Imarpik qulaallugu angalanermi malitassat sukaterneqarlik

Imarpik qulaallugu angalanermi malitassat sukaterneqarlik

Nunatta avataaniik imarpik qulaallugu angalanermi Norsap Kangerlussuarmut tikinnissaa akunneq ataaseq sioqqullugu illorsuaq tikittarfik kangerlussuarmi innuttaasunut piffissamilu tassani angalasuunngitsunut COVID-19 pissutaalluni matuneqarallartarpoq, nakkutigineqartarlunilu angalasuunngitsunik isertoqannginnissaa, tassani pineqarluni angalasut akulerutsinnaveersaar-neqassammata. Tamanna eqqarsaatigalungu innuttaasunik illersuineruvoq kusanartoq.

Kisianni COVID-19 pissutaalluni oqartussaniit taama aaqqiisoqarsimanera equngavallaartoq akuersaarneqarsinnaanngitsorlu uanga isumaqarpunga. Pis-sutigalungu imarpik qulaallugu angalasut igerlaqqinnissap tungaanut qanor-luunniit pisinnaapput, tassa illorsuarmiik ingerlaqqinnissaq utaqqillugu anisin-naapput sumukarsinnaallutilluunniit. Pisiniarfiusinnaasut Pilersuisoq, nammi-nersortuaqqallu pisiniarfiusinnaasut iserneqartarlutik, taamaattoqarneranilu Kangerlussuarmi innuttaasut imarpik qulaallugu angalasunut akuliuttarlutik.

Tamanna COVID-19-mut tuniluunnaveersaartitsineq isumaqanngilluinnartoq Kangerlussuarmi innuttaasuusungut isumaqarpugut aaqqiisimanerlu pissuta-galungu ernumassuteqarluta. Aamma taamaappoq Norsap Kangerlussuarmut tikinnerata nalaani sinerissamiit angalasorpassuit tikerartarput akuliuffi-geqqusaanngitsunut akuliuttarlutik.

Isumaqaraanni nualluummut COVID-19-mut tuniluunnaveersaartitsiniarluni pissutsit equngasorujussuit ataqatigiinngilluinnartullu nunatta inuit eqqarsaati-galungit pissutsit eqqarsaatigeqqinneqartariaqarput. Nunarsuatsinni nualluut COVID-19 annertoorujussuarmik suli tuniluummat.

Taamaammat siunnersuutigaara tuniluuttoqarnissaa pinaveersaartinniarlugu isumalimmik iluatsittumillu sulinikkut imarpik qulaallugu angalasut Kangerlus-suarmi illorsuarmiik aamma aneqqusaajunnaartinneqassasut. Taamaassin-naanngippat innuttaasunut iseqqusaannginneq isumaqanngilaq. Akerliuniaan-narnertut isumaqanngilaq malitareqqusalliukua equngavallaarneri aaqqiivigi-neqartariaqartut. Oqartussaniit isumaliuutigineqaqqittariaqartoq kissaatiginarpoq, suli nunatta inuinik COVID-19 eqqarsaatigalungu illersuineq pissappat.

Johan Lange

Kangerlussuarmi Nunaqarfinni Aqutsisuni Ilaasortaq

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Perorsaanermik Ilinniarfik inerisaqqilli

Perorsaanermik Ilinniarfik inerisaqqilli

Naalakkersuisooqatigiilersut kingulliit isumaqatigiissutaanni takuneqarsinnaavoq Ilulissani Ilinniarnertuunngorniarfiliorsinnaanissamik periarfissamik misissuisoqassasoq isumaqatigiissutigigaat.

Tamanna Inuit Ataqatigiinni isumaqatiginatigu oqaatigissavarput. Siullermik Aasianni ukiorpassuanngortuni Ilinniarnertuunngorniarfik ingerlalluartoq, ilinniartuilu amerlasoorpassuit ullutsinni inuiaqatigiinni iluaqutaangaarlutik inerisaaqataasut takusinnaavagut.

Aasiaat ukiorparujussuarni ilinniartoqarfittut ingerlareersoq, illoqarfiullu ulluinnarni ingerlaasianut peqataalluinnartoq sooq innarlerneqassava?

Isumaginninnikkut suliassagut annertupput

Nunarput isumaginninnerup perorsaanerullu iluani sulisunik ilinniarsimasunik amigaateqartorujussuuvoq. Kialuunniit tamanna ilisimaarivaa.

Qanittumi nalunaarusiaq “ViVe” rapportimik taaguusigaq saqqummerpoq. Tassani meeqqat angerlarsimaffii, kommuuninit, namminersortunit kiisalu Namminersornerullutik oqartussanit pigineqartut misissuiffigineqarlutik. Aammaarluni tassani erseqqissarneqaqqippoq qanoq nunatsinni ilinniarsimasunik sulisussaaleqineq annertutiginersoq.

Naalakkersuisut Ilaqutariinnermut Politikkiat 2020-2030-mut atuuttussaq saqqummeqqammerpoq. Ajunngitsorpassuarnik imaqartoq atuarneqarsinnaavoq. Taamaattorli apeqqusernartua uaniippoq; naak sulisussat?

Kinguarsaqqissinnaanngilagut annertuumik inulerinerinerup silarsuani sulisussanik ilinniartitsinissamik nuna tamakkerlugu pilersaaruteqalernissamut.

Meerartavut pingaartillugit inerisassagutsigit sulisut ilinniarsimasut, sakkussaalatsinngitsut pisariaqartilluinnarpagut. Minnerunngitsumillu akissaatimikkut iluarisimaarinnillutik naleqartinneqarlutillu misigisimasut.

Ilinniarnertuunngorniarfik nutaaq pinnagu, Ilulissani inulerinermik ilinniarfik inerisaavigeqqinniarli

Isumaginninnerup silarsuani ilinniartitaaneq nukittunerusoq kateritsitsisoq pilersinneqarniarli. Isumaginninnermut, Ilinniartitaanermullu Naalakkersuisoqarfiit piaartumik tamanna iliuuseqarfigilissuk. Naalakkersuisoqarfimmi ilinniartitsinermut aningaasaliissutaasartut Ilinniarfiup ingerlatilerligit, taamaalilluni ilinniartitaaneq ataatsimoornerusoq inerisarneqarsinnaalissaaq. Ullumikkutut ilinniartitsinerit pikkorissarnerillu immikkut ingerlanneqartarunnaartillugit. Inuit Ataqatigiit tamanna peqataaffigissavaat.

Inulerisut aaqqiissuussaanikkut iliuuseqarfigitigit

Iluaqusernavianngilagut ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit Ivaaqakkutut ittut ineqartuutai Sisimiunut nuunneqarpata. Sisimiuni aamma sulisussaaleqisoqarpoq. Ilinniartitsinerumuna annertusarneratigut, immikkullu piginnaasalinnik ilinniartitsinerup aallunneqalerneratigut minnerunngitsumillu akissaatit pitsanngorsarneqarnerisigut nunatsinni inulerinerup silarsua pitsaasup tungaanut saatsikkiartulersinnaagipput.

Aap angajoqqaat meeqqaminnut akisussaasuupput, kisianni aamma nalunngilarput angajoqqaat sulinerini kikkut meeqqanut samminnittuusartut.

Ullumikkut meeqqat immikkut pisariaqartitsisut amerlatsinnikuungaarmata sulisut ilinniarsimagaluilluunniit erniinaq artorsarlutik suliffinnut allanut nuuttarput. Amerlasuutigut sinneruttarput ilinniarsimanngitsut. Tamatuma ilaatigut kingunerisarpaa meeqqerivinni nukissaqannginnerujussuaq meeqqanut ineriartortitsinermik samminnittumik suliaqartitsinissaq. Meeqqat amerlasuut “nakkutigisassaanaallutik” paarineqartarput. Assaat kissalaartut aatsaat taamak nunatta pisariaqartitsigilerpai, taamaattumik Naalakkersuisooqatigiit iluunngarlunga qinnuigissavakka Ilulissani Perosaanermik ilinniarfiup inerisaqqinnissaanik suliamik aallusseqqullugit. Ilinniarnertuunngorniarfiit nunatsinni naammaqaat.

Stine Egede, Inuit Ataqatigiit

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Eqqaaniut – Ivalo Egede

Asseq: Suliffigissaaneq pillugu siunnersuisooqatigiit

Asseq: Suliffigissaaneq pillugu siunnersuisooqatigiit

Eqqaaniut – Ivalo Egede

Inuit Ataqatigiinni Ivalo Egedep toquneranik nalunaarut aliasulluta tiguarput. Kalaallit Nunaat arnamik nukittuumik, inuiaqatigiinni atorfiit qaffasinnerpaat aamma arnanit atorfigineqarsinnaanerannik takutitsisumik maligassiuisumillu annaasaqarpoq.

