Inuit Ataqatigiit

Nunarsuaq tamakkerlugu ajornartorsiorfiit annersaat marluk – silaannaap pissusaata allanngoriartornera aamma Ukraine-mi sorsunneq – Issittoq toqqaannartumik sunnerpaat

Folketingimi Issittumik Nalunaarusiaq pillugu oqaaseqartartutut saqqummiussaq

Aaja Chemnitz, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Folketingimut ilaasortaq

Ingerlanneqartoq: 14. marts 2023

Nunarsuaq tamakkerlugu ajornartorsiorfiit annersaat marluk – silaannaap pissusaata allanngoriartornera aamma Ukraine-mi sorsunneq – Issittoq toqqaannartumik sunnerpaat

Qanittukkut Japanimiippunga Arctic Circle Japan Forum peqataaffigalugu. Immaqa ilaasa tupigissavaat qaasuitsup killeqarfia qanoq ililluni Asiamut attuumassuteqarnersoq. Annertuumik attuumassuteqartoq paasinarsivoq.

Kinap qanimut Issittumi naalagaaffiunerminik oqariartuuteqartarnera nalunngilarput. Oqariartuut sutigut tamatigut isornartorsiorneqarsinnaasoq. Ilutigisaanik tamatuma takutippaa nunarsuarmi naalagaaffiit pissaanilissuit ilaat Issittumik soqutiginnittoq. Ukrainemi sorsunneq pissutigalugu Ruslandimik isorinnittuusugut amerlavugut, Kinamullu naleqqiullugu aamma toqqaannanngikkaluamik taamaalluta.

Kisianni eqqaamasariaqarparput Asia tassaannaanngimmat Kina.

Japan, Korea Kujalleq, India tassaapput suleqatigisartakkatta ilaat, Nunatta ineriartortinnissaanik soqutiginnissinnaasut. Japan aamma India nunarsuarmi aningaasaqarfissuit annerpaat ilagaat.

Kalaallit Nunaata nunanut allanut politikkiata 90 %-ia niuernikkut politikkimut tunngasuusariaqaraluarpoq. Annertussusileriikkanik tapiissutit aamma EU-miit tapiissutit Nunatta aningaasaqarniarnerani annertusiartuinnarput, nunanullu allanut politikkikkut attaveqarnerit nutaat pilersinnissaat, niueqatigiinnerit annertunerusut kalaallillu nioqqutissiaannik avammut tunisinerup qanoq annertusarsinnaanerat isiginiarnerusariaqarparput.

Kalaallit Nunaata nunanut allanut politikkimut tunngatillugu periusissiassaa tamatta erinitsassimaarluta utaqqivarput. Pingaartuuvoq kunngeqarfiup Issittoq pillugu periusissiaata nutartinnginnerani Kalaallit Nunaata Savalimmiullu nunanut allanut politikkimut tunngatillugu periusissioqqaarnissaat. Tamannalu nukinginnarpoq, annermik pissutigalugu, nunat Issitumiittuunngitsut amerlasuut Issittoq pillugu periusissioreernikuummata.

Issittumi Siunnersuisoqatigiit siunissami siulittaasoqarfiannut Kalaallit Nunaat ilaasariaqarpoq

Japanimi oqariartuutigisara tassaavoq pineqartilluta avaqqunneqassanngitsugut. Kalaallit Nunaat pineqartillugu Kalaallit Nunaat avaqqunneqassanngilaq.

Issittumi Siunnersuisoqatigiit sulinerisa unikkallarnikuunerat eqqarsarluarnissamut periarfissiivoq. Issittumi Siunnersuisoqatigiinni sulineq naammappa? Nunap inoqqaavi, silaannaap pissusaa aamma nungusaataanngitsumik aningaasaqarnikkut ineriartortitsinissaq naammattumik sulissutigineqarpat? Aperissagumma akissutigissavara: Naamik.

Issittumi Inatsisartunut Ilaasortani Folketing-ip peqataatitaatut Issittumilu Inatsisartunut Ilaasortani siulittaasutut qinikkatut, Isittumi Siunnersuisoqatigiit ataatsimiinnerini alapernaatsutut peqataasarpugut. Ilumoortumillu oqassaguma pakatsinaqaaq. Nalunaaquttap-akunnialunnguani pisortatigoortumik nersualaarinninniutigiinnarlugu oqalugiarnerit, tamarmik uuttortaqqissaagaallutillu oqimaaqatigiissarluakkat tassaapput pisortatigoortumik ataatsimiinnerup imarisai. Nalunngilara suleqatigiissitani arfiniliusuni annertuumik suliaqartoqartartoq, kisianni ilisimatusarneq annertuumik qitiutinneqartarpoq, tamannalu qaqutiguinnaq Issittumi innuttaasunut ilumut allannguisuusarpoq.

