Uranium seminar Narsaq 2016: Gordon Edvards, Canadian Coalition for Nuclear Responsibility

AUSTRALIA-MI URANISIORNEQ & PEQQISSUSERLU

 

1. Uranisiorneq qinngornernillu ulorianartunik eqqortinnerup peqqissusermut kingunerisinnaasai pillugit ullumi saqqummiusseqqullunga qaaqqusimagassinga qujanaq.Australia-mi atomimik nukissamik aatsitassarsiornermi nunatsinni najugaqartut – Nunap Inoqqaavi – annertunerpaamik nanertorneqarsimasut nipaannik tusaanissarsi pingaaruteqarpoq. Traditional Owners-inik taasartakkatta akornanni utoqqaat uranip nunaminni peqqissutsiminnullu qanoq sunniuteqarsimanerat video-t naatsut marluk takutilaarusussavakka. Saniatigut aamma uranimik piiaanermut atatillugu qinngortunillu ulorianartunik eqqorneqarnerit peqqissutsikkut navianartorsiorfigisinnaasat pillugit ilisimatusarnikkut paasisat naapertorlugit qanoq kinguneqartarneri naatsumik oqaaseqarfigilaarumaarpakka.

2. 1990-ikkut aallartilaarnerinili nunap immikkoortuani taaguuteqartumi Northern Territory nunaqarfimmi avinngarusimaqisumi Walungurru-mi nunap inoqqaavisa najugaqarfigisaanni nakorsatut sulivunga.Nakorsatut isumagisartakkamma peqissutsimikkut ajornartorsiutaat imaannaanngeqisut nalunngilakka – ilaatigullu tassaapput naalungiarsuit meeqqallu nunap sinneranut naleqqiullutik pingasoriaammik amerlatigalutik toqusartut, inuunerup sivisussusaa ukiunik 20-inik sivikinnerusoq nunarsuullu sinneranut naleqqiullugu innuttaasut akornanni tartulernerit amerlanerpaajusut. Assimi uani peqqinnissaqarfimmi suleqatigisimasanni aqqaneq marluusuni pingasuinnaat ullumikkut ajoratik inuupput.

Nunap immikkoortuani maanerpiaq maannamut aatsitassassiornernik ingerlatsisoqanngikkaluartoq kititsinni inoqajuitsortatsinni aatsitassarsiorfinnik arlaqartunik ammaaniartunik qinnuteqartoqarnikuuvoq. Maannakkorpiarlu – ulluni makkunani maaniinnitsinni – nunap inoqqaavi Martutjarra, Western Australia-p imoqajuitsortaa ikaarlugu nunaminni uranimik piiaavissamik ammaasoqarniarnera akerlilerniarlugu Great Sandy Desert-ikkut pisullutik ikaarput.

3. Yvonne Margarula tassaavoq nunap immikkoortuani Northern Territory-mi inuiaat – Mirrar – utoqqartartaat sinnerlugit Traditional Owner-iusoq.

VIDEO: YVONNE MARGURULA ~ 2:15 min.

Ukioq 2011-mi Japan-imi Fukushima-mi atomip nukinganik nukissiorfissuaq ajunaarnersuarmik eqqugaammat Yvonne uani video-mut immiussivoq … taakkulu nukissiorfiit uranimik Australia- meersumik pilersorneqarlutik.

“Aatsitassarsiornerup kinguneranik ‘ajunngitsorsiassat’ (royalties) dollarit millionerpassuit inuunitta pitsanngorneranik kinguneqarsimanngillat… Neriorsuutigisaat attanneqarneq ajorput – ajornartorsiutigulli atajuaannarput…”

Haluukkut, uanga Yvonne Margarula-mik ateqarpunga. Nunaga pillugu oqaaseqarpunga. Ataataga nunatta aatsitassarsiornermut atorneqarnissaa pillugu ataatsimiigiartarnikuugallarami uagut nunatta aatsitassarsiornermut atorneqarnissaa pillugu aperineqartarpoq. Erseqqissumik anngaatinniartarsimavaat. Namminerli taama pisoqarnissaa kissaatiginngilaa.

Taamaammat ullumikkut uanga nunatsinnik sissuertuuvunga. Uanga angerlarsimaffiga. Tassaasoq uagut Mirrar-kunnut angerlarsimaffik.

Taamaattumillu tamarmiulluta paarilluarparput.                                                  

Taamaammallu uagut tamatta sisuerparput.

Taamaattorli uagut Mirrar-kkut akunnitsinni ilungersortuarput. Assaajuarput. Jabikula assaavigerusuppaat. 

Kisianni tassani djang-eqarpoq (nuna illernartoq). Tamanna sequminniarpaat kukkusumillu atorniarlugu.

Aatsitassarsiorniartut nunap inoqqaavi tusaarusunngilat, soorlu ataataga tusaaniartarsimanagu. Qaqugorsuarmut naaggaartuaannassavagut.

Ujarak (urani/nukik illernartoq) aatsitassarsiorfimmit Rangers-imit nunanut allanut nioqqutigineqaruni, taamatullu allamut nuunneqaruni ujarak (nukik illernartoq) sequtserneqassaaq.

Taamaalilluni ajunaarnersuq pivoq. Taamaammallu taanna (Fukushima) toqunartunngorpoq.

Tassa.                                                                      

 Tamanna tusarliunneqarmat tamatta qamuuna ilutsigut toqqissisimajunnaarpugut.

4. Qinngorneq navianartoq tassaaginnarpoq nukik avatangiisitsinniittuartoq. Nukik, tassaasoq mallit qaffiarnerisut silaannakkut kaaviiaartuartoq uranip sananeqaataa allanngortinneqaraangat pinngortarpoq. Taamatut pisoqartarnera “asiuneranik”oqaatigineqartarpoq: tassaalluni urani nukimik tunniussinnaalersartoq, taamatullu allanik akuusunik imaluunnit “isotop-inik” siammarterilersinnaalersarluni. Uranimik piiaanermi pingaaruteqarluinnartut ilaatigut tassaapput thorium, radium aamma radon. Qinngornernik ulorianartunik pilersitsisut asiunerminni ukiuni millionikkaani ingerlajuaannartussaapput.

5. Qinngornerit ersinngillat – malugineqarsinnaanngillat – tusaaneqarsinnaanngillat naamaneqarsinnaanatillu.

Qinngornerit nappaateqalernernik toqumillu kinguneqartunik timip sananeqaataani kinguaassiornikkut ajoqusiisinnaapput. Taamaattoqarneratigut inuit uumassussillillu allat sananeqaataasa minnersaat – cellit – DNA-p sequtserneqalerneratigut pisinnaalersarpoq.

DNA tassaavoq uumasut suugaluartulluunniit iluini inissitsiterinerni atortorissaarutaasoq. DNA tassaavoq inuunermi “blueprint”: timip sananeqaataata tamanik imaqarneranik aalajangiisuuvoq. DNA celle-miit celle-mut ingerlasarpoq, taamaalillunilu inuit kinguaariit tullissaannut ingerlaartarluni.

Qinngornerit DNA-p ataqatigiinneri sequtsertarpaat, taamaalillunilu DNA timip ipiutaasartai ‘kittorarsinnaallugit’, taamatullu nappaatip kræfti aallartinnermini anaanaasumiit qitornamut ingerlateqqinneqarsinnaalluni.

6. Uranip pilersitaanik nappaat amerlanertigut tassaasarpoq puatsigut kræfteqalerneq.

Assimi saamerlermi ulloriaq aappalaartoq tassaavoq nappaatip aqqutaa qinngornerup kingunerisaanik, radon-imillu aallaaveqartumik uani qimmip puaatigut ingerlaartoq – teknik “mikroradiografi”- mik taaguutilik atorlugu alliserujussuagaq.

Assi talerpiatungaaniittoq tassaavoq sakissat naliginnaasumik qinngortarini assilisaq. Oqartoqarsinnaavoq uummatip nalaatigut inuup sakiaata qulaaniit ammut avinneqarnera, takuneqarsinnaavorlu qernertuinnaap qeqqani qaqortoq takusinnaasarsi, taakkulu tassaapput puaat. Puaat saamerliup avataaniittoq qasernerusoq tassaavoq kræfti.

Puakkut kræfteqalertarnermut radon patsisaanerpaat appaattut inissisimavoq                               [pujortartarnerlu patsisaanerpaalluni].

7. Taavami, qinngornerit qanoq ilillutik ilinnut tuniluussinnaappat? Silaannakkut aamma erngup ingerlaarneratigut.

Urani allanngortarpoq gas-ilu radon-imik taaguutilik anialersarluni. Radon gas-iuvoq toqunarluinnartuusoq – radon silaannakkoortoq anersaartorninni akuleruppat puanni DNA sequmissinnaavaa nappaassuarlu kræfti aallartissinnaallugu.

Eqaamasariaqarporli gas-i radon aamma allanngoriartortarmat allanik qinngornernik ulorianartunik aniatitsisalersarluni – tamakkulu silaannarmi, nunap iluani, kuunni, tatsini imartatsinnilu nassaassaalersarluni..

Tamakkulu aniasut naatitanut aamma pulasinnaapput: toqunartortai pilutanut pujoralattut inissitsitersinnaasarput. Imaluunnuut naatitat nunami naqqanit imerternermikkut ilaatilersinnaavaat.

Uumasuuguni, aalisagaaguniluunniit naasunik nerisaqarsinnaasarput. Uumasut taamaalillutik qinngorneqarsimasunik nerisarput, tamannalu timaannut siaruaattarluni.

