Aalisarneq pillugu politikkikkut siammasissumik isumaqatigiissusiortoqarnissaa pisariaqarpoq

Aalisarneq pillugu politikkikkut siammasissumik isumaqatigiissusiortoqarnissaa pisariaqarpoq

Inuit Ataqatigiit isumaqatiginninniarnissamut suleqatigiinnissamullu piareersimagatta aalisarneq pillugu apeqqummi illuatungiliuttoqatigut allat aamma ilaatillugit isumaqatiginniarneqarfigineqarnissarput ujartorpara. Inuit aallartitaattut apeqqummi nunatsinnut aaliangiisuulluinnartumi siammasissumik tunngavilimmik siunnissaq pilersinneqartariaqarpoq. Aalisarneq tamatsinnut tunngavoq, tamatta suleqatigiissutigissavarput.

Aalisarneq pillugu inatsisissamut suliaqartussamik isumalioqatigiisitamik pilersitsinissaq naalakkersuisooqatigiit tapertaasullu akunnerminni isumaqatigiinniassutigisussanngoraat paasivarput.

Aalisarneq nunatsinni inuttut atukkatta aningaasarsiornittalu tunngavigaa, siammasissumillu politikkikkut isumatusaartumik, periarfissiisumik tunngavigissaartumillu aqqutissiuussiffigisariaqarparput.

Tamannalu tunngavigalugu aalisarneq pillugu sulinissami partiit akornanni siammasissumik isumaqatigiissusiorsinnaaneq qitiulluinnartoq oqaatigisariaqarpara.

Aalisarnikkut piorsaaneq siunissaq isigalugu tamatsinnut pitsaasumik sunniuteqarnissaa qulakkeerumallugu qinigaaffiit akimorlugit kikkullu naalakkersuinikkut siuttuunerat apeqqutaatinnagu, politikki attanneqarsinnaasoq suliarisariaqarparput.

Naalakersuisoqatigiit tapertaasalu isumaqatigiissutissartik qulakkernissaa kisiat suliarinagu ammasumik partiinik, susassaqartunik innuttaasunillu suliap aallaqqaataaniilli peqataatitsillutik suleqatiserinnillutillu ingerlatsinissaannik kaammattuivunga. Pisuussutivut ataasimoorluta pigisavut aporaassutaasussamik isumaqatigiissusorfiussannngillat, akerlianilli isumatusaartumik siammasissumillu isumaqatigiissusiorfiusariaqarput.

Múte Bourup Egede

Siulittaasoq

Inuit Ataqatigiit

Qeqertarsuup Tunuani angallanneq ineriartuutaasussamut saatsinneqarli

Qeqertarsuup Tunuani angallanneq ineriartuutaasussamut saatsinneqarli

Qinikkatut Qeqertarsuup Tunuani angallannikkut pissutsit taamaatsillugit ataqatigiinnginnerat kipiluttunarnerilu naammagiinnarneqarsinnaanngitsutut oqaatigisariaqarpoq.

Qeqertarsuup Tunuani angallannikkut pissutsit ataqatigiinnginnerat kipiluttunarnerilu Naalakkersuisut paasisinnaanerpaat?

Sooruna Qeqertarsuup Tunuani angallannikkut pissutsit pitsanngorsaavigissallugit Naalakkersuisut timitaleerusuffiginngikkaat?

Ullumikkut Qeqertarsuup Tunuani inunnik angallassinerup inissisimanera ataqatigiinngilluinnarpoq, naalakkersuinikkullu piaartumik iliuuseqarfigineqartariaqalerluni.

Qeqertarsuup Tunuani angallassineq eqqarsaatigissagaanni maajimiit silaannakkut angallanneq unitsinneqartarpoq, kiisalu sinersortaat Sarfaq Ittuk Kangaatsiamut Qasigiannguanullu tikisinneqartarunnaavinnikuulluni. Qeqertarsuaq ukiakkut taamaallaat tikinneqartalerpoq. Ukiut 20-it siuliinut sanilliutissagaanni ullumikkut Qeqertarsuup Tunuani angallannikkut pissutsit pitsaanngoriartorsimanngillat, maannakkullu ineriartuutaasussamut alloriaqqittoqartariaqalerluni.

Aasakkut silaannakkut angallannerup atorunnaarsinneqarnikuunerata kingunerisaanik ungasinnerusumut, soorlu Ilulissaniit avannamut kiisalu Aasianniit kujammut angallannerup ataqatigiinnerusumik aaqqissuunneqarnissaa pisariaqarluinnarpoq. Qeqertarsuup Tunuani angallannikkut ataqatigiissaarinerup pitsaannginnera pissutigalugu amerlasuutigut unnueqqaartariaqarneq pisariaqartarpoq,  tamannalu angalasunut ataasiakkaanut annertuumik aningaasartuuteqarujussuarnermik kinguneqartarluni. Nalinginnaasumik unnuineq 1.000 kr. sinnerlugit akeqakkajuttarpoq, inummut ataatsimut unnuineq ataaseq eqqasaatigalugu. Angalanermut billetsit akii qaffasereeqisut saniatigut unnuinermut nerisaqarnermullu aningaasartuutinut inuit ataasiakkaat akileerujussuaqqaarlutik artukkerneqartarnerat killeqartariaqalerpoq. Innuttaasut ajornaannerusumik angalalertorsinnaanissamut pisinnaatitaaffeqartariaqarput.

Ullumikkut inuppassuit Disko Linep angallatai mikisut ullutsinnut aammalu avatangiisimut silamullu imaannaanngissinnaasunut naleqqutinngitsut atorlugit silaannakkut immakkullu angalasariaqartarput. Angallanneq pitsanngorsarneqassappat timmisartut umiarsuillu avatangiisimut pinngortitamullu imaannaanngissinnaasumut naleqqunnerusut atorneqalernissaannut Naalakkersuisut pilersaarusiortariaqarput aningaasaliillutillu.

Disko Linep maannakkutut isikkoqartillugu Qeqertarsuup Tunuani angallanneq kivissinnaanngikkaa uppernarsereerparput. Angallannikkut kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit ukiup tulliata naanerani atorunnaartussaassapput, 2021-miillu atuuttussat nutarterneqartussanngorlutik. Angallannikkut pitsaanerusumik ataqatigiinnerusumillu aaqqissuussisoqarnissaa piffissanngorpoq. Disko Linep suliaq tamakkiisumik kivissinnaanngippagu, innuttaasullu toqqissisimasumik angalasinnaanissaat qulakkeersinnaanngippagu Disko Line atorunnaarlugu allatut aaqqiisoqarsinnaanera tunuarsimaarfigineqartariaqanngilaq.

Aamma innuttaasut angallannikkut atugarisaat pitsanngorsaaqataaffigeruppagut. Angallannikkut pissutsit taamaatsillugit aaqqiviginissaat suleqatigiilluta akisussaaffigissavarput.

Angallannikkut pissutsit pitsaasuunnginnerat inuiaqatigiinni annaasaqaataareersoq tassunga killittariaqarneranik innuttaasut oqariartuuteqarput.

Maanna mittarfissuit sanaartorneqarnissaat piviusunngortinneqartussanngorpoq. Nunatta sineriaata sinnerani angallannerup ataqatigiinnerusumik aaqqissuunneqarnissaanut pilersaarutinik erseqqinnerusunik Naalakkersuisut innuttaasunut saqqummiussisariaqalerput.

Naggataatigut Qeqertarsuup Tunuani innuttaasut toqqissisimallutik angalasinnaalernissaat qulakkeerniarlugu, Sarfaq Ittuk Qeqertarsuup Tunuani illoqarfinnut tamanut tikittaleqqissinnaanera innuttaasut oqariartuutaat Naalakkersuisut tusaatissatut tiguinnarnagu iliuuseqarfigisariaqarpaat. Taamaaliornikkut takornariat kisimik pitsanngorsaavigineqaratik, pingaarnertulli innuttaasut nunaqavissut qitiutillugit pitsanngorsaavigineqassapput.

Aqqa Samuelsen, mobil 52 37 03

Inuit Ataqatigiit.

Inatsisartunut ilaasortaq

Mittarfissanik pilersaarut Naalakkersuisut nakkutigisimanngilaat

Mittarfissanik pilersaarut Naalakkersuisut nakkutigisimanngilaat

Nunarsuarmi sumiluunniit mittarfimmik sanaartortut sanaartornissamillu ilisimasallit tamarmik anguniartarpaat mittarfissat immikkut sillimaniarnikkut akuersissuteqarfigineqannginnissaat. Tamanna nunatsinni mittarfissani akisoqisuni isiginiarneqarsimagunanngilaq. Nummi mittarfissaq aningaasarpassuarnik nalilik siunissami angallattut sillimaniarnikkut piumasaqaatiniit appasinnerusumik atugassaqartitaanissaat pilersaarummi ilaasimanera assut tupaallaatigaara.

Siusinnerusukkut Naalakkersuisut aamma Kalaallit Airport A/S-ip saqqummiuttagaat naapertorlugit mittarfissat sillimaniarnikkut pitsaasuunissaat neriorsuutigineqartarpoq. Tassa imaappoq sillimaniarneq salliutikkumallugu immikkut akuersissutit pinngitsoortinneqarnissaat oqaasiinaasimapput? Massakkummi tusagassiutitigut ullaaq tusarparput Nuummi mittarfissaq sanimut annertussutsimigut immikkut akuersissuteqarnissaa naatsorsuutigalugu pilersaarusiorneqarsimasoq. Tassa imaappoq sillimaniarnikkut piumasaqaatit nunani tamalaani atorneqartut naapertorlugit mittarfissaq suliarineqarsimanngilaq.

Mittarfissaq akisooq pitsaasuusariaqarpoq aamma inuit siunissami angallattut sillimaniarnikkut nunani tamalaani atorneqartunit piumasaqaatit naapertorlugit angallanneqartariaqarput. Mittarfissat nutaat nunatsinni mittarfiliortarnerni kukkussutaasimasut uteqqinnagit suliaasariaqarput. Naalakkersuisut suliap pitsaasumik sillimaniarnikkullu piumasaqaatit malillugit ingerlatsisoqarnissaa qulakkeersimanngilaat.  Suliaq isertuusaaqisoq ullormiit ullormut tupaallannartunik aqqusaagaqarfiusimaqisoq suli tupaallannartunik nutaarsiassarsiffigisarparput. Pilersaarummik taamak annertutigisumik Naalakkersuinikkut peqqissaarussisoqannginnera assut aggornarpoq.

Aningaasaatigut atorneqarpata pitsaassutsimik qaffasissumik qulakkeerinniffiullik

Inuiaqatigiittut aningaasarpassuarnik akiliitinneqarpugut, aningaasarpassuit atorlugit inuit angallattulluunniit sillimaniarnikkut illersorneqarnerat akissaqarfigisimanngikkutsigu taava qanoq ililluta nunatsinni ineriartorneq pitsaasoq pilersissagatsigu? Tassami mittarfissat immikkut akuersissutillit pingaartumik mittarfissaq Nuummi sanimut takissusissaa naammanngippak tikikkuminassuseq akilersinnaassuserlu pitsaanerpaaffissaminiinngillat. Suliat kukkusaq akisussaaffigineqartariaqarpoq aamma Naalakkersuisuniit. Oqaatsit kusanartut sulianik tukattunik malitseqartuarnerat akuerineqarsinnaanngilaq.

Sooq qangali paasineqanngila Nuummi mittarfissaq amippallaartoq? Sooq qangali pilersaarut isertuunnagu saqqummiunneqarsimanngilaq? Naalakkersuisut minnerpaamillu Naalakkersuisut Siulittaasuat erseqqilluinnartumik nassuiaasariaqarput. Ulloq manna tikillugu pilersaarut akisooq massakkullu paasivarput pilersaarut pitsaasuunngitsoq pillugu minnerpaamilluunniit Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu ataatsimiititaliaq ilisimatinneqarnikuunngilaq. Naalakkersuisooqatigiit suleqataasalu ileqqortik malillugu mittarfissat pillugit suliaq suli isertuussillutik ingerlappaat. Tamanna akuerineqarsinnaanngilaq. Uangami nammineq Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami ilaasortaavunga ilisimatinneqarnikuunngisaannarpugut immikkut akuersissuteqarnissamut tunngasumik.

Kalaallit Airport A/S kisimi pilersaarummut akisuumut kukkusamut akisussaatinneqarsinnaanngilaq. Naalakkersuisut Siulittaasuat politikkikkut akisussaaffimmik tigusilluni kinguneqartitsisariaqarpoq. Politikkerit atorfilittanik pisuutitsiinnarsinnaanngillat. Tamanna Naalakkersuisut Siulittaasuata kinguneqartittariaqarpaa, pilersaarut annertooq politikkikkut najummineqartussaavoq. Taamak akisussaassuseqanngitsigisumik aqutsisoqarsimanera akuerineqarsinnaanngilluinnarpoq.

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut oqaaseqartartuat

Aqqaluaq B. Egede

Kræfteqalersimasunut sullissineq pitsaanerulerli

Kræfteqalersimasunut sullissineq pitsaanerulerli

4. februar – Nunarsuaq tamakkerlugu kræftimut ullorititaq

Ukiut kingulliit malunnartumik assigiinngitsunik inuit kræfteqalertartut amerliartorput. Napparsimasumut, ilaqutaasunut napparsimaveqarfinnullu misigisaq sakkortusarpoq

Kræfteqalersimasut ikiorniarnerini ilisimasat, isumatusaarnerit periarfissarsiorluarnerillu atortariaqarput. Pisariaqarpoq napparsimalersimasut paasiaarneqartarnissaat. Paasiaarneqaraannimi ajorunnaarnissaq periarfissaanerulersarpoq. Nakorsaqarfiit sivikitsuinnarmik nakorsallit ikinnerpaaffimminiittariaqarput, nakorsat assigiinngitsorpassuit nakorsiarfigalugit nukinnik atuinarlunilu katsorsartinnissamut ataqatigiissaruminaallisarmata.

Kræftimik napparsimasut nakorsarneqarnermi timikkut tarnikkullu ikiorneqarnissaat aqqutissiuuttariaqarpoq. Nakorsartinneq timikkut nukeerunnartarpoq, taamaammallu nakorsartinnermi nukittorsaasumik sungiusarneqartarnissaq pisariaqarpoq.

Qujanartumik nappaammit kræftimit aniguisartut amerliartorput. Nakorsartinnerulli sakkortuup kinguneranit amerlasuutigut timikkut tarnikkullu nukeeruttoqarsinnaavoq. Timikkut nukittorsaqqinneqarnissaq pilersaarusiamik ingerlanneqartariaqarpoq. Nukittorsaaqqinnerup inuit sulileqqissinnaanissaannut aqqutissiuussinnavai.

Kommunit timimik sungiusaasumik peqartarnissaat inatsisitigut nakkutigineqartariaqarpoq. Illoqarfiimmi arlaqartut timikkut pillorissaasoqanngillat, taamaammallu napparsimasut sulileqqissinnaanissaat inooqataalluarnissaallu pinngitsoortinneqartarpoq.

Neriuffiup suliai pitsaasuujuaannartikkumallugit Naalakkersuinikkut, innuttaasuniillu ikiortuarneqarnissaa pisariaqarmat kissaatiginaqaaq amerlanerit tapersersuillutillu suleqataanissaat.

Inuit amerlanerusut kræftemik ilisimasaqarneruppata ikiuussinnaasut amerlanerussapput.

Qanortoq kræftimik napparsimasut ikiorneqarluartarilik.

Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit

mobil 587619

Inuit nunatsinni atugaat qaqugu piffissaqarfigilissavagut?

Inuit nunatsinni atugaat qaqugu piffissaqarfigilissavagut?

Maanna Naalakkersuisuusunitaningaasarpassuit imaaliallannikkut sanaartugassanut annertuunut aningaasaliissutigineqarput. Sanaartugassanut aningaasaliineq pitsaasutut pitsaangitsullu nalilersuisoqareerpat tamatta nalunngisarput isiginiagassarpullu tassaavoq, aningaasat mia. koruunit arlallit inuiaqatigiit kaasarsiinit aningaasaliissutaassammata.

Tamannattaaq aamma isumaqarpoq nunatsinni inuit ulluinnarni inuuniarnerisa aaqqissuunissaannut aningaasartuuteqarsinnaanerput ajornarsingaatsiarmat. Mittarfissuarnik sanaartorneq inuppassuit ulluinnarni inuuniarnerannik aaqqiissutaanani nutarterinikkut inuunerup oqinnerusup nunatsinni pilersinnissaanut kingaallatitsissaaq.. Naalakkersuinikkut pingaarnersiuineq taamalilluni inuit atugaannut samminani atortulersuutinut akisuunut tunngatinneqarpoq. Tamanna naalakkersuisinikkut pissaanermik tigummiaqartut nassurutigineqassasoq kissaatigaarput.

Inuit atugaat politikkikkut nukissaqarfigitigit

Mittarfiliornerit inuussutissarsiutinik annertusaatissatut takorloorneqarput, takorluuinerlu piviusunngortinneqarpat suliffissat pilersissat ineriartortitsinerlu anguneqassappat pitsaassaqaaq. Kisianni ineqarnikkut inuit atugaat, peqqinnissaqarfimmi inuit ajornartorsiutaat, isumaginninnikkullu pitsaasumik aaqqissuuseqqinnissaq allarpassuillu aningaasaliinissatsinnik pisussaaffuiliisut kinguartinneqarput. Aaqqiissagutta akissaqartariaqarpugut. Akissavut aningaasarpassuillu inuiaqatigiit aningaasaataat inuit nunatsinniittut ulluinnarni inuuniarnerannut atornagit “atortunut kusanartunut ersaartaassutaasussatut” nalilikkanut atorneqarput. Tamanna eqqumaffigiumallugu partiit issiaqatigiittariaqarpugut, isumaginninnikkut peqqinnissaqarfiullu iluani suliassagut qimerloorlugit. Mittarfinnut isumaqatigiissuteqartoqarsinnaappat aamma inuit atugaasa ullumikkumit ajorseriaateqanngissaat anguniarlugu politikkikkut siunnerfeqaqatigiittariaqarpugut. Inuit Ataqatigiit piareersimapput. Nalunngisarpummi tassaavoq ukiuni tulliuttuni aningaasivipput aningaasanik malunnaatilimmik isertitsinissaa suli qulakkiivissinneqarsimanngimmat.

Aningaasat nunatta iluanaarutai innuttaasut malugisinnaasariaqarpaat

Massakkut naalakkersueriaatsip malitsigaa inuiaqatigiinni aningaasat ingerlaartut suliffeqarfissuit missingersuutaasa iluannut nuukkiartortinneqarnerisigut. Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaatai pisortatigoortut uppernarsaataapput aningaasat ingerlaartut ingerlatseqatigiiffinnut nuukkiartuinnartut sulisartullu isertitaat akinut qaffakkiartortunut malinnaatinneqaratik. Ullumikkutut naalakkersuinikkut ingerlatsineq inuiaqatigiinnut akisoorujussuanngorpoq. Inuit aningaasarsiornerat inuillu atugaat pitsanngorsarnagit suliffeqarfissuit atugaat pitsanngorsarneqarmata. Nunatsinni aningaasat iluanaarutaasut ilaqutariit inuunerannut oqilisaasinnaasariaqarput, tassa uagut taanna soqutigisarput. Peqatigiilluta nunatsinni aningaasat ingerlaarnerat tamanut minnerunngitsumillu innuttaasunut iluaqutaaneroqqullugu eqqartueqatigiissinnaannginnerpugut? 

Allannguinngikkutta qaqugu nunarput qimallugu nunanut allanut inuit nussornerat aaqqinneqassagami? Allannguinngikkutta qaqugu ineqarnikkut inuit atugaat pitsanngussagamik? Aamma allannguinngikkutta qaqugu kommunini tamani inuit kivitseqatigiillutik ineriartortitseqataanerat inuillu akissaataasa annertunerulernerat anguneqassagami?

Uteqqiinerummat peerparaPissutsit nutaat ujartuinnarnagit tamatta aalajangersaanikkut takutitsisariaqarpugut aamma Naalakkersuisut. Inuppassuit atukkaminnik ulluinnarni nutarterinissamik ujartuisut aamma qinersisarnermikkut aalajangertarnermikkullu nalilersueqqissaartariaqartut isumaqarpugut. Nunatsinni inuit naalakkersueqataanerat pissutsini akuersaanngikkunik qinersinikkut qaqugukkulluunniit naalakkersuinikkut aqutsineq allanngortissinnaajuaannarpaat. Akisussaaffik qinersisartumiippoq.

Tamatta nalilersuisariaqarpugut nunaqarfinni illoqarfitsinnilu tamani atugassarititaasut naammaginerlutigit siuariartornissamullu periarfissagut ilumut naapertorlugit nunarput aqunneqarnersoq. Illit atuartoq imminerpiaq naliligassarivat nunami qanoq ittumi inuujumanerlutit. Namminerpiaq aalajangigassarivat nunatta naalakkersuinikkut qanoq aqunneqarnissaa. Isummersorluarit sunniuteqarsinnaanerit nukittorsaaqataaffigiuk.

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut oqaaseqartartuat

Aqqaluaq B. Egede

Kinap Kuannersuarnut appakaannissaa Naalakkersuisut akuerereerpaat?

Kinap Kuannersuarnut appakaannissaa Naalakkersuisut akuerereerpaat?

Greenland Minerals Ltd´-ip nittartagaani 23. Januar 2019 saqqummersinneqartumi – https://wcsecure.weblink.com.au/pdf/GGG/02068532.pdf– atuarneqarsinnaavoq Greenland Minerals Ltd-imi pinginneqataasut ilisimaneqartut annersaata, Kinamiut suliffeqarfiutaata Shenghe Resources Holding Co Ltd-ip suleqatigileraa China National Nuclear Corporation (CNNC). 

Aamma atuarneqarsinnaavoq CNNC´-ip suliffeqarfiutaata, Hua Sheng-ip, Shenghe Resources Holding Co Ltd-imik suleqatigineqalersup Shenghe-millu 45 procent-imik pigineqartup aatsitassat qaqutigoortut Kuannersuarni piiarneqartut tamaasa pisiarisarniarai. August 2018 GML-imit oqaatigineqareerpoq aatsitassanut pineqartunut ilaasut uran aamma thorium, tamarmik qinnornernik ulorianartunik akoqartut.  

Piffissaq sivikitsuararsuaq atorlugu nalunaarutigalugu Erik Jensen, Aatsitassanut Naalakkersuisoq, arfininngorneq 26. januar 2019 Narsamukassasoq paasivarput tassani innuttaasunik ataatsimeeqateqassalluni. 

Angalanermi siunertaq?

Pissanngatigivarput Narsarmi innuttaasunut Erik Jensenip suna oqariartuutiginiarneraa tusassallugu. Nalunngeriikkatsitut Narsami innuttaasut 1300-t missaanniittut Kuannersuarniit 6-7 km-terisut qanitsigisumi najugaqarput, eqqagassaajumaartunullu toqqorsivissatut inissiivissatut pilersaarutaasumit 4 km-terisut qanitsigaaq illoqarfiup imeqarfia kuuk. 

Pisortatigoortumik ilisimatitsissutigineqarniarpa Kuannersuarni aatitassarsiorfiussamaartoq tassaassasoq naalagaaffiup Kinap ingerlatarilerumaagaa? 

Nalunngilarpummi CNNC tassaasimasoq atomimik nukissiuuteqarneq pillugu Kinamiut ministeriaqarfigisimasaat, nunami tassani brintimik qaartartuliamik siullerpaamik pilersitsinissamut akisussaasuusimasoq. Aamma ilisimaneqarpoq CNNC-ip aqutsisuinik atorfinitsitsisartoq tassaasoq nunami tassani ministeriuneq. 

Inuit Ataqatigiinniit paaserusupparput GME A/S tassanngalu piginnittut Naalakkersuisunit isumaqatigiissuteqarfigineqareersimanersut, imaluunniit pilersaarutinik piareeqqasunik akuersereersimanersut uranimik thoriumimillu akulinnik aatsitassanik piianermut taakkulu tuniniarneqarnissaannut tunngasunik imalinnik. Suli VVM naammassillugu suliarineqanngitsoq akuerineqanngitsorlu. 

Erik Jensen Narsaliarnerpa innuttaasut akuutinneqarnissaat ilumoorullugu, aammalu uranimik thoriumimillu akulinnik aatitassanik piiaasoqassappat tamatuma qanoq kinguneqarnissaanik paasititsiniaanissamik ilumoorussilluni? Imaluunniit Naalakkersuisut aalajangereerpat Kuannersuarmi aatsitassanik aamma uranimik thoriumimillu akulinnik piiaanissamut naalagaaffik Kina appakaatsitissallugu? 

Inuulluaqqusilluta

Inuit Ataqatigiit Inatsisartut

Politiit angallataasa ullutsinnut naleqqussaaniarneq ingerlatsinerlunnermik kusassaataannaavoq

Politiit angallataasa ullutsinnut naleqqussaaniarneq ingerlatsinerlunnermik kusassaataannaavoq

Naalagaaffiup aamma nunatsinni politeeqarnikkut atukkat pitsaasumik suliarinngilai. Sisak imaluunniit uniarsuaaqqat naalagaaffiup politiit imaatigut sulinerminni atugassaattut nakkutilliinermilu ingerlatsinissaannut naatsorsuutigineqartut sipaarniarfigineqarput. Tamanna nutarterinermik taallugu kusassakkamik saqqummiussinertut isigaara. Erseqqissumik sunniutaasussat saqqummiunneqartariaqarput.

Sisak-mi umiarsuaaqqanilu allani sulisoqarnikkut qanoq sunniuteqassava? Akissarsiaqartitsinikkut sulisunut qanoq sunniuteqassava? Umiasuarnik allannguinerup kingorna sulisartut qanoq ilinniagaqarsimasut atorneqalissappat? Ingerlatsinikkut aningaasartuutit ataatsimut isigalugit sipaaruteqartoqassava? Erseqqissumik paasissutissiisoqartariaqarpoq allannguinermi sunniutissat suunersut qanorlu ingerlatseriaaseqartoqalissanersoq.

Nunatsinni innuttaasut politeeqarnikkut kiffartuunneqarnerat pitsaasuusariaqarpoq. Nunaqarfinni illoqarfinnilu innuttaasut qanoq sullinneqarnerannut sunniuteqassanersoq eqqoriaaqattaartoqalissanngippat akisussaasut nassuiaateqarnissaat ujartorpara. Kingumut alloriarnissaq siunertarineqarsimanngippat taava aamma siumut alloriarfissatut isigineqartut ingerlatsinermut aningaasartuutitigut sunniutissat innuttaasullu politeeqarnikkut qanoq sunnigaanissaat nassuiaatigineqarli.

Naalakkersuinikkut piumasaqaatit maqaasivakka. Naalakkersuinikkut kissaatit anguniakkallu aamma piumasaqaasersuiffigineqarsimarpasinngillat. Naalakkersuisut namminneq politeeqarnikkut imaatigut atortulersuutit pillugit allannguilerneq qanoq qulaajaaffigisimatigivaat? Pilersaarusiugaanngitsumik inuiaqatigiit peqataatinnagit Naalakkersuisut sulianik ingerlatseqattaarnerat aamma massakkut politeeqarnikkut pissutsit allanngortinneqarneranni periuserineqalersimarpasippoq.

Nunatta naalakkersuinikkut ukiorpassuarni oqalliseqataaffigaa nunatsinni politeeqarnikkut pissutsit pitsanngorsaavigineqarnissaat ujartorlugu. Massakkullu imaatigut atortulersuutinik allannguiniarneq qulaaniit aalajangersaaginnarnertut ittoq innuttaasunut qanoq sunniuteqarnissaanik nassuiaateqanngitsoq nipaarsaarussatut nalilerneqassanngippat pisussat sioqqullugit erseqqilluinnartumik akisussaasut nassuiaasariaqarput.

Politiit, Naalakkersuisut aamma naalagaaffeqatigut qanoq nassuiaatissaqarpat? Nunarput sineriattooq inoqarfippassuaqartoq politeeqarnikkut imaatigut isumaginninnikkut pitsanngorsaasoqalernerpa? Imaluunniit sipaarniartoqalerpa sulisartoqarnikkut ingerlatsinermilu aningaasartuuteqarnikkut? Ullutsinnut naleqqussaanermik oqarneq naammanngilaq. Ullutsinnut naleqqussaanermi oqarneq qanoq sunniuteqassava? Pissutsit qanoq ittut inuiaqatigiittut atulissanerlutigit nassuiaanneqarnissarput ujartorpara.

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut oqaaseqartartuat

Aqqaluaq B. Egede

Inuiaqatigiit ilorlikkut inuunerat puigornagu

Inuiaqatigiit ilorlikkut inuunerat puigornagu

Ukiuni makkunani naalakkersuinermi inuiaqatigiit qallikkut inuunerat annertuallaamik sammineqarput, inuiaqatigiillu ilorlikkut inuunerat annertunerusumik ersarissuliorfigineerulluni.

Ukiuni makkunani naalakkersuinermi inuiaqatigiinnut aningaasalersueriaaseq eqqarsaatigalugu qallikkut atugarissaarnissamut sammivallaarnerisigut inuiaqatigiit ilorlikkut inuunerat kingulliunneqariartortoq ersarippoq. Tamannalu inuiaqatigiit ilorlikkut atugarissaarnissaannut, inuillu isumassortariaqavissortut isumaginninnermi suliniutinik ersarissuliorfigineerunnerat siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu ernumanartoqarpoq.

Ullutsinni naalakkersuinikkut pingaarnersiuinermi inuiaqatigiit qallikkut atugarissaarnissaat salliutinneqarpallaalerpoq.

Pisortat inissiaataanni qitsuuteqassanersugut qitsuuteqassannginnersugulluunniit? Kikkut mittarfissuartaassanersut mittarfissuartaassannginnersulluunniit? Pisortat suliffeqarfiutaanni siulersuisut akissarsiaasa qaffaaviginissaat? Imigassamik “uleersinissaq”? Naalakkersuisut benzinkorteqassanersut benzinkorteqassannginnersulluunniit? Apeqqutit allarpassuit inuiaqatigiit qallikkut inuunerannut tunngasut eqqartorneqarsinnaagaluartut tamakku naalakkersuinermi pingaarnersiukkatut inissikkiartornerat isumaginninnerup iluani suliassarpassuit pitsanngorsagassallu kingulliunneqaleriartornerannik nassataqarpoq.

Inuiaqatigiit ataatsimut isigalugit atugarissaarnerulernissaannut apeqqutinik itinerusunik siammasinnerusunillu eqqartuinissatsinnut alloriartariaqalertugut isumaqarpunga. 

Assersuutigalugu mittarfissualiortiternerit kingunerisaannik innuttaasut amerlasuut nutserlutik aallartissagaluarpata, tamanna isumaginninnerup iluani aningaasartuutit qaffariarujussuarnerannik kinguneqarsinnaanera siunissaq ungasinnerusoq isigalugu piareersimaffigisariaqarparput.

Inuiaqatigiit atugarissaarnerulissappata qallikkut inuuneq kisiat samminagu, inuiaqatigiilli ilorlikkut inuunerat sammineqarnerusariaqalerpoq. Inuiaqatigiit atugarissaarnerulissappata isumaginninnerup iluani pitsanngorsaataasussanik siunissamut isiginerusunik iliuuseqartariaqalerpugut.

Inuiaqatigiit qallikkut atugarissaarnissaat pingaaruteqarpoq, taamaattorli naalakkersuinikkut pingaarutilimmik aaliangiineq pitinnagu alloriartoqalersinnagulu inuiaqatigiit ilorlikkut inuunerat qimannagu ingerlatsisoqarnissaa pinngitsoorneqarsinnaanani. Inuiaqatigiit ilorlikkut inuunerat qulaatiinnarlugu naalakkersuinikkut aaliangiinerit alloriarnerillu ingerlanneqartassappata siunissaq eqqarsaatigalugu inuiaqatigiinnut akisoorujussuanngorsinnaavoq.

Siunissami inunnik katataqannginnissarput pingaartillugu inuiaqatigiit ilorlikkut inuunerat puigornagu siunissamut allorissaaqatigiinnissatsinnut suleqatigiittariaqarpugut, qulakkeerlugulu Nunap inui qimannagit naalakkersuinikkut ingerlatsinissarput.

Aqqa Samuelsen, mobil 52 37 03

Inatsisartunut ilaasortaq.

Isumaginninnermut oqaaseqartartoq.

Aalisarneq pillugu inatsisissaq Siumup qineqqusaarutigiinnarsimavaa

Aalisarneq pillugu inatsisissaq Siumup qineqqusaarutigiinnarsimavaa

Aalisarneq pillugu inatsisissaq naalakkersuinikkut suliassatut pingaarutilittut tamanit qineqqusaarutaavoq. Qinersineq pereerpoq, naalakkersuinikkut sulineq aallarluareerpoq, sulilu aalisarneq pillugu inatsisissaq naalakersuisunit taakkualu tapersersortaanit suliassaq pillugu erseqqissumik nipimik tutsiuttoqanngilaq. Tamannamita sumik patsiseqarsimanermat naalakkersuinikkut suliassaq annertooq tamanit nalornissutaalerpoq.

Naalakkersuisut aalisarneq pillugu inatsisissaq qanoq piniarpaat? Sineriammi aalisartorpassuit inuussutissarsiutertik pillugu qanoq piareersaateqassappat, taakkualu siunissaat Naalakkersuisuniit erseqqissumik qanoq samminiarneqarpat? Aalisarnermik inuussutissarsiut nunatsinni aningaasarsiornermut, suliffissaqartitsinermut inuillu atugarissaarnerannut annertuumik tunngavigisarput nalorninaatsumik peqqissaartumik piffissaqarfigilluarlugu suliarineqassappat, tusarniaanerit annertuut susassaqartunik tamanik akuutitsinikkut ingerlanneqartariaqarput.

Suliassaq annertooq ukiuni arlaqalersuni paamaarunneqarluni erseqqissuliorfigineqarnanilu oqallisiginaveersaarneqartoq pillugu, Naalakkersuisut erseqqissumik oqaaseqarfigisariaqalerpaat. Siumut naalakkersuinikkut siuuttuusoq aamma Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmi naalakkersuisuutitaqartoq apeqqut pillugu suliassaminik qanoq ingerlatsiva? Ukiut ingerlalertorput iliuuseqarnissamik oqalunneq nutaajujunnaareerpoq. Suliassaq annertooq pillugu Naalakkersuisut sunamita pissutigalugu inatsisissaq saqqummiunneq ajorpaat?

Inuit Ataqatigiinniit Aalisarneq pillugu inatsisissaq malinnaavigeqqissaarlugulu peqqissaarussamik suliaanissaanik qulaajaanerit timitaliiffiginiarsimavagut. Suliassallu nanginneqarnissaa utaqqivarput, Aalisarneq pillugu inatsisissaq Naalakkersuisut aatsaat saqqummiuppassuk sulineq aallarteqqissinnaammat. Aalisarluartut aningaasarsiornikkut nunatta inuisalu aningaasarsiornermikkut tunngavigisaat innarlerneqannginnissaat pingaaruteqarpoq. Suliassap pipallatamik suliarineqannginnissaanut pisussaaffiliisumik tamanna malitseqartariaqarmat, paasissutissanik Inuit Ataqatigiit ujartuivugut.

Suleriaaseq malillugu §37 naapertorlugu Naalakkersuisunut apeqqutit ingerlatittarpagut. Ulloq manna tikillugu erseqqissumik Naalakkersuisut akissuteqanngillat, Aalisarneq pillugu inatisissaq qaqugu aamma qanoq suleriaaseqarluni, susassaqartullu tamarmik peqataaffigisaannik ingerlanniarneritsik erseqqissuliortoqanngilaq. Inuppassuit suliassaq pillugu ujaartuinerat Inuit Ataqatigiinniit tusaavarput, paasilluarlutigulu ujartuinerat. Minnerpaamik Aalisarnermut Naalakkersuisoq imaluunniit Naalakkersuisut Siulittaasuata apeqqut annertooq pillugu oqaaseqarnissaat, Inuit Ataqatigiinniit pisariaqartutut isigaarput.

Oqareernitsituut suliassaq annertoqaaq. Suliassaq inuiaqatigiinni ineriartornitsinnut sunut tamanut attuisinnaassuseqartuummat. Inuussutissarsiornikkullu patajaatsumik aalisartut ingerlatsinerat attanneqassappat, pipallataanngitsumik piffissaqarluarluni akuutitsilluarlunilu sulisoqartariaqarpoq. Massakkulli aalisartut ilaat inerisaaniarlutik siunissami qanoq inatsisissap sunniuteqarsinnaanera nalorninartoq aningaasaliinissaminnut unittooqqaffigaat. Taamatut inissisimasunut Naalakkersuisut erseqqinnerusumik tikkuussisimannginnerat, inatsisissallu suliarinissaa pillugu piffissalersuisimannginnerat asut aporfiulersimasoq ernumanartortaqarpoq.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit piumasaraarput Naalakkersuisut suleqataasalu qaqugukkut suliassamik aallartitsiniarnertik erseqqissumik paasissutissiissutigissagaat. Naalakkersuisoqarfinnut apeqquteqaaterpassuit ataasiakkaarlugit akisaqattaarneqarput, erseqqissumillu oqaatigisinnaanagu qaqugu inatsisissaq sammineqarniarnersoq imaluunniit unitsiinnarneqarsimanersoq. Nalornisitsineq tamaanga killeqarniarli. Naalakkersuisut akisussaaffimminnik erseqqissumik tikkuussisarlutik, aqutsilerniarlik. Neriuinnassaagut piaartumik Aalisarneq pillugu Inatsisissaq Naalakkersuisuniit erseqqissuliorfigineqassasoq, inuiaqatigiinni nalornisitsineq apeqquterpassuarnik pilersitsisoq aaqqiivigineqaqqullugu.

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut Oqaaseqartartuat

Aqqaluaq B. Egede

Matup tunuani sulineq unitsilli

Matup tunuani sulineq unitsilli

Tupaallaatigeqisannik ullumikkut tusagassiuutini atuarpara Narsarsuup Kangerlussuullu siunissaat pillugit Borgmester-it Malik Berthelsen aamma Kiista P. Isaksen   Naalakkersuisorlu Karl Frederik Danielsen atsioqatigiissimasut suleqatigiissitamik “isertorluni”, tassalu matup tunuani sulisussamik pilersitsillutik.

Kommunalbestyrelsemi ilaasortatut tamanna akuersaarsinnaanngilluinnarpara. Borgmesteri pisinnaatissinnaanngilaq kommunalbestyrelse avaqqullugu suliniummik taamak imaannaanngitsigisumik sulisitsissalluni.

Suleqatigiissitaq kikkunnik inuttaqassava ?, qanorlu piffissalerneqarpa ? qanoq kikkunnillu aningaasalerneqarpa ? Sooq suleriuseq taamaattoq qinerneqarpa ?

Kommune Kujalleq-mi kommunalbestyrelse-mi immikkut ittumik ataatimeeqqammerpugut, minnerpaamilluunniit suleqatigiissitaq eqqaaneqanngilaq.

Tamat oqartussaaqataanerat innarlerneqaraluttuinnarpoq, siuttut matup tunuani suliuartillugit. Tamanna Inuit Ataqatigiinni akuersaanngilluinnarparput.

Kinaluunniit peqataasimanngitsutut misigisimasoq naammagittaalliortuassaaq, Inuk nunamini apeqqutinut angisuunut peqataatinneqanngittoq toqqissisimajunnaartarpoq. Pissutsit taamaattut naammaleqaat, ALLANNGORTOQARTARIAQARPOQ.

Stine Egede, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit kommunalbestyrelsemi ilaasortaq Kommune Kujalleq.

493214

Isumaginninnermut Naalakkersuisoq Naalakkersuisullu Siulittaasuat erseqqissuliortariaqalerput

Isumaginninnermut Naalakkersuisoq Naalakkersuisullu Siulittaasuat erseqqissuliortariaqalerput

Piffissaq sivitsorpoq ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit namminersortut aammalu naalakkersuisoqarfiup akornanni isumaqatigiinngissuteqarluni inerlatsisoqarnera. Naalakkersuisoqarfiit nunatsinni ulloq unnuarlu angerlarsimaffinnut namminersortunut aporfilersuinerat sukkanerpaamik unitsinneqartariaqarpoq. Meeqqat ulloq unnuarlu angerlarsimaffinniittut qitiutillugit sullinneqarnissaat aallarteqqissappat Isumaginninnermut Naalakkersuisoq Martha Abelsen akisussaasutut inissiisariaqarpoq.

Inuit Ataqatigiit pingaarteqaarput meeqqat pisinnaatitaaffiisa naapertuuttumik isumagineqarnissaasa qulakkeerneqarnissaat. Tamanna aamma isumaqarpoq meeqqat kissaataannik qanorlu atugaqarnissaminnik kissaataasa tusaaniarneqarnissaannik. Meeqqat pisinnaatitaaffii pitsaanerpaamik qulakkeerneqarnissaat aalajangersakkatiguinnaq pinnani ulluinnarni meeqqap atugaannik meeqqallu atorumasaaannik kissaataannillu aamma naalaarsinnaassuseqarnikkut pisariaqarpoq.

Siorna naalakkersuisut ulloq unnuarlu paaqqinniffiit pillugit nalunaarummik nutaamik naammaginartumik tusarniaanertaqanngitsumik atuutsitsilernerat ajorluinnartoq naalakkersuisoqarfiup suliffeqarfinnik namminersortunik qulangiilluni aqutsinissaminut sakkugilerpaa. Nalunaarut siunissami ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit ineriartornissaminnut aningaasalersuisinnaanerannut killiliisuuvoq. Nalunaarullu tassaavoq suliffeqarfiit namminersortut naalakkersuisoqarfiullu ingerlatsinerminni aporaatilernerannik pilersitsisoq. Tamanna ajorluinnarpoq akuerineqarsinnaananilu.

Isumaginninnermut Naalakkersuisup meeqqat ulloq unnuarlu angerlarsimaffianniittut tamakkiisumik pitsaasumillu sullinneqarnissaat qulakkiissaguniuk pissutsit ajornartorsiutaasut erseqqilluinnartumik piumasaqaateqarluni aaqqittariaqarpai. Pisortat ingerlatsivii, pingaartumik naalakkersuisoqarfiugunik suliffeqarfinnut namminersortunut aporfilersuinatik suleqatigiilluarnissamik ujartueqatigiittariaqarput. Massakkut taamaattoqanngilaq. Ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit namminersortut ingerlalluaqisut ipitinniarneqartutut misigisimanerat sakkortusiartuinnartumik Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfiup aporfilersulerpai.

Sooq nalunaarut ulloq unnuarlu angerlarsimaffinnut namminersortunut tusarniutigineqanngitsoq taamallu ajornartorsiortitsitigisoq naalakkersuisuniit isiginngitsuusaarneqarpa? Suleqatigiinneq pitsaasoq suleqatigiinnermik innarliisumik taarserneqartoq sooq Naalakkersuisut attanniarsaraat? Sunaana siunertaralugu nunatsinni meeqqanik ikiortarialinnik sullissisut Isumaginninnermullu Naalakkersuisoqarfiup namminersortunik qulangersimaarinnilluni aqutsilertariaqarnera Naalakkersuisut akuersaaraat? Sooq meeqqat atugaat pingaarnertut isiginiarnagit suliffeqarfiit namminersortut qanoq ingerlatsisariaqarnerannik, kikkunnillu aqunneqarnissaannik siulersuisoqarnikkut piumasaqaasersuinikkut qulangersimaarneqalersut?

Isumaginninnermut Naalakkersuisoq aamma Naalakkersuisut Siulittaasuat suliffeqarfiit namminersortut ulloq unnuarlu angerlarsimaffiusut pillugit nassuiaateqartariaqarput. Nalunaarut aaqinneqanngippat ajornartorsiut assortuunnerlu qaqugumulluunniit aaqqinneqarnavianngillat. Ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit siunissami ”ipitikkiartuaarneqarnissaat” suliarineqarpa? Imaluunniit susoqartoruna?

Ajornartorsiut Naalakkersuisut ilisimaaraat. Qinersinissaq sioqqulluguli Naalakkersuisut aaqqiinissaminnik neriorsuiinnartarlutik ingerlatsinerat akuerineqarsinnaanngilaq. Oqaatsit iliuutsillu imminnut naapertuutinngillat. Sulimi aaqqiisoqanngilaq. Aamma suli nukik meeqqat sullinneqarnerannut atugassaagaluit isumaqatigiinnginnermut atorneqarput. Tamanna Naalakkersuisuniit siunertaasimanerluni. Naalakkersuisummi piumasaqaatigaat ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit aqunneqarnerannut aalajangersakkatigut sunniuteqarsinnaalernissartik. Tamanna akuerineqarsinnaanngilaq pissusitoqqanut utersaarnertut taasariaqartoq.

Navinarnarluinnartoq tassaavoq nalunaarut tunngavigalugu ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit siunissami meeqqanik sullissinerat ajutuussagaluarpat tamanna kommuninut tamanut inatsisitigut pisussaaffeqarlutik meeqqanik kiffartuussisussanut nammakkiutissaq annertummat. Aaqqiisoqartariaqarpoq, siunissami meerarpassuit isumassorneqarnissaat pisortaniit namminersortuniillu suleqatigiinnikkut patajaatsumik isumagineqaqqullugit suleqatigiinneq paaseqatigiinnerlu Naalakkersuisut timitaliiffigisariaqarpaat. Meeqqat isumagineqartariaqartut eqqornerlunneqareerput. Naalakkersuisut pissutsinik torinnginngitsunik aaqqiiniaritsi.

Isumaginninnermut Naalakkersuisoq aamma Naalakkersuisut Siulittaasuat tamanna pillugu ersarissaassuteqarnissaat pisariaqarpoq. Meeqqanik sullissineq tamakkiisumik ingerlalluaqqilissappat naalakkersuisoqarfiup suliffeqarfinnik namminersortunik suleqatiginnilluarnissaagalua killormut aporaaffiulersoq Naalakkersuisut pineqartut akisussaaffigaat. Aaqqiisoqarniarpa? Politikkikkut kissaataasimava suliffeqarfiit namminersortut naalakkersuisoqarfimmiit qulangersimaarneqalernissaat?

Isumaginninnermut Naalakkersuisoq aammalu Naalakkersuisut Siulittaasuat tikkuussisariaqarpusi suliffeqarfiit namminersortut qaammatini aggersuni qanoq pineqassanersut. Erseqqissaasariaqarpusi nalunaarut suleqatigiinnermik pitsaasumik innarliisumik kinguneqartoq attatiinnarniarnerlusiuk. Nalunaarut meeqqat kiffartuunneqarnerannut siunissamilu ulloq unnuarlu paaqqinniffittut namminersortuujumassusilinnut innarliisussaammat. Akissuteqartariaqarpusi siunissaq nalorninaatsoq Naalakkersuisuniit oqariartuutigineqartariaqarpoq.

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut oqaaseqartartuat

Aqqaluaq B. Egede

Peqqinnissaqarfik piorsaqqinniarli

Peqqinnissaqarfik piorsaqqinniarli

Piffissami aggersumi Qallunaat Nunaannut katsorsartikkiartortartut ikiliartornissaat, paarlattuanilli nunatsinni katsorsartittartut amerlanerulernissaat Inuit Ataqatigiinniit ilungersuutigissavarput.  

Taamaaliortariaqarpugut annertuunik aningaasartaqassagaluarpalluunniit.

Upperaarpummi ukiorpassuunngitsut ingerlaneranni aningaasat imarpissuaq ikaarlugu atorneqartaraluit nunatsinni kaaviiaartinneqalerpata iluaqutissaq annerpaaq nunatsinni piulerumaartoq.

Nakorsiat toqqissisimasuunissaat qulakkiigassaraarput

Nakorsartittussat amerlanerpaat toqqissillutik, nunaqqatit akornanni oqaatsit sungiusimasat atorlugit, nerisassallu sungiusimasat qimannagit katsorsarneqarsinnaasariaqarput.

Maanna napparsimavissuarmi katsorsartikkiartorluni inissat amerlineqaraluarpata ilaatigut siffialersittussat seeqquusalertittussallu utaqqisut ikiliartupallassagaluarput. Paasisavut kingulliit imaapput nakorsat amigaataanatik peqqissartunut inissat amigaataasut.

Kræfteqarlutik suliaritittartut, kemortikkiartortut, scannertikkiartortut imaluunniit kontrollertikkiartortut ajornanngippat amerlanerpaat nunatsinni pisinnaalernissaat piaartumik anguniarniassavarput. Ullumikkummi qujanaqisumik iviangimikkut kræfteqartut amerlanerpaat nunatsinni suliarineqartalereerput. Ilannguagulli ukiut arlerlugit Rigshospitalimut utikajaartinneqartarput, uffa aaqqissuuseqqikkaluarutta aningaasaliilluarlutalu, nunarput qimannagu amerlasuut isumagineqartassagaluartut. Amerlanerpaartatta nalujunnaareerpaat kemorteqqammersut qanoq timiminni sanngiillisimatigisinnaasartut, tiimerpassuillu atorlugit imarpissuaq ikaarlugu angerlartarput. Ullorpassuillu atorlugit qaangiiniapiloorsinnaasarlutik.

Qallunaat Nunaanni peqqissartut angerlarsimaffiat, ukiualunnguit matuma siorna pilersitaq mikivallaalereerpoq.. Nunatsinni inerisaasa suliffiit amerlisarlugit aningaasallu maani sulisillugit.

Suliassamut taama pingaartigisumut, Inuit Ataqatigiinni siammasissumik aningaasassarsiornissamut suleqataanissatsinnut piareersimavugut.

Stine Egede, Inuit Ataqatigiit

Peqqinnissamut tunngasunik oqaaseqartartoq.

Tlf. 493214

Attartortunik illersuineq takujuminaatsoq

Attartortunik illersuineq takujuminaatsoq

Ineqarneq pillugu § 37 naapertorlugu apeqqutikka 2018-328 akillugit Naalakkersuisut allapput inissiat attartortittakkat oqummik eqqugaasimasut siornatigut oqoqarsimanersut INI A/S-imi immikkut nalunaarsorneqarneq ajorput.

Tamanna uanni minnerpaamik marlunnik ernumalersitsivoq. 

Siulleq tassaavoq inissiaatileqatigiiffimmi pisortanit pigineqartumi aaqqissuussisoqarsimanngimmat tamakkiisumik takussutissiisumik oquup ajornartorsiutaanerata qanoq annertutigineranik. Aappaattut inoqarmat oqummik ajornartorsiuteqarfiusunik neqeroorfigineqarsimasinnaasut najugaqalersimasinnaasullu inissiani oquk pillugu ajornartorsiuteqarfiusimagunik nalunaarsorneqannginnerat pissutigalugu paasissutissanik erseqqarissunik takussutissaqarfiunngitsuni. Inissianik attartortut taamaammat inissianut nuussimasinnaapput siornatigut oqummik ajornartorsiuteqarfioreersimasuni. Ilisimassarlu taanna pingaaruteqarluinnartoq inissiaatileqatigiit attartortullu piginngitsoorsimasinnaavaat. 

Pissusissamisuunngilaq. Kukkorujussuanngikkuma paasivara pisortat ingerlataannik inissiaatileqatigiiffimmik peqartugut, taamalu aamma politikkikkut aqutsisunik, inissiat attartortittakkat qanorpiaq pitsaatiginerannik pitsaatiginnginnerannilluunniit oqaluttuussisinnaanngitsunik. 

Attartortut illersorneqarnerat takujuminaatsoq

Akissutigineqartumi erserpoq illoqarfinni annerni sisamani inissiat oqummik ajornartorsiuteqartut ilisimaneqartut 171-usut, taakkulu ilaat 64-it suli najorneqartut. Eqqumiiginartippara nuna tamakkerlugu attartutut tallimaannaammata oquk pissutigalugu inissiamik allamik utaqqisut.

Ernumanartippara attartortut taama amerlatigisut suli najugaqarmata inissiani oqummik ajornartorsiuteqarfiusutut ilisimaneqalereersuni.

Apeqqutit arlallit uanni pinngorput.

Inuit pineqartut peqqissusaat maannakkut ungasinnerusorlu eqqarsaatigalugu qanoq sunnerneqarpat? Inoqarpa inissiani oqummik ajornartorsiuteqarfiusuni najugaqartunik tamannalu napparsimasalissutigereersimagaat, immaqalu sulinerannut sunniutereerluni? Inissiani oqummik eqqorneqartuni najugaqartariaqarnerminni qaammammut akiliutaat appartinneqarpa?

§37 naapertorlugu apeqqutinni 2018-191 erseqqissumik takuneqarsinnaavoq attartortitsinermut maleruaqqusani attartortut ataasiakkaat illersorneqanngitsut. Pisortat namminersortulluunniit pigisaanni attartorniartut ilisimatinneqarneq ajorput inissiami nuuffigiligaanni oquk siunerusukkut ajornartorsiutaasimappat.

Attartortut ataasiakkaat illersorneqarnerat inatsisiniittariaqarluinnaraluartoq takujuminaappoq.

Tamanna Inuit Ataqatigiinni ukkatarissavarput. 

Inuulluaqqusillunga

Sofia Geisler
Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni

Angerlarsimaffeqanngitsunut sullissineq pitsaanerulerli

Angerlarsimaffeqanngitsut ikiorniarnerini ilisimasat, isumatusaarnerit periarfissarsiorluarnerillu atortariaqarput.

Akiliisinnaannginnavit anisitaassaatit kisiat aallaaviusinnaanngilaq. Angerlarsimaffeqannginnerup patsisigiuaannangajappaa akiliisinnaannginneq.

Akiliisinnaanermik ajornartorsioreersut akiliinngippata anisinnissaannik sioorasaaginnarnagit periarfissat allat atortariaqarput. Steven Arnfjord isumaqatigaara oqarmat angerlarsimaffeqanngitsut inissikkaanni tassanngaaniit ikuineq ingerlaannassasoq, namminiilernissaasa tungaannut. Nassuerutigisariaqarparput inoqateqaratta imminut ikiorsinnaanngornissaannut ikiugassatsinnik, oqaannarnata nammineq pisuusut. Inuit peqquteqarlutik aatsaat inoqatiminnik ikiugassanngortarput.

Angerlarsimaffeqanngitsut maanna nunatsinni 800 sinnerpaat, Nuummiinnaanngitsoq, illoqarfinni nunaqarfinnilu nalunaarsorsimanngitsunik angerlarsimaffeqanngitsoqarpoq. Taakku ikiorniarutsigit periuseq ataasiinnaq atorlugu ikiorsinnaanngilagut. Periarfissat assigiingitsorpassuit periarfissaasariaqarput, ilai akeqanngimik nakkutigineqartariaqarput, ilai arnat angutillu immikkoortillugit inissanik herberginik periarfissaqartinneqartariaqarput. Allat suliffeqalernissamik, akiliisalernissamillu ikiorserneqartariaqassallutik. 

Kommunit akisussaaffik tigummigaluaraat maanna oqartariaqarpugut tamatta akisussaaffimmik tigusisariaqarluta. Suliffeqarfiit sulisuminnut inissanik neqeroornerusinnaapput, inissiat akikinnerit amerlanerusariaqarput, illoqatigiiaarluni ineqarsinnaaneq periarfissaasariaqarpoq.

Nunatsinni issittaqisumi angerlarfissaqannginneq akueriinnarsinnaanngilarput, iliuuseqarnerusariaqarpugut.

 

Massakkut iliuuseqartoqartariaqarpoq

Qularutiginngilarput Kommunet isumaginninnikkut suliassat atugassarititaasut iluanni sapinngisannguaminnik suliassatik suliarisaraat naammassiniartarlugillu. Ajoraluartumilli naliliisariaqarpugut angajoqqaat amerlasoorujussuit meeqqaminnik sumiginnaasarnerat isumaginninnikkut sulinerup nukillaartitaalerneranut peqqutaaqataangaatsiartoq.

Isumaqatigiissutigivarput inuiaqatigiinni pingaarnerpaaq tassaammat meeqqat isumagilluarneqarnissaat. Ajoraluartumilli takussutissanik amerlaqisunik peqarpoq angajoqqaat  meeqqaminnik sumiginnaasarnerannik, tamannalu aaqqissuussaanikkut isumaginninnikkut sulinermut arngalisititseqataasinnaavoq.

Naalakkersuisut kaammattussavagut Kommunet suleqatigalugit suleqatigiissutinik nuna tamakkerlugu meeqqat sumiginnarneqartut eqqarsaatigalugit sulisussamik pilersitseqqullugit. Naalakkersuisut aamma kaammattussavagut kommunet suleqatigalugit aqqutissanik nutaanik ujarleqqullugit, nukissanik meeqqanik sumiginnarneqartunik sulinermi tapertaalluarsinnaasunik.

Itisiliisumik ilisimavittariaqarparput suna tunuliaqutaalluni meeqqat taama amerlatigisut sumiginnarneqartarnersut. Aaqqissuussaanikkut ajornartorsiutit ammasumik oqaluuserinissaannut aqqutissiuussisumik aammalu siunissamut isiginnittumik iliuusissanik pisortat neqeroorutigisinnaasaannik aqqutiissiuussilluta suliaqartariaqarpugut. 

Maannalu ammasumik oqaluuserisariaqalerparput Nunatsinni inuuusuttut inersimasullu meerartaareernerminni qitornaminnik assigiinngitsumik patseqartumik isumaginnissinnaanngitsut sooq taama amerlatiginersut. 

Qularutigineqassanngilaq Inuit Ataqatigiinniit isumaqaratta angajoqqaat qitornaminnik isumaginnissinnaanngippata pisortat tassaammata qaqugukkulluunniit meeqqanik illersuisussat.

Kommunet nersualaarusuppagut suliassamik annertoorujussuarmik isumaginnimmata. Aamma Meeqqat Illersuisuat MIO nersualaarusupparput meeqqat atugaat pillugit misissuisarnerinut uppernarsaasiortarneranullu, aamma pisortat suleqatigalugit meeqqanik illersuinissaq sulissutigiuarmassuk.

Sinerissami meeqqat atugaat pillugit misissuinernut uppernarsaassersuinermullu MIO siuttuusimavoq sulilu siuttuulluni. Maannamullu sulinerat tunngavigalugu iluarsisariallit suuneri pillugit ilisimasanik annertuunik ilisimasaqalersimalluta. Ujartugarpulli tassaavoq pisortanit iliuuseqarneq. 

Anguniartuagassaq tassaavoq; angajoqqaat tassaasut meeqqaminnik perorsaanerminnut suliassallit akisussaasullu.

Inuulluaqqusilluta

Aqqa Samuelsen                                                                                                              

Isumaginninneq pillugu oqaaseqartartoq

Stine Egede

Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliami siulittaasup tullia n

Demokraatit naalakkersuieriaatsimut paatsuuinerat tupaallaatigaara.

Demokraatit naalakkersuieriaatsimut paatsuuinerat tupaallaatigaara.

Randi V. Evaldsen-ip tusagassiorfinnut nalunaarutigisannut akissuteqaammini allassimasaanut tupaallaatigaara. Akissummini allaatigimmagu Demokraatit Naalakkersuisunut akuunnginnerminnut patsisigigaat aningaasarsiakkaajorusunnginnamik aamma Naalakkersuisut biiliinik biileqarlutillu inuulluataarusunnginnamik.

Randi-ip akissuteqarnermini ersersippaa nammineq naalakkersuisuunermini qanoq naalakkersuisuunermut paasinnissimanini. Naalakkersuisuuneq tassaanngilluinnarpoq inuulluataarneq. Naalakkersuisoq inuiaqatigiinnut ilungersortumik kiffartuussissaaq. Tupaallaatigaara Demokraatit sinnerlugit tusagassiorfitsigut nalunaaruteqartoq taama pissaanerup pingasoqiusamut agguarsimasut ilaannut Naalakkersuisut atuunnerannut pisussaaffiinullu taamak paatsuuisimatigimmat.

Naalakkersuisuni inissisimaneq imaannaanngeqaaq. Randi V. Evaldsen-ip ilisimalluinnarpaa ukiaq 2018 Inatsisartut ataatsimiimmata Naalakkersuisut ulapputtut allaat peqqissutsimikkut eqqornerlunneqaatigisaminnik nalaataqartut arlaqartut. Taamak suusupaginnitsigisumik nalunaaruteqarneq, naalakkersuisullu suleriaasiannut qanorlu atuuttussaanerannut isiginninneq Demokraatinit assut kukkusuusoq paasinarsivoq.

Demokraatit naalakkersuisoorusunnginnerminnut tunngavilersuutaat atuareerlugit apeqqutigisinnaalerpara una; Taava qanoq ilillusi nunatsinni naalakkersuinikkut siuttuussavisi naalakkersuisunngorsinnaanngikkussi ? Tunngavilersuutisasi tupaallaatigaakka. Naalakkersuisuutitaqarnikuugassi arlalippassuariarlusi. Tamanna ima isiginerissi allaat inuulluataarnertut, naalakkersuisullu biilersuinik biileqarneq kisiisa tunngavigalugit. Nalunngilarpummi Demikraatit Naalakkersuisooqataalermata kingullermi Demokraatit Naalakkersuisuutitaat biilinik akikinngeqisunik biilitaartorput. Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfimmi aamma Ilinniartitaanermullu Naalakkersuisoqarfimmi.

Inuit Ataqatigiinni Naalakkersuisooqataaleratta biilinik nutaarsuarnik pisiortorlutalu inuulluataarutissanik ujartuinata suliassanik annertuunik aallartitsillutalu naalakkersuilluarnermik ingerlatsiniarneq partiit allat suleqatigalugit ingerlatsivugut. Demokraatit ersersippaat nunatsinni naalakkersuinikkut siuttunngornissaminnut qanoq piareersimanngitsiginerlutik. Naalakkersuisuunissaq tassaanngilaq inuup ataatsip iluaqutissarsiornissaa. Naalakkersuisoq inuiaqatigiinni kiffartuussissaaq.

Naalakkersuinikkut saassusseqattaarneq akineqaraannilu naalakkersuinikkut isummersorfissat pinnagit inuttut mikisualussiortumik akiinnartarluni ingerlatsineq naalakkersuinermut qaffasissumik suliassanut isummersornissamut inorsarunnaartariaqarpugut. Sapiissuseqarnerusariaqarpugut suleqateqarnissamut ammalluta, aamma naalakkersueriaatsip qanoq katitigaaneranut paasinnissimanissaq pingaaruteqaqaaq. Naalakkersuisooqataanngilagut, kisianni sulinerat ataqqivara. Nalunngilara Naalakkersuisut inuulluataarniaannarlutik sulisutut oqaatigineqarsinnaanngilluinnartut. Aamma tamanna Demokraatit paasilertorumaaraat neriuutigaara.

Naalakkersuinikkut siuttuuneq naalakkersuisutut atuunnerup qanoq pisussaaffeqarneranut paasinnissimanissamik tunuliaqutaqartariaqarpoq. Akisussaaffik angeqaaq quujassuaatissaanngitsoq. Neriuppunga Demokraatit aamma tamanna paasilluarumaaraat.

Aqqaluaq B. Egede

Siulittaasup tullia, Inuit Ataqatigiit

Sooq taava Demokraatit Naalakkersuisooqataanissaq naaggaarpaat?

Sooq taava Demokraatit Naalakkersuisooqataanissaq naaggaarpaat?

Nutaarsiassaajunnaarpoq Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuusiaat pillugit Demokraatit sakkortuumik naammagittaalliuteqartarnerat. Tusagassiorfitsigut nalunaartarput Naalakkersuisut inatsisissaq allanngortinngippassuk suleqatigiinneq atorunnaarsissallugu siorasaaralutik. Sooq taava Demokraatit Naalakkersuisoqarfinnik akisussaaffimmik tigusillutik suleqataasimanngillat?

Ingiinnarluni inuit Naalakkersuinikkut sulisut suliaannik isornartorsiuiinnarluni partiitut atuuffeqarneq suleqataanermik akisussaaffimmillu tigusisinnaanermik taarserneqarniarli. Demokraatimmi periarfissaqarsimapput Naalakkersuisoqarfinnik tigusillutik sulianik ilusilersueqataanissaminnut. Akisussaaffik annertooq qunugisutut illugu patsisilersuutigaat Siumup ilumini ilungersunartorsiornera pissutigalugu Naalakkersuisooqataarusunnatik.

Nunatsinni inuiaqatigiittut arlagut unamminartumi inissisimappata akisussaaffimmik tamatta tigusisariaqarpugut pingaartumik nunatta aqunneqarnera pineqartillugu. Aamma tamanna Demokraatinut isornartorsiuiinnartunut atuuttariaqarpoq pisussaaffittut isigineqartariaqarpoq. Ajornartorsiortoqarsorigaanni qimarratiginniinnarneq nukittoqqutissarinngilarput. 

Inatsisissat aalajangiiffigisassallu tamaasa ilusilersorneqarneranni suleqatigiit periarfissaqareeraluarput inatsisissatut siunnersuutit qanoq ilusilerneqarnissaat pillugit suleqatigiinnissaminnik. Suleqatigiinneq pitsaanngimmat aatsaat tusagassiorfitsigut-aasiit kikkut tamarmik malinnaatillugit Demokraatit piumasaminnik nittarsaaassiniartartuunertik takutippaat. Suleqatigiinneq pitsaanerusoq ataatsimoornermik tunngaviliiniartoq ujartorpara. Isumaqarama Demokraatit ingerlatseriaasiat oqinnersiuiinnarluni naalakkersuinikkut sunniuteqarniarnertut taasariaqartoq.

Naalakkersuisunut ikinnerussuteqartunut Demokraatit tunuliaqutaanertik torrallassimanngikkunikku Naalakkersuisoqarfinnut suleqataajartorniarlik. Akisussaaffimmik tigusiniarlik. Tupinnaqaaq. Parti Siumut naalakkersuinikkut misilittagartuutut taasinnaasarput siuttuusorlu Demokraatinulluunniit uparuaasinnaajunnaavilluni inissisimalermat. Naalakkersuinikkut nukik pilersinneqassappat massakkut ingerlatseriaaseq allanngortariaqarpoq. Inuit Ataqatigiit sinnerlugit kaammattuutigerusuppara suleqatigiinneq pilersinneqartoq tanngassimaarutigisutut nilliaatigiinnarnagu suliassaqarfinnik akisussaaffinnik tigusisinnaassuseqarnissaq pingaarnerpaajusoq.

Demokraatit Naalakkersuisoqarfinnik tigusiumanngillat Siumumi pissutsit ilungersunarnerat patsisiliullugu. Demokraatit Naalakkersuisut suliat tusarniutigisaat pillugit naammagittaalliuinnartarlutik pinatik Naalakkersuisuutitaqarsimasinnaagaluarput. Tassa qinikkat akisussaaffimmik tigusisinnaasut sulisullu peqataaffiginagit avataaniit piumasaqaqattaaginnartut aamma Siumup nipaarulluni pissaaneerussimasutut Demokraatinut naalattussiaannartut akisinnaajunnaarsimanera pissaaneqarusuttut suna tamaat tikillugu ataniarnerannut ersiutaasoq isumaqarpunga.

Nunarput inuiaqatigiillu nunatsinniittut ingerlalluaqqullugit suleqatigiissinnaasunik siulersorneqarnissaat tassa pisariaqalerpoq. Naalagaanniunneq partiillu ataasiakkaat piumasaminnik pinngikkunik suleqatigiinneq isassasoq siulittuutigisaqattaarlugu aqutseriaaseqartut eqqarsaqqinniarlik nunarput qanoq siuttuuffiginiarnerlugu. Akisussaaffik angeqaaq torersumik aamma suliarineqarsinnaavoq. Naalagaanniallaqqinneqqusaanneq suleqateqallaqqinneqqusaaannermik taarsersiuk. Suleqatigiinneq tamatsinni nukittunerulersitsigu. Akisussaaffiit tigusarlugit suliassaqarfiit ornillugit sunniuteqarfigalugillu sulisariaqarpugut. 

Inuit Ataqatigiit

Siulittaasuata tullia

Aqqaluaq B. Egede

Naak naalakkersuisut siulittaasuata siunissamut takorluugai

Naak naalakkersuisut siulittaasuata siunissamut takorluugai

Nuna erseqqissumik peqqinnissamut politikkimik amigaateqarpoq

Naalakkersuisut siulittaasuata ukiortaami oqalugiaataata anguniakkanik suliniutinillu ersarissunik amigaateqarpoq.

Tamanna 2018-p ingerlanerani Naalakkersuisunik amerlavallaanik taarseratsitsisimanermut oqartussaaffinnillu allangueqattarpallarsimanerup takussutissartarigunarpaa.

Innuttaasut ulluinnarminnut tunngasunik tusagaqartariaqalerput.

Sinerissami kommunini illoqarfippassuarni inissiarsuit illoqarfiit qeqqanni pilersaarutitaqangitsumik inuerusarneqarsimasut  innuttaanunut  sunniuteqarnerlupput neriutaarutsitsinermik kinguneqarlutik. Innuttaasut angerlarsimaffeqangitsut amerliartorput, illugissarnerlu ersarissumik pilersaaruteqarfigineqangilaq. Ineqarneq pillugu Naalakkersuinikkut siunnerfilimmik anguniagaqanginneq innuttaasunut nukillarsaatavoq, kommunit piumapput ineqarneq pillugu pitsangorsaaqataarusullutik isumalioqateqarusuppugullu Naalakkersuinikkut ersarissumik anguniagaqaqatigiinnissamut.

Nuna erseqqissumik peqqinnissamut politikkimik amigaateqarpoq

Peqqinnissaq pillugu sulissineq ukiuni kingullerni ersarissuliorfigineeruppoq, sukkasuumillu tamanna kommuninut sunniuteqarpoq. Ukiuni kingullerni kalaallit nunatsinni innuttaasut amerliartorunnaaraluartut peqqinnissaqarfimmi aningaasat atorneqartartut amerliartuinnavissimapput naak peqqissuunissaq pillugu sullissineq malunnagartumik appariartoraluartoq, sinerissami allaallumi illoqarfiit pingarnersaanni Nuuk-mi peqqinnissaqarfimmi sullinneqarneq kipiluttunartorujussuangorsimavoq. Peqqinnissaqarfimmi aningaasartuuterpassuit innuttaasut peqqissusaannut qaffassaanermut eqqarsaqatigiittoqaqqittariaqalerpoq.

Kommune Qeqertalik-mi peqqinnissami sullissineq sukkasuumik appariartorpoq piffissamilu qanittumi allaat arnat naartusut Aasiaanni erniartortaraluartut allamut nuunneqarnissaat eqqartuiffigineqalersimavoq, tamanna attanneqarsinnaangilaq sumiiffik qimappallaarnagu meerartarsinnaaneq pisinnaatitaaffiusariaqarpoq tunniutiinnaranilu sulissutigineqartariaqarpoq.

Meeqqat ukiuat aningaasaliissutinik malitseqartariaqarpoq

Naalakkersuisut siulittaasuata oqalugiaammini oqaatigaa ukioq 2019 meeqqat ukioreqqissagaat. Inuunerup allartiffia tassarpiaavoq meeraanermi inersimasuunermilu inuunerissaarnissamik toqqammavissiisoq inuiaqatigiittullu inuusuttortatta angajoqqaanngortussat ilaquttatik qimallugit erniartortariaqartarnerat tamatsinnut unaqmmilligassaavoq. Tamanna pillugu iliuusissanik tigussaasunik pitsaanerusunik nassaartariaqartugut isumaqarpunga.

Aningaasaliinermik malitseqanngitsumik Meeqqat ukiuannik suaaruteqarneq aatsaat takulinngilarput. Matumuunali aningaasaliissutinik malitseqartariaqarpoq, kommuninillu suleqateqarluni kivitseqatigiinnissamut iliuuseqaqatigiinneq aallartilluartariaqarpoq. Isumaginninnermut aqutsisoqarfittaaq, kommunit isumaginninnermut ingerlatsivii, atuarfeqarneq peqqinnissaqarfillu ataqatiguissagaanerujussuarmik ingerlanneqalernissaannut Kommune Qeqertalimmit suleqataanissatsinnut piareersimavugut. Ilaqutariinnut tamakkiisumik politikkeqalernissamut aamma suleqataajumaqaagut, tamatumanilu kommunip sulisuisa akornanni sulinermi atukkanik pitsanngorsaanitsinnit paasisatsinnik siammaarusuppugut, ilaqutariimmi toqqissisimasut aamma tassaammata ilaqutariit ulluinnarni suliffeqarnikkut patajaatsumik atugallit.

Kommunerujussuangortitsinermi siunertaasoq innuttaasunik sullissinermi oqartussaaffiit kommuninut nussorneqarnissaat qimanneqarsimavoq nussuinermillu suliaq ingerlajunnaajusassimavoq tamanna ersarissumik sulissutigeqqinneqartariaqarpoq kommune-ni piarersarpugut akisussaaffinnik annerusumik innuttaasut tikillugit sullissinerup ingerlatilernissaannut.

Nunarsuarmioqataanerput puigorneqarsisutullusooq ippoq

Naalakkersuisut siulittaasuata nunanut allanut nunattalu Issittumi inissisimanermigut qanoq nunarsuarmioqatigiit akornanni maanna pisut nalaanni eqqumaffeqartariaqarnera taanngivimmagit immikkut maluginiarnarpoq. Illuatungaani Statsministeri ukiortaami oqalugiarnermini Issittoq immikkut taanngikkaluarlugu nunarsuarmioqatigiinni pissaanilissuit akornanni, sakkulersornernik malitsillit, taakkartorpai. Issittoq minnerunngitsumillu nunarput tamakkua qeqqinnaaniippoq.

Naalakkersuisut siulittaasuata mittarfiit pillugit suliami Kangerlussuarmi kujataanilu, amerikamiut suniarnersut, Ilulissallu mittarfissaata takissusissaa suli erseqqissumik isummerfiginngilai. Kialuunniit ingerlatsimik malinnaasup nalunngilaa pineqartut taakkua amerikamiut suniarnerannik sunnerneqartussaammata, aamma ingerlaatimik malinnasup nalunngilaa, Kangerlussuarmi talittarfissaq taammagu Kangerlussuup ammaannarnissaanik tamanna paasineqassappat, aningaasaliissutaasussaasut annertunerujussuussammata. Qineqqusaarnermi Naalakkersuisut siulittaasuata  oqaatigaa  milliardip affaata missaani akeqarumaartoq.

