Kommune Kujallermi Inuit Ataqatigiit: Sakkortuumik piumasaraarput tusarniaaneq unitsinneqassasoq

All: Kommune Kujallermi Inuit Ataqatigiit tunuliaqutigalugit qinikkat sinnerlugit, Stine Egede

Kommune Kujallermi Inuit Ataqatigiit: Sakkortuumik piumasaraarput tusarniaaneq unitsinneqassasoq

Sammisamut taama imaanaanngitsigisumut tusarniaaneq inuit amerlanerpaat peqataaffigisariaqarpaat. Ullumikkut Covid-19-ip atuunnerani inuit amerlasuut katersuuteqqusaannginneranni, 4 m2 inuk ataasiinnaasinnaavoq, tamannalu isumaqarpoq innuttaasut amerlanngitsut kisimik ataa-tsimiiffinnut ornigussinaasut. Naalakkersuisullu pilersaarutaanni tusaavarput piffinni, tassalu Narsarsuarmi, Qassiarsummi, Igalikumi, Narsami Qaqortumilu ataasiaannarlutik ataatimiititsinissamik siunertaqartut. Tamat oqartussaaqataanerat toqqusassillugulusooq Naalakkersuisut suleriuseqarnerat akuerinngilluinnarparput.

Kuannersuit qanittuani, ungataanilu uumasuuteqarnermik inuussutissarsiuteqartut qulakkeersinnaanngilarput ataatsimiiffissanut ornigussinnaanerat, tassami massakkut kujataani nunakkut angalaniarneq sermiunerujussuata kinguneranik imaannaanngitsorujussuuvoq, piffissarlu ataatsimiisitsinerup nalaa savaatillit imaasiallaannaq qimassinnaanngisaminnik uumasuutiminnik nerlersuisarput.

Naalakkersuisut tusariaanermik unitsitsinngippata aatsitassanut inatsimmi kap. 18A, § 87 B, stk. 3 nammineerlutik unioqqutissavaat. Taannami imaqarpoq tusarniaanermi susassaqartut aatsitassarsiorfiullu eqqaaniittut peqataatinneqassasut.

Naalakkersuisut torersumik suliniarunik tusarniaaneq unitsikkallartariaqarpaat, Covid-19 pissutigalugu killilersuisoqarunnaarnissaata tungaanut.

Taasuma saniatugut maluginiarparput kujasinnerusumi nunaqartut Naalakkersuisunit orninniar-neqanngimmata. Tamanna eqqarsalersitsivoq inuiaat naatsorsuutigissanngikkaat assigiimmik Naalakkersuisunit Kuannersuit pillugit naapinniarneqarnissartik. 

Kommune Kujallermi Inuit Ataqatigiit sakkortuumik kaammattuutigerusupparput apeqqummut taama imaanaanngitsigisumut nunatsinni innuttaasut aperineqassasut. Apeqqummi Narsarmiunut Qaqortormiunut eqqaamiuvinut savaatilinnullu kisimi tunnganngilaq, inuiaalli tamarmik qaqugorsuarmut nammatassinneqartussat pineqarput.

A/S Neqi, Inuili, Royal Greenland-ip aalisakkanut tunisassiorfii qanoq sivisutigisumik illersorneqarsinnaasumillu ammaannarsinnaassappat? Aalisartut isertitaminnik annaasaqartalerpata qanoq ikiorserneqassappat? Savaatillit inuussutissarsiutertik annaagunikku nuuffissaminni inissaminnik assigisaannillu qanoq ikiorneqassappat? Innuttaasut illoqarfik qimallugu aallartussat illuutiminnik qimatsisussat taarsiivigineqassappat?

Tamakku assersuutaannaapput apeqqutigineqarumaartussat, taamaattumik innuttaasut amerlanerpaartaasa periarfissinneqarnissaat pisariaqarluinnarpoq. 

Maannamummi tusarniaanerni VSB, VVM-illu saqqummernerini apeqqutissanik amerlanernik pilersitsiinnarput. Naalakkersuisut siulittaasuat Kim Kielsen iluunngarluta qinnuigaatsigit inuussutissarsiorneq illersorneqarsinnaasoq Kommune Kujallermi ineriartorteqqullugu suleqataagitsi, ukiuni 36-ni piiaaneq qaangiuppat, nuna aserorsimalereerpat, savaateqarneq aalisarnerlu kujataani piffiit ilaanni oqaluttuaannanngoreerpata aningaasat allat iluanaarutaasa ikiornavianngilaatigut.



Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Qeqqata Kommuneani sanaartugassat naapertuunnerusumik illoqarfinnut agguataartariaqarput.

Kommunerujussuup ineriartortinnera kommune ilivitsutut isigalugu ineriartorinneqartariaqarpoq. Kommunerujussuup naapertuilluartumik assigiinnerusumillu ingeriartortinneqanngippat equngasumik ingerlasoqalissaaq, innuttaasullu assigiinngitsumik pineqartutut misigisimalinnginnissaat pinaveersaartariaqarpoq.

Maannamut sanaartugassat anginerusut taamaallaat illoqarfimmi Sisimiuni ingerlanneqartutut isikkoqarput, eqqaaginnarsinnaavagut Sisimiuni umiarsualiviliortitsineq akileraarut 1%-imik qaffallugu, maannakkullu Sisimiuniit Kangerlussuarmut aqqusinniassamut 50 mill. aningaasaliisoqarpoq.

Kommunerujussuarmi Sisimiuni Maniitsumilu illoqarfiit tamarmik Sisimiut – Kangerlussuaq aqqusernup iluaqutigineqarnissaa, ingammik Maniitsumiittuulluni takorlooruminaassinnaavoq. Paasinarluinnarporlu Maniitsumi innuttaasut ernumammata aamma namminneq aningaasatigut pilliuteqassanerlutik. Tamannami misiginikuuaat Sisimiuni talittarfittaarnialermata akileraarutip qaffanneratigut Maniitsormiut akileeqataagamik.

Kommunimut aningaasanik isaatitsissutaasinnaasunik nangartaarusunnanngilaq, periarfissanilli ujartuineq qujanarpoq.

Ullulli makku aningaasarsiornikkut nalorninartoqartillugu innuttaasut aningaasatigut nammakkinnginneqarnissaat kommunimit minnerpaaffianiitittariaqarput.

Maniitsoq

Maniitsumi sanaartornikkut ingerlanneqarsinnaasunik peqarpoq eqqumaffigisassanik. Assersuutigalugu taaneqarsinnaapput Maniitsumi kulturip illorsuanik, naluttarfittaarnissaq; Maniitsormiummi 1970-kkunnili katersillutik allartipput.

Naalakkersuisuniit sanaartugassat ingerlatsiviillu annertuut Sisimiunut aamma inississorneqarput. Ukioq maannamut aningaasanut inatsit qiviaannarneqarsinnaavoq. Suliat maannamut ingerlasut Sisimiuni 233 mill. Maniitsumi 35 mill.

Taamaattumik Borgmesteri suliassaqarpoq kommune tamaat naapertuilluartumik assigiiaarnerusumillu ineriartortissallugu, aamma Naalakkersuisunit sumiiffinnut iliuuseqarnerunissaat anguniarlugu.

Mimi Karlsen,

Inuit Ataqatigiit

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Sanaartugassat angisuut kinguartinneqarlik

All: Nuummi Inuit Ataqatigiit Siulittaasuat, Leif Saandvig Immanuelsen

Sanaartugassat angisuut kinguartinneqarlik

Nuummi Inuit Ataqatigiinniit Royal Greenlandip nalingata 33 %-iinik tuniniaanissaq sakkortuumik akerleraarput.

Nunatta namminerisaminik pigisaanik tuniniaanikkut ilanngartuineq siunissaq eqqarsaatigalugu isumaliutigilluagaanngitsutut pisariaqanngitsutullu isigaarput.

Nuummi Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut 33%-inik tunisaqarnerup kingunerissangaa nunatta karsianut tunniunneqartartut pillugit oqaasissaqaqataaneq annikillerujussuassasoq, peqatigisaanillu nunatsinni akissaatikinnerusut artornartorsioreeqisut suli inuuniarnermikut artorsikkaluttuinnarneqarnissaat tunisinerup kinguneranik iluanaarutissat annikillinerisigut artukkerneqarsinnaanerat aarlerinartuusoq isumaqarluta.

Ukiuni kingullerni talliamani RG-ip nunatta karsianut 500 mio. ikisarpai, 33%-it tunineqarpata tamanna pisinnaajunnaassooq, tamanna akuerisinnaanngilluinnarparput. Illoqarfini arlalissuarni peqqinnissaqarnikkut atugarisat ajorsiartuinnartut innuttaasut inuunerannut suusupaginninnernertut allaat taaneqarsinnaasut ukkatarineqarnerunissaat pingaaruteqarnerusutut isigaagut. Taamaattumik isumaqarpugut sanaartugassat akisoorsuit RG-ip nalingata 33%-iinik tuniniaanissamik kinguneqalersut kinguartikkallarneqartariaqartut.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Siumut kommunalbestyrelsemi suniarpa?

Kommuneqarfik Sermersuumi amerlanerussuteqartut aningaasanut missingersuummik akuerseqqammerput. Missingersuut pisussanut tikkuussisuusoq, ullullu tamaasa unammillikkanut innuttaasunut sunniuteqartunut sammisaqartoq. Inissanut amerlanerusunut, meeqqanut atugarliortunut ineriartortitsinissamullu aningaasaliisoqarpoq.

Aammaaqqittumik missingersuut Siumup peqataaffiginngisaanik isumaqatigiissutigineqarpoq, sunali pissutigalugu Siumup isumaqatigiinniarnerni peqataarusunnginnera ersernerluppoq.

Politikerit Siumumeersut allaffissornikkut suliat immikkuualuttortaannik aallussipput, Kommuneqarfik Sermersuumi innuttaasunut iluaqutaasussat pinnagit politikkikkut siunnerfiit puigorlugit.

Ataatsimut isigalugu politikkikkut aalajangikkanut amerlanerit tunuliaqutsiipput, piffissanngorneranili aalajangikkat taakkua piviusunngortinneqarnissaannut Siumukkut gruppiannit sapiissuseqarneq piumassuseqarnerlu takutinneqanngitsutut isikkoqarpoq.

Aningaasanut missingersuut kommunalbestyrelsimi eqqartorneqartillugu, aallaqqaammut Siumumit oqaaseqartitaq politikkikkut anguniakkanut isumaqataasarpoq, kingornali akerliulluni taasisarluni. Tamanna sumik patsiseqarnersoq paasiuminaappoq, isigaluguli kanngusuu-saarnartaqaaq.

Imaassinnaavoq maluginiarneqarnissaq anguniarlugu tamanna politikkikkut pissuserineqartoq, imaluunniit qinersisartunik uukapaatitsiniarnerusoq. Aalajangikkanulli peqataaffigisimasaminnut misigissutsikkut oqaatsit imartuut atorlugit aalajangikkanut ataatsimiititaliani isumaqataaffigisimasaminnut peqataajumajunnaartarnerat takornartaanngilaq.

Siumut-gruppip politikkikkut ataatsimut anguniakkanut piumassuseqanngippaallaarnera imaluunniit sulissutiginissaannut pikkorissuseqannginnera isumakulunnarluinnartuuvoq.

Siumut-gruppip politikkikkut sulinermini siunnersuutinut aaqqissuussinermut tunngasunut piffissaq annertooq atortarpaa. Pisat atorfilittat suliassaannut tunngasuusut, politikkikkullu sulinermut attuumassuteqarpallaanngitsut.

2021-imut aningaasanut missingersuutinut isumaqatigiinniarneq

2019-imi aningaasanut missingersuutinut isumaqatigiinniarnernut atatillugu politikkikkut suleriaatsit nutaat eqqunneqarput, suleriaatsillu nutaat aqqutigalugit politikkikkut isumaqatigiinni-

arnerni partiit piffissaqarnissaat eqqissillutillu sulinissaat qulakkeerniarneqarpoq. 

Ingerlaatsimi tamakkiisumi partiit tamarmik naligiimmik pineqarput, partiillu akimorlugit oqaloqatigiinnissaminnut periarfissaqarsimapput, soorlu aamma partiit tamarmik atorfilittanik qanimut suleqateqarnissaminnut neqeroorfigineqarsimasut. Taamatut suleriaaseqarnermi partiit tamarmik pingaarnertut angorusutaminnut sorsuuteqarnissaminnut periarfissinneqarput, tamatumalu saniatigut aningaasartaannut politikkikkullu anguniakkanut tunngasutigut piffissaq pisariaqartoq atorlugu.

Nammineq partiimi, aammali partiinut allanut tamakkiisumik isumaqatigiissitsinissami sulerulunnissaq, taamatullu kommunalbestyrelsimi sulinerup nassatarisaanik politikkikkut suliassanut tigussaasunut inuttut akissussaasseqarnissaq pisariaqarput.

Immikkuualuttut pingaarutillit inissinnissaannut sulilluarnissaq, pimoorussinissaq sulerulunnissarlu pisariaqarput. Partiini ataasiakkaani annertuumik suliaqarnissaq pisariaqarpoq. 2019-mi aamma 2020-mi suliat ingerlanerini tamani politikkikkut gruppit tamakkerlutik borgmesterimit ataatsimeeqatiserineqartarput. Periarfissarlu tamanna Siumut-gruppemiit atorumaneqarsimanngilaq. Taamaattumik Siumukkormiut isumaqatigiinniarnerni peqataatinneqanngippallaartutut misigisimallutik naammagittaalliortuarnerat assut tupigaarput.

Siorna taamatorpiaq tunngavilersorlutik missingersuummut isumaqatigiissummut atsioqataajumanngillat. Ukiormanna taamatoqqissaaq pisoqaqqippoq. Suleriaatsit pillugit nalornigaanni, suliamillu ingerlatseriaatsimik paasinnissimanngikkaanni, taava uukapaatitsinani eqqunngitsumillu oqariartuuteqarnani aperisinnaaneq aqqutigineqarli.

Ingerlaatsit qanoq paasineqarnissaannut tunngasutigut paasinngisaqaraanni aperinissaq kanngunanngilaq. Periarfissaq tamanna IA-gruppemiit atortarparput, taamaasiortarnitsigullu missingersuutitigut suliaqarnerput pitsanngorsartarparput. Naak politikkikkut kissaatit isigini-arneqarsimasut partii missingersuutinut isumaqatigiissummut atsioqataarusunngippat, taava innuttaasut atugarissaarnerulernissaannut qulakkeerisussatut piviusunngortitsinissamut politikkikkut sapiissuseq piumassuserlu pigineqanngiinnarnersoq aperisariaqarpugut? Aap, ilaannikkut politikkikkut aalajangigassat oqimaatsut aalajangiiffigisariaqartarpavut, tamannalu politikkikkut sapiissuseqarnermik piumassuseqarnermillu pisariaqartitsivoq.

Allattoq: Inge Olsvig Brandt, IA-gruppi sinnerlugu politikkikkut oqaaseqartartoq, Kommuneqarfik Sermersooq

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Ullumi ulloq pingaarutilik, nunat tamalaat akornanni FN-ip meeqqanut ullorititaa

Ulloq ullumikkut pingaaruteqarpoq, tassaamammi Naalagaaffiit peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu meeqqanut ullorititaat, taamaammat Inuit Ataqatigiinniit meeqqat tamaviisa pilluaqquagut, ullorsiorluarnissaannillu kissaallugit.

Meerartatta inunngornerminniit pitsaasumik atugaqarnissaat pingaartillugu, Inuit Ataqatigiinniit sulissuteqartuarpugut, assersuutigalugu erninermi sulinngiffeqartarnerup sivitsorneranik, aammalu meerartaarnerup kingunerisaannik assigiimmik atugassaqartitaalernissamik iluatsittumik sulissuteqarnikuuvugut.

Tamannali isumaqanngilaq meerartatta atugarissaanik pitsanngorsagassaaruttugut, suli suliassaqaqaagut, ilisimavarput meeraqarmat angerlarsimaffeqanngitsunik, kaallutik innartartunik, atuarfimmiit naammassisimatillutik naammaginanngitsumik angusaqartartut, taamaattumik annertuumik suli suliassaqarpugut.

Nunatsinni inuttunngeqisumi siunissami aggersumi suli annerusumik meeqqatta atugarisaannut pitsanngorsagassarpassuaqartugut nalunngilarput, sapinngisarpullu tamaat pitsanngorsaanissamut Inuit Ataqatigiit sulissuteqartuarpugut.

Naak Naalakkersuisut Siulittaasuata meeqqanut ukioritillugu aamma ukioq manna suaaruteqarsimagaluarluni, ajoraluartumik annerusumik timitaliisimanngilaq, taama nalunaaruteqarsimagaanni oqaasiinnaassanngippallu timitaliiniarluni annertuumik sukumiisumillu suliuniuteqarluni sammineqartussaapput.

Naalagaaffiit peqatigiit meeqqat pillugit isumaqatigiissusiarisimasaat nunatsinnut tamakkiisumik atuutsilerneqarnissaa pinngitsoorsinnaanngilarput.  Meeqqat pisinnaatitaaffiisa tamakkiisumik atuutsinneqarnissaannut MIO-miit oqariartuutigineqartumut Inuit Ataqatigiit taperserparput. Angajoqqaat pisussaaffiinik pisinnaatitaaffiinillu suli annerusumik paasititsiniaanissaq ingerlanneqartariaqartoq isumaqarfigaarput.

Inuit Ataqatigiit pilersaarutigaat, suliassaqarfiit akimorlugit nuna tamakkerlugu iliuusissatut pilersaarummik, meeqqanut suliniutit tamarmik suliaqarfiit akimorlugit ataqatigiissarneqarlutillu aaqqissuunneqarnissaannik suliaqartoqassasoq. Nuna tamakkerlugu iliuusissatut pilersaarut iliuusissanik aallaaveqassasoq naalakkersuisoqarfinnilu tamani iliuusissanik tigussaasunik tikkuussisuussalluni – meerarlu ilivitsoq aallaavigineqassaaq. Tamanna isumaqarpoq meeqqamik sullissineq ataatsimut isigineqassasoq, ataqatigiissarneqassasoq aaqqissuussaanikkullu immikkoortortaqarfiit tamaasa akimorlugit suleriaaseqartoqassasoq.

Sinerissami meerartatta atugarissaannut suliniaqatigiiffiit pitsanngorsaaniarlutik sulissuteqartorpassuit, angajoqqaarpassuit meeqqaminnut perorsaalluartut, meeqqerisut, sunngiffimmi sammisassaqartitsisorpassuit, angerlarsimaffiup avataannut inissinneqarsimasunut paarsisorpassuit, timersoqatigiiffiit ilanngullugit assut nersorlugillu qutsavigaagut. Tamassi suliniuteqartuarnissigut meerarpassuit atugaat qaamanerulersippasi. Siunissami sulilluarnissassinnik ajunnginnerpaamik kissaappatsigit.

Meeqqallu ullorsiorluarnissaannik kissaappagut.

Mariane Paviasen, ilaasortaq, Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu ataatsimiisitaliami

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Inimik ataatsimiiffissanik attartorneqarsinnaasunik matusineq pissusissamisuunngilaq.

Maani Ilulissani Inuit Ataqatigiit peqatigiiffittut ingerlaniarnitsinni assut inimik ataatsimiiffiusinnaasumik amigaateqarpugut, meeqqat atuarfiini marluusuni politikkimut tunngasuummat ataatsimiinnernut attartorneqarsinnaajunnaarsimapput, tamanna akuersaarneqarsinnaanngilaq. Innuttaasunut tamanut ammasumik ataatsimiisitsinissaq periarfissaanngilaq, tamannalu kikkut tamarmik oqartussaaqataanerannut mattussinertut oqaatigineqartariaqarluni.

Taamatullu Majoriaq attartorneqarsinnaajunnasrsimalluni, kommunip kisimi atorsinnaalersimalluni.

Sermermiuni ineeqqaat attartorneqarsinnaapput, Ilulissani peqatigiiffippassuit “paggatassaattut” oqaatigineqarsinnaasumik.

Qulaani assersuutit paatsoornermik tunngaveqarsoraarput.

Kulturikkut ingerlatsineq sunngiffimmilu sammisassaqartitsinermi inatsimmi siunertat pingaarnersaannut ilaammat “tamat oqartussaaqataanerannik paasinnittaatsimik innuttaaqataalluarnermillu siuarsaanissamik…”

Taamaattumik Kommunep ingerlataani init ataatasimiiffiiusinnaasunut matoqqatitsinerat unitsinneqartariaqarpoq, illuatungaatigullu tamat oqartussaaqataanermut siuarsaanermik ingerlatsinerusariaqarluni.

Aamma paasivarput Qeqqata Kommuneani meeqqat atuarfiini attartorniaraanni akiliisitsisalersimasut

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Lis Møller
Ilulissani Inuit Ataqatigiit
mobil 546716

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Aqqa Samuelsen politikkimit sulinerminit tunuarpoq

Aqqa Samuelsen politikkimit sulinerminit tunuarpoq

Inatsisartuni Kommune Qeqertalimmilu ilaasortaq Aqqa Samuelsen politikkikkut sulinerminiit tunuarpoq, Qasigiannguani Juunarsip Atuarfiani pisortanngornini pissutigalugu.

  • Pisortanngorninnut atatillugu politikkikkut tunuarninnut pissutaanerpaavoq, atorfittaanni politikkikkut sumulluunniit attuumassuteqannginnissaq pingaartikkakku, apeqquserneqarsinnaassanngimmallu, Aqqa Samuelsen oqarpoq nangillunilu; Meeqqanut sullissineq uummaatsinni initoorujussuupput, taamaattumillu meeqqat atuarfianni pisortanngornissara kissaatigiuarnikuuvara, tamannalu periarfissaq takkummat naaggaarsinnaasimanagu. Tunuarneralu taamaammat politikkimi pisunik tunngaveqarani.

Inuit Ataqatigiit siulittaasuata Múte B. Egedep ugguarivaa Aqqap tunuarnera, Inuit Ataqatigiit inatsisartuni kommunemilu sullarinnera pillugu, ingammik piffissaq kingulleq inatsisartut gruppeanni aqutsilluarnera pillugu. Múte B. Egede ugguaraluarluni oqarpoq:

  • Aqqa politikkimit tunuaraluarluni, uummateqarfigisani, tassa meeqqat sullikkusummagit qularinngilluinnarpara inuiaqatigiinni sulinermigut kivitseqataalluarnini nangissagaa, siunissamilu ajunnginnerpaamik angusaqarluarnissaanillu kissaapparput.

Aqqa Samuelsenip inatsisartuni tunuarneratigut Mariane Paviasen inatsisartunut ilaasortanngusssaaq, massakkut Mimi Karlsen-imut sinniisussaalluni inatsisartuni sulivoq.

Mimi Karlsen-ip napparsimanerani sinniisussamik allamik aggersaasoqassaaq.

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta

Múte B. Egede & Aqqa Samuelsen

Inuit Ataqatigiit inatsisartuni

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Peqqinnissaqarfimmi sulisut illersorneqarlik

Peqqissaasut kattuffiata tusagassiuutinut ernumassutiminnut nalunaarutaat tamakkiisumik taperserparput. Ajutoorujussuassaagut peqqinnissaqarfimmi sulisuvut minnerunngitsumillu napparsimasut, pingaartumik peruluttut aamma napparsimalertissagutsigit. Soorunami pinngitsoorsinnaagunanngilarput immikkorluinnaq piginnaasallit utaqqisinnaanngitsumik suliassaqarnerini, ingerlaannaq sulisariaqarnissaat. Taamaattorli sulisut napparsimasullu akornanni nalinginnaasumik suliaqartussat allatulli ullut tallimat mattusimagallartariaqarnissaat pisariaqarpoq. Ullumikkut tunillatsittut ikittuaraaffiini tulluusimaarluta inissisimavugut. Siuttuvullu tamatuminnga qujaffissaraavut. Taamaattorli qallunaat nunaanni tuniluunnerup annertusiartoqqilernerani mianersornerusariaqarpugut. Nunatta matuniarneqannginnera paasinarpoq, aningaasarsiornikkut allatigullu pissutsit killilerneqannginnissaat pisariaqarmat. Taamaattorli nalunaarusiap imaata, tassalu immikkut ilisimasallit immikkut akuerineqartarnerata “atornerlunneqannginnissa” sakkortuumik kaammattutigerusupparput. Peqqinnissaqarfimmi sulisuvut, pingaartumik sinerissami amerlasuunik sulisoqarfiunngitsumi, nappaalalissagaluarpata sulisussaaleqisorujussuussaagut, tamannalu killiffigerusunnanngeqaaq. Taamaammat Naalakkersuisoq, Nakorsaaneqarfillu piaartumik iliuuseqarnissaannik piumasaqarfigaarput.

All.: Stine Egede, Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni Peqqinnissaq pillugu oqaaseqartartoq

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Soorunami nunaqarfinnik matoorisoqassanngilaq

All. Múte Bourup Egede, siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Soorunami nunaqarfinnik matoorisoqassanngilaq

Folketingimi ilaasortaatitatta oqaatigisai inuttaata akisussaaffigai.

Manna aqqutigalugu naqissusissavara Inuit Ataqatigiit partiitut siunertarinngisaannarmagu siunertarinngissaannassallugulu inoqarfinnik matooraanissaq. Inuit kikkulluunniit kiffaanngissuseqarput sumiluunniit najugaqarnissaminnut namminneq aalajangiinissaminnut. Tamanna qaqugumulluunniit apeqquserneqassanngilaq.

Inuit Ataqatigiit partiitut siunertarivarput siunertariuassallugulu inoqarfiit peqqissumik toqqammavilikkamik nukittunerulernissaat, tassanilu sulinerput aqqutigalugu ukiorpassuarni sulissutigisarput, sulissutigiuassallugulu.

Innuttaasut sumi najugaqarnissaminnut nammineq aalajangersinnaatitaanerat aamma ima isumaqarpoq qinikkatut pisussaaffeqaratta, aamma innuttaasuni namminermi, inoqarfiit peqqinnartumik nukittuumillu inissisimasut toqqammavilernissaannut ineriartortittuarnissaannullu.

Tamatta akissussaaffigaarput.

Inuit Ataqatigiinniit aamma erseqqissaatigissavarput pissutsit piviusut tassaammata inoqarfinni tamani, annerusumik minnerusumilluunniit, ajornartorsiuteqaratta ammasumik matoorinatalu oqaluuserisariaqakkatsinnik iliuuseqarfigisariaqakkatsinnik, qinikkatut inuiaqatigiittullu akisussaaffitsinnik, inuiaqatigiit siunissami peqqissumik toqqammaveqarlutik ingerlanissaat ineriartortuarnissaallu.

Illoqarfiit nunaqarfiillu siunissaat pillugu, qanoq attanneqarsinnaasumik iliuuseqarfigissanerlugit ineriartortissanerlugilluunniit oqallisiginissaannik iliuuseqarfiginissaannillu pisussaaffeqarpugut.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiillutik aallarteqqipput

All.: Inuit Ataqatigiit, Inatsisartuni

Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiillutik aallarteqqipput

Inuit Ataqatigiinni Inatsisartuni nutaartaqaqarpoq. Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni gruppianni siulittaasoq nutaaq toqqarneqarsimalerpoq. Aqutsisoq nutaaq tassaalerluni Aqqa Samuelsen, taamaasillunilu tunniusimaqaluni sulilluarsimaqisorlu gruppimi aqutsisimasoq Mimi Karlsen taarserlugu. 

’’Siullermik nuannaarutigaara tatigineqarlunga taamatut periarfissinneqarama. Qilanaaqaanga, aammalu misigisimavunga gruppimi siulittaasunngoramali aallartilluarlunga. Aqutsisutut sulinissara soorunami pimoorunniarpara, minnerunngitsumillu Mimi Karlsenip aqutseriaatsimik tunniussarpassui nangeqqikkumallugit ingerlatsiumaarlunga. Qularutissaanngitsumik suliassanik nunatsinnut inuiaqatigiinnullu pingaarutilissuarnik suliassaqaratta, ulluinnarni Inatsisartut gruppitsinni aqutsisutut tunniussimaffigeqqissaassavara. Tamannalu nalunngilara Inatsisartuni tamatta Inuit Ataqatigiit sinnerlugit ilaasortaasugut ilisimaarigipput.’’ Aqqa Samuelsen, taama oqarpoq.  

Aqqa Samuelsen sunngiffimmini guitarerluni erinarsoqattaarluni aliikkusersuiuarnera inuit ilisimalluarpaat. Inuusuttunik aqqutissiuussinissani pingaartilluinnagaraa, inuusuttortatta timikkut tarnikkullu nukittunissaat qulakkeeqataaffigerusullugu siornatigut suliniuterpassuaqartarpoq.

Mimi Karlsenip sulinngikkallarnerani Inatsisartutut sinniisussatut ilaasortanngorallartoq tassaavoq: Mariane Paviasen.

Mariane Narsarmiuuvoq kujataanilu malunnaatilimmik sulilluartartutut ilisimaneqarluarluni. Immikkullu politikkikkut soqutigisarivai kujataani innuttaasunut eriaginnittumik, mingutsitsinngitsumik pinngortitamullu ataqqinnittumik ineriartortitsisoqarnissaa pingaartitaralugu, tamannalu aamma ilaatigut timitalertareerpaa, suliffimi avataatigut ”URANI NAAMIK”-mi siulittaasutut sulilluartuugami. Inersimasunik meeraqarpoq, ningiuullunilu. Ilinniagarivai: HK assistent, H.I. S. operarør (heliportimi mitsitsisartutut), aammalu Aqutsisutut ilinniagaqarsimalluni (Aqutsisoq – Ledelses akademi).

Taamatut naatsunnguamik nalunaaruteqarluta ilisarititsilaarpugut, Aqqa Samuelsen minnerunngitsumillu Mariane Paviasen tikilluaqquagut, qilanaarlutalu suleqatiginissaannut ilisimasaat misilittagaallu assorsuaq gruppimut iluaqutaalluarnissaat qularutiginngeqaarput. Inatsisartut ukiuat nutaaq aallartippoq, kiinnat nukiillu nutaat saqqummerput, siulersuinerlu nutaaq tikilluaqqulluarlutigu. Piumassuseq siunertarlu allanngujaatsut ukiaq manna aamma atorumaaripput Inuit Ataqatigiinniit qularutaassanngilaq.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Ikorfartorneqartariallit salliutillugit aningaasanik aqutsisoqanngilaq

Allattoq: Bendt B. Kristiansen, Inuit Ataqatigiit, Avannaata Kommunia

Ikorfartorneqartariallit salliutillugit aningaasanik aqutsisoqanngilaq

TILIOQ qujanaq, Qaanaami nunaqarfiinilu pissutsit taamaattussaannartut isingineqalersimasullusooq qaqilerneqarmata. Innarluutillit atungaat, meeqqat inuusuttullu immikkut pisariaqartitsisut, pittaasumik sullinneqannginneq, pisortat tikikkuminaassusaat nalunaarusiamilu taakkartorneqartut allat ersarilluinnartumik qulaajarneqarnerannut qujanaq.

Ukiuni kingullerni kommunip aningaasanik missingersuusiortarnermini ikorfartortariaqarnerusunut aningaasaliissutinik naammattunik illikartitsisarsimannginnera nalunaarusiami takuneqarsinnaavoq.

Isumaqarnarpoq kommunimi ilaqutariinnut, meeqqanut inuusuttunullu, meeqqallu atungaasa pittanngorsaavigineqarnissaannik suliniuteqartutut saqqummilaarniartarnerup nalaani suliat naammattumik uummateqarluni suliarineqartarsimanngittut.

Inuttut ataasiakkaatut pisinnaatitaaffiit kialluunniit atorsinnaasariaqarpai, innarluutiliunguni meeraanguniluunniit immikkut pisariaqartitsisoq, taakkununngalu Avannaata Kommuniani sumiginnaavugut. Innuttaasut aningaasaataannik aqutsinermi pikkorinnerusariaqarpugut, inuillu pisariaqartitsisut salliutillugit missingersuusiornerit ingerlanneqartariaqarput, asfalt-ilerngusaannersuaq kingullinngorlugu! Ukioq 2021-mut missingersuusiorneq aallartereerpoq, Avannaata Kommuniani siuttuusut Inuit Ataqatigiinnit kaammattorusunnarput innuttarisagut ikorfartortariaqarnerusut salliutillugit missingersuutit 2021-mut inississussagingut, asfalt-iterinersuaq kingullinnguutsilaarlutingu, taamaassappat Siumup missingersuutit 2021-mut akisussaaqataajumaarnerput naatsorsuutigiumaarpaa.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Akissut erseqqissoq piumavarput

All.: Sofia Geisler // Stine Egede, Inuit Ataqatigiit Inatsisartut

Akissut erseqqissoq piumavarput

Peqqissutsimut Naalakkersuisoq, Anna Wangenheim, julip ingerlanerani oqaaseqarpoq kræft pillugu pilersaarut ukiaanerani Inatsisartut ataatsimiinneranni Naalakkersuisut saqqummutissagaat. Takusinnaasagut naapertorlugit oqaluuserineqartoq oqaluuserisassanut Naalakkersuisuniit ilanngunneqarsimanngilaq, naatsorsuutigilluinnarparpulli 2019-imi Inatsisartut aalajangigaat taanna pillugu Naalakkersuisut iliuuseqarnermik malitseqartitsinissaat.

Tassami Inatsisartut 2019-imi upernaakkut ataatsimiinnerminni isumaqatigiissutigaat Naalakkersuisut peqquneqassasut kræftimik nappaateqarnerup paasineqarnerata kingorna ullut 28-t qaangiutsinnagit kræfteqartut katsorsarneqarnissamut pilersaarusiuunneqartarnissaannut periarfissanik misissuinissamut. Aammalu kræftimik eqqugaasimalluni paasineqarnermiit sivisunerpaamik ullut 30-t qaangiutsinnaagit katsorsarneqarnissamut neqerooruteqartoqarsinnaaneranik misissuisssasut. Naalakkersuisut akisussaaffigivaat Inatsisartut aalajangigaannik piviusunngortitsissallutik, taamaattumillu Naalakkersuisut aperissavagut pisussaaffitsik naapertorlugu aammalu neriorsuutigeriikkamittuut oqaluuserisassap ukiaanerani ataatsimiinnissamut ikkunneqarsimannginnera sumik patsiseqarnersoq.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Ilinniartitaanerup iluarsartuuteqqinniarnera unittuuissorami?

All.: Sofia Geisler // Peter Olsen, ilaasortat, Ilinniartitaanermut, Kultureqanermut, Ilageqqanermullu Ataatsimiititaliaq

Ilinniartitaanerup iluarsartuuteqqinniarnera unittuuissorami?

Ukiaanerani Inatsisartut ataatsimiinneranni ilinniartitaanerup iluarsartuunneqarnissaanut tunngasut Naalakkersuisunit saqqummiunneqarnissaat takusinnaanngilarput pilersaarutaasoq. Tamanna Inuit Ataqatigiinniit ima paasivarput politikkikkut suliassanngortitassamik Naalakkersuisut suli piariigaqanngitsut.

Ilinniartitaaneq pillugu iluarsartuusseqqinniarluni sulineq unittuuissorsimanerami?

Taamaassimappat Naalakkersuisut oqaluttuuttariaqarpaatigut qinigaaffiit maannamut marlunngulersut ingerlaneranni sulinerup ingerlanneqartup sumut killinneranik.  

Iluarsartuusseqqinnerli suli ingerlanneqarpat Naalakkersuisoqatigiit Inuit Ataqatigiinniit kaammattoqqikkusuppagut sulinerup tamatuma isummerfigeqqinnissaanut. Sulisinnaasut pigineqartut atorlugit meeqqat atuarfiat ukkatarineqartariaqarpoq, mannalu tikillugu suleqatigiissitaniit saqqummiunneqarsimasut innersuussutit atuuttussanngortinnissaq qulakkeerlugu. Iluarsartuusseqqinnermut atatillugu suliniarnermi maannamut suleqatigiit innersuussutaat meeqqat atuarfiannut ilaqutissanngortinneqarlik. Pitsanngorsaatissat 2015-imi nalilersuinermi tikkuarneqareerput, taakkulu piviusunngortinnissaat utaqqinneqartariaqanngilaq iluarsartuusseqqinnissap siunissami qaquguugaluarnersup piviusunngortinnissaanut.

Inuit Ataqatigiinniit piareersimavugut suliassamik kivitseqataanissamut. Taamaattumik partiit tamarmik tunuliaqutsigaannik meeqqat atuarfiat pillugu isumaqatigiissummik Naalakkersuisoqatigiit aqqutissiuusseqqullugit kammattorpagut.

Inuit Ataqatigiit anguniagaat tassaavoq meeqqat atuarfiat nukittooq, meeqqanut amerlanernut iluatsitsiffiusutut misigisimatitsisoq, taamalu inersimasunngornermi nammineersinnaassutsimik tunngavileeqataanissamut qulakkeerinneqataasoq.

Taamaammat isumaqarpugut iliuuseqarnissaq massakkuussasoq, atuartitsinerup pitsaassusaa eqqarsaatigalugu. Meeqqat atuarfiata ukkatarineqarnissani assut atorfissaqartippaa. Massakkut. Meeqqat arlaqaqisut ukiut 10-it meeqqat atuarfianneereerlutik atuarfik qimattarpaat tassaniissimanertik arlaannaannulluunniit atorsinnaanagu. Tamanna pitsaanngilaq, inunnut ataasiakkaanut pineqartunut inuiaqatigiinnullu.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

IA: Namminersorlutik Oqartussani atorfinitsitsinerit nutaat unitsinneqartariaqarput

Allattoq: Inuit Ataqatigiit siulittaasuat, Mute B. Egede

IA: Namminersorlutik Oqartussani atorfinitsitsinerit nutaat unitsinneqartariaqarput

Nunatsinni allaffissorneq annertuallaalersimavoq, inunnut nukiit toqqaannarnerusumik atortariaqalerpavut.

Innuttaasut kiffartuunneqarnerat eqaannerusoq atugarissaarnerulernissaallu siunertaralugu, kiisalu aningaasaqarnikkut inissisimanitta pitsaasumiinnginnera tunngavigalugu nutaamik aaqqissuussinissamut sapiissuseqartariaqarpugut.

Allaffissornernerujussuarmik ingerlatsinerput isiginngitsuusaaginnarsinnaajunnaarparput. Ullutsinnut uagutsinnullu tulluussartariaqarparput. Alloriarnerlu siulleq tassaasariaqarpoq atorfinitsitsinerit nutaat unitsinneqarnissaat. Tassani atorfiit pisariaqavissut soorlu peqqinnissaqarfimmi isumaginninnermilu pineqanngillat.

Ataatsimoorfiginiartigu inuit qitiutillugit sullissineq pisuussutittalu atorneqarnissaat, eqaatsumik aaqqissuussaanitta nutarterneratigut.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Nunatsinni suliffeqarfiit sanaartortut Naalakkersuisunit periarfissinneqarlik

Allattoq: Inuit Ataqatigiit, Politikkikkut oqaaseqartartuat, Aqqaluaq B. Egede

Nunatsinni suliffeqarfiit sanaartortut Naalakkersuisunit periarfissinneqarlik

Naalakkersuisut sakkortusiartuinnartumik suliffeqarfiit nunatta avataaneersut kisiisa periarfissarsiuussinnaanngilaat. Sanaartorneq sumiiffippassuarni uninngavoq. Aamma massakkut Naalakkersuisut nutaamik piumasaqaateqarput inissiani sanaartorneqartussani sanariaaseq nutaaq piumasaqaatiliullugu nunatsinni suliffeqarfippassuit aningaasarsiorsinnaanerat mattuppaat.

Naalakkersuisut aalajangiinerat nunatsinni suliffissaaleqinerup annertusineranik kinguneqarsinnaanera ernummatigaara. Ilaqutariit arlallit ulluinnarni inuuniarnikkut pitsaanngitsumik sunnerneqarnissaat periariarfissanngussaaq. Nalunngereerparpummi misilittagaqarfigalugulu suliffeqarfiit sanaartortut aningaasanik kaaviiaartitsinerat annikinneruleraangat sulisuminnik soraarsitsiortortarnerat. Isumaqarpunga Naalakkersuisut malartaasiinnaratik aningaasarlu kisiat tunngavigalugu aalajangersaanatik mianersuussassat allat aamma isiginiartariaqaraat.

Suliffeqarfissuit nunatsinni pingasuinnaat Naalakkersuisut piumasaqaataat malillugit sanaartorsinnaasut tusagassiorfitsigut oqaatigineqarpoq. Suliffeqarfiit pingasuinnaat sanaartugassanik annernik kisermaassilissappata ernumanartoraa sanaartornermut akit qaffannissaat. Tamatuma malitsigissammagu atuisut akiliutissaasa qaffasinnerulernerat. Nunatsinni sanaartugassanik suliariumannittussarsiuussisarneq malillugu unammilleqatigiinneq eqaatsoq akikinneqqusaatsitsisarnerlu suliffeqarfinnut ikittuinnarnut atuutilissappat akit qaffannissaat qularutissaanngimmat.

Nunatsinni innuttakitsumi sanaartugassat aningaasaliissutaasarnerat suliffissaqartitsiniarnermut isumalerujussuupput. Naalakkersuisut taamak aalajangernerat qularnanngitsumik aamma kommunit ilaasa akileraarutitigut isertitassaraluaminnik annaasaqaatigissavaat. Suliffeqarfissuit angisuut pineqartut illoqarfinni qitiusoqarfimmiimmata, sanaartukkallu anginerit illoqarfinni anginerni angerlarsimaffeqartuunerat tunngavigalugu aningaasarsiorneq sakkortuumik qitiusumut ”illuariassasoq” qularnanngitsumik pilersinneqartussaalluni.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Naalakkersuisut kaammattorpagut sanaartoriaaseq immikkuullarissoq kissaatigisimasartik, aamma sulisartoqarnermut attuisussaasoq minnerunngitsumillu sanaartornermik akit qaffaatigisassaat, kommunillu ilaasa akileraarutitigut annaasaqaatissaat pillugit mianersuusseqqullugit. Naalakkersuisut suliffeqarfissuarnik pingasuinnarnik periarfissiiniarnerat navianarluinnartumik kinguneqarsinnaammat ernumassutigaarput. Naalakkersuisut eqqarsaqqittariaqarput, suliassaq annertooq inuiaqatigiinnut pitsaanngitsumik sunniuteqarsinnaasoq nalilersoqqittariaqartorlu tamatsinnut eqquinerloqqunagu.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Qinikkat qiningaanertik salliutittariaqarpaat

Allattoq: Nuummi Inuit Ataqatigiinni siulittaasoq, Leif Saandvig Immanuelsen

Qinikkat qiningaanertik salliutittariaqarpaat

Nuummi Inuit Ataqatigiit ulluni makkunani qinikkatut sulinermi pissutsit iliuuserineqartullu naammagiunnaarpaat.

Nuummi Inuit Ataqatigiinniit nunatsinni naalakkersuinikkut ingerlatsineq ataatsimut isigalugu naammagiunnaarluinnarparput, Naalakkersuisuni Kommunemiluunniit sulineq pineqarpat.

Malunnarpallaalerpoq qinikkat neriorsukkatik tunuinnarlugit imminnut sullisilersarnerat.

Ersarippallaaqaaq qinikkat suliassaminnut tunniusimanerat annikilliartuinnartoq, allaat akissarsiutigiinnarlugu sulinertut isigineqarsinnaalerluni. Tamanna qinersisartunik killuussinertut oqaatigisariaqarpoq.

Assersuutit:

Naalakkersuisut qinersinermi kingullermiilli inuiaqatigiinnut matoqqalluinnartumik periuseqarnerat, tusarniaanerit kisiisa aqqutigalugit inuiaqatigiinnut ammanerarlutik ingerlatsisut.

Covid 19 pissutigalugu inuiaqatigiinnut pinngitsaalisamillusooq ammarnissaasa tungaannut, matoqqalluinnarnerli atuuteqqilerpoq nunatta avammut ammaqqinneqarnera killigalugu.

Aammalu Kommuneni qinikkat tunuartorpassuusarput qineqqusaarnikuunertik sullissiumanikuunertillu puigorluinnarlugu, akunnerminniluunniit avissaartuunneq peqqissaartumik sulinissaraluamut innarliisartoq pitsaassutsimik apparsaaqataavoq.

Nuummi Inuit Ataqatigiit isumaqarput Naalakkersuinikkut sulineq ileqqorissaarfiusumik ingerlatsiffiusariaqartoq. Qinikkat amerlavallaat saniatigut atorfeqarput, tamannalu inuiaat qinikkanut tatiginninnerannut apparsaaqataavoq. Qinikkat maanna issiasut arlalissuarnik aallutaqarput ilaat kommunalbestyrelsemi issiapput, aalisartut, café-uteqanngikkunik imerniartarfiutillit, saniatigullu suliffillit il. Il.

Taamaattumik Nuummi Inuit Ataqatigiit oqallissaarutigaarput qinigaaffinni annerpaamik marluinnarni qinikkat issiasalernissaat. Ilutigitillugu qinikkat ukioq kaajallallugu qinikkatut sulisalissasut, allanik soqutigisaminnik aallutaqaratik. Taamaaliornikkut inuiaqatigiinnut sullinniakkanut tamakkiisunik piffissaqarlutik tunniusimallutillu sullissinissaat angujumallugu.

Inatsisartut qinikkallu tatigineqassappata partiit ersarissunik qinikkanut ileqqoreqqusaasunik suliaqartariaqarput. Inuillu kikkulluunniit takusinnaasaannik ileqqoreqqusaasut saqqumitillugit. Ass. arnanut isiginnittaaseqarneq qulaarneqarmat ileqqoreqqusaasut allassimanngitsut ajornartorsiutaalerput, tamakkua inuiaqatigiittut ilinniarfigissangutsigit oqaasiinnaanatik partiinit tamanit iliuuseqarfigineqarnissaat kaammattuutigerusupparput.

Nuummi Inuit Ataqatigiit kissaatigaarput sunulluunniit qinikkat pissusilersuutigisartagaat taamaaginnalersimasut eqqarsaatigilluarneqarnissaat iliuuseqarfigineqarnissaallu.

Nuummi Inuit Ataqatigiit sinnerlugit

Siulittaasoq

Leif Saandvig Immanuelsen

Mobil: 534734

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Imarpik qulaallugu angalanermi malitassat sukaterneqarlik

Imarpik qulaallugu angalanermi malitassat sukaterneqarlik

Nunatta avataaniik imarpik qulaallugu angalanermi Norsap Kangerlussuarmut tikinnissaa akunneq ataaseq sioqqullugu illorsuaq tikittarfik kangerlussuarmi innuttaasunut piffissamilu tassani angalasuunngitsunut COVID-19 pissutaalluni matuneqarallartarpoq, nakkutigineqartarlunilu angalasuunngitsunik isertoqannginnissaa, tassani pineqarluni angalasut akulerutsinnaveersaar-neqassammata. Tamanna eqqarsaatigalungu innuttaasunik illersuineruvoq kusanartoq.

Kisianni COVID-19 pissutaalluni oqartussaniit taama aaqqiisoqarsimanera equngavallaartoq akuersaarneqarsinnaanngitsorlu uanga isumaqarpunga. Pis-sutigalungu imarpik qulaallugu angalasut igerlaqqinnissap tungaanut qanor-luunniit pisinnaapput, tassa illorsuarmiik ingerlaqqinnissaq utaqqillugu anisin-naapput sumukarsinnaallutilluunniit. Pisiniarfiusinnaasut Pilersuisoq, nammi-nersortuaqqallu pisiniarfiusinnaasut iserneqartarlutik, taamaattoqarneranilu Kangerlussuarmi innuttaasut imarpik qulaallugu angalasunut akuliuttarlutik.

Tamanna COVID-19-mut tuniluunnaveersaartitsineq isumaqanngilluinnartoq Kangerlussuarmi innuttaasuusungut isumaqarpugut aaqqiisimanerlu pissuta-galungu ernumassuteqarluta. Aamma taamaappoq Norsap Kangerlussuarmut tikinnerata nalaani sinerissamiit angalasorpassuit tikerartarput akuliuffi-geqqusaanngitsunut akuliuttarlutik.

Isumaqaraanni nualluummut COVID-19-mut tuniluunnaveersaartitsiniarluni pissutsit equngasorujussuit ataqatigiinngilluinnartullu nunatta inuit eqqarsaati-galungit pissutsit eqqarsaatigeqqinneqartariaqarput. Nunarsuatsinni nualluut COVID-19 annertoorujussuarmik suli tuniluummat.

Taamaammat siunnersuutigaara tuniluuttoqarnissaa pinaveersaartinniarlugu isumalimmik iluatsittumillu sulinikkut imarpik qulaallugu angalasut Kangerlus-suarmi illorsuarmiik aamma aneqqusaajunnaartinneqassasut. Taamaassin-naanngippat innuttaasunut iseqqusaannginneq isumaqanngilaq. Akerliuniaan-narnertut isumaqanngilaq malitareqqusalliukua equngavallaarneri aaqqiivigi-neqartariaqartut. Oqartussaniit isumaliuutigineqaqqittariaqartoq kissaatiginarpoq, suli nunatta inuinik COVID-19 eqqarsaatigalungu illersuineq pissappat.

Johan Lange

Kangerlussuarmi Nunaqarfinni Aqutsisuni Ilaasortaq

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Perorsaanermik Ilinniarfik inerisaqqilli

Perorsaanermik Ilinniarfik inerisaqqilli

Naalakkersuisooqatigiilersut kingulliit isumaqatigiissutaanni takuneqarsinnaavoq Ilulissani Ilinniarnertuunngorniarfiliorsinnaanissamik periarfissamik misissuisoqassasoq isumaqatigiissutigigaat.

Tamanna Inuit Ataqatigiinni isumaqatiginatigu oqaatigissavarput. Siullermik Aasianni ukiorpassuanngortuni Ilinniarnertuunngorniarfik ingerlalluartoq, ilinniartuilu amerlasoorpassuit ullutsinni inuiaqatigiinni iluaqutaangaarlutik inerisaaqataasut takusinnaavagut.

Aasiaat ukiorparujussuarni ilinniartoqarfittut ingerlareersoq, illoqarfiullu ulluinnarni ingerlaasianut peqataalluinnartoq sooq innarlerneqassava?

Isumaginninnikkut suliassagut annertupput

Nunarput isumaginninnerup perorsaanerullu iluani sulisunik ilinniarsimasunik amigaateqartorujussuuvoq. Kialuunniit tamanna ilisimaarivaa.

Qanittumi nalunaarusiaq “ViVe” rapportimik taaguusigaq saqqummerpoq. Tassani meeqqat angerlarsimaffii, kommuuninit, namminersortunit kiisalu Namminersornerullutik oqartussanit pigineqartut misissuiffigineqarlutik. Aammaarluni tassani erseqqissarneqaqqippoq qanoq nunatsinni ilinniarsimasunik sulisussaaleqineq annertutiginersoq.

Naalakkersuisut Ilaqutariinnermut Politikkiat 2020-2030-mut atuuttussaq saqqummeqqammerpoq. Ajunngitsorpassuarnik imaqartoq atuarneqarsinnaavoq. Taamaattorli apeqqusernartua uaniippoq; naak sulisussat?

Kinguarsaqqissinnaanngilagut annertuumik inulerinerinerup silarsuani sulisussanik ilinniartitsinissamik nuna tamakkerlugu pilersaaruteqalernissamut.

Meerartavut pingaartillugit inerisassagutsigit sulisut ilinniarsimasut, sakkussaalatsinngitsut pisariaqartilluinnarpagut. Minnerunngitsumillu akissaatimikkut iluarisimaarinnillutik naleqartinneqarlutillu misigisimasut.

Ilinniarnertuunngorniarfik nutaaq pinnagu, Ilulissani inulerinermik ilinniarfik inerisaavigeqqinniarli

Isumaginninnerup silarsuani ilinniartitaaneq nukittunerusoq kateritsitsisoq pilersinneqarniarli. Isumaginninnermut, Ilinniartitaanermullu Naalakkersuisoqarfiit piaartumik tamanna iliuuseqarfigilissuk. Naalakkersuisoqarfimmi ilinniartitsinermut aningaasaliissutaasartut Ilinniarfiup ingerlatilerligit, taamaalilluni ilinniartitaaneq ataatsimoornerusoq inerisarneqarsinnaalissaaq. Ullumikkutut ilinniartitsinerit pikkorissarnerillu immikkut ingerlanneqartarunnaartillugit. Inuit Ataqatigiit tamanna peqataaffigissavaat.

Inulerisut aaqqiissuussaanikkut iliuuseqarfigitigit

Iluaqusernavianngilagut ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit Ivaaqakkutut ittut ineqartuutai Sisimiunut nuunneqarpata. Sisimiuni aamma sulisussaaleqisoqarpoq. Ilinniartitsinerumuna annertusarneratigut, immikkullu piginnaasalinnik ilinniartitsinerup aallunneqalerneratigut minnerunngitsumillu akissaatit pitsanngorsarneqarnerisigut nunatsinni inulerinerup silarsua pitsaasup tungaanut saatsikkiartulersinnaagipput.

Aap angajoqqaat meeqqaminnut akisussaasuupput, kisianni aamma nalunngilarput angajoqqaat sulinerini kikkut meeqqanut samminnittuusartut.

Ullumikkut meeqqat immikkut pisariaqartitsisut amerlatsinnikuungaarmata sulisut ilinniarsimagaluilluunniit erniinaq artorsarlutik suliffinnut allanut nuuttarput. Amerlasuutigut sinneruttarput ilinniarsimanngitsut. Tamatuma ilaatigut kingunerisarpaa meeqqerivinni nukissaqannginnerujussuaq meeqqanut ineriartortitsinermik samminnittumik suliaqartitsinissaq. Meeqqat amerlasuut “nakkutigisassaanaallutik” paarineqartarput. Assaat kissalaartut aatsaat taamak nunatta pisariaqartitsigilerpai, taamaattumik Naalakkersuisooqatigiit iluunngarlunga qinnuigissavakka Ilulissani Perosaanermik ilinniarfiup inerisaqqinnissaanik suliamik aallusseqqullugit. Ilinniarnertuunngorniarfiit nunatsinni naammaqaat.

Stine Egede, Inuit Ataqatigiit

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Eqqaaniut – Ivalo Egede

Asseq: Suliffigissaaneq pillugu siunnersuisooqatigiit

Asseq: Suliffigissaaneq pillugu siunnersuisooqatigiit

Eqqaaniut – Ivalo Egede

Inuit Ataqatigiinni Ivalo Egedep toquneranik nalunaarut aliasulluta tiguarput. Kalaallit Nunaat arnamik nukittuumik, inuiaqatigiinni atorfiit qaffasinnerpaat aamma arnanit atorfigineqarsinnaanerannik takutitsisumik maligassiuisumillu annaasaqarpoq.

Ivalo Egede inuusunnerminilli inuiaqatigiinnut akuuvoq, nunarpullu ineriartorfiusoq, assigiinngisitaartoq nunarsuarmullu ammanerujartortoq ilusilersueqataaffigaa. Sunniuteqarfigisimasai siammasissuupput, Aasiviit aaqqissuunneqarlutik pilersinneqarnerannut suleqataanermiit, inuiaqatigiinni qullersatut atorfinni assigiinngitsuni atorfeqarnermigut nunatta ineriartornera sunniuteqaqataaffigaa.

Ivalo inuppassuarnit nuannaartorineqarlunilu ilisarisimaneqarpoq, minnerunngitsumillu qanigisaminit arnatut asannittutut, silassorissutut, pimoorussisutut, qanilaartutut isummaminillu aalajangiusimalluartutut ilisimaneqarpoq. Ivalo qullersatut atorfeqartarnermigut arnanut inuusuttorpassuarnut maligassiuisuuvoq, taamaaliornermigullu ullumikkut arnat inuiaqatigiinni akisussaaffinnik pingaarutilinnik atorfeqalernissaannut aqqutissanik oqilisaasuullunilu ajornannginnerulersitseqataalluarluni. Naligiissitaanermik ilungersuuteqarnermi arnallu qullersatut atorfinnik pissusissamisoortumik atorfeqartarnissaannik kaammattuiuarnerata namminissarsiornanilu ilisimasaminik misilittakkaminillu avitseqatiginnittuarnerata amerlasuut ineriartortitsinermut peqataanissamik kaammattorlugillu pilerilersippai. Nammaqatiginneriaaseq taamaattoq inunnilu ataasiakkaani piginnaasanik tappiffeqarneq maqaasissaqaarput.

Nunatsinni inuppassuit assigalugit Ivalo Egedep nunatsinnut tunniussaanut innuttaasunillu malunnaateqarluarsimaneranut qujamasoqaagut. Inuit Ataqatigiit aamma Ivalo Egede immikkut qutsatissaqarfigaarput, siulersuisuunitsinni suleqataanermigut, partiip aallartisarnerani toqqammavileeqataanermigut Naalakkersuinikkut ullumikkut killiffimmut sunniuteqarsimammat.

Ivalo Egedep erneranut asangaagaanut ilaqutaanullu kiisalu Ivalop ilaqutaanut ikinngutaanullu misiginneqataangaarnerput apuukkusupparput.

Ivalo Egedep eqqaaneqarnera ataqqinartuuli.

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat sinnerlugu

Múte Bourup Egede

Siulittaasoq

Asseq: Suliffigissaaneq pillugu siunnersuisoqatigiit
Asseq: Inuit Ataqatigiit aviisiannit Aningaamit tigusaq; 1987-imi arnat sorsuuteqarlutik suliarisimasaat

Share and Enjoy !

0Shares
0 0

Inatsisit tamatsinnut atuupput aamma Naalakkersuisut Siulittaasuannut

Inatsisit tamatsinnut atuupput aamma Naalakkersuisut Siulittaasuannut

Naalakkersuisut SIulittaasuata aalisartumut ikiuunnera ajunngilaq. Imaanngilarli ikiuunnissat inatsisit malinnagit pissasoq.

Naalakkersuisut Siulittaasuata aningaasarsiorfissamisut soqutigisaminut aqqutissiuussilluni aalajangeeqataasimanera inatsisit naapertorlugit inerteqqutaavoq. Inuit allat taamaaliorsimasuuppata aamma inatsisit malillugit unioqqutitsisimasutut nalilerneqassagaluarput. Imaanngilaq Naalakkersuisut Siulittaasuat inatsisit avaqqullugit sulisinnaatitaasoq. Naamik kimulluunniit inerteqqutaavoq. Tamatsinnut inerteqqutaavoq. Naalakkeruisut SIulittaasuata inatsisinik uniuinissamut akuersaarnera, inuit allat aamma inatsisinik uniuinissaannut akuersaarnertut paasineqarsinnaammat akueriuminaappoq.

Inuit Ataqatigiit politikkikkut oqaaseqartartuattut erseqqissarlara Naalakkersuisut Siulittaasuata iliuusaa akuerinnginnatsigu. Innuttaasut salliutinnagit Imminut sullinneq akuerinngilarput. Aalisartorpassuit sineriammi nipisaat suaannik aningaasarsiorluarsinnaagaluarnerat, taamatullu ilaqutariit aalisartukkormiut aningaasarsiornerusinnaanerat pinngitsoortimmagu pitsaasuunngilaq. Nipangiutiinnarnagu uparuaaneq ajortuunngilaq. Inatsisit malitassat inunnit suliffeqarfinniillu tamanit malitsinneqarnissaat siunertaralugu Naalakkersuisut akisussaaffeqarput. Aamma Naalakkersuisut inatsisinik malinnittussaapput. Nassuiaat takinerunngilaq.

Inuit Ataqatigiit kiinaannguusaarutissaqanngilagut. Inuk qinigaaguni imaanngilaq qaffattoq,- inuiaqatigiinnut kiffartuussissaaq.

Partii Siumut pisut qanoq isumaqarfigaasigit? Demokraatit pissutsit nalaatavut qanoq isumaqarfigaasiit? Tamattami naligiilluta inatsisit “ataanni” inuuvugut. Imaanngitsoq qinigaagutta inatsisit unioqqutittaqattaarlugit ingerlatsissasugut. Inatsisit naapertorneqartussaapput. Isummerfigisariaqarparsi. “Pissaaneq innuttaasut pigisaat qinikkamut attartortitaasoq” maniguuttumik naapertuilluartumillu atorniartigu. Naalakkersuisooqatigiit inatsisiliortuugassi aperilassi: Inatsisit malinneqarnissaat naqissuserniarpisiuk?

Inuit Ataqatigiit Politikkikkut Oqaaseqartartuat

Aqqaluaq B. Egede

Share and Enjoy !

0Shares
0 0