Inuttassarsiuusseqqinneq – Partiimi nukittuumi suleqataagit

Inuttassarsiuusseqqinneq – Partiimi nukittuumi suleqataagit

Sulisussarsiorpugut – politikkikkut sulinermi sunneeqataallutillu peqataagit

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat tamatigoortunik siunnersortissarsiorpugut.

Atorfik siulleq

Siunnersortip pingaarnertut suliarissavai Inatsisartuni ilaasortanik siunnersuineq, sullissineq kiisalu partiip iluani siunnersuineq. Ilanngullugu Inatsisartuni ilaasortat avammut attaveqarnerannut suleqataaneq – ingammik tusagassiuutinut tunngasunik sullissineq.

Inatsisartut inatsisiliortutut sulineranni annertuumik inatsisilerineq aningaasarsiornerlu sammineqartarput, taamaattumik inatsisilerinermik aningaasarsiornikkullu tunngasunik misilittagaqarnissaq iluaqutaassaaq.

Atorfiup aappaa

Siunnersortip suliassaa pingaarneq tassaavoq kattuffiup, sineriammi immikkoortortaqarfiit aamma kommunalbestyrelsini nunarfinnilu aqutsisuni qinikkat sumiiffinni politikkikkut oqallinneranni qanimut ataqatigiissaarinikkut siuarsaanissaq, tassunga ilanngullugu partiip politikkianik anguniagaanillu siammaasarnissaq.

Piffissani ulapaarfiusuni, tassunga ilanngullugu Inatsisartut ataatsimiinnissannut inatsisissatut siunnersuutinik piareersaanermi, ilimagineqassaaq siunnersortinut suliassanik agguaassinermi siunnersortip ilanngunneqartarnissaa.

Ilinniagaqarsimanermut piumasaqaatit

Ilinniagaqarneq pillugu aalajangersimasumik ilinniagaqarsimanissamik piumasaqaateqartoqanngilaq. Iluaqutaassaarli ataqatigiissaarinermik ilisimasaqarnissaq, inuiaqatigiit ingerlaasiannik politikkikkullu sulinermik kiisalu partiimut ilisimasaqarnissaq.

Inuttut piginnaasatit pillugit piumasaqaatit

Inuk tamatigoortoq, kalaallisut allattariarsornermik pikkorissoq, politikkikkut sammisanik sukkasuumik ujarlersinnaasoq partillu aalajangiinissaanut tunngavilersuisinnaasoq. Naatsorsuutigaarput inuttut ilakkuminartuusutit piffissallu ilaanni politikkikkut sulinermi ulappuffiusuni sulinermi kivitseqataasinnaasasutit. Tamakku saniatigut:

  • Isumassarsiullaqqissoq
  • Nammineerluni sulisinnaasoq tassungalu peqatigitillugu suleqatiginnilluarsinnaasoq
  • Suliffimmi uummaarilluarfiusumi pisut sukkasuumik allanngoriartorfigisinnaasaanni suliassanik ingerlatitseqqiisinnaasoq ataqatigiissaarisinnaasorlu, pisunilu nukinginnarfiusuni eqqarsarluarsinnaasoq
  • Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni sukkasuumik allannguutinut atatillugu suliassanik ingerlaavartunik soqutigisaqartoq nalilersuisinnaasorlu

Inuit Ataqatigiit suliffittut

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni maannakkut arfineq pingasunik ilaasortaateqarpoq, tamassumalu saniatigut kommunalbestyrelsini nunarfinnilu aqutsitsuni 48-nik ilaasortaateqarluni.

Sineriak tamakkerlugu immikkoortortaqarfeqarpugut attavigiuartakkanik.

Qullersaqarfimmi partiip politikkikkut aquttui, allatseqarfimmi pisortaq, siunnersortit allat marluk Inatsisartunilu ilaasortat arfineq pingasut qanimut suleqatigissavatit

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat atorfinitsitsissaaq. Ulluinnarni suliassat atorfimmik suliassanillu allaaserinninnermi piumasaqaatit malillugit suliarineqartassapput. Qullersat qaninneq tassaassaaq allatseqarfimmi pisortaq.

Ilinniagaqarnermi piginnaasatit sulinermilu misilittakkatit atorfeqarnermi pingaaruteqassapput.

Inigisaq / Pequtinik assartuineq

Atorfeqarnermut atatillugu inissaqartitsisoqassanngilaq taamaalilluni pequtit assartorneranni akiliussisoqassanani.

Atorfik pillugu paasissutissat sukumiinerusut allatseqarfimmi pisortamit, Flavia Lyberth, pissarsiarineqarsinnaapput, oqarasuaat +299 32 37 02, mobile: +299 55 57 26 imaluunniit e-mailikkut; flly@ina.gl

Qinuteqaat soraarummeernermik uppernarsaatit, paasiniaavissanik innersuussineq CV-lu ilanngullugit uunga nassiunneqassaaq:

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat
Postboks 321
3900 Nuuk

e-mail: ia@ia.gl

Qinnuteqaat ilisarnaaserlugu ”Siunnersorti 1” imaluunniit “Siunnersorti 2” allatseqarfiup kingusinnerpaamik ataasinngorneq 4. marts 2019 tigoreersimassavaa.

Ukiortaaq 2019-imi oqaaseqaat

Inuit Ataqatigiit ukiumut qaangiuttumut qujalluta nunaqqativut ukiortaamik pilluarnartumik angusaqarfiulluarumaartumillu kissaappavut.

Ukioq 2019 inuiaqatigiittut inuttullu ataasiakkaatut unammilligassanik assigiinngitsunik aqqusaagaqarfigiumaaripput qularnanngilaq. Nunami isorartuumi inuttoorsuunngitsumi nunaqarpugut. Avaqqussinnaangilarpullu suleqatigiittariaqarnerput. Unammilligassariumaakkagut ataatsimoornitsigut, suleqatigiilluarnitsigut, kivitseqatigiinnitsigullu naammassigilitigittoq.

Ukiumi nutaami ukiunilu aggersuni inuiaqatigiittut pitsaanerpaamik nikeriarnissarput siuariartornissarpullu pilersissallugu tamanik suleqateqarnissarput Inuit Ataqatigiinniit qilanaaraarput. Assigiinngissuserput nukigalugu siunissarput tamatsinnit neriuuteqarfiusoq sulinikkut pilersikkusupparput. Nukigut kivitseqatigiinnitsigut, inuiattut ilorraap tungaanut ineriartornissatsinnut atorniaritigit, tamanut iluaqutissanngorlugit.

Nunarput ullumerniit inuuffigiuminarnerusoq innuttaqqortunerusorlu angutserlugu ullut tamarluinnaasa sulisariaqarpugut sulivugullu. Ullumi, aqagu siunissamilu atugarissaarnitsinnik qulakkeerinnittussamik.

Suleqatigiilluta peqatigiillutalu tamanna angussavarput. Tamat oqartussaanerat ineriartortillugu, sulianut piginneqataasutut innuttaasut misigitillugit, susassaqartunillu peqataatitsilluta akisussaaqatigiillutalu sulissaagut sulillutalu.

Qinikkat kisimik tamanna isumagisinnaanngilaat. Anguniakkagummi angutserlugit sulinitsinni tamarluinnatta kivitseqatigiittariaqarpugut. Tamattalu kivitseqatigiissagutta ullumerniit pitsaanerusumik innuttaasut politikkikkut sulianut aaliangigassanullu peqataatittariaqarpagut.

Inuussutissarsiorneq siuarsartariaqarparput
Nunatut siuariartornitsinnut, inuussutissarsiutit inerisarnissaat qitiuvoq, sulisartummi suliffissaat aalaakkaasut tassaniimmata. Aningaasarsiornerput nukittunerulersillugulu inuiattut atugarissaarnerput qaffasinnerusoq inuussutissarsiornerup ullumerniit nukittunerulerneratigut pilersissagatsigu.

Sapiissuseqartariaqarpugut aaliangiisinnaassuseqartariaqarlutalu. Ineriartornermi nammineq sunniuteqarfigilluassagutsigu pisullu avatitsiniit kisimik aqunneqalissanngippata, uaguuvoq iliuuseqartussat timitaliisussallu.

Ukiuni kingullerni aningaasarsiorluarnerput inuussutissarsiortut, nunarsuarmi raajat aalisakkallu akigissaaarnerannit tunngaveqarluarpoq, suliffissaaleqisullu ikiliartornerat nuannaarutissaavoq. Politikkikkulli aningaasarsiornitta pitsaasumik inissisimanerani toqqammavissanik pitsaanerusunik pilersitsisariaqarnerput timitalertariaqarparput. Pisortat inatsisillu periarfissiigatik aporfilersuisutut ilaatigut inuussutissarsiortunit isigineqalersimanerat iliuuseqarfigissallugu aallartiffissatsialaavoq. Aporfilersuiuneq illuatungilerlugu inuiaqatigiit periarfissitsigit. Matumani kommunit innuttaasumik qanimut sullissisut peqatigalugit allorassaaqatigiinnissaq pisariaqartoq ilusilersorsinnaasariaqarparput. Kommunit agguloqqinnerisa kinguneranik suleqatigiinnerup nukittorsaqqinnissaa ujartortariaqartarput, kommunellu sullissinerminni iluatsitaat suleqatigiinnikkut avitseqatigiinnikkullu nunatsinnut iluaqutissanngortinneqarnissaat tamatta suleqatigiissutigisariaqarlutigu. Kommunet allaffissornikkut nutaaliorlutillu eqaallisaasut, qanimullu innuttaasunik sullissinermik inerisaasut tapersersorneqarnissaat pingaarluinnarpoq. Taamatuttaarlu kommunenut inuiaqatigiinnullu pisariaqarluinnarpoq inuussutissarsiornikkut siuarsaanermi illoqarfiit minnerusut nunaqarfiillu aamma ineriartortitsiviunissaat.

Inuussutissarsiornerup siuarsarnissaanut unammilligassamik nutaatut taaneqarsinnaasumik aamma peqalersimavugut. Tassalu sulisussaaleqisalerneq. Aningaasarsiorluarsinnaajumalluta taamaalillutalu isumassortariaqartut isumassorluarnissaannut nukissaqarluarumalluta sulisussaaleqinermik unammillerneqarnerput aaqqiissutissanik ujartuiffigisariaqarparput. Suliffissaaleqisut tamakkiisumik piffissalluunniit ilaani sulilernissaminnut ikorfartorneqarnissaminnut pisariaqartitsisut sulisinnaanngorsarnissaannut periarfissiisariaqarpugut. Taassumali saniatigut sulisussaaleqinermit suli unammillerneqarnerput tunngavigalugu, avataaniit suliartortitsisinnaanerup oqallissiginissaa pisariaqarpoq. Tassanittaaq mininnagu sulisitsisut qanoq sulisuminnik nunaqavissunik ataavartumik kajuminnarnerulersitsisumillu iliuuseqarnerusinnaanerat eqqartortariaqarparput. Suliassammi angisoorsuit sulisartorpassuarnik pisariaqartitsisussat 2019-imiit aallarterartussaapput ilaatigut nunatsinni sulisartunik atuilluaraluarluni avataaniit tikisitsinikkut sulisoqartariaqarsinnaasunik. Apeqqut taanna ammasumik eqqartortigu inuiaqatigiittullu uagutsinnut suna pitsaanerpaajunersoq ujartueqatigiiffigalugu.

Aningaasarsiorluaraluarluta takusinnaavarput nunatsinni innuttaaqaterpassuagut isertitakinnerit akunnattumillu isertitallit – sulisartukkut, atukkatigut annerusumik nikeriarsimanngitsut. Taakkuupput atugarissaarnerulernissaannik sullittariaqakkavut, Inuit Ataqatigiillu kivitseqataanissatsinnut suleqataassaagut. Sulisartukkummi atugaasa suli pitsaanerulersinnerat nunatsinni atugarissaarnerulersitsiinnarani aningaasarsiornikkut suli siuariarnerunissatsinut aqqutissaammat.

Aalisarneq ukiumi qaangiuttumi pitsaasumik ingerlavoq nunattalu atugarissaarnikkut ingerlanerani tunngaviulluinnarluni. Inuussutissarsiutit allat inerisarluaraluarutsigilluunniit imaaniit uumassusilinnik atuinerput nunatta inuiaallu kalaallit suli ukiorpassuarni pingaarnertut nappatissarimmassuk illersortariaqarparput.

Aalisartut piniartullu pisassiinerni uumasullu amerlassusaannik sumiinneranillu nalunaarsuisarnermi ukiuni siuliiniit peqataatinneqarluarnerulernissaat Inuit Ataqatigiit ukiortaami angusaqartariaqavissutut isigaarput. Aalisartut piniartullu ilisimasaat kiisalu uumasorsiuut ilisimasaat naligiittut inissinneqarnissaat tamatsinnut piujuartitsinissamullu nukittunerulersitsissaaq. Kommune Qeqertalimmi, Attumi tamanna uppernarsaatissaqartoq ukiumi qaangiuttumi takuarput. Tassanimi atuisut ilisimasaannik nalunaarsuilluni ingerlatsineq torrallataangaarmat, nunani avannarlerni nersornaasitisinneqarpoq. Nukiit, ilisimasat periuusissallu ilisimaaraagut – atorluarlugit inerisarinartigit.

Aalisarneq tamakkiisumik isigalugu inatsissap suliareqqinnissaa neriulluaatigaarput. Inuit Ataqatigiit inatsisissap sivisuumik suliaasup suliareqqilernissaanut susassaqartunik atuisunillu peqataatitsilluta suleqataanissamut piareersimavugut. Pisuussutigut inuiaqatigiit pigisaat, pitsaanerpaamik tamatsinnut iluaqutaanissaat siunertaralugu suleqataassaagut.

Isumaginninneq
Inuussutissarsiornikkut suli ingerlalluarnerunissatta atugarissaarnerulersissagaatigut qulakkiigassaraarput. Isumassugassattami pitsaasumik isumassorneqarnissaat pisussaaffigaarput. Isumaginninnikkummi sullissilluarneq aamma inuussutissarsiornerup siuariartornissaanut toqqammaviulluinnarpoq.

Meeqqat pisinnaatitaaffii, inuunerup tunngavigissaarnerpaamik aallartinnissaanut qitiulluinnartut nunatta naammassinngisai amerlapput. Inuiattut ataatsimoortariaqarpugut meerartatta pitsaanerpaamik inuuneqarnissaanut piumassuseqarneq neriuuteqarnerlu kisimik naammanngimmata. Iliuuseqartariaqarpugummi.

Meeqqat suliassallumi allat pineqartillugit isumaliortaaserput nikisittariaqarparput. Siusissukkut iliuuseqarnitsigut kingusinaarata pitsaanerpaamik, tamakkiisumik isiginnilluta suullu tamarmik imminnut ataqatigiinnerannik aallaaveqartumik isumaginninikkut sulisariaqalerpugut. Taamaaliunngikkuttami aaqqinniakkagut tusiapittumik aaqqittuassavavut. Assersuutigalugu meeqqat pineqarpata angajoqqaavi avatangiisiilu pinngitsooratik ilaatittassavavut. Angajoqqaammi ikorfartortariaqartut nukittunerulernerisigut qitornaasa isumassorneqarnerata pitsaanerulernissaa aqqutissiutissavarput. Pisariaqarluinnarporlu suliniaqatigiiffiit, Naalakkersuisoqarfiit politikkikkullu suliallit utaqqiinnanngikkaluarlugit tamatta iliuuseqartariaqarnerput. Siunissarput kivitseqatigiiffigalugu neriuummik, sulerusussusermik ataatsimoornermillu pilersitsivigissallugu ilaseraassi.

Anersaakkut nukittuujunissaq inuiattut pisariaqartipparput
Siuariartorneq, aningaasarsiornikkut qallikkullu atugarissaarnermit kisimi pilersineqarsinnaanngilaq. Anersaakkut pinngorartitsinikkullu nukittorsartuarnissarput pisariaqarluinnarpoq. Tassaniimmat assigiinngisitaaraluarluta inuiattut ataatsimoornitsinnik aallaavipput. Ineriartornermi puigunngisaannassavarput inuk anersaavalu, tassaniimmat inuiaat nukittuut tunngaviat.

Pinngorartitsisortagut timersortartugullu nunatsinni nunattalumi avataani tunniussassaqaqaat. Piginnaasaat atorluarniartigit. Atorluassagutsigilli atugaannik pitsaanerulersitsisariaqarpugut. Timersornermut aningaasaliissutit 2019-imiit malunnaatilimmik qaffaaqataaffigaavut. Pinngorartitsisortatsinnut aamma taamak periarfissiinissaq Inuit Ataqatigiit ukiortaami angussallugu tamanut suleqatiserinnippugut.

Pingaarpormi anersaakkut, takorluukkatigut pinngorartitsisinnaanikkullu periarfissanik nutaanik ujartuijuarnissarput. Inuiattut nunarsuullu sinneranut alakkaamasaqarnissarput tunngavissinniarlugu.

Ilinniartitaaneq nukittorsagassatut siuarsagassatullu oqaatigineqartuartarpoq. Tassanili aporfiit isigineranniit periarfissat suut nukittorsarneqarnissaat isigisariaqalerpavut. Naligiinnginnerummi akiornissaanut ilinniagaqarneq aqqutissat pingaarnerit ilagaat. Ilinniartitaanikkut iliuusissat suli annerusut ujartugassarivagut, taakkulu saniatigut meeqqat atuarfiannut appakaatsinnani meeqqeriviit iliuuseqarfiginiarnissaat avaqqukkuminaalluni, ilami meeqqap naarmiuulerneraniit aallartittumik iliuuseqartariaqarpugut. Tassaniippoq aamma tamakkiisumik isiginnilluni unammilligissatta aaqqinnissaanik aallaavilimmik sulisariaqarnitta ersernera.’Kipparissuaqqat’ iluanni eqqarsarluni sulineq nutaamik taarserlugu ukiortaamiit sulisa. Inuiattut allisiissuterput tassalu akisussaaffik ikkua akisussaaffigimmassumik eqqarsarluni suleriaaseqarneq illuanut saatitsigu. Ataatsimut isiginnittumik innuttaasut sullisilertigit, tusiapittumik suliassat naammassinagit tamakkiisumik aaqqiivigisalerlugit.

Anersaakkut nukittuneruliinnarata aamma timikkut peqqinerulernissarput siunnerfiusariaqarpoq. Inuiaqatigiit peqqissuunissat naappaatip pinngitsoornissaniinnaanngilaq. Pinaveersaartitsineq pingaartuuvoq, pisariaqarluinnartorlu sammiuarnissaa, nappaatinut pinaveersaatitsinermiippat, aangajaarniutinut atornerluinermik aniguiniarnermiippalluuniit, meeqqanik sumiginnaanermiippalluuniit. Timersornerinnakkullu nappaatit pinaveersaatitsisinnaangilagut, inoqarmat peqqissumik timersornermillu ingerlataqarlutik nappaateqalertartunik. Tamanna paasillugu napparsimasortatsinnut atugassarititaasut pitsanerpaamut saatittariaqarpagut, tamanna innuttaasunut ataqqinninnerummat, atugaannik paasinnittoq. Peqqinnerulernissamik peqqinnissaqarfimmilu inuup qitiutinneqartuarnissaa pingaarnerpaajuaannassaaq.

Innuttaasut akisussaaffimmik sutigut tamatuigut tigusisinnaasut amerlanerusariaqarput, tamatta pisussaaffeqarpugut, pisussaaffigut naammassisigit, akisussaaffimmik tigusineq imminut ataqqinninnermiimmat, tamatsinnut ataqqinninnermiimmat.

Inuit Ataqatigiit ukiuni 40-ni
Ukioq 2018 Inuit Ataqatigiit partiitut ukiuni 40-nngortorsiorlutik nalliuttorsiorsiornertik malunnartiitigalugutigu nutaamik siulittaasortaarpugut. Ataatsimoorluarpugut suleqatissattalu nutaat peqatigilernissaannut tikilluaqqullutigit ukiortaaq qilanaaraarput.

Inuit Ataqatigiinniit innuttaasut partiillu tamassi peqatiseraassi. Tikkuartuunneq ipertiterinerlu piunnaarlugit ataatsimoorta – ikinngutigiippugut, ilaqutariippugut, suleqatigiippugut – Nukissaqaqaagut sapinngilagut.

Ukioq qaangiuttoq qujassutigalugu tamassi ukiortaami pilluaqquassi, qanortoq ukioq 2019 suleqatigiilluarfiugili, suleqatiginissarsilu qilanaaraarput.

 

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Múte Bourup Egede

21.december ullukinnersiorluarnissassinnik kissaappassi

Siulitsinnit kingornussatta ilagaat ullukinnersiortarneq, ullormilu tassani siulitsinnit seqernup qummut aallaqqinnera nalliuttorsiutigineqartarsimavoq.

Seqineq tarrilluni kaperlaleraangat, unnia taamani itsarsuaq siulersuagut isumaqartarsimasut seqineq kivisartoq, tassalu aasassaarluni qaammassaarluni ukiuujuaannalertussanngortartoq – seqineq tassa nueqqinngisaannassalluni tarrittartoq.

Aassuutit
Ullukinnersiortarnermut ulloriannguit marluk, tassaasut Altair aamma Tarazed siulitta Aassuutinik taagorsimasaat pingaaruteqarluinnartuusimapput. Aassuutit ullukinnerup takkutilerneranik naluna-aqutaasarsimasut siulitta paasisimavaat.

Siulersuagut isumaqartarsimapput taakku ulloriannguit Aassuutit seqineq kiviartortoq ataaniit ungoortarsimagaat qummullu aallartillugu, unnialu ukiut tamaasa seqerngup ammukarnerani Aassuutit sillimasarsimasut, killissanilu tikikkaagangu ungoortarsimagaat, qummullu aallaraangat Aassuutit inummut takutittartut, inuit nuannaaqqullugit, silarsuaq qaammariartuleqqissammat.

Taamaattumik inuit aassuutisiornissaminnut atisartaartortarput, takkukkaangatalu unnia ukiivinni tamani qassimiuaartarput mamartuinnarsuarnillu nerrittarsimallutik.

Ullorsiortarfinni 13-iusuni ataaseq upperisatoqqatsinneersuuvoq

Ullukinnersiortarneq ullutsinni minnerusumik annerusumilluunniit nunatsinni ilaqutaariippassuit akornannit ingerlanneqartarsimavoq. Tamaattorli aamma nalunngilarput ileqqoq taanna ilaqutaarippassuarnit atorunnaarneqarsimagaluarluni ukiuni kingullerni uummarteqqikkiartuaarneqalersoq.

Ullukinnersiortarneq pisortatigoortuunikuunngilaq. Ukioq kaajallallugu pisortatigoortumik ullorsiortarfivut 13-iupput. Taakkunannga taamaallaat ataaseq nammineq pilersitatsinneerpoq, tassalu Inuiattut Ullorsiorneq. Sinneri kristumiutut upperisamut tunnganngikkunik kunngikkormiunut tunngasuupput.

Tamaattumik Inuit Ataqatigiit sinnerlugit nuannaarpunga ullukinnerup pisortatigoortumik ingerlanneqartalernissaanik siunnersuutigaa inatsisartunit ukiaq tamakkiisumik akuersissutigineqarmat.
Taamaalilluni ullut pisortatigoortumik ullorsiortarfivut uagut nammineq pilersitavut aallaaveqartut aappertussanngorput.

Piusivut inuusivut ileqquvullu uummarissaqitsigit. Ullukinnermi qaamarngup seqernullu inuunitsinnut pingaruteqarluinnartuunerat uppernarsarneqarluni nalliussineqartarpoq.

Taamaattumik 21.december ullukinnersiorluarnissassinnik kissaappaassi, qanortoq ulloq taanna qassimiuaarluarisi, nutaanillu atisartaartuullusilu mamartorsuarnik nerrilluarisi.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit
Peter Olsen

Nuummi immikkut ittumik ataatsimeersuarnermit nalunaarut

Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik siunnerfii 2017-imilu Ilulissani ataatsimeersuarnerminni avammut nalunaarutaat innersuullugit, Nuummi immikkut ittumik ataatsimeersuarnermi imaattumik avammut nalunaaruteqarput:

– Siunertaajuassaaq kalaallit namminiilivinnissarput – Tamannalu peqataatitsiffiusumik, isumatusaarluta akisussaassuseqartumillu sulinikkut angussavarput.

– Inuiaqatigiittut inuunerluutit atukkagut inunnut kingunerluttaqisut: kinguaassiutitigut atornerluisarnerit, sumiginnaanerit, imigassamik aanngajaarniutinillu atornerluineq – Tassa, killilertariaqarpagut.

– Qulakkiissavarput meerartatta inuusuttattalu pitsaasunik toqqissisimanartumillu avatangiiseqarlutik inuuneqarnissaat. Tamarmik angusaqarluarlutik atuarnissaat ilinniarnissaallu tassuuna toqqammavississagatsigu. Periarfissittariaqarpagullu pingaarnertut kalaallisut qallunaatulluunniit oqaaseqartut ilinniarsinnaanissaat. Nunattami siunissaanut aaliangiisuulluinnarpoq, kinaluunniit nunami maani periarfissaqartinneqassasoq. Nunatsinni kialluunniit inissaqartinneqanngitsutut misiginngisaannarnissaa timitalissavarput – Tamatta nunatsinni naleqartinneqartutut kivitseqataasutullu misigissaagut.

– Inuiaqatigiit pilersissavagut, inuusuttatta nunatta avataani ilinniariarsimasut angerlarfigalugu kivitseqataaffigiumasaat. Inuiaqatigiit neriunnermik, periarfissaqarnerminnik siunissaqarnerminnillu misigisut. Aamma utoqqartatta utoqqaliffigissallugu nunagiumasaannik.

– Nunami isorartuumi inuttoorsuunngitsumi nunaqarpugut. Avissaartuugata ataatsimoortariaqarpugut – ataatsimooraangattami sunaluunniit angusinnaasarparput. Nunatta kangianeerutta, kujataaneerutta, kitaaneerutta avannaaninngaanneruttalu tamatta nunaqqatigiippugut – Tamatta atorfissaqartinneqarpugut.

– Inuussutissarsiortortatta atugaat peqatigalugit pitsanngorsassavagut. Aningaasarsiornerput nukittunerulersillugulu inuiattut atugarissaarnerput annerusoq taamaaliornikkut pilerissassagatsigu. Ineriartornermi innuttaasut toqqisisimasumik peqataatinneqarlutillu suleqataanissaat qulakkiissavarput.

– Kulturilerisortatta pinngorartitsisortattalu atugaat suli pitsaanerulersissavagut. Tassaniimmat assigiinngisitaaraluarluta ataatsimoornitsinnik misigisarnerput. Pinngorartitsisortagut timersortartugullu nunatsinni nunattalumi avataani tunniussassaqaqaat – Piginnaasaat atorluarniartigit. Inuit Ataqatigiit naggueqatitta attaviginerulernissaat pingaartippaat. Pingaaruteqarpoq nunanut allanukaqqaarata naggueqatigiilluta immitsinnut tikissinnaanissarput. Naggueqatigullu kulturikkut anersaakkullu tarrarsoqatigiissinnaalluta nukittoqarsaqatigiissinnaavugut.

– Alakkaamasuusariaqarlutalu iliuuseqarumasuusariaqarpugut – Nunatsinniinnaanngitsoq nunarsuullu sinneranut aamma- Nunarsuarmioqataavugummi.

– Sapiissuseqartariaqarpugut aaliangiisinnaassuseqartariaqarlutalu. Ineriartornermi nammineq sunniuteqarfigilluassagutsigu – avatitsiniillu pisut kisimik aqunneqalissanngippata – uaguuvoq iliuuseqartussat timitaliisussallu. Nunatut siuariartornitsinnut, inuussutissarsiutit inerisarnissaat qitiuvoq politikkittalu tassani ersarinnerulernissaa pisariaqarpoq. Sulisartummi suliffissaat ataavartut aamma tassaniimmata.

–  Tamat oqartussaaqataanerat nukittunerulersissavarput. Tamavitta aaliangeeqataasinnaanerput, peqataarusussuseqarluta sunniuteqarsinnaanerput annerulertariaqarpoq. Oqalliseriaaserpullu torernerulertariaqarluni. Ilagut, nunaqqatigut uagut qanoq pineqarusunnitsitulli kiinnerfigisassavagut.

– Nuna tamakkerlugu naalakkersuinikkut ingerlatsinermi Namminersorlutik Oqartussat Kommunillu akornanni ataqatigiissaarineq suleqateqarnerlu nukittorsartariaqarpoq. Kommunit innuttaasunik qanimut sullissisuunerat aallaavigalugu Kommuunit sunniuteqaqataasinnaanerat annerpaamik anguniarlugu suleqataassaagut. Kommunet nutaat nutaaliornerat isumassarsiorfigalugillu timitalimmik tapersersussavagut.

Inuit Ataqatigiit Siulersuisuuneri

Kattuffimmi allattaanerup akisussaaffii / Hovedsekretærens opgaver

  • Ataatsimeersuarnermi naalakkersuinikkut anguniagassatut aalajangiussat piviusunngortinniarnissaat
    Hovedsekretæren har til opgave at få generalforsamlingens vedtagne politiske mål realiseret

  • Naalakkersuinikkut pisunik malinnaaneq, nalilersuineq iliuuseqarnissanullu tinnersaaneq
    Hovedsekretæren følger og vurderer den politiske udvikling og skal på den baggrund opfordre til relevante reaktioner

  • Allattaaneq toqqaannartumik Inuit Ataqatigiit Kattuffianni (IAK) ulluinnarni aqutsisut suliakkiissutaannut akisussaavoq
    Hovedsekretæren er ansvarlig for udførelsen af de opgaver, der bliver afstukket af forretningsudvalget for Inuit Ataqatigiit Kattuffiat (IAK)

  • IAK‑p siulersuisuunerisa ulluinnarnilu aqutsisuisa ataatsimiinneranni allattaasassaaq imaqarniliortuullunilu
    Hovedsekretæren fungerer som sekretær og referent under møder i IAK’s hovedbestyrelse og forretningsudvalg
  • Allaffeqarfiup ulluinnarni ingerlanneqarnera pisortaaffigissavaa suleqatillu peqatigalugit pitsaasumik aqunnissaa isumagissavaa
    Hovedsekretæren er den daglige leder af sekretariatet og skal sammen med de øvrige medarbejdere sikre kvaliteten af sekretariatets funktioner
  • Suliassanik agguataarineq naammassineqarnissaannillu qulakkeerineq
    Hovedsekretæren sikrer fordelingen og fuldførelsen af arbejdsopgaverne

  • Ilinniartoqarnerup pitsaasumik nakkutigineqarluni naammassineqarnissaa
    Hovedsekretæren er ansvarlig for god supervision og en tilfredsstillende benyttelse af praktikanter

  • Kattuffiup immikkoortoqarfiinut attaveqarneq nukittorsaanerlu
    Hovedsekretæren varetager kontakten til og styrkelsen af lokalafdelingerne

  • Naalakkersuisunut, Inatsisartunut ilaasortanut partiimi siunnersortit peqatigalugit suleqateqarnerup ataavartuunissaa isumagissavaa
    Hovedsekretæren skal sammen med partirådgiverne sikre kontinuiteten i samarbejdet med medlemmerne af Naalakkersuisut og Inatsisartut

  • Kommuunini nunaqarfinnilu aqutsisuni ilaasortanut attaveqaataassaaq siunnersuisarlunilu
    Hovedsekretæren er kontaktled og rådgiver i forhold til medlemmer af kommunalbestyrelserne og bygdebestyrelserne

  • Naalakkersuinikkut suleqatinut attaveqarnerup patajaatsumik ingerlanissaa isumagisarissavaa
    Hovedsekretæren sikrer et holdbart samarbejde med samarbejdspartnerne i koalitionen

  • Kattuffinnut, partiinut suleqatinullu allanut attaveqarneq
    Hovedsekretæren varetager kontakten til organisationerne, partierne og andre samarbejdspartnere

  • Tusagassiortunut innuttaasunullu attaveqaataaneq
    Hovedsekretæren skal fungere som bindeled til medierne og befolkningen

  • Partiip nunanut allanut tunngatillugu pisussaaffii nakkutigalugit isumagissavai
    Hovedsekretæren varetager og sikrer overholdelsen af partiets internationale forpligtelser

  • Inatsisartunut ilaasortat paasisassarsiorlutik angalaniartut kiffartuullugillu peqataaffigisarsinnaavai
    Hovedsekretæren kan deltage i serviceringen af medlemmer af Inatsisartut i forbindelse med deres studierejser

  • Qinersinerni tamani qitiusumik ataqatigiissaarineq
    Hovedsekretæren fungerer som den centrale koordinator ved alle valghandlinger

  • Ulluinnarni aningaasatigut nalunaarsuinerit aningaasallu ingerlaarnerat, ulluinnarni aqutsisut sinnerlugit qanimullu suleqatigalugit akisussaaffigalugu ingerlatissavaa.
    Hovedsekretæren skal på vegne af og i tæt samarbejde med forretningsudvalget være ansvarlig for bogholderiet og den daglige styring af de økonomiske transaktioner.