Pisussat nunatta aamma sillimaniarneranut illersornissakkullu inissisimaneranut annertuumik sunniuteqartussaapput inuiattullu oqalliseqataanerunissarput minnerunngitsumillu nunatta siuttuinit akuutinneqarnerunissarput kissaatigeqaara. Issittoq eqqaaginnaraanni, USA-p Ruslandillu pissaaneqarniunnerat tigussaasunngoraluttoqqinnera nunatsinnut annertuumik sunniuteqarpoq sunniuteqassallunilu. Sunniutissat siulliat tassaavoq USA-p mittarfinnut aningaasaleeqqikkumallutik nalunaaruteqarnerat, tamanna ima paasineqarsinnaammat nunatsinni  sakkulersoqqinniarneq. Nunat avannaamioqatigiit siunniussaat nunat avannaamiut sakkulersorfiussangitsut ersarissaqqinneqartariaqalerpoq aamma nunatsinni. Nunatta sakkulersorluni sorsuunnermut naaggartuunini ersarissartariaqarpaa. Nunarput nunarsuarmi eqqisseqatigiinnissamut aqqutissiueqataassaaq.

Taamaammat Naalakkersuisut siulittaasuata oqalugiaammini nunanut allanut tunngasunik eqqaasaqanngivinnera immikkut maluginiagassaavoq. Nunatta siuttuatut nunarsuarmioqatigiit eqqissiviillioraluttuinnarneranni nunarput qanoq inissisimasussatut takorlorpaa? USA ilumut nunatsinni sakkulersoqqinnissaa akuersaassavarput?

Avammut niuerneq attaveqarnerlu aningaasarsiornitsinnut tunngaviupput

Nunanut allanut tunngasuni maqaasisama aappaat tassaavoq avammut niuerneq kommunini suliffissaqarnermut sunniutilerujussuaq. Aalisarneq ilummut taamaallaat sammitinneqartuarsinnaanngilaq. Piujuartitsineq qanoq Naalakkersuisuniit isumaqarfigineqarnera ersigunnaaraluttuinnarpoq – Avammut niuernerup qanoq ineriartortinnissaa Naalakkersuisut siulittaasuata takorloorpaa? Piujuartitsinermik tunngavilimmik ineriartortitsiniarnermik erseqqissumik oqariartornissaa amigaataaqaaq. Tamani amigaataavoq.

Naalakkersuisut siulittaasuata mittarfiit eqqaammagit mittarfiit tamakkiisumik atorluarumallugit inuiaqatigiinni qanoq ineriartortitsisoqartariaqarneranik oqaaseqannginnera aamma immikkut maluginiagassaavoq. Kommune Qeqertalik, mittarfeqarmik eqqartuinermi immikkut Naalakkersuisut siulittaasuannit taaneqanngisaannartoq, qanoq naalakkersuinikkut takorluugaqarfigaa? Ilulissani mittarfik tallineqarpat takornarissat Kommune Qeqertalimmut ingerlateqqinnissaannut qanoq takorluugaqarpa? Qanoq Naalakkersuisut ikorfartuiniarpat qanorlu ilinniagaqarnikkut oqaatsitigullu piginnaasaqarnikkut Kommune Qeqertalimmerpiaq qaffassaanikkut piareersaaqataaniarpat?

Tamanik inissaqartiniarnermik oqaannarani iliuuseqarneq

Naggataatigut nunatta siuttuanit, 2018 ukioq qinersiviusimammat qineqqusaarnerullu nalaani annertuumik kinaassuseq namminiilivinnissarlu eqqartorneqarmata, tamakku pillugit oqaaseqarnissaa maqaasinarpoq. Nuna tamanut inissaqartitsisoq naalakkersuisooqatigiinni aamma qulequtarivaat, “tamanik inissaqartitsineq” nunatta siuttuata qanoq isumaqartippaa? Tamanik inissaqartitsinermik oqaannarneq naammanngilaq. Qaqugu ammip qalipaataa tunngavigalugu immikkoortitseqqusaannginnermut inatsimmik naligiissitsinermullu inatsimmik suliaqarniarpat?

Kommune Qeqertalimmi assigiinngisitaarneq ilisarnaatitta ilagaat, tamanullu inissaqartitsineq ilisarnaataavoq ilinniartoqarfiunerput ingammik eqqarsaatigalugu.

Namminiilivinnissamut ilaavoq akisussaaffimmik tigusineq, akisussaaffimmullu tassunga ilaavoq nunanut nunarsuarmioqatigiit akornanni inuttut pisinnaatitaaffiusunik akuerisaasimasunik malinninneq eqquutsitsinerlu. Ammip qalipaataa, oqaatsit, upperisaq, suiaassuseq, inooqateqariaaseq il.il. tunngavigalugit immikkoortitsinnginneq.

Naggataatigut isumaginninneq annertuumik Naalakkersuisut siulittaasuata sammimmagu nuannaarutigeqaara. Maluginiarparali suliat annertuut taakkartugai tamakkerlugit Naalakkersuisooqatigiissimasut siunnersuusiarimmagit aallartitaralugillu: Killiliisa, meeqqat inuusuttullu iliuusissatut pilersaarusiornissat, oqarasuaatit siunnersuisarfiit kattunnissaat, inuit innarluutillit tapersersorneqarnissaat pillugu inatsisiliornissaq. Tamakkua Kommune Qeqertalimmit tapersersorluarpagut suleqataffigalugillu. Naalakkersuisut siulittaasuat isumaginninnermut tungasunik suliniutinik aallartilluarsimasunik pingaartitsinera pillugu nersualaarusuppara.

Isumaginninnikkulli inulerinikkullu tigussaasumik qanorpiaq kommuninik tamanik suleqateqassamaarnersoq tusarusunnaqaaq, tamattami innuttaasut ulluinnarni atugaat kivitseqataaffigissallugit piarersimavugut.

Ane Hansen

Kommune Qeqertalimmi borgmesteri

Ukiortaaq 2019-imi oqaaseqaat

Inuit Ataqatigiit ukiumut qaangiuttumut qujalluta nunaqqativut ukiortaamik pilluarnartumik angusaqarfiulluarumaartumillu kissaappavut.

Ukioq 2019 inuiaqatigiittut inuttullu ataasiakkaatut unammilligassanik assigiinngitsunik aqqusaagaqarfigiumaaripput qularnanngilaq. Nunami isorartuumi inuttoorsuunngitsumi nunaqarpugut. Avaqqussinnaangilarpullu suleqatigiittariaqarnerput. Unammilligassariumaakkagut ataatsimoornitsigut, suleqatigiilluarnitsigut, kivitseqatigiinnitsigullu naammassigilitigittoq.

Ukiumi nutaami ukiunilu aggersuni inuiaqatigiittut pitsaanerpaamik nikeriarnissarput siuariartornissarpullu pilersissallugu tamanik suleqateqarnissarput Inuit Ataqatigiinniit qilanaaraarput. Assigiinngissuserput nukigalugu siunissarput tamatsinnit neriuuteqarfiusoq sulinikkut pilersikkusupparput. Nukigut kivitseqatigiinnitsigut, inuiattut ilorraap tungaanut ineriartornissatsinnut atorniaritigit, tamanut iluaqutissanngorlugit.

Nunarput ullumerniit inuuffigiuminarnerusoq innuttaqqortunerusorlu angutserlugu ullut tamarluinnaasa sulisariaqarpugut sulivugullu. Ullumi, aqagu siunissamilu atugarissaarnitsinnik qulakkeerinnittussamik.

Suleqatigiilluta peqatigiillutalu tamanna angussavarput. Tamat oqartussaanerat ineriartortillugu, sulianut piginneqataasutut innuttaasut misigitillugit, susassaqartunillu peqataatitsilluta akisussaaqatigiillutalu sulissaagut sulillutalu.

Qinikkat kisimik tamanna isumagisinnaanngilaat. Anguniakkagummi angutserlugit sulinitsinni tamarluinnatta kivitseqatigiittariaqarpugut. Tamattalu kivitseqatigiissagutta ullumerniit pitsaanerusumik innuttaasut politikkikkut sulianut aaliangigassanullu peqataatittariaqarpagut.

Inuussutissarsiorneq siuarsartariaqarparput
Nunatut siuariartornitsinnut, inuussutissarsiutit inerisarnissaat qitiuvoq, sulisartummi suliffissaat aalaakkaasut tassaniimmata. Aningaasarsiornerput nukittunerulersillugulu inuiattut atugarissaarnerput qaffasinnerusoq inuussutissarsiornerup ullumerniit nukittunerulerneratigut pilersissagatsigu.

Sapiissuseqartariaqarpugut aaliangiisinnaassuseqartariaqarlutalu. Ineriartornermi nammineq sunniuteqarfigilluassagutsigu pisullu avatitsiniit kisimik aqunneqalissanngippata, uaguuvoq iliuuseqartussat timitaliisussallu.

Ukiuni kingullerni aningaasarsiorluarnerput inuussutissarsiortut, nunarsuarmi raajat aalisakkallu akigissaaarnerannit tunngaveqarluarpoq, suliffissaaleqisullu ikiliartornerat nuannaarutissaavoq. Politikkikkulli aningaasarsiornitta pitsaasumik inissisimanerani toqqammavissanik pitsaanerusunik pilersitsisariaqarnerput timitalertariaqarparput. Pisortat inatsisillu periarfissiigatik aporfilersuisutut ilaatigut inuussutissarsiortunit isigineqalersimanerat iliuuseqarfigissallugu aallartiffissatsialaavoq. Aporfilersuiuneq illuatungilerlugu inuiaqatigiit periarfissitsigit. Matumani kommunit innuttaasumik qanimut sullissisut peqatigalugit allorassaaqatigiinnissaq pisariaqartoq ilusilersorsinnaasariaqarparput. Kommunit agguloqqinnerisa kinguneranik suleqatigiinnerup nukittorsaqqinnissaa ujartortariaqartarput, kommunellu sullissinerminni iluatsitaat suleqatigiinnikkut avitseqatigiinnikkullu nunatsinnut iluaqutissanngortinneqarnissaat tamatta suleqatigiissutigisariaqarlutigu. Kommunet allaffissornikkut nutaaliorlutillu eqaallisaasut, qanimullu innuttaasunik sullissinermik inerisaasut tapersersorneqarnissaat pingaarluinnarpoq. Taamatuttaarlu kommunenut inuiaqatigiinnullu pisariaqarluinnarpoq inuussutissarsiornikkut siuarsaanermi illoqarfiit minnerusut nunaqarfiillu aamma ineriartortitsiviunissaat.

Inuussutissarsiornerup siuarsarnissaanut unammilligassamik nutaatut taaneqarsinnaasumik aamma peqalersimavugut. Tassalu sulisussaaleqisalerneq. Aningaasarsiorluarsinnaajumalluta taamaalillutalu isumassortariaqartut isumassorluarnissaannut nukissaqarluarumalluta sulisussaaleqinermik unammillerneqarnerput aaqqiissutissanik ujartuiffigisariaqarparput. Suliffissaaleqisut tamakkiisumik piffissalluunniit ilaani sulilernissaminnut ikorfartorneqarnissaminnut pisariaqartitsisut sulisinnaanngorsarnissaannut periarfissiisariaqarpugut. Taassumali saniatigut sulisussaaleqinermit suli unammillerneqarnerput tunngavigalugu, avataaniit suliartortitsisinnaanerup oqallissiginissaa pisariaqarpoq. Tassanittaaq mininnagu sulisitsisut qanoq sulisuminnik nunaqavissunik ataavartumik kajuminnarnerulersitsisumillu iliuuseqarnerusinnaanerat eqqartortariaqarparput. Suliassammi angisoorsuit sulisartorpassuarnik pisariaqartitsisussat 2019-imiit aallarterartussaapput ilaatigut nunatsinni sulisartunik atuilluaraluarluni avataaniit tikisitsinikkut sulisoqartariaqarsinnaasunik. Apeqqut taanna ammasumik eqqartortigu inuiaqatigiittullu uagutsinnut suna pitsaanerpaajunersoq ujartueqatigiiffigalugu.