Ivalo Egede inuusunnerminilli inuiaqatigiinnut akuuvoq, nunarpullu ineriartorfiusoq, assigiinngisitaartoq nunarsuarmullu ammanerujartortoq ilusilersueqataaffigaa. Sunniuteqarfigisimasai siammasissuupput, Aasiviit aaqqissuunneqarlutik pilersinneqarnerannut suleqataanermiit, inuiaqatigiinni qullersatut atorfinni assigiinngitsuni atorfeqarnermigut nunatta ineriartornera sunniuteqaqataaffigaa.

Ivalo inuppassuarnit nuannaartorineqarlunilu ilisarisimaneqarpoq, minnerunngitsumillu qanigisaminit arnatut asannittutut, silassorissutut, pimoorussisutut, qanilaartutut isummaminillu aalajangiusimalluartutut ilisimaneqarpoq. Ivalo qullersatut atorfeqartarnermigut arnanut inuusuttorpassuarnut maligassiuisuuvoq, taamaaliornermigullu ullumikkut arnat inuiaqatigiinni akisussaaffinnik pingaarutilinnik atorfeqalernissaannut aqqutissanik oqilisaasuullunilu ajornannginnerulersitseqataalluarluni. Naligiissitaanermik ilungersuuteqarnermi arnallu qullersatut atorfinnik pissusissamisoortumik atorfeqartarnissaannik kaammattuiuarnerata namminissarsiornanilu ilisimasaminik misilittakkaminillu avitseqatiginnittuarnerata amerlasuut ineriartortitsinermut peqataanissamik kaammattorlugillu pilerilersippai. Nammaqatiginneriaaseq taamaattoq inunnilu ataasiakkaani piginnaasanik tappiffeqarneq maqaasissaqaarput.

Nunatsinni inuppassuit assigalugit Ivalo Egedep nunatsinnut tunniussaanut innuttaasunillu malunnaateqarluarsimaneranut qujamasoqaagut. Inuit Ataqatigiit aamma Ivalo Egede immikkut qutsatissaqarfigaarput, siulersuisuunitsinni suleqataanermigut, partiip aallartisarnerani toqqammavileeqataanermigut Naalakkersuinikkut ullumikkut killiffimmut sunniuteqarsimammat.

Ivalo Egedep erneranut asangaagaanut ilaqutaanullu kiisalu Ivalop ilaqutaanut ikinngutaanullu misiginneqataangaarnerput apuukkusupparput.

Ivalo Egedep eqqaaneqarnera ataqqinartuuli.

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat sinnerlugu

Múte Bourup Egede

Siulittaasoq

Asseq: Suliffigissaaneq pillugu siunnersuisoqatigiit
Asseq: Inuit Ataqatigiit aviisiannit Aningaamit tigusaq; 1987-imi arnat sorsuuteqarlutik suliarisimasaat

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Inatsisit tamatsinnut atuupput aamma Naalakkersuisut Siulittaasuannut

Inatsisit tamatsinnut atuupput aamma Naalakkersuisut Siulittaasuannut

Naalakkersuisut SIulittaasuata aalisartumut ikiuunnera ajunngilaq. Imaanngilarli ikiuunnissat inatsisit malinnagit pissasoq.

Naalakkersuisut Siulittaasuata aningaasarsiorfissamisut soqutigisaminut aqqutissiuussilluni aalajangeeqataasimanera inatsisit naapertorlugit inerteqqutaavoq. Inuit allat taamaaliorsimasuuppata aamma inatsisit malillugit unioqqutitsisimasutut nalilerneqassagaluarput. Imaanngilaq Naalakkersuisut Siulittaasuat inatsisit avaqqullugit sulisinnaatitaasoq. Naamik kimulluunniit inerteqqutaavoq. Tamatsinnut inerteqqutaavoq. Naalakkeruisut SIulittaasuata inatsisinik uniuinissamut akuersaarnera, inuit allat aamma inatsisinik uniuinissaannut akuersaarnertut paasineqarsinnaammat akueriuminaappoq.

Inuit Ataqatigiit politikkikkut oqaaseqartartuattut erseqqissarlara Naalakkersuisut Siulittaasuata iliuusaa akuerinnginnatsigu. Innuttaasut salliutinnagit Imminut sullinneq akuerinngilarput. Aalisartorpassuit sineriammi nipisaat suaannik aningaasarsiorluarsinnaagaluarnerat, taamatullu ilaqutariit aalisartukkormiut aningaasarsiornerusinnaanerat pinngitsoortimmagu pitsaasuunngilaq. Nipangiutiinnarnagu uparuaaneq ajortuunngilaq. Inatsisit malitassat inunnit suliffeqarfinniillu tamanit malitsinneqarnissaat siunertaralugu Naalakkersuisut akisussaaffeqarput. Aamma Naalakkersuisut inatsisinik malinnittussaapput. Nassuiaat takinerunngilaq.

Inuit Ataqatigiit kiinaannguusaarutissaqanngilagut. Inuk qinigaaguni imaanngilaq qaffattoq,- inuiaqatigiinnut kiffartuussissaaq.

Partii Siumut pisut qanoq isumaqarfigaasigit? Demokraatit pissutsit nalaatavut qanoq isumaqarfigaasiit? Tamattami naligiilluta inatsisit “ataanni” inuuvugut. Imaanngitsoq qinigaagutta inatsisit unioqqutittaqattaarlugit ingerlatsissasugut. Inatsisit naapertorneqartussaapput. Isummerfigisariaqarparsi. “Pissaaneq innuttaasut pigisaat qinikkamut attartortitaasoq” maniguuttumik naapertuilluartumillu atorniartigu. Naalakkersuisooqatigiit inatsisiliortuugassi aperilassi: Inatsisit malinneqarnissaat naqissuserniarpisiuk?

Inuit Ataqatigiit Politikkikkut Oqaaseqartartuat

Aqqaluaq B. Egede

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Covid-19-ip ajornartorsiortitsinerani politikkikkut siuttuulluarnermik iliuuseqarsinnaanermillu takutitsisinnaasumik borgmestereqarnerput Kommuneqarfik Sermersuumi Inuit Ataqatigiinniit tulluusimaarutigaarput.

Covid-19-ip ajornartorsiortitsinerani politikkikkut siuttuulluarnermik iliuuseqarsinnaanermillu takutitsisinnaasumik borgmestereqarnerput Kommuneqarfik Sermersuumi Inuit Ataqatigiinniit tulluusimaarutigaarput.

Nunarsuaq tamakkerlugu ajornartorsiornermi naatsorsuutigeriinngisamik aalajangiinerpassuit nalaanni Kommuneqarfik Sermersuumi angerlarsimaffeqanngitsut ikiorasuarneqarput. Tamanna pillugu borgmestererput, Charlotte Ludvigsen, piffissap sivikitsuinnaap ingerlanerani unammilligassamik taamak annertutigisumik aaqqiimmat kakkagalugulu tulluusimaarutigaarput.

Taamatut piffissami ajornartorsiorfiusumi politikkikkut aallaaviusoq tassaavoq inuunernik annaassinissaq, tamanit salliutillugu inuuneq toqulu qinigassaammata.

Piffissami ajornartorsiorfiusumi aatsaallu misilinneqartumi kukkusunik aalajangiinissamut periarfissaqartuaannarpoq. Taamaattumillu politikkikkut sapiissutsimik iliuuseqarsinnaanermillu takutitsinissaq pingaaruteqarpoq. Borgmester Charlotte Ludvigsen taamatut takutitsivoq.

Aalajangikkat nalilersornissaannut misilittakkallu ilinniarfiginissaannut piffissaq takkutissaaq. Innuttaasulli qajannaatillit ajornartorsiorfimmiittullu akigalugit, Covid-19-imut illersorniarlugit politikkikkut aalajangikkanik pasinarsaanissamut piffissaanngilaq.

Akerlianilli nunarsuaq tamakkerlugu tunuluuttoqarnerani politikkikkut inissisimaffiit akimorlugit suleqatigiinnissaq pisariaqarpoq.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Inge Olsvig Brandt

Kommuneqarfik Sermersuumi Inuit Ataqatigiit sinnerlugit

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Nipisattassat qaffanneqarnissaanik Naalakkersuisut 12. Maj 2020 aalajangernerannut atatillugu Naalakkersuisut Siulittaasuata suliami peqataasinnaaneranut atatillugu apeqqusiineq tunngavissaqarsimavoq

Nipisattassat qaffanneqarnissaanik Naalakkersuisut 12. Maj 2020 aalajangernerannut atatillugu Naalakkersuisut Siulittaasuata suliami peqataasinnaaneranut atatillugu apeqqusiineq tunngavissaqarsimavoq

Tassami 3. juni 2020 Qanoruumut Naalakkersuisut Siulittaasuata nammineerluni uppernarsarpaa angallaminik attartortitsisimanermigut nipisanniarnermut attuumassuteqarluni aammalu tamanna nammineq qanigisamilu isertitsissutigisimagaat.

Apeqquserneqarsinnaavoq 27.000 koruunit ikittuararsuartut oqaatigineqarneri, uanili pineqartoq pingaarnerpaaq tassaavoq apeqqut pingaarutilerujussuaq assersuutigalugu qinikkatut inissisimanermi inatsisiliussaasimasut tunngavigalugit pinngitsoortitassaq. Inussiarnersumillu innersuussutigissavarput; Pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 8, 13. Juni 1994-imeersoq.

Qanoq attuumassuteqarnini oqaluttuarinngikkuniuk aammalu nipisattassat qaffanneqarnissaannik aalajangiiniarnermi peqataaniarani ini qimanngikkuniuk imaannaanngitsumik inissisimalersinnaanini Naalakkersuisut Siulittaasuata ilisimasussaasimagaluarpaa.

Pineqartumut tunngatillugu oqaaseq unnerluutiginninneq Inuit Ataqatigiinniit atorsimanngisaannarparput, kissaatigisimavarpulli Naalakkersuisut Siulittaasuata nammineerluni innuttaasunut oqaluttuarissagaa nammineerluni tallimanngorneq 29. Maj 2020 partiit gangiani oqaluttuarisani qanoq tunuliaqutaqarnersoq.

Nipisattassat qaffallugit Naalakkersuisut 12. Maj 2020 aalajangiineranni Naalakkersuisut Siulittaasuat peqataasimasoq ataatsimiinnerup imaqarniliarinerani https://naalakkersuisut.gl/kl-GL/Naalakkersuisut/Moeder-for-Naalakkersuisut/Meeting-Records/2020/05/12_05_20 naqissuserneqarpoq, soorlulu Naalakkersuisut 25. Maj 2020 tusagassiuutinut nalunaarumminni https://naalakkersuisut.gl/kl-GL/Naalakkersuisut/Pisut/2020/05/2505_Dementi naqissuseraat pisassiissutinik aalajangersaanermi Naalakkersuisut tamarmiullutik aalajangersaasimasut.

Suliami peqataasinnaannginnermut peqataasinnaanermulluunniit inatsimmik Naalakkersuisut Siulittaasuata paasinninnera aalajangiusimasaalu tunuliaqutsernerlugu Siumut, Demokraatit kiisalu Nunatta Qitornaasa innuttaasunut oqaatigisariaqarpaat.

Inuulluaqqusilluta

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

KIGUTINIK NARLORSAASARNEQ ATULEQQILLI

KIGUTINIK NARLORSAASARNEQ ATULEQQILLI

Naalakkersuisunngorlaaq Anna Wangenheim isumalluarfigalutit sulilluarnissannik kissaappatsigit.

Suliassarpassuaqartussaagaluartutit, minnerunngitsumillu aningaasat atugassarititaasussat killeqartuarmata tulleriiaarinissat pisariaqartussaasoq nalunngikkaluarlugu, aammalu ataatimiititaliami sulineq Naalakkersuisunilu sulineq illuatungeriissinnaasartut nalunatigu taamaattoq pingaaruteqarluinnartumik suliassaqarnerit ugguuna apuukkusupparput.

Sivitsortumi meeqqat kigutimikkut narlorsagassaqartut pillugit sullissineq unitsinneqarnikuuvoq. Tamannalu eqqarsaatigilluagaanngitsutut nalilertariaqarparput.  Paasinarpormi  Peqqinnissaqarfimmi Aqutsisut aaliangigaat Naalakkersuisut maliinnarsimarpasikkaat, apeqqusiinertaqanngitsumik.

Aningaasat meeqqat kigutaasa narlorsarnissaanut atorneqartussat taggiunneqartut kisitsisit arlaqarput. Qularnanngitsumik 20- mio. kr. akornanni naleqartussaapput.

Aningaasat taakku sipaarutigineqarnerat meeqqanut pineqartunut annertoorujussuarmik kingunerlutsitsisussaapput.  Meeqqat akissarsiagissaartunik angajoqqaallit ilaat kisimik namminersortunut narlorsartikkiartortalissapput, tassalu nunatta avataanut.

Aperisariaqarpugut: Ilumut 20 mio. kr. sipaarniarlugit nunaqqativut nunamut allamut nuuttariaqalernissaannik aqqutissiuutissavagut?

Neriuppugut Naalakkersuisutut sapiissuseqarfigalugu suliaq piaartumik aaqqiivigissagit.

Inuit Ataqatiigiit piareersimapput aaqqissutissanik suliniaqataassallutik.

Ukiut pingasut narlorsaannginneq kingusinnerusukkut inuiaqatigiinnut annertunerujussuanngorluni aningaasartuutinngortussaassaaq, allatut iliortoqanngippat.

Eqqarsaatigineqanngitsuttaaq tassaapput aamma meeqqat inunnguutsiminni sipparlullit, qanermikkut annertuumik suliaritittariaqartut taakku qanoq pineqassappat ?

Stine Egede, Inuit Ataqatigiit, peqqinnissamut oqaaseqartartoq Tlf. 493214

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Naalakkersuisut Siulittaasuanut apeqqutit

Naalakkersuisut Siulittaasuanut apeqqutit

Nipisanniarluni aalisarnermut atatillugu inuttut imminut iluaqutissarsinissaq siunertaralugu Naalakkersuisut Siulittaasuata akuusimasinnaanera pillugu apeqqutinik pilersitsisunik tusarfinnik tutsuiginartunik Inuit Ataqatigiit ilisimatinneqartarsimapput.

Ilisimalikkat tamakku uppernarsaatissaqartinnagit asuli avammut ingerlatinnissaat kissaatigisimanngilarput.

Naalakkersuisulli Siulittaasuata Inatsisartuni ilaasortat arlallit tusaasaannik partiit gangianni tallimanngorneq 29. Maj 2020 oqaatigaa nipisanniarnermut atatillugu isertitat nammineq tigusarsimanagit nuliamili kontoanut ikineqartartut, tassa nipisannik pisassiissutinik aalisartut aalisarnerminni ilaatigut atorsimammassuk atormassullu Naalakkersuisut Siulittaasuata angallataa.

12. maj 2020 nipisannik pisassiissutit Nuup Maniitsullu eqqaanni aqutsiveqarfinni aalisarneqarsinnaasut 204 tonsinik amerlineqarput. Tamannalu sumiiffinni allani aalisartunut pitsaanngitsumik kinguneqarpoq. 25. Maj 2020 Naalakkersuisut tusagassiuutinut nalunaarput qaffaasoqarnissaanut aalajangertut tassaasut Naalakkersuisut tamarmiusut.

Inuttut imminut iluaqutissarsinissaq siunertaralugu Naalakkersuisut Siulittaasuannik pasilliinissaq alloriarneruvoq imaannaanngitsorujussuaq. Inuttaatali nammineq partiit gangianni 29. Maj 2020 oqaaserisa tusareerlutigit allatut ajornartumik apeqqutinik arlalinnik Naalakkersuisut Siulittaasuat aperisariaqarparput, taakkualu §37 naapertorlugu apeqqutitut maannakkut suliarineqarput.

Inissisimanini atorlugu inuttut imminut iluaqutissarsinissaq siunertaralugu iliuuseqarsimanerluni iliuuseqarsimannginnerluniluunniit Naalakkersuisut Siulittaasuata innuttaasut maannakkut oqaluttuarisinnaava, imaluunniit §37 naapertorlugu apeqqutit akinissaanni taamaaliorsinnaalluni.

Kaammattorumavarpulli piaartumik taamaaliornissaa, tassami Naalakkersuisut Siulittaasuatut akisussaaffimmik tigummiaqarpoq, pisariaqanngitsumik pasillerneqaatigisassarinngisaminik. 

Inuulluaqqusilluta

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Nipisaat suaanik pisasseeqqipput sineriammi aalisartut pilliutigalugit

Nipisaat suaanik pisasseeqqipput sineriammi aalisartut pilliutigalugit

Inuit Ataqatigiit Politikkikkut Oqaaseqartartuat

Aqqaluaq B. Egede

Pisortatigoortumik uppernarsarneqarpoq nunatsinni nipisaat suaanik tunisassiorneq akitigut ajorserujussuarsinnaasoq. Naalakkersuisut Nuummi Maniitsumilu pisassiissutaareersut qaavisigut 204 tonsinik pisasseeqqinnerat niuernermi akinut innarleerujussuaqqajaavoq. Naalakkersuisut politikkikkut taamak aalajangernerat aalisartorpassuit sineriammi eqqorneqaatigivaat, siunissamilu suli malugissavaat.

Nuup Maniitsullu avataani aalisartut nipisaat suaannik tunisassiortut mattunneqarput. Pissutigerpiarpaa Naalakkersuisut Nuummi Maniitsumilu pisasseeqqinneranni MSC-mik toqqammavit navianartorsiortilermassuk. Navianartorsiortitsinerlu anneruleqqunagu tunitsiviit matusipallattariaqalerput.  Allatut oqaatigalugu, aalisartut Nuup Maniitsullu aqutsiveqarfianiinngitsut akilerpaat Nuummi Maniitsumilu aalisartut pisassaminnik nunguutsereersut pisasseqqinneqarnissaat.

MSC-ip annaaneqarnissaa maanna periarfissagissaalersoq pissappat malitseqassaaq nipisaat suaasa akimikkut malunnaatilimmik apparujussuarnerannik. Naalakkersuisut pisasseeqqinnerminni nunatta sinnerani aalisartorpassuit aningaasarsiorsinnaanerat mattuppaat. Nipisaallu suaannik tunisassiornerup aningaasarsiornikkut isumalluutaasinnaanera navianartumik inissillugu.

Demokraatit piujuartitsinermik tunngaveqarumanertik qimannerpaat? MSC-mik tunngaveqarumanertik qimannerpaat? Apeqqusiigama tupigusunnermik aallaaveqanngilaq, takusareerparpummi Demokraatit politikkikkut kinaassutsiminnik arlaleriaqalutik parti Siumumut pilliuteqarsimaqisut. Aamma arlaleriaqalutik qineqqusaarnermi neriorsuutitik qimallugit pilliutigalugillu pissaanermi inissisimanertik annanniarsarisarat sungiusimalereerparput. Tamannali Demokraatit qinersisartuinik qoqassiinerummat tatiginassutsimik apeqqusiiffigissallugu inerteqqutaanngilaq.

MSC aalisakkat tunisassiallu allat imaaneersut akiinut aalajangiisuulluinnartuuvoq. Nunarsuatsinnimi aalisakkanik tunisassiornermi pisisartut piumasaqaatigaat soqutiginngitsuusaarsinnaanngisarput. Suliassaqarporli pingaarutilimmik. Qulakkeertariaqarpoq Naalakkersuisut MSC-mik nunatta tunngavia navialisissallugu ilisimareerlugu aalajangersaasimanersut. Taamaassimappat aalisartut, kommunit, tunitsivinni sulisartut aamma nunatsinni aningaasarsiornikkut siammasissumik atugassaqartitsineq ataatsimut innarlersimassammassuk.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Naalakkersuisut pisasseeqqinnerminni kukkorujussuarnerat qulaajaavigineqassasoq piumasaraarput. Nunatsinni aalisartut aamma nunatta aningaasarsiornera ataatsimut isigalugu pitsaanngitsumik inissittoqarnera ernumanartumillu siunissami sunniuteqarsinnaanera nipangiinnarluni akuersaarneqarsinnaanngilaq. Oqallisigineqartariaqarpoq aamma partiit tamarmik erseqqissumik isummerfigisariaqarpaat. Pinngaartumik naalakkersuisooqatigiit Demokraatillu ulloq ataaserluunniit isertuussinatik ammasumik isummersinnaassappata qujanassagaluaqaaq. Anngaaginnarluni apeqqusiisarnanilu naalakkersuinikkut ingerlatsineq torrallataanngilaq.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Naalakkersuisut marluk akornanni kina eqqortumik oqaluppa?

Naalakkersuisut marluk akornanni kina eqqortumik oqaluppa?

Siulittaasup tullia politikkikkut oqaaseqartartoq: Aqqaluaq B. Egede

Inatsisartut inatsisiliortutut aalajangiuppaat Qasigiannguani aamma Nuummi erngup nukissiorfissat pilersaarusiorneqassasut sanaartorneqassasullu. Inuussutissarsiornermut Nukissiuteqarnermut Ilisimatusarnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq Jess Svane saqqummiussaqarnikuuvoq erngup nukissiorfiliassat pillugit aningaasalersueriaasissaq ukiamut saqqummiunneqassasoq.

Arajutsisimaneqanngilaq Aningaasaqarnermut Aatsitassanullu Naalakkersuisoq Vittus Qujaukitsoq ataasiaannarani naqissusertarpaa Qasigiannguani aamma Nuummi erngup nukissiorfiliassat massakkut aningaasaqarnitsigut tunngaveqartumik eqqornerlunneqassasut. Naalakkersuisut ataatsimoorlutik aalajangiussartik erseqqissarlissuk. Naalakkersuisuni marluusuni kina eqqortumik oqaluppa? Nassuiaasoqartariaqarpoq inuiaqatigiinni paatsuunganartumik ilisimatitsisoqarmat.

Naalakkersuisoq kinaluunniit Inatsisartut aalajangigaannik allanngortiterinissaminut pisinnaatitaaffeqalersorisoq akisussaaffimminik paatsuuisimassaaq. Maanna Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup erngup nukissiorfissai sanaartorneqartussat pillugit oqaaseqarnera aallaavigineqassappat Inatsisartut akisussaaffiannik ”arsaarinnilluni” Naalakkersuisut pisinnaatitaaffiginngisaminnik sulillutik aallartissimassapput.

Naalakkersuisut erseqqilluinnartumik nalunaaruteqartariaqarput Qasigiannguit aamma Nuup erngup nukissiorfissaasa unitsiinnarneqarsimanerat ilumut naalakkersuisut aalajangersaavigisimaneraat. Inatsisartut avaqqullugit ingerlatsisoqarsinnaanngilaq. Naalakkersuisuni pineqartuni kina eqqortumik oqaluppa?

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Oqaaseqaat: Nunatta tuninissaanut alloriarneq siulleq

Allattut: Inatsisartunut Ilaasortat

Oqaaseqaat:
Nunatta tuninissaanut alloriarneq siulleq

”Kalaallit Nunaat tuniniagaanngilaq”. Taamak oqariartuuteqarpugut Nunatsinniit Danmarkimiillu ukioq 2019. Nunarpulli pisiarineqarsinnaanngippat taava imaannaanngitsumik imalimmik taallugu ikiuiniartoqarsinnaavoq. Nunatta itigartissinnaanngisaanik.

Ikiuiniarluni aningaasaliissuteqarnissamik oqariartuut Nunatsinni Naalakkersuisut allatut oqaasertalerpaat, taaguuserneqarmat illersornissamut tunngassuteqanngitsunut suliniutinut aningaasaliineq. Immaqa iiuminarninngortinniarlugu.

Pineqartoq tassaavoq immikkut ilisimasalinnit siunnersortinit ikiorserneqarnissamut aningaasaliinissaq. Pineqartoq tassaapput aningaasat Nunatta karsianut ikineqarnavianngitsut. Pineqartoq tassaavoq siunnersortit USA-meersut, Naalakkersuisunut akuerineqarlutik, ilisimasanik Nunatsinni ingerlanneqartunit assigiinngitsuneersunit katersinissaat, ilisimalikkanut piginneqataanissaq siuningaaniit Naalakkersuisunit qulakkeerneqarsimanani.  

Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliami IA-p ilaasortaatitaasa ataatsimiinnernit pisut oqaluttuarisinnaanngilaat, oqaatigineqarsinnaasorli tassaavoq USA-p neqeroorutaa taakku naapertorlugit imaannaanngitsumik imalimmik ikiuinissamik imaqartoq Naalakkersuisunit akuerineqareermat aatsaat ataatsimiititaliamut ilisimatitsissutitut nalunaarutigineqarmat.

Danmarkimi Nunanut Allanut Ministeri DR.dk-mut oqaaseqarpoq USA-p Nunatsinni peqataanerata qulakkeernissaanut Danmarkimi naalakkersuisut piffissami sivisuumi Nunatsinnik suleqateqarsimasut. Taamaattumik amerikamiut imaannaanngitsumik imalimmik ikiorsiiniarlutik aningaasaliiniarlutik neqeroorutaat pillugu Danmarki Naalakkersuisut Inatsisartunit [ima paasillugu ataatsimiititalianit susassaqartunit] ilisimasaqarnerorpasipput.

EU-p ilinniartitaaneq pillugu Nunatsinnut tapiissutigisartagi USA-p aningaasanik atugassanik neqerooruteqarneranut Siumup sanillersuupaa. Tamanna paasiuminaappoq ernumatitsillunilu, tassami EU-p ilinniartitaaneq pillugu tapiissutigisartagi Nunatta Karsianut nakkartarput, atornissaannullu Inatsisartut sunniuteqaqataasarput. Nunatta EU-llu akornanni isumaqatigiissutit illuatungeriit tamarmik pissarsiaqarfigisartagaat sumut tunnganersut kialluunniit takusinnaavai, isumaqatigiissutillu ingerlaavartumik nalilersorneqartarput.

Oqimaaqatigiinnginneq

Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu tunngasuni apeqqutini Nunatta oqartussaaffeqarnerulernissaa Nunatsinniit kissaatigineqarpoq, aammalu isornartorsiorneqartarpoq Nunatta Danmarkillu apeqqutit taakku pillugit oqimaaqatigiinngitsumik oqartussaaffeqarnikkut inissisimanerat.

Taamaattumik tupigusuutigaarput ernumassutigalugulu Nunatta kiisalu Naalagaaffeqatigiinnerup avataaniittup nunap akornanni oqartussaaffik pillugu isumaqatigiissuteqarneq siulleq taamak oqimaaqatigiinngitsigimmat. Nunatta ammaatissavai siunnersortit USA-meersut, suleqatigiinnermi pineqartumi Nunatta suna tigussaasumik iluaqutissarsiffigissaneraa siuningaaniit qulakkeerneqarani.

Allaasimassagaluarpoq USA naapertorlugu imaannaanngitsumik annertussusilimmik ikiuiniarnermi taaneqartumik pineqarsimagaluarpat mittarfiliortiternissamut aningaasaliiniarneq, imaluunniit inuussutissarsiuutinut ingerlatassanut aningaasaliiniarneq pineqarsimagaluarpat. Uanili tamakku pineqanngillat.

USA-p aningaasaliiniarnerminut akuutippaa nunanik ineriartortitassanik taaneqartartunut suliaqartittagartik, qularnanngitsumik Nunatta nunatut ineriartortitassatut isigineqarnera aallaavigineqarsimassalluni. Amiilaarutiginngitsuunngilarput Siumumit tassungalu tunuliaqutsiisunik akuerineqarsimammat Nunarput nunatut ineriartortitassatut isigineqassasoq. Inernera tassaavoq USA naapertorlugu imaannaanngitsumik imaqartumik ikiuinissamut aningaasaliineq taamaallaat siunertaqarmat issittumi USA-p inissisimanermigut nukittorsarnissaa, nunamut tassunga kisimi iluaqutaasusaq, Nunatsinnut iluaqutaanngitsoq.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Aningaasaliiniarneq kimut iluaqutissaq

Aningaasaliiniarneq kimut iluaqutissaq

Inuit Ataqatigiinniit maluginiarparput suliniutinut assigiinngitsunut amerikarmiut tapiiniarneranni annerpaamik pineqarmat amerikarmiut ilisimasalittaannik suliarineqartussanik ilisimasanik katersuinissamut aningaasaliissuteqarniarneq. Tamanna Inuit Ataqatigiinniit ernumanartoqartipparput.

USA-p Danmarkimi aallartitaata arlaleriarluni oqaatigaa aningaasaliiniarneq annertooq pineqartoq, tamannali takujuminaatsipparput. Tassami aningaasaliiniarnermi iluaqutissarsisussaq annerpaaq tassaavoq USA-mi qitiusumik naalakkersuinermik aqutsisut, tassami ilisimasat Nunatsinni pingaarutilimmik ingerlatsinermut tunngassuteqartut katersorneqartut USA-mi immini katersugaataalerlutik pigineqalertussaammata.

Qularnaatsumik nalorninata Inuit Ataqatigiinniit oqaatigisinnaanngilarput ilisimatuut Nunarput pillugu ilisimasassanik katersugaasa ilumut Nunatsinnut kisimi iluaqutissanngortinneqassanersut. Ernumanartoqartilluguli oqaatigisariaqarparput USA-p suliniutinut aningaasaliissuteqarnermigut siunertarineraa naalakkersuinikkut aqutsinermi pisunut annerpaamik ilisimasaqalernissani, pingaartumik Qitiusumik Allaffeqarfik / Naalakkersuisoqarfiit eqqarsaatigalugit.

Suliniutit suulluunniit inuussutissarsiutinik nutaanik pilersitsinissamik, ilinniakkanik nutaanik periarfissiuussinissamut inuiaqatigiinnilu piginnaasat annertusarnissaannik siunertaqartut Inuit Ataqatigiinniit tapersersorpagut. Uanili Nunatta USA-llu akornanni suleqatigiinnertut annertuumik saqqummersikkusunneqartukkut takujuminaappoq Nunatsinnut iluaqutissartaa qanoq annertutiginersoq, takujuminarnerullunili USA-mut qanoq iluaqutaatigiumaarnissaa. Nikingasoqarpoq, kialluunniit takusinnaasaanik.

Naalakkersuisut innuttaasunut nassuiaasariaqarput suliniutinut aningaasaliinerit kimut iluaqutissanngortinneqarnersut, qanorlu qulakkeerniarneraat amerikarmiut ilisimatuuisa paasissutissat katersugaat kimik pigineqartussanngussanersut.

Inuulluaqqusilluta

Mimi Karlsen                                         Sofia Geisler

Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliami ilaasortat (IA)

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Ikanngilagut: Ineqarnermut Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersuisoq akisussaatinneqarli

Allattoq: Aqqaluaq B. Egede, siulittaasup tullia, politikkikkut oqaaseqartoq

Ikanngilagut: Ineqarnermut Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersuisoq akisussaatinneqarli

Ineqarnermut Attaveqatigiinnermullu Naalakkersuisoq ataasiaannarani imminut assortuuttunik nalunaaruteqartarpoq. Tusagassiorfitsigut saqqummiussat, naalakkersuinikkullu Inatsisartunut saqqummiussat eqqunngitsut sulinitsinnut aalajangersaaniarnitsinnullu nalornilersitsisut tulleriiaaginnavipput. Naak Naalakkersuisut suleriaasianni inatsisit malitassat ersarilluinnartut eqqunngitsumik paasinerluutaasinnaasunillu Naalakkersuisut sulisussaannginnerat aalajangersakkanik malitassaqaraluartut.

Naalakkersuisuuneq akisussaaffimmik annertuumik pisussaaffiliisuuvoq, malitassat malinneqartariaqarput. Demokraatit, Siumut aamma Nunatta Qitornai Atassullu Ineqarnermut Naalakkersuisup eqqunngitsunik nalunaaqataarnera paatsuungatitseqattaarneralu isiginngitsuusaarpaat.

Tassami Naalakkersuisoq annertuunik ingasaginartunik imminut assortuuttunik nalunaaqataartoq minnerpaamilluunniit qisuariarfigineq ajorpaat. Naalakkersuinikkut imminut illersorsinnaasumik aqutsineq pingaartinneqanngilaq. Pingaartinneqarsimasuuppat suleqataasut tamarmik iliuuseqarsimanissaat takoreersimassagaluarparput.

Naalakkersuisup eqqunngitsumik nalunaaqattaarnera ingerlatseqatigiiffinnut, kattuffinnut, ilami inuiaqatigiinnut naalakkersuinikkullu suliaqartunut tamanut aalassatsitseqattaarpoq. Akisussaaqatigiilluni naalakkersuisooqatigiinneq pisimasuuppat tunuliaqutaasut tamarmik qisuariarsimanissaat pisimassagaluartoq qularnanngilaq.

Naalakkersuisooqatigiinni qulaaniit aqutsineq, Inatsisartuutitallu maleruutiinnarumatussusiat Naalakkersuisut qanorluunniit pissusilersorlutik sulisinnaatitaanerannut ersiutaapput nunatsinnut peqqinnanngitsumik.

Ineqarnermut Attaveqatigiinnermullu Naalakkersuisoq suliassaqarfimminut annerertoqisumut akisussaaffeqarnissaminut pitsaasumik naammassinnissinnaanngippat tunuartariaqarpoq. Akisussaaffik annertooq naammattumik pitsaassusilimmik nakkutigineqanngippat inuiaqatigiinnut pitsaanngitsumik sunniuteqalereersoq suli ajornerusumik sunniuteqassaaq.

Pisut uppernarsaatigisinnaavagut kukkunerit eqqunngitsuliornerillu pisut kingulliunavianngitsut. Naalakkersuisnut ilaasortat misilittakkamikkut naammattunik misilittagaqanngitsut akisussaafferujussuarmik tigusaminnut artorsartut inuit malinnaasut paasereerpaat.

Pissutsit taamaattut qaangiataaginnarneqarsinnaanngillat. Eqqunngitsuliornerit akisussaaffigineqartariaqarput Naalakkersuisumit pineqartumiit, kisianni aamma Siumup aamma Inatsisartunut ilaasortaatitai pisussaapput akisussaaffitsik qanoq ittuusoq paasisimallugu iliuuseqarnissaminnut.

Naalakkersuisoq artorsartoq, kukkoqattaartoq eqqunngitsunik imminullu assortuuttunik nalunaaqattaartoq Isiginngitsuusaarneqarpoq. Qinikkat naalakkersuisunut tunuliaqutaasut Demokraatineersut, Siumumeersut aamma Nunatta Qitornaasa Inatsisartuutitaasa akisussaaqataasutut nipangiinnarlutik iliuuseqarnaveersaarnerat inuiaqatigiit nunatsinniittut tamarmik ingerlanerliorneq ”akilersorpaat”.

Nunarput inuilu tamanit qullerpaajupput. Eqqortumik sangujoraartuunngitsumillu siulersorneqartariaqarput. Naalakkersuisooqatigiit suleqataasalu parteertik kisiat annanniarsaralunikku nunarput inuilu naalakkersuinikkut siulersorluarneqarnissaat pilliutigisaqattaaginnarsinnaanngilaat. Ilumut, nunarput ineqarnermut, attaveqatigiinnermut ineriartornermullu tunngasutigut inuit ulluinnarni toqqaannartumik atugaannut sunniutilippassuit Naalakkersuisup pineqartup akisussaaffigai.

Naalakkersuisuuneq asuli tunissutisiatut atuuffigineqarsinnaanngilaq suliassaqarfik annertoqaaq. Nunap inuinut toqqaannartumik sunniuteqarfiuvoq peqqissaarunneqartariaqarporlu. Imminut illersorsinnaassuseqartumik Naalakkersuisumik akisussaasoqarnissaa pisariaqarpoq. Inuit nunattalu kukkusumik siulersorneqannginnissaat qulakkeerneqartariaqarpoq.

Tamanna suleqatigiit nipaaqisut Naalakkersuisunut tunuliaqutaasut akisussaaqataaffigaat iliuuseqartoqartariaqarpoq. Naalakkersuisut Siulittaasuata pisussaaffini naammassisinnaanngippagu, aamma Inatsisartunut ilaasortaatitaasa akisussaaffik tigusinnaanngippassuk, malitassat malillugit aqutsisoqarnissaa siunertaralugu Inuit Ataqatigiit iliuuseqassaagut.

Uppernnarsisariaqarparput ilumut naalakkersuisooqatigiit suna tamaat akigalugu toqqorteriinnarlutik ingerlatsinissartik toqqarneraat, imaluunniik akisussaaffik tigullugu Ineqarnermut Attaveqarnermullu Naalakkersuisoq akisussaatissaneraat.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

IA: Kalaallit Nunaat tullinnguuppoq

IA: Kalaallit Nunaat tullinnguuppoq  

Inuit Ataqatigiit folketingimi ilaasortaatitaata, Aaja Chemnitz Larsenip, isumaqatigiinniartoqannginnerani pilersaarusiornertalimmik aningaasaqarnermut ministerimik, Nicolai Wammenimik, ataatsimeeqateqarnermini politiit inissiisarfinnilupaarsisut akissaatigissaarnerunissaannut, meeqqanut kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigineqarsimasunutilluliortoqarnissaanut kiisalu ilisimatusarnermik aallussineqaallaavigalugu nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkimikpilersitsinissamut tunngasunik oqariartuuteqarpoq.

 Ullumikkut Inuit Ataqatigiit folketingimi ilaasortaatitaata, aappaaguaningaasanut inatsisissamut tunngatillugu isumaqatigiinniartoqannginnerani pilersaarusiornertalimmik aningaasaqarnermut ministeri, Nicolai Wammen, ataatsimeeqatigivaa.

 Aaja Chemnitz Larsenip pingaarnersiuinermini pingaarnerusututinissisimatitai tassaapput, politiit inissiisarfinnilu paarsisut pissarsiariniarnerannut tigummiinnarnissaannullu tunngasut, meeqqat kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigineqarsimasut katsorsarneqarfissaannik illuliortoqarnissanut tunngasut kiisalu ilisimatusarnermut centeriliornissaq, nunanut allanutsillimaniarnermullu politikkimi ilisimasanik atugassanikannertunernik tunngaveqarnissamik qulakkeerinnittussaq, siunissarluungasinnerusoq isigalugu Nunarsuarmioqatigiit akornanninukittunerusumik inissisimanissamittaaq qulakkeerinnittussaq.

 ”Ullumikkut Kalaallit Nunaanni unammillikkatsinnut tunngasuniktigussaasunik siunnersuuteqarnissarput pingaarnerutissimavarput. Siullertut politiit inissiisarfinnilu paarsisut akissaataatqaffatsikkusuppagut, tassami sulianut assigiinnut akissaatitassigiittuunissaat isumagiuarsinnarparput.  Aamma meeqqanut kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigineqarsimasunut ikiuisinnaaneq pillugu meeqqanut illuliortoqarnissaa tikkuarparput. Meeqqat systemimi eqqakattarneqassanngillat, saaffigisassaat ataasiinnaassaaq, tassaniissappullu oqartussaqarfiit tamarmiusut sinniisaat. Kissaatitta pingajuattut Ilisimatusarfimmut atasumik ilisimatusarnermut centeriliornissaq kissaatigaarput, tassanilu Kalaallit Nunaata nunanutallanut sillimaniarnikkullu politikkianut tunngasunik ilisimasaniktamanik katersuisoqassaaq ineriartortitsisoqarlunilu. Issittumiilisimatusarneq Kalaallit Nunaanniittuusariaqartoq isumaqarpugut.” Folketingimi ilaasortaq oqarpoq.

 Politiit inissiisarfinnilu paarsisut atorfimminniiginnassappata atorfinitsinermi tigumminniinnarnissamilu ilassut pisariaqarpoq. Sulisut taakkua pinerluuteqarnerit suliarinerini qitiusuupput kalaallinilu inuiaqatigiinni toqqissisimasitsisussaallutik.

Maannakkorpiaq Kalaallit Nunaanni naalagaaffiup atorfeqartitaisuleqatinit danskiusunit 4.500 kr.-inik akissaatikinneruneratpissutigalugu inissiisarfik ataaseq sulisussaqannginnami matuinnartariaqalersimavoq. Tamatuma muminnissaa qitiuvoq.

Taamaattumik politiinik inissiisarfinnilu paarsisunik atorfinitsinernitigumminniinnarnissanilu pissutsit iluarsineqarnissaannut Inuit Ataqatigiit folketingimi ilaasortaatitaanit Danskit Naalakkersuisuiannertumik uteriiserfigineqarput.

 Ataatsimiinnermittaaq meeqqat kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliarfigineqartarnerinut nuna tamakkerlugu nalunaarsuinissamik pisariaqartitsineq Aaja Chemnitz Larsenimit naqissuserneqarpoq. Tasiilami nalunaarsuisoqarsimavoq, nunalli sinnera qanoq pineqassava?

Nalunaarsuinikkut isumaginninnikkutimmikkut aallunneqartussat qulaarneqarsinnaapput taamatullu isumaginninnikkut suliassat toraagassinneqarsinnaallutik. Aammattaaq meeqqanut inuusuttunullu tunngasutigut sumiiffinniunammilligassat assigiinngitsut piffinni iliuuseqarfigineqartussaapput, alloriarnermilu siullermi nalunaarsuineq pisinnaavoq.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Aalisarnermut piniarnermullu Naalakkersuisoq piaartumik iliuuseqartariaqarpoq

Ajuusaarnartutut isigaaara Avanersuarmi piniartut allamik toqqagassaqaratik inuuniapiloortinneqarnermata. Naalakkersuisut qilalukkanik qernertarnik pisasseeqqissinnaanertik malillugu piaartumik iliuuseqassasut piumasaraara. 

Ilumoorsinnaanngilarmi piniarnikkut  inuussutissarsiuteqartut periarfissaarulluinnartut nunatta siuttuinik iliuuseqarfigineqanngimmat, naak ilisimalereeraluarlugu qilaluarniarneq inuussutissarsiornikkut Avanersuami pingaaruteqarluinnartuusoq.

Aalisarnermut piniarnermullu inuussutissarsiuteqarnerup naligiinnerusumik periarfissaqartitsinissarput soqutigisarisussaavarput. Ilisimassavarsi Massakkut Avanersuarmi piniartut  allanik inuussutissarsiutissaqanngillat, tamannalu piaartummik iliuuseqarfigineqassasoq sakkortuumik piumasaraara. Piniartutut inuussutissarsiuteqartut ilungersuuteqarnerat isiginngitsuusaaginnarneqarsinnaan-ngilaq. Allatuulli ilaquttanut, akiligassanut, inuussutissanut, ikummatissanut angalanermi orsussamut, sakkussanut, qimmillu nerisassaannut assigisaanullu  aningaarsartuuteqartarput. Taakkulu massakkut piniartortatta nammassinnaanngilaat.

Naalakkersuisut saaffigaassi, nunaqqatikka piniartutut inuussutissarsiuteqartut ilungersorlutik massakkut killiffigisaminni, ilaqutariittut imminnut ilungersorlutik pilersortuusut  piniarsinnaajunnaaqqanerat isiginngitsuusaaginnarnagu, Naalakkersuisut piaartumik pitsaanerusumillu aaqqiissuteqaqqullugit iliuusissamik  suliaqarniaritsi.

Avanersuarmi inuussutissarsiutitigut inerisaanissaq nunaqqatigut peqatigalugit ingerlanneqarsinnaalluarpoq. Inuussutissarsiutinik allanik pilersitsinissaq  suleqatigiilluta oqaloqatigiissutiginiartigu. Ukioq kaajallallugu inuussutissarsiutit aaqqissuussaasumik inuuniarnermi nappatigineqarsinnaanissaa siunertaralugu akisussaasut tamarmiullutik issiaqatigiinnissaat siunnersuutigaara. Oqaloqatigiissutissaqarpugut, piareersimavungalu oqaloqataanissamut.

Kiisalu upernaaq kaammattuutiginikuusara Imm. 176 (Qaanaami kulturimik toqqammaveqartumik immikkuullarissumillu piniariaatsit kinguaariinnut aggersunut iluaqutissatut qanoq ililluta tammatsaalineqarnissaannik qulakkeerinnissinaanerput pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissamik siunnersuut) inersuarmi oqallisigineqarnikuusoq ilanngullugu misissorneqarnissaa innersuussutigaara.

Mikivsuk Thomassen

Inatsisartuni ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

GML-ip Naalakkersuisunut qoqassiiniarnera akueriinnarpisiuk?

Allattoq: Aqqaluaq B. Egede, Siulittaasup tullia naalakkersuinikkut oqaaseqartartoq

GML-ip Naalakkersuisunut qoqassiiniarnera akueriinnarpisiuk?

Greenland Minerals inuiaqatigiit aatsitassanut inatsisaannut, maleruagassiissutaannut aamma piumasaanut malinnissinnaanngikkuni tatiginanngitsumillu pissusilersoruni sakkortunerpaamik naalakkersuinikkut kinguneqartinneqartariaqarpoq.

Naalakkersuinikkut Greenland Minerals-imut aatsitassarsiornissamik akuersissummik tunniussinerup kingorna uteriaqqinnissaq ajornartorujussuanngussaaq. Naalakkersuisut isumatusaartariaqarput, malugalugu, aamma partiit tamarmik Greenland Minerals-ip sunniiniapilulluni ingerlatsinera isiginngitsuusaartariaqanngilaat.

Naalakkersuisut kinguneqartitsiniaritsi

Greenland Minerals qoqassiiniarluni illuinnaasiortumik inunnik sunniiniarluni sulinera maanna Namminersorlutik Oqartussat sulisuinut sunniuttoq Naalakkersuisut Siulittaasuata pisortatigoortumik uppernarsarpaa.

Inatsisit maleruagassaapput inuiaqatigiittut illersuutigisavut. Inuiaqatigiittut inatsisiliavut ataqqinagit Greenland Minerals allaat Naalakkersuisuoqarfinni atorfilinnut sunniiniarsinnaasutut misigilersimappat aatsitassarsiornissamut akuersissummik tunineqarsinnaanngillat.

Aalisarneq, savaateqarneq, nersutaatillu nerukkaatissaannik allanillu naatitsisarneq tunngavigaagut. Taakku mingutsinneqarnatik piujuartariaqarmata Greenland Minerals-ip unitsilluinnarneqarnissaa punngujoorluni qunukkarsimaarfigisariaqanngilaq.

Naalakkersuisut takutinniarsiuk inuiaqatigiit aalajangersakkatigut imminnut illersornerat tamanit qullerpaajusoq. Aatsitassanut inatsit illersuutissaasoq, tassanilu piumasaqaatit malinneqassasut oqaatigiuagarsi timitalerniarsiuk.

Aatsitassanut inatsimmi avatangiisinut mingutsitsinnginnissamik piumasaqaatit Greenland Minerals-ip artulersimagunarlugit qoqassiiniarluni aallartinnera inuiaqatigiit qinigaasa kinguneqartittariaqarpaat. Naalakkersuttoq inuiaqatigiit illersorlugit sakkortuumik iliuuseqarilik.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Meeqqat atugarliornerat politikkikkut pissaaneqarniunnermut atussallugu akaarnaatsuuvoq

Allattoq: Inge Olsvig Brandt, Nuummi Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Meeqqat atugarliornerat politikkikkut pissaaneqarniunnermut atussallugu akaarnaatsuuvoq

Kommuneqarfik Sermersuumi Demokraatit Inuit Ataqatigiit suleqatigiunnaarnerannut suna siunertaava?

Politikkikkut iliuuseqannginneq borgmesterimik Inuit Ataqatigiinnillu suleqateqarunnaarnermi patsissiunneqarpoq, tusagassiutitigulli nalunaarummi namminneq aaqqiissutissamissut periarfissanik saqqummiinngillat.

Politikkikkut pimoorussinermi isornartorsiuiinnarani aaqqiissutissanik siunnersuuteqarnissaq pisariaqarpoq. Taamaattoqanngippat politikkikkut piginnaasaqannginneq nittarsaanneqassaaq.

Tasiilami inuttut ajornartorsiutit taamak annertutigitillugit peqatigiit ataatsimoortumik iliuuseqarnissaat aaqqiissuteqarnissaallu pissusissamisoortuuvoq.

Kommuneqarfik Sermersuumi borgmesteri siuttoralugu Tasiilamut atatillugu politikikkut partiit tamakkerlutik soqutigisaasa qulakkeerneqarnissaat upperaarput. Peqatigitillugulu ajornartorsiutit Tasiilamiinnaq piunnginnerat paasilluarlugu nunatsinni borgmesterit tamarmik Kommunianeqarfik Sermersuumi borgmesterimit ataatsimoortinneqarput.

Suleqatigiinnerni tamani tatigeqatigiinneq toqqammaviusarpoq. Suleqatigisat tatiginngikkaanni aaqqiinissaq siunertaralugu saaffigisariaqarput. Soorluuna Demokraatit naalakkersuinikkut ingerlatseqataanerminni imminnut qiviartariaqartut. Ataatsimoornissami aaqqiagiinngissutit aaqqinniarnissaannut politikkikkut sapiissuseqarnissaq pisariaqarpoq, nammineq soqutigisat kisiisa ukkannagit ataatsimoornikkut aaqqissutissanik angusaqartoqarsinnaaneruvoq.

Pasilliutit aaqqiissutissartaqarneq ajorput. Meeqqat pillugit suliassat aallunneqarlik tigussaasutigullu aaqqiissuteqarnissamut peqataasoqarli. Ataatsimoorluni suliaqarneq, ataatsimut anguniagaqarneq meeqqallu inuuneqarluarnissaannik qulakkeerinninnissaq tassaapput politikkikkut sulinermi siullertut suliassagut.

Meeqqat toqqissisimasumik asanninneqartumillu inuuneqarnissaat qulakkeerneqassaaq.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Inuit Ataqatigiinnit folketingimut qineqqusaartut: Nunarsuarmik qorsuunerusumik allannguerusunnermi maannakkut iliuuseqartoqartariaqarpoq

Inuit Ataqatigiinnit folketingimut qineqqusaartut: Nunarsuarmik qorsuunerusumik allannguerusunnermi maannakkut iliuuseqartoqartariaqarpoq

Silap pissusaata allanngoriartornera kisimi takoqquvoq. Nunarsuarmi silap allanngoriartornerani ajornartorsiutit aaqqinngikkutsigit ullumikkut nalunngisatsitut nunarsuarput isikkoqarunnaartussaavoq. Inuit Ataqatigiinnit folketingimut qineqqusaartut taama ersaritsigisumik oqariartuuteqarput. Silap allanngoriartornera maannakkut iliuuseqartoqarnissaanik pisariaqartitsivoq kingullermimmi takuarput apriilimi ukiut hunnorujukkuutaartuni maanna pisumi qaammatini kiannerpaat aappaattut inissisimasoq.

Inuusuttut silap allanngoriartornera eqeersimaarfigilernikooqaat. Taakkuupput nangilluta akisussaaffimmik tigusisussat taamaammallu isumaqarpugut taakku siuttuullutik sorsoqataassasut uagullu qinikkat kajumissaartussaagaatigut isumaqarluta. Naalagaaffeqatigiinni Kalaallit Nunaat mingutsitsinerpaat ilaanniippoq taamaattorli inuit 56.000-iusugut tamatta naammattumik iliuuseqarsinnaanngilagut. Nunarsuarmi tamatta nunani issittuni, nunani avannarlerni aamma nunat assigiinngitsut akornanni suleqatigiilluta CO2-mik aniatitsineq annikillisittariaqarparput. Ersarissumik silap allanngoriartornerata kinguneri atorpagut.

Inuit Ataqatigiit siunnersuutit pingasut piviusut tunngavilersuutigaat:

  1. Inuiaqatigiinni inuusuttunik panelimik pilersitsisoqassaaq taakkulu Naalakkersuisunut qanoq emission-inik annikillisitsinissamut aamma silap allanngoriartornerani inerniliinissamut siunnersuuteqarlutik kajumissaarisassapput.
  1. Kalaallit Nunaat 2050-imi emission-inik aniatitsisarunnaarsimassaaq 2050-illu tungaanut aniatitsinerput qanoq annikillisissanerlugu iliusissanik qinersinissaq pisariaqartinneqassalluni. Silap allanngoriartorneranik soqutiginninneq politikkimi ilaassaaq.
  1. Innuttaasunut tamanut silap allanngoriartoneranut tunngasumik ajunngitsumik iliuseqarnissaq oqitsuusariaqarpoq tamannalu politikkikkut qulakkiissavarput, ass. nerisassat mingutsitsisuunngitsut tamanut ammasuni pissarsiarineqarsinnaasariaqarput, soorlu aamma eqqakkat qanoq suliarineqartassanersut eqqartorneqassallutik aamma nerisassanik igitsiinnartarnerit annikillisinneqassallutik.

Uagut inuiaqatigiit piareersimaneri upperaarput. Qinikkatut atuisut innuttaasullu toqqagaat oqilisaattussaavagut taamaalillutalu nunarsuaq kinguaariinnut tulleriittunut ajunnginnerusoq taperseeqataaffigisinnaallugu.

Ullumikkut iliuuseqanngikkutta mingutsitsinerullu tungaatigut politikkikkut iliuuseqarnerunata silap pissusaannik allanngortoqarnerata kingunerisaanik qimaasut, ajunaarnersuit silallu allanngornera ulluinnatsinni allannguititsisuujumaarput. Pingaartumik tamanna Kalaallit Nunaanni inuuffitsinni pinngortitamilu avatangiisitsinni malugineqarumaarpoq.

Attavissaq:

Aaja Chemnitz Larsen, mobil. nr. +45 61 62 46 67/24 58 90

Sofia Geisler, mobil nr. 58 81 55

Anders Jensen, mobil nr. 25 88 22

Aqqalukkuluk Fontain, mobil nr. 53 88 65

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Aaja: USA’p kisiartaalluni isummersuutai akuersaanngilagut

Aaja: USA’p kisiartaalluni isummersuutai akuersaanngilagut

Silaannaap allanngoriartornerata kingunerinik ataatsimut annikillisaanissaq pillugu nunarsuatsinni nunat amerlanersaasa Parisimi isumaqatigiissut ilannguffigisimavaat.

Inuit Ataqatigiit isumaqarput nunani issittuni nunat klima pillugu politikkikkut ersarissumik iliuuseqarnissaminnut pisariaqartitsisut, nunammi taakkuupput silaannaap allanngoriartorneranit sakkortunerpaamik eqqugaasut. Attanneqarsinnaasumik inuussutissarsiutitigut ineriartortitsineq nunarsuatta paarilluarnissaanut peqatigitinneqarsinnaavoq.

Massa issittumi silaannaq nunarsuup sinneranut sanilliullugu marloriaammik sukkatigisumik kissakkiartortoq, USA silaannaap allanngoriartuutaasa inunnit pinngortissimaneqarnerannik upperinninngittuarsinnarpoq, kingunerillu annertoqisut sumi tamani takussaapput. Taamatut USA-p kisiartaalluni isumaqarnera kingullertigut qanittukkut Finlandimi Arktisk Rådi ataatsimiimmat takuarput.

Arktisk Rådip tunngaviusumik piginnaatitaanerisa pingasuusut ilaat marluk avatangiisinik illersuinissamut piujuartitsisumillu ineriartortitsinissamut tunngasuupput. Naalagaaffiit arfineq-pingasut peqataasut akornanniipput nunarsuatsinni naalagaaffissuit – taamaattumillu Issittumi klima pillugu politikkitigut ataatsimoortumik iliuuseqarnissaq inissaminiippoq.

Kalaallit Nunaanniit Danmarkimiillu USA-p kisimiilluni miserratiginninnera taamaasillunilu Arktisk Rådimi sulianut akornusersuinera isiginnaaginnarsinnaanngilarput. Finlandimi ataatsimiinnerup ersarissumik takutippaa, Issittumi klima pillugu ataatsimoortumik pilersaarusiukkamillu iliuuseqartoqartariaqartoq.

Naalagaaffeqatigiinni Kalaallit Nunaanni innuttaasukkaartumik mingutsitsinerpaajuvugut, kisimiillutali iliuuserisinnaasagut killeqarput. Amerikkarmiut isumaat kalaallittaaq naalakkersuisuini qanittoq tikillugu isumagineqarpoq, taamaattoqarneranilu klimap allanngoriartorneranut ilisimasat annertusarneqarnissaannik pisariaqartitsisoqartoq naqissuserneqarpoq. 

Kalaallit Nunaata Danmarkillu Arktisk Rådimi klima pillugu iliuuseqarnissaat Folketingimi sulissutigissavara.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0

Aaja Chemnitz Larsen qineqqusaarnermi aggialluarfigineqartumi: naalagaaffiup tapiissutai imaluunniit oqartussaasuunermut akiliutit?

Aaja Chemnitz Larsen qineqqusaarnermi affialluarfigineqartumi: naalagaaffiup tapiissutai, imaluunniit oqartussaasuunermut akiliut?

”Atagu kalaallinut atatillugu pissutsit ersarissariartigit”, Aaja Chemnitz Larsen Københavnimi Kalaallit Illuanni ministeriuneq Lars Løkke Rasmussen peqatigalugu qineqqusaarnermi Kalaallit Nunaata siunissaanik naalagaaffeqatigiinnermillu sammisaqartillutik oqarpoq. Ataatsimiinneq Aajap facebookiatigut toqqaannartumik malinnaaffigineqarsinnaasoq tamakkiisumik peqataaffigineqarpoq, tassami inuit 140-t takkussimapput. Aajap ministeriunermut Lars Løkke Rasmussenimut eqqarsaatersuutit annertuut, nutaat pingaaruteqartullu apuuppai.

Sammisassat arlallit tikinneqarput, ilaatigut Issittumut ministereqarnissamut, aningaasat naalagaaffimmit tapiissutit taaguutaasa allanngortinneqarnissaannut, imaalillugit oqartussaasuunermut akiliutit (suverænitetsafgift) kiisalu Issittumi sillimaniarneq ataatsimut isigalugu apeqqutit sammineqarput.

”Naalagaaffiup tapiissutaanik oqalunnermi Kalaallit Nunaata kisimi pissarsisuusarnera, taamatullu Danmarkip kisimiilluni tunisisuuneratut, oqariartuutigineqarpoq. Nunanut allanut tunngatillugu Kalaallit Nunaat naleqartitsivoq, Danmarkilu nunaarannguusutut naalagaaffissuarnut attaveqarsinnaalersitsillugu. Tapiissummi utimut pissarsiaqanngineq isumagineqarpoq, tamannalu paatsoortitsilluinnartuuvoq Kalaallit Nunaatalu Danmarkimut naleqarnera nalornissutigineqartariaqanngilaq. Issittumi sunniuteqarnissamut Danmarkip aqqutigisussaavaatigut, taamatullu nunat akornanni politikkernertigut nunap inissisimaffiatigut annertuutigut danskit naalakkersuisuinut soqutiginaateqarluta”, Aaja qineqqusaareernermi oqaluttuarpoq.

”Namminersortuunermut akiliummi pissarseqatigiinneq oqariartuutigineqassaaq, danskittaaq tungaanniit pissarsiaqarneq akuersorneqarluni. Kalaallit Nunaammi Danmarkimi amtiunngilaq, nunaallunili namminersortoq”, Aaja qineqqusaareernermi oqarpoq.

Aaja nangippoq, ”Oqaatsit isumaasa kinguneqartarnerat upperivara. Naalagaaffiup tapiissutaanik oqartarneq Danmarkip Kalaallit Nunaatalu peqatigiinnerannut atatillugu inuit paasinnittaasiannut apeqqutaaqaaq”, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat, Múte Bourup Egede, qineqqusaarnermi pisumut iluarisimaarinneqaaq: ”Inuit Ataqatigiit Folketingimiititaat aalaakkaasuullunilu tunngavigissaaqaaq, 2001-miillu Christiansborgimiissimanitsinni politikkikkut sulilluarnitsigut suleqatiginnilluarnitsigullu assorsuaq angusaqarsimavugut. Allaat ministeriuneq qineqqusaarnermi ulapikkaluaqisoq qineqqusaarnermi peqatigisinnaallutigu. Qinigaaffimmi tullermi angusassagut annertusassavagut. ”

”Inuit Ataqatigiit Folketingimi malunnaateqarnerpaallutillu aalaakkaasuunerpaajunerat akerlilerneqarsinnaanngilaq. Tamanna angusagut qiviaannarutsigit takoriaannaavarput, allaat qineqqusaarnermi ministeruneq ulapikkaluaqisoq peqatigisinnaallutigu”, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.

Lars Løkke Rasmussenip saniatigut Aaja Chemnitz Larsenip aamma Inuit Ataqatigiit Mette Frederikseni qaaqqusimagaluarpaat, ulluliinissarli ajornartorsiutaammat tamanna pisinnaasimanngilaq.

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0