Archive for the Saqqaa Category

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni gruppimi siulittaasutaarpoq

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ilaasortaatitaasa Múte B. Egede Inuit Ataqatigiit gruppianni siulittaasunngorpoq , Mimi Karlsen-ilu Inatsisartuni siulittaasup tullersortigilerlugu.

Qinigaaffik nutaaq, aaqqissuussaaneq nutaaq, piareersimalluta Inuit Ataqatigiit nukittuumik sunniuteqarluartumillu inissinnissarput pingaartipparput. Nuannaarutigaarpullu nukissaqarluarluta nutaamik gruppita nutarternikup iluani aaqqissuusseqqikkatta. Kiisalu Mimi Karlsen Inatsisartut siulittaasuata tullersortaatut inissimmat iluarisimaarparput misilittagarpassuaqarmat.

Minnerunngitsumillu qineqqusaarutigisimasavut anguniarusutavullu puigunngilagut, ulluinnarnilu sulinitsinni saatsinni allattorsimasuutigalugit Inatsisartuni sukataarutigissavagut. Pingaartilluinnarparpullu Naalakkersuinikkut torersumik ingerlatsisoqarnissaa kaammattuutigiuassallugu oqariartuutigiuassallugulu.

Múte B. Egede, gruppimi siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Nunani tamalaani sulisartut ulluat – ataatsimoorutta nukittunerussaatit

Ersoqatigiinneq, ataatsimoorneq, kivitseqatigiinneq, assigiimmik suliaqarnermi naligiimmik akissarsiaqartitaaneq, sulisartut isumaqatiginninniarnissamut kiffaanngissuseqarnerat, suliffeqarfeqarneq tamanik inissaqartitsisoq. Tassa maajip aallaqqaataasiornerni oqaatsit tusartuartakkavut. Oqaaserli ataaseq puigorneqaraluttuinnarsimavoq: Feminisme. Piffissanngorpoq feminismep uummarissaqqinnissaanut, aamma suliffeqarfeqarnermi naligiissitaaneq pillugu.

Inuit Ataqatigiit arlalinnik peqquteqarluta suliffeqarfeqarnermi naligiissitaanermik sivisuumik nipituumillu eqqartuivugut. Qinersinermi qaangiuteqqammersumi suliffeqarfeqarnermi ilaqutariiussusermut politikkeqarnissaq qaqittuarsimavarput. Nangittumik meerartaarnermi sulinngiffeqarnissamut aningaasaateqarfimmik pilersitsinissaq, ataatat immikkut meerartaarnermi sulinngiffeqartarnissaannik, sulinngiffeqarnerup sivitsornissaanik minnerunngitsumillu suliffeqarfinni ilaqutariiussutsimut ersarissumik politikkeqartalernissaq anguniagaqassaagut. Suliniutimmi taakkua meeqqatta toqqissisimanartumik inuunermik aallartitsinissaannut minnerunngitsumillu arnat angutillu suliffeqarfeqarnermi naligiissitaanerunissaannut aqqutissiuussissapput.

Tassungali ilungersuussaqarnerput unitsinnavianngilarput. Suliffeqarfeqarnermimi sulisartoqatigiit qiviarutsigit, angutit arnallu akornanni agguaqatigiisillugu akissarsiaqarnikkut nikingassutsip annertussusaa maluginianngitsoorsinnaanngilarput, soorluttaaq “arnanit suliffigineqakkajuttut” “angutiniillu suliffigineqakkajuttut” akissarsiaqarnikkut naligiinngissusaat maluginiarneqanngitsoorsinnaanngitsoq.

Isumaginninnermi siunnersortit akissarsiat pillugit isumaqatiginninniarneranni kingullermi ileqqutoqaasut qimannissaannut aqqutissiuussilaarsimapput. Arnalli “suliffigikkajunnerusartagaanni” allani atukkat suli kinngussaaqqaqaat. Nunatsinni Perorsaasut Kattuffiata qineqqusaartitsineranni nammineq tamanna aamma erseqqissuliaraat. Sooq bussertitsisoq perorsaasumit 8000kr-ningajannik akissarsiaqarnerua?

Soorunami sulisartut kattuffiisa sulisitsisullu akornanni isumaqatiginninniarnernut tunngavoq. Inuiaqatigiinnili arnat angutillu akornanni naligiissitaanermut pissaanerullu agguagaaneranut aamma tunngavoq.

Itisiliilanga: Politikki suli angutit silarsuarivaat, soorlu suliffeqarfeqarneq ataatsimut isigalugu suli angutit silarsuaattut ittoq. Immikkut malugisimasara tassaavoq suleqatinit angutinit, aammalumi arnanit, suliffitsinnut atatillugu naartuneq anaanaanerlu pillugu qanoq politikerit arnaasugut oqaaseqarfigineqartartiginersugut. Angutimmita aamma taamannak oqaaseqarfigineqartarpat?

Eqqaamasanni nutaajunerpaaq qinersinerup unnuaani suleqatinnit angummit oqaatigineqarpoq: “Ernerpit maqaasivaatit”. Angutaasimaguma taama oqaaseqarfigineqarsimassanerlunga? Ilimaginngilara. Qularinngilluinnarparalu arnat akornanni kisima taama misigisaqartannginnama.

Assersuutitut taasakka taavakka suliffeqarfeqarnikkut angutit silarsuarisaanni suli inuugatta. Tamanna mumisittariaqarparput. Siullertut, ataatat anaanatuulli meerartaarnermi sulinngiffeqarsinnaatigipput tamannalu meeqqat pillugit, ataatat pillugit naligiissitaanerlu pillugu aqqutissiutissavarput. Aappaattullu, suiaassutsimik isiginnittariaaserput pisoqalingaarsimasoq attatiinnarutsigu arnat suliffigikkajuttagaanni atukkat kinngussaaqqajuassapput, inuiaqatigiittut angutit pissaaneqartitaanerannit immitsinnut kiffaanngissuseqartilinngikkutta.

Asasakka arnat. Suli sorsuutissaqaqaagut. Feminisme puigorneqassanngilaq. Niviarsiaqqammi nukappiaqqallu naligiimmik ilinniartitaanikkut periarfissaqarnissaannit annerusumut pingaarnerusumullu tunngavoq. Allaammi ilinniartitaanikkut naligiinnerulersimagaluarluta suliffeqarfeqarnermi naligiissitaaneq suli angunngilarput. Feminismelu aamma angutinut pingaaruteqarpoq. Angutimmi aamma nuliatik, aappatik, anaanatik, panitsik qatanngutitillu suliffeqarfeqarnermi atugarissaarnissaat minnerunngitsumillu angutituulli naleqartinneqarlutik akuerineqarnissaat soqutigisaraat.

Inuit Ataqatigiit tamanna nangittumik ilungersorluta anguniassavarput.

Tamanut sulisartut ulluanni ulloq atorluaqquarput.

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Kalaallit Nunaat annerusoq

Kalaallit Nunaata siunissaanik neriuuteqarnerunermik upperinninnerunermillu pilersitsissaagut – Kalaallit Nunaat innuttaqarnerulersittariaqarparput.

Ukiorpassuarni inuusuttortavut amerlavallaartut innuttavullu ilinniarluarsimasut ilinniareernerminni Kalaallit Nunaannut uteqqinnginnissamik aalajangertarnerat misigiuarparput. Angerlarusunnginnermik tamanna patsiseqanngilaq – aporfippassuilli pissutsillu naammaginanngitsorpassuit patsisaallutik.

Tamakku tassaasinnaapput pissutsit tigussaasut, soorlu suliffissat ilinniakkamut naapertuuttut amigaataanerat, inissamik naapertuuttumik pissarsinissaq akornakusoorsinnaanera. Aamma ulluunerani paaqqinniffiit atuarfiillu meerarisanut meerariligassanulluunniit tunngatillugu piumasaqaatinik naammassinninnerinik qularuteqarnermut attuumasinnaapput, imaluunniit peqqinnissaqarfiup pitsaasuunnginneranut apeqqutinulluunniit qularnartitanut allanut attuumasinnaallutik.

Angerlarusussuseqannginnermut aamma patsisaasinnaapput unammillernartitat suussusersiuminaannerusut – taamaakkaluartorli piviusuusut – Kalaallit Nunaanni siunissami najugaqannginnissamik aalajangernermik kinguneqartut: Tassa Kalaallit Nunaanni ilinniagaqarluarsimasuuneq ammut isigineqaataakkajuttoq. ”Qallunarnippallaartutut” isigineqartarneq aapparilersimasalluunniit qallunaap nuna allamiulluunniit inuiaqatigiinnit kalaallinit tikilluaqqusaannginnissaa, suliffittaarniapiloornissaa akuerilluarneqannginnissaallunniit patsisaasinnaavoq. Unammillernartitat taama ittuusinnaapput.

Peqatigisaanillu uttoqqaat arlallit Kalaallit Nunaat qimagarpaat. Taamaaliorpullu Qallunaat Nunaanni utoqqalinerisat pisissutaasinnaanerat annertunerummat, aammali assersuutigalugu peqqinnissaqarfimmut naammassinnissinnaanerusumut qaninnerulernissaq kiisalu silaannarmik neruminnerusumik nunarsuullu sinneranut ajornannginnerusumik akikinnerusumillu angalanissamut periarfissaqarfimmiilernissaq pillugu.

Tamakkulu tamarmik Kalaallit Nunaata – naak amerlasuunik inunngorartoqaraluartoq – piitsuunerulerneranik kinguneqarput. Ilaquttavut, ikinngutivut ulluinnarnilu Kalaallit Nunatsinni suleqativut annaajortorpavut.

Peqatigisaanillu namminiilivinnissaq, akisussaaffinnik tigooraanissaq, aningaasarsiornerullu siuariartornissaa il.il. oqallisigaavut, inuussutissarsiutillu ilaannut atatillugu nunarsuarmi suliffeqarfissuaatitta annersaasa pitsaanersaasalu ilaasa piginnaanilinnik aalaakkaasunillu sulisoqarnissaminnik ajornartorsiuteqarnerat tusartarparput – taamaammat nunarput ajornartorsiuteqarpoq unneqqaarissumik ammasumillu oqallisigissallugit sapiiserfigisariaqakkatsinnik.

Kalaallit Nunaata namminiilivinnerani nunani avannarlerni atugarissaarnermut naapertuuttumik inuusaaseq attatiinnarneqassappat – taava Kalaallit Nunaanni innuttaasut amerlanerungaatsialertariaqarput. Isumagalu naapertorlugu immikkoortuni arlalinni annertuumik ataatsikkut suliniuteqarnissarput pisariaqarpoq. Ajornartorsiummummi aaqqiissut ataasiinnaanngilaq – iluatsitsisoqassappallu periutsit assigiinngitsut arlallit pisariaqartinneqarput.

Minnerunngitsumik ilinniagaqalernissamut, nunanit allanit nunatsinnut angerlarnissamut, suliffimmut suliamullu ilinniakkamut taamatullu aamma inuusuttut kalaallit nunanit allanit isumassarsilluarsimallutik nutaamillu isiginnittaaseqarlutik angerlartarnerannut atatillugu isiginnittaaserput annertuumik allanngortittariaqarparput.

Kalaaliunitta amerlassutsitigulli assigiinngiiaartiginera erseqqissarumavara. Assigiinngisitaarnerpullu taanna paarissavarput nuannaarutigalugulu.

Nukiit nukittuffitsinni assigiinngitsuniittut ataatsimut kattullutik Kalaallit Nunaat nukittuunngortippaat. Amerlanerulertariaqarpugullu. Taamaaliornissatsinni inuiaqatigiinni “takornartanut” tunuarsimaarnitta nunatsinnilu tulluutinnginnerannik isiginnittaaseqarnitta iliuuseqarfiginissaa pisariaqartippaa. Taamaaliornissatsinnilu aamma suliffeqarfitta ammanerusumik pissusilersornissaat aamma pisariaqartippaa, taakkulu soorlu ernereernermi sulinngiffeqartarnissap ilaqutariit inuusuttut kissaataannut naapertuunnerulernissaa pisariaqartippaat. Taamaaliornissamittaaq meeqqanut atuarfiutitsinnut meeqqeriviutitsinnullu ilinniartitsinerup pitsaassusaanik isornartorsiuissutit tigulluarneruneqarnissaat iliuuseqarfiginissaallu pisariaqartippaa. Tamaaliornissatsinnissaaq inissianik ilaqutaariilerlaanut inuusuttunut naapertuuttunik akilersinnaasaannillu inissiaqarnissarput pisariaqartippaa.

Taamaaliornissatsinnissaaq aanaap aataallu nunatsinni atugarissaarnerulernissaat pisariaqartippaa. Utoqqaat paaqqutarineqarnerisa pitsaanerulernissaa utoqqarnullu inissianik naapertuuttunik peqalernissaq, utoqqaallu illuisa peqqissaavinngortinnissaat, pisariaqartitanut ilaapput. Utoqqalinermi atugassarititaasut nunani avannarlerni pissutsinut naapertuunnerusunngortinnissaannik siunertaqartumik misissornissaat aamma avaqqussinnaanngilarput.

Nunatta suli atugarissaarfiunerulernissaa upperaara. Tamanna nunatta namminiilivissup toqqammavissaanut ilaasoq upperaara. Innuttaasullu 56.000-iinnaatilluta ikiliartuinnaavitsillutalu aqqut suli takissaqaaq. Akerlianilli atugarissaarluarluta namminiilivissagutta, Nunatsinni inuit 70.000-nut, allaalluunniit 100.000-nut, amerlinissarput pisariaqartipparput.

Atuarfiit, utoqqaat illui, mittarfiit, allaffissuit inunnut ikitsuinnarnut ingerlanniarneranni suut tamarmik ingerlanniarnerat akisuallaarpoq, tamakkulu peqatigisaannik akileraartartut ikiliartorput.

Kalaallit Qallunaat Nunaanni najugaqartut Nuummi innuttaasunit amerlanerupput. Taakkunani amerlasuut inuuniarnermi pissutsit allaanerusuuppata, inuunerminni piffissami sivikinnerusumi sivisunerusumiluunniit nunatsinni najugaqarlutillu sulerusussinnaassapput. Taamaammallu nunatsinni inuuniarnermi pissutsit sinaakkutillu pilerinarsarnissaat uagut iliuuseqarfigisinnaavavut. Taamaammallu inunnik avataaneersunik akerlerisaqartarnermik akuersiumannginnermillu pissuseq iliuuseqarfigisariaqarparput, inuusuttagut qaffasissumik ilinniarlutik pikkorissaraangata tulluusimaarutigissavavut, ajortumut saatittarnagu, inissianik, paaqqinniffinnik, attaveqaatinik pitsaasunik pilersitsisariaqarpugut, suliffeqarfinni suleqatigiiaat pissanganartumik pitsaasumillu avatangiiseqarnissaat qulakkeerlutigu, kulturikkut sunngiffimilu sammissassat pilerinartuutillutigit il.il..

Tamakkumi tamaasa – allarpassuillu – akulerukkutsigit inuit amerlanerit nunatsinnut angerlarlutik siuariartornitsinnut atugarissaarnitsinnullu qulakkeerinneqataalernissaannik kinguneqassapput. Ikinnerusut piffissaanngitsukkut qimalluta aallartalissapput. Matumanimi neriuuteqarneq pineqarpoq – siunissamut imminermut, aapparisamut meeqqanullu neriuuteqalersitsineq upperinninnerlu. Anguniagaq tamanna uummarissaqqittariaqarparput.

Sara Olsvig, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Eqqumiitsuliorneq kulturilu nukittorsassavagut

Eqqumiitsuliorneq kulturilu ulluinnatsinnut iluaqutaaginnanngilaq – taakkuli qangarsuaanilli kulturikkut ileqqutigullu kingornussatsinnut tunngavoq, peqatigisaanillu siunissamut tikkuussisuullunilu nunarsuup sinneranut ammaassisuuvoq.

Namminiilivinnissaq, oqaatsit kulturikkullu kinaassuseq taamak pikkunartigisumik eqqartorutsigu, taava Kalaallit Nunatsinnik nutaamik ineriartortitsinitsinni kulturpolitiki eqeersimaartoq aalajangersimalluinnartumillu siunertaqartoq qitiussaaq. Nipilersornermi, filmiliornermi atuakkiortullu akornanni inuusuttunik piginnaasaqarluartunik ulikkaarpugut. Sulili pitsaanerusunik sinaakkusiisinnaavugut. Tamannalu amerlasuunik tunngavissaqarluta iliuuseqarfigissavarput. Nunatsinnut tikeraat takornariartullu kulturikkut pisuussuterpassuatsinnik eqqumiitsuliortutullu inuusaatsimik misigisaqarluarsinnaaqqullugit.

Taamaammat ukiuni aggersuni eqqumiitsuliornerup, eqqumiitsulianik sanaartornermi, kulturikkut inuunitta ineriartortinnissaanut suli anguniagaqarluarnerusumik periusissiortariaqarpugut. Kulturi uummaarissunngortitsisarpoq kulturillu pingaarnerutinneqalerneratigut inuiaqatigiit nukittorsarneqarnissaat kissaatigaarput. Inuiaqatigiinni amerlanerulissagutta kulturi pingaarutilimmik toqqammavissatta ilagaat. Kulturi inuussutissarsiutitut suliffissanik pilersitsivittut aamma isigineqalissaaq, taamaaliornikkullu kulturip nukittorsarneqarnissaa assersuutigalugulu aningaasaateqarfiit peqatigalugit aningaasalersuinikkut innuttaasunut kulturikkut amerlanernik neqerooruteqarnissamut pikkorinnerulerluta. Siullertut nammineq eqqumiitsulianik kulturikkulluunniit tunisassianik suliaqarnissap ajornannginnerulernissaa pisariaqartoq Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut. Aappassaatut innuttaasut ulluinnarni eqqumiitsulianik, kulturimik kulturikkullu kingornussatsinnik ulluinnarni ajornannginnerusumik siumugassaqalertariaqartut isumaqarpugut. Naggataagullu meeqqat inuusuttullu kiisalu eqqumiitsuliornerup kulturillu naapinnerat pingaarutilik qulakkiissallugu. Qamuuna ilutsinnut tamanna pingaaruteqartorujussuuvoq – tamannalu inuunermut tunissutaassaaq.

Kulturikkut inuunitsinni sammisassaqarluarnissarput inuttut uatsinnut pingaartuuvoq. Tamanna naalagaaffiliornitta ilagaa. Minnerunngitsumik inuusuttunut piffinnik sungiusariartorfigineqarsinnaasunik nipilersorfinnik, eqqumiitsulianik saqqummersitsiviusinnaasunik kiisalu piffinnik assinik, filmilianik nipinillu pilersitsiviusinnaasunik pitsaasunik isumassarsilluarsinnaasunillu pitsaasunik sinaakkusiinissarput qulakkiissavarput. Inuusuttunik amerlasuunik piginnaanertuunik eqqumiitsuliornikkut kinaassutsiminnik inuunerminnillu sammivissiisartunik peqarpugut. Tamanna ikorfartussavarput, taamaaliornermi imminut akilersinnaajuaannarpoq.

Inuit Ataqatigiit siunnersuutigaat:

  • Kommunit peqatigalugit nuna tamakkerlugu eqqumiitsuliorneq kulturilu pillugu periusissiorneq
  • Atuarfinni atuakkanik atorniartarfinnik, kulturikkut illorsuarnik il.il. sanaartornerni isiginnaartitsiveeqqat, sungiusartarfiit, saqqummersitsinermi periarfissat, filmiliortarfiit il.il. ilanngullugit eqqarsaatigineqartariaqarput, taamaaliornikkut piffimmi najugaqartut piginnaasaminnik misileraanissamut ajornannginnerusumik periarfissinneqarsinnaaqqullugit.
  • Pisortatut oqartussat pisortallu suliffeqarfiisa eqqumiitsulianik kulturimillu piumanninnerat nukittorsarneqartariaqarpoq: Pisortatigoortumik ammaanersiornerni, illorsuarnik kusassaanerni il.il.
  • Nunatta isiginnaartitsisarfiani isiginnaartunngorniartarnermik nukittorsaaneq – ukiumik ataatsimik sivisussusilimmik ingerlaqqiffiusumik ilinniartoqalersinnaaneq pilersinneqartariaqarpoq.
  • Illoqarfinni tamani nipilersornermik ilinniarfiliorsinnaaneq toqqamavisinneqartariaqarpoq.
  • Nunatsinni filmiliornermut atuakkiortunngorniarlunilu ilinniarfimmut sinaakkutinik pilersitsisoqartariaqarpoq, assersuutigalugu aasaanerani ilinniartitsinikkut kiisalu isumasioqatigiisitsinertigut nittartakkakkullu isaavimmik periarfissiinikkut. Asaanerani atuarfiit ukiumit ukiumut illoqarfiit ataasiakkaat ornillugit ingerlanneqartassaaq.
  • Akileraartarnikkut Aqutsisoqarfik eqqumiitsuliortunut eqqumiitsulianillu pinngorartitsisunut pisariinnerusumik akileraartitsisalernissamut siunnersuusiussaaq, taamaaliornikkut akileraarutitigut akiitsullit ikinnerulerseqqullugit
  • Kalaallit Nunaanni piginnittussaaneq pillugu inatsimmik tusagassiivinnik saqqummiivinnillu nutaanik sillimmartaartumik pilersitsineq.
  • Legatit annertunerusut sivisunerusumillu piusinnaasut pilersinneqarnissaat siunertaralugu sulinermut atatillugu legatinut inatsimmik nutarterineq.
  • Ilaatigut aningaasaateqarfiit peqatigalugit kalaallit filimiliaannut aningaasalersuinernik nukittorsaaneq, assersuutigalugu Arctic Indigenous Film Fund aqqutigalugu
  • Pisortat illorsuaataannik nutaanik missingersuusiornermi 1 % savalimmiuni ilisimaneqartutut kulturikkut kusassaanermut ilanngullugu naatsorsorneqartassaaq.

Sara Olsvig, siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Inuussutissarsiornermut tunngasuni kommunini misileraanissamut periarfissat siuarsarneqassapput

Kalaallit Nunatta inissisimanerata, najugaqariaatsip, innuttaasa agguataarsimanerisa agguataarsimanerisa attaveqaataasalu immikkuullarinnerata, nunap immikkoortuisa ilaanni pissutsit ajornakusoornerusarnerat nassataraa.

Inuit Ataqatigiillu assigiiaartumik tamanut aaqqiissuteqartarneq qimakkusuppaat, illoqarfissuarnimi pissutsit nunaqarfinni pissutsinut sanilliullutik allaanerusaqimmata, nunatsinnilu pissutsit ataatsimut isigalugu nunap immikkoortuini assigiinngittaqimmata. Illoqarfissuarni aaqqiissutaasinnaasut nunaqarfinni atorneqarsinnaasanngillat, kitaanilu pissutsit ingerlalluarsinnaasut nunatta kangiani Avanersuarmiluunniit pitsaasumik ingerlasinnaaneq ajorput.

Taamaammat kommunit siunissami namminersorlutik oqartussanik sukumiisumik isumaqatigiissuteqareernermikkut suliniutinik aallartitsinissamik periarfissaqalernissaat pisariaqarpoq – taamaaliornermilu piffissani aalajangersimasumi sivisussusilinni inatsisitigut immikkut akuersissuteqarlutik ingerlatsisinnaallutik. Tamanna nunaqarfinni illoqarfinnilu minnerusuni siuariartornermik suliffissanillu pilersitsisissaaq.

Inuit Ataqatigiit siunnersuutigaat:

  • Kommunit namminersorlutillu oqartussat sukumiisunik piffissamilu aalajangeriikkanik isumaqatigiissusiortassapput, tassanilu aningaasatigut suliffeqarnikkullu siuariartornissaq siunertaralugu inatsisit ilaannut tunngatillugu misiligutaasumik immikkut akuerineqartassallutik.
  • Kommunini misileraanerit taamaallaat nunaqarfinnut, illoqarfinnullu minnerusunut kiisalu Avanersuarmut nunattalu kangianut sammitinneqassapput.
  • Misileraanerit tamarmik nalilersorneqartassapput – aamma ataavarnerusumik inatsisinik allannguisinnaanermut pisariaqartitsinermut atatillugu.

Nunatsinni inatsisit amerlasuut annikinnerusumik annertunerusumilluunniit qallunaat nunaanni ilaatigullu aamma EU-mi pissutsinit attuuttunit nuuginnagaapput. Tamannali Kalaallit Nunatta sorpassuartigut allaanerunera pissutigalugu naapertuuttuusannginnerat paasineqakkajuttarpoq. Ilaatigooriarluni inatsisit nunatta kitaani illoqarfissuarnut tulluussinnaasarput – taakkuli siuariartortitsisinnaanermi suliffissanillu pilersitsiniarnermi kipparippallaartarlutillu allaffissorfiuallaartarput – assersuutigalugu inuussutissalerinermut atatillugu nunatta kangiani, Avanersuarmi kiisalu illoqarfinni minnerusuni nunaqarfinnilu.

Taamaammat aalajangersimalluinnartumik isumaqatigiissuteqarnikkut malittarisassanik allannguitsiarnikkut piniartut, aalisartut sanasullu piffimminni aningaasaqarnermik imminut napatittumik pilersitsisinnaanerannut eqaannerusumik periarfissiisoqarsinnaanera Inuit Ataqatigiinnit misissorumavarput. Nutaamik eqqarsarnissaq pisariaqarpoq, taamaaliunngikkuttami illoqarfinni nunaqarfinnilu pissutsit assigiinngikkaluttuinnarnerat ingerlaannaassaaq. Allatut periuseqarnermik misileraanissarput pisariaqarpoq, tamannalu kommunit soqutigissagaat isumaqarpunga.

Alisarnermut politikissatut saqqummiussatsinni kommunit aalisarnermik inuussutissarsiornermut aningaasaliisinnaanerat tikkuarparput. Tamannalu suliniutinut nutaaliorfiusunut assersuutaasinnaavoq tigussaasoq, assersuutigalugu nunatta kangiani ineriartornermik tappavani pissutsinut naapertuuttunik pilersitsinikkut. Peqatigisaanillu tappavani nutaqartut akuutinneqarnerat qulakkeerneqassaaq. Periarfissat nutaat pillugit kommuninik qanimut suleqateqarnissamut piareersimavunga.

Qinersinerup kingorna Naalakkersuisunut siulittaasunngussaguma nunatsinni borgmesterit pisariaqartitanik periarfissanillu sukumiisunik oqaloqatiginissaannut aggersassavakka.

Sara Olsvig, siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit.

Inuusuttut Ataqatigiit: Ilinniagaqartut 40.000 kr.-it angullugit akileraartarunnaarsinneqarlik

Ilinniagaqartut ukiumut 40.000 kr-it angullugit isertitaminnik akileraartarunnaarsinneqarlik. Taamaalilluni ilinniagaqartut namminersorlutillu inuussutissarsiortut qanimut attaveqatigiinnerat pilersinneqassaaq, aammattaaq taamaaliornikkut ilinniagaqartut ilinniakkamik suli naammassinninnatik sulinermik misilittagaqalernerat periarfissinneqassaaq. Ilinniartuutitta ilinniakkaminnik naammassinnittarnissaat pisariaqartipparput. Taamaattoq Ilinniartut amerlasuut meeraqarnerat, aningaasaqarnerminnillu naammattusaariniarnerminnik ajornakusoortitsisartut nassuerutigisariaqarparput.

Suliffissarsiorlutik allatsissimasut affaat tikingajallugit inuusuttuunerat inuiaqatigiinni ajornartorsiutigaarput. Inuusuttut suliffissaaleqisut amerlanerpaartaat ilinniagaqanngitsuupput, Inuit Ataqatigiillu inuusuttortatta taamak amerlatigisut ilinniagaqarnatilluunniit suliffeqannginnerat aarleqqutigaat.

Inuusuttortatta amerlaqisut inuiaqatigiinnik isiginnaartuuinnaanerat isiginngitsuusaaginnarsinnaanngilarput. Taamaammat ilinniartut atugaat pitsanngorsaavigisariaqarpavut. Amerlanerit ilinniagaqalernissaat pisariaqarteqaarput. Amerlasuut ilinniarnerminni ingerlalluartarput, taamaattoq ilinniarnermik saniatigut sulinerminit isertitaqarnissaminnik pisariaqartitsisarput. Taakkulu ukiumut akileraarusigaanngitsunik 40.000 kr-inik isertitaqalersinnaanerannik Inuit Ataqatigiit aqqutissiuunniarpaat.

Kollegianik amigaateqartilluta ilinniartullu amerlasuut namminersortunit inissianik akisoqisunik attartortariaqartartillugit, ilinniartuutivut aningaasanik amikkittoorumanatik sulisariaqalersippavut. Ilinniartut pitsaasunik inissaqartinneqarnissaat politikikkut qulakkeersimanngilarput, tamannalu ilinniartut periarfissaasa naligiinnginnerannik kinguneqarpoq. Ullumikkutut kollegiassaaleqineq annertutigitillugu, ilinniartut atugaasa pitsanngorsarnissaanut iliuusissavut sukumiisut misissortariaqarpavut.

Inuusuttut sulerusussuseqarnerannut akornusiissanngilagut. Ilinniareernermik kingorna iluaqutigisassaminnik misilittagaqalernissaat pingaaruteqarpoq. Taamaaliornikkullu inuiaqatigiittut aningaasatigullu imminut napatittunngussaagut.

Aningaasalersornera

Meeqqat atuarfiannik nukittorsaanermik, taamaalillutalu Majoriamik pisariaqartitsinitta annikinnerulerneratigut iluanaarutitsigut siunnersuummut aningaasaliissutissat pissarsiarineqassapput. Siunnersuut inuusuttortatsinnut aningaasaliineruvoq, taamaalilluni amerlanerit ilinniakkaminnik naammassinnittaleqqullugit, taamaalillutillu aamma inuiaqatigiinni sulisartuunermikkut inuiaqatigiit atugarsissaarnerannut aningaasaqarnikkut kaaviiaartitseqataanissamut ammaassinerulluni.

Inuusuttut Ataqatigiit sinnerlugit

Tabitha Larsen

Sara Olsvig: Isumaginninnikkut nutaaliortussanik periarfissiissaagut

Kalaallit Nunatsinni isumaginninnikkut aaqqitassarpassuit – inuiaqatigiinnut aamma akisoqisut – ukiuni qulikkaani suliniuteqarfigineqartaraluartut, annertuumik allanngoriaatilimmik pitsanngoriartinneqanngillat. Allatut iliuuseqarnissamut sapiiissuseqalernissatsinnut piffissanngortoq, Inuit Ataqatigiit isumaqarput.

Ukiuni qulikkaani imigassamik atornerluinerit, meeqqanik kinguaassiutitigut atornerluisarnerit, sumiginnaanerujussuit inupparpassuillu inuunermikkut anniaatillit iliuuseqarfiginiartuarpavut. Ajornartorsiutit inuppassuit ulluinnaannik inuunerannillu innarliisarput, tamannalu alianarluinnartuuvoq. Isumaga naapertorlugu ajornartorsiutinut ikiorsiissutitut iliuuseriniarsimasaraluatta iluatsissimannginnerannik unneqqarilluta oqartariaqarlerpugut – ajornartorsiutimmi uteqqiattuarput. Isumaginninnikkut suliassanut annertuunut unikaallatsitsisinnaasunik iliuutsinik allanik ineriartortissinnaasatsinnik nutaanillu suliniuteqarfigisinnaasatsinnik siuarsaasariaqalerpugut.

Inuit Ataqatigiit ima siunnersuuteqarput:

  • Ukiut tamaasa isumaginninnikkut nutaaliornissamut 25 mio. kr-it immikkoortinneqartassapput
  • Isumaginninnikkut suliffissaqartitsinermilu siulersuisunut ilaasortanik politikikkut pituttorsimanngitsunik tallimanik toqqaasoqassaaq
  • Aningaasaliissutit isumaginninnermi suliffissaqartitsinermilu politikikkut suliutini sukumiisuni atorneqarnissaat siulersuisunit isumagineqassaaq
  • Suliniutini isumaginninnikkut ajornartorsiutinik pinaveersaartitsinermi passusinermiluunniit periutsit nutaat misilerarneqareersullu ingerlanneqartassapput
  • Suliniutini ukioq ataatsimit pingasunut sivisussusilimmik ingerlasinnaasuni inerneri siulersuisunit ataavartumik nalilersorneqartassapput
  • Sulinitit iluatsittut aningaasanut inatsisikkut aningaasalerneqartartussanngussapput, nangittumik ingerlanneqartassallutik
  • Suliniutit piffinni ataasiakkaani nunalu tamakkerlugu ingerlanneqarsinnaapput

Periuusereriikkat iluatsinngitsut atuutiinnarsinnaanngillat. Isumaginninnikkut pinaveersaartitsineq siusinnerujussuakkullu iliuuseqajaartarneq annertunerusumik aallukkumavavut. Imminut ikiorsinnaanngortitsisumik ikiuinerit ingerlatissavavut, isumaginninnikkullu ajornartorsiutit amerlanerujussuit pinaveersaartinneqarnerannik iliuuseqarluta. Tamanna inummut ilivitsumut aningaasaliineruvoq. Periutsillu tamakku isumaginninnikkut suliniutsitsinnut atuutsikkumavavut, taamaaliornikkut pissutsit unammillernartitavut pisariaqanngitsumik alliartuinnaqqunagit.

Nunarsuarmi nunat ikittuinnaat innuttaasut amerlassusaannut agguarlugu aningaasanik amerlanernik sumiginnaanernut, imigassamut atornerluinernut, kinguaassiutitigut atornerluinernut kiisalu pinngitsaaliissummik nalinginnaasumillu angerlarsimaffiit avataannut inissiinernut Kalaallit Nunatsinnit qaffasinnerusunik atuisarput. Suliniuteqajaarnermi iliuusissanik nutaanik nassaartariaqarpugut inullu ilivitsuutillugu suliniutit nukittorsarlutigit, taamaaliornikkut kingunerlutsitsinerit uteqqiallutik inuunermi piffissami sivisuumik akornuseeqqunagit. Suliniutit sunniuteqarluartut ilinniarfigissavavut taakkulu annertunerusumik atorlutigit. Piffinni suliniutit sunniuteqarluartut nunamut tamarmut atugassanngortinneqarsinnaapput. Inuit ataasiakkaat inuunermi ingerlalluaqqullugit sakkussillugillu akiuunnissamut nukissaqalersittariaqarpavut.

Kalaallit Nunatsinni pikkorissorpassuarnik tunniusimasunik sulisoqarlutalu nammineq kajumissutsiminnik toqqammaveqartumik iliuuseqartartoqarpugut taakkulu maannamut iliuutsivut allanngortillugit ajornartorsiutinik aaqqiiniarnermi periutsinik allanik neqerooruteqarlutik suliniuteqassapput. Inuunermi sivisuumi isumaginninnikkut politikimik ingerlataqartut ilisimasat pigisaat atagu atorluartigit. Nutaamik eqqarsarneq sulinermilu iliuuseqarneq killilersussanngilarput, akerlianik taamaaliorneq tikilluaqqussavarput. Kinguaariiaanik annaasaqaqqissanngilagut, taamaammallu ajornartorsiutinik aaqqiivinnani isumaginninnikkut iliuuseqartarnerit muminnissaannut piffissanngortoq isumaqarpunga.

Sara Olsvig, siuliottaasoq, Inuit Ataqatigiit.

Nuna tamakkerlugu naaperiuteqarnikkut aalisarneq aningaasarsiorfiullunilu piujuaannartitsisoq

Qinigaaffimmi aggersumi Nunatta inuussutissarsiutaasa pingaarnersaat pillugu – aalisarneq – nuna tamakkerlugu naaperiuteqarnissaq Inuit Ataqatigiit qulakkeerniarpaat. Aalisarnerup piujuaannartitsineq tunngavigalugu aningaasarsiutaanerata patajaatsuunissaa inuiaqatigiinnut pingaaruteqarluinnarpoq. Taakku qulakkeerniarlugit politikkikkut patajaassuseq siammasissumillu isumaqatigiissuteqarluni siunissaq isigalugu aalajangiinissaq aqqutissaavoq.

Tamanna Inuit Ataqatigiit anguniarlugu nalunaarutigereerpaat, tassa Nunatsinni aalisarnerup nunarsuarmi siuttuunissaa anguniarlugu ineriartortitsisoqassasoq, ilutigitillugu inuiaqatigiit aningaasaqarneranut pissarsissutaanerpaaffissaa qulakkeerneqassasoq.

Pisassat minnerpaamik pisarisaleratsigituulli pitsaatigisumik kinguaatsinnut tunniutissavagut, tamannalu piujuaannartitsineq tunngavigalugu ingerlatsinikkut pissaaq.

Inuit Ataqatigiit siunnersuutaat tigussaasut ilaatigut makkuupput:

  • Pisassiissutit akuersissutigineqartartut piffissaligaassapput, tassa pisassat ukiuni 15-ini atuuttassallutik.
  • Aalisarnermik inuussutissarsiuteqalernissamut inuusuttut naleqquttumik periarfissinneqassapput, tamanna pissaaq ineriartortitsinissamut pisassiissutinik illikartitsinikkut
  • Kommunit kiisalu aningaasaliinissamut peqatigiiffiit Nunatsinniittut aalisarnerup iluani suliffeqarfinnut aningaasaliisinnaanngornissaat ammaanneqassaaq.
  • Nunatta imartaani aalisarneqartartut tamarluinnaasa MSC-mik nalunaaqutserneqarnissaat/meqqilerneqarnissaat qinnutigineqassaaq.
  • Aalisartut inuusuttut ingerlatsivissuarnit ingerlatsivissuit ’aallartinniartunut ikiuuttarnissaat’ inerisarneqassaaq – isumannaarneqassaarli ilisimasat aningaasallu suliffeqarfiutinut nutaanut ilanngullugit nuunneqartarnissaannut pilersaaruteqarnisaq.
  • Aalisarnermut Siunnersuisoqatigiit attanneqassaaq aalisarnermilu politikkikkut qitiunerusumik inissisimassalluni. Tamanna tamat oqartussaaqataanerannik tunngavilimmik ingerlatsinermut pingaaruteqartutut isigaarput.
  • EU-mut pisassiissutigineqartartut, imartatsinneersut, ilaat Nunatsinni nammineq pisarisalissagutsigit qanoq kinguneqassanersoq paasiniarlugu sukumiisumik misissuititsisoqassaaq.

Anguniakkatta ilaat qularnanngitsumik aningaasaqarnikkut unammillernassapput piviusunngortinnissaallu pisariussallutik. Tassaappulli avaqqunneqarsinnaanngitsut. Aalisarnermut politikkissatut siunnersuuteqarnitsinni partiit, inuussutissarsiuteqartut, ilisimatuut, aalisakkeriviit avammullu nioqquteqartut aalisarnermi inuussutissarsiuteqarnermi ataatsimoornerunissaat kissaatigaarput. Inuusutissarsiutitta pingaarnersaata nukittunerulerluni inuiaqatigiinnut iluaqutaasumik ineriartornissaa ataatsimoorfigissavarput. Pisariaqartitarput tassaavoq nuna tamakkerlugu naaperiuteqarnissaq, taamatummi aalisarnerup inuiaqatigiit aningaasaqarneranut pissarsissutaanerpaanissaanut qulakkeerneqataassaaq.

Aalisarnermut inuussutissarsiut siunissamut patajaallisartariaqarparput inuusuttunillu aalisarnermut appakaattoqarluarnissaa qulakkeertariaqarparput. Taamaammat piffissaligaanngitsumik pisassiissutit ukiuni 15-ni killilerumavagut pisassiissutillu niuffatigineqarsinnaasut 10%-iisa Naalakkersuisunit ineriartortitsinissamut pisassiissutitut aalisartunut nutaanut immikkoortinnerisigut periarfissiilluarumalluta. Ilanngullugu Nunatsinni kommunit, aningaasaliinissamut peqatigiiffiit,  soorlu soraarnerussutisiaqarfiit, aalisarnermut inuussutissarsiummut aningaasaliisinnaanissaannik ammaakkumavagut. ”Pisassiissutinut niuerfimmik” siullertut ineriartortitsinermut pisassiissutinik ingerlatsinisinnaasumik pilersitsinissaq siunnersuutigaarput.

Sara Olsvig, siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

IA: Air Greenland tamakkiisumik pigilissavarput

SAS-p naalagaaffiullu Namminersorlutik Oqartussat peqatigalugit Nunatsinni timmisartuutileqatigiiffik, Air Greenland, piginneqatigiiffigaat. Tamanna naleqqutinngilaq. Piffissamimi sivitsortumi piginneqataasut pingasuusut ingerlatseqatigiiffiup qanoq ineriartortinnissaanut assigiinngippallaartunik takorluugaqarput. Piffissanngorpoq timmisartuussinermi unammilleqatigiinnermi sakkortusiartuinnartussami nukittunerpaamik inissisimajumalluta Air Greenland tamakkiisumik nammineq pigilissallugu.

Nunarput angallannikkut unamminarluinnartumik inissisimavoq. Innuttaasut amerlavallaarujussuartut angallannikkut naammaginanngilluinnartunik atugaqarput. Ukiumit ukiumut kiffartuussinissamut isumaqatigiissutinik kiffartuussinikkut akitigullu naammaginanngilluinnartut isumalluutigiuarpagut.

Tamatuma saniatigut piffissaq aggersoq takornariaqarnikkut siuariartorfiusussaq, inuussutissarsiornikkut angallannermik pisariaqartitsiffiusussaq avataaniillu angallassinikkut unammillerneqarfiusussaq ilisimaaraarput.

Inuiaqatigiit timmisartuutileqatigiiffik pigisarput nuna tamakkerlugu angallassinermi pingaaruteqarluinnartumik inissisimavoq. Ingerlatseqatigiiffik inuiaqatigiit ingerlanerannut qitiulluinnarpoq. Tamanna eriagissavarput. Inuiaqatigiittut Air Greenlandip qanoq ittunik qulimiguulinnik timmisartunillu peqarnissaanut aalajangiisuunerusariaqarpugut.

Pissutsimmi ullumikkutut ittut atuutsillugit piginneqataasut pingasuusut assigiinngitsunik siunertaqarnertik pissutigalugu timmisartunik qulimiguulinnillu pisariaqartinneqartunut aningaasalersuinissamut ataatsimoorfeqarsinnaannginnerat ilisimavarput. Tamanna Inuit Ataqatigiinniit allanngortikkumavarput.

Ingerlanneqarnera niuernermik tunngaveqassaaq

Siunnersuutigaarput SAS-p naalagaaffiullu Air Greenlandimi piginneqataassutaat Nunatta pisiarissagai, ingerlatseqatigiiffik tamakkiisumik inuiaqatigiinnit kalaallinit pigineqartunngorlugu. Ilanngullugu oqaatigiumavarput unammilleqatigiinnerulernissaq tikilluaqqugatsigu qulakkeerumallugulu Air Greenland kalaallinit tamakkiisumik pigineqartoq niuernermik tunngaveqartumik ingerlassammat suliffeqarfillu Naalakkersuinikkut toqqaannartumik sunnerneqarani suli ingerlanneqassammat.

Nunatsinni timmisartuussinikkut ingerlatseqatigiiffik annerpaaq namminerisamik aqulernissaa isumannaassallugu pingaarnerpaavoq, taamaalilluta Nunatsinni pingaartitagut allaavigalugit suliffeqarfiup pingaarnersiuinera pisinnaassammat. Suliffeqarfiup qulimiguulinnik timmisartunillu nutaanik aningaasaliinissaa pingaarnerutittariaqarparput, piginnittunut iluanaarutit agguaanneqarnissaat salliutinnagu.

Ingammik mittarfeqarneq pillugu aalajangersaanissat imaannaanngitsut eqqarsaatigalugit pitsaanerpaamik inissisimanissarput qulakkeertariaqarparput. Timmisartuutileqatigiiffitta innuttaasut inuiaqatigiillu kalaallit pisariaqartitaat salliutilluinnarlugit ingerlanneqarnissaa pillugu pitsaanerpaamik aqussinnaasariaqarparput.

Air Greenland inuiaqatigiinnit 100 %-mik pigineqartoq nukittuumik inississavaatigut.

Unammilleqatigiinnermi aggersussami nukittunerpaamik inissisimatissavaatigut. Ineriartortitsinissamut periarfissanik atuilluarsinnaanitta qaffasinnerpaaffimmimnnissaannik qulakkeerinnissaaq – innuttaasut tamarmik nunalu tamakkerlugu angallanneq pillugu.

Aqqaluaq B. Egede, Siulittaasup tullia, Inuit Ataqatigiit

Nunatsinni utoqqalineq toqqissisimanartuussaaq

Utoqqaat inuiaqatigiinni naleqartinneqarnertik maluginerusariaqarpaat. Utoqqaat illuini atugassarititaasut pitsaanerulissapput. Aamma suliunnaarnersiuteqalersut Nunatsinniiginnarnissaat qulakkeertariaqarparput.

Taamaammat Inuit Ataqatigiit utoqqaat atugaannik allannguinissamut assigiinngitsunik siunniussaqarput.

Siullertut utoqqaat illui peqqissaavinngorlugit aaqqissuuteqqissapput, tamanna peqqinnissaqarfiup utoqqaat illuini peqqissarnissamut periarfissanik pitsaanerusunik amerlanerusunillu kommuninik suleqateqarnikkut neqerooruteqarnissamik pisussaaffilerneqarneratigut pissaaq.

Angerlarsimaffimmi ikiorteqarneq pitsaanerusoq

Inuiaqatigiinni inuit peqqissutsimikkut nukittoraluttuinnarput inuunertusiartorlutillu. Taamaammat siunissami utoqqaat suli amerlanerit sivisunermik namminneq najugaqarfimminniittarnissaat naatsorsuutigaarput. Ullumikkummi takusinnaareerparput utoqqaat pisariaqartitsilivikkaangamik aatsaat utoqqaat illuinut nuuttartut.

Taamaammat ersarissumik ineqarnermut politikkeqassaagut, utoqqarnut inissiat amerlanerussapput utoqqaallu ataatsimoorlutik ineqaqatigiiffissaannik periarfissiilluta.

Ilutigisaanik utoqqalinersiuteqartunut nammineq illuutilinnut inissiaatilinnullu ikiorsiissutaasinnaasunik pilersitsiniarpugut, kiisalu angerlarsimaffimmi ikiorteqarnissamut periarfissanik sinaakkutinillu pitsanngorsaassalluta.

Aanaakkut aataakkullu Nunatsinni periarfissagissaarlik

Innuttaqativut amerlavallaartut suliunnaarnersiuteqalernerminni Nunarput qimallugu nunamut allamut nuuttarput. Inuttut piginnaasarpassuit pisuussutillu nunatta pisariaqartitai nunatsinniiginnarnissaat pillugit immikkut suliniuteqartariaqarpugut.

Nunani avannarlerni allani pissutsinut annertunerusumik sanillersuunneqarsinnaasunik periarfissiisariaqarpugut. Tamaammat tunngaviusumik utoqqalinersiat pisariaqartitsinerpaanut qaffasinnerunissaat sulissutigissavarput. Inuit Ataqatigiit utoqqalinersiat atugarissaarnikkut ikiorsiissutitut isigaavut kikkullu tamarmik toqqissisimasumik inuuniuteqarsinnaanissaannut qulakkeerinnittussatut isigaavut. Tamanna isumaqarpoq utoqqalinersianik inuttut ataqqinassusilimmik kikkut tamarmik inuuneqarnissaannik tunngavissiilluta annertussutsikkut inissittariaqarivut.

Utoqqaat tamarmik naleqarlutik Nunatsinni inuussapput.

Aqqaluaq B. Egede, Inuit Ataqatigiinni siulittaasup tullia

Inuit 62-t assigiinngisitaartut Inuit Ataqatigiit sinnerlugit sassarput

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qinigassanngortittut 62-usut inuttut misilittakkamikkullu assigiinnigisitaarput.

Kiinnat nutaat

Inuusuttut nutaat, qaffasissunik ilinniagallit, inuit sulisartutut ukiorpassuarni misilittagallit, aalisartut piniartullu politikkikkullu misilittagaqarluartut Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qinigassanngortipput.

Ataaserli assigiiffigaat, tassalu akisussaassusilimmik inuk ilitsoq inuiaqatigiillu qitiutillugit sullisserusupput.

Qinersinissamut matumanut inuusuttut periarfissinnissaat Inuit Ataqatigiit siulersuisuisa pingaartippaat, taamaammat inuusuttunik sassartoqarluarpoq.

Qinigassanngortsittuni 62-usuni affangajaat arnaapput, tassa 28-t. Avannaaniit kujataanut kangianiillu Inuit Ataqatigiit qinigassanngortitsipput.

Inuit Ataqatigiit tunuliaqutaralugit sassarumasoqarluarnera partiimi siulittaasup Sara Olsvigip nuannaarutigaa.

– Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qinigassanngortittut piukkunnarluinnartut 62-usut allattorsimaffiat ullumi tunniupparput. Siulittaasutut tulluusimaarutigaara qinigassanngortitatta assigiinngisitaarnerat partiitsinnillu tunuliaqutaqarusunnerat. Qinigassanngortikkusuttut amerlasimaqaat, aamma inuussuttut nukiit nutaat. Taamaammat partiit sassartissinnaasaat amerlanerpaaffissaat angullugu qinigassanngortittoralugit torersumik pissanganartumillu qineqqusaarnissamut qilanaarpugut, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat, Sara Olsvig, oqarpoq.

Aaku Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qinigassanngortittut:

Avannaata Kommunia
Qaanaaq Mikivsuk Thomassen
Upernavik Margrethe Christiansen Steenholdt
Kullorsuaq Edvard A. Nielsen
Magnus Petersen
Upernavik Kujalleq Jan Mørch
Uummannaq Mikkel Jeremiassen
Ilulissat Bendt B. Kristiansen
Nuka Kleemann
Kommune Qeqertalik
Aasiaat Peter Preben Olsen
Niels Kristensen
Agathe Steenholdt
Dorthie Siegstad
Qasigiannguit Aqqa Samuelsen
Qeqertarsuaq Kasper Skifte
Kangaatsiaq Hans Aronsen
Niaqornaasuk Thomas Petersen
Iginniarfik Debora Frederiksen
Qeqqata Kommunia
Sisimiut Juliane Enoksen
Agathe Fontain
Axel Lund Olsen
Villy Olsvig
Sofie-Dorthe Olsen
Paulus Christensen
Maniitsoq Mimi Karlsen
Erneeraq Poulsen
Eva Jessen
Kangerlussuaq Laila Thomassen
Kommuneqarfik Sermersooq
Nuuk Sara Olsvig
Aqqaluaq B. Egede
Múte B. Egede
Jakobine Motzfeldt
Nikoline Ziemer
Arnajaaq Lynge
Storm Ludvigsen
Gerth P. Olsen
Tekle Ghebrelul
Olga P. Berthelsen
Anders Jensen
Jukku O. Markussen
Nukannguaq B. Jensen
Jane P. Lantz
Tabetha Larsen
Augusta M. Jerimiassen
Jesper Labansen
Sofia Geisler
Inge Olsvig Brandt
Samuel Reimer
Kista Lynge Høegh
Tasiilaq Knud Mathiassen
Kuummiut Harald Bianco
Paamiut Andreas Geisler
Henrik Rachlev
Kommune Kujalleq
Qaqortoq Stine Egede
Erika Baadh
Kelly Berthelsen
Debora Kleist
Lars-Salik Henningsen
Nanortalik Henrik Brummerstedt
Aningaaq Geraae
Narsaq Peter Frederiksen
Mariane Paviassen
Narsarsuaq Naja Lund

Meerartaarnermi sulinngiffeqarneq inuunermik aallartilluartitsisoq

Suliffeqarfeqarneq naligiissitaanermut aamma tunngavoq, taamaammat suliffeqarfeqarnerup iluani erninermi meerartaarnermilu sulinngiffeqarnissamut pisinnaatitaaffiit naligiinnginnerat aaqqissavarput.

Ilaqutariit amerlavallaartut meerartaarnerminni aningaasaqarnikkut unamminartorsiulersarput, kikkut tamarmik meerartaarnermi sulinngiffeqarnerup nalaani akissarsiaqarnissaminnut pisinnaatitaaffeqannginnerat peqqutaalluni.

Ilaqutariuttut inuunissaq tamanut periarfissaassaaq. Anaanaq ataatarluunniit suliffeqarnermi ulapittuugaluarunik ilaqutariiussutsimut piffissaqartinneqassapput.

Taamaammat kikkut tamarmik meerartaarnermi sulinngiffeqarnerup nalaani akissarsiaqarnissaminnut pisinnaatitaaffeqarnissaat siulliullugu qulakkiissavarput. Arnat ukioqqortussutsimikkut meerartaarnissamut qanittut suliffeqarfinnit itigartitaasinnaasarput.

Tamanna Nunatsinni atugaassanngilaq. Suliffeqarfeqarnerup aaqqissugaanerani sulinerup sivisussusaa atukkallu tungaatigut ilaqutariiussutsimut tulluussarneratigut kajumissuseqarnerulersitsissaagut, assersuutigalugu piffissap ilaannaa nikerartumilluunniit piffissalersugaasumik sulinissamut periarfissat annertusinerisigut. Kingullertut meerartaarnermi sulinngiffeqarnerup sivikippallaarnera aaqqiissuteqarfigiumavarput.

Sivisunerusumik meerartaarnermi sulinngiffeqarsinnaaneq toqqissisimanartumik inuunerup aallartinnissaanut aqqutissiussissaaq.

Anguniakkat uku sisamaasut ataatsimoorunnissaannut qaaqqusivugut:

  • Erninermi meerartaarnermilu sulinngiffeqarnissamut aningaasaateqarfimmik pilersitsineq – kikkut tamarmik suliffillit sulinngiffeqarnerup nalaani akissarsiaqaannarnissaannut qulakkeerinnikkumalluta
  • Ataatat meerartaarnermi immikkut sulinngiffeqartarnissaat – angerlarsimaffimmi suliffeqarfimmilu naligiissitaaneq pillugu
  • Suliffeqarfeqarnermi ilaqutariinnut politikkeqarnissaq – sulisartut sulisitsisullu kattuffii suleqatigalugit
  • Erninermi meerartaarnermilu sulinngiffeqartarnerup sapaatip akunnerinik qulinik sivitsornissaa

Ataataasunik meerartaarnermi sulinngiffeqarnerulersitsineq inuiaqatigiinnut ileqqaarinertut pitsaasutut Inuit Ataqatigiinnit isigineqarpoq. Meeqqamut peqqinnassaaq, tassami anaanap ataatallu asanninnerat, isumassuinerat, toqqissisimanerat attaveqarfigilluarnerallu pisinnaappat inuuneq aallartilluassaaq.

Aappariinnermut aamma peqqinnartuussasoq isumaqarpugut. Sungiussiniarneq, attaveqatigiinneruneq ikioqatigiinnerunerlu ilaqutariinngorlaatut sulinngiffeqarneruneq aallartilluarnerulersitsissasoq qularinngilarput.

Múte Bourup Egede, Inuit Ataqatigiit

Naleqartitatigut oqallinnerit qinersinermi aalajangiisuussapput

Nunarsuarmioqataaniarpugut imaluunniit immitsinnut mattunniarpugut? Qinersineq nunatta siunissaanut aalajangiisuussaaq, avammut alakkaamasaqarnikkut akornatsinnilu kiinnertarnikkut. Inuiaqatigiinni naleqartitat suut ilisarnaatigissanerivut qineqqusaarnermi qitiussaaq.

Inuit Ataqatigiit inuiaat iluminni allanullu ammasuunermik takutitsisut pilersikkumavagut.  Avammut alakkaamasaqarneq assigiinngisitaarnerlu kissaatigaavut.  Inuit Ataqatigiit isumarput erseqqippoq – partiiuvugut tamanik inissaqartitsisoq. Isumaqarpugullu nunarput tamanut inissaqartitsisuusoq.

Siunissaq neriuuteqarfiulluartoq

Nunatta siunissaanut piffissamut aalajangiisuusussamut appakaappugut. Inuit taakkuinnaavugut ataatsimoorlutalu inuiaqatigiinnik nukittuunik imminullu napatittunik sanarfinissamut anguniagaqaqatigiippugut. Aporaanneq ajornartorsiutinik sunilluunniit aaqqiineq ajorpoq ataatsimuulersitsinerlu ajorluni. Immikkoortitsinermit ajattuinermiillu nuannersunik pilersitsisinnaanngilagut.

Akerlianik tatigeqatigiinnermit upperinninnermillu ajunngitsunik pilersitsisinnaavugut. Siunissaq neriuuteqarfiulluartoq isigaarput, tamatta peqataaffigisarput tamanillu inissaqartitsisoq.

Nunarput tamat oqartussaaqataanerat tunngavigalugu nukittuunik nutaaliaasumillu ingerlavoq, inuiaat kalaallit inuiaat nukittuujuvugut anersaakkut kultuurikkullu nukissaqarluartut. Avataanit sunnerneqarnerlunnissatsinnut ernumanartorsiunngilagut. Akerlianik kinaassutsitsinnik attassinissamut pikkorissuseqarpugut avataaniillu sunniutaasut atorsinnaasavut naleqqussarlugit allanngortillugit nammineq atorsinnaanngorlugit pigilernissaannut pikkorissuseqarpugut.

Tamatta atorfissaqarpugut

Inuiaqatigiinni oqaatsit aammalumi sumiuussuseq tunngavigalugu aporaannerit suli nukippassuarnik atuiffigisarivut takusinnaavarput. Ukiuni makkunanerpiaq naligiissitsinissamik siuarsaanissaq pingaartipparput. Kikkut tamarmik ilaanissaat qulakkeertariaqarparput, kikkut tamarmik inissaqassapput. Taamaammat tunngaviusumik inatsisiliorluni sulinermi naligiissitsinerup qitiutinneqarnissaa qulakkiissavarput.

Inuiaqatigiit nammineq naleqassutsimik misigisimanerput upperivara. Upperivara maani nunami nukittuumik ataatsimoorusussusermik peqartugut, oqaatsit, inuiaassuseq sumiuussuserlu akimorlugit.

Allatut oqaatigalugu Inuit Ataqatigiit isumaqarput, siuariartortoqassappat  tunngaviusunik naleqartitat qaqinneqartariaqartut, tunngaviusumik naleqartitat tassaammata qanoq inissisimanitsinnut takussutissiisut.

Tamatta atorfissaqartinneqarlutalu naligiippugut. Inuit assigiinngisitaartut suleqatigiissinnaanerat piffissanngorpoq, aamma oqaluttuarisaanitsinni annernarsinnaasunik pisoqarsimagaluartoq. Ingerlaqqittariaqarpugut, ataatsimoorluta.

Sara Olsvig, Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Sara Olsvig: Aalisarnermi nunarsuarmi siuttuussaagut

Kalaallit Nunaat tulluusimaarutissaqaqaaq – ingammik aalisarnermi inuussutissarsiornerput tulluusimaarutissaavoq. Assersuutigalugu immap nillertup raajaanik tunisassiornermi nunarsuaq tamakkerlugu siuttuuvugut. Tamanna tunngavigalugu suli ineriartortitseqqissaagut, siuariartortitsinikkut atugarissaartitsinerujumalluta.

Inuit Ataqatigiit erseqqissumik anguniagaqarpugut. Nunarput nunarsuarmi aalisarnermi siuttuussaaq. Aalisarneq inuussutissarsiutitta pingaarnersaraat aningaasarsiutiginerpaasaraarpullu, sulili pikkorinnerulersinnaavugut.

Anguniakkap angunissaanut suut aqqutissaappat? Siullertut aalisarnitsinnik pitsaanerpaamik aqutsissaagut, tassa piujuaannartitsineq tunngavigalugu ingerlatsinikkut, ilisimatuussutsikkut ilisimasat pitsaanerpaat tunngavigalugit, najukkani aalisartut piniartullu ilisimasaat tunngavigalugit politikkikkullu patajaatsumik ingerlatsinikkut.

Pisassiissutit tamanit oqartussaaqataaffigineqarnerusut

Aalisarnermut inatsimmik pisassiissutinik piginnittuunermik tamanit oqartussaaqataaffigineqarnerusumik qulakkeerinnittumik suliaqarusuppugut. Imartatta pisuussusitai tamatsinnik pigineqarput, pisuussutit meeqqatta ernutattalu aamma pigaat. Taamaammat pisasseeriaatsimik aalisarnermit isertitanik naapertuunnerusumik agguaariaasiliisumik pisassiissutinillu piginnissinnaanermut tamat oqartussaaqataaffiginninnermik siammasinnerusumik isumaqatigiissuteqartariaqarpugut. Inuit Ataqatigiit aaqqiissutissanik tamanit peqataaffigineqarsinnaasunik nassaarnissamut siuttuussaagut.

Aalisarnermut inatsisissatsinni ammasuunermik nalorninanngitsuunerlu qulakkiissavarput. Tamakkumi inuussutissarsiummik nukittuumik pilersitsinissamut aalajangiisuupput. Suliffeqarfik piginnaasanik nunarsuarmi siuttunngornissamut ineriartortitsissappat aningaasaateqarlunilu ilisimasanik peqalersimasariaqarpoq. Akiliisinnaajunnaarnerit uteqattaartut ukiumiillu ukiumut qulartarnerit atorsinnaanngillat.

Ilinniartitaanikkut qaffassaasoqassaaq

Aalisarnermit aningaasarsiornermik immikkut ilinniarfissamik ilisimatusarfitsinni inerisaanissamut sapiissuseqassaagut. Aalisarnermit tunisassiornermi piginnaasanut ilinniarfinnik pitsaanerpaanik peqarnissarput qulakkiissavarput. Sulisartunut ullut tamaasa imaani nunamiluunniit ilungersorlutik aalisakkanik avammut tunisassiatsinnik passussisartunut patajaannerusumik aningaasarsiorsinnaanissaannik ilinniaqqissinnaanissaannillu qulakkeerinnilluarnerussaagut.

Piujuaannartitsineq aalisartunik aamma illersuisuuvoq

Tunngaviulluinnassooq aalisarnermik ingerlatsinitsinni piujuaannartitsineq tunngavigissallugu isumaqatigiissagatta. Piujuaannartitsineq oqaaseq paquminartuussanngilaq. Piujuaannartitsineq aalisartortatta atugaannik illersuisussaavoq. Siunissami aalisartuusussat nukittuumik aamma inuussutissarsiuteqassapput. Piujuaannartitsineq ikinngutigalugulusooq pissavarput, ikinngut aalisagaatitsinnik niuerfinnut pitsaanerpaanut ilagisassaq. Allatut oqaatigalugu, piujuaannartitsineq tassaavoq pisisartutta piumasaat.

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Sara Olsvig

Hans Aronsen: Innuttaasut Diskoline qatsulluinnarpaat

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartuni ilaasortap, Hans Aronsenip, Diskoline ilumut kiffartuussinissamik isumaqatigiissummik naammassinnissimanersoq apeqquserpaa.

Naalakkersuisooqatigiit siuliisa, tassa Siumut, Atassut Demokraatillu, nunatsinni angallannikkut nutaamik aaqqiissutissatut aalajangiussaat, angallannikkut unammilleqatigiinnerunermik anguniagaqartoq, ajorpoq.

Avannaani (Diskobugtimi), nunatta qeqqani taavalu kujataani angallannikkut imatut aaqqiisoqarpoq, Diskoline aasakkut ukiukkullu nalinginnaasumik angallassisarnerit annertunerusumik isumaginnittussanngorlugu.

Taamanikkulli innuttaasut taamatut aaqqiisoqarnera pillugu assigiinngitsutigut qisuariaateqartarput, ilaatigut kujataani avannaanilu angallassiniarnerup ilungersunarnerulerneranik patsiseqartumik. Tamatumali kingorna angallassinerit angalasussanik ”sumiginnaanertut” nalilerneqartut oqariartuutigineqallattaajualerlutik.

Piffissap ingerlanerani innuttaasut ikigisassaanngeqisut, angallanniarnikkut pissutsit ilungersunarnerat patsisigalugit oqariartuuteqartarput, taamaattumik Naalakkersuinikkut oqartussaalerumaartussanut piumasaqaatigissavara ingerlaannartumik angallassinikkut pissutsit pillugit nutaamik nalilersuisoqarnissaa, tamatumanilu pissutissaqarluartumik apeqqusissallugu ilumut Diskoline akisussaaffimmik taamak angitigisumik tunissallugu pissusissamisoorsimanersoq.

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisooqatigiinnut ilanngukkamik immikkut ittumik 30 milliuunit koruuninik nalilimmik aningaasaliiffigineqarnissaanik aaqqeeqataanissamik isumaqataasimapput, taamatulli iliornerup takutippaa angallassinissamik isumaqatigiissutaasimasup qanoq amigangaatsiarsitsigisimanera. Aamma isumaqatigiissusiornerup siunertaasa ilaat, tasssalu sipaaruteqarniarnerigaluaq massakkut anguneqarsimanngitsutut taasariaqarluni.

Maannali takusinnaavarput aningaasaleeqqinneq ajoraluartumik naammassimanngitsoq, tassami Naalakkersuisooqatigiit siuliisa isumaqatigiissusiaat ajorluinnarpoq kiffartuussinermillu appartitserujussuarluni.

Assersuutigalugu ulluni makkunani Qeqertarsuup tunuani angallanniarneq innuttaasut ilungersuutigeqisaanik oqarluaanaraani ”isumagineqanngitsutut” angallasseqatigiiffimmit pissuseqarfigineqarput. Tassami angalaniaraluit ilaat sikukkut angallaffiusinnaasut, ilaatigullu ulorianaateqarsinnaasut, aqqutigalugit imminnut isumaginiarsarisariaqartarnerannik kinguneqartarmata. Tamannalu piaarnerpaamik aaqqiivigisariaqarnera toqqammavigalugu Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartuni ilaasortatut matumuuna piumasaqaatigissavara piaarnerpaamik nutaamik aaqqiisoqaqqullugu.

Hans Aronsen, Inatsisartuni ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit

Nunaqarfiit illoqarfiillu tamarmik arnat pisinnaatitaaffiinik siuarsaasunik pisariaqartitsipput

Naalagaaffiit Peqatigiit arnat ulluanni qulequtarititaat tassaavoq “Piffissanngorpoq: Nunaqarfinni illoqarfinnilu ilungersuussillutik suliniartut arnat inuunerannik allannguipput” – “Time is Now: Rural and urban activists transforming women’s lives”.

Naligiissitaaneq pillugu suliniarneq inummit inummut assigiinngilaq. Uannut ullut tamaasa sutigullu tamatigut naligiissitsineq siuarsassallugu pingaaruteqarpoq.

Sumiluunniit najugaqaraanni niviarsiaqqat nukappiaqqallu, arnallu angutillu naligiimmik periarfissaqarnissaat inuiaqatitsinni nukittuumik tunngavissiisuussaaq. Tassa inuiaqatigiit ataqatigiissusaat, ineriartornerat imminullu nammannerat.

Nunaqarfinni illoqarfinnilu tamani suli anguniagassaqaqaagut. Inoqarfiit tamaasa arnat pisinnaatitaaffiinik siuarsaasumik pisariaqartitsipput. Peqataasa, isummersorta, allannguisa!

Arnat angutillu arnat ulluanni pilluaqquakka. Ataqatigiilluta naligiissitaaneq arnallu niviarsiaqqallu pisinnaatitaaffii siuarsartuassavagut.

Tamannguassi Arnat Ulluanni pilluaritsi.
Inuit Ataqatigiit siulittaasuat
Sara Olsvig

Arnat pisinnaatitaaffii angutit arnallu ataqatigiillutik sorsuutigissavaat

Ullumi sisamanngorneq marsip arfineq pingajuat arnat ulloraat. Arnat ulluat nunarsuaq tamakkerlugu malunnartinneqartarpoq – aamma Nunatsinni.

Inuiaqatigiinni angerlarsimaffinnilu arnat amerlasuutigut qitiusumik inissisimaffeqarput. Arnat pisinnaatitaaffii eqqarsaatigalugit angoriikkat amerlaqaat, assersuutigalugit; ilinniarsinnaatitaaneq, siulersuisuniissinnaaneq angerlarsimaffinnilu naligiimmik inissisimaneq. Taamaattoq suli sorsutassaqarpoq.

Ilinniagaqarfinni allagartartaartartut qiviaraanni arnat ilinniakkamik naammassinnittartut amerlanerusartut takuneqarsinnaapput. Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaasa siulersuisuini arnat amerlanerussuteqarput. Angerlarsimaffinnilu suliassat angutit arnallu akornanni naligiinnerusumik agguataarnikuullutik.

Inuiaqatigiinni naligiinnerunissaq arnat kisimiillutik suliassarinngilaat. Angutit aamma suleqataasariaqarput. Suiaassuseq, immikkut inuiaassuseq aamma misilittagaqassuseq ullutsinni inuiaqatigiinni ajornartorsiutaasunik takunnissinnaanermut iluaqutaasut nalunngilarput. Tamakku politikkikkut aaqqiinissutissanik nassaarnissamut piukkunnarsaaqataapput. Taamaammat arnat amerlanerit politikkimi pisariaqartippagut.

Innuttaasut affai sinnerlugit arnaapput. Piviusorli Inatsisartuni, kommanlbestyrelsini nunaqarfinnilu aqutsisuni allatut isikkoqarpoq. Naak ukiut ingerlanerini arnat politikkeriusartut amerliartorsimagaluartut, arnat politikkikkut suliniutillik suli amerlanerusut pisariaqartippagut. Taamaammat Inatsisartunut qinersinissami matumani arnat amerlanerusut sassarnissaat Inuit Ataqatigiinniit kaammattuutigaarput. Tassami angerlarsimaffimmi arnat angutillu naligiinnerunerat uummaarinnerutitsisarpoq, aamma Inatsisartuni sulinermi arnat angutillu naligiinneruppata sulineq angusaqarfiuneruissaaq.

Angutit ilaasa arnanut pissusilersortarnerisa alianartortai sunniiniarluni suliniutip “Mee Too”-p takutippai. Taamaammat angutit, arnat eqqortumik pineqartarnissaat pisinnaatitaaffiilu pillugit, suleqataasariaqarput. Taamaaliornikkut aatsaat niviarsiaqqat arnallu kanngutsaatsuliorfigineqartarnerat, persuttarneqartarnerat atornerlunneqartarnerallu naammaginartumik iliuuseqarfigineqarsinnaapput.

Kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigineqartartut amerlanersaat niviarsiaraasut kisitsisit takutippaat. Taamatuttaaq arnat persuttarneqartartut amerlanerusut, persuttaasoqarsimatillugu nalunaarutiginnittarnerni, kisitsisit takutippaat. Taamaattoqarnerata takutiinnarpaa, inunnut naligiimmik isiginnittariaaseqarnissarput pisariaqarlunilu attanneqartariaqartoq. Arnat angutillu naligiillutik persutaaneqanngitsumik, kinguaassiutitigut pinngitsaaliinertaqanngitsumik atornerluinertaqanngitsumillu inuusinnaasariaqarput.

Nalaalagaaffiit Peqatigiit nunarsuarmi anguniagaat pingaaruteqartoq tassaavoq; kikkut tamarmik akuutinneqarnissaat. Niviarsiaqqat arnallu pisinnaatitaaffii naapertorneqassappata, taamaaliornikkullu inuiaqatigiinni assigiinngisitaarneq atugarissaarnerlu anguneqassappata, nukiit tamarluinnaasa pisariaqartippagut. Katataasoqassanngilarmi.

Arnat angutillu arnat ulluanni pilluaqquagut. Niviarsiaqqat arnallu pisinnaatitaaffiisa qulakkeerneqarnissaat pillugit ataqatigiilluta suleqatigiissaagut.

Pilluaqqusilluta
Bendt B. Kristiansen
Aaja Chemnitz Larsen

Inuit Ataqatigiit ilisarnaatillit tuniniakkat

Nuna tamakkerlugu ataqatigeeqarfinni pisiassaapput

T-shirt IA-mik ilisarnaatitalik 70 kr.

Qungasequt 100 kr.

 

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Postboks 321, 3900 Nuuk
tlf.nr: (+299) 346 272
Fax: (+299) 321 321
Website: http://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl
www.facebook.com/ataqatigiit
www.twitter.com/IAtaqatigiit

Attavigitigut/kontakt os

Imaneq 2
Telfon: (+299) 329888
Fax: (+299) 323232
Aningaaq: http://ia.gl
Email: ia@ia.gl