Archive for the Inuit Ataqatigiit Category

Múte Bourup Egede: Inuit Ataqatigiit siulittaasussaatut sassarpunga

Múte Bourup Egede: Inuit Ataqatigiit siulittaasussaatut sassarpunga

Ammasumik, nutaamik eqqarsartumik peqataatitsinermillu tunngaveqartumik siuttutut sulinissaq, tassaavoq Múte Bourup Egedep Inuit Ataqatigiit 1. december 2018 immikkut ittumik ataatsimeersuarnissaannut siulittaasussatut sassarnermini siuttuuffiginiarlugit oqariartuutai.

Inuit Ataqatigiit ersarissunik politikkikkut naleqartitaqarput. Ammasumik peqataatitsisumillu tunngavilimmik siuttuuneq, Inuit Ataqatigiit ataatsimoorlutik allannguinissamut tunngavigissagaat siulittaasussatut sassartoq isumaqarpoq. Ullumikkummi politikkikkut aqutseriaaseq ingerlatseriaaserlu allanngortariaqarpoq. Innuttaasut tikillugit peqataatillugillu ingerlatsisoqartariaqalermat.

Múte Bourup Egede:

Assigiinngisitaarnerput nukigaarput toqqammavissaralugulu. Ataatsimoorluta anguniarnerusariaqalerparput siuariartorneq siunissami atugarissaarnitsinnik qulakkeerisussaq. Kinaluunniit inuiaqatigiinni naleqartinneqartutut kivitseqataasutullu misigisariaqarpoq. Qulakkeertariaqarparpullu Kalaallit Nunaat nunagiuminartoq siunissatsinnut qaamanerusumut kivitseqataaffigineqarumasoq. Nuna tamarmiusoq, innuttaasut sumiluunniit siuariartorneq misigisariaqarpaat tamannalu toqqammaveqassaaq innuttaasut naligalugit politikkimik ingerlatsinermit.

Inuiaqatigiinni Inuit Ataqatigiinnilu piumassusilippassuarnik peqataatitsilluni inissaqartitsillunilu nunatsinni allannguineq Mútep siuttuuffigerusuppaa:

Inuit Ataqatigiit siulittaasussaatut sassarpunga piareersimavungalu partiip ingerlavigisariaqagaanut siulersussallugu. Inuiattut ullut neriuuteqarfiusut pilersissallugit piumassuseqarpunga piginnaaneqarfigaaralu angusaqarnissaq. Piareeqqavunga, Inuit Ataqatigiit piareeqqapput, siuttuuffigissallugu siunissaq nunatsinnut qaamanerusoq.

Anguniakkat pingaarutillit

Inuit Ataqatigiit suleqatiserinnippoq toqqammavississallugit pilersissallugillu inuiaat nukittuut. Suleqatigiinneq, ataqqeqatigiinneq sulerusussuseqarnerlu ataatsimoorfigissavavut. Politikkikkut anguniakkat inerisartuarnerisigut ullutsinnullu naapertuussarnerisigut, Múte Bourup Egedep Inuit Ataqatigiit nukittorsarumavai. Qulakkeerumavaalu innuttaasut tamaasa sinnerlugit politikkikkut ingerlatsilluni ineriartortitsillunilu timitalimmik malunnaateqarluartumillu angusaqartarnissaq.

Múte Bourup Egede:

Ullut 100-t siulliit siuttuuninni partiitta Inuussutissarsiornermut, Isumaginninnermut Kulturimullu politikkiata nukittorsarneqarnissaat ukkatarissavavut inuiaqatigiit atukkatsinnut qitiulluinnarmata:

  • Inuussutissarsiorneq suli nukittunerulerpat siuariartorneq atugarissaalersitsisoq, sulisartunut suliffissat ataavartut nunattalu naaminiilivinnissaata toqqammavissaraa.
  • Isumaginninnikkut nutaamik eqqarsarnikkut inuiaat nukittuut imminullu napatittut pilersissapput; nammaqatigiinnerlu tunngavigalugu kikkut tamarmik toqqissisimasumik siunissaqarnissaat qulakkiissavaa.
  • Kulturilerisortatta nunarput ataatsimoortittarpaa. Nipilersorneq, eqqumiitsuliat, filmit, atuakkiat, timersornerup – kulturilersortattami tamarmik nunatsinni ataatsimuulersittarpaatigut, inuttut ataasiakkaatut inuiattullu imminut tatiginerulersittarpaatigut. Taamaammat kulturilerisortagut nukittorsaavigissavavut taamaaliornikkummi siunissatta pitsaasup angunissaanut imminut upperinerput annerulersissammagu.

Qinersisartunik tunuliaquttanillu peqataatitsinikkut politikkikkut isummat anguniakkallu ineriartortinnerat toqqammavissinneqassaaq:

Kialuunniit kisimiilluni inuiaqatigiit kivissinnaanngilai ataatsimooruttali angusassaqaqaagut. Piginnaasakka ilisimasakkalu tamaasa atorlugit anguniassavara nunatsinni Inuit Ataqatigiinnilu ataatsimoorneq.  Siuttuulernermalu aallaqqaataaniit takuneqarlunilu malugineqassaaq sineriammi innuttaasut tikillugit tusaallugillu ingerlatsinitsinni peqataatinneqalernerat.

Qaanaami spritti ajornartorsiutaavoq

MIO-p Qaanaamiissimanermi sprittip aalakoorniutitut atungaanerata ajornartosiutaaneranut saqqummiussaqarnera paasilluarpara. Meeqqat innuttaaqatikkalu sinnerlugit illoqarifmmi sunut tamanut ungasissumi inissismasumi MIO-p qulaajaaffigalugu tikikkusussimammagu qujavunga.

Sprittimik ajornartorsiuteqarneq iliuuseqarfigisariaqarpoq
Sprittip aalakoorniutitut atungaanera annertusiartorpoq, tamannalu qanoq iliuuseqarfigineqartariaqartoq aaqqinneqartariaqartorlu isumaqarpunga. Tamatumani Kommune nioqquteqartuusullu nioqqutaaneranut aaqqiissuussinerminni susassaqartut tamaasa ilaatillugit siunnerfeqaqatigiinnissaq siunnersuutitut apuukkusuppara. Assersuutigalugu makku peqataasinnaapput: piniartutut inuussutissarsiuteqartut, saniatigooralugu pinialuttartut, suliffeqarfiit namminersortut, Kommunip iluani susassaqartut, pilersuisoq, peqqinnissaqarfik, politit, pisortaqarfiillu attuumassuteqartut il il.

MiO-p saqqummiussaani takuneqarsinnaavoq illoqarfimmi Qaanaami sprittit atugaanera naleqqutsinngilluinnartoq, ajornartorsiullu ulluinnarsiutaannartut isigineqartariaqanngitsoq. Spritti inuup inuuneranut peqqinnanngilluinnartoq ilaqutariissusermullu akornutaasoq, taamaattumillu piaartumik suliassaq innuttaasunit akisussaasunillu akuleruffigineqartariaqarpoq.

Ilanngullugu sulissutigineqartariaqartoq imigassamik aanngajaarniutinillu ajornartorsiuteqarneq pillugu katsorsaanerit annertusarneqassasut, tamannalu inatsisartutigoortumik suliassartaa eqqumaffigineqarnissaa pingaartutut isigaara. Illoqarifigisami katsorsartissinnaaneq sulissutiginerusariaqarpoq, matumani ilaqutariinnut tamanut tulluarsakkat avatagiisinullu naleqquttut katsorsaanerami pisariaqartinneqarmata.

Inatsisartunut ilaasortaq
Mikivsuk Thomassen

Aajap Folketingimi aamma Danmarkimi naalakkersuisunut piumassuseqarpaluttumik kalaallinut Danmarkimi atugarliortunut suliniutaannik pitsannguinissamik kajumissaarivoq

Folketingimi Danmarkimi innuttaasunut atugarliornerpaanut aningaasaliinissamut isumaqatigiinniarneq qanittumi naammassineqassaaq. Folketingimi ilaasortap Aaja Chemnitz Larsenip Danmarkimi naalakkersuisunut Folketingimilu partiinut kalaallit atugarliortut piumassuseqarpalulluni eqqaamaqquai.

Inuit Ataqatigiinnit folketingimi ilaasortap Aaja Chemnitz Larsenip piffissaq kingulleq Folketingimi inooqatigiinnut tunngatillugu oqaaseqartittakkat tamaasa naapittarsimavai aningaasat agguagassanit 2019-mi atortussanit kalaallinut innuttaasunut atorneqarnissaat qulakkeerniarlugit. Aajap qaammatit kingulliit Danmarkimi inooqatigiinnut tunngasuni suliani pulaartaqattaarnermini kalaallit Danmarkimi atugarliortut atugaat itisuumik paasisaqarfigisimavai. Ilikkakkani suliassanut aaliangersimasunut ingerlateqqinneqarpata isumaani atugarliorneq annikillineqarsinnaavoq. Aaja Chemnitz Larseni ima oqarpoq:

”Kalaallinut Danmarkimi najugalinnut atugarliortunut inooqatigiinnut tunngatillugu neqeroorutit amerlapput. Taamaattorli sulisut sumiiffinni arlalinni takusinnaanngilaat inuit sulilernatillu nammineq initaarneq ajortut. Kalaallit angerlarsimaffeqanngitsut ukiut ikitsut ingerlaneranni amerleriarnikooqaat suliallu ilai ingasaqalutik. Iliuuseqannginnerput nassuerutigaara suliagullu nutaamik eqqarsaatersuuteqarfigisariaqalerpagut. Imaanngitsoq inooqatigiit akornatiguinnaq, kisianni aamma sulinermut-, ilinniarnermut- ineqarnermullu politikkimik eqqarsarnertigut. Taamaaliornikkut politikkikkut anguniakkat nakkutiginerusinnaavagut, tassaasut kalaallit Danmarkimiittut amerlanerit atugaqarluarnerulissasut inuunerillutillu inuussasut. Ajoraluartumik pissutsit maanna taamak inissisimanngillat.”

Inuit Ataqatigiinnit Folketingimi ilaasortaq isumaqatigiinniarnerni ilaasinnaanngilaq. Ilaasinnaannginnini peqqutigalugu Danmarkimi isumaqatigiinniartartunut kalaallinut Danmarkimiittunut atugarliortunut pisariaqartitat ataani allaqqasut erseqqissarsimavai

· Piareersaatitut sammisami Danmarkimi kommunini sisamani tallimaniluunniit kalaallinik amerlanernik sulilertitsinissaq sammineqassaaq

· Suleqatigiinnik kalaallinik innuttaasunik persuttaanermik, kinguaassiutitigut atornerlunneqarnermik sumiginnarneqarnermillu misigisaqarsimasunut peqqissaasoqassaaq saniatigullu ilisimatuut kalaallit atugarliortut tunuliaqutaannik kingunerlutsitsinerinillu malittaqarlutik misissueqqissaarnermik piniarlutik sulissapput. Sammisaq tamanna iluamik erseqqissarneqarnikuunngilaq.

· Ataatsimut isigalugu ajunnginnerusumik suliamillu ilisimasaqarluarpalunnerusumik oqalutseqartoqartassaaq oqalutsillu korpsiannik ataqatigiissaarineq ingerlalluarnerusariaqarluni Danmarkimi kalaallisuumit qallunaatuumut aamma qallunaatuumit kalaallisuumut oqalutseqarneq kusanarnerusumik piginnaasaqarpalunnerusumillu ingerlanneqarniassammat.

Inuit Ataqatigiinnit tulleriiaarineq VIVE-mit misissueqqissaarnermit illersorneqarpoq qanittumi misissuinermi kalaallinik Danmarkimut nuunnikunik suut suliassaanersut ersermata.

Aningaasanut agguagassanut isumaqatigiinniarnerit ulluni makkunani ingerlanneqarput sapaatillu akunnernii tullerni Inuit Ataqatigiinnit Folketingimi ilaasortap suliai inerneqarsimanersut takuneqarsinnaalissallutik.

Aaja Chemnitz Larsen,

Folketingemut ilaasortaq

Inuit Ataqatigiit

Inuiaat ikinngutaat qimaguppoq

Inuit Ataqatigiit Henning Sloth Pedersenip qimagunneranik tusarlerneqarnerput aliasuutigaarput.
Nunaqqaterpassuavut assigalugit Henning Sloth Pedersenip inuunermini nunatsinnut innuttaasunullu sulinermigut tunniussaanut qujamasoqaagut.

Nakorsatut sulinermini tamanit nuannarineqartuuvoq, pissutsit unammillernartut aallaaviannut isiginnittuartuusoq. Oqaloqatiginninnissamut piffissaqartuartoq, aamma innuttaaqatimi oqaasii ilinniassallugit pissusissamisoortillugu piumassuseqarfigisimasani atorlugit. Henningillu nammineq peqqissutsimigut unammillernartumik atugaqaraluarluni allanik ikiuerusussusaa unitsitsinngisaannarsimavoq.

Ilisimatusarnermigut ilinniartitsinermigullu nerisassavut ingammillu kalaalimerngit pillugit ilisimasatsinnut annertusaaqataanera naliitsuuvoq. Ilisimatusarnerinnaq aqqutiginngilaa, aammali inuiaqatigiinni ilisimasanik eqqummaarinnerunissamut aqqutissiussivoq. Innuttaasut tamatta nerisaqarnikkut peqqissuunissatsinnik samminnittuarsimanera pillugu qujassutissaqarfigiuassavarput.

Inuttut nutaanik ilisimasaqalernissaminut periuseqalernissamullu ujarlertuartuuvoq. Ammasuunerata nutaanillu periutsinik atuerusussuseqarnerata nukittuffianik takutitsivoq; inunnut asissuijuitsuunera.Henning tamatsinnut ikinngutaavoq, inuttaa naapillugu taama misinnartuarpoq. Kialaarnera, qanilaarnera tamavittalu timikkut tarnikkullu qanoq innitsinnut soqutiginnittuarnera tamassumunnga ersiutaavoq.

Henning Sloth Pedersenip ilaqutai qanigisaalu tamaasa misiginneqatigaavut. Henning-i inuiaat ikinngutigaat annertuumillu maqaasineqassaaq.
Henning Sloth Pedersenip eqqaaneqarnera ataqqinartuuli.

Sara Olsvig
Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Uran pillugu Partii Naleraq ersarissumik nassuiaateqarli

Inatsisartunut qinersinerup kingorna suleqatigiilersut katitigaanerisalu kingunerisaanik nalorninarsivoq partii Naleraq Kuannersuarni uranitalinnik piiaanissamut apeqqummi qanoq isummersimanersoq. Tamanna ersarissumik paaserusupparput.

Naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutiminni immikkoortoq 166, uranisiornissamik oqariartuutitalik ersarimmat, paaserusunnarsivoq Partii Naleraq aamma uranisiorusulluni tassani akuersaaqataanersoq.

Kuannersuarni aatsitassarsiorfik ammaanneqassagaluarpat uumasuuteqarnermik ingerlatsineq ukiuni 100-nit amerlanerusuni siulitsinnit ineriartortitaq, ukiualuinnaat ingerlanerini annaariaannaavarput.

Nunatsinni nammineq pilersornerunermik oqalunnitsinnut taanna naapertuutinngilaq.

Takornariaqarnermik inerisaaniarneq annertuumik innarlerneqassaaq, UNISCO-p periarfissarujussuamik ammaassinissaralua ipitinneqariaannaavoq, kinami aatitassarsiorfiup uranitalinnik piiaaffiusup eqqannguanut takornariassagami!

Takornariaqarneq nunap immikkortuani annertuumik inerisarneqarsinnaavoq, inuussutissarsiortunut amerlasuunut annertuumik iluaqutaasussamik.

Nunatta kujataani suliffissaqartitsinikkut tamanna annertuumik periarfissiissaaq. Aalisakkanik tunisassiorneq ukiuni kingullerni nunatta kujataani annertusiartoqqilersoq inerisaqqinneqartariaqarpoq, suliffissanik suli amerlanerusunik pilersitsinissaq siunertaralugu. Tamanna pisinnaavoq Naalakkersuisut kommuunillu qanimut suleqatigiinnerisigut.

Uumasuutinik amerlisaanissaq, neqiliortunillu allanik, soorlu kukkukuunik puulukinillu uumasuuteqarnermik inerisaanissaq nunatsinnut iluaqutaaffissaqarnerungaarpoq. Mingutsitsineq ukiorpassuarni kinguaariinnut nammatassiissussaq akuersaanngilluinnarparput. Nunarput minguitsoq, kinguaassatsinnit attartugarput, ”aningaasaannaat” pillugit  pilliutiginianngilarput!

Inuit Ataqatigiit, kommunalbestyrelsemi ilaasortat sinnerlugit (Kommune Kujalleq)

Stine Egede

Kalaallit Nunaat annerusoq

Kalaallit Nunaata siunissaanik neriuuteqarnerunermik upperinninnerunermillu pilersitsissaagut – Kalaallit Nunaat innuttaqarnerulersittariaqarparput.

Ukiorpassuarni inuusuttortavut amerlavallaartut innuttavullu ilinniarluarsimasut ilinniareernerminni Kalaallit Nunaannut uteqqinnginnissamik aalajangertarnerat misigiuarparput. Angerlarusunnginnermik tamanna patsiseqanngilaq – aporfippassuilli pissutsillu naammaginanngitsorpassuit patsisaallutik.

Tamakku tassaasinnaapput pissutsit tigussaasut, soorlu suliffissat ilinniakkamut naapertuuttut amigaataanerat, inissamik naapertuuttumik pissarsinissaq akornakusoorsinnaanera. Aamma ulluunerani paaqqinniffiit atuarfiillu meerarisanut meerariligassanulluunniit tunngatillugu piumasaqaatinik naammassinninnerinik qularuteqarnermut attuumasinnaapput, imaluunniit peqqinnissaqarfiup pitsaasuunnginneranut apeqqutinulluunniit qularnartitanut allanut attuumasinnaallutik.

Angerlarusussuseqannginnermut aamma patsisaasinnaapput unammillernartitat suussusersiuminaannerusut – taamaakkaluartorli piviusuusut – Kalaallit Nunaanni siunissami najugaqannginnissamik aalajangernermik kinguneqartut: Tassa Kalaallit Nunaanni ilinniagaqarluarsimasuuneq ammut isigineqaataakkajuttoq. ”Qallunarnippallaartutut” isigineqartarneq aapparilersimasalluunniit qallunaap nuna allamiulluunniit inuiaqatigiinnit kalaallinit tikilluaqqusaannginnissaa, suliffittaarniapiloornissaa akuerilluarneqannginnissaallunniit patsisaasinnaavoq. Unammillernartitat taama ittuusinnaapput.

Peqatigisaanillu uttoqqaat arlallit Kalaallit Nunaat qimagarpaat. Taamaaliorpullu Qallunaat Nunaanni utoqqalinerisat pisissutaasinnaanerat annertunerummat, aammali assersuutigalugu peqqinnissaqarfimmut naammassinnissinnaanerusumut qaninnerulernissaq kiisalu silaannarmik neruminnerusumik nunarsuullu sinneranut ajornannginnerusumik akikinnerusumillu angalanissamut periarfissaqarfimmiilernissaq pillugu.

Tamakkulu tamarmik Kalaallit Nunaata – naak amerlasuunik inunngorartoqaraluartoq – piitsuunerulerneranik kinguneqarput. Ilaquttavut, ikinngutivut ulluinnarnilu Kalaallit Nunatsinni suleqativut annaajortorpavut.

Peqatigisaanillu namminiilivinnissaq, akisussaaffinnik tigooraanissaq, aningaasarsiornerullu siuariartornissaa il.il. oqallisigaavut, inuussutissarsiutillu ilaannut atatillugu nunarsuarmi suliffeqarfissuaatitta annersaasa pitsaanersaasalu ilaasa piginnaanilinnik aalaakkaasunillu sulisoqarnissaminnik ajornartorsiuteqarnerat tusartarparput – taamaammat nunarput ajornartorsiuteqarpoq unneqqaarissumik ammasumillu oqallisigissallugit sapiiserfigisariaqakkatsinnik.

Kalaallit Nunaata namminiilivinnerani nunani avannarlerni atugarissaarnermut naapertuuttumik inuusaaseq attatiinnarneqassappat – taava Kalaallit Nunaanni innuttaasut amerlanerungaatsialertariaqarput. Isumagalu naapertorlugu immikkoortuni arlalinni annertuumik ataatsikkut suliniuteqarnissarput pisariaqarpoq. Ajornartorsiummummi aaqqiissut ataasiinnaanngilaq – iluatsitsisoqassappallu periutsit assigiinngitsut arlallit pisariaqartinneqarput.

Minnerunngitsumik ilinniagaqalernissamut, nunanit allanit nunatsinnut angerlarnissamut, suliffimmut suliamullu ilinniakkamut taamatullu aamma inuusuttut kalaallit nunanit allanit isumassarsilluarsimallutik nutaamillu isiginnittaaseqarlutik angerlartarnerannut atatillugu isiginnittaaserput annertuumik allanngortittariaqarparput.

Kalaaliunitta amerlassutsitigulli assigiinngiiaartiginera erseqqissarumavara. Assigiinngisitaarnerpullu taanna paarissavarput nuannaarutigalugulu.

Nukiit nukittuffitsinni assigiinngitsuniittut ataatsimut kattullutik Kalaallit Nunaat nukittuunngortippaat. Amerlanerulertariaqarpugullu. Taamaaliornissatsinni inuiaqatigiinni “takornartanut” tunuarsimaarnitta nunatsinnilu tulluutinnginnerannik isiginnittaaseqarnitta iliuuseqarfiginissaa pisariaqartippaa. Taamaaliornissatsinnilu aamma suliffeqarfitta ammanerusumik pissusilersornissaat aamma pisariaqartippaa, taakkulu soorlu ernereernermi sulinngiffeqartarnissap ilaqutariit inuusuttut kissaataannut naapertuunnerulernissaa pisariaqartippaat. Taamaaliornissamittaaq meeqqanut atuarfiutitsinnut meeqqeriviutitsinnullu ilinniartitsinerup pitsaassusaanik isornartorsiuissutit tigulluarneruneqarnissaat iliuuseqarfiginissaallu pisariaqartippaa. Tamaaliornissatsinnissaaq inissianik ilaqutaariilerlaanut inuusuttunut naapertuuttunik akilersinnaasaannillu inissiaqarnissarput pisariaqartippaa.

Taamaaliornissatsinnissaaq aanaap aataallu nunatsinni atugarissaarnerulernissaat pisariaqartippaa. Utoqqaat paaqqutarineqarnerisa pitsaanerulernissaa utoqqarnullu inissianik naapertuuttunik peqalernissaq, utoqqaallu illuisa peqqissaavinngortinnissaat, pisariaqartitanut ilaapput. Utoqqalinermi atugassarititaasut nunani avannarlerni pissutsinut naapertuunnerusunngortinnissaannik siunertaqartumik misissornissaat aamma avaqqussinnaanngilarput.

Nunatta suli atugarissaarfiunerulernissaa upperaara. Tamanna nunatta namminiilivissup toqqammavissaanut ilaasoq upperaara. Innuttaasullu 56.000-iinnaatilluta ikiliartuinnaavitsillutalu aqqut suli takissaqaaq. Akerlianilli atugarissaarluarluta namminiilivissagutta, Nunatsinni inuit 70.000-nut, allaalluunniit 100.000-nut, amerlinissarput pisariaqartipparput.

Atuarfiit, utoqqaat illui, mittarfiit, allaffissuit inunnut ikitsuinnarnut ingerlanniarneranni suut tamarmik ingerlanniarnerat akisuallaarpoq, tamakkulu peqatigisaannik akileraartartut ikiliartorput.

Kalaallit Qallunaat Nunaanni najugaqartut Nuummi innuttaasunit amerlanerupput. Taakkunani amerlasuut inuuniarnermi pissutsit allaanerusuuppata, inuunerminni piffissami sivikinnerusumi sivisunerusumiluunniit nunatsinni najugaqarlutillu sulerusussinnaassapput. Taamaammallu nunatsinni inuuniarnermi pissutsit sinaakkutillu pilerinarsarnissaat uagut iliuuseqarfigisinnaavavut. Taamaammallu inunnik avataaneersunik akerlerisaqartarnermik akuersiumannginnermillu pissuseq iliuuseqarfigisariaqarparput, inuusuttagut qaffasissumik ilinniarlutik pikkorissaraangata tulluusimaarutigissavavut, ajortumut saatittarnagu, inissianik, paaqqinniffinnik, attaveqaatinik pitsaasunik pilersitsisariaqarpugut, suliffeqarfinni suleqatigiiaat pissanganartumik pitsaasumillu avatangiiseqarnissaat qulakkeerlutigu, kulturikkut sunngiffimilu sammissassat pilerinartuutillutigit il.il..

Tamakkumi tamaasa – allarpassuillu – akulerukkutsigit inuit amerlanerit nunatsinnut angerlarlutik siuariartornitsinnut atugarissaarnitsinnullu qulakkeerinneqataalernissaannik kinguneqassapput. Ikinnerusut piffissaanngitsukkut qimalluta aallartalissapput. Matumanimi neriuuteqarneq pineqarpoq – siunissamut imminermut, aapparisamut meeqqanullu neriuuteqalersitsineq upperinninnerlu. Anguniagaq tamanna uummarissaqqittariaqarparput.

Sara Olsvig, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Nunarput nukittunerulissappat aqutsilluarneruneq allaffissornikkullu ingerlalluarnerulerneq pisariaqarpoq

Akimuisumik suleqatigiinnerup aaqqissuussinerullu, nunatta siulersorneqarnerata aqunneqarneratalu Kalaallit Nunatta nukittunerulernissaanut akimmiffiussannginnera qulakkiissavaa. Qinersinerup kingorna allaffissornermik ingerlatsinermi nammineq susassaqarfigisaannavinnut eqqarsartaaseq qaangerniarlugu iliuuseqartoqassaaq.

Qinersinerup kingorna Inuit Ataqatigiit siuttunngussappata, Inuit Ataqatigiit siulittaasuata Sara Olsvigip qitiusumik allaffissuup nutaamik aaqqissuuteqqinneqarnissaa siunniuppa, ilaatigullu makku siunnersuutigalugit:

  • Akisussaaffinnik nutaamik siunertaqarnerusumillu agguaasseriaaseqarneq
  • Nammineq susassaqarfigisaannavinnut eqqarsartaaseqarneq atorunnaarsinneqassaaq – Naalakkersuisoqarfiit akimorlugit eqqarsaqatigiinnerusarnissaq ataqatigiissaarinerunerlu atorneqalissaaq
  • Allaffissorpallaarneq qimanneqartariaqarpoq –annikinnerit sulianik naammassinnillaqqinnerukkajupput
  • Innuttaasut namminersorlutillu inuussutissarsiortut qitiutinneqassapput – allaffissorneq inuiaqatigiinnik suliniarfiuvoq – imminut suliniuteqartuunngilaq

Isumaginninnermut tunngasuni akimuinerusumik sulianik ingerlatsisariaqarnerput Naalakkersuisutut nassuerutigisimasanni pingaarnersaavoq. Isumaginninnermut politikki aamma ilinniartitaanermut, ineqarnermut suliffeqarnermullu politikkimut attuumassuteqarpoq. Inuiaqatigiinni unammillernartittakkavut aaqqiivigissagutsigit akisussaaffeqarfiit akimornerullugit suleqatigiinnerusariaqarpugut. Meeqqanut kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasunut, sumiginnagaasimasunut angajoqqaaminnillu iliuuseqarfigineqarnermik amigaateqartunut suliniarnitta pitsanngorsarnissaa pingaarnerutissavarput. Meeraq ilivitsoq, inuk ilivitsoq aallaavigissavarput, taamaaliornitsigullu innuttaasoq aggulullugu ilivitsuutinngisaannarlugu sullitassatut isigisarnatigu. Akisussaaffeqarfiit akimorlugit sulinikkut taamaallaat taamaaliorsinnaavugut, Naalakkersuisunullu siulittaasunngussaguma tamanna siuttuuffigissavara.

Ukiorpassuanngortuni aningaasaliisartut aatsitassanillu ujarlertartut aatsitassarsiorfiillu nunanit aallaneersut tutsuigineqannginnermik allaffissornerujussuarmik kiisalu naassaanngiusattumik suliat ingerlanneqartuarnerannik oqariartortuarnerat tusartareerparput. Taamaaliornitsigullu nutaatut immitsinnut akornutissalersorpugut. Naak ukiuni kingullerni pissutsit pitsanngoriaraluartut, taamaattoq inuussutissarsiornermut aatsitassarsiornermullu immikkoortumi atorfilittat ilaasa pissusilersoriaasaat allanngortittariaqarput. Maannalumi Inuit Ataqatigiinnit taakku tikillugit tillisioreersimalerpavut – suullu iliuuseqarfigisariaqarnerat paasillutigu, taamaammallu ajornartorsiutit iliuuseqarfiginissaannut piareeqqavugut” Inuit Ataqatigiit siulittaasuat nangippoq.

Assersuutigalugu nunalerinermut oqartussaaffik nunanut allanut politikkimut namminiilivinnissamullu tunngasunut ilanngutitikkaanni, taava nunalerinermut tunngasut piffissaqarfiginngitsoorneqarsinnaanerat ersarippoq. Oqartussaaffeqarfinnut tunngasunik pilersaarusiornitsinni silatusaarnerusariaqarpugut, minnerunngitsumillu pissutsinik akimuisunik pilersaarusiornermik qulakkeerinninnerulluta.

Ilisimatusarnermi suliniutit annikitsuaqqanut tunngasunik suliniutini, arlaannaatigulluunniit pitsaanngitsumik sunniuteqartussaanngitsunik avammut annissinissamut akuersissutit aatsaat qaammaterpassuarni suliarineqareerlutik naammassineqartarnerannik, taakkulu akerlilersorneqarlutik pisariaqanngitsumillu allaffissornerujussuarmik nalaataqarnernik assersuutit aamma tusarsimavakka. Pissutsit taamaattut nunatsinnut iluaqutaasussanik ilisimasaqalernissatsinnut kinguarsaappata, tamakku Kalaallit Nunatsinnik sanngiillisitsissapput.

Namminersorlutik inuussutissarsiortut, ilisimatusartut minnerunngitsumillu innuttaasut akornanni assersuutissarpassuarnik peqartoqartoq qularutiginngilara. Tamakku saqqummiutissavavut taamaaliornitsigut pisariaqartitsivinni iliuuseqarsinnaaqqulluta. Taamaammat innuttaasut, kattuffiit, suliffeqarfiit namminersorlutillu inuussutissarsiortut qanoq iliornitsigut allaffissornermik eqaannerusumik atuisunullu samminerusumik ingerlatsilernissatsinnik paasiniaanitsinni peqataanissaannut kaammattorumavakka.

Sara Olsvig, siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit.

Inuusuttut Ataqatigiit: Ilinniagaqartut 40.000 kr.-it angullugit akileraartarunnaarsinneqarlik

Ilinniagaqartut ukiumut 40.000 kr-it angullugit isertitaminnik akileraartarunnaarsinneqarlik. Taamaalilluni ilinniagaqartut namminersorlutillu inuussutissarsiortut qanimut attaveqatigiinnerat pilersinneqassaaq, aammattaaq taamaaliornikkut ilinniagaqartut ilinniakkamik suli naammassinninnatik sulinermik misilittagaqalernerat periarfissinneqassaaq. Ilinniartuutitta ilinniakkaminnik naammassinnittarnissaat pisariaqartipparput. Taamaattoq Ilinniartut amerlasuut meeraqarnerat, aningaasaqarnerminnillu naammattusaariniarnerminnik ajornakusoortitsisartut nassuerutigisariaqarparput.

Suliffissarsiorlutik allatsissimasut affaat tikingajallugit inuusuttuunerat inuiaqatigiinni ajornartorsiutigaarput. Inuusuttut suliffissaaleqisut amerlanerpaartaat ilinniagaqanngitsuupput, Inuit Ataqatigiillu inuusuttortatta taamak amerlatigisut ilinniagaqarnatilluunniit suliffeqannginnerat aarleqqutigaat.

Inuusuttortatta amerlaqisut inuiaqatigiinnik isiginnaartuuinnaanerat isiginngitsuusaaginnarsinnaanngilarput. Taamaammat ilinniartut atugaat pitsanngorsaavigisariaqarpavut. Amerlanerit ilinniagaqalernissaat pisariaqarteqaarput. Amerlasuut ilinniarnerminni ingerlalluartarput, taamaattoq ilinniarnermik saniatigut sulinerminit isertitaqarnissaminnik pisariaqartitsisarput. Taakkulu ukiumut akileraarusigaanngitsunik 40.000 kr-inik isertitaqalersinnaanerannik Inuit Ataqatigiit aqqutissiuunniarpaat.

Kollegianik amigaateqartilluta ilinniartullu amerlasuut namminersortunit inissianik akisoqisunik attartortariaqartartillugit, ilinniartuutivut aningaasanik amikkittoorumanatik sulisariaqalersippavut. Ilinniartut pitsaasunik inissaqartinneqarnissaat politikikkut qulakkeersimanngilarput, tamannalu ilinniartut periarfissaasa naligiinnginnerannik kinguneqarpoq. Ullumikkutut kollegiassaaleqineq annertutigitillugu, ilinniartut atugaasa pitsanngorsarnissaanut iliuusissavut sukumiisut misissortariaqarpavut.

Inuusuttut sulerusussuseqarnerannut akornusiissanngilagut. Ilinniareernermik kingorna iluaqutigisassaminnik misilittagaqalernissaat pingaaruteqarpoq. Taamaaliornikkullu inuiaqatigiittut aningaasatigullu imminut napatittunngussaagut.

Aningaasalersornera

Meeqqat atuarfiannik nukittorsaanermik, taamaalillutalu Majoriamik pisariaqartitsinitta annikinnerulerneratigut iluanaarutitsigut siunnersuummut aningaasaliissutissat pissarsiarineqassapput. Siunnersuut inuusuttortatsinnut aningaasaliineruvoq, taamaalilluni amerlanerit ilinniakkaminnik naammassinnittaleqqullugit, taamaalillutillu aamma inuiaqatigiinni sulisartuunermikkut inuiaqatigiit atugarsissaarnerannut aningaasaqarnikkut kaaviiaartitseqataanissamut ammaassinerulluni.

Inuusuttut Ataqatigiit sinnerlugit

Tabitha Larsen

Tunngaviusumik siunnerfiit

Tunngaviusumik siunnerfiit


Inuit Ataqatigiit Kattuffiat Naalakkersuinikkut tunngaviusumik siunnerfiit Siulersuisuunerit 18. juni 2014 akuersaagaat


Inuit Ataqatigiit Nunatta aningasarsiornikkut naalakkersuinikkullu namminiilivinnissaa sulissutigaat, tamannalu piujuartitsinermik tunngaveqarluni ingerlanneqassaaq. Pisuussutit ataatsimoorluta pigisavut inuiaqatigiinnut tamarmut iluaqutaatinneqassapput. Naalakkersuinikkut sulinermi assigiimmik naleqassuseq, ataqqeqatigiinneq nammaqatigiinnerlu tunngaviussapput.
Naligiisitaaneq naligiinnerlu, inuiaqatigiinni periarfissat assigiit, oqartussaaqataaneq inuillu pisinnaatitaaffii tunngaviusumik naleqartitaraagut.
Piujuartitsineq tunngavigalugu inuiaqatigiinnik ineriartortitserusuppugut, pisuussutinik uumassusilinnik uumaatsunillu iluaquteqarniarneq, nutaaliorusussuseq, kultuurikkut inooqatigiinnikkullu patajaassuseq aningaasarsiornikkullu ineriartorneq tasioqatigiittumik ingerlaqatigiisillugit.
Piujuartitsinermik tunngaveqarneq Inuit Ataqatigiit ataatsimut isiginninnittumik isumaqartippaat, tassani ilaatinnneqarlutik avatangiisitigut, inooqatigiinnikkut, kultuurikkut aningaasarsiornikkullu piujuartitsineq.
Taamatuttaaq namminiilivinnissamik oqariartuuteqarnermi aningaasaqarniarnikkut naalakkersuinikkullu pissutsit kisimik Inuit Ataqatigiinnit pineqanngillat. Aningaasaqarniarnikkut naalakkersuinikkullu nammineersinnaanerup ineriartortinneranut peqatigitillugu inuiaqatigiinni inuit ataasiakkaat imminnut, siunissamut inuiaqatigiinnullu akisussaassusermik tigusissapput, soorluttaaq inuiaqatigiit inunnut ataatsiakkaanut akissussaassuseqassasut.

Inunni ataasiakkaani kiisalu naalakkersuinikkut aningaasaqarniarnikkullu nammineersinnaaneq ilutigiimmik ineriartortinneqassaaq.

Inuk ataatsimoorussinerlu

Kissaatigaarput inuiaqatigiit nukittuut ataatsimoorussinermik tunngaveqartut, tassani innuttaasut ataatsimut inuttullu

Atuaruk

Nligiinneq atugarissaarnerlu

I am text block. Click edit button to change this text. Lorem ipsum dolor sit amet

Read More

Naligiissitaaneq

I am text block. Click edit button to change this text. Lorem ipsum dolor sit amet

Read More

Innuttaaqativut innarluutillit

I am text block. Click edit button to change this text. Lorem ipsum dolor sit amet

Read More

Piorsarsimassuseq, kalaallit oqaatsivut kinaassuserlu

I am text block. Click edit button to change this text. Lorem ipsum dolor sit amet

Read More

Ilinniartitaaneq

I am text block. Click edit button to change this text. Lorem ipsum dolor sit amet

Read More

Anersaakkut inuuneq

I am text block. Click edit button to change this text. Lorem ipsum dolor sit amet

Read More

Inuiaqatigiit Kalaallit pingaartitaat

I am text block. Click edit button to change this text. Lorem ipsum dolor sit amet

Read More

Kalaallit ileqqutoqaat

I am text block. Click edit button to change this text. Lorem ipsum dolor sit amet

Read More

Inuutissarsiutit tunisassiornerlu

I am text block. Click edit button to change this text. Lorem ipsum dolor sit amet

Read More

Angallanneq pilersuinerlu

I am text block. Click edit button to change this text. Lorem ipsum dolor sit amet

Read More

Issittumi atominik sakkussuiassanut atomillu nukissiuteqarnermut naaggaarpugut

I am text block. Click edit button to change this text. Lorem ipsum dolor sit amet

Read More

Innuttaasut oqartussaaqataanerat

I am text block. Click edit button to change this text. Lorem ipsum dolor sit amet

Read More

Siunissaq

I am text block. Click edit button to change this text. Lorem ipsum dolor sit amet

Read More

Nunarput nunarsuarmi

I am text block. Click edit button to change this text. Lorem ipsum dolor sit amet

Read More

Overview

I am text block. Click edit button to change this text. Lorem ipsum dolor sit amet, elit. Ut elit tellus, luctus nec mattis, pulvinar dapibus leo. Nullam in lacus id lacus dictum accumsan nec id lectus. Nam eget condimm tortor. Cras eleifend viverra nibh, friilla mi porttitor id. Maecenas congue at velit eget mollis. Fusce sit amet nisl ut erat egestas scelerisque.

Learn More

Siunissaq tamanut neriuuteqarfiulluarli

Siunissaq tamanut neriuuteqarfiulluarli

Ukioq 2017 nunaqqaterpassuatsinnut unamminartunik, nuannersunik alianartunillu nalaataqarfiusimavoq. Meerannguit siunissamut neriuuteqartitsillutik inunngorsimapput nunaqqatilli allat ilaqutaasunut artornaqisumik qimagussimapput.

Pisut akornanni Uummannap Sulluani ajunaarnersuaqarnera nunaqqatigiittut ataatsimoornermik kinguneqartitsisimavoq. Inuit Ataqatigiinni unnuk unnuarlu taanna puigunngisaannassavarput innuttaasullu eqqugaasut uummatitsinniittuassapput. Ilaqutariit Nuugaatsiarmiut Illorsuarmiullu nunaminnik angerlarsimaffimminnillu tassanngaannaq qimatsisariaqarsimasut eqqarsaatitsinniipput. Minnerunngitsumik ilaqutariit asasaminnik Nuugaatsiami tassaarsuarnermut annaasaqartut qamannga pisumit misiginneqatigaavut.

Unnuit qaammaleruttorfianni ajunaarnersuaqariataarnerata taarnermik ernumanermillu misigitippaatigut. Uummatitsigulli attortseqqaqaagut pisup ajoqisup kinguninngua inuiattut ataatsimoornerput takusinnaallutigu tusaasinnaaleratsigu. Innuttaasut pisortallu nuna tamakkerlugu suleqatigiipput, minnerunngitsumik inuiattut nunatullu ataatsimoorluta. Assaat ikiuussinnaasut tamakkivillutik ikiuupput. Tullermik asanninneq takutinneqartoq neriunnermik kialaarnermillu apuussivoq.

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisut Inatsisartullu sinneri peqatigalugit inuttut atukkatigut ikiuineq pisariaqartinneqartoq qulakkiissavarput.

Naligiinneq

Inuit Ataqatigiit, Siumut Partii Nalerarlu 2016-mit 2018-mut naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissutitsinni anguniagarisarpassuatsinnik sulissuteqarnissatsinnut ukioq ataaseq sinnilaaginnarlugu maannamut periarfissaqarsimavugut. 2018 ukioq qinersiviussaaq. Ukiup ingerlallualereernerani qinersineq pissappat qinigaaffik naallugu qinersisartut eqqissillutik pinissaannut periarfississimassavagut, minnerunngitsumillu politikkikkut siuttuunikkut qinigaaffik naallugu suliaqarnissamut periarfisseeqataasimassalluta.

Tamanna Inuit Ataqatigiinnut pingaaruteqartuuvoq. 2016-mi oktobarip naanerani naalakkersuisooqataalernikkut akisussaaffimmik tigusivugut. Nunatta akisussaassuseqarnerusumik, patajaannerusumik erseqqinnerusumillu sammivilimmik, ataatsimoortunillu siuttoqarnissamik pisariaqartitsisoqarnera takusinnaagatsigu taama iliorpugut.

Taakkulumi tamaasa piviusunngortippavut. Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisunut ilaasortaatitavut sisamaasut, naalakkersuisuni suleqativut peqatigalugit suliassat qitiulluinnartut siamasissumik isumaqatigiissusiorfigaavut. Minnerunngitsumik nunatta siuttuuffigineqarnerani isumaginninnikkut naapertuunnerusumik ingerlaveqarnissaanut qulakkeerinnittuusimavugut.
Nunat avannarliit akornanni naligiinnginneq nunatsinni annertunerpaavoq. Tamanna illoqarfissuatsinni atuuppoq nunallu immikkoortuini atuulluni. Taamaammat naligiinnginnerup akiornissaanik erseqqissumik anguniagaqarnissaq Inuit Ataqatigiinnut tunngaviulluinnartuuvoq.

Naalakkersuisooqatigiinni ulloq siullermit iliuuseqarpugut. Januaarip aallaqqaataanit sarfap erngullu akiata assigiittussaaleqqinnera eqqunneqassaaq, minnerunngitsumik avinngarusimanerusuni inuuniarnermut akinik appaasussaq. Ulloq taanna aamma isumaginninnikkut pisortanit ikiorsiissutinik aaqqissuusseqqinnissami alloriarneq siulleq atuutilissaaq, meeqqanut tapit ineqarnermullu tapit aaqqissuuteqqinnerisigut. Tamaalinikkut ilaqutariinnut meerartalinnut isertitakinnernut akunnattumillu isertitalinnut ajunnginnerusunik atugassaqartitsilissaagut ilanngullugulu sulinerup imminut akilersinnaanerulernissaa qulakkeerlugu.

Toqqissisimaneq

Namminiilivinnissamimmi eqqartuineq tunngaviusumik inatsiseqalernissamik aningaasaqarnitsinnilluunniit eqqartuinissamut taamaallaat tunnganngilaq. Kikkut tamarmik peqataanissaannik qulakkeerinninnissamut aamma tunngavoq. Naligiinnginnermik akiuineq tunngaviusumillu inatsisiliornerup aallartisarnera ataqatigiilluinnartutut isigaavut. Tassami inuiaqatigiinni ineriartortikkumasatsinni tunngaviusumik naleqartitassatsinnut tunngavoq, tamanit kivitseqataaffiusut tamanillu inissaqartitsisut.

Tamanik inissaqartitsineq Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik inatsisissatsinni malitassatut tunngaviusutut pingaartitaraarput. Tunngaviusumimmi inatsit inuit innuttaasutut politikkikkullu pisinnaatitaaffiinik imaqartussaavoq. Kia sumik pisinnaatitaaffeqarneranik apeqqusiisoqassappat aalajangiusimaffigaarput kinaluunniit imminut kalaalertut isigisoq akuersaarneqassammat. Aamma uatsinnut tunngaviulluinnarpoq nunatut nunatsinni ikinnerussuteqartunut pisussaaffitsinnik naammassinnittassagatta. Allatut oqaatigalugu peqataatitsissaagut, immikkoortitsinata. Tamanna kinaassutsimut, oqaatsinut, qanoq isikkoqarnermut inuiaassusermullu atuutissaaq. Tamattami atorfissaqartinneqarpugut.

Taamaammat inuiaqatigiinni ammip qalipaataa tunngavigalugu immikkoortitserpalaartumik oqariartortaqallattaarnera erseqqissumik illuatungilerniarparput. Akuerisassaanngilaq. Inuit Ataqatigiit upperilluinnarparput inuiaat kalaallit tassaagatta inuiaat akaarinnittut, namminiilivinnissamik anguniagaqarnitsinni ataqqineqarluta pineqarnissamut piumasaqarnitsinni allanik aamma ataqqinnittuusugut. Inuup nammineq nunagisamini toqqissisimanissaanut tamanna tunngavoq.

Tunngaviusumik inatsisiliorneq 2018-p naanera qaangerlugu ingerlassaaq. Tunngaviusumik inatsisiliornissamut isumalioqatigiisitap 2018-mi suliassanik marlunnik qulakkeerinninnissaa Inuit Ataqatigiinnit naatsorsuuteqarluta erseqqissumik oqaatiginiarparput: Tunngaviusumik inatsisissap imarisassaasa sinaakkusiorneqarnissaat innuttaasunillu peqataatitsinissamut erseqqissumik piviusumillu pilersaarusiornissaq. Tassanngaannit tunngaviusumik inatsisissatta innuttaasunik peqataatitsilluinnarluni suliarivinnissaanut ukiut pisariaqartinneqartut atussavavut. Sulineq isumalioqatigiisitamit kisermaanneqassanngilaq.

Ikittuinnaat immikkut pineqarlutik iluaquserneqarlutillu sunniuteqartutuaalissanngillat. Akerlianik tamanut naligiinnerusunik periarfissiissaagut sunniuteqartitsissallutalu.

Ineriartorneq

Nunatta angallannikkut ataqatigiinnerulernissaanik sulissuteqarpugut. 2016-mi ukiakkut naalakkersuisooqatigiinni suleqataaleratta mittarfinnik sanaartornissamut pilersaarusiornermi aalajangersimasunik inissiisoqareersimavoq. Aningaasaqarnermut naalakkersuisoqarfiup akisussaaffigilernerani maanna mittarfiit tallisinnissaannut pilersaarusiorneq naapertuunnerusumik ilusilersugaalerpoq. Taamaammat maanna Nuummi Ilulissanilu talliliinissat siulliunneqartussanngorput.

Naqissusissavara mittarfiliornissanut nivaqqaarnissamik ilungersuuteqarneq naammaqqajanngimmat. Suliassat allat aamma malinnaasariaqarput. Taamaammat inuussutissarsiornikkut ilinniartitaanikkullu ataqatigiissakkamik sulisoqarnissaa piumasaraarput, mittarfinnik takinerusunik peqalernermi najukkani nunallu immikkoortuini periarfissat atorluarneqarnissaat qulakkeerneqarniassammat. Takornariaqarnermi neqeroorutinik ineriartortitsisoqassaaq, avammut niuernikkut periarfissat siammasinnerulersinneqassapput periarfissaalersussanullu sulisussanik ilinniartitaanikkut piareersaasoqassaaq. Minnerunngitsumik najukkani ataasiakkaani ineriartortitsinissamik akisussaaffimmik tigusisoqartariaqarpoq.

Ataqatigiinneq

Nunap sinnerani qanoq iliortoqarnissaanik erseqqissumik pilersaarusiornissaq piumasaraarput. Ataqatigiissakkamik aaqqiisoqanngippat kiffartuussinissamut isumaqatigiissusiortariaqarnerit akitsoraluttuinnarsinnaapput. Illoqarfinni minnerni nunaqarfinnilu ilumut periarfissagissaarnerulernissamik kinguneqartitsisunik mittarfinnut, angisuunik minnernillu ujaraaqqanik qallikkanik, suliniuteqarnitsinni sukumiisumik qulaajaasarnissaq nangittumik ilungersuutigissavarput, inuiaqatigiinnut pisariaqanngitsumik aningaasartuutaalinnginnissaat pillugu.

Tamannarluinnaavorlu aamma aalisarnermut inatsimmik aaqqissuusseqqinnermik ingerlatsinitsinni piumasarisarput. Siullertut aningaasaqarnikkut ataqatigiissagaalluartariaqarpoq, aappaattullu allannguutit malitsigalugit nammataqarsinnaanikkut piginnaasaqarnikkullu qaffaasariaqarpugut. Avataasiornermit sinerissap qanittuanut pisassiissutinik nussuinikkut nunami suliffissanik amerlanernik pilersitsissagutta eqqarsaatigilluagaasumik tamanna ingerlanneqassaaq. Nunamimi assaat sulisussat aamma piareersimasariaqarput kingunerisassaallu qulaajavinneqarsimasariaqarlutik.

Piujuaannartitsineq

Inuit Ataqatigiinni nalorninngilagut. Oqaaseq “piujuaannartitsineq” paqumigisassaanngilaq. Aalisarnermut inatsisissatut siunnersuutip siullermeerneqarnerani inatsisip siunertaata aalajangersarnerani nunatsinni ataatsimoorluta pisuussutinik pigisatsinnik aalisarnerup piujuaannartitsineq tunngavigalugu ingerlanneqarnissaanik erseqqissumik naqissusiinermik imaqarnissaanik piumasaqarnerput oqaatigaarput.

Pisuussutit kinguaariinnit tullinnguuttunit aamma atorluarneqarsinnaasariaqarput. Taamaammat nuannaarutigaarput naalakkersuisooqatigiinni aalisartullu akornanni Qeqertarsuup Tunuani qaleraleqqassuseq ilungersunartumik inissisimanera paaseqatigiissutigigatsigu. Tamatumunnga iliuuseqarnissaq tamatta akisussaaqataaffigaarput. Sinerissap qanittuani qaleralinniarnermi sukaterisariaqarpugut. Inuit Ataqatigiinnit sinerissap qanittuani qaleralinniarnerup MSC meqqilerneqarsinnaanissaanut pissutsit saatsinnissat tunngavissinneqartariaqartut isumaqarpugut. Tamanna angussagutsigu sapiissuseqartariaqarlutalu qasujaassuseqartariaqarpugut. Akisussaaffimmik tamatuminnga tigusinissamut uagut piareersimavugut.

Ilutigalugu sinerissap qanittuani aalisartunut nunamilu suliffissaqartitsinissaq eqqarsaatigalugu aalisakkanik allanik aallutaqarnissamut periarfissiisariaqarpugut. Taama iliornermi peqassutsit pillugit ilisimasaqarnerusariaqarpugut nuannaarutigaarpullu Pinngortitaleriffimmi pisuussutivut pillugit ilisimasaqarnerulernissaq ulapputigineqarmat. Aqutsinermi atuisut ilisimasaannik atuilluarnissaq ilungersuunnera nangissavarput. Uumasorsiuut ilisimasaat atuisullu ilisimasaat oqimaaqatigiissumik atussavavut. Taamaammat aalisarnermut inatsimmi Aalisarnermut Siunnersuisooqatigiit tusarniaavigineqartarnissaasa naqissuserneqarnissaa piumasaraarput.

Aalisarnermut inuussutissarsiornermi sulialinnut, suliffeqarfissuaatilinnut sinerissap qanittuanilu aalisartunut tamanut qujajumavugut. Aalisarneq suli tassaavoq aningaasarsiornikkut inuussutissarsiuterput pingaarneq. Taamaammat piujuaannartitsineq tunngavigalugu patajaatsumik ingerlattuarnissaa pingaaruteqarluinnarpoq.

Siuariartorneq

Siuariartornissamik suliaqarnermi piujuaannartitsineq aamma qitiuvoq. Piujuaannartitsineq tunngavigalugu siuariartortitsineq uatsinnut tassaavoq kultuurikkut, aningaasaqarnikkut, inooqatigiinnikkut avatangiisillu eqqarsaatigalugit ataqatigiissagaasumik oqimaaqatigiissumillu siuariartortitsineq. Inuussutissarsiornermik suliallit Naalagaaffiit Peqatigiit piujuaannartitsineq pillugu anguniagaannik 17-iusunik sammisaqartitsinerat iluarisimaarparput. Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaat siamasissuupput, piitsuussutsip akiorneranit, naligiissitaanermut, naligiinnginnerup akiornissaanit aningaasaqarnikkut siuariartornissamut suliffissaqartitsinermullu tunngasuullutik.

Pineqartoq tassaavoq inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinermi, aatsitassarsiornermiuppat, nunami suliffissaqartitsinermi, takornariaqartitsinermi, aalisarnermi inuussutissanilluunniit tunisassiornermi, kingunerisassai ataqatigiissusaallu ilisimaaralugit ingerlatsisoqarnissaa. Suliniutinik nutaanik pilersitsinissamut sapiissuseqassaagut siunissamullu isiginnilluta inuussutissarsiornikkut aallartisarneqartut nunatsinni tunngavissinneqarluarnissaat, ilisimasanik qaffaanissaat siuariartortitsinermillu kinguneqartitsinissaat qulakkiissavarput. Qaffasissumik pitsaassusilimmik ilinniartitaanikkut siuarsaanerup CSR Greenland-mit immikkut sammineqarnera pitsaasutut isigaarput.

Naalakkersuisooqataanitsinni aatsitassarsiornermi ineriartortoqarnissaa annertuumik sulissutigisimavarput. Annikitsunik akunnattunillu angissusilinnik suliniutilinnut pitsanngorsaasimavugut, suliniutit annerit ineriartortiutigalugit. Nunaqavissut aatsitassarsiornermi pitsaasumik toqqammaveqarnissaat suliaraarput sulilu sulissutigissallugu. 2018-mi aatsitassarsiornermi aningaasaliinermut aningaasarsiornermullu immikkut ilisimasalinnik nunat tamalaaneersunik siunnersuisooqatigiinnik pilersitsissaagut. Nunatsinni ilisimasat annertusiartuinnartut nunarsuarmioqatitta akornanni pisunik malinnaajutigaluta ineriartortittariaqarpavut.

Nuannaarutigaarput Tele Greenland A/S maanna internetimik sukkasuumik innuttaasunut suli amerliartortunut periarfissaqartitsilermat. Qilanaarpugut tamatumannga periarfissanik nutaanik atuilluarnissamik ilungersuussinissamut. Talittarfik SIKUKI NUUK HARBOUR A/S naammassineqarpoq atulereerlunilu aaqqissuussilluarnikkullu naatsorsuutigaarput avammut tunisaqartarnitsinnut iluaqutaalluni atorneqassasoq.

Tamakkulumi iluaqutaanerulernissaat piviusunngussappat inuussutissarsiornermik suliallit Naalakkersuisullu suleqatigiilluarnissamut piareersimasariaqarput. Inuussutissarsiornermi aallartisaanermilu eqaannerusunik inatsisiliornikkut sinaakkusiliornissaq pinngitsoorneqarsinnanngilaq. Inuussutissarsiornermik sulialinnut oqaloqatiginnilluarnissamut Inuit Ataqatigiit siuttuujumavugut.

Ataqqeqatigiinneq tunngavigalugu Kalaallit Nunaata siuariartortuarnissaa suleqatigiissutigitigu.

Najukkani ineriartorneq

Kommunini malunnaatilimmik ataqatigiiimmillu siuariartortoqarnissaa Inuit Ataqatigiinnit partiitut angisuutut akisussaaqataaffittut isigaarput. Kommunini pioreersuni kommuninngortussanilu akisussaaffimmik tigusinissamut piumassuseqartoqassaaq. Inuussutissarsiornikkut nunami suliffissat, aatsitassarsiornermi, takornariaqartitsinermi aalisarnermilu kommunit ineriartortitseqataanissaminnut aamma piareersimasariaqarput.

Inuit Ataqatigiit kommuninut qinigaatitatta tamakkivillutik sulilluarnerat tulluussutigaarput. Minnerunngitsumik kommuninut apriilimi qinersinermi qinersisartunit akisussaaffimmik tunisinnerput tulluussutigaarput. Kommunalbestyrelsinut nunaqarfinnullu aqutsisunut qinigaatitavut amerliallapput. Kommune Qeqertalimmi Kommuneqarfik Sermersuumilu siuttuunitsinni akisussaassusilimmik, siunissamut isiginnittumik kommuniniillu nunatta siuariartorneranut malunnaatilimmik sunniuteqaqataasinnaanermik upperisaqarluta sulivugut. Ilisimaaraarput kommunini taakkunani unammilligassaasut assigiinngisitaarluinnarmata, ilisimavarputtaarli arnanik nukittuunik marlunnik tunuarsimaanngilluinnartunik borgmesteriutitaqaratta. Sulinissamut piareersimavugut.

Ilanngullugu kommunit nutaat marluk tikilluaqqungaarlutigit ajunnginnerpaamik kissaappavut. Kommunit akimorlugit naalakkersuinikkullu suleqatigiilluarnissatsinnut qilanaarpugut.

Tamat oqartussaaqataanerat

Apriilimi kommuninut qinersinermi tapersersorterpassuatsinnut qujavugut. Nuna tamakkerlugu najukkani atukkanik pitsanngorsaanissamut nunaqarfinni aqutsisuni kommunalbestyrelsinilu qinigaatitavut sulillualeruttorput. Anguniakkanik piviusunngortitsinissamut ataqatigiissaarineq ingerlattuarsinnarparput. Sulinitsinni inuit atugaat qitiutittuarpavut kommuninilu qanilaarnerusumik sullinneqarneq piviusunngortissallutigu.

Ataqatigiissaarilluarnikkut piffissap sivikitsunnguup ingerlanerani qanimut oqartussaaqataanerunissamut anguniakkatsinnik piviusunngortitsivugut. Nunaqarfinni aqutsisut maanna akisussaaffeqarnikkut oqartussaaffeqarnikkullu nuna tamakkerlugu assigiiaarnerunusik atugaqartussanngorput, najukkanilu siunnersuisooqatigiit pilersinneqartussanngorlutik.
Innuttaasut qanimut oqartussaaqataanerat nukittorsagassaavoq. Inuit Ataqatigiit neriuppugut kommunini tamani innuttaasut periarfissat atorluarlugit akuunissaminnut piumassuseqarluarumaartut.

Inuppalaarneq

Nunatsinni issittumiittumi inuuniarnikkut ajornartorsiuteqarneq politikkikkut unamminartutut isumagineqartariartullu annersaasa ilaattut taasariaqarpoq. 2017-mi meeqqanut suliat amerlavallaarujussuartut pillugit paasissutissanik saqqummeqattaartoqarneranik, innuttaasut angerlarsimaffeqanngitsut amerlisimanerannik, innuttaaqatittalu innarluutillit atugaannik inuuniarnerminnilu ataqqineqarnerannik qulakkeerinninnissamut suliassanik sammisaqarluarsimavugut.

Inuit Ataqatigiit ukioq naallugu isumaginninnikkut suliassaqarfimmi unamminartut sorlaqarfiinut sunniutilimmik suleriaaseqarnissamik ilungersuussisimavugut, pinaveersaartitsinerup siusissukkullu iliuuseqarnerup malunnaatilimmik sunniuteqarnissaat anguniarlutigu. Sukkasuunik oqitsunilluunniit aaqqiissutissaqanngilaq. Nuna tamakkerlugu inuuniarnikkut naapertuutinngittumik innissisimanerit suliassarlu sivisusinnaallunilu oqimaassinnaagaluartoq aaqqiissuteqarfiginiarlutigit isumaqatigiittariaqarpugut.

Ilinniartitaanikkut isumassuinermi assaat kialaartut nukittorsarneqarnissaannut aningaasaliisoqarnissaa ilungersuussimavarput. Angajoqqaanngortussat angajoqqaanngorlaallu annertunerusunik periarfissaqarnissaat sulissutigisimavarput. Kommunit isumaginninnermut ingerlatsiviisa annertusisamik ikorfartorneqarnissaat qulakkeersimavarput. Sulili iliuuseqaqqittoqartariaqarpoq. Isumaginninnikkut suliniuteqaqqinneq tamanut iluaqutaassaaq.

Utoqqarnik isumaginninnerput inuppalaarnerulersillugulu ataqqinartitsinerusariaqarpoq. Inuit Ataqatigiit anguniarniarparput utoqqaat illui paaqqutarineqarfittut aaqqissuunneqarnissaat, utoqqaat pisariaqartitsisut paaqqutarinninnikkut isumagineqarnissaat qulakkeerneqarniassammat. Ilutigisaanik naalakkersuisoqarfiit akimorlugit suleqatigiinnerusoqarnissaa qulakkeerusupparput, utoqqarnut tulluussakkanik inissanik sanaartortoqarneruniassammat.

Inuttut ataqqinassuseq

Utoqqaat inuttut ataqqinassuseqartumik pineqarnissaannik anguniagaqarnitsitut aamma inuit innarluutillit taama anguniagaqarfiginiarpavut. Taamaammat inuit innarluutillit tapersersorneqarnissaannut inatsimmik nutaamik suliaqarnissamut siuttuusinnaanerput nuannaarutigaarput. Siunnersuummi siullermeerneqareersumi inunnik innarluutilinnik isiginnittariaaseq qangarnisaanerusoq atorunnaarsinneqassaaq, inuttut allatut naleqartinneqarluni innarluuteqarnermit aporfissalersorneqarani isigineqartarnissaq qulakkeerlugu. Taama allannguinissaq inuiaqatigiinni ataatsimoorfigisariaqarparput.

Inuttut ataqqinassuseqarneq tamanna Inuit Ataqatigiinnut qitiulluinnarpoq. Tamannaavormi aamma uumissuilluni oqaaseqartarnermik akiuiniarnitsinnut tunngaviusoq. Inuiaqatigiinni akaareqatigiinneq inuiaqatigiinni ineriartortitatsinni ataqqeqatigiinnermik naligiisitsinermillu tunngaveqarnissamut sanarfititsisuuvoq.

Nakuussutit taakkua tamatsinnut iluaqutaasuupput. Nakuussutit taakkua kinguaariinnik nukittuunik pilersitsisuussapput.

Tamanut neriuuteqarneq

Inuit Ataqatigiit ukiumut aggersumut qilanaarpugut. Suliassat annertuut sunniuteqarfigilluarlugit ingerlannissaannut akisussaaffimmik tigusiumavugut. Inuiaat kiffaanngissuseqartut tassaassapput aamma inuit ilukkut nukittullutik kiffaanngissuseqartut, pigiliutiinnakkanik isumaqarfigineqanngitsut, immikkoortitaanngitsut, naqisimaneqanngitsut. Suliassat siunitsinniittut tamatsinnit kivitseqataaffigineqartariaqarput akisussaaqataaffigineqartariaqarlutillu. Tamatta atorfissaqartinneqarpugut.

Nunaqqatitsinnut tamanut ukiumut nutaamut iserluarnissamik kissaassivugut. Siunissaq tamanut neriuuteqarfiulluarli.

Nunaqarfiit oqartussaaqataanerusut

Inuit tamat oqartussaaqataanerat pitsaanerusoq kommuninut qineqqusaarutigaarput. Nunaqarfinni aqutsisut oqartussaaqataanerulernissaannik siunertarput iluatsikkaluttualerpoq. Illoqarfiillu mikinerit qitiusumik allaffeqarfeqanngitsut aamma oqartussaaqataanerulissapput. 

Nunarput isorartoqaaq, avinngarusimasunilu najugaqartiterluta. Pingaartumillu sumiiffinni qitiusumik kommuniminni allaffeqarfeqanngitsut, minnerunngitsumillu nunaqarfinniit attaveqarniarneq oqartussaaqataanerlu ungasittaqaluni. 

Inuit Ataqatigiit sumiiffinni mikinerusuni oqartussaaqataanerulernissaq suliniutigiuagarput, pingaartumillu upernaaq kommunimut qineqqusaarnerni qineqqusaarutigisimasatsinni pingaarnerit ilaattut inissisimalluni. Piffissap sivikitsup ingerlanerani suliap ingerlalertupallassimanera, piviusunngoriartupallassimaneralu assorsuaq nuannaarutigaarput. 

Takutippaalu kommunit Naalakkersuisullu siunertaqatigiillutik sulinerminni anguniakkat pingaarutillit piffissap sivikitsup ingerlanerani piviusunngortinneqarsinnaanerinni.

  

Villy Olsvig

Inuit Ataqatigiit

Nunaqarfiit aalisakkanut qerititsiveqarnerannut alloriarneq siulleq

Sumiiffinni mikinerusuni aalisarnikkut inerisaaniarnermut alloriarneq pivoq. Qerititsiveqarneq aamma tunitsivissaqarneq sumiiffiit ilaanni amigaataasuartuni pilersitsinissamut Naalakkersuisut peqquneqarput periarfissanik ujartuillutik.

Tamakkiinerusumik nunatta sineriaani aalisakkat sumiiffinni assigiinngitsuni atorluarnerulernissaat anguniarlugu qerititsiveqarnerup aningaasalersorneqarsinnaalernissaa pillugu siunnersuuterput akuerineqarmat. Sumiiffinni mikinerusuni, pingaartumillu nunaqarfinni qerinasuartitsivissaaleqiffiusunut iluaqutaasussaq, aalisartunut, nunaqarfiup aningaasaqarneranut, pingaartumillu ilaqutaasunut. 

Inuit Ataqatigiit angusaq nuannaarutigaarput, Naalakkersuisullu periarfissarsiorluarnissaannik kissaallugit. Ilaatigullumi aamma sumiiffinni pisariaqartitsiffiusuni nukissiuuteqarnikkut annertusaanissaq ilaasussaammat.

Siunnersuut imm. 40

 

Peter P. Olsen                                                                                                                                     

Inuit Ataqatigiit

Naalakkersuisooqataanermi ukioq ataaseq ingerlasimalerpoq

Inuit Ataqatigiit akisussaaffimmik tiguseqataavugut – Nunarput pillugu – patajaassuseq angujumallugu.

– Politikkikkut ataatsimoornerunissaq pillugu
– Isumaginninnikkut suli annertunerusumik iliuuseqartoqarnissaa pillugu
– Namminiilivinnissamut suliassaq tigussaanerusunngorumallugu

Ukiup ataatsip ingerlanerani ilaatigut makku anguvagut:

– Tunngaviusumik inatsisiliornissamut suliaq aallartippoq
– Nunatsinni naligiinnginnerup akiornissaa oqaasertalerlugulu tigussaasumik iliuuseqarfigaarput
– Isumaginninnikkut kommuninik ikorfartuineq aallartippoq (socialstyrelse)
– Meeqqat pisinnaatitaaffiinik malinninnerulernissatsinnut aqqutissiuivugut (Meeqqat tapersersorneqarnissaannut inatsit)
– Inuit innarluutillit pillugit suliaqarneq annertuumik iliuuseqarfigineqarpoq (inatsisissaq illersuisoq), ilaatigut innarluutillit illersuisuannik pilersitsivugut
– Suliassaqarfiit akimorlugit suleqatigiinneruneq aallartippoq
– Akit innaallagissamut imermullu assigiilerseqqippavut
– Nunaqarfinni aqutsisut oqartussaaffeqarnerulernissaannik piumasaqarpugut inatsisitigullu iliuuseqarfigalugu
– Aatsitassarsiornermi nunaqavissut periarfissagissaarnerulerput – tatiginassuserlu uterluni
– Aningaasarsiornikkut patajaallisaavugut, siunissaq ungasinneq isigalugu (pinaveersaartitsineq siusissukku iliuuseqarneq)
– Siusinaartumik pensionisiallit sulisinnaanngivissortut tunngaviusumik tapisiaqaleqqinnissaannik piareersaavugut
– Peqqinnissaqarfimmi uumallutut sullinneqarnerat pitsanngorsarneqarpoq, meeqqanullu immikkoortortaq pilersinneqarluni.
– Ikiaroornartumut akiuiniarneq innuttaasut peqatigilluinnarlugit ingerlanneqarpoq, Inatsisartut Ataatsimiititaliaat peqatigeqqissaarlugu.
– Imigassamik ajornartorsiuteqarnerput, nassuerutiginnilluni, akiuiniarnerup saqqumilaarnera, meeqqanillu illersuisumik inatsisissamik saqqummiussisoqarluni.

Suliassagulli tamaanga killeqanngillat, nunattami aningaasatigut inissisimanera suli patajaannerusumik toqqammavississallugu suliassat annertupput, taamaattumillu aningaasaqarnikkut aaqqissuusseqqinnerit pinngittoorneqarsinnaanngittut suli suliassaraagut – inuiaqatigiit pillugit.

Naggataagut soorunami politik-ikkut isumaqatigiissuteqarfigalugit suleqatigut, Siumut aamma Parti Naleraq suleqatigiinneq pillugu qutsavigiumavagut.

Bendt B. Kristiansen, politikkikkut oqaaseqartartoq
Inuit Ataqatigiit

Inoqatiminik pingaartitsisoq pisussanullu tappissoq: Aqqaluk Lynge 70-iliivoq

Sisamanngornermi 12. oktober nunatsinni naalakkersuinikkut imaannaanngilluinnartumik sunniuteqarsimasutut taasarialik inuuissiussaaq. Aqqaluk Lynge ukiut 70-t annertunersaanni nunatsinni naalakkersuinikkut ingerlatsinermini patajaatsumik inuiaqatigiit isumaginissaannik sorlaqarluni initusimaqaaq. Qinikkatut sulinermini immikkullu aamma ukiuni tullinnguuttuini nunat tamalaat akornanni qasujuilluni suliuarsimavoq. Partiitta pilersitsisuanut siullertullu siulittaasutsinnut Inuit Ataqatigiinnit tulluusimaaqalutalu qujamasuutissaqaqaagut.

Aqqaluup suliarisarsimasai amerlaqisut annertoqisullu tamakkerlugit oqaluttuarissagaanni atuakkiortariaqarunaraluarpoq. Inunnik isumaginninnermut siunnersortiuvoq, atuakkiortuuvoq, partiimik pilersitsisuuvoq partiimilu siulilittaasuusimalluni, nunarput tamakkerlugu qinikkatut sulivoq, Naalakkersuisuni ilaasortaavoq Inatsisartunilu ilaasortaalluni, nunarsuaq tamakkerlugu pisinnaatitaaffinnik sorsuttuulluni, naggueqatigiit Inuit akornanni siuttuusimavoq inuiaqatigiinnilu oqalliseqataajuarsimalluni. Sorpassuit allat eqqaasinnaagaluarpavut.

Taamaammallu Aqqaluk Lyngep sulinerani pingaartitat tamatigut akuulluinnartutut takusinnaasavut Inuit Ataqatigiinnit inuuissiorneranut atatillugu eqqaarusulluinnakkavut tassaapput: Socialisme aamma Nunarsuarmiooqataaneq.

Taamani aallarteqqaarnermi qaammatini ukiunilu Inuusuttut Ataqatigiit sorlanitsinneqarmatali, kingusinnerusukkullu Inuit Ataqatigiit pilersinniarneqalermata ilusilersorniarneqarmatalu, 1976-imi 1978-imilu, Aqqaluk Lynge tunngaviusumik maligassiuisutut socialisme-p toqqammaviginissaanut siuttuusimasunut ilaalluinnarpoq, tamannalumi partiitsinnut ilisarnaataajuarsimavoq. Nalorninaatsumik siunissatsinnillu takorluueqqaarnerminik naligiissitaanerup annertusarnissaa, inuit pisinnaatitaaffiisa siuarsarnissaat nammineerlutalu akisussaaffimmik tigusinissarput oqaasertalersorneqarlutik saqqummersinneqarpoq.

Naalagaaffiup nunallu piorsarnerani inuiaqatigiit unammisassaat pingaartinneqarnissaasa sunniutaa minnerusutut arlalippassuarnit takorloorneqartaraluartoq Aqqaluk Lynge taama isumaqanngilaq. Inuttut, isumaginninnermut siunnersortitut qinikkatullu iternga tikillugu ilisimavaa naalagaaffimmut, pingaartumillu naalagaaffiup piorsarneqarnerani inuiaqatigiinni ajornartorsiornerpaasut sinnerlugit ilungersortuarnissaq qanoq pingaaruteqartigisoq.

Ilaatigut eqqarsarnartarpoq siunissamik isigisinnaanissaminut immikkut piginnaassuseqarnersoq. Naalakkersuinikkummi akuleruttalernerata nalaanili saqqummiuttarsimasai maannamut, ilaatigullu maannakkut annertunerusumik ullutsinnut naleqqunnerulersimasutut oqaatigisariaqarput.

Inuit Ataqatigiit pilersinneqarmalli socialisme toqqammaviujuarsimavoq. Tassuma siunnerfiginissaa aallaqqaataaniilli oqaasertalerneqarpoq. Taamaattorlu inuiaqatigiit iluini eqqarsaatersornerni nukittuumik inoqatinik pingaartitsineq, suliniuteqarneq, nunanut allanut attaveqarneq suleqateqarnerlu aallaqqaaterpiaaniit akuusimapputtaaq.

Taamaammat kimulluunniit tupaallaatigineqarsimassagunanngilaq Aqqaluk Lynge nunap iluani ukiorpassuarni naalakkersuinikkut suleqataareerluni piumassutsini ilisimasaqarninilu nunat tamalaat akornanni suleqatigiinnermut saatsimmagit. Tamatumani Aqqaluk Lynge aamma tusaamaneqalerpoq. Ukiuni Inuit issittormiut Siunnersuisoqatigiiffianni siulittaasuunermi nalaani, minnerunngitsumillu kattuffimmi tamakkiisumik siulittasuunermini Aqqaluk Lynge naggueqatigiit Inuit nunarpullu Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuarmioqatigiillu qiterpiaannut peqataatilersimavai.

