Neriorsuummik eqquutsitsinnginneq atoqqiinerlu

 

Naalakkersuisooqatigiit partiiannik taasisimagaanni neriorsuutinillu upperinnissimagaanni aningaasaqarnermut inatsit atuaraanni pakatsinartorpaaluussaapput. Assersuutigalugu qineqqusaarnermi neriorsuutigineqartutut meeqqanut tapiissutit tamanut atuutsinneqalinngillat imaluunniit isertitat apeqqutaatinnagit utoqqalinersiat tamanut assigiittut atuutsinneqaleratik. Taarsiulluguli Siumup politikkiannut takussutissiatut alloriaatit minnerusut arlallit inissinneqarsimapput. Atassusip sulissutigiumasaannut inissaqangaarsimanngilaq. Partii Inuillu sutigut sunniuteqarsimanerat ersernerluppoq – tamannali immaqa Partii Inuit naalakkersuinikkut kissaataasa ilisimaneqannginnerannik patsiseqarpoq.

Naalakkersuisut aallarniillutik utoqqatserpasittumik oqarput aaqqissuusseqqinnerit inuiaqatigiinnut pisariaqartut sorliit aallarnisarneqarnissaannut eqqarsarnissamut suli naammattumik piffissaqarsimanatik, taamaattumillu pisaq tamanna pingaaruteqaqisoq, nunallu siunissami atugarissaarnissaanut tunngassuteqartoq aappaagu aningaasanut inatsimmut utaqqissunneqartariaqarpoq. Aaqqissuusseqqinngikkaanni aningaasaqarnerput siunissami imminut nammassinnaanngilaq, taamaattumillu naalakkersuisooqatigiit tamatumunnga aatsaat aappaagu oqariartuuteqarniarnerat tupigusuutigaarput.  Akerlianilli Naalakkersuisut politikkiminnut tunaartassatut aningaasaqarnermi tunngaviatigut isummersuutinik arlalinnik saqqummiussaqarput.  Tunngaviatigut isummersuutit taakkua isumatusaarnermik ersersitsilluinnartut Inuit Ataqatigiinniit isumaqatigilluinnarpagut, tassaammatami uagut naalakkersuisuunitsinni siunniussimasagut.

Inuit Ataqatigiinniit aningaasaqarnermut inatsit inuiaqatigiit ineriartortinneqarnissaannut tikkuussisutut isigivarput. Aningaasaqarnermut inatsimmi aalajangigassat ajornakusoortut aalajangiiffigineqartussaapput tulleriiaarinissamillu tikkuussisuussallutik. Tamatta nalunngilarput nuna inuttaqanngikkuni immineq naleqanngitsoq, taamaattumillu inuiaat sutigut annertunerpaamik nukittorsarneqarsinnaanerat taamatullu nunap siunissamut piukkunnassuseqarnerpaaffissaanut aningaasaqarnermut inatsit ersersitsisuuvoq.

Naalakkersuisooqatigiit isumakkeerfigeqatigiinnissamut ataatsimiititaliassarsuarmut minnerpaamik 9,6 millioninik immikkoortitsinissartik pilersaarutigivaat. Inuit Ataqatigiinniit oqaluttuarisaanerput piffissami sivisuumi maminniartussanik ikeqaatigigipput akuerivarput. Inuit Ataqatigiinniit isumakkeerfigeqatigiinnissamut suliamik aallarnisaaniarneq akerlerinngilarput. Taamaattorli suliap ingerlanneqartussap sukumiinerusumik nassuiarneqarnerunissaa amigaatigivarput. Taarsiullugu tunngaviusumik inatsisissatsinnut suliap aallartinneqarnissaanut aningaasat atorneqarnissaat siunnersuutigerusupparput. Nunatsinni tunngaviusumik inatsisissap suliarinerani oqaluttuarisaanerput pillugu isumakkeerfigeqatigiinnissaq tikinneqanngitsoornavianngilaq, taamaasillutillu aningaasarpassuit atorluarneqarnerusinnaassapput.

Inuit Ataqatigiinniit Nuup avataani sunik sumilu sanaartortoqarnissaanut tigussaasumik pilersaarusianik takusaqarnissarput qilanaarivarput. Inuit Ataqatigiinniit apeqqutaalluinnartussaavoq sanaartornissami aningaasaliissutit inissiatigut atukkat pitsaanngitsut iluarsiivigineqarnissaannut atussappata imaluunniit kalaallinik ilinniarsimasunik sulissussaqarnermut iluaqutaassappata. Takusinnaavarput kommunini atuarfinnut aningaasaliissutit allannguuteqanngitsut, kulturimullu atatillugu sanaartugassanut aningaasaliissutit annertuut eqqoriarpagut tassaasimassasut KNR-ip nutaamik illutaarnissaanut atorneqartussat. KNR-ip pitsaanerusumik atugaqalernissaa akerlerinngilarput, siunnersuutigivarpulli tusagassiuteqarnermi atukkat tamakkiisumik eqqarsaatigineqassasut, tassa tusagassiutit illuannik tamakkiisumik sanaartornissamut nukissat atornerunissaat eqqarsaatigeqqullugu.

Aammattaaq aalisarnerup iluani anguniakkat amigaatigineqarnerat tupaallaatigivarput. Naalakkersuisuusimasut aalisarnerup iluani aaqqissuusseqqinnerat maanna naalakkersuisooqatigiinniit isumaqatigineqanngilaq. Taamaattumik aningaasaqarnermut inatsimmi nunatta pingaarnertut inuussutissarsiutaata taava qanoq aaqqissuunneqarnissaanut eqqarsaatersuutinik tulleriiaarinernillu    paasisaqarnissarput naatsorsuutigisimagaluarparput. Naalakkersuisulli aningaasaqarnermut inatsit ullumikkut saqqummiussaat anguniagassanik imaqanngilluinnarpoq.

Aningaasaqarnermut inatsisissamut siunnersuutip mikisualuttaasa misissornissaannut taamatullu inatsisartuni partiinik oqaloqateqarnissatsinnut qilanaarpugut. Neriuppugut isumaqatigiinniarnerit piviusut tunngavigalugit silittumik tunuliaqutaqartumik isumaqatigiittoqarumaartoq. Isumaqatigiinniarnissani Inuit Ataqatigiit pingaartitassaannut ilaavoq NGO’t, Kattuffiit naalakkersuisutigoortuunngitsut, tusagassiutillu misissuinissamut paasiniaanissamullu aningaasartuutinik matussutissaannut atorneqarsinnaasumik aningaasaateqarfiliortoqarnissaa. Ukiuni makkunanerpiaq inuiaqatigiinni pisorpassuupput taamaattumillu apeqqusersuisinnaasunik tusagassiuteqarnissaq nunatsinnilu NGO’t pissaaneqartunut illuatungiliinissaminnut tunngavissiornissaminnut periarfissaqarnissaat pingaaruteqarluinnarput. Aningaasaateqarfik aallaqqaammut annertoorsuusariaqanngilaq, taamaattumillu aningaasaliissutaareersut allatut tulleriinnilersornissaat periarfissaasinnaavoq. Tamakkua saniatigut Inuit Ataqatigiit pisarnermissut inuiaqatigiinni naligiinnerusumik atugaqalernissamut meeqqattalu ernuttattalu atugarissaarnerulernissaannut ataatsimut aningaasaatitta atorneqarnissaannut isuma aalluppaat. Isumarput naapertorlugu naligiinneq immineq takkunneq ajorpoq – tamanna aaqqissuusseqqinnernik akisussaassuseqartumillu aalajangiinertigut pisarpoq.

Piareersimavugut.