Sivitsunngitsoq Norge siulittaasoqartitsilissaaq, 2025-milu Danmark, Kalaallit Nunaat Savalimmiullu siulittaasoqarfimmik tigusissallutik. Matumani maannangaaq kaammattuutigerusuppara peqataatitsiffiusumik piareersarluni sulisoqalissasoq, kikkulluunniit naapertuuttut – annermik Issittumiittut – peqataatinneqarfigisaannik.

ICC, saamit, aammattaarli Arctic Economic Council, Arctic Mayors Forum allarpassuillu peqataatissallugit naapertuuttuupput. Periarfissaq atorluarlugu qitiutitassat pingaarnersiorneqarlik Issittumilu innuttaasunut allannguisoqarli, Issittumi innuttaasut peqatigalugit.

Silaannaap allanngoriartornera aamma naleqqussaanerit

Soorlu arlaleriaqaluta tusartareeripput, Issittumi silaannaap kissakkiartornera nunarsuup sinneranut naleqqiullugu annertuneroqisumik pivoq. Nunap inoqqaavi – kalaallit ilanngullugit – silaannaap allanngoriartorneranit toqqaannartumik sunnigaanerpaanut ilaapput. Naak piviusut naapertorlugit Issittumi inuit pissutsinut naleqqussallaqqissorsuugaluartut iliuuserisinnaasagut suli amerlaqaat.

Siullertut Danmark Kalaallit Nunaallu ataatsimoorlutik nunap inoqqaavisa nipaasa nunat tamalaat akornanni suleqatigiiffinni tusaaniarneqarnissaat annertusarniarlugu salliusariaqarput. Nunarsuarmi sumiluunniit COP-imik ingerlatsisoqaraangat immikkut nalunaartartoqartariaqarpoq, aalajangiisartuni qitiusumik inissisimasumik, nunallu inoqqaavinik sinniisaasumik. Nunap inoqqaavi assigiinngitsorpassuarnik atugaqarlutik inuupput ataatsimoortillugillu imminnut assersuunneqarsinnaanatik, kisianni silaannaap allanngoriartornera pillugu oqallinnermi nipaat patajaallisarneqartariaqarpoq, assersuutigalugu ICC aamma saamit peqatigalugit.

Inuit Ataqatigiit isumaqarput, Folketingip ICC-p nunap inoqqaavi sinnerlugit nunat tamalaat akornanni sulinera nalinginnaasumik tapersertariaqaraa. ICC-p nunat tamalaat akornanni siulittaasoqarfik 2026-mi aasarnissaanut tigummivaa.

Aasaq manna nunap inoqqaavisa sorsuutigineranni ukiut 50-inngornerat Ilulissani malunnartinneqassaaq. Kalaallit Nunaat Danmark peqatigalugu ukiorpassuarni nunap inoqqaavinut maligassiuisutut isigineqarpoq. Siullermik Namminersornerullutik Oqartussat kingornagullu Namminersorlutik Oqartussat ilaatigut Canadami Nunavumi naalakkersuinikkut aqutsinerup pilersinneranut isumassarsiorfiulluarnikuupput.

Kalaallit Danmarkimiittut pisinnaatitaaffeqarnerat danskit naalakkersuisuisa akisussaaffigaat

Naalagaaffiit Peqatigiit immikkut nalunaartartuat qanittukkut Danmarkimiillunilu Nunatsinniippoq, ilaatigullu maani Folketing-imiilluni. Naalagaaffiit ikittuinnaat Naalagaaffiit Peqatigiit Nunap Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii pillugit Nalunaarutaat aamma ILO-p Nunap Inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissutaat tamaasa atuutsilernikuuaat. Danmark naalagaaffinnut taakkununnga ilaavoq. Naalagaaffiit Peqatigiit nalunaartartuata nalunaarutaa ersarippoq. Danmarkip tunngaviusumik pisinnaatitaaffiit piviusunngortinngilai, tassalu pisinnaatitaaffiit Danmarkip nunat tamalaat akornanni pisussaaffini naapertorlugit kalaallinut Damarkimiittunut atuuttussanngortinnikuusaralui. Folketingimut ilaasortat uagut Inuit Ataqatigiinniit isumaqatigiinniutiginikuuarput, maanna angajoqqaanik misiliutaasartut nutaanngortinneqassasut aamma Danmarkimi kommunit kalaallit Danmarkimiittut pisinnaatitaaffii pillugit pitsaanerusumik ilitsersuunneqartalissasut. Kisianni Folketing-imut ilaasortat ataasiakkaat kalaallit Danmarkimiittut tunngaviusumik pisinnaatitaaffiisa qularnaarnissaat isumagisariaqanngikkaluarpaat. Tamanna danskit naalakkersuisuisa akisussaaffigalugulu pinngitsooratik akisussaafigisassaraat.

Qujanaq.

DEL

Del på Facebook
Del på Twitter
Del på Linkdin

Skrev en kommentar

Scroll to Top