Allattoq: Aqqa Samuelsen, Isumaginninnermut meeqqallu pillugit oqaaseqartartoq.

Arnat inuiaqatigiinni kivitseqataanerat naleqartipparput

Marsip arfineq-pingajuat – Arnat ulluat. Nunarsuarmi arnat angusaqarniarlutik sorsoqatigiiffiat naalakkersuinikkut naligiissitaanikkullu angusaqarusulluni ilungersorfiusartoq ukiut tamaasa malunnartinneqartarpoq.

Inuit Ataqatigiit partiitut pilermatali arnat angutillu akornanni naligiissitaanissaat anguniarneqassasoq maannamut suli qitiutitatut pingaartilluinnagaraat. Maannamut annertuunik angusaqarnikuuvugut pingaartumik inatsisiliornikkut ulluinnarnilu inuuneq eqqarsaatigalugit, pitsaanerusumilli angusaqarniarluta suli suliassaqarpugut.

Arnat ulluata pilersinneqarnerata toqqammavia kinguaariinnut eqqaasitsissutigiuarnissaa pingaaruteqarpoq.

Nunarsuatsinni sumiiffippassuarni ajuusaarnarrtumik arnat suli naqisimaneqarlutik inuiaqatigiinni immikkoortinneqartarput, pissutsillu taamaattut nukiit tamaasa atorlugit atorunnaarsinniartariaqarput.

Nunatsinni arnat arlalippassuartigut inuiaqatigiinni sunniuteqarlutik inissisimalluarput. Nunatsinni arnat inuiaqatigiinni kivitseqataanerat inuiaqatigiittut naleqartittariaqarparput.

Nunatsinni kikkunnik tamanik inissaqartitsiviusumi inuuneqarnissarput pingaaruteqarpoq. Suiaassuseq apeqqutaatinnagu angutit arnallu naligiimmik inatsisitigut ulluinnarnilu inuunermi atugassaqartitsinissarput pinngitsoorneqarsinnaanngilaq.

Arnat angutillu naligiissitaanissaannut anguniagaqarnitsinni, inuiattullu inooqatigiinnitsinni uagut angutaasugut arnartavut naligalugit qanimut suleqatiginissaat immikkut naleqartissavarput. Inuiaqatigiit napatinneqarneranni arnat tassaapput suleqatissagut qaninnerpaat.

Suli sorsuutissaqarpugut

Arnat sorsuutigisimasaat maannakkut anguneqareeraluartut suli sorsutassaqarpoq.

Arnat angutillu aningaasatigut isertitaat eqqarsaatigalugit suli nikingasoqarpoq. Naatsorsueqqissaartarfiup 2016-imi kisitsisaatai aallaavigalugit Nunarput tamakkerlugu arnat isertitaat akileraaruteqaataasussat agguaqatigiissillugu 182.990 kr.-inik annertussuseqarput, angutillu 261.164 kr. kr.-inik annertussuseqarlutik. Angutit agguaqatigiissillugu isertitaat arnat agguaqatigiissillugu isertitaannit akunnaallilerlugu 43 procentimik annertuneruvoq. Arnat 61 %-ingajaat pisortat suliffeqarfiini suliffeqarput angutit taamaallaat 24 %-ii pisortat suliffeqarfiini suliffeqartut. Piniarnermi, aalisarnermi, nunalerinermi, sanaartornermi, aatsitassarsiornermilu qanoq iliuuseqarnikkut arnanut kajungernarsaasoqarsinnaanersoq eqqartussallugu soqutiginarpoq, taakkunani arnat sulisartut ikitsuararsuummata.

Naalakkersuinikkut arnat pisariaqartippavut

Maluginiarneqarsinnaasut ilagivaat arnat naalakkersuinermi suliallit angutinit sanilliullugit ikinnerunerat. Kommunini tallimaasuni kommunalbestyrelseni ilaasortani tamani arnat 34 %-iupput, nunaqarfinnilu siulersuisuni ilaasortani tamani arnat 25 %-iullutik.

Inatsisartunut ilaasortat arnat 35 %-iupput.

Taamaattorli folketingimi ilaasortaatitavut arnat nukittuut marluupput. Folketingimi ilaasortaatitavut arnat marluk Nunatsinni arnaqaterpassuaminnut angutinullumi maligassiuilluaqaat, Nunarpullu sinnerlugu sulilluarsimanerat inuiaqatigiittut annertuumik nersualaartariaqarpavut tamatta sinnerluta kivitseqataalluarsimammata.

Maluginiarneqarsinnaasut ilagivaattaaq kommunini tallimaasuni arnat pingasut borgmesteriummata. Kommunini pingasuni arnat borgmesterit nukittoqaat, kommunini aqutsilluarnissaq innuttaasullu atugarissaarnissaat qitiutillugu sulilluarlutik.

Arnat naalakkersuinermi nukittoorujussuarmik inissisimasarput. Arnat patajaatsumik toqqammavilimmik naalakkersuinikkut aqutsinissamut, inuiaqatigiit atugarissaarnissaannut, ineriartortitsinissamullu paasinnittariaaseqarnerat qaffasilluinnartumi inissisimavoq.

Taamaattumik arnat naalakkersuinermi atorfissaqarteqaagut. Folketingimut qinersinissamut aammalu siunissami qineqqusaartarnernut arnarpassuit tunuarsimaaruteqaratik sassarnissaannik kaammattorusuppavut.

Nakuusertarneq akiussavarput

Naggataatigut Nunatsinni arnat inuunermi atugaat qiviassallugit pingaaruteqarpoq. Niviarsiaqqanut arnanullu nakuusertarnerit kinguaassiutitigullu atornerluisarnerit amerlavallaarput. Taamaattoqarnera akuerinngilarput. Arnat inuunermi atugaat pitsanngorsarniarlugit ilungersuuteqarnissamut Inuit Ataqatigiit suleqataassapput. Matumani inuiaqatigiinni “nukiit” pigisavut niviarsiaqqat arnallu inuunermi atugaasa pitsanngorsartuarnissaannut sulianik annertuunik kivitseqataasut Nunatsinni Qimarnguiit, Ilaqutariit illui, Aasianni Qaammaavik, minnerunngitsumillu Qeqertarsuarmi arnanut tarnikkut timikkullu Nuna tamakkerlugu qimarnguik katsorsaaviutigisoq Illernit naalakkersuinikkut isiginiassallugit tapersersussallugillu pinngitsoorneqarsinnaanngillat, taakkununngalu sinaakkutit pitsaanerpaajuarnissaat qulakkeerniarlugu iliuuseqarnissamut suleqataassalluta, taakkuami arnat inuunermi atugaat pitsanngorsarniarlugit annertuumik suliniuteqartuarmata.

Nuannaarutigaarpullu ippassaq nalunaarutigineqarmat Nuummi pilersitsisoqassamaartoq aammalu persuttaasarnermut akiuiniarnermut suliniarnermullu tunngatillugu nutaamik ilinniartitsinermik najoqqutassiorluni saqqummersitsisoqarmat. Inuit Ataqatigiit persuttaanerneq nakuusernerlu akiorniarlugu aammalu inuiaqatigiinni naligiinnginneq anguniarlugu suliaqartut tamaasa ulloq manna iluatsillugu qutsavigiumavavut.

Inuit Ataqatigiit Arnat ulluanni arnat ullorsiorluarnissaannik kissaallugit pilluaqquavut.