Aningaasanut inatsisip aalajangerneqarnissaa kinguarteqqissiuk

(Politikkikkut oqaaseqartartoq: Aqqaluaq B. Egede)

Inatsisartut periarfissaqarput aningaasanut inatsit kinguartissallunikku. Aningaasanut inatsit nunatsinni meerartatsinnut nunatta politikkia allanngortilluinnassavaa. Ilaqutariit arlalinnik meerartallit eqqorneqarnerpaajussapput, nunarpullu tassaalissaaq inuuffigissallugu akisunerpaaq. Akitsuutit akillu qaffannerat 400 mio.kr.nit pallilerpaat Siumup, Demokraatit kiisalu Nunatta Qitornai peqatigiillutik akinik qaffatsiteralutik.

Inuit oqartussaaqataanerat nunaminni qanoq atugaqarnissamik piumasaqaateqarlutik tusaaqqunerat Naalakkersuinikkut malartaaserluni tusaanngitsuusaarneqarsinnaanngilaq. Innuttaasut toqqaannartumik kaasarfiiniit aningaasarpassuit tiguneqarput. Tamanna ersiutaavoq aningaasanut inatsisissaq nutaamik suliarineqartariaqartoq. Oqaloqatigineqarnikuunngilagummi aningaasanut inatsisissap qanoq aaqqissugaaniarnera pillugu. Suut tamarmik isertuussamik ingerlanneqarput.

Aningaasanut inatsisissaq 2020-imi nunatsinni inuit inuuniarnikkut sakkortuumik eqqorneqaatigissavaat. Tamanna pissanngippat oqaloqatigiinnitsigut nutaamik aningaasanut inatsisissap pitsaanngitsortai suliarineqarneranni peqataatinniartigut. Taasissutigineqarnissaa kinguartinniarsiuk. Innuttaasut annersinnagit nutaamik siunnersuusioqatigiinniarta. Aningaasanut inatsisissaq 2020-imi atuuttussaq innuttaasut piginneqataaffigisinnaanngikkaat paasereerparput.

Naalakkersuisooqatigiit inuit aallartitaattut tusarnaarsinnaassuseqarnissaat kaammattuutigaara. Neriullunga aningaasanut inatsisissaq aaqqissuuteqqinneqassasoq. Innuttaasut nunatsinni aningaasanut inatsisissamut pineqartumut aamma piginneqataasutut misigisimanissaat pisariaqarmat.