Suliniutit Angisuut Alcoalu pillugit siullermeerinermi oqalugiaat

Nunatsinni misigisimassaagut inuiattut ataatsimoorfissaqarluta ammip qalipaataa, oqaatsit upperisaq assigiinngissutilluunniit allat tunngavigalugit immikkoortitaanata. Inuit assigiinngisitaartunik piginnaasaqarnerput namminiilivinnissatsinnut sakkussatta pingaarnersaraat. Nunani allani inunnik assigiinngisitsineq takussaasinnaasaraluartoq, nunarput tikillugu inuit naligiimmik ataqqinassuseqarnerannik misigiffiussaaq.

Kinaassuserput inoqatinullu isiginnittaaserput taamaattoq- nunarsuarmi inuiaat ikinnerussuteqartut qaqugorsuarmut nukittoqqutissaat attatissavarput. Inuiaat kalaallit tikillugit angisoorsuunatillu amerlanngikkaluartut, kinaassutsimikkut isummersortaatsimikkullu nukissaqarluartuussapput. Suut tamaasa ajorluinnartutut isigilersimagaanni, isummat nukittorsarfeqartariaqarput inoqatinut siunnersuisinnaanngorlugit.

Aallartissutigalugu oqaatigissavara, allanngortikkuminaappoq Inuit Ataqatigiit aalajangiusimagatsigu nunatsinni inuit sulisut aamma nunatta avataanit tikillutik suliartortut akissaasersuinikkut assigiimmik atugassaqartitaanissaat attakkatsugu.

Siunnersuut imm. 110-mi anguniarneqarpoq suliniutini angisuuni Kalaallit Nunaata aningaasaqarnikkut ineriartorneranut immikkut pingaaruteqartuni aningaasaliinissamik piviusunngortitsinissamillu siuarsaanissaq. Nunatsinni inuussutissarsiutinik ineriartortitsinerup pitsaanerulernissaa, aammalu nunatta aningaasarsiornikkut imminut napatissinnaanerulerneratigut naalagaaffeqatitsinnit aningaasarsiornikkut isumalluuteqarnitta annikillisarnissaanik anguniagaqarnitsinnut ilaliisussaq. Inuussutissarsiutit nutaat nunatta aningaasarsiornikkut pisariaqartitaannik naappertuuttumik isertitsiviusinnaasut pilersinneqarsinnaanerat periarfissinniarlugu aallarnisarnermi sinaakkutissaq.

Suliassaq annertooq, Naalakkersuisunit Inatsisartunut isummerfigisassanngorlugu apuunneqarmat Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Naalakkersuisut qutsavigissavakka. Tassami suliassaq kikkut tamarmik isumaqatigiivissorlutik isummerfigissagaat naatsorsuutigiuminaappoq. Taamaattorli inuiaqatigiit Kalaallit ineriartorneranni killiffimmi aalajangiiffissaq pingaaruteqarluinnarpoq. Naalakkersuisut nunatta inuisalu aningaasarsiornikkut ineriartoqqinnissaannut periarfissat nutaat ilaattut suliassaq isigalugu Inatsisartunut isummerfigisassanngorlugu saqqummiuppaat.

Nunarsuarmi teknikkikkut ineriartorneq nunarsuatsinni aningaasarsiornerup sukarsuaattut pingaarnertut inissisimavoq. Ullumikkut teknikkikkut ineriartorneq pisarnermisut ingerlaannassappat aatsitassat aatsitassarsiorfiillu nutaat assut pisariaqartinneqalerput. Nunarsuarmi aningaasarsiornikkut ajulusoornerup kingorna teknikkikkut inerisaaniarneq aatsitassanik pingaaruteqartunik nunat ataasiakkaat kisimik tunisassiortuunerannik annertuumik tatineqaleriartorpoq. Tassani pissutaavoq teknikkikkut ineriartornermi pisariaqartinneqartut, aatsitassarsiorfinnik aatsitassanillu amerlanerusunik pisariaqartitsimmata.

Tamatumani pissutaaqataavoq nunarsuatsinni aatsitassarsiorfiit qitiunerusut arlallit siornatigutut iluaqutigineqarsinnaanerat sukkasuumik killeqaleriartormat. Ineriartornerneq nutaamik aallartiffissaqaqqullugu nunatta pisuussutai uumaatsut annertuumik nunarsuarmioqatitsinnit isumalluutigineqalerput. Soorlu aamma nunatta inuisalu aningaasarsiornikkut atugartuussutsikkullu pisariaqartitsinerat annertuumik aatsitassarsiorfinnit matussuserniarneqartoq.

Piviusuuvoq, Kalaallit Nunaat nunarsuarmioqatigiinni pingaarutilimmik inissisimalermat. Nunarsuarmi aningaasarsiornerup ajalusoornerata kingorna, nunarsuarmi niuerneq annertuumik nutarteriffigineqarpoq. Tamatumani immikkoortut marluk nunatsinnut annertusiar-tortumik sunniukkiartussapput. Siulleq tassaavoq: Teknikkikkut ineriartortitsinikkut nunarsuarmi aningaasarsiorneq sukkasuumik patajaallisarniarneqarmat, nunatsinni aatsi-tassat atortussiatut pisariaqartinneqartut piumaneqarnerulernerannik kinguneqarpoq. Nunarsuarmioqatitta inuiannut kalaallinut ”qanillattornerat” nunatsinnut inuinullu sunniuteqalereermat siunnersuut una naalakkersuinikkut isummerfissaasoq takussutissaavoq.

Aappaattut: Nunarsuarmi uumasunik naatitanillu inuussutissanik niuerneq pisisartoqarnerlu sakkortusisamik piujuartitsinermik tunngavilik piumasaqaatigineqalerpoq. Soorunami nunatta avataanut aalisakkanik niueqateqarnitsinnut annertuumik sunniuteqartussamik. Niuerneq aningaasarsiornerlu, piffissami sivisuumi nunarsuarmioqatigiinni naatsorsuutigineqarsinnaasoq qulakkeerniarneqarpoq.

Taamaammat piviusuunngilluinnarpoq isumaqaraanni, nunatta avataani niuernikkut piu-masaqaatigineqartut malinnagit nunatsinni nammineq aalajangersaaginnarsinnaasugut. Ineriartorneq nutaaq piumasaqaateqarpoq, nunarsuarmi pissutsit eqqumaffigalugit ingerlatsisariaqarnitsinnik. Nunat niuernermik attassiumasut aamma inuussutissarsiutinik attassiumasut tamarmik piumasaqaatitigut piumaffigineqarput. Aamma Kalaallit Nunaat nunarsuarmioqataasutut matumani piumaffigineqarpoq.

Niuernerli avaqqussinnaanngisarput imaappoq, pilliuteqanngiivissorluta niueqativut isumaqatigilersinnaannginnatsigit. Piumasavut tamaasa piniarlugit, oqaannartoqarsinnaanngilaq aatsitassarsiortut qimaassagunik qimaaqilik. Taamatut oqarsinnaagaanni tunngavissaqarluinnartariaqarpoq, nunatta aningaasarsiornikkut ajornartorsiutigiligassaanut qanoq matussusiinissamik tikkuussisunik. Tassami nunatsinni aningaasarsiornikkut annertuumik tatineqarfissagut nalliutilerput.

Ukiut marluk tulliuttut ingerlanerini, nunatta aningaasarsiornikkut ineriartornera – 4 procentpointinik nakkariartussatut missingersuusiorneqarpoq. Naak aningaasarsiornikkut ingerlaasitoqqamut sanilliullugu, aningaasaqarnikkut aqutsilluarneq patajaassusermik qaffariartitsigaluartoq. Nunatsinni inuiaqatigiit ataatsimut isigalugit ukioqqortussutsi-mikkut qaffariarnerat, inuillu sulisinnaasut ikilerialernerat pissutaallutik ukiut 15-nit qaangiuppata aningaasarsiornikkut ineriartornerput -16% procentpointinik apparluni inississasoq ilimasaarutaavoq.

Tamanna imak paasisariaqarpoq, nunatta aningaasat ikinnerpaamik mia.kr-it angullugit sipaarniartariaqassagai. Allatut oqaatigalugu ullumikkutut ingerlaannarutta pissutsit imaalissapput,- ineriartorneq aningaasalersorunnaarlugu aningaasartuutit akilersorniartussaavagut.- akissaqarfiginagillu.

Allannguinngikkutta nunatsinni inuiaqatigiittut atugarissaarnerput ullumikkutut pitsaassuseqartoq attassinnaanngilluinnassavarput, naak suli atugarissaarnerulernissatsinnik anguniagaqarluta. Taamaammat aningaasartuutissavut 1 mia.kr-nik missiliorneqartut matus-sutissaqartikkumallugit, nunatsinni aatsitassarsiornikkut aningaasarsiorsinnaalernissaq asuliinnaq isumassarsiaanngilaq. Isuma akisussaassuseqartumik inuiaqatigiit atugarissaarnerannik attassiinnarnissamik tunngaveqarmat piviusuuvoq.

Aatsitassarsiorneq pillugu inuiaqatigiinni isummersoriaaseq immikkorluinnaq ittumik tamatsinnut pisussaaffiliivoq siammasissumik isiginninnissatsinnik. Allatut oqaatigineqarsinnaanngilaq piviusuummat siunissami nunatsinni aningaasarsiornerput oqimaannerussaqisoq ilisimagatsigu. Pisariaqarpoq isummersornivut piviusorsiortumik tunngavilersugaassammata. Piviusorsiussaguttali avaqqussinnaanngilarput- isummerutta aningaasarsior-fissat nutaat aatsitassarsiorfiillu pineqartut itigartinniarlugit, – taava pinngitsoorata aningaasarsiorfissanik allanik tikkuussisariaqassagatta.

Taamaaliunngikkutta inuiaqatigiit nunatsinni aningaasarsiornerput akisussaaffigiuminaatsup tungaanut ingerlalissaaq, ullumikkut inuiaqatigiinni periarfissiissutaasut sipaarniarfigineqalernissaat tullinnguutissammat. Imaappoq, peqqinnissaqarfimmi, isumaginninnermi, ilinniartitaanermi aammalu angallannikkut aningaasaliissutit kiffartuussiviillu allat pinngitsoorata sipaarniarfigisalugit aallartissavagut. Inuiannut ullumikkut pisinnaatsitaaffiusut nunatsinni atugarissaarnitta qanoq ittuunerannik naliliinissamut uuttuutaasut ilagimmatigit.

Inuit nunatsinni isumaqatigiinngissuteqarnitta ersersippaa, nunami siammasissumik nunaqariuseqartugut oqaloqatigiinnikkut periarfissavut nukittorsarneqartariaqartut. Paasissutissat ilisimasariaqartut nunatsinni inoqarfinni tamanut apuuttarnissaannik qulakkeerinissaq pitsaanerusoq pisariaqartipparput. Qularutissaanngilaq inuiaat kalaallit ataatsimoorluta ajunngitsussamik siunnerfeqaratta. Qularnarporli isummerfissat annertuut pillugit inoqarfinni tamani paasissutissat siammarneqartarnerat ilumut naammattumik isummernissatsinnut ilisimasariaqartunik pissarsisarnersugut.

Taamaammat oqaaseqaat una iluatsillugu Naalakkersuisunut apeqqutigissavarput, Inuit Ataqatigiit siunnersuutiginikuusarput, tassalu tusarniaasarnerup nutarteriffigineqarnissaa pillugu siunnersuut Naalakkersuisut suliaralugu sumut killernertik erseqqissarsinnaaneraat. Apeqqut nunatsinni inuussutissarsiorfiit angisuut pillugit inuiaqatigiit peqataatilluarneqarnissaannik siunertalik pingaaruteqartuusoq Inuit Ataqatigiinnit isumaqaratta.

Namminersorneq pillugu inatsit piviusuinnik tunngavilersugaalluni suliaavoq. Suliaavoq nunatsinni aningaasarsiornikkut nakkariartorfiit illua’ tungeqartinniarlugit atugarissaarnermik attassinissatsinnik najoqqutassiaq. Inuiaqatigiit nunatsinni pitsaanerpaamik alloriartinniarluta aaqqissuusseqqinneq nutaaq, annertuumik Namminersorneq Pillugu Isuma-lioqatigiissitat Isumaliutissiissumminni timitalersorpaat. Suliaq saneqqutaaruminaatsuummat, aatsitassarsiorneq pillugu oqallinneq, partiit politikkikkut isummaminnik sorsuffissaattut isiginagu siunnerfinnik tutsuiginartunik pilersitseqqaarniarfissaatut ilungersorfiusariaqarpoq.

Aatsitassarsiorfiit angisuut, sanaartornerup nalaani aningaasartuutaat aalajangiisuussapput, aatsitassarsiorfiup naliginnaasumik aallartinneraniit aningaasartuutit matussusernissaata tungaanut piffissaq qanoq sivisutigisoq atorneqassanersoq. Allatut oqaatigalugu,- sanaartornerup nalaani aningaasartuutit qaffakkutsigit, taava illua’ tungaani, aatsitassarsiorfiit iluanaarutaannit nunatta aningaasanik pissarsiaqartalernissaa kinguartissavarput. Taamaammat sanaartornerup nalaani aatsitassarsiortunut piumasaqaativut annertusiartortillugit, nunatta aatsitassarsiornikkut iluanaarutinik isertitaqalernissaa ukiunut amerlavallaanut tasitamik inissinnaveersaassavarput. Tamannali isumaqanngilaq, suna tamaat akigalugu nunatsinni aatsitassarsiorneq ineriartortissagipput.

Inuit Ataqatigiinnit oqariartuutiginikuusarput tassaavoq, nunatta aatsitassarsiornikkut aningaasanik isertitaqarnerpaaffissaa anguniagassatut pingaarnerpaajusoq. Tamatumani apeqqutaatinnagu isertitsivissat qanoq taaguusersugaanersut. Apeqqutaatilluguli qanoq aaqqissuussamik inuiaqatigiit kalaallit aningaasarsiornikkut pissarsinerpaaffissatta qulakkeernissaa piviusunngussanersoq.

Taamaammat sanaartornerup nalaani aatsitassarsiorfiit aningaasartuutissai qaffakkiartor-tillugit, ”nunatta aningaasartuutissai” qaffakkiartortutut aamma oqaatigineqarsinnaavoq. Tassami sanaartorneq akitsorpat, nunatta iluanaarutinit isaatitaqalerfissaa ulloq ungasillisissavarput. Taamaammat Inuit Ataqatigiit oqaatigissavarput ammaffigigatsigu aatsitassarsiorfiit sanaartornerup nalaani aningaasartuutissaasa appasinnerpaaffissaat anguniarlugu isumaqatiginninniassalluta. Tamatumani nunatta pissarsinerpaanissaa qulakkeerneqarsinnaappat.

Taamaammat ilumuunngilluinnarpoq ilaatigut isumaqalersitsiniartoqassappat ”Naalakkersuisut akeqanngitsumik nunarput tunilerpaat!” Piviusoq imaappoq; Inuit Ataqatigiit isumaqaratta inuiaqatigiinni tamatta isumaqatigiilluta siunnerfipput tassaasoq, Kalaallit Nunaat inuisalu pissarsiaqarnerpaaffissaat ataatsimoorluta anguniassagipput. Nunatsinnimi inatsisit imaapput, aatsitassanik immikkut akitsuusersuinngikkaluarluta misissuisoqarnerinnaani allaat 100 mio.-it arlallit pallillugit isertissinnaasarlutigit. Naak inatsisitigut tunngavitta appasinnerpaaffissaattut inatsit isigineqarsinnaagaluartoq. Taamaakkaluartoq suli pissarsinerunissarput siunertaralugu, isertitsiviusinnaasut allat nassaariniarlugit Inuit Ataqatigiinnit suleqataassaagut. Soorunami inuiaqatigiit ataasiugatta angusarissaarnissarput ataatsimoorussamik siunnerfiusariaqarpoq.

Aatsitassarsiorneq pitinnagu nunatsinni aamma aaqqitassat annertupput. Ukiut qulikkaat ingerlanerini innuttaqativut nunatta avataanut nutsertut ikigisassaanngillat. Aamma taamaappoq nunatta avataaniit tikillutik suliartortut eqqarsaatigalugit. Suliffissaaleqineq qaffasippoq. Inuussutissarsiutit akornanni nutarterineq nutaaliornerlu kigaappoq. Inuit nunatsinni atugaat, aningaasarsiornikkullu periarfissaat annertuumik nikingassuteqarput. Isertitakitsut amerlavallaarput. Aaqqissuuseqqinnissarli naalakkersuinikkut aallartinneqareermat, ajornartorsiutik aaqqinniarnissaat siunertaralugu sulineq Inuit Ataqatigiinnit aallartereerparput.

Allannguineq- nutarterineq aningaasarsiorfiillu nutaat pilersitsisuussapput danskit naalagaaffiannit tapiissutinik isumalluuteqarnitta millisinnissaannut. Kiffaanngissuseqarnerulluta nunatsinni aqutsineq anguniagarput nammineerluta aalajangersaanitsigut timitalersugassaavoq. Angusaqassagutta ullumikkut isummertaatsikkut inissisimaffipput aamma nutaaliorfiusariaqarpoq.

Aperisoqarsinnaavormi imatut:- Aatsitassarsiorneq akuerinngikkutsigu, suliffissat nutaat akuerinngikkutsigit, nunatta aningaasartuutissai annertuut matussutissaqartinngikkutsigit, inuiaqatigiit atukkamikkut naligiinnerulernissaat akissaqartissagutsigit, taava suliffissat aningaasarsiorfissallu nutaat allat suusinnaappat? Unammilligassat allaqarput. Qularnanngilaq aatsitassarsiorfiit itigartissagaluarigut allatigut nunatta aningaasartuutissaasa annertoqataannik isaatitsivissaqarluta matussusersinnaasuugutsigit. Kisianni piviusoq ajoraluartumik taamaanngilaq.

Siunnersuut una; inatsisartut ataatsimiititaliaanni sammissallugu immikkut soqutiginaate-qarpoq. Soqutiginartoq siulleq tassaavoq, isumaqatigiinngissutigineqarsinnaasut naaperiarfissarsiuullugit suliarissagatsigit. Aamma soqutiginarluinnarpoq sammissallugu, nunatta inuisalu aningaasarsiornikkut pissarsiaqarnerpaaffissaat ataatsimiititaliami tunngavissinniagassaammat. Tassami siunnersuut una, ukiuni arlaqalersuni Naalakkersuisutigoortumik ingerlanneqartoq, akuerineqassappat, kiisami Inatsisartut toqqaannartumik sunniuteqarsinnaanerat periarfissinneqassaaq.

Siunnersuutimmi akuerineqarneratigut imaanngilaq aatsitassarsiorfiit angisuut ammarneqarnissaannik akuersineq. Siunnersuummili pineqartoq tassaavoq, aatsitassarsiorfiit angisuut aallarnisarneranni, tassa sanaartornerup nalaani atugassarititaasussat inatsisitigut tunngavissaat. Paatsoortoqaqqunagu Inuit Ataqatigiinnit naqissusissavarput siunnersuut aatsitassarsiorfinnik ataasiakkaanik ammaanissamik akuersinermilluunniit tunngaveqanngimmat. Misissuinerit annertuut suli aatsitassarsiornermut inatsit malillugu ingerlan-neqaqqaartussaammata.

Naalakkersuisulli kaammattorumavagut aatsitassarsiorfinni angisuuni pilersitsisoqassappat, nunaqavissut amerlanerpaat suliffissaannik qulakkeerinninnissaq siunertaralugu, nunaqavissullu suliffeqarfiisa sanaartornermi ingerlatsinermilu amerlanerpaat peqataatinneqarnissaat siunertaralugu misissuisussamik suleqatigiissitalioqqullugit.

Inuit Ataqatigiit soqutigilluinnarparput suleqatigiissitaliornikkut nunaqavissut suliffeqarfiutaasa suliassat suut naammassisinnaaneraat, qanorlu inuiaqatigiinnut uatsinnut aatsitassarsiorfissat iluaqutiginiarneqarsinnaanerat pitsaanerpaamik angusinnaaneripput takussutissaqartikkumallugu. Aamma taamaappoq nunatsinni ilinniartut pikkorissarfissaaleqisut periarfissarsiuunneqarsinnaanerat eqqarsaatigalugu.

Tassami aatsitassarsiorfiit angisuut sulisunik 1000-likkaanik pisariaqartitsisut, sapinngisaq tamaat atorluartariaqarpagut. Sanaartornerup kingorna nalinginnaasumik ingerlatsinerminni sulisunik 1000-nit ikinnerusunik sulisoqalernissaat naatsorsuutigineqarmat, nunaqavissut sapinngisamik amerlanerussuteqarlutik nalinginnaasumik suliffinnik ingerlatsisuunissaat siunertaasariaqarpoq. inuiaqatigiit sapinngisamik akuutilluarneqarnissarput qulakkerneqassappat, kommunit naalakkersuisullu suleqatigiilluarnissaat pisariaqarpoq.

Inuit Ataqatigiit inatsisartunut ilaasortaatitai akisussaassuseqartumik suleqataarusuppugut. Inatsisartuni aammalu partiit akornanni isumaqatigiinneq ataatsimoorussaqarsinnaanerlu siunnersuutip suliarinerani pingaartilluinnarparput.
Inuiaqatigiit nunatsinni siuariarfiusumik alloriarfissaqarnissaat pissappat aningaasarsiornikkut nutaaliornermik tunngaviliisariaqarpugut, aamma inuussutissarsiutinik nutaanik siornatigut isummerfigisimanngisaannakkatsinnik angissuseqartut silittumik tunuliaqutsigaanissaat pisinnaanngippat piviusunngortitsinissaq tunngavissaqanngilaq.

Siunnersuut ukiuni arlaqalersuni Naalakkersuisutigoortumik ingerlasoq, kiisami Inatsisartunit sammineqarnissaminut periarfissinneqarmat atorluassavarput. Taamaammat Inuit Ataqatigiinnit siunnersuutip siullermeerneqarnerani akuerissallugu tunuarsimaarutissaqanngilagut. Apeqqutissat, uparuaassutissat, mianersorfissat aammalu piumasaqarsinnaanermut periarfissat alloriarfissatut siullertut sammerusuppagut. Tamanna Inatsisartut ataatsimiititaliaanni partiit allat suleqatigalugit isumaqatiginninniarnissarput timitalersussavarput.

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Imaneq 2
Postbox 321
3900 Nuuk
Kalaallit Nunaat
Phone: (+299) 329888
Website: http://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl