Ataatsimeersuarneq 2013 – Taseralik 24. – 27. januar

Siulersuisuunerit nalunaarutaat

Asasakka ikinngutit, asasakka suleqatit, nunaqqatit, tikeraartugut il.il.

Malittarisassat naapertorlugit Inuit Ataqatigiit Kattuffianni siulersuisuunerit nalunaarutaat sqqummiutissavara. Siulersuisuunerit nalunaarutaat tassaavoq kingullermik ataatsimeersuar-nermiit maannamut pisimasunik, sulianik angusanik saqqummiussineq aammalu piffissami ag-gersumi naalakkersuinikkut anguniagassanik tikkuussiffiusussaq. Allatut oqaatigalugu siuler-suunerit nalunaarutaat tassaasaaq pereersimasunik nalunaaruteqarneq siunissamullu tunnga-sunik eqqarsaatigisarialinnik saqqummiussineq.

Kingullermik ataatsimeersuarpugut Nuummi junimi 2011-mi.

Inuit Ataqatigiit naalakkersuinikkut nunatsinni siuttunngorpugut junip aappaanni 2009-mi – innuttaaqatigiit kalaallit qinerisartut aalajangermassuk taamaassasoq!

Kinguninngua nunatsinni inuiattut kiffaanngissuseqarnerulernerput, Namminersulernerput, junip 21-anni tamatta nukissassimaaqaluta nuannattorsuulluta inuiattut ataasiusutut nallius-sivarput. Tassa Inuit Ataqatigiit siuttuuffigalugu suliaat – qanorluunniit allat oqaraluarpata – Inuit Ataqatigiit ilungersuutigisimasaat siuttunngorluta eqqupparput. Taamaammanuna taamak amerlatigisut qineraatigut! Tatigigamisigut taamaaliorput – upperigamikku sapinngitsugut.

Inuiaqatigiit kalaallit aalajangerpaat namminersulernerup piviusunngortinneqarnissaa Namminersulernerup timitalersorneqarnera Inuit Ataqatigiit aqussagipput. Nalunnginnamiku suliassartaqartoq angisoorsuarnik sorsutassartaqartorlu imaannaanngitsunik – uagut qinerpaatigut suliakkerlutalu. Akisussaaffilerneqarpugut imaannaanngitsumik. Ullumikkullu Inuit Ataqatigiit partiianni siulittaasutut oqarsinnaasorivunga suliakkiissutigineqartoq tamanna ajukkunnanngitsumik nammassisimallutigu.

Taamanikkulli pisoqaqaaq. Naatsumik oqaatigissagukku siuttunngorattali pisoq tassaavoq; inuiaqatigiittut kanngiffigisimasatsinniit nikinnaveerluta marriffigisimasatsinniit kaanngarluta ingerlaqqinnerput. Pisimasoq tassaavoq sinnassangaajunnaarluita uinnerput, eqeerlutalu aallarsarnerput. Inuiaqatigiittut makikkiartoqqilerpugut. Ataatsimoorluta nukittuneruleriar-torpugut. Nammineersinnaanerput upperineruleriartorparput. Allanit qulangersimaneqarnermik misigissuseq qaangiukkiartorpoq. Inuiassuit akornanni allat naligalugit inuiaavugut tamannalu naapertorlugu pissuseqassaagut.

Allanut pulavallaartinnanga pissusissamisuussaaq qutsavissavut qutsaveqarfigissallugit. Ilaquttavut suleqativut, ikinngutivut suleqataasullu tamaasa. Partiit naaalakkersuisooqativut Demokraatit Kattusseqatigiillu soorunami immikkut qutsavigaassi.

Soorunami imaanngilaq naammassisagut sarfarsiataaginnarluta angusinnaasimagigut. Ilungersuaneq, ulapinneq akornatsinnilu isumaqatigiinniarnerpassuit aqqusaarlugit aatsaat angusaqarsinnaasarpugut. Tamanna naalakkersuinermut tunngasunik suliaqarnermut tamani atuuppoq. Ukiunili qaangiuttuni sisamanngulersuni akersuunnerit ilaatigut peqqarniitsut akueriuminaatsullu ileqqorineqalersimapput avaanngunartut. Eqqunngitsunik tunngaveqarluni pissaanerlu kisiat anguniarlugu periuseqarneq Inuit Ataqatigiinni akuerinngilarput aamma pissuserilinngisaannassavarput.

Akerlianilli ilisarnaatigerusutarput tassaavoqakuersaartuuneq, ammasuuneq allatullu isummersinnaanerup ataqqineqarnissaa.

Ippassaani USA-p præsidentiata Barack Hussein Obamap aappassaanik ivertinneqarnerani oqaaseqartup ilaata atuakkiortoq Alex Haley issuaraa tusaavara, oqaatsit uku inuunermini najoqqutariniarsimagai: ”Ajunngitsussaq ujartoruk unnersiutigalugulu”. Alex Haley tusaama-neqaataasa pingaarnersaat tassaavoq atuakkiani ”Roots”, amerikami qernertumik amillit inussiaataanerminnit aniguniarlutik akersuunnerannik oqaluttuaq, atuakkiarlu tunngavigalugu filmiliaq TV-kkullu nangeqattaartuliaq tinguartinnaqisoq. ”Ajunngitsussaq ujartoruk unner-siutigalugulu” oqaatsit pigiliukkusunnaqaat!

Siunissarput – akisussaaffipput

Inuit Ataqatigiit ukioq manna ataatsimeersuarnerput manna tikillugu ataatsimeer-suartarnitsinnit sorpassuartigut allaanerussuteqarpoq. Nunatta naalakkersuinikkut siuuttuf-fiunera siulleq naammassiartorpoq, nunatsinni qinigaaffiusinnaasunut tamanut ukioq qiteq-qutsinnagu qinersereersimassaagut, suliassanik ulikkaarpugut – tuavi!

Annertuumik nalilersuisoqarlunilu qinigaaffinni tullerni anguniagassanik aalajangersaasoqas-saaq, qineqqusaartitsinissat piareersarfigineqassapput tassaappullu maani ataatsimeer-suartugut suliassatta pingaarnersaat. Ilisimaarivarput Inuit Ataqatigiit nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarnitsinni aalajangersakkavut nunatta inuisalu siunissaanut assut sunniute-qassasut. Tamanna akisussaaffigalugulu pisussaaffigigatsigu nalunngilarput.

Taamaammat ataatsimeersuarnissatsinnut qineqqusaarnissatsinnullu qulequtsiupparput: ”Siunissarput– akisussaaffipput”. Taamatulli oqarnermi Inuit Ataqatigiit kisimik pineqanngillat innutaaqataasugulli tamatta pineqarpugut.

Ukiortaami Naalakkersuisut siulittaasuattut oqalugiaatsinni oqaatsikka atoqqilaassavakka: “Uagut nammineerluta aalajangiisussatitaavugut allanik pisussaqanngilaq. Piffissami matu-mani, nunarsuarmilu inooqataasutut tamatta nalaattakkatta imminnut ilarukkaluttuinnartutut ingerlalerneranni, nammineerluta aqqut suna atorusunnerlugu aalajangertussaavarput. Namminermi piumanngikkutta, sapiissuseqarluta nikerianngikkutta akisussaaffillu nammineq tigummiarusunngikkutsigu, taava nunatta siunissaa nalaattornerinnakkut avatsitsinnilu pissutsinit aalajangiiffigineqarumaarpoq.”

2025

Naalakkersuisut ukioq 2025-p tungaanut inuiaqatigiinnik ineriartortitsinikkut pilersaarusiorput atserlugu ”Siunissarput – illit uangalu akisussaaffipput”.

Inuiaqatigiittut aaqqissuussaanitta allanngortittariaqarneranik aallaaveqarpoq pilersaarutit, iliuusissat takorluukkallu ataqatigiissaakkamik tulleriinnilersukkamik

Qitiusoq tassaavoq suliffeqarnikkut immitsinnut pilersornissarput tamannalu anguniarlugu ilinniartitaanikkut, isumaginninikkut, akileraartarnikkut ataqatigiissaakkamik ingerlatsisaria-qarneq.

Suliffissuarnimmi nutaanik qanorluunniit ineriartortitsitigigaluarutta aqqissuusseqqinnissat pi-sariaqarput, siunissami atugarissaarnissatta akissaqartittuaannarnissaanut qulakkee-rinnittussat. Taamaattumik ukioq 2012 aamma tassaavoq pingasoqiusamik – sulisitsisut sulisartullu kattuffiinik – oqaloqatigiinnernik aallarnisaaffiit.

2025-mut pilersarummi meeqqat inuusuttuaqqallu siunissaqarluaqqullugit immikkut sammine-qarput. Avaqqunneqarsinnaanngilaq meerartatta inuusuttuarartattalu alliartornerminni atugaasa aammalu minnerunngitsumik meeqqat atuarfianni angusartagaasa immikkut sammineqarnissaat pisariaqavissortoq.

Inuit Ataqatigiit ataatsimeersuarnerat tamakkununnga tunngasutigut erseqqissunik isummer-sorfiusariaqarpoq siunnerfilersuiffiullunilu.

Ataatsimeersuartut isummerfissaat

Naalakkersuinikkut suliassaqarfinnut ataasiakkaanut tunngasunik takisuuliornianngilanga aamma manna tikillugu angusarisimasatsinnut tunngasunik sivisuumik oqaluttuarnianngilanga tamakku amerlanerpaatigut ataatsimeersuaqataasut pappialaataanni takussutissaqareermata. Oqareernittut ingerlatsisimanermik angusanillu nalilersuineq ataatsimeersuariat suliassaasa pingaarnerit ilagaat.

Naatsorsuutigaara ukiut kingulliit eqqarsaatigalugit aqutseriaaseq imaluunniit naalakker-sueriaaseq nalilersuinermi ilanngunneqassasoq.

Kisianni ukiuni aggersuni qineqqusaarnissanilu anguniagassatsinnut tunngasut pingaarner-siorlugit suunerannut tunngasunik saqqummiussaqassaanga.

2013-mi qinersinissat

Naluneqanngitsutut upernaaq manna nunatsinni politikkikkut qinigaaffiusinnaasunut tamanut qinersisussaavugut. Ilagiit sinniisaannut, nunaqarfinni aqutsisunut kommunalbestyrelsinullu aprilip aappaanni qinersisussaavugut kiisalukingusinnerpaamik junip aappaanni Inatsisartunut qinersisussaalluta.

Ataatsimeersuarnitsinni oqaluuserisassagut soorunami annertuumik qinersinissanut sammive-qassapput, qineqqusaarutigiumaakkatsinnut, periusissatsinnut kiisalu qinersereernerit kingorna suleqatigiissinnaanermut tunngasut eqqartorneqassallutik.

Neriuppunga ikinngutivut amerlasuut nunarput tamakkerlugu qineqqusaaqataassasut qineqqu-saarnermilu ikiuullutik.

Siulersuisuunerit siunnersuutaat

Siulersuisuunerit saqqummiutissavaat Kattuffiup malittarisassaanut allannguutissatut siunnersuutit kingullermik ataatsimeersuaratta suliakkiissutigineqartut. Tamatuma saniatigut paartiitta aqqissuussaanera eqqarsaatigalugu aamma kingullermik ataatsimeersuarnermi eqqartorneqartut ilaat tassalu nunatta immikkoortuini kattussuunnertut ittumik aaqqissuus-sissanersugut imaluunniit ullumikkutut ingerlaqqiinnassanersugut eqqartorneqartussanut ilaapput.

Kattuffitta ukiut allortarlugit ataatsimeersuartarnera qangali malittarisassat naapertorlugit ileqquuvoq. Siusinnerusukkut ataatsimeersuarnerit akuttunerussanersut oqallisigisarparput maannamulli amerlanerussuteqartut tamatuma allanngortinneqarnissaa kissaatigisimanngilaat. Tassunga atatillugu oqaatigissavara soorunami partiip alliartornera ilutigalugu aammalu ataatsimeersuaqataasartut amerliartornerisa piumasaqaataasalu qaffakkiartornerisa aningaa-satigut assut nammatassittarmatigut. Neriuppunga ataatsimeersuartunit iternga tikillugu tamanna oqallisigineqassasoq.

Partiitut nunani avannarlerni suleqatigiiffipput NGLA, Nordic Green Left Alliance, peqataaffigissallugu pingaartipparput. Suleqatigiiffiup aallartinneraniit aatsaat siullerpaamik nunani taakkunani tamangajanni saamerliusugut naalakkersuisuutitaqalerpugut, ajoraluar-tumik Savalimmiut kisiisa pinnagit.

