Archive for the Nutaarsiassat Category

Nuummi immikkut ittumik ataatsimeersuarnermit nalunaarut

Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik siunnerfii 2017-imilu Ilulissani ataatsimeersuarnerminni avammut nalunaarutaat innersuullugit, Nuummi immikkut ittumik ataatsimeersuarnermi imaattumik avammut nalunaaruteqarput:

– Siunertaajuassaaq kalaallit namminiilivinnissarput – Tamannalu peqataatitsiffiusumik, isumatusaarluta akisussaassuseqartumillu sulinikkut angussavarput.

– Inuiaqatigiittut inuunerluutit atukkagut inunnut kingunerluttaqisut: kinguaassiutitigut atornerluisarnerit, sumiginnaanerit, imigassamik aanngajaarniutinillu atornerluineq – Tassa, killilertariaqarpagut.

– Qulakkiissavarput meerartatta inuusuttattalu pitsaasunik toqqissisimanartumillu avatangiiseqarlutik inuuneqarnissaat. Tamarmik angusaqarluarlutik atuarnissaat ilinniarnissaallu tassuuna toqqammavississagatsigu. Periarfissittariaqarpagullu pingaarnertut kalaallisut qallunaatulluunniit oqaaseqartut ilinniarsinnaanissaat. Nunattami siunissaanut aaliangiisuulluinnarpoq, kinaluunniit nunami maani periarfissaqartinneqassasoq. Nunatsinni kialluunniit inissaqartinneqanngitsutut misiginngisaannarnissaa timitalissavarput – Tamatta nunatsinni naleqartinneqartutut kivitseqataasutullu misigissaagut.

– Inuiaqatigiit pilersissavagut, inuusuttatta nunatta avataani ilinniariarsimasut angerlarfigalugu kivitseqataaffigiumasaat. Inuiaqatigiit neriunnermik, periarfissaqarnerminnik siunissaqarnerminnillu misigisut. Aamma utoqqartatta utoqqaliffigissallugu nunagiumasaannik.

– Nunami isorartuumi inuttoorsuunngitsumi nunaqarpugut. Avissaartuugata ataatsimoortariaqarpugut – ataatsimooraangattami sunaluunniit angusinnaasarparput. Nunatta kangianeerutta, kujataaneerutta, kitaaneerutta avannaaninngaanneruttalu tamatta nunaqqatigiippugut – Tamatta atorfissaqartinneqarpugut.

– Inuussutissarsiortortatta atugaat peqatigalugit pitsanngorsassavagut. Aningaasarsiornerput nukittunerulersillugulu inuiattut atugarissaarnerput annerusoq taamaaliornikkut pilerissassagatsigu. Ineriartornermi innuttaasut toqqisisimasumik peqataatinneqarlutillu suleqataanissaat qulakkiissavarput.

– Kulturilerisortatta pinngorartitsisortattalu atugaat suli pitsaanerulersissavagut. Tassaniimmat assigiinngisitaaraluarluta ataatsimoornitsinnik misigisarnerput. Pinngorartitsisortagut timersortartugullu nunatsinni nunattalumi avataani tunniussassaqaqaat – Piginnaasaat atorluarniartigit. Inuit Ataqatigiit naggueqatitta attaviginerulernissaat pingaartippaat. Pingaaruteqarpoq nunanut allanukaqqaarata naggueqatigiilluta immitsinnut tikissinnaanissarput. Naggueqatigullu kulturikkut anersaakkullu tarrarsoqatigiissinnaalluta nukittoqarsaqatigiissinnaavugut.

– Alakkaamasuusariaqarlutalu iliuuseqarumasuusariaqarpugut – Nunatsinniinnaanngitsoq nunarsuullu sinneranut aamma- Nunarsuarmioqataavugummi.

– Sapiissuseqartariaqarpugut aaliangiisinnaassuseqartariaqarlutalu. Ineriartornermi nammineq sunniuteqarfigilluassagutsigu – avatitsiniillu pisut kisimik aqunneqalissanngippata – uaguuvoq iliuuseqartussat timitaliisussallu. Nunatut siuariartornitsinnut, inuussutissarsiutit inerisarnissaat qitiuvoq politikkittalu tassani ersarinnerulernissaa pisariaqarpoq. Sulisartummi suliffissaat ataavartut aamma tassaniimmata.

–  Tamat oqartussaaqataanerat nukittunerulersissavarput. Tamavitta aaliangeeqataasinnaanerput, peqataarusussuseqarluta sunniuteqarsinnaanerput annerulertariaqarpoq. Oqalliseriaaserpullu torernerulertariaqarluni. Ilagut, nunaqqatigut uagut qanoq pineqarusunnitsitulli kiinnerfigisassavagut.

– Nuna tamakkerlugu naalakkersuinikkut ingerlatsinermi Namminersorlutik Oqartussat Kommunillu akornanni ataqatigiissaarineq suleqateqarnerlu nukittorsartariaqarpoq. Kommunit innuttaasunik qanimut sullissisuunerat aallaavigalugu Kommuunit sunniuteqaqataasinnaanerat annerpaamik anguniarlugu suleqataassaagut. Kommunet nutaat nutaaliornerat isumassarsiorfigalugillu timitalimmik tapersersussavagut.

Inuit Ataqatigiit Siulersuisuuneri

Immikkut ittumik ataatsimeersuarnermi Siulittaasuusimasup nalunaarutaa – Sara Olsvig

Siulittaasuusimasup nalunaarutaa

 Asasakka aallartitat, ataqatigeeqarfiit, qinigaatitavut, siulersuisuunivut, asasakka najuuttusi tamassi, asasakka IA-qatikka

Ukiut 40-t matuma siorna, nunatta politikkikkut tamallu oqartussaaqataanerannik nutaamik tunngavilersukkamik ineriartortitsinera aallartileruttortoq, parteerput, Inuit Ataqatigiit, pilersinneqarpoq. Partiip pilersinneqarneranut Aasiviit Københavnimilu ataqatigeeqarfiup KIA-p ingerlannerat tunngavileeqataasimapput partiimili aallarniisuvut politikkikkut alloriaqqinnissaminnut 1978-mi piareerlutik isumaqatigiissimapput.

Tamatta nalugunanngilarput namminersorneruneq 1979-mi eqqunneqarmat Inuit Ataqatigiit qanoq isummersimanersugut 1978-milu partiitut pilersinneqarnitsigut namminersornerulernerup eqqunneqarniarnerani sunniuteqarnerunissatsinnik siunertaqarsimassasoq takorlooruminarpoq. Inuiattut akuerineqarnissaq pitinnagu akuerseqataajumanata nalunaarsimavugut, allarpassuarnilli aamma anguniagaqarlutik pilersitsisuvut partiiliorsimapput.

Aqqaluk Lynge Atuagagdliutini novembarip 16-ani 1978-mi saqqummersumi ima oqarpoq:

”Tallimanik anguniagaqarpugut: 1) Akuersissutigitinniarlugu, nunap inutoqaasa kisimik peqatigiillutik nunamik piginnittuunerat. 2) Suliniaqatigiiffiup sutigut tamatigut tapersersussagaat Inuit angusaqarniarnerat Inuit peqatigiilersinniarlugit. 3) Tunisassiornermut atortut suusulluunniit, naalagaaffinnit pigineqartut, silarsuarmi ingerlatseqatigiissuarnit aammalu aningaasarsiniarluni ingerlatseqatigiilianit pigineqartut Kalaallit Nunaata naalagaaffianut tunniunneqarnissaat imaluunniit nunaqarfimmiunut illoqarfimmiunulluunniit. Sulisartut sulinermikkut nali pilersitaat agguarneqartassasoq naapertuulluartumik, taamaalilluni inunnut tamanut iluaqutissanngorlugu. Suliffinni tamani pilersaarusiorneq tamarmi, ingerlatsineq, aqutsineq aalajangiisarnerlu ingerlanneqartassasoq suleqataasunit tamanit ataatsimoorullugu.  4) Naalagaaffiit allat naqisimaneqartut sorsunnerini ikiussallugit. 5) Nuna tamakkerlugu kattuffiliornissaq Inuit Ataqatigiinnik.

1978-mi aviisini saqqummersimasuni apersorneqarnerit atuarlugit nalunanngitsumik partii saamerliusoq pilersinneqarpoq. Nunani allani pisunut malinnaanikkut nunatsinnilu inuiaat pingaartitaanik qitiutitsinikkut tunngaviusumik naleqartitanik oqaasertaliisoqarpoq. Inuiannik allanik tapersersuinissaq, nunatullu inuiattullu immitsinnuinnaq qiviaqqanata avammulli aamma isigaluta partiitta anguniagai ineriartortinneqarsimapput.

Aviisimi aatsaannguaq taasanni Aqqaluk Lynge aamma ima oqaaseqarpoq:

”Ilaasortat ajunngitsumik socialistiskiusumik, ilisimaqqaagassanik tunngaveqartariaqarput, taamaalilluni siunissami sulinissaq ingerlanneqarsinnaassammat najoqqutassat silarsuup ilaani ajunngitsumik misilittagaasut malillugit”.

Suli maannamut taama ippoq. Partii aallarnerneqarmalli socialisme, saamerliuneq, aammalu internationalisme, nunarsuarmiooqataaneq, tunngavigineqarluarsimapput.

Taamaammat nuannaarutigaara ukiuni siulittaasuuffigisanni partii nutaajujunnaarluni tunngavissinneqarsimalluarluni naalakkersuinikkut, inatsisartuni, kommunini, nunaqarfinni aqutsisuni folketingimilu politikkikkut inerissimalluarluni sulisoq siuttuuffigisimagakku. Akisussaaffiit annertuut tigummisimavagut, sorlaqarfivut qimannagit suliarpassuarnik ingerlatsiffigisimasavut.

Partiitta aaqqissuussaanermigut unammillernartittuarsimasai pitsanngorsarniartuarsimavagut. Nalunanngitsoq unaavoq partii inunnik pissaaneq piinnarlugu pissaanermik soqutigisaqartuunngitsunik, inunnilli qitiutitsisunik qamuunalu naleqartitanik salliutitsisunik peqateqarluni aaqqissuussaaneq tigussaanngitsorujussuanngorsinnaavoq. Ataqatigeeqarfiit qassinik ilaasortaqarpat? Kikkunu taakkua aktivistit? Kina immikkoortortaqarfimmi aqutsisuua?

Apeqqutit tamakkua pingaarnerutinnagillusooq politikkikkut imarisai anguniakkavullu pingaarnerutinneqartuarsimapput. Partiitta pilersinneqalernerani qassinik ilaasortaqarnersugut aperineqarnermini Aqqaluk Lynge ima akisimavoq: ”Eqqortumik qasserpiaaneri piginngilavut. Uagutsinnut pingaaruteqarpallaanngilaq qassinik ilaasortaqarnerput. Apeqqutaasoq tassa suliniarnerat” (uanga aamma taamatoqqissaaq aperineqarama taama akinikuuvunga). Qanoq sulinitsinnik aperineqaraanni ima akisimavoq: ”Ulluinnarni naammassisartakkatta peqatigiiffipput ilusilertarpaa. Siulittaasoqaratalu allatseqanngilagut, allatuulli ililluta pigisatuarput tassa aningaasanik nakkutilliisorput”. Qujanaqaarmi aningaasanik nakkutilliisoqarsimagatta, naallu tunuarninni tusagassiortunik katersortitsinermi kia aqutsineq tiguneraa aperisoqarmat siulittaasoqarata sulisarsimanitsinnik akisoqartoq siulittaasoqartalernikuugatta allatseqartalernikuugattalu qujanaqaaq.

Ullumikkummi aaqqissuussaanikkut aalajangersagaqarnerulaarpugut ataatsimeersuarnerillu ukiuni maanna 40-ni ingerlaavartumik ingerlanneqartarsimapput. Ilinniutigisariaqagarpullli unaavoq taamani 1970-kkut naalerneranni ataqatigeeqarfinni sulinerup qitiusimanera tunngaviusimaneralu.

Siulittaasuuninni maqaasisimasannik eqqaasaqassaguma tassa taannaavoq. Ataqatigeeqarfiit politikkikkut isummersorfiunerunissaat, ulluinnarni tamat oqartussaaqataanerannut akuunerunissaat. Najukkani aaqqissuussaqarnerusarnissaat innuttaasunik inuiaqatigiinni politikkikkut pisunik eqqartueqatigiiffiunissaat. Ukiuni aggersuni immikkoortortaqarfiit qitiusoqarfimmit assammik isaassivigineqarnissaq utaqqinagu namminneq aamma oqalliffittut, isummersorfittut, pikialaarfittut ingerlalluarneruleqqinnissaat kaammattuutigiumavara. Partiip siuttuisa pisariaqartippaasi.

Ikinngutit,

2014-mi siulittaasutut qinigaagama ataatsimeersuartut tatiginninnertik uannut siuttooqatinnullu tunniuppaat. Ukiuni taakkunani siulittaasuuninni pisunut tamanut qujangaarpunga. Tatiginninnersi ataatsimoorlutalu anguniagassitavut ilungersorluta suliniuteqarfigiuarsimavagut. 2017-mi nalinginnaasumik ataatsimeersuarnermi takkajaamik siulittaasutut nalunaaruteqarpunga, nalunaarummilu tassani oqaatigisakka tamaasa uteqqinnianngilakka. 2017-miilli ukioq mannamut angusimasavut aamma imaannaanngeqaat.

Ilulissani ataatsimeersuarnitsinnit kommuninut qinersinissamut anguniakkanik erseqqissunik tigussaasunillu saqqummiussivugut. Piviusunngortippavullu.

Kommunit marluk borgmestereqarfigilerpavut, nuna tamakkipajaarlugu siuariarpugut, nunaqarfinni aqutsisut oqartussaaqataanerat annertusivarput inatsisitigullu naqissuserlugu. Najukkani tamat oqartussaaqataanerat iluarsiiffigineqarnissaanut aamma alloriartitsivugut.

Borgmesteriutitavut Asii Chemnitz Narup aamma Ane Hansen tamatta sinnerluta ilungersortuartut qamannga pisumit qujaffigiumavakka. Kommunini siuttuuffigisatsinni tamani imaannaanngitsunik suliaqarpusi nalunngilaralu qanoq partiitsinnit tunuliaqutserneqarluarlusi ingerlatsinissamik pisariaqartitsitiginersusi.

Qanortoq siuttunngortussat qanimut suleqatigilluarilisi, qanortorlu uagut soorlu ingerlattarsimasatsitut nuannertigisunik pissarsinartigisunillu qanimut oqaloqatigiilluartarisitoq.

2016-mit 2018-mut naalakkersuisooqataanitsinni innuttaasut akornanni pissutsit ilisimaaralutigik sulinitsigut angusavut aamma imaannaanngeqaat.

Partiit allat anneruniunnersuisa pissaaneqarniunnersuilli akornanni Inuit Ataqatigiit nunamut tulluta, naalakkersuisunik taarsiisaqattaarnata piffissaq taanna naalakkersuisooqataaffigisarput sivikitsunnguaq sukataarfigisimavarput.

Siulittaasutut isumaginninnermut suliassaqarfik tiguara, tulluusimaarutigaaralu piffissap sivikitsunnguup iluani suliat naammassisimasavut aallartissimasavullu maanna innuttaasunut ingammillu ilaqutariinnut, meeqqanut inuusuttunullu immikkut pisariaqartitsinerpaasunut, sunniutilimmik malunnaateqalereermata. Pingaartissimasarput tassaavoq suliat siulitta, IA-qatitta, naleqartitavut tunngavigalugit aallarnersimasaat nangissallugit, piffissaq ungasinneq isigalugu angusaqarnissamut tunngavissiinissaq, pinaveersaartitsineq annertunerusoq siusissukkullu iliuuseqarneq eqquteqqinnerisigut.

Meeqqat tapersersorneqarnissaat pillugu inatsit. Inuit innarluutillit atugaat sammineqarnerunerat inuillu innarluutillit naligiissitaanissaminnut pisinnaatitaaffeqarnerat naqissusernissaa. Kinguaassiutitigut atornerluinerit tigussaasumik sukumiisumillu akiorneqarnerat. Angerlarsimaffeqanngitsuunerup piitsuussutsillu sammineqarnerat. Naligiissitsinerup inuttullu naligiimmik naleqartinneqarnitta samminerat. Tamanut inuiaqatigiinni inissaqartitsineq. Meerartaarnermi sulinngiffeqarnissamut aningaasaateqarfittaarnissaq. Suliffeqarfinni innuttaasunut tapersersortarialinnut suliffissaqartitsinerunissaq. Killigaanngitsumik oqaaseqarsinnaatitaaneq tamassumunngalu akisussaaffik ilaasoq. Ilaatigut tamakkuusimapput sukataarutigisimasavut qujavungalu takorluugaq pingaartitsinerlu siulittaasutut ingerlakkumasimasara partiitsinni tamatigut tunuliaqutserluarneqartarsimammat.

Taamatuttaaq peqqinnissaqarfimmut akisussaaffik ukiuni taakkunni tigummivarput, soorunami aamma eqqarsaatigilluagaasumik. Peqqinnissaqarfipput iluarsartuuteqqitassat annersaraat aningaasartuuteqarfigisattalu aamma annersaralugu. Agathe Fontain sapiissuseqarlutit ilungersorusussuseqarlutillu akisussaaffimmik taassuminnga tigumminneqqikkusussimanerit qujassutissaqarfigeqaarput. Ukiuni taakkunani marluunngitsuniluunniit takuteqqipparput Inuit Ataqatigiit suliassaqarfik taanna tigummigaangassuk aatsaat aningaasaleeqqinnikkut isumatusaarnerunikkullu nikeriartoqaqqittarmat. Meeqqanut immikkoortortaqarfiup aningaasalerneqarnera minnerunngitsumillu tarnikkut nappaatilinnik sullissinissamut sinaakkusiilluarnerunissaq allarpassuillu anguvagut.

Aningaasaqarnermut naalakkersuisoqarfik malunnaatilimmik aamma nikeriartitsiffigisimavarput. Aqqaluaq B. Egede akisussaaffimmik tigusiumasimanerit assut qujamasuutigaara, tigussaanerpaamillu angusamik eqqaasaqassaguma eqqaamaqqussavara innaallagissamut imermullu akit assigiittussanngornerat suliassaqarfimmik taassuminnga tigumminninnitsinni Inuit Ataqatigiit aaqqissuussarisimagatsigu. Partiit allat akisussaaffigisimanerarniartaraluarpaat, kisianni angusimasatta ilagilluinnarpaat soorlu aamma innuttaasut pisortanut akiitsullit qanimut kiinnerfigalugit suleqatigalugillu siunnersuinikkut tapersersuilluni suleriaatsimik eqqussineq uagut siunnersuutigalugulu akisussaaffigisimagipput.

Uranimut isumarput, naaggaarnerput, nunarsuarmioqataanitsigut ilisimasaqarfigilluagarput inuiaqatigiinnilu maani inuppassuit peqatigalugit ilungersuussarput attallutigu uranimut angertunik naalakkersuisooqateqarpugut ukiuni taakkunani. Siornatigut aamma taama inissisimasimavugut qularnanngitsumillu siunissami taamatut inisseqqissalluta. Suliassaq annertooq oqimaassinnaasorlu politikkikkut silassorissuseq, naapititsisinnaaneq, susassaqartunik tusarnaarsinnaaneq partiittalu naleqartitaanik tunngaveqarluarluni suleriaaseqarsinnaaneq takutillugu Múte B. Egede aatsitassanut naalakkersuisutut tamatta sinnerluta sulivoq, takutippaalu aatsitassarsiornermi urani piinnarnagu ineriartortitsilluartoqarsinnaasoq.

Naalakkersuisooqataanitsinni suliarpassuavut ataasiakkaaqqinngikkaluarlugit ataatsimut oqaatigerusutara unaavoq. Aap, naalakkersuisooqataalersinnaanissamut aalajangerneq imaannaanngittuaannarpoq. Oqimaalutagassat, isiginiagassat, partiillu pilliutissai angusinnaasaalu minnerunngitsumillu soorunami innuttaasunut tunniussinnaasatut isigisat, aalajangerniarnermi tunngavisseeqataajuarput. Piffissap taassuma ingerlanerani sunniutigisimasavut ersittut ersinngitsullu annertoqaat qularinngilaralu tamatta akuusimasugut peqqissimissuteqanngivilluta ukiut taakkua kingumut qiviartarivut.

Siulersuisuunerit, inatsisartuni gruppe, sineriammi tunuliaquttavut, naalakkersuisutullu akisussaaffimmik tiguseqataasut tamassi naalakkersuisooqataanitsinni suleqataanissinnut isummersoqataasarnissinnullu qamannga pisumit qujaffigaassi.

Oqartariaqarpungali, parteerput aamma illuatungiliuttuullaqqeqaaq. Avataanit immaqa ersippallaanngilaq, Inuit Ataqatigiit illuatungiliuttuulluta angusartakkavut naalakkersuinikkullu piviusunngortittakkavut annertoqaat. Politikkikkut suleriutsivut politikkikkullu peqqissaarluta, uteriilluta, isumatusaarlutalu anguniagaqaraangatta, ataatsimoornitsigut angusarpavut. Tamanna siulittaasuuninni nuannaarutigisartakkama annersaat ilagaat.

Inatsisartuni gruppetta, ukiuni taakkunani allanngorarsimaqisup, suliniuteqartarnera siunnersuusiortarneralu partiinit allanit annertunerujuaannarput, angusavullu imaaginnavillutik.

Taamaammat upernaaq qinersinerup kingorna siulersuisuunivullu ataatsimoorluta naalakkersuisooqataalinnginnissatsinnik aalajangeratta, aammalumi ukiaq manna naalakkersuisooqatigiit isasoormata, illuatungiliuttutut qanoq angusaqartigisinnaanitsinnik nalorninngilluinnarpunga.

Partiimut Inuit Ataqatigiittut ittumut ilaasortaalluni, siulittaasuulluni, tamannarpiaq toqqissisimanarluinnartuuvoq.

Parteerput pissaaneqarnermik pinngitsuuisinnaajunnaarsimanngisaannarpoq. Aamma pinngitsuuisinnaajunnaarsimasunut, imerajuttunut ilaqutaasut imerajoqataalersinnaanerannut assingusumik atornerlueqataalersimanngisaannarpugut.

Erseqqissumik oqaatigiumavara: nunatsinni naalakkersuinikkut siuttuusuni ingerlanerluttoqarnera, 2013-miilli patajaassuseqaratik, taarseraallutik, sammiveqarpiaratik, kimmaallutik, iluminni pissaaneqarniullutik, pissaanermik pinngitsuuisinnaajunnaalersimanermit pinngorsimanasoraara.

Nunatsinni imigassamik ikiaroornartumillu atornerluinerit, aningaasanoorajunnermillu pinngitsuuisinnaajunnaarnerit annertoqaat. Pissaanermik aamma pinngitsuuisinnaajunnaaqqasoqarpoq. Tamanna politikkip ingerlanneqartup aqutseriaatsillu atorneqartup isumatusaarnermik tunngaveqarunnaarsimaneranik kinguneqarpoq. Ernumaammertaqaanga ingerlatseriaaseq isigalugu. Ernumaammertaqaanga innuttaasut atugaat isigalugit, ilisimallugit, nalunagu naalakkersuisoqarnikkut nukiit allarluinnarmut atorneqartut.

Nunatta aningaasaqarnera ingerlalluartoq oqaatigineqartuarpoq, politikkikkulli ingerlalluartoqarpa? Politikkikkut ileqqorissaarnermik etikkimillu amigartooruteqartoqarpoq. Amigartooruteqarneq taanna Inuit Ataqatigiinnit illuatungilertuassagipput neriuppunga.

Ukiuni aggersuni torersagassaqassaqaaq. Inuit Ataqatigiit inuppassuarnit isumalluutigineqarpugut neriuuteqarfigineqarlutalu.

Politikkikkut ataatsimut isiginnilluta, piviusorsiorluta, inuiaqatigiinnilu pisariaqartitat qitiutillugit politikkertuarta.

Ukioq manna qineqqusaarnerup ingerlanerani kingornalu suliassaqarfinni pingaarutilinni partiitta iluani ataatsimoorfiusunik siunissamullu isiginnittunik siunnersuusiorpugut. Takutipparput aningaasarsiornikkut siuariarfissani tunngavilersorluagaasunik suliaqarsinnaalluta, nutaamillu eqqarsarsinnaassuseqarluta. Partiitut Inuit Ataqatigiittut angitigisumi soorunami isummat assigiinngiiaarsinnaasaqaat. Siulittaasutut akisussaaffittut isigiuarsimavara nuna tamakkerlugu ataatsimut isiginnilluni tunngavilersorluakkamik aaqqiissutissanik nassaarniarnissaq aqqutissiussinissarlu.

Siuliani kaammattuutigisara kaammattuutigeqqikkumavara. Politikki qinersinerit nalaanni taamaallaat ingerlatassaanngilaq. Tamat oqartussaaqataaneranni innuttaasut oqallittuarput, isumaat tusaasassaajuaannarput, akuutitsineq annertunerujussuusariaqarpoq innuttaaasulli aamma akuunissaminnut namminneq akisussaaffeqarnerat samminerusariaqarparput. Taamatuttaaq ataqatigeeqarfiit, qinersinerit avataasigut akuunissaq, isummersornissaq, pikialaarnissaq, ilissinniippoq.

Naggasiinnginninni kommunit uterfigeqqilaarumavakka. Partiitummi paarisassaqarpugut ikorfartugassaqarlutalu. Kommunini qinigaatitarpassuavut tamakkivillutik ilungersorput. Qanimut oqartussaaqataanerup annertusarnissaanut innuttaasullu ulluinnarni qanimut sullinneqarnerannik pitsanngorsaanermi suliassanik ulikkaarpugut. Avannaani ukiuni aggersuni ineriartortitassat annertussaqaat, aalisarnermi, takornariaqarnermi allanilu. Kujataani innuttaasut toqqissisimanerulernissaannik tunngavissiisariaqarpugut tamatumunngalu suleqatigiilluartoqartariaqarluni. Qeqqata Kommuniani ukiut aggersut aamma unamminartuussapput, angallannikkut pissutsit allanngorluinnarnissaat ilimanarsilluinnarmat.

Kommunini siuttuuffigisatsinni isiginiagassat qivialaarusuppakka. Kommune Qeqertalimmi nutaarluinnarmik aaqqissuussineq, aqutseriaaseq ingerlatseriaaserlu eqqunneqaleruttorpoq. Nutaaliorneq sapiissuseqarlutik siuttuuffigaat. Soorunami unamminartunik ulikkaarpoq, soorunami aamma iluatsittoqarlunilu iluatsinngitsoortoqassaaq. Borgmesteriutitarput kommunalbestyrelselu qujaffigiumavakka kommunit nunatsinni nutaat aappaat akisussaaffimmik annertuumik tigusiffigigassiuk.

Mittarfilerngusaannermi Kommune Qeqertalik kommunini kisiartaalluni eqqaaneqanngisaannartuuvoq. Kommune Qeqertalimmi inuussutissarsiornikkut ineriartortitseqqinnissaq sukumiisumik pilersaaruteqarfigisariaqarpoq. Ingammik avannaatunginnguani atlantiku ikaarlugu mittarfimmik pilersitsisoqarpat Kommune Qeqertalik tassaalertussaavoq takornarissanik amerlasuunik tigusisinnaanngortussaq, nunatta tikikkumaneqarnera annertunerulersissagutsigu. Aatsaallu nunatta tikikkumaneqarnera annertusippat mittarfiit imminut akilersinnaassapput.

Kommunit avannarliit marluk pinngitsuuillutik ataqatigiissagaasumik suleqatigiiffiulluartumillu piareersagassat piareersartariaqarpaat. Innuttaasullu taakkuussapput qitiusut, akisussaaffimmik tigusisut.

Kommuneqarfik Sermersuumi Inuit Ataqatigiit tatigineqarluarnerput qinersinerni kingullerni takuarput. Akisussaaffik tigusariaqarparput; Nuup ineriartorteqqinnissaa.

Nunatta maannakkut inuiaqatigiittut killiffigisaani Nuup illoqarfittut pingaarnertut, nunatsinni Issittumilu, ineriartortittuassallugu qanoq pingaaruteqartiginersoq puigunngisaannassavarput. Inuiaqatigiittut illoqarfik pingaarnersaqarneq tulluusimaarutigalugulu pigiliuttariaqarparput.

Nunatsinni sumiikkaluaruttaluunniit Nuup ineriartorluarnera nuannaarutissaraarput. Sumiikkaluaruttaluunniit Nuuk ingerlalluartoq iluaqutigissavarput.

Uanga qularinngilluinnarpara mittarfinnut pilersaarut maanna amerlanerussuteqartunit aalajangiunneqartoq Nuup suli nuna tamakkerlugu ineriartornissamut qimuttuunissaanik kinguneqartitsissammat. Mittarfissanik sanaartorneq nuna tamakkerlugu iluaqutaassappat Nuup qitiusumik inissisimanera ilisimaarineqartariaqarpoq. Nuummut timmisartuussinerit imminut akilersinnaasuunerat peqqutigalugu mittarfiit allat aningaasalersinnanissaat naatsorsuutigineqarpoq, Nuummilu ingerlalluartoqarpat aatsaat nunap sinnerani angallannikkut iluarsaasseqqissinnaavugut.

Oqaatiginiagara erseqqippoq: Inuiaqatigiittut nunatullu Nuuk ajattortuarnagu, illoqarfittut eriagisatut tamattalu pigisatsitut tulluusimaarutigisatsitullu isigilerniartigu, sinerissap sinneranut akerliusutut inissittuarunnaarlugu. Pisariaqartipparput.

Illoqarfik inunngorfigisara taama oqaaseqarfigilaariarlugu naggasiinialissaanga.

1978-mi aviisimi allaaserisat atuarlugit soorunami partiitta pinngoqqaarneranit naleqartitat suusimaneri eqqaallugit nuannaartunaqaaq. Taamani nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii aamma sorsuutigaavut, ukiuni tulliuttuni qulikkaani nangissimasatsinnik. Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii Naalagaaffiit Peqatigiinni akuerineqarput. Inuiattut akuerisaavugut, namminersulerpugut, pisuussutivut oqartussaaffigilerpavut. Inuiaqatigiittullu ineriartorpugut pisinnaatitaaffinnik annertusaanitsigut. Paasivarput pisinnaatitaaffeqarnermut akisussaaffeqarneq ilaasarmat. Paasivarput nunap inoqqaaviunermik illersuineq tassaanngimmat avissaartuutitsineq.

1978-mi Atuagagdliutit saqqummersut kingullersaanni Aqqaluup ilattalu oqaatigisarsimasaannut innuttaasut ilaat qisuariaateqarpoq ima qulequtserlugu: ”Sydafrikamiusut maani pissuseqarusunngilagut”. Pisaa tassaavoq kinaassuseq ammillu qalipaataa tunngavigalugu immikkoortitsiumanngilagut.

1983-mi tamanna erseqqissuliaraarput, oqaasinnaarigatsigu ”Naligiinneq ajattuinerunngitsoq”. Siusissorujussuakkut Inuit Ataqatigiit, partiit allat maannakkut aqqusaartugaat, inississorpavut.

Tamanik inissaqartitsinissamik suaaruteqarneq tassunga ilaavoq. Qangali tunngavissinneqarpoq siunissamilu inuiattut eqqisseqatigiinnissatsinnut amerliartoqqinnissatsinnullu tunngavissiisuuvoq.

Ima oqaatigiumavara: Inuk affaanngisaannarpoq. Inuk ilivitsuujuaannarpoq. Affarmik kalaaliusoqanngilaq, tamatta ilivitsuuvugut.

Kinguaariit nikinneranni, 1970-kkunni anguniagaasut tigussaasimaqisut maqaasinarsinnaasarput.

Isumaqarpungali kinguaariit tulliusugut siulitta angusimasaat tunngavigalugit anguniakkavut erseqqissuusut. Naligiinneq, naligiisitsineq, naqisimaneqannginneq. Akisussaaffimmik tigusereernitsinni tamakkua avatitsinniittunut sammiunnaarlutik immitsinnut sammilersimapput. Akornatsinni eqqisseqatigiinnissaq, akornatsinni inissaqartitsinissaq. Kiffaanngissuseqarneq.

Inuiaqatigiit imminut napatittut nukittunerpaat tassaassapput inuit eqqisseqatigiillutik inuusut, suiaassuseq, ammip qalipaataa, kinguaassiutitigut inooqatigeeriaaseq, oqaatsit allalluunniit tunngavigalugit ajattuinngitsut.

Ukiut 40-nngortorsiornitsinni pilluarta!

Immikkut ittumik ataatsimeersuarneq manna qilanaarisimallugulu tussunngunaraara. Uannut qujaniarneq annertoqaaq ullumikkullu aamma politikkimut inuulluaqqusineraara.

Sulisunullu tamanut aamma qujanaq, tamavissi kivitseqatigisimaqaatsigut.

Qujavunga tamassinnut, qujavunga tatigalunga partiimut asasatsinnut akisussaaqataatikkassinga.

Mùte B. Egede siullittaasunngornermini oqalugiaataa

Ikinngutit

Siullermik tamassinnut qujarusuppunga, partiip siuttussaattut – akisussaaffimmut annertuumut tatigalunga tunuliaqutserassinnga.

Inuiaqatigiit naalakkersuinikkut ingerlanneqarneranni, partiitta akisussaaqataasutut anguniagaqartutullu ingerlaqqinnissaanut nukittunerulernissaanullu siuttuunissannut piareersimanera maanna suaarutigaara.

Parteerput Inuit Ataqatigiit ukiut foorut matuma siorna kattuffittut pilersinneqarpoq.

Inuit – inuusuttut – nunaminnut oqartussaaqataarusuttut nunarsuarmioqataasutullu akisussaaqataarusuttut partiitsinnik pilersitsipput.

Ullumi taakku aamma peqatigaavut.

Qujanaq – ulloq manna tikillugu ingiaqatigigatsigut, minnerunngitsumillu pisariaqartitsinitsinni saaffissaajuarassi.

Manna iluatsillugu inuit partiitta pilersinneqarnerani ingerlanneqarneranilu suleqataasimasut tamaasa qutsavigerusuppakka, ilissi partiitta nunatta aqunneqarnerani avaqqunneqarsinnaanngitsutut inissisimaneranut tunngaviliisuuvusi. Tamassinnut qujanaq.

Eqqarsaatit pigisakka politikitsinnut nunatsinnullu tunngasut oqaatigilaarusuppakka.

Inuiaqatigiittut ingerlariarnissatsinni toraagassatsinnik anguniagassatsinnillu qulinik tikkuusserusuppunga:

  1. Siunertaajuassaaq kalaallit namminiilivinnissarput – Tamannalu peqataatitsiffiusumik, isumatusaarluta akisussaassuseqartumillu sulinikkut angussavarput.
  2. Inuiaqatigiittut inuunerluutit atukkagut inunnut kingunerluttaqisut: kinguaassiutitigut atornerluisarnerit, sumiginnaanerit, imigassamik atornerluineq – Tassa, killilertariaqarpagut.
  3. Qulakkiissavarput meerartatta inuusuttattalu pitsaasunik toqqissisimanartumillu avatangiiseqarlutik inuuneqarnissaat. Tamarmik angusaqarluarlutik atuarnissaat ilinniarnissaallu tassuuna toqqammavississagatsigu. Periarfissittariaqarpagullu pingaarnertut kalaallisut qallunaatulluunniit oqaaseqartut ilinniarsinnaanissaat.  Nunattami siunissaanut aalajangiisuulluinnarpoq, kinaluunniit nunami maani periarfissaqartinneqassasoq. Nunatsinni kialluunniit inissaqartinneqanngitsutut misiginngisaannarnissaa timitalissavarput – Tamatta nunatsinni naleqartinneqartutut kivitseqataasutullu misigissaagut.
  4. Inuiaqatigiit pilersissavagut, inuusuttatta nunatta avataani ilinniariarsimasut angerlarfigalugu kivitseqataaffigiumasaat. Inuiaqatigiit neriunnermik, periarfissaqarnerminnik siunissaqarnerminnillu misigisut. Aamma utoqqartatta utoqqaliffigissallugu nunagiumasaannik.
  5. Nunami isorartuumi inuttoorsuunngitsumi nunaqarpugut. Avissaartuugata ataatsimoortariaqarpugut – ataatsimooraangattami sunaluunniit angusinnaasarparput. Nunatta kangianeerutta, kujataaneerutta, kitaaneerutta avannaaninngaanneeruttalu tamatta nunaqqatigiippugut – Tamatta atorfissaqartinneqarpugut.
  6. Inuussutissarsiortortatta atugaat peqatigalugit pitsanngorsassavagut. Aningaasarsiornerput nukittunerulersillugulu inuiattut atugarissaarnerput annerusoq taamaaliornikkut pilerisassagatsig. Tassani aalisarneq, piniarneq, takornariaqarneq inuussutissarsiutillullumi allat tamarmik pineqarput.
  7. Kulturilerisortatta pinngorartitsisortattalu atugaat suli pitsaanerulersissavagut. Tassaniimmat assigiinngisitaaraluarluta ataatsimoornitsinnik misigisarnerput. Pinngorartitsisortagut timersortartugullu nunatsinni nunattalumi avataani tunniussassaqaqaat – Piginnaasaat atorluarniartigit.
  8. Alakkaamasuusariaqarlutalu iliuuseqarumasuusariaqarpugut – Nunatsinniinnaanngitsoq nunarsuullu sinneranut aamma. Nunarsuarmioqataavugummi.
  9. Sapiissuseqartariaqarpugut aaliangiisinnaassuseqartariaqarlutalu. Ineriartornermi nammineq sunniuteqarfigilluassagutsigu – avatitsiniillu pisut kisimik aqunneqalissanngippata – uaguuvoq iliuuseqartussat timitaliisussallu. Nunatut siuariartornitsinnut, inuussutissarsiutit inerisarnissaat qitiuvoq politikkittalu tassani ersarinnerulernissaa pisariaqarpoq. Sulisartummi suliffissaat ataavartut aamma tassaniimmata.
  10. Tamat oqartussaaqataanerat nukittunerulersissavarput. Tamavitta aaliangeeqataasinnaanerput, peqataarusussuseqarluta sunniuteqarsinnaanerput annerulertariaqarpoq. Oqalliseriaaserpullu torernerulertariaqarluni. Ilavut, inoqativut uagut qanoq pineqarusunnitsitulli kiinnerfigisassavagut.

Taamatut tunngaveqartunik inuiaqatigiit ataatsimoorluta pilersissagigut isumaqarpunga.

Ullumikkummi politikkikkut aqutseriaaseq ingerlatseriaaserlu allanngortariaqarpoq. Innuttaasut tikillugit peqataatillugillu ingerlatsisoqartariaqalermat.

Nunatsinni amerlasoorsuunngilagut – Ataatsimoortariaqarpugut. Nammaqatigiittariaqarpugut. Naligiittut immitsinnut pisariaqarpugut. Ataqqeqatigiittariaqarpugut.

Avaqqussinnaangilarpullu suleqatigiittariaqarnerput.

Nukigut kivitseqatigiilluta, inuiattut ilorraap tungaanut ineriartornissatsinnut atorniartigit, tamanut iluaqutissanngorlugit

Naqissuserlugu nunarput tamaat oqariartorfigerusuppara: Nuna tamarmiusoq, innuttaasullu sumiluunniit najugaqarunik siuariartorneq misigissagaat Inuit Ataqatigiit anguniartuassammassuk.

Naqissuserumavaraattaaq uannut pingaarluinnartoq: Isorliunerusuniikkutta, inoqarfinni minnerusuneerutta illoqarfissuarmiuuguttaluunniit tamatta immitsinnut pisariaqartikkatta. Illua-tungeriinngilagut, siuariartornerput tamatta pisariaqartipparput. Ataatsimoorutta atugarissaarnerulernissarput qaninnerujuassaaq.

Tamattami kinguaatta uagullumi siunissaat qamaasuussasoq ajunnginnerpaassasorlu kissaatigaarput. Uagutuaavorlu ataatsimoorluta taassuminga pilersitsisinnaasut.

Nunarput ataasiuvoq. Piffiit arlaanni ineriartorneq unikaallappat piffinnut allanut sunniinerluttussaavoq. Illua-tungaanili piffiit ilaanni iluatsittoqarpat piffinnut allanut sunniuteqarluartussaalluni. Tamatsinnut iluaqutaasumik.

Ataatsimoorpugut, ikinngutigiippugut, ilaqutariippugut, suleqatigiippugut – Nukissaqaqaagut sapinngilagut.

Inuit Ataqatigiit qulaani taasakka siuttuuffigissagigut isumaqarpunga – Iliuuseqarnitsigut takutitsigu ataatsimoornerup suleqatigiinnerullu qanoq inerititaqarluartarnera.

Kissaateqarfigaassilu tulliani Nunaqarfinni aqutsisunut, Kommunimut, Folketingimut Inatsisartunullu qinersinermi takuteqqissagipput partiitut ataatsimoornerput.

Takorluugaqarnerput, piviusorsiortuunerput, isumatusaartuunerput, sapiissuuseqarnerput – Suleqateqarsinnaanerput, nunatta suli ineriartoqqinnissaanut toqqammavissiisussanik.

Inuiaqatigiinni politikki inerititaqarfiusumik timitaliiffiusinnaasoq upperineqalersissallugu pisussaaffeqarpugut.

Nunarpummi ullumerniit inuuffigiuminarnerusoq innuttaqqortunerusorlu angutserlugu ullut tamarluinnaasa sulisariaqarpugut. Ullumi, aqagu siunissamilu atugarissaarnitsinnik qulakkeerinnittussamik.

Suleqatigiilluta peqatigiillutalu tamanna angussavarput. Tamat oqartussaanerat ineriartortillugu, sulianut piginneqataasutut innuttaasut misigitillugit akisussaaqatigiilluta sulissaagut.

Qinikkat kisimik tamanna suliarissanngilaat. Anguniakkagummi angutserlugit sulinitsinni tamarluinnatta kivitseqatigiittariaqarpugut.

Tassa politikkip tunngavippiaasa ilaat – Inuiaqatigiit ineriartorluartut pilersissallugit.

Kissaatigeqaaralu Inuit Ataqatigiit ataatsimoorluarnitsigut, qanimut angusaqarusussuseqarluta suleqatigiinnerput nangissagipput.

Partiitsinni tamavitta pisariaqartinneqarpugut. Nukerujussuarmik peqarpugut, ilisimasanik ulikkaarpugut, misilittagarujussuaq ataatsimut pigaarput.

Borgmesteriutitavut, qinigaativut, suleqataasusi tunuliaqutaasusilu tamassi. Tulluusimaarutigeqaara parteeqatigigassi suleqatigalusilu.

Inuiaqatigiinni allanngueqataarusussuseqarlusi kivitseqataajumallusilu ullut tamarluinnaasa kiffartuussilluarnersinnut qujaffigiumavassi. Assigiinngisitaarnerput nukigiuartigu – Siunissatta ilusilersornerani.

Suleqatigiilluarnitsigut – Partiitsinni piginnaasagut, ilisimasagut, piumassuserput, sapiissuserput – Anguniakkagut, neriuuteqarlutalu nunatta siunissaanut upperinninnerput – Tassaapput timitalimmik inuiaqatigiinni sunniuteqarluartumik sulinissatta toqqammavissaat.

Inuit Ataqatigiit piareersimavugut aamma uanga piareersimavunga nunatsinni akisussaaffimmik annertuumik tigusinissannut.

Asaqisannik paneerannguaqarpunga.

Angajoqqaat allat assigalugit meeqqannut tamanik ajunnginnerpaamik kissaateqarpunga.

Kissaatigaara toqqissisimalluni peroriartussasoq.

Inerikkiartussasoq pitsaasumik, inuunerminilu nalaataqarnerlunnermiit nalaataqarluarnerunissaa qamanngavik kissaatigalugu.

Angajoqqaatut panitta siunissaanut neriuuteqarpugut isumakuluuteqarlutali aamma.

Neriunnerli annerungaarpoq!

Nalunngilarali aamma pitsaanerpaamik inuuneqarnissaanut piumassuseqarneq neriuuteqarnerlu kisimik naammanngitsut.

Iliuuseqartariaqarpugummi.

Taamaammallu ullumikkut maaniippunga – Inuit Ataqatigiit siulittaasuattut qinigaarlaallunga.

Neriuuteqarama nalunaguli aamma iliuuseqarnikkut sulinikkullu timitaliisariaqartugut.

Paninnguamami siunissaa neriunnerinnarmik kisimi toqqammaveqarsinnaanngimmat. Ataatatummi angajoqqaatullu siunissagissaarnissaanut, inuiaqatigiit pitsaanerpaajunissaannut kivitseqataallunga sunniuteqarnissara pisariaqarmat.

Tamannalumi peqatigalusi timitalissavara.

Panimma nunatsinnilu meeqqat tamarmik siunissaat pillugu.

Inuit Ataqatigiit pisussaaffeqarpugut, annertoorujussuarmik akisussaaffeqarpugut – Nunarput inuilu siuariartissallugit.

Aallartinnittuulli tamassi qutsavigeqqikkusuppassi. Maniguuppunga sulinissannullu piareersimangaarpunga, siuttuuffigissallusi.

Qilanaaraara ullut tamarluinnaasa – Inuit Ataqatigiit siulersussallugit, nunarput inuilu kiffartuutissallugit – Siuttuuffigissagipput siunissaq nunatsinnut qaamanerusoq.

Aap, inuusuuppunga tamannali aporfittut isiginagu nukittut isigaara. Piffiimmi nutaat inuusuit sapiissusaannik iliuuseqarusussusaannillu aamma pisariaqartitsimmata. Soorlu ukiut 40-t matuma siorna partiitta pilersinneqarnerani taamaassimasoq. Ullorlu manna tikillugu partiitsinnit pingaartinneqarsimasoq.

Kialuunniit kisimiilluni inuiaqatigiit kivissinnaanngilai ataatsimooruttali angusassaqaqaagut.

Piginnaasakka ilisimasakkalu tamaasa atorlugit anguniassavara nunatsinni Inuit Ataqatigiinnilu ataatsimoorneq.

Siuttuulernermalu aallaqqaataaniit takuneqarlunilu malugineqassaaq sineriammi innuttaasut tikillugit tusaallugillu ingerlatsinitsinni peqataatinneqalernerat.

Inuiaammi nuna pigissavaat isummanillu sanarfisassaraat.

 

 

 

 

 

Immikkut ataatsimeersuarneq 40-liinermilu ullorsiornitta nalliussineqarnera

Ataatsimeersuarnissamut piareerpugut

Inuit Ataqatigiit immikkut ataatsimeersuarnerat arfininngorpat 1 dec. 2018 pissaaq. Maannalu siulersuisuunerit ataatsimeersuarnissamut piareeqqanertik avammut nalunaarutigaat.

Inuit Ataqatigiit nunatsinni katillugit 58-inik qiningaatitaqarput. Siammasissumik qiningaatitaqarnitta takutippaa Inuit Ataqatigit inuiaat naleqartitaannik anguniagaqartuusoq. Inuit Ataqatigiit Kattuffiat ataqatigiiffinnik 17-inik tunuliaqutaqarpoq taassumalu saniatigut Inuusuttut Ataqatigiit Suliniaqatigiiffiat siulersuisuunernut marlunnik aallartitaqarluni.

Siulersuisuunerit sinnerlugit Múte Bourup Egede immikkut ataatsimeersuarnerup aggersup pilersaarusiornerata piareerneranut ima oqarpoq:

“Immikkut ataatsimeersuarnissamut pilersaarsiornerup naammassinera nuannaarutigaarput. Ataqatigeeqarfitta inissisimaffimmi matumani peqataalluarnerat annertuumik qujassutigaarput. Maanna ataatsimeersuarnissamut piareerpugut, tamannalu ataatsimoornikkut piviusunngortissinnaalerparput.”

Inuit Ataqatigiit ukiuni foorunngortorsiuutigalutik ataatsimeersuarnerit 19-issaat ingerlatissavaat. Qinersisinnaallutik peqataassapput ataqatigeeqarfinnit aallartitat, nunaqarfinni aqutsisunut ilaasortat, kommunalbestyrelsenut ilaasortat, Inatsisartunut ilaasartat, folketingemi ilaasortaq aamma Siulersuisuunerit.

Inuit Ataqatigiit Siulersuisuuneri sinnerlugit

Múte Bourup Egede

Inuit Ataqatigiit Immikkut Ittumik Ataatsimeersuarneq 40-nngortorsiornermilu ullorsiorneq

Soorunami akisussaaffik tiguarput

Inuit Ataqatigiit nunatsinni partiit anginersaata tulliattut nunatsinni ineriartortitsinermut politikikkullu anguniakkanut suleqataarusukkatta aningaasanut inatsisissami piumasaqaateqarluta anguniagassat pingaarutillit pillugit atsiorpugut.

Aningasanut inatsisip atsioqatigiissutigineqarnerani peqataannermut aaqqissuussaanikkut siulittaasup tullia Múte Bourup Egede ima oqarpoq:

“Inuit Ataqatigiit illuatungiliuttuuvugut akisussaassuseqartut anguniangararusussuseqartullu, nunatsinni partiit annersaata tulliatut siammasissumik siunnerfeqaqatigiinneq toqqammavissipparput. Naaperiaassuseqarsinnaaneq pingaartillugu suleqataanerput ingerlapparput naleqartitagullu taamaasilluta aningaasanut inatsisissamut ilaanerat qulakkeerinneqataaffigalugu.”

Inuit Ataqitigiit inuiaat salliutillugit minnerunngitsumillu isertitakitsut, sulisartut akunnattumillu isertitallit pingaartillugit aaqqissuussaanikkut nutarterinissaq sinerissamilu ineriartortitsinissaq pingaartillugu matumani suleqataavugut. Tamatuma saniatigut pingaartillugit sunniuteqarfisat ima Múte Bourup Egede ima oqaaseqarfigai:

“Inuit Ataqatigiit ilaqutariit atugaasa pitsanngoriaateqarnissaat sulissutigivaat, tamatumalu erninermik sulinngiffeqartarnermik aaqqissuusseqqinnissaq anngusatta ilagaat. Anguniarparputtaaq timersornikkut kulturikkullu atukkatigut periarfissat pitsanngorsaavigineqassasut.”

Múte Bourup Egede

Inuit Ataqatigiit aaqqissuussaanikkut siulittaasup tullia

Inuit Ataqatigiit ullumi ukiut 40 –inngorpai.

Nuna tamakkerlugu ataatsimeersuaqqaarneq novembarip 21-ani 1978-mi pivoq.

Ukiut foorut matuma siorna inuusuttut inuiattut Inuttut akuerineqarusullutik sorsuuteqarusunnerat aallartippoq. Taamani inuusuttut sapiitsut isummersortullu isummaminnik suaaruteqarput. Inuusuttut nunami politikkikkut iliuuseqarusunneq kisiat aallaaviginagu nunarsuarmiooqataanermulli isummersornerat siaruaappoq.

Tamatumunnga aaqqissuussaanikkut siulittaasup tullia Múte B. Egede imatut oqaaseqarpoq:

“Maanna partiitta ukiuni fooruni atuunnerani angajoqqaatta sorsuutaat inuiaqatigiinni killiffitsinnut illinersiuusseqataapput, sorsuutit uatsinnut kinguaajusunut isumalerujussuit nukissanillu tunisisut. Sorsuuteqarnitsigut inuiattut akuerisaasimalerpugut, tamaattumillu akisussaaffimmik tigusinikkut inuiattut nukittunerusumik ingerlaqqinnissatsinnut suliaq pimoorullugu suleqataaffigaarput.”

Aallarnisarnerani siuttuusimasoq partiillu siulittaasoqqaava Aqqaluk Lynge ullumikkut nalliuttorsioneranut atatillugu oqarpoq:

“Qujamasuttuarpunga taamani inuusuttuulluta pilersitarput ullumimut nukittulluni atuummat. Taamanikkulli suleqataasut sorsoqatigisavullu ullumimullu tapersersuisut qujassutissaqarfigaakka.”

Naggasiillunilu Aqqaluk Lynge oqarpoq:

“Maluginiarsimavarara parti taamanisulli ullumi inuusuttunit illersorneqarluartoq, pissutsinut nutaanut naleqqussartuarsimanini pillugu, tunngaviusumilli isummiutini tununnagit, tamannalumi siunissamut pissanganartumut appakaakkaluttuarnitsinni nakuussitigissavaa .”

Aaqqisuussussaanikkut siulitaasup tullia Múte Bourup Egede nalunaarummini IA-miut tamaasa kattuffik sinnerlu pilluaqquvai oqaatigalugulu ataatsimeersuarneq decemberip 1-ani Nuummi pisussaq iluatsillugu Inuit Ataqatigiit ukiunik foorunngortorsiornerat nalliuttorsiorneqassasoq.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit

Aqqaluk Lynge aamma Múte Bourup Egede

Múte Bourup Egede: Inuit Ataqatigiit siulittaasussaatut sassarpunga

Múte Bourup Egede: Inuit Ataqatigiit siulittaasussaatut sassarpunga

Ammasumik, nutaamik eqqarsartumik peqataatitsinermillu tunngaveqartumik siuttutut sulinissaq, tassaavoq Múte Bourup Egedep Inuit Ataqatigiit 1. december 2018 immikkut ittumik ataatsimeersuarnissaannut siulittaasussatut sassarnermini siuttuuffiginiarlugit oqariartuutai.

Inuit Ataqatigiit ersarissunik politikkikkut naleqartitaqarput. Ammasumik peqataatitsisumillu tunngavilimmik siuttuuneq, Inuit Ataqatigiit ataatsimoorlutik allannguinissamut tunngavigissagaat siulittaasussatut sassartoq isumaqarpoq. Ullumikkummi politikkikkut aqutseriaaseq ingerlatseriaaserlu allanngortariaqarpoq. Innuttaasut tikillugit peqataatillugillu ingerlatsisoqartariaqalermat.

Múte Bourup Egede:

Assigiinngisitaarnerput nukigaarput toqqammavissaralugulu. Ataatsimoorluta anguniarnerusariaqalerparput siuariartorneq siunissami atugarissaarnitsinnik qulakkeerisussaq. Kinaluunniit inuiaqatigiinni naleqartinneqartutut kivitseqataasutullu misigisariaqarpoq. Qulakkeertariaqarparpullu Kalaallit Nunaat nunagiuminartoq siunissatsinnut qaamanerusumut kivitseqataaffigineqarumasoq. Nuna tamarmiusoq, innuttaasut sumiluunniit siuariartorneq misigisariaqarpaat tamannalu toqqammaveqassaaq innuttaasut naligalugit politikkimik ingerlatsinermit.

Inuiaqatigiinni Inuit Ataqatigiinnilu piumassusilippassuarnik peqataatitsilluni inissaqartitsillunilu nunatsinni allannguineq Mútep siuttuuffigerusuppaa:

Inuit Ataqatigiit siulittaasussaatut sassarpunga piareersimavungalu partiip ingerlavigisariaqagaanut siulersussallugu. Inuiattut ullut neriuuteqarfiusut pilersissallugit piumassuseqarpunga piginnaaneqarfigaaralu angusaqarnissaq. Piareeqqavunga, Inuit Ataqatigiit piareeqqapput, siuttuuffigissallugu siunissaq nunatsinnut qaamanerusoq.

Anguniakkat pingaarutillit

Inuit Ataqatigiit suleqatiserinnippoq toqqammavississallugit pilersissallugillu inuiaat nukittuut. Suleqatigiinneq, ataqqeqatigiinneq sulerusussuseqarnerlu ataatsimoorfigissavavut. Politikkikkut anguniakkat inerisartuarnerisigut ullutsinnullu naapertuussarnerisigut, Múte Bourup Egedep Inuit Ataqatigiit nukittorsarumavai. Qulakkeerumavaalu innuttaasut tamaasa sinnerlugit politikkikkut ingerlatsilluni ineriartortitsillunilu timitalimmik malunnaateqarluartumillu angusaqartarnissaq.

Múte Bourup Egede:

Ullut 100-t siulliit siuttuuninni partiitta Inuussutissarsiornermut, Isumaginninnermut Kulturimullu politikkiata nukittorsarneqarnissaat ukkatarissavavut inuiaqatigiit atukkatsinnut qitiulluinnarmata:

  • Inuussutissarsiorneq suli nukittunerulerpat siuariartorneq atugarissaalersitsisoq, sulisartunut suliffissat ataavartut nunattalu naaminiilivinnissaata toqqammavissaraa.
  • Isumaginninnikkut nutaamik eqqarsarnikkut inuiaat nukittuut imminullu napatittut pilersissapput; nammaqatigiinnerlu tunngavigalugu kikkut tamarmik toqqissisimasumik siunissaqarnissaat qulakkiissavaa.
  • Kulturilerisortatta nunarput ataatsimoortittarpaa. Nipilersorneq, eqqumiitsuliat, filmit, atuakkiat, timersornerup – kulturilersortattami tamarmik nunatsinni ataatsimuulersittarpaatigut, inuttut ataasiakkaatut inuiattullu imminut tatiginerulersittarpaatigut. Taamaammat kulturilerisortagut nukittorsaavigissavavut taamaaliornikkummi siunissatta pitsaasup angunissaanut imminut upperinerput annerulersissammagu.

Qinersisartunik tunuliaquttanillu peqataatitsinikkut politikkikkut isummat anguniakkallu ineriartortinnerat toqqammavissinneqassaaq:

Kialuunniit kisimiilluni inuiaqatigiit kivissinnaanngilai ataatsimooruttali angusassaqaqaagut. Piginnaasakka ilisimasakkalu tamaasa atorlugit anguniassavara nunatsinni Inuit Ataqatigiinnilu ataatsimoorneq.  Siuttuulernermalu aallaqqaataaniit takuneqarlunilu malugineqassaaq sineriammi innuttaasut tikillugit tusaallugillu ingerlatsinitsinni peqataatinneqalernerat.

Mute Bourup Egede kaammattorpara Inuit Ataqatigiit siulittaasuattut sassaqqullugu

 Mute Bourup Egede kaammattorpara Inuit Ataqatigiit siulittaasuattut sassaqqullugu

Piffissap ingerlanerani inuppassuit kaammattortarsimavaannga Inuit Ataqatigiinni siulittaasutut sassaqqullunga. Inuit tatiginninnerat qujassutigaara.

Taamatullu inissinnissannut piffissaanngimmat nalunaarutigaara.

Partiimi ingerlatsinermi siulittaasup nukittuumik sanileqarnissaa pingaarutilerujussuuvoq. Inuit Ataqatigiinnilu aamma tamanna pingaaruteqarpoq, aamma ulluinnarni aqutsinermi. Siulittaasunngortussaq kinaagaluarpalluunniit politikkikkut aamma Inatsisiliornikkut Inuit Ataqatigiit naalakkersuinikkut ingerlanera Siulittaasup tulliatut atuunnera massakkumut iluarisimaarpara.

Inuit Ataqatigiinni siulittaasup tulliatut inissisimaninni partiitta naalakkersuinikkut ingerlanerata patajaatsumik pitsaassuseqarluartumillu ingerlanneqarnissaa akisussaaffigaara. Akisussaaffik ulloq manna tikillugu iluarisimaakkannik ingerlasutut nalilerusuppara attakkusullugulu.

Taamatut aalajangerninnut aamma patsisaaqataavoq massakkut meeqqakka kisimeeqatigigakkit. Meeqqakkalu politikkimi suliaqarnerma saniatigut piffissaqarfiginissaat uannut pingaaruteqarpoq. Allatut oqaatigalugu Inuit Ataqatigiit siulittaasuattut sassarnissara uannut piffissaanngilaq.

Inuit Ataqatigiinni siulittaasunngoqqullunga tatiginnittut, kaammattuisut, akisussaaffimmillu tiguseqqusisut saaffiginnittartut tusaavakka, qujavungalu tatiginninnermik angisuumik ersersitsinerannut. Oqaatigiinnarsinnaavara Inuit Ataqatigiinni sulinera qasukkartinnagu ingerlaqqinnissara siunertaammat.

Oqareernittuut Inuit Ataqatigiit Siulittaasussaattut sassaqqullugu kaammattorpara Múte Bourup Egede. Pisariaqarmat Inuit Ataqatigiinni siulittaasup naalakkersuinikkut sunniuteqarluarsinnaasumik, akisinnaasumik, aqutsinikkullu siunnerfinnik nutaanik nassaarniallaqqissuseqarnermik pigisaqarnissaa. Siulittaasuuneq sungiusarfittut atornagu misilittakkatigut inerisimassuseqarnissamik piumasaqaateqarpoq.

Isumaqarpungalu Mute Bourup Egede-ip tamanna isumannaarsinnaagaa.

Perorsaasut inunnillu sullissisut inuiaqatigiit naleqartillissuk

Perorsaasut inunnillu sullissisut inuiaqatigiit naleqartillissuk

Inuit Ataqatigiit perorsaasut inunnilu isumaginninnermi suliaqartut inuiaqatigiinni naleqartitatigut minnerunngitsumillu naalakkersuinikkut pingaarnersiuinermi ilaanissaat kissaatigaat.

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni Peqqissutsimut Ilaqutariinnermullu Ataatsimiititaliami ilaasortaatitaat Aqqa Samuelsen-ip tamanna ima itisilerpaa:

“Siunissami namminiilivinnissamut inuiaqatigiit piumasaqaataat naapertorlugit meerartatsinnut piginnaasassanik pisariaqartinneqartunik, pingaarnertut assersuutigineqarsinnaapput meerartatta imminnut tatiginissaat, imminnut naleqartutut misiginissaat, sassarsinnaaneq minnerunngitsumillu nammineersinnaalernissaat perorsaanermi pigiliutsitsiniarnikkut atugarissaarnissamullu ineriartortitsisuummata. Meerartavut inuiaqatigiinnut appakaatinnginnerini inuiaqatigiittut ataatsimoorluta meeqqerivinnilu “ivassavagut” siunissami inuiaqatigiinni sunniuteqarluarlutik inuulernissaat qulakkeerniarlugu.”

Tamannalu tunngavigalugu maanna meeqqerisussaaleqinermi ajornartorsiuteqarnitta ilorraap tungaanut saatinnissaannut Inuit Ataqtiigiit peqataaffigerusuppaat. Matumanilu perorsaasut inunnullu sullissisuusut atugarisaat politikkikkut qiviarneqartariaqarput. Tamatumunnga Aqqa Samuelsen ima oqaaseqarpoq:

“Inatsisartut inatsisiliaat kommunenit malinneqartut naammattumik naammassineqarsinnaanngippata allatut iliuuseqarsinnaanissamut ammanerusariaqarpugut. Nunatsinni meeqqerivinni pikkorissunik sulisoqalernissaq anguniarlugu Nunatsinni Perorsaasut Kattuffiat minnerunngitsumillu angajoqqaat meeqqerivinni atugassarititaasunut pitsanngorsaanissamik oqariartortuarnerat tusaaneqartariaqarpoq.”

Matumani meeqqerivinni tiimimusiaqarlutik sulisuusut atugarisaat amma nalilersoqqittariaqartut Inuit Ataqatigiit isumaqarput. Politikkikkut inuit atugarisaannut samminninnerusariaqarpugut. Tamaaliornikkut inuiaqatigiit ulluinnarni atugaannut iserluta suleqatiserinnissagatta.

 

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartuni ilaasortaq

Aqqa Samuelsen

Mittarfissuit sananeqarnissaannut suliarinerannullu Inuit Ataqatigiit piumasaqaativut suli attappavut.

Mittarfissuit sananeqarnissaannut suliarinerannullu Inuit Ataqatigiit piumasaqaativut suli attappavut.

Mittarfissat pillugit Inuit Ataqatigiit nuna tamakkerlugu isumaqatigiissutissamik siunnersuuteqarsimanerput pisariaqavissimasoq ataatsimiititaliami sulinitsinni ilimagereersimasatta ilumoorsimaneri qulakkeersimalerpagut. Uppernarsivarput suliamut isertuussaaqisumut ernumassuteqarsimanerput tunngavissaqartoq. Mittarfissat neqitsiullugit nunatta aningaasarsiorfissai, oqartussaassuseqarnissaa, aalajangiisarnikkullu pissaanera naalagaaffeqatitsinnut niuerutigineqarsimapput.

Mittarfiliortiternissat tunngaviatigut isumaqatigigaluarlugit, Naalakkersuisooqatigiit suleqataasalu niuernerlunnermik tunngavilimmik Naalagaaffimmut pissaanermik annertoorujussuarmik tunniussinerat akuersaarsinnaannginnatsigut naqissuserumavarput.

 

Múte B. Egede
Inatsisartuni ilaasortaq
Inuit Ataqatigiit

Angallannikkut kiffartuussinissamut isumaqatigiissut aaqqiivigisigu

Nunatta sineriaani silaannakkut imaatigullu inuit angallanneqarnissaannik kiffartuussinissamik isumaqatigiissut massakkorluinnaq aaqqiivigineqartariaqarpoq. Parti Siumut aammalumi partiit allat kaammattorusunnaqaat aningaasanut inatsimmi 15 mio.kr.-inik aningaasaleeqqinnermikkut S-61 nunatsinni marluulernissaat qulakkiissagaat.

Massakkut allatut aaqqiinissamut periarfissat naalakkersuinikkut suliarisimanngilavut. Kisianni aaqqiisoqartariaqarpoq. Aamma tamanna inuiaqatigiinniit kissaatigineqartoq partiit tamarmik tusaaniartariaqarpaat. Isumaqarpunga kiffartuussinissamik isumaqatigiissut ajorluinnartoq S-61-inik marlunnik atuutilersitsinikkut ikiorserneqartariaqartoq.

Kiffartuussinissamik isumaqatigiissut ajorigaanni, aaqqeqqugaannilu oqaluinnarani aamma naammagittaalliuinnarnani naalakkersuisooqatigiinniit taakkualu suleqataanniit manngagaaq aaqqiisoqarnissaa Inuit Ataqatigiinniit kaammattuutigaarput. Uagut aamma aaqqeeqataanissamut peqataarusuppugut. Aningaasanut inatsisissaq suli “ammavoq”, periarfissaq atorluarutsigu 15 mio.koruuninik aningaasaliilluta ukiuunerani sikusarfiusuni inuit assartorneqarnerat aaqqiivigisinnaagaluarparput.

Inuit Ataqatigiit tusaavarput partiit anginersaata Siumup arlaleriarluni kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit aaqqinneqarnissaat noqqaassutigisaraat. Tassuuna isummagut assigiipput, aaqqiiniarta aningaasaliillutalu.

Nunatsinni innuttaasorpassuit aaqqiisoqarnissaanik noqqaanerat timitaliiffigineqartariaqarpoq. Inuppassuit angallannikkut akimmisaartinneqartut isiginiarneqartariaqarparput. Neriuppunga periarfissaq pigeriigarput atorluarlugu S-61 atorlugu silaannakkut inunnik angallassineq nukittorsarneqassasoq. Naalakkersuinikkut aalajangiisariaqarpugut. Akisussaaffik tigusariaqarparput. Massakkut allannguisariaqarpugut.

Inuit Ataqatigiit siunnersuutigaarput tamatta isumaqatigiilluta aaqqiissuteqarnissaq iliuuseqarfigalugulu timitalissagipput.

Inuit Ataqatigiit
Siulittaasuata tullia
Aqqaluaq B. Egede

Inuit qulingiluat aalajangiissanngillat

Inuit qulingiluat aalajangiissanngillat

Inuit Ataqatigiinni isiginnaaginnarnianngilarput inuiaqatigiit toqqissisimanngissutaannik isiginngitsuusaarinninneq. Inoqaterpassuavut alloriarfiunialersumut qulaatiinnarneqartutut misigalutik aalassassimaartut aalajangiisussanit ilisimaneqarput, aamma aalajangiisussat takorlooreersimassavaat piffissap ingerlanerani nipangeriartuaartoqarnavianngitsoq.

Inuiaat kalaallit avissaartuupput

Novemberip 21-ani 2014-mi, isumasiuisarfiup HS Analyse-p isumasiuisitsinerani ersersinneqarpoq, inuiaqatigiit 71%-iisa taasisitsisoqarnissaa kissaatigigaat[1].

Inuiaqatigiit uranimik piiaanissamut tunngatillugu annertuumik avissaartuuttoqarnera aallaavigalugu Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ilaasortaat ullumikkut inuiaat kalaallit taasitinneqartariaqarnerat pillugu siunnersuuteqarput. Taasititsinerullu pinnginnerani attuumassuteqanngitsunik illuinnaasiunngitsumillu paasititsiniaasoqassasoq.

Ilaatigullu siunnersuummut oqaaseqarnermi qitiutinneqarpoq amerlanerussuteqaraanni isumaqanngitsoq inuiaqatigiit tamakkiisumik soqutigisaat aallaavigilluinnarlugu aalajangerneq.

Taasititserusunnermik siunnersuuteqarnermi  qitiulluinnarpoq, matumani pineqartuni inuiaat tusaqqaarsimatinnagit aalajangersaanissaq oqartussaaqataanitsinnut kalluaataasussaammat – ingammik suliani taama annertutigisumik innuttaasut inoqarfiinut taamak qanitsigisumi avatangiisitigut sunniuteqarnerluffiungaatsiarsinnaasuni.

Amerlanerussuteqarneq najummisuliullugu oqartussaaqataaneq napatissallugu amigarujussuarpoq, inuillu ilarpassui nunatsinni inissaqanngitsutut misigisimatillugit.

Nunat Tamalaat Inuit Pisinnaatitaaffiinik Siunnersuisooqatigiivisa kaammattuutaat : Århusimi isumaqatigiissut (konvention) atsiorniarsiuk

Taasititsinissamik  kissaateqarnerput Nunat Tamalaat Inuit Pisinnaatitaaffiinut Siunnersuisoqatigiit 10. september 2018 innersuussuteqarput aatsitassarsiornermut aamma tunngassutilinnik taasititsinissamik siunnersuuteqarnermik ilaatigut assingusinnaasumik. Nunat Tamalaat Inuit Pisinnaatitaaffiinut Siunnersuisoqatigiit innersuussutaanni pingaarnerit ilagaat nunatta Århus Konvention 1998-imeersoq atsiorlugu nunatsinni atuutsileqqullugu[2]. Århus Konvention pingasunik sukaqartinneqarpoq, siullertut avatangiisitigut sunniutissaanut paasissutissat siammarterneqarsinnaanissaannut, tulliatut innuttaasut aalajangiinissamut tamakkiisumik ilaatinneqarsinnaanissamik pisinnaatitaaffeqarneq pingajuattullu innuttaasutut naammagittaalliuteqarfissaqarnissamik eqqartuussivikkullu suliassanngortitsisinnaanissamik periarfissaqarnissamik pisinnaatitaaffeqarnissaq. [3]

Massakkut atuuttut aallaavigalugit nunatta avatangiisitigut taamak sakkortutigisumik kingunipiloqartussat pillugit Naalakkersuisut inuit qulingiluat aalajangiiffigisussaalersinneqarnerat tunngaveqarpoq. Inuiaat kalaallit avatangiisitigut ernummatillit siunissamullu isumalluartut ataatsimut namminneq taasitinneqarlik inuiattut Narsami aatsitassanik qinngornernik uloriarnartortalinnik piaasinnaanissaq pillugu – inuiattut ingerlariaqqittoqarnissaa anguniarlugu.

Múte B. Egede

[1]Link: https://en.calameo.com/read/0007751947cfc9a7ff61b

[2]https://documents-dds-ny.un.org/doc/UNDOC/GEN/G18/273/60/PDF/G1827360.pdf?OpenElement

[3]https://da.wikipedia.org/wiki/%C3%85rhuskonventionen

Inuit Ataqatigiinni siulittaasumik qinersinissaq aaliangiisuulluinnartoq pisussanngorpoq

Sara Olsvigip politikkimit tunuarneratigut Inuit Ataqatigiinni aalajangiisuulluinnartussatut siulittaasumik qinersisoqartussanngorpoq. Partiip siuttussaa sapiitsuussaaq partiillu ingerlaffissaanik tikkuussinissamut piginnaasaqassalluni – aammali nunatsinni inuiaqatigiinni avissartuussimasuni ataatsimoortitsimortitsisinnaassuseqartuussalluni, Inuit Ataqatigiinni inuit ilisarnartut, Ane Hansen, Asii Chemnitz Narup aamma Aaja Chemnitz Larsen isumaqarput:

”Inuit Ataqatigiit kisimik nutaamik siulittaasortaartussaanngillat. Nunarput tamakkerluni siuttunik nutaanik aallartiffissamillu nutaamik pisariaqartitsivoq. Taamaattumillu Inuit Ataqatigiinni partiip siulittaasussaa assorujussuaq pingaaruteqartussaavoq, IA-mi ilaasortat kisiisa eqqarsaatiginagit – nunamulli tamarmut. Nuna innuttanik peqataatitsilluarni sullinneqarnissaanik pisariaqartitsivoq, inuinnaat naalakkersueqataaneranni naalakkersuisut aqutsilluartuusut pisariaqartippagut, susassaqarfiit akisussaaffigilernikuusagut pitsanngorsarneqartariaqarput namminersornermullu inatsisit pisinnaasaat piviusunngortinniarlugit piviusorpaluttumik pilersaarusiortoqartariaqarpoq”, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.

Ane Hansenip, Inuit Ataqatigiinneersup Kommuni Qeqertalimmilu borgmesteriusup nangippaa:
”Inuit Ataqatigiinni siuttuuneq aamma nunatsinnut tamarmut siuttunngorsinnaanermik isumaqarpoq. Taamaattumillu siulittaasussatut qineqqusaartussat tamanna piareersimaffigissagaat pingaaruteqarluinnartuuvoq: Akisussaafferujussuaq suliassarujussuarlu naatsorsuutigineqassapput. Siuttutut piginnaaneqartariaqarpoq, tusarnaarsinnaanermik aalajangiisinnaassuseqarnermillu piginnaaneqartariaqarpoq, mikisualuit pingaarutaannik paasinnissinnaassuseqartariaqarpoq peqatigitillugulu qulaaniit tamanik isiginnissinnaassuseqarlunilu suut tamarmik ataqatigiissuunerannik takunnissinnaassuseqartariaqarluni. Tamakkorpiaat pillugit Inuit Ataqatigiit siulittaasussaannut piumasaqaatit annertuujupput”.

”Ukiuni kingulliunerusuni politikkimi arnat pikkorissorsuit annaasimavagut. Inuusuttatta nunarput siunissaqarfissatut upperiunnaarlugu qimattarpaat. Avissaartuunneq misigaarput, inuillu nunatsinni inunngorsimasut peroriartorsimasullu, sulisimasut ilaqutaqalersimasullu Kalaallit Nunaanni angerlarsimasutut misigisimajunnaartut misigisarpagut. Tamanna inuiaqatigiittut akissaqartinngilarput. Inuit Ataqatigiinni siulittaasoq ataatsimoortitsisinnaasoq pisariaqartipparput, imaaginnanngitsoq partiimut siulittaasutut aqqutissamik tikkuussisutut – ukiorpassuanngortunili naalakkersuilluannginnermut pisortatigullu pitsaanngitsumik oqalliseriaaseqarnermut taarsiutissamik tikkuussisinnaasumik pisariaqartitsivugut. Inissaqartitsineq, piviusorsiorneq sulisinnaassuseqarnerlu pisariaqartinneqarput”, Kommuneqarfik Sermersuumi borgmesteri, Asii Chemnitz Narup oqarpoq.

Inuit Ataqatigiinni inuit ilisarnartut ukua pingasut neriuutigisaat tassaavoq, IA-miit qineqqusaartumik nukittuumik sassartoqassasoq. IA-p siuttussaanut suliassaq annertuujuvoq, taamaattumillu politikkikkut annertuumik ineriartortitsinissamut siuttuunissamik piareersimaffiusussaasoq taamatullu naalakkersuinikkut suleriaatsimik nutaamik eqqussiffiusussaasoq isumaqatigiissutigaat.

”Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutitigut politikki malunnaatilik annertuumillu anguniagaqarfiusoq pisariaqartinneqarpoq, tassami tamanna siunissaq neriuuteqarfiulluartoq pilersissagamiuk. IA-mi siulittaasunngortussap Kalaallit Nunaanni ilinniartitaanikkut- inuussutissarsiutitigullu ineriartortitsinermut siuttuunissaa apeqqutaalluinnarpoq. Tassami taakku Kalaallit Nunaaata siunissaa qaamasuunissaanut pingaartuteqarluinnarmata”, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.

”Taamaallaat innuttaasut amerliartortut ilinniarluarsimasullu aqqutigalugit ineriartornissamut pitsaasumut aningaasaqarnikkut inuttatigullu tunngaviliisinnaavugut. Nunatsinni inuit atugaasigut annertoorujussuarnik ajornartorsiuteqarpugut. Aaqqiivigineqassappata inuttut, aningaasaqarnikkut atortorissaarutitigullu siuarsaanissamut pikkorinnerungaartariaqarpugut”, Asii Chemnitz Narup oqarpoq.

”Ataatsimut isigalugu nunatsinni nuna tamakkerlugu politikkimi siunissamut isigisoqarani kingumut qiviallaasoqarpoq. Inuit Ataqatigiinni siulittaasunngortussap naalakkersuisunut siulittaasunngornissaa anguniarparput. Atuuffimmilu tassani nutaanik eqqarsartoqartariaqarpoq politikkitigullu ineriartortitsisoqartariaqarluni. Taamaattumik Inuit Ataqatigiinni siulittaasussamut qinersinissaq anguniakkamut kivitsisinnaasuusariaqarpoq, partiilu nunarput pillugu suli annertunerusunik angorusutaqarfissatut aallaaviussalluni”, Ane Hansen oqarpoq.

IA-mi ilaasortat pingasut tamarmik IA-mi siulittaasunngortussamut suleqataanissamut piareersimapput.

Taamatut nalunaaruteqarput:

Ane Hansen, borgmesteri
Asii Chemnitz Narup, borgmesteri
Aaja Chemnitz Larsen, Folketingimi ilaasortaq

 

Nakorsassaaleqineq iliuuseqarfigineqarli

Aasianni nakorsassaaleqinerup Qeqertalimmi innuttaasut tamaviisa eqqornerlussavai, tamannalu piaarluinnartumik pimoorullugulu Naalakkersuisunit aaqqiivigineqartariaqarpoq.

Aasianni nakorsassaaleqinerup ernisussat 100-t tungaanoortut annertuumik eqqornerlusagai maanna paasisimalerparput.

Aarlerinarluinnartutullu aamma isigisara manna paasisaqarfigilluarusuppara, tassa Qeqertalik 6000-it sinnerlugit innuttaqartoq eqqarsaatigalugu tassanngaannaq suliarineqartussanik Aasiaat napparsimavianut unittoqartillugu suliarinnissinnaasunik piareersomasoqarunnaassammat. Tamanna Naalakkersuisunit eqqarsaatigilluagaanerpa?

Tassanngaannaq ajutoortoqartillugu ajunaarnersuaqartilluguluunniit nakorsat sumiiffinniittut ikuingasuarsinnaasut pisariaqartinneqartuaannarput, nakorsallu taamaattut maanna Qeqertalimmi amingaatigilersussanngorpagut. Tamannali aarlerinarluinnartutut piaartumillu sumiiffimmut aaqqissummik nassataqartumik suliniuteqartoqapallannissaa pisariaqarluinnarpoq.

Ukioq kaajallallugu Qeqertarsuup tunuani silaannaq allanngorartuartarpoq, soorlumi massakkut kaperlak nalliummat taamaalerneranilu sila unerisimajunnaartarpoq. Malitsigisaanillu silaannakkut immakkullu angallanneq assorujussuaq ajornartorsiortitsilersarpoq, timmisartuararlu sapernungajuttoq kisimi inunnik angallassisutaaleraagat, umiatsiallu kisimik immakkut isumalluutaaleraangata qinikkatut akisussaaqataalluni assut iliuusissaaleqinarsisarpoq.

Ulloq mannami tikillugu Aasiaat napparsimaviannut nakorsanik amingaataalersussanik pissarsiniarnissaq pilersaarutaanersoq suli naalakkersuisuniik tusangaqarfiginngilarput, Ilulissanilu aaqqiinissaq kisimi naalakkersuisunit matumani ujartorneqartoq paasivarput.

Neriuppunga Peqqinnissamut Naalakkersuisup piaartumik ajornartorsiuterujussuup qaangerniarnissaanut salliulluni suliaqartussaanini tunngavingalugu manna piaartumik aaqqiissuteqarfiginiassagaa.

 

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Kommuni Qeqertalimmi ilaasortaq

Hans Aronsen

Pissaaneqarusussutsip Kangerlussuaq nalorninartorsiortippaa

Ulloq 1.nov.2018 Qeqqata Inuit Ataqatigiivinut alianartuuvoq. Inatsisartut amerlanerussuteqartut aalajangiimmata Kangerlussuup Mittarfissuartut atorunnaarnissa, ilami atorunnaarsingaaramikku aperineqarunik Kangerlussuup mittarfia 1500 meteriussanersut imaluuniit heliportinngussanersut akisinnaanngilaat.

Sisimiuni Inuit Ataqatigiit Kangerlussuup mittarfissuartut atuinnarnissaanut ilungersoqataavugut. Taamaaliorpugut nalunnginnatsigu Kangerlussuaq siunissami inuussutissarsiornikkut ineriartorfissanik ulikkaartoq.
Kangerlussup mittarfiata 2810 meteriunerata peqqutigisaanik timmisartorsuit aningisuut takornarianik nunanik tamalaaniit ulikkaarlutik mittarput. Qimusseriat,qimussumik umimmanniat, qimussimik tuttunniat, eqalunniat, sermersuarmut tummariat, umiarsuarsuarnut ilaallutik sinersoriat, Sisimiunut pisukkiat il.il. Nalunnginneqarnerpa Kangerlussuarmi sermersuup tungaanut aqqutaani taseqarmat qaqutigoortunik umassuseqarfiusumik ? Nunarsuarmi allamik taamaattunik takusassaqanngilaq.

Kangerlussuaq nunarsuarmi miffigiuminarnissaat tullerigaat ilisimavisiuk?

Inatsiartut aaliangernerisa kinguneriumaarpaa qulaani taakkartukkat nungukkiartornerat. Takornarissat Nuummut toqqaannartalissapput aammalu Ilulissanut qaammatit pingasuni toqqaannartoqartassalluni, taamaattumillu toqqaannaq Kangerlussualiassaartoqassooq, immaqalu helikopterimik takornarissat kangerlussuarmut ingerlanialoortalissallutik.

Kingunissat suuppat?

Kangerlussuup annikillisarneratigut suliffiit qassit matussappat? Tamakku akineqarsinnaanngillat, kisianni qularutissanngilaq suliarpassuit peerutissapput, inuit ikilissapput ,meeqqat ikilissapput, atuarfiat ingerlaannassava ? Peqqissaasutut atorfik ataannassava ? imaluuniit nunaqarfittut 50-100 inulittut akut taskeqartumik taarsissava ? tassa peqqissaasutut atorfik peerneqassava ? Nukissiorfik qanoq annertutigisumik ingerlatinneqassava ? Hoteli ammaannarsinnaava? neriniartarfiit matussappat ? Inukillisaammammi kikkut neriartortassagamik ?

Nalunanngilluinnarpoq Qeqqata kommunea aningaasatigut annertuunik annaasaqassaaq. Siunissarlu ima isikkoqalissaaq; Nuuk Ilulissallu kisimik nutserfigineqalissapput, sinerissap sinnera inuerukkiartortoq.

Pilluaritsi Siumut, Demokraatit, Nunatta Qitornai, Qeqqata kommuneata kinguariarnissaa akueraarsi!

Saammarsaatigaarsi Sisimiuniit Kangerlussuarmut aqqusinissaq misissuifiginiagarsi. Aqqusineq iluaqutaasaaq aatsaat Kangerlussuaq mittarfissuartut ataannarpat, suummi aalisakkat aqqusinikkut Kangerlussualiaatissagamik, timmisartorsuaqanngippat aallarussisussamik? Talittarfik sumut atussagami, takornariat nunanit allaniit sinerissamut umiarsuarlutik angalasussat tikittarunnaarpata ?

Tamakku tamaasa ilanngullugit, aaliangiineq niaqoq unermillugu aaliangiineruvoq.

Agathe Fontain
Sisimiuni Inuit Ataqatigiit

 

Mittarfiliortiterniarnermut inatsisissamut Inuit Ataqatigiit ikinnerussuteqarlutik oqaaseqaataat

Aningaasaqarnermut Akilileraartarnermullu Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartut Inuit Ataqatigiit siunnersuut pillugu ima oqaaseqaateqarumapput:

Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik mittarfinnik allilerinissaq mittarfinnillu nutaanik sanaartornissaq pitsaasuutillugulu isumaqatigaat. Taamaammat mittarfiliornissanut siunnersuusiamik tamat oqallinnerannit partiittalu oqaloqatiginnittarneri aallaavigalugit nuna tamakkerlugu naaperiutitut isumaqatigiissutigineqarsinnaasumik saqqummiussivugut. Siunnersuusiatsinni mittarfiliortiternerit kittaartumik ingerlanneqarnissaat aallaaviuvoq, taamaaliornikkut nunatta aningaasaqarnerani akit qaffapiluunnginnissaat suliffeqarfeqarnikkullu nammassisinnaajunnaannginnissaq qulakkeerumallugu, taamaaliornikkullu aamma piffinni sanaartornermik ingerlatsillutillu sulisartullu nunatsinneersut amerlasuut kiisalu taakku malitsigisaannik inuussutissarsiutit allat mittarfinnik allilerinerni peqataasinnaaqqullugit.

Tamatuma saniatigut Nuup mittarfiata siulliullugu allineqarnissaa siunnersuutigaarput, taannami piaarnerusumik annertunerusumillu sinneqartoorutaasussaavoq. Kangerlussuup piuinnarnissaanik kissaateqarnerput erseqqissumik nalunaarutigaarput. Ilulissani mittarfiup allilernissaa tulliussasoq isumaqarpugut, inissiffissaanilu nutaami siunissami suli allilereqqinnissamut periarfissalimmi inissinneqassasoq. Tassungalu atatillugu Ilulissani Qeqertarsuullu tunuani tikittunik sullissisussat ataatsimut isigalugu ineriartortinneqarsimanissaat pingaartutut isigaarput, taamaaliornikkut piffimmi ingerlatsisut takornarianik tikeralersussatut ilimagineqartunik iluaquteqarsinnaaqqullugit kiisalu aalisarnermi nioqqutissanillu suliareriikkanik periarfissat annertunerulersussat iluaqutigineqarsinnaaqqullugit. Taamattaaq Naalakkersuisut Qaqortumi mittarfissat tikikkuminassusaa pillugu erseqqissumik akissuteqassasut kissaatigaarput, 80 procent ataallugu tikikkuminassuseq naammaginartutut isiginngilarput.

Narsarsuuttaaq siunissaa pillugu erseqqissumik akissuteqartoqarnissaa kissaatigaarput.

Partiit allat Naalakkersuisulluunniit mittarfinnut tunngasunik isumaqatiginninniarnernik pimoorussanik aggersaasimannginnerat uggornartutut isigaarput. Ataatsimiititaliani sulineq paasissutissanik amikkittoortuarfiulluni ingerlanneqarpoq, isumaqatiginninniarnertullu iluseqanngitsumik ingerlanneqarsimallutik. Atituumik isumaqatigiissuteqarneq naalakkersuisooqatigiit illuatungiliuttullu akimorlugit isumaqatigiinnertut isigaarput. Suliassami taama annertutigisumi nunatsinnullu inuiaqatigiinnullu taama sunniuteqartigisussami atituumik isumaqatigiissusiortoqarusuttoqannginnera naammaginanngitsutut isigaarput.

Isumarput naapertorlugu immitsinnut ungasinngikkaluarpugut, tassani Qaqortup mittarfissaata tikikkuminassusaa, amerikamiullu Kangerlussuarmi mittarfinniluunniit allani soqutigisaqarnerat pillugu paasissutissanik suli amigaateqartoqarnera eqqarsaatigalugu.
Immikkulli maluginiarparput sanaartornissamut inatsit una aqqutigalugu 2015-mi ukiakkut Inatsisartut immikkoortut 18 aamma 167 aqqutigalugit Naalakkersuisunuut suliakkiissutaanni suliassap ilamernga taamaallaat suliarineqarmat. Suliakkiissummi “nunatsinni assartuussinermi ataatsimut aningaasartuutit annikillisinnissaat aamma timmisartuussisarnerup akulikillinissaa siunertaralugit, nunap immikkoortuini silaannakkut angallannermut attaveqaatit ataatsimoortut silaannakkut angallassinermut pilersaarummut ilanngunneqarnissaannik” (UKA15/167) aamma aalajangiisoqarpoq. Tamanna suli pinngilaq.

Avataanit suliartortut sulisartullu nunaqavissut sulinermi akissarsiaqarnikkullu atugaasa nikingassuteqannginnissaannik oqariartornerat isumaqatigaarput. Taamaammat SIK-p Kommuneqarfik Sermersuullu avataatit suliartortitanut akileraartitsinikkut immikkut aaqqissuussinissamut aarleqquteqarnerat paasilluarlugulu isumaqatigaarput.
Maluginiarparput inatsimmik piareersaanermi avataanit suliartortussat amerlasuut tikinnerisigut peqqinnissaqarfiup pisinnaasaqarnikkut unammillerneqarnissaa naammattumik qulaajaaffigineqarsimanngimmat.

Aamma malugaarput inatsimmik piareersaanermi nunaqarfinni marlunni suliffeqarferujussuarnik matusinissaq qanoq malitseqarsinnaaneranik naammattumik qulaajaavigineqarsimanngimmat, nunaqarfinni taakkunani innuttaasut pillugit naammattumik pilersaarusiortoqarsimannginnera tunngavigalugu. Isumaqarpugut nunatta inoqarfinni suliffiusunik matusinikkut innuttaasut nuuttariaqalernerisa qanoq kinguneqarsinnaanera ilinniutigereeripput, kukkussutillu taakkua uteqqissanngilagut.
Naalakkersuisut Siulittaasuata danskillu ministeriunerata siunnerfeqaqatigiinnermik oqariartuutaannut tunngatillugu, sulinermi suli isumaqatigiissutivimmik isumaqatigiissuteqartoqarnanilu ingammik suliami sukumiisunik saqqummiussisoqanngitsoq isumaqarpugut. Folketingip Inatsisartullu siunnerfeqaqatigiinnermik oqariartuummik akuersisussaanerat immikkut maluginiarparput. Tamannalu suli pinngilaq. Naalagaaffik piginneqataassappat, Naalagaaffik naaggaarsinnaatitaasutut inissisimassanngitsoq piumasaraarput. Namminersorlutik Oqartussat sukkulluunniit suliffeqarfimmi piginneqataassutit minnerpaamik 50 procentiinik piginnittuunissaat, iluanaarutisianut tunngatillugu piumasaqaatit erseqqissuutinneqarnissaat kiisalu ernianut akilersuutissanullu iluarinartunik piumasaqaateqartoqarnissaa piumasaraavut.

Kangerlussuup allanngortinneqarneratigut sillimaniarnikkut illersornissakkullu politikimut attuumassutillit qulaajarneqarsimanngitsut isumaqarluinnarpugut, inatsisartullu naammattumik paasitinneqanngillat. Siunersiuinissat arlallit piumasarisimavavut, kingullermik Ilulissat mittarfiata 2800 meteriutinnissaanut amerikamiut milliartilikkaanik aningaasaleeratarsinnaanerannut tunngatillugu. Siunersiuinissamik piumasaqarnerput amerlanerussuteqartunit piumaneqanngilaq. Ataatsimiititaliap pissutsinik tamakkununnga qulaajaaneqarnani isumaliutissiissummik uannga atsiornera naammaginanngitsoq isumaqarpugut.

Innuttaasut angallannerannut mittarfiit sakkutooqarnermut atorneqarsinnaanngorlugit ilanngussisoqassanersoq apeqqummut innuttaasut siammasissumik peqataatinneqarnissaminnut pisussaaffeqarfigineqartut isumaqarpugut. Kalaallit Nunaata Issittumi sakkulersoqqinnissamut nunaminertanik atuiffigineqassanngitsoq uagut erseqqissumik isumaqarpugut.

Danskit naalagaaffiannut assingusumik amerikamiut qanoq aningaasaliiniarnerminnik eqqarsaatersuuteqarnersut kiisalu amerikamiut mittarfinnut suliamut ilanngunneqassappata kalaallit amerikamiullu (immaqalu aamma danskit) tungaannit suut ilanngullugit piumasaqaatigineqarniarnersut paaserusuppavut. Suliffeqarfimmut aningasaaliinikkut piginneqataaneq imaluunniit allatut ilusilimmik peqataaneq pineqarpa? Piginneqataaneq pineqarpat, taava nunatta karsianut tunngatillugu pissutsit qanoq isikkoqassappat?

Amerikamiut aningaasaleeratarsinnaanerisa malitsigisaannik illersornissakkut isumaqatigiissutit, ingammik amerikamiut mittarfiliortiternernut peqataassappata pisoqalisoorsimalersussat, isumaqatiginninniutigineqaqqinnissaannik piumasaqaammik malitseqartitsisoqassasoq isumaqarluinnarpugut.

Pissutsit tamakku Nunanut allanut Naalakkersuisup, Naalakkersuisut Siulittaasuata imaluunniit Attaveqaqatigiinnermut Naalakkersuisup isumaliutsiissutip uuma atsiorneqarnissaa sioqqullugu akisinnaanagillu akiumanngimmatigit maluginiarparput.
Inuit Ataqatigiit akuttunngitsumik ineriartortitsinermik kigaallisaasutut pingaarutilinnilluunniit aalajangernissamut qunusutut pisuutinneqartarpugut. Mittarfiit imminerminni ineriartortitsinaviannginnerat namminiilivitsitsinaviannginnerallu erseqqissarumavarput. Akerlianik mittarfiliortiternerit malitsigisaannik suliani annertuuni toqqaannartumik nunaqavissunik akuutitsinerit, mittarfinnullu atasunik sunniuteqaataasumik inuussutissarsiutit iluatsittumik ingerlanneqarpata, taassuma tungaanut iluaqutsiissapput. Tassanilu nunaqavissut akuutinneqarnissaannut, piffinnilu aamma Nuup, Ilulissat Qaqortullu avataanni ineriartornernut pilersaarummik erseqqissumik amigaateqartoqartoq isumaqarpugut.

Kalaallit innutaasut mittarfiliortiternerni malitseqaataasumillu inuussutissarsiutinik iluaqutissanut isiginnaartuuinnarnissaat kissaatiginngilarput. Nammineq sulissaagut, namminerlu suleqataassaagut. Asfalti imminermini tamakkunannga pilersitsiunnanngilaq. Taamaammat mittarfiliortiternerni piffinni nunallu immikkoortuini ineriartornermik, isumaginninnikkut peqqinnissaqarfimmi isumaginninnermilu tunngasuni siuariarnermik, meeqqat atuarfianni ilinniartitaanernilu ataatsimut isigalugu siuariarnernik malitseqartinneqarnissaat piumasaraarput, taakkumi asfaltip manngertikkiartornerani uagut inuit toqqammavissarigatsigit.

Ilinniartitaanernut, isumaginninnermut peqqinnissaqarfinnullu tunngasuni immikkoortut politikikkut toqqaannartumik pingaarnerutinneqarlutik amerlanerusunik aningaasaliivigineqarumannginnerat imminut assortortutut isigaarput, taamaaliornikkummi attaveqaatit nutaat tamakkiisumik iluaqutigissagatsigit.

Qinikkatut sullissinera tamaanga killeqarpoq

Sivisuumik sukumiisumillu eqqarsareerlunga politikki qimavinniarlugu aalajangerpunga. Tamatuma kinguneraa Inuit Ataqatigiinni siulittaasutut Inatsisartunullu ilaasortatut tunuarnera.

Inuit Ataqatigiinni pissutsit aalajangerninnut tunuliaqutaannginnerat erseqqissaatigissavara. Inuit Ataqatigiit partiiuvoq nukittooq angisoorlu, nukiillu pitsaasut ingerlatitseqqinnissamut piareeqqapput. Pissutsilli allat tunngavingalugit taamatut aalajangertariaqalersimavunga. Nunatsinni politikimi ullumikkut pissutsit pitsaanngitsut pingaarnertut patsisaapput. Taamaattoqarnera politikikkut sulinermut kigaallisaasuullunilu akornusersuisuuvoq.

Uannut inuttut suliat ingerlassama inuttut innarligassaannginnermik, tutsuiginartumik pimoorussisumillu toqqammaveqarnissaat suleriaatsinni pingaartuuvoq. Tamannalu piffissami kingullermi naammassiuminaassiartuinnarsimavoq. Nunatsinni politikimik ingerlatsineq ”akersuunnersuarmik” anersaaqarluni, pissaaneqarniulluni pissaaneqarussutsimillu nittarsaassiniarnermik imaqarpallaarpoq. Paasinnittaasera naapertorlugu tamat oqartussaaqataaneranni ikinnerussuteqartut aamma inissaqartinneqartariaqarput, minnerunngitsumillu oqaloqatigiinneq naalaarsinnaassuseq pingaaruteqarpoq. Tamanna inatsisartoqarnerup isumagimmagu.

Oqaloqatigiinneq, piviusorsiorneq peqqissaarnerlu aallaavigalugit sulineq pingaaruteqarpoq – ullumikkulli sulianik ingerlatsinitsinni amigaataavallaarujussualersimapput, tamannalu inooqataaffigisinnaajunnaarpara. Inuttut killiliinissara anguara.

Mittarfiliortiterniarneq pillugu inatsisissatut suliaq pereersimasut allat ilanngullugit uannut massakkut aalajangertariaqalersitsivoq. Inatsisissami pingaaruteqaqisumi tassannga sulinitsinni itisiliisumik isorinnittunillu apeqquteqartugut sulinermik kigaallisaasutut apersorpallaartutullu pisuutinniarneqarnermik imaqarpallaarpoq. Tamannalu kingullermik amerikamiut Ilulissat mittarfissaannut aningasaliisinnaanerat pillugu siunersiuiumanermik kissaateqarnitta amerlanerussuteqartunit itigartinneqarneratigut pivoq. Suliaq taanna politikikkut isummersornerit oqallinnerillu sukumiisut ataatsimiititaliat ataatsimiinneranni, partiit akornanni kiisalu Naalakkersuisut Inatsisartullu akornanni pisariaqarnerat illikartillugu partiilersornernik pissaaneqarniunnernillu taarserneqarsimanerannut assersuutissaavoq.

Taamatut suleriaaseqarneq illersorsinnaanngilara, ullumikkullu periutsit qanoq innerini ikinnerussuteqartugut siunnerfigissaanngitsumik suleriaatsimut pinngitsaalisatullusooq peqataatinneqarpugut, taamaalillutalu Inatsisartut sulineranni sulianik pitsaanerpaajunngitsumik ingerlatsinermut akisussaaqataalersinneqarluta.

Kalaallit Nunaat politikikkut eqeersarneqartariaqalerpoq.

Neriuppunga partiit Inatsisartunilu ilaasortat tamarmik tamat oqartussaaqataanerannik illersuinerulissasut. Inuit qinigaattut innuttaasut sinnerlugit Inatsisartuunissatsinnut qinigaavugut, suleriaaserpullu innarlerneqaraangat, innuttaasunit suliakkiussamut ataqqinninnermik annaasaqarsimasugut misigisimalersarpara. Tamanna uatsinnut inuttut ataasiakkaatut minnerunngitsumillu inuiaqatigiinnut tamarmiusunut peqqinnartuunngilaq.

Inuttut piffissaq kingulleq nappaammik eqqugaaffigisara pilatsinnermik nassataqartoq uannut sakkortusimavoq. Politikimilu silaannaq pitsaanngitsoq suliffigisarput uannut inuttut akisuallaalerpoq. Meeqqannut, aappannut ilaquttannut ikinngutinnullu piffissaqarnerorusuppunga.

Tamatumalu suliffigisamma suliffittut najussallugu uannut kajuminnarunnaarnera kinguneraa. Timikkut, inuttut tarnikkulluunniit. Sivitsorsaallunga qinigaaffiup sinneranut ataatsimiinnerulluunniit naanissaata tungaanut ataniaannarnanga, politikimi sulinera tamaanga killeqartariaqartoq nassuerutigisariaqarsimavara. Ataniaannarneq uannut inuttut partiinnulluunniit pitsaasuunavianngilaq.

Parteera inuillu uannut Inuit Ataqatigiinnullu tatiginninnermik takutitsisut tamaasa qujaffigerusuppakka, taamatullu inuiaqatigiit ukiunut arfineq marlunnit uannut pissanganarsimaqisunut qujaffigiumavakka. Ataatsimoorluta pitsaasorpassuarnik angusaqarpugut. Politikimi sulininni sulinera ullullu tamaasa tunniusimaffigisakka tulluusimaarutigaakka. Tamanna anguniartuarsimavara, anguniagarlu tamanna aalajangiusimasimavara. Inuillu politikimik tunuarninni pakatsisitakka tamatta qanigisatsinnut uatsinnullu namminermut ataqqinassutsitsinnullu paasinninnissaannik qinnuigiumavakka. Aalajangernerit ilaat ima ajornakusoortigisarput, allaat tamatsinnut ugguarnermik pakatsinermillu imaqartarlutik. Aalajangernerali uannut eqqortuusoq nalunngilara oqiliallaatigerujussuarparalu.

Qujanaq tatiginninnermik takutitsinissinnut. Maniguullunga nunatsinnik sullissisimanera ataqqinaatitut isigivara.

Sara Olsvig

Aajap Folketingimi aamma Danmarkimi naalakkersuisunut piumassuseqarpaluttumik kalaallinut Danmarkimi atugarliortunut suliniutaannik pitsannguinissamik kajumissaarivoq

Folketingimi Danmarkimi innuttaasunut atugarliornerpaanut aningaasaliinissamut isumaqatigiinniarneq qanittumi naammassineqassaaq. Folketingimi ilaasortap Aaja Chemnitz Larsenip Danmarkimi naalakkersuisunut Folketingimilu partiinut kalaallit atugarliortut piumassuseqarpalulluni eqqaamaqquai.

Inuit Ataqatigiinnit folketingimi ilaasortap Aaja Chemnitz Larsenip piffissaq kingulleq Folketingimi inooqatigiinnut tunngatillugu oqaaseqartittakkat tamaasa naapittarsimavai aningaasat agguagassanit 2019-mi atortussanit kalaallinut innuttaasunut atorneqarnissaat qulakkeerniarlugit. Aajap qaammatit kingulliit Danmarkimi inooqatigiinnut tunngasuni suliani pulaartaqattaarnermini kalaallit Danmarkimi atugarliortut atugaat itisuumik paasisaqarfigisimavai. Ilikkakkani suliassanut aaliangersimasunut ingerlateqqinneqarpata isumaani atugarliorneq annikillineqarsinnaavoq. Aaja Chemnitz Larseni ima oqarpoq:

”Kalaallinut Danmarkimi najugalinnut atugarliortunut inooqatigiinnut tunngatillugu neqeroorutit amerlapput. Taamaattorli sulisut sumiiffinni arlalinni takusinnaanngilaat inuit sulilernatillu nammineq initaarneq ajortut. Kalaallit angerlarsimaffeqanngitsut ukiut ikitsut ingerlaneranni amerleriarnikooqaat suliallu ilai ingasaqalutik. Iliuuseqannginnerput nassuerutigaara suliagullu nutaamik eqqarsaatersuuteqarfigisariaqalerpagut. Imaanngitsoq inooqatigiit akornatiguinnaq, kisianni aamma sulinermut-, ilinniarnermut- ineqarnermullu politikkimik eqqarsarnertigut. Taamaaliornikkut politikkikkut anguniakkat nakkutiginerusinnaavagut, tassaasut kalaallit Danmarkimiittut amerlanerit atugaqarluarnerulissasut inuunerillutillu inuussasut. Ajoraluartumik pissutsit maanna taamak inissisimanngillat.”

Inuit Ataqatigiinnit Folketingimi ilaasortaq isumaqatigiinniarnerni ilaasinnaanngilaq. Ilaasinnaannginnini peqqutigalugu Danmarkimi isumaqatigiinniartartunut kalaallinut Danmarkimiittunut atugarliortunut pisariaqartitat ataani allaqqasut erseqqissarsimavai

· Piareersaatitut sammisami Danmarkimi kommunini sisamani tallimaniluunniit kalaallinik amerlanernik sulilertitsinissaq sammineqassaaq

· Suleqatigiinnik kalaallinik innuttaasunik persuttaanermik, kinguaassiutitigut atornerlunneqarnermik sumiginnarneqarnermillu misigisaqarsimasunut peqqissaasoqassaaq saniatigullu ilisimatuut kalaallit atugarliortut tunuliaqutaannik kingunerlutsitsinerinillu malittaqarlutik misissueqqissaarnermik piniarlutik sulissapput. Sammisaq tamanna iluamik erseqqissarneqarnikuunngilaq.

· Ataatsimut isigalugu ajunnginnerusumik suliamillu ilisimasaqarluarpalunnerusumik oqalutseqartoqartassaaq oqalutsillu korpsiannik ataqatigiissaarineq ingerlalluarnerusariaqarluni Danmarkimi kalaallisuumit qallunaatuumut aamma qallunaatuumit kalaallisuumut oqalutseqarneq kusanarnerusumik piginnaasaqarpalunnerusumillu ingerlanneqarniassammat.

Inuit Ataqatigiinnit tulleriiaarineq VIVE-mit misissueqqissaarnermit illersorneqarpoq qanittumi misissuinermi kalaallinik Danmarkimut nuunnikunik suut suliassaanersut ersermata.

Aningaasanut agguagassanut isumaqatigiinniarnerit ulluni makkunani ingerlanneqarput sapaatillu akunnernii tullerni Inuit Ataqatigiinnit Folketingimi ilaasortap suliai inerneqarsimanersut takuneqarsinnaalissallutik.

Aaja Chemnitz Larsen,

Folketingemut ilaasortaq

Inuit Ataqatigiit

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Postboks 321, 3900 Nuuk
tlf.nr: (+299) 323 702
Fax: (+299) 321 321
Website: https://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl
www.facebook.com/ataqatigiit
www.twitter.com/IAtaqatigiit

Attavigitigut/kontakt os

Imaneq 2
Telfon: (+299) 323702
Fax: (+299) 323232
Aningaaq: https://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl