Aqqa Samuelsen politikkimit sulinerminit tunuarpoq

Aqqa Samuelsen politikkimit sulinerminit tunuarpoq

Inatsisartuni Kommune Qeqertalimmilu ilaasortaq Aqqa Samuelsen politikkikkut sulinerminiit tunuarpoq, Qasigiannguani Juunarsip Atuarfiani pisortanngornini pissutigalugu.

  • Pisortanngorninnut atatillugu politikkikkut tunuarninnut pissutaanerpaavoq, atorfittaanni politikkikkut sumulluunniit attuumassuteqannginnissaq pingaartikkakku, apeqquserneqarsinnaassanngimmallu, Aqqa Samuelsen oqarpoq nangillunilu; Meeqqanut sullissineq uummaatsinni initoorujussuupput, taamaattumillu meeqqat atuarfianni pisortanngornissara kissaatigiuarnikuuvara, tamannalu periarfissaq takkummat naaggaarsinnaasimanagu. Tunuarneralu taamaammat politikkimi pisunik tunngaveqarani.

Inuit Ataqatigiit siulittaasuata Múte B. Egedep ugguarivaa Aqqap tunuarnera, Inuit Ataqatigiit inatsisartuni kommunemilu sullarinnera pillugu, ingammik piffissaq kingulleq inatsisartut gruppeanni aqutsilluarnera pillugu. Múte B. Egede ugguaraluarluni oqarpoq:

  • Aqqa politikkimit tunuaraluarluni, uummateqarfigisani, tassa meeqqat sullikkusummagit qularinngilluinnarpara inuiaqatigiinni sulinermigut kivitseqataalluarnini nangissagaa, siunissamilu ajunnginnerpaamik angusaqarluarnissaanillu kissaapparput.

Aqqa Samuelsenip inatsisartuni tunuarneratigut Mariane Paviasen inatsisartunut ilaasortanngusssaaq, massakkut Mimi Karlsen-imut sinniisussaalluni inatsisartuni sulivoq.

Mimi Karlsen-ip napparsimanerani sinniisussamik allamik aggersaasoqassaaq.

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta

Múte B. Egede & Aqqa Samuelsen

Inuit Ataqatigiit inatsisartuni

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Peqqinnissaqarfimmi sulisut illersorneqarlik

Peqqissaasut kattuffiata tusagassiuutinut ernumassutiminnut nalunaarutaat tamakkiisumik taperserparput. Ajutoorujussuassaagut peqqinnissaqarfimmi sulisuvut minnerunngitsumillu napparsimasut, pingaartumik peruluttut aamma napparsimalertissagutsigit. Soorunami pinngitsoorsinnaagunanngilarput immikkorluinnaq piginnaasallit utaqqisinnaanngitsumik suliassaqarnerini, ingerlaannaq sulisariaqarnissaat. Taamaattorli sulisut napparsimasullu akornanni nalinginnaasumik suliaqartussat allatulli ullut tallimat mattusimagallartariaqarnissaat pisariaqarpoq. Ullumikkut tunillatsittut ikittuaraaffiini tulluusimaarluta inissisimavugut. Siuttuvullu tamatuminnga qujaffissaraavut. Taamaattorli qallunaat nunaanni tuniluunnerup annertusiartoqqilernerani mianersornerusariaqarpugut. Nunatta matuniarneqannginnera paasinarpoq, aningaasarsiornikkut allatigullu pissutsit killilerneqannginnissaat pisariaqarmat. Taamaattorli nalunaarusiap imaata, tassalu immikkut ilisimasallit immikkut akuerineqartarnerata “atornerlunneqannginnissa” sakkortuumik kaammattutigerusupparput. Peqqinnissaqarfimmi sulisuvut, pingaartumik sinerissami amerlasuunik sulisoqarfiunngitsumi, nappaalalissagaluarpata sulisussaaleqisorujussuussaagut, tamannalu killiffigerusunnanngeqaaq. Taamaammat Naalakkersuisoq, Nakorsaaneqarfillu piaartumik iliuuseqarnissaannik piumasaqarfigaarput.

All.: Stine Egede, Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni Peqqinnissaq pillugu oqaaseqartartoq

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Soorunami nunaqarfinnik matoorisoqassanngilaq

All. Múte Bourup Egede, siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Soorunami nunaqarfinnik matoorisoqassanngilaq

Folketingimi ilaasortaatitatta oqaatigisai inuttaata akisussaaffigai.

Manna aqqutigalugu naqissusissavara Inuit Ataqatigiit partiitut siunertarinngisaannarmagu siunertarinngissaannassallugulu inoqarfinnik matooraanissaq. Inuit kikkulluunniit kiffaanngissuseqarput sumiluunniit najugaqarnissaminnut namminneq aalajangiinissaminnut. Tamanna qaqugumulluunniit apeqquserneqassanngilaq.

Inuit Ataqatigiit partiitut siunertarivarput siunertariuassallugulu inoqarfiit peqqissumik toqqammavilikkamik nukittunerulernissaat, tassanilu sulinerput aqqutigalugu ukiorpassuarni sulissutigisarput, sulissutigiuassallugulu.

Innuttaasut sumi najugaqarnissaminnut nammineq aalajangersinnaatitaanerat aamma ima isumaqarpoq qinikkatut pisussaaffeqaratta, aamma innuttaasuni namminermi, inoqarfiit peqqinnartumik nukittuumillu inissisimasut toqqammavilernissaannut ineriartortittuarnissaannullu.

Tamatta akissussaaffigaarput.

Inuit Ataqatigiinniit aamma erseqqissaatigissavarput pissutsit piviusut tassaammata inoqarfinni tamani, annerusumik minnerusumilluunniit, ajornartorsiuteqaratta ammasumik matoorinatalu oqaluuserisariaqakkatsinnik iliuuseqarfigisariaqakkatsinnik, qinikkatut inuiaqatigiittullu akisussaaffitsinnik, inuiaqatigiit siunissami peqqissumik toqqammaveqarlutik ingerlanissaat ineriartortuarnissaallu.

Illoqarfiit nunaqarfiillu siunissaat pillugu, qanoq attanneqarsinnaasumik iliuuseqarfigissanerlugit ineriartortissanerlugilluunniit oqallisiginissaannik iliuuseqarfiginissaannillu pisussaaffeqarpugut.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiillutik aallarteqqipput

All.: Inuit Ataqatigiit, Inatsisartuni

Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiillutik aallarteqqipput

Inuit Ataqatigiinni Inatsisartuni nutaartaqaqarpoq. Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni gruppianni siulittaasoq nutaaq toqqarneqarsimalerpoq. Aqutsisoq nutaaq tassaalerluni Aqqa Samuelsen, taamaasillunilu tunniusimaqaluni sulilluarsimaqisorlu gruppimi aqutsisimasoq Mimi Karlsen taarserlugu. 

’’Siullermik nuannaarutigaara tatigineqarlunga taamatut periarfissinneqarama. Qilanaaqaanga, aammalu misigisimavunga gruppimi siulittaasunngoramali aallartilluarlunga. Aqutsisutut sulinissara soorunami pimoorunniarpara, minnerunngitsumillu Mimi Karlsenip aqutseriaatsimik tunniussarpassui nangeqqikkumallugit ingerlatsiumaarlunga. Qularutissaanngitsumik suliassanik nunatsinnut inuiaqatigiinnullu pingaarutilissuarnik suliassaqaratta, ulluinnarni Inatsisartut gruppitsinni aqutsisutut tunniussimaffigeqqissaassavara. Tamannalu nalunngilara Inatsisartuni tamatta Inuit Ataqatigiit sinnerlugit ilaasortaasugut ilisimaarigipput.’’ Aqqa Samuelsen, taama oqarpoq.  

Aqqa Samuelsen sunngiffimmini guitarerluni erinarsoqattaarluni aliikkusersuiuarnera inuit ilisimalluarpaat. Inuusuttunik aqqutissiuussinissani pingaartilluinnagaraa, inuusuttortatta timikkut tarnikkullu nukittunissaat qulakkeeqataaffigerusullugu siornatigut suliniuterpassuaqartarpoq.

Mimi Karlsenip sulinngikkallarnerani Inatsisartutut sinniisussatut ilaasortanngorallartoq tassaavoq: Mariane Paviasen.

Mariane Narsarmiuuvoq kujataanilu malunnaatilimmik sulilluartartutut ilisimaneqarluarluni. Immikkullu politikkikkut soqutigisarivai kujataani innuttaasunut eriaginnittumik, mingutsitsinngitsumik pinngortitamullu ataqqinnittumik ineriartortitsisoqarnissaa pingaartitaralugu, tamannalu aamma ilaatigut timitalertareerpaa, suliffimi avataatigut ”URANI NAAMIK”-mi siulittaasutut sulilluartuugami. Inersimasunik meeraqarpoq, ningiuullunilu. Ilinniagarivai: HK assistent, H.I. S. operarør (heliportimi mitsitsisartutut), aammalu Aqutsisutut ilinniagaqarsimalluni (Aqutsisoq – Ledelses akademi).

Taamatut naatsunnguamik nalunaaruteqarluta ilisarititsilaarpugut, Aqqa Samuelsen minnerunngitsumillu Mariane Paviasen tikilluaqquagut, qilanaarlutalu suleqatiginissaannut ilisimasaat misilittagaallu assorsuaq gruppimut iluaqutaalluarnissaat qularutiginngeqaarput. Inatsisartut ukiuat nutaaq aallartippoq, kiinnat nukiillu nutaat saqqummerput, siulersuinerlu nutaaq tikilluaqqulluarlutigu. Piumassuseq siunertarlu allanngujaatsut ukiaq manna aamma atorumaaripput Inuit Ataqatigiinniit qularutaassanngilaq.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Ikorfartorneqartariallit salliutillugit aningaasanik aqutsisoqanngilaq

Allattoq: Bendt B. Kristiansen, Inuit Ataqatigiit, Avannaata Kommunia

Ikorfartorneqartariallit salliutillugit aningaasanik aqutsisoqanngilaq

TILIOQ qujanaq, Qaanaami nunaqarfiinilu pissutsit taamaattussaannartut isingineqalersimasullusooq qaqilerneqarmata. Innarluutillit atungaat, meeqqat inuusuttullu immikkut pisariaqartitsisut, pittaasumik sullinneqannginneq, pisortat tikikkuminaassusaat nalunaarusiamilu taakkartorneqartut allat ersarilluinnartumik qulaajarneqarnerannut qujanaq.

Ukiuni kingullerni kommunip aningaasanik missingersuusiortarnermini ikorfartortariaqarnerusunut aningaasaliissutinik naammattunik illikartitsisarsimannginnera nalunaarusiami takuneqarsinnaavoq.

Isumaqarnarpoq kommunimi ilaqutariinnut, meeqqanut inuusuttunullu, meeqqallu atungaasa pittanngorsaavigineqarnissaannik suliniuteqartutut saqqummilaarniartarnerup nalaani suliat naammattumik uummateqarluni suliarineqartarsimanngittut.

Inuttut ataasiakkaatut pisinnaatitaaffiit kialluunniit atorsinnaasariaqarpai, innarluutiliunguni meeraanguniluunniit immikkut pisariaqartitsisoq, taakkununngalu Avannaata Kommuniani sumiginnaavugut. Innuttaasut aningaasaataannik aqutsinermi pikkorinnerusariaqarpugut, inuillu pisariaqartitsisut salliutillugit missingersuusiornerit ingerlanneqartariaqarput, asfalt-ilerngusaannersuaq kingullinngorlugu! Ukioq 2021-mut missingersuusiorneq aallartereerpoq, Avannaata Kommuniani siuttuusut Inuit Ataqatigiinnit kaammattorusunnarput innuttarisagut ikorfartortariaqarnerusut salliutillugit missingersuutit 2021-mut inississussagingut, asfalt-iterinersuaq kingullinnguutsilaarlutingu, taamaassappat Siumup missingersuutit 2021-mut akisussaaqataajumaarnerput naatsorsuutigiumaarpaa.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Akissut erseqqissoq piumavarput

All.: Sofia Geisler // Stine Egede, Inuit Ataqatigiit Inatsisartut

Akissut erseqqissoq piumavarput

Peqqissutsimut Naalakkersuisoq, Anna Wangenheim, julip ingerlanerani oqaaseqarpoq kræft pillugu pilersaarut ukiaanerani Inatsisartut ataatsimiinneranni Naalakkersuisut saqqummutissagaat. Takusinnaasagut naapertorlugit oqaluuserineqartoq oqaluuserisassanut Naalakkersuisuniit ilanngunneqarsimanngilaq, naatsorsuutigilluinnarparpulli 2019-imi Inatsisartut aalajangigaat taanna pillugu Naalakkersuisut iliuuseqarnermik malitseqartitsinissaat.

Tassami Inatsisartut 2019-imi upernaakkut ataatsimiinnerminni isumaqatigiissutigaat Naalakkersuisut peqquneqassasut kræftimik nappaateqarnerup paasineqarnerata kingorna ullut 28-t qaangiutsinnagit kræfteqartut katsorsarneqarnissamut pilersaarusiuunneqartarnissaannut periarfissanik misissuinissamut. Aammalu kræftimik eqqugaasimalluni paasineqarnermiit sivisunerpaamik ullut 30-t qaangiutsinnaagit katsorsarneqarnissamut neqerooruteqartoqarsinnaaneranik misissuisssasut. Naalakkersuisut akisussaaffigivaat Inatsisartut aalajangigaannik piviusunngortitsissallutik, taamaattumillu Naalakkersuisut aperissavagut pisussaaffitsik naapertorlugu aammalu neriorsuutigeriikkamittuut oqaluuserisassap ukiaanerani ataatsimiinnissamut ikkunneqarsimannginnera sumik patsiseqarnersoq.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Ilinniartitaanerup iluarsartuuteqqinniarnera unittuuissorami?

All.: Sofia Geisler // Peter Olsen, ilaasortat, Ilinniartitaanermut, Kultureqanermut, Ilageqqanermullu Ataatsimiititaliaq

Ilinniartitaanerup iluarsartuuteqqinniarnera unittuuissorami?

Ukiaanerani Inatsisartut ataatsimiinneranni ilinniartitaanerup iluarsartuunneqarnissaanut tunngasut Naalakkersuisunit saqqummiunneqarnissaat takusinnaanngilarput pilersaarutaasoq. Tamanna Inuit Ataqatigiinniit ima paasivarput politikkikkut suliassanngortitassamik Naalakkersuisut suli piariigaqanngitsut.

Ilinniartitaaneq pillugu iluarsartuusseqqinniarluni sulineq unittuuissorsimanerami?

Taamaassimappat Naalakkersuisut oqaluttuuttariaqarpaatigut qinigaaffiit maannamut marlunngulersut ingerlaneranni sulinerup ingerlanneqartup sumut killinneranik.  

Iluarsartuusseqqinnerli suli ingerlanneqarpat Naalakkersuisoqatigiit Inuit Ataqatigiinniit kaammattoqqikkusuppagut sulinerup tamatuma isummerfigeqqinnissaanut. Sulisinnaasut pigineqartut atorlugit meeqqat atuarfiat ukkatarineqartariaqarpoq, mannalu tikillugu suleqatigiissitaniit saqqummiunneqarsimasut innersuussutit atuuttussanngortinnissaq qulakkeerlugu. Iluarsartuusseqqinnermut atatillugu suliniarnermi maannamut suleqatigiit innersuussutaat meeqqat atuarfiannut ilaqutissanngortinneqarlik. Pitsanngorsaatissat 2015-imi nalilersuinermi tikkuarneqareerput, taakkulu piviusunngortinnissaat utaqqinneqartariaqanngilaq iluarsartuusseqqinnissap siunissami qaquguugaluarnersup piviusunngortinnissaanut.

Inuit Ataqatigiinniit piareersimavugut suliassamik kivitseqataanissamut. Taamaattumik partiit tamarmik tunuliaqutsigaannik meeqqat atuarfiat pillugu isumaqatigiissummik Naalakkersuisoqatigiit aqqutissiuusseqqullugit kammattorpagut.

Inuit Ataqatigiit anguniagaat tassaavoq meeqqat atuarfiat nukittooq, meeqqanut amerlanernut iluatsitsiffiusutut misigisimatitsisoq, taamalu inersimasunngornermi nammineersinnaassutsimik tunngavileeqataanissamut qulakkeerinneqataasoq.

Taamaammat isumaqarpugut iliuuseqarnissaq massakkuussasoq, atuartitsinerup pitsaassusaa eqqarsaatigalugu. Meeqqat atuarfiata ukkatarineqarnissani assut atorfissaqartippaa. Massakkut. Meeqqat arlaqaqisut ukiut 10-it meeqqat atuarfianneereerlutik atuarfik qimattarpaat tassaniissimanertik arlaannaannulluunniit atorsinnaanagu. Tamanna pitsaanngilaq, inunnut ataasiakkaanut pineqartunut inuiaqatigiinnullu.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

IA: Namminersorlutik Oqartussani atorfinitsitsinerit nutaat unitsinneqartariaqarput

Allattoq: Inuit Ataqatigiit siulittaasuat, Mute B. Egede

IA: Namminersorlutik Oqartussani atorfinitsitsinerit nutaat unitsinneqartariaqarput

Nunatsinni allaffissorneq annertuallaalersimavoq, inunnut nukiit toqqaannarnerusumik atortariaqalerpavut.

Innuttaasut kiffartuunneqarnerat eqaannerusoq atugarissaarnerulernissaallu siunertaralugu, kiisalu aningaasaqarnikkut inissisimanitta pitsaasumiinnginnera tunngavigalugu nutaamik aaqqissuussinissamut sapiissuseqartariaqarpugut.

Allaffissornernerujussuarmik ingerlatsinerput isiginngitsuusaaginnarsinnaajunnaarparput. Ullutsinnut uagutsinnullu tulluussartariaqarparput. Alloriarnerlu siulleq tassaasariaqarpoq atorfinitsitsinerit nutaat unitsinneqarnissaat. Tassani atorfiit pisariaqavissut soorlu peqqinnissaqarfimmi isumaginninnermilu pineqanngillat.

Ataatsimoorfiginiartigu inuit qitiutillugit sullissineq pisuussutittalu atorneqarnissaat, eqaatsumik aaqqissuussaanitta nutarterneratigut.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Nunatsinni suliffeqarfiit sanaartortut Naalakkersuisunit periarfissinneqarlik

Allattoq: Inuit Ataqatigiit, Politikkikkut oqaaseqartartuat, Aqqaluaq B. Egede

Nunatsinni suliffeqarfiit sanaartortut Naalakkersuisunit periarfissinneqarlik

Naalakkersuisut sakkortusiartuinnartumik suliffeqarfiit nunatta avataaneersut kisiisa periarfissarsiuussinnaanngilaat. Sanaartorneq sumiiffippassuarni uninngavoq. Aamma massakkut Naalakkersuisut nutaamik piumasaqaateqarput inissiani sanaartorneqartussani sanariaaseq nutaaq piumasaqaatiliullugu nunatsinni suliffeqarfippassuit aningaasarsiorsinnaanerat mattuppaat.

Naalakkersuisut aalajangiinerat nunatsinni suliffissaaleqinerup annertusineranik kinguneqarsinnaanera ernummatigaara. Ilaqutariit arlallit ulluinnarni inuuniarnikkut pitsaanngitsumik sunnerneqarnissaat periariarfissanngussaaq. Nalunngereerparpummi misilittagaqarfigalugulu suliffeqarfiit sanaartortut aningaasanik kaaviiaartitsinerat annikinneruleraangat sulisuminnik soraarsitsiortortarnerat. Isumaqarpunga Naalakkersuisut malartaasiinnaratik aningaasarlu kisiat tunngavigalugu aalajangersaanatik mianersuussassat allat aamma isiginiartariaqaraat.

Suliffeqarfissuit nunatsinni pingasuinnaat Naalakkersuisut piumasaqaataat malillugit sanaartorsinnaasut tusagassiorfitsigut oqaatigineqarpoq. Suliffeqarfiit pingasuinnaat sanaartugassanik annernik kisermaassilissappata ernumanartoraa sanaartornermut akit qaffannissaat. Tamatuma malitsigissammagu atuisut akiliutissaasa qaffasinnerulernerat. Nunatsinni sanaartugassanik suliariumannittussarsiuussisarneq malillugu unammilleqatigiinneq eqaatsoq akikinneqqusaatsitsisarnerlu suliffeqarfinnut ikittuinnarnut atuutilissappat akit qaffannissaat qularutissaanngimmat.

Nunatsinni innuttakitsumi sanaartugassat aningaasaliissutaasarnerat suliffissaqartitsiniarnermut isumalerujussuupput. Naalakkersuisut taamak aalajangernerat qularnanngitsumik aamma kommunit ilaasa akileraarutitigut isertitassaraluaminnik annaasaqaatigissavaat. Suliffeqarfissuit angisuut pineqartut illoqarfinni qitiusoqarfimmiimmata, sanaartukkallu anginerit illoqarfinni anginerni angerlarsimaffeqartuunerat tunngavigalugu aningaasarsiorneq sakkortuumik qitiusumut ”illuariassasoq” qularnanngitsumik pilersinneqartussaalluni.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Naalakkersuisut kaammattorpagut sanaartoriaaseq immikkuullarissoq kissaatigisimasartik, aamma sulisartoqarnermut attuisussaasoq minnerunngitsumillu sanaartornermik akit qaffaatigisassaat, kommunillu ilaasa akileraarutitigut annaasaqaatissaat pillugit mianersuusseqqullugit. Naalakkersuisut suliffeqarfissuarnik pingasuinnarnik periarfissiiniarnerat navianarluinnartumik kinguneqarsinnaammat ernumassutigaarput. Naalakkersuisut eqqarsaqqittariaqarput, suliassaq annertooq inuiaqatigiinnut pitsaanngitsumik sunniuteqarsinnaasoq nalilersoqqittariaqartorlu tamatsinnut eqquinerloqqunagu.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Qinikkat qiningaanertik salliutittariaqarpaat

Allattoq: Nuummi Inuit Ataqatigiinni siulittaasoq, Leif Saandvig Immanuelsen

Qinikkat qiningaanertik salliutittariaqarpaat

Nuummi Inuit Ataqatigiit ulluni makkunani qinikkatut sulinermi pissutsit iliuuserineqartullu naammagiunnaarpaat.

Nuummi Inuit Ataqatigiinniit nunatsinni naalakkersuinikkut ingerlatsineq ataatsimut isigalugu naammagiunnaarluinnarparput, Naalakkersuisuni Kommunemiluunniit sulineq pineqarpat.

Malunnarpallaalerpoq qinikkat neriorsukkatik tunuinnarlugit imminnut sullisilersarnerat.

Ersarippallaaqaaq qinikkat suliassaminnut tunniusimanerat annikilliartuinnartoq, allaat akissarsiutigiinnarlugu sulinertut isigineqarsinnaalerluni. Tamanna qinersisartunik killuussinertut oqaatigisariaqarpoq.

Assersuutit:

Naalakkersuisut qinersinermi kingullermiilli inuiaqatigiinnut matoqqalluinnartumik periuseqarnerat, tusarniaanerit kisiisa aqqutigalugit inuiaqatigiinnut ammanerarlutik ingerlatsisut.

Covid 19 pissutigalugu inuiaqatigiinnut pinngitsaalisamillusooq ammarnissaasa tungaannut, matoqqalluinnarnerli atuuteqqilerpoq nunatta avammut ammaqqinneqarnera killigalugu.

Aammalu Kommuneni qinikkat tunuartorpassuusarput qineqqusaarnikuunertik sullissiumanikuunertillu puigorluinnarlugu, akunnerminniluunniit avissaartuunneq peqqissaartumik sulinissaraluamut innarliisartoq pitsaassutsimik apparsaaqataavoq.

Nuummi Inuit Ataqatigiit isumaqarput Naalakkersuinikkut sulineq ileqqorissaarfiusumik ingerlatsiffiusariaqartoq. Qinikkat amerlavallaat saniatigut atorfeqarput, tamannalu inuiaat qinikkanut tatiginninnerannut apparsaaqataavoq. Qinikkat maanna issiasut arlalissuarnik aallutaqarput ilaat kommunalbestyrelsemi issiapput, aalisartut, café-uteqanngikkunik imerniartarfiutillit, saniatigullu suliffillit il. Il.

Taamaattumik Nuummi Inuit Ataqatigiit oqallissaarutigaarput qinigaaffinni annerpaamik marluinnarni qinikkat issiasalernissaat. Ilutigitillugu qinikkat ukioq kaajallallugu qinikkatut sulisalissasut, allanik soqutigisaminnik aallutaqaratik. Taamaaliornikkut inuiaqatigiinnut sullinniakkanut tamakkiisunik piffissaqarlutik tunniusimallutillu sullissinissaat angujumallugu.

Inatsisartut qinikkallu tatigineqassappata partiit ersarissunik qinikkanut ileqqoreqqusaasunik suliaqartariaqarput. Inuillu kikkulluunniit takusinnaasaannik ileqqoreqqusaasut saqqumitillugit. Ass. arnanut isiginnittaaseqarneq qulaarneqarmat ileqqoreqqusaasut allassimanngitsut ajornartorsiutaalerput, tamakkua inuiaqatigiittut ilinniarfigissangutsigit oqaasiinnaanatik partiinit tamanit iliuuseqarfigineqarnissaat kaammattuutigerusupparput.

Nuummi Inuit Ataqatigiit kissaatigaarput sunulluunniit qinikkat pissusilersuutigisartagaat taamaaginnalersimasut eqqarsaatigilluarneqarnissaat iliuuseqarfigineqarnissaallu.

Nuummi Inuit Ataqatigiit sinnerlugit

Siulittaasoq

Leif Saandvig Immanuelsen

Mobil: 534734

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Imarpik qulaallugu angalanermi malitassat sukaterneqarlik

Imarpik qulaallugu angalanermi malitassat sukaterneqarlik

Nunatta avataaniik imarpik qulaallugu angalanermi Norsap Kangerlussuarmut tikinnissaa akunneq ataaseq sioqqullugu illorsuaq tikittarfik kangerlussuarmi innuttaasunut piffissamilu tassani angalasuunngitsunut COVID-19 pissutaalluni matuneqarallartarpoq, nakkutigineqartarlunilu angalasuunngitsunik isertoqannginnissaa, tassani pineqarluni angalasut akulerutsinnaveersaar-neqassammata. Tamanna eqqarsaatigalungu innuttaasunik illersuineruvoq kusanartoq.

Kisianni COVID-19 pissutaalluni oqartussaniit taama aaqqiisoqarsimanera equngavallaartoq akuersaarneqarsinnaanngitsorlu uanga isumaqarpunga. Pis-sutigalungu imarpik qulaallugu angalasut igerlaqqinnissap tungaanut qanor-luunniit pisinnaapput, tassa illorsuarmiik ingerlaqqinnissaq utaqqillugu anisin-naapput sumukarsinnaallutilluunniit. Pisiniarfiusinnaasut Pilersuisoq, nammi-nersortuaqqallu pisiniarfiusinnaasut iserneqartarlutik, taamaattoqarneranilu Kangerlussuarmi innuttaasut imarpik qulaallugu angalasunut akuliuttarlutik.

Tamanna COVID-19-mut tuniluunnaveersaartitsineq isumaqanngilluinnartoq Kangerlussuarmi innuttaasuusungut isumaqarpugut aaqqiisimanerlu pissuta-galungu ernumassuteqarluta. Aamma taamaappoq Norsap Kangerlussuarmut tikinnerata nalaani sinerissamiit angalasorpassuit tikerartarput akuliuffi-geqqusaanngitsunut akuliuttarlutik.

Isumaqaraanni nualluummut COVID-19-mut tuniluunnaveersaartitsiniarluni pissutsit equngasorujussuit ataqatigiinngilluinnartullu nunatta inuit eqqarsaati-galungit pissutsit eqqarsaatigeqqinneqartariaqarput. Nunarsuatsinni nualluut COVID-19 annertoorujussuarmik suli tuniluummat.

Taamaammat siunnersuutigaara tuniluuttoqarnissaa pinaveersaartinniarlugu isumalimmik iluatsittumillu sulinikkut imarpik qulaallugu angalasut Kangerlus-suarmi illorsuarmiik aamma aneqqusaajunnaartinneqassasut. Taamaassin-naanngippat innuttaasunut iseqqusaannginneq isumaqanngilaq. Akerliuniaan-narnertut isumaqanngilaq malitareqqusalliukua equngavallaarneri aaqqiivigi-neqartariaqartut. Oqartussaniit isumaliuutigineqaqqittariaqartoq kissaatiginarpoq, suli nunatta inuinik COVID-19 eqqarsaatigalungu illersuineq pissappat.

Johan Lange

Kangerlussuarmi Nunaqarfinni Aqutsisuni Ilaasortaq

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Perorsaanermik Ilinniarfik inerisaqqilli

Perorsaanermik Ilinniarfik inerisaqqilli

Naalakkersuisooqatigiilersut kingulliit isumaqatigiissutaanni takuneqarsinnaavoq Ilulissani Ilinniarnertuunngorniarfiliorsinnaanissamik periarfissamik misissuisoqassasoq isumaqatigiissutigigaat.

Tamanna Inuit Ataqatigiinni isumaqatiginatigu oqaatigissavarput. Siullermik Aasianni ukiorpassuanngortuni Ilinniarnertuunngorniarfik ingerlalluartoq, ilinniartuilu amerlasoorpassuit ullutsinni inuiaqatigiinni iluaqutaangaarlutik inerisaaqataasut takusinnaavagut.

Aasiaat ukiorparujussuarni ilinniartoqarfittut ingerlareersoq, illoqarfiullu ulluinnarni ingerlaasianut peqataalluinnartoq sooq innarlerneqassava?

Isumaginninnikkut suliassagut annertupput

Nunarput isumaginninnerup perorsaanerullu iluani sulisunik ilinniarsimasunik amigaateqartorujussuuvoq. Kialuunniit tamanna ilisimaarivaa.

Qanittumi nalunaarusiaq “ViVe” rapportimik taaguusigaq saqqummerpoq. Tassani meeqqat angerlarsimaffii, kommuuninit, namminersortunit kiisalu Namminersornerullutik oqartussanit pigineqartut misissuiffigineqarlutik. Aammaarluni tassani erseqqissarneqaqqippoq qanoq nunatsinni ilinniarsimasunik sulisussaaleqineq annertutiginersoq.

Naalakkersuisut Ilaqutariinnermut Politikkiat 2020-2030-mut atuuttussaq saqqummeqqammerpoq. Ajunngitsorpassuarnik imaqartoq atuarneqarsinnaavoq. Taamaattorli apeqqusernartua uaniippoq; naak sulisussat?

Kinguarsaqqissinnaanngilagut annertuumik inulerinerinerup silarsuani sulisussanik ilinniartitsinissamik nuna tamakkerlugu pilersaaruteqalernissamut.

Meerartavut pingaartillugit inerisassagutsigit sulisut ilinniarsimasut, sakkussaalatsinngitsut pisariaqartilluinnarpagut. Minnerunngitsumillu akissaatimikkut iluarisimaarinnillutik naleqartinneqarlutillu misigisimasut.

Ilinniarnertuunngorniarfik nutaaq pinnagu, Ilulissani inulerinermik ilinniarfik inerisaavigeqqinniarli

Isumaginninnerup silarsuani ilinniartitaaneq nukittunerusoq kateritsitsisoq pilersinneqarniarli. Isumaginninnermut, Ilinniartitaanermullu Naalakkersuisoqarfiit piaartumik tamanna iliuuseqarfigilissuk. Naalakkersuisoqarfimmi ilinniartitsinermut aningaasaliissutaasartut Ilinniarfiup ingerlatilerligit, taamaalilluni ilinniartitaaneq ataatsimoornerusoq inerisarneqarsinnaalissaaq. Ullumikkutut ilinniartitsinerit pikkorissarnerillu immikkut ingerlanneqartarunnaartillugit. Inuit Ataqatigiit tamanna peqataaffigissavaat.

Inulerisut aaqqiissuussaanikkut iliuuseqarfigitigit

Iluaqusernavianngilagut ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit Ivaaqakkutut ittut ineqartuutai Sisimiunut nuunneqarpata. Sisimiuni aamma sulisussaaleqisoqarpoq. Ilinniartitsinerumuna annertusarneratigut, immikkullu piginnaasalinnik ilinniartitsinerup aallunneqalerneratigut minnerunngitsumillu akissaatit pitsanngorsarneqarnerisigut nunatsinni inulerinerup silarsua pitsaasup tungaanut saatsikkiartulersinnaagipput.

Aap angajoqqaat meeqqaminnut akisussaasuupput, kisianni aamma nalunngilarput angajoqqaat sulinerini kikkut meeqqanut samminnittuusartut.

Ullumikkut meeqqat immikkut pisariaqartitsisut amerlatsinnikuungaarmata sulisut ilinniarsimagaluilluunniit erniinaq artorsarlutik suliffinnut allanut nuuttarput. Amerlasuutigut sinneruttarput ilinniarsimanngitsut. Tamatuma ilaatigut kingunerisarpaa meeqqerivinni nukissaqannginnerujussuaq meeqqanut ineriartortitsinermik samminnittumik suliaqartitsinissaq. Meeqqat amerlasuut “nakkutigisassaanaallutik” paarineqartarput. Assaat kissalaartut aatsaat taamak nunatta pisariaqartitsigilerpai, taamaattumik Naalakkersuisooqatigiit iluunngarlunga qinnuigissavakka Ilulissani Perosaanermik ilinniarfiup inerisaqqinnissaanik suliamik aallusseqqullugit. Ilinniarnertuunngorniarfiit nunatsinni naammaqaat.

Stine Egede, Inuit Ataqatigiit

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Eqqaaniut – Ivalo Egede

Asseq: Suliffigissaaneq pillugu siunnersuisooqatigiit

Asseq: Suliffigissaaneq pillugu siunnersuisooqatigiit

Eqqaaniut – Ivalo Egede

Inuit Ataqatigiinni Ivalo Egedep toquneranik nalunaarut aliasulluta tiguarput. Kalaallit Nunaat arnamik nukittuumik, inuiaqatigiinni atorfiit qaffasinnerpaat aamma arnanit atorfigineqarsinnaanerannik takutitsisumik maligassiuisumillu annaasaqarpoq.

Ivalo Egede inuusunnerminilli inuiaqatigiinnut akuuvoq, nunarpullu ineriartorfiusoq, assigiinngisitaartoq nunarsuarmullu ammanerujartortoq ilusilersueqataaffigaa. Sunniuteqarfigisimasai siammasissuupput, Aasiviit aaqqissuunneqarlutik pilersinneqarnerannut suleqataanermiit, inuiaqatigiinni qullersatut atorfinni assigiinngitsuni atorfeqarnermigut nunatta ineriartornera sunniuteqaqataaffigaa.

Ivalo inuppassuarnit nuannaartorineqarlunilu ilisarisimaneqarpoq, minnerunngitsumillu qanigisaminit arnatut asannittutut, silassorissutut, pimoorussisutut, qanilaartutut isummaminillu aalajangiusimalluartutut ilisimaneqarpoq. Ivalo qullersatut atorfeqartarnermigut arnanut inuusuttorpassuarnut maligassiuisuuvoq, taamaaliornermigullu ullumikkut arnat inuiaqatigiinni akisussaaffinnik pingaarutilinnik atorfeqalernissaannut aqqutissanik oqilisaasuullunilu ajornannginnerulersitseqataalluarluni. Naligiissitaanermik ilungersuuteqarnermi arnallu qullersatut atorfinnik pissusissamisoortumik atorfeqartarnissaannik kaammattuiuarnerata namminissarsiornanilu ilisimasaminik misilittakkaminillu avitseqatiginnittuarnerata amerlasuut ineriartortitsinermut peqataanissamik kaammattorlugillu pilerilersippai. Nammaqatiginneriaaseq taamaattoq inunnilu ataasiakkaani piginnaasanik tappiffeqarneq maqaasissaqaarput.

Nunatsinni inuppassuit assigalugit Ivalo Egedep nunatsinnut tunniussaanut innuttaasunillu malunnaateqarluarsimaneranut qujamasoqaagut. Inuit Ataqatigiit aamma Ivalo Egede immikkut qutsatissaqarfigaarput, siulersuisuunitsinni suleqataanermigut, partiip aallartisarnerani toqqammavileeqataanermigut Naalakkersuinikkut ullumikkut killiffimmut sunniuteqarsimammat.

Ivalo Egedep erneranut asangaagaanut ilaqutaanullu kiisalu Ivalop ilaqutaanut ikinngutaanullu misiginneqataangaarnerput apuukkusupparput.

Ivalo Egedep eqqaaneqarnera ataqqinartuuli.

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat sinnerlugu

Múte Bourup Egede

Siulittaasoq

Asseq: Suliffigissaaneq pillugu siunnersuisoqatigiit
Asseq: Inuit Ataqatigiit aviisiannit Aningaamit tigusaq; 1987-imi arnat sorsuuteqarlutik suliarisimasaat

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Inatsisit tamatsinnut atuupput aamma Naalakkersuisut Siulittaasuannut

Inatsisit tamatsinnut atuupput aamma Naalakkersuisut Siulittaasuannut

Naalakkersuisut SIulittaasuata aalisartumut ikiuunnera ajunngilaq. Imaanngilarli ikiuunnissat inatsisit malinnagit pissasoq.

Naalakkersuisut Siulittaasuata aningaasarsiorfissamisut soqutigisaminut aqqutissiuussilluni aalajangeeqataasimanera inatsisit naapertorlugit inerteqqutaavoq. Inuit allat taamaaliorsimasuuppata aamma inatsisit malillugit unioqqutitsisimasutut nalilerneqassagaluarput. Imaanngilaq Naalakkersuisut Siulittaasuat inatsisit avaqqullugit sulisinnaatitaasoq. Naamik kimulluunniit inerteqqutaavoq. Tamatsinnut inerteqqutaavoq. Naalakkeruisut SIulittaasuata inatsisinik uniuinissamut akuersaarnera, inuit allat aamma inatsisinik uniuinissaannut akuersaarnertut paasineqarsinnaammat akueriuminaappoq.

Inuit Ataqatigiit politikkikkut oqaaseqartartuattut erseqqissarlara Naalakkersuisut Siulittaasuata iliuusaa akuerinnginnatsigu. Innuttaasut salliutinnagit Imminut sullinneq akuerinngilarput. Aalisartorpassuit sineriammi nipisaat suaannik aningaasarsiorluarsinnaagaluarnerat, taamatullu ilaqutariit aalisartukkormiut aningaasarsiornerusinnaanerat pinngitsoortimmagu pitsaasuunngilaq. Nipangiutiinnarnagu uparuaaneq ajortuunngilaq. Inatsisit malitassat inunnit suliffeqarfinniillu tamanit malitsinneqarnissaat siunertaralugu Naalakkersuisut akisussaaffeqarput. Aamma Naalakkersuisut inatsisinik malinnittussaapput. Nassuiaat takinerunngilaq.

Inuit Ataqatigiit kiinaannguusaarutissaqanngilagut. Inuk qinigaaguni imaanngilaq qaffattoq,- inuiaqatigiinnut kiffartuussissaaq.

Partii Siumut pisut qanoq isumaqarfigaasigit? Demokraatit pissutsit nalaatavut qanoq isumaqarfigaasiit? Tamattami naligiilluta inatsisit “ataanni” inuuvugut. Imaanngitsoq qinigaagutta inatsisit unioqqutittaqattaarlugit ingerlatsissasugut. Inatsisit naapertorneqartussaapput. Isummerfigisariaqarparsi. “Pissaaneq innuttaasut pigisaat qinikkamut attartortitaasoq” maniguuttumik naapertuilluartumillu atorniartigu. Naalakkersuisooqatigiit inatsisiliortuugassi aperilassi: Inatsisit malinneqarnissaat naqissuserniarpisiuk?

Inuit Ataqatigiit Politikkikkut Oqaaseqartartuat

Aqqaluaq B. Egede

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Covid-19-ip ajornartorsiortitsinerani politikkikkut siuttuulluarnermik iliuuseqarsinnaanermillu takutitsisinnaasumik borgmestereqarnerput Kommuneqarfik Sermersuumi Inuit Ataqatigiinniit tulluusimaarutigaarput.

Covid-19-ip ajornartorsiortitsinerani politikkikkut siuttuulluarnermik iliuuseqarsinnaanermillu takutitsisinnaasumik borgmestereqarnerput Kommuneqarfik Sermersuumi Inuit Ataqatigiinniit tulluusimaarutigaarput.

Nunarsuaq tamakkerlugu ajornartorsiornermi naatsorsuutigeriinngisamik aalajangiinerpassuit nalaanni Kommuneqarfik Sermersuumi angerlarsimaffeqanngitsut ikiorasuarneqarput. Tamanna pillugu borgmestererput, Charlotte Ludvigsen, piffissap sivikitsuinnaap ingerlanerani unammilligassamik taamak annertutigisumik aaqqiimmat kakkagalugulu tulluusimaarutigaarput.

Taamatut piffissami ajornartorsiorfiusumi politikkikkut aallaaviusoq tassaavoq inuunernik annaassinissaq, tamanit salliutillugu inuuneq toqulu qinigassaammata.

Piffissami ajornartorsiorfiusumi aatsaallu misilinneqartumi kukkusunik aalajangiinissamut periarfissaqartuaannarpoq. Taamaattumillu politikkikkut sapiissutsimik iliuuseqarsinnaanermillu takutitsinissaq pingaaruteqarpoq. Borgmester Charlotte Ludvigsen taamatut takutitsivoq.

Aalajangikkat nalilersornissaannut misilittakkallu ilinniarfiginissaannut piffissaq takkutissaaq. Innuttaasulli qajannaatillit ajornartorsiorfimmiittullu akigalugit, Covid-19-imut illersorniarlugit politikkikkut aalajangikkanik pasinarsaanissamut piffissaanngilaq.

Akerlianilli nunarsuaq tamakkerlugu tunuluuttoqarnerani politikkikkut inissisimaffiit akimorlugit suleqatigiinnissaq pisariaqarpoq.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Inge Olsvig Brandt

Kommuneqarfik Sermersuumi Inuit Ataqatigiit sinnerlugit

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Nipisattassat qaffanneqarnissaanik Naalakkersuisut 12. Maj 2020 aalajangernerannut atatillugu Naalakkersuisut Siulittaasuata suliami peqataasinnaaneranut atatillugu apeqqusiineq tunngavissaqarsimavoq

Nipisattassat qaffanneqarnissaanik Naalakkersuisut 12. Maj 2020 aalajangernerannut atatillugu Naalakkersuisut Siulittaasuata suliami peqataasinnaaneranut atatillugu apeqqusiineq tunngavissaqarsimavoq

Tassami 3. juni 2020 Qanoruumut Naalakkersuisut Siulittaasuata nammineerluni uppernarsarpaa angallaminik attartortitsisimanermigut nipisanniarnermut attuumassuteqarluni aammalu tamanna nammineq qanigisamilu isertitsissutigisimagaat.

Apeqquserneqarsinnaavoq 27.000 koruunit ikittuararsuartut oqaatigineqarneri, uanili pineqartoq pingaarnerpaaq tassaavoq apeqqut pingaarutilerujussuaq assersuutigalugu qinikkatut inissisimanermi inatsisiliussaasimasut tunngavigalugit pinngitsoortitassaq. Inussiarnersumillu innersuussutigissavarput; Pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 8, 13. Juni 1994-imeersoq.

Qanoq attuumassuteqarnini oqaluttuarinngikkuniuk aammalu nipisattassat qaffanneqarnissaannik aalajangiiniarnermi peqataaniarani ini qimanngikkuniuk imaannaanngitsumik inissisimalersinnaanini Naalakkersuisut Siulittaasuata ilisimasussaasimagaluarpaa.

Pineqartumut tunngatillugu oqaaseq unnerluutiginninneq Inuit Ataqatigiinniit atorsimanngisaannarparput, kissaatigisimavarpulli Naalakkersuisut Siulittaasuata nammineerluni innuttaasunut oqaluttuarissagaa nammineerluni tallimanngorneq 29. Maj 2020 partiit gangiani oqaluttuarisani qanoq tunuliaqutaqarnersoq.

Nipisattassat qaffallugit Naalakkersuisut 12. Maj 2020 aalajangiineranni Naalakkersuisut Siulittaasuat peqataasimasoq ataatsimiinnerup imaqarniliarinerani https://naalakkersuisut.gl/kl-GL/Naalakkersuisut/Moeder-for-Naalakkersuisut/Meeting-Records/2020/05/12_05_20 naqissuserneqarpoq, soorlulu Naalakkersuisut 25. Maj 2020 tusagassiuutinut nalunaarumminni https://naalakkersuisut.gl/kl-GL/Naalakkersuisut/Pisut/2020/05/2505_Dementi naqissuseraat pisassiissutinik aalajangersaanermi Naalakkersuisut tamarmiullutik aalajangersaasimasut.

Suliami peqataasinnaannginnermut peqataasinnaanermulluunniit inatsimmik Naalakkersuisut Siulittaasuata paasinninnera aalajangiusimasaalu tunuliaqutsernerlugu Siumut, Demokraatit kiisalu Nunatta Qitornaasa innuttaasunut oqaatigisariaqarpaat.

Inuulluaqqusilluta

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

KIGUTINIK NARLORSAASARNEQ ATULEQQILLI

KIGUTINIK NARLORSAASARNEQ ATULEQQILLI

Naalakkersuisunngorlaaq Anna Wangenheim isumalluarfigalutit sulilluarnissannik kissaappatsigit.

Suliassarpassuaqartussaagaluartutit, minnerunngitsumillu aningaasat atugassarititaasussat killeqartuarmata tulleriiaarinissat pisariaqartussaasoq nalunngikkaluarlugu, aammalu ataatimiititaliami sulineq Naalakkersuisunilu sulineq illuatungeriissinnaasartut nalunatigu taamaattoq pingaaruteqarluinnartumik suliassaqarnerit ugguuna apuukkusupparput.

Sivitsortumi meeqqat kigutimikkut narlorsagassaqartut pillugit sullissineq unitsinneqarnikuuvoq. Tamannalu eqqarsaatigilluagaanngitsutut nalilertariaqarparput.  Paasinarpormi  Peqqinnissaqarfimmi Aqutsisut aaliangigaat Naalakkersuisut maliinnarsimarpasikkaat, apeqqusiinertaqanngitsumik.

Aningaasat meeqqat kigutaasa narlorsarnissaanut atorneqartussat taggiunneqartut kisitsisit arlaqarput. Qularnanngitsumik 20- mio. kr. akornanni naleqartussaapput.

Aningaasat taakku sipaarutigineqarnerat meeqqanut pineqartunut annertoorujussuarmik kingunerlutsitsisussaapput.  Meeqqat akissarsiagissaartunik angajoqqaallit ilaat kisimik namminersortunut narlorsartikkiartortalissapput, tassalu nunatta avataanut.

Aperisariaqarpugut: Ilumut 20 mio. kr. sipaarniarlugit nunaqqativut nunamut allamut nuuttariaqalernissaannik aqqutissiuutissavagut?

Neriuppugut Naalakkersuisutut sapiissuseqarfigalugu suliaq piaartumik aaqqiivigissagit.

Inuit Ataqatiigiit piareersimapput aaqqissutissanik suliniaqataassallutik.

Ukiut pingasut narlorsaannginneq kingusinnerusukkut inuiaqatigiinnut annertunerujussuanngorluni aningaasartuutinngortussaassaaq, allatut iliortoqanngippat.

Eqqarsaatigineqanngitsuttaaq tassaapput aamma meeqqat inunnguutsiminni sipparlullit, qanermikkut annertuumik suliaritittariaqartut taakku qanoq pineqassappat ?

Stine Egede, Inuit Ataqatigiit, peqqinnissamut oqaaseqartartoq Tlf. 493214

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Naalakkersuisut Siulittaasuanut apeqqutit

Naalakkersuisut Siulittaasuanut apeqqutit

Nipisanniarluni aalisarnermut atatillugu inuttut imminut iluaqutissarsinissaq siunertaralugu Naalakkersuisut Siulittaasuata akuusimasinnaanera pillugu apeqqutinik pilersitsisunik tusarfinnik tutsuiginartunik Inuit Ataqatigiit ilisimatinneqartarsimapput.

Ilisimalikkat tamakku uppernarsaatissaqartinnagit asuli avammut ingerlatinnissaat kissaatigisimanngilarput.

Naalakkersuisulli Siulittaasuata Inatsisartuni ilaasortat arlallit tusaasaannik partiit gangianni tallimanngorneq 29. Maj 2020 oqaatigaa nipisanniarnermut atatillugu isertitat nammineq tigusarsimanagit nuliamili kontoanut ikineqartartut, tassa nipisannik pisassiissutinik aalisartut aalisarnerminni ilaatigut atorsimammassuk atormassullu Naalakkersuisut Siulittaasuata angallataa.

12. maj 2020 nipisannik pisassiissutit Nuup Maniitsullu eqqaanni aqutsiveqarfinni aalisarneqarsinnaasut 204 tonsinik amerlineqarput. Tamannalu sumiiffinni allani aalisartunut pitsaanngitsumik kinguneqarpoq. 25. Maj 2020 Naalakkersuisut tusagassiuutinut nalunaarput qaffaasoqarnissaanut aalajangertut tassaasut Naalakkersuisut tamarmiusut.

Inuttut imminut iluaqutissarsinissaq siunertaralugu Naalakkersuisut Siulittaasuannik pasilliinissaq alloriarneruvoq imaannaanngitsorujussuaq. Inuttaatali nammineq partiit gangianni 29. Maj 2020 oqaaserisa tusareerlutigit allatut ajornartumik apeqqutinik arlalinnik Naalakkersuisut Siulittaasuat aperisariaqarparput, taakkualu §37 naapertorlugu apeqqutitut maannakkut suliarineqarput.

Inissisimanini atorlugu inuttut imminut iluaqutissarsinissaq siunertaralugu iliuuseqarsimanerluni iliuuseqarsimannginnerluniluunniit Naalakkersuisut Siulittaasuata innuttaasut maannakkut oqaluttuarisinnaava, imaluunniit §37 naapertorlugu apeqqutit akinissaanni taamaaliorsinnaalluni.

Kaammattorumavarpulli piaartumik taamaaliornissaa, tassami Naalakkersuisut Siulittaasuatut akisussaaffimmik tigummiaqarpoq, pisariaqanngitsumik pasillerneqaatigisassarinngisaminik. 

Inuulluaqqusilluta

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Nipisaat suaanik pisasseeqqipput sineriammi aalisartut pilliutigalugit

Nipisaat suaanik pisasseeqqipput sineriammi aalisartut pilliutigalugit

Inuit Ataqatigiit Politikkikkut Oqaaseqartartuat

Aqqaluaq B. Egede

Pisortatigoortumik uppernarsarneqarpoq nunatsinni nipisaat suaanik tunisassiorneq akitigut ajorserujussuarsinnaasoq. Naalakkersuisut Nuummi Maniitsumilu pisassiissutaareersut qaavisigut 204 tonsinik pisasseeqqinnerat niuernermi akinut innarleerujussuaqqajaavoq. Naalakkersuisut politikkikkut taamak aalajangernerat aalisartorpassuit sineriammi eqqorneqaatigivaat, siunissamilu suli malugissavaat.

Nuup Maniitsullu avataani aalisartut nipisaat suaannik tunisassiortut mattunneqarput. Pissutigerpiarpaa Naalakkersuisut Nuummi Maniitsumilu pisasseeqqinneranni MSC-mik toqqammavit navianartorsiortilermassuk. Navianartorsiortitsinerlu anneruleqqunagu tunitsiviit matusipallattariaqalerput.  Allatut oqaatigalugu, aalisartut Nuup Maniitsullu aqutsiveqarfianiinngitsut akilerpaat Nuummi Maniitsumilu aalisartut pisassaminnik nunguutsereersut pisasseqqinneqarnissaat.

MSC-ip annaaneqarnissaa maanna periarfissagissaalersoq pissappat malitseqassaaq nipisaat suaasa akimikkut malunnaatilimmik apparujussuarnerannik. Naalakkersuisut pisasseeqqinnerminni nunatta sinnerani aalisartorpassuit aningaasarsiorsinnaanerat mattuppaat. Nipisaallu suaannik tunisassiornerup aningaasarsiornikkut isumalluutaasinnaanera navianartumik inissillugu.

Demokraatit piujuartitsinermik tunngaveqarumanertik qimannerpaat? MSC-mik tunngaveqarumanertik qimannerpaat? Apeqqusiigama tupigusunnermik aallaaveqanngilaq, takusareerparpummi Demokraatit politikkikkut kinaassutsiminnik arlaleriaqalutik parti Siumumut pilliuteqarsimaqisut. Aamma arlaleriaqalutik qineqqusaarnermi neriorsuutitik qimallugit pilliutigalugillu pissaanermi inissisimanertik annanniarsarisarat sungiusimalereerparput. Tamannali Demokraatit qinersisartuinik qoqassiinerummat tatiginassutsimik apeqqusiiffigissallugu inerteqqutaanngilaq.

MSC aalisakkat tunisassiallu allat imaaneersut akiinut aalajangiisuulluinnartuuvoq. Nunarsuatsinnimi aalisakkanik tunisassiornermi pisisartut piumasaqaatigaat soqutiginngitsuusaarsinnaanngisarput. Suliassaqarporli pingaarutilimmik. Qulakkeertariaqarpoq Naalakkersuisut MSC-mik nunatta tunngavia navialisissallugu ilisimareerlugu aalajangersaasimanersut. Taamaassimappat aalisartut, kommunit, tunitsivinni sulisartut aamma nunatsinni aningaasarsiornikkut siammasissumik atugassaqartitsineq ataatsimut innarlersimassammassuk.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Naalakkersuisut pisasseeqqinnerminni kukkorujussuarnerat qulaajaavigineqassasoq piumasaraarput. Nunatsinni aalisartut aamma nunatta aningaasarsiornera ataatsimut isigalugu pitsaanngitsumik inissittoqarnera ernumanartumillu siunissami sunniuteqarsinnaanera nipangiinnarluni akuersaarneqarsinnaanngilaq. Oqallisigineqartariaqarpoq aamma partiit tamarmik erseqqissumik isummerfigisariaqarpaat. Pinngaartumik naalakkersuisooqatigiit Demokraatillu ulloq ataaserluunniit isertuussinatik ammasumik isummersinnaassappata qujanassagaluaqaaq. Anngaaginnarluni apeqqusiisarnanilu naalakkersuinikkut ingerlatsineq torrallataanngilaq.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Naalakkersuisut marluk akornanni kina eqqortumik oqaluppa?

Naalakkersuisut marluk akornanni kina eqqortumik oqaluppa?

Siulittaasup tullia politikkikkut oqaaseqartartoq: Aqqaluaq B. Egede

Inatsisartut inatsisiliortutut aalajangiuppaat Qasigiannguani aamma Nuummi erngup nukissiorfissat pilersaarusiorneqassasut sanaartorneqassasullu. Inuussutissarsiornermut Nukissiuteqarnermut Ilisimatusarnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq Jess Svane saqqummiussaqarnikuuvoq erngup nukissiorfiliassat pillugit aningaasalersueriaasissaq ukiamut saqqummiunneqassasoq.

Arajutsisimaneqanngilaq Aningaasaqarnermut Aatsitassanullu Naalakkersuisoq Vittus Qujaukitsoq ataasiaannarani naqissusertarpaa Qasigiannguani aamma Nuummi erngup nukissiorfiliassat massakkut aningaasaqarnitsigut tunngaveqartumik eqqornerlunneqassasut. Naalakkersuisut ataatsimoorlutik aalajangiussartik erseqqissarlissuk. Naalakkersuisuni marluusuni kina eqqortumik oqaluppa? Nassuiaasoqartariaqarpoq inuiaqatigiinni paatsuunganartumik ilisimatitsisoqarmat.

Naalakkersuisoq kinaluunniit Inatsisartut aalajangigaannik allanngortiterinissaminut pisinnaatitaaffeqalersorisoq akisussaaffimminik paatsuuisimassaaq. Maanna Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup erngup nukissiorfissai sanaartorneqartussat pillugit oqaaseqarnera aallaavigineqassappat Inatsisartut akisussaaffiannik ”arsaarinnilluni” Naalakkersuisut pisinnaatitaaffiginngisaminnik sulillutik aallartissimassapput.

Naalakkersuisut erseqqilluinnartumik nalunaaruteqartariaqarput Qasigiannguit aamma Nuup erngup nukissiorfissaasa unitsiinnarneqarsimanerat ilumut naalakkersuisut aalajangersaavigisimaneraat. Inatsisartut avaqqullugit ingerlatsisoqarsinnaanngilaq. Naalakkersuisuni pineqartuni kina eqqortumik oqaluppa?

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0