Mette Jensen

Aaja Chemnitz Larsen Folkemødemi peqataavoq

Aaja Chemnitz Larsen Folkemødemi ulluni ukunani peqataalluni ulapileruttorpoq, oqallinnerillu nalitoqisut, oqaloqatigiinnerit inunnillu pissanganartunik kattuffinnillu ataatsimeeqateqarnerit pipput. Aaja oqallinnernut pingaarutilinnut ilanngussaqarsinnaanini qujamasuutigivara, pingaartumik Kalaallit Nunaat ajornartorsiutillu annertuut pineqartillugit, soorlu silaannaap allanngoriartorneranut tunngasut, inuit atugaannut tunngasut, illersornissamut nunallu tamalaat akornanni attavigisanut ullumikkut sammineqarnerusunut tunngasut. Oqallinnerit pingaarutillit peqataaffigissavai, uagullu pineqartilluta mininneqartassanngitsugut piumasariuarlugu!

Peqqissutsimullu Naalakkersuisoq Mimi Karlsen New Yorkimi COSP15 peqataavoq

Meeqqanut, Inuusuttunut, Ilaqutariinnut Peqqissutsimullu Naalakkersuisoq Mimi Karlsen sapaatip akunnerani uani New Yorkimi COSP15 ingerlanneqartussami peqataassaaq. Matumani erseqqissaatigaa inuit innarluutillit sulisartutut inuuneqarnissaannut pitsaanerusumik periarfissaqarsinnaanissaat inuiaqatigiinnilu naligiillutik inuuneqarnissaat. Uani sapaatip akunnerani Mimi Karlsen COSP15-imi (15th Conference of States Parties to the Convention on the Rights of Persons with Disabilities) oqalugiarpoq, tassani Inuit Innarluutillit Pisinnaatitaaffii pillugit NP Isumaqatigiissutaannik …

Peqqissutsimullu Naalakkersuisoq Mimi Karlsen New Yorkimi COSP15 peqataavoq Read More »

Múte B. Egede Nunamik aqutsilluartutut nersornaasigaasoq.

Pingasunngormat Naalakkersuisut siulittaasuat Múte B. Egede aqutsilluartutut Washington DC nunarsuarmi pitsanngorsaaniarluni suliniutai pillugit ataqqinaataasumik nersornaaserneqarpoq. Wilson Centeri tunngavilersuivoq: Kalaallit Nunaanni avatangiisit eqqarsaatigalugit naapertuilluartuunissamik kalaallillu inuiaqatigiit eqqarsaatigalugit ukkatarinnillutit aqutsinivit takutippaa nersornaaserneqarnissat tutsuiginartuusoq.

Nalunaaquttap aalajangersarneqarnerata akisussaaffigilerlugu tiguneqarnissaa

Ullumikkut Naalakkersuisut Siulittaasuat Múte B. Egede aammalu Angallannermut Ministeri Trine Bramsen atsioqatigiipput Nunatsinni nalunaaquttap aalajangersinnaanerata akisussaaffigilernissaa pillugu. Tassa isumaqarpoq, nalunaaquttamut malitassat aammalu nunarsuarmi nalunaaquttap ingerlaqatigiiffii pillugit, qanoq aaqqiisoqassanersoq nunarput aalajagiisinnaalissasoq. 1989-imi inatsisiliortoqarmat aasaanerani nalunaaquttamik atuutsitsilernissaq eqqunneqarpoq, kisiat nalunaaquttamut malitassat aammalu nunarsuarmi nalunaaquttap ingerlaqatigiinnerannut tunngasut akisussaaffigilerneqarnikuunngillat. Pilersaarutit malillugit Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinnissaannut inatsisissamik siunnersuuteqartoqassaaq nalunaaquttap aalajangersarneqarnissaanut.

Erngup nukinganik nukissiorfiit annertusineqarpata, Kalaallit Nunaanni innaallagissamik atuinerup 90 procentia matussusissavarput.

Kalistat Lund isumaqarpoq, Kalaallit Nunaata peqataalernera pissusissamisoortoq. – Erngup nukinganik nukissiorfiit annertusineqarpata, Kalaallit Nunaanni innaallagissamik atuinerup 90 procentia matussusissavarput. Sulili ingerlaqqissinnaavugut nukimmillu piujuartitsisumik orsussamillu atuiffiunngitsumik avammut tunisaqarsinnaalerluta. – Taamaaliussaagut meeqqavut ernguttavullu pillugit. Piginnaasaqartoq aamma pisussaaffeqarpoq, taamaammat Kalaallit Nunaat nunarsuarmi nukissiorfiit orsussamik atuiffiusut atorunnaariartorneqarnerannut ikiuutissaaq, Kalistat Lund.

Mûte danskit ministeriunerat Mette Frederiksen, Marienborgimi naapisimaarpaa

Ataasinngornerup unnukkuani, Mûte danskit ministeriunerat Mette Frederiksen, Marienborgimi naapisimaarpaa. Qulequttat pingaarutillit eqqartorneqarput. Ilaatigut qaqinneqarput pisariaqarluinnartoq, nunasiaataanerup nalaani pisimasut arlallit qulaajaavigineqartariaqarnerat. Taassumalu saniatigut nunarsuarmi najummatsisimanartumik sillimaniarnikkut killiffik, minnerunngitsumillu silap pissusaata allanngoriartorneranut tunngasut aamma eqqartorneqarlutik.  

Asasagut ataqqinartut piniartut aalisartullu ullorsiornissinni uummatitsinnik pisumik pilluaritsi.

Pinngitsoorusunngilangulli ullumikkut nunatsinni piniarnikkut pissutsinut nutaaliaasumut, ilaatigullu ilungersunarsinnaasartunut ineriartorfigiumasatsinnullu nuliatut aappatullu piniartunut anersaakkullu tapertaalluartuusunut aamma maana pilluaqqusissalluta. Ulloq 15. novemberernerani nunaqarfinnguarmi piniarnerinnarmik inuuniuteqarnerup nalaani pingaartorsiornartoq, ullaaq manna siniffinniik makinnissara sioqqullugu sikornerlugu takorluulaarpara. Takorloorpara taamanikkut nunaqarfinnguanni ullut makku nalaanni ukiarissaarsimatillugulu puisit neqaanniik qerisunik suliarilluakkanik, mattannik  neqinillu quanik (qerisunik), qeeqqanik uukkanik saarullinnilluunniit paqqaartulianik, miternik appanillu ukialeqqaami ataatannik …

Asasagut ataqqinartut piniartut aalisartullu ullorsiornissinni uummatitsinnik pisumik pilluaritsi. Read More »

Atorfik inuttassarsiugaq Inuit Ataqatigiit Kattuffianni partiip allattaa

Inuit Ataqatigiit inummik malunnaatilimmik sunniisinnaalluartumillu partiimi allatsissarsiorpoq.   Inuit Ataqatigiit nunatta partiivini annersaallunilu siuttuuvoq, nunatta politikikkut aqunneqarnerani siammasissumik inissisimasoq. Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisooqatigiinnermi arfineq pingasunik Naalakkersuisuutitaqarnermigut siuttuuvoq, Inatsisartuni aqqaneq marlunnik ilaasortaqarnermigut annersaalluni, soorluttaaq nunatsinni borgmesterinit tallimanit issiaviit pingasut tigummigai.   Immikkut atuuffik akisussaaffiillu: Inuit Ataqatigiit Kattuffianni partiimi allatsip suliassat partiip allattaata isumagisassai suliarisarpai. Taakku ilaatigut partiip …

Atorfik inuttassarsiugaq Inuit Ataqatigiit Kattuffianni partiip allattaa Read More »

Inuit Ataqatigiit ukiuni tulliuttuni kommune kujallermi Atassut suleqatigalugu siuttuuneq ingerlatissavaat.

Inuit Ataqatigiit isumaqatiginninniarnermi siuttuunitsinni pingaartissimavarput allannguinissamik oqariartuutitta innuttaasunit tigulluarneqarsimanera. Inuit Kommune Kujallermi siuttut taarserusunneqartut qinersiviup unnukkuani ersarissivoq. Tamannalu ataqqillugu maniguulluta suliarissavarput. Taamaattumik ilaatigut piumasaqaatitalinnik aammalu allannguerusunnermik anersaaqarluta partiinik oqaloqatiginninnerit ingerlassimavagut. Oqaloqatigiinnerit torersumik ingerlapput. Piffisarli kingulleq paasinarsivoq qanilliartornata ungasilliartortugut. Neqeroorutivut; ataatimiititaliat marluk, ataatimiititalianilu ilaasortaaffiit tamakkiisut, tassalu ataatimiititaliani tamani marlunnik ilaasortaatitaqarneq kiisalu 2. viceborgmesteri qujarunneqanngillat. Tamanna patsiseqarunarluni …

Inuit Ataqatigiit ukiuni tulliuttuni kommune kujallermi Atassut suleqatigalugu siuttuuneq ingerlatissavaat. Read More »

Scroll to Top