Aaja: Suleqatigiinnissamik siunnersuut kalaallit soqutigisaannik siuarsaassaaq

Kalaallit folketingimi ilaasortaatitaat folketingimi ilaasortat 179-iusut akornanni marluinnaapput. Inuit Ataqatigiit ukiuni sisamani aggersuni kalaallit sunniuteqarsinnaanerisigut annertusaanissamik kissaateqarput, tamannalu ataatsimoornissamik pisariaqartitsivoq.

Inuit Ataqatigiinniit danskit partiivi tulaaviginngilagut, ullumikkullu Christiansborgimi nunarput sinniisuuffigigaarput. Kalaallit Nunaata kiffaanngissuseqartumik nipaatut nammineerluta iliuuseqarsinnaanerput ammaapparput, tamannali aatsaat siammasissumik suleqatiginnissinnaassuseqarnikkut timitalerneqarsinnaavoq.

Folketingimi ilaasortat qinikkallu kisimiillutik angusaqarsinnaanngillat. Angusassat politikkikkut amerlanerussuseqarnikkut pisarput, Kalaallit Nunaatalu sunniuteqarsinnaanera annertusassagaanni politikkikkut periataarsinnaassuseqarneq, misilittagaqarneq suleqatigiissinnaassuseqarnerlu pisariaqarput. 

Inuit Ataqatigiinniit suleqatigiinnissamut annertusaanissatigut anguniagassat ukuusut pingasut saqqummiuppagut:

1.                         Qinersinerup kingorna kalaallit folketingimi suleqatigiittut sulissutigissavagut. Ilaasortat marluusut suleqatigiinnerusariaqarput, tamannalu suleqatigiinnissamik isumaqatigiissusiornikkut pisinnaavoq. Savalimmiormiut sinniisaat apeqqutaatillugit, ilaasortaasut katillutik sisamaasut suleqatigiinnissaat pisinnaavoq.

2.                         Pisani attuumassuteqartuni Kalaallit Nunaanni politikkikkut Ataqatigiissaarisuusuni pissaaneqarluartuni kalaallit folketingimi ilaasortaatitaat qaninnerusumik ataqatigiissaareqatigineqarsinnaanerat sulianullu akuutinneqarnissaat sulissutigissavagut.

3.                         Ukiut affakkaarlugit Naalagaaffeqatigiit ataatsimut oqaloqatigiittarfeqarnissaat sulissutigissavarput, tassanilu Kalaallit Nunaanni, Danmarkimi Savalimmiunilu aalajangiisartut saniatigut inuussutissarsiutinik ingerlataqartut aningaasaliinernullu aningaasaateqarfiit peqataatinneqartassapput. Oqaloqatigiittarfimmi tassani ilisimasat annertusarneqarnissaannut kiisalu ilinniagaqarnikkut inuussutissarsiutitigullu ineriartortitsinertigut inassuteqaateqartoqartassaaq.

Nunat assigiinngitsut, inatsisartut aalajangiisartullu akimorlugit suleqatigiiffinni peqataasarnikkut misilittakkat pitsaasut Inuit Ataqatigiinni pigineqarput. Tamakkulu ukiuni sisamani kingullerni Kalaallit Nunaannut 3 mia. koruunit sinnerlugit angusaqarluarfiusunik kinguneqarsimapput. Imaanngitsoq IA-kkut kisimiillutik angusaqarsimasut, tatigeqatigiinnerli suliatsinnullu ataqqinninneq aqqutigalugit folketingimi politikkikkut pisanut amerlanerussuteqartitsisinnaaneq angusinnaallutigu takutissimavarput. 

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Aaja Chemnitz Larsen