Qasigiannguit Aasiaallu akornanni erngup nukissiorfiliassaq pilertortumik sanaartorneqarnissaa kissaatigaarput

Allattoq: Aqqa Samuelsen, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartuni ilaasortaq

Qasigiannguit Aasiaallu akornanni erngup nukissiorfiliassaq pilertortumik sanaartorneqarnissaa kissaatigaarput

Qasigiannguit Aasiaallu akornanni erngup nukissiorfiliassaq, kiisalu Nuummi erngup nukissiorfiup pilersuisinnaanerata annertusarneqarnissaa ataatsikkut sananeqarnissaat Inuit Ataqatigiit kinguarsarneqarani pilertortumik aallartinneqarnissaat sakkortuumik kissaatigaarput.

Siullermik Inatsisartut upernaakkut 2019-imi ataatsimiinnerani aaliangiiffigisassatut siunnersuutigisatta Qasigiannguit Aasiaallu akornanni erngup nukissiorfiliassap sanaartorneqarnissaanut Naalakkersuisut piviusorsiortumik pilersaarusiorlugu aallartimmassuk nuannaarutigaarput.

Qasigiannguit Aasiaallu akornanni erngup nukissiorfiliassaq nukissiuutinik ataavartumik pinngortitamullu mingutsitsinngitsunik ineriartortitsinissamut pinngitsoorneqarsinnaanngilaq.

Nuummi aamma Qasigiannguit Aasiaallu akornanni erngup nukissiorfiliornissamut Naalakkersuisut ukiaq manna siunnersuutaannut ersarissumik oqaatigaarput suliaq kinguarsarneqarani pilertortumillu sanaartorneqarluni aallartinneqassasoq. Imaassanngimmammi aatsaat Nuummi erngup nukissiorfiorfiata annertusineqarnerata kingorna aningaasartuutit imminut akilereernerpata iluanaarutinik pissarsianik, tassa ukiut 22-it qaangiuppata aatsaat erngup nukissiorfiliassaq sananiarneqalissasoq.

Oqaatigerusupparputtaaq; Naalakkersuisut 2020-mi ukiakkut Inatsisartut ataatsimiinneranni ernugup nukissiuteqarneq Nuummi Qasigiannguit Aasiaallu akornanni suliarineqarnissaat aammalu qanoq aningaasalersorneqarnissaat pillugu siunnersuuteqarniarnerannut qilanaaratta tassungalu utaqqiinnarata suleqataanissatsinnut piareersimavugut.

Ataaserli maannangaaq aningaasalersueriaatsimut piginnittoqarnermullu apeqqummut tunngasumut ersarissumik oqaatigiumasarput tassaavoq; kissaatiginngilarput Nukissiorfiit A/S-itut ingerlanneqalernissaat. Taamaaliornermi nammaqatigiinnermit tunngaveqarluni ingerlatsinermit illikartitsinerussammat inuillu nalingiinnginnerusimik atugaqarnissaannut aqqutissiuussisuussalluni. 

Inuit Ataqatigiit: angerlarsimaffeqannginnerup akiorniarnissaanut suleqatiserinnippugut

Allattoq: Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit, Inatsisartut gruppiani siulittaasoq

Inuit Ataqatigiit:  angerlarsimaffeqannginnerup akiorniarnissaanut suleqatiserinnippugut

Nunatsinni angerlarsimaffeqanngitsoqassanngilaq!

Naalakkersuisunit suliarineqannngikkunik itigartinneqartartunilluunniit 2016-miit 2019-ni ilanngullugu ima ittunik siunnersuuteqartarpunga:

“Nunarput tamakkerlugu kommunit suleqatigalugit angerlarsimaffeqanngitsunut angerlarsimaffiugallartussanik 100-nik sanaartornissaq qulakkeeriarlugu siunnersuummik aningaasaleeriaatsimik imaqartumik kingusinnerpaamik UKA 2017-imi Naalakkersuisut saqqummiussinissaat pillugu Inatsisartuni aalajangiiffigisassatut siunnersuut.”

Aamma siunnersuuteqarnikkut ataatsimiititaliaq susassaqartoq peqatigalugu Nalakkersuisut suliakkersimallugit imaattumik:

“Piffinni unammilligassat eqqarsaatigalugit, kommunit isumaginninnikkut iliuusissanut pilersaarutinut nalinginnaasumik tunngavissaqarnissaat siunertaralugu, angerlarsimaffeqannginnermut suliassaqarfiup UKA 2020-mut Naalakkersuisunit qulaajaavigineqarnissaa pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut”

Kisianni angerlarsimaffeqanngitsut suli angerlarsimaffeqalinngillat.

Maanna partit tamaasa suleqatiseraagut suleqatigiilluta angerlarsimaffeqannginneq nungutissallugu. Inuit Ataqatigiit partiinut tamanut suleqatiserinninnermik imalimmik nassiussivugut. Isumaqaratta inatsisit aporfiusinnaasut iluarsaannissaannut suleqatigiittariaqartugut.

Ikiortiseraassi angerlarsimaffinnik assigiinngiiaartunik pilersitsinissamut. Suleqatiseraassi aningaasanik ujartuinissamut.

Maanna partilersorata suleqatigiitta angerlarsimaffeqanngitsuerullugu.

Angerlarsimaffeqanngitsut inuttut allatulli pisinnaatitaaffeqarput: angerlarsimaffeqarnissamut, uagullu partiit tamatta pisussaavugut sullisissallugit.

Suleqatiserinnittoq

Mimi Karlsen

Nunatta Issittoq issittormiullu pillugit sulinini erseqqissumik oqaatigisariaqarpaa

Allattoq: Mimi Karlsen, Nunanut Allanut Sillimanernermullu Ataatsimiititaliami siulittaasup tullia

Nunatta Issittoq issittormiullu pillugit sulinini erseqqissumik oqaatigisariaqarpaa

USA-p nunatsinnut soqutiginninnerata annertuserujussuarnera tamatta takuarput.

Inuit Ataqatigiit isumaqarput nunatsinnut soqutiginninneq aamma tassaasoq Issittumut soqutiginninneq. Taamaammallu USA-p Parisimi Nunat Tamalaat isumaqatigissutaannit aniniarluni nalunaarnera peqatigisaanillu nunatsinnut soqutiginninnertik oqaluttuariutigalugu pinera ataqatigiinngitsutut nalilerparput. Paris-imi isumaqatigiissut Nunat Tamalaat silap allanngoriartorneranut iliuuseqaqatigiinnissamut isumaqatigiissutaavoq pituttuisoq, taamaammallu aamma uatsinnut issittormiunut isumaqartorujussuulluni.

Issittumi silap pissusaata allanngoriartornera malugaarput, taamaattumillu nunat pissaanillit inuiaat issittormiunut aammalu nunarsuarmioqatigiit anguniagaannut peqataanissaat inissaminiittutut isigaarput.

Isumaqarpugut USA issittumut issittormiunullu suleqateqassaguni, Issittumi aallartitaqarfinnik amerlisaanerinnakkut pissanngitsoq, aammali Nunat Tamalaat silap allangoriartornera pillugu suliniarneranut akisussaaqataalluni soqutiginnittariaqartoq. Nunat Tamalaat aqqutigalugit issittormiuussugut Nunap inoqqaavisut illersorneqarnerput paasisismaneqartariaqarpoq.

Naalakkersuisuvut kaammattorpakka, USA-mik oqaloqateqarnerit suugaluartulluunniit ersarissartuaqqullugu Issittoq tassaammat inoqarfiusoq, aammalu nunatta nammiussuseqarnera aallaavigalugu issittormioqatigiinni akisussaaqataanera USA-mik oqaloqateqarnerni ersarissartuaqqullugu.

Inussiarnersumik

Mimi Karlsen

Nunanut Allanut Sillimanernermullu Ataatsimiititaliami siulittaasup tullia

Utoqqartatta atugarissaarluarnissaat sulissutissaavoq

All. : Aqqa Samuelsen, Inuit Ataqatigiit, Isumaginninnermut meeqqallu pillugit oqaaseqartartoq.

Utoqqartatta atugarissaarluarnissaat sulissutissaavoq

Peqqissutsimut, Isumaginninnermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoq Martha Abelsen-ip kingullertigut tusagassiutitigut utoqqalinersiaqarneq pillugu saqqummiussai uissuumminartortaqartut isumaqarpugut.

Inuiaqatigiit ukiorpassuarni suliffeqarfinni suliffinnilu timi atorlugu suleruluffiusuni sulisimareerlutik, inuiaqatigiillu ullumikkut killiffiannut annertuumik timertik atorlugu tunniussaqareerlutik eqqissillutik utoqqalinersiaqarnissamik naatsorsuuteqarsinnaasariaqarput.

Inuit Ataqatigiit utoqqalinersiat atugarissaarnikkut ikiorsiissutitut isigaavut, kikkullu tamarmik toqqissisimasumik utoqqalinerminni inuuniuteqarsinnaanissaannut qulakkeerinnittussatut isigaavut. 

Nunatsinni utoqqalinersiallit inuttut ataqqinassusilimmik kikkut tamarmik inuuneqarnissaannik tunngavissiilluta annertussutsikkut inissiisariaqarpugut. Nunani avannarlerni allani pissutsinut annertunerusumik sanillersuunneqarsinnaasunik periarfissiisariaqarpugut.

Tamaammat tunngaviusumik utoqqalinersiat pisariaqartitsinerpaanut kikkunnullu tamanut atuuttumik aaqqiinissaq Inuit Ataqatigiit sulissutigissavaat.

Utoqqalinersiaqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnissaa ukiaq manna Inatsisartuni aajangiiffigisassarput utoqqarnut suliffeqartunut taamaallaat pitsanngorsaataassaaq, utoqqarnulli suliffeqanngitsunut annertunerusumik malugineqartussaanani. 

Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu siunnersuut tamakkiisumik utoqqarnut tamanut iluaqutsiinngilaq. Tamannalu pillugu Naalakkersiuisut kaammattorusuppagut qiningaaffimmi uani utoqqalinersiaqartarneq pillugu siunnerfimminnik nassuiaaqqullugit. Aammalu aningaasartalernissaanut ajornartorsiuteqarunik unneqqarissumik inuiaqatigiinnut paasissutisseeqqullugit. 

Inuit Ataqatigiit nalornissutiginngilarput nunatsinni utoqqalinersiallit amerlasuut inuuniarnikkut atugassarititaasut oqinnerit ujartorlugit  nunarput qimattariaqartaraat, tamannalu nunatsinni aningaasat kaaviiaartinneqartussaagalugit annaaneqartarneranit kinguneqartarpoq, kinguneraalu aamma ilisimasat nunatsinniikkunnaartarnerat minnerunngitsumillu ilaqutariittut aviissaartoqartariaqartarluni.

Utoqqaat kisimiittut amerlasuut suli akissaatimikkut naammattunik naammattusaaripiloortartut amerlapput. Utoqqalinersiaqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnissaa pillugu suliarinerani soorlu oqartugut, utoqqaat kisimiittut isiginiarneqanngippallaarput.

Taamaammat utoqqaat kisimiittut utoqqalinersiaqarnikkut ullumikkornit pitsaanerusumik inissinnissaat sulissutigissavarput.

Aalisarneq pillugu nalorninartorsiortitsisumik aqutsineq qaangertariaqarpoq

Aalisarneq pillugu nalorninartorsiortitsisumik aqutsineq qaangertariaqarpoq

Piffissami kingullermi aalisarneq pillugu oqallinneq annertusiartorpoq. Paaseqatigiinnissarlu aallaavigalugu Naalakkersuinikkut sulineq pisariaqarluinnarpoq.

Aalisarneq inuussutissarsiutaavoq nunatta aningaasarsiornikkut  pingaarnertut nappatigisaa.Nunatsinni aalisarnermik inuussutissarsiut ullumi siunissamilu patajaatsumik qulakkeerumallugu aqutsineq pitsaanerusariaqarpoq, aamma Naalakkersuisunikkut sattaaserluni sulineq unittariaqarpoq. Naalakkersuisut matoqqasumik aqutsinerat maannangaaq ammasumik peqataatitsiffiusumillu ingerlanneqartariaqalerpoq.

Aalisarneq attanneqarsinnaasumik piujuartitsinerlu tunngavigalugu aqutamik, politikkikkuinnaanngitsoq, ataatsimoorussamik siunnerfeqaqatigiinnikkut aqutseriaaseq nutaaq aaqqissuunneqartariaqarpoq. Aalisarnermut inatsisissaq siunissaq qaninnersusoq ungasinnerusorlu eqqarsaatigalugit inatsisitigut pitsasasumik, aningaasarsiornikkullu patajaatsumik isumalluutissanngortillugu suleqatigiittariaqarpugut. Aalisarnermik inuussutissarsiut nukittooq inuiannik kivitseqataalluartoq Inuit Ataqatigiit pilersissavarput. Piujuartitsineq, aningaasarsiorluarneq, inuiaqatigiinnilu nunami ineriartornermik inuussutissarsiornikkut periarfissiissutit nutaat pilersinneqartariaqarput.

Inuit Ataqatigiit piumasaraarput, Naalakkersuisut kiisami aalisartut piniartullu, aamma kattuffiit sumiiffinnilu peqatigiiffiit, Pinngortitaleriffik, Naalakkersuinikkut suliallit, kommunit, inuussutissarsiortut, minnerunngitsumik Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiat (SIK)

Peqatigalugit sulineq aallartissagaat. Aalisarneq pillugu inatsisissaq siunissami allanngorteqattaagassaanngitsoq anguneqassappat, inuiaat inatsisissamut piginneqataanissaat pisariaqarpoq. Inuit Ataqatigiit nunatsinni suleqatigiinnerput annerusoq ujartorparput, neriuutigaarpoq suleqatigiinneq pitsaasoq pilersinneqarumaartoq.

Nunatta aningaaserivii, inuussutissarsiorfiit allallu attuumassuteqartut pisuuteqattaarnagit akisussaaffipput tigullugu sulisariaqarpugut.

Múte B. Egede

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Nunat allat Nunatsinni suniarnersut ilisimassavagut

All.: Mimi Karlsen, Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiitialiami siulittaasup tullia

Nunat allat Nunatsinni suniarnersut ilisimassavagut

Nunatta nunat pissaanilissuit akornanni inissisimanerata qanoq pingaaruteqartiginera ilisimavarput. Maannalu tusagassiutitigut paasivarput Amerikamiut naalakkersuisuisa atorfeqartitaat Nuummiittut.

Tamanna tunngavingalugu Naalakkersuisugut sakkortuumik piumaffigaagut nunat pissaanillit nunatsinnut iliuusaat eqqummaariffigeqqullugu.

Peqatigisaanillu Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaat aqqutigalugu Naalakkersuisut ilisimatitsisarnissaat kaammattuutigaarput.  Taamaaliunngikkuttami nunatsinni ilisimanngilluinnakkatsinnik pisoqarsinnaanera uagut nammineq annertusaaqataaffigissagatsigu.

Nunat allat tikilluaqquagut, sunali siunertarineraat kingunerisinnaasaalu nalilersortuartariaqarpagut, aamma Inatsisartuni.

Naalagaaffiit Peqatigiit Ulluat: Naalagaaffiit Peqatigiit – aamma Nunap Inoqqaavinut

All. Sofia Geisler, Inuit Ataqatigiit

Naalagaaffiit Peqatigiit Ulluat:

Naalagaaffiit Peqatigiit – aamma Nunap Inoqqaavinut

Ulloq una ukiut 74-it matuma siorna, 1945-imi, naalagaaffiit 51-it Naalagaaffiit Peqatigiit (FN) pilersippaat. Naalagaaffiit peqataassut maanna 193-inngorsimapput, taakkulu tassa tunuliaqutsipput kattuffissuarmut nunarsuarmi sorsuttoqaqqinngisaannarnissaannik siunertaqarluni pilersinneqarsimasumut.

Naalagaaffiit Peqatigiit (FN) eqqissisaasussanik sakkutuuliisarnerata saniatigut inuit pisinnaatitaaffiinik suliniuteqartutut attuumatittarparput. Tassalu inuit ataasiakkaat pisinnaatitaaffii inuit naalagaaffimmit innarlerneqannginnissaannik siunertaqartut.

Inuit pisinnaatitaaffii ullut tamaasa atuutsinneqartarput, naak immaqa uagut eqqarsaatigivallaartanngikkaluarigut.

Inuit pisinnaatitaaffii eqqartuussisarnermik inatsimmi, pinerluttulerinermi inatsimmi, Namminersorlutik Oqartussat pillugit inatsimmi allanilu inatsisini atuutsinneqarput. Innuttaasut kiisalu Namminersorlutik Oqartussat / Naalagaaffiup akornanni attaveqarnermut inatsisitigut inissisimanermut ersarissaapput, Nunatta Danmarkillu akornanni inissisimanermut atuutsinneqarlutik kiisalu nunanut allanut attaveqarnitsinni atuutsinneqarlutik.

Assersuutissaqqippoq Arfanniarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuarmi allanilu ataatsimiititaliani Nunatta peqataasarnera, inunnut ataasiakkaanut maani nunalinnut annertuumik sunniuteqartartoq pingaaruteqarlunilu.

Inuit pisinnaatitaaffii Naalagaaffiit Peqatigiinnit 1948-imi aalajangersarneqartut ulluinnarni inuunitsinnut ilaalluinnalersimapput. Kiffanngissutsimut, demokratimut, tamatta inatsimmi assigiinnitsinnik, kiisalu piginnittuunermik qulakkeerinninnissamik tunngaviatigut isumaqarnermik imaqarput. Tamannalu aamma uagutsinnut inuiannut nunap inoqqaavinut, nunarsuatsinni nunap inoqaavinut ilaasunut aamma atuupput.

Nunap Inoqqaavinut pisinnaatitaaffiit Inuit Ataqatigiinniit qaqugumulluunniit tapersersorneqartuassapput, aamma maani Nunatsinni. Inissaminiipporlu Naalakkersuisut pilluaqqussallugit, tassami taakku Danmarkimik suleqateqarluarnerisigut Nunallu Avannarliit tapersiinerisigut Naalagaaffiit Peqatigiit ataanniittumut Nunap Inoqqaavi pillugu Permanent Forumimut Nunatsinneersumik ilaasortaqalermat ukiuni 2020-2022-mi atuuffeqartussamik.

Nunarsuaq tamakkerlugu innuttaasut 5 procentii tassaapput Nunap Inoqqaavi, taakkulu pinngitsoqaratik annertoqisunik unammilligassaqarput. Tamanna isiginngitsuusaassanngilarput. Maluginiassarpulli aamma tassaavoq Nunarsuarmioqatigiit Nunap Inoqqaavisa pisinnaatitaaffii akueriartuinnarmatigit, pisinnaatitaaffiillu taakku naqissuserneqarput Nunap Inoqqaavia pisinnaatitaaffiisa akuerisaallutik aalajangersaaffigineqarnerisigut.

Sulinerup taassuma sakkussatsinnik tunissavaatigut unammilligassatta annertoqisut, soorlu silap allanngoriartornerata malitsigisaasa, iliuuseqarfiniarnissaannut.

Inuulluaqqusillunga

Sofia Geisler

Ataatsimiititaliat ilaasortaaffiit:

  • Inatsisinut Ataatsimiititaliami siul.tullia
  • Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffianni sinniisuutitaq
  • Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq
  • Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Ilageeqanermullu Ataatsimiititaliaq

KNR imaluunniit Ineqarnermut Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersuisoq – sorleq ilumoorpa?

Allattoq: Aqqaluaq B. Egede, politikkikkut oqaaseqartartoq

KNR imaluunniit Ineqarnermut Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersuisoq – sorleq ilumoorpa?

Naalakkersuisoq Karl Frederik Danielsen-ip Inatsisartunit ullumi apeqqarissaarfigineqarnermini erseqqissarpaa Kangerlussuup siunissaa pillugu tusagassiorfiit illuinnaasiornerat inuit paatsoornerannut pissutaasoq. Illuinnaasiorluni tusagassiorfiit saqqummiussuisimanerarlugit Naalakkersuisup oqaaseqarnera pasilliinerua imaluunniit eqqortumik tunngaveqarpa?

Apeqqut pingaarutilissuaq, tassalu Kangerlussuup siunissaa pillugu KNR pasinarsaarisimava Naalakkersuisoq eqqunngitsumik opqalussimasutut paasineqartussanngorlugu? Imaannerpalu Naalakkersuisup kukkussutini toqqorterniarlugit KNR aammalu tusagassiortut illuinnaasiortumik saqqummiussuisimanerarlugit oqaaseqartoq?

KNR toqqorterisimava taamaalilluni Naalakkersuisoq pineqartoq eqqunngitsumik paasineqartussanngorlugu tusagassiaralugu? Tamanna Naalakkersuisup Inatsisartut oqaluttarfianniit oqaatigaa.

Pissaanerit pingasunut agguagaanerat, tassa eqqartuussiveqarneq, inatsisiliortoqarneq aammalu inatsisinik atortitsineq suliassaqarfiupput pingaarutilissuit. Taakkua pissaanerit pingasoqiusat sisamaattut tusagassiortoqarneq eqqunngitsumik tusagassiortoqannginnissaannik qulakkeerinnittussat massakkut eqqunngitsumik illuinnaasiortumillu tusagassiorsimasutut Naalakkersuisumiit naqissuserneqarput.

Naalakkersuisut aamma KNR-ip tusagassiortuilu nassuiaasariaqarput eqqunngitsumik sunniiniarluni oqaluttoqarsimappat kiap tamanna akisussaaffigineraa. Matumani Inatsisartut Naalakkersuisumit pineqartumit ilisimatinneqarpugut KNR-imi tusagassiortut illuinnaasiorlutik tusagassiornerat Naalakkersuisup taamatut inissisimaneranut pisooqataasoq.

Naalakkersuisut akisussaanerat malittarisassaqarpoq eqqunngitsumik paatsoorutaasinnaasunillu oqaaseqartannginnissamik. Tusagassiorneq aamma eqqortumik ingerlanneqassasoq malittarisassaqarpoq, allatut oqaatigalugu illuinnaasiortumik paasinerluutaasinnaasunillu tusagassiornissaq malittarisassatigut pinaveersimatitassaalluni.

Eqqunngitsumik oqalunneq akissummik eqqortumik kiap “taarsersinnaavaa”? Naalakkersuuisup allaat tusagassiortup atia taallugu Inatsisartut oqaluttarfianniit sakkortuumik tikkuarmagu tamanna nipangiutiinnagassaanngitsutut isigaara.

Tusagassiortoq illuinnaasiortutut pasisaq, Naalakkersuisorlu eqqortumik oqaluttussaatitaasoq qulaajaasariaqarput inuiaqatigiit Kangerlussuaq pillugu annertuumik paatsoortitaanerat Naalakkersuisup piasuussutigineraa, imaluunniit tusagassiortup pisuussutigineraa.

Inuit Ataqatigiit: Peqqinnissaqarfik politikkikkut ukkatarineqarnerusariaqarpoq

Allattut: Mimi Karlsen, gruppemi siulittaasoq gamma Stine Egede, Peqqinnissaq pillugu oqaaseqartartoq. 

Inuit Ataqatigiit: Peqqinnissaqarfik politikkikkut ukkatarineqarnerusariaqarpoq

Ullumi 14.10.2019, Peqqissutsimut, Isumaginninnermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoq Peqqinnissaqarfik pillugu Inatsisartunut isumasioqatigiisitsineq ingerlappaa.

Inatsisartuni sulinitsinni Peqqinnissaqarfiup unammilligassaqarfiunera ilisimaaraarput. Ilisimaaraarputtaaq politikkikkut pingaarnersiuinermi inuit peqqissussaat toqqissisimanissaallu nunatsinni inuuniarnikkut qitiusoq, tamannalu pillugu ullumi Peqqinnissaqarfik pillugu Naalakkersuisut isumasioqatigiisitsinerat peqataaffigaarput. 

Ilisimasallit sulisullu tamarmik suliassaqarfiup ineriartorfiunissaa soqutigaat, sinaakkutillu malitassaasut malillugit sapinngisannguaminnik sulinertik takutippaat. Peqqinnissaqarfik nunatsinni inerisaafigineqassappat pingaarnersiuneq innuttaasullu Peqqinnissqarfiup neqeroorutaanik ilisimasaqarnerunissaat Peqqinnissaqarfimmi ilisimasallit atorfeqartullu ujartorpaat. 

Inuit Ataqatigiit maluginiarpaat Peqqinnissaqarfimmi aqutsisut oqariartuutigigaat Peqqinnissaqarfiup neqerooruteqartarneranut pingaarnersiuisarneq aningaasat atugassiissutaasut aallaavigalugit pisartoq. Innuttaasunillu pitsaanerusumik sullissisoqassappat Peqqinnissaqarfik ataatsimut isigalugu iliuuseqartoqartariaqarnera  oqariartuutigineqartoq aamma paasilluarlutigu.

Tamanna tunngavigalugu Aningaasanut Inatsisissami ukiuni aggersuini peqqinnissaqarfiup pitsanngorsaaviginissaanut Inuit Ataqatigiit piareersimapput, pitsaassaqaarlu partiit allat isumasioqatigiinnermut peqataasut aamma tamanna isumagineraat paasissallugu.

Nunatsinni Peqqinnissaqarfik qiningaaffikkaartumik pingaarnersiuinermik aaqqissuussiffiunani ukiuni qulikkaanut politikkikkut siunnerfeqaqatigiiffiusumik aaqqissuuttariaqarparput. Nunatsinni toqqissumik inuunissaq qulakkeerinneqataaffigissagutsigu avaqqussinnaanngilarput Peqqinnissaqarfiup politikkikkut siunnerfeqaqatigiiffiunissaa, minnerunngitsumillu siunertatsinnut ajornerulersitsisumik sipaarfiunissaa pinngitsoortinniartariaqarlugu. 

Tamanna partiitut ataasiakkaatut angusinnaannginnatsigu matumuuna partiit allat saaffigaagut ukiuni aggersunut politikkikkut siunnerfeqaqatigiinnissaq piffissanngunnginnersoq.

Inussiarnersumik

Mimi Karlsen gamma Stine Egede

Ikanngilagut: Ineqarnermut Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersuisoq akisussaatinneqarli

Allattoq: Aqqaluaq B. Egede, siulittaasup tullia, politikkikkut oqaaseqartoq

Ikanngilagut: Ineqarnermut Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersuisoq akisussaatinneqarli

Ineqarnermut Attaveqatigiinnermullu Naalakkersuisoq ataasiaannarani imminut assortuuttunik nalunaaruteqartarpoq. Tusagassiorfitsigut saqqummiussat, naalakkersuinikkullu Inatsisartunut saqqummiussat eqqunngitsut sulinitsinnut aalajangersaaniarnitsinnullu nalornilersitsisut tulleriiaaginnavipput. Naak Naalakkersuisut suleriaasianni inatsisit malitassat ersarilluinnartut eqqunngitsumik paasinerluutaasinnaasunillu Naalakkersuisut sulisussaannginnerat aalajangersakkanik malitassaqaraluartut.

Naalakkersuisuuneq akisussaaffimmik annertuumik pisussaaffiliisuuvoq, malitassat malinneqartariaqarput. Demokraatit, Siumut aamma Nunatta Qitornai Atassullu Ineqarnermut Naalakkersuisup eqqunngitsunik nalunaaqataarnera paatsuungatitseqattaarneralu isiginngitsuusaarpaat.

Tassami Naalakkersuisoq annertuunik ingasaginartunik imminut assortuuttunik nalunaaqataartoq minnerpaamilluunniit qisuariarfigineq ajorpaat. Naalakkersuinikkut imminut illersorsinnaasumik aqutsineq pingaartinneqanngilaq. Pingaartinneqarsimasuuppat suleqataasut tamarmik iliuuseqarsimanissaat takoreersimassagaluarparput.

Naalakkersuisup eqqunngitsumik nalunaaqattaarnera ingerlatseqatigiiffinnut, kattuffinnut, ilami inuiaqatigiinnut naalakkersuinikkullu suliaqartunut tamanut aalassatsitseqattaarpoq. Akisussaaqatigiilluni naalakkersuisooqatigiinneq pisimasuuppat tunuliaqutaasut tamarmik qisuariarsimanissaat pisimassagaluartoq qularnanngilaq.

Naalakkersuisooqatigiinni qulaaniit aqutsineq, Inatsisartuutitallu maleruutiinnarumatussusiat Naalakkersuisut qanorluunniit pissusilersorlutik sulisinnaatitaanerannut ersiutaapput nunatsinnut peqqinnanngitsumik.

Ineqarnermut Attaveqatigiinnermullu Naalakkersuisoq suliassaqarfimminut annerertoqisumut akisussaaffeqarnissaminut pitsaasumik naammassinnissinnaanngippat tunuartariaqarpoq. Akisussaaffik annertooq naammattumik pitsaassusilimmik nakkutigineqanngippat inuiaqatigiinnut pitsaanngitsumik sunniuteqalereersoq suli ajornerusumik sunniuteqassaaq.

Pisut uppernarsaatigisinnaavagut kukkunerit eqqunngitsuliornerillu pisut kingulliunavianngitsut. Naalakkersuisnut ilaasortat misilittakkamikkut naammattunik misilittagaqanngitsut akisussaafferujussuarmik tigusaminnut artorsartut inuit malinnaasut paasereerpaat.

Pissutsit taamaattut qaangiataaginnarneqarsinnaanngillat. Eqqunngitsuliornerit akisussaaffigineqartariaqarput Naalakkersuisumit pineqartumiit, kisianni aamma Siumup aamma Inatsisartunut ilaasortaatitai pisussaapput akisussaaffitsik qanoq ittuusoq paasisimallugu iliuuseqarnissaminnut.

Naalakkersuisoq artorsartoq, kukkoqattaartoq eqqunngitsunik imminullu assortuuttunik nalunaaqattaartoq Isiginngitsuusaarneqarpoq. Qinikkat naalakkersuisunut tunuliaqutaasut Demokraatineersut, Siumumeersut aamma Nunatta Qitornaasa Inatsisartuutitaasa akisussaaqataasutut nipangiinnarlutik iliuuseqarnaveersaarnerat inuiaqatigiit nunatsinniittut tamarmik ingerlanerliorneq ”akilersorpaat”.

Nunarput inuilu tamanit qullerpaajupput. Eqqortumik sangujoraartuunngitsumillu siulersorneqartariaqarput. Naalakkersuisooqatigiit suleqataasalu parteertik kisiat annanniarsaralunikku nunarput inuilu naalakkersuinikkut siulersorluarneqarnissaat pilliutigisaqattaaginnarsinnaanngilaat. Ilumut, nunarput ineqarnermut, attaveqatigiinnermut ineriartornermullu tunngasutigut inuit ulluinnarni toqqaannartumik atugaannut sunniutilippassuit Naalakkersuisup pineqartup akisussaaffigai.

Naalakkersuisuuneq asuli tunissutisiatut atuuffigineqarsinnaanngilaq suliassaqarfik annertoqaaq. Nunap inuinut toqqaannartumik sunniuteqarfiuvoq peqqissaarunneqartariaqarporlu. Imminut illersorsinnaassuseqartumik Naalakkersuisumik akisussaasoqarnissaa pisariaqarpoq. Inuit nunattalu kukkusumik siulersorneqannginnissaat qulakkeerneqartariaqarpoq.

Tamanna suleqatigiit nipaaqisut Naalakkersuisunut tunuliaqutaasut akisussaaqataaffigaat iliuuseqartoqartariaqarpoq. Naalakkersuisut Siulittaasuata pisussaaffini naammassisinnaanngippagu, aamma Inatsisartunut ilaasortaatitaasa akisussaaffik tigusinnaanngippassuk, malitassat malillugit aqutsisoqarnissaa siunertaralugu Inuit Ataqatigiit iliuuseqassaagut.

Uppernnarsisariaqarparput ilumut naalakkersuisooqatigiit suna tamaat akigalugu toqqorteriinnarlutik ingerlatsinissartik toqqarneraat, imaluunniik akisussaaffik tigullugu Ineqarnermut Attaveqarnermullu Naalakkersuisoq akisussaatissaneraat.

Inissiat inoqanngitsut kusassarneqarsinnaanngillat, inissiat najugarineqartut nutarternagit

Allattoq: Aqqaluaq B. Egede, Inuit Ataqatigiit politikkikkut oqaaseqartartuat

Inissiat inoqanngitsut kusassarneqarsinnaanngillat, inissiat najugarineqartut nutarternagit

Ineqarnermut Naalakkersuisoq, ila tupinnaraluttuaq. Nunatsinni inissiarpassuit illuutillu amerlasuut oqummik eqqorneqarsimanerat pissutigalugu inissiat inoqanngitsut, igalaavi matuuginnakkat amerliartorput. Tupinnaqaaq Ineqarnermut Naalakkersuisoq inissiat inoqanngitsut igalaarpassuinik kusassaanissamut aningaasartuuteqarniarmat. Pitsaanerussagaluarpoq piumasarsuutit unitsillugit ilaqutariit ineqarfigisaat aserfallassimaqisut aamma oquttut nutarternissaannut aningaasat atorneqartariaqaraluarpata.

Tupaallatsitsinissamut Naalakkersuisoqarfeqanngilaq, Ineqarnermut Naalakkersuisoq inuit pillugit sulisariaqarpoq. Pissutsit inuiaqatigiinni atukkavut Naalakkersuisulluunniit malussarfigisinnaasimanngippagit ingasappallaaqaaq. Qanoq aamma illuutit inissiallu inoqanngitsut, tassa inunnik najorneqanngitsut eqqumiitsulianik kusassarneqarsinnaappat?

Amerlasuut ingutsigassanngortitat aningaasartuuteqarfiginagit inuit angerlarsimaffii nutarterniakkit. Tupinnaqaaq Ineqarnermut Naalakkersuisut inissiat illuutillu igalaavisa matoorsimasut assequtaat eqqumiitsulianik qalipanneqarnissaat sulissutigilermagu, assersuutigalugugooq illu inoqartutut isikkunitsinniarsaralugu.

Naalakkersuisooqatigiit akisussaaffeqarpusi. Suliassaq ilissinniippoq akisussaaqataavusi. Naalakkersuinikkut suliassat pingaarutillit sammineqarnissaat Inuit Ataqatigiit sakkortuumik kaammattuutigaarput. Massakkummi Ineqarnermut Naalakkersuisup nalunaarutaasigut paasivarput suliassat pingaarutillit annertuullu samminagit inissiat illuutillu inoqanngitsut igalaavisa matoorsimasut kusassarnissaannut nukiit aningaasallu atorneqarnissaat Naalakkersuisut innersuukkaat.

Naalakkersuinikkut naliliisinnaassuseq naammassimanngilaq. Akisussaaffik annertooq inuppassuarnut sunniuteqartoq taamak qaappiaannartigisumik Naalakkersuinikkut suliarineqarsinnaanngilaq. Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut Inatsisartuutitai aamma partiip siulersuisuisa naalakkersueriaaseq nalilersinnaanngippassuk nakkutigisinnaanngippassullu taava kiap tamanna isumagissavaa? Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut naalakkersuinikkut akisussaassuseqarneq Naalakkersuisunit aamma taakkua partiianni sanngiilliartortumik nakkutigineqartoq.

Nunarput inuilu taamak sangujoraartigisumik siulersorneqarsinnaanngillat. Naalakkersuilluarnerusariaqarpusi. Kukkorujussuarneq illersoqattaarlugu, partiillu allat uparuartuineraannartarlugit naalakkersuisooqatigeeriaaseqartut akisussaassuseqanngitsullu nunatsinni aqutsineq sukatersiuk. Demokraatit, Siumut aamma Nunatta Qitornai Atassullu Naalakkersuisooqataasutut suleqataasutullu Naalakkersuisunut tunuliaqutaasut toqqorterunnaarlutik akisussaaffitsik tiguniarlissuk.

IA: Kalaallit Nunaat tullinnguuppoq

IA: Kalaallit Nunaat tullinnguuppoq  

Inuit Ataqatigiit folketingimi ilaasortaatitaata, Aaja Chemnitz Larsenip, isumaqatigiinniartoqannginnerani pilersaarusiornertalimmik aningaasaqarnermut ministerimik, Nicolai Wammenimik, ataatsimeeqateqarnermini politiit inissiisarfinnilupaarsisut akissaatigissaarnerunissaannut, meeqqanut kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigineqarsimasunutilluliortoqarnissaanut kiisalu ilisimatusarnermik aallussineqaallaavigalugu nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkimikpilersitsinissamut tunngasunik oqariartuuteqarpoq.

 Ullumikkut Inuit Ataqatigiit folketingimi ilaasortaatitaata, aappaaguaningaasanut inatsisissamut tunngatillugu isumaqatigiinniartoqannginnerani pilersaarusiornertalimmik aningaasaqarnermut ministeri, Nicolai Wammen, ataatsimeeqatigivaa.

 Aaja Chemnitz Larsenip pingaarnersiuinermini pingaarnerusututinissisimatitai tassaapput, politiit inissiisarfinnilu paarsisut pissarsiariniarnerannut tigummiinnarnissaannullu tunngasut, meeqqat kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigineqarsimasut katsorsarneqarfissaannik illuliortoqarnissanut tunngasut kiisalu ilisimatusarnermut centeriliornissaq, nunanut allanutsillimaniarnermullu politikkimi ilisimasanik atugassanikannertunernik tunngaveqarnissamik qulakkeerinnittussaq, siunissarluungasinnerusoq isigalugu Nunarsuarmioqatigiit akornanninukittunerusumik inissisimanissamittaaq qulakkeerinnittussaq.

 ”Ullumikkut Kalaallit Nunaanni unammillikkatsinnut tunngasuniktigussaasunik siunnersuuteqarnissarput pingaarnerutissimavarput. Siullertut politiit inissiisarfinnilu paarsisut akissaataatqaffatsikkusuppagut, tassami sulianut assigiinnut akissaatitassigiittuunissaat isumagiuarsinnarparput.  Aamma meeqqanut kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigineqarsimasunut ikiuisinnaaneq pillugu meeqqanut illuliortoqarnissaa tikkuarparput. Meeqqat systemimi eqqakattarneqassanngillat, saaffigisassaat ataasiinnaassaaq, tassaniissappullu oqartussaqarfiit tamarmiusut sinniisaat. Kissaatitta pingajuattut Ilisimatusarfimmut atasumik ilisimatusarnermut centeriliornissaq kissaatigaarput, tassanilu Kalaallit Nunaata nunanutallanut sillimaniarnikkullu politikkianut tunngasunik ilisimasaniktamanik katersuisoqassaaq ineriartortitsisoqarlunilu. Issittumiilisimatusarneq Kalaallit Nunaanniittuusariaqartoq isumaqarpugut.” Folketingimi ilaasortaq oqarpoq.

 Politiit inissiisarfinnilu paarsisut atorfimminniiginnassappata atorfinitsinermi tigumminniinnarnissamilu ilassut pisariaqarpoq. Sulisut taakkua pinerluuteqarnerit suliarinerini qitiusuupput kalaallinilu inuiaqatigiinni toqqissisimasitsisussaallutik.

Maannakkorpiaq Kalaallit Nunaanni naalagaaffiup atorfeqartitaisuleqatinit danskiusunit 4.500 kr.-inik akissaatikinneruneratpissutigalugu inissiisarfik ataaseq sulisussaqannginnami matuinnartariaqalersimavoq. Tamatuma muminnissaa qitiuvoq.

Taamaattumik politiinik inissiisarfinnilu paarsisunik atorfinitsinernitigumminniinnarnissanilu pissutsit iluarsineqarnissaannut Inuit Ataqatigiit folketingimi ilaasortaatitaanit Danskit Naalakkersuisuiannertumik uteriiserfigineqarput.

 Ataatsimiinnermittaaq meeqqat kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliarfigineqartarnerinut nuna tamakkerlugu nalunaarsuinissamik pisariaqartitsineq Aaja Chemnitz Larsenimit naqissuserneqarpoq. Tasiilami nalunaarsuisoqarsimavoq, nunalli sinnera qanoq pineqassava?

Nalunaarsuinikkut isumaginninnikkutimmikkut aallunneqartussat qulaarneqarsinnaapput taamatullu isumaginninnikkut suliassat toraagassinneqarsinnaallutik. Aammattaaq meeqqanut inuusuttunullu tunngasutigut sumiiffinniunammilligassat assigiinngitsut piffinni iliuuseqarfigineqartussaapput, alloriarnermilu siullermi nalunaarsuineq pisinnaavoq.

Inuit innarluutillit pillugit iliuuseqarnerit annertunerusariaqarput

All.: Aqqa Samuelsen, Isumaginninnermut meeqqallu pillugit oqaaseqartartoq.

Inuit innarluutillit pillugit iliuuseqarnerit annertunerusariaqarput

Ukioq manna inunnut innarluutilinnut sapaatip-akunneqartitsinermi, nunatsinni inuit innarluutillit tamaasa sapaatip-akunneqartitsinermi uummammit pisumik ajunnginnerpaamik kissaappavut.

Naalagaaffiit Peqatigiit inuit innarluutillit pisinnaatitaaffii pillugit Nunatta peqataalerneratigut pisussaaffinnik immikkoortunik arlalinnik naammassiniagassaqarpugut.

Naalagaaffiit Peqatigiit inuit innarluutillit pisinnaatitaaffii Nunatta malitsitsinissaanut qulakkeerinninnissamut Nuna tamakkerlugu suliniutit ersialaarnerutinneqarnissaat kissaatigaarput.

 Ilisimavarput nunatsinni innarluutillit amerlasoorpassuit siusinaarlutik sulisinnaajunnaarnersiuteqartut, ilisimavarpullu nunatsinni innuttaasut tamarmik nunatta ineriartornerani atorfissaqartinneqartut. Taamaattumik siunissami innarluutilittatta inuiaqatigiinni sullisseqataanissaat allatulli pingaartigisoq nassuerutigisariaqarparput iliuuseqarlutalu. 

Inuit innarluutillit pisinnaatitaaffii malissallugit pisussaaffeqarpugut 

Innuttaaqativut inuit innarluutillit inatsisitigut inuttut allatuulli pisinnaatitaaffeqartut Nunatsinni pisortat namminersortullu ingerlataanni, inuit innarluutillit namminerisaminnik angerlarsimaffeqarsinnaatitaanerat eqqarsaatigalugu illorsualiortiternerni illuliortiternernilu inissaqartinneqartutut misigisimalernissaat pinngitsoorneqarsinnaanngilaq, pingaartumik Nunatsinni illoqarfinni nunaqarfinnilu tamani. 

Assersuutitut ulloq unnuarlu nammineq angerlarsimaffigisamut, inuussutissarsiutinik ingerlatsivinni, niuertarfinni allarpassuarnilu innuttaasut katerittarfiini pingaartumillu angallannikkut periarfissat eqqarsaatigalugit inuit innarluutillit aporfissaqaratik ajornaannerusumik pisariitsumillu periarfissaqartitaasariaqarput.

Taamaattumik illorsualiortoqartarnerani inuit innarluutillit, soorlu qamutinik kaamisartakkanik atuisut, arlaatigut aporfissaqaratik angalasinnaanissaanut periarfissaqartitaasannginnerat suli atuummat ilungersunartutut isigivarput. 

Ukiuni kingullerni amerlasuuni isumaginninnerup iluani pitsanngorsaanerit naalakkersuinikkut ingerlanneqarput. Inuit innarluutillit tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisaat 1. januar 2020 atuutilissaaq.

Inuit innarluutillit tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisaat atuuttussanngornerani puigussanngilarput inatsist atuutilersitagut naapertuuttumik atuutsinneqarsinnaanerat aamma suliassaamat.  Taamaattumik inuit innarluutillit tungaasigut iliuuseqarnissaq suli nangittumik pisariaqarpoq taamaattuaannassallunilu.

 Innarluutillit Illersuisuat piffissami sivisuallaanngitsumi atuussimalerpoq, maannalu paasinarsereerpoq inuit innarluutillit sullinneqarnerat pisinnaatitaaffiisalu atuunnerisa nakkutiginerat qulakkeerniarlugu  unammilligassat iliuuseqarfigineqartariaqartut amerlaqisut. Unammilligassallu amerlammata inuit innarluutillit pillugit politikkikkut iliuusissat pillugit siunnerfeqaqatigiinnissarput pisariaqarpoq.

 Nunarput tassaasariaqarpoq inuit kikkulluunniit inooqataaffigisinnaasaat. Aamma innarluutillit ullumikkorniit annertunerungaartumik aqqutissiueqataaffigalugit inooqataanerminni periarfissarissaarnerunissaat tunngavilerniartariaqarparput. Unammilligassat annertuut inuit innarluutillit pillugit siunissamut ukiorpassuarnilu piujuartussamik naalakkersuinikkut aaliangersaasariaqarpugut Aningaasanut Inatsit aqqutigalugu aningaasalersuinernik qulakkeerinnittumik.

 Iliuuseqarnissarpullu ullormiit ullormut aaqqiinivimmik kinguneqartussaanngikkaluartoq ulloriarnertut siullertut aallartittoqarnissaa anguniarneqarpoq. Ilisimagaluarlugu iliuuseqartoqartoq, iliuuseqattarnivulli naammanngillat, takutitsisuuginnarpulli suli annertunerungaartumik suliassaqartugut. 

Isumaqatiginninniarneq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup innarlerpaa

Allattoq: Aqqaluaq B. Egede, Politikkikkut oqaaseqartartuat

Isumaqatiginninniarneq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup innarlerpaa

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup eqqunngitsumik Inuit Ataqatigiit pillugit suaaruteqarpoq. Tamanna ersiutaaginnarpoq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup ajornartorsioqisup pisuutitassaarunneranik.

Takuarput Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup aningaasanut inatsisissaq pillugu siunnersuutaa taamak isikkoqartillugu Siumup aammalu partiit allat atorsinnaanngitsutut nalileraat. Tamanna patsisaagunarpoq Aningaasanut Naalakkersuisup Inuit Ataqatigiit isumarinngisaannik avammut nilliaateqalerneranut.

Aningaasanut inatsisissaq isumaqatiginninniutigaarput, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq siuttoriniartussaagaluarparput isumaqatigiissitsiniartussatut. Tamanna artorluinnarpaa massakkummi avissaartuutsitsiniartuni siuttutut pissusilersornini ataqqinaatissarinngilaa.

Isumaqatiginninniarnerit ingerlasut Inuit Ataqatigiit isumaqatigiissutiminnik qimatsisimanerarlugit oqaatiginninnermini eqqaanngilaa nammineq tunuliaquttani aamma Aningaasanut Naalakkersuisup suliaannik arlalinnik akerliunerat. Oqinnerusimagunarpoq pisuutitassarsiornissaq, tamanna takussutissaavoq akisussaaffimmik tigummiamini ajornartorsiutinik annikinngitsunik artorsaateqarneranut.

Aningaasaqarnermut Naalakkkersuisup oqaatiginngisaa tassaavoq nammineerlutik kiisalu 2019-imut aningaasanut inatsisissami isumaqatigiissuteqartut akornanni isumaqatigiissutaasut illuatungaanik isummersuuteqartoqarlunilu sulisoqarnikuummat. Assersuutigalugu aalisarnermut inatsisissaq pillugu ataatsimiitsitaliarsuaq pilersinneqalermat, KNI-p illoqarfinni annerusuni unammillersinnaaneranut tunngasumi, sulinermut ilanngaammut tunngasoq aamma assersuutissaqqilluni. 

Inatsisissatut siunnersuutit Naalakkersuisut qaqitaat Inuit Ataqatigiinniit itigartinneqarsimasutut oqariartorneq aamma eqqunngilaq. Sulimi inatsisissat Ilanngaassivimmut utoqqalinersialinnullu tunngasut inaarlugit suliarineqaqqajanngillat. Taamaattorli partiit amerlanerussuteqarluartut assigalugit, inatsissat pineqartut taamak iskkoqartillugit tapersersimanngilagut ataatsimiitsitaliamili partiit naaperiarfissarsioqatigiikkumanerat peqataaffigalutigu. 

Inuit Ataqatigiit qangaaniilli suleriuseq malillugu aningaasanut inatsisissaq pillugu isumaqatiginninniarpugut. Suleriaaseq ileqquusoq allaanerunngilaq, politikkikkut tunaartassat suussanersut isumaqatiginninniutigaagut.

Ajornartorsiutaaginnarpoq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup eqqunngitsumik pasinarsaaralunilu toqqissisimanngissuteqarpalaarluni aqutsiniarsarinera. Kaammattuutigiinnassavarput ulluni sukataarfiusuni nukissaqarpalaartumik katersuutsitsiniarpalaartumillu suliassani ingerlannissaat nukissaqarfigeqqullugu.

Aningaasanut isumaqatigiissut amerlasuutigut siunnerfinnik nutaanik isummernissatsinnut tunngavinnik allannguuteqarpoq. Orsussamut akit qaffapput. Angallannermut akitsuutit qaffapput. Innaallagissamut akit qaffapput, siunissamilu nunatta aningaasaqarnikkut inissisimanera ajorseriangaatsiarluni inissippoq. Naak aningaasanut inatsimmi ukiut missingersuusiorfiusut oqimaaqatigiinnissaat naatsorsuutigineqaraluartoq, ukiut aggersut pillugit aningaasartuutissarpassuarnik Naalakkersuisut ilimasaaripput, taakkualu siunissami inuiaqatigiittut akiliisinnaassusitsinnut soorunami sunniuteqarluassasut Naalakkersuisut nassuerutigaat.

Inuit atukkamikkut aamma akitigut oqilisaanneqarnissaat Naalakkersuisut tunulliuppaat, killormut akinik qaffatsitsinerit imaaginnavipput. Naak partii Nunatta Qitornai neriorsuuteqarlutik oqariartuuteqaraluartut namminneq parteertik pilersinneqarmat akit qaffakkaluttuinnarnerat, inuillu inuuniarnikkut atugaat ajorsiartuinnarnerat aaqqikkumallunikku. Akitsuutillu qaffannginnissaat neriorsuutigalugu. Sooq taava Aningaasaqarnermut Naalakkersuisuulerami akit qaffallugit inuit inuuniarnerat artornarnerulersillugu aalajangersaaqataava? Partii nutaaq, qinigaaffik atuuffik siulleq siunertaminik qimatsisimalereersoq ilungersuutissaqaqaaq.

Inuit Ataqatigiit kaammattuutigiinnassavarput Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup isumaqatissarsiornerulluni ingerlatsinissani nukissaqarfigerpasillugu ingerlatsissasoq.

Tamatta timitaliisariaqarpugut naalakkersuinikkut qanoq suleqatigiissinnaaneq pitsaasoq angusinnaanerlutigu. Suleqatigiisitsiniarsinnaasunik Naalakkersuisoqanngikkutta avissaartuunneq annerulersinnaammat mianersuuttariaqarpoq.

Qinikkat imminnut annaanniarlutik qinikkanik allanik ajortisaarinissartik salliutinnagu suliassat suut suleqatigiilluta aaqqissuussinnaanerigut tunaartariniartigu, aamma Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup. Ilungersoqataassaagut Inuit Ataqatigiinniit, suleqataassaagullu.

Kisianni inuit inuuniarnikkut artukkerniarneqarpata aamma inuit inuuniarnikkut artukkerneqarnissaat pinaveersaartillugu sukataarnerput annerineqartariaqanngilaq. Inuimmi ulluinnarni atugaasa ajornerulinnignnissaat pillugu sukataaruteqarneq pissusissamisuuginnarmat.

Ajornartorsiut ilisimasarput, ammasumik eqqartortariaqagarput

All.: Sofia Geisler – Aqqa Samuelsen, Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni

Ajornartorsiut ilisimasarput, ammasumik eqqartortariaqagarput

Nuna tamakkerlugu ineqarfiit 5.240-it kuutsittakkanik anartarfeqanngillat, taamaattumillu puussiat ingittakkat atorneqarlutik. Taamaammat sumi tamani takusinnaavagut puussiarpassuit, qernertut, sungaartut allamilluunniit qalipaatillit inoqarfiit iluini inissinneqarsimasut, imaalu qanoq iliussallugit nalusagut. Imaanut ingiinnarsimanngikkutsigit.

Nunatsinni inoqarfinni ataasiinnarmiluunniit kuuffitsigut ingitagut minguiarneqarneq ajorput, taamaasilluni angerlarsimaffinniit suliffeqarfinniillu ingitagut suulluunniit aamma kemikalianik imallit avatangiisitsinnut ingerlatiinnartarpagut.

Illoqarfinni nunaqarfinnilu eqqakkat qaleriiaakkaluttuinnartut takusinnaavarput.

Aarhus Universitetip issittumi ilisimatusarneq pillugu immikkoortortaata 2018-imi saqqummiuppaa 2000-miit 2016-imut misissuinerit takutikkaat Kitaani sinerissami nassaarineqartut plastikkit 80 procentii tassaasut eqqakkat Nunatsinniit eqqakkavut. 

Pissutsit taamaapput.

Pissutsit aamma tassaapput ukiorpassuit ingerlaneranni suliniutit amerlasuut assigiinngitsunit akisussaaffigineqartut aallartisarneqartarsimammata, ajunngitsumik siunertaqartumik eqqakkanik suliaqarnissamik siunertaqartut. Ajoraluartumilli sinerissami sumi tamani takusinnaasatsitut amerlasuutigut siunertaq naapertorlugu naammassineqanngitsoortarsimasut.

Avatangiisinut Pinngortitamullu Naalakkersuisoq sassartariaqarpoq

Eqqakkat qanoq pinissaannik ajornartorsiuteqarneq Nunatsinni kisimi ajornartorsiutaanngilaq. Aamma taamaappoq nunarpassuarni avatitsinniittuni. Eqqakkat qanoq iliuuseqarfiginissaanut tunngasoq Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamaat pillugu iliuusissatut anguniagaanni 17-ini aamma ilaavoq, anguniakkallu taakku aamma Nunatsinnut tunngapput.

Eqqakkat ajornartorsiutaajartuinnarnerat pillugu iliuusissanik ullumernit ersarinnerusumik ataavartumik Naalakkersuisuniit ukkatarinninnissaq Inuit Ataqatigiinniit kaammattuutigissavarput. Akisussaaffik eqqakkanut tunngasoq kommunenulluunniit tunniunneqarsimagaluarpalluunniit. Uanimi pineqarpoq aamma Nunatta avammut kiinnernera.

Eqqakkat sinerissami qaleriiaakkiartuinnartut pillugit akisussaaqataasut assigiinngitsut peqatigalugit attanneqarsinnaasumik aaqqiissutissamik tikkuussisumik pilersaaruteqarnerat pillugu Naalakkersuisut tusarfiginissaat qilanaarivarput.

Inuit nammineq pilersitatsinnik eqqakkat pillugit iliuuserineqartussat siunissamut attanneqarsinnaasumik aaqqiissutaasinnaasunik suleqataanissamut Inuit Ataqatigiinniit tapersersuiuassaagut.

Tikkuarusutarput tassaavoq maannakkut aalajangiiffigineqarluni iliuuseqarfigineqalereersinnaasoq, tassalu ataasiartumik atortakkat plastikkinik sanaat Nunatsinnut eqqunneqarsinnaajunnaarnerannik atoqqusaajunnaarnissaannillu iliuuseqarsinnaaneq. Piaartumik aaqqiiffigisassatta ilagaat anartarfiit puui suneqaratik maanna inoqarfippassuarni sumi tamaaniittut. Minnerunngitsumik piaartumik ukkatarisassarput tassaavoq kuutsitatsinnik saliivinnik inoqarfinni pilersitsinissarput.

Inuulluaqqusilluta

Sofia Geisler

Avatangiisinut Ataatsimiititaliaq, Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiat

Aqqa Samuelsen

Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaq, Inatsisartut

Nunaqqatigiit immitsinnut paasisinnaasariaqarpugut

Inuiaqatigiiuvugut aamma allamiunik ilallit. Nunarput ineriartortuarsimavoq danskit peqatigalugit, nunaqqatigalugit ilaqutaralugillu. Danskit ilarpassui kalaallisut oqalulersinnaanngortarput, amerlanertigulli kalaallit danskisut ilikkartarput. Meeqqat atuarfiani meeqqat danskisut ilikkarsimasussaapput, ilinniarfinnut allanut ingerlaqqinniarunik. Ilinniarfinnili aamma ilinniarsinnaapput kalaallisut ilikkarsimanngikkaluarlutik. Unali qularnanngilaq. Pisariaqarpoq nunaqqatigiittut kalaallisut qallunaatulluunniit oqaasiliugaluarutta immitsinnut paasisinnaanissarput. Kalaallit qallunaatut ilikkarniarunik paasinninniaraluarlutilluunniit atuarfimmi ilinniarfimmiluunniit ilikkarsinnaapput. Danskilli kalaallisut ilikkarniarunik ilinniarfissaminnik amigaateqarsinnaasut paasinarput.

Nuna allamiut oqaasiinik allataannillu paasinninniaraangatta maanna ajornanngilaq Google translate atorlugu danskisuunngortitsisinnaaneq, tamannalu iluaqutaasaqaaq. Danskilli kalaallisut allatanik paasinniarunik Google translate atorlugu kalaallit oqaasii danskisoortiinnarsinnaanngilaat. Taamaalillutik kalaallisut allasimasunik paasisaqarniarunik inunnit allanit nutserunneqartariaqarlutik. Tamanna naapertuutinngilaq. Nunaqqatigiilluta immitsinnut ajornannginnerusumik paasisinnaasariaqarpugut.

Oqaasileriffik kalaallit oqaasiinik suliaqarfiuvoq. Kalaallit oqaatsitta ineriartornissaat, allattaatsip ajunnginnissaa, oqaatsillu nalunaarsornissaat isumagissavaat. Aammattaaq ordbogiliorneq suliarissavaat. Orbogiliorneq suliassat pingaarnersat ilagaat. Ordbogit naqitat atorluartarpagut. Sulili ineriartortittariaqarparput qarasaasiakkut oqaatsitta nutserneqarsinnaanissaat. Allamiut allatatsinnik paasinnissinnaanissat digitalimik ordbogiliornikkut ineriartortittariaqarparput.

Aningaasanut inatsisissami siunnersuutigineqarpoq ordbogiliornermut aningaasat ukiumut immikkoortinneqartartut unitsinneqarnissaat. Tamanna Inuit Ataqatigiinniit akuerisinnaanngilluinnarparput. Suli pisariaqarteqaarput oqaatsitta ineriartortinnaqarnissaat, tamanit paasineqarsinnaanissaat, aammalu oqaatsitta naqitanngorlutik nassuiarsinnaanissaat. Taamaammat akuerisinnaanngilluinnarparput Naalakkersuisut aningaasanut inatsimmi ordbogiliornermut aningaasaliissutit unitsinniarmatigit. Kipitsuitsuminguna oqaatsitta paasineqarlutillu atorluarneqarnissaat sulissutigiuartariaqaripput. Aningaasanut inatsimmi Oqaasileriffiup sipaarfiginnginnissaa anguniartuassavarput.

Inuit Ataqatigiit

Mimi Karlsen

Inatsisartuni ilaasortaq

Atassummut akissut

Allattoq: Stine Egede, peqqinnissaq pillugu oqaaseqartartoq

Atassummut akissut

Suliani angisuuni aaliangeeqataasimagaanni, tanngassimaarutigalugulu nuanniissaqaaq ullut piviusut takulerlugit tassalu utersaariarsinnaajunnaareerluni.

Taama Atassutip Nunatsinni Peqqinnissaqarfik pillugu tusagassiuutitigut saqqummernera qisuariarfigaarput. Inuit Ataqatigiit ataatsikkut mittarfiliornernut isumaqataannginnatta akerliliisimavugut. Naak mittarfiliornissaq immini itigartinngikkaluarlutigu, taamaattoq naafferarlugit suliarineqarnissai kissaatigisimagaluarpagut, kiisalu aningaasalersuinissat ersarinnerusumik paaseqqaarusussimagaluarpagut.

Ullumikkut ajoraluartumik, aaliangernermiit ukioq ataasiunngitsorluunniit ingerlareersoq, takusinnaalereerpagut kingunissai nunatsinnut malunniukkiartulereersut. Peqqinnissaqarfik pissutsit imaannaanngereeraluaqisut annertunerusumik piorsarniarneqanngilaq.

Tusarsaalereerput peqqinnissaqarfiup iluani sipaarniaqqusinermik piumasaqaatit. Meeqqat kigutaasa bøjlilersuineqartarnerat assersuutigiinnartigu. Maleruaqqusaq allanngortinneqanngitsoq Naalakkersuisut oqariartuutigaat aningaasanullu inatsimmut isumaqatigiinninniutissanngortinniarlugu. Pissutsit taamaattut akuersaarneqarsinnanngillat.

Kommuuninut tamakkiisumik tapiissutit ikiliallatsinniarneqarput. Innarluutillit inatsisissaat 1. Januar 2020-mi atuutilertussaq eqqarsaatigiinnarluguluunniit, kommuuninut annertuumik aningaasaqarnikkut kingunerluttussaasoq kialuunniit naatsorsorsinnaavaa. Aningaasatigummi malitseqartinneqarnissaa takussutissaqanngilaq.

Inuit Ataqatigiinni isumaqanngilagut oqartussaaffiit akisussaaffigisagut inuiannit allanit akisussaaffigineqassasut. Nunatsinni ilinniartitaanerput inerisartuassavarput, peqqinnissaqarfimmi sulisussavut nammineerluta inerisartariaqarpavut. Peqqinnissaqarfik inerisartuartariaqarparput Nunatsinni pissutsit aallaavigalugit, immikkuullarissuunerput, nunattalu isorartussusaa aallaavigalugu.

Politikkikkut akisussaaffimmik qimarratiginninnerussaaq oqartussaaffiit Qallunaat Nunaannut utertinniarlugit suliniassagutta aamma Namminersorneq Pillugu Inatsimmut killormuuliornerusussaavoq. Danskinik suleqateqarneq pisariaqartitsineq aallaavigalugu soorunami pitsanngorsarneqartuarsinnaavoq.

Isumaqarpugulli pissusissamisoornerpaassasoq ataatsimoorfigissagipput, qangatut aqutsineq Københavnimut utertinnagu  Peqqinnissaqarfik nammineerluta inerisarutsigu, suliffigissallugu kajuminnartoq minnerunngitsumillu innuttaasunut toqqissisimanartoq.

Erngup nukinganik nukissiuteqarfissaq tusaqqusaarutigiinnarnagu aningaasartaqartinneqartariaqarpoq

Isumaqarpunga ukiut amerlavallaat atorlugit Qasigiannguani Aasiannilu erngup nukinganik nukissiuteqalernissaat oqallisaasoq. Siumup naalakkersuisooqataasullu aningaasaliiniarnitsinnut tapersiisariaqarput. Oqaluinnartoqarsinnaanngilaq aamma timitaliisoqartariaqarpoq, timitaliisoqassappat aningaasaliisoqartariaqarpoq.

Nunatta avataaniit orsussamik pisariaqartitsineq suli annikinnerulissappat  allannguisoqartariaqapoq.  Aningaasanillu inuiaqatigiit sipaaruteqarnerulissagutta siunissami akilersinnaanerusunut pinngortitamut avatangiisinullu mingutsitsinnginnerusunik aningaasaliinissarput qilakkeertariaqarpoq.  Erngup nukissiorfissaata sananeratigut Qasigiannguit Aasiaallu aamma nunaqarfii qanitarisaat ineriartornermut ilaatinneqalissapput.

Nunatta aningaasartuutai nunatta avataanut aniatitat nunatsinni ineriartorfissanut saatsinneqassammata erngup nukissiorfissaata sananeqarnissaa sukkasuumik piviusunngortittariaqartoq isumaqarpunga. Kinguarsaanivut tassaassapput aningaasartuutinik qaffasissunik  ikummatissanik nunatta avataanut pisiniartarnermi  attassiniarnerit.

Iliuuseqartariaqarpugut, oqaluinnartoqassanngilaq, aningaasaliisariaqarpugut aamma Qasigiannguit, Aasiaat nunaqarfiilu  aamma  ineriartortariaqaramik.

Taamaaliorneq inuiaqatigiit ataatsimut aningaasarsiornikkut minguitsumillu nukimmik atuilernermikkut  siuariaatissaraat. Nunarsuarmioqatitsinnut  takutitsisariaqarpugut Kalaallit Nunarput silap pissusiata allanngoriartornera akisussaaqataaffigalutigu iliuuseqarfigigipput. Mingutsitsinermik ilapittuutaasut orsussamillu atuineq qimallugu minguitsunik nukissiuuteqarnikkut ineriartortitsilluta pinngortitap tunniussinnaasaanik atorluaanerput suli annertusartuartariaqarparput.

Isumaqarpunga erngup nukissiorfiisa suli atugaanerulernissaat aningaasarsiornikkut inuussutissarsiuteqarnikkullu siuarsaanissamut ammaassiinnaratik nunarsuarmioqataanitta iliuuseqarfigineratigut ataatsimut angusat pitsaasuussasut, Naalakkersuisummi anguniagarivaat ukioq 2030-ip tungaanut nukissiuutit atugarisavut minguitsumiit aallaaveqassasut.

Uninngaannarsinnaanngilagut ilimasulluta iliuuseqartoqassasoq. Sapiissuseqarluta aalajangiisariaqarpugut, suleqatigiilluta angusaqassagutta massakkut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaat 2020-imut Qasigiannguani Aasiannilu erngup nukinganik nukissiuuteqalernissaat neriorsuutaaginnarani aningaasalerneqartariaqartoq isumaqarpugut.

Inuit Ataqatigiit

Aqqa Samuelsen, Inatsisartunut ilaasortaq

Narsarsuup siunissaa

Narsarsuup siunissaa pillugu Kommune Kujallermi Borgmesterip Kista P. Isaksenip oqariartuutaa, tassalu Narsarsuarmi parnaarussiviliortitsinissamik siunnersuut, kiisalu aningaasanoorfimmik Casinomik pilersitsisoqarsinnaaneranik oqariartorneq Inuit Ataqatigiinniit isumaqatiginngilarput.

Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut piviusorsiortuunngitsoq parnaarussivimmik pilersitsinissaq. Ullumikkummi nalunngilluinnarparput Nuummi inuppassuaqarfiusumi sulisussanik ilinniarsimasunik naammattunik pissarsiniarneq qanoq ajornarluinnaqqissaartigisoq. Qanoq ililluta inuppassuarnik suliartortitsissaagut, taakkulu aamma meeraqarlutillu inooqateqaramik aamma taakku eqqarsaatigineqartariaqarput. Suliffissaqartariaqarput aamma meeqqat atuarfeqartariaqarput.

Ullumikkummi atuarfik ilinniartitsisussaqanngilaq. Minnerunngitsumik parnaarussat assigiinngitsutigut katsorsagassaappata tamanna aamma inunnik arlariinnik ilinniagartuunik pisariaqartitsiffiusussaavoq. Pinngitsooratik nakorsat, sygeplejerskillu aamma pisariaqartinneqassapput. Parnaarussat aneertartut suliffissanik aamma pisariaqartitsissapput.  Suleqatigiissitap, Naalakkersuisunit, kommuunimillu inuttallip, pimoorussisimannginneranik takussutissiiginnarpoq.

Ajuusaarnarluinnarpoq Narsarsuarmiut, Narsarsuup eqqaamiui kiisalu soqutiginnissinnaasut allat, soorlu takornarialerisut assigisaallu peqataanissaminnut periarfissilluarneqarsimanngimmata. Kommunalbestyrelsilluunniit peqataatinneqarnera ima qaatsiaannartigaaq (pipallataatigaaq) piffissakittuarakasiulluni ilaasortanut pappiaqqat agguaanneqarlutik isummersornissamut – ajuusaarnaqisumik – periarfissakittuarakasiulluni.

Aammattaaq Casinoliornissamik takorluugaqarneq inissaminiippasinngitsutut isigaarput. Qanoq ililluni Casino aningaasanik kaaviiaartitsissagami nunaqartut amerlanerit parnaarussivimmiissappata. Takorloorneqarsimassappat silarsuarmioqativut timmisartorlutik Casinoliartassasut sinnattoq “sinnattuaqineruvallaarsoraara”.

Taarsiullugu Inuit Ataqatigiinni innersuussutigerusoqaarput nunalerinerup silarsuaani ingerlatsineq Narsarsuup eqqaani ingerlanneqareersoq ineriartorteqqullugu. Periarfissat amerlasoorpassuupput apeqqutaaginnarpoq piumassuseq suleqatiginnikkusussuserlu sumiinnersoq. Narsarsuup inissisimanera amerlasoorpassuarnik periarfissaqarfiuvoq. Ukiup kaajallakkiartornera tamaat atorluarneqarsinnaasut. Minnerunngitsumik takornariaqarnikkut ullumikkut pilerigineqartorujussuanngornikoq eqqissinartumi takornariarneq annertusaavigineqarsinnaavoq. Nunaqqativut amerliartorput takornarialerinermik pikkorillutik suliaqartut. Taamaattumik naggataagut Borgmester Naalakkersuisullu kaammattorumavagut torersumik, piviusorsiortumik, siunissamilu iluaqutissanngorlugu suliaqaqqullugit. Inuit Ataqatigiinni mittarfissuit aaliangiiffigineqarmata Inatsisartuni kaammattuutigaarput suliaq peqqissaartumik suliareqqullugu, sulilu tamanna attapparput.

Stine Egede, Kommunalbestyrelsemi ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit

Naalakkersuisut siulittaasuata ammaanermi oqalugiaataa tunngavigalugu oqallinneq.

All. Múte Bourup Egede, Inuit Ataqatigiit siuttaasuat

Naalakkersuisut siulittaasuata ammaanermi oqalugiaataa tunngavigalugu oqallinneq.

Ukiap seqerna pukkilivoq. Aasap ullui pilluarnartut – Qaamaneq seqernullu qinngorneri kissalaartut – taarmik, issimik anorersuarnillu taarserneqalerput. Pinngortitap tulluussarfigiuakkatta oqaluttuuppaatigullusooq, allanngortoqalersoq.

Inatsisartut ukiuat nutaaq aallartippoq, Naalakkersuisullu siulittaasuata ammaanermi oqalugiaataanut qujalluta; neriuutigaarput ukiaq manna ataatsimiinnitsinni inerititaqarfiulluartumik, inuiaqatigiinniillu uagutsinnut naatsorsuutigineqartumik suleqatigiilluarnissamik tunngaveqarluta, inuiaat kalaallit pillugit siunnerfinnik pitsaasunik angusaqarumaartugut.

Nunatta naalakkersuinikkut ingerlanera ullumikkutut ingerlarusaaginnartussatut isigiunnaarlugu allanngortariaqalerpoq. Kalaallit Nunaata inuiaallu Kalaallit namminiilernissaat imminullu napatilernissaat soorunami pingaarnertut anguniagaajuassaaq. Anguniarneranili ingerlaasitoqqanut uniinnarlunilusooq ingerlatsinikkut anguneqarsinnaannginnera, tassa naqissusertariaqalerparput.

lleqquliutiinnakkavummi sungiusimasavullu arlallit allanngortittariaqarpavut. Naalakkersuinikkut siulersorneqarnerput innuttaaqatigiittullu ikorfartoqatigiilluta suleqatigiissinnaanerput aalajangiisuulluinnartussaapput, ilumut inuiattut anguniakkavut siunissami angussagutsigit.

Nunatta inuisalu anguniakkamut pingaarnermut ingerlaarnerminni siunnerfiat nutaaq, ataatsimoorfiusoq pilersittariaqalerparput. Nunami siuariartornissamik ataqatigiinnermillu angusaqarniassagutta, inuiaat Kalaallit ataatsimoornissarput, massakkut piffissanngorpoq.

Tamanna matoqqasumik ingerlatsinikkut anguneqarsinnaanngilaq. Innuttaasut tikillugit peqataatillugillu ingerlatsisoqartariaqalermat.

Ammasumik ataatsimoorfissarsiortumillu ingerlatsinikkut, siunissarput ulluinnarnilu atukkatta pitsaanerulernissaat qaninnerulissaaq. Assigiinngisitaarnerpullu nukittut atussagutsigu – oqaasiinnaassanngippallu, taava allatut isumallit naalaarsinnaanerat avaqqukkuminaappoq. Ataatsimoorfissat tassuuna pilersitassaammata.

Inuit Ataqatigiit naqissuserumavarput. Tamatta nunatsinni atorfissaqartinneqarpugut, inuiaqatigiinnilu kalaallini inissaqartitaasariaqarpugut.

Nunatsinni inuit misigisimassaagut, inuiattut ataatsimoorfissaqarluta. Ammip qalipaataa, oqaatsit, upperisaq assigiinngissutsilluunniit allat tunngavigalugit immikkoortitaanata.

Inuiaat anersaakkut kinaassutsimikkullu sanngisuut tassaasariaqarput, inuit assigiinngisitaarnerannik nukittoqquteqarlutik ingerlaartut aamma inuiannik nunanillu allanik suleqateqarsinnaasut; inuiattut soqutigisat pisariaqartitallu angunissaannut suleqateqarsinnaasut – Anguniagaqarlutik siunnerfeqartut, naleqartitaminnillu tunngaveqartut.

Aasap nunaani – Nunatsinni aliannaarsaaleruttortugut, pilinialeruttortugut, ukiussamut mamarisatsinnik imatsinnit nunamiillu nammineq pilinialeruttortugut allanngortoqalernera aamma malugaarput – nunarput pisiariumaneqalillarmat.

Pisiumaneq piviusorsiunngitsoq pinavianngitsorlu tamatta isumaqatigiissutigisinnaagunarparput. Taamaattorli nunat pissaanilissuit akornanni issittulerngusaannerup annertusiartuinnartup sakkortusisamik pigaluttuarneranik imaqarmat puigussanngilarput. Eqeersimaartariaqarpugut ’kaasimaagullu kaaginnarlugit’ pisinnaanngilagut. Ineriartorneq malinnaaffigeqqissaartariaqarlugulu siorngersimaartariaqarparput. Uagummi nunarput qitiulluinnartumik issittumi inissisimasoq nalunngilarput.

Silap pissusaata allanngoriartornerata, nunatsinni inuunitsinnut inuussutissarsiutinullu sunniutai malugereerpagut. Ulluinnarni inuunitsinni sunniutai misigeriikkavut, issittup sikuerukkaluttuinnarnera ilutigalugu nunarsuarmioqatitta issittoq aqqusaarlugu niuernikkut aqqutinik nutaanik atuilernissaat uaneralaarsuarmiippoq. Ilami allaat pisalereerluni. Silap pissusaata allanngoriartornerata ilutigisaanik sunnerneqareeraluarluta, suli annerusumik sunnerneqarnissatsinnik malitseqanngitsoornavianngilaq.

Niuernikkut aqqutit nutaat, issittumilu pisuussutit uumassusillit uumaatsullu nunarsuarmioqatitsinnit soqutigineqaqaat. Nunallu pissaanilissuit pisuussutitsinnik niuernikkullu ilaatigut soqutigisaqarnertik aallaavigalugit, issittumi pissaaneqarniutilernerat sakkulersornikkut aamma annertusarneqariartuinnartoq aarlerinarluinnarpoq.

Ippassaaniinnannguaq Naalakkersuisut danskit peqatigalugit nunarput issittulerngusaannermut taamatullu sakkutooqarnikkut annertusaanermut ilanngutsippaat. Kangerlussuup danskinit illersoqatigiinniillu sakkutooqarfittut atorneqarnissaa Naalakkersuisut ammaammassuk.

Siullertut Kangerlussuup siunissaata maanna ersarinnerulaalernera nuannaarutigaarput. Pingaartumik innuttaasut atuisuusut ullumikkutut atuiinnarsinnaanissaat piviusunngortinneqarsinnaassappat.

Aappaattulli innuttaasut paasisariaqagaannik, apeqqutinik ersarissartariaqartunik aamma pilersitsinera oqaatigisariaqarlutigu. 

Immitsinnut aperisariaqarpugut, ilumut nunarput issittumi sakkulersuunnerup annertusarneqarnissaanut peqataanissaa piumanerlutigu. Naalakkersuisullu piginnaatitsissutit suut aallaavigalugit nunatsinni sakkutooqarfiit amerlinissaannut akuersisimanersut.

Nalunngisarput ataaseq tassaavoq Pituffiup sakkutooqarfittut atorneqarnera, nunatut annerusumik pissarsiffigisannginnatsigu. Ukiorpassuanngortunilu atorneqarnerata pissarsiffiunerunissaa sunniuteqarfiginerunissaalu anguniaraluarlugu nikeriangaartoqartanngimmat. Ilami allaat pissutsit uagutsinnut ajorneruleraluttuinnarput. Tamanna akuersaarneqarsinnaanngilaq. Nunarput taamatut atorneqassappat taava inuiaat kalaallit pissarsissutigisariaqarpaat.

Kangerlussuaq maanna tassaalissanerpa Pituffimmi misilittakkatsitut misigiffigisassarput? Nunap uagut pigisatta iluani sunniuteqarfigisinnaanngisassarput? Apeqqutiginngitsoorsinnaanngilarattaaq Kangerlussuaq pillugu sunarpiaq isumaqatigiissusiorineqarsimanersoq. Ilami Naalakkersuisut danskillu Naalakkersuisuisa tusagassiorfitsigut oqariartuutaat ataqatigiinngitsut takuneqarsinnaavoq.

Naalakkersuisut eqqortoq oqaatiginiarsiuk. Pissutsit piviusut malillugit pisussaaffeqarpusi inuiannut oqariartussallusi. Piffissamilu kingullermi malittarisassaarullunilusooq Naalakkersuisuuniarneq qimanneqarniarli. Suleqatigiinnermut pitsaasumut qanillisaataanngivimmat.

Apeqqutit arlalippasuuit issittoq illersorneqarnissarlu pillugit suli qaqinneqarsinnaagaluarput, eqikkarlugilli apeqqut una qaqittariaqarsorinarpoq – Illersornissamut isumaqatigiissut nutartigaq, uagut inuiaat kalaallit nunatta atorneqarneranut sunniuteqarfigisimasarput piffissanngunnginnerpa piumasarissallugu?

Aamma Illersornissamik uagut pisariaqartitavut Amerikkamiut nunatsinniinnerannut oqimaalutassavagut, nunarsuatsinnimi nunarsuullu immikkoortuani najugaqarfitsinni, ajoraluartumik maanna suli sakkutooqarnikkut annertusaavigineqartumi, isumannaatsumik inuunissaq pisariaqartipparput. Sakkutuulersornerulli annertusarneranut aqqutissiueqataassanngilagut.

Issittulerngusaannerup annertusiartortup takutiinnarpaa nunarsuarmioqataanitta soqutigineqarnittalu annertusiartuinnarnerannik. Nunarsuarmioqatitsinnut pisussaaffinnik tamanna malitseqartoq nalunngerereerparput. Uagulli aamma sunniuteqarsinnaanerput annertusarlugu, nunanut allanut politikki aallunnerusariaqalerparput. Suniiuteqarsinnaaneq, niuerneq allatigullu suleqateqarneq tassuuna ammarneqartarmat, periarfissanillu nutaanik pilersitsisarmat.

Inuiattut pingaartitagut, nunianneq, panertulineq piniarneq, tassaapput eriagilluinnakkagut. Inuunitsinni inuiattut pisinnaatsitaaffigut, erligisagut inuiaat allat, naalagaaffiit allat allangortinniarpatigit sorsuutigissaqaagut. Nunarput inuilu erligiuarlugit illersortuartariaqarpagut. Ineriartornermi uagut qarsutiinnarluta ingerlanneqarsinnaanngilaq. Uagununa naleqartitavut aallaavigalugit nunatsinni ingerlasussaq, taamaassappallu aamma pisussaaffeqarnerput puigussanngilarput.

Ineriartornermuummi sunniuteqassagutta allat utaqqiinnarnagit uaguuvoq iliuuseqartussat. Nunatta avataaniit eqeersarneqarnissaq utaqqiinnanngikkaluarlugu, nammineq iliuuseqarnikkut sunniuteqarsinnaannitta ineriartornerullu qulaatiinnarata pinnginnissaa akisussaaffigaarput. Nunarsuarmioqatitta iliuusaat aallaavigalugit, ulluinnarni inuunitsinnut sunniutaasussat eqqumaffigisariaqaratsigit sunniuteqarfigalugillu eqeersimaartariaqarpugut.

Isumaqatissatsinnik ujartuillaqqinnerusariaqarpugut, naleqartitavut tunngavigalugit ineriartortoqarnissaa sunniuteqarfiginiarlugu. Nunarsuarmilu nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit sunniuteqarfigisinnaanerat peqataaffigisinnaanerallu ujartuiffigalugu aamma silap pissusaata allanngoriartorneranut tunngasuni.

Eqqaamatigulu danskit statsiministertaavata ersarissarluinnareermagu Kalaallit Nunaat kalaallit pigigaat. Taamatullu aamma nunanut allanut nunatta politikkeqarnera danskit politikkeriisa aqutarissanngikkaat. Danskit siuttortaavata taamak oqariartornikuunera piffissaagallartillugu atorluarniartigu. Nunatsinnilu ataatsimoorfigisinnaasatsinnik nunanut allanut politikkitta annertusarnissaanut siunnerfeqaqatigiinnissarput pilersillutigu.

Pissutsit ajunngitsumik ingerlasutut uteqattaarneqaraluartut illuatungeqarnerat oqaatiginaveersaarneqarsinnaanngilaq. Qujanaqaaq nunarput aningaasarsiorluarmat. Qaqaguliuna inuit nunaminni ineriartornissaat taava sakkortusisamik aamma periarfissinniaripput?

Ineriartornerullu ingerlarsornerani aningaasaliinerillu nunatsinni annerpaap pileruttornerani, unikaallalluta qivialaassannginnerparput ilagut ineriartornermut peqatiginerlutigit.

Inuit ulluinnarni sulinermikkut nunatsinni kivitseqataalluartut inuuniarnikkut malinnaaniapiloornerat arajutsineqarsinnanngilaq. Naalakkersuisulli inuit sulinermikkut qimoqataalluartut kaasarfiiniit, ilaatigut akitsuutit aqqutigalugit aallernissaq tunuarsimaarfigisanngikkaat pingaartumik piffissami kingullermi takornartaanngilaq. Nuna ingerlalluartoq taamak innuttaminut pinnittussaanngilaq. Inuit inuuniarnikkut malinnaaniapilooreersut artukkernagit periarfissillugilli, ulluinnarni atugaasa pitsaanerpaajunissaat anguniagaajuartariaqarmat.

Akitsuutit akileraarutitut ’ersinngitsutut’ taaneqarsinnaasut ilanngaateqartinneqannginnerat pissutaalluni, akitsuutinik qaffaasarneq nutaanillu akitsuusiisarneq sulisartukkunnut isertitagissaartunut sanilliullugu sakkortunerujussuarmik eqquisarpoq.

Naalakkersuisut aasap ingerlanerani akitsuutinik qaffaaneri ataasiakkaarlugit tikinngikkaluarlugit; akitsuusiiniarnerat kingulleq – silannaakkut angallannermi akitsuutit qaffanneqarnissaannik aaliangersimaneq tupinnarluinnarmat oqaatiginngitsoorusunngilarput. Ilami imak tupinnartigaaq avataaneersut eqqugaannginniassammata nunaqavissut qaffaanermi eqqugaasussanngorlugit Naalakkersuisut aaliangersimammata. Ilumut tamanna Naalakkersuisut politikkerilersimaneraat paaserusunnarpoq.

Piffissanngorpoq nunatsinni akitsuusersuiunnaarluta akitsuutit qanoq ililluta nungutikkiartuaarnissaannut annikinnerpaaffianiitsinnissaannullu sulinerup aallartinnissaanut. Akileraartarnermut atugarissaarnermullu ataatsimiitsitaliarsuummi innersuussaasa aamma ilagaat nunatsinni akitsuutit annikinnerpaaffiatinniitsinneqartariaqartut, inuit atugarissaarnerulernissaat anguneqassappat.

Aasaq manna oqaluttuarsiama ilaat eqikkalaarusuppakka. Pineqartut tassaapput ilaqutariit nappaassuarmik eqquugasimallutik ilungersoreeqisut, pisortanit, tassa uagut sinaakkusiisimanerput aallaavigalugu suli inuuniarnikkut ilungersuutissaannik tuniorarneqartut. Oqaluttuat taamaattut tamatta arlaatigut tusartarigut, qanimulluunniit ilagisatta aqqusaaraat misiginikuussavarput.

Ilannguisa inuunertik naallugu sulinermikkut inuiaqatigiinnut qimoqataasimallutik nappaammik eqqugaanertik ima misiginerluttartigaat, allaat ilaquttatillu ullormut ataasiaannaq nerinissaminnut akissaqalersarlutik; ineqarnermut akiligassanullu allanut akissaqarniarnissartik ilungersuutiutigalugu.

Nappaamik eqqugaasimanerminnit ilaatigut sulisinnaajunnaarsimallutik pisortanit ikiorserneqarniartarnerat eqarluinnartarpoq. Allaat ilai illuutiminnik tuniniaasariaqalersarput ilaqartarlutillu angerlarsimaffeerunnissaminnut aarlerinartorsiulersartunik angerlarsimaffeqanngitsunngorsimasunillu.

Oqaluttuat taamaattut tusarlugit attortisimanaqaat. Pissutsilli piviusut nunaqqatitta atugaat tassa taamaapput. Nappaat apereqqaarani takkuttarpoq aamma qanorluunniit peqqinnartigisumik inuuneqaraluaraanni.

Ilumut nunatsinni taamak aningaasarsiorluartigisimagutta, milliardilikkaanillu nalilinnik imaaliallaannarluni aningaasaliisinnaasimagutta, taava nappaammik eqqugaasimasut, ukiorpassuarnilu inuiaqatigiinnut qimoqataasimasut taamak atugaqartissavagut? Inuit Ataqatigiit ersarissumik akissutissaat tassaavoq, naamik. Aaqqiissutissanillu piviusunngortitsinissamut sulinissarput naatsorsuutigineqassaaq.

Peqqinnissaqarfiup neqeroorutigisartagaasa ilaannik atorunnaarsitsissamaarneq namminerlu akiliilluni aatsaat suliarineqarsinnaalernissaq Naalakkersuisut oqariartuutigeqqammisaat inuiaqatigiinni paasinartumik toqqissisimatitsinngilaq.

Ullumikkummi innuttaasuniit sullissinerup pitsaanerusariaqarneranik noqqaasoqartartoq nalunatigu, pissutsit ajornerulernissaannik ilimasaarneqarneq imaannaanngilaq. Naalakkersuisut sipaarniassamaaraluartut Aningaasaqarnermik siunnersuisooqatgiit oqariartuutigaat, nunarput nunanut naleqqersuuffigisartakkatsinnut sanilliullugu peqqinnissaqarfimmut aningaasartuutikinnerusartoq. Nalunanngitsut ilaat tassaavoq peqqinnissaqarfiup ilaatigut naammagineqannginnera tunngaviulluni nunaqqatigut – ilagut – nunanut allanut nuuttarmata.

Toqqissisimajunnaartitsineq qimallugu, ataatsimoorussamik peqqinnissaqarfiup innuttaasunit toqqissisimaffigineqartup pilersinnissaa suleqatigiiffiginiartigu.

Sutigut tamatigut inuunerissaarnerulernissatsinnik anguniagaqarnermi, tunngaviusumik pisariaqartitavut qitiusariaqarput. Tassani qitiusut ilagaat ineqarneq.

Kinaluunniit nunatsinni angerlarsimaffeqartariaqarpoq. Inuunerup toqqissisimaffiusup, peqqissup nukissaqarfiulluartullu tunngaviisa ilagimmassuk angerlarsimaffeqarneq. 

Ullumikkut ineqarnikkut killiffipput pissutsit allat assigalugit pitsaasortaqarlunilu pitsaanngitsortaqarpoq. Imminut napatillutik imaluunniit pisortat inaataani attartorlutik ineqartut tamarmik pitsaasumik atugassaqartinnissaat pisariaqarpoq. Ilaatigullu illoqarfissuit avataanni nammineerluni illutaarsinnaanerup bankit aqqutigalugit ajornarsivissorsimanera aaqqissutissanik ujartuiffigisariaqarparput. Nuna tamarmi ineriartorluassappat isorliunerusuni najugaqarsinnaaneq aamma periarfissaasariaqarmat.  

Ilinniartitaanermi qaffassartuarnissarput alakkaamasaqartuunissarpullu anguniagaajuassapput. Ilinniartitaanermi naammattunik uppernarsaatissaqartitsivoq imminut akilersinnaasoq.

Naalakkersuisut Aningaasanut ingerlatsineq pillugu nalunaarutaanni kingullermi aammaarluta takusinnaavarput suliffissaaleqisut amerlanerpaartaat ilinniagaqarsimanngitsuusut. Taassumalu saniatigut atorfiit nammineq inuttalerumaarlugillu inuttalerusutagut, nalunngilarput ilinniarsimasuunissamik piumasaqaatitaqartut.

Ilinniartitaanerup pitsaasup ingerlalluartullu sorlaqarfia tassaavoq meeqqat toqqissisimasut ilinniarusussuseqartut – Inuiaqatigiit peqqissut.

Siuariartortuassagutta avaqqunneqarsinnaanngilaq meeqqat ilaqutariillu peqqissut pilersissallugit. Meerartatta naarmiuulernerminniit ilaqutariittut pitsaanerpaamik atugaqartinnissaat aqqutissiuutinngikkutsigu. Inuiaqatigiinnilu ilaqutariittut atukkat aallaavigalugit unammilligassagut siusissukkut iliuuseqarnikkut aaqqiivigivitinnatigit, ilinniartitaanikkut siuariartornissarput pitsaanerpaaffissaminiilernavianngilaq.

Kingusinaarluta iliuuseqarniartarnermik periuseqartarnitta naammattumik tunngavissaqartippaatigut, siusissukkut iliuuseqarneq tassaasoq aqqut atugassaq pitsaanerpaaq. Sutigut tamatigummi pinaveersaartitsineq siusissukkullu iliuuseqarneq tassaappullusooq siunissamut aningaasaliinerit pitsaanerpaartaat.

Meeqqat atuarfiat ilinniartitaanerlu tamakkiisup pitsanngorsartuarnissaa ataatsimoorfiujuartariaqarpoq. Aallartiffissarpulli pingaarneq siulliutsigu. Unammilligassarpummi sorlaaniit pitsanngorsaavigilinngikkutsigu angorusutarput qanillipallannavianngilaq. Toqqammavissitsigit pilersissallugit meeqqat ilaqutariillu anersaakkut timikkullu nukittuut.

Meeqqanut atugassarititaasut, upernaaq aalassatitseqisut, Naalakkersuisut siulitaasuata ammaanermi oqalugiaammini oqaaseqarfiginerini erseqqinerusumik susoqarnissaanik Naalakkersuisuniit tikkuusinnginnera eqqarsarnaqaaq. Ersarissunillu tikkuussisoqarnissaa neriuutigaarput.

Ilinniartitaanermut, isumaginninnermut inuussutissarsiornermullu politikki, siunissamilu sulisoqarnikkut anguniakkat ataqatigiimmik siunertalimmillu nalilersuiffigalugit nutarterneqarnissaat pisariaqarpoq. Siunertaasariaqarmammi inuit nunaminni imminut napatillutik, namminneq aqutsilernissaat. Suullu tamarmik ataqatigiinnerat aallavigalugu aaqqissuussisariaqarpugut.

Nunatta illernit suut tunngavigalugit siuarsarnissaa atorfilittanit politikkikkuinnarlu aqutaanani, innuttaasunit tamanit ataatsimut aqutaalluni inerisarneqartariaqarpoq. Innuttaasut nunatta ineriartorneranut piginneqataasariaqarput, peqataatinneqarluartariaqarlutillu.

Assiliaq anginerusoq pivallaarnagu attateeqqallusooq ataasiakkaarlugit, suliassallu suliassaqarfinni immikkuutitaarpallaarlugit suliarisarneri, tassa unitsittariaqarput. Suliassat ataqatigiissuunerata unammilligassallu atukkatta pisariaqartippaat, assiliaq tamakkiisoq isigalugu, aaqqinniakkattalu sorlai tikillugit aaqqiissuteqartarnissat.

Akisussaaqatigiinneq inuillu peqqissut inuiaqatigiinni kivitseqataanerisigut; isumassortariaqartut pitsaanerpaamik isumassorneqarnissaat, utoqqaat atugarissaarnissaat, nappaamik eqqugaasut ikiorluarneqartarnissaat, ilami inuiaqatigiit tamatta ulluinnarni atukkatta pitsaanerunissaannut ikioqatigiittariaqarpugut. Nunattami siunissaanut aalajangiisuulluinnarpoq, kinaluunniit nunami maani periarfissaqartinneqassasoq.

Suliffissaaleqisut ikiliartuinnarnerat qujanarpoq. Apeqqutilli ilaat akeqqunartoq tassaavoq suliffissaaleqisut ikileriarneranni suliffiit nutaat qassit pilersinneqarsimappat?

Inuusuttut suliffissaaleqisut naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaatai naapertorlugit suli amerlapput. Allattorsimaffinniinngitsoqarlunilu aamma 1000-it sinningaatsiarlugit Naalakkersuisunit amerlassuseqarneragaasartunik.

Inuusuttut suliffissaaleqisut allattorsimaffinniinngitsullu piaartumik sulinerup ilinniarnerullu silarsuaannut ikaarsaartittariaqalerpavut.

Suliffissaaleqisut inuusuttuuppata inuusuttunngippataluunniit pisariaqartitaannik ikiorneqartariaqarput imminut napatilernissaat, inuiaqatigiinnullu kivitseqataanissaat tunngavissikkumallugu. Taamatullu nalaataqaqqasortagut upperalusi peqatiseraassi, tamassi atorfissaqarassi, nunarput siuarsassallugu. Peqatiginiartigut – sapinngilasi.

Ulluinnarni inuit atugaannut qitiulluinnartumik inissisimapput kommunet. Siunissami inuit atugaannut nunattalu ingerlanneqarnerani avaqqukkuminaatsuupput.

Illoqarfiit annerit, isorliunerusut nunaqarfiillu tamarmik ineriartornissaannut, kommunet susassaqartullumi siunnerfinnut qanimut peqataatinnissaat atugassarititaasullu taakkununnga ajorsiartortinnginnissaat pingaaruteqarpoq. Ajorsiartortinneqalerpatami inuit ulluinnarni atugaannut pitsaanngitsumik sunniutipallassammat.

Kommunet pillugit Naalakkersuisut siulittaasuata ammaanermi oqalugiaammini Kommunit annikitsuararsuamik eqqaavai.

Suleqatigiissutiginissaat eqqarsaatigalugu paaserusunnartut arlaqarput. Pingaarnertut Naalakkersuisut kommunet siunissaat nunattalu ineriartornerani qanoq suleqatigalugit ingerlatsinissarmita takorloorpaat. Eqqaasitsiisutigilaarlarattaaq 2021-mi akileraarutitigut nalimmassaanissamut aaqqissuussineq nutaaq atulertussaammat, maannangaaq tamanna isumaqatiginninniutigineqartariaqalerpoq, susoqarpa? Tunngaviit pingaartitallu suut aallaavigalugut suliamik ingerlatsisoqassava qanorlu peqataatitsisoqassava?

Apeqqutit pingaarutillit kommunet ulluinnarni ingerlanerannut qitiusut neriuppugut, kommunet qulaatiinnarnagit suliarineqassasut. Kikkut sumi qanorlu isumaqarnerat apeqqutaatinnagu, innuttaasut ulluinnarni atugaasa ajorseriannginnissaannik illuanilli pitsaanerulernissaanik siunnertaqarluni sulineq ingerlaqqunaqaaq.

Oqaaseqarfiginngitsoorusunngilarattaaq Naalakkersuilluarnerup pisariaqarluinnalernera. Naqissusinngitsoorusunnagulu ikinnerussuteqarluni Naalakkersuisuuneq tassaanngimmat kisimi naalagaalluni ingerlatsineq. Illuatungaanili suleqatissarsiullaqqinnermik peqatissarsiornermillu pisussaaffiliimmat. Tamanna anguneqarsinnaanngilaq matoqqasumik namminerlu kisimi isummanik aaliangiusimannittuarnikkut. Isummallu assigiinngisitaartut mattunnagit naalaarsinnaanissaat avaqqunneqarsinnaagani.

Naalakkersuilluarneq pissaanerullu agguarneqarsimanerata pitsaanerpaajunissaanuttaaq iluaqutaanngivippoq Aningaasanut Inatsimmi piginnaatitsissutinik Inatsisartut Naalakkersuisunut annertusiartuinnartumik tunniussiinnartarnerata ileqquliutiinnarneqalernera.

Apeqqusertariaqalerparput ilumut Inatsisartut susassaqarfigisaanni taamatut Naalakkersuisunut akisussaaffimmik tunniussiinnartarneq pissusissamisoornersoq. Peqatiseraassilu Inatsisartoqarnerup tamallu oqartussaanerata pitsaasumik ingerlanissaanut alloriarnertut pisinnaatitsissutinik tunniussiinnartarnerup qimannissaanik alloriaqatigiinnissamut. Taamaalilluta Inatsisartut Naalakkersuisullu akornanni suleqatigiinnerup ataqqeqatigiinnerusup, naligiinnerusup pitsaasullu pilerseqqinnissaa angujumallugu.

Nunatta ingerlanneqarnera ulluinnarnilu inuunerput allaffissornermit sunnerneqangaatsiartarpoq. Ukiorpassuarni assortuussutaanngitsumik allaffissornerujussuup annikillisarnissaanik ataatsimoorfeqarpugut. Anguniagarlu pingaarneq tassaasariaqarpoq allaffissornerup inuiannut iluaqutaanissaa. Nunani allani aaqqissuussanerit ilaaginnarnagit – Naleqartitavut pisariaqartitavullu aallaavigalugit ilusilersorneqarsimasoq.

Eqqarsaatigeqqittariaqarparpullu pisortat ingerlataanni aamma suliffeqarfiutaanni suliassat assigiiartullusooq marloqiusamik ingerlanneqartarnerata unitsinnissaa. Innuttaasut aningaasaataat pigisaallu atorlugit pisuussutit agguagaraagut. Taakku naapertuilluartumik tunngaveqarluta atortariaqarpavut. Aningaasartuutillu pisariaqanngitsut, eqarlutillu pisarissersuutaasut piiartariaqarlutigit.

Ulluinnarni atukkavut pitsaanerpaajutikkumallugit inuussutissarsiornikkut pitsaasumik ineriartorfiusumillu ingerlasariaqarpugut. Sinaakkusiinerit inuussutissarsiornikkut tamakkiisumik isiginnilluni siuariartuutaasussat uagut suliarilluassagutsigit, inuussutissarsiortortatta pitsaasumik atugaqarnissaat taakku peqatigalugit inerisagassaavoq. Aaqqiissutit pitsaasut aningaasarsiornermi siuariarnermik kinguneqarsinnaasut qulakkeerumallugit.

Aalisarneq inuussutissarsiutitta pingaarnersaat, sulilu ukiorpassuarni pingaanersariuagassaat eriagalugu piujartitsinermik tunngavilimmik ineriartortitassaraarput. Aalisarneq nammineerluta pikkoriffigalugu, nunarsuarmi aalisarnikkut siuttuusut ilaattut inissiffigisarput, allanit aqunneqalerani inuiannit kalaallinit piginnittoqartuarlunilu aqunneqarnissaa Inuit Ataqatigiit illersortuassavarput.

Taamaammat Naalakkersuisut Demokraatillu aalisarnermut inatsisissaq pillugu isumalioqatigiissitamut, nunanit allaneersut piginnittuusinnaanerannik ilaatigut suliaqartitsinerat isumaqatiginngilluinnarparput.

Isumalioqatigiissitap pilersinneranittaaq illuatungiliuttut peqataanngilluinnarnissaannik aaliangersimaneq isumaqatiginngilarput. Aalisarnermut inatsisissattami aporaaffiunani ataatsimoorfiunissaa uagut perusoqaarput. Tamanna Naalakkersuisooqatigiit perusussimagunanngivikkamikku, uggornaraluartumik kingusinnerusukkut akerleriissutigisinnaasatsinnik sulinissaq toqqarpaat. Aammaarluta kaammattuutigissavarput, suli kingusinaartoqanngilaq. Aalisarnermut inatsit siammasissumik tunuliaqutaqarluni suliarineqartoq aalisarnerup pisariaqartippaa. Ajornanngippat aporaaffiusinnaasut piffissaagallartillu paaseqatigiiffiulik. Sangujoraartumik ingerlasoqarani, nalornisoqarani siunissamullu neriuuteqarluarluni aningaasaleerusussuseqarlunilu aalisarneq ineriartorsinnaaqqullugu.

Inuussutissarsiutit allat soorlu takornariaqarneq aatsitassarsiornerlu ineriartortuarnissaat suleqataaffigissavarput. Puigussanngilarpulli inuussutissarsiutini taakkunani nammassinnaasatsinnik – inuiaqatigiinnut avatangiisinillu sunniuteqarnerlunngitsumik inerisaasariaqaratta. Ataatsimoorfigut qitiutillugit aporaaffigullu siulliunniaannarunnaarlugit. Naleqartitavummi sumiluunniit suliatsinni qitiusariaqarput. Namminerlu inuussutissarsiutit inerisarsinnaagaangatsigit nammineq inerisarnissaannut aamma periarfissittarnissarput puigornagu.

Nunap immikkoortuinik inuussutissarsiornikkut assigiinngisitaartumik pilersaarusiorfigineqarnissaa, pikkoriffigut periarfissallu aallaavigalugit siuarsaanissaq anguniagassaqqittuusorisarput suleqatiserinnissutigaarput. Tassani innuttaasut susassaqartullu qanimut peqatigalugit nuna tamarmiusoq pilersaarusiukkamik namminerlu ineriartortissinnaasatsinnik imaqarluartoq angusinnaavarput. Uagut pitsaasunik sinaakkusiinitsigut, innuttaasut piginnaaneqarluartut sikkerartitassaannik siuariartuutissatsinnik tunngavissillugit.

Nunat tamalaat Nalagaaffiit Peqatigiit aqqutigalugit siunissamut inuiassuit attanneqarsinnaasumik ineriartornissamut anguniagaasa, SDG-mik naalisarneqartartut aamma piujuartitsineq tunngavigalugu anguniakkatut taaneqartartut Naalakkersuisut siulittaasuata oqalugiarnermini tunngavittut atorneqarnissaat tikillatsiarpai. Anguniakkat taakku assortuussutaasinnaanngimmata paaserusunnarpoq piujuartitsisumik siunertaqarluni inuiaqatigiinnik ineriartortitsineq qanoq Naalakkersuisut paasineraat itisilertissallugu.

Ineriartorneq siuariartornerlu aningaasarsiornermit kisimi uuttorneqarsinnaanngitsoq eqqaamasariaqarparput. Qallikkut ilorlikkullu inuunerup pikialaartinneqartup ilaatinnissaa pingaarteqarmat.

Tassani nunatsini kulturilerisortagut timersortartortagullu qitiulluinnarput. Taakku atugaat pitsanngorsartuarniartigit. Siornalu timersornermut atugassarititaasut pitsanngorsarlugit aallartitagt maanna malitseqartitsigit kulturilerisortatta atugaannik aamma pitsanngorsaanermik.

Kulturilerisortattami tunniussinnaasaat isiginngitsuusaarneqarsinnaanngillat. Ilaatigut inuiattut imminut tatitginerulernissatsinnut isumaginninnikkullu suliassatta unammillernartut aaqqiiviginissaannut sulilluarsinnaammata. Inuussutissarsiornikkullu siuariartuutigisinnaasatsinnik aamma pinngorartitsisortagut piginnaaneqarmata.

Ataatsimoorfigisinnaasagut ujartortigit.

Angutigu meerartatta inuusuttattalu pitsaasunik toqqissisimanartumillu avatangiiseqarlutik inuuneqarnissaat. Tamarmik angusaqarluarlutik atuarnissaat ilinniarnissaallu tassuuna toqqammavissillugu.

Nunatsinni kialluunniit inissaqartinneqanngitsutut misiginngisaannarnissaa timitalertigu – Tamatta nunatsinni naleqartinneqartutut kivitseqataasutullu misigilersilluta.

Inuiaqatigiit pilersitsigit, inuusuttatta nunatta avataani ilinniariarsimasut angerlarfigalugu kivitseqataaffigiumasaat. Inuiaqatigiit neriunnermik, periarfissaqarnerminnik siunissaqarnerminnillu misigisut. Aamma utoqqartatta pitsaasumik utoqqaliffigissallugu nunagiumasaannik.

Unammilligassaqaqaagut, taakkua puigornagit aaqqivigalugillu, suliat aamma iluatsilluarsimasut inerisarlugit pilersillugillu ingerlatsinissaq aamma nukinnik atuiffigitigu.

Piffiimmi nutaat takkukkumaarmata, soorlu pinngortitap maanna ukialernerani oqaluttuukkaatigullusooq allanngortoqalersoq.

Ullummi peqataatitsiffiusut aamma takkuteqqikkumaarput, nunarput matoqqasumik peqataatitsiffiunngitsumillu ingerlatsiumasunit kisimi aqunneqartuaannarnavianngilaq. Periarfissat nutaat ammasumillu ingerlaaseqarneq uteqqikkumaarmata.

Aningaasarsiat inuussutigineqarsinnaasut, inuit atugaannut pitsaanerulersitsisussat toqqartigit. Aaqqiipallannerillu qimallugit – Unammilligassatta sorlai tikillugit aaqqiinissatsinnik sulilerniarta.

Anguniartigu suleqatigiiffigalugulu Kalaallit Nunaat naapertuilluartumik ingerlanneqartoq. Atukkatigullu naligiinnginnerup appassinnerpaaffianiitsinneqarnissaa. Sulisartukkut akunnattumillu isertitallit ineriartornermut peqataatillugit.

Neriuut inuianni pilersinniartigu, inuttusiartoqqilernissarput aqqutissiuullugu. Inuiaat anersaakkut nukittuut, qimoqataanissaminnut nukissaqarluartut, isumassugassanut isumassuilluarsinnaasut anguniartigit. Ataatsimoorutta angussavarput.

Nunarpummi ullumerniit inuuffigiuminarnerusoq innuttaqqortunerusorlu pisariaqartipparput.

Taamaammallu ullumikkut maaniippugut, inuiaqatigiinniit tatigineqarluta kiffartuussinissatsinnik naatsorsuuteqarfigineqaratta.

Neriuuteqarfigineqaratta nalunatiguli aamma iliuuseqarnikkut sulinikkullu aatsaat timitaliisinnaalluta. Kialluunniimmi kisimiilluni inuiaqatigiit kivissinnaanngilai, ataatsimooruttali angusassaqaqaagut. Nunarput inuilu siuariartissallugit.

Nunatsinnimi ulluinnarni atukkagut pitsaanerulersissagutsigit aningaasarsiornikkullu imminut napatinnissarput angujumagutsigu, inuit kikkut tamarmik suleqataanissaat pisariaqartipparput.

Pisussaaffigaarput isummersuinnarata aamma suliavut ilisimassagivut, nunallu siuttui tassaasariaqarput naalakkersuinikkut inuiattut anguniakkatsinnut aqquserniortussat timitaliisussallu. Innuttaasut peqataatilluarlugit sulianullu malinnaatilluassallugittaaq pisussaaffeqartut. Pissaaneq inuiaat pigisaat taasinermikkullu atortitaat, eriagalugu ingerlatsisussat. Nunamik inuinillu ataatsimoortitsisussat.

Qujanaq