Aningaasarsiorluaraluarluta takusinnaavarput nunatsinni innuttaaqaterpassuagut isertitakinnerit akunnattumillu isertitallit – sulisartukkut, atukkatigut annerusumik nikeriarsimanngitsut. Taakkuupput atugarissaarnerulernissaannik sullittariaqakkavut, Inuit Ataqatigiillu kivitseqataanissatsinnut suleqataassaagut. Sulisartukkummi atugaasa suli pitsaanerulersinnerat nunatsinni atugarissaarnerulersitsiinnarani aningaasarsiornikkut suli siuariarnerunissatsinut aqqutissaammat.

Aalisarneq ukiumi qaangiuttumi pitsaasumik ingerlavoq nunattalu atugarissaarnikkut ingerlanerani tunngaviulluinnarluni. Inuussutissarsiutit allat inerisarluaraluarutsigilluunniit imaaniit uumassusilinnik atuinerput nunatta inuiaallu kalaallit suli ukiorpassuarni pingaarnertut nappatissarimmassuk illersortariaqarparput.

Aalisartut piniartullu pisassiinerni uumasullu amerlassusaannik sumiinneranillu nalunaarsuisarnermi ukiuni siuliiniit peqataatinneqarluarnerulernissaat Inuit Ataqatigiit ukiortaami angusaqartariaqavissutut isigaarput. Aalisartut piniartullu ilisimasaat kiisalu uumasorsiuut ilisimasaat naligiittut inissinneqarnissaat tamatsinnut piujuartitsinissamullu nukittunerulersitsissaaq. Kommune Qeqertalimmi, Attumi tamanna uppernarsaatissaqartoq ukiumi qaangiuttumi takuarput. Tassanimi atuisut ilisimasaannik nalunaarsuilluni ingerlatsineq torrallataangaarmat, nunani avannarlerni nersornaasitisinneqarpoq. Nukiit, ilisimasat periuusissallu ilisimaaraagut – atorluarlugit inerisarinartigit.

Aalisarneq tamakkiisumik isigalugu inatsissap suliareqqinnissaa neriulluaatigaarput. Inuit Ataqatigiit inatsisissap sivisuumik suliaasup suliareqqilernissaanut susassaqartunik atuisunillu peqataatitsilluta suleqataanissamut piareersimavugut. Pisuussutigut inuiaqatigiit pigisaat, pitsaanerpaamik tamatsinnut iluaqutaanissaat siunertaralugu suleqataassaagut.

Isumaginninneq
Inuussutissarsiornikkut suli ingerlalluarnerunissatta atugarissaarnerulersissagaatigut qulakkiigassaraarput. Isumassugassattami pitsaasumik isumassorneqarnissaat pisussaaffigaarput. Isumaginninnikkummi sullissilluarneq aamma inuussutissarsiornerup siuariartornissaanut toqqammaviulluinnarpoq.

Meeqqat pisinnaatitaaffii, inuunerup tunngavigissaarnerpaamik aallartinnissaanut qitiulluinnartut nunatta naammassinngisai amerlapput. Inuiattut ataatsimoortariaqarpugut meerartatta pitsaanerpaamik inuuneqarnissaanut piumassuseqarneq neriuuteqarnerlu kisimik naammanngimmata. Iliuuseqartariaqarpugummi.

Meeqqat suliassallumi allat pineqartillugit isumaliortaaserput nikisittariaqarparput. Siusissukkut iliuuseqarnitsigut kingusinaarata pitsaanerpaamik, tamakkiisumik isiginnilluta suullu tamarmik imminnut ataqatigiinnerannik aallaaveqartumik isumaginninikkut sulisariaqalerpugut. Taamaaliunngikkuttami aaqqinniakkagut tusiapittumik aaqqittuassavavut. Assersuutigalugu meeqqat pineqarpata angajoqqaavi avatangiisiilu pinngitsooratik ilaatittassavavut. Angajoqqaammi ikorfartortariaqartut nukittunerulernerisigut qitornaasa isumassorneqarnerata pitsaanerulernissaa aqqutissiutissavarput. Pisariaqarluinnarporlu suliniaqatigiiffiit, Naalakkersuisoqarfiit politikkikkullu suliallit utaqqiinnanngikkaluarlugit tamatta iliuuseqartariaqarnerput. Siunissarput kivitseqatigiiffigalugu neriuummik, sulerusussusermik ataatsimoornermillu pilersitsivigissallugu ilaseraassi.

Anersaakkut nukittuujunissaq inuiattut pisariaqartipparput
Siuariartorneq, aningaasarsiornikkut qallikkullu atugarissaarnermit kisimi pilersineqarsinnaanngilaq. Anersaakkut pinngorartitsinikkullu nukittorsartuarnissarput pisariaqarluinnarpoq. Tassaniimmat assigiinngisitaaraluarluta inuiattut ataatsimoornitsinnik aallaavipput. Ineriartornermi puigunngisaannassavarput inuk anersaavalu, tassaniimmat inuiaat nukittuut tunngaviat.

Pinngorartitsisortagut timersortartugullu nunatsinni nunattalumi avataani tunniussassaqaqaat. Piginnaasaat atorluarniartigit. Atorluassagutsigilli atugaannik pitsaanerulersitsisariaqarpugut. Timersornermut aningaasaliissutit 2019-imiit malunnaatilimmik qaffaaqataaffigaavut. Pinngorartitsisortatsinnut aamma taamak periarfissiinissaq Inuit Ataqatigiit ukiortaami angussallugu tamanut suleqatiserinnippugut.

Pingaarpormi anersaakkut, takorluukkatigut pinngorartitsisinnaanikkullu periarfissanik nutaanik ujartuijuarnissarput. Inuiattut nunarsuullu sinneranut alakkaamasaqarnissarput tunngavissinniarlugu.

Ilinniartitaaneq nukittorsagassatut siuarsagassatullu oqaatigineqartuartarpoq. Tassanili aporfiit isigineranniit periarfissat suut nukittorsarneqarnissaat isigisariaqalerpavut. Naligiinnginnerummi akiornissaanut ilinniagaqarneq aqqutissat pingaarnerit ilagaat. Ilinniartitaanikkut iliuusissat suli annerusut ujartugassarivagut, taakkulu saniatigut meeqqat atuarfiannut appakaatsinnani meeqqeriviit iliuuseqarfiginiarnissaat avaqqukkuminaalluni, ilami meeqqap naarmiuulerneraniit aallartittumik iliuuseqartariaqarpugut. Tassaniippoq aamma tamakkiisumik isiginnilluni unammilligissatta aaqqinnissaanik aallaavilimmik sulisariaqarnitta ersernera.’Kipparissuaqqat’ iluanni eqqarsarluni sulineq nutaamik taarserlugu ukiortaamiit sulisa. Inuiattut allisiissuterput tassalu akisussaaffik ikkua akisussaaffigimmassumik eqqarsarluni suleriaaseqarneq illuanut saatitsigu. Ataatsimut isiginnittumik innuttaasut sullisilertigit, tusiapittumik suliassat naammassinagit tamakkiisumik aaqqiivigisalerlugit.

Anersaakkut nukittuneruliinnarata aamma timikkut peqqinerulernissarput siunnerfiusariaqarpoq. Inuiaqatigiit peqqissuunissat naappaatip pinngitsoornissaniinnaanngilaq. Pinaveersaartitsineq pingaartuuvoq, pisariaqarluinnartorlu sammiuarnissaa, nappaatinut pinaveersaatitsinermiippat, aangajaarniutinut atornerluinermik aniguiniarnermiippalluuniit, meeqqanik sumiginnaanermiippalluuniit. Timersornerinnakkullu nappaatit pinaveersaatitsisinnaangilagut, inoqarmat peqqissumik timersornermillu ingerlataqarlutik nappaateqalertartunik. Tamanna paasillugu napparsimasortatsinnut atugassarititaasut pitsanerpaamut saatittariaqarpagut, tamanna innuttaasunut ataqqinninnerummat, atugaannik paasinnittoq. Peqqinnerulernissamik peqqinnissaqarfimmilu inuup qitiutinneqartuarnissaa pingaarnerpaajuaannassaaq.

Innuttaasut akisussaaffimmik sutigut tamatuigut tigusisinnaasut amerlanerusariaqarput, tamatta pisussaaffeqarpugut, pisussaaffigut naammassisigit, akisussaaffimmik tigusineq imminut ataqqinninnermiimmat, tamatsinnut ataqqinninnermiimmat.

Inuit Ataqatigiit ukiuni 40-ni
Ukioq 2018 Inuit Ataqatigiit partiitut ukiuni 40-nngortorsiorlutik nalliuttorsiorsiornertik malunnartiitigalugutigu nutaamik siulittaasortaarpugut. Ataatsimoorluarpugut suleqatissattalu nutaat peqatigilernissaannut tikilluaqqullutigit ukiortaaq qilanaaraarput.

Inuit Ataqatigiinniit innuttaasut partiillu tamassi peqatiseraassi. Tikkuartuunneq ipertiterinerlu piunnaarlugit ataatsimoorta – ikinngutigiippugut, ilaqutariippugut, suleqatigiippugut – Nukissaqaqaagut sapinngilagut.

Ukioq qaangiuttoq qujassutigalugu tamassi ukiortaami pilluaqquassi, qanortoq ukioq 2019 suleqatigiilluarfiugili, suleqatiginissarsilu qilanaaraarput.

 

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Múte Bourup Egede

21.december ullukinnersiorluarnissassinnik kissaappassi

Siulitsinnit kingornussatta ilagaat ullukinnersiortarneq, ullormilu tassani siulitsinnit seqernup qummut aallaqqinnera nalliuttorsiutigineqartarsimavoq.

Seqineq tarrilluni kaperlaleraangat, unnia taamani itsarsuaq siulersuagut isumaqartarsimasut seqineq kivisartoq, tassalu aasassaarluni qaammassaarluni ukiuujuaannalertussanngortartoq – seqineq tassa nueqqinngisaannassalluni tarrittartoq.

Aassuutit
Ullukinnersiortarnermut ulloriannguit marluk, tassaasut Altair aamma Tarazed siulitta Aassuutinik taagorsimasaat pingaaruteqarluinnartuusimapput. Aassuutit ullukinnerup takkutilerneranik naluna-aqutaasarsimasut siulitta paasisimavaat.

Siulersuagut isumaqartarsimapput taakku ulloriannguit Aassuutit seqineq kiviartortoq ataaniit ungoortarsimagaat qummullu aallartillugu, unnialu ukiut tamaasa seqerngup ammukarnerani Aassuutit sillimasarsimasut, killissanilu tikikkaagangu ungoortarsimagaat, qummullu aallaraangat Aassuutit inummut takutittartut, inuit nuannaaqqullugit, silarsuaq qaammariartuleqqissammat.

Taamaattumik inuit aassuutisiornissaminnut atisartaartortarput, takkukkaangatalu unnia ukiivinni tamani qassimiuaartarput mamartuinnarsuarnillu nerrittarsimallutik.

Ullorsiortarfinni 13-iusuni ataaseq upperisatoqqatsinneersuuvoq

Ullukinnersiortarneq ullutsinni minnerusumik annerusumilluunniit nunatsinni ilaqutaariippassuit akornannit ingerlanneqartarsimavoq. Tamaattorli aamma nalunngilarput ileqqoq taanna ilaqutaarippassuarnit atorunnaarneqarsimagaluarluni ukiuni kingullerni uummarteqqikkiartuaarneqalersoq.

Ullukinnersiortarneq pisortatigoortuunikuunngilaq. Ukioq kaajallallugu pisortatigoortumik ullorsiortarfivut 13-iupput. Taakkunannga taamaallaat ataaseq nammineq pilersitatsinneerpoq, tassalu Inuiattut Ullorsiorneq. Sinneri kristumiutut upperisamut tunnganngikkunik kunngikkormiunut tunngasuupput.

Tamaattumik Inuit Ataqatigiit sinnerlugit nuannaarpunga ullukinnerup pisortatigoortumik ingerlanneqartalernissaanik siunnersuutigaa inatsisartunit ukiaq tamakkiisumik akuersissutigineqarmat.
Taamaalilluni ullut pisortatigoortumik ullorsiortarfivut uagut nammineq pilersitavut aallaaveqartut aappertussanngorput.

Piusivut inuusivut ileqquvullu uummarissaqitsigit. Ullukinnermi qaamarngup seqernullu inuunitsinnut pingaruteqarluinnartuunerat uppernarsarneqarluni nalliussineqartarpoq.

Taamaattumik 21.december ullukinnersiorluarnissassinnik kissaappaassi, qanortoq ulloq taanna qassimiuaarluarisi, nutaanillu atisartaartuullusilu mamartorsuarnik nerrilluarisi.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit
Peter Olsen