Nunat tamalaat akornanni Aqqaluk Lyngep angusimasaasa ilarpassui nunatsinni annertunerusumik nersorneqartariaqarpoq; assit nannunik sikumi aakkiartortumi takutitsisut issittullu imartaanik paasissutissat naliginnaasumik siaruerterneqartalinngimmatali silap pissusiata allanngoriartornera pillugu avammut paasisitsinissap ilungersuutiginera taaneqarsinnaasut ilagaat, allalu tassaavoq nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisa naalagaaffiit peqatigiit iluani ataqqineqarnissaannik ilungersuutiginera – tamatumanilu ataatsimiittarfissuarni ingerlanneqartuni, inuit untritilikkuutaat najuuffigisaanni, najuuttut nipaarutivillutik tusarnaartarnerat Aqqaluk Lyngep nipini tusartikkaangagu pineqartullu ersarilluinnartumik tunngavilersorluakkamillu saqqummiukkaangagit. Tusaaneqartarpoq.

Taamatuttaaq nunat tamalaat akornanni katersuunnerni ataatsimeeqatigiiffinnilu nalornisoqartarsimanngilaq. Tamatsinnut Inuttut atuuttut qitiutinneqarlutik pingaartinneqarlutillu tamatigut ilaasarsimapput, taamatullu piginnaassuseqarneq inuit amerlasuut akunnitsinni nersorneqarpoq. Piginnaassutsip takutippaa nunatut annertunerusumik namminersornissaq anguniarlugu ilungersorneq tassaanngimmat nunarsuarmioqatigiinnermut akerliusoq. Killormulli. Kalaallit Nunatta annertunerusumik namminersornissamik ilungersuuteqarnera tassarpiaavoq nunarsuup sinneranik sakkortuumik isiginnittussaq. Immitsinnut mattussinnaanngilagut mattutissanatalu.

Tamakkuupput piginnaassutsit imaannaanngitsut Aqqaluk Lyngep pigisai. Uagut angummanniarluta ilungersuutissavut.

Allatut oqaatigalugu, Aqqaluk Lynge nunani tamalaani aqqutissiuinermi, silatunermigut, ilisimasaqarnermigut aamma nipaattumik nunat tamalaat akornanni isumaqatiginninniarsinnaanermik “quiet diplomacy”-imik atuilluarnermini nunatta nunarsuarmioqatigiit akornanni akuerisaasutut inissisimalerneranut suleqataasimasoq.

Pissutsit pillugit toqqaannartumik isummerlutit oqaaseqarnissarnut sapiissuseqartuarnerit ukiuni makkunani suli aalassatsitsisarput, soorlu ukiut 40-t matuma siorna taama issimasoq.

Partiitsinnik pilersitsisorput siullertullu siulittaasorput 70-iliinerani Inuit Ataqatigiinnit qamannga pisumik pilluaqquarput. Aqqutissiuussimavatsigut, tunniutiinnarsimanngisaannarputit, maannamullu suli tassaavutit nipi ersarinnerpaaq, tusaasagarput siunissamilu tusarnaartuagassarput.

Inuiaqatigiit, nunarput, Issittoq Nunarsuullu sinnera sullittuarsimagakkit qujanaq. Qanortoq ersarissumik isiginninneq inuttullu ilisimanninneq illit pigisatit ataavartumik uatsinnut tunniussiuarlit.

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Ilisimatusarfik kaammattorparput kalaallisut oqalussinnaasumik Rektoritut atorfinitsitseqqullugu

Ilisimatusarfimmi, Ilisimatusarfitsinni nutaamik rektorissarsiortut atorfimmik pilerisaarummi ilaatigut ima allapput:

Kalaallit oqaasiinik ilisimasaqarneq pitsaaquteqassaaq, kisianni piumasaqaataanngilaq.

Kalaallit Nunaata Ilisimatusarfia, ilaatigut aamma taaneqartartoq naggueqatigiit Inuit ilisimatusarfituarsuanni pisortassamik atorfinitsitsiniarnermi piumasaqaataanngilaq pisortassap kalaallisut oqalussinnaanissaa. Tamanna assut akueriuminaappoq. Uagut nunatsinni, uagut ilisimatusarfitsinni, uagut inuusuttatta ilisimatusarfissaanni soorunami pisortaq kalaallisoorsinnaasariaqarpoq.

Sumi nunami allami ilisimatusarfimmi pisortaq nunap oqaasiiinik oqalunnginnami? Danskit universitet-ianni rektorit tamarmik danskisut oqaasiliupput aamma tuluit nunaanni – aamma nunatsinni taamaassaaq.
Ilisimatusarfik tassaammat nunatsinni ilisimatuussutsimik qaffassaasussaq, nunatsinni naleqartitatsinnik aammalu oqaluttuarisaanitsinnik ilisimasaqarfiusussaq soorunami pingaaruteqarpoq pisortassap kalaallisut paasinnillunilu oqalussinnaanissaa.

Ilisimatusarfiup kalaallisuinnaq ingerlannissaa pinngilara, pingaartipparalu tuluit oqaasii danskillu oqaasii pisinnaasaqarfigineqartariaqartut. Pingaartipparali pisortap kalaallisut oqalussinnaanissaa.

Kalaallisut oqaatsitta pingaartinneqartuarnissaat, nukittunissaat ineriartortittuarnissaallu Ilisimatusarfiup aamma pisussaaffigai.

Taamaammat isornartoqartippara Ilisimatusarfitsinni pisortassap kalaallisut oqalussinnaannissaanik piumasaqaateqartoqannginnera.

Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit

Kommuni ataatsimoorfiusoq, patajaatsumik ingerlanneqartoq

Inuit Ataqatigiit aamma Siumut Qaasuitsup Kujallermi Inuit Ataqatigiit siuttussatut amerlanerussuteqartunit katersuuffigineqarpoq.

Qaasuitsoq Kujallermi qinikkat Atassummeersut Siumumeersullu ilaat atsioqatigiillutik nalunaarneranni paasinarsisimavoq kommunalbestyrelsimut ilaasortassanit amerlanerussuteqartunit tunuliaqutserneqanngitsoq. Inuit Ataqatigiit taamaammat oqaloqatigisatsinnut isumaqatiginninniarnerit nangissimavagut amerlanerussuteqarluarlutalu isumaqatigiissusiornissarput aqqutissiussimallugu.

Kommunalbestyrelsimut ilaasortassat ukuulluta kommunimi naalakkersuinikkut ingerlatsinissatsinnut isumaqatigiissusiorpugut –

Inuit Ataqatigiinnit:

Ane Hansen

Peter Olsen

Hector L. Sørensen

Aqqa Samuelsen

Hans Aronsen

Thomas Petersen

Niels Kristensen

Siumumit:

Jess Svane

Timooq Mølgård

Otto Jeremiassen

Kristian Jeremiassen

Kristian Broberg

Isumaqatigiissut qulequtaqarpoq “Kommuni nutaaliorluni ataqatigiissumik patajaatsumillu ingerlatsiffiusoq”

Isumaqatigiissutaavoq Inuit Ataqatigiinnit qinerisartunit qinerneqarnerpaaq Ane Hansen borgmesteriussasoq.

Siumut 1. Vice borgmesteriutitaqassaaq.

Qinikkat isumaqatigiissusiortugut innuttaasunik sullissinitsinni patajaassuseq, unneqqarissuseq minnerunngitsumillu tamat oqartussaaqataanerannik ingerlatsilluarnissaq tunngavigissuarput.

Qinersusartut katersuuffigimmatigut qujamasuppugut suliassatsinnillu tunniusimalluta aallartitsinissatsinnut qilanaarpugut.

 

 

Qaasuitsup Kommunia Avannarleq

28. marts, Tasiusaq

31. marts, Ilulissat

31. marts Upernavik

2. april, Qaanaaq

Namminersorlutik oqartussat må finde løsning for kirken i Ittoqqortoormiit

Selvstyret sylter hjælp til kirken i Ittoqqortoormiit. Dermed er et stykke kulturarv og lokalt samlingssted truet. Inuit Ataqatigiit kræver at Selvstyret lever op til deres forpligtelse.

”Det haster” siger Charlotte Pike, medlem af kommunalbestyrelsen i Kommuneqarfik Sermersooq, valgt for Inuit Ataqatigiit i Ittoqqortoormiit. ”For ellers mister vi et samlingssted og et smukt stykke kulturarv. Jeg kan kun forstå det sådan, at Selvstyret nedprioriterer befolkningen i Ittoqqortoormiit og er parate til at lade byen i stikken. Det er ikke rimeligt” fortsætter Charlotte Pike.

”I et så afsides sted som Ittoqqortoormiit har vi ikke mange samlingssteder og mange tilbud. Derfor rammer det ekstra hårdt, når vores kirkerum ikke længere er trygt at bruge, fordi klimaforandringerne påvirker konstruktionen og dermed sikkerheden i bygningen. Men det er også en smuk kirke, helt tilbage fra 1929, som er en del af hele Grønlands kulturhistorie. Jeg mener at Selvstyret må finde de ca. 5 mio. kr. det kræver at få fremtids- og klimasikret kirken. Under alle omstændigheder er det billigere, end at bygge en ny” forsætter Charlotte Pike.

”Vi er et lille samfund. I den kirke er vi i generationer blevet døbt, konfirmeret, gift og begravet. Det er tungt for os at se den forfalde, og det er ikke til at bære, at vi som et samfund, der oplever mange forandringer og har mange udfordringer, står foran at skulle miste så vigtig et samlingssted fro borgerne”, siger Pike.

Også borgmester for Kommuneqarfik Sermersooq, Asii Chemnitz Narup, ønsker Naalakkersuisoq Doris Jakobsen på banen:

”Jeg mener, at det er ved at være sidste udkald. Selvstyret må tage det ansvar på sig, at få sikret og renoveret kirken. En kulturhistorisk bygning i en hårdt prøvet by, er ikke bare en bygning. Det er en selvstændig faktor der bidrager til at holde sammen på et lille samfund. Så med mindre man fra Selvstyrets side bare vil se til, mens Ittoqqortoormiits kirke forfalder, så må Doris Jakobsen som ansvarlig Naalakkersuisoq finde en løsning”, slår bormesteren fast.

 

Charlotte Pike

Kommuneqarfik Sermersooq

Inuit Ataqatigiit

Inuit Ataqatigiit ilisarnaatillit tuniniakkat

Nuna tamakkerlugu ataqatigeeqarfinni pisiassaapput

T-shirt IA-mik ilisarnaatitalik 70 kr.

Qungasequt 100 kr.

 

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Postboks 321, 3900 Nuuk
tlf.nr: (+299) 323 702
Fax: (+299) 321 321
Website: https://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl
www.facebook.com/ataqatigiit
www.twitter.com/IAtaqatigiit

Attavigitigut/kontakt os

Imaneq 2
Telfon: (+299) 323702
Fax: (+299) 323232
Aningaaq: https://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl