Innuttaasunik taasititsinissaq isumaqatigiissutigisigu

Inatsisartuni nunatsinni uranimik passussinissamut Danmarkip inatsisiliorneranut oqaaseqaateqarnermut saqqummiussissut

Ukioq manna Nunatsinni upernassanersoq nalorninarpoq.

Tamat oqartussaaqataanerannik ingerlatsinerput aaqqissimanagu, innuttaasunik peqataatitsinnngitsoorluta ullumikkut suliassat uku Inatsisartuni suliarivagut. Upernaami silap kissatsikkiartuaarnerani qaammariartuaarneranilu neriuuteqarneq pinngortaraluarpoq. Innuttaasorpassuit tallimanngormat neriuuteqarlutik sassarfigaatigut, ingerlaaqatigiinnerminni oqariartornerminnilu innuttaasut urani pillugu taasitinneqarnissaannik piumasaqarlutik.

Upernaaq manna pisut tamat oqartussaanerannik ingerlatsinitsinnut aalajangiisuussapput. Partiit pingasut, Inuit Ataqatigiit ilanngullugit, urani pillugu innuttaasunik taasititsinissamik imalinnik siunnersuuteqarput. Inatsisartuni amerlanerussuteqartut innuttaasut apeqqummi tunngaviulluinnartumi isumasiorneqarnissaannik aalajangersinnaanngorput.

Tamat oqartussaaqataanerat nukittooq pilersitsigu

Naalakkersuisut danskit naalakkersuisui peqatigalugit nunatsinnit uranimik tunisassiortoqarsinnaanissaa pillugu inatsisitigut piareersaallutik suliaqarput. Suliaq tamanna nangillugu oqaluuserisassat immikkoortut 104, 106, 107 aamma 108 massakkut oqallisigisavut Inatsisartunut suliassanngortinneqarput. Maluginianngitsoorneqarsinnaanngilaq suliaq annertuumik tuaviuunneqarmat. Naalakkersuisunut apeqqutigisariaqarparput: Sunaana tunngaviusumik tamat oqartussaaqataanerat akigalugu tuaviuussinermi anguniarneqartoq? Inuit Ataqatigiit Folketingimi Inatsisartut suliassamik suliarinneqqaarnissaa pillugu ilungersorsimavugut. Tupigeqaarput Nunatsinni Naalakkersuisunit akuersaarneqarluni suliaq Inatsisartuni suliarineqarsimatinnagu Folketingimi suliarineqaqqaaleraluarmat. Naalakkersuisunut aamma apeqqutigisariaqarparput: Naalakkersuinikkut Namminersorneq pillugu isumaqatigiissut killormut saallugu ingerlatsisoqalerami? Sooq Inatsisartuni suliarinneqqaartarnissamik isumaqatigiissuteqarsimanerput malinneqarniarsimanngila?

Inuit Ataqatigiinnut nalorninanngilaq. Inatsisartut inuiaallu taasitinneqarnermikkut isummersimanissaat utaqqineqartariaqarpoq, taamalu ilisoqarnissaanut piareersaalluni suliaq unitsinneqartariaqarpoq.

Pineqartut Naalakkersuisut danskinut urani pillugu ukiup aallartilaarnerani isumaqatigiissutigisaannut uiggiullugit suliarineqartussanngortinneqarput. Isumaqatigiissutit pineqartut Namminersorneq pillugu inatsimmi tunngaviulluinnartunik isumaqatigiissutigineqarsimasunik unioqqutitsisut Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut, uranimullu taamaallaat tunnganatik. Aatsitassat marloqiusamik atorsinnaasut allat aamma pineqarput. Sillimaniarnermut tunngasuni soorunami Danmark suleqatigineqartassaaq, oqartussaaffinnilli utertitsineq Inuit Ataqatigiinnit kukkulluinnartutut, tamallu oqartussaaqataanerattut taaneqarsinnaanngilluinnartutut isigaarput. Sooq tuaviinnaq isumaqatigiissusiortoqarpa Namminersorneq pillugu isumaqatigiissusiorsimanitsinnut kinguarsaasussamik? Sooq Inatsisartut isumaqatigiissusiornermi oqaasertaliussat naammassinnginneranni peqataatinneqanngillat? Urani pillugu Naalakkersuisut sunnertisimaarneranni apeqqutit saqqummersut akineqanngitsullu imaaginnavipput.

Naalakkersuilluarnermik ingerlatsisoqarsimappat minnerpaamik Inatsisartut peqataatillugit isumaqatigiissutinik suliaqartoqarsimassagaluarpoq.

Urani kisimi pineqanngilaq

Immikkoortoq 106-mi dual use-mik taaneqartartunik avammut tunisaqarnermi sillimaniarnermullu nakkutilliinissamut tunngasuni akuersissutinik tunniussinissamut oqartussaaffik tamakkiisoq Danmarkimut tunniunneqarpoq. Tunisassianik marloqiusamik atorneqartartunik avammut annissuinermik nakkutiginninneq pillugu Kalaallit Nunaannut inatsimmut siunnersuummi, uani pineqartumi – §6: Inuussutissarsiornermut aqutsisoqarfik avammut annissiniarnermik nakkutiginninnermut oqartussaasuuvoq” aamma §7: “Avammut annissisarnermik nakkutiginninnermut oqartussaasoq tunisassiat marloqiusamik atorneqartartut anninneqarnissaannut akuersissuteqarluni imaluunniit itigartitsilluni aalajangiissaaq” kiisalu “Avammut annissisarnermik nakkutiginninnermut oqartussaasoq imm. 1 malillugu aalajangiinnginnerani, Suliffeqarnermut, Inuussutissarsiornermut Niuernermullu Naalakkersuisoqarfik tusarniaaffigineqassaaq”.

Aalajangiiniarnermi taama ililluta taamaallaat tusarniagassanngortitaavugut.

Pineqartumi ulorianartunik qinngornertallit kisiisa pineqanngillat. Erseqqissumik allassimavoq, aalajangiiffissatut siunnersuummit issuaavunga; “Tunisassiat marloqiusamik atorneqartartut imaluunniit tunisassiat dual-use, inatsisissatut siunnersuummi paasinninneq malillugu tassaapput tunisassiat inuiaqatigiinni aamma sakkutooqarnermi siunnertanut atorneqarsinnaasut, aammalu uraniinnarmut tunngassuteqaratik”, issuaaneq naavoq.

Tamannaannarluunniit eqqarsaatigalugu Inatsisartunut suliaq unitseqqusariaqarparput Namminersorneq pillugu inatsimmi anguniakkat killormuuannik uani iliuuseqartoqalermat. Sooq namminersornitta ineriartortinnissaa aalajangiutereerlugu Danmarkimut oqartussaaffinnik utertitsissaagut? Sooq ataqqeqatigiinnermik tatigeqatigiinnermillu Naalagaaffeqatigiinnermi tunngaveqarniarluta oqarutta tatigeqatigiilluta suliassanik akisussaaffinnillu agguataarinninneq isumaqatigiissutigisimasarput attassinnaanngilarput?

Uranisiornissamut piareersarneq tuaviuunneqartoq annertuumik Inuit Ataqatigiit apeqquserparput. Akisussaaffinnik allaat Danmarkimut utertitsilluni ingerlanneqarniarpat oqartariaqarpugut; Nunarput uranisiornissamut piareersimanngilaq.

Urani tunngaviusumik naleqartitanut tunngavoq

Inuit Ataqatigiit erseqqissumik oqaatigissavarput urani ulorianartunillu qinngornertallit tunngaviusumik naleqartitanut tunngammata. Nunarput nunarsuarmioqatigiinnut ulorianartunik qinngornertalinnik siammaassava? Inuit Ataqatigiit naaggaarpugut. Naaggaarpugut avatangiisitsinnik mianerinninnissamut angeratta, kinguaassatsinnik illersuinissamut angeratta, nunatullu namminiilivikkiartuaarnitsinni naleqartitat puigorneqannginnissaannut angeratta.

Inuit Ataqatigiinnit erseqqilluinnartumik siunnersuuteqarpugut. Nunarput uranimik piiaaffigineqassanersoq avammullu tunisaqartalissanersoq innuttaasut taasitillugit isumasiuiumavugut. Apeqqut uatsinnut tunngaviusumik naleqartitanut tunngavoq. Tamanna naqissuseqqissavara partiillu allat Naalakkersuisullu apererusuppakka tunngaviusumik naleqartitat suut tunngavigalugit Nunatsinnik ineriartortitsissallutik takorluugaqarnersut?

Uranimut angertunit naaggaartuusugut nutaamik nunasiaateqartutut pissusilersortutut taaneqarsimavugut. Taama oqarneq sakkortuumik akerlilissavara. Isumaqarpunga nuna namminiilivikkiartortoq imminut aperisinnaasariaqartoq naleqartitat suut tunngavigalugit ineriartorumanerluni, isummerlunilu! Tamanna uagut anguniarparput. Nutaamik nunasiaateqartutut pissusilersorneraaneq ima illuatungilerlugu aperisariaqarpugut: Kikkunukua kikkunnit aqunneqartut?

Ineriartortitassanik allanik qulakkeerinnissimavisi?

Uranimut naaggaartuusugut Naalakkersuisuusunit Kujataanilu borgmesterimit saassutarineqaqattaarpugut.

Naalakkersuisut Kujataanilu borgmesteri aperisariaqarpavut qanoq ilillutik Kuannersuarni uranimik aatsitassanillu allanik piiaaffeqalernissaq piviusorsiorneranik pissusilersorsinnaanersut? Sunaana tunngavigalugu taama isumaqartoqartoq? Neriorsuisinnaasimanngikkussilu ilumut uranimik aatsitassanillu allanik Kuannersuarni piiaaffeqalissasoq sooq taava inuussutissarsiornikkut, innuttaasullu suliffissaannik allanik ineriartortitserujussuanngilasi?

Ilisimaneqarluartutut nultolerance-mik taagugarput killiliussaasimasoq 60ppm-iuvoq. Ilisimaneqarluarportaaq killiliussaasimasoq taanna qaanginngikkaluarlugu Nunatsinni aatsitassarsiorfissat periarfissaasut amerlaqisut. Taamaammat Inuit Ataqatigiit uranimullu naaggaartut allat ineriartortitsiumanngittutut taaneqartarnerput sakkortuumik akerlilissavara. Taamaattoqanngilaq. Nunatta ineriartornissaanut soqutigisaqanngittutut nikassaasut apererusuppakka suut akigalugit uranisiornissamut piareersimanersut? Sumut uranisiorumanissinni killiliissavisi? Avatangiisit peqqissuserlu innarlerneqanngippata aatsaat ammaasoqarsinnaanera taakkartorneqartuarpoq. Peqqissusermi avatangiisillu innarlerneqartussaassasut takussutissartaqalissappat taava sumut killiliissavisi? Uran, thorium, radon, flour, natriumflourid allallu aatsaat avatangiisitsinik peqqissutsitsinnillu innarleereerpata? Inuiaqatigiittummi naleqartitatigut sukkut killiliissavisi??

Inuit Ataqatigiinnit tikkuartuarparput inuussutissarsiutit allat ineriartortinneqartariaqarmata. Taamammi iliunngikkutta Narsaq Kujataalu ipisikkaluttuinnassavarput. Akisussaassuseqartumik kommunemik pineqartumik Naalakkersuinikkullu ingerlatsisoqassappat inuussutissarsiutinik allanik ineriartortitsissalluni pisariaqavippoq.

Naalakkersuisut maannangaaq neriorsuisinnaappat taama iliussallutik?

Eqqunngitsoq oqaatigeqattaarlugu eqqortunngornavianngilaq

Naalakkersuisut ilaannit eqqunngitsunik saqqummiussaqartoqartaqattaarpoq, oqartoqartarluni uranimik attueqqusinngilluinnarneq, nultolerance, Inuit Ataqatigiinnit 2010-mi peerneqarsimasoq.

Eqqunngitsoq uteqattaarlugu eqqortunngornavianngilaq. 2013-mi oktobarimi uranimik attueqqusinngilluinerup peerneqarneranut atatillugu taamani Naalakkersuisuusunit eqqunngitsunik taama oqaaseqartoqarmat tusagassiutitigut Inuit Ataqatigiinnit nalunaaruteqarpugut, Naalakkersuisut namminneq nassuiaasiortitsinerannit issuaalluta ima taamani allappugut, issuaavunga: “Peqatigisaanik tapiliussami erseqqissarneqarpoq Naalakkersuisut piiaanissamut akuersissummik tunniussiumanngissinnaatitaasut. Taamatut (akuersissummik)tunniussiumannginneq qanorluunniit tunngavilersuutitalimmik aalajangiunneqarsinnaavoq, ilanngullugit politikkikkut eqqarsaatigisassat. Ingerlatseqatigiiffiup tamatumannga paasinnilluni nalunaarutigaa.”

Nassuiaammi Naalakkersuisut aamma paasivaat, issuaavunga; “misissuinissamut akuersissutinut atugassarititaasunut nalinginnaasunut killiliussat iluani misissuinerit suut akuerisaanersut killiliussani erseqqinnerusumik erseqqissaanissaq pisariaqartinneqarpoq. ” Taamatuttaaq Naalakkersuisut paasivaat 2010-mi atugassarititaasutut nalinginnaasutut erseqqissaatigineqartut “naapertorlugit akuersissut pinngoqqaatinik radiop qinngornerinik akulinnik misissuinissamut atuinissamullu akuerisaarnerup nalunaarutigineqarnissaanut pisinnaatitsinngilaq”, issuaaneq naavoq

Tupigeqaara Naalakkersuisut ukioq 2016 taama erseqqissumik naqqiuteqarfigeqqittariaqarmata. Oqartariaqarpugut Naalakkersuisut tamatsinnut naalakkersuisuummata, Naalakkersuisullu tatigineqarsinnaasut inuiaqatigiittut atorfissaqartikkatsigit. Sakkortuumik kaammattuutigeqqissavara Naalakkersuisut eqqunngitsunik saqqummiusseqattaarnertik unitsissagaat, Naalakkersuisullu Siulittaasuata eqqortut erseqqissumik avammut nalunaarutigissagai, Nultolerance 2010-mi peerneqarsimannginnera ilanngullugu.

Maluginianngitsoorsinnaanngilarput; naak immikkoortut ukua sisamaasut assigiinngingaatsiaraluartut ataatsimut oqallisigineqarnissaat aalajangiunneqarsimammat. Ukiarmi immikkoortut ukununnga assingusut arfinillit ataatsimut suliarineqarmata Inuit Ataqatigiit qinnutigigaluarparput immikkoortillugit suliarineqassasut. Qinnuteqaaterput taamani itigartinneqarpoq. Maannakkut ataatsimut suliaqartitsisoqaqqippoq apeqqutigisariaqarparpullu tuaviuussiniarneq tamatumani aamma siunertaasimanersoq?

Suliat unitsikkallarlik

Paatsoortitsisinnaasunik Naalakkersuisut saqqummiussisaqattaarnerat, innuttaasunik taasititsinissamik siunnersuutit arlaqartuunerat, inatsisiliornernut tunngavissatut Nunatta Danmarkillu akornanni isumaqatigiissutaasut suliarineqarnerini Inatsisartut peqataatinneqannginnerat, Namminersornerlu pillugu isumaqatigiissummut nalorninartumik inissiinerat tunngavigalugit Inuit Ataqatigiit sakkortuumik oqaluuserineqartut unitsinneqarnissaat inassutigissavarput. Innuttaasut taasitinneqaqqaartariaqarput.

Suliap unitsivinneqarnissaanut amerlanerussuteqartitsissanngikkutta ataatsimiititalianut susassaqartunut pineqartut ingerlanneqarnissaat inassutigissavarput. Tuaviuussiniaannarluni suliaq ingerlanneqassanngilaq. Tamat oqartussaaqataanerat minnerpaaffimminiititsilluni ingerlatsisoqassanngilaq. Partiinut tamanut kaammattuutigeqqissavarput tamat oqartussaaqataanerannik pingaartitsisumik ingerlatsilluta innuttaasut taasiteqqqaartigit.

Qujanaq.

 


Imm. 104

Uunga siunnersuut: Atomip nukinganik pissuteqartumik ajutoortoqartillugu imaluunniit qinngornernik ulorianartunik pissuteqartumik ajornartorsiuteqartoqalersillugu ikiuinissaq pillugu Det Internationale Atomernergiagenturimi isumaqatigiissummut Danmarkip akuersinera pillugu inatsisip Kalaallit Nunaanni atuutilersinneqarnissaa pillugu peqqussummut oqaaseqaat pillugu Inatsisartut aalajangiussinissaannut siunnersuut. (Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoq)

 

Imm. 106

Uunga siunnersuut: Tunisassianik marloqiusamik atorneqartartunik avammut annissuinermik nakkutiginninneq pillugu Kalaallit Nunaannut inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaateqarnissaq pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaat. (Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoq)

 

Imm. 107

Uunga siunnersuut: Atomip nukinganik atortussianik sorsunnerunngitsumut atuinermik nakkutilliineq pillugu Kalaallit Nunaannut inatsit pillugu Siunnersuummut oqaaseqaatissamut Inatsisartut aalajangiussassaat. (Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoq)

 

Imm. 108

Uunga siunnersuut: Pinerluuteqarsimasunik tunniussisinnaatitaaneq pillugu inatsisip ilaata allanngortinneqarnissaa pillugu inatsisip Kalaallit Nunaanni atuutilersinneqarnissaanik kunngip peqqussutaanut Namminersorlutik Oqartussat oqaaseqaateqarnissaat pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaat (Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoq)