Folketingemut qinersinissamut piareersimavugut

Folketingemut qinersinissamut piareersimavugut

Inuit Ataqatigiit Folketingimi sulinerput nangissallugu piareersimavugut. Suleqatigiinneq anersaaralugu Nunarput inuilu sinnerlugit sulinissamut piareersimavugut.

Qinigaaffik 2015-2019 angusaqarluarsimaqaagut. Kiffaanngissuseqarluta, danskit partiivinut pituttorsimanata, nunatsinnulli iluaqutaanerpaaq anguniarlugu toqqammivigalugulu sulisimalluta.

Angusagut suli pitsaanerulersikkusullugit kiffartuusseqqinnissatsinnut sulissaagut.

Qinigassanngortitagut misilittagartuut inuusuttullu sassartippagut. Arnat angutillu amerlaqatigiit sassarput. Piginnaasat tunuliaquttallu assigiinngisitaartut, tamanik inissaqartitsinitsinnik takussutissiisut. Assigiinngisitaarnerput nukigigatsigu sulinitsinnilu toqqammavigigatsigu.

Sassartitatta ukuupput:

Aaja Chemnitz Larsen, Sofia Geisler, Aqqalukkuluk Fontain & Anders Jensen.

Qilanaarpugut qineqqusaarnissamut – Piareersimavugut Nunarput inuilu pillugit Folketingimi

Sulinissamut.

Múte Bourup Egede, siulitaasoq

Inuiaat assigiinngisitaarnerat nukittoqutaavoq

Allattoq: Inuit Ataqatigiit siulittaasuat, Múte Bourup Egede

Inuiaat assigiinngisitaarnerat nukittoqutaavoq

Inuit Ataqatigiinni siulittaasutut ulluni kingullerni naalakkersuinikkut isummersortut malinnaaffigaakka. Inuiaqatigiittut inunnik tamanik inissaqartitsinissarput inooqateqarsinnaanerpullu nukiusoq isummersortuni amigaatigaara.

Inuiaat nunaminni assigiinngisitaarlutillu suleqatigiinnissamik anersaaqartut pilersittariaqarpagut. Inuiattut toqqammavissaraarput ataatsimoorneq. Nunatsinni inuit qanoq isikkoqarnerat, qanoq suiaassuseqarnerat aamma qanoq oqaaseqarnerat sumilu inunngorsimanerat avissaartuussutaasariaqanngillat.

Inuiattut kulturitta inuiattullu oqaatsivut immikkuullarissut nukittorsartuassavagut, eriagissavagullu. Inuiattut nukittorsarsinnaanngilagut inoqativut peqatiginngikkutsigit. Assigiinngissuseq nukigalugu assigiinngitsunik piginnaaneqarluta angusaqarnissamut nukissavut annertusassavagut. Tamatta immitsinut pisariaqartippugut.

Inuit Ataqatigiit Folketingimut qinersinissamut piareeqqavugut, aamma anersaakkut inooqatigiinnikkullu isiginneriaatsikkut nukissaqarpugut. Kalaallisut, danskisut allatulluunniit oqaaseqarneq inissaqartillugu inuit suleqatigissavagut. Nunatsinni tamatta atorfissaqartinneqarpugut – Nunatsinni inuit ataatsimoortitsigit.

Akisussaaqatigiippugut

Akisussaaqatigiippugut

All. Sofia Geisler, Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni

Kisitsisit naqissusiisut paatsoorneqarsinnaanngitsut uppernarsaapput Naalakkersuisoqarfinni taakkulu ataanni susassaqarfinni aalajaatsumik sulisoqarniarneq anguniassallugu aqqut suli takkajaajusoq. 

Qaffasissumik ilinniagaqarsimasut akademikerit agguaqatigiissillugu ukiut 2,6 kiisalu akademikeriunngitsut agguaqatigiissillugu ukiut 3,1 Namminersorlutik Oqartussani sulisorineqartarnerat sivisoorsuartut taaneqarsinnaanngilaq.

Nunami maani innuttaasugut 56.000-it missaanniippugut. Taamaakkaluartoq akileraartartuusugut ukiut tamaasa akilersueqataavugut millionilikkaanik pisattat nassiussuunneqarnerinut atukkanut. 2018-i tikillugu ukiuni tallimani katillugu atorneqarput 4.288.000 kroner, ukiorlu taanna aamma atorneqarput koruunit millionit tikingajallugit atorfinikkiartorluni soraarnermullu atatillugu angalanernut.  
(Takuuk §37 naapertorlugu apeqqut: https://ina.gl/documents/para3637/2019/svar/153_2019_personaleomsaetning_SOGEI_akissut.pdf )

Aningaasarparujussuit, inuiaqatigiit aningaasaateqarnerulernerannik malitseqanngitsut, allani atorneqarsinnaagaluartut. Sipaarneqarlutilluunniit.

Apeqqutiginngitsoorneqarsinnaanngitsoq tassaavoq sulisut taama taarseraatsiginerannut suna pissutaanersoq, aammalu sulisorisat suminngaaneeraluarpataluunniit sulisussarsiarinissaannut, sulisoriinnarnissaannut piginnaanngorsarnissaannullu Naalakkersuisoqarfiit naammattumik iliuuseqarnersut. Naalakkersuisoqarfiit suliassaqarput malitseqartittariaqakkamik.

Allaffissornerujussuaq

Apeqqut alla tassaavoq allaffissornissaarsuarmik aalajangersaanernillu immitsinnut ipitikkiartunnginnersugut.

Meeqqat atuarfiisa aqunneqarnerat kommunenut suliassanngorteriarlugu Naalakkersuisoqarfiup susassaqartup ataani pilersipparput Ilinniagaqarnermut Aqutsisoqarfik.

Isumaginninnermut tunngasut isumagineqarnerat annerpaat kommunenut suliassanngorteriarlugu Naalakkersuisoqarfiup ataani pilersipparput Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik. Peqqinnissamut Naalakkersuisoqarfiup ataaniippoq Peqqinnissamut Pitsaaliuinermullu Aqutsisoqarfik.

Kommunenut isumagisassanngortitseriarluta pinerit tamaasa suliassaqarfik pillugu Naalakkersuisoqarfiup ataani Aqutsisoqarfimmik pilersitsisarnissaq siunertaraarput aamma siunertaraarput Naalakkersuisoqarfik tamarmik Aqutsisoqarfeqassasut?

Illuatungaani nalunngisarput nunatsinneersut avataaneersullu suliffeqarfiik Namminersorlutik Oqartussanut saaffiginninniarnerminni aporfigisartagaat ikittuunngitsut suleriarnissamik kingaallassaasutut misigineqartuartut. Taamatut inissisimalersimanitsinnut Inatsisartut aamma Naalakkersuisut akisussaaqatigiipput. Taamaattumik Inatsisartut Naalakkersuisullu aamma akisussaaqatigiipput Namminersorlutik Oqartussani sulisut paarlakaannerujussuisa malitsigisaannik aningaasarpassuit atorneqartarnerat allanngortissallugu aqqutissanik nassaaqatigiinniarnissaminnut.

Inigisanut aserfallatsaaliuineq aallunneqarli

Inigisanut aserfallatsaaliuineq aallunneqarli

Ulluni makkunani eqqartorneqarpoq inatsisartut inissaat 25’usut sanaartorneqassasut. Uagut Inuusuttut Ataqatigiininngaaniit tamanna piffissaasorinngikkallarparput. Politikkerertagut taama sulinerat unittariaqalerpoq. Ullumikkut imminuinnaq sullinnerat tamaanga killittariaqartoq isumaqarpugut. 


Ukiorpassuarnimi tusarsaajuarpoq ilinniartut ineqarfii aserfallaqqarujussuartut aamma ilinniartut inissaanik amigaateqarnerujussuaq. Tamakkua pingaarnertut suliarineqartussat ullumikkut soqutiginngitsuusaarneqarnerat kinguartitseqattaarnerlu akuersaarneqarsinnaangilaq. Isiginngitsuusaarnerat tusaangitsuusaaginnarneqarnerallu naammaleqaaq.

Pisortat oqaariartuutaat tusarsaajuaannarpoq, ilinniagaqartut amerlanerusariaqartut. Ilinniaqqusillutik suaartartuarput inissaqartitsinatik. Ilinniartut amerlisassagutsigit, toqqissisimanartumik inissaqartittariaqarpagut.

Massakkut ilinniartut inaat tuaviorussamik tikisitanik sanaartorneqarnikut ukiut tallimaangitsuniluuniit oqoqarlutik aserfallatsarujussuareerlutik pipput. Taamatut ingerlatsisoqaanassappat siunissami ungasinnerusumi Nunatsinnut akisoorujussuanngussaaq.

Taamaammat tamakkua siunissami qanittumi aaqiivigineqartariaqarput. Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu illoqarfinni/nunaqarfinni ilinniartoqarfiusuni, ilinniartut inaat misissoqqissaarneqartariaqalerput, iluamillu Nunatsinnut tulluusakkamik inissannik sanaartortoqartariaqarluni.

Ilinnialeraluartullu inissaarullutik ukiumut qassit uniinartarpat, pisortaniillu iliuuseqarfiginiarneqarnani. Taamaammat Inuusuttut Ataqatigiiniik tulluarsorinngilarput ullumikkut politikkerit inissaanik 25’viusunik sanaartortoqassappat.

Siunissarmi ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu Nunatta siunissaai inuiaqatigut salliullugit sulisariaqarpugut. 

Inussiarnersumik inuusuttut ataqatigiit sinnerlugit

Niviaaluk Lund

53 08 04

Inuit ernumanermik isummakkullu nanertisimanermik eqqugaasartut isumassorneqarnerat ersarinnerusariaqarpoq

Inuit ernumanermik isummakkullu nanertisimanermik eqqugaasartut isumassorneqarnerat ersarinnerusariaqarpoq

Inatsisartut 2019-imi upernaakkut ataatsimiinneranni §33 naapertorlugu aaliangiiffigisassatut siunnersuut immikkoortoq 112 oqaluuserineqassaaq. Maangamullu Naalakkersuisut inuit ernumanermik isummakkullu nanertisimanermik eqqugaasartut pillugit isumassorluarneqarnissaat qulakkeerniarlugu iliuusissatut pilersaarusiortoqarnissaa itigartitsissutigineqassasoq inassutigaat.

Nammineerlunga siunnersuuteqartutut aammalu inunnut ernumanermik isummakkullu nanertisimanermik eqqugaasartut atugarisaannik pitsanngorsaaqataarusuttutut Naalakkersuisut siunnersuummut itigartitsiniarlutik inassuteqarnerat paasisinnaanngilluinnarpara. Naalakkersuisut itigartitsiniarnerminnut tunngavilersuutigaat inuit ernumanermik isummakkullu nanertisimanermik eqqugaasartut sullinneqarnerat Peqqissaavinni nunap immikkoortuini nakorsamit katsorsarneqarnissamut innersuunneqartarnerat pioreermat, suliniutillu isumaginninnerup peqqinnissaqarfiullu iluani suliniutit aallartinneqareersut tunngavilersuutigalugit.

MIO-p ernumanermik isummakkullu nanertisimanermik eqqugaasartut pillugit ilisimasanik peqartoqannginnera, sullissinerullu ersernerlunnera pillugu ernumanartoqartitsinera Inuit Ataqatigiit paasilluarsinnaavaat. Taamaattumik Naalakkersuisut inuit ernumanermik isummakkullu nanertisimanermik eqqugaasartut pillugit annertusisamik iliuuseqarniannginnerat akuerineqarsinnaanngilaq.

Inuit ernumanermik isummakkullu nanertisimanermik eqqugaajuartillugit ajornartorsiutip annertusiartorsinnaanera iliuuseqarfigisariaqarpoq, pingaartumik meeqqat sumiginnarneqartartut kinguaassiutitigullu kannguttaatsuliorfigineqartartut amerligaluttuinnartut kingunerlutsitsisinnaanerat eqqarsaatigalugu.

Inuit ernumanermik isummakkullu nanertisimanermik eqqugaasartut sullinneqarnerisa pitsanngorsartuarnissaannut Inuit Ataqatigiit sulissuteqartuassapput, siunissami inuit ernumanermik isummakkullu nanertisimanermik eqqugaasartut ullumikkornit pitsaanerusumik atugaqalernissaat qulakkeerniarlugu.

Aqqa Samuelsen Isumaginninnermut meeqqallu pillugit oqaaseqartartoq

Mobil: 523703

Tamat oqartussaaqataanerata innarlerneqarnera akuerineqarsinnaanngilaq

Tamat oqartussaaqataanerata innarlerneqarnera akuerineqarsinnaanngilaq

Sisimiuni Inuit Ataqatigiit tamat oqartussaaqataanerata innarlerneqarnera akuerisinnaanngilaat.

Inatsisartut qaqugukkulluuniit Naalakkersuisunut tatiginninnginnermik taasititsisinnaapput. Inatsisartullu taakkuupput taasinermikkut isumaqataanerlutik isumaqataanginnerllutilluuniit ersersitsisussat. Siulittaasup kisimiilluni tamanna aaliangigassarinngilaa.

28. marts 2019 imm. 28 eqqartorneqarnerani  Aqqaluaq B. Egede suli oqaluttoq TV-kut aallakaatitsineq uniinnaavilluni uneriataarpoq. Siulittaasoq unikallarnermilluuniit oqaaseqanngilaq. Saqummeqqinnermi oqaluuserisaq nanginneqassasoq siulittaasup oqaatigaa.

Oqaluuserisaq nanginneqarpat, kingulliulluni oqaluttarfimmiittoq ,uani Aqqaluaq B. Egede , qaqisussaavoq, apeqqarersaarfitinnissaami tullinnguummat.

Periarfissamik taassuminnga arsaarneqarpoq, maleruagassat malinneqangillat.

Inatsisartut siulittaasuat taannassaaq ,Inatsisartunut tamanut pitsaasumik sulisussaq.

Agathe Fontain

Sisimiuni Inuit Ataqatigiit siulittaasoq

Mobil: 48 45 31

Aasiaat ernisarfiunissaa qulakkeerneqarli

Allattoq: Aqqa Samuelsen, Isumaginninnermut meeqqallu pillugit oqaaseqartartoq

Aasiaat ernisarfiunissaa qulakkeerneqarli

Aasiaat ernisarfiujunnaartussanngorneranut Ernisussiortut Peqatigiiffiat ernumanartoqartitsilluni tusagassiutitigut oqariartuutaa paasilluarsinnaavarput isumaqatigilluinnarlutigulu.

Aasianni ernisarfik juulip aallaqqaataani siullermik ukiumi ataatsimi matuneqassaaq. Tamanna uggornarpoq pissusissamisoorsorinngilarpullu.

Aasianni ernisarfik matuneqarpat Kommune Qeqertalimmi innuttaasunut, ilaqutariinnut, angajoqqaanngortussanut meeqqamullu inunngortussamut eqquinerlussaaq.

Ilaqutariit angajoqqaanngortussallu toqqissisimanartumik atugassaqartinneqarlutik taavalu meeqqap inunngorneraniit aallartilluarnissaa Inuit Ataqatigiit pingaartippaat.

Aasiaat ernisarfiujunnaarneratigut angajoqqaanngortussat amerlanerit najugarisartik qimallugu erniartortariaqartassapput. Erniartorluni aallartariaqarnermi nalaarsinerluttoqarsinnaanera meeqqap inunngornermini aallartilluannginneranik kinguneqarsinnaanera aarleqqutigaarput.

Aasiaat ernisarfiujunnaarnera pillugu Naalakkersuisunut akineqartussanngorlugit §37 naapertorlugu apeqquteqaateqarpugut, piumasaralutigulu Naalakkersuisut erseqqissumik nassuiaateqassasut. Apeqqutit akissuteqaataat qilanaarivarput erseqqissumik paasissutissiisoqarnissaa pisariaqarmat.

Ilaqutariinnut angajoqqaanngortussanullu sullissinerup ajorsigaluttuinnannginnissaa anguniarlugu Naalakkersuisut sulissuteqartariaqarput, sapinngisamillu meeqqap inunngorneraniit toqqissisimanartumik inuuneqarnissaanut sinaakkutissat pilersinniarlugit piukkunnaatilinnik sulisussanik pissarsiniarnissamut maannagaaq iliuuseqartariaqarlutik. Ajornartorsiut aaqqiiviginiarlugu Kommune Qeqertalik qanimut suleqatigineqartariaqartoq kaammattuutigissavarput.

Peqqissaavinni sulisussanik pissarsiniartarnermi Nunat Avannarliit aallaavigiinnarnagit, periarfissanik amerlanerusunik Nunani allani ujaasisarnissamut ammanerusariaqartugut isumaqarpugut, Peqqissaavimmi sulisussat amigaatigineqartut pissarsiarinissaat eqqarsaatigalugu.

Aasianni ernisarfik matuneqarpat Nunatsinni ernisarfiit tallimaannanngussapput, tassalu Tasiilami, Qaqortumi, Nuummi, Sisimiuni Ilulissanilu.

Siunissami najugaqarfigisap sapinngisamik qaniginerpaasaani ilaqutariit angajoqqaanngortussallu ernisalernissaat qulakkeerniarlugu Naalakkersuisut anguniagaqartariaqarput pilersaarusiorlutillu.

Peqqissaaviit qitiusumut aaqqissuussiffigineqarnerat nalilersuiffigisariaqalerpoq.

Akuutitsinnginneq

Akuutitsinnginneq

All. Mimi Karlsen – Sofia Geisler                                                                                                               

Inatsisartut oqaluttarfianniit oqaatigineqartut avataanilu attuumassuteqarsinnaasunit arlalinnit tusakkagut naapertorlugit ilinniartitaanermik iluarsartuusseqqinneq Naalakkersuisunit suliarineqaleruttorpoq, tamannalu Meeqqat Atuarfiata imarisaanut takissusaanullu sunniuteqartussaavoq.

Suliamut tassunga tunngatillugu Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Ilageeqarnermullu Ataatsimiititaliaq Naalakkersuisumit akisussaasumit annerusumik akuutinneqanngitsoq ataatsimiititaliamut ilaasortatut oqaatigisariaqarparput. Suliap sumut killinneranut sulinerullu ingerlanneqarnerani immersueqataasussatut ataatsimiititaliaq ilisimatinneqassananilu akuutinneqanngilaq. Iluarsartuusseqqinnerup imarisaa pillugu Naalakkersuisoq akisusaassasoq ataasiarluni saqqummiivoq, saqqummiunneqartulli tassaapput siusinnerusukkut Naalakkersuisuusimasumit saqqummiunneqareersimasut.

Tupigusuutigivarput ilinniartitaaneq pillugu iluarsartuusseqqinnermut Meeqqat Atuarfiata ingerlanneqarneranut imarisaanullu annertuumik sunniuteqartussamut aammalu meeqqat inuusuttullu siniussaannut ilinniagaqassutsikkut annertuumik sunniuteqartussamut ataatsimiititaliaq Naalakkersuisumit akisussaasumit akuutinneqanngimmat.

Ilinniartitaanikkut iluarsartuusseqqinnerup matoqqasumik ingerlanneqarneratut naliligarput ernumassutissaqartitsivoq. Sulineq politikkikkut anguniakkat aallaavigalugit aqunneqarpa imaluunniit ulloq taanna aalajangigassaq oqaluttarfimmiit saqqummiunneqartussaq tassaariaannaava atorfilittat suliaat?

Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Ilageeqarnermullu Ataatsimiititaliap Naalakkersuisumit akisussaasumit qanimut malinnaatinneqalernissaa qilanaarivarput. Taamaassinnaanngippat aqqutissanut

[aamma]

ilaavoq sulineq pillugu paasisaqarumalluta §37 naapertorlugu apeqquteqartarnissarput. Tamannali aqqutissaasariaqanngilaq. Periuseq pitsaanerpaaq tassaavoq iluarsartuusseqqinnermut atatillugu sulinermi Ilinniartitaanermut, Kulturimut Ilageeqarnermullu Ataatsimiititaliap qanimut suleqatiginera.

Inuulluaqqusilluta 

Mimi Karlsen                                                                                                                      

Siulittaasup tullia, Ilinniartitaanermut, Kulturimut, Ilageeqanermullu Ataatsimiititaliaq

Sofia Geisler

Ilaasortaq, Ilinniartitaanermut, Kulturimut, Ilageeqanermullu Ataatsimiititaliaq

Katsorsartinneq pillaanerinnaanngitsoq

Allattoq: Stine Egede, Inatsisinut atuutitsinermut oqaaseqartartoq

Katsorsartinneq pillaanerinnaanngitsoq

Kinguaassiuutitigut atornerluineq akuerinngilarput, akiortuarnissaanullu periarfissarsiortuassaagut. Ilaatigut pinaveersaartitsinermik sulinermik annertusaajuarnikkut.

Pinerliivigineqartut ikiorserneqartarnissaat, minnerunngitsumik piaartumik tamassuma pisarnissaa anguniartuartariaqarparput. Kingunerluuteqartitsinnginnissaq pingaaqimmat, minnerunngitsumillu nammineerluni kingusinnerusukkut atornerluisunngorsinnaaneq pinngitsoortinniarlugu.

Pinerlussimasunik pillaasarnerup sakkortusinissaanik oqariartuuteqarnerput isumaqarpoq katsorsaanermik annertunerujussuarmik piumasaqaateqartalernissaq anguniarusukkipput. Tamannalu eqqartuussisarnermik pinerluttulerinermilu inatsisitigut aamma ersarissartariaqarparput. Imaanngitsoq ukiut amerlanerit parnaarussivimmittussanngortitsineq, kisiannili katsorsaanermik imalimmik, tassalu pinerlussimasup pinerluutaa aallaavigalugu katsorsaanermik imalimmik pineqaatissiisinnaanngornissaq, tamannalu pisassasoq apeqqutaatinnagu tarnikkut nappaateqarneq, nappaateqannginnerluunniit.

Pinerlussimasunut isertitsivimmiit aallaavilimmik tamanna pisinnaavoq, soorunami apeqqutaalluni pinerluut qanoq sakkortutiginersoq; oqaasiinartigut, attuualaarinninnikkut, (atisat qaavisigut, iluisigut) timikkut, kinguaassiutitigut il.il., pinngitsaaleeriarnikkut, pinngitsaaliinnikkut allatigulluunniit. Taamattaaq pingaartuussaaq nalilersussallugu inuk nammineq piumassuseqarnersoq katsorsartinnissamut.

Kinguaassiuutitigut atornerluinerit ikiliartunngitsut nalunngilagut, naak suliniuterpassuit qujanaqisut amerlagaluaqisut – soorunami ilarpassui iluaqutaalluarput. Aamma ingerlaannassapput, kisianni pineqaatissiinermi inuit kinguaassiuutitigut pinerlussimasut “mattutiinnartarutsigit” katsorsarnissaanillu kinguneqanngippat, ajoraluartumik ilisimavarput amerlasuut anigaangamik assingusunik pinerloqqittarneri.

Taamaattumik Inuit Ataqatigiinni upperaarput, pillaaniinnarluta pillaassanngitsugut katsorsaanerli pinerluffigineqartumut, pinerlussimasumullu annertunerujussuaq aqqutissaasoq.

Qaammatit pingasut, ukiulluunniit pingasut parnaarussaareerlutit aniguit, isersimanernilu katsorsarneqarnat, tamanna kimut iluaqusiiva ? Kialuunniit peqqissup takorloorsinnaanngilaa meeraq kinguaassiuutaatigut innarlissallugu, innimigilluinnassavaami. Nalunngilaami inuunerata sinneranut innarlersissallugu. Illuanilli inuk inuunermik arlaatigut anniaatilik, innarlersimasorluunniit, takunnikkuminaatitsisinnaavoq kukkunerminik, killissamilluuniit qaangiinerminik, taamaalillunilu atornerluisuusinnaasarluni. Taakuusariaqarpullu pinerlineqartut assigalugit katsorsarneqartariaqartut. Tamannalu piaartumik pisariaqarpoq.

Arnat inuiaqatigiinni kivitseqataanerat naleqartipparput

Allattoq: Aqqa Samuelsen, Isumaginninnermut meeqqallu pillugit oqaaseqartartoq.

Arnat inuiaqatigiinni kivitseqataanerat naleqartipparput

Marsip arfineq-pingajuat – Arnat ulluat. Nunarsuarmi arnat angusaqarniarlutik sorsoqatigiiffiat naalakkersuinikkut naligiissitaanikkullu angusaqarusulluni ilungersorfiusartoq ukiut tamaasa malunnartinneqartarpoq.

Inuit Ataqatigiit partiitut pilermatali arnat angutillu akornanni naligiissitaanissaat anguniarneqassasoq maannamut suli qitiutitatut pingaartilluinnagaraat. Maannamut annertuunik angusaqarnikuuvugut pingaartumik inatsisiliornikkut ulluinnarnilu inuuneq eqqarsaatigalugit, pitsaanerusumilli angusaqarniarluta suli suliassaqarpugut.

Arnat ulluata pilersinneqarnerata toqqammavia kinguaariinnut eqqaasitsissutigiuarnissaa pingaaruteqarpoq.

Nunarsuatsinni sumiiffippassuarni ajuusaarnarrtumik arnat suli naqisimaneqarlutik inuiaqatigiinni immikkoortinneqartarput, pissutsillu taamaattut nukiit tamaasa atorlugit atorunnaarsinniartariaqarput.

Nunatsinni arnat arlalippassuartigut inuiaqatigiinni sunniuteqarlutik inissisimalluarput. Nunatsinni arnat inuiaqatigiinni kivitseqataanerat inuiaqatigiittut naleqartittariaqarparput.

Nunatsinni kikkunnik tamanik inissaqartitsiviusumi inuuneqarnissarput pingaaruteqarpoq. Suiaassuseq apeqqutaatinnagu angutit arnallu naligiimmik inatsisitigut ulluinnarnilu inuunermi atugassaqartitsinissarput pinngitsoorneqarsinnaanngilaq.

Arnat angutillu naligiissitaanissaannut anguniagaqarnitsinni, inuiattullu inooqatigiinnitsinni uagut angutaasugut arnartavut naligalugit qanimut suleqatiginissaat immikkut naleqartissavarput. Inuiaqatigiit napatinneqarneranni arnat tassaapput suleqatissagut qaninnerpaat.

Suli sorsuutissaqarpugut

Arnat sorsuutigisimasaat maannakkut anguneqareeraluartut suli sorsutassaqarpoq.

Arnat angutillu aningaasatigut isertitaat eqqarsaatigalugit suli nikingasoqarpoq. Naatsorsueqqissaartarfiup 2016-imi kisitsisaatai aallaavigalugit Nunarput tamakkerlugu arnat isertitaat akileraaruteqaataasussat agguaqatigiissillugu 182.990 kr.-inik annertussuseqarput, angutillu 261.164 kr. kr.-inik annertussuseqarlutik. Angutit agguaqatigiissillugu isertitaat arnat agguaqatigiissillugu isertitaannit akunnaallilerlugu 43 procentimik annertuneruvoq. Arnat 61 %-ingajaat pisortat suliffeqarfiini suliffeqarput angutit taamaallaat 24 %-ii pisortat suliffeqarfiini suliffeqartut. Piniarnermi, aalisarnermi, nunalerinermi, sanaartornermi, aatsitassarsiornermilu qanoq iliuuseqarnikkut arnanut kajungernarsaasoqarsinnaanersoq eqqartussallugu soqutiginarpoq, taakkunani arnat sulisartut ikitsuararsuummata.

Naalakkersuinikkut arnat pisariaqartippavut

Maluginiarneqarsinnaasut ilagivaat arnat naalakkersuinermi suliallit angutinit sanilliullugit ikinnerunerat. Kommunini tallimaasuni kommunalbestyrelseni ilaasortani tamani arnat 34 %-iupput, nunaqarfinnilu siulersuisuni ilaasortani tamani arnat 25 %-iullutik.

Inatsisartunut ilaasortat arnat 35 %-iupput.

Taamaattorli folketingimi ilaasortaatitavut arnat nukittuut marluupput. Folketingimi ilaasortaatitavut arnat marluk Nunatsinni arnaqaterpassuaminnut angutinullumi maligassiuilluaqaat, Nunarpullu sinnerlugu sulilluarsimanerat inuiaqatigiittut annertuumik nersualaartariaqarpavut tamatta sinnerluta kivitseqataalluarsimammata.

Maluginiarneqarsinnaasut ilagivaattaaq kommunini tallimaasuni arnat pingasut borgmesteriummata. Kommunini pingasuni arnat borgmesterit nukittoqaat, kommunini aqutsilluarnissaq innuttaasullu atugarissaarnissaat qitiutillugu sulilluarlutik.

Arnat naalakkersuinermi nukittoorujussuarmik inissisimasarput. Arnat patajaatsumik toqqammavilimmik naalakkersuinikkut aqutsinissamut, inuiaqatigiit atugarissaarnissaannut, ineriartortitsinissamullu paasinnittariaaseqarnerat qaffasilluinnartumi inissisimavoq.

Taamaattumik arnat naalakkersuinermi atorfissaqarteqaagut. Folketingimut qinersinissamut aammalu siunissami qineqqusaartarnernut arnarpassuit tunuarsimaaruteqaratik sassarnissaannik kaammattorusuppavut.

Nakuusertarneq akiussavarput

Naggataatigut Nunatsinni arnat inuunermi atugaat qiviassallugit pingaaruteqarpoq. Niviarsiaqqanut arnanullu nakuusertarnerit kinguaassiutitigullu atornerluisarnerit amerlavallaarput. Taamaattoqarnera akuerinngilarput. Arnat inuunermi atugaat pitsanngorsarniarlugit ilungersuuteqarnissamut Inuit Ataqatigiit suleqataassapput. Matumani inuiaqatigiinni “nukiit” pigisavut niviarsiaqqat arnallu inuunermi atugaasa pitsanngorsartuarnissaannut sulianik annertuunik kivitseqataasut Nunatsinni Qimarnguiit, Ilaqutariit illui, Aasianni Qaammaavik, minnerunngitsumillu Qeqertarsuarmi arnanut tarnikkut timikkullu Nuna tamakkerlugu qimarnguik katsorsaaviutigisoq Illernit naalakkersuinikkut isiginiassallugit tapersersussallugillu pinngitsoorneqarsinnaanngillat, taakkununngalu sinaakkutit pitsaanerpaajuarnissaat qulakkeerniarlugu iliuuseqarnissamut suleqataassalluta, taakkuami arnat inuunermi atugaat pitsanngorsarniarlugit annertuumik suliniuteqartuarmata.

Nuannaarutigaarpullu ippassaq nalunaarutigineqarmat Nuummi pilersitsisoqassamaartoq aammalu persuttaasarnermut akiuiniarnermut suliniarnermullu tunngatillugu nutaamik ilinniartitsinermik najoqqutassiorluni saqqummersitsisoqarmat. Inuit Ataqatigiit persuttaanerneq nakuusernerlu akiorniarlugu aammalu inuiaqatigiinni naligiinnginneq anguniarlugu suliaqartut tamaasa ulloq manna iluatsillugu qutsavigiumavavut.

Inuit Ataqatigiit Arnat ulluanni arnat ullorsiorluarnissaannik kissaallugit pilluaqquavut.

 

AVALAK-mut tapiissutit

AVALAK-mut tapiissutit

Allattoq: Sofia Geisler, Ilinniartitaaneq pillugu oqaaseqartartoq.

Inuit Ataqatigiinniit ajuusaarutigissavarput ilinniartut Danmarkimiittut peqatigiiffiannut AVALAK-mut ukiumoortumik tapiissutaasartut ukiormanna ukiunilu aggersuni missingersuusiorfiusuni affaannanngortinneqarsimanerat.

Aningaasanut Inatsit 2019-imoortoq akuersissutigigatsigu AVALAK-mut tapiissutit affaannanngortinneqarsimanerat eqqumaffiginngitsoorsimagatsigu ajuusaarutigissavarput. 2019-imut Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuut pillugu isumaqatiginninniarnerit inaarsarneqarneranni AVALAK-mut tunngasut immikkut isumaqatiginninniutaasimanngillat, taamannalu patsisaalluarsinnaavoq eqqumaffiginninngitsoorsimanitsinnut.

Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Ilageeqarnermullu Ataatsimiititaliap saniatigut periarfissagut tamaasa atorlugit piffissami aggersumi Aningaasanullu Inatsisissap tulliuttup akuersissutigineqarnissaata tungaanut AVALAK-mut tapiissutaasartut qaffaqqissinnaanerannut Inuit Ataqatigiinniit ujartuissaagut. Qularutissaanngilarmi AVALAK tassaammat ilinniariarlutik Danmarkimiittut nunatsinnut attaveqarnerisa annerpaaffimminiittuaannarnissaanik pingaarutilimmik suliaqartoq.

Naalakkersuineq matoqqasoq unilli

Naalakkersuineq matoqqasoq unilli

Ukiuni kingullermi naalakkersuisut sulinerat, isertuusatullusooq ingerlanerat, tamaanga killittariaqarpoq. Aalisarnermut ataatsimiisitaliarsuup pilersinnissaanut innuttaasut minnerunngitsumillu aalisartunut neriorsuutaajuarnera tamaanga killittariaqalerpoq.

Matumuunalu innuttaasut avaqqullugit allallu susassaqartut suliaqartoqartarnera isertuusisutullusooq pissusissamisuungilluinnartutut inuusuttut ataqatigiinniit isumaqarfigaarput. Naalakkersuineq innuttaasunut maniguutumik kiisalu inatsisartut susassaqartullu suleqatigalugit ingerlalertoqartariaqarpoq.

Nunarput siuttoqartariaqarpoq innuttaasunut paasissutissiisumik ammasumik sulialimmik kiisalu ammasumik paasiuminartumillu avammut suleqateqartumik. Kingullertigut aamma akisussaafiit tigujumaneqanngitsut innuttaasut avaqqullugit atsiornerit tusarsaavallaaleqaat aningaasarpassuarnik nalilinnik, soorlu kalaallit airport a/s-imut aningaasaleeriasaarnerit Naalakkersuisut Siulittaasuata atsiugassai, allamit atsiorneqarmat, akisussaafillu tigujumaneqarunnaarmat.

Inuusuttut Ataqatigiinniit isumaqarpugut naalakkersuinermi periuserineqartoq inissaminiingilluinnartoq. Naalakkersuisooqatigiit iluamik ingerlalernissaat kissaatiginarluinnarpoq tamanit toqqissisimanartumik. 

Taamatut Inuusuttut Ataqatigiinniit kissaateqarpugut, neriullutalu naalakkersuineq ataqatigiinerusumik ammanerusumillu ingerlanneqalissasoq. Tamannami tamatsinnut pingaartuuvoq.

Lars Salik Henningsen Kielsen – mobil 25 98 97

Inuusuttut ataqatigiinni siulittaasoq

Inuiattut ajornartoorneq

Inuiattut ajornartoorneq

Meeqqanik inuusuttunillu kinguaassiutitigut atornerluisarnerup annertunerujussua taamalu inuppassuarnik imaannanngeqisumik kalluaanera kalluaasarneralu eqqarsaatigalugu, politiit ukiumut 2018-imut nalunaarutaata pisariaqalersippaa immitsinnut aperinissatsinnut 

ajornartoornertut inissisimalersimasugut inuiaqatigiittut nassuerutigisariaqalinnginneripput.

Meeqqanik kinguaassiutitigut atornerluisarneq pillugu politiit ukiumut 2018-imut nalunaarutaat saqqummiunneqaqqammerpoq. Oqaatigineqartut amiilaarnartumik imaqarput, tassami meeqqanik kinguaassiutitigut atornerluinerit ajoraluartumik ikiliartunngillat.

Meeqqanik inuusuttunillu kinguaassiutitigut atornerluisarnerit akiorniarlugit kommunit tamaviaarput, ulluunerani paaqqinnittarfiit aammalu ulloq unnuarlu meeqqanik inuusuttunillu paaqqinnittarfiit sullissisullu imaannaanngitsunik nammataqarput, kinguaassiutitigut atornerluinerit ilaatigut pissutaallutik ilaqutariippassuit avissaartuutsinneqarput. Meeqqat Illersuisuisuat MIO, meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit suliniaqatigiiffiit Foreningen Grønlandske Børn, Meeqqat Ikiortigit – Red Barnet, Meeqqat Inuunerissut, NAKUUSA allarpassuillu pisortat ingerlataat aamma namminneq kajumissutsiminnik suliniartut nukipparujussuit atorlugit maannamut sulianik arlalissuarnik ingerlatsereerput kivitseqataallutillu.

Meeqqat inuusuttullu kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasut ikiorsernissaannut nukinnik peqaratta qujanaqaaq. Suliniarneq millisinnagu akerlianilli annerulersillugu ingerlatiinnarneqartuartariaqarpoq.

Inuttut akisussaaffeqarnerput susassareqatigiinnerpullu ersarissartariaqarparput

Atornerluisoqarsimatillugu ilimatsaassinermi nalunaartussaatitaanermi paqumiginninnerup atorunnaariartornera pitsaasutut oqaatigisariaqarpoq. Taamaalilluni  inatsisit malillugit meeqqat inuusuttullu ikiorserneqarnissamut periarfissaqalertarput, atornerluisullu pilertornerusumik iliuuseqarfigineqarsinnaalerlutik meeqqanik kinguaassiutitigut atornerlueqqinnginnissaat eqqarsaatigalugu.

Ajoraluartumilli  meeqqanik kinguaassiutitigut atornerluisoqarsimatillugu nalunaaruteqartannginnerup atuunnera ernumatigisariaqaripput MIO oqaaseqarpoq. Nipangiussiinnarnerup kalunnerisa kittorarnissaannut sapiissuseqarneq suli annikippallaartoq paasinarpoq. Nipangiussiinnarnerulli kalunneri kittorarneqarpata illuatungaani meeqqanik inuusuttunillu atornerluisut pineqaatissinneqartarnerat ajortuliamut sanilliullugu naapertuuttariaqarpoq. Pineqaatissinneqartut isertitsivimmiitinneqarnerminni katsorsarneqarnissaat pinngitsoorani pisariaqarpoq, tamannami pinngippat isertitsivinniit anigunik ajortuliamik assinganik iliuuseqaqqissinnaanerat qanippallaassasoq ernummatiginngitsuugassaanngimmat.

Meeqqanik inuusuttunillu kinguaassiutitigut atornerluisoqarsimatillugu pineqaatissiinermi inatsisit malittarisassallu ersarinnerulernissaat sukannernerulernissaallu pillugit Inuit Ataqatigiit oqaloqataanissaminnut piareersimapput. Matumanittaaq isumaqarpugut KILLILIISA-mut aningaasaliissutaasut annertuseqqissinnaanerat oqallisigisariaqaripput. Peqatigisaanillu kannguttaatsuliorfigineqartut pilertornerusumik katsorsarneqartalernissaat anguniarlugu iliuuseqartariaqarpugut, pingaaruteqarmat eqqugaasut utaqqisinneqarujussuaqqaaratik qaangiiniarnissamut aqqutissiuunneqarnissaat.

Aqqa Samuelsen, mobil 52 37 03

Isumaginninnermut meeqqallu pillugit oqaaseqartartoq

Sofia Geisler, mobil 58 81 55

Inatsisinut Ataatsimiititaliami ilaasortaq

Politit angallataannik atorunnaarsitsiniarneq unitsinneqarli

Politit angallataannik atorunnaarsitsiniarneq unitsinneqarli

Januarimi kalerriunneqartoq politit angallataat Sisak I, II, III, IV atorunnaarnissaat Targanillu taarserneqarnissaat annilaartitsivoq. Nunatsinni imarsuarput inuutissarsiutigaarput, imarsuaq isorartungaaqisoq peqqarniisinnaasorlu inuutissarsiorfigalugu angallavigiuarlugu. Angalasortagut pinngortitaap nukiinut sorsussinnaajunnaaraangamik ikiortissarsiortariaqartarput, ikiortissallu ikioqqusumit nukittunerit aallartinneqartarput, maani Maniitsumi politit angallataat Sisak II aallartinneqartarluni. 

Taakkuli Targanik taarserniarneqarput, ukiakkut qaqinneqartartunik, sikulimmi angalasinnaanngitsunik, malissiornermi ikiuussinnaanngitsunik, annertuumillu ajunaartoqalertillugu navianartorsioqataaginnarsinaasunik taarserniarneqarlutik. Taama iliortoqarniarnera angalasortatsinnut toqqissisimananngilaq. Aalisartortartami, piniartortatta, avataasiortortatta ilaqutaasullu toqqissisimassutigisarpaat angalasortatta pisariaqartillugu ikiorneqarsinnaasarnerat, taannalu allanngortittariaqanngilaq.

Assersuutigalugu Maniitsumi Sisak II atorunnaarsinniarneqarpoq, Targamillu taarserneqarani. Maniitsumi politit angallataaruppata angallaverujussuarmi ikiorsiigasuartussaarutissaaq. Maniitsup eqqaa sikuneq ajorami ukioq naallugu immakkut angallaviuvoq, aatsitassarsiorfiit marluk pilersiiniarneqarput, kangerluppassuillu aalisarfiupput. Taamaammat piviusorpalaanngilaq Maniitsumi politit angallataarunnissaa.

Politit angallataat Sisaat ukiuni 20-ni aningaasarpassuit atorlugit ineriartortinneqarsimapput. Angallatit taakku unnuiffiusinnaapput, taamaammallu eqqartuussivittut aamma atorneqartarlutik. Parnaarussanik angallassisinnaapput. Tankikkaajugamik ungasissorsuarmut ingerlaarsinnaaapput. Sikusiutaasinnaapput, itsinikikkamillu angallatit annerit allat angallavigisinnaanngisaannut angalasinnaallutik. Qatseruteqarput kaligisinnaallutillu. Angallammi inuttaasut sinerissatsinnik ilisimaarinnilluartuupput, ujaasisoqartillugu allanilu ilisimasaat atorluarneqarsinnaallutik. Angallatit taakku angalasunut ilaqutaasunullu toqqissisimanermik tatiginninnermik naatsersuutaasutullu isigineqarput.

Targa angallatit sukkasuujupput, ornitartik tikigasuarsinnaallugu. Taakkuli unnuiffiusinnaanngillat, ataasiinnarmik inuttaqartinniarneqarput, qatseruteqanngillat, sikusiorsinnaanngillat, imarluttumi annaassiniarsinnaanngillat ukiaannartorlu novemberimi qaqinneqartarlutik, aatsaallu upernaakkut majimi singinneqartarlutik. Parnaarussanut immikkut iniuteqanngillat kaligisinnaanatillu.

Politiit angallataat Sisak, I,II,II,IV atatiinnarlugit pisariaqartitsineq naapertorlugu Targanik pilersitsisoqarsinnaavoq. Tassami sukkasuumik ornitaq tikissagaanni Targa sukkasooq atorluarsinnaammat.

Nunaagatta imarsuatsinnik inuuniuteqartut, ilisimasalinnik, pisinnaasaqarluartunik ikiorneqartarnissarput naatsersuutigiuaannarusupparput.

Angalatilluta nammineq isumannaatsuunissarput nammineq akisussaaffigaarput, allatulli ajornartoorutta ikiorneqarsinnaanissarput toqqissisimassutigerusupparput. Ikiorneqarsinnaanerput naatsorsuutigisinnaajumavarput.

Taamaammat politit angallataat suli ukiut 20-it atorluarneqarsinnaasut atatiinnaquagut. Ukiut 20-it nallertinnagit allanik pilersaarusiortoqarsinnaavoq.

Grønlands kommando kisiat isumalluutigissanngilarput. Uagut imartatsinni nammineq ilisimasagut aallaavigalugit immakkut isumannaallisaaneq ineriartortittuartigu, tamanut toqqissisimanartumik.

Mimi Karlsen – 587619

Inatsisartuni ilaasortaq

Inuit Ataqatigiit

Aalisartunut inuiaqatigiinnullu akisussaassuseqartunik Naalakkersuisoqalerli

Aalisartunut inuiaqatigiinnullu akisussaassuseqartunik Naalakkersuisoqalerli

Nuannaarutigaara Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq naliginnaasumik ullaap tungaani kaffisoqatigigatsigu. Taamaattorli oqaloqatigiinnitsinni kissaateqarfigaara Aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuup sulilluni aallartinnginnerani oqaloqataatinneqarnissatta piviusunngortinnissaa.

Tamanna ulloq manna tikillugu pisimanngimmat Naalakkersuisuit akisussaaffimmik tigusisariaqalerput.

Aalisarnermut Naalakkersuisoq ilisimatipparput ataatsimiititaliarsuup tunngavigisassaannik immersueqataanissamik Demokraatit periarfissinneqarnerattuut aamma Inuit Ataqatigiit partiillu allat akuutinneqartariaqartut.

Naalakkersuinikkut suliat annertuut inuiaqatigiinnullu sunniuteqartussaasut matoqqasumik ingerlanneqarnerat ullumikkut Naalakkersuinikkut ingerlatsinermi nalinginnaalersimavoq. Inuiaqatigiinni tamanna toqqissisimatitsinngilaq Naalakkersuisullu tatiginassusaannik innarliilluni. Akisussaassuseqarluni peqataatitsisumillu Naalakkersuineq ujartorpara. Suleqatigiinnerulerniarta, akisussaaqatigiinnerulerniarta inuiaqatigiillu pillugit suleqatigiiffissagut katersorlugit immitsinnut naalaarsinnaalerniarta.

Múte Bourup Egede – mobil 55 21 06

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Ilinniartitaaneq nittarsaanneqarnerulerli

Ilinniartitaaneq nittarsaanneqarnerulerli

Inuusuttut Ataqatigiit isumaqarpugut illoqarfinni minnerusuni kiisalu nunaqarfinni

ilinniartitaaneq pillugu inuusuttunut qanimut nittarsaassisoqartalersinnaanera aaqqissuussaasumik suliarineqassasoq, aammalu qanimut qinnuteqartarnerit ersarinnerusumik paasinarnermillu aqqutissiusalernissaq aaqqissuuseqqiffigineqartariaqartoq.

Maannakkumi meeqqat atuarfianniit ingerlariaqqittartut ajoraluartumik ikippallaarput , taakuupummi siunissaminut qanoq ingerlariaqqinissaminut  ikorfartorneqartussat. Aammalu erseqqissaasutigerusupparput illoqarfinni mikinerusuni kiisalu nunaqarfinni internet-ikkut atuinerup qaamaasakiffigineqarnera avammut malinnaaniarnermut kiisalu ilinniaqqinnissamut ingerlariaqqinnissamut nalornissutigineqartarmat. Isumaqarpuguttaaq pisortat aammalu tassunga susassaqartut ersarinnerusumik  ingerlaaseq eqqumaffiginerulertariaqaraat.

Siunnersuineq aamma illoqarfinni minnerni nunaqarfinnilu annertunerusoq

Majoriaqarfiit ilinniartitaanermut siunnersortit nunaqarfinnut ornigullutik aqqutissiuisinnaalersinnaanissaat taamaalillunilu atuartunut imaluuniit innuttaasunut katersuutitsillutik ersarinnerusumik paasissutissiisalersinnaanissaat pisortanit inerisaavigineqassaspq ujartorparput. Tamanna sumiifinni Majoriaqarfiunngitsuni ukiut tamarluinnaasa pisartussatut angorusunnarpoq.

Inuusuttut ataqatigiit siunnersuutigerusupparput pisortanut kiisalu tassunga susassaqartunut sukumiisumik tamanna misissortariaqartoq aaqqissuussiffigineqarlunilu. Tassami inuusuttut taakuupput siunissavut.

Narsingatak Kuko – mobil 23 06 38

Inuusuttut Ataqatigiinni

siulersuisunut ilaasortaq

Oqaatsit tunissutaapput

Oqaatsit tunissutaapput

Ilitsoqqussaralugu oqaatsit ulluat 21. Februar 

Inuit akunnerminni attaveqatigiissinnaanerat paaseqatigiissinnaanerallu nukittorsarniarlugu oqaatsinik atituumik atuisinnaaneq oqaatsinillu arlalinnik atuisinnaaneq siuarsarusullugu ilitsoqqussaralugu oqaatsit ulluat atulersitaavoq. Ullorlu taanna periarfissiilluartarpoq oqaatsitta atorneqarnerat pillugu killiffissiueqataanissamut.

Kulturit ileqqullu assigiinngitsut akornanni oqaatsit attaveqaataasarnerisa pingaarutaata annertusartuarnissaasa kiisalu oqaatsinik ilinniartitsinerup pimooruttuarnissaa nunatsinni aamma pingaaruteqarpoq.

Ilitsoqqussaralugu kalaallisut oqaatsigut nunarsuarmioqataasunut allanut sanilliulluta amerlasoorsuunata ataatsimoorussaraagut. Oqaatsillu amerlasuunit oqaaserineqartut atorneqarnerisa annertusiartornerat ilutigalugu oqaatsitta unammillerneqarnerat nutaarsiassaanngilaq.

Nutaarsiassaqartitsiviit

Ilitsoqqussaralugu kalaallisut oqaatsitta isumaarukkiartoratik nukittuumik inissisimanissaannut aqqutissiuusseqataajuarnissamut nutaarsiassaqartitsiviit attaveqaqatigiinnermilu aqqutit allat annertuumik akisussaaffeqarput. Akisussaaffimmik tassannga ilisimaarinninnissaat isumannaarinninnissaallu aalajangiisooqataariaannaavoq kalaallisut ilitsoqqussaralugu oqaatsitta qanoq nukittutigalutit inuiaqatigiinni atorneqarnerannut.

Ilitsoqqussaralugu kalaallisut oqaatsitta patajaatsumik eqqortumillu atorneqarnissaannut qulakkeerinneqataasussamik pisussaaffik annerpaaq uatsinniippoq, eqqunngitsumik atuinermut tikkuaanissamut aaqqiissutissamillu siunnersuuteqarnissamut qaninnerpaajugatta.

Oqaatsit allat  

Kulturit ileqqullu assigiinngitsut akornanni attaveqatigiinneq qaffasinnerpaaq pissappat pingaaruteqarpoq oqaatsinik allanik ilinniarnissamut periarfissaqarnissaq atuisinnaanissarlu. Meerartatta inersimasullu oqaatsinik allanik ilinniarnissaannut aqqutissiuussineq ujartortuartariaqarparput, kulturit ileqqullu assigiinngitsut ilisimasaqarfiginerulernerisa saniatigut tamanna piginnaanngorsaanermik aamma malitseqakkajuttarmat.

Taamaammat Inuit Ataqatigiinniit kaammattuutigisavarput Oqaatsinik Pikkorissarfik aqqutigalugu ilitsoqqussaralugu oqaatsit saniatigut oqaatsinik allanik atuisinnaalernissamik siunertaqarluni pikkorissaanerit annertusisamik ingerlanneqartut anguniaqqullugit.

Sofia Geisler – mobil 58 81 55

Inatsisartuni ilaasortaq

Meeqqat inuusuttullu inuunerminni naapertuilluarnermik misigisaqartinneqassapput

Meeqqat inuusuttullu inuunerminni naapertuilluarnermik misigisaqartinneqassapput

Nunarsuaq tamakkerlugu inuiaqatigiinnut naapertuilluarnermut ullorititaasoq taassaavoq 20. februar.

Inuiaqatigiinnut naapertuilluarnermut ullorititaasoq nunarsuarmioqataasunut tamatsinnut, inuiannilu tamani inuit atugarisaasa assigiinngissinnaaneri pillugit eqqaasitsiniutaavoq.

Sorpassuit inuiaqatigiit ingerlaasianni napertuilluarnermut tunngasut qaqilerneqarlutik eqqartorneqarsinnaagaluartut, meeqqat inuusuttullu atugarisaat pingaarnerutillugit saqqummiussissallunga aaliangiussimavara. Arlalitsigut meeqqat inuusuttullu pillugit qaqilerinissatsinnut eqqartuinissatsinnullu pissutissaqarluarpugut.

Ulluni makkunani inuiaqatigiit akornanni aammalu tusagassiutitigut meeqqat inuusuttullu sammineqangaatsiarput. Nunatsinni meeqqanik inuusuttunillu sumiginnaasarnerit kinguaassiutitigullu atornerluisarnerit annertoorujussuupput. Meeqqat inuusuttullu sumiginnagaanermik kinguaassiutitigullu atornerlugaanermik eqqugaasimasut inuunerup sinnerani innarlerneqaatigisaminnik qaangeruminaatsilluinnakkaminnillu nalaataqarnermikkut inuttut alloriaqqinnissartik ajornartorsiutigilersarpaat, kingunerisinnaallugulu imigassamut aanngajaarniutinullu atuilernerit allarpassuillu inuunerluutaalersinnaasut. Meeqqat inuusuttullu inuunerminni artukkerneqarujussuartarnerat pissutigalugu inuiaqatigiittut oqartariaqalerpugut “meeqqanik inuusutttunillu sumiginnaasarnerit kinguaassiutitigullu atornerluisarnerit tassa tassunga killittariaqalerput”.

Meeqqanik inuusuttunillu sumiginnaasarnerit kinguaassiutitigullu atornerluisarnerit kingunerisaannik ilaqutariit avissaartuutsinneqartarnerat atugaagaluttuinnartut ilagivaat. Ilaqutariinnik avissaartuutsitsineq ilaqutariippassuarnut artukkiivoq, aaqqiissutissanillu naapertuilluarnerusunik anguniagassittariaqalerluta.

Meeqqat inuusuttullu naapertuilluarnermik isumassorneqarnissaat pingaaruteqarpoq. Meeqqat inuusuttullu atugarisaat pineqartillugit arlalitsigut angajoqqaat inersimasullu eqqarsaatigineqarpallaarneq ajorput. Taamaattoqarnera pissutsit pitsaasup tungaanut sakkiartunnginnerannut pissutaaqataasinnaasut ilagisinnaavaat. Angajoqqaat inersimasullu aamma misigissuseqarput, misigissutsitigut tigusisarput sunniisarlutillu, amerlasuullu isumassugassaasarlutik. Taamaattumik meeqqat inuusuttullu sumiginnagaasarnerat kinguaassiutitigullu atornerlunneqartarnerat aaqqiiviginiarneqassappat angajoqqaat inersimasullu peqatigalugit siunissamut siunnerfilimmik iliuusissatut pilersaarusiortariaqalerpugut.

Meeraq illersorniarlugu nakuusernermut, kinguaassiutitigut atornerlunneqarnissamut allatigullu innarlinnginnissaa siunertaralugu angajoqqaat ilaat avittariaqarsimasut paasilluarneqarsinnaapput.

Ilaqutariit katersuuffigisinnaasaannik iliuusissanik eqqarsaqatigiittariaqalerpugut. Ilaqutariit ataatsimoortillugit sullinneqarnissaat, ilaqutariinnut politikki naapertuilluarnermik toqqammaveqartup pilersinneqarnissaanut suleqatigiittariaqarpugut.

Ilaqutariit avissaartuutsinneqannginnissaat anguniarlugu ilaqutariinnut sullissivimmik Nuna tamakkerlugu sullissilertussamik pisariaqartitsisoqarpoq, sineriatsinnilu Ilaqutariit illuisa ineriartortinneqarneri ataqatigiissaarluagaanerusumik ingerlanneqarnissaa pingaaruteqarluni. Ilaqutariit siunnersorneqarnerat nukittorsarniarlugu ilaqutariinnut siunnersortinik angalasartussanik peqarnissarput pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq isumaqarpunga. Taamaalillutik ilaqutariit qanimut tikinneqarlutik alloriaqqinnissamut siunnersorneqarsinnaalissagaluarput.

Angajoqqaatut inersimasutullu meeraq inuppalaassusermik qanilaarnermillu misigitittuartigu, meeraq qanorluunniit ikkaluarpat oqaasinngueqatigisarlugu. Meeqqap oqaasii angajoqqaatut paasissallugit pingaaruteqartorujussuuvoq. Aamma meeqqap angajoqqaaminit paasineqarnissani tusaaneqarnissanilu pinngitsoorsinnaanngilaa. Meeraq qanorluunniit atugaqaraluaruni angajoqqaaminit inersimasunillu isumassorneqarnissani pisariaqartippaa.

Inuiaqatigiittut ataatsimoorluta akisussaaffigaarput meeqqat inuusuttullu kinguaassiutitigut atornerlunneqannginnissaat, taavalu meeqqanut inuusuttunullu atugassarititaasut peqqinnartuunissaat patajaatsuunissaallu ataatsimoorluta pilersissallutigit.

Meeqqat inuusuttullu atugarisaat pineqartillugit angajoqqaat inersimasullu qanimut peqataanissaat ataqatigiissaakkamik inatsisit aqqutigalugit eqqanaarniartariaqarput. Tamannaavorlu ullutsinni siunissamilu meeqqat inuusuttullu atugarisaat pineqartillugit inuiaqatigiittut pikkorinneruffigisassarput.

Aqqa Samuelsen, mobil 52 37 03

Inuit Ataqatigiit

Isumaginninnermut meeqqallu pillugit oqaaseqartartoq

Aalisarnermi inatsisissap Naalakkersuisunit isertuunneqarnera ernumanartoqarpoq

Aalisarnermi inatsisissap Naalakkersuisunit isertuunneqarnera ernumanartoqarpoq

Demokraatit aamma Siumut pingaarnertut akissuteqartariaqarput sooq aalisarneq pillugu inatsisissaq isertuusserpalaartumik suliarineqarnersoq. Ammasumik kikkullu tamarmik peqataaffigisaannik nuna tamakkerlugu naaperiaaffiusumik aalisarnermut inatsisissaq suliarineqassasoq politikkikkut isumaqatigiissutaavoq. Isumaqarpunga massakkut naalakkersuinikkut suleqatigiit isertukuluttumik ingerlatsinerat oqaaseqarumanngittarnerallu ernumanartoqartoq.

Aalisartitseqatigiiffiit, tunitsiviit, aalisartorpassuit aammalumi inuiaqatigiit siunissami aningaasarsiornerannut qitiusoq sooq ammasumik susassaqartunillu nalornisitsinngitsumik suliarineqanngila? Inuit Ataqatigiit politikkikkut oqaaseqartartuattut sakkortuumik kaammattuutigaara Demokraatit, Siumut, Atassut aammalu Nunatta Qitornaasa naalakkersuinikkut ammasumik ingerlatsilernissartik takutittariaqaraat. Aalisarneq pillugu inatsisissaq massakkut matoqqalluinnartumik suliarineqarpoq. Partiit pineqartut siornatigut oqaaseqartarnerminni ammasumik peqataatitsisumillu ingerlatsinissamik neriorsuutaat massakkut pisumi maqaasinarpoq.

Inuit Ataqatigiinniit inussiarnersumik kaammattuutigaarput apeqqut taamak pingaaruteqartigisoq Naalakkersuisuniit aamma Demokraatiniit aalisarneq pillugu inatsisissaq imartooq ammasumik peqataatitsillutillu ingerlatilissagaat. Sunaana inatsisissami isertuussassartarigamiuk? Suna tunngavigalugu Naalakkersuisut oqaaseqarumanngillat? Apeqqutit akineqarsinnaanngitsut amerliartuinnassanngippata suliassaq ammaanneqarniarli.

Inuit Ataqatigiit aalisarneq pillugu inatsisissami suleqataarusukkaluarpugut sulilu suleqatigiinniit periarfissinneqanngilagut. Sunniuteqarsinnaanitta  ammaanneqarnissaa ujartorparput. Kaammattuutigaarpullu aalisarneq pillugu inatsisissap inuiaqatigiinni isumaqatigiiffiusumik katersuuffiusumillu siounertaqarluni suliarineqarnissaa. Naalakkersuisooqatigiit aammalu Demokraatit ammanerusumik sulilernissaannik neriuuteqarluta avammut nalunaarpugut, neriuutigaarput matoqqasumik sulineq unissasoq suleqatigiilluta aamma ingerlatsisinnaagatta.

Aqqaluaq B. Egede

Politikkikkut oqaaseqartartoq

Mobil 56 27 66

Aalisarneq pillugu politikkikkut siammasissumik isumaqatigiissusiortoqarnissaa pisariaqarpoq

Aalisarneq pillugu politikkikkut siammasissumik isumaqatigiissusiortoqarnissaa pisariaqarpoq

Inuit Ataqatigiit isumaqatiginninniarnissamut suleqatigiinnissamullu piareersimagatta aalisarneq pillugu apeqqummi illuatungiliuttoqatigut allat aamma ilaatillugit isumaqatiginniarneqarfigineqarnissarput ujartorpara. Inuit aallartitaattut apeqqummi nunatsinnut aaliangiisuulluinnartumi siammasissumik tunngavilimmik siunnissaq pilersinneqartariaqarpoq. Aalisarneq tamatsinnut tunngavoq, tamatta suleqatigiissutigissavarput.

Aalisarneq pillugu inatsisissamut suliaqartussamik isumalioqatigiisitamik pilersitsinissaq naalakkersuisooqatigiit tapertaasullu akunnerminni isumaqatigiinniassutigisussanngoraat paasivarput.

Aalisarneq nunatsinni inuttut atukkatta aningaasarsiornittalu tunngavigaa, siammasissumillu politikkikkut isumatusaartumik, periarfissiisumik tunngavigissaartumillu aqqutissiuussiffigisariaqarparput.

Tamannalu tunngavigalugu aalisarneq pillugu sulinissami partiit akornanni siammasissumik isumaqatigiissusiorsinnaaneq qitiulluinnartoq oqaatigisariaqarpara.

Aalisarnikkut piorsaaneq siunissaq isigalugu tamatsinnut pitsaasumik sunniuteqarnissaa qulakkeerumallugu qinigaaffiit akimorlugit kikkullu naalakkersuinikkut siuttuunerat apeqqutaatinnagu, politikki attanneqarsinnaasoq suliarisariaqarparput.

Naalakersuisoqatigiit tapertaasalu isumaqatigiissutissartik qulakkernissaa kisiat suliarinagu ammasumik partiinik, susassaqartunik innuttaasunillu suliap aallaqqaataaniilli peqataatitsillutik suleqatiserinnillutillu ingerlatsinissaannik kaammattuivunga. Pisuussutivut ataasimoorluta pigisavut aporaassutaasussamik isumaqatigiissusorfiussannngillat, akerlianilli isumatusaartumik siammasissumillu isumaqatigiissusiorfiusariaqarput.

Múte Bourup Egede

Siulittaasoq

Inuit Ataqatigiit