Nipisaat suaanik pisasseeqqipput sineriammi aalisartut pilliutigalugit

Nipisaat suaanik pisasseeqqipput sineriammi aalisartut pilliutigalugit

Inuit Ataqatigiit Politikkikkut Oqaaseqartartuat

Aqqaluaq B. Egede

Pisortatigoortumik uppernarsarneqarpoq nunatsinni nipisaat suaanik tunisassiorneq akitigut ajorserujussuarsinnaasoq. Naalakkersuisut Nuummi Maniitsumilu pisassiissutaareersut qaavisigut 204 tonsinik pisasseeqqinnerat niuernermi akinut innarleerujussuaqqajaavoq. Naalakkersuisut politikkikkut taamak aalajangernerat aalisartorpassuit sineriammi eqqorneqaatigivaat, siunissamilu suli malugissavaat.

Nuup Maniitsullu avataani aalisartut nipisaat suaannik tunisassiortut mattunneqarput. Pissutigerpiarpaa Naalakkersuisut Nuummi Maniitsumilu pisasseeqqinneranni MSC-mik toqqammavit navianartorsiortilermassuk. Navianartorsiortitsinerlu anneruleqqunagu tunitsiviit matusipallattariaqalerput.  Allatut oqaatigalugu, aalisartut Nuup Maniitsullu aqutsiveqarfianiinngitsut akilerpaat Nuummi Maniitsumilu aalisartut pisassaminnik nunguutsereersut pisasseqqinneqarnissaat.

MSC-ip annaaneqarnissaa maanna periarfissagissaalersoq pissappat malitseqassaaq nipisaat suaasa akimikkut malunnaatilimmik apparujussuarnerannik. Naalakkersuisut pisasseeqqinnerminni nunatta sinnerani aalisartorpassuit aningaasarsiorsinnaanerat mattuppaat. Nipisaallu suaannik tunisassiornerup aningaasarsiornikkut isumalluutaasinnaanera navianartumik inissillugu.

Demokraatit piujuartitsinermik tunngaveqarumanertik qimannerpaat? MSC-mik tunngaveqarumanertik qimannerpaat? Apeqqusiigama tupigusunnermik aallaaveqanngilaq, takusareerparpummi Demokraatit politikkikkut kinaassutsiminnik arlaleriaqalutik parti Siumumut pilliuteqarsimaqisut. Aamma arlaleriaqalutik qineqqusaarnermi neriorsuutitik qimallugit pilliutigalugillu pissaanermi inissisimanertik annanniarsarisarat sungiusimalereerparput. Tamannali Demokraatit qinersisartuinik qoqassiinerummat tatiginassutsimik apeqqusiiffigissallugu inerteqqutaanngilaq.

MSC aalisakkat tunisassiallu allat imaaneersut akiinut aalajangiisuulluinnartuuvoq. Nunarsuatsinnimi aalisakkanik tunisassiornermi pisisartut piumasaqaatigaat soqutiginngitsuusaarsinnaanngisarput. Suliassaqarporli pingaarutilimmik. Qulakkeertariaqarpoq Naalakkersuisut MSC-mik nunatta tunngavia navialisissallugu ilisimareerlugu aalajangersaasimanersut. Taamaassimappat aalisartut, kommunit, tunitsivinni sulisartut aamma nunatsinni aningaasarsiornikkut siammasissumik atugassaqartitsineq ataatsimut innarlersimassammassuk.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Naalakkersuisut pisasseeqqinnerminni kukkorujussuarnerat qulaajaavigineqassasoq piumasaraarput. Nunatsinni aalisartut aamma nunatta aningaasarsiornera ataatsimut isigalugu pitsaanngitsumik inissittoqarnera ernumanartumillu siunissami sunniuteqarsinnaanera nipangiinnarluni akuersaarneqarsinnaanngilaq. Oqallisigineqartariaqarpoq aamma partiit tamarmik erseqqissumik isummerfigisariaqarpaat. Pinngaartumik naalakkersuisooqatigiit Demokraatillu ulloq ataaserluunniit isertuussinatik ammasumik isummersinnaassappata qujanassagaluaqaaq. Anngaaginnarluni apeqqusiisarnanilu naalakkersuinikkut ingerlatsineq torrallataanngilaq.

Naalakkersuisut marluk akornanni kina eqqortumik oqaluppa?

Naalakkersuisut marluk akornanni kina eqqortumik oqaluppa?

Siulittaasup tullia politikkikkut oqaaseqartartoq: Aqqaluaq B. Egede

Inatsisartut inatsisiliortutut aalajangiuppaat Qasigiannguani aamma Nuummi erngup nukissiorfissat pilersaarusiorneqassasut sanaartorneqassasullu. Inuussutissarsiornermut Nukissiuteqarnermut Ilisimatusarnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq Jess Svane saqqummiussaqarnikuuvoq erngup nukissiorfiliassat pillugit aningaasalersueriaasissaq ukiamut saqqummiunneqassasoq.

Arajutsisimaneqanngilaq Aningaasaqarnermut Aatsitassanullu Naalakkersuisoq Vittus Qujaukitsoq ataasiaannarani naqissusertarpaa Qasigiannguani aamma Nuummi erngup nukissiorfiliassat massakkut aningaasaqarnitsigut tunngaveqartumik eqqornerlunneqassasut. Naalakkersuisut ataatsimoorlutik aalajangiussartik erseqqissarlissuk. Naalakkersuisuni marluusuni kina eqqortumik oqaluppa? Nassuiaasoqartariaqarpoq inuiaqatigiinni paatsuunganartumik ilisimatitsisoqarmat.

Naalakkersuisoq kinaluunniit Inatsisartut aalajangigaannik allanngortiterinissaminut pisinnaatitaaffeqalersorisoq akisussaaffimminik paatsuuisimassaaq. Maanna Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup erngup nukissiorfissai sanaartorneqartussat pillugit oqaaseqarnera aallaavigineqassappat Inatsisartut akisussaaffiannik ”arsaarinnilluni” Naalakkersuisut pisinnaatitaaffiginngisaminnik sulillutik aallartissimassapput.

Naalakkersuisut erseqqilluinnartumik nalunaaruteqartariaqarput Qasigiannguit aamma Nuup erngup nukissiorfissaasa unitsiinnarneqarsimanerat ilumut naalakkersuisut aalajangersaavigisimaneraat. Inatsisartut avaqqullugit ingerlatsisoqarsinnaanngilaq. Naalakkersuisuni pineqartuni kina eqqortumik oqaluppa?

Oqaaseqaat: Nunatta tuninissaanut alloriarneq siulleq

Allattut: Inatsisartunut Ilaasortat

Oqaaseqaat:
Nunatta tuninissaanut alloriarneq siulleq

”Kalaallit Nunaat tuniniagaanngilaq”. Taamak oqariartuuteqarpugut Nunatsinniit Danmarkimiillu ukioq 2019. Nunarpulli pisiarineqarsinnaanngippat taava imaannaanngitsumik imalimmik taallugu ikiuiniartoqarsinnaavoq. Nunatta itigartissinnaanngisaanik.

Ikiuiniarluni aningaasaliissuteqarnissamik oqariartuut Nunatsinni Naalakkersuisut allatut oqaasertalerpaat, taaguuserneqarmat illersornissamut tunngassuteqanngitsunut suliniutinut aningaasaliineq. Immaqa iiuminarninngortinniarlugu.

Pineqartoq tassaavoq immikkut ilisimasalinnit siunnersortinit ikiorserneqarnissamut aningaasaliinissaq. Pineqartoq tassaapput aningaasat Nunatta karsianut ikineqarnavianngitsut. Pineqartoq tassaavoq siunnersortit USA-meersut, Naalakkersuisunut akuerineqarlutik, ilisimasanik Nunatsinni ingerlanneqartunit assigiinngitsuneersunit katersinissaat, ilisimalikkanut piginneqataanissaq siuningaaniit Naalakkersuisunit qulakkeerneqarsimanani.  

Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliami IA-p ilaasortaatitaasa ataatsimiinnernit pisut oqaluttuarisinnaanngilaat, oqaatigineqarsinnaasorli tassaavoq USA-p neqeroorutaa taakku naapertorlugit imaannaanngitsumik imalimmik ikiuinissamik imaqartoq Naalakkersuisunit akuerineqareermat aatsaat ataatsimiititaliamut ilisimatitsissutitut nalunaarutigineqarmat.

Danmarkimi Nunanut Allanut Ministeri DR.dk-mut oqaaseqarpoq USA-p Nunatsinni peqataanerata qulakkeernissaanut Danmarkimi naalakkersuisut piffissami sivisuumi Nunatsinnik suleqateqarsimasut. Taamaattumik amerikamiut imaannaanngitsumik imalimmik ikiorsiiniarlutik aningaasaliiniarlutik neqeroorutaat pillugu Danmarki Naalakkersuisut Inatsisartunit [ima paasillugu ataatsimiititalianit susassaqartunit] ilisimasaqarnerorpasipput.

EU-p ilinniartitaaneq pillugu Nunatsinnut tapiissutigisartagi USA-p aningaasanik atugassanik neqerooruteqarneranut Siumup sanillersuupaa. Tamanna paasiuminaappoq ernumatitsillunilu, tassami EU-p ilinniartitaaneq pillugu tapiissutigisartagi Nunatta Karsianut nakkartarput, atornissaannullu Inatsisartut sunniuteqaqataasarput. Nunatta EU-llu akornanni isumaqatigiissutit illuatungeriit tamarmik pissarsiaqarfigisartagaat sumut tunnganersut kialluunniit takusinnaavai, isumaqatigiissutillu ingerlaavartumik nalilersorneqartarput.

Oqimaaqatigiinnginneq

Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu tunngasuni apeqqutini Nunatta oqartussaaffeqarnerulernissaa Nunatsinniit kissaatigineqarpoq, aammalu isornartorsiorneqartarpoq Nunatta Danmarkillu apeqqutit taakku pillugit oqimaaqatigiinngitsumik oqartussaaffeqarnikkut inissisimanerat.

Taamaattumik tupigusuutigaarput ernumassutigalugulu Nunatta kiisalu Naalagaaffeqatigiinnerup avataaniittup nunap akornanni oqartussaaffik pillugu isumaqatigiissuteqarneq siulleq taamak oqimaaqatigiinngitsigimmat. Nunatta ammaatissavai siunnersortit USA-meersut, suleqatigiinnermi pineqartumi Nunatta suna tigussaasumik iluaqutissarsiffigissaneraa siuningaaniit qulakkeerneqarani.

Allaasimassagaluarpoq USA naapertorlugu imaannaanngitsumik annertussusilimmik ikiuiniarnermi taaneqartumik pineqarsimagaluarpat mittarfiliortiternissamut aningaasaliiniarneq, imaluunniit inuussutissarsiuutinut ingerlatassanut aningaasaliiniarneq pineqarsimagaluarpat. Uanili tamakku pineqanngillat.

USA-p aningaasaliiniarnerminut akuutippaa nunanik ineriartortitassanik taaneqartartunut suliaqartittagartik, qularnanngitsumik Nunatta nunatut ineriartortitassatut isigineqarnera aallaavigineqarsimassalluni. Amiilaarutiginngitsuunngilarput Siumumit tassungalu tunuliaqutsiisunik akuerineqarsimammat Nunarput nunatut ineriartortitassatut isigineqassasoq. Inernera tassaavoq USA naapertorlugu imaannaanngitsumik imaqartumik ikiuinissamut aningaasaliineq taamaallaat siunertaqarmat issittumi USA-p inissisimanermigut nukittorsarnissaa, nunamut tassunga kisimi iluaqutaasusaq, Nunatsinnut iluaqutaanngitsoq.

Aningaasaliiniarneq kimut iluaqutissaq

Aningaasaliiniarneq kimut iluaqutissaq

Inuit Ataqatigiinniit maluginiarparput suliniutinut assigiinngitsunut amerikarmiut tapiiniarneranni annerpaamik pineqarmat amerikarmiut ilisimasalittaannik suliarineqartussanik ilisimasanik katersuinissamut aningaasaliissuteqarniarneq. Tamanna Inuit Ataqatigiinniit ernumanartoqartipparput.

USA-p Danmarkimi aallartitaata arlaleriarluni oqaatigaa aningaasaliiniarneq annertooq pineqartoq, tamannali takujuminaatsipparput. Tassami aningaasaliiniarnermi iluaqutissarsisussaq annerpaaq tassaavoq USA-mi qitiusumik naalakkersuinermik aqutsisut, tassami ilisimasat Nunatsinni pingaarutilimmik ingerlatsinermut tunngassuteqartut katersorneqartut USA-mi immini katersugaataalerlutik pigineqalertussaammata.

Qularnaatsumik nalorninata Inuit Ataqatigiinniit oqaatigisinnaanngilarput ilisimatuut Nunarput pillugu ilisimasassanik katersugaasa ilumut Nunatsinnut kisimi iluaqutissanngortinneqassanersut. Ernumanartoqartilluguli oqaatigisariaqarparput USA-p suliniutinut aningaasaliissuteqarnermigut siunertarineraa naalakkersuinikkut aqutsinermi pisunut annerpaamik ilisimasaqalernissani, pingaartumik Qitiusumik Allaffeqarfik / Naalakkersuisoqarfiit eqqarsaatigalugit.

Suliniutit suulluunniit inuussutissarsiutinik nutaanik pilersitsinissamik, ilinniakkanik nutaanik periarfissiuussinissamut inuiaqatigiinnilu piginnaasat annertusarnissaannik siunertaqartut Inuit Ataqatigiinniit tapersersorpagut. Uanili Nunatta USA-llu akornanni suleqatigiinnertut annertuumik saqqummersikkusunneqartukkut takujuminaappoq Nunatsinnut iluaqutissartaa qanoq annertutiginersoq, takujuminarnerullunili USA-mut qanoq iluaqutaatigiumaarnissaa. Nikingasoqarpoq, kialluunniit takusinnaasaanik.

Naalakkersuisut innuttaasunut nassuiaasariaqarput suliniutinut aningaasaliinerit kimut iluaqutissanngortinneqarnersut, qanorlu qulakkeerniarneraat amerikarmiut ilisimatuuisa paasissutissat katersugaat kimik pigineqartussanngussanersut.

Inuulluaqqusilluta

Mimi Karlsen                                         Sofia Geisler

Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliami ilaasortat (IA)

Ikanngilagut: Ineqarnermut Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersuisoq akisussaatinneqarli

Allattoq: Aqqaluaq B. Egede, siulittaasup tullia, politikkikkut oqaaseqartoq

Ikanngilagut: Ineqarnermut Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersuisoq akisussaatinneqarli

Ineqarnermut Attaveqatigiinnermullu Naalakkersuisoq ataasiaannarani imminut assortuuttunik nalunaaruteqartarpoq. Tusagassiorfitsigut saqqummiussat, naalakkersuinikkullu Inatsisartunut saqqummiussat eqqunngitsut sulinitsinnut aalajangersaaniarnitsinnullu nalornilersitsisut tulleriiaaginnavipput. Naak Naalakkersuisut suleriaasianni inatsisit malitassat ersarilluinnartut eqqunngitsumik paasinerluutaasinnaasunillu Naalakkersuisut sulisussaannginnerat aalajangersakkanik malitassaqaraluartut.

Naalakkersuisuuneq akisussaaffimmik annertuumik pisussaaffiliisuuvoq, malitassat malinneqartariaqarput. Demokraatit, Siumut aamma Nunatta Qitornai Atassullu Ineqarnermut Naalakkersuisup eqqunngitsunik nalunaaqataarnera paatsuungatitseqattaarneralu isiginngitsuusaarpaat.

Tassami Naalakkersuisoq annertuunik ingasaginartunik imminut assortuuttunik nalunaaqataartoq minnerpaamilluunniit qisuariarfigineq ajorpaat. Naalakkersuinikkut imminut illersorsinnaasumik aqutsineq pingaartinneqanngilaq. Pingaartinneqarsimasuuppat suleqataasut tamarmik iliuuseqarsimanissaat takoreersimassagaluarparput.

Naalakkersuisup eqqunngitsumik nalunaaqattaarnera ingerlatseqatigiiffinnut, kattuffinnut, ilami inuiaqatigiinnut naalakkersuinikkullu suliaqartunut tamanut aalassatsitseqattaarpoq. Akisussaaqatigiilluni naalakkersuisooqatigiinneq pisimasuuppat tunuliaqutaasut tamarmik qisuariarsimanissaat pisimassagaluartoq qularnanngilaq.

Naalakkersuisooqatigiinni qulaaniit aqutsineq, Inatsisartuutitallu maleruutiinnarumatussusiat Naalakkersuisut qanorluunniit pissusilersorlutik sulisinnaatitaanerannut ersiutaapput nunatsinnut peqqinnanngitsumik.

Ineqarnermut Attaveqatigiinnermullu Naalakkersuisoq suliassaqarfimminut annerertoqisumut akisussaaffeqarnissaminut pitsaasumik naammassinnissinnaanngippat tunuartariaqarpoq. Akisussaaffik annertooq naammattumik pitsaassusilimmik nakkutigineqanngippat inuiaqatigiinnut pitsaanngitsumik sunniuteqalereersoq suli ajornerusumik sunniuteqassaaq.

Pisut uppernarsaatigisinnaavagut kukkunerit eqqunngitsuliornerillu pisut kingulliunavianngitsut. Naalakkersuisnut ilaasortat misilittakkamikkut naammattunik misilittagaqanngitsut akisussaafferujussuarmik tigusaminnut artorsartut inuit malinnaasut paasereerpaat.

Pissutsit taamaattut qaangiataaginnarneqarsinnaanngillat. Eqqunngitsuliornerit akisussaaffigineqartariaqarput Naalakkersuisumit pineqartumiit, kisianni aamma Siumup aamma Inatsisartunut ilaasortaatitai pisussaapput akisussaaffitsik qanoq ittuusoq paasisimallugu iliuuseqarnissaminnut.

Naalakkersuisoq artorsartoq, kukkoqattaartoq eqqunngitsunik imminullu assortuuttunik nalunaaqattaartoq Isiginngitsuusaarneqarpoq. Qinikkat naalakkersuisunut tunuliaqutaasut Demokraatineersut, Siumumeersut aamma Nunatta Qitornaasa Inatsisartuutitaasa akisussaaqataasutut nipangiinnarlutik iliuuseqarnaveersaarnerat inuiaqatigiit nunatsinniittut tamarmik ingerlanerliorneq ”akilersorpaat”.

Nunarput inuilu tamanit qullerpaajupput. Eqqortumik sangujoraartuunngitsumillu siulersorneqartariaqarput. Naalakkersuisooqatigiit suleqataasalu parteertik kisiat annanniarsaralunikku nunarput inuilu naalakkersuinikkut siulersorluarneqarnissaat pilliutigisaqattaaginnarsinnaanngilaat. Ilumut, nunarput ineqarnermut, attaveqatigiinnermut ineriartornermullu tunngasutigut inuit ulluinnarni toqqaannartumik atugaannut sunniutilippassuit Naalakkersuisup pineqartup akisussaaffigai.

Naalakkersuisuuneq asuli tunissutisiatut atuuffigineqarsinnaanngilaq suliassaqarfik annertoqaaq. Nunap inuinut toqqaannartumik sunniuteqarfiuvoq peqqissaarunneqartariaqarporlu. Imminut illersorsinnaassuseqartumik Naalakkersuisumik akisussaasoqarnissaa pisariaqarpoq. Inuit nunattalu kukkusumik siulersorneqannginnissaat qulakkeerneqartariaqarpoq.

Tamanna suleqatigiit nipaaqisut Naalakkersuisunut tunuliaqutaasut akisussaaqataaffigaat iliuuseqartoqartariaqarpoq. Naalakkersuisut Siulittaasuata pisussaaffini naammassisinnaanngippagu, aamma Inatsisartunut ilaasortaatitaasa akisussaaffik tigusinnaanngippassuk, malitassat malillugit aqutsisoqarnissaa siunertaralugu Inuit Ataqatigiit iliuuseqassaagut.

Uppernnarsisariaqarparput ilumut naalakkersuisooqatigiit suna tamaat akigalugu toqqorteriinnarlutik ingerlatsinissartik toqqarneraat, imaluunniik akisussaaffik tigullugu Ineqarnermut Attaveqarnermullu Naalakkersuisoq akisussaatissaneraat.

IA: Kalaallit Nunaat tullinnguuppoq

IA: Kalaallit Nunaat tullinnguuppoq  

Inuit Ataqatigiit folketingimi ilaasortaatitaata, Aaja Chemnitz Larsenip, isumaqatigiinniartoqannginnerani pilersaarusiornertalimmik aningaasaqarnermut ministerimik, Nicolai Wammenimik, ataatsimeeqateqarnermini politiit inissiisarfinnilupaarsisut akissaatigissaarnerunissaannut, meeqqanut kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigineqarsimasunutilluliortoqarnissaanut kiisalu ilisimatusarnermik aallussineqaallaavigalugu nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkimikpilersitsinissamut tunngasunik oqariartuuteqarpoq.

 Ullumikkut Inuit Ataqatigiit folketingimi ilaasortaatitaata, aappaaguaningaasanut inatsisissamut tunngatillugu isumaqatigiinniartoqannginnerani pilersaarusiornertalimmik aningaasaqarnermut ministeri, Nicolai Wammen, ataatsimeeqatigivaa.

 Aaja Chemnitz Larsenip pingaarnersiuinermini pingaarnerusututinissisimatitai tassaapput, politiit inissiisarfinnilu paarsisut pissarsiariniarnerannut tigummiinnarnissaannullu tunngasut, meeqqat kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigineqarsimasut katsorsarneqarfissaannik illuliortoqarnissanut tunngasut kiisalu ilisimatusarnermut centeriliornissaq, nunanut allanutsillimaniarnermullu politikkimi ilisimasanik atugassanikannertunernik tunngaveqarnissamik qulakkeerinnittussaq, siunissarluungasinnerusoq isigalugu Nunarsuarmioqatigiit akornanninukittunerusumik inissisimanissamittaaq qulakkeerinnittussaq.

 ”Ullumikkut Kalaallit Nunaanni unammillikkatsinnut tunngasuniktigussaasunik siunnersuuteqarnissarput pingaarnerutissimavarput. Siullertut politiit inissiisarfinnilu paarsisut akissaataatqaffatsikkusuppagut, tassami sulianut assigiinnut akissaatitassigiittuunissaat isumagiuarsinnarparput.  Aamma meeqqanut kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigineqarsimasunut ikiuisinnaaneq pillugu meeqqanut illuliortoqarnissaa tikkuarparput. Meeqqat systemimi eqqakattarneqassanngillat, saaffigisassaat ataasiinnaassaaq, tassaniissappullu oqartussaqarfiit tamarmiusut sinniisaat. Kissaatitta pingajuattut Ilisimatusarfimmut atasumik ilisimatusarnermut centeriliornissaq kissaatigaarput, tassanilu Kalaallit Nunaata nunanutallanut sillimaniarnikkullu politikkianut tunngasunik ilisimasaniktamanik katersuisoqassaaq ineriartortitsisoqarlunilu. Issittumiilisimatusarneq Kalaallit Nunaanniittuusariaqartoq isumaqarpugut.” Folketingimi ilaasortaq oqarpoq.

 Politiit inissiisarfinnilu paarsisut atorfimminniiginnassappata atorfinitsinermi tigumminniinnarnissamilu ilassut pisariaqarpoq. Sulisut taakkua pinerluuteqarnerit suliarinerini qitiusuupput kalaallinilu inuiaqatigiinni toqqissisimasitsisussaallutik.

Maannakkorpiaq Kalaallit Nunaanni naalagaaffiup atorfeqartitaisuleqatinit danskiusunit 4.500 kr.-inik akissaatikinneruneratpissutigalugu inissiisarfik ataaseq sulisussaqannginnami matuinnartariaqalersimavoq. Tamatuma muminnissaa qitiuvoq.

Taamaattumik politiinik inissiisarfinnilu paarsisunik atorfinitsinernitigumminniinnarnissanilu pissutsit iluarsineqarnissaannut Inuit Ataqatigiit folketingimi ilaasortaatitaanit Danskit Naalakkersuisuiannertumik uteriiserfigineqarput.

 Ataatsimiinnermittaaq meeqqat kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliarfigineqartarnerinut nuna tamakkerlugu nalunaarsuinissamik pisariaqartitsineq Aaja Chemnitz Larsenimit naqissuserneqarpoq. Tasiilami nalunaarsuisoqarsimavoq, nunalli sinnera qanoq pineqassava?

Nalunaarsuinikkut isumaginninnikkutimmikkut aallunneqartussat qulaarneqarsinnaapput taamatullu isumaginninnikkut suliassat toraagassinneqarsinnaallutik. Aammattaaq meeqqanut inuusuttunullu tunngasutigut sumiiffinniunammilligassat assigiinngitsut piffinni iliuuseqarfigineqartussaapput, alloriarnermilu siullermi nalunaarsuineq pisinnaavoq.

Aalisarnermut piniarnermullu Naalakkersuisoq piaartumik iliuuseqartariaqarpoq

Ajuusaarnartutut isigaaara Avanersuarmi piniartut allamik toqqagassaqaratik inuuniapiloortinneqarnermata. Naalakkersuisut qilalukkanik qernertarnik pisasseeqqissinnaanertik malillugu piaartumik iliuuseqassasut piumasaraara. 

Ilumoorsinnaanngilarmi piniarnikkut  inuussutissarsiuteqartut periarfissaarulluinnartut nunatta siuttuinik iliuuseqarfigineqanngimmat, naak ilisimalereeraluarlugu qilaluarniarneq inuussutissarsiornikkut Avanersuami pingaaruteqarluinnartuusoq.

Aalisarnermut piniarnermullu inuussutissarsiuteqarnerup naligiinnerusumik periarfissaqartitsinissarput soqutigisarisussaavarput. Ilisimassavarsi Massakkut Avanersuarmi piniartut  allanik inuussutissarsiutissaqanngillat, tamannalu piaartummik iliuuseqarfigineqassasoq sakkortuumik piumasaraara. Piniartutut inuussutissarsiuteqartut ilungersuuteqarnerat isiginngitsuusaaginnarneqarsinnaan-ngilaq. Allatuulli ilaquttanut, akiligassanut, inuussutissanut, ikummatissanut angalanermi orsussamut, sakkussanut, qimmillu nerisassaannut assigisaanullu  aningaarsartuuteqartarput. Taakkulu massakkut piniartortatta nammassinnaanngilaat.

Naalakkersuisut saaffigaassi, nunaqqatikka piniartutut inuussutissarsiuteqartut ilungersorlutik massakkut killiffigisaminni, ilaqutariittut imminnut ilungersorlutik pilersortuusut  piniarsinnaajunnaaqqanerat isiginngitsuusaaginnarnagu, Naalakkersuisut piaartumik pitsaanerusumillu aaqqiissuteqaqqullugit iliuusissamik  suliaqarniaritsi.

Avanersuarmi inuussutissarsiutitigut inerisaanissaq nunaqqatigut peqatigalugit ingerlanneqarsinnaalluarpoq. Inuussutissarsiutinik allanik pilersitsinissaq  suleqatigiilluta oqaloqatigiissutiginiartigu. Ukioq kaajallallugu inuussutissarsiutit aaqqissuussaasumik inuuniarnermi nappatigineqarsinnaanissaa siunertaralugu akisussaasut tamarmiullutik issiaqatigiinnissaat siunnersuutigaara. Oqaloqatigiissutissaqarpugut, piareersimavungalu oqaloqataanissamut.

Kiisalu upernaaq kaammattuutiginikuusara Imm. 176 (Qaanaami kulturimik toqqammaveqartumik immikkuullarissumillu piniariaatsit kinguaariinnut aggersunut iluaqutissatut qanoq ililluta tammatsaalineqarnissaannik qulakkeerinnissinaanerput pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissamik siunnersuut) inersuarmi oqallisigineqarnikuusoq ilanngullugu misissorneqarnissaa innersuussutigaara.

Mikivsuk Thomassen

Inatsisartuni ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit

GML-ip Naalakkersuisunut qoqassiiniarnera akueriinnarpisiuk?

Allattoq: Aqqaluaq B. Egede, Siulittaasup tullia naalakkersuinikkut oqaaseqartartoq

GML-ip Naalakkersuisunut qoqassiiniarnera akueriinnarpisiuk?

Greenland Minerals inuiaqatigiit aatsitassanut inatsisaannut, maleruagassiissutaannut aamma piumasaanut malinnissinnaanngikkuni tatiginanngitsumillu pissusilersoruni sakkortunerpaamik naalakkersuinikkut kinguneqartinneqartariaqarpoq.

Naalakkersuinikkut Greenland Minerals-imut aatsitassarsiornissamik akuersissummik tunniussinerup kingorna uteriaqqinnissaq ajornartorujussuanngussaaq. Naalakkersuisut isumatusaartariaqarput, malugalugu, aamma partiit tamarmik Greenland Minerals-ip sunniiniapilulluni ingerlatsinera isiginngitsuusaartariaqanngilaat.

Naalakkersuisut kinguneqartitsiniaritsi

Greenland Minerals qoqassiiniarluni illuinnaasiortumik inunnik sunniiniarluni sulinera maanna Namminersorlutik Oqartussat sulisuinut sunniuttoq Naalakkersuisut Siulittaasuata pisortatigoortumik uppernarsarpaa.

Inatsisit maleruagassaapput inuiaqatigiittut illersuutigisavut. Inuiaqatigiittut inatsisiliavut ataqqinagit Greenland Minerals allaat Naalakkersuisuoqarfinni atorfilinnut sunniiniarsinnaasutut misigilersimappat aatsitassarsiornissamut akuersissummik tunineqarsinnaanngillat.

Aalisarneq, savaateqarneq, nersutaatillu nerukkaatissaannik allanillu naatitsisarneq tunngavigaagut. Taakku mingutsinneqarnatik piujuartariaqarmata Greenland Minerals-ip unitsilluinnarneqarnissaa punngujoorluni qunukkarsimaarfigisariaqanngilaq.

Naalakkersuisut takutinniarsiuk inuiaqatigiit aalajangersakkatigut imminnut illersornerat tamanit qullerpaajusoq. Aatsitassanut inatsit illersuutissaasoq, tassanilu piumasaqaatit malinneqassasut oqaatigiuagarsi timitalerniarsiuk.

Aatsitassanut inatsimmi avatangiisinut mingutsitsinnginnissamik piumasaqaatit Greenland Minerals-ip artulersimagunarlugit qoqassiiniarluni aallartinnera inuiaqatigiit qinigaasa kinguneqartittariaqarpaat. Naalakkersuttoq inuiaqatigiit illersorlugit sakkortuumik iliuuseqarilik.

Meeqqat atugarliornerat politikkikkut pissaaneqarniunnermut atussallugu akaarnaatsuuvoq

Allattoq: Inge Olsvig Brandt, Nuummi Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Meeqqat atugarliornerat politikkikkut pissaaneqarniunnermut atussallugu akaarnaatsuuvoq

Kommuneqarfik Sermersuumi Demokraatit Inuit Ataqatigiit suleqatigiunnaarnerannut suna siunertaava?

Politikkikkut iliuuseqannginneq borgmesterimik Inuit Ataqatigiinnillu suleqateqarunnaarnermi patsissiunneqarpoq, tusagassiutitigulli nalunaarummi namminneq aaqqiissutissamissut periarfissanik saqqummiinngillat.

Politikkikkut pimoorussinermi isornartorsiuiinnarani aaqqiissutissanik siunnersuuteqarnissaq pisariaqarpoq. Taamaattoqanngippat politikkikkut piginnaasaqannginneq nittarsaanneqassaaq.

Tasiilami inuttut ajornartorsiutit taamak annertutigitillugit peqatigiit ataatsimoortumik iliuuseqarnissaat aaqqiissuteqarnissaallu pissusissamisoortuuvoq.

Kommuneqarfik Sermersuumi borgmesteri siuttoralugu Tasiilamut atatillugu politikikkut partiit tamakkerlutik soqutigisaasa qulakkeerneqarnissaat upperaarput. Peqatigitillugulu ajornartorsiutit Tasiilamiinnaq piunnginnerat paasilluarlugu nunatsinni borgmesterit tamarmik Kommunianeqarfik Sermersuumi borgmesterimit ataatsimoortinneqarput.

Suleqatigiinnerni tamani tatigeqatigiinneq toqqammaviusarpoq. Suleqatigisat tatiginngikkaanni aaqqiinissaq siunertaralugu saaffigisariaqarput. Soorluuna Demokraatit naalakkersuinikkut ingerlatseqataanerminni imminnut qiviartariaqartut. Ataatsimoornissami aaqqiagiinngissutit aaqqinniarnissaannut politikkikkut sapiissuseqarnissaq pisariaqarpoq, nammineq soqutigisat kisiisa ukkannagit ataatsimoornikkut aaqqissutissanik angusaqartoqarsinnaaneruvoq.

Pasilliutit aaqqiissutissartaqarneq ajorput. Meeqqat pillugit suliassat aallunneqarlik tigussaasutigullu aaqqiissuteqarnissamut peqataasoqarli. Ataatsimoorluni suliaqarneq, ataatsimut anguniagaqarneq meeqqallu inuuneqarluarnissaannik qulakkeerinninnissaq tassaapput politikkikkut sulinermi siullertut suliassagut.

Meeqqat toqqissisimasumik asanninneqartumillu inuuneqarnissaat qulakkeerneqassaaq.

Inuit Ataqatigiinnit folketingimut qineqqusaartut: Nunarsuarmik qorsuunerusumik allannguerusunnermi maannakkut iliuuseqartoqartariaqarpoq

Inuit Ataqatigiinnit folketingimut qineqqusaartut: Nunarsuarmik qorsuunerusumik allannguerusunnermi maannakkut iliuuseqartoqartariaqarpoq

Silap pissusaata allanngoriartornera kisimi takoqquvoq. Nunarsuarmi silap allanngoriartornerani ajornartorsiutit aaqqinngikkutsigit ullumikkut nalunngisatsitut nunarsuarput isikkoqarunnaartussaavoq. Inuit Ataqatigiinnit folketingimut qineqqusaartut taama ersaritsigisumik oqariartuuteqarput. Silap allanngoriartornera maannakkut iliuuseqartoqarnissaanik pisariaqartitsivoq kingullermimmi takuarput apriilimi ukiut hunnorujukkuutaartuni maanna pisumi qaammatini kiannerpaat aappaattut inissisimasoq.

Inuusuttut silap allanngoriartornera eqeersimaarfigilernikooqaat. Taakkuupput nangilluta akisussaaffimmik tigusisussat taamaammallu isumaqarpugut taakku siuttuullutik sorsoqataassasut uagullu qinikkat kajumissaartussaagaatigut isumaqarluta. Naalagaaffeqatigiinni Kalaallit Nunaat mingutsitsinerpaat ilaanniippoq taamaattorli inuit 56.000-iusugut tamatta naammattumik iliuuseqarsinnaanngilagut. Nunarsuarmi tamatta nunani issittuni, nunani avannarlerni aamma nunat assigiinngitsut akornanni suleqatigiilluta CO2-mik aniatitsineq annikillisittariaqarparput. Ersarissumik silap allanngoriartornerata kinguneri atorpagut.

Inuit Ataqatigiit siunnersuutit pingasut piviusut tunngavilersuutigaat:

  1. Inuiaqatigiinni inuusuttunik panelimik pilersitsisoqassaaq taakkulu Naalakkersuisunut qanoq emission-inik annikillisitsinissamut aamma silap allanngoriartornerani inerniliinissamut siunnersuuteqarlutik kajumissaarisassapput.
  1. Kalaallit Nunaat 2050-imi emission-inik aniatitsisarunnaarsimassaaq 2050-illu tungaanut aniatitsinerput qanoq annikillisissanerlugu iliusissanik qinersinissaq pisariaqartinneqassalluni. Silap allanngoriartorneranik soqutiginninneq politikkimi ilaassaaq.
  1. Innuttaasunut tamanut silap allanngoriartoneranut tunngasumik ajunngitsumik iliuseqarnissaq oqitsuusariaqarpoq tamannalu politikkikkut qulakkiissavarput, ass. nerisassat mingutsitsisuunngitsut tamanut ammasuni pissarsiarineqarsinnaasariaqarput, soorlu aamma eqqakkat qanoq suliarineqartassanersut eqqartorneqassallutik aamma nerisassanik igitsiinnartarnerit annikillisinneqassallutik.

Uagut inuiaqatigiit piareersimaneri upperaarput. Qinikkatut atuisut innuttaasullu toqqagaat oqilisaattussaavagut taamaalillutalu nunarsuaq kinguaariinnut tulleriittunut ajunnginnerusoq taperseeqataaffigisinnaallugu.

Ullumikkut iliuuseqanngikkutta mingutsitsinerullu tungaatigut politikkikkut iliuuseqarnerunata silap pissusaannik allanngortoqarnerata kingunerisaanik qimaasut, ajunaarnersuit silallu allanngornera ulluinnatsinni allannguititsisuujumaarput. Pingaartumik tamanna Kalaallit Nunaanni inuuffitsinni pinngortitamilu avatangiisitsinni malugineqarumaarpoq.

Attavissaq:

Aaja Chemnitz Larsen, mobil. nr. +45 61 62 46 67/24 58 90

Sofia Geisler, mobil nr. 58 81 55

Anders Jensen, mobil nr. 25 88 22

Aqqalukkuluk Fontain, mobil nr. 53 88 65

Aaja: USA’p kisiartaalluni isummersuutai akuersaanngilagut

Aaja: USA’p kisiartaalluni isummersuutai akuersaanngilagut

Silaannaap allanngoriartornerata kingunerinik ataatsimut annikillisaanissaq pillugu nunarsuatsinni nunat amerlanersaasa Parisimi isumaqatigiissut ilannguffigisimavaat.

Inuit Ataqatigiit isumaqarput nunani issittuni nunat klima pillugu politikkikkut ersarissumik iliuuseqarnissaminnut pisariaqartitsisut, nunammi taakkuupput silaannaap allanngoriartorneranit sakkortunerpaamik eqqugaasut. Attanneqarsinnaasumik inuussutissarsiutitigut ineriartortitsineq nunarsuatta paarilluarnissaanut peqatigitinneqarsinnaavoq.

Massa issittumi silaannaq nunarsuup sinneranut sanilliullugu marloriaammik sukkatigisumik kissakkiartortoq, USA silaannaap allanngoriartuutaasa inunnit pinngortissimaneqarnerannik upperinninngittuarsinnarpoq, kingunerillu annertoqisut sumi tamani takussaapput. Taamatut USA-p kisiartaalluni isumaqarnera kingullertigut qanittukkut Finlandimi Arktisk Rådi ataatsimiimmat takuarput.

Arktisk Rådip tunngaviusumik piginnaatitaanerisa pingasuusut ilaat marluk avatangiisinik illersuinissamut piujuartitsisumillu ineriartortitsinissamut tunngasuupput. Naalagaaffiit arfineq-pingasut peqataasut akornanniipput nunarsuatsinni naalagaaffissuit – taamaattumillu Issittumi klima pillugu politikkitigut ataatsimoortumik iliuuseqarnissaq inissaminiippoq.

Kalaallit Nunaanniit Danmarkimiillu USA-p kisimiilluni miserratiginninnera taamaasillunilu Arktisk Rådimi sulianut akornusersuinera isiginnaaginnarsinnaanngilarput. Finlandimi ataatsimiinnerup ersarissumik takutippaa, Issittumi klima pillugu ataatsimoortumik pilersaarusiukkamillu iliuuseqartoqartariaqartoq.

Naalagaaffeqatigiinni Kalaallit Nunaanni innuttaasukkaartumik mingutsitsinerpaajuvugut, kisimiillutali iliuuserisinnaasagut killeqarput. Amerikkarmiut isumaat kalaallittaaq naalakkersuisuini qanittoq tikillugu isumagineqarpoq, taamaattoqarneranilu klimap allanngoriartorneranut ilisimasat annertusarneqarnissaannik pisariaqartitsisoqartoq naqissuserneqarpoq. 

Kalaallit Nunaata Danmarkillu Arktisk Rådimi klima pillugu iliuuseqarnissaat Folketingimi sulissutigissavara.

Aaja Chemnitz Larsen qineqqusaarnermi aggialluarfigineqartumi: naalagaaffiup tapiissutai imaluunniit oqartussaasuunermut akiliutit?

Aaja Chemnitz Larsen qineqqusaarnermi affialluarfigineqartumi: naalagaaffiup tapiissutai, imaluunniit oqartussaasuunermut akiliut?

”Atagu kalaallinut atatillugu pissutsit ersarissariartigit”, Aaja Chemnitz Larsen Københavnimi Kalaallit Illuanni ministeriuneq Lars Løkke Rasmussen peqatigalugu qineqqusaarnermi Kalaallit Nunaata siunissaanik naalagaaffeqatigiinnermillu sammisaqartillutik oqarpoq. Ataatsimiinneq Aajap facebookiatigut toqqaannartumik malinnaaffigineqarsinnaasoq tamakkiisumik peqataaffigineqarpoq, tassami inuit 140-t takkussimapput. Aajap ministeriunermut Lars Løkke Rasmussenimut eqqarsaatersuutit annertuut, nutaat pingaaruteqartullu apuuppai.

Sammisassat arlallit tikinneqarput, ilaatigut Issittumut ministereqarnissamut, aningaasat naalagaaffimmit tapiissutit taaguutaasa allanngortinneqarnissaannut, imaalillugit oqartussaasuunermut akiliutit (suverænitetsafgift) kiisalu Issittumi sillimaniarneq ataatsimut isigalugu apeqqutit sammineqarput.

”Naalagaaffiup tapiissutaanik oqalunnermi Kalaallit Nunaata kisimi pissarsisuusarnera, taamatullu Danmarkip kisimiilluni tunisisuuneratut, oqariartuutigineqarpoq. Nunanut allanut tunngatillugu Kalaallit Nunaat naleqartitsivoq, Danmarkilu nunaarannguusutut naalagaaffissuarnut attaveqarsinnaalersitsillugu. Tapiissummi utimut pissarsiaqanngineq isumagineqarpoq, tamannalu paatsoortitsilluinnartuuvoq Kalaallit Nunaatalu Danmarkimut naleqarnera nalornissutigineqartariaqanngilaq. Issittumi sunniuteqarnissamut Danmarkip aqqutigisussaavaatigut, taamatullu nunat akornanni politikkernertigut nunap inissisimaffiatigut annertuutigut danskit naalakkersuisuinut soqutiginaateqarluta”, Aaja qineqqusaareernermi oqaluttuarpoq.

”Namminersortuunermut akiliummi pissarseqatigiinneq oqariartuutigineqassaaq, danskittaaq tungaanniit pissarsiaqarneq akuersorneqarluni. Kalaallit Nunaammi Danmarkimi amtiunngilaq, nunaallunili namminersortoq”, Aaja qineqqusaareernermi oqarpoq.

Aaja nangippoq, ”Oqaatsit isumaasa kinguneqartarnerat upperivara. Naalagaaffiup tapiissutaanik oqartarneq Danmarkip Kalaallit Nunaatalu peqatigiinnerannut atatillugu inuit paasinnittaasiannut apeqqutaaqaaq”, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat, Múte Bourup Egede, qineqqusaarnermi pisumut iluarisimaarinneqaaq: ”Inuit Ataqatigiit Folketingimiititaat aalaakkaasuullunilu tunngavigissaaqaaq, 2001-miillu Christiansborgimiissimanitsinni politikkikkut sulilluarnitsigut suleqatiginnilluarnitsigullu assorsuaq angusaqarsimavugut. Allaat ministeriuneq qineqqusaarnermi ulapikkaluaqisoq qineqqusaarnermi peqatigisinnaallutigu. Qinigaaffimmi tullermi angusassagut annertusassavagut. ”

”Inuit Ataqatigiit Folketingimi malunnaateqarnerpaallutillu aalaakkaasuunerpaajunerat akerlilerneqarsinnaanngilaq. Tamanna angusagut qiviaannarutsigit takoriaannaavarput, allaat qineqqusaarnermi ministeruneq ulapikkaluaqisoq peqatigisinnaallutigu”, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.

Lars Løkke Rasmussenip saniatigut Aaja Chemnitz Larsenip aamma Inuit Ataqatigiit Mette Frederikseni qaaqqusimagaluarpaat, ulluliinissarli ajornartorsiutaammat tamanna pisinnaasimanngilaq.

Aaja: Nunarput Paludanip qimaasunut nuussuiffissanngortissanngilaa

Aaja Chemnitz Larsen: Nunarput Paludanip qimaasunut nassuiffissanngortissanngilaa

Stram Kursimi partiip siulittaasuata Rasmus Paludanip qimaasut. Danmarkimiit Kalaallit Nunaannut nuunneqarsinnaasariaqartut oqaatigivaa. Inuit Ataqatigiit folketingimi ilaasortaatitaata Aaja Chemnitz Larsen siunnersuut tamanna itigartilluinnarpaa:

”Taamanikkut 1800-kkunnisut Tuluit Nunaata Australiamik pinninneratut Kalaallit Nunaat pineqassanngilaq: Kissaatigineqanngitsunut inissiiffittut. Isuma tamanna sutigut tamatigut iluarineqarsinnaanngilaq”, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq. 

”Piviusoq isigalugu Kalaallit Nunaanni akuutitsiniarnermut inatsiseqanngilaq, qimaasorlu ataasiinnavik qanittukkut tigusimavarput. Pisoq tamanna pilersaarusiorluarneqarsimanngilaq, Kalaallit Nunaannilu aningaasatigut inuuniarnikkullu annertuunik ajornartorsiuteqareerfiusumi tigusinissaq soqutigineqanngilaq. Tassa pissutsit atuuttut isigalugit, nunarujussuarmi annertuumik inissaaleqiffiusumi inuuniarnikkullu ajornartorsiorfiusumi tamanna ajornakusoortuuvoq. Siullertulli danskit qimaasunut atatillugu ajornartorsiutaannut atatillugu iluarsiinisamut Kalaallit Nunaat tunngavissaqanngilaq.”

”Oqartariaqarpunga naalagarsuartut eqqarsarluni oqariartuut tamanna aninneqartoq. Danmarkimut Nunarsuarmullu atatillugu Kalaallit Nunaat ajornartorsiutinik soorunami iluarseeqataasinnaallunilu iluarsiiniaqataqataasinnaavoq, taamaattoqassappalli naligiinneq peqataatinneqarnerlu pisariaqarput. Taamatut Kalaallit Nunaata sinniisaanik oqaloqateqqaannguarnani siunnersuuteqarneq iluarineqarsinnaanngilluinnarpoq.”

Kalaallit Nunaata piffissaq ungasinnerusoq isigalugu nunanut allamiunut tunngasunut akisussaaffik tigorusuppaa. Oqaatigisariaqarparali Danmarkip akisussaaffigisaatut qimaasunut inissiiffissatut inissikkusunnginnatta. Paludani allami sukateriffissarsiortariqarpoq. 

Aaja Chemnitz Larsen: Ilaqutariit avissaartuunneqarnatik atatiinnarneqassapput

Aaja Chemnitz Larsen: Ilaqutariit avissaartuunneqarnatik atatiinnarneqassapput

Nunatsinnit nuuttarnerit unammillernartitatta annersaat ilaanniipput. Inuit amerlasuut innarluutilimmik imaluunniit nappaatilimmik meeraqartillutik nunatsinni ikiorneqarnissamut periarfissakinneq peqqutigalugu nuuttariaqartutut misigisarput. Taamatut inissisimaneq ilaqutariippassuarnut avissaartuussinermik kinguneqartarpoq, Aaja Chemnitz Larseni, Inuit Ataqatigiinnit, FN-ip nunat assigiinngitsut akornanni ilaqutariinnut ulloqartitsineranni oqarpoq.

2016-imiilli nuuttartut amerlassusaat malunnartumik annikillinikuupput. Tamanna Aaja Chemnitz Larsenip nuannaarutigivaa isumaqarami nuunnerit piareersarluagaallutillu nammineq aaliangiussassaasassasut. Kalaallit Nunaannit nuunnerit innuttaasutut ikiorneqarnissamut pisariaqartitsinermut pisinnaannginnermit tunuliaquteqartussaanngillat.

“Ineriartorneq ajunngitsoq takussaasoq paarilluarnissaa pingaaruteqarpoq. Inooqatigiit akornanni, ilinniarnerup- peqqinnissaqarfiullu tungaatigut pitsanngorsaanissamut oqaasinnguisarnerput pitsanngorsaaniarnerpullu ingerlatiinnartariaqarparput nuuttarnerit amerleqqinnginnissaat piniarlugu. Naalagaaffeqatigiinni nammineq najugaqarfigerusutaq najugaqarfigineqarsinnaavoq. Taamaattorli inuk kinaluunniit nunaminit nuuttariaqartutut misigisussaanngilaq”, Aaja Chemnitz Larseni oqarpoq.

Nuuttarnernut peqqutaasut annerit ilaanniipput atorfilittut utoqqalinersiassaqarnerit. Utoqqalinersiutit Kalaallit Nunaanni katersorneqartarput Danmarkimilu marloriaatinngorlutik pineqartarlutik tamannalu utoqqalinersianik pisartunut amerlasuunut nuunnermut peqqutaasarlutik. Tamanna Kalaallit Nunaanni ataatsimut isigalugu akissarsiat annertussusaannik qaffaanermit taamaallaat allanngortinneqarsinnaavoq.

Aajap maluginiarpaa: “Utoqqaat arlallit Danmarkimut nuuttarput meeqqatik ernuttatillu Kalaallit Nunaanniittut qimallugit. Taamaaliornermi ilaqutariippassuit avissaartuutilertarput tamannalu nunatsinni politikkikkut ukkatarineqarnerusariaqaraluarpoq aningaasaqarnermik peqquteqarluni ilaquttat qimallugit nuuttoqartarnissaa pinngitsoortinniarlugu”.

Ukiuni amerlasuuni kingullerni nuuttarnerit 3-400-nik ukiut tamaasa amerlassuseqartarput. 2019-imi Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmit kisitsisit malillugit 94-it nuussimapput 2016-imiilli annikilliartornikuullutik.

IA-p qineqqusaartitai: Nunatsinni siuariartornissaq avatitsinnut ammanerunissamik pisariaqartitsivoq

IA-p qineqqusaartitai: Nunatsinni siuariartornissaq avatitsinnut ammanerunissamik pisariaqartitsivoq


Qinigassanngortittut sisamat, Aaja Chemnitz Larsen, Sofia Geisler, Aqqalukkuluk Fontain aamma Anders Jensen, namminneq immikkut suliniuteqarput. Ataatsimoorussaalli pingasut tassaapput: Naligiinneq aallaavigalugu Qallunaat Nunaannik suleqateqarneq, nunat allat aningaasaliinissaannut akuersaarneq kiisalu issittumut ministeri nunatsinneersoq:

Aaja Chemnitz Larsen

Qallunaat Nunaannik suleqateqarneq naligiinneq aallaavigalugu ingerlanneqartoq Nunatta sunniuteqarnerulerneranik imaqartoq inissaminiittoq isumaqarpugut. Sunniuteqarneq annerusoq aqqutissaavoq Nunatta namminiilivinnissaminut piareersarneranut. Aallaavittut ataatsimoorussarput tassaavoq Nunarput avatitsinnut samminerusumik sunniuteqarnissamullu inissisimasoq, tamannalu pisariaqarpoq Nunatta nammineernerulernissaanut. Suliassaq Folketingemi aallartissaaq, tamannalu naligiinnerusumik aallaaveqarluni suleqatigiinnermik Inuit Ataqatigiit pilersissimasaannik ingerlatitseqqinnerussalluni. 

Sofia Geisler

Pingaaruteqartoq pisariaqartoq alla tassaavoq aningaasaqarnikkut patajaannerusumik Nunatta inissisimanissaa. Taamaattumik aamma isumaqarpugut aningaasaliinerit amerlanerusut avataaneersut pisariaqartikkigut. Aningaasaliinerilli aningaasaliinernullu piumasaqaatit tamaasa apeqqusiinngiivilluta akuersaanngilagut. USA-miit Europamiillu aningaasaliinerit tunngaviatigut akuersaarpagut illuatungaani Kina-miit aningaasaliinerit tunuarsimaarfiginerullugit. USA-miit Kina mianersoqqussutigineqarpat taava USA Nunatsinnut aningaasaliisariaqarpoq. Mittarfinnut, takornariaqarnermut, aatsitassanut, ilinniartitaanermut aallarnisaasunullu atugassatut siunertallit aningaasaliinerit suleqatigisatsinniit pissasut kissaatigaarput. Taamaattumik Europamiit USA-miillu Nunatsinnut aningaasaleerusussuseqarneq annerusoq ujartorparput Nunatta ineriartornera siunissami Beijingimiit aqunneqassanngippat. 

Aqqalukkuluk Fontain

Nunat tamalaat akornanni naalakkersuinikkut ingerlatsinermut atatillugu paasissutissat pingaarutillit Nunatsinniit pissarsiarinissaannut periarfissaqarnissarput aamma uani pineqarpoq. Taamaattumik siunnersuutigaarput Qallunaat Nunaanni naalakkersuisunngortitsinissamut atatillugu ilanngunneqassasoq Issittoq pillugu Ministeri. Folketingemut qinersereernermi naalakkersuisunngortitsiniarnissami IA aalajangiisunngussappat piumasaqaatit qitiusut ilagissavaat Issittoq pillugu Ministerimik toqqaasoqassasoq, taassumalu inuttassaa Nunatsinneersuusariaqarpoq. Issittumi pissaaneqartutut Qallunaat Nunaat imminut taaguni tamanna aamma ima isumaqartariaqarpoq Issittoq pillugu Ministereqartariaqartoq – taannalu Issittumi aggerfeqartariaqartoq. Issittumi pisut annertuut ukiut makku pipput. Ilisimaarinnittullu tassaapput Nunatsinneersut.

Anders Jensen

Ukkatarisassatut oqaatigisatta siunertaat arlaliupput, tassalu siunissatsinni Nunatta namminiilivinnissaa, kiisalu nunarsuatsinnut avatitsinniittumut qanimut attaveqarnissaa. Taamaammat pisariaqarpoq Qallunaat Nunaannut attaveqarnitsinni naligiinnermik pilersitsisumik sunniuteqaqataanissarput. Issittoq pillugu Ministerimik ivertitsisoqarnissaa pissusissamisuussaaq taamaaliornikkut naalakkersuinikkut akuunermi ilisimasassanut paasissutissanullu aqqut ammassammat. Pisariaqarporlu tunngavissagissaarluta suleqateqarnitsigut tamatta iluaqutissarput siunertaralugu aningaasaliinissanut tunngatillugu suleqateqarnissarput. Nunanik qanimut suleqatigeriikkatsinnik, uatsituulli demokratiimik pingaartitsisunik, killilersorneqanngitsumik oqaloqataasinnaanermik pingaartitsisunik, inuillu ataasiakkaat kiffaanngissuseqarnerannik pingaartitsisunik.

Kommune Qeqertalik-mi Inuit Ataqatigiit Atassullu qinigaaffiup sinnerani suleqatigiinniarlutik isumaqatigiissuteqarput.

Kommune Qeqertalik-mi Inuit Ataqatigiit Atassullu qinigaaffiup sinnerani suleqatigiinniarlutik isumaqatigiissuteqarput.

Allaffissorneq pisariittoq innuttaasunut qanilaartoq, kulturitsinnik  nunarsuarmioqataanitsinnillu ilisarnaatilik suleqatigiissutissani tungaviit pingarnersarissuaat. 

Nutaaliaasumik allaffissornikkut aqutseriaseqarneq ineriartortinneqartoq  Inuit Ataqatigiit Atassutillu Kommune Qeqertalik-mi suleqatigiillutik suliassatut pingaarnertut ingerlateqqissavaat.

Tamatuma saniatigut suliat isumaqatigiissut tungavigalugu ineriartortinneqartut qinigaaffiup sinnerani anguniarneqassasut isumaqatigiissutigineqarput.

Angusaqarumalluni sulineq innuttaasut sulisullu piginnaatitaafiinik mianerinnilluni ataqqeqatigiillunilu ammasumik  ingerlanneqassasoq isumaqatigiissutigineqarpoq.

Ataatsimiititaliaq INUA-a saniatigut ataatsimiisitaliat ukua ingerlaqqissasut isumaqatigiissutigineqarpoq ukuninnga siulittaasoqarlutik:

Ataatsimiititaliaq INOQARFIK:      Hans Aronsen Inuit Ataqatigiit.

Ataatsimiititaliaq INUIT:                Naja Kristensen Atassut

Ataatsimiititaliaq TIMI TARNILU: Kristian Jeremiassen Inuit Ataqatigiit.

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta / Med venlig hilsen

Hans Aronsen Inuit Ataqatigiit 228733                Naja Kristensen Atassut 247430

Isumaqatigiissut uani takuneqarsinnaavoq

AVALAK-mut tapiissutit

AVALAK-mut tapiissutit

Allattoq: Sofia Geisler, Ilinniartitaaneq pillugu oqaaseqartartoq.

Inuit Ataqatigiinniit ajuusaarutigissavarput ilinniartut Danmarkimiittut peqatigiiffiannut AVALAK-mut ukiumoortumik tapiissutaasartut ukiormanna ukiunilu aggersuni missingersuusiorfiusuni affaannanngortinneqarsimanerat.

Aningaasanut Inatsit 2019-imoortoq akuersissutigigatsigu AVALAK-mut tapiissutit affaannanngortinneqarsimanerat eqqumaffiginngitsoorsimagatsigu ajuusaarutigissavarput. 2019-imut Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuut pillugu isumaqatiginninniarnerit inaarsarneqarneranni AVALAK-mut tunngasut immikkut isumaqatiginninniutaasimanngillat, taamannalu patsisaalluarsinnaavoq eqqumaffiginninngitsoorsimanitsinnut.

Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Ilageeqarnermullu Ataatsimiititaliap saniatigut periarfissagut tamaasa atorlugit piffissami aggersumi Aningaasanullu Inatsisissap tulliuttup akuersissutigineqarnissaata tungaanut AVALAK-mut tapiissutaasartut qaffaqqissinnaanerannut Inuit Ataqatigiinniit ujartuissaagut. Qularutissaanngilarmi AVALAK tassaammat ilinniariarlutik Danmarkimiittut nunatsinnut attaveqarnerisa annerpaaffimminiittuaannarnissaanik pingaarutilimmik suliaqartoq.

Inuiaqatigiit ilorlikkut inuunerat puigornagu

Inuiaqatigiit ilorlikkut inuunerat puigornagu

Ukiuni makkunani naalakkersuinermi inuiaqatigiit qallikkut inuunerat annertuallaamik sammineqarput, inuiaqatigiillu ilorlikkut inuunerat annertunerusumik ersarissuliorfigineerulluni.

Ukiuni makkunani naalakkersuinermi inuiaqatigiinnut aningaasalersueriaaseq eqqarsaatigalugu qallikkut atugarissaarnissamut sammivallaarnerisigut inuiaqatigiit ilorlikkut inuunerat kingulliunneqariartortoq ersarippoq. Tamannalu inuiaqatigiit ilorlikkut atugarissaarnissaannut, inuillu isumassortariaqavissortut isumaginninnermi suliniutinik ersarissuliorfigineerunnerat siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu ernumanartoqarpoq.

Ullutsinni naalakkersuinikkut pingaarnersiuinermi inuiaqatigiit qallikkut atugarissaarnissaat salliutinneqarpallaalerpoq.

Pisortat inissiaataanni qitsuuteqassanersugut qitsuuteqassannginnersugulluunniit? Kikkut mittarfissuartaassanersut mittarfissuartaassannginnersulluunniit? Pisortat suliffeqarfiutaanni siulersuisut akissarsiaasa qaffaaviginissaat? Imigassamik “uleersinissaq”? Naalakkersuisut benzinkorteqassanersut benzinkorteqassannginnersulluunniit? Apeqqutit allarpassuit inuiaqatigiit qallikkut inuunerannut tunngasut eqqartorneqarsinnaagaluartut tamakku naalakkersuinermi pingaarnersiukkatut inissikkiartornerat isumaginninnerup iluani suliassarpassuit pitsanngorsagassallu kingulliunneqaleriartornerannik nassataqarpoq.

Inuiaqatigiit ataatsimut isigalugit atugarissaarnerulernissaannut apeqqutinik itinerusunik siammasinnerusunillu eqqartuinissatsinnut alloriartariaqalertugut isumaqarpunga. 

Assersuutigalugu mittarfissualiortiternerit kingunerisaannik innuttaasut amerlasuut nutserlutik aallartissagaluarpata, tamanna isumaginninnerup iluani aningaasartuutit qaffariarujussuarnerannik kinguneqarsinnaanera siunissaq ungasinnerusoq isigalugu piareersimaffigisariaqarparput.

Inuiaqatigiit atugarissaarnerulissappata qallikkut inuuneq kisiat samminagu, inuiaqatigiilli ilorlikkut inuunerat sammineqarnerusariaqalerpoq. Inuiaqatigiit atugarissaarnerulissappata isumaginninnerup iluani pitsanngorsaataasussanik siunissamut isiginerusunik iliuuseqartariaqalerpugut.

Inuiaqatigiit qallikkut atugarissaarnissaat pingaaruteqarpoq, taamaattorli naalakkersuinikkut pingaarutilimmik aaliangiineq pitinnagu alloriartoqalersinnagulu inuiaqatigiit ilorlikkut inuunerat qimannagu ingerlatsisoqarnissaa pinngitsoorneqarsinnaanani. Inuiaqatigiit ilorlikkut inuunerat qulaatiinnarlugu naalakkersuinikkut aaliangiinerit alloriarnerillu ingerlanneqartassappata siunissaq eqqarsaatigalugu inuiaqatigiinnut akisoorujussuanngorsinnaavoq.

Siunissami inunnik katataqannginnissarput pingaartillugu inuiaqatigiit ilorlikkut inuunerat puigornagu siunissamut allorissaaqatigiinnissatsinnut suleqatigiittariaqarpugut, qulakkeerlugulu Nunap inui qimannagit naalakkersuinikkut ingerlatsinissarput.

Aqqa Samuelsen, mobil 52 37 03

Inatsisartunut ilaasortaq.

Isumaginninnermut oqaaseqartartoq.

Múte Bourup Egede: Inuit Ataqatigiit siulittaasussaatut sassarpunga

Múte Bourup Egede: Inuit Ataqatigiit siulittaasussaatut sassarpunga

Ammasumik, nutaamik eqqarsartumik peqataatitsinermillu tunngaveqartumik siuttutut sulinissaq, tassaavoq Múte Bourup Egedep Inuit Ataqatigiit 1. december 2018 immikkut ittumik ataatsimeersuarnissaannut siulittaasussatut sassarnermini siuttuuffiginiarlugit oqariartuutai.

Inuit Ataqatigiit ersarissunik politikkikkut naleqartitaqarput. Ammasumik peqataatitsisumillu tunngavilimmik siuttuuneq, Inuit Ataqatigiit ataatsimoorlutik allannguinissamut tunngavigissagaat siulittaasussatut sassartoq isumaqarpoq. Ullumikkummi politikkikkut aqutseriaaseq ingerlatseriaaserlu allanngortariaqarpoq. Innuttaasut tikillugit peqataatillugillu ingerlatsisoqartariaqalermat.

Múte Bourup Egede:

Assigiinngisitaarnerput nukigaarput toqqammavissaralugulu. Ataatsimoorluta anguniarnerusariaqalerparput siuariartorneq siunissami atugarissaarnitsinnik qulakkeerisussaq. Kinaluunniit inuiaqatigiinni naleqartinneqartutut kivitseqataasutullu misigisariaqarpoq. Qulakkeertariaqarparpullu Kalaallit Nunaat nunagiuminartoq siunissatsinnut qaamanerusumut kivitseqataaffigineqarumasoq. Nuna tamarmiusoq, innuttaasut sumiluunniit siuariartorneq misigisariaqarpaat tamannalu toqqammaveqassaaq innuttaasut naligalugit politikkimik ingerlatsinermit.

Inuiaqatigiinni Inuit Ataqatigiinnilu piumassusilippassuarnik peqataatitsilluni inissaqartitsillunilu nunatsinni allannguineq Mútep siuttuuffigerusuppaa:

Inuit Ataqatigiit siulittaasussaatut sassarpunga piareersimavungalu partiip ingerlavigisariaqagaanut siulersussallugu. Inuiattut ullut neriuuteqarfiusut pilersissallugit piumassuseqarpunga piginnaaneqarfigaaralu angusaqarnissaq. Piareeqqavunga, Inuit Ataqatigiit piareeqqapput, siuttuuffigissallugu siunissaq nunatsinnut qaamanerusoq.

Anguniakkat pingaarutillit

Inuit Ataqatigiit suleqatiserinnippoq toqqammavississallugit pilersissallugillu inuiaat nukittuut. Suleqatigiinneq, ataqqeqatigiinneq sulerusussuseqarnerlu ataatsimoorfigissavavut. Politikkikkut anguniakkat inerisartuarnerisigut ullutsinnullu naapertuussarnerisigut, Múte Bourup Egedep Inuit Ataqatigiit nukittorsarumavai. Qulakkeerumavaalu innuttaasut tamaasa sinnerlugit politikkikkut ingerlatsilluni ineriartortitsillunilu timitalimmik malunnaateqarluartumillu angusaqartarnissaq.

Múte Bourup Egede:

Ullut 100-t siulliit siuttuuninni partiitta Inuussutissarsiornermut, Isumaginninnermut Kulturimullu politikkiata nukittorsarneqarnissaat ukkatarissavavut inuiaqatigiit atukkatsinnut qitiulluinnarmata:

  • Inuussutissarsiorneq suli nukittunerulerpat siuariartorneq atugarissaalersitsisoq, sulisartunut suliffissat ataavartut nunattalu naaminiilivinnissaata toqqammavissaraa.
  • Isumaginninnikkut nutaamik eqqarsarnikkut inuiaat nukittuut imminullu napatittut pilersissapput; nammaqatigiinnerlu tunngavigalugu kikkut tamarmik toqqissisimasumik siunissaqarnissaat qulakkiissavaa.
  • Kulturilerisortatta nunarput ataatsimoortittarpaa. Nipilersorneq, eqqumiitsuliat, filmit, atuakkiat, timersornerup – kulturilersortattami tamarmik nunatsinni ataatsimuulersittarpaatigut, inuttut ataasiakkaatut inuiattullu imminut tatiginerulersittarpaatigut. Taamaammat kulturilerisortagut nukittorsaavigissavavut taamaaliornikkummi siunissatta pitsaasup angunissaanut imminut upperinerput annerulersissammagu.

Qinersisartunik tunuliaquttanillu peqataatitsinikkut politikkikkut isummat anguniakkallu ineriartortinnerat toqqammavissinneqassaaq:

Kialuunniit kisimiilluni inuiaqatigiit kivissinnaanngilai ataatsimooruttali angusassaqaqaagut. Piginnaasakka ilisimasakkalu tamaasa atorlugit anguniassavara nunatsinni Inuit Ataqatigiinnilu ataatsimoorneq.  Siuttuulernermalu aallaqqaataaniit takuneqarlunilu malugineqassaaq sineriammi innuttaasut tikillugit tusaallugillu ingerlatsinitsinni peqataatinneqalernerat.

Qaanaami spritti ajornartorsiutaavoq

MIO-p Qaanaamiissimanermi sprittip aalakoorniutitut atungaanerata ajornartosiutaaneranut saqqummiussaqarnera paasilluarpara. Meeqqat innuttaaqatikkalu sinnerlugit illoqarifmmi sunut tamanut ungasissumi inissismasumi MIO-p qulaajaaffigalugu tikikkusussimammagu qujavunga.

Sprittimik ajornartorsiuteqarneq iliuuseqarfigisariaqarpoq
Sprittip aalakoorniutitut atungaanera annertusiartorpoq, tamannalu qanoq iliuuseqarfigineqartariaqartoq aaqqinneqartariaqartorlu isumaqarpunga. Tamatumani Kommune nioqquteqartuusullu nioqqutaaneranut aaqqiissuussinerminni susassaqartut tamaasa ilaatillugit siunnerfeqaqatigiinnissaq siunnersuutitut apuukkusuppara. Assersuutigalugu makku peqataasinnaapput: piniartutut inuussutissarsiuteqartut, saniatigooralugu pinialuttartut, suliffeqarfiit namminersortut, Kommunip iluani susassaqartut, pilersuisoq, peqqinnissaqarfik, politit, pisortaqarfiillu attuumassuteqartut il il.

MiO-p saqqummiussaani takuneqarsinnaavoq illoqarfimmi Qaanaami sprittit atugaanera naleqqutsinngilluinnartoq, ajornartorsiullu ulluinnarsiutaannartut isigineqartariaqanngitsoq. Spritti inuup inuuneranut peqqinnanngilluinnartoq ilaqutariissusermullu akornutaasoq, taamaattumillu piaartumik suliassaq innuttaasunit akisussaasunillu akuleruffigineqartariaqarpoq.

Ilanngullugu sulissutigineqartariaqartoq imigassamik aanngajaarniutinillu ajornartorsiuteqarneq pillugu katsorsaanerit annertusarneqassasut, tamannalu inatsisartutigoortumik suliassartaa eqqumaffigineqarnissaa pingaartutut isigaara. Illoqarifigisami katsorsartissinnaaneq sulissutiginerusariaqarpoq, matumani ilaqutariinnut tamanut tulluarsakkat avatagiisinullu naleqquttut katsorsaanerami pisariaqartinneqarmata.

Inatsisartunut ilaasortaq
Mikivsuk Thomassen