Archive for the Nutaarsiassat Category

Inuiaat ikinngutaat qimaguppoq

Inuit Ataqatigiit Henning Sloth Pedersenip qimagunneranik tusarlerneqarnerput aliasuutigaarput.
Nunaqqaterpassuavut assigalugit Henning Sloth Pedersenip inuunermini nunatsinnut innuttaasunullu sulinermigut tunniussaanut qujamasoqaagut.

Nakorsatut sulinermini tamanit nuannarineqartuuvoq, pissutsit unammillernartut aallaaviannut isiginnittuartuusoq. Oqaloqatiginninnissamut piffissaqartuartoq, aamma innuttaaqatimi oqaasii ilinniassallugit pissusissamisoortillugu piumassuseqarfigisimasani atorlugit. Henningillu nammineq peqqissutsimigut unammillernartumik atugaqaraluarluni allanik ikiuerusussusaa unitsitsinngisaannarsimavoq.

Ilisimatusarnermigut ilinniartitsinermigullu nerisassavut ingammillu kalaalimerngit pillugit ilisimasatsinnut annertusaaqataanera naliitsuuvoq. Ilisimatusarnerinnaq aqqutiginngilaa, aammali inuiaqatigiinni ilisimasanik eqqummaarinnerunissamut aqqutissiussivoq. Innuttaasut tamatta nerisaqarnikkut peqqissuunissatsinnik samminnittuarsimanera pillugu qujassutissaqarfigiuassavarput.

Inuttut nutaanik ilisimasaqalernissaminut periuseqalernissamullu ujarlertuartuuvoq. Ammasuunerata nutaanillu periutsinik atuerusussuseqarnerata nukittuffianik takutitsivoq; inunnut asissuijuitsuunera.Henning tamatsinnut ikinngutaavoq, inuttaa naapillugu taama misinnartuarpoq. Kialaarnera, qanilaarnera tamavittalu timikkut tarnikkullu qanoq innitsinnut soqutiginnittuarnera tamassumunnga ersiutaavoq.

Henning Sloth Pedersenip ilaqutai qanigisaalu tamaasa misiginneqatigaavut. Henning-i inuiaat ikinngutigaat annertuumillu maqaasineqassaaq.
Henning Sloth Pedersenip eqqaaneqarnera ataqqinartuuli.

Sara Olsvig
Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Siunnersuut oqallititsilluartoq

Siunnersuut oqallititsilluartoq

Nuannaarutigaarput mittarfiit pillugit siunnersuusiarput innuttaasut partiillu akornanni pisariaqartumik oqallitsitsilluarmat.

Inuit Ataqatigiit aasaq tamaat tunuliaquttagut peqataatillugit siunnersuusiaq suliarisimavarput. Inuiaqatitta akornanni oqallinneq assigalugu isummat partiitsinni assigiinngisitaartut piupput taamaammat nuannaarutigaarput siulersuisuunerit Inatsisartunullu ilaasortat siunnersuut tunuliaqutserlugu siunnersuusiap saqqummiuinnerani ilaliisimammata.

Bendt B. Kristiansenip oqariartuutai tusaavagut Ilulissanilu kissaatigineqartut paasilluinnarlutigit. Aamma tusaasinnaavarput tunngaviatigut isumaqatigiittugut. Nalunaarutigeriikkatsitummi Ilulissani mittarfiup tallineqarnissaa kissatigaarput. Siunnersuutigaarpullu isumatusaarnerusumik aallartissutigigallarusullugu, mittarfik tallillugu inissaanut nutaamut inissereerlugu siunissami tallineqarsinnaanissaa isumannaareerlugu aamma 2200  meter qaangerlugu tallineqarsinnaasunngorlugu.

Oqaatigeqqittariaqarparput asfaltilersuineq naammanngimmat. Qeqertarsuup tunuani ataqatigiissumik angallannikkut aaqqiinissaq isumannaarniaraanni aamma Ilulissani umiarsualiveqarneq ilanngullugu aaqqinneqaqqaartariaqartoq isumaqaratta. Tamassumami mittarfiup tallinerata iluaqutaanerusinnaaneranik isumannaarinneqataassammat.

Ikinngutinnersumik inuulluaqqusillunga

Múte B. Egede
Ataqatigiissaarinikkut Siulitaasup tullia 

 

Kræftip toqussutaasarnera annikinnerpaaminiittariaqarpoq

 

Kræftip toqussutaasarnera annikinnerpaaminiittariaqarpoq

Sapaatip akunnera kingulleq nalunaarusiap saqqummersup kingornalu Naalakkersuisut akisussaasup akissutaa Inuit Ataqatigiinniit tupigusuutigimavarput taamaammallu inatsisartuutitaasugut tamatta ataatsimiititaliakkut §37-ilu aqqutigalugit massakkut misissulersimallutigu Naalakkersuisup tusagassiuutitigut akissutai Naalakkersuisooqatigiit suliniutaannut assigunersoq.

Kræftilersimasut siusinaartukkut paasineqarsimagunik ajorunnaartinneqarsinaanerusarput.

Sinerissami nakorsiartaraluarlutik misissuilluartannginneq suleriaatsinillu sukaterisimannginnerup kingunerisaanik paasineqanngitsoortartut amerlavallaarput. Tamanna piaarnerpaamik Naalakkersuisut pinaveersaarnissaanik pilersaarusiupallattariaqaraat isumaqarpugut.

Nakorsat paarlakaattut ataavartumik nakorsianik nakkutilliisinnaanerat killeqarpoq. Taamaammat immikkut nakorsianik sullissinerup pitsanngorsaavigineqarnissaannik Naalakkersuinikkut sulissutigineqartut suunerinik tusagaqarnissaq kissaatiginarpoq.

Nakorsap nakorsiallu akornanni attaveqatigiinneq toqqissisimasoq patajaatsorlu pilersittariaqarparput, tamannalu Naalakkersuinikkut isumannaarniarlugu pimoorunneqarnerunissaa sapaatip akunnera kingulleq Naalakkersuisumiit akissutaasuni takusinnaanngilarput.

Innuttaasut peqqinnerulernissaannut isumannaariniarnitsinni pinaveersaartitsineq pingaarnerpaaq. Pujortartarneq kræfteqalissutaagajunnerpaajusoq ilisimareeratsigu suli annertunerusumik pinaveeraartinneqarnissaanut sulissutigineqartut uummaarinnerusumik ingerlanneqartariaqarsorinarpoq. Inuiaqataasugummi tamatta kræfteqarnaveersaarnissarput akisussaaffigisariaqarparput.

Nakorsiarsinnaaneq pitsaanerulersittariaqarparput, nakorsat amerlanerinnaat atorfinitsinnagit aamma attaveqarfigiuminarsaanikkut pilersinniartariaqarpagut. Tassanilu Naalakkersuinikkut siunnerfigissaarnerunissaq amingaatigaarput.

Ilaatigut tamakku akissuteqarfigiumallugit Inuit Ataqatigiinni ilaasortat Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaq §37-ilu aqqutigalugit akissuteqarfigiumallugit paasiniaalluta allartippugut.

Qanortoq tamatta akisussaaqatigiilluta kræfteqalersartut, kræftemillu toqusartut ikilisitsigit.

 

Ikinngutinnersumik inuulluaqqusillunga

Inuit Ataqatigiit sinnerlugu Inatsisartuni ilaasortaq

Mimi Karlsen

Ilulissani umiarsualiveqarneq aaqqiivigineqassaaq

Ilulissani umiarsualiveqarneq aaqqiivigineqassaaq

Ilulissani umiarsualiveqarnikkut pissutsit isornarluinnarput. Umiatsiaararsortunut puttasut umiarsualiviup qinnguaniittut, aalisakkeriviit eqqaanniittut kiisalu ilaasunik angalaassissutinit tulaffiit taamaapput.

Inuit Ataqatigiit sisamanngormat mittarfiliortiternerni isumatusaarnerusumik periusissatut isigisarput saqqummiupparput. Saqqummiussatta iluani Ilulissani umiarsualiveqarnermi pissutsinik eqqaasaqarnerput ilaasa eqqumiigaat. Tamannali patsisissaqarluarpoq.

Ilulissani mittarfik talliniarparput, erseqqissaatigeriikkatsitullu kissaatitaarput mittarfiup tallissutissaa siunissami talleqqinneqarsinnaasunngorlugu inissinneqassasoq, taamaalilluni pisariaqalissappat aamma siunissami 2200 meterit sinnerlugit takissuseqalersinnaanngussalluni. Taamaammat qanorluunniit pisoqassagaluarpat Ilulissani mittarfiup inissisimaffimmi nutaami tallineqarnissaa tikkuarparput, maannami inissisimaffigisaa talliliinissamut killeqartitsimmat.

Mittarfiup tallineqarnera kisimi naammanngilaq.

Mittarfiulli tallineqarnera kisimi naammanngilaq. Tamanna Ilulissanuinnaq tunngatinnagu, Qeqertarsuulli tunuanut tamarmut tunngavoq.
Siullertut inuiaqatigiittut nunap immikkoortuani takornariat amerlanerulernissaannut piareersimassagutta, attaveqaatitigut pitsannguutit allat aamma malinnaasariaqarput. Mittarfik nutaaq kusassaataaginnarluni ukioq kaajallallugu tamakkiisumik atorneqarnani uninngaannalissanngippat allanik aamma pisoqartariaqarpoq. Tassanilu umiarsualiveqarnermi pissutsit pitsaanerusut pingaaruteqarluinnartumik inissisimapput.
Aappassaattut Qeqertarsuup tunuani nunap immikkoortuanut tamarmut takornariartitsinermut inuussutissarsiutinillu siuarsaanermut ataqatigiinnerusumik pilersaarusiortoqartariaqarpoq, soorlu Qeqqata Kommunia Kangerlussuarmut Kommuneqarfik Sermersoorlu Nuummut tunngatillugu taamaattunik peqartut.

Suleqatigiilluarnerunissaq pisariaqarpoq.

Taamaammat Qeqertarsuup tunuani kommunit marluk takornariartitsinermik namminersorlutillu inuussutissarsiornermit ullumikkornit annertunerusumik suleqatigiinnissaat siunnersuutitsinni tikkuarparput. Takornariat Ilulissanit avannamut aamma Qasigiannguanut, Aasiannut, Qeqertarsuarmut kiisalu Qeqertarsuup tunuani illoqarfinnut allanut nunaqarfinnullu ingerlaqqitsinneqartassapput.

Ullumikkut tamanna ukiup annersaani angallatit atorlugit pisarpoq. Ilulissanit assersuutigalugu Disko Linemut ilaalluni aallassagaanni taxartitsisup angallatip talittarfimmi sorlermi talinnganeranik ilisimasaqartannginnera misigisassaasarpoq. Tamanna pitsaanngilaq, ingammik Ilulissat ullumikkornit suli takornarianik amerlanerusunik tikiffiusarnissaa sulissutigaanni.

Piujuartitsinermik toqqammaveqartumik takornariaqartitsinermik ineriartortitsineq.

Kalaallit Nunaanni takornariartitsinermik ineriartortitsiniarnermi nalinginnaasumik Island maligassatut taaneqartarpoq. Tamannalumi paasinarpoq. Pissutsilli ilai mianersorfigisariaqarpavut. Nunani allani tusagassiorfinni amerlanerujartortuni Islandi piujuartitsinermik toqqammaveqartumik takornariartitsinermik ingerlatsinnginnera taaneqartalerpoq. Takornariartartummi amerlavallaalerput, Islandimilu illoqarfiit sinnerini attaveqaatit malinnaatinneqanngillat. Taamaattumillu takornarianit tusaamanerluineq piulertarpoq, tusaamanerluinerlu tassaavoq takornarianit ornikkumaneqarunnaarsitsisartoq.

Takornariat piujuartitsinermik toqqammaveqartumik ataqatigiissumillu misiginissamik kissaateqarput. Takornariat amerlanerungaartut mittarfittaaq aqqutigalugu tikittalersussat nunap immikkoortuani piffinnut amerlanerusunut ingerlaqqittarnissaasa qulakkeernissaat uagut suliassaraarput.

Taamaattoqanngippammi mittarfiup tallineqarneratigut takornariat amerlanerusut pissarsiarinatigut asfalti annertunerusoq kisiat pissarsiarissavarput.

 

Inuit Ataqatigiit 
Inatsisartuni ilaasortaatiaat

Qaqortumi mittarfissamut suleqataavugut

Inuit Ataqatigiit Qaqortumi mittarfiliornissamut ilungersuuteqaratta killiffissiuvilluta Attaveqaateqarnermut Naalakkersuisumut § 37 atorlugu apeqquteqaateqarpugut.

Ilaatigut killiffissiuilluta, misileraalluni timmisartornerit qaqugu pissanersut, minnerunngitsumillu suliap sumut killinnera paaserusullugu naalakkersuisunut apeqquteqaateqarluta.

2017-imi novemberimi kommunalbestyrelsemi partiit tamattaalluta borgmesteri peqasiullugu suliaq qanoq ingerlanersoq apeqquteqaatigaarput, tassanilu akineqarpugut ukiup ataatsip ingerlanerani misileraanerit naammassisussatut tagginneqartut..

Maanna septemberi qiteqquppoq, paasisavullu malillugit misileraanerit suli naammassinatillu aallartissimanngitsulluunniit paasivarput.

Qaqortumi mittarfissaq pilersinneqassappat timmisartup mikkiartornerani silaanaap aalarulunneranik misissuinerit amigaataapput, taakkulu pitinnagit suliaq aallartinneqarsinnaanngilaq, mittarfissap sammivissaanut taamalu inissisimaffissaannut aalajangiisuulluinnartussaammata. Inuit Ataqatigiit tamanna innersuussutigivaat, innersuussutaasorlu siorna novemberimi Naalakkersuisut akissutaanniit allaanerungaanngimmat paasiiuminaatsipparput borgmesterip taamak sakkortutigisumik isornartorsiuinera eqqarsaatigalugu.

Kommune Kujallermi ineriartoqqinnissaq tamatta sulissutigivarput, inuussutissarsiornerlu ilorraap tungaanut ingerlaleqqissappat, pinngitsoorsinnaanngilarput illoqarfittut allatuulli suluusalinnut mittarfeqalernissarput. Minnerunngitsumik takornariaqarnikkut inerisaanissaq inuussutissarsiortut susassaqartut pisariaqartimmassuk.

Tamanna akisussaaffik Inuit Ataqatigiit ilisimalluarlugu pingaartilluinnarparput, taamaattumillu mittarfiliornissamut misissuinerit killiffii pillugit ilungersuuteqarluta. Inuit Ataqatigiit suliamut kingaatsumik ingerlatsineq akuersaanngilarput illua-tungaanili piaartumik susoqartariaqarneranik ilungersuuteqarluta.

Mannalu  iluatsillugu borgmester Kiista P. Isaksen suliap ingerlanneqarneranut parteeqatimi ukiorpassuanngortuni neriorsuutaa naammassiniaqqullugu oqariartuuteqarnissaannik kajumissaarumavara.

Mittafiliornissamut sulianik misissuinerit nunatta nammineq aningaasalersussammagit  arsaq naalakkersuisut nerrivianniippoq, iluunngarlungalu Naalakkersuisut qinnuigivakka misileraanissanut aningaasaliissuteqaqqullugit,  taamaasilluni ukiup naannginnerani pappilianngorlugit Inatsisartuni sammineqarniassammata, ilami kujataani ukiorpassuarni utaqqereerpugut.

Inatsisartuni, kommunalbestyrelsemilu ilaasortaq
Stine Egede, Inuit Ataqatigiit

Kangaatsiami nutaamik atuarfiliortoqarli

Aningaasanut inatsisissamut 2018-moormut, Naalakkersuisoqatigiit Siumut, Inuit Ataqatigit kiisalu Partii Naleraq isumaqatigiinniarnermi isumaqatigiissutaasa ilagaat Kangaatsiami nutaamik atuarfiliornissaq 59 mio. koruuninik naleqartussaq.

Tamannattaaq 19 november 2017 aningaasanut intasissap 2018-imoortup pingajussaanernerani Aningaasaqarnermut Akilerartarnermullu Naalakkersuisup saqqummiussissutaani takuneqarsinnaavoq.
Paasisavulli kingulliit tunngavigalugit ajuusaarnarluinnaqqissaartumik taamaallaat 13,7 mio.koruuninik naalakkersuisooqatigiit nutaat Siumut, Partii Naleraq, Atassut aamma Nunatta Qitornai aningaasaliissuteqarnialersimapput. Aningaasanut inatsisissamut 2018-mut isumaqatigiissummi oqaasertaliunneqarsimasut, tassalu ilaatigut Kangaatsiaq nutaamik atuarfittaartinneqassasoq aammalu Namminersorlutik Oqartussat nutaamik sananissamik akisussaasuunissaannik oqaasertaqartoq, Naalakkersuisut nutaat peersimavaat, nutaanngitsorlu ikkussimallugu.

Sooq uuliasiorniarsarissaagut meeqqat atuarfiat atuartitsivigineqarsinnaanngitsorluunniit?

