Imarsuit plastikkinik mingutsinneqarnerat millisartariaqarparput

Ukiuni kingulliunerusuni nunatsinni plastikkimik atuinerput annertusiartorpoq. Plastik puussianut assigiinngitsunut atortuarparput. Nerisassanut, qerisunut , ittujaarsivittut, pisiniaraangatta puussiatut, eqqaanermullu atorparput. Plastikkinik atuinerujussuatsinni iluarusunnitsinnilu eqqarsaatigisanngilarput puussiat qanoq mingutitsitiginerat. Nunarsuarmioqatigut aamma taama annertutigisumik atuipput, maannalu imarsuarni plastik ajornartorsiutinngorpoq, aalisakkanut, uumasunut inunnullumi navianaateqalerluni. Plastikimi arrortikkuminaatsuuvoq, taamaalillunilu pinngortitami nungutikkuminaalluni. Uumasunut nerisareqatigiinnut tappiorannartunngorluni (microplast) akuliuttartoq paasereerparput. Ukiumut puussiat plastikkit pisiniarnermut atorneqartartut 5 millionit missaanniittut tikisinneqartarput.

Plastikkit arrortikkuminaatsuugamik sivisoorsuarmik nungujartortarput, pinngortitamut uumasunullu ajoqutaaqalutik. Imartatsinnut eqqaaneq ajoqutaasaqaaq motorinullu aserorsaataasarluni. Pingaartumik tamanna imaani ajornartorsiutaavoq, plastikkit nerisaqaqatigiinnermut ilannguttarmata. Ilisimatusartut qanittukkut Kalaallit Nunaanni timmiakuluit 63-it aqajaruisa imaat misissuiffigaat. Timmissat taakku 80 %-ii plastikkimik minnerpaamik ataatsimik amerlanerusunilluunniit aqajarormioqarput. Aamma misissuinerni takutinneqarpoq aalisagatigut plastikkiminernik aqajarormioqartartut.

Peqqinnissarput pillugu, pinngortitallu asattuunnissaa peqqutigalugu plastikkinik atuinitta annikilliartornissaa politikkikkut anguniartariaqarparput. Nunaavugut immamik, imermillu amigaateqanngitsoq, taamaammallu eqqaaviit spandit pisariunerugaluartut atortariaqarsinnaavagut. Pisianut puut allat atornissaannut pikkorinnerusariaqarpugut. Nunarput pinngortitarsuarlu eriagitigu ataatsimoorlutalu aaqqiinissamik piumassuseqarluta oqallisigalugu.

Naalakkersuisut puussianut plastikkinut aammalu assersuutigalugu poortuutissanut ataasiartakkanut avatangiisinut ajoqusiisartunut assigisaannullu avatangiisinut akitsuusiinissamik siunnersuuteqarniarlutik aalajangerpata, akitsuutinit nutaanit isertitat avatangiisinut pitsanngorsaanermut mingutsitsinermillu pinaveersaartitsinermut immikkoortinneqartarnissaat anguneqarsinnaavoq. Naalakkersuisut avatangiisinut aningaasaateqarfimmik pilersitsinissaq pillugu inatsisissatut siunnersuummik suliaqartariaqarput, avatangiisinik illersuinermik siuarsaataasussamik avatangiisinullu akitsuutinit isertitanik tunngaveqartussamik suliaqartariaqarlutik.

Nunarpassuit politikkikkut suliniutit ilisimatusarnerillu nutaat assigiinngitsut aqqutigalugit plastikkinik atuinermik killilersuiniarsaripput. Nunani tamalaani oqalliffinni arlalinni qanoq ililluta imaani plastikkit akuutissallu mingutsitsisartut allat katersuunnerinik annikillititsiniarsinnaanersugut oqallisigineqarpoq. Naalakkersuisut nunarsuarmi oqallinnernut sunniiniarlutik suliaqartariaqarput.

Immitsinnut Nunarsuarmioqatitsinnullu piumaffigisariaqarpugut plastikkimik atuinitsinnik millisaarujussuartariaqarluta, imarsuattalu salinneqarnissaanut periusiortariaqarluta.

Imarsuaq inuussutigigatsigu minguitsuutittariaqarparput.

Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Postboks 321, 3900 Nuuk
tlf.nr: (+299) 346 272
Fax: (+299) 321 321
Website: http://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl
www.facebook.com/ataqatigiit
www.twitter.com/IAtaqatigiit

Attavigitigut/kontakt os

Imaneq 2
Telfon: (+299) 329888
Fax: (+299) 323232
Aningaaq: http://ia.gl
Email: ia@ia.gl