Archive for the Oqalugiaat Category

Pittuffik, Thule Air Base, pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinneq

Pittuffik, Thule Air Base, pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallittoqarnissaanik siunnersuut. Amerikkarmiut nunatsinniinnerannit Kalaallit Nunaat sutigut iluaquserneqassava? Aningaasatigut pissarsiassatigut qanoq piumasaqaateqassaagut, isumaqatigiissutillu sorliit isumaqatigiinniutigineqaqqinnissaannik piumasaqaateqassaagut?

(Inatsisartunut ilaasortaq Sara Olsvig, Inuit Ataqatigiit)

Ulluinnarni amerikkarmiut nunatsinniinnerat eqqarsaatigivallaarneq ajorparput. Thule Air Basemili kiffartuussinissamut isumaqatigiissutip annaaneratigut eqqaasinneqarpugut.

Maanna ukiuni 8o-ngajanni amerikkarmiut ajunngitsutigut ajortutigullu inooqatigisimavagut. Sorsunnersuit aappaata nalaani avammut ammaasseqataasimapput. Taamaanneranilu nammineernerulernissatsinnut ajattueqataasimapput. Pisani arlalinni aamma amerikkarmiut terlitsinniit iliuuseqartarsimapput pisunullu paasisaqarnissatsinnut mattussisarsimallutik – uagut nammineq nunatsinni.

Sanngiippallaaqaat

Amerikkarmiunut isumaqatigiissut atuuttoq tassaavoq 1951-imi illersornissamut atatillugu isumaqatigiissut. Taanna Kalaallit Nunaata nunasiaagallarnerani Danmarkip USA-llu akornanni isumaqatigiissutigineqarsimavoq. Isumaqatigiissullu taannarpiaq Inuit Ataqatigiinniit isumarput naapertorlugu sukumiilluinnartumik qimerloorneqartariaqarpoq.

Inuit Ataqatigiinniit sakkutooqarnikkut eqqissisimatitsinissatigullu suleqatigiinneq tapersersorparput. Suleqatigiinnermulli tassunga nunarput nunamik atugaqartitsippat, taava peqataanerput nunatsinnut erseqqissunik aningaasatigut iluaqutissatigut akuersorneqartariaqarpoq. Inuit Ataqatigiinniilli isumaqarput naapertorlugu isumaqatigiissutit maanna atuuttut sanngiippallaaqaat. Ukiut arfineq-aappassaanni isumaqatigiinniutigineqaqqittartumik kiffartuussinermut isumaqatigiissuteqarnikkut akileraarutitigut isertitaqarsinnaanerput naammanngilaq. Tamanna nalorninartoqarpallaaqaaq, inuiannullu kalaallinut naapertuuttunik atugaqartitsinngilaq.

Ataatsimoortariaqarpugut

Kalaallit Nunaata inissisimanerata nukittorsarneqartarsimanera Inuit Ataqatigiinniit akuersorparput. Isumaqatigiissummut tapertaliussatut isumaqatigiissusiornikkut kalaallit pissarsiassaat annertusarniarneqarsimapput. Piviusorli isigalugu isumaqatigiissutit sanngiippallaarsimapput.

Taamaattumillu nunatsinni amerikkarmioqarnerani pissarsiassat annertunerusut piumasarinissaanni ataatsimoorussinissarput kissaatigaarput.

Siullertut ilinniartitaanikkut, ataqatigiinnermut atortulersugaanikkut sanaartukkanullu avatangiisinut ajoqusiinngitsunut amerikkarmiut aningaasaliinissaat pilersaarusiorneqartariaqarpoq. Taassumalu peqatigisaanik isumaqatigiissutip tunngavianik nutarterinermi suliassaq oqimaatsoq aallartinneqarsinnaavoq. Inuit Ataqatigiinniit pinngitsuugassaanngitsunik piumasaqaateqanngilagut. Inerniliiffissanut assigiinngitsunut ammavugut. Taamaattorli modeli maanna atuuttoq attanneqarsinnaanngitsutut, nunatsinnullu aningaasaqarnitsinnullu qajannarpallaartutut isigaarput.

Danmarkimut suleqateqarneq pitsaanerusuoq

Danskit naalakkersuisuisa nikerartut illersornissamut isumaqatigiissutip isumaqatigiinniutigeqqinneqarnissaanut itigartitsisarsimapput. Tamannalu aammattaaq maannakkut nunanut allanut ministerimut, Martin Lidegaardimut, atuuppoq. Qanittukkut isumaqatigiissutip isumaqatigiinniutigeqqinnissaata ”ilimanannginneranik” oqaaseqarpoq. Tamannalu Inuit Ataqatigiit isumaqatigiinniutigeqqinnissaanik siunnersuuteqariitsiaannartut pivoq.

Thule Air Basemi kiffartuussinissamut isumaqatigiissutip suliariumannittussarsiuunneqarneranut atatillugu danskit naalakkersuisuisa Naalakkersuisullu suliamut qanoq akuutigsimanerannut paasissutissanik tunngaviusunik piniarnitta qaammatinik tallimanik sivisussuseqarsimanera eqqarsaatigalugu isumaqatigiinniutigeqqinneqarnissaanut itigartitsipallanneq pipallaqaaq.

Maanna modelimut atuuttumut danskit naalagaaffiata tapersersuinini attatiinnassappagu, taava danskit naalagaaffiat allatut iliuusissanik akuerinarsinnaasunik, kalaallillu pissarsiassaasigut annertusaasunik, piaarnerpaamik saqqummiussisariaqarput. Danskit naalagaaffiat pisortatigoortutigut nunanut allanut naalakkersuinikkut oqaaseqartartuutillugu, taava UAGUT soqutigisagut amerikkarmiut soqutigisaannit salliutissavaat.

Maannakkut takusinnaasatsinniit Danmarkip suleqatiginnikkusussuseqarnera annertunerujussuaq naatsorsuutigaarput. Isumaqatigiinniutigeqqinnissaanut Danmarkip taamak sukkatigisumik itigartitsinera pakatsissutigaarput. Aammalu Pituffimmut tunngasumik paasissutissiilluni ataatsimiisitsinermi nunatsinniit folketingimi ilaasortat marluk nunanut allanut ministerimiit qaaqquneqanngitsoornerat kamaatigaarput.

Kalaallit Nunaanniit arlaannattaluunniit Danmarkip USA-mik qanimut attaveqarnera ajoqusernianngilarput. Taamaattorli danskit naalakkersuisuiniit tusaaneqarnissarput, peqataatinneqarnissarput ataqqineqarnissarpullu naatsorsuutigaagut.

Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut amerikkarmiut nunatsinniinnerannut kalaallit ataatsimut isigalugu iluarinnittuusut. USA-llu sakkutooqarnikkut eqqissisimatitsinissatigullu suleqatigineratigut iluaqutigisinnaasagut ilisimalluarpagut.

Inuit Ataqatigiinniilli isumaqarpugut inuiaqatigiit kalaallit pissarsiaqarnissaannut peqataatinneqarnissaannullu amerikkarmiut danskillu naalagaaffiat pimoorussinngippallaartut. Oqaluttuarisaanitta takutippaa amerikkarmiut nunatsinniitsinneqarneranni inuttut kulturitigullu pilliuteqarsimasugut. Maannalu kiffartuussinissamut isumaqatigiissutip annaaneratigut inuiaqatigiittut aningaasatigut annaasaqaatitut malugissavarput.

Illersornissamut isumaqatigiissut nutarterneqassaaq

Inuit Ataqatigiinniit eqqaasitsissutigissavarput illersornissamut isumaqatigiissut qaammatip tulliani ukiunik 64-nngortorsiuissammat, Kalaallillu Nunaata nunasiaagallarneraniit piummat. Isumaqatigiissuteqqaami nunap massuma innuttai piginnaatitaaffiilu ataatsimilluunniit taaneqarsimanngillat. Kingorna isumaqatigiissut ilassuteqallattaartinneqarpoq siunnersuisoqatigiinnillu pilersitsisoqartarluni. Ilassutitut isumaqatigiissut kingulleq 2004-mi Igalikumi atsiorneqarpoq – tassa taanna Igalikumi isumaqatigiissutitut taagugarput.

Igalikumi isumaqatigiissummi nunap innuttaasa piginnaatitaaffiisa amerikkarmiullu pisussaaffiisa erseqqissarneqarnerat qularutissaanngilaq. Piviusorli isigalugu amerikkarmiunik isumaqatigiissutitsinnit naapertuuttumik pissarsiaqarnissarput inuuttoorfigisimavarput. Taamaattumillu illersornissamut isumaqatigiissutip sukumiisumik qimerloorneqarnissaanut nutarterneqarnissaanullu piffissanngortoq isumaqarpugut. Aamma ataatsimoorussatut ataatsimiititaliat siunnerfimmissut atuunnissaannut qulakkeerinnittumik naliliiffigeqqinnissaannut piffissaasoraarput.

Kiffartuussinissamut isumaqatigiissummut annaaneqartumut tunngatillugu sukumiisumik misissorneqarnissaanut inuiaqatigiinnullu avitseqatigiiffiunissaanut isumarput oqaatigereerparput. Taamaattumik oqallinnerup matuma siunissamik ukkassinissaa neriuutigaarput. Amerikkarmiut nunatsinniinnerannut atatillugu kalaallit pissarsiariumaagaannut tunngatillugu oqallinnissaq manna qilanaarivarput.

Amerikkarmiut nunatsinniinnerannut atatillugu siunissami piumasaqaatissanut kalaallit partiivisa ataatsimoorussinissaat Inuit Ataqatigiinniit inassutigaarput. Tassani partiit politikkii pineqanngilllat, pineqarlunili nunami maani oqaluttuarisaanerup qanoq allannissaanut sammivissaq. Maanna avatitsinnit suleqatitsinnillu tusaaneqarnissatsinnik pimoorunneqarnissatsinnillu kissaateqarnerput erseqqissarsinnaanngorparput.

Naaja H. Nathanielsen

Pittuffik, Thule Air Base, pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallittoqarnissaanik siunnersuut

Inatsisartut suleriaasianni § 36 naapertorlugu matumuuna apeqquteqaat aallaavigalugu oqallittoqarnissaanik siunnersuut manna siunnersuutigaara:

Pittuffik, Thule Air Base, pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallittoqar­nis­saanik siunnersuut. Amerikkarmiut nunatsinniinnerannit Kalaallit Nunaat sutigut iluaquserneqassava? Aningaasatigut pissarsiassatigut qanoq piumasa­qaa­teqassaagut, isumaqatigiissutillu sorliit isumaqatigiin­niutigine­qaqqin­nis­saannik piumasaqaateqassaagut?

(Inatsisartunut ilaasortaq Sara Olsvig, Inuit Ataqatigiit)

Saqqummiussineq

Pituffik, Thule Air Base, pilersinneqarmalli ukiorpassuit ingerlaneranni nunatsinni politikkikkut initusimaqaaq. Kingullertigullu sakkutooqarfiup kiffartuunneqarneranut aserfallatsaaliorneqarneranullu kiffartuussinissamik isumaqatigiissutaata amerikkarmiut ingerlatseqatigiiffiannut tunniunneqarnera pillugu tupaallaatiginnittoqarlunilu oqallit­to­qarpoq.

Matuma allannerani isumaqatigiissutip sooq amerikkarmiunut tunniunne­qar­simaneranut tunngasoq ersernerluppoq, taamatullu suliassap kalaallit/danskillu ingerla­tse­qatigiiffiannit suliarineqartussaaneranik amerikkarmiunik isumaqateqarsimanerup sooq eqquutsinneqarsimannginnera pillugu suliap ingerlanneqarnerani sutigut kukkulut­tor­to­qarsimanera aamma ersernerlulluni.

Aajunali ilisimasarput: Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisui suliami matumani eqqummaariffiginngitsuugaqarsimapput. Maani inersuarmi tusaasinnaasimasatsituut Naalakkersuisunit piumasaqaatit sakkukippallaarsimapput suliallu politikkikkut isumagineqarnera amigarsimalluni. Akisussaaffimmik inissiisoqartariaqarpoq.

Pisup aamma takutippaa kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit taamaallaat isumalluutigalugit Pituffimmit iluanaaruteqartarnissaq anguniaannassagutsigu Nunatta inissisimanera sanngiippallaassasoq.

Taamaammat immitsinnut aperisariaqarpugut: Amerikkarmiut nunatsinniinnerannit Kalaallit Nunaat sutigut iluaquserneqassava? Aningaasatigut pissarsiassatigut qanoq piumasaqaateqassaagut, isumaqatigiissutillu sorliit isumaqatigiinniutigi­neqaqqin­nis­saan­nik piumasaqaateqassaagut?

Tassami amerikkarmiunut piumasaqaateqartilluta kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit kisiisa isumalluutigissanngilavut. Ukiorpassuit ingerlanerini sakkutooqarfiup angissusaa atuuf­fialu allanngorarsimapput. Taamaattumillu kiffartuussinissamut isumaqatigiissutaasartut kisiisa ukkassinnaanngilagut.

Aamma siunissami kiffartuussinissamut isumaqatigiissutinut suliariuman­nittus­sar­siuus­sisarnissat suli allat pisartussaapput, maannalu pisoq ilinniutigissagutsigu, taava amerik­karmiunut danskinullu isumaqatigiissutitta sutigut ersernerlunnerat sanngiiffeqarnerallu paasiniassallugit pisariaqarpoq.

Naalakkersuisut oqaluuserisamut akissuteqaatiminni allapput Nunatta soqutigisaasa ajunnginnerusumik illersorneqarnissaat pillugu illersornissamut isumaqatigiissutaasut misissorneqarnissaannut siunnersuuterput isummerfigisinnaanagu, kiffartuussinissamik isumaqatigiissut pineqartorpiaq pillugu suli isumaqatiginninniartoqarmat. Uggornarpoq Naalakkersuisut suliaq siammasinnerusumik isigisinnaasimannginnamikku Nunattalu kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit saniasigut qanoq piumasaqaateqartarnissaa pillugu oqallinnermut peqataallutik.

Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut pisoq manna naalagaaffeqatiginnerup sanngiif­fe­qarneranik qulaarsisuusoq. Isumaqarpugut Inatsisartut Folketingillu suliap ingerlanerani taamatut kingusitsigisukkut ilisimatinneqarsimanerat sanngiffimmik ersersitsisuusoq. Aamma Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa suliap ingerlaasianut isumaqati­giis­sutillu imaanut isumaqatigiinngitsutut isikkoqarnerat sanngiiffeqarnermik takutitsisuusoq isumaqarpugut.

Minnerunngitsumik kukkussutit novemberimi decemberimilu 2013-mi aallartimmatali Nunatta soqutigisai pillugit sillimasoqarsimannginnera naalakkersuinikkut sanngiinnermik takutitsisuusoq isumaqarpugut. Takusinnaasavut malillugit Naalakkersuisut apeqqusiinatik isumaqatigiissutinut allannguutissat akuersaarpaat, tamannalu maannakku Nunatta aningaasaqarneranut annertuumik kingunerluppoq. Aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi maanna allassimalerpoq, kukkussutit peqqutigalugit, Nunatta ukiumut 100 mio. kr.-nit tungaanut annaasarsinnaagaa.

Erseqqarissunik imartuunillu piumasaqaateqarnissatsinni piumasat tunngavigineqartussat piumasaqaatillu qanoq isikkoqarnissaannut akornatsinni  isumaqatigiittariaqarpugut.

Tamannaluttaaq pissutigalugu pisap qaqilerneqarnissaa pisariaqarpoq. Ingerlatseriaatsit suka­ter­ne­qarnissaat isumaqatigiissutillu erseqqilluinnartunngortinneqarnissaat pisariaqar­luinnarput.