Tamatta kissaatigeqaarput nunatta siunissaasa meerartatta pitsaanerpaamik atuartitaanikkut ilinniartitaanikkullu atugassaqarnissaannik, tamanna siunissamut pitsaasumut angusaqarluarnissaannik aqqutissiuussiuussinerummat.
Kommune Qeqertallip atuartitaanikkut anguniangaanut tassalu meeqqat atuartitaanerannik qaffassaarusunnerannut Kangaatsiap atuarfia pingaaruteqarluinnaqqissaartuuvoq. Innuttaasummi atuartitaanikkut pitsaasumik atungaqarnissaat tamatta kissaatigaarput.

Nalunngisatsitut massakkut atuarfik aserfallassimaqaaq, oqussimaqaaq isumannaallisaanerlu eqqarsaatigalugu illersorneqarsinnaangilluinnartumik Kangaatsiarmiut atuarfeqarnikkut atugaqartitsinneqarput.

Nutaamillu atuarfittaarnissaq qilanaarineqarsimaqaaq aamma tamanna Naalakkersuisunik Inat-sisartunillu neriorsuutigineqareernikuusimammat.

Paasisat kingulliit tunngavigalugiut paasivarput Naalakkersuisooqatigiit nutaat uuliasiornissamut 48 mio.koruuninik immikkoortitsisimasut.

Naluneqanngitsutut 2011-12-kunni Qeqertarsuup tunuani Cairn Energy uuliamik ujarlerluni qillerinikuugaluarpoq iluatsinngitsoortumilli, qillerineriinnarmilu tassani minnerpaamik katillugu 3 milliarder koruunit missaat aningaasartuutiginikuuaat, uagullu tamanna 100 mio.kr. arlalinnik iluanaarutisimallutigu.
Taamaammat uuliamik ujarlernermi 48 mio.koruunit suunngilluinnarput. Isumatusaarnerunngilaq amigarpallaarujussuartunik uuliasiornissamut aningaasaliissuteqarnissaq.

Tamaattumik Inuit Ataqatiginniit ilungersortumik Naalakkersuisut qinnuigissavagut eqqarsarlua-qeqqullugit.

Kangaatsiap atuarfissaanut nutaamut 13 mio.koruunit. saniatigut 46 mio.koruuninik nassaartoqartariaqarpoq, Inuit Ataqatigiinniit kissaatigaarput uuliasiornissamut atugassaraluit 48 mio.koruuniit Kangaatsiami meeqqat atuarfissaannut nutaamut atorneqassasut.

Pingaarnersiuineq

Uagut Inuit Ataqatigiit apeqqusinngilluinnarlugu meerartavuut inuusuttuarartavut taakkulu atuarfeqarnikkut ilinniartitaanikkullu pitsaanerpaamik atugassaqarnissaat pingaartinnerpaavagut.

Naalakkersuisooqatigiit kingulliit 2018-mut aningaasanut inatsisissaannut oqaasertaliunneqarsi-masut utertinneqarlik, Kangaatsiamilu nutaarsuarmik ilivitsumik sanasoqarli.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit

Peter Olsen

Angallannikkut allannguisariaqarpugut – isumatusaarnerusumik periuseqarluni

Angallannikkut allannguisariaqarpugut – isumatusaarnerusumik periuseqarnissamut siunnersuusiaq

Nunatta angallannikkut aaqqiivigineqartariaqarnera allannguivigineqartariaqarneralu nalornissutiginngiivipparput.

Nunatta karsianit aningaasarparujussuit pineqarmata isumatusaarnerpaamik ataqatigiissagaalluarnerusumillu periuseqartoqartariaqarpoq.

Sanaartornerit ataatsikkut pissanngillat

Mittarfiit annerit kittaartumilli sanaartorneqassapput, Nuuk siulliullugu.

Aningaasat kaaviiaartitat amerlavallaalernerisigut akit aqunneqarsinnaanngitsumik qaffariataarsinnaanissaat kissaatiginngilarput suliffeqarfeqarnikkullu mianerinninnerusumik periuseqarusulluta.

Nuuk 2200

Siuariartortuassaagut, aallartiffeqartariaqarpugulli – Nuummi mittarfiup tallineqarnissaa sanaartorlugu aallartinnissaanut piareersimavugut.

Kommuneqarfik Sermersooq piareersimavoq nunarpullu piareersimalluni. Nuup nunap sinneranut annertuumik qimuttuunera nassuerutigisariaqarpoq atorluartariaqarlunilu.

Nuummi mittarfeqarnermit nunap sinnerani angallannikkut aaqqiilluarnissamut atortariaqarput. Nunatta Nuuk siuariartorluartoq pisariaqartippaa.

Kangerlussuaq attanneqassaaq

Kangerlussuup ullumikkornit suli annertunerusumik ineriartortinneqarnissaa pisariaqarpoq, takornariaqarnikkullu tamakkiisumik siuariartortitsiffigilluassallugu tulluartipparput.

Qeqqata Kommunia Naalakkersuisullu akunnerminni Kangerlussuup ineriartortilluarnissaanut suleqatigiittoqarnissaa isumannaarniarlugu sukataarutiginnissaagut. Qeqqata Kommunia tamassumunnga piareersimalluinnartoq paasinarsereerpoq.

Ilulissat angallannikkut talittarfeqarnikkullu aaqqiivigineqassaaq

2200 meter aallartissutiginianngilarput.

Pingaartipparput talittarfeqarnikkut  siuarsaavigeqqaarneqarnissaa.

Mittarfissamut inissisimaffik nutaaq sanaartorfigineqassaaq siunissami talleqqissinnaanissaa qulakkeereelugu.

Piumasaraarput Kommune Qeqertalik Avannaatalu Kommunia takornariaqartitsinikkut inuussutissarsiornikkullu ataqatigiissakkamik ineriartortitsissasut.

Ilulissani tattoqilliortoqarnera iliuuseqarfigineqartariaqarpoq.

Qaqortoq sukumiisumik misissuivigiumavarput

Qaqortumi mittarfittaassap avataanit attartornikkut aningaasalersorneqarani nunatta karsianut aningaasalersorneqassaaq.

Tikikkuminassuseq (regularitet) misissuivigineqaqqissaaq, 80 % ataappaa tamanna naammaginngilarput.

Narsarsuup siunissaa pillugu pimoorussisoqartariaqarpoq, Kommune Kujalleq qanimut suleqatigalugu.

Narsarsuup siunissaa pillugu pimoorussisoqartariaqarpoq, Kommune Kujalleq qanimut suleqatigalugu .

Kujataa pillugu anguniakkat ersarissut angujumallugit Naalakkersuisut Kommune Kujalleq qanimut suleqatigiillutik periuseqassasut piumasaraarput.

Danmarkimit aningaasaliinissaq tikilluaqquarput

Isumaqatigiissutivinnik atsioqatigiittoqalernissani danskit naalakkersuisuisa Kalaallit Nunaannut iluaqusiinerpaanissamik tunngaviliisoqartariaqarpoq.

Inatsisartullu tassaassasut naggataatigut atugassarititaasunik akuerinnittuussasut piumasaqaatigaarput.

Nunap sinnerani ataqatigiinnerusumik aaqqissuisoqassaaq

Illoqarfinni minnerni ujaraaqqanik qallikkanik mittarfiliornissanut piareersarnerit nangittariaqarput, nunarput tamakkerlugu ataqatigiissagaanerusumik atugaqalernissaq pillugu.

Illoqarfiit pisavut tassaapput Qasigiannguit, Qeqertarsuaq, Kangaatsiaq, Narsaq, Nanortalik, Ittoqqortoormiillu. Tasiilami mittarfittaarnissamik misissueqqaarnerit aamma nangikkumavagut.

Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuut 2019-imi konto 87-73-20 innersuupparput.

 

Patajaatsumik politikkikkut ingerlatsinissaq kinguarsarneqarsinnaanngilaq

Ulluni kingullerni politikkikkut pisut aalassassutaasut inuiaqatigiinnut sunniuteqarnerlupput toqqissisimanaratillu.
Maannamut Inatsisartut ileqquusumik ukioq ataasinngulersumi ataatsimiissimanngillat. Ersarluttumik ataqatigiissaagaanngitsumillu politikkikkut nunatsinni aqutsisoqarneq peqqutaalluni suliassat pingaarutillit suliarineqaratik uninngaannalersinneqarlutik. Taamaalilluni Inatsisartut minnerunngitsumillu inuiaqatigiit siunissamik nalornisinneqalerlutik. Toqqaannaq oqaatigalugu ulluni makkunani suna tamarmi unittooqqasutut oqaatigisariaqarpoq.

Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinnissaat ullut 15-iinnaat qaangiuppata aallartissaaq Naalakkersuisullu siulittaasuat aatsaat ataatsimiinnissaq sapaatip akunneriinnanngorpat isumaqatiginninniarnissamut qaaqqusilluni. Taassuma tungaanut politikkikkut sulineq uninngavoq ullunimi makkunani Naalakkersuisut oqaluukkaanni oqluutinngikkaannilu assigaa, ilisimavarpummi qinersiliivinngikkutta nutaanik ungasinngitsukkut naalakkersuisortaartussaalluta.

Inuit Ataqatigiit sulerusoqaagut, apeqqutillu innuttaasunut pingaaruteqaqisut timitalerlugit suliarerusukkaluaqaagut. Naalakkersuisullu maanna toqqissisimananngivissumik ingerlatsinerat, Naalakkersuisut siulittaasuanit nunamut aarlerinarluinnartuusoq paasineqarsimanngippat oqartariaqarpugut inuiaqatigiit Naalakkersuisooqatigiit pissaaneqarniuunneranni sallunaveequtigineqartut.

Piffissanngorpoq nunatsinni politikkikkut patajaatsumik ingerlatsineq. Politikkikkut sulineq ilumoorsaartumik timitaliiffigalugu aallartinniartigu. Uagut piumavugut nukissaqarluarlutalu nunatsinni unamminartut aaqqiivigeqataaffiginissaannut. Politikkikkut pissaaneqarniuuttoqarnera naalakkersuisooqatigiillu toqqisisimmanngitsitsinerat qaangerneqarsinnaanngippat akisussaaffitsik pisinnaasunut tunniuttariaqalerpaat.

Gruppeformand
Múte Bourup Egede

Naalakkersuisooqatigiinnermut ilannngutiinnarnissamut innersuusinngilagut

Piffissami kingullermi politikkikkut pisoqarfiungaatsiaqaaq. Partii Naleraq tupinnanngitsumik naalakkersuisooqatigiiniit ilaatigut namminerisamik pisuussuteqarlutik anipput.

Naalakkersuisut ikinnerussuteqalerlutik nutaamillu isumaqatiginninniartoqartariaqalernerani partiitta naalakkersuisoqataalernissaq anguniarlugu isumaqatigiinninniarnernut ilanngutinnginnermi nalilersuisoqaqqaassasoq Inuusuttut Ataqatigiit innersuussutigaat.

Tunuarsimaarnissamik innersuussinitta tunngavigaa aqutsinerlunneq suleqatigiinnerlu tukattoq tunngaviusumik aaqqinneqarani piujuarsimammat tamannalu partiitta peqataafigissanngikkaa sakkortuumik innersuussutigaarput.

Pisup illuatungaanit Inuusuttut Ataqatigiit kissaatigaat nunatsinni orrajaaqqajaavallaangitsumik naalakkersuinikkut inerititsiniallaqqissusilimmik aqutsinq sulissutigineqalertariaqalersoq. Inuusuttut Ataqatigiit oqariartuutigiumavarput nunatta inuusuttaasa kissaatigimmassuk Naalakkersuisut siulittaasuat aqutsilluartoq, aammalu annertuumik aalajangiinissanut tunngatillugu naapititsiniarnissamik soqutiinnittoq piffissamilu massakkoqqissaaq pisuni aningaasartuutit annertuut pilersaarutaatillugit inatsisartunik akuutitsisoq. Tamannalu ulluni kingullerni nalunaarutigineqartartut naapertorlugit Naalakkersuisup Siulittaasorisatta kivissinnaanngikkaa nalilerparput.

Suleqatinnersumik

Inuusuttut Ataqatigiit siulittaasuaq

Lars Salik H. Kielsen.

Josef Motzfeldt, Inatsisartut siulittaasorisimasaat: “Piumamik oqalukkusunnerup kinguneri”

Inuup ataatsip mikrofonimut kipilernerinnaata qinikkatut inissisimaneq sorpajunngortissavaa?

Siuttutut inissisimasumut ajornarnerpaavoq siuttutut inissisimaffimminut naleqqutinnginnami nassuerutiginissaa. Taama artorsarnerup nassuerutiginissaanut sapiissuseqartariaqarneq nammineq inuuttoornermut allat pisuutinnissaannit pingaarnerungaarpoq. Taama pissutsit killiffiannut pilersitseqataasimalluni inissisimalersimanermut nammineq akisussaaqataaneq anigorniagassaavoq.

Piffissanngorpoq maannamut Inatsisartut Siulittaasuata aamma Naalakkersuisut Siulittaasuata ammasumik siuttutut naleqqutinnginnamik nassuernissaannut. Siuttutut inuuttoornerat inuiaqatigiinnut sunniusimavoq. Sapiissuseqarluni eqqortumik aalajangernissaq tassaasariaqarpoq inuuttoorneq nassuerutigalugu nammineerluni tunuartariaqarnermik aalajangerneq.

Inatsisartunut Siulittaasuusimasutut taama torinngitsigisumik iliortoqarnera mamiasuutigaara. Atorfiup ataqqisariaqassusaanut taama naleqqutinngitsumik pissusilersorneq qinersisartutut isiginninnitsinnit nikanarnerungaarpoq.

Imaasillartoq Hans Enoksenip paasilersimanerpaa partimini siulittaasuujutigaluni nunap inatsisiliortuini, Inatsisartuni, siulittaasuuneq eqqortuliornerunngitsoq. Taama inissisimasinnaasorineq nakuniarnarluinnartuuvoq, Hans Enoksenillu atuuffiit marluutillugit naammaginartumik ingerlassinnaannginnamigit ajornartorsiutigeqigaa tamanit arajutsisimaneqartariaqanngilaq.

Innuttaasut atugaat – qinikkatut qaffasissumik inissinneq

Pissutsinullu namminerminut tunngasunut aaqqiissutigeriallaraa partimi naalakkersuisoqataanerata taamaatiinnarnera taamalu, keermiaasit, nuna inuilu naalakkersuinikkut torinngitsuliorfigalugit. Taama torinngitsuliornermut, nammineq tamakkiisumik pilersitaanut, sanilliullugu eqqaanngitsuugassaanngilaq sooq qaammatit sisamaannaat matuma siornagut naalakkersuisunngortitsiniaqataanermini piffissaq sivisunerusoq sukumiinerusumik atorsimannginneraa pingaartinneraqisami ilungersuutiginissaannut. Partiminimi ilanilu inissisimaffiit qaffasissut isumannaarniapallaannarsimagaattut isumaqarnarmat isumaqatigiissutip qanoq patajaatsiginera immineerlugu.

Imaasiinnartoq Hans Enoksenip pingaartinneraqisani, utoqqaat, meeqqat peqqinnissaqarfik il il eqqaalersimanerlugit patsisissarseriataarpoq. Tamakku utoqqatsissutitut atoqinagit matukkut tunorlikkut qimaaqinani, soormi naalakkersuisunngortitsiniarnerup nalaani isumaqatigiissutiminnut ilannguteqqullugit ilungersuutigisimanngikkai? Pisut tamakku Hans Enoksenip pingaarnersiuilluni naliliisinnaanerata amigaateqarneranut takussutissaapput. Taama pissutsinut naliliisinnaanerata tammariasaartarneranut ukiut ingerlasimanerini takussutissaqareerpugut. Eqqaamavara 2005 missaani Naalakkersuisunut siulittaasuunermini qinigaaffik qiteqqutiinnartoq partimi naalakkersuisuutitaasa tallimassaat allamik inuttalillarmagu. Patajaassuseq ilisarnaatiginngilaa, tamannalu maanamut Naalakkersuisut siulittaasuata isumaliutigisimasariaqarsimagaluarpaa qaammatit sisamaannaat matuma siornagut ajornannginnersiuilluni Siumup isumaannut anngaaginnartut, isumaqatiginiatsiarnerini piumasaqaatiminnik ilungersuuteqannguanngitsut naalakkersuisoqasiukkamigit.

Inissisimaffiit qaffasinnerpaat ilatsiinnarfiunngillat

Nunap siuttuisut atorfiit marluk ataatsimoornermik ilungersuuteqaratik pisuutitassarsionermik aallutaqarnerusunik inuttaqarput. Tamatuma kinguneranik innuttaasut paatsiveerusimaartinneqarpugut.

Enoksenip puffassimaarutiginerarpaa partimini siulittaasutut Naalakkersuisut siulittaasuannit ataatsimeeqatiserineqarsimannginnami. Tamatumani Kielsen kisimi pisuutinneqarsinnaanngilaq. Enoksen Inatsisartut siulittaasuattut naalakkersuinikkut sulineq malinnaaffigiuassallugu pingaartumik suliassaqarpoq. Soorlu Naalakkersuisut pilersaarutaat Inatsisartut sulinerannut attuumassuteqartut arajutsinaveersaassallugit. Taamaammat pissusissamisuuginnarpoq Inatsisartut siulittaasuata ilisimatitseqatigiinneq atuutsikkumaguniuk Naalakkersuisut siulittaasuannik ataatsimiigiaqqusisassalluni, tamatumuuna pisariaqanngitsumik aporaaffiusinnaasut ingalassimatikkumallugit.

Soorlu Inatsisartunut siulittaasuunerma nalaani, 09-13, Naalakkersuisut siulittaasuat pisariaqarfiisigut ataatsimeeqatigisarpara, pingaartumik Inatsisartut ataatsimiinnissaasa piareersarnerini. Inatsisartut siulittaasuat qaaqquneqarnissaminut allaffimmini utaqqiinnartussaanngilaq, nammineq iliuuseqartussaavoq.

Atukkat unnuaannaq aaqqinneqarsinnaanngillat

Partip Naleqqap siulittaasuata naalakkersuisoqataajunnaarnerminnut tunngavimmissut taagugai unnuaannaq anguneqarsinnaanngillat. Tamakkerlutik aningaasaliinissamik nassataqarput. Imaappoq Aningaasanut Inatsisiliornikkut isumannaarniagassaapput. Qanormita Parti Naleraq sinnerlugu Aningaasaqarnermut Naalakkersuisuusimasup tamakku Naalakkersuisoqatigiinni partimi siulittaasua peqatigalugu ilungersuutigisimavai? Partiat marlorsuarnik naalakkersuniitsitaqarpoq.

Mannali qularnanngilaq, Naalakkersuisuni tunuartut aamma Inatsisartut Siulittaasuattut tunuartussaq tunuarnerminni qaammatit pingasut aningaasarsiatik tamakkiisumik pigiinnartussaagaat Aningaasanut Inatsimmi isummannaarneqareermata juullimut orpiliarsiniarnissaminnut ukiutoqqamilu qummoroortartussaminnut ernumassutissaqanngillat.

Killiffitta taamaanneranut nunap qullersatut siutui torrallaaruloorsimanngillat. Enoksenip naalakkersuisoqataajunnaarnertik nammineq sulinerata inerneraa. Naalakkersuisut siulittaasuata suleqatigiissitsisinnaannginnini siuttutullu piginnaanneqqortoorsuunnginnami ukiut kingulliit tallimat naammattorsuarmik takutittareerpaa. Pisuni kingullerpiani saqummiunneqartut ilaannannguiluunniit ilumoorsimappata allaffimminut toqqorluni piginnaatinneqarsimanermisut uteqattaagaata kisimi allaffimminiikkallarnera akuerineqarsinnaatippaa. Piginnaatinneqarsimaneq siuttuunissamik isumaqarpoq, imaanngitsoq nammineq isummani kisiat eqqortuunerarlugu ingerlatsinissamut piginnaatinneqarneq. Siuttuuneq, pingaartumik naalakkersuinermi, isumaqarpoq ataatsimoortitsisussaanermik avissaartuutsitsiniartutuunngitsoq. Aatsaat isummanik naapititsisinnaanikkut angusat ataavarsinnaasut pilersinneqarsinnaapput. Maannalkut pissutsit nalaattavut taamaanngillat.

Piffissap sivikitsup ingerlanerani aseruinerit annertuut pilersinneqarsinnaapput, neriuppunga siuttuugallartut tunuarniuteqarnermikkut sapiissuseqaramik takutissagaat, taamaaliornermikkut ingerlariaqqittariaqarnerput periarfississavaat.

 

Partii Naleqqap nuannareqqusaaginnarnera annertusigaluttuinnarpoq

Partii Naleqqap ulluni kingullerni ninngannera nuannareqqusaaginnarnermik aallaaveqarpoq. Nuannareqqusaarnerlu taanna nunatsinnut namminiilivinnissatsinnulluunniit iluaqutaanngilaq.

Nuannareqqusaarneq maannamut ippassaq pisumi annerpaaffimminiippoq, Partii Naleqqap siulittaasuni siuttoralugu Kim Kielsenip Lars Løkke Rasmussenillu atsioqatigiinniarnerannut akerliussutsimik takutitsinissamik aaqqissuussineranni.

Aap, atsioqatigiinniarneq isiginnaagassiatullusooq aaqqissugaanera apeqqusigassarujussuuvoq, tamassumalli allaluarnermik nuanninngilluinnartumillu nilliasajoornissamut akuersaaginnartitsinngilaq.

Nunaqqatitsinnut tikeraanullu allaluarnermik oqariartuuteqarneq akuersaanngilluinnarlugu oqaatigiumavara.

Killiligaanngitsumik oqaaseqarsinnaatitaanermut ilaavoq akisussaaffeqarneq. Uumissuinnginnissamut akisussaaffeqarneq akaareqatigiinnissamullu akisussaaffeqarneq. Akisussaaffik tamanna Partii Naleqqap ippassaq qimarratigaa, soorlu aamma naalakkersuisooqatigiinnermi akisussaaffimminnik qimarratiginnittut. Partiimini taama akerliussutsimik takutitsinermi pissuseqarnermik akuersaarnani oqariartunngikkuni Hans Enoksen akisussaaffimminik suli annertunerusumik qimarratiginnissaaq.

 

Sara Olsvig

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Isumaqatigiissut ersarlungaatsiarlunilu naammassineqanngitsoq

Kim Kielsenip Lars Løkke Rasmussenillu pappiaraq atsiugaat Inuit Ataqatigiit sukumiisumik misissorsimalerparput. Siusinnerusukkut oqaatigisatsitut danskit naalakkersuisui soqutiginaatilinnik oqariartuuteqarput. Kisianni tamat oqartussaaqataanerat akigalugu Kim Kielsen-i isumaqatigiissumik naammassineqanngitsumik atsioqataavoq.

Ersarissassavarpullu atsioqatigiinneq isumaqatigiissutaanani siunnerfeqaqatigiinnermut atsioqatiginnertut nalileratsigu. Isumaqatigiissutaasussat toqqammavigineqartussallu tigussaasumik isumaqatigiissuteqarfigineqarsimanngillat. Isumaqatigiissutaasimasup taamatut aaqqissuunneqarsimanerata kingunerisaanik isumaqatigiissutaasoq ersernerluinnarani naammaassisimarpasinngitsutut isikkoqarpoq.. Suliap inernera takusimareerlugu atsioqatigiinneq ippassaq pisoq piviusutut iliuuseqavinnertut taajuminaappoq.

Naalagaaffik Kalaallit Airports A/S-imut 700 mio. koruuninik aningaasaliissuteqassappat, taava uagut nammineerluta suliffeqarfiup 2/3-ia pigiinnassagutsigu nammineq 1,4 mia. koruuniinik aningaasaliisariaqaleqqavugut. Ulloq manna tikillugu nunatta karsia suliffeqarfimmut 300 mio. koruuningajaat aningaasaliissutigineqareerput, isumaqatigiissutillu nassatarisaanik aningaasaliissutigeqqitassat 1,1 mia. koruunit suli nassaariniartussanngussasut.

Tamannalu soorunami Inatsisartunit sukumiisumik misissorneqartariaqartoq isumaqarpugut, inuiaqatigiinnimi pissutsit allat amerlaqisut pitsanngorsaavigineqarnissamik aamma pisariaqartitsipput.

Naalagaaffiup amerlanerussuteqarluni aktiaateqannginnissaanik piumasarput aalajangiusimavarput. Ilanngullugu aamma piumasaraarput inaarutaasumik isumaqatigiissutaasussap inernerisassaa nunatsinnut pitsaanerpaassammat, matumani ilanngullugit attartugassanut tunngatillugu ernialiinernut, sinneqartoorutissanut piumasaqaatit pillugit kiisalu toqqammavinnut allanut tunngatillugu aamma atuuttariaqarluni. Naalagaaffiup suliffeqarfimmi kisermaassilluni itigartitsisinnaatitaannginnissaa minnerunngitsumillu Inatsisartut inaarutaasumik tunngavissanik aalajangiisussaatitaanissaat piumasaraarputtaaq.

Qungujulaarutissaqanngitsuunngilagulli, siunnerfeqaqatigiissutaasumimi Inuit Ataqatigiit politikkianut naapertuuttumik anguniagaqartoqarnera takusinnaagatsigu. Kina tikilernerarlugu suaartaannarani Danmarki nunatsinni aningaasaliisussanngorumalernera ukiorpassuarni politikkikkut Inuit Ataqatigiit allat ilagalugit oqariartuuteqartuarsimanerup inerneraa. Ersarissumillu anguniagarisimasatta Airgreenland-imik tamakkiisumik Namminersorlutik Oqartussat piginnittuulernissaa piviusunngorsinnaanngorportaaq.

Sulinerli peqqissaarunneqanngiivissimavoq nukingernerujussuullu kingunerisaanik Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaaluunniit isumaqatigiissutip imarisaanik ilisimatinneqanngilaq, peqqissaarussimagaannilu atsioqatigiinneq sioqqullugu ilisimatitsisussaagaluarneq pinngimmat pisoq piviusumik iliuuseqavinnginnertut isigaarput Kim Kielsen-illu iliuusissaarutivissimaneranik ersersitsisuulluni.

 

Sara Olsvig
Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Kim Kielsen isumaqatigiissuteqarnissaminut tunuliaqutaqarpa?

Ullumikkut Naalakkersuisut siulittaasuata, Inatsisartuni amerlanerussutaarussimasup, qallunaat statsministeriannik mittarfiliornissat pillugit atsioqateqarnialernera ilumut pisinnaanersoq Inuit Ataqatigiit apeqquserusuppaat. Apeqqutimmi pingaarnertut erfapput, tassalu Kim Kielsen isumaqatigiissuteqarnissaminut tunuliaqutaqarnersoq? Kim Kielsenip nassuiartariaqarpaa atsiornissaminut piginnaatitsissut suunersoq kikkunniillu tunniunneqarluni tunuliaqutserneqarsimanersoq. Minnerunngitsumillu paasisariaqarparput, isumaqatigiissut qanoq imaqarpa?

Múte Bourup Egede
Gruppeformand

Tukattumik ingerlatsineq aqutsinerlunnermut ersiutaavoq

Ukiut tallimassaat ataannartumik nunatta politikikkut aqunneqarnera patajaassuseqarsimanngilaq. Tamanna arlaannaannulluunniit iluaqutaanngilaq. Inuit Ataqatigiit patajaassuseqanngitsumik ingerlatsinerup nanginnissaa ilaaffiginiarunnanngilarput.  Isumaqatiginninniarnernulli aggersarneqassagutta soorunami aggissaagut.

Qaammatit sisamaannaat matuma siorna naalakkersuisooqatigiinnissaq pillugu Siumut kingullermik isumaqatiginninniaqatigivarput. Taamanikkut massakkullu Siumumi aqutsilluartoqarsorinngilarput. Partiip iluani assortuuttoqarpoq eqqissiviilliorfiujuarlunilu. Tamannalu ajornartorsiutip qiteraa, pissutsillu taamaannerat pissutigalugu naalakkersuisooqataalernissamut pilerinngilagut.

Takusagut naapertorlugit Kim Kielsen kisermaassilluni, akuliutsitsinani, ataqatigiissaarinanilu aqutsivoq, naalakkersuisooqatiminik attaveqarniartuunngilaq minnerunngitsumillu tunuliaquttaminik ataatsimoortitsinnaassuseqarani. Tamakku 2016-2018-mi naalakkersuisooqataanitsinni uatsinnut ajornartorsiutaasimasut Naalakkersuisooqataaleraluartunut ingerlaqqiinnarsimarpasipput.

Aqutseriaatsimut taamaattumut ilanngunnissarput kissaatiginngeqaarput.

Maanna pisut, naalakkersuisooqatimini inatsisartuniluunniit tunuliaquttaminik qulakkeerinneqqaarsimanani danskit ministeriunerannik tikittuulerneq, akuerineqarsinnaanngitsumik aqutsinerlulluinnarnermik takussutissaavoq.

Taamaammat isumaqatiginninniarnernulluunniit takkukkaluarutta naalakkersuisooqataaleriaannaanitsinnik ersiutaanngitsoq erseqqissassavarput.

Sara Olsvig
Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Kielsen nassuiagassaqarpoq

Tamatta isumaqatigisinnaagunarparput nunatsinni politikkikkut pissutsit tukattorujussuummata. Naalakkersusooqatigiit akunnerminni akersuuttuarsinnartut nunatta siunissaanut aalajangiilluinnartuusussat marluk anorimi sammiveqaratillusooq erfapput: Mittarfiit aalisarnermullu inatsit.

Sisamanngornermi ualikkut Inatsisartut Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliaanut Naalakkersuisut siulittaasuat danskit naalakkersuisuinut mittarfinnut aningaasaleeqataasinnaanerannut oqaloqatiginnittarsimanini suli angusaqarfiusimanngitsoq oqariartuutigivaa, aqaguanili tallimanngornermi ullaap tungaa danskit ministeriunerata tusagassiorfitsigut tamannarpiaq pillugu ataasinngornermi tikissamaarluni tusagassiortunillu Kielsen ilagalugu qaaqqusissamaarnini nalunaarutigimmagu tupaallaatigaarput. Ajoraluartumik suliaq isertuusserpalaaginnarani suleriuserineqartoq aamma tukalluinnarmat tupaallaatigivallaanngilarput.

Kielsen nassuiaaqqissaartariaqaleqqavoq. Ilisimasaminik Inatsisartunut ingerlatitseqqinnaveersaarsimanerpa imaluunniit piffissaq kingullerpaaq tikillugu isumaqatigiinninniarnerni pisut ilumut taama ilisimasaqarfigitigisimannginnerpai? Taamalu pineq danskit suliamik aqutsilluinnarsimanerannik ersiutaanerpa? Nalunanngitsoq unaavoq, ministeriuneq isumaqatigiissumik atsiugassaqarnissi isumannaareersimatinnagu nunatsinnut angalanavianngilaq.

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisut siulittaasuata pisut nassuiaateqarfigissagai soorunami piumasarissavarput.

Danskit peqataassappata piumasaqaatit erseqqissuussapput

Oqaatigiumavarpulli danskit naalakkersuisuisa oqariartuutigisaat soqutiginartikkatsigu. Naalagaaffeqatigiimmi ataatsimiinnerisa kinguninngua suliaq aallartinneqartoq nalunaarutigineqarmalli qanoq inerneqassanersoq tusassallugu utaqqisimavarput.

Tusagassiorfitsigulli aatsaat paasivarput naalagaaffik Kalaallit Airports A/S-mi piginneqataalernissaa anguniarneqalersimasoq. Maannangaaq isumaqatigiissut qanoq ittoq atsioqatigiissutigineqarnialernersoq Naalakkersuisut siulittaasuannit paaserupparput.

Ilanngullugulu piumasaqaatinik erseqqissunik tunngaviusariaqartunillu saqqummiussaqarumavugut:

  • Kalaallit Nunaat naalagaaffimmut aatsaat isumaqatigiissusiussaaq isumaqatigiissuteqarnermi piumasaqaatit isumaqatigiissusiorusuttunit allanit pitsaanerusinnaassappata.
  • Danskit naalagaaffiat peqataatinneqassappat, toqqaannartumik aningaasaliineruppat attartortitsineruppalluunniit, Inatsisartut tassaassapput piumasaqaatinik atugassarititaasunillu akuersisussat..
  • Danskit naalagaaffiat Kalaallit Airports A/S-mi aktianik piginnilissappat, Namminersorlutik Oqartussat annerusumik piginnittuussaapput, allallu aktianik piginnittuusut, naalagaaffik ilanngullugu, itigartitsisinnaatitaassanngillat. Airgreenlandimi piginneqatigiit akornanni isumaqatigiissutaasimasumi kukkussutaasimasut takoqqikkusunngilagut, tassanimi naalagaaffik SAS-lu itigartitsisinnaatitaapput ataatsimullu aktianik annerpaamik piginnittuullutik, Namminersorlutik Oqartussat iliuuseqarsinnaanerannik killiliingaatsiartumik.

Inatsisartut aalajangiisuussapput

  • Ilanngullugu piumasaraarput, naalagaaffimmut isumaqatigiissusiorneq mittarfinnut suliassap sanaartornissamulluunniit inatsisissap qanorpiaq ilusilerlugu Inatsisartunit naammassinissaannut qoqassiisoqassanngilluinnassammat. Inatsisartuni suliaq suli ataatsimiititaliakkoorlugu ingerlanneqarpoq Inatsisartullu eqqissillutik suleriaasertillu malillugu isumaliutissiissutissaminnik suliarinninnissaminnut eqqissisimatinneqassapput.

Taamaammat Inuit Ataqatigiinnit qisuariaat erseqqippoq: Tusarliussat soqutiginarput itinerusumillu aningaasat qanoq annertutigisut piumasaqaatillu suut tunngavigalugit naalagaaffik peqataajumanersoq tusassallugu utaqqivugut. Aalajangiisussalli tassaapput Inatsisartut – Kim Kielsen Naalakkersuisullu kisermaassissanngillat.

Sara Olsvig
Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Pele Broberg, suminngaanniit 528 mio kr. aaniarpigit?

Partii Naleqqap pilersinneqaqqaarnerminiilli suaartaatigiuarsimavaa ”partiini tamani saamerliunersaavugut” ”Allanik saamerliuniaqanngilaq” ”Sanngitsoortatsinnik isorliunerusunilu kisitta illersuisuuvugut” ”Uranimut naaggaarpugut” Il.il.

Piffissamili kingullermi nipi Partii Naleqqaminngaaniit allaanerungaartoq tutsiutalersimasoq maluginiagassaavoq; uranimut naaggaartuunertik apeqqusersulersimavaat, minnerunngitsumillu piffissami kingullermi aningaasaqarnermut naalakkersuisup Pele Brobergip Partii Naleqqameersup oqariartuutaa paatsuunganarpoq.

”Ingerlatseqatigiiffiit  akileraarutaat affaannanngortinneqassaaq.”

Qularutigineqanngilaq ingerlatseqatigiiffiit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit inuiaqatigiittut pigisavut inuiaqatigiinni innuttaasut atugaannut qitiusumik inissisimasuummata, inuiaqatigiinnilu avinngarusimanerusuni atukkatigut illersorneqarsinnaasumik ingerlatsinissamut qulakkeerinneqataammata. Taamatuttaarlu namminersortut nunatta karsianut  aamma akileraaruteqartarput.

Partiip Naleqqap akileraarutip affaannanngornissaa anguniarpagu taava partiip qanoq sinerissami kiffartuussinissamut akissaqassanersugut qulakkeerniarneraa? Aningaasallu suminngaanniit partiip aaneqassasut takorloorpai? Aningaasaqarnikkummi aqutsineq isertitsissutaajumaartunik ilisimanngisatsinnik naatsorsuuteqarluni ingerlanneqarsinnaanngilaq.

Hans Enoksen sumiippit?

2015-mi nunatta karsiata suliffeqarfiit akileraarutaasigut 262,9 mio.koruunit isertissimavai.

Apeqquteqaateqarnitsigut ilisimavarput  ingerlatseqatigiiffiup procenti ataaseq qanoq naleqarnersoq.

Paasisagullu kingulliit naapertorlugit 1 procent-i ukiumut 8,7 mio.koruuniniit 12,5 mio.koruunit akornanni naleqarpoq. Tassa taava imaalerpoq aningaasaqarnermut naalakkersuisup pilersaarutini piviusunngortissagaluaruniuk, ullumikkut akileraarut 30%-usoq affaannanngorlugu 15%-mut appassuguniuk taava tamanna ukiumut 132 mio.koruuninik nunatta karsianut naleqassaaq, ukiunullu sisamanut 528 mio.koruuninik naleqassalluni.

Pele Brobergimut apeqqutigerusupparput suut sipaarutaassanersut nunatta karsiata ukiuni sisamani 528 mio.kr aannaasaqaatigisalissappagit? Suut pilliutaassappat? Aamma qanoq qulakkeerumavaa aningaasat isertitat ikilissanngippata allatigut isertitsinissaq? Akileraarutip affaannanngortinneqarpat qanoq sinerissami kiffartuussinermut sunniuteqassava?

Missingersuusiortarneq pillugu inatsit naapertorlugu qinikkatut akisussaassuseqartut sipaakkat allatigut qanoq matussuserneqarnissasut siunnersuuteqartussaavoq. Matumani tamanna qulakkeerneqarpa?

Naggataatigullu apererusunnarsivoq partiip siulittaasua Hans Enoksen sumiinnersoq.  Hans Enoksenip partiip aallartissimasami talerpimmut sangoriangaatsiarsimanera isumaqataaffigisinnaanerpaa? Minnerunngitsumillu apeqqutaalerpoq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup talerperliunerungaatsiartumik anguniagaqarnera  partiiminiit politikkikkut tapersersorneqarnersoq?

 

In.in.

Peter Olsen
Inuit Ataqatigiit

Erngup nukinganik nukissiorfiliornissamut aallartisaasoqarnissaa sulissutigineqarli!

Nukissiutit avatangiisinut mingutsitsinngitsut soorlu erngup, anorip, seqernullu nukingi Nunatsinni naalakkersuinikkut pingaartinneqarnerullutillu salliutinneqartariaqaraluarput. Avatangiisinut mingutsitsinngitsunik nukissiuutinik pilersugaanissaq kiisalu uuliamik isumalluuteqarnerup annikillisarnissaanut Naalakkersuisooqatigiit suliniuteqarnerunissaat kaammattuutigaarput.
Siumut, Inuit Ataqatigiit, Partii Naleraq Naalakkersuisooqatigiikkallarmata Naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissutaanni ilaatigut illoqarfinni tallimani erngup nukinganik nukissiorfinnik pilersitsinissamut aallarnisaasoqassasoq erseqqissumik ima allassimasoqarpoq:

“Aasianni, Qasigiannguani, Maniitsumi, Paamiuni kiisalu Nanortalimmi erngup nukinganik nukissiorfinnik pilersitsinissaq aallartisarneqassaaq.

Naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutaat

Maannakkut Naalakkersuisooqatigiit Siumut, Parti Naleraq, Nunatta Qitornai, Atassut naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissutaannit illoqarfinni tallimani erngup nukinganik nukissiorfinnik aallarnisaasoqarniarnerannut pilersaartoqannginnera uggornarpoq paasiuminaallunilu. Maannakkut Naalakkersuisooqatigiit Qeqertarsuup Avannaatungaani Nuussuarmi uuliamik misissuinissamut 48 mio. koruunit aningaasaliissutigaat. Uuliasiornissamut pilersaarutit ersarlupput, siunissamullu ungasinnerusumut pilersaarusiornerlunnertut oqaatigisariaqarluni. Uuliasiornissamut pilersaarutit ersarlutsillugit piffissami aggersumi uppernarsillugu uuliamik nassaartoqarnissaa qularnartutut oqaatigisariaqarpoq. Taamaattumik Naalakkersuisooqatigiit uuliasiornissamut 48 mio. koruuninit aningaasaliisimanerat pissusissamisuunngitsutut oqaatigisariaqarpoq.

Uuliamik misissuiffiulersussaq Qeqertarsuup Avannaatungaani Nuussuarmiippoq. Uuliaqarneranik misissuinermi sajuppillatsitsisarluni misissuisoqassaaq. Nuussuaq tuttoqarfiuvoq. Sajuppillatsitsisarluni misissuinermi tuttut piniaruminaallisinnaanerat piniartunut eqquinerlussinnaanera aarleqqutigineqarsinnaavoq.

Uuliamik isumalluuteqarneq annikillisarneqassappat nukissiuutit avatangiisinut mingutsitsinngitsut aallartisarnissaannut Naalakkersuisooqatigiit sulissuteqartariaqarput.

Kommuneq Qeqertalimmi Inuit Ataqatigiit Siumut isumaqatigiissutaat

Qasigiannguani ergnup nukinganik nukissiorfiliassaq Kommune Qeqertalimmi inuussutissarsiornikkut nukissiuuteqarnikkullu inerisaanermi iluaqutaassaaq. Kommune Qeqertalimmi Inuit Ataqatigiit, Siumullu suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutaanni nukissiuteqarnermi erngup, anorip allallu inerisaaffiginissaat erseqqissumik allassimavoq:

“10. Nukissiuuteqarnermi erngup, anorip allallu atorlugit inerisarnissaat, inoqarfinnilu pilersitsivigineqarsinnaasuni pinngortitap tunniussinnaasaasa sutigut qanorlu ineriartuutaasinnaanerisa sulissutiginissaat.

Kommune Qeqertalimmi erngup nukinganik inerisaanissamut aammalu pinngortitamut mingutsitsinngitsunik nukissiuutinik pilersugaanissaq soqutigivarput.

Kaammattuut

Takornariartitsisarneq inuussutissarsiornerlu pillugit Aasianni isumasioqatigiittoqaqqammerpoq. Aasianni inuussutissarsiutit takornariaqarnerlu pillugit ulluni marlunni isumasioqatigiittoqareersorlu Kommune Qeqertallip Naalakkersuisullu inuussutissarsiutit suleqatiigissutigilerpaat. Kommune Qeqertalik Naalakkersuisullu inuussutissarsiutit pillugit suleqatigiilernerat ilutigalugu Qasigiannguani erngup nukinganik nukissiorfiliassap aallartisarneqarnissaata piviusunngortinneqarnissaatalu sulissutigineqarnissaa kaammattuutiginarpoq, inuussutissarsiornermi nukissiuteqarnermilu periarfissarpassuarnik ammaassammat.

Ikinngutinnersumik inuulluaqqusillunga
Aqqa Samuelsen, Inuit Ataqatigiit
Kommune Qeqertalimmi kommunalbestyrelsemi ilaasortaq

Inuit Ataqatigiit Inatsisartut ukiamut ataatsimiinnissaannut piareerpugut

Inuusuttunut, ilinniartunut, utoqqarnullu inissiat, tapersersortarialinnik ikiuisunik suliffiliorsinnaanngornissaq, eqqumiitsuliortunullu aningaasaateqarfik aamma sulliviliornissaq, piitsuussutsimullu killiliinissaq, taakkuupput Inuit Ataqatigiinni siunnersuutitta ilaat.

Ukiaq manna Inatsisartuni oqaluuserisassat annerpaat ilagaat mittarfiit aningaasanullu inatsisissatut 2019-imut missingiut. Naak uku oqaluuserisassat annertuut pingaarutillillu oqallisigisussaagaluarlutigit, Inuit Ataqatigiinni pingaartipparput ulluinnarni inuit atugaannik aaqqiissutissanik siunnersuuteqassalluta.

Inuit Ataqatigiit siunnersuutaasa ataatsimoortumik anguniagarivaat atugarissarnerup ullumerniit suli pitsaanerusup qulakkeernissaat. Tamatumanilu pisariaqarluinnarpoq oqaaluuseriinnarnagit politikkikkut iliuuseqarfiginissaat, tamannalu pisussaaffittut isigalugu Inatsisartuni sulinissamut piareerpugut.

Ik. in.
Múte B. Egede
Gruppep Siulittaasua

Kujataani Inuit Ataqatigiit – Aasaanerani katerinneq 6.-7.-& 9. september 2018

Kommuni kujallermi Inuit ataqatigiit naappinnissaanut pilersaarut takujuk

Kangerlussuaq takornariaqarnikkut periarfissatsialaavoq

Qeqqani Inuit Ataqatigiit Kangerlussuarmi ulloq 24.-26.august 2018 aasaanerani isumasioqatigiipput. Isumasioqatigiinneq kommunimut qinikkanit Nunaqarfinnilu Aqutsisunit peqataaffigineqarpoq.

Mittarfissuarnut oqallinneq pillugu isumasioqatigiit sinnerlugit Agathe Fontain ima oqaaseqarpoq: ”Isumaqarpugut Kangerlussuaq mittarfissuartut ataannartariaqartoq. Qeqqata kommuiniani Inuit Ataqatigiit isumaqarput siunissami Kangerlussuaq takornariaqarfittut ineriartorfiussasoq. Takornariaqarnikkut periarfissat immikkuullarissut takornarianillu takorusunneqartut Kangerlussuarmi amerlaqaat. Taamaattumik nunatsinni takornariaqarneq inuussutissarsiutitut sukarsuartut inississimagaanni, Kangerlussuaq millisaaffigineqarsinnaanngilaq, alliartortitassaallunili, tamannalu uagut kommunitsinni iliuuseqarfigalugu suliarerusupparput, anguniakkatsinnillu Namminersorlutik Oqartussat suleqatiseraagut.”

Isumatusaartumik aaliangiinissaq kissaatigaarput

Sukarsuit sisamaat takornariaqarneq Kangerlussuarmi annertuumik piuvoq. Nalornisitsinerlu namminersortunut, innuttaasunullu tamaanga killittariaqarpoq. Ilisimasat tunngavigalugit Inatsisartut aalajangernissaat Inatsisartunut tamanut kaammattuutigaarput. Qeqqani Inuit Ataqatigiit Inatsisartut kaammattussavaat, paasissutissat tamakkiisu aatsaat pineqareerpata mittarfinnut aaliangiineq pissasoq. Kaammattuut tamanna kinguarsaasutut paasineqassanngilaq ujartorparpulli ataavartumik pisussanik tutsuiginartumik paasisimasanik tunngaveqartoq.

Nunaqarfinni nioqqutissat umiarsualiveqarnerlu

Nunaqarfinni mikinerusuni nioqqutissanik neqerooruteqartoqarneq ajornera immikkoortitsineruvoq akuersaarneqarsinnaanngitsoq. Tamaattumik pilersorneqarnikkut assigiinngisitsineq eqqumaffigineqarnerunissaa kissaatigaarput. Talittarfiit ukiorpassuarni pitsaanerusut ujartorneqartuartut iluarsaannissaat pisariaqarpoq. Erseqqissarusupparput Angallannikkut ataqatigiissaarineq aamma pilersorneqarnermiimmat, taamaattumillu Inatsisartut Naalakkersuisunut umiarsualiveqarneq pillugu sukataaqaserinnittariaqarput.

Kalaalimineerniarneq- Kapisilinniarneq

Nuna imminut nerisassanik pilersortoq anguniarpaput. Taamaattoq ullumikkut kalaalimineerniarfinni tuniniaqqusaasut Europami piumasaqaatit kisiisa allaavigalugit ingerlanneqarnert akuersaanngilarput. Ukiuni 100-ilikkaani pileriaaserput malillugu piliat kalaalimineerniarfinni inerteqqutaalerput. Panertut, qiluagassat, tarajortikkat, pujuukkat, tassa kalaallit nerisaat, imminut pilersorlutik piliaat, inerteqqutigineqarsinnaanngitsut. Nammineq pilisatta tuniniarsinnannginneri siunnerfeqannginnermik ilisimasaqannginnermillu nassuerutiginninneruvoq. Piaarnerpaamik tamanna qaangerneqartiaqarpoq. Siorna Naalakkersuisoqarfimmiit pikkorissaanerit akisuut ingerlanneqarput, piniartut allagartartaartinneqarput, taamaasillutik toqqaannaq pisiniarfinnut tunisisinnaalerlutik. Massakkut piumasaqaataalerpoq kapisillit taamaallaat kalaalilimineerniarfinni pisiariarineqassasut, taamaalillunilu kapisilinnut tunisisinnaanernermut allagartalersuineq illuatungilerneqarpoq. Nerisassiorneq inuusaatitsinnik aallaaveqartoq najummiuarusullugu ilungersuuteqarnerput pillugu Naalakkersuisut qulaani pineqartut pillugit aqqiissuteqaqqullugit kaammattorpagut.

Innaarluutillit pillugit Inatsisissap kinguartinnera

Qeqqatani Inuit Ataqatigiit sakkortuummik akerlilerpaat Inaarluutillit pillugit inatsisissap kinguartinnera. Tamanna akuerineqarsinnaanngilluinnarpoq. Suliaq piariiliivissup kinguartinnera, sipaarniarnermik tunngaveqarpoq, allatut nassuiarneqarsinnaanngilaq. Naalakkersuisut Inatsisartullu sakkortunerpaamik kaammattussavagut, Inatsit naammasseqqullugu. Inuiaat pingaartitaat aningaasaliinikkut ersersinneqartarput, kinguartitsineq Innarluutilinnik Naalakkersuisut pingaartitsinnginnerannik ersertitsivoq.

Isumaginninneq

Perorsaasunik amigaateqarnerujussuaq inuiaqatigiittut ajornartorsiutigaarput. Qeqqata Kommunia perorsaasunik 17 –inik amigaateqarpoq, inuiaat sullinniarnerani ilisimasaannik atorfissaqartitsipput, amigaateqarnerlu iliuuseqarfigineqartuartariaqarpoq aammattaaq siunissami soraarninngortut taartissaat qulakkeernissaanut iliuuseqarnissaq ersarissoq pisariaqarpoq. Tassungattaaq ilaalluinnarpoq isumaginninnermut siunnersortit pillugit aaqqissuussaasumik nuna tamakkerluigu iliuuseqarnissaq. Isumaginninnermut siunnersorteqarnerup soqutiginarsarnissaannut sulinermut atungaritinneqartut eqqartorneqaannaratik iliuuseqarfigineqarnissaat kaammattuutigaarput.

 

Qeqqani Inuit Ataqatigiit Sinnerlugit

Agathe Fontain

Page 1 of 3312345...102030...Last »

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Postboks 321, 3900 Nuuk
tlf.nr: (+299) 323 702
Fax: (+299) 321 321
Website: https://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl
www.facebook.com/ataqatigiit
www.twitter.com/IAtaqatigiit

Attavigitigut/kontakt os

Imaneq 2
Telfon: (+299) 323702
Fax: (+299) 323232
Aningaaq: https://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl