Asasakka nunaqqatit, asasakka Inatsisartut, asasakka Naalakkersuisut

Aasaq atorluareerlugu nukissanilluaqqissimallutalu Inatsisartut maanna ataatsimuuleqqippugut. Neriuppunga tamassi ilaquttasilu aasarsiorluarsimassasusi.

Inuit Ataqatigiinnit partiit Inatsisartunilu ilaasortaqatit tamakkerlusi takoqqissallusi qilanaarisimavarput. Ukiaq manna annertuunik suliassaqarpugut oqaloqatigiinnerillu oqallinnerillu pingaaqisut maanna iliuusinnguutsillugit naammassiniartariaqalerpavut.

Ukiuni qaangiuttuni marlunni Inatsisartut aalassassimaartarsimaqaat, inuiaqatigiillumi. 2013-mili Inatsisartunut qinersinerit marluk pipput, Kommunenut qinersineq kingullertullu Folketingimut qinersineq. Tamassinnut aasaq Folketingimut qineqqusaarnermut pissanganarsimasumut qujarusuppunga, naak qinersisartut amerlanerulaartut danskit parlamentianni sinniisussatsinnik qinersinermi qinersisimanissaat kissaatiginarsimasinnaagaluartoq.

Inatsisartuni upernaami ataatsimiinnermi immikkorluinnaq ittumuk, 2014-mi qinersisoqarsimaneranik peqqutilimmik ukioq mannamut aningaasanut inatsisaasoq suliaraarput. Aningaasanut inatsisit ukiaanerani ataatsimiinnerni suliarineqartarput ukiaq mannalu suliap tamassuma ingerlalluarnissaa pillugu Inuit Ataqatigiinnit Naalakkersuisut siusissumik isumaqatiginninniarnernut qaaqqusinissaannik kaammattorpavut. Isumaqatiginninniarnerit siulliit pereerput sulili naammassisassat amerlaqaat.

Maanna piffissanngorpoq politikkikkut atasinnaasumik ingerlatsinissaq. Inuit Ataqatigiit illuatungiliuttuni partiitut annerpaajusutut akisussaaffipput sumiinnersoq ilisimalluarparput erseqqissumillu oqarusuppugut; suliassanut aggersunut akisussaaqataarusuppugut naalakkersuinikkullu ingerlatseqataanissamut suli piareersimavugut.

Naapiffissat ujartornissaannut partiit issiaqatigiillutik isumaqatiginninniuteqarnissaat pisariaqarpoq. Taamaammat arlaleriarluta aaqqissuusseqqinnissat pisussat mittarfinnillu nutarterinissanut sanaartornissanullu isummernissat pillugit Naalakkersuisut partiillu akornanni toqqaannartumik oqaloqatigiittoqarnissaanik kajumissaarivugut. Naalakkersusiut akisussaaffimmik annermik tigumminnittutut qaaqqusinissamut siuttuusussaapput. Qaaqquneqarnissatsinnut utaqqiinnarpugut.

Naalakkersuilluarneq pingaartinneqarnerusariaqarpoq

Naalakkersuisooqatigiit ukiumi naalakkersuinikkut siuttuuffimminni siullermi naalakkersuinikkut qanoq ingerlatsinersut Inuit Ataqatigiinnit malinnaaffigaarput. Ammanerusumik peqataatitsinerusumillu ingerlatsisoqarnissaa ujartorparput. Aap, partiit tamatta assigiinngitsuugatta isummavut amerlasuutigut assigiinngittarput, akisussaaffilli tigummisarput ataasiuvoq: Nunatsinnik inuttaasunillu sullissineq isumassuinerlu.

Nunarput ukiuni makkunani siunissatsinnik aalajangiisuusumik ineriartorpoq. Kommuneni suliassat amerliartuinnarput annertusiartuinnarlutillu, nunaqarfinni aqutsisortatta akornanni akisussaaffinnik annerusunik tiguserusussuseqartoqarpoq Inatsisartunilu suliassatsinnik naammassinnissinnaassuseqarneq maanna takutittariaqarparput.

Naammassinnissinnaanitsinnut aporfiit suuppat? Ilaatigut Naalakkersuisut matoqqasumik ingerlatsinerat aporfittut taasariaqarpoq. Amerlasuutigut Inatsisartuni ataatsimiititaliani ilaasortatulluunniit apeqquteqarnerni akissutit imaqanngittut Naalakkersuisunit utertarput naak suleqataarusussuseqarluta paasisaqarusulluta apeqquteqartaraluartugut. Tamanna Naalakkersuisunit pitsaanerusumik naammassiniarneqartariaqarpoq.

Partiilersuunneq unilli

Aporfiusut ilaat alla taanngitsoorusunngilara: Nunarput partiilersuunnermut imminut nerivoq. Partiilersuunneq annertooq Inatsisartuni sulinermi takusarparput. Suliassat kivitseqataaffigissagutsigit illuatungiliuttuusugut tusarnaarneqarlutalu peqatigineqartariaqarpugut. Ajortussarsiuinnarluta apeqquteqarumaneq ajorpugut. Suliassat ajunngittumik naammassiumallugit tamatta maani sulivugut.

Inuiaqatigiinni partiilersuunneq annertooq aamma ingerlavoq. Nuannaarutigaara kattuffiit suliniaqatigiiffiillu arlallit maanna tamanna akiorniarlugu partiilersuunnertaqanngittumik ingerlajumalersimammata. Tamannami pisariaqarpoq. Inuiaqatigiinnut oqarusuppunga; Partiilersuunneq qimatsigu. Nunarput siuarsassagutsigut assigiinngissutsivut ataqqillugillu atorluarlugit ingerlasariaqarpugut. Qalipaat apeqqutaatinnagu suliap imarisai salliutitsigit.

Inatsisartuni tamanna pillugu akisussaafferujussuarmik tigummiaqarpugut. Assersuutigalugu inuiaqatigiit akornanni inoqatinut nipimut atorneqartumut iluaqutaangaarnavianngilaq partiit ilaat avammut oqaaseqarnitik tamangajaasa partiimik allamik ingussinertalertassagunikkit. Sulinitsinni inerisimanerusariaqarpugut. Nukiit sumut atussanerlutigit eqqarsaatigilluartigu.

Kommunet kivitsinerusut

Kommuneni partiilersuunneq aamma piuvoq. Kommunellu kattunnerisa kingorna illoqarfikkaartumik kommunep iluani imminnut unammineq aamma annertulluni. Kommuneni qinikkatut sulineq kommunet kattunnerisa kingorna piumasaqaatitaqarnerulernikuuvoq. Kommunerujussuarni illoqarfit aggerfinni piinnarnagu sullissisoqartussaavoq, kommune ataatsimut isigalugu kommunemullu tamarmiusumut iluaqutaasussanik politikkeqarluni. Kommunenut partiinullu tamanut tamanna oqallisiginissaanut kaammattuuteqarusuppunga. Qanoq ilillluta kommuneni qinikkat sullissilluarsinnaanerat pitsanngorsaavigissavarput? Tamanna ammasumik asissuijuitsumillu oqallisigisariaqarparput.

 

Immitsinnut aamma aperisariaqarpugut: Kommunet siunissaat qanoq issava? Kommunet 18-ninngorteqqinnissaannik takorluuisoqarpa? Taamaakkunanngilaq. Kommunet aaqqissuussaanerat ullumikkut ima ippoq, qanorluunniit avitseqqittoqartigigaluarpat illoqarfeqartuassaaq aqutsisoqarfiunngittunik taakkualu aamma qanimut oqartussaaqataanikkut pitsanngorsaavigineqartariaqarput.

Ajoraluartumik ukiuni kingullerni kommunet aveqqinneqarnissaannik oqallinnerup kommunet ilaanni assersuutigalugu qanimut oqartussaaqataanerup aaqqeqqinnissaanut kinguarsaasutut oqaatigineqartariaqarpoq. Aamma tamanna pillugu immitsinnut aperisariaqarpugut: Nukivut sumut atussavagut?

Kommuneni unammilligassat imaannaanngillat. Suliassat annertuut uninngaannarnissaat akuerineqarsinnaanngilaq. Avitsinissamik oqallinneq kinguarsaatitut atornagu maannakkut iliuuseqarta. Pisariaqarpoq.

Kommunet siunissaat pillugu qinigaaffik una aalajangernissarput Naalakkersuisunut kaammattuutigeqqikkusuppara. Kommunet siunissaat qineqqusaarutitut atortuassagutsigu immitsinnut kinguarsaruusaaginnassaagut.

Nunap immikkoortuini ineriartortitsineq

Aasaq manna Qeqertarsuup tunuani piffissaq annertooq atorpara. Nunaqarfiit illoqarfiillu arlallit tikittarpakka innutaasullu amerlasuut oqaloqatigisarlugit. Qeqertarsuup tunuani takornariaqartitsinermik ineriartortitsinissamik periarfissagissaarpugut. Ilulissat takorniariarpassuarnit tikinneqartarpoq, Ilulissalli periarfissatuaanngillat. Assersuutigalugu Ilimanami maannakkorpiaq takornariaqartitsinissamut iluaqutaasussamik illunik eqqissisimatitaasunik nutarterisoqarpoq illuaqqanillu unnuiffissanik sanaartortoqarluni. Nunap immikkoortuani ineriartortitsilluarnissamik siunertalimmik eqqarsassagutta Ilimanamit kujammut takornarissat periarfissaat ilanngullugit nittarsartariaqarpavut. Ilimanamit Qasigiannguanut aasakkut pisulluni ukiukkulluunniit sisorarluni, qimusserluni qamuteralalluniluunniit angallassinissamut periarfissagissaarpoq. Periarfissarli taama ittoq atorluarniassagutsigu ineriartortitsinissaq sumiiffikkaartumik ataasiakkaartuinnarmik eqqaatigissanngilarput. Sumiiffiit ataqatigiissut ataatsimut isigineqassapput pilersaarusiornermilu ataqatigiissakkamik periusissiorneqassallutik.

Nunap immikkoortuini allani aamma taama ippoq. Nunap immikkoortukkaartumik ineriartortitsineq siuarsaqqittariaqarparput, ”illoqarfiit ineriartortitassat sisamaannaat” pijunnaarlugit. Nunatta assigiinngisitaarnera atorluartariaqarparput.

Sumiiffikkaartumik tulluussakkamik ineriartortitsineq

Aasaq aamma Ikamiuniippunga. Ikamiuni tunitsivik ammavoq ingerlalluarlunilu. Nunaqarfimmiut qujanartumik piumassuseqarluarlutik ineriartortitsipput tunitsivitsik ammatikkumallugu. Tunitsivimmi allaat piffissap ilaa sulisussaaleqisoqartarpoq ilaatigut nunaqarfimmi inissaaleqineq peqqutaasarluni. Inuit Ataqatigiinnit nunaqarfiit ilaannit tamanna ajornartorsiutaasoq siornaakkunnili maluginiarparput. Nunaqarfinni INI A/S-p illugisai tunineqarnialeraangata maanna nunaqarfimmiunuinnaq siullermik pisiarinnittussarsiortoqartarnissaa sulissutigaarput. Maannakkut illut amerlavallaartut illoqarfimmiunit akissaqarnerusunit pisiarineqartarput taamalu ilinikkut nunaqarfimmiuusut periarfissinneqanngittoortarlutik. Tamanna aaqqittariaqarpoq.

Ikamiunitut ittumik tunitsiveqarnerup ingerlalluarnissaanut allat aamma aaqqittariaqarput. Imeqarnikkummi nunaqarfiup pilersorneqarnera ukiorpassuarni nutarterneqarsimanngilaq, ukiullu ilaat tunitsivik ingerlalluaruttortoq imeeruteqqajaaneq peqqutigalugu unittariqartarsimavoq. Innuttaasut atugaannut tamanna naammaginanngilaq.

Ineriartortitsinitsinni ataqatigiissaarinerusariaqarpugut. Inuit atugaat ilisimaarillugit aaqqiisariaqarpugut. Periarfissaasut mattunnagit ineriartortitserusussuseq atorlugu ikorfartuineq ingerlalertariaqarpoq.

Savaatillit piumassusaat nukiuvoq

Nunatta kujataani savaatillit akornanni ajornartorsiutit tamakkua aamma piupput. Ukioq manna panernersuaqarpoq, ajunaarnersuartut taasarialimmik. Qujanartumik immikkut iliuuseqarnikkut nerukkaatissarseqqinnissamut maanna savaatillit periarfissinneqarput. Immikkut iliuuseqarnissaq Inuit Ataqatigiinnit aasap ingerlanerni sulissutigaarput aaqqiinerlu naalakkersuisunit toqqarneqartoq tapersersorlutigu. Oqaatiginngitsoorusunngilarali savaateqarnermut nunalerinermullu aningaasaliissutit maannamut naammanngilluinnarmata Naalakkersuisullu siulittaasuata nunalerinermut tapiissuteqartarunnaavinnissamik oqariartuuteqarnera isumaqatiginngilluinnarlugu.

Suleriaatsitigut ajortoqarpoq. Nunalerisut ineriartortitsinissaminnut ilumut periarfissinneqassappata iliuusissat erseqqinnerusariaqarput, aningaasaliissutaasullu ukioq mannatut toqqortatut uninngatiinnarnagit atorneqartariaqarlutik. Maanna panernersuaqarneranut immikkut ittumik iliuuseqarnermut allanut aningaasaliissutaasussaagaluartut aningaasat atorneqarput. Ukiuni aggersuni aningaasaliissutit atorfissaminnut atortalertariaqarput savaatillillu nutarterinissaminnut periarfissinneruneqartariaqarlutik.

Juulimi savaatillit ataatsimeersuarnerannut peqataaqqippunga. Oqaqqittariaqarpungalu; nunalerisut ilaqutariit, arnat, angutit inuusuttullu – suliaqarpusi imaannaanngilluinnartumik, nutaaliornermut siuttuuvusi nunalu tamakkerlugu ilinniarfigisinnaasatsinnik peqarpusi. Tamanna inuiaqatigiittut nukittut atortigu.

Atugarissaarneq tamatsinnut piumasaqaatitaqarpoq

Inuiaqatigiinni inuttut atukkat inunnut amerlasoorpassuarnut artornarsinnaasarput. Naligiinnginneq annertusiartorpoq. Sumiluunniit najugaqaraanni oqimaattumik nalaataqarsinnaavugut. Nuummi illoqarfinnilu annerni allani inissaaleqineq annertuvoq. Inoqarpoq silami tupernilu unnuisariaqartunik, nalunngisami arlaat sofaa iluatsinngippat. Nunaqqateqarpugut ulluinnarni aningaasaqarnikkut akissaateqarnikkullu artornarluinnartumik inissisimasunik, inoqateqarpugullu ilaquttaminni atornerluinermik naqisimaneqarnermillu ulluinnarni atugalinnik. Meeqqat amerlavallaarujussuartut eqqissiviilliortinneqarlutik peroriartortinneqarput. Inuusuttut amerlavallaarujussuartut ilinniarnermik aallartitsinngitsoortarput. Iliuuseqartoqartaraluartoq aaqqiissutissat nunatsinnut tulluarnerpaat ajoraluartumik suli nassaarisimanngilagut. Kisitsisit takusartakkatta tamanna takutippaat.

Sakkussaaleqinngikkaluarpugut. Akileraartarnermut atugarissaarnermullu isumalioqatigiissitap nalunaarutaa suli paasissutissanik amerlasuunik atorluartariqakkatsinnik imaqarpoq. Aaqqissuusseqqinissat tikkuarneqarput suliarineqartariaqarlutillu. Oqaaseq aaqqissuusseqqinneq immaqa inuiaqatigiinni tusaakatanneqaraluarpoq, taamaassimappallu paasilluarsinnaavara. Tamattami paaseqatigiinnerpugut aaqqissuusseqqinneq sooq pisariaqarnersoq qanorlu ittuunersoq?

Pissakinnernik illersuissaagut

Inuit Ataqatigiit tunngaviulluinnartipparput inuiaqatigiittut atukkatta kivitseqatigiiffigineqarnissaat.

Atugarissaarneq ullumikkut ilisimasarput atugarpullu, akeqanngittumik atuartitaaneq, akeqanngittumik nakorsiarsinnaaneq peqqissarneqarsinnaanerlu, utoqqalinersiaqarneq, pisortanit assigiinngitsunik ikiorsiissuteqarsinnaaneq attatissagutsigit iliuuseqartariaqarpugut. Aaqqissuusseqqinnissat tassunga tunngapput. Aaqqissuusseqqinnerit pineqartut akissaaruffiginnginnissaannut aqqutissaapput, suliassalli aggersut pinngitsooratik inunnik eqqugaqartussaapput. Politikerit maani inersuarmiittugut suliassarput tassaavoq pingaarnersiuinermi kikkut qanoq illersussanerlutigit kikkullu qanoq aallerfigissanerlutigit aalajangiiffigissallugu.

Taamaammat Inuit Ataqatigiinnit oqaatigiuartagarput tunngavigisarpullu tassaavoq, aningaasanik sipaarniarnerni puigorneqanngisaannassaaq aningaasat sipaarutaasut inummik eqquisussaammata. Sipaarniarnitsinni aaqqissuusseqqinniarnitsinnilu suliassarput tassaavoq artorsarnerpaanik eqquinaveersaarnissaq illersuinissarlu.

Naalakkersuisut maanna aaqqissuusseqqinnissat atugarissaarnermut tunngasut marluk saqqummiuppaat; siusinaartumik soraarnermusiaqarnermut tunngasoq utoqqalinersiaqarnermullu tunngasoq. Inuit Ataqatigiinnit isumaqataavugut pineqartuni aaqqissuusseqqittoqartariaqarmat. Erseqqissumilli aamma oqaatigerusuppara aaqqissuusseqqinnerit taakkua marluk aningaasaqarnitsinnik aaqqiinissamut innuttaasullu atugaannik aaqqiinissuteqarnissamut naammattussaanngimmata.

Killormut ingerlavugut

Aaqqissuusseqqinnissat ineqarnermut akileraartarnermullu tunngasut aamma pisariaqavipput Naalakkersuisullu taakkua pillugit isumaqatiginninniartitsinissamut qaaqqusinissaannut utaqqiinnarpugut.

Maannakkut suleriaaseq atorneqartoq killormoortutut oqaatigineqartariaqarpoq. Utoqqaat siusinaarlutillu soraanermusiallit aallerfigeqqaarneqarnialerput allat pisinnaanerusut aallerfiginagit. Nukingernartumik inissisimavugut. Ataatsimoorluta tamanna mumisinniartariaqarparput.

Aaqqissuusseqqinnerit pilersut ajunngitsunik aamma imaqarput. Assersuutigalugu utoqqalinersiallit pitsaanerusumik atugaqalernissaat siunertaavoq, ilarpassuilu ajunnginnerusumik atugaqalissapput. Maannakkulli atukkaminnik annerusumik pitsaanerusumik atugaqalertussaanngittut tassaapput utoqqaat kisimiittut, taakkualu artorsaateqarnerpaajusaraluarlutik. Taamaammat immitsinnut aperisariaqarpugut allatut iliornikkut oqimaaqatigiissagaanerusumik aaqqiisinnaannginnerluta.

Aaqqissuusseqqinnerit pillugit suliaq aallartittariaqarpoq aammali eqqarsaatigilluagaasariaqarpoq. Taamaammat erseqqissumik Naalakkersuisunut oqassisaagut; Issiaqatigiilluta eqqartueqatigiitta. Pisariaqarpoq.

 

 

Utoqqaat inuiaqatigiinnut pingaaruteqarput

Ukiuni qulikkaani qaangiuttuni meeqqat inunngortartut ikilisimapput, taamaammallu ukiut arlaqanngittut qaangiuppata innuttaasut pilersuisussat ikilerujussuarsimassallutik. Utoqqaat amerlinissaat atorluarniartariaqarparput qanorlu inuiaqatitsinnut sunniuteqassanersoq ilisimaarisariaqarlutigu.

Utoqqalinersiaqarneq pillugit aaqqissuusseqqinnissat Inuit Ataqatigiinnit isumaqatiginninniaqataaffigerusuppavut. Ilisimaarivarput politikkikkut aalajangigassat imaannaanngitsuummata aaqqiissutissallu inunnut ataasiakkaanut sunniutissaat assigiinngiiaartussaammata. Utoqqaat namminneq isumaat tusassallugu pingaaruteqarpoq Naalakkersuisunullu kaammattuutigissavarput aaqqissuusseqqinnissat pillugit utoqqaat peqatigiiffii toqqaannartumik oqaloqatigineqarnissaat.

Utoqqaat inuiaqatigiittut pisuussutitut isigissavagut utoqqaalli aamma nalaattagaat annertunerusumik inuiaqatigiittut ilisimasaqarfigisariaqarpavut. Assersuutigalugu ukiuni makkunani puigortunngortut amerlilereerput, allaat utoqqaat illuini ilaanni puigortunngorsimasut puigortunngorsimanngittunit amerlanerulersimallutik. Tamanna sullissisunut annertuumik unammillernartuuvoq. Inuiaqatigiittut utoqqaat isumassorluarnerusinnaanissaannut piareersarnerusariaqarpugut. Tamanna peqqinnissaqarfitsinni utoqqarnillu isumaginnittoqarfitsinni pissaaq.

Naleqartitatigut sukarsuit sisamat

Inuussutissarsiornikkut sukarsuit sisamat ukiuni maanna qulikkaanngortuni eqqartortuartarpavut. Inuussutissarsiornikkulli nunarput siuariarnerussappat inuiaqatigiittut naleqartitatigut sukarsuavut suunissaannik aamma eqqartuisariaqarpugut. Inuit Ataqatigiinnit inuiaqatigiinni nukittuuni naleqartitatitatigut sukarsuit sisamat ukuunasoraagut:

  • Isumaginninneq – inuttut atukkatigut inuiaqatigiinni naligiinnerusumik atugaqalersitsisoq
  • Ilinniarumaneq – meeraanermit ilinniarnissamut kajumissuseqarneq inersimasutullu pikkorissarumaneq
  • Oqartussaaqataaneq – najukkani nunalu tamakkerlugu demokratii nukittooq, nunatsinnillu aqutseriaaseq peqataatitsisoq ammasumillu ingerlatsitsiffiusoq
  • Kivitseqatigiinneq – inuiaqatigiittut peqatigiiffiusoq

 

Nunarput aningaasameertillugu inuiaqatigiinni inuit atugarliornerpaat tassaapput kivitseqatigiiffiusariaqartut. Naligiinnginneq annertusiartortiinnarlugu pisinnaareersut kisiisa siuarsaraanni inuit katataasut amerlavallaalissapput. Ullumikkut inuiaqatigiinni atukkatigut naligiinnginneq annertooq piuvoq, Naalakkersuinikkullu iliuuseqarniarnerit annikippallaarlutik. Maanna piffissanngorpoq isumaginninneq inuiaqatigiittut sukarsuanngortissallugu. Isumaginninnissinnaanerpummi sukarsuartut inissisimanngippat inuiaqatigiit nukittuut napatinneqarsinnaanngillat.

Ilinniartitaaneq ukiorpassuarni siuarsarparput, aamma nikeriartarpugut. Sulili inuusuttortatta akornanni ilinniarnissaminnut kajumissuseqanngittut amerlavallaarujussuarput. Ilinniarusussuseqarneq pilersittariaqararput, meeqqat nutaanik paasisaqarusuttut iliuuseqarusussuseqartullu amerliniassammata. Ilaqutariinni angajoqqaajusut, aanaakkut aataakkut, inuiaqatigiinnilu inersimasuusugut tamatta akisussaaffeqarpugut. Meerartavut ikorfartorlugit pisariaqartitsigaangatalu ikiorlugit ilinniarusussusermik tunissavagut. Ilinniarusussuseqanngikkutta inuiaqatigiittut napasinnaanngilagut. Sukarsuit aappaattut ilinniarusussuseqarneq atorusupparput.

Tamatta nalunngilarput oqartussaaqataanermit mattussaaneq piumassuseerunnermik kinguneqarsinnaasoq. Kommunet kattunnerisa kingorna najukkani oqartussaaqataaneq minnerulerpoq naalakkersuinikkullu matoqqasumik ingerlatsisoqaraangat oqartussaaqataanerput annikillisarpoq. Oqartussaaqataanikkut akisussaaqataaneq aamma nukittortarpoq, inuiaqatigiinnillu ingerlatseqatigiinneq pinngortarluni. Oqartussaaqataaneq sukarsuit pingajorissavaat.

Kivitseqatigiinnikkut ersoqatigiinnerput pilersissavarput. Inuiaqatigiit annertuumik naligiinngiffiusut kivitseqatigiinnikkut aatsaat naligiinnerulersinneqarsinnaapput. Innuttaqativut atugarliortut atugarliornernermit atugarissaarnermut ikaarsaartissagutsigit kivitsisinnaasuusugut kivitsinerusariaqarpugut. Inuiaqatigiit siuariartortut pissarissaartut kisermaatissanngilaat. Siuariartorneq tamanoortuussaaq. Innuttaqativut atugarliortut isumassorlugit kivitseqatigiinnikkut kivitseqataalersissavagut. Kivitseqatigiinneq allap suliassarinngilaa, illinuna uangalu suliassarput.

Iliuuseqannginneq aamma isummerneruvoq illillu uangalu isummertariaqalerpugut inuiaqatigiit qanoq ittut pilersikkumanerlutigit. Inuit Ataqatigiit naleqartitatigut sukarsuit sisamat Nunatsinnut toqqammavissatut isigisatut saqqummiussavut oqallisigineqarluarnissaat kissaatigaarput, oqallinnissamullu tikilluaqqusivugut.

Inuusuttut isumaat naleqarput

Inuit Ataqatigiit erseqqissunik takorluugaqarlutalu anguniagaqarpugut. Naleqartitat sisamat taakkartukkavut meerartatsinnut inuusuttortatsinnullu ingerlateqqitassaraavut. Taakkuuppummi ingerlatitsussaasut piviusunngortitsisussaasullu. Meeqqat inuusuttullu aamma nunaminni pissutsinut naliliisinnaapput. Nunatsinni meeqqat 15-nik ukioqalernissami tungaanut meeqqat atugarfiini tunngaviusumik ilinniartittarpavut. Inuusuttuaraq meeqqat atuarfiannit naammassisoq inuiaqatigiit pillugit tunngaviusumik ilisimasassani meeqqat atuarfianni ilikkareersimasussaavai. Meeqqat atuarfiannit inuusuttortavut naammassigaangata sumut tamaanga siaruartarput, ilai assassornermik ilinniagaqalerlutik, ilai ilinniarnertuunngorniarlutik, ilai ajoraluartumik suliffissaaleqinermut ingerlasarlutik. Meeqqat atuarfiannik naammassinninnermi piffissami tassanerpiaq inuusuttuarartavut naligiinnerpaamik assigiinnerpaamillu ilinniartitaanikkut tunngaveqartarput.

Piffissami tassanerpiaq, 16-nik ukioqalernerup nalaani, innuusuttortavut inersimasunngornissaminnut aqqut suna atussanerlugu aalajangertarpaat inuunertillu qanoq atussanerlugu aamma namminneq aalajangertussanngortarlutik. Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut 16-nit 18-nut ukiullit inuiaqatigiit qanoq ittut sanarfeqataaffigissanerlugit aalajangeeqataasinnaanissaminnut oqartussaaqataanissaminnullu piareersimasut. Taamaammat siunnersuutigaarput qinersisinnaatitaaneq 18-liisimanermit 16-liisimanermut appassasoq.

Inuusuttortavut atorfissaqartippavut, taakkuuppummi inuiaqatititsinnik nangitsisussat. Taakkussapput aamma inuiaqatigiit qanoq ittuunissaannik aalajangeeqataanissaminnut periarfissinneqartussat.

Siunnersuuterput pillugu oqallinnissamut qilanaarpugut. Neriuppugut oqallinneq ammasumik ataqqeqatigiinnermillu tunngavilimmik ingerlajumaartoq.

Kultuuri imartuneq

Inuiaqatigiit nukittuut inunnik nukittuunik ingerlanneqarput. Naalakkersuinikkuinnaanngitsoq. Aamma inuussutissarsiornikkut, isumaginninnikkut, peqqinnissaqarfimmi, atuarfinni, inuiaqatigiinni sumi tamaani inuit nukittuut atorfissaqartippavut. Inuk anersaakkut nukittusoq, isummersoqataasinnaasoq, inoqatiminik ataqqinnittoq, assigiinngisitaarnermillu inissaqartitsisoq sanilera qiviarukku takussavara. Inuiaqatuigiittut pisuujuneq aningaasaqarnermuinnaq tunnganngilaq.

Kultuurikkut imartuneq atornerulertigu pisuussutivullu anersaakkut pisuussutaasut inuiaqatigiinnut naleqarnerat isiginiarnerulertigu. Immitsinnut eqqartueriaatsimut inooriaatsimullu aamma tunngavoq.

Naalakkersuisut siulittaasuata oqalugiaatimini oqaatigaa namminersulivinnissaq naleqartitat akigalugit anguneqassanngittoq. Naleqartitatsinnik eqqartuinerusariaqarpugut Naalakkersuisullu siulittaasuat isumaqatigaara oqarmat meeqqatsinnik perorsaanitsinni naleqartitat suut ingerlateqqikkusunnerlutigit eqqarsaatigilluartariaqaripput.

Nunatsinni naleqartitat nunarsuarmioqatigiittut aamma naleqartitaapput

Nunatsinni naleqartitavut inuttut naleqartitatsinnut atalluinnarput. Inunnik isiginnittariaaseq, nunaqqatinik isiginnittariaaseq, nunarsuarmioqatinik isiginnittariaaseq.

Inuit Ataqatigiit nalunngilarput naleqartitatigut partiinit allanit allaanerulaartumik eqqartuisaratta. Uraani assersuutigilara. Inuit Ataqatigiit uraanisiornissaq akerleraarput. Isumaqarpugut Naalakkersuisut maannakkut uraanisiornissamik suliaqarnerat innuttaasut qulaatiinnarlugit ingerlanneqartoq. Naleqartitanut tamanna aamma tunngavoq.

Nunatsinni naleqartitat salliutikkutsigit avatangiisivut inuiattullu akisussaaqataanerput uagut qitiutipparput. Nunarsuarmioqatigiit akornanni naleqartitat eqqarsaatigissagutsigit nunarsuarmioqataasutut aamma akisussaaffimmik tigumminnittut imminut isigivugut, ulorianartunik qinngornertalinnik nunarsuarmioqatigiit akornanni naammattumik pigineqareersumik annertuumillu inunnut avatangiisinullu ajoqusiisinnaasumik nunatsinnit avammut tunisassiortitserusunngilagut. Uraani pillugu oqallinnermi naleqartitat suut tunngavigalugit isummertoqarnissaa pillugu oqallinneq amigartutut isigaarput. Aningaasaq piinnarlugu naleqartitavut aamma tunussanngilagut.

Tullernik qanittumiippat ungasissumiippalluunniit asannissinnaavutit

Inuit Ataqatigiit aamma ilisimaarivarput nunarsuarmioqatitta akornanni sorsunnermit qimaasorpassuit ikiorserumallugit aningaasatatigut tapiinikkut isumassornissaannut akuunissatsinnik siunnersuuterput allanit allatut isumaqarfigineqartoq. Ilami allaat siunnersuuteqarluta Naalakkersuisut siulittaasuannut allakkiavut akineqanngillat. Uatsinnut taama siunnersuuteqarneq naleqartitanut aamma tunngavoq. Inuttut tullimut asanninneq, inunnik suminngaanneeraluarpataluunniit naleqartitsineq, inuttut ungasissumiikkaluaraanniluunniit ajunaarnersuaqartillugu kivitseqataaneq pineqartoq isumaqarpugut.

Neriuppugut oqallinneq pisimasoq meerartatsinnut inuusuttortatsinnullu tullimik asannissinnaanermik inoqatinillu ammip qalipaataa upperisarluunniit apeqqutaatinnagu ataqqinnissinnaanermik takutitsisimassalluta. Naleqartitammi taakkua aamma ingerlateqqikkusoqaavut.

Isumaqarpugut nunaqqatsinnik isumaginninnerput pingaartitsinerpullu nunaqqatiginngisatsinnik ikiuijumanerup minnerulersissanngikkaa. Akerliatigut isumaqarpugut inuiattut nunarsuarmiooqataasutut imminut mattutiinnarnata ikiuisinnaassusermik takutitsineq uatsinnut ajunngittumik naleqartitatut aamma uterumaarsinnaagaluartoq, uatsinnut minnerunngitsumillu kinguaassatsinnut. Neriuppugut partiit allat oqalliseqataasimasusilu tamassi paatsuinasi siunertaq paasillugu ersoqatigiinnerup tungaanut alloriarnissamut peqatigiumaaritsigut. Neriuppunga Naalakkersusiut siulittaasuata pineqartoq pillugu saaffiginnissutiga akiumaaraa.

Tamatta peqataasa

Asasakka nunaqqatit

Ullumikkut oqallinnerput nikeriarfiusariaqarpoq. Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni suliassavut suliassaqarfinni tamani pingaartitaraavut. Maanga sassarpugut kivitseqataajumalluta, nunaqqativut inuiaqatigiillu sullikkumallugit, takorluugaqarnikkullu iliuuseqarnikkullu anguniagaqarumalluta. Imartuunik oqallittarnissavut qilanaaraagut. Imartuunik sunniuteqartussanillu aaqqiissutissanik iliuusissanillu nassaartarnissavut qitiutippavut. Partiilersuunnerit tunulliukkusuppavut inuttullu inuiaqatigiinnik sullissisutut siuttuunissamullu qinigaasutut aqqutissiuusseqataanissarput qitiutipparput.

Suleqatiserinnippugut, maani inersuarmi ilaasortaqatitsinnik Naalakkersuisunillu, inuiaqatigiinnilu najukkani tamani innuttaasunik. Ataatsimoorluta ingerlariaqqitta. Tamatta peqataasa.

Sara Olsvig
Siulittaasoq
Inuit Ataqatigiit