Archive for the Nutaarsiassat Category

Perorsaasut inunnillu sullissisut inuiaqatigiit naleqartillissuk

Perorsaasut inunnillu sullissisut inuiaqatigiit naleqartillissuk

Inuit Ataqatigiit perorsaasut inunnilu isumaginninnermi suliaqartut inuiaqatigiinni naleqartitatigut minnerunngitsumillu naalakkersuinikkut pingaarnersiuinermi ilaanissaat kissaatigaat.

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni Peqqissutsimut Ilaqutariinnermullu Ataatsimiititaliami ilaasortaatitaat Aqqa Samuelsen-ip tamanna ima itisilerpaa:

“Siunissami namminiilivinnissamut inuiaqatigiit piumasaqaataat naapertorlugit meerartatsinnut piginnaasassanik pisariaqartinneqartunik, pingaarnertut assersuutigineqarsinnaapput meerartatta imminnut tatiginissaat, imminnut naleqartutut misiginissaat, sassarsinnaaneq minnerunngitsumillu nammineersinnaalernissaat perorsaanermi pigiliutsitsiniarnikkut atugarissaarnissamullu ineriartortitsisuummata. Meerartavut inuiaqatigiinnut appakaatinnginnerini inuiaqatigiittut ataatsimoorluta meeqqerivinnilu “ivassavagut” siunissami inuiaqatigiinni sunniuteqarluarlutik inuulernissaat qulakkeerniarlugu.”

Tamannalu tunngavigalugu maanna meeqqerisussaaleqinermi ajornartorsiuteqarnitta ilorraap tungaanut saatinnissaannut Inuit Ataqtiigiit peqataaffigerusuppaat. Matumanilu perorsaasut inunnullu sullissisuusut atugarisaat politikkikkut qiviarneqartariaqarput. Tamatumunnga Aqqa Samuelsen ima oqaaseqarpoq:

“Inatsisartut inatsisiliaat kommunenit malinneqartut naammattumik naammassineqarsinnaanngippata allatut iliuuseqarsinnaanissamut ammanerusariaqarpugut. Nunatsinni meeqqerivinni pikkorissunik sulisoqalernissaq anguniarlugu Nunatsinni Perorsaasut Kattuffiat minnerunngitsumillu angajoqqaat meeqqerivinni atugassarititaasunut pitsanngorsaanissamik oqariartortuarnerat tusaaneqartariaqarpoq.”

Matumani meeqqerivinni tiimimusiaqarlutik sulisuusut atugarisaat amma nalilersoqqittariaqartut Inuit Ataqatigiit isumaqarput. Politikkikkut inuit atugarisaannut samminninnerusariaqarpugut. Tamaaliornikkut inuiaqatigiit ulluinnarni atugaannut iserluta suleqatiserinnissagatta.

 

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartuni ilaasortaq

Aqqa Samuelsen

Mittarfissuit sananeqarnissaannut suliarinerannullu Inuit Ataqatigiit piumasaqaativut suli attappavut.

Mittarfissuit sananeqarnissaannut suliarinerannullu Inuit Ataqatigiit piumasaqaativut suli attappavut.

Mittarfissat pillugit Inuit Ataqatigiit nuna tamakkerlugu isumaqatigiissutissamik siunnersuuteqarsimanerput pisariaqavissimasoq ataatsimiititaliami sulinitsinni ilimagereersimasatta ilumoorsimaneri qulakkeersimalerpagut. Uppernarsivarput suliamut isertuussaaqisumut ernumassuteqarsimanerput tunngavissaqartoq. Mittarfissat neqitsiullugit nunatta aningaasarsiorfissai, oqartussaassuseqarnissaa, aalajangiisarnikkullu pissaanera naalagaaffeqatitsinnut niuerutigineqarsimapput.

Mittarfiliortiternissat tunngaviatigut isumaqatigigaluarlugit, Naalakkersuisooqatigiit suleqataasalu niuernerlunnermik tunngavilimmik Naalagaaffimmut pissaanermik annertoorujussuarmik tunniussinerat akuersaarsinnaannginnatsigut naqissuserumavarput.

 

Múte B. Egede
Inatsisartuni ilaasortaq
Inuit Ataqatigiit

Angallannikkut kiffartuussinissamut isumaqatigiissut aaqqiivigisigu

Nunatta sineriaani silaannakkut imaatigullu inuit angallanneqarnissaannik kiffartuussinissamik isumaqatigiissut massakkorluinnaq aaqqiivigineqartariaqarpoq. Parti Siumut aammalumi partiit allat kaammattorusunnaqaat aningaasanut inatsimmi 15 mio.kr.-inik aningaasaleeqqinnermikkut S-61 nunatsinni marluulernissaat qulakkiissagaat.

Massakkut allatut aaqqiinissamut periarfissat naalakkersuinikkut suliarisimanngilavut. Kisianni aaqqiisoqartariaqarpoq. Aamma tamanna inuiaqatigiinniit kissaatigineqartoq partiit tamarmik tusaaniartariaqarpaat. Isumaqarpunga kiffartuussinissamik isumaqatigiissut ajorluinnartoq S-61-inik marlunnik atuutilersitsinikkut ikiorserneqartariaqartoq.

Kiffartuussinissamik isumaqatigiissut ajorigaanni, aaqqeqqugaannilu oqaluinnarani aamma naammagittaalliuinnarnani naalakkersuisooqatigiinniit taakkualu suleqataanniit manngagaaq aaqqiisoqarnissaa Inuit Ataqatigiinniit kaammattuutigaarput. Uagut aamma aaqqeeqataanissamut peqataarusuppugut. Aningaasanut inatsisissaq suli “ammavoq”, periarfissaq atorluarutsigu 15 mio.koruuninik aningaasaliilluta ukiuunerani sikusarfiusuni inuit assartorneqarnerat aaqqiivigisinnaagaluarparput.

Inuit Ataqatigiit tusaavarput partiit anginersaata Siumup arlaleriarluni kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit aaqqinneqarnissaat noqqaassutigisaraat. Tassuuna isummagut assigiipput, aaqqiiniarta aningaasaliillutalu.

Nunatsinni innuttaasorpassuit aaqqiisoqarnissaanik noqqaanerat timitaliiffigineqartariaqarpoq. Inuppassuit angallannikkut akimmisaartinneqartut isiginiarneqartariaqarparput. Neriuppunga periarfissaq pigeriigarput atorluarlugu S-61 atorlugu silaannakkut inunnik angallassineq nukittorsarneqassasoq. Naalakkersuinikkut aalajangiisariaqarpugut. Akisussaaffik tigusariaqarparput. Massakkut allannguisariaqarpugut.

Inuit Ataqatigiit siunnersuutigaarput tamatta isumaqatigiilluta aaqqiissuteqarnissaq iliuuseqarfigalugulu timitalissagipput.

Inuit Ataqatigiit
Siulittaasuata tullia
Aqqaluaq B. Egede

Inuit qulingiluat aalajangiissanngillat

Inuit qulingiluat aalajangiissanngillat

Inuit Ataqatigiinni isiginnaaginnarnianngilarput inuiaqatigiit toqqissisimanngissutaannik isiginngitsuusaarinninneq. Inoqaterpassuavut alloriarfiunialersumut qulaatiinnarneqartutut misigalutik aalassassimaartut aalajangiisussanit ilisimaneqarput, aamma aalajangiisussat takorlooreersimassavaat piffissap ingerlanerani nipangeriartuaartoqarnavianngitsoq.

Inuiaat kalaallit avissaartuupput

Novemberip 21-ani 2014-mi, isumasiuisarfiup HS Analyse-p isumasiuisitsinerani ersersinneqarpoq, inuiaqatigiit 71%-iisa taasisitsisoqarnissaa kissaatigigaat[1].

Inuiaqatigiit uranimik piiaanissamut tunngatillugu annertuumik avissaartuuttoqarnera aallaavigalugu Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ilaasortaat ullumikkut inuiaat kalaallit taasitinneqartariaqarnerat pillugu siunnersuuteqarput. Taasititsinerullu pinnginnerani attuumassuteqanngitsunik illuinnaasiunngitsumillu paasititsiniaasoqassasoq.

Ilaatigullu siunnersuummut oqaaseqarnermi qitiutinneqarpoq amerlanerussuteqaraanni isumaqanngitsoq inuiaqatigiit tamakkiisumik soqutigisaat aallaavigilluinnarlugu aalajangerneq.

Taasititserusunnermik siunnersuuteqarnermi  qitiulluinnarpoq, matumani pineqartuni inuiaat tusaqqaarsimatinnagit aalajangersaanissaq oqartussaaqataanitsinnut kalluaataasussaammat – ingammik suliani taama annertutigisumik innuttaasut inoqarfiinut taamak qanitsigisumi avatangiisitigut sunniuteqarnerluffiungaatsiarsinnaasuni.

Amerlanerussuteqarneq najummisuliullugu oqartussaaqataaneq napatissallugu amigarujussuarpoq, inuillu ilarpassui nunatsinni inissaqanngitsutut misigisimatillugit.

Nunat Tamalaat Inuit Pisinnaatitaaffiinik Siunnersuisooqatigiivisa kaammattuutaat : Århusimi isumaqatigiissut (konvention) atsiorniarsiuk

Taasititsinissamik  kissaateqarnerput Nunat Tamalaat Inuit Pisinnaatitaaffiinut Siunnersuisoqatigiit 10. september 2018 innersuussuteqarput aatsitassarsiornermut aamma tunngassutilinnik taasititsinissamik siunnersuuteqarnermik ilaatigut assingusinnaasumik. Nunat Tamalaat Inuit Pisinnaatitaaffiinut Siunnersuisoqatigiit innersuussutaanni pingaarnerit ilagaat nunatta Århus Konvention 1998-imeersoq atsiorlugu nunatsinni atuutsileqqullugu[2]. Århus Konvention pingasunik sukaqartinneqarpoq, siullertut avatangiisitigut sunniutissaanut paasissutissat siammarterneqarsinnaanissaannut, tulliatut innuttaasut aalajangiinissamut tamakkiisumik ilaatinneqarsinnaanissamik pisinnaatitaaffeqarneq pingajuattullu innuttaasutut naammagittaalliuteqarfissaqarnissamik eqqartuussivikkullu suliassanngortitsisinnaanissamik periarfissaqarnissamik pisinnaatitaaffeqarnissaq. [3]

Massakkut atuuttut aallaavigalugit nunatta avatangiisitigut taamak sakkortutigisumik kingunipiloqartussat pillugit Naalakkersuisut inuit qulingiluat aalajangiiffigisussaalersinneqarnerat tunngaveqarpoq. Inuiaat kalaallit avatangiisitigut ernummatillit siunissamullu isumalluartut ataatsimut namminneq taasitinneqarlik inuiattut Narsami aatsitassanik qinngornernik uloriarnartortalinnik piaasinnaanissaq pillugu – inuiattut ingerlariaqqittoqarnissaa anguniarlugu.

Múte B. Egede

[1]Link: https://en.calameo.com/read/0007751947cfc9a7ff61b

[2]https://documents-dds-ny.un.org/doc/UNDOC/GEN/G18/273/60/PDF/G1827360.pdf?OpenElement

[3]https://da.wikipedia.org/wiki/%C3%85rhuskonventionen

Inuit Ataqatigiinni siulittaasumik qinersinissaq aaliangiisuulluinnartoq pisussanngorpoq

Sara Olsvigip politikkimit tunuarneratigut Inuit Ataqatigiinni aalajangiisuulluinnartussatut siulittaasumik qinersisoqartussanngorpoq. Partiip siuttussaa sapiitsuussaaq partiillu ingerlaffissaanik tikkuussinissamut piginnaasaqassalluni – aammali nunatsinni inuiaqatigiinni avissartuussimasuni ataatsimoortitsimortitsisinnaassuseqartuussalluni, Inuit Ataqatigiinni inuit ilisarnartut, Ane Hansen, Asii Chemnitz Narup aamma Aaja Chemnitz Larsen isumaqarput:

”Inuit Ataqatigiit kisimik nutaamik siulittaasortaartussaanngillat. Nunarput tamakkerluni siuttunik nutaanik aallartiffissamillu nutaamik pisariaqartitsivoq. Taamaattumillu Inuit Ataqatigiinni partiip siulittaasussaa assorujussuaq pingaaruteqartussaavoq, IA-mi ilaasortat kisiisa eqqarsaatiginagit – nunamulli tamarmut. Nuna innuttanik peqataatitsilluarni sullinneqarnissaanik pisariaqartitsivoq, inuinnaat naalakkersueqataaneranni naalakkersuisut aqutsilluartuusut pisariaqartippagut, susassaqarfiit akisussaaffigilernikuusagut pitsanngorsarneqartariaqarput namminersornermullu inatsisit pisinnaasaat piviusunngortinniarlugit piviusorpaluttumik pilersaarusiortoqartariaqarpoq”, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.

Ane Hansenip, Inuit Ataqatigiinneersup Kommuni Qeqertalimmilu borgmesteriusup nangippaa:
”Inuit Ataqatigiinni siuttuuneq aamma nunatsinnut tamarmut siuttunngorsinnaanermik isumaqarpoq. Taamaattumillu siulittaasussatut qineqqusaartussat tamanna piareersimaffigissagaat pingaaruteqarluinnartuuvoq: Akisussaafferujussuaq suliassarujussuarlu naatsorsuutigineqassapput. Siuttutut piginnaaneqartariaqarpoq, tusarnaarsinnaanermik aalajangiisinnaassuseqarnermillu piginnaaneqartariaqarpoq, mikisualuit pingaarutaannik paasinnissinnaassuseqartariaqarpoq peqatigitillugulu qulaaniit tamanik isiginnissinnaassuseqarlunilu suut tamarmik ataqatigiissuunerannik takunnissinnaassuseqartariaqarluni. Tamakkorpiaat pillugit Inuit Ataqatigiit siulittaasussaannut piumasaqaatit annertuujupput”.

”Ukiuni kingulliunerusuni politikkimi arnat pikkorissorsuit annaasimavagut. Inuusuttatta nunarput siunissaqarfissatut upperiunnaarlugu qimattarpaat. Avissaartuunneq misigaarput, inuillu nunatsinni inunngorsimasut peroriartorsimasullu, sulisimasut ilaqutaqalersimasullu Kalaallit Nunaanni angerlarsimasutut misigisimajunnaartut misigisarpagut. Tamanna inuiaqatigiittut akissaqartinngilarput. Inuit Ataqatigiinni siulittaasoq ataatsimoortitsisinnaasoq pisariaqartipparput, imaaginnanngitsoq partiimut siulittaasutut aqqutissamik tikkuussisutut – ukiorpassuanngortunili naalakkersuilluannginnermut pisortatigullu pitsaanngitsumik oqalliseriaaseqarnermut taarsiutissamik tikkuussisinnaasumik pisariaqartitsivugut. Inissaqartitsineq, piviusorsiorneq sulisinnaassuseqarnerlu pisariaqartinneqarput”, Kommuneqarfik Sermersuumi borgmesteri, Asii Chemnitz Narup oqarpoq.

Inuit Ataqatigiinni inuit ilisarnartut ukua pingasut neriuutigisaat tassaavoq, IA-miit qineqqusaartumik nukittuumik sassartoqassasoq. IA-p siuttussaanut suliassaq annertuujuvoq, taamaattumillu politikkikkut annertuumik ineriartortitsinissamut siuttuunissamik piareersimaffiusussaasoq taamatullu naalakkersuinikkut suleriaatsimik nutaamik eqqussiffiusussaasoq isumaqatigiissutigaat.

”Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutitigut politikki malunnaatilik annertuumillu anguniagaqarfiusoq pisariaqartinneqarpoq, tassami tamanna siunissaq neriuuteqarfiulluartoq pilersissagamiuk. IA-mi siulittaasunngortussap Kalaallit Nunaanni ilinniartitaanikkut- inuussutissarsiutitigullu ineriartortitsinermut siuttuunissaa apeqqutaalluinnarpoq. Tassami taakku Kalaallit Nunaaata siunissaa qaamasuunissaanut pingaartuteqarluinnarmata”, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.

”Taamaallaat innuttaasut amerliartortut ilinniarluarsimasullu aqqutigalugit ineriartornissamut pitsaasumut aningaasaqarnikkut inuttatigullu tunngaviliisinnaavugut. Nunatsinni inuit atugaasigut annertoorujussuarnik ajornartorsiuteqarpugut. Aaqqiivigineqassappata inuttut, aningaasaqarnikkut atortorissaarutitigullu siuarsaanissamut pikkorinnerungaartariaqarpugut”, Asii Chemnitz Narup oqarpoq.

”Ataatsimut isigalugu nunatsinni nuna tamakkerlugu politikkimi siunissamut isigisoqarani kingumut qiviallaasoqarpoq. Inuit Ataqatigiinni siulittaasunngortussap naalakkersuisunut siulittaasunngornissaa anguniarparput. Atuuffimmilu tassani nutaanik eqqarsartoqartariaqarpoq politikkitigullu ineriartortitsisoqartariaqarluni. Taamaattumik Inuit Ataqatigiinni siulittaasussamut qinersinissaq anguniakkamut kivitsisinnaasuusariaqarpoq, partiilu nunarput pillugu suli annertunerusunik angorusutaqarfissatut aallaaviussalluni”, Ane Hansen oqarpoq.

IA-mi ilaasortat pingasut tamarmik IA-mi siulittaasunngortussamut suleqataanissamut piareersimapput.

Taamatut nalunaaruteqarput:

Ane Hansen, borgmesteri
Asii Chemnitz Narup, borgmesteri
Aaja Chemnitz Larsen, Folketingimi ilaasortaq

 

Nakorsassaaleqineq iliuuseqarfigineqarli

Aasianni nakorsassaaleqinerup Qeqertalimmi innuttaasut tamaviisa eqqornerlussavai, tamannalu piaarluinnartumik pimoorullugulu Naalakkersuisunit aaqqiivigineqartariaqarpoq.

Aasianni nakorsassaaleqinerup ernisussat 100-t tungaanoortut annertuumik eqqornerlusagai maanna paasisimalerparput.

Aarlerinarluinnartutullu aamma isigisara manna paasisaqarfigilluarusuppara, tassa Qeqertalik 6000-it sinnerlugit innuttaqartoq eqqarsaatigalugu tassanngaannaq suliarineqartussanik Aasiaat napparsimavianut unittoqartillugu suliarinnissinnaasunik piareersomasoqarunnaassammat. Tamanna Naalakkersuisunit eqqarsaatigilluagaanerpa?

Tassanngaannaq ajutoortoqartillugu ajunaarnersuaqartilluguluunniit nakorsat sumiiffinniittut ikuingasuarsinnaasut pisariaqartinneqartuaannarput, nakorsallu taamaattut maanna Qeqertalimmi amingaatigilersussanngorpagut. Tamannali aarlerinarluinnartutut piaartumillu sumiiffimmut aaqqissummik nassataqartumik suliniuteqartoqapallannissaa pisariaqarluinnarpoq.

Ukioq kaajallallugu Qeqertarsuup tunuani silaannaq allanngorartuartarpoq, soorlumi massakkut kaperlak nalliummat taamaalerneranilu sila unerisimajunnaartarpoq. Malitsigisaanillu silaannakkut immakkullu angallanneq assorujussuaq ajornartorsiortitsilersarpoq, timmisartuararlu sapernungajuttoq kisimi inunnik angallassisutaaleraagat, umiatsiallu kisimik immakkut isumalluutaaleraangata qinikkatut akisussaaqataalluni assut iliuusissaaleqinarsisarpoq.

Ulloq mannami tikillugu Aasiaat napparsimaviannut nakorsanik amingaataalersussanik pissarsiniarnissaq pilersaarutaanersoq suli naalakkersuisuniik tusangaqarfiginngilarput, Ilulissanilu aaqqiinissaq kisimi naalakkersuisunit matumani ujartorneqartoq paasivarput.

Neriuppunga Peqqinnissamut Naalakkersuisup piaartumik ajornartorsiuterujussuup qaangerniarnissaanut salliulluni suliaqartussaanini tunngavingalugu manna piaartumik aaqqiissuteqarfiginiassagaa.

 

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Kommuni Qeqertalimmi ilaasortaq

Hans Aronsen

Pissaaneqarusussutsip Kangerlussuaq nalorninartorsiortippaa

Ulloq 1.nov.2018 Qeqqata Inuit Ataqatigiivinut alianartuuvoq. Inatsisartut amerlanerussuteqartut aalajangiimmata Kangerlussuup Mittarfissuartut atorunnaarnissa, ilami atorunnaarsingaaramikku aperineqarunik Kangerlussuup mittarfia 1500 meteriussanersut imaluuniit heliportinngussanersut akisinnaanngilaat.

Sisimiuni Inuit Ataqatigiit Kangerlussuup mittarfissuartut atuinnarnissaanut ilungersoqataavugut. Taamaaliorpugut nalunnginnatsigu Kangerlussuaq siunissami inuussutissarsiornikkut ineriartorfissanik ulikkaartoq.
Kangerlussup mittarfiata 2810 meteriunerata peqqutigisaanik timmisartorsuit aningisuut takornarianik nunanik tamalaaniit ulikkaarlutik mittarput. Qimusseriat,qimussumik umimmanniat, qimussimik tuttunniat, eqalunniat, sermersuarmut tummariat, umiarsuarsuarnut ilaallutik sinersoriat, Sisimiunut pisukkiat il.il. Nalunnginneqarnerpa Kangerlussuarmi sermersuup tungaanut aqqutaani taseqarmat qaqutigoortunik umassuseqarfiusumik ? Nunarsuarmi allamik taamaattunik takusassaqanngilaq.

Kangerlussuaq nunarsuarmi miffigiuminarnissaat tullerigaat ilisimavisiuk?

Inatsiartut aaliangernerisa kinguneriumaarpaa qulaani taakkartukkat nungukkiartornerat. Takornarissat Nuummut toqqaannartalissapput aammalu Ilulissanut qaammatit pingasuni toqqaannartoqartassalluni, taamaattumillu toqqaannaq Kangerlussualiassaartoqassooq, immaqalu helikopterimik takornarissat kangerlussuarmut ingerlanialoortalissallutik.

Kingunissat suuppat?

Kangerlussuup annikillisarneratigut suliffiit qassit matussappat? Tamakku akineqarsinnaanngillat, kisianni qularutissanngilaq suliarpassuit peerutissapput, inuit ikilissapput ,meeqqat ikilissapput, atuarfiat ingerlaannassava ? Peqqissaasutut atorfik ataannassava ? imaluuniit nunaqarfittut 50-100 inulittut akut taskeqartumik taarsissava ? tassa peqqissaasutut atorfik peerneqassava ? Nukissiorfik qanoq annertutigisumik ingerlatinneqassava ? Hoteli ammaannarsinnaava? neriniartarfiit matussappat ? Inukillisaammammi kikkut neriartortassagamik ?

Nalunanngilluinnarpoq Qeqqata kommunea aningaasatigut annertuunik annaasaqassaaq. Siunissarlu ima isikkoqalissaaq; Nuuk Ilulissallu kisimik nutserfigineqalissapput, sinerissap sinnera inuerukkiartortoq.

Pilluaritsi Siumut, Demokraatit, Nunatta Qitornai, Qeqqata kommuneata kinguariarnissaa akueraarsi!

Saammarsaatigaarsi Sisimiuniit Kangerlussuarmut aqqusinissaq misissuifiginiagarsi. Aqqusineq iluaqutaasaaq aatsaat Kangerlussuaq mittarfissuartut ataannarpat, suummi aalisakkat aqqusinikkut Kangerlussualiaatissagamik, timmisartorsuaqanngippat aallarussisussamik? Talittarfik sumut atussagami, takornariat nunanit allaniit sinerissamut umiarsuarlutik angalasussat tikittarunnaarpata ?

Tamakku tamaasa ilanngullugit, aaliangiineq niaqoq unermillugu aaliangiineruvoq.

Agathe Fontain
Sisimiuni Inuit Ataqatigiit

 

Mittarfiliortiterniarnermut inatsisissamut Inuit Ataqatigiit ikinnerussuteqarlutik oqaaseqaataat

Aningaasaqarnermut Akilileraartarnermullu Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartut Inuit Ataqatigiit siunnersuut pillugu ima oqaaseqaateqarumapput:

Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik mittarfinnik allilerinissaq mittarfinnillu nutaanik sanaartornissaq pitsaasuutillugulu isumaqatigaat. Taamaammat mittarfiliornissanut siunnersuusiamik tamat oqallinnerannit partiittalu oqaloqatiginnittarneri aallaavigalugit nuna tamakkerlugu naaperiutitut isumaqatigiissutigineqarsinnaasumik saqqummiussivugut. Siunnersuusiatsinni mittarfiliortiternerit kittaartumik ingerlanneqarnissaat aallaaviuvoq, taamaaliornikkut nunatta aningaasaqarnerani akit qaffapiluunnginnissaat suliffeqarfeqarnikkullu nammassisinnaajunnaannginnissaq qulakkeerumallugu, taamaaliornikkullu aamma piffinni sanaartornermik ingerlatsillutillu sulisartullu nunatsinneersut amerlasuut kiisalu taakku malitsigisaannik inuussutissarsiutit allat mittarfinnik allilerinerni peqataasinnaaqqullugit.

Tamatuma saniatigut Nuup mittarfiata siulliullugu allineqarnissaa siunnersuutigaarput, taannami piaarnerusumik annertunerusumillu sinneqartoorutaasussaavoq. Kangerlussuup piuinnarnissaanik kissaateqarnerput erseqqissumik nalunaarutigaarput. Ilulissani mittarfiup allilernissaa tulliussasoq isumaqarpugut, inissiffissaanilu nutaami siunissami suli allilereqqinnissamut periarfissalimmi inissinneqassasoq. Tassungalu atatillugu Ilulissani Qeqertarsuullu tunuani tikittunik sullissisussat ataatsimut isigalugu ineriartortinneqarsimanissaat pingaartutut isigaarput, taamaaliornikkut piffimmi ingerlatsisut takornarianik tikeralersussatut ilimagineqartunik iluaquteqarsinnaaqqullugit kiisalu aalisarnermi nioqqutissanillu suliareriikkanik periarfissat annertunerulersussat iluaqutigineqarsinnaaqqullugit. Taamattaaq Naalakkersuisut Qaqortumi mittarfissat tikikkuminassusaa pillugu erseqqissumik akissuteqassasut kissaatigaarput, 80 procent ataallugu tikikkuminassuseq naammaginartutut isiginngilarput.

Narsarsuuttaaq siunissaa pillugu erseqqissumik akissuteqartoqarnissaa kissaatigaarput.

Partiit allat Naalakkersuisulluunniit mittarfinnut tunngasunik isumaqatiginninniarnernik pimoorussanik aggersaasimannginnerat uggornartutut isigaarput. Ataatsimiititaliani sulineq paasissutissanik amikkittoortuarfiulluni ingerlanneqarpoq, isumaqatiginninniarnertullu iluseqanngitsumik ingerlanneqarsimallutik. Atituumik isumaqatigiissuteqarneq naalakkersuisooqatigiit illuatungiliuttullu akimorlugit isumaqatigiinnertut isigaarput. Suliassami taama annertutigisumi nunatsinnullu inuiaqatigiinnullu taama sunniuteqartigisussami atituumik isumaqatigiissusiortoqarusuttoqannginnera naammaginanngitsutut isigaarput.

Isumarput naapertorlugu immitsinnut ungasinngikkaluarpugut, tassani Qaqortup mittarfissaata tikikkuminassusaa, amerikamiullu Kangerlussuarmi mittarfinniluunniit allani soqutigisaqarnerat pillugu paasissutissanik suli amigaateqartoqarnera eqqarsaatigalugu.
Immikkulli maluginiarparput sanaartornissamut inatsit una aqqutigalugu 2015-mi ukiakkut Inatsisartut immikkoortut 18 aamma 167 aqqutigalugit Naalakkersuisunuut suliakkiissutaanni suliassap ilamernga taamaallaat suliarineqarmat. Suliakkiissummi “nunatsinni assartuussinermi ataatsimut aningaasartuutit annikillisinnissaat aamma timmisartuussisarnerup akulikillinissaa siunertaralugit, nunap immikkoortuini silaannakkut angallannermut attaveqaatit ataatsimoortut silaannakkut angallassinermut pilersaarummut ilanngunneqarnissaannik” (UKA15/167) aamma aalajangiisoqarpoq. Tamanna suli pinngilaq.

Avataanit suliartortut sulisartullu nunaqavissut sulinermi akissarsiaqarnikkullu atugaasa nikingassuteqannginnissaannik oqariartornerat isumaqatigaarput. Taamaammat SIK-p Kommuneqarfik Sermersuullu avataatit suliartortitanut akileraartitsinikkut immikkut aaqqissuussinissamut aarleqquteqarnerat paasilluarlugulu isumaqatigaarput.
Maluginiarparput inatsimmik piareersaanermi avataanit suliartortussat amerlasuut tikinnerisigut peqqinnissaqarfiup pisinnaasaqarnikkut unammillerneqarnissaa naammattumik qulaajaaffigineqarsimanngimmat.

Aamma malugaarput inatsimmik piareersaanermi nunaqarfinni marlunni suliffeqarferujussuarnik matusinissaq qanoq malitseqarsinnaaneranik naammattumik qulaajaavigineqarsimanngimmat, nunaqarfinni taakkunani innuttaasut pillugit naammattumik pilersaarusiortoqarsimannginnera tunngavigalugu. Isumaqarpugut nunatta inoqarfinni suliffiusunik matusinikkut innuttaasut nuuttariaqalernerisa qanoq kinguneqarsinnaanera ilinniutigereeripput, kukkussutillu taakkua uteqqissanngilagut.
Naalakkersuisut Siulittaasuata danskillu ministeriunerata siunnerfeqaqatigiinnermik oqariartuutaannut tunngatillugu, sulinermi suli isumaqatigiissutivimmik isumaqatigiissuteqartoqarnanilu ingammik suliami sukumiisunik saqqummiussisoqanngitsoq isumaqarpugut. Folketingip Inatsisartullu siunnerfeqaqatigiinnermik oqariartuummik akuersisussaanerat immikkut maluginiarparput. Tamannalu suli pinngilaq. Naalagaaffik piginneqataassappat, Naalagaaffik naaggaarsinnaatitaasutut inissisimassanngitsoq piumasaraarput. Namminersorlutik Oqartussat sukkulluunniit suliffeqarfimmi piginneqataassutit minnerpaamik 50 procentiinik piginnittuunissaat, iluanaarutisianut tunngatillugu piumasaqaatit erseqqissuutinneqarnissaat kiisalu ernianut akilersuutissanullu iluarinartunik piumasaqaateqartoqarnissaa piumasaraavut.

Kangerlussuup allanngortinneqarneratigut sillimaniarnikkut illersornissakkullu politikimut attuumassutillit qulaajarneqarsimanngitsut isumaqarluinnarpugut, inatsisartullu naammattumik paasitinneqanngillat. Siunersiuinissat arlallit piumasarisimavavut, kingullermik Ilulissat mittarfiata 2800 meteriutinnissaanut amerikamiut milliartilikkaanik aningaasaleeratarsinnaanerannut tunngatillugu. Siunersiuinissamik piumasaqarnerput amerlanerussuteqartunit piumaneqanngilaq. Ataatsimiititaliap pissutsinik tamakkununnga qulaajaaneqarnani isumaliutissiissummik uannga atsiornera naammaginanngitsoq isumaqarpugut.

Innuttaasut angallannerannut mittarfiit sakkutooqarnermut atorneqarsinnaanngorlugit ilanngussisoqassanersoq apeqqummut innuttaasut siammasissumik peqataatinneqarnissaminnut pisussaaffeqarfigineqartut isumaqarpugut. Kalaallit Nunaata Issittumi sakkulersoqqinnissamut nunaminertanik atuiffigineqassanngitsoq uagut erseqqissumik isumaqarpugut.

Danskit naalagaaffiannut assingusumik amerikamiut qanoq aningaasaliiniarnerminnik eqqarsaatersuuteqarnersut kiisalu amerikamiut mittarfinnut suliamut ilanngunneqassappata kalaallit amerikamiullu (immaqalu aamma danskit) tungaannit suut ilanngullugit piumasaqaatigineqarniarnersut paaserusuppavut. Suliffeqarfimmut aningasaaliinikkut piginneqataaneq imaluunniit allatut ilusilimmik peqataaneq pineqarpa? Piginneqataaneq pineqarpat, taava nunatta karsianut tunngatillugu pissutsit qanoq isikkoqassappat?

Amerikamiut aningaasaleeratarsinnaanerisa malitsigisaannik illersornissakkut isumaqatigiissutit, ingammik amerikamiut mittarfiliortiternernut peqataassappata pisoqalisoorsimalersussat, isumaqatiginninniutigineqaqqinnissaannik piumasaqaammik malitseqartitsisoqassasoq isumaqarluinnarpugut.

Pissutsit tamakku Nunanut allanut Naalakkersuisup, Naalakkersuisut Siulittaasuata imaluunniit Attaveqaqatigiinnermut Naalakkersuisup isumaliutsiissutip uuma atsiorneqarnissaa sioqqullugu akisinnaanagillu akiumanngimmatigit maluginiarparput.
Inuit Ataqatigiit akuttunngitsumik ineriartortitsinermik kigaallisaasutut pingaarutilinnilluunniit aalajangernissamut qunusutut pisuutinneqartarpugut. Mittarfiit imminerminni ineriartortitsinaviannginnerat namminiilivitsitsinaviannginnerallu erseqqissarumavarput. Akerlianik mittarfiliortiternerit malitsigisaannik suliani annertuuni toqqaannartumik nunaqavissunik akuutitsinerit, mittarfinnullu atasunik sunniuteqaataasumik inuussutissarsiutit iluatsittumik ingerlanneqarpata, taassuma tungaanut iluaqutsiissapput. Tassanilu nunaqavissut akuutinneqarnissaannut, piffinnilu aamma Nuup, Ilulissat Qaqortullu avataanni ineriartornernut pilersaarummik erseqqissumik amigaateqartoqartoq isumaqarpugut.

Kalaallit innutaasut mittarfiliortiternerni malitseqaataasumillu inuussutissarsiutinik iluaqutissanut isiginnaartuuinnarnissaat kissaatiginngilarput. Nammineq sulissaagut, namminerlu suleqataassaagut. Asfalti imminermini tamakkunannga pilersitsiunnanngilaq. Taamaammat mittarfiliortiternerni piffinni nunallu immikkoortuini ineriartornermik, isumaginninnikkut peqqinnissaqarfimmi isumaginninnermilu tunngasuni siuariarnermik, meeqqat atuarfianni ilinniartitaanernilu ataatsimut isigalugu siuariarnernik malitseqartinneqarnissaat piumasaraarput, taakkumi asfaltip manngertikkiartornerani uagut inuit toqqammavissarigatsigit.

Ilinniartitaanernut, isumaginninnermut peqqinnissaqarfinnullu tunngasuni immikkoortut politikikkut toqqaannartumik pingaarnerutinneqarlutik amerlanerusunik aningaasaliivigineqarumannginnerat imminut assortortutut isigaarput, taamaaliornikkummi attaveqaatit nutaat tamakkiisumik iluaqutigissagatsigit.

Qinikkatut sullissinera tamaanga killeqarpoq

Sivisuumik sukumiisumillu eqqarsareerlunga politikki qimavinniarlugu aalajangerpunga. Tamatuma kinguneraa Inuit Ataqatigiinni siulittaasutut Inatsisartunullu ilaasortatut tunuarnera.

Inuit Ataqatigiinni pissutsit aalajangerninnut tunuliaqutaannginnerat erseqqissaatigissavara. Inuit Ataqatigiit partiiuvoq nukittooq angisoorlu, nukiillu pitsaasut ingerlatitseqqinnissamut piareeqqapput. Pissutsilli allat tunngavingalugit taamatut aalajangertariaqalersimavunga. Nunatsinni politikimi ullumikkut pissutsit pitsaanngitsut pingaarnertut patsisaapput. Taamaattoqarnera politikikkut sulinermut kigaallisaasuullunilu akornusersuisuuvoq.

Uannut inuttut suliat ingerlassama inuttut innarligassaannginnermik, tutsuiginartumik pimoorussisumillu toqqammaveqarnissaat suleriaatsinni pingaartuuvoq. Tamannalu piffissami kingullermi naammassiuminaassiartuinnarsimavoq. Nunatsinni politikimik ingerlatsineq ”akersuunnersuarmik” anersaaqarluni, pissaaneqarniulluni pissaaneqarussutsimillu nittarsaassiniarnermik imaqarpallaarpoq. Paasinnittaasera naapertorlugu tamat oqartussaaqataaneranni ikinnerussuteqartut aamma inissaqartinneqartariaqarput, minnerunngitsumillu oqaloqatigiinneq naalaarsinnaassuseq pingaaruteqarpoq. Tamanna inatsisartoqarnerup isumagimmagu.

Oqaloqatigiinneq, piviusorsiorneq peqqissaarnerlu aallaavigalugit sulineq pingaaruteqarpoq – ullumikkulli sulianik ingerlatsinitsinni amigaataavallaarujussualersimapput, tamannalu inooqataaffigisinnaajunnaarpara. Inuttut killiliinissara anguara.

Mittarfiliortiterniarneq pillugu inatsisissatut suliaq pereersimasut allat ilanngullugit uannut massakkut aalajangertariaqalersitsivoq. Inatsisissami pingaaruteqaqisumi tassannga sulinitsinni itisiliisumik isorinnittunillu apeqquteqartugut sulinermik kigaallisaasutut apersorpallaartutullu pisuutinniarneqarnermik imaqarpallaarpoq. Tamannalu kingullermik amerikamiut Ilulissat mittarfissaannut aningasaliisinnaanerat pillugu siunersiuiumanermik kissaateqarnitta amerlanerussuteqartunit itigartinneqarneratigut pivoq. Suliaq taanna politikikkut isummersornerit oqallinnerillu sukumiisut ataatsimiititaliat ataatsimiinneranni, partiit akornanni kiisalu Naalakkersuisut Inatsisartullu akornanni pisariaqarnerat illikartillugu partiilersornernik pissaaneqarniunnernillu taarserneqarsimanerannut assersuutissaavoq.

Taamatut suleriaaseqarneq illersorsinnaanngilara, ullumikkullu periutsit qanoq innerini ikinnerussuteqartugut siunnerfigissaanngitsumik suleriaatsimut pinngitsaalisatullusooq peqataatinneqarpugut, taamaalillutalu Inatsisartut sulineranni sulianik pitsaanerpaajunngitsumik ingerlatsinermut akisussaaqataalersinneqarluta.

Kalaallit Nunaat politikikkut eqeersarneqartariaqalerpoq.

Neriuppunga partiit Inatsisartunilu ilaasortat tamarmik tamat oqartussaaqataanerannik illersuinerulissasut. Inuit qinigaattut innuttaasut sinnerlugit Inatsisartuunissatsinnut qinigaavugut, suleriaaserpullu innarlerneqaraangat, innuttaasunit suliakkiussamut ataqqinninnermik annaasaqarsimasugut misigisimalersarpara. Tamanna uatsinnut inuttut ataasiakkaatut minnerunngitsumillu inuiaqatigiinnut tamarmiusunut peqqinnartuunngilaq.

Inuttut piffissaq kingulleq nappaammik eqqugaaffigisara pilatsinnermik nassataqartoq uannut sakkortusimavoq. Politikimilu silaannaq pitsaanngitsoq suliffigisarput uannut inuttut akisuallaalerpoq. Meeqqannut, aappannut ilaquttannut ikinngutinnullu piffissaqarnerorusuppunga.

Tamatumalu suliffigisamma suliffittut najussallugu uannut kajuminnarunnaarnera kinguneraa. Timikkut, inuttut tarnikkulluunniit. Sivitsorsaallunga qinigaaffiup sinneranut ataatsimiinnerulluunniit naanissaata tungaanut ataniaannarnanga, politikimi sulinera tamaanga killeqartariaqartoq nassuerutigisariaqarsimavara. Ataniaannarneq uannut inuttut partiinnulluunniit pitsaasuunavianngilaq.

Parteera inuillu uannut Inuit Ataqatigiinnullu tatiginninnermik takutitsisut tamaasa qujaffigerusuppakka, taamatullu inuiaqatigiit ukiunut arfineq marlunnit uannut pissanganarsimaqisunut qujaffigiumavakka. Ataatsimoorluta pitsaasorpassuarnik angusaqarpugut. Politikimi sulininni sulinera ullullu tamaasa tunniusimaffigisakka tulluusimaarutigaakka. Tamanna anguniartuarsimavara, anguniagarlu tamanna aalajangiusimasimavara. Inuillu politikimik tunuarninni pakatsisitakka tamatta qanigisatsinnut uatsinnullu namminermut ataqqinassutsitsinnullu paasinninnissaannik qinnuigiumavakka. Aalajangernerit ilaat ima ajornakusoortigisarput, allaat tamatsinnut ugguarnermik pakatsinermillu imaqartarlutik. Aalajangernerali uannut eqqortuusoq nalunngilara oqiliallaatigerujussuarparalu.

Qujanaq tatiginninnermik takutitsinissinnut. Maniguullunga nunatsinnik sullissisimanera ataqqinaatitut isigivara.

Sara Olsvig

Aajap Folketingimi aamma Danmarkimi naalakkersuisunut piumassuseqarpaluttumik kalaallinut Danmarkimi atugarliortunut suliniutaannik pitsannguinissamik kajumissaarivoq

Folketingimi Danmarkimi innuttaasunut atugarliornerpaanut aningaasaliinissamut isumaqatigiinniarneq qanittumi naammassineqassaaq. Folketingimi ilaasortap Aaja Chemnitz Larsenip Danmarkimi naalakkersuisunut Folketingimilu partiinut kalaallit atugarliortut piumassuseqarpalulluni eqqaamaqquai.

Inuit Ataqatigiinnit folketingimi ilaasortap Aaja Chemnitz Larsenip piffissaq kingulleq Folketingimi inooqatigiinnut tunngatillugu oqaaseqartittakkat tamaasa naapittarsimavai aningaasat agguagassanit 2019-mi atortussanit kalaallinut innuttaasunut atorneqarnissaat qulakkeerniarlugit. Aajap qaammatit kingulliit Danmarkimi inooqatigiinnut tunngasuni suliani pulaartaqattaarnermini kalaallit Danmarkimi atugarliortut atugaat itisuumik paasisaqarfigisimavai. Ilikkakkani suliassanut aaliangersimasunut ingerlateqqinneqarpata isumaani atugarliorneq annikillineqarsinnaavoq. Aaja Chemnitz Larseni ima oqarpoq:

”Kalaallinut Danmarkimi najugalinnut atugarliortunut inooqatigiinnut tunngatillugu neqeroorutit amerlapput. Taamaattorli sulisut sumiiffinni arlalinni takusinnaanngilaat inuit sulilernatillu nammineq initaarneq ajortut. Kalaallit angerlarsimaffeqanngitsut ukiut ikitsut ingerlaneranni amerleriarnikooqaat suliallu ilai ingasaqalutik. Iliuuseqannginnerput nassuerutigaara suliagullu nutaamik eqqarsaatersuuteqarfigisariaqalerpagut. Imaanngitsoq inooqatigiit akornatiguinnaq, kisianni aamma sulinermut-, ilinniarnermut- ineqarnermullu politikkimik eqqarsarnertigut. Taamaaliornikkut politikkikkut anguniakkat nakkutiginerusinnaavagut, tassaasut kalaallit Danmarkimiittut amerlanerit atugaqarluarnerulissasut inuunerillutillu inuussasut. Ajoraluartumik pissutsit maanna taamak inissisimanngillat.”

Inuit Ataqatigiinnit Folketingimi ilaasortaq isumaqatigiinniarnerni ilaasinnaanngilaq. Ilaasinnaannginnini peqqutigalugu Danmarkimi isumaqatigiinniartartunut kalaallinut Danmarkimiittunut atugarliortunut pisariaqartitat ataani allaqqasut erseqqissarsimavai

· Piareersaatitut sammisami Danmarkimi kommunini sisamani tallimaniluunniit kalaallinik amerlanernik sulilertitsinissaq sammineqassaaq

· Suleqatigiinnik kalaallinik innuttaasunik persuttaanermik, kinguaassiutitigut atornerlunneqarnermik sumiginnarneqarnermillu misigisaqarsimasunut peqqissaasoqassaaq saniatigullu ilisimatuut kalaallit atugarliortut tunuliaqutaannik kingunerlutsitsinerinillu malittaqarlutik misissueqqissaarnermik piniarlutik sulissapput. Sammisaq tamanna iluamik erseqqissarneqarnikuunngilaq.

· Ataatsimut isigalugu ajunnginnerusumik suliamillu ilisimasaqarluarpalunnerusumik oqalutseqartoqartassaaq oqalutsillu korpsiannik ataqatigiissaarineq ingerlalluarnerusariaqarluni Danmarkimi kalaallisuumit qallunaatuumut aamma qallunaatuumit kalaallisuumut oqalutseqarneq kusanarnerusumik piginnaasaqarpalunnerusumillu ingerlanneqarniassammat.

Inuit Ataqatigiinnit tulleriiaarineq VIVE-mit misissueqqissaarnermit illersorneqarpoq qanittumi misissuinermi kalaallinik Danmarkimut nuunnikunik suut suliassaanersut ersermata.

Aningaasanut agguagassanut isumaqatigiinniarnerit ulluni makkunani ingerlanneqarput sapaatillu akunnernii tullerni Inuit Ataqatigiinnit Folketingimi ilaasortap suliai inerneqarsimanersut takuneqarsinnaalissallutik.

Aaja Chemnitz Larsen,

Folketingemut ilaasortaq

Inuit Ataqatigiit

Naalakkersuisut Avanersuarmi immikkut iliuuseqarnissamut peqataaqqunaqaat

Naalakkersuisut Avanersuarmi immikkut iliuuseqarnissamut peqataaqqunaqaat

Meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissutip eqquutsinneqarnissaa pillugu Qaanaami Avanersuarmilu immikkut iliuuseqarnissaq pisariaqavippoq. Inuit Ataqatigiinnit Naalakkersuisut Avannaatalu Kommuniata tamanna qulakkeerumallugu suleqatigiinnissaat pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq isumaqarpugut, iliuuseqarnerli isumaginninnermut taamaallaat tunnganani suliassaqarfinnut tamanut tunngasariaqarpoq.

MIO-p Qaanaamiissimanerminit nalunaarutaa Inuit Ataqatigiit atuareerlutigu immikkut ittumik iliuuseqartoqartariaqarnera pisariaqarmat naqissuserumavarput. Nuannaarutigaarput MIO angalasimanerminit nalunaarusiornermini Qaanaami innuttaasut minnerunngitsumillu meeqqat oqariartuutaannik tamatsinnut apuussimmat qujavugullu MIO kingumut sulilluarnermigut aaqqiivigineqartariaqartunik qaqitsimmat.

Oqariartuutit erseqqipput. Iliuuseqartariaqarpugut ataatsimoorlutalu kivitsisariaqarpugut.

Iliuuseqarneq siammasinnersusoq, aamma angajoqqaanut

Taamaammat Kommuneqarfik Sermersuumik Tasiilaq pillugu suleqatigiissimanermut assigusumik Avanersuarmi iliuuseqarnissamut Naalakkersuisut tapersersuiniarnerminnik erseqqissumik suaaruteqartariaqartut isumaqarpugut. Suliassaqarfiit tamakkerlugit tamatumani peqataatinneqartariaqarput ataatsimoorlutalu najukkami suliniutit sorlanitsinnissaat qulakkeerniartariaqarparput. Tassunga atatillugu MIO-p Qaanaamiissimanermini najukkami inunnik nukissaqarluartunik naapitsisimanerminik aamma nalunaarmat nuannaarutigaarput. Inuit taakkua nukissallit tassaapput najukkami suliniutinik aallartinneqartunik attassinissamut tunngavissiisussat.

Maanna aamma angajoqqaat tapersersorneqarnissaminnut pisariaqartitsisut tapersersorneqarnissaat qulakkeertariaqarparput. Naleqquttunik inissaqarnissaq, assigiinngisitaartunik suliffissaqarnissaq minnerunngitsumillu siunnersorneqarnissamik pisariaqartitsisoqartillugu saaffissaqarnissaq, aamma ilaqutariittut aarlerinartorsiulinnginnermi, pisariaqarpoq.

Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii atuutilissapput

MIO-p angalanerminit nalunaarusiaani Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat pisinnaatitaafii pillugit isumaqatigiissutaa kisiat innersuussutiginagu aamma Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit nalunaarut innersuussutigimmassuk immikkut maluginiarparput. Inuit Ataqatigiinnit nuannaarutigaarput kiisami Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit nalunaarut maani nunami tigussaasumik atorneqartoq takugatsigu. Nalunaarut taamatorluinnaq atugassiaavoq namminerlu nunatsinni aamma atuutilersissallugu akisussaaffigaarput, pisinnaatitaaffiit Naalagaaffiit Peqatigiit paarlersuaanni inersuaannilu nammineq ilungersuussimasavut nammineq aamma atuutilersittariaqarpavut.

Unammillernartumik inissisimanerput ilungersuullugu aaqqiivigisariaqarparput

Suliniutitta najukkani ataasiakkaani sunniuteqarluarlutik iluatsittarnissaat pillugu suliassarujussuaq siunitsinniippoq. Avanersuup, aammami Tunup, immikkut ittuuneri nassuerutigisariaqarparput, immikkut oqaaseqarnikkut kultuureqarnikkullu Kitaaniit allaanerummata. Tamanna unammillernartuuvoq ilungersuullugu iluatsittumik suliniuteqarfigineqartariaqartoq. Meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartillugit kultuurertik oqaatsitillu peroriartorfigisimasatik qimallugit allamut inissittuarsinnaanngilagut. Suleriaaseq ataaseq tamanut atuussinnaasutut isigiinnavissinnaanngilarput. Kultuurikkut oqaatsitigullu atukkanut naleqqussakkanik suleriaaseqalertariaqarpugut, ilitsoqqussaralugu oqaatsit atorlugit ikiorserneqarsinnaanerup pingaassusaa ilanngullugu.

Inatsisiliorneq naammanngilaq

Meeqqat pillugit inatsisitigut nukittorsaaqqammerpugut, nassuerutigisariaqarparpulli inatsisiliorneq immini naammanngimmat. Ataqatigiissakkamik aaqqissuussaanikkullu suliassaqarfinnik akimuisumik inatsisitigut kusanartumik anguniagaqarnitta najukkani piviusunngortinnissaat qulakkeertariaqarparput.

Naalakkersuisut kaammaattorpagut Avanersuarmi meeqqat ilaqutariillu pisortaqarfinniit ataqatigiissaagaanerusumik suliniuteqarnissamik suliniuteqaqqullugit tapersersorneqarnissamik ikiorneqarnissamillu pisariaqartitsisut sullineqarluarnissaat isumannaarumallugu.

Taamatuttaaq qilanaaraarput sapaatip akunnerani tulliuttumi nuna tamakkerlugu meeqqat inuusuttullu pillugit iliuusissatut pilersaarusiortoqarnissaanik siunnersuusiatta oqallisigineqalernerani partiit allat qanoq oqaasissaqarumaarnerat tusassallugu. Iliuusissatummi pilersaarusiortoqarnissaanik siunnersuusiap qiterilluinnarmagu pisortat meeqqat pisinnaatitaaffiinut tunngatillugu pisussaaffimminnik naammassinniarnissaminnut eqquutsitsinersut ersarissaavigissallugu.

MIO-p angalanerminit nalunaarusiamini erseqqissuliorneranut qujaffigaarput suleqataajumasullu tamaasa ataatsimoorluta kivitseqatigiinnissatsinnut suleqatiseraavut.

 

Sara Olsvig
Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit
Inatsisartut Ilaqutariinnut peqqissutsimullu ataatsimiititaliaanut ilaasortaq

 

Kulturip inuk iluittunngortittarpaa

Ullumi Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Peter Olsen Eqqumiitsuliornermut Aningaasaateqarfimmik pilersitsinikkut eqqumiitsuliornermut aningaasaliissutinik tamanik agguaassinermi pisortat attuumassuteqannginnissaat siunertaralugu Inatsisartuni siunnersuuteqarpoq.

Kulturimik isiginnittaaseq isumaliortaaserlu nikisinneqarli

Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik isumaqarput inuiaat anersaakkut sanngisuut nukittuullu kulturi aqqutigalugu pilersinneqarsinnaasut. Taamaattumillu inuit piumassusermik tamanit atorneqarsinnaasumik siammaasinnaasut ineriartortittuarnissaat pingaaruteqarluinnarpoq. Inuiattut inuttullu ataasiakkaatut, immitsinnut paasinissatta annertusartuarnissaa pingaaruteqarpoq, tamannami inuiaqatigiit namminersortut pisariaqartilluinnarpaat. Tamannalu piorsarsimassutitsinnik suliaqartut nukittuffigaat. Assortorneqarsinnaanngitsumik kulturi timnersornerlu inuiaat ataatsimoorfigaat, isumaqarpugullu taanna oqaasiinnaanani politikkikkut iliuuseqarnikkut eriagineqartariaqartoq. Taamaammat Inuit Ataqatigiit kulturimut isiginnittaaserput tassavoq; kulturi inummik iluittunngortitsisoq, taamaattumillu aningaasaleeriaatsimi isiginnittaaseq tapiinertut isigineqartarnera nikisinneqartariaqarpoq, ersarissumik oqarta kulturimut aningaasaliinerusoq, ilisimasaq tassaammat kulturi inuiannut anersaakkut pisuunerulersitsisuusoq.

Sooq pisortat eqqumiitsuliornermut naliliisartuussappat?
Eqqumiitsuliornermut anigaasaateqarfimmik pilersitsinissamik siunnersuuteqarneq Naalakkersuisut 2017-mi nassuiaateqarsimaneranit aallaaveqarpoq. Tassani nassuiarneqarmat eqqumiitsuliornermi tapiissutinik aqutsineq allanngortinneqassappat inatsitigut sinaakkutit allanngortinneqartariaqartut. Siunnersuutigaara eqqumiitsuliornermut aningaasaateqarfimmik pilersitsinikkut pisortat aalajangiisuujunnaassasut, partiitsinnilu attuumasssuteqanngitsumik tapiisarnissaq aqqutissiuuttariaqartutut isigigatsigu. Ajuusaarnarporlu Naalakkersuisut aningaasaliissutaareersut inatsisitigullu periarfissaareersut kisiisa aallaavigalugit siunnersuummut itigartitsinerat tunngaveqarmat, tamanna eqqumiitsuliornermut anguniagaqarusussuseqarpallaannginnertut paasineqarsinnaammat ajuusaarnarpoq.

Peter Olsen, Inatsisartuni ilaasortaq

Graphic by: Ivínguak´ Stork Høegh

Meeqqat atuarfiat ingerlatsinikkut aqunneqarluartoq

Ullumi 22.10.2018 Meeqqat atuarfianni pisortatut atorfeqartut pisortatut ilinniarsimanissaannik piumasaqaateqalernissap pitsaaqutai pitsaanngequtaalu pillugit qulaajaasumik Naalakkersuisut nassuiaammik saqqummiussinissamik peqquneqarnissaannik Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Sofia Geisler siunnersuuteqarpoq.

Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik isumaqarput atuartitaaneq ilinniartitaanerlu inuttut inuiaqatigiittullu atugarissaarnermut aqqutaasut. Taamaattumillu tamanna angutserlugu meeqqat atuarfiani pisortaasut ilinniartitsisinnaanerup saniatigut pisortatut ilinniagarsimanissaasa piumasaqaatinngortinneqassappat pitsaaqutit pingaanngequtaalu qulaajaaqqusivugut. Meeqqat atuarfiat ilikkagaqarfiulluassappat meeqqat atuarfianni aqutsineq aamma qiviartariaqarparput, tamannarpiaavorlu siunnersuutitsinni siunertaasoq.

Naliliinerit politikkikkut iliuuseqarusulertitsipput

Ukioq 2015-imi meeqqat atuarfiat naliliiffigineqarmat ilinniartitsisut misissuinermut peqataasut pingajorarterutaasa pisortarisamik attaveqariaasiat, siunnerfileeriaasiat isumassarsiorfiusinnaanerallu isornartorsiorpaat. Qinikkatut tamanna tusaanngitsuusaarneqarsinnaanngitsutut Inuit Ataqatigiit nalilerpaat, aamma meeqqat atuarfiata ingerlanneqarnera Kommuneni inissisimagaluarpalluunniit. Meeqqat atuarfiat pillugu akisussaaffik inuiaqatigiittut sumi inissisimaffeqarneq sunillu akisussaaffeqarneq kisiat aallaaviginagu iliuuseqarsinnaaffitsigut akisussaaffimmik kivitsisinnaanissarput angorusupparput. Maannakkut pisortatut ilinniagaqarsinnaanerup neqeroorutitut inissisimanera naammangiinnarsinnaanngilarput, susassaqarfiit suleqatigiinnerisigut naalakkersuisut qinikkallu piumassuseqarnerisigut meeqqat atuarfiini ilinniartitsisuunerup saniatigut pisortatut ilinniagaqartut atorfeqartullu aaqqissuussaasumik politikikikkut iliuuseqarfiginerisigut meeqqat atuarfianut naleqartitsinerusumik takutitsiviusinnaasoq isumaqarfigaarput.

Sofia Geisler
Inatsisartunut ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit

Issittumi Arnat Ataatsimeersuarnissaat pillugu oqallinnermi Sara Olsvig oqalugiarpoq

Issittumi Arnat Ataatsimeersuarnissaat pillugu oqallinnermi Sara Olsvig oqalugiarpoq

Arctic Circle Assembly kingumut politikererpassuarnik, inuussutissarsiortunik, kattuffinnik atorfilittanillu peqataasoqarluni Reykjavikimi kultuurip illorsuaani kusanaqisumi Harpami ingerlanneqarpoq. Oqallinnerit silap pissusianit inuussutissarsiornermut tunngasuupput ukioq mannali aamma arnat pisinnaatitaaffii naligiissitaanerlu sammineqassapput.

Tamanna pissaaq Laplandimi Ilisimatusarfiup naligiissitaanermut immikoortortaqarfiata oqallinneq “Towards an Arctic Women Summit” – Issittumi Arnat Ataatsimeersuarnerat anguniarlugu aaqqissuussaq – arfininngornermi unnukkut Arctic Circle Assemblymi pippat.

“Arfininngornermi oqallinneq Issittumi Arnat Ataatsimeersuarnissaasa piviusunngornissaanut alloriaqqinnissamut pingaaruteqarluinnartuussaaq. Arnat angutillu akornanni naligiissitaaneq arnallu pisinnaatitaaffii sammisat pingaaruteqarluinnartuupput, aamma Issittumi sammineqarnerusariaqartut. Kisitsisit qiviarutsigit arnat niviarsiaqqallu kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigineqartarnerat angerlasimaffinnilu nakuuserfigineqartarnerat annertunerungaatsiarput. Issittumi tamanna akiorniarlugu suleqatigiinnerunissatsinnut periarfissaqarpugut, ingammillu Canadami takusinnaavarput annertuumik sammineqartut. Canadamimi arnat tammartarnerat maanna immikkut misissuivigineqaleruttorput”, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat Sara Olsvig oqarpoq.

Arnalli angutillu akornanni naligiissitaannginneq allatigut aamma saqqummertarpoq.

Suliffeqarfeqarnermi aamma naligiinngittoqarpoq, angutimmi arnanit ataatsimut isigigalugu isertitaqarnerupput. Tamanna ‘arnat sulifferikkajuttagaasa’ akissarsiaqartitsinikkut kinngussaaqqanerannik takussutissaasinnaavoq maannakkorpiarlu perorsaasut akissarsiaasa sammineqarneranni ersippoq. Soorunami erseqqissassavara angutit perorsaasuusinnaannginnerannik oqariartornerunngimmat, angutit perorsaasuulluarsinnaapput, suliffeqarfiilli pineqartut suliffeqarfinnut allanut naligiissinneqartariaqarput tamatumanilu feminismep, arnat angutillu naligiissitaanissaannut sammitillugu arnanullu angutinullu pingaarutilittut qullaattariaqarnera taarusuppara, aamma Issittumi”, Sara Olsvig nangippoq.

Issittumi Arnat Ataatsimeersuarnissaannik piviusunngortitsinissamut suliaq sivisuumik ingerlareersimavoq. Suleqatigiit “Gender is not plan B”-mik imminnut taasut oqallinnermik aaqqissuussisuusut Issittumi Ilisimatusarfiup septembarimi ukiumoortumik ataatsimeersuarneranni arnat issittormiut ilisimatusarnikkut, politikkikkut ulluinnarnilu misittagaannut tunngasunik oqallitsitsipput.

“Arnat issittormiut pisinnaatitaaffiisa sammineqarnerat ukiaq manna Helsinkimi aamma pivoq, tassanilu aamma peqataasussaasimagaluarpunga. Napparsimanermali suliaritinnermalu peqataanngitsoortippaanga, taamaammat massakkut peqataasinnaagama assut nuannaarutigaara pissanngatigaaralu peqataasut allat sammisanik sunik qaqitsissanersut tusassallugu”, Sara Olsvig oqarpoq.

Olsvig aamma tallimanngornermi Issittumi Siunnersuisooqatigiit Issittumi Ilisimatusarnikkut Suleqatigiinnissaq pillugu isumaqatigiissutaannik piviusunngortitsinissaq pillugu oqallinnermi aamma peqataasussaagaluarpoq timmisartussaatali taamaatiinnarneqarnera peqqutigalugu peqataanngitsoorpoq.

“Issittumi ilisimatusarneq pillugu suleqatigiinnissamik isumaqatigiissut Issittumi nunat inoqqaavisa innuttaasuisalu ilisimasaannik ilisimatusarnermut akuutitsinissamut sakkussatut pingaarutilerujussuussaaq. Tamanna ICC-p aasaq ataatsimeersuarneranit aallartitatut peqataaffigisanni nalunaarummi immikkut sammineqarpoq. Nunat inoqqaavisa toqqaannartumik kingunilimmillu peqataatinneqarnerat isumaqatigiissutip pitsaasumik atuutilersinneqarnissaanut piviusunngortinnissaanullu aqqutissaavoq”, Sara Olsvig naggasiivoq.

Tamatuma saniatigut Sara Olsvig Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaanut ilaasortatut Arctic Circle Assemblymut malinnaassaaq Kalaallit Nunaatalu Islandimi Sinniisoqarfittaavata arfininngornermi ammaanersiorneranut aamma peqataassalluni.

Ilinniakkanik aaqqissuussinermi Naalakkersuisut akulerunnissaat akuerinngilarput

Ilinniakkanik aaqqissuussinermi Naalakkersuisut akulerunnissaat akuerinngilarput

Ilisimatusarfik pillugu Inatsisartut aammalu  Qaffasinnerusumik Ilinniartitaanerit pillugit Inatsisartut inatsisaat inatsisartuni oqaluuserineqarmat Inuit Ataqatigiit Ilinniakkanik aaqqissussinermi Naalakkersuisut akuersisalernissaat akerlilerparput.

Ilisimatusarfimmi rektori Gitte Adler Reimer naalakkersuinikkut Ilisimatusarnermut akuleruttoqarsinnaaneranut ernumalluni oqaaseqarnera isumaqatigaarput. Ilisimavarput Ilisimatusarfimmi immikkut piginnaasalinnik Ilinniagartuut Siunnersuisoqatigiffeqartoq aammalu Ilisimatusarfimmi ilinniakkanik aaqqissuussinerit nalilernissaannut pitsaasusaasalu qulakkeernissaannut immikkut ilinniarsimasunik peqartoq, taakkulu Naalakkersuisunit suliaminnut ilisimaarinninnermikkut naliliisinnaanerusutut isigaavut.

Soorlu oqaaseqaatitsinni ima oqartugut: “Pingaaruteqarluinnarpoq Ilisimatusarfiup nunani allani ilisimatusarfinnut nallersuunneqarsinnaanissaa, taamaammat  Ilisimatusarfiup anguniagai, piumasaqaatai aqunneqarneralu nunani allani piumasaqaatinut qaninnerpaamiissapput. Taamaapputtaaq Politikkikkut aqunneqarsinnaaneq. Naalakkersuisut siunnersuutigaat Ilisimatusarfiup anguniagaasa Naalakkersuisunit akuerineqartarnissaa. Tamanna mianersuuteqquarput. Pingaaruteqarluinnarpoq Ilisimatusarfik politikkikkut naalakkersorneqartutut pasillerneqannginnissaa, ingammik nunanit allaniit nalornisoqassanngilaq Ilisimatusarfik politikkikkut aqunneqanngitsoq naalakkersorneqanngitsorlu.”

Pingaaruteqarluinnarpoq Ilisimatusarfik ilinniakkanik aaqqissuussinermi Naalakkersuisunit akuliuffigineqannginnissaa. Sumi allani nunani Naalakkersuisut Ilisimatusarfimminnut akuliuttaramik?

Inuiaqatigiit eriagilluinnagassarput tassa: Ilisimatusarneq politikkikkut aqunneqassanngilaq. Ilisimatusarneq kiffaanngissusermik ingerlanneqassaaq.

 

Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit
Tlf 587619

Meeqqat pillugit nuna tamakkerlugu iliuusissanik pilersaarusiornissaq tapersersorneqarmat nuannaarutigaarput

Meeqqat pillugit nuna tamakkerlugu iliuusissanik pilersaarusiornissaq tapersersorneqarmat nuannaarutigaarput

Oqaasiinnakkut samminninnata iliuuseqarnissamut alloriaqqittariaqarpugut. Taamaammat Inuit Ataqatigiit meeqqat inuusuttullu sumiginnagaanerannik annikillisaanissamut nuna  tamakkerlugu iliuusissanik pilersaarusiornissamut siunnersuutitatta Naalakkersuisunit taperserneqarmat nuannaarutigaarput.

Ukiaq manna Inatsisartuni ataatsimiinnermi Inuit Ataqatigiit isumaginninnikkut aarlerinartorsiortut meeqqallu sumiginnakkat pillugit pinaveersaartitsinermi iluatsitsinissatsinni nuna tamakkerlugu iliuusissatut pilersaarut, Naalakkersuisut tamarmik suleqatigiillutik naalakkersuisoqarfiillu tamaviisa suleqatigalugit ataqatigiissaarillutillutillu suliaqarnissaat siunnersuutigaarput.

MIO-p iliuusissatut pilersaarusiornissaq ujartortarsimavaa

Ingammik MIO-p nuna tamakkerlugu meeqqanut inuusuttunullu iliuusissanik pilersaarusiornissamut politikkikkut alloriaqqittoqarnissaa ujartorsimavaat. MIO-mmi angalanerminit nalunaarusiaasa meeqqat aarlerinartorsiortut amerlasuut pisinnaatitaaffigigaluarlugu ikiorserneqarnissaannut tapersersorneqarnissaannullu iliuutsivut amigartoq takutippaat.

Taamaammat Naalakkersuisunit siunnersuummut allakkatigut akissuteqaateqarnerminni siunnersuut tapersermassuk nuannaarutigaarput. Tapersiineq Inatsisartut ataatsimiittarfianni oktobarip 31-ni siullermeerinninnermi piviusunngortinneqassappat suliassaqarfiit akimorlugit meeqqat inuusuttullu pillugit suleqatigiinnerulernissaq aaqqissuussaanikkullu ataqatigiissaarinerunissaq alloriaqqiffigissavarput.

Kommunit attuumassuteqartullu allat suliamut ilanngunneqarnissaat ilanngullugu erseqqissumik kaammattuutigerusupparput. Kommunit attuumassuteqartullu allat susassaqarfiit akimorlugit  suleqatigiinnissamut piumassuseqartorujuussunerat misilittakkatta takutippaa.  Tamassuma sianiatigut kommunit tassaapput innuttaasunik sullissinermik ingerlatsisuusut ukiunilu kingullerni kommuninik suleqateqarnermik nukittorsaasimaneq nangittariaqarpoq.

Isumaginninnikkut politikimi iluatsilluartumik ingerlatsinermi Inuit Ataqatigiit siusinaarluni iliuuseqarneq , pinaveersaartitsineq, susassaqartullu akimorlutik suleqatigiinnerat pingaartipparput. Ilaqutariit iluitsuusutut sullisissavavut, meeqqanillu sumiginnaasarneq pimoorussamik ilungersortumik iliuuseqarfigissavarput.

Tamakkiinerusumik

Maluginiarparput Naalakkersuisut akissuteqaatiminni naalakkersuisoqarfiit pingasuinnaat eqqartormassuk, taassalu peqqinnissaqarfik, isumaginnittoqarfik ilinniartitaanerlu. Eqqumaffigeqqujumavarput tamakkiinerusariaqarneranik isumaqaratta. Ilaqutariit tamakkiisumik suliniuteqarfigissagutsigit suliffeqarfeqarneq inuussutissarsiornerlu suliassaqarfiillu allat aamma ilaasariaqarput tamannalu siunersuutitsinni qitiulluinnarpoq. Nuna tamakkerlugu iliuusissanik pilersaarusiornerup politikkikkut tamakkiisumik kivitseqatigiikkumassuseqarnitsinnik takussutissaasariaqarpoq.

Amerlaqaagut meeqqat nunatsinni isumalluutini pingaarnerpaajunerat pillugu isumaqatigiittugut. Susassaqartut akimorlutik suleqatigiinnerat  iluatsinngikkutsigu meeqqallu inuusuttullu sumiginnarneqartut pillugit nuna tamakkerlugu iliuusissatut pilersaarummik isumaqatigiissuteqarnata, tamanna iliuuseqarani oqaluinnarnerussaaq.

Partiit allat siullermeerinninnermi oqaaseqaatissaat tusassallutigit assut pissanngatigaarput.

Bilag 1

Bilag 2

Sara Olsvig
Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Kalaallit Nunaata Naalagaaffiit Peqatigiit peqqusserlunnermik akiuinissamut isumaqatigiissutaat peqataaffigilertariaqarpaa

Kalaallit Nunaata Naalagaaffiit Peqatigiit peqqusserlunnermik akiuinissamut isumaqatigiissutaat peqataaffigilertariaqarpaa

Inatsisartuni Demokraatit Suleqatigiissitsisullu oqaatilliisinnaanermut aaqqissuussamik whistleblowereqarnermik annertusaanissaq peqquserlunnermillu akiuinissamut suliniuteqarnerunissamut siunnersuutaasa ullumikkut oqallisigineqarnerat partiit arlallit peqquserlunnermik akiuinissamut suliniuteqarusunnerminnik oqariartuuteqarput. Tamanna Inuit Ataqatigiit nuannaarutigeqaarput.

2014-mi Naalagaaffiit Peqatigiit peqquserlunnermik akiuinissamut isumaqatigiissutaanut Nunatta peqataalernissaa siunnersuutigaarput (UPA2014-mi Imm. 52). Taamani naalakkersuisuusunit siunnersuuterput akuersaarneqaraluarpoq ikerinnakkulli qinersisoqarneratigut siunnersuut Inatsisartuni naammassineqanngilaq.

Tamatuma kingorna siunnersuutivut Nunatta peqquserlunnermik akiuilluarnerunissaanut siunertallit arlallit allat, soorlu whistleblower pillugu aaqqissuussaqarnissamut siunnersuuterput, akuerineqarnikuupput.

Tamanna nuannaarutigaarput sulili Naalagaaffiit Peqatigiit peqquserlunnermik akiuinissamut isumaqatigiissutaata peqataaffigilernissaanut alloriarnissaq amigaataavoq.

Tamanna nuannaarutigaarput sulili Naalagaaffiit Peqatigiit peqquserlunnermik akiuinissamut isumaqatigiissutaata peqataaffigilernissaanut alloriarnissaq amigaataavoq.

Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut peqquserlunnermik akiuinissamut isumaqatigiissutip peqataaffigilernissaanut piffissanngortoq. Taama ilineq Demokraatit peqquserlunnermik akiuinissamut nalunaarusioqqusinerani suliniutissatut ujartugaat tigussaasumik iliuuseqarfigineqarnissaannik qulakkeerinnissaaq.

Nassuiaasiortoqarnissaa taperserparput, alloriaqqillutali aamma peqquserlunnermik akiuinissamut isumaqatigiissummut peqataalernissaq aamma naammassisariaqarsoraarput.

 

Sara Olsvig
Siulittaasoq
Inuit Ataqatigiit

Illuatingiliuttut pakatsissutiginagit nammineq iliuuserisat pakatsissutigineqartariaqaraluarput

Benzinasiutissaq pillugu suliap takutippaa partiit marluusugut, tassalu Inuit Ataqatigiit taavalu Siumut aqutseriaatsikkut pingaartitatta qanoq assigiinngitsiginerat.