Imaassinnaavorlu illit uumasoq aalisagarluunniit pisarigit, nerigukkulu qinngornertaa aamma ilinnut siaruaassinnaavoq.

Ulorianartortai iissavatit, aqajaqqunniillu aannut akulerutilissapput, kingornalu immaqa saarngit patiinut ingerlaqqillutik, tassanilu ukiorpassuarni uninngaarsinnaallutik, unigatilli toqunartoq imarisartik siuaruarterusaaginnaavissallugu.

8. Urani attorneqarani nunap iluaniiginnarnermini suneqanngikkunilu navianartorsuartut oqaatigineqarsinnaanngilaq.Qinngornermik annertunerpaamik aniatitsisut tassaapput “tailings” – tassaasut eqqakkat, uranip piiarnerani sinnikuusartut … taakkulu eqqakkat uranip qinngornerata 85%-ii miss. imarisarpaat.

Kisiannili uranimik piiaanialeraangatta, urani immikkoortinnialeraangatsigu nukissiorfimmilu reaktor-imi ikuallanneqaraangatta, imaluunniit atomimik qaartartuliornermut atoraangatsigu qinngornerit navianartut annertusiartuinnartumik aniatilertarpavut.

9. “Tailings” naliginnaasumik aatsitassarsiorfiusut eqqaannut inissinniarneqartarput, aatsitassarsiorfiullu ingerlanneqarnerata nalaani eqqakkat ulorianartumik qinngornertallit annertoorujussuit inissinneqarsinnaasarlutik:

Australiap kujataani (South Australia) aatsitassarsiorfik, The Olympic Dam, maannamut ukiuni 20-ini ingerlareersimalerluni tailings-it tons-it millionit qaangingaatsiareerlugit eqqaminut eqqaasareersimavoq. Taamatut nioqqutissiornerup nalaani eqqakkat navianartumik qinngornertallit ilaatigut thorium-imik akoqarput, taannalu sequtserneqarnermini gas-imik radon-imik pilersitsisarluni, silaannarsuarmi immikkoortunut navianartumik qinngornertalinnut, tassaasunut polonium, bismuth aamma aqerloq, siammartarluni, taakkulu imermut, naatitanut, orpinnut, nunap iluanut, uumasunut ilanngullugillu inunnut siaruaattarluni.

Radon qaqqap iluaniitilluni ujaqqamut nippullunilusooq aniasinnaaneq ajorpoq. Killormulli eqqagassanut sequtserluakkanut ilanngukkaangami anori imerlu aqqutigalugit nunap qaavanut silaannarmullu siammartarpoq.

Inuit kinguaariit aatsitassarsiorfimmut qanittumi najugaqartut radon-imik aamma pujoralammik radium-imik mingutsitamik tulleriiaarlutik attorneqartalissapput.

10. Aatsitassarsiorfiit uranimik piiaaviusut matunerisa kingorna eqqiaaviginissaat ajornakusoorluinnartuuvoq: tamanna nunap salinnissaanut aallartinnermilu pissuseqalernissaanut pisussaaffik aatsitassarsiorfinnut tamanut atuuppoq, pingaartumillu uranimik aatsitassarsiorfinnut pisariulluinnarlunilu akisoorujussuuvoq.

Suliffeqarfiit, allaammi suliffeqarfissuit nunarsuaq tamakkerlugu nunarpassuarni ingerlassaqartut piginnaassutsimikkut, tunniusimanikkut tatiginassutsikkullu killeqartartut takuneqartarput. Taamatullu ingerlassanik aqutsisussaasut oqartussaasullu pimoorulluinnarlugu saliinissanik piumasaqaateqarnissaminnut ilisimasakinnerat  patsisaalluni naammaginartumik pingaartitsisaratik.

Uani assit takuneqarsinnaapput, tassaapput uranisiorfiit qangarnitsat nutaajunerusullu, taakkunanilu saleeqqissaarnissaq naleqqunnanilu naammaginarsimanngitsoq. Allaat aatsitassarsiornerup unitsinneqarneranit ukiut 50-it qaangiutereersimagaluartut nuna suli mingutserneqartuarpoq. Aatsitassarsiorneq sioqqullugu nunap pissusaa isikkualu salinneqarnikkullu pissusitoqqaa sukkulluunniit uterfiginngisaannarnikuupput.

Eqqaamasariaqartoq tassaavoq qaqqat ujaqqallu piiaavigineqarnerini, uranillu piiarneqarnerini qinngornerit navianartut annertunersaat uninngaannartarmata, eqqakkallu avatangiisitta avataanni ukiuni tuusintilikkaani immikkut inissittariaqarlutik. Aatsitassarsiortummi kikkut, oqaannarta ukiut 100-t qaangiuppata suli maaniissappat imaluunniit utissappat naammaginarsimanngitsutut paasinarsippat avatangiisitsinnik saliiartorlutik?

11. Inuit ilaasa oqarfigissavaasi Australia-mi aatsitassassiornikkut suliffissuaqartitsineq tassaasoq “nunarsuaq tamakkerlugu pitsaanerpaajusoq”, aammalu “nunani tamalaani ileqqorineqartut pitsaanerpaat malinneqartut”, taamaattorli Australia-mi aatsitassarsiortut saliinatillu tukassuarmik qimatsisartut eqqaasassat assersuutissaqqeqaat.

Qaninnerpaamik pisut eqqaallugit assersuutigalugu taassavara siorna Brasilia-mi pisoq. Tamatumani aqerlunik aatsitassarsiorfik, Australia-mi aatsitassarsiortut annertunersaannit misilittagaqarnerpaasumillu BHP Billiton-imit 50%-imik pigineqartoq, tasiliaat eqqakkanik (tailings) toqqorsivialiaat isasoormat, taamaalillunilu imeq annertuumik mingutsitaq avatangiisinut siammarterneqalerluni. Aatsitassarsiorfimmit taamatut mingutsitsisut 62 mia. kubikmeterinik annertussuseqarput.

Illoqarfiit arlaqartut nunap assinganit piianeqarput. Minnerpaamik inuit 17-it ajunaarput. Innuttaasut 1.2 millionit imermik pilersorneqarnerat sunnerneqarpoq.

 

12. Jeffrey Lee Northern Territory-mi Koongarra-meersoq inerniliisillugu oqaaseqarteriartigu …

 “Koongarra-mi uranimik aatsitassarsiorniarnermut pilersaarut naaggaarpara, tassanilu pissutigaara isumaqarama nunarput uangalu kulturinni upperisakka aatsitassarsiornermit aningaasanillu pingaarnerusut. Aningaasat takkuttarput tammartarlutillu, nunarpulli maaniittuarpoq mianerigutsigulu paaralugulu pigutta qaqugorsuarmut isumagissavaatigut…”

 

VIDEO: JEFFREY LEE ~ 2min.

 

Piiagassat eqqannguatsinniipput – ilumut, ungasinngillat. Maani sumi tamaani innaarsoqarpoq, tamannalu uannut pingaaruteqarluinnarpoq.

 

Nunarpummi uanga isumagilluinnartuuara. Soormi nuna taama kusanaqisoq aatsitassarsiorfigalugu piiaavigissaviuk? Nunarput alianaalluinnartuuvoq, maani bush tucker (nerisassat) pigaarput, pisariaqartitavut tamaasa pigaavut. Taavami suna pillugu manna aatsitassarsiorfissanngortissavarput?

 

Uannut inuiaqatigisannullu pingaaruteqarluinnartuuvoq, taamatuttullu inoqatikka nunap appasinnerusortaani najugaqartut aammalu inuit Kakadu-mi najugaqartut ernumagigakkit.

 

Imaappormi uagut tassaavugut maani toqunissatta tungaanut najugaqartuartussat. Aammalu inuusuttortatta peroriartornerminni nunatsinnik – the Park – nunallu immikkoortuata tullianik paarsilluarnissaat mianerinninnissaallu kissaatigalugu.

Soorlu oqareernittut uraneqarfik maaniippoq, maanilu saaniluit pigaavut, aalisagaateqarpugut, bush tucker pigaarput. Kuussuup killinnguani uumasut ornillugit piniartarpavut, uillut, tatsip mingunneqanngitsup uilui, aalisakkat saaniluillu pissarsiarisarpavut.

 

Pisanik nutaaffaarinnik nererusuttarpugut, toqunartortalinnik nererusunngilavut, avatangiisini minguitsuni najugaqarusuppugut, aamma imermik minguitsumik imeqarusuppugut.

 

Maannakkut ingerlassinerup unitsinnissaata tungaanut sorsuttuaannarniarpunga – unitsinneqartussaavormi, uagullu unitsissavarput. Naggaterpiaa tikillugu tamanna sorsuutigissavara.

Unitsissavarput, taamatullu maani Kakadu-mi uranisiornerup nanginnissaa pinaveersissallugu.

 

Northern Territory-mi Koongarra-mi uranisiornissamik pilersaarutit illuatungiliuttunit Traditional Owner-init inaarutaasumik unitsinneqarput, nunalu piaaffissatut piukkunneqaraluartoq Kakadu National Park-imut ilaatinneqalerluni. Taamaalillunilu Koongarra-imi sutigulluunnit uranisiortoqannginnissaanik Jeffrey-p aalajangiusimalluarsimalluni pissuseqarnera tunngaviulluinnarpoq.

 

Qujanaq – apeqqutissaqassagussi piareersimavunga. Taamatullu oqaloqatigeeqattaarnissarput qilanaarissavara…