2011-imi siulittaasuuffipput 2012-imi Norge-mit tiguneqarpoq. Ataatsimiinnerit ukiumut marluusartut, 2012-imi tamaasa peqataaffigaagut. Partiini siulittaasut peqataaffigisaanni, Europa-mi aningaasarliornerup, pingaartumik aningaaserivippassuit, kingunerisaanik ajalusoornerup, nunanut avannarlernut tuniluutinnginnissaa annertuumik sammivarput. Oqariartuutigisatsinni pingaarnerpaavoq nunani avannarlerni innuttaasut eqqorneqan-nginnissaat illersorneqarnissaallu. Piumasararput ataatsimoorussamik EU-p nunallu avannarliit akunnerminni pimoorussamik illersuinissaq pillugu maleruagassiortoqarnissaa.

2013-imi siulittaasoqarfik Finland-ip tiguaa.

(Kingullermik ataatsimeersuaratta NGLA-mi nunat ilaasortat tamarmik nuannaarutigisatsinnik Nuummut tikeraarput, ullumikkullu aamma, tamakkinngikkaluarlutik, maani Sisimiuni najorpaatigut, nuannaarutigisatsinnik.)

Inuit Ataqatigiit Folketingimi

2011-mi septembarip 15-ani qinersinermi Folketingimut IA qinigaatitaqaqqippoq.Ukiuni siuliini qulini IA Folketingimi Savalimmiunik piffissallu ilaani aamma Siumumik Atlantikup Avannaani Suleqatigiinnik taallugit suleqateqarpoq.2011-mili qinersinermi Savalimmiormiut suleqativut ajoraluartumik qinigaatitaqaqqinngittoorput kingunerisaanillu Atlantikup Avannaani Suleqatigiit piujunnaarlutik.

Tamatuma kingorna Folketingimi aaqqissuussaaneq nutaaq pilersinneqarpoq, maannalu “Inuit Ataqatigiit Folketingimi” immikkut allaffeqarfeqarluni.Folketingimi partiit ataasiakkaat allat pituttorfiginagit inissisimavoq danskilli partiivi saamerliit taaseqatigisarlugit.Siornatigutulli IA SF-mik teknikkikkut suleqateqarpoq, aammalu Enhedslisten ataavartumik oqaloqatigisar-lugu.Tamatuma saniatigut IA folketingimi danskit partiivi tamaasa oqaloqatigisinnaanissai pingaartissimavaa tamannalu anguneqarsimalluni.

Atlantikup avannaaneersut ilaasortat allat

Qinersinerup kinguninngua paasinarsivoq Atlantikup avannaaneersut qinigaasut pingasut tassaasut danskit naalakkersuisuutitaannut amerlanerussuteqartitsisuusut.Tamannalu pissutigalugu qinigaasut saamerlerneersut pingasut atsioqatigiipput nunarput savalim-miulluunniit pillugit danskit naalakkersuisuisa suliniutini nunatsinni savalimmiuniluunniit amerlanerussuteqartumik anguniagaasut akerleralugit iliuuseqassagaluarpata ataqatigiillutik inissisimaniarlutik.

Angusat ilaat

Ukiut siulliit ataaseq affarlu ingerlanerani politikkikkut angusat arlaqarput.Ilaqutariit kalaallit Danmarkimut nuuttut meeqqanut inuusuttunullu tapisiarisinnaasartagaat 2012-mit inatsimmik allannguisimanermit kingunerisaanik annikillisarneqarsimagaluartoq maanna tamakkiisumik pisinnaasalerpaat.Ilagiit kalaallit Danmarkimiittut danskit akilersugaannik palaseqartus-sanngorput, kiisalu kalaallit Danmarkimi najugallit inuuniarnermikkut atugarliortut immikkut Socialministeriamit sammineqartussanngorlutik tassungalu aningaasaliisoqarluni. Kalaallit Illuutaannit suliniutit aqunneqartut aningaasalersorneqartarunnaartussanngorsimasut suliniu-teqarfigineqarput, illut qanimut suleqatigalugit.

Inatsisiliornikkut IA-p suliaasa ilagaat danskit inuit pisinnaatitaaffii pillugit paasiniaasarfiata inatsisaata allanngortinneqarnerani nunatsinnut atuutsilersinneqarsinnaanissaata piareersar-nera. Eqqartuussiveqarnermut inatsisit allanngortinneqarnera aamma suleqataaffigineqarpoq ilaatigut eqqartuussiveqarnernik allannguinissamut suliat danskit naalakkersuisooqatigiivisa tunngaviusumik anguniagaannut ilanngutsinneqarnerasigut.”Inatsisitigut ataataqanngitsut” pillugit inatsimmut allannguutissap suliarineqarluarnissaa aamma suliniutaavoq.

Arferit puisillu

Ukiuni qaangiuttumi nunatta arfanniartarnera puisinniartarneralu assigiinngitsutigut assoroorfiusimavoq. Folketingimit danskit naalakkersuisuisa Arfanniarneq pillugu Ataatsi-miisitaliarsuarmi (IWC) suliniutissai aalajangiunneqartarmata danskit politikerii tassunga tunngasuni malinnaalluartarput.Qujanartumik danskit politikerii amerlanerpaat, folketingimilu maanna partiit tamaasa, nunatta arfanniarneranik tapersersiupput.Pusinniarneq pillugu tapersersuineq aamma annertuvoq politikerinillu oqaloqatiginninnikkut paasititsiniaaneq ingerlajuartarpoq.

Siorna puisinniarneq puisit amiilu pillugit Danmarkimi oqallittoqaqaaq tusagassiutitigullu apersorneqarsimanerit amerlasimaqalutik. Maanna danskit ammeriversuata Kopenhagen Fur KNAPK-lu Naalakkersuisunik suleqateqarlutik piusit amii pillugit paasititsiniaaneq ingerlappaat, “Inuit Sila”-mik taallugu

Issittoq

Issittoq Danmarkimit nunaniillu allanit sammineqaraluttuarnera ilutigalugu IA Folketingimi 2012-mi immikkut Issittumi aatsitassarsiorneq nunanullu allanut politikki pillugu isumasio-qatigiisitsivoq. Isumasioqatigiinneq peqataaffigineqarluarpoq ingerlaneratalu naalisaarneqar-nera kalaallisut qallunaatullu atuarneqarsinnaalluni.Inernerisat tassaapput nunatta aatsitassar-siornermik suliffissuarnillu pilersitsiniarnerata nunanut allanut politikkimut assigiinngitsutigut sunniuteqartarnera, tamannalu pissutigalugu nunanut allanut politikki pillugu Danmarkimit suleqatigiinneq aaqqissuussaanerusumik ingerlanneqarnissaa anguniagassaassasoq.

