Siammasissumik aalisarneq ingerlanneqarli

Qaleralinnut, saarullinnut suluppaakkanullu aalisagartassiissutit 10 procentii aalisaleqqaartunut aalisagartassiissuteqanngitsunut tunniunneqassappata, tamanna inuiaqatigiinnut pingaarnertut aalisarnermik inuussutissarsiuteqartunut siunissaq isigalugu pitsaalluinnassaaq.

Pilersaarummut GE-miik ernumassutaasoq paasiuminaatsipparput.

Ilisimavarput Kalaallit nunaqartugut imartatigut sineriattoorsuarmik, tamakkiinerusumillu ilisimanngisatsinni naak naatsorsuutigisinnaallutigu sineriassuaq avataalu aalisagaqarluartut siunissami pingaartitatut isumalluutigilluakkatsinnik. Aalisagaqassutsikkullu suli aarlerinartorsiorfiunngitsugut.

Nunarsuarmiut nerisassamik noqqaajuartillugit aalisarneq nunatta napassutigilluinnalersinnaagaa nalilittut isingaarput. Aalisarnerlu Inuiaqatigiinnut siamasissumik ineriartortinneqartariaqarluni.

Ilanngulluguttaaq aalisartut amerliartoraluartut siunissarlu ungasinnerusoq isingalugu aalisartukilliartupiluulernissaa ernumanarsinnaasoq naatsorsuutigisariaqaripput. Sinerissap qanittuani aalisartut utoqqaliartorput, inuusunnerusullu aalisarnikkut ineriartuutaasinnaasunik ullumikkut pisassaatilerujussuit assingalugit periarfissaqannginnertik tunngavingalugu tunuarsimaarutigilersimammassuk.

1900-kut naangajalersut aalisarnermik aaqqissuuseqqinnersuaq eqiterineq kalaallinit aalisartunit amerlasuunit  neriulluaataasimasoq qatangiinnarsimavoq.

Taamaattumik inuiaqatigiinnut siammaalluni aalisartitsineq pisariaqaleraluttuinnarpoq, politikkikkullu aporaassutaanani suleqatigiissutigigaanni pitsaasumik ingerlanneqarsinnaalluni.

 

Hans Aronsen

Inatsisartunut ilaasortaq