Qinersineq naammassivoq. Inuiaat taasipput Inatsisartullu nutaat ivertillugit. Naalakkersuinikkut nikinneq tamanna nalerorlugu qinigaaffiup qaangiuteqqammersup qanoq angusaqarfiusimanera maana nalilersussavara. Taamaasiornissannut kalaaleqatikka kisiisa eqqarsaatigiinnanngilakka, aammattaarli nunarsuarmioqatigut nunatsinni politikkikkut ineriartorneq pillugu malinnaaqqissaartut eqqarsaatigaakka.

Aallartisarnermi atugassarititaasut imaannaanngitsut

Ukiut sisamat naammaqqajanngillat siusinnerusukkut politikkikkut ingerlaasiusimasoq siunissarlu isigalugu inuiaqatigiit aaqqissuuteqqinneqarnissaannut sinaakkutassat ataatsikkut iluarsaannissaannut.

Qinigaaffik qaangiuteqqammersoq pillugu peqqissaarussikannersumik oqalussagutta taava taamani 2009-mi aallartisarnermi atugassarititaasut eqqaanngitsoorneq ajornakusoorput.

Taamani ivertitaagatta Nunatta Karsia ukiut arlerlugit amigartoortarsimavoq. Assersuutigalugu 2009-mi Nunatta Karsia katillugit 1 mia. kr.-inik amigartooruteqarpoq, taamaammat kialluunniit takusinnaavaa aallartikkatta pissutsit qanoq ilungersunartigisimasut. 2004-mit 2008-mut aningaasaqarnikkut pitsaasumik ineriartorneq avammut niuernerup qaffanneranik pilersinneqarsimanngilaq, akerliannili taarsigassarsianeersimalluni.

Taamani paasivarput aningaasaqarnikkut sukannersupilussuarmik aqutsinissaq pinngitsoorneqarsinnaassanngitsoq. Pilertortumik paasivarput pisortat aningaasartuutaat qaffakkaluttuinnartut allatut ajornartumik ingalassimatinniartariaqassallutigit. Aammaarlunga oqaatigissavara, nunap aningaasaqarnikkut pitsaasumik ineriartornera nunanit allanit taarsigassarsinikkut pilersorneqartoq ingerlatiinnarneqarsinnaanngimmat.

Tassanngaanniit qanoq pisoqarnera nalunngilarput. Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa iluaqutsiullugu aqutsinikkut ajornartorsiutit assigiinngitsut qanoq iliuuseqarfigineqartariaqartut qulaajartippagut, tassa inuiaqatigiit atugarissaarfiusut patajaatsut  atasinnaalluartullu qulakkeerniassagutsigit. Pissutsimmi imminnut ataqatigiipput. Taamani pisariaqavissorsimavoq unammillernartut siunitsinniittut qanoq ittuuneri ataatsimut isigalugit paasiniassallugit.

Suliffissaaleqineq

Aalisarnerup aalisakkanillu nioqqutissiornerup ingerlanerliulerneragut aningaasarsiornerup ammut aallariarnera suliffissaaleqinerup annertusiartorneranut taamani pissutaaqataavissorpoq. Naatsorsueqqissaarnerit takutippaat 2006-2008 tikillugu kinguppannik, qaleralinnik assagiarsunnillu aalisarneq ingerlarsorsimasoq. Tupinnanngilaq tamanna suliassaqartitsisimammat. Kisianni piujuaannartitsineq tunngavigalugu tamanna aalisarnerusimanngilaq, taamaaqqajanngilaq. Biologit siunnersuinerat taamani Naalakkersuisuutitaqartut pingaartinnerusimanngilaat. Tamatuma suna kingunerisimaneraa nalunngilarput – tassa kinguppattassiissutit ukiumiit ukiumut uagut ikilileriffigisariaqartariaqartarsimavagut kinguppaat kinguaassiornerat sernissorumallugu, amerliartoqqilerniassammata. Tamanna suliassaalatsilernermik soorunami kinguneqanngitsoorsimanngilaq.  Qitiusorli unaavoq, tassa nunatta kitaani kinguppanniarneq piujuaannartitsineq tunngavigalugu nunallu tamat akuerisaannik ingerlalermat. Nunatta siunissaa tassaniippoq, piujuaannartitsinermi.

Pissutaaqataavissortoq alla tassaasimavoq ingerlatseqatigiiffiit pisortanit pigineqartut akiitsoqalersimanerat.  Puigussanngilarpummi taamani ivertitaanitta nalaani nunat tamat aningaaseriveqarnikkut akiitsoqarnikkullu ajornartorsiornerat tamakkersorluni peruttormat. Nunatsinnut atatillugu paasivarput nunatta isumalluutaa Royal Greenland A/S 500 mio. kr-inik amigaateqartoq, sunaaffa akiitsut ima amerlatigilersimammata taarsigassarsisitsisut akiliisinnaassuseqarnermut annertunerusunik piumasaqaateqalersimallutik. Aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffiit pisortanit pigineqartut 2009-mi ataatsimut katillugit 3.508 mia. kr.-inik akiitsunik ernialersorneqartunik nammataqarsimapput, 2007-mi 2.780 mia. kr-inik ernialersorneqartunik akiitsoqarlutik.

Oqarnertut ukiut sisamat ingerlanerinnaanni angusarissaarnissaq killilerujussuuvoq. Nunat tamat aningaasaqarnikkut ajornartorsiornerat nipputivilluni nippussimavoq, tamannalu nunat tamat aningaasaliinissamut ajornartorsiornerannik maanna malitseqalersimalluni, taamaammat ilimananngilaq tamanna imaasiaallaannaq anigorneqassasoq. Pissutsit taamaatsillugit aningaasarsiornerup ilorraap tungaanut arlaatigut aallartisarnissaa imaasiallaannaq angusaqarfiusinnaasimanngilaq. Taamaakkaluartoq aallartisavissorsimagaluarpugut.

2012-ip naajartulernerani 2013-illu aallartinnerani suliffissaaleqineq iluatsittumik kinguariartulersimavoq. Qaammammi februarimi nuna tamakkerlugu suliffissaaleqisut 914-inik ikileriarsimapput, tamannalu maluginiarnalaanngitsuunngilaq pissutigalugu ukiuleruttoraa taama pisoqarmat. Aanali pingaarnersaa, tassa sarfarissumut atoruminartumut pulajartorpugut.

Tamanit pingaarnerutitarput

Innuttaasut ilinniagaqarnerannik qaffassaanermi ilungersuuteqarsimanerput pingaarnerpaatut uuttorneqaatigerusupparput.

Naatsorsueqqissaarnerit nassuitsumik takutippaat inuit amerliartuinnartut inuussutissarsiutitigut ilinniartitaanernik ilinniarnertuunngorniarfinnilu atuarnernik aallartitsisalersimasut, aammalu inuit amerliartuinnartut ilinniaqqittalersimallutillu ingerlaqqiffiusumik ilinniagaqartalersimasut.

Oktoberip aallaqqaataa 2012 nalerorlugu 4.300-nik ilinniartoqarpoq. Aatsaat taama amerlatigisunik tassa ilinniartoqarpoq. Siornaak ilinniarnertuut katillugit 275-it ilinniarnertuunngorniarfinni allagartartaarrapput. 2010-mut naleqqiullugu 16 pct.-inik tamanna siuariarneruvoq. Tassa 2009-p kingorna siuariartoqangaatsiarpoq. Arnat tamatumani maligassiuisuupput.

Qitiusorli tassaavoq paasissallugu ukiut malittarisungaat uuttuutigalugit inuiaqatigiinni kalaallini ilinniartitaaneq ilumut qaffakkiartornersoq – tamatumalu qanoq pilertortigisumik pinera paasissallugu. Naatsorsueqqissaarnerit takutippaat 2002-p naanerani nunatsinni innuttaasut tallimararterutaat meeqqat atuarfiannit ingerlaqqiffiusumik ilinniagaqarsimasuusut. 2011-p naanerani innuttaasut sisamararterutaat taama inissisimalersimapput. Qinigaaffiup qaangiuteqqammersup ingerlanerani tamanna aatsaat iluamik sukkatsippoq.

Innuttaasut ilinniagaqarnerannut atatillugu uuttuutissaq pingaarnerusoq, nunat tamat akornanni pissusiusartoq malillugu, tassaavoq inuit 25-t sinnerlugit ukioqartut sanilliussiffigalugit uuttuisarneq. Tassuuna aamma kingumut erserpoq innuttaasut 25-t sinnerlugit ukioqartut ilinniagaqaleriartuinnartut. Arnat tamatumanissaaq maligassiuisuupput.

Tassami ilinniagaqarsimaneq akissarsiarissaarnermut, soraarnerussutisiaqarnermut, toqqissisimasumik atorfeqartitaanermut alakkaamanermullu attuumassuteqaannanngilaq, aammattaarli pitsaanerusumik inuuneqarnermut attuumassuteqarpoq. Peqqissumik inuunermut aamma tunngassutilerujussuuvoq.

Taamani ilisimaaraarput ilinniartitaaneq annertuumik qaffassassagutsigu taava tamanna inuiaqatigiinnut naleqartussaassasoq. Ilinniarfeqarfiiit allilileriffiginissaannut, aserfallatsaaliornerinut aammalu meeqqat angerlarsimaffiinik kollegianillu sanaartortitsinernut aningaasaliissutissat illikartippagut, assersuutigiinnarlugit. Taamaasiorpugut nalunagu piitsuussuseq, suliffissaaleqineq aammalu pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqarluni inuunerup sinnerani inuuginnarneq akiussagutsigik taava ilinniartitaaneq sakkussat sunniuteqqortunerit ilagimmassuk. Tamatuma inerititai tassa maanna malugusuutigisalereerpagut, tamanilli iluarusuutiginarnerpaaq tassaavoq misigisinnaaleratsigu inuusuttut nutaamik anersaaqalersut, nunarput pigiuminarnerusumik inuuffigineqalersinnaaqqullugu ilungersornerup angusaqarusussutsillu pianik nutaamik anersaaqarneq.

Nunarput nammaqatigiiffiunerusoq

Iluatsitsissangatinnanngikkaluartoq taamaattoq nunatsinni isertitatigut equngassutsit iluatsittumik nalimmassarsinnaasimavagut. 2007-imit 2011-mut ineriartorneq pillugu paasissutissat kingulliit naapertorlugit inuit isertitaat tamarmiusut nuna tamakkerlugu 2,8 pct.-imik qaffariarsimapput. Piffimmi tassani Qaasuitsup kommuniani innuttaasut siuariartornerpaasimapput ukiumut agguaqatigiissillugu 3,3 pct-imik isertitatigut qaffariaateqarsimagamik. Taannaannaanngilaq, piffimmi tassani innuttaasut tamarmiusut akornanni aalisartut umiatsiaararsortut ”akissarsiaat qaffapiloornerpaasimapput”, erseqqissuliuutigissagaanni.

Nørdiuniakujunnianngikkaluarlunga nunatsinni isertitat agguataarnerisa equngassutaat ilumut nalimmassarneqarsimanerat uppernarsaatinik tunngavilersorusuppara. Periaaseq 80/20-ratio-mik taaneqartartoq tamatumuuna atussavara. Uuttuut taanna atorlugu imminnut naleqqiunneqartarput inuit isertitaqqortunerpaat 20%-it aammalu inuit isertitakinnerpaat 20%-it isertittagaat.

80/20-ratio pineqartoq 2008-mi 5,8-mik 2011-milu 5,2-mik naleqarsimavoq. Piffimmi tassani inuiaqatigiit iluanni aningaasaqarnikkut equngassutsit tassa nalimmarsimapput. Pisuut piitsullu akornanni kiggaq nerukillisimavoq.  Nunarsuarmut qiviarutta paarlangasumik ingerlaartoqarnera takussavarput. Piffimmi tassani Danmarkimi pisuut piitsullu akornanni qunneq malunnartumik neruttoriarsimavoq. Danmarkimi 80/20-ratio 2008-mi 3,6-imik 2011-milu 4,6-imik naleqarsimavoq.

Aningaasarsiornikkut siuarsaanissamik pingaartitsivallaarnerarluta isornartorsiorneqartaraluartugut taamaattoq aningaasarsiornikkut siuariarnissaq nukingernartumik suliassaavoq ulluinnarni inuunermi nukittunerulersitsisartut, silattornerulersitsisartut, pisuunnguallatsitsinerulersartut toqqissisimanerulersitsisartullu siunissami akissaqartittuaannassagutsigit.

Aningaasaqarnikkut ineriartorneq

Suut tamaasa isulillugit eqqarsaatigigaanni aningaasaqarniarneq pingaaruteqarnerpaatut inerniliuttariaqarpoq. Tamanna aamma uuttorneqaatigerusupparput.

2011-mi aningaasarsiornikkut ineriartorneq sakkortusimavoq. Aningaasaliinerit qaffasissusiat assut qaffasissimavoq, ilaatigut uuliamik aatsitassanillu annertuumik ujaasisoqarnerata kingunerisaanik, ilaatigut sanaartornikkut timmisartunilu nalinginnaasumik annertunerusumik aningaasaliinerit qaffannerisa kingunerisaanik. Aammattaaq aalisarnerup annertunersaani isertitatigut annertuumik siuariartoqarpoq, tassa aalisakkat qaleruallillu akii 20-30 pct.-imik qaffammata, tunisassiaq apeqqutaalluni, pisarineqartullu annertussusaat annikitsumik qaffariarsimallutik.

Aatsitassanik manngertunik ujarlernermut aningaasartuutit 2007-imi 2008-milu 500 mio. kr.-it missarpiaannut naatsorsorneqarput. Taakku 2009-mi 300 mio. kr.-inut ikileriarput. 2010-milu 500 mio. kr.-t sinnerlugit qaffariaateqarlutik.

Tamanna suliaqarfinni aningaasat kaaviiaartitat qimerlooraanni malittarineqarsinnaavoq. Naatsorsueqqissaarnerit ersersippaat ataatsimut isigalugu aningaasat kaaviiaartut amerlatsikkiartortut. Tamanna Nunatta Karsianut kommunillu karsiinut taamaallaat iluaqutaanngilaq, aammattaarli suliffeqarfinnut namminersortunut.

Tamanna aningaaseriviit ukiumoortumik naatsorsuutaasigut aamma malittarineqarsinnaavoq. Grønlandsbanken taamaasilluni siorna aatsaat taama sinneqartooruteqartigaaq. Aningaasanik niuernermi nalittornertigut iluanaarutit taavalu inunnut sulliffeqarfinnullu mikisunut taarsigassarsiarititat malunnartumik amerlinerat siuariarnermut pissutaaqataavissorput, tassa 2011-mut naleqqiullugu 72 pct.-imik siuariartoqarluni.

Inuit nalinginnaat aningaasaqarniarnerat aamma aaqqikkiartoqqilerpoq. Innuttaasut pisortanut akiitsui piffimmi sivisujaami 1 mia. kr. missaannik annertussuseqapajaartarsimapput. Siorna januarimi 850 mio. kr.-inut iluatsittumik appartinneqarput, tassa ilorraap tungaanut aallariartoqarpoq. Kisianni nungunnissaat suli ungaseqaaq.

Naatsumik oqaatigalugu nunatta aningaasarsiornera 2009-mi killup tungaanut ammut ingerlasimagaluartoq tamatuma kingorna siuariartoqqilersimavoq. BNP-mi piviusumik siuariarneq 2010-mi 4,9 pct.-iuvoq 2011-milu 3,2 pct.-iulluni. Tassunga illuatungiliullugu 2007-imi kinguariarneq -2,7 pct.-iusimavoq.

Angisuumik allannguinissaq

Ilinniartitaanerup aningaasaqarniarnerullu saniatigut nunatsinni suliffeqarnikkut siunissami inuussutissarsiutitigut toqqammavissap tungaanut allanngortitsiniarnermi angusarineqarsimasut aamma uuttorneqaatigerusuppagut.

Ukioq 2010 nunatta oqaluttuarisaanerani immikkuullaarissuuvoq imartatsinni uuliamik ujarlerluni qillerinerit ukiut qulit ingerlasimanatik kingumut aallarteqqimmata.

Aatsitassat manngertut eqqarsaatigalugit ukioq 2010 annertuumik aamma ujarlerluni misissuiffiusimavoq. Taamatut aamma 2011-mi pisoqaqqippoq ingerlatat inuiaqatigiit aningaasaqarniarnerannut annertuumik iluaqusersuutaaqalutik.

Taamani siunniupparput ukioq 2020 nallertinnagu sinerissami tamani tamaani tallimanit amerlanerusunik aatsitassarsiorfinnik ingerlataqalereertoqarsimassasoq. Aallartittoqarnissaa taamani assut ujartorneqarpoq. Taamaammat Aatsitassalerinermik Ilinniarfik, kommunit aammalu inuussutissarsiornerup iluani kattuffiit suleqatigalugit sinerissami suliffeqarfiit aatsitassarsiorfiusumut pilersuisooqataalersussatut piareersaatitut pikkorissartittarlugit aallartissimavagut. Ukiuni siuliini pikkorissartitsinerit arlallit naammassineqartarput, taavalu ukioq manna pikkorissartitsinerit arlalissuit pilersaarutigineqarlutik.

Ilorraap tungaanut inuiaqatigiit ineriartornerannut ersiutaasut allat

2009-p kingorna inuiaqatigiit ineriartornerat pillugu tamakkiisumik allaatiginninnissamut inissaasuanarpoq. Taamaammat isumaliutersuut manna naggaserlugu ulluinnarni inuunermut tunngassuteqartualuit innuttaasut ilumut pitsaanerusumik inuuneqalersimanerannik tikkuutaasinnaasut taakkartulaassavakka.

Nuannaarutissaavoq 2010-mit 2011-mut imigassamik aalakoornartortalimmik inummut ataatsimut atuinerput 6,1 pct.-ersuarmik annikilleriarsimammat. Massakkut danskinit agguaqatigiissillugu ilumut imigassartornikinnerulernikuuvugut. Imigassamik pinngitsuuisinnaannginnitta kinguariartorneranut tamanna takussutissaavoq.

Pinerluttulerinermut tunngatillugu aammattaaq nuannaarutissaavoq pigisanut nalilinnut pinerluttuliornerit, soorlu tillinniartarnerit, aamma kinguariartormata. Innuttaasut akornanni, aammalumi angerlarsimaffinni, eqqarsartaatsikkut ilorraap tungaanut illuariartortoqarneranut tamanna takussutissaavoq.

Inuit atuinerat aamma qullariartorpoq, imatorsuunngitsumik, kisianni atugassarititaasut eqqarsaatigalugit naammaginartumik.

Kiisalu nuannaarutissaavoq akit ineriartornerat aalaakkaasuummat, pingaartumik ukiut arlallit kingumoortumik sanilliussiffigigaanni. Aningaasap nalinga 2009-p kingorna aalaakkaasumik appariartorsimavoq 2011-p tungaanut 2,0 pct.-imik. Kisitsisaatigineqarallartut naapertorlugit 2012-imi aningaasap nalinga 4,0 pct.-imik appariarsimavoq  Tassunga illuatungiuliuttariaqarpoq aningaasap nalinga 2007-imi 6,8 pct.-imik appariarsimammat 2009-milu 1,7 pct.-imik.

Tamanilli pingaarnerutillugu anguniagaraarput meeqqat inuusuttullu atugarissaarnerannik qaffassaanissaq. Meeqqat atuartut peqqissuunerannik misissuineq kingulleq 2010-meersoq naapertorlugu peqqinneq inuunermilu nalillit, nerisassat nerinermilu ileqqut, kiisalu kigutigissaaneq eqqarsaatigalugit siuariartorneqarpoq. Kisianni tamanna naammaqqajanngilaq, sulimi suliassaqaqaaq tupatorneq, timikkut aalaneq aammalu qinngasaarisarneq eqqarsaatigalugit.

Suut tamaasa ataatsimut katillugit oqartariaqarpunga inuiaqatigiinni ajuutit ileqqutoqqallu allanngortinniarnerat paamaarnartuummat. Tuppalliutigaarali allanngueqataaffigisinnaasatta tungaasigut ineriartorneq ilorraap tungaanut kaamissinnaasimagatsigu. Uanga nammineerlunga nalilertussaanngilara allatut, ajornanngippallu pitsaanerusumik, iliorsimasinnaagaluarsimanersugut, pereersummi pereerput. Sapinngisarput tamaat iliuuseqarsimavugut, immaqalu ilaannikkooriarluta nukingerpallaarluta ingerlasarsimavugut, tamanilli pingaarnerpaaq tassa qularnanngimmat Nunarput 2009-mi ukiumi 2013-imi iperakkatsinnit allaanerummat.

 Kuupik V. Kleist

Partiip siulittaasua, Inuit Ataqatigiit (IA)

 

 

Share and Enjoy !

0Shares
0 0 0