Piniarnermut kulturerput, piniariaaserput, pisanik agguariaaserput Avanersuarmiut ingerlataat eriagisigu.

Qaanaami piniartut 30-it missaat isumasioqatigeereernerminni oqariartuutaat pisassiisarnerup kulturerput nungulluinnalermagu iliuuseqartariaqartugut tusartariaqarparput.

Oqariartuut ersarippoq: kulturi piniartuuneq nungulerpoq!

Nalunngisatsituut Avanersuarmi piniartut nungusaataanngitsumik piniarsinnaajumallutik nammineerlutik inatsisiliortarput. Tusaamavarput qaannamit  aatsaat naalillutik qilalugarniarniartartut, aaffanniartartut aatsaat naalillutik, appaliarsunniartartut qalulerlutik il.il.

Piniartut sikuujuartartumi isseqisumi inuupput, pinngortitap nammineerluni piniarsinnaaneri killeqartippai.

Inuiaat ataqqinartuupput, nammineq iluminni qanoq piniarnissaminnik aalajangersagaqaramik.

Aalajangersaasimappullu piniakkatik asuli piniarumanagit, nungusaajumanatik – piujuartitsiumallutik. Nammineq oqarnerattut: – Piniartoq perorsarneqarsimagami piniagaq sunaluunniit nunaqqatigiit imaluunniit inoqatigiit kikkulluunniit iluaqutissarigaat.

Inuiaat namminneq piujuaannartitsiniarlutik aaqqissuereersimasut, piniakkaminnik nungusaanngitsut, pisarialinnik piniartut,- sooq inatsisinik allanik naapertuutinngitsunik malitaqartissavagut?

Naammanngila nammineq inatsisitik atorlugit imminnut nakkutigigunik? Piniakkatik atorfissaqartitatik naammatsinnersut nammineq killiliigunik?

Naalakkersuinikkut periarfissitsigit takutitsisinnaanngorlugit nammineq piniakkatik, pisatik aqussinnaagaat, nammineq killilersuinikkut nalunaarsuinikkullu.

Aap, Naalakkersuinikkut sinaakkusiisariaqarpugut, killilimmik piniagassittariaqarpagut – nunarsuarmioqataanitsinni isumaqatigiissuteqaratta piniakkanik nungusaajumanata.

Piniartummi nammineq takutissinnaappassuk nammineq inatsisiliami iluani aqutsisinnaallutik, nammineq pisaminnik nalunaaruteqarsinnaallutik, taava taakku paasissutissat isumaqatigiissutinut naapertuuttunngorsarsinnaavagut, tamanna inuiaat kalaallit pisinnaatitaaffiannut naapertuuttunngorlugu.

Ilumut, taamaaliorsinnaasariaqarpugut. Avanersuarmi piniartut namminneq qanoq qilalugarniassanerlutik, qaqugulu piniakkamik naammatsinneri nalunaarutigilikkit, taakkulu Naalakkersuisoqarfimi ilisimasatut katersortigit.

Inuit Ataqatigiit piareersimapput avanersuarmi piniartut, Pinngortitaleriffimmi ilisimasallit  oqaloqatigalugit paaseqatigiinniarnissamut.

Piniarnermut kulturerput, piniariaaserput, pisanik agguariaaserput Avanersuarmiut ingerlataat eriagisigu. Qulakkeertigu kulturerput nungusaataanngitsoq avammut nittarsaatissallugu, piniartuunerlu kulturerput attattuaannarsinnaanngorlugu.

Mimi Karlsen – Inuit Ataqatigiit

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Inuit Ataqatigiit isumaqatiginninniarnermit akuujunnaarsitaapput

Inuit Ataqatigiit isumaqatiginninniarnermit akuujunnaarsitaapput

Ulloq 23 november Inuit Ataqatigiit aappassaaneertumik aningaasanut inatsisissaq pillugu Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumiit aggersarneqarpugut.

Inuit Ataqatigiit isumaqatigiinniarnerni anguniarsimagaluarparput, oqaloqatigiinnikkut nunatsinni atugarissaarneq, pingaartumik inuit isertitakitsut akunnattumillu isertitallit ulluinnarni atugaasa ajorseriaratik pitsanngorsarneqarnissaat.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqaasii tunngavigalugit tamanna naalakkersuisooqatigiit kissaatigisimanngimmassuk oqaloqatigiinnerit naaperiarfissaqarsimannginnerat uggoraarput. Tamannalu uppernarsaataaginnarpoq naalakkersuisooqatigiit inuiaqatigiinni atukkatigut naligiinnginnerup annertusiartuinnartup aaqqiiviginissaa pingaarnertut suliarinianngikkaat.

Kissaatigisimasavut ilaatigut utoqqalinersiat pitsanngorsaaviginissaannut, nioqqutissanut akitsuutit atorunnaarsinneqarnissaat, perorsaasunut akissaatit qaffannissaat, kommunit ataatsimoortumik tapiissutitigut pitsaanngitsumik nammakkerneqannginnissaannut aamma peqqinnissaqarfiup aningaasanik sipaarfigineqannginnissaa pillugit imaqarsimapput.

Ajuusaarnarpoq taakkartukkatsinnut inuit atugaanut tunngasuni arlaannaatigulluunniit nikeriartoqarusunnginnera. Pitsanngorsaanissammi saniatigut aningaasanik aallerfissanik qaqilerissalluta ilaatigut allaffissornerup aaqqissuuteqqinnissaanik imalimmik aamma piareersimaneraraluarpugut. Piffissarlu kingulleq tikillugu illuatungeriit qanoq naaperiarsinnaanerannik periarfissarsiornikkut misiliisimagaluarluta. Isumaqatigiinniarnernimi pilliuteqartoqarnissaa avaqqunneqarsinnaasanngimmat.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit naqissusissavara, inuiaqatigiinni inuit atugaasa siuarsarneqarnissaat nangillugu sulissaagut. Qujavugut isumaqatiginninniarnerni peqataatinneqarnitsinnut, naak isummat naapinnissaannut Naalakkersuisup piumassuseqaraluarnera naalakkersuisooqatigiit partiivinit killilerneqaraluartoq.

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Múte Bourup Egede

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Tasiilami suliffissaaleqineq assigiinngitsutigut iliuuseqarfigineqarpoq

Innuttaasoq ikiorneqarnissaminut pisariaqartitsigaangat kommune pingaarutilimmik inissisimasarpoq. Innuttaasut nammineernissaannut ikiorsiisarnissaq pingaarnertut periuseraarput. Inuit assigiinngitsuupput, taamaattumillu assigiinngitsorpassuarnik iliuusissanik aallartitsisimavugut – taamaalilluta assigiinngitsutigut ikiorneqarnissamut pisariaqartitsinerit pitsaanerusumik iliuuseqarfigisinnaavagut.

Kikkulluunniit ajornartorsiuteqaleriataarsinnaapput. Assigiinngitsorpassuarnik pissuteqarsinnaavoq, inuiaqatigiittullu innuttaasut ikiorneqarnissaminnik pisariaqartitsisut ikiornissaat ataatsimut suliassaraarput. Pingaaruteqarluinnarporlu innuttaasup ikiorneqarnissaata aaqqissuunneqarnissaa, innuttaasup ikiorneqareernermi kingorna nammineersinnaalerniassammat.

Isumaginninnikkut ikiorsiissutit utaqqiisaasumik ikiorsiissutaasussaapput. Ikiorsiissutit ataavartussaanngillat taamaanngisaannarsimallutillu.

Periarfissat killissallu

Innuttaasoq eqqortumik ikiorneqarnissaanut neqeroorfigitinniaraangami kommune pingaarutilimmik inissisimasarpoq. Periarfissaqartugut periarfissagullu killeqartut paasinissaat pingaaruteqarpoq. Tassa aningaasaqarnermut tunngasut aamma inatsit malittassarput eqqarsaatigalugu. Taakkulu marluk imminnut periarfissatsinnullu assut sunniuteqartarput.

Sulineq imminut akilersinnaasariaqartoq isumaqarpunga. Tamannami aamma isumaginninnikkut inatsimmi tunngaviusumik siunertaavoq. Ikiorsiissutit sulinermi akissarsiarisinnaasaniit qaffasinnerulersissanngilagut. Taamaaliorutta innuttaasugut uninngaannartilissavagut, tamannalu kimulluunniit peqqinnanngilaq.

Aamma innuttaasut assigiinngitsumik pineqassanngillat, tassa imaappoq Tasiilamiinnaq aningaasaqarnermut tunngasut, soorlu isumaginninnikkut ikiorsiissutit akileraarutillu, allanngortissinnaanngilagut. Kommunimi tamarmik assigiissapput, taannalu inatsit kommunimi allanngortissinnaanngilarput.

Taava qanoq iliussaagut?

Kommune suliffeqarfinnik suliffinnillu pilersitsissanngilaq. Akerlianilli namminersortut suliffissanik pilersitsinissaminnik kissaateqartut atugaat pitsaasuunissaat qulakkeertussaavarput, tassungalu tunngatillugu Tasiilami suliniuterpassuit ingerlappagut.

Kommuneqarfik Sermersuup Tasiilami Inuussutissarsiornermut Siunnersuisoqatigiit pilerseqqammerpaa, tassanilu illoqarfimmi inuussutissarsiornermut Siunnersuisoqatigiinnik pitsaasumik oqaloqateqarsinnaaneq qulakkeerniarneqarpoq.

Illoqarfimmi Destination East Greenland, takornarialeriasut, kiffartuussinissamik  isumaqatigiissuteqarfiginikkut takornariaqarneq tapersersorparput.

Inuussutissarsiornermut Immikkoortortami piniartuunermiit aalisartuunermut ikaarsaariartortunik tapersersuiniarluni annertuumik suliniuteqarportaaq. Ukiuni kingullerni inunnut aalisarnermik inuussutissarsiuteqalernissamut soqutiginnittunut assigiinngitsutigut pikkorissaasoqartarpoq, allaat qaammat kingulleq soqutigisaqaqatigiit Tasiilami aalisarneq pillugu isumasioqatigiinnissamut aggersarneqarsimapput, tassanilu aalisarnermut periarfissat eqqartorneqarput.

Ukioq kingulleq Tasiilami suliffeqarfiit sulilernissamut piareersarfiusut, inuusuttunik sulilernissamut piareersarfiusut, pilersippaguttaaq.

Suliniutit taakku ataatsimut suliffissanik pilersitsinissamik anguniagaqartuupput, taamaaliornikkullu isumaginninnikkut ikiorsiissutit qimakkiartorneqassapput. Suliniutilli taaneqartut suliniutit pioreersut ilagiinnarpaat.

Isumaginninnikkut ajornartorsiuteqartunut neqeroorutit pitsaanerusut

Innuttaasut ilaat isumaginninnikkut ajornartorsiuteqarneq pillugu suliffissaaleqilertarput, tamatumunngalu allaqqinnaat eqqarsaatigineqartariaqarput. Assigiinngitsunik neqerooruteqareerpoq, missingersuutinullu isumaqatigiissummi nutaami Tasiilami neqeroorutaasut saniatigut 6 millionit koruunit aalajangersimasunut atugassatut immikkoortinneqarput, taakkulu immikkut ittumik tapersersorneqarnissaminnut pisariaqartitsisunut atorneqassapput.

Suliniutigut suli siammasissuussapput, qanorlu pitsaanerusumik iliorsinnaanersugut eqqarsaatigiuassavarput. Taamaalilluta innuttaasut pitsaanerpaamik iliuuseqarfigissavagut.

Meeqqat inuusuttullu qitiutillugit siunissamut ungasinnerusumut suliniuteqarneq

Qanittumi siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu suliniut “Tasiilami suleqatigiippugut” aallartipparput, taannalu suliniut ukioq kingulleq Sustainable Now suleqatigalugu aallartipparput. Suliniut ukiuni tulliuttuni arfineq-pingasuni ingerlassaaq, Tasiilamilu nunaqarfinnilu meeqqat inuusuttullu pitsaanerusumik inuunerminni atugaqarnissaat taamalu toqqissisimanerusumik piujuartitsinerusumillu alliartornissaat qulakkeerneqassaaq. Matumani innuttaasut namminneq isumassarsiaat nukiillu sulinermi tunngavigineqassapput. Tasiilamimi nukissat amerlaqaat, taakkulu atortariaqarput.

Suliniutit ilaanni massakkut pisut aallunneqartarput, allat, soorlu “Tasiilami suleqatigiippugut” sivisuumik ingerlanneqartussaavoq, taamaattumik suliniutini taamaattuni angusat ingerlaannaq takuneqarsinnaanngimmata naammagittarnissaq pisariaqarpoq. Oqaatigisinnaavarpulli angujartuaarlugu.

Inge Olsvig Brandt, Siulittaasoq, Suliffeqarnermut Isumaginninnermullu Ataatsimiititaq, Kommuneqarfik Sermersooq

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Inimik ataatsimiiffissanik attartorneqarsinnaasunik matusineq pissusissamisuunngilaq.

Maani Ilulissani Inuit Ataqatigiit peqatigiiffittut ingerlaniarnitsinni assut inimik ataatsimiiffiusinnaasumik amigaateqarpugut, meeqqat atuarfiini marluusuni politikkimut tunngasuummat ataatsimiinnernut attartorneqarsinnaajunnaarsimapput, tamanna akuersaarneqarsinnaanngilaq. Innuttaasunut tamanut ammasumik ataatsimiisitsinissaq periarfissaanngilaq, tamannalu kikkut tamarmik oqartussaaqataanerannut mattussinertut oqaatigineqartariaqarluni.

Taamatullu Majoriaq attartorneqarsinnaajunnasrsimalluni, kommunip kisimi atorsinnaalersimalluni.

Sermermiuni ineeqqaat attartorneqarsinnaapput, Ilulissani peqatigiiffippassuit “paggatassaattut” oqaatigineqarsinnaasumik.

Qulaani assersuutit paatsoornermik tunngaveqarsoraarput.

Kulturikkut ingerlatsineq sunngiffimmilu sammisassaqartitsinermi inatsimmi siunertat pingaarnersaannut ilaammat “tamat oqartussaaqataanerannik paasinnittaatsimik innuttaaqataalluarnermillu siuarsaanissamik…”

Taamaattumik Kommunep ingerlataani init ataatasimiiffiiusinnaasunut matoqqatitsinerat unitsinneqartariaqarpoq, illuatungaatigullu tamat oqartussaaqataanermut siuarsaanermik ingerlatsinerusariaqarluni.

Aamma paasivarput Qeqqata Kommuneani meeqqat atuarfiini attartorniaraanni akiliisitsisalersimasut

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Lis Møller
Ilulissani Inuit Ataqatigiit
mobil 546716

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Kiffartuussinissamut isumaqatigiissut siammasissumik isumaqatigiissuteqarfigisigu

Kiffartuussinissamut isumaqatigiissut siammasissumik isumaqatigiissuteqarfigisigu

Inuit Ataqatigiit kissaatigaat angallannermut isumaqatigiissutissaq ukiuni qulini tulliuttuni atuuttussaq pillugu siammasissumik isumaqatigiittoqassasoq.

Angallannermut kiffartuussinissamut isumaqatigiissut maanna atuuttoq arlalippassuartigut angalasumut unammillernartoqarpoq. Taassuma saniatugut angallannikkut pissutsit mittarfissuit atuutilernerisigut allannguuteqartussaapput, tamatumunnga Stine Egede ima oqaaseqarpoq:

”Maanna angallannikkut kiffartuussinissamut isumaqatigiissut ukiuni qulini atuuttussatut suliarineqartoq ukiuni aggersuni sunniuteqartumik inississaaq, kingullermillu isumaqatigiissusiorsimanerput ilinniarfigalugu nuna tamakkerlugu angallannikkut ataqatigiissaarinissaq pitsaanerpaamik aaqqissuuttariaqaripput isumaqarpunga.”

Inuit Ataqaqatigiit isumaqarput isumaqatigiissutissatut missingiut maanna suliarineqarsimasoq kingusippallaamik suliarineqartoq, tamanna pillugu ima Stine Egede nangippoq:

” Kiffartuussinissamut isumaqatigiissut pitsaanerpaamik suliarineqassappat periarfissat allat misissorneqarnissaat pisariaqarpoq. Qulaajaanermi angalasussamut pitsaasumik angalasitsinissaq aallaaviussaaq, peqatigisaanillu unammilleqatigiinnikkut akinik appartitsisinnaanissaq aamma isiginiarneqarluni. Periarfissanik allanik qulaajaanissaq siunertaralugu isumaqatigiissutip ukiumik ataatsimik sivitsorneqarsinnaanera siunnersuutigerusuppara, taamaasilluta kiffartuussinissamut isumaqatigiissut angalasumut pitsaasumik aaqqissuunneqarsimasoq pilersinnissaa aqqutissiuussinnaavarput.”

Inuit Ataqatigiit taamatut kissateqarnerat tunngaveqarpoq, naalakkersuinikkut isumaqatigiissutit annertuut naaperiutaasinnaasariaqartutut isumaqarfigigatsigit. 

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisa atuunnerat atuutinnginneralluunniit apeqquserneqarsinnanngitsuusussaavoq

Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisa atuunnerat atuutinnginneralluunniit apeqquserneqarsinnanngitsuusussaavoq.

Naalakkersuisuusut Siumut, Demokraatit Nunatta Qitornai, isumaqalersimapput oqartussaaffiit angerlaassorneri ilutigalugu nunap inoqqaavisut pisinnaatitaaffitta atorunnaariartortinneqassasut

Nunammi inoqqaavisa pisinnaatitaaffii, aammalu inuit pisinnaatitaaffii kisermaassilluni aqutsiffigineqartumi najugaqanngikkutta aamma qanorluunniit nunat namminiilivissimatigigaluarpata atuuttussaapput.

Nunani assersuutigalugu U.S.A-mi, Canadami, Sverige-mi, Amerika kujallermi, Australiami allanilumi aamma namminersuleraluaraanngamik nunat inoqqaavisut pisinnaatitaaffiissa atuuttuarnerat ilisimavarput naak nunat ilaanni “sorsuutigalugit” eqqartuusiveqarfikkut atuunneri uppernarsartinneqartaraluartut atuutsinneqartuarput, Kalaallit Nunaat oqartussaaffinnik Danmarkimiit  tigusaqaannarlunilu pisinnaatitaaffinnik piiaasarluni inissisimalissagaluarpat tamanna namminersulernissamut siooranartorsiornartorfinngussasoq isumaliornarpoq. 

2013-mi kingullermik qallunaat nunaani pisinnaatitaaffiit sorliit nunatsinnut atuunnersut apeqqutigineqarnerani Beskæftigelsesministeriusup maannakkullu Ministeriunerusoq Mette Frederiksen-ip apeqquteqarfigineqarnermini akissutaani erserpoq Kalaallit Nunaannut ILO-Konventioni nr: 169 atuuttutut isigineqartoq. Taamaattorli Kalaallit Nunaanni naalakkersuisut 2009-mi oqartussaaffinnik angerlaasimasaminni maanna oqariartuuteqarput nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffi atuukkunnaarsimasut, uanilu Naalakkersuisut kukkusumik paasinnissimanersut imaluunniit kisermaassillutik oqartussaalersimanerminnik isumaqalersimanersut suli ersarissumik paasinngilarput.

Isumaliornarpoq ICC-p  nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisa atuunnerinik ersarissaaqqinnissani suliaralugu aallarteqqittariaqaraa, innuttaasugummi minnerunngitsumillu Naalakkersuisuusut nalorninaatsumik pisinnaatitaaffitta atuunneri nalornissutigineqassanngimmata.

Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffi United Nation Human Right’s immikkut ittunik malitassanik immikkoortortaqarfimmi, nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisa qanorluunniit namminersulertigigaluarutta atuutiinnavittussaaneri uppernarsareerpaat, taammaamat ajornartorsiuterujussuartut oqaatigisariaqarparput Naalakkersuisutta kisermaassillutik isumaqalersimanerat pisinnaatitaaffiillu sukkulluunniit namminneerlutik atorunnaarsittalersimassappatsigit. Qaqugumulluunniit tamanna akuersaarneqarsinnaanngilaq. Namminersuleriartorluta ingerlanitsinni suli annerusumik pisinnaatitaaffiit ersarissaatigineqartuartariaqarput, aatsaat taamak pisinnaatitaaffitsinnik ilisimasaqarluarnissarput aammalu pisinnaatitaaffitta atuuttuarnissaannik qulakkeerinnittariaqarpugut.

Mariane Paviasen 

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit

Inatsisartunut ilaasortaq.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Demokraatit siulittaasuat inatsisaatsuliortumik toqqorteriniarpoq

Allattoq: Aqqaluaq B. Egede, Inuit Ataqatigiit, politikkikkut oqaaseqartartuat

Demokraatit siulittaasuat inatsisaatsuliortumik toqqorteriniarpoq

Naalakkersuisut Siulittaasuata nipisattassiinermi imminut iluaqutigisassaminik aningaasarsissutigisassaminut aalajangeeqataasimanera tamanit ilisimaneqarpoq. Taamaakkaluartorli Demokraatit siulittaasuata apeqqusinngilaa sooq Naalakkersuisut Siulittaasuata paasissutissat pingaarutillit isertuussimanerai, aamma sooq Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaanut tunniunnaveersaarsimanerai? Demokraatit siulittaasuata silaannarmit oqariartuutaa tassaaginnarpoq: ’’Unioqqutitsisoqarsimanngitsoq’’ tamannalu kisiat tunngavigalugu suliaq pillugu kinguneqartitsiniarani nalunaaruteqarpoq.

Inuit Ataqatigiinniit tupiginngilarput Demokraatit siulittaasuata namminermi suliaq kipiluttunaqisoq pillugu qisuariarnera. Tassami naatsorsuutigereersimagatsigu Demokraatikkut ulluni makkunani imminut sullinnerinnaq kisiat pingaarnerutillugu ingerlatsisunngornikuummata. Kisianni tupaallaatigeqaarput taamak ikkatsigisumik tunngavilersuinnarluni avammut nalunaaruteqarsinnaammat, uffa kikkulluunniit – aamma ataatsimiitsitaliap – unioqqutitsineq ersareqisoq oqariartuutigisareermassuk. Tassa isornartorsiuineq sakkortunerpaaq ataatsimiititaliap ataatsimoorluni nalunaaruteqarnermini allaaseraa. Naalakkersuisut siulittasuat attuumassuteqarpallaarsimasoq naqissuserneqarpoq. Tassalu inatsimmik unioqqutitsineq.

Demokraatit siulittaasuata partii siuttuuffigilikkani siornatigut kammalaatersornermut naaggaarluinnartoq, aamma naalakkersuisuuniaannarluni inatsisaatsuliornerit isiginngitsuusaarlugit pisoqannginnissaannik sakkortuumik piumasaqartartoq malikkunnaarsimalerpaa. Maannami allatut ajornavissumik oqartariaqalerpugut nunatsinni Demokraatit akisussaaqataanerpaallutillu siuttunngorput naalakkersuinikkut pissaanermik atornerluisunut illersueqataasunngorlutik. Tassa naalakkersuisuuniaannarluni inatsisaatsuliornernik isiginngitsuusaarinninneq. Qinersisartui qimarratilersimassappata, tamanna paasilluarsinnaassaqaarput. Ilami kiap pissutsit iliuutsillu taamaattut akuersaaginnarsinnaavai, ingallutik immaqa Demokratinut qinersisartut? Naalakkersuisut siulittaasuata peqataasussaannginneranut tunngasup saniatigut inatsisit unioqqutitsinertut Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaata sukumiinerusumik sammisimanngisai ilanngullugit aamma qaqilersorsinnaavagut. Apeqqutit uku Demokraatit siulittaasuata sapiungani akisariaqarpai:

  1. Naalakkersuisut Siulittaasuata angallataa aalisarnissaminut attartortinneqarnissaminullu malittarisassat inatsisillu malillugit ingerlanneqarsimava?
  2. Naalakkersuisut Siulittaasuata angallataa inatsit malillugit angallatip angissusia, tassa Deminsionstal-mik inatsit unioqqutinnagu aningaasarsiorsimava?
  3. Naalakkersuisut Siulittaasuata angallataa aalisarnermut akuersissutit maleruagassartai aalisariutinillu angallataatilinnullu piumasaqaatit tamaasa malillugit ingerlatsisimava?

Tamanit ilisimaneqarpoq tusagassiorfitsigullu saqqummiussat paasinarsitereerpaat Naalakkersuisut Siulittaasuata inatsisit malinnagit ingerlatsisimasoq. Demokraatit siulittaasuata sooq tamanna isiginngitsuusaarlugulu Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisut Siulittaasuanniit isertuunneqarsimalluni misissuisinnaajunnaarsimasoq kisiat tunngaviginiarsaraa? Suna tamaat akigalugu pissaanermik atornerluineq soqutiginagu qinersisartuni qineqqusaarfigisimanngisani sullinniarnerpai? Ilumut Demokraatit naalakkersuinikkut imminnut sullinneq akuersaarlugu issiavinni kissalaartuni issiarujuuginnarniarnerat aatsaat tassa naalakkersuisuuniaannarluni “tappingersitatut” sulineq. Inuiaqatigiit nunatsinni malittarisassanik inatsisinillu unioqqutitsigunik tamarmik unioqqutitsinertik pillaatisiassaraat. Inatsisartut inatsisiliaasa malitsinneqarnissaat Naalakkersuisut nakkutigisassaraat. Naalakkersuisut massakkut atuuttut nunatsinni naalakkersuinikkut ajornartorsiutigiuagaat, tassalu imminut sullinneq manna sakkortusisamik uterteqqippaat.

Demokraatit kinaassusertik manna niuerutigaat, tamanna pivoq innuttaasut tamarmik takkuanni. Qinersisartut oqartussaaqataanertik atorlugu sunniuteqarnissaat pisariaqalerpoq. Naalakkersuisut innuttaasunik sullississapput. Naalakkersuisut imminnut sullinnerat innuttaasuniit sakkortuumik allanngortinneqanngippat ileqquliutiinnarneqassaaq. Pissaanermik atornerluineq nunatsinnut tikilluaqqunagu allannguisoqarnissaa pisariaqarpoq. Tamannami Demokraatit, Siumup aamma Nunatta Qitornai siuttoralugit aaqqinneqarsinnaarpasinngilaq, tukattuliornerit sakkortusiartuinnarmata.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Nunatsinni annaassiniarnermik suliallit ilaat kalaallisut oqaaseqartuusariaqarput

Allattoq: Aqqaluaq B. Egede, Inuit Ataqatigiit, politikkikkut oqaaseqartartuat

Nunatsinni annaassiniarnermik suliallit ilaat kalaallisut oqaaseqartartuusariaqarput

Inuit Ataqatigiit isumaqatigilluinnakkatsinnik Danskit Illersornissamut ministeriat oqaaseqarmat tunuliaqutserparput. Oqaasiinnaassannngippat Naalakkersuisut aamma danskit Illersornissamut ministeriata nunatsinni annaassiniartartut sulinerminni kalaallisuinnaq oqaaseqartunik oqaluussisinnaanissaat piumasaqaatigisariaqarpaat. Nunatsinni ajunaartartut ikinnerpaaffissaminniissappata annaassiniarnermi oqaatsit atorlugit paaseqatigiissuteqarsinnaaneq aalajangiisorujussuusoq assut pingaartinneqartariaqartoq.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Folketingimut ilaasortaq Aaja Chemnits Larsen-ip piumasaqaatai tamakkiisumik taperserpagut. Oqaatsit atorlugit paaseqatigiissinnaanissaq annaassiniartut annaanniarneqartullu akunnerminni sakkussaattut pingaartutut inissisimapput. Nunatsinni sineriattoqisumi nunat imartallu aqqi danskisut kalaallisullu assigiinngitsunik atsersorneqarsimasuupput, taaguusersueriaatsillu nunatsinni kalaallisut oqaaseqanngitsunut unammillernartuusinnaasarlutik. Imaappoq, oqaatsit atorneqartut annaassiniarnerup iluatsittumik ingerlanneqarnissaanut aalajangiisorujussuanngorput taamaattumillu isiginngitsuusaarneqartariaqaratik.

Inuit Ataqatigiit nunatsinni Naalakkersuisunut kaammattuutigaarput annaassiniartarnermi piumasaqaatit aamma kalaallit oqaasiinik atuinissamik piumasaqaatinik minnerpaaffiliinissaq siunertaralugu sulissuteqaqqullugit. Nunatsinni inuit kalaallisuinnaq oqaasillit illersorneqarnissaat aamma Naalakkersuisutigoortumik suliaralugu piumasaqaatinngortariaqartoq isumaqarpugut. Suliassaq annertunngilaq, nunatta inuisalu illersorneqarnissaat naalagaaffeqatigiit akunnerminni ataatsimut soqutigisassaraat naammassineqaannartussaq.

Maannamut misilittakkat aallaaviugalugit nalunnginneqareerpoq annaassiniartarnermi qanoq pingaaruteqartigisoq, annaassiniartut annaanniarneqartullu imminnut oqaloqatigiissinnaasarnerat. Annaassiniartarneq nunatsinni iluatsittumik ingerlassappat misilittakkat pitsaasut isumaqatigiissummi ilanngullugit aalajangersakkatut isumannaarneqartariaqarput. Tamatumani pingaartunut ilaavoq oqaatsitigut paaseqatigiissinnaanissamut tunngassuteqartoq.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit taamak nunatsinni Naalakkersuisut aammalu danskit Illersornissamut Ministeriata akornanni suliat peqqissaartumik qarsupinngitsumillu ingerlanneqarnissaat piumasaraarput. Neriulluta suliassaq pingaarutilik avaqqunneqarsinnaanngitsorlu pitsaasumik naammassineqarumaartoq, aamma nunatsinni inuit kalaallisuinnaq  oqaasillit piumasaqaatitigut naleqartinneqartariaqarmata illersorneqartariaqarlutillu.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Naalakkersuisut suliaqarnerat qujarupparput

All. Stine Egede, Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaq, siul.tullia

Naalakkersuisut suliaqarnerat qujarupparput

Isumaginninnermut, Ilaqutariinnut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoq, Martha Abelsen, danskillu isumaginninnermut ministeriat, Astrid Krag, nunatsinni meeqqanut inuusuttunullu atugarliortunut, kinguaassiutitigut kannguttaatsuliorsimasunut, nunatsinnilu tamakkiisumik sumiginnaasarneq akiorniarlugu immikkoortunik 16-inik innersuussutinik tallimanngormat saqqummiipput.   
Nunatsinni meerartatta inuusuttortattalu assigiinngitsutigut atugarliortinneqartarnerat sumiginnarneqartarnerallu akiorniarlugu pitsaanerusumillu siunissami meerartatta inuusuttortattalu illersugaanerulernissaat anguniarlugu, innersuussutit ataatsimut isigalugit pitsaasumik sunniuteqarumaartut Inuit Ataqatigiinniit qularinngilarput.

Taamaattorli aamma maluginianngitsuunngilarput Naalakkersuisut pissutsinut piviusunut uissinnaasimalernerat innersuussutit atuarnerisigut takusinnaalersimagatsigu.

Qinigaaffimmi matumani aammali siuliini Inuit Ataqatigiinniit ilungersuutigisarsimasatta ilaat Naalakkersuisunit piviusunngortinniarneqalerneri nuannaarutigivarput.

Dansket Naalakkersuisuisa assamminnik isaassinerat qujarupparput, taamaattorli ”sinnassaatitut” isigineqassanngilaq. Killeqanngitsumimmi ikiuinissamik siunertaqanngillat.

2018-mi ukiakkut Inatsisartuni Peter Olsenip siunnersuutigaa ukiuni sisamani misiliummik meeqqat unnukkut sumukarfissaqanngittut oqqiffigisinnaasaannik pilersitsinissamik siunertalik, Naalakkersuisut kr. 4 mio.-nik aningaasaleeqqullugit, amerlanerussutillit kiisalu Naalakkersuisut itigartitaat. Nuannaarutigaarput apeqqummut tassunga Naalakkersuisut isumaat maanna allanngorsimammat.

2019-mi ukiakkut Sofia Geislerip siunnersuutigaa, kinguaassiuutitigut atornerluisartut sakkortunerusumik pineqaatissinneqartalernissaat, qujanartumik tamanit akuersissutigineqartoq.

Ukiaru 2020-mi aalajangiiffigisassatut siunnersuutinik marlunnik Inuit Ataqatigiit sinnerlugit saqqummiussaqassaanga, ukuusut; kinguaassiuutitigut atornerluisimasut pineqaatissinneqarnerannut atatillugu katsorsarneqartalernissaat, kiisalu meeqqat atuarfianni, inuttut ineriartornermik ilinniartitsinermut atatillugu killissamik qaangiivigitittarnermik killiliisinnaalernissaq siunertaralugu, meeqqallu inerisimassusaat aallaavigalugu ilinniartitsisalernissaq.

Naalakkersuisut siorna Dansket Isumaginninnermut Naalakkersuisuanut atsioqateqarneranik susassaqartorparsuit allat peqatigalugit suliaqarsimanerat nersualaarusupparput, taamaattorli uggoralugu Inatsisartut Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatimiititaliaa isumassarsiorfigineqarsimanngimmat, naak periarfissatsialaagaluartoq.

Nuannaarutigaarputtaaq meeraaqqerevinni, meeqqerivinnilu sulisut piginnaasaasa qaffassarniarneqarneri. Tamannattaaq oqaluttarfimmiit oqaatigisareerparput, isumaqaratta meeqqap atualinnginnermini piginnaasaasa unammillernartunillu atugaqarsimappata eqqummaariffigineqarneratigut, siusissukkut iliuuseqarfigineqarsinnaanera annerussasoq, taamaalillunilu kingusinnerusukkut aturfimmi malinnaalluarnerulluni ineriartorsinnaaqqullugu. Minnerunngitsumillu kingusinnerusukkut angerlarsimaffiup avataanut inissinneqannginnissaa anguneqarsinnaassammat.

Ataatsimut isigalugu isumaginninnerup iluani sulisunik amigaateqarnerujussuup meerarpassuit ikiortariaqaraluartut ikiorneqanngitsoortarput. Meerarpassuaqarpoq ulluinnarni atugarliornerup kingunerisaanik ajoraluartumik ullut tamaasa inuuniarlutik sorsuuteqartariaqartunik. Tarnikkut, timikkut kinguaassiuutitigullu innarligaasimanerup kingunerluutaanik ”inooqateqartunik”.

Kissaatiginartorli alla aamma eqqaaneqartariaqarsorisarput tassaavoq; Nunatta isorartunerujussuanik inooriaatsit assigiinngisitaarput, periusissiat piffimmut tulluarsarneqanngikkaangata, suliniarneq annertuumik ajornakusoorsinnaasarpoq. Kiisalu periuutsit Danskit pilersitaat allanngortinnagit nunatsinni atorneqaraangata, iluaqutaasinnaaneri killeqartarput. Piffissanngorpoq Nunatsinni piffiit, sulisullu aallaavigalugit iliuusissanik pigisaqalernissarput. Nassuerutiginiartigu Nunarput immikkuullarissuummat, kulturerpassuaqarattalu Nunatsinni.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Ilumut tarnikkut timikkullu innarluutillit angerlarsimaffiat “Ivaaraq’’ atorunnaarsinniarneqarpa?

All. Stine Egede, Kommune Kujallermi kommunalbestyrelsemi Inatsisartunilu ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit

Ilumut tarnikkut timikkullu innarluutillit angerlarsimaffiat “Ivaaraq’’ atorunnaarsinniarneqarpa?

Ukioq kingulleq decemberip 19-ianni Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliap paasinninnini najoqqutaralugu suliami pineqartumi naalakkersuisunut apeqquteqaatigaa suut tunngavigalugit Meeqqat inersimasullu annertuumik tarnikkut timikkullu innarluutillit angerlarsimaffiat Qaqortumiittup “Ivaaraq’’ Naalakkersuisut atorunnaarsinnialikkersaarneraat[1].

Ulloq manna tikillugu suli ersarissumik Naalakkersuisut apeqquteqaatigineqartunut akissuteqarsimanngimmata, Inuit Ataqatigiinniit maanna kissaatigaarput suliaq pillugu ersarissumik Naalakkersuisut nassuiaateqassasut.

Ilumoorpa “Ivaaraq’’ atorunnaarsinniarneqartoq, taassumallu malitsigisaanik Sisimiunut nuutsinniarneqartoq?

Tamanna Naalakkersuisut siunertarisimappassuk Inuit Ataqatigiinniit tupigusuutigissaqaarput. Pineqarpummi innuttaasut annertuumik innarluutillit, taamaattumillu annertuumik sutigut tamatigut ikiorsertariaqakkavut. Ukiorpassuarni najugaqarfitsik, atuarfitsik toqqissisimaffigalugu najugarisartik sooq qimattariaqarpaat?  

Sulisussaaleqineq patsisiliunneqassappat tupinnarluinnassaaq, tassami piviusoq imaammat; inulerisut nuna tamakkerlugu amigaataapput. Sisimiunut nuutitsiinarluni ajornartorsiut qaangerneqarnavianngilaq. Najugaqartut sulisunit aalajaatsunit, sungiussilluarsimasunillu amerlasuunit sullinneqarnerat mianerineqarani sapangiinnarneqarsinnaanngilaq.

Inuit immikkut ikiortariallit ikorfartorlugillu illersugassarivagut. Sapinngisarput tamaat atorlugu toqqissisimasumik atugaqartinnissaat pisussaaffigaarput. Inuit pineqartut qulaatiinnarlugit Naalakkersuisunit nuunniarneqassappata misigitsaattuliornertut Inuit Ataqatigiinnit isigaarput. Naalakkersuisut uippakajaartitsinissamut aqqutissiuussisussaanngillat. Akerlianilli innuttaasut taamatut atugaqartut toqqissisimanissaat qulakkiigassaraat. 

Taamaattumik angerlarsimaffimmi pineqartumi najugaqartut; angajoqqaat, ilaqutaasut minnerunngitsumillu aamma aalajaaqalutik inulerisut  eqqarsaatigalugit ersarissumik paasissutissiisoqarnisaa tuaviornerpaamik  pisariaqarpoq. Matumanilu Kommune Kujalleq ersarissumik aamma avaqqunneqarani paasitinneqarnissaa pingaaruteqarpoq.
Paasisakka najoqqutaralugit Ivaaqqami najugallit inulerisullu pineqartoq pillugu suli ulloq manna tikillugu isumasiorneqarsimanngillat. Tamanna ilumoorpa?

Ilumut atorunnaarsitsisoqarnisssaannik Naalakkersuisut siunertaqarlutik suliniuteqarpata, taava suleriuseq taama ittoq akuersaarneqarsinnaanngilaq. Inuit imaannaanngitsunik ulluinnarni atugaqartut suliaqartullu pineqarput. Qulaatiinnarlugit nuussiniartoqassappat tamanna assut paasiuminaatsippara akueriuminaatsillugulu.

Ivaaqqami najugaqartut sullissisullu nuutinneqassappata pineqartunut imaannaanngitsumik sunniuteqartussaavoq. Suleriaaseq taama ittoq annertuumik uippakajaartitsilernissaa aarleqqutigaara. Uteqqissavara: naalakkersuisut uippakajaartitsinissamut aqqutissiuussisussaanngillat. Akerlianilli innuttaasut taamatut atugaqartut toqqissisimanissaat qulakkiigassaraat.   

Taamatut oqaaseqarlunga neriuppunga Naalakkersuisut suliami pineqartumi ersarissumik piaartumillu nassuiaateqarumaartut.


[1] https://ina.gl/documents/finafg/2019/862_Finansafg_kal.pdf

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Uggornarpoq peqqusiileqinarlunilu

All.: Mimi Karlsen, siul.tullia. & Sofia Geisler, ilaas., Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq

Uggornarpoq peqqusiileqinarlunilu

Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliami Inuit Atataqatigiit ilaasortaatitaasa Qallunaat Nunaata Nunanut Allanut Ministeriata ataatsimeeqatiginngitsoorneranik ataatsimiititaliap siulittaasuata ajuusaarnera uggorsarneralu paasilluarpaa.

Nunanut Allaanut Sillimaniarnermullu politikki Nunatsinni partiit tamarmik tunuliaqutsigaat qanoq pingaaruteqartigisoq Inuit Ataqatigiinniit arlaleriarluta oqariartuutigisarparput. Tamannami pinngippat nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasut allat avatitsinniit aqussavaat, taamaattoqarneranilu naatsorsuutigiuaannarsinnaanngilarput nunatta soqutigisaasa salliutinneqarnissaat.

Taamaattumik uagutsinnut uggornaqaaq piffissaagallartillugu Naalakkersuisut ataatsimiititaliamut ilisimatitsisimanngimmata ataatsimeeqatigiinnissarlu inissillugu. Peqqusiileqinarpoq Inatsisartut ataatsimiititaliaannut, politikkikkullu aqutsinermut tamarmut, isiginninneq innarlerneqartoq takusinnaallugu. Ajuusaarnaqaaq.

Pissusissamisuussaaq erseqqissaatigissallugu Nunanut Allanut Ministerip Nunatsinnut tikinnissaa ullut marluk sioqqullugit ataatsimiititaliamut ilisimatitsissutigineqarmat, ataatsimiititaliamilu ilaasortat amerlanerit ataatsimiititaliat allat ilaasortaaffigisamik Nuup avataani ataatsimiinnerat pissutigalugu Nuummiinngillat, Nunanullu Allanut Ministerip ataatsimeeqatiginissaani piumasaqaataavoq ornigulluni najuunnissaq.

Nunanut Allanut Nukissiuuteqanermullu Naalakkersuisup ilisimatittariaqarpaatigut Nunanut Allanut Ministerip tikeraarnissaa qanoq sivisutigisumik siuningaaniit ilisimareersimanerlugu, aammalu tikinnissaa ullualunnik sioqqullugu ataatsimiitsitaliamut ilisimatitsineq sumik pissuteqanersoq.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Naalakkersuisut Siulittaasuat unioqqutitsereerpoq

All.: Aqqaluaq B. Egede, politikkikkut oqaaseqartartuat, Inuit Ataqatigiit

Naalakkersuisut Siulittaasuat unioqqutitsereerpoq

Naalakkersuisut Siulittaasuata aalajangersaaqataanermini nipisaat suanniarnermi angallatini inuussutissarsiutitut attartorneqarnissamik akuersissuteqanngitsoq aningaasarsiutigisimagaa paasereerparput. Inatsisit unioqqutinneqartut namminermi erseqqipput, tassa nunanitsinni pisassiissutit pisarineqassappata aalisarnermut inatsit naapertorlugu angallatit eqqortumik nunatsinneersuunissaat eqqortumillu nalunaarsorsimanissaat piumasaqaataammata. Minnerunngitsumillu inatsisit angallatit angissusaa naapertorlugu imarsiornermut inatsit ataani piumasaqaataasut naammassineqartariaqartut pineqarput.

Aamma paasereerparput Naalakkersuisut Siulittaasuata pisumut aalajangersakkaminut attuumassuteqarpallaarluni aalajangersaaqataasimasoq, taamaalilluni aalisartorpassuit nipisaat suaannit aningaasarsiorsinnaanerat innarlerlugu imminut sullissimasoq. Inatsisiliortuuvugut inatsisiliavullu tamaavitta minitaqarata malittussaavagut. Allatut oqaatigalugu: inatsisaatsuliornerit kinguneqartinneqartariaqalerput. Naalakkersuisut Siulittaasuata inatsisaatsuliornera toqqorterunnaarlugu oqartussaaqatigiilluta ingerlatsinissamik aalajangersakkavut inatsisaasut pinngitsoorata malittussaavagut.

Taamaattumik oqaqqissaagut: Inuit Ataqatigiinniit kissaatigaarput Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap sulisimanerminik nalunaaruteqassasoq.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Tamatta isumaqatigiissuteqarnerput Nunatta nunanut allaanut sillimaniarnermullu politikkianut aallaaviussaaq

All.: Múte Bourup Egede, siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Tamatta isumaqatigiissuteqarnerput Nunatta nunanut allaanut sillimaniarnermullu politikkianut aallaaviussaaq

Nunatta namminiilivinnissaa Inuit Ataqatigiit ilungersuutigiuarpaat, aamma inuit akornanni nammineq aalajangiisinnaassuseq aalajangeeqataanerlu annerusoq. Namminersornerup namminiilivinnerullu sulissutiginerannut ilanngullugu nunat tamalaat akornanni sunniuteqarnerulissaagut nammineq nunanut allanut politikkeqarnerput, tassunga ilaalluni sillimaniarnermut politikki, aqqutigalugu. Isummersornermi ataatsimoorussamik isumaqatigiissuteqarneq naleqqatut atorneqassaaq aalajangiisakkanilu Nunatsinnut aamma Issittoq pillugu nunanik allanik suleqatigiinnermut tunngasuni aalajangiisuussalluni. Uagut eqqartorneqassanngilagut peqataanngikkutta.

Qularutigineqassanngilaq Inuit Ataqatigiit eqqummaariffigilluinnarmassuk Nunatta issittumi inissisimanera, tassunga ilaalluni nunat eqqaamiorisagut eqqarsaatigalugit Nunatta pingaaruteqaleraluttuinnarnera. Inuit Ataqatigiit akisussaassuseqarnerminut ilisimaarinnilluinnarpoq, qaqugukkuugaluarpalluunniit pingaartitat aallaavigisagut tassaallutik akuutitsineq, ataqqeqatigiinneq, inuit pisinnaatitaaffiinik tunngaveqarneq nunamillu aqutseqataanermini uppernassuseqarluni inissisimasoq.

Nunatta soqutigisaanut akerliusumik Naalakkersuisooqatigiit suliaqarnerassallugit tunngavissaqanngilagut.

Taamaakkaluartoq tusagassiorfiit aqqutigalugit aasap ingerlanerani malinnaaffigivagut pisut arlallit, ulloq manna tikillugu Nunanut Allanut Nukissiuuteqanermullu Naalakkersuisumit ataatsimut isiginnittumik ulloq manna tikillugu naliliiffigineqanngitsut isummerfigineqaratillu.

Tusagassiuutitigut allaatigineqartut ilaat tassaapput nammineq piumassutsiminnik suleqataasunik pilersitsinissaq allaqqaammut inuit 120-it peqataaffigiligassaattut pilersaarutigineqartoq. Timmisartut malersuutit Danmarkimiit pisiarilersaarneqartut, taakkulu maannamut atorneqartunik timmisartunik malersuutiinut nutaanngilisunut taartaasussat ilaat Nunatsinni atorneqarsinnaalissasut miffissamut sikusimasumut missinnaanissaat pissutigalugu.

Issittumik nakkutilliinerup annertusarneqarnissaa siunertaralugu qallunaat Illersornissamut Ministeriata Nunanut Allanut Nukissiuutinullu Naalakkersuisumik aasap ingerlanerani oqaloqatiginninnera.  InterForce Grønland, Nuummi aallaaveqarluni illersornissaqarfiup kiisalu suliffeqarfiit namminersortut pisortanillu pigineqartut akornanni paaseqatigiilluni suleqatigiinnerup attaveqatigiinnerullu inerisarneqarnissaanik suliaqartussaq pilersinneqartoq.

Inuit Ataqatigiinniit naatsorsuutigivarput iliuuserineqartut tamaasa aallartisarneqarnissaannut piviusunngortinneqarnissaannullu Naalakkersuisut akuersisimasut. Taamaattumik aamma naatsorsuutigivarput iliuuserineqartut tamarmik Namminersorneq pillugu Inatsisip, kiisalu isumaqatigiissutit nalunaarutillu Itillimi, Igalikumi Ilulissanilu atsiorneqartut siunertaannik anguniagaannillu innarliinnginnerat Naalakkersuisut qulakkeersimagaat. Taamaattumik naatsorsuutigilluinnarparput Naalakkersuisunit aamma qulakkeerneqartoq Issittoq sakkulersorfiussanngitsoq    

Múte Bourup Egede:

  • Naalagaaffeqatigiinnerup iluani sillimaniarnermut tunngassuteqartut annertunerujartortumik Qallunaat Nunaanniit ukkatarineqalernerata pingaaruteqarnera paasivarput. Mannali tikillugu suli tusanngilarput Nunatta nunanut allanut politikkiata qanoq imaqartariaqarneranik Naalakkersuisut isumaat, tassunga ilaalluni sillimaniarnikkut politikki qanoq siunnerfeqassanersoq piffissaq qanittoq siunissarlu ungasinnerusoq isigalugu.
  • Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Nunatta politikkiata piaartumik inissinnissaa pingaaruteqaqimmat aammaarlunga Nunanut Allanut Naalakkersuisoq kaammattussavara partiinik oqaloqateqarnissamut qaaqquseqqullugu, taamaasilluni oqaloqatigiinnerit aallartissinnaaqqullugit. Iliuuseqanngikkutta nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasut allat avatitsinniittut aqussavaat, taamaattoqarneranilu naatsorsuutigiuaannarsinnaanngilarput nunatta soqutigisaasa salliutinneqarnissaat. Isumaqatigiissutigalugu nunanut allanut naqissusigassarput tassaavoq Nunarput eqqartorneqarsinnaasoq aaliangersaavigineqarsinnaasorlu aatsaat peqataagutta.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Atuarfeqarneq ilinniartitaanerlu pillugit aaqqissuusseqqinniarneq

All. Peter Olsen & Sofia Geisler, Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni

Atuarfeqarneq ilinniartitaanerlu pillugit aaqqissuusseqqinniarneq

Ataani atsiortugut Ilinniartitaanermut, Kultureqanermut Ilageeqanermullu Ataatsimiititaliami Inuit Ataqatigiit sinnerlugit ilaasortaasugut ataatsimiititaliakkoorlugu innersuussutigaarput ilinniartitaanermi iluarsartuusseqqinnissamik ukiorpassuanngortuni sulissutiginiarneqartup unitsinnissaa, nukiillu atorneqassasut maannakkut iluarsineqarsinnaasunut nukittorsaanermullu. Maannamut tamakkiisumik iliuuseqannginnikkut meeqqat amerlavallaarujussuartut meeqqat atuarfianniit ingerlaqqinngitsoortarput, qularutissaanngilarlu atuarfiup ingerlanneqarnera massakkut nukittorsartariaqarmat.

Qinigaaffiit maannamut ikinnerpaamik marluk ingerlaneranni pisaq suliarineqarpoq. Qinigaaffiit maannamut marluk ingerlaneranni meeqqat atuarfiat pillugu Inatsisartunut aalajangiiffigisassanngortinneqartut arlaqartut ilinniartitaaneq pillugu suliaqartoqarnera innersuussutigalugu itigartinneqartarput. Piffissap ingerlanerani meeqqat atuarfiata ingerlanera, maannamut ataasiaannarluni naliliiffigineqartup, itinerusumik oqaluuserineqanngitsoortarpoq, taamaasillunilu inatsisiliortutut suliassat tassunga tunngasut meeqqat atuarfiata ukkatarineqarluinnartariaqarneranik imallit tikinneqanngitsoortarput. Tamatuma peqatigisaanik maannamut inuusuttorpassuanngortut meeqqat atuarfianniit ilinniaqqiffinnut ingerlaqqinngitsoortartut amerliartorput.

Meeqqat atuarfiat pillugu inatsit sinaakkusiisoq Kommunellu aqutsinerat manna tikillugu qanimut sukumiisumillu sammineqarani nukippassuit atorneqarput siunissami iluarsartuusseqqinniarnermut tunngasunik imalimmik, tamannalu inuiaqatigiinnut sutigut tamatigut akisoorujussuanngorpoq.

Iluarsartuusseqqinniarneq siunertaralugu manna tikillugu sulinermi innersuussutigineqartut maanna iluaqutissanngortinneqareerlik, meeqqallu atuarfiata 2015-imi nalilersorneqarsinerani innersuussutigineqartut iliuuseqarfigineqarlik. Pissusissamisuussaarlu ataasiaannarluni nalilersuisimaneq naammaginagu malitseqartinneqaqqippat.

Inuiaqatigiinnut nukittuunut meeqqat atuarfiat tunngavisseeqataavoq, inuiaqatigiit assigiinngiiaartunik piginnaasaqartut namminerisaminnik inuulernissaannut tunngavisseeqataalluni, inersimasunngornermilu qaammatit tamaasa aalajangersimasumik isertitaqarnissamut aqqutissiuussisussaalluni.

Inuulluaqqusilluta

Peter Olsen                                     Sofia Geisler

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut paamaarussipput!

Allattoq: Aqqaluaq B. Egede, politikkikkut oqaaseqartartoq

Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut paamaarussipput!

Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaat misissukkaminik paasissutissanik pingaarutilinnik sukumiisunik paasisaqarsinnaanngitsoq naammassinnissinnaanngitsorluunniit ersarissigaluttuinnarpoq.

Assersuutigalugu kingullertigut Naalakkersuisut siulittaasuata angallataa inuussutissarsiutigalugu aalisarnermi atorneqartussatut akuerisaanngitsoq tusagassiorfitsigut paasineqarpoq.

Sooq Kukkunersiuinermut ataatsimiitsitaliap assinganik paasissutissanik ujartuisinnaanngila? Inatsisartut tassaapput Naalakkersuisunut nakkutilliisut. Sooq suliassartik taava suliarinngilaat? Ajortoqarpoq.

Ataatsimiitsitaliami suleriuseq matumanilu kukkunersiuineq partiip qalipaataa apeqqutaatillugu ingerlanneqalersimassappat taava kikkut tamat oqartussaaqataaneranut mitalliineruvoq.

Kukkunersiuinermik suliallit apererusunnarsipput – kikkunuku sullikkisi? Immissinnut imaluunniit inuiaqatigiit? Inatsisit kikkunnut tamanut atuuttussaatitaapput. Aamma Naalakkersuisut siulittaasuannut.

Piffissanngorpoq Inatsisartoqarfik Inatsisatut illersugaanerat suliamilu imaannaanngeqisumi namminiussuseqarlutik kukkunersiuini illersussallugu. Akuersaarneqarsinnaanngillat qalipaatersorluni kukkunersiuilluni sulinerit.  

Paasissutissat nalunngisavut; inuussutissarsiutigalugu angallammik akuerineqanngitsumik attartortitsineq.  Inatsisilerituumik misissuisitsisinermi paasissutissat tamakku “eqqumiiginarluinnartumik” mininneqarsimapput. Inatsisilerituup misissuinera paasissutissanik tunngaviusussanik sukumiisunik tutsuiginartunillu soqanngivissoq atuareerparput.

Paasissutissat qaangiataarniaannarlugit puujuinnarneqarnissaallu kissaatigigunarlugu Siumut  Kukkunersiuinermi ataatsimiititaliami siuttutut ilaasortaatitani naalakkersuisooqatinilu paamaarussitippai.  Kukkunerit ersarereerput. Taamak misissugassartaqartiginngillat.

Ataatsimiitialiami amerlanerussuteqarneq sakkugalugu illersortituaralugulu unioqqutitsineq isertuunneqarpoq. Pissaanermik ungaginninneq salliutinneqarpoq, inatsisartut atuuffiat salliutinneqarani. Tamanna akuersaarneqarsinnaanngilluinnarpoq.

Inuit Ataqatigiinniit erseqqilluinnartumik piumasaraarput naalakkesuisup siulittaasuata soqutigisarsiorsimanera pillugusuliaq sukkasuumik suliarineqassasoq.

Qaqagu Ataatsimiitiliaq inatsisartunut suliaq pillugu ilisimatitsissava?

Immissinnut sullinnersi naammaleqaaq!

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Atuisut salliutinneqassapput

Allattoq: Aqqaluaq B. Egede Politikkikkut oqaaseqartartoq

Atuisut salliutinneqassapput

Nukissiorfiitingerlatsinikkulli nutarterinerat innuttaasut kiffartuunneqarnissaat salliutillugit ingerlassasoq qularutiginngilarput.  Ulluni kingullerni Naalakkersuisut Nukissiorfiit aqunneqarneranut akuliunnerat oqallinnermik pilersitsivoq.

Ilisimavarput digitalimik atuinermik aallaaveqarluni inuiaqatigiinni pisortat kiffartuussinissamik takorluugaat inuiaqatigiinni suli naammattumik piareersimaffigineqanngitsoq.

Inuit Ataqatigiit pingaartilluinnarparput Nukissiorfiit mianersuulluinnakkamik aaqqissuusseqqinnissaat. Atuisunik akiliisitsiniartarneq aammalu akiitsoqalersitsinaveersaarnissaq, taamatullu siunissami inuit angerlarsimaffimminnit anisitaasartut amerlinnginnissaat qulakkeerluinnarlugit atuisut kiffartuussinikkut salliutillugit periusissiorfigineqartariaqarput. Aaqqissuusseqqinneq tassaasariaqanngimmat inuiaqatigiinni pisortat sullissinerannik ajorseriaataasussaq.

Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik isumaqarpugut  ingerlatseqatigiiffiit Nukissiorfittut ingerlasut tamarmik ingerlatsinikkut pitsaasumik nunatsinni inuiaqatigiinnilu kiffartuussilluassasut. Aningaasaqarnikkut ingerlatseqatigiiffinni sipaarniartoqassappat peqataajumavugut. Tamannali isumaqanngilaq pipallatamik soraarsitsiortorluni kommunit inuiaqatigiillu ingerlaniarnerannut siuarsarniarnerannullu aamma sulisartoqassutsikkut innarliisumik ingerlatsinikkut pisassasoq. Naamik,  ataatsimut isigalugu aningaasaqarnikkut inuiaqatigiinnullu pitsaasumik aaqqissuussinerit Naalakkersuinikkut qulakkeerinninnissaq piumasaqaataasariaqarpoq.

Tamanna Inuit Ataaqatigiinniit pitsaasumik suleqataaffigissallutigu piareersimalluinnarpugut.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Nunaqarfinni eqqagassalerineq

Avannaata Kommuniani nunaqarfippassuarni eqqagassalerinikkut iluatsippallanngitsumik, ajorluinnartumillu ingerlatsisoqarpoq.

Eqqagassalerisunik namminersortunngorsaasoqarmat iluatsittunik ilaatigut ingerlalluartunik ingerlasoqarpoq. Assersuutigalugu Kangersuatsiami namminersortoqarpoq ukiuni arlalinngortuni sulillutik misilittagalinnik. Taakkua sulisut marluupput. Taamaattumik eqqagassanik suliaqarnerminni ajornartorsiutiginagu sulinertik nuannaralugu ingerlappaat. Naak ilaatigut eqqagassanik assartuinissami atortutigut ajornartooraagamik nukippassuit atorlugit suligaluarlutik sulinertik ingerlattarpaat. Taamatut sulisut immikkut nersortarpakka suliaq imaannanngitsoq naammassisinnaammassuk.

Nunaqarfippassuaqarporli eqqagassalerinikkut iluatsinniapiloortunik

Assartuutitigut ajornartorsiuteqarnikkut annertuumik nunaqarfinni eqqagassanik suliniarnikkut kinguaattooqqasoqalertarpoq. Eqqagassallu Kommunitoqaangallarattali ajornartorsiu-taanikuuvoq, suli ulloq manna tikillugu arlalitsigut ajornartorsiutaapput annertusiartorlutillu.

Assersuusiorsinnaavunga: Ukiuni kingullerni uanga nammineq nunaqarfinni Tasiusami namminersortunik sulisoqartarpoq. Namminersortutut sulineq aallartilluartarpoq. Atortutigullu atortulutsitaallutik suliniarnerminni nukippassuit atorlugit ingerlanneqalertarpoq.

Namminersortunngortut ATV-nik ajoqutilinnik atortoqartarput. Qamuteralaat ukiukkut assartuutissatut atugassat arlaatigut akornutillit aamma atortoritinneqartarput. Sulineq aallartikkaluarlugu atortutigut ajortooqattaarnerit, kingoraartissanillu nunaqarfimmi imaaliallaannaq pissarsisinnaasannginnermi piffissarujussuaq atorlugu aatsaat kingoraartissanik pissarsiso-qartarsinnaasarluni. Kujammut kingoraartissanik pissarsiniarneq, poortukkat nassiunnerini ilaanni sivisoorujussuarmik utaqqisarneq eqqagassatigut anartarfiillu isumaginissaannut kinguaattoornerit pilersarlutik.

Taamatut pisoqartillugu anartarfiit illut eqqaannut annissuinnarneqartarput. Eqqagassallu katersuinnarneqartarlutik.

Ukiut kingulliit marluk aasaanerani ajornartorsiutit annertunerujussuusarput

Naak ukiut siulii aamma taamatut ittaraluartut ukiut kingulliit marluk assersuutitut annertunerusumik allaaserissavakka.

Ajornartorsiutit aallartittarput ukiukkut upernaakkullu. Tasiusami Kangillerniit Noorliit aqqutaanni qummikajaaqarpoq, taannali ukiukkut apinikkaarujussuusarpoq. Taanna apilluarsimatillugu qamuteralannik aqqutissaajunnaartarpoq. Eqqagassat ingerlanneqarsinnaaunnaartarput. Piffissap sivisuup ingerlanerani amerlanertigut aatsaat aqqutigineqarsinnaalertarpoq. Nunaqarfimmi sulisinnaasunik amigaateqartarneq amerlanertigut peqqutaaqataasarpoq. Upernaakkut aperujussuarsimanerata kingorna aamma aperujussuarsimanngikkaluaraagalluunniit aputip aqillunnerani qamuteralannik ATV-nillu aqqutigineqarsinnaaunnaaraangami eqqagassat anartarfiillu illut eqqaanni katersat annertoorujussuanngortarput. Piffissarujussuarlu atorlugu aatsaat eqqagassanik assartuinissamut aqqusioreernermi eqqagassalerineq ingerlanneqar-sinnaalertarluni.

Ukiunili kingullerni marlunni taamatut ingerlasoqartarpoq. Piffissamili taakkunani namminersortunut suliaq oqimaappallaaleraangat tunuaannartoqartarluni.

Allagartaliinikkullu namminersortussarsiornermi piffissaq aamma sivisooq ingerlasarpoq. Ukiunili kingullerni ajornartorsiutaalernikuuvoq nunaqarfinni ATV-nik ingerlatsissagaanni Kørekorteqaqqaartussaatitaaneq ajornartorsiutaavoq annertooq. Nunaqarfinnimi biileqanngitsumiikkatta kørekorteqarneq atorneqartanngilaq. Ataasiakkaat Royal Greenlandimi Pilersuisumilu sulisut kørekorteqartoqartarput. Qujanartumilli maannakkut kørekortitaartortut amerliartulernikuupput. Illoqarfiliaqqaarluni kørekortitaarniartoqartalernikuuvoq.

Aasaq manna ukiuni kingullerni misigisarsimasat aallaavigalugit nutaamik eqqarsarluni suliniarneq Teknikkimut ingerlatsivimmi sulisumik suleqateqarlunga ingerlappara. Pisut ilinniutigalugit aammalu Avannaata Kommunianut siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu Kommunitsinnut akeqaraluarluni, eqqagassalerinikkut naammaginarnerusumik sullississoqarnissaa eqqarsaatigalugu, eqqagassalerinikkut inummik ataasiinnarmik sulisitsineq qanorluunniit nukissaqartigisutut misigisimagaluaraanni piffissap ingerlanerani nukippassuarnik atuiffigineqartartoq takusareeratsigu, inunnik marlunnik eqqagassalerisoqarnissaa siunnersuutigaara. Qujanartumillu siunnersuutinga tigulluarneqarluni marlunnik sulisoqarluni sulineq ingerlanneqartussanngorpoq.

Sulisussaaleqisarneq

Ukiuni kingullerni aasaanerani sulisussaqartanngimmat avataaniit suliartortoqartarpoq. Upernaviup eqqaani taamatut sulisitsineq ingerlanneqartalernikuuvoq. Inuup ataatsip suliarisinnaanngisaanik annertoorujussuarnik eqqagassaqarpugut. Qujanaqisumik avataaniit tikittuniit ikiorneqartarpugut aasap ulluini kiannerpaaffiani. Eqqagassarpassuit annertoorujussuit nunaannarmiittut ilai ilanngalaarneqartarput. Tamakkivinneqarneq ajorput, annertoorujussuungamik.

Neriulluarpunga inuit marluullutik sulisinneqartalerpata pitsaasumik sulineq aallartinneqartassasoq.

Avannaata Kommuniani 2021-mut aningaasanik missingersuusiornermi eqqumaffigineqartariaqartutut isigaara nunaqarfiit eqqagassalerinikkut annertuumik ajornartorsiuteqartut ataasiin-naanngitsumik sulisulerneqarnissaat. Aatsaat taama iliornikkut eqqagassalerinikkut pitsaanerusumik sullissineq aallartinneqarsinnaasutut isigigakku.

Ajornartorsiutilli taakkuinnaanngillat

Ajornartorsiutaavortaaq eqqagassanik assartuiniarnermi aqquserngit pitsaannginneri. Tasiusami eqqaaviup tungaanut aqquserngup ilaa aqquserniorneqarnikuugaluarluni qamutinik assakaasulinnik oqimaatsunik atorneqartarnermini aqquserngup ilaa aqqutigissallugu ulorianartorujussuuvoq, innarlernikuugami. Tamaani kørekortillit arlallit ernumagisaramikku atorneq ajorpaat. Ataasiakkaat kisimik Krammerit atorlugit aqqutigisinnaavaat. Taanna pinngitsoorani iluarsineqartariaqassaaq, Krammerit atorlugit eqqagassanik annertuunik assartuineq iluatsittumik ingerlanneqassappat.

Ajornartorsiutit krammeriinnarmiinngillat. Tamaani Sullissivik, eqqagassalerisulluunniit Krammerinik soqanngillat. Royal Greenlandimut Pilersuisumullu attartoqqaarlutik atuisinnaapput. Amerlanertigut suliffeqarfiit matunerini Krammerit atorneqarsinnaasarput. Umiarsuaqartinnagu allatigullu atuisoqanngiffiani attartorneqarsinnaasarluni. Amerlanertigut pilluni pilluni aatsaat attartortoqartarluni.

Avannaata Kommuniani inoqarfiit eqqarsaatigalugit eqqagassalerineq pitsaasumik ingerlassappat Krammerinik nammineq atorsinnaasaannik peqarnissaat kissaatiginaqaaq. Ukiup ingerlanerani aqquserngit nammineq aputaajarlugit ingerlasinnaasassapput. Aputaajaasoqarnissaanik piffissarujussuaq atorlugu utaqqeqqaarani. Taamaalilluni eqqavilerineq anartarfilerinerlu ingerlaannarsinnaassallutik. Ukiukkut upernaakkullu aputinik ajornartorsiuteqartarneq qaangerneqassaaq.

Eqqaavilerinermik ingerlatsineq suliassanik annertuunik sulliviuvoq pingaaruteqarlunilu peqqissaartumik pitsaasumillu suliarineqarnissaa. Nukippassuit atorneqartarput. Inuit nukii atupilullugit sulisitsineq ullumikkumut tulluanngilaq. Eqqaavilerinerup pitsaasumik ingerlanneqannginnara sakkortuumik isoraara. Naleqqussaasoqartariaqarpoq. Piumasaraara pimoorussilluni sulineq ingerlanneqassasoq.

Aasaq manna suliniutitut iluatsittut Avannaata Kommuniani eqqagassalerinikkut aaqqiissuteqarnissamik tikkuussisutit atorneqarnissaat aningaasanik missingersuusiornermi 2021-mut eqqumaffigineqarnissaat suliniutigissavara.

Avannaata Kommuniani Kommunalbestyrelsemi, Nunaqarfinnilu Aqutsisuni ilaasortaq

Regine N. Bidstrup

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

NIAQORNAARSUMMIT NALUNAARUT

Inuiaat siuariartortut – Kommune nukittooq

Inuit Ataqatigiit Qeqertalimmi innuttaasut qitiutillugit ataatsimoorlutik ineriartortitsinertik ingerlateqqissavaat. Inuiattut naleqartitavut nunarsuarmioqataanerlu aallaavigalugit ingerlatsisoqassaaq.

Timi tarnilu nukittuut – imminut pilersorneq – imminut napatinneq

Ukiuni tulliuttuni Kommune Qeqertalimmi inoqarfinni tamani, ineriartornermut naleqquttunik ine-qarnikkut, imeqarnikkut, eqqagassaqarnikkut kuuffilersuinikkullu suliassat ullutsinnut naleqquttumik ine-risaqqinneqassapput.

Ineqarneq inuttut, peqqissutsikkut atugarissaarnermullu qitiuvoq pingaarteqisarput. Kikkut tamarmik inissaqassapput – akilersinnaasaminnik. Kommune Qeqertalimmi ineqarnikkut periarfissarititaasut inerisarlugit ingerlaqqissaagut.

Atuarfeqarnikkut pitsanngorsaaneq nangeqqissavarput.  Meeqqat atuarfianni suliniut, ukiuni tallimani tulliuttuni ingerlanneqartussaq inerisarlugu nanginneqassaaq. Anguniarlugu meeqqat inuusuttut inuunermi nukittuumik tunngavissinneqarnissaat. Piorsarsimassutsikkut pinaveersaartitsinikkullu suliat piorsaanermi qitiusumik pingaartinneqassapput.

Inoqarfiit peqqinnartumik inuuneqarnissaat siunertaralugu suliniutit nangeqqissavagut, taamatut suliniuteqarnermi susassaqartut peqqinnissamut inooqatigiinnermullu suliassaqarfiusut suleqatigineqassapput. Maligassiuineq suliniutini tamani aqutsinermilu ersarissuunissaa suliarissavarput. Sullitatsinnut tatiginartuunissarput pingaartipparput.

Inoqarfinni nammineq pilersitsinikkut siuariartussaagut

Aqutsinikkut inoqarfinni tamani namminneerluni aqutsineq annertusarneqassaaq, innuttaasut namminneq pilersitsisinnaassusaat upperaarput tunngavigiuassallugulu.

Inoqarfinni sullissinerit innuttaasut peqatigalugit ingerlanneqassapput. Piginnaanngorsaaneq eqaatsumillu sullissiviit ingerlanissaat pingaartillugu pitsanngorsartuarlugulu sulissaagut.

Innuttaasut inatsisitigut illersugaanerat pitsaasoq

Kommune Qeqertalimmi innuttaasut inatsisitigut illersugaanerat pitsanngorsarlugu sulissaagut. Inoqarfinni kommunefoged-eqanngitsuni politeeqanngitsunilu suliassaqarpugut. Kangaatsimi politeqarfeqalernissaa Folketingimi Inatsisartunilu ilaasortaatitavut peqatigalugit sulissutigissavarput. Innuttaasut toqqissisimallutik inoqarfinni inooqataasinnaanerat naapertuilluartumik inatsisitigut sinaakkuserneqarnissaat suliarissavarput.

Imminut pilersorneq suliarissavarput

Kommune Qeqertalimmi imminut pilersornerup annertusarlugu aaqqissuussaasumik ingerlanneqarnissaa siunertaralugu sulissaagut. Niuernikkut suleqatigisinnaasagut aningaasallu nunatta iluani kaaviaarnerunissaat siunertaralugu sulissaagut.

Atuarfiit meeqqeriviit utoqqaallu illuisa annertunerusumik nunatta pissarititaanik pilersoneqarnissaat aqqutissiuutissavarput.

Kommune Qeqertalimmi siunniussagut suliassat angujumallugit innuttaaqatitsinnut kommunenut Namminersorlutillu Oqartussanut suleqatiserinnissaagut. Kommune Qeqertalimmi allaffissornikkut nutarterinerput nangittumik suliarissavarput, aqutsinerlu innuttaasunut pitsaanerpaaq salliutillugu suleqqissalluta.

Thomas Petersen                                                                                Múte Bourup Egede

Niaqornaarsummi                                                                               Siulittaasoq

Inuit Ataqatigiit                                                                                    Inuit Ataqatigiit

Siulittaasuat

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Perorsaasut atugaat pitsanngorlik

Perorsaasut atugaat pitsanngorlik

Ukiorpanngortuni politikkikkut isumaqatigiiffiuvoq perorsaasut atugaat pitsanngortittariaqartut.

Maannali perorsaasut tungaanniit saqqummerpoq Namminersorlutik Oqartussanik isumaqatigiinniarnerit unittuuissimasut. Taamaattoqarsinnaanngilaq pingaartumik immikkut ittumik iliuuseqarniarluni neriorsuisimagaanni, perorsaasunut inuiaqatigiinnullu neriulersitsisumik. Unittooqqaneq mumisittariaqarpoq.

Perorsaasut ikiortaasalu atugaat kivinniartigit taamaalillutalu suliassaqarfiat siusissukkulu iliuuseqarnermut sinaakkutit pitsanngorsaavigalugit. Pitsanngorsaanitsigut siunissamut aningaasaliissaagut. Siunissarput ataatsimoorfigisatiaqarparput politikkikkullu neriorsuutigisimasagut eqquutsillugit.

Nalinginnaasumik isumaqatiginninniarnerit taamaattut ataqqisassaammata akuliuffigisanngilagut. Taammattorli perorsaasut atugaasa pitsanngortinnissaat pillugu politikkikkut siammasissumik isumaqatigiissuteqartoqartarpoq. Aningaasanullu Isumaqatigiissut 2020-moortumi tamanna anguniakkatut naqissusigaalluni. Taamaammat politikkikkut sinakkusiisariaqarpugut suliassaqarfik kivilluarumallugu.

Inuit Ataqatigiit sulittaasuat

Múte Bourup Egede

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Sinerissap qanittuani nipisanniarneq pillugu aqutsinissamut pilersaarummi, MSC-imik nalunaaqutserneqarnissamut ilaalluinnartumut, oqaatsimik ataatsimilluunniit oqaatigineqanngilaq ukiumut pisassat sinneqarsimappata taakku ukiup tullianut nuunneqarsinnaasut.

Sinerissap qanittuani nipisanniarneq pillugu aqutsinissamut pilersaarummi, MSC-imik nalunaaqutserneqarnissamut ilaalluinnartumut, oqaatsimik ataatsimilluunniit oqaatigineqanngilaq ukiumut pisassat sinneqarsimappata taakku ukiup tullianut nuunneqarsinnaasut.

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni paaserusupparput nipisaat 2019-imi aalisarneqanngitsoortut 204 tonsit 2020-imut nuunneqarnissaannik Naalakkersuisut 12. Maj 2020 aalajangiinerat inatsisitigut sumik tunngaveqarnersoq.

MSC-imik nalunaaqutserneqarsimaneq akigissaartitsivoq. Akit pitsaasut aalisartunut amerlasuunut, pingaartumik mikisunik angallatilinnut, ilaqutaapput. Taamaattumik paasilluarsinnaakutsoorparput Qeqertarsuup Tunuani aalisartut ataatsimoorlutik nalunaaruteqarnerminni ernumassutigisaasa ilagimmassuk pisasseeqqinnerup akinut aammalu MSC-imik nalunaaqutsiisimanermut pitsaanngitsumik sunniuteqarnissaa. Nipisaat aalisarneqarsinnaasut qaffannerisigut akit apparnissaat Naalakkersuisut aqqutissiuuppaat, taamalu aalisartut siunissami isertitassaat eqqorneqanngitsoornaviaratik. Pisassanik qaffaanermikkut MSC-mik nalunaaqutsiisimaneq Naalakkersuisut ernumanartumut inissippaat.

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni naatsorsuutigilluinnarparput Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuissup innuttaasut oqaluttuutissagai suna tunngavigalugu Naalakkersuisut aalajangersimanersut aalisartut isertitaqarsinnaanerannut taama annertutigisumik nalornilersitsinermik pilersitsisumik. Aamma paaserusupparput Naalakkersuisut 100 procentimik qulakkeersinnaanerat 204 tonsinik nuussineq MSC-mik nalunaaqutsersuinermut kinguneqarlussanngitsoq.

Inuit Ataqatigiit, Inatsisartuni

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0