Uranium seminar Narsaq 2016: Hilu Tagoona & Jack Hicks

Ulloq 8. maj 2015 AREVA Resources Inc.-ip uranisiornissaminik Kiggavimmi pilersaarutaa pillugu UNITSITSINISSAMIK Nunavut Impact Review Board-imit (NIRB) inassutigineqartoq nalunaarutigineqarpoq.

 

NIRB-p inassutigisaani toqqammavigineqarpoq siunnersuuteqartup Avatangiisinut Sunniutissai Pillugit Nalunaarusiaq (Environmental Impact Statement) – EIS – kukkuneqarlunilu amigaateqarmat, taamatullu Baker Lake-imi aamma nunap immikkoortuani Kivallermi siunnersuutigineqartumut akerliunerujussuaq eqqaaneqarsimanani.

 

Inaarutaasumik aalajangiinissaq Baker Lake-imi innuttaasuniinnanilu Nunavummi Naalakkersuisuniinngilaq, nunarli tamakkerlugu Naalakkersuisuniilluni, tassanilu Nunap Inoqqaavinut Ministeriusumit akisussaaffigineqarluni. Ukioq ilivitsoq qaangiutereersorlu Ministerinngortup nutaap NIRB-p inassutigisaa maannamut akueraluguluunniit itigartissimanngilaa, taamaammallu apeqqut pineqartoq maannamut naammassineqanngikkallarpoq.

—–

 

Nunap immikkoortuani Kivallermi uranimik piiaanissamik siunnersuuteqarsimanerup oqaluttuassartaa tassaavoq Nunavut oqaluttuarisaanerani naalakkersuinikkullu ingerlatsinermi pingaarutilittut akuulersimasoq.

 

1970-ikkunni nunarsuaq tamakkerlugu uranip akiata piaaraluni qaffatsinneqarujussuarnerata kingunerisaanik nunap immikkoortuani Kivallermi, Hudson Bay-ip kitaatungaani inissisimasumi, misissueqqaarnerit aatsaat taama amerlatigilerput.

 

Tamanna Inuit kattuffiinit qisuarfigineqarpoq, tamatumanilu eqqartuussivimmut ingerlatsinissaq kissaatigineqarluni, tamannalu pimmat eqqartuussivimmi aalajangiinermik pingaaruteqartumik kinguneqarpoq, tassaalluni 1979 Baker Lake case-imik taaguuserneqartoq. Eqqartuussivikkut ingerlatsinerup nalaani nunap inoqqaavisa nunaminnik piginnittuunerat pillugu apeqquterpassuit suli akineqartarsimanngitsut naammaginanngitsumillu akineqartarsimasut erseqqissaavigitinneqarput, taamatullu naalakkersuinikkut nunamik piginnittuunermut apeqqutip aaqqiivigineqarnissaa qanillattortinneqarluni, taamatullu naggataatigut Nunavut pilersinneqarluni. Eqqartuussinerup taamatuttaaq inerneraa ‘tuttunik mianerinninnernut periutsit’ ullumikkut atuuttut pilersinneqarmata.

 

——

 

1989-imi tyskit ingerlatseqatigiiffiat Urangesellschaft Kiggaviup eqqaani, Baker Lake-imit 80 km-inik ungasitsigisumi inissisimasumi nunap qaavani uranimik piiaaviliorniarluni siunnersuuteqarpoq.

 

Anaanaga, Joan Scottie, siunnersuutigineqartumut akerliusut akornanni siuttuusunut ilaavoq. Inuit peqatigiiffiisa kattuffiisalu nunaqarfinni inissisimasut nunalu tamakkerlugu suliniuteqartut pilersaarummut akerliunertik suaarutigaat. Akerliusunik tapersersuineq pillugu allaat ICC aalajangersagaqarpoq.

 

1990-mi martsip qaammataani Baker Lake-imi innuttaasut taasisinneqarput, taasiartortullu 90%-ii sinnerlugit ITIGARTITSILLUTIK taasillutik. Tamassuma kinguninngua qinnuteqaatigisimasaq ingerlatseqatigiiffimmit tunuartinneqarpoq.

 

—–

 

Illoqarfimmi inunngorfigisanni Baker Lake-imi innuttaasut 2.000-it miss. amerlassuseqarput, taakkunanilu 90%-it tassaallutik Inuit.

 

Illoqarfipput tassaavoq Canadami Inuit najugaqarfigisatuaat nunap timaani inissisimasoq. Patsisissaqartumik Caribou (Tuttu) Inuit taaguutigaarput. Tuttummi kulturitsinnut atugarissaarnitsinnullu toqqammaviupput.

 

Oqartoqarsinnaanngilaq Baker Lake tassaasoq illoqarfiusoq ‘aatsitassarsiornermut akerliusoq’. Kuultimik piiaaviup avannaa tungitsinni 110 km-inik ungasitsigisumi pilersinneqarnissaa akuerisimavarput, tassungalu ilanngullugu ukioq kaajallugu  atorneqarsinnasumik aqqusinniorneq akueralugu. Tassani kisitsisit pigisavut kingulliit takutippaat aatsitassarsiorfimmi tassani sulisut minnerpaamik 31%–ii tassaasut Inuit.

—–

 

Uranimik piiaaniarneq pillugu siunnersuutigineqartoq pillugu Baker Lake-mi (Qamani’tuaq) ernumagisat tassaajuaannarsimapput:

 

  • Toqqortariniakkat qinngornernik ulorianartunik aniatitsisut (tailings) annertuumik inissaqartitassat nunami qeriuaannartumi oqarluaannarluni qaqugorsuarmut peqqissaarluinnartunik inissitassaasut qanoq patajaatsigisumik pineqarnissaat.
  • Aqqusinniornernit, pujoralatsitsinernit, nipiliornernit il.il. immap, tatsit uumasullu sunnerneqarsinnaanerat.
  • Nunap immikkoortuani najugaqarfigisatsinni allani uraneqartoq ilisimareeratsigu, taamaammallu uranisiorfiup ataatsip akuerineqarnera ima kinguneqarsinnaammat ineriartortitsinermik uagut aqussinnaanngisatsinnik kinguneqartoq. Tamassumalu malitsigisaanik pisuussutivut uumassusillit avatangiisittalu innarlerneqarneqarsinnaanerinik navianartorsiortinneqarsinnaalissagatta.
  • Ileqqorissaarneq eqqarsaatigalugu uranimik atuinerup naggataatigut qanoq kinguneqarsinnaanera, tassaasinnaasoq atomip nukinga atorlugu nukissiorfiliornernut imaluunniit sakkussiornernut. Ilisimaannarput urani Canadap avataanut assartorneqarpat India-mi Kina-miluunnit qanoq atorniarneqarnersoq nalulluinnaratsigu.
  • Avatangiisit pillugit naliliisarnerit allatullu aalajangiinissanut toqqammavissiornerit ingerlanneqartarneri qanoq ingerlanneqartarnersut.

—–

 

Nunatsinni NGO, Nunavummiut Makitagunarningit (‘Makita’) ukioq 2009-mi decembarip qaammataani pilersinneqarpoq, tassani qulakkeerniarneqarluni Kiggavimmi aatsitassat pillugit apeqqutigiumasat pingaaruteqartut saqqummiunnissaat. Pineqartoq tassaavoq Kiggavimmi piiaasinnaanissaq pillugu aappassaaneersumik qinnuteqarsimanermut tunngatillugu qulaajaanerit nalaanni ilungersorneq, tamatumuunalu franskit atomip nukinganik suliffissuaqarfiata AREVA-p qinnuteqaataa tunngavigineqarluni.

 

Makita nunap immikkoortua pineqartoq uranimik piiaaffissatut aalajangiiffigineqarnissaa pillugu innuttaasunik pisortatigoortumik isumasiuinissaq pillugu Nunavummi Naalakkersuisunut qinnuteqarmat qinnuteqaatigineqartoq itigartinneqarpoq. Taamatuttaaq innuttaasut taasisinneqarnissaat apeqqut pillugu itigartinneqarluni. Paarlattuanillu uranimik piiaanniarneq Naalakkersuisut akunnerminni aalajangerpaat, taamatullu apeqqut Inatsisartuni taasissutigineqarani.

 

Taamatut pisoqarnerani Makita innuttaasunik paasisitsiaanernik ingerlassaqalerpoq, taamatullu ilungersortumik apeqqutilliisaqartaarnitsigullu avatangiisit pillugit nalilersuinerni peqataalerluni.

 

—–

 

AREVA-p illoqarfitsinni assersuutigalugu timersortartunut atuarfimmilu ingerlassanut assigiinngitsunut aningaasanik siammarterilernera maluginiarparput.

 

Illuatungissiortunik, ilaatigullu eqqunngitsunik nunaqqatitsinnut paasissutissiisarnerat tusaasarpavut.

 

Saskatchewan-ip avannaatungaani uranisiorfinnut illoqarfitta sinniisaannik angallassisarnerat takusarparput, angalaqataasullu tamaani nuannersuinnarnik tusarlerneqartarlutik, taamatullu ingerlassanut akerliusinnaasumik naapitsissanatik.

 

Naalakkersuisuni ilaasortat atorfillillu illoqarfitsinni innutaasut ernumanartoqannginneranik oqaluttuukkaat tusarnaartarpavut.

 

Immikkullu ilisimasallit arlaannulluunniit attuumassuteqanngitsut qasseerpassuit oqaloqatigisarpavut…

 

—–

Nunat inoqqaavisa nunaanni, nunaasalu eqqaanni pisuussutinik uumaatsunik piiaanerni nukissiorfiliornikkullu ingerlassat pillugit Makita ukioq  2013-imi Naalagaaffiit Peqatigiinni Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii pillugit Immikkut Nalunaarusiortartumut sukumiisumik saaffiginnippoq.

 

Saaffiginnissut, paasissutissallu allat tamarmik nittartakkatsinni uani nassaarineqarsinnaapput:

http://makitanunavut.wordpress.com

 

—–

 

Naak avatangiisinut inooqatigiinnullu sunniussinnaasut pillugit nalilersuinernut Canadami ingerlanneqartartoq tamakkiisumik naammaginanngikkaluarluni aalajangiinissap tungaanut ingerlassinermi sunniuteqartumik Makitap peqataatinneqarsinnaanera aqqutissiuunneqarpoq.

 

  • Piumasaqaativut tamarmik ilanngunneqanngikkaluartut Avatangiisinut Sunniuteqarnissaanut Naliliineq (EIS) najoqqutaralugu maleruagassiaagallartutut saqqummiunneqartoq oqaaseqarfigisinnaasimavarput
  • AREVA-p EIS-iliaat sukumiisumik qisuariarfigisinnaasimavarput oqaaseqarfigalugu, oqaaseqaativullu nalilersuinerup nalaani saqqummiussavut kattuffinnut naalakkersuisoqarfinnullu tamanut ingerlateqqinneqarput, taamatullu tamanut ammasumik saqqummiunneqarsinnaanngortinneqarlutik
  • Nunavut Impact Review Board-ip Baker Lake-imi tamanut ammasunik ataatsimiisitsisarnerini ilungersorluta peqataasinnaasarsimavugut.

 

Kattuffipput nammineq piumassuseq tunngavigalugu ingerlanneqarpoq, suliassallu pineqartut aningaasalersorniarneri killeqartorujussuulluni. Allannguisutulli misigisimavugut.

 

—–

Uagut misilittakkatsinnit immikkut sammisassat pingasut ilissi akunnissinni eqqartorusussinnaasasi saqqummiutitsiassavakka:

 

  • Greenland Minerals and Mining (GME) Kuannersuarmi ingerlatsinissaminnut pisinnaatitaanertik allanut tunissagaluarpassuk qanoq pisoqassava? GME-p neriorsuutigisai qassit ingerlatseqatigiiffimmit tassannga nammineq saqqummiussaappat, qassillu ingerlatseqatigiiffimmit aatsitassarsiorfimmik ineriartortitserusuttunit sunaagaluartunilluunniit pituttuisumik pisussaaffittut atorneqarsinnaappat?
  • Uranisiorneq naleqquttumik ingerlanneqarnersoq aqunneqarnersorlu malinnaaviginiarlugu naleqquttumik nakkutilliinerit ingerlanneqassappata suut piumasaqaataassappat (immikkut ilisimasallit, atorfinitsitsinissanullu aningaasartuutissat) Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisunit pisariaqartinneqassappat ?
  • Arlaatigut avatangiisit tungaasigut ajorluinnartumik ajutoortoqassagaluarpat saliisariaqalernermut atorneqarsinnaasunik GME malunnaatilimmik aningaasatigut (assersuutigalugu 2 mia. DKK) qulakkeerisinnaassava, tamatumani eqqaallugu qanittukkut British Columbia-mi pisoq? Imaakkamimi ajutoornerit ilaatigut PISARTUT…

—–

 

Narsamut qaaqqusinissinnut, maanilu isumasioqatigiinnermi saqqummiussisinnaatitaanitsinnut qujanaq. Ullumikkut peqatigisinnaagassi uatsinnut ataqqinartuuvoq nuannersuullunilu.

 

Kajumissaarusuppassi: Suliffissuit uranimik piiaaniartut saqqummiuttagaat suugaluarpataluunniit ingerlaannaq upperisaqqunagit. Ilisimasalinnit arlaannulluunniit attuumassuteqanngitsunit siunnersortissassinnik ujartuisariaqarpusi!

 

Kiisalu pingaarnertut: Ilissi innuttaasutut nammineerlusi siunissassi aalajangiiffigisinnaaneranut pisinnaatitaaffissi ilungersuuttuaannarsiuk, taamatullu aamma qitornassi ernuttasilu siunissaat qitiutillugu. Nunagisavut sumiikkaluarpataluunniit uranisiorfimmik aatsitassarsiorfiussanngillat, uranip sinnikuinik – tailings-inik – toqqorsisoqassanngilaq (tailings-immi tassaapput eqqakkat…). Taamatullu suliffissuaqarfiit imaluunniit Naalakkersuisut aalajangigaannik urani atorlugu nukissiorfiussanatik.

 

Ajunginnerpaamik kissaappassi – maannakkorpiaq siunissamilu.