Uranium Seminar Narsaq 2016: Gordon Edvards, Canadian Coalition for Nuclear Responsibility

Gordon Edwardsimik ateqarpunga. Canadian Coalition for Nuclear Responsibilitymi siulittaasuvunga. CCNR nittartagaani uranisiornermut paasissutissarpassuarnik atomillu nukinganik nukissiornermut tungasunik paasissutissarpassuarnik misissuisoqarsinnaavoq. Matematikkimi ilinniartitsisuuvunga soraaneq. Naalakkersuisoqarfinnut suliniaqatigiiffinnullu naalakkersuisunut attaveqanngitsunut siunnersortitut siunnersortaasarsimavunga atomip nukinganik nukissiornermut uranisiornermullu tunngasunut ukkuni kingullerni 40-ni.

Nakorsanngilanga kisiannili ilisimatuussutsikkut Canadami nakorsanut suleqatigiinnut Physicians for Global Survival (PGS) imminut taasunut siunnersortaanertut atorfeqarpunga. PGS atomip nukinganik nukissiornermut uranisiornermullu akerliusuupput peqqinnissaq tunngavigalugu, maanga aallartippaannga aallartitatut uranisiornermi ulorianaateqartut nassuiaassutigeqqullugit.

1975-imiilli nakorsat siuttutut inissisimallutik Canadami uranisiorniarnernut aatsitassarsiornernullu akerliusutut suliaqartarsimapput. 1980-mi BC medical Association ( British Columbiami nkorsat peqatigiiffiat) saqqummersitsipput atuakkamik 400-nik quppernilimmik atserneqartumik “The Health Dangers of Uranium” Uranip peqqinnissamut ulorianartortai” , taanna atuagaq ilisimatuussutsikkut uppernarsaatinik ulikkaarpoq. British Columbiami naalakkersuisut akissuteqaatigaat uranisiorniarnissamut pilersaarutaareersumut tusarniaanissamik nalunaarutigeriikkamik unitsitsinermik, soorlu aamma naalagaaffeeqqami ukiuni arfineq marlunni uranisiorniarnernut uranimillu aatsitassarsiornernut unitsitsigallartut. Ukiorpaaluit qaaangiummata, 2008-mi British Columbiami uranimik aatsitassarsiorneq inerteqqutigineqalerpoq.

British Columbiamiit 4000 km-mik ungasissusilimmiippoq naalagaaffeeraq Nova Scotia. Naalagaaffeeqqap taassuma Uranimik aastitassarsiorsinnaaneq 1982-imi unitsippaa, tassani aamma nakorsat pingaaruteqartumik inissisimapput peqqinnissamut ulorinartuuneranik uppernarsaatinik saqqummiussuinermikkut. 2009-mi Nova Scoatiami inatsisitigut uranisiorneq uranimillu aatsitassarsiorneq inerteqqutigineqalerpoq.

 

Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorfittut pilersaarutigineqartoq Nova Scotiami saqqummiunneqarsimagaluarpat inatsisinik unioqqutitsinerussagaluarpoq. Aastitassarsiortut misissuinernilluunniit ingerlatsisinnaasimassanngikkaluarput.

Quebecimi naalagaaffeeqqami najukkanni uranisiorsinnaanermut unitsitsigallarbneq 2012-mi atuutunngortinneqarpoq. Taamatut pisoqarneranut patsisaaqataasut ilagaat illoqafimmi Sept-Iles-imi nakorsat 23-it naalakkersuisunut allakkanik ammasumik nassitsisimammata atsiorsimasaminnik. Allakkami allaqqavoq Naalakkersuisut uranisiorniarnerit unitsinngippassuk nakorsat atsiortut napparsimavimmi suliffimminniit soraassammata, illoqarfik qimallugu immaqalu allaat naalagaffeeraq qimassallugu.

Nakorsat nipaat uranisiornernut akerliusut inoqatigiiffinni 400-nit atsiorfigineqarsimasunut ilanngunneratigut Naggueqatigiillu Cree nukittuumik nipeqartut sakkortusaanerisigut ersarissilluinnarsippaa Quebecimi uranisiorneq akuersaarneqanngimmat. Naalakkersuisut isumalioqatigiisitamik pilersitsipput iliuusissamik siunnersuusiortussamik – – uranisiornermik itigartitsisunngorpat imaluunniit unitsitsigallarnerup atuuttup sivitsornerissagaluarpaguluunniit assigisaanilluunniit.

Canada nunarsuarmi uranimik tunisassiortut annerpaat ilagiuarsimavaat. Taamaakkaluartorli Canadap naalagaaffeeraani quliusuni pingasut uranisiorneq inertequtinngortissimavaat, peqqinnissaqarfinnilu suliaqartut taamatut aalajangernernut pingaaruteqartumik suleqataajuarsimapput. Nassuiaalaarlara sooq nakorsat uranimik aatsitassarsiornermut akerliusut.

SLIDE

Suut tamarnik atomonit sananeqaateqarput. Atomit tamarmik qiteraqarput taaneqartartoq nucleus. Nukik nucleusimit pissarsiarineqartartoq taaneqartarpoq nukik nucleusimeersoq. Nukik taanna tassaavoq nukik sakkortunerpaaq ilisimaneqartoq. Ilisimatusarnermi tamanna ilisimaneqanngilarluunniit ukiut 120 matuma siorna.

SLIDE

Aajuna uranip tomitaa. Pinngortitami sananeqaatini tanna oqimaannersaaavoq.

1938-mi inunngulitsiartunga ilisimatuut paasivaat nukerujussuaq aniguisinneqarsinnaasoq uranip atomianik avitsinikkut. Taanna nukik atorneqarsinnaavoq qaartartorsualiornermut, imaluunniit maskinamut nukissiuummut. Uranimik allamik atuinermik immikkut taasarialimmik peqanngilaq.

SLIDE

Aajuna russit uranip atomianik avitsinermut eqqaassutissialiaat.

kaajallat affaasut pisuusaartippaat nukiit aniguisinneqarneranni nukik pilersinneqartoq , ammalortullu affat marluk uranip atomitaa avissaartitaq. Taamatut avissaartitat assigiinngitsut hunnorujulikkaartuupput. Taakkku taaneqartarput fissionimi pissarsiat. Inuuneqartunut ulorianartorujussuupput sakkortuumik qinngorneqarmata.

SLIDE

Qaartartorsuupo ataatsip japanimi illoqarfik Hiroshima aggustip arferngani 1945 piuneerutsippaa.

Ingerlatiinnartumik paasinarsivoq qaartartorsuit atorlugit sorsunnerit inuiaassuseq suujunnaarsissinnaagaa taamatullu sorsunnermi uumassusillit qaffasinnerit toquttussaassallugit.

SLIDE

1965 kingorna urani canadameersoq taamaallaat eqqissinermut atugassatut tuniniarneqarsinnaalerpoq, nukissiornermi ikummatissatut.

1974-imili Indiap atorpaa inuit nammineq sanaavat plutonium, canadamiut atomi atorlugu nukissiutinut ikummatissaanniit suliarineqarsimasoq siullerpaamik qaartartorsualioramik. Nukissiuutini tamani uranip atomi ilaat plutoniumip atomiinut allanngortarput, plutonium qaartartuuvoq uranimit sakkortuneq. Taamaattumik eqqissinermi uranimik atuigaluaraanni qaartartorsualiornissamut atortussat sananeqartarput.

SLIDE

The International Physicians for the Prevention of Nuclear War (IPPNW) tassaavoq nunarsuaq tamakkerlugu nakorsat suliniaqatigiiffiat, suliniaqatigiiffiullu anguniagaraa qaartartorsualiat unitsinneqarnissaat.

IPPNW nassuiarpaa peqqissaanermut sunniutaasussaq qaartartorsuit atorlugit sorsuttoqalissagaluarpat -naparsimaveqanngitsoq, nakorsaqanngitsoq, napparsimasunillu passussiveqanngitsoq. IPPNW 1985-imi nobelip nersornaasiuttagaa pissarsiarivaa immikkut illuinnartumik ilinniartitsinermi suliaqarsimanerminut. Physicians for Global Survival tassaavoq IPPNW-ip canadamiunut immikkoortortaa.

SLIDE

2010-mi ukiut arlallit oqallisereernerni IPPNW-iip nunarsuarmi uranisiornissamut inerteqquteqalernissaq siunnersuutigaa.

Soorunami urani qaartartorsualiornermi qtorneqartartoq unitsinneqartariaqarpoq. Kisianni soormi urani eqqissinermi atornewqaraluarpat? soorlu ikummatissatut? Ajoraluartumik eqqissinermilluunniit taprneqaraluaraangami urani plutoniumminngortarpoq, taakkulu ukiuni 1000-ini sakkussiassatut atorsinnaapput. Pilersinneqareeraangami aserorterneqarsinnaanngilaq. Ilanngullugu ikummatissatut atoreeraangami ikummatissaq eqqagassanngortarpoq uranip atomitaani avissaarsimasutut hunnorujulikkaanngorluni -fissionimi pissarsiat. Tamakku ukiuni milliuunilikkaani arlalinni ulorianartorujussuussapput qinngornerit ulorianartut nukiummat unitsinneqarsinnaanngitsoq.

SLIDE

Taava radiop qinngorneri suugamik? Atomit amerlanerit aallanngujaatsuupput – allanngunngisaannarput. Kisianni atomi radiop qinngorneranik nukissaqartoq allanngorarsinnaasumik nulceuseqarpoq – allanngorusuppoq, tassanngaannartumik sakkortuumillu. Soorlu qaartartuaraq utaqqisaq. Suujunnaaraangami sakkortuumik nukimmik pilersitsisarpoq. nukimmik nuclearimik pilersitsisarpoq.

Nucleusi radiop qinngorneranik nukissaligaq suujunnaaraangami sukkasoorujussuarnik ingerlasunik suaqqanik nassitsisarpoq. Taakku marluupput: beta suussuseq, soorlu atomimit minneq aqerloq, kiisalu alpha suussuseq, tassaanerusoq atmimit minneq qamutiliup aqerlua. Alpha suussutsip uumassusilinnut aseruisinnaassusaa beta suussutsimit 100-miit 200-joriaammik sakkortuneruvoq.

Ilanngullugu radiop qinngorneranik sananeqaatitallit (tamarmiunngitsut) putoqqutaarisumik nukimmik qinngortarput, taanna taaneqartarpoq gamma qinngorneq. Gamma qinngornerni x-mik qinngorneq sakkortunerpaajuvoq. Katillutik, taakku tadiop qinngorneranik anillaassuisut – alpha, beta aamma gamma- taaneqartarput atomip qinngorneri.

SLIDE

Aatsaat suujunnaalernermi suussutsip radiop qinngorneranik nukeqartup inuussusilinnut ajoqusiisinnaavoq. Radiop qinngorneranik nukiip uumassusilik eqqoraangamiuk, uumassusilik toqusarpoq aserorluniluunniit. Ajoqusersimaguni imminullu nutartersinnaassuseqarluni, taava taann auumassusilik nalinginnaatsitut alliartulissaaq – kræft assersuutitut imluunniit naalungiarsuttut sananeqaateqarnerluttutut.

 

SLIDE

1896-imi , Henri Becquerelip paasivaa ujaqqat ilaat uranimik akullit qinngornermik takuneqarsinnaanngitsumik qinngorneqartoq, taassumallu pappialaq poortuutissaq qeernertoq pitarlugu assimik filmimut pilersitsisinnaasoq. Ukiut maluk qaangiummata 1898-imi Marie Curiep urani qaarsumit peersinnanngorpa, kisiannili qaarsoq aserortigaq perlukuusoq uranimit arfinileriaammit sakkortunerusumik radiop qinngorneranik qinngortarpoq. Paasiniarpaa paasillugulu qaarsumi aserortikkami sananeqatit nutaat marluk pilersinneqartut tassaasut radium aamma plonium. Ilinniartuata paasivaa radium, aatsitassaasoq aamma gassimik aniatitsisartoq radiop qinngorneranik qinngorneqartumik, taannalu ateqarpoq radon.