Issittup nunattalu sammineqaraluttuarnera folketingimi malunnaateqangaatsiarpoq, IA-llu ilaasortaatitaata tamanna malugilluarpaa.Ulluinnarni tusagassiortorpassuit, politikerit immikkullu sammisallit ilisimasallillu amerlasoorpassuit oqaloqatiginnikkumasarput ataatsimee-qatiginnikkumasarlutillu.Sulinermi tassani allanilu Naalakkersuisunik qanimut attaveqa-qatigiinneq ingerlasarpoq.

Suliniutit annertuut pillugit inatsit

Inatsisartuni aalajangiussat ilaat folketingimi sulianut kinguneqartarnerat suliniutit annertuut pillugit inatsisip naammassineqarnerata takutippaa.Folketingimi maannakkorpiaq nunatta inatsisitaava annertuumik oqallisigineqarpoq ilaasortarpassuillu danskit ministeriinut apeqquteqarnerinik isumasiuiniarnerinillu kinguneqarluni. Nunat allamiut amerlasuukkaat nunatsinnut tikerarsinnaaneri pissutigalugu nunat allamiut pillugit danskit inatsisaannut allannguutissaq folketingimi upernaami matumani suliarineqassaaq. Inatsimmik taassuminnga allannguinissaq pivallaarnagu oqallinneq ingerlavoq, ilaatigut allaat ingasaassinertut oqaati-gineqarsinnaasumik.

Folketingimi sulineq ingerlalluarpoq

Folketingimi sulineq sutigut pitsanngorsarneqarsinnaanersoq oqaatigissagaanni tassaasaaq nunatsini inatsisartunit qaninnerusumik suleqatigiinneq ingerlasinnaappat.Inatsisartuni folketingimilu suliat amerlasuut imminnut ataqitigiilluinnarput folketingimullu IA-p ilaasor-taatitaqarnera ilaatigut atorluarneqarnerusinnaanera malunnartarpoq.

Sulinermi unammillernarnerpaaq tassaavoq danskit politikerii suliniutinut nunatsinnut tunnga-sunik, issittoq aatsitassarsiornerlu minillugit, sammisartitsinernissaq. Ajoraluartumik tunuarsimaarneq annertooq malunnaartarpoq, ilaatigullu tamanna pissutigalugu anguniakkat anguneqanngitsoortarlutik. Assersuutitut taaneqarsinnaapput Kriminalforsorgi kalaallillu Danmarkimi inuuniarnermigut atugarliortut pillugit suliniutit.

Naatsumik oqaatigalugu folketingimi sulineq ingerlalluartutut oqaatigineqarsinnaavoq. Suliassat ikilinngillat, akerliatigut amerlipput.Allattoqarfik naak kisermaatilersimagaluarlugu suliarpassuit naammassineqartarput, tassungalu atatillugu IA Folketingimi allattoqarfiani sulisut, ilinniartut suliffeqarfimmillu misileraasimasut qujassuteqarfigissavagut.

Immikkoortortaqarfiit siunnersuutaat

Immikkoortortaqarfiit arlallit ataatsimeersuarnermi isummerfissanik oqaluuserisassanillu siun-nersuutinik arlaqartunik apuussaqarput.

Kangersuatsiami, Aasianni, Tasiisami, Qaqortumi, Nuummi, Aappilattumilu immik-koortortaqarfiit siunnersuuteqarput, siunnersuutillu taakku sammisanut assigiinngitsunut tunngassuteqartut sammisassanut ataasiakkaanut agguataarlugit aqagu anguniagassanik suliaqalerutta inissititissavagut aamma siunnersuuteqartut siunnersuutiminnik saqqum-miussinissaminnut periarfissaqassapput.

Kommunit – qanoq ingerlariaqqissaagut?

Kommunalbestyrelsinut qinersinissamut atatillugu Inuit Ataqatigiit qanoq ingerlariaq-qittoqarnissaanik tikkuussisariaqarput.

Kommunerujussuit pilersinneqarmatali innuttaasut pisortallu akunnerminni susassareqa-tigiinnerat allanngorsimavoq, taamaammat innuttaasut qanimut oqartussaaqataanerat qanoq suleriaqqiffigineqarsinnaanersoq ilanngullugu pingaartissavarput.

Kommuneqarfimmi Sermersooq-miqanimut oqartussaaqataaneq pillugu nutaamik aaqqis-suusseriaatsimik misiliilernerat soqutiginarluinnarpoq, neriuppungalu maani ataatsimeersua-qataasut ilaatigut tamanna eqqartorlugu oqartussaaqatigiinnerup nutaap qanoq aaqqissuun-neqarsinnaanera tikkuussifigissagaat.

Akileraartarneq

Kommunit akileraartarnerullu oqallisigineqarneranni isumaqatigiinniutissani pingaarutillit ilagaat nunatsinni innuttaasut assigiinnerusumik akileraartalernissaannik kissaatigisarput. Manna tikillugu kommunit Naalakkersuisullu akornatsinni tamanna pillugu isumaqati-giissuteqarsinnaasimanngilagut, Naalakkersuisuniilli kissaatigaarput akileraartarnerup tamak-kiisumik allanngortikkiartornerani aamma kommunini tamani assigiimmik akileraartaler-sinnaaneq ilaatinneqassasoq.

Suna – sumi?

Nunatsinni suna sumiissanersoqnaalakkersuinikkut oqallittarnerni initoorujussuujuaannarpoq. Pisortat ingerlatsivii, suliffeqarfiit kingullertullu ilinniarfiit sumi inissisimanissaat annertuumik aporaassutaavoq. Ukiut ingerlanerini pisortat suliffeqarfiinik nussuisaqattaarnerit misileraaf-figineqartarput tamakkuali qaqutigukkuinnaq iluatsittarput suliffeqarfiup nammineq ingerlal-luarnissaa imaluunniit ilinniartut angusaqarluarnissaat salliutillugit siunertarineqarsiman-ngikkaangata.

Taamaammat isumaqarnarpoq inoqarfiit inuussutissarsiornikkut aningaasarsiornikkullu siuariartornissaat ikorfartorniaraanni tamanna inoqarfiusumi namminermi periarfissat ineri-sarnerisigut pippat iluatsitsinissaq qaninnerpaajussasoq suliffeqarfiit pioreersut nuuttaqat-taarnagit kisiannili nutaanik pilersitsinikkut.

Angallanneq

Angallannerup aaqqissuunneqarnerata sorpassuartigut pingaaruteqarlunilu pingaartinne-qarnera malunnarluarpoq ilaatigullu nunap immikkoortuini ineriartortitsiniarnermi qitiusutut isigineqarluni. Kommunit akisussaaffigisaat akisussaafigiumasaallu eqqarsaatigalugit angallan-nermut tunngasut ilanngunneqarsinnaanersut isummerfigineqartariaqarpoq – taamatulli eqqar-sarnermi pinngitsoorani eqqaamasassaq tassaavoq; nunatsinni sumiluunniit angallannikkut aaqqissuussineq allanngortinneqaraangat tamatuma nunatta sinnera tamaat aamma sunniuteqarfigisarmagu.

Sanaartorneq

Sanaartornermut tunnagsut aamma taamatupajaaq pissuseqarput. Ukiuni kingullerni annertunerpaamik oqallisigineqartoq tassaavoq nunarput tamakkerlugu siammasissumik isigaluni sanaartugassat aningaasalersuiffigisariaqartut – aamma Inuit Ataqatigiit tamanna kisaatigaat. Matumani qanoq annertutigisumik qaqugulu kommunit akisussaaf-feqartariaqarnersut apeqqutigineqartariaqarpoq. Isumaqarnarpoq inissialiortiternermut akisus-saaffik kommuniniittariaqaraluartoq – kommunit innuttaasut tikillugit suliassaqarfiummata.

Aatsitassat iluaqutigineqarnerat

Qangarsuarli eqqartorneqartuartarsimavoq nunatta suliffissuaqarnikkut ineriartortinne-qarnissaa. Tamatumali angunissaata tungaanut aqqut takisimavoq aatsaallu 2012-imi pimoorussilluni naalakkersuinikkut alloriartoqarluni.

Aatsitassarsiornermit suliniutinillu annertoorsuarnit inuiaqatigiit kalaallit annerpaamik isertitaqarsinnaanissaat qulakkeerniarlugu suliuarpugut. Aatsitassanut inatsisitsigut maanna atuuttukkut pitsaasumik aallaavissaqarpugut. Ilutigalugu pisariaqarpoq ilisimasanik pitsaanerpaanik atorluaanissarput Nunatta isertitassaminik siunissami annaasaqarsinnaanera pinngitsoortinniarlugu. Taamaattumik Naalakkersuisut aalajangerput immikkut ilisimasalinnik nunarsuarmioqatitsinnik inuttalimmik suleqatigiisitaliorniarlutik, isertitassanik pitsaanerpaamik nakkutilliinissamut nunatsinnut ataavartumik siunnersuuteqartartussanik.

Aatsitassarsiornermut suliffissuarnillu angisuunik pilersitsisinnaanermut nunatsinni alloriarfivut kingulliit Nunatta Danamrkillu akornanni annertuumik saqitsaassutaalerput. Erseqqissassavara uagut aallavipput tassaajuarmat nunatta sutigut tamatigut iluaqusersorniarnerani aningaa-sarsiornikkullu ineriartortinneqarnerani aatsitassarsiorneq suliffissuarnillu angisuunik pilersit-sinissamut periarfissat atorluarneqartariaqartut.

Ajoraluartumik oqartariaqarpunga massakkut Danmarkimi illuatungilersuisut annertunerpaartaatigut namminneq soqutigisatik aallaavigalugit taamak isummersor-sorinarmata. Aamma Danmarkimi naalakkersuinikkut pissutsit aallaavigalugit oqallinneq ingerlanneqarpoq ilaatigut naalakkersuisunut illuatungiliuttut pissaaneqarniunnermi nunatta siunissaa sakkuliullugu naalakkersuisuminnik isornartorsiuillutik. Taamaalilluni asser-suutigalugu Dansk Folkeparti nunatsinni Namminersornermut akerliunerpaajusoq tulluan-ngitsumik pissaaneqartitaalerpoq allaat Namminersorneq pillugu inatsisip Folketingip allanngorteriaannaagaa kalaallit naalakkusunngippata qunusaarutigineqalerluni.

Tamanna qaangerneqartariaqarpoq! Nunat allamiut nunasisarnerannut suliartornissamullu akuersisarnermut oqartussaaffik tiguniartigu, uagut nammineq aallaavigut toqqamavigalugit soqutigisavullu illersorlugit suliuniassaagut.

Ataatsimoorluta aningaasaativut

Siunissami atugarissaarnissatsinnut aningaasarsiornikkut inissisimanerput pingaaruteqar-torujussuuvoq. Siunissami kikkut tamat ilinniartitaanikkut periarfissaqartinneqarnissaat akissaqartikkumallugu qulakkiigassaraarput, aamma peqqinnissaqarfik pitsaasoq akissaqar-tittariaqarparput aammalu minnerunngitsumik inuiaqatigiinni sannginnerusortatta isummasor-tariaqartullu pitsaanerpaamik isumaginninnikkut kiffartuunneqarnissaat akissaqartit-tariaqarlugu.

Ilisimavarput Nunatsinni aningaasarsiornikkut immikkut eqqumaffissaqartoq marlunnik. Siullermik sillimafissaraarput sulisinnaasut ikiliartulernerat ilutigalugu utoqqaat isumagisariallit amerliartortussaammata amerliartulereerlutillu. Taamaammat aningaasatigut pilersaarusior-nitsinni qulakkiigassaraarput pisortat aningaasaataat annermik atorfissaannut immikkoor-tinneqartarnissaat, soorlu isumaginninnikkut aammalu inuit inissaqartinneqarlutillu illussaqar-tinneqarnissaannut. Kisiannili ilisimareeraanni ukiuni aggersuni ingerlatsinermut inuiaqatigiit aningaasaataat 1 mia-tit koruunit tungaannut amigaataasalissasut allatut pingaarner-siuisariaqarpugut inuiaqatigiinnilu atugarissaarnerpaat ataatsimoornermut pilliuteqa-laarnissaannik peqataaqqusariaqarlutigit.

Taamaalilluta Inuit Ataqatigiit qangaaniilli tunngaviusumik manna isumaat tikipparput: inuiaqatigiinni aningaasatigut ajorsaateqaratik siunissamullu ernumassutissaqanngitsunit aallersinnaanissarput. Akileraarusersuisarnikkut aamma tunngaviusumik isumagaarput siunis-sami inuiaqatigiit atukkatigut inissisimanerannut naapertuunnerusumik akileraaruser-suisarnikkut aaqqissuussisariaqassagatta. Ullumikkummi assersuutigiinnarlugu imaappoq suliffeqarneq annertungaatsiartumik akileraarusersorneqartarluni illuatungaanili sulinertaqan-ngitsumik isertinneqartartut annikitsuaraannarmik akileraarutigineqartarlutik. Tamanna pissusissamisuunngilaq. Sulineq akilersinnaajuartariaqarpoq. Inuit Ataqatigiit qangaaniilli oqariartuutigiuarparput akileraartarnikkut aaqqissuusseqqittariaqartugut aammalu isertitaq-qortussuseq tunngavigalugu akileraarusersueriaaseq eqqunniartariaqaleripput. Tamanna siunissami isiginngitsuusaaginnarsinnaajunnaarparput sulissutigeqqittariaqarparpullu. Apeq-qummili tassani maannamut ikinnerussuteqartitaasarsimavugut.

Kulturi

Aallarniutigalugu Kulturitta aamma inuussutissarsiutitut aningaasarsiorfiusinnaasutullu aallunneqalernissaanik anguniagaqartuarnerput iluatsikkiartortoq erseqqissiartortoq oqaatige-rusuppara. Nunatsinni namminermi pissutsit pitsanngorsarniarlugit 2009-mi Naalak-kersuisunngortitsinitsinni oqaatigaavut – tamanna angujartorparput. Kisianni aamma maluginiagassaalluarpoq nunatta avataaniit kulturerput assut soqutigineqaleriartortoq. Niue-qatigiinnikkut nittarsaassisarnerni nunatsinni nipilersornikkut, eqqumiitsuliatigut kulturikkullu allatigut soqutigneqarnerput annertusiartupiloorpoq – nunanullu allanut attaveqarnitsinni pingaaruteqaleraluttuinnarluni.

Suliffissaqartitsiniarneq

Ungasinngitsukkut paasinarsivoq nunatsinni suliffissaaleqisut kiisami ikiliartulersimasut. Tamanna assut nuannerpoq tusarlugu, nalunngilarpummi suliffissaaleqinerup kinguariartornera aningaasaqarniarnerup nakortikkiartorneranut tikkuutaagajuttartoq.

Tamannali naammanngilaq. Suliffissat nutaat suli amigaataapput, tamakkulu pilersinniarlugit 2013-imiit suliffeqarnermut pilersaarusiarput annertusaavigalugu nangissavarput, aammalu Suliffeqarnermut Siunnersuisoqatigiit sulilersillugit.

Eqqaamaneqartariaqarpoq nunarsuaq tamakkerlugu aningaasarsiornikkut ilungersunartor-siorneq suli qaangerneqanngimmat ilimagisariaqarlunilu ukiut tulliuttuni suli annertuumik sunniuteqassasoq.

Taamaammat:

  • – Siullermik sulissutigissavarput suliffissaaleqisut suli ikileriaqqinnissaat. Kommunit, sulisoqarnermi kattuffiit suliffeqarfiillu namminersortut tamatumani suleqataapput. Suliffeqarneq pillugu pilersaarusiarput 2018-ip tungaanoortoq sakkussatsialattut assut isumalluarfigaarput.
  • – Aappassaanik sanaartorneq kommunit suleqatigalugit nunarput tamakkerlugu siammarnerussavarput. Ilisimaneqartutut inissaaleqinerujussuaq suli atuuppoq, pingaartumik Nuummi. Taamaammat qularnanngivissumik 2013 sanaartornerup tungaatigut aamma ulapaarfiussaaq.
  • – Pingajussaanik neriuutigaarput Qeqertarsuatsiaat eqqaanni aammalu Killavaat Alannguani aatsitassarsiorfeqalissasoq. Ilumoorpoq nunarput pisuussuterpassuaqarmat, tamakkuli qallorneqanngikkunik atorluarneqanngikkunillu, sumulluunniit iluaqutin-ngorsinnaanngillat.
  • – Sisamassaanik mittarfiliornissat aammalu umiarsualiviliornissat pillugit Inatsisartut toqqammavissaat peqqissaarullugit piareersaleruttorpagut. Suliat imaannaanngillat, taamaammat Inatsisartut ataatsimiititaliaat susassaqartoq qanimut suleqatigalugu tamakku ingerlatissavagut.
  • – Angallannermut assartuinermullu tunngatillugu suliniutit ullumikkut inerisimanerpaat tassaapput Nuummi umiarsualiviup allineqarnissaanik pilersaarut aammalu Qaqortumi mittarfiliorsinnaanermik piareersaatit.

Aalisarneq, nunalerineq inuussutissanillu pilersuineq

Naalakkersuisuinermi suliniutini malunnaatilimmik nikeriarfiusut ilagaat aalisarnermut inatsisip nutarterneqarluni maanna naammassineqariartornera. Ilisimaneqarersutut ukiorpassuani aalisarnermut inatsisip allangortinneqarnissaa nutarterneqarnissaalu Naalakkersuinikkut oqalligisineqarsimavoq. Aalisarnermut inatsisip allanguuta siulliit 2009-mi Siunertanut aalajan-gersaanernut aalajangersakkanik allannguuteqartitsineq, allaffissornikkut aqutsinermut siunertanut, kisitseqqissaarnermut siunertanut aamma nakkutilliinermut siunertanut atatillugu paasissutissiisussaatitaaneq, aalisarnermi misissuisartut ilanngunneqarnerat kiisalu atuisut akiliuteqartalernissaannik atuutsitsilersinneqarput, 2011-mi Piginnittuunermut tunngasut kiisalu pisassiissutit qaffasinnerpaaffissaannik killiliinerup allanngortinnissaat atuuti-lersinneqarlutik, 2012-milu Sinerissamut qanittumi qaleralinniarnermi pisassiissutit pigine-qarsinnaasut qummut killilerneqarnerat pillugu aalajangersakkamik nutaamik ilanngussineq naammassineqarput maannalu timitalersorneqaruttulerlutik. Aalisarnermut inatsisip inaarutissai suleriarineqaleruttorput, kattuffiillu suliamut attuumassuteqartut qanimut suleqa-tigineqarput.

Assortuussutaasinnaasut sinneruttut pillugit kattuffit attuumassuteqartut oqaloqatigineqarput – naaperiarfiusinnaasunik ujartuilluni, naatsersuutigineqarpoq 2013 ukiani inaarutissat kingulliit saqqummiunneqarumartut.

Aalisakkat qaleruallillu silarsuarmi niuffaffinni akigissaarnerat qujanartumik suli taannaavoq, sinerissami aalisakkerivinnik ataasiakkaanik aallartitsinissamut periarfissaqalersimavoq, taavalu ukiut sisamat-tallimat kingulliit ingerlaneranni aalisartut ataatsimut isigalugit isertittagaat qujanartumik qaffariangaatsiarsimallutik.

Manna periarfissaq iluatsillugu ukiorpassuarni aalisartut aalisakkanillu suliffissuarni sulisartut aalajaallutik annertunerpaamik napatitsisuusimanerat manna tikillugu suli nunatta anin-gaasarsiornerani qitiulluinnarmat.

Nunalerineq pillugu ataatsimiisitaliarsuaq

Nunalerinermik inuussutissarsiuteqartut ukiuni tulliuttuni unammilligassaqarluarput, ilaatigut illuutit pisoqalivallaarneri pissutigalugit. Nunalerinerinerup ukiuni tulliuttuni aaqqissuus-saasumik ineriartortinneqarnissaa anguniarlugu ataatsimiititaliarsuarmik Naalakkersuisut januari aallartisimalersoq pilersitsipput.

Ataatsimiititaliarsuup pilersinneqarnerani anguniakkat ilaatigut makkuupput:

Nunalerineq nutaaliaasoq, aningaasarsiornikkullu nammineq napatissinnaanerusoq.

Nunalerinerup nunatsinni nammineq nerisassatigut pilersornitsinni akuullualernissaa angu-niakkat pingaarnerit ilagaat, uumasuutit neqaannik tunisassiornikkuunnaanngitsoq, aammali naatitanik amerlanerusunik tunisassiornikkut.

Ataatsimiititaliarsuaq aqqutissiussaaq anguniakkat pisariinnerpaamik anguneqarnissaannut.

Peqqissuuneq katsorsaanerlu

Naalakkersuisoq sineriak tamakkerlugu angalasimalerpoq, innuttaasunik ataatsimiisitsisarneq , inuusuttut ilinniarfiini saqqummiussisarneq aqqutigalugu innuttaasut sulianik saqqum-miuffigisarlugit oqalliseqatigisarlugillu, innuttaasut Naalakkersuisumik tikinneqartarnertik qujamasuutigisaqaanngooq.

Peqqinnissaqarfimmi aaqissuusseqqinneq pilersaarutit malillugit ingerlavoq. Ingerlannera imaannaanngitsuuvoq pisariaqarporli, aaqqissuusisimaneq 1928-meersoq qimanneqarta-riaqarmat. Ullumikkut unammisassat allaaneroqimmata.

Peqqinnissaqarfik tassaavoqInatsisartunit annertunerpaamik aningaasaliiffigineqartartoq.

Ullumikkut ersarilluinnartoq unaavoq, Nunatsinni ajornartorsiut annerpaaq tassaasoq imigas-samik ikiaroornartumillu atornerluinerit annertoorujussuummata, kingupiluilu akisoqimmata.

Katsorsartitsisinnaannermik nutaamik suleqateqalernerup kinguneraa, illoqarfigisaq qimanngikkaluarlugu katsorsarneqasinnaalerneq. Meeqqanik, inuusuttuaqqanillu katsorsaaneq aamma periarfissaalernikuulluni.

  • – Imigassamik ikiaroornartumillu atornerluineq akiorniarlugu immikkut suliniut.
  • – Timip aalatinnissaanik, nerisallu peqqinnartuunissaannik suliniut
  • – Tupartortartut ikilisinniarlugit suliniut
  • – Siusinnaartumik iliuuseqarneq, naartuunermiit aallartittumik.
  • – Ikiaroornartumik atornerluineq akiorniarlugu Februarimi Peqqissutsimut Naalak-kersuisoqarfik ataatsimeersuartitsissaaq, susassaqartut peqatigalugit.
  • – Innuttaasut peqqinnerulernissaat anguniarlugu Borgmesterit tamarmiusut pituttuisumik isumaqatigiissuteqarfigineqarput, ineriartortittuagassamik.
  • – Taamatullu Kalaallit Nunatsinni Timersoqatigiit Kaatuffiat atsioqatigiinnikkut isumaqatigiissuteqarfigineqarpoq.
  • – Peqqisssartut illui nutaarsuit marluk atulersimapput siullermik Danmarkimi peqqissartut nutaarsuarmik illutaarsimaapput, peqqissartunik iluarineqaqisumik. Taamatullu Nuummi Droning Ingrid napparsimavianut atasumik peqqissartut illutaarsimaapput, taamaalilluni tamanut iluaqutaasumik suliaritikkiartortut toqqissisimasumik najugaqartinneqalerlutik.
  • – Avataaniit aningaasassarsiorneq pikkoriffigineqarsimavoq, aningaasaliiffigineqartoq naammassivoq pilattaasarfilik nutaaliaalluinnartumik.

Misissortinnissamik pisariaqartitsisut Danmarkiliaqqaanngikkaluarlutik MR-scannertissin-naanngorput.

Ukiuni tulliuttuni Peqqinnissaqarfiup illutigut sanaartugassai sinerissami pisariaqartinneqartut, sanaartugassat pilersaarusiornerannut ilanngunneqartussaapput.

Ineriartornerup toqqammavia

Meeqqat suli atualinngitsut maannakkornit pitsaanerusumik ikorfartorneqartaleqqullugit pingasuleereersimasut tamarmik perorsaasunit peqqissaasunillu misissorneqartalissapput, kiisalu meeqqat tallimmereersimasut tamarmik atualernissamut inerisimassusiannik misilit-sinneqartalissallutik.

Meeqqat atuarfiat suli pitsaanerujussuusariaqarpoq. Tamatuma angunissaanut suliniutit pioreersut pikkoriffiginerusariaqarpagut, aammalu ilitsersuisarneq nukittorsarlugu. Eqqaa-majuassavarpummi minnerunngitsumik meerartatsinnut inuusuttuarartatsinnullu, eqqortumik piffissaagallartillugu ikorfartuineq nalitoorujussuummat.

Periarfissaq manna iluatsillugu NAKUUSA Youth Forummikkut nersorusuppakka. Ukioq 2012 tassa aamma eqqaamasalissavarput oqaatsit tusaqqoornartut pissutigalugit, tassa ”suli anaanamik, suli ataatamik”. Anoraannguatut nillaarissutut ilutsinni sunniuppusi, inuit uisippasi qularinngilaralu nipersi qaqqat akornanni sivisuumik akisuajumaartoq.

Neriuppugut alligussi siulissinnit amerlanerungaarlusi ilinniagaqartalerumaartusi. Tamanna anguniarlugu kollegianik nutaanik sanaartortitsileruttorpugut ilinniarfiillu ilaat allileriffigalugit.

Ullutsinni allamiut oqaasiinik kulturiinillu ilisimasaqarnissaq pingaaruteqaleriartormat nunanut allanut oqaatsinik ilinniariartortarnerit efterskoleriartarnerillu periarfissarissaarnerulersis-savagut. Neriuppugut neqeroorutit taamaattut amerlasuunit soqutigineqassasut atorluarneqarlutillu.

Naggasiut

Siulersuisuunerit sinnerlugit nalunaarutip saqqummiussama matuma eqqaasama ilaat oqaatsit allat atorlugit uterfigeqqilaarniarpakka.

Inuiaat Kalaallit anersaavat – kinaassuserput

Qanoq kinaassuseqarusuppugut? Suut pingaarnerutikkusuppagut? Issittormiuunerput, pinngortitap tunniussinaasanik pingaartumillu uumassusilinnik inuuniuteqarnerput, nerisavut, oqaatsivut, immitsinnut pissuserput, tassaapput ersialaartikkusuttakkavut. Ilisarisimane-qarusuppugut avatangiisitsinnik mianerinnittutut. Ilisimaneqarusuppugut inussiarnersutut. Tassaajumavugut inuunermik atorluaasutut.Ilisimaneqarusuppugut kalaallit inuiaat pinertuut, nakkaannarneq ajortut ajunngitsussamillu ujartuiuartut.

Tamakkuli tamaasa akimorlugit anersaarput, inuttut inuunermilu naleqartitavut kinaassut-sitsinnut annerpaamik aalajangiisuuvoq. Anersaaq tassaasoq ammip qalipaataanik aallaave-qanngitsoq imaluunniit sumiuunermik, arnaanermik angutaanermik upperisamilluunniit aalla-veqanngitsoq – anersaaq inuit tamarmik piat.

Ilisimaneqaatigisagulli allaat paquminarsinnaasutut suli isigineqartut kisiannili piviusut tassaapput persuttaanerit, peqqarniitsuliornerit, atornerluinerit, toqutsinerit imminornerillu uissuumminartumik ingasappallaarujussuarnerat.Qujanartumilli nalunaarsuisarnerni kisitsisaa-tigineqartut naapertorlugit pissutsit ilorraap tungaanut ingerlapput – arriikkaluartumik.

Nunatsinniit inuppassuit aallararsimanerat pissutsit nakeriallannartut ilagaat. Tamatsinnik tamanna eqqarsalersitsisariaqarpoq – nunatta sutigut tamatigut tamanut nunatut najoru-minartutut isigineqarnissaa anguniartariaqarparput.

Sooq politikeriuvugut? Sooq Inuit Ataqatigiit?

Politikkimik suliaqartugut tamatta ilaatigut immitsinnut aperisarunarpugut sooruna politike-riusunga – sooruna suliaq taamaattoq tinguartiffigisimanginga? Ulluni oqittorsiuffiusuni apeqqut ajornanngitsumik akeriaannaasarpoq. Ullunili ilungersunartorfiusuni naalliupe-raarfiusunilu apeqqut imaannaangitsuuvoq, nassuiaatissatuatullu oqaatigisinnaasara tassaa-voq; iluaqutaarusukkatta inoqatitsinnik kiffartuusserusukkatta, nunatta siunissaanut sunniute-qaqataarusukkatta – tamakkulu uanga nammineq ilorrisimaarnissanniit pingaarnerummata.

Apeqqut tullinnguuttoq taava tasaalerpoq; sooq Inuit Ataqatigiit? Qanga ukiut 30-it matuma siorna inuit ikittunnguit akisinnaasimassapput; soorunami! Ukiulli ingerlaneranni amer-liartuinnartut apeqqut tamanna imatut akiumasalersimavaat; soorunami Inuit Ataqatigiit nunatsinni partiini pitsaanerpaajummat. Siornatigut oqaatigisarpara immini siunertarine-qarsinnaanngilaq partiitut anginerpaajunissaq anguniarneqartussaq tassaasariaqarpoq partiini pitsaanerpaajunissaq. Tamatuma kinguneranik nalunngilarput kiisa imaalersoq, partiit nunat-sinni anginersanngornerput aali anguniagaanngitsoq.

Inatsisartunut qinigaaffik naagaluttualerpoq. Inuiaqatigiittut ineriartornitsinni pingaaruteqar-luinnartumut killippugut. Akisussaaffipput naapertorlugu iliussagutta taava ataatsimoorluta siunissatta isumanaannerunissaa pillugu nutaamik alloriartariaqarpugut. Qangali sungiutiin-nakkat, takorluuinnakkat paqumigineqartullu kinguaassatta siunissaannut iluaqutaanngitsut atorunnaarsinnissaat sapiissuseqarfigisariaqarparput.

Maani ataatsimeersuarnerput nunatsinni naalakkersuinikkut pissutsinut annertuumik sunniu-teqartussaavoq, tamanna qularnanngilaq. Naalakkersuinikkulli sulinermi tamanit pingaar-nerpaajuvoq innuttaaqatigiuulluta siunnerfinnut pingaarutilinnut ataatsimoornissamik pilersitsisinnaaneq aammalu minnerunngitsumik inuit tamarmik siunissamut neriuummik pilersitsinissaq. Neriunneq nukissamik tunisisuuvoq. Neriunneq eqqarsaatinik kingunissalinnik tunisisarpoq.Neriunneq tassaavoq taarnerpaaffiata nalaani qaamanermik takutitsi-sartoq. Neriunneq tassaavoq inuunerup ingerlateqqittuarnissaanut nukissaqalertitsisoq.

Tamanna anersaaralugu ataatsimeersuarnermik angusaqarfiulluartumik kissaappassi!

Sisimiuni, januarip ulluisa 25-at 2013

Kuupik V. Kleist
Inuit Ataqatigiit Siulittaasuat