Ukioq 2017 – Ataqqeqatigiilluta naligiinnerullutalu ingerlaqqissaagut

Siorna Inuit Ataqatigiit imannak qisuariaateqarnerput: “Ukiut tamaasa meeqqat ukiorissavaat”, ukioq manna Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaaseqaatimini ilanngummagu iluarisimaarparput. Aamma nuannaarutigaarput inunnik isumaginninnerup pitsanngorsarnissaa immikkut anguniagarisimasatsitut salliunneqarlunilu oqariartuutigineqarmat.

Ukioq 2016 pisoqarfiusimaqisoq qaangiuppoq.  Inuit Ataqatigiinnut ukioq 2016 immikkut pisoqarfiuvoq, Naalakkersuisuni issiatitaqaqqilersimavugut, tungaviusumik inatsisiliornissaq kiisami Inatsisartuni amerlanerussuteqarluartunik akuerineqarluni suliarineqartussanngorpoq, nunaqqatigut isumassortariallit qaninnerusumik pitsaanerusumillu suleqatigilernissaat siunertaralugu Inunnik Isumaginninnikkut aqutsisoqarfimmik pilersitsisoqarpoq, suliassat isumalluarnartut tamanilli kivitsiseqataasoqarnissaanik pisariaqartitsisut.

Isumaqarpugullu inatsisartuni amerlanerussuteqarluarluta aalajangiisinnaalersimagaluartugut pingaaruteqartoq inuit tamat oqartussaaqataanerat aamma ikinnerussutillit naqisimanagit isumaat tusaallugit oqallinnikkullu naaperiaassuteqartuarnikkut suliat ingerlanneqartassasut. Sulianilu tamani suleqataasut, innuttaasut allallu susassaqartut tusarniarneqartuaqqaartarnissaat qulakkeerneqartassasoq oqariartuutigerusupparput. Pingaartumillu Nunatta nunanut allanut avammut oqariartuuteqartarnermini.

Inuit  Ataqatigiit neriuppugut Nunatsinni innuttaasut tamarmik juullip ullui nuannersumik eqqissinartumillu atorluarsimassagisi ukiullu ingerlanerani angorusutasi, pitsaaninngortikkusutasi peqataaffigerusutasilu amerlanerpaat naammassisimallugit misigisimassasusi. Ukiumut nutaamut iserluarsimanissaarsi kissaatigalugu  qilanaarpugut 2017-mi peqatigalusi politikkikkut suliatsinnik nangitsinissatsinnut.

Angallannikkut pissutit pitsangortinneqarlik aamma illoqarfinni mikinerusuni nunaqarfinnilu.

Angallanneq eqqarsaatigalugu nutaatut pisussat ilagaat illoqarfiit annerit mittarfeqarnikkut annertusaaffigineqarnissaat angallannerup pitsaanerulerneranik kinguneqarniartussamik. Inuit Ataqatigiit kissaatitta annersaraat illoqarfinnut mikinerusunut nunaqarfinnullu angallannikkut pitsangorsaanissaq suliassani salliit ilagissagaat, ingammillu ukiuunerani angallanneq kipiluttunaqimmat illoqarfiillu mikinerusut inuutissarsiornikkut piorsaanissami angallannikut pissutsit pitsaanerusut pisariaqartilluinnarmatigit.

Inuutissarsiornikkut aningaasarsiornikkullu nukittorsaaneq nunap inuisa nammineerlutik kivissinnaasaat malinnaaffigisinnaasaallu pisariaqartipparput.

Nunami namminersortungorusuttumi inukittunguusumilu aningaasarsiornikkut kivitsisinnaaneq nalilersuilluarnikkut ingerlanneqartariaqarpoq.  Pisuussutigut uumassusillit isumatusaartumik atussavagut naleqarnerulersitsinissarlu nunatta iluani suli annertunerusumik aallunneqarluni ineriartortinneqarnissa suliassaraarput annertooq.  Nuannaarutigarput Naalakkersuisut siulittaasuata ukiortaami oqaaseqarnermini erseqqissarmagu nunatta pisuussutai uumassusillit piujuannartitsinermik pingartitsineq tungavigalugu aqunneqassasut erseqqissarmagu, tamanna pingaaruteqarluinnarpoq kingulissagummi pisuussutinik uumassusilinnik isumalluuteqartuaannarnissaat pingaartittuannassavarput qaqugorsuarmullu pisuussutitta uumassusillit aqunneqarluarlutik isumalluutaajuarnissaat pingaartitatta annersariassuaat.

Aatsitassarsiorneq eqqarsaatigalugu nunatta inuisa soqutigisaat namminnerlu pissarsissutigisinnaasaat siulliunneqarlik.  Aatsitassarsiorfiit annertoorujussuit nunatta avataaniit inuppassuarnik tikisitsisariaqalernermik nassataqartussat nalilersorluarneqarlik. Nunarput inukittunguugami amerlasuukkartunik avataaniit tikisitsisariaqalernermik kingunilinnik siulliussissaguni annertoorsuarmik piareersagassaqarpoq, inuiattut ilisarnaatigut kulturikkut pingaartitagut, oqaatsigut allarpassuillu sukkasuumik sunnerneqarsinnaanerat nalilersuinitsinni ersarittuannartariaqarput, inuiattut kinaassuserput immikkuullarissuunerpullu sapaginnaveersaagassatta eriagisassattalu annersaraat.

Oqaatsigut sumiorpaluutigullu eriagitigit.

Nunat nunasiaasartut, issittumilu naggueqatitta akornanni oqaatsit sumiorpaluutillu sukkasuumik tammariartornerat eqqarsaatigalugu uagut kalaallisut oqaaseqarnerput nukittuumik ulloq manna tikillugu inissisimanera arlalippassuartigut ersiuteqarpoq.

Kalaallisut atuakkiorneq qangatut uummaaritsiginngikkaluarluni naggueqatitta akornanni pissutsinut naleqqiukkaanni nukittunipilussuarmik inissisimavoq, taalliornerit uummaarissumik kalaallisut ingerlanneqartarnerat nuannaarutissatta ilagaat, sumiorpaluutitta nukittuumik ersialaarnerat nukittoqqutitta ilagaat. Tamanna sumik pissuteqarnersoq eqqarsaatigilluagassaavoq, oqartoqartarpoq oqatsit nunatsinni atugaasut tullit qallunaatuujunerat patsisaaqataasoq qallunaatut oqaasillit tuluttut oqaasilinnik ikinnerungaarmata oqaatsigut ulloq manna tikillugu innarlerpallaaratik illersorneqarlutillu atorneqarneranut pissutaaqataasoq, tamannalumi assortoruminaappoq akilinermi naggueqatitta akornanni inuttut oqaasillit sumiorpaluutillu tammariartornerat sukkanerummat patsisaatinneqartarmallu tuluit oqaasiisa allamiut oqaasiini tulliutinneqarnerat.

Taamaammat kalaallisut oqaaseqarnitta sumiorpaluutsillu sukkasuumik tammariartulinginnissaat pingartinneqarluni nalilersuilluartoqarnissaa kissaatigarput.

Nunatta illersornissakkut qanoq inissisimanera oqallisigissallugu pisariaqarpoq.

Nunarput nunat allat namminersortuusut assigalugit namminersortunngorusuppoq tamannalu pisussaaffippassuarnik aamma nassataqartussaavoq, tamakkununnga ilaalluinnarpoq nunatta nunarujussuusup illersorneqarnissaannut tunngasut. Manna tikillugu illersorneqarnissamut tungasut naalagaaffeqatigiinnerup iluani isumagineqartarput aningaasartuutitigut nassatarisartagai ersarissumik inuiaqatigiit akornanni ilisimaneqaratik pasilliutigineqaannartarlutilli aamma Naalakkersuinukkut suliaqartut akornanni. Tamanna qaangertariaqalerparput akiisorsineq uppernarsaatissanik tukussutissaqangitsoq qimaamillugu siunissami qanoq Kalaallit Nunatta illersornissakkut inissisimanissarput inuiaat akornanni oqallisigisariaqarparput. Pingaaruteqarporli pingaartittuarsimasatta qitiutittuaannarnissaa tassalu nunarput eqqissinissamut suliniuteqartunut ilaajuarnissaa qulakkeertuassallugu.

Qanortoq 2017-mi ataqatigiilluta naligiinnerullutalu ingerlariaqqikkisa.

2017-imi apriilip aallartinnerani kommunimut qinersinissamut qilanaarpugut angusaqarluarsinnaasunillu sassartitsinissamut qilanaarpugut. Kommunitsinni, illoqarfitsinni nunaqarfitsinnilu oqartussaaqataanerup pitsanngorsarnissaanut tamattaalluta peqataanissatsinnut qilanaarpugut.

Qanortoq 2017 innuttaaqatitta sutigut tamatigut atukkamikkut naligiinnerusumik atugaqalernissaanut suliffittut atorneqarili.

Inuit Ataqatigiinniit nunaqqativut tamaasa ukiortaami pilluaqquavut, qanortoq ukioq 2017 peqqinnermik pilluarnermilllu tamanut nassataqarili. Qanortoq aamma ukioq 2017 nunarsuarmiooqatigiinni eqqissinermik nassataqarli. Ataatsimoorluta suliassaqaqaagut, ataatsimoorutta angusassavut amerlaqaat.

 

Ane Hansen

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut oqaaseqartartoq

Tuusi – ukiut pikialaarfiusut 75-t

Inuk isumatooq, inuk inuummarissoq, inuk anersaakkut nukittooq, eqqumiitsuliornermik alapernaassusermillu pingaartitsisoq. Inuit Ataqatigiit siulittaasorisimasarput Josef ’Tuusi’ Motzfeldt ulloq 24. november 2016 ukiut 75-liivoq.

Tuusi pilluarit. Pilluarit ukiuni amerlasuuni  Nunatsinnut silassorissusermik, pikialaartitsinermik allannguerusussusermillu tunniussiuaravit. Partiitsinnut ukiut ingerlanerini nalilerneqarsinnaanngitsumik tunniussivutit inuiaqatigiinnullu itinerusumik eqqarsartariaaseqarlutit eqqarsaatersuuteqartitsinitit ikissimanngeqaat.

Ullut ilaanni pisariaqartumik malissiortitsisarsumavutit malissiortarsimallutillu. Taamali ilisoqaraangat itinerusumik tunngaveqarsimajuarpoq, illiunerillu katanngisaannarsimavat.

Nutaraasugut ilinnit ilinniagassaqaqaagut.

Ukiuni aggersuni ukiuni qaangiuttunisut isumatuussutsimik pikialaartitsinermillu tunniussisarnissat kissaatigeqaarput.

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Inuit Ataqatigiit ukiaanerani angusagut annertuut

Inunnik isumaginninneq salliugu, naligiinneq pingaartillugu, akisussaaffimillu tigusilluta ukiaq manna Inatsisartut ataatsimiinnerat angusaqarfiulluartoq naammassivarput, suliassanullu pingaarutilinnut piareersarneq aallartillutigu.

Ukiaq manna pisoqarfioqisoq naammassivarput. Tulluusimaarutissaqarluarlutalu suliassat imaannaanngitsut aallartilertornissaat piareersimaffigalugit sulivugut.

Siunnersuutigut 18-it akuerineqarput

Inuit Ataqatigiit ukiap aallartilaarnerani siunnersuuterpassuit anngussimallugit nalunaarutigaarput. Partiitullu pingaartitagut inuiaqatigiinni naligiinneq, inunnillu isumaginninneq qitiutillugit siunnersuutigut saqqummiullutigit. Nuannaarutigaarpullu matumuuna siunnersuutitsinni 18-it akuerineqarmata.

Angerlarsimaffeqanngitsunut utoqqarnullu inissianik sanaartornissaq pisussanngorpoq, eqqumiitsuliortortagut aningaasaateqarfittaarlutillu saqqummersitsiveqalissapput, aallarnisaasut periarfissagissaarnerulissapput, immikkut ittumik inuusuttut suliffissaaleqisut aqqutissiuunneqarnissaat pisussanngorpoq, perorsaasut atugaat pitsanngorsassapput suliffeerussimasullu pitsaanerusumik atugassinneqassapput, suliffeqarfiillu ilaqutariinnut meerartalinnut politikkeqalernissaat anguneqarpoq, peqqinnissaqarfimmi tusilartut sullinneqarnerat aaqqiivigineqartussanngorpoq, immitsinnut pilersorneq siuarsarniarlugu, savaatillit, raajat qalipaat, erngullu nukinga atorluarlugit suliat aallartinneqarput.

Naligiimmik inooqqulluta

Aningaasanut inatsisissaq naammassivoq amerlasuunit isumaqatigiiffiusumik. Inuit Ataqatigiit piumasaqaatigut amerlanerpaat ilanngunneqarput, pingaartumillu peqqinnissaqarfimmi meeqqanut immikkoortortaqarfik kiisalu imminut toquttarneq pillugu oqaloqatiginnittartussaq psykolog aamma telepsykiaterimik atorfinitsitsinissaq anguneqarluni. Meeqqallu atuarfii aserfallassimasut aningaasaliiffigineqartussanngorput, atuartitaanerullu pitsanngornissaa siunertaralugu aningaasaleeqataalluta. Kiisalu nunatsinni meeqqat atugaat pillugit ilisimasat qaffassarniarlugit MIO amerlanerusunik aningaasaliiffigineqarluni.

Naligiimmik inooqqulluta pingaartitaqarnerput ersersipparputtaaq kommunini isumaginninnikkut piaartumik iliuuseqarnissamut pitsaanerusumillu sullissinissaq anguniarlugu inunnik isumaginninnikkut aqutsisoqarfinnik pilersitsinissamut aningaasanik illukartitsigatta.

Angallannikkut kiffartuussinissamut isumaqatigiissut akisussaaqataaffigileratsigu aaqqiissummik aningaasaleeqataavugut angallannikkut pissutsit ilungersunarpallaarmata.

Siunissaq eqqasuutiginagu akisussaaffimmik tigusilluta, sapiissuseqarlutalu ukiaq manna ataatsimiinneq naammassivarput.

 

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit

 

Inuusuttut Ataqatigiit – Ukiuni 40-ni

Ukiut 40-t matuma siorna Inuusuttut Ataqatigiit Suleqatigiiffiat allartippoq. Inuusuttut sapiissuseqartut nipaa tusarsaalerpoq. Takusiullu qanoq kinguneqarnikuunera. Suleqatigiiffik inuusuttunit inuiaqatigiit iluaqutissaanik takorluuisinnaassusilinnit ingerlanneqartoq, maanna nunatsinni partii annersaasunut imminut taagorsinnaavoq. 

Taamani inuusuttut sapiillutik allannguisinnaassuseqarnerminnik upperinnissimasut ullumikkut Inuusuttut Ataqatigiinniit nersorusuppagut. Takorloorneqarsinnaavoq taamani inuusuttuulluni oqartussaaqataarusussuseqarneq imaannaanngissinnaasartoq.

Kisiannili taamani inuusuttut pimoorussaminnik suliaqarsimallutik, ullumikkut inuusuttut partiiatut tusaaniarneqartartutut tatigineqartutullu sassarsinnaanissatsinnut aqqutissiunneqarpugut.

Qujanaq! Maligassiuisimasut ataqqisagut aqqutaa malinniassavarput. Allanngueqataasinnaanerput upperaarput, tassami soorunami inuiaqatigiinni inuusuttut allanngueqataasinnaagamik.

 

Avaaraq Olsen

Siulittaasoq, Inuusuttut Ataqatigiit

 

(Asseq Aqqaluk Lynge-p 8. November 1976 plakatiliaa, titartaasoq: Elias Olsen. Naqiterisoq: Emil Fleischer)

Ataqatigiinneq, assigiinngisitaarneq imminullu napatinneq

Inuit Ataqatigiit ukiut 40-liivugut. Parteerput sorlanitsinneqarmalli saamerliusutut anersaaqarluta tunngaveqarlutalu ineriartortuarsimavugut.

Aasianni Inuit Ataqatigiit novembarip 8-ni 1976 ataqatigiiffittut siullertut pilersinneqarmalli ukiut 40-t qaangiupput.

Inuit Ataqatigiit nunatta ineriartorneranut oqaluttuarisaaneranullu  malunnaatilimmik sunniuteqartuarsimavugut. 70-kkut qiteqqunneranni inuusuttut ataqatigiiffiattut suliniuteqarfittullu parteerput aallarnereerluni Namminersornerunerup eqqunneqarnerani nammineersinnaatitaaneq suli annertunerutikkumallugu akerliliinermit naalakkersuisooqatigiinnut 1983-mili peqataasalersimavugut. Inuit Ataqatigiit namminersornerup isumaqatiginninniutiginerani salliusunut issiaqataasimavugut nunattalu ukiuni kingullerni 40-ni ineriartorneranut annertuumik akisussaaqataalluta. Parteerput alliartortuarsimavoq, ataqatigiiffiit amerlinerisigut kommunenullu nunaqarfinnullu aqutsisunut Inatsisartunullu qinikkatigut amerliartornikkut. Folketingimut aamma namminerisatsinnik 2001-mili qinigaatitaqartuarsimavugut.

Tunngaviusumillu siunnerfivut politikkerpullu tunngaviusumik naleqartitariuarsimasatsinnit aallaaveqartuarsimapput.

Naligiinneq

Ukiuni tamani inuiaqatigiinni naligiinnerulernissaq partiitsinnit anguniarneqartuarsimavoq. Inuttut atukkatigut aningaasaqarnikkullu naligiinneruneq, anersaakkullu kultuurikkullu naligiinneruneq. Taama anguniagaqarnerput uninngisaannassaaq. Sunit tamanit salliutillugu inuiaqatigiit imminnut napatittut pilersikkusuppavut. Sumiluunniit najugaqaraanni naligiinnerusumik atugaqarneq pivarput ammillu qalipaataa suminngaanneernerlu apeqqutaatinnagu naligiimmik pineqarnissaq pivarput. Meeqqat tamakkivillugit toqqissisimallutik peroriartornissaat pivarput.

Inuiaqatigiit naligiinnerusut nunamik nukittunerusumik imminullu napatissinnaasumik pilersitsissasut upperaarput. Taamaammat politikkikkut meeqqat inuusuttullu siusissumik iliuuseqarfigineqartarnissaat anguniagariuarparput, ilaqutariit nukittuut, utoqqaat nuannaartut inoqativullu inuuniarnermikkut artorsartut malunnaatilimmik isumaginninnikkut isumassorneqarnissaat sulissutigiuarlugu.

Assigiinngisitaarneq

Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik naleqartitavut assigiinngisitaarnermut assigiinngisitaarnerullu ataqqinneqarnissaanut tunngapput. Kalaallit kultuurerput aallaavigalugu, kultuurillu allanngoriartortuartuunera tunngavigalugu inuiaat ataatsimoortut, nutaaliorusuttut imminullu napatikkusuttut siuarsarniartuarsimavagut.

Arnat angutillu naligiisitaanissaat inuiaqatigiinnilu meeqqat kikkuugaluarunilluunniit kinaassutertik tulluusimaarutigalugu peroriartornissaat pingaartitarivarput. Pingaartitaraarputtaaq niviarsiaqqat nukiappiaqqallu suiaassusertik apeqqutaatinnagu naligiimmik naleqartinneqarnertik nalornissutiginngisaannassagaat angutillu arnallu inuusuttut assigiinngisitaartumik inooriaaseqarlutik, siuaaqatigisamik atoqateqartartuugunik, oqaatsit sorliit atugarigunikkit suminngaanneernertilluunniit apeqqutaatinnagu akuerineqarlutik inuusinnaassasut. Naleqartitat taakkua uatsinnut tunngaviulluinnarput.

Ilisarnaatigaarputtaaq kalaallit  kultuuritsinnik assigiinngisitaarnitsinnillu nukittorsaanissamut erseqqissumik politikkeqarnerput. Politikkitsinni meeqqat atuarfianni atuartuunermit inuusuttunullu ilinniarfinni kalaallisut oqaatsitsinnik salliutitsiuarnissaq nukittorsaanerpullu aamma ilisarnaatigaarput. Oqaatsinik ilinniarnissamut kaammattueqatigiinneq qitiutipparput. Tamatumani kinaassusersiornata illit uangalu kalaallit kultuuritsinnut peqataasuunerput takutinniartuarsimavarput.

Imminut napatinneq

Inuiaqatigiit imminnut napatittut, inuttut ataqqinassuseqarneq demokratiilu qitiutillugit siuariartornissamut aqqutitsinniitittuarpavut. Naalakkersuinikkut tunngaviusumik siunnerfitsinni ataatsimut isiginnittariaaseqarluta avatangiisitigut, inooqatigiinnikkut, kultuurikkut aningaasarsiornikkullu nammaqatigiisitsisumik piujuaannartitsinerup pilersinneqarnissaa siunniupparput.

Nalorninata pisuussutitsinnik uumassusillinnik uumaatsunillu atuinermi piujuaannartitsineq ataatsimut isiginnittoq tunngavigalugu ingerlatsiumavugut. Piujuaannartitsineq eqqartussallugu paqumigineqanngisaannassaaq, piujuartitsinermi tamatsinnit pigineqarpoq.

Siunissatsinnik kinguaassatsinnillu qulakkeerinninneq tamatumani pineqarpoq nunatullu tunngaviusumik nammineq akisussaaffimmik tigusinermut tunngalluni. Inuit Ataqatigiinnut demokratiimut naalakkersuilluarnermullu tamanna aamma tunngavoq.

Nunarsuarmioqatigiinnut alakkaamasaqarneq

Inuiaqatigiittut imminut napatinneq nunatsinnilu ataatsimoorluarneq avammut nunat tamalaanut alakkaamasaqarluarnissamut tunngaviliilluartuupput. Ukiuni tamani Inuit Ataqatigiit inuit pisinnaatitaaffiisa illersorneqarnissaat, nunatta nunat tamalaat akornanni soqutigisaanik illersuineq akisussaaqataanerlu suliniutigiuarsimavarput. Silap pissusiata allanngoriariartorneranut akiueqataanissamut siuttuunissatsinnut sapiissuseqarsimavugut nunattalu nunatut issittormiuusutut nunallu tamalaat akornanni sunniutilimmik inissisimanitsinnik naqissusiijuarsimalluta.

Taama iliorpugut nunat tamalaat akornanni akisussaaqataaneq najukkami ineriartortitsinissamut aqqutissiusseqataasuummat Nunat tamalaat akornanni peqatigisavut aqqutigalutigit aningaasaleerusussuseqarneq niueqatigiinnermilu periarfissagissaarneq siuarsarneqarput. Nunat tamalaat akornannut alakkaamasaqarnikkut siuariartorneq ineriartornerlu aamma suliarineqartarput.

Nunat tamalaat akornanni inatsisit malillugit inuiattut akuerisaanissarput anguniarsimavarput. Inuiaat namminerisatsinnik kultuureqartugut, oqaaseqartugut nunatsinnillu pisuussutsinnillu erseqqissumik naleqartitaqartugut. Nammineq akisussaaffimmik tigusinissatsinnut aqqutissiuussiuarsimavugut, aqqutissiuussiuassallutalu.

Qujanaq

Inuit Ataqatigiit ukiuni 40-ni aggersuni nangittumik nukittuumik politikkikkut sulinissatsinnut piareersimavugut. Meeqqanik tamanik, inuusuttunik utoqqarnillu isumaginninnermi kialaarnermik qanilaarnermillu suli annertunerusumik suliniuteqarnissatsinnut piareersimavugut inuiaqatigiinnillu nukittuunik siuariartornermik imminullu napatitsisumik ineriartortitsinissamik tunngaviliinissatsinnut piareersimavugut.

Ukiunut 40-nut qaangiuttunut, suleqatigisimasanut suleqataasimasunullu, tapersersuisunut ilungersoqataasimasunullu tamanut qujanaq. Ataqatigiinnitsinnik siunissami suli nukittorsaaqqinnissatsinnut qilanaarpugut.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq

Inuit Ataqatigiit

Kiinnat nutaat, nukiit nutaat

Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiillutik aallarteqqipput. Ataatsimiinnissaq una Inuit Ataqatigiinnut allattoqarfikkut aamma Inatsisartut marluk taarserallarnerisigut nutaartaqaqarpoq. Kiisalu Inatsisartut gruppianni siulittaasoq nutaaq toqqarneqarluni.

”Itiaaqaanga, immaqa pissangallungalu qilanaarnermik” ilaatigut Kelly Berthelsen, Kullak, Inatsisartuni inissaminut aggeqquneqalernermini oqarpoq. Tassaallunilu Hans Aronsenip sulinngiffeqarniarluni qinnuteqarnermini sinniisussaa. Kelly Ammassivimmiuuvoq Qaqortormi najugalik, atuakkiortuuvoq immikkullu politikkikkut soqutigisaqarfigalugit aatsitassarsiorneq aamma imigassamut tunngasut. Sunngiffimminilu guitarerluni erinarsoqattaarluni aliikkusersuiuarnera inuit ilisimalluarpaat.

Naaja H. Nathanielsenip tunuarnerani aamma Inatsisartutut inissippoq siornatigut qinigaareersimasoq Debora Kleist, Tippu. Debora Nanortalimmiuuvoq massakkut Qaqortumi najugalik kujataanilu malunnaatilimmik suliaanut atatillugu sulilluartartutut ilisimaneqarluarluni. Immikkullu politikkikkut soqutigisarivai isumaginninneq, ilinniartitaanerlu.

Kelly Berthelsen Debora Kleistilu tikilluaqquagut, qilanaarlutalu suleqatigiinnissamut ilisimasaallu assorsuaq gruppimut iluaqutaalluarnissaat qularutiginngilarput.

Minnerunngitsumillu eqqaassavarput Inuit Ataqatigiit Inatsisartut gruppianni siulittaasutut Peter P. Olsen qinigaaffiup affaa atuutereerluni pilersaarut malillugu suliaq allamut ingerlarteqqimmagu. Peter qujaffigaarput siulersuilluarsimaneranut. Massakkullu nuannaarutigalugu nalunaarutigisinnaalerparput Mimi Karlsen gruppimi siulittaasutut inissimmat. Ilisimasarpassui, misilittagartunera inuttullu eqqissisimasuunera gruppimut nukittorsaajumaarput.

Ukioq ataatsimiiffik nutaaq, kiinnat nukiillu nutaat, siulersuinerlu nutaaq. Piumassuserli siunertarlu nikiuitsoq ukiaq manna atorumaarparput.

 

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut suliassat aalluteqqileqaavut – Inuit Ataqatigiit ukiaanerani ataatsimiinnissamut piareerpugut

Inuit Ataqatigiit politikkikkut suliassanik inuiaqatigiinnut sunniuteqarluartussanik aallutaqaqqinnissarput qilanaaraarput. Ukiami Inatsisartut ataatsimiinnissaannut siunnersuutit katillugit 32-t saqqummiuppavut. Angusaqarfiulluartumik politikkikkut sulinissaq maanna sammineqarlunilu aallarteqqittariaqarpoq. Qilanaaraarput partiit tamaasa Inatsisartuni paaseqatigiilluarnikkut suleqatigiinnikkullu Nunarput inuttaasullu sullillugit peqatigissallutigit.

Siunnersuutitsinni qulequttat pingaarnerit tassaapput:

  • Isumaginninneq meeqqallu atugaat
  • Inuussutissarsiorneq, suliffeqarneq aqutsinerlu
  • Eqqumiitsuliornikkut siuarsaaneq

Isumaginninneq meeqqallu atugaat sukumiisumik aallutissavagut

Nunatsinni isumaginninnikkut suliat katatavut amerlaqaat. Inoqativut ikiorneqarnissaminnut pisariaqartitsisut tusaanngitsuusaaginnarsinnaanngilagut. Inoqatigut pisariaqavissumik inuunerminni artorsaateqarnermikkut ingerlariaqqinneq ajulertut isumaginninnikkut sullissinnaanissaannut pisortaqarfinni inuiaqatigiittullu nukissaqarfigilertariaqarpavut. Pikkorinnerulertariaqarpugut sunniuteqartumik ikorfartuinissatsinnut. Inuit Ataqatigiit pingaarnertut suliaq taanna kivitseqataaffigerusupparput. Inatsisartuni siunnersuutitsini qitiulluinnartumik isumaginninnikkut aaqqitassagut salliutillugit sukataarniarluta siunniupparput.

Inuiaqatigiinnimi aningaasaqarnikkut siuarsaanitsinni, aalisarnikkut, takornariaqarnikkut aatsitassarsiornikkut, inuussutissalerinikkut allatigullu, nukik pingaarnerpaaq tassaavoq inuk peqqissoq, toqqissisimasoq inuiaqatigiinnilu suliffimmini peqataalluarluni kivitseqataasoq. Inuiaqatigiit nukittuut tassaapput inoqatiminnik pitsaasumik isumaginnittut kinaagaluarunilluunniillu inissaqartitsisut

 

Isumaginninnikkut siunnersuutit ukuupput:

  • Ulluunerani paaqqinnittarfinni perorsaasut atugaannut periusissiaq.
  • Isumaginninnikkut sulisunut pitsanngorsaanissaq pillugu periusissiaq.
  • Ilaqutariinnut angalanissamut aningaasaateqarfik
  • Ussersorlutik atuisut peqqinnissaqarfinni sullinneqarnerat.
  • Angerlarsimaffeqanngitsunut illunik sanaartorneq.
  • Utoqqarnut tulluarsakkanik inissialiorneq.

Inuussutissarsiorneq, ilinniartitaaneq, aqutsineq sulisoqarnerlu ingerlaqatigiissapput

Inuit Ataqatigiit pingaartipparput inuussutissarsiornikkut suliffeqarfinnilu sulisartunut sinaakkutit pitsaanerpaat qulakkiissallugit. Nutaaliorneq pinngorartitsinerlu inissaqartittariaqarpavut siuarsarlugillu. Inuiaqatiginni innuttaasut ikiliartuinnarpugut, sulisartoqarnikkut ilaqutariissutsimut aamma inissaqartitsissaagut. Anaana ataatalu suliffeqaraluarlutik meeqqaminnut piffissaqarluarnissaminnut periarfissaqassapput. Tamanna anguniassavarput.

Inuiaqatigiinni nukissallit amerlaqaat suliffeqarfinnilu nunatsinneersunik atorfinitsitsinerunissaq ilinniartitseqqinnerunissarlu pisariaqarpoq. Taamaammat Inuit Ataqatigiit assersuutigalugu piginnaasat inuttut pigilersimasavut suliffeqarfinni aamma atorluarnerunissaat siunnersuutigaarput.

Inuussutissarsiornermut siunnersuutit sunniuteqartussat ukuupput:

  • Pisortani allaffissornikkut aaqqissugaanerata nalilersornissaanut ataatsimiititaliarsuarmik pilersitsinissaq
  • Aallarnisaasunut attartortitsisarneq
  • Sulisut amerlanerpaat nunatsinneersuunissaat pillugu periusissiaq.
  • Inuusuttut akornanni suliffissaaleqineq akiorniarlugu periusissiaq.
  • Ilaqutariit meerartalinnut sulisoqarnermut politikki pillugu periusissiornissaq.
  • Piginnaasaqarfigilersimasat naapertorlugit atorluaanerulernissaq aamma atorfinitsitsisarneq.
  • Suliffeerunnermi ikiorsiissutinut tunngatillugu inatsisip allanngortinnissaa
  • Pisortanik atorfinitsitsisarnermi periusissaq.
  • Piniakkat killilersukkat piniartortavut takornarissallu.
  • Raajat qalipaanik atorluaanissaq.
  • Inuussutissanik nioqqutissiornermi ilinniartitaanermi neqeroorutit.
  • Savaatillit nutaat akiitsunik kingornussinnginnissaat.
  • Nunatsinni inuit ikiliartuinnarnerat mumisinniarlugu iliuuseqarnissaq
  • Imarsiornermi inuussutissarsiutillit atorfinitsitaasarneri.

 

Eqqumiitsuliorneq sapiissuseqarfigissavarput

Ukiaq manna eqqumiitsuliorneq immikkut inuiaqatigiinnut pingaartutut eqqaarusupparput. Eqqumiitsuliorneq anersaakkut kinaassutimullu tunngasuuvoq inuiaqatigiinnullu inunnullu ataasiakkaanut anersaakkut nukittorsaataalluni.

Eqqumiitsuliornikkut sulialinnut atukkat pitsanngorsassavagut. Sunngiffimmi sukisaarsaataaginnarani inuiaqatigiinni inuussutissarsiutitut immikkut akuerisaassaq. Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut eqqumiitsuliornikkut nunatta aningaasaqarnera siuarsarneqarsinnaasoq, avammut nunatsinnut nittarsaassisuummat, allatulli tunisassianngorsinnaalluni, takornariaqarnikkullu siuarsaataalluarsinnaalluni. Eqqumiitsuliorneq pillugu uku siunnersuutit saqqummiuppagut:

  • Eqqumiitsuliornermut aningaasaateqarfimmik pilersitsinissamut misissuinissaq.
  • Eqqumiitsulianik katersugaasiviup pilersinneqarnissaa.

Inatsisartuni oqallinnissaq qilanaaraarput, qularinngilarpullu angusaqarfiulluarumaartoq.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq
Inuit Ataqatigiit

Pipallannerup kinguneranik siusinaarlutik suliunnaarnersiutillit artukkerneqarput

Inuit Ataqatigiinniit akuersaanngilluinnarparput 1.juli 2016 aallarnerfigalugu siusinaarlutik suliunnaarnersiutillit 151-sut siusinaarlutik aningaasarsiaannik arsaarneqarsimammata. Inatsisissaq 2015-mi suliarigatsigu ersarissumik ikinnerussuteqarluta akerliulluta ilaatigut ima allappugut:

Siusinaarlutik sulisinnaajunnaarnersiuteqartut pillugit Naalakkersuisut aaqqissuuseqqinniarnerat aningaasanik sipaaruteqarnissamik siunertaqarpoq, inuit siusinaarlutik sulisinnaanersiuteqartut arlaqartut inuttut atugaat aningaasaqarnerallu ajorseriartinneqassapput.

Inuit Ataqatigiit siunertaq tapersinngilarput siusinaarlutik sulisinnaanersiuteqartut aningaasarsiaat ingerlaanartumik ilanngarneqassammata suli suliffissamik qulakkeerinnittoqanngitsoq. Maluginiagassaavoq siusinaartumik sulisinnaanersiuteqartut ilaasa landskarsi-mit aningaasalersorneqartumik pisartagakillissammata.

Suliffissameerneq annertoqaaq, taamaattorli inuit pisariaqartitsinerusut aningaasaatikinnerulersinneqarput.

Naalakkersuisooqatigiit tunngaviliipput aningaasarsiornikkut nukissaqarnerusut peqataatinnagit inuit aningaasaatikinnerit pisariaqartitsinerillu sipaarfiginiarneqassasut.

Tamanna Inuit Ataqatigiit sakkortuumik akerleraarput.

Inuit Ataqatigiit ernummatigaarput siusinaartumik pisartagaqartut pipallatamik kukkuluttorfigineqarnissaat pinngitsoortinniarlugit iliuusissat qulakkeerneqarsimannginnerat pissutigalugu. Siusinaartumik sulisinnaanersiuteqartut pissutsinut nutaanut ikaarsaartinneqassappata amigaatigaarput pisortat

Tamanna takussutissaavoq siusinaartumik sulisinnaanersiuteqartut pipallatamik suliaasoq.

Taamaammat Inuit Ataqatigiinniit akuersaanngilluinnarparput Naalakkersuisuisoqarfiup pipallatamik suliaqarnerata kingunera. Maanna inuit 151-it aningaasarsisinneqarsimanngillat, tamannalu kukkunerunersoq Martha Lund Olsenip misissorumavaa.

Isumaqarpugut Naalakkersuisutut akisussaasutut inatsisissaq saqqummiutsinnaguli kingunissai iluamik misissoriigassaasut. Maannali inatsit atuutilereersoq inunnillu eqquingaartoq aatsaat paasiniassallugu oqaaseqarnera akuersaarneqarsinnaanngilaq.

Pingaartipparput inuit sanngiitsortatta pitsaasumik pineqarnissaat – uanilu taama pisoqanngimmat Naalakkersuisut peqqissaannginnerat uparuarparput.

 

Mimi Karlsen

Inatsisartuni Ilaasortaq

Inuit Ataqatigiit

Pipallannerup kinguneranik siusinaarlutik suliunnaarnersiutillit artukkerneqarput

Inuit Ataqatigiinniit akuersaanngilluinnarparput 1.juli 2016 aallarnerfigalugu siusinaarlutik suliunnaarnersiutillit 151-sut siusinaarlutik aningaasarsiaannik arsaarneqarsimammata. Inatsisissaq 2015-mi suliarigatsigu ersarissumik ikinnerussuteqarluta akerliulluta ilaatigut ima allappugut:

Siusinaarlutik sulisinnaajunnaarnersiuteqartut pillugit Naalakkersuisut aaqqissuuseqqinniarnerat aningaasanik sipaaruteqarnissamik siunertaqarpoq, inuit siusinaarlutik sulisinnaanersiuteqartut arlaqartut inuttut atugaat aningaasaqarnerallu ajorseriartinneqassapput.

Inuit Ataqatigiit siunertaq tapersinngilarput siusinaarlutik sulisinnaanersiuteqartut aningaasarsiaat ingerlaanartumik ilanngarneqassammata suli suliffissamik qulakkeerinnittoqanngitsoq. Maluginiagassaavoq siusinaartumik sulisinnaanersiuteqartut ilaasa landskarsi-mit aningaasalersorneqartumik pisartagakillissammata.

Suliffissameerneq annertoqaaq, taamaattorli inuit pisariaqartitsinerusut aningaasaatikinnerulersinneqarput.

Naalakkersuisooqatigiit tunngaviliipput aningaasarsiornikkut nukissaqarnerusut peqataatinnagit inuit aningaasaatikinnerit pisariaqartitsinerillu sipaarfiginiarneqassasut.

Tamanna Inuit Ataqatigiit sakkortuumik akerleraarput.

Inuit Ataqatigiit ernummatigaarput siusinaartumik pisartagaqartut pipallatamik kukkuluttorfigineqarnissaat pinngitsoortinniarlugit iliuusissat qulakkeerneqarsimannginnerat pissutigalugu. Siusinaartumik sulisinnaanersiuteqartut pissutsinut nutaanut ikaarsaartinneqassappata amigaatigaarput pisortat

Tamanna takussutissaavoq siusinaartumik sulisinnaanersiuteqartut pipallatamik suliaasoq.

Taamaammat Inuit Ataqatigiinniit akuersaanngilluinnarparput Naalakkersuisuisoqarfiup pipallatamik suliaqarnerata kingunera. Maanna inuit 151-it aningaasarsisinneqarsimanngillat, tamannalu kukkunerunersoq Martha Lund Olsenip misissorumavaa.

Isumaqarpugut Naalakkersuisutut akisussaasutut inatsisissaq saqqummiutsinnaguli kingunissai iluamik misissoriigassaasut. Maannali inatsit atuutilereersoq inunnillu eqquingaartoq aatsaat paasiniassallugu oqaaseqarnera akuersaarneqarsinnaanngilaq.

Pingaartipparput inuit sanngiitsortatta pitsaasumik pineqarnissaat – uanilu taama pisoqanngimmat Naalakkersuisut peqqissaannginnerat uparuarparput.

Jess-ip uran illersorpaa. Kiammi sulisartut illersorpai?

Qassimiuaarneq maanna qaangiuppoq, aaqqissuussaq neriunarluartoq. Inuit, partiit allallu susassareqatigiit naapiffiat. SIK qujaffigerusuppara taamatut aaqqissuussineranut, qilanaarlutalu tullissaanut periarfissatsialaammat inuit qanimut naapillugit, oqallinnerillu ingerlatissallugit inuit akornanni.

Pingaaruteqarsoraarali uku eqqaassallugit. Sulisartuugutta atorfiliuguttalu tamatta Kattuffeqarnissamut kiffaanngissuseqarpugut. Kattuffimmik toqqaasarpugut suliffitsinni illersuisussatut tunuliaqutigiumallugit. Suliffimma eqqortumik akilertarneraanga, suliffimma naleqquttumik suliassittarneraanga, suliffimmalu peqqinnissara pingaartinneraa Kattuffimma isumaqatigiinniarnikkut isumannaarniarsarisaqarpaa. Taamaanngippat Kattuffimmik allamik toqqaasinnaaninnut pisinnaatitaaffeqarpunga.

Uanga sulisartutut Kattuffimmi siulittaasuma sinnerlunga politikkimut aalajangersimasumut tapersersuisunngortissanngilaanga, aamma uranimut angertunngortissanngilaanga.

SIK Qassimiuaartitsinerani peqataasutut ersarissumik misigaara sulisartut partimut aalajangersimasumut uranisiornissamullu tapersersuisutut aqqutissiuunneqartut.

Nunani aatsitassarsiorfiusuni aatsitassarsiorfinni sulisut Kattuffeqartarput siuttulimmik isumannaatsumik, akilussinnanngitsumik peqqissutsimikkullu illersuisunik.

Qassimiuaarnermili SIK’p siulittaasuata qaaqqusimavai uranitalinnik aatsitassarsiornermik illersuisut. Qaaqqusaani amigaatigaakka sulisartunik illersuisut. Sulisartut suut mianersorfigissaneraat, qinngornernut ulorianartunut qanoq illersorneqarnersut, peqqissutsimikkut qanoq illersorneqarneranik oqaluttuartussanik maqaasisaqarpunga. Maqaasivara siulittaasoq ilaasortamik illersuilluni pingaartitsisoq. Maqaasivara siulittaasoq partinut pituttorsimanngitsoq. Maqaasivara siulittaasoq qinngornerit ulorianartut ulorianassusaannik paasinnittoq aamma uranisiornissamut mianersoqqusisoq. Maqaasivara siulittaasoq sulisartut kinguaavisalu peqqissuunissaannik aqqutissiuiumasoq.

Tupigusuutigilluinnarparalu qinngornerit ulorianartut, urani, uloriananngitsuunerarlugit siulittaasoq oqariartuuteqarmat, allaat uranisiorneq qorsuunerarlugu oqariartormat. Tassa nunarsuarmut avatangiisinut mingutsitsinngitsuunerarlugu oqalummat.

Sulisartut, suliffissaaleqisullu suliffissaannik kissaateqaraanni pingaarluinnarpoq suliffinnik inuianni akisussaaffilinnik, peqqissutsimik akisussaaffilinnik akiluttortitsinngissamillu suliffinnik kissaateqarnissaq.

Sulisartoqarnermitoq nammineq politikkikkut isumaqarsinnaaneq, isummersorsinnaaneq, minnerunngitsumillu sulisartutut illersorneqarneq ineriartortinneqarili.

 

Mimi Karlsen

Inatsisartuni ilaasortaq

Inuit Ataqatigiit

 

Pituffik: Killiliisoqartariaqalerpoq

Naalakkersuisut suliariumannittussarsiuussinissamut piumasaqaatit nutaat akuerimmatigilli ukiut marluk affarlu ingerlasimalerput. Piumasaqaatit nunatsinnit akuerineqartut tunngavigalugit Pituffimmi kiffartuussinissamut isumaqatigiissut annaaneqarpoq. Maanna amerikamiut eqqartuussiviata ingerlatseqatigiiffimmut inuttaqanngitsumut Exelis Services-mut suliap tunniunneqarnerani suliariumannittussarsiuussinermi piumasaqaatit malinneqarsimasut inernilerpaa. Tamatumali saniatigut soqutiginarpoq amerikamiut nunanut allanut naalakkersuisuata, danskit nunanut allanut naalakkersuisuat KNR-lu naapertorlugit, amerikamiut ingerlatseqatigiiffiata ajugaanera amerikamiut kukkussutigisimagaanni oqarmat. Naalakkersuisut pineqartumi nipangersimanerat maanna unittariaqarpoq.

2013-mi ukiaanerani Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa Pituffimmi kiffartuussinissamik isumaqatigiissummik annaasaqaataasumik suliariumannittussarsiuussinissamut piumasaqataatit nutaat akueraat. Piumaqataatit nutaat tunngavigalugit kiffartuussinissamik isumaqatigiissut Exelis Services-mut tunniunneqarpoq. Kikkunnilluunniit takuneqarsinnaavoq piumaqataatinik akuerinninneq kukkunerusimasoq annertooq. Danskit naalakkersuisuisa sooq taama iliornerlutik nassuiaanerminni EU-mi malittarisassat malinneqartariaqarneri patsiserisarpaat naak danskit kammeradvokatiata ilumut taama ittoqartariaqarnersoq apeqquserlugu oqaatigigaluaraa, kiffartuussinissamut isumaqatigiissut EU-p avataani Nunatsinni atuuttussaammat. Naalakkersuisulli sooq suliariumannittussarsiuussinermut piumasaqaatit nutaat taamani akuerisimanerlugit taamalu ilinikkut Nunatta soqutigisaanik illersuinissamik periarfissaq annaasimanerlugu suli nassuianngilaat.

Nunarput killiliisariaqalerpoq Danmarkimullu USA-mullu erseqqissunik piumasaqarluta. Siunissami Pituffimmi kiffartuussinissamut isumaqatigiissutinut isumaqatiginninniarnerni Nunatta qanoq piumasaqarniarnera erseqqissuliorfigineqartariaqarpoq.

Amerikarmiut akisussaaffeqarpat?

KNR-mi allaaserisami juunip 20-ni saqqummersumi qulequtalimmi ”Amerikamiut Pituffik pillugu suliami kukkunertik nassuerutigaat” danskit nunanut allanut naalakkersuisuat Kristian Jensen ima oqarsimalluni issuarneqarpoq: ”USA-mit kukkusoqarsimasoq amerikamiunit erseqqissumik nalunaarutigineqarpoq”. Issuaaneq ilumoorsimappat nassueruteqarneq qanoq kinguneqartinneqarniarnersoq tusassallutigu amigaatigaarput. Suliariumannittussarsiuussinissaq nutaamik suliarineqaqqissava? Taamalu iliortoqassappat pisut kingulliit, amerikamiut eqqartuussiviannit aalajangiineq Nunatsinnit Danmarkimiillu piumasaqataatit malinneqarsimanerinik imalik, tamatumunnga qanoq sunniuteqassava?

Apeqqutit akineqarsimanngitsut suli imaaginnavipput Naalakkersuisullu akissutinik erseqqissunik saqqummiussisariaqalerput. Minnerunngitsumik Nunatta erseqqissunik piumaqataateqarnissaa Naalakkersuisunit saqqummiunneqartariaqalerpoq. Amerikamiut nunanut allanut naalakkersuisuata erseqqissumik oqariartornera politikkikkut akorluarlugu iliuuseqartoqanngippat Naalakkersuisut aammaarlutik arriippallaartumik suleriaaseqarsimassapput, soorlu 2013-mi taama issimasut.

1,7 mio. kr. iluaqutaanngitsut

Ajoraluartumik Naalakkersuisut danskit nunanut allanut naalakkersuisuata sammineqarnerata tunuanut toqqorlutik suleriaaseqaqqinniarnerat erseqqippoq – minnerunngitsumillu eqqartuussissuserisumut misissuititsisimanertik 1,7 mio.kr.-llip tunuanut toqqorteqqaniarpasipput. Ajuusaarnartortaali tassaavoq akileraartartut ilungersorlutik aningaasarsiaat sunniuteqanngitsumut atorneqarmata. Naalakkersuisummi namminneq akisussaaffeqarnertik nassuerutigiumasimanngilaat aamma eqqartuussissuserisup nalunaarutaa Namminersorlutik Oqartussani kukkunerit tulleriiaarsimanerinik takussutissiigaluartoq.

Inuit Ataqatigiinnit Naalakkersuisut akisussaaffimmik tigusinissaat ujartoqqipparput. Naalakkersuisut 2013-mi akisussaaffimminnik naammassinnilluarlutik piumasaqaatinik akuerinnissimallutik isumaqarnerlutik erseqqissumik oqarsinnaasariaqarput. Aamma erseqqissumik oqarsinnaasariaqarput suliariumannittussarsiussineq nutaamik suliarineqarnissaanik piumasaqaateqarniarnerlutik, ingammik amerikamiut nunanut allanut naalakkersuisuata amerikamiut akisussaaffeqarnerannik oqariartuuteqarnerani. Innuttaasut Inatsisartullu erseqqissumik akineqarsinnaasariaqarpugut.

Illersornermut isumaqatigiissutit isumaqatiginninniutigineqaqqittariaqarput

Inuit Ataqatigiit siornali Nunatta, Danmarkip USA-llu akornanni illersornermut isumaqatigiissutit isumaqatiginninniutigineqaqqissinnaanissaat siunertaralugu misissoqqinnissaat siunnersuutigaarput. Uatsinnut erseqqilluinnarpoq inuiaqatigiittut amerikarmiunit najorneqarnerput tigussaanerujussuarnik kinguneqartussanik amerikamiunut isumaqatigiissuteqarsimanissaq pisariaqarmat.

Siunnersuuterput partiinit allanit tigulluarneqarmat nuannaarutigaarput naatsorsuutigaarpullu Inatsisartuni ukiamut ataatsimiinnermi aalajangiiffissatut siunnersuut inaarutaasumik isummerfigineqassasoq. Nunatsinni akornatsinni qanoq piumasaqaateqarniarnerluta isumaqatigiinniaqqaarnissarput suli inassutigaarput. Inatsisartuni aalajangiiffissatut siunnersuuterput taama siunertaqarpoq. Allorissaaqatigiillutali periusissatsinnik nassaassagutta Naalakkersuisut erseqqissumik akisinnaasariaqarput.

Tamatuma saniatigut Nunatta killiliinissaminut sapiissuseqartariaqarpoq. Nunarput, naalakkersuisutta tatiginassusaat, nunatsinni suliffissat, ilinniarfissat praktikkerfissallu minnerunngitsumillu nunatta karsiata isertitassai pineqarput.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Uranium Seminar Narsaq 2016: Gordon Edvards, Canadian Coalition for Nuclear Responsibility

Gordon Edwardsimik ateqarpunga. Canadian Coalition for Nuclear Responsibilitymi siulittaasuvunga. CCNR nittartagaani uranisiornermut paasissutissarpassuarnik atomillu nukinganik nukissiornermut tungasunik paasissutissarpassuarnik misissuisoqarsinnaavoq. Matematikkimi ilinniartitsisuuvunga soraaneq. Naalakkersuisoqarfinnut suliniaqatigiiffinnullu naalakkersuisunut attaveqanngitsunut siunnersortitut siunnersortaasarsimavunga atomip nukinganik nukissiornermut uranisiornermullu tunngasunut ukkuni kingullerni 40-ni.

Nakorsanngilanga kisiannili ilisimatuussutsikkut Canadami nakorsanut suleqatigiinnut Physicians for Global Survival (PGS) imminut taasunut siunnersortaanertut atorfeqarpunga. PGS atomip nukinganik nukissiornermut uranisiornermullu akerliusuupput peqqinnissaq tunngavigalugu, maanga aallartippaannga aallartitatut uranisiornermi ulorianaateqartut nassuiaassutigeqqullugit.

1975-imiilli nakorsat siuttutut inissisimallutik Canadami uranisiorniarnernut aatsitassarsiornernullu akerliusutut suliaqartarsimapput. 1980-mi BC medical Association ( British Columbiami nkorsat peqatigiiffiat) saqqummersitsipput atuakkamik 400-nik quppernilimmik atserneqartumik “The Health Dangers of Uranium” Uranip peqqinnissamut ulorianartortai” , taanna atuagaq ilisimatuussutsikkut uppernarsaatinik ulikkaarpoq. British Columbiami naalakkersuisut akissuteqaatigaat uranisiorniarnissamut pilersaarutaareersumut tusarniaanissamik nalunaarutigeriikkamik unitsitsinermik, soorlu aamma naalagaaffeeqqami ukiuni arfineq marlunni uranisiorniarnernut uranimillu aatsitassarsiornernut unitsitsigallartut. Ukiorpaaluit qaaangiummata, 2008-mi British Columbiami uranimik aatsitassarsiorneq inerteqqutigineqalerpoq.

British Columbiamiit 4000 km-mik ungasissusilimmiippoq naalagaaffeeraq Nova Scotia. Naalagaaffeeqqap taassuma Uranimik aastitassarsiorsinnaaneq 1982-imi unitsippaa, tassani aamma nakorsat pingaaruteqartumik inissisimapput peqqinnissamut ulorinartuuneranik uppernarsaatinik saqqummiussuinermikkut. 2009-mi Nova Scoatiami inatsisitigut uranisiorneq uranimillu aatsitassarsiorneq inerteqqutigineqalerpoq.

 

Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorfittut pilersaarutigineqartoq Nova Scotiami saqqummiunneqarsimagaluarpat inatsisinik unioqqutitsinerussagaluarpoq. Aastitassarsiortut misissuinernilluunniit ingerlatsisinnaasimassanngikkaluarput.

Quebecimi naalagaaffeeqqami najukkanni uranisiorsinnaanermut unitsitsigallarbneq 2012-mi atuutunngortinneqarpoq. Taamatut pisoqarneranut patsisaaqataasut ilagaat illoqafimmi Sept-Iles-imi nakorsat 23-it naalakkersuisunut allakkanik ammasumik nassitsisimammata atsiorsimasaminnik. Allakkami allaqqavoq Naalakkersuisut uranisiorniarnerit unitsinngippassuk nakorsat atsiortut napparsimavimmi suliffimminniit soraassammata, illoqarfik qimallugu immaqalu allaat naalagaffeeraq qimassallugu.

Nakorsat nipaat uranisiornernut akerliusut inoqatigiiffinni 400-nit atsiorfigineqarsimasunut ilanngunneratigut Naggueqatigiillu Cree nukittuumik nipeqartut sakkortusaanerisigut ersarissilluinnarsippaa Quebecimi uranisiorneq akuersaarneqanngimmat. Naalakkersuisut isumalioqatigiisitamik pilersitsipput iliuusissamik siunnersuusiortussamik – – uranisiornermik itigartitsisunngorpat imaluunniit unitsitsigallarnerup atuuttup sivitsornerissagaluarpaguluunniit assigisaanilluunniit.

Canada nunarsuarmi uranimik tunisassiortut annerpaat ilagiuarsimavaat. Taamaakkaluartorli Canadap naalagaaffeeraani quliusuni pingasut uranisiorneq inertequtinngortissimavaat, peqqinnissaqarfinnilu suliaqartut taamatut aalajangernernut pingaaruteqartumik suleqataajuarsimapput. Nassuiaalaarlara sooq nakorsat uranimik aatsitassarsiornermut akerliusut.

SLIDE

Suut tamarnik atomonit sananeqaateqarput. Atomit tamarmik qiteraqarput taaneqartartoq nucleus. Nukik nucleusimit pissarsiarineqartartoq taaneqartarpoq nukik nucleusimeersoq. Nukik taanna tassaavoq nukik sakkortunerpaaq ilisimaneqartoq. Ilisimatusarnermi tamanna ilisimaneqanngilarluunniit ukiut 120 matuma siorna.

SLIDE

Aajuna uranip tomitaa. Pinngortitami sananeqaatini tanna oqimaannersaaavoq.

1938-mi inunngulitsiartunga ilisimatuut paasivaat nukerujussuaq aniguisinneqarsinnaasoq uranip atomianik avitsinikkut. Taanna nukik atorneqarsinnaavoq qaartartorsualiornermut, imaluunniit maskinamut nukissiuummut. Uranimik allamik atuinermik immikkut taasarialimmik peqanngilaq.

SLIDE

Aajuna russit uranip atomianik avitsinermut eqqaassutissialiaat.

kaajallat affaasut pisuusaartippaat nukiit aniguisinneqarneranni nukik pilersinneqartoq , ammalortullu affat marluk uranip atomitaa avissaartitaq. Taamatut avissaartitat assigiinngitsut hunnorujulikkaartuupput. Taakkku taaneqartarput fissionimi pissarsiat. Inuuneqartunut ulorianartorujussuupput sakkortuumik qinngorneqarmata.

SLIDE

Qaartartorsuupo ataatsip japanimi illoqarfik Hiroshima aggustip arferngani 1945 piuneerutsippaa.

Ingerlatiinnartumik paasinarsivoq qaartartorsuit atorlugit sorsunnerit inuiaassuseq suujunnaarsissinnaagaa taamatullu sorsunnermi uumassusillit qaffasinnerit toquttussaassallugit.

SLIDE

1965 kingorna urani canadameersoq taamaallaat eqqissinermut atugassatut tuniniarneqarsinnaalerpoq, nukissiornermi ikummatissatut.

1974-imili Indiap atorpaa inuit nammineq sanaavat plutonium, canadamiut atomi atorlugu nukissiutinut ikummatissaanniit suliarineqarsimasoq siullerpaamik qaartartorsualioramik. Nukissiuutini tamani uranip atomi ilaat plutoniumip atomiinut allanngortarput, plutonium qaartartuuvoq uranimit sakkortuneq. Taamaattumik eqqissinermi uranimik atuigaluaraanni qaartartorsualiornissamut atortussat sananeqartarput.

SLIDE

The International Physicians for the Prevention of Nuclear War (IPPNW) tassaavoq nunarsuaq tamakkerlugu nakorsat suliniaqatigiiffiat, suliniaqatigiiffiullu anguniagaraa qaartartorsualiat unitsinneqarnissaat.

IPPNW nassuiarpaa peqqissaanermut sunniutaasussaq qaartartorsuit atorlugit sorsuttoqalissagaluarpat -naparsimaveqanngitsoq, nakorsaqanngitsoq, napparsimasunillu passussiveqanngitsoq. IPPNW 1985-imi nobelip nersornaasiuttagaa pissarsiarivaa immikkut illuinnartumik ilinniartitsinermi suliaqarsimanerminut. Physicians for Global Survival tassaavoq IPPNW-ip canadamiunut immikkoortortaa.

SLIDE

2010-mi ukiut arlallit oqallisereernerni IPPNW-iip nunarsuarmi uranisiornissamut inerteqquteqalernissaq siunnersuutigaa.

Soorunami urani qaartartorsualiornermi qtorneqartartoq unitsinneqartariaqarpoq. Kisianni soormi urani eqqissinermi atornewqaraluarpat? soorlu ikummatissatut? Ajoraluartumik eqqissinermilluunniit taprneqaraluaraangami urani plutoniumminngortarpoq, taakkulu ukiuni 1000-ini sakkussiassatut atorsinnaapput. Pilersinneqareeraangami aserorterneqarsinnaanngilaq. Ilanngullugu ikummatissatut atoreeraangami ikummatissaq eqqagassanngortarpoq uranip atomitaani avissaarsimasutut hunnorujulikkaanngorluni -fissionimi pissarsiat. Tamakku ukiuni milliuunilikkaani arlalinni ulorianartorujussuussapput qinngornerit ulorianartut nukiummat unitsinneqarsinnaanngitsoq.

SLIDE

Taava radiop qinngorneri suugamik? Atomit amerlanerit aallanngujaatsuupput – allanngunngisaannarput. Kisianni atomi radiop qinngorneranik nukissaqartoq allanngorarsinnaasumik nulceuseqarpoq – allanngorusuppoq, tassanngaannartumik sakkortuumillu. Soorlu qaartartuaraq utaqqisaq. Suujunnaaraangami sakkortuumik nukimmik pilersitsisarpoq. nukimmik nuclearimik pilersitsisarpoq.

Nucleusi radiop qinngorneranik nukissaligaq suujunnaaraangami sukkasoorujussuarnik ingerlasunik suaqqanik nassitsisarpoq. Taakku marluupput: beta suussuseq, soorlu atomimit minneq aqerloq, kiisalu alpha suussuseq, tassaanerusoq atmimit minneq qamutiliup aqerlua. Alpha suussutsip uumassusilinnut aseruisinnaassusaa beta suussutsimit 100-miit 200-joriaammik sakkortuneruvoq.

Ilanngullugu radiop qinngorneranik sananeqaatitallit (tamarmiunngitsut) putoqqutaarisumik nukimmik qinngortarput, taanna taaneqartarpoq gamma qinngorneq. Gamma qinngornerni x-mik qinngorneq sakkortunerpaajuvoq. Katillutik, taakku tadiop qinngorneranik anillaassuisut – alpha, beta aamma gamma- taaneqartarput atomip qinngorneri.

SLIDE

Aatsaat suujunnaalernermi suussutsip radiop qinngorneranik nukeqartup inuussusilinnut ajoqusiisinnaavoq. Radiop qinngorneranik nukiip uumassusilik eqqoraangamiuk, uumassusilik toqusarpoq aserorluniluunniit. Ajoqusersimaguni imminullu nutartersinnaassuseqarluni, taava taann auumassusilik nalinginnaatsitut alliartulissaaq – kræft assersuutitut imluunniit naalungiarsuttut sananeqaateqarnerluttutut.

 

SLIDE

1896-imi , Henri Becquerelip paasivaa ujaqqat ilaat uranimik akullit qinngornermik takuneqarsinnaanngitsumik qinngorneqartoq, taassumallu pappialaq poortuutissaq qeernertoq pitarlugu assimik filmimut pilersitsisinnaasoq. Ukiut maluk qaangiummata 1898-imi Marie Curiep urani qaarsumit peersinnanngorpa, kisiannili qaarsoq aserortigaq perlukuusoq uranimit arfinileriaammit sakkortunerusumik radiop qinngorneranik qinngortarpoq. Paasiniarpaa paasillugulu qaarsumi aserortikkami sananeqatit nutaat marluk pilersinneqartut tassaasut radium aamma plonium. Ilinniartuata paasivaa radium, aatsitassaasoq aamma gassimik aniatitsisartoq radiop qinngorneranik qinngorneqartumik, taannalu ateqarpoq radon.

SLIDE

Ilisimavarput atomi radiop qinngorneranik qinngorneqartoq suujunnaaraangami atomimut allarluinnanngortartoq. Assersuutigalugu raqdiumip atomia radonimut gassimut allanngortarpoq. Aamma radon gassi poloniummimut allanngortarpoq. Urani radiumimut allanngortarpoq, kigaakkaluamik qularnaatsumilli. Taamaattumik urani kisimiinngisaannarpoq, ilaqartuaannarpoq, taakkulu taaneqartarput uranimit tunngavillit. Soorlu urani aataqqiiusimaguni allat taakku sinneri tassaapput uranimit kingoqqisut.

 

SLIDE

1900-ukkut affaata siulliani nakorsat ilikkarpaat taakku radiop qinngorneri qanoq ulorianartigisinnaasut. 1920-mi radium gramimut $100,000 tuniniarneqartarpoq assigiinngitsorpassuarnullu atorneqartarluni, soorlu taaartumi qalipaatitit qaammarsinnaasutut. Kisianni niviarsissat inuusuttut radiumitalinnik qalipaatinik suliaqartut aammikkut nappaateqalerlutik toqusalerput, aakkut nappaat Marie Curiep paniatalu Irenep toqqutaat. Sivitsunngitsoq taakku niviarsissat, qalipaasartut saanermikkut kræfteqartalerput. Kingusinnerusukkullu aamma niaqqumikkut aamma kræfteqalerlutik. Radium maann ulorinarpallaartutut isigineqalernikuuvoq, maannalu uranisiornermi perlukutut iginneqartarluni, uranisiorfinni tamani.

SLIDE

1930-ikkunni takutinneqarpoq aatsitassarsiorfinni qaarusunni sulisut radonimit puammikkut kræfteqaalertarsimasut tusintilikkaat. Taakku uranisiortuusimanngillat, kisiannili aatsitassarsiortuullutik allanik ujarlertut, soorlu søvemik cobaltimilluunniit. Newfoundland fluorimik aatsitassarsiortut akornanni toqusartut amerlavissorsimapput naak aatsitassarsiorfimmi uranitaqanngikkaluartoq. Ilisimaneqarpoq qaqutigoortunik saffiugassanik aatsitassarsiorfiit uranitaqartuartut, taamaattumik radon aatsitassarsiorfinni tamakkunani ajornartorsiutaajuaannarpoq.

US Environmental Protection Agency (EPA) USA-mi avatangiisinut illersuiniarnermut aqutsisoqarfiup kisitsisaatitik tunngavigalugit eqqoriarpaat amerikkarmiut 20 30 tusintit puammikkut kræfteqalersartut angerlasimaffimminni radonimik najuussuinermikkut. Kisiannili radonip atomitai tamarmik uranip atomitaatut tamarmik aallartittarput, taamaattumik uranimik aatsitassarsiorfiit radonitaqarnerupput allanit tamanit. Puakkut kræfteqalersartut pujortarneq ajortut akornanni radon patsisaanersaasutut ilisimaneqarpoq.

SLIDE

Polonium tassaavoq nunarsuatsinni ulorianarnerpaaq. Radonip qinngornertut ulorianartutut sujunnaarnermini pilersittarpaa, taaneqartarlunilu suujunnaarnermi pilersitaq. Poloniumit pingasuupput uranisiorfinni, tassappullu polonium 218, polonium 214 kiisalu polonium 210.

USA-mi Los Alamos Nuclear Laboratoryp nittartagaani atuarneqarsinnaavoq polonium 210 cyanidemit toqunartunit ulorinarnerpaajusunit ilaannit 250 milliarderiaammik toqunarnerusoq. American Health Physics Society tassaasut usa-mi peqqinnissaqarfimmik soqutigisaqaqatigiit nalunaarutigaat pujortartarlutik toqusut 90 procentiisa tupat pujortagaasut polonium 210-mininnguamik akoqarnerat toqqutigisarunaraat. Polonium210 puannut ilummoorunneqartarpoq, puannilu kræfteqalerneq pilersinneqartarluni. Kisianni aamm aammut nuunneqartarpoq, taqakkut sukkasuumik milittoorutaasunik pilersitsisarlutik, ummammik unittoorfiulluni aanaartorfiulluniluunniit. Taamaalilluni polonium 210 USA-mi inunnut 400-t sinnilinnut pujortartartunut toqqutaavoq.

Oqaaseqatigiinni kingullermi toqusut tassaaginnanngillat 400 kisiannili 400 tusintit ukiumut.

SLIDE

urani aatsitassarsiorneqaraangat sinneruttut qimaannarneqartarput, radium ilanngullugu, poloniumi aamma bismutip aqerluullu qinngornitallit assigiinngitsut. Qaarsumit piiarneqartumik 85 procenti qimanneqartarpoq, tassa perlukut, tailings.

SLIDE

Aajuna uranisiornermit perlukut Ontariomi Canadami illoqarfiup Elliot Lakep eqqaaniittut 10 meterisut portussuseqartut. Tunuaniippoq taseq uranisiornerup perlukuinik ulikkaartoq 70 mio tonisinik.

Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorneq piviusunngussappat, taava ilissi 1000 million tonsinit amerlanerusunik siorarpaluttunik radiop qinngorneranik qinngornilinnik tailingseqassaasi, perlukoqassaasi. Takorloosiuk tatsit 15-nit tailingisinik perlukunik ulikkaartut, soorlu uani assimisut, Narsap eqqannguani. Tamarmillu radiop qingorneranik qinngorneqarlutik.

SLIDE

Ajornerpaajuvoq tamakku ukiuni 1000-ilikkaani 100-likkaani ulorianartumik qinngorneqartussaammata. Perlukut ilagisussaassavaat thorium 230. Affaannanngussaaq ukiut 76000 aatsaat qaangiuppata, imak paasineqassalluni ukiut 76.000 it pisariaqartinneqartut thoriumip atomitaasa sujunnaarnissaanut. Kisiannili thoriumi suujunnaariartuaarnerani, radiumimik, radonimik poloniumimillu perlukuni pilersitsiuartoqassaaq.

SLIDE

Puigorniaqinasiuk radon gassiummat immini suujunnaarnermini radiop qinngornerinut assigiinngitsunut arfineq marlunnut allanngortartoq, taakku ilagalugit aqerloq 210 aamma polonium 210. Radon silaannarmiit arfineq pingasoriaammik oqimaanneruvoq, taamaattumillu nunap qaarpiaanniittarluni, taamaattumillu angalaarnermini nunamut imermut naatitanut uumasullu nerisassaanut qinngornilinnik nakkaalaartitsisarluni. Canadap issittortaani tuttunik polonium 210-mik neqitaminni qaffasissumik akoqartumi nassaartoqarsimavoq, tamannalu pivoq tuttut nerisannaavi orsuaasat radonimik tigusillaqqinnerat pissutigalugu.

Usi aamma tassa taamak aqerloq 210 polonium 210-lu tupamut ilannguttarpoq, naggorissaatit naasorissaasunit atorneqartartut qinngorneqarmata radonillu suujunnaarnerminni pilersitai tupap pilutaanut nujaarartalinnut ilannguttarmata. Taamaattumik aqerloq qinngornilik poloniumilu tupamut ilanngullugu katersorneqartarpoq.

SLIDE

uku sioqqatut ittut sanaartornermi atorneqaraluarpata qaquguluunniit siunissami – aælaat ukiut 1000 qaangiuppata-taava radoni sanaartukkanut isaassaaq najugaqartullu gassimik angisuumik qingornitalimmik eqqussallugit. Port Hopemi Ontariomi St. Mary meeqqat atuarfiat qimagasuarneqartraiaqarsimavoq atuarfiup neriniartarfiani radoni nassaarineqartoq uranisiorfinniit radonimik akuerineqarsinnaasumiit qaffasinneqarusumik radoneqarsimammat. Patsisaasimavoq toqqammaviliornerni pinnguartarfiliornernilu sioqqat atorneqartut radiop qinngorneranik qinngorneqarsimammata. Inissiat 100-likkaat Port Hopemiittut piiarneqartariaqarsimapput taarsersorneqartariaqarsimallutilluunniit. Maanna tassa Canadap oqaluttuarisaanerani avatangiisinut saliinerit akisunerpaat suliarineqalerput 2 milliard dollarsini akeqassallutik.

Piffissap sivisuup ingerlanerani 1000 million tonsit sioqqat radio qinngorneranik qinngorneqartut ilamininngui siaruartinneqassapput -anorimit, sialummit, silaannaap allanngorneranit, naasut sorlaaniit, uumasuniit imaluunniit inuit iliuuseqarneranniit.

Innutaasut peqqissusaat tunngaveqarpoq saligaatsumik silaannarmik ilummoorussisinnaanerannik, imermik mingitsinneqanngitsumik imersinnaanerannik, peqqinniartunillu nerisassaqarsinnaanerannik.

 

Graphic by …

Sananeqaatit radiop qinngorneranik qinngorneqartut silaannarmut, imermut nunamullu isissapput.

Taakku aalisakkanut, naasunut, uumasunut inunnullu isissapput

 

Taakku ilaai ukiut ingerlaneranni kræfteqalissapput

Naalungiarsuit meeqqallu eqqorneqranissaminnut qaninnerpaapput.

 

Assersuutigalugu inuiaqatigiinni amerlasuut mingutsitsinermit eqqugaasimappata, taava oqartarput eqqugaasunut tunniussaq anginerusoq.

 

Tunniussaq angineruppat, taava peqqinnissamut sunniutissat ulorianartut, soorlu kræfteqalerneq nappaatillu kingornuttakkat takussaanerulissapput.

 

radiop qinngorneri sakkukinnerminni ingerlatiinnartumik inuit saassunneq ajorpaat, sananeqaatit ataasiakkaat saassuttarpaat. inuiaqatigiit isigigaanni assersuunneqarsinnaavoq sananeqaatinik imaq.

 

sananeqaat aseroqqasoq iminut assililluni pinngortitsippat, kigaatsunnguamik ajoqutaasoq siuariartortissavaat aatsaallu ukiut tallimat, qulit 20-luunniit qaangiunnerini sivisunerusorluunniit aatsaat qaangiuppat ersarississalluni.

 

Kiap perlukorpassuit passutarinissai akilissavai, taamanikkussamut aasitassarsirneq matoreerpat aatsitassarsiortullu tammareerpata?

Kiap katersussavai parlukut silaannarmit imaluunniit inuit mianersuaalliornerannit siaruartinneqarsimasut? Montrealimi najugaqarfinni perlukorpassuit 100.000 tonsit arlaqaqisut sanaartornermi atorneqarput.

Kina imak aningaasaateqartigissava, ilisimasaqartigissava, nukissaqartigissavalu suna tamaat ingerlassinnaallugu sulisut, naasorissaasut avatangisillu peqqinnissaannik paaqqinnitussaalluni -imaanngitsoq aatsitassarsiornerup ingerlanerani taamaallaat kisiannili ukiuni 1000-ilikkaanut aggersussanut aamma. Oqarusunnarpoq siniffeeqqamiit ilivermut, kisiannili uani iliveq pineqarsinnaanngilaq. Ukiuni qulikkaani ikittuinnarni aningaasarsiornissaq pissutigiinnarlugu, Kalaallit Nunaat imminut suliakkissaq naassaanngitsumik eqeersimaarfiusariaqartumik.

 

Uranium seminar – program

Urani pillugu isumasioqatigiinneq – Narsaq junip 11-at 2016

Uranium seminar – Narsaq June 11th 2016

 

Pilersaarutit – Program (UPDATED June 8, 2016)

 

8:30               Ammaanersiorneq tikilluaqqusinerlu – Opening and welcome

 

9:00               Ullup ingerlanissaanik peqataasunillu ilisarititsineq – Introduction of program and participants

 

9:15               Ammaanersiornermi oqalugiaat – Opening Speech – Sara Olsvig

 

9:30               Urani Naamik Narsaq saqqummiussissapput – No to Uranium Narsaq presentation –

Mariane Paviasen

 

9:45               Narsami uranimut angertut saqqummiussissapput – Yes to Uranium Narsaq presentation

 

10:00             Unillatsiarneq – Break

 

10:15             Savaatillit Peqatigiit Suleqatigiissut – Uranisiornissap savaateqarnermut kingunerisinnaasai – Sheep Farmers Association – Farming and the possible impact of uranium mining in South Greenland – Frederik Frederiksen

 

10:30             Hilu Tagoona & Jack Hicks: Nunavummi pisut misilittakkallu – Nunavummiut Makitagunarningit on Nunavut experiences

 

11:00             Oqallinneq – Debate

 

12:00             Ullup qeqqarneq – Lunch

 

13:00             Dr. Gordon Edvards: Physicians for Global Survival – uranisiorneq nakorsat isaannit – Uranium mining seen from a physician’s perspective.

 

13:30             Dr. Bill Williams: International Campaign to Abolish Nuclear Weapons, Australiami misilittakkat – Australian experiences

 

14:00             Oqallinneq – Debate

 

15:00             Unillatsiarneq – Break

 

15:30             Nunatsinni pisut: Inatsisiliornikkut aalajangiiniarnikkullu killiffiit – Status in Greenland: Legislative preparations and decision-making processes

 

Aaja Chemnitz-Larsen – Inatsisiliornikkut Folketingimi killiffik – Legislative status, the work of the Parliament of Denmark

 

Josef “Tuusi” Motzfeldt – Innuttaasunik taasititsineq demokratip ilagaa – Referendums are part of democracy

 

16:00             Eqikkaaneq – Summing up

 

16:30             Naggasiineq – Closing

 

17:00             Isumasioqatigiinneq naavoq – End of seminar

 

Maniitsumi Inuit Ataqatigiit ataatsimeersuarput

Maniitsumi inuit Ataqatigiit ileqquusumik ataatsimeersuarput ulloq marlunngorneq 15.marts 2016 nalunaaqutaq arfineq-marlunut aallartittutmik oqaluuserisassallu malillugit ataatsimeersuarneq ingerlanneqarluni.

Ataatsimeersuarneq Oqaluffitoqqami ingerlanneqarpoq, oqaluuserisassat malillugit ingerlanneqarpoq aamma ataatsimeersuartitsineq eqqissisimasumik torersumillu ataatsimeersuartuniit peqataaffigineqarpoq. Siulittaasoq Morthen Lyberth ataatsimeersuarnermi nalunaarutigaa siulittaasutut ingerlaqqinniarnani, pissutigalugu angalasuunini, qujaniarporlu siulittaasuunermi suleqatigiissimanermut, siulersuisuniillu qutsavigineqarpoq. Siulersuisuni ilaasortat aamma sinniisut ingerlaqqipput.

Siulersuisussanut qinersinermi makkua siulersuisunut ilaasortanngorput.

Siulittaasunngorpoq: Henrik Stach ”Karlsen” M.tlf.nr. 254353

S. tullia: Bolethe Kreutzmann Heilmann M.tlf.nr. 281172

Anngaaserisoq: Ludvig Lyberth M.tlf.nr. 521435

Allatsi: Peter Lyberth M.tlf.nr. 521477

Siulersuisuni ilaasortaq: Henning Jeremiassen M.tlf.nr. 284166

Sinniisoq siulleq: Sidse Lyberth Berthelsen M.tlf.nr. 272322

Sinniisup tullia: Mimi Karlsen M.tlf.nr. 587619

Kattuffimmut attaveqaat: Nuka Ole Berthelsen M.tlf.nr. 277255

Ny formand for fonden Destination East Greenland. Inuit Ataqatigiit indfrier politisk mål.

Det er et vigtigt politisk mål i Inuit Ataqatigiits kommunale samarbejdsaftale 2013 – 2017 med Demokraterne, at kommunalpolitikere i Sermersooq gradvist overlader bestyrelsespladserne til folk med de rette faglige kompetencer. Til gavn for der samfund, vi er valgt til at tjene. Vicegruppeformand for Inuit Ataqatigiit i Sermersooq, Charlotte Ludvigsen, udtaler:

Det er glædeligt, at en kapacitet som regionslægen for Østgrønland, Hans Christian Florian Sørensen, fra 1. januar 2016 overtager posten som bestyrelsesformand for DEG-fonden. Hans Christian er et fantastisk menneske, har god indsigt i moderne turisme, og er via sit arbejdsmæssige virke de seneste 25 år blevet solidt lokalt forankret i det østgrønlandske samfund. Desuden er han et ægte outdoor-menneske, fx på hundeslæde eller ved adskillige bjergbestigninger på østkysten.”

Sermersooqs kommunalbestyrelse udpegede ved tiltrædelsen i 2013 en række kommunalbestyrelsesmedlemmer som medlem i bestyrelser, hvor kommunen enten er grundlægger, medejer eller ejer. Det er dog en konstruktion, som virker mere og mere utidssvarende.

Afgående bestyrelsesformand for DEG, kommunalbestyrelsesmedlem for Inuit Ataqatigiit, Allan Pertti Frandsen, tilføjer:

Med det oplæg til en ny branding og ny strategi for Østgrønland, som vi i DEG-bestyrelsen udarbejdede i efteråret, er jeg klar til at give bestyrelsesformandsposten videre. At det bliver til så kompetent og respekteret et menneske, som Hans Christian Florian, der brænder for at udvikle Østgrønland som kulturelt bæredygtigt turistmål, er bare ekstra glædeligt. Hermed bliver opfyldelsen af et politiske mål i Inuit Ataqatigiit en ekstra stor gevinst for os alle.”

Fonden Destination East Greenland (DEG) blev i 2009 stiftet af Kommuneqarfik Sermersooq for at støtte udvikling af kulturelt bæredygtig turisme i Østgrønland. Ifølge DEGs fundats udpeger kommunalbestyrelsen 2 bestyrelsesmedlemmer. De øvrige 3 bestyrelsesmedlemmer i DEG udpeges af turisterhvervet i Østgrønland.

Yderligere oplysninger kan indhente hos:

Inuulluaqqusillunga // Med venlig hilsen

Charlotte Ludvigsen, Inuit Ataqatigiit, Vicegruppeformand

Ilaasortaq / Medlem af / Kommunalbestyrelsen, Kommuneqarfik Sermersooq

Mobil +299 534247, chlu@sermersooq.gl

 

Karo Fleischer Thomsen – Folketingimut

Karo3Vi skal tydeliggøre for det globale samfund at Grønland har en vigtig rolle.

Lad os bruge vores stemme i det globale samfund.

Stemmen skal bruges til at øge levestandarden for indbyggere i Grønland og for grønlændere der bor i Danmark.

 

Kontakt: +299 582894  – Email: figaro@greennet.gl

Gift  – 53 år – Født i Paamiut, vokset op i hele Grønland – Cand.phil i Kultur- og Samfundshistorie

 

Nunarsuarmioqatigiit eriagisassani kingornutassaannut innersuussinikkut aningaasanik isaatitsinerusinnaavugut

Nunarsuarmioqatigiit eriagisassani kingornutassaannut innersuussinikkut aningaasanik isaatitsinerusinnaavugut

Nunarput nunarujussuuvoq pinngortitaq annertooq. Pinngortitaq annertungaartoq tupinnartullu amerlangaartut UNESCO´p nunarsuarmioqatigiit kingornutassaattut eriagisatut innersuussinnaavagut. Ullumikkut nnatsinni Ilulissat eqqaanni sermip aniavia kisiat eriagisassani kingornutassatut akuerineqarnikuuvoq. Nunatta kujataani nunaleriviit kingornutassatut innersuunneqarput, sulilu akuerisaanatik.

Danmarkimi eriagisassat assigiinngitsut tallimat akuerineqarnikuupput, suliluaamma allanik innersuussaqarlutik.

Ilulissat eqqaata nunarsuarmiut eriagisani kingornutassatut allattorsimasuutigilerneqarnera pingaarutilerujussuuvoq. Takornariarpassuit amerligaluttuinnartut nunarsuarmi angalasalerput eriagisassatut kingornutassiat takuniarlugut. Tassa Ilulissanut takornariat amerleriarput, takornarissallu taakkuugajunnerupput aningaasaateqarnerullutik nunarsuarmi eriagisanik kingornutassianik takuniaasartut.

UNESCO anguniagassanik assigiinngitsunik allassimasuuteqarpoq nunarsuarmi eriagisanik kingornussiinissamut allassimavimmut ilaalernissamut piumasaqaatinik. Piumasaqaatit taakku ilarpassui nunatta pigereerpai, soorlu makkuusut:

  • Pinngortitami tupinnaannartumi, sumiiffiillu ilaat tupinnaannartumik kusanassusillit aammalu pinnissusermik tupinnaannartumik pigisalik.
  • Nunarsuup oqaluttuarisaanerani ersarilluinnartumik takussutissalik, inuuneqarsimanermik uppernassusilik, pingaaruteqartunik qanimullu takuneqarsinnaasunik nunami allanngoriartortunik takussutissalik, nunap allanngoriartorneranik takussutissalik, imaluunniit nunap ersittumik allanngoriartorneranik pinngortitalluunniit allanngoriartorneranik takutitsisoq.
  • Assersuutaalluartoq pinngortitamik nerisareqatigiit imaluunniit uumassusillit inerikiartornerinik, uumassusillit ataqatigiinnerinik, naasut uumasullu, tatsini sinerissami imartamiluunniit.
  • Sumiiffiup namminerisamik pingaarutilimmik atuinermigut pinngortitaassusilinnik assigiinngitsunik pingaartitsineranik takutitsisut, nungutaanissaminnut navianartorsiortitat naleqartillugit ilisimatusarnikkut piujuaannartitsinikkullu pingaartitsiviusut ilanngullugit.

Uagut nunatsinni najukkatsinniit ungasinnerusuliartariaqanngilagut, pinngortitami tupinnaannartumi, sumiiffiillu ilaat tupinnaannartumik kusanassusillit aammalu pinnissusermik tupinnaannartumik pigisalinnik takunniffiusinnaasumut pinissatsinnut.

Takornariaqarnerup aningaasanik isaatistiviusinnaanera pillugu suli amerlanerusunik nunarsuarmiut eriagisanik kingornussivissaattut innersuussiniarta, taakkulu ineriartortillugit, aningaasanik isaatitsivinngorlugit. Kangerluit ilaat, nunaminertat ilaat imartatttalu ilaa eriagisassatut kingornutassiariniartigit, aamma aningaasarsiorfigisinnaajumallugit.

Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit.

Inuit Ataqatigiit-nut tapersersuineq

Inuit Ataqatigiit <3Inuit Ataqatigiit-nut tapersersuineq
Inuit Ataqatigiit tapersersuineq sukkulluunniit tikilluaqquarput
aamma aningaaasatigut.
– Paasissutsissartai uani atuarsinnaavat qanoq IA tapersersorneqarsinnaanersoq
Inuit Ataqatigiit tapersersorusuppiuk?
Ataatungaani inuinnarnit tapiissuteqarnermut inatsit atuaruk.
Atuaruk / læs videre