Ukiortaami oqaaseqaat

All. Múte Bourup Egede, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Piffiit nutaat ornippavut

Ukioq qaangiuttoq kingumut qivianngitsoorfiusanngilaq. Ullut unammillernartut nuannersullu qaangiupput. Qaangiuppoq ukiutoqaq tassanilu pisimasut misilittakkanik pissarsiffiusut.  Inuunerup aqqusaarititaasa sarsuartinneranni, ukioq nutaaq, ullunik pissanganartunik siunissatsinnik aatsisoq aallartippoq. Ukiortaaq periarfissanik nutaanik ammaasoq.

2019 ukioq qaangiuttoq Inuit Ataqatigiinnut arlalitsigut tigussaasunik angusarissaarfiummat siulittaasutut soorunami tulluussimaarutigaara. Qinikkatut sinniisuutitaqarpugut ullut tamaasa sulilluartunik qinikkatullu atuuffimminnut ataqqinnillutik tunniusimallutillu sulisunik. Tunuliaqutaqarpugullu sulilluarnissatsinnut tunngaviliisunik. Folketingemut qinersinermi qinersiartortut amerlanerpaat Inuit Ataqatigiit qinerpaat. Folketinngi aqqutigalugu Nunatsinnut iluaqutissat ilaasortaatitatta maannamut sulissutigiuarmagit takussutissaqarluarpoq. Ulluinnarni toqqaannartumik inuiaqatigiinnut annertuumik sunniuteqartussanik Inatsisartuni ilaasortaatitatta arfineq-pingasuusut siunnersuutaat arlallit Naalakkersuisunit timitalerneqartussanngorlutik ingerlaqqipput. Nunaqarfinni aqutsisuni, kommuneni ilaasortaatitatta borgmesteriutitattalu innuttaasut qanimut suleqatigalugit sulilluarnerat ullut tamaasa ingerlavoq. 

Angusagut piviusunngorsinnaasimapput ilissi tunuliaqutsiinissigut. Ilissimi tunngavissippasi angusavut aamma Folketinngimut qinersinermi katersuufiunerpaajunerput. Ukioq 2020-imi soorunami innuttaasut atugarissaarinerulernissaat nunattalu ineriartornissaa pillugu sulinerput ingerlaqqissaaq.

Aqqutissanik nutaanik ujarlertariaqarpugut – ulluinnarni atukkavut pitsaanerulersikkumallugit

Ukiuni kingullerni aningaasarsiornikkut nunarput siuariartorluarpoq. Siuariartornerli ulluinnarni inuuniarnitsinnut inuiaqatigiittullu ingerlalluarnerulernissatsinnut alloriarfiua? Piffissami aningaasarsiornikkut annertuumik siuariartorfigisatsinni, inuit amerlanerit ulluinnarni atugaat annerusumik pitsaaneruleratik ilorraap tungaanut nikeriangaarsimannginnerat ukiup naajartulernerani inuiaqatigiit takkuitsoorneqarsinnanngitsumik oqallinnermikkut takutippaat. Ilami nipangiinnarluni isiginngitsuusaarneqarsinnaanngimmat, aningaasarsiorluarnitta nalaani inuit kaasarfiiniit akitsuutinik aammaarluni aallerneq, inuuniarnermik oqimaannerulersitsisoq.

Allannguisariaqarpugut. Ullumikkut aqutsineq aaqqissuussaanerpullu nutartertariaqalerpagut. Aqutsineq ataqqinninnermik imalik peqataatitsiviusorlu pilersillugit. Inuiaqatigiittut ineriartortuassagutta nutartertuarnissarput pisariaqarpoq. Pissutsit ileqquliutiinnarsimasavut taamaattussaannartut isiginagit, ineriartorneq siulitta pilersissimasaat nangillugu, meeqqatta kingulissattalu tamarmik suli pitsaanerusumik nunami maani siunissaqarnissaat ornittariaqarparput. Aningaasarsiornikkut siuariartornerput siunissamut aningaasaliinissatsinnut periarfissiisoq piffissaatillugu atortariaqarparput. Nunatsinnilu pisuussut pingaarnerpaaq, tassa inuk, aaqqissuusseqqinnitsinni aningaasaliiffissatta pingaarnersaraat. Inuit ulluinnarni inuulluarnerulernissaat, imminut napatissiinnaasut amerlanerulernissaat taamaalillutalu meerartatta, utoqqartatta, inuiaqatigiinni ikiorneqartarialittatta – isumassortariaqartut tamarmik isumassorluarneqarnissaanik aqqutissiuussinissaq piffissaammat suliarissallugu.

Politikki tassaaginnassanngilaq tulliani qinersinissamut kisimi eqqarsarluni ingerlatsiffiusoq. Politkki aamma tassaavoq kinguaariit tulliisa ullumikkut inuiaqatigiittut unammilligassagut alloriarfigisimallugit pitsaasumik atugaqarnissaanik sulineq. Siunissaq pilersissagutsigu sulisariaqarpugut, timitaliisinnaajumalluta. Tamanna inummit ataasiinnaarmit, inunnit qulinit imaluunniit inunnit 100-likkaanit kisimi naammassineqarsinnaanngilaq. Tamatta ataatsimoornitsigut, suleqatigiinnitsigut atukkattalu qanoq innerannik paaseqatigiinnitsigut aatsaat pitsaanerpaamik tamanna kivitseqatigiiffigisinnaavarput. 

Inuiaqatigiittut aaqqissugaanerput tatigeqatigiinnermik, pisariaqartillugulu kivitseqatigiittarnermik, tunngaveqarpoq. Tatigeqatigiitsilluta suliassagut unammilligassagullu annertuut, soorlu meeqqat atugaannut, kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliortarnerit akiornerannut, meeqqat atuarfiata ingerlalluarnerulernissaa, peqqinnissaqarfik utoqqaallu atugaanut tunngasut pitsaanerulersissallugit kivissinnaavagut. Ullunimi unammillernartuni kivitseqatigiissinnaanerput takutittarparput. Anguneqarsinnasut suulluuniit angusinnaasutut ilisarluta. Allannguisariaqalernitsinni ataatsimoorta. Ulluinnarni atukkavut pitsaanerulersikkumallugit neriunneq pilersillugu. Kinguaattalu siunissaat qaamanerusoq tunngavissillugu.

Nunarsuarmi ineriartorneq silallu pissusaata allanngoriartornera

Ulluvut sisuukalaaginnavituttullusooq ingerlapput, aamma taamaappoq nunarsuarmi pissutsit allanngoriartupiloornerat. Nunarsuarmi pissutsit allanngoriartornerat uagutsinnut pisussaaffiliivoq. Pisussaaffiliivoq Issittup nunattalu soqutigineqaraluttuinnartup ineriartornissaani aquummik tigumminnittuarnissamut sulisariaqarnermik. Nunarsuarmi pissutsit ineriartorneranni pissaaneqarniuunnerillu annertusiartuinnarneranni, nunarsuarmioqatitsinnik suleqateqarnermi suut tunngavigineqarnissaat pillugit ataatsimoorussaqartariaqarnerput pisussaaffiliivoq. Piaartumik tamanna pisariaqarpoq. Ineriartornermi qulaatiinnarluta Issittumi nunatsinnilumi ingerlalissanngippat nammineq sunniuteqarfigisariaqarparput. Minnerpaamik sunniuteqarfiginiartuartariaqarparput Issittup ineriartornera sakkulersorfiussanngitsoq, nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii Issittumilu nunaqarnerat ataqqineqarlutik avaqqunneqarsinnaanngitsumik inissisimajuassasoq. Nunarsuarmioqatitta utaqqiinnarnavianngilaatigut, naleqartitavut ersarissassallugit suliassaqarpugut.

Issittup soqutigineqarnerujussua ilaatigut silap pissusaata allanngoriartorneranit tunngaveqarpoq. Nunarsuaq tamakkerlugu silap allanngoriartornera pingaartumik inuusuttunit oqallisaaqaaq aamma nunatsinni. Inuusuttavut tusaasariaqarpavut. Inuiaqatigiimmi tamakkiisumik isigissagaanni, inuit nipaat isummersornerallu tusaanerusariaqalerparput. Atukkat qanoq innerannik siunissamillu pitsaasumik angusaqarusunnermik oqariartornerummata. Iliuuseqaqqusinerummata, soorlu inuusuttatta nunatsinni, nunarsuarmi inuusuttorpassuit assigalugit siunissartik pillugu silap pissusaata allanngoriartorneranut iliuuseqaqqusinermik oqariartuuteqartuarmata. Tusaanngitsuusaarsinnaanngilarput nangitsisussatta kissaataat. Nammineq iliuuseqartariaqarpugut nunarsuarmioqatittali aamma iliuuseqarnissaannut sunniiniarneq ingerlattariaqarparput. Uaguuvormi annertuumik silap allanngoriartorneranit sunnerneqartut, pinngortitamillu inuuniuteqarnerput allanngoriartornerup suli pisussatut siulittuutigineqartup sunnersinnaammagu eqqumaffigisariaqarparput. 

Ukiumi nutaami suliassatsinnut ilaavoq sila pillugu Nunatta suleriusissiaqalernissaanik inatsiseqalernissaanillu aqqutissiuusseqataaneq piviusunngortitsiniaqataanerlu. 

Kalaallit Nunaat tulluusimaarutigisarput – Ataatsimoorneq pisariaqarpoq

Ukiortaami pilluaqqusineq kissaassinerlu manna aamma inuiaqatigiittut ataatsimoornerunissatsinnik ikioqatigiinnerunissatsinnillu kaammattuutaavoq, tassami piffissami aggersumi nalaatassavut suliassavullu annertuut aatsaat ataatsimoornikkut anigorlugillu naammassisinnaavagut.

Ineriartornerup ulluinnarni inuunerput sunnertuassavaa, taamaattorli allanngoriartortoqaraluartoq atugarissaarnermik aaqqissuussaanerput attattuartariaqarparput. Nukiiit atortuartariaqarpavut inuiaqatigiinni kikkulluunnit periarfissaqartuartissallugit. Inuttut inuiattullu kiffaanngissuseqaqqullugit. Meeqqat, iliniartitaanerup tamanut periarfissiisup, peqqinnissaqarfiup pitsaanerulernissaanut, inuiaqatigiinni pisariaqartitsisut utoqqartattalu isumassortuarnissaat pillugu. 

Iliuuseqarnissarput kivitseqatigiinnissapullu nammineerluta pilersitassaraarput, aatsaat taamaaliornikkut siunissaq alloriarfiusinnaammat. Ullullu tamarluinnaasa tamanna suleqatigiiffigisariaqarparput. Ataatsimoorfippassuaqarpugummi akerleriiffigisatsinnit amerlanerungaartunik. Ataatsimoornissarput pisariaqarpoq. Immitsinnummi pinngitsoorsinnaanngilagut; sulinitsigut, suliffeqarfiit aningaasarsiornerisigut, sulisartut kivitseqataanerisigut, nutaaliortullu inerisaanerisugut siunissatta tunngavissagissaartup ineriartortittuarnissaanut. Piginnaasaqarluarnitsigut, isumatusaarnitsigut, sulinitsigut innuttaasunillu peqataatitsilluarnitsigut sunaluunniit angusinnaavarput. Tamanna upperivara. Tassaavoq Inuit Ataqatigiit pilersikkumasarput, Kalaallit Nunaat tulluusimaarutigisarput ineriartorluaqqullugu. 

Pisariaqalersillugu inuiattut ataatsimoortarpugut. Unammillernartutut isigeqqaagarput sunaluunniit angusinnaalersarlugu. Ukiorpassuit – Kinguaariippassuit tunngaviligaannik ullumikkut killiffipput ineriartortillugu angusimavarput. Aqagu ulloq ullumerniit tamanut pitsaanerusoq pilersikkumallugu. Tassa taanna kalaallit nukipput. Avatangiisinut allanngorartunut naleqqussarsinnaanerput. Eqqaamajuartariaqagarput suni tamani aqqusaagaqartilluta, siunissattalu ilusilersornerani – Immitsinnut periarfissikkaangatta, ikioqatigiikkaangatta kivitsiuartaratta. Taanna ukiumi nutaami tunngavigisigu. Nunarput kinguaassagullu pillugit. 

Inuit Ataqatigiit ukiumut qaangiuttumut qujalluta nunaqqativut ukiortaamik pilluarnartumik angusaqarfiulluarumaartumillu kissaappavut.

Inuiattut nukittoqutissagut nungusarnagit!

Allattoq : Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni gruppiata siulittaasua

Inuiattut nukittoquttissagut nungusarnagit!

Inuiaat nukittuut anersaakkut pisuussutitik nukittoqutigisarpaat. Atortorissaarutit, pigisat allat nunguppata taarserneqarsinnaapput, nutaanik sanasoqarsinnaammat.

Anersaakkulli nukittussutigut, siuaasatsinnit oqaluttuat, ileqqullu kingornutagut annaagutsigit inuiaaussaagut anersaakkut piitsuungaartut.

Siulitta anersaakkut nukittunertik nunami issittorsuarmi inuuniarfikkuminaaqisumi nukittoqutiuarsimavaat, maannamut uagut eriagalugit kinguaatsinnut ingerlatitassagut.

Nunatta Isiginnaartitsisarfia ilinniarfiatalu sipaarniarfigineratigut isiginnaartitsisarfiup ipitikkiartornera inuiannut kalaallinut mamianartuuvoq. Inuiaat aatsaat taama nunanit allanit pilernunneqaleruttortup nukittoqotissai ilanngarterneqartariaqanngillat.

Nunap piinik annikilliortinneqarsinnaavugut. Anersaakkulli tarnikkullu annikillisaavigineqarutta iniattut immitsinnut nungunnissarput qanillissavarput. Inuiaat allat nungunngikkaatigut, immitsinnut nungussanngilagut!

Aningaasanut inatsit 2020-moortoq akuerinngilarput, inuiattut immitsinnut aamma illersorniarluta.

Nunatta isiginnaartitsisarfianut sipaarniarneq, nungusaaneq unitsinneqartariaqarpoq.

Inuiattut nukittuutut ingerlaqqittariaqarpugut.

USA aamma mittarfinnut aningaasaliinissaq

Inuit Ataqatigiinniit aalajangiusimavarput tusagassiuutitigut aatsaat paasigatsigu USA-p mittarfimmut / mittarfinnut tunngatillugu aningaasaliinissaminut februarimi piariilersoq. September 2018-mili inuiaqatigiit ilisimalereerpaat mittarfinnut sananeqartussanut tunngatillugu USA soqutiginnittoq, taamaattumik taanna immini nutaarsiassaanngilaq. 

Siunersuinissamik kissaateqarnitta Naalakkersuisooqataasunik tunuliaqutsiisut itigartippaat, tamanna tusaatissatut tiguarput, taamaattumik apeqqutit Ataatsimiititaliaq aqqutigalugu ingerlatsissavagut, sulinerlu tassuuna ingerlassaaq. Naalakkersuisumik naapeqateqarnissamik piumasaqarnerput juullip kingorna aammaarluta piumasareqqissavarput, aalajangiusimagatsigu Inatsisartut ilisimatinneqarnerat akuutinneqarnerallu naammaginartumik pisimanngitsoq.

Inuulluaqqusilluta

Mimi Karlsen aamma Sofia Geisler

Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaani Ilaasortat

Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq

Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq

Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititalimut Inuit Ataqatigiit ilaasortaatitaatut tupaallaatiginngitsuunngilarput tusagassiuutitigut paasigatsigu qaammatini arlalinngortuni Naalakkersuisut USA-mik ima qanitsigisumik attaveqarsimasut allaat mittarfiit pillugit aningaasaliinissamut isumaqatigiissut atsiorneqassalluni piariingajaliivissimalluni.

  • Tupaallaatiginngitsuunngilarput atuaratsigu mittarfiit pingasut pillugit misissuinissamut USA Nunatsinniit attaveqarfigineqarsimammat, tamannalu aasarli pisimalluni, aalajangiinissarlu qanittuaranngorsimasoq. Suli tupigusunnarnervoq Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfiup tusagassiuutitigut uppernarsarmagu mittarfiit pineqartut mittarfiliorfigineqartussat amerikarmiunit tikeraarneqarsimasut.

  • Tupaallaataavallaarnavianngikkaluarpoq susoqarnera pillugu Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq sukumiisumik ilisimatinneqarsimasuuppat. Akerlianilli paasissutissat tigussaasut Naalakkersuisuniit Ataatsimiititaliamut tunniunneqartut ikittuararsuusimapput, tamannalu naammaginanngilluinnarpoq. Pissusissamisoorsinnaanngilaq ataatsimiititaliami ilaasortat tusagassiuutit aqqutigalugit malinnaassariaqassappata Nunatta avammut attaveqarnera pillugu apeqqutit eqqartorneqartillugit. Akulikippallaanik pisalerpoq tusagassiuutit aqqutigalugit ilisimasariaqakkatsinnik pissarsisarnerput.

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaanut ilaasortaasut ullumikkut piumarivarput Nunanut Allanut Naalakkersuisoq siunersiorneqassasoq, taamaasilluta nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasuni Naalakkersuisut suut suliarineraat pillugit pisariaqartumik ilisimasassatinnik pisinnaajumalluta. Taamaalilluni Inatsisartut aamma qanimut peqataaffigisaannik sulineq ingerlasinnaaqqullugu.

Ataatsimiititaliami Siulittaasup Tullia Mimi Karlsen & Ilaasortaq Sofia Geisler

Kulturimut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu pimoorussisumik naalakkersuisoqartariaqarpugut

Allattoq: Mimi Karlsen, Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Inatsisartut Ataatsimiititaliaanni siulittaasup tullia

Kulturimut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu pimoorussisumik naalakkersuisoqartariaqarpugut

Inatsisartuni sulinitsinni suliat pingaarutillit kulturimut, ilinniartitaanermut ilageeqarnermullu tunngasut pingaartillugit Inuit Ataqatigiinniit suliarisarpagut. Ajoraluartumilli malugisarparput Naalakkersuisunit taakku pingaartinneqannginneri.

Pingaartinneqannginneranut tunngaviutipparput Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq aamma Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Naalakkersuisuummat. Nunanut allanut sillimaniarnermullu suliaqarneq pingaaruteqaqaaq, pingaaruteqarneruleriartuinnssallunilu.

Nunatta illersornissamut sillimaniarnermullu oqartussaaqataarusunnera danskit naalakkersuisui peqatigilluinnarlugit suliarisariaqarpoq. Issittumut periusissiap nutarternerani qulakkeerneqartariaqarpoq nunatta suliamut sunniuteqartumik peqataatinneqarnissaa. Ila nunanut allanut illersornissamullu naalakkersuisoq suliassaqaqaaq.

Naalakkersuisut siulittaasuat allatut iliortariaqapoq

Taammaammat Naalakkersuisut siulittaasuat allatut iliortariaqalerpoq. Nunanut allanut sillimaniarnermut naalakkersuisoq immikkut naalakkersuisulertariaqarpaa, taamaalillini kultureqarnermut, ilinniartitaanermut ilageeqarnermullu naalakkersuisumik ivertitsisisariaqassalluni. Taamatut iliornermi kultureqarnermut, ilinniartitaanermut ilagiinnullu suliaqarneq aamma Naalakkersuinikkut pimoorullugit soqutigalugillu suliarineqartalissagaluarput.

Ilinniartitaanerupu qaffassartuarnissaa tamatta anguniagaraarput. Meeqqat atuarfiini angusat pitsanngorsarnissaat anguniartuagassaavoq. Kulturikkut ilageeqarnikkuttaaq suliassat pingaaruteqaqaat, taakkumi anersaakkuttaaq ineriartortitsisuummata.

Ilinniartitaaneq siunissamut isumalluarnissamut aaliangiisuuvoq

Suliat pingaartut pimoorussamik suliarineqartariaqarput. Naalakkersuinikkut anguniagaavoq innuttaasut 70 %-ii 35–nik ukioqalinnginnerminni ilinngiaqarnissaat 2040-mi anguneqassasoq. Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiillu nalunaarutaanni nunatsinni inuit 44%-ii meeqqat atuarfiat taamallaat naammassisimavaat, 2040-millu pissutsit annertuumik iliuuseqarfigineqaratik taamaaginnassappata  anguniagaq angujuminaassasoq nalunaarutigaat. Allaqqutssinnaanngilarput ilinniartitaaneq annertunerujussuarmik ataqatigiissaagaasumik aaqqissuussineq. Suliassarlu pitsaanepaaamik  suliarisariaqarparput. Ilinniartitaanikkullu pingaartitsilluni sulineq siunissami isumnalluarnissamut aaliangiisuusoq Inuit Ataqatigiit isumaqarput.

Taamaammat Naalakkersuisut siulittaasuata naalakkersuisunik inuttalersuinini eqqarsaatigilluakkamik, sulianillu pitsaasumik naammassinniissaanissaq anguniarlugu iliuuseqartariaqarpoq.

Tunngaviusumik Inatsisissamut Isumalioqatigiissitaq ingerlaqqissaaq – Siumulli aqutsisinnaanini takutittariaqarpaa

Tunngaviusumik Inatsisissamut  Isumalioqatigiissitaq ingerlaqqissaaq –

Siumulli aqutsisinnaanini takutittariaqarpaa

Tunngaviusumik Inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitaq assoralisimaarpoq. Isumalioqatigiissitap suliassaa inuttalersugaaneralu pillugu partii siulittaasuutitaqartoq iluminni piffissaagallartillugu inissiisimannginnera isumatusaartumik eqqarsaatigilluakkamillu sulinissamik innarliisuuvoq. 

Suliap qanoq pingaaruteqartiginera pinnagu politikkikkut saqqumilaarniarfissatut pinnaaffittullu Isumalioqatigiissitapinissisimajuarnera suliassamut paatsoorneruvoq, namminissarsiorneruvoq akuersaarneqarsinnaanngitsoq.

Isumalioqatigiissitap ingerlaannarnissaa Siumup kissaatigaa? 

Isumalioqatigiissitaq ingerlaqqissappat Siumup qanoq Isumalioqatigiisitami inissisimaffeqarnini erseqqissumik oqaatigisariaqarpaa. Taamatuttaarlu Naalakkersuisut Isumalioqatigiissitap pilersinnissaanut aalajangiisinnaassuseqalersinneqarlutik piginnaatitsissummik Inatsisartunit tunineqarsimasut akisussaaffimmik tigusisariaqarput. Akisussaaffik imatut paasillugu Isumalioqatigiissitap sinaakkutaanik pitsaasunik aammalu tatigineqarsinnaasumik sulinissaanut akisussaassuseqarnermik.

Inuit Ataqatigiit qaqagukkulluunniit Isumalioqatigiissitaq pillugu Siumup oqaloqatigiinnissaannut piareersimavugut. Siumulli innuttaasut oqaluttuuttariaqarpaitunngaviusumik inatsisiliornissamut qanoq politikeqarnerluni.  

Avammut nalunaaruteqannginneq aamma imatut paasineqarsinnaammat Isumaloqatigiisitap suleriaqqinnissaa Siumup tunngaviaqtigut isumaqatiginngikkaa. 

Taamaassimassappat nukiit pitsaasut aningaasallu atulussinnarneqassapput, aammalu Inatsisartut aalajangigaannik Isumalioqatigiissitamullu ilaasortanut ataqqinninnginnermik takutitsinerussalluni. 

Isumalioqatigiissitaq ingerlaqqissappat siunnersuut

Isumalioqatigiissitaq tutsuiginartumik aammalu uppernassusilimmik ingerlaqqissappat iliuuserineqarsinnaasutut siunnersuutigaarput Tunngaviusumik Inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitap sulinerata aaqqissugaanera allanngortinneqassasoq. Taamaaliornikkut isumalioqatigiissitami suliaqartut suliassamut ilisimaqartunit politikeriunngitsunik inuttalersorneqaqqullugu, taamaalioraanni aatsaat isumalioqatigiisitap uppernassusaapilersinneqassammat.

Inuit Ataqatigiit tamanna aallaqqammulli pilersitsiniarmi siunnersuutigisarput matumuuna aammaarluta siunnersuutitut qaqeqqipparput. Tamanna aaqqiissutitut isumaqatigiissutigineqarsinnaappat Inuit Ataqatigiit peqataaffigissavaat.

Inuit Ataqatigiit siulersuisui 

NATO-mi nunarput sammineqalerpoq – Nunarput sakkuaaffiussanngilaq

NATO-mi nunarput sammineqalerpoq – Nunarput sakkuaaffiussanngilaq

Siulittaasup tullia naalakkersuinikkut oqaaseqartartoq: Aqqaluaq B. Egede

NATO-mi ilaasortaasut decemberip 3-ani 4-anilu London-imi ataatsimeersuarnissaanni naatsorsuutigissavarput USA-p Danmarki piumaffigissagaa sakkussiaqarnikkut issittumi nakkutilliinissamut atugassanik amerlanerusunik pigisaqaleqqullugu.

Tusagassiorfitsigut saqqummersoq USA-p præsidentia Donald Trump USA-p Danmarkimut aallartitaa Carla Sands aqqutigalugu naalagaaffeqatitsinnut Danmarkimut piumasaqarmat timmisartunik sorsuutinik amerlanerusunik pigisaqaleqqullugu piumaffigimmagu, Danmarkinngooq issittumi nakkutilliinerat annertunerusariaqarmat.

Nunani allani naalagaaffiit pissaaneqarnerpaat sakkussianik annertusaaniarnerat sorsunnermik annertunerusumik pilersitsinissamut pilersaarusiorneruvoq.

Sakkuaalluni pissaaneqarniunneq aallartittarpoq inoqatinut ataqqinnittussaaneq illersuisussaanerlu amigaatigineqaraangat. Nunat allat oqaloqatigiillutik, isummersoqatigiillutik isumaqatiginninniartussaanerat noqqaassutiginagu pissaaneq sakkuaannertalik kisiat angusaqarfissaasorineqaleraangat tamanna pisarpoq.

Pissaanilissuartut taaneqartartut “sorsunnerup nillertup” nalaanitulli issittumi sakkoqarneqqisaanissaminnut piukkoortupilussuupput. Tamannali issittumi najugaqartuusugut pisariaqartitatsinnit allaalluinnarpoq. Sammineqarnerujussuusariaqaraluarpoq issittormiut inuuniarnermikkut atugaasa qanoq pitsanngorsarneqarsinnaanerat.

Pinartumik suliamik isertuussaaqisumillu nunatsinni ingerlatsisoqarpoq. Naalagaaffeqatigut Naalakkersuisugullu nunatta inui minnerpaamilluunniit peqataatillugit ingerlatsinngillat. Sunaana isertuukkissi? Pilersaarut tamakkiisoq sooq inuiaqatigiinni ilisimaneqassanngila? Susoqartoruna? Sunaana isertuuppisiuk?

Inuit Ataqatigiit politikkerput imaappoq; Nunarput sakkutooqarnikkut sakkulersornikkullu ineriartortitsivigineqassanngitsoq, nunarput sakkulersorfiunani eqqissinermik tunngaveqarluni nunatut ilisarnaatini attattuassagaa. Sakkulersorluni sorsunnikkut inuit allat inuunerannik ”akiliilluni” suna tamaat sakkugalugu kinaassuserpullu akigalugu pissaaneqarniuttunut peqataassanngitsugut. Tamatta nunarsuarmioqataagatta, ilinniartariaqarparput siammarterlugulu inooqatigiinnerput torersumik ataqqeqatigiittumillu inoqativut pilliutiginagit toqqissisimasumik inuuneqartikkumallutigit, aamma najugarput pinngortitaq ataqqillugu inooqatigalutigu.

Sinnattuinnaanngilaq oqitsoq, pisariaqavissoruna inuiattut eqqissinermik anersaaqarnitta nunarsuarmioqatitsinnut ataavartumik eqqaasitsissutigiuassallutigu.

London-imi ataatsimeersuartussat kajumissaarpagut sakkulersorniarnermut illuatungiullugu issittumi inuuniarnerup oqilisaaffigineqarnissaa sammineroqqullugu. Inuiattut ataatsimoorluta nikussaartariaqarpugut. Nunarput inuilu qarsullugit naalagaaffeqatigiit suleqatigiinnerulernerat neqitsiullugu kinaassuserput akiginiarneqarsinnaanngilaq –  Akisussaaffik tamatsinniippoq.

USA-p nunatsinni soqutigeqqusaarnera tamatsinnut navianarluinnartuuvoq

Siulittaasup tullia naalakkersuinikkut oqaaseqartartoq: Aqqaluaq B. Egede

USA-p nunatsinni soqutigeqqusaarnera tamatsinnut navianarluinnartuuvoq

Nunatta inuisa USA pillugu qanoq isumaqarnerat, aamma inuiattut USA toqqaannarnerusumik aningaasarsiornikkut naalakkersuinikkullu akunnermiliuttoqarnata suleqatigisinnaaneripput misissuititsiniartoqarpoq. Inuiaqatigiittut amerlanngitsugut mianersorluinnartariaqarpugut. Uppernarsaatissarpassuaqarpoq inuiannut ikinnerussuteqartunut aamma nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisa aalajangersarneqarsimasut tunngaviginagit USA-p pissusilersuuteqartarnera nunarsuatsinni nutaarsiassaanngilaq.

Nunarsuatsinni nunat naalagaaffiillu pissaaneqarumasut inuit pilliutigalugit pissaaneqarniarsinnaassuseqartut USA ilagilluarpaat. Nunatsinniinnaq pissutsit matumani isiginiagassaanngillat, isiginiartariaqagarput pingaarneq tassaavoq nunarsuatsinni inuiannik immikkooruteqartunik USA naqisimannissinnaassuseqartuummat, pissaanerminillu attassiinnarumalluni nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit imaaliallaannaq atorunnaarsittarlugillu namminneq soqutigisatik malillugit inuppassuit inuuniarnikkut atugaat ”akigisinnaasarmatikkit”.

Danskit naalagaaffiat unamminartorpassuarnik misillerfigisimavarput. Taamaakkaluartoq Demokrati tunngavigalugu aamma inuit pisinnaatitaaffiisa aalajangersarneqarsimasut aallaavigalugit illersorsinnaassuseqarnerput amerlasuutigut iluaqutigisarlugulu angusaqarniarnitsinnut danskit naalagaaffiat ammaaseqataasarsimaqaaq. Qularutigeqaara USA-p tamanna aamma suleqataaffigisimassagaluaraa. Takusareerparput USA-p nunavissuani inuiaat allat aamma ammip qalipaata, oqaatsit, kiisalu sumi inunngorsimaneq tunngavigalugit inuppassuit immikkoortitaasut takussaasorujussuummata.

Nunarsuatsinni nunat tamalaat akornanni suleqatigiissutigineqartut isumaqatigiissutaasut pillugit USA politikkikkut isummaminik ”issariarnerinnakkut” allannguisarnini ilisarnaatigilersimavaa. Immikkut isiginiagassaavoq USA-mi kina præsident-iunersoq apeqqutaalluni naalakkersuinikkut isummat allanngorujussuarsinnaasarmata. Tamanna Kalaallit Nunaata inuisalu siunissamut ungasinnerusumut pilersaaruteqarlæutik ingerlatsiniarnerannut innarleerujussuarsinnaavoq.

Nunasiaanermiit Namminersornerulluni Oqartussaanermut ikaarsaarnerput, tamatumalu kingorna Namminersorluni Oqartussaanerup eqqunneqarnerata kingorna Inatsisit pitsaasut, kisianni aamma unammillernartullit suliassaraagut. Mianernarluinnartuuvoq inuiaqatigiittut naalakkersuinikkut killiffitta isasoortinneqarsinnaanera USA-p sunniiniarneratigut suleqatigineratigullu inatsisit atuuttut ”nakkaaneqarsinnaammata. Namminersorneq pillugu inatsit inuiattut ataatsimoorluta naalagaaffeqatitsinnut isumaqatigiissutigisarput taasissutiginikuusarpullu pituttuisuuvoq ataqqeqatigiilluta nunatta inuisalu namminiilivinnissaat siunertaralugu anguniakkanik erseqqissunik imaqartoq.

Danskit naalagaaffiata tunngaviusumik inatsisaa pitsaanersoq pitaasuunnginnersorlu nalilersussanngilara. Danskilli tunngaviusumik inatsisaata USA-mi inatsisinit atuuttunit pitsaanerujussuusoq qularutigineqassanngilaq. Tamatumani inuit inuiaassutsimikkut immikkooruteqartut kiisalu oqartussaaqatigiilluni inuit pisinnaatitaaffiisa aalajangersarneqarnerat naapertornerullugu ingerlaasilik nuna tunuinnarneqarsinnaanngilaq.

Nunatsinni inuppassuit ilinniarsimassutsikkut suli unammilligassaqartut aamma nunarsuarmioqatigiit nunatut akunnerminni periusaannut mianersorfissanut allarpassuarnullu qaammaasaqassusiisa annertusarnissaat aallartinneqartariaqarpoq, kinguarsaqqinneqarsinnaanngilaq. Paasineqartariaqarpoq mianernartumik killiffeqaratta, massakkullu Naalakkersuisooqatigiit suleqataasalu inuit pisinnaatitaaffiisa qaammarsaassutiginissaannut sulissutiginissaanullu atugassat ICC-mut aningaasaliissutinik nungusaanermikkut innarleerujussuarsinnaanerat periarfissaalerpoq.

Naalakkersuisut immikkut iliuuseqartariaqarput, qaammarsaanikkut, oqallitsitsinikkut aamma nunarsuatsinni danskit naalagaaffiata nunattalu inissisimanerat pillugu, kiisalu nunanit allanit immikkoorutaasa sutigut nukittoqquteqarnerat qaammarsaassutigineqartariaqarput. Naalakkersuisooqatigiit suleqataasalu aamma illua-tungiliuttut peqatigiilluta apeqqut una pillugu sakkortusisamik sulisariaqarpugut.

Paasineqartariaqarpoq USA nuna pissaanilerujussuaq peqqarniissinnaaqisorlu nunatsinnut inuinullu qulangiinissaminut tunuarsimaaginnartussaanngitsutut ilisimaneqartoq ”ersinngitsumik anguniagaqarmat”. Imaanngilaq USA-p inuiaat uagut asangaaramitigut inussiarnisaarfigigaatigut. Pissaanermik annerusumik pilersitsiumallutik sakkulersorluni sorsussinnaanerminik annertusaaniarlutik sunnerniarsaraatigut. Itigartilluinnartigit nunat sakkuaallutik pissaaneqarniuttut kissaataat neqeroorutaallu. Nunarput inuilu avatangiisimikkullu kinaasuserinngisaminnut ”appakaateqqunagit”. Inuiaqatigiitut mianersoqqissaartariaqarpugut apeqqutit annertuut ”malaannarluta” tunngavilersorpiarnatalu akuersaaginnassannginnatsigit. Taamaaliorneq inuiaqatigiinnut uatsinnut akornusersinnaanerput annertoqimmat. Taamaammat Naalakkersuisut immikkut suliniutinik aallartitsinissaat Inuit Ataqatigiinniit kaammattuutigissallutigu piffissaagallartillugu oqaatigissavara. Apeqqut USA-mut tunngassuteqartoq annertoqaaq. Nukivut katersuutsittariaqarpagut, ataatsimoorussassavullu suliniutit aallartittariaqarpagut eqqartorlutigit. Kukkusoqarnissaa utaqqinagu, kukkunnginnissaq siunertaralugu sulineq Naalakkersuisutigut aallartinneqartariaqarpoq. Neriulluta Naalakkersuisusut nunatsinni inuit ataatsimoornissaat siunertaralugu suliniutinik aallartitsinissartik ammaffigissagaat.

Aalisakkanik pisassiisarneq niueruteqarnerlu misissorneqarlik

Aalisakkanik pisassiisarneq niueruteqarnerlu misissorneqarlik

Inuit Ataqatigiit naapertuilluartumik peqquserluffiunngitsumillu aningaasarsiornikkut pisuussutitsinnillu atuineq pingaarluinnartutut isigaat.

Peqquserlunnerillu tamaasa akuersaanngilluinnarlugit aamma nunami sanilerisatsinni Islandimi ulluni kingullerni aalisarnerup silarsuaani peqquserlunnerit paasineqartut akuersaarnanngitsullu ilungersunartutut isigalugit.

Inuiaqatigiit pisuussutaat uummassusillit uummaatsullu atugassanngortinneqartarnerat niuerutigineqartarnerallu eqqortumik ingerlanneqartarnersoq misissorneqartariaqarput. Pisassiissutit piginnittunut aalajangersimasunut ”pigisassanngortitaasut” naapertuilluartumik aqunneqarnersut kikkulluunniit apeqqusersinnaasariaqarpaat.

Apeqqusiisoqartilluguli akissutissat eqqortut pissarsiarineqarsinnaasariaqarput. Akissutissat eqqortut misissuisoqarsimatinnagu ajornakusoortuupput, misissuititsisoqarnissaa piaartumik pisariaqartinneqarpoq.

Nunatta aalisakkanik tunisassiorneq aningaasarsiornikkut annertuumik patajaallisaatigaa. Pitsaasumik aqutsisariaqarpugut siunissami niuernikkut tunisassiornikkullu patajaatsumik tutsuiginartumillu ingerlatsinersugut apeqquserneqarsinnaasariaqarpoq. Eqqortumik ingerlatsinerput uppernarsarsinnaajuartariaqarparput, aamma aalisarneq niuernerlu nunarsuatsinni annertuumik sunniurteqarfigisarput pineqartillugu.

Tamanna naalakkersuinikkut piaartumik aallartinneqassasoq kissaatigaarput. Isertuusserpalaartuunngitsumik ammasumik inuiaqatigiit nunatsinni nunarsuarmioqatittalu apeqquusiisimatillugit akissutissat eqqortut qulaajarneqartariaqarput.

Isumaqanngilanga nunatta avataannut niuerneq nunatsinnilu aalisagartassiisarneq naammattumik paasissutissanik aamma naalakkersuinikkut pigisaqartoqartoq.

Ukiut arlallit oqallisaasimavoq aalisarnermi aningaasat ingerlaarnerat misissuiffigineqassasoq. Suliassaq paamaarunneqarsimaqaaq, aamma soqutigisaqartut tamatigorluinnaq peqataatillugit taakkua akissuteqaatigisaat aallaavigalugit paasissutissiinerit ingerlanneqakkajuttarmata.

Inuiaqatigiit pisuussutaat pillugit misissuisoqassappat suligasuartussanik attuumassuteqanngitsunik, aamma soqutigisarsiunngitsunik misissuititsisoqartariaqarpoq. Tamannalu Naalakkersuisut piaartumik isumagisariaqaraat Inuit Ataqatigiinniit kaammattuutigaarput.

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut oqaaseqartartuat

Aqqaluaq B. Egede

Naalakkersuinikkut aqutsineq siorasaarneqarmermit aqunneqanngitsoq

Naalakkersuinikkut aqutsineq siorasaarneqarmermit aqunneqanngitsoq

Qinesinerup kingulliup kingorna Naalakkersuisut amerlanerussuteqarnissamut suliniartarnerat ajornartorsiorfiusoq takuarput. Naalakkersooqatigiit tapersorsortaanniillu piumasaq pinngikkaanni tapersersuiunnaarniarluni siorasaarutit akuttunngitsumik nalaattarpagut. Qaavatigullu innuttaasut kaasarfiiniit aallertaqattaarnerit pissutsit taakku qaavisigut toqqissisimajunnaartitsipput.

Naalakkersuisunikkut suleqataaniarnerup ulluinnarni atugassarititarilersimasai tassa tamakkuupput. Nunatsinnilu aqutsisuusut aalajangiiniarnermil isummanik nikisitseqattaartarnerat nalinginnaavoq. Tamanna sammisani aalajangersimasuni takusaqattaarparput, assersuutissaqqissoq kingulleq tassaalluni Tunngaviusumik Inatsisissamut Isumalioqatigiissitamut tunngasumut isummanik allanngortitsinerit.

Tassani Naalakkersuisooqatigiit Demokraatillu qinikkat akissarsiamik qaavisigut akissarsiaqartitsinissaanik isumaqatigiissutertik akerlerineqalertoq takullugu issariarneq kingulleq atorlugu utertimmasuk.

Politikkikkut suliaqarnermi suleriuseq taanna akuerineqarluni atuutiinnartussaasutut Inuit Ataqatigiit isiginngilaat. Isumaqarpugut suleriuseq atorneqartoq siunissamut ungasinnerusumut takorluugaqannginnermik tikkuussisisinnaassuseqannginnermillu ersersitsisoq. 

Qulakkeerusupparput ukiuni aggersuni tamakkiisumik aaqqiinani tuaviortumik aaqqeeriartarneq unitsillugu, pissutsit tamakkiisumik isigalugit aaqqiissuussaanikkut aaqqissuusseqqinnissaq pisariaqavippoq. Nunatta aaqqissuussaaneranut inuillu ulluinnarni atugaasa pitsanngorsaaviginissaat aatsaat taamaaliornikkut ilorraap tungaanut saatsinneqarsinnaammata.

Ukiaq manna pissutsit ersarissut takutippaat, nunatta naalakkersuinikkut aqunneqarnermigut ajornartorsiuissornera. Aallaat siorasaarinerit aqqutigalugit amerlanerussuteqarnissaq aatsaat qulakkeerneqartarluni. Killiliisoqartariaqalerpoq, nunarput siorasaarineq, matoqqaneq naalakkersuinerlunnerlu tunngavigalugit aqunneqarpat annaasaqartussat tassaapput inuiaqatigiit.

Siorasaaraluni pissaanermiinniinnarneq taarserneqartariaqalerpoq, inuiaat kalaallit ullumi siunissamilu neriuummik peqalersinnerannik.

Taamatut ingerlaaseqarneq ulluinnarsiutinngortinneqassanngilaq, tamanna inuiaqatigiit qinersinerminni kissaatiginngilaat. Kissaatigivarput nunarput toqqissisimanartoq inuuffigiuminartorlu.

Múte Bourup Egede

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Arnanut nakuusertarnerup akiorniarneranut suliniutit ersarinnerusariaqarput

Arnanut nakuusertarnerup akiorniarneranut Naalagaaffiit Peqaatigiit ulloq 25. november ullorititaaraat. Arnat nakuuserfigineqartarnerat Inuit Ataqatigiit akuerinngilaat. Arnanut nakuusertarnerup akiorniarneranut suliniutit periarfissallu ersarinnerusariaqarput, inuiaqatigiinnilu ulluni makkunani siunissamullu malunnaatilimmik naalakkersuinikkut iliuuseqartoqartariaqarluni. Arnat nakuuserfigineqartarnerat akiorniarlugu Naalakkersuisut erseqqissuliornerusariaqartut Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut.

Nunatsinni arnanut timikkut tarnikkullu nakuusertarneq suli annertoorujussuusoq ajuusaarnartumik oqaatigineqarsinnaavoq. Nunatsinni arnat nakuuserfigineqartarnerat ilungersunartuuvoq naalakkersuinikkullu erseqqissuliorfigalugu suliniuteqarfigineqartariaqarluni.

Arnat nakuuserfigineqartarnermikkut inuunerminni saaffissaaruttutut misigisimasarnerat ilaqutariippassuarnut minnerunngitsumillu meerarpassuarnut pitsaanngilluinnartumik sunniuteqartarpoq. Persuttagaaneq nakuuserfigineqarnerlu arnap misigissusaanut ulluinnarnilu inuuniarnikkut atugassarititaasunik sakkortuumik aseruisarnera naalakkersuinikkut eqqumaffigineqartariaqarpoq. Sineriammi arnanut qimarnguinnut atugassarititaasut assigiinngitsorujussuupput, illoqarfiit ilaat qimarngueqanngillat, ilaat namminneq ingerlasuupput, ilaallu kommunenit aqunneqartut.  

Inuiaqatigiit atugarissaarnermik toqqammaveqarlutik naligiissitaanermik ingerlatsiffiusut tassaapput inuiaqatigiit arnanik timikkut tarnikkullu persuttaaffiunngitsut. Nunarput maangamut annertuallaamik suli arnanik persuttaaffiusarmat inuiaqatigiittut ikioqatigiinnikkut akiortariaqakkatsinnik nassuerutissaqarpugut. Arnanut nakuusertoqarsimatillugu amerlasuutigut meeqqanut aamma sunniuteqapiluttarpoq. Anaanaasup persuttagaanerata saniatigut  aamma meeqqat tarnimikkut persuttarneqaatigisaraat ilisimaaraarput, meeqqallu  angerlarsimaffimminni ersiorlutik inuusariaqartarlutik. Arnanut nakuuserfigineqartartunut meeqqanullu periarfissarititavut pitsaanerulertariaqartut, tamaviaarullugulu sulissutigisariaqarparput arnat nakuuserfigineqartarunnaarnissaat qulakkeerneqartariaqarmat.

Nunarput tamakkerlugu Politiit immikkut suliniutigisimasaat “Nakuusernata oqaloqatigiitta” pitsaasumik angusaqarfiusumillu misilittagaqarfigaat, uggornaqisumilli sulisussaaleqinertik pillugu annerusumik ingerlakkunnaarsimallugu.

Illernit Qeqertarsuarmi inissisimasoq nuna tamakkerlugu qimarnuiulluni katsorsaaviuvoq. Tassani arnat nakuuserfigineqarsimasut meeraallu, ukioq ataaseq tikillugu sivisussusilimmik tapersersorlugillu ilinniarsimasunik katsorsarnissaannut neqerooruteqartarpoq. Illernit arnanut atugassarititaasut pitsanngorsarniarlugit ullut tamaasa suliniuteqartuarnera Inuit Ataqatigiit naleqartippaat, arnat nakuuserfigineqarsimasut isumassortariaqavissortullu illersugaallutik pitsaasumik alloriaqqinnisaannut katsorsarneqartarmata. Siunissaq eqqarsaatigalugu Illernit annertusaaffigineqarsinnaanera sinerissamilu arnanut nakuuserfigineqarsimasunut pinaveersaartitsinermi suliniutit nukittorsarnissaat naalakkersuinikkut siunnerfiusariaqartoq Inuit Ataqatigiit isumaqarput. Illernit atorluarneqarnerata takutippaa nunatsinni arnanut nakuuserfigineqarsimasunut pinaveersaartitsinerit ersarinnerunissaat pisariaqartoq.

Inuit Ataqatigiit

Aqqa Samuelsen, Isumaginninnermut meeqqallu pillugit oqaaseqartartoq.

Siorasaarinata peqqarniitsuliornatalu isummersoqatigiinniarta

Siorasaarinata peqqarniitsuliornatalu isummersoqatigiinniarta

Inatsisartunut ilaasortat siorasaarneqarsimappata peqqarniitsuliorfigineqarpatalu Inuit Ataqatigiinniit akuersaanngilarput. Kaammattuutigaarput inuit tamatta akisussaassuseqartumik pissusilersuutivut malugitittassagivut, peqqarniitsuliorneq siorasaarinerlu inatsisinik unioqqutitsineruvoq. Aamma akuersaanngilarput inuiaqatigiinni killiligaanani isummersorsinnaatitaaneq mattunneqassappat. Inuit kikkulluunniit uagut isummatsinnit allaanerusumik isumaqarsinnaanerat eriagisassaavoq nalitooq. Isumaqatiginngisanut nikassaaneq siorasaarinerlu sanngiissusiupput ileqquliussassaanngitsut. Sanngisuumik torersumik maligassiuisumillu isummertaaseqarnissarput kinguaassatsinnut tunissutigissallugu nuanneqqajaqaaq.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit naqissuseqqillara, akuerinngilluinnaratsigu inuit inoqatiminnut siorasaarisimappata, imaluunniit qinikkat allat ajortumik pineqarnissaat siunertaralugu sunniiniartoqassappat. Tamanna aamma inuit oqallittarfiini oqallinnermi kaammattuutiginaqaaq. Isummersortoqarsinnaavoq siorasaarinani aamma peqqarniitsuliornani. 

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit inuiaqatigiinni inuit kaammattorlakka, inuiannik isummertaatsimikkut nukittuunik pilersitsinissaq siammarterlugulu kinaasusitsinnik nukittorsaaqataateqqullugu. Inuiaat sanngisuut aamma isummamikkut anersaakkut tarnikkullu nukittuujusariaqarput. Tamattalu pisussaaffeqarpugut tullitsinnut siorasaarinata isummersoqatigiinnermik ingerlatsissalluta. Qanortoruna tamatta siorasaarineq peqqarniitsuliornerlu sakkuginagit inuiaqatigiittut nunarput pillugu, inuillu pillugit isummersoqatigiittuarisa.

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut oqaaseqartartuat

Aqqaluaq B. Egede

Aningaasanut inatsisip aalajangerneqarnissaa kinguarteqqissiuk

Aningaasanut inatsisip aalajangerneqarnissaa kinguarteqqissiuk

(Politikkikkut oqaaseqartartoq: Aqqaluaq B. Egede)

Inatsisartut periarfissaqarput aningaasanut inatsit kinguartissallunikku. Aningaasanut inatsit nunatsinni meerartatsinnut nunatta politikkia allanngortilluinnassavaa. Ilaqutariit arlalinnik meerartallit eqqorneqarnerpaajussapput, nunarpullu tassaalissaaq inuuffigissallugu akisunerpaaq. Akitsuutit akillu qaffannerat 400 mio.kr.nit pallilerpaat Siumup, Demokraatit kiisalu Nunatta Qitornai peqatigiillutik akinik qaffatsiteralutik.

Inuit oqartussaaqataanerat nunaminni qanoq atugaqarnissamik piumasaqaateqarlutik tusaaqqunerat Naalakkersuinikkut malartaaserluni tusaanngitsuusaarneqarsinnaanngilaq. Innuttaasut toqqaannartumik kaasarfiiniit aningaasarpassuit tiguneqarput. Tamanna ersiutaavoq aningaasanut inatsisissaq nutaamik suliarineqartariaqartoq. Oqaloqatigineqarnikuunngilagummi aningaasanut inatsisissap qanoq aaqqissugaaniarnera pillugu. Suut tamarmik isertuussamik ingerlanneqarput.

Aningaasanut inatsisissaq 2020-imi nunatsinni inuit inuuniarnikkut sakkortuumik eqqorneqaatigissavaat. Tamanna pissanngippat oqaloqatigiinnitsigut nutaamik aningaasanut inatsisissap pitsaanngitsortai suliarineqarneranni peqataatinniartigut. Taasissutigineqarnissaa kinguartinniarsiuk. Innuttaasut annersinnagit nutaamik siunnersuusioqatigiinniarta. Aningaasanut inatsisissaq 2020-imi atuuttussaq innuttaasut piginneqataaffigisinnaanngikkaat paasereerparput.

Naalakkersuisooqatigiit inuit aallartitaattut tusarnaarsinnaassuseqarnissaat kaammattuutigaara. Neriullunga aningaasanut inatsisissaq aaqqissuuteqqinneqassasoq. Innuttaasut nunatsinni aningaasanut inatsisissamut pineqartumut aamma piginneqataasutut misigisimanissaat pisariaqarmat.

Qasigiannguit Aasiaallu akornanni erngup nukissiorfiliassaq pilertortumik sanaartorneqarnissaa kissaatigaarput

Allattoq: Aqqa Samuelsen, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartuni ilaasortaq

Qasigiannguit Aasiaallu akornanni erngup nukissiorfiliassaq pilertortumik sanaartorneqarnissaa kissaatigaarput

Qasigiannguit Aasiaallu akornanni erngup nukissiorfiliassaq, kiisalu Nuummi erngup nukissiorfiup pilersuisinnaanerata annertusarneqarnissaa ataatsikkut sananeqarnissaat Inuit Ataqatigiit kinguarsarneqarani pilertortumik aallartinneqarnissaat sakkortuumik kissaatigaarput.

Siullermik Inatsisartut upernaakkut 2019-imi ataatsimiinnerani aaliangiiffigisassatut siunnersuutigisatta Qasigiannguit Aasiaallu akornanni erngup nukissiorfiliassap sanaartorneqarnissaanut Naalakkersuisut piviusorsiortumik pilersaarusiorlugu aallartimmassuk nuannaarutigaarput.

Qasigiannguit Aasiaallu akornanni erngup nukissiorfiliassaq nukissiuutinik ataavartumik pinngortitamullu mingutsitsinngitsunik ineriartortitsinissamut pinngitsoorneqarsinnaanngilaq.

Nuummi aamma Qasigiannguit Aasiaallu akornanni erngup nukissiorfiliornissamut Naalakkersuisut ukiaq manna siunnersuutaannut ersarissumik oqaatigaarput suliaq kinguarsarneqarani pilertortumillu sanaartorneqarluni aallartinneqassasoq. Imaassanngimmammi aatsaat Nuummi erngup nukissiorfiorfiata annertusineqarnerata kingorna aningaasartuutit imminut akilereernerpata iluanaarutinik pissarsianik, tassa ukiut 22-it qaangiuppata aatsaat erngup nukissiorfiliassaq sananiarneqalissasoq.

Oqaatigerusupparputtaaq; Naalakkersuisut 2020-mi ukiakkut Inatsisartut ataatsimiinneranni ernugup nukissiuteqarneq Nuummi Qasigiannguit Aasiaallu akornanni suliarineqarnissaat aammalu qanoq aningaasalersorneqarnissaat pillugu siunnersuuteqarniarnerannut qilanaaratta tassungalu utaqqiinnarata suleqataanissatsinnut piareersimavugut.

Ataaserli maannangaaq aningaasalersueriaatsimut piginnittoqarnermullu apeqqummut tunngasumut ersarissumik oqaatigiumasarput tassaavoq; kissaatiginngilarput Nukissiorfiit A/S-itut ingerlanneqalernissaat. Taamaaliornermi nammaqatigiinnermit tunngaveqarluni ingerlatsinermit illikartitsinerussammat inuillu nalingiinnginnerusimik atugaqarnissaannut aqqutissiuussisuussalluni. 

Inuit Ataqatigiit: angerlarsimaffeqannginnerup akiorniarnissaanut suleqatiserinnippugut

Allattoq: Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit, Inatsisartut gruppiani siulittaasoq

Inuit Ataqatigiit:  angerlarsimaffeqannginnerup akiorniarnissaanut suleqatiserinnippugut

Nunatsinni angerlarsimaffeqanngitsoqassanngilaq!

Naalakkersuisunit suliarineqannngikkunik itigartinneqartartunilluunniit 2016-miit 2019-ni ilanngullugu ima ittunik siunnersuuteqartarpunga:

“Nunarput tamakkerlugu kommunit suleqatigalugit angerlarsimaffeqanngitsunut angerlarsimaffiugallartussanik 100-nik sanaartornissaq qulakkeeriarlugu siunnersuummik aningaasaleeriaatsimik imaqartumik kingusinnerpaamik UKA 2017-imi Naalakkersuisut saqqummiussinissaat pillugu Inatsisartuni aalajangiiffigisassatut siunnersuut.”

Aamma siunnersuuteqarnikkut ataatsimiititaliaq susassaqartoq peqatigalugu Nalakkersuisut suliakkersimallugit imaattumik:

“Piffinni unammilligassat eqqarsaatigalugit, kommunit isumaginninnikkut iliuusissanut pilersaarutinut nalinginnaasumik tunngavissaqarnissaat siunertaralugu, angerlarsimaffeqannginnermut suliassaqarfiup UKA 2020-mut Naalakkersuisunit qulaajaavigineqarnissaa pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut”

Kisianni angerlarsimaffeqanngitsut suli angerlarsimaffeqalinngillat.

Maanna partit tamaasa suleqatiseraagut suleqatigiilluta angerlarsimaffeqannginneq nungutissallugu. Inuit Ataqatigiit partiinut tamanut suleqatiserinninnermik imalimmik nassiussivugut. Isumaqaratta inatsisit aporfiusinnaasut iluarsaannissaannut suleqatigiittariaqartugut.

Ikiortiseraassi angerlarsimaffinnik assigiinngiiaartunik pilersitsinissamut. Suleqatiseraassi aningaasanik ujartuinissamut.

Maanna partilersorata suleqatigiitta angerlarsimaffeqanngitsuerullugu.

Angerlarsimaffeqanngitsut inuttut allatulli pisinnaatitaaffeqarput: angerlarsimaffeqarnissamut, uagullu partiit tamatta pisussaavugut sullisissallugit.

Suleqatiserinnittoq

Mimi Karlsen

Nunatta Issittoq issittormiullu pillugit sulinini erseqqissumik oqaatigisariaqarpaa

Allattoq: Mimi Karlsen, Nunanut Allanut Sillimanernermullu Ataatsimiititaliami siulittaasup tullia

Nunatta Issittoq issittormiullu pillugit sulinini erseqqissumik oqaatigisariaqarpaa

USA-p nunatsinnut soqutiginninnerata annertuserujussuarnera tamatta takuarput.

Inuit Ataqatigiit isumaqarput nunatsinnut soqutiginninneq aamma tassaasoq Issittumut soqutiginninneq. Taamaammallu USA-p Parisimi Nunat Tamalaat isumaqatigissutaannit aniniarluni nalunaarnera peqatigisaanillu nunatsinnut soqutiginninnertik oqaluttuariutigalugu pinera ataqatigiinngitsutut nalilerparput. Paris-imi isumaqatigiissut Nunat Tamalaat silap allanngoriartorneranut iliuuseqaqatigiinnissamut isumaqatigiissutaavoq pituttuisoq, taamaammallu aamma uatsinnut issittormiunut isumaqartorujussuulluni.

Issittumi silap pissusaata allanngoriartornera malugaarput, taamaattumillu nunat pissaanillit inuiaat issittormiunut aammalu nunarsuarmioqatigiit anguniagaannut peqataanissaat inissaminiittutut isigaarput.

Isumaqarpugut USA issittumut issittormiunullu suleqateqassaguni, Issittumi aallartitaqarfinnik amerlisaanerinnakkut pissanngitsoq, aammali Nunat Tamalaat silap allangoriartornera pillugu suliniarneranut akisussaaqataalluni soqutiginnittariaqartoq. Nunat Tamalaat aqqutigalugit issittormiuussugut Nunap inoqqaavisut illersorneqarnerput paasisismaneqartariaqarpoq.

Naalakkersuisuvut kaammattorpakka, USA-mik oqaloqateqarnerit suugaluartulluunniit ersarissartuaqqullugu Issittoq tassaammat inoqarfiusoq, aammalu nunatta nammiussuseqarnera aallaavigalugu issittormioqatigiinni akisussaaqataanera USA-mik oqaloqateqarnerni ersarissartuaqqullugu.

Inussiarnersumik

Mimi Karlsen

Nunanut Allanut Sillimanernermullu Ataatsimiititaliami siulittaasup tullia

Utoqqartatta atugarissaarluarnissaat sulissutissaavoq

All. : Aqqa Samuelsen, Inuit Ataqatigiit, Isumaginninnermut meeqqallu pillugit oqaaseqartartoq.

Utoqqartatta atugarissaarluarnissaat sulissutissaavoq

Peqqissutsimut, Isumaginninnermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoq Martha Abelsen-ip kingullertigut tusagassiutitigut utoqqalinersiaqarneq pillugu saqqummiussai uissuumminartortaqartut isumaqarpugut.

Inuiaqatigiit ukiorpassuarni suliffeqarfinni suliffinnilu timi atorlugu suleruluffiusuni sulisimareerlutik, inuiaqatigiillu ullumikkut killiffiannut annertuumik timertik atorlugu tunniussaqareerlutik eqqissillutik utoqqalinersiaqarnissamik naatsorsuuteqarsinnaasariaqarput.

Inuit Ataqatigiit utoqqalinersiat atugarissaarnikkut ikiorsiissutitut isigaavut, kikkullu tamarmik toqqissisimasumik utoqqalinerminni inuuniuteqarsinnaanissaannut qulakkeerinnittussatut isigaavut. 

Nunatsinni utoqqalinersiallit inuttut ataqqinassusilimmik kikkut tamarmik inuuneqarnissaannik tunngavissiilluta annertussutsikkut inissiisariaqarpugut. Nunani avannarlerni allani pissutsinut annertunerusumik sanillersuunneqarsinnaasunik periarfissiisariaqarpugut.

Tamaammat tunngaviusumik utoqqalinersiat pisariaqartitsinerpaanut kikkunnullu tamanut atuuttumik aaqqiinissaq Inuit Ataqatigiit sulissutigissavaat.

Utoqqalinersiaqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnissaa ukiaq manna Inatsisartuni aajangiiffigisassarput utoqqarnut suliffeqartunut taamaallaat pitsanngorsaataassaaq, utoqqarnulli suliffeqanngitsunut annertunerusumik malugineqartussaanani. 

Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu siunnersuut tamakkiisumik utoqqarnut tamanut iluaqutsiinngilaq. Tamannalu pillugu Naalakkersiuisut kaammattorusuppagut qiningaaffimmi uani utoqqalinersiaqartarneq pillugu siunnerfimminnik nassuiaaqqullugit. Aammalu aningaasartalernissaanut ajornartorsiuteqarunik unneqqarissumik inuiaqatigiinnut paasissutisseeqqullugit. 

Inuit Ataqatigiit nalornissutiginngilarput nunatsinni utoqqalinersiallit amerlasuut inuuniarnikkut atugassarititaasut oqinnerit ujartorlugit  nunarput qimattariaqartaraat, tamannalu nunatsinni aningaasat kaaviiaartinneqartussaagalugit annaaneqartarneranit kinguneqartarpoq, kinguneraalu aamma ilisimasat nunatsinniikkunnaartarnerat minnerunngitsumillu ilaqutariittut aviissaartoqartariaqartarluni.

Utoqqaat kisimiittut amerlasuut suli akissaatimikkut naammattunik naammattusaaripiloortartut amerlapput. Utoqqalinersiaqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnissaa pillugu suliarinerani soorlu oqartugut, utoqqaat kisimiittut isiginiarneqanngippallaarput.

Taamaammat utoqqaat kisimiittut utoqqalinersiaqarnikkut ullumikkornit pitsaanerusumik inissinnissaat sulissutigissavarput.

Aalisarneq pillugu nalorninartorsiortitsisumik aqutsineq qaangertariaqarpoq

Aalisarneq pillugu nalorninartorsiortitsisumik aqutsineq qaangertariaqarpoq

Piffissami kingullermi aalisarneq pillugu oqallinneq annertusiartorpoq. Paaseqatigiinnissarlu aallaavigalugu Naalakkersuinikkut sulineq pisariaqarluinnarpoq.

Aalisarneq inuussutissarsiutaavoq nunatta aningaasarsiornikkut  pingaarnertut nappatigisaa.Nunatsinni aalisarnermik inuussutissarsiut ullumi siunissamilu patajaatsumik qulakkeerumallugu aqutsineq pitsaanerusariaqarpoq, aamma Naalakkersuisunikkut sattaaserluni sulineq unittariaqarpoq. Naalakkersuisut matoqqasumik aqutsinerat maannangaaq ammasumik peqataatitsiffiusumillu ingerlanneqartariaqalerpoq.

Aalisarneq attanneqarsinnaasumik piujuartitsinerlu tunngavigalugu aqutamik, politikkikkuinnaanngitsoq, ataatsimoorussamik siunnerfeqaqatigiinnikkut aqutseriaaseq nutaaq aaqqissuunneqartariaqarpoq. Aalisarnermut inatsisissaq siunissaq qaninnersusoq ungasinnerusorlu eqqarsaatigalugit inatsisitigut pitsasasumik, aningaasarsiornikkullu patajaatsumik isumalluutissanngortillugu suleqatigiittariaqarpugut. Aalisarnermik inuussutissarsiut nukittooq inuiannik kivitseqataalluartoq Inuit Ataqatigiit pilersissavarput. Piujuartitsineq, aningaasarsiorluarneq, inuiaqatigiinnilu nunami ineriartornermik inuussutissarsiornikkut periarfissiissutit nutaat pilersinneqartariaqarput.

Inuit Ataqatigiit piumasaraarput, Naalakkersuisut kiisami aalisartut piniartullu, aamma kattuffiit sumiiffinnilu peqatigiiffiit, Pinngortitaleriffik, Naalakkersuinikkut suliallit, kommunit, inuussutissarsiortut, minnerunngitsumik Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiat (SIK)

Peqatigalugit sulineq aallartissagaat. Aalisarneq pillugu inatsisissaq siunissami allanngorteqattaagassaanngitsoq anguneqassappat, inuiaat inatsisissamut piginneqataanissaat pisariaqarpoq. Inuit Ataqatigiit nunatsinni suleqatigiinnerput annerusoq ujartorparput, neriuutigaarpoq suleqatigiinneq pitsaasoq pilersinneqarumaartoq.

Nunatta aningaaserivii, inuussutissarsiorfiit allallu attuumassuteqartut pisuuteqattaarnagit akisussaaffipput tigullugu sulisariaqarpugut.

Múte B. Egede

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Nunat allat Nunatsinni suniarnersut ilisimassavagut

All.: Mimi Karlsen, Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiitialiami siulittaasup tullia

Nunat allat Nunatsinni suniarnersut ilisimassavagut

Nunatta nunat pissaanilissuit akornanni inissisimanerata qanoq pingaaruteqartiginera ilisimavarput. Maannalu tusagassiutitigut paasivarput Amerikamiut naalakkersuisuisa atorfeqartitaat Nuummiittut.

Tamanna tunngavingalugu Naalakkersuisugut sakkortuumik piumaffigaagut nunat pissaanillit nunatsinnut iliuusaat eqqummaariffigeqqullugu.

Peqatigisaanillu Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaat aqqutigalugu Naalakkersuisut ilisimatitsisarnissaat kaammattuutigaarput.  Taamaaliunngikkuttami nunatsinni ilisimanngilluinnakkatsinnik pisoqarsinnaanera uagut nammineq annertusaaqataaffigissagatsigu.

Nunat allat tikilluaqquagut, sunali siunertarineraat kingunerisinnaasaalu nalilersortuartariaqarpagut, aamma Inatsisartuni.

Naalagaaffiit Peqatigiit Ulluat: Naalagaaffiit Peqatigiit – aamma Nunap Inoqqaavinut

All. Sofia Geisler, Inuit Ataqatigiit

Naalagaaffiit Peqatigiit Ulluat:

Naalagaaffiit Peqatigiit – aamma Nunap Inoqqaavinut

Ulloq una ukiut 74-it matuma siorna, 1945-imi, naalagaaffiit 51-it Naalagaaffiit Peqatigiit (FN) pilersippaat. Naalagaaffiit peqataassut maanna 193-inngorsimapput, taakkulu tassa tunuliaqutsipput kattuffissuarmut nunarsuarmi sorsuttoqaqqinngisaannarnissaannik siunertaqarluni pilersinneqarsimasumut.

Naalagaaffiit Peqatigiit (FN) eqqissisaasussanik sakkutuuliisarnerata saniatigut inuit pisinnaatitaaffiinik suliniuteqartutut attuumatittarparput. Tassalu inuit ataasiakkaat pisinnaatitaaffii inuit naalagaaffimmit innarlerneqannginnissaannik siunertaqartut.

Inuit pisinnaatitaaffii ullut tamaasa atuutsinneqartarput, naak immaqa uagut eqqarsaatigivallaartanngikkaluarigut.

Inuit pisinnaatitaaffii eqqartuussisarnermik inatsimmi, pinerluttulerinermi inatsimmi, Namminersorlutik Oqartussat pillugit inatsimmi allanilu inatsisini atuutsinneqarput. Innuttaasut kiisalu Namminersorlutik Oqartussat / Naalagaaffiup akornanni attaveqarnermut inatsisitigut inissisimanermut ersarissaapput, Nunatta Danmarkillu akornanni inissisimanermut atuutsinneqarlutik kiisalu nunanut allanut attaveqarnitsinni atuutsinneqarlutik.

Assersuutissaqqippoq Arfanniarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuarmi allanilu ataatsimiititaliani Nunatta peqataasarnera, inunnut ataasiakkaanut maani nunalinnut annertuumik sunniuteqartartoq pingaaruteqarlunilu.

Inuit pisinnaatitaaffii Naalagaaffiit Peqatigiinnit 1948-imi aalajangersarneqartut ulluinnarni inuunitsinnut ilaalluinnalersimapput. Kiffanngissutsimut, demokratimut, tamatta inatsimmi assigiinnitsinnik, kiisalu piginnittuunermik qulakkeerinninnissamik tunngaviatigut isumaqarnermik imaqarput. Tamannalu aamma uagutsinnut inuiannut nunap inoqqaavinut, nunarsuatsinni nunap inoqaavinut ilaasunut aamma atuupput.

Nunap Inoqqaavinut pisinnaatitaaffiit Inuit Ataqatigiinniit qaqugumulluunniit tapersersorneqartuassapput, aamma maani Nunatsinni. Inissaminiipporlu Naalakkersuisut pilluaqqussallugit, tassami taakku Danmarkimik suleqateqarluarnerisigut Nunallu Avannarliit tapersiinerisigut Naalagaaffiit Peqatigiit ataanniittumut Nunap Inoqqaavi pillugu Permanent Forumimut Nunatsinneersumik ilaasortaqalermat ukiuni 2020-2022-mi atuuffeqartussamik.

Nunarsuaq tamakkerlugu innuttaasut 5 procentii tassaapput Nunap Inoqqaavi, taakkulu pinngitsoqaratik annertoqisunik unammilligassaqarput. Tamanna isiginngitsuusaassanngilarput. Maluginiassarpulli aamma tassaavoq Nunarsuarmioqatigiit Nunap Inoqqaavisa pisinnaatitaaffii akueriartuinnarmatigit, pisinnaatitaaffiillu taakku naqissuserneqarput Nunap Inoqqaavia pisinnaatitaaffiisa akuerisaallutik aalajangersaaffigineqarnerisigut.

Sulinerup taassuma sakkussatsinnik tunissavaatigut unammilligassatta annertoqisut, soorlu silap allanngoriartornerata malitsigisaasa, iliuuseqarfiniarnissaannut.

Inuulluaqqusillunga

Sofia Geisler

Ataatsimiititaliat ilaasortaaffiit:

  • Inatsisinut Ataatsimiititaliami siul.tullia
  • Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffianni sinniisuutitaq
  • Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq
  • Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Ilageeqanermullu Ataatsimiititaliaq