Tamanna pisuutitsiniarnermik aallaaveqanngilaq, uanili siunissami suliariumannit­tussar­siuussinissat nalorninaateqanngilluinnarnissaat Kalaallillu Nunaata siunissami nukittuner­paa­mik inissisimanissaata qulakkeerneqarnissaa pivagut.

Amerikkarmiut Kalaallit Nunaata aningaasatigut pissarsissutigisariaqaraa Inuit Ataqatigiinniit qularutiginagu oqaatigissavarput. Taamaattumik amerikkarmiunut piumasaqaatit suunissaannik Kalaallit Nunaanniit erseqqissuliortariaqarpugut.

Inuit tusarumasaat aallaavigiinnarnagit tunngaveqarluartumik piviusorsiortumillu oqallittoqarnissaanik kajumissaarivut, Kalaallillu Nunaata USA-mut Danmarkimullu tunnga­viusumik piumasaqaatissai eqqarsaatigalugit.

Meeqqatta uummataanni piumassutsip ikualanera

Meeqqatta uummataanni piumassutsip ikualanera

Ukiortaami oqaaseqaat, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat, Sara Olsvig

Ukioq qaangiuttoq Inuit Ataqatigiinnut immikkorluinnaq ittuuvoq. Nutaamik siulittaasortaarnerput kingornalu Inatsisartunut qinersineq partiitsinni kinguaariit nikinnerannik aallarniititsipput. Ukioq ulapaarfiusimasoq pisoqarfiusimaqisorlu nukittorsimalluta qaangerparput politikikkullu erseqqinnerusunik anguniagaqarluta ukiumi nutaami suleqqinnissatsinnut piareersimalluinnarpugut.

Pikialaarnerup nalaani

Kinguaariit nikinnerat nunatsinni politikikkut pikialaartoqaruttornerup nalaani pivoq. Ukiap ingerlanerani innuttaasut nipaata erseqqissup, inuiaqatigiit pissaanermik aningaasanillu atornerluinerup akuerinngilluinnarlugu suaaruteqarnerat, nunatsinni politikikkut sammisat allanngortilluinnarpaat. Naak qinersineq kissaatiginerpaasatsinnik inerneqanngikkaluartoq nutaamik naalakkersuinikkut ingerlatsilernissamik inuiaqatigiinnilu Inatsisartoqarnermik tatiginnileqqinnissamik periarfissiivoq. Partiitut illuatungiliuttutut annerpaatut politikerit tatigineqaleqqinnissaat suliassatta pingaarnersaattut isigaarput. Akisussaassusilimmik aningaasaqarnikkut ingerlatsinikkut, inuussutissarsiorneq innuttaasullu qitiutillugit politikikkut ingerlatsinikkut nunatta aningaasaqarnikkut tatineqarsimanera qaangeriartuaassavarput.

Immami minittornertut

Ikerinnakkut qinersinerup naalakkersuinikkut qanoq ingerlatsisoqarnissaanik kissaateqarnermik eqqarsartitsivoq. Immitsinnut qanoq qaffasitsigisunik piumasaqaateqassaagut? Qularutigineqassanngilaq Inuit Ataqatigiit qaffasinnerpaanik immitsinnut piumaffigissagatta. Nunarput innuttaqqortoorsuunngilaq. Taamaakkaluartoq meeqqatta inuusuttortattalu tamaviisa siunissaat akisussaaffigaarput nunalu imartarlu annertoorujussuaq akisussaaffigalutigu. Immami minittornertut siaruariartortutut uagut iliuutsivut nunanut allanut sunniuteqartarput. Uagut iliuutsivut nunaqarfinni illoqarfinnilu tamavinni innuttaasut inuunerannut sunniuteqartarput.

Inuit Ataqatigiinnit qinigaasugut Inatsisartutut, inuttut innuttaaqataasutullu politikikkut tamakkiisumik peqataanissarput akisussaaffittut isigaarput. Suliassatut tunngaviulluinnartutut isigaarput nukittuumik siuarsaasumillu Inatsisartoqarnissaq, inatsisiliortutut tamallu oqartussaaqataanerannik illersuisutut suliassaminnik naammassinnilluarsinnaasunik. Partiitut suliassanik siunitsinniittunik kivitseqataanissatsinnut suleqataasinnaanerput uatsinnut tunissutitut isigaarput.

Peqataaneq iluaqutaasoq

Ukiumi aggersumi inuiaqatigiinni innuttaasut akisussaaqataanerat immikkut sammissavarput. Innuttaasunik peqataatitsineq oqaatsit suliniutissami allassimasuuginnassanngillat, tigussaasumik iliuuseqarfigineqassaaq. Tigussaasumik iliuuseqarneq aalajangiisartunit innuttaasuniillu pissaaq. Tamatta, sammisaq ileqqorissaarnermut tunngasuuppat, soorlu uranimut tunngasoq, ulluinnarniluunniit pissutsinut tunngasuuppat, soorlu meeqqatta atuarnerat inuusuttortattalu sunngiffimminni susassaqarnerat, peqataatitsinermut peqataanissamullu pikkorinnerusariaqarpugut. Katinngarmik suliaqartarnerput imaannaanngilaq, ataatsimoornerli peqataanerlu taamaaginnartussatut isigineqarsinnaanngillat. Tamanna ukiuni kingullerni uppernarsivarput.

Piumassuseq ikummarissarneqassaaq

Ataatsimoorluta kinguaassavut namminneq kajumissutsiminnik paasisassarsiortuunissaannut, peqataarusussuseqarnissaannut nutaaliorusussuseqarnissaannullu perorsartigit. Ullumikkut ulluliatsinni meeqqat inuusuttullu nukittuut peqqissullu ukiualunnguit qaangiuppata akisussaaffimmik tigusisussat ivassavagut. Ullumikkut sinaakkusiinivut toqqissisimanermillu tunniussinerput meeqqatta uummataanni piumassusermik ikummarissaasuussapput. Inuit Ataqatigiinnit meeqqat inuusuttullu atugaat pitsanngorsaavigissallugit, nukittorsassallugit salliutillugillu qitiutittuassavagut.

Namminersulivinneq qamannga pisoq

Inuiattut ullorsiornitsinni oqaaseqaatitsinni namminersulivinnerup qamannga pisuunissaanik allataqarpugut. Tamanna namminersulivinnissap nunatut pilersitassatta nunaqarfinni, savaateqarfinni illoqarfinnilu annerni minnernilu tamani sanarfineqartariaqarneranik isumaqartipparput. Innuttaasunit tamanit pissaaq. Ataatsimoorluta nukittuvugut. Ataatsimoorluta nalaatatsinnut unammillernartunut aaqqiissutissanik tigummiaqarpugut. Inuit Ataqatigiinnit pingaartipparput erseqqissassallugu namminersulivinnissap tungaanut ingerlaarnitsinni nunatsinni naligiinnerulernissaq anguniarlugu ilungersussagatta. Upperilluinnarparput inuiaqatigiit naligiinnerusumik atugallit inuiaqatigiinnik pisuujunerusunik pilersitsissasut. Sumiiffikkaartumik, inuuniarnikkut atukkatigut aningaasaqarnikkullu naligiinnginnerup annertusiartuaarnera ukiuni kingullerni takuarput. Uatsinnut tamanna nunatta aningaasaqarnikkut ilungersunartumiinnitsinni ernumanarnerpaajuvoq. Ilorraap tungaanut saatsinnissaa ilungersorluta sulissutigisariaqarparput.

Naligiinnerulernissaq pillugu uummat kassuppoq

Sumiiffinni tamani nukivullu tamaasa atorlugit innuttaqativut pisariaqartitsinerpaat ajunnginnerusunik atugaqalernissaat pillugu tamaviaartariaqarpugut. Meeqqat sumiginnakkat ajunnginnerusumik isumagineqalernissaat, innuttaqativut innarluutillit atugarissaarnerulernissaat, atuarfinnut ilinnniartinneqarluarnissamullu naligiinnerusumik periarfissaqarnissaat, inuit ersinngittunik innarluutillit utoqqaallu immikkut pisariaqartitsisut immikkut sammineqarnissaat kissalaartumik qanilaartumillu uummateqarfigalugit suliaqarfiginiarpavut. Inuiaqatigiinni suliassat tamakkua qanoq iliuuseqarfigineqarnerisa takutissavaat inuiaqatigiittut qanoq inerisimatiginersugut, – Inatsisartutullu qanoq sapiissuseqartiginersugut.

Nalornissutigineqassanngilarmi suliassaqarfinni taakkunani allarpassuarnilu iliuuseqarniarnermi pingaarnersiuisoqartariaqarmat. Ukiut qulit qaangiuppata atugarissaarnerup suli attassimasinnaanissaa pillugu aaqqissuusseqqinnissat pisariaqavissut siammasissumik politikikkut isumaqatigiissuteqarfigineqarnissaat ilungersorluta suliniutigissavarput. Peqataanissamut akisussaaqataanissamullu qilanaarpugut. Politikikkut sangujoraarneq avataanit aningaasaleerusussermut akornutaaginnarnani innuttaasut akornanni inuiaqatigiinnilu toqqissisimanermut akornutaasoq qaangertariaqarparput.

Neriunneq

Qaammatit kingulliit takutippaat aningaasaqarnikkut perluttorsuarmullusooq, issimik qiianaqisumut ingerlasugut. Suliassarput pingaarnerpaaq tassaavoq unittuunnginnissaq. Alloriarnerit tamaviisa akiuuttariaqarpugut aattalu kaaviiaarnera unitsinngisaannarlugu. Unikkaluarutta qerrunnissaq aajunaralaannguummat.

Qujanartumik iliuusissatsinnik tikkuussilluartunik ilisimasanik peqarpugut. Naalakkersuisuutitaqarnitta nalaani isumalioqatigiissitat siunnersuisooqatigiillu pilersitatta qanoq angerlamut apuulluarsinnaanissatsinnik tikkuussiffigaatigut. Ilungersortariaqassaagulli. Erseqqissarusupparput Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Ataatsimiititaliarsuup Aningaasaqarnermullu Siunnersuisooqatigiit innersuussutaat tamakkivissumik maleqqinnaarnissaat uatsinnut pingaarnerunngimmat. Pingaarnerusoq tassaavoq ataatsimoorluta pingaarnersiuinikkut aaqqissuusseqqinnissat aallartikkumallugit aalajangigassat aalajangernissaat.

Qujanaq ukiortaamilu pilluaritsi

Periarfissaq una qinersiserpassuatsinnut qujanissamut atorusuppara. Qujanaq Inuit Ataqatigiit tatigaluta qineratsigut. Tapersersorneqarnitta tulluutitippaatigut. Taasinerit tamarluinnarmik nukimmik tunivaatigut Inatsisartunilu ilungersorluta sulinitta nanginnissaanut nukittuumik piginnaaneqartinneqarluta misigisimavugut. Qineqqusaarnerup nalaani angalanitsinni inuppassuit naapitavut aamma qujaffigerusuppavut. Tusarnaarpugut 2015-milu angalasarnissatsinnut qilanaalereerpugut.

Qineqqusaarnitsinni maajimilu immikkut ittumik ataatsimeersuarnitsinni ikiuuttorpassuarnut aamma qamannga pisumik qujarusuppugut.

Naggataatigut tamanut ukiumut qaangiuttumut qujavugut. Nunarput tamakkerlugu eqqarsaatitsinniippoq, Siorapalummit, Narsaq Kujallermut, Ittoqqortoormiunit Sisimiunut. Minnerunngitsumik qanigisaminnut angerlarlutik nalliuttorsioriarsinnaasimanngittut eqqarsaatitsinniipput.

Ukiumi 2015-mi peqqissuunissamut ajunnginnerpaamillu kissaassilluta ukiortaami pilluaqqusivugut.

Video: Akerliussutsimik takutitsinermit oqalugiarneq: Urani? Naamik!

Takujuk atuarluguluunniit Inuit Ataqatigiit Siulittaasuata aamma Folketingimi ilaasortaq, Sara Olsvigip (IA) akerliussutsimik takutitsinermi “Urani? Naamik!” oqalugiaataa.

Ingerlanneqarpoq 1. August 2014, København, Danmark.

 

Uran naameerlugu akerliussutsimik takutitsineq

Tallimanngorneq 1. august, 2014 – Regnbuepladsenimit Christiansborg Slotspladsimut akerliussutsimik takutitsineq.

Sara Olsvig, Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Qujanaq qaaqqusissummut – qujanarlu akerliussutsimik takutitsinermik aaqqissuussisunut

 

Inuit Ataqatigiinni nuannaarutigaarput uranimut akerliuneq suli malunnartinneqartarmat. Tamanna pingaaruteqarpoq.

Oktoberimi ukioq kingulleq uranimut naaggarluinnarnerup atorunnaarsinnissaanut akerliulluta taasivugut, Naalakkersuisut Inatsisartuni atorunnaarsitsinissamik aalajangeeqqutsillutik taasititsimmata.

Isumaqarpugut aalajangiineq innuttaasut qulaaqqutiinnarlugit ingerlanneqarsimasoq.

-Innuttaasut sumilluunniit ilanngutitinneqarsimanngillat!

Inuit Ataqatigiinnit Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera uranip annaatissagaa isumatiginngilluinnarparput.

Akerlianik Naalakkersuisut apeqqummut tunngatillugu aalajaneeriaasiat isumarput malillugu Kalaallit Nunaata politikkikkut inissisimaneranik nalorninartorsiortitsilerpoq.

Naalakkersuisut urani pillugu apeqqummut imaluunniit aatsitassat pillugit politikkimut siammasissumik isumaqatigiisitsisinnaasimanngillat. Isumarput malillugu tamanna nukilaatsumik naalakkersuinermik ingerlatsineruvoq.

Aamma nukilaatsumik naalakkersuineq maanna takuarput, Naalakkersuisut avatangiisinik misissuilluni naliliisoqartillugu allagaatinik paasitinneqarsinnaatitaanermut maalaarsinnaatitaanermullu periarfissat atorunnaarsinniarmagit.

Taama iliorneq tamat oqartussaaqataanerisa tunngaviinik toqqammaveqanngilluinnarpoq, aammalu kingullermik qinersisoqarmat innuttaasunut ammasumik paasiuminartunillu ingerlatsisoqarnissaanik neriorsuutit piviusunngortinneqanngillat.

Inuit Ataqatigiit allannguinerit taamaattut akuerisinnaanngilai, taamaaliornerummi aatsitassarsiornissamik akuersissutinik tunniussuilinnginnermi pingaarutilimmik sulineq allanit paasisaqarfigineqarsinnaajunnaarsippaat.

Inuit Ataqatigiinnit isumaqatigiinniarnernut peqataarusuppugut, tassani aatsitassarsiornermut politikkip siammasissumik tunuliaqutaqarluni aalajangiiffigineqarnissa qulakkeerumallugu.

Kisianni kissaatigaarput akisussaassuseqartumik, paasiuminartumik demokratiilu tunngavigalugu ingerlatsisoqarnissaa, innuttaasut soqutigisaannik pisussaatitaaffiinillu mianerinnittumik.

Tamaviaarluta sulissutigerusupparput soorlu maalaarsinnaatitaaneq uagut naalakkersuinitsinni atuutilersissimasatta inatsisinit atuutsikkunnaarneqannginnissaa anguniarlugu.

Uranilu pillugu assersuutigalugu isumaqatigiissinnaavugut ukiuni tallimani tulliuttuni akuersissutinik tunniussisoqanngittoq, taamaalillutami toqqissisimalersitsisinnaassagatta aammalu innuttaasut ilanngutitinneqarnissaanut piffissaqalissalluta.

Aammattaaq isumaqarpugut pisariaqartoq nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit tamarmik misissoqqissaarneqartariaqartut suliamik ingerlatsisoqaqqinnginnerani.

Naalakkersuisut tamatumunnga peqataarusuppat?

Naalakkersuisut takutitsisariaqarput siammasissumik isumaqatigiittoqarnissaanik kissaateqarlutik, akerlianik aaqqiagiinnginneq naalagaaniarnermillu takutitsineq anguniarnagu.

Naalakkersuisut takutitsisariaqarput politikkimik aalajaatsumik naalakkersuisoqatigiit suleqatigiit kikkuugaluarpata qinersinerillu akimorlugit atuuttussamik.

Naalakkersuisut takutitsisariaqarput demokratiimik ammasumik innuttaasut qaffasissumik oqartussaaqataaffigisaannik.

Inuit Ataqatigiinnit erseqqissumik oqarumavugut; naalakkersuisunngoqqikkutta sammineqartoq pillugu innuttaasunik taasisitsiniarpugut, aatsaalli attuumassuteqanngitsumik ingerlanneqartumik sukumiisumillu innuttaasunik paasisitsiniaasoqareerpat.

Inuit Ataqatigiit isumaqatiginninniarnissaminut aammalu innuttaasut isumaat aallaavigalugit sulissinissaminut piareeqqavoq.

Suliniuteqarnerput ingerlatiinnarparput, peqatigalusi.

Qujanaq ullumi, qujanarlu qaaqqusigassi.

Qujanaq.

 

Inuit Ataqatigiit ukiortaami oqaaseqaataat – Qaamaneq uteqqittuaannarpoq

Inuit Ataqatigiit ukiortaami oqaaseqaataat

Qaamaneq uteqqittuaannarpoq

Ukiup taarnerpaaffiani qilanaarisarparput qaamanerup uteqqinnissaa, upernariartulernis-saa suullu tamarmik uummariartoqqilernissaat. Ullukinnermi nuannaarutigisarparput ullut talliartoqqilernissaat ukiumilu qaangiuttumi pisimasut kingumut qiviartarpavut ullut nuannersut nuannerpallaanngitsullu, ukiup ingerlanerani torrallattarisimasavut aammalu ukiumi nutaami suli torrallannerusinnaasavut.

Aamma politikkimi suleqataalluni taamaappoq. Nalunngilarput piffissaq ullullu takkukkumaartut neriunarnerusut pitsaanerusunillu angusaqarfiusut. Inuit Ataqatigiinni ukiortaaq 2014 neriulluarfigeqaarput, upperaarpummi tamatsinnut naammaginarnerusumik ingerlatsisoqarsinnaasoq inuiattullu ataatsimoornerulluta nunatta siunissaa pillugu suleqatigiissinnaasugut.

Ukiortaamut kissaatigisassarput pingaarnerpaaq tassaassaaq allatut ingerlatseriaaseqartoqalissasoq minnerunngitsumillu innuttaasut annertunerungaartumik aalajangiiniartarnerni peqataatinneqalissasut.

2014-imi suleqatigiissutissavut pingaarnerit makkuussasut Inuit Ataqatigiit-niit inassutigissavarput:


Oqartussaaqataaneq

Inuiattut ataatsimoortariaqarpugut. Inuit ammip qalipaataa, oqaatsit, kulturi assigiinngis-sutsilluunniit allat aporfiginagit inuttut imminnut pisariaqartittut ataqqeqatigiillutik sule-qatigiittut pisariaqartippagut. Naalakkersuinikkut qulakkeertariaqarparput inuit nunatsinni avissaartuutsinnagit ataatsimoorfissarsioqatigiinnissaat. Inuit pingaartitatik naleqartitatillu piujuartissallugit sulissutigisinnaavaat. Inuit nunatsinni inuttut tamarmik periarfissaqartitaasariaqarput.

Imaappoq, naalakkersuinikkut siunnerfik tassaasariaqarpoq, inuit assigiinngissusaat apeqqutaatinnagit inuit suleqatigiisinniarnissaat. Naalakkersuinikkut pissaanermik akisussaaffeqarneq imaassanngilaq naalakkersuisunut isumaqataasut kisimik tusaaneqartassasut. Naalakkersuisunut illuatungilersuisut apeqqusersuisullu aamma oqartussaaqataatinneqassappata nunatsinni inuit tamarmik assigiimmik ataqqineqarlutillu naleqartinneqarlutik peqataatinneqartariaqarput.

Inuit Ataqatigiinnut pingaaruteqarpoq naalakkersuinikkut suliaqartut eqqarsaatigeqqilissagaat innuttaasunik peqataatitsineq qanimullu tamat oqartussaaqataanerannik tunngaviusut. Illoqarfiit nunaqarfiillu tamarmik ineriartornermi peqataatinneqassapput, qulaajarneqassaarlu inoqarfiit ataasiakkaat taariikkat pillugit ineriartornerat qanoq pitsaanerpaamik tapersersorneqarsinnaanersoq.

Inuit Ataqatigiit tamat oqartussaaqataanerat nukittooq kissaatigaat, tamat oqartussaaqataanerat innuttaasunik peqataatitsisoq, ingammik ukiuni ingerlavigisatsinni, nunatta Namminersorluni Oqartussaanerup eqqunnerata kingunerisaanik aatsitassanut akisussaalernerani, akisussaaffinnillu arlaqaqisunik tigusiffiusussani aalajangiisuulluinnarpoq tamat oqartussaaqataanerat nukittooq.

Inuit Ataqatigiit sorsuutigiuassavaat naalakkersuinikkut ingerlatsineq tutsuiginartoq ammasorlu. Peqquserluttaalisitsiuineq, inuit pisinnaatitaaffii, suliffeqarfiit inuiaqatigiinni akisussaaqataaneri innuttaasunillu peqataatitsinerit nunatsinni siuarsarneqassapput.

Inuit Ataqatigiinni qularutiginngilarput aamma uagut nammineq tamanna pikkoriffiginerusinnaallutigu.


Naleqartitat pillugit politikki – kinaassuseq, kulturi oqaatsillu

Inuit Ataqatigiit eqqumiitsuliorneq kulturilu kinaassutsitsinnut tunngaviusutut isigaat.

Inuit Ataqatigiit isumaqarput kulturerput pisooq tunngavigalugu ineriartortinneqarsinnaasut tamakkiisumik atorneqanngitsut.

Oqaatsit kinaassuserlu ataqatigiipput. Inunnguuseralugu oqaatsitta kinaanitsinnik paasinnittaasitsinnut ilapittuutaapput oqaatsillu ilikkakkavut silarsuatsinnik tarparsaasuup-put. Inuit Ataqatigiit ilisimavaat nunatsinni oqaatsitigut naligiinngittoqarmat taamaattumillu oqaatsinik ilinniartitsinerup pitsanngorsarnissaa sulissutigiumallugu, ilinniartitsinerit kalaallisut danskisut oqaatsillu allat atorlugit ingerlanneqassapput.

Kalaallit oqaasii nukittorsarniarpagut ersarinnerusumik anginerusumillu inoqarfinni atornerisigut.


Ikiorsiisarneq

Pisortanit ikiorsiineq inunnut ataasiakkaanut ilaqutariinnullu pisariaqartitsisunut nalequssartariaqarpoq, assersuutigalugu siusinaartumik soraarnerussutisiaqalernermi isumaqa-tigiittoqartassaaq pisartagaqarnerup akuttunngitsunik nalilersortarnissaanik iliuusissanillu malitseqartitsinissamik.
Naligiissitaaneq Inuit Ataqatigiit pingaartittuarpaat. Siuariaatsit amerlapput, Taamaakkaluartoq suiaassuseq atoqatigeeriaatsillu suni tamani killiliissannginnissaat sulissutigisassaraarput pingaarluinnartoq.
Inuit Ataqatigiit innersuussutigaat qitornartaareernerup kingorna aningaasaateqarfimmik pilersitsisoqassasoq, taamaalilluni meeqqiortut toqqissisimanarnerusunik inuuneqalernissaat aqqutissiuunneqassammat.

Angerlarsimaffeqannginneq inuttut artorsarfioqaaq ikiorsiiffigineqartariaqarlunilu. Illoqarfinni tamani angerlarsimaffiusinnaasunik pilersitsisoqartariaqarpoq.


Suliffeqarfiit nutaat pisariaqarput

Suliffissat amerlisarneqarsinnaapput taamaallaat inussutissarsiutinik nutaanik pilersiortortitsinikkut, nunatsinni aningaasaateqassuseq inuussutissarsiutit nutaat pilersiortornerannut aningaasaliissutaasariaqartunut naammanngilaq. Pivisusoq tamanna aalisarnermi, takornariaqarnermi, aatsitassarsiornermi nunalerinermilu atuuppoq. Inuussutissarsiutinik assigiinngisitaarnersunik pilersitsiortortariaqarneq aammalu immitsinnut pilersornitta annertusartariaqarnera suli saneqqunneqarsinnaanngillat. Tamaattumik nunarput aningaasaliiffigineqarnissaminut pilerinartariaqarpoq nunanullu allanut unammillersinnaasariaqarluni.


Pisuussutit uumassusillit kinguaassatta aamma inuussutigissavaat

Pisuussutinik uumassusilinnik nungusaataanngitsumik aqutsineq nunatsinni aningaasarsi-ornermut sulisoqarnermullu tunngaviulluinnarpoq. Tunisassiatta nunani tamalaani niuer-finni eqqornerpaamik akilerneqartarnissaat sulissutigiuartuassavarput.

Pisuussutinik uumassusilinnik inuussutissarsiuteqartut nalimmassartuarnissat pisariaqarpoq. Avatangiisitsinnut, silannarmut tuniniaaffitsinnullu nalimmassartuartariaqarpugut. Inuit Ataqatigiit suleqataaffiginiarpaat tunisassiatta suli anginersumik nunatsinni suliarineqarsinnaanissaat akit pitsaanerusut sulisoqarnikkullu iluaquserneq anginerusoq anguniarlugu.

Aalisarnermik inuussutissarsiut siunissami piujuassappat naalakkersuinikkut timitaliisoqartariaqarpoq aalisarnermi atugassarititaasut sinaakkutissallu pissutsinut atukkatsinnut naleqqussaqqinnerisigut. Sinaakkutissat nutaat aalisartut inerisaanissaannut periarfissanik nutaanik aammaassissapput akilersinnaanerulersitsinikkut. Aalisarneq aalisartumut aalisartullu ilaqutaannut pissarsissutaanerulersillugu.

Suliffissat ikiliartussanngippata, aalisartukkormiut inuussutissarsiuteqaannassappata aamma inuit aningaasanik isertitakitsut isertitaqarnerulissappata ullumikkut aalisarnermi atugassarititaasut aatsaat allannguiffiginerisigut anguneqarsinnaapput. Erseqqissassavarali isertitakinnerit isertitaqarnerulernissaat aalisartut ingerlalluartut aallerfiginerisigut pissanngimmat. Ingerlalluartut periarfissamikkut apparsaavigineqassanngillat. Ingerlanerliortulli periarfissaatigut nutarteriffiginerisigut akiliisinnaassuseqarnerat ineriartortitsinissaallu aqqutissiuunneqassaaq.


Ilinniartitaaneq

Meeqqat atuarfiannik suli anginerusumik aallutaqarnissaq pisariaqarpoq. Meeqqat tamavimmik atuarnerminni atuarnermikkut inuttullu ineriartornermikkut piginnaanngorsarne-qassapput. Meeqqat tamavimmik avatangiisiminnut alapernaatsuupput pisussaavugullu meeqqatta alapernaassusaat ineriartortissallutigu. Tamatumunngalu akisussaasut pingaarnerpaat tassaapput angajoqqaajusugut.
Inuit Ataqatigiit isumaqarput, meeqqat atuarfia pillugu oqallinneq, tamatta kissaatigisatta tassaasup; meeqqatta ineriartorfiulluartumik atuarnermini avatangiiseqarnissaa aallaavi-gissagaa, taamaattumimmi ilinniaqqinnermi sulilernermilu piumasaqaataasut meeqqamit atuareernermigut naammassisinnaassammagit.
Meeqqat atuarfiat illutamikkut pitsanngorsaavigineqassapput.

Inuussutissarsiutinik ilinniarfiit sinerissami eqqarsaatigilluakkamik siammasissuseqassapput, soorlu isumaliutigisariaqaripput Tasiilami ilinniaqqissinnaanernut periarfissat inerisassallugit.

Nunani allani universitetiini ilinniarnissamut periarfissat pitsaanerulissapput, aamma ungasissumit ilinniarnikkut.


Angerlarsimaffeqarsinnaaneq tamanut attaveqaqatigiinnermullu aningaasaliissutit pisariaqartut

Inuit Ataqtaigiit pisortat inissialiortitsernerannut aallaaviuarsinnarpaat sumiiffinni pisariaqartitsineq tunngaviussasoq. Tapersersorparput sapinngisamik amerlanerpaat namminerisaminnik angerlarsimaffeqarnissaat, taamaakkaluartorli ernianut akileraarutitigut ilanngaatip millisarnissaa aalajangiusimavarput.

Innersuussutigaarput inissianik niuerneq misissorneqassasoq, taamaalilluni pisortanit tapiissutaasartut, pisortat inissialiorneri inissianillu tuniniaanerit ataqatigiinneri paasiniarneqassammata.

Pisortat attartortittakkanik inissialiornissaannut naammattunik aningaasaliisoqartariaqarpoq taamaalillunimi assersuutigalugu aamma sulisartut nussorsinnaanissaat iluaquserneqassammat.

Attaveqaqatigiinnikkut aningaasaliiffigineqartariaqartut sivisunerusoq eqqarsaatigalugu pilersaarusiorneqassapput pisariaqartitsineq, imminut akilersinnaassuseq aningaasaliissutillu inuussutissarsiutitigut ineriartortitsisinnaasusiat tunngavigalugit tulleriiaarisoqassalluni.


Peqqinnissaq

Inuiaqatigiit pisariaqartippaat peqqinnissaqarfik pitsaasumik nukingertumillu pisariaqartitatsinnik naammassinnissinnaasoq. Meeraanermiit utoqqarsuanngornermut peqqinnissaqarfimmit sullinneqarneq pitsaasoq pisariaqarfiatigut nalaattarparput. Sullinneqarnerlu pitsaasariaqarpoq, taamaapporlu aamma peqqinnissaqarfimmi sulisut atugarissaarnis-saat, sullissilluarneq atugarissaarnerlu ataqatigiimmata.

Pilatsinnissaminnut utaqqisut ikilisarnissaat ingerlatiinnartariaqarparput, sivisuumik peqqiilliuuteqarneq kimulluunnit peqqinnanngilaq.


Ataatsimoortariaqarpugut

Suliniutissat pisariaqavissortut pitsaasunik angusaqarfigissagutsigit suleqatigiilluarnissarput ataatsimoornissarpullu pisariaqarluinnarpoq, nunatsinnimi inuppassuaqarpoq piginnaanilissuarnik suleqataanissamullu piumassuseqarluartunik. Nukivut kattukkutsigit angusinnaasavut killeqanngillat.
Tassunga atatillugu pissutissaqarpugut suliniatigiiffiit naalakkersuisutiguunngitsut ukiumi qaangiuttumi annertusiartortumillu suleqataanerat qujassutigissallugu, qanortoq aamma ukiortaami nukittuumik suleqataalluarisi.
Ukiumut qaangiuttumut qujalluta nunaqqativut maaniittut nunattalu avataaniittut kiisalu nunarsuarmi inoqativut tamaasa ukiortaamik pilluarnartumik, eqqissinartumik angusaqarfiusumillu kissaappavut.

Nuummi 31. december 2013

Kuupik Vandersee Kleist

Siulittaasoq

Majip aallaqqaataa 2013

julianehenningsenUllumikkut ulloq tassaavoq Sulisartut nunarsuarmioqatigiit illersoqatigiiffiat. 1889-imi siullermeerutaasumik ulloq malunnartinneqarmalli pingaartinneqarluinnarpoq sulisartut nu-narsuatsinni sumiikkaluarunilluunnit ulloq manna atorlugu atukkaminnik anguniakka-minnillu eqqartueqatigiissasut nukittorsaqatigiillutillu. Aamma pingaartinneqarluinnarpoq sumiuussuseq, ammip qalipaataa, upperisaq imaluunniit arnaaneq angutaanerluunniit iller-soqatigiinnermi apeqqutaatinneqassanngitsut.

Ulluni makkunani Nunatsinni kinaassuseq pillugu oqallinnermi tamanna aamma eqqaassallugu pingaaruteqarpoq tassami naligiinnerunissamik anguniagaqarnitsinni eqqaamassa-varput illersoqatigiinnerput ammip qalipaatai, oqaatsit upperisallu akimorlugit ingerlanneqartariaqarmat. Pisinnaatitaaffiit nammineq anguniakkat anguniarneqarsinnaanngillat allat piginnaatitaaffiinik arsaartorniarsaralugit.

Inuussutissarsiorneq suliffissallu

Ukiuni makkunani Nunatsinni inuussutissarsiornikkut, aningaasarsiornikkut suliffissaqar-nikkullu nutaanik pilersitsiortortariaqarnerput saneqqunneqarsinnaaangilaq. Oqartariaqar-pugut tamanna suliassatta pingaarnersarigaat.

Suliffeqarnikkut inuuniarnitsinni atugassarititaasut qaffassarsinnaavagut. Suliffeqaraangatta inuiaqatigiinnut akuunerulertarpugut, suliffeqarnikkullu inuunitta allatigut tamatigut toqqis-sisimanarnerusumik ingerlannissaa periarfissarilertarparput.

Taamaattumik Nunatsinni qinikkat tamarmik suleqatigiillutik inuussutissarsiutinik nutaanik pilersitsinissaq ilungersuutigisariaqarpaat. Nunaqarfinni aqutsisuugutta, kommunalbestyrel-sini ilaasortaagutta, Inatsisartuugutta minnerunngitsumillu Naalakkersuisuugutta suliassaq tamanna pimoorullugu aalluttariaqarparput. Massakkut aatsitassarsiornikkut suliffissuaqar-nikkullu pilersinniakkat nalorninartumut inissinneqarnerat piaarnerpaamik qaangerniarta-riaqarpoq Naalakkersuisullu erseqqissumik suniarnerlutik nalunaartariaqalerput.

Akileraartarneq

Inuit Ataqatigiit naligiinnerusunik atugaqaleqqulluta anguniagaqarnitsinni akileraartarnikkut oqimaaqatigiinnerusumik nammaqatigiinnissarput aqqutissiuunniartuarparput. Pissaqarnerit pissakinnernit inuiaqatigiinnut pilliuteqarnerusariaqarnerat saneqqunneqarsinnaanngitsutut isigaarput. Taamaattumik ukioq manna aallartittumik aaqqissuusseqqinneq taamatut siuner-talik aallartipparput, massakkulli Nunatsinni naalakkersuisooqatigiilersut suliamik siulliit ilaattut naligiissaariniarneq unitsinnialerpaat – akissaqarnerit illersorumallugit. Soorunami tamanna Inuit Ataqatigiit isumaqatigisinnaanngilarput. Naligiinngissuseq annertuallaarujus-suartoq annikillisinniarutsigu akileraarnikkut nalimmassaasariaqarpugut – akissaqarluartut nalligiinnarnagit pissakinnerit timitalimmik illersortariaqarpagut.

Juliane Henningsen

Siulittaasup tullia

4. oktober 2012-imi Folketingimi ammaanersiorluni oqalugiaat

Sara Olsvig foran Christiansborg

Qallunaat affangajaat (46%) isumaqarput, kalaallit amerlanersaat nunaqarfinni avinngarusimasuni najugaqartut.

Qallunaat quliugaangata arfineq marluk nalusaraat, kina Kalaallit Nunaanni polikkikkut siuttuunersoq, aamma Danmarkimi innutaasut 42%-ii isumaqarput, Kalaallit Nunaanni piniartut pingajorarterutaasa imaanut piniariaraangamik qajaq pingaarnertut angallatigisaraat.

Kisitsisit taakku misissuisarfiup YouGov-ip qanittukkut misissuineranit tigusaapput. Kisitsisit erseqqissumik takutippaat, qallunaat kalaallit Kalaallillu Nunaat pillugu ilisimasamikkut annertoqisumik equngasooruteqartut. Equngassut tamanna kalaallit Danmarkimi najugallit imaluunnit ukiut tamaasa ilinniariartorlutik maannartut inuunerannut oqinnerulersitsinngilluinnarpoq.

Ajoraluartumik taama ilisimasakitsigineq misigiuartarparput, tamannalu akornutaalluinnarpoq Atlantikoq akimorlugu akunnitsinni pitsaasumik pissusissamisoortumillu pissusilersorfigeqatigiinnissatsinnut.

Kalaallit Nunaanni uagut nalinginnaanerusumik Danmark pillugu isiginnittaaseqarpugut, tusagassiuutivut, ilaqutariissutsit allallu aqqutigalugit. Taamaattumik immitsinnut ilisimasaqarnitsigut equngassut tamanna kalaallit uagut malugilluartarparput.

Matumuuna danskit naalakkersuisui kajumissaarusuppakka eqqarsaatigeqqullugu, Danmarkimi qanoq ililluni qallunaat meerartaasa inuusuttaasalu Kalaallit Nunaat kalaallillu pillugit eqqornerusumik ilisimasaqarnerunissaat qulakkeerneqarsinnaanersoq. Tamanna ilaatigut pisinnaavoq Danmarkimi meeqqat atuarfianni ilinniarnertuunngorniarfiinilu ullumikkut ilinniagassaritinneqartut nalilersoqqinnerisigut. Naalagaaffeqatigiinneq taassumalu iluani nunani marlunni pissutsit pillugit ilinniartitaaneq sukkut tamaana sapaatip akunnerata ingerlanerani sammisaqartarnerminngaannit annertunerusariaqarpoq, imaattariaqangikkaluarlunilu Kalaallit Illuutaasa ilinniartitsisartui qallunaat atuarfiinukaraangamik nukitik atortassagaat atuartut Kalaallit Nunaat kalaallillu pillugit isummiutereersimasaasa eqqunngitsuunerinik paasitinniarnissaannut.

Misissuinerup aamma takutippaa, qallunaat 43%-ii sumaqartut, kalaallit Danmarkimi najugallit affai sinnerlugit tapiissutinik inuuniuteqartut. Tamanna eqqunngilluinnarpoq. Soorlu aamma siusinnerusukkut misissuinerit allat takutinnikuugaat, kalaallit Danmarkimi najugaqartut ilarpassui innuttaapput ingerlalluartut, ilinniagaqartuullutillu suliffillit.

Aammali innuttaaqataasut taakkorpiaat ilaat akuuliunniarnermikkut ajornartorsiuteqarput. Ajornatorsiut tamanna eqqartortareerparput, folketingimilu issianerma ukiuani siullermi inunnnik isumaginninnermut ministeri ajornartorsiut tamanna pillugu ataatsimeeqatigisarnikuuara, oqariartuutigagulu kalaallinut Danmarkimiittunut pisariaqartitsisunut akuutitsiniarnermik suliniuteqarneq suunngilluinnangajaasutut oqaatigisariaqartoq. Erseqqissumik kissaatiginikuuarput, nuna tamakkerlugu periusissatut pilersaarutissaq, siorna inunnik isumaginninnermik ministerimit neriorsuutigineqartoq, saqqummiunneqassasoq, imaqartinneqassasorlu ajornatorsiutip qanoq iliuuseqarluni aaqqiivigineqalersaarneranik. Uanga isumaqarpunga pingaarluinnartuusoq, akuutitsiniarnermik suliniuteqarnerup pissusissamisuuinnartutut isigineqarnissaa, aammalu pitsaaliuisuusutut. Ajornartorsiutit pilinnginnerini iliuuseqarfigisigit. Pissangallunga utaqqissavara periusissatut pilersaarutissaq pillugu danskit naalakkersuisuinit tusagaqaqqinnissaq.

Kiisarsi ukioq manna Kalaallit Illuutaasa naluaat, ukiortaap kingorna isumaginninnikkut suliniutitik ingerlateqqissinnaassanerlugit – tupigusuutigeqaara tamanna suli aaqqiivigineqarsimanngimmat, tassami annertuumik sammineqarnikuuvoq kalaallinut atugarliortunut suliniutit annertusaavigineqartariaqarnerat. Sakkortuumik kaammattuutigerusuppara partiit immikkut suliniutinut aningaasaliissutinik aalajangiisartuusut maannakkorpiaq Kalaallit Illuutaasa inissisimaffiat nalilersussagaat. Soorunami pitsaanerpaassagaluarpoq, taakku aammalu kalaallinut Danmarkimiittunut atugarliortunut suliniutit allat aalaakkaasumik aningaasaqartinneqartuuppata, suliniarneq piffissamut sivisunerusumut isiginnittoq aallartissinnaaqqullugu.

Qularutissaanngilaq ukiuni makkuna Issittoq alapernaanneqarluarmat. Aamma qallunaat tusagassiuutaanni. Qulequttat imaattut ”Maanna Kalaallit Nunaata milliardiussui takkutileqaat: Danmark minnaarunneqassava?” (Berlingske 22. august 2012), ”Danmark Kalaallillu Nunaat avissaassappat?” (Berlingske 10. juli 2012), ”Kalaallit Nunaat kinamiunit tiguarneqarnissaminut ulorianartorsiorpoq” (Berlingske business 9. juli 2012), aamma ”Akikitsunik kinamioqartinnagu qaarusussaqarnavianngilaq” (Berlingske 13. september 2012), qallunaat tusagassiorfiini takussaanikooqaat, taakkulu nunat allat Kalaallillu Nunaata tusagassiorfiinut ingerlaqqittarlutik. Kisianni qulequttat taama ittut upperissavagut? Amerlasuutigut akissutissaavoq naamik – ukiup affaata kingulliup ingerlanerani tusagassiuutini allaaserinnittarnerit amerlaqisut ingasattajaaarinerupput.

Piviusoq unaavoq, Kalaallit Nunaanni maannakkorpiaq unammilligassarpassuaqarmat, minnerunngitsumik eqqarsaatigalugu siunissami suliffissuaqarnissamut sutigut tamatigut piareersartariaqarneq – kinamiunik tusintilipaasuarnik aqqusinitsinni takussasoqanngilaq, aammalu assoroorluta inatsisiliorniarneq sulissutigaarput, suliffissuarujussuarnik pilersitsisoqassagaluarpat uagut sulisartuutitsinnik allamiullu sulisartuinik illersuinissaq siunertaralugu.

Pingaarnerpaavoq, Kalaallit Nunaanni paasisimalluaratsigu suliffissuarnik tamakkuninnga ineriartortitsinermut atatillugu sinaakkutissanik naleqqunnerpaanik toqqissisimanarnerpaanillu pilersitsisariaqarnerput, inuiaqatigiit avatangiiserpullu pillugit. Uagut akisussaaffigaarput akisussaaffimmik tamatuminnga tigusinnissarput. Ukiut ingerlanerini allat uagullu kukkussutigisarsimasagut ilinniarfigissavagut, minnerunngitsumik nunasiaasimanitsinni pisimasut eqqarsaatigalugit. Maanna unamminartorpassuit nalaatavut amerlaqisut misigereernikuuagut. Aalajangiussinissavut Kalaallit Nunaannut ukiuni qulikkaanut kinguaariinnullu tulliuttunut sunniuteqartussaapput.

Tamakkorpiaat pillugit uanga, aammalumi tamakkuninnga ilisimasallit allat peqatigalugit, paasisinnaanngilluinnarpara, sooq Issittumi inuiaqatigiilerinerup tungaatigut ilisimatusarnerit ukiuni makkunani nukittorsaavigineqarnianngimmata. Statsministerip marlunngormat pitsaalluinnartumiugaluaq oqalugiarnermini eqqaavaa, Naalagaaffeqatigiit siuttuisa augustimi naapeqatigiineranni isumaqatigiissutigineqarsimasoq aalisakkat silaannaallu allanngoriartornera pillugit ilisimatusarnerit annertusarneqassasut. Taakkorpiaanngillat suliffissuit allallu pilerngutiinnaasallutik aningaasaliiffigereerusutaat?

Taavami sumiippa Issittumi ineriartupiloornerup inuiaqatigiinnut kingunerisinnaasaanik ilisimatusarneq? Sumiippa suminngaanneernerput maannakkullu sumiinnerput pillugit ilisimatusarneq? Ineriartornermi matumani inuiaqatigiit inuillu Issittumilu najugallit qitiupput, tamannalu pingaartinneqarluinnartariaqarpoq.

Pissutsilli ajoraluartumik imaapput, Kalaallit Nunaat pillugu Ilisimatusaatinut Ataatsimiititaliaq (Kommissionen for Videnskabelige Undersøgelser i Grønland), kisiartaalluni Kalaallit Nunaanni Danmakimilu ilisimatusarnernik ataqatigiisitsisuusoq maanna atorunnaarsinneqalermat. Aningaasat suliffeqarfinnut Kalaallit Nunaanneereersunut ingerlatinneqassapput – kisianni katillugit ikinninngorlugit – nutaamillu aaqqissuussineqanngilaq ukiorpassuarni siuliatuulli Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu ilisimatusarnernik ataqatigiissaarisussamik, aamma inuiaqatigiilerinerup tungaatigut.

Issittumi universitetit akornanni suleqatigiissut University of the Arctic ukiuni pingasuni qallunaat aningaasanut inatsisaatigut aningaasaliiffigineqartartoq aamma aningaasaliiffiginiarneqanngilaq. Tamanna pillugu qallunaat ilisimatusarnermut ministeriat ataatsimeeqatigivara, sakkortuumik kaammattuutigalugu UArctic-imut aningaasat nassaarineqaqqissasut siunissamullu qulakkeerunneqassasut. Tassami UArctic-imi siunertarineqarpiarpoq ilisimasat Issittumi inuiaqatigiinnit aallaaveqarnissaat, Issittumi nunat akimorlugit ilisimatusarnernik eqaallisaaneq aamma ilinniartunik Issittup kangianeersortaanit kitaanersortaanillu paarlaasseqatigiinnerit iluaqutigalugit. Suleqatigiinneq Danmarkimit Danmarkimilu universitetinit atorluarneqarsinnaasimasoq aammalu siunissami Danmarkimit Kalaallillu Nunaannit atorluarneqarsinnaasariaqaraluartoq.

Tassami Naalagaaffeqatigiinnerup iluani nunat akunnerminni annerusumik suleqatigiinnissaat Statsministerimit, Naalakkersuisut siulittaasuannit Savalimmiunilu Lagmandimit augustimi Naalagaaffeqatigiit siuttuisa ataatsimeereerneranni pingaanertut oqariartuutigineqarpoq. Suleqatigiinnerup annertusarneqarnissaa pisariaqarluinnarpoq, minnerunngitsumik suliassaqarfiit uku marluk eqqarsaatigalugit:

Kalaallit Nunaanni annaassiniarnermut ujaasinermullu upalungaarsimaneq, taaneqartartoq SAR-imut upalungaarsimaneq suliassaqarfiuvoq annertooq qallunat illersornissaqarfianit ataqatigiissaarneqartoq. Suliassartaasa ilai avitseqatigiffiunikuupput, assersuutigalugu ukiuni arlariinni Kalaallit Nunaata timmisartortitseqatigiiffiata qulimiguulinnik timmisartuussisarneq isumagisarikuuaa. Qaammatini arlalinni utaqqimaalerparput qallunaat naalakkersuisuisa erseqqissumik akissuteqarnissaat, ukiortaap kingorna sullissinermut isumaqatigiissutip maanna atuuttup atuukkunnaareernissaani SAR-imut upalungaarsimanerup tungaatigut qanoq pisoqassanera pillugu. Uanga nammineerlunga julimili ministerit arlariit tamanna pillugu apeqquteqaateqarfigaakka, kisianni suli akisoqanngilaq. Aamma aappaagumut aningaasanut inatsissatut missingersuutip saqqummiunneqarneranut atatillugu tamanna pillugu apeqquteqaateqarpunga. Tassunga akissut sapaatip akunnerani matumani takkuppoq, kisianni ajoraluartumik utaqqiisaasumik akissutaannaavoq, imaqanngitsoq.

SAR-imut tunngasoq erseqqissumik assersuutaavoq Naalagaaffeqatigiinnerup iluani unamminartuutitta piareersimaffigineqartuaannannginnerinut – ineriartorneq sukkaqaaq, uagullu akuersaarsinnaanngilarput suliat kinguarsartuarneqaraangata toqqissisimannginnermik pilersitsisoqartarnera.

Pisama aappaa tassaavoq eqqartuussiveqarnermut tunngasoq. Siorna nuannaarutigeqalugu naalakkersuisunngortut sulinissaminnut toqqammavissatut isumaqatigiissutaanni atuarparput, qallunaat naalakkersuisuisa puigorsimannginneraraat eqqartuussiveqarnerup nutarterneqarnissaanik ukiorpaaluit qaangiummatali neriorsuutigineqarsimasoq, Inuit Ataqatigiillu tungaanniit sivisuumik sorsuutigineqarsimasoq. Inatsiseqarnermut ministeri apeqquteqaateqarfiginikuuara tamanna qaqugu piviusunngussanersoq, tassami siuliani naalakkersuisuusimasut aningaasartassatut neriorsuutigineqarnikuusut 12 milliuunit siornaak aningaasanut inatsimmit peernikuummatigit. Akissut ullumi takkuppoq, nuannaarutigaaralu kiisami eqqartuussiveqarnikkut nutarterinissamut pisariaqavissumut aningaasartassaanik aaliangersimasunik immikkoorsisoqarmat.

Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarfik suliassaqarfiuvoq nalinginnaasumik annertuunik unamminartoqarfiusoq. Ataaserli qularutissaanngilaq – nunat demokratimik tunngaveqarlutik aqunneqartut allat assigalugit isumaqarpugut tunngavissaalluinnarlunilu piumasaqaataasariaqartoq inatsisitigut innarlitsaalisaanermik annertuumik eqqartuussiveqarnermillu nukittuumik peqarnissaq, uagullu suleqataarusuppugut inuiaqatigiinnut uatsitut ittunut iluarsartuussinissanik pitsaanerpaanik nassaarniarnissamut. Tamanna aamma atuuppoq Kalaallit Nunaanni pinerluttunik isumaginnittoqarfik isertitsiviillu eqqarsaatigalugit, taakkumi ukiup kingulliup ingerlanerani pitsanngorsaavigineqaraluarlutik suli annertuumik iluarsiivigisariaqarput, illutamikkut, ilinniarsimasunik sulisoqarnikkut inissallu amerlassusaat eqqarsaatigalugit.

Oqqatigerusuppara iluarisimaarakku, pineqaatissinneqarsimallutik utaqqisorpassuaqarnera iliuuseqarfiginiarlugu utaqqiisaasumik isertitsivimmik ammaaqqittoqarmat, kisianni erseqqissumik oqaatigerusuppara utaqqiisaasumik isertitsivik aaqqiissutissat pitsaanerpaat tulliinnaatut isigigakku. Utaqqiisaasumik aaqqiineruvoq, aammalu soorlu siornatigut marloriarluni taamatut iliuuseqartoqareertarnerata paasisitippaatigut, tassuunakkut ajornatorsiut piffissamut sivisuumut isigisumik aaqqiivigineqanngitsoq. Tassami maannakkut isertitsiviusuni inissat naammanngilluinnarput. Isertitsiviit allineqartariaqarput, iluarsaanneqartariaqarput sutigullu tamatigut nutarterivigineqartariaqarput, taamaalillutik
Kalaallit Nunaanni isertitsivinni pineqaatissinneqarsimasunut sulisunullu atugassarititat Danmarkimi isertitsivinni pissutsinut naleqqunnerulerseqqullugit.


Oqartariaqarpugut Naalagaaffeqatigiit iluani unammilligassarpassuaqartugut. Kalaallit Nunaata nammineq iluani aamma Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni, kisianni aamma uagut silarsuarmioqatittalu sinnerata akornatsinni.

Suliassarpassuaqarput, tamatumunngalu pisariaqartinneqarpoq Kalaallit Nunaata Danmarkillu sulqatigiilluarnissaat.
Naalagaaffeqatigiinnerput nalitunerpaajussaaq pitsaasumik ataatsimooqatigiikkutta, immitsinnut toqqissisimaffigeqatigiillutalu tatigeqatigiikkutta, aammalu asissuijuitsumik pissutsinillu piviusunik tunngaveqarluta oqaloqatigiissinnaagutta, unammilligassaatigut assigiinngitsut pillugit.

Qujanaq.

Sara Olsvig, Inuit Ataqatigiit

Naalakkersuisut siulittaasuata ammaanermi oqalugiaataa

Åbningstale af formanden for Naalakkersuisut, Kuupik Vandersee Kleist

Qujanaq siulittaasoq ataqqinartoq.

Asasakka nunaqqatikka maanilu Inatsisartuni ilaasortat ataqqinartut.

Ullumikkut qinigaaffimmi matumani Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnerisa kingullersaat aallartippoq. Kisiannili imaanngilaq sulineq maanga unissasoq. Qinigaaffiup matuma ingerlanerani ataatsimiinnerit allat assigalugit neriuppugut naatsorsuutigalugulu ataatsimiinneq manna naammassisaqarfiullunilu angusaqarfiulluarumaartoq.

Nanortalik 2012

Septemberip aallartilaarnerani Naalakkersuisuni ilaasortaaqatikka pingasut peqatigalugit Kujataani angalaarnitsinni misigisatta ilaat aallarniutigalugu oqaluttuarerusuppara.

Avannaanut siusinnerusukkut angalaarnitsinni innuttaasunik ataatsimiititsisarnitsinni periuserput atorlugu Nanortalimmi pisarnertut aallarniuteqareernitsinni oqallinneq tamanit peqataaffigineqartoq ingerlanneqarpoq inuussutissarsiornikkut siuarsaaneq, angallanneq allallu soqutiginartut eqqartorneqarlutik. Taamaalinerani najuuttut ilaat angut inuusuttunnguaq oqaaseqarusulluni noqqaavoq, sunaaffami pissutissaqarluarluni.

Oqaaseqarnermini ataatsimeeqataasugut tamatta tiguartiffigisatsinnik eqqartorpai suliffissaaleqinermut, suliffeqarnermut sulisussaaleqisarnermullu tunngasut. Eqqartorpai ippassaammat erngussimanerup kingorna suliartunngitsoortarneq, eqqartorpaa suliffissaqarani ullaakkut makinnissamut pissutissaqanngitsutut misigisimasarneq, meeqqallu taamaattoqartillugu tulluusimaarutissaqanngitsutut misigisimasinnaanerat aamma eqqartorpai, imminut tatigisinnaajunnaarsinnaaneq, soraarsitaasarnerit aammalu aalisakkat suliarinissaqannginnamik igiinnartariaqalersartut.

Oqaaseqarneranili qitiusoq tassaavoq tamatta inuttut akisussaaffeqarnerput immitsinnuinnaanngitsoq aammali meeqqatsinnut, ernguttatsinnut inuiaqatittalu sinneranut. Oqaatsinilu naggaserpai oqarluni nammineernerulernissamik kissaateqarnerput angunavianngikkipput akisussaaffipput sunaanersoq nalugutsigu akisussaassuseqarnerpullu naapertorlugu iliuuseqartanngikkutta.

Qullissat 1924 – 1972

Aasaq manna aamma Qullissaniippugut. Qullissani malunnartinniarneqarpoq illoqarfiup inuerutitaaneraniit ukiut 40-nngornerat. Inuppassuarnit najuuffigineqartumik ullut misigissutsikkut aalaterneqarfiusut atorneqarput. Ilulissani Qullissat Ikinngutaat aaqqissuisuusut aalajangersimapput ”Pilluaatigalugu ingerlaqqitta” ukioq manna naapeqatigiinnermi qulequtarineqassasoq.

Qullissat ukiuni 48-innarni illoqarfittut atagaluarluni innuttaminut nunatsinnullu sunniutai annertoqaat. Aasaq manna najuuttorpassuit ilaat ukiuni 40-ni illoqarfigisimasaminnut siullermeerlutik uteqqipput, siusinnerusukkut uternissartik merserisarsimagamikku. Qularutiginngilara aaqqissuisut ingerlariaqqittariaqarnermik oqariartuutaat sapiissuseqartitsilersimassasoq nunagisimasamut tummaqqinnissamut.

Qullissat oqaluttuassartaat ullumikkut killiffitsinni arlalitsigut ilinniarfissaraarput. Ilaatigut ataasiinnaavallaartumik inuussutissarsiuteqarnerup kingunerisinnaasai aammalu pisuussutit uumaatsut nunguttarmata manna tikillugu nunatsinni misilittakkavut killeqaraluartut siunissamut pilersaarusiornitsinni eqqarsaatigilluartariaqarpavut.

Nunanut allanut tunngasut

Nunarsuarmi uuliamik, aatsitassanik imermillu ujariatsinersuaq nunatta iluaqutissarsiffigilluarsinnaagaa ukiuni makkunani misigisaqarfigaarput – ajunngitsumik ajortumillu.

Tassami nunarput nunarsuarmioqatitsinnit tatineqarpoq uuliasiorfissatut aatsitassarsiorfissatullu.

Erngup tunisassiarineqarnerulernissaa suliassani tullinnguuppoq – imigassatut aammalu nukissiutitut isigalugu.

Tamakkuluunniit kisiisa eqqarsaatigalugit nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsinermi qitiusumik nunatta inissikkiartornera nunarsuarmioqatitsinnit akuersaarneqaleriartoq misinnarluarpoq. Oqaluttuarisaanitsinni EU-mik qanimut suleqateqarnerput inerisarparput ukioq manna nutaamik isumaqatigiissusiornitsigut.

Koreap Kujalliup præsidentia tikeraaqqammerpoq. Qularutiginngilarput nunat allat tassuuna uisinneqartut qanoq pingaaruteqartigisoq nunatsinnut pitsaasumik attaveqassalluni.

Nunatta nunat tamat akornanni sassartaarnera pissutigalugu naalagaaffeqatigiinnerup pissusiata qanoq nutarterneqarsinnaanera augustip naanerani Igalikumi statsminister Helle Thorning-Schmidt aammalu Savalimmiuni Naalakkersuisut siulittaasuat Kaj Leo Johansen peqatigalugit oqaluuseraarput.

Malunnarpoq naalagaaffeqatigiinnerup iluani nunagut taakku pingasut namminerisaminnik soqutigisaqartut, taamaattorli erseqqissaatigaarput attaveqatigiittarnerput ukiuni aggersuni pitsanngorsassallugu. Nuannaarutigaara taamatut isumaqatigiikkatta, tassami nunatta soqutigisaanik illersuiniarnitsinni naalagaaffiup Danmarkip qanimut suleqatiginissaa suli pisariaqarluinnarpoq.

Periarfissaq manna iluatsillugu Folketingimi nunatta sinniisai marluk suleqatigiinnerput pillugu qujaffigerusuppakka. Suleqatiginissigut anguniakkagut assigiinngitsut piviusunngoriartorput, soorlu kommunefogedit atugaannik pitsanngorsaanerit, Nuummi matoqqasumik isertitsiveqalernissaq, eqqartuussiveqarfinnik nutarterinissaq aammalu Kangerlussuarmi utaqqiisaagallartumik isertitsiviup ammaqqinneqarnissaa.

Aatsitassarsiorneq

Ukioq qaangiutilersoq qimerlooraanni inuiaqatigiit oqallinneranni aatsitassarsiornermut tunngasut initunerpaatut oqaatigisariaqarput. Taamatuttaaq ippoq nunarput pillugu nunani tamalaani oqallinneq qimerlooraanni.

Naalakkersuisuni paasinninnerput malillugu nunatsinni aatsitassarsiornermik annertusaanissaq tunngaviatigut akerlerineqanngilaq, qujanartumik. Naalakkersuisuni isumaqarpugut aningaasarsiorfissanik suliffissanillu nutaanik pilersitsiniartariaqarneq ilumut saneqqunneqarsinnaanngitsoq.

Aatsitassarsiornermut tunngasut eqqartorneqartillugit inuit ernummatigalugit uniffigisartagaat paasinarput.

Tassa avatangiisit illersorneqarnissaat, pinngortitap illersorneqarnissaa, avataanit sulisussatut tikisiortorneqarumaartut akilernerlugaannginnissaat qanorlu innuttaasutut pisinnaatitaaffeqartitaanissaat, kiisalu kalaallit suliffissaqarnissaat.

Naalakkersuisuni isumarput malillugu pingaaruteqartupilussuuvoq aatsitassarsiornerup tungaatigut inerisaanerput aammalu ukioq 2025 tunaartaralugu pilersaarusiarput ingiaqatigiississallugit. Suliffissanik pilersitsiniarnermi ilinniartitaanermillu qaffassaaniarnermi pilersaarutit annertuut pinngitsoorneqarsinnaanngillat, tamannali kisimi naammanngilaq. Siunissaq ungasissoq isigalugu aatsitassarsiorneq iluaqutigissagutsigu taava suliffissanik amerlanerusunik pilersitsinissamut aammalu isertitakitsut isertitaqarnerulernissaannut atorneqarnissaa pingaarnerpaavoq, taamaaliornikkut suliffinnit isertitakiffiusartunit suliffinnut isertitaqarfiunerusunut inuit ikaarsaariarnissaat periarfissinneqassammat.

Suliniut iluatsitsiffiussappat taava ilinniartitaaneq qaffassarneqartariaqarpoq suliffeqarnerullu iluani piffimmit piffimmut nuunnissamut periarfissat siuarsarneqarlutik. Minnerunngitsumillu, soorlu Nanortalimmiup inuusuttunnguup oqarneratut, tamatta inuttut akisussaassuserput ilumooruttariaqarparput.

Tamatuma saniatigut aatsitassanik uranitalinnik piiaanissaq piiaannginnissarluunniit oqallisigineqarpoq annertuumik, pingaartumik qavani Kujataani. Qanittukkut Kujataanut angalaarnitsinni inuit naapitatta isumaat tusarnaareerlugit misiginarpoq uranitalinnik piiaanngilluinnarnissamik apeqqut tunngavissaqarnerulluni eqqartorneqartoq. Tamanna kingusinnerusukkut uterfigissavara.

Inatsisartut massakkut ukiakkut ataatsimiinneranni pingaarnerutillugu saqqummiutissavarput inuussutissarsiutinik siuarsaanermut atatillugu siunnersuutissat ataatsimoortut. Siunnersuutit taakku ataatsimoortut inuussutissarsiutinik siuarsaanermut atatillugu pilersaarutit annertuut pillugit inatsisitigut sinaakkusersuinermut tunngassuteqartuupput.

Tassa tassunga killippugut – nunatta siunissami aningaasarsiornissaa qanoq isikkoqarumaarnersoq ataatsimiinnerup matuma ingerlanerani oqaluuseralugulu isummersorfigissavarput.

Naluneqanngitsutut Aningaasarsiornermut Siunnersuisoqatigiit nalunaarusiaat saqqummersinneqaqqammerpoq. Siunnersuisoqatigiit arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngillat, tassaniipporlu nakooqutaat. Taakkua nunat tamat aatsitassarsiornikkut misilittagaat ukioq manna immikkut sammillugit misissorsimavaat, sualummik pissutsit suut nunap aningaasarsiornerani aqutsinerlunnermik pilersitsisartut immikkut ittumik misissorluarsimallugit.

Siunnersuisoqatigiit erseqqissarpaat nunatta aningaasarsiornerata killeqarnera pissutigalugu pilersaarutinik annertuunik arlalinnik ataatsikkut aallartitsinissaq peqatigisaanik aqutsinermi ajornartorsiutinik annertuunik pilersitsissasoq, paarlattuanilli pilersaarutit annikitsut arlallit naammassineqarneri taamatut ajornartorsiutitaqartumik pilersitsisoqarani ajornannginnerusumik aaqqissuunneqarsinnaassallutik.

Uanga nammineq isumaga malillugu siunnersuisoqatigiit pingaarnerutillugu oqariartuutigivaat nunatta inuisalu nammassinnaanngisaannik aatsitassarsiornermik annertusaanissaq mianersorfigissagipput, aammalu suniarnerluta eqqarsaatigilluaqqaassagipput.

Uranimik apeqqut Inatsisartuni maanna qaqilerneqarpoq ataatsimiinnerup matuma aallartittup ingerlanerani aalajangiiffigisassatut.

Siunnersuutigineqarpoq nunatsinni aatsitassap piiarneqarsinnaatitaasup suulluunniit uranimik akuata 0,1 % -mut qaffasinnerpaaffilerneqarnissaa piaarnerpaamik sulissutigeqqullugu Naalakkersuisut peqquneqarnissaannik Inatsisartut aalajangissasut.

Oqallinnerup inernissaa siorngerlugu soorunami oqaaseqarfigisinnaanngilara, taamaakkaluartoq manna oqaatigerusuppara. Oqallinnitsinni aalajangerniarnitsinnilu suliassat marluk imminnit immikkoortissavagut. Uran pillugu politikkimik suliassaq immikkoorpoq, taavalu assersuutigalugu Kuannersuarni aatsitassanik piiaanissamut akuersissummik suliaqarnissaq immikkoorput.

Suliassaq siulleq taanna Inatsisartut naalakkersuinikkut akisussaaffigalugulu aaqqitassaraat. Suliassap aappaa Naalakkersuisut naalakkersuinikkut suliassaralugulu aaqqitassaraat, taamaapporlu qinnuteqaatinik sunilluunniit suliarinninneq.

Tassa apeqqutaavoq nunatta inuisalu nammassinnaanngisaannik kukkulluta aalajangissanersugut, imaluunniit mumillugu oqarluta nunatta pitsaanerpaamik aningaasarsiutigilluarsinnaasaannik eqqortumik aalajangissanersugut. Suniarnerluta sukumiinerusumik oqallisigisariaqarparput, ullummi aappimik naaggamilluunniit oqarfissagut ullut tamaasa qanilliartorput.

Paatsuungasoqaqqunagu periarfissaq manna iluatsillugu oqartariaqarpunga naalakkersuinikkut aalajangiitinnata soorunami innuttaasut isumaat tusaaniartussaavarput. Uagutsinnut pingaarneruvoq oqimaaqatigiissumik isiginninnissarput nalilersuinissarpullu. Nunatta soqutigisai illersortussaavagut, allat soqutigisatik illersussaqqaarpaat, tamatumali saniatigut kinguaassavut eqqarsaatigalugit silatuumik aamma aalajangerniartussaassaagut.

Pinngortitamut avatangiisinullu tunngasut

Nunatta eqqiluitsuunerulernissaa aammalu pinngortitap minguitsuunerulernissaa tamatta maani nunaqartuusugut akisussaaffigaarput.

Nunatsinni eqqagassalerineq ataatsimut isigalugu kinguarsimasuuvoq. Sisimiuni eqqagassalerinermik suliniutit aallartisarneqartut assut ilippanaateqarput. Atorluaanissamik eqqarsaat Sisimiormiut akorluarlugu pigiliussimasaat sinerissap sinneranut piaartumik siaruarterneqartariaqartoq isumaqataaffigaarput, soorunami kommunit qanimut suleqatigalugit.

Aammattaaq suliniutit pitsaasut, soorlu Saliineq 2012 aammalu Saligaatsoq 2012, neriuppugut sinerissamut siammarterneqarumaartut.

Aatsitassarsiornermut aammalu uuliasiornermut atatillugu avatangiisinut oqartussaaffik maanna Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup ataaniittoq oqartussaaffimmut nutaamut tunniutissallugu sulissutigileruttorparput. Naatsorsuutigaarput piffissami qanittumi suliaq tamanna naammassineqarumaartoq.

Nunatta mianernartumik avatangiiseqarnera pillugu nunat tamat suleqatigiinneranni peqataanerput pinngitsoorsinnaanngilarput, qujanartumillu nunarsuarmioqatitsinnit paasineqarluarluta suliassat annertugaluartut suleqatigiilluarnitsigut naammassisinnaasarpagut.

Kingullertut assersuutitut taarusuppara danskit naalakkersuisuinik isumaqatigiissuteqaratta Uummannatoqqami, Dundasimi, eqqakkanik qimaannakkanik saliineq aallartinneqassasoq. Suliassaq tamanna ukioq manna aallartinneqartoq nuannaarutigaarput kiisami piviusunngortinneqarmat.

Inuiaqatigiittut killiffipput

Siorna Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnerata kingorna maannamut pisimasut eqqaatsiassagukkit naalakkersuinikkut oqallinneq sakkortuseriarsimavoq. Naalakkersuinikkut isumaqatigiinngittarneq soorunami ajunngilaq, kisiannili uagut politikeritut pisussaaffigaarput allat isumaat ataqqillugit oqallittarnissarput, naapigiaasarluta. Politikeritut iliuuserisartakkavut inuiaqatigiinni aamma tuniluuttarput. Taamaammat pingaaruteqarpoq oqallikkaangatta eqqaamajuassallugu inuiaqatigiinnut ajunngitsussaq pillugu aaqqiiniartartussaagatta. Inuiaqatigiit pillugit sulivugut.

Naak ullormiit ullormut oqallinnerni pineqartut allanngorartaraluartut taamaattoq kikkut tamarmik nalunngilaat suliffissaaleqineq massakkut taannarineqarnerpaammat. Tassunga atatillugu aasaq manna suliffissaaleqinerup qaffakkiartorneranik oqalunneq pileruttortoq aalisakkerivinni sulisussaaleqineq oqallisigineqatsialaavissorpoq. Nalunanngilaq pissutsit taamaattut innuttaasut amerlasuut aalassaatigigaat, minnerunngitsumik politikerit. Qanormi iliussaagut illuatungaatigut suliffissaaleqisut amerliartortut illuatungaatigullu assigiinngitsut tungaasigut sulisussaaleqisoqartoq takusinnaallugu? Iluarsiisoqartariaqarpoq!

Suliffissaaleqinerup alliartornera aaqqinneqartariaqarpoq, minnerunngitsumik nalunnginnatsigu suliffissaaleqisut 90%-ii tassaasut inuit ilinniagaqarsimanngitsut. Nunat allamiunik ilinniagaqarsimanngitsunik tikisitsisarnermut suut pissutaasarnersut sukumiisumik misissorneqartariaqarpoq, nalunagu suliffissaaleqisut amerliartortut. Kisitsisit pigisagut kingulliit malillugit 2007-imit maannamut nunat allamiut 1.000 sinnerlugit nunatsinnut nunassissimapput, oqareernittullu amerlanersaat ilinniagaqarsimasuunatik.

Pissutsit taamaannerat tamatsinnik eqqarsalersitsivoq.

Ilinniagaqanngitsunut sivikitsumillu ilinniagaqarsimasunut sulinerup imminut akilersinnaasariaqarneranik isuma assut suleqataaffigerusupparput.

Angajoqqaat kisermaat pilersuisuusut eqqarsaatigalugit aamma taama suleqataarusuppugut.

Ilinniagaqanngitsut sivikitsumillu ilinniagaqartut akornanni suliassatigut piginnaasanik suli qaffassaanerunissaq aamma suleqataaffigerusupparput, pingaartumik pikkorissarnernut ilinniaqqittarnernullu merserinninnerup pianik maannamut tunuarsimaartartut akuunerulernissaat eqqarsaatigalugu. Periarfissaq manna iluatsillugu eqqaasitsissutigissavara suliffeqarnermut pilersaarut 2013-2018 ataatsimiinnerup matuma ingerlanerani nassuiaatitut saqqummiutilersaaratsigu. Taanna massakkut inaarsaleruttorparput. Suliffeqarnermut politikkip kommunit, Sulinermik Inuutissarsiuteqartut Kattuffiat (SIK), Sulisitsisut aammalu Kalaallit Nunaanni Aalisartut Piniartullu Kattuffiat (KNAPK) qanimut suleqatigalugit ineriartortinneqarnissaa pingaartipparput.

Nalunngikkutsigu suliffissaaleqisut 90%-ii tassaasut inuit ilinniagaqarsimanngitsut, taava paasinartorujussuuvoq siunissaq ungasissoq isigalugu aaqqiissagutta taava ilinniartitaaneq taanngitsoorneqarsinnaanngilaq.

Tulluusimaarutinngitsoorneq saperparput ukioq manna aatsaat taama amerlatigisunik ilinniartunik naammassisoqarmat. Aamma ukioq manna ilinniakkaminnik taamaatitsisut aatsaat taama ikitsigipput. Tamattaalluta – innuttaasuugutta, angajoqqaajugutta, suliffeqarfikkormiuugutta imaluunniit ilaqutariikkormiuugutta – inuusuttortatta sukataarnerat pillugu tulluusimaanngitsoorneq saperpugut. Tamanna iluarpoq, taama ineriartortoqarnera ikorfartortariaqarparput.

Suliffissaaleqisulli tamanna annertoqqutigisinnaanngilaat, taamaammat suliffissaaleqisut suliffeqalernissamut aqqutissiuukkumallugit immikkut ittunik aningaasaliivugut, ukiut siuliinisulli. Taamatut immikkut ittunik aningaasaliisoqaqqinnissaa ukioq manna aningaasanut inatsisissatut siunnersuummut ilaatipparput.

Aatsitassarsiorneq aamma oqallissutaangaatsiarpoq, aatsitassarsiornerup inuiaqatigiinnut kalaallinut qanoq pitsaanerpaamik iluaqutissarsiffigineqarsinnaanerata qulakkeerneqarnissaa ilanngullugu oqallisigineqarluni. Ullumikkuinnaanngitsoq, aammali siunissami. Tamanna kingusinnerusukkut uterfigissavara.

Tunngaviusumik oqartoqarsinnaavoq siorna oqallinnerput Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Ataatsimiititaliap inassuteqaataanik aammalu Assartuussineq pillugu Isumalioqatigiissitap inassuteqaataanik oqallissuteqarluta unammillernartunut tunngangaatsiarsimasoq massakkut ullut aalajangiiffissat tikissimavagut. Ullut aalajangiiffissat iluarsaaqqinnerillu pingaarutillit ataanniittut. Isumaqarpunga Inatsisartuni ilaasortat tamatta tamanna ilisimaarigipput. Ullut allannguiffiit. Suniarnersugut apeqqutaavoq – ineriartornermi pisussat uagut aalajangissavagut aamma iluarsiissutissaannik ujartuissaagut imaluunniit suut pisussat naalattussiaannartut utaqqerusaaginnassavagut? Neriuppunga aqqutissaq siulleq tamatta orniginerugipput.

Inatsisartut maanna ukiakkut ataatsimiinneranni, aammalu aappaagu upernaakkut ataatsimiinnissamut, iluarsartuusseqqinnerit timitaat timitassaallu ataasiakkaat, taamaattorli imminnut ataqatigiissutut isigisariaqartut, saqqummiussuutissavagut.

Taannaannaanngilaq.

Eqqarsariaqqilluta maanna angulertorparput 2025 pillugu takorluugarput, inuiaqatigiit kalaallit ukiuni tulliuttuni qulini-femtenini qanoq sumullu ingerlaarnissaannik takorluugarput, kiisalu qanoq iliorluta anguniakkat angusinnaanerigut. Tamanna kingusinnerusukkut uterfigissavara.

Politikkikkut sulinerput eqqartortillugu nuannaarutiginngitsoorneq saperpara nunami maani innuttaasorpassuit akisussaassuseqartumik nammineq kajumissuseq atorlugu suliniartut qimerluuleraangakkit. Inoqatinik ikiuiniarneq soorunami nutaarsiassaanngilaq, nutaarsiassatulli taasariaqarunarpoq nammineq kajumissuseq atorlugu suliniarnerup nunatsinni pilertortumik siammariartornera.

Ajunngitsuliornerit assigiinngitsut aqqutigalugit innuttaaqataanerput isumaqaleriartortoq erseqqissiartorpoq. Qangatut pisortanit ikiorneqarnissaq piunnaariartorlugu nammineq qanoq iliuuseqarnikkut, sualummillu qanoq iliuuseqaqataanikkut, inuiaqatigiinnut qanoq tunniussaqarsinnaanersugut piumanerujartoripput misigalugu assut tulluusimaarnarpoq.

Tassunga atatillugu suliffeqarfiit inuiaqatigiinnut akisussaassusermik pimoorussillutik suliniuteqartut inuiaqatigiit aallaavigisatik akisussaassuseqarfigalugit annertusiartortumik suliffiginiartalerpaat. Aamma tassaniippoq pisortat qanoq iliuuseqarnissaat utaqqiinnarnagu nammineq iliuuseqarnikkut suliassanik peqatigiinnikkut naammassinnikkusunneq.

Tamakku tamaasa ataatsimut eqqaallugit sinerissami nunaqqatikka tamaasa qamannga pisumik qujaffigerusuppassi imminut paaraluni peqqinnartumik inooriaaseqalernissarsi sulissutigigassiuk, qujanarujussuaq. Tassami oqariaaseq ilumoorpoq – sunagooq allannguineq qamanngaanneeraangami inuk aatsaat nikeriartarpoq.

Ilinniartitaanermut tunngasut

Kinamiut ussatitoqannguaqarput imaattumik “angummik kaattumik naapitaqaruit aalisakkamik tunissanngilat. Aalisaammik tunissavat qanorlu aalisarnissaanik ajoqersuullugu.”

Ussatitoqannguaq ilumoorpoq. Ilinniartitaaneq nunami maani pingaartipparput pissutigalugu inuusuttut ilinniagaqareerlutik naammassigunik imminut napatilerniassammata.

Meeqqat atuarfianni ilinniartitsisut kattuffiat IMAK ukioq manna isumaqatigiissummik atsioqatigivarput. Tamatuma kingunerisaanik atuartut ilinniartitsisumit ilinniarsimasumit tiiminik amerlanerusunik atuartinneqartalernissaat aqqutissiorparput. Nalunngilarpummi ilinniartitsisunik ilinniarsimasunik peqarluarneq meeqqat angusarissaarnerannut ilinniagaqalernissaannullu pissutaanerpaasartoq.

Ilinniartitaanermut tunngasut annertunerusumik oqaaseqarfigissanngilakka, taamaallaat ippassaq 2025 pillugu pilersaarummik saqqummiininni oqaaserisama ilaat uteqqilaassavakka.

Kommunit susassaqartullu allat suleqatigalugit makkua anguniarpagut.

1) Ilinniarfinnik kollegianillu amerlisaanissaq ilinniartut 1.700 missaat suli inissaqalerniassammata.

2) Nunanut allanut ilinniariartornissamut periarfissat pitsanngorsaavigerusuppagut inuusuttut amerlanerusunik toqqagassaqartilerumallugit.

3) Meeqqat suli atualinngitsut annertusisamik suliffiginiarpagut.

4) Meeqqat atuarfiat pitsanngorsaavigerusupparput inuusuttuaqqat ilinniagaqalernissamut alloriarnissamut piareersimanerulerniassammata, kiisalu

5) inuusuttut 16-18-inik ukiullit immikkut ittumik suliffigerusuppagut pitsaanerusumik siunnersorneqartalernissaat amerlanerusunillu praktikkerfissaqalernissaat anguniarlugu.

Ukioq manna ilinniarlutik aallartittut aatsaat taama amerlatigaat. Periarfissat suulluunniit tamarmik atorluarneqarput. Taamaattumik pingaaruteqarpoq maanaannakkut taamaatitsiinnartartut sapinngisaq tamaat ikittuutinniassallugit, sulimi amerlavallaarput maanaannakkut taamaatitsiinnartartut. Ukioq manna immikkut ittumik kissaateqassaguma kissaatigaara maanna aallartittut siulimininngarnit amerlanerujussuullutik naammassiniarrakkumaartut.

Naggataatigut KAF-ikkut ilinniarfinnilu sulisut aasaq ulappussimasut tamaasa qamannga pisumik qujaffigerusuppakka.

Nunalerineq

Eqqaamaneqassaaq qanittumi nalunaarutigineqarmat Nunalerinermut Isumalioqatigiissitanik pilersitsinialersaartugut.

Maannamut inuit qisuariartarnerat naapertussagaanni taamatut suliniuteqalersaarnerput tamaginnit ilalersorneqartoq nuannerpoq.

Qanittumi Rio+20-mik taaneqartartumik ataatsimeersuarnermi erseqqissarneqarpoq inuussutissanik imminut pilersorneq sumiluunniit annertusaavigineqartariaqartoq, ilaatigut immakkut silaannakkullu assartuussinermi mingutsitsisarnerup ingalassimaartinneqarnissaa eqqarsaatigalugu.

Nunatta nammineq pissarititaanik uagut imminut pilersornerulernitsigut siunertat arlalippassuit ataatsikkoortissavagut. Taamaammat nuannaarutissarujussuuvoq Narsami toqoraavik nutaaq pilersinneqarmat nioqqutissianik nutaanik amerlanerusunillu pilersuisuusinnaasoq aammalu amerlanerusunik sulisoqarsinnaasoq. Nunalerinermik siuarsaanerput nangissavarput.

Suliffissat amerlisassavagut. Inuussutissat peqqinnartut amerlisassavagut. Avammut tunisassiassanik nassaarsiussaagut. Nunatsinni nunalerinerup nersutaateqarnerullu siunissami inuussutissarsiutit ineriartorfiusut ilaannut akuulernissaat aqqutissiuutissavarput. Takornarianut ussassaarutigisassagut amerlisassavagut. Nunatta iluani niuerneq siuarsassavarput.

Savaatillit ingerlanerliornerusut imminut napatinnerulernissaat anguniarlugu tapiissuteqarnikkut periarfississavagut.

Piniarneq

Piniarneq pinialunnerlu kalaallit suli pingaartillugit atorpagut. Tuttut umimmaallu amerliartorput, taamatuttaaq puisit. Arferit ilaat aamma amerliartorput. Taamaattumik ataatsimut isigalugu kalaaliminernik siunissami imminut pilersornerunissarput tunngavissaqarluarpoq.

Puisit amiinik, pingaartumik Europami, tuniseqqusiunnaarneq assorsuaq suli atugarliutaavoq piniartuni, naak naggueqatigiit Inuit immikkut pineqaraluartut. Silarsuarmi tuniniaaviusinnaasunik allanik ujarlernermi Naalakkersuisut aqqutissiuusseqataarusuppugut.

Nunatta soqutigisaasa illersorneqarnissaat eqqarsaatigalugu Issittumi pissutsit allanngoriartornerat qanimut malittaraarput. Amerikap Avannarliup imartaagut Sullorsuakkut, kiisalu Ruslandip Kangiatalu Issittumut imartaagut umiartorsinnaaneq ukioq kaajallapajaarlugu ajornarunnaarnikuuvoq. Issittumi nunap inuiisa piniarnermik aalisarnermillu inuussutissarsiuteqartut soqutigisaasa illersorneqarnissaat sulissutigissavarput, soorunami Nunat Avannarliit aammalu Issittumi Siunnersuisoqatigiit qanimut suleqatigalugit.

Aalisarneq

Ukiorpassuarni anguniagassatut sulissutigineqartoq, aalisarnerup imminut napatilluni ingerlalernissaa, ungasikkunnaariartortutut isikkoqarpoq.

Inuussutissarsiutit sutigut tamatigut imminut napatittut ineriartortinneranni aalisarnerup, aatsitassarsiornerup aammalu siuarsaalluni suliffeqarnermik piorsaanerup imminnut tapertariissillugit ingerlanneqarnissaat pingaaruteqarpoq.

Taamaattumik tamanna ilaatigut pissutigalugu aalisarneq pillugu inatsisip nutarterneqarnera naammasserusupparput imaalivallaartinnagu. Suliassat tullinnguuttut isumannaatsumik patajaatsumillu naammassineqarsinnaaqqullugit suliffeqarnerup iluani susassaqartut qanimut suleqatigaagut. Taakku peqataaffigisaannik suleqatigiissitaliorpugut makkuninnga qulaajaasussanik.

· Nunat allamiut piginneqataalersinnaassanersut pillugu aalajangersagaliornissaq

· Tulaassisussaatitaaneq pillugu aalajangersagaliornissaq

· Kinguaariit nikinnissaannik isumalioqquteqarneq

· Aalisarnermi isumalluutinut akitsuuteqalersitsisinnaaneq

· Sinerissap qanittuani avataasiorlunilu aalisarnerup immikkoortinneqartarnerannik atorunnaarsitsisoqassanersoq, kiisalu

· Pisassiissutinut pisinnaatitaaffeqarneq pillugu aalajangersakkanik atorunnaarsitsisoqassanersoq.

Naalakkersuisuni sulissutigaarput aalisartut inuussutissarsiutinut allanut nuunnissamut iluatsitsisinnaaqqullugit assigiinngitsutigut ikiorserneqarnissaat. Paasivarput siorna aalisartut 239-t suliffissaaleqinermik eqqugaasimasut. Aalisariutit angisuut imminut akilernerusinnaammata aalisariutit minnerumaat sinerissamilu qanittumi umiatsiaararsortut ikiliartornissaat ilimanaateqarpoq, aalisariutit angisuut ajunngitsumik ingerlapput.

Immap sarfaata kissartup avannamut illuariartorneragut aalisakkat takornartat qujanartumik nalinginnaaleriartorput. Soorunami tamakku imminut akilersinnaasumik aalisarfigineqarnissaat siunertaralugu aalisarluni misileraanerit Royal Greenland A/S-ip ilaatigut peqataaffigivai.

Taannaannaanngilarli.

Ilisimavarput aalisakkat tunisassiarineqarneranni tamakkiisumik atorneqarneq ajortut, taamaammat aalisakkanik atorluaanerunissaq silatusaarneruvoq, aalisakkat suliareqqaarnagit avammut tunisassiariinnartarnagit.

Aalisarnerup siuarsarneqarnerani tullinnguulluni suliassaalerpoq makrelinik nunatta imartaani aalisalersinnaanerup misissuiffigineqarnissaa, tamannalu ingerlapparput avataasiortut namminersortut aamma Royal Greenland A/S suleqatigalugit.

Inunnik isumaginninneq peqqissuserlu

Inuiaqatigiit atugarissaartut ilisarnaateqassapput nukilaatsortaminnik, minnerunngitsumillu meerartaminnik inuusuttuarartaminnillu qanoq isumassuilluartiginerisigut.

2009-mit maannamut meeqqanut inuusuttuaqqanullu tunngasunik sulinerput pingaarnerpaavoq.

Sulinitta inerittui siulliit maanna nuillattaamilersimapput. Meeqqanut kinguaassiutitigut atornerlugaasimasunut sullissivik ammarpoq. Meeqqat illersuisuat sulilluni aallartippoq, meeqqat oqalliffiat pilersinneqarpoq suliniutillu allarpassuit Nakuusa aqqutigalugu aallartissimallutik. Ilorraap tungaanut aallariartoqarpoq, kisianni soorunami tassunga killiinnartoqarsinnaanngilaq.

Piviusut erloqinartut suli nalaatassaapput, assersuutigalugu kalaaleqatigut 53-it siorna imminut toqussimapput, taamatuttaaq angutaaserneq ilungersunartumik ajortorsiutaavoq mikinngitsumik.

Inuttussuserput naleqqiussiffigalugu angutaasernerit Danmarkimit tallimariaammik amerlanerupput. Ajorpoq. Tamanna ilaatigut pissutigalugu ajornartorsiutip tamatuma erloqinartup qanoq iluarseriarneqarsinnaanera pillugu nuna tamakkerlugu atuuttussamik Naalakkersuisuni nassuiaasiorpugut.

Inuuniarnikkut naligiinnginnerup peqqissutsip tungaatigut ersiuteqartarnera Nunatsinni aamma takornartaanngilaq.

Ilisimavarput inuit ilinniagaqarsimanngitsut aammalu sivikitsumik ilinniagaqartut nappaatinut qaninnerusartut.

Taamaattumik peqqissuseq eqqortumik suliffigissagutsigu innuttaasut akornanni pissakitsut inuuniarnikkut atugarisaat pitsanngorsaavigineqartariaqarput – ataqatigiissaarneqartumik.

Nunatsinni nappaassuaq kræfti suli atuuppoq, amerlanertigullu pujortartarneq toqqutigineqartarluni. Taamaattumik Inuuneritta II aappaagu atulersinniarparput Nunatsinni innuttaasut kikkut tamarmik pitsaasumik sivisuumillu inuuneqalernissamut pitsaanerpaamik periarfissinneqarnissaat tunaartaralugu.

Taamaattumik allatulli nuannaarutigaarput SANA-mi MR-scannerimik aammalu napparsimasunut akunnittarfissuarmik nutaamik maani Nuummi peqalermat, kiisalu Kalaallit Peqqissartut Illuat nutaaq Københavnimi atorneqalermat.

Inuunermi qalipaatigissaartuuvoq – inuunerup alanngui kisiisa isiginiartuaannarsinnaanngilagut. Inuusuttut akornanni akisussaaqataaneq ersarissiartorpoq. Inuppassuit atornerluinermik aniguiniarlutik iliuuseqarneri inuiaqatigiinni ersillattaalerput. Angajoqqaarsiarpassuit sulilluarneri misissuinertigut assigiinngitsutigut uppernarsaasersorneqartarpoq, tamakkuami angajoqqaarsiarpassuit aamma qujaffigissallugit puigussanngilarput.

Kulturikkut inuuneq

Ilumut taamaattoqarnera nunatsinni kulturikkut inuunerup nutarsarneqartuartup pikialaarneratigut aamma malugusuutigiartorparput.

Siulitta kulturianni pinngitsoorneqarsinnaanngitsut ilaat qilaatersortarneq nalitsinni naasutut sikkerluarnerpaanut ilaavoq, imami nuannarineqartigilersimavoq allaat ilitsersuisussaaleqilersimalluta. Meerarpassuit qilaatersortut isiginnaarlugit inuunermi puigunaatsorsiassaavoq.

Ilageeqarneq pillugu inatsit 2010-mi atuutilerpoq. Nalitsinni nutaaliornerit eqqarsaatigalugit ilagiit kalaallit malinnaanerat erseqqippoq. Inuit inooriaatsinut allanartunut akaarinninnerulerput.

Ineqarnermut, attaveqarnermut angallannermullu tunngasut

Klima nukissiutillu

Ilulissani erngup nukinga atorlugu innaallagissiorfik ukiaq manna atoqqaarfissiortinneqassaaq, taamaasillutalu Nunatsinni innaallagissiornerup 70%-ia nukissiutinit piujuaannartitsisunit pilerfeqartoq angusimalissavarput. Iluliarmiut qutsallugit maannangaaq Naalakkersuisut sinnerlugit pilluaqqorusuppakka innaallagissiorfittaarnerannik, nalunngilarput sivisuumik utaqqisimagissi.

Silap pissusiata allanngoriartornera sungiukkiartortussaavarput, kisiannili qanorpiaq naleqqussarnissarput qanorlu upalungaarsarnissarput annertunerusumik ilisimasaqarfiginngilarput. Taamaammat silap pissusiata allanngoriartorneranut naleqqussarnerput pillugu nalunaarusiortalernissarput Naalakkersuisuni siunniussimavarput, taakkualu siullersaat tassa maanna ataatsimiinnerup ingerlanerani saqqummiutissavarput.

Neriuppugut nalunaarusiat taamaattut innuttaasut akornanni akorluarneqartarumaartut aammalu ilisimatusarnermi ilinniartitsinermilu atorluarneqartarumaartut.

Inissiat

Namminersorlutik Oqartussat inissiaataat amerlasuut aserfallassimasorujussuupput. Tamatuma saniatigut sulisunut inissianik aammalu inissianik attartortakkanik nalinginnaasunik amerlisaanissaq pisariaqartinneqarpoq.

Tassa suliassat imaannaanngitsut inuiaqatigiit nammanniartussaavagut. Illut inissiallu pisoqalisut isaterneqassapput ullutsinnullu naleqquttunik taarsersorneqassallutik, tamatumanilu inissaaleqiffiusuni inissianik sanaartornissaq Naalakkersuisuni suli salliutinneqarpoq.

Nunaqarfiit isorliunerusullu eqqarsaatigalugit periuseq taama ittoq aamma malinniarparput. Pissutsit piffimmiit piffimmut assigiinneq ajormata piffiit ilaanni illut inoqanngitsut isaterneqartassapput piffiillu ilaanni inissaaleqiffiusuni nutaanik sanaartortoqartassalluni.

Naatsumik oqaatigalugu piffinni inissianik ujartorfiunerpaani sanaartornissaq salliutissavarput. Inoqutigiit isertitakitsut najoruminartunik ullutsinnullu naleqquttunik inissiani najugaqarnissamut akissaqarnissaat aammalu inoqutigiit isertitaqqortuut pisortanit tapiissutitaqanngitsunik namminerisaminnik inissiaateqarnissaat politikkerivarput.

Ukiut ingerlaneranni kukkuluttuutigineqartartut ilinniarfigissavagut, ukiorpassuarnimi inissianik aserfallatsaaliuinissaq kinguartiterneqartuartarsimavoq. Ullumikkut maanga pivugut inissiat pisoqalisut amerlasuut isatertariaqalersimallugit.

Nunatta aningaasaqarniarnera aammalu aningaasanut inatsisissatut siunnersuut 2013

Nunatta aningaasarsiornera siorna ingerlalluarpoq. Uuliasiorluni qillerinerit aammalu aalisakkat akigissaarnerat aningaasarsiorluarnermut pissutaapput kollegianillu nutaanik sanaartortitsinermut aningaasaliinissamut periarfissiillutik.

Nunatta ukioq manna aningaasarsiornikkut qanoq ingerlanera oqaaseqarfigissallugu siusippallaaluatsiaraluartoq taamaattoq malunnarpoq nunatta aningaasarsiornera kigaallaamisimasoq.

Kigaallaaminermut pissutaanerpaapput aasaq manna uuliasiorluni qillerinerup uninngatinneqarallarnera aammalu aalisakkat akiisa ammut aallariartutut isikkoqarnerat.

Siunissamut ungasinnerumaartumut isigigutta unammillernartut annertuut siunitsinniipput, kinguaariit tullinnguuttut aamma atugarissaartinneqassappata.

Pissutsit tamakku aningaasanut inatsisissatut siunnersuusiornitsinnut tunulequtaapput.

Siorna aningaasanut inatsisissatut siunnersuut qulequtaqartipparput ”allannguinerit oqimaaqatigiissut” – ukioq mannalu qulequtaritipparput ”ilinniartitaaneq, suliffeqarneq atugarissaarnerlu – ullumi siunissamilu.”

Qulequttat oqaasertaat ersiutaapput ukioq manna tulleriiaarinermi suut salliutinnerigut.

Naatsumik oqaatigalugu ilinniartitaanerup tungaatigut suliniutinik suli annertusaanermut atugassanik 2013-imi 10 mio. kr.-inik 2016-ip tungaanut 30 mio. kr.-inut amerlisinneqartussanik aningaasaliisoqassasoq siunnersuutigaarput. Tamatuma saniatigut suliffissaaleqinerup akiorneqarneranut atugassanik 10 mio. kr.-inik siullerpaamik aningaasaliisoqassasoq siunnersuutigaarput. Tassunga atatillugu ilanngullugu ilisimatitsissutigissavara kommunit taamaaqataannik aningaasaleqataanissaat sulissutigigatsigu. Suliffissaaleqineq kommunit aamma susassaqarfigivaat mikinngitsumik.

Tamakkua qaavatigut meeqqat inuusuttullu pillugit aammalu nunap immikkoortuini ineriartortitsineq pillugu suliniutitta pingaaruteqartut nanginnissaannut atugassanut kiisalu qarasaasiarsornerulernissamut atugassanik aningaasanut inatsisissatut siunnersuuterput aamma imaqarpoq.

Tamakku iluarsaaqqinnernut Naalakkersuisunit aallartinneqareersimasunut assersuutaapput. Iluarsaaqqinnerit inuiaqatigiit sanarfeqataaffigisimasatta assigiinngitsutigut ingerlanneqarnissaannut taamaallaat tunngassuteqanngillat, aammattaarli imminnut attuumassuteqalersinniarlugit suliaqarfiit akimorlugit ingerlatsinermut tunngapput.

Iluarsaaqqinnermi tulliullugu suliassaalerpoq akileraartarnermik nutarterinissaq, taamaasiornissarlu siusinnerusukkut Naalakkersuisunit taasareerparput.

Akileraartarnermik nutarterinikkut akileraarnermut naammaginartumik patajaatsumillu aaqqissuussineq periarfissaalissaaq akileraarusersorfigineqartartut amerlisinnerisigut, taamaasiornikkut sulinerup akileraaruserneqartarnera kisiat tunngaviginagu assersuutigalugu qaleralinnik avammut tunisassiorneq aamma akileraarusersorfigineqalersinnaalissaaq – suliffinnik amerlisaanermik aamma kinguneqartumik. Ukiumi 2025-mi Kalaallit Nunaata sutigut tamatigut imminut napatittup pilersinneqarnissaani suut akimmiffiusinnaasut akileraarusersorfiginerorusuppagut kissaatigisarput naapertorlugu ineriartortitsinermut akileraarusersuutigisassat aallerfiginerunagit.

Akileraartarnermik nutarterineq akileraartarnermut, ineqarnermut, inunnik isumaginninnermut aammalu utoqqalinersiuteqarnermut iluarsaaqqinnernut aggersunut attuumassuteqarpoq. Ilinniartitaanerup suliffeqarnerullu aaqqissugaanerannik iluarsaaqqinnernut aamma attuumassuteqarpoq. Tamatuma saniatigut nuna tamakkerlugu akileraarut januarip aallaqqaataanit 1 procentpointimik appartinneqassasoq siunnersuutigaarput.

Tassunga atatillugu ilanngullugu taaneqartariaqarpoq 2016-imiit atuutilersussamik siunniukkatsigu 38,75%-imik akileraartalissasugut. Taamatut sulissuteqarnermi isuma pingaarnerusoq tassaavoq innuttaasut sulinerulernissamut kajumilersikkusukkatsigit aammalu sulinerup imminut akilersinnaasariaqarneranik isuma siuarsarusukkatsigu, neriulluta suliffissaaleqisut inuillu allat pisortat ikiorsiissutaannik nappateqartut ilaat inuiaqatigiinni akuuleqqinnissamut kajuminnerulerumaartut.

Taamatut aningaasanut inatsisissatut siunnersuusiornitsigut akileraartarnermillu nutarterinissamik siunniussaqarnitsigut siunissaq isigalugu suliniutissanik saqqummiivugut. Aningaasanut inatsisissatut siunnersuut pillugu Inatsisartuni ilaasortat ataqqinartut oqallilluarnissaannik kissaappagut. Soorunami neriuppugut allannguutissatut siunnersuutinik eqqarsaatigilluagaasunik takussalluta, malugalugu aningaasat suminngaanniit aaneqarnissaannik ilanngullugu siunnersuutinik imaqartunik, suliniutinik nutaanik siunnersuuteqartoqassatillugu.

Ukioq 2025 pillugu takorluugaq

Oqaatigeriikkattut ukioq 2025 siunnerfigalugu Naalakkersuisut pilersaarusiaat ippassaq tusagassiortunik katersortitsinermi saqqummiuppara.

Periarfissaq manna iluatsillugu takorluugarput sunaanersoq maanna imaqarnersiussavara.

2025-mi paasinarsisimassaaq 2009-mi namminersulernerup kingorna ukiut imaannaanngitsut nalaanneqarsimasut.

Nunarsuaq tamakkerlugu aningaasarsiornerup aammalu inuiaqatigiit kalaallit iluanni ukioqatigiiat akornanni nikikkiartornerup pilersitaanik allannguisoqartariaqalersimavoq.

Ataqatigiinnitsigut aammalu periarfissanik takkuttunik atorluaasarnitsigut ingerlallualersimavugut allannguinerit assigiinngisitaartut aqqusaartoreersimallutigit.

Suliffeqarfiit namminersortut tassaalersimapput nunatta aningaasarsiornerani qimuttut, taavalu pisortat ingerlataat ikilisimassallutik, taamaasillutik inuiaqatigiit atugartuut pitsaasumillu sullinneqartut pilersinneqarsimassapput.

Inuit amerlanerpaartaat suliffeqartuulersimassapput taavalu qangatut pissakitsutut inuuneq takussaajunnaarsimassalluni.

2025-mi meeqqavut inuiaqatigiinni alliartussapput tamarmik inuuneriumasaminnik inuuneqarnissaminnut periarfissaqarlutik.

Tassa ukiut 13-it qaangiuppata taamatut oqarsinnaanngorsimassasugut takorloorparput.

Taamanikkussamut takorloorparput inuusugut susassareqatigiinnerulersimalluta, angerlarsimaffimmi inuunermut piffissaqarnerulersimalluta aammalu inuiaqatigiit sutigut tamatigut atugarissaarfiusut ataanni inuulersimalluta – kulturikkut, inooqatigiinnikkut, aningaasarsiornikkut aammalu avatangiisit tungaasigut.

Inuiaqatigiit sutigut tamatigut imminut napatissinnaassuseqartut pilersinneqarnissaat pillugu tassa ukiup 2025-p tungaanut ineriartornermut pilersaarusiaq inuiaqatigiinni pissutsinut tamanut tunngasoq Naalakkersuisut suliarivaat. Iluarsaaqqinnermi suliniutit ataatsimik pinngitsoorneqarsinnaanngitsumik tunngaveqarput, tassa ataatsimoorluta siunissarput illit uangalu akisussaaffigaarput. Tamatta ataasiakkaarluta inuunitsinnut akisussaasuuvugut, taamaammat inuiaqatigiit qanoq ittut pilersinniarnerigut eqqarsaatigalugu tamatta tunniussaqarniartariaqarpugut, siunissamilu suut napassutigissanerigut eqqarsaatersorfigalugit.

Ukiumi 2025-mi Kalaallit Nunaat pillugu takorluugaq tigussaasumik sanarfineqarsinnaaqqullugu Naalakkersuisut 2025-mi anguneqarsimasussanik ataatsimut anguniagassanik arfinilinnik siunnersuuteqarput. Anguniagassat imarisaat annertuujupput, kisianni pisariaqartuullutik piviusorsiorpaluttuullutillu.

1. Inuusuttuaqqat minnerpaamik 70%-ii 2025-mi inuussutissarsiuteqarnissamut tunngavissiisumik ilinniagaqassapput.

2. Amerlanerusut sulissapput.

3. Innuttaasut ataaseq najoqqutaralugu aningaasaqarnikkut ineriartorneq 2025-mi malunnaateqartumik qaffariarsimassaaq.

4. Pisortat suliassaqarfiinik nalimmassaaneq.

5. Atugarissaarnikkut aaqqissuussaaneq pitsaasoq. Inuiaqatigiinnilu akuunissamut naligiimmik atugassaqartitsiffiusoq inuiaqatigiinnilu sanngiinnerusunut eqqugaasimasunullu qulakkeerinniffiusoq.

6. 2025-mi atugarissaarneq suli akissaqartinneqassasoq.

Iluarsaaqqinnerit arlallit aallartinneqareerput. Qassiit maanna ataatsimiinnermi oqaluuserisassanngortillugit siunnersuutigineqarput, taavalu ukiuni aggersuni allanik malitseqartitsinissaq pisariaqarluni.

Anguniagassat qanoq anguneqarsinnaanerat pillugu isumaqatiginninniartoqarnissaa ukioq 2025 pillugu pilersaarusiornitsigut Naalakkersuisunit aqqutissiuupparput. Iluarsiissutissatulli siunnersuutigineqartut iluarinngikkaanni nammineq illuatungiliussassanik qaqitsisoqartariaqarpoq.

Qaammatit 38-t

2009-mi Inatsisartunut qinersinitsinniit qaammatit 38-t missaat qaangiusimalerput.

Angusaq pingaarnerusoq tassaavoq aningaasartuutit isertitallu oqimaaqatigiissillugit maanna aningaasaqarniarnerput aqukkatsigu.

Kommunerujussuit sisamaasut illinissatik atuarlugit ingerlalersimapput.

Aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffiit pisortanit pigineqartut tamarmik, ataasituannguaq eqqaassanngikkaanni, ingerlaasissartik ativaat ukiumut naatsorsuutitigut sinneqartoortalersimallutik.

Arnat angutillu akissaasersugaanikkut naligiinnginnerat milliartorpoq.

Nunatta Isiginnaartitsisarfia pilersinneqarpoq.

2010-mi innuttaasut 14-it sinnerlugit ukiullit tamarmik agguaqatigiissillugu 202.000 koruuninik akissarsiatigut isertitaqartalersimapput.

Meeqqat illersuisuat sulilluni aallartippoq.

Aalisarneq pillugu inatsit nutaaq ullutsinnut naleqquttoq siunissamullu sammisoq atulersinneqarpoq.

Inissaaleqineq annertuumik millisarneqarpoq.

Kalaallisuuliornermik Ilinniarfik pilersinneqarpoq.

Eqqarsartaatsikkut inuit ammariartorput.

Iqaluit Nuullu akornanni timmisartukkut aqqut atuleqqippoq.

Allarpassuillu taagorneqarsinnaapput qaammatit 38-t kingulliit ingerlaneranni piviusunngortinneqarsimasut.

Inuiaqatigiilli qinigaaffikkaartumik ingerlatsinikkut taamaallaat nalilersorneqarsinnaanngillat. Sunit tamanit apeqqutaanerpaaq tassaavoq siunissaq ungasissoq isigalugu ajunngitsussaq malersorlugu ullormiit ullormut qasusuilluni sulineq.

Tassa inuiaqatigiinnut kalaallinut neriorsuuterput, taamani qineqqusaarnermi Naalakkersuisooqatigiinnillu pilersitsinermi – ullormiit ullormut pipallatamik iluarsiissuteqapallattarnerit imaalerianngitsoq kimeeruttartut, aammalu pissutsinik ajornerulersitsiinnartartut, qimassallugit.

Naggasiut

Inatsisartut ataatsimiinerat ammarlugu oqalugiaatinni makku naggasiutigalugit oqaatigilakka – suna tamarmi qaamasuinnaananilu taartuinnaanngilaq. Suna tamarmi ajortuinnaananilu ajunngitsuinnaanngilaq, ilumoortoq tassaagajuttarpoq taartup qaamasullu, ajortup ajunngitsullu qeqqanniittoq.

Nunatsinni periarfissarpassuaqarpugut eqqarsaqqissaarnikkut, pilersaarusiorluarnikkut, akisussaaqatigiinnikkut suleqatigiilluarnikkullu atorluarsinnaasatsinnik. Aamma annertoorsuarnik unammilligassaqarpugut aatsaat ataatsimoorluta kivitseqatigiinnitsigut anigorsinnaasatsinnik.

Tamatumani pingaarnerpaajunngilaq inuttut ataasiakkaatut imaluunniit partiitut ataasiakkaatut isummagut, pingaarnerpaajuvorli soqutiginarnerpaajullunilu inuiaqatigiinnut ataatsimut iluaqutissatut suut isumaqatigiissutigisinnaanerigut. Innuttaaqatitta naatsorsuutigaat imminnut atugassaritaasut pitsanngorsarniarlugit suleqatigiissasugut, kikkuugaluaruttaluunniit.

Nunatta oqaluttuarisaanerani pissanganarluinnartunik alloriarfeqalerpugut, alloriarfissat meeqqatsinnut taakkualu meeraannut sunniuteqartussat, taamaattumik taakkua salliutillugit eqqarsartariaqarpugut.

Tamanna tamatsinnut annertuumik piumasaqaatitaqarpoq. Nalunngilara qinigaaffiup naajartulernerani sukkut immikkooruteqarnerput nittarsaatissallugu ussernartorsioqqajaasartugut, isumaqarpungali innuttaasut qinigaattut tatigisaattullu suliaqartitaanitsinni suleqatigiilluta naammassisaqarsinnaanerput pingaarnerpaajusoq.

Akaareqatigiilluta qiimallutalu ataatsimiilluarnissatsinnik kissaateqarlunga oqaatigeqqissavara Naalakkersuisut sutigut tamatigut oqaloqatigiinnissatsinnut piumassuseqaratta.

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Postboks 321, 3900 Nuuk
tlf.nr: (+299) 346 272
Fax: (+299) 321 321
Website: http://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl
www.facebook.com/ataqatigiit
www.twitter.com/IAtaqatigiit

Attavigitigut/kontakt os

Imaneq 2
Telfon: (+299) 329888
Fax: (+299) 323232
Aningaaq: http://ia.gl
Email: ia@ia.gl