ullumikkut kommunerujussuit tallimaapput. Kommunillu ingerlatsiviinit innuttaasut qanimut sullinneqartarlutik. Ingerlatsiviusut aamma akimorlugit suliassat ataqatigiissagaalluinnartariaqarput. Innuttaasut inuunerminni artorsarnerpaaffigisaminni eqortumik sullinneqarumallutik matut assigiinngitsut sisamat kasuttorfigiartortassanngilaat. Kommunit nuna tamakkerlugu iliuusissanik pilersaarusiornermi ilaasariaqarput. Pilersaarusiornermi siullertut iliuuserineqarsinnaasoq tassaavoq nuna tamakkerlugu naalakkersuisullu kommunillu akimorlugit suleqatigiinnikkut illoqarfinni ilaqutariit illuisa nukittorsarnissaannik suliaqarnissaq. Ilisimavarput nuna tamakkerlugu sulisut pikkorissorpassuit ilaqutariit aarlerinartorsiortut sullilluarnissaannut piareersimalluinnarmata.

Iliuuseqarnerusariaqarpugut. Ukiorpassuit nukippassuillu atorpavut meeqqat inuusuttullu pillugit oqallinnermut. Isumaqatigiippugut meeqqat tassaammata siunissatsinni pisuussutigut pingaarnerpaat. Maanna iliuuseqarnissamut piffissanngorpoq iliuuseqarnissarlu naalakkersuisoqarfimmut suliassaqarfimmulluunniit ataasiinnarmut ilineqassanngilaq. Suliassaq qaffasinnerpaamit suliaq aallaaveqartariaqarpoq ingerlakkumaneqarluni.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Mittarfiliortariaqarpugut – kingunissaali ilisimasariaqarpagut

Nunarput tamakkiisumik isigalugu angallanneq ataqatigiinnerulertariaqarpoq. Inatsisissarli qulaajagassanik ulikkaarpoq, innuttaasunut, nunap sinneranut, sulisoqarnermut minnerunngitsumillu aningaasatigut kingunissai tamakkiisumik qulakkeersimatinnagit, pipallalluta inatsisissatut siunnersuut akuerissagutsigu inuiaqatigiinnut kingunipilussinnaavoq 

Naalakkersuisooqatigiit siunnersuutigivaat mittarfiliornissaq pillugu tuaviuussamik julimi immikkut ittumik Inatsisartut ataatsimiisinneqaqqissasut. Tamanna Inuit Ataqatigiinniit peqataaffigisinnaanngilarput. 

Inuit Ataqatigiit 2015-imi Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni mittarfiliornissaq pillugu isumaliutissiissut aallartillugu akuerseqataalluta taasivugut. Tassanilu Naalakkersuisunut suliakkiissutigineqartut toqqammavigissaartumillu Inatsisartut mittarfiliornissamut akisussaassusilimmik paasissutissanillu tutsuiginarluinnartunik paasisaqaqqaarnissaat pingaartillugu taaseqataalluta. 

Aningaasarparujussuit uani eqqartorneqarmata pitsaanerpaamik qulaajaalluaqqaarluta sulisariaqarpugut. Massakkullu paasisagut mittarfiliornermilu aningaasatigut kingunissai suli annerusumik akisussaassuseqartumik piviusorsiortumillu toqqammavilinnik takusaqanngilagut. Naammattumimmi paasissutissinneqarsimanata, toqqammavissarnata aalajangipallakutta nunatsinnut inunnullu tamanut ajorluinnartumik kinguneqarsinnaanera aarleqqutigaarput. 

Apeqqutillu akissutiniit suli amerlanerujussuullutik. 

Aap, piaartumik nuna tamakkerlugu angallannikkut aaqqiisariaqarpugut, aap inuiaqatigiinni tamavitta angallannikkut kipiluttunartut atorpavut. Kissaatigaarput Ilulissani Nuummilu mittarfiit tallilernissaat, Qaqortumilu mittarfiliortoqassasoq. Kissaatigivarputtaaq peqqissaarulluinnarlugit kingunissai pillugit misissuinerit suliarineqassasut pissusissamisuunngitsumik nunarput taarsigassaqartilerumanagu. 

Periarfissat tamakkiisut kingunissaalu tusarusuppagut. Taamaammat tuaviuussaanngitsumik naammattumillu paasissutissinneqarsimalluta suliaq ingerlakkusupparput.

 

Sara Olsvig

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Nuummi Inuit Ataqatigiit ileqquusumik ataatsimeersualerput

Nuummi Inuit Ataqatigiit ileqquusumik ataatsimeersuassapput Malittarisassat malillugit, sisamanngorneq 14. juni 2018, nal. 16:30-18:00, USK-ip kantiinami.

 

Nikoline Ziemer

Siulittaasoq

Immitsinnut mattussinnaanngilagut

Uagut nammineq qanoq iliuuseqarnerput sunniuteqarnitsinnut aalajangiisuusarpoq

 

Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffianni kiisalu Nunat Avannarliit Killiit Siunnesuisoqatigiiffianni pingaartumik ukiakkut ataatsimiinnerisa nalaanni Inatsisartut peqataasarnerat Inatsisartut siulittaasuannit Hans Enoksenimit eqqarsarnartoqartinneqartoq Inuit Ataqatigiinniit maluginiarparput. Paasinninnerput naapertorlugu tikkuarneqarpoq pineqartunut ataatsimiigiarnerit malitsigisaannik Inatsisartut ataatsimiinnerisa unikkallartarnera aningaasartuutinik aamma malitseqartartoq.

Manna aqqutigalugu Inuit Ataqatigiinniit erseqqissarusupparput nunarput peqataappat peqataanngippalluunniit Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiata allallu inatsisartoqarnikkut suleqataaffigineqartut ataatsimiinnitik ingerlattarmatigit. Taamaattumik pineqartut qaqugukkut ataatsimiittarnerat Inatsisartunit sunniuteqarfigineqarsinnaanngilaq.

Inuit Ataqatigiit tunngaviatigut isumaat tassaavoq peqataanitsigut sunniuteqarsinnaanerput qanoq annertutigissanersoq nammineq aalajangertaripput. Inuit Ataqatigiinnut pingaaruteqarpoq nunatut immitsinnut mattutinnginnissarput, aamma Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiat kiisalu Nunat Avannarleriit Killiit Siunnersuioqatigiiffiat aqqutigalugu peqataasarneq eqqarsaatigalugit.

Inatsisartoqarnikkut nunanik allanik suleqateqarneq pingaaruteqarpoq nunatsinnut ilisimasaqarneq taamasilluni annerulertarmat, tamaanilu politikkikkut sammisat Nunanut Avannarlernut aamma attuumassuteqarsinnaasut aamma eqqarsaatigalugit. Inatsisartoqarnikkut nunanik allanik suleqateqarneq Inatsisartunut uagutsinnut pingaaruteqarpoq, tamanna aqqutigalugu Nunani Avannarlerni  nunanilu allani pisut pillugit ilisimasaqarnerulertaratta suleqatissatsinnillu pilersitsisarluta.

Eqqarsarnartoqarpoq nunanik allanik Inatsisartoqarnikkut suleqateqarnermik killiliisinnaasumik isumalimmik Inatsisartut siulittaasuata isummersornera. Inuit Ataqatigiit isumaat unaavoq Inatsisartunut Siulittaasup suliassaanut ilaasoq Inatsisartoqarnikkut sulinermi peqatigisat annertusarnissaat, taakku nunatta avataaniikkaluarpataluunniit.

 

Inuulluaqqusillunga

 

Sofia Geisler

 

 

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartuni ilaasortaq

Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiannut Inatsisartunit aallartitat aappaat

Inatsisartut kikkunnut tamanut

 Inuit Ataqatigiit Inatsisartut siulittaasuat Inatsisartunut tamanut siulittaasuunini  Inatsisartullu inuiaqatigiinnut tamarmiusunut inatsisartuummata eqqaamassagaa sakkortuumik kaammattorumavarput. 

Tamanna isumaqarpoq Inatsisartuni danskisut oqalunnissamut allannissamullu soorunami aamma inissaqartariaqarmat. 

Kalaallit Nunaata, nunatta, nukiit tamaasa atorfissaqartippaa. Oqaatsit tunngavigalugit inuiaat avissaartuutsinneqarnerat unittariaqarpoq. Tamannarpiarlu Inatsisartut Siulittaasuata, nunatsinni qaffasinnerpaamik qinikkatut inissisimasup, siuttuuffigisariaqarpaa. 

Inatsisartunut ilaasortanut partiillu gruppiinut suut tamaasa oqaatsit marluk atorlugit tunniuttarnissaat unammillernarsinnaasoq paasilluarparput. Tamanna kalaallisut oqaasilinnut qallunaatullu oqaasilinnut atuuppoq. Siunnersuutit oqaaseqaatissallu tamakkivillugit nutsertinnissaat akisusarlunilu piffissamik annertuumik atuiffiusarpoq. 

Inatsisartulli siulittaasuata nuannareqqusaarluni avissaartuutitsillunilu pissusilersorani angusaqarfiulluartumik Inatsisartut suleriaasiinik eqaallisaanissamut oqalliseqataanissaa kaammattuutigiumavarput. 

Ukiut arlallit matuma siorna nutserineq pineqartoq Inatsisartut allattoqarfiannit isumagineqartarpoq. Kingorna suliassamut tamatumunnga aningaasartuutit partiinut tapiissutinut nuunneqarnikuupput, partiit allassimasaminnik nutserisimanermik kukkunersiuilluarsinnaanissaannut periarfissiisumik. Suleriaaseq taanna Inuit Ataqatigiit iluarisimaarparput. 

Partiilli allat attaviitsullu allatut suleriaaseqarnissaminnik kissaateqarsimappata partiillu allataminnik oqaatsit ataatsit atorlugit tunniussisarumassappta, tamassuma periarfissaatinnissaa uagut aporfissalersussanngilarput. Oqaatsit ataatsit atorlugit tunniussisarnissaq periarfissaassappat partiimut pineqartumut tapiissutit apparlugit tamanna aaqqiivigisariaqassaaq. 

Inatsisartut Siulittaasuat nuna tamakkerlugu inuiaallu tamarmiusut inatsisartuinut siulittaasuuvoq. Hans Enoksen Inatsisartut siulittaasussaattut taaseqataaffigigatsigu tamanik peqataatsitsinissaanik naatsorsuuteqarfigiginni erseqqissumik oqaatigaarput. 

Siulittaasutut suliassat pingaarnersaat tassaavoq nunatta tamat oqartussaaqataanermi oqalliffianni pingaarnerpaami kikkut tamarmik peqataasinnaanissaannut qulakkeerinninnissaq, oqaatsit apeqqutaatinnagit. Inatsisartut Siulittaasuata nalornisitsiunnaarluni oqaatigisimasani piaarnerpaamik erseqqissassagaa naatsorsuutigaarput, Inatsisartullu tamanik inissaqartitsisuussammata erseqqissarlugu.

 

Sara Olsvig

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni gruppimi siulittaasutaarpoq

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ilaasortaatitaasa Múte B. Egede Inuit Ataqatigiit gruppianni siulittaasunngorpoq , Mimi Karlsen-ilu Inatsisartuni siulittaasup tullersortigilerlugu.

Qinigaaffik nutaaq, aaqqissuussaaneq nutaaq, piareersimalluta Inuit Ataqatigiit nukittuumik sunniuteqarluartumillu inissinnissarput pingaartipparput. Nuannaarutigaarpullu nukissaqarluarluta nutaamik gruppita nutarternikup iluani aaqqissuusseqqikkatta. Kiisalu Mimi Karlsen Inatsisartut siulittaasuata tullersortaatut inissimmat iluarisimaarparput misilittagarpassuaqarmat.

Minnerunngitsumillu qineqqusaarutigisimasavut anguniarusutavullu puigunngilagut, ulluinnarnilu sulinitsinni saatsinni allattorsimasuutigalugit Inatsisartuni sukataarutigissavagut. Pingaartilluinnarparpullu Naalakkersuinikkut torersumik ingerlatsisoqarnissaa kaammattuutigiuassallugu oqariartuutigiuassallugulu.

Múte B. Egede, gruppimi siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Nunani tamalaani sulisartut ulluat – ataatsimoorutta nukittunerussaatit

Ersoqatigiinneq, ataatsimoorneq, kivitseqatigiinneq, assigiimmik suliaqarnermi naligiimmik akissarsiaqartitaaneq, sulisartut isumaqatiginninniarnissamut kiffaanngissuseqarnerat, suliffeqarfeqarneq tamanik inissaqartitsisoq. Tassa maajip aallaqqaataasiornerni oqaatsit tusartuartakkavut. Oqaaserli ataaseq puigorneqaraluttuinnarsimavoq: Feminisme. Piffissanngorpoq feminismep uummarissaqqinnissaanut, aamma suliffeqarfeqarnermi naligiissitaaneq pillugu.

Inuit Ataqatigiit arlalinnik peqquteqarluta suliffeqarfeqarnermi naligiissitaanermik sivisuumik nipituumillu eqqartuivugut. Qinersinermi qaangiuteqqammersumi suliffeqarfeqarnermi ilaqutariiussusermut politikkeqarnissaq qaqittuarsimavarput. Nangittumik meerartaarnermi sulinngiffeqarnissamut aningaasaateqarfimmik pilersitsinissaq, ataatat immikkut meerartaarnermi sulinngiffeqartarnissaannik, sulinngiffeqarnerup sivitsornissaanik minnerunngitsumillu suliffeqarfinni ilaqutariiussutsimut ersarissumik politikkeqartalernissaq anguniagaqassaagut. Suliniutimmi taakkua meeqqatta toqqissisimanartumik inuunermik aallartitsinissaannut minnerunngitsumillu arnat angutillu suliffeqarfeqarnermi naligiissitaanerunissaannut aqqutissiuussissapput.

Tassungali ilungersuussaqarnerput unitsinnavianngilarput. Suliffeqarfeqarnermimi sulisartoqatigiit qiviarutsigit, angutit arnallu akornanni agguaqatigiisillugu akissarsiaqarnikkut nikingassutsip annertussusaa maluginianngitsoorsinnaanngilarput, soorluttaaq “arnanit suliffigineqakkajuttut” “angutiniillu suliffigineqakkajuttut” akissarsiaqarnikkut naligiinngissusaat maluginiarneqanngitsoorsinnaanngitsoq.

Isumaginninnermi siunnersortit akissarsiat pillugit isumaqatiginninniarneranni kingullermi ileqqutoqaasut qimannissaannut aqqutissiuussilaarsimapput. Arnalli “suliffigikkajunnerusartagaanni” allani atukkat suli kinngussaaqqaqaat. Nunatsinni Perorsaasut Kattuffiata qineqqusaartitsineranni nammineq tamanna aamma erseqqissuliaraat. Sooq bussertitsisoq perorsaasumit 8000kr-ningajannik akissarsiaqarnerua?

Soorunami sulisartut kattuffiisa sulisitsisullu akornanni isumaqatiginninniarnernut tunngavoq. Inuiaqatigiinnili arnat angutillu akornanni naligiissitaanermut pissaanerullu agguagaaneranut aamma tunngavoq.

Itisiliilanga: Politikki suli angutit silarsuarivaat, soorlu suliffeqarfeqarneq ataatsimut isigalugu suli angutit silarsuaattut ittoq. Immikkut malugisimasara tassaavoq suleqatinit angutinit, aammalumi arnanit, suliffitsinnut atatillugu naartuneq anaanaanerlu pillugu qanoq politikerit arnaasugut oqaaseqarfigineqartartiginersugut. Angutimmita aamma taamannak oqaaseqarfigineqartarpat?

Eqqaamasanni nutaajunerpaaq qinersinerup unnuaani suleqatinnit angummit oqaatigineqarpoq: “Ernerpit maqaasivaatit”. Angutaasimaguma taama oqaaseqarfigineqarsimassanerlunga? Ilimaginngilara. Qularinngilluinnarparalu arnat akornanni kisima taama misigisaqartannginnama.

Assersuutitut taasakka taavakka suliffeqarfeqarnikkut angutit silarsuarisaanni suli inuugatta. Tamanna mumisittariaqarparput. Siullertut, ataatat anaanatuulli meerartaarnermi sulinngiffeqarsinnaatigipput tamannalu meeqqat pillugit, ataatat pillugit naligiissitaanerlu pillugu aqqutissiutissavarput. Aappaattullu, suiaassutsimik isiginnittariaaserput pisoqalingaarsimasoq attatiinnarutsigu arnat suliffigikkajuttagaanni atukkat kinngussaaqqajuassapput, inuiaqatigiittut angutit pissaaneqartitaanerannit immitsinnut kiffaanngissuseqartilinngikkutta.

Asasakka arnat. Suli sorsuutissaqaqaagut. Feminisme puigorneqassanngilaq. Niviarsiaqqammi nukappiaqqallu naligiimmik ilinniartitaanikkut periarfissaqarnissaannit annerusumut pingaarnerusumullu tunngavoq. Allaammi ilinniartitaanikkut naligiinnerulersimagaluarluta suliffeqarfeqarnermi naligiissitaaneq suli angunngilarput. Feminismelu aamma angutinut pingaaruteqarpoq. Angutimmi aamma nuliatik, aappatik, anaanatik, panitsik qatanngutitillu suliffeqarfeqarnermi atugarissaarnissaat minnerunngitsumillu angutituulli naleqartinneqarlutik akuerineqarnissaat soqutigisaraat.

Inuit Ataqatigiit tamanna nangittumik ilungersorluta anguniassavarput.

Tamanut sulisartut ulluanni ulloq atorluaqquarput.

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Uummalluttunut suliniutit sallinngortinneqassapput

Kalaallit Nunaanni uummalluttut 2.500 missaanniissorineqarput. Taakku amerliartorput, nunattalu innuttaasa 5 procenteraat. Uummalluttunulli ikiorsiisarneq kræftertunut TB-tunullu nalunngisatsitut nuna tamakkerlugu iliuusissatut pilersaarummi katersugaanngilaq. Taamaakkaluartoq assigiinngitsunik uummallunnerit kræftimik nappaateqartutulli uummalluttunut navianartigipput.

 

Ummallunnermik nappaatit assigiinngitsorparujussuupput, amerlanertigulli inuusaatsimit aallaaveqartumik nappaataapput. Ullumikkut assersuutigalugu ukiut 20-30 matuma siornanut sanilliullugu nappaatit amerlanerit taamaattut paasineqarlutillu nakorsarneqartarput. Kalaallit Nunatsinni uummalluttut qanoq amerlatiginerat pisortatigoortumik kisitsisaatigineqanngilaq, Inuit Ataqatigiillu isumaat naapertorlugu uummalluttunut nuna tamakkerlugu iliuusissatut pilersaarusiortoqartariaqarpoq.

 

Uummalluttut amerliartornerat pissutigalugu nuna tamakkerlugu pilersaarusiortoqartariaqartoq Inuit Ataqatigiit isumaqarput. Inoqaterpassuavut taakkulu ilaqutaat nappaammik tassannga eqqorneqartarput. Taamaammallu amerlasuut pisariaqartitaat naapertorlugu peqqinnissaqarfitsinni tassunga immikkoortortat nukittorsartariaqarpavut.”

 

Ullumikkut napparsimasorpassuit Danmarkiliarlutik by-passimik pilattartikkiartortarput, kingornalu ukiuni arlalinni uummatit nakorsaannit misissortikkiartortariaqartarlutik. Kalaallit Nunaanni uummalluttunut nakorsaq nunarput tamakkerlugu sullissisussaq ataasinnaavoq. Inuit Ataqatigiit isumaat naapertorlugu minnerpaamik uummatit nakorsaannik allanik marlunnik atorfinitsitsinikkut, piffinni sullissisunik nunap immikkoortuini uummalluttunut sullissisut pigineqalertariaqarput. Assersuutigalugu niviarsiamik fysioterapeautimillu immikkut uummalluttunut passussisartunik sulisoqalernikkut. Taakku uummatit nakorsaannik suleqateqarlutik uummalluttunut toqqissisimanerulersitsissapput.”

 

Qanittumi peqatigiiffik nammineq piumassutsimik ingerlasoq Hjertelivet aallartinneqarpoq. Taakku inunnut uummalluttunut ikiorsiisarnermik nukittorsaanissamik ataatsimut pilersaarummik ujartuipput. Ujartugaallu tassaapput nunatsinni peqqiissaavinni sulisut amerlinissaat, assersuutigalugu suleqatigiinnik uummalluttunut immikkut sullissisunik immikkullu uummalluttunut nakorsaqalernissaq, aammali isumaginninnikkut suliniutit ujartorpaat, uummalluttummi amerlasuut pilattartinnissartik sioqqullugu, pilattartinnermillu kingorna nappaatilluunniit paasineqarnerani oqaloqatiginnittoqartarnissaanik pisariaqartitsipput.

 

Nuna tamakkerlugu uummalluttunut pillugit iliuusissatut pilersaarummi ilanngullugu Naalakkersuisut kommunit isumalluutillu allat, soorlu Hjertelivet, suleqatigalugit qanoq iliorlutik siunnersuinermik ilitsersuinermillu nukittorsaasinnaanerat misissorneqassasoq isumaqarpugut.

 

Attavissaq: Agathe Fontain, tlf. 484531     

Kalaallit Nunaat annerusoq

Kalaallit Nunaata siunissaanik neriuuteqarnerunermik upperinninnerunermillu pilersitsissaagut – Kalaallit Nunaat innuttaqarnerulersittariaqarparput.

Ukiorpassuarni inuusuttortavut amerlavallaartut innuttavullu ilinniarluarsimasut ilinniareernerminni Kalaallit Nunaannut uteqqinnginnissamik aalajangertarnerat misigiuarparput. Angerlarusunnginnermik tamanna patsiseqanngilaq – aporfippassuilli pissutsillu naammaginanngitsorpassuit patsisaallutik.

Tamakku tassaasinnaapput pissutsit tigussaasut, soorlu suliffissat ilinniakkamut naapertuuttut amigaataanerat, inissamik naapertuuttumik pissarsinissaq akornakusoorsinnaanera. Aamma ulluunerani paaqqinniffiit atuarfiillu meerarisanut meerariligassanulluunniit tunngatillugu piumasaqaatinik naammassinninnerinik qularuteqarnermut attuumasinnaapput, imaluunniit peqqinnissaqarfiup pitsaasuunnginneranut apeqqutinulluunniit qularnartitanut allanut attuumasinnaallutik.

Angerlarusussuseqannginnermut aamma patsisaasinnaapput unammillernartitat suussusersiuminaannerusut – taamaakkaluartorli piviusuusut – Kalaallit Nunaanni siunissami najugaqannginnissamik aalajangernermik kinguneqartut: Tassa Kalaallit Nunaanni ilinniagaqarluarsimasuuneq ammut isigineqaataakkajuttoq. ”Qallunarnippallaartutut” isigineqartarneq aapparilersimasalluunniit qallunaap nuna allamiulluunniit inuiaqatigiinnit kalaallinit tikilluaqqusaannginnissaa, suliffittaarniapiloornissaa akuerilluarneqannginnissaallunniit patsisaasinnaavoq. Unammillernartitat taama ittuusinnaapput.

Peqatigisaanillu uttoqqaat arlallit Kalaallit Nunaat qimagarpaat. Taamaaliorpullu Qallunaat Nunaanni utoqqalinerisat pisissutaasinnaanerat annertunerummat, aammali assersuutigalugu peqqinnissaqarfimmut naammassinnissinnaanerusumut qaninnerulernissaq kiisalu silaannarmik neruminnerusumik nunarsuullu sinneranut ajornannginnerusumik akikinnerusumillu angalanissamut periarfissaqarfimmiilernissaq pillugu.

Tamakkulu tamarmik Kalaallit Nunaata – naak amerlasuunik inunngorartoqaraluartoq – piitsuunerulerneranik kinguneqarput. Ilaquttavut, ikinngutivut ulluinnarnilu Kalaallit Nunatsinni suleqativut annaajortorpavut.

Peqatigisaanillu namminiilivinnissaq, akisussaaffinnik tigooraanissaq, aningaasarsiornerullu siuariartornissaa il.il. oqallisigaavut, inuussutissarsiutillu ilaannut atatillugu nunarsuarmi suliffeqarfissuaatitta annersaasa pitsaanersaasalu ilaasa piginnaanilinnik aalaakkaasunillu sulisoqarnissaminnik ajornartorsiuteqarnerat tusartarparput – taamaammat nunarput ajornartorsiuteqarpoq unneqqaarissumik ammasumillu oqallisigissallugit sapiiserfigisariaqakkatsinnik.

Kalaallit Nunaata namminiilivinnerani nunani avannarlerni atugarissaarnermut naapertuuttumik inuusaaseq attatiinnarneqassappat – taava Kalaallit Nunaanni innuttaasut amerlanerungaatsialertariaqarput. Isumagalu naapertorlugu immikkoortuni arlalinni annertuumik ataatsikkut suliniuteqarnissarput pisariaqarpoq. Ajornartorsiummummi aaqqiissut ataasiinnaanngilaq – iluatsitsisoqassappallu periutsit assigiinngitsut arlallit pisariaqartinneqarput.

Minnerunngitsumik ilinniagaqalernissamut, nunanit allanit nunatsinnut angerlarnissamut, suliffimmut suliamullu ilinniakkamut taamatullu aamma inuusuttut kalaallit nunanit allanit isumassarsilluarsimallutik nutaamillu isiginnittaaseqarlutik angerlartarnerannut atatillugu isiginnittaaserput annertuumik allanngortittariaqarparput.

Kalaaliunitta amerlassutsitigulli assigiinngiiaartiginera erseqqissarumavara. Assigiinngisitaarnerpullu taanna paarissavarput nuannaarutigalugulu.

Nukiit nukittuffitsinni assigiinngitsuniittut ataatsimut kattullutik Kalaallit Nunaat nukittuunngortippaat. Amerlanerulertariaqarpugullu. Taamaaliornissatsinni inuiaqatigiinni “takornartanut” tunuarsimaarnitta nunatsinnilu tulluutinnginnerannik isiginnittaaseqarnitta iliuuseqarfiginissaa pisariaqartippaa. Taamaaliornissatsinnilu aamma suliffeqarfitta ammanerusumik pissusilersornissaat aamma pisariaqartippaa, taakkulu soorlu ernereernermi sulinngiffeqartarnissap ilaqutariit inuusuttut kissaataannut naapertuunnerulernissaa pisariaqartippaat. Taamaaliornissamittaaq meeqqanut atuarfiutitsinnut meeqqeriviutitsinnullu ilinniartitsinerup pitsaassusaanik isornartorsiuissutit tigulluarneruneqarnissaat iliuuseqarfiginissaallu pisariaqartippaa. Tamaaliornissatsinnissaaq inissianik ilaqutaariilerlaanut inuusuttunut naapertuuttunik akilersinnaasaannillu inissiaqarnissarput pisariaqartippaa.

Taamaaliornissatsinnissaaq aanaap aataallu nunatsinni atugarissaarnerulernissaat pisariaqartippaa. Utoqqaat paaqqutarineqarnerisa pitsaanerulernissaa utoqqarnullu inissianik naapertuuttunik peqalernissaq, utoqqaallu illuisa peqqissaavinngortinnissaat, pisariaqartitanut ilaapput. Utoqqalinermi atugassarititaasut nunani avannarlerni pissutsinut naapertuunnerusunngortinnissaannik siunertaqartumik misissornissaat aamma avaqqussinnaanngilarput.

Nunatta suli atugarissaarfiunerulernissaa upperaara. Tamanna nunatta namminiilivissup toqqammavissaanut ilaasoq upperaara. Innuttaasullu 56.000-iinnaatilluta ikiliartuinnaavitsillutalu aqqut suli takissaqaaq. Akerlianilli atugarissaarluarluta namminiilivissagutta, Nunatsinni inuit 70.000-nut, allaalluunniit 100.000-nut, amerlinissarput pisariaqartipparput.

Atuarfiit, utoqqaat illui, mittarfiit, allaffissuit inunnut ikitsuinnarnut ingerlanniarneranni suut tamarmik ingerlanniarnerat akisuallaarpoq, tamakkulu peqatigisaannik akileraartartut ikiliartorput.

Kalaallit Qallunaat Nunaanni najugaqartut Nuummi innuttaasunit amerlanerupput. Taakkunani amerlasuut inuuniarnermi pissutsit allaanerusuuppata, inuunerminni piffissami sivikinnerusumi sivisunerusumiluunniit nunatsinni najugaqarlutillu sulerusussinnaassapput. Taamaammallu nunatsinni inuuniarnermi pissutsit sinaakkutillu pilerinarsarnissaat uagut iliuuseqarfigisinnaavavut. Taamaammallu inunnik avataaneersunik akerlerisaqartarnermik akuersiumannginnermillu pissuseq iliuuseqarfigisariaqarparput, inuusuttagut qaffasissumik ilinniarlutik pikkorissaraangata tulluusimaarutigissavavut, ajortumut saatittarnagu, inissianik, paaqqinniffinnik, attaveqaatinik pitsaasunik pilersitsisariaqarpugut, suliffeqarfinni suleqatigiiaat pissanganartumik pitsaasumillu avatangiiseqarnissaat qulakkeerlutigu, kulturikkut sunngiffimilu sammissassat pilerinartuutillutigit il.il..

Tamakkumi tamaasa – allarpassuillu – akulerukkutsigit inuit amerlanerit nunatsinnut angerlarlutik siuariartornitsinnut atugarissaarnitsinnullu qulakkeerinneqataalernissaannik kinguneqassapput. Ikinnerusut piffissaanngitsukkut qimalluta aallartalissapput. Matumanimi neriuuteqarneq pineqarpoq – siunissamut imminermut, aapparisamut meeqqanullu neriuuteqalersitsineq upperinninnerlu. Anguniagaq tamanna uummarissaqqittariaqarparput.

Sara Olsvig, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Eqqumiitsuliorneq kulturilu nukittorsassavagut

Eqqumiitsuliorneq kulturilu ulluinnatsinnut iluaqutaaginnanngilaq – taakkuli qangarsuaanilli kulturikkut ileqqutigullu kingornussatsinnut tunngavoq, peqatigisaanillu siunissamut tikkuussisuullunilu nunarsuup sinneranut ammaassisuuvoq.

Namminiilivinnissaq, oqaatsit kulturikkullu kinaassuseq taamak pikkunartigisumik eqqartorutsigu, taava Kalaallit Nunatsinnik nutaamik ineriartortitsinitsinni kulturpolitiki eqeersimaartoq aalajangersimalluinnartumillu siunertaqartoq qitiussaaq. Nipilersornermi, filmiliornermi atuakkiortullu akornanni inuusuttunik piginnaasaqarluartunik ulikkaarpugut. Sulili pitsaanerusunik sinaakkusiisinnaavugut. Tamannalu amerlasuunik tunngavissaqarluta iliuuseqarfigissavarput. Nunatsinnut tikeraat takornariartullu kulturikkut pisuussuterpassuatsinnik eqqumiitsuliortutullu inuusaatsimik misigisaqarluarsinnaaqqullugit.

Taamaammat ukiuni aggersuni eqqumiitsuliornerup, eqqumiitsulianik sanaartornermi, kulturikkut inuunitta ineriartortinnissaanut suli anguniagaqarluarnerusumik periusissiortariaqarpugut. Kulturi uummaarissunngortitsisarpoq kulturillu pingaarnerutinneqalerneratigut inuiaqatigiit nukittorsarneqarnissaat kissaatigaarput. Inuiaqatigiinni amerlanerulissagutta kulturi pingaarutilimmik toqqammavissatta ilagaat. Kulturi inuussutissarsiutitut suliffissanik pilersitsivittut aamma isigineqalissaaq, taamaaliornikkullu kulturip nukittorsarneqarnissaa assersuutigalugulu aningaasaateqarfiit peqatigalugit aningaasalersuinikkut innuttaasunut kulturikkut amerlanernik neqerooruteqarnissamut pikkorinnerulerluta. Siullertut nammineq eqqumiitsulianik kulturikkulluunniit tunisassianik suliaqarnissap ajornannginnerulernissaa pisariaqartoq Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut. Aappassaatut innuttaasut ulluinnarni eqqumiitsulianik, kulturimik kulturikkullu kingornussatsinnik ulluinnarni ajornannginnerusumik siumugassaqalertariaqartut isumaqarpugut. Naggataagullu meeqqat inuusuttullu kiisalu eqqumiitsuliornerup kulturillu naapinnerat pingaarutilik qulakkiissallugu. Qamuuna ilutsinnut tamanna pingaaruteqartorujussuuvoq – tamannalu inuunermut tunissutaassaaq.

Kulturikkut inuunitsinni sammisassaqarluarnissarput inuttut uatsinnut pingaartuuvoq. Tamanna naalagaaffiliornitta ilagaa. Minnerunngitsumik inuusuttunut piffinnik sungiusariartorfigineqarsinnaasunik nipilersorfinnik, eqqumiitsulianik saqqummersitsiviusinnaasunik kiisalu piffinnik assinik, filmilianik nipinillu pilersitsiviusinnaasunik pitsaasunik isumassarsilluarsinnaasunillu pitsaasunik sinaakkusiinissarput qulakkiissavarput. Inuusuttunik amerlasuunik piginnaanertuunik eqqumiitsuliornikkut kinaassutsiminnik inuunerminnillu sammivissiisartunik peqarpugut. Tamanna ikorfartussavarput, taamaaliornermi imminut akilersinnaajuaannarpoq.

Inuit Ataqatigiit siunnersuutigaat:

  • Kommunit peqatigalugit nuna tamakkerlugu eqqumiitsuliorneq kulturilu pillugu periusissiorneq
  • Atuarfinni atuakkanik atorniartarfinnik, kulturikkut illorsuarnik il.il. sanaartornerni isiginnaartitsiveeqqat, sungiusartarfiit, saqqummersitsinermi periarfissat, filmiliortarfiit il.il. ilanngullugit eqqarsaatigineqartariaqarput, taamaaliornikkut piffimmi najugaqartut piginnaasaminnik misileraanissamut ajornannginnerusumik periarfissinneqarsinnaaqqullugit.
  • Pisortatut oqartussat pisortallu suliffeqarfiisa eqqumiitsulianik kulturimillu piumanninnerat nukittorsarneqartariaqarpoq: Pisortatigoortumik ammaanersiornerni, illorsuarnik kusassaanerni il.il.
  • Nunatta isiginnaartitsisarfiani isiginnaartunngorniartarnermik nukittorsaaneq – ukiumik ataatsimik sivisussusilimmik ingerlaqqiffiusumik ilinniartoqalersinnaaneq pilersinneqartariaqarpoq.
  • Illoqarfinni tamani nipilersornermik ilinniarfiliorsinnaaneq toqqamavisinneqartariaqarpoq.
  • Nunatsinni filmiliornermut atuakkiortunngorniarlunilu ilinniarfimmut sinaakkutinik pilersitsisoqartariaqarpoq, assersuutigalugu aasaanerani ilinniartitsinikkut kiisalu isumasioqatigiisitsinertigut nittartakkakkullu isaavimmik periarfissiinikkut. Asaanerani atuarfiit ukiumit ukiumut illoqarfiit ataasiakkaat ornillugit ingerlanneqartassaaq.
  • Akileraartarnikkut Aqutsisoqarfik eqqumiitsuliortunut eqqumiitsulianillu pinngorartitsisunut pisariinnerusumik akileraartitsisalernissamut siunnersuusiussaaq, taamaaliornikkut akileraarutitigut akiitsullit ikinnerulerseqqullugit
  • Kalaallit Nunaanni piginnittussaaneq pillugu inatsimmik tusagassiivinnik saqqummiivinnillu nutaanik sillimmartaartumik pilersitsineq.
  • Legatit annertunerusut sivisunerusumillu piusinnaasut pilersinneqarnissaat siunertaralugu sulinermut atatillugu legatinut inatsimmik nutarterineq.
  • Ilaatigut aningaasaateqarfiit peqatigalugit kalaallit filimiliaannut aningaasalersuinernik nukittorsaaneq, assersuutigalugu Arctic Indigenous Film Fund aqqutigalugu
  • Pisortat illorsuaataannik nutaanik missingersuusiornermi 1 % savalimmiuni ilisimaneqartutut kulturikkut kusassaanermut ilanngullugu naatsorsorneqartassaaq.

Sara Olsvig, siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Ilinniartitsisut amigaatigivagut – ilumoornerpali?

–       Ilinniaartitsisut ukuusinnaappata timelærerit, ilinniartitsisut, minnerni ilinniartitsisut, sammivinni ilinniartitsisut, perorsaasut imaluunniit inunnik isumaginninnermi ikiortit.

 

Ilinniartitsisutut ilinniarsimasut amerlaqisut uanga ilanngullunga, ilinniarfinni atuarfinnilu  sulinngilagut. Peqqutaasut arlaqarput, ilinniartitsutut ilinniarsimasut taakku kisimik akisinnaavaat. Atuarfinni pissutsit ilinniartitsisutut ilinniarsimasunut tarnikkut peqqissutsikkullu sunniutaasinnaasut peqqutaaqataasinnaapput; akissarsiat, tapisiakinneq; ineqarneq; ilanngullugu periarfissat allat atuarfimmi sulinerminngaanniit pitsaanerusut. Taamaattumik atuarfiit pilerinarnerusunngortinnissaat anguniarlugu avatangiisaat pitsaassusiallu sulissutigisariaqarpavut. Atuarfinni aqutsisut aallaavigeqqaarsinnaavagut.

 

Ilinniartitsisut ilinniartitsissapput – aqutsisut atuarfinnik aqutsissapput

Iluarsartuullugu sulinutissatut pilersaarusianik aqutsisut, aqutsisut piginnaasanik ineriartortitsinermik ilisimasallit, sulisunik pikkorissaasinnaasut, suleqatigiissitsinermik ilisimasallit, piginnaanngorsaanermik ilisimasallit ataqatigiissaarisinnaasullu pisariaqartippavut. Pisariaqartippavut aqutsisutut ilinniarsimasut atuarfinnik aqutsisuunissaat. Ilinniartitsisutut ilinniarsimasut assigiinngitsunik aqutseriaatsinik pikkorissarsimasunik atuineq naammanngilaq, qaffasinnerusumimmi aqutsisutut ilinniarnerunngimmat. Aqutsisutut ilinniarsimasut sulisorissallugit pisariaqartippagut, atuarfiup pamersaanikkut periusaanik pikkorissarsinnaasut tunngaviusumik ilinniartitsisutut ilinniarsimasuusariaqanngitsut.

 

Atuarfimmi aqutsinerup piviusunngortinneqarnissaa ilinniartitsisunik oqilisaanerussaaq ikiorsiinerullunilu, ilinniartitsisut sulinerisa ingerlarngat pitsaanerulissammat ilinniartitsinissaminnullu piffissaqarnerulissallutik uippakajaarnertaqanngitsumik. Ilinniartitsisut aqutsisunit pitsaanerusumik tusaaniarneqartalernissartik periarfissarilissavaat, taamaalillutik inuttut sammisaminnilu ineriartorsinnaanerulissallutik. Taakkumi atugaat atuartuni assinganik ersiutaasarpoq. Ilinniartitsisoq pitsaasumik avatangiiseqaraangat atuaqatigiinni ilinniartitsineq pitsaanerulikkajuttarpoq, ilinniartitsisoq piffissaqarnerulluni atuartunullu ataasiakkaanut nukissaqarnerulerluni, atuaqatigiinnilu ataatsimut angusat pitsaanerulerlutik, naak atuartut ilaat inuuniarnikkut ajornartorsiuteqaraluartut.

 

Atuarfik pilerinartuussaaq

Qanoq ililluta meeqqat atuarfii pilerinarnerusunngortissinnaavagut ilinniartitsisut ilinniakkaminni sammisaminnut tunngaviuusumut uterfigisinnaanngorlugit. Apeqqutaavoq qanoq iliussanersugut.

Ilinniartitsisut ikereeqisut atuartitaasa ataatsimut angusamikkut appasissumik angusaqarsimanerannik pisuutikkunnaarlugit aaqqiissutissat ammaffiginerusariaqarpavut. Danmarkimi ilinniakkamik aallartissinnaanermut piumasaqaatit appasingaatsiarput, Nunatsinni piumasaqaatigut qaffasingaatsiarlutik. Ataatsimut angusat apparaangata ilinniakkamik aallartissinnaanissamut piumasaqaatit qaffakkajuttarpagut neriuutigalugu ilinniarnerup pitsaassusaa qaffassasoq. Ilinniarfissuarmilu pitsaassuseq pitsanngorsakkajuttarparput meeqqat atuarfiini pitsaassuseq appasikkaangat. Meeqqat atuarfianiuna pitsanngorsaasoqartussaq ilinniartitsisut ilinniarluarsimasut ilinniakkaminnik atuilluarnissaat piviusunngortitsinissaminnik periarfissillugit.

Erseqqissaqqikkusuppara qaffasilluartumik appasittumilluunniit, atuakkersornermik assassornermilluunniit imaluunniit pitsaassutsimi inuttut, sammisami inooqatigiinnermilu inissisimaffimmut pisariaqarnerput. Tassa Atuarfitsialaap anguniagarigaluagaa, taamaammat ilikkagassatut anguniakkat piviusunngortitsigik!

Ilinniakkamut isersinnaanermik pisinnaasaqarneq pineqanngilaq – Ilinniakkaminguna naammassinnissinnaaneq pineqartoq.

Pingaaruteqarpoq sapinngisamik ilinniartunik arlalinnik aallartitsinissaq ilinniarnerullu pitsanngorsarnissaa isernissamut piumasaqaatit qaffassarunnaarlugit.

 

Ilinniartitsisut pisinnaasaqarput – pisinnaasatik atuarlitsik

Ilinniartitsisut pisinnaasatik tamakkiisumik atuarluarlitsik.

Atuarfimmi aqutsisunik, perorsaasunik, Atuarfitsialaap sammisaanik suliffeqarfinni suliaqartut ilitsersuisinnaasut ilinniartitsisutut sulilersitsigik, angajoqqaat/angajoqqaatut akisussaasut sumiiffimmilu inoqatigiit suleqatigalugit ilinniartitsisut tapersortigik. Atuarfitsialammimi sammisat arlalinnut tunngapput, sananeq, eqqumiitsuliorneq, silamiinneq allarpassuillu atuakkersornermiittariaqanngitsut. Eqqumiitsuliortunik, assassorluni suliaqartunik, takornarissanik angallassisartunik, timersortartunik allanillu pisinnaasaqarluartunik suliffeqarfiit suleqatigalugit periarfissaalersitsigu atorfinitsitsisinnaaneq.

 

Timelærerit taartaasartullu

Timelæret amerlaqaat najugartik qimanngikkaluarlugu ilinniarsinnaasunik. Taanna suli ingerlattariaqarparput pitsanngorsartuarlugulu, tassami amerlapput ilinniarfik najornagu ilinniartinneqarlutik ilinniagaqarsinnaasut.

Ullumi atuarfiit arlaqaqisut ilinniarnertuunik taartaasussanik ilinniartitsisoqartarput sammisanimi kisitsinermi, oqaatsinik atuartitsinerni sammisanilu allani samminikuusaminni ilinniarnermi nalaanni ilisimalersimasaminnik ilisimasaqartuummata. Pamersaanermi ilinniagaqanngillat ilinniartitsinermili ikiortaasinnaalluarlutik, naak ilinniartitsinerup pilersaarusiortussaanngikkaluarlutik isumaginninnermullu tunngasunik suliaqartussaanngikkaluarlutik.

 

Atuartut inuttut ajornartorsiortut

Ilinniartitsisut isumaginninnermut tunngasunik pikkorissartinneqartarput, nutaat paasissutissinneqartarput qanoq ilillutik nalunaaruteqartarnissaannik atuarfiullu tungaaniit meeqqat atugarliortut ikiorserneqarnissaat atuarfiup periarfissai qanorlu suleriaaseqarnera apeqqutaatillugu periarfissaqarluni. Pakatsinartarporli kommunemi suleriaatsip arriinnerujussua, sullissinerup ataqatigiinnerata pitsaanngissusia peqqutigalugu meeqqat ilaqutaasullu meeqqamik ikiorsiinissaq sivisuumik utaqqineqartarpoq.

Inuit Ataqatigiit kommuunimi qanimut suliniuteqartoqartariaqarpoq, kommuunimi atuarfimmiluunniit inissisimasumik atuartullu isumaginninnermik ilinniagallit Inuit Ataqatigiit atorfinitsikkusutaat sulisoralugit.

 

Meeqqagut nunasiaatilittut iliorfigisarpavut

Erseqqissaatigeqqikkusuppara piorsarsimassuserput assigiinngisitaartup atuarfimmiilernissaa. Piorsarsimassuseq eqqumiitsuliornerinnarmiinngilaq imaluunniit qanga ileqqutoqqaniinnarmiinnani. Piorsarsimassuseq tamaniippoq; oqaatsitsinniippat, inuianniippat inooqatiinniluunniit piuppat tamaniippoq. Assersuutigalugu sulinermi atuarnermilu piorsassimassuseqarpoq. Isumaqarpoq siullertut atuarfimmi ullorsiuterput nammineq ullorsiutigilertariaqarparput. Piviusumik danskit ullorsiutaat suli maannamut atorparput, aali qallunaanngorsagaajunnaareeraluarluta.

 

Oqaatsinut tunngatillugu nunasiaateqarnermut immikkut qiviaraanni uagut aamma nammineq Nunatta ilaani nunasiaateqartutut pissusilersorpugut. Qallunaanit pitsaanerunngilagut, naggueqatitta ilisimaleraangamikku Kitaamiusut pisortatigut oqaaserput malillugu ilinniartitsisartugut ilisimaleraangamikku taamak isummerfigisarpaatigut.

 

Ilisimavarput atuartut oqaatsiminnik ilinniartinneqarnerminni ilikkarnerusartut. Tunumiummi Avanersuarmiullu oqaasii? Oqaatsiminnik meeqqat atuarfianni atuartinneqarlik periarfissinneqarlutillu kingusinnerusukkut Kitaamiusut pisortatigut oqaaserisatsinni misilitsinnissaminnut, soorlu danskit tuluttullu oqaasiini.

 

Aaqqissuussisoqarsinnaavoq pisortatigut oqaatsitsinni Kitaamiusut allannermi ingerlatsilluni namminerisarlu oqaatsit atorsinnaanngoqqullugit. Arlallit isumaqassapput ilinniartitsisumut ataqatigiinngilertussaassasoq, kisianni atuartumut ataqatigiinngittunngoreertarpoq nammineq oqaaserisaminik sumiorpaluutiminilluunniit atuartinneqaleraangami! Meeqqat pisinnaatitaaffeqarput meeqqallu aallaaviulertariaqarput.

Oqariuseqarpoq: ‘Oqaatsivut eriagissavagut’ taamaattorli pisortatigoortumik oqaatsivut Kitaamiusut meeqqat atuarfiini kisimik eriagineqarlutik, naak oqaatsitsinnik siunissami atuisussaasut meeqqat atuarfianniittut.

 

Meeqqat innarluutillit – aamma pisinnaatitaaffeqarput

Atuartut innarluutillit, pingaartumik meeqqat annertuumik innarluutillit, illersorneqarnissaminnik pisariaqartitsissut eqqissisimasumillu avatangiiseqartussaasut immikkut atuarfeqarlik.

Meeqqat innarluutillit nalinginnaasumik klassemi atuartinneqarsinnaasut immikkut tapersersortilerlugit atuaqatigiit nalinginnaasuni ilaatinneqarlik.

Ilaatitsiniarneq imaluunniit immikkut atuartitsineq pineqanngilaq, tamarmik pineqarput. Atuarfiup ilusilersorneq atuartunik tamanik inissaqartitsisariaqarpoq, innarluuteqaraluaraanniluunniit.

 

Ilinniartitsisutut ilinniarsimasut ilarpassui suliffeqarfinni allani, ilaatigut ulloq unnuarlu angerlarsimaffinni sulipput.  Ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit meeqqanut immikkut ikiortarialinnik innarluutilinnilluunniit atuartitsiffioqqusaanngillat, naak ilaasa ilinniartitsisutut ilinniarsimasunik sulisoqaramik pisinnaalluarnertillu peqqutigalugu tamanna kissaatigisarsimagaluaraat.

Nuna tamakkerlugu pisariaqartitsisut tamaasa eqqarsaatigalugit inunnik isumaginninnermut tunngasumik anguniagassilluta periusissiamik pilersaarusiortariaqarpugut.  Anguniagassatut periusissaq inooriaatsitsinnik assigiinngiissitaartumik atuutsitsisussaq. Tamanillu pingaarnerutillugu meeqqat atuarfianni, meeqqammi meeqqerivinni meeraanissaminnik periarfissaqassapput.

Isumaga – misilittagara.

 

 

Ilinniartitsisutut ilinniarsimasoq

Arnajaaq Lynge

Meeqqat atuarfiat ilinniartitaanerlu

Allattoq: Kasper Skifte

 

Meeqqat atuarfianit anisartut angusaannik pitsanngorsaaniarnermi allannguinermi ajornarnersaasussaavoq, naalakkersuinermik suliaqartut, angajoqaat ilinniartitsisullu, atuartut tamarmik ilinnigaqalersinnaanerannik naatsorsuutiginninneq. Inuiaqatigiit piginnaasaqassutsimikkut assigiinnginnerat tunngavialugu pilersaarusiunngikkutta, takorluugarput sinnattupiluttut ajornartorsiutaajuassaaq.

 

Meeqqat nakkarsarneqassanngillit ilinniagaqalinngikkunik siunissaqannginnerarlugit. Piginnaasaalliuku malillugit iliuusissaannik ilitsersorneqartussat, soorngunami piginnaanngorsarneqarlutik.

 

Inuiaqatigiinni tamatta atorfissaqarqarpugut, ilinniarsimasuugutta ilinniarsimasuunngikkutaluunniit. Pisortalliuku namminersorlutik suliffiutillit peqatigalugiillutik pisussaaffigigaat, ilinniarsimanngitsunik innarluutilinnillu suliffeqartitsinissaaq qulakkiissallugu.

 

Inunnguuseralugit piginnaasat

Inuit inunnguuseralugit piginnaasaat assigiinngitsuupput. Ilai poqerluinnartuupput, ilaali ilikkarsinnaanermik ajornartorsiuteqarlutik, innarluuteqarlutik aallaallu naqinnernik kisitsisinilluunniit ilisarsisinnaanatik, naak assassorissanik sullerilluinnartuugaluarlutik.

 

Massakkut atuartitsinermi, immikkut atuartitsineq eqqaassanngikkaanni, ukioqatigiit iluanni piginnaasakinnerit poqersullu akuleriisillugit atuartinneqartarnermikkut tapertariisinniarneqarput. Taannali amerlanertigut iluatsinneq ajorpoq, ikiorserneqartariaqartut allatulluunnit atuagarsornermut malinnaasinnaanngitsut ilinniartitsisunut initoorujussuanngortarmata, poqersunut atuartitsineq pikkunaallisinnaasarluni soqutiginarunnaarsinnaasarlunilu.

 

Piginnaasat malillugit atuartinneqarneq

Alloriarfinni ukioqatigiinngitsut atuaqatigiissinnaanissaat, angajoqqaat suleqatigalugit paaseqatigigalugillu, piginnaasaat killiffiilu malillugu avitsisoqarsinnaanissaa inatsisitigut periarfissanngorsinnaasariaqartoq isumaqarpunga. Atuagarsornikkut piginnaasakitsut allatut ikiugassaapput, pikkorissulli suli pikkorinninngorsarnissaat aamma periarfissaasariaqarluni.

 

Piginnaasaqassuseq malillugu inuiaqatigiinni suut ingerlariaqqiffiusinnaasut atuartut ilisimaligassaannut ilaassariaqarput, piginnaasatik malillugit inuiaqatigiinni sunik suliaqarlersinnaanertik paasigunikku, suli piginnaanngorsarnissaminnut kajumissaatigalugu.

 

Atuarfitsialak

Meeqqat atuarfiani angusat qaffassassagutsigik, Atuarfitsialaap siunertaa atorluagassaavoq. Ajornartorsiutaapput 1. klassenit 10. klassenut atuartitsissutigineqartuni anguniagassatut siunniussat malillugit, tamakkiisumik pilersaarusiortoqartannginnera, aamma siuliani taasannut piginnaasakinnerusunut tulluarsaasaasimannginneq.

 

Angajoqqaat atuartullu atuarfimmut iserunik 1. klassemit 10.klassi ilanngullugu ilisimasussaavaat, atuartuunertik naallugu suut ilinniartitsissutigineqassanersut. Ilinniartitsisut pisussaaffigaat ukioq naallugu atuartitsissutigisassaminnik pilersaarusiussallutik.

 

Ukiumut pilersaarummi ilaatinneqassapput, atuartitsissutigisamut atuakkat sorliit naleqqunnersut, filmit/videot suut tapertarineqarsinnaanerusut, qarasaasiaq atorlugu sammisaq qanoq suliarineqassanersoq, misileraanerit suut naleqqunnersut, atuartitsissutinut assigiinngitsunut qanoq ataqatigiisitsisoqassanersoq, aalajangersimasumik sammisaqarluni (projekt) atuartitsissutit qanoq tapertaassanerssut, avatangiisit atuartitsissumut qanoq atorneqassanersut, atortut suut ilinniarneqassanersut il.il. nalunaarsussallugit. Tamakku isumannaarnerisigut, atuarnissaq pissanganartunngortussaavoq qilanaarnartunngorlunilu.

 

Inuiaqatigiinni piginnaasassatut ilisimasariaqakkat arlalissuit meeqqat atuarfianni atuartitsissutitut ilaatinneqarneq ajortut ilanngunneqassapput. Aningaasanik niuerutteqarsinnaaneq, inatsisilerineq, tusilartut ussersuutaannik ilinniarneq, ikiueqqaarneq, allamiut oqaasiinik arlalinnik ilinniarneq minnerunngtsumik atuagarsornerunngitsunik piginnaanngorsarnerit ilanngullugit akuutinneqartariaqalerput.

 

Siulitsinnit kingornussavut  oqaluttualiallu atuartitsisutilianut ilaatinneqartarnerat inituallaalinnginnissaat qulakkiigassaavoq, kalaallisut, qallunaatut tuluttullu atuartitsinermi fysikimi, matematikimi allanilu siuliani taasanni  sammineqartut akuutinneqartalertariaqarlutik.

 

Pilersaarusiat toqqorneqartassapput, ukiup tulliini klassenit qaqisussanit atoqqinneqarsinnaasunngorlugik. Tassuuna qulakkeerneqassaaq, ilinniartitsisut nutaajugaaluartulluunniit, aamma nunaqarfinni timelærerit, atuartitsissutigineqartussanik killiffik malillugu atuartitsisinnaanissaannut najoqqutassaqalernissaat.

 

Ilinniartitsisuulertussat isumaqarunik pitsaanerusumik pilersaarusiorsinnaallutik, allannguisinnaassapput. Nalorsartoqarpat sinerissami ilinniartitsisut pilersaarusiornermut ikioqatigiissapput.

 

Ilinniarfissuaq

Atuartitsinermi pilersaarutit qanoq ilusilersugaanerat, Ilinniarfissuarmi sammisassaannut ilaatinneqartariaqarput, atuartitsissutigisassatut pilersaarutini suut anguniagassaasut ilisimanerisigut, suut ilinniartitsisunngorniat ilisimatusaatigalugillu pitsanngorsagassaasinnaasut isummersorfigisinnaaniassammatigik.

 

Ilinniartitsisunngorniat piginnaasaannik qaffassaanissaq anguniarlugu, atuartitsutini ilinniartitsissussaaleqinarnerpaajusunik liniefagillit akissarsiassaannut tapisiaqartitsinissaq pisariaqarlerpoq, ilinniartut ilikkagassanut ilungersornerunertik pissarsiaqaatigisinnaallugu kajumissaatigissammassuk. Tassuuna aamma meeqqat atuarfiani pikkorissunik ilinniartitsisoqarnissaq qulakkiissavarput.

 

Brancheskolet

Assassorluni ilinniarfinni naammassinngitsoortartut amerlapput, praktikerfissaqannginnertik pissutigalugit uniinnartaramik. Tamanna maanga killeqatariaqarpoq. Assassorluni ilinniarfiit imak pitsaatigilertariaqarput, ilinniarfik qimanngikkaluarlugu ilinniagaq naammassineqarsinnaassalluni suliffissarsiornerminnilu atorsinnaasaannik allagartartaarfisusinnaallutik.

Page 1 of 3112345...102030...Last »

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Postboks 321, 3900 Nuuk
tlf.nr: (+299) 346 272
Fax: (+299) 321 321
Website: http://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl
www.facebook.com/ataqatigiit
www.twitter.com/IAtaqatigiit

Attavigitigut/kontakt os

Imaneq 2
Telfon: (+299) 329888
Fax: (+299) 323232
Aningaaq: http://ia.gl
Email: ia@ia.gl