SLIDE

Ilisimavarput atomi radiop qinngorneranik qinngorneqartoq suujunnaaraangami atomimut allarluinnanngortartoq. Assersuutigalugu raqdiumip atomia radonimut gassimut allanngortarpoq. Aamma radon gassi poloniummimut allanngortarpoq. Urani radiumimut allanngortarpoq, kigaakkaluamik qularnaatsumilli. Taamaattumik urani kisimiinngisaannarpoq, ilaqartuaannarpoq, taakkulu taaneqartarput uranimit tunngavillit. Soorlu urani aataqqiiusimaguni allat taakku sinneri tassaapput uranimit kingoqqisut.

 

SLIDE

1900-ukkut affaata siulliani nakorsat ilikkarpaat taakku radiop qinngorneri qanoq ulorianartigisinnaasut. 1920-mi radium gramimut $100,000 tuniniarneqartarpoq assigiinngitsorpassuarnullu atorneqartarluni, soorlu taaartumi qalipaatitit qaammarsinnaasutut. Kisianni niviarsissat inuusuttut radiumitalinnik qalipaatinik suliaqartut aammikkut nappaateqalerlutik toqusalerput, aakkut nappaat Marie Curiep paniatalu Irenep toqqutaat. Sivitsunngitsoq taakku niviarsissat, qalipaasartut saanermikkut kræfteqartalerput. Kingusinnerusukkullu aamma niaqqumikkut aamma kræfteqalerlutik. Radium maann ulorinarpallaartutut isigineqalernikuuvoq, maannalu uranisiornermi perlukutut iginneqartarluni, uranisiorfinni tamani.

SLIDE

1930-ikkunni takutinneqarpoq aatsitassarsiorfinni qaarusunni sulisut radonimit puammikkut kræfteqaalertarsimasut tusintilikkaat. Taakku uranisiortuusimanngillat, kisiannili aatsitassarsiortuullutik allanik ujarlertut, soorlu søvemik cobaltimilluunniit. Newfoundland fluorimik aatsitassarsiortut akornanni toqusartut amerlavissorsimapput naak aatsitassarsiorfimmi uranitaqanngikkaluartoq. Ilisimaneqarpoq qaqutigoortunik saffiugassanik aatsitassarsiorfiit uranitaqartuartut, taamaattumik radon aatsitassarsiorfinni tamakkunani ajornartorsiutaajuaannarpoq.

US Environmental Protection Agency (EPA) USA-mi avatangiisinut illersuiniarnermut aqutsisoqarfiup kisitsisaatitik tunngavigalugit eqqoriarpaat amerikkarmiut 20 30 tusintit puammikkut kræfteqalersartut angerlasimaffimminni radonimik najuussuinermikkut. Kisiannili radonip atomitai tamarmik uranip atomitaatut tamarmik aallartittarput, taamaattumik uranimik aatsitassarsiorfiit radonitaqarnerupput allanit tamanit. Puakkut kræfteqalersartut pujortarneq ajortut akornanni radon patsisaanersaasutut ilisimaneqarpoq.

SLIDE

Polonium tassaavoq nunarsuatsinni ulorianarnerpaaq. Radonip qinngornertut ulorianartutut sujunnaarnermini pilersittarpaa, taaneqartarlunilu suujunnaarnermi pilersitaq. Poloniumit pingasuupput uranisiorfinni, tassappullu polonium 218, polonium 214 kiisalu polonium 210.

USA-mi Los Alamos Nuclear Laboratoryp nittartagaani atuarneqarsinnaavoq polonium 210 cyanidemit toqunartunit ulorinarnerpaajusunit ilaannit 250 milliarderiaammik toqunarnerusoq. American Health Physics Society tassaasut usa-mi peqqinnissaqarfimmik soqutigisaqaqatigiit nalunaarutigaat pujortartarlutik toqusut 90 procentiisa tupat pujortagaasut polonium 210-mininnguamik akoqarnerat toqqutigisarunaraat. Polonium210 puannut ilummoorunneqartarpoq, puannilu kræfteqalerneq pilersinneqartarluni. Kisianni aamm aammut nuunneqartarpoq, taqakkut sukkasuumik milittoorutaasunik pilersitsisarlutik, ummammik unittoorfiulluni aanaartorfiulluniluunniit. Taamaalilluni polonium 210 USA-mi inunnut 400-t sinnilinnut pujortartartunut toqqutaavoq.

Oqaaseqatigiinni kingullermi toqusut tassaaginnanngillat 400 kisiannili 400 tusintit ukiumut.

SLIDE

urani aatsitassarsiorneqaraangat sinneruttut qimaannarneqartarput, radium ilanngullugu, poloniumi aamma bismutip aqerluullu qinngornitallit assigiinngitsut. Qaarsumit piiarneqartumik 85 procenti qimanneqartarpoq, tassa perlukut, tailings.

SLIDE

Aajuna uranisiornermit perlukut Ontariomi Canadami illoqarfiup Elliot Lakep eqqaaniittut 10 meterisut portussuseqartut. Tunuaniippoq taseq uranisiornerup perlukuinik ulikkaartoq 70 mio tonisinik.

Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorneq piviusunngussappat, taava ilissi 1000 million tonsinit amerlanerusunik siorarpaluttunik radiop qinngorneranik qinngornilinnik tailingseqassaasi, perlukoqassaasi. Takorloosiuk tatsit 15-nit tailingisinik perlukunik ulikkaartut, soorlu uani assimisut, Narsap eqqannguani. Tamarmillu radiop qingorneranik qinngorneqarlutik.

SLIDE

Ajornerpaajuvoq tamakku ukiuni 1000-ilikkaani 100-likkaani ulorianartumik qinngorneqartussaammata. Perlukut ilagisussaassavaat thorium 230. Affaannanngussaaq ukiut 76000 aatsaat qaangiuppata, imak paasineqassalluni ukiut 76.000 it pisariaqartinneqartut thoriumip atomitaasa sujunnaarnissaanut. Kisiannili thoriumi suujunnaariartuaarnerani, radiumimik, radonimik poloniumimillu perlukuni pilersitsiuartoqassaaq.

SLIDE

Puigorniaqinasiuk radon gassiummat immini suujunnaarnermini radiop qinngornerinut assigiinngitsunut arfineq marlunnut allanngortartoq, taakku ilagalugit aqerloq 210 aamma polonium 210. Radon silaannarmiit arfineq pingasoriaammik oqimaanneruvoq, taamaattumillu nunap qaarpiaanniittarluni, taamaattumillu angalaarnermini nunamut imermut naatitanut uumasullu nerisassaanut qinngornilinnik nakkaalaartitsisarluni. Canadap issittortaani tuttunik polonium 210-mik neqitaminni qaffasissumik akoqartumi nassaartoqarsimavoq, tamannalu pivoq tuttut nerisannaavi orsuaasat radonimik tigusillaqqinnerat pissutigalugu.

Usi aamma tassa taamak aqerloq 210 polonium 210-lu tupamut ilannguttarpoq, naggorissaatit naasorissaasunit atorneqartartut qinngorneqarmata radonillu suujunnaarnerminni pilersitai tupap pilutaanut nujaarartalinnut ilannguttarmata. Taamaattumik aqerloq qinngornilik poloniumilu tupamut ilanngullugu katersorneqartarpoq.

SLIDE

uku sioqqatut ittut sanaartornermi atorneqaraluarpata qaquguluunniit siunissami – aælaat ukiut 1000 qaangiuppata-taava radoni sanaartukkanut isaassaaq najugaqartullu gassimik angisuumik qingornitalimmik eqqussallugit. Port Hopemi Ontariomi St. Mary meeqqat atuarfiat qimagasuarneqartraiaqarsimavoq atuarfiup neriniartarfiani radoni nassaarineqartoq uranisiorfinniit radonimik akuerineqarsinnaasumiit qaffasinneqarusumik radoneqarsimammat. Patsisaasimavoq toqqammaviliornerni pinnguartarfiliornernilu sioqqat atorneqartut radiop qinngorneranik qinngorneqarsimammata. Inissiat 100-likkaat Port Hopemiittut piiarneqartariaqarsimapput taarsersorneqartariaqarsimallutilluunniit. Maanna tassa Canadap oqaluttuarisaanerani avatangiisinut saliinerit akisunerpaat suliarineqalerput 2 milliard dollarsini akeqassallutik.

Piffissap sivisuup ingerlanerani 1000 million tonsit sioqqat radio qinngorneranik qinngorneqartut ilamininngui siaruartinneqassapput -anorimit, sialummit, silaannaap allanngorneranit, naasut sorlaaniit, uumasuniit imaluunniit inuit iliuuseqarneranniit.

Innutaasut peqqissusaat tunngaveqarpoq saligaatsumik silaannarmik ilummoorussisinnaanerannik, imermik mingitsinneqanngitsumik imersinnaanerannik, peqqinniartunillu nerisassaqarsinnaanerannik.

 

Graphic by …

Sananeqaatit radiop qinngorneranik qinngorneqartut silaannarmut, imermut nunamullu isissapput.

Taakku aalisakkanut, naasunut, uumasunut inunnullu isissapput

 

Taakku ilaai ukiut ingerlaneranni kræfteqalissapput

Naalungiarsuit meeqqallu eqqorneqranissaminnut qaninnerpaapput.

 

Assersuutigalugu inuiaqatigiinni amerlasuut mingutsitsinermit eqqugaasimappata, taava oqartarput eqqugaasunut tunniussaq anginerusoq.

 

Tunniussaq angineruppat, taava peqqinnissamut sunniutissat ulorianartut, soorlu kræfteqalerneq nappaatillu kingornuttakkat takussaanerulissapput.

 

radiop qinngorneri sakkukinnerminni ingerlatiinnartumik inuit saassunneq ajorpaat, sananeqaatit ataasiakkaat saassuttarpaat. inuiaqatigiit isigigaanni assersuunneqarsinnaavoq sananeqaatinik imaq.

 

sananeqaat aseroqqasoq iminut assililluni pinngortitsippat, kigaatsunnguamik ajoqutaasoq siuariartortissavaat aatsaallu ukiut tallimat, qulit 20-luunniit qaangiunnerini sivisunerusorluunniit aatsaat qaangiuppat ersarississalluni.

 

Kiap perlukorpassuit passutarinissai akilissavai, taamanikkussamut aasitassarsirneq matoreerpat aatsitassarsiortullu tammareerpata?

Kiap katersussavai parlukut silaannarmit imaluunniit inuit mianersuaalliornerannit siaruartinneqarsimasut? Montrealimi najugaqarfinni perlukorpassuit 100.000 tonsit arlaqaqisut sanaartornermi atorneqarput.

Kina imak aningaasaateqartigissava, ilisimasaqartigissava, nukissaqartigissavalu suna tamaat ingerlassinnaallugu sulisut, naasorissaasut avatangisillu peqqinnissaannik paaqqinnitussaalluni -imaanngitsoq aatsitassarsiornerup ingerlanerani taamaallaat kisiannili ukiuni 1000-ilikkaanut aggersussanut aamma. Oqarusunnarpoq siniffeeqqamiit ilivermut, kisiannili uani iliveq pineqarsinnaanngilaq. Ukiuni qulikkaani ikittuinnarni aningaasarsiornissaq pissutigiinnarlugu, Kalaallit Nunaat imminut suliakkissaq naassaanngitsumik eqeersimaarfiusariaqartumik.

 

DEL:

Share on facebook
Del på Facebook
Share on twitter
Del på Twitter
Share on linkedin
Del på Linkdin
Share on email
Del på Mail

Skriv en kommentar

Scroll to Top