Kalaallit Nunaanni pinerluttuliornermit eqqugaasunut siunnersuisarfimmik pilersitsinissamut Folketingimi aalajangiiffigisassatut siunnersuut B 44 ulloq 6. februaari 2024 siullermeerneqartoq

Aaja Chemnitzip oqalugiaataa (siunnersuuteqartup) – oqaatigineqartut atuupput

Qujanarujussuaq, qujanarlu oqaaseqarsinnaaninnut. Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermut inatsimmi iliuuseqartoq sivisuumik aallaavigineqartarsimavoq. Iliuuseqartoq iliuuseqartullu inuttut atugarisai aalajangiisuukkajuttarsimapput. Pinerluuteqartut inuiaqatigiinni akuliuteqqinnissaannut inuiaqatigiinni inooqataalernissamut sungiusarneqartarnissaat soorunami sulissutigissallugu aamma pingaaruteqarpoq.

Tamannali pinerluttuliornermi eqqugaasunut ajoqutaanngisaannassaaq. Inuiaqatigiittut pinerluttuliornermi eqqugaasut annertunerusumik ukkatarisariaqarpavut; taakkuupput pinerluttuliornermit kingunerluuteqartut. Inuit Ataqatigiinni taamak isumaqarpugut. Oqanngilanga illuatungaaniittut mianersuukkaanni illuata tungaaniittut isiginiarneqassanngitsut, kisianni ajoraluartumik aamma oqaatigisariaqarpoq pinerluttuliornermi eqqugaasut qanigisaallu isiginiarneqanngippallaarsimasut. Taamaammat tamatuma iliuuseqarfiginissaanut piffissanngorpoq.

Inuit Ataqatigiinniimmi pinerluttuliornermi eqqugaasut illersorpavut. Tamannarpiarlu pillugu Kalaallit Nunaanni pinerluttuliornermit eqqugaasunut siunnersuisarfimmik pilersitsisoqarnissaanik aalajangiiffigisassatut siunnersuut manna saqqummiuppara, tassungalu atatillugu oqarusuppunga: Danmarkimi eqqugaasut qanigisaasalu ukiunit 25-nit sivisunerusumik pissarsiarisinnaasimasaannik Kalaallit Nunaanni eqqugaasut qanigisaasalu assingannik tapersersorneqarlutillu siunnersorneqarsinnaalernissaannut Naalakkersuisut uangalu uteriisertariaqarnerput isumassaqanngivissoq isumaqarpunga. Pinerluttuliornermit eqqugaasoq Tasiilami Holstebromiluunniit najugaqaraluaruni assigiimmik tapersersorneqarnissamik pisariaqartitsivoq.

Kalaallit Nunaanni inatsisinik atuutsitsinerup Danmarkimit akisussaaffigineqarnera puigussanngilarput. Akisussaaffik tamanna tatineqarnissaa maani Folketingimi aamma suliassaavoq. Naalagaaffeqatigiinnermi assigiinnik pitsaassuseqarnissamik naalakkersuisut anguniagaqarlutik nalunaarnikuupput. Tamanna Kalaallit Nunaanni ullutsinnut naleqquttumik ingerlalluartumillu inatsiseqarnissaanik qulakkeerinninnissamut pisarialinnik iliuuseqarnissanut Danmarkimi naalakkersuisunut pisussaaffiliivoq.

Partiini oqaaseqartittakkanut tamanut ullumi oqaaseqaataannut qujassuteqarusuppunga. Pitsaasunik siunnersuuterpassuarnik, isumassarsianik tunniussaqartut isumaqarpunga, assersuutigalugu pinerluttuliornermit eqqugaasunut aningaasaateqarfik, partiillu ilaannit oqaluuserineqarsimasoq; ikiortaasussatut eqqartuussissuserisut. Tusaanngap peqataatinneqarsinnaanera aamma siunnersuutitsialaavoq. IA-mut uannullu pingaaruteqarpoq oqaatigissallugu Danmarkimi pinerluttuliornermit eqqugaasunut siunnersuisarfiup asseqqissaa kissaatiginnginnatsigu – tamanna pisinnaanngilaq – kisianni misilittakkat pitsaasut pitsaanngitsullu isiginiarneqarnissaat, soorunamilu nunatsinni inuiaqatigiinnut naleqqussarneqarsimasumik suliaqartoqarnissaa kissaatigaarput.

Ilisimasatta atorneqarsinnaanissaannut piareersimarusuppugut. Kalaallit Nunaanni attaveqarfitsinnik atuinissamut piareersimarusuppugut. INUA, Kalaallit Røde Korsiata inuusuttunut immikkoortortaqarfia atuuffeqarsinnaanersoq misissugassaqqippoq; Kalaallit Røde Korsiat atuuffeqarsinnaanersoq, imaluunniit IKIU, Kalaallit Nunaanni inatsisitigut siunnersuisarfik, ingerlataqartulluunniit allat. Oqanngilagut ajornanngitsunnguussasoq. Kisianni Kalaallit Nunaanni pinerluttuliornermit eqqugaasut Danmarkimi inatsisitigut inissisimaffiisa assingannik atugaqalernissaat tunngaviatigut aalajangiiffigigutsigu aaqqiissutissarsiornissaq pingaaruteqartoq isumaqarpunga. Taamaammat isumaqarpunga tamanna aallaaviusariaqartoq.

Oqaatigerusupparput aalajangiiffigisassatut siunnersuummut Enhedslisten aamma Alternativet tapersersuimmata, soorlu aamma Savalimmiunit Sambandspartiet siunnersuutitsinnik tapersersuisoq. Oqaaseqaatigineqartunut qujanarujussuaq. Tunngaviatigut siammasissumik tapersersuisoqarmat pitsaalluinnartoq isumaqarpunga, neriuutigaaralu oqaaseqatigiinnik allannguinikkut naapeqatigiissinnaassalluta.

Naalakkersuisunit piffissaliunneqartumik oqaaseqatigiinnik allannguinermi misissuinissatsinnut ammaffigineqarmat naggataagut qujassutigiumavara. Oqaatigisinnaavara Inuit Ataqatigiinnit piffissaliunneqartumik misissuinissaq ammaffigigatsigu, kisianni taamatut pisoqareersumik ukiunik 25-nik sivisutiginnginnissaanik aamma qulakkeerinnittuussaavugut. Taamaammat isumaqarpunga suut misissorneqarnissaanik oqaasertaliiniarnermi kinguarsannginnissarput, kisiannili aallartinneqarnissaa sapinngisamillu soorunami paasisimasaqartumik tunngaveqarnissaq pingaaruteqartoq, tamatumanilu sapinngisarput tamaat pitsaasumik tunniussaqarusulluta.

Taamatut oqaaseqarlunga suliarineqarneranut qujarusuppunga. Maani suleqatinnit pitsaasumik, kisiannili aamma attortinnartunik oqaatigineqartorpassuarnut qujanarujussuaq. Suleqateqarluarneq nuannerluinnarpoq. Qujanarujussuaq. Qujanaq.