Erik Jensen: Kuannersuit pillugit innuttaasunik taasisitsiniarpit?

All. Sofia Geisler, Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni, ilaas. Inuussutissarsiornermut Aatsitassanullu Ataatsimiititaliaq

Erik Jensen: Kuannersuit pillugit innuttaasunik taasisitsiniarpit?

2013-imi ukiakkut Inatsisartut ataatsimiinnerat ammarlugu Naalakkersuisunut Siulittaasuusimasoq Aleqa Hammond (S) ilaatigut oqarpoq aatsitassarsiornermi piiarneqartut ilaasa uranimik akoqarsinnaanerannut apeqqummut Kujataani innuttaasut qanoq isumaqarnerat Naalakkersuisut tusarusukkaat. Aammalu Kuannersuarni pilersaarut pillugu kujataamiut siunnerfiliisumik taasitinneqarnermikkut isummernerat pituttuisuusussaanngikkaluartorluunniit taasisitsinermi saqqummersoq Kuannersuarni aatsitassarsiornermi qinngornernik uloriarnartumik akulimmik piiaasoqarnissaanut Naalakkersuisut aalajangerniarnerminni pingaartillugu tunngavissaasa ilagissagaat. 

Tamanna ima paasineqartussaassaaq Siumup siunertarigaa inoqarfimmi pineqartumi aammali nunamut tamarmut annertuumik sunniuteqartussamik Kuannersuarni aatitassarsiorfiliortoqassappat apeqqummut tassunga Kujataani innuttaasut akuutinneqarnissaat.

Manna tikillugu Kujataani innuttaasut isumaat tusarniarneqarsimanngilaq.

Taamaattumik partii Siumup siulittaasua Erik Jensen aperisariaqarparput innuttaasut akuutinneqarnissaat, taamalu siunnerfiliisumik innuttaasut taasitinneqarnissaat, pilersaarutigineraa. 

Inuit Ataqatigiit paasinninnerat naapertorlugu Kuannersuarni aatsitassarsiorfeqalersinnaanera pingaartumik Narsami Kujataanilu innuttaasut akornanni avissaartuussutaavoq. Taamaattumik partiimut siulittaasunngorlaaq aammalu ulluinnarni aqutsisutut toqqagaaqqammersut isumaat paaserusupparput, tassalu innuttaasut akornanni avissaartuuffiusoq ilisimagaluarlugu Kuannersuarni aatsitassarsiorfiup ammarneqarnissaa siunertarineraat.

Uunga uiggiullugu Inuit Ataqatigiinniit tusarusupparput Nanortalimmi nunallu sinnerani innuttaasut isumaasa tusarniaaffigineqarnissaannik Naalakkersuisut pilersaaruteqannginnerat Siumup siulittaasuata qanoq isumaqarfigineraa. Kuannersuarni aatsitassarsiorfeqalersinnaaneranut tamaani innuttaasut isumaat tusassallugu pisariaqarsimanngippat tamanna sumik tunngaveqarnersoq Siumup siulittaasuata nassuiarpagu pissusissamisuussaaq. 

Inuulluaqqusillunga

Sofia Geisler

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Borgmesterip ukiuni qulini pilersaarutaanut qisuariaat

All: Stine Egede, Kommune Kujallermi kommunalbestyrelsemi ilaasortaq

Borgmesterip ukiuni qulini pilersaarutaanut qisuariaat

Borgmester Kiista P. Isaksen-ip Sermitsiami oqaasiinut akissuteqartariaqarlunga misigisimavunga.

Ukiunut qulinut pilersaaruteqarnissaq immini ajunngivippoq. Oqariartuutilli ilaat apeqqusertariaqarpakka; sooq qinersisoqalermat Inunnik Isumaginnittoqarfik ”soqutiginarseriataartutut ippa?”. Maannali qinersilernermi saqqummiunneqarmat tupiginngitsuunngilara, tassami ukiunut sisamannguanut pilersaaruteqarsimaneranik takusassaqanngilagut.

Kiista P. Isaksen Borgmesterinngormat isumalluarfigisimagaluarpara isumaginninnerup silarsuanit aggersuummat, ajoraluartumilli oqaatigisariaqarpara aatsaat taamak tukatsigisumik, pakatsinartigisumillu ukiuni kingullerni isumaginnittoqarfimmi ingerlatsineq pisimammat. Sulisut pikkorissut annaajorarpavut, pisortat taarseraatiinnavipput, qaammatini arlaqalersumi pisortaagallartumik atorfeqartitsivugut. Pisortaagallartup nalinginnaasumik akisussaaffigisaa allanit ingerlanneqarpoq. Peqatigisaanittaaq pisortaqarfinni pisortaasut pingasut utaqqiisaasumik pisortaagallarput.

Ukiut kingulliit arlaqalersut Isumaginnittoqarfimmi ukiut tamaasa immikkut aningaasaliisoqartariaqartarpoq. Ilaatigut 5 mio. kr. sinnertarlugit.

Siorna atorfiit inuttalerneqanngittut 22-it ”sipaarutigineqarput”, tamanna ukiup 2020-ip ingerlanerani annertoorujussuarmik Isumaginnittoqarfimmi sulisunut nukillaarsaataavoq, sulisut arpaleraarnerusariaqarmata. Siumup 2020-imut aningaasaqarneq akuersissutigaa, Inuit Ataqatigiit itigartitsisugut.

Ukiormanna 2021-mut aningaasalerinitsinni Kommunalbestyrelsemi ammasumi ataatimiinneq tikillugu Siumumi ilaasortat aningaasanut pilersaarut akuerileraluaraat ilungersorluta Inuit Ataqatigiinni uteriisernitsigut 10 mio. kr-nik immikkut aningaasaliitippavut. Siumumi ilaasortat oqaloqatigiilluartarsimannginnamik Borgmesterertik paasitilluarsimagunannginnamikku tupangaarlutik Isumaginnittoqarfimmi atorfiit 25-it inuttalerniarneqalinngitsut aatsaat kommunalbestyrelsemi ataatimiinnermi ”paasineqaleriasaarpoq”. Naalaartut eqqaamassavaat kommunalbestyrelsemi ataatimiinneq unikkallartinneqarmat.

Borgmesteri innuttaasunik peqataatitsinerarlunilu tusarnaarluartarnerarpoq, kisianni tamanna innuttaasummita qanoq oqaaseqarfigissavaat. Nalunngilarpummi ukiormanna akerliussutsimik takutitsinerit imaaginnavissimapput. Februarimi Campus Kujallermi paasissutissiinerusumik inunnik katersuisitsisoqarpoq, inuit ilaasa aalassaatigisaannik. Misigigamik tusaaneqarumanatik, illuinnaanik paasissutissiissutaanerusumik saqqummiisoqartoq. Borgmesteri neriorsuivoq ukiup ingerlanerani oqallitsitsinerit pisarumaartut, tamanna piviusunngorpa?

Borgmesteri siuttutut suleqatigiissitsisinnaannginnini qinersivik aallartimmalli takutippaa. Atassutikkut sivikitsuararsuarmik suleqataareerlutik suleqataajunnaarput. Inuit Ataqatigiit suleqatigiumaneqanngilagut Isumaginninnermut aningaassaliissutit ukiuni naatsorsuusiorfinni ukiumut 10 mio-nik ilaneqartarnissaat piumasarigatsigu. Taamaakkaluartoq ataatimiititaliani suleqataalluarpugut, naak aaliangiinerit tamaasa peqataaffigisanngikkaluarlutigit.

10 mio. kr. aningaasaliinerusarnissaq ilaatigut meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartartut ikiliartortinneqarnissaannut suliniarnernut aammalu assigiinngitsutigut katsorsartariaqartunut atorneqarsinnaasussaagaluarput.

Kommune Kujallermi ukiuni kingullerni Kuannersuit Mittarfillu assut initutinneqarsimapput. Inuit ulluinnarni atugaat, atuarfeqarneq takornarialerineq, aalisakkanik allatut eqqarsarluni ineriartortitsineq, neqiliortunik allanik inerisaaneq, naatitaateqarnermik inerisaaneq, Inuili, Neqilu suleqatigalugit nioqqutissanik ineriartortitsineq annerusumik ingerlanneqanngillat.

Piffissanngorpoq suut tamaasa periarfissat atorluarlugit Kommune Kujallermi inerisaanissaq.

Qassiarsummi atuarfiliarniarneq assersuutissaqqissut ilagaat. Borgmesterip aallartinnermini suliassanik tigusinerminilli malinnaalluarsimannginnerata kinguneraa maanna atuarfik pisariaqartinneqaqisoq kinguarsaqqinneqalermat, minnerunngitsumik kommuunimut millioninik arlalissuarnik immikkut aningaasaliisariaqarnermik kinguneqartoq. Tassani aamma akisussaaqataalluinnarput ataatimiititaliani susassaqartuni siulittaasuusut. Suliassartik malinnaaffigisimanngilaat. Tamanna politikkikkut qimarratiginninneruvoq illersorfissaqanngitsoq.

Ineriartorneq ingerlalluassappat Siumumik taasinissamik Borgmesterip oqariartuuteqarnera aatsaat taama nangiarnartigisutut taasariaqarpara. Ukiut kingulliit aningaasatigut ingerlalluarsimanermik oqariartorneq takunnikkusunngitsutut ililluni sunniiniarnertulli taasariaqarpara. Aningaasaateqarsimagutta sooq utoqqarnik angerlarsimaffimmi ikiorteqartitsinerput taama annikitsigaa? Sooq meeqqeriviit malinnaatilimmik akikinnerulinngillat? Sooq Qaqortumi Utoqqaat illuata igaffiata ilassitissaa sananeqarsinnaanngila? Sooq innarluutillit Narsami inigisaat taama ajortigaa?

Sooq angerlarsimaffeqanngitsut kommune tamakkerlugu ikiorserniarneqanngillat, naak Narsami ilaat akeqanngitsumik ineqartinneqartut? Sooq Aapilattuni inuusuttunut illuliorsinnaanngilagut, naak sanaartornermut aningaassaliissutaasartut 14 mio. kr. sinnerlugit ukiup tullianut nuutsinneqartut.

Siumumik qinersineq imaaginnartussaassaaq ullumikkut pissutsinik akuersaarneq politikkikkullu suleqatigiissitsilluarsinnaannginnermik akuersaarneq.

Inuit Ataqatigiinni siuttunngussagutta politikkimik suleqatigiilluarneq anersaaralugu sulissaagut, Kommune Kujalleq ataatsimuulersimanngitsutut suli ittoq ilungersorluta tamat peqataatillugit aaqqissuuteqqissavarput. Minnerunngitsumik partiit tamarmik ataatimiititaliani ilaasortaatitaqarnissaat pingaartillugu qulakkiissavarput. Ullumikkut Atassutip ilaasortaatitaa ataatimiititaliani ilaasortaaffeqanngilaq. Tamanna qinersisartunut suusupaginninneruvoq.

Ullumikkutut ingerlaannarutta kinguaavut illoqarfinnut ineriartorfiusunut ingerlaartuassapput.

Siumup Naalakkersuisuutitaqaraluarluni iluminni suleqatigiilluarsinnaannginnerisa takutippaat Borgmesterip Naalakkersuisuutitaminik suleqateqarluarsimannginnera.

Stine Egede, Inuit Ataqatigiit.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Siunnersuisoqatigiit oqaaseqartartullu eqqortumik pineqartariaqarput

All.: Múte Bourup Egede, siulittasoq, Inuit Ataqatigiit

Siunnersuisoqatigiit oqaaseqartartullu eqqortumik pineqartariaqarput

Inuit pisinnaatitaaffiinik suliaqartut siunnersuisoqatigiit illersuisutullu pilersinneqarsimasut ataatsimoortinneqalernissaannik apeqqutip tukattumik suliaralugu aallartinneqarnera Inuit Ataqatigiit assut ajuusaarutigivarput. Taamatut suleriaaseq ittoq pineqartuni nalornisitsilersimanissaa qularutiginngilarput. Tamannalu uggornaqaaq. Aningaasanut Inatsisikkut aningaaliissutigineqartut iluanni inatsisitigullu aalajangersakkkat naapertorlugit pineqartut sapinngisannguaminnik sulinermikkut ineriartortitsisimapput.

Suliassaq annertooq inatsisinillu toqqammaveqartoq isumagisimavaat inuiaqatigiinni sanngiinnerusut inatsisitigut pisinnaatitaaffii naapertorlugit ikiorneqarnissaat qulakkeerniarlugu. Eqqarsaatigilluakkamik piffissaagallartillugulu iliuuseqartoqanngippat sulinikkut sulisutigullu angusat annaariaannaavagut.

Inuit pisinnaatitaaffiinik suliaqartut siunnersuisoqatigiit illersuisutullu pilersinneqarsimasut ataatsimut inissinneqarnissaannik eqqarsaat siunertaqarluarsinnaammat Inuit Ataqatigiinniit itigartivinngilarput. Tamatumali piviusunngortinnissaanut siunnersuisoqatigiit illersuisutullu pilersinneqarsimasut uani pineqartut aallaqqaataaniit qanimut suleqatigineqassapput. Aamma suleqatigineqassapput Inatsisartut. Inatsisartummi taakkuupput siunnersuisoqatigiit illersuisutullu pilersinneqarsimasut pillugit inatsisinik pilersinneqarsimasunik allannguisoqassappat aalajangiisussat. 

Ataatsimoortitsiniarnermut suliaqarnerminni Naalakkersuisut torrallaanngillat. Suliaq aallaqqaataaneeqqittariaqarpoq. Naalakkersuisoqatigiinnut siuttup partiip iluminni isumaqatigiissutigisariaqarpaat maannakkut Naalakkersuisoqatigiit ataatsimoortitsinissamik siunertaqarnerat upperissaneripput, imaluunniit partii Siumumut siulittaasunngorlaaq Erik Jensen upperissaneripput, taannami oqarmat taamatut siunertalimmik suliniuteqarneq nammineq peqataaffiginianngikkini.

Sunarpiaq siunertaanersoq pillugu ersarissumik nalunaartoqarnissaata tungaanut ataatsimoortitsiniarneq pillugu tusarniaaneq maanna ingerlalereersoq Naalakkersuisunit unitsikkallartariaqarallassasoq kaammattuutigissavarput.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Múte Bourup Egede

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Qaamaneq uteqqilerpoq

Ukiortaami oqaaseqaat

All: Inuit Ataqatigiit siulittaasuat, Múte Bourup Egede

Qaamaneq uteqqilerpoq

Asasakka nunaqqatikka, asasakka meeqqat, inuusuttut, inersimasut utoqqaallu. 

Ukiup taarnerpaaffia qaangiussimalerpoq. Qaamanerup uteqqikkiartulernera, suullu tamarmik uummariartoqqilernissaasa qalliartornerat, neriuummik qanortoq tamatsinnut pilersitsigili.

Qaamanermi neriuummik tunisisarpoq. Ukiumilu qaangiussimalersumi nalaassimasarpassuatta kingumut qiviarneranni, ullut nuannersut nuannerpallaanngitsullu, ukiup ingerlanerani torrallassimasavut ukiumilu nutaami suli torrallannerusinnaasavut sarsuatiutittarpavut.

Ukiortaaq periarfissanik nutaanik ammaasoq neriuummillu aatsisoq, qanortoq ilinnut tamatsinnullu pilluarnartunik atoruminartunillu nassataqarili.

Ukioq qaangiuttoq misigisaqarfioqisoq

Ukioq qaangiuttoq kingumut qiviallatsiarutsigu, sorpassuarnik eqqaamasaqarfiussasoq qularnanngilaq. Nunatsinni nunanarsuarmioqatigiittullu oqaluttuarisaanitsinni ukiutut malunaatilittut eqqaamaneqalersussaq.

Ukiormi 2020 nunatsinni nunarsuattalu sinnerani sorpassuarnik pisoqarfiuvoq. Nualluussuarlu covid-19 nunarsuaq tamakkerlugu peqqissutsikkut inuuniarnikkullu annertuumik sunniuteqarsimasoq eqqaassallugu avaqqunneqarsinnaanngilaq.

Nualluussuup unammilligassaqartitsisimaqisup akiorniarnerani, ukiup taarnerpaanerata qaamanermik taarserneqalerneratulli alloriarfigiartuaarparput.

Akiuussutissamimmi nassaarnerup kingunerisaanik, ukiup tulliuttup  naalernerani akiuussutissamik pisimalernitta kingunerisaanik, ullut nualluussuaq sioqqullugu atorsimasavut nalinginnaasut uterfigiartorsinnaaleqqissagivut neriuutigaarput. Sulili mianersortariaqarnerput immitsinnullu paarisariaqarnerput puigussanngilarput.

Nualluussuup Covid-19-ip atornerani akiorniarneranilu uppernarseqqipparpullusooq aamma ilaqutariittut, nunaqqatigiittut nunarsuarmioqatigiittullu ataatsimoortariaqarnerput. Unammisassavummi annertuut ataatsimoornitsigut aatsaat qaangerluarsinnaagivut oqariartorfigineqarpugullusooq.

Ataatsimoortariaqarpugut

Ukiumi qaangiuttumi ataatsimoornitsigut angusaqarsinnaanitsinnik misilittagaqarfigilikkavut, ukiortaami suli annerusumik atorluartariaqarpavut.

Ilaqutariittut, inuiaqatigiittut nunarsuarmioqatigiittullu susassareqatigiinnitta anguniakkanillu pingaarutilinnik allorassaaqatigiinnitsigut angusassarpassuaqarpugut. Nukivut kattukkutsigit angusinnaasavut killeqanngillat.

Suliniutissammi pisariaqavissortut angusaqarluarfigissagutsigit, suleqatigiilluarnissarput ataatsimoornissarpullu avaqqunneqarsinnaanngilaq. Nunatsinni inuppassuaqarpoq piginnaanilissuarnik suleqataanissamullu piumassuseqarluartunik. Nukiit pigereerpavut, imitsinnut upperaluta inissaqartillutalu atorluarniartigit, inuiattut siuariartuutigalugit.

Nunatta pissuussutai pingaarnerit, tassaapput inuit

Inuiaqatigiittut unammilligassaqarnerput ataatsimoortariaqarnitsinnik aamma pisussaaffiliivoq. Nunattalu pisuussutai pingaarnerit, tassaasut inuit, ulluinnarni atugarissaarnerulernissaat salliuttariaqalerpoq. Inuimmi amerlanerpaat ingerlalluartut imminullu napatittut, tassaapput nunap ingerlalluartup tunngavissai.

Innuttaasut ulluinnarni atugarissaanerusut pilersissallugit, piffissamut ungasinnerusumut siunnerfinnik tunngavissiiutigaluni ullumikkorpiaq iliuuserisariaqartut ilanngullugit timitalersuinissaq avaqqunneqarsinnanngilaq.

Meeqqap naarmiuulerneraniit peroriartornera ilanngullugu ilaqutariit atugaat sakkortusisamik aallunneqartariaqarput. Ilinniartitaanerup pitsaasup pisariaqartitatsinnullu ataqatigiissakkap imminullu napatissinnaasut amerlanerpaajunissaannik siunertaqartariaqarpugut. Inuiaqatigiinnilu ikiornissaminnik pisariaqartitsisut ilanngullugit, siusissukkut iliuuseqarfigisarnissaat tunngavissatta pingaartut ilagaat.

Piffissanngorporlu innuttaaqatigiittut ulluinnarni atukkatta assigiinngissuteqarnerujussuat oqaluuseriinnarnatigu pimoorussamik iliuuseqarfigissallugu. Nalunngilarpummi atukkatta assigiinngippallaarnerat unammilligassarpassuatsinnik assigiinngitsunik nassataqartartoq, taamaattumillu atukkatigut nalimmassaanissarput pisariaqarluinnarpoq. Nunami ingerlalluartoq tunngaveqartarpoq inuit periarfissarititaasunik atukkatigut naligiinnerusunik toqqammaveqaraangami.

Alloriarfissat inuit ulluinnarni atugaannut toqqaannarnerusumik sunniuteqartitsisinnaasut suliassaqarfiit ataatsimoortumik ataqatigiissumillu inissisimanerannik isiginnilluni tunngaviligassaapput. Meeqqallu naarmiuulerneraniit utoqqalinissaq tikillugu, innuttaasut pitsaanerpaanik sullissinikkut sinaakuteqartinnissaat pisariaqartitsisoqarpallu pisortat siusissukkut iliuuseqartarnissaat pingaaruteqarpoq.

Assersuutigalugu suliffissaqarnikkut inunnillu isumaginninnikkut tunngaviit eqaallisarlugillu ullutsinnut naapertuussaatigalugit, akileraartarnikkut akitsuusersuisarnertigullu ataqatigissakkamik aaqqiisariaqarpugut. Pingaarnertut siunertaralugu innuttaasut artukkerneqaratik periarfissinneqarnissaat, ulluinnarnilu inuuniarnermikkut aaqqiinerni oqilisaavigineqarnissaat. Ukioq 2021 aamma kommunemut qinersiviussaaq, qinersineq pingaarutilik, piffissamilu aggersumi nuna tamakkerlugu naalakkersuinikkut anguniakkat kommunellu anguniagaasa ataqatigiissarnissaat suliarissarissavagut.

Naatsorsuutigineqarsinnaasariaqarportaaq pisinnaatitaaffiiit naapertorlugit ineqarnikkut tamanut periarfissiinissaq, utoqqaat atugaatigut peqqinnissaqarfimmilu innuttaasut pitsaasumik atugarissaarnerulersitsinissap tunngavilernissaaa. Inuit pitsaasumik toqqammaveqartikkutsigit, imminullu napatissinnaasut amerlanerpaat pilersillugit taava aatsaat inuussutissarsiornikkut inuiaqatigiittullu siuariartorsinnaanerput pitsaanerpaamik tunngavissaqalissaaq.

Ingerlariaqqittariaqarpugut

Ataqatigiissumik, suliassaqarfiit qinigaaffillu akimorlugit sulinissaq avaqqunneqarsinnaanngilaq. Erseqqissaatigisariaqarparali, uani qinigaaffimmi politikkikkut marluinnut avillunilusooq inissisimaneq pataajaanngitsumillu ingerlatsineq qaangertariaqaleratsigit.

Ingerlariaqqittariaqarpugut silaannarlu salittariaqarpoq. Inuiaqatigiinnut naatsorsuutigineqarsinnaasunik, toqqissisimanartumik ukiunilu arlariinni atuuttussanik, politikkikkut aaliangersaanerit aalaqqajunngitsumik tunngavillit pisariaqalerput. Isumaqatigiinngissutigisavut aallaavigiunnaarlugit ataatsimoorfissat qitiutittariaqalerpavut.

Ataatsimoorfissavummi avissaartuuffissatsinniit amerlaneroqaat, isumaqatigiissutigisavullu akerleriissutigisatsinniit amerlaneroqisut salliuttariaqalerpavut. Ataatsimooraangattami inornarsinnaasorigaluakkavut angusinnnaasarpavut.

Inuit atugaannik ataqatigiissumik aaqqissuusseqqittariaqarnertulli aamma ippoq namminersorlutik inuussutissarsiortortatta, sulisartutullu isumalluutitta pisariaqartitanut periarfissanullu tunngatillugu, qaninnerusumik akuutinneqarluarnerunissaasa pisariaqarnera. Inuussutissarsiortummi pitsaasunik patajaatsunillu inatsisitivut sinaakkutissaqartinnerisigut sulisartut suliffissaqartuarnissaannut toqqammavissaavoq.

Qinigaaffiillu akimorlugit aaqqissuussinerit naatsorsuutigineqarsinnaasut, inuussutissarsiornikkut siunissaqarluarnitta ineriartornittalu annerulersissavaat. Nunatsinni inooqataanissamik suli tamatsinnut kajumissaataasaumik. Inuussuttut nunaqqativullu nunatta avataaniittut aamma, nunatsinnut angerlarlutik suleqataalernissaannut annertusaataasumik. Siunissarmi toqqissisimanartoq ineriartornikkut pilersinneqartarmat.

Ukiumi nutaami pisariaqarluinnarportaaq, nunatta aningaasarsiornikkut attanneqarsinnaasumik siunissamut isigaluni, partiit qinigaaffiillu akimorlugit ataatsimoorussamik isumaqatigiissuteqarnissaq.

Naalakkersuinikkut pissutsit nikerarnerannit siunnerfiit taarseraattuunngitsut nunatta inuisa inuussutissarsiortortaasalu pisariaqartippaat aamma aalisarnermi. Siunissaq qaamasoq, neriuummik tamatsinnut pilersitsiviusoq ataatsimoorfiginiartigu.

Avatangiisivut eriagalugit piujuaannartitsisumik ineriartorneq

Avatangiisivut minguitsuutillugillu eriaginerisigut nunatsinni ukiorpassuarni inuusimavugut. Inuussutissarsiutivullu inuiaqatigiinni nappatigiuarsimasagut pingaarnerit, pinngortitap tunniussinnaasanik toqqammaveqarput.

Nunarsuaq tamakkerlugu silap pissusaata allanngoriartorneranit sunnigaavugut. Uagullu issittumi sunnerneqarnerpaajulluta.

Pinngortitarli inuuffigisarput qanorluunniit allanngoriartoraluarpat, pisussaaffeqarpugut mianeralugu avatangiisillu mingutsinnaveersaarlugit atussallutigu. Pinngortitammi  tunniussinnaasai timikkut anersaakkullu maannamut nakooqutigaavut. Taakku akigalugit ineriartorniarneq mianerisariaqarparput.

Taamaammat uranisiorniarnermik Naalakkersuisut siunnerfeqarnerat ukiortaami unitsittariaqarpoq. Inuussutissarsiutinimmi pioreersunik, nutaanik aatsitassarsiorfinnillu allanik mingutsitserujussuartussaanngitsunik periarfissaqarpugut. Taakku ataatsimoorfiginiartigit.

Silap pissusaata allanngoriartornera ilutigaluguttaaq nunarsuarmioqatitta, pingaartumillu nunat pissaanilissuit nunatsinnik issittumillu soqutiginninnerat, issittulerngusaannermik taaneqarsinnaasoq annertusiartorpoq.

Ineriartorneq nunatsinni issittumilu nunanit allanit aqunneqalissanngippat, uagut naleqartitatsinnik ersersitsinerput annerusariaqarpoq. Nunanillu allanik suleqateqarnitta inerisarnissaa avaqqunneqarsinnaanani. Sunniuteqarsinnaaneq annerpaaq angusariaqarparput, soorunami. Aamma nunanik allanik suleqateqarluarneq tassaasarmat niuernikkut, ilisimatusarnikkut, kulturikkut ilinniartitaanikkullu ineriartornissamut matunik ammaassisartoq.

Ukiortaaq neriuutinik nutaanik peqarfiusoq

Inuiaqatigiinni ullut tamarluinnaasa kivitseqataallusi, nunatsinnik patajaallisaallusi napatitsisusi naggasiinninni tamassi qujaffigiumavassi. Ukiortaaq neriuutinik nutaanik peqarfigisarput aallartippoq. Ullut qaamanerujartortut ornippagut. Qanortoq ukioq 2021 tamatsinnut pilluarnermik inuunermillu ineriartorfiusumik misigisaqarfigisigu.  Tamassi peqqinnermik angusaqarluarnissassinnillu kissaallusi ukiortaami pilluaritsi.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Inuit Ataqatigiit: Kuannesuit pillugit tusarniaaneq unitsikkallarli

Piujuartitsinermik tunngaveqarluni aqutsineq Inuit Ataqatigiinnut tassaavoq avatangiisinik eriaginninneq, tamanna qulakkeerinninniassammat qitornatta taakkulu kinguaavisa minguitsumik pinngortitamik avatangiisinillu atugassaqarnissaat kiisalu uumassusillit nunamiittut imaaniittullu inuussutigisinnaaniassammatigit. Taamaattumik Inuit Ataqatigiit uranimik piiaanissaq akerleriuarnikuuvarput, ullormannami tikillugu uppernarsaataasinnaasunik takusassaqanngilagut piujuartitsinermik tunngaveqarluni uranimik piiaasoqarsinnaaneranik takutitsisunik.     

Uranimik piiaanikkut nuna taassumalu eqqaaniittut avatangiisit piiaasoqalinnginneratut isikkoqartillugit uterfigeqqinneqarsinnaanngisaannarput. Inuit Ataqatigiinniit ernummatigisatta ilaat tassaavoq nunalerinermik aalisarnermillu inuussutissarsiuteqarneq Kuannersuarni uranimik piiaalernikkut oqaluttuaannanngussasoq. Akisussaaffik taanna Siumup, Demokraatit aamma Nunatta Qitornaasa qimarratigisinnaajunnaartussaavaat qaqugorsuarmut. Kuannersuit uranisiorfigilerneratigut piujuartitsineq tunngavigalugu ingerlatsineq Nunatta pingaartitsinermigut ilisarnaatigilersimasani annaassavaa.

Inuit Ataqatigiinniit iluunngarluta neriuutigaarput Naalakkersuisoqatigiit eqqarsarluarnissaat, tusarniaanerullu aallartittup unitsikkallarnissaa piffissaagallartillugu aalajangerlugu. Tusarniaanermi atortussat tusarniaassutigineqalerneranni naammasseriigaasarput, tassunga ilaalluni innuttaasut ataatsimeeqatigineqarnerat. Aamma ima isumaqartussaavoq apeqqutit suli nalorninaatillit, soorlu eqqagassat qanoq passunniarneqarnerat inissereerneqartussaalluni, paasissutissallu inisseriigaassaallutik.

Aamma ima isumaqarpoq Nunat eqqaamiugut ilisimatereerneqartussaasut avatangiisit eqqarsaatigalugit killeqarfiit akimorlugit sunniutaasussat pillugit, soorlumi nunat tamalaat akornanni tamanna isumaqatigiissutaasoq. Inuit Ataqatigiit paasinninnerat naapertorlugu tamakku suli pisimanngillat.

Ullormanna tikillugu Narsarmiut tamatumalu eqqaani najugallit tamakkiisumik ilisimatinneqanngillat Kuannersuarni aatsitassarsiortoqalissappat tamatuma peqqissutsimut avatangiisinullu sunniutigisinnaasai pillugit. Inuit Ataqatigiinniit ernumassutigivarput paasissutissat tamakku Naalakkersuisuniit innuttaasunut isertuunneqarsimappata.

Inuit Ataqatigiinniit aamma ernumassutigivarput aatsitassarsiornerup avatangiisinut kingunerisinnaasai pillugit paasisitsiniaanerni peqataatinneqartut ilisimatuut Narsarmiut eqqaanilu najugallit innuttaasut ernumallutik apeqqutaannut amerlasuunut akisinnaasarsimannginnerat.

Inuit Ataqatigiinniit aammaarluta Naalakkersuisoqatigiinnut kaammattuutigissavarput aatsitassarsiorniarnerup avatangiisinut inuiaqatigiinnullu kingunerisinnaasai suli nalorninartoqartillugit tusarniaaneq unitsikkallaqqullugu. Kujataani inerisaaneq avatangiisinik eriaginnittoq ukkatarineqarli. Uranimik piiaanissamik pilersaarutit illikartillugit inuussutissarsiutit pioreersut ineriartortinneqarsinnaasullu amerlaqisut ukkatarineqarlik.

Tamassa akisussaaffigivarput Nunarput qitornatsinnut ernutatsinnullu tunniutassarput tassaassammat peqqissoq, naapertuilluartoq, nammaqatigiiffiusoq ammasuusorlu. Tassaassanngilaq Nunatta Karsiata imakisaarfiunerani akiliiumanerpaamut tuniniagassarput, ullumikkutullu ilillugu utertinneqarsinnaajunnaarsitassarput. Narsarmi, Kujataani Nunatsinnilu tamarmi.

All. Sofia Geisler, Inuussutissarsiornermut Aatsitassanullu Ataatsimiititaliaq, siul.tullia

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Inuusuttut Ataqatigiit nutaanik siulersuisortaarpoq

Inuusuttut Ataqatigiit ulloq 12.12.2020 immikkut ittumik ataatsimeersuarpoq. Ataatsimeersuarnermi Inuusuttut Ataqatigiit uninngasimasut nutaamik siulersorneqarnissaat siunertaralu ingerlanneqarpoq.

Inuusuttut Ataqatigiit nunatsinni partiit annersaata tulliata inuusuttai marlunnik Inuit Ataqatigiit siulersuisuunerannut aallartitaqarput, taamaammallu annertuumik akisussaaffeqarlutik. Inuusuttut Ataqatigiit siulersuisortaarnerminni siulittaasunngorpoq Nukannguaq Blymann Jensen. Nukannguaq 33-inik ukioqarpoq 2013-imiilli Inuusuttut Ataqatigiinni suleqataasarluni. Nukannguaq isumaginninnermi ikiortitut ilinniarsimasuuvoq politikkikkullu suliniarnermini Inuit Ataqatigiit siulersuisuuneranni ilaasortaareersimalluni. Inuusuttut Ataqatigiit misilittagaqareersunik  nutaanillu siulersorneqalerpoq, siulittaasoq, siulittaasup tullia, aningaaserisoq Inuusuttut Ataqatigiinni siulersuinikkut misigittagaqareerput allatsinngortoq aammalu siulersuisunut ilaasortat ilaat nutaajupput. Inuusuttut Ataqatigiit ilaasortaat Nunatta Kujataanit Kullorsuarmut kangianeersullu sinniisuuffigineqartumit maanna ingerlaqqilerpoq.

Siulersuisunngortut ukuupput:

Siulittaasoq: Nukanguaq Blytmann Jensen

Siulittaasoq tulleq: Lars Salik H. Kielsen

Aningaaserisoq: Aannguaq René J. Hansen

Allatsi: Anders Titusen

Siulersuisuni ilaasortanngortut: Nanoq Motzfeldt Egede, Petra Olsvig Inûsugtok aamma Knud Mathiassen

Inuusuttut Ataqatigiit politikkikkut ukioq 2021 makku anguniassavaat: inuusuttut politikkikkut aalajangersaanermi oqallinnikkullu akuuleqqinnissaq kiisalu Inuusuttut Ataqatigiit inuusuttut nipaat ersarinnerulersinniarlugu sulinissaq pingaarnertut suliarineqassaaq.

Inussiarnersumik

Nukannguaq B. Jensen

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Naalakkersuinikkut aalisarnermi aqutsilluartoqartariaqarpoq

Aalisarneq nunatsinni aningaasarsiornikkut inuuniarnikkullu nappatitta pingaarnersaraat. Ukiorpassuarnilu suli qitiujuartussaalluni.Taamaammat aalisarnerup naalakkersuinikkut sinaakkusersuiffigineqarnera aqunneqarneralu nikerartuunani patajaatsuusariaqarpoq.

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisut aalisarnerup aqunneqarnerani, nikerartumik ingerlatsineq qimallugu patajaallisaajumalernerat tikilluaqquaat. Ilaatigut titarnerit avataani killeqanngitsumik aalisarnerup unitsinneratigut. Ilorraap tungaanut tamanna alloriarneruvoq.

Inuit Ataqatigiimmi kingulissagummi eqqarsaatigalugit, kingullertut inuusutut pinnata, nungusaataanngitsumik aalisarneq ingerlassasoq pingaartikkatsigu. Soorlu siulivut pinngortitamik taamak aamma atuisimasut.

Aqutsilluarnermi aamma tassaavoq siunissami inuiaqatigiit atugarissaarnerata aalisartullu aalisarluartuarnissaannut tunngavissat pingaarnerit ilaat. Susassaqartullu akimorlugit suleqatigiiffiusariaqartuartoq.

Naggataatigut Naalakkersuisut aqutsillualernissamik alloriarnerat Siumumi siulittaasunngortup, Erik Jensenip isumaqatiginerai aperersusuppugut. Tassami nunatsinni partiip annerpaap maannalu Naalakkersuinermi siuttuusup siulittaasortaavata, Naalakkersuisut aaliangersagaat isumaqatiginerai imaluunniit allanngortinniarnerai ilisimariaqarparput.

Mùte Bourup Egede, Siulittaasoq.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Statministeri utoqqatserpoq – Kiisami anersaaqqippugut

Inuit Ataqatigiit assut nuannaarutigaarput nunatta inuilu sinnerlugit Folketing-imut aallartitavut sulilluarnermikkut angusaqaqataaffigisaat maanna utoqqatsissuteqarneratigut timitalerneqarmat. Ukiorpassuarni naalakkersuinikkut ajornartorsiutaasimasoq naalajaaffiup ”nunasiaatiminut inussiaatilittut” pissusilersuutigisimasaat maanna pisortatigoortumik nassuerutigalugillu utoqqatsernikkut naqissuserneqarput.

Statministeri Inuit Ataqatigiit sinnerlugit nersualaarlara utoqqatsernermigut takutimmagu siuttuusarsimasunit allaniit inuit inuttut pineqarnissaat aamma danskit naalagaaffiata pisussaaffigigaa naqissusermagu. Taamaaliussagaanni inuppalaartuusariaqarpoq. Inuppalaassuseq naalagaaffeqatigiinnermut akornutaanngilaq, paaseqatigiinnissamut nukinnik tunisisarmat.

Suliassaq inunnut nuutitaasimasunut tunngassuteqarpoq, kisianni aamma inuiaqatigiinnut nunatsinniittunut tamanut attuumassuteqarpoq. Taamatullu naalagaaffeqatigiit tatigeqatigiinnerusumik imminnut isigisinnaanerannut, aamma naligiittut pissuseqaqatigiinnissamut ammaassinermut alloriarnerit annertuut ilagaat.

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut oqaaseqartartuat

Aqqaluaq B. Egede

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Qeqqata Kommuneani sanaartugassat naapertuunnerusumik illoqarfinnut agguataartariaqarput.

Kommunerujussuup ineriartortinnera kommune ilivitsutut isigalugu ineriartorinneqartariaqarpoq. Kommunerujussuup naapertuilluartumik assigiinnerusumillu ingeriartortinneqanngippat equngasumik ingerlasoqalissaaq, innuttaasullu assigiinngitsumik pineqartutut misigisimalinnginnissaat pinaveersaartariaqarpoq.

Maannamut sanaartugassat anginerusut taamaallaat illoqarfimmi Sisimiuni ingerlanneqartutut isikkoqarput, eqqaaginnarsinnaavagut Sisimiuni umiarsualiviliortitsineq akileraarut 1%-imik qaffallugu, maannakkullu Sisimiuniit Kangerlussuarmut aqqusinniassamut 50 mill. aningaasaliisoqarpoq.

Kommunerujussuarmi Sisimiuni Maniitsumilu illoqarfiit tamarmik Sisimiut – Kangerlussuaq aqqusernup iluaqutigineqarnissaa, ingammik Maniitsumiittuulluni takorlooruminaassinnaavoq. Paasinarluinnarporlu Maniitsumi innuttaasut ernumammata aamma namminneq aningaasatigut pilliuteqassanerlutik. Tamannami misiginikuuaat Sisimiuni talittarfittaarnialermata akileraarutip qaffanneratigut Maniitsormiut akileeqataagamik.

Kommunimut aningaasanik isaatitsissutaasinnaasunik nangartaarusunnanngilaq, periarfissanilli ujartuineq qujanarpoq.

Ullulli makku aningaasarsiornikkut nalorninartoqartillugu innuttaasut aningaasatigut nammakkinnginneqarnissaat kommunimit minnerpaaffianiitittariaqarput.

Maniitsoq

Maniitsumi sanaartornikkut ingerlanneqarsinnaasunik peqarpoq eqqumaffigisassanik. Assersuutigalugu taaneqarsinnaapput Maniitsumi kulturip illorsuanik, naluttarfittaarnissaq; Maniitsormiummi 1970-kkunnili katersillutik allartipput.

Naalakkersuisuniit sanaartugassat ingerlatsiviillu annertuut Sisimiunut aamma inississorneqarput. Ukioq maannamut aningaasanut inatsit qiviaannarneqarsinnaavoq. Suliat maannamut ingerlasut Sisimiuni 233 mill. Maniitsumi 35 mill.

Taamaattumik Borgmesteri suliassaqarpoq kommune tamaat naapertuilluartumik assigiiaarnerusumillu ineriartortissallugu, aamma Naalakkersuisunit sumiiffinnut iliuuseqarnerunissaat anguniarlugu.

Mimi Karlsen,

Inuit Ataqatigiit

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Kræfti pillugu pilersaarutip 2013-imeersup nalilersorneqarneranut oqaaseqaat: – Nalilersuineq pisarialik pingaarutilillu

All. Sofia Geisler & Stine Egede, Inuit Ataqatigiit, Inatsisartuni

UPA2019/125-mik siunnersuuteqartutut nuannaarutigivarput kræfti pillugu pilersaarutip 2013-meersup nalilersorneqarnera maanna naammassisimalermat. Aamma nuannaarutigivarput naliliineq taanna tunngavigalugu ukiuni sisamani tulliuttuni atugassanik 8,5 mio. kroninik aningaasaliineq pimmat, taamalu sinerissamut angalasartussanik pilersitsisoqassalluni utaqqisunik misissugassanillu suliassat ikilisinneqarnissaat siunertaralugu. Tupannaqaarmi paasillugu inalukkamikkut erlummikkullu kræfteqarsinnaanermut pasineqartut misissugassallu ikinnerpaamik 500-uusut. Angalalluni sulisussat pilersinneqarnissaat aaqqiissutissaavoq pitsaanerpaaq, massakkut siunissamullu isigalugu.

Ilisimasaqarneq pingaaruteqarpoq

UPA2019/125-ip saqqummiunneqarneratigut siunertarisimavarput sulilu siunertaralugu kræftimik inuit Nunatsinni toqquteqartartut ikilinissaannut aaqqiissutissanik aqqutissiuusseqataarusunneq. Siunnersuutip siunertarivaa kræfteqarluni paasitinneqarnermiit ullut 28-it qaangiutinnagit katsorsarneqarnissamut pilersaarut piareersimasassasoq. Naliliinerup saqqummersup takutippaa kræfteqarnerup paasineqarneraniit katsorsarneqarnissamut piffissaq tassaanngitsoq sivisunerpaaq. Taamaattumik ajornartorsiut tassaniippasinngilaq.

Tassaarpasipporli peqqinnissaqarfimmut saaffiginneqqaarnermiit kræfteqarnerup paasineqarnissaanut piffissaq sivisuallaartartoq. Ajornartorsiut taanna Naalakkersuisut ukkatariniaraat paasivarput, tapersersussallutigulu, aammali nakkutigiumaarlutigu qanoq anguniarneqarnera. Saaffiginnissutit tamaasa ersiutinik kræftimut aallarnisaasutut ilisimariikkagut pillugit imaqartut pinerit tamaasa ilumoorullugit pimoorullugillu pineqartariaqarput. Tassani pisariaqarpoq Napparsimaveqarfimmi sulisut saaffiginninnermi naapeqqaakkat ilisimasariaqartunik peqarnissaat, eqqarsaatigiuartariaqaraallu saaffiginnittoq kræftimut tunngasumik saaffiginnissuteqariaannaammat.

Nappaatip suussusersinissaanut misissuinermut piffissaq atorneqartoq sivikinnerussappat Napparsimaveqarfimmi, tassunga ilaalluni Nunatta Danmarkillu akornanni, IT atorneqartoq imminut ataqatigiittariaqarpoq, taamaasilluni napparsimavimmut saaffiginneqqaarnermiit katsorsaanerup naanissaata tungaanut inuk pineqartoq malinnaaffigineqarsinnaalluni. Tamanna Naalakkersuisunit eqqumaffigineqartoq takusinnaavarput. 

Angusassaq qaffasinnerpaamut inissittariaqarpoq

2019-imi siunnersuutigisatsinnut Naalakkersuisut oqaaseqaateqarnerminni danskit peqqinnissamut tunngatillugu neqeroorutinut najoqqutassatut toqqammavigisaannik siunnersuutitta aallaaveqartutut isummersorfigineqarnerat eqqarsariartitsivoq. Naalakkersuisut allapput, qularnaveeqqusiinernik Danmarkimi Peqqinnissaqarfimmit aallaaveqartumik, nukinnik annertuunik atuinissamik piumasaqaatitalinnik eqqussiniarneq iluaqutaassanersoq oqaluuserineqarsinnaasoq. Uagut kissaatigisimasarput suli kissaatigisarput tassaavoq piffissaagallartillugu iliuuseqartarnissaq taamalu kræftimik toqquteqartartut ikilinissaat.

Ilisimaqqissaarparput Nunatsinni immitsinnut ungasilluta najugaqaratta, angallannikkut periarfissat killeqarmata Peqqinnissaqarfimmilu atugassarititaasut taamaammata. Imaanngilarli angusassat qaffasinnerusumut inississinnaanngikkigut, tassalu Peqqinnissamik aqutsisoqarfimmiit qulakkeerneqassasoq sulisut innuttaasunit saaffigineqaqqaartartut ilisimasassanik pisariaqartunik tamatigut pigisaqarnissaat, innuttaasunik attaveqarnerup pilersinnissaa kiisalu qarasaasiakkut systemit nalunaarsuinerillu ima pitsaatigissasut nappaateqarsoraluni saaffiginneqqaarnermiit katsorsaanerup naammassinissaata tungaanut pineqartoq inuk malinnaaffigineqarsinnaassalluni. Aningaasaliissut sumut atugassanngortinneqarnerat ukkatariuassagipput, kronillu tamarmik sumut atorneqarnerat ilisimassagipput.

Taamaaliunngikkuttami ullumikkut inissisimaffitsinni ukiuni aggersuni nikigata inissisimassaagut. Tamanna uagut kissaatiginngilarput, Nunatsinnilu toqqutigineqartartut annersaat iliuuseqarnissamik pisariaqartitsivoq.

Ilisimatusarneq pingaaruteqarpoq

Kræfti pillugu pilersaarutip 2013-imeersup nalilersorneqarneratigut iliuuserisassat siunitsinniittut suunerat ersarissilluarpoq. Pitsaasuuvoq taakku ilaannut, tassalu angalasartussanut, aningaasaliissutit Aningaasanut Inatsit aqqutigalugu nassaarineqarmata.

Nalilersuinerup imarisaata aamma takutippaa ilisimatusarnerit amerlanerit ingerlanneqartariaqartut taakkununngalu atugassat aningaasat Nunatsinniit avataaniillu nassaarineqartariaqartut. Qulaajartariaqarsoriivipparput kalaallit sooq taama amerlatigisut, assersuutigalugu Nunanut Avannarlerni atugaasunit ilaatigut allaanerulluinnartunik, illuatungaanili Canadap avannaani Alaskamilu atorneqartunut assingusunik kræfteqalersarnerat.

Taamaattumik siunertarivarput Inatsisartunut siunnersuutitut qaqissallutigu inuiaqatigiinni annertuumik misissuineq ingerlattariaqannginnersoq, paasiniarlugu timimiittumik kingornuttakkamik ilaqutariit attataat qanoq isikkoqarnersut. Isumaqarpugut inuit ataasiakkaat sumik attataqarsinnaanerminnik ilisimasaqalernerannik (tamanna kissaatigippassuk) malitseqassasoq taassumalu saniatigut Peqqinnissaqarfiup kræfti pillugu iliuuseqarniarnissamut pilersaarusiornerannut pingaarutilerujussuarmik tunisissalluni.

Tamanna aningaasanik naleqassammat ilisimavarput. Taamaattumik pingaaruteqarpoq ilisimatusarnerup ilisimatusaatinullu atugassanik aningaasassasiornerup annertusisamik ukkatarinissaa.

Inuulluaqqusilluta

Sofia Geisler                               Stine Egede

Tunuliaqutaa: 2019-ip upernaavani Inatsisartunut aalajangiiffigisassamik saqqummiussinitsinni siunertarivarput Nunatsinni kræfteqarlutik toqusartut ikilisinneqarnissaannik siunnerfeqarluni anguniakkap malersortuarnissaa. Qulaajaqqusarput tassaasimavoq kræftimik nappaateqarnerup paasineqarnerata kingorna ullut 28-it qaangiutsinnagit kræfteqartut katsorsarneqarnissamut tamarmik pilersaarusiuunneqartarnissaata qanoq qulakkeernqarsinnaanera. Inuit Ataqatigiinniit siunnersuutitta saniatigut Siumup gruppeata siunnersuutaa 2019-ip upernaavani Inatsisartunut aamma saqqummiunneqartoq siunertaqarpoq Nunatsinni kræfteqarlutik napparsimasut kræfteqarlutik paasineqarneriniit sivisunerpaamik ullut 30-it qaangiutsinnagit katsorsartinnissamut qulakkeerunneqarnissaata qanoq piviusunngortinneqarsinnaaneranik misissuisoqarnissaa. Tassa taakku siunnersuutit marluk Inatsisartunit tunuliaqutserneqartut aallaavigalugit kræfti pillugu pilersaarutip 2013-imeersup nalilersorneqarnera ingerlanneqarpoq, inerneralu Inatsisartunut tallimanngorneq 27. November 2020 agguaanneqarluni, ulloq taanna Aningaasanut Inatsit Inatsisartuni suliarineqarluni, ataatsimiinneq naammassineqartoq.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Piniarnermut kulturerput, piniariaaserput, pisanik agguariaaserput Avanersuarmiut ingerlataat eriagisigu.

Qaanaami piniartut 30-it missaat isumasioqatigeereernerminni oqariartuutaat pisassiisarnerup kulturerput nungulluinnalermagu iliuuseqartariaqartugut tusartariaqarparput.

Oqariartuut ersarippoq: kulturi piniartuuneq nungulerpoq!

Nalunngisatsituut Avanersuarmi piniartut nungusaataanngitsumik piniarsinnaajumallutik nammineerlutik inatsisiliortarput. Tusaamavarput qaannamit  aatsaat naalillutik qilalugarniarniartartut, aaffanniartartut aatsaat naalillutik, appaliarsunniartartut qalulerlutik il.il.

Piniartut sikuujuartartumi isseqisumi inuupput, pinngortitap nammineerluni piniarsinnaaneri killeqartippai.

Inuiaat ataqqinartuupput, nammineq iluminni qanoq piniarnissaminnik aalajangersagaqaramik.

Aalajangersaasimappullu piniakkatik asuli piniarumanagit, nungusaajumanatik – piujuartitsiumallutik. Nammineq oqarnerattut: – Piniartoq perorsarneqarsimagami piniagaq sunaluunniit nunaqqatigiit imaluunniit inoqatigiit kikkulluunniit iluaqutissarigaat.

Inuiaat namminneq piujuaannartitsiniarlutik aaqqissuereersimasut, piniakkaminnik nungusaanngitsut, pisarialinnik piniartut,- sooq inatsisinik allanik naapertuutinngitsunik malitaqartissavagut?

Naammanngila nammineq inatsisitik atorlugit imminnut nakkutigigunik? Piniakkatik atorfissaqartitatik naammatsinnersut nammineq killiliigunik?

Naalakkersuinikkut periarfissitsigit takutitsisinnaanngorlugit nammineq piniakkatik, pisatik aqussinnaagaat, nammineq killilersuinikkut nalunaarsuinikkullu.

Aap, Naalakkersuinikkut sinaakkusiisariaqarpugut, killilimmik piniagassittariaqarpagut – nunarsuarmioqataanitsinni isumaqatigiissuteqaratta piniakkanik nungusaajumanata.

Piniartummi nammineq takutissinnaappassuk nammineq inatsisiliami iluani aqutsisinnaallutik, nammineq pisaminnik nalunaaruteqarsinnaallutik, taava taakku paasissutissat isumaqatigiissutinut naapertuuttunngorsarsinnaavagut, tamanna inuiaat kalaallit pisinnaatitaaffiannut naapertuuttunngorlugu.

Ilumut, taamaaliorsinnaasariaqarpugut. Avanersuarmi piniartut namminneq qanoq qilalugarniassanerlutik, qaqugulu piniakkamik naammatsinneri nalunaarutigilikkit, taakkulu Naalakkersuisoqarfimi ilisimasatut katersortigit.

Inuit Ataqatigiit piareersimapput avanersuarmi piniartut, Pinngortitaleriffimmi ilisimasallit  oqaloqatigalugit paaseqatigiinniarnissamut.

Piniarnermut kulturerput, piniariaaserput, pisanik agguariaaserput Avanersuarmiut ingerlataat eriagisigu. Qulakkeertigu kulturerput nungusaataanngitsoq avammut nittarsaatissallugu, piniartuunerlu kulturerput attattuaannarsinnaanngorlugu.

Mimi Karlsen – Inuit Ataqatigiit

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Inuit Ataqatigiit isumaqatiginninniarnermit akuujunnaarsitaapput

Inuit Ataqatigiit isumaqatiginninniarnermit akuujunnaarsitaapput

Ulloq 23 november Inuit Ataqatigiit aappassaaneertumik aningaasanut inatsisissaq pillugu Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumiit aggersarneqarpugut.

Inuit Ataqatigiit isumaqatigiinniarnerni anguniarsimagaluarparput, oqaloqatigiinnikkut nunatsinni atugarissaarneq, pingaartumik inuit isertitakitsut akunnattumillu isertitallit ulluinnarni atugaasa ajorseriaratik pitsanngorsarneqarnissaat.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqaasii tunngavigalugit tamanna naalakkersuisooqatigiit kissaatigisimanngimmassuk oqaloqatigiinnerit naaperiarfissaqarsimannginnerat uggoraarput. Tamannalu uppernarsaataaginnarpoq naalakkersuisooqatigiit inuiaqatigiinni atukkatigut naligiinnginnerup annertusiartuinnartup aaqqiiviginissaa pingaarnertut suliarinianngikkaat.

Kissaatigisimasavut ilaatigut utoqqalinersiat pitsanngorsaaviginissaannut, nioqqutissanut akitsuutit atorunnaarsinneqarnissaat, perorsaasunut akissaatit qaffannissaat, kommunit ataatsimoortumik tapiissutitigut pitsaanngitsumik nammakkerneqannginnissaannut aamma peqqinnissaqarfiup aningaasanik sipaarfigineqannginnissaa pillugit imaqarsimapput.

Ajuusaarnarpoq taakkartukkatsinnut inuit atugaanut tunngasuni arlaannaatigulluunniit nikeriartoqarusunnginnera. Pitsanngorsaanissammi saniatigut aningaasanik aallerfissanik qaqilerissalluta ilaatigut allaffissornerup aaqqissuuteqqinnissaanik imalimmik aamma piareersimaneraraluarpugut. Piffissarlu kingulleq tikillugu illuatungeriit qanoq naaperiarsinnaanerannik periarfissarsiornikkut misiliisimagaluarluta. Isumaqatigiinniarnernimi pilliuteqartoqarnissaa avaqqunneqarsinnaasanngimmat.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit naqissusissavara, inuiaqatigiinni inuit atugaasa siuarsarneqarnissaat nangillugu sulissaagut. Qujavugut isumaqatiginninniarnerni peqataatinneqarnitsinnut, naak isummat naapinnissaannut Naalakkersuisup piumassuseqaraluarnera naalakkersuisooqatigiit partiivinit killilerneqaraluartoq.

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Múte Bourup Egede

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Tasiilami suliffissaaleqineq assigiinngitsutigut iliuuseqarfigineqarpoq

Innuttaasoq ikiorneqarnissaminut pisariaqartitsigaangat kommune pingaarutilimmik inissisimasarpoq. Innuttaasut nammineernissaannut ikiorsiisarnissaq pingaarnertut periuseraarput. Inuit assigiinngitsuupput, taamaattumillu assigiinngitsorpassuarnik iliuusissanik aallartitsisimavugut – taamaalilluta assigiinngitsutigut ikiorneqarnissamut pisariaqartitsinerit pitsaanerusumik iliuuseqarfigisinnaavagut.

Kikkulluunniit ajornartorsiuteqaleriataarsinnaapput. Assigiinngitsorpassuarnik pissuteqarsinnaavoq, inuiaqatigiittullu innuttaasut ikiorneqarnissaminnik pisariaqartitsisut ikiornissaat ataatsimut suliassaraarput. Pingaaruteqarluinnarporlu innuttaasup ikiorneqarnissaata aaqqissuunneqarnissaa, innuttaasup ikiorneqareernermi kingorna nammineersinnaalerniassammat.

Isumaginninnikkut ikiorsiissutit utaqqiisaasumik ikiorsiissutaasussaapput. Ikiorsiissutit ataavartussaanngillat taamaanngisaannarsimallutillu.

Periarfissat killissallu

Innuttaasoq eqqortumik ikiorneqarnissaanut neqeroorfigitinniaraangami kommune pingaarutilimmik inissisimasarpoq. Periarfissaqartugut periarfissagullu killeqartut paasinissaat pingaaruteqarpoq. Tassa aningaasaqarnermut tunngasut aamma inatsit malittassarput eqqarsaatigalugu. Taakkulu marluk imminnut periarfissatsinnullu assut sunniuteqartarput.

Sulineq imminut akilersinnaasariaqartoq isumaqarpunga. Tamannami aamma isumaginninnikkut inatsimmi tunngaviusumik siunertaavoq. Ikiorsiissutit sulinermi akissarsiarisinnaasaniit qaffasinnerulersissanngilagut. Taamaaliorutta innuttaasugut uninngaannartilissavagut, tamannalu kimulluunniit peqqinnanngilaq.

Aamma innuttaasut assigiinngitsumik pineqassanngillat, tassa imaappoq Tasiilamiinnaq aningaasaqarnermut tunngasut, soorlu isumaginninnikkut ikiorsiissutit akileraarutillu, allanngortissinnaanngilagut. Kommunimi tamarmik assigiissapput, taannalu inatsit kommunimi allanngortissinnaanngilarput.

Taava qanoq iliussaagut?

Kommune suliffeqarfinnik suliffinnillu pilersitsissanngilaq. Akerlianilli namminersortut suliffissanik pilersitsinissaminnik kissaateqartut atugaat pitsaasuunissaat qulakkeertussaavarput, tassungalu tunngatillugu Tasiilami suliniuterpassuit ingerlappagut.

Kommuneqarfik Sermersuup Tasiilami Inuussutissarsiornermut Siunnersuisoqatigiit pilerseqqammerpaa, tassanilu illoqarfimmi inuussutissarsiornermut Siunnersuisoqatigiinnik pitsaasumik oqaloqateqarsinnaaneq qulakkeerniarneqarpoq.

Illoqarfimmi Destination East Greenland, takornarialeriasut, kiffartuussinissamik  isumaqatigiissuteqarfiginikkut takornariaqarneq tapersersorparput.

Inuussutissarsiornermut Immikkoortortami piniartuunermiit aalisartuunermut ikaarsaariartortunik tapersersuiniarluni annertuumik suliniuteqarportaaq. Ukiuni kingullerni inunnut aalisarnermik inuussutissarsiuteqalernissamut soqutiginnittunut assigiinngitsutigut pikkorissaasoqartarpoq, allaat qaammat kingulleq soqutigisaqaqatigiit Tasiilami aalisarneq pillugu isumasioqatigiinnissamut aggersarneqarsimapput, tassanilu aalisarnermut periarfissat eqqartorneqarput.

Ukioq kingulleq Tasiilami suliffeqarfiit sulilernissamut piareersarfiusut, inuusuttunik sulilernissamut piareersarfiusut, pilersippaguttaaq.

Suliniutit taakku ataatsimut suliffissanik pilersitsinissamik anguniagaqartuupput, taamaaliornikkullu isumaginninnikkut ikiorsiissutit qimakkiartorneqassapput. Suliniutilli taaneqartut suliniutit pioreersut ilagiinnarpaat.

Isumaginninnikkut ajornartorsiuteqartunut neqeroorutit pitsaanerusut

Innuttaasut ilaat isumaginninnikkut ajornartorsiuteqarneq pillugu suliffissaaleqilertarput, tamatumunngalu allaqqinnaat eqqarsaatigineqartariaqarput. Assigiinngitsunik neqerooruteqareerpoq, missingersuutinullu isumaqatigiissummi nutaami Tasiilami neqeroorutaasut saniatigut 6 millionit koruunit aalajangersimasunut atugassatut immikkoortinneqarput, taakkulu immikkut ittumik tapersersorneqarnissaminnut pisariaqartitsisunut atorneqassapput.

Suliniutigut suli siammasissuussapput, qanorlu pitsaanerusumik iliorsinnaanersugut eqqarsaatigiuassavarput. Taamaalilluta innuttaasut pitsaanerpaamik iliuuseqarfigissavagut.

Meeqqat inuusuttullu qitiutillugit siunissamut ungasinnerusumut suliniuteqarneq

Qanittumi siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu suliniut “Tasiilami suleqatigiippugut” aallartipparput, taannalu suliniut ukioq kingulleq Sustainable Now suleqatigalugu aallartipparput. Suliniut ukiuni tulliuttuni arfineq-pingasuni ingerlassaaq, Tasiilamilu nunaqarfinnilu meeqqat inuusuttullu pitsaanerusumik inuunerminni atugaqarnissaat taamalu toqqissisimanerusumik piujuartitsinerusumillu alliartornissaat qulakkeerneqassaaq. Matumani innuttaasut namminneq isumassarsiaat nukiillu sulinermi tunngavigineqassapput. Tasiilamimi nukissat amerlaqaat, taakkulu atortariaqarput.

Suliniutit ilaanni massakkut pisut aallunneqartarput, allat, soorlu “Tasiilami suleqatigiippugut” sivisuumik ingerlanneqartussaavoq, taamaattumik suliniutini taamaattuni angusat ingerlaannaq takuneqarsinnaanngimmata naammagittarnissaq pisariaqarpoq. Oqaatigisinnaavarpulli angujartuaarlugu.

Inge Olsvig Brandt, Siulittaasoq, Suliffeqarnermut Isumaginninnermullu Ataatsimiititaq, Kommuneqarfik Sermersooq

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Inimik ataatsimiiffissanik attartorneqarsinnaasunik matusineq pissusissamisuunngilaq.

Maani Ilulissani Inuit Ataqatigiit peqatigiiffittut ingerlaniarnitsinni assut inimik ataatsimiiffiusinnaasumik amigaateqarpugut, meeqqat atuarfiini marluusuni politikkimut tunngasuummat ataatsimiinnernut attartorneqarsinnaajunnaarsimapput, tamanna akuersaarneqarsinnaanngilaq. Innuttaasunut tamanut ammasumik ataatsimiisitsinissaq periarfissaanngilaq, tamannalu kikkut tamarmik oqartussaaqataanerannut mattussinertut oqaatigineqartariaqarluni.

Taamatullu Majoriaq attartorneqarsinnaajunnasrsimalluni, kommunip kisimi atorsinnaalersimalluni.

Sermermiuni ineeqqaat attartorneqarsinnaapput, Ilulissani peqatigiiffippassuit “paggatassaattut” oqaatigineqarsinnaasumik.

Qulaani assersuutit paatsoornermik tunngaveqarsoraarput.

Kulturikkut ingerlatsineq sunngiffimmilu sammisassaqartitsinermi inatsimmi siunertat pingaarnersaannut ilaammat “tamat oqartussaaqataanerannik paasinnittaatsimik innuttaaqataalluarnermillu siuarsaanissamik…”

Taamaattumik Kommunep ingerlataani init ataatasimiiffiiusinnaasunut matoqqatitsinerat unitsinneqartariaqarpoq, illuatungaatigullu tamat oqartussaaqataanermut siuarsaanermik ingerlatsinerusariaqarluni.

Aamma paasivarput Qeqqata Kommuneani meeqqat atuarfiini attartorniaraanni akiliisitsisalersimasut

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Lis Møller
Ilulissani Inuit Ataqatigiit
mobil 546716

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Kiffartuussinissamut isumaqatigiissut siammasissumik isumaqatigiissuteqarfigisigu

Kiffartuussinissamut isumaqatigiissut siammasissumik isumaqatigiissuteqarfigisigu

Inuit Ataqatigiit kissaatigaat angallannermut isumaqatigiissutissaq ukiuni qulini tulliuttuni atuuttussaq pillugu siammasissumik isumaqatigiittoqassasoq.

Angallannermut kiffartuussinissamut isumaqatigiissut maanna atuuttoq arlalippassuartigut angalasumut unammillernartoqarpoq. Taassuma saniatugut angallannikkut pissutsit mittarfissuit atuutilernerisigut allannguuteqartussaapput, tamatumunnga Stine Egede ima oqaaseqarpoq:

”Maanna angallannikkut kiffartuussinissamut isumaqatigiissut ukiuni qulini atuuttussatut suliarineqartoq ukiuni aggersuni sunniuteqartumik inississaaq, kingullermillu isumaqatigiissusiorsimanerput ilinniarfigalugu nuna tamakkerlugu angallannikkut ataqatigiissaarinissaq pitsaanerpaamik aaqqissuuttariaqaripput isumaqarpunga.”

Inuit Ataqaqatigiit isumaqarput isumaqatigiissutissatut missingiut maanna suliarineqarsimasoq kingusippallaamik suliarineqartoq, tamanna pillugu ima Stine Egede nangippoq:

” Kiffartuussinissamut isumaqatigiissut pitsaanerpaamik suliarineqassappat periarfissat allat misissorneqarnissaat pisariaqarpoq. Qulaajaanermi angalasussamut pitsaasumik angalasitsinissaq aallaaviussaaq, peqatigisaanillu unammilleqatigiinnikkut akinik appartitsisinnaanissaq aamma isiginiarneqarluni. Periarfissanik allanik qulaajaanissaq siunertaralugu isumaqatigiissutip ukiumik ataatsimik sivitsorneqarsinnaanera siunnersuutigerusuppara, taamaasilluta kiffartuussinissamut isumaqatigiissut angalasumut pitsaasumik aaqqissuunneqarsimasoq pilersinnissaa aqqutissiuussinnaavarput.”

Inuit Ataqatigiit taamatut kissateqarnerat tunngaveqarpoq, naalakkersuinikkut isumaqatigiissutit annertuut naaperiutaasinnaasariaqartutut isumaqarfigigatsigit. 

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisa atuunnerat atuutinnginneralluunniit apeqquserneqarsinnanngitsuusussaavoq

Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisa atuunnerat atuutinnginneralluunniit apeqquserneqarsinnanngitsuusussaavoq.

Naalakkersuisuusut Siumut, Demokraatit Nunatta Qitornai, isumaqalersimapput oqartussaaffiit angerlaassorneri ilutigalugu nunap inoqqaavisut pisinnaatitaaffitta atorunnaariartortinneqassasut

Nunammi inoqqaavisa pisinnaatitaaffii, aammalu inuit pisinnaatitaaffii kisermaassilluni aqutsiffigineqartumi najugaqanngikkutta aamma qanorluunniit nunat namminiilivissimatigigaluarpata atuuttussaapput.

Nunani assersuutigalugu U.S.A-mi, Canadami, Sverige-mi, Amerika kujallermi, Australiami allanilumi aamma namminersuleraluaraanngamik nunat inoqqaavisut pisinnaatitaaffiissa atuuttuarnerat ilisimavarput naak nunat ilaanni “sorsuutigalugit” eqqartuusiveqarfikkut atuunneri uppernarsartinneqartaraluartut atuutsinneqartuarput, Kalaallit Nunaat oqartussaaffinnik Danmarkimiit  tigusaqaannarlunilu pisinnaatitaaffinnik piiaasarluni inissisimalissagaluarpat tamanna namminersulernissamut siooranartorsiornartorfinngussasoq isumaliornarpoq. 

2013-mi kingullermik qallunaat nunaani pisinnaatitaaffiit sorliit nunatsinnut atuunnersut apeqqutigineqarnerani Beskæftigelsesministeriusup maannakkullu Ministeriunerusoq Mette Frederiksen-ip apeqquteqarfigineqarnermini akissutaani erserpoq Kalaallit Nunaannut ILO-Konventioni nr: 169 atuuttutut isigineqartoq. Taamaattorli Kalaallit Nunaanni naalakkersuisut 2009-mi oqartussaaffinnik angerlaasimasaminni maanna oqariartuuteqarput nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffi atuukkunnaarsimasut, uanilu Naalakkersuisut kukkusumik paasinnissimanersut imaluunniit kisermaassillutik oqartussaalersimanerminnik isumaqalersimanersut suli ersarissumik paasinngilarput.

Isumaliornarpoq ICC-p  nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisa atuunnerinik ersarissaaqqinnissani suliaralugu aallarteqqittariaqaraa, innuttaasugummi minnerunngitsumillu Naalakkersuisuusut nalorninaatsumik pisinnaatitaaffitta atuunneri nalornissutigineqassanngimmata.

Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffi United Nation Human Right’s immikkut ittunik malitassanik immikkoortortaqarfimmi, nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisa qanorluunniit namminersulertigigaluarutta atuutiinnavittussaaneri uppernarsareerpaat, taammaamat ajornartorsiuterujussuartut oqaatigisariaqarparput Naalakkersuisutta kisermaassillutik isumaqalersimanerat pisinnaatitaaffiillu sukkulluunniit namminneerlutik atorunnaarsittalersimassappatsigit. Qaqugumulluunniit tamanna akuersaarneqarsinnaanngilaq. Namminersuleriartorluta ingerlanitsinni suli annerusumik pisinnaatitaaffiit ersarissaatigineqartuartariaqarput, aatsaat taamak pisinnaatitaaffitsinnik ilisimasaqarluarnissarput aammalu pisinnaatitaaffitta atuuttuarnissaannik qulakkeerinnittariaqarpugut.

Mariane Paviasen 

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit

Inatsisartunut ilaasortaq.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Demokraatit siulittaasuat inatsisaatsuliortumik toqqorteriniarpoq

Allattoq: Aqqaluaq B. Egede, Inuit Ataqatigiit, politikkikkut oqaaseqartartuat

Demokraatit siulittaasuat inatsisaatsuliortumik toqqorteriniarpoq

Naalakkersuisut Siulittaasuata nipisattassiinermi imminut iluaqutigisassaminik aningaasarsissutigisassaminut aalajangeeqataasimanera tamanit ilisimaneqarpoq. Taamaakkaluartorli Demokraatit siulittaasuata apeqqusinngilaa sooq Naalakkersuisut Siulittaasuata paasissutissat pingaarutillit isertuussimanerai, aamma sooq Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaanut tunniunnaveersaarsimanerai? Demokraatit siulittaasuata silaannarmit oqariartuutaa tassaaginnarpoq: ’’Unioqqutitsisoqarsimanngitsoq’’ tamannalu kisiat tunngavigalugu suliaq pillugu kinguneqartitsiniarani nalunaaruteqarpoq.

Inuit Ataqatigiinniit tupiginngilarput Demokraatit siulittaasuata namminermi suliaq kipiluttunaqisoq pillugu qisuariarnera. Tassami naatsorsuutigereersimagatsigu Demokraatikkut ulluni makkunani imminut sullinnerinnaq kisiat pingaarnerutillugu ingerlatsisunngornikuummata. Kisianni tupaallaatigeqaarput taamak ikkatsigisumik tunngavilersuinnarluni avammut nalunaaruteqarsinnaammat, uffa kikkulluunniit – aamma ataatsimiitsitaliap – unioqqutitsineq ersareqisoq oqariartuutigisareermassuk. Tassa isornartorsiuineq sakkortunerpaaq ataatsimiititaliap ataatsimoorluni nalunaaruteqarnermini allaaseraa. Naalakkersuisut siulittasuat attuumassuteqarpallaarsimasoq naqissuserneqarpoq. Tassalu inatsimmik unioqqutitsineq.

Demokraatit siulittaasuata partii siuttuuffigilikkani siornatigut kammalaatersornermut naaggaarluinnartoq, aamma naalakkersuisuuniaannarluni inatsisaatsuliornerit isiginngitsuusaarlugit pisoqannginnissaannik sakkortuumik piumasaqartartoq malikkunnaarsimalerpaa. Maannami allatut ajornavissumik oqartariaqalerpugut nunatsinni Demokraatit akisussaaqataanerpaallutillu siuttunngorput naalakkersuinikkut pissaanermik atornerluisunut illersueqataasunngorlutik. Tassa naalakkersuisuuniaannarluni inatsisaatsuliornernik isiginngitsuusaarinninneq. Qinersisartui qimarratilersimassappata, tamanna paasilluarsinnaassaqaarput. Ilami kiap pissutsit iliuutsillu taamaattut akuersaaginnarsinnaavai, ingallutik immaqa Demokratinut qinersisartut? Naalakkersuisut siulittaasuata peqataasussaannginneranut tunngasup saniatigut inatsisit unioqqutitsinertut Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaata sukumiinerusumik sammisimanngisai ilanngullugit aamma qaqilersorsinnaavagut. Apeqqutit uku Demokraatit siulittaasuata sapiungani akisariaqarpai:

  1. Naalakkersuisut Siulittaasuata angallataa aalisarnissaminut attartortinneqarnissaminullu malittarisassat inatsisillu malillugit ingerlanneqarsimava?
  2. Naalakkersuisut Siulittaasuata angallataa inatsit malillugit angallatip angissusia, tassa Deminsionstal-mik inatsit unioqqutinnagu aningaasarsiorsimava?
  3. Naalakkersuisut Siulittaasuata angallataa aalisarnermut akuersissutit maleruagassartai aalisariutinillu angallataatilinnullu piumasaqaatit tamaasa malillugit ingerlatsisimava?

Tamanit ilisimaneqarpoq tusagassiorfitsigullu saqqummiussat paasinarsitereerpaat Naalakkersuisut Siulittaasuata inatsisit malinnagit ingerlatsisimasoq. Demokraatit siulittaasuata sooq tamanna isiginngitsuusaarlugulu Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisut Siulittaasuanniit isertuunneqarsimalluni misissuisinnaajunnaarsimasoq kisiat tunngaviginiarsaraa? Suna tamaat akigalugu pissaanermik atornerluineq soqutiginagu qinersisartuni qineqqusaarfigisimanngisani sullinniarnerpai? Ilumut Demokraatit naalakkersuinikkut imminnut sullinneq akuersaarlugu issiavinni kissalaartuni issiarujuuginnarniarnerat aatsaat tassa naalakkersuisuuniaannarluni “tappingersitatut” sulineq. Inuiaqatigiit nunatsinni malittarisassanik inatsisinillu unioqqutitsigunik tamarmik unioqqutitsinertik pillaatisiassaraat. Inatsisartut inatsisiliaasa malitsinneqarnissaat Naalakkersuisut nakkutigisassaraat. Naalakkersuisut massakkut atuuttut nunatsinni naalakkersuinikkut ajornartorsiutigiuagaat, tassalu imminut sullinneq manna sakkortusisamik uterteqqippaat.

Demokraatit kinaassusertik manna niuerutigaat, tamanna pivoq innuttaasut tamarmik takkuanni. Qinersisartut oqartussaaqataanertik atorlugu sunniuteqarnissaat pisariaqalerpoq. Naalakkersuisut innuttaasunik sullississapput. Naalakkersuisut imminnut sullinnerat innuttaasuniit sakkortuumik allanngortinneqanngippat ileqquliutiinnarneqassaaq. Pissaanermik atornerluineq nunatsinnut tikilluaqqunagu allannguisoqarnissaa pisariaqarpoq. Tamannami Demokraatit, Siumup aamma Nunatta Qitornai siuttoralugit aaqqinneqarsinnaarpasinngilaq, tukattuliornerit sakkortusiartuinnarmata.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Nunatsinni annaassiniarnermik suliallit ilaat kalaallisut oqaaseqartuusariaqarput

Allattoq: Aqqaluaq B. Egede, Inuit Ataqatigiit, politikkikkut oqaaseqartartuat

Nunatsinni annaassiniarnermik suliallit ilaat kalaallisut oqaaseqartartuusariaqarput

Inuit Ataqatigiit isumaqatigilluinnakkatsinnik Danskit Illersornissamut ministeriat oqaaseqarmat tunuliaqutserparput. Oqaasiinnaassannngippat Naalakkersuisut aamma danskit Illersornissamut ministeriata nunatsinni annaassiniartartut sulinerminni kalaallisuinnaq oqaaseqartunik oqaluussisinnaanissaat piumasaqaatigisariaqarpaat. Nunatsinni ajunaartartut ikinnerpaaffissaminniissappata annaassiniarnermi oqaatsit atorlugit paaseqatigiissuteqarsinnaaneq aalajangiisorujussuusoq assut pingaartinneqartariaqartoq.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Folketingimut ilaasortaq Aaja Chemnits Larsen-ip piumasaqaatai tamakkiisumik taperserpagut. Oqaatsit atorlugit paaseqatigiissinnaanissaq annaassiniartut annaanniarneqartullu akunnerminni sakkussaattut pingaartutut inissisimapput. Nunatsinni sineriattoqisumi nunat imartallu aqqi danskisut kalaallisullu assigiinngitsunik atsersorneqarsimasuupput, taaguusersueriaatsillu nunatsinni kalaallisut oqaaseqanngitsunut unammillernartuusinnaasarlutik. Imaappoq, oqaatsit atorneqartut annaassiniarnerup iluatsittumik ingerlanneqarnissaanut aalajangiisorujussuanngorput taamaattumillu isiginngitsuusaarneqartariaqaratik.

Inuit Ataqatigiit nunatsinni Naalakkersuisunut kaammattuutigaarput annaassiniartarnermi piumasaqaatit aamma kalaallit oqaasiinik atuinissamik piumasaqaatinik minnerpaaffiliinissaq siunertaralugu sulissuteqaqqullugit. Nunatsinni inuit kalaallisuinnaq oqaasillit illersorneqarnissaat aamma Naalakkersuisutigoortumik suliaralugu piumasaqaatinngortariaqartoq isumaqarpugut. Suliassaq annertunngilaq, nunatta inuisalu illersorneqarnissaat naalagaaffeqatigiit akunnerminni ataatsimut soqutigisassaraat naammassineqaannartussaq.

Maannamut misilittakkat aallaaviugalugit nalunnginneqareerpoq annaassiniartarnermi qanoq pingaaruteqartigisoq, annaassiniartut annaanniarneqartullu imminnut oqaloqatigiissinnaasarnerat. Annaassiniartarneq nunatsinni iluatsittumik ingerlassappat misilittakkat pitsaasut isumaqatigiissummi ilanngullugit aalajangersakkatut isumannaarneqartariaqarput. Tamatumani pingaartunut ilaavoq oqaatsitigut paaseqatigiissinnaanissamut tunngassuteqartoq.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit taamak nunatsinni Naalakkersuisut aammalu danskit Illersornissamut Ministeriata akornanni suliat peqqissaartumik qarsupinngitsumillu ingerlanneqarnissaat piumasaraarput. Neriulluta suliassaq pingaarutilik avaqqunneqarsinnaanngitsorlu pitsaasumik naammassineqarumaartoq, aamma nunatsinni inuit kalaallisuinnaq  oqaasillit piumasaqaatitigut naleqartinneqartariaqarmata illersorneqartariaqarlutillu.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Naalakkersuisut suliaqarnerat qujarupparput

All. Stine Egede, Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaq, siul.tullia

Naalakkersuisut suliaqarnerat qujarupparput

Isumaginninnermut, Ilaqutariinnut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoq, Martha Abelsen, danskillu isumaginninnermut ministeriat, Astrid Krag, nunatsinni meeqqanut inuusuttunullu atugarliortunut, kinguaassiutitigut kannguttaatsuliorsimasunut, nunatsinnilu tamakkiisumik sumiginnaasarneq akiorniarlugu immikkoortunik 16-inik innersuussutinik tallimanngormat saqqummiipput.   
Nunatsinni meerartatta inuusuttortattalu assigiinngitsutigut atugarliortinneqartarnerat sumiginnarneqartarnerallu akiorniarlugu pitsaanerusumillu siunissami meerartatta inuusuttortattalu illersugaanerulernissaat anguniarlugu, innersuussutit ataatsimut isigalugit pitsaasumik sunniuteqarumaartut Inuit Ataqatigiinniit qularinngilarput.

Taamaattorli aamma maluginianngitsuunngilarput Naalakkersuisut pissutsinut piviusunut uissinnaasimalernerat innersuussutit atuarnerisigut takusinnaalersimagatsigu.

Qinigaaffimmi matumani aammali siuliini Inuit Ataqatigiinniit ilungersuutigisarsimasatta ilaat Naalakkersuisunit piviusunngortinniarneqalerneri nuannaarutigivarput.

Dansket Naalakkersuisuisa assamminnik isaassinerat qujarupparput, taamaattorli ”sinnassaatitut” isigineqassanngilaq. Killeqanngitsumimmi ikiuinissamik siunertaqanngillat.

2018-mi ukiakkut Inatsisartuni Peter Olsenip siunnersuutigaa ukiuni sisamani misiliummik meeqqat unnukkut sumukarfissaqanngittut oqqiffigisinnaasaannik pilersitsinissamik siunertalik, Naalakkersuisut kr. 4 mio.-nik aningaasaleeqqullugit, amerlanerussutillit kiisalu Naalakkersuisut itigartitaat. Nuannaarutigaarput apeqqummut tassunga Naalakkersuisut isumaat maanna allanngorsimammat.

2019-mi ukiakkut Sofia Geislerip siunnersuutigaa, kinguaassiuutitigut atornerluisartut sakkortunerusumik pineqaatissinneqartalernissaat, qujanartumik tamanit akuersissutigineqartoq.

Ukiaru 2020-mi aalajangiiffigisassatut siunnersuutinik marlunnik Inuit Ataqatigiit sinnerlugit saqqummiussaqassaanga, ukuusut; kinguaassiuutitigut atornerluisimasut pineqaatissinneqarnerannut atatillugu katsorsarneqartalernissaat, kiisalu meeqqat atuarfianni, inuttut ineriartornermik ilinniartitsinermut atatillugu killissamik qaangiivigitittarnermik killiliisinnaalernissaq siunertaralugu, meeqqallu inerisimassusaat aallaavigalugu ilinniartitsisalernissaq.

Naalakkersuisut siorna Dansket Isumaginninnermut Naalakkersuisuanut atsioqateqarneranik susassaqartorparsuit allat peqatigalugit suliaqarsimanerat nersualaarusupparput, taamaattorli uggoralugu Inatsisartut Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatimiititaliaa isumassarsiorfigineqarsimanngimmat, naak periarfissatsialaagaluartoq.

Nuannaarutigaarputtaaq meeraaqqerevinni, meeqqerivinnilu sulisut piginnaasaasa qaffassarniarneqarneri. Tamannattaaq oqaluttarfimmiit oqaatigisareerparput, isumaqaratta meeqqap atualinnginnermini piginnaasaasa unammillernartunillu atugaqarsimappata eqqummaariffigineqarneratigut, siusissukkut iliuuseqarfigineqarsinnaanera annerussasoq, taamaalillunilu kingusinnerusukkut aturfimmi malinnaalluarnerulluni ineriartorsinnaaqqullugu. Minnerunngitsumillu kingusinnerusukkut angerlarsimaffiup avataanut inissinneqannginnissaa anguneqarsinnaassammat.

Ataatsimut isigalugu isumaginninnerup iluani sulisunik amigaateqarnerujussuup meerarpassuit ikiortariaqaraluartut ikiorneqanngitsoortarput. Meerarpassuaqarpoq ulluinnarni atugarliornerup kingunerisaanik ajoraluartumik ullut tamaasa inuuniarlutik sorsuuteqartariaqartunik. Tarnikkut, timikkut kinguaassiuutitigullu innarligaasimanerup kingunerluutaanik ”inooqateqartunik”.

Kissaatiginartorli alla aamma eqqaaneqartariaqarsorisarput tassaavoq; Nunatta isorartunerujussuanik inooriaatsit assigiinngisitaarput, periusissiat piffimmut tulluarsarneqanngikkaangata, suliniarneq annertuumik ajornakusoorsinnaasarpoq. Kiisalu periuutsit Danskit pilersitaat allanngortinnagit nunatsinni atorneqaraangata, iluaqutaasinnaaneri killeqartarput. Piffissanngorpoq Nunatsinni piffiit, sulisullu aallaavigalugit iliuusissanik pigisaqalernissarput. Nassuerutiginiartigu Nunarput immikkuullarissuummat, kulturerpassuaqarattalu Nunatsinni.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Ilumut tarnikkut timikkullu innarluutillit angerlarsimaffiat “Ivaaraq’’ atorunnaarsinniarneqarpa?

All. Stine Egede, Kommune Kujallermi kommunalbestyrelsemi Inatsisartunilu ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit

Ilumut tarnikkut timikkullu innarluutillit angerlarsimaffiat “Ivaaraq’’ atorunnaarsinniarneqarpa?

Ukioq kingulleq decemberip 19-ianni Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliap paasinninnini najoqqutaralugu suliami pineqartumi naalakkersuisunut apeqquteqaatigaa suut tunngavigalugit Meeqqat inersimasullu annertuumik tarnikkut timikkullu innarluutillit angerlarsimaffiat Qaqortumiittup “Ivaaraq’’ Naalakkersuisut atorunnaarsinnialikkersaarneraat[1].

Ulloq manna tikillugu suli ersarissumik Naalakkersuisut apeqquteqaatigineqartunut akissuteqarsimanngimmata, Inuit Ataqatigiinniit maanna kissaatigaarput suliaq pillugu ersarissumik Naalakkersuisut nassuiaateqassasut.

Ilumoorpa “Ivaaraq’’ atorunnaarsinniarneqartoq, taassumallu malitsigisaanik Sisimiunut nuutsinniarneqartoq?

Tamanna Naalakkersuisut siunertarisimappassuk Inuit Ataqatigiinniit tupigusuutigissaqaarput. Pineqarpummi innuttaasut annertuumik innarluutillit, taamaattumillu annertuumik sutigut tamatigut ikiorsertariaqakkavut. Ukiorpassuarni najugaqarfitsik, atuarfitsik toqqissisimaffigalugu najugarisartik sooq qimattariaqarpaat?  

Sulisussaaleqineq patsisiliunneqassappat tupinnarluinnassaaq, tassami piviusoq imaammat; inulerisut nuna tamakkerlugu amigaataapput. Sisimiunut nuutitsiinarluni ajornartorsiut qaangerneqarnavianngilaq. Najugaqartut sulisunit aalajaatsunit, sungiussilluarsimasunillu amerlasuunit sullinneqarnerat mianerineqarani sapangiinnarneqarsinnaanngilaq.

Inuit immikkut ikiortariallit ikorfartorlugillu illersugassarivagut. Sapinngisarput tamaat atorlugu toqqissisimasumik atugaqartinnissaat pisussaaffigaarput. Inuit pineqartut qulaatiinnarlugit Naalakkersuisunit nuunniarneqassappata misigitsaattuliornertut Inuit Ataqatigiinnit isigaarput. Naalakkersuisut uippakajaartitsinissamut aqqutissiuussisussaanngillat. Akerlianilli innuttaasut taamatut atugaqartut toqqissisimanissaat qulakkiigassaraat. 

Taamaattumik angerlarsimaffimmi pineqartumi najugaqartut; angajoqqaat, ilaqutaasut minnerunngitsumillu aamma aalajaaqalutik inulerisut  eqqarsaatigalugit ersarissumik paasissutissiisoqarnisaa tuaviornerpaamik  pisariaqarpoq. Matumanilu Kommune Kujalleq ersarissumik aamma avaqqunneqarani paasitinneqarnissaa pingaaruteqarpoq.
Paasisakka najoqqutaralugit Ivaaqqami najugallit inulerisullu pineqartoq pillugu suli ulloq manna tikillugu isumasiorneqarsimanngillat. Tamanna ilumoorpa?

Ilumut atorunnaarsitsisoqarnisssaannik Naalakkersuisut siunertaqarlutik suliniuteqarpata, taava suleriuseq taama ittoq akuersaarneqarsinnaanngilaq. Inuit imaannaanngitsunik ulluinnarni atugaqartut suliaqartullu pineqarput. Qulaatiinnarlugit nuussiniartoqassappat tamanna assut paasiuminaatsippara akueriuminaatsillugulu.

Ivaaqqami najugaqartut sullissisullu nuutinneqassappata pineqartunut imaannaanngitsumik sunniuteqartussaavoq. Suleriaaseq taama ittoq annertuumik uippakajaartitsilernissaa aarleqqutigaara. Uteqqissavara: naalakkersuisut uippakajaartitsinissamut aqqutissiuussisussaanngillat. Akerlianilli innuttaasut taamatut atugaqartut toqqissisimanissaat qulakkiigassaraat.   

Taamatut oqaaseqarlunga neriuppunga Naalakkersuisut suliami pineqartumi ersarissumik piaartumillu nassuiaateqarumaartut.


[1] https://ina.gl/documents/finafg/2019/862_Finansafg_kal.pdf

Share and Enjoy !

0Shares
0 0