Seqernup nukinganik tigooraassutit amerlinissaannut inatsisit aporfiupput

Ullumikkut illoqarfigut arfinillit Nunatsinni annermik erngup nukinganik pilersugaapput: Qaqortoq, Nar-saq, Nuuk, Sisimiut, Ilulissat aamma Tasiilaq.

Pisortat tamatta nukissiorfiutitsinnit Nukissiorfimmit 2013-imi mingutsitsinngitsumik nukissiutinik piler-suinerat 62 %-iusimavoq. Tamanna qaffaseqaaq. Illuatungaanilu Nukissiorfiit nukimmik pilersuinerata 38 %-ia gasolianik, ikummatissanillu atuinermik aallaaveqarpoq, taakkulu pinngortitamik, avatangiisinillu mingutsisinaveersaarnitsinni naatsorsuinermi iluaqutaanngillat.

2013-imi Kalaalit Nunaannut gasolianut, ikummatissanullu 909 millionit koruunit nalingi avataaniit tiki-sissimavagut. Ikummatissanik pisariaqaqartitsinerput taamaalilluni pisortat aningaasartuutaanni initoo-rujussuuvoq. Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik malillugu CO

2-mik 2012-imi aniatitsinerput 577.000 tons-iusimavoq. Illoqarfinni, nunaqarfinni, isorliunerusunilu kallerup innera kiassarnerlu ta-marmiusoq 100 %-imik CO2-erunnissaata tungaanut, tamatta inuiaqatigiinni ataatsimoorluta suliassa-qarpugut annertuumik.

Piffissap ingerlanerani ikummatissat akii qaffassapput, taamatumallu nukissiuutinik ataavartunik atuinis-saq soqutiginarnerulersissavaa. Erngup nukinganik innaallagissiorfiit suliarineri akisoorujussuupput. Qu-janartumillu nukissaik allanik akikinnerusunillu periarfissaqarpoq. Seqernup nukinganik tigooraaviit nu-kissiorfiit minguitsut annertusarnissaannut periarfissanut akikinnernut ilaapput.

 

Kalaallit Nunaanni seqernup nukingi sunniuteqarnerusut

 

Isumaqarnarsinnaavoq Kalaallit Nunaani seqernup qinngorneri eqqarsaatigalugit, issittumi ukiup taar-tarnera annertuumik akornutaassasoq. Aammami ilumoorpoq taartumi seqernup qinngornerinik tigoo-raassutit nukimmik pilersuineq ajortut. Aammali tamanna illuatungeqarpoq. Ataatsimut isigalugu, si-laannaap nillernerunerata seqernup qinngorneri sunniuteqartinneruai. Aammattaaq apummut qinngor-neri sakkortupput, aasakkullu qaamasarnera sivisunerulluni. Ukiumut ataatsimut isigalugu Kalaallit Nu-naanni seqernup nukinganik tigooraassutit, soorlu Danmarkimi tigooraassutinut naleqqiullutik tigooraal-luarnerusarput.

Aammattaaq seqernup nukii batteriinut immiunneqarsinnaapput kingusinnerusukkullu atorneqarlutik. Nunatsinni erngup nukinganit nukik katersorneqassapput, taava assersuutigalugu brintanlæg-inut ta-manna pissaaq. 2010-imilu Nukissiorfiit erngup nukinganeersumit brint-imik toqqorterinermik misileraa-lerput. Nukissiorfinnut unammilligassaq tassaavoq, nunami maani brintteknologiip pioreersup qanoq atorsinnaaneranik ilisimasaqarnerulernissaq.

 

Kalaallit Nunaanni seqernup qinngorneri

 

2014-ip aallartinnerani Nukissiorfiit Nuummi seqernup nukinganik tigooraassutinik annertuumik misile-raapput. Tamatumani siunertarineqarpoq, Kalaallit Nunaani seqernup nukinganik nukissiuuteqarsinnaa-2

nissaq tunngavissaqarnersoq. Misileraaneq iluatsissappat, Nukissiorfiit diesel-imik atuineq millisarniar-lugu – nunaqarfinni tigooraassutinik ikkussuilerniarput. Pilersaarut iluatsissappat, tamanna avatangiisit aningaasarsiornerlu eqqarsaatigalugit pitsaalluinnartuussaaq.

Seqernup nukinganik tigooraassutit taakku siulliunngilluinnassapput. Soorlu Qaqortumi, Maniitsumi, Sisimiuni aamma Ilulissani seqergup nukinganik tigooraassuteqartoqareerpoq. Aamma Nuummi allanik qin-ngornernut tigooraassuteqarpoq, Nuummi suliffeqarfimmit ikkusuunneqarsimasunik. 2009-imilu Nuummi Julemærkekollegia, aamma 2010-imi Nuummi GU seqernup nukinganik tigooraassutinik peqa-lerput.

 

Sermersuup kommuniani politikkikut pinngortitamik mianerinnilluni siunniussat

 

Kommuneqarfik Sermersuumi Inuit Ataqatigiit aamma Demokratit 2013 – 2017-imut isumaqatigiissu-taanni pingaarnerni arfinilinnik ataaseq ima allassimavoq: “

Avatangiisinik piujuaannartitsineq, pisuussu-tit pinngortitarlu mianeralugit – aamma kingulissagut eqqarsaatigalugit”. Isumaqatigiissummi allaqqa-voq, sulissutiginiaripput kommuni tamakkerlugu nukissiuutinik minguitsunik atuinerup annertusarnissaa, soorlu erngup nukinga, iluatsilluartumik Nuummi, Tasiilamilu atorneqartoq, kiisalu seqernup nukinga. Seqernup nukinganik atuineq annertunerusoq, aamma illoqarfinni erngup nukinganik atuiffiusuni, ta-mannalumi Kommuneqarfik Sermersuumi anguniagaavoq ersarissoq.

 

Aningaasat sipaagassat inunnut ataasiakkanut, inuussutissarsiortunullu.

 

Seqernup nukinganik atuerusuttunut, soorunami aningaasatigut tamanna pilerinartuussaaq. Qujanar-tumik seqernup nukinganik tigooraassutinut aningaasaliineq illunut ataasiakkaanut, inuussutissarsiortu-nullu sukkasuumik imminut akilersinnaalersinnaavoq. Seqernup nukinga, varmepumpe-lu ataatsimoor-tikkaanni, tamatumani inernera soqutiginarneruvoq:

Assersuutigalugu illu 120 m

2 oliefyr-ilik ukiumut diesel-imik 3.000 liter-imik atuisoq. Illu angisuumik igaf-feqarpoq/errorsisarfeqarluni/ineqarlunilu 45 m2 –imik, luft-til-luft varmepumpe-eqarluni inip angisuup qeqqani inissisimasumik, pumpe-llu taassuma inip tamarmi kiassarnera isumagalugu, aammalu ininut taasuma sanianiittunut kiassaalluni. Varmepumpep taassuma taamaalilluni illup tamarmiusup kiammik atuinerata affaata missaa isumagaa.

Kisitsisit pingaarnerit:

Siusinnerusukkut nukissiuutinut aningaasatuutit, diesel: 19.000 kr./ukiumut, assartornera ilan-ngullugu.

 

Siunissami nukissiuutinut aningaasartuutissat: 9.500 kr./ukiumut.

Siunissami ukiumut sipaarutissat: 9.500 kr./ukiumut.

Seqerngup nukinganut atortunik vUarmepumpe-millu pisineq: 125.000 kr.

Akilersuinerup sivisussusaa: Ukiut 13,2.

Aningaasaliinermi ukiumut erniat nalingi: 7,60 %.

Seqernup nukinganik tigooraassutitaarnermi ukiumut erniat 7,60 %-iupput, pisinermilu akilersuineq ukiut 13-it sinnilaaqqallugit. Tigooraasutinik taamattunik tuniniaasut arlallit oqaatigaat, taama ittut qu-larnaaatsumik ukiuni 25-ini atorneqarsinnaasut. 3

Kalaallit Nunaanni seqernup nukinganik tigooraassutinik pisiniarluni miljølån-imik Nutarsaanermik taa-samik taarsigassarsinissamut periarfissat pitsaaluinnartuupput, 300.000 kr.-it angullugit 3,45 %-inik erniakitsunik taarsigassarsisoqarsinnaavoq. Taarsigassarsinermi ernialiussat 7,60 %-iuppata, ukiumullu ernianut aningaasartuutit 3,45 %-iullutik, seqerngullu nukinganut aningaasaliissutit 125.000 kr.-iullutit, taava erniat ukiumut 4,15 % -iussapput.

 

125.000 kr.-inik seqernup nukinganik tigooraassutinut aningaasaliissuteqarneq, aningaasat aningaaseri-sivimmi uninngatiinnarneriniit erniatigut imminut akilersinnaaneruvoq. Inunnut ataatsiakkaanut, inuus-sutissarsiortunullu seqernup nukinganik tigooraassutinut mingutsitsinngitsunut aningaasaliissuteqarneq pitsaasuuvoq.

 

Seqernup nukinganit sinneruttunik atuinermi inatsisit

 

Nukissiorfiit qaqugukkulluunniit illoqarfinni, nunaqarfinni, isorliunerusunilu kallerup innera, imeq, kias-sarnerlu isumagisussaavaat – aamma illut, suliffeqarfiilluunniit namminneq nukinnik ataavartunik atui-suuppata, soorlu seqernup nukinganik tigoraassuteqarlutik. Nukissiorfiit isumaqarput, nukinnut ataavar-tunut aningaasaliinerit inuiaqatigiinnut atuisunullu iluaqutaassasut.

Ullumikkut nammineerluni nukinnik ataavartunik pilersuivilinnut malittarisassat imaapput, sumiiffinni, inuiaqatigiinnilumi tamani, nukinnik ataavartunik nukissiuutinik minnerusunik atuiffiusuni, dieseloliamik atuinermik sipaarutaasut Nukissiorfiit aningaasanngorlugit nammineq piginnittumut utertittarlugit, soor-lu illuutilinnut imaluunniit suliffeqarfinnut ataasiakkaanut, nammineq seqernup nukiinik tigooraassutaa-tilinnut.

 

Sqernup nukinganik tigooraassutinut aporfik

 

Ataaserli pingaartoq aporfiuvoq: Tassa illoqarfinni arfinilinni erngup nukinganik innaallagissiorfeqartuni, illuutigisarni imaluunniit suliffeqarfinni seqernup nukinganik tigooraassutinut aningaasaliisimaguit, ajo-raluartumik seqernup qinngornerinik tigooraassutivit, nukingata atunngisavit sinneruttup, innaallagissal-lu aqqutaatigoortup nalinga aningaasanngorlugu utertissinnaanngilat. Tassami inatsisit ullumikkutut itsillugit, Nukissiorfiit illoqarfinni erngup nukinganik pilersuiffiusuni, namminneq seqinermit nukissiuuti-linnut aningaasanik utertitsineq ajorput. Tamannalu aamma pineq ajorpoq, soorlu seqinermit nukissiuu-tit illoqarfinni erngup nukinganik atuiffiusuni oliefyr-it atorunnaartiternerannut patsisaagaluarpataluun-niit.

Tamanna nunatsinni seqernup nukinganik atuilernissamut aporfiuvoq annertooq. Taamaammat pisaria-qarpoq nutaamik eqqarsarnissaq. Matumani illuutillit ataasiakkaat, inuussutissarsiutillilluunniit seqernup nukinganik nukissiuutillit nammineq pilersuinerminni utertoortaraluarunik – illoqarfinni erngup nuki-nganik pilersuisoqarnera apeqqutaatinnagu – inuiaqatigiit aningaasaqarneranut mingutsitsinaveersaar-nermullu iluaqutaasumik alloriarnerussagaluarpoq. Tamatumanilu inatsisit sukangaqisut allanngortinnis-saat pisariaqarpoq.

Inatsisartut, Naalakkersuisullu, inatsisiliortutut kisiartaallutik inatsisinik allannguisinnaapput, aammalu Nukissiorfiit siunissami naatsorsuinerminni akilersueriaatsimik iluarsaassinissaat eqqarsaatigalugit.

Tamatta avatangiiserput pillugu – aamma erngup nukinganik nukissiorfiit atuuttut oqilisaanniarlugit – pisarriaqarpoq nuna tamakkerlugu Inatsisartut amerlanerussuteqartut Kalaallit Nunaanni seqernup nu-4

kinganik atuerusuttunut pitsanngorsaatissanik akuersissuteqarnissaat – aamma illoqarfinni erngup nuki-nganik atuiffiusuni.

Seqernup nukinganut tunngasut:

Seqernup nukinga kiammik kallerullu inneranik pilersitsinnaavoq. Seqinninngikkaangat, seqerngup nuki-nganik tigooraassutit tigoraaneq ajorput. Aammali nunatsinni imaappoq, seqineqartillugu, aamma u-kiukkut nukimmik pilersuisarput. Ukiumut ataatsimut isigalugu Kalaallit Nunaanni seqerngup qinngorne-rinik tigooraassutit, soorlu Danmarkimi tigooraassutinut naleqqiullutik 14 %-imik tigooraalluarnerusar-put.Tamatumani issittumut seqernup qinnguinera, apummut, sikumullu akisunnera patsisaaqataapput.

 

Inuulluaqqusillunga // Med venlig hilsen

 

Allan Pertti Frandsen, Inuit Ataqatigiit

 

Ilaasortaq / Medlem af / Kommunalbestyrelsen, Kommuneqarfik Sermersooq

Mobil +299 598755

apfr@sermersooq.gl, www.facebook.com/ia.pertti