Inuit Ataqatigiit ukiortaami oqaaseqaataat – Qaamaneq uteqqittuaannarpoq

Inuit Ataqatigiit ukiortaami oqaaseqaataat

Qaamaneq uteqqittuaannarpoq

Ukiup taarnerpaaffiani qilanaarisarparput qaamanerup uteqqinnissaa, upernariartulernis-saa suullu tamarmik uummariartoqqilernissaat. Ullukinnermi nuannaarutigisarparput ullut talliartoqqilernissaat ukiumilu qaangiuttumi pisimasut kingumut qiviartarpavut ullut nuannersut nuannerpallaanngitsullu, ukiup ingerlanerani torrallattarisimasavut aammalu ukiumi nutaami suli torrallannerusinnaasavut.

Aamma politikkimi suleqataalluni taamaappoq. Nalunngilarput piffissaq ullullu takkukkumaartut neriunarnerusut pitsaanerusunillu angusaqarfiusut. Inuit Ataqatigiinni ukiortaaq 2014 neriulluarfigeqaarput, upperaarpummi tamatsinnut naammaginarnerusumik ingerlatsisoqarsinnaasoq inuiattullu ataatsimoornerulluta nunatta siunissaa pillugu suleqatigiissinnaasugut.

Ukiortaamut kissaatigisassarput pingaarnerpaaq tassaassaaq allatut ingerlatseriaaseqartoqalissasoq minnerunngitsumillu innuttaasut annertunerungaartumik aalajangiiniartarnerni peqataatinneqalissasut.

2014-imi suleqatigiissutissavut pingaarnerit makkuussasut Inuit Ataqatigiit-niit inassutigissavarput:


Oqartussaaqataaneq

Inuiattut ataatsimoortariaqarpugut. Inuit ammip qalipaataa, oqaatsit, kulturi assigiinngis-sutsilluunniit allat aporfiginagit inuttut imminnut pisariaqartittut ataqqeqatigiillutik sule-qatigiittut pisariaqartippagut. Naalakkersuinikkut qulakkeertariaqarparput inuit nunatsinni avissaartuutsinnagit ataatsimoorfissarsioqatigiinnissaat. Inuit pingaartitatik naleqartitatillu piujuartissallugit sulissutigisinnaavaat. Inuit nunatsinni inuttut tamarmik periarfissaqartitaasariaqarput.

Imaappoq, naalakkersuinikkut siunnerfik tassaasariaqarpoq, inuit assigiinngissusaat apeqqutaatinnagit inuit suleqatigiisinniarnissaat. Naalakkersuinikkut pissaanermik akisussaaffeqarneq imaassanngilaq naalakkersuisunut isumaqataasut kisimik tusaaneqartassasut. Naalakkersuisunut illuatungilersuisut apeqqusersuisullu aamma oqartussaaqataatinneqassappata nunatsinni inuit tamarmik assigiimmik ataqqineqarlutillu naleqartinneqarlutik peqataatinneqartariaqarput.

Inuit Ataqatigiinnut pingaaruteqarpoq naalakkersuinikkut suliaqartut eqqarsaatigeqqilissagaat innuttaasunik peqataatitsineq qanimullu tamat oqartussaaqataanerannik tunngaviusut. Illoqarfiit nunaqarfiillu tamarmik ineriartornermi peqataatinneqassapput, qulaajarneqassaarlu inoqarfiit ataasiakkaat taariikkat pillugit ineriartornerat qanoq pitsaanerpaamik tapersersorneqarsinnaanersoq.

Inuit Ataqatigiit tamat oqartussaaqataanerat nukittooq kissaatigaat, tamat oqartussaaqataanerat innuttaasunik peqataatitsisoq, ingammik ukiuni ingerlavigisatsinni, nunatta Namminersorluni Oqartussaanerup eqqunnerata kingunerisaanik aatsitassanut akisussaalernerani, akisussaaffinnillu arlaqaqisunik tigusiffiusussani aalajangiisuulluinnarpoq tamat oqartussaaqataanerat nukittooq.

Inuit Ataqatigiit sorsuutigiuassavaat naalakkersuinikkut ingerlatsineq tutsuiginartoq ammasorlu. Peqquserluttaalisitsiuineq, inuit pisinnaatitaaffii, suliffeqarfiit inuiaqatigiinni akisussaaqataaneri innuttaasunillu peqataatitsinerit nunatsinni siuarsarneqassapput.

Inuit Ataqatigiinni qularutiginngilarput aamma uagut nammineq tamanna pikkoriffiginerusinnaallutigu.


Naleqartitat pillugit politikki – kinaassuseq, kulturi oqaatsillu

Inuit Ataqatigiit eqqumiitsuliorneq kulturilu kinaassutsitsinnut tunngaviusutut isigaat.

Inuit Ataqatigiit isumaqarput kulturerput pisooq tunngavigalugu ineriartortinneqarsinnaasut tamakkiisumik atorneqanngitsut.

Oqaatsit kinaassuserlu ataqatigiipput. Inunnguuseralugu oqaatsitta kinaanitsinnik paasinnittaasitsinnut ilapittuutaapput oqaatsillu ilikkakkavut silarsuatsinnik tarparsaasuup-put. Inuit Ataqatigiit ilisimavaat nunatsinni oqaatsitigut naligiinngittoqarmat taamaattumillu oqaatsinik ilinniartitsinerup pitsanngorsarnissaa sulissutigiumallugu, ilinniartitsinerit kalaallisut danskisut oqaatsillu allat atorlugit ingerlanneqassapput.

Kalaallit oqaasii nukittorsarniarpagut ersarinnerusumik anginerusumillu inoqarfinni atornerisigut.


Ikiorsiisarneq

Pisortanit ikiorsiineq inunnut ataasiakkaanut ilaqutariinnullu pisariaqartitsisunut nalequssartariaqarpoq, assersuutigalugu siusinaartumik soraarnerussutisiaqalernermi isumaqa-tigiittoqartassaaq pisartagaqarnerup akuttunngitsunik nalilersortarnissaanik iliuusissanillu malitseqartitsinissamik.
Naligiissitaaneq Inuit Ataqatigiit pingaartittuarpaat. Siuariaatsit amerlapput, Taamaakkaluartoq suiaassuseq atoqatigeeriaatsillu suni tamani killiliissannginnissaat sulissutigisassaraarput pingaarluinnartoq.
Inuit Ataqatigiit innersuussutigaat qitornartaareernerup kingorna aningaasaateqarfimmik pilersitsisoqassasoq, taamaalilluni meeqqiortut toqqissisimanarnerusunik inuuneqalernissaat aqqutissiuunneqassammat.

Angerlarsimaffeqannginneq inuttut artorsarfioqaaq ikiorsiiffigineqartariaqarlunilu. Illoqarfinni tamani angerlarsimaffiusinnaasunik pilersitsisoqartariaqarpoq.


Suliffeqarfiit nutaat pisariaqarput

Suliffissat amerlisarneqarsinnaapput taamaallaat inussutissarsiutinik nutaanik pilersiortortitsinikkut, nunatsinni aningaasaateqassuseq inuussutissarsiutit nutaat pilersiortornerannut aningaasaliissutaasariaqartunut naammanngilaq. Pivisusoq tamanna aalisarnermi, takornariaqarnermi, aatsitassarsiornermi nunalerinermilu atuuppoq. Inuussutissarsiutinik assigiinngisitaarnersunik pilersitsiortortariaqarneq aammalu immitsinnut pilersornitta annertusartariaqarnera suli saneqqunneqarsinnaanngillat. Tamaattumik nunarput aningaasaliiffigineqarnissaminut pilerinartariaqarpoq nunanullu allanut unammillersinnaasariaqarluni.


Pisuussutit uumassusillit kinguaassatta aamma inuussutigissavaat

Pisuussutinik uumassusilinnik nungusaataanngitsumik aqutsineq nunatsinni aningaasarsi-ornermut sulisoqarnermullu tunngaviulluinnarpoq. Tunisassiatta nunani tamalaani niuer-finni eqqornerpaamik akilerneqartarnissaat sulissutigiuartuassavarput.

Pisuussutinik uumassusilinnik inuussutissarsiuteqartut nalimmassartuarnissat pisariaqarpoq. Avatangiisitsinnut, silannarmut tuniniaaffitsinnullu nalimmassartuartariaqarpugut. Inuit Ataqatigiit suleqataaffiginiarpaat tunisassiatta suli anginersumik nunatsinni suliarineqarsinnaanissaat akit pitsaanerusut sulisoqarnikkullu iluaquserneq anginerusoq anguniarlugu.

Aalisarnermik inuussutissarsiut siunissami piujuassappat naalakkersuinikkut timitaliisoqartariaqarpoq aalisarnermi atugassarititaasut sinaakkutissallu pissutsinut atukkatsinnut naleqqussaqqinnerisigut. Sinaakkutissat nutaat aalisartut inerisaanissaannut periarfissanik nutaanik aammaassissapput akilersinnaanerulersitsinikkut. Aalisarneq aalisartumut aalisartullu ilaqutaannut pissarsissutaanerulersillugu.

Suliffissat ikiliartussanngippata, aalisartukkormiut inuussutissarsiuteqaannassappata aamma inuit aningaasanik isertitakitsut isertitaqarnerulissappata ullumikkut aalisarnermi atugassarititaasut aatsaat allannguiffiginerisigut anguneqarsinnaapput. Erseqqissassavarali isertitakinnerit isertitaqarnerulernissaat aalisartut ingerlalluartut aallerfiginerisigut pissanngimmat. Ingerlalluartut periarfissamikkut apparsaavigineqassanngillat. Ingerlanerliortulli periarfissaatigut nutarteriffiginerisigut akiliisinnaassuseqarnerat ineriartortitsinissaallu aqqutissiuunneqassaaq.


Ilinniartitaaneq

Meeqqat atuarfiannik suli anginerusumik aallutaqarnissaq pisariaqarpoq. Meeqqat tamavimmik atuarnerminni atuarnermikkut inuttullu ineriartornermikkut piginnaanngorsarne-qassapput. Meeqqat tamavimmik avatangiisiminnut alapernaatsuupput pisussaavugullu meeqqatta alapernaassusaat ineriartortissallutigu. Tamatumunngalu akisussaasut pingaarnerpaat tassaapput angajoqqaajusugut.
Inuit Ataqatigiit isumaqarput, meeqqat atuarfia pillugu oqallinneq, tamatta kissaatigisatta tassaasup; meeqqatta ineriartorfiulluartumik atuarnermini avatangiiseqarnissaa aallaavi-gissagaa, taamaattumimmi ilinniaqqinnermi sulilernermilu piumasaqaataasut meeqqamit atuareernermigut naammassisinnaassammagit.
Meeqqat atuarfiat illutamikkut pitsanngorsaavigineqassapput.

Inuussutissarsiutinik ilinniarfiit sinerissami eqqarsaatigilluakkamik siammasissuseqassapput, soorlu isumaliutigisariaqaripput Tasiilami ilinniaqqissinnaanernut periarfissat inerisassallugit.

Nunani allani universitetiini ilinniarnissamut periarfissat pitsaanerulissapput, aamma ungasissumit ilinniarnikkut.


Angerlarsimaffeqarsinnaaneq tamanut attaveqaqatigiinnermullu aningaasaliissutit pisariaqartut

Inuit Ataqtaigiit pisortat inissialiortitsernerannut aallaaviuarsinnarpaat sumiiffinni pisariaqartitsineq tunngaviussasoq. Tapersersorparput sapinngisamik amerlanerpaat namminerisaminnik angerlarsimaffeqarnissaat, taamaakkaluartorli ernianut akileraarutitigut ilanngaatip millisarnissaa aalajangiusimavarput.

Innersuussutigaarput inissianik niuerneq misissorneqassasoq, taamaalilluni pisortanit tapiissutaasartut, pisortat inissialiorneri inissianillu tuniniaanerit ataqatigiinneri paasiniarneqassammata.

Pisortat attartortittakkanik inissialiornissaannut naammattunik aningaasaliisoqartariaqarpoq taamaalillunimi assersuutigalugu aamma sulisartut nussorsinnaanissaat iluaquserneqassammat.

Attaveqaqatigiinnikkut aningaasaliiffigineqartariaqartut sivisunerusoq eqqarsaatigalugu pilersaarusiorneqassapput pisariaqartitsineq, imminut akilersinnaassuseq aningaasaliissutillu inuussutissarsiutitigut ineriartortitsisinnaasusiat tunngavigalugit tulleriiaarisoqassalluni.


Peqqinnissaq

Inuiaqatigiit pisariaqartippaat peqqinnissaqarfik pitsaasumik nukingertumillu pisariaqartitatsinnik naammassinnissinnaasoq. Meeraanermiit utoqqarsuanngornermut peqqinnissaqarfimmit sullinneqarneq pitsaasoq pisariaqarfiatigut nalaattarparput. Sullinneqarnerlu pitsaasariaqarpoq, taamaapporlu aamma peqqinnissaqarfimmi sulisut atugarissaarnis-saat, sullissilluarneq atugarissaarnerlu ataqatigiimmata.

Pilatsinnissaminnut utaqqisut ikilisarnissaat ingerlatiinnartariaqarparput, sivisuumik peqqiilliuuteqarneq kimulluunnit peqqinnanngilaq.


Ataatsimoortariaqarpugut

Suliniutissat pisariaqavissortut pitsaasunik angusaqarfigissagutsigit suleqatigiilluarnissarput ataatsimoornissarpullu pisariaqarluinnarpoq, nunatsinnimi inuppassuaqarpoq piginnaanilissuarnik suleqataanissamullu piumassuseqarluartunik. Nukivut kattukkutsigit angusinnaasavut killeqanngillat.
Tassunga atatillugu pissutissaqarpugut suliniatigiiffiit naalakkersuisutiguunngitsut ukiumi qaangiuttumi annertusiartortumillu suleqataanerat qujassutigissallugu, qanortoq aamma ukiortaami nukittuumik suleqataalluarisi.
Ukiumut qaangiuttumut qujalluta nunaqqativut maaniittut nunattalu avataaniittut kiisalu nunarsuarmi inoqativut tamaasa ukiortaamik pilluarnartumik, eqqissinartumik angusaqarfiusumillu kissaappavut.

Nuummi 31. december 2013

Kuupik Vandersee Kleist

Siulittaasoq