Kalaallisuinnaq oqaasillit aamma ilinniarsinnaasariaqarput

All.: Mimi Karlsen Inatsisartunut Ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit

Nuannaarutigaara 2009-miit maannamut kalaallisut oqaatsitsinnik suliaqarnera Inatsisartunit tamanit akuerineqartarmat.

Siullermik naammassisara tassaavoq oqaatsinut politikki. Oqaatsinut politikki pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 7, 19. maj 2010-meersumi § 3-mi allaqqavoq, kalaallit oqaasii tassaasut Kalaallit Nunaanni pisortatigoortumik oqaasiusut pisortatigullu ingerlatsinermi atugaasut. Tassani qulakkeerneqarpoq kalaallit oqaasii tassaasut Nunatsinni pisortatigoortumik oqaasiusut.

Oqaatsinut politikkeqalernitta aamma nassatarivaa Nunatsinni kalaaliusugut sumiluunniit oqaatsigut atorlugit kiffartuunneqarsinnaalernerput. Tassanimi piumasaqaataavoq suliffeqarfiit oqaatsinut politikkiliussasut, tassanilu ilaasinnaavoq suliffeqarfiup qulakkeerinninnissaa kalaallisut paasisinnaasunik sullissisoqartuarnissamik qulakkeerinninneq. Tamannalu pisinnaatitaaffik Naalakkersuisut suli qaammarsaassutiginerusinnaavaat.

Kalaallit oqaatsitta pingaarnerpaajunerisa nassatarisariaqarpaa Nunami maani najugaqartunit tamanit atorneqarsinnaasariaqarneri, oqaatsitta ineriartortuarnissaannik qulakkeerinnin-ninnissarput aammalu kinguaatta oqaatsitsinnik atorluaasinnaanissaannik qulakkee-rinninnissarput.

Kalaallisut oqaaseqartuuvugut

Taamaammat ukiami 2013-mi Inatsisartut ataatsimiinneranni siunnersuuteqarpunga Inatsisartunit tamanit akuerineqartumik imaattumik:

Kalaallit Nunatsinni innuttaasut amerlanerit kalaallisut oqalussinnaalernissaannik periusissiatut iliuusissanut pilersaarummik kingusinnerpaamik Inatsisartut 2014-mi upernaakkut ataatsimiinneranni saqqummiunneqartussamut Naalakkersuisut suliaqaqqullugit Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

Tunngavilersuutigaaralu Nunatsinni innuttaasut amerlanerusut kalaallisut oqaluttuunerat. Nunatsinnili inoqarpoq kalaallinik kalaallisut oqalussinnaanngitsunik, aammalu nunasisunik kalaallisut oqalussinnaanngitsunik.

Inuiaqatigiinni oqallinnermi kalaallisut oqalussinnaanngitsut ilaatigut avoqqaarineqartarput. Avoqqaarliinerli kinguneqarneq ajorpoq kalaallisut oqalulersitsinermik.

Kalaallisut ilinniartitsineq

Taamaammat Naalakkersuisut kalaallisut ilikkartitsinissamut pilersaarusioqqullugit piu-maffigaakka.

Pilersaarusiornermi pingaartippara meeqqat atuarfianit naammassisut tamarmik kalaallisut oqalussinnaanissaat ukiuni aggersuni angusinnaanngorlugu pilersaarusioqqullugu. Meeqqat atuarfianiit naammassisut tamarmik kalaallisut oqalussinnaanngortinneqarpata ukiut qulit missaat qaangiuppata inuusuttut tamangajammik kalaallisut oqalussinnaanngorsimassapput.

Inersimasut kalaallisut ilinniarusuttut aamma pilersaarusiuunneqartariaqarput kalaallisut oqalussinnaanissaminnik. Maannamut periarfissat qanoq annertusarneqarsinnaanissaat misissortariaqarpoq, pilersaarusiorlugulu.

Kalaallit oqaasii tassaatillugit Kalaallit Nunaanni pisortatigoortumik oqaasiusut pisortatigullu ingerlatsinermi atugassaatillugit pingaaruteqarpoq innuttaasut tamarmik kalaallisut paasinnissinnaanissaat anguniartuassallugu. Tamannalu anguniarlugu Naalakkersuisut peqquneqarnermikkut maanna pilersaarusioqqammerput.

Manna iluatsillugu Naalakkersuisut qutsavigiumavakka suliaq taanna maanna naammassillugu saqqummiummassuk, ima qulequtserlugu: Innuttaasut tamarmik kalaallit oqaasiinik atuisinnaanissaat qulakkerniarlugu suliniutissat.

Suliniutissami suli atualinngitsut, atuartut, kalaallit oqaasiinik oqaatsit aappaattut ilinniarneq aammalu allamiut oqaasiisut atornissaannik sungiussereersimasut, allamiutullu oqaasillit tikerlaat qanoq kalaallisut ilinniartinneqarsinnaanerannik periusiortoqarsimavoq.

Qularutiginngilara periusissiaq iluatsittumik atorneqarpat timitalerneqarpallu kalaallisut ilinniarusuttunut iluaqutaassaqisoq. Pingaaruteqarporlu piviusunngortitsinissaq, tamannalu ataatsimoorluta piviusunngortittariaqarparput, suliffeqarfinni ilinniarfinni aammalumi angerlarsimaffinni.

Ilinnialernissamut mattussisoqassanngilaq

Suliarisama Inatsisartunilu tamanit upernaaq 2014 taperserneqartup tullerivaa kalaallisuinnaq oqaasillit ilinniarfinnit mattunneqartannginnissaat imatut qulequtsigaq:

Kalaallit Nunatsinni ilinniarfinni tamani ilinniartut pisariaqartitsineq naapertorlugu danskisut pikkorissarneqarnissamik periarfissinneqaqqullugit Naalakkersuisut Ilinniartitaanermut Pilersaa-rutaat II-mut Naalakkersuisunit qulakkeerneqaqqullugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

Tunngavilersuutigaaralu ilinniartitaaneq tamatta pingaarteqigipput. Ilinniartitaanerup imminut pilersorsinnaaneq piviusunngortissagaa. Taamaammat inuusuttut amerlanerpaat ilinnia-gaqaqqullugit inattarpagut.

Ilinniarusuttut matunik matoqqasunik naammattoorsissanngillat. Ilinniarnermik kipititsiinnarneq minnerpaaffianiitsinniarlugu aningaasarpassuit atorpagut, iluaqutaasumik.

Ilinniarusuttunilli mattussisarpugut! Tassalu danskisut pisinnaasakinnerit Nunatsinni ilinniarfinnut iserneq ajorput, ilaatigut minnerpaamik danskisut  karakter 6 angusimanngikkunikku ilinniarfinnut isersinnaasannginnamik. Tamatuma kinguneraa inuusuttut danskisut pisinnaasakitsut ilinniarsinnaannginnerat.

Tamanna eqqortuusinnaanngilaq. Assersuutigalugu maani  sanasunngorniaq ilinniarfimmut iseq-qusaanngitsoq danskisut karakterikippallaarmat Danmarkimut atuariartorsinnaavoq tassani danskisut karakter apeqqutaanngimmata.

Nunatsinni ilinniarfinni danskisut pisinnaasariaqarneq aallaaveqarnerartarparput ilinniartitsisut danskisut oqaasiliummata aammalu atuakkat ilinniutit danskisut allassimammata.

Ilinniagaqarniartup ilinniarfissani toqqaraangamiuk taanna inuutissarsiutiminut aallaavigisarpaa. Ilinniakkami oqaatsit ilikkakkat inuunermi tamarmi atorneqarsinnaanngortarput. Taamaammat ilinniarfiup nammineq pisussaaffigisariaqarpaa ilinniartuutimi danskisut piginnaasaasa qaffassarnissaat, soorlu aamma ilinniartitsissutini tamani qaffassaanissaq ilinniarfiit namminneq pisussaafigisaraat.

Nunatsinni eqqortuusinnaanngilaq danskisut pisinnaalluartut kisimik ilinniagaqartarnissaat. Danskisut killilimmik piginnaasaqaraanni ilinniarfigisami ikiorneqarnissaq pisinnaatitaaffiusa-riaqarpoq.

Taamaalinikkut kalaallisuunerusoq oqaasilinnik ilinniagaqarusuttunik mattussissanngilagut.

Maannakkullu pingaaruteqarluinnarpoq Ilinniartitaanermut periusissiamuinnaq ilanngunnagu, ilinniarfinnili tamani danskisoorsinnaanngitsut itigartinneqartannginnissaat inatsisinngussallugu. Tamannali ilinniarfinni piareersimaffigineqartariaqarpoq, soorlu danskisut atuartitsinermik annertusaallutik imaluunniit kalaallisut atuartitsinerunissamik qaffassaanikkut. Tamannalu anguniartariaqarparput.

Kalaallisut allagartalersuineq

Naalakkersuisutut aamma suliarisimasama ilagivaat kalaallisut allagartalersuisarnissamik pilerisaarisarnissamillu inatsisissaq. Taannalu oqaatsinut inatsimmiinnani maanna Inatsisartuni naammassineqarpoq, ussassaarusiornermi pilerisaarinermilu inatsimmiilluni. Tassalu qulak-keerparput allagartalersuinerit pilerisaarinerillu kalaallisut allaqqasalernissaat. Ilaatigummi neriniartarfinniluunniit neqeroorutit kalaallisut allaqqaneq ajormata, maanna pisussaafiulissaaq kalaallisut aamma allaqqasalernissaat.

Kalaallisut oqaatsitsinnik atorluaasinnaanissaannik qulakkeerinninnissarput annertuumik iliuuseqarfigisariaqarparput. Naqitatigut, isiginnaagassiatigut, tusarnaagassiatigullu oqaatsitta atorneqarneri inerisartuartariaqarpagut. iPad, mobil assigisaallu atorlugit ineriartortitsineq annertunerujussuusariaqarpoq, meerartatsinnut inuusuttatsinnut, minnerunngitsumillu kalaallisut ilinniartortatsinnut iluaqutaaqqullugit.

Nutserinerujussuaq

Arlariinnik oqaaseqarnitta, tassa kalaallisut danskisullu kingunipiluisa ilagivaat nutserinerujussuaq. Pingaaruteqarpormi nunaqqatigiiusugut tamatta paasisinnaasatsinnik atuagassaqassallutalu tusarnaagassaqarnissarput. Kisiannili tusagassiutini naqitani, radio-milu danskisuumiit kalaal-lisuumut nutserinerujussuaq kalaallisut oqaatsitsinnik aserorterivoq. Toqqaannaq nutserinerit kalaallisut oqaatsitsinnik innimiilliornerupput akueriinnartariaqanngitsut.

Taamaammat Inatsisartuni siunnersuutissama tullerissavaa Namminersorlutik oqartussat tusagassiorfiillu kalaallisut oqaatsitsinnik atuilluarnermik nakkutilliisussamik atorfinitsisinissaat.

Atorfinitsitaq kalaallit oqaasiinik ilisimatusarsimasuussaaq pisinnaatitaaffeqassallunilu tusagassiorfinni kukkunernik iluarsiinissamik ilitsersuissalluni, tusagassiortut oqaatsitsinnik eqqortumik atuinissaannik pikkorissaanissamik periarfissarsiuussisassalluni.

Isumaqarpunga piffissanngortoq tusagassiorfiit oqaatsitsinnik eqqortumik atuinissaannik piumaffigissallugit. Piffissanngorportaaq tusagassiorfinni kalaallisut oqaatsigut salliullugit atorneqarnissaat. Danskisuumiit nutsigaannarnik tusagassiaqartinneqarnerput naammagiin-nartuaannarsinnaanngilarput. Oqaatsitta inerilluarnissaat qulakkeerniartuartariaqarparput, tusagassiutitigullu nutsigaannartut atorneqaratik toqqaannartumik kalaallisut tusagassiisalernikkut eqqortumik oqaatsitta atorneqarnissaat qulakkiissavarput.

Inunnguuseralugu oqaatsivut

Tassa maanna Inatsisartutigut akuerineqareerput siunnersuusiakka, taamaalillutalu kalaallisut oqalussinnaalersitsinerulersinnaavugut aammalu kalaallisuunerusoq oqaasillit ilinniagaqarsin-naanerat qulakkeerniarsinnaanngorparput.

Inunnguuseralugu oqaatsivut tassaasarput kinaassutsitsinnut atalluinnartut, misigissutsitsinnik oqaaseqarniaraangatta atortakkagut.

Taamaammat pingaartippara qanoq oqaaseqartuunerput aporfilersornagu periarfissanilli pilersitsivigissagipput, oqaatsigummi attaveqaatitut, paaseqatigiinnissatsinnut ineriartornis-satsinnullu atortuartussaavagut.

Qanortoq tamatta peqataagisa oqaatsitsinnik ilikkartitsinissamut, ineriartortitsinissamut mattussinnginnissamullu.