KNR imaluunniit Ineqarnermut Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersuisoq – sorleq ilumoorpa?

Allattoq: Aqqaluaq B. Egede, politikkikkut oqaaseqartartoq

KNR imaluunniit Ineqarnermut Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersuisoq – sorleq ilumoorpa?

Naalakkersuisoq Karl Frederik Danielsen-ip Inatsisartunit ullumi apeqqarissaarfigineqarnermini erseqqissarpaa Kangerlussuup siunissaa pillugu tusagassiorfiit illuinnaasiornerat inuit paatsoornerannut pissutaasoq. Illuinnaasiorluni tusagassiorfiit saqqummiussuisimanerarlugit Naalakkersuisup oqaaseqarnera pasilliinerua imaluunniit eqqortumik tunngaveqarpa?

Apeqqut pingaarutilissuaq, tassalu Kangerlussuup siunissaa pillugu KNR pasinarsaarisimava Naalakkersuisoq eqqunngitsumik opqalussimasutut paasineqartussanngorlugu? Imaannerpalu Naalakkersuisup kukkussutini toqqorterniarlugit KNR aammalu tusagassiortut illuinnaasiortumik saqqummiussuisimanerarlugit oqaaseqartoq?

KNR toqqorterisimava taamaalilluni Naalakkersuisoq pineqartoq eqqunngitsumik paasineqartussanngorlugu tusagassiaralugu? Tamanna Naalakkersuisup Inatsisartut oqaluttarfianniit oqaatigaa.

Pissaanerit pingasunut agguagaanerat, tassa eqqartuussiveqarneq, inatsisiliortoqarneq aammalu inatsisinik atortitsineq suliassaqarfiupput pingaarutilissuit. Taakkua pissaanerit pingasoqiusat sisamaattut tusagassiortoqarneq eqqunngitsumik tusagassiortoqannginnissaannik qulakkeerinnittussat massakkut eqqunngitsumik illuinnaasiortumillu tusagassiorsimasutut Naalakkersuisumiit naqissuserneqarput.

Naalakkersuisut aamma KNR-ip tusagassiortuilu nassuiaasariaqarput eqqunngitsumik sunniiniarluni oqaluttoqarsimappat kiap tamanna akisussaaffigineraa. Matumani Inatsisartut Naalakkersuisumit pineqartumit ilisimatinneqarpugut KNR-imi tusagassiortut illuinnaasiorlutik tusagassiornerat Naalakkersuisup taamatut inissisimaneranut pisooqataasoq.

Naalakkersuisut akisussaanerat malittarisassaqarpoq eqqunngitsumik paatsoorutaasinnaasunillu oqaaseqartannginnissamik. Tusagassiorneq aamma eqqortumik ingerlanneqassasoq malittarisassaqarpoq, allatut oqaatigalugu illuinnaasiortumik paasinerluutaasinnaasunillu tusagassiornissaq malittarisassatigut pinaveersimatitassaalluni.

Eqqunngitsumik oqalunneq akissummik eqqortumik kiap “taarsersinnaavaa”? Naalakkersuuisup allaat tusagassiortup atia taallugu Inatsisartut oqaluttarfianniit sakkortuumik tikkuarmagu tamanna nipangiutiinnagassaanngitsutut isigaara.

Tusagassiortoq illuinnaasiortutut pasisaq, Naalakkersuisorlu eqqortumik oqaluttussaatitaasoq qulaajaasariaqarput inuiaqatigiit Kangerlussuaq pillugu annertuumik paatsoortitaanerat Naalakkersuisup piasuussutigineraa, imaluunniit tusagassiortup pisuussutigineraa.

Inuit Ataqatigiit: Peqqinnissaqarfik politikkikkut ukkatarineqarnerusariaqarpoq

Allattut: Mimi Karlsen, gruppemi siulittaasoq gamma Stine Egede, Peqqinnissaq pillugu oqaaseqartartoq. 

Inuit Ataqatigiit: Peqqinnissaqarfik politikkikkut ukkatarineqarnerusariaqarpoq

Ullumi 14.10.2019, Peqqissutsimut, Isumaginninnermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoq Peqqinnissaqarfik pillugu Inatsisartunut isumasioqatigiisitsineq ingerlappaa.

Inatsisartuni sulinitsinni Peqqinnissaqarfiup unammilligassaqarfiunera ilisimaaraarput. Ilisimaaraarputtaaq politikkikkut pingaarnersiuinermi inuit peqqissussaat toqqissisimanissaallu nunatsinni inuuniarnikkut qitiusoq, tamannalu pillugu ullumi Peqqinnissaqarfik pillugu Naalakkersuisut isumasioqatigiisitsinerat peqataaffigaarput. 

Ilisimasallit sulisullu tamarmik suliassaqarfiup ineriartorfiunissaa soqutigaat, sinaakkutillu malitassaasut malillugit sapinngisannguaminnik sulinertik takutippaat. Peqqinnissaqarfik nunatsinni inerisaafigineqassappat pingaarnersiuneq innuttaasullu Peqqinnissqarfiup neqeroorutaanik ilisimasaqarnerunissaat Peqqinnissaqarfimmi ilisimasallit atorfeqartullu ujartorpaat. 

Inuit Ataqatigiit maluginiarpaat Peqqinnissaqarfimmi aqutsisut oqariartuutigigaat Peqqinnissaqarfiup neqerooruteqartarneranut pingaarnersiuisarneq aningaasat atugassiissutaasut aallaavigalugit pisartoq. Innuttaasunillu pitsaanerusumik sullissisoqassappat Peqqinnissaqarfik ataatsimut isigalugu iliuuseqartoqartariaqarnera  oqariartuutigineqartoq aamma paasilluarlutigu.

Tamanna tunngavigalugu Aningaasanut Inatsisissami ukiuni aggersuini peqqinnissaqarfiup pitsanngorsaaviginissaanut Inuit Ataqatigiit piareersimapput, pitsaassaqaarlu partiit allat isumasioqatigiinnermut peqataasut aamma tamanna isumagineraat paasissallugu.

Nunatsinni Peqqinnissaqarfik qiningaaffikkaartumik pingaarnersiuinermik aaqqissuussiffiunani ukiuni qulikkaanut politikkikkut siunnerfeqaqatigiiffiusumik aaqqissuuttariaqarparput. Nunatsinni toqqissumik inuunissaq qulakkeerinneqataaffigissagutsigu avaqqussinnaanngilarput Peqqinnissaqarfiup politikkikkut siunnerfeqaqatigiiffiunissaa, minnerunngitsumillu siunertatsinnut ajornerulersitsisumik sipaarfiunissaa pinngitsoortinniartariaqarlugu. 

Tamanna partiitut ataasiakkaatut angusinnaannginnatsigu matumuuna partiit allat saaffigaagut ukiuni aggersunut politikkikkut siunnerfeqaqatigiinnissaq piffissanngunnginnersoq.

Inussiarnersumik

Mimi Karlsen gamma Stine Egede

Ikanngilagut: Ineqarnermut Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersuisoq akisussaatinneqarli

Allattoq: Aqqaluaq B. Egede, siulittaasup tullia, politikkikkut oqaaseqartoq

Ikanngilagut: Ineqarnermut Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersuisoq akisussaatinneqarli

Ineqarnermut Attaveqatigiinnermullu Naalakkersuisoq ataasiaannarani imminut assortuuttunik nalunaaruteqartarpoq. Tusagassiorfitsigut saqqummiussat, naalakkersuinikkullu Inatsisartunut saqqummiussat eqqunngitsut sulinitsinnut aalajangersaaniarnitsinnullu nalornilersitsisut tulleriiaaginnavipput. Naak Naalakkersuisut suleriaasianni inatsisit malitassat ersarilluinnartut eqqunngitsumik paasinerluutaasinnaasunillu Naalakkersuisut sulisussaannginnerat aalajangersakkanik malitassaqaraluartut.

Naalakkersuisuuneq akisussaaffimmik annertuumik pisussaaffiliisuuvoq, malitassat malinneqartariaqarput. Demokraatit, Siumut aamma Nunatta Qitornai Atassullu Ineqarnermut Naalakkersuisup eqqunngitsunik nalunaaqataarnera paatsuungatitseqattaarneralu isiginngitsuusaarpaat.

Tassami Naalakkersuisoq annertuunik ingasaginartunik imminut assortuuttunik nalunaaqataartoq minnerpaamilluunniit qisuariarfigineq ajorpaat. Naalakkersuinikkut imminut illersorsinnaasumik aqutsineq pingaartinneqanngilaq. Pingaartinneqarsimasuuppat suleqataasut tamarmik iliuuseqarsimanissaat takoreersimassagaluarparput.

Naalakkersuisup eqqunngitsumik nalunaaqattaarnera ingerlatseqatigiiffinnut, kattuffinnut, ilami inuiaqatigiinnut naalakkersuinikkullu suliaqartunut tamanut aalassatsitseqattaarpoq. Akisussaaqatigiilluni naalakkersuisooqatigiinneq pisimasuuppat tunuliaqutaasut tamarmik qisuariarsimanissaat pisimassagaluartoq qularnanngilaq.

Naalakkersuisooqatigiinni qulaaniit aqutsineq, Inatsisartuutitallu maleruutiinnarumatussusiat Naalakkersuisut qanorluunniit pissusilersorlutik sulisinnaatitaanerannut ersiutaapput nunatsinnut peqqinnanngitsumik.

Ineqarnermut Attaveqatigiinnermullu Naalakkersuisoq suliassaqarfimminut annerertoqisumut akisussaaffeqarnissaminut pitsaasumik naammassinnissinnaanngippat tunuartariaqarpoq. Akisussaaffik annertooq naammattumik pitsaassusilimmik nakkutigineqanngippat inuiaqatigiinnut pitsaanngitsumik sunniuteqalereersoq suli ajornerusumik sunniuteqassaaq.

Pisut uppernarsaatigisinnaavagut kukkunerit eqqunngitsuliornerillu pisut kingulliunavianngitsut. Naalakkersuisnut ilaasortat misilittakkamikkut naammattunik misilittagaqanngitsut akisussaafferujussuarmik tigusaminnut artorsartut inuit malinnaasut paasereerpaat.

Pissutsit taamaattut qaangiataaginnarneqarsinnaanngillat. Eqqunngitsuliornerit akisussaaffigineqartariaqarput Naalakkersuisumit pineqartumiit, kisianni aamma Siumup aamma Inatsisartunut ilaasortaatitai pisussaapput akisussaaffitsik qanoq ittuusoq paasisimallugu iliuuseqarnissaminnut.

Naalakkersuisoq artorsartoq, kukkoqattaartoq eqqunngitsunik imminullu assortuuttunik nalunaaqattaartoq Isiginngitsuusaarneqarpoq. Qinikkat naalakkersuisunut tunuliaqutaasut Demokraatineersut, Siumumeersut aamma Nunatta Qitornaasa Inatsisartuutitaasa akisussaaqataasutut nipangiinnarlutik iliuuseqarnaveersaarnerat inuiaqatigiit nunatsinniittut tamarmik ingerlanerliorneq ”akilersorpaat”.

Nunarput inuilu tamanit qullerpaajupput. Eqqortumik sangujoraartuunngitsumillu siulersorneqartariaqarput. Naalakkersuisooqatigiit suleqataasalu parteertik kisiat annanniarsaralunikku nunarput inuilu naalakkersuinikkut siulersorluarneqarnissaat pilliutigisaqattaaginnarsinnaanngilaat. Ilumut, nunarput ineqarnermut, attaveqatigiinnermut ineriartornermullu tunngasutigut inuit ulluinnarni toqqaannartumik atugaannut sunniutilippassuit Naalakkersuisup pineqartup akisussaaffigai.

Naalakkersuisuuneq asuli tunissutisiatut atuuffigineqarsinnaanngilaq suliassaqarfik annertoqaaq. Nunap inuinut toqqaannartumik sunniuteqarfiuvoq peqqissaarunneqartariaqarporlu. Imminut illersorsinnaassuseqartumik Naalakkersuisumik akisussaasoqarnissaa pisariaqarpoq. Inuit nunattalu kukkusumik siulersorneqannginnissaat qulakkeerneqartariaqarpoq.

Tamanna suleqatigiit nipaaqisut Naalakkersuisunut tunuliaqutaasut akisussaaqataaffigaat iliuuseqartoqartariaqarpoq. Naalakkersuisut Siulittaasuata pisussaaffini naammassisinnaanngippagu, aamma Inatsisartunut ilaasortaatitaasa akisussaaffik tigusinnaanngippassuk, malitassat malillugit aqutsisoqarnissaa siunertaralugu Inuit Ataqatigiit iliuuseqassaagut.

Uppernnarsisariaqarparput ilumut naalakkersuisooqatigiit suna tamaat akigalugu toqqorteriinnarlutik ingerlatsinissartik toqqarneraat, imaluunniik akisussaaffik tigullugu Ineqarnermut Attaveqarnermullu Naalakkersuisoq akisussaatissaneraat.

Inissiat inoqanngitsut kusassarneqarsinnaanngillat, inissiat najugarineqartut nutarternagit

Allattoq: Aqqaluaq B. Egede, Inuit Ataqatigiit politikkikkut oqaaseqartartuat

Inissiat inoqanngitsut kusassarneqarsinnaanngillat, inissiat najugarineqartut nutarternagit

Ineqarnermut Naalakkersuisoq, ila tupinnaraluttuaq. Nunatsinni inissiarpassuit illuutillu amerlasuut oqummik eqqorneqarsimanerat pissutigalugu inissiat inoqanngitsut, igalaavi matuuginnakkat amerliartorput. Tupinnaqaaq Ineqarnermut Naalakkersuisoq inissiat inoqanngitsut igalaarpassuinik kusassaanissamut aningaasartuuteqarniarmat. Pitsaanerussagaluarpoq piumasarsuutit unitsillugit ilaqutariit ineqarfigisaat aserfallassimaqisut aamma oquttut nutarternissaannut aningaasat atorneqartariaqaraluarpata.

Tupaallatsitsinissamut Naalakkersuisoqarfeqanngilaq, Ineqarnermut Naalakkersuisoq inuit pillugit sulisariaqarpoq. Pissutsit inuiaqatigiinni atukkavut Naalakkersuisulluunniit malussarfigisinnaasimanngippagit ingasappallaaqaaq. Qanoq aamma illuutit inissiallu inoqanngitsut, tassa inunnik najorneqanngitsut eqqumiitsulianik kusassarneqarsinnaappat?

Amerlasuut ingutsigassanngortitat aningaasartuuteqarfiginagit inuit angerlarsimaffii nutarterniakkit. Tupinnaqaaq Ineqarnermut Naalakkersuisut inissiat illuutillu igalaavisa matoorsimasut assequtaat eqqumiitsulianik qalipanneqarnissaat sulissutigilermagu, assersuutigalugugooq illu inoqartutut isikkunitsinniarsaralugu.

Naalakkersuisooqatigiit akisussaaffeqarpusi. Suliassaq ilissinniippoq akisussaaqataavusi. Naalakkersuinikkut suliassat pingaarutillit sammineqarnissaat Inuit Ataqatigiit sakkortuumik kaammattuutigaarput. Massakkummi Ineqarnermut Naalakkersuisup nalunaarutaasigut paasivarput suliassat pingaarutillit annertuullu samminagit inissiat illuutillu inoqanngitsut igalaavisa matoorsimasut kusassarnissaannut nukiit aningaasallu atorneqarnissaat Naalakkersuisut innersuukkaat.

Naalakkersuinikkut naliliisinnaassuseq naammassimanngilaq. Akisussaaffik annertooq inuppassuarnut sunniuteqartoq taamak qaappiaannartigisumik Naalakkersuinikkut suliarineqarsinnaanngilaq. Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut Inatsisartuutitai aamma partiip siulersuisuisa naalakkersueriaaseq nalilersinnaanngippassuk nakkutigisinnaanngippassullu taava kiap tamanna isumagissavaa? Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut naalakkersuinikkut akisussaassuseqarneq Naalakkersuisunit aamma taakkua partiianni sanngiilliartortumik nakkutigineqartoq.

Nunarput inuilu taamak sangujoraartigisumik siulersorneqarsinnaanngillat. Naalakkersuilluarnerusariaqarpusi. Kukkorujussuarneq illersoqattaarlugu, partiillu allat uparuartuineraannartarlugit naalakkersuisooqatigeeriaaseqartut akisussaassuseqanngitsullu nunatsinni aqutsineq sukatersiuk. Demokraatit, Siumut aamma Nunatta Qitornai Atassullu Naalakkersuisooqataasutut suleqataasutullu Naalakkersuisunut tunuliaqutaasut toqqorterunnaarlutik akisussaaffitsik tiguniarlissuk.

IA: Kalaallit Nunaat tullinnguuppoq

IA: Kalaallit Nunaat tullinnguuppoq  

Inuit Ataqatigiit folketingimi ilaasortaatitaata, Aaja Chemnitz Larsenip, isumaqatigiinniartoqannginnerani pilersaarusiornertalimmik aningaasaqarnermut ministerimik, Nicolai Wammenimik, ataatsimeeqateqarnermini politiit inissiisarfinnilupaarsisut akissaatigissaarnerunissaannut, meeqqanut kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigineqarsimasunutilluliortoqarnissaanut kiisalu ilisimatusarnermik aallussineqaallaavigalugu nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkimikpilersitsinissamut tunngasunik oqariartuuteqarpoq.

 Ullumikkut Inuit Ataqatigiit folketingimi ilaasortaatitaata, aappaaguaningaasanut inatsisissamut tunngatillugu isumaqatigiinniartoqannginnerani pilersaarusiornertalimmik aningaasaqarnermut ministeri, Nicolai Wammen, ataatsimeeqatigivaa.

 Aaja Chemnitz Larsenip pingaarnersiuinermini pingaarnerusututinissisimatitai tassaapput, politiit inissiisarfinnilu paarsisut pissarsiariniarnerannut tigummiinnarnissaannullu tunngasut, meeqqat kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigineqarsimasut katsorsarneqarfissaannik illuliortoqarnissanut tunngasut kiisalu ilisimatusarnermut centeriliornissaq, nunanut allanutsillimaniarnermullu politikkimi ilisimasanik atugassanikannertunernik tunngaveqarnissamik qulakkeerinnittussaq, siunissarluungasinnerusoq isigalugu Nunarsuarmioqatigiit akornanninukittunerusumik inissisimanissamittaaq qulakkeerinnittussaq.

 ”Ullumikkut Kalaallit Nunaanni unammillikkatsinnut tunngasuniktigussaasunik siunnersuuteqarnissarput pingaarnerutissimavarput. Siullertut politiit inissiisarfinnilu paarsisut akissaataatqaffatsikkusuppagut, tassami sulianut assigiinnut akissaatitassigiittuunissaat isumagiuarsinnarparput.  Aamma meeqqanut kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigineqarsimasunut ikiuisinnaaneq pillugu meeqqanut illuliortoqarnissaa tikkuarparput. Meeqqat systemimi eqqakattarneqassanngillat, saaffigisassaat ataasiinnaassaaq, tassaniissappullu oqartussaqarfiit tamarmiusut sinniisaat. Kissaatitta pingajuattut Ilisimatusarfimmut atasumik ilisimatusarnermut centeriliornissaq kissaatigaarput, tassanilu Kalaallit Nunaata nunanutallanut sillimaniarnikkullu politikkianut tunngasunik ilisimasaniktamanik katersuisoqassaaq ineriartortitsisoqarlunilu. Issittumiilisimatusarneq Kalaallit Nunaanniittuusariaqartoq isumaqarpugut.” Folketingimi ilaasortaq oqarpoq.

 Politiit inissiisarfinnilu paarsisut atorfimminniiginnassappata atorfinitsinermi tigumminniinnarnissamilu ilassut pisariaqarpoq. Sulisut taakkua pinerluuteqarnerit suliarinerini qitiusuupput kalaallinilu inuiaqatigiinni toqqissisimasitsisussaallutik.

Maannakkorpiaq Kalaallit Nunaanni naalagaaffiup atorfeqartitaisuleqatinit danskiusunit 4.500 kr.-inik akissaatikinneruneratpissutigalugu inissiisarfik ataaseq sulisussaqannginnami matuinnartariaqalersimavoq. Tamatuma muminnissaa qitiuvoq.

Taamaattumik politiinik inissiisarfinnilu paarsisunik atorfinitsinernitigumminniinnarnissanilu pissutsit iluarsineqarnissaannut Inuit Ataqatigiit folketingimi ilaasortaatitaanit Danskit Naalakkersuisuiannertumik uteriiserfigineqarput.

 Ataatsimiinnermittaaq meeqqat kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliarfigineqartarnerinut nuna tamakkerlugu nalunaarsuinissamik pisariaqartitsineq Aaja Chemnitz Larsenimit naqissuserneqarpoq. Tasiilami nalunaarsuisoqarsimavoq, nunalli sinnera qanoq pineqassava?

Nalunaarsuinikkut isumaginninnikkutimmikkut aallunneqartussat qulaarneqarsinnaapput taamatullu isumaginninnikkut suliassat toraagassinneqarsinnaallutik. Aammattaaq meeqqanut inuusuttunullu tunngasutigut sumiiffinniunammilligassat assigiinngitsut piffinni iliuuseqarfigineqartussaapput, alloriarnermilu siullermi nalunaarsuineq pisinnaavoq.

Inuit innarluutillit pillugit iliuuseqarnerit annertunerusariaqarput

All.: Aqqa Samuelsen, Isumaginninnermut meeqqallu pillugit oqaaseqartartoq.

Inuit innarluutillit pillugit iliuuseqarnerit annertunerusariaqarput

Ukioq manna inunnut innarluutilinnut sapaatip-akunneqartitsinermi, nunatsinni inuit innarluutillit tamaasa sapaatip-akunneqartitsinermi uummammit pisumik ajunnginnerpaamik kissaappavut.

Naalagaaffiit Peqatigiit inuit innarluutillit pisinnaatitaaffii pillugit Nunatta peqataalerneratigut pisussaaffinnik immikkoortunik arlalinnik naammassiniagassaqarpugut.

Naalagaaffiit Peqatigiit inuit innarluutillit pisinnaatitaaffii Nunatta malitsitsinissaanut qulakkeerinninnissamut Nuna tamakkerlugu suliniutit ersialaarnerutinneqarnissaat kissaatigaarput.

 Ilisimavarput nunatsinni innarluutillit amerlasoorpassuit siusinaarlutik sulisinnaajunnaarnersiuteqartut, ilisimavarpullu nunatsinni innuttaasut tamarmik nunatta ineriartornerani atorfissaqartinneqartut. Taamaattumik siunissami innarluutilittatta inuiaqatigiinni sullisseqataanissaat allatulli pingaartigisoq nassuerutigisariaqarparput iliuuseqarlutalu. 

Inuit innarluutillit pisinnaatitaaffii malissallugit pisussaaffeqarpugut 

Innuttaaqativut inuit innarluutillit inatsisitigut inuttut allatuulli pisinnaatitaaffeqartut Nunatsinni pisortat namminersortullu ingerlataanni, inuit innarluutillit namminerisaminnik angerlarsimaffeqarsinnaatitaanerat eqqarsaatigalugu illorsualiortiternerni illuliortiternernilu inissaqartinneqartutut misigisimalernissaat pinngitsoorneqarsinnaanngilaq, pingaartumik Nunatsinni illoqarfinni nunaqarfinnilu tamani. 

Assersuutitut ulloq unnuarlu nammineq angerlarsimaffigisamut, inuussutissarsiutinik ingerlatsivinni, niuertarfinni allarpassuarnilu innuttaasut katerittarfiini pingaartumillu angallannikkut periarfissat eqqarsaatigalugit inuit innarluutillit aporfissaqaratik ajornaannerusumik pisariitsumillu periarfissaqartitaasariaqarput.

Taamaattumik illorsualiortoqartarnerani inuit innarluutillit, soorlu qamutinik kaamisartakkanik atuisut, arlaatigut aporfissaqaratik angalasinnaanissaanut periarfissaqartitaasannginnerat suli atuummat ilungersunartutut isigivarput. 

Ukiuni kingullerni amerlasuuni isumaginninnerup iluani pitsanngorsaanerit naalakkersuinikkut ingerlanneqarput. Inuit innarluutillit tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisaat 1. januar 2020 atuutilissaaq.

Inuit innarluutillit tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisaat atuuttussanngornerani puigussanngilarput inatsist atuutilersitagut naapertuuttumik atuutsinneqarsinnaanerat aamma suliassaamat.  Taamaattumik inuit innarluutillit tungaasigut iliuuseqarnissaq suli nangittumik pisariaqarpoq taamaattuaannassallunilu.

 Innarluutillit Illersuisuat piffissami sivisuallaanngitsumi atuussimalerpoq, maannalu paasinarsereerpoq inuit innarluutillit sullinneqarnerat pisinnaatitaaffiisalu atuunnerisa nakkutiginerat qulakkeerniarlugu  unammilligassat iliuuseqarfigineqartariaqartut amerlaqisut. Unammilligassallu amerlammata inuit innarluutillit pillugit politikkikkut iliuusissat pillugit siunnerfeqaqatigiinnissarput pisariaqarpoq.

 Nunarput tassaasariaqarpoq inuit kikkulluunniit inooqataaffigisinnaasaat. Aamma innarluutillit ullumikkorniit annertunerungaartumik aqqutissiueqataaffigalugit inooqataanerminni periarfissarissaarnerunissaat tunngavilerniartariaqarparput. Unammilligassat annertuut inuit innarluutillit pillugit siunissamut ukiorpassuarnilu piujuartussamik naalakkersuinikkut aaliangersaasariaqarpugut Aningaasanut Inatsit aqqutigalugu aningaasalersuinernik qulakkeerinnittumik.

 Iliuuseqarnissarpullu ullormiit ullormut aaqqiinivimmik kinguneqartussaanngikkaluartoq ulloriarnertut siullertut aallartittoqarnissaa anguniarneqarpoq. Ilisimagaluarlugu iliuuseqartoqartoq, iliuuseqattarnivulli naammanngillat, takutitsisuuginnarpulli suli annertunerungaartumik suliassaqartugut. 

Isumaqatiginninniarneq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup innarlerpaa

Allattoq: Aqqaluaq B. Egede, Politikkikkut oqaaseqartartuat

Isumaqatiginninniarneq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup innarlerpaa

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup eqqunngitsumik Inuit Ataqatigiit pillugit suaaruteqarpoq. Tamanna ersiutaaginnarpoq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup ajornartorsioqisup pisuutitassaarunneranik.

Takuarput Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup aningaasanut inatsisissaq pillugu siunnersuutaa taamak isikkoqartillugu Siumup aammalu partiit allat atorsinnaanngitsutut nalileraat. Tamanna patsisaagunarpoq Aningaasanut Naalakkersuisup Inuit Ataqatigiit isumarinngisaannik avammut nilliaateqalerneranut.

Aningaasanut inatsisissaq isumaqatiginninniutigaarput, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq siuttoriniartussaagaluarparput isumaqatigiissitsiniartussatut. Tamanna artorluinnarpaa massakkummi avissaartuutsitsiniartuni siuttutut pissusilersornini ataqqinaatissarinngilaa.

Isumaqatiginninniarnerit ingerlasut Inuit Ataqatigiit isumaqatigiissutiminnik qimatsisimanerarlugit oqaatiginninnermini eqqaanngilaa nammineq tunuliaquttani aamma Aningaasanut Naalakkersuisup suliaannik arlalinnik akerliunerat. Oqinnerusimagunarpoq pisuutitassarsiornissaq, tamanna takussutissaavoq akisussaaffimmik tigummiamini ajornartorsiutinik annikinngitsunik artorsaateqarneranut.

Aningaasaqarnermut Naalakkkersuisup oqaatiginngisaa tassaavoq nammineerlutik kiisalu 2019-imut aningaasanut inatsisissami isumaqatigiissuteqartut akornanni isumaqatigiissutaasut illuatungaanik isummersuuteqartoqarlunilu sulisoqarnikuummat. Assersuutigalugu aalisarnermut inatsisissaq pillugu ataatsimiitsitaliarsuaq pilersinneqalermat, KNI-p illoqarfinni annerusuni unammillersinnaaneranut tunngasumi, sulinermut ilanngaammut tunngasoq aamma assersuutissaqqilluni. 

Inatsisissatut siunnersuutit Naalakkersuisut qaqitaat Inuit Ataqatigiinniit itigartinneqarsimasutut oqariartorneq aamma eqqunngilaq. Sulimi inatsisissat Ilanngaassivimmut utoqqalinersialinnullu tunngasut inaarlugit suliarineqaqqajanngillat. Taamaattorli partiit amerlanerussuteqarluartut assigalugit, inatsissat pineqartut taamak iskkoqartillugit tapersersimanngilagut ataatsimiitsitaliamili partiit naaperiarfissarsioqatigiikkumanerat peqataaffigalutigu. 

Inuit Ataqatigiit qangaaniilli suleriuseq malillugu aningaasanut inatsisissaq pillugu isumaqatiginninniarpugut. Suleriaaseq ileqquusoq allaanerunngilaq, politikkikkut tunaartassat suussanersut isumaqatiginninniutigaagut.

Ajornartorsiutaaginnarpoq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup eqqunngitsumik pasinarsaaralunilu toqqissisimanngissuteqarpalaarluni aqutsiniarsarinera. Kaammattuutigiinnassavarput ulluni sukataarfiusuni nukissaqarpalaartumik katersuutsitsiniarpalaartumillu suliassani ingerlannissaat nukissaqarfigeqqullugu.

Aningaasanut isumaqatigiissut amerlasuutigut siunnerfinnik nutaanik isummernissatsinnut tunngavinnik allannguuteqarpoq. Orsussamut akit qaffapput. Angallannermut akitsuutit qaffapput. Innaallagissamut akit qaffapput, siunissamilu nunatta aningaasaqarnikkut inissisimanera ajorseriangaatsiarluni inissippoq. Naak aningaasanut inatsimmi ukiut missingersuusiorfiusut oqimaaqatigiinnissaat naatsorsuutigineqaraluartoq, ukiut aggersut pillugit aningaasartuutissarpassuarnik Naalakkersuisut ilimasaaripput, taakkualu siunissami inuiaqatigiittut akiliisinnaassusitsinnut soorunami sunniuteqarluassasut Naalakkersuisut nassuerutigaat.

Inuit atukkamikkut aamma akitigut oqilisaanneqarnissaat Naalakkersuisut tunulliuppaat, killormut akinik qaffatsitsinerit imaaginnavipput. Naak partii Nunatta Qitornai neriorsuuteqarlutik oqariartuuteqaraluartut namminneq parteertik pilersinneqarmat akit qaffakkaluttuinnarnerat, inuillu inuuniarnikkut atugaat ajorsiartuinnarnerat aaqqikkumallunikku. Akitsuutillu qaffannginnissaat neriorsuutigalugu. Sooq taava Aningaasaqarnermut Naalakkersuisuulerami akit qaffallugit inuit inuuniarnerat artornarnerulersillugu aalajangersaaqataava? Partii nutaaq, qinigaaffik atuuffik siulleq siunertaminik qimatsisimalereersoq ilungersuutissaqaqaaq.

Inuit Ataqatigiit kaammattuutigiinnassavarput Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup isumaqatissarsiornerulluni ingerlatsinissani nukissaqarfigerpasillugu ingerlatsissasoq.

Tamatta timitaliisariaqarpugut naalakkersuinikkut qanoq suleqatigiissinnaaneq pitsaasoq angusinnaanerlutigu. Suleqatigiisitsiniarsinnaasunik Naalakkersuisoqanngikkutta avissaartuunneq annerulersinnaammat mianersuuttariaqarpoq.

Qinikkat imminnut annaanniarlutik qinikkanik allanik ajortisaarinissartik salliutinnagu suliassat suut suleqatigiilluta aaqqissuussinnaanerigut tunaartariniartigu, aamma Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup. Ilungersoqataassaagut Inuit Ataqatigiinniit, suleqataassaagullu.

Kisianni inuit inuuniarnikkut artukkerniarneqarpata aamma inuit inuuniarnikkut artukkerneqarnissaat pinaveersaartillugu sukataarnerput annerineqartariaqanngilaq. Inuimmi ulluinnarni atugaasa ajornerulinnignnissaat pillugu sukataaruteqarneq pissusissamisuuginnarmat.

Ajornartorsiut ilisimasarput, ammasumik eqqartortariaqagarput

All.: Sofia Geisler – Aqqa Samuelsen, Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni

Ajornartorsiut ilisimasarput, ammasumik eqqartortariaqagarput

Nuna tamakkerlugu ineqarfiit 5.240-it kuutsittakkanik anartarfeqanngillat, taamaattumillu puussiat ingittakkat atorneqarlutik. Taamaammat sumi tamani takusinnaavagut puussiarpassuit, qernertut, sungaartut allamilluunniit qalipaatillit inoqarfiit iluini inissinneqarsimasut, imaalu qanoq iliussallugit nalusagut. Imaanut ingiinnarsimanngikkutsigit.

Nunatsinni inoqarfinni ataasiinnarmiluunniit kuuffitsigut ingitagut minguiarneqarneq ajorput, taamaasilluni angerlarsimaffinniit suliffeqarfinniillu ingitagut suulluunniit aamma kemikalianik imallit avatangiisitsinnut ingerlatiinnartarpagut.

Illoqarfinni nunaqarfinnilu eqqakkat qaleriiaakkaluttuinnartut takusinnaavarput.

Aarhus Universitetip issittumi ilisimatusarneq pillugu immikkoortortaata 2018-imi saqqummiuppaa 2000-miit 2016-imut misissuinerit takutikkaat Kitaani sinerissami nassaarineqartut plastikkit 80 procentii tassaasut eqqakkat Nunatsinniit eqqakkavut. 

Pissutsit taamaapput.

Pissutsit aamma tassaapput ukiorpassuit ingerlaneranni suliniutit amerlasuut assigiinngitsunit akisussaaffigineqartut aallartisarneqartarsimammata, ajunngitsumik siunertaqartumik eqqakkanik suliaqarnissamik siunertaqartut. Ajoraluartumilli sinerissami sumi tamani takusinnaasatsitut amerlasuutigut siunertaq naapertorlugu naammassineqanngitsoortarsimasut.

Avatangiisinut Pinngortitamullu Naalakkersuisoq sassartariaqarpoq

Eqqakkat qanoq pinissaannik ajornartorsiuteqarneq Nunatsinni kisimi ajornartorsiutaanngilaq. Aamma taamaappoq nunarpassuarni avatitsinniittuni. Eqqakkat qanoq iliuuseqarfiginissaanut tunngasoq Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamaat pillugu iliuusissatut anguniagaanni 17-ini aamma ilaavoq, anguniakkallu taakku aamma Nunatsinnut tunngapput.

Eqqakkat ajornartorsiutaajartuinnarnerat pillugu iliuusissanik ullumernit ersarinnerusumik ataavartumik Naalakkersuisuniit ukkatarinninnissaq Inuit Ataqatigiinniit kaammattuutigissavarput. Akisussaaffik eqqakkanut tunngasoq kommunenulluunniit tunniunneqarsimagaluarpalluunniit. Uanimi pineqarpoq aamma Nunatta avammut kiinnernera.

Eqqakkat sinerissami qaleriiaakkiartuinnartut pillugit akisussaaqataasut assigiinngitsut peqatigalugit attanneqarsinnaasumik aaqqiissutissamik tikkuussisumik pilersaaruteqarnerat pillugu Naalakkersuisut tusarfiginissaat qilanaarivarput.

Inuit nammineq pilersitatsinnik eqqakkat pillugit iliuuserineqartussat siunissamut attanneqarsinnaasumik aaqqiissutaasinnaasunik suleqataanissamut Inuit Ataqatigiinniit tapersersuiuassaagut.

Tikkuarusutarput tassaavoq maannakkut aalajangiiffigineqarluni iliuuseqarfigineqalereersinnaasoq, tassalu ataasiartumik atortakkat plastikkinik sanaat Nunatsinnut eqqunneqarsinnaajunnaarnerannik atoqqusaajunnaarnissaannillu iliuuseqarsinnaaneq. Piaartumik aaqqiiffigisassatta ilagaat anartarfiit puui suneqaratik maanna inoqarfippassuarni sumi tamaaniittut. Minnerunngitsumik piaartumik ukkatarisassarput tassaavoq kuutsitatsinnik saliivinnik inoqarfinni pilersitsinissarput.

Inuulluaqqusilluta

Sofia Geisler

Avatangiisinut Ataatsimiititaliaq, Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiat

Aqqa Samuelsen

Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaq, Inatsisartut

Nunaqqatigiit immitsinnut paasisinnaasariaqarpugut

Inuiaqatigiiuvugut aamma allamiunik ilallit. Nunarput ineriartortuarsimavoq danskit peqatigalugit, nunaqqatigalugit ilaqutaralugillu. Danskit ilarpassui kalaallisut oqalulersinnaanngortarput, amerlanertigulli kalaallit danskisut ilikkartarput. Meeqqat atuarfiani meeqqat danskisut ilikkarsimasussaapput, ilinniarfinnut allanut ingerlaqqinniarunik. Ilinniarfinnili aamma ilinniarsinnaapput kalaallisut ilikkarsimanngikkaluarlutik. Unali qularnanngilaq. Pisariaqarpoq nunaqqatigiittut kalaallisut qallunaatulluunniit oqaasiliugaluarutta immitsinnut paasisinnaanissarput. Kalaallit qallunaatut ilikkarniarunik paasinninniaraluarlutilluunniit atuarfimmi ilinniarfimmiluunniit ilikkarsinnaapput. Danskilli kalaallisut ilikkarniarunik ilinniarfissaminnik amigaateqarsinnaasut paasinarput.

Nuna allamiut oqaasiinik allataannillu paasinninniaraangatta maanna ajornanngilaq Google translate atorlugu danskisuunngortitsisinnaaneq, tamannalu iluaqutaasaqaaq. Danskilli kalaallisut allatanik paasinniarunik Google translate atorlugu kalaallit oqaasii danskisoortiinnarsinnaanngilaat. Taamaalillutik kalaallisut allasimasunik paasisaqarniarunik inunnit allanit nutserunneqartariaqarlutik. Tamanna naapertuutinngilaq. Nunaqqatigiilluta immitsinnut ajornannginnerusumik paasisinnaasariaqarpugut.

Oqaasileriffik kalaallit oqaasiinik suliaqarfiuvoq. Kalaallit oqaatsitta ineriartornissaat, allattaatsip ajunnginnissaa, oqaatsillu nalunaarsornissaat isumagissavaat. Aammattaaq ordbogiliorneq suliarissavaat. Orbogiliorneq suliassat pingaarnersat ilagaat. Ordbogit naqitat atorluartarpagut. Sulili ineriartortittariaqarparput qarasaasiakkut oqaatsitta nutserneqarsinnaanissaat. Allamiut allatatsinnik paasinnissinnaanissat digitalimik ordbogiliornikkut ineriartortittariaqarparput.

Aningaasanut inatsisissami siunnersuutigineqarpoq ordbogiliornermut aningaasat ukiumut immikkoortinneqartartut unitsinneqarnissaat. Tamanna Inuit Ataqatigiinniit akuerisinnaanngilluinnarparput. Suli pisariaqarteqaarput oqaatsitta ineriartortinnaqarnissaat, tamanit paasineqarsinnaanissaat, aammalu oqaatsitta naqitanngorlutik nassuiarsinnaanissaat. Taamaammat akuerisinnaanngilluinnarparput Naalakkersuisut aningaasanut inatsimmi ordbogiliornermut aningaasaliissutit unitsinniarmatigit. Kipitsuitsuminguna oqaatsitta paasineqarlutillu atorluarneqarnissaat sulissutigiuartariaqaripput. Aningaasanut inatsimmi Oqaasileriffiup sipaarfiginnginnissaa anguniartuassavarput.

Inuit Ataqatigiit

Mimi Karlsen

Inatsisartuni ilaasortaq

Atassummut akissut

Allattoq: Stine Egede, peqqinnissaq pillugu oqaaseqartartoq

Atassummut akissut

Suliani angisuuni aaliangeeqataasimagaanni, tanngassimaarutigalugulu nuanniissaqaaq ullut piviusut takulerlugit tassalu utersaariarsinnaajunnaareerluni.

Taama Atassutip Nunatsinni Peqqinnissaqarfik pillugu tusagassiuutitigut saqqummernera qisuariarfigaarput. Inuit Ataqatigiit ataatsikkut mittarfiliornernut isumaqataannginnatta akerliliisimavugut. Naak mittarfiliornissaq immini itigartinngikkaluarlutigu, taamaattoq naafferarlugit suliarineqarnissai kissaatigisimagaluarpagut, kiisalu aningaasalersuinissat ersarinnerusumik paaseqqaarusussimagaluarpagut.

Ullumikkut ajoraluartumik, aaliangernermiit ukioq ataasiunngitsorluunniit ingerlareersoq, takusinnaalereerpagut kingunissai nunatsinnut malunniukkiartulereersut. Peqqinnissaqarfik pissutsit imaannaanngereeraluaqisut annertunerusumik piorsarniarneqanngilaq.

Tusarsaalereerput peqqinnissaqarfiup iluani sipaarniaqqusinermik piumasaqaatit. Meeqqat kigutaasa bøjlilersuineqartarnerat assersuutigiinnartigu. Maleruaqqusaq allanngortinneqanngitsoq Naalakkersuisut oqariartuutigaat aningaasanullu inatsimmut isumaqatigiinninniutissanngortinniarlugu. Pissutsit taamaattut akuersaarneqarsinnanngillat.

Kommuuninut tamakkiisumik tapiissutit ikiliallatsinniarneqarput. Innarluutillit inatsisissaat 1. Januar 2020-mi atuutilertussaq eqqarsaatigiinnarluguluunniit, kommuuninut annertuumik aningaasaqarnikkut kingunerluttussaasoq kialuunniit naatsorsorsinnaavaa. Aningaasatigummi malitseqartinneqarnissaa takussutissaqanngilaq.

Inuit Ataqatigiinni isumaqanngilagut oqartussaaffiit akisussaaffigisagut inuiannit allanit akisussaaffigineqassasut. Nunatsinni ilinniartitaanerput inerisartuassavarput, peqqinnissaqarfimmi sulisussavut nammineerluta inerisartariaqarpavut. Peqqinnissaqarfik inerisartuartariaqarparput Nunatsinni pissutsit aallaavigalugit, immikkuullarissuunerput, nunattalu isorartussusaa aallaavigalugu.

Politikkikkut akisussaaffimmik qimarratiginninnerussaaq oqartussaaffiit Qallunaat Nunaannut utertinniarlugit suliniassagutta aamma Namminersorneq Pillugu Inatsimmut killormuuliornerusussaavoq. Danskinik suleqateqarneq pisariaqartitsineq aallaavigalugu soorunami pitsanngorsarneqartuarsinnaavoq.

Isumaqarpugulli pissusissamisoornerpaassasoq ataatsimoorfigissagipput, qangatut aqutsineq Københavnimut utertinnagu  Peqqinnissaqarfik nammineerluta inerisarutsigu, suliffigissallugu kajuminnartoq minnerunngitsumillu innuttaasunut toqqissisimanartoq.

Erngup nukinganik nukissiuteqarfissaq tusaqqusaarutigiinnarnagu aningaasartaqartinneqartariaqarpoq

Isumaqarpunga ukiut amerlavallaat atorlugit Qasigiannguani Aasiannilu erngup nukinganik nukissiuteqalernissaat oqallisaasoq. Siumup naalakkersuisooqataasullu aningaasaliiniarnitsinnut tapersiisariaqarput. Oqaluinnartoqarsinnaanngilaq aamma timitaliisoqartariaqarpoq, timitaliisoqassappat aningaasaliisoqartariaqarpoq.

Nunatta avataaniit orsussamik pisariaqartitsineq suli annikinnerulissappat  allannguisoqartariaqapoq.  Aningaasanillu inuiaqatigiit sipaaruteqarnerulissagutta siunissami akilersinnaanerusunut pinngortitamut avatangiisinullu mingutsitsinnginnerusunik aningaasaliinissarput qilakkeertariaqarpoq.  Erngup nukissiorfissaata sananeratigut Qasigiannguit Aasiaallu aamma nunaqarfii qanitarisaat ineriartornermut ilaatinneqalissapput.

Nunatta aningaasartuutai nunatta avataanut aniatitat nunatsinni ineriartorfissanut saatsinneqassammata erngup nukissiorfissaata sananeqarnissaa sukkasuumik piviusunngortittariaqartoq isumaqarpunga. Kinguarsaanivut tassaassapput aningaasartuutinik qaffasissunik  ikummatissanik nunatta avataanut pisiniartarnermi  attassiniarnerit.

Iliuuseqartariaqarpugut, oqaluinnartoqassanngilaq, aningaasaliisariaqarpugut aamma Qasigiannguit, Aasiaat nunaqarfiilu  aamma  ineriartortariaqaramik.

Taamaaliorneq inuiaqatigiit ataatsimut aningaasarsiornikkut minguitsumillu nukimmik atuilernermikkut  siuariaatissaraat. Nunarsuarmioqatitsinnut  takutitsisariaqarpugut Kalaallit Nunarput silap pissusiata allanngoriartornera akisussaaqataaffigalutigu iliuuseqarfigigipput. Mingutsitsinermik ilapittuutaasut orsussamillu atuineq qimallugu minguitsunik nukissiuuteqarnikkut ineriartortitsilluta pinngortitap tunniussinnaasaanik atorluaanerput suli annertusartuartariaqarparput.

Isumaqarpunga erngup nukissiorfiisa suli atugaanerulernissaat aningaasarsiornikkut inuussutissarsiuteqarnikkullu siuarsaanissamut ammaassiinnaratik nunarsuarmioqataanitta iliuuseqarfigineratigut ataatsimut angusat pitsaasuussasut, Naalakkersuisummi anguniagarivaat ukioq 2030-ip tungaanut nukissiuutit atugarisavut minguitsumiit aallaaveqassasut.

Uninngaannarsinnaanngilagut ilimasulluta iliuuseqartoqassasoq. Sapiissuseqarluta aalajangiisariaqarpugut, suleqatigiilluta angusaqassagutta massakkut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaat 2020-imut Qasigiannguani Aasiannilu erngup nukinganik nukissiuuteqalernissaat neriorsuutaaginnarani aningaasalerneqartariaqartoq isumaqarpugut.

Inuit Ataqatigiit

Aqqa Samuelsen, Inatsisartunut ilaasortaq

Narsarsuup siunissaa

Narsarsuup siunissaa pillugu Kommune Kujallermi Borgmesterip Kista P. Isaksenip oqariartuutaa, tassalu Narsarsuarmi parnaarussiviliortitsinissamik siunnersuut, kiisalu aningaasanoorfimmik Casinomik pilersitsisoqarsinnaaneranik oqariartorneq Inuit Ataqatigiinniit isumaqatiginngilarput.

Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut piviusorsiortuunngitsoq parnaarussivimmik pilersitsinissaq. Ullumikkummi nalunngilluinnarparput Nuummi inuppassuaqarfiusumi sulisussanik ilinniarsimasunik naammattunik pissarsiniarneq qanoq ajornarluinnaqqissaartigisoq. Qanoq ililluta inuppassuarnik suliartortitsissaagut, taakkulu aamma meeraqarlutillu inooqateqaramik aamma taakku eqqarsaatigineqartariaqarput. Suliffissaqartariaqarput aamma meeqqat atuarfeqartariaqarput.

Ullumikkummi atuarfik ilinniartitsisussaqanngilaq. Minnerunngitsumik parnaarussat assigiinngitsutigut katsorsagassaappata tamanna aamma inunnik arlariinnik ilinniagartuunik pisariaqartitsiffiusussaavoq. Pinngitsooratik nakorsat, sygeplejerskillu aamma pisariaqartinneqassapput. Parnaarussat aneertartut suliffissanik aamma pisariaqartitsissapput.  Suleqatigiissitap, Naalakkersuisunit, kommuunimillu inuttallip, pimoorussisimannginneranik takussutissiiginnarpoq.

Ajuusaarnarluinnarpoq Narsarsuarmiut, Narsarsuup eqqaamiui kiisalu soqutiginnissinnaasut allat, soorlu takornarialerisut assigisaallu peqataanissaminnut periarfissilluarneqarsimanngimmata. Kommunalbestyrelsilluunniit peqataatinneqarnera ima qaatsiaannartigaaq (pipallataatigaaq) piffissakittuarakasiulluni ilaasortanut pappiaqqat agguaanneqarlutik isummersornissamut – ajuusaarnaqisumik – periarfissakittuarakasiulluni.

Aammattaaq Casinoliornissamik takorluugaqarneq inissaminiippasinngitsutut isigaarput. Qanoq ililluni Casino aningaasanik kaaviiaartitsissagami nunaqartut amerlanerit parnaarussivimmiissappata. Takorloorneqarsimassappat silarsuarmioqativut timmisartorlutik Casinoliartassasut sinnattoq “sinnattuaqineruvallaarsoraara”.

Taarsiullugu Inuit Ataqatigiinni innersuussutigerusoqaarput nunalerinerup silarsuaani ingerlatsineq Narsarsuup eqqaani ingerlanneqareersoq ineriartorteqqullugu. Periarfissat amerlasoorpassuupput apeqqutaaginnarpoq piumassuseq suleqatiginnikkusussuserlu sumiinnersoq. Narsarsuup inissisimanera amerlasoorpassuarnik periarfissaqarfiuvoq. Ukiup kaajallakkiartornera tamaat atorluarneqarsinnaasut. Minnerunngitsumik takornariaqarnikkut ullumikkut pilerigineqartorujussuanngornikoq eqqissinartumi takornariarneq annertusaavigineqarsinnaavoq. Nunaqqativut amerliartorput takornarialerinermik pikkorillutik suliaqartut. Taamaattumik naggataagut Borgmester Naalakkersuisullu kaammattorumavagut torersumik, piviusorsiortumik, siunissamilu iluaqutissanngorlugu suliaqaqqullugit. Inuit Ataqatigiinni mittarfissuit aaliangiiffigineqarmata Inatsisartuni kaammattuutigaarput suliaq peqqissaartumik suliareqqullugu, sulilu tamanna attapparput.

Stine Egede, Kommunalbestyrelsemi ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit

Naalakkersuisut siulittaasuata ammaanermi oqalugiaataa tunngavigalugu oqallinneq.

All. Múte Bourup Egede, Inuit Ataqatigiit siuttaasuat

Naalakkersuisut siulittaasuata ammaanermi oqalugiaataa tunngavigalugu oqallinneq.

Ukiap seqerna pukkilivoq. Aasap ullui pilluarnartut – Qaamaneq seqernullu qinngorneri kissalaartut – taarmik, issimik anorersuarnillu taarserneqalerput. Pinngortitap tulluussarfigiuakkatta oqaluttuuppaatigullusooq, allanngortoqalersoq.

Inatsisartut ukiuat nutaaq aallartippoq, Naalakkersuisullu siulittaasuata ammaanermi oqalugiaataanut qujalluta; neriuutigaarput ukiaq manna ataatsimiinnitsinni inerititaqarfiulluartumik, inuiaqatigiinniillu uagutsinnut naatsorsuutigineqartumik suleqatigiilluarnissamik tunngaveqarluta, inuiaat kalaallit pillugit siunnerfinnik pitsaasunik angusaqarumaartugut.

Nunatta naalakkersuinikkut ingerlanera ullumikkutut ingerlarusaaginnartussatut isigiunnaarlugu allanngortariaqalerpoq. Kalaallit Nunaata inuiaallu Kalaallit namminiilernissaat imminullu napatilernissaat soorunami pingaarnertut anguniagaajuassaaq. Anguniarneranili ingerlaasitoqqanut uniinnarlunilusooq ingerlatsinikkut anguneqarsinnaannginnera, tassa naqissusertariaqalerparput.

lleqquliutiinnakkavummi sungiusimasavullu arlallit allanngortittariaqarpavut. Naalakkersuinikkut siulersorneqarnerput innuttaaqatigiittullu ikorfartoqatigiilluta suleqatigiissinnaanerput aalajangiisuulluinnartussaapput, ilumut inuiattut anguniakkavut siunissami angussagutsigit.

Nunatta inuisalu anguniakkamut pingaarnermut ingerlaarnerminni siunnerfiat nutaaq, ataatsimoorfiusoq pilersittariaqalerparput. Nunami siuariartornissamik ataqatigiinnermillu angusaqarniassagutta, inuiaat Kalaallit ataatsimoornissarput, massakkut piffissanngorpoq.

Tamanna matoqqasumik ingerlatsinikkut anguneqarsinnaanngilaq. Innuttaasut tikillugit peqataatillugillu ingerlatsisoqartariaqalermat.

Ammasumik ataatsimoorfissarsiortumillu ingerlatsinikkut, siunissarput ulluinnarnilu atukkatta pitsaanerulernissaat qaninnerulissaaq. Assigiinngisitaarnerpullu nukittut atussagutsigu – oqaasiinnaassanngippallu, taava allatut isumallit naalaarsinnaanerat avaqqukkuminaappoq. Ataatsimoorfissat tassuuna pilersitassaammata.

Inuit Ataqatigiit naqissuserumavarput. Tamatta nunatsinni atorfissaqartinneqarpugut, inuiaqatigiinnilu kalaallini inissaqartitaasariaqarpugut.

Nunatsinni inuit misigisimassaagut, inuiattut ataatsimoorfissaqarluta. Ammip qalipaataa, oqaatsit, upperisaq assigiinngissutsilluunniit allat tunngavigalugit immikkoortitaanata.

Inuiaat anersaakkut kinaassutsimikkullu sanngisuut tassaasariaqarput, inuit assigiinngisitaarnerannik nukittoqquteqarlutik ingerlaartut aamma inuiannik nunanillu allanik suleqateqarsinnaasut; inuiattut soqutigisat pisariaqartitallu angunissaannut suleqateqarsinnaasut – Anguniagaqarlutik siunnerfeqartut, naleqartitaminnillu tunngaveqartut.

Aasap nunaani – Nunatsinni aliannaarsaaleruttortugut, pilinialeruttortugut, ukiussamut mamarisatsinnik imatsinnit nunamiillu nammineq pilinialeruttortugut allanngortoqalernera aamma malugaarput – nunarput pisiariumaneqalillarmat.

Pisiumaneq piviusorsiunngitsoq pinavianngitsorlu tamatta isumaqatigiissutigisinnaagunarparput. Taamaattorli nunat pissaanilissuit akornanni issittulerngusaannerup annertusiartuinnartup sakkortusisamik pigaluttuarneranik imaqarmat puigussanngilarput. Eqeersimaartariaqarpugut ’kaasimaagullu kaaginnarlugit’ pisinnaanngilagut. Ineriartorneq malinnaaffigeqqissaartariaqarlugulu siorngersimaartariaqarparput. Uagummi nunarput qitiulluinnartumik issittumi inissisimasoq nalunngilarput.

Silap pissusaata allanngoriartornerata, nunatsinni inuunitsinnut inuussutissarsiutinullu sunniutai malugereerpagut. Ulluinnarni inuunitsinni sunniutai misigeriikkavut, issittup sikuerukkaluttuinnarnera ilutigalugu nunarsuarmioqatitta issittoq aqqusaarlugu niuernikkut aqqutinik nutaanik atuilernissaat uaneralaarsuarmiippoq. Ilami allaat pisalereerluni. Silap pissusaata allanngoriartornerata ilutigisaanik sunnerneqareeraluarluta, suli annerusumik sunnerneqarnissatsinnik malitseqanngitsoornavianngilaq.

Niuernikkut aqqutit nutaat, issittumilu pisuussutit uumassusillit uumaatsullu nunarsuarmioqatitsinnit soqutigineqaqaat. Nunallu pissaanilissuit pisuussutitsinnik niuernikkullu ilaatigut soqutigisaqarnertik aallaavigalugit, issittumi pissaaneqarniutilernerat sakkulersornikkut aamma annertusarneqariartuinnartoq aarlerinarluinnarpoq.

Ippassaaniinnannguaq Naalakkersuisut danskit peqatigalugit nunarput issittulerngusaannermut taamatullu sakkutooqarnikkut annertusaanermut ilanngutsippaat. Kangerlussuup danskinit illersoqatigiinniillu sakkutooqarfittut atorneqarnissaa Naalakkersuisut ammaammassuk.

Siullertut Kangerlussuup siunissaata maanna ersarinnerulaalernera nuannaarutigaarput. Pingaartumik innuttaasut atuisuusut ullumikkutut atuiinnarsinnaanissaat piviusunngortinneqarsinnaassappat.

Aappaattulli innuttaasut paasisariaqagaannik, apeqqutinik ersarissartariaqartunik aamma pilersitsinera oqaatigisariaqarlutigu. 

Immitsinnut aperisariaqarpugut, ilumut nunarput issittumi sakkulersuunnerup annertusarneqarnissaanut peqataanissaa piumanerlutigu. Naalakkersuisullu piginnaatitsissutit suut aallaavigalugit nunatsinni sakkutooqarfiit amerlinissaannut akuersisimanersut.

Nalunngisarput ataaseq tassaavoq Pituffiup sakkutooqarfittut atorneqarnera, nunatut annerusumik pissarsiffigisannginnatsigu. Ukiorpassuanngortunilu atorneqarnerata pissarsiffiunerunissaa sunniuteqarfiginerunissaalu anguniaraluarlugu nikeriangaartoqartanngimmat. Ilami allaat pissutsit uagutsinnut ajorneruleraluttuinnarput. Tamanna akuersaarneqarsinnaanngilaq. Nunarput taamatut atorneqassappat taava inuiaat kalaallit pissarsissutigisariaqarpaat.

Kangerlussuaq maanna tassaalissanerpa Pituffimmi misilittakkatsitut misigiffigisassarput? Nunap uagut pigisatta iluani sunniuteqarfigisinnaanngisassarput? Apeqqutiginngitsoorsinnaanngilarattaaq Kangerlussuaq pillugu sunarpiaq isumaqatigiissusiorineqarsimanersoq. Ilami Naalakkersuisut danskillu Naalakkersuisuisa tusagassiorfitsigut oqariartuutaat ataqatigiinngitsut takuneqarsinnaavoq.

Naalakkersuisut eqqortoq oqaatiginiarsiuk. Pissutsit piviusut malillugit pisussaaffeqarpusi inuiannut oqariartussallusi. Piffissamilu kingullermi malittarisassaarullunilusooq Naalakkersuisuuniarneq qimanneqarniarli. Suleqatigiinnermut pitsaasumut qanillisaataanngivimmat.

Apeqqutit arlalippasuuit issittoq illersorneqarnissarlu pillugit suli qaqinneqarsinnaagaluarput, eqikkarlugilli apeqqut una qaqittariaqarsorinarpoq – Illersornissamut isumaqatigiissut nutartigaq, uagut inuiaat kalaallit nunatta atorneqarneranut sunniuteqarfigisimasarput piffissanngunnginnerpa piumasarissallugu?

Aamma Illersornissamik uagut pisariaqartitavut Amerikkamiut nunatsinniinnerannut oqimaalutassavagut, nunarsuatsinnimi nunarsuullu immikkoortuani najugaqarfitsinni, ajoraluartumik maanna suli sakkutooqarnikkut annertusaavigineqartumi, isumannaatsumik inuunissaq pisariaqartipparput. Sakkutuulersornerulli annertusarneranut aqqutissiueqataassanngilagut.

Issittulerngusaannerup annertusiartortup takutiinnarpaa nunarsuarmioqataanitta soqutigineqarnittalu annertusiartuinnarnerannik. Nunarsuarmioqatitsinnut pisussaaffinnik tamanna malitseqartoq nalunngerereerparput. Uagulli aamma sunniuteqarsinnaanerput annertusarlugu, nunanut allanut politikki aallunnerusariaqalerparput. Suniiuteqarsinnaaneq, niuerneq allatigullu suleqateqarneq tassuuna ammarneqartarmat, periarfissanillu nutaanik pilersitsisarmat.

Inuiattut pingaartitagut, nunianneq, panertulineq piniarneq, tassaapput eriagilluinnakkagut. Inuunitsinni inuiattut pisinnaatsitaaffigut, erligisagut inuiaat allat, naalagaaffiit allat allangortinniarpatigit sorsuutigissaqaagut. Nunarput inuilu erligiuarlugit illersortuartariaqarpagut. Ineriartornermi uagut qarsutiinnarluta ingerlanneqarsinnaanngilaq. Uagununa naleqartitavut aallaavigalugit nunatsinni ingerlasussaq, taamaassappallu aamma pisussaaffeqarnerput puigussanngilarput.

Ineriartornermuummi sunniuteqassagutta allat utaqqiinnarnagit uaguuvoq iliuuseqartussat. Nunatta avataaniit eqeersarneqarnissaq utaqqiinnanngikkaluarlugu, nammineq iliuuseqarnikkut sunniuteqarsinnaannitta ineriartornerullu qulaatiinnarata pinnginnissaa akisussaaffigaarput. Nunarsuarmioqatitta iliuusaat aallaavigalugit, ulluinnarni inuunitsinnut sunniutaasussat eqqumaffigisariaqaratsigit sunniuteqarfigalugillu eqeersimaartariaqarpugut.

Isumaqatissatsinnik ujartuillaqqinnerusariaqarpugut, naleqartitavut tunngavigalugit ineriartortoqarnissaa sunniuteqarfiginiarlugu. Nunarsuarmilu nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit sunniuteqarfigisinnaanerat peqataaffigisinnaanerallu ujartuiffigalugu aamma silap pissusaata allanngoriartorneranut tunngasuni.

Eqqaamatigulu danskit statsiministertaavata ersarissarluinnareermagu Kalaallit Nunaat kalaallit pigigaat. Taamatullu aamma nunanut allanut nunatta politikkeqarnera danskit politikkeriisa aqutarissanngikkaat. Danskit siuttortaavata taamak oqariartornikuunera piffissaagallartillugu atorluarniartigu. Nunatsinnilu ataatsimoorfigisinnaasatsinnik nunanut allanut politikkitta annertusarnissaanut siunnerfeqaqatigiinnissarput pilersillutigu.

Pissutsit ajunngitsumik ingerlasutut uteqattaarneqaraluartut illuatungeqarnerat oqaatiginaveersaarneqarsinnaanngilaq. Qujanaqaaq nunarput aningaasarsiorluarmat. Qaqaguliuna inuit nunaminni ineriartornissaat taava sakkortusisamik aamma periarfissinniaripput?

Ineriartornerullu ingerlarsornerani aningaasaliinerillu nunatsinni annerpaap pileruttornerani, unikaallalluta qivialaassannginnerparput ilagut ineriartornermut peqatiginerlutigit.

Inuit ulluinnarni sulinermikkut nunatsinni kivitseqataalluartut inuuniarnikkut malinnaaniapiloornerat arajutsineqarsinnanngilaq. Naalakkersuisulli inuit sulinermikkut qimoqataalluartut kaasarfiiniit, ilaatigut akitsuutit aqqutigalugit aallernissaq tunuarsimaarfigisanngikkaat pingaartumik piffissami kingullermi takornartaanngilaq. Nuna ingerlalluartoq taamak innuttaminut pinnittussaanngilaq. Inuit inuuniarnikkut malinnaaniapilooreersut artukkernagit periarfissillugilli, ulluinnarni atugaasa pitsaanerpaajunissaat anguniagaajuartariaqarmat.

Akitsuutit akileraarutitut ’ersinngitsutut’ taaneqarsinnaasut ilanngaateqartinneqannginnerat pissutaalluni, akitsuutinik qaffaasarneq nutaanillu akitsuusiisarneq sulisartukkunnut isertitagissaartunut sanilliullugu sakkortunerujussuarmik eqquisarpoq.

Naalakkersuisut aasap ingerlanerani akitsuutinik qaffaaneri ataasiakkaarlugit tikinngikkaluarlugit; akitsuusiiniarnerat kingulleq – silannaakkut angallannermi akitsuutit qaffanneqarnissaannik aaliangersimaneq tupinnarluinnarmat oqaatiginngitsoorusunngilarput. Ilami imak tupinnartigaaq avataaneersut eqqugaannginniassammata nunaqavissut qaffaanermi eqqugaasussanngorlugit Naalakkersuisut aaliangersimammata. Ilumut tamanna Naalakkersuisut politikkerilersimaneraat paaserusunnarpoq.

Piffissanngorpoq nunatsinni akitsuusersuiunnaarluta akitsuutit qanoq ililluta nungutikkiartuaarnissaannut annikinnerpaaffianiitsinnissaannullu sulinerup aallartinnissaanut. Akileraartarnermut atugarissaarnermullu ataatsimiitsitaliarsuummi innersuussaasa aamma ilagaat nunatsinni akitsuutit annikinnerpaaffiatinniitsinneqartariaqartut, inuit atugarissaarnerulernissaat anguneqassappat.

Aasaq manna oqaluttuarsiama ilaat eqikkalaarusuppakka. Pineqartut tassaapput ilaqutariit nappaassuarmik eqquugasimallutik ilungersoreeqisut, pisortanit, tassa uagut sinaakkusiisimanerput aallaavigalugu suli inuuniarnikkut ilungersuutissaannik tuniorarneqartut. Oqaluttuat taamaattut tamatta arlaatigut tusartarigut, qanimulluunniit ilagisatta aqqusaaraat misiginikuussavarput.

Ilannguisa inuunertik naallugu sulinermikkut inuiaqatigiinnut qimoqataasimallutik nappaammik eqqugaanertik ima misiginerluttartigaat, allaat ilaquttatillu ullormut ataasiaannaq nerinissaminnut akissaqalersarlutik; ineqarnermut akiligassanullu allanut akissaqarniarnissartik ilungersuutiutigalugu.

Nappaamik eqqugaasimanerminnit ilaatigut sulisinnaajunnaarsimallutik pisortanit ikiorserneqarniartarnerat eqarluinnartarpoq. Allaat ilai illuutiminnik tuniniaasariaqalersarput ilaqartarlutillu angerlarsimaffeerunnissaminnut aarlerinartorsiulersartunik angerlarsimaffeqanngitsunngorsimasunillu.

Oqaluttuat taamaattut tusarlugit attortisimanaqaat. Pissutsilli piviusut nunaqqatitta atugaat tassa taamaapput. Nappaat apereqqaarani takkuttarpoq aamma qanorluunniit peqqinnartigisumik inuuneqaraluaraanni.

Ilumut nunatsinni taamak aningaasarsiorluartigisimagutta, milliardilikkaanillu nalilinnik imaaliallaannarluni aningaasaliisinnaasimagutta, taava nappaammik eqqugaasimasut, ukiorpassuarnilu inuiaqatigiinnut qimoqataasimasut taamak atugaqartissavagut? Inuit Ataqatigiit ersarissumik akissutissaat tassaavoq, naamik. Aaqqiissutissanillu piviusunngortitsinissamut sulinissarput naatsorsuutigineqassaaq.

Peqqinnissaqarfiup neqeroorutigisartagaasa ilaannik atorunnaarsitsissamaarneq namminerlu akiliilluni aatsaat suliarineqarsinnaalernissaq Naalakkersuisut oqariartuutigeqqammisaat inuiaqatigiinni paasinartumik toqqissisimatitsinngilaq.

Ullumikkummi innuttaasuniit sullissinerup pitsaanerusariaqarneranik noqqaasoqartartoq nalunatigu, pissutsit ajornerulernissaannik ilimasaarneqarneq imaannaanngilaq. Naalakkersuisut sipaarniassamaaraluartut Aningaasaqarnermik siunnersuisooqatgiit oqariartuutigaat, nunarput nunanut naleqqersuuffigisartakkatsinnut sanilliullugu peqqinnissaqarfimmut aningaasartuutikinnerusartoq. Nalunanngitsut ilaat tassaavoq peqqinnissaqarfiup ilaatigut naammagineqannginnera tunngaviulluni nunaqqatigut – ilagut – nunanut allanut nuuttarmata.

Toqqissisimajunnaartitsineq qimallugu, ataatsimoorussamik peqqinnissaqarfiup innuttaasunit toqqissisimaffigineqartup pilersinnissaa suleqatigiiffiginiartigu.

Sutigut tamatigut inuunerissaarnerulernissatsinnik anguniagaqarnermi, tunngaviusumik pisariaqartitavut qitiusariaqarput. Tassani qitiusut ilagaat ineqarneq.

Kinaluunniit nunatsinni angerlarsimaffeqartariaqarpoq. Inuunerup toqqissisimaffiusup, peqqissup nukissaqarfiulluartullu tunngaviisa ilagimmassuk angerlarsimaffeqarneq. 

Ullumikkut ineqarnikkut killiffipput pissutsit allat assigalugit pitsaasortaqarlunilu pitsaanngitsortaqarpoq. Imminut napatillutik imaluunniit pisortat inaataani attartorlutik ineqartut tamarmik pitsaasumik atugassaqartinnissaat pisariaqarpoq. Ilaatigullu illoqarfissuit avataanni nammineerluni illutaarsinnaanerup bankit aqqutigalugit ajornarsivissorsimanera aaqqissutissanik ujartuiffigisariaqarparput. Nuna tamarmi ineriartorluassappat isorliunerusuni najugaqarsinnaaneq aamma periarfissaasariaqarmat.  

Ilinniartitaanermi qaffassartuarnissarput alakkaamasaqartuunissarpullu anguniagaajuassapput. Ilinniartitaanermi naammattunik uppernarsaatissaqartitsivoq imminut akilersinnaasoq.

Naalakkersuisut Aningaasanut ingerlatsineq pillugu nalunaarutaanni kingullermi aammaarluta takusinnaavarput suliffissaaleqisut amerlanerpaartaat ilinniagaqarsimanngitsuusut. Taassumalu saniatigut atorfiit nammineq inuttalerumaarlugillu inuttalerusutagut, nalunngilarput ilinniarsimasuunissamik piumasaqaatitaqartut.

Ilinniartitaanerup pitsaasup ingerlalluartullu sorlaqarfia tassaavoq meeqqat toqqissisimasut ilinniarusussuseqartut – Inuiaqatigiit peqqissut.

Siuariartortuassagutta avaqqunneqarsinnaanngilaq meeqqat ilaqutariillu peqqissut pilersissallugit. Meerartatta naarmiuulernerminniit ilaqutariittut pitsaanerpaamik atugaqartinnissaat aqqutissiuutinngikkutsigu. Inuiaqatigiinnilu ilaqutariittut atukkat aallaavigalugit unammilligassagut siusissukkut iliuuseqarnikkut aaqqiivigivitinnatigit, ilinniartitaanikkut siuariartornissarput pitsaanerpaaffissaminiilernavianngilaq.

Kingusinaarluta iliuuseqarniartarnermik periuseqartarnitta naammattumik tunngavissaqartippaatigut, siusissukkut iliuuseqarneq tassaasoq aqqut atugassaq pitsaanerpaaq. Sutigut tamatigummi pinaveersaartitsineq siusissukkullu iliuuseqarneq tassaappullusooq siunissamut aningaasaliinerit pitsaanerpaartaat.

Meeqqat atuarfiat ilinniartitaanerlu tamakkiisup pitsanngorsartuarnissaa ataatsimoorfiujuartariaqarpoq. Aallartiffissarpulli pingaarneq siulliutsigu. Unammilligassarpummi sorlaaniit pitsanngorsaavigilinngikkutsigu angorusutarput qanillipallannavianngilaq. Toqqammavissitsigit pilersissallugit meeqqat ilaqutariillu anersaakkut timikkullu nukittuut.

Meeqqanut atugassarititaasut, upernaaq aalassatitseqisut, Naalakkersuisut siulitaasuata ammaanermi oqalugiaammini oqaaseqarfiginerini erseqqinerusumik susoqarnissaanik Naalakkersuisuniit tikkuusinnginnera eqqarsarnaqaaq. Ersarissunillu tikkuussisoqarnissaa neriuutigaarput.

Ilinniartitaanermut, isumaginninnermut inuussutissarsiornermullu politikki, siunissamilu sulisoqarnikkut anguniakkat ataqatigiimmik siunertalimmillu nalilersuiffigalugit nutarterneqarnissaat pisariaqarpoq. Siunertaasariaqarmammi inuit nunaminni imminut napatillutik, namminneq aqutsilernissaat. Suullu tamarmik ataqatigiinnerat aallavigalugu aaqqissuussisariaqarpugut.

Nunatta illernit suut tunngavigalugit siuarsarnissaa atorfilittanit politikkikkuinnarlu aqutaanani, innuttaasunit tamanit ataatsimut aqutaalluni inerisarneqartariaqarpoq. Innuttaasut nunatta ineriartorneranut piginneqataasariaqarput, peqataatinneqarluartariaqarlutillu.

Assiliaq anginerusoq pivallaarnagu attateeqqallusooq ataasiakkaarlugit, suliassallu suliassaqarfinni immikkuutitaarpallaarlugit suliarisarneri, tassa unitsittariaqarput. Suliassat ataqatigiissuunerata unammilligassallu atukkatta pisariaqartippaat, assiliaq tamakkiisoq isigalugu, aaqqinniakkattalu sorlai tikillugit aaqqiissuteqartarnissat.

Akisussaaqatigiinneq inuillu peqqissut inuiaqatigiinni kivitseqataanerisigut; isumassortariaqartut pitsaanerpaamik isumassorneqarnissaat, utoqqaat atugarissaarnissaat, nappaamik eqqugaasut ikiorluarneqartarnissaat, ilami inuiaqatigiit tamatta ulluinnarni atukkatta pitsaanerunissaannut ikioqatigiittariaqarpugut. Nunattami siunissaanut aalajangiisuulluinnarpoq, kinaluunniit nunami maani periarfissaqartinneqassasoq.

Suliffissaaleqisut ikiliartuinnarnerat qujanarpoq. Apeqqutilli ilaat akeqqunartoq tassaavoq suliffissaaleqisut ikileriarneranni suliffiit nutaat qassit pilersinneqarsimappat?

Inuusuttut suliffissaaleqisut naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaatai naapertorlugit suli amerlapput. Allattorsimaffinniinngitsoqarlunilu aamma 1000-it sinningaatsiarlugit Naalakkersuisunit amerlassuseqarneragaasartunik.

Inuusuttut suliffissaaleqisut allattorsimaffinniinngitsullu piaartumik sulinerup ilinniarnerullu silarsuaannut ikaarsaartittariaqalerpavut.

Suliffissaaleqisut inuusuttuuppata inuusuttunngippataluunniit pisariaqartitaannik ikiorneqartariaqarput imminut napatilernissaat, inuiaqatigiinnullu kivitseqataanissaat tunngavissikkumallugu. Taamatullu nalaataqaqqasortagut upperalusi peqatiseraassi, tamassi atorfissaqarassi, nunarput siuarsassallugu. Peqatiginiartigut – sapinngilasi.

Ulluinnarni inuit atugaannut qitiulluinnartumik inissisimapput kommunet. Siunissami inuit atugaannut nunattalu ingerlanneqarnerani avaqqukkuminaatsuupput.

Illoqarfiit annerit, isorliunerusut nunaqarfiillu tamarmik ineriartornissaannut, kommunet susassaqartullumi siunnerfinnut qanimut peqataatinnissaat atugassarititaasullu taakkununnga ajorsiartortinnginnissaat pingaaruteqarpoq. Ajorsiartortinneqalerpatami inuit ulluinnarni atugaannut pitsaanngitsumik sunniutipallassammat.

Kommunet pillugit Naalakkersuisut siulittaasuata ammaanermi oqalugiaammini Kommunit annikitsuararsuamik eqqaavai.

Suleqatigiissutiginissaat eqqarsaatigalugu paaserusunnartut arlaqarput. Pingaarnertut Naalakkersuisut kommunet siunissaat nunattalu ineriartornerani qanoq suleqatigalugit ingerlatsinissarmita takorloorpaat. Eqqaasitsiisutigilaarlarattaaq 2021-mi akileraarutitigut nalimmassaanissamut aaqqissuussineq nutaaq atulertussaammat, maannangaaq tamanna isumaqatiginninniutigineqartariaqalerpoq, susoqarpa? Tunngaviit pingaartitallu suut aallaavigalugut suliamik ingerlatsisoqassava qanorlu peqataatitsisoqassava?

Apeqqutit pingaarutillit kommunet ulluinnarni ingerlanerannut qitiusut neriuppugut, kommunet qulaatiinnarnagit suliarineqassasut. Kikkut sumi qanorlu isumaqarnerat apeqqutaatinnagu, innuttaasut ulluinnarni atugaasa ajorseriannginnissaannik illuanilli pitsaanerulernissaanik siunnertaqarluni sulineq ingerlaqqunaqaaq.

Oqaaseqarfiginngitsoorusunngilarattaaq Naalakkersuilluarnerup pisariaqarluinnalernera. Naqissusinngitsoorusunnagulu ikinnerussuteqarluni Naalakkersuisuuneq tassaanngimmat kisimi naalagaalluni ingerlatsineq. Illuatungaanili suleqatissarsiullaqqinnermik peqatissarsiornermillu pisussaaffiliimmat. Tamanna anguneqarsinnaanngilaq matoqqasumik namminerlu kisimi isummanik aaliangiusimannittuarnikkut. Isummallu assigiinngisitaartut mattunnagit naalaarsinnaanissaat avaqqunneqarsinnaagani.

Naalakkersuilluarneq pissaanerullu agguarneqarsimanerata pitsaanerpaajunissaanuttaaq iluaqutaanngivippoq Aningaasanut Inatsimmi piginnaatitsissutinik Inatsisartut Naalakkersuisunut annertusiartuinnartumik tunniussiinnartarnerata ileqquliutiinnarneqalernera.

Apeqqusertariaqalerparput ilumut Inatsisartut susassaqarfigisaanni taamatut Naalakkersuisunut akisussaaffimmik tunniussiinnartarneq pissusissamisoornersoq. Peqatiseraassilu Inatsisartoqarnerup tamallu oqartussaanerata pitsaasumik ingerlanissaanut alloriarnertut pisinnaatitsissutinik tunniussiinnartarnerup qimannissaanik alloriaqatigiinnissamut. Taamaalilluta Inatsisartut Naalakkersuisullu akornanni suleqatigiinnerup ataqqeqatigiinnerusup, naligiinnerusup pitsaasullu pilerseqqinnissaa angujumallugu.

Nunatta ingerlanneqarnera ulluinnarnilu inuunerput allaffissornermit sunnerneqangaatsiartarpoq. Ukiorpassuarni assortuussutaanngitsumik allaffissornerujussuup annikillisarnissaanik ataatsimoorfeqarpugut. Anguniagarlu pingaarneq tassaasariaqarpoq allaffissornerup inuiannut iluaqutaanissaa. Nunani allani aaqqissuussanerit ilaaginnarnagit – Naleqartitavut pisariaqartitavullu aallaavigalugit ilusilersorneqarsimasoq.

Eqqarsaatigeqqittariaqarparpullu pisortat ingerlataanni aamma suliffeqarfiutaanni suliassat assigiiartullusooq marloqiusamik ingerlanneqartarnerata unitsinnissaa. Innuttaasut aningaasaataat pigisaallu atorlugit pisuussutit agguagaraagut. Taakku naapertuilluartumik tunngaveqarluta atortariaqarpavut. Aningaasartuutillu pisariaqanngitsut, eqarlutillu pisarissersuutaasut piiartariaqarlutigit.

Ulluinnarni atukkavut pitsaanerpaajutikkumallugit inuussutissarsiornikkut pitsaasumik ineriartorfiusumillu ingerlasariaqarpugut. Sinaakkusiinerit inuussutissarsiornikkut tamakkiisumik isiginnilluni siuariartuutaasussat uagut suliarilluassagutsigit, inuussutissarsiortortatta pitsaasumik atugaqarnissaat taakku peqatigalugit inerisagassaavoq. Aaqqiissutit pitsaasut aningaasarsiornermi siuariarnermik kinguneqarsinnaasut qulakkeerumallugit.

Aalisarneq inuussutissarsiutitta pingaarnersaat, sulilu ukiorpassuarni pingaanersariuagassaat eriagalugu piujartitsinermik tunngavilimmik ineriartortitassaraarput. Aalisarneq nammineerluta pikkoriffigalugu, nunarsuarmi aalisarnikkut siuttuusut ilaattut inissiffigisarput, allanit aqunneqalerani inuiannit kalaallinit piginnittoqartuarlunilu aqunneqarnissaa Inuit Ataqatigiit illersortuassavarput.

Taamaammat Naalakkersuisut Demokraatillu aalisarnermut inatsisissaq pillugu isumalioqatigiissitamut, nunanit allaneersut piginnittuusinnaanerannik ilaatigut suliaqartitsinerat isumaqatiginngilluinnarparput.

Isumalioqatigiissitap pilersinneranittaaq illuatungiliuttut peqataanngilluinnarnissaannik aaliangersimaneq isumaqatiginngilarput. Aalisarnermut inatsisissattami aporaaffiunani ataatsimoorfiunissaa uagut perusoqaarput. Tamanna Naalakkersuisooqatigiit perusussimagunanngivikkamikku, uggornaraluartumik kingusinnerusukkut akerleriissutigisinnaasatsinnik sulinissaq toqqarpaat. Aammaarluta kaammattuutigissavarput, suli kingusinaartoqanngilaq. Aalisarnermut inatsit siammasissumik tunuliaqutaqarluni suliarineqartoq aalisarnerup pisariaqartippaa. Ajornanngippat aporaaffiusinnaasut piffissaagallartillu paaseqatigiiffiulik. Sangujoraartumik ingerlasoqarani, nalornisoqarani siunissamullu neriuuteqarluarluni aningaasaleerusussuseqarlunilu aalisarneq ineriartorsinnaaqqullugu.

Inuussutissarsiutit allat soorlu takornariaqarneq aatsitassarsiornerlu ineriartortuarnissaat suleqataaffigissavarput. Puigussanngilarpulli inuussutissarsiutini taakkunani nammassinnaasatsinnik – inuiaqatigiinnut avatangiisinillu sunniuteqarnerlunngitsumik inerisaasariaqaratta. Ataatsimoorfigut qitiutillugit aporaaffigullu siulliunniaannarunnaarlugit. Naleqartitavummi sumiluunniit suliatsinni qitiusariaqarput. Namminerlu inuussutissarsiutit inerisarsinnaagaangatsigit nammineq inerisarnissaannut aamma periarfissittarnissarput puigornagu.

Nunap immikkoortuinik inuussutissarsiornikkut assigiinngisitaartumik pilersaarusiorfigineqarnissaa, pikkoriffigut periarfissallu aallaavigalugit siuarsaanissaq anguniagassaqqittuusorisarput suleqatiserinnissutigaarput. Tassani innuttaasut susassaqartullu qanimut peqatigalugit nuna tamarmiusoq pilersaarusiukkamik namminerlu ineriartortissinnaasatsinnik imaqarluartoq angusinnaavarput. Uagut pitsaasunik sinaakkusiinitsigut, innuttaasut piginnaaneqarluartut sikkerartitassaannik siuariartuutissatsinnik tunngavissillugit.

Nunat tamalaat Nalagaaffiit Peqatigiit aqqutigalugit siunissamut inuiassuit attanneqarsinnaasumik ineriartornissamut anguniagaasa, SDG-mik naalisarneqartartut aamma piujuartitsineq tunngavigalugu anguniakkatut taaneqartartut Naalakkersuisut siulittaasuata oqalugiarnermini tunngavittut atorneqarnissaat tikillatsiarpai. Anguniakkat taakku assortuussutaasinnaanngimmata paaserusunnarpoq piujuartitsisumik siunertaqarluni inuiaqatigiinnik ineriartortitsineq qanoq Naalakkersuisut paasineraat itisilertissallugu.

Ineriartorneq siuariartornerlu aningaasarsiornermit kisimi uuttorneqarsinnaanngitsoq eqqaamasariaqarparput. Qallikkut ilorlikkullu inuunerup pikialaartinneqartup ilaatinnissaa pingaarteqarmat.

Tassani nunatsini kulturilerisortagut timersortartortagullu qitiulluinnarput. Taakku atugaat pitsanngorsartuarniartigit. Siornalu timersornermut atugassarititaasut pitsanngorsarlugit aallartitagt maanna malitseqartitsigit kulturilerisortatta atugaannik aamma pitsanngorsaanermik.

Kulturilerisortattami tunniussinnaasaat isiginngitsuusaarneqarsinnaanngillat. Ilaatigut inuiattut imminut tatitginerulernissatsinnut isumaginninnikkullu suliassatta unammillernartut aaqqiiviginissaannut sulilluarsinnaammata. Inuussutissarsiornikkullu siuariartuutigisinnaasatsinnik aamma pinngorartitsisortagut piginnaaneqarmata.

Ataatsimoorfigisinnaasagut ujartortigit.

Angutigu meerartatta inuusuttattalu pitsaasunik toqqissisimanartumillu avatangiiseqarlutik inuuneqarnissaat. Tamarmik angusaqarluarlutik atuarnissaat ilinniarnissaallu tassuuna toqqammavissillugu.

Nunatsinni kialluunniit inissaqartinneqanngitsutut misiginngisaannarnissaa timitalertigu – Tamatta nunatsinni naleqartinneqartutut kivitseqataasutullu misigilersilluta.

Inuiaqatigiit pilersitsigit, inuusuttatta nunatta avataani ilinniariarsimasut angerlarfigalugu kivitseqataaffigiumasaat. Inuiaqatigiit neriunnermik, periarfissaqarnerminnik siunissaqarnerminnillu misigisut. Aamma utoqqartatta pitsaasumik utoqqaliffigissallugu nunagiumasaannik.

Unammilligassaqaqaagut, taakkua puigornagit aaqqivigalugillu, suliat aamma iluatsilluarsimasut inerisarlugit pilersillugillu ingerlatsinissaq aamma nukinnik atuiffigitigu.

Piffiimmi nutaat takkukkumaarmata, soorlu pinngortitap maanna ukialernerani oqaluttuukkaatigullusooq allanngortoqalersoq.

Ullummi peqataatitsiffiusut aamma takkuteqqikkumaarput, nunarput matoqqasumik peqataatitsiffiunngitsumillu ingerlatsiumasunit kisimi aqunneqartuaannarnavianngilaq. Periarfissat nutaat ammasumillu ingerlaaseqarneq uteqqikkumaarmata.

Aningaasarsiat inuussutigineqarsinnaasut, inuit atugaannut pitsaanerulersitsisussat toqqartigit. Aaqqiipallannerillu qimallugit – Unammilligassatta sorlai tikillugit aaqqiinissatsinnik sulilerniarta.

Anguniartigu suleqatigiiffigalugulu Kalaallit Nunaat naapertuilluartumik ingerlanneqartoq. Atukkatigullu naligiinnginnerup appassinnerpaaffianiitsinneqarnissaa. Sulisartukkut akunnattumillu isertitallit ineriartornermut peqataatillugit.

Neriuut inuianni pilersinniartigu, inuttusiartoqqilernissarput aqqutissiuullugu. Inuiaat anersaakkut nukittuut, qimoqataanissaminnut nukissaqarluartut, isumassugassanut isumassuilluarsinnaasut anguniartigit. Ataatsimoorutta angussavarput.

Nunarpummi ullumerniit inuuffigiuminarnerusoq innuttaqqortunerusorlu pisariaqartipparput.

Taamaammallu ullumikkut maaniippugut, inuiaqatigiinniit tatigineqarluta kiffartuussinissatsinnik naatsorsuuteqarfigineqaratta.

Neriuuteqarfigineqaratta nalunatiguli aamma iliuuseqarnikkut sulinikkullu aatsaat timitaliisinnaalluta. Kialluunniimmi kisimiilluni inuiaqatigiit kivissinnaanngilai, ataatsimooruttali angusassaqaqaagut. Nunarput inuilu siuariartissallugit.

Nunatsinnimi ulluinnarni atukkagut pitsaanerulersissagutsigit aningaasarsiornikkullu imminut napatinnissarput angujumagutsigu, inuit kikkut tamarmik suleqataanissaat pisariaqartipparput.

Pisussaaffigaarput isummersuinnarata aamma suliavut ilisimassagivut, nunallu siuttui tassaasariaqarput naalakkersuinikkut inuiattut anguniakkatsinnut aqquserniortussat timitaliisussallu. Innuttaasut peqataatilluarlugit sulianullu malinnaatilluassallugittaaq pisussaaffeqartut. Pissaaneq inuiaat pigisaat taasinermikkullu atortitaat, eriagalugu ingerlatsisussat. Nunamik inuinillu ataatsimoortitsisussat.

Qujanaq

Naalakkersuisoqarfinni qimoqataanani sulianillu ilusilersueqataanani angusaqarneq

Allattoq: Aqqaluaq B. Egede, Siulittaasup tullia naalakkersuinikkut oqaaseqartartoq

Naalakkersuisoqarfinni qimoqataanani sulianillu ilusilersueqataanani angusaqarneq

Ukiorpaat ingerlareersut nunatsinni naalakkersuinikkut oqaluttuarisaaneq nutaaq isummerfissaqqissivoq. Ikinnerussuteqarlutik Naalakkersueqatigiissut Demokraatit tapertatut nukiliullugit ingerlatsinerat nutaajunngilaq, taamaattoq ileqquliussanit allaassuteqarpoq. Qinikkat nutaat qinikkallu ukiorpanni misilittagaqartut naalakkersueriaatsimut massakkut atuuttumut naliliisinnaanerat assigiissanngikkaluaqisut isummakka isummernaveersaartunut qimmassaataaqqunaqaat.

Naalakkersuisuni Ilaasortatut atuunneq eqqissisimaarnanngitsuuvoq naammattunik ulapputissaqarfiummat. Naalakkersuisut sulinermikkut angusaat nukinnik naammattunik atuilluni suliaasimassaqqooqisut, ilami Naalakkersuisoqarfinni sulisunut kaffisorusaartitsiinnartanngitsut imaalitsiaannaq Demokraatit piumasarippassuk itigartinneqartalerput.

Naalakkersuinikkut ippingiatuutitut nalilerlara Naalakkersuisut suliarujussui piffissamik inuiaallu aningaasaataannik atuiffiusut suliluunniit ataatsimiittarfimmut anngunnatik itigartitaasalermata. Taamatut Naalakkersuisooqatigiit Demokraatinit aqunneqarnerat sakkortusiartorpoq. Partii Siumut tamanit siuttutut isigisaasoq naalakkersuinikkut Demokraatinit aqunneqalersimasutut naliliisoqassappat assortoruminaatsissavara. Partii Siumut suliniarnermini partiimit ”mikisumiit” taamak tatineqartigaaq massakkumut suli Siumut Demokraatinut ”inissiisoq” tusarsimanatigu.

Apeqqusersimalerlara Naalakkersuisut suliaat itigarteqattaaginnarnagit Demokraatit Naalakkersuisuni ilaasortaatitaqarlutik suleqataaginnarsimappata?

Suliarujussuit inuiaqatigiit aningaasaatiminnik piffissamillu assut atuiffigisaat itigarteriarlugit aamma Naalakkersuisut isumaqatigineqarsinnaasumik nutaamik ilusiliiniarlutik sulisussanngorteqattaaginnarnagit. Naalakkersuisut suliaat aamma taakkuupput Naalakkersuisut sulinermikkut angusaat.

Tupinnassaqaaq Demokraatini isumaliortoqassappat: ”Aajuku ingiinnarluta Naalakkersuisut piumasaqarfigalugit angusavut”.

Inuit akisussaaqataallutik nunaminni ineriartornermik pilersitseqataanissaat piumasariinnarnagu naalakkersuinikkut akisussaaqataaneq pilersitseqataanerlu naammattoq nammineq tunniussimanerlugu Demokraatinut naliligassaqqissuussaaq. Nammineq pisinnaarsuulluni aavarluni tuttunniassagaanni, nammaqataanani allanik nammattulersuiinnarnissaq iluaalliornalaassagaluarmat. Suleqatigiittoqartariaqarmat suleqataasariaqarpugut, aamma naalakkersuinikkut.

Qinikkatut nalunngilarput Inatsisartut ataatsimiititaliaat qanoq naalakkersuinikkut aalajangiisuutigisut, sunniuteqarneq anneq taakkunannga anguneqarsinnaalertarmat. Naalakkersuinikkut sunniuteqarusuttut ataatsimiititaliani siuttuutitassaminnik inuttalersuillutik agguaasimapput. Nunatta Qitornai Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliami Siulittaasuuffik pissarsiarisimavaat. Siulittaasuuffiit sinneri Siumup Inatsisartunut Ilaasortaasa pissarsiarisimavaat. Demokraatit ataatsimilluunniit Siulittaasuuffeqanngillat, tamanna allat suliassaq ingerlatissappassuk pitsaanerutissimagunarlunikku.

Suliassaqarfinnik akisussaaffinnillu tigusinissaq Siulittaasuunissarlu Inuit Ataqatigiit sunniuteqarumalluta piumasarisarput Demokraatit sussakkeersimasaat uissuumminartutut isigaara.

Oqaluinnarluni, iluarinngisaqaraannilu piumasaqalaaginnartarluni ”inunnik allanik isumalluuteqarluni” sulinertut oqaatigineqarsinnaava? Apeqqut akissanngilara, akissut Demokraatit tigummimmassuk. Inuit Ataqatigiit qinigaatitaat ataatsimiititaliani siulittaasuunissaminnut piumassagaluaqimmata uissuummissutigaara Demokraatit akisussaaqataajumanngiivinnerat. Tamanna angusaqaqataanertut oqaatigissallugu kiinnaannguusaarnassaqaaq. Tassalu uannit isummat, ilissinnut misaallak.

Inuit Ataqatigiinniit atuakkavut malillugit avoqqaarlerpugut

Allattoq: Aqqaluaq B. Egede, Siulittaasup tullia naalakkersuinikkut oqaaseqartartoq

Inuit Ataqatigiinniit atuakkavut malillugit avoqqaarlerpugut

Inatsisartut Aningaasanut inatsisissaattut siunnersuut Naalakkersuisut saqqummiussaat atuarparput. Taamaammat uparuarnartitavut Inuit Ataqatigiinniit qisuariarfigaagut, pinartoqarmammi. Tupaallaatigaara ikinnerussuteqarlutik Naalakkersuisut Inatsisartut Aningaasanut Inatsisissaattut siunnersuut pillugu sallerpaatut isumaqatiginninniartussaat Vittus Qujaukitsoq Inuit Ataqatigiit atuarsimannginnerarlugit suaaruteqarmat.

Inatsisartut Aningaasanut Inatsisissaattut siunnersuutip atuarnerani inuiaqatigiittut nunatsinni aningaasaqarnitta qanoq mianernartigisumi inissisimalersimanera ernumaammernartigisoq takuarput.

Ernumanarsimanngippammi sooq Vittus Qujaukitsoq peqataassava allaat innuttaasut kaasarfiiniit aningaasarpassuarnik aallerumalluni akit akitsuutillu qaffatsiterlugit?

Innuttaasut akiliisinnaassusiat malunnaatilimmik naalakkersuinikkut millisarneqalerpoq. Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup suliani takutinnaveersaarlugit alanngorsiorluni Naalakkersuisuuniarsarissanngilaq.

Inatsisartut Aningaasanut Inatsisaat arlaleriarlunga tamakkiisumik suleqataaffigisarsimallugu massakkut saqqummiunneqartoq tupaallaatigeqaara. Innuttaasut nunatsinni inuuniarnikkut atugaat oqilisaanniarlugit suliniarnitsinni innuttaasut suli aningaasarsiornikkut artornarnerusumik atugassaqartitaanissaat Naalakkersuisut siunnersuutigaat.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup Inuit Ataqatigiit atuarsimannginnerarlugit salluliuutigimmagit akuerisinnaanngilara.

Pisariaqarpat Inatsisartut Aningaasanut Inatsisaani inuiaqatigiinnut Naalakkersuisut atuutilerumallugit qinnutigisaat saqqummiussinnaavagut. Imaannaanngitsorujussuupput.

Nunatta aningaasaqarnera pitsaanngitsumik nunatsinni inuit atugaannik sunniuteqaleriartorpoq. Naalakkersuisooqatigiit suleqataasalu Inatsisartuni nuannaangaarlutik akuersinermikkut sanaartugassanut annertuunut mia. arlallit aningaasaliissutigereerlugit massakkumiit nuannaarutissaannaanngitsunik aalajangersaalissapput. Nunatsinni inuiaqatigiit tamanna malugissavarput, akit akitsuutillu atuuttut ulluinnatsinnut sunniuteqassammata, taamaanngippat allatigut aningaasanik Naalakkersuisooqatigiit sipaarniartariaqassapput.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup Inatsisartut Aningaasanut Inatsisissaattut siunnersuutini oqallisigeqqunngikkaluarnermik nipangersaaniarluni Inuit Ataqatigiit atuarsimannginnerarlugit suaaruteqarnera torrallataanngilaq. Inuit Ataqatigiit sinnerlugit oqaatigiinnassavara Inatsisartut Aningaasanut Inatsisissaattut siunnersuut Naalakkersuisut saqqummiussaat qanoq imaqarnersoq eqqartussallugu piareersimalluinnaratta.

Naalakkersuisut ikinnerussuteqartut amerlanerussuteqaraluarunilluunniit torersumik Inatsisartunut sullissisuuniartussat sooq massakkut Naalakkersuisooqatigiit taamak kamaqartigilernerannit allanngortinneqarnerpa?

Immaqa suleqatigiinniarnikkut Naalakkersuisooqatigiit ajornartorsiuteqarnerat nalinginnaalingaarmat kiisa Naalakkersuisut Inatsisartunut pissuserlussinnaanerat nalinginnaasunngussanerpa?

Torersumik tatiginartumillu Naalakkersuisuunissaq immini akeqanngilaq. Ataqqinnittumik naalakkersuinikkut isummersoqatigiinneq ilisarnaatigissallugu inuppalaarneruvoq. Naalakkersuinermik suliallit arsaattartutut akerariittussatut isiginagit, suleqatigiittussatut isiginissaat navianartuunngilaq. Tamanna aamma Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumit unnukkut innalinnginnermi nalilersugassaqqissinnaavoq. Inuit Ataqatigiit suleqataalluassaagut. Naalakkersuinikkut oqinaaraluni innuttaasut kaasarfiiniit aningaasanik aallerniarneq allanngortinniassavarput. Siunnersuutissaqarpugut, taakkua nikassaanngikkaluarluta eqqartorumavagut.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq sulilluarina. Inatsisartut Aningaasanut Inatsisissaattoruna isumaqatigiiffiusinnaasoq pilersinneqarili. Suleqatigiillaqqissagutta aamma Naalakkersuisut suleqateqallaqqinnermikkut timitaleeqataanissaat kaammattuutaavoq.

GML-ip Naalakkersuisunut qoqassiiniarnera akueriinnarpisiuk?

Allattoq: Aqqaluaq B. Egede, Siulittaasup tullia naalakkersuinikkut oqaaseqartartoq

GML-ip Naalakkersuisunut qoqassiiniarnera akueriinnarpisiuk?

Greenland Minerals inuiaqatigiit aatsitassanut inatsisaannut, maleruagassiissutaannut aamma piumasaanut malinnissinnaanngikkuni tatiginanngitsumillu pissusilersoruni sakkortunerpaamik naalakkersuinikkut kinguneqartinneqartariaqarpoq.

Naalakkersuinikkut Greenland Minerals-imut aatsitassarsiornissamik akuersissummik tunniussinerup kingorna uteriaqqinnissaq ajornartorujussuanngussaaq. Naalakkersuisut isumatusaartariaqarput, malugalugu, aamma partiit tamarmik Greenland Minerals-ip sunniiniapilulluni ingerlatsinera isiginngitsuusaartariaqanngilaat.

Naalakkersuisut kinguneqartitsiniaritsi

Greenland Minerals qoqassiiniarluni illuinnaasiortumik inunnik sunniiniarluni sulinera maanna Namminersorlutik Oqartussat sulisuinut sunniuttoq Naalakkersuisut Siulittaasuata pisortatigoortumik uppernarsarpaa.

Inatsisit maleruagassaapput inuiaqatigiittut illersuutigisavut. Inuiaqatigiittut inatsisiliavut ataqqinagit Greenland Minerals allaat Naalakkersuisuoqarfinni atorfilinnut sunniiniarsinnaasutut misigilersimappat aatsitassarsiornissamut akuersissummik tunineqarsinnaanngillat.

Aalisarneq, savaateqarneq, nersutaatillu nerukkaatissaannik allanillu naatitsisarneq tunngavigaagut. Taakku mingutsinneqarnatik piujuartariaqarmata Greenland Minerals-ip unitsilluinnarneqarnissaa punngujoorluni qunukkarsimaarfigisariaqanngilaq.

Naalakkersuisut takutinniarsiuk inuiaqatigiit aalajangersakkatigut imminnut illersornerat tamanit qullerpaajusoq. Aatsitassanut inatsit illersuutissaasoq, tassanilu piumasaqaatit malinneqassasut oqaatigiuagarsi timitalerniarsiuk.

Aatsitassanut inatsimmi avatangiisinut mingutsitsinnginnissamik piumasaqaatit Greenland Minerals-ip artulersimagunarlugit qoqassiiniarluni aallartinnera inuiaqatigiit qinigaasa kinguneqartittariaqarpaat. Naalakkersuttoq inuiaqatigiit illersorlugit sakkortuumik iliuuseqarilik.

Aalisarnermut piniarnermullu aqutsineq isornarluinnarpoq

Allattoq: Mikivsuk Thomassen

Aalisarnermut piniarnermullu aqutsineq isornarluinnarpoq

Qeqertarsuup tunuani sinerissap qanittuani aalisartut aalisagartassaasa nungunnerat patsisigalugu Naalakkersuisut pisasseeqqissallutik aalajangerput.  Taamaasillunilu Qeqertarsuup tunuani aalisartut inuussutissaqarnnissaannik periarfissinneqarlutik.

Ajuusaarnartutut isigaaara Avanersuarmi piniartut allamik toqqagassaqaratik inuuniapiloortinneqarnermata illua-tungaani inuussutissarsiutitigut periarfissaqartut allatut pineqarlutik.

Naalakkersuisut kaammattorusuppakka qilalukkanik piniarneqarnissaanut agguaariaaseq isumaliutigilluakkamik suliareqqissagaat. Ilumoorsinnaanngilarmi piniarnikkut aalisarnikkullu inuussutissarsiuteqartut periarfissaarulluinnartut nunatta ilaani periarfissagissaartitsisoqarnera.

Aalisarnermut piniarnermullu inuussutissarsiuteqarnerup iluani naligiinnerusumik periarfissiisarnissaq soqutigissagipput naatsorsuutigaara.

Avanersuarmi inuussutisarsiornikkut siuarsaasoqarli

Naalakkersuisut; nunaqqatikka piniartut piniarsinnaajunnaaqqanerat isiginngitsuusaaginnarnagu ungasinnerusorlu eqqarsaatigalugu pitsaanerusumik aaqqissuussinissaq pillugu iliuusisissanik suliaqarniaritsi.

Avanersuarmi inuussutissarsiutitigut inerisaanissaq nunaqqatigut peqatigalugit ingerlanneqarsinnaalluarpoq. Inuussutissarsiutinik allanik pilersitsinissaq  oqaloqatigiissutiginiartigu.

Ukioq kaajallallugu inuussutissarsiutit aaqqissuussaasumik nappatigineqarsinnaasumillu ingerlanissaat siunertaralugu akisussaasut tamarmik issiaqatigiinnissaat siunnersuutigaara. Oqaloqatigiissutissaqarpugut, uangalu piareersimavunga oqaloqataanissamut.

Inussiarnersumik

Mikivsuk Thomassen

Greenland Minerals aallartikkamili innimiilliorpoq

Allattoq: Aqqaluaq B. Egede, siulittaasup tullia naalakkersuinikkut oqaaseqartartoq

Greenland Minerals aallartikkamili innimiilliorpoq

Tupinnaqaaq Greenland Mineralsip (GML) aningaasaliisuisalu inuiaqatigiit nunatsinniittut aallartinnerminiit sakkortuumik inuit sunnerniarsaralugit qujageqqusaarfigalugillu ingerlatsimmat. Massakkut aamma ukiuni kingullerni erseqqissiartuinnartumik Naalakkersuisoqarfinni atorfilinnut sakkortuumik sunniiniarneq kusanaatsumik ingerlappaat. Kuannersuarni aatsitassarsiorfimmik aallartitsiniartoq inuiaqatigiit pigisaannik nalilimmik annertuumik iluanaaruteqarumasoq, pingaartumik suliaminnut akerliusunut assut kusanaatsumik pissusilersortuuvoq.

Naalakkersuisut Siulittaasuat isumaqatigaarput akuerineqarsinnaanngimmat ingerlatseqatigiiffiup GML-ip aatsitassarsiorumalluni piumasaqaatit nunatta malitassai allaat malinniarneqarmata inatsisit akimuinnarlugit akuersissummik tunineqarnissaminnik ujartuiuarmat. Massakkut uppernarsarsinnaanerparput GML-ip akuersissummik tunineqaraluaruni qanoq soqutigittaatsigisinnaassuseqartoq. Allaat nunatsinni inatsisit malittarisassallu malillugit Naalakkersuisut suliniarnerat akuererpasinnagu atorfilinnik ataasiakkaanik sunniiniarlutik ingerlatsilerlutik.

Nunatsinni ingerlatseqatigiiffiit ataasiakkaat inuiaqatigiit naleqartitaannut, pingaartumik avatangiisinut uumassusilinnillu aseruisinnaasut pineqartillugit ataqqinnissinnaanngitsut sakkortunerpaamik itigartinneqarnissaat Inuit Ataqatigiinniit inassutigaarput. Nuannaarutigaarput Naalakkersuisut Siulittaasuta akisussaassuseqarluni nunatsinni avataangiisit mingutsinneqannginnissaat pillugu, aamma uumassusilinnik tamanit eriaginninnitta inatsisitigut malittarisassiuunneqarnerat naapertorlugu suliamik peqqissaarussimmat. Soorunami taamaattariaqarpoq.

Inuit Ataqatigiit GML-ip innuttaasunik ataatsimiititsisarneri suut tamarmik mingutsitsinatillu ajunngilluinnartumik ingerlajumaarnerannik oqartarnerat ilumuunngitsoq maluginiartarparput, aammalu suli piumasaqaatit naapertorlugit suliassaminnik naammassinnissimannginnermikkut eqqunngitsumik sunniiniarsimanerannut ersiutaavoq. GML-ip innuttaasunut aatsitassarsiornermik misilittagakitsuusunut tusaruminartunik sunniiniapiluppoq. Innuttaasut atugarissaalerumaarnerannik neriorsuutit, ilami allaat nunatta siunissami imminut napatilernissaannik isumalluarsaarinermigut inunnik tiguaaniarnermini inuiaqatigiinni assut akerleriissutaalernikuuvoq.

GML-ip inuiaqatigiinni taamak torinngitsigisumik sunniiniarnera pisortaqarfinnut kiisa annguppoq, ilaatigullu allaat naalagaaffeqatigiit naalakkersuinikkut saqitsaannerannik malitseqartarsimalluni. Inuit Ataqatigiit oqaatigissavarput tupinnanngilluinnarmat GML-ip inatsisit piumasaqaataasut avatangiisitsinnut uumassusilinnullu illersuutigisavut naammassisinnaanngimmatigit. Aatsitassarsiorfissatut pilersaarut taamak nunatsinnut aningaasanik annikitsigisumik pissarsissutaasussaq nunaqavissut pinnersaasiortut nunamut aningaasarsiornikkut tunniussinnaasaannut inorsarujussuarpoq.

Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut nunatta avataaniit suliffeqarfissuit torinngitsumik sunniiniartut inuiaqatigiillu naleqartitaannik ataqqinnilaarsinnaanngitsulluunniit akuersissummik tunineqarnissaat itigartilluinnartariaqarigut. Itigartitsinissamut annilaangassutissaqanngilagut. Pisuussutivut tuninagit pigigallarniartigit tammarnavianngillat, pingaartumik kuannersuarni aatsitassat pineqartillugit. GML-ip inuiaqatigiinni aamma pisortat naalakkersuinikkut aqutsineranni inatsisilluunniit piumasaqaataasut ataqqisinnaanngereerunigit sakkortuumik itigartinneqarniarli. Akuersissummik tunineqassagaluarunik takutereerpaat qanoq inuiaqatigiittut inatsisiliatsinnik ataqqinnissinnaanngitsigalutik.

Nutaaliorluta eqqarsartariaqalinnginnerpugut?

Allattoq: Aqqa Samuelsen,Isumaginninnermut meeqqallu pillugit oqaaseqartartoq

Nutaaliorluta eqqarsartariaqalinnginnerpugut?

Ulloq 10. septembari tassaavoq nunarsuaq tamakkerlugu imminut toquttarnermik pinaveersaartitsinissamut ulloritinneqartoq.

Inoqatinnguagut inuunerminni alloriaqqinnaveeqqasutut misigisimasut inuunerminni artorsaateqarlutik imminut toquttarnerat alianaqaaq.

Nunatsinni imminut toqunnissamut eqqarsaatersortut kingusippallaamik iliuuseqarfigisarnerat ilaatigut pissutaalluni inoqatinnguatta imminut toqunnissartik aaliangertarpaat. Imminut toqunnissamut pinaveersaartitsinermi suliniutit siusissukkut iliuuseqarnermik aallaaveqartariaqarput.

Nunatsinni imminut toquttarneq pinaveersaartinniarlugu suliniutit aallartisarneqartartut assersuutigalugu Inuuneruna Iggoraarsuk aammalu Imminorneq 0 inuit namminneq kajumissusertik atorlugu aallartitsinerannik aallaaveqarput. Suliniutit taamaattut nunatsinni imminut toquttarnerup pinaveersaartinnissaanut pinngitsoorsinnaanngilagut. Inuit namminneq kajumissusertik atorlugu suliniutinik aallarnisaasartut qutsavigissallugit pinngitsoorusunngilagut, imminut toquttarneq imaannaanngitsuummat nukinnillu annertoorujussuarnik atuiffiusarluni.

Imminut toquttarneq pinaveersaartinniarlugu Inuit Ataqatigiit suleqataassapput. Inuit namminneq kajumissusertik atorlugu suliniartut qanimut oqaloqatigerusuppagut oqariartuutaat isumaallu tusaaniarlugit.

Imminut toquttarneq pinaveersaartinniarlugu suliniutit nukittorsarneqarnissaat siunertaralugu suliniaqatigiiffimmik nutaamik eqqarsartussamik ataqatigiissaarisussamillu nunatsinni pilersitsisariaqalinnginnersugut eqqarsaatissiissutigerusupparput. Imminut toquttarneq pinaveersaartinniarlugu suliniutit siunissami ataavartinneqarnissaat qulakkeerneqartariaqarpoq.

Imminut toquttoqarsimatillugu politiit, nakorsat, portørit allallu inunnik isumaginninnerup iluani ulluinnarni sullissisut imminorsimasunik tunngasunik suliaqartartut ullormi matumani eqqaanngitsoorusunngilagut, imminut toqussimasumik suliaqarneq nukipparujunnik atuiffiusarmat.

Inussiarnersumik Aqqa Samuelsen

Meeqqerivinnut meeqqallu atuarfiinut immikkut kr. 10 mio.-nik aningaasaliisa

Missingersuusiorfissanngorporaasiit. Ukiuni kingullerni kommunip (Qaasuitsup/Avannaata) aningaasatigut ajornartoortilluni sipaarfissatut aallerfigikkajuttarpai meeqqeriviit meeqqallu atuarfii, taamaalilluni ukiukkaartumik meeqqanut suliniutinut missingersuutit aalajangerneqartartut appasittuaannalersimallutik.

Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut piffissanngortoq meeqqerivinni atugassarisaasut meeqqallu atuarfiini atugassarisaasut qaffassaavigineqartariaqalertut.

Meeqqeriviit nukittorsarneqarnissaanni avaqqukkuminaalluinnarsivoq meeqqerisut akissaataasa Naalakkersuinikkut iluarsiivigineqarnissaat, minnerunngittumillu meeqqat immikkut pisariaqartitsisut vikarit atorlugit sullinneqartarnerisa allanngortinneqarnissaat. Meeqqat immikkkut pisariaqartitsisut taakkuusinnaasarput angerlarsarsimaffimminni oqimaattorsioreersut, taamaattumik paaqqutarineqarnermikkut pisariaqartitsilluinnarsinnaasartut.

Meeqqat atuarfianni 7. Klasse-mi angusat pittaanerusariaqarnerat pillugu suliniuteqartariaqarpugut, meeqqat amerlavallaat 7. Klasse-mut anngutsinnagit annaareertarpagut, tamanna mumisittariaqarpoq meeqqat immikkut pisariaqartitsisut siusittukkut iliuuseqarfigisarnerisigut. Maanna Ilulissat atuarfiini misilittagaqarfigilluarpagut meeqqanut oqaloqateqartartunik saaffigisaqarsinnaaneq kommunitsinni atuarfinni tamani socialrådgiver-eqartitsinikkut atuutsinneqalissasoq isumaqarpugut, minnerunngitsumillu aamma angajoqqaat meeqqamik atuarnerannut pingaartitsinerat annertuninngortariaqalerpoq.

Tamakku angorusullugit Inuit Ataqatigiit ukioq missingersuusiorfiusumi meeqqanik sullissinitta nukittorsarnissaanut kr. 10 mio.-nik aningaasaliinerunissaq siunnersuutigaarput, tamannalu siunissatsinnut aningaasaliineruvoq, meeqqallu paaqqutarilluarnerutigit.

Inuss. Inuull.

Avannaata Kommunalbestyrelseani ilaasortaq

Bendt B. Kristiansen