Naalakkeersuisut siulittaasuata Kim Kielsenip Naalakkersuisup tunuarnerata kingorna illuatungiliuttut qisuariaatigisaannut pakatsinerminik oqariartornermini ersarilluinnartumik naliliisinnaassutsimigullu qanoq inissisimini takutippaa, tamannalu ajusaarnaraluartumik Kim Kielsenip aqutseriaasianut ilisarnaatinngorsimasutut taasariaqarluni. Kim Kielsenip pakatsissutigisussaagaluarpaa politikerertaqarattaasit nammineq Nunattalu Karsiata aningaasaataannik immikkoortitsisinnanngitsumik.

Inuit Ataqatigiit suliap ingerlanerani orsussamik akiliutissamik atornerluisimanerup naliginnaasuunnginnera Naalakkersuisunullu tatiginnilluni akiliutissamik peqartitsinermut naapertuutinngitsoq ingerlaannaq takusinnaasimavarput.

Inuit Ataqatigiunngilaq suliaq sivitsorsarlugu sulisimasut aamma uaguunngilaq taamani Naalakkersooqatigiiusimasuni naammaginanngitsumik nipangersimasussaatitaanermillu meqqilersukkamik paasissutissiisimasut innuuttaasunut paasissutissiisinnaannginnermik kingunilimmik. Kim Kielsen-illiuna aalajagingaa soorlu aamma Kim Kielsenip aalajagingarigaa marloriarluni Doris J. Jensen Naalakkersuisunngortissallugu naak nalunngikkaluarlugu atornerluinermik suliamik Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaanit Nunatta Karsianut Naatsorsuutit 2017-moortut suliarineqalerpata oqaaseqateqartussanngulernerani tatiginnikkunnaarnermik taasititsisoqarsinnaaneranik kinguneqariaannaasumik sulisoqartoqariaannaasoq.

Inatsisartutut qinikkatullu paasissutissat §37 aqqutigalugu saqqummiunneqartut aallaavigalugit Deloittellu nalunaarutaata tusagassiorfitsigut saqqummerneratigut qisuariarnikkut suliassarput suliaraarput. Taamani Naalakkersuisuusimasunut paasissutissiissutigineqartut Deloittep nalunaarutaatut imartutiginngillat. Ilimagisimavarput suliaq taamatut imaqariaannaasoq kisianni Kukkunersiuinermut Ataatsimiititalip suliaat sakkortusisamik nipangersimasussaatitaanermik piumasaqaatitaqarmata imarisaanut tunngatillugu paasitinneqarsinnaasimanngilagut.

Deloittep nalunaarusiaat quppernernik sisamanik annertussusillip Inuit Ataqatigiit Doris J. Jensenip Naalakkersuisutut biilit orsernerannut akiliissutigisinnaasaanik korteqartitaanermini illersorneqarsinnaanngitsumik atuisoqartarsimaneranik paasissutissiinera naliliinitsinnut aallaaviulluinnarsimavoq. Taamaammat pingasunngornermi nalunaaruteqarpugut Naalakkersuisutut tatigisinnaajunnaaratsigu.

Kim Kielseni 2017-imili taamatut naliliisinnaasimagaluarpoq.

Naliisinnaassuseqarnermut piginnaassusakinneq innuttaasullu tatiginninnerannik ataqqinninnginneq pissutaaqataavoq Inuit Ataqatigiit Siumumik naalakkersuisooqateqaleqqikkusunngikkallarnitsinnut.

Illuatungiliuttut pakatsissutiginagit nammineq iliuutsini pakatsissutigissagaluarpai.

Maanna inernerilerpaa inuiaqatigiinni akisussaaffiit akisunerpaat annertunerpaallu Naalakkersuisut akunnerminni agguaateqqittussanngormatigit tamannaluaasit innuttaasut inuiaqatigiillu aningaasartuutissaat annertussaqaaq.

Tamanna naammaginanngilluinnarpoq.

Inuit Ataqatigiit uangalu suliamut matumunnga oqaaseqaqqinnissarput kissaatiginngilarput. Politikkikkut suliassatsinnut saaqqittariaqarpugut. Avaqqutaarinninnerit naammaleqaat. Nunatsinni suliassat unammillernartut aaqqiivigineqarnissaat saattariaqarpavut politikkikkut ajornartorsiutit nammineq pilersissimasat qimallugit.

Sara Olsvig
Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Tatiginninneq innarlerneqarpoq

Inuit Ataqatigiit Peqqissutsimut, Isumaginninnermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoq tatigiunnaarparput

Naalakkersuisup akiliutissamik kortimik tatigineqarluni atugassinneqarsimanermini mianersuaalliorluinnarsimanera Naalakkersuisutut atuunnissaanut naleqqukkunnaarsitsivoq.

Inatsisartut innuttaasullu Peqqissutsimut, Isumaginninnermut Inatsisinillu atuutsitsinermut Naalakkersuisup atorfimminut atatillugu korti biilit benzinamik orsernissaannuinnaq akiliissutaasartussap 2017-imi qaammatini arlalinni atornerlunneqarsimanera paasivaat. Kukkunersiuisut Naalagaaffimmit akuerisaasut Deloitte naapertorlugit atornerluineq Namminersorlutik Oqartussat aallaffeqarfiannit paasineqarpoq, taakkulu suliamut qisuariaateqarsimallutik. Kukkunersiuisup Naalagaaffimmit akuerisaasup bilagit misissorpai, maannamullu annertuumik atornerluisoqartoq inerniliivoq, taamatullu aamma aningaasat 6.855,45 kr-inik annertussuseqartut naalakkersuisoqarfiup sulisuisa naatsorsugaat utertillugit akilerneqarsimasut paasivaa.

Akiliutip sumut atorneqartussaanera paatsuugassaanngilaq

Ilanngullugu biiliunngitsunut kiisalu illoqarfimmi biilip sumiiffigisaanit allaanerusumi korti atorlugu orsiisoqartartoq ilanngullugu paasineqarpoq. Inuit Ataqatigiinnit ersarissumik oqaatigiumavarput Naalakkersuisutut ivertinneqarnikkut tamarmik paasitinneqartarnermikkut nalunngilluinnaqqissaartarmassuk kortimik tunineqarsimatillutik biilip orsussernissaanuinnaq atorneqartussaasut taavalu kortit pineqartut isumannaatsumik inissisimanissaat isumannaarsimassallugu, taamatullu kortimik tigummialik innuttaasunit Inatsisartuniillu tatigineqaqqissaarluni tigummiartitaasoqartarmat ersarissaatigissavarputtaaq.

Inuiaqatigiit aningaasaataannik paarsinerlunneq suusupaginninnerlu

Suliami matumani tatiginninneq innarlerneqartoq Inuit Ataqatigiit isumaqarput. Naalakkersuisut mianersuaalliornerata inuiaqatigiit aningaasaataanik paarsinerluttoqartoq takutippaa, tamannalu akuersaarsinnaanngilluinnarparput. Naalakkersuisunut ilaasortap akiliutissamik kortimik tatigineqarluni atugassinneqarsimanermini mianersuaalliorluinnarsimanera Naalakkersuisutut atuunnissaanut naleqqukkunnaarsitsivoq. Peqatigisaanik Naalakkersuisunut ilaasortap allanik pisuutitsiniarsinnaangitsoq isumaqarpugut, ingammik kortip pineqartup erseqqilluinnartumik siunertamut ataasiinnarmut, tassalu Naalakkersuisunut ilaasortap biiliata orsernissaanik siunertaqarluni atugassiaanera eqqarsaatigalugu.

Tamanna tunngavigalugu Inuit Ataqatigiit Peqqissutsimut, Isumaginninnermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisumut tatiginnikkunnaarnermik taasititsissalluta matumuuna nalunaarutigaarput, paasinarsimmat Naalakkersuisut Siulittaasuata pisussaaffini malillugu suliaq naammassisinnaanngikkaa.

Sara Olsvig & Aqqaluaq B. Egede

Siulittaasoq & Siulittaasup tullia

Inuit Ataqatigiit

 

 

Qerititsivissaaleqisarneq pillugu nassuiaasoqassaaq

Ukiaq manna Inatsisartuni Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Peter Olsen nunaqarfinni aalisakkanut qerititsivinnut sanaartornissamut annertusaanissamullu tapiisarnernut tunngasumik Naalakkersuisut nassuiaasioqquneqarnissaanik siunnersuuteqarpoq.

Inuit Ataqatigiit nunaqarfinni aalisakkanut qerititsivissaaleqisarneq peqqutaalluni tunitsiviit matuinnarneqartarnerat iliuuseqarfiginiarlugu nassuiaasiortitsinissamik qiningaaffik kingulleq inatsisartunit akuerineqartumit siunnersuuteqarput. Nassuiaat taanna aningaasanut inatsimmut aningaasaliinissamut tunngavissatut atorumallugu Naalakkersuisunut suliakkiivugut. Qiningaaffilli nutaaq aallartittoq paasinarsivoq suliakkiissut tamanan maanna naalakkersuisut ingerlateqqissimanngikkaat, tamannalu tunngavingalugu ullumi inatsisartuni qaqeqqipparput.

Aalisartut toqqissillutik aalisarsinnaasariaqarput
Aalisakkanut qerititsiviit ulikkkaartuartillugit tunitsivissaaleqinerup kinguneraa aalisartut pilersuisinnaanermikkut pakkersimaarneqalersarnerat, tamanna ukiorparujussuarni atuuppoq. Inuit Ataqatigiit pingaartippaat toqqissisimanartumik aalisartut aalisarsinnaanissaat, taakkuuppummi uatsitulli ilaquttaminnut aamma pilersuisuusut.
Nuannaarutigaarput Naalakkersuisut siunnersuummut akissuteqaamminni siunnersuut akuerisassanngorlugu innersuussimmata, matumanilu Inuit Ataqatigiit naalakkersuinikkut sunniuteqarnerput avaqqunneqarsinnaannginnerpullu takussutissarsitinneqarmat nuannaarutigaarput.

Peter Olsen
Inatsisartunut ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit.

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Postboks 321, 3900 Nuuk
tlf.nr: (+299) 323 702
Fax: (+299) 321 321
Website: https://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl
www.facebook.com/ataqatigiit
www.twitter.com/IAtaqatigiit

Attavigitigut/kontakt os

Imaneq 2
Telfon: (+299) 323702
Fax: (+299) 323232
Aningaaq: https://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl