Meeqqat illersugassarivagut

All./ Sofia Geisler, Inuit Ataqatigiit, Inatsisartut

Meeqqat illersugassarivagut

Kinguaassiutitigut meeqqanik atornerluisoqarsimatillugu sakkortunerusumik pineqaatissiisoqartalernissaa Inatsisartut tamarmiusut tunuliaqutserpaat. Qularutiginngilara tamanna qanoq naleqartitaqarnermik innuttaasunut oqariartuutaammat angisooq pingaarutilerujussuarlu. Tassalu meeqqanik innarliisarneq Inatsisartut akuerinngilluinnaraat aamma oqariartuuteqartut inatsisit unioqqutikkaanni tamanna malunnaatilimmik malitseqartinneqartassasoq.

Ullumimi ataatsimoorussaralutigu oqariartuutigisarput oqartussanut attuumassuteqartunut aamma nalunaarneruvoq ersarilluinnartoq. Tassalu eqqartuussinermik inatsimmik pinerluttulerinermillu inatsimmik atuutsitsinermut akisussaasunut oqariartuuteqarpoq ukkatarineqassasoq pinerluttulerinermut inatsisip atuuttup iluani pineqaatissiinerit assigiiaartuusariaqarnerannik sakkortunerusariaqarnerannillu meeqqanik kinguaassiutitigut atornerluinerit pineqartillugit.

Tamanit ilisimaneqarpoq meeqqat illersuisuanit MIO-mit ukiorpaalunngortuni ajornartorsiut imaannaanngitsoq oqariartuutigineqartarmat, tassalu kinguaassiutitigut atornerluisoqarsimatillugu unnerluussisussaatitaasunut saaffiginninnerit tamatigut kinguneqarneq ajornerat, ilaatigut innersuussutigineqartarluni taamak pisoqarsimaneranut uppernarsaatissaqannginnera. Pisut qaqinneqarneq ajortut ikittuunngillat, tassami politiinut saaffiginnissutigineqartut tamatuma malersoriarnissaanut saaffiginnittut periarfissagissaarneq ajorput, imaluunniit saaffiginninneq pisimasinnaavoq kingusippallaakkut taamalilluni uppernarsaatit tammareersimasinnaallutik nunguterneqareersimasinnaallutilluunniit.

Taamaattumik ernumassutigisinnaavara politiinut tatiginninneq innarlerneqarsimappat, pingaartumik isuma pigineqartoq una naliginnaalersimappat, kinguaassiutitigut kannguttaatsuliorfigineqarneq pillugu saaffiginninneq ilumoorunneqarnavianngitsoq malitseqartinneqarnavianngitsorlu. Meeqqat inuusuttullu pivagut, taakkulu meeraanerminni kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigineqarsimaneq pillugu saaffiginninnerat tamatigut ilumoorullutigu pisanngikkutsigu, taava meeraq kiap illersussavaa?

Meeqqanik pinerliisimannginnermik uppernarsaatit atulernerat qujanaqaaq. Taamatulli uppernarsaateqarneq imaanngilaq tassannga peqartoq ilumut meeqqanik kinguaassiutitigut innarliisimanngitsoq atornerluisimanngitsorluunniit, tassani innersuussutigissallutigut MIO-mit arlaleriarluni oqariartuutigineqartartoq, tassalu kanngutsaatsiliornerit atornerluinerillu nalunaarutigineqanngitsoq malersorneqanngitsulluunniit ikigisassaanngitsut.

Pisut avaanngunartut ingerlaarnerat kipisariaqarparput. Taamaattumik paasititsiniaaneq kipisuitsoq ingerlasariaqarpoq, pisinnaatitaaffinnik ersarissaasoq, aammalu inuiaqatigiinni uagutsinni akuerinngilluinnaripput kinguaassiutitigut meeqqanik atornerluinarit innarliinerillu.  

Avannaata Kommuniani qassusersorluni qaleralinniarneq

Avannaata Kommuniani qassusersorluni qaleralinniarneq aprilip naaneranut unitsinneqarpoq.

Peqatigiiffinniit kissaatigineqaraluarpoq qaleralinniarluni qassusersornerup maajip naanissaanut sivitsorneqarnissaa, maaji qaammat ningittagarsornikkut periarfiluttuummat.

Aprilip naalernerani qalerallit amuneqartartut avannaani iluatsikkiartuleruttornerani uggornaraluartumik sivitsuisoqarnissaanik kissaateqarneq itingartinneqarpoq. Taamaalilluni aalisartunut, inuttaasunut, sulisartunullu aningaasarsiorneq uggornaqisumik killiliiffigineqarluni.

Uparuartariaqartuuvorlu Avannaata Kommuniani qassuersorluni ileqqoreqqusassap ukiuni kingullerni allanngortinneqarnissaanik kissaateqartarneq kingaappallaamik suliarineqarmat, aattaallu piffissami qanittumi tusarniutigineqartussaalluni.

Piffissamilu aggersumi sillimmartaarfissarput alla, tassalu Covid-19-ip nunarsuarmi niuernikkut akinut sunniuteqarnissaa, maannamut annerusumik suli malussarfiginngisarput. Avannaani Inuit Ataqatigiit kissaateqarpugut Avannaata Kommuniani aalisarneq piaartumik ingerlarsornerpaaffigisinnaasaanut allannguiffigisariaqaripput nunarsuarmi niueqatigiinnermi akit appariaateqarnissaata allaqqussinnaarpasinngittup kommunitsinnut nunatsinnullumi tamarmut sunniuteqalinnginnarani.

Inuit Ataqatigiit kissaatingaarput borgmester Palle Jerimiassen Naalakkersuisut peqatigalugit Avannaata kommuniani qassusersorluni qaleralinniarnerup maj-ip naanissaanut sivittorneqarnissaanik suliaqarasuaqqullugu.

Ikinngutinnersumik

Regine N. Bidstrup aamma Bendt B. Kristiansen

Inuit Ataqatigiit Avannaata Kommuniani Kommunalbestyrelsemi ilaasortat

Isertuaatsumik ingerlatsisoqarpat angusaqarnerussaagut

Allattut: Folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz Larsen aamma Inatsisartuni ilaasortaq Mimi Karlsen (IA)

Isertuaatsumik ingerlatsisoqarpat angusaqarnerussaagut

Naalakkersuisut isertuussiniarpallaarnerat toqqisisimajunnaartitsillunilu pasilleqqajaanermik kinguneqarpoq. Taama erseqqitsigisumik oqaatigineqartariaqarpoq. Amerikarmiut nunatsinnik soqutiginninnerat danskit aviisini atuartariaqartarpagut, uffa toqqaannartumik Folketingimi Inatsisartuniluunniit oqaluttuarineqartariaqaraluartut. Pissutsit taamaannerisa tamat oqartussaaqataanerat innarlepaat.

Paasinarsivoq Naalakkersuisut Udenrigsministeria peqatigalugu qaammatini arlaqarunartuni 83 mio.kr.-nit pillugit isumaqatigiinniarsimasut, Inatsisartut Folketingiluunniit ilisimatinnagit.

Tamanna naliliisinnaanerup amigarneranik takutitsivoq. Akuersaaruminaatsorujussuuvoq. Danmarkip nunanut allanut ministeriata Politiken-imi ”ilisimasaqarluarluni, naapertuuttumik, qanittumillu ataqqeqatigiilluni suleqatigiittoqarneranik” oqarnera tusanngunakujuppoq. Kikkut suleqatigineqarnerat pineqarnerpa? Qinikkammi suleqatigineqanngillat. Allatuulli amerikarmiut aningaasaliiniarnerat tusagassiorfitsigut aatsaat paasivarput. Aningaasat siunertanut sorlernut atorniarneqarnerat pillugu paasissutissat isertuunnerarneqartut pillugit Berlingske Tidende-p allaaserisaani paasivarput.

Naalakkersuisut Danmarkimilu Nunanut Allanut Ministereqarfiup isertuussinissaq aalajangiussimagamikku, eqquumiigisinnaanngilaat oqallittoqalernera. Taamaappoq – taamaattussaavorlu. Ataatsimiititaliat naalakkersuisut sulinerannik qinikkatut nakkutilliisuupput. Matoqqasumillu pissuseqarneq soorunami tatiginnikkunnaarnermik kinguneqarpoq. Isertuussiniarneq pasinarsisitsivoq. Tassami Nunanut Allanut Ministerip nassuerutigaa, isumaqatigiissut ”soorunami” illuatungeriilluni niueqatigiinnertut pissuseqarmat. Taamaammat apeqquterpassuit takkussuupput. Apeqqutit apeqqutigineqartariaqarsimassanngikkaluarput nunatsinni Danmarkimilu naalakkersuisut partiinik ilisimatitsisimagaluarpata.       

Tamatumani Naalakkersuisut immikkut ittumik akisussaaffeqarput. Nunarput amerikarmiut isumaqatigiinniarfigineqarneranni siuuttuusimavoq. Tamanna Namminersorneq pillugu Inatsimmi tunngavilerneqarpoq, apeqqusinngilarpullu. Ajuusaarnaraluartumik Naalakkersuisut aammalu Inatsisartut Nunanut Allannut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaata akornanni pissutsit taamaanngillat. Aatsaat ilungersuanikkut Namminersorlutik Oqartussat paasissutissanik pissarsiffiusinnaapput, paasissutissallu amerlanertigut isertuussassatut oqaasertalerneqarsimasarlutik. Taamatut isertuussiniarneq naliginnarineqangaarmat ippinnarsivoq. Innuttaasummi qanoq ilillutik paasiniaasinnaassappat, paasissutissat taamaallaat allakkat puuannut matoqqasumut ikillugit tunniunneqarsinnaappata? Taamatut pissuseqarnerup ataatsimiititaliap suliassaminik aallussisinnaanera ajornakusoortorujussuanngortippaa, ilaasortallu inuiaqatigiinnut tamanut sinniisuusut suliniarneranni akimmisaartitsineruvoq.

Maanna Naalakkersuisoq aamma  Nunanut Allanut Ministeri isumasiorneqarnissamut aggersarneqarsimalerput. Tamatumuuna neriuppugut apeqqutissarpassuagut akissutissarsisinnaallugit – taamaalillutalu aallaqqaataaniit aallartissinnaalerluta. Inuit Ataqatigiinni nunatsinni Danmarkimilu naalakkersuisut ammasumik tatigeqatigiillunilu suleqatigerusuppaat. Angusaqarnerussaagut qinikkat tatigisinnaagutsigit ammanerusumillu pissuseqarnikkut tamat oqartussaaqataanerat ataqqillugu. Qaratsat amerlanerusut ataasiinnarmiit sullarinnerusarput.  

Inuit Ataqatigiit: Royal Greenland tuniniaqinasiuk

Allattoq: Aqqaluaq B. Egede, Politikkikkut oqaaseqartartoq

Royal Greenland tuniniaqinasiuk

Naalakkersuisunut tapertaasut Royal Greenlandip namminersortunngorsarnissaa siunertaralugu piumasaqaateqarnerat Inuit Ataqatigiit isiginngitsuusaaginnarsinnaanngilarput.

Royal Greenland namminersortunngorpat nunattalu piginnittuuffigiunnaarpagu nalunngilarput sinerissami tunitsiviit akilersinnaannginnerusut ingerlatallu allat unitsinneqassasut. Royal Greenland inuiaqatigiinni suliffissaqartitsinikkut aalisartoqassutsikkut aamma aningaasarsiornikkut atugartuussutsimut ilapittuutigilluagarput nunatta pigiinnartariaqarpaa.

Suna tamaat akigalugu politikkikkullu tunngaviusumik isumaq kisiat aallaavigalugu malugissusaaruttutullu aallaat pissusilersorluni inuiaqatigiit pigisaat iluanaarfissaallu allanut tunniussuunneqarsinnaanngillat.

Namminiilivinniartuusaarluni inuiaqatigiinni atugartuussusermik aserorterineq Naalakkersuisut aamma parti Siumup oqaaseqarnaveersaarlutik aqutsinermikkut iluatsilerpaat.

Nunatsinni naalakkersuinikkut ingerlaneq inuiaqatigiit pisariaqartitaannik siunertaqartuuppat Inuit Ataqatigiit uparuaasarnivut annikinnerusimassaqqooqisut, maanna Naalakkersuinikkut siuttuusut nunatsinni inuit inuuniarnerat oqilisaatinngivippaat kisianni nunatta avataaneersut ingerlatseqatigiiffissuillu assut siuarsarlugit.

Inuit aamma inuuniarnikkut atugaat siuarsarneqarlik. Inuk nunatsinni naalakkersuinikkut qitiutinneqarli.

Suleqatigiinneq nammaqatigiinnerlu akigalugit Partii Siumup ingerlatsinini anngaasussiaannarnik Inatsisartuutitaqarneranik pissuteqarpoq.

Partii Siumut ilatsiinnartunngorsaaneq unitsissiuk isummersorlusilu. Parti Siumut Demokraatinit ima aqunneqartigilerpa allaat imminiussuseerulluni Demokraatit akerlilersinnaajunnaarlugit siuttuunerminik ersersitsisinnaajunnaarluni?

Inuit Ataqatigiit Neriuutigaarput Royal Greenland-ip tuniniarneqarnera akuersaarneqassanngitsoq, tamanna inuiaqatigiit nunattalu soqutigisaannik tuniniaanerussammat. Ataatsimoorluta inuiaqatigiit pigisaat aningaasarsiornikkut suliffissaqartitsinikkullu siuarsaasuvut illersortigit. Royal Greenland tuniniaqinasiuk.

Ilinniartumik ikiortissarsiorneq

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat ilinniartuik ikiuukkumatuumik siunissamullu tappissumik ikiortissarsiorpoq.

Atorfik

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat kattuffiuvoq politikikkut aqunneqartoq, Inatsisartunilu Kommunalbestyrelsini nunaqarfinnilu aqutsisuni kiisalu Inuit Ataqatigiit Siulersuisuunerani ilaasortanik sullissisoq

Ilinniartutut ikiortitut siunnersuisutsinnut marlunnut attuumassuteqassaatit, allaffeqarfimmilu pisortaq qullersarissavat. Taamaalillutit suleqatigiinnut eqeersimaartunut assigiinngiiaartunik piginnaasaqartunut suliffeqarfimmullu ineriartortuartumut ilaalissaatit ,tassanilu inuiaqatigiit aaqqissugaanerannut pissaanerullu pingasoqiusanngorlugu aqunneqarneranut paasinninnermik ilisimasanillu pissarsisinnaalluarputit. Nammineerlutik suliassarsiortuullutillu ulluinnarni unammillernartitanik qungujulallutik isumaginnissinnaassuseqarnissat naatsorsuutigaarput. Tamatuma saniatigut sulianik ineriartortitassanik annikinnerusunik suliaqarsinnaanerit naatsorsuutigaarput.

Atorfik Inatsisartuni partiit allaffianni inissisimavoq.

Naatsorsuutigaarput illit:

•                Politikkimut pimoorussisuusutit soqutiginnittuusutit

•                Suleqatikkuminartuusutit 

•                Ilatsiinnartuunak suliaqarumasuusutit

•                Ilisimasanik paasiniaallaqqissuusutit taakkulu suliniutinngortilluarsinnaagitit

•                Qarasaasiamik atuinermik ilisimasaqartutit

•                Kalaallit qallunaallu oqaasii atorluarsinnaagitit

•                Piffissami sivikinnerusumi ataatsikkut sulianik arlalinnik ingerlatsisinnaassuseqartutit

•                Isumagissaartuusutit ulluinnarnilu pisariusinnaasut qungujullutit isumagisinnaagitit

Suliassatit:

•                Partiip allatseqarfiata politikerinut sullissinerani ikiuunneq

•                Isumaqatigiissuteqarnikkut siunnersorti suleqatigalugu gruppimik ataatsimiigiaqqusinernut, ataatsimiititsinernut imaqarniliornernullu peqataallutilluunniit akisussaaneq

•                Partiimi siunnersorti peqatigalugu Inatsisartuni ilaasortat apeqqusiorneranni siunnersuusiorneranilu ikiuunneq

•                Qarasaasiani inuinnaat naapittarfiini nittartakkakkullu quppernernik partiip allatseqarfiata nutarterinernik iluarsaanernillu suliaqarnerani ikiuunneq

•                Ataatsimiinnernik, paasisassarsiorluni angalanernik, ataatsimiititaliani sulinerni il.il. malitseqaataasunik suliani ikiuunneq

•                Paasissutissanik ilisimasanillu katersinermi ikiuunneq, partiillu politikkiata piviusunngortinneqarneranut atugassanik tunngaviusumik paasissutissiinernik suliaqarneq

•                Scannerinerit toqqorsivimmullu ilioqqaanerit

Ilinniarsimasat

Aalajangersimasumik sammivilimmik ilinniakkamik ingerlassinissaq piumasaqaatiginngilarput. Taamaattorli iluaqutaassaaq inuiaqatigiinni pissutsinut tunngasunik paasisimasaqassuseqarnissaq, qulaajaanermik misilittagaqarneq, politikkikkut suliaqarnermi ilisimasaqarneq aammalu partiimut ilisimasaqarneq.

Paasissutissat allat:

Atorfik pillugu paasisaqarnerorusukkuit allattoqarfimmi pisortatut suligallartoq Aviâja Vandersee Kleistimut, oqar. +299 34 62 85. E-mail: avkle@inatsisartut.gl  saaffiginninnissamut tikilluaqqusaavutit.

Qinnuteqaammut ilanngunneqassapput soraarummeersimanermi allagartat, suliffigisimasamit oqaaseqaatit aamma CV.

Atorfininneq: sapinngisamik piaartumik, isumaqatigiissusiornikkulluunniit

Qinnuteqaatit: ingerlaavartumik suliarineqassapput

Oqaloqatiginninnerit: ingerlaavartumik ingerlanneqassapput

Qinnuteqarfissaq kingulleq: maajip 24-iani 2020

Qinnuteqaammik nassiussivissaq: ia@ia.gl Ima ilisarnaaserlugu “Studentermedhjælp”  

Narsami aalisartut savaatillillu pillugit parti Siumut uppernarsaali

Allattoq: Aqqaluaq B. Egede, Inuit Ataqatigiit, Politikkikkut oqaaseqartartoq

Narsami aalisartut savaatillillu pillugit parti Siumut uppernarsaali

Narsami raajartassiiniarpisi? Savaateqarneq naleqqussarlugu siuarsarniarpisiuk?

Ukiut qulikkaat ingerlapput Narsami parti Siumut aalisartunut savaatilinnullu inuussutissarsiutinik siuarsaanissaminik isumalluarsaaraluni. Ukiut qulit ingerlapput siuarsaaniarluni angusat naammanngeqaat. Narsaq ”ipiartuaartinneqarpoq” innuttaasut suliffissaaleqitillugit inuit aatsitassarsiornermut akuersaalernissaat anguniarneqarpasilluni.

Isumaqaraanni uranisiornerup aalisarneq savaateqarnerlu innarlissanngikkai, tamanna uran-imut tunngasuni ilisimaatsuunermik imminut suaarutigineruvoq. Uran Narsami aalisarnermut innarliissaqqaarpoq, aamma savaateqarnermut nunalerinermullu “toqqusassiissaqqaarpoq”.

Paasissutissat paasissallugit ilisimatuujusariaqanngilaq.

Suleqatigiittariaqarpugut Narsaq ineriartoqqissappat

Ukiut qulit ingerlapput parti Siumut Kommuni Kujallermi borgmesteriutitaqarluni siuttuusoq. Ukiuni qulinngulersuni parti Siumut Naalakkersuisuni Siulittaasuutitaqarpoq aamma Inatsisartuni Siulittaasuuffik ukiut qulinngulersut siuttuuffigaat.

Iliuuseqarfissat pingaarutillit pissaanerlu annertooq siuttuuffigalugu sooq taava urani kisiat ilungersuunnagu aalisartut savaatillillu inuussutissarsiutaat siuarsarneqanngillat naammattumik?

Uranimik piiaaniat isumalluutigiunnaarlugit aalisartut savaatillillu isumalluutigilerniarsigit.  Parti Siumut sinnerlugu Narsami aalisartut raajartassanik pisassinneqarnissaat suaartaatiginiarsigit, uranimik piiaaniat kisiisa suaartaatigineqarmata tupinnarpallaaqaaq. Savaateqarneq akilersinnaanerulersitsigu aningaasaleeqqaartariaqarpugullu, Inuit Ataqatigiit piareersimavugut.

Nunalerineq inuussutissalerinerlu INUILI suleqatigalugu sukataarussamik siuarsimanerulertariaqarput, takornariaqarnikkut aningaasarsiorneq annermik tapertaaleqqullugu. Taakkumi uranitut nunguttussaanngillat nunallu inuisa suliassaraat suliffissaqartitsisussat nutaaliortussallu.

Kaammattuut

Kommuni Kujallermi Siumut kaammattoqqillara parti aporfiginagit suleqatigiittoqarnissaa innuttaasut kissaatigaat. Namminneq aningaasarsiorfissatik kissaatigaat. Inuiaat allat nunatsinnut tikillutik, kalaaleqativut misilittagaqannginnerarlugit naammattumik sulisoriumanagit ingerlatsisartut isumalluutigiinnarnagit nammineerluta suleqatigiinniarta.

Sulisoqartariaqarpoq ilungersortoqartariaqarporlu aamma kommunini qinikkat naalakkersuinermillu suliat tamarmik. Aatsaat urani akerlerineqaleraangat itertuusilluni oqaallattaqattaarneq naammanngilaq. Suleqatigiinniarta aamma Kommuni Kujallermi Siumut raajartassiinissaq isumaqatigisimappagu. Pissaaneq tamaat tigummivarsi timitaliiniaritsi.

Uparuarneqarneq kissaallannartoq eqeersaataasarmat nalunngilarput, tamannali isumaqanngilaq Sermitsiap nittartagaani qulequttat allat sammineqalerpata niuvut qaqiinnarlugit pisussaaffipput naammassisutut misigissasugut. Ilungersornerusariaqarpugut, imaanngitsoq assortuunneq oqaluinnarnerlu ilungersuullugit.

Timitaliisoqartariaqarpoq aamma Siumut parti timitaliisariaqarpoq. Suliffissat aalisartunut savaatilinnut nunaqqatigiinnullu periarfissiisut piviusunngortillugit.

Paaseqatigiinnissarput pisariaqarpoq

Inuit Ataqatigiit akerlilersuiniaannanngilagut, angusaqassaguttali paaseqatigiinnissarput pisariaqarpoq. Aalisartunut raajartassiinissaq Siumup kommuni Kujallermi isumaqataaffigisimappagu sakkortuumik ilungersoqataasariaqarpusi Narsami aalisartut utaqqiinnarput.

Savaateqarneq nunalerineq nersutaateqarnerlu siuarsarnissaanut aningaasat pisariaqartinneqartut qangali naalakkersuinikkut uteriilluta aningaasaleqqusavut Siumup isumaqataaffigippagu ilungersortumik naalakkersuinikkut tusagassiorfitsigullu Kommuni Kujalleq sukataaruteqarniarli.

Inuit Ataqatigiit piareersimavugut aalajangiinissatsinnut, parti Siumut isumaqataasimappat Narsami raajartassiisoqassaaq savaateqarnikkut nunalerinikkullu siuarsaaneq aamma aallartissaaq.

Narsami parti Siumup aalisartut savaatillillu uppernassutsiminik takutittariaqarpai. Oqaatsit angusallu ataqatigiittariaqarput. Pisortatigoortumik raajartassiinissaq suaarutigisiuk. Inuit Ataqatigiit sinnerlugit uppernarsarlara suleqataassagatta tapertaassagattalu.

Inuit Ataqatigiit aamma Siumut Inatsisartuni amerlanerussuteqassaagut raajartassiinissamut, savaateqarnerup siuarsarnissaanut timitaliinissatsinnullu. Oqaluinnartoqarsinnaanngilaq angusaqartoqartariaqarpoq. Parti Siumut nuna tamakkerlugu siuttutut aamma Kommuni Kujallermi borgmesteriutitaqartutut Narsami inerisaanaveersaarnermut pissaaneqaannarani massakkut inerisaanissaminut pissaanini takutittariaqarpaa.

Inuit Ataqatigiit suleqataassaagut, apeqqutaaginnarpoq partii siuttuusoq Siumut kiisami iliuuseqarluni angusaqassanersoq.

Killavaat Alannguani aatsitassarsiortoqalernissaanik tuaviuussineq pissusissamisuungilaq

Allattoq: Inuit Ataqatigiit Kommune Kujalleq sinnerlugu, Naja Lund.

Killavaat Alannguani aatsitassarsiortoqalernissaanik tuaviuussineq pissusissamisuungilaq.

Kommune Kujalleq ilisimaneqartutuut nunatsinni neqissaqarniarnikkut pingaarutilimmik inissisimavoq, kommunetsinnilu aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut periarfissaasa annertusarnissaat suliassatta pingaarnerit ilagaat. Taakkuupput qangaaniilli nunaqavissut nammineq inuuniutaat kinguaariillu kingornuttagaralugu ingerlateqqittagaat. 

Nunatta immikkoortuani aatsitassarsiorfissat nunatsinnut kommunnetsinnullu iluaqutaasumik aallartinneqarnissaat periarfissaapput, tuaviuunneqartariaqarneranilli imaluunniit ammariaannaaneranik oqariartussagaanni nunaqavissut inuuniutaannut ulluinnarnilu inuunerannut akornutaasanngitsut pingaartinnerpaallugu qulakkeerneqarsimasariaqarpoq. 

Kangerluarsuup ullumikkutut atorneqaannarsinnaanissaa pinngitsoorani qulakkeerneqarsimasariaqarpoq. Kiisalu savaatillit neriniartitsivitsittut nuna atugartik atuinnarsinnaassagaat aamma qulakkeerneqartariaqarluni. Tamannali Killavaat Alannguanut tunngatillugu pisimanersoq kommunal bestyrelsemi ilaasortatut qularilluinnarparput.

Nuna pineqartoq savaateqarfiit neriniartitsiviisa qanilluinnagaaniippoq, kiisalu imartaa aalisartunit aalisarfiulluartarluni, nunataa pinialuffiusarpoq ungasinngisaanilu nuniagiartoqartarluni. Aatsitassarsiortoqalissagaluarpat tamakku qanoq sunnerneqassappat? 

Inussiarnersumik

Naja Lund

Inuit Ataqatigiit: Aaqqiissutissat pisariaqartippavut

Inuit Ataqatigiit:  Aaqqiissutissat pisariaqartippavut

Aningaasaqarnerput inuuniarnerpullu nualluussuup Coronap annertuumik sunnerpaa. Sulisartorpassuit suliffeqarfiillu ulluni makkunani ilungersunartorsiorput, nualluussuup peqqinnissakkuinnaanngitsoq aningaasarsiornikkulli eqquinerlunnera patsisaalluni.

Nunarput aningaasarsionikkut ilungersunartumut inissikkiartuaarpoq. Nunarsuarmi tamakkerlugu aningaasarsiornikkut pitsaanngitsumiittoqalereerpoq. Piffissamilu sivisujaami sunniuteqarnerluttussaalluni aamma nunatsinni. Aningaasarsiornikkummi siuariartornissaagaluatsinnik 2020-mi ilimasaarinerit maanna imaaliinnartoq ajorseriartussatut Aningaasaqarnermut Siunnersuisooqatigiit saqqummiuteqqammivaat.

Inuiaqatigiit unittuunnginnissaat siunertaralugu imminullu pilersorsinnaaneq annerpaaffianiitsinniarlugu, piffissami aggersumi nualluussuup inuuniarnikkut aningaasaqarnikkullu sunniutissai annikinnerpaaffianiitsinniarlugit suleqatigiinneq aaqqiissutissanillu ujaaseqatigiilluni isumaqatigiissinnaneq pisariaqarpoq.  

Ajutuuittoqaqqunagu inuiaqatigiinnilu ‘assakaasut’ ingerlaaginnaqqullugit suliffissaaleqisoqangaatsialeqqunagulu ikiorsiinerit pisariaqartussaapput. Ullumikkullu aaqqiissutaareersut pitsanngorsarlugillu annerusariaqarsinnaanerat avaqqukkuminaappasilluni. Ullumi nalaatatta sunniutai sivisuumik malugisussaagatsigit.

Aaqqiinerillu aningaasanik naleqartussaapput, ilaat aallerfiusinnaasut isumaqatigiinngissutaasinnaallutik. Ammasumilli ataatsimoorfissagut akunnitsinni ujartortariaqarpagut kommunet, kattuffiit partiillu akimorlugit pilersinneqartumik.

Inuit Ataqatigiit aningaasalersuinissamut makku periarfissatut isigaagut:

  • Illersorneqarsinnaasumik ammariartuaarnissaq. Pingaartumik nunatta iluani.
  • Allaffissornikkut sipaarniarneq – Nammiinersorlutik Oqartussat iluani atorfinitsitsinerit aningaasartuutillu unitsikkallarnerisigut. Pisariaqavissumik atorfinitsitsinerit, soorlu peqqinnissaqarfimmi isumaginninnerullu iluaniittut pinnagit. Unitsitsineq imak paasineqassaaq, atorfiit aningaasartuutillu ullumikkornit qaffasinnerulissanngitsut.
  • Ilanngaassivik; Suliffeqarfiit akileraarutasa apparnissaat Sulinermullu ilanngaat 2021-mi tamarmik atuutilertussat kinguartissasut. Akileraartarnikkut isumaginninnikkullu aaqqissuusseqqinnermi ataqatigiinnerusumut kinguartinneqarlutik. Taamaalilluni 200 mio.kr. tungaanut aallertoqarsinnaassaaq.
  • Aningaasartuutissatut aaliangersarsimasat qanimut misissorluarlugit attanneqarsinnaasumik pisunut imaannaanngitsunut aningaasaliissutissat ujartornerat.

Aaqqiinissat attanneqarsinnasut, nalaatatsinni ilungersunartuni ajornerulersitsigatik iluaqutaanissaat pingaarnerpaajussaaq. Siunnersuutillu saqqummiussagut allatut isumaqarfigineqarsinnaammata isummat periarfissallu allat tusarnissaat qilanaaraarput. Ataatsimoorluta neriuummik pilersitsisa aaqqeeqatigiillutalu.

Múte Bourup Egede

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat.

Kujataani raajartassiinissaq aalajangiutsigu, peqataassaagut

Narsami Urani pinnagu kujataani raajartassiinissaq inuussutissarsiutinillu siuarsaanissaq suleqatigiissutigisigu. Aalisarneq uneqqittussaanngitsoq aallartitsigu. Siunissaq minguitsoq inunnut orniginartoq.

Ulluni makkunani suut tamarmik unittoorfianni siunissami aaqqitassanik takorluuinissaq peqqinnartuuvoq. Eqqarsaqatigiinnissarput maanna piffissaqarfigilluarparput, aamma politikkerit neriorsuutaasa ilumoorunneqarnissaat pillugit. Inuit Ataqatigiit qulanngeqaagut illoqarfik Narsaq nunattalu kujataa inuussutissarsiornikkut ineriartornissamut periarfissarpassuaqartoq uppernarsassallutigu. Massakkut Naalakkersuisut tunuliaqutaasalu Narsaq aningaasaliiffiginaveersaarlugu, inuit aningaasarsiorfissanik suliffissanillu amigaateqartillugit uranimik piiaanissamut neriulersinnissaat anguniagarimmassuk akerleraarput. Ullut nalaatavut akerleriissutissatsinnik ujartuiffiginagit ataatsimoorfissanik pilersitsinissamut pisussaaffeqaratta suleqatigiinniarta.

Narsap illoqarfittut inuerusarneqarnera inuit ilaqutariippassuillu ulluinnarni inuuniarnerannik oqilisaataanngeqaaq. Illoqarfik inuussutissarsiorfiit angerlarsimaffiattut ilisarisimasarput, suliffissaaleqisut angerlarsimaffissaattut inissinniarneqarpoq. Naalakkersuisut aningaasanut inatsisaat uppernarsaataavoq ukiuni makkunani kujataani aamma Narsami sanaartugassanut aningaasaliinerit unitsillugit inissianik isaterinissamut aningaasaliinerit Naalakkersuisuniit piumaneqarnerummata. Tupinnaqaaq Naalakkersuisut nunatsinni inuit inuuniarnermikkut iluaqutissaat siuarsarnagit, nuna allamiut aningaasarsiornikkut iluaqutissaat kisiisa ilungersuummatikkik. Tamatumani nunatta inui salliutinneqanngillat aamma Narsami innuttaasut salliutinneqanngillat.

Illoqarfik Narsaq innuttaasalu urani annassutigissagaat isumaqalersitsiniartoqarpoq. Naak uran inuussutissarsiutinik minguitsunik, aalisarnermik, nunalerinermik takornariaqarnermillu tunngaveqartunik nungusaasussaasoq. Raajarniarluni aalisarneq tapertaalertariaqarpoq. Raajarniarluni aalisarneq aningaasarsiorfiulluartoq aallarteqqinneqartariaqarpoq. Raajartassiineq aalisagartassiinerlu inuussutissarsiutinik allanik innarliinani, inuussutissarsiutinik allanik ingerlatsinissamut akissaqalersitsisussaavoq. Illoqarfinni aningaasat ingerlaartut qaffassammata sunut tamanut nutaaliornissamut akissaqalersitsisussamik.

Inuiaqatigiit pisuussutaat raajat aalisagartassallu allat pisassiissutitut siammasinnerusumik atorneqarlik, illoqarfiillu periarfissallit ilungersunartumik inissisimasut nutaaliorfigineqarlik. Narsaq periarfissalinnut ilaavoq. Aporfissanik ujaasilluni naalakkersueriaaseq unitsinneqarli. Naalakkersuinikkut ajornartorsiutinik qaangiisinnaasunik pisariaqartitsivugut, Aamma pisariaqartitsivugut illoqarfiup Narsap uranimik piiaaffiunngikkaluarluni aningaasarsiornikkut nunatsinni nammaqataalluartoq pilersissallugu aalajangiisinnaasunik. Illoqarfik Narsaq nakkaakkiartuinnassanngippat partii kommunimi siuttuusoq, aamma naalakkersuinikkut siuttuusoq, tassa Siumut, takutitsisariaqarpoq utoqqatsissutissarsiuinnarani.

Inuit Ataqatigiit timitalimmik siunnersuuteqarnikkut kujataani nunattalu sinnerani aalisarnikkut siammasinnersumik siuarsaanissaq suliarisimavarput. Inatsisartuni partiit tamarmik tunuliaqutsigaannik 2018-imili Naalakkersuisunut suliakkiutigineqartumik. Paasisinnaanngisatsinnilli Naalakkersuisunit suli  suliarineqanngilaq aamma Kommune Kujalleq annerusumik tapersiniinikuunani.

Nualluussuup tuniluunnerata qaangiunnissaanut, ullut naliginnaasut aallarteqqinnissaannut kaammattuut maanna Naalakkersuisut Siulittaasuannut aamma Kommune Kujallermi Bogmesterimut suleqatiserinninnerput Inuit Ataqatigiit sinnerlugit aamma allakkatigut apuuppara. Isiginnaaginnartoqarsinnaanngilaq. Nipangiinnarluni ataatsimoorfissarsiortoqarsinnaanngilaq. Suleqatigiittoqarli aamma oqaloqatigiittoqarli. Illoqarfiup Narsap kujataatalu siunissaa tujorminartuunani, siunissaq orniginartoq ataatsimut pilersinniartigu.

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut oqaaseqartartuat

Aqqaluaq B. Egede

Nunatta aalisarnikkut piniarnikkullu aningaasarsiornera annertunerpaamiitinniartariaqarparput

Nunatta aalisarnikkut piniarnikkullu aningaasarsiornera annertunerpaamiitinniartariaqarparput.

Nualluutip tunillaassuuttup Coronap nunarsuarmi aningaasarsiornermut sunniuteqassaaq, aamma Nunatta aningaasarsiorneranut.

Taamaammat Naalakkersuisut iliuuseqapallattariaqarput ersarissumillu pilersaarusiorlutik.

Makkulu suliarineqartariaqarput:

Aalisartut tunitsivissaqartuaannarnissaat qulakkeerniarneqartariaqarpoq. Tunitsiviit fabrikkillu ammajuaannarnissaat qulakkeerniartariaqarpoq soorlu sulisut ataatsikkut amerlavallaannginnissai isumagalugit. Tamanna anguneqarsinnaassaaq ulloq unnuarlu ammatitsinermi sulisut pingasoriarlugit taarsertarnerisigut. 

Kommunit, niuertarfiit, allallu nerisitsisartut kalaaliminernik nerisitsinerusariaqarput. Ukiut makku annerujussuamik nunatsinni imminut pilersornissaq pisariaqartissavarput. Aalisartunit, piniartunit, savaatilinnit allaniillu inuussutissanik suliaqartunit pisisariaqartassaagut aningaasarsiorneq taakkunani pitsaasuutinniarlugu. Pisariaqarpat kalaalimernit tunisassiaatigullu akikillisariaqarput, piniartortatsinnut tapiinikkut.

Imminut pilersornertaaq aamma isumaqartussaavoq avataaniit nioqqutissanik eqqussuinerup annikillineratigut, mingutsitsineq annikinnerusoq kiisalu aningaasanik nunatta avataanut annissuiinnarani nunatta iluani kaaviaartitsinerulerneq.

Tamakkuinnaanaviarunanngillat iliuusissavut. Maanna KNR kisimi iliuuseqarpoq, kalaallisut nipilersuutit kisiisa atornerisigut nipilersortartut isertitassaat annertunerulersinniarlugit.

Kingusinaarata nunaqqatigiit immitsinnut illersortariaqarpugut – aamma aningaasarsiornikkut.

Aningaasatigut sanngiinnerusut atugarliornerulersissanngilagut, ikioqatigiinnikkut ullut nalaatavut qaangissavagut.

Unali pingaarnerpaavoq: aalisarneq nunatta aningaasanik eqqussuisorivaa – taannalu ingerlalluassappat maannangaaq pilersaarusiortariaqarpugut.

Nunarput illersorniarlugu aalisartut, piniartut, inuussutissanik tunisassiortortavut savaatillillu pissarititaanik nerisaqarnerulerta.

Inussiarnersumik

Mimi Karlsen, 

Inuit Ataqatigiit Inatsisartut gruppiata siulittaasua

Aatsitassanik qaqutigoortunik Uranitalinnik Kuannersuarni aatsitassarsiorniarneq Kommune Kujallermi Inuit Ataqatigiinniit akuerinngilarput

Inuit Ataqatigiinni Kommune Kujallermi Greenland Minerals Kuannersuarni aatsitassarsiorniarnera akuerinngilarput. Naalakkersuisunit oqariartuutigineqarpoq Kommunep aningaasaqarneranut iluaqutaassasoq, soorunalumi tamanna piffissami aatsitassarsiornerup nalaani pissasoq ilisimavarput. Aatsitassat qaqutigoortut uranitallit nuna allamiut piiarlugit naammatsippassuk kommunetsinnut aningaasat isersimasut qaqugumulluunniit akilersinnaanngisaannassavaat nunap inuisa annaasaat.

Aatsitassarsiortoqalerpat inuit kommunetsinni nunaqavissut minnerunngitsumik illoqarfimmi Narsami nunaqartut amerlaqisut annaasussaavagut, savaateqarneq annertuumik innarlerneqartussaavoq, Narsap qanittuani aalisarneq innarlerneqartussaavoq. Taakkuuppullu nunamut illoqarfimmullu uummateqarlutik inooqataasut pilersueqataasullu. Taakku nunami allamiut aningaasarsiorluarniassammata kommunelu akileraarutitigut isertitaqarnerulerniassammat pilliutiginiarneqarput. Pilliutiginiarneqarput kalaallit namminneq ukiuni 100-likkaani inuuniutaat, kinguaariit kingornuttagaat. Pilliutiginiarneqarput nunap inuisa peqqissusaat, nunap inuisa pinngortitamik inuuniuteqarlutik atuisuunerat, annertunerpaamillu pilliutiginiarneqarput kinguaatta kingornutassaat. Tamakku tamarmik pilliutiginiarneqarput ukiualuit nuna allamiut aningaasarsiorluartinniaannarlugit.

Nunap inui aperineqarpat? Nunap inui eqqarsaatigineqarpat? Nunap inui salliutinneqarpat? NAAMIK!

Kommunetsinni ataatsimoorluta immitsinnut illersorniarta, aningaasallu isertussat nunatsinnut tamakkiisumik isertitassaasut ujartorniartigit. Aningaasanik nunatsinnit annissuineq killilinngisaannassavarput avataaniit nunarput aningaasarsioriartorfigissallugu taamak ajornaatitigissappat.

Maanna akuersissummut qanillattorlutik suliaqartut unitsinneqassappata inuiaqatigiit iliuuseqartariaqarpugut, oqartussaaqataatinneqarniarta, aperineqarniarta inuiaqatigiinnuna uagut nuna manna tummisarput qanoq atussallugu akisussaaffigisassarigipput.  

Ukiut kingulliit makku nunatta kujataani takornariaqarnikkut annertuumik siuarsaaneq aallartinneqartoq tassaavoq aningaasarsiorfissaq aatsitassarsiornissanit pingaaruteqarnerujussuusoq. Takornariaqarneq aningaasanik annissuiffiunani aningaasanik isaaviussammat, qaqugorsuarmut ineriartortinneqarsinnaasoq, kinguaariit kingornuttagarisinnaasaat, namminerlu nunaqavissutut aqussinnaasarput, kikkullu tamarmik piumagunik atorluarsinnaasaat.

Naja Lund, Inuit Ataqatigiit Kommune Kujalleq

Inuit Ataqatigiit: Innimiilliorfigineqartarnerit akuersaarneqarsinnaanngillat

Inuit Ataqatigiit: Innimiilliorfigineqartarnerit akuersaarneqarsinnaanngillat

Piffissami kingullermi innimiilliorfigineqartarnernut tunngasut saqqumilaaleqqipput, tamatumuunalu politikkikkut suliallit akornanni pisimasut aallaavigalugit tusagassiutini toqqaannartumik samminnittoqarpoq.

Inuit Ataqatigiinniit iliuutsit killissamik qaangiisut, soorlu tiinganermut attuumassuteqartunik qaninniarnermillu innimiilliorfiginninnerit akuersaanngilagut, isumaqarpugullu innimiilliornerit suulluunniit akuersaanngisaannarnissaat pimoorunneqartuaannartariaqartoq. Tamanna sumi tamani pissaaq, aamma suliffeqarfinni. Innimiilliortoqarsimappat ilisimasaqalerniariarluni iliuuseqartoqartassaaq.

Iliuutsit, soorlu pileriginninnermik takutitsisuusut, unitsinneqanngikkaangamik pissusiliuunneqaannartarput, taamaaliornerit unitsinneqarsinnaapput unitsinneqassallutillu. Meeqqatta siunissaanni pissutsit taamaattut atuutinnginnissaat pillugu unitsitsinissamut politikeritut akisussaaffeqarpugut. Taamaattumillu inuiaqatigiittut killiliinissarput pingaaruteqarpoq.

Inuit Ataqatigiit siulittaasuata Múte Bourup Egedep pisimasutut taakkartorneqartut akuersaarsinnaanngilluinnarpai.

“Pisimasut nassuiarneqartut innimiilliornerupput annertuut, arnallu saqqummertut tapersersuinnarsinnaavakka. Sapiipput, eqqortumillu iliorput.”

Tamannarpiarlu, tassa ammasumik saqqummiisinnaaneq, partiimit pingaartinneqarluinnarpoq. Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq:

“Tusarfiginngisaannakkagut amerlavallaaqaat, tassa ersinerit imaluunniit nipangiussinissanut toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit sioorasaarneqarnerit pissutigalugit tunniussineq ajortut amerlavallaaqaat. Tusarfiginngisaannakkagut saqqummersittariaqarpagut. Unnerluutiginninnermi politiinik eqqartuussivinnillu innuttaasut tatiginnissinnaasariaqarnerat  eqqarsaatigalugu Inuit Ataqatigiinniit inatsisinik atuutsitsinermut tunngasutigut pitsaasumik atugaqarnissarput sulissutigiuaannarsimavarput. Inuit Ataqatigiinniit innimiilliorfigineqartut tamarmik unnerluutiginnittarnissaannik kajumissaarumavagut, taamaasillutami inuiaqatigiinni innimiilliorfigineqarnerit kanngutsaatsuliorfigineqarnerillu piviusorsiornerusumik kisitsisaatigilissagatsigit.”

Inuit Ataqatigiinniit innimiilliorfigineqartutut misigisimasut tamarmik oqartussanut eqqortunut unnerluutiginninnissaannik, minnerunngitsumillu ikiortissarsiornissaannik kaammattorpagut.

Inuit Ataqatigit sinnerlugit

Múte Bourup Egede, Siulittaasoq.

Aaja Chemnitz Larsen, Folketingimi ilaasortaq.

Ilitsoqqussaralugu oqaatsit ulluat

Allattoq: Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit

Ilitsoqqussaralugu oqaatsit ulluat

Oqaatsit tassa oqaasereqqaakkat, oqaatsit meeraaraanermit ilikkaqqaakkat, angajoqqaanit ilikkaqqaakkat.

Ilitsoqqussaralugu oqaatsit uummammit oqaatsitut taaniarneqartarput. Oqaatsimmi taakku atorlugit misigissutsit, malussarnerit kissaatigisallu oqaatigineqartarput. Oqaatsit taakku atorlugit paasineqaqqaarfiuvoq, aammalu naleqartinneqartutut misigeqqaarfiullutik. Taamaammat uummammit oqaasiusutut oqaatigineqartarput.

Inuunerup ingerlanerani oqaatsinik allanik ilikkagaqarsinnaasarpugut, soorlu allamiut oqaasiinik, sulinermut tunngasunik oqaatsinik. Kisiannili ilitsoqqussaralugu oqaatsit taakkuusarput isummanik eqqortumik oqaatsiginnissutaasartut.

Taamaammat ilitsoqqussaralugu oqaatsit ilikkarluarneqartariaqarput, ineriartortillugit, oqaatigiumasanik annissisinnaalluarumalluta aammalu inunnut allanut oqaloqatiginnilluarneq attaveqarnerlu inerisilluarsinnaajumallugit.

Oqaatsigut pinnguarisinnaasariaqarpagut, oqaluttuarluarsinnaasariaqarpugut inuillu allat oqaluttuatsinnik soqutiginnilersissinnaasariaqarpagut.

Kalaallit atuakkiortut nunat avannarlermiut atuakkiortui peqatigalugit nersornaaserneqarnissaminnut innersuunneqartarput. Nunanili avannarlerni atuakkiortut innersuussat allat ajugaasarlutik. Taakku nunaminni atuakkiornermut ilinniarfeqartarput, ilitsoqqussaralugu oqaasii ineriartortilluarumallugit oqaasilerivinnik pilersitsisoqartarput. Tassa ilitsoqqussaralugu oqaaserisaat ineriartorluarnissaannut periarfissinneqartarput.

Nunatsinnit atuakkiortut nunanut avannarliit atuakkiortuinut unammillersinnaassappata taava nunatsinni atuakkiortut ilinniarfeqartariarput, oqaatsitta nakkutigisamik tapersersukkamillu ineriartornissaat qulakkeertariaqarparput.

Allamiut oqaassinik ilikkarluassagutta pingaaruteqarpoq nammineq ilitsoqqussaralugu kalaallisut oqaatsitta ineriartortilluarnissaat, atorluarnissaallu qulakkiissallugu, atuakkionermut atuarfiliussalluta allatulluunniit oqaatsitsinnik pingaartitsinerusariaqarpugut.

Allamiut oqaasiinik atuissagutta imaanngilaq oqaatsitsinnik suusupaginnillutalu ilinniarluassanngitsugut. Oqaatsigut nammineq ataqqisariaqarpagut, piumasaqarlutalu allamiut nunatsinniittut aamma ilikkassagaat. Uagut allamiut oqaasiinik ilikkaqquneqartarpugut, taamatuttaaq allamiut uagut oqaatsitsinnik ilikkarnissaat aqqutissiuunnerusariaqarparput.

Inuk oqaaseqatigisarput qanilaarnerusarparput- oqaaseqatigiikkutta qanilaarnerussaagut.

Ilitseqqussaralugu oqaatsit ullorsiorluarisigit.

Nuna tamakkerlugu pilersaarusiorneq pisariaqarpoq

Allattut: Stine Egede, Aqqa Samuelsen, Mikivsuk Thomassen, Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliami ilaasortat

Nuna tamakkerlugu pilersaarusiorneq pisariaqarpoq

Efterskolertartut taamaatitsiinnartarnerinut patsisaasunik misissuisitsinermi nalunaarusiap pingaaruteqarluinnartup uppernarsarpaa siusissukkut iliuuseqartarnissap qanoq pingaaruteqartiginera. Iliuuseqarneq atualernissaq sioqqullugu aallartereertariaqarpoq, tamannalu nuna tamakkerlugu pilersaarusiornermik tunngaveqassalluni

Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfik sinnerlugu misissuinermik ingerlatsisup Kalaallit Meerartaat / Grønlandske Børn-ip nalunaarusiaanut qujavugut. Ilinniagaqarnermik ingerlatsilernermi taamaatitsiinnartarnernut patsisaasinnaasunik imaqartup nalunaarusiap pingaaruteqaqisup kiisami suliarineqartup ilisimasariaqakkatsinnik paasisanillu pingaaruteqaqisunik taamaasilluta tunivaatigut.

Nalunaarusiap aammaarluni takutippaa nuna tamakkerlugu pilersaarusiornerup qanoq pisariaqartiginera, aammalu siusinaarluni iliuuseqarnissap qanoq pingaaruteqartiginera. Inuit Ataqatigiit ukiorpaalunni Inatsisartutigoortumik anguniagaasa ilagivaat nuna tamakkerlugu pilersaarusiornissaq. Taanna aqqutigalugu iliuuseqarfigisassat saanneqarsinnaalertussaapput, meeqqat taakkulu qaninnerpaassaaq akuutillugit. Meeraq qitiutillugu ukkatarineqassaaq, oqartussaqarfiit assigiinngitsut akornanni arsatut akortaqattaagassatut inissinnagu.

Nalunaarusiap eqqarsartinngitsuunngilaatigut meeqqat angerlarsimaffitsik qimallugu illoqarfinni atuartut angerlarsimaffianniittariaqartut atugarisaasa misissuiffigineqartariaqarluinnarnerannik. Isumaqarluinnarpugut meeqqat atuarfiini atuarnissaq pissutigalugu skolehjemmini / elevhjemmini najugaqartut misissuiffigineqarnissaat aamma pisariarialerujussuusoq.

Utoqqaat atugarissaarnerulernissaat Naalakkersuisuniit anguniarneeruppa?

Allattoq: Aqqaluaq B. Egede, politikkikkut oqaaseqartartoq

Utoqqaat atugarissaarnerulernissaat Naalakkersuisuniit anguniarneeruppa?

Naalakkersuisut tunuliaqutaasalu nunatsinni inuit atugarissaarnerullutik inuuneqarnissaat anguniarunnaavissimavaat. Aamma maannakkut utoqqalinersiaqalernissamut ukiut aallartiffiusussat Naalakkersuisuniit kinguarteqqinniarneqarnerat naqissuserneqarpoq.

Nunatsinni inuit inuuniarnikkut atugaat aallaaviulluinnartuupput innuttaasup kialluunniit atugarissaassusianut. Naalakkersuisut inuk qitiutinnagu aningaasanik iluanaarnissaannarmik politikkikkut pingaarnerutitaqalernerat politikkikkut kinaassutsimik annaasaqarnertut taarusuppara.

Qineqqusaarnermi tusarsimanngilarput partii Siumut aamma Nunatta Qitornai inuit atugaat ajorseriarujussuarniarlugit oqariartuuteqarsimanerannik. Taakkuummatami inuit nunatsinni atugaasa pitsanngorsarnissaannik neriorsuingaarlutik qineqqusaaruteqartut. Sunaaffa inuit atugaannik neqeroorutaasut sipaarniarfigalugit pilliutiginialeramikkik.

Maanna utoqqalinersialinnut pitsanngorsaanermut aningaasaliissutaareersut sipaarniarlugit pappilissani kisitsisit kusanartut piumanermik utoqqaat atugaannut aningaasat sipaarniutigileraat.

Utoqqarpassuupput nunatsinni utoqqartaallutik inooqataajumasut. Amerlaqaalli nunatta avataanut nuunnissaminnik kissaateqarnerulersartut, tassani atugarissaarluni inuuneqarnissamut periarfissat pitsaarussangatilerlugit. Inuunersuakkulut ataasiaannartumik misigisassaasimappat inuuneq pitsaasoq qinnerusorlu kiap ujartussanngimmagu?

Inuuniarfissani ajornakusoornerpaat ilaattut nunarput inississanngippat Naalakkersuinikkut sulisugut innuttaasut neriuuseqalersittariaqarpagut.

Inuit Ataqatigiinniit inuit isumassorneqarnissaat siunertaralugu ukiuni tulliuttuni inulerinikkut suliaqartut naammattut pilersikkusullugit kaammattuutigaarput ukiuni tulliuttuni 2030-p tungaanut utoqqartatta atugaasa patajaallisarnissaanut ataatsimoortumik pilersaarusiortoqassasoq.

Isumaqarpugut utoqqalinersiaqalernissamut ukiut qaffaaginnarnerup pisariaqartitsineq tamanna aaqqinnavianngikkaa. Ukiumullu utoqqalersiaqalertarnerup naalakkersuisooqatigiinnit kingusinnerulertinneqarpat  35 mio. koruuninit amerliartortortussanik nunatta karsiata iluanaaruteqartalissaaq. Taamaaliorniarnikkut nunatta karsia imaqarnerulersinniarneqarpat taava aningaasat sumut atorneqassanersut Naalakkersuisoqatigiit nassuiassallugu pisussaaffigaat.

Naalakkersuisummi oqaatigeqattaarpaat assut akissaqarluarlutik, nunarpunngooq aningaasaateqaqimmat. Sooq taava inuit atugaat pilliutigalugit akit akitsuutillu qaffanneqaqattaaginnavippat nunattalu karsia imaqartinnerujumallugu innuttaasut atugaasa oqimannerulersinneqarniarpat?

Inuit Atugaat salliutillugit sulissaagut

Inuit Ataqatigiit nunatsinni inuit aningaasarsiornikkut imminut napatinnerullutik pilersorsinnaassusaasa pitsanngorsaavigineqarnissaat sulissutigiumallugu partiit tamaasa suleqatiseralugillu kajumissaarpagut peqataaqqullugit.

Nunatsinni inuit qitiusariaqarput aamma naalakkersuisunikkut sullinneqartariaqarput, malugalugu; Qineqqusaarutaannaanngitsumik.

Inuiaqatigiit tamatuminnga nakkutilleeqataasariaqarput, malugiiarlugulu qinikkat aamma partiit aalajangersimasut inuiaqatigiinni qanoq ineriartortitsinerat oqaatsillu ilumut ataqatigiinnersut eqqumaffigissallunikku.

Inuit Ataqatigiit inuiaqatigiinnut saaffiginnippugut atugarissaarnikkut anguniakkat arfineq marluk saqqummiussagut suliassat annertuut inuit nunatsinni inuunerannik oqilisaassisussat suliarinissaannut siunertaqartut partiilersuugani suleqatigiittoqarnissaat periarfissinniarlugu.

Naalakkersuinikkut sulialinnut qinikkanullu inuit anngaasussiaannaanngillat. Piumasaqaateqartariaqarpugut allannguisinnaasariaqarpugullu.

Partiit siuttuusut kikkuugaluarunilluunniit iluatsissimanngippata aamma innuttaasut taakkuusariaqarput allanngueqataasussat. Inuiattut nukipput katersuutissagutsigu isummat anguniakkallu isumaqatigiissutigisavut toqqartariaqarpagut, aamma qinersinikkut.

Allanngueqataasinnaavutimmi piumaguit. Allannguinermut peqataaguitaatsaat allannguinissaq anguneqassammat.

Inatsisartut ataatsimiinnissaanni Naalakkersuisut Inatsisartullu siunissami atugarissaarnissaq aalluttariaqarpaat

Allattoq: Múte Bourup Egede, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Inatsisartut ataatsimiinnissaanni Naalakkersuisut Inatsisartullu siunissami atugarissaarnissaq aalluttariaqarpaat.

Ukiarmi akitsuutinik qaffaaneq aningaasaqarnitsinnik aqutsinnginnermik kisimi takutitsiinnarani annertunerusumik Naalakkersuisuni ajornartorsiuteqartoqarneranik ersersitsivoq. Taamaammat Inatsisartut ataatsimiinnissaanni tullermi siunnersuutissarpassuarnut malugeqqusaarutinillu imaqartunik siunnersuuteqarnissamut inissaqangaanngilaq.

Nunatta aningaasaqarnerata patajaassussaanik qularnaarineq atugarissaarnermullu pilersaarut attanneqarsinnaasoq maanna pissutsit aarlerinartumi inissisimanerani kisimi pissusissamisoortoq, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat Múte Bourup Egede isumaqarpoq: 

Ukiuni arlertuni aningaasaqarnikkut pitsaasumik inissisimaneq aaqqiisutissat attanneqarsinnaasut siunissamullu qulakkeerinninnissaq eqqarsaatigalugu aaqqiiniarnernut atorneqarsimanngitsut paasivarput.

Atugarissaarnerput kinngussaasorujussuuvoq, nunarsuarmilu aningaasarsiorneq annikitsuaqqamilluunniit ajorseriassappat, siunissami iliuuseqarnissamut periarfissavut tunngavissaarutsinneqarsinnaapput. Inatsisartut ataatsimiinnissaani aggersumi allatut iliortoqartariaqarnermik Naalakkersuisut Inatsisartullu tamarmiusut kaammattorumavakka.

Taamanna aamma imminut qiviarluni oqaatiginninneruvoq. Inuit Ataqatigiit aaqqiissutinik sukumiisunik, inuit inuunerannik pitsanngoriaataasinnaasunik tikkuaanissamut aamma pikkorinnerulertariaqarpugut.

Isumalioqatigiissitat, assortuuttuaannarnerit malugeqqusaarutaanerusullu partiit tamavimmik killissaaniitsittariaqarpaat. Ukiut aningaasarsiornikkut ingerlalluarfiusut innuttaasunut malunnaatilinnik pitsanngoriaatinut atorneqartariaqarmata maannakkullu taamatut atorneqannginnerat annertuumik aarlerinartuutippara.

Ataatsimiinnermi aggersumi anguniakkat siunertaqarluartut piviusorsiortullu, nunatsinni kommuunit inuussutissarsiortullu qanimut peqatigalugit innuttaasut atugarissaarnerulernissaat salliutillugu nuna tamakkerlugu atugarissaarnermut anguniagassat arfineq marluk aalajangersarneqassasut Inuit Ataqatigiinnit kaammattuutigiumavagut:

  • 2030-p tungaanut utoqqartatta atugaasa patajaallisarnissaanut ataatsimoortumik pilersaarut
  • Meeqqanik atornerluinerup sumiginnaanerullu akiorneqarnissaa pillugu nuna tamakkerlugu iliuusissatut pilersaarutip atuutilersinneqarnera. 
  • Ilinniartitaanerup annertuumik qaffassarneqarnissaa pillugu ataatsimoortumik pilersaarut kiisalu 2030-p tungaanut pisariaqartitsinerit naapertorlugit siunnerfilersuineq.
  • Sulifillit amerlisarnissaata pisortanillu ikiorsiissutisisartut ikilisarnissaasa qanoq pinissaa pillugu ataatsimoortumik pilersaarut. Isumassortariaqartut isumassorsinnaajuarumallugit.
  • Inuiaat peqissuunissaat pillugu ataatsimoortumik pilersaarut kiisalu peqqinnissaqarfik ullutsinnut naleqquttoq.
  • Inuusuttut ullumikkut ilinniagaqarnatilluunniit suliffeqanngitsunut ataatsimut 2023-ip pilersaarut tungaanut suliniut.
  • Ineqarnermi pissutsit aaqqiiviginnissaat. Nunatsinni angerlarsarsimaiffeqanngitsoqarunnaarnissaa 2030-mi kingusinnerpaamik angusassatut pilersaarusiorneq ilanngullugu.

Inuit Ataqatigiit unammilligassatsinnut taamak amerlatigalutillu annertutigisunut akissutissanik aaqqiissutissallu tamakkiisumik pigisaqanngilagut.

Aningaasarsiornerulli ingerlalluarnerata atorluarneqanngitsoornera assavut paarlaannarlugit isiginngitsuusarsinnaajunnaarparput. Aningaasarsiornerup kinguariarnera sukkulluunniit takkuttussaavoq, tamannalu pippat pisariaqartut ulluni aningaasarsiornerup ingerlalluarfiani suliarinngitsoorsimassavagut. Akiligassaq taanna innuttaasunut siunissamilu nunatsinni naalakkersuisuujumaartussanut sakkortuumik eqquisussaavoq.

Ukiarmi akitsuutinik nutaanik annertuunillu atuutilersitsipallanneq innuttaasunut sakkortuumik eqquivoq. Sakkortuumik eqquinerata minnerulersinngilaa innuttaasut Naalakkersuisunut tatiginnginnginnerulermata.

Kim Kielsenip naalakkersuisooqataasalu aalajangipallannerata ullumikkut nunatsinni politikikkut inissisimanerup qanoq innera qulaarmassuk. Taamaaliornerup naalakkersuisooqatigiit nunatta aningaasaqarneranik aqutsinngilluinnarnerat ersarissorujussuarmik ersersippaa. Taamatullu pisoqarnerata aamma Naalakkersuisut innuttaasut ulluinnarni atugaannut paasinninnissamut qanillattorsinnaanngissuseqarnerat ersersippaa, isumalioqatigiissitamimi sulinermi ajunngitsorsianik qaffaanissap kikkullu pissarsilluartussatut ivertinneqarnissaasa oqaluuserinerata nalaani, innuttaasut akiliisussatut nammakkersoqqinnissaat piareersimaffigaat.

Maanna aningaasarsiornikkut inissisimalluarnissaq patajaallisaanissarlu pisariaqartippavut – eqqortumik aningaasaaliinikkut nukivut atugarissaarnermut ilinniartitaanermullu atortariaqarpavut.

Inatsisartut ataatsimiittaraluartut innuttaasut qinikkanut tatiginninnginnerat annertusiartorpoq, taamatullu misiginerat pimoorullugu iliuuseqarfigisariaqarparput.

Naalakkersuisooqatigiit pisinnaasartik tamaat atorlugu pissaanermut nippusimaniartut- pissaanerlu innuttaasunit attartugartik innuttaasunut iluaqutinngortinnagu sulisut siunissamut neriuuteqarnermut nungusaasuupput.

Akitsuutinik qaffaanerit sukkut, imigassap cigaretillu akiisa qaffasinnerulernerinnaatigut eqqunngilaatigut. Akitsuutinik qaffaanerit Naalakkersuisut unittuuissimanerannik iliuusissaarunneranillu takutitsipput. 

 Innuttaasut akerliussutsimik takutitsinermikkut naalakkersuinerup tunngavimmigut siunertaata attanneqarsinnaannginneranik oqariartornerat paasinarluartoq isumaqarpunga. Tassa – Naalakkersuisooqatigiit inuiaqatigiinnit pissaaneq attartugartik naammaginanngitsumik innuttaasut pillugit naammassinngimmassuk, innuttaasut qisuariarnerat taamaappoq. Nukiillu nutaat kivitsisussat pisariaqartinneqarnerannik naqissusiisoq.

Nunaqarfinni Sullissivinniit qullersaqarfinnut saaffiginnissutit akineqarneq ajortut

Allattoq: Regine N. Bidstrup Kommunalbestyrelsemi Nunanqarfinnilu aqutsisuni ilaasortaq , Avannaata kommunea

Nunaqarfinni Sullissivinniit qullersaqarfinnut saaffiginnissutit akineqarneq ajortut

Nunaqarfinni aqitsisuni ataatsimiinneranni Nunaqarfimmi Sullissivimmi sulisumiit oqariartorfigineqarpugut, suulluunniit saaffiginnissutit qullersaqarfimmiit aki-neqarneq ajortut ujartuisoqaqqikkaluaraangalluunniit.

Taamatut killittoqarnera isornartutut isigaara. Avannaata Kommuniani Kommunerput avammut ussassaarutigaarput periarfissat Kommuniannik taallugu.

Nunaqarfinni Sullissivinni sulisut suliassat tamaasa suliarisarpaat, illoqarfimmituut immikkoortortoqarfeqaratik suut tamaasa namminneq isumagisarivaat. Pisariaqartitsineq naapertorlugu innuttaasunik sullissinermi nalornisaminnik paasiniaanermi, siunnersorneqarnissamillu pisariaqartitsinermi saaffiginnissuteqarneranni akis-suteqarfigineqartarnissaat pisariaqarpoq.

Avannaata Kommunia kommunitut nutaatut aallartikkami oqariartuutiginikuuvaa innuttaasut Sullissivinnut saaffiginninnerminni ikiorneqartutut misigisimallutik Sullissivimmiit anisassasut. Taamatut aallartisartoqarnera neriulluarnartutut inissisimanikuuvoq. Innuttaasullu oqariartortarneratigut taamatut inissisimaneq uggornarpoq. Naak oqariartortoqaraluartoq Avannata Kommunia nutaajuvoq ukiut ingerlaneranni pitsanngoriartulerumaartoq. Taamaattoqarnissaa upperaara.

Innuttaasut Sullissivimmilu sulisut pisariaqartippaat saaffiginnittoqartillugu akissuteqarfigineqartarnissartik. Kissaatiginartorujussuuvoq Sullissivimmi sulisunut innuttaasunullu pitsaasumik sullissisoqarnissaa. Maannatut killiffik nalilersoqqinneqartariaqarpoq. Pitsaanerusumillu sullinneqarnissaat qulakkeerneqartariaqarluni.

Taamatut pisoqarnerani Tamat Oqartussaaqataanerannut ataatsimiititaliaq siulittaasullu ilisimasaqarfiginerpaat maannakkut taamatut ingerlasoqarnera? Nunaqar-finni aqutsisunut attaveqartuunissaat aaqqissuussaanitsinni siunertaammat.

Akissuteqartannginnerit suliassarisanik aallussinnginnermik tunngaveqarnerpat?  Maannakkut taamatut killittoqarnera suliassanik isumaginnittoqartannginnera isornartutut isigaara. Iluarsiisoqarnissaanillu sulisoqarnissaanik qulakkeerinnittoqartariaqarluni.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Regine N. Bidstrup

Kinamit virusip tuniluuttup nunatsinnut pinnginnissaa qulakkeerneqarli

Allattoq: Mimi Karlsen, Inatsisartunut ilaasortaq

Kinamit virusip tuniluuttup nunatsinnut pinnginnissaa qulakkeerneqarli

Nunatsinniit Kinamut angalasoqartarmat sillimasariaqarpugut. Nunatsinnut suliartortut takornarissallu eqqarsaatigalugit.

Kinami virus sarsimut assingusoq nunanut allanut siaruaatilertorpoq, nunallu allat aamma upalungaarsimanialerput.

Maani Maniitsumi Royal Greenland Kinamit sulisunik tikisitsisarpoq. Taakku paarlakaappata qaqugu Kinamit Maniitsumut suliartortoqassanersoq Royal Greenlandip ilisimatitsissutigisariaqarpaa, ernumanarmallu Kinamiit suliartortitsinissaq unitsikkallartariaqarlugu.

Illoqarfiit inukitsunnguuvugut, inuit immitsinnut qanilluinnarluta inooqatigiilluta. Kinamiut Maniitsumiittut akuulluarput, suleqatiminnullu qanillutik.

Naalakkersuisut, peqqinnissaqarfiullu Kinamiit nunatsinnukartoqarnissaa unitsikkallartariaqarpaat nunaqqatigiit virus-imut illersorniarluta.

Naalakkersuisut sars-simut assingusumik virusimik nunatsinnut eqqussisoqannginnissaanik iliuuserisatik saqqummiullisigit, saqqummiunneqarpata nunaqqatigiit ernumanerput annikillissammat.

Ukiortaami oqaaseqaat

All. Múte Bourup Egede, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Piffiit nutaat ornippavut

Ukioq qaangiuttoq kingumut qivianngitsoorfiusanngilaq. Ullut unammillernartut nuannersullu qaangiupput. Qaangiuppoq ukiutoqaq tassanilu pisimasut misilittakkanik pissarsiffiusut.  Inuunerup aqqusaarititaasa sarsuartinneranni, ukioq nutaaq, ullunik pissanganartunik siunissatsinnik aatsisoq aallartippoq. Ukiortaaq periarfissanik nutaanik ammaasoq.

2019 ukioq qaangiuttoq Inuit Ataqatigiinnut arlalitsigut tigussaasunik angusarissaarfiummat siulittaasutut soorunami tulluussimaarutigaara. Qinikkatut sinniisuutitaqarpugut ullut tamaasa sulilluartunik qinikkatullu atuuffimminnut ataqqinnillutik tunniusimallutillu sulisunik. Tunuliaqutaqarpugullu sulilluarnissatsinnut tunngaviliisunik. Folketingemut qinersinermi qinersiartortut amerlanerpaat Inuit Ataqatigiit qinerpaat. Folketinngi aqqutigalugu Nunatsinnut iluaqutissat ilaasortaatitatta maannamut sulissutigiuarmagit takussutissaqarluarpoq. Ulluinnarni toqqaannartumik inuiaqatigiinnut annertuumik sunniuteqartussanik Inatsisartuni ilaasortaatitatta arfineq-pingasuusut siunnersuutaat arlallit Naalakkersuisunit timitalerneqartussanngorlutik ingerlaqqipput. Nunaqarfinni aqutsisuni, kommuneni ilaasortaatitatta borgmesteriutitattalu innuttaasut qanimut suleqatigalugit sulilluarnerat ullut tamaasa ingerlavoq. 

Angusagut piviusunngorsinnaasimapput ilissi tunuliaqutsiinissigut. Ilissimi tunngavissippasi angusavut aamma Folketinngimut qinersinermi katersuufiunerpaajunerput. Ukioq 2020-imi soorunami innuttaasut atugarissaarinerulernissaat nunattalu ineriartornissaa pillugu sulinerput ingerlaqqissaaq.

Aqqutissanik nutaanik ujarlertariaqarpugut – ulluinnarni atukkavut pitsaanerulersikkumallugit

Ukiuni kingullerni aningaasarsiornikkut nunarput siuariartorluarpoq. Siuariartornerli ulluinnarni inuuniarnitsinnut inuiaqatigiittullu ingerlalluarnerulernissatsinnut alloriarfiua? Piffissami aningaasarsiornikkut annertuumik siuariartorfigisatsinni, inuit amerlanerit ulluinnarni atugaat annerusumik pitsaaneruleratik ilorraap tungaanut nikeriangaarsimannginnerat ukiup naajartulernerani inuiaqatigiit takkuitsoorneqarsinnanngitsumik oqallinnermikkut takutippaat. Ilami nipangiinnarluni isiginngitsuusaarneqarsinnaanngimmat, aningaasarsiorluarnitta nalaani inuit kaasarfiiniit akitsuutinik aammaarluni aallerneq, inuuniarnermik oqimaannerulersitsisoq.

Allannguisariaqarpugut. Ullumikkut aqutsineq aaqqissuussaanerpullu nutartertariaqalerpagut. Aqutsineq ataqqinninnermik imalik peqataatitsiviusorlu pilersillugit. Inuiaqatigiittut ineriartortuassagutta nutartertuarnissarput pisariaqarpoq. Pissutsit ileqquliutiinnarsimasavut taamaattussaannartut isiginagit, ineriartorneq siulitta pilersissimasaat nangillugu, meeqqatta kingulissattalu tamarmik suli pitsaanerusumik nunami maani siunissaqarnissaat ornittariaqarparput. Aningaasarsiornikkut siuariartornerput siunissamut aningaasaliinissatsinnut periarfissiisoq piffissaatillugu atortariaqarparput. Nunatsinnilu pisuussut pingaarnerpaaq, tassa inuk, aaqqissuusseqqinnitsinni aningaasaliiffissatta pingaarnersaraat. Inuit ulluinnarni inuulluarnerulernissaat, imminut napatissiinnaasut amerlanerulernissaat taamaalillutalu meerartatta, utoqqartatta, inuiaqatigiinni ikiorneqartarialittatta – isumassortariaqartut tamarmik isumassorluarneqarnissaanik aqqutissiuussinissaq piffissaammat suliarissallugu.

Politikki tassaaginnassanngilaq tulliani qinersinissamut kisimi eqqarsarluni ingerlatsiffiusoq. Politkki aamma tassaavoq kinguaariit tulliisa ullumikkut inuiaqatigiittut unammilligassagut alloriarfigisimallugit pitsaasumik atugaqarnissaanik sulineq. Siunissaq pilersissagutsigu sulisariaqarpugut, timitaliisinnaajumalluta. Tamanna inummit ataasiinnaarmit, inunnit qulinit imaluunniit inunnit 100-likkaanit kisimi naammassineqarsinnaanngilaq. Tamatta ataatsimoornitsigut, suleqatigiinnitsigut atukkattalu qanoq innerannik paaseqatigiinnitsigut aatsaat pitsaanerpaamik tamanna kivitseqatigiiffigisinnaavarput. 

Inuiaqatigiittut aaqqissugaanerput tatigeqatigiinnermik, pisariaqartillugulu kivitseqatigiittarnermik, tunngaveqarpoq. Tatigeqatigiitsilluta suliassagut unammilligassagullu annertuut, soorlu meeqqat atugaannut, kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliortarnerit akiornerannut, meeqqat atuarfiata ingerlalluarnerulernissaa, peqqinnissaqarfik utoqqaallu atugaanut tunngasut pitsaanerulersissallugit kivissinnaavagut. Ullunimi unammillernartuni kivitseqatigiissinnaanerput takutittarparput. Anguneqarsinnasut suulluuniit angusinnaasutut ilisarluta. Allannguisariaqalernitsinni ataatsimoorta. Ulluinnarni atukkavut pitsaanerulersikkumallugit neriunneq pilersillugu. Kinguaattalu siunissaat qaamanerusoq tunngavissillugu.

Nunarsuarmi ineriartorneq silallu pissusaata allanngoriartornera

Ulluvut sisuukalaaginnavituttullusooq ingerlapput, aamma taamaappoq nunarsuarmi pissutsit allanngoriartupiloornerat. Nunarsuarmi pissutsit allanngoriartornerat uagutsinnut pisussaaffiliivoq. Pisussaaffiliivoq Issittup nunattalu soqutigineqaraluttuinnartup ineriartornissaani aquummik tigumminnittuarnissamut sulisariaqarnermik. Nunarsuarmi pissutsit ineriartorneranni pissaaneqarniuunnerillu annertusiartuinnarneranni, nunarsuarmioqatitsinnik suleqateqarnermi suut tunngavigineqarnissaat pillugit ataatsimoorussaqartariaqarnerput pisussaaffiliivoq. Piaartumik tamanna pisariaqarpoq. Ineriartornermi qulaatiinnarluta Issittumi nunatsinnilumi ingerlalissanngippat nammineq sunniuteqarfigisariaqarparput. Minnerpaamik sunniuteqarfiginiartuartariaqarparput Issittup ineriartornera sakkulersorfiussanngitsoq, nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii Issittumilu nunaqarnerat ataqqineqarlutik avaqqunneqarsinnaanngitsumik inissisimajuassasoq. Nunarsuarmioqatitta utaqqiinnarnavianngilaatigut, naleqartitavut ersarissassallugit suliassaqarpugut.

Issittup soqutigineqarnerujussua ilaatigut silap pissusaata allanngoriartorneranit tunngaveqarpoq. Nunarsuaq tamakkerlugu silap allanngoriartornera pingaartumik inuusuttunit oqallisaaqaaq aamma nunatsinni. Inuusuttavut tusaasariaqarpavut. Inuiaqatigiimmi tamakkiisumik isigissagaanni, inuit nipaat isummersornerallu tusaanerusariaqalerparput. Atukkat qanoq innerannik siunissamillu pitsaasumik angusaqarusunnermik oqariartornerummata. Iliuuseqaqqusinerummata, soorlu inuusuttatta nunatsinni, nunarsuarmi inuusuttorpassuit assigalugit siunissartik pillugu silap pissusaata allanngoriartorneranut iliuuseqaqqusinermik oqariartuuteqartuarmata. Tusaanngitsuusaarsinnaanngilarput nangitsisussatta kissaataat. Nammineq iliuuseqartariaqarpugut nunarsuarmioqatittali aamma iliuuseqarnissaannut sunniiniarneq ingerlattariaqarparput. Uaguuvormi annertuumik silap allanngoriartorneranit sunnerneqartut, pinngortitamillu inuuniuteqarnerput allanngoriartornerup suli pisussatut siulittuutigineqartup sunnersinnaammagu eqqumaffigisariaqarparput. 

Ukiumi nutaami suliassatsinnut ilaavoq sila pillugu Nunatta suleriusissiaqalernissaanik inatsiseqalernissaanillu aqqutissiuusseqataaneq piviusunngortitsiniaqataanerlu. 

Kalaallit Nunaat tulluusimaarutigisarput – Ataatsimoorneq pisariaqarpoq

Ukiortaami pilluaqqusineq kissaassinerlu manna aamma inuiaqatigiittut ataatsimoornerunissatsinnik ikioqatigiinnerunissatsinnillu kaammattuutaavoq, tassami piffissami aggersumi nalaatassavut suliassavullu annertuut aatsaat ataatsimoornikkut anigorlugillu naammassisinnaavagut.

Ineriartornerup ulluinnarni inuunerput sunnertuassavaa, taamaattorli allanngoriartortoqaraluartoq atugarissaarnermik aaqqissuussaanerput attattuartariaqarparput. Nukiiit atortuartariaqarpavut inuiaqatigiinni kikkulluunnit periarfissaqartuartissallugit. Inuttut inuiattullu kiffaanngissuseqaqqullugit. Meeqqat, iliniartitaanerup tamanut periarfissiisup, peqqinnissaqarfiup pitsaanerulernissaanut, inuiaqatigiinni pisariaqartitsisut utoqqartattalu isumassortuarnissaat pillugu. 

Iliuuseqarnissarput kivitseqatigiinnissapullu nammineerluta pilersitassaraarput, aatsaat taamaaliornikkut siunissaq alloriarfiusinnaammat. Ullullu tamarluinnaasa tamanna suleqatigiiffigisariaqarparput. Ataatsimoorfippassuaqarpugummi akerleriiffigisatsinnit amerlanerungaartunik. Ataatsimoornissarput pisariaqarpoq. Immitsinnummi pinngitsoorsinnaanngilagut; sulinitsigut, suliffeqarfiit aningaasarsiornerisigut, sulisartut kivitseqataanerisigut, nutaaliortullu inerisaanerisugut siunissatta tunngavissagissaartup ineriartortittuarnissaanut. Piginnaasaqarluarnitsigut, isumatusaarnitsigut, sulinitsigut innuttaasunillu peqataatitsilluarnitsigut sunaluunniit angusinnaavarput. Tamanna upperivara. Tassaavoq Inuit Ataqatigiit pilersikkumasarput, Kalaallit Nunaat tulluusimaarutigisarput ineriartorluaqqullugu. 

Pisariaqalersillugu inuiattut ataatsimoortarpugut. Unammillernartutut isigeqqaagarput sunaluunniit angusinnaalersarlugu. Ukiorpassuit – Kinguaariippassuit tunngaviligaannik ullumikkut killiffipput ineriartortillugu angusimavarput. Aqagu ulloq ullumerniit tamanut pitsaanerusoq pilersikkumallugu. Tassa taanna kalaallit nukipput. Avatangiisinut allanngorartunut naleqqussarsinnaanerput. Eqqaamajuartariaqagarput suni tamani aqqusaagaqartilluta, siunissattalu ilusilersornerani – Immitsinnut periarfissikkaangatta, ikioqatigiikkaangatta kivitsiuartaratta. Taanna ukiumi nutaami tunngavigisigu. Nunarput kinguaassagullu pillugit. 

Inuit Ataqatigiit ukiumut qaangiuttumut qujalluta nunaqqativut ukiortaamik pilluarnartumik angusaqarfiulluarumaartumillu kissaappavut.

Inuiattut nukittoqutissagut nungusarnagit!

Allattoq : Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni gruppiata siulittaasua

Inuiattut nukittoquttissagut nungusarnagit!

Inuiaat nukittuut anersaakkut pisuussutitik nukittoqutigisarpaat. Atortorissaarutit, pigisat allat nunguppata taarserneqarsinnaapput, nutaanik sanasoqarsinnaammat.

Anersaakkulli nukittussutigut, siuaasatsinnit oqaluttuat, ileqqullu kingornutagut annaagutsigit inuiaaussaagut anersaakkut piitsuungaartut.

Siulitta anersaakkut nukittunertik nunami issittorsuarmi inuuniarfikkuminaaqisumi nukittoqutiuarsimavaat, maannamut uagut eriagalugit kinguaatsinnut ingerlatitassagut.

Nunatta Isiginnaartitsisarfia ilinniarfiatalu sipaarniarfigineratigut isiginnaartitsisarfiup ipitikkiartornera inuiannut kalaallinut mamianartuuvoq. Inuiaat aatsaat taama nunanit allanit pilernunneqaleruttortup nukittoqotissai ilanngarterneqartariaqanngillat.

Nunap piinik annikilliortinneqarsinnaavugut. Anersaakkulli tarnikkullu annikillisaavigineqarutta iniattut immitsinnut nungunnissarput qanillissavarput. Inuiaat allat nungunngikkaatigut, immitsinnut nungussanngilagut!

Aningaasanut inatsit 2020-moortoq akuerinngilarput, inuiattut immitsinnut aamma illersorniarluta.

Nunatta isiginnaartitsisarfianut sipaarniarneq, nungusaaneq unitsinneqartariaqarpoq.

Inuiattut nukittuutut ingerlaqqittariaqarpugut.