Aatsitassanik qaqutigoortunik Uranitalinnik Kuannersuarni aatsitassarsiorniarneq Kommune Kujallermi Inuit Ataqatigiinniit akuerinngilarput

Inuit Ataqatigiinni Kommune Kujallermi Greenland Minerals Kuannersuarni aatsitassarsiorniarnera akuerinngilarput. Naalakkersuisunit oqariartuutigineqarpoq Kommunep aningaasaqarneranut iluaqutaassasoq, soorunalumi tamanna piffissami aatsitassarsiornerup nalaani pissasoq ilisimavarput. Aatsitassat qaqutigoortut uranitallit nuna allamiut piiarlugit naammatsippassuk kommunetsinnut aningaasat isersimasut qaqugumulluunniit akilersinnaanngisaannassavaat nunap inuisa annaasaat.

Aatsitassarsiortoqalerpat inuit kommunetsinni nunaqavissut minnerunngitsumik illoqarfimmi Narsami nunaqartut amerlaqisut annaasussaavagut, savaateqarneq annertuumik innarlerneqartussaavoq, Narsap qanittuani aalisarneq innarlerneqartussaavoq. Taakkuuppullu nunamut illoqarfimmullu uummateqarlutik inooqataasut pilersueqataasullu. Taakku nunami allamiut aningaasarsiorluarniassammata kommunelu akileraarutitigut isertitaqarnerulerniassammat pilliutiginiarneqarput. Pilliutiginiarneqarput kalaallit namminneq ukiuni 100-likkaani inuuniutaat, kinguaariit kingornuttagaat. Pilliutiginiarneqarput nunap inuisa peqqissusaat, nunap inuisa pinngortitamik inuuniuteqarlutik atuisuunerat, annertunerpaamillu pilliutiginiarneqarput kinguaatta kingornutassaat. Tamakku tamarmik pilliutiginiarneqarput ukiualuit nuna allamiut aningaasarsiorluartinniaannarlugit.

Nunap inui aperineqarpat? Nunap inui eqqarsaatigineqarpat? Nunap inui salliutinneqarpat? NAAMIK!

Kommunetsinni ataatsimoorluta immitsinnut illersorniarta, aningaasallu isertussat nunatsinnut tamakkiisumik isertitassaasut ujartorniartigit. Aningaasanik nunatsinnit annissuineq killilinngisaannassavarput avataaniit nunarput aningaasarsioriartorfigissallugu taamak ajornaatitigissappat.

Maanna akuersissummut qanillattorlutik suliaqartut unitsinneqassappata inuiaqatigiit iliuuseqartariaqarpugut, oqartussaaqataatinneqarniarta, aperineqarniarta inuiaqatigiinnuna uagut nuna manna tummisarput qanoq atussallugu akisussaaffigisassarigipput.  

Ukiut kingulliit makku nunatta kujataani takornariaqarnikkut annertuumik siuarsaaneq aallartinneqartoq tassaavoq aningaasarsiorfissaq aatsitassarsiornissanit pingaaruteqarnerujussuusoq. Takornariaqarneq aningaasanik annissuiffiunani aningaasanik isaaviussammat, qaqugorsuarmut ineriartortinneqarsinnaasoq, kinguaariit kingornuttagarisinnaasaat, namminerlu nunaqavissutut aqussinnaasarput, kikkullu tamarmik piumagunik atorluarsinnaasaat.

Naja Lund, Inuit Ataqatigiit Kommune Kujalleq

Inuit Ataqatigiit: Innimiilliorfigineqartarnerit akuersaarneqarsinnaanngillat

Inuit Ataqatigiit: Innimiilliorfigineqartarnerit akuersaarneqarsinnaanngillat

Piffissami kingullermi innimiilliorfigineqartarnernut tunngasut saqqumilaaleqqipput, tamatumuunalu politikkikkut suliallit akornanni pisimasut aallaavigalugit tusagassiutini toqqaannartumik samminnittoqarpoq.

Inuit Ataqatigiinniit iliuutsit killissamik qaangiisut, soorlu tiinganermut attuumassuteqartunik qaninniarnermillu innimiilliorfiginninnerit akuersaanngilagut, isumaqarpugullu innimiilliornerit suulluunniit akuersaanngisaannarnissaat pimoorunneqartuaannartariaqartoq. Tamanna sumi tamani pissaaq, aamma suliffeqarfinni. Innimiilliortoqarsimappat ilisimasaqalerniariarluni iliuuseqartoqartassaaq.

Iliuutsit, soorlu pileriginninnermik takutitsisuusut, unitsinneqanngikkaangamik pissusiliuunneqaannartarput, taamaaliornerit unitsinneqarsinnaapput unitsinneqassallutillu. Meeqqatta siunissaanni pissutsit taamaattut atuutinnginnissaat pillugu unitsitsinissamut politikeritut akisussaaffeqarpugut. Taamaattumillu inuiaqatigiittut killiliinissarput pingaaruteqarpoq.

Inuit Ataqatigiit siulittaasuata Múte Bourup Egedep pisimasutut taakkartorneqartut akuersaarsinnaanngilluinnarpai.

“Pisimasut nassuiarneqartut innimiilliornerupput annertuut, arnallu saqqummertut tapersersuinnarsinnaavakka. Sapiipput, eqqortumillu iliorput.”

Tamannarpiarlu, tassa ammasumik saqqummiisinnaaneq, partiimit pingaartinneqarluinnarpoq. Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq:

“Tusarfiginngisaannakkagut amerlavallaaqaat, tassa ersinerit imaluunniit nipangiussinissanut toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit sioorasaarneqarnerit pissutigalugit tunniussineq ajortut amerlavallaaqaat. Tusarfiginngisaannakkagut saqqummersittariaqarpagut. Unnerluutiginninnermi politiinik eqqartuussivinnillu innuttaasut tatiginnissinnaasariaqarnerat  eqqarsaatigalugu Inuit Ataqatigiinniit inatsisinik atuutsitsinermut tunngasutigut pitsaasumik atugaqarnissarput sulissutigiuaannarsimavarput. Inuit Ataqatigiinniit innimiilliorfigineqartut tamarmik unnerluutiginnittarnissaannik kajumissaarumavagut, taamaasillutami inuiaqatigiinni innimiilliorfigineqarnerit kanngutsaatsuliorfigineqarnerillu piviusorsiornerusumik kisitsisaatigilissagatsigit.”

Inuit Ataqatigiinniit innimiilliorfigineqartutut misigisimasut tamarmik oqartussanut eqqortunut unnerluutiginninnissaannik, minnerunngitsumillu ikiortissarsiornissaannik kaammattorpagut.

Inuit Ataqatigit sinnerlugit

Múte Bourup Egede, Siulittaasoq.

Aaja Chemnitz Larsen, Folketingimi ilaasortaq.

Ilitsoqqussaralugu oqaatsit ulluat

Allattoq: Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit

Ilitsoqqussaralugu oqaatsit ulluat

Oqaatsit tassa oqaasereqqaakkat, oqaatsit meeraaraanermit ilikkaqqaakkat, angajoqqaanit ilikkaqqaakkat.

Ilitsoqqussaralugu oqaatsit uummammit oqaatsitut taaniarneqartarput. Oqaatsimmi taakku atorlugit misigissutsit, malussarnerit kissaatigisallu oqaatigineqartarput. Oqaatsit taakku atorlugit paasineqaqqaarfiuvoq, aammalu naleqartinneqartutut misigeqqaarfiullutik. Taamaammat uummammit oqaasiusutut oqaatigineqartarput.

Inuunerup ingerlanerani oqaatsinik allanik ilikkagaqarsinnaasarpugut, soorlu allamiut oqaasiinik, sulinermut tunngasunik oqaatsinik. Kisiannili ilitsoqqussaralugu oqaatsit taakkuusarput isummanik eqqortumik oqaatsiginnissutaasartut.

Taamaammat ilitsoqqussaralugu oqaatsit ilikkarluarneqartariaqarput, ineriartortillugit, oqaatigiumasanik annissisinnaalluarumalluta aammalu inunnut allanut oqaloqatiginnilluarneq attaveqarnerlu inerisilluarsinnaajumallugit.

Oqaatsigut pinnguarisinnaasariaqarpagut, oqaluttuarluarsinnaasariaqarpugut inuillu allat oqaluttuatsinnik soqutiginnilersissinnaasariaqarpagut.

Kalaallit atuakkiortut nunat avannarlermiut atuakkiortui peqatigalugit nersornaaserneqarnissaminnut innersuunneqartarput. Nunanili avannarlerni atuakkiortut innersuussat allat ajugaasarlutik. Taakku nunaminni atuakkiornermut ilinniarfeqartarput, ilitsoqqussaralugu oqaasii ineriartortilluarumallugit oqaasilerivinnik pilersitsisoqartarput. Tassa ilitsoqqussaralugu oqaaserisaat ineriartorluarnissaannut periarfissinneqartarput.

Nunatsinnit atuakkiortut nunanut avannarliit atuakkiortuinut unammillersinnaassappata taava nunatsinni atuakkiortut ilinniarfeqartariarput, oqaatsitta nakkutigisamik tapersersukkamillu ineriartornissaat qulakkeertariaqarparput.

Allamiut oqaassinik ilikkarluassagutta pingaaruteqarpoq nammineq ilitsoqqussaralugu kalaallisut oqaatsitta ineriartortilluarnissaat, atorluarnissaallu qulakkiissallugu, atuakkionermut atuarfiliussalluta allatulluunniit oqaatsitsinnik pingaartitsinerusariaqarpugut.

Allamiut oqaasiinik atuissagutta imaanngilaq oqaatsitsinnik suusupaginnillutalu ilinniarluassanngitsugut. Oqaatsigut nammineq ataqqisariaqarpagut, piumasaqarlutalu allamiut nunatsinniittut aamma ilikkassagaat. Uagut allamiut oqaasiinik ilikkaqquneqartarpugut, taamatuttaaq allamiut uagut oqaatsitsinnik ilikkarnissaat aqqutissiuunnerusariaqarparput.

Inuk oqaaseqatigisarput qanilaarnerusarparput- oqaaseqatigiikkutta qanilaarnerussaagut.

Ilitseqqussaralugu oqaatsit ullorsiorluarisigit.

Nuna tamakkerlugu pilersaarusiorneq pisariaqarpoq

Allattut: Stine Egede, Aqqa Samuelsen, Mikivsuk Thomassen, Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliami ilaasortat

Nuna tamakkerlugu pilersaarusiorneq pisariaqarpoq

Efterskolertartut taamaatitsiinnartarnerinut patsisaasunik misissuisitsinermi nalunaarusiap pingaaruteqarluinnartup uppernarsarpaa siusissukkut iliuuseqartarnissap qanoq pingaaruteqartiginera. Iliuuseqarneq atualernissaq sioqqullugu aallartereertariaqarpoq, tamannalu nuna tamakkerlugu pilersaarusiornermik tunngaveqassalluni

Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfik sinnerlugu misissuinermik ingerlatsisup Kalaallit Meerartaat / Grønlandske Børn-ip nalunaarusiaanut qujavugut. Ilinniagaqarnermik ingerlatsilernermi taamaatitsiinnartarnernut patsisaasinnaasunik imaqartup nalunaarusiap pingaaruteqaqisup kiisami suliarineqartup ilisimasariaqakkatsinnik paasisanillu pingaaruteqaqisunik taamaasilluta tunivaatigut.

Nalunaarusiap aammaarluni takutippaa nuna tamakkerlugu pilersaarusiornerup qanoq pisariaqartiginera, aammalu siusinaarluni iliuuseqarnissap qanoq pingaaruteqartiginera. Inuit Ataqatigiit ukiorpaalunni Inatsisartutigoortumik anguniagaasa ilagivaat nuna tamakkerlugu pilersaarusiornissaq. Taanna aqqutigalugu iliuuseqarfigisassat saanneqarsinnaalertussaapput, meeqqat taakkulu qaninnerpaassaaq akuutillugit. Meeraq qitiutillugu ukkatarineqassaaq, oqartussaqarfiit assigiinngitsut akornanni arsatut akortaqattaagassatut inissinnagu.

Nalunaarusiap eqqarsartinngitsuunngilaatigut meeqqat angerlarsimaffitsik qimallugu illoqarfinni atuartut angerlarsimaffianniittariaqartut atugarisaasa misissuiffigineqartariaqarluinnarnerannik. Isumaqarluinnarpugut meeqqat atuarfiini atuarnissaq pissutigalugu skolehjemmini / elevhjemmini najugaqartut misissuiffigineqarnissaat aamma pisariarialerujussuusoq.

Utoqqaat atugarissaarnerulernissaat Naalakkersuisuniit anguniarneeruppa?

Allattoq: Aqqaluaq B. Egede, politikkikkut oqaaseqartartoq

Utoqqaat atugarissaarnerulernissaat Naalakkersuisuniit anguniarneeruppa?

Naalakkersuisut tunuliaqutaasalu nunatsinni inuit atugarissaarnerullutik inuuneqarnissaat anguniarunnaavissimavaat. Aamma maannakkut utoqqalinersiaqalernissamut ukiut aallartiffiusussat Naalakkersuisuniit kinguarteqqinniarneqarnerat naqissuserneqarpoq.

Nunatsinni inuit inuuniarnikkut atugaat aallaaviulluinnartuupput innuttaasup kialluunniit atugarissaassusianut. Naalakkersuisut inuk qitiutinnagu aningaasanik iluanaarnissaannarmik politikkikkut pingaarnerutitaqalernerat politikkikkut kinaassutsimik annaasaqarnertut taarusuppara.

Qineqqusaarnermi tusarsimanngilarput partii Siumut aamma Nunatta Qitornai inuit atugaat ajorseriarujussuarniarlugit oqariartuuteqarsimanerannik. Taakkuummatami inuit nunatsinni atugaasa pitsanngorsarnissaannik neriorsuingaarlutik qineqqusaaruteqartut. Sunaaffa inuit atugaannik neqeroorutaasut sipaarniarfigalugit pilliutiginialeramikkik.

Maanna utoqqalinersialinnut pitsanngorsaanermut aningaasaliissutaareersut sipaarniarlugit pappilissani kisitsisit kusanartut piumanermik utoqqaat atugaannut aningaasat sipaarniutigileraat.

Utoqqarpassuupput nunatsinni utoqqartaallutik inooqataajumasut. Amerlaqaalli nunatta avataanut nuunnissaminnik kissaateqarnerulersartut, tassani atugarissaarluni inuuneqarnissamut periarfissat pitsaarussangatilerlugit. Inuunersuakkulut ataasiaannartumik misigisassaasimappat inuuneq pitsaasoq qinnerusorlu kiap ujartussanngimmagu?

Inuuniarfissani ajornakusoornerpaat ilaattut nunarput inississanngippat Naalakkersuinikkut sulisugut innuttaasut neriuuseqalersittariaqarpagut.

Inuit Ataqatigiinniit inuit isumassorneqarnissaat siunertaralugu ukiuni tulliuttuni inulerinikkut suliaqartut naammattut pilersikkusullugit kaammattuutigaarput ukiuni tulliuttuni 2030-p tungaanut utoqqartatta atugaasa patajaallisarnissaanut ataatsimoortumik pilersaarusiortoqassasoq.

Isumaqarpugut utoqqalinersiaqalernissamut ukiut qaffaaginnarnerup pisariaqartitsineq tamanna aaqqinnavianngikkaa. Ukiumullu utoqqalersiaqalertarnerup naalakkersuisooqatigiinnit kingusinnerulertinneqarpat  35 mio. koruuninit amerliartortortussanik nunatta karsiata iluanaaruteqartalissaaq. Taamaaliorniarnikkut nunatta karsia imaqarnerulersinniarneqarpat taava aningaasat sumut atorneqassanersut Naalakkersuisoqatigiit nassuiassallugu pisussaaffigaat.

Naalakkersuisummi oqaatigeqattaarpaat assut akissaqarluarlutik, nunarpunngooq aningaasaateqaqimmat. Sooq taava inuit atugaat pilliutigalugit akit akitsuutillu qaffanneqaqattaaginnavippat nunattalu karsia imaqartinnerujumallugu innuttaasut atugaasa oqimannerulersinneqarniarpat?

Inuit Atugaat salliutillugit sulissaagut

Inuit Ataqatigiit nunatsinni inuit aningaasarsiornikkut imminut napatinnerullutik pilersorsinnaassusaasa pitsanngorsaavigineqarnissaat sulissutigiumallugu partiit tamaasa suleqatiseralugillu kajumissaarpagut peqataaqqullugit.

Nunatsinni inuit qitiusariaqarput aamma naalakkersuisunikkut sullinneqartariaqarput, malugalugu; Qineqqusaarutaannaanngitsumik.

Inuiaqatigiit tamatuminnga nakkutilleeqataasariaqarput, malugiiarlugulu qinikkat aamma partiit aalajangersimasut inuiaqatigiinni qanoq ineriartortitsinerat oqaatsillu ilumut ataqatigiinnersut eqqumaffigissallunikku.

Inuit Ataqatigiit inuiaqatigiinnut saaffiginnippugut atugarissaarnikkut anguniakkat arfineq marluk saqqummiussagut suliassat annertuut inuit nunatsinni inuunerannik oqilisaassisussat suliarinissaannut siunertaqartut partiilersuugani suleqatigiittoqarnissaat periarfissinniarlugu.

Naalakkersuinikkut sulialinnut qinikkanullu inuit anngaasussiaannaanngillat. Piumasaqaateqartariaqarpugut allannguisinnaasariaqarpugullu.

Partiit siuttuusut kikkuugaluarunilluunniit iluatsissimanngippata aamma innuttaasut taakkuusariaqarput allanngueqataasussat. Inuiattut nukipput katersuutissagutsigu isummat anguniakkallu isumaqatigiissutigisavut toqqartariaqarpagut, aamma qinersinikkut.

Allanngueqataasinnaavutimmi piumaguit. Allannguinermut peqataaguitaatsaat allannguinissaq anguneqassammat.

Inatsisartut ataatsimiinnissaanni Naalakkersuisut Inatsisartullu siunissami atugarissaarnissaq aalluttariaqarpaat

Allattoq: Múte Bourup Egede, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Inatsisartut ataatsimiinnissaanni Naalakkersuisut Inatsisartullu siunissami atugarissaarnissaq aalluttariaqarpaat.

Ukiarmi akitsuutinik qaffaaneq aningaasaqarnitsinnik aqutsinnginnermik kisimi takutitsiinnarani annertunerusumik Naalakkersuisuni ajornartorsiuteqartoqarneranik ersersitsivoq. Taamaammat Inatsisartut ataatsimiinnissaanni tullermi siunnersuutissarpassuarnut malugeqqusaarutinillu imaqartunik siunnersuuteqarnissamut inissaqangaanngilaq.

Nunatta aningaasaqarnerata patajaassussaanik qularnaarineq atugarissaarnermullu pilersaarut attanneqarsinnaasoq maanna pissutsit aarlerinartumi inissisimanerani kisimi pissusissamisoortoq, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat Múte Bourup Egede isumaqarpoq: 

Ukiuni arlertuni aningaasaqarnikkut pitsaasumik inissisimaneq aaqqiisutissat attanneqarsinnaasut siunissamullu qulakkeerinninnissaq eqqarsaatigalugu aaqqiiniarnernut atorneqarsimanngitsut paasivarput.

Atugarissaarnerput kinngussaasorujussuuvoq, nunarsuarmilu aningaasarsiorneq annikitsuaqqamilluunniit ajorseriassappat, siunissami iliuuseqarnissamut periarfissavut tunngavissaarutsinneqarsinnaapput. Inatsisartut ataatsimiinnissaani aggersumi allatut iliortoqartariaqarnermik Naalakkersuisut Inatsisartullu tamarmiusut kaammattorumavakka.

Taamanna aamma imminut qiviarluni oqaatiginninneruvoq. Inuit Ataqatigiit aaqqiissutinik sukumiisunik, inuit inuunerannik pitsanngoriaataasinnaasunik tikkuaanissamut aamma pikkorinnerulertariaqarpugut.

Isumalioqatigiissitat, assortuuttuaannarnerit malugeqqusaarutaanerusullu partiit tamavimmik killissaaniitsittariaqarpaat. Ukiut aningaasarsiornikkut ingerlalluarfiusut innuttaasunut malunnaatilinnik pitsanngoriaatinut atorneqartariaqarmata maannakkullu taamatut atorneqannginnerat annertuumik aarlerinartuutippara.

Ataatsimiinnermi aggersumi anguniakkat siunertaqarluartut piviusorsiortullu, nunatsinni kommuunit inuussutissarsiortullu qanimut peqatigalugit innuttaasut atugarissaarnerulernissaat salliutillugu nuna tamakkerlugu atugarissaarnermut anguniagassat arfineq marluk aalajangersarneqassasut Inuit Ataqatigiinnit kaammattuutigiumavagut:

  • 2030-p tungaanut utoqqartatta atugaasa patajaallisarnissaanut ataatsimoortumik pilersaarut
  • Meeqqanik atornerluinerup sumiginnaanerullu akiorneqarnissaa pillugu nuna tamakkerlugu iliuusissatut pilersaarutip atuutilersinneqarnera. 
  • Ilinniartitaanerup annertuumik qaffassarneqarnissaa pillugu ataatsimoortumik pilersaarut kiisalu 2030-p tungaanut pisariaqartitsinerit naapertorlugit siunnerfilersuineq.
  • Sulifillit amerlisarnissaata pisortanillu ikiorsiissutisisartut ikilisarnissaasa qanoq pinissaa pillugu ataatsimoortumik pilersaarut. Isumassortariaqartut isumassorsinnaajuarumallugit.
  • Inuiaat peqissuunissaat pillugu ataatsimoortumik pilersaarut kiisalu peqqinnissaqarfik ullutsinnut naleqquttoq.
  • Inuusuttut ullumikkut ilinniagaqarnatilluunniit suliffeqanngitsunut ataatsimut 2023-ip pilersaarut tungaanut suliniut.
  • Ineqarnermi pissutsit aaqqiiviginnissaat. Nunatsinni angerlarsarsimaiffeqanngitsoqarunnaarnissaa 2030-mi kingusinnerpaamik angusassatut pilersaarusiorneq ilanngullugu.

Inuit Ataqatigiit unammilligassatsinnut taamak amerlatigalutillu annertutigisunut akissutissanik aaqqiissutissallu tamakkiisumik pigisaqanngilagut.

Aningaasarsiornerulli ingerlalluarnerata atorluarneqanngitsoornera assavut paarlaannarlugit isiginngitsuusarsinnaajunnaarparput. Aningaasarsiornerup kinguariarnera sukkulluunniit takkuttussaavoq, tamannalu pippat pisariaqartut ulluni aningaasarsiornerup ingerlalluarfiani suliarinngitsoorsimassavagut. Akiligassaq taanna innuttaasunut siunissamilu nunatsinni naalakkersuisuujumaartussanut sakkortuumik eqquisussaavoq.

Ukiarmi akitsuutinik nutaanik annertuunillu atuutilersitsipallanneq innuttaasunut sakkortuumik eqquivoq. Sakkortuumik eqquinerata minnerulersinngilaa innuttaasut Naalakkersuisunut tatiginnginnginnerulermata.

Kim Kielsenip naalakkersuisooqataasalu aalajangipallannerata ullumikkut nunatsinni politikikkut inissisimanerup qanoq innera qulaarmassuk. Taamaaliornerup naalakkersuisooqatigiit nunatta aningaasaqarneranik aqutsinngilluinnarnerat ersarissorujussuarmik ersersippaa. Taamatullu pisoqarnerata aamma Naalakkersuisut innuttaasut ulluinnarni atugaannut paasinninnissamut qanillattorsinnaanngissuseqarnerat ersersippaa, isumalioqatigiissitamimi sulinermi ajunngitsorsianik qaffaanissap kikkullu pissarsilluartussatut ivertinneqarnissaasa oqaluuserinerata nalaani, innuttaasut akiliisussatut nammakkersoqqinnissaat piareersimaffigaat.

Maanna aningaasarsiornikkut inissisimalluarnissaq patajaallisaanissarlu pisariaqartippavut – eqqortumik aningaasaaliinikkut nukivut atugarissaarnermut ilinniartitaanermullu atortariaqarpavut.

Inatsisartut ataatsimiittaraluartut innuttaasut qinikkanut tatiginninnginnerat annertusiartorpoq, taamatullu misiginerat pimoorullugu iliuuseqarfigisariaqarparput.

Naalakkersuisooqatigiit pisinnaasartik tamaat atorlugu pissaanermut nippusimaniartut- pissaanerlu innuttaasunit attartugartik innuttaasunut iluaqutinngortinnagu sulisut siunissamut neriuuteqarnermut nungusaasuupput.

Akitsuutinik qaffaanerit sukkut, imigassap cigaretillu akiisa qaffasinnerulernerinnaatigut eqqunngilaatigut. Akitsuutinik qaffaanerit Naalakkersuisut unittuuissimanerannik iliuusissaarunneranillu takutitsipput. 

 Innuttaasut akerliussutsimik takutitsinermikkut naalakkersuinerup tunngavimmigut siunertaata attanneqarsinnaannginneranik oqariartornerat paasinarluartoq isumaqarpunga. Tassa – Naalakkersuisooqatigiit inuiaqatigiinnit pissaaneq attartugartik naammaginanngitsumik innuttaasut pillugit naammassinngimmassuk, innuttaasut qisuariarnerat taamaappoq. Nukiillu nutaat kivitsisussat pisariaqartinneqarnerannik naqissusiisoq.

Nunaqarfinni Sullissivinniit qullersaqarfinnut saaffiginnissutit akineqarneq ajortut

Allattoq: Regine N. Bidstrup Kommunalbestyrelsemi Nunanqarfinnilu aqutsisuni ilaasortaq , Avannaata kommunea

Nunaqarfinni Sullissivinniit qullersaqarfinnut saaffiginnissutit akineqarneq ajortut

Nunaqarfinni aqitsisuni ataatsimiinneranni Nunaqarfimmi Sullissivimmi sulisumiit oqariartorfigineqarpugut, suulluunniit saaffiginnissutit qullersaqarfimmiit aki-neqarneq ajortut ujartuisoqaqqikkaluaraangalluunniit.

Taamatut killittoqarnera isornartutut isigaara. Avannaata Kommuniani Kommunerput avammut ussassaarutigaarput periarfissat Kommuniannik taallugu.

Nunaqarfinni Sullissivinni sulisut suliassat tamaasa suliarisarpaat, illoqarfimmituut immikkoortortoqarfeqaratik suut tamaasa namminneq isumagisarivaat. Pisariaqartitsineq naapertorlugu innuttaasunik sullissinermi nalornisaminnik paasiniaanermi, siunnersorneqarnissamillu pisariaqartitsinermi saaffiginnissuteqarneranni akis-suteqarfigineqartarnissaat pisariaqarpoq.

Avannaata Kommunia kommunitut nutaatut aallartikkami oqariartuutiginikuuvaa innuttaasut Sullissivinnut saaffiginninnerminni ikiorneqartutut misigisimallutik Sullissivimmiit anisassasut. Taamatut aallartisartoqarnera neriulluarnartutut inissisimanikuuvoq. Innuttaasullu oqariartortarneratigut taamatut inissisimaneq uggornarpoq. Naak oqariartortoqaraluartoq Avannata Kommunia nutaajuvoq ukiut ingerlaneranni pitsanngoriartulerumaartoq. Taamaattoqarnissaa upperaara.

Innuttaasut Sullissivimmilu sulisut pisariaqartippaat saaffiginnittoqartillugu akissuteqarfigineqartarnissartik. Kissaatiginartorujussuuvoq Sullissivimmi sulisunut innuttaasunullu pitsaasumik sullissisoqarnissaa. Maannatut killiffik nalilersoqqinneqartariaqarpoq. Pitsaanerusumillu sullinneqarnissaat qulakkeerneqartariaqarluni.

Taamatut pisoqarnerani Tamat Oqartussaaqataanerannut ataatsimiititaliaq siulittaasullu ilisimasaqarfiginerpaat maannakkut taamatut ingerlasoqarnera? Nunaqar-finni aqutsisunut attaveqartuunissaat aaqqissuussaanitsinni siunertaammat.

Akissuteqartannginnerit suliassarisanik aallussinnginnermik tunngaveqarnerpat?  Maannakkut taamatut killittoqarnera suliassanik isumaginnittoqartannginnera isornartutut isigaara. Iluarsiisoqarnissaanillu sulisoqarnissaanik qulakkeerinnittoqartariaqarluni.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Regine N. Bidstrup

Kinamit virusip tuniluuttup nunatsinnut pinnginnissaa qulakkeerneqarli

Allattoq: Mimi Karlsen, Inatsisartunut ilaasortaq

Kinamit virusip tuniluuttup nunatsinnut pinnginnissaa qulakkeerneqarli

Nunatsinniit Kinamut angalasoqartarmat sillimasariaqarpugut. Nunatsinnut suliartortut takornarissallu eqqarsaatigalugit.

Kinami virus sarsimut assingusoq nunanut allanut siaruaatilertorpoq, nunallu allat aamma upalungaarsimanialerput.

Maani Maniitsumi Royal Greenland Kinamit sulisunik tikisitsisarpoq. Taakku paarlakaappata qaqugu Kinamit Maniitsumut suliartortoqassanersoq Royal Greenlandip ilisimatitsissutigisariaqarpaa, ernumanarmallu Kinamiit suliartortitsinissaq unitsikkallartariaqarlugu.

Illoqarfiit inukitsunnguuvugut, inuit immitsinnut qanilluinnarluta inooqatigiilluta. Kinamiut Maniitsumiittut akuulluarput, suleqatiminnullu qanillutik.

Naalakkersuisut, peqqinnissaqarfiullu Kinamiit nunatsinnukartoqarnissaa unitsikkallartariaqarpaat nunaqqatigiit virus-imut illersorniarluta.

Naalakkersuisut sars-simut assingusumik virusimik nunatsinnut eqqussisoqannginnissaanik iliuuserisatik saqqummiullisigit, saqqummiunneqarpata nunaqqatigiit ernumanerput annikillissammat.

Ukiortaami oqaaseqaat

All. Múte Bourup Egede, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Piffiit nutaat ornippavut

Ukioq qaangiuttoq kingumut qivianngitsoorfiusanngilaq. Ullut unammillernartut nuannersullu qaangiupput. Qaangiuppoq ukiutoqaq tassanilu pisimasut misilittakkanik pissarsiffiusut.  Inuunerup aqqusaarititaasa sarsuartinneranni, ukioq nutaaq, ullunik pissanganartunik siunissatsinnik aatsisoq aallartippoq. Ukiortaaq periarfissanik nutaanik ammaasoq.

2019 ukioq qaangiuttoq Inuit Ataqatigiinnut arlalitsigut tigussaasunik angusarissaarfiummat siulittaasutut soorunami tulluussimaarutigaara. Qinikkatut sinniisuutitaqarpugut ullut tamaasa sulilluartunik qinikkatullu atuuffimminnut ataqqinnillutik tunniusimallutillu sulisunik. Tunuliaqutaqarpugullu sulilluarnissatsinnut tunngaviliisunik. Folketingemut qinersinermi qinersiartortut amerlanerpaat Inuit Ataqatigiit qinerpaat. Folketinngi aqqutigalugu Nunatsinnut iluaqutissat ilaasortaatitatta maannamut sulissutigiuarmagit takussutissaqarluarpoq. Ulluinnarni toqqaannartumik inuiaqatigiinnut annertuumik sunniuteqartussanik Inatsisartuni ilaasortaatitatta arfineq-pingasuusut siunnersuutaat arlallit Naalakkersuisunit timitalerneqartussanngorlutik ingerlaqqipput. Nunaqarfinni aqutsisuni, kommuneni ilaasortaatitatta borgmesteriutitattalu innuttaasut qanimut suleqatigalugit sulilluarnerat ullut tamaasa ingerlavoq. 

Angusagut piviusunngorsinnaasimapput ilissi tunuliaqutsiinissigut. Ilissimi tunngavissippasi angusavut aamma Folketinngimut qinersinermi katersuufiunerpaajunerput. Ukioq 2020-imi soorunami innuttaasut atugarissaarinerulernissaat nunattalu ineriartornissaa pillugu sulinerput ingerlaqqissaaq.

Aqqutissanik nutaanik ujarlertariaqarpugut – ulluinnarni atukkavut pitsaanerulersikkumallugit

Ukiuni kingullerni aningaasarsiornikkut nunarput siuariartorluarpoq. Siuariartornerli ulluinnarni inuuniarnitsinnut inuiaqatigiittullu ingerlalluarnerulernissatsinnut alloriarfiua? Piffissami aningaasarsiornikkut annertuumik siuariartorfigisatsinni, inuit amerlanerit ulluinnarni atugaat annerusumik pitsaaneruleratik ilorraap tungaanut nikeriangaarsimannginnerat ukiup naajartulernerani inuiaqatigiit takkuitsoorneqarsinnanngitsumik oqallinnermikkut takutippaat. Ilami nipangiinnarluni isiginngitsuusaarneqarsinnaanngimmat, aningaasarsiorluarnitta nalaani inuit kaasarfiiniit akitsuutinik aammaarluni aallerneq, inuuniarnermik oqimaannerulersitsisoq.

Allannguisariaqarpugut. Ullumikkut aqutsineq aaqqissuussaanerpullu nutartertariaqalerpagut. Aqutsineq ataqqinninnermik imalik peqataatitsiviusorlu pilersillugit. Inuiaqatigiittut ineriartortuassagutta nutartertuarnissarput pisariaqarpoq. Pissutsit ileqquliutiinnarsimasavut taamaattussaannartut isiginagit, ineriartorneq siulitta pilersissimasaat nangillugu, meeqqatta kingulissattalu tamarmik suli pitsaanerusumik nunami maani siunissaqarnissaat ornittariaqarparput. Aningaasarsiornikkut siuariartornerput siunissamut aningaasaliinissatsinnut periarfissiisoq piffissaatillugu atortariaqarparput. Nunatsinnilu pisuussut pingaarnerpaaq, tassa inuk, aaqqissuusseqqinnitsinni aningaasaliiffissatta pingaarnersaraat. Inuit ulluinnarni inuulluarnerulernissaat, imminut napatissiinnaasut amerlanerulernissaat taamaalillutalu meerartatta, utoqqartatta, inuiaqatigiinni ikiorneqartarialittatta – isumassortariaqartut tamarmik isumassorluarneqarnissaanik aqqutissiuussinissaq piffissaammat suliarissallugu.

Politikki tassaaginnassanngilaq tulliani qinersinissamut kisimi eqqarsarluni ingerlatsiffiusoq. Politkki aamma tassaavoq kinguaariit tulliisa ullumikkut inuiaqatigiittut unammilligassagut alloriarfigisimallugit pitsaasumik atugaqarnissaanik sulineq. Siunissaq pilersissagutsigu sulisariaqarpugut, timitaliisinnaajumalluta. Tamanna inummit ataasiinnaarmit, inunnit qulinit imaluunniit inunnit 100-likkaanit kisimi naammassineqarsinnaanngilaq. Tamatta ataatsimoornitsigut, suleqatigiinnitsigut atukkattalu qanoq innerannik paaseqatigiinnitsigut aatsaat pitsaanerpaamik tamanna kivitseqatigiiffigisinnaavarput. 

Inuiaqatigiittut aaqqissugaanerput tatigeqatigiinnermik, pisariaqartillugulu kivitseqatigiittarnermik, tunngaveqarpoq. Tatigeqatigiitsilluta suliassagut unammilligassagullu annertuut, soorlu meeqqat atugaannut, kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliortarnerit akiornerannut, meeqqat atuarfiata ingerlalluarnerulernissaa, peqqinnissaqarfik utoqqaallu atugaanut tunngasut pitsaanerulersissallugit kivissinnaavagut. Ullunimi unammillernartuni kivitseqatigiissinnaanerput takutittarparput. Anguneqarsinnasut suulluuniit angusinnaasutut ilisarluta. Allannguisariaqalernitsinni ataatsimoorta. Ulluinnarni atukkavut pitsaanerulersikkumallugit neriunneq pilersillugu. Kinguaattalu siunissaat qaamanerusoq tunngavissillugu.

Nunarsuarmi ineriartorneq silallu pissusaata allanngoriartornera

Ulluvut sisuukalaaginnavituttullusooq ingerlapput, aamma taamaappoq nunarsuarmi pissutsit allanngoriartupiloornerat. Nunarsuarmi pissutsit allanngoriartornerat uagutsinnut pisussaaffiliivoq. Pisussaaffiliivoq Issittup nunattalu soqutigineqaraluttuinnartup ineriartornissaani aquummik tigumminnittuarnissamut sulisariaqarnermik. Nunarsuarmi pissutsit ineriartorneranni pissaaneqarniuunnerillu annertusiartuinnarneranni, nunarsuarmioqatitsinnik suleqateqarnermi suut tunngavigineqarnissaat pillugit ataatsimoorussaqartariaqarnerput pisussaaffiliivoq. Piaartumik tamanna pisariaqarpoq. Ineriartornermi qulaatiinnarluta Issittumi nunatsinnilumi ingerlalissanngippat nammineq sunniuteqarfigisariaqarparput. Minnerpaamik sunniuteqarfiginiartuartariaqarparput Issittup ineriartornera sakkulersorfiussanngitsoq, nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii Issittumilu nunaqarnerat ataqqineqarlutik avaqqunneqarsinnaanngitsumik inissisimajuassasoq. Nunarsuarmioqatitta utaqqiinnarnavianngilaatigut, naleqartitavut ersarissassallugit suliassaqarpugut.

Issittup soqutigineqarnerujussua ilaatigut silap pissusaata allanngoriartorneranit tunngaveqarpoq. Nunarsuaq tamakkerlugu silap allanngoriartornera pingaartumik inuusuttunit oqallisaaqaaq aamma nunatsinni. Inuusuttavut tusaasariaqarpavut. Inuiaqatigiimmi tamakkiisumik isigissagaanni, inuit nipaat isummersornerallu tusaanerusariaqalerparput. Atukkat qanoq innerannik siunissamillu pitsaasumik angusaqarusunnermik oqariartornerummata. Iliuuseqaqqusinerummata, soorlu inuusuttatta nunatsinni, nunarsuarmi inuusuttorpassuit assigalugit siunissartik pillugu silap pissusaata allanngoriartorneranut iliuuseqaqqusinermik oqariartuuteqartuarmata. Tusaanngitsuusaarsinnaanngilarput nangitsisussatta kissaataat. Nammineq iliuuseqartariaqarpugut nunarsuarmioqatittali aamma iliuuseqarnissaannut sunniiniarneq ingerlattariaqarparput. Uaguuvormi annertuumik silap allanngoriartorneranit sunnerneqartut, pinngortitamillu inuuniuteqarnerput allanngoriartornerup suli pisussatut siulittuutigineqartup sunnersinnaammagu eqqumaffigisariaqarparput. 

Ukiumi nutaami suliassatsinnut ilaavoq sila pillugu Nunatta suleriusissiaqalernissaanik inatsiseqalernissaanillu aqqutissiuusseqataaneq piviusunngortitsiniaqataanerlu. 

Kalaallit Nunaat tulluusimaarutigisarput – Ataatsimoorneq pisariaqarpoq

Ukiortaami pilluaqqusineq kissaassinerlu manna aamma inuiaqatigiittut ataatsimoornerunissatsinnik ikioqatigiinnerunissatsinnillu kaammattuutaavoq, tassami piffissami aggersumi nalaatassavut suliassavullu annertuut aatsaat ataatsimoornikkut anigorlugillu naammassisinnaavagut.

Ineriartornerup ulluinnarni inuunerput sunnertuassavaa, taamaattorli allanngoriartortoqaraluartoq atugarissaarnermik aaqqissuussaanerput attattuartariaqarparput. Nukiiit atortuartariaqarpavut inuiaqatigiinni kikkulluunnit periarfissaqartuartissallugit. Inuttut inuiattullu kiffaanngissuseqaqqullugit. Meeqqat, iliniartitaanerup tamanut periarfissiisup, peqqinnissaqarfiup pitsaanerulernissaanut, inuiaqatigiinni pisariaqartitsisut utoqqartattalu isumassortuarnissaat pillugu. 

Iliuuseqarnissarput kivitseqatigiinnissapullu nammineerluta pilersitassaraarput, aatsaat taamaaliornikkut siunissaq alloriarfiusinnaammat. Ullullu tamarluinnaasa tamanna suleqatigiiffigisariaqarparput. Ataatsimoorfippassuaqarpugummi akerleriiffigisatsinnit amerlanerungaartunik. Ataatsimoornissarput pisariaqarpoq. Immitsinnummi pinngitsoorsinnaanngilagut; sulinitsigut, suliffeqarfiit aningaasarsiornerisigut, sulisartut kivitseqataanerisigut, nutaaliortullu inerisaanerisugut siunissatta tunngavissagissaartup ineriartortittuarnissaanut. Piginnaasaqarluarnitsigut, isumatusaarnitsigut, sulinitsigut innuttaasunillu peqataatitsilluarnitsigut sunaluunniit angusinnaavarput. Tamanna upperivara. Tassaavoq Inuit Ataqatigiit pilersikkumasarput, Kalaallit Nunaat tulluusimaarutigisarput ineriartorluaqqullugu. 

Pisariaqalersillugu inuiattut ataatsimoortarpugut. Unammillernartutut isigeqqaagarput sunaluunniit angusinnaalersarlugu. Ukiorpassuit – Kinguaariippassuit tunngaviligaannik ullumikkut killiffipput ineriartortillugu angusimavarput. Aqagu ulloq ullumerniit tamanut pitsaanerusoq pilersikkumallugu. Tassa taanna kalaallit nukipput. Avatangiisinut allanngorartunut naleqqussarsinnaanerput. Eqqaamajuartariaqagarput suni tamani aqqusaagaqartilluta, siunissattalu ilusilersornerani – Immitsinnut periarfissikkaangatta, ikioqatigiikkaangatta kivitsiuartaratta. Taanna ukiumi nutaami tunngavigisigu. Nunarput kinguaassagullu pillugit. 

Inuit Ataqatigiit ukiumut qaangiuttumut qujalluta nunaqqativut ukiortaamik pilluarnartumik angusaqarfiulluarumaartumillu kissaappavut.

Inuiattut nukittoqutissagut nungusarnagit!

Allattoq : Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni gruppiata siulittaasua

Inuiattut nukittoquttissagut nungusarnagit!

Inuiaat nukittuut anersaakkut pisuussutitik nukittoqutigisarpaat. Atortorissaarutit, pigisat allat nunguppata taarserneqarsinnaapput, nutaanik sanasoqarsinnaammat.

Anersaakkulli nukittussutigut, siuaasatsinnit oqaluttuat, ileqqullu kingornutagut annaagutsigit inuiaaussaagut anersaakkut piitsuungaartut.

Siulitta anersaakkut nukittunertik nunami issittorsuarmi inuuniarfikkuminaaqisumi nukittoqutiuarsimavaat, maannamut uagut eriagalugit kinguaatsinnut ingerlatitassagut.

Nunatta Isiginnaartitsisarfia ilinniarfiatalu sipaarniarfigineratigut isiginnaartitsisarfiup ipitikkiartornera inuiannut kalaallinut mamianartuuvoq. Inuiaat aatsaat taama nunanit allanit pilernunneqaleruttortup nukittoqotissai ilanngarterneqartariaqanngillat.

Nunap piinik annikilliortinneqarsinnaavugut. Anersaakkulli tarnikkullu annikillisaavigineqarutta iniattut immitsinnut nungunnissarput qanillissavarput. Inuiaat allat nungunngikkaatigut, immitsinnut nungussanngilagut!

Aningaasanut inatsit 2020-moortoq akuerinngilarput, inuiattut immitsinnut aamma illersorniarluta.

Nunatta isiginnaartitsisarfianut sipaarniarneq, nungusaaneq unitsinneqartariaqarpoq.

Inuiattut nukittuutut ingerlaqqittariaqarpugut.

USA aamma mittarfinnut aningaasaliinissaq

Inuit Ataqatigiinniit aalajangiusimavarput tusagassiuutitigut aatsaat paasigatsigu USA-p mittarfimmut / mittarfinnut tunngatillugu aningaasaliinissaminut februarimi piariilersoq. September 2018-mili inuiaqatigiit ilisimalereerpaat mittarfinnut sananeqartussanut tunngatillugu USA soqutiginnittoq, taamaattumik taanna immini nutaarsiassaanngilaq. 

Siunersuinissamik kissaateqarnitta Naalakkersuisooqataasunik tunuliaqutsiisut itigartippaat, tamanna tusaatissatut tiguarput, taamaattumik apeqqutit Ataatsimiititaliaq aqqutigalugu ingerlatsissavagut, sulinerlu tassuuna ingerlassaaq. Naalakkersuisumik naapeqateqarnissamik piumasaqarnerput juullip kingorna aammaarluta piumasareqqissavarput, aalajangiusimagatsigu Inatsisartut ilisimatinneqarnerat akuutinneqarnerallu naammaginartumik pisimanngitsoq.

Inuulluaqqusilluta

Mimi Karlsen aamma Sofia Geisler

Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaani Ilaasortat

Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq

Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq

Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititalimut Inuit Ataqatigiit ilaasortaatitaatut tupaallaatiginngitsuunngilarput tusagassiuutitigut paasigatsigu qaammatini arlalinngortuni Naalakkersuisut USA-mik ima qanitsigisumik attaveqarsimasut allaat mittarfiit pillugit aningaasaliinissamut isumaqatigiissut atsiorneqassalluni piariingajaliivissimalluni.

  • Tupaallaatiginngitsuunngilarput atuaratsigu mittarfiit pingasut pillugit misissuinissamut USA Nunatsinniit attaveqarfigineqarsimammat, tamannalu aasarli pisimalluni, aalajangiinissarlu qanittuaranngorsimasoq. Suli tupigusunnarnervoq Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfiup tusagassiuutitigut uppernarsarmagu mittarfiit pineqartut mittarfiliorfigineqartussat amerikarmiunit tikeraarneqarsimasut.

  • Tupaallaataavallaarnavianngikkaluarpoq susoqarnera pillugu Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq sukumiisumik ilisimatinneqarsimasuuppat. Akerlianilli paasissutissat tigussaasut Naalakkersuisuniit Ataatsimiititaliamut tunniunneqartut ikittuararsuusimapput, tamannalu naammaginanngilluinnarpoq. Pissusissamisoorsinnaanngilaq ataatsimiititaliami ilaasortat tusagassiuutit aqqutigalugit malinnaassariaqassappata Nunatta avammut attaveqarnera pillugu apeqqutit eqqartorneqartillugit. Akulikippallaanik pisalerpoq tusagassiuutit aqqutigalugit ilisimasariaqakkatsinnik pissarsisarnerput.

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaanut ilaasortaasut ullumikkut piumarivarput Nunanut Allanut Naalakkersuisoq siunersiorneqassasoq, taamaasilluta nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasuni Naalakkersuisut suut suliarineraat pillugit pisariaqartumik ilisimasassatinnik pisinnaajumalluta. Taamaalilluni Inatsisartut aamma qanimut peqataaffigisaannik sulineq ingerlasinnaaqqullugu.

Ataatsimiititaliami Siulittaasup Tullia Mimi Karlsen & Ilaasortaq Sofia Geisler

Kulturimut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu pimoorussisumik naalakkersuisoqartariaqarpugut

Allattoq: Mimi Karlsen, Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Inatsisartut Ataatsimiititaliaanni siulittaasup tullia

Kulturimut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu pimoorussisumik naalakkersuisoqartariaqarpugut

Inatsisartuni sulinitsinni suliat pingaarutillit kulturimut, ilinniartitaanermut ilageeqarnermullu tunngasut pingaartillugit Inuit Ataqatigiinniit suliarisarpagut. Ajoraluartumilli malugisarparput Naalakkersuisunit taakku pingaartinneqannginneri.

Pingaartinneqannginneranut tunngaviutipparput Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq aamma Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Naalakkersuisuummat. Nunanut allanut sillimaniarnermullu suliaqarneq pingaaruteqaqaaq, pingaaruteqarneruleriartuinnssallunilu.

Nunatta illersornissamut sillimaniarnermullu oqartussaaqataarusunnera danskit naalakkersuisui peqatigilluinnarlugit suliarisariaqarpoq. Issittumut periusissiap nutarternerani qulakkeerneqartariaqarpoq nunatta suliamut sunniuteqartumik peqataatinneqarnissaa. Ila nunanut allanut illersornissamullu naalakkersuisoq suliassaqaqaaq.

Naalakkersuisut siulittaasuat allatut iliortariaqapoq

Taammaammat Naalakkersuisut siulittaasuat allatut iliortariaqalerpoq. Nunanut allanut sillimaniarnermut naalakkersuisoq immikkut naalakkersuisulertariaqarpaa, taamaalillini kultureqarnermut, ilinniartitaanermut ilageeqarnermullu naalakkersuisumik ivertitsisisariaqassalluni. Taamatut iliornermi kultureqarnermut, ilinniartitaanermut ilagiinnullu suliaqarneq aamma Naalakkersuinikkut pimoorullugit soqutigalugillu suliarineqartalissagaluarput.

Ilinniartitaanerupu qaffassartuarnissaa tamatta anguniagaraarput. Meeqqat atuarfiini angusat pitsanngorsarnissaat anguniartuagassaavoq. Kulturikkut ilageeqarnikkuttaaq suliassat pingaaruteqaqaat, taakkumi anersaakkuttaaq ineriartortitsisuummata.

Ilinniartitaaneq siunissamut isumalluarnissamut aaliangiisuuvoq

Suliat pingaartut pimoorussamik suliarineqartariaqarput. Naalakkersuinikkut anguniagaavoq innuttaasut 70 %-ii 35–nik ukioqalinnginnerminni ilinngiaqarnissaat 2040-mi anguneqassasoq. Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiillu nalunaarutaanni nunatsinni inuit 44%-ii meeqqat atuarfiat taamallaat naammassisimavaat, 2040-millu pissutsit annertuumik iliuuseqarfigineqaratik taamaaginnassappata  anguniagaq angujuminaassasoq nalunaarutigaat. Allaqqutssinnaanngilarput ilinniartitaaneq annertunerujussuarmik ataqatigiissaagaasumik aaqqissuussineq. Suliassarlu pitsaanepaaamik  suliarisariaqarparput. Ilinniartitaanikkullu pingaartitsilluni sulineq siunissami isumnalluarnissamut aaliangiisuusoq Inuit Ataqatigiit isumaqarput.

Taamaammat Naalakkersuisut siulittaasuata naalakkersuisunik inuttalersuinini eqqarsaatigilluakkamik, sulianillu pitsaasumik naammassinniissaanissaq anguniarlugu iliuuseqartariaqarpoq.

Tunngaviusumik Inatsisissamut Isumalioqatigiissitaq ingerlaqqissaaq – Siumulli aqutsisinnaanini takutittariaqarpaa

Tunngaviusumik Inatsisissamut  Isumalioqatigiissitaq ingerlaqqissaaq –

Siumulli aqutsisinnaanini takutittariaqarpaa

Tunngaviusumik Inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitaq assoralisimaarpoq. Isumalioqatigiissitap suliassaa inuttalersugaaneralu pillugu partii siulittaasuutitaqartoq iluminni piffissaagallartillugu inissiisimannginnera isumatusaartumik eqqarsaatigilluakkamillu sulinissamik innarliisuuvoq. 

Suliap qanoq pingaaruteqartiginera pinnagu politikkikkut saqqumilaarniarfissatut pinnaaffittullu Isumalioqatigiissitapinissisimajuarnera suliassamut paatsoorneruvoq, namminissarsiorneruvoq akuersaarneqarsinnaanngitsoq.

Isumalioqatigiissitap ingerlaannarnissaa Siumup kissaatigaa? 

Isumalioqatigiissitaq ingerlaqqissappat Siumup qanoq Isumalioqatigiisitami inissisimaffeqarnini erseqqissumik oqaatigisariaqarpaa. Taamatuttaarlu Naalakkersuisut Isumalioqatigiissitap pilersinnissaanut aalajangiisinnaassuseqalersinneqarlutik piginnaatitsissummik Inatsisartunit tunineqarsimasut akisussaaffimmik tigusisariaqarput. Akisussaaffik imatut paasillugu Isumalioqatigiissitap sinaakkutaanik pitsaasunik aammalu tatigineqarsinnaasumik sulinissaanut akisussaassuseqarnermik.

Inuit Ataqatigiit qaqagukkulluunniit Isumalioqatigiissitaq pillugu Siumup oqaloqatigiinnissaannut piareersimavugut. Siumulli innuttaasut oqaluttuuttariaqarpaitunngaviusumik inatsisiliornissamut qanoq politikeqarnerluni.  

Avammut nalunaaruteqannginneq aamma imatut paasineqarsinnaammat Isumaloqatigiisitap suleriaqqinnissaa Siumup tunngaviaqtigut isumaqatiginngikkaa. 

Taamaassimassappat nukiit pitsaasut aningaasallu atulussinnarneqassapput, aammalu Inatsisartut aalajangigaannik Isumalioqatigiissitamullu ilaasortanut ataqqinninnginnermik takutitsinerussalluni. 

Isumalioqatigiissitaq ingerlaqqissappat siunnersuut

Isumalioqatigiissitaq tutsuiginartumik aammalu uppernassusilimmik ingerlaqqissappat iliuuserineqarsinnaasutut siunnersuutigaarput Tunngaviusumik Inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitap sulinerata aaqqissugaanera allanngortinneqassasoq. Taamaaliornikkut isumalioqatigiissitami suliaqartut suliassamut ilisimaqartunit politikeriunngitsunik inuttalersorneqaqqullugu, taamaalioraanni aatsaat isumalioqatigiisitap uppernassusaapilersinneqassammat.

Inuit Ataqatigiit tamanna aallaqqammulli pilersitsiniarmi siunnersuutigisarput matumuuna aammaarluta siunnersuutitut qaqeqqipparput. Tamanna aaqqiissutitut isumaqatigiissutigineqarsinnaappat Inuit Ataqatigiit peqataaffigissavaat.

Inuit Ataqatigiit siulersuisui 

NATO-mi nunarput sammineqalerpoq – Nunarput sakkuaaffiussanngilaq

NATO-mi nunarput sammineqalerpoq – Nunarput sakkuaaffiussanngilaq

Siulittaasup tullia naalakkersuinikkut oqaaseqartartoq: Aqqaluaq B. Egede

NATO-mi ilaasortaasut decemberip 3-ani 4-anilu London-imi ataatsimeersuarnissaanni naatsorsuutigissavarput USA-p Danmarki piumaffigissagaa sakkussiaqarnikkut issittumi nakkutilliinissamut atugassanik amerlanerusunik pigisaqaleqqullugu.

Tusagassiorfitsigut saqqummersoq USA-p præsidentia Donald Trump USA-p Danmarkimut aallartitaa Carla Sands aqqutigalugu naalagaaffeqatitsinnut Danmarkimut piumasaqarmat timmisartunik sorsuutinik amerlanerusunik pigisaqaleqqullugu piumaffigimmagu, Danmarkinngooq issittumi nakkutilliinerat annertunerusariaqarmat.

Nunani allani naalagaaffiit pissaaneqarnerpaat sakkussianik annertusaaniarnerat sorsunnermik annertunerusumik pilersitsinissamut pilersaarusiorneruvoq.

Sakkuaalluni pissaaneqarniunneq aallartittarpoq inoqatinut ataqqinnittussaaneq illersuisussaanerlu amigaatigineqaraangat. Nunat allat oqaloqatigiillutik, isummersoqatigiillutik isumaqatiginninniartussaanerat noqqaassutiginagu pissaaneq sakkuaannertalik kisiat angusaqarfissaasorineqaleraangat tamanna pisarpoq.

Pissaanilissuartut taaneqartartut “sorsunnerup nillertup” nalaanitulli issittumi sakkoqarneqqisaanissaminnut piukkoortupilussuupput. Tamannali issittumi najugaqartuusugut pisariaqartitatsinnit allaalluinnarpoq. Sammineqarnerujussuusariaqaraluarpoq issittormiut inuuniarnermikkut atugaasa qanoq pitsanngorsarneqarsinnaanerat.

Pinartumik suliamik isertuussaaqisumillu nunatsinni ingerlatsisoqarpoq. Naalagaaffeqatigut Naalakkersuisugullu nunatta inui minnerpaamilluunniit peqataatillugit ingerlatsinngillat. Sunaana isertuukkissi? Pilersaarut tamakkiisoq sooq inuiaqatigiinni ilisimaneqassanngila? Susoqartoruna? Sunaana isertuuppisiuk?

Inuit Ataqatigiit politikkerput imaappoq; Nunarput sakkutooqarnikkut sakkulersornikkullu ineriartortitsivigineqassanngitsoq, nunarput sakkulersorfiunani eqqissinermik tunngaveqarluni nunatut ilisarnaatini attattuassagaa. Sakkulersorluni sorsunnikkut inuit allat inuunerannik ”akiliilluni” suna tamaat sakkugalugu kinaassuserpullu akigalugu pissaaneqarniuttunut peqataassanngitsugut. Tamatta nunarsuarmioqataagatta, ilinniartariaqarparput siammarterlugulu inooqatigiinnerput torersumik ataqqeqatigiittumillu inoqativut pilliutiginagit toqqissisimasumik inuuneqartikkumallutigit, aamma najugarput pinngortitaq ataqqillugu inooqatigalutigu.

Sinnattuinnaanngilaq oqitsoq, pisariaqavissoruna inuiattut eqqissinermik anersaaqarnitta nunarsuarmioqatitsinnut ataavartumik eqqaasitsissutigiuassallutigu.

London-imi ataatsimeersuartussat kajumissaarpagut sakkulersorniarnermut illuatungiullugu issittumi inuuniarnerup oqilisaaffigineqarnissaa sammineroqqullugu. Inuiattut ataatsimoorluta nikussaartariaqarpugut. Nunarput inuilu qarsullugit naalagaaffeqatigiit suleqatigiinnerulernerat neqitsiullugu kinaassuserput akiginiarneqarsinnaanngilaq –  Akisussaaffik tamatsinniippoq.

USA-p nunatsinni soqutigeqqusaarnera tamatsinnut navianarluinnartuuvoq

Siulittaasup tullia naalakkersuinikkut oqaaseqartartoq: Aqqaluaq B. Egede

USA-p nunatsinni soqutigeqqusaarnera tamatsinnut navianarluinnartuuvoq

Nunatta inuisa USA pillugu qanoq isumaqarnerat, aamma inuiattut USA toqqaannarnerusumik aningaasarsiornikkut naalakkersuinikkullu akunnermiliuttoqarnata suleqatigisinnaaneripput misissuititsiniartoqarpoq. Inuiaqatigiittut amerlanngitsugut mianersorluinnartariaqarpugut. Uppernarsaatissarpassuaqarpoq inuiannut ikinnerussuteqartunut aamma nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisa aalajangersarneqarsimasut tunngaviginagit USA-p pissusilersuuteqartarnera nunarsuatsinni nutaarsiassaanngilaq.

Nunarsuatsinni nunat naalagaaffiillu pissaaneqarumasut inuit pilliutigalugit pissaaneqarniarsinnaassuseqartut USA ilagilluarpaat. Nunatsinniinnaq pissutsit matumani isiginiagassaanngillat, isiginiartariaqagarput pingaarneq tassaavoq nunarsuatsinni inuiannik immikkooruteqartunik USA naqisimannissinnaassuseqartuummat, pissaanerminillu attassiinnarumalluni nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit imaaliallaannaq atorunnaarsittarlugillu namminneq soqutigisatik malillugit inuppassuit inuuniarnikkut atugaat ”akigisinnaasarmatikkit”.

Danskit naalagaaffiat unamminartorpassuarnik misillerfigisimavarput. Taamaakkaluartoq Demokrati tunngavigalugu aamma inuit pisinnaatitaaffiisa aalajangersarneqarsimasut aallaavigalugit illersorsinnaassuseqarnerput amerlasuutigut iluaqutigisarlugulu angusaqarniarnitsinnut danskit naalagaaffiat ammaaseqataasarsimaqaaq. Qularutigeqaara USA-p tamanna aamma suleqataaffigisimassagaluaraa. Takusareerparput USA-p nunavissuani inuiaat allat aamma ammip qalipaata, oqaatsit, kiisalu sumi inunngorsimaneq tunngavigalugit inuppassuit immikkoortitaasut takussaasorujussuummata.

Nunarsuatsinni nunat tamalaat akornanni suleqatigiissutigineqartut isumaqatigiissutaasut pillugit USA politikkikkut isummaminik ”issariarnerinnakkut” allannguisarnini ilisarnaatigilersimavaa. Immikkut isiginiagassaavoq USA-mi kina præsident-iunersoq apeqqutaalluni naalakkersuinikkut isummat allanngorujussuarsinnaasarmata. Tamanna Kalaallit Nunaata inuisalu siunissamut ungasinnerusumut pilersaaruteqarlæutik ingerlatsiniarnerannut innarleerujussuarsinnaavoq.

Nunasiaanermiit Namminersornerulluni Oqartussaanermut ikaarsaarnerput, tamatumalu kingorna Namminersorluni Oqartussaanerup eqqunneqarnerata kingorna Inatsisit pitsaasut, kisianni aamma unammillernartullit suliassaraagut. Mianernarluinnartuuvoq inuiaqatigiittut naalakkersuinikkut killiffitta isasoortinneqarsinnaanera USA-p sunniiniarneratigut suleqatigineratigullu inatsisit atuuttut ”nakkaaneqarsinnaammata. Namminersorneq pillugu inatsit inuiattut ataatsimoorluta naalagaaffeqatitsinnut isumaqatigiissutigisarput taasissutiginikuusarpullu pituttuisuuvoq ataqqeqatigiilluta nunatta inuisalu namminiilivinnissaat siunertaralugu anguniakkanik erseqqissunik imaqartoq.

Danskit naalagaaffiata tunngaviusumik inatsisaa pitsaanersoq pitaasuunnginnersorlu nalilersussanngilara. Danskilli tunngaviusumik inatsisaata USA-mi inatsisinit atuuttunit pitsaanerujussuusoq qularutigineqassanngilaq. Tamatumani inuit inuiaassutsimikkut immikkooruteqartut kiisalu oqartussaaqatigiilluni inuit pisinnaatitaaffiisa aalajangersarneqarnerat naapertornerullugu ingerlaasilik nuna tunuinnarneqarsinnaanngilaq.

Nunatsinni inuppassuit ilinniarsimassutsikkut suli unammilligassaqartut aamma nunarsuarmioqatigiit nunatut akunnerminni periusaannut mianersorfissanut allarpassuarnullu qaammaasaqassusiisa annertusarnissaat aallartinneqartariaqarpoq, kinguarsaqqinneqarsinnaanngilaq. Paasineqartariaqarpoq mianernartumik killiffeqaratta, massakkullu Naalakkersuisooqatigiit suleqataasalu inuit pisinnaatitaaffiisa qaammarsaassutiginissaannut sulissutiginissaanullu atugassat ICC-mut aningaasaliissutinik nungusaanermikkut innarleerujussuarsinnaanerat periarfissaalerpoq.

Naalakkersuisut immikkut iliuuseqartariaqarput, qaammarsaanikkut, oqallitsitsinikkut aamma nunarsuatsinni danskit naalagaaffiata nunattalu inissisimanerat pillugu, kiisalu nunanit allanit immikkoorutaasa sutigut nukittoqquteqarnerat qaammarsaassutigineqartariaqarput. Naalakkersuisooqatigiit suleqataasalu aamma illua-tungiliuttut peqatigiilluta apeqqut una pillugu sakkortusisamik sulisariaqarpugut.

Paasineqartariaqarpoq USA nuna pissaanilerujussuaq peqqarniissinnaaqisorlu nunatsinnut inuinullu qulangiinissaminut tunuarsimaaginnartussaanngitsutut ilisimaneqartoq ”ersinngitsumik anguniagaqarmat”. Imaanngilaq USA-p inuiaat uagut asangaaramitigut inussiarnisaarfigigaatigut. Pissaanermik annerusumik pilersitsiumallutik sakkulersorluni sorsussinnaanerminik annertusaaniarlutik sunnerniarsaraatigut. Itigartilluinnartigit nunat sakkuaallutik pissaaneqarniuttut kissaataat neqeroorutaallu. Nunarput inuilu avatangiisimikkullu kinaasuserinngisaminnut ”appakaateqqunagit”. Inuiaqatigiitut mianersoqqissaartariaqarpugut apeqqutit annertuut ”malaannarluta” tunngavilersorpiarnatalu akuersaaginnassannginnatsigit. Taamaaliorneq inuiaqatigiinnut uatsinnut akornusersinnaanerput annertoqimmat. Taamaammat Naalakkersuisut immikkut suliniutinik aallartitsinissaat Inuit Ataqatigiinniit kaammattuutigissallutigu piffissaagallartillugu oqaatigissavara. Apeqqut USA-mut tunngassuteqartoq annertoqaaq. Nukivut katersuutsittariaqarpagut, ataatsimoorussassavullu suliniutit aallartittariaqarpagut eqqartorlutigit. Kukkusoqarnissaa utaqqinagu, kukkunnginnissaq siunertaralugu sulineq Naalakkersuisutigut aallartinneqartariaqarpoq. Neriulluta Naalakkersuisusut nunatsinni inuit ataatsimoornissaat siunertaralugu suliniutinik aallartitsinissartik ammaffigissagaat.

Aalisakkanik pisassiisarneq niueruteqarnerlu misissorneqarlik

Aalisakkanik pisassiisarneq niueruteqarnerlu misissorneqarlik

Inuit Ataqatigiit naapertuilluartumik peqquserluffiunngitsumillu aningaasarsiornikkut pisuussutitsinnillu atuineq pingaarluinnartutut isigaat.

Peqquserlunnerillu tamaasa akuersaanngilluinnarlugit aamma nunami sanilerisatsinni Islandimi ulluni kingullerni aalisarnerup silarsuaani peqquserlunnerit paasineqartut akuersaarnanngitsullu ilungersunartutut isigalugit.

Inuiaqatigiit pisuussutaat uummassusillit uummaatsullu atugassanngortinneqartarnerat niuerutigineqartarnerallu eqqortumik ingerlanneqartarnersoq misissorneqartariaqarput. Pisassiissutit piginnittunut aalajangersimasunut ”pigisassanngortitaasut” naapertuilluartumik aqunneqarnersut kikkulluunniit apeqqusersinnaasariaqarpaat.

Apeqqusiisoqartilluguli akissutissat eqqortut pissarsiarineqarsinnaasariaqarput. Akissutissat eqqortut misissuisoqarsimatinnagu ajornakusoortuupput, misissuititsisoqarnissaa piaartumik pisariaqartinneqarpoq.

Nunatta aalisakkanik tunisassiorneq aningaasarsiornikkut annertuumik patajaallisaatigaa. Pitsaasumik aqutsisariaqarpugut siunissami niuernikkut tunisassiornikkullu patajaatsumik tutsuiginartumillu ingerlatsinersugut apeqquserneqarsinnaasariaqarpoq. Eqqortumik ingerlatsinerput uppernarsarsinnaajuartariaqarparput, aamma aalisarneq niuernerlu nunarsuatsinni annertuumik sunniurteqarfigisarput pineqartillugu.

Tamanna naalakkersuinikkut piaartumik aallartinneqassasoq kissaatigaarput. Isertuusserpalaartuunngitsumik ammasumik inuiaqatigiit nunatsinni nunarsuarmioqatittalu apeqquusiisimatillugit akissutissat eqqortut qulaajarneqartariaqarput.

Isumaqanngilanga nunatta avataannut niuerneq nunatsinnilu aalisagartassiisarneq naammattumik paasissutissanik aamma naalakkersuinikkut pigisaqartoqartoq.

Ukiut arlallit oqallisaasimavoq aalisarnermi aningaasat ingerlaarnerat misissuiffigineqassasoq. Suliassaq paamaarunneqarsimaqaaq, aamma soqutigisaqartut tamatigorluinnaq peqataatillugit taakkua akissuteqaatigisaat aallaavigalugit paasissutissiinerit ingerlanneqakkajuttarmata.

Inuiaqatigiit pisuussutaat pillugit misissuisoqassappat suligasuartussanik attuumassuteqanngitsunik, aamma soqutigisarsiunngitsunik misissuititsisoqartariaqarpoq. Tamannalu Naalakkersuisut piaartumik isumagisariaqaraat Inuit Ataqatigiinniit kaammattuutigaarput.

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut oqaaseqartartuat

Aqqaluaq B. Egede

Naalakkersuinikkut aqutsineq siorasaarneqarmermit aqunneqanngitsoq

Naalakkersuinikkut aqutsineq siorasaarneqarmermit aqunneqanngitsoq

Qinesinerup kingulliup kingorna Naalakkersuisut amerlanerussuteqarnissamut suliniartarnerat ajornartorsiorfiusoq takuarput. Naalakkersooqatigiit tapersorsortaanniillu piumasaq pinngikkaanni tapersersuiunnaarniarluni siorasaarutit akuttunngitsumik nalaattarpagut. Qaavatigullu innuttaasut kaasarfiiniit aallertaqattaarnerit pissutsit taakku qaavisigut toqqissisimajunnaartitsipput.

Naalakkersuisunikkut suleqataaniarnerup ulluinnarni atugassarititarilersimasai tassa tamakkuupput. Nunatsinnilu aqutsisuusut aalajangiiniarnermil isummanik nikisitseqattaartarnerat nalinginnaavoq. Tamanna sammisani aalajangersimasuni takusaqattaarparput, assersuutissaqqissoq kingulleq tassaalluni Tunngaviusumik Inatsisissamut Isumalioqatigiissitamut tunngasumut isummanik allanngortitsinerit.

Tassani Naalakkersuisooqatigiit Demokraatillu qinikkat akissarsiamik qaavisigut akissarsiaqartitsinissaanik isumaqatigiissutertik akerlerineqalertoq takullugu issariarneq kingulleq atorlugu utertimmasuk.

Politikkikkut suliaqarnermi suleriuseq taanna akuerineqarluni atuutiinnartussaasutut Inuit Ataqatigiit isiginngilaat. Isumaqarpugut suleriuseq atorneqartoq siunissamut ungasinnerusumut takorluugaqannginnermik tikkuussisisinnaassuseqannginnermillu ersersitsisoq. 

Qulakkeerusupparput ukiuni aggersuni tamakkiisumik aaqqiinani tuaviortumik aaqqeeriartarneq unitsillugu, pissutsit tamakkiisumik isigalugit aaqqiissuussaanikkut aaqqissuusseqqinnissaq pisariaqavippoq. Nunatta aaqqissuussaaneranut inuillu ulluinnarni atugaasa pitsanngorsaaviginissaat aatsaat taamaaliornikkut ilorraap tungaanut saatsinneqarsinnaammata.

Ukiaq manna pissutsit ersarissut takutippaat, nunatta naalakkersuinikkut aqunneqarnermigut ajornartorsiuissornera. Aallaat siorasaarinerit aqqutigalugit amerlanerussuteqarnissaq aatsaat qulakkeerneqartarluni. Killiliisoqartariaqalerpoq, nunarput siorasaarineq, matoqqaneq naalakkersuinerlunnerlu tunngavigalugit aqunneqarpat annaasaqartussat tassaapput inuiaqatigiit.

Siorasaaraluni pissaanermiinniinnarneq taarserneqartariaqalerpoq, inuiaat kalaallit ullumi siunissamilu neriuummik peqalersinnerannik.

Taamatut ingerlaaseqarneq ulluinnarsiutinngortinneqassanngilaq, tamanna inuiaqatigiit qinersinerminni kissaatiginngilaat. Kissaatigivarput nunarput toqqissisimanartoq inuuffigiuminartorlu.

Múte Bourup Egede

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Arnanut nakuusertarnerup akiorniarneranut suliniutit ersarinnerusariaqarput

Arnanut nakuusertarnerup akiorniarneranut Naalagaaffiit Peqaatigiit ulloq 25. november ullorititaaraat. Arnat nakuuserfigineqartarnerat Inuit Ataqatigiit akuerinngilaat. Arnanut nakuusertarnerup akiorniarneranut suliniutit periarfissallu ersarinnerusariaqarput, inuiaqatigiinnilu ulluni makkunani siunissamullu malunnaatilimmik naalakkersuinikkut iliuuseqartoqartariaqarluni. Arnat nakuuserfigineqartarnerat akiorniarlugu Naalakkersuisut erseqqissuliornerusariaqartut Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut.

Nunatsinni arnanut timikkut tarnikkullu nakuusertarneq suli annertoorujussuusoq ajuusaarnartumik oqaatigineqarsinnaavoq. Nunatsinni arnat nakuuserfigineqartarnerat ilungersunartuuvoq naalakkersuinikkullu erseqqissuliorfigalugu suliniuteqarfigineqartariaqarluni.

Arnat nakuuserfigineqartarnermikkut inuunerminni saaffissaaruttutut misigisimasarnerat ilaqutariippassuarnut minnerunngitsumillu meerarpassuarnut pitsaanngilluinnartumik sunniuteqartarpoq. Persuttagaaneq nakuuserfigineqarnerlu arnap misigissusaanut ulluinnarnilu inuuniarnikkut atugassarititaasunik sakkortuumik aseruisarnera naalakkersuinikkut eqqumaffigineqartariaqarpoq. Sineriammi arnanut qimarnguinnut atugassarititaasut assigiinngitsorujussuupput, illoqarfiit ilaat qimarngueqanngillat, ilaat namminneq ingerlasuupput, ilaallu kommunenit aqunneqartut.  

Inuiaqatigiit atugarissaarnermik toqqammaveqarlutik naligiissitaanermik ingerlatsiffiusut tassaapput inuiaqatigiit arnanik timikkut tarnikkullu persuttaaffiunngitsut. Nunarput maangamut annertuallaamik suli arnanik persuttaaffiusarmat inuiaqatigiittut ikioqatigiinnikkut akiortariaqakkatsinnik nassuerutissaqarpugut. Arnanut nakuusertoqarsimatillugu amerlasuutigut meeqqanut aamma sunniuteqapiluttarpoq. Anaanaasup persuttagaanerata saniatigut  aamma meeqqat tarnimikkut persuttarneqaatigisaraat ilisimaaraarput, meeqqallu  angerlarsimaffimminni ersiorlutik inuusariaqartarlutik. Arnanut nakuuserfigineqartartunut meeqqanullu periarfissarititavut pitsaanerulertariaqartut, tamaviaarullugulu sulissutigisariaqarparput arnat nakuuserfigineqartarunnaarnissaat qulakkeerneqartariaqarmat.

Nunarput tamakkerlugu Politiit immikkut suliniutigisimasaat “Nakuusernata oqaloqatigiitta” pitsaasumik angusaqarfiusumillu misilittagaqarfigaat, uggornaqisumilli sulisussaaleqinertik pillugu annerusumik ingerlakkunnaarsimallugu.

Illernit Qeqertarsuarmi inissisimasoq nuna tamakkerlugu qimarnuiulluni katsorsaaviuvoq. Tassani arnat nakuuserfigineqarsimasut meeraallu, ukioq ataaseq tikillugu sivisussusilimmik tapersersorlugillu ilinniarsimasunik katsorsarnissaannut neqerooruteqartarpoq. Illernit arnanut atugassarititaasut pitsanngorsarniarlugit ullut tamaasa suliniuteqartuarnera Inuit Ataqatigiit naleqartippaat, arnat nakuuserfigineqarsimasut isumassortariaqavissortullu illersugaallutik pitsaasumik alloriaqqinnisaannut katsorsarneqartarmata. Siunissaq eqqarsaatigalugu Illernit annertusaaffigineqarsinnaanera sinerissamilu arnanut nakuuserfigineqarsimasunut pinaveersaartitsinermi suliniutit nukittorsarnissaat naalakkersuinikkut siunnerfiusariaqartoq Inuit Ataqatigiit isumaqarput. Illernit atorluarneqarnerata takutippaa nunatsinni arnanut nakuuserfigineqarsimasunut pinaveersaartitsinerit ersarinnerunissaat pisariaqartoq.

Inuit Ataqatigiit

Aqqa Samuelsen, Isumaginninnermut meeqqallu pillugit oqaaseqartartoq.

Siorasaarinata peqqarniitsuliornatalu isummersoqatigiinniarta

Siorasaarinata peqqarniitsuliornatalu isummersoqatigiinniarta

Inatsisartunut ilaasortat siorasaarneqarsimappata peqqarniitsuliorfigineqarpatalu Inuit Ataqatigiinniit akuersaanngilarput. Kaammattuutigaarput inuit tamatta akisussaassuseqartumik pissusilersuutivut malugitittassagivut, peqqarniitsuliorneq siorasaarinerlu inatsisinik unioqqutitsineruvoq. Aamma akuersaanngilarput inuiaqatigiinni killiligaanani isummersorsinnaatitaaneq mattunneqassappat. Inuit kikkulluunniit uagut isummatsinnit allaanerusumik isumaqarsinnaanerat eriagisassaavoq nalitooq. Isumaqatiginngisanut nikassaaneq siorasaarinerlu sanngiissusiupput ileqquliussassaanngitsut. Sanngisuumik torersumik maligassiuisumillu isummertaaseqarnissarput kinguaassatsinnut tunissutigissallugu nuanneqqajaqaaq.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit naqissuseqqillara, akuerinngilluinnaratsigu inuit inoqatiminnut siorasaarisimappata, imaluunniit qinikkat allat ajortumik pineqarnissaat siunertaralugu sunniiniartoqassappat. Tamanna aamma inuit oqallittarfiini oqallinnermi kaammattuutiginaqaaq. Isummersortoqarsinnaavoq siorasaarinani aamma peqqarniitsuliornani. 

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit inuiaqatigiinni inuit kaammattorlakka, inuiannik isummertaatsimikkut nukittuunik pilersitsinissaq siammarterlugulu kinaasusitsinnik nukittorsaaqataateqqullugu. Inuiaat sanngisuut aamma isummamikkut anersaakkut tarnikkullu nukittuujusariaqarput. Tamattalu pisussaaffeqarpugut tullitsinnut siorasaarinata isummersoqatigiinnermik ingerlatsissalluta. Qanortoruna tamatta siorasaarineq peqqarniitsuliornerlu sakkuginagit inuiaqatigiittut nunarput pillugu, inuillu pillugit isummersoqatigiittuarisa.

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut oqaaseqartartuat

Aqqaluaq B. Egede