Inuit Ataqatigiit

Qineqqusaarut

Inuiaat toqqissisimasut

Inuiaat nukittuut

Aallaqqaasiut

Illit nunatsinni pisuussutit pingaarnersaralutillu naleqarnersaraatsit. Sulinitsinni illit siunissat pitsaanerusoq kinguaannullu neriuummik peqarfiusoq peqatigalutit pilersikkusupparput.

Naalakkersuinikkut sulinitsinni inuttut inuunerput paasisimallugu aaqqiissutissarsiorfiusumik ingerlatsineq toqqarparput.

Illit peqatigalugit inuiattut inooqatigiinnitsinni immitsinnut tapersersoqatigiinnerullutalu ersoqatigiinnerunissarput suliarissavarput.

Inuit tamarmik piginnaaneqarput. Nunamik aqutsinermi aamma taamaappoq – namminiilivinnissatsinnut inuiattut nukuttuffivut inerisarlugit sanngiiffiginerusavullu pitsanngorsarlugit ingerlaqatigerusuppatsigit.

Assigiinngisitaarneq nukittoqutigalugu eriagalugulu – suleqatigiissinnaanerlu pingaartillugu -naammassisaqarsinnaalluta inerititaqarsinnaallutalu sullisissavatsigit.

Tunngaviit sulissutigisavut tamarmik nunatta namminiilivinnissaanut aqqutissiuisuupput. Inuiattut toqqissisimalluta naligiissumillu ataqqinnittumik oqaloqatigineqarsinnaalluta upperaarput- aamma naalagaaffeqatigiinerup iluani sulissutigisani tamani.

Upperaatsigit inuttut inuunerit pillugu akisussaaffimmik tigusisutit, siunissamut inuiaqatigiinnullu tunniussassaqartutit nunattalu namminiilivinnissaa angutserlugu inooqatigiinnikkut naalakkersuinikkullu imminut napatinnerulernissatsinnut nukissaqartutit. Illit uangalu immitsinnut pisariaqartippugut innuttaasut toqqissisimasut inuiaallu nukittuut piujuartissallugit.

 

Toqqissisimaneruniarluta

Folketingimi sulinitsinni inatsisit atortinneqarnerinut eqqartuussiveqarnermullu tunngatillugit suliavut pisarnitsitut angusaqarfiginiarlugit nangissavagut. Toqqissisimaneq inuunitsinni nukissamik tunisisarpoq.

Sulinutit makku qinersivimmi tullermi suliarissavagut:

  • Inuiaqatigiinni toqqissisimatitseqataasut – politiit – akissarsiaasa danskillu politiivisa akissarsiaasa nikingajunnaarnissaat anguniarlugu qiningaaffimmi tullermi sulissaagut. Naalagaaffeqatigiinnerup iluani assigiinngisitsineq, nunasiaataasimanerup nassataa, naalakkersuinikkut akiorneqassaaq.
  • Nunatsinni eqqartuussivinni suliat arriisaarunneqarpallaarnerat pingaartumik eqqugaasunut toqqissisimannginnermik pilersitsisarpoq. Tamanna akuersaaginnarnagu eqqartuussiveqarnikkut suliat pitsaassuseqartumik utaqqiffiorujussuanngitsumillu suliarineqartalernissaat anguniarlugu Naalakkersuisuvut peqatigalugit danskit naalakkersuisuinut piumasaqassaagut. Siunnersuutigaarput Qaasuitsup eqqartuussiveqarfiani kredsdommerit marlunngussasut.
  • Kinguaassiuutitigut kannguttaatsuliorsimasunik pinngitsaaliisimasunillu pineqaatissiisarnerit sakkortusinissaannik Inatsisartut suliakkiissutigisaat Naalakkersuisut peqatigalugit Folketingimi tapersersuilluta suleqataassaagut. Pineqaatissinneqarsimasunik katsorsaasarnissamik naalagaaffiup pisussaaffimminik naammassinninnissaa Folketingimi sulissutigissavarput.
  • Meqqaat inuunerminni ingerlariaqqinnissamut aqqutissiorneqarnissaat inatsisitigullu illersungaanissaat naalagaaffiup pisussaaffigaa. Meeqqat kinguaassiuutitigut kannguttaatsuliorfigineqarlutik pinngitsaalisaasimasut katsorsarneqarfissaannik illunik kommunini tamani peqalernissaa anguniarlugu – Inatsisartut Naalakkersuisullu suleqatigalugit – danskit aningaasaqarnermut inatsisaat aqqutigalugu ukiut tamaasa aningaasaliisoqartarnissaa sulissutigissavarput.
  • Inoqarfinni mikinerusuni kommunefogedit tiimimut akissarsiaasa qiningaaffimmi matumani qaffanneqarnissaat sulissutigissavarput. Sumiiffinnilu inoqarfinni minnerusuni annerni kommunefogedeqarfinnik sanaartornissaq sulissutigissavarput.
  • Kangaatsiami politeeqarfeqalernissaa sulissutigissavarput. Innuttaasut toqqissisimanissaat anguneqassaaq.

 

Peqqinnissaqarfik nukittorsarlugu

Peqqinnissaqarfimmit ikiorserneqarneq toqqissisimatitsisarpoq. Peqqinnissaqarfik nunatta oqartussaaffigaa, nukittorsarnissaanulli nukivut tamaasa atorlugit suleqatissarsiortariaqarpugut.

Nunarsuarmi nakorsaqarniarnikkut unammillernartumiinnerput nassuerutigalugu Naalakkersuisuvut peqatigalugit Folketingimi suleqatiserinnissaagut. Peqqinnissaqarfipput nukittorsarniarlugu makku suliniutigerusuppavut:

  • Nunatsinni kræftimik nappaatillit siusissukkut paasineqarneq ajornerat pissutaalluni nunanut avannarlernut naleqqullutik kræftimik toqqusartut marloriaammik amerlanerupput. Kræftimik nappaatilinnut iliuusissat pillugit Inatsisartut Naalakkersuisullu suleqatigalugit danskit naalakkersuisui suleqatiserineqasapput, immikkullu aningaasaliisoqarnissaa siunertaralugu Folketingimi sulissaagut.
  • Nunatsinni nappaatit katsorsarneqarsinnaanngitsut pillugit Naalakkersuisut peqatigalugit danskit naalakkersuisuinut saaffiginnissaagut. Aaqqiissutissarsioqatigiinneq anguniarlugu Folketingimi sulissaagut.
  • Kalaallit Danmarkimut peqqissariartut napparsimmavimmi sumi nakorsarneqarusunnerminnik toqqaasinnaalernissaat sulissutigissavarput, taamaalilluta Danmarkimi qanigisaqartut qanigisaminnut qanittumi katsorsartissinnaalernissaat periarfississagatsigu.
  • Peqqissartut angerlarsimaffiannik Aalborgimi pilersitsineq Inatsisartut Naalakkersuisullu suleqatigalugit anguniassavarput. Aalborgimi peqqissartunut angerlarsimaffik kræftimik nappaatillit piartornerminni eqqissillutik uninngavigisinnaasaannik, hospicemik, immikkkoortoqarsinnaavoq.

 

Ilinniagaqarneq – inuiattut allissutissarput

Inuttut pisuussutit piginnaasaniipput, inuiattut namminiilernissatsinnut aalajangiisuusut. Folketingimi ilinniartitaanerup tungaatigut suleqataaffigisinnaasavut pisussaaffittut isigigalugit suleqataaffigissavagut. Inatsisartut Naalakkersuisullu suleqatigalugit ilinniartitaanikkut suliniutigiumasavut makkuupput:

  • Københavnimi ilinnialerlaat najugaqarfissaannik pilersitsineq. Ilinniartut ineqarniarnerannut tunngatillugu kaalallit illuisa siunnersuisarnerat pitsaanerusariaqarpoq, peqatigisaanillu Danmarkimi ilinniartuuneq pillugu inoqatinut attaveqarfinni paasissutissat annertusarneqarsinnaapput.
  • Naalagaaffiup pisortatigut sullissinerani kalaallisut oqaaseqarneq pitsaaqutitut isigineqassaaq, kalaallisut oqaatsivut ilinniagaqarnermi aporfiussanngillat. Politiinngorniarnermi isertitsivinnilu sulisuunissamut ilinniarnermi kiisalu upalungaarsimanermut ilinniarfiulersussami kalaallisut oqaasillit ilinniagaqalersinnaanerat aqqutissiuutissavarput.
  • Naalagaaffiup nunatut inatsisilerinikkut siuariartornissarput pisussaaffigaa. Nunatsinni inatsisilerituunngorniarluni kandidatinngorniarsinnaalernissaq Inatsisartut Nalaakkersuisullu peqatigalugit Folketingimi sulissutigissavarput.

 

Nunarsuarmioqataavugut – uagut pineqartilluta peqataasassaagut

Inuiaat namminiussuseqartut allat assigalugit inuiannik allanik suleqateqarnitta nunarsuarmioqataasutut akisussaffeqarnerput minnerulersinngilaa. Nunarsuatsinni ulluni makkunani nalorninartorsiorfimmi inuiannik nunanillu allanik suleqateqarneq qanoq pisariaqartigisoq takuarput. Inuiassuit toqqissisimaneruniarlutik suleqatigiillutik iliuuseqarnerat nunatta peqataaffigaa. Nunatsinni Nalaakkersuisut nunanut allanut, sillimanianermut illersornissamullu partiinut amerlasuunut isumaqatigiissutigiumaagaat toqqammavigalugit Folketingimi sulissaagut.

Folketingimi makku anguniassavagut:

  • Danskit illersornissaq pillugu partiinut amerlasuunut isumaqatigiissutissaanni nunatta soqutigisai ilaatinniarlugit Naalakkersuisut suleqatigalugit Folketingimi sulissaagut. Folketingimut ilaasortat aaqqissuussaasumik Naalakkersuisunit ilisimatinneqartarnissaat matumani pingaaruteqarpoq, nunarput pillugu suleqatigiinnerunikkut illersoqatigiissinnaanerput pisussaaffittut isigigatsigu.
  • Oqartussaaffiit suli nunatsinniilinngitsut nunatsinni pilersinneqarnissaannut Folketingimi suleqataassaagut. Folketingimi ilaasortat pisinnaatitaaffiisa iluanni nunatsinnut iluaqutaanerpaasumik angusaqarnissaq siunertaralugu Naalakkersuisut suleqatiserivagut.
  • Issisttup sakkulersorfiunnginnissaanik erseqqissaajuarnissarput Issittumilu inuiaat namminneerlutik ineriartornissaminnik pisinnatitaaffeqarnerisa suliani tamani Issittumut tunngassuteqartuni erseqqissaaqataaneq pisussaaffigaarput.
  • Pinartumik pisoqartillugu naalagaaffeqatit naligisutut, ataqqinnittumik ataatsikkoortumillu paasissutissinneqartassapput. Attaveqaqatigiinneq nukittorsarniarlugu danskit, kalaallit Savalimmiormiullu naalakkersuisuisa ataatsimiititaliaq, kontaktudvalgi, pilersippaat. Kontaktudvalgip ingerlaannarnissaanik danskinut piumasaqassaagut.
  • Folketingip Inatsisartullu Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaata suleqatigeeriaasiat nutarterneqartariaqarpoq. Nunanut allanut sillimaniarnermullu kiisalu illersornissamut tunngasuni, Inatsisartut tamatigut, danskit Folketingianni nunanut allanut illersornissamullu ataatsimiititaliaata ilisimatinneqartarnera assigalugu, Inatsisartut ilisimatinneqartarnissaannik danskit naalakkersusuinut piumasaqaateqassaagut.
  • Silap pissusiata allanngoriartornerata kinguneri, ilaatigut inuiaqatigiinnut ajunaarnersuarmik kinguneqartut, iliuuseqarfigissallugit nunatta kisimi akisussaaffissanngilai. Nunanik allanik suleqateqarnikkut – aamma danskit oqartussaasuinik – silap pissusiata allanngoriartornerata inuiaqatigiinnik eqquisarneranut iliuuseqarnissaq pisussaaffittut isigalgu aningaasatigut tapiissuteqartarnissaa suliarissavarput.
  • Nunatsinni digitalimik sillimaniarnerup annertusarneqarnissaa anguniarlugu – Naalakkersuisut suleqatigalugit, nunatsinni sillimaniarnikkut suliniutit aningaasaliiffigineqarnissaat Folketingimi aningaasanut inatsisip isumaqatiginniniutigineqarnerani anguniassavarput.

Danmarkimi naalakkersuisunut piumasaqaatit qulit

Atugarissaarneq

Meeqqanik kinguaassiuutitigut atornerluisarneq suli akiussavarput, tassunga ilanngullugit meeqqat illoqalissaaq – 70 mio.kr.

Atugarissaarneq

Ukioq siulleq ilinniartunut Københavnimi ilinniartut inaat – 11 mio. kr.

Atugarissaarneq

Napparsimavimmik nammineq toqqaasinnaaneq kræftimillu katsorsaanerit assigiinngitsut, tassunga ilanngullugu Jyllandimi napparsimasut illuat qanigisanilu paarineqarneq – ukiumut 35 mio.kr.

 

Atugarissaarneq

Sullivinnik nakkutilliisoqarfiup ataani nakkutilliinermut immikkoortoq nutaaq, qaammarsaaneq nunalu tamakkerlugu sullivinni avatangiisinik misissuineq – 2 mio. kr.

Atugarissaarneq

Kangaatsiami politeeqarfimmik pilersitsineq

Naligiinneq

Politiit naligiimmik suliaqarneranni naligiimmik akissarsiaqarneq – ukiumut 12-15 mio.kr.

Naliigiinnik

Piffissap ingerlanerani misissuineq naammassineqassaaq, tassunga ilanngullugit utoqqatserneq taarsiissuteqarnerlu

Inussutissarsiorneq

Najukkani attaveqaasersuutinik annertusaanikkut takornariaqarnermik ineriartortitsineq – 10 mio. kr. 

Nunanut allanut sillimarniarnermullu politikki

Silaannarmik annertunerusumik nakkutiginninneq, qaraasiakkut isumannaatsuunermik sungiusarnerat pikkorissarnerillu ilisimatusarnerlu

 

Nunanut allanut sillimarniarnermullu politikki

Teknologinik Kalaallit Nunanni atuinissamik piumasaqaateqarneeq – nuna tamakkerlungu  interneti

Qineqqusaarut

Qineqqusaartut

Tusagassiutinut nalunaarutit

Paasissutissat